<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
92 Käyttäjää paikalla! 0.0054869651794434
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 |
1: Vuoden 2000
2:                            ••          ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: Fl
10: Kirjalliset kysymykset 1-223/2000 vp
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:     ISSN 0783-991 X
19: OY ED!TA AB, HELSINKI 200I
20:             Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21: 
22: 
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 197 5 II valtio-      on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
25: 
26: 
27: 
28:                                        ASIAKIRJAT A-F
29: 
30: A-osat:                                                     lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31:                                                             vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32:      hallituksen esitykset (HE)
33:                                                             hallituksen kirjelmät
34:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35:                                                             muut asiat (M)
36:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
37:      (VNP)
38:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kitjelmät ja        E-osat:
39:      valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
40:                                                            lakialoitteet (LA)
41:      jelmät VN)
42:                                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
43:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
44: B-osat:                                                    talousarvioaloitteet (TAA)
45:                                                            lisätalousarvioaloitteet (LT A)
46:      eduskunnalle annetut kertomukset (K)
47: 
48:                                                       F-osat:
49: C-osat:
50:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
51:      valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
52:                                                            tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
53:      asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
54:                                                            keskustelualoitteet (KA)
55:      (VM) ja lausunnot (VL)
56:                                                            välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
57: 
58: D-osat:                                                   Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
59:      eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät          tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
60:      (EK)                                             kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
61:      valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-       reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
62:      annot (VNT)                                         A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
63:      puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)               kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
64:      puhemiesneuvoston      laatimat   luettelot      jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
65:      (PNL)                                            E- ja F-osiin.
66:                                           PÖYTÄKIRJAT
67: 
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll         sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
70: 
71: 
72: 
73:                                             HAKEMISTO
74: 
75: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
76: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
77:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
78: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
79:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
80: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
81: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
82: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan-      jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
83: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
84:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
85: olevien hakusanojen alla niiden asiakitjojen tun-         Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
86: 
87: 
88: 
89:                                               INTERNET
90: 
91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
95:                                   SISÄLLYSLUETTELO
96: 
97: 
98: 
99: Kirjalliset kysymykset 1-223/2000 vp               KK 9/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
100:                                                    Opintotuki monimuotokoulutuksessa opiskele-
101: KK 112000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                 valle
102: Omaishoidon tuen verotus                           Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
103: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
104:                                                    KK 10/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
105: KK 2/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                 Turpeen kilpailukyvyn turvaaminen
106: Itsenäinen kauppalaivasto Suomeen                  Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
107: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Tuomioja
108: nen
109:                                                    KK 1112000 vp - Arto Seppälä /sd
110: KK 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                     Kapiteeli Oy:n kiinteistöjen myynnin periaatteet
111: Lyhyet hoitoajat terveydenhuollossa                Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
112: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
113:                                                    KK 12/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
114: KK 4/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.            Pakotteet Itävaltaa vastaan
115: Tasa-arvon toteutuminen työsuojelupiirin tarkas-   Vastannut: Pääministeri Paavo Lipponen
116: tajakunnassa
117: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       KK 13/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
118:                                                    Rintamasotilastunnuksen myöntäminen vuonna
119: KK 5/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.              1926 syntyneille veteraaneille
120: Kansainvälisten pääomaliikkeiden vakauttami-       Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
121: nen                                                Perho
122: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
123:                                                    KK 14/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
124: KK 6/2000 vp - Marjatta Stenius-Kaukonen           Äitiyspäivärahan suuruus
125: /vas ym.                                           Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
126: Kunnallisten luottamushenkilöpalkkioiden vai-      Perho
127: kutus tarveharkintaisiin sosiaalietuuksiin
128: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     KK 15/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
129: Perho                                              Naisten ja miesten edustus ministeriöiden osasto-
130:                                                    päällikkötasolla
131: KK 7/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk                 Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
132: Internet-yhteyksien käyttäjäkustannusten alenta-
133: mmen                                               KK 16/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
134: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Maahanmuuttaja- ja paluumuuttajaoppilaiden
135: nen                                                opettamiseen tarkoitettu valtionapu
136:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
137: KK 8/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
138: Järjestyksenvalvojista annetun lain aiheuttamat    KK 17/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
139: ongelmat huvitilaisuuksien järjestäjille           Peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset
140: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies       Vastannut: Työministeri Sinikka Mönkäre
141: Sisällysluettelo
142: 
143: 
144: 
145: KK 18/2000 vp -Tuija Nurmi /kok                    SS 27/2000 rd- Rainer Erlund /erl
146: Autokannan uudistaminen autoveron muutoksel-       Transport av farligt gods på landsvägama
147: la                                                 Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
148: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              nen
149: 
150: KK 19/2000 vp - Paula Kokkonen /kok ym.            KK 27/2000 vp- Rainer Erlund /erl
151: Luontaistuotteiden turvallisuus                    Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset
152: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
153:                                                    nen
154: KK 20/2000 vp - Paula Kokkonen /kok ym.
155: Lääkehuoltoalan koulutus                           KK 28/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
156: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Julkisen sektorin eläkkeiden yhteensovittaminen
157:                                                    kansaneläkkeen pohjaosan kanssa
158: SS 2112000 rd- Ola Rosendahl /sv                   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
159: Ersättningssystem för skador förorsakade av grå-
160: säl                                                KK 29/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
161: Besvarats av: Jord- och skogsbruksminister Ka-     Kunnallisen perhepäivähoitajan kulukorvauksen
162: levi Hemilä                                        verotus
163:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
164: KK 2112000 vp - Ola Rosendahl /r
165: Hannaahylkeiden aiheuttamien vahinkojen kor-       KK 30/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
166: vausjärjestelmä                                    Lapsen eläkkeiden vaikutus vanhemman asumis-
167: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     tukeen
168: Hemilä                                             Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
169: 
170: KK 22/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                KK 31/2000 vp- Hannu Aho /kesk
171: Vaalikeräysten toteuttaminen ennakkoäänestys-      Äitiyspäivärahan määrä
172: paikoilla                                          Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
173: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       Perho
174: 
175: KK 23/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.            KK 32/2000 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
176: Luhangan kunnan Onkisalon saaren tieyhteys         Autoveron palautus vammaisille
177: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi           Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
178: 
179: KK 24/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas           KK 33/2000 vp - Pekka Vilkuna /kesk ym.
180: Paluumuuttajien eläkkeiden verotus                 Ympäristöä koskevien lupamaksujen korottami-
181: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              nen
182:                                                    Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
183: KK 25/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
184: Maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien        KK 34/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
185: luovutusvoittojen verotus                          Lääkemenojen hyväksyminen toimeentulotu-
186: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              keen oikeuttaviksi menoiksi
187:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
188: KK 26/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
189: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän lo-
190:                                                    KK 35/2000 vp -Pertti Turtiainen /vas ym.
191: pettaminen ja pesänhoitajien palkkiot
192:                                                    Henkilöstörahastolain kehittäminen
193: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki
194:                                                    Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
195: Tuomioja
196:                                                                                        Sisällysluettelo
197: 
198: 
199: KK 36/2000 vp - Marjatta Stenius-Kaukonen            KK 46/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd ym.
200: /vas ym.                                             Eteläisen Rannikko-HELI-radan suunnittelu
201: Isyyslainsäädännön yhdenvertaisuusongelmat           Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
202: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen         nen
203: 
204: KK 37/2000 vp - Marjatta Stenius-Kaukonen            KK 47/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
205: /vas ym.                                             Kielenkääntäjäkoulutuksen säilyminen Kouvo-
206: Siviilipalvelusmiehen kotiuttaminen huumetes-        lassa
207: tistä kieltäytymisen vuoksi                          Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
208: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
209:                                                      KK 48/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
210: KK 38/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk               Tukiasunnoissa asuvien päihdeongelmaisten asu-
211: Työmatkavähennyksen korottaminen                     mistuki
212: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
213: 
214: KK 39/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd                   KK 49/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
215: Maahanmuuttajien sekä saamenkielisten, roma-         Ulkomailta laittomasti tuodun auton autovero
216: ninkielisten ja vieraskielisten oppilaiden täyden-   Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
217: tävään opetukseen tarkoitetun valtionavustuksen
218:                                                      KK 50/2000 vp -Paula Lehtomäki /kesk
219: palauttaminen entiselle tasolle
220:                                                      Metsärauhan turvaaminen
221: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
222:                                                      Vastannut: Ministeri Martti Korhonen sisäasiain-
223: KK 40/2000 vp -Pekka Nousiainen /kesk ym.            ministerin sijaisena
224: Grillihiilen laatuvaatimukset
225:                                                      KK 51/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
226: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
227:                                                      Laitilan-Euran tieosuuden liikenneturvallisuus
228:                                                      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
229: KK 41/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
230:                                                      nen
231: Ajoneuvojen veronhuojennus
232: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes                KK 52/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk
233:                                                      Kelan korvaustaksoittelun vääristävä vaikutus la-
234: KK 42/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk               boratoriopalveluiden hinnoitteluun
235: Tilaviiniyrittäjien toimintaedellytyksien paranta-   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
236: minen                                                Perho
237: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
238:                                                      KK 53/2000 vp - Arto Seppälä /sd
239: KK 43/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                  Taukopaikkojen kaavoitus raskaalle liikenteelle
240: Jätteen oheispolton salliminen lämpölaitoksissa      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
241: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi             nen
242: 
243: KK 44/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                  KK 54/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
244: Työvoimakoulutuksen ylläpitokorvauksen otta-         Sosiaali- ja terveydenhuollon makropilottihank-
245: minen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon         keen loppurahoituksen turvaaminen
246: asiakasmaksuja määrättäessä                          Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
247: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet         Perho
248: 
249: KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                   KK 55/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
250: Yli 55-vuotiaiden työttömien aktivointitoimenpi-     Esteellisyyssäännökset sotainvalidien korvaus-
251: teiden kohdentaminen                                 ja haitta-astetta koskevissa päätöksissä
252: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
253: Sisällysluettelo
254: 
255: 
256: KK 56/2000 vp -Kari Myllyniemi /kesk               KK 66/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
257: Työrauhan turvaaminen metsätyömailla               Päätoimisen porotalouden harjoittamisen edistä-
258: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen sisäasiain-   minen
259: ministerin sijaisena                               Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
260:                                                    Hemilä
261: KK 57/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
262: Lastenpsykiatrian määrärahojen käyttö              KK 67/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
263: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Auton käyttömaksun porrastaminenja maksuerät
264:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
265: KK 58/2000 vp - Mikko Elo /sd
266: Tampere-Pori/Rauma-radan          tasoristeysten   KK 68/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
267: poistaminen                                        Kansallisen hallintokorkeakoulun perustaminen
268: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vaasan yliopiston yhteyteen
269: nen                                                Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
270: 
271: KK 59/2000 vp - Matti Väistö /kesk                 KK 69/2000 vp- Tero Rönni /sd
272: Katsastuspalvelujen säilyttäminen Ilomantsissa     Sotilasvammalain mukaisen kuntoutuksen jaka-
273: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     minen aviopuolison kanssa
274: nen                                                Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
275: 
276: KK 60/2000 vp- Leea Hiltunen /skl                  KK 70/2000 vp -Jyrki Katainen /kok
277: Tukiasunnoissa asuvien asumistuki                  Yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen Ja
278: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              tutkintojen sisältöjen kehittäminen
279:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
280: KK 61/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
281:                                                    KK 71/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
282: Maltataisen säiliöalus Sceptren tapaus sekä ke-
283:                                                    Työmatka- ja työasuntokulujen verovähennysoi-
284: mikaali- ja öljyonnettomuuksien uhka
285:                                                    keus
286: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
287:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
288: nen
289:                                                    KK 72/2000 vp -Mikko Elo /sd
290: KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas                    Satakunnan työttömyystilanne
291: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen         Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
292: sekä korvaavan opetuksen järjestämisen tasa-ar-
293: voisuuden turvaaminen                              KK 73/2000 vp - Heli Paasio /sd
294: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask              Opintotuki opintoihin ulkomailla
295:                                                    Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
296: KK 63/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
297: Kuorma-autojen perävaunujen kytkentäsäännök-       KK 74/2000 vp- Leena Rauhala /skl
298: set                                                Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuk-
299: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     sen harjoittelun laadun seuranta
300: nen                                                Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
301: 
302:                                                    SS 75/2000 rd- Håkan Nordman /sv
303: KK 64/2000 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
304:                                                    Ersättning för betainterferon 1b
305: Kivun lievittäminen ja hyvän saattohoidon to-
306:                                                    Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister
307: teuttaminen
308:                                                    Maija Perho
309: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
310:                                                    KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r
311: KK 65/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk              Beetainterferoni 1b:n korvattavuus
312: Opintotukijärjestelmän kehittäminen                Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
313: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Perho
314:                                                                                     Sisällysluettelo
315: 
316: 
317: 
318: KK 76/2000 vp ~Raimo Mähönen /sd                   KK 88/2000 vp ~Pekka Ravi /kok ym.
319: Kunnanvaltuutettujen tiedonsaantioikeus kun-       Taksinkuljettajien työturvallisuuden parantami-
320: nan omistamista osakeyhtiöistä                     nen
321: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
322: nen
323:                                                    KK 89/2000 vp ~Matti Kangas /vas
324: KK 77/2000 vp ~Jari Leppä /kesk                    Turveyrittäjien aseman parantaminen turpeen ve-
325: Päivähoidon valtionosuuksien yhtenäistäminen       rotusta keventämällä
326: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
327: 
328: KK 78/2000 vp ~ Jyrki Katainen /kok                KK 90/2000 vp ~ Pentti Tiusanen /vas
329: Opintotuen takaisinperintä                         Lähiöiden, kuten Kotkan Karhuvuoren palvelu-
330: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          jen säilyttäminen
331:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
332: KK 79/2000 vp ~ Mika Lintilä /kesk ym.
333: Opintotuen takaisinperintä                         KK 91/2000 vp ~ Kirsi Piha /kok
334: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Tilintarkastusten ulottaminen yritysten toimin-
335:                                                    nan ympäristövaikutuksiin
336: KK 80/2000 vp ~ Raimo Vistbacka /ps                Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
337: Työvoimakoulutuksen ja palkattoman työharjoit-     ka Mönkäre
338: telun mielekkyys
339: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov              KK 92/2000 vp ~ Kirsi Piha /kok
340:                                                    Hallituksen ehdotus EU:n elintarvikeviraston si-
341: KK 8112000 vp ~ Ismo Seivästö /skl ym.             joittamisesta Suomeen
342: Hammaslääkäripalvelujen saatavuus                  Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
343: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
344:                                                    KK 93/2000 vp ~Kirsi Piha /kok
345: KK 82/2000 vp ~ Raimo Vistbacka /ps ym.            Yleisötilaisuuksien anniskelulupia koskeva mi-
346: Lappajärven veneilyreittien merkintä               nisteriön ohjeistus Tuotevalvontakeskukselle
347: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov              Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
348: KK 83/2000 vp ~Leena-Kaisa Harkimo /kok            KK 94/2000 vp ~Timo Ihamäki /kok
349: Opintotuen takaisinperintä                         Asiakasmaksuasetuksen soveltaminen päiväki-
350: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          rurgiaan
351: KK 84/2000 vp ~ Eero Lämsä /kesk ym.               Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
352: Maatiloille suunnatut kyselyt                      KK 95/2000 vp ~Jari Koskinen /kok
353: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Maataloustuotteita jalostavien yhtiöiden osak-
354: Hemilä                                             keiden verotuskohtelu
355:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
356: KK 85/2000 vp ~ Tuula Haatainen /sd
357: LYHKI-toimenpidemaksun periminen erikois-
358:                                                    KK 96/2000 vp ~ Pekka Nousiainen /kesk
359: maksuluokan potilaalta
360:                                                    Inkeriläisten paluumuuttajien kansaneläke Suo-
361: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
362:                                                    messa
363: KK 86/2000 vp ~ Lauri Oinonen /kesk                Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
364: Näkövammaisten koulutuksen turvaaminen             Perho
365: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
366:                                                    KK 97/2000 vp ~ Ossi Korteniemi /kesk
367: KK 87/2000 vp ~Toimi Kankaanniemi /skl             Petokorvauksien maksaminen porotaloudelle
368: Päätöksenteko suhtautumisesta Itävaltaan           Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
369: Vastannut: Pääministeri Paavo Lipponen             Hemilä
370: Sisällysluettelo
371: 
372: 
373: KK 98/2000 vp- Marja Tiura /kok                    KK 109/2000 vp- Matti Väistö /kesk
374: Opintotuen takaisinperintä                         Pohjois-Karjalan työllisyysrahojen leikkaus
375: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
376: 
377: KK 99/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas           KK 110/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
378: Lapin sahojen toiminnan turvaaminen                Varattomien rikoksentekijöiden aiheuttamien va-
379: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-   hinkojen korvaaminen uhreille valtion varoista
380: ka Mönkäre                                         Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
381: 
382: KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd                   KK 11112000 vp- Kari Myllyniemi /kesk
383: Kansanterveystyön palvelujen järjestäminen         Ympäristölupien maksut
384: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
385: 
386: KK 10112000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                KK 112/2000 vp - Annika Lapintie /vas
387: Kuntien nuorisotyön voimavarojen turvaaminen       Maatilojen öljysäiliöitten vuodot
388: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
389: 
390: KK 102/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk             KK 113/2000 vp - Esa Lahtela /sd
391: Tutkiotapyynnön tekijän oikeusturva                Tuhohyönteisten rakennuksille aiheuttamien va-
392: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen       hinkojen korvaaminen valtion varoista
393:                                                    Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
394: KK 103/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk
395: Yhteistyö säännösteltyjen vesien ranta-asukkai-
396:                                                    KK 114/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
397: den ja voimayhtiöiden välillä
398:                                                    Pankkikriisin seurauksena velkavankeuteen jou-
399: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
400:                                                    tuneiden asema
401: Hemilä
402:                                                    Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
403: KK 104/2000 vp- Hany Wallin /sd ym.
404: Ratarahoituksen turvaaminen                        KK 115/2000 vp- Jari Leppä /kesk
405: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Yrittäjien kilpailuasema ja Kauppatalo Hansel
406: nen                                                Oy:n toimenpiteet
407:                                                    Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
408: KK 105/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
409: Aluepoliittiset keinot                             KK 116/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
410: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-   Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä
411: nen                                                Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
412: 
413: KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                KK 117/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
414: Tuotevalvontakeskuksen suhtautuminen festi-        Investointitukien varmistaminen
415: vaalitapahtumien anniskelulupahakemuksiin          Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
416: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       ka Mönkäre
417: KK 107/2000 vp- Ulla Juurola /sd
418:                                                    KK 118/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
419: Metsähallituksen tulostavoitteet ja luonnonsuo-
420:                                                    Hirvivahinkojen arvioinnin tehostaminen
421: jelu
422:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
423: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
424:                                                    Hemilä
425: Hemilä
426: 
427: KK 108/2000 vp - Ulla Anttila /vihr                KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd
428: Vaikeavammaiset ja koulumatkatuki                  Seksuaalikasvatuksen tilan parantaminen
429: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden          Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
430:                                                                                     Sisällysluettelo
431: 
432: 
433: KK 120/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk            KK 13112000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
434: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjär-     Työsuhdeturva ylikansallisissa yrityksissä
435: jestelmä                                           Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
436: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
437:                                                    KK 132/2000 vp- Matti Saarinen /sd
438: KK 12112000 vp- Erkki Kanerva /sd                  Yleishyödyllisten yhteisöjen maksamien kulu-
439: Raskaan liikenteen kuljettajakoulutus              korvausten veronalaisuus
440: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
441: nen
442:                                                    SS 133/2000 rd- Rainer Erlund /eri
443: KK 122/2000 vp- Esa Lahtela /sd                    Ökad säkerhet vid plankorsningar
444: Myymäläautopalveluiden turvaaminen                 Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
445: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                    nen
446: KK 123/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.          KK 133/2000 vp- Rainer Erlund /eri
447: Omaishoidon tuen saantikriteerit                   Tasoristeyksien parempi turvallisuus
448: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet       Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
449:                                                    nen
450: KK 124/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
451: Työttömien uudelleenkoulutus                       KK 134/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
452: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov              Lihan tarkastus- ja valvontamaksut
453:                                                    Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
454: KK 125/2000 vp- Esa Lahtela /sd
455:                                                    Hemilä
456: Liikenneturvallisuuden parantaminen maantiellä
457: 504 Outokummussa                                   KK 135/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
458: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvähennyksen
459: nen                                                poistaminen
460:                                                    Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
461: KK 126/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
462:                                                    Perho
463: Maankäyttölainan koron alentaminen
464: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     KK 136/2000 vp- Mikko Immonen /vas ym.
465: Hemilä                                             Telakkatuen mahdollistaminen suomalaiselle te-
466:                                                    lakkateollisuudelle
467: KK 127/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
468:                                                    Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
469: Ajoneuvoveron perintä ja maksuluokkien mää-
470:                                                    ka Mönkäre
471: räytymisperusteiden tarkistaminen
472: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              KK 137/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
473:                                                    Pohjois-Karjalan työllisyysmäärärahojen leik-
474: KK 128/2000 vp- Markku Markkula /kok ym.
475:                                                    kaus
476: Opintotuen takaisinperintä
477:                                                    Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
478: Vastannut: Kulttuv·iministeri Suvi Linden
479:                                                    KK 138/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd
480: KK 129/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas
481:                                                    Helsingin yliopiston alaisen Kouvolan käännös-
482: Työntekijän tietosuoja tietoverkoissa
483:                                                    tieteen laitoksen toiminnanjatkaminen
484: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
485:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
486: nen
487: KK 130/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk             KK 139/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
488: Kahviloiden liiketoiminnan kehittäminen            Eduskunnan vaikutusmahdollisuudet puolustus-
489: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-   hallinnon rakennuslaitosta koskeviin muutoksiin
490: ka Mönkäre                                         Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
491: Sisällysluettelo
492: 
493: 
494: KK 140/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas              KK 150/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.
495: Britannian turkistuotannon tarhaamiskielto         Echelon-vakoilujärjestelmä ja tiedonsiirron suo-
496: Vastannut: Ulkomaankauppaministeri Kimmo           jaaminen
497: Sasi                                               Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
498: KK 141/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk           KK 151/2000 vp- Kirsi Piha /kok
499: Osakeantienjärjestäminen                           EU:n ympäristölainsäädännön nykytila
500: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
501: 
502: KK 142/2000 vp- Esa Lahtela /sd                    KK 152/2000 vp- Kirsi Piha /kok
503: Työttömien yhdistysten toimintarahoituksen tur-    Kiinan ihmisoikeusloukkaukset
504: vaaminen                                           Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
505: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
506:                                                    KK 153/2000 vp- Kirsi Piha /kok
507: KK 143/2000 vp- Esa Lahtela /sd                    Opintotuen takaisinperintä
508: Maaseututaksien oikeus saada Kelan matkakus-       Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
509: tannusten korvaus oman perheenjäsenen kuljetta-
510: misesta                                            KK 154/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
511: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     Soneran etätyöpaikat
512: Perho                                              Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
513:                                                    nen
514: KK 144/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
515: Velkajärjestelymaksujen huomioon ottaminen
516:                                                    KK 155/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk
517: asumistuen perusteiksi
518:                                                    ym.
519: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
520:                                                    Potilasvahinkoilmoitusten käsittelyajat
521: KK 145/2000 vp- Jari Leppä /kesk                   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
522: Laitesukeltaminen suoja-alueilla                   Perho
523: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
524:                                                    KK 156/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk
525: KK 146/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                Latokuivuri-väkiheinän tuotanto ja nurmirehntu-
526: Maidontuottajien kohtelu maitokiintiöiden hank-    ki
527: kimisessa ja ylittämisessä                         Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
528: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Hemilä
529: Hemilä
530:                                                    KK 157/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
531: KK 14 7/2000 vp- Jussi Ranta /sd                   Lento- ym. melun haittavaikutuksien torjunta ja
532: Julkisen liikenteen työsuhdematkalipun verotta-    minimointi
533: minen                                              Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
534: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
535:                                                    KK 158/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
536: KK 148/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
537:                                                    Yliopistojen rahoitus talousarvion kehysten laa-
538: Yrittäjien sukupolvenvaihdosongelmien helpot-
539:                                                    dinnassa
540: taminen
541:                                                    Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
542: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
543: ka Mönkäre
544:                                                    KK 159/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
545: KK 149/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.          Äänestysmerkintöjen tulkinta ja vaalilautakun-
546: Arsenalin lainojen myynti                          tien ohjeet
547: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
548:                                                                                      Sisällysluettelo
549: 
550: 
551: KK 160/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.               KK 170/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
552: TE-keskusten valtionapuin vestointimääräraho-      Työmatkakulujen ositettu omavastuu
553: jen myöntämisperusteet                             Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
554: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
555:                                                    KK 17112000 vp- Janina Andersson /vihr
556: KK 16112000 vp - Esko Kurvinen /kok                Pienten lehtien aseman turvaaminen
557: Logistiikkajärjestelmän kehittämistä koskevan      Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
558: selvityksen laatiminen                             nen
559: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
560: ka Mönkäre                                         KK 172/2000 vp - Esa Lahtela /sd
561:                                                    Veronpalautuksen vaikutus toimeentulotukeen
562: KK 162/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
563:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
564: Jämsän yläasteen ja lukion huumetestaus
565: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
566:                                                    KK 173/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
567: KK 163/2000 vp - Katja Syvärinen /vas              Lääkkeiden saannin turvaaminen tasapuolisesti
568: Kelan sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja pi-   Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
569: tempiaikaisen työkyvyttömyyden yhteensovitta-      Perho
570: mmen
571: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija     KK 174/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
572: Perho                                              Uuden perustuslain jakelu
573:                                                    Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
574: KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.             nen
575: Liikenneturvallisuuden parantaminen
576: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     KK 175/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
577: nen                                                Henkilökunnan asema Postin ja Leonian yhteis-
578:                                                    työn loppuessa
579: KK 165/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps               Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
580: Kansaneläkkeen lapsikorotuksen poistaminen         nen
581: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
582: Perho                                              KK 17 6/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
583:                                                    Terveyskeskuslääkärien saatavuus
584: KK 166/2000 vp - Leena Rauhala /skl
585:                                                    Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
586: Työvoimatoimistojen palveluiden kehittämistar-
587: peet
588:                                                    KK 177/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
589: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
590:                                                    Kuivasensaaren paikallistien parantaminen Ja
591: KK 167/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.              päällystäminen
592: Pääomatulon valinnaisuus verotuksessa              Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
593: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes              nen
594: 
595: KK 168/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.            KK 178/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
596: Todistajien ja oikeusjärjestelmään kuuluvien       Verottoman polttoaineen käyttö traktoreissa
597: suojeleminen                                       Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
598: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
599:                                                    KK 179/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
600: KK 169/2000 vp - Pekka Nousiainen /kesk            Hoitokalastuksen toteuttamiseen tarkoitetut varat
601: Sisävesiliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen       Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
602: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Hemilä
603: nen
604: Sisällysluettelo
605: 
606: 
607: KK 180/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.             KK 191/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
608: Virkistyskäyttöoikeudet Syötteen kansallispuis-   Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely va-
609: tossa                                             kuutusyhtiöissä
610: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi          Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
611:                                                   Perho
612: KK 181/2000 vp - Matti Kangas /vas
613: Palotikkaiden kunnon valvonta                     KK 192/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
614: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies      Länsi-Suomen läänin poliisipalvelujen tason tur-
615:                                                   vaammen
616: KK 182/2000 vp - Matti Kangas /vas                Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
617: Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen ja poltto-
618: aineveron tasausjärjestelmä                       KK 193/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
619: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   Maa-aineslain toimivuus
620:                                                   Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
621: KK 183/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk
622: Monikkolapsiperheiden asema                       KK 194/2000 vp - Leena Rauhala /skl
623: Vastannut: Peruspalve1uministeri Eva Biaudet      Ruoanvalmistuksessa käytettävän hiilen laadun-
624:                                                   valvonnan järjestäminen
625: KK 184/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
626:                                                   Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
627: Puolustushallinnon kiinteistötoimen tulevaisuus
628: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   KK 195/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
629:                                                   Aravalainojen korkojen alentaminen
630: KK 185/2000 vp - Leena Rauhala /skl               Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
631: Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöresurs-
632: sien turvaaminen                                  KK 196/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
633: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet      Yritystukikäytäntö eri tukialueilla
634:                                                   Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
635: KK 186/2000 vp- Reijo Kallio /sd                  ka Mönkäre
636: Velkaneuvonnan turvaaminen koko maassa
637: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen      KK 197/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
638:                                                   Erityishoitoraha kehitysvammalaitoksessa anne-
639: KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk               tun hoidon ajalta
640: Suomalaisten rauhanturvaajien kohtelu autove-     Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
641: ronhuojennusasiassa                               Perho
642: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
643:                                                   KK 198/2000 vp - Matti Saarinen /sd
644:                                                   Pelastusalusten arvonlisäverovapaus
645: KK 188/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
646:                                                   Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
647: Turpeen käytön vähenemisen estämiseksi tar-
648: peelliset toimet                                  KK 199/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
649: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö   Kevyiden ajoneuvojen tavarankuljetusten va-
650:                                                   pauttaminen liikenneluvista
651: KK 189/2000 vp - Arto Seppälä /sd                 Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
652: Syyttäjien suhtautuminen työrikoksiin             nen
653: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
654:                                                   KK 200/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
655: KK 190/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk          Jatko-opiskelijoiden työttömyysturvan hallinnol-
656: Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuki      liset viivytykset
657: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden         Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
658:                                                                                     Sisällysluettelo
659: 
660: 
661: 
662: KK 20112000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.         KK 21112000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
663: Kaupunkiväestön maaseudulle siirtymisen esteet     Kuurojen työllisyyden parantaminen
664: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
665: Hemilä
666:                                                    SS 212/2000 rd- Rainer Erlund /eri
667: KK 202/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.          Justering av grundavdraget vid beskattning
668: Ison-Britannian turkistarhauskielto                Besvarats av: Finansminister Sauli Niinistö
669: Vastannut: Ulkomaankauppaministeri Kimmo
670: Sasi                                               KK 212/2000 vp- Rainer Erlund /erl
671:                                                    Kunnallisverotuksen perusvähennyksen tarkista-
672: KK 203/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk
673:                                                    minen
674: Holhoustoimilain mukainen tilinpito ja tilintar-
675:                                                    Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
676: kastusmaksut
677: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
678:                                                    KK 213/2000 vp - Matti Kangas /vas
679: nen                                                Rattijuopumuksen vähentäminen ja tieliikenteen
680: KK 204/2000 vp- Päivi Räsänen /skl                 turvallisuus
681: Kuluttajien suojelu hullun lehmän taudilta         Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
682: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     nen
683: Hemilä
684:                                                    KK 214/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
685: KK 205/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.             Liikenneluvan hankkiminen pakettiautoille tava-
686: VR Oy:n noudattama alue- ja henkilöstöpolitiikka   rankuljetuksissa
687: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-     Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
688: nen                                                nen
689: 
690: KK 206/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok        KK 215/2000 vp - Irja Tulonen /kok
691: ym.                                                Nuorten mielenterveyskuntoutujien toimeentulo
692: Maksuton esiopetus                                 Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
693: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
694: 
695: KK 207/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.               KK 216/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
696: Kalataloudelliset velvoitteet Kokemäenjoella       Polttonesteiden veronalennus
697: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi     Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
698: Hemilä
699:                                                    KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl
700: KK 208/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.               Asuntojen kosteus- ja homevauriot
701: Matkakulujen verovähennyksen omavastuun            Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
702: osittaminen
703: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö    KK 218/2000 vp - Mikko Elo /sd ym.
704:                                                    Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotta-
705: KK 209/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
706:                                                    mm en
707: Asunto-osakeyhtiöiden talonmiesten palkkaami-
708:                                                    Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
709: nen ja arvonlisävero
710: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
711:                                                    KK 219/2000 vp- Mikko Elo /sd
712: KK 210/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd                Kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän poista-
713: Elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähentäminen     mmen
714: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi                    Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
715: Sisällysluettelo
716: 
717: 
718: KK 220/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps               KK 222/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
719: Luopumiseläkkeellä olevan tulojen alv-osuuden     Vammaisten henkilöiden työllisyys
720: laskeminen tuloksi                                Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
721: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
722: Hemilä                                            KK 223/2000 vp - Matti Väistö /kesk
723:                                                   Kalatalouden edistäminen
724: KK 221/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.          Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
725: Polttonesteiden verotuksen keventäminen           Hemilä
726: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
727:                                                                 KK 112000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
728: 
729: 
730: 
731: 
732:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 112000 vp
733: 
734:                                              Omaishoidon tuen verotus
735: 
736: 
737: 
738: 
739: Eduskunnan puhemiehelle
740: 
741: Omaishoidon tuen piirissä on tällä hetkellä maas-     Vaikka tuen määrä ei suuruudeltaan päätä hui-
742: samme noin 22 000 henkilöä. Karkean arvion            maa, on se nykyisen lain mukaan kuitenkin lisä-
743: mukaan omaishoidolla säästetään laitoshoidon          tuloa, josta menee veroa useissa tapauksissa yli
744: kustannuksista pitkälti yli miljardi markkaa. Yh-     puolet. Jotta tämä omaishoito koettaisiin mielek-
745: teiskunnan ja hoidettavan henkilön kannalta tätä      kääksi ja hoitajat saisivat siitä edes jonkinlaisen
746: merkittävää ja tärkeää työtä tekevien omaishoita-     korvauksen, omaishoidon tuki tulisi säätää verot-
747: jien työtä vain ei riittävästi arvosteta. Lisäksi     tomaksi tuloksi mahdollisuuksien mukaan jo
748: kuntien väliset erot ovat suuret sen vuoksi, ettei    vuoden 2001 alusta.
749: valtakunnallisia vähimmäisnormituksia ole mak-
750: settavien tukien eikä hoitoasteenkaan osalta. La-     Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjestyk-
751: kisääteisen vapaapäivänkin osalta on momssa           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
752: kunnissa ongelmia.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
753:    Nykyinen lainsäädäntö antaa myös kunnille          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
754: mahdollisuuden periä hoidettavalta sosiaalipal-
755: velumaksua. Muutamissa kunnissa tällainenkin                Onko hallitus tietoinen omaishoitajien
756: on otettu käyttöön. Tämä maksun perintä ei tah-             monista ongelmista ja siitä kirjavasta
757: do mennä tavalliseen maalaisjärkeen. Kun esim.              käytännöstä, joka eri kuntien välillä val-
758: perheessä vaimolle maksetaan vammautuneen                   litsee ja
759: miehensä hoidosta omaishoidon tukea, niin tältä
760: hoidettavalta mieheltä kunta perii sitten samasta           mitä hallitus aikoo tehdä, että mm.
761: hoidosta sosiaalipalvelumaksua. Kun omaishoi-               omaishoitajien ja hoidettavien asemaa
762: don tuki on verotettavaa tuloa, ei siitä juurikaan          parannettaisiin muuttamalla omaishoi-
763: tälle perheelle muuta jää kuin vaivat palkaksi.             don tuki vuoden 2001 alusta verotto-
764:    Kun kuitenkin ottaa huomioon, kuinka omais-              maksi tuloksi ja että hallitus toisi edus-
765: hoidon tarve jatkuvasti lisääntyy ja kuinka arvo-           kunnalle myös lakiesityksen, jolla lakia
766: kasta työtä nämä henkilöt tekevät, omaishoita-              muutettaisiin siten, ettei kunnalla ole oi-
767: jien asemaa tulee järjestelmällisesti lähteä paran-         keutta sosiaalipalvelumaksun perintään
768: tamaan.                                                     omaishoidosta hoidettava/ta lähiomai-
769:    Verotuksen rajuus koetaan omaishoitajien                 selta?
770: keskuudessa yhdeksi pahimmista kysymyksistä.
771: 
772: 
773: 
774: 
775:                                                                                                 Versio 2.0
776: KK 1/2000 vp -   Esa Lahtela /sd ym.
777: 
778: 
779: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
780: 
781:     Esa Lahtela /sd                     Pertti Turtiainen /vas
782:     Marjaana Koskinen /sd               Mikko Kuoppa /vas
783:     Rakel Hiltunen /sd                  Raimo Vistbacka /ps
784:     Unto Valpas /vas
785: 
786: 
787: 
788: 
789: 2
790: Ministerin vastaus                                             KK 1/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
791: 
792: 
793: 
794: 
795: Eduskunnan puhemiehelle
796: 
797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        vasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta.
798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Palkkion määrästä säädetään omaishoidon tuesta
799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       annetun asetuksen 7 §:ssä. Sen mukaan hoito-
800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       palkkion suuruuteen vaikuttaa ainoastaan hoidon
801: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sitovuus ja vaativuus. Hoitopalkkiolie on asetuk-
802: sen KK 112000 vp:                                     sessa säädetty vähimmäistaso, joka on vuoden
803:                                                       2000 alusta l 206,43 markkaa kuukaudessa. Täs-
804:       Onko hallitus tietoinen omaishoitajien          tä voidaan tosin poiketa omaishoitajanja kunnan
805:       monista ongelmista ja siitä kirjavasta          välisellä sopimuksella, jos hoidon sitovuus on
806:       käytännöstä, joka eri kuntien välilllä          vähäistä, hoidon tarve on vähäistä tai tilapäistä
807:       vallitsee ja                                    taikka jos poikkeamiseen on hoitajan esittämä
808:                                                      erityinen syy. Minimitason ylittävästä hoitopalk-
809:       mitä hallitus aikoo tehdä, että mm.             kion määrästä voidaan sopia vapaasti.
810:       omaishoitajien ja hoidettavien asemaa              Käytännössä useimmissa kunnissa sovelle-
811:       parannettaisiin muuttamalla omaishoi-           taan kunnan päättämää korvausluokitusta, jossa
812:       don tuki vuoden 2001 alusta verotto-            hoitopalkkion määrät on porrastettu yleensä kol-
813:       maksi tuloksi ja että hallitus toisi edus-     mesta viiteen luokkaan. Kuntien maksamien hoi-
814:       kunnalle myös lakiesityksen, jolla lakia       topalkkioiden keskiarvo vuonna 1998 oli 1 727
815:       muutettaisiin siten, ettei kunnalla ole oi-    markkaa kuukaudessa. Korkeimmillaan palkkio
816:       keutta sosiaalipalvelumaksun perintään         oli 7 000 markkaa kuukaudessa. Tiedot ilmene-
817:       omaishoidosta hoidettava/ta lähiomai-          vät sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä
818:       selta?                                         selvityksestä, joka koski omaishoidon tukea
819: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vuonna 1998.
820: ti seuraavaa:                                            Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-
821:                                                      ta annetun lain (734/1991) 4 §:ssä on lueteltu
822: Omaishoidon tuki on yksi niistä sosiaalipalve-       maksuttomat sosiaalipalvelut Omaishoidon tuki
823: luista, joiden järjestämisestä kunnan on sosiaali-   ei sisälly luetteloon, joten kunnilla on oikeus har-
824: huoltolain (710/1982) 17 §:n nojalla huolehdit-      kintansa mukaan periä asiakasmaksuja omaishoi-
825: tava. Omaishoidon tuesta laaditaan lain mukaan       don tuesta. Harkintaa rajoittaa vain lain 2 §:n
826: hoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liittee-   säännös, jonka mukaan palvelusta perittävä mak-
827: nä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopi-       su saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheu-
828: muksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopi-      tuvien kustannusten suuruinen. Asiakasmaksu-
829: muksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai          jen perintäkäytäntöjä selvitettiin edellä mainitus-
830: hoidettavan. Hänen eläketurvansa on silti järjes-    sa omaishoitoselvityksessä. Kyselyyn vastan-
831: tetty kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin    neista 369 kunnasta 76 % peri asiakasmaksuja
832: eläkelain (202/ 1964) mukaisesti.                    vain omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista.
833:    Omaishoidon tuesta laadittavassa sopimukses-      Kahdeksan kuntaa peri maksua hoitopalkkiosta
834: sa on sovittava muun muassa hoitajalle maksetta-     ja 16 kuntaa peri maksun yhteen sovitettuna hoi-
835: 
836: 
837:                                                                                                        3
838: KK 112000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerin vastaus
839: 
840: 
841: 
842:  topalkkiosta ja palveluista. Kunnista 18 % ei pe-     hoidon tarpeessa olevat asukkaat saavat tarvitse-
843: rinyt omaishoidon tuesta lainkaan asiakasmaksu-        mansa hoidon. Kunnissa omaishoidon kustan-
844: ja. Selvityksestä ei ilmene, miten suuria asiakas-     nuksia tulee verrata laitoshoidon kustannuksiin.
845: maksut ovat ja millaisin perustein ne määräyty-           Joissakin tilanteissa verotus ja asiakasmaksut
846: vät niissä kunnissa, joissa maksuja peritään.         saattavat viedä bruttomääräisestä tuesta huomat-
847:     Omaishoidon tukena annettava hoitopalkkio          tavan osan. Hallitus ei pidä kuitenkaan ratkaisu-
848: maksetaan hoitajalle. Sitä ei ole säädetty tulove-     na ongelmaan omaishoidon tuen säätämistä vero-
849: rolaissa (1535/1992) verovapaaksi, joten se on        vapaaksi tai lain muuttamista niin, ettei kunnalla
850: hoitajan veronalaista ansiotuloa. Tämä on luon-       ole oikeutta sosiaalipalvelumaksun perimiseen
851: nollista sen vuoksi, että hoitopalkkio on luonteel-   omaishoidosta lähiomaiselta. Etuuden tason ko-
852: taan verrattavissa työstä maksettavaan palkkaan       rottamisen ei tule tapahtua verovapauden muo-
853: tai työkorvaukseen. Viime vuosina on myös joh-        dossa annettavana verotuella, vaan avoimesti
854: donmukaisesti noudatettu sitä käytäntöä, että so-     etuuden määrää koskevilla ratkaisuilla. Palvelu-
855:  siaalietuuksien tulee olla veronalaisia ja että      maksujen perimismahdollisuuden rajoittaminen
856: tämä seikka otetaan huomioon etujen mitoituk-         esitetyllä tavalla lailla ei ole perusteltua ottaen
857: sessa. Tämä perustuu siihen, että kaikkien ansio-     huomioon maksujen tarkoituksen, kun maksuja
858: tulojen tulee vaikuttaa veronmaksukykyyn pe-          perittäisiin joka tapauksessa muista vaihtoehtoi-
859: rustuvaan progressiiviseen tuloveroon. Edun ve-       sista hoitomuodoista. Omaishoidon tuesta sovit-
860: rovapaus suosisi käytännössä niitä, joiden margi-     taessa olisikin lähdettävä siitä, että verovaikutuk-
861: naalivero on suurin.                                  set ja palvelumaksu otetaan huomioon tuen mi-
862:     Hoitopalkkio on hoitajan hoitotyöstä saamaa       toituksessa. Tasoltaan mielekkääksi koettu tuki
863: tuloa, mutta asiakasmaksu kohdistuu hoidetta-         on myös kunnan edun mukainen. Kunnat voivat-
864: vaan ja sen perusteena on hänen saamansa hoito,       kin tarvittaessa maksaa minimitason ylittävää
865: jonka hän omaishoidon puuttuessa joutuisi hank-       hoitopalkkiota eikä palvelumaksua ole pakko pe-
866: kimaan muulla tavoin. Asiakasmaksu ei ole hoi-        riä.
867: tajan tulonhankkimismeno. Silloin, kun hoitaja ja         Kuntien väliset erot omaishoidon tuen sekä
868: hoidettava elävät yhteisessä taloudessa, hoito-       muiden sosiaalipalvelujen saatavuudessa ja to-
869: palkkio ja asiakasmaksu kuitenkin kohdistuvat         teuttamiskäytännöissä ovat hallituksen tiedossa.
870: käytännössä siihen taloudelliseen kokonaisuu-         Ne selittyvät paljolti sillä, että nykyinen kuntiin
871: teen, joka muodostuu hoitajan ja hoidettavan va-      kohdistuva keskushallinnon ohjausjärjestelmä
872: rallisuudesta. Tällaisissa tapauksissa asiakas-       antaa kunnille runsaasti itsenäistä ratkaisuvaltaa.
873: maksun periminen saattaa johtaa taloudellisesti       Esimerkiksi valtionosuussäädösten mukaan kun-
874: epätarkoituksenmukaiseen tulokseen.                   nilla on sangen vapaat kädet mitoittaa voimava-
875:     Omaishoidon tuen määrä, verotus ja asiakas-       roja sosiaalipalveluihin. Lisäksi sosiaalipalvelu-
876: maksut muodostavat yhdessä asuville taloudelli-       ja koskeva lainsäädäntö jättää kunnille melko
877: sen kokonaisuuden, jonka puitteissa määräytyy         runsaasti harkintavaltaa esimerkiksi sen suhteen,
878: järjestelyn kannattavuus. Tuen mitoituksessa pe-      annetaanko asiakkaalle tiettyä palvelua ja miten
879: riaatteellinen kysymys on, tulisiko omaishoidon       asiassa muuten menetellään.
880: tuen olla asiakkaan kannalta taloudellisesti edul-        Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertai-
881: lisempaa kuin laitoshoito tai runsaiden kotipalve-    seen toteutumiseen on kiinnitetty huomiota halli-
882: lujen avulla järjestetty avohoito ja onko oikeu-      tusohjelmassa, jonka mukaan sen seuraamiseksi
883: denmukaista, että muita parempaan asemaan pää-        tulee luoda toimiva kriteeri- ja laatumittaristo,
884: sisivät ne asiakkaat, joiden hoito ylipäänsä on       jossa asiakaslähtöisyys on yksi johtava periaate.
885: mahdollista järjestää omaishoidon tuen avulla.        Tavoitteen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveyden-
886: Kunnan on sopimusta tehdessään ja asiakasmak-         huollon tavoite- ja toimintaohjelmaan vuosille
887: suista päättäessään otettava huomioon, että sillä     2000---2003 on erääksi toimenpiteeksi kirjattu,
888: on viime kädessä velvollisuus huolehtia siitä, että   että kuntien laadunhallintatyön tueksi valmistel-
889: 
890: 
891: 4
892: Ministerin vastaus                                         KK 112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
893: 
894: 
895: 
896: laan sosiaali- ja terveysministeriön ja useiden      Omaishoidon tuen saatavuuden varmistami-
897: muiden tahojen yhteistyönä palvelunkäyttäjien     seksi ohjelmaan on kirjattu, että kunnat paranta-
898: laatusuositukset                                  vat omaishoidon edellytyksiä sekä huolehtivat
899:                                                   omaishoitajien jaksamisesta.
900: 
901: 
902: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
903: 
904:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
905: 
906: 
907: 
908: 
909:                                                                                                  5
910: KK 112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                         Ministerns svar
911: 
912: 
913: 
914: 
915: Tili riksdagens talman
916: 
917: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           1 avtalet om stöd för närståendevård skall
918: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       överenskommas om bl.a. vårdarvodet till vårda-
919: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       ren och utbetalningen av det. Om vårdarvodets
920: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     belopp bestäms i 7 § förordningen om stöd för
921: mål SS 112000 rd:                                     närståendevård. Enligt förordningen är arvodet
922:                                                       enbart beroende av hur bindande och krävande
923:        ir regeringen medveten om de varieran-         vården är. För vårdarvodet har i förordningen be-
924:        de problem som närståendevårdarna ut-          stämts en miniminivå, som fr.o.m. ingången av år
925:        sätts för och om den brokiga praxis som        2000 är 1 206,43 mk per månad. Från denna nivå
926:        råder mellan olika k01nmuner och               kan man avvika genom ett avtal mellan närståen-
927:                                                       devårdaren och kommunen. Detta kan ske om
928:       vad ämnar regeringen göra för att bl.a.         vården är bindande endast i liten utsträckning,
929:        närståendevårdarnas och de vårdbehö-           om vårdbehovet är litet eller tillfålligt eller om
930:        vandes ställning förbättras genom att          vårdaren anser att det föreligger en särskild an-
931:        närståendevårdsstödet ändras      och          ledning till att avvika från miniminivån. Angåen-
932:       fr.o.m. ingången av 2001 blir skattefri         de vårdarvoden som överstiger miniminivån kan
933:       inkomst och för att regeringen även             man fritt komma överens.
934:       skulle förelägga riksdagen ett lagför-              1 praktiken tillämpar de flesta kommuner en
935:       slag, enligt vilket lagen ändras så att         ersättningsklassificering som kommunen beslu-
936:       kommunerna inte har rätt att uppbära            tar om och som innebär att vårdarvodenas belopp
937:       socialserviceavg(ft hos den person som          i regel är graderade från tre till fem klasser. De av
938:       får närståendevård?                             kommunerna utbetalade vårdarvodena var 1998 i
939: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       genomsnitt 1 727 mk per månad. Det högsta arv-
940: föra följande:                                        odet var 7 000 mk per månad. Dessa uppgifter in-
941:                                                       går i en utredning som social- och hälsovårdsmi-
942: Stöd för närståendevård ingår i den socialservice     nisteriet låtit utföra och som gällde stödet för när-
943: som kommunerna måste ombesörja med stöd av            ståendevård år 1998.
944: 17 § socialvårdslagen (710/1982). Angående               1 4 § lagen om klientavgifter inom social- och
945: stödet uppgörs enligt lagen ett avtal mellan vår-     hälsovården (734/1991) anges de former av soci-
946: daren och kommunen och till avtalet fogas alltid      alservice som är avgiftsfria. Stödet för närståen-
947: en vård- och serviceplan. Den person som ingått       devård ingår inte i denna förteckning, vilket
948: avtalet står inte i arbetsförhållande till den kom-   innebär att kommunerna har rätt att enligt pröv-
949: mun, den vårdbehövande eller vårdbehövandens          ning uppbära klientavgifter för närståendevårds-
950: vårdnadshavare som har ingått avtalet. Vårda-         stödet. Prövningen begränsas enbart av den be-
951: rens pensionsskydd är dock ordnat i enlighet med      stämmelse i 2 §, enligt viiken den avgift som
952: lagen om pension för kommunala tjänsteinneha-         uppbärs för servicen får vara högst lika stor som
953: vare och arbetstagare (20211964).                     kostnaderna för serviceproduktionen. Den praxis
954:                                                       som gäller uppbörden av klientavgifter kartlades
955: 
956: 
957: 6
958: Ministerns svar                                                   KK 1/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
959: 
960: 
961: i ovan nämnda utredning om närståendevård. Av            vars ramar arrangemangets Iönsamhet precise-
962: de 369 kommuner som besvarade förfrågningen              ras. 1 fråga om dimensioneringen av stödet är den
963: uppbar 76 % klientavgifter för service i anslut-        principiella frågan, för det första, om närstående-
964: ning till enbart stödet för närståendevård. Åtta         vårdsstödet ur klientens synvinkel skall vara eko-
965: kommuner uppbar avgifter för vårdarvodena och            nomiskt fördelaktigare än anstaltsvård eller öp-
966: 16 kommuner uppbar avgifter samordnade på ba-           penvård som ordnats med hjälp av en omfattande
967: sis av vårdarvodena och servicen. lnalles 18 % av       hemservice och, för det andra, om det är rättvist
968: kommunerna uppbar inga k1ientavgifter för när-           att de klienter som över huvud taget har möjlig-
969: ståendevårdsstödet. Av utredningen framgår inte         heter tili vård med hjälp av närståendevårdsstöd
970: hur stora klientavgifterna är och på vilka grunder      har en gynnad ställning jämfört med andra. När
971: de bestäms i de kommuner som valt att uppbära           kommunerna ingår avtal och beslutar om klient-
972: avgifter.                                               avgifterna bör de beakta att varje kommun i sista
973:      Det vårdarvode som beviljas som stöd för när-      hand är skyldig att se tili att de invånare som be-
974: ståendevård betalas tili vårdaren. Vårdarvodet är       höver vård får sådan. Kommunerna bör jämföra
975: inte befriat från skatt en1igt inkomstskatte1agen       kostnaderna för närståendevård med kostnader-
976: (1535/1992), vilket innebär att det är skatteplik-      na för anstaltsvård.
977: tig förvärvsinkomst för vårdaren. Detta är natur-           1 vissa situationer kan beskattningen och
978: ligt därför att vårdarvodet till sin natur är jämför-   klientavgifterna ta i anspråk en betydande del av
979: bart med lön eller ersättning som betalas för ett       stödet enligt bruttobelopp. Att befria närstående-
980: arbete. Under de senaste åren har man också kon-        vårdsstödet från skatt eller att ändra lagen så att
981: sekvent följt den praxis enligt viiken de sociala       kommunerna inte har rätt att hos en närstående
982: förmånerna skall vara skattepliktiga och att den        uppbära socialserviceavgift för närståendevård,
983: omständigheten beaktas vid dimensioneringen av          är enligt regeringen dock ingen lösning på pro-
984:  förmånerna. Detta grundar sig på att alla för-         blemet. Höjandet av förmånsnivån får inte ske
985: värvsinkomster skall påverka den progressiva in-        genom ett skattestöd i form av befrielse från
986: komstskatt som baserar sig på skattebetalnings-         skatt, utan höjandet av nivån bör ske öppet ge-
987:  förmågan. Om förmånen skulle vara befriad från         nom lösningar som gäller själva förmånsbelop-
988:  skatt, skulle detta i praktiken gynna dem som har      pet. I spörsmålet föreslås att möjligheten att upp-
989: den största marginalskatten.                            bära serviceavgifter skall begränsas genom en
990:      Vårdarvodet är en inkomst som vårdaren får         lagändring. Detta är dock inte motiverat om man
991:  för vårdarbetet, medan klientavgiften hänför sig       beaktar avsikten med avgifterna; avgifter skulle
992:  till den vårdbehövande. Grunden för klientavgif-       ju i alla fall uppbäras för andra alternativa vård-
993:  ten är den vård som den vårdbehövande får och          former. När man kommer överens om stödet för
994:  som han, ifall närståendevården inte fanns, sku1-      närståendevård bör man därför utgå ifrån att skat-
995:  Ie vara tvungen att skaffa sig på annat sätt. För      tekonsekvenserna och serviceavgiften beaktas
996:  vårdaren är klientavgiften inte en utgift för in-      vid dimensioneringen av stödet. Det rimmar ock-
997:  komstens förvärvande. 1 sådana fall där vårdaren       så med kommunernas intressen att upprätthålla
998:  och den vårdbehövande bor i samma hushåll hän-         en stödnivå som upplevs såsom förnuftig. Kom-
999:  för sig vårdarvodet och klientavgiften dock i          munerna har möjlighet att vid behov betala ut
1000:  praktiken tili den ekonomiska helhet som vårda-        vårdarvoden som överstiger miniminivån och de
1001:  rens och den vårdbehövandes tillgångar utgör. 1        är inte tvungna att uppbära någon serviceavgift.
1002:  dylika fall kan uppbörden av klientavgifter leda           Regeringen är medveten om att alla kommu-
1003:  tili ett i ekonomiskt hänseende oändamålsenligt        ner inte följer samma praxis när det gäller till-
1004:  resultat.                                              gången till och tillhandahållandet av stöd för när-
1005:      För personer som bor tillsammans utgör be-         ståendevård och andra former av socialservice.
1006:  loppet av närståendevårdsstödet, beskattningen         Variationerna beror i stor utsträckning på att det
1007:  och klientavgifterna en ekonomisk helhet inom          nuvarande centralförvaltningsbaserade styr-
1008: 
1009: 
1010:                                                                                                          7
1011: KK 112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                       Ministems svar
1012: 
1013: 
1014: ningssystemet som riktar sig till kommunema ger       spektivet. För att nå detta mål har i mål- och
1015: dessa en omfattande rätt att fatta självständiga      verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
1016: beslut. Enligt bl.a. statsandelsförfattningama har    vården 2000-2003 skrivits in en åtgärd som
1017: kommunema jämförelsevis fria händer att rikta         innebär att man som stöd för kommunemas kva-
1018: resurser till socialservicen. Dessutom ger lag-       litetsledningsarbete i samråd med social- och häl-
1019: stiftningen om socialservicen kommunema en            sovårdsministeriet och många andra instanser be-
1020: omfattande prövningsrätt när det t.ex. gäller att     reder kvalitetsrekommendationer för servicean-
1021: avgöra om en klient skall beviljas en viss service    vändama.
1022: och hur man i övrigt skall förfara i dessa ärenden.      För säkerställandet av tillgången till stöd för
1023:    I regeringsprogrammet fåstes avseende vid att      närståendevård har man i programmet skrivit in
1024: social- och hälsovårdsservicen bör genomföras         att kommunema förbättrar förutsättningama för
1025: på ett jämbördigt sätt. Det bör skapas sådana         närståendevård och ser till att närståendevårdar-
1026: fungerande mätare för kriterier och kvalitet som      na orkar med sin uppgift.
1027: innebär att man i första hand betonar klientper-
1028: 
1029: 
1030: Helsingfors den 29 februari 2000
1031: 
1032:     Minister Suvi-Anne Siimes
1033: 
1034: 
1035: 
1036: 
1037: 8
1038:                                                                 KK 2/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
1039: 
1040: 
1041: 
1042: 
1043:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 2/2000 vp
1044: 
1045:                                              Itsenäinen kauppalaivasto Suomeen
1046: 
1047: 
1048: 
1049: 
1050: Eduskunnan puhemiehelle
1051: 
1052: Merenkulkuelinkeino Suomessa on suurissa vai-         tuvat 60 miljoonaa markkaa olisi saatava lisäbud-
1053: keuksissa. Suomalaiset varustamot joutuvat kil-       jettiin, sillä kuka haluaa ottaa vastuun siitä, että
1054: pailemaan EU-maiden laivayhtiöiden kanssa.            loputkin laivat liputetaan ulos ja 2 000 merimies-
1055: Näillä laivayhtiöillä on kilpailuetuna valtion tuki   tä jää työttömäksi? Miten Suomen huoltovar-
1056: sekä ns. halpatyövoima. Kaksi isoa pörssiyhtiö-       muus turvattaisiin kriisiaikana ilman omaa itse-
1057: tä, Finnlines ja Fortum, ovat tehneet ratkaisun       näistä kauppalaivastoa?
1058: siirtää laivat muiden EU-maiden lippujen alle.           Samaan aikaan on päätetty rakentaa 100 mil-
1059: Näinjäisi 200merimiestä työttömäksi.                  joonaa markkaa maksava merenkulun turvalli-
1060:     Suomen kaupasta kulkee meritse 85 prosent-        suuskoulutuskeskus Lohjalle. Mistähän koulutet-
1061: tia. Suomalainen merenkulku on teollisuutta pal-      tavat löytyvät, jos laivatkin häviävät?
1062: veleva elinkeino. Jos se tapetaan, jäämme ulko-
1063: maisten varustamoiden armoille. Varustamoiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1064: ja työntekijöiden maksamien verojen kertymä on         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
1065: suurempi kuin merenkulun tukipaketti, ts. halu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1066: taanko verotulotkin nyt menettää ulkomaille?          .nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1067:     Suomen merenkulkuelinkeinolle on esitetty 80
1068: miljoonan markan tukipakettia. Tällä summalla                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo pi-
1069: työnantajille pystyttäisiin palauttamaan varusta-            kaisesti ryhtyä, että maamme merenkul-
1070: moiden merimiesten palkoista maksamat sosiaa-                kuelinkeino saisi tarvitsemansa tuen si-
1071: limaksut Eduskunta myönsi 10.12.1999 meren-                  ten, että jo suunnitteilla olevat uloslipu-
1072: kulun tukipakettiin 20 miljoonaa markkaa. Puut-              tuksetkin voitaisiin tmjua?
1073: 
1074: 
1075: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
1076: 
1077:     Esa Lahtela /sd                                       Kalevi Olin /sd
1078:     Harry Wallin /sd                                      Reijo Laitinen /sd
1079:     Marjaana Koskinen /sd                                 Erkki Pulliainen /vihr
1080:     Klaus Heliberg /sd                                    Kari Uotila /vas
1081:     Raimo Mähönen /sd
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                                                                                                  Versio 2.0
1087: KK 2/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                     Ministerin vastaus
1088: 
1089: 
1090: 
1091: 
1092: Eduskunnan puhemiehelle
1093: 
1094: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         leen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta
1095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         annetun lain nojalla suomalaisten ulkomaanlii-
1096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kenteessä olevien lastialusten toimintaa on tuet-
1097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       tu siten, että varustamotyönantajana olevalle
1098: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        aluksen omistajalle on jälkikäteen valtion varois-
1099: sen KK 2/2000 vp: ·                                   ta maksettu summa, joka vastaa merimiesten pal-
1100:                                                       koista pidätettyjä veroennakoita sekä työnanta-
1101:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo pi-       jan maksamaa sosiaaliturvamaksua. Liikennemi-
1102:        kaisesti ryhtyä, että maamme merenkul-         nisteriön selvitysten mukaan tuen osuus on ollut
1103:        kuelinkeino saisi tarvitsemansa tuen si-       alustyypistä riippuen noin 20-24 % työvoima-
1104:        ten, että jo suunnitteilla olevat uloslipu-    kustannuksista laivoilla. Vuoden 1999 päättyes-
1105:        tuksetkin voitaisiin torjua?                   sä tukijärjestelmän piirissä oli yhteensä l 07 alus-
1106:                                                       ta ja vuonna 1999 tukea maksettiin yhteensä
1107: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          143,7 milj. markkaa. Aluskohtaisen tuen suuruus
1108: ti seuraavaa:                                         on siten keskimäärin noin 1,35 milj. markkaa
1109:  Liikenneministeriö esitti kahteen otteeseen, loka-   vuodessa. Lisäksi alusluettelotukea on vuoden
1110: kuussa 1998 ja uudestaan kesäkuussa 1999, että        2000 osalta lisätty 20 milj. markalla laajentamal-
1111: Suomen kauppalaivaston kansainvälisen kilpai-         la tuki kattamaan 40 prosenttia työnantajan meri-
1112: lukyvyn parantamiseksi Suomessa otettaisiin           mieseläkekassamaksuista.
1113: käyttöön vastaavia toimenpiteitä kuin mitä eräis-         Kauppa-alustuki on vastannut sille asetettuja
1114: sä muissa Euroopan maissa on toteutettu. Esityk-      tavoitteita, sillä Suomen lipun alla purjehtiva
1115: sen keskeiset kohdat olivat varustamoiden yhtiö-      kauppalaivasto kehittyi myönteisesti aina vuo-
1116: verotuksen korvaaminen niin sanotulla tonnisto-       teen 1998 asti. Viimeksi kuluneen vuoden aikana
1117: verona sekä suomalaisille varustamoille valtion       kehitys on kuitenkin kääntynyt epäsuotuisaan
1118: varoista maksettavan miehityskustannuksia alen-       suuntaan, sillä vuoden 1998 lokakuun jälkeen
1119: tavan tuen laajentaminen kattamaan erilaiset la-      Suomesta on myyty pois viisi alusta samalla kun
1120: kisääteiset sosiaalikustannukset. Liikenneminis-      ulkomaille on rekisteröity viisi suomalaisten va-
1121: teriön esitykset olivat hallituksen talouspoliitti-   rustamoiden tilaamaa uutta alusta. Samanaikai-
1122: sen ministerivaliokunnan käsiteltävänä, mutta         sesti Suomen lipun alle on tullut neljä uutta alus-
1123: kummallakaan kerralla ne eivät saaneet riittävää      ta. Suomen alusrekisteriin merkityn kauppalai-
1124: kannatusta osakseen. Todettakoon, että tonnisto-      vaston vähennys on siten yksi alus ja kun otetaan
1125: verojärjestelmä on voimassa neljässä ETA-             huomioon ulkomaille rekisteröidyt viisi uutta
1126: alueen maassa (Kreikka, Norja, Alankomaat ja          alusta, nettovähennys on kuusi alusta. Tämä mer-
1127: Saksa) sekä tulossa lähiaikoina voimaan Isossa-       kitsee noin 100 työpaikan menetystä, sillä eräillä
1128: Britanniassa.                                         ulkomaan lipun alla olevilla laivoilla käytetään
1129:    Laivojen ulosliputuksen pysäyttämiseksi Suo-       myös suomalaisia työntekijöitä. Tällä hetkellä
1130: mi otti käyttöön tukitoimenpiteet jo 1980-luvun       varostarnoilla on tilauksessa kolme alusta, joi-
1131: lopulla. Vuoden 1992 alusta lukien voimassa ol-       den tulevasta rekisteröintimaasta ei ole tietoa.
1132: 
1133: 
1134: 2
1135: Ministerin vastaus                                              KK 2/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
1136: 
1137: 
1138:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        maat, Norja, Saksa ja Tanska. Kustannuseroihin
1139: Finnlines suunnittelee siirtävänsä 11 alustaan        vaikuttaa olennaisesti se, että toisin kuin Suo-
1140: Alankomaiden, Saksan tai Ison-Britannian rekis-       messa, kilpailijamaiden laivoilla käytetään hal-
1141: teriin. Yhtiön ilmoituksen mukaan tämä koskee         vempaa EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa
1142: noin 325 suomalaista työpaikkaa.                      (lähinnä miehistöpuolen tehtävissä). Suomessa
1143:    Myös Fortum harkitsee seitsemän aluksen siir-      hallituksen tavoitteena on turvata suomalaisten
1144: tämistä ulkomaan rekisteriin alusten rahtaussopi-     merenkulkijoiden työpaikat.
1145: musten ollessa päättymässä. Tällä hetkellä yhtiö          Hallitus katsoo, että myös merenkulkualan
1146: harkitsee erilaisia vaihtoehtoja. Mainittujen alus-   työmarkkinajärjestöjen tulisi omilla toimenpi-
1147: ten työllisyysvaikutus on runsaat 200 miestyö-        teillään parantaa kauppalaivaston kilpailukykyä.
1148: vuotta. Myös sellainen ratkaisu saattaisi tulla ky-   Tässä suhteessa kuluvan talven työmarkkinarat-
1149: symykseen, että aluksilla edelleen käytetään suo-     kaisut ovat tietysti tärkeitä.
1150: malaista henkilökuntaa. Tällöin kuitenkin on              Mitä tulee Lohjalle rakennettavan merenku-
1151: mahdollista, että miehistön verotus ja eläkemak-      lun turvallisuuskoulutuskeskuksen tarpeellisuu-
1152: sut siirtyvät pois Suomesta.                          teen, asia kuuluu ensisijaisesti opetusministeriön
1153:     Samoin myös Rettig-yhtymän Bore-varusta-          hallinnonalalle.
1154: mossa on tehty päätös siitä, että yhtiö aloittaa          Hallitus pitää tärkeänä, että varustamotoimin-
1155: valmistelut kahden rahtilaivan siirtämiseksi          taa voidaan jatkossakin harjoittaa Suomen lipun
1156: Alankomaihin. Tällä hetkellä aluksilla työsken-       alla. Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii kan-
1157: telee 60 suomalaista merenkulkijaa. Myös mat-         sallisen merenkulun ja huoltovarmuuden turvaa-
1158: kustaja-alusliikennettä harjoittava Viking Line       miseksi kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä pa-
1159: on ilmoittanut selvittävänsä ulosliputusmahdolli-     rantavan ohjelman. Hallitus seuraa tilanteen ke-
1160: suuksia.                                              hittymistä sekä työmarkkinatilanteen että ulosli-
1161:     Tärkeimpänä syynä nyt alkaneeseen kehityk-        putusten osalta. Mikäli olosuhteissa tapahtuisi
1162: seen ja Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn          olennaisia ja nopeita muutoksia huonompaan
1163: heikkenemiseen voidaan pitää monissa kilpailija-      suuntaan ja esimerkiksi huoltovarmuudelle ase-
1164: maissa käyttöön otettuja varustamojen verotuk-        tetuista tavoitteista jouduttaisiin tinkimään, hal-
1165:  seen liittyviä ja muita toimenpiteitä, jotka osal-   litus on valmis uudelleen arvioimaan tuen tarvet-
1166:  taan vinouttavat myös kilpailutilannetta. Kustan-    ta ja laajuutta. Varustamoiden viimeaikaiset il-
1167:  nuserot kilpailijamaiden aluksiin verrattuna ovat    moitukset siitä, että tonnistoa aletaan siirtää mui-
1168:  alustyypistä riippuen noin 1-3 milj. markkaa         den EU-maiden rekistereihin, saattavat antaa ai-
1169:  vuodessa. Tällaisia maita ovat erityisesti Alanko-   hetta tähän.
1170: 
1171: 
1172: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
1173: 
1174:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1175: 
1176: 
1177: 
1178: 
1179:                                                                                                         3
1180: KK 2/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                       Ministems svar
1181: 
1182: 
1183: 
1184: 
1185: Tili riksdagens talman
1186: 
1187: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      fartyg i utrikesfart understötts så att fartygets
1188: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ägare, i egenskap av rederiarbetsgivare, i efter-
1189: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       skott av statens medel har betalts en summa som
1190: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-     motsvarar de förskottsskatter som uppburits på
1191: mål SS 2/2000 rd:                                     sjömännens 1öner samt den socialskyddsavgift
1192:                                                       som arbetsgivaren beta1t. En1igt trafikministeri-
1193:        Vilka brådskande åtgärder ämnar re-            ets utredningar har stödets ande1 beroende på far-
1194:        geringen vidta för att sjöfartsnäringen i      tygstyp varit ca 20-24 % av arbetskraftskostna-
1195:        vårt land skallfå det stöd den behöver så      derna på fartygen. Vid utgången av 1999 omfat-
1196:        att också de utjlaggningar som redan           tade stödsystemet inalles 107 fartyg, och 1999
1197:        planeras skall kunna avvärjas?                 beta1ades samman1agt 143,7 mi1j. mk i stöd. Stö-
1198:                                                       dets stor1ek per fartyg är så1edes i genomsnitt ca
1199: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       1,35 milj. mk per år. Dessutom har stödet till far-
1200: föra följande:                                        tyg vilka antecknats i förteckningen ökats med 20
1201: Trafikministeriet har vid två tillfållen, i oktober   milj. mk för år 2000 genom att stödet har utvid-
1202: 1998 och på nytt i juni 1999, föreslagit att man i    gats till att täcka 40 % av arbetsgivarens sjö-
1203: syfte att förbättra den finska handelsflottans in-    manspensionskasseavgifter.
1204: temationella konkurrenskraft i Finland skall vid-         Handelsfartygsstödet har motsvarat de mål
1205: ta motsvarande åtgärder som har genomförts i          man satt upp för det, handelsflottan under finsk
1206: vissa andra europeiska 1änder. De centrala punk-      flagg utvecklades nämligen positivt ända fram
1207: tema i förslaget var att rederiemas bolagsbeskatt-    till 1998. Under det senast gångna året har ut-
1208: ning skall ersättas med en s.k. tonnageskatt samt     vecklingen dock tagit en ogynnsam vändning.
1209: att det stöd som av statens medel betalas till fin-   Sedan oktober 1998 har fem fartyg sålts från Fin-
1210: ska rederier och som sänker bemanningskostna-         land samtidigt som fem nya fartyg vilka beställts
1211: dema skall utvidgas så att det täcker olika socia-    av finska rederier har registrerats i utlandet. Un-
1212: la kostnader enligt lag. Trafikministeriets för-      der samma tid har fyra nya fartyg kommit in un-
1213: slag behandlades av statrådets finanspolitiska        der finsk flagg. Den minskning av handelsflottan
1214: ministerutskott, men fick inte tillräckligt med un-   som antecknats i Finlands fartygsregister är såle-
1215: derstöd vid någotdera tillfållet. Det kan konstate-   des ett fartyg, och när man beaktar de fem nya
1216: ras att systemet med tonnageskatt är i kraft i fyra   fartyg som har registrerats i utlandet är net-
1217: EES-länder (Grekland, Norge, Nederländema             tominskningen sex fartyg. Detta innebär en för-
1218: och Tyskland) samt kommer inom kort att träda i       lust på ca 100 arbetsplatser, eftersom även finsk
1219: kraft i Storbritannien.                               personai används på vissa fartyg som går under
1220:    För att stoppa utflaggningen av fartyg införde     utländsk flagg. För närvarande har rederierna be-
1221: Finland stödåtgärder redan i slutet av 1980-talet.    ställningar på tre fartyg, men det finns inte några
1222: Med stöd av den lag om en förteckning över han-       uppgifter om vilket registreringslandet kommer
1223: delsfartyg i utrikesfart som varit i kraft sedan      att vara.
1224: början av 1992 har verksamheten för finska last-
1225: 
1226: 4
1227: Ministems svar                                                  KK 2/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
1228: 
1229: 
1230:     Enligt uppgifter som förekommit i offentlig-       av att man på de konkurrerande ländernas fartyg,
1231: heten planerar Finnlines att överföra 11 av sina       i motsats till i Finland, använder sådan arbets-
1232: fartyg till register i Nederländema, Tyskland el-      kraft från Iänder utanför EU somjämfört med na-
1233: ler Storbritannien. Enligt ett meddelande från bo-     tionella sjöfarare är förmånligare (främst i upp-
1234: laget berörs ca 325 arbetsplatser i Finland.           gifter för besättningen). 1 Finland är regeringens
1235:     Även Fortum överväger en överföring av sju         mål att trygga arbetsplatsema för finska sjöfara-
1236: fartyg till register utomlands i samband med att       re.
1237: fartygens fraktkontrakt håller på att gå ut. 1 detta       Regeringen anser att även sjöfartsbranschens
1238: skede överväger bolaget olika altemativ. De            arbetsmarknadsorganisationer bör öka handels-
1239: nämnda fartygens sysselsättande verkan är drygt        flottans konkurrenskraft genom egoa åtgärder. 1
1240: 200 årsverken. Även en sådan lösning kan kom-          detta avseende är vinterns arbetsmarknadslös-
1241: ma i fråga att man fortsätter att använda finsk        ningar givetvis betydelsefulla.
1242: personai på fartygen. 1 så fall är det dock möjligt        Frågan om huruvida det är nödvändigt att byg-
1243: att besättningens beskattning och pensionsavgif-       ga centret för sjösäkerhetsutbildning i Lojo hör i
1244: ter överförs från Finland.                             första hand till undervisningsministeriets förvalt-
1245:     Även vid Borerederiet inom Rettigsamman-           ningsområde.
1246: slutningen har man inom bolaget beslutat att bör-          Enligt regeringen är det viktigt att rederiverk-
1247: ja förebereda en överföring av två fraktfartyg till    samheten även i fortsättningen kan bedrivas un-
1248: Holland. För närvarande arbetar 60 finska sjöfa-       der finsk flagg. Enligt regeringsprogrammet skall
1249: rare på fartygen. Även Viking Line, som idkar          regeringen i syfte att trygga den nationella sjöfar-
1250: passagerarfartygstrafik, har meddelat att man ut-      ten och underhållssäkerheten utarbeta ett pro-
1251: reder utflaggningsmöjligheterna.                       gram som förbättrar handelsflottans konkurrens-
1252:     Det viktigaste skälet till den utveckling som      förutsättningar. Regeringen följer hur situatio-
1253: nu har inletts och till försämringen av den finska     nen utvecklas såväl när det gäller läget på arbets-
1254: handelsflottans konkurrenskraft kan anses vara         marknaden som utflaggningen. Om förhållande-
1255: de beskattnings- och andra åtgärder som gäller         na förändras väsentligt och snabbt i en sämre
1256: rederieroa och som har införts i många av de kon-      riktning och om man t.ex. blir tvungen att pruta
1257: kurrerande länderna. Åtgärderna medverkar ock-         på de mål som satts upp för underhållssäkerhe-
1258:  så till att snedvrida konkurrensläget. Vid en jäm-    ten, är regeringen beredd att på nytt utvärdera be-
1259:  förelse med konkurrentländernas fartyg är skill-      hovet och omfattningen av stödet. Rederiernas
1260:  naderna i kostnaderna ca 1-3 milj. mk per år be-      tillkännagivanden på senare tid om att man äm-
1261: roende på fartygstyp. Sådana Iänder är i synner-       nar flytta tonnaget till register i andra EU-länder
1262: het Nederländema, Norge, Tyskland och Dan-             kan ge anledning till detta.
1263:  mark. Kostnadsskillnaderna påverkas väsentligt
1264: 
1265: 
1266: Helsingfors den 18 februari 2000
1267: 
1268:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
1269: 
1270: 
1271: 
1272: 
1273:                                                                                                         5
1274:                                                                  KK 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
1275: 
1276: 
1277: 
1278: 
1279:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 3/2000 vp
1280: 
1281:                                             Lyhyet hoitoajat terveydenhuollossa
1282: 
1283: 
1284: 
1285: 
1286: Eduskunnan puhemiehelle
1287: 
1288: Terveydenhuollossa pyritään mahdollisimman           sen sijaan on sairaalassa leikkauksen jälkeisen
1289: lyhyisiin hoitoaikoihin mm. kustannussyistä.         yön, jolloin kyseessä ei ole enää PÄIKI-leikkaus
1290:    Tämä on tuonut mukanaan ns. päiväkirurgian        vaan LYHKI (lyhyt jälkihoitoinen kirurgia), hän
1291: (P ÄIKI), jossa potilas tulee aamulla sairaalaan,    maksaa kahdesta hoitopäivästä yhteensä 270 mk.
1292: hänet leikataan ja hän pääsee vielä samana päivä-       Potilaalle PÄIKI -leikkaus maksaa lähes kaksi
1293: nä kotiin. Tämä on resurssien tehokasta käyttöä.     kertaa niin paljon kuin LYHKI-leikkaus, vaik.!(a
1294:    1.1.2000 tuli voimaan muutos asetukseen so-       leikkauksen jälkeinen yö sairaalassa on lähes
1295: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista         aina huomattavasti mukavampi kuin kotona.
1296: (asetus N:o 1309/23.12.1999), jossa päiväkirur-
1297: giselle toimenpiteelle tuli lisämaksu, 400 mk. Si-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1298: nänsä perusteltu maksu, koska päivähoitokirurgi-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1299: nen hoitopäivä on selvästi kalliimpi kuin ns. ta-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1300: vallinen hoitopäivä. Toisaalta se johtaa potilaan    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1301: omituiseen tilanteeseen. PÄIKI-leikkauksesta
1302: hän maksaa hoitopäivämaksun 135 mk+ PÄIKI-                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1303: lisämaksun 400 mk, yhteensä 535 mk. Jos hän                tyä perusteluissa tarkoitetun selkeän
1304:                                                            epäkohdan korjaamiseksi?
1305: 
1306: 
1307: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
1308: 
1309:     Tuija Nurmi /kok
1310: 
1311: 
1312: 
1313: 
1314:                                                                                               Versio 2.0
1315: KK 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                       Ministerin vastaus
1316: 
1317: 
1318: 
1319: 
1320: Eduskunnan puhemiehelle
1321: 
1322: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           korotettiin päiväkirurgian maksua 250 markasta
1323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         400 markkaan ja laitoshoidon hoitopäivämaksua
1324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        125 markasta 135 markkaan. Lisäksi osana lai-
1325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       toshoitomaksun korotusta otettiin käyttöön erilli-
1326: men /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nen 150 markan perusmaksu, joka peritään sil-
1327: KK 3/2000 vp:                                         loin, kun hoito kestää vähintään 3 hoitopäivää.
1328:                                                           Maksujen muutoksia ja muutosten vaikutuk-
1329:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-      sia valmisteltiin koko syksyn vuonna 1999. Sa-
1330:        tyä perusteluissa tarkoitetun selk~än          manaikaisesti oli eduskunnan käsiteltävänä
1331:        epäkohdan korjaamiseksi?                       sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
1332:                                                       annetun lain muutosesitys lasten päivähoitomak-
1333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sujen korottamiseksi ja terveydenhuollon maksu-
1334: ti seuraavaa:                                         katon toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä edus-
1335: Kysymyksessä tarkastellaan päiväkirurgian mak-        kunnalle toimitettiin myös luonnos sosiaali- ja
1336: sun ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksun välistä      terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun ase-
1337: suhdetta ja todetaan, että päiväkirurginen toi-       tuksen muutoksesta.
1338: menpide tulee potilaalle kalliimmaksi kuin toi-           Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen kä-
1339: menpide, jossa potilas joutuu jäämään sairaalaan      sittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että
1340: vielä leikkausta seuraavaksi päiväksi. Tämä ti-       suunnitellun perusmaksun tuottoa tulisi leikata
1341: lanne on syntynyt kuluvan vuoden alusta, jolloin      20 miljoonaa markkaa. Alkuperäisten kaavailu-
1342: kunnallisen terveydenhuollon maksuja tarkistet-       jen mukaan 150 markan perusmaksu olisi peritty
1343: tiin. Säännösten mukaan maksut eivät kuiten-          kaikilta hoitojaksoilta, jolloin kahden päivän lai-
1344: kaan määräydy aivan sillä tavalla kuin kysymyk-       toshoidon maksu olisi ollut 420 markkaa eli
1345: sessä todetaan. Silloin kun potilaalle tehdään päi-   20 markkaa enemmän kuin päiväkirurgian mak-
1346: väkirurginen toimenpide, ei häneltä voida periä       su. Tällainen malli olisi kuitenkin johtanut sii-
1347: hoitopäivämaksua. Maksu päiväkirurgisesta toi-        hen, että myös hyvin lyhyiltä, jopa alle 24 tunnin
1348: meopiteestä on näin ollen 400 markkaa eikä ky-        tarkkailujaksoilta olisi voitu periä perusmaksu
1349: symyksessä mainittu 535 markkaa. Jos potilas          silloin, kunjakso olisijakautunut kahdelle hoito-
1350: sen sijaan on sairaalassa kaksi hoitopäivää, on       päivälle. Esimerkiksi illalla hoitoon tulleelta ja
1351: maksu kysymyksen mukaisesti 270 markkaa. Ero          seuraavana aamuna kotiin päässeeitä olisi voitu
1352: päiväkirurgisen hoidon ja kaksi hoitopäivää sai-      periä edellä mainittu 420 markkaa. Tätä pidettiin
1353: raalassa edellyttävän hoidon välisessä maksussa       epäkohtana, minkä vuoksi eduskunnan edellyttä-
1354: on siten 130 markkaa.                                 mä maksukertymän pienennys päätettiin toteut-
1355:    Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon          taa siten, että perusmaksua ei peritä silloin, kun
1356: asiakasmaksuja tarkistettiin vuoden 2000 alusta       hoitojakso kestää vain kaksi päivää. Samalla tä-
1357: hallitusohjelman ja valtion vuoden 2000 talous-       mä, hyvin lyhyen ajan hoidossa olevan kannalta
1358: arviovalmistelun yhteydessä tehtyjen päätösten        perusteltu muutos johti tilanteeseen, jossa päivä-
1359: perusteella. Osana näitä maksujen tarkistuksia
1360: 
1361: 2
1362: Ministerin vastaus                                             KK 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
1363: 
1364: 
1365: kirurgian maksu voi olla suurempi kuin kahden       si sairaalat perivät alempaa maksua kuin asetuk-
1366: hoitopäivän maksu.                                  sessa on säädetty. Sairaala voi siten periä päivä-
1367:    Käsitykseni mukaan nykyinen tilanne, jossa       kirurgisesta hoidosta halutessaan esimerkiksi
1368: päiväkirurgisen hoidon maksu on hieman kal-         270 markan tai vielä tätä alemman maksun, jos se
1369: liimpi kuin kahden hoitopäivän maksu, ei kuiten-    niin päättää.
1370: kaan ole epäkohta. Päiväkirurgian korkeampaa            Koska toteutetut maksujen tarkistukset ovat
1371: maksua voidaan perustella sillä, että potilas saa   olleet voimassa vasta vajaat kaksi kuukautta, nii-
1372: tehokkaan hoidon eikä hänen tarvitse olla sairaa-   den vaikutuksista sairaaloiden toimintaan tai po-
1373: lassa pidempään kuin on tarpeen. Useimmat hen-      tilaiden käyttäytymiseen ei ole vielä tarkempaa
1374: kilöt toivovat yleensä mahdollisimman lyhyttä       tietoa. Tämän vuoksi yksittäisiin maksumuutok-
1375: hoitoaikaa, ja he hyväksyvät sen, että maksu täl-   siin ei muutoinkaan ole tässä vaiheessa perustei-
1376: laisesta toiminnasta on hieman korkeampi kuin       ta. Mahdolliset muutostarpeet voidaan arvioida
1377: pidemmästä hoitojaksosta. Lisäksi asiakasmak-       vasta sen jälkeen, kun nykyiset maksut ovat ol-
1378: susäännökset mahdollistavat sen, että esimerkik-    leet voimassa jonkin aikaa.
1379: 
1380: 
1381: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
1382: 
1383:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1384: 
1385: 
1386: 
1387: 
1388:                                                                                                     3
1389: KK 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                        Ministems svar
1390: 
1391: 
1392: 
1393: 
1394: Tili riksdagens talman
1395: 
1396: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      från 250 mk till 400 mk och vårddagsavgiften
1397: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av     inom anstaltsvården från 125 mk till 135 mk.
1398: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Tui-    Som en del av höjningen av avgiften för anstalts-
1399: ja Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörs-      vård togs dessutom en särskild grundavgift på
1400: mål SS 3/2000 rd:                                    150 mk i brak, som uppbärs då vården räcker
1401:                                                     minst tre vårddagar.
1402:        Vi/ka åtgärder har regeringen för avsikt         Ändringen av avgifterna och effektema av
1403:        att vidta för att rätta tili det uppenbara   ändringen bereddes hela hösten 1999. Samtidigt
1404:        miss.förhållande som konstateras i moti-     behandlade riksdagen ett förs1ag till ändring av
1405:        veringen?                                    lagen om klientavgifter inom social- och hälso-
1406:                                                     vården som gällde höjning av avgiftema inom
1407: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     bamdagvården och genomförande av ett avgifts-
1408: föra följande:                                      tak inom hälso- och sjukvården. Samtidigt till-
1409: 1 spörsmålet studeras förhållandet mellan avgif-    ställdes riksdagen också ett utkast till ändring av
1410: ten för dagkirurgi och avgiften för kortvarig an-   förordningen om klientavgifter inom social- och
1411: staltsvård, och konstateras att ett dagkirurgiskt   hälsovården.
1412: ingrepp för patienten blir dyrare än ett ingrepp        1 samband med behandlingen av budgetpropo-
1413: där patienten måste stanna på sjukhuset dagen ef-   sitionen för 2000 förutsatte riksdagen att intäk-
1414: ter operationen. Denna situation har uppstått vid   tema av den planerade grundavgiften skulle skä-
1415: ingången av innevarande år då avgiftema inom        ras ned med 20 milj. mk. Enligt de ursprungliga
1416: den kommunala hälso- och sjukvården justera-        kalkylerna skulle grundavgiften på 150 mk ha
1417: des. Enligt bestämmelsema fastställs avgiftema      uppburits för alla vårdperioder, varvid avgiften
1418: dock inte alldeles på det sätt som beskrivs i       för två dagars anstaltsvård skulle ha varit 420
1419: spörsmålet. Vid dagkirurgiska ingrepp kan vård-     mk, dvs. 20 mk högre än avgiften för dagkirurgi.
1420: dagsavgift inte uppbäras av patienten. Avgiften     En modell av detta slag hade dock lett till att
1421: för ett dagkirurgiskt ingrepp är således 400 mk     grundavgift kunde ha uppburits också för myck-
1422: och inte 535 mk som det står i spörsmålet. Om       et korta, t.o.m. under 24 timmar långa, observa-
1423: patienten däremot tillbringar två vårddagar på      tionsperioder i de fall då perioden infaller över
1424: sjukhuset är avgiften som spörsmålsställaren sä-    två vårddagar. Till exempel kunde man hos en
1425: ger 270 mk. Skillnaden mellan avgifterna för        patient som kommit in för vård på kvällen och
1426: dagkirurgisk vård och vård som förutsätter två      fått lämna sjukhuset på morgonen ha uppburit
1427: vårddagar på sjukhus är således 130 mk.             den avgift på 420 mk som nämns ovan. Detta an-
1428:    Klientavgifterna inom den kommunala social-      sågs vara ett missförhållande, varför man beslu-
1429: och hälsovården justerades fiån och med ingång-     tade genomföra den minskning av influtna avgif-
1430: en av 2000 utgående från beslut som fattats i       ter som riksdagen förutsatte genom att grundav-
1431: samband med regeringsprogrammet och bered-          gift inte uppbärs då vårdperioden endast omfat-
1432: ningen av statsbudgeten för 2000. Som en del av     tar två dagar. Samtidigt ledde denna ändring, som
1433: dessa justeringar höjdes avgiften för dagkirurgi    var motiverad med tanke på dem som kommer in
1434: 
1435: 
1436: 4
1437: Ministerns svar                                                   KK 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
1438: 
1439: 
1440: för mycket kortvarig vård, tili en situation där av-   serna om klientavgifter att t.ex. sjukhusen upp-
1441: giften för dagkirurgi kan vara större än avgiften      bär en lägre avgift än vad som bestäms i förord-
1442: för två vårddagar.                                     ningen. Sjukhusen kan således om de så önskar
1443:    Enligt min uppfattning är det nuvarande läget,      besluta att uppbära en avgift på 270 mk eller en
1444: där avgiften för dagkirurgisk vård är något större     ännu lägre avgift för dagkirurgisk vård.
1445: än avgiften för två vårddagar, dock inget missför-        Eftersom de justerade avgifterna endast gällt
1446: hållande. Den högre avgiften för dagkirurgi kan        knappt två månader finns ännu ingen närmare in-
1447: motiveras med att patienten får effektiv vård och      formation om effekterna på sjukhusens verksam-
1448: inte behöver stanna på sjukhuset längre än nöd-        het eller patienternas beteende. Av denna anled-
1449: vändigt. De flesta hoppas vanligen på en så kort       ning är enskilda ändringar i avgifterna inte heller
1450: vårdtid som möjligt och accepterar att avgiften        i övrigt motiverade i detta läge. Eventuella änd-
1451: för detta slags vård är något högre än för en läng-    ringsbehov kan inte bedömas förrän de nuvaran-
1452: re vårdperiod. Dessutom möjliggör bestämmel-           de avgifterna varit i kraft en tid.
1453: 
1454: 
1455: 
1456: Helsingfors den 25 februari 2000
1457: 
1458:     Omsorgsminister Eva Biaudet
1459: 
1460: 
1461: 
1462: 
1463:                                                                                                         5
1464:                                                        KK 4/2000 vp -Marjaana Koskinen /sd ym.
1465: 
1466: 
1467: 
1468: 
1469:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2000 vp
1470: 
1471:                                              Tasa-arvon toteutuminen työsuojelupiirin tar-
1472:                                              kastajakunnassa
1473: 
1474: 
1475: 
1476: 
1477: Eduskunnan puhemiehelle
1478: 
1479: Työsuojelupiirin tarkastajakunnassa sukupuoli-        työn ja kokemuksen kautta hankittuja tietoja ja
1480: nen tasa-arvo ei toteudu. Esim. Turun ja Porin        taitoja eikä näin ollen valita ns. työläistarkasta-
1481: työsuojelupiirin 52 vakinaisesta tarkastajasta 45     jia. Koska tulevaisuudessakin ns. naisvaltaiset
1482: eli 87 prosenttia on miehiä. Myös lakimies ja pii-    ammattialat työllistävät (huom. esim. atk:n
1483: ripäällikkö ovat miehiä. Hämeen piirissä miehiä       aiheuttamat epämukavat työasennot), valtioval-
1484: on 45 ja naisia 30. Paras tilanne on Uudenmaan        lan olisi muutettava lainsäädäntöä niin, että suku-
1485: työsuojelupiirissä, jossa on 46 miestä ja 41 nais-    puolinen tasa-arvo toteutuu työsuojelupiirien tar-
1486: ta. Turun ja Porin työsuojelupiirin naispuolisten     kastajia nimitettäessä.
1487: tarkastajien määrä on 7 eli 13 prosenttia tarkasta-
1488: jien määrästä. Naisvaltaisille hoito-, hoiva-, pal-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1489: velu- (esim. ravintola-alan naistyöntekijöitä on      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
1490: n. 80 prosenttia) ja opetusaloille kaivattaisiin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1491: enemmän tarkastajia, ja koulutuspohjaksi sovel-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1492: tuisi teknistä koulutusta paremmin esim. yhteis-
1493: kuntatieteelliset aineet, kuten psykologia. Edel-           Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
1494: leen on olemassa suositus työläistarkastajista,             että työsuojelupiirien tarkastajia nimi-
1495: mutta kaikissa työsuojelupiireissä ei arvosteta             tettäessä sukupuolinen tasa-arvo toteu-
1496:                                                             tuu?
1497: 
1498: 
1499: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
1500: 
1501:     Marjaana Koskinen /sd                                 Riitta Prusti /sd
1502:     Esa Lahtela /sd                                       Säde Tahvanainen /sd
1503:     Tuula Haatainen /sd                                   Virpa Puisto /sd
1504:     Pia Viitanen /sd                                      Janina Andersson /vihr
1505:     Heli Paasio /sd                                       Rakel Hiltunen /sd
1506:     Saara Karhu /sd                                       Jukka Gustafsson /sd
1507:     Pirkko Peltomo /sd                                    Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
1508:     Marjatta Vehkaoja /sd                                 Mikko Elo /sd
1509:     Annika Lapintie /vas
1510: 
1511: 
1512: 
1513:                                                                                                 Versio 2.0
1514: KK 4/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                              Ministerin vastaus
1515: 
1516: 
1517: 
1518: 
1519: Eduskunnan puhemiehelle
1520: 
1521: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työsuojelun piirihallinnossa on tällä hetkellä
1522: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        varsin korkea keski-ikä, joka ylittää joissakin pii-
1523: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      reissä jo 50 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus on
1524: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        ollut vähäistä, minkä vuoksi uusien henkilöiden
1525: Koskisen /sd ym. näin kuuluvan ki1jallisen kysy-     rekrytointi tapahtuu hitaasti. Uusia tarkastajia ni-
1526: myksen KK 4/2000 vp:                                 mitettäessä voidaan ottaa huomioon, että työsuo-
1527:                                                      jelupiirin tarkastajakunnan koostumus asiantun-
1528:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,       temuksen osalta vastaa paremmin käytännössä
1529:       että työsuojelupiirien tarkastajia nimi-       nykyisin esiintyviä tarkastustarpeita.
1530:       tettäessä sukupuolinen tasa-arvo toteu-           Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-
1531:       tuu?                                           tun lain ( 60911986) mukaan jokaisen työnanta-
1532:                                                      jan tulee työelämässä edistää tasa-arvoa tavoit-
1533: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tu-
1534: ti seuraavaa:                                        lee tasa-arvon edistämiseksi työelämässä toimia
1535:                                                      siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi
1536:    Työsuojeluhallinnosta annetun asetuksen           sekä naisia että miehiä, ja edistää naisten ja mies-
1537: (176/1993) 3 §:n mukaan työsuojelupiirin työ-        ten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin.
1538: suojelutoimistoa johtaa piiripäällikkö. Lisäksi      Tasa-arvolaki ei kuitenkaan rajoita työnantajan
1539: työsuojelutoimistossa voi olla muuta virkasuh-       oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa
1540: teessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilö-        henkilö, vaan lailla pyritään estämään se, että
1541: kuntaa. Asetuksen 8 §:n mukaan piiripäällikön        työntekijä valitaan perusteettomasti sukupuolen
1542: nimittää valtioneuvosto, ja työsuojelutoimiston      mukaan syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö.
1543: muut virkamiehet nimittää piiripäällikkö, joka       Jokainen virkaan nimittäminen on erillinen hal-
1544: myös ottaa tilapäiset virkamiehet ja työsopimus-     lintopäätös, jonka tekemisessä tulee huomioida
1545: suhteisen henkilöstön.                               lainsäädännön asettamat vaatimukset. Nimitystä
1546:    Työsuojelun piirihallinnon tarkastajien suku-     tehtäessä on täten huomioitava paitsi tasa-arvon
1547: puolijakautumassa on tietyissä piireissä korostu-    toteutuminen, niin samanaikaisesti tulee myös
1548: nut miesten suhteellinen osuus. Työsuojelun pii-     noudattaa hyväksyttyjä pätevyyttä koskevia va-
1549: rihallinnon henkilöstörakenne on hyvin pitkälti      lintaperusteita.
1550: rakentunut 1970-luvun alun työsuojeluhallinnon          Tasa-arvolain tarkoituksen toteuttaminen tu-
1551: uudistamisen jälkeiseen rekrytointitilanteeseen.     lee ottaa huomioon työsuojelun piirihallinnon
1552: Miesten suhteellisen korkeaan osuuteen on saat-      henkilöstöpolitiikkaa kehitettäessä. Yksi väline
1553: tanut vaikuttaa työsuojelutarkastajia nimitettäes-   tähän on kussakin työsuojelupiirissä laadittu
1554: sä painotettu teknillinen asiantuntemus ja pitkä     tasa-arvosuunnitelma. Työsuojelun piirihallin-
1555: käytännön ammattikokemus, johon on liittynyt         non yhteistoimintakomiteassa on käynnissä hen-
1556: työsuojeluasioiden hallinta. Teknisten alojen        kilöstöstrategian laatiminen, missä yhteydessä
1557: opiskelijoista on perinteisesti enemmistö ollut      kysymyksessä tarkoitettu asia voidaan myös ot-
1558: miehiä.                                              taa esiin.
1559: 
1560: 
1561: 2
1562: Ministerin vastaus                       KK 4/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
1563: 
1564: 
1565: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2000
1566: 
1567:    Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1568: 
1569: 
1570: 
1571: 
1572:                                                                              3
1573: KK 4/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                                    Ministerns svar
1574: 
1575: 
1576: 
1577: 
1578: Tili riksdagens talman
1579: 
1580: l det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       inom det tekniska området har traditionellt varit
1581: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       män.
1582: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-          Medelåldern inom arbetarskyddets distrikts-
1583: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-       förvaltning är för tillfållet ganska hög, i vissa di-
1584: ga spörsmål SS 4/2000 rd:                              strikt överstiger den redan 50 år. Personalomsätt-
1585:                                                       ningen har varit låg och därför sker rekrytering-
1586:        Amnar regeringen vidta åtgärder för att        en av nya personer långsamt. När nya inspektö-
1587:        uppnå jämställdhet mellan könen när            rer utnämns kan man beakta att sanmlansättning-
1588:        arbetarskyddsdistriktens impektörer ut-        en i fråga om inspektörema vid arbetarskyddsdi-
1589:        nämns?                                         strikten för expertiscns del bättre motsvarar de
1590:                                                       inspektionsbehov som idag förekommer i prakti-
1591:                                                       ken.
1592: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Enligt lagen om jämställdhet mellan kvinnor
1593: föra följande:                                        och män ( 609/1986) skall alla arbetsgivare i ar-
1594:                                                       betslivet främja jämställdhet målinriktat och sys-
1595: Enligt 3 § förordningen om arbetarskyddsför-
1596:                                                       tematiskt. Arbetsgivaren skall för att främja jäm-
1597: valtningen (176/ 1993) leds vmje arbetarskydds-
1598:                                                       ställdheten i arbetslivet verka för att lediga plat-
1599: distrikts arbetarskyddsbyrå av en distriktschef.
1600:                                                       ser söks av både kvinnor och män och främja en
1601: Dessutom kan arbetarskyddsbyrån ha annan per-
1602:                                                       jämn fördelning mellan kvinnor och män i olika
1603: sonai i tjänsteförhållande och i arbetsavtalsför-
1604:                                                       uppgifter. Lagen om jämställdhet begränsar dock
1605: hållande. Enligt förordningens 8 § utnämns di-
1606:                                                       inte arbetsgivarens rätt att välja den person han
1607: striktscheferna av statsrådet och övriga tjänste-
1608:                                                       anser vara bäst lämpad för uppgiften, utan avsik-
1609: män vid arbetarskyddsbyråerna av distriktsche-
1610:                                                       ten med lagen är att hinclra att arbetstagare utan
1611: fen, som också anställer tillfålliga tjänstemän och
1612:                                                       fog väljs enligt kön så att en mera meriterad per-
1613: personai i arbetsavtalsförhållande.
1614:                                                       son förbigås. Varje utnämning är ett separat ad-
1615:    Könsfördelningen bland inspektörerna i arbe-       ministrativt beslut, vid vilket man måste beakta
1616: tarskyddets distriktsförvaltning är sådan att den     de krav som lagstiftningen ställer. Vid varje ut-
1617: relativa andelen män har varit framträdande inom      nämning skall därför förutom jämställdheten be-
1618: vissa distrikt. Personalstrukturen inom arbetar-      aktas att de vedertagna urvalskriterier följs som
1619: skyddets distriktsförvaltning bygger till stor del    gäller kompetens.
1620: på den rekryteringssituation som följde på att ar-        När man utvecklar personalpolitiken inom ar-
1621: betsskyddsförvaltningen reformerades i början         betarskyddets distriktsförvaltning skall man be-
1622: av 1970-talet. En faktor som kan ha inverkat på       akta syftet med lagen om jämställdhet. Inom
1623: att andelen män blivit relativt stor är att man vid   samarbetskommitten för arbetarskyddsdistrik-
1624: utnämnandet av arbetarskyddsinspektörer priori-       tets distriktsförvaltning håller man som bäst på
1625: terar teknisk expertis och en lång praktisk ar-       att göra upp en personalstrategi och i detta sam-
1626: betserfarenhet som omfattar käru1edom om arbe-        manhang kan även frågan som avses i spörsmålet
1627: tarskyddsfrågor. Majoriteten av studerarrdena         tas upp.
1628: 
1629: 
1630: 4
1631: Ministems svar                     KK 4/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
1632: 
1633: 
1634: Helsingfors den 28 februari 2000
1635: 
1636:    Omsorgsminister Eva Biaudet
1637: 
1638: 
1639: 
1640: 
1641:                                                                         5
1642:                                                              KK 5/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
1643: 
1644: 
1645: 
1646: 
1647:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 5/2000 vp
1648: 
1649:                                                Kansainvälisten pääomaliikkeiden vakauttami-
1650:                                                nen
1651: 
1652: 
1653: 
1654: 
1655: Eduskunnan puhemiehelle
1656: 
1657: Hallitusohjelmaan on kirjattu lyhyiden spekula-         ta reaalitalouden totmmtaan eli investointien,
1658: tiivisten pääomavirtojen aiheuttamien häiriöiden        hyödykkeiden ja palveluiden tuottamiseen.
1659: torjuntaan tähtäävien, kattavasti toimeenpanta-            Tobinin veron toteutumista on epäilty pää-
1660: vien järjestelmien käyttöönoton selvittäminen.          asiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin on epäilty
1661: Myös yhä useammat maailmantalouden tutkijat             sen maailmanlaajuisuutta, eli etteivät kaikki val-
1662: ja talouspoliitikot vaativat pääomavirtoja rajoit-      tiot osallistu järjestelmään. Toiseksi epäilyt ovat
1663: tavia sääntelymekanismeja. Tunnetuin esillä ol-         kohdistuneet veron tekniseen toteutukseen ja sii-
1664: lut sääntelyjärjestelmä on Tobinin vero.                hen, kuinka lyhytaikaiset spekulatiiviset sijoituk-
1665:     Tobinin jätjestelmässä rajojen yli tapahtuvis-      set voidaan erottaa pitkäaikaisista sijoituksista.
1666: ta rahansiirroista peritään vero, jonka suuruus         Näistä ongelmista huolimatta on välttämätöntä
1667: voisi vaihdella sijoituksen luonteen ja keston pe-      pyrkiä edistämään kansainvälisten pääomavirto-
1668: rusteella puolen promillen ja yhden prosentin vä-       jen vakautta. Tobinin vero on yksi vaihtoehto
1669: lillä. Tekemällä lyhytaikaiset, pienillä marginaa-      kohti tällaista järjestelmää.
1670: leilla pelaavat sijoitukset kannattamattomam-
1671: miksi Tobinin vero vakauttaisi maailman finans-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1672: simarkkinoita ja lisäisi hallitusten talouspoliittis-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
1673: ta riippumattomuutta. Vero voisi tuoda huomat-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1674: tavat tulot maailmanyhteisölle ja vapauttaisi mo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1675: nenkeskiset jätjestöt rikkaiden länsimaiden pai-
1676: nostuksesta. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden glo-                Miten hallitus aikoo edistää Tobinin ve-
1677: baalin talous- ja sosiaalipolitiikan kehittämiselle            ron tai muiden lyhyiden, spekulatiivis-
1678: ja avaisi kysymyksen maailmantalouden hallin-                  ten pääomaliikkeiden aiheuttamien häi-
1679: nan periaatteista. Koska vero vaikuttaa vain va-               riöiden torjuntaan tähtäävien jäljestel-
1680: luuttaspekulaatioon, ei sillä pitäisi olla vaikutus-           mien käyttöönottoa?
1681: 
1682: 
1683: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
1684: 
1685:     Kirsi Ojansuu /vihr                                     Kimmo Kiljunen /sd
1686:     Anni Sinnemäki /vihr                                    Heli Paasio /sd
1687:     Merikukka Forsius /vihr                                 Saara Karhu /sd
1688:     Susanna Rahkonen /sd                                    Markku Markkula /kok
1689: 
1690: 
1691:                                                                                                   Versio 2.0
1692: KK 5/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
1693: 
1694: 
1695:     Sirpa Pietikäinen /kok              Nils-Anders Granvik /r
1696:     Pentti Tiusanen /vas                Håkan Nordman /r
1697:     Katja Syvärinen /vas                Riitta Korhonen /kok
1698: 
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 2
1703: Ministerin vastaus                                          KK 5/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
1704: 
1705: 
1706: 
1707: 
1708: Eduskunnan puhemiehelle
1709: 
1710: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         sääntelyn pelätään karkottavan markkinatoimi-
1711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          joita sellaisiin valtioihin, jotka ovat sääntelyn ul-
1712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kopuolella.
1713: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Ojan-           Tuorein esimerkki kansainvälisen verosäänte-
1714: suun /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         lyn vaikeudesta on EU:n veropaketti. Veropaket-
1715: myksen KK 5/2000 vp:                                   tia ei kovasta yrityksestä huolimatta onnistuttu
1716:                                                        hyväksymään alkuperäisen tavoitteen mukaises-
1717:        Miten hallitus aikoo edistää Tobinin ve-        ti Helsingin huippukokouksessa. Veropaketin
1718:        ron tai muiden lyhyiden, spekulatiivis-         hyväksymisen suurimmaksi ongelmaksi muodos-
1719:        ten pääomaliikkeiden aiheuttamien häi-          tui rajat ylittäviä korkotuloja koskeva direktiivi-
1720:        riöiden torjuntaan tähtäävien järjestel-        ehdotus. Yhdistynyt kuningaskunta ja Luxem-
1721:        mien käyttöönottoa?                             burg vastustivat direktiiviä sillä perusteella, että
1722:                                                        direktiivi voisi karkottaa finanssimarkkinoita
1723: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            EU:n ulkopuolelle.
1724: seuraavaa:                                                 Tobinin vero olisi erittäin kunnianhimoinen
1725: Spekulatiivisten pääomaliikkeiden hillitsemi-          hanke. Vero olisi kansainvälisesti kattava- se ei
1726: seen tähtäävät sääntelymallit-kuten esimerkik-         koskisi pelkästään Euroopan unionia -ja vero-
1727: si Tobinin vero- ovat periaatteessa kannatetta-        pohja olisi hyvin laaja, sillä vero koskisi lähtö-
1728: via. Käytännössä tällaisten mallien toteuttami-        kohtaisesti kaikkia pääomavirtoja. Koska vaati-
1729: seen liittyy merkittäviä ongelmia. Suurin ongel-       mattomatkaan päänavaukset kansainvälisen
1730: ma on se, että sääntelyn tulisi välttämättä olla       koordinoinoin luomiseksi pääomaverotuksessa
1731: kansainvälisesti kattavaa. Muutoin vero aiheut-        eivät ole toistaiseksi menestyneet, voitaneen täl-
1732: taisi pääomapakoa ja muita haitallisia vaikutuk-       laisten - huomattavasti pidemmälle menevien
1733: sia sääntelyjärjestelmään osallistuville valtioille.   - sääntelymallien toteuttamista pitää tässä vai-
1734:    Toistaiseksi kansainvälinen yhteistyö pää-          heessa epärealistisena.
1735: omaliikkeisiin köhdentuvan verosääntelyn luo-              Suomen on tärkeää jatkaa aktiivisesti työtä
1736: miseksi on onnistunut huonosti. Tälläkin hetkel-       EU:ssa ja OECD:ssä lähitulevaisuudessa ratkai-
1737: lä on vireillä kansainvälisiä hankkeita, joilla py-    suvaiheissa olevien hankkeiden toteuttamiseksi.
1738: ritään tiettyjen minimisääntöjen luomiseen pää-        Uusien, pidemmälle menevien aloitteiden teke-
1739: omien verottamisessa. Vaikka hankkeet ovat si-         minen ei olisi tässä tilanteessa tarkoituksenmu-
1740: sällöllisesti verrattain vaatimattomia, monet val-     kaista.
1741: tiot vastustavat niitä voimakkaasti. Vastustus            Edellä esitetyllä perusteella hallitus katsoo,
1742: johtuu ennen kaikkea siitä, että sääntelyn pelä-       että tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä konkreet-
1743: tään vaarantavan finanssimarkkinoiden kilpailu-        tisiin toimenpiteisiin pääomaliikkeiden vakautta-
1744: kyvyn. Finanssimarkkinoiden suuren volyymin            miseen tähtäävien järjestelmien käyttöönottami-
1745: ja pienten marginaalien vuoksi vähäisenkin vero-       seksi.
1746: 
1747: 
1748: 
1749: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
1750: 
1751:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1752:                                                                                                           3
1753: KK 5/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.                                                      Ministerns svar
1754: 
1755: 
1756: 
1757: 
1758: Tili riksdagens talman
1759: 
1760: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       även en liten reglering skali leda tili att mark-
1761: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        nadsaktörerna flyr tili sådana stater som står
1762: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        utanför regleringen.
1763: Kirsi Ojansuu /gröna m.fl. undertecknade skrift-          Det fårskaste exemplet på svårigheterna då det
1764: liga spörsmål SS 5/2000 rd:                            gäller intemationeli skattereglering är EU:s skat-
1765:                                                        tepaket. Trots intensiva ansträngningar godkän-
1766:        På vilket sätt ämnar regeringen främja          des inte skattepaketet av toppmötet i Helsingfors
1767:        införandet av Tobin-skatt eller andra           så som det ursprungligen var tänkt. Det största
1768:        system i syfte att bekämpa störningar or-       problemet med tanke på godkännandet av skatte-
1769:        sakade av kortsiktiga och spekulativa           paketet var förslaget tili direktiv om överföring
1770:        kapita(flöden?                                  av ränteinkomster över gränserna. Storbritan-
1771:                                                        nien och Luxemburg motsatte sig direktivet med
1772: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        motiveringen att det kunde skrämma bort de fi-
1773: föra följande:                                         nansielia marknaderna från EU:s territorium.
1774: Olika modelier för reglering av spekulativa kapi-         lnförandet av Tobin-skatt vore ett mycket am-
1775: talflöden, såsom t.ex. Tobinskatten, bör i princip     bitiöst projekt. Skatten skulle vara global - den
1776: understödas. 1 praktiken ansluter sig dock avse-       skulie inte enbart gälia Europeiska unionen -
1777: värda problem tili tiliämpningen av sådana mo-         och skattebasen skulie vara mycket bred, efter-
1778: delier. Det största problemet är att regleringen       som skatten skulie omfatta i princip alla kapital-
1779: ovillkorligen bör vara internationellt heltäckan-      strömmar. Då även anspråkslösa initiativ i rikt-
1780: de. Annars ger skatten upphov tili kapitalflykt        ning mot skapandet av en internationeli samord-
1781: och andra negativa följder för de stater som del-      ning inom kapitalbeskattningen ännu inte lyck-
1782: tar i regleringen.                                     ats, torde genomförandet av en sådan här -
1783:    Tilis vidare har det internationelia samarbetet i   märkbart mera långtgående - regleringsmodeli i
1784: syfte att skapa en skattereglering av kapitalflö-      detta skede kunna betraktas som orealistiskt.
1785: den haft begränsad framgång. För närvarande på-           Det är viktigt att Finland fortsätter att arbeta
1786: går flera internationella projekt i syfte att skapa    aktivt inom EU och OECD för genomförandet av
1787: vissa minimiregler för beskattningen av kapital.       sådana projekt som skali avgöras inom den när-
1788: Ä ven om projekten tili sitt innehåll är anspråks-     maste framtiden. Att ta initiativ tili nya, långtgå-
1789: lösa har de mött kraftigt motstånd från vissa sta-     ende projekt vore i detta skede inte ändamålsen-
1790: ter. Motståndet beror framför alit på att man be-      ligt.
1791: farar att regleringen skali äventyra konkurrens-          Med hänvisning tili det som anförs ovan anser
1792: kraften på de finansielia marknaderna. På grund        regeringen att det inte finns några skäl tili att i
1793: av den stora volym och de små marginaler det är        detta skede skrida tili aktiva åtgärder för att infö-
1794: fråga om på dessa marknader fruktar man att            ra ett system för stabilisering av kapitalflödena.
1795: 
1796: 
1797: 
1798: Helsingfors den 7 mars 2000
1799: 
1800:     Finansminister Sauli Niinistö
1801: 
1802: 4
1803:                                                KK 6/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
1804: 
1805: 
1806: 
1807: 
1808:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 6/2000 vp
1809: 
1810:                                                Kunnallisten luottamushenkilöpalkkioiden vai-
1811:                                                kutus tarveharkintaisiin sosiaalietuoksiin
1812: 
1813: 
1814: 
1815: 
1816: Eduskunnan puhemiehelle
1817: 
1818: Kunnallisille luottamushenkilöille maksetaan            sesta syntyvä palkanmenetys korvataan ansion-
1819: palkkiota, jonka suuruudesta jokainen kunta             menetyskorvauksena.
1820: päättää erikseen. Palkkiosta peritään vero, ja pää-         Kansalaisten perusoikeuksien kannalta ky-
1821: sääntöisesti luottamushenkilöt maksavat siitä           seessä on yhdenvertaisuusongelma (PL 6 §).
1822: myös puolueveron. Normaali tilanne on, että             Uudet perusoikeuksien säännökset edellyttävät,
1823: bruttopalkkiosta luottamushenkilölle jää käteen         että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön
1824: noin yksi neljäsosa. Tämä ei useinkaan riitä kor-       mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen
1825: vaamaan edes niitä menoja, joita luottamustehtä-        toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan
1826: vän hoitamisesta syntyy. Luottamustehtävissä            päätöksentekoon (PL 14 §).
1827: toimivat ihmiset tekevät arvokasta työtä, jonka             Sen lisäksi perustuslaki takaa jokaiselle
1828: motiivina ei ole oma taloudellinen hyöty, vaan          oikeuden tiettyyn toimeentulon vähimmäistur-
1829: vastuu yhteisten asioiden hoitamisesta.                 vaan (PL 19 §:n 1 mom.) ja tätä parempaan pe-
1830:     Luottamustehtävän hoitamisesta maksettu             rustoimeentulon turvaan eräissä elämäntilanteis-
1831: palkkio katsotaan tarveharkintaisia sosiaali-           sa (PL 19 §:n 2 mom.). Vähimmäisturvastaja toi-
1832: etuuksia määritettäessä henkilön tuloksi. Tästä         meentulon perusturvan suojasta säädetään taval-
1833: seuraa, että palkkion vuoksi yhteiskunnalta saa-        lisessa lainsäädännössä. Osa tästä toimeentulon
1834: tava taloudellinen tuki pienenee. Ongelma kos-          vähimmäis- ja perusturvasta on tarveharkintais-
1835: kettaa nimenomaan pienituloisia ihmisiä, kuten          ta: jokainen ansaittu lisämarkka vähentää sosiaa-
1836: työttömiä ja asumistukea saavia henkilöitä. Kos-        lietuutta. Näin tapahtuu myös luottamushenkilö-
1837: ka pienituloisille sosiaalietuuden vähäinenkin          palkkioiden vuoksi.
1838: leikkaus on merkittävä elämänhallinnan kannal-             Nykyinen järjestelmä on pienituloisten perus-
1839: ta, se saattaa johtaa siihen, että sosiaalietuuksia,    oikeuksien toteutumisen kannalta haitta tai suo-
1840: kuten juuri asumistukea, saavan on luovuttava           ranainen este. Yhdenvertaisuus sekä kunnallisen
1841: luottamustehtävästään tulojen menetyksen pelos-         demokratian toimivuuden turvaaminen edellyttä-
1842: sa.                                                     vät, että tätä tosiasiallisesti ihmisten toiminta-
1843:     Tällainen käytäntö tosiasiallisesti rajoittaa so-   mahdollisuuksia rajoittavaa käytäntöä muute-
1844: siaalietuuksia saavien henkilöiden toimintamah-         taan. On edellytettävä, että perusoikeudet ovat
1845: dollisuuksia ja osallistumista yhteisten asioiden       totta ja että ne toteutuvat myös yksityisissä ta-
1846: hoitoon. Toimeentulo-, asumis- tai muuta vastaa-        pauksissa. Kaiken kaikkiaan valtiontaloudelli-
1847: vaa yhteiskunnan tukea saavat henkilöt ovat luot-       sesti kysymys on hyvin vähäisistä summista,
1848: tamustehtävien hoitajina eriarvoisessa asemassa         mutta oikeudenmukaisuusperiaatteen kannalta
1849: työtuloa saavien kanssa, joille tehtävien hoitami-      hyvin tärkeästä asiasta.
1850: 
1851: 
1852:                                                                                                  Versio 2.0
1853: KK 6/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
1854: 
1855: 
1856: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tarve-
1857: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-         harkintaisien sosiaalietuuksien saajien
1858: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-        yhdenvertainen osallistuminen kunnalli-
1859: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                siin luottamustehtäviin turvataan?
1860: 
1861: 
1862: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
1863: 
1864:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                   Mikko Kuoppa /vas
1865:     Matti Huutola /vas                               Mikko Immonen /vas
1866:     Anne Huotari /vas                                Jaakko Laakso /vas
1867:     Esko-Juhani Tennilä /vas                         Tarja Kautto /sd
1868:     Mikko Elo /sd                                    Marjaana Koskinen /sd
1869: 
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 2
1874: Ministerin vastaus                          KK 6/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
1875: 
1876: 
1877: 
1878: 
1879: Eduskunnan puhemiehelle
1880: 
1881: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa          Kussakin sosiaalietuudessa on erikseen luetel-
1882: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tu etuoikeutettuina tuloina ne tulot, jotka eivät
1883: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaikuta etuuden saantiin ja sen suuruuteen. Pe-
1884: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         ruslinjaus on, että etuoikeutettuja tuloja ovat kus-
1885: Stenius-Kaukosen /vas ym. näin kuuluvan kirjal-       tannusten korvaukset. Sen sijaan tulonmenetystä
1886: lisen kysymyksen KK 6/2000 vp:                        korvaavat etuudet otetaan huomioon etuuksia ja
1887:                                                      niiden tasoa määriteltäessä. Jokaista etuutta sää-
1888:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tarve-        dettäessä ja uusia etuuksia luotaessa on aina erik-
1889:       harkintaisten sosiaalietuuksien saajien         seen harkittu, mitkä etuudet ovat niiden suhteen
1890:        vhdenvertainen osallistuminen kunnalli-       etuoikeutettuja.
1891:       :5iin luottamustehtäviin turvataan?                Peruslinjaus kustannuskorvausten ja ansion-
1892:                                                      menetystä korvaavien etuuksien välillä on pyrit-
1893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ty toteuttamaan myös etuuksien verotuskohtelus-
1894: ti seuraavaa:                                        sa. Kustannuskorvaukset eivät ole veronalaista
1895: Luottamushenkilölle maksetaan kunnan päätök-         tuloa, sen sijaan ansionmenetykset ovat ansiotu-
1896:                                                      lona verotettavia.
1897: sen suuruista:
1898:    1) kokouspalkkiota;                                   Kunnalliselle luottamushenkilölle maksetta-
1899:    2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustan-        vaa palkkiota ei pidetä kustannuskorvauksena,
1900: nuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu      vaan se esimerkiksi verotuksessa rinnastetaan
1901: sijaisen paikkaamisesta, lastenhoidon järjestämi-    palkkaan. Tästä johtuen ei ole perustetta pitää
1902: sestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä            palkkiota etuoikeutettuna tulona. Sen sijaan on-
1903:    3) matkakustannusten korvausta ja päivära-        gelmaan, jokajohtuu tarveharkintaisten ja tulosi-
1904: haa.                                                 donnaisten etuisuuksien leikkaantumisesta näi-
1905:                                                      den palkkioiden seurauksena, tulee etsiä ratkai-
1906:    Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa           sua samalla kun pyritään ratkaisemaan työnteon
1907: palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioi-    kannustimia. Kannustimia lisättäessä on muistet-
1908: ta. Kunnallisille luottamushenkilöille maksetta-     tava, että työnteon lisäksi yhteiskunnassa on
1909: vat palkkiot ja korvaukset ovat veronalaisia tulo-   muitakin yhteisiä tavoitteita, joiden edistämisek-
1910: ja, palkkio rinnastetaan verotuksessa palkkatu-      si taloudellisten kannusteiden on oltava oikeita.
1911: loon.                                                Yksi tällainen on kaikkien yksilöiden mahdolli-
1912:    Tarveharkintaisia etuisuuksia, joihin kunnal-     suus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.
1913: listen luottamustehtävien hoitamisesta maksetta-         Sosiaali- ja terveysministeriö tulee tekemään
1914: villa palkkioilla on vaikutusta, ovat toimeentulo-   tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä selvi-
1915: tuki, asumistuet ja työmarkkinatuki. Tulot vai-      tyksen, olisiko kunnallisiin luottamustehtäviin .
1916: kuttavat myös joihinkin palvelumaksuihin, ku-        osallistuvien henkilöiden palkkioiden vaikutusta
1917: ten esimerkiksi päivähoitomaksuun.                   tarveharkintaisiin sosiaalietuuksiin muutettava.
1918: 
1919: 
1920: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
1921: 
1922:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
1923:                                                                                                       3
1924: KK 6/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                        Ministems svar
1925: 
1926: 
1927: 
1928: 
1929: Tili riksdagens talman
1930: 
1931: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     lek. Enligt grundlinjen är förmånsinkomsterna
1932: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     ersättningar för kostnaderna. Däremot tar man i
1933: statrådet översänt följande av riksdagsman Mar-     beaktande förmånema som ersätter förlorad in-
1934: jatta Stenius-Kaukonen /vänst m.fl. underteckna-    komst då man definierar olika förmåner och de-
1935: de skriftliga spörsmål SS 6/2000 rd:                ras nivåer. För varje förmån som fastställs och då
1936:                                                     nya förmåner skapas har det alltid skilt övervägts
1937:       Vad ämnar regeringen göraför att llyg-        vilka förmåner som är berättigade i förhållande
1938:       ga de behovsprövade socia(förmånsta-          till dessa.
1939:       garnas jämlika deltagande i kommuna-              Man har strävat efter att förverkliga grundlin-
1940:       la förtroendeuppdrag?                         jen mellan kostnadsersättningama och förmåner-
1941:                                                     na som ersätter förlorad arbetsförtjänst också i
1942: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     beskattningsbehandlingen av förmånema. Ersätt-
1943: föra följande:                                      ning för kostnader är inte beskattningsbar in-
1944: Till förtroendevalda betalas enligt kommunens       komst, men förlorad arbetsförtjänst som för-
1945: beslut om storlek                                   värvsinkomst är däremot beskattningsbar.
1946:    1) mötesarvode,                                      Arvode som betalas till en kommunal förtroen-
1947:    2) ersättning för förlorad arbetsförtjänst och   devald anses inte vara ersättning för kostnader,
1948: kostnader, som på grund av förtroendeposten för-    utan 1ikställs med 1ön i beskattningen till exem-
1949: anleder anställande av ställföreträdare, ordnande   pel. På grund av detta finns det inte grunder för att
1950: av barnvård eller motsvarande, samt                 anse att arvodet är en privilegierad inkomst. Där-
1951:    3) ersättning för resekostnader och dagpen-      emot måste man finna en lösning till det problem
1952: mng.                                                som är ett resultat av en nedskärning av de be-
1953:                                                     hovsprövade och inkomstbundna förmånerna som
1954: Arvode för bestämd tid och andra separata arvo-     följd av dessa arvoden samtidigt som man strävar
1955: den kan också betalas ut till en förtroendevald.    efter att främja incitamenten till arbete. Då man
1956: Arvoden och ersättningar som betalas åt förtro-     ökar incitamenten måste man minnas att det ut-
1957: endevalda är beskattningsbar inkomst, arvodet       över arbete också finns andra gemensamma mål i
1958: likställs med löneinkomst i beskattningen.          samhället och om man vill främja dessa måste de
1959:    Behovsprövade förmåner, på vilka arvodena        ekonomiska incitamenten vara de rätta. Ett så-
1960: som betalas för kommunala förtroendeuppdrag         dant må1 är möjligheten för alla individer att delta
1961: inverkar, är utkomststöd, bostadsbidragen, ar-      i den samhälleliga verksamheten.
1962: betsmarknadsunderstöd. Inkomsterna inverkar             Före slutet av september 2000 kommer social-
1963: också på vissa serviceavgifter, såsom till exem-    och hälsovårdsministeriet att göra en utredning
1964: pel dagvårdsavgiften.                               om ifall den inverkan som arvoden, som erhålls
1965:    I varje socialförmån finns skilt uppräknade      av personer som deltar i kommunala förtroende-
1966: som förmånsinkomster de inkomster som inte in-      uppdrag, har på de behovsprövade socialförmå-
1967: verkar på erhållandet av förmånen och dess stor-    nerna behöver ändras.
1968: 
1969: 
1970: 
1971: Helsingfors den 29 februari 2000
1972: 
1973:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
1974: 4
1975:                                                                KK 7/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
1976: 
1977: 
1978: 
1979: 
1980:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 7/2000 vp
1981: 
1982:                                              Internet-yhteyksien käyttäjäkustannusten alen-
1983:                                              taminen
1984: 
1985: 
1986: 
1987: 
1988: Eduskunnan puhemiehelle
1989: 
1990: Tietoyhteiskuntakehitys on etenemässä vaihee-             Maamme erinomainen tietoliikenneinfrastruk-
1991: seen, jossa yhä suurempi osa yhteiskunnan kes-        tuuri pitäisi saada myös tavallisten kansalaisten
1992: keisistä toiminnnoista tapahtuu tietoverkoissa. Jo    hyödynnettäväksi. Kilpailun edistäminen verkon
1993: nykyisin - ja tulevaisuudessa yhä keskeisem-          vuokrauksen osalta ei ole kuitenkaan kokonais-
1994: min- kansalaisten välistä tasa-arvoa tulee mää-       ratkaisu eri alueiden välisen tasa-arvon kannalta,
1995: rittämään mahdollisuus osallistua Internetin          sillä kilpailulla ei voida taata nopeita ja edullisia
1996: kautta tietoyhteiskunnan toimintoihin. Kehitys        Internet-yhteyksiä keskuksien ulkopuolelle. Il-
1997: on ollut Suomessa voimakasta erityisesti Jangat-      man valtiovallan puuttumista asiaan tietoliiken-
1998: tomassa tietoliikenteessä ja yritysten kiinteissä     nekustannukset jäävät harvaan asutuilla alueilla
1999: verkoissa. Huomattavasti heikommin tilanne on         kaupunkien tasoa korkeammalle, mikä tulee enti-
2000: kohentunut tavallisille kansalaisille tarjottavissa   sestään voimistamaan keskittymiskehitystä.
2001: yhteyksissä. Yleisin kuluttajien Internet-yhteys
2002: perustuukin yhä minuuttilaskutukseen. Keskei-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2003: simpänä syynä kiinteiden yhteyksien kotikäytön        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2004: hitaaseen yleistymiseen ovat olleet kilpailun         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2005: heikkoudesta johtuvat korkeat hinnat. Kuluttajil-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2006: le suunnatut kiinteät yhteydet ovatkin Suomessa
2007: selvästi kalliimpia kuin USA:ssa ja Ruotsissa,              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2008: kahdessa muussa tietoyhteiskuntakehityksen kär-             tyä laskeakseen Internetin kotikäyttä-
2009: kimaassa. Asia on merkittävä paitsi kansalaisten            jien kustannuksia ja taatakseen kohtuu-
2010: tasa-arvon, niin myös talouden kilpailukyvyn ja             hintaiset Internet-yhteydet myös keskuk-
2011: alueiden välisen tasapainoisen kehityksen kan-              sien ulkopuolella?
2012: nalta.
2013: 
2014: 
2015: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
2016: 
2017:     Kyösti Karjula /kesk
2018: 
2019: 
2020: 
2021: 
2022:                                                                                                   Versio 2.0
2023: KK 7/2000 vp -     Kyösti Karjula /kesk                                              Ministerin vastaus
2024: 
2025: 
2026: 
2027: 
2028: Eduskunnan puhemiehelle
2029: 
2030: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       veluiden käyttäjillä olisi saatavissa entistä moni-
2031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         puolisempia ja edullisempia televerkkoyhteyk-
2032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siä. Telekilpailua on paikallistasolla edistetty jo
2033: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Kar-      vuonna 1997 tapahtuneella lainsäädäntömuutok-
2034: julan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sella, joka antoi teleyritykselle oikeuden vuokra-
2035: sen KK 7/2000 vp:                                     ta käyttäjän tilaajajohto toiselta teleyritykseltä
2036:                                                       hinnalla, joka on kohtuullisessa suhteessa tilaaja-
2037:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo !yh-      yhteyden rakentamiskustannuksiin. Niin pitkälle
2038:        tyä laskeakseen Internetin kotikäyttä-         menevä luovutusvelvollisuus on toteutettu vain
2039:        jien kustannuksia ja taatakseen kohtuu-        viidessä muussa Euroopan maassa.
2040:        hintaiset Internet-yhteydet myös keskuk-          Nyt valmisteltavalla hallituksen esityksellä
2041:        sien ulkopuolella?                             edistetään tiedonsiirtoyhteyksien leviämistä ja
2042:                                                       tietoyhteiskuntapalveluiden kehitystä. Esityksen
2043: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mukaan teleyrityksille säädettäisiin velvollisuus
2044: ti seuraavaa:                                         vuokrata tilaajayhteyden vapaata välityskykyä
2045:                                                       myös kilpailijoille toisen rinnakkaisen palvelun
2046: Suomessa on tietoyhteiskunnan ja siihen liitty-       mahdollistamiseksi. Tällöin samaa tilaajajohtoa
2047: vien palveluiden kehittäminen on tapahtunut           voidaan käyttää samanaikaisesti sekä normaaliin
2048: edistämällä teleyritysten keskinäistä kilpai-         puhepalveluun että koko ajan päällä olevaan In-
2049: lua. Tässä meillä on onnistuttu varsin hyvin. Kai-    ternet-yhteyteen. Nykytekniikalla normaalille ti-
2050: kissa telepalveluissa maamme hintataso on             laajajohdolle voidaan asentaa 2 Mbit/s:n rinnak-
2051: OECD-maiden keskitason alapuolella. Monissa           kainen Internet-yhteys. Siten esitys avaa mahdol-
2052: telepalveluissa, mm. Internet-palveluissa, olem-      lisuuden edullisiin kiinteisiin Internet-yhteyk-
2053: me jopa edullisimpia maita.                           siin. Käyttäjä maksaisi yhteydestä vain kiinteän
2054:    Liikenneministeriö teetti vuosi sitten tutki-      kuukausimaksun. Hallituksen tavoitteena on tuo-
2055: muksen telepalveluiden alueellisesta saatavuu-        da lakiesitys eduskuntaan tänä keväänä.
2056: desta. Tämä tutkimus osoitti, että pienkäyttäjille       Edellä mainittu hallituksen esitys edistää no-
2057: tärkeitä telepalveluita on hyvin saatavissa koko      peiden, laajakaistaisten palveluiden tarjontaa
2058: maassa. Parhaiten kotitalouskäyttäjillä oli saata-    kiinteässä televerkossa. Myös matkaviestinver-
2059: vissa nimenomaan Internet-yhteyksiä, joita tar-       koissa tiedon siirtokapasiteetti ja siten myös In-
2060: joaa maanlaajuisesti kymmenkunta keskenään            ternet-palvelut parantuvat koko ajan ja Suomes-
2061: kilpailevaa yritystä.                                 sa nopeammin kuin useimmissa muissa maissa.
2062:    Kilpailun lisääntyminen on selvästi laskenut       Suomi on vieläkin ainoa maa, joka on myöntänyt
2063: Internet-palveluiden hintoja ja parantanut näiden     toimiluvat kolmannen sukupolven matkaviestin-
2064: palveluiden tarjontaa. Jotta tämä myönteinen ke-      verkkojen rakentamista varten. Näissä entistä
2065: hitys jatkuisi, liikenneministeriössä on valmistel-   selvästi suuremman kapasiteetin matkaviestin-
2066: tavana hallituksen esitys telemarkkinalain muut-      verkoissa aloitetaan telepalveluiden tarjonta vii-
2067: tamiseksi siten, että muuan muassa Internet-pat-      meistään ensi vuoden lopussa. Matkaviestinverk-
2068: 
2069: 2
2070: Ministerin vastaus                                          KK 7/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
2071: 
2072: 
2073: kojen Internet-palvelut parantuvat jo ennen tätä,   si ns. datapalveluiden, kuten Internet-palvelui-
2074: kun GSM-verkon tiedonsiirtokapasiteettia lisä-      den välittämiseen.
2075: tään ns. GPRS-tekniikalla (125 Kbits/s, General        Hallitus katsoo, että Suomessa on laadukas,
2076: Packet Radio Services). Tätä tekniikkaa otetaan     kilpailukykyinen ja alueellisesti tasapuolinen In-
2077: käyttöön jo kuluvan vuoden aikana.                  ternet-yhteyksien tarjonta. Lisäksi meillä kehite-
2078:    Televerkkojen ohella Internet-palveluiden tar-   tään telealan lainsäädäntöä jatkuvasti, jotta tele-
2079: jonta lisääntyy kaapelitelevisioverkkojen kautta.   palveluiden laatu ja hintataso kehittyvät myön-
2080: Myös maanpäällisiä digitaalisia televisioverk-      teisesti. Kansainväliset vertailut osoittavat, että
2081: koja voidaan käyttää tv-ohjelmien jakelun lisäk-    Suomi on tässä kehitystyössä onnistunut hyvin.
2082: 
2083: 
2084: 
2085: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
2086: 
2087:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
2088: 
2089: 
2090: 
2091: 
2092:                                                                                                      3
2093: KK 7/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk                                                         Ministerns svar
2094: 
2095: 
2096: 
2097: 
2098: Tili riksdagens talman
2099: 
2100: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         gång till mångsidigare och förmånligare telenät-
2101: har Ni, Fru talman, till vedebörande medlem av          förbindelser än tidigare. Telekonkurrensen har på
2102: statsrådet översänt följande av riksdagsman             lokalnivå redan främjats genom en ändring av
2103: Kyösti Katjula /cent undertecknade skriftliga           lagstiftningen 1997, som gav ett teleföretag rätt
2104: spörsmål SS 7/2000 rd:                                  att av ett annat teleföretag hyra användarens
2105:                                                         abonnentledning till ett pris som är skäligt i rela-
2106:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           tion till kostnaderna för byggandet av en abon-
2107:        för att sänka kostnadernaför de som har          nentförbindelse. Endast i fem andra länder i Eu-
2108:        Internet för hemmabruk och för att ga-           ropa har man infört en så långt gående överlåtel-
2109:        rantera Internetförbindelser tili skäliga        seskyldighet.
2110:        priser också utm!för centrumen?                     Genom den regeringsproposition som nu be-
2111:                                                         reds främjas utbredningen av dataöverföringsför-
2112: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bindelser och utvecklingen av informationssam-
2113: föra följande:                                         hällstjänster. Enligt propositionen skall teleföre-
2114: I Finland har informationssamhället och tjänster-      tagen i lag påföras en skyldighet att hyra ut ledig
2115: na i anslutning till det utvecklats genom att kon-      förmedlingskapacitet i abonnentförbindelsen
2116: kurrensen mellan teleföretagen har främjats. I          också till konkurrenter för att möjliggöra en pa-
2117: detta har vi lyckats tämligen väl. Prisnivån för       rallell tjänst. Sålunda kan samma abonnentled-
2118: alla teletjänster i vårt land är under den genom-      ning användas samtidigt både för normal telefo-
2119: snittliga prisnivån i OECD-länderna. När det gä1-      nitjänst och för en lnternetförbindelse som hela
2120: ler många teletjänster, bl.a. Internettjänsterna, är   tiden är på. Med nuvarande teknik kan man in-
2121: vårt land t.o.m. ett av de förmånligaste länderna.     stallera en parallell Internetförbindelse på
2122:    För ett år sedan lät trafikministeriet göra en      2 Mbit/s till en normal abonnentledning. Propo-
2123: undersökning om den regionala tillgången på te-        sitionen möjliggör alltså förmånliga fasta Inter-
2124: letjänster. Undersökningen visade att det i hela       netförbindelser. Det är meningen att användaren
2125: landet finns ett bra utbud på sådana teletjänster      skall betala endast en fast månadsavgift för för-
2126: som är viktiga för småanvändare. Bäst kunde an-        bindelsen. Regeringens avsikt är att avlåta lag-
2127: vändare som utgörs av hushåll få tag på just In-       förslaget till riksdagen i vår.
2128: ternetförbindelser, som tillhandahålls i hela lan-         Den ovan nämnda regeringsporpositionen
2129: det av ett tiotal sinsemellan konkurrerande före-      främjar utbudet på snabba bredbandiga tjänster i
2130: tag.                                                   det fasta telenätet. Även i mobiltelenäten förbätt-
2131:    Den ökade konkurrensen har medfört att pri-         ras hela tiden informationsöverföringskapacite-
2132: serna på Internettjänster klart har sjunkit och att    ten och således även Internettjänsterna. Detta
2133: utbudet på tjänsterna har förbättrats. För att den-    sker snabbare i Finland än i de flesta andra län-
2134: na positiva utveckling skall fortsätta bereds vid      der. Finland är fortfarande det enda land som har
2135: trafikministeriet en regeringsproposition med          beviljat koncessioner för byggandet av s.k. tred-
2136: förslag till ändring av telemarknadslagen så att       je generationens mobiltelenät. I dessa mobiltele-
2137: bl.a. Internettjänsternas användare skall ha till-     nät, som har betydligt större kapacitet än tidiga-
2138: 
2139: 
2140: 4
2141: Ministerns svar                                               KK 7/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
2142: 
2143: 
2144: re, börjar man senast i slutet av nästa år tillhan-   butionen av tv-program användas också för för-
2145: dahålla teletjänster. Mobiltelenätens Internet-       medlandet av datatjänster, t.ex. Internettjänster.
2146: tjänster förbättras redan innan detta när GSM-nä-        Enligt regeringen har Finland ett kvalitativt,
2147: tets dataöverföringskapacitet utökas genom s.k.       konkurrenskraftigt och regionalt jämlikt utbud på
2148: GPRS-teknik (125 Kbit/s, General Packet Radio         Internetförbindelser. Dessutom utvecklas hos oss
2149: Services). Denna teknik tas i bruk redan inneva-      telebranschens lagstiftning på regelbunden basis
2150: rande år.                                             för att teletjänsternas kvalitet och prisnivå skall
2151:    Utöver telenäten ökar utbudet på Intemettjäns-     utvecklas i en positiv riktning. Internationella
2152: ter genom kabeltelevisionsnäten. Ävenjordbund-        jämförelser visar att Finland har lyckats väli det-
2153: na digitala televisionsnät kan förutom för distri-    ta utvecklingsarbete.
2154: 
2155: 
2156: 
2157: Helsingfors den 24 februari 2000
2158: 
2159:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
2160: 
2161: 
2162: 
2163: 
2164:                                                                                                        5
2165:                                                                KK 8/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
2166: 
2167: 
2168: 
2169: 
2170:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 8/2000 vp
2171: 
2172:                                              Järjestyksenvalvojista annetun lain aiheutta-
2173:                                              mat ongelmat huvitilaisuuksien järjestäjille
2174: 
2175: 
2176: 
2177: 
2178: Eduskunnan puhemiehelle
2179: 
2180: Laki järjestyksenvalvojista          tuli voimaan      150 järjestysmiesjoukon lupien osalta 70 000-
2181:  1.9.1999, mutta uuden lain määräysten täyttämi-       100 000 mk. Kukaan tuskin lähtee omalla kustan-
2182: seen on aikaa 1.9.2002 saakka. Yhtenä merkittä-       nuksellaan hankkimaan näin kallista korttia vain
2183: vänä muutoksena lain mukanaan tuomissa mää-           päästäkseen talkootyöhön. Vanhentuneiden kort-
2184: räyksissä on huvitilaisuuksissa vaadittavien jär-      tien uusiminenkin tulee kalliiksi, sillä koemate-
2185: jestysmiesten pätevyysvaatimukset. Aiemmin            riaalin hinta on 285 mk ja koe 150 mk. Tämä tu-
2186: varsinkin eri yhdistysten ylläpitämissä tanssi-       lee todennäköisesti johtamaan siihen, että osa
2187: ym. huvipaikoissa tai niiden järjestämissä tapah-     yleishyödyllisistä huvitilaisuuksien järjestäjistä
2188: tumissa toiroineilta luottamustoimisilta jätjestys-   lopettaa toiminnan kokonaan, osa siirtyy pienem-
2189: miehiltä vaadittiin paikallisen poliisiviranomai-     män järjestysmiesjoukon ylläpitämiseen, jolloin
2190: sen antama, kurssin jälkeen saatava järjestys-        taikoohenki nopeasti tukehtuu, tai sitten siirry-
2191: mieskortti. Järjestysmieskurssit olivat ilmaisia,     tään palkkiota vastaan kyseistä toimintaa harjoit-
2192: ja kortti maksoi 90 mk/kpl, jonka useimmiten          tavien yritysten palvelujen käyttöön. Viimeksi
2193: kustansi mainittu yhdistys tai seura. Tämän jär-      mainittu johtaa puolestaan seurojen, yhdistysten
2194: jestelmän turvin talkoovoimin toimivat yhdistyk-      ja järjestöjen yhteishengen hiipumiseen ja am-
2195: set, järjestöt ja seurat pystyivät ylläpitämään hu-   mattimaisuuden esiinmarssiin. Kaikki nämä seu-
2196: vitilaisuuksiaan varten jopa yli sadan henkilön       raukset ovat kielteisiä.
2197: järjestysmiesjoukkoa, jolloin taikoovuoro ei tul-         Määräysten osalta tulisi harkita mahdollisuut-
2198: lut liian usein samojen henkilöiden osalle. Kus-      ta myöntää myös kunta- tai huvipaikkakohtaisia
2199: tannukset kyseisille huvitilaisuuksien järjestäjil-   järjestysmieskortteja, joista perittäisiin koulu-
2200: le jäivät näin kohtuullisiksi, vaikka järjestys-      tuksen ja kortin osalta olennaisesti alhaisempaa
2201: miesten määrä olisi ollut melko suurikin.             maksua. Näin em. yleishyödylliset, pienetkin hu-
2202:    Uuden lain mukaanjärjestysmiehiksi haluavii-       vien järjestäjät voisivat hankkia käyttöönsä edel-
2203: ta vaaditaan neljän päivän pituinen kurssi sekä       leen talkoojärjestysmiehiä, jotka eivät esimerkik-
2204: ensiapukurssi. Kurssin hinta on arviolta 300-         si paikkakunnalta pois muutettuaan enää voisi
2205: 800 mk, ja kortti maksaa 140 mk. Uusi kortti on       toimia muualla samoissa tehtävissä ilman uutta
2206: valtakunnallinen eli oikeuttaa toimimaan tehtä-       lupaa ko. paikkakunnalle.
2207: vässä koko Suomen alueella. Järjestysmiehen
2208: hankkiminen tulee siis 1.9.2002 jälkeen maksa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2209: maan erilaisille yleishyödyllisille huvien järjes-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2210: täjille noin 600-900 mk. Tällöin esimerkiksi          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2211: erään aktiivisesti tansseja järjestävän, pohjalai-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2212: sen nuorisoseuran kuluiksi tulee nykyisen 120-
2213: 
2214:                                                                                                Versio 2.0
2215: KK 8/2000 vp -   Raimo Vistbacka /ps
2216: 
2217: 
2218:        Onko hallitus tietoinen, että uuden jär-   aikooko hallitus helpottaa tilannetta esi-
2219:       jestyksenvalvojalain mukaiset järjestys-    merkiksi luomalla mahdollisuuden hal-
2220:       mieskortit tulevat aiheuttamaan pienil-     vempaan paikkakunta-, huvipaikka- tai
2221:       le, yleishyödyllisille huvitilaisuuksien    huvijärjestäjäkohtaiseen järjestysmies-
2222:       järjestäjille kohtuuttomia kustannuksia     korttiin?
2223:       ja vaikeuksia saada päteviä henkilöitä
2224:       ko. tehtäviin ja
2225: 
2226: 
2227: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
2228: 
2229:     Raimo Vistbacka /ps
2230: 
2231: 
2232: 
2233: 
2234: 2
2235: Ministerin vastaus                                            KK 8/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
2236: 
2237: 
2238: 
2239: 
2240: Eduskunnan puhemiehelle
2241: 
2242: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Järjestyksenvalvojia koskevassa laissa on jär-
2243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         jestyksenvalvojien valtuuksia ja velvollisuuksia
2244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimialueellaan lisätty aikaisempiin säännöksiin
2245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            verrattuna. Valtuuksien lisääntyminen ja sitä
2246: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kautta ammattitaitovaatimusten korostuminen on
2247: myksen KK 8/2000 vp:                                  otettu huomioon hallituksen esityksessä. Tähän
2248:                                                       asiaan kiinnitti huomiota myös eduskunnan hal-
2249:       Onko hallitus tietoinen, että uuden jär-        lintovaliokunta, joka mietinnössään esitti vielä
2250:       jestyksenvalvojalain mukaiset järjestys-        lisättäväksi järjestyksenvalvojan koulutusvaati-
2251:       mieskortit tulevat aiheuttamaan pienil-         muksia hallituksen esityksessä ehdotettuun näh-
2252:       le, yleishyödy/lisille huvitilaisuuksien        den.
2253:       järjestäjille kohtuuttomia kustannuksia            Sisäasiainministeriön toimeksiannosta on
2254:       ja vaikeuksia saada päteviä henkilöitä          koottu järjestyksenvalvojan peruskoulutuksessa
2255:       ko. tehtäviin ja                                käytettävä, ministeriön hyväksymä koulutusai-
2256:                                                       neisto. Koulutusaineisto on perustana koko
2257:        aikooko hallitus helpottaa tilannetta esi-     maassajärjestyksenvalvojille annettavalle koulu-
2258:        merkiksi luomalla mahdollisuuden hal-          tukselle. Jätjestyksenvalvojan peruskoulutuksen
2259:        vempaan paikkakunta-, huvipaikka- tai          kestoksi on määritelty vähintään kolme päivää eli
2260:        huvijärjestäjäkohtaiseen järjestysmies-        vähintään 24 tuntia. Koulutuksen hyväksytty
2261:        korttiin?                                      suorittaminen on edellytys järjestyksenvalvoja-
2262: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kortin myöntämiselle. Koulutuksen suorittaneel-
2263: ti seuraavaa:                                         la järjestyksenvalvojalla on kelpoisuus toimia
2264:                                                       muun muassa tavanomaisissa yleisötilaisuuksis-
2265: Syyskuun 1 päivänä 1999 voimaan tulleen ko-           sa jätjestyksenvalvojana koko maassa. Erityis-
2266: koontumislain (530/1999) ja järjestyksenvalvo-        kursseina on mahdollisuus suorittaa voimankäyt-
2267: jista annetun lain (533/1999) säännöksillä on py-     tövälineitä ja niiden käyttöä koskevat kurssit
2268: ritty tehostamaan ja parantamaan muun muassa          sekä ensiapukurssi. Näiden molempien kurssien
2269: erilaisiin yleisötilaisuuksiin osallistuvien henki-   kesto on vähintään kaksi päivää eli vähintään 16
2270: löiden turvallisuutta sekä suojelemaan myös ti-       tuntia. Erityiskurssien hyväksytysti suorittaneel-
2271: laisuuteen osallistumattomia sivullisia ja ympä-      la henkilöllä on kelpoisuus toimia vaativammis-
2272: ristöä. Mainituissa laeissa on korostettu yleisöti-   sakin yleisötilaisuuksissa järjestyksenvalvojana.
2273: laisuuden järjestäjän ensisijaista vastuuta ylei-     Järj estyksenvalvoj ien yhtenäisellä koulutuksella
2274: sön turvallisuudesta Tässä tarkoituksessa tilai-      edistetään yleisötilaisuuksiin osallistuvien tur-
2275: suuden järjestäjä voi asettaa tilaisuuteen järjes-    vallisuutta ja eri poliisilaitosten alueella toimi-
2276: tyksenvalvojia. Yleisötilaisuuden luonteen, to-       vien järjestyksenvalvojien sekä järjestyksenval-
2277: teuttamispaikan ja yleisömäärän perusteella voi       vojan toimenpiteiden kohteeksi eri poliisilaitos-
2278: myös poliisi antaa määräyksiäjärjestyksenvalvo-       ten alueella joutuvien henkilöiden yhdenvertai-
2279: jien asettamisesta.                                   suutta.
2280: 
2281: 
2282:                                                                                                        3
2283: KK 8/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministerin vastaus
2284: 
2285: 
2286:     Jotta aiemmin voimassa olleiden säännösten        valvojia, joilla on kelpoisuus toimia järjestyksen-
2287: perusteella järjestysmieskortin saaneiden henki-      valvojina kyseisessä tilaisuudessa. Jollei tilai-
2288: löiden toimintamahdollisuudet tulisivat ylimeno-      suudenjärjestäjä halua tilaisuuden luonteen huo-
2289: kautena, eli elokuun 31 päivään 2002 asti, turva-     mioon ottaen asettaa tilaisuuteenjärjestyksenval-
2290: tuiksi, on heillä kelpoisuus toimia järjestyksen-     vojia eikä poliisikaan sitä edellytä, voi järjestys-
2291: valvojana järjestysmieskorttiin merkittyjen rajoi-    tä valvoa, kuten tähänkin asti, kuka tahansa niin
2292: tusten puitteissa niin kauan kuin heidänjärjestys-    sanotuin jokamiehen valtuuksin, jotka mahdol-
2293: mieskorttinsa on voimassa. Tällaisilla henkilöil-     listavat jo pieneenkin rikokseen, kuten lievään
2294: lä on myös halutessaan mahdollisuus uudistaa          pahoinpitelyyn, näpistykseen tai vahingonte-
2295: kelpoisuutensa vaihtamalla järjestysmieskorttin-      koon, syyllistyneen kiinnioton. Tällaisella henki-
2296: sa järjestyksenvalvojakortiksi edellä mainittuun      löllä ei kuitenkaan ole oikeutta julkisen vallan
2297: päivämäärään mennessä.                                käyttöön eikä hän saa käyttää järjestyksenvalvo-
2298:     Edellä mainituilla tavoilla on pyritty turvaa-    jan tunnusta.
2299: maan järjestyksenvalvojien saatavuus eri yleisö-         Hallitus katsoo, että julkisen vallan käyttämi-
2300: tilaisuuksiin. Tilaisuuden toteuttamispaikan po-      nen edellyttää asianomaisessa laissa säädettyjen
2301: liisi voi niin ikään yleisötilaisuutta koskevaa il-   edellytysten täyttymistä eikä voimassa olevan
2302: moitusta vastaanottaessaan yleisötilaisuuden          perustuslain mukaan voida luoda mitään erityis-
2303: luonteen ja toimeenpanopaikan perusteella hy-         järjestelyjä pieniä yleishyödyllisiä yhteisöjä var-
2304: väksyä riittävän määrän tilapäisiä järjestyksen-      ten.
2305: 
2306: 
2307: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
2308: 
2309:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
2310: 
2311: 
2312: 
2313: 
2314: 4
2315: Ministems svar                                                 KK 8/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
2316: 
2317: 
2318: 
2319: 
2320: Tili riksdagens talman
2321: 
2322: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       tjänstgöringsområde utökats i jämförelse med ti-
2323: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        digare bestämmelser. De utökade befogenheter-
2324: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-       na och därigenom betoningen av kraven på yrkes-
2325: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga             skicklighet beaktades i regeringens proposition.
2326: spörsmål SS 8/2000 rd:                                 Denna fråga uppmärksammades också av riksda-
2327:                                                        gens förvaltningsutskott, som i sitt betänkande
2328:       ir regeringen medveten om att korten             föreslog att de krav som ställs på ordningsvakter-
2329:       för ordningsvakter enligt den nya lagen          nas utbildning ytterligare skulle höjas jämfört
2330:       om ordningsvakter kommer att medföra             med de som föres1ogs i regeringens proposition.
2331:       orimliga kostnader och svårigheter för              På uppdrag av inrikesministeriet har det sam-
2332:       små, allmännyttiga arrangörer av nöjes-         manställts ett av ministeriet godkänt undervis-
2333:       tillställningar när de skall utse kompe-         ningsmaterial som används i den grundläggande
2334:       tenta personer tili dessa uppgifter och         utbildningen av ordningsvakter. Undervisnings-
2335:                                                       materialet utgör grunden för den utbildning som
2336:        ämnar regeringen underlätta situatio-          ges ordningsvakter i hela landet. Det har be-
2337:        nen t.ex. genom att skapa en möjlighet         stämts att grundutbildningen för ordningsvakter
2338:        tili ett billigare ordningsvaktskort som       skall omfatta minst tre dagar eller 24 timmar. En
2339:        kan vara bundet till orten, nöjesplatsen       godkänd genomgång av utbildningen är en förut-
2340:        eller arrangören?                              sättning för att ordningsvaktskortet skall bevil-
2341: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       jas. En ordningsvakt som genomgått utbildning-
2342: föra följande:                                        en har behörighet att vara ordningsvakt bl.a. vid
2343:                                                       vanliga evenemang för allmänheten i hela lan-
2344: Genom bestämmelserna i lagen om samman-               det. Det är också möjligt att avlägga en special-
2345: komster (530/1999) och lagen om ordningsvak-          kurs om hjälpmedel som används när maktmedel
2346: ter (533/1999) som trädde i kraft den 1 septem-       brukas och om användningen av dem och en spe-
2347: ber 1999 har man bl.a. velat effektivera och för-     cialkurs i första hjälpen. Dessa två kurser är
2348: bättra säkerheten för deltagare i olika evene-        minst två dagar eller 16 timmar långa. Ordnings-
2349: mang för allmänheten samt skydda också utom-          vakter som avlagt specialkurserna har behörig-
2350: stående som inte deltar i evenemangen och om-         het att vara ordningsvakter också vid mer krävan-
2351: givningen. 1 de nämnda lagarna betonas arrangö-       de evenemang för allmänheten. Den enhetliga ut-
2352: rens förstahandsansvar för publikens säkerhet. 1      bildningen av ordningsvakter främjar säkerheten
2353: detta syfte kan arrangören utse ordningsvakter        för dem som deltar i evenemang och likabehand-
2354: för evenemanget. Beroende på evenemangets ka-         lingen av personer som blir föremål för ordnings-
2355: raktär, platsen eller lokalen och storleken på pub-   vaktemas åtgärder inom olika polisinrättningars
2356: liken kan också polisen bestämma att ordnings-        område.
2357: vakter skall utses.                                       För att verksamhetsmöjligheterna för de per-
2358:    1 lagen om ordningsvakter har ordningsvakter-      soner som har erhållit ordningsmannakort enligt
2359: nas befogenheter och skyldigheter inom deras          de tidigare reglerna skall tryggas under över-
2360: 
2361: 
2362:                                                                                                        5
2363: KK 8/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                        Ministerns svar
2364: 
2365: 
2366: gångsperioden, dvs. fram till den 31 augusti           de av evenemangets karaktär vill utse ordnings-
2367: 2002, är de behöriga att verka som ordningsvak-        vakter och inte heller polisen kräver detta, kan
2368: ter inom de ramar som anges på ordningsmanna-          ordningen övervakas, liksom hittills, av vem som
2369: kortet så länge som deras ordningsmannakort            helst med s.k. var mans befogenheter, vilket
2370: gäller. Dessa personer kan också om de önskar          innebär befogenheter att ta fast en person som
2371: förnya sin behörighet genom att byta sitt ord-         gjort sig skyldig också till mindre brott, t.ex.
2372: ningsmannakort mot ett ordningsvaktskort före          lindrig misshandel, snatteri eller skadegörelse.
2373: den ovan nämnda dagen.                                 En sådan person har dock inte rätt att använda of-
2374:    På ovan nämnda sätt har man velat trygga till-      fentlig makt och han får inte heller använda en
2375: gången på ordningsvakter på olika evenemang            ordningsvakts kännetecken.
2376: för allmänheten. Den lokala polisinrättningen             Regeringen anser att användandet av offentlig
2377: kan också när den tar emot en anmälan om ett           makt förutsätter att kraven enligt den ifrågava-
2378: evenemang med hänsyn till evenemangets karak-          rande lagen är uppfyllda, och att det enligt gäl-
2379: tär och platsen eller lokalen där den hålls godkän-    lande grundlag inte är möjligt att skapa några
2380: na ett tillräckligt antal tillfålliga ordningsvakter   specialarrangemang för små allmännyttiga sam-
2381: som är behöriga att vara ordningsvakter under          manslutningar.
2382: evenemanget. Om inte arrangören med beaktan-
2383: 
2384: 
2385: Helsingfors den 29 februari 2000
2386: 
2387:     Inrikesminister Kari Häkämies
2388: 
2389: 
2390: 
2391: 
2392: 6
2393:                                                                KK 9/2000 vp -    Inkeri Kerola /kesk
2394: 
2395: 
2396: 
2397: 
2398:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 9/2000 vp
2399: 
2400:                                             Opintotuki monimuotokoulutuksessa opiskele-
2401:                                             valle
2402: 
2403: 
2404: 
2405: 
2406: Eduskunnan puhemiehelle
2407: 
2408: Lainsäädäntö turvaa opintotuen Suomen kansa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2409: laiselle, joka hatjoittaa Suomessa oppivelvolli-     sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2410: suuden jälkeisiä, päätoimisia opintoja, jotka kes-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2411: tävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2412: Työvoimahallinto määrittää päätoimiseksi opis-
2413: keluksi myös tutkintoon johtavan opiskelun mo-             Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
2414: nimuotokoulutuksessa sulkien opiskelijan työ-              päätoimisessa monimuotokoulutukses-
2415: markkinatuen ulkopuolelle. Päätoimisesti moni-             sa opiskelevan toimeentulon parantami-
2416: muotokoulutuksessa opiskelevalle henkilölle,               seksi?
2417: joka ei käy työssä, ei myönnetä valtion opinto-
2418: tukea.
2419: 
2420: 
2421: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
2422: 
2423:     Inkeri Kerola /kesk
2424: 
2425: 
2426: 
2427: 
2428:                                                                                               Versio 2.0
2429: KK 9/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk                                                   Ministerin vastaus
2430: 
2431: 
2432: 
2433: 
2434: Eduskunnan puhemiehelle
2435: 
2436: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         25 opetustuntia viikossa tai keskimäärin vähin-
2437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tään kolme opintoviikkoa kuukaudessa.
2438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Opintotukisäännöksissä päätoimisena pide-
2439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke-       tään opintoja, joiden tavoitteena on korkeakoulu-
2440: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tutkinnon suorittaminen, lukio-opintoja, kun nii-
2441: sen KK 9/2000 vp:                                      den oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä
2442:                                                       vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu luku-
2443:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      kauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vas-
2444:        tyä päätoimisessa monimuotokoulutuk-           taaviin opintoihin, sekä ammatillisia ja muita
2445:        sessa opiskelevan toimeentulon paran-          opintoja, kun opintojen laajuus on keskimäärin
2446:        tamiseksi?                                     vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukaut-
2447:                                                       ta kohti. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu
2448: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         opintoviikkoina, edellytetään opetus- tai koulu-
2449: ti seuraavaa:                                         tusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoi-
2450: Sekä opintotukisäännösten että työttömyysturva-       hin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keski-
2451: säännösten tarkoituksena on, että päätoimisia         määrin vähintään 25 oppituntia.
2452: opintoja harjoittavan opiskelijan opiskelun aikai-        Työttömyysturvasäännösten ja opintotuki-
2453: sen toimeentulon tukimuoto on opintotuki myös         säännösten määritelmät opintojen päätoimisuu-
2454: silloin, kun päätoimisia opintoja harjoitetaan etä-   desta ovat lähes yhdenmukaisia. Etä- ja moni-
2455: tai monimuoto-opiskeluna.                             muoto-opiskelussa opintotukisäännöksiin on kui-
2456:    Opintojen päätoimisuutta määritellään sekä         tenkin otettu opintojen päätoimisuudelle työttö-
2457: työttömyysturva- että opintotukisäännöksissä.         myysturvasäännöksistä puuttuva määritelmä,
2458: Työttömyysturvasäännöksissä          päätoimisena     jonka mukaan muita kuin sellaisia opintoja, joi-
2459: opiskeluna pidetään työttömän henkilön aloitta-       den tavoitteena on korkeakoulututkinto, ei katso-
2460: mia ammatillisen oppilaitoksen tai kansanopis-        ta päätoimisiksi, jos säännöllistä kontaktiohjaus-
2461: ton päiväopetuksena järjestettäviä opintoja, lu-      ta tai -opetusta on vähemmän kuin yksi yhden-
2462: kio-opintoja sekä korkeakoulututkinnon suoritta-      jaksoinen viikko kalenterikuukaudessa.
2463: miseen tähtäävää opiskelua. Henkilön työttömä-            Opiskelijalla katsotaan voimassa olevien työt-
2464: nä aloittamaa muuta opiskelua pidetään päätoi-        tömyysturva-ja opintotukisäännösten perusteel-
2465: misena opiskeluna, jos opintojen vaatima työ-         la olevan riittävät mahdollisuudet ennakoida ja
2466: määrä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikai-    suunnitella opintojensa aikainen toimeentulo.
2467: sen työn vastaanottamiselle. Työttömyysturva-         Hallitus katsoo, että monimuotokoulutuksessa
2468: säännösten mukaan koulutusta pidetään aina pää-       opiskelevan opiskelijan toimeentulon parantami-
2469: toimisena, jos koulutus- tai opetussuunnitelman       seksi ei tältä osin ole syytä ryhtyä uusiin toimen-
2470: edellyttämä työmäärä on keskimäärin vähintään         piteisiin.
2471: 
2472: 
2473: 
2474: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
2475: 
2476:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
2477: 
2478: 2
2479: Ministems svar                                                  KK 9/2000 vp -      Inkeri Kerola /kesk
2480: 
2481: 
2482: 
2483: 
2484: Tili riksdagens talman
2485: 
2486: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        an eller i genomsnitt minst tre studieveckor i må-
2487: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        naden.
2488: statsrådet översänt följande av riksdagsman In-           Som heltidsstudier i bestämmelserna om stu-
2489: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs-      diestöd anses studier som syftar till en högskole-
2490: mål SS 9/2000 rd:                                      examen, gymnasiestudier när omfattningen på
2491:                                                        dem enligt lärokursen är sammanlagt minst 75
2492:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          kurser och studeranden under terminen deltar i
2493:       för att förbättra utkomsten för studeran-       minst 10 kurser eller motsvarande studier, samt
2494:       de som på heltid deltar i.flerformsutbild-      yrkesinriktade och andra studier när omfattning-
2495:       ning?                                            en är i genomsnitt minst tre studieveckor per stu-
2496:                                                        diemånad. När omfattningen på studierna inte
2497: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       anges i studieveckor förutsätts att deltagandet i
2498: föra följande:                                         studie- eller utbildningsprogramenlig undervis-
2499: Syftet med bestämmelsema såväl om studiestöd          ning eller i praktik som hör till studierna är i ge-
2500: som om utkomstskydd för arbetslösa är att for-        nomsnitt minst 25 lärotimmar.
2501: men för utkomststödet under studietiden för en            Definitionerna på vad som är studier på heltid
2502: studerande som bedriver studier på heltid är stu-     är nästan enhetliga i bestämmelserna om ut-
2503: diestöd också när heltidsstudier bedrivs som dis-     komstskydd för arbets1ösa och bestämmelserna
2504: tans- eller flerformsstudier.                         om studiestöd. I studiestödsbestämmelserna har i
2505:    Vad som är heltidsstudier definieras både i be-    fråga om distans- och flerformsstudier likväl ta-
2506: stämmelserna om utkomstskydd för arbetslösa           gits in en bestämmelse om heltidsstudier som
2507: och bestämmelserna om studiestöd. Som studier         saknas i bestämmelserna om utkomstskydd för
2508: på heltid betraktas i bestämmelserna om ut-           arbetslösa. Enligt den anses andra än sådana stu-
2509: komstskydd för arbetslösa studier i form av dag-      dier som syftar till en högskoleexamen inte vara
2510: undervisning som en arbetslös har inlett vid en       heltidsstudier, om den regelbundna direkthand-
2511: yrkesläroanstalt eller en folkhögskola, gymnasie-     ledningen eller -undervisningen är mindre än en
2512: studier samt studier som går ut på avläggande av      vecka i följd per kalendermånad.
2513: högskoleexamen. Andra studier som en person               En studerande anses på basis av gällande be-
2514: inleder som arbetslös betraktas som studier på        stämmelser om utkomstskydd för arbetslösa och
2515: heltid om den arbetsmängd som studierna kräver        om studiestöd ha tillräckliga möjligheter att på
2516: är så stor att den utgör hinder för studeranden att   förhand bedöma och planera sin utkomst under
2517: ta emot heltidsarbete. Enligt bestämmelserna om       studietiden. Regeringen anser att det inte tili den-
2518: utkomstskydd för arbetslösa anses utbildningen        na del finns anledning att vidta nya åtgärder för
2519: alltid ske på heltid om den arbetsmängd som ut-       att förbättra utkomsten för studerande som deltar
2520: bildnings- eller studieplanen förutsätter i genom-    i flerformsutbildning.
2521: snitt utgör minst 25 undervisningstimmar i veck-
2522: 
2523: 
2524: Helsingfors den 29 februari 2000
2525: 
2526:     Kulturminister Suvi Linden
2527:                                                                                                         3
2528:                                                          KK 10/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
2529: 
2530: 
2531: 
2532: 
2533:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 10/2000 vp
2534: 
2535:                                              Turpeen kilpailukyvyn turvaaminen
2536: 
2537: 
2538: 
2539: 
2540: Eduskunnan puhemiehelle
2541: 
2542: Fortum Oy:n Haapaveden turvelauhdevoimalan            monissa osissa maata, erityisesti muuttotappios-
2543: sekä Kainuun Voiman lauhdevoimalaitoksen pit-         ta kärsiväliä maaseudulla.
2544: kät seisokit ovat vähentäneet turvepolttoaineen           Verouudistuksesta päättäessään eduskunta on
2545: kulutusta niin paljon, että Vapo Oy joutuu supis-     hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan mietinnön,
2546: tamaan kolmanneksella ensi kesän tuotantotavoi-       jossa valiokunta edellyttää, että mikäli turpeen
2547: tettaan Kainuun-Haapaveden tuotantoalueella.          käyttö vähenee energiaverouudistuksen vuoksi
2548: Se merkitsee yli sadan henkilön vähennystä ensi       enemmän kuin 5 % nykytasosta, hallitus ryhtyy
2549: kevään turvetyömailla. Myös muiden turvetta           toimenpiteisiin turpeen kilpailukyvyn parantami-
2550: käyttävien voimaloiden ja turvetuottajien kannat-     seksi. Turpeen käyttö on jo nyt vähentynyt yli
2551: tavuus on heikentynyt veromuutosten vuoksi.           5 %, jopa yli 15 %.
2552: Vuoden 1997 alusta sähkön tuotantoon käytettä-            Turpeen kilpailukykyä voitaisiin parantaa te-
2553: viltä polttoaineilta poistettiin kaikki valmisteve-   hokkaimmin palauttamaila sähkövero kaikelle
2554: rot ja siirryttiin verottaruaan sähkön kulutusta.     turpeella tuotetulle sähkölle (voimalaitoksille).
2555: Samalla poistuivat myös tuontisähköllä olleet ve-     Tämä edistäisi myös puun energiakäyttöä, koska
2556: rot. Lämmön tuottamiseen tarkoitetulle energia-       on huomattava, että puun laajamittainen energia-
2557: turpeelle säädettiin valmistevero, jota korotettiin   käyttö tapahtuu turpeen seospolttoaineena. Säh-
2558: 9 mk megawattitunnilta syksyllä 1998. Puulla ja       köveron palautus voitaisiin toteuttaa muuttotap-
2559: puuperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle      pioalueilla kokeiluluonteisesti myös alueellise-
2560: saadaan sähköveroa vastaava tuki, joka on tällä       na.
2561: hetkellä 2,5 p kilowattitunnilta. Samaan tukeen
2562: ovat oikeutettuja myös turpeella tuottavat nimel-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2563: listeholtaan enintään 40 MVA:n lämmitysvoima-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2564: laitokset Energiaverouudistus johti tuontisäh-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2565: kön voimakkaasti kasvaneeseen käyttöön ja kivi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2566: hiilellä tuotetun sähkön lisääntymiseen ja samal-
2567: la suurempien kuin 40 MVA:n voimalaitosten                  Onko hallitus tietoinen turpeen käytön
2568: sähköntuotannon vaikeutumiseen. Turvetuotan-                vähentymisestä energiaverouudistuksen
2569: to on erityisen merkittävä, työllistävä elinkeino           seurauksena ja
2570: 
2571: 
2572: 
2573: 
2574:                                                                                                Versio 2.1
2575: KK 10/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
2576: 
2577: 
2578:       mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä    hentynyt yli 5 %, turvatakseen mm. For-
2579:       eduskunnan tahdon toteuttamiseksi ti-    tum Oy:n Haapaveden turvevoimalan
2580:       lanteessa, jossa turpeen käyttö on vä-   toiminnan jatkumisen?
2581: 
2582: 
2583: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
2584: 
2585:     Antti Rantakangas /kesk
2586: 
2587: 
2588: 
2589: 
2590: 2
2591: Ministerin vastaus                                         KK 10/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
2592: 
2593: 
2594: 
2595: 
2596: Eduskunnan puhemiehelle
2597: 
2598: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              vä sähkön kaupan ja verotuksen yhteensopimat-
2599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            tomuus sekä Suomesta vietävän sähkön verotto-
2600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          muuden toteuttamisen hankaluus. Energiavero-
2601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-          lainsäädäntöön on 1.1.1997 jälkeen tehty useasti
2602: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-          teknisesti pienehköjä muutoksia, mm. verotaso-
2603: myksen KK 10/2000 vp:                                    jen korotuksia ja laajennuksia verohelpotuksiin,
2604:                                                          ja osalla niistä on ollut vaikutuksia myös turpeen
2605:        Onko hallitus tietoinen turpeen käytön            energiakäyttöön joko suoraan tai epäsuorasti
2606:        vähentymisestä energiaverouudistuksen             markkinatilanteen muutosten kautta.
2607:        seurauksena ja                                       Hyväksyessään 1.1.1997 alkaen voimaan tul-
2608:                                                          leet energiaverotukseen liittyvät lainmuutokset
2609:        mihin toimenpiteisiin se aikoo 1:vhtyä            eduskunta vastauksessaan hallitukselle edellytti
2610:        edusk?mnan tahdon toteuttamiseksi ti-             lausumissaan mm. "mikäli turpeen käyttö vähe-
2611:        lanteessa, jossa turpeen käyttö on vä-            nee energiaverouudistuksen johdosta enemmän
2612:        hen(vnyt yli 5 %, turvatakseen mm. For-           kuin 5 prosenttia nykytasosta, hallitus ryhtyy toi-
2613:        tum Oy:n Haapaveden turvevoimalan                 menpiteisiin turpeen kilpailukyvyn parantami-
2614:        toiminnan jatkumisen?                             seksi".
2615: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Energiatilastojen mukaan energiaturpeen vuo-
2616: ti seuraavaa:                                            tuinen kokonaiskäyttö oli 23 554 GWh v. 1996,
2617:                                                         23 144 GWh v. 1997 ja 21 760 GWh v. 1998.
2618: Vuoden 1997 alusta lukien energiaverotusta kos-         Vuonna 1999 energiaturpeen kokonaiskäyttö oli
2619: kevaa lainsäädäntöä uudistettiin laajasti. Tuol-        noin 19 500 GWh ensimmäisten karkeiden käyt-
2620: loin uudistettiin sähkön ja sähköntuotannon polt-       tötilastotietojen perusteella. Tiedot v. 1999 tur-
2621: toaineiden valmisteverotus siten, että sähköntuo-       peen käytöstä täsmentyvät tulevan maalis-huhti-
2622: tannon polttoaineiden verotuksesta luovuttiin ko-       kuun aikana. Energiaturpeen kokonaiskäyttö on
2623: konaan ja siirryttiin lopputuotteen eli sähkön ve-      edellä esitettyjen lukujen mukaan pienentynyt
2624: rottamiseen. Lämmöntuotannossa aiemminkin               seuraavasti. Vuonna 1997 eli energiaverouudis-
2625: verotetuille polttoaineille eli kivihiilelle, poltto-   tusvuoden aikana turpeen käyttö pieneni 1, 7 %
2626: turpeelle, maakaasulle ja mäntyöljylle, jäi val-        vuoden 1996 käyttöön verrattuna. Vuoden 1998
2627: mistevero. Lisäksi lämmöntuotannossa jäi val-           turpeen käyttö puolestaan pieneni 6,0 %verrattu-
2628: mistevero raskaalle ja kevyelle polttoöljylle, jot-     na edeltävään vuoteen 1997 ja 7,6 % vuoteen
2629: ka kuuluvat Euroopan yhteisön harmonisoidun             1996 nähden. Vuonna 1999 turpeen käyttö on en-
2630: valmisteverojärjestelmän piiriin. Syynä em.             siarvioiden mukaan edelleen pienentynyt n. 10 %
2631: energiaverouudistukseen olivat aikaisemmassa            vuoteen 1998 verrattuna ja n. 17 % verrattuna
2632: lainsäädännössä ilmenneet ongelmat. Näitä oli-          vuoteen 1996.
2633: vat mm. tuontisähkön verotuksen neutraalisuu-               Energiaturpeen kokonaiskäyttömäärien muu-
2634: teen liittyvät ongelmat, avautuvilla pohjoismai-        toksiin ovat viime vuosina vaikuttaneet energia-
2635: silla markkinoilla sähköpörssin toimintaan liitty-      veromuutosten lisäksi monet muutkin seikat ja li-
2636: 
2637: 
2638:                                                                                                          3
2639: KK 10/2000 vp -     Antti Rantakangas /kesk                                          Ministerin vastaus
2640: 
2641: 
2642:  säksi eri tavoin riippuen siitä, mitä turpeenkäyt-   vioitaessa turpeen energiakäyttöä ja sen muutok-
2643: tösektoria (mm. lauhdesähkön tuotanto, vastapai-      sia laajemminkin. Marraskuussa ministeriö kut-
2644: nesähkö ja/tai lämmöntuotanto taajamissa ja           sui kolme asiantuntijaa (yhdysvaltalainen, isobri-
2645:  teollisuudessa) tarkastellaan. Esimerkiksi turve-    tannialainen ja suomalainen) selvittämään tur-
2646:  lauhdesähköntuotanto, jota edustaa kysymykses-       peen asemaa Suomen kasvihuonekaasutaseissa.
2647: sä mainittu Fortum Oy:n Haapaveden voimalai-          Työn on määrä valmistua toukokuun 2000 aika-
2648: tos, on perinteisesti joutunut kilpailemaan sähkö-    na. Energia-Ekono Oy:ltä puolestaan tilattiin sel-
2649: markkinoilla tuontisähkön ja rannikon suurten         vitys aiheesta "Valtion energiapolitiikka ja sen
2650: kivihiilivoimalaitosten kanssa. Voidaan arvioi-       vaikutukset turveteollisuuteen 1990-luvulla".
2651:  da, että lauhdesähkösektorilla keskeinen turve-      Tämä selvitys valmistuu maaliskuun 2000 aika-
2652: sähkön kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on ol-        na ja antanee tuntuvasti lisätietoa mm. arvioitaes-
2653: lut, ei suinkaan energiaverotus, vaan uuden säh-      sa energiaturpeen viimeaikaiseen käytön kehitty-
2654: kömarkkinalain myötä tapahtunut sähkömarkki-          miseen vaikuttaneita seikkoja ja tekijöitä.
2655: noiden avautuminen kotimaassa ja ulkomaille.             Valtiovarainministeriö on tammikuussa 2000
2656: Sähkömarkkinat ovat edelleen sellaisessa siirty-      asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-
2657: mävaiheessa, että esim. sähköpörssissä on usein       tää ja tarkistaa nykyisen, vuoden 1997 alusta voi-
2658: tarjolla halpaa sähköä ulkomailta mm. hyvän ve-       maan tulleen uudistetun energiaverolainsäädän-
2659: sitilanteen vuoksi. Myös kivihiilikäyttöisiä suu-     nön ongelmakohdat ja esittää tarpeelliset lainsää-
2660: ria lauhdutusvoimalaitoksia on seisotettu viime       däntö- tai ohjeistusmuutokset. Työryhmän mää-
2661: vuosina pitkiäkin aikoja halvan tuontisähkön          räaika on 15. toukokuuta 2001. Ainakin osa tur-
2662: vuoksi. Sähkömarkkinoilla on lisäksi käynnissä        peen energiaverotukseen liittyvistä kysymyksis-
2663: edelleen voimakas rakennemuutos ja toistaiseksi       tä sisältynee selkeästi työryhmän toimeksiannon
2664: on myös havaittavissa haluttomuutta investoida        laajuuteen.
2665: uuteen sähköntuotantokapasiteettiin. Markki-
2666:                                                          Energiaverotus kokonaisuudessaan tulee myös
2667: noille tulevien sähköerien nykyinen edullisuus
2668:                                                       tarkasteltavaksi Suomen kansallisen ilmasto-oh-
2669: johtunee siis osaltaan myös siitä, että sähköä tuo-
2670:                                                       jelman valmistelun yhteydessä. Ns. Kioto-minis-
2671: tetaan jo itsensä takaisin maksaneilla tuotantolai-
2672:                                                       terityöryhmän alaisuudessa tapahtuva valmiste-
2673: toksilla.
2674:                                                       lutyö etenee siten, että tämän vuoden lopulla
2675:     Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti mar-
2676:                                                       aloitetaan kokonaisohjelman käsittely poliittisel-
2677: ras-joulukuussa 1999 kaksi selvityshanketta,
2678:                                                       la tasolla hallituksessa.
2679: joista saadaan lisätietoa ja tausta-aineistoa ar-
2680: 
2681: 
2682: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
2683: 
2684:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
2685: 
2686: 
2687: 
2688: 
2689: 4
2690: Ministems svar                                          KK 10/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
2691: 
2692: 
2693: 
2694: 
2695: Tili riksdagens talman
2696: 
2697: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ningen av el inte gick attjämka samman inom ra-
2698: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       men för en elbörs samt svårigheten att genomfö-
2699: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-      ra skattefrihet för el som skall exporteras från
2700: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga         Finland. 1 energiskattelagstiftningen har efter
2701: spörsmål SS 10/2000 rd:                               den 1 januari 1997 flera gånger gjorts smärre
2702:                                                       ändringar av teknisk art, bl.a. förhöjningar av
2703:       ir regeringen medveten om att använd-           skattenivåema och utvidgningar av skattelättna-
2704:       ningen av torv minskar som en följd av          derna och en del av dessa har också inverkat på
2705:       energibeskattningen och                         användningen av torv för energiproduktion an-
2706:                                                       tingen direkt elier indirekt via ändringar i mark-
2707:        vilka åtgärder har denför avsikt att vid-      nads1äget.
2708:        taför att verkställa riksdagens vilja i en        När riksdagen godkände de lagändringar som
2709:        situation där användningen av torv har         anknyter tili energibeskattningen och som trädde
2710:        minskat med över 5 %, för att trygga att       i kraft den 1 j anuari 1997 förutsatte riksdagen i
2711:        verksamheten kan fortgå bl.a. vid For-         sitt svar tili regeringen bl.a. att "om användning-
2712:        tum Ab:s torvkraftverk i Haapavesi?            en av torv minskar med mer än 5 procent från nu-
2713: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       läge tili följd av energiskattereformen skall re-
2714: föra fö1jande:                                        geringen vidta åtgärder för att förbättra torvens
2715:                                                       konkurrenskraft".
2716: Från ingången av 1997 genomfördes en omfat-              Enligt energistatistikerna var den årliga total-
2717: tande reform av den lagstiftning som gäller ener-     användningen av energitorv 23 554 GWh år
2718: gibeskattningen. Härvid reviderades accisen på        1996, 23 144 GWh år 1997 och 21 760 GWh år
2719: el och bränslen inom elproduktionen på så sätt att    1998. År 1999 uppgick totalanvändningen av en-
2720: beskattningen av bränslen inom energiproduktio-       ergitorv tili ca 19 500 GWh utgående från de för-
2721: nen slopades helt och i stäliet övergick man tili     sta ungefårliga statistikuppgifterna om använd-
2722: att beskatta slutprodukten, dvs. elen. Inom vär-     ningen. Uppgifterna om torvanvändningen 1999
2723: meproduktionen kvarstod accisen på de bränslen       blir mera precisa i mars-april. Totalanvändning-
2724: som också tidigare beskattats, dvs. stenkol,         en av energitorv har enligt ovan anförda siffror
2725: bränntorv, naturgas och taliolja. Dessutom kvar-     minskat enligt följande. År 1997, dvs. under det
2726: stod accisen på tung och lätt brännolja inom vär-    år då energibeskattningen reviderades, minskade
2727: meproduktionen, vilka omfattas av det accissys-      användningen av torv t .. ~d 1,7 % jämfört med
2728: tem som harmoniserats inom Europeiska gemen-          1996. Under 1998 minskade torvanvändningen
2729: skapen. Skälet tili ovan nämnda energiskattere-      igen med 6,0 % jämfört med 1997 och med 7,6%
2730: form var de problem som kommit fram i den tidi-      jämfört med 1996. Enligt de första uppskattning-
2731: gare lagstiftningen. Dylika var bl.a. de problem     arna 1999, med ca 10% jämfört med 1998 och
2732: som sammanhängde med neutraliteten i beskatt-        med ca 17 % jämfört med 1996.
2733: ningen av importel, det att handeln med el på den        På ändringarna i de totala användningsmäng-
2734: alit öppnare nordiska marknaden och beskatt-         derna av energitorv har under de senaste åren ut-
2735: 
2736: 
2737:                                                                                                       5
2738: KK 10/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                      Ministerns svar
2739: 
2740: 
2741: över ändringarna av energiskatten också många           erhålls av dessa kan användas för en vidare be-
2742: andra faktorer inverkat. Dessa har dessutom in-         dömning av användningen av torv för energipro-
2743: verkat på olika sätt beroende på viiken torvan-         duktion och ändringarna i denna. 1 november kal-
2744: vändningssektor (bl.a. produktion av kondensel,         lade ministeriet tre sakkunniga (en amerikan, en
2745: mottrycksel och/eller värmeproduktion i tätorter        britt och en finländare) att reda ut torvens ställ-
2746: och inom industrin) man granskar. Exempelvis            ning i de finländska växthusgasbalanserna. Av-
2747: produktionen av kondensel med hjälp av torv,            sikten är att arbetet skall bli klart under maj 2000.
2748: vilket Fortum Ab:s kraftverk i Haapavesi som            Av Energia-Ekono Oy igen beställdes en utred-
2749: nämns i spörsmålet representerar, har traditio-         ning på temat Statens energipolitik och dess ef-
2750: nellt varit tvungen att konkurrera på elmarkna-         fekter på torvindustrin under 1990-talet. Denna
2751: den med importerad el och kustens stora sten-           utredning blir klar i mars 2000 och torde ge rej ält
2752: kolskraftverk. Det kan uppskattas att en central        med tilläggsinformation bl.a. när det gäller att
2753: faktor som påverkar torvelens konkurrenskraft på        bedöma de omständigheter och faktorer som har
2754: kondenselssektorn inte i så hög grad är energibe-       inverkat på utvecklingen inom användningen av
2755: skattningen som det att elmarknaden i och med           energitorv under den senaste tiden.
2756: den nya elmarknadslagen har öppnats såväl här              Finansministeriet tillsatte i januari 2000 en ar-
2757: hemma som utomlands. Vidare befinner sig el-            betsgrupp som fick till uppgift att reda ut och
2758: marknaden i ett sådant övergångsskede att det           granska de problematiska punkterna i den nuva-
2759: t.ex. på elbörsen ofta bjuds ut billig el från utlan-   rande energiskattelagstiftningen som revidera-
2760: det bl.a. på grund av en god vattensituation. Ock-      des och trädde i kraft vid ingången av 1997 och
2761: så stora kondenskraftverk som drivs med stenkoi         att komma med nödvändiga ändringar i lagstift-
2762: har stått, t.o.m. långa tider, under de senaste åren    ningen och normgivningen. Arbetsgruppens
2763: till följd av den billiga importerade elen. På el-      mandattid går ut den 15 maj 2001. Åtminstone en
2764: marknaden pågår dessutom fortfarande en kraf-           del av de frågor som anknyter tili energibeskatt-
2765: tig strukturomvandling och tills vidare har man         ningen av torven torde klart ingå i arbetsgrup-
2766: också kunnat skönja ovillighet att investera i ny       pens uppdrag.
2767: elproduktionskapacitet. Det att de elpartier som
2768:                                                            Energibeskattningen i sin helhet kommer ock-
2769: kommer ut på marknaden i dagens läge är så bil-
2770:                                                         så upp tili granskning i samband med beredning-
2771: liga torde således till en del bero också på det att
2772:                                                         en av ett nationellt klimatprogram för landet. Be-
2773: elen produceras i produktionsinrättningar som
2774:                                                         redningsarbetet som sker under den s.k. Kyoto-
2775: redan har återbetalat sig.
2776:                                                         ministerarbetsgruppen framskrider så att behand-
2777:     Handels- och industriministeriet inledde i no-
2778:                                                         lingen av helhetsprogrammet inleds på politisk
2779: vember-december 1999 två utredningsprojekt.
2780:                                                         nivå i regeringen vid utgången av detta år.
2781: De tilläggsuppgifter och bakgrundsmaterial som
2782: 
2783: 
2784: Helsingfors den 24 februari 2000
2785: 
2786:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
2787: 
2788: 
2789: 
2790: 
2791: 6
2792:                                                                 KK 11/2000 vp- Arto Seppälä /sd
2793: 
2794: 
2795: 
2796: 
2797:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 11/2000 vp
2798: 
2799:                                            Kapiteeli Oy:n kiinteistöjen myynnin periaat-
2800:                                            teet
2801: 
2802: 
2803: 
2804: 
2805: Eduskunnan puhemiehelle
2806: 
2807: Raskone Oy on Mikkelissä toimiva, raskaan kul-      tulevaisuus muuton aiheuttamien häiriöiden li-
2808: jetuskaluston huoltoja Tielaitokselle ja yksityi-   säksi. Kiinteistössä on ollut vuokralla myös kak-
2809: selle tekevä yritys. Perustamisestaan saakka,       si pienempää 4-6 työntekijän yritystä, joiden
2810: vuodesta 1994, se on toiminut alun perin Tielai-    tulevaisuus on hämärän peitossa.
2811: tokselta ja nykyisin Kapiteeli Oy:ltä vuokratuis-       Kapiteeli Oy:n tavassa myydä kiinteistö herät-
2812: sa tiloissa. Raskone Oy muutettiin viime vuoden     tää ihmetystä se, että tilat myytiin suoraan yksi-
2813: alusta osakeyhtiöksi. Sen omistaa kokonaan lii-     tyiselle yritykselle, vaikka Raskone Oy oli itse il-
2814: kenneministeriö.                                    maissut halukkuutensa ostaa kiinteistö samaan
2815:     Kapiteeli Oy myi 19.1.2000 Raskoneella          hintaan kuin lopullinen myyntihinta ja oli valmis
2816: vuokralla olleen kiinteistön yksityiselle Stellac   maksamaanjopa mahdolliset sopimussakot Luu-
2817: Wood Mikkeli Oy:lle. Tämän seurauksena Ras-         lisi, että valtion omistamien yhtiöiden välillä val-
2818: kone Oy joutuu etsimään uudet tilat muualta,        litsisi jonkinlainen neuvottelu- ja keskusteluyh-
2819: kenties Mikkelin ulkopuolelta. Kapiteeli Oy         teys niin, että muiden valtion omistamien laitos-
2820: omistaa Mikkelissä toisen kiinteistön, jota se on   ten ostohalut selvitettäisiin, ennen kuin ostajaa
2821: tarjonnut Raskone Oy:lle. Mahdollisesta remon-      etsitään yksityiseltä puolelta. Tässä ei voinut olla
2822: tista huolimatta kiinteistö ei sovellu Raskone      kyse edes siitä, että valtion omistama laitos, Ras-
2823: Oy:n käyttöön.                                      kone Oy, olisi hävinnyt tarjouskilpailun. Lopuk-
2824:     Kaikki tämä vaarantaa Raskone Oy:n myön-        si voisi kysyä, onko epäiltävissä, että Kapiteeli
2825: teisen kehityksen. Vuoden 1999 aikana Raskone       Oy olisi myynyt tontin kiinteistöineen alle nor-
2826: Oy:n liikevaihto oli 12 milj. markkaa. Kasvua       maalin hinnan?
2827: edellisestä vuodesta oli 25 %, ja henkilökunnan
2828: määrä kasvoi yli 30 %. Yhteistyökumppanuus          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2829: valtion muiden korjaamo-organisaatioiden ja         sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2830:  Etelä-Savon Katsastus Oy:n kanssa on kasvatta-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2831:  nut niin valtion kalustohuoltojen kuin muidenkin   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2832:  asiakkaiden määrää. Yrityksen nykyiseen asema-
2833:  paikkaan asiakkaiden on ollut helppo tulla. Jos          Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että
2834:  yritys muuttaa Mikkelin sisällä tai huonoimmas-          Raskone Oy ja Raskone Oy:n kaltaiset
2835:  sa tapauksessa Mikkelin ulkopuolelle, asiakkai-          valtion yritykset otettaisiin huomioon,
2836:  den kulkeminen yrityksen perässä ei ole taattua.         kun Kapiteeli Oy myy kiinteistöjään
2837:  Tällöin on kyseessä yrityksen yli 30 työntekijän         pois?
2838: 
2839: 
2840: 
2841:                                                                                                Versio 2.0
2842: KK 11/2000 vp -    Arto Seppälä /sd
2843: 
2844: 
2845: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000
2846: 
2847:     Arto Seppälä /sd
2848: 
2849: 
2850: 
2851: 
2852: 2
2853: Ministerin vastaus                                                 KK 1112000 vp- Arto Seppälä /sd
2854: 
2855: 
2856: 
2857: 
2858: Eduskunnan puhemiehelle
2859: 
2860: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa            Koska Raskone Oy on valtion yhtiö, tarjottiin
2861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sille keväällä 1999 mahdollisuutta tehdä ko. kiin-
2862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teistöstä viiden vuoden vuokrasopimus käypään
2863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep-          vuokrahintaan. Tästä Raskone Oy kuitenkin kiel-
2864: pälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          täytyi.
2865: KK 1112000 vp:                                             Loppuvuodesta 1999 kiinteistölle ilmaantui
2866:                                                         ostaja, ja hintaneuvotteluissa päädyttiin molem-
2867:        Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että        pia osapuolia tyydyttävään tulokseen ja kauppa
2868:        Raskone Oy ja Raskone Oy:n kaltaiset             sovittiin.
2869:        valtion yritykset otettaisiin huomioon,             Raskone Oy ilmoitti halukkuudestaan ostaa
2870:        kun Kapiteeli Oy myy kiinteistöjään              kiinteistö vasta päivää ennen sovittua lopullista
2871:        pois?                                            kaupantekoa, mikä oli myöhäistä.
2872:                                                            Samalla kun kiinteistön myyntiä on valmistel-
2873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             tu, on Raskone Oy:n kanssa käyty keskusteluja
2874: seuraavaa:                                              ns. Mikkelin Teletoimintakeskuksen tilojen
2875: Kapiteeli Oy:n tehtävänä on omistaa ja myydä            vuokraamisesta Raskone Oy:n käyttöön. Neuvot-
2876:                                                         telut jatkuvat edelleen, ja yhteisesti on todettu,
2877: kiinteistöjä, joita valtio ei itse toiminnassaan tar-
2878:                                                         että kiinteistön tilat muutosten jälkeen soveltu-
2879: vitse.
2880:                                                         vat Raskone Oy:lle, jos vuokrataso tyydyttää.
2881:    Kapiteeli Oy:öön on vuoden 1999 aikana siir-            Myyntihinnan osalta voidaan todeta, että van-
2882: retty omaisuutta Valtion kiinteistölaitoksesta,         han, huonokuntoisen ja vajaakäytössä olevan
2883: Alkosta, Postista ja Arsenalista. Siirretty omai-       kiinteistön hinnan arviointi on varsin hankalaa.
2884: suus on strategian mukaisesti jaoteltu kiinteis-        Kapiteeli Oy:ssä käytetään kiinteistöjen hinnan
2885: tösijoituskohteisiin, jotka tyypillisesti sijaitsevat   arvioimiseksi kassavirran nykyarvon mukaista
2886: kasvukeskuksissa, ovat hyväkuntoisia ja -tuottoi-       määritystapaa, joka on alalla vallitseva. Tämän
2887: sia, ja myynti omaisuuteen, joka on tarkoitus ensi      arvioinnin mukaan Raskone Oy:n käytössä ol-
2888: sijassa myydä pois sekä kehitysomaisuuteen.             leen kiinteistön myyntihinta oli käypä.
2889:    Kyseessä oleva Mikkelin kiinteistö oli sijoitet-        Lopuksi voidaan todeta, että valtiovarainmi-
2890: tu myynti omaisuuteen, koska se oli huonokuntoi-        nisteriö on omistajapolitiikan osalta tehostanut
2891: nen, vajaakäytössä ja huonotuottoinen. Raskone          toimiaan sekä käynyt myös keskusteluja valtion
2892: Oy:lle kohteesta oli vuokrattu n. 50 %ja Rasko-         kiinteistöliiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden ja
2893: neen maksama vuokra hädin tuskin kattoi kulut.          laitosten johdon kanssa tavoitteena avoimuuden
2894: Koska kiinteistön kassavirta oli huono, ei se juu-      lisääminen ja kysymyksessä tarkoitettujen ongel-
2895: ri mahdollistanut kiinteistön korjaamistakaan.          mien välttäminen.
2896: 
2897: 
2898: 
2899: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
2900: 
2901:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2902: 
2903: 
2904:                                                                                                          3
2905: KK 1112000 vp -      Arto Seppälä /sd                                                    Ministems svar
2906: 
2907: 
2908: 
2909: 
2910: Tili riksdagens talman
2911: 
2912: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        kontrakt på fem år för fastigheten tili gängse hy-
2913: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        respris. Raskone Oy avböjde dock detta erbju-
2914: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto       dande.
2915: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS          I slutet av 1999 uppenbarade sig en köpare till
2916: 1112000 rd:                                            fastigheten och förhandlingama gav resultat i
2917:                                                        form av ett pris som båda parter var nöjda med,
2918:         Vad ämnar regeringen göraför att Ras-          och man gjorde upp om affåren.
2919:        kone qv och andra liknande statsföre-              Raskone Oy uttryckte sin vilja att köpa fastig-
2920:         tag skall beaktas när Kapiteeli Oy säl-        heten först en dag före den överenskomna dagen
2921:        jer sinafastigheter?                            för affåren, men då var det för sent.
2922:                                                           Samtidigt som försäljningen av fastigheten
2923: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        förbereddes har diskussioner förts med Raskone
2924: föra följande:                                         Oy om uthyming av den s.k. telecentralens ut-
2925: Kapiteeli Oy:s uppgift är att äga och sälja fastig-    rymmen i S:t Michel tili Raskone Oy. Förhand-
2926: heter som staten inte behöver för sin egen verk-       lingama pågår fortfarande och det har gemen-
2927: samhet.                                                samt konstaterats att fastighetens utrymmen pas-
2928:    Till Kapiteeli Oy har under 1999 överförts          sar Raskone Oy efter att ändringar gjorts, ifall
2929: egendom från Statens fastighetsverk, Alko, Pos-        hyresnivån är acceptabel.
2930: ten och Arsenal. Den överförda egendomen har              För försäljningsprisets del kan det konstateras
2931: enligt bolagets strategi delats upp i fastighetsin-    att det är svårt att uppskatta priset på en gamma!
2932: vesteringsobjekt, som typiskt är belägna i tili-       fastighet som är i dåligt skick och som inte ut-
2933: växtcentra, är i gott skick och ger goda intäkter,     nyttjas tili fullo. När priset på fastigheter upp-
2934: och i egendom som i första hand skall säljas samt      skattas använder Kapiteeli Oy ett definierings-
2935: i egendom som skali utvecklas.                         sätt som tillämpas allmänt i branschen och som
2936:    Den ifrågavarande fastigheten i S:t Michel          baserar sig på kassaflödets nuvärde. Enligt den-
2937: hade ingått i egendom som skali säljas på grund        na uppskattning motsvarade försäljningspriset på
2938: av att den var i dåligt skick, inte utnyttjades tili   den fastighet som Raskone Oy förfogat över
2939: fulio och gav dåliga intäkter. Ca 50 % av fastig-      gängse pris.
2940: heten hade hyrts ut tili Raskone Oy och den hyra          Slutligen kan det konstateras att finansminis-
2941: företaget betalade täckte nätt och jämnt kostna-       teriet har effektiverat sin ägarpolitiska verksam-
2942: derna för fastigheten. Eftersom fastighetens kas-      het och även fört diskussioner med ledningen i
2943: saflöde var svagt, var en reparation av fastighe-      statsbolag och statliga inrättningar som bedriver
2944: ten så gott som omöjlig.                               affårsverksamhet med fastigheter, i syfte att öka
2945:    Eftersom Raskone Oy är ett statsbolag erbjöds       öppenheten och att undvika sådana problem som
2946: det våren 1999 en möjlighet att teckna ett hyres-      avses i spörsmålet.
2947: 
2948: 
2949: 
2950: Helsingfors den 23 februari 2000
2951: 
2952:     Finansminister Sauli Niinistö
2953: 
2954: 4
2955:                                                         KK 12/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
2956: 
2957: 
2958: 
2959: 
2960:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 12/2000 vp
2961: 
2962:                                             Pakotteet Itävaltaa vastaan
2963: 
2964: 
2965: 
2966: 
2967: Eduskunnan puhemiehelle
2968: 
2969: Suomen hallitus yhtyi EU:n puheenjohtajamaan,           Niinistö on painottanut kiistan kohteena ole-
2970: Portugalin, liittopresidentti Thomas Klestilille     van Vapauspuolueen nousseen valtaan demo-
2971: 31.1.2000 esittämään uhkaukseen ryhtyä Itäval-       kraattisissa vaaleissa. Niinistö on ihmetellyt,
2972: lan vastaisiin pakotetoimiin, jos maahan nimite-     "meneekö EU:n puuttuminen vaalien tulokseen
2973: tään hallitus, jossa Jörg Haiderin johtama Va-       jo demokratian yli". Hän on korostanut, "ettei
2974: pauspuolue on mukana.                                jonkun jäsenvaltion hallituksen perustamisvai-
2975:    Muodollisesti kysymyksessä oli neljäntoista       heessa voida ennakoida, tuleeko se rikkomaan
2976: ED-maan kannanotto, mutta sen esitti niiden          unionin periaatteita".
2977: puol~sta EU:n ministerineuvoston puheenjohta-           Tänään pääministeri Paavo Lipponen on anta-
2978: jana toimiva Portugali.                              nut ohjeet pakotteiden soveltamisesta Itävaltaa
2979:     Suomen hallituksen kannanotto on periaatteel-    vastaan. Julkisuudessa ei kerrottu, miten tämä
2980: lisesti hyvin merkittävä. Suomi on kannanotol-       päätös on syntynyt.
2981: laan puuttunut toisen maan hallituksen muodos-
2982: tamiseen. Lisäksi Suomi on EU:n jäsenmaana           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
2983: toiminut siten, että neljäntoista maan esiintymi-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2984: nen voidaan tulkita EU:n puuttumiseksi yhden         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2985: jäsenmaan sisäisiin asioihin.                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2986:    Näin merkittävä päätös tulisi tehdä siten, että
2987: valtioneuvoston keskeiset jäsenet ja hallituksen           Millä tavalla syntyi Suomen hallituksen
2988: ulkoasiainvaliokunta olisivat siinä mukana.                päätös yh~vä puheenjohtajamaan Portu-
2989: Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuule-               galin EU:n 14 jäsenmaan puolesta esit-
2990: minen olisi paikallaan.                                    tämään uhkaukseen ryhtyä Itävallan
2991:     Ulkoministeri Tarja Halosenjulkisuudessa an-           vastaisiin pakotetoimiin, jos maahan ni-
2992: taman tiedon mukaan Suomen hallituksen kanta               mitetään hallitus, jossa Vapauspuolue
2993: syntyi tasavallan presidentin ja pääministerin vä-         on mukanaja
2994: lisissä keskusteluissa.
2995:    Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri           millä tavoin hallitus käsitteli ne pakote-
2996: Sauli Niinistö, on julkisuudessa arvostellut puut-         toimet, joihin Suomi on tänään ryhty-
2997: tumista Itävallan hallitusratkaisuun.                      nyt?
2998: 
2999: 
3000: 
3001: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000
3002: 
3003:     Petri Neittaanmäki /kesk
3004: 
3005:                                                                                               Versio 2.0
3006: KK 12/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                               Ministerin vastaus
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011: Eduskunnan puhemiehelle
3012: 
3013: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        senvaltiot olivat ilmaisseet huolensa Itävallan
3014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         hallitustilanteesta ja esittäneet yhteistä kannanot-
3015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toa. Portugalin pääministeri keskusteli kannan-
3016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit-      otosta pääministeri Paavo Lipposen kanssa sun-
3017: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        nuntai-iltana 30.1.2000. Päätös yhteiseen kan-
3018: myksen KK 12/2000 vp:                                 nanottoon osallistumisesta oli Itävallan hallitus-
3019:                                                       ratkaisun aikataulun vuoksi tehtävä nopeasti, en-
3020:        Millä tavalla syntyi Suomen hallituksen        nen kuin Portugalin pääministeri oli yhteydessä
3021:        päätös yhtyä puheenjohtajamaan Portu-          Itävallan liittopresidenttiin. Pääministeri Paavo
3022:        galin EU:n 14 jäsenmaan puolesta esit-         Lipponen esitti omat huomautuksensa luonnok-
3023:        tämään uhkaukseen ryhtyä Itävallan             seen, jonka tekstin pääministeri Guterres puheli-
3024:        vastaisiin pakotetoimiin, jos maahan ni-       messa luki. Huomautukset edustivat luonnosta
3025:        mitetään hallitus, jossa Vapauspuolue          varovaisempaa linjaa. Pääministeri Guterresin
3026:        on mukana ja                                   mukaan jäsenvaltioiden piiristä oli esitetty myös
3027:                                                       vaatimuksia jyrkemmästä kannanotosta. Tuossa
3028:        millä tavoin hallitus käsitteli ne pakote-     vaiheessa sunnuntai-iltana pääministeri Guterres
3029:        toimet, joihin Suomi on tänään ryhty-          kertoi, että kannanotto saatettaisiin maanantaina
3030:        nyt?                                           Itävallan liittopresidentti Klestilin tietoon ilman
3031: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         julkisuutta.
3032: ti seuraavaa:                                             Maanantaina 31.1.2000 puolelta päivin neu-
3033:                                                       vottelujen perusteella syntynyt lopullinen teksti,
3034: Euroopan unionin puheenjohtajamaan Portugalin         joka oli mahdollista vain hyväksyä tai hylätä sel-
3035: pääministeri Antonio Guterres oli 31.1.2000 yh-       laisenaan, toimitettiin Helsinkiin ja pääministeri
3036: teydessä Itävallan liittopresidentti Thomas Kles-     hyväksyi sen. Kun Portugalin pääministeri oli
3037: tiliinja välitti hänelle Euroopan unionin 14 jäsen-   keskustellut Itävallan liittopresidentin kanssa
3038: maan valtion tai hallitusten päämiesten yhteisen      maanantaina päivällä ja Klestil oli pyytänyt kan-
3039: kannanoton toimenpiteistä, joihin ryhdytään sii-
3040:                                                       nanoton julkistamista, annettiin kannanoton teks-
3041: nä tapauksessa, että Itävaltaan muodostetaan hal-
3042:                                                       ti julkisuuteen samana iltana.
3043: litus, johon Vapauspuolue osallistuu. Poliittisen
3044: tason yhteydenpitoa rajoittaviin toimenpiteisiin         Kansanpuolueen ja Vapauspuolueen muodos-
3045: päädyttiin sen jälkeen, kun aikaisemmissa vai-        tama Itävallan hallitus astui virkaansa perjantai-
3046: heissa esillä olleet jyrkemmät toimet ja asian kä-    na 4.2.2000. Pääministeri Paavo Lipponen antoi
3047: sittely ministerineuvostossa eivät saaneet tukea      samana päivänä 14 maan yhteiseen kannanot-
3048: kaikilta jäsenvaltioilta, muun muassa Suomelta.       toon perustuvat ohjeet hallinnolle. Menettelyta-
3049:     Puheenjohtajamaana Portugali valmisteli ja        paan päädyttiin hallituksen piirissä käydyn epä-
3050: koordinoi jäsenmaiden valtion tai hallitusten         virallisen keskustelun pohjalta.
3051: päämiesten kannanoton sen jälkeen, kun useatjä-
3052: 
3053: 
3054: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
3055: 
3056:     Pääministeri Paavo Lipponen
3057: 2
3058: Ministems svar                                            KK 12/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
3059: 
3060: 
3061: 
3062: 
3063: Tili riksdagens talman
3064: 
3065: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         efter det att flera medlemsstater hade uttryckt sin
3066: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         oro över regeringssituationen i Österrike och fö-
3067: statsrådet översänt följande av riksdagsman Petri       res1agit en gemensam ståndpunkt. Portugals pre-
3068: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftiliga            miärminister samta1ade om ståndpunkten med
3069: spörsmål SS 12/2000 rd:                                 statsminister Paavo Lipponen söndagskväll
3070:                                                         30.1.2000. Beslutet om deltagande i den gemen-
3071:        På vilket sätt tillkom den .finska reger-        samma ståndpunkten måste fattas snabbt på
3072:        ingens beslut om att onifatta det hot om        grund av den österrikiska tidtabellen för reger-
3073:        sanktioner mot Österrike som ordföran-           ingsuppgörelsen, dvs. innan den portugisiske
3074:        delandet Portugalfran?förde på 14 EU-           premiärministern kontaktade Österrikes för-
3075:        länders vägnar och som skulle verkstäl-         bundspresident. Statsminister Paavo Lipponen
3076:        las om Österrike utnämnde en regering           lade fram sina synpunkter på det utkast som pre-
3077:        där Frihetspartiet ingick, samt                 miärminister Guterres läste upp i telefon. Stats-
3078:                                                        minister Lipponens påpekanden företrädde en
3079:        på vilket sätt behandlade regeringen de         försiktigare linje än utkastets. Enligt premiärmi-
3080:        sanktioner som Finland har vidtagit i           nister Guterres hade man bland medlemsstaterna
3081:        dag?                                            också anfört krav om en hårdare ståndpunkt. 1
3082: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        detta skede av söndagskvällen berättade premiär-
3083: föra fö1jande:                                         minister Guterres att man avsåg att utan publici-
3084:                                                        tet informera förbundspresident Klestil om
3085: Antonio Guterres, premiärminister i Europeiska         ståndpunkten på måndagen.
3086: unionens ordförandeland Portugal, var i förbin-            Måndagen 31.1.2000, vid middagstid, över-
3087: delse med den österrikiske förbundspresidenten         sändes den genom förhandlingar tillkomna slutli-
3088: Thomas Klestil 31.1.2000 och informerade ho-           ga texten som endast kunde antas eller förkastas,
3089: nom om den gemensamma ståndpunkt som stats-            tili Helsingfors och statsministern godkände den.
3090: eller regeringschefema i 14 EU-länder hade fat-        Portugals premiärminister hade samtaiat med den
3091: tat i fråga om åtgärder som skulle vidtas i det fall   österrikiske förbundspresidenten på måndagen
3092: att Österrike bildade en regering som Frihetspar-      på dagen, och Klestil hade då begärt att stånd-
3093: tiet ingick i. Man hade stannat för åtgärder som       punkten skulle offentliggöras, vilket ledde tili att
3094: inskränker kontaktema på politisk nivå, då de          texten offentliggjordes samma kväll.
3095: strängare åtgärder som varit aktuella i ett tidiga-        Den av Folkpartiet och Frihetspartiet bildade
3096: re skede och behand1ingen av frågan i ministerrå-      österrikiska regeringen tillträdde fredagen
3097: det inte fått stöd av alla medlemsstater, bl.a. inte   4.2.2000. Statsminister Paavo Lipponen instrue-
3098: av Finland.                                            rade förvaltningen samma dag på basis av de 14
3099:    Medlemsländernas stats- eller regeringsche-         ländernas gemensamma ståndpunkt. Det förfa-
3100: fers ståndpunkt formu1erades och samordnades           rande man stannade för baserade sig på informel-
3101: av Portugal i dess egenskap av ordförandeland,         la samtai inom regeringen.
3102: 
3103: 
3104: 
3105: Helsingfors den 29 februari 2000
3106: 
3107:     Statsminister Paavo Lipponen                                                                        3
3108:                                                              KK 13/2000 vp -     Saara Karhu /sd ym.
3109: 
3110: 
3111: 
3112: 
3113:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 13/2000 vp
3114: 
3115:                                              Rintamasotilastunnuksen myöntäminen vuon-
3116:                                              na 1926 syntyneille veteraaneille
3117: 
3118: 
3119: 
3120: 
3121: Eduskunnan puhemiehelle
3122: 
3123: Niin sanotuilla vuonna 1926 syntyneillä veteraa-      lain nojalla, on huomattavasti aiempia arvioita
3124: neilla tarkoitetaan vuosien 1939-1945 sotien ai-      pienempi. Tällä on merkitystä arvioitaessa mah-
3125: kana puolustusvoimien koulutuskeskuksessa ase-        dollisesti uudistettavan lainsäädännön kustan-
3126: velvollisuuslain nojalla määrättynä palvelleita.      nuksia.
3127:     Kyseisten henkilöiden asema ei täysin rinnas-        Otettaessa erityisesti huomioon, että veteraa-
3128: tu sotaveteraaneihin, koska he eivät voi saada        niemme joukko harvenee ja vanhenee, tulisi yh-
3129: rintamatunnusta. Tästä aiheutuu heille menetyk-       teiskunnan pikaisesti tunnustaa vuonna 1926
3130: siä mm. rintamalisän, ylimääräisen rintamalisän,      syntyneiden osallistuminen maamme puolustuk-
3131: hammashuollon ja asunnon muutostöihin saata-          seen.
3132: vien korvausten suhteen.
3133:     Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta to-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3134: teaa sosiaali- ja terveysministeriölle antamas-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
3135: saan lausunnossa, että tähän ryhmään kuuluvat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3136: henkilöt ovat olleet senkaltaisissa olosuhteissa,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3137: että ne tulisi ottaa huomioon veteraaneja koske-
3138: van lainsäädännön valmistelussa. Edelleen valio-            Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
3139: kunta toteaa, että niiden henkilöiden määrä, jot-           ne vuonna 1926 syntyneet, jotka sodan
3140: ka eivät täytä rintamasotilastunnuksen saamisek-            loppuvaiheessa saivat kutsun sotatoi-
3141: si vaadittavia edellytyksiä, mutta jotka rinnastu-          nliin, noudattivat sitä ja olivat siten val-
3142: vat rintamasotilastunnuksen saaneisiin sen nojal-           miudessa osallistua taistelutehtäviin,
3143: la, että he ovat palvelleet asevelvollisina puolus-         saisivat tunnustuksen ja rintamatunnuk-
3144: tusvoimien koulutuskeskuksissa asevelvollisuus-             sen palveluksistaan isänmaalle?
3145: 
3146: 
3147: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000
3148: 
3149:     Saara Karhu /sd                                      Mikko Kuoppa /vas
3150:     Tero Rönni /sd                                       Pertti Turtiainen /vas
3151:     Pia Viitanen /sd                                     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
3152:     Jukka Gustafsson /sd
3153: 
3154: 
3155: 
3156: 
3157:                                                                                                Versio 2.1
3158: KK 13/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.                                                     Ministerin vastaus
3159: 
3160: 
3161: 
3162: 
3163: Eduskunnan puhemiehelle
3164: 
3165: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa        kilöllä edellä mainitussa asetuksessa tarkoitettua
3166: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          rintamapalvelusta vai ei.
3167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vuonna 1926 syntyneiden ikäluokasta rinta-
3168: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara Kar-        masotilas- tai rintamatunnuksen ovat saaneet ne
3169: hun /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tunnusta hakeneet miehet, joille se mainitun ase-
3170: sen KK 13/2000 vp:                                     tuksen mukaan on ollut perusteltua myöntää.
3171:                                                        Ratkaisevana tekijänä tunnuksia myönnettäessä
3172:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että       on ollut todistettava osallistuminen taisteluihin
3173:        ne vuonna 1926 syntyneet, jotka sodan           tai muihin asetuksessa mainittuihin tehtäviin rin-
3174:        loppuvaiheessa saivat kutsun sotatoi-           tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukois-
3175:        nliin, noudattivat sitä ja olivat siten val-    sa tai sotatoimialueella. Ne kyseiseen ikäluok-
3176:        miudessa osallistua taistelutehtäviin,          kaan kuuluneet miehet, joille tunnusta ei ole
3177:        saisivat tunnustuksen ja rintamatunnuk-        myönnetty, palvelivat lähinnä kesän 1944 aikana
3178:        sen palveluksistaan isänmaalle?                 asevelvollisilla puolustusvoimien koulutuskes-
3179:                                                       kuksissa.
3180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
3181:                                                           Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi vuoden
3182: ti seuraavaa:
3183:                                                        1994 lopussa. Tunnusten myöntämiselle asetettu-
3184: Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen             jen tavoitteiden katsottiin tulleen siihen mennes-
3185: (772/ 1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-          sä saavutetuiksi niin, että sodissamme raskaim-
3186: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-          man taakan kantaneiden miesten ja naisten saat-
3187: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-        taminen rintamaveteraaneille tarkoitettujen
3188: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,       etuuksien piiriin oli toteutettu. Tästä syystä tun-
3189: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa         nusasetuksen muuttamiselle ja tunnusten haku-
3190: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin       ajan jatkamiselle ei ole ministeriössä nähty pe-
3191: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistetta-   rusteita.
3192: vasti on osallistunut taisteluihin rintamavastuus-        Uusien rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
3193: sa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen alu-     sen ja rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuk-
3194: eella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa,     sien saajien piirin laajentamisen sijasta ministe-
3195: merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoimien           riössä on pidetty ensisijaisena kuntoutuksen jär-
3196: lentoyksiköissä.                                      jestämistä eräille ilman tunnusta oleville henki-
3197:    Ratkaisuissaan sotilaspiirien esikunnat ovat       löryhmille. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki
3198: seuranneet esikunnan teettämää sotatieteen lai-       eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
3199: toksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osastois-     velleiden kuntoutuksesta (l 03911997). Lain tar-
3200: ta, joissa palvelleet katsotaan edellä mainitun       koituksena on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen
3201: asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sillä sei-    järjestäminen niille eräissä vuosien 1939-1945
3202: kalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole        sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei
3203: rintamaveteraanitunnusten myöntämisen kannal-         ole rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetus-
3204: ta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko hen-      sa laissa edellytettyjä rintamaveteraanitunnuk-
3205: 
3206: 2
3207: Ministerin vastaus                                          KK 13/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
3208: 
3209: 
3210: sia. Heille ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan     asevelvollisuuslain (219/ 1932) nojalla määrätty-
3211: todistus laissa tarkoitettuun palvelukseen osallis-   nä. Ilman tunnusta olevat, vuoden 1926 ikäluok-
3212: tumisesta. Lain piiriin kuuluu muun muassa hen-       kaan kuuluvat miehet ovat varsin aktiivisesti
3213: kilö, joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on         käyttäneet hyväkseen tämän uuden järjestelmän
3214: palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa        heille tarjoamaa kuntoutusetuutta.
3215: 
3216: 
3217: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
3218: 
3219:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3220: 
3221: 
3222: 
3223: 
3224:                                                                                                      3
3225: KK 13/2000 vp -      Saara Karhu /sd ym.                                                    Ministems svar
3226: 
3227: 
3228: 
3229: 
3230: Tili riksdagens talman
3231: 
3232: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         personen i fråga har tjänstgjort vid fronten på det
3233: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         sätt som avses i nämnda förordning eller inte.
3234: statsrådet översänt följande av riksdagsman Saa-            Inom den åldersklass som är född 1926 har
3235: ra Karhu /sd m.fl. underteeknade skriftliga spörs-      frontmanna- eller frontteeken erhållits av de män
3236: mål SS 13/2000 rd:                                      som har ansökt om teeknet oeh till vilka det en-
3237:                                                         ligt nämnda förordning har varit motiverat att he-
3238:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           vilja det. En avgörande faktor när teeken bevil-
3239:        för att de år 1926 födda personer som i          jats har varit att deltagandet i strider eller i andra
3240:        slutskedet av kriget kallades tili krigs-        i förordningen nämnda uppgifter inom trupper,
3241:        handlingar och hörsammade kalle/sen.             hörande till en operativ enhet med frontansvar el-
3242:        och således låg i beredskap att delta i          ler på krigsoperationsområde kan bevisas. De
3243:        stridsuppg(fter, skall få erkännande och         män som hörde till nämnda åldersklass oeh som
3244:        få fronttecknet för sina tjänster för fos-       inte har beviljats teeken tjänstgjorde i första hand
3245:        terlandet?                                       sommaren 1944 som vämpliktiga vid försvars-
3246:                                                         maktens utbildningseentraler.
3247: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-             Ansökningstiden för alla teeken giek ut vid ut-
3248: föra följande:                                          gången av 1994. De mål som hade uppställts i
3249:                                                         fråga om beviljandet av teeken ansågs då ha upp-
3250: Enligt förordningen om frontmannateeken                 nåtts på ett sådant sätt att de män oeh kvinnor
3251: (772/1969) avses med frontman den som under             som i våra krig hade burit den tyngsta bördan
3252: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-         hade blivit delaktiga av de förmåner som är av-
3253: handlingarna inom försvarsväsendets trupper så-         sedda för frontveteraner. Därför har ministeriet
3254: som reservist, lantvärnsman eller frivillig eller i     inte funnit fog för att ändra förordningen om
3255: aktiv tjänst. I de egentliga krigshandlingarna an-      frontteeken eller förlänga ansökningstiden.
3256: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i stri-       I stället för att bevilja nya frontveteranteeken
3257: der inom trupper, hörande till en operativ enhet        oeh utvidga kretsen av dem som blivit delaktiga
3258: med frontansvar eller inom dess område eller i          av de förmåner som är avsedda för frontvetera-
3259: luftvärns- eller kusttrupper, inom marinens far-        ner har ministeriet ansett det vara viktigast att
3260: tygsenheter eller inom luftvapnets flygenheter.         ordna rehabilitering för vissa persongrupper som
3261:    Staberna för militärdistrikten har i sina avgö-      saknar teeken. Vid ingången av 1998 trädde la-
3262: randen följt den av krigsvetenskapliga institutio-      gen om rehabilitering för personer som tjänst-
3263: nen på begäran av staben uppgjorda förteekning-         gjort i vissa uppdrag under Finlands krig
3264: en över de truppförband som anses vara sådana           (1039/1997) i kraft. Syftet med lagen är att göra
3265: att de personer som tjänstgjort i dem är frontmän       det möjligt att ordna rehabilitering för personer
3266: på det sätt som avses i ovan nämnda förordning.         som har tjänstgjort i vissa uppdrag i anslutning
3267: Med tanke på beviljandet av frontveteranteeken          till krigen 1939-1945 oeh som inte har de front-
3268: har sökandens födelseår ingen betydelse. Den av-        veteranteeken som förutsätts i lagen om rehabili-
3269: görande faktorn i detta sammanhang är huruvida          tering av frontveteraner. Dessa personer beviljas
3270: 
3271: 
3272: 4
3273: Ministems svar                                              KK 13/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
3274: 
3275: 
3276: inte separata tecken, utan tili dem utfårdas intyg   vämpliktslagen (219/1932). Män som hör tili ål-
3277: över att de deltagit i sådan tjänstgöring som av-    dersklassen födda 1926 och som saknar teeken
3278: ses i lagen. Av lagen omfattas bl.a. personer som    har relativt aktivt utnyttjat denna rehabiliterings-
3279: under krigen 1939-1945 tjänstgjorde vid för-         förmån som det nya systemet erbjuder dem.
3280: svarsmaktens utbildningscentral med stöd av
3281: 
3282: 
3283: Helsingfors den 24 februari 2000
3284: 
3285:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3286: 
3287: 
3288: 
3289: 
3290:                                                                                                        5
3291:                                                           KK 14/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3292: 
3293: 
3294: 
3295: 
3296:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 14/2000 vp
3297: 
3298:                                              Äitiyspäivärahan suuruus
3299: 
3300: 
3301: 
3302: 
3303: Eduskunnan puhemiehelle
3304: 
3305: Nykyisen äitiyspäivärahan minimimäärä on 60           mään työttömäksi (jos töitä ei ole tarjolla) ja jät-
3306: markkaa päivässä. Työttömyyskorvaus on vas-           tämään lasten hankkimisen säännöllisessä ansio-
3307: taavasti (ansiosidonnaisen ulkopuolella) maksi-       työssä oleville. Toisaalta yhteiskunnan muita tu-
3308: missaan 122 markkaa päivässä.                         kimuotoja joudutaan käyttämään perheen toi-
3309:    Äitiyspäivärahan suuruus määräytyy minimi-         meentulon turvaamiseksi tällaisissa tapauksissa.
3310: tason mukaan, jos henkilö on esim. opiskelija,           Epäkohta on ilmeinen eikä toteuta tasa-arvol-
3311: vasta valmistunut ja ilman työpaikkaa tai satun-      le vaadittavia edellytyksiä edes työttömien koh-
3312: naisesti pätkätyöläinen.                              dalla, jotka voivat pudota äitiyslomalle jäädes-
3313:    Lapsia syntyy vuosittain noin 60 000. Tästä        sään pienemmälle korvaukselle eli korvaukselta
3314: määrästä noin kolmanneksella on alle 122 mar-         toiselle.
3315: kan suuruinen äitiyspäiväraha.
3316:    Perustoimeentuloksi lasketun 122 markan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3317: työttömyyspäivärahan on katsottu riittävän, vaik-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3318: kei tuloja olisikaan henkilön päivittäiseen tarpee-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3319: seen. Puolet vähemmällä korvauksella on mah-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3320: dotonta tulla toimeen.
3321:                                                             Onko hallitus tietoinen kyseisestä epäta-
3322:    Äitiyspäivärahan pienuutta perustellaan lapsi-           sa-arvoisesta kohtelusta, jossa äitiys-
3323: lisän tuomalla kompensaatiolla, joka on 535                 päivärahan minimimäärä on pienempi
3324: markkaa kuukaudessa. Tosiasiallisesti lapsilisä             kuin työttömän saama peruspäiväraha
3325: ei riittäne kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja,           ja
3326: joten 60 markan äitiyspäiväraha ei täytä työttö-
3327: myyspäivärahaan verrattuna toimeentulon mini-               mitä hallitus aikoo tehdä äitiyspäivära-
3328: mivaatimuksia.                                              haperusteiden muuttamiseksi siten, että
3329:    Nuoret vastavalmistuneet, ilman työpaikkaa               pienintä äitiyspäivärahaa nauttiva olisi
3330: jääneet vanhemmat kokevat tulevansa epäoikeu-               tasa-arvoisessa asemassa edes ansiosi-
3331:  denmukaisesti kohdelluiksi lapsen syntyessä.               donnaisten työttömyyskorvausten ulko-
3332: Nykyinen järjestelmä suorastaan kannustaa jää-              puolelle jääneen työttömän kanssa?
3333: 
3334: 
3335: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000
3336: 
3337:     Jouko Jääskeläinen /skl
3338: 
3339: 
3340:                                                                                                  Versio 2.0
3341: KK 14/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                            Ministerin vastaus
3342: 
3343: 
3344: 
3345: 
3346: Eduskunnan puhemiehelle
3347: 
3348: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa   vyttömyyden alkamisajankohtaa, kun määrätään
3349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      työtuloja, joiden perusteella äitiys-, isyys- tai
3350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vanhempainrahaa maksetaan. Mainittujen päivä-
3351: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-   rahojen määrä on sairausvakuutuslain 22 §:n pe-
3352: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-   rusteella kuitenkin vähintään 60 markkaa päiväl-
3353: sen KK 14/2000 vp:                                 tä.
3354:                                                       Lähtökohtana on, että sairausvakuutuslain
3355:       Onko hallitus tietoinen kyseisestä epäta-    mukaisella päivärahalla korvataan vakuutetulle
3356:       sa-arvoisesta kohtelusta, jossa äitiys-      vain menetettyä ansiota. Voimassa oleva sairaus-
3357:       päivärahan minimäärä on pienempi             vakuutuksen päivärahajärjestelmä uudistettiin
3358:       kuin työttömän saama peruspäiväraha          vuoden 1996 alussa voimaan tulleella sairausva-
3359:       ja                                           kuutuslain muutoksella. Tämä muutos merkitsi
3360:                                                    sairausvakuutuksessa luopumista pääosin vähim-
3361:       mitä hallitus aikoo tehdä äitiyspäivära-
3362:                                                    mäispäivärahajärjestelmästä, koska sairausva-
3363:       haperusteiden muuttamiseksi siten, että
3364:                                                    kuutuksessa tarkoituksena on vakuutusperiaat-
3365:       pienintä äitiyspäivärahaa nauttiva olisi
3366:                                                    teen mukaisesti päivärahatyyppisissä etuoksissa
3367:       tasa-arvoisessa asemassa edes ansiosi-
3368:                                                    korvata vakuutetulle aiheutunuHa todellista an-
3369:       donnaisten työttömyyskorvausten ulko-
3370:                                                    sionmenetystä. Nykyinen menettely noudattaa
3371:       puolelle jääneen työttömän kanssa?
3372:                                                    paremmin vakuutusperiaatetta, sillä sairausva-
3373: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kuutusmaksut on maksettu myös työtulojen pe-
3374: ti seuraavaa:                                      rusteella.
3375:                                                        Edellä esitetystä sairausvakuutuksen päivära-
3376: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä päiväl-
3377:                                                    hajärjestelmän pääperiaatteesta kuitenkin poiket-
3378: tä on sairausvakuutuslain 22 §:n perusteella sa-
3379:                                                    tiin perhepoliittisista syistä ainoastaan äitiys-,
3380: mansuuruinen kuin sairauspäiväraha. Sairauspäi-
3381:                                                    isyys- ja vanhempainrahan osalta. Siten äitiys-,
3382: väraha määräytyy työkyvyttömyyden alkamis-
3383:                                                    isyys- tai vanhempainrahaa suoritetaan siihen oi-
3384: vuotta edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuk-
3385:                                                    keutetulle kaikissa tilanteissa vähintään vähim-
3386: sessa todettujen työtulojen perusteella. Jos va-
3387:                                                    mäispäivärahan suuruisena eli 60 markkaa päi-
3388: kuutetun työtulot ovat välittömästi ennen hänen
3389:                                                    vältä. Vähimmäispäiväraha on kuukautta kohden
3390: sairastumistaan jatkuvasti olleet olennaisesti
3391:                                                    laskettuna l 500 markkaa. Vähimmäispäivära-
3392: suuremmat kuin viimeksi toimitetussa verotuk-
3393:                                                    han määrä katsottiin lakia valmisteltaessa tarkoi-
3394: sessa todetut työtulot, hän voi saada päivärahan
3395:                                                    tuksenmukaiseksi asettaa vastaamaan lasten koti-
3396: työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden vii-
3397:                                                    hoidon tuesta annetun lain mukaisen perusosan
3398: meisten kuuden kuukauden työtulojen perusteel-
3399:                                                    määrää. Nykyisin tämä määrä vastaa lasten koti-
3400: la.
3401:                                                    hoidon tuessa ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta
3402:     Äidin äitiys- ja vanhempainpäivärahaoikeu-
3403:                                                    lapsesta maksettavan hoitorahan määrää, joka on
3404: den ja isän isyys- tai vanhempainrahaoikeuden
3405:                                                    myös 1 500 markkaa kuukaudessa. Kuten kysy-
3406: alkamisajankohdan katsotaan vastaavan työky-
3407: 
3408: 
3409: 2
3410: Ministerin vastaus                                     KK 14/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3411: 
3412: 
3413: myksestäkin ilmenee, äitiysrahakauden toimeen-     tuen tasolle lisäisi merkittävästi sairausvakuutus-
3414: tuloa edesauttaa myös lapsilisäjärjestelmä.        järjestelmän menoja. Sairausvakuutuslakiin pe-
3415:    Voimassa oleva sairausvakuutuksen päivära-      rustuvat päivärahaetuudet maksetaan kansanelä-
3416: hajärjestelmä on harkittu kokonaisuus, joka yh-    kelaitoksen sairausvakuutusrahastosta, jonka va-
3417: teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella ta-     rat kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä perittä-
3418: valla mahdollistaa äidin kotonaolon lapsen hoi-    villä maksuilla sekä valtion verovaroin. Vähim-
3419: don johdosta äitiysrahakaudella. Äitiys-, isyys-   mäispäivärahan tason korottamisesta aiheutu-
3420: ja vanhempainrahan vähimmäismäärän korotta-        vien menojen rahoittaminen merkitsisi myös näi-
3421: minen kysymyksessä todetuin tavoin työttö-         den maksujen ja valtion vero-osuuden kasvamis-
3422: myysturvan peruspäivärahan tai työmarkkina-        ta.
3423: 
3424: 
3425: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
3426: 
3427:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3428: 
3429: 
3430: 
3431: 
3432:                                                                                                       3
3433: KK 14/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                Ministems svar
3434: 
3435: 
3436: 
3437: 
3438: Tili riksdagens talman
3439: 
3440: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     betsoförmågans inträde, när de arbetsinkomster
3441: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     fastställs på grundvalen av vilka moderskaps-,
3442: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-    faderskaps- och föräldrapenningen betalas. De
3443: ko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga       nämnda dagpenningarna är dock enligt 22 §
3444: spörsmål SS 14/2000 rd:                             sjukförsäkringslagen minst 60 mark per dag.
3445:                                                         Utgångspunkten är att dagpenningen enligt
3446:       ir regeringen medveten om att moder-          sjukförsäkringslagen ersätter den försäkrade en-
3447:       skapspenningens minimibelopp är min-          dast för inkomstbortfall. Det gällande systemet
3448:       dre än grunddagpenningen för arbetslö-        för sjukförsäkringens dagpenning reformerades
3449:       sa och att människor därmed behandlas         genom en ändring av sjukförsäkringslagen som
3450:       ojämlikt och                                  trädde i kraft i början av 1996. Denna ändring
3451:                                                     förde med sig att man inom sjukförsäkringen i
3452:       vad ämnar regeringen göra för att änd-        huvudsak avstod från systemet med minimidag-
3453:       ra grunderna .för fastställande av mo-        penning, eftersom de dagpenningsbaserade för-
3454:       derskapspenningen så att de somfår den        månerna inom sjukförsäkringen syftar tili att en-
3455:       minsta moderskapspenningen skall bli          ligt försäkringsprincipen kompensera det faktis-
3456:       likställda med åtminstone de arbetslösa       ka inkomstbortfall som den försäkrade har drab-
3457:       som fallit utanför systemet för inkomst-      bats av. Nuvarande praxis följer bättre försäk-
3458:       relaterad arbetslöshetsersättning?            ringsprincipen, eftersom sjukförsäkringspremi-
3459:                                                     erna även betalas på grundvalen av arbetsin-
3460: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     komsterna.
3461: föra följande:                                          Av familjepolitiska skäl avvek man från den
3462: 1 enlighet med 22 § sjukförsäkringslagen är mo-     ovan anförda huvudprincipen inom sjukförsäk-
3463: derskaps-, faderskaps- och föräldrapenningen per    ringens dagpenningssystem, men endast för mo-
3464: dag lika stor som sjukdagpenningen. Sjukdagpen-     derskaps-, faderskaps- och föräldrapenningens
3465: ningen betalas enligt de arbetsinkomster som        del. Därmed betalas, tili dem som är berättigade
3466: konstaterats vid beskattningen året före arbets-    tili det, under alla omständigheter moderskaps-,
3467: oförmågans inträde. Om den försäkrades arbets-      faderskaps- och föräldrapenning till minst ett be-
3468: inkomster omedelbart före insjuknandet fortlö-      lopp av minimidagpenningen, dvs. 60 mark per
3469: pande har varit väsentligt större än de arbetsin-   dag. Räknad per månad är minimidagpenningen
3470: komster som konstaterats vid densenaste beskatt-    1 500 mark. Vid beredningen av lagen ansågs det
3471: ningen, kan han få dagpenningen på grundva1en       ändamålsenligt att minimidagpenningens belopp
3472: av de arbetsinkomster han haft under de sex sista   kom att motsvara beloppet av basdelen enligt 1a-
3473: månaderna före arbetsoförmågans inträde.            gen om stöd för hemvård av barn. Numera mot-
3474:    Den tidpunkt då rätt tili moderskaps- och för-   svarar detta belopp den vårdpenning inom stödet
3475: äldrapenning som betalas till modern eller fader-   för hemvård av barn som betalas för ett barn un-
3476: skaps- och föräldrapenning som betalas till fa-     der tre år, dvs. 1 500 mark per månad. Som det
3477: dern inträder anses matsvara tidpunkten för ar-     framgår av spörsmålet underlättas familjens up-
3478: 
3479: 
3480: 4
3481: Ministems svar                                       KK 14/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3482: 
3483: 
3484: pehälle under moderskapspenningsperioden även     spörsmålet, skulle avsevärt höja sjukförsäkrings-
3485: av bambidragssystemet.                            systemets kostnader. De dagpenningsförmåner
3486:    Det nuvarande systemet för sjukförsäkringens   som baserar sig på sjukförsäkringslagen betalas
3487: dagpenning är en genomtänkt helhet som på ett     ur folkpensionsanstaltens sjukförsäkringsfond,
3488: sätt som är samhälleligt ändamålsenligt möjlig-   vars medel insamlas genom avgifter som upp-
3489: gör att modem under moderskapspenningsperio-      bius hos arbetsgivare och arbetstagare, samt med
3490: den är hemma på för att sköta bamet. En höjning   statens skattemedel. Finansieringen av de utgif-
3491: av minimibeloppet av moderskaps-, faderskaps-     ter som orsakades av en sådan höjning av mini-
3492: och föräldrapenningen tili nivån av grunddag-     midagpenningens belopp skulle även innebära en
3493: penningen för utkomstskyddet för arbetslösa el-   stegring av dessa avgifter och av statens skatte-
3494: ler arbetsmarknadsstödet, så som det avses i      andel.
3495: 
3496: 
3497: Helsingfors den 22 februari 2000
3498: 
3499:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3500: 
3501: 
3502: 
3503: 
3504:                                                                                                  5
3505:                                                               KK 15/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 15/2000 vp
3511: 
3512:                                              Naisten ja miesten edustus ministeriöiden osas-
3513:                                              topäällikkötasolla
3514: 
3515: 
3516: 
3517: 
3518: Eduskunnan puhemiehelle
3519: 
3520: Tasa-arvolaki edellyttää työnantajaa edistämään       Kansliapäällikkötasolla naisten osuus on ED-
3521: naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista eri-    maiden keskitasoa, mutta osastopäälliköistä vain
3522: laisiin tehtäviin ja luomaan heille yhtäläiset mah-   6 prosenttia on naisia - eli 54 viranhaltijasta 3
3523: dollisuudet uralla etenemiseen. Suomi on sitou-       on naisia ja 51 miehiä. Tilanne on EU-maiden
3524: tunut edistämään naisten ja miesten tasapuolista      epätasa -arvo isin.
3525: osallistumista päätöksentekoon mm. julkisen
3526: hallinnon kaikilla tasoilla myös YK:n neljännes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3527: sä naisten maailmankonferenssissa Pekingissä          sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3528: 4.-15.9.1995.                                         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3529:    Naisten osuus päätöksenteossa on Suomessa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3530: muihin EU-maihin verrattuna hyvä, kun tarkas-
3531: tellaan maan hallitusta, eduskuntaa ja kunnanval-           Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä mies-
3532: tuustoja. Kun asiaa tarkastellaan ministeriöiden            ten ja naisten tasa-arvoisen edustuksen
3533: osastopäällikkötasolla, tilanne on toinen.                  toteuttamiseksi ministeriöiden osasto-
3534:    Tasa-arvolaki on ollut voimassa 12 vuotta.               päällikkötasolla?
3535: Ministeriöt ovat laatineet tasa-arvosuunnitelmat
3536: 
3537: 
3538: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000
3539: 
3540:     Tuula Haatainen /sd
3541: 
3542: 
3543: 
3544: 
3545:                                                                                                Versio 2.0
3546: KK 15/2000 vp -     Tuula Haatainen /sd                                              Ministerin vastaus
3547: 
3548: 
3549: 
3550: 
3551: Eduskunnan puhemiehelle
3552: 
3553: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tion virastoissa, edistää liikkuvuutta ja sen avul-
3554: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         la kokemuksen monipuolisuutta johtotehtävissä
3555: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sekä lisätä naisten osuutta näissä tehtävissä, joi-
3556: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-      hin myös ministeriöiden osastopäällikkötaso lu-
3557: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       keutuu.
3558: KK 15/2000 vp:                                           Valtionhallinnon j ohtamispotentiaalin kehi ttä-
3559:                                                      mishankkeessa on ollut tavoitteena kiinnittää
3560:        Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä mies-         huomiota henkilöstön suunnitelmalliseen kehit-
3561:        ten ja naisten tasa-arvoisen edustuksen       tämiseen valtionhallinnon johtamis- ja asiantun-
3562:        toteuttamiseksi ministeriöiden osasto-        tijatehtäviin. Tavoitteena on myös edistää nais-
3563:        päällikkötasolla?                             ten mahdollisuuksia lisätä pätevyyttään johta-
3564:                                                      mis- ja asiantuntijatehtäviin. Hankkeen kehittä-
3565: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        missuunnitelmissa on painotettu muun ohella
3566: ti seuraavaa:                                        johtamispotentiaalin tunnistamista, tasa-arvoa,
3567: Virkaan nimittämisen yleisistä perusteista sääde-    naisten rohkaisua hakea päällikkötehtäviä, työ-
3568: tään hallitusmuodossa. Päättäessään nimittämi-       kiertoa ja liikkuvuutta sekä mentorointia.
3569: sestä viranomainen ei saa perusteettomasti aset-         Valtiovarainministeriö jatkaa johdon ja johta-
3570: taa ketään toisiin nähden eri asemaan syntype-       misen kehittämistä esimerkiksi yläjohdon yksi-
3571: rän, kansalaisuuden, uskonnon, iän taikka poliit-    löllisellä täydennyskoulutusohjelmalla sekä va-
3572: tisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun       kiinnuttamalla henkilöstöjohtamisen ja johtamis-
3573: näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen        potentiaalin kehittämistapoja virastoissa. Vuo-
3574: perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten     den 2000 tulostavoitteisiin kuuluu tasa-arvosuo-
3575: ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa   situksen laatiminen valtion virastoille ja laitok-
3576: ( 609/ 1986).                                        sille yhteistyössä valtiosektorin työmarkkinajär-
3577:    Valtioneuvosto on tehnyt 6.2.1997 periaate-       jestöjen kanssa. Ministeriön tavoitteena on myös
3578: päätöksen valtion ylimpien virkamiesten valinta-     muilla käytettävissään olevilla tavoilla lisätä
3579: perusteiden ja -menettelyn uudistamisesta. Val-      tasa-arvon toteutumista virkavalinnoissa, johta-
3580: tioyhteisön ja sen toimintaympäristön muutok-        misvalmennukses"a ja uralla etenemisessä.
3581: sista johtuen valtion ylimpien virkamiesten ase-         Valtiovarainministeriö pyrkii jatkossakin seu-
3582: ma on muuttunut ja heille asetettavat vaatimuk-      raamaan ja edistämään naisten asemaa toimialan-
3583: set ovat sekä muuttuneet että lisääntyneet.          sa mukaisissa kysymyksissä. Esimerkiksi työn-
3584: Valtion ylimpien virkamiesten valintaperusteet       antaja- ja henkilöstöpolitiikan arvioinnin yhtey-
3585: ja -menetelmät onkin uudistettu asteittain vastaa-   dessä on mahdollista seikkaperäisemmin seurata
3586: maan tapahtuneen kehityksen asettamia vaati-         ja arvioida naisten asemaan vaikuttavien toimen-
3587: muksia. Tavoitteena on varmistaa pätevimpien         piteiden merkitystä. Muutokset ylimpien virka-
3588: mahdollisten henkilöiden valinta valtion ylim-       miesten sukupuolijakaumassa voivat kuitenkin
3589: piin tehtäviin, parantaa henkilöjohtamista val-      toteutua vähitellen sitä mukaa kun virkoja tulee
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 2
3594: Ministerin vastaus                                KK 15/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
3595: 
3596: 
3597: avoimiksi ja niihin nimitetään uusia henkilöitä
3598: voimassa olevien nimittämisperusteiden mukai-
3599: sesti.
3600: 
3601: 
3602: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
3603: 
3604:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
3605: 
3606: 
3607: 
3608: 
3609:                                                                                  3
3610: KK 15/2000 vp -      Tuula Haatainen /sd                                                  Ministerns svar
3611: 
3612: 
3613: 
3614: 
3615: Tili riksdagens talman
3616: 
3617: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ligheten och genom det en mångsidigare erfaren-
3618: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         het i ledaruppgifter samt att öka antalet kvinnor i
3619: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tuu-       dessa uppgifter, till vilka även ministeriernas av-
3620: la Haatainen /sd undertecknade skriftliga spörs-       delningschefsnivå hänförs.
3621: mål SS 15/2000 rd:                                         Projektet med att utveckla statsförvaltningens
3622:                                                        ledarpotential har haft som målsättning att Hista
3623:        Vad ämnar statsrådet göra för att män           uppmärksamhet vid ett systematiskt utvecklande
3624:        och kvinnor skall vara jämlikt represen-        av de anställda för ledar- och sakkunniguppgif-
3625:        terade på chefsnivå i ministeriema?             ter inom statsförvaltningen. Målet är också att
3626:                                                        främja kvinnors möjligheter att öka sin kompe-
3627: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        tens för ledar- och sakkunniguppgifter. Projek-
3628: föra följande:                                         tets utvecklingsplaner betonar bl.a. erkännande
3629: Bestämmelser om de allmänna grunderna för              av ledarpotentialen, jämställdhet, uppmuntrande
3630: tjänstetillsättning ingår i regeringsformen. När       av kvinnor att söka chefsuppgifter, arbetsrota-
3631: en myndighet skall fatta beslut om tjänstetillsätt-    tion och rörlighet samt mentorskap.
3632: ning får den inte utan fog ge någon en annan               Finansministeriet fortsätter att utveckla led-
3633: ställning än andra på grund av börd, medborgar-        ningen och ledarskapet t.ex. med ett individuellt
3634: skap, religion, ålder, politisk verksamhet eller       program för fortbildning för den högsta ledning-
3635: fackföreningsverksamhet eller annan därmed             en samt genom att etablera olika sätt att utveckla
3636: jämförlig omständighet. Förbud mot diskrimine-         personalledningen och ledarpotentialen i ämbets-
3637: ring på grund av kön ingår i lagen om jämställd-       verken. Till resultatmålen för år 2000 hör utarbe-
3638: het mellan kvinnor och män (609/1986).                 tandet av en jämställdhetsrekommendation för
3639:     Statsrådet fattade 6.2.1997 ett principbeslut      statliga ämbetsverk och inrättningar i samarbete
3640: om revidering av urvalskriterierna och urva1sför-      med arbetsmarknadsorganisationerna inom den
3641: farandet i fråga om statens högsta tjänstemän. På      statliga sektorn. Ministeriet har som mål att även
3642: grund av de förändringar som har skett inom            på andra till buds stående sätt öka jämställdheten
3643: statsförvaltningen och dess verksamhetsmiljö har       när det gäller val av personer till olika tjänster,
3644: ställningen för statens högsta tjänstemän föränd-      ledarträning och möjligheter att avancera.
3645: rats och de krav som ställs på dem har både för-           Finansministeriet försöker även i fortsättning-
3646: ändrats och ökat. Urvalskriterierna och urvals-        en följa och främja kvinnornas ställning i frågor
3647: förfarandet när det gäller statens högsta tjänste-     som gäller ministeriets kompetensområde. Det är
3648: män har ändrats successivt så att de motsvarar de      t.ex. i samband med utvärdering av arbetsgivar-
3649: krav som utvecklingen ställer. Målet är att garan-     och personalpolitiken möjligt att mera detaljerat
3650: tera att så behöriga personer som möjligt utses        följa och utvärdera betydelsen av åtgärder som
3651: till de högsta statstjänsterna, att förbättra perso-   påverkar kvinnornas ställning. Förändringar i
3652: nalledningen i statens ämbetsverk, att främja rör-     könsfördelningen bland de högsta tjänstemännen
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 4
3657: Ministems svar                                         KK 15/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
3658: 
3659: 
3660: kan likväl bli verklighet småningom allt efter   nämns till dem i enlighet med gällande grunder
3661: som tjänster lediganslås och nya personer ut-    för utnämnande av tjänstemän.
3662: 
3663: 
3664: 
3665: Helsingfors den 29 februari 2000
3666: 
3667:    Minister Suvi-Anne Siimes
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                                                                                              5
3673:                                                          KK 16/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3674: 
3675: 
3676: 
3677: 
3678:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 16/2000 vp
3679: 
3680:                                             Maahanmuuttaja- ja paluumuuttajaoppilaiden
3681:                                             opettamiseen tarkoitettu valtionapu
3682: 
3683: 
3684: 
3685: 
3686: Eduskunnan puhemiehelle
3687: 
3688: Suomi on lakisääteisesti vastaanottanut maahan-      hän kuuluvat myös maahanmuuttaja- ja paluu-
3689: muuttaja- ja paluumuuttajaperheitä. Lasten ja        muuttajaoppilaat
3690: nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymi-         Luokkakokoja ja opetusryhmiä suurentamalla
3691: sen ehkäisy on yksi painopistealueita sosiaali- ja   opetuksen laatu heikkenee ja häiriötekijöiden
3692: terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa      selvittelyyn kuluu suhteettomasti aikaa. Maahan-
3693: vuosina 2000-2003.                                   muuttaja-ja paluumuuttajaoppilaiden opetuksen
3694:    Opetusministeriö on kuitenkin esittänyt maa-      resursseja ei tule vähentää, vaan näiden henkilöi-
3695: hanmuuttaja- ja paluumuuttajaoppilaiden opetus-      den sujuva integroituminen yhteiskuntaamme tu-
3696: määrärahojen pienentämistä vedoten kustannus-        lee turvata.
3697: ten kasvuun.
3698:    Esittämällä näitä leikkauksia opetusministe-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3699: riö huonontaa maahanmuuttajaoppilaiden sopeu-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3700: tumista ja hyvinvointia sekä edistää syrjäytymis-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3701: tä. Suomen kielen oppiminen ja yksilöllinenkin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3702: opetus tulee turvata myös maahanmuuttaja- ja
3703: paluumuuttajaperheiden lapsille. Se on syrjäyty-           Onko hallitus suunnitellut maahanmuut-
3704: misen kannalta ennalta ehkäisevää ja vähintä,              taja- ja paluumuuttajaoppilaiden ope-
3705: mitä voidaan tehdä jatko-opintojen ja työllisyy-           tukseen tarkoitetun määrärahan supis-
3706: den turvaamiseksi.                                         tamistaja
3707:    YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus velvoit-
3708: taa jäsenmaita turvaamaan lapsille osuuden yh-             kuinka hallitus aikoo turvata maahan-
3709: teiskunnan voimavaroista siten, että lasten ja             muuttaja- ja paluumuuttajaoppilaille
3710: nuorten oikeus mm. koulutukseen toteutuu. Tä-              opetuksen riittävän laadun ja tason?
3711: 
3712: 
3713: 
3714: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2000
3715: 
3716:     Jouko Jääskeläinen /skl
3717: 
3718: 
3719: 
3720: 
3721:                                                                                               Versio 2.0
3722: KK 16/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                Ministerin vastaus
3723: 
3724: 
3725: 
3726: 
3727: Eduskunnan puhemiehelle
3728: 
3729: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      kielisten ja vieraskielisten oppilaiden ja opiskeli-
3730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        joiden täydentävään opetukseen perusopetukses-
3731: olette toimittanut valtioneuvoston a~ianomaisen       sa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtion-
3732: jäsenen vastattavaksi kansanedusta}a Jouko Jääs-     avustuksen        perusteista      (OPM       päätös
3733: keläisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      19.11.1999 179/428/99). Päätös vastaa aineelli-
3734: sen KK 16/2000 vp:                                    selta sisällöltään pääosin aiempaa, vuonna 1995
3735:                                                      annettua opetusministeriön päätöstä. Määrära-
3736:        Onko hallitus suunnitellut maahanmuut-        han käyttö kohdistuu edelleen mainittujen oppi-
3737:        taja- ja paluumuuttajaoppilaiden ope-         lasryhmien tukiopetukseen sekä äidinkielen ja
3738:        tukseen tarkoitetun määrärahan supis-          ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitämiseen.
3739:        tamistaja                                         Edellä mainitun määrärahan ja opetusministe-
3740:                                                      riön päätöksen nojalla on voitu turvata varsin laa-
3741:        lruinka hallitus aikoo turvata maahan-        ja maahanmuuttajien ja paluuoppilaiden täyden-
3742:        muuttaja- ja paluumuuttajaoppilaille          tävä opetus kunnissa.
3743:        opetuksen riittävän laadun ja tason?              Mainittu opetusministeriön päätös - sen pa-
3744: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          remmin kuin edellinen vuonna 1995 annettu pää-
3745: seuraavaa:                                           tös - ei ole toimintaa sitova normi vaan päätös
3746:                                                      niistä perusteista, joilla valtio avustaa päätökses-
3747: Maahanmuuttajien sekä saamenkielisten, roma-         sä mainittua, kunnille vapaaehtoista toimintaa.
3748: ninkielisten ja vieraskielisten oppilaiden täyden-   Mainittu määräraha puolestaan on valtion talous-
3749: tävään opetukseen on myönnetty kunnille erillis-     arviossa kiinteäluonteinen määräraha. Koska ky-
3750: tä opetusministeriön päätöksen mukaista avus-        seisen opetuksen määrä on kunnissa viime vuosi-
3751: tusta. Viime vuosina tähän tarkoitukseen on ollut    na lisääntynyt, opetusministeriö antoi edellä mai-
3752: käytettävissä runsaat 20 miljoonaa markkaa ope-      nitussa kirjeessä suosituksen, että valtion talous-
3753: tusministeriön tilijaottelun mukaiselta alamo-       arvioon varatun määrärahan riittävyys varmiste-
3754: mentilta 29.30.06.04 (rahoituslain mukaiset          taan tarvittaessa ensisijaisesti valtionavustuspro-
3755: avustukset peruskouluille ja lukioille). Myöntä-     senttia alentamalla. Määräraha ei siis ole, toisin
3756: misen on hoitanut opetusministeriön päätöksen        kuin kysymyksessä epäillään, supistunut, mutta
3757: perusteella Opetushallitus.                          vuoden 1999 toimintaan kohdistuvan valtion-
3758:    Tämän lisäksi annetaan maahanmuuttajille          avustuksen prosentti on laskenut aiemmasta
3759: pääsääntöisesti puolen vuoden pituista ns. perus-    86 %:sta noin 70 %:iin. Todettakoon, että ope-
3760: opetukseen valmistavaa opetusta, jonka valtion       tustoimen yleinen valtionosuusprosentti on 57 %.
3761: rahoitus hoidetaan osana yksikköhintoihin ja op-     Opetusministeriön käsityksen mukaan kunnat tu-
3762: pilasmääriin perustuvaa valtionosuutta.              levat järjestämään maahanmuuttajien täydentä-
3763:    Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen, uudiste-      vää opetusta hieman alentuneelia avustusprosen-
3764: tun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain poh-     tillakin.
3765: jalta opetusministeriö on uusinut päätöksen maa-         Maahanmuuttajien ja paluumuuttajien täyden-
3766: hanmuuttajien sekä saamenkielisten, romanin-         tävän opetuksen kehitystä sekä kyseisen määrä-
3767: 
3768: 
3769: 2
3770: Ministerin vastaus                                 KK 16/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3771: 
3772: 
3773: rahan tarvetta selvitetään jatkossa osana vuoden
3774: 2001 talousarvion valmistelua.
3775: 
3776: 
3777: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
3778: 
3779:     Opetusministeri Maija Rask
3780: 
3781: 
3782: 
3783: 
3784:                                                                                        3
3785: KK 16/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl                                                  Ministems svar
3786: 
3787: 
3788: 
3789: 
3790: Tili riksdagens talman
3791: 
3792: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      dema för statsunderstöd som beviljas för den
3793: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      kompletterande undervisningen inom den grund-
3794: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      läggande utbildningen och gymnasieutbildning-
3795: Jouko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga     en av invandrare och av elever som talar samis-
3796: spörsmål SS 16/2000 rd:                              ka, rommani eller något främmande språk
3797:                                                      (UVMs beslut 19.11.1999 179/428/99). Beslu-
3798:       Har regeringen planerat en minskning           tet motsvarar till sitt materiella innehåll i huvud-
3799:       av anslagetför undervisningen av elev-         sak ministeriets tidigare beslut från 1995. An-
3800:       er som är invandrare eller åter.flyttare       vändningen av anslaget riktar sig alltjämt till
3801:       och                                            stödundervisning av de nämnda elevgruppema
3802:                                                      samt till att upprätthålla deras modersmål och
3803:        hur avser regeringen til(försäkra in-         utomlands inhämtade språkfårdighet.
3804:        vandrar- och åter:flyttarelever tillräck-        Med stöd av det ovan nämnda anslaget och un-
3805:        lig kvalitet och nivå på undervisningen?      dervisningsministeriets beslut har man kunnat
3806:                                                      säkra en synnerligen omfattande kompletterande
3807: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      undervisning av invandrar- och återflyttarelever i
3808: föra följande:                                       kommunema.
3809: För den kompletterande undervisningen av in-            Det nämnda beslutet av undervisningsministe-
3810: vandrare samt elever som talar samiska, rommani      riet - lika lite som det förra beslutet från 1995
3811: eller något främmande språk har kommunema be-        - är ingen bindande norm för verksamheten,
3812: viljats särski1t understöd en1igt bes1ut av under-   utan ett beslut om de grunder på vilka staten un-
3813: visningsministeriet. De senaste åren har drygt 20    derstöder den för kommunema frivilliga verk-
3814: miljoner mark stått till förfogande för ändamålet    samhet som nämns i beslutet. Det nämnda ansla-
3815: under undermoment 29.30.06.04 (understöd en-         get igen är ett fast anslag i statens budget. Efter-
3816: ligt finansieringslagen till grundskolor och gym-    som omfattningen av undervisningen i fråga de
3817: nasier) i den detaljerade budgetindelningen för      senaste åren har ökat i kommunema, gav under-
3818: undervisningsministeriet. Uppgiften att bevilja      visningsministeriet i ovan nämnda brev en re-
3819: anslagen har enligt ett beslut av undervisningsmi-   kommendation om att man vid behov i första
3820: nisteriet skötts av Utbildningsstyrelsen.            hand säkrar att det anslag som anvisas i statsbud-
3821:    Utöver detta ordnas för invandrare i regel ett    geten är tillräckligt genom att sänka statsunder-
3822: halvt års s.k. förberedande undervisning före den    stödsprocenten. Anslaget har alltså inte, i mot-
3823: grundläggande utbildningen. Den statliga finan-      sats till vad som misstänks i spörsmålet, blivit
3824: sieringen av den sköts som en del av statsandelen    mindre, men statsunderstödsprocenten som gäl-
3825: enligt priser per enhet och elevantal.               ler verksamheten 1999 har sjunkit från den tidi-
3826:    Utgående från den reviderade lagen om finan-      gare 86 till cirka 70. Det må konstateras att den
3827: siering av undervisnings- och kulturverksamhet,      allmänna statsandelsprocenten inom undervis-
3828: som trädde i kraft vid ingången av 1999, har un-     ningsväsendet är 57. Enligt undervisningsminis-
3829: dervisningsministeriet fömyat beslutet om grun-      teriets uppfattning kommer kommunema att ord-
3830: 
3831: 
3832: 4
3833: Ministems svar                                          KK 16/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
3834: 
3835: 
3836: na kompletterande undervisning för invandrare        hovet av det ifrågavarande anslaget utreds i fort-
3837: också med en något sänkt understödsprocent.          sättningen som en del av budgetberedningen för
3838:    Utvecklingen av den kompletterande under-         2001.
3839: visningen för invandrare och återflyttare samt be-
3840: 
3841: 
3842: 
3843: Helsingfors den 1 mars 2000
3844: 
3845:     Undervisningsminister Maija Rask
3846: 
3847: 
3848: 
3849: 
3850:                                                                                                      5
3851:                                                              KK 17/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
3852: 
3853: 
3854: 
3855: 
3856:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 17/2000 vp
3857: 
3858:                                             Peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset
3859: 
3860: 
3861: 
3862: 
3863: Eduskunnan puhemiehelle
3864: 
3865: Lyhyiden ja määräaikaisten työsuhteiden ~ää~ä        kerry mainittavia etuuksia samalla tavoin kuin
3866: on kasvanut viime vuosina. Pysyvä, kokopäiväl-       jos hän olisi solminut yhden, toistaiseksi voimas-
3867: uen palkkatyö yhden työnantajan palveluksessa        sa olevan työsopimuksen.
3868: ei ole enää mikään itsestäänselvyys. Varsinkin           Työsopimusten niin sanottu ketjuttaminen on
3869: palvelusektorilla työvoima lisääntyy ja vähenee      kielletty työsopimuslain 2 §:n 2 momentissa, jos-
3870: aaltomaisesti aina talouden yleistilanteen mu-       sa todetaan, että "jos määräaikaisia työsopimuk-
3871: kaan. Lisääntyneet työelämän joustot ovat toi-       sia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu
3872: saalta osaltaan tuoneet uusia työpaikkoja, toi-      peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voi-
3873: saalta kääntöpuolella on työntekijän epävarmuus      massa olevana työsopimuksena". Päteviä syitä
3874: työsopimuksen jatkumisesta.              . . .       ovat mm. työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai
3875:    Työsopimus voidaan tehdä määräaJaksi tm           muu näihin rinnastettava seikka, tai jos yrityksen
3876: olemaan voimassa toistaiseksi (työsopimuslain        toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyy muu
3877: 2 §:n 1 momentti). Työntekijä voidaan siten työl-    perusteltu syy.
3878: listää määräajaksi hyvinkin lyhyeksi aikaa. Työl-
3879:                                                          Lain tulkinta ei ole käytännössä kuitenkaan ol-
3880: listämisen kynnys on näin alempi kuin jos työn-
3881:                                                      lut ongelmatonta. Korkein oikeus on joutunut
3882: tekijä otettaisiin töihin pidemmäksi aikaa. Tätä
3883:                                                      ratkomaan monta määräaikaisiin työsopimuksiin
3884: kautta moni nuori ja/tai työtön saa myös paljon
3885:                                                      liittynyttä ristiriitatilannetta. Tavallisen maalli-
3886: kaivattua työkokemusta.
3887:                                                      kon kannalta laintulkinta vaatisi selvempää muo-
3888:     Ongelmaksi asia nousee silloin, kun samassa
3889:                                                      toilua. Työnkuvan muuttuessa ja myös työmark-
3890: työpaikassa vuosikausiakio ollut työntekijä jou-
3891:                                                      kinoiden yhä eriytyessä on entistä vaikeampaa
3892: tuu tekemään peräkkäisiä, lyhyitä, jopa vain yhtä
3893:                                                      arvioida työn luonnetta ja yrityksen toimintaa.
3894: työtehtävää varten luotuja työsopimuksia. Työn-
3895:                                                      Lyhyitä ja määräaikaisia työsopimuksia tarvi-
3896: antaja pysyy samana, työnkuva ei muutu, mutta
3897:                                                      taan mutta niiden luonne on määräaikainen, ei
3898: työsopimusta ei silti tehdä työntekijän kanssa pi-
3899: demmäksi aikaa määräaikaiseksi tai olemaan
3900:                                                      toist~vasti jatkuva. Toistuvasti tehdyt määräai-
3901:                                                      kaiset työsopimukset ovat vastoin työsopimus-
3902: toistaiseksi voimassa.
3903:                                                      lain tarkoitusta ja ne voivat vääristää työmarkki-
3904:     Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voi-
3905:                                                      noita.
3906: daan purkaa vain irtisanomisella. Eläkkeet, työt-
3907: tömyysturva, vuosilomat, vuosilomakorvaukset,
3908:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
3909: sairausajan palkka, opinto- ja vuorotteluvapaat ja
3910:                                                      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
3911: osa-aikalisät määräytyvät työsuhteen pituuden ja     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3912: työajan mukaan. Satojenkin työsuhteiden vuosi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3913: kierrossa elävälle työntekijälle ei luonnollisesti
3914: 
3915: 
3916:                                                                                                 Versio 2.0
3917: KK 17/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
3918: 
3919: 
3920: 
3921:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-
3922:       tyä estääkseen määräaikaisten työsopi-      seen työntekijän työsuhdeturvaa määrä-
3923:       musten mahdollisen väärinkäytön ja          aikaisten työsopimusten kohdalla?
3924: 
3925: 
3926: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2000
3927: 
3928:     Raija Vahasalo /kok
3929: 
3930: 
3931: 
3932: 
3933: 2
3934: Ministerin vastaus                                           KK 17/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
3935: 
3936: 
3937: 
3938: 
3939: Eduskunnan puhemiehelle
3940: 
3941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       2000. Komitea ehdottaa säädettäväksi uuden työ-
3942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sopimuslain.
3943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Komitean tekemän lakiehdotuksen mukaan
3944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Va-        työsopimus olisi voimassa toistaiseksi, jollei sitä
3945: hasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.
3946: sen KK 17/2000 vp:                                    Työsopimusten päätyyppinä olisivat siten toistai-
3947:                                                       seksi voimassa olevat sopimukset. Määräaikai-
3948:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      nen sopimus olisi tehtävissä ainoastaan silloin,
3949:        tyä estääkseen määräaikaisten työsopi-         kun siihen on perusteltu syy. Toistaiseksi voi-
3950:        musten mahdollisen väärinkäytön ja             massa olevien sopimusten ensisijaisuus käy ilmi
3951:                                                       myös siitä, että työnantajan aloitteesta ilman pe-
3952:        mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-           rusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimus-
3953:        seen työntekijän työsuhdeturvaa määrä-         ta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä
3954:        aikaisten työsopimusten kohdalla?              toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia
3955: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.
3956: ti seuraavaa:                                            Lakiehdotuksen 1 luvun 3 §:ssä ehdotetaan
3957:                                                      säädettäväksi määräaikaisten sopimusten solmi-
3958: Työsopimuslain 2 §:n mukaan määräaikainen            misedellytyksistä. Säännösehdotus on kirjoitettu
3959: työsopimus voidaan tehdä, kun työn luonne, si-       voimassa olevaa lakia yleisempään muotoon,
3960: jaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava    mutta säännösehdotuksen perustelut osoittavat,
3961: määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on        että määräaikaisen sopimuksen tekemisen edel-
3962: siihen syynä tai jos työnantajana on muu yrityk-     lytyksenä olevaa perusteltua syytä olisi tulkitta-
3963: sen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä    va pitkälti samalla tavoin kuin voimassa olevaa
3964: perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen solmi-       lakia.
3965: miseen. Jos määräaikainen sopimus on tehty               Komitean säännösehdotuksissa on pyritty lä-
3966: muussa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa tai    hentämään toistaiseksi voimassa olevia ja määrä-
3967: jos määräaikaisia sopimuksia on ilman pätevää        aikaisia työsopimuksia. Laissa ehdotetaan sää-
3968: syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään so-   dettäväksi muun muassa toistuvissa määräaikai-
3969: pimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopi-       sissa työsuhteissa samaan työnantajaan olevan
3970: muksena. Voimassa olevan lain mukaan yksittäi-       työntekijän työsuhde-etujen karttumisesta. Jos
3971: selle määräaikaisen sopimuksen käytölle samoin       työntekijän ja saman työnantajan välillä on tehty
3972: kuin määräaikaisten sopimusten toistuvalle käy-      useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain
3973: tölle on siten oltava perusteltu syy. Jos sopimus    lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikai-
3974: solmitaan määräaikaisena ilman perustetta, sopi-     sia työsopimuksia, työsuhteen katsottaisiin työ-
3975: musta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.        suhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatku-
3976:    Valtioneuvoston vuonna 1995 asettama työso-       neen yhdenjaksoisena.
3977: pimuslakikomitea luovutti mietintönsä (Komi-             Määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöi-
3978: teanmietintö 2000: 1) 15 päivänä helmikuuta          den asemaa ehdotetaan parannettavaksi myös
3979: 
3980: 
3981:                                                                                                        3
3982: KK 17/2000 vp- Raija Vahasalo /kok                                                   Ministerin vastaus
3983: 
3984: 
3985: niin, että jos työpaikalla ilmoitetaan avautuvista    enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka ku-
3986: työpaikoista, työnantaja velvoitettaisiin ilmoitta-   luessa sopimus on purettavissa 1 luvun 4 § :n mu-
3987: maan näistä myös määräaikaisille ja osa-aikaisil-     kaan ilman irtisanomis- ja purkamisperusteita.
3988: le työntekijöille. Laissa säädettäisiin myös ni-      Purkaminen ei kuitenkaan saa olla syrjivä eikä
3989: menomaisesti kiellosta soveltaa osa- ja määräai-      muutoinkaan epäasiallinen. Kahdeksaa kuukaut-
3990: kaisten työntekijöiden työsuhteissa muita työ-        ta lyhyemmissä määräaikaisissa sopimuksissa
3991: suhteita epäedullisempia työehtoja, ellei siihen      työnantajan ja työntekijän sopiruisvapautta ehdo-
3992: ole perusteltua syytä.                                tetaan rajoitettavaksi siten, että enintään puolet
3993:    Määräaikainen työsopimus sitoo sopijakump-         määräaikaisen sopimuksen kestoajasta voitaisiin
3994: paneita sovitun määräajan, ja sopimus on kesken       sopia koeajaksi.
3995: sopimuskauden päätettävissä ainoastaan purku-            Työsopimuslakikomitean ehdotukset lähete-
3996: perustein toisen sopijapuolen vakavan sopimus-        tään lausuntokierrokselle. Tämän jälkeen halli-
3997: rikkomuksen johdosta. Osapuolet voisivat kui-         tus valmistelee komitean ehdotusten pohjalta esi-
3998: tenkin sopia työnteon aloittamisesta alkavasta        tyksen uudeksi työsopimuslaiksi.
3999: 
4000: 
4001: 
4002: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
4003: 
4004:     Työministeri Sinikka Mönkäre
4005: 
4006: 
4007: 
4008: 
4009: 4
4010: Ministems svar                                                   KK 17/2000 vp -        Raija V ahasalo /kok
4011: 
4012: 
4013: 
4014: 
4015: Tili riksdagens talman
4016: 
4017: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          2000. Kommitten föreslår att en ny lag om ar-
4018: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          betsavtai skall stiftas.
4019: statsrådet översänt föijande av riksdagsman                 Eniigt iagförsiaget som kommitten gjort skui-
4020: Raija Vahasaio /sami undertecknade skriftliga            ie ett arbetsavtai gälia tilis vidare, ifali det inte av
4021: spörsmåi SS 17/2000 rd:                                  motiverat skäl gjorts tili att gälia för en viss tid.
4022:                                                          Arbetsavtalens huvudtyp skulle såiunda utgöras
4023:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            av avtai som gäller tills vidare. Ett avtai för viss
4024:        för att förhindra eventuellt missbruk av          tid skulle kunna ingås endast i det fall då det
4025:        visstidsanställningar och                         finns motiverad aniedning därtill. Tills vidare
4026:                                                          gäliande avtais prioritet framgår också av det
4027:        vad ämnar regeringen göra för att för-            faktum att ett arbetsavtai för viss tid, som ingåtts
4028:        bättra arbetstagarens anställnings-              på arbetsgivarens initiativ utan motiverat skäi,
4029:        trygghet då det gäller visstidsanställ-           iiksom också på varandra följande arbetsavtai för
4030:        ningar?                                           viss tid, viika ingåtts utan motiverat skäi, bör an-
4031: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-          ses som arbetsavtai som gälier tilis vidare.
4032: föra föijande:                                              I 1 kap. 3 § i iagförsiaget föresiås om föreskri-
4033:                                                         vande av förutsättningar för ingående av avtai för
4034: Eniigt 2 § iagen om arbetsavtai kan ett arbetsav-       viss tid. Den föresiagna bestämmeisen har skri-
4035: tai ingås för viss tid, om arbetets art, vikariat,      vits i en alimännare form än den gällande iagen,
4036: praktik elier annan därmed jämställbar omstän-          men motiveringen tili den föresiagna bestämmei-
4037: dighet förutsätter avtai för viss tid eller om ar-      sen visar att det motiverade skäiet tili förutsätt-
4038: betsgivaren har någon annan av företagets verk-         ningen för ingående av ett avtai för viss tid i hög
4039: samhet eller av det arbete som skali utföras moti-      grad bör toikas på samma sätt som den gällande
4040: verad anledning att ingå avtai för viss tid. Om ett     iagen.
4041: arbetsavtai för viss tid har ingåtts i andra än ovan        1 kommittens förs1ag tili bestämmeiser har
4042: nämnda fali elier om avtai för viss tid utan giitigt    man försökt närma tilis vidare gällande arbetsav-
4043: skäi ingåtts upprepade gånger efter varandra, an-       tai och arbetsavtai för viss tid. 1 iagen föresiås att
4044: ses avtaiet vara ett arbetsavtai som gäller tilis vi-   bestämmeiser skall anges bl.a. för utökning av
4045: dare. Eniigt gällande iag bör det såiunda finnas        anställningsförmånema för en arbetstagare som
4046: ett motiverat skäl för användningen av ett enskiit      har upprepade visstidsanställningar hos samma
4047: avtai för viss tid iiksom också för upprepad an-        arbetsgivare. Ifali det mellan arbetstagaren och
4048: vändning av avtai för viss tid. lfali ett avtai ingås   samma arbetsgivare ingåtts flera på varandra föi-
4049: för viss tid utan grund, anses avtaiet giitigt tills    jande oavbrutna arbetsavtai för viss tid elier av-
4050: vidare.                                                 tai för viss tid som fortgår med endast korta av-
4051:    Arbetsavtaiskommitten, som tilisattes av             brott, anses anstäliningsförhåliandet med tanke
4052: statsrådet 1995, överlämnade sitt betänkande            på fastställandet av anstäliningsförmånema fort-
4053: (Kommittebetänkande 2000:1) den 15 februari             sätta kontinuerligt.
4054: 
4055: 
4056: 
4057:                                                                                                                5
4058: KK 17/2000 vp -      Raija Vahasalo /kok                                                  Ministems svar
4059: 
4060: 
4061:    Man föreslår också en förbättring av visstids-      avtalspartens allvarliga avtalsbrott. Partema kun-
4062: anställda och deltidsanställda arbetstagares ställ-    de dock komma överens om en högst fyra måna-
4063: ning så att ifall det på arbetsplatsen meddelas om     ders försökstid som börjar då arbetet inleds och
4064: platser som blir lediga, arbetsgivaren skulle för-     under viiken tid avtalet kan hävas enligt 1 kap.
4065: pliktas att underrätta också visstidsanställda och     4 § utan uppsägnings- och hävningsgrunder. Hä-
4066: deltidsanställda arbetstagare om dessa platser.        vandet får emellertid inte vara diskriminerande
4067: Lagen skulle också uttryckligen bestämma om            eller i övrigt osakligt. 1 visstidsavtal som är för
4068: förbud att på deltids- och visstidsanställda ar-       kortare tid än åtta månader föreslås att arbetsgi-
4069: betstagares anställningsförhållanden tillämpa          varens och arbetstagarens avtalsfrihet begränsas
4070: ogynnsammare arbetsvillkor än på övriga anställ-       så att högst hälften av avtalsperioden för visstids-
4071: ningsförhållanden, om det inte finns motiverat         avtalet kunde överenskommas vara försökstid.
4072: skäl därtill.                                             Arbetsavtalskommittens förslag sänds för ut-
4073:    Ett arbetsavtal för viss tid binder de avtalsslu-   låtande. Härefter bereder regeringen utgående
4074: tande partema för en överenskommen tid, och av-        från kommittens förslag en proposition tili ny lag
4075: talet kan avbrytas mitt under avtalsperioden en-       om arbetsavtal.
4076: dast på hävningsgrunder på grund av den andra
4077: 
4078: 
4079: 
4080: Helsingfors den 25 februari 2000
4081: 
4082:     Arbetsminister Sinikka Mönkäre
4083: 
4084: 
4085: 
4086: 
4087: 6
4088:                                                                  KK 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
4089: 
4090: 
4091: 
4092: 
4093:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 18/2000 vp
4094: 
4095:                                               Autokannan uudistaminen autoveron muutok-
4096:                                               sella
4097: 
4098: 
4099: 
4100: 
4101: Eduskunnan puhemiehelle
4102: 
4103: Suomessa autokanta on EU:n iäkkäintä keski-            tai ei ole riittävää. Pääteiden liikenne lisääntyi
4104: määräisen iän ollessa 10,25 vuotta. Suomessa           maassamme viime vuoden aikana lähes 3 % (Tie-
4105: auto poistuu rekisteristä yleensä 18 käyttövuo-        laitoksen automaattisten mittauspisteiden kerää-
4106: den jälkeen. Oleellinen syy tähän on maamme            mät tiedot).
4107: korkea autovero. Tämän vuoksi ihmisillä ei ole            Autojen nettohinnat ovat Suomessa alhaisia,
4108: varaa hankkia uudempia autoja.                         mutta suomalaiset eivät hyödy siitä. Muiden ED-
4109:    Vanhat autot ovat riski sekä ilmanpuhtaudelle       maiden kansalaiset voivat ostaa Suomesta edulli-
4110: että liikenneturvallisuudelle. Vanhojen autojen        sesti auton ja viedä sen maahansa ilman autove-
4111: päästöt kohoavat selvästi, ja ne aiheuttavat 90 %      roa. Suomalaisten on kuitenkin maksettava auto-
4112: henkilöautoliikenteen päästöistä. Etenkin kau-         veroa, jolloin autojen hinnat kohoavat Euroopan
4113: punkiliikenteessä autojen päästöillä on huomat-        kärkeen.
4114: tavaa merkitystä (mm. kylminä talvipäivinä).
4115: Henkilöautoista vähäpäästöisten osuus on noin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4116: 43 prosenttia. Vanhoista autoista ei myöskään          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4117: löydy samanlaisia turvallisuuteen vaikuttavia te-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4118: kijöitä kuin uusista autoista, esim. luistonestojär-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4119: jestelmät, ABS-jarrut, turvakorit, airbagit ja py-
4120: rotekniset turvavyön kiristimet. Etenkin Suomen              Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta autove-
4121: talviolosuhteissa autojen turvallisuuteen olisi              rotus saataisiin Suomessa alenemaan ja
4122: kiinnitettävä huomiota.                                      sitä kautta autokantaa voitaisiin uudis-
4123:    Suomessa on paljon alueita, joilla oma auto on            taa?
4124: välttämätön. Julkinen liikenne ei ulotu kaikkialle
4125: 
4126: 
4127: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2000
4128: 
4129:     Tuija Nurmi /kok
4130: 
4131: 
4132: 
4133: 
4134:                                                                                                 Versio 2.0
4135: KK 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                     Ministerin vastaus
4136: 
4137: 
4138: 
4139: 
4140: Eduskunnan puhemiehelle
4141: 
4142: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       ta toiseksi halvimmat Suomessa. Jos uusien auto-
4143: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        jen hankinnan verotusta alennettaisiin, se saattai-
4144: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      si kilpailun tasapainottamiseksi tarjota tilaa ko-
4145: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      rottaa Suomeen myytävien autojen tehdashinto-
4146: men /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ja, jolloin hyödyn saajina olisivat autonvalmista-
4147: KK 18/2000 vp:                                       jat suomalaisten kuluttajien sijaan. Eräissä julki-
4148:                                                      suudessa esillä olleissa kirjoituksissa on arvioi-
4149:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta autove-      tu, että autotehtailla on Suomen markkinoilla
4150:        rotus saataisiin Suomessa alenemaan ja        jopa 15 prosentin suuruisia korotuspaineita ny-
4151:        sitä kautta autokantaa voitaisiin uudis-      kyisiin tehdashintoihin. Jos tämä katettaisiin täy-
4152:        taa?                                          simääräisesti, autoveroa olisi alennettava 30 pro-
4153:                                                      sentilla ilman, että kuluttajahinnassa tapahtuisi
4154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        muutoksia. Uusien, sinänsä varmastikin ympäris-
4155: ti seuraavaa:                                        tön ja liikenneturvallisuuden kannalta parem-
4156: Kysymyksen perusteluissa lähdetään siitä, että       pien autojen hankinnan suosiminen autoveroa
4157: merkittävin este autokannan uusiutumiselle Suo-      alentamalla saattaisi siten jäädä kuluttajan kan-
4158: messa on autoveron korkea taso. On toki myön-        nalta merkityksettömäksi.
4159: nettävä, että autovero on korkea. Autoveron vai-         Siinä tapauksessa, että veronalennus siirtyisi
4160: kutus autojen kuluttajahintoihin on kuitenkin        uusien autojen kuluttajahintoihin, on oletetta-
4161: pienempi kuin yleisesti arvioidaan. Euroopan ko-     vaa, että käytettyjen vaihtoautojen arvo markki-
4162: mission hiljattain tekemien vertailujen perusteel-   noilla seuraisi uusien autojen hinnanmuutoksia,
4163: la uusien autojen vähittäismyyntihinnat eivät ole    jolloin uuden auton hankinnan yhteydessä välira-
4164: Suomessa erityisen korkeita. Tämä johtuu siitä,      han määrä pysyisi suurin piirtein entisellään.
4165: että auton hankinnan korkea verotus painaa au-       Kun käytännössä 90 prosenttia uusien autojen
4166: ton muita hintatekijöitä alas. Erityisesti tehdas-   kaupasta toteutetaan meillä siten, että kauppahin-
4167: hintoihin perustuva uusien aut~jen verotus, jol-     taa hyvitetään vaihtoauton arvolla, autoveron
4168: lainen Suomessa on käytössä, näyttäisi vaikutta-     alentaminen ei oletettavasti useiden kuluttajien
4169: van tehdashintoja alentavasti. Eri maissa kannet-    kannalta merkitsisi nykyistä realistisempia mah-
4170: tavan autoveron tasolla ja verottomalla hinnalla     dollisuuksia uuden auton hankintaan.
4171: vaikuttaakin olevan selvä keskinäinen suhde ve-         Siitä riippumatta, siirtyisikö uusien autojen
4172: rollista vähittäismyyntihintaa tasapainottavasti,    veronalennus kuluttajahintoihin vai ei, autove-
4173: mikä käy ilmi myös komission tekemästä vertai-       ron alentaminen olisi saatettava koskemaan myös
4174: lusta, jonka mukaan autojen verottomat hinnat        käytettyjen tuontiautojen verotusta. Jos käytetty-
4175: ovat korkean autoverotuksen maissa alhaisem-         jen autojen tuonti tällaisen muutoksen myötä li-
4176: mat kuin alhaisen verotason maissa, ja vastaavas-    sääntyisi merkittävästi, tällä olisi vaikutusta
4177: ti päinvastoin, ilman, että hintavaihteluita voi-    markkinoiden kautta käytettyjen autojen ylei-
4178: daan selittää muilla tekijöillä. Vertailun mukaan    seen kotimaiseen hintatasoon siten, ettei käyte-
4179: uusien autojen verottomat hinnat ovat EU-mais-       tystä autosta enää voitaisi hyvittää uuden auton
4180: 
4181: 
4182: 2
4183: Ministerin vastaus                                               KK 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
4184: 
4185: 
4186: oston yhteydessä niin paljon kuin tällä hetkellä.      liikenneverotuksen rakennetta ottaen nykyistä
4187: Veronalennuksen vaikutus uusien autojen kysyn-         painokkaammin huomioon ympäristövaikutuk-
4188: tään saattaisi siten tässäkin mielessä jäädä oletet-   set, erityisesti polttoaineen kulutus ja liikenne-
4189: tua vähäisemmäksi. Käytettyjen autojen tuonnin         turvallisuustekijät Hallitusohjelmassa ei kuiten-
4190: yleistyminen uusien nykytekniikalla varustettu-        kaan edellytetä, että tämä olisi toteutettava ni-
4191: jen autojen kysynnän lisääntymisen sijaan olisi        menomaisesti autoveroa tai muuta yksittäistä ve-
4192: luonnollisesti ympäristön ja liikenneturvallisuu-      roa alentamalla. Periaatteessa ohjelmassa maini-
4193: den kannalta epäedullisempi vaihtoehto.                tun tavoitteen toteuttamiseksi on käytettävissä
4194:    Autokannan uudistumista ja uusien autojen           useita keinoja autoverotukseen, vuotuiseen ajo-
4195: kysynnän vahvistumista ei voida puolustaa yksi-        neuvoverotukseen tai polttoaineverotukseen liit-
4196: selitteisesti pelkästään autoveron tasoa alenta-       tyen tai näiden verojärjestelmien yhdistelmien
4197: malla. Sitä vastoin on selvää, että autoveron alen-    avulla. Tämä edellyttää vaihtoehtojen selvittä-
4198: tamisella olisi valtiontaloudellisia vaikutuksia,      mistä parhaan mahdollisen lopputuloksen saami-
4199: mikä merkitsisi sitä, että verotulojen menetykset      seksi. Hallituksen tarkoituksena onkin selvittää
4200: olisi pystyttävä korvaamaan muita veroja korot-        eri vaihtoehtoja ja vasta sen jälkeen antaa tarvit-
4201: tamalla tai menoja karsimalla.                         tavat esitykset.
4202:    Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on no-
4203: peuttaa autokannan uusiutumista muuttamalla
4204: 
4205: 
4206: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
4207: 
4208:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
4209: 
4210: 
4211: 
4212: 
4213:                                                                                                         3
4214: KK 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                                                           Ministems svar
4215: 
4216: 
4217: 
4218: 
4219: Tili riksdagens talman
4220: 
4221: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        na är näst lägst i Finland. Om anskaffningen av
4222: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        nya bilar beskattas lindrigare kan det erbjuda fa-
4223: statsrådet översänt följande av riksdagsman Tui-       brikema ett tillfålle att för att balansera konkur-
4224: ja Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörs-         rensen höja priserna på bilar som säljs till Fin-
4225: mål SS 18/2000 rd:                                     land, och detta skulle biltillverkarna och inte de
4226:                                                        finska konsumentema dra nytta av. 1 vissa artik-
4227:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          lar som fått publicitet har man uppskattat att det
4228:        för att lindra bilbeskattningen i Finland       hos bilfabrikerna finns ett tryck att höja de nuva-
4229:        och för att bilbeståndet därigenom skall        rande fabriksprisema på den finska marknaden
4230:        kunna förnyas?                                  med upp till 15 procent. Om denna höjning för-
4231:                                                        verkligas, borde bilskatten sänkas med 30 pro-
4232: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        cent för att konsumentprisema inte skall ändras.
4233: föra följande:                                         Att genom en sänkning av bilskatten gynna kö-
4234: 1 motiveringen till spörsmålet utgår man ifrån att     pet av nya bilar, som säkert är bättre med avseen-
4235: den höga bilskatten är det största hindret för att     de på miljön och trafiksäkerheten, kunde därför
4236: bilbeståndet i Finland skall kunna fömyas. Det         förbli betydelselöst för konsumenten.
4237: bör givetvis medges att bilskatten är hög. Bil-           1 fall att skattelättnaderna överförs till konsu-
4238: skatten har ändå en mindre inverkan på konsu-          mentpriserna på nya bilar kan man anta att de be-
4239: mentpriset på bilar än vad som allmänt antas. En-      gagnade bilarnas värde på marknaden följer för-
4240: ligt en j ämförelse som Europeiska kommissio-          ändringama i priserna på nya bilar, vilket skulle
4241: nen nyligen gjorde är minutförsäljningsprisema         innebära att mellanskillnaden vid köp av en ny
4242: på nya bilar inte särskilt höga i Finland. Detta be-   bil förblir på ungefår samma nivå som tidigare.
4243: ror på att den hårda beskattningen av anskaff-         När i praktiken 90 procent av köpen av nya bilar
4244: ningen av bilar minskar betydelsen av andra fak-       sker så att bytesbilens värde dras av från priset,
4245: torer som inverkar på bilpriserna. Särskilt det        medför en sänkning av bilskatten antagligen för
4246: faktum att beskattningen av nya bilar baserar sig      många konsumenter inte mera realistiska möjlig-
4247: på fabrikspriserna, vilket är praxis i Finland, ser    heter att skaffa en ny bil.
4248: ut att inverka nedsättande på fabrikspriserna. Ni-        Oavsett av om skattenedsättningarna för nya
4249: vån på den bilskatt som uppbärs i olika länder         bilar överförs till konsumentpriserna eller inte,
4250: och det skattefria priset verkar ha en tydlig inbör-   borde en sänkning av bilskatten gälla även be-
4251: des relation som balanserar det skattebelagda mi-      skattningen av begagnade bilar som importeras.
4252: nutförsäljningspriset, vilket även framgår av          Om importen av begagnade bilar ökar avsevärt i
4253: kommissionens jämförelse, enligt vilken det            samband med en dylik ändring inverkar det via
4254: skattefria priset på bilar är lägre i Iänder med       marknaden på den allmänna prisnivån på begag-
4255: hård bilbeskattning än i länder med låg skatteni-      nade bilar hos oss så att köparen inte kan få lika
4256: vå, och tvärtom, utan att någon annan förklaring       stor kompensation som nu för en begagnad bil i
4257: för dessa prisväxlingar hittas. Jämförelsen visar      samband med köpet av en ny bil. Skattesänkning-
4258: att de skattefria priserna på nya bilar i EU-länder-   ens inverkan på efterfrågan på nya bilar kunde
4259: 
4260: 4
4261: Ministerns svar                                                  KK 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
4262: 
4263: 
4264: därför även i detta avseende bli mindre än väntat.     beskattningens struktur så att miljökonsekven-
4265: För miljöns och trafiksäkerhetens del vore det så-     serna, i synnerhet bränsleförbrukningen och tra-
4266: klart ett mindre gynnsamt alternativ att importen      fiksäkerhetsfaktorerna, beaktas i större utsträck-
4267: av begagnade bilar blir allmännare i stället för att   ning än tidigare. Regeringsprogrammet förutsät-
4268: efterfrågan på nya bilar som är utrustade med          ter dock inte att detta skall förverkligas just ge-
4269: modern teknik ökar.                                    nom att bilskatten eller någon annan enskild skatt
4270:    Förnyandet av bilbeståndet och ökningen av          sänks. 1 princip kan det mål som nämns i pro-
4271: efterfrågan på nya bilar kan inte främjas endast       grammet nås genom olika åtgärder som gäller
4272: genom att man sänker nivån på bilskatten. Där-         bilbeskattningen, den årliga fordonsbeskatt-
4273: emot är det klart att en sänkning av bilskatten in-    ningen eller bränsleaccisen eller genom en kom-
4274: verkar på statens ekonomi, vilket innebär att för-     bination av dessa skattesystem. Detta förutsätter
4275: lusterna i skatteinkomster borde kunna ersättas        att alternativen utreds för att bästa möjliga slut-
4276: genom att andra skatter höjs eller utgifterna          resultat skall nås. Regeringen har för avsikt att
4277: minskas.                                               utreda olika alternativ och först efter det ge nöd-
4278:    Enligt regeringsprogrammet påskyndas förny-         vändiga förslag.
4279: elsen av bilbeståndet genom en ändring av trafik-
4280: 
4281: 
4282: 
4283: Helsingfors den 29 februari 2000
4284: 
4285:     Minister Suvi-Anne Siimes
4286: 
4287: 
4288: 
4289: 
4290:                                                                                                         5
4291:                                                            KK 19/2000 vp -Paula Kokkonen /kok ym.
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 
4296:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 19/2000 vp
4297: 
4298:                                                 Luontaistuotteiden turvallisuus
4299: 
4300: 
4301: 
4302: 
4303: Eduskunnan puhemiehelle
4304: 
4305: Maassamme myydään noin 7 OOO:ta erilaista ns.            40 prosenttiajärjestäytyneitä ja omaa laatujärjes-
4306: luontaistuotetta. Vain noin 100 niistä on Lääke-         telmäänsä kehittäviä. Internet- ja verkkomyynti
4307: laitoksen rohdoksiksi hyväksymää. Rohdokset              ovat valtaamassa yhä suuremman osan markki-
4308: valmistetaan lääketehtaassa, ja niiden valmistuk-        noista. Kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus ovat
4309: sessa on siten tietty kontrolli. Rohdoksistakaan ei      niin alalla vakavasti toimivien liikkeenharjoitta-
4310: kuitenkaan tehdä kliinisiä eikä toksikologisia           jien kuin kuluttajienkin etu. Ala on tänä päivänä
4311: testejä. Noin 2 000-3 000 ns. Juontaistuotteista         suurelta osin villi ja vapaa, eikä minkäänlaista
4312: on erilaisia pillereitä ja puristeita, jotka luokitel-   järjestelmällistä laatukontrollia taikka alalla toi-
4313: laan ns. erityisvalmisteiksi, joita koskee elintar-      mivien koulutusta ole järjestetty, vaikka erilaisis-
4314: vikelaki.                                                ta tutkimuksista tiedetään, että jopa noin 60 pro-
4315:    Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että       senttia potilaista käyttää ns. vaihtoehtohoitoja
4316: maassamme myydään noin 4 OOO:ta sellaista ns.            joko yksin tai yhdessä ns. koululääketieteen lääk-
4317: luontaistuotetta, joista suurin osa on sisäisesti        keiden ja hoitojen kanssa.
4318: käytettäviä ja joiden turvallisuudesta ei vastaa
4319: kukaan muu kuin tuotteiden maahantuoja taival-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4320: mistaja. Heillä ei tarvitse olla minkäänlaista va-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
4321: kuutusta (vrt. lääkevahinkovakuutus) vahinko-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4322: jen varalta. Ns. Juontaistuotteilla ei ole virallista    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4323: laadunvalvontaa. Mainontaa koskevista tutki-
4324: muksista tiedetään, että kuluttajat eivät pysty                Onko hallitus tietoinen edellä kerroluis-
4325: erottamaan Juontaistuotteita lääkkeistä.                       ta ns. luontaistuotteiden turvallisuuteen
4326:    Ns. Juontaistuotteiden vuosimyynti on maas-                 ja kuluttajansuojaan liittyvistä ongel-
4327: samme noin 800 miljoonaa markkaa. Se on noin                   mistaja
4328: 60 prosenttia itsehoitolääkkeiden vuosimyynnis-
4329: tä. Alan kauppiaista on tiettävästi vain noin                  mitä hallitus aikoo tehdä em. ongelmien
4330:                                                                poistamiseksi?
4331: 
4332: 
4333: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2000
4334: 
4335:     Paula Kokkonen /kok                                      Jukka Vihriälä /kesk
4336:     Leena Luhtanen /sd                                       Pirjo-Riitta Antvuori /kok
4337:     Kaarina Dromberg /kok                                    Markku Markkula /kok
4338:     Ville Itälä /kok                                         Tuija Nurmi /kok
4339: 
4340:                                                                                                     Versio 2.0
4341: KK 19/2000 vp- Paula Kokkonen !kok ym.                                                 Ministerin vastaus
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 
4346: Eduskunnan puhemiehelle
4347: 
4348: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             erityisvalmisteasetuksessa asetettu tiettyjä rajoi-
4349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tuksia.
4350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Elintarvikelain mukaan elinkeinonharjoittaja
4351: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-         vastaa siitä, että tuote on määräysten mukainen ja
4352: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          että sitä markkinoidaan määräysten mukaisella
4353: myksen KK 19/2000 vp:                                   tavalla. Elinkeinonharjoittajalla on myös oltava
4354:                                                         tuotteistaan oikeat ja riittävät tiedot.
4355:        Onko hallitus tietoinen ns. luontaistuot-           Luontaistuotteita valvotaan samalla tavalla
4356:        teiden turvallisuuteen ja kuluttajansuo-        kuin muitakin elintarvikkeita. Paikallistasolla vi-
4357:        jaan liittyvistä ongelmista ja                  ranomaisvalvonnasta vastaavat kuntien elintarvi-
4358:                                                        kevalvontaviranomaiset EU:n ulkopuolelta tuo-
4359:        mitä hallitus aikoo tehdä ongelmien             tavia tuotteita valvoo Tullilaboratorio. Elintar-
4360:        poistamiseksi?                                  vikkeiden markkinoinnin valvonnasta vastaa
4361: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Elintarvikevirasto. Valvontaviranomaiset puut-
4362: ti seuraavaa:                                          tuvat yksittäisten tuotteiden myyntiin ja markki-
4363:                                                        nointiin, jos on aihetta epäillä, että tuote on ter-
4364: Luontaistuotteita      koskevat      elintarvikelain   veydelle haitallinen tai jos siitä annetut tiedot ja
4365: (3 611199 5) yleiset vaatimukset elintarvikkeiden      käyttöohjeet ovat puutteellisia, virheellisiä tai
4366: turvallisuudesta. Ihmisravinnoksi sopimatto-           harhaanjohtavia.
4367: mien elintarvikkeiden valmistus, maahantuonti,             Luontaistuotteiden kuten muidenkin elintar-
4368: maastavienti, kaupanpito, tarjoilu ja muu luovu-       vikkeiden viranomaisvalvonta on pistokoeluon-
4369: tus on kielletty. Lisäksi kuluttajalle on annettava    teista. Noin 3 OOO:sta markkinoilla olevasta tuon-
4370: tuotteesta totuudenmukaiset ja riittävät tiedot.       taistuotteesta on vuosittain tutkittu keskimäärin
4371: Harhaanjohtavien tietojen antaminen on kiellet-        pari sataa tuotetta. Kunnallisen elintarvikeval-
4372: ty.                                                    vonnan niukkojen resurssien takia ei ole mahdol-
4373:     Luontaistuotteilta kuten muiltakaan elintar-       lista järjestää säännöllistä erityisvalvontaa luon-
4374: vikkeilta ei edellytetä myyntilupaa tai ennakko-       taistuotteille.
4375: hyväksyntää ennen tuotteiden markkinoille tu-              Elintarvikelain mukaan terveyteen liittyvien
4376: loa. Luontaistuotteisiin kuuluvista vitamiini- ja      väittämien ja lääkkeellisten tietojen antaminen
4377: kivennäisainevalmisteista, ns. ravintoaineval-         elintarvikkeesta on kiellettyä. Luontaistuottei-
4378: misteista, on tehtävä ilmoitus Elintarvikeviras-       den määräysten vastainen markkinointi erilaisin
4379: toon (erityisvalmisteasetus 349/ 1989). Luontais-      lääkkeellisin väittämin on ongelma, johon val-
4380: tuotteiden koostumukselle ei lainsäädännössä ole       vonnassa on jouduttu puuttumaan.
4381: asetettu muita vaatimuksia, kuin että valmistei-           Euroopan unionin lainsäädännössä ei ole elin-
4382: den on oltava käyttöohjeen mukaisesti käytetty-        tarvikkeen määritelmää. Eri jäsenmaissa osa
4383: nä ihmisen terveydelle vaarattornia ja ettei kulut-    luontaistuotteista luokitellaan lääkkeiksi. Euroo-
4384: tajaa saa johtaa harhaan tuotteen markkinoinnis-       pan unionissa ei ole myöskään luontaistuottei-
4385: sa. Ravintoainevalmisteiden koostumukselle on          den koostumusta, markkinointia tai ennakkohy-
4386: 
4387: 
4388: 2
4389: Ministerin vastaus                                  KK 19/2000 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
4390: 
4391: 
4392: väksyntää koskevia säädöksiä. Komissio antoi       mivan uuselintarvikelautakunnan kannan mu-
4393: tammikussa valkoisen kirjan elintarvikkeiden       kaan ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä eri-
4394: turvallisuudesta. Siihen sisältyvän lainsäädän-    tyisvalmisteita uuselintarvikeasetuksen alaisuu-
4395: nön kehittämistä koskevan toimenpideohjelman       dessa. Asiaan tulisi saada EU:n yhteinen tulkin-
4396: mukaan komissio aloittaa yleisen elintarvikelain   ta. Mikäli EU:ssa päädytään siihen, että erityis-
4397: valmistelun. Kehyssäädökseen olisi tarkoitus ot-   valmisteet kuuluvat uuselintarvikeasetuksen so-
4398: taa elintarvikkeita koskevat keskeiset määritel-   veltamisalaan, Suomi luonnollisesta muuttaa ny-
4399: mät sekä säännökset eri toimijoiden velvolli-      kyistä kantaansa.
4400: suuksista. Lisäksi komissio on ilmoittanut anta-      Vuonna 1999 Elintarvikevirasto kielsi Cha-
4401: vansa ravintoainevalmisteita koskevan säädöseh-    parral-nimisen valmisteen myynnin. Samassa yh-
4402: dotuksen. Harmonoidut vaatimukset helpottaisi-     teydessä tiedotettiin luontaistuotteita koskevista
4403: vat luontaistuotteiden valvontaa.                  vaatimuksista ja niiden valvonnasta. Tiedotuk-
4404:    Uuselintarvikeasetuksen (EY N:o 258/1997)       sessa korostettiin tuotteista annettujen käyttöoh-
4405: soveltamisalaan kuuluvia elintarvikkeita saa       jeiden noudattamisen tärkeyttä. Hallitus seuraa
4406: markkinoida vasta turvallisuusarvioinnin hyväk-    edelleen luontaistuotteiden turvallisuutta ja
4407: symisen jälkeen. Uuselintarvikeasetuksen sovel-    markkinointia ja ryhtyy tarvittaessa tiukennettui-
4408: tamisalan tulkinta vaihtelee eri jäsenmaissa.      hin valvontatoimenpiteisiin.
4409: Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toi-
4410: 
4411: 
4412: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
4413: 
4414:     Ministeri Kimmo Sasi
4415: 
4416: 
4417: 
4418: 
4419:                                                                                                    3
4420: KK 19/2000 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                   Ministems svar
4421: 
4422: 
4423: 
4424: 
4425: Tili riksdagens talman
4426: 
4427: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       en produkt. I förordningen om specialpreparat
4428: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       har vissa begränsningar ställts i fråga om sam-
4429: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-      mansättningen av näringsämnespreparat.
4430: la Kokkonen /saml m.fl. underteckande skriftli-           Enligt livsmedelslagen svarar näringsidkaren
4431: ga spörsmål SS 19/2000 rd:                            för att en produkt stämmer överens med bestäm-
4432:                                                       melsema och att den marknadsförs på ett sätt som
4433:        Å.r regeringen medveten om de problem          stämmer överens med bestämmelsema. Närings-
4434:        som sammanhänger med de s.k. natur-            idkaren skall också ha riktiga och tillräckliga
4435:        produkternas säkerhet och med konsu-           uppgifter om sina produkter.
4436:        mentskyddet och                                    Naturprodukter övervakas på samma sätt som
4437:                                                       övriga livsmedel. På lokal nivå svarar kommu-
4438:       vad har regeringen för avsikt att göra          nernas livsmedelstillsynsmyndigheter för myn-
4439:       Jör att undanröja dessa problem?                dighetstillsynen. Produkter som importeras från
4440: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Iänder utanför EU övervakas av Tullaboratoriet.
4441: föra följande:                                        För tillsynen över marknadsföringen av livsme-
4442:                                                       del svarar Livsmedelsverket. Tillsynsmyndighe-
4443: För naturprodukter gäller de allmänna kraven om       tema ingriper i försäljningen och marknadsfö-
4444: livsmedels      säkerhet     i    livsmedelslagen     ringen av enskilda produkter, om det finns skäl
4445: (361/1995). Det är förbjudet att tillverka, impor-    att misstänka att en produkt är skadlig för hälsan
4446: tera, exportera, saluhålla, servera och i övrigt      eller om de uppgifter och bruksanvisningar som
4447: överlåta livsmedel som är olämpliga som män-          getts om den är bristfålliga, felaktiga eller vilse-
4448: niskoföda. Dessutom skall konsumenten ges san-        ledande.
4449: ningsenliga och tillräckliga uppgifter om produk-        Myndighetstillsynen över naturproduktema,
4450: ten. Det är förbjudet att ge vilseledande uppgif-     liksom också andra livsmedel, försiggår genom
4451: ter.                                                  stickprov. Av de ungefår 3 000 naturprodukter
4452:    I fråga om naturprodukter, liksom i fråga om       som finns på marknaden har i genomsnitt ett par
4453: andra livsmedel, förutsätts inget försäljningstill-   hundra undersökts årligen. Tili följd av den kom-
4454: stånd eller godkännande på förhand innan pro-         munala livsmedelstillsynens knappa resurser är
4455: duktema släpps ut på marknaden. Om vitamin-           det inte möjligt att ordna regelbunden säröver-
4456: och mineralpreparat, s.k. näringsämnespreparat,       vakning av naturprodukterna.
4457: som hör tili naturproduktema, skall en anmälan           Enligt livsmedelslagen är det förbjudet att
4458: göras till Livsmedelsverket (förordningen om          framföra påståenden som gäller hälsan samt upp-
4459: specialpreparat 349/1989). För naturprodukter-        gifter om att ett livsmedel har medicinska egen-
4460: nas sammansättning har inga andra krav ställts i      skaper. Marknadsföringen av naturprodukter i
4461: lagstiftningen än att preparaten skall vara ofarli-   strid med bestämmelsema genom olika slags
4462: ga för människans hälsa när de används i enlig-       medicinska påståenden är ett problem som man
4463: het med bruksanvisningama och att konsumen-           har varit tvungen att ingripa i i tillsynen.
4464: ten inte får vilseledas vid marknadsföringen av
4465: 
4466: 
4467: 4
4468: Ministems svar                                          KK 19/2000 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
4469: 
4470: 
4471:    1 Europeiska unionens lagstiftning finns ingen      ningen av tillämpningsområdet för förordningen
4472: definition på livsmedel. 1 vissa medlemsstater         om nya livsmedel varierar i de olika medlemslän-
4473: klassificeras naturprodukter som mediciner.            dema. Enligt den ståndpunkt som nämnden för
4474: lnom Europeiska unionen finns inte heller några        nya livsmedel, som finns i samband med han-
4475: rättsakter om naturprodukters sammansättning,          dels- och industriministeriet, företräder är det
4476: marknadsföring eller förhandsgodkännande av            inte ändamålsenligt att behandla specialpreparat
4477: dem. Kommissionen gav i januari en vitbok om           inom ramen för förordningen om nya livsmedeL
4478: livsmedels säkerhet. Enligt det åtgärdsprogram         En tolkning som är gemensam för EU borde fås i
4479: som ingår i den och som gäller utvecklandet av         saken. lfall man inom EU beslutar sig för att spe-
4480: lagstiftningen påbörjar kommissionen bered-            cialpreparaten hör tili tillämpningsområdet för
4481: ningen av en allmän livsmedelslag. A vsikten är        förordningen om nya livsmedel, ändrar Finland
4482: att i ramrättsakten skall tas in de centrala defini-   naturligtvis sin nuvarande ståndpunkt.
4483: tioner som gäller livsmedel samt bestämmelser             År 1999 förbjöd Livsmedelsverket försälj-
4484: om de olika aktöremas skyldigheter. Dessutom           ningen av ett preparat med namnet Chaparral. 1
4485: har kommissionen meddelat att den kommer att           samma sammanhang informerades om de krav
4486: ge ett förslag tili rättsakt om näringsämnesprepa-     som gäller naturprodukter och om övervakning-
4487: rat. Harmoniserade krav underlättar tillsynen          en av dem. Vid informerandet betonades hur vik-
4488: över naturprodukter.                                   tigt det är att bruksanvisningama om produkter-
4489:    Sådana livsmedel som omfattas av tillämp-           na följs. Regeringen följer fortsättningsvis säker-
4490: ningsområdet för förordningen om nya livsme-           heten hos och marknadsföringen av naturproduk-
4491: del (EG nr 258/1997) får marknadsföras först se-       ter och vidtar skärpta tillsynsåtgärder om det är
4492: dan en säkerhetsbedömning har godkänts. Tolk-          nödvändigt.
4493: 
4494: 
4495: 
4496: Helsingfors den 2 mars 2000
4497: 
4498:     Minister Kimmo Sasi
4499: 
4500: 
4501: 
4502: 
4503:                                                                                                        5
4504:                                                           KK 20/2000 vp -Paula Kokkonen /kok ym.
4505: 
4506: 
4507: 
4508: 
4509:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 20/2000 vp
4510: 
4511:                                                Lääkehuoltoalan koulutus
4512: 
4513: 
4514: 
4515: 
4516: Eduskunnan puhemiehelle
4517: 
4518: Suomen lääkehuollon tavoitteena on varmistaa,            1970-luvulta lähtien tukeneet ammatillisen pal-
4519: että väestön saatavilla on tehokkaita, turvallisia      veluotteen vahvistamista.
4520: ja kohtuuhintaisia lääkkeitä, joiden käyttöön ku-           Lääkehuollon avustavat työtehtävät painottu-
4521: luttajat saavat asiantuntijuuteen perustuvan opas-      vat logistiikkaan, laskutukseen ja rutiininomai-
4522: tuksen. Lääkkeiden vähittäisjakelua järjestettäes-      seen atk-työskentelyyn sekä atk-järjestelmien
4523: sä lähtökohtana on ollut nivoa apteekkien toimin-       hallintaan ja ylläpitoon. Valitettavasti nämä
4524: ta osaksi maamme terveyspolitiikkaa. Tämä kos-          avustavien työtehtävien painotukset eivät edel-
4525: kee sekä lääkärin määräämää että ilman reseptiä         leenkään näy lääketyöntekijöiden koulutukses-
4526: saatavaa lääkehoitoa. Terveyspoliittinen lähtö-         sa, vaikka koulutuksen uudistamisesta on jatku-
4527: kohta on tullut erityisen selvästi esille lääkintävi-   vasti keskusteltu 1970-luvulta lähtien ja vaikka
4528: ranomaisten viimeaikaisissa linjauksissa ja pää-        esimerkiksi työnantajapuoli on selkeästi linjan-
4529: töksissä. Ala itse - sekä työnantaja- että työnte-      nut ja viestittänyt opetusministeriölle tarvitse-
4530: kijäpuoli - on myös omaehtoisesti tehnyt sa-            mansa avustavanhenkilökunnan koulutustarpeet
4531: mansuuntaisia linjauksia ja sitoutunut toimi-              Koulutusta on itsepäisesti haluttu vierittää
4532: maan niiden mukaisesti.                                 kohti farmaseuttisia aineita, ja sen statusta on ha-
4533:     Kehityksenjatkuminen terveyspoliittisestijär-       luttu nostaa. Päätösten valmistelussa opetusmi-
4534: kevään suuntaan edellyttää, että apteekit saavat        nisteriö on halunnut kuulla enemmän muutamaa
4535: käyttöönsä riittävästi nykyisiin työtehtäviin so-       koulutuksesta vastaavaa opettajaa kuin esimer-
4536: veltuvaa koulutettua henkilökuntaa. Koulutettua         kiksi lääketyöntekijöitä työllistäviä työnantajia
4537:  henkilökuntaa tarvitaan sekä farmaseuttisiin että      tai lääkehuoltopolitiikasta vastaavia viranomai-
4538:  avustaviin tehtäviin.                                  sia. Koulutuksen ongelmana on, että sitä on yri-
4539:     Farmaseuttista asiantuntemusta tarvitaan lää-       tetty fokusoida farmaseuttisiin tehtäviin. Vääräs-
4540:  kehoidon neuvonnassa ja seurannassa, potilaan ja       tä fokusoinnista on aiheutunut vääränlaisia odo-
4541:  asiakkaan lääkehoidon ongelmien tunnistamises-         tuksia ja orientaatio-ongelmia koulutuksesta val-
4542:  sa ja ratkaisemisessa yhteistyössä lääkäreiden ja      mistuneiden lääketyöntekijöiden hakeutuessa
4543:  potilaiden/asiakkaiden kanssa sekä nykyaikai-          työelämään.
4544:  sessa lääkevalmistuksessa. Näistä työtehtävistä           Lääkehuollon tutkinnonuudistus, joka on vie-
4545:  suoriutuminen vaatii vahvaa farmaseuttista ja          ty yliopistotasoisen farmaseuttisen koulutuksen
4546:  biolääketieteellistä koulutusta, jonka pystyy ta-      osalta läpi 1990-luvulla, perustuu kolmiportai-
4547:  kaamaan ainoastaan tutkimukseen perustuva yli-         seen koulutusjärjestelmään. Farmasian perustut-
4548:  opistokoulutus. Nykyinen farmaseuttien ja pro-         kinto on proviisorin tutkinto, joka on ylempi kor-
4549:  viisoreiden koulutus ottaa nämä lähtökohdat huo-       keakoulututkinto. Tutkinto antaa valmiudet far-
4550:  mioon, ja koulutuspoliittiset päätökset ovat aina      maseuttisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin
4551: 
4552: 
4553:                                                                                                    Versio 2.0
4554: KK 20/2000 vp- Paula Kokkonen /kok ym.
4555: 
4556: 
4557: sekä farmaseuttisen työn johtamiseen. Farma-             Apteekkien tehtäväjaon kannalta opetusminis-
4558: seutin tutkinto, joka on alempi korkeakoulutut-       teriön päätös merkitsee sitä, että opetusministe-
4559: kinto, antaa valmiudet käytännön farmaseuttisiin      riö on ottanut itselleen ohjakset maamme lääke-
4560: tehtäviin ja ottaa huomioon potilasneuvonnan ja       huollon tehtäväjaon säätäruisestä edes kuulemat-
4561: lääkehoidon seurannan tarpeet. Kolmantena kou-        ta asian valmistelun aikana sosiaali- ja terveys-
4562: lutettavana henkilöstöryhmänä ovat teknisiin ja       ministeriötä ja Lääkelaitosta, joiden toimialaan
4563: avustaviin tehtäviin tarkoitetut lääketyöntekijät,    asia kuuluu. Tehty päätös vaarantaa väestön
4564: joiden koulutus tulisi saada vastaamaan työelä-       mahdollisuuksia saada korkeatasoisia apteekki-
4565: män tarpeita. Tällä hetkellä käytössä oleva malli     palveluja sekä niiden kehittämistä lääkehuollolli-
4566: on 80 opintoviikon oppisopimuspohjainen, näyt-        sista lähtökohdista. Korostettakoon, että nykyi-
4567: tötutkintoon päätyvä, ammatillisena aikuiskoulu-      sen lääketyöntekijän tutkinnon perusteiden mu-
4568: tuksena toteutettava lääketyöntekijäkoulutus.         kaan tutkinto ei anna valmiuksia asiakaspalve-
4569: Nyt opetusministeriön päätöksellä ammatillisis-       luun.
4570: ta perustutkinnoista on paitsi laajennettu lääke-        Apteekkien todellinen ongelma on farmaseut-
4571: työntekijän koulutusta kolmivuotiseksi, myös          tipula, jonka ratkaisemiseen alan viranomaiset,
4572: muutettu sen nimike farmanomiksi.                     koulutusyksiköt ja järjestöt ovat yhdessä etsineet
4573:     Farmanomi-nimikkeen käyttöönotto uudel-           ratkaisua. Nyt ne lisämäärärahat, jotka tarvittai-
4574: leen merkinnee käytännössä seuraavaa: opetus-         siin noin sadan farmaseutin kouluttamiseen lää-
4575: ministeriö säätää, että lääketyöntekijät, joilla ei   kehuoltopalvelujen turvaamiseksi, ollaan minis-
4576: ole riittävää koulutusta eikä siten myöskään riit-    teriön päätöksellä suuntaamassa koulutukseen,
4577: tävää pätevyyttä toimittaa asiakkaille itsehoito-     jolla ei ole työelämässä tarvetta.
4578: lääkkeitä, saavat nyt oikeuden toimittaa niitä.
4579: Ministeriö siirtyy päätöksen myötä 20 vuotta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4580: taaksepäin aikaan, jolloin silloisen tutkinnon-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
4581: uudistuksen yhteydessä lakkautettiin itsehoito-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4582: lääkkeiden myyntityöhön - mutta ei neuvon-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4583: taan - ammattikoulussa koulutettujen teknisten
4584: apteekkiapulaisten eli farmanomien koulutus.                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4585: Farmanomikoulutus ei ole koskaan ollut farma-               tyä opetusministeriön virheellisen ja
4586: seuttista, vaan teknistä koulutusta.                        vaikutuksiltaan sosiaali- ja terveyspoli-
4587:                                                             tiikan alaan kuuluvan päätöksen muut-
4588:     Farmanomien koulutuksen tarpeettomuus nä-               tamiseksi vastaamaan noudatettavaa
4589: kyi selkeästi siinä, että farmaseuttien ja farma-           lääkehuollon linjaa ja
4590: nomien koulutusta selvittänyt toimikunta ( 1979)
4591: ehdotti farmanomiryhmän sulauttamista farma-                 mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
4592: seutteihin, jotta asiakaspalvelusta vastaisi yksi,           edelleen ryhtyä, että päätöstä muutet-
4593: siihen riittävän koulutuksen saanut ryhmä eli far-           taessa asianomaisia tahoja kuullaan
4594: maseuttisen koulutuksen saaneet farmaseutit ja              hallintomenettelylain mukaisesti ja että
4595: proviisorit. Farmanomit itse puolsivat aktiivises-          asian valmistelusta kerrotaan julkisesti
4596: ti sulauttamista, ja suurin osa heistä on koulutet-         juuri voimaan tulleen julkisuuslain peri-
4597: tu farmaseuteiksi.                                          aatteiden mukaisesti?
4598: 
4599: 
4600: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2000
4601: 
4602:     Paula Kokkonen /kok                                   Esko Kurvinen /kok
4603:     Leena Luhtanen /sd                                    Kaarina Dromberg /kok
4604: 
4605: 2
4606: Ministerin vastaus                                    KK 20/2000 vp -     Paula Kokkonen /kok ym.
4607: 
4608: 
4609: 
4610: 
4611: Eduskunnan puhemiehelle
4612: 
4613: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Ratkaisu on linjassa valtioneuvoston kehittä-
4614: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mislinjauksen ja muiden ammatillisten tutkinto-
4615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jen kehittämistä koskevien päätösten kanssa.
4616: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Kok-       Työelämän ammattitaitovaatimukset kasvavat ja
4617: kosen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        liikkuvuus ja tarve jatko-opintoihin lisääntyvät.
4618: myksen KK 20/2000 vp:                                 Tämä edellyttää koulutuksen kehittämistä. Lää-
4619:                                                      kealan perustutkintoon johtava koulutus tulee
4620:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tuottamaan monipuolisen ammattitaidon, joka
4621:       tyä opetusministeriön virheellisen ja          mahdollistaa sijoittumisen alan eri tehtäviin, ku-
4622:       vaikutuksiltaan sosiaali- ja terveyspoli-      ten apteekkeihin, lääketeollisuuteen ja tukku-
4623:       tiikan alaan kuuluvan päätöksen muut-          kauppaan. Edelleen tutkinto tulee tuottamaan
4624:       tamiseksi vastaamaan noudatettavaa             yleisen korkeakoulukelpoisuuden.
4625:       lääkehuollon linjaa ja                             Sekä työnantajia edustavien Apteekkien
4626:                                                      Työnantajaliiton, Lääketeollisuusliiton ja Ap-
4627:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo           teekkitavaratukkukauppiaiden edustajat että
4628:       edelleen ryhtyä, että päätöstä muutet-         työntekijöitä edustavien Liikealan ammattiliiton
4629:        taessa asianomaisia tahoja kuullaan           ja Kunta-alan ammattiliiton KTV:n edustajat lää-
4630:       hallintomenette~vlain mukaisesti ja että       ketyöntekijän tutkintotoimikunnassa kannattivat
4631:       asian valmistelusta kerrotaan julkisesti       lääkealan kolmivuotista perustutkintoa.
4632:       juuri voimaan tulleen julkisuuslain peri-          Tutkinnon valmistelu eteni seuraavasti: ope-
4633:       aatteiden mukaisesti?                          tushallitus teki 22.6.1999 esityksen vuonna 2001
4634:                                                      uudistettavista perustutkinnoista. Osana opetus-
4635: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        hallituksen valmistelua asiaa käsiteltiin terveys-
4636: ti seuraavaa:                                        alan koulutustoimikunnassa 26.5.1999. Tämän
4637:                                                      jälkeen asiaa jatkovalmisteltiin opetusministe-
4638: Valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän koulu-           riössä. Opetusministeriö järjesti 9.9.1999 kuule-
4639: tuksen kehittämistä koskevan päätöksen mukai-        mistilaisuuden, johon kutsuttiin laajasti sidos-
4640: sesti kaikki ammatilliset perustutkinnot on uudis-   ryhmien edustajia. Kutsutuille tarjottiin mahdol-
4641: tettu ja muutettu kolmivuotisiksi. Lääkealan pe-     lisuus lähettää kannanottonsa myös kirjallisesti.
4642: rustutkintoa koskeva päätös on osa tätä uudistus-    Sosiaali- ja terveysministeriöllä on edustaja kou-
4643: ta.                                                  lutustoimikunnassa, joka käsitteli asiaa opetus-
4644:     Lääkealan perustutkinto muuttuu kolmivuoti-      hallituksen valmistelun aikana ja jonka jäsenet
4645: seksi vuonna 2001 alkavasta koulutuksesta lu-        kutsuttiin kuulemistilaisuuteen.
4646: kien. Päätös on koulutuksellinen eikä siinä oteta        Valmistelu vastaa kaikkien muidenkin amma-
4647: kantaa terveydenhuollon tai lääkehuollon am-         tillisten tutkintojen uudistamisessa noudatettua
4648: mattihenkilöstön työnjakoon tai tehtäviin.           menettelyä.
4649: 
4650: 
4651: 
4652: Helsingissä l päivänä maaliskuuta 2000
4653: 
4654:     Opetusministeri Maija Rask
4655:                                                                                                      3
4656: KK 20/2000 vp- Paula Kokkonen /kok ym.                                                    Ministems svar
4657: 
4658: 
4659: 
4660: 
4661: Tili riksdagens talman
4662: 
4663: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        amina. Arbets1ivets krav på yrkesHirdighet ökar
4664: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        och rörligheten och behoven av fortsatta studier
4665: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-       blir större. Detta kräver att utbi1dningen utveck-
4666: la Kokkonen /saml m.fl. undertecknade skriftli-        1as. Den utbildning som 1eder tili en grundexa-
4667: ga spörsmål SS 20/2000 rd:                             men inom läkemedelsbranschen kommer att ge en
4668:                                                        mångsidig yrkesfårdighet som gör det möjligt för
4669:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta för      de utexaminerade att placera sig i olika uppgifter
4670:        att ändra undervisningsministeriets felak-      inom branschen, såsom på apotek, i läkemedels-
4671:        tiga beslut, som tili sina verlmingar hör       industrin och partihandeln. Vidare kommer exa-
4672:        tili social- och hälsovårdspolitikens områ-     men att medföra allmän högskolebehörighet.
4673:        de, så att det svarar mot den gällande Iin-        Såväl representanterna för Apteekkien Työn-
4674:        } en inom läkemedelsförsÖJjningen och           antajaliitto, Lääketeollisuusliitto och Apteekkita-
4675:                                                        varatukkukauppiaat, vilka företräder arbetsgivar-
4676:        vilka åtgärder avser regeringen vidare
4677:                                                        na, som representanterna för Handelsbranschens
4678:        vidta så att vederbörande instanser blir        fackförbund och Kommunsektorns fackförbund
4679:        hörda i enlighet med lagen om förvalt-          KAI, vilka företräder arbetarna i examenskom-
4680:        ningsföJ:farande när beslutet ändras och        missionen för 1äkemedelsarbetare, understödde
4681:        att beredningen rapporteras offentligt en-      den treåriga grundexamen inom läkemedelsbrans-
4682:        ligt principerna i offentlighetslagen som       chen.
4683:        just trätt i kraft?                                Examen bereddes i följande ordning: utbild-
4684:                                                        ningsstyre1sen lade 22.6.1999 fram ett förs1ag tili
4685: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        nya grundexamina från 2001. Som ett led i ut-
4686: föra följande:                                         bi1dningsstyre1sens beredning behand1ades ären-
4687:                                                        det i utbildningskommissionen för hä1sovård
4688: I enlighet med statsrådets beslut 1995 om utveck-
4689:                                                        26.5.1999. Därefter skedde den fortsatta bered-
4690: ling av utbildningen har alla yrkesinriktade
4691:                                                        ningen i undervisningsministeriet. Undervis-
4692: grundexamina reformerats och blivit treåriga.
4693:                                                        ningsministeriet ordnade 9.9.1999 ett diskus-
4694: Det beslut som gäller grundexamen inom läke-           sionsmöte, tili vi1ket en bred skara företrädare för
4695: mede1sbranschen är en del av denna reform.             intressegrupperna inbjöds. De inbjudna gavs ock-
4696:    Grundexamen inom läkemedelsbranschen blir           så möjlighet att skicka sin ståndpunkt i skriftlig
4697: treårig i och med den utbildning som inleds 2001.      form. Social- och hälsovårdsministeriet har en re-
4698: Beslutet är utbildningspo1itiskt och tar inte ställ-   presentant i utbiliningskommissionen, som be-
4699: ning till arbetsfördelningen mellan eller uppgif-      handlade ärendet medan det bereddes i utbi1d-
4700: terna för den yrkesutbildade personalen inom           ningsstyrelsen och vars med1emmar kallades till
4701: hälsovården och 1äkemedelsförsörjningen.               diskussionsmötet.
4702:    Avgörandet stämmer överens med statsrådets             Beredningen motsvarar det tillvägagångssätt
4703: riktlinjer för utveck1ingen och med de beslut som      som iakttagits också vid reformeringen av alla
4704: gäller utvecklingen av de andra yrkesinriktade ex-     andra yrkesinriktade examina.
4705: 
4706: 
4707: 
4708: Helsingfors den 1 mars 2000
4709: 
4710:     Undervisningsminister Maija Rask
4711: 4
4712:                                                                  KK 21/2000 vp- Ola Rosendahl /r
4713: 
4714: 
4715: 
4716: 
4717:                                              SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 2112000 rd
4718: 
4719:                                              Ersättningssystem för skador förorsakade av
4720:                                              gråsäl
4721: 
4722: 
4723: 
4724: 
4725: Tili riksdagens talman
4726: 
4727: Den kraftigt ökande sälstammen har under de se-       säl, av vilka 65 på Åland. Detta återstälier inte
4728: naste åren inneburit en ekonomisk förlust för yr-     balansen, utan leder tili en fortsatt ökning av säl-
4729: kesfiskarna, eftersom sälarna angriper fiskered-      stammen.
4730: skapen. För tilifåliet finns det mellan 7 000-            Sverige har ett särskilt system för ersättning
4731: 8 000 gråsälar i Östersjön. Mer än 2 000 av dessa     av skador, förorsakade av gråsäl. 1 Finland där-
4732: finns i finländska vatten under sommartid. En         emot beviljas yrkesfiskama endast partieli ersätt-
4733: stor del av fiskfångsten förstörs och fiskeredska-    ning för skador på fångstredskapen genom fiske-
4734: pen skadas. År 1999 uppgick "sälskadorna" en-         riförsäkringen, medan skadoma på fiskfångsten
4735: ligt beräkningarna till 4 miljoner mark. Dess-        inte ersätts. Fiskarna rapporterar sälian skador
4736: utom har sälarna närmat sig inre skärgården och       tili fiskeriförsäkringen på grund av den höga
4737: dyker upp på ställen där sälen inte funnits tidiga-   självrisken.
4738: re. Detta kan även förorsaka skador för skär-
4739: gårdsfisket då sälarna angriper strömmingsskö-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
4740: tarna, gös- och siknäten. Finland har förbundit       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4741: sig att följa HELCOM:s rekommendation som             ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
4742: uttryckligen förbjuder jakt på gråsäl i Östersjön.    följande spörsmål:
4743: Rekommendationen är föråldrad och inte mera i
4744: dag tillämpbar utgående från sälstammens verk-               Vilka åtgärder avser regeringen vidta
4745: liga utveckling under senare år. Trots detta har            för att åstadkomma ett särskilt ersätt-
4746: ministeriet endast beviljat 125 jaktlicenser för             ningssystem för de skador som gråsälen
4747:                                                             förorsakar yrkesfisket?
4748: 
4749: 
4750: Helsingfors den 9 februari 2000
4751: 
4752:     Ola Rosendahl /sv
4753: 
4754: 
4755: 
4756: 
4757:                                                                                                 Version 2.0
4758: Suomennos                                                         KK 21/2000 vp- Ola Rosendahl /r
4759: 
4760: 
4761: 
4762: 
4763:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 2112000 vp
4764: 
4765:                                               Harmaahylkeiden aiheuttamien                 vahinkojen
4766:                                               korvausjärjestelmä
4767: 
4768: 
4769: 
4770: 
4771: Eduskunnan puhemiehelle
4772: 
4773: Voimakkaasti lisääntyvä hyljekanta on viime            pyyntilupaa, joista 65 Ahvenanmaalle. Tämä ei
4774: vuosina aiheuttanut taloudellisia tappioita am-        palauta tasapainoa, vaan johtaa hyljekannan
4775: mattikalastajille, koska hylkeet rikkovat pyydyk-      edelleen lisääntymiseen.
4776: siä. Nykyisellään Itämeressä on 7 000-8 000               Ruotsilla on erityinen järjestelmä harmaahyl-
4777: harmaahyljettä, joista yli 2 000 on Suomen vesis-      keiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
4778: sä kesäisin. Suuri osa kalansaalista tuhoutuu ja       Suomessa taas myönnetään ammattikalastajille
4779: pyydykset vahingoittuvat. Vuonna 1999 "hylje-          ainoastaan osittaista korvausta pyydysvahingois-
4780: vahingot" olivat laskelmien mukaan 4 miljoonaa         ta kalastusvakuutuksesta, kun taas kalansaalii-
4781: markkaa. Lisäksi hylkeet ovat lähestyneet sisä-        seen kohdistuvia vahinkoja ei korvata. Kalasta-
4782: saaristoa ja näyttäytyvät paikoilla, joilla ei aiem-   jat ilmoittavat harvoin vahingoista kalastusva-
4783: min ole ollut hylkeitä. Tämä voi myös aiheuttaa        kuutukseen korkean omavastuun vuoksi.
4784: vahinkoa saaristossa tapahtuvalle kalastukselle
4785: hylkeiden vahingoittaessa silakka-, kuha- ja sii-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4786: kaverkkoja. Suomi on sitoutunut noudattamaan           sen 37 §:n 1 momenttiiinviitaten esitän kunnioit-
4787: HELCOMin suositusta, joka nimenomaisesti               tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4788: kieltää harmaahylkeiden pyynnin Itämeressä.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4789: Suositus on vanhentunut eikä ole enää sovelletta-
4790: vissa, kun otetaan huomioon hyljekannan todelli-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4791: nen kehitys viime vuosina. Tästä huolimatta mi-              tyä harmaahylkeiden ammattikalastuk-
4792: nisteriö on myöntänyt ainoastaan 125 hylkeen-                selle aiheuttamien vahinkojen korvaus-
4793:                                                              järjestelmän luomiseksi?
4794: 
4795: 
4796: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
4797: 
4798:     Ola Rosendahl /r
4799: 
4800: 
4801: 
4802: 
4803: 2
4804: Ministerin vastaus                                             KK 2112000 vp- Ola Rosendahl /r
4805: 
4806: 
4807: 
4808: 
4809: Eduskunnan puhemiehelle
4810: 
4811: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Keskeisintä mahdollisen korvausjärjestelmän
4812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kehittämisessä on ratkaista se, miten oikeuden-
4813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mukaisesti ja luotettavasti tapahtunut vahinko
4814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Rosen-     voidaan arvioida. Esimerkiksi puhtaasti pyydyk-
4815: dahlin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      sistä löydettyihin hylkeiden syömiin kaloihin pe-
4816: KK 2112000 vp:                                      rustuva vahinkojen arviointi kohtelee epäoikeu-
4817:                                                     denmukaisesti niitä tapauksia, joissa pyydykset
4818:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     ovat niin pahasti vioittuneet, että syötyjä kaloja
4819:        tyä harmaahylkeiden ammattikalastuk-         ei niistä ole löydettävissä. Selvää kuitenkin on,
4820:       selle aiheuttamien vahinkojen korvaus-        että mahdollisessa korvausjärjestelmässä vahin-
4821:       järjestelmän luomiseksi?                      kojen arvioinnin tulisi suorittaa jokin viran-
4822:                                                     omaistaho.
4823: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Selvitystyössä on vielä otettava huomioon eri-
4824: ti seuraavaa:                                       laiset keinot vahinkojen vähentämiseen, sillä
4825: Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituksen tavoit-   mahdollisella korvausjärjestelmällä ei ole vaiku-
4826: teeksi selvittää harmaahylkeiden korvausjärjes-     tusta hyljekannan kasvuun ja sen mukanaan tuo-
4827: telmän tarpeellisuus. Tämän mukaisesti maa- ja      miin lisääntyneisiin kalastukselle aiheutuviin va-
4828: metsätalousministeriössä on aloitettu selvitys-     hinkoihin. Se ei siten poista ongelmaa. Mahdol-
4829: työ, jonka on tarkoitus valmistua kevään aikana.    lista korvausjärjestelmää tärkeämpää onkin pyr-
4830: Mahdollisen korvausjärjestelmän selvitystyössä      kiä selvittämään, miten vahinkoja voitaisiin vä-
4831: on rahallisen korvauksen, menetelmän ja sen luo-    hentää. Tässä keskeistä on uusien kalastusmene-
4832: tettavuuden, hallinnon ja valvonnan lisäksi otet-   telmien ja karkottavien laitteiden kehittäminen
4833: tava huomioon useita muita asiaan keskeisesti       sekä vahinkoa aiheuttavien hylkeiden poistami-
4834: liittyviä näkökohtia, kuten hyljekannan koko-       nen.
4835: naissuuruus, tuotto ja kasvu sekä hyljekannan          Edellä mainitun lisäksi viittaan hallituksen
4836: koko Suomen aluevesillä. Tämän lisäksi on selvi-    vastauksiin kansanedustaja Juha Korkeaojan
4837: tettävä kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen      /kesk kirjalliseen kysymykseen KK 159/1999 vp
4838: laatu, määrä, alueellinen esiintymä sekä vahinko-   sekä kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk
4839: jen ajankohta.                                      kirjalliseen kysymykseen KK 673/1999 vp.
4840: 
4841: 
4842: 
4843: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
4844: 
4845:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4846: 
4847: 
4848: 
4849: 
4850:                                                                                                     3
4851: KK 21/2000 vp- Ola Rosendahl /r                                                           Ministems svar
4852: 
4853: 
4854: 
4855: 
4856: Tili riksdagens talman
4857: 
4858: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      åsamkats fisket, skadomas regionala omfattning
4859: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       och tidpunkten för skadoma utredas.
4860: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ola          Den centrala frågan som bör lösas vid utveck-
4861: Rosendhl /sv undertecknade skriftliga spörsmål        ling av ett eventuellt ersättningssystem är hur
4862: SS 2112000 rd:                                        rättvist och tillförlitligt en inträffad skada kan be-
4863:                                                       dömas. Om t.ex. utvärderingen av skador grun-
4864:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta          dar sig enbart på i bragdema påträffad av säl av-
4865:       .för att åstadkomma ett särskilt ersätt-        äten fisk sker en orättvisa mot fall där bragdema
4866:        ningssystem för de skador som gråsälen         skadats så illa att det inte mera hittas aväten fisk.
4867:       .förorsakar yrkesfisket?                        Uppenbart är dock att bedörnningen av skador i
4868:                                                       ett eventuellt ersättningssystem bör utföras av
4869: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         någon myndighet.
4870: anföra följande:                                         Ett eventuellt ersättningssystem har dock inte
4871:                                                       effekter på sälstammens tillväxt och den ökning
4872:    1 regeringsprogrammet har en utredning av be-      av skador som drabbar fisket, som denna tillväxt
4873: hovet av ett ersättningssystem för de skador som      medför. Utredningen bör därför också beakta oli-
4874: gråsälen förorsakar skrivits in som ett mål för re-   ka metoder för hur skadoma kunde minskas. Pro-
4875: geringen. 1 överensstämmelse med detta har jord-      blemet undanröjs sålunda inte av ett ersättnings-
4876: och skogsbruksministeriet inlett en utredning         system. Det är viktigare att försöka utröna hur
4877: som slutförs inkommande vår. 1 det eventuella         skadoma kunde minskas än att lägga upp ett
4878: ersättningssystem utredningen leder till är det       eventuellt ersättningssystem. Centrala frågor i
4879: inte bara den ekonomiska ersättningen och ersätt-     detta sammanhang är utvecklingen av nya fiske-
4880: ningsförfarandet inklusive dess tillförlitlighet,     metoder och avskräckande anordningar samt eli-
4881: förvaltning och övervakning som bör beaktas           minerandet av sälar som förorsakar skador.
4882: utan också ett flertal andra centralt till frågan        Utöver det ovannämnda hänvisar jag till reger-
4883: knutna synpunkter, såsom sälstammens totala           ingens svar på det av riksdagsman Juha Korkea-
4884: storlek, produktion och tillväxt samt sälstam-        oja /cent undertecknade spörsmålet SS 159/1999
4885: mens storlek inom hela territorialvattnet i Fin-      rd och det av riksdagsman Markku Laukkanen
4886: land. Ytterligare bör även typen av skador som        /cent undertecknade spörsmålet SS 673/1999 rd.
4887: 
4888: 
4889: 
4890: Helsingfors den 25 februari 2000
4891: 
4892:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4893: 
4894: 
4895: 
4896: 
4897: 4
4898:                                                               KK 22/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
4899: 
4900: 
4901: 
4902: 
4903:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2000 vp
4904: 
4905:                                               Vaalikeräysten toteuttaminen ennakkoäänes-
4906:                                               tyspaikoilla
4907: 
4908: 
4909: 
4910: 
4911: Eduskunnan puhemiehelle
4912: 
4913: Etelä-Suomen lääninhallitus myöntää yleis-             räyksen estäminen on keräysluvan ehtojen mu-
4914: hyödyllistä työtä tekeville järjestöille yhteenliit-   kaista, mutta varsin valitettavaa ko. paikkakun-
4915: tymänä keräysluvan ennakkoäänestys- ja vaali-          tien eri yleishyödyllisten järjestöjen aktiivien ja
4916: paikoilla tapahtuvaa varojenkeräystä varten. Näi-      koko keräysorganisaationkin kannalta.
4917: den vaalikeräysten tuotto on ollut varsin merkit-         Vastaisuuden varalle tulisikin selvittää, voitai-
4918: tävä ja kyseisten järjestöjen talouden kannalta        siinko kyseisistä keräystä haittaavista tai koko-
4919: tärkeä lisä omalla toiminnalla hankittujen varo-       naan estävistä ongelmista päästä esimerkiksi
4920: jen sekä RAY:lta saatavan avustuksen ohella.           muuttamalla ennakkoäänestyspaikkaa, mikä
4921: Tämä on luonnollista, sillä tuskinpa muissa yh-        muutoinkin tullee ajankohtaiseksi postikonttori-
4922: teyksissä on mahdollisuus tavoittaa yhtä suurta        verkon kutistuessa jatkuvasti.
4923: osaa kansalaisista yhtä lyhyen ajan sisällä.
4924:    Ennakkoäänestyspaikkoina on käytetty posti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
4925: toimipaikkoja myös käynnissä olevien presiden-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
4926: tinvaalien osalta. Kyseinen vaalikeräyslupa kä-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4927: sittää myös oikeuden kerätä varoja keräyslippai-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4928: siin näissä ennakkoäänestyspaikoissa. Muuta-
4929: mien paikkakuntien osalta on nyt tullut tietoon,             Onko hallitus tietoinen, että useiden
4930: että niiden ennakkoäänestyspaikoilla ei ole sallit-          paikkakuntien ennakkoäänestyspaikoil-
4931: tu vaalikeräyksen järjestämistä tilojen pienuu-              la ei ole voitu toteuttaa vaalikeräystä
4932: teen vedoten. Periaatehan on, että keräyslipasta             epämääräisiin tilaongelmiin viitaten ja
4933: ei voidajättää vartioimattomaksi, vaanjonkun on
4934: istuttava sen lähellä. Tämä vie tilaa, ja sen väite-         aikooko hallitus ryhtyä toimiin myös ko.
4935: tään haittaavan postien normaalia toimintaa. Ke-             asian huomioon ottamiseksi ennakkoää-
4936:                                                              nestyspaikkojen valinnassa?
4937: 
4938: 
4939: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
4940: 
4941:     Raimo Vistbacka /ps
4942: 
4943: 
4944: 
4945: 
4946:                                                                                                  Versio 2.0
4947: KK 22/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                             Ministerin vastaus
4948: 
4949: 
4950: 
4951: 
4952: Eduskunnan puhemiehelle
4953: 
4954: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jeessä keräyksen toimittamista koskevia ohjeita
4955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ja toivoi ennakkoäänestyspostien suhtautuvan
4956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keräykseen myönteisesti.
4957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Vaalilain mukaan äänestys yleisessä ennakko-
4958: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       äänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaa-
4959: myksen KK 22/2000 vp:                                lisalaisuus säilyy. Vaalitoimitsijan on huolehdit-
4960:                                                      tava siitä, että järjestys ennakkoäänestyspaikas-
4961:       Onko hallitus tietoinen, että useiden          sa säilyy moitteettomana ja vaalitoimitus sujuu
4962:       paikkakuntien ennakkoäänestyspaikoil-          häiriöttä. Ennakkoäänestyspaikalla saapuvilla
4963:       la ei ole voitu toteuttaa vaalikeräystä        olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita
4964:       epämääräisiin tilaongelmiin viitaten ja        vaalitoimitsija harkitsee järjestyksen ylläpitämi-
4965:                                                      seksi ja äänestyksen häiriöttämän kulun turvaa-
4966:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin myös ko.      miseksi tarpeelliseksi antaa. Jos häiriötä ilme-
4967:        asian huomioon ottamiseksi ennakkoää-         nee, vaalitoimitsijan asiana on siihen puuttua.
4968:        nestyspaikkojen valinnassa?                      Lääninhallituksen lupaehtojen mukaan rahan-
4969: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keräykseen luvan saaneiden on hoidettava ke-
4970: ti seuraavaa:                                        räysjärjestelyt siten, etteivät vaaliviranomaiset
4971:                                                     joudu missään vaiheessa osallistumaan rahan-
4972: Perinteiseen tapaan myös vastikään t01m1tetun       keräykseen liittyviin tehtäviin sekä siten, että ke-
4973: presidentinvaalin yhteydessä järjestettiin asian-   räystoiminta ei häiritse vaalitoimintaa.
4974: omaisella luvalla rahankeräys hyväntekeväisyys-         Kirjeessään ennakkoäänestysposteille Posti on
4975: tarkoitukseen. Etelä-Suomen lääninhallitus oli      antanut ohjeita keräyksen toteuttamisesta ennak-
4976: antanut tähän luvan useille yleishyödyllistä toi-   koäänestyspostissa. Ohjeiden mukaan on kerää-
4977: mintaa harjoittaville vammais- ja kansanterveys-    jälle pyrittävä järjestämään ennakkoäänestyksen
4978: järjestöille yhteenliittymänä. Presidentinvaalin    ajaksi ennakkoäänestyspostin asiakastiloihin ke-
4979: lisäksijärjestöt saavat lupapäätöksen mukaan ke-    räyspaikka, mikäli tämä on mahdollista. Päätös
4980: rätä rahaa myös syksyllä 2000 toimitettavissa       tehdään ohjeiden mukaan aina postikohtaisesti
4981: kunnallisvaaleissa. Rahaa voidaan päätöksen         ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Erityi-
4982: mukaan kerätä molemmissa vaaleissa kaikissa         sesti korostetaan ohjeissa sitä, että vaalisalaisuus
4983: äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoissa lukuun        ei missään olosuhteissa saa vaarautua ja että Pos-
4984: ottamatta erityislaitoksia ja kotona tapahtuvaa     tin tehtäviin ei kuulu keräyslippaiden valvonta
4985: äänestystä.                                         eikä muukaan keräykseen liittyvä toiminta.
4986:    Toimitetussa presidentinvaalissa oli suurin          Näiden säännösten, määräysten, lupaehtojen
4987: osa yleisistä ennakkoäänestyspaikoista koti-        ja ohjeiden pohjalta vaalitoimitsijan on harkitta-
4988: maassa Suomen Posti Oy:n toimipaikkoja. Lisäk-      va, miten keräystoiminta tarkoituksenmukaisim-
4989: si ennakkoäänestyspaikkoina oli muun muassa         min tulee ennakkoäänestyspostissa järjestää.
4990: kunnanvirastoja ja kirjastoja. Posti antoi ennak-   Tässä harkinnassa vaalitoimitsija voi päätyä
4991: koäänestysposteille näille toimittamassaan kir-     myös siihen, että hänen vastuullaan oleva ennak-
4992: 
4993: 
4994: 2
4995: Ministerin vastaus                                            KK 22/2000 vp -       Raimo Vistbacka /ps
4996: 
4997: 
4998: 
4999: koäänestysposti ei ole keräystoiminnan järjestä-       vaalitoimitsijan valtuuksiensa puitteissa anta-
5000: miseen sovelias. Vaalitoimitsijan harkinnan läh-       mien määräysten mukaisesti.
5001: tökohtana tulee tällöin olla se, että hänen pää-           Valittaessa tulevissa kunnallisvaaleissa niitä
5002: asiallinen tehtävänsä on huolehtia siitä, että         paikkoja, jotka toimivat kotimaassa yleisinä en-
5003: äänestäminen ennakkoäänestyspaikassa sujuu             nakkoäänestyspaikkoina, oikeusministeriö har-
5004: häiriöttä.                                             kitsee tarkoin niiden soveltuvuutta tähän tehtä-
5005:    Mitä juuri toimitetun presidentinvaalin yhtey-      vään. Soveltuvuusharkinnassa otetaan huomioon
5006: dessä järjestettyyn rahankeräykseen tulee, ovat        myös se, miten ennakkoäänestyspaikan tavan-
5007: sekä luvan saajat että Suomen Posti Oy oikeus-         omaiset palvelut voidaan ennakkoäänestysaika-
5008: ministeriön saaman selvityksen mukaan olleet           na hoitaa niin, että ne eivät häiritse vaalitoimitus-
5009: puolin ja toisin yleisesti ottaen tyytyväisiä ke-      ta. Tämän harkinnan yhteydessä selvinnee myös
5010: räysjärjestelyihin. Siltä osin kuin keräystä joissa-   suunnitellun ennakkoäänestyspaikan soveltu-
5011: kin tapauksissa poikkeuksellisesti ei ole voitu        vuus jo tavanomaiseksi muodostuneeseen rahan-
5012: sallia, tämä on tapahtunut keräysluvan ehtojen ja      keräyksen järjestämiseen.
5013: 
5014: 
5015: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
5016: 
5017:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
5018: 
5019: 
5020: 
5021: 
5022:                                                                                                           3
5023: KK 22/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                 Ministerns svar
5024: 
5025: 
5026: 
5027: 
5028: Tili riksdagens talman
5029: 
5030: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       som fungerade som förhandsröstningsställen an-
5031: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       visningar om hur insamlingen skulle ordnas och
5032: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      uttryckte en förhoppning om att de skulle förhål-
5033: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            la sig positivt till insamlingen.
5034: spörsmål SS 22/2000 rd:                                   Enligt vallagen skall röstningen på ett allmänt
5035:                                                       förhandsröstningsställe ordnas så att valhemlig-
5036:        ir regeringen medveten om att man vid          heten bevaras. Valförrättaren skall se tili att ord-
5037:        förhandsröstningsställena på många or-         ningen på förhandsröstningsstället är oklander-
5038:         ter inte har kunnat genomföra någon           lig och att valförrättningen är fri från stömingar.
5039:        valinsamling med vaga hänvisningar tili        De närvarande skall iaktta de föreskrifter som
5040:        problem med utrymmena och                      valförrättaren anser det nödvändigt att meddela
5041:                                                       för upprätthållande av ordningen och för tryg-
5042:        har regeringenför avsikt att vidta åtgär-      gande av en stömingsfri röstning. Om störningar
5043:        der för att också denna omständighet           förekommer, är det valförrättarens sak att ingri-
5044:        skall beaktas när förhandsröstningsstäl-       pa.
5045:        lena utses?                                        Enligt länsstyrelsens tillståndsvillkor skall
5046: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       den som fått tillstånd till en penninginsamling
5047: föra följande:                                        sköta de arrangemang som hänför sig till insam-
5048:                                                       lingen så att valmyndigheterna över huvud taget
5049: På traditionellt sätt ordnades också i samband        inte behöver delta i insamlingsarbetet. lnsam-
5050: med presidentvalet nyligen med behörigt till-         lingen får inte heller störa valet.
5051: stånd en penninginsamling för välgörande ända-           1 sitt brev till de kontor som är förhandsröst-
5052: mål. Länsstyrelsen i Södra Finlands län hade he-      ningsställen ger Posten anvisningar om hur in-
5053: vitjat en sammanslutning bestående av flera han-      samlingen skall ordnas vid kontoren. Enligt an-
5054: dikapp- och folkhälsoorganisationer som bedri-        visningama skall man om möjligt försöka ordna
5055: ver allmännyttig verksamhet tillstånd till insam-     ett insamlingsställe för insamlaren i kundlokaler-
5056: lingen. Enligt tillståndsbeslutet får organisatio-    na på förhandsröstningskontoret för den tid för-
5057: nerna dessutom samla in pengar också vid det          handsröstningen pågår. Beslutet fattas enligt an-
5058: kommunalval som förrättas hösten 2000. Enligt         visningarna alltid av postkontoret i fråga med be-
5059: beslutet får pengar vid båda valen samlas in på       aktande av de lokala förhållandena. 1 anvisning-
5060: alla röstnings- och förhandsröstningsställen, med     arna betonas särskilt att valhemligheten under
5061: undantag av specialanstalter och röstning som         inga omständigheter får äventyras, och att det
5062: ordnas hemma hos röstande.                            inte hör tili Postens uppgifter att övervaka var-
5063:    1 presidentvalet var största delen av de allmän-   ken insamlingsbössoma eller den övriga verk-
5064: na förhandsröstningsställena inom landet Posten       samheten i anslutning till insamlingen.
5065: i Finland Ab:s kontor. Dessutom fungerade bl.a.          Utgående från dessa bestämmelser, föreskrif-
5066: kommunkanslier och bibliotek som förhandsröst-        ter, tillståndsvillkor och anvisningar skall valför-
5067: ningsställen. Posten gav i ett brev de postkontor     rättaren överväga hur insamlingsverksamheten
5068: 
5069: 
5070: 4
5071: Ministems svar                                              KK 22/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
5072: 
5073: 
5074: på förhandsröstningskontoret kan ordnas så än-        ensstämmelse med villkoren i insamlingstillstån-
5075: damålsenligt som möjligt. Valförrättaren kan då       det och de föreskrifter som valförrättaren medde-
5076: också komma fram till att det förhandsröstnings-      lat inom ramen för sina befogenheter.
5077: kontor som han eller hon ansvarar för inte läm-          När de platser som skall vara allmänna för-
5078: par sig för insamlingsverksamhet. Valförrättaren      handsröstningsställen i Finland vid det komman-
5079: skall härvid grunda sitt beslut på att det är hans    de kommunalvalet utses, kommer justitieministe-
5080: eller hennes huvudsakliga uppgift att se till att     riet att noga överväga deras lämplighet för ända-
5081: röstningen på förhandsröstningsstället kan för-       målet. Vid bedömningen av lämpligheten beak-
5082: rättas utan stömingar.                                tas också hur den normala servicen vid förhands-
5083:    När det gäller penninginsamlingen i samband        röstningsstället under den tid förhandsröstning-
5084: med presidentvalet nyligen har, enligt de upplys-     en pågår kan skötas så att valförrättningen inte
5085: ningar som justitieministeriet erhållit, såväl de     störs. Vid denna bedömning torde det också
5086: som beviljats tillstånd som Posten i FinlandAbi       framgå om ett planerat förhandsröstningsställe är
5087: stort sett varit nöjda med arrangemangen vid in-      lämpligt för ordnande av den redan traditionella
5088: samlingen. 1 de fall när man undantagsvis inte har    penninginsamlingen.
5089: kunnat tillåta insamlingen, har detta skett i över-
5090: 
5091: 
5092: Helsingfors den 23 februari 2000
5093: 
5094:     Justitieminister Johannes Koskinen
5095: 
5096: 
5097: 
5098: 
5099:                                                                                                      5
5100:                                                            KK 23/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk ym.
5101: 
5102: 
5103: 
5104: 
5105:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 23/2000 vp
5106: 
5107:                                                Luhangan kunnan Onkisalon saaren tieyhteys
5108: 
5109: 
5110: 
5111: 
5112: Eduskunnan puhemiehelle
5113: 
5114: Valtioneuvosto antoi 19.6.1996 luvan Luhangan           että neljä ja puolisataa kansalaista allekirjoitti
5115: kunnan Onkisalon saaressa olevaan Kiviniemen            vetoomuksen näihin asukkaisiin kohdistetun sor-
5116: tilaan RN:o 1:137 kuuluvan määräalan ja yksi-           ron, syrjinnän ja ihmisoikeuksien loukkausten lo-
5117: tyistietoimituksessa N: o 118965-8 perustetun tie-      pettamiseksi. Tämä vetoomus on nyt toimitettu
5118: oikeuden lunastamiseksi valtiolle luonnonsuoje-         Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle. Myös Ih-
5119: lutarkoituksiin siitäkin huolimatta, että Pohjois-      misoikeusliitto on kiinnittänyt huomiota tähän
5120: Suomen maaoikeus oli 31.8.1994 antamanaan               ihmisoikeusloukkaukseen.
5121: tuomiolla tämän tieoikeuden vahvistanut ja kor-            Mikäli tämä tieyhteys, jonka kaikki sitä käsi-
5122: kein oikeus sen 6.3.1996 antamallaan tuomiolla          telleet tuomioistuimet olivat lainvoimaisesti rat-
5123: pysyttänyt voimassa.                                    kaisseet, olisi saatu rakentaa, Onkisalon asuk-
5124:    Tällä valtioneuvoston päätöksellä ja sitä edel-      kaat olisivat olleet tieyhteydessä mantereelle jo
5125: täneenä toimenpidekiellolla vaarannettiin ihmis-        yli viiden vuoden ajan ja saaneet nauttia kaikkia
5126: henkiä ja loukattiin törkeästi tieyhteyttä vailla       niitä perus- ja ihmisoikeuksia, joita muutkin kan-
5127: olevalla saarella asuvien ihmisten perus- ja ih-        salaiset sekä tuntea itsensä yhdenvertaiseksi kan-
5128: misoikeuksia estämällä heiltä heidän ihmisarvoi-        sataiseksi tässä maassa.
5129: sen elämisen ja yleisen edun kannalta tärkeän tie-         Hallitusta on pyydetty ilmoittamaan se lain-
5130: yhteyden rakentaminen mantereelle. Näillä toi-          kohta, joka oikeuttaa vaarantamaan ihmishengen
5131: menpiteillä valtio tietoisesti riisti vapauden ja on    ja loukkaamaan Onkisalon asukkaiden perus- ja
5132: ylläpitänyt tätä vapaudenriistoa aina tähän saak-       ihmisoikeuksia sekä aiheuttamaan heille mittaa-
5133: ka Onkisalon saaren asukkaiden kohdalla joka            mattomia kärsimyksiä. Tätä lainkohtaa ei ole
5134: syksy ja kevät useiden viikkojen ajaksi venynei-        voitu hallituksen puolesta ilmoittaa, joten lakia ja
5135: nä kelirikkoaikoina. Vähintä, mitä valtion olisi        oikeutta kunnioittamaan tottunut kansalainen ei
5136: tullut tehdä, olisi ollut järjestää ainakin kelirikon   voi tulla muuhun tulokseen kuin että Onkisalon
5137: ajaksi näille saaren asukkaille tältä tieyhteyttä ja    asukkaat ovat joutuneet valtiovallan taholta mie-
5138: kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluja sekä           livallan uhreiksi.
5139: kauppaliikettä vailla olevalta saarelta kuljetus           Joutuessaan taas elämään heikkojen jäiden
5140: mantereella olevaan tieverkostoon, jonka varas-         täydellisesti eristämällä saarellaan useiden viik-
5141: sa tänä päivänä miltei kaikki kansalaisen perus-        kojen ajan Onkisalon asukkaat esittivät ympäris-
5142: ja ihmisoikeudet lepäävät.                          ·   töministeri Satu Hassille nöyrän ja ystävällisen
5143:    Tämä lainvoimaisilla tuomioilla vahvistet-           kutsun tulla paikan päälle toteamaan heidän kär-
5144: tuun tieoikeuteen kohdistettu lunastuslupa, jolla       simyksensä ja haitat, jotka heille on ilman hei-
5145: estettiin jo aloitetun tieyhteyden rakentaminen,        dän omaa syytään aiheutettu. He pyysivät myös,
5146: herätti Onkisalon saaren asukkaiden elinolot hy-        että ministeri selvittäisi heille, mitkä ovat niin
5147: vin tuntevien kansalaisten oikeudentunnon niin,         kalliita arvoja, että heidän on alistuttava henken-
5148: 
5149:                                                                                                    Versio 2.0
5150: KK 23/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk ym.
5151: 
5152: 
5153: sä vaarantamiseen ja epäinhimillisiin kärsimyk-      Puuttuuko Suomen valtio vain muiden
5154: siin. Tähän kutsuun ovat sittemmin yhtyneet Lu-      valtioiden taholta tapahtuviin ihmisoi-
5155: hangan kunta ja seurakunta ministerille lähettä-     keusloukkauksiin, mutta vaikenee visus-
5156: missä kirjeissään, mutta turhaan.                    ti sen taholta omiin kansalaisiinsa koh-
5157:    Onkisalon asukkaiden vaikean aseman hyvin         distuneisiin    ihmisoikeusloukkauksiin,
5158: tuntevien kansalaisten keskuudessa on syystäkin      kuten Onkisalon asukkaiden kohdalla on
5159: syntynyt käsitys, että missään muussa EU:n jä-       tapahtunut, ja mikäli hallitus aikoo ot-
5160: senvaltiossa kansalaiset eivät voi joutua vastaa-    taa huomioon myös sen omiin kansalai-
5161: vanlaisen mielivallan sekä perus- ja ihmisoi-        siin kohdistetun mielivallan ja ihmisoi-
5162: keuksien loukkausten uhreiksi kuin Onkisalon         keuksien loukkaukset,
5163: asukkaat ovat joutuneet Suomessa.
5164:                                                      miten hallitus aikoo lopettaa Onkisalon
5165: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   asukkaisiin kohdistetun mielivallan ja
5166: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-       ihmisoikeuksien loukkaukset sekä kor-
5167: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-      vata heille niistä aiheutetut kärsimykset
5168: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              ja haitat?
5169: 
5170: 
5171: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
5172: 
5173:     Lauri Oinonen /kesk
5174:     Seppo Lahtela /kesk
5175: 
5176: 
5177: 
5178: 
5179: 2
5180: Ministerin vastaus                                   KK 23/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
5181: 
5182: 
5183: 
5184: 
5185: Eduskunnan puhemiehelle
5186: 
5187: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
5188: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      seuraavaa:
5189: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
5190: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-   Kiinteän tieyhteyden saaminen Onkisalon saa-
5191: sen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      reen, johon väitetyt ihmisoikeuksien loukkauk-
5192: myksen KK 23/2000 vp:                              sia koskevat näkökohdat liittyvät, on mahdollis-
5193:                                                    ta suunnitella linjattavaksi muualta kuin lunas-
5194:       Puuttuuko Suomen valtio vain muiden          tuksen kohteena olevan Kiviniemen alueen kaut-
5195:       valtioiden taholta tapahtuviin ihmisoi-      ta. Onkisalon tiekunta ei kuitenkaan ole pannut
5196:       keusloukkauksiin, mutta vaikenee visus-      vireille toimitusta vaihtoehtoisen tielinjauksen
5197:       ti sen taholta omiin kansalaisiinsa koh-     määrittämiseksi, vaan on jatkuvasti katsonut, että
5198:       distuneisiin    ihmisoikeusloukkauksiin,     tie tulisi rakentaa vain ja ainoastaan perustetta-
5199:       kuten Onkisalon asukkaiden kohdalla on       van Kiviniemen luonnonsuojelualueen kautta
5200:       tapahtunut, ja mikäli hallitus aikoo ot-     kulkevaksi. Valtion puolelta ei sinänsä ole ollut
5201:       taa huomioon myös sen omiin kansalai-        estettä sille, että pysyvä tieyhteys Onkisaloon
5202:       siin kohdistetun mielivallan ja ihmisoi-     johdetaan muualta kuin Kiviniemen kautta. Val-
5203:       keuksien loukkaukset,                        tio on myös aikanaan ollut valmis korvaamaan
5204:                                                    tien rakentamisesta aiheutuvat lisäkustannukset.
5205:       miten hallitus aikoo lopettaa Onkisalon         Onkisalon tieyhteyttä koskeva asia näyttää
5206:       asukkaisiin kohdistetun mielivallan ja       saatetun myös Euroopan ihmisoikeustoimikun-
5207:       ihmisoikeuksien loukkaukset sekä kor-        nan käsiteltäväksi. Toimikunta, ja viime kädessä
5208:       vata heille niistä aiheutetut kärsimykset    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ratkaisevat
5209:       ja haitat?                                   sen, onko ihmisoikeussopimuksen vastaisia louk-
5210:                                                    kauksia asiassa mahdollisesti tapahtunut.
5211: 
5212: 
5213: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
5214: 
5215:     Ympäristöministeri Satu Hassi
5216: 
5217: 
5218: 
5219: 
5220:                                                                                                    3
5221: KK 23/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk ym.                                             Ministerns svar
5222: 
5223: 
5224: 
5225: 
5226: Tili riksdagens talman
5227: 
5228: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
5229: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     föra följande:
5230: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-
5231: ri Oinonen /cent m.fl. undertecknade skriftliga     Det är möjligt att dra upp linjen för en fast väg-
5232: spörsmål SS 23/2000 rd:                             förbindelse till ön Onkisalo, till viiken de påståd-
5233:                                                     da kränkningama av de mänskliga rättighetema
5234:                                                     hänför sig, över andra områden än Kiviniemiom-
5235:       ir det så att finska staten enbart ingri-
5236:                                                     rådet som skall inlösas till staten som natur-
5237:       per i kränkningar av de mänsk~iga
5238:                                                     skyddsområde. Onkisalo väglag har dock inte in-
5239:       rättigheterna i andra stater me~. t1g~r       lett någon förrättning för att bestämma en alter-
5240:       stilla om de kränkningar av de manskll-
5241:                                                     nativ vägdragning utan har hela tiden ansett att
5242:       ga rättigheterna son: den begår ':!ot.sinoa   vägen bör anläggas enbart och uteslutande över
5243:       egna medborgare, sa som har hant lfra-
5244:                                                     Kiviniemi. Från statens sida har det i sig inte fö-
5245:       ga om invånarna i Onkisalo, och om re-
5246:                                                     relegat något hinder för att den permanenta väg-
5247:       geringen också ämnar beakta de: god-
5248:                                                     förbindelsen tili Onkisalo dras annorstädes än ge-
5249:       tvcke och de kränkningar som begas mot
5250:                                                     nom Kiviniemi. Staten har också i tiden varit
5251:       dess egna medborgare,
5252:                                                     redo att betala de tilläggskostnader som anlägg-
5253:                                                     ningen av vägen orsakar.                   .      .
5254:       hur avser regeringen att göra slut på det
5255:                                                        Det verkar som om vägförbindelsen tili Onki-
5256:       godtycke med vilket invånarna i Onkisa-
5257:                                                     salo också hade förts till behandling i den euro-
5258:       lo bemötts samt 1.:-ränkningarna av deras
5259:                                                     peiska kommissionen för mänskliga rättigh~ter.
5260:       mänskliga rättigheter och ersätta dem
5261:                                                     Denna kommission och i sista hand europetska
5262:       för de lidanden och o/ägenheter de orsa-
5263:                                                     domstolen för mänskliga rättigheter avgör huru-
5264:       kats därav?
5265:                                                     vida kränkningar mot konventionen om mänskli-
5266:                                                     ga rättigheter eventuellt skett i samband med
5267:                                                     denna sak.
5268: 
5269: 
5270: 
5271: Helsingfors den 7 mars 2000
5272: 
5273:     Miljöminister Satu Hassi
5274: 
5275: 
5276: 
5277: 
5278: 4
5279:                                                        KK 24/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
5280: 
5281: 
5282: 
5283: 
5284:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 24/2000 vp
5285: 
5286:                                             Paluumuuttajien eläkkeiden verotus
5287: 
5288: 
5289: 
5290: 
5291: Eduskunnan puhemiehelle
5292: 
5293: Ruotsista Suomeen muuttavien eläketulojen ve-        len muuttaminen Ruotsista Suomeen johtaa
5294: rotus on ollut lukuisten eduskuntakyselyjen ai-      yleensä verotuksen kiristymiseen, toisinaan hy-
5295: heena. Valtiovarainministeriössä laadituissa vas-    vin tuntuvaankin. Paluumuuttajat kokevat tämän
5296: tauksissa on kuitenkin kerta toisensa jälkeen tor-   epäoikeudenmukaiseksi, samoin kuin sen, että
5297: juttu lainsäädännön korjaamisen vaatimus. To-        Suomesta maksettavaan eläkkeeseen voi kohdis-
5298: sin vuonna 1997 tuloverolakiin lisätty uusi katto-   tua huomattavasti ankarampi vero kuin normaa-
5299: säännös, lain 136 §:n 3 momentti, hieman korjaa      listi Suomessa asuvien eläkkeisiin. Nämä seikat
5300: tilannetta ja lieventää ns. kaksoisverotusta.        ovat pidäkkeinä Suomeen muuttamiselle. Joiden-
5301:     Kun nykyistä lainsäädäntöä on puolustettu, on    kin arvioiden mukaan potentiaalisia paluumuut-
5302: vedottu pohjoismaisen verosopimuksen anta-           tajia olisi jopa useita tuhansia.
5303: maan mahdollisuuteen sisällyttää Ruotsista saa-         Eräät verojärjestelmän piirteet ja muutokset
5304: tu eläketulo verotusperusteeseen Suomessa,           murentavat myös pohjaa vaatimukselta, että
5305: vaikka sopimuksen perussäännön mukaan eläk-          Ruotsista saatava eläke olisi otettava huomioon
5306: keitä verotetaan vain maksajavaltiossa. On myös      progressiota kiristävänä tekijänä Suomessa. Kun
5307: tiukasti puolustettu sairausvakuutusmaksun eril-     pääomatulot on irrotettu progressiivisesta tulove-
5308: lisyyttä muusta verojärjestelmästä ja katsottu,      rotuksesta, progressio ei enää toteudu pääomatu-
5309: että tämän vuoksi sairausvakuutusmaksua ei voi       lojen kohdalla, olivatpa tulot Suomesta tai ulko-
5310: ottaa huomioon kaksinkertaista verotusta lieven-     mailta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tai yh-
5311: tävässä menettelyssä, ts. progressioehtoisessa       denvertaisuus ei toteudu eri tulolajien kohdalla,
5312: vapautusmenetelmässä, ja tuloverolain 136 §:n 3      joten vaatimuksella, että ulkomailta saatavat elä-
5313: momentissa. Näin ollen myös eläkeläisten yli-        ketulot on otettava huomioon progressiota kiris-
5314: määräinen sairausvakuutusmaksu kohdistuu             tävänä seikkana, ei ole yhtä vahvaa pohjaa kuin
5315: Ruotsista saatuun eläkkeeseen täysimääräisesti.      aikaisemmin.
5316:     Paluumuuttajien verotusta koskevassa keskus-        On myös huomattava, että tuloverolain
5317: telussa viranomaiset eivät ole olleet halukkaita      136 §:n 1 momentin kattosäännössä sairausva-
5318: katsomaan tilannetta paluumuuttajien näkökul-        kuutusmaksu otetaan huomioon yhtenä verona
5319: masta, vaan lähinnä on tyydytty vertaamaan hei-      muiden rinnalla. Toisin sanoen sairausvakuutus-
5320: dän asemaansa muihin Suomessa asuviin eläke-         maksu otetaan huomioon, kun maksuunpantujen
5321: läisiin. On katsottu, että tämän vuoksi on oikein,   verojen osuus tulosta rajoitetaan 70 prosenttiin.
5322: että Ruotsista saatava eläke vaikuttaa veroprog-     Tämä säädös rajaa suurituloisten tai suurten
5323: ressioon Suomessa.                                   omaisuuksien omistajien verorasitusta, mutta ul-
5324:     Paluumuuttajien kannalta olennaista on kui-      komailta saatavia eläketuloja koskevassa katto-
5325: tenkin se, että Ruotsi ei toteuta samankaltaista     säännössä sairausvakuutusmaksua ei oteta huo-
5326: "kaksinkertaista" verotusta kuin Suomi. Näin ol-     mioon.
5327: 
5328:                                                                                               Versio 2.0
5329: KK 24/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
5330: 
5331: 
5332:    Ruotsissa asuvat eläkkeensaajat ovat aikoi-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5333: naan lähteneet Suomesta Ruotsiin työttömyyttä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5334: pakoon. He ymmärrettävästi odottavat, että hei-
5335: dän alkuperäisen kotimaansa lainsäädäntö ei                Onko hallitus valmis tarkastelemaan
5336: asettaisi esteitä paluumuutolle ja että he olisivat        Ruotsista Suomeen tulevien paluumuut-
5337: tervetulleita takaisin.                                    tajien eläkkeiden verotusta avarammin
5338:                                                            paluumuuttajien näkökulmasta ja ryhty-
5339: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-         mään tältä pohjin toimiin verotuksen
5340: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-          korjaamiseksi ja ns. kaksoisverotuksen
5341:                                                            poistamiseksi?
5342: 
5343: 
5344: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
5345: 
5346:     Esko-Juhani Tennilä /vas
5347: 
5348: 
5349: 
5350: 
5351: 2
5352: Ministerin vastaus                                      KK 24/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
5353: 
5354: 
5355: 
5356: 
5357: Eduskunnan puhemiehelle
5358: 
5359: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           masta. Koska progressioehto merkitsee verovel-
5360: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vollisen kokonaisansiotulojen mukaisen maksu-
5361: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kyvyn eli suuremman kokonaisuuden huomioon
5362: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-       ottamista, on johdonmukaista, että myös silloin
5363: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kun lasketaan verovelvollisen osalta toteutunut
5364: myksen KK 24/2000 vp:                                 verokanta, otetaan huomioon suurempi kokonai-
5365:                                                       suus, eli kaikki verovelvollisen eläketulot eikä
5366:       Onko hallitus valmis tarkastelemaan             vain Suomesta saatu eläketulo.
5367:       Ruotsista Suomeen tulevien paluumuut-               Voimassa olevan tuloverolain mukaan prog-
5368:       tajien eläkkeiden verotusta avarammin           ressioehto koskee käytännössä vain ansiotuloja.
5369:       paluumuuttajien näkökulmasta ja ryhty-          Progressioehdon soveltamisalan ulkopuolelle
5370:       mään tältä pohjalta toimiin verotuksen          jäävän pääomatulon verokohtelulla ei sen vuoksi
5371:       korjaamiseksi ja ns. kaksoisverotuksen          ole merkitystä progressioehdon kannalta.
5372:       poistamiseksi?                                      Tuloverolain        136 §:n        muutoksella
5373:                                                       (707/1997), jota sovellettiin ensimmäisen kerran
5374: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vuodelta 1997 toimitetussa verotuksessa, Suomi
5375: ti seuraavaa:                                         luopui osasta veroaan, jos pienituloisen paluu-
5376:                                                       muuttajan kokonaisverorasitus muodostui suu-
5377:    Pohjoismaisessa verosopimuksessa (SopS             remmaksi kuin yhtä suuren tulon pelkästään Suo-
5378: 26/1997) annetaan Ruotsille yksinomainen oi-          mesta saavan kokonaisverorasitus. Tämä katsot-
5379: keus verottaa Suomessa asuvan henkilön Ruot-          tiin kohtuulliseksi, vaikka tilanne johtuikin Ruot-
5380: sista saamasta eläkkeestä ja siten samalla kielle-    sin verotuksen korkeammasta tasosta. Lainmuu-
5381: tään eläkkeen verottaminen Suomessa. Paluu-           toksella poistettiin suuri osa niistä tapauksista,
5382: muuttajan Ruotsista saamasta eläkkeestä makse-        jossa paluumuuttajan kokonaisverorasitus olisi
5383: taan tuloveroa vain Ruotsissa, eikä paluumuutta-      muodostunut suuremmaksi kuin yhtä suuren tu-
5384: ja joudu ns. kaksoisverotuksen kohteeksi.             lon pelkästään Suomesta saavan kokonaisvero-
5385:     Verovelvollisen veronmaksukyky ansiotulos-        rasitus. Sen jälkeen on esiintynyt yksittäisiä ta-
5386: ta maksettavan veron osalta määräytyy verovel-        pauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläketuloa
5387: vollisen kokonaisansiotulon mukaan. On johdon-        saava on ollut kokonaisverorasituksen osalta
5388: mukaista, että veronmaksukykyä määritettäessä         epäedullisemmassa asemassa kuin vastaavan ko-
5389: otetaan huomioon myös ulkomailta saatu ansio-         konaistulon pelkästään Suomesta saava. Tapauk-
5390: tulo ja siis myös ulkomailta saatu eläketulo. Mi-     sissa on yleensä ollut kysymys henkilöistä, joille
5391: käli näin ei meneteltäisi, suosittaisiin yhtä vero-   tuloverolain 136 §:n mukaisen alennuksen jäl-
5392: velvollisryhmää muiden kustannuksella. Asiassa        keen ei lainkaan maksuunpanna Suomen tulove-
5393: on siis mitä suurimmassa määrin kysymys vero-         roja, joten korkea kokonaisverorasitus johtuu sil-
5394: velvollisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden to-      loin pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta.
5395: teuttamisesta. Nämä samat progressioehdon so-         Tätä Ruotsin verotusta Suomi ei enää ole voinut
5396: veltamista puoltavat perustelut soveltuvat myös       lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella
5397: silloin, kun asiaa tarkastellaan kysyjän näkökul-     on verotuksen kohtuullistamiseksi.
5398:                                                                                                        3
5399: KK 24/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                               Ministerin vastaus
5400: 
5401: 
5402:    Se, että Ruotsi ei toteuta kysymyksessä tarkoi-     enintään voidaan tulo- ja varallisuusveroa ja sai-
5403: tettua "kaksinkertaista" verotusta, on luonnolli-      rausvakuutusmaksua kantaa, on johdonmukais-
5404: sesti Ruotsin itsenäisesti päätettävissä oleva asia,   ta, että verot ja maksut otetaan huomioon mah-
5405: johon Suomi ei voi puuttua.                            dollisimman laajalti. Säännöksen 3 momentissa
5406:    Sairausvakuutusmaksu on veroihin nähden             taas on tarkoituksena asettaa ulkomailta eläketu-
5407: erillinen maksu. Tuloverolain 136 §:n l momen-         loa saavat verotuksellisesti samaan asemaan kuin
5408: tissa eli verotuksen kattosäännössä sairausvakuu-      Suomesta kaiken eläketulonsa saavat eli keven-
5409: tusmaksu on kuitenkin rinnastettu veroihin mai-        tää ulkomailta eläketuloa saavien verotusta.
5410: nitsemaHa se omalla nimellään maksuna, joka on         Säännösten tavoitteet ovat erilaiset, mikä selittää
5411: otettava huomioon laskettaessa niitä ansio- ja         sen, että sairausvakuutusmaksua kohdellaan eri
5412: pääomatulon yhteismäärästä määrättäviä veroja          tavalla.
5413: ja maksuja, jotka verovelvollinen enintään jou-           Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä
5414: tuu maksamaan. Koska säännöksellä on tarkoi-           ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja
5415: tus rajoittaa sitä, miten paljon verovelvolliselta     Tennilän tarkoittamassa asiassa.
5416: 
5417: 
5418: 
5419: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
5420: 
5421:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
5422: 
5423: 
5424: 
5425: 
5426: 4
5427: Ministems svar                                         KK 24/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
5428: 
5429: 
5430: 
5431: 
5432: Tili riksdagens talman
5433: 
5434: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      gan granskas ur spörsmålsställarens synvinkel.
5435: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      Eftersom progressionsförbehållet innebär att den
5436: statsrådet översänt följande av riksdagsman          skattskyldiges skattebetalningsförmåga baserad
5437: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-     på de totala förvärvsinkomstema, dvs. den större
5438: liga spörsmål SS 24/2000 rd:                         helheten, beaktas, är det logiskt att den större hel-
5439:                                                      heten, dvs. den skattskyldiges totala pensionsin-
5440:       ir regeringen beredd att granska be-           komster och inte bara pensionsinkomsten från
5441:       skattningen av pensionen för de perso-         Finland, beaktas också då den faktiska skattesat-
5442:        ner som jlyttar tilihaka fi·ån Sverige tili   sen för den skattskyldige beräknas.
5443:       Finland på ett mera vidsynt sätt ur åter-          Enligt den gällande inkomstskattelagen gäller
5444:       jlyttarnas perspektiv och från denna ut-       progressionsförbehållet i praktiken endast för-
5445:       gångspunkt vidta åtgärder för att korri-       värvsinkomst. Den skattemässiga behandlingen
5446:       gera beskattningen och avlägsna s.k.           av kapitalinkomst som inte faller inom tillämp-
5447:       dubbelbeskattning?                             ningsområdet för progressionsförbehållet har
5448:                                                      därför ingen betydelse med tanke på progres-
5449: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sionsförbehållet.
5450: föra följande:                                          Efter ändringen av 136 § inkomstskattelagen
5451: 1 avtalet mellan de nordiska ländema för att und-    (24. 7.1997 /707), som första gången tillämpades i
5452: vika dubbelbeskattning (FördrS 26/1997) ges          fråga om beskattningen för 1997, avstod Finland
5453: Sverigeden uteslutande beskattningsrätten sam-       från en del av sin skatt i situationer där den totala
5454: tidigt som beskattning i Finland förbjuds. En per-   skattebördan för en återflyttare med små inkom-
5455: son som flyttat tillbaka från Sverige till Finland   ster skulle bli större än den totala skattebördan
5456: betalar inkomstskatt på sin pension från Sverige     för en person med lika stora inkomster enbart
5457: enbart i Sverige och är inte föremål för s.k. dub-   från Finland. Detta ansågs vara skäligt, även om
5458: belbeskattning.                                      situationen uppstod på grund av en strängare be-
5459:    Den skattskyldiges skattebetalningsförmåga        skattning i Sverige än i vårt land. Genom lagänd-
5460: bestäms när det gäller den skatt som betalas på      ringen avlägsnades en stor del av de fall där skat-
5461: förvärvsinkomst enligt den skattskyldiges totala     tebördan för en återflyttare hade blivit större än
5462: förvärvsinkomster. Det är konsekvent att vid be-     den totala skattebördan för en person med lika
5463: stämningen av skattebetalningsförmågan också         stora inkomster enbart från Finland. Efter lag-
5464: beakta förvärvsinkomst från utlandet och där-        ändringen har det förekommit enstaka fall där en
5465: med också pensionsinkomst från utlandet. Utan        person med pensionsinkomster från både Sverige
5466: detta förfarande skulle en grupp skattskyldiga       och Finland i fråga om den totala skattebördan
5467: gynnas på bekostnad av de andra. Det är alltså i     har hamnat i en ofördelaktigare situation än om
5468: högsta grad fråga om att genomföra principen om      den skattskyldige hade haft lika stor total in-
5469: likställdhet och jämlikhet mellan de skattskyldi-    komst enbart i Finland. 1 dessa fall har det i all-
5470: ga. Samma motivering som talar för tillämpning       mänhet varit fråga om personer hos vilka det ef-
5471: av progressionsförbehållet gäller också då frå-      ter den sänkning som anges i 136 § inkomstskat-
5472: 
5473: 
5474:                                                                                                         5
5475: KK 24/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas                                                 Ministerns svar
5476: 
5477: 
5478: telagen inte alls uppbärs någon inkomstskatt i       och kapitalinkomsterna, och som den skattskyl-
5479: Finland, varvid ofördelaktigheten i fråga om den     dige högst skall betala. Eftersom avsikten med
5480: totala skattebördan har berott enbart på den hög-    bestämmelsen är att begränsa den inkomst- och
5481: re beskattningen i Sverige. Finland har i det ske-   förmögenhetsskatt och den sjukförsäkringspre-
5482: det inte kunnat mildra beskattningen i Sverige       mie som högst kan uppbäras av den skattskyldi-
5483: med de medel som Finland förfogar över för att       ge, är det logiskt att skatter och avgifter beaktas
5484: göra beskattningen skälig.                           så omfattande som möjligt. Avsikten med para-
5485:    Det faktum att Sverige inte tillämpar den         grafens 3 mom. däremot är att personer som har
5486: "dubbla" beskattning som avses i spörsmålet är       pensionsinkomster i utlandet skall ha samma
5487: naturligtvis en fråga som Sverige beslutar om        ställning när det gäller beskattningen som perso-
5488: självständigt, och som Finland inte kan ingripa i.   ner med sin pensionsinkomst enbart i Finland,
5489:    Sjukförsäkringspremien är i förhållande tili      dvs. att lindra beskattningen för personer som har
5490: skatterna en särskild avgift. 1 136 § 1 mom. in-     pensionsinkomster i utlandet. Bestämmelserna
5491: komstskattelagen, dvs. i bestämmelsen om be-         har olika syften, vilket förklarar varför sjukför-
5492: skattningens övre gräns, har sjukförsäkringspre-     säkringspremien behandlas på olika sätt i dem.
5493: mien dock jämställts med skatter genom att den          Med stöd av vad som anförts ovan anser sig re-
5494: uttryckligen närnns som en avgift som skall beak-    geringen inte föranledd att vidta ytterligare åtgär-
5495: tas vid kalkyleringen av de skatter och avgifter     der i den fråga som riksdagsledamot Tennilä av-
5496: som fastställs utgående från de totala förvärvs-     ser.
5497: 
5498: 
5499: 
5500: Helsingfors den 3 mars 2000
5501: 
5502:     Minister Suvi-Anne Siimes
5503: 
5504: 
5505: 
5506: 
5507: 6
5508:                                                                KK 25/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
5509: 
5510: 
5511: 
5512: 
5513:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 25/2000 vp
5514: 
5515:                                                Maatalouden varoibio kuuluvien arvopaperien
5516:                                                luovutusvoittojen verotus
5517: 
5518: 
5519: 
5520: 
5521: Eduskunnan puhemiehelle
5522: 
5523: Tuloverojärjestelmän tavoitteena on kaikkien             rit ovat tuotantoa jalostavan yhtiön osakkeita ja
5524: kansalaisten tasapuolinen kohtelu. Lainsäädän-          kyseinen tuotanto on lopetettu vuosia aikaisem-
5525: nössä on kuitenkin kohtia, jotka johtavat veron-        min, on kyseenalaista, kuuluvatko arvopaperit
5526: maksajien kohdalla kohtuuttomiin veroseuraa-             enää maatalouden varoihin vai maatalousyrittä-
5527: muksiin. Kun tällainen epäkohta tuodaan julki ja        jän muuhun varallisuuteen. Käytännössä kyse on
5528: asiasta tehdään aloite, olisi lainsäädäntö pikai-       huomattavista eroista verokohtelussa ja rajanve-
5529: sesti korjattava vastaamaan verotuksen oikeu-           to on tapauskohtaista.
5530: denmukaisuuden periaatetta.                                 Tuloverolain piiriin kuuluvissa luovutuksissa
5531:    Maatilan varoihin kuuluvien arvopaperien             käytetään veron määrää laskettaessajoko hankin-
5532: luovutusvoiton verotuksen osalta on asiaa koske-        tamenoa tai hankintameno-olettamaa. Maatilatu-
5533: van lakialoitteen käsittelyn yhteydessä todettu          loverolaissa hankintahintana hyväksytään ai-
5534: seuraava: "Eduskunta edellyttää, että hallitus sel-     noastaan todellinen hankintameno. Usein maata-
5535: vittää nopeasti maatalouden tuloverolain muutta-        louden varoihin kuuluvat arvopaperit ovat osak-
5536: misen siten, että myös maatalouteen kuuluvien           keita, joiden omistaminen on yhteydessä tilalla
5537: arvopapereiden luovutuksesta saadut voitot vero-        harjoitettuun tuotantoon ja osakkeet ovat olleet
5538: tetaan tuloverolaissa säädetyllä tavalla ja että        tilan omaisuutta useiden vuosien, jopa vuosi-
5539: hallitus tarvittaessa tekee esityksen siten, että sen   kymmenten ajan. Tällöin todellisen hankintahin-
5540: käyttö voisi olla mahdollista jo vuoden 1999 ve-        nan selvittäminen on käytännössä usein mahdo-
5541: rotusta toimitettaessa."                                tonta. Kun hankintameno-otettamaa ei käytetä
5542:    Maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperei-          luovutusvoiton veroa määrättäessä, on maksetta-
5543: den luovutusvoitot ovat nykyisen lainsäädännön          va vero ylimitoitettu verrattuna tuloverolain mu-
5544: mukaan maatilatalouden tuloverolain piirissä.           kaiseen luovutusvoittojen verotukseen, jossa voi-
5545: Kun maatilan ja sen osan luovutuksesta saatua           daan aina vähentää vähintään 20 % luovutushin-
5546: voittoa verotetaan tuloverolain mukaan, olisi oi-       nasta hankintameno-olettamana. Useimpiin maa-
5547: keudenmukaista ja myös verotusta yhtenäistävää          tilatalouden arvopaperiluovutuksiin voitaisiin
5548: saada myös arvopaperiluovutukset tuloverolain           soveltaa jopa 50 %:n hankintahintaotettamaa tu-
5549: piiriin. Asialla on kiire, koska veroilmoitusten        loverolakia sovellettaessa, koska osakkeet ovat
5550: jättöaika on jo käsillä.                                yleensä olleet tilan omaisuutta yli l 0 vuoden
5551:    Verotettaessa kaikkia arvopaperiluovutuksia          ajan.
5552: samalla tavalla vältyttäisiin myös hankalilta ra-           Edellä kuvatun perusteella maatalouden har-
5553: janvedoilta siinä, mitkä arvopaperit ovat yhtey-        joittajat ovat selkeästi epäedullisessa asemassa
5554:  dessä maatalouden harjoittamiseen ja niin ollen        luovutusvoiton verotuksen suhteen. Erityisesti,
5555:  maatalouden varoihin kuuluvia. Koska arvopape-         koska arvopapereiden omistamisen perusteena
5556: 
5557:                                                                                                  Versio 2.0
5558: KK 25/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok
5559: 
5560: 
5561: on ollut tuotantoa jalostavan yhtiön osakkeiden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5562: omistaminen, luovutusvoitosta ei saisi koitua an-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5563: karampia veroseuraamuksia kuin arvopaperiluo-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5564: vutuksista tuloverolain mukaan. Monille maata-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5565: lousyrittäjille on vuoden 1999 aikana tehdyistä
5566: arvopaperiluovutuksista koitumassa kohtuutto-              Aikooko hallitus eduskunnan edellyttä-
5567: mia veroseuraamuksia, joten lainsääädännön                 mällä tavalla siirtää maatalouden va-
5568: epäoikeudenmukaisuus olisi välittömästi oikais-            roihin kuuluvien arvopaperien luovutus-
5569: tava niin, että lain muutoksen vaikutukset tulisi-         voittojen verotuksen tuloverolain piiriin
5570: vat voimaan taannehtivasti vuoden 1999 alusta.             taannehtivasti vuoden 1999 alusta lu-
5571:                                                            kien?
5572: 
5573: 
5574: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
5575: 
5576:     Pertti Hemmilä /kok
5577: 
5578: 
5579: 
5580: 
5581: 2
5582: Ministerin vastaus                                            KK 25/2000 vp -      Pertti Hemmilä /kok
5583: 
5584: 
5585: 
5586: 
5587: Eduskunnan puhemiehelle
5588: 
5589: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             den mahdollinen luovutusvoitto kuuluu jaetta-
5590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           vaan maatalouden yritystuloon. Osakkeet ja
5591: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         osuudet kuuluvat maatalouden varoihin, jos ne
5592: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-        liittyvät maatalouden harjoittamiseen. Tällainen
5593: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           liittymäkohta voi olla esimerkiksi osakkeiden
5594: sen KK 25/2000 vp:                                      omistuksen kytkentä viljelyoikeuteen ja tähän
5595:                                                         liittyvä oikeus vedota tuottajajärjestön sopimiin
5596:        Aikooko hallitus eduskunnan edellvttä-          ehtoihin. Jos osakkeiden omistus on selvää sijoi-
5597:        mällä tavalla siirtää maataloude1; va-           tustoimintaa, osakkeita ei lueta maatalouden va-
5598:        roihin kuuluvien arvopaperien luovutus-         roihin. Tällöin luovutusvoitto verotetaan tulove-
5599:        voittojen verotuksen tuloverolain piiriin       rolain mukaan ja luovutusvoiton laskennassa so-
5600:        taannehtivasti vuoden 1999 alusta lu-           velletaan hankintameno-olettamaa. Jos maata-
5601:        kien?                                            loustoiminta lopetetaan, osakkeet ja osuudet siir-
5602:                                                        retään yksityistalouteen. Jos ne myöhemmin
5603: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          myydään, luovutusvoittoon sovelletaan tulovero-
5604: ti seuraavaa:                                          lain säännöksiä ja myös hankintameno-oletta-
5605: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen tulovero-           maa.
5606: uudistuksen keskeinen piirre oli tulojen jakami-            Kuten edellä on todettu, jako pääomatuloon ja
5607: nen ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Lähtökoh-         ansiotuloon on keskeinen osa nykyistä verojär-
5608: tana oli, että ensisijaisesti määritetään suhteelli-   jestelmää. Jakotapa vastaa parhaiten sitä verojär-
5609: sen verotuksen piiriin kuuluvat pääomatulot. Tu-       jestelmän lähtökohtaa, jonka mukaan pääomatu-
5610: lon jakaminen pääomatuloon ja ansiotuloon on           lon luonteiset erät kuuluvat suhteellisen verotuk-
5611: vaikeasti ratkaistava kysymys erityisesti yrittä-      sen piiriin. Maatalouden varoihin kuuluvat osak-
5612: jien verotuksessa. Verojärjestelmää luotaessa          keet lisäävät maatalouden pääoma-osuutta. Jos
5613: jako toteutettiin siten, että pääomatuloksi katso-     myös maatalouden varoihin selvästi katsottavien
5614: taan yritykseen sijoitetun pääoman laskennalli-        arvopapereiden luovutusvoittoja laskettaessa so-
5615: nen tuotto loppuosanjäädessä ansiotuloksi. Maa-        vellettaisiin hankintameno-olettamaa, jouduttai-
5616: talouden tulo jaetaan pääomatuloksi siten, että        siin pääomatulon ja ansiotulon määrittelyä kos-
5617: tulosta lasketaan ensin pääomatulo-osuus maata-        kevia säännöksiä tarkistamaan ja koko verojär-
5618: louteen kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.       jestelmän keskeisiä perusajatuksia harkitsemaan
5619: Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden          uudelleen. Maatalouden rakenne on muuttunut
5620: luovutusvoittojen osuus on kokonaan pääomatu-          tilakoko on suurentunut ja maatalous on muuttu~
5621: loa nettovarallisuuden tuotosta riippumatta.           massa yhä enemmän muun yritystoiminnan kal-
5622:    Maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momen-         taiseksi. Maatalouden verotusta ei ole aiheellista
5623: tin 14 kohdan mukaan maatalouteen kuuluvan             muuttaa ottamalla siihen muusta yritysverotuk-
5624: omaisuuden tuottamat osingot ja korot yhtiöve-         sesta poikkeavia säännöksiä, sillä pyrkimyksenä
5625: ron hyvitys mukaan lukien ovat maatalouden ve-         on pikemminkin uudistaa maatalouden verotusta
5626: ronalaista tuloa. Näin myös maatalousosakkei-          yhä lähemmäksi muun yritystoiminnan verotus-
5627: 
5628: 
5629:                                                                                                         3
5630: KK 25/2000 vp -     Pertti Hemmilä /kok                                            Ministerin vastaus
5631: 
5632: 
5633: ta. Näin ollen hallitus ei pidä tarkoituksenmukai-   papereiden luovutusvoittojen verotus kuuluisi tu-
5634: sena, että maatalouden varoihin kuuluvien arvo-      loverolain piiriin.
5635: 
5636: 
5637: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
5638: 
5639:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
5640: 
5641: 
5642: 
5643: 
5644: 4
5645: Ministerns svar                                                KK 25/2000 vp -      Pertti Hemmilä /kok
5646: 
5647: 
5648: 
5649: 
5650: Tili riksdagens talman
5651: 
5652: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        egendom som hör tili gårdsbruket, medräknat
5653: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av         gottgörelse för bolagsskatt, skattepliktiga inkom-
5654: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-       ster av jordbruket. Det innebär att också eventu-
5655: ti Hemmilä /cent undertecknade skriftliga spörs-        ell överlåtelsevinst av jordbruksaktier hör tili
5656: mål SS 25/2000 rd:                                     jordbrukets företagsinkomst som skall fördelas.
5657:                                                         Aktier och andelar hör tili jordbrukets tillgångar
5658:        Å.mnar regeringen på det sätt som riks-          om de ansluter sig tili idkandet av jordbruk. En
5659:        dagen förutsätter retroaktivt från bör-          sådan anknytning kan t.ex. vara en koppling mel-
5660:        jan av 1999 öve~föra beskattningen av            lan aktieinnehav och rätt att odla och i anslutning
5661:        vinsten av överlåtelse av värdepapper            tili detta rätt att åberopa de villkor som avtalats
5662:        som hör tili ett jordbruks tillgångar till       av producentorganisationerna. Om aktieinneha-
5663:        att omfattas av inkomstskattelagen?              vet klart kan definieras som placeringsverksam-
5664:                                                        het, räknas aktierna inte tili jordbrukets tillgång-
5665: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ar. 1 så fall beskattas överlåtelsevinsten enligt in-
5666: föra följande:                                         komstskattelagen, och anskaffningsutgiftspre-
5667: Ett centralt drag i den inkomstskattereform som         sumtionen tillämpas när överlåtelsevinsten räk-
5668: trädde i kraft vid ingången av 1993 var indelning-     nas ut. Om aktierna senare säljs, tiliämpas in-
5669: en av inkomst i förvärvsinkomster och kapitalin-       komstskattelagens beskattning av överlåtelsevin-
5670: komster. Utgångspunkten var att i första hand de-       sten på försäljningen och också anskaffningsut-
5671: finiera sådana kapitalinkomster som omfattas av        giftspresumtionen.
5672: proportionell beskattning. lndelningen i kapital-           Såsom ovan konsaterades är indelningen i ka-
5673: inkomst och förvärvsinkomst är en fråga som är         pitalinkomst och förvärvsinkomst central för det
5674: svår att avgöra särskilt när det gäller beskattning-   nuvarande skattesystemet. lndelningen motsva-
5675: en av företagare. 1 samband med inkomstskatte-         rar bäst den utgångspunkt för skattesystemet en-
5676: reformen genomfördes indelningen så att den be-        ligt viiken poster som har karaktären av kapital-
5677: räknade avkastningen på kapital som investerats i      inkomst omfattas av proportionell beskattning.
5678: företaget betraktas som kapitalinkomst, medan          Aktier som ingår i ett jordbruks tillgångar ökar
5679: återstoden betraktas som förvärvsinkomst. ln-          jordbrukets kapitalinkomstandel. Om anskaff-
5680: komsten av jordbruk fördelas som kapitalin-            ningsutgiftspresumtionen skulle tillämpas också
5681: komst genom att man först utgående från inkom-         vid beräkningen av överlåtelsevinsten för värde-
5682: sten räknar ut kapitalinkomstandelen enligt den        papper som klart hör tili jordbrukets tiligångar,
5683: nettoförmögenhet som hör tili jordbruket. Ande-        skulle man vara tvungen att se över bestämmel-
5684: len överlåtelsevinster av värdepapper som hör tili     serna om definition av kapitalinkomst och för-
5685: jordbrukets tiligångar är i sin helhet kapitalin-      värvsinkomst och på nytt överväga de centrala
5686: komst oberoende av avkastningen på nettoförmö-         grundtankar som hela skattesystemet baserar sig
5687: genheten.                                              på. Jordbrukets struktur har förändrats, hem-
5688:    Enligt 5 § 1 mom. 14 punkten inkomstskatte-         mansstorleken har ökat och jordbruket håller på
5689: lagen för gårdsbruk är dividender och räntor av        att förändras så att det allt mer påminner om an-
5690: 
5691: 
5692:                                                                                                            5
5693: KK 25/2000 vp -    Pertti Hemmilä /kok                                                 Ministems svar
5694: 
5695: 
5696: nan företagsverksamhet. Det finns ingen anled-      företagsverksamhet. Av denna anledning anser
5697: ning att ändra beskattningen av jordbruk genom      regeringen det inte vara ändamålsenligt att be-
5698: att införa bestämmelser som avviker från annan      skattningen av vinsten av överlåtelse av värde-
5699: företagsbeskattning, eftersom avsikten snarare är   papper som hör till ett j ordbruks tillgångar skulle
5700: att revidera beskattningen av jordbruk så att den   omfattas av inkomstskattelagen.
5701: allt mer skall närma sig beskattningen av annan
5702: 
5703: 
5704: Helsingfors den 3 mars 2000
5705: 
5706:     Minister Suvi-Anne Siimes
5707: 
5708: 
5709: 
5710: 
5711: 6
5712:                                                                  KK 26/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
5713: 
5714: 
5715: 
5716: 
5717:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 26/2000 vp
5718: 
5719:                                             Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän
5720:                                             lopettaminen ja pesänhoitajien palkkiot
5721: 
5722: 
5723: 
5724: 
5725: Eduskunnan puhemiehelle
5726: 
5727: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssista on ku-     on tähän mennessä maksettu niistä konkurssipe-
5728: lunut jo yli 10 vuotta. Sen tuotantotoimintaa jat-   sän varoista, joista osa kuuluu Suomen valtiolle.
5729: koi Masa Yards Oy, jonka omistusta järjestel-
5730: lään parhaillaan uudelleen, ja se tekee ajankoh-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
5731: taiseksi myös konkurssipesän kohtalon: miten on      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5732: mahdollista ettei konkurssipesää kyetä lopetta-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5733: maan?                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5734: On ilmeistä, että konkurssipesällä on vielä niin
5735: paljon varoja, että pesänhoitajien palkkiot tule-          Miksi Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon-
5736: vat niistä maksetuiksi.                                    kurssipesää ei ole voitu tähän mennessä
5737:    Koska Suomen valtio on pesän osakas, sen                lopettaa ja mikä on se summa, joka on
5738: edustajat tietävät, kuinka paljon pesänhoitajille          tähän mennessä käytetty konkurssipe-
5739:                                                            sän pesänhoitajien palkkioihin?
5740: 
5741: 
5742: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
5743: 
5744:     Veijo Puhjo /vas
5745: 
5746: 
5747: 
5748: 
5749:                                                                                               Versio 2.0
5750: KK 26/2000    vp- Veijo Puhjo /vas                                                  Ministerin vastaus
5751: 
5752: 
5753: 
5754: 
5755: Eduskunnan puhemiehelle
5756: 
5757: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mitusluottosaatavat on kokonaisuudessaan suori-
5758: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tettu.
5759: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Etuoikeudettomien velkojien noin 4,0 mrd.
5760: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-      markan saatavista on tähän mennessä suoritettu
5761: jon /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        55,5 %:n jako-osat ja lisäksi kuitattu noin 0,25
5762: KK 26/2000 vp:                                       mrd. markkaa. Etuoikeudettomille velkojille tul-
5763:                                                      laan vielä suorittamaan yksi lisäjako-osa loppu-
5764:        Miksi Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon-       kokouksen yhteydessä.
5765:        kurssipesää ei ole voitu tähän mennessä          Pesän jäljellä olevat rahavarat ovat tällä het-
5766:        lopettaa ja mikä on se summa, joka on         kellä noin 28 milj. markkaa, josta osa ulkomaan
5767:        tähän mennessä käytetty konkurssipe-          rahan määräisenä. Pesän varat on sijoitettu var-
5768:        sän pesänhoitajien palkkioihin?               malla ja tuloa tuottavalla tavalla.
5769:                                                         Konkurssipesä omistaa Helsingin Hietalah-
5770: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          dessa 8 332 m2 :n tontin ja sillä sijaitsevat koko-
5771: seuraavaa:                                           naispinta-alaltaan 10 380 k-m2:n rakennukset.
5772: Wärtsilä Meriteollisuus Oy asetettiin konkurs-       Rakennuskannasta hallitsevin on 1917 rakennet-
5773: siin lokakuussa 1989. Pesän toimitsijamiehinä        tu konepajarakennus, joka on Helsingin kaupun-
5774: ovat asianajajat Jukka Peltonen, Olavi Ylänkö ja     gin suojeltavien rakennusten luettelossa. Muu ra-
5775: Martti Ikonen. Valvojaksi määrättiin konkurssi-      kennuskokonaisuus on vaatimatonta teollisuus-
5776: asiamies Eero Lyytikäinen.                           ja varastotilaa.
5777:    Pesässä on pidetty yhteensä 13 velkojainko-          Telakka ja sitä ympäröivä alue on ollut kau-
5778: kousta, viimeisin joulukuussa 1999.                  punkisuunnitteluvirastossa selvittelyvaiheessa.
5779:    Tilintarkastustoimisto Tuokko Deloitte &          Tontin arvon ja realisoinnin kannalta merkityk-
5780: Touche Oy suoritti Valtiontakuukeskuksen aloit-      selliseksi on muodostunut tonttiin kiinteästi liit-
5781: teesta pesässä valvontatilintarkastuksen syksyllä    tyvän maa-alueen omistuksen ratkeaminen. Jot-
5782: 1996. Tämän perusteella pesähallinnon toimen-        kut rakennusliikkeet ja rahoituslaitokset ovat
5783: piteet todettiin asianmukaisiksi eikä konkurssi-     osoittaneet kiinnostusta kiinteistön hankkimi-
5784: pesän hoidon osalta ollut huomautettavaa.            seen. Kiinnostusta on selvästi lisännyt mahdolli-
5785:    Pesän saatavien perintä on saatu päätökseen.      suus, että kysymyksessä oleva maa-alue kuuluisi
5786: Pesän omaisuus on realisoitu lukuun ottamatta        kaupan kohteeseen. Tästä ja kaavoituksellisista
5787: kolmea kiinteistöä. Nämä kiinteistöt on vuokrat-     syistä alueen arvo on vaikeasti määriteltävissä ja
5788: tu tuloa tuottavalla tavalla ja omaisuus on vakuu-   sen realisointimahdollisuudet ovat rajoitetut.
5789: tettu riittävistä arvoistaan.                        Alueen rakennukset on pesän toimesta vuokrattu
5790:    Konkurssissa valvottujen saatavien määrä oli      Kvaerner Masa-Yards Oy:lle.
5791: noin 13 mrd. markkaa. Velkojien tähän mennes-           Kyseessä on Hietalahden telakan edellä mai-
5792: sä saamien suoritusten määrä on noin 6 rnrd.         nittuun tonttiin 17/20176 kiinteästi liittyvä noin
5793: markkaa. Etuoikeutettujen velkojien saatavat sa-     2,4 ha:n maa-alue, jolla ei sijaitse rakennuksia.
5794: moin kuin Valtiontakuukeskukselle pantatut toi-      Asiantuntijoiden mukaan tämä on niin sanottu
5795: 
5796: 
5797: 2
5798: Ministerin vastaus                                               KK 26/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
5799: 
5800: 
5801: ehdollinen tontti, johon liittyy vakaa hallintaoi-       Pesään liittyy epäsuorasti myös kolme val-
5802: keus, joka itse asiassa tarkoittaa omistusoikeut-    tioon telakan konkurssin johdosta kohdistettua
5803: ta. Realisointituloksen kannalta on merkityksel-     kannetta. Korkein oikeus velvoitti vuonna 1999
5804: listä ratkaista ensin omistusta koskeva kysymys.     valtion suorittamaan kantajille korvauksia siltä
5805: Asiaa koskeva vahvistuskanne on vireillä Helsin-     osin kuin niiden konkurssistajohtuneet menetyk-
5806: gin käräjäoikeudessa.                                set olivat kasvaneet 10.8. ja 23.10.1989 välisenä
5807:    Pesä omistaa myös Kotkan kaupungin Puisto-        aikana. Pesä on joutunut tekemään useita selvi-
5808: lassanoin 16,6 ha:n suuruisen maa-alueen, joka       tyksiä näiden tuomioiden täytäntöönpanoa ja val-
5809: muodostuu kolmesta teollisuustontista.               tiolle uusia vaatimuksia esittäneitä velkojatahoja
5810:    Kotkan kaupunki on keväällä 1993 hyväksy-         varten.
5811: nyt osayleiskaavassa tavoitteet myös Puistola-          Edellä mainitut kolme toimitsijamiestä ovat
5812: aluetta varten. Tavoitteiden mukaan alue on sopi-    nostaneet velkojainkokousten päätösten ja hy-
5813: va asuntorakentamisen lisä- ja reservialueena.       väksymisten mukaisesti ennakoita konkurssipe-
5814: Kaupungin suhtautuminen alueen kehittämiseen         sästä vuosina 1990-1999 yhteensä 33,55 milj.
5815: on ollut varautunutta. Kaupungin taholta on an-      markkaa, josta vuonna 1997 1,75 milj. markkaa
5816: nettu ymmärtää, että Puistolan alueen kaavoitta-     ja vuosina 1998 ja 1999 kumpanakin 0,4 milj.
5817: minen osayleiskaavassa edellytettyyn tarkoituk-      markkaa.
5818: seen tulee tapahtumaan aikaisintaan vuonna              Edellä esitetyn nojalla voidaan todeta, että
5819: 2005.                                                Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesässä
5820:     Aluetta on konkurssipesän toimesta esitelty      on avoinna kolmen kiinteistöyksikön realisoin-
5821: useallekin rakennusliikkeelle, jotka ovat osoitta-   nit, yhtä niistä koskeva omistusriita sekä Turun
5822: neet tontteihin mielenkiintoa tulevaisuuden kor-     korjaustelakan tontin maaperän saastumista kos-
5823: keatasoisena rakennuspaikkana. Yhteydenotot          keva kaupanvastuuvaatimus. Konkurssipesän
5824: eivät ole johtaneet varsinaisiin kauppaneuvotte-     viimeisten jako-osuuksien ja lopettamisen aika-
5825: luihin lähinnä kaupungin kaavoitusasiassa otta-      taulu riippuu ratkaisujen saamisesta näihin
5826: man kannan takia.                                    avoinna oleviin asioihin.
5827:     SYP ja Turun Työväen Säästöpankki ostivat           Edelleen on todettava, että konkurssipesän va-
5828: vuonna 1991 pesäitä Turun korjaustelakan tontin      rat on turvaavasti ja tuottavasti sijoitettu ja kiin-
5829: 40 milj. markan kauppahinnasta. Kauppaan liit-       teistöt asianmukaisesti vuokrattu. Konkurssipe-
5830: tyen pesään on vuonna 1998 kohdistettu maape-        sän nykyinen tilanne ja konkurssipesän suoritta-
5831: rän saastumisen osalta kaupanvastuuvaatimus.         mat toimenpiteet ovat velkojainkokouksissa teh-
5832: Pesä on kiistänyt vaatimukset.                       tyjen päätösten mukaiset.
5833: 
5834: 
5835: 
5836: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
5837: 
5838:     Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja
5839: 
5840: 
5841: 
5842: 
5843:                                                                                                         3
5844: KK 26/2000 vp- Veijo Puhjo /vas                                                             Ministems svar
5845: 
5846: 
5847: 
5848: 
5849: Tili riksdagens talman
5850: 
5851: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         som även de leveranskreditfordringar som pant-
5852: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         satts för Statsgaranticentralens räkning har beta-
5853: statsrådet översänt följande av riksdagsman            lats i sin helhet.
5854: Veijo Puhjo /vänst undertecknade skriftliga                Av de fordringar på ca 4,0 miljarder mark som
5855: spörsmål SS 26/2000 rd:                                borgenärer utan förmånsrätt hade har hittills be-
5856:                                                        talats 55,5 % andelar och dessutom har ca 0,25
5857:        Varför har Wärtsilä Marinindustri Ab:s          miljarder mark kvitterats. Borgenärema utan för-
5858:        konkursbo ännu inte kunnat avslutas och         månsrätt kommer att erhålla ytterligare en till-
5859:        hur stor summa har hittills använts tili        läggsandel i samband med slutsammanträdet.
5860:        boförvaltarnas arvoden?                             Boets återstående penningtillgångar uppgår
5861:                                                        för närvarande till ca 28 miljoner mark, av vilka
5862: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        en del är i utländska pengar. Boets tillgångar är
5863: föra följande:                                         placerade på ett sådant sätt att de är säkra och ger
5864: Wärtsilä Marinindustri Ab försattes i konkurs i        avkastning.
5865: oktober 1989. Konkursförvaltare är advokatema              Konkursboet äger en tomt på 8 332 m2 i Sand-
5866: Jukka Peltonen, Olavi Ylänkö och Martti Iko-           viken i Helsingfors och de byggnader med sam-
5867: nen. Till övervakare förordnades konkursom-            manlagt 10 380m2 våningsyta som finns på tom-
5868: budsman Eero Lyytikäinen.                              ten. Den mest dominerande bland byggnadsbe-
5869:    I konkursboet har sammanlagt 13 borgenärs-          ståndet är en verkstadsbyggnad från 191 7 som
5870: sammanträden hållits, det senaste av dem i de-         återfinns på Helsingfors stads förteckning över
5871: cember 1999.                                           byggnader som förklarats skyddade. 1 övrigt be-
5872:    På Statsgaranticentralens initiativ förrättade      står byggnadskomplexet av anspråkslösa indu-
5873: revisionsbyrån Tuokko Deloitte & Touche Oy en          stri- och lagerutrymmen.
5874: kontrollrevision av boet på hösten 1996. På                Skeppsvarvet med kringliggande område har
5875: grundval av denna konstaterades att de åtgärder        varit föremål för utredning på stadsplanerings-
5876: som boförvaltningen vidtagit hade varit behöriga       kontoret. Det som med tanke på tomtens värde
5877: och att det inte fanns något att anmärka när det       och realiseringen av den har visat sig vara bety-
5878: gäller konkursboets skötsel.                           delsefullt är avgörandet av frågan om vem som
5879:                                                        äger det landområde som finns i omedelbar an-
5880:     Indrivningen av boets fordringar har avslu-        slutning till tomten. Några byggföretag och fi-
5881: tats. Boets egendom har realiserats bortsett från      nansinstitut har varit intresserade av att eventu-
5882: tre fastigheter som har hyrts ut på ett sätt som ger   ellt köpa fastigheten. Möjligheten att landområ-
5883: avkastning och egendomen är försäkrad till ett
5884:                                                        det i fråga skall höra till köpeobjektet har gjort att
5885: tillräckligt värde.
5886:                                                        intresset ökat tydligt. Av detta och av planlägg-
5887:    Värdet av de fordringar som bevakats i kon-         ningsmässiga skäl följer att det är svårt att be-
5888: km·sen uppgick till ca 13 miljarder mark. Belop-       stämma områdets värde och att realiseringsmöj-
5889: pet av betalningar som borgenärema hittills har        lighetema är begränsade. Byggnadema på områ-
5890: erhållit uppgår till ca 6 miljarder mark. De ford-     det har av boet hyrts ut till Kvaemer Masa-Yards
5891: ringar som borgenärer med förmånsrätt hade lik-        Ab.
5892: 
5893: 4
5894: Ministems svar                                                       KK 26/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
5895: 
5896: 
5897:    Det är fråga om ett område med en areal av ca          hemulsansvar på grund av att marken på tomten
5898: 2,4 hektar utan några byggnader i direkt anslut-           är förorenad. Boet har bestridit yrkandet.
5899: ning till Sandvikens skeppsdockas tomt                        Till boet ansluter sig indirekt också tre olika
5900: 17/2017 6. Enligt sakkunniga rör det sig om en            talan som på grund av varvets konkurs riktats
5901: s.k. ofri tomt med fast besittningsrätt vilket i själ-    mot staten. År 1999 ålade Högsta domstolen sta-
5902: va verket betyder äganderätt. Med tanke på resul-         ten att betala ersättningar till kärandena till den
5903: tatet av en framtida realisering är det viktigt att       del deras förluster som hänförde sig till konkur-
5904: frågan om äganderätt avgörs först. Med anled-             sen hade ökat under tiden 10.8-23.10.1989.
5905: ning av detta är en fastställelsetalan avhängig vid       Boet har varit tvunget att företa flera utredningar
5906: Helsingfors tingsrätt.                                    för verkställandet av domama och för de borge-
5907:    Boet äger dessutom ett ca 16,6 hektar stort            närer som riktat nya krav mot staten.
5908: landområde i stadsdelen Puistola i Kotka. Områ-               De tre ovan nämnda boförvaltama har under
5909: det omfattar tre industritomter.                         . 1990-1999 i enlighet med bes1ut och godkän-
5910:                                                           nande av borgenärssammanträdena tagit ut sam-
5911:    På våren 1993 har Kotkastadi en delgeneral-
5912:                                                           man1agt 33,55 mi1joner mark i förskott ur kon-
5913: plan godkänt mål för även Puistola-området. En-
5914:                                                           kursboet, av vi1ka 1,75 mi1joner mark 1997 och
5915: ligt målen lämpar sig området till bostadsbyg-
5916:                                                           0,4 mi1joner mark både år 1998 och 1999.
5917: gande som tilläggs- och reservområde. Stadens
5918:                                                               Med stöd av det som anförts ovan kan det kon-
5919: inställning till utvecklingen av området har varit
5920:                                                           stateras att i fråga om Wärtsilä Marinindustri
5921: reserverat. Från stadens sida har man låtit förstå
5922:                                                           Ab:s konkursbo återstår rea1isering av tre fastig-
5923: att planläggningen av Puistola-området för det
5924:                                                           hetsenheter, en äganderättstvist som gäller en av
5925: avsedda ändamålet i en delgeneralpian kommer
5926:                                                           dem samt ett yrkande på hemulsansvar på grund
5927: att ske tidigast 2005.
5928:                                                           av förorening av marken på Åbo reparations-
5929:    Området har genom konkursboets försorg fö-             varvs tomt. Tidtabellen för de sista andelama och
5930: revisats för flera byggfirmor som har visat intres-       för avs1utningen på utredningen av konkursboet
5931: se för tomtema som ett högklassigt framtida               beror på hur snabbt de frågor som fortfarande står
5932: byggnadsplats. Kontaktema har dock inte lett till         öppna kan avgöras.
5933: egentliga köpeförhandlingar närmast på grund av               Vidare bör konstateras att konkursboets till-
5934: den ståndpunkt som staden tagit i planläggnings-          gångar är p1acerade på ett sådant sätt att de är
5935: frågan.                                                   säkra och ger avkastning och att fastighetema är
5936:    År 1991 köpte FBF och Turun Työväen Sääs-             på behörigt sätt uthyrda. Konkursboets nuvaran-
5937: töpankki av boet Åbo reparationsvarvs tomt till          de tillstånd och de åtgärder som boet vidtagit är
5938: en köpeskilling av 40 miljoner mark. I anslut-            fören1iga med de bes1ut som fattats vid borge-
5939: ning till köpet har mot boet riktats ett yrkande på      närssammanträdena.
5940: 
5941: 
5942: 
5943: Helsingfors den 25 februari 2000
5944: 
5945:     Handels- och industriminister Erkki Tuomioja
5946: 
5947: 
5948: 
5949: 
5950:                                                                                                            5
5951:                                                              KK 27/2000 vp- Rainer Erlund /eri
5952: 
5953: 
5954: 
5955: 
5956:                                           SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 27/2000 rd
5957: 
5958:                                           Transport av farligt gods på landsvägarna
5959: 
5960: 
5961: 
5962: 
5963: Tili riksdagens talman
5964: 
5965: Den 12 december 1999 stjälpte en långtradare vid   ras i förväg. Detta skulle i varje fall kunna ge rik-
5966: Hiidenvesi på riksväg 1. Långtradarens last be-    tigare och effektivare räddningsåtgärder när en
5967: stod av 20 ton kalcium. Vissa kalciumföreningar    olycka är framme. Nu vet inte räddningskårema
5968: kan, då de kommer i kontakt med vatten, bilda      när en farlig last transporteras, vad den består av
5969: högexplosiv gas. Risken för en storkatastrof var   och längs vilka vägar den transporteras.
5970: vid ovan nämnda olycka uppenbar.
5971:    På Finlands landsvägar transporteras årligen    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5972: ca 10 miljoner ton farliga ämnen och produkter.    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5973: Främst är det fråga om brännbara vätskor.          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5974:    Ett problem är att våra räddningskårer inte i   följande spörsmål:
5975: förväg informeras om vilka laster som transpor-
5976: teras på våra vägar. Om åtminstone de mest risk-          Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
5977: fyllda lastema borde räddningskårema informe-            för att öka tryggheten vid transporter av
5978:                                                          farligt gods på våra landsvägar?
5979: 
5980: 
5981: Helsingfors den 9 februari 2000
5982: 
5983:     Rainer Erlund /eri
5984: 
5985: 
5986: 
5987: 
5988:                                                                                              Version 2.0
5989: Suomennos                                                      KK 27/2000 vp- Rainer Erlund /eri
5990: 
5991: 
5992: 
5993: 
5994:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 27/2000 vp
5995: 
5996:                                              Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset
5997: 
5998: 
5999: 
6000: 
6001: Eduskunnan puhemiehelle
6002: 
6003: Valtatiellä 1 Hiidenvedellä kaatui rekka 12. jou-     keampiin ja tehokkaampiin pelastustoimiin on-
6004: lukuuta 1999. Rekan lastina oli 20 tonnia kal-        nettomuuden sattuessa. Nyt pelastuspalvelut ei-
6005: siumia. Tietyt kalsiumyhdisteet voivat veden          vät tiedä, milloin vaarallista lastia kuljetetaan,
6006: kanssa kosketukseenjoutuessaan muodostaa her-         mistä se koostuu ja mitä teitä pitkin sitä kuljete-
6007: kästi räjähtävää kaasua. Suurkatastrofin vaara oli    taan.
6008: kyseisen onnettomuuden osalta ilmeinen.
6009:     Suomen maanteillä kuljetetaan vuosittain noin     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6010: 10 miljoonaa tonnia vaarallisia aineita ja tuottei-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6011: ta. Lähinnä kyse on palavista nesteistä.              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6012:     Ongelmana on, että pelastuspalveluitamme ei       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6013: etukäteen informoida teillämme kuljetettavista
6014: !asteista. Pelastuspalveluita tulisi informoida              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6015: etukäteen ainakin kaikkein vaarallisimmista !as-             tyä lisätä/,seen vaarallisten aineiden
6016: teista. Tämä voisi joka tapauksessa johtaa oi-               kuljetusten turvallisuutta maanteilläm-
6017:                                                              me?
6018: 
6019: 
6020: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
6021: 
6022:     Rainer Erlund /erl
6023: 
6024: 
6025: 
6026: 
6027: 2
6028: Ministerin vastaus                                              KK 27/2000 vp -       Rainer Erlund /eri
6029: 
6030: 
6031: 
6032: 
6033: Eduskunnan puhemiehelle
6034: 
6035: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tuspalvelun toimintaohjeet perustuvat näihin tun-
6036: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nusnumeroihin. Lisäksi kuljetusasiakirjoihin on
6037: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liitettävä ainetta koskevat kirjalliset turvallisuus-
6038: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rainer Er-       ohjeet.
6039: lundin /eri näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Liikenneministeriö on tehnyt viiden vuoden
6040: KK 27/2000 vp:                                        välein kattavan selvityksen vaarallisten aineiden
6041:                                                       pääkuljetusreiteistä Suomessa aineryhmittäin
6042:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      jaoteltuna. Viimeisin selvitys on julkaistu
6043:        tyä lisätäkseen vaarallisten aineiden           15.3.1999 ja toimitettu kaikille Suomen pelastus-
6044:        kuljetusten turvallisuutta maanteilläm-        palveluyksiköille samoin kuin sisäasiainministe-
6045:        me?                                            riön pelastusosastolle.
6046:                                                           Missään EU-maassa ei ole ehdotettua ennak-
6047: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         koilmoitusjärjestelmää käytössä eikä se vastaisi
6048: ti seuraavaa:                                         edellä mainitun ADR-sopimuksen ja direktiivin
6049: Suomen kansalliset vaarallisten aineiden tiekul-      henkeä.
6050: jetusta koskevat säännökset perustuvat euroop-            Liikenneministeriö pitää tärkeänä, että palo- ja
6051: palaiseen vaarallisten aineiden tiekuljetusta kos-    pelastuspalvelulla on riittävät tiedot vaarallisten
6052: kevaan sopimukseen (ADR) ja vastaavaan direk-         aineiden kuljetuksista ja niihin liittyvistä riskeis-
6053: tiiviin (ADR-puitedirektiivi 94/55/EY). Näiden        tä. Liikenneministeriö osallistuu Suomessa me-
6054: säädösten perusteella jokaiselle kuljetettavalle      neillään olevaan EU-Life-projektiin, jossa tutki-
6055: aineelle on yksiselitteinen aineen tunnusnumero       taan mahdollisuutta GPS-paikannuslaitteen avul-
6056: (YK-numero), joka on merkittävä varoituslipuk-        la tarjota rcaaliaikaista tietoa palo- ja pelastuslai-
6057: keiden lisäksi vaarallista ainetta sisältävään kol-   toksille sen alueella liikkuvista vaarallisia ainei-
6058: liin ja säiliöön sekä kuljetusasiakirjoihin. Pelas-   ta sisältävistä ajoneuvoista.
6059: 
6060: 
6061: 
6062: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
6063: 
6064:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069:                                                                                                           3
6070: KK 27/2000 vp- Rainer Erlund /eri                                                      Ministerns svar
6071: 
6072: 
6073: 
6074: 
6075: Tili riksdagens talman
6076: 
6077: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      portdokumenten skall dessutom fogas skriftliga
6078: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av      säkerhetsanvisningar som gäller ämnet.
6079: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-        Trafikministeriet har med fem års mellanrum
6080: ner Erlund /erl undertecknade skriftliga spörs-      gjort en täckande utredning om de huvudsak1iga
6081: må1 SS 27/2000 rd:                                   transportrutterna i Finland, indelade i grupper en-
6082:                                                      ligt ämne. Den senaste utredningen har publice-
6083:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         rats den 15 mars 1999 och har sänts till Fin1ands
6084:       för att öka t1yggheten vid transporter av      alla räddningstjänstsenheter, också till inrikesmi-
6085:       farligt gods på våra landsvägar?               nisteriets räddningsavde1ning.
6086: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Det föreslagna systemet med förhandsinfor-
6087: föra följande:                                       mation är inte i bruk i något EU-1and och skulle
6088:                                                      inte hellervara i den ovan nämnda ADR-överens-
6089: Finlands nationella bestämmelser om transport        komme1sens och direktivets anda.
6090: av farligt gods på väg baserar sig på den euro-          Trafikministeriet anser att det är viktigt att
6091: peiska överenskomme1sen om internationell            brand- och räddningstjänsten skall ha tillräck1ig
6092: transport av farligt gods på väg (ADR) och mot-      information om transporterna av farligt gods och
6093: svarande        direktiv      (ADR-ramdirektivet     riskerna i ans1utning till dem. Trafikministeriet
6094: 94/55/EG). Med stöd av dessa rättsakter har var-     deltar i ett EU-Life-projekt som för närvarande är
6095: je ämne som transporteras ett entydigt identifie-    aktuellt i Finland. 1 projektet undersöks möj1ig-
6096: ringsnummer (FN-nummer), som jämte var-              heten att genom en GPS-positioneringsapparat
6097: ningsetiketter skall anges på kollin eller tankar    tillhandahålla brand- och räddningsverken upp-
6098: som innehåller farligt gods samt på transportdo-     gifter i realtid om de fordon med farligt gods som
6099: kumenten. Räddningstjänstens anvisningar base-       rör sig inom deras områden.
6100: rar sig på dessa identifieringsnummer. Till trans-
6101: 
6102: 
6103: 
6104: Helsingfors den 3 mars 2000
6105: 
6106:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
6107: 
6108: 
6109: 
6110: 
6111: 4
6112:                                                              KK 28/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk
6113: 
6114: 
6115: 
6116: 
6117:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 28/2000 vp
6118: 
6119:                                             Julkisen sektorin eläkkeiden yhteensovittami-
6120:                                             nen kansaneläkkeen pohjaosan kanssa
6121: 
6122: 
6123: 
6124: 
6125: Eduskunnan puhemiehelle
6126: 
6127: 1990-luvun alussa julkiselta sektorilta työuransa    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6128: jälkeen eläkkeelle siirtyneille, esimerkiksi VR:n    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6129: palveluksessa olleille, luvattiin eläketasoksi       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6130: 66% työajan palkasta. Toimet, joilla tämä eläke-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6131: määrä yhteensovitettiin kansaneläkkeen pohja-
6132: osan kanssa, aiheuttivat kuitenkin sen, että eläke         Mihin toimiin hallitus ryhtyy korvatak-
6133: jäi luvattua pienemmäksi. Myöhemmin näiltä                 seen ja patauttaakseen eläkkeen ja kun-
6134: aloilta eläkkeelle jääneet saavat kuitenkin luva-          nian niille julkiselta sektorilta eläkkeel-
6135: tun osan työajan palkasta, eikä kansaneläkkeen             le jääneille, joilta se kokonaismääräise-
6136: pohjaosa enää siis vaikuta työeläkkeen yhteenso-           nä on kansaneläkkeen yhteensovittami-
6137: vituksessa. Tämä eriarvoinen kohtelu on aiheut-            sen yhteydessä oikeudettomasti leikattu
6138: tanut paljon mielipahaa eläkeläisten keskuudes-            ja
6139: sa, varsinkin kun työeläkkeiden tason alentami-
6140: nen ei enää voi suoraanjohtua heikosta valtionta-          aiheutuisika korvaamisesta valtion ta-
6141: loudellisesta tilanteesta.                                 loudelle niin paljon kuluja, ettei asiaa
6142:                                                            voida saattaa kunnialla järjestykseen
6143:                                                            edes näissä taloudellisesti suotuisissa
6144:                                                            oloissa?
6145: 
6146: 
6147: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
6148: 
6149:     Seppo Lahtela /kesk
6150: 
6151: 
6152: 
6153: 
6154:                                                                                               Versio 2.0
6155: KK 28/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                    Ministerin vastaus
6156: 
6157: 
6158: 
6159: 
6160: Eduskunnan puhemiehelle
6161: 
6162: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ten, että pelkkää aikaisempaa kansaneläkkeen
6163: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          pohjaosaa saavien kansaneläke maksettiin 60
6164: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        markalla vähennettynä vuonna 1996. Tämän jäl-
6165: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-        keen kansaneläkkeen entistä pohjaosaa on pie-
6166: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         nennetty 20 prosentilla vuosina 1997 ja 1998.
6167: sen KK 28/2000 vp:                                     Vuoden 1999 alussa entistä pohjaosaa alennet-
6168:                                                        tiin 17,3 prosenttia. Entinen pohjaosa poistuu vii-
6169:        Mihin toimiin hallitus ryhtyy korvatak-         meistään vuoden 2002 alussa.
6170:        seen ja palauttaakseen eläkkeen ja kun-            Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
6171:        nian niille julkiselta sektorilta eläkkeel-    yhteensovitus, joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
6172:        le jääneille, joilta se kokonaismääräise-       määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
6173:        nä on kansaneläkkeen yhteensovittami-           la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
6174:        sen yhteydessä oikeudettomasti leikattu        enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
6175:        ja                                             naispalkasta.
6176:                                                           Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovi-
6177:        aiheutuisika korvaamisesta valtion ta-         tus perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoi-
6178:        loudelle niin paljon kuluja, ettei asiaa       naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ai-
6179:        voida saattaa kunnialla jä1jestykseen          nakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada
6180:        edes näissä taloudellisesti suotuisissa        eläkettä useanjärjestelmän piiristä, lakisääteisel-
6181:        oloissa?                                       le eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
6182: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
6183: seuraavaa:                                            detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
6184:                                                       senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka muo-
6185: Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hyväk-          dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
6186: symässä hallituksen esityksessä laiksi kansanelä-     ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin ta-
6187: kelain muuttamisesta (HE 11911995 vp; laki            soa työntekijän kaikista palkoista, piti työeläket-
6188: 1491/1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin         tä vastaavasti alentaa.
6189: eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansan-              Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin
6190: eläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen          otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen
6191: yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta        yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt
6192: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin       14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-
6193: kansaneläkkeeksi.                                     eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Pohja-
6194:     Uudistuksen jälkeen uusille eläkkeenhakijoil-     osa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kansan-
6195: le, joiden työeläketulot ylittävät avioisuudesta ja   eläkejärjestelmästä.
6196: kuntaryhmästä riippuen 4 541-5 380 markkaa                Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden
6197: kuukaudessa (vuoden 1999 tasossa), ei myönne-         1996 alusta lukien ole myönnetty enää, eduskun-
6198: tä kansaneläkettä enää lainkaan. Jo maksussa ole-     ta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta työeläk-
6199: viin kansaneläkkeisiin tehtiin myös muutos si-        keen ja kansaneläkkeen yhteensovitussäännön
6200: 
6201: 
6202: 2
6203: Ministerin vastaus                                            KK 28/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk
6204: 
6205: 
6206: muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alusta lukien            Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
6207: kansaneläke ei ole enää vaikuttanut työeläkkeen        pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
6208: yhteensovitusrajaan.                                   alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
6209:    Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista koske-         van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
6210: vassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkeme-          löid~n määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
6211: nojen pienentämisestä valtiontaloudellisista syis-     pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
6212: tä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta.        että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen
6213: Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi       salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
6214: annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva         keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
6215: korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa kuntien ja         Eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja
6216: valtion eläkemenojen kasvua eli todellisuudessa        terveysministeriö on teettänyt selvityksen niiden
6217: kansaneläkemenot olisivat tulleet maksuun eri          henkilöiden lukumäärästä, joiden työeläkettä on
6218: nimellä julkisista varoista.                          vähennetty kansaneläkkeen entisen pohjaosan
6219:                                                       määrällä. Selvityksen teki työryhmä, jossa oli
6220:    Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen on
6221:                                                       mukana edustajat Eläketurvakeskuksesta Kun-
6222: koskettanut ehkä suhteellisesti enemmän julki-
6223:                                                        tien Eläkevakuutuksesta ja Valtiokont~orista.
6224: sen sektorin eläkkeensaajia, koska julkisen sek-
6225:                                                        Selvitys valmistui marraskuun alussa 1999.
6226: torin eläkkeet ovat järjestelmän pitkän historian
6227:                                                           Selvityksen mukaan henkilöitä, joiden eläk-
6228: johdosta olleet täysiä ja niissä työeläkettä on
6229:                                                       keeseen pohjaosan leikkaaminen on vaikuttanut
6230: useissa tapauksissa yhteensovituksessa jouduttu
6231:                                                       oli vuonna 1998 kaikkiaan noin 122 700. Henki~
6232: vähentämään pohjaosan määrällä. On kuitenkin
6233:                                                        löiden lukumäärä on vähentynyt muun muassa
6234: muistettava, että julkisen sektorin eläkkeiden
6235:                                                       eläkkeiden uudelleenyhteensovitusten vuoksi
6236: enimmäistaso oli aikaisemmin 66 prosenttia.
6237:                                                       vuosittain noin SOO:lla.
6238: Enimmäistasoa on 1990-luvulla toteutettujen
6239:                                                           Työryhmän selvityksen mukaan työeläke on
6240: uudistusten yhteydessä alennettu asteittain 60
6241:                                                       vähentynyt täyden pohjaosan suuruisella määräl-
6242: prosenttiin, mikä vastaa yksityisen sektorin eläk-
6243:                                                       lä 34 prosentissa tapauksista. Muilla alennusvai-
6244: keiden tavoitetasoa. Ne eläkkeensaajat, joihin
6245:                                                       k~tus on ollut täyden pohjaosan määrää pienem-
6246: pohjaosan leikkaus on pääosin kohdistunut, ovat
6247:                                                       pi. Pohjaosan leikkaus pienentää selvityksen mu-
6248: yleensä saaneet eläkkeensä 66 prosentin tasoise-
6249:                                                       kaan työeläkejärjestelmän kustannuksia vuonna
6250: na. Edelleen on muistettava, että vuoden 1996
6251:                                                        1999 noin 500 miljoonalla markalla. Kustannus-
6252: alusta voimaan tulleet muutokset ns. tulevan ajan
6253:                                                       ~äästö on suurin kunnallisessa ja valtion eläkejär-
6254: ja eläkepalkan laskutapaan alentavat uusien eli
6255:                                                       jestelmässä, yhteensä noin 420 miljoonaa mark-
6256: 1.1.1996 jälkeen myönnettävien eläkkeiden ta-
6257:                                                       kaa vuonna 1999.
6258: soa. Näin voidaan sanoa, että ne leikkaukset, joi-
6259:                                                           Selvityksen arviointi on sosiaali- ja terveysmi-
6260: ta valtiontaloudellisista ja eläkkeiden rahoituk-
6261:                                                       nisteriöissä kesken. Tarkoituksena on, että yh-
6262: seen liittyvistä syistä on tehty eläkejärjestel-
6263:                                                       dessä Eläketurvakeskuksen kanssa kartoitetaan
6264: määmme, ovat kohdistuneet kaikkiin ryhmiin,
6265:                                                       valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen val-
6266: jolloin ei voida sanoa, että jotakin eläkkeensaaja-
6267:                                                       mistelua varten selvityksessä esiin tuotujen nä-
6268: ryhmää olisi kohdeltu kohtuuttomasti muihin
6269:                                                       kökohtien pohjalta työeläkejärjestelmässä olevat
6270: verrattuna.
6271:                                                       muutostarpeet
6272: 
6273: 
6274: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
6275: 
6276:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
6277: 
6278: 
6279: 
6280:                                                                                                          3
6281: KK 28/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                     Ministerns svar
6282: 
6283: 
6284: 
6285: 
6286: Tili riksdagens talman
6287: 
6288: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      som uppbar endast den tidigare basdelen minska-
6289: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      des med 60 mk år 1996. Efter det har folkpensio-
6290: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-     nens tidigare basdel minskats med 20 % åren
6291: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      1997 och 1998. Vid ingången av 1999 sänktes
6292: mål SS 28/2000 rd:                                   den tidigare basdelen med 17,3 %. Den tidigare
6293:                                                      basdelen försvinner senast vid ingången av 2002.
6294:        Vilka åtgärder vidtar regeringen för att          De olika pensionssystemen koordineras ge-
6295:        kompensera pensions tagarna och för att       nom den s.k. samordningen, som sätter en övre
6296:        återbörda pensionen och hedern i fråga        gräns för de sammanlagda arbetspensionerna.
6297:        om de personer som pensionerats från          Genom pensionssamordningen har man säker-
6298:        den offentliga sektorn ochför vilkas vid-     ställt att den sammanräknade pensionen kan vara
6299:        kommande pensionen tili fullt belopp i        högst 60-66 % av arbetstagarens totala lön.
6300:        samband med samordningen avfolkpen-               Samordningen av arbetspensionen och folk-
6301:        sionen orättmätigt har s/opats och            pensionen baserade sig på att man i tiden beslöt
6302:                                                      att betala åtminstone folkpensionens basdel till
6303:        skulle kompensationen orsaka statseko-        alla pensionstagare. Eftersom en person kan få
6304:        nomin så stora utgifter att saken inte kan    pension från flera olika system, har det inte satts
6305:        ordnas på ett respektabelt sätt ens           något maximalt markbelopp för den lagstadgade
6306:        dessa ekonomiskt gynnsamma tider?             pensionen, utan den högsta nivån fastställdes i
6307:                                                      fråga om arbetspensonen till 60 % av lönen och i
6308:                                                      fråga om den offentliga sektorns pensioner till
6309: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
6310:                                                      66% av lönen. För att totalpensionen, som be-
6311: föra följande:
6312:                                                      stod av både folkpension och arbetspension, inte
6313: I den lag om ändring av folkpensionslagen            skulle överstiga nämnda nivå på 60-66 % av en
6314: ( 1491/1995) som gavs den 18 december 1995 och       arbetstagares samtliga löner, måste arbetspensio-
6315: som baserade sig på regeringens proposition          nen sänkas i motsvarande mån.
6316: RP 11911995 rd ändrades folkpensionens basde1            Folkpensionens basdel har tidigare beaktats
6317: så att den blev pensionsavhängig. Enligt detta in-   till fullt belopp vid samordning med arbetspen-
6318: verkade folkpensionens basdel inte heller längre     sionen, då lönen har överstigit 14 348 mk per må-
6319: på arbetspensionen vid samordningen med ar-          nad. Härvid minskades totalpensionen med bas-
6320: betspensionen. Från ingången av 1997 slogs folk-     delens belopp. Basdelen betalades dock separat
6321: pensionens basdel och tilläggsdel ihop till folk-    från folkpensionssystemet.
6322: pensionen.                                               Då folkpensionens basdel från ingången av
6323:    Efter reformen beviljas folkpension inte läng-    1996 inte längre har beviljats, föreskrev riksda-
6324: re till sådana nya pensionssökande vilkas arbets-    gen om ändring av samordningsbestämmelsen i
6325: pensionsinkomst, beroende på om den pensions-        fråga om arbetspensionen och folkpensionen för
6326: sökande är gift eller inte 4 541-5 380 mk per        nya pensionstagare. Således har folkpensionen
6327: månad (beloppen på 1999 års nivå). I fråga om de     från och med ingången av 1996 inte längre inver-
6328: redan löpande folkpensionerna gjordes också en       kat på gränsen för samordning med arbetspensio-
6329: ändring som innebar att folkpensionen för dem        nen.
6330: 
6331: 
6332: 4
6333: Ministems svar                                                KK 28/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
6334: 
6335: 
6336:    1 den lagändring som gälide slopandet av folk-      lades tili ingången av 1999 förutsatte den att att
6337: pensionens basdel var det fråga om att minska          regeringen ser tili att det med det snaraste utreds
6338: folkpensionsutgiftema av statsekonomiska orsa-         hur många personer som fått sin arbetspension
6339: ker och inte att sänka den målsatta nivån för ar-      minskad med ett belopp motsvarande basdelen.
6340: betspensioner. Om de som gick i arbetspension          Dessutom förutsatte riksdagen att regeringen läg-
6341: före den 1 januari 1996 skulie ha beviljats en för-    ger fram en lagändring om stopp för nedskär-
6342: höjning på grund av minskningen av folkpensio-         ningar i folkpensionens basdel så snart det finan-
6343: nen, hade detta närmast inneburit en ökning av         siella läget tiliåter det.
6344: kommunemas och statens pensionsutgifter, dvs.             1 enlighet med riksdagens uttalande har soci-
6345: att folkpensionsutgiftema i praktiken skulie ha        al- och hälsovårdsministeriet låtit göra en utred-
6346: betalats från offentliga medel, men under en an-       ning om antalet personer som fått sin arbetspen-
6347: nan benämning.                                         sion minskad med ett belopp motsvarande den ti-
6348:    Slopandet av folkpensionens basdel har kan-         digare basdelen. Utredningen gjordes av en ar-
6349: ske berört pensionstagama inom den offentliga         betsgrupp som bestod av företrädare för Pen-
6350: sektom i proportion mera än andra pensionstaga-        sionsskyddscentralen, Kommunernas pensions-
6351: re, eftersom pensionema inom den offentliga            försäkring och Statskontoret. Utredningen blev
6352: sektom tili följd av systemets långa historia har     klar i början av november 1999.
6353: uppnått fulia belopp; i fråga om dessa pensioner
6354:                                                           Enligt utredningen fanns det 1998 samman-
6355: har arbetspensionen i många fali vid samordning-
6356:                                                        lagt ca 122 700 personer vars pensioner påver-
6357: en blivit minskad med basdelens belopp. Man bör
6358:                                                       kats av nedskärningen av basdelen. Detta antal
6359: dock komma ihåg att maximinivån för den of-
6360:                                                       har, bl.a. på grund av den nya samordningen av
6361: fentliga sektoms pensioner tidigare var 66 %.
6362:                                                       pensionerna, årligen minskat med ca 500 perso-
6363: Denna nivå har i samband med reformema under
6364:                                                       ner.
6365: 1990-talet sjunkit gradvis tili 60 %, vilket mot-
6366: svarar den målsatta nivån för den privata sek-            Enligt arbetsgruppens utredning har arbets-
6367: torns pensioner. De pensionstagare som i huvud-       pensionerna i 34 % av fallen minskat med ett be-
6368: sak blivit utsatta för nedskärningen av basdelen      lopp som motsvarar den fulla basdelen. 1 fråga
6369: har i regel uppburit en pension på 66% nivå. Vi-      om de övriga pensionstagarna har verkningarna
6370: dare bör man minnas att de ändringar som trädde       varit mindre. Utredningen visar att nedskärning-
6371: i kraft vid ingången av 1996 och som gäller sättet    en av folkpensionens basdel sänker kostnaderna
6372: att räkna ut den s.k. återstående tiden och pen-      för arbetspensionssystemet med ca 500 milj. mk
6373: sionslönen, sänker nivån på nya pensioner som         år 1999. Kostnadsbesparingen är störst inom det
6374: beviljas efter den 1 januari 1996. Därmed kan         kommunala och det statliga pensionssystemet,
6375: konstateras att de nedskärningar som man tili         sammanlagt ca 420 milj. mk år 1999.
6376: följd av statsekonomiska orsaker och skäl som är          Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår
6377: relaterade tili finansieringen av pensionerna har     utvärderingen av ovan nämnda utredning. Avsik-
6378: verkstälit i vårt pensionssystem har gällt samtli-    ten är att med tanke på beredningen av budget-
6379: ga grupper- det kan sålunda inte hävdas att nå-       propositionen för 2001 och utifrån de synpunkter
6380: gon viss kategori pensionstagare skulle ha be-        som kommit fram inom ramen för utredningen
6381: handlats på ett oskäligt sätt jämfört med andra       tillsammans med Pensio1.'"'skyddscentralen kart-
6382: grupper i samhället.                                  lägga behovet av ändringar i arbetspensionssys-
6383:    När riksdagen antog den lag genom viiken           temet.
6384: minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
6385: 
6386: 
6387: Helsingfors den 29 februari 2000
6388: 
6389:     Minister Suvi-Anne Siimes
6390:                                                                                                         5
6391:                                                                KK 29/2000 vp -      Päivi Räsänen /skl
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 
6396:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 29/2000 vp
6397: 
6398:                                             Kunnallisen perhepäivähoitajan kulukorvauk-
6399:                                             sen verotus
6400: 
6401: 
6402: 
6403: 
6404: Eduskunnan puhemiehelle
6405: 
6406: Kunnallisen perhepäivähoitajan palkkataso on            Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään
6407: varsin alhainen, ja omassa kodissaan työskente-      (KHO 1983-B-11-569) todennut, ettei perhepäi-
6408: levän kulukorvaus on kaikilta osin äärimmäisen       vähoitajan tuloista kustannuskorvauksen lisäksi
6409: pieni.                                               voi tehdä tulo- ja varallisuusverolain 28 §:ssä tar-
6410:     Alle kouluikäisen aamiaisesta, välipalasta tai   koitettua tulonhankkimisvähennystä. Näin ollen
6411: iltapalasta korvataan perhepäivähoitajalle ai-       omassa kodissaan työskentelevä perhepäivähoi-
6412: noastaan 3,10 mk ja koululaisen vastaavista 4,00     taja ei voi saada verotuksessa työhuonevähen-
6413: mk. Alle kouluikäisen lounaasta tai päivällisestä    nystä.
6414: maksetaan hoitajalle 7,20 mk ja koululaisen osal-
6415: ta 9,40 mk. Muiden kustannusten osuudeksi on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6416: kaiken ikäisten lasten osalta määritelty 7,90        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6417: mk/päivä. Muut kustannukset sisältävät muista        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6418: kuin ravintoaineista aiheutuvat tavanomaiset me-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6419: not, kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedes-
6420: tä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja lapsen hoi-         Koska perhepäivähoitajan palkkataso
6421: toon liittyvistä puheluista yms. aiheutuvat me-            samoin kuin hänelle maksettavat kulu-
6422: not. Kulukorvaus on voimassa olevan lainsää-               korvaukset ovat pieniä, aikooko hallitus
6423: dännön mukaan perhepäivähoitajan veronalaista              muuttaa lainsäädäntöä niin, että perhe-
6424: ansiotuloa, koska sitä ei ole tuloverolaissa sää-          päivähoitaja saa kulukorvauksensa ve-
6425: detty verovapaaksi tuloksi.                                rovapaana?
6426: 
6427: 
6428: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
6429: 
6430:     Päivi Räsänen /skl
6431: 
6432: 
6433: 
6434: 
6435:                                                                                                 Versio 2.0
6436: KK 29/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl                                               Ministerin vastaus
6437: 
6438: 
6439: 
6440: 
6441: Eduskunnan puhemiehelle
6442: 
6443: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       saattaa pinnalta katsoen vaikuttaa tarpeettoman
6444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        byrokraattiselta ja verotusta turhaan monimut-
6445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaistavalta. Tosiasiassa käytäntö turvaa verovel-
6446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-     vollisten tasapuolisen kohtelun. Tämä johtuu tu-
6447: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lonhankkimisvähennyksestä, joka myönnetään
6448: KK 29/2000 vp:                                       kaikille palkkatuloa saaville automaattisesti,
6449:                                                      mutta jonka tarkoituksena on kattaa vähennyk-
6450:       Koska perhepäivähoitajan palkkataso            sen enimmäismäärään eli 2 100 markkaan saak-
6451:       samoin kuin hänelle maksettavat kulu-          ka tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja. Jos
6452:       korvaukset ovat pieniä, aikooko hallitus       kulukorvaukset eivät olisi mukana veronalaises-
6453:       muuttaa lainsäädäntöä niin, että perhe-        sa bruttotulossa, tulonhankkimisvähennyksen
6454:       päivähoitaja saa kulukorvauksensa ve-          tarkoitus ei tällaisten korvausten saajilla toteutui-
6455:       rovapaana?                                     si, vaan se myönnettäisiin tavallaan turhaan.
6456:                                                      Tämä merkitsisi sitä, että kulukorvausten saajat
6457: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        olisivat paremmassa asemassa kuin sellaiset pal-
6458: ti seuraavaa:                                        kansaajat, jotka vastaavat tulonhankkimiskuluis-
6459: Perhepäivähoitajien kulukorvausten verokohte-        ta itse ja vähentävät ne vasta lopullisessa vero-
6460: lussa on jo 1980-luvun alussa omaksuttu käytän-      tuksessa. Tämän vuoksi hallituksen tarkoitukse-
6461: tö, jossa kulukorvaukset ovat palkan tavoin ve-      na ei ole ryhtyä toimiin sovelletun käytännön
6462: ronalaisia, mutta lopullisessa verotuksessa tulon-   muuttamiseksi.
6463: hankkimismenoina vähennettävissä. Käytäntö
6464: 
6465: 
6466: 
6467: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
6468: 
6469:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
6470: 
6471: 
6472: 
6473: 
6474: 2
6475: Ministerns svar                                               KK 29/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
6476: 
6477: 
6478: 
6479: 
6480: Tili riksdagens talman
6481: 
6482: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    på ytan verka onödigt byråkratisk och som ett
6483: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     förfarande som i onödan gör beskattningen mera
6484: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-    invecklad. 1 själva verket säkerställer praxisen
6485: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-     dock en jämlik behandling av de skattskyldiga.
6486: mål SS 29/2000 rd:                                  Detta beror på det avdrag för inkomstens förvär-
6487:                                                     vande som automatiskt beviljas alla med lönein-
6488:       Å.mnar regeringen ändra lagstiftningen        komster och som syftar till att täcka utgifter för
6489:       för att göra familjedagvårdarnas kost-        inkomstens förvärvande upp tili avdragets maxi-
6490:       nadsersättningar skatteji-ia eftersom fa-     mibelopp, dvs. 2 100 mk. Om kostnadsersätt-
6491:       miljedagvårdarna har en låg lönenivå          ningarna inte tas med i den skattepliktiga brutto-
6492:        och får små kostnadsersättningar?            inkomsten skulle avsikten med avdraget för in-
6493:                                                     komstens förvärvande inte uppnås när det gäller
6494: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     sådana som får dylika ersättningar, utan det skul-
6495: föra följande:                                      le på sätt och vis beviljas i onödan. Detta skulle
6496: När det gäller den skattemässiga behandlingen av    innebära att de som får kostnadsersättningar
6497: familjedagvårdarnas kostnadsersättningar an-        skulle befinna sig i en bättre ställning än sådana
6498: togs redan i början av 1980-talet en praxis som     löntagare som själva svarar för kostnaderna för
6499: innebär att · kostnadsersättningar på samma sätt    inkomstens förvärvande och drar av dem först i
6500: som lön är skattepliktiga inkomster, men att de i   den slutliga beskattningen. Av denna orsak har
6501: den slutliga beskattningen kan dras av som utgif-   regeringen inte för avsikt att vidta åtgärder för att
6502: ter för inkomstens förvärvande. Denna praxis kan    ändra den tillämpade praxisen.
6503: 
6504: 
6505: 
6506: Helsingfors den 3 mars 2000
6507: 
6508:     Minister Suvi-Anne Siimes
6509: 
6510: 
6511: 
6512: 
6513:                                                                                                        3
6514:                                                                KK 30/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl
6515: 
6516: 
6517: 
6518: 
6519:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2000 vp
6520: 
6521:                                             Lapsen eläkkeiden vaikutus vanhemman asu-
6522:                                             mistukeen
6523: 
6524: 
6525: 
6526: 
6527: Eduskunnan puhemiehelle
6528: 
6529: Väkivaltaisesti kuolleen vanhemman alaikäisel-       Elossa olevalle vanhemmalle ei tässä tapaukses-
6530: lä lapsella on oikeus henkirikoksen tekijän suo-     sa kuulunut esimerkiksi leskeneläke, sillä hän ei
6531: rittamaan elatusapuun. Tilanteessa, jossa van-       ollut ollut naimisissa lapsensa toisen vanhem-
6532: hempi menehtyy esimerkiksi auto-onnettomuu-          man kanssa.
6533: dessa, lapsella ei ole mahdollisuutta saada kenen-      On kohtuutonta, että kuoleman vuoksi lapsen
6534: kään maksamaa elatusapua.                            ainoaksi elättäjäksi jäänyt vanhempi menettää
6535:     Eräässä tapauksessa toinen alaikäisen lapsen     asumistukensa osittain tai kokonaan lapsen saa-
6536: vanhemmista menehtyi väkivaltaisesti. Oikeus         mien eläke-etuuksien vuoksi.
6537: määräsi rikokseen syyllistyneen maksamaan vai-
6538: najan alaikäiselle lapselle elatusapua. Elatus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6539: avusta määrättiin kuitenkin vähennettäväksi lap-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6540: sen saaman perhe-eläkkeen kuukausittaisesta          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6541: määrästä kaksi kolmasosaa. Koska eläke oli huo-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6542: mattavasti suurempi kuin elatusavuksi määrätty
6543: summa, henkirikoksen tekijä ei joutunut maksa-             Kuinka hallitus aikoo puuttua siihen,
6544: maan lainkaan elatusapua.                                   että perusteluissa mainitussa ja sen kal-
6545:     Alaikäiselle lapselle maksettavat perhe-eläke           taisissa tapauksissa lapsen saamat eläk-
6546: sekä kuolleen vanhemman kansaneläke vaikutti-              keet eivät vaikuta hänen ainoaksi elättä-
6547: vat lapsen ainoaksi elättäjäksi jääneen vanhem-            jäkseen jääneen vanhemman mahdolli-
6548: man saamaan asumistukeen vähentävästi. Elatus-             sesti saamaan asumistukeen vähentä-
6549: apu ei olisi vaikuttanut siihen millään tavalla.           västi?
6550: 
6551: 
6552: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
6553: 
6554:     Päivi Räsänen /skl
6555: 
6556: 
6557: 
6558: 
6559:                                                                                               Versio 2.0
6560: KK 30/2000 vp - Päivi Räsänen /skl                                                   Ministerin vastaus
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565: Eduskunnan puhemiehelle
6566: 
6567: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ritty. Aikaisemmin myös lasten perhe-eläkkeet
6568: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         olivat ns. etuoikeutettua tuloa aina vuonna 1990
6569: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voimaan tulleeseen perhe-eläkeuudistukseen as-
6570: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-      ti. Tässä uudistuksessa aikaisemmin verovapaat
6571: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         perhe-eläkkeet muuttuivat verotettavaksi tulok-
6572: KK 30/2000 vp:                                        si. Asumistukiasetuksella voitiin tuolloin asu-
6573:                                                       mistukilain mukaan säätää etuoikeutetuksi tulok-
6574:       'Kuinka hallitus aikoo puuttua siihen,          si vain verovapaa tulo. Näin perhe-eläkeuudis-
6575:       että perusteluissa mainitussa ja sen kal-       tuksesta seurasi suoraan, että lasten eläkkeet
6576:        taisissa tapauksissa lapsen saamat eläk-       muuttuivat tämän lainmuutoksen perusteella asu-
6577:       keet eivät vaikuta hänen ainoaksi elättä-       mistukeen vaikuttaviksi tuloiksi. Lasten perhe-
6578:       jäkseen jääneen vanhemman mahdolli-             eläkkeet on poistettu sittemmin asumistukiase-
6579:       sesti saamaan asumistukeen vähentä-             tuksen etuoikeutettujen tulojen luettelosta tekni-
6580:       västi?                                          senä muutoksena.
6581:                                                           Myöhemmin asumistukilain pysyvän tulon kä-
6582: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sitettä on muutettu niin, että etuoikeutetuksi voi-
6583: ti seuraavaa:                                         daan säätää myös muu kuin verovapaa tulo. Lain
6584: Yleistä asumistukea myönnettäessä huomioon            muutos liittyi tilanteeseen, jossa opintotuki
6585: otettaviin pysyviin kuukausituloihin luetaan          muuttui opintotukiuudistuksessa verovapaasta
6586: kaikki ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden py-         tulosta verotettavaksi tuloksi. Kun uudistuksella
6587: syvät tulot lukuun ottamatta asumistukiasetuk-        ei ollut tarkoitettu heikentää opiskelijoiden asu-
6588: sessa mainittuja tuloja. Asetuksessa mainitut tu-     mistukea, asumistukilain säännöstä muutettiin, ja
6589: lot ovat kaikki verovapaita tuloja lukuun ottamat-    näin opintotuki voitiin säilyttää edelleen etuoi-
6590: ta opintotukea. Siitäkään ei käytännössä makseta      keutettujen tulojen luettelossa.
6591: veroa opiskelijavähennyksen vuoksi, jos opiske-           Lasten eläkkeitä kohdellaan verotuksessa ku-
6592: lijana ei ole muita tuloja.                           ten muitakin tuloja, vaikkakaan niistä ei tulon
6593:    Asetuksessa on mainittu ns. etuoikeutettuna        määrän perusteella syntyne useinkaan verotetta-
6594: tulona mm. lapsen elatusapu, jota suoritetaan oi-     vaa tuloa. Lasten elatusapumaksut ovat puoles-
6595: keuden päätöksen tai asianmukaisen sopimuksen         taan verovapaita tuloja. Niiden huomioon ottami-
6596: perusteella, mutta ei lapselle maksettavaa perhe-     nen tulona asumistukea myönnettäessä on ongel-
6597: eläkettä. Tässä lapsesta maksettavia tuloja koh-      mallista erityisesti sen vuoksi, että elatusapujen
6598: dellaan eri tavalla siitä riippuen, maksetaanko tu-   maksaminen ei ole aina säännöllistä eikä yksin-
6599: loa vanhemman kuoleman vuoksi vai lapsen ela-         huoltajan asemaa ole asumistukijärjestelmässä
6600: tusta koskevan sopimuksen perusteella.                otettu erikseen muutoin huomioon.
6601:    Perhe-eläkettä koskevan lainsäädännön kehi-            Etuoikeutettujen tulojen piirin laajentaminen
6602: tys on johtanut siihen, että samanlaisessa tilan-     koskemaan uusia veronalaisia tuloja edellyttää
6603: teessa olevia perheitä kohdellaan eri tavalla il-     asumistuen tulokäsitteen perusteellisempaa sel-
6604: man että tähän olisi asumistukijärjestelmässä py-     vittämistä. Elatusapumaksuja lukuun ottamatta
6605: 
6606: 
6607: 2
6608: Ministerin vastaus                                          KK 30/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl
6609: 
6610: 
6611: lasten pysyviä tuloja käsitellään asumistukijär-   sitteen oikeellisuuden arviointi voitaisiin tehdä
6612: jestelmässä kuten ruokakunnan muitakin tuloja.     samassa yhteydessä, kun tarvittavia asumistuki-
6613: Asian ratkaiseminen erillisellä asumistukimäärä-   lainsäädännön muutoksia tehdään toteutettaessa
6614: rahaa lisääväliä asumistukiasetuksen muutoksel-    hallitusohjelmassa mainittuja ja selvitysmies
6615: la on vaikeaa, kun asumistuen tarve on muutoin-    Fredrikssonin esittämiä asumistuen kehittämistä
6616: kin voimakkaasti kasvanut. Asumistuen tulokä-      koskevia uudistuksia.
6617: 
6618: 
6619: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
6620: 
6621:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
6622: 
6623: 
6624: 
6625: 
6626:                                                                                                   3
6627: KK 30/2000 vp - Päivi Räsänen /skl                                                        Ministems svar
6628: 
6629: 
6630: 
6631: 
6632: Tili riksdagens talman
6633: 
6634: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         i en likartad situation behandlas på olika sätt,
6635: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         utan att man i bostadsbidragssystemet har efter-
6636: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-        strävat detta. Tidigare var också bamens familje-
6637: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-         pensioner så kallade prioriterade inkomster, ända
6638: mål SS 30/2000 rd:                                      fram till reformeringen av familjepensionema
6639:                                                          1990. Genom denna reform förändrades de tidi-
6640:        På vilket sätt ämnar regeringen ingripa          gare skattefria familjepensionema så att de blev
6641:        i sådana i motiveringen nämnda och               beskattningsbara inkomster. Då var det enligt bo-
6642:        motsvarande fall så att den pension som          stadsbidragslagen enbart möjligt att genom bo-
6643:        barn får inte har en minskande inverkan          stadsbidragsförordningen föreskriva att skatte-
6644:        på de möj ligheter som den förälder som          fria inkomster var prioriterade. Därigenom ledde
6645:        är deras enda försörjare har att få bo-          reformeringen av familjepensionerna direkt till
6646:        stadsbidrag?                                     att bams pensioner på basis av denna lagändring
6647:                                                         blev inkomster som inverkade på bostadsbidra-
6648:                                                         get. Barns familjepensioner har sedermera ge-
6649: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         nom en teknisk ändring slopats i förteckningen
6650: föra följande:                                          över prioriterade inkomster enligt bostadsbi-
6651: Då det allmänna bostadsbidraget beviljas inräk-         dragsförordningen.
6652: nas i de bestående månadsinkomstema de bestå-               Senare har begreppet bestående inkomster i
6653: ende månadsinkomstema för samtliga personer             bostadsbidragslagen ändrats så att man också kan
6654: som hör till hushållet, med undantag av de in-          föreskriva att andra än skattefria inkomster är
6655: komster som nämns i bostadsbidragsförordning-           prioriterade. Denna lagändring är förknippad
6656: en. De i förordningen nämnda inkomstema är              med en situation där studiestödet genom refor-
6657: samtliga skattefria, med undantag av studiestö-         meringen av studiestödet ändrades så att de blev
6658: det. För studiestödet betalas i praktiken inte hel-     skattepliktiga i stället för skattefria inkomster.
6659: ler någon skatt på grund av studieavdraget, om          Då reformen inte avsåg att försvaga de studeran-
6660: den studerande inte har andra inkomster.                des bostadsbidrag, ändrades bestämmelsen i bo-
6661:    1 förordningen nämns som så kallade priorite-        stadsbidragslagen, och på det sättet kunde studie-
6662: rade inkomster bl.a. bams försörjningsbidrag,           stödet alltjämt ingå i förteckningen över priorite-
6663: som betalas enligt domstolsbeslut eller på basis        rade inkomster.
6664: av vederbörlig överenskommelse, men inte den               Bams pensioner behandlas i beskattningen på
6665: familjepension som betalas till bam. Här behand-        samma sätt som andra inkomster, även om de på
6666: las de inkomster som betalas för bam på olika           basis av beloppet oftast inte utgör skattepliktiga
6667: sätt, beroende på huruvida inkomsten betalas på         inkomster. Bams försörjningsbidrag är å andra
6668: grund av en förälders död eller på basis av ett av-     sidan skattefria inkomster. Det är problematiskt
6669: tai som gäller bamets försörjning.                      att beakta dem då bostadsbidrag beviljas, särskilt
6670:    Utvecklingen av lagstiftningen om familje-           på grund av att betalningen av försörjningsbi-
6671: pensioner har lett till att familjer som befinner sig   drag inte alltid är regelbunden och att ensamför-
6672: 
6673: 4
6674: Ministerns svar                                                 KK 30/2000 vp -    Päivi Räsänen /skl
6675: 
6676: 
6677: sörjares ställning inte på annat sätt särskilt beak-   met genom en separat ändring av bostadsbidrags-
6678: tats i bostadsbidragssystemet.                         förordningen som ökar bostadsbidragsanslaget,
6679:    En breddning av de prioriterade inkomsterna         eftersom behovet av bostadsbidrag också annars
6680: så att de också omfattar nya skattepliktiga in-        har ökat kraftigt. Man kunde göra en bedömning
6681: komster förutsätter en mer grundlig undersök-          av hur riktigt inkomstbegreppet inom bostadsbi-
6682: ning av begreppet inkomster i samband med bo-          draget är i samband med att de behövliga änd-
6683: stadsbidrag. Med undantag av försörjningsbidra-        ringarna i bostadsbidragslagstiftningen görs för
6684: gen behandlas bams bestående inkomster i bo-           att genomföra de förnyelser inom bostadsbi-
6685: stadsbidragssystemet på samma sätt som hushål-         dragssystemet som ingår i regeringsprogrammet
6686: lets andra inkomster. Det är svårt att lösa proble-    och som föreslås av utredningsman Fredriksson.
6687: 
6688: 
6689: Helsingfors den 3 mars 2000
6690: 
6691:     Minister Suvi-Anne Siimes
6692: 
6693: 
6694: 
6695: 
6696:                                                                                                      5
6697:                                                                KK 31/2000 vp -     Hannu Aho /kesk
6698: 
6699: 
6700: 
6701: 
6702:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 3112000 vp
6703: 
6704:                                            Äitiyspäivärahan määrä
6705: 
6706: 
6707: 
6708: 
6709: Eduskunnan puhemiehelle
6710: 
6711: Nykyisen äitiyspäivärahan minimimäärä on 60         lon varaan. Nykyistä lapsilisää (535 mk/kk) ei
6712: mk/päivä työttömyyskorvauksen ollessa maksi-        voida laskea tuloksi kompensoimaan äitiyspäivä-
6713: missaan 122 mk/päivä. Työttömyyskorvauksen          rahanja työttömyyskorvauksen eroa, sillä se har-
6714: on laskettu olevan alhaisin määrä, jonka avulla     voin riittää kattamaan edes lapsen perustarpeita.
6715: henkilö tulee toimeen ilman muita tuloja. Työttö-
6716: myyskorvausta on nostettu yhdellä markalla,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6717: koska yleisten kustannusten on katsottu nous-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
6718: seen, mutta vastaavaa korotusta ei äitiyspäivära-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6719: haan ole tehty.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6720:    Äitiyspäiväraha määräytyy hakijan työtulojen
6721: mukaan. Vähimmäisäitiysraha on tarkoitettu niil-          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6722: le, joilla ei ole lainkaan työtuloja. Etuuksien           tyä alimman äitiyspäivärahan ja mui-
6723: määrä lasketaan edellisen päättyneen verotuksen           den vastaavien tukien välisen epäoikeu-
6724: perusteella, eli vuonna 1999 vuoden 1997 perus-           denmukaisen eron lasaarniseksi kannus-
6725: teella. Tällöin esim. opiskelija, vasta valmistu-         taakseen lasten hankintaan myös niitä
6726: nut, työtön tai satunnaisia pätkätöitä tekevä pu-         ihmisiä, joilla ei ole säännöllisiä ansio-
6727: toaa äitiyslomalle jäädessään 60 markan päivätu-          tuloja edellisvuoden verotuksessa?
6728: 
6729: 
6730: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
6731: 
6732:     Hannu Aho /kesk
6733: 
6734: 
6735: 
6736: 
6737:                                                                                              Versio 2.0
6738: KK 31/2000 vp- Hannu Aho /kesk                                                     Ministerin vastaus
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743: Eduskunnan puhemiehelle
6744: 
6745: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rusteella kuitenkin vähintään 60 markkaa päiväl-
6746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       tä.
6747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lähtökohtana on, että sairausvakuutuslain
6748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          mukaisella päivärahalla korvataan vakuutetulle
6749: Ahon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vain menetettyä ansiota. Voimassa oleva sairaus-
6750: sen KK 31/2000 vp:                                  vakuutuksen päivärahajärjestelmä uudistettiin
6751:                                                     vuoden 1996 alussa voimaan tulleella sairausva-
6752:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    kuutuslain muutoksella. Tämä muutos merkitsi
6753:        tyä alimman äitiyspäivärahan ja mui-         sairausvakuutuksessa luopumista pääosin vähim-
6754:        den vastaavien tukien välisen epäoikeu-      mäispäivärahajärjestelmästä, koska sairausva-
6755:        denmukaisen eron lasaarniseksi kannus-       kuutuksessa tarkoituksena on vakuutusperiaat-
6756:        taakseen lasten hankintaan myös niitä        teen mukaisesti päivärahatyyppisissä etuuksissa
6757:        ihmisiä, joilla ei ole säännöllisiä ansio-   korvata vakuutetulle aiheutunutta todellista an-
6758:        tuloja edellisvuoden verotuksessa?           sionmenetystä. Nykyinen menettely noudattaa
6759:                                                     paremmin vakuutusperiaatetta, sillä sairausva-
6760: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuutusmaksut on maksettu myös työtulojen pe-
6761: ti seuraavaa:                                       rusteella.
6762: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä päiväl-        Edellä esitetystä sairausvakuutuksen päivära-
6763: tä on sairausvakuutuslain 22 §:n perusteella sa-    hajärjestelmän pääperiaatteesta kuitenkin poiket-
6764: mansuuruinen kuin sairauspäiväraha. Sairauspäi-     tiin perhepoliittisista syistä ainoastaan äitiys-,
6765: väraha määräytyy työkyvyttömyyden alkamis-          isyys- ja vanhempainrahan osalta. Siten äitiys-,
6766: vuotta edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuk-     isyys- tai vanhempainrahaa suoritetaan siihen oi-
6767: sessa todettujen työtulojen perusteella. Jos va-    keutetulle kaikissa tilanteissa vähintään vähim-
6768: kuutetun työtulot ovat välittömästi ennen hänen     mäispäivärahan suuruisena eli 60 markkaa päi-
6769: sairastumistaan jatkuvasti olleet olennaisesti      vältä. Vähimmäispäiväraha on kuukautta kohden
6770: suuremmat kuin viimeksi toimitetussa verotuk-       laskettuna 1 500 markkaa. Vähimmäispäivära-
6771: sessa todetut työtulot, hän voi saada päivärahan    han määrä katsottiin lakia valmisteltaessa tarkoi-
6772: työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden vii-        tuksenmukaiseksi asettaa vastaamaan lasten koti-
6773: meisen kuuden kuukauden työtulojen perusteel-       hoidon tuesta annetun lain mukaisen perusosan
6774: la.                                                 määrää. Nykyisin tämä määrä vastaa lasten koti-
6775:     Äidin äitiys- ja vanhempainpäivärahaoikeu-      hoidon tuessa ensimmäisestä alle 3-vuotiaasta
6776: den ja isän isyys- tai vanhempainrahaoikeuden       lapsesta maksettavan hoitorahan määrää, joka on
6777: alkamisajankohdan katsotaan vastaavan työky-        myös 1 500 markkaa kuukaudessa. Kuten kysy-
6778: vyttömyyden alkamisajankohtaa, kun määrätään        myksestäkin ilmenee, äitiysrahakauden toimeen-
6779: työtuloja, joiden perusteella äitiys-, isyys- tai   tuloa edesauttaa myös lapsilisäjärjestelmä.
6780: vanhempainrahaa maksetaan. Mainittujen päivä-           Voimassa oleva sairausvakuutuksen päivära-
6781: rahojen määrä on sairausvakuutuslain 22 §:n pe-     hajärjestelmä on harkittu kokonaisuus, joka yh-
6782:                                                     teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella ta-
6783: 
6784: 
6785: 2
6786: Ministerin vastaus                                               KK 31/2000 vp- Hannu Aho /kesk
6787: 
6788: 
6789: valla mahdollistaa äidin kotonaolon lapsen hoi-       kelaitoksen sairausvakuutusrahastosta, jonka va-
6790: don johdosta äitiysrahakaudella. Äitiys-, isyys-      rat kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä perittä-
6791: ja vanhempainrahan vähimmäismäärän korotta-           villä maksuilla sekä valtion verovaroin. Vähim-
6792: minen kysymyksessä todetuin tavoin työttö-            mäispäivärahan tason korottamisesta aiheutu-
6793: myysturvan peruspäivärahan tai työmarkkina-           vien menojen rahoittaminen merkitsisi myös näi-
6794: tuen tasolle lisäisi merkittävästi sairausvakuutus-   den maksujen ja valtion vero-osuuden kasvamis-
6795: järjestelmän menoja. Sairausvakuutuslakiin pe-        ta.
6796: rustuvat päivärahaetuudet maksetaan Kansanelä-
6797: 
6798: 
6799: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2000
6800: 
6801:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
6802: 
6803: 
6804: 
6805: 
6806:                                                                                                          3
6807: KK 31/2000 vp- Hannu Aho /kesk                                                         Ministerns svar
6808: 
6809: 
6810: 
6811: 
6812: Tili riksdagens talman
6813: 
6814: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Utgångspunkten är att dagpenningen enligt
6815: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      sjukförsäkringslagen ersätter den försäkrade en-
6816: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-     dast för inkomstbortfall. Det gällande systemet
6817: nu Aho /cent undertecknade skriftliga spörsmål       för sjukförsäkringens dagpenning reformerades
6818: SS 31/2000 rd:                                       genom en ändring av sjukförsäkringslagen som
6819:                                                      trädde i kraft i bötj an av 1996. Denna ändring
6820:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         förde med sig att man inom sjukförsäkringen i
6821:       för att jämna ut de orättvisa skillnader-      huvudsak avstod från systemet med minimidag-
6822:       na mellan den lägsta moderskapspen-            penning, eftersom de dagpenningsbaserade för-
6823:       ningen och andra motsvarande stöd och          månerna inom sjukförsäkringen syftar till att en-
6824:       på detta sätt uppmuntra även sådana            ligt försäkringsprincipen kompensera det faktis-
6825:       personer som inte har regelbundna för-         ka inkomstbortfall som den försäkrade har drab-
6826:       värvsinkomster i beskattningen för före-       bats av. Nuvarande praxis följer bättre försäk-
6827:       gående år att skaffa barn?                     ringsprincipen, eftersom sjukförsäkringspremi-
6828:                                                      erna även betalas på grundvalen av arbetsin-
6829: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      komstema.
6830: föra följande:                                           Av familjepolitiska skäl avvek man från den
6831: 1 enlighet med 22 § sjukförsäkringslagen är mo-      ovan anförda huvudprincipen inom sjukförsäk-
6832: derskaps-, faderskaps- och föräldrapenningen per     ringens dagpenningssystem, men endast för mo-
6833: dag lika stor som sjukdagpenningen. Sjukdag-         derskaps-, faderskaps- och föräldrapenningens
6834: penningen betalas enligt de arbetsinkomster som      del. Därmed betalas, till dem som är berättigade
6835: konstaterats vid beskattningen året före arbetso-    till det, under alla omständigheter moderskaps-,
6836: förmågans inträde. Om den försäkrades arbetsin-      faderskaps- och föräldrapenning till minst ett be-
6837: komster omedelbart före insjuknandet fortlöpan-      lopp av minimidagpenningen, dvs. 60 mark per
6838: de har varit väsentligt större än de arbetsinkoms-   dag. Räknad per månad är minimidagpenningen
6839: ter som konstaterats vid densenaste beskattning-     1 500 mark. Vid beredningen av lagen ansågs det
6840: en, kan han få dagpenningen på grundvalen av de      ändamålsenligt att minimidagpenningens belopp
6841: arbetsinkomster han haft under de sex sista må-      kom att motsvara beloppet av basdelen enligt la-
6842: nadema före arbetsoförmågans inträde.                gen om stöd för hemvård av barn. Numera mot-
6843:    Den tidpunkt då rätt till moderskaps- och för-    svarar detta belopp den vårdpenning inom stödet
6844: äldrapenning som betalas till modem eller fader-     för hemvård av barn som betalas för ett bam un-
6845: skaps- och föräldrapenning som betalas till fa-      der tre år, dvs. 1 500 mark per månad. Som det
6846: dern inträder anses motsvara tidpunkten för ar-      framgår av spörsmålet underlättas familjens up-
6847: betsoförmågans inträde, när de arbetsinkomster       pehälle under moderskapspenningsperioden även
6848: fastställs på grundvalen av vilka moderskaps-,       av barnbidragssystemet.
6849: faderskaps- och föräldrapenningen betalas. De            Det nuvarande systemet för sjukförsäkringens
6850: nämnda dagpenningarna är dock enligt 22 §            dagpenning är en genomtänkt helhet som på ett
6851: sjukförsäkringslagen minst 60 mark per dag.          sätt som är samhälleligt ändamålsenligt möjlig-
6852: 
6853: 
6854: 4
6855: Ministems svar                                                KK 31/2000 vp- Hannu Aho /kesk
6856: 
6857: 
6858: gör att modem under moderskapspenningsperio-        ur folkpensionsanstaltens sjukförsäkringsfond,
6859: den är hemma på för att sköta bamet. En höjning     vars medel insamlas genom avgifter som upp-
6860: av minimibeloppet av moderskaps-, faderskaps-       bärs hos arbetsgivare och arbetstagare, samt med
6861: och föräldrapenningen tili nivån av grunddag-       statens skattemedel. Finansieringen av de utgif-
6862: penningen för utkomstskyddet för arbetslösa el-     ter som orsakades av en sådan höjning av mini-
6863: ler arbetsmarknadsstödet, så som det avses i        midagpenningens belopp skulle även innebära en
6864: spörsmålet, skulle avsevärt höja sjukförsäkrings-   stegring av dessa avgifter och av statens skatte-
6865: systemets kostnader. De dagpenningsförmåner         andel.
6866: som baserar sig på sjukförsäkringslagen betalas
6867: 
6868: 
6869: 
6870: Helsingfors den 28 februari 2000
6871: 
6872:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 
6877:                                                                                                    5
6878:                                                         KK 32/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
6879: 
6880: 
6881: 
6882: 
6883:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 32/2000 vp
6884: 
6885:                                              Autoveron palautus vammaisille
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890: Eduskunnan puhemiehelle
6891: 
6892: Oma auto on vammaiselle usein elintärkeä liik-        tietenkään mene läpi, ei kysymys olisi valtionta-
6893: kumisen väline. Julkinen liikenne ja kuntien tar-     louden kannalta suuresta summasta. Sen sijaan
6894: joamat kuljetuspalvelut eivät etenkään harvaan        yhteiskunta säästää huomattavasti, jos vammai-
6895: asutuilla alueilla riitä yhdenvertaisten liikkumis-   sille luodaan yhdenvertaiset mahdollisuudet elä-
6896: mahdollisuuksien takaamiseen.                         miseen ja työssäkäyntiin muiden kanssa.
6897:    Tästä huolimatta vammaiset ihmiset ovat au-
6898: toveron palautuksen suhteen huonommassa ase-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
6899: massa esimerkiksi taksiautoilijoihin verrattuna.      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
6900: Kun taksiautoilijat saavat palautusta enimmil-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6901: lään 57 000 markkaa, liikkuvat vammaisten saa-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6902: rnat palautukset 14 600 ja 20 600 markan välillä.
6903: Myös vammaisten mahdollisuus saada kunnilta                 Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
6904: avustusta auton hankintaan on olennaisesti vai-              vammaisten saaman autoveron palau-
6905: keutunut.                                                   tuksen korottamiseksi ammattiautoili-
6906:    Viime vuonna 1 700 vammaista haki autove-                joiden saaman palautuksen tasolle?
6907: ron palautusta. Koska kaikki hakemukset eivät
6908: 
6909: 
6910: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
6911: 
6912:     Osmo Puhakka /kesk                                   Niilo Keränen /kesk
6913:     Pekka Vilkuna /kesk                                  Seppo Lahtela /kesk
6914:     Lauri Oinonen /kesk                                  Jari Leppä /kesk
6915:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                              Petri Neittaanmäki /kesk
6916:     Pekka Nousiainen /kesk
6917: 
6918: 
6919: 
6920: 
6921:                                                                                                Versio 2.0
6922: KK 32/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.                                                Ministerin vastaus
6923: 
6924: 
6925: 
6926: 
6927: Eduskunnan puhemiehelle
6928: 
6929: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       mikä yhdessä ajosuoritetta koskevan vaatimuk-
6930: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sen kanssa merkitsee käytännössä sitä, että taksi-
6931: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liikenteeseen on hankittava yksityisautoja kal-
6932: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Pu-        liimpia ajoneuvoja. Tämä puoltaa hankinnan yh-
6933: hakan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      teydessä myönnettävän veroedun eroa taksiauto-
6934: myksen KK 32/2000 vp:                                jen hyväksi. Toisaalta veroetujen eron suuruutta
6935:                                                      kaventaa käytännössä se, että taksiautoilijalle au-
6936:       Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        ton hankinnan yhteydessä myönnetty verotuki
6937:       vammaisten saaman autoveron palau-             otetaan huomioon yhtenä tekijänä vahvistettaes-
6938:        tuksen korottamiseksi ammattiautoili-         sa taksiliikenteen taksoja. Viimeksi mainittu
6939:       joiden saaman palautuksen tasolle?             merkitsee samalla myös sitä, että taksiauton ve-
6940:                                                      roetu tulee välillisesti kaikkien, myös vammais-
6941: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ten taksinkäyttäjien eduksi.
6942: ti seuraavaa:
6943:                                                          Vammaisille myönnettävän veronpalautuksen
6944: Autoveron palauttamisesta vammaisuuden pe-           suuruutta arvioitaessa on huomattava, että varsi-
6945: rusteella säädetään autoverolain 51 §:ssä, jonka     naisen autoveron määrän alentaminen kuluvalla
6946: mukaan veronpalautuksen suuruus määräytyy in-        vuosikymmenellä on osaltaan vähentänyt tarvet-
6947: validin haitta-asteen ja muiden laissa säädettyjen   ta tarkistaa palautuksen määrää. Samanaikaisesti
6948: edellytysten mukaan. Palautuksen suuruus on          on esitetty, että auton hankinnan tukemisesta
6949: enintään 22 400 markkaa tai, jos automaattivaih-     osana verotusjärjestelmää luovuttaisiin ja siirryt-
6950: teistolla varustettu auto on välttämätön, enintään   täisiin kokonaan sosiaaliviranomaisten kautta
6951: 29 600 markkaa.                                      myönnettävään suoran autonhankinnan tukeen.
6952:    Kysymyksessä katsotaan, että invalideille pa-     Tätä koskeva kannanotto sisältyy myös hallitus-
6953: lautettavan autoveron määrää tulisi korottaa ja      ohjelmaan, jonka mukaan vammaispolitiikan
6954: saattaa se samalle tasolle kuin taksiautoilijoille   voimavaroja kohdeunetaan muuttamalla verotuk-
6955: myönnettävä enintään 57 000 markan suuruinen         sen kautta kanavoitua tukea suoraksi tueksi ja
6956: veronalennus. Hallitus katsoo, ettei näitä kahta     palveluiksi. Tällaisin järjestelyin myös auton
6957: veroetua voida pitää keskenään vertailukelpoisi-     hankinnan tukijärjestelmästä voitaisiin tehdä sel-
6958: na. Vammaisten käytössä olevien autojen ja toi-      lainen, että siinä voitaisiin kaavamaista verojär-
6959: saalta taksi- ja muihin ammattikäyttöön tarkoitet-   jestelmää paremmin ja joustavammin ottaa huo-
6960: tujen autojen ajosuoritteiden määrät poikkeavat      mioon vammaisen henkilön ja hänen perheensä
6961: selkeästi toisistaan. Ammattikäyttöön tarkoite-      yksilölliset tarpeet ja taloudellinen tilanne. Pyrit-
6962: tulla taksilla ajetaan vuosittain 60 000-100 000     täessä etenemään suoran tukijärjestelyn suun-
6963: kilometriä, kun taas yksityiskäytössä olevan au-     taan ei veronpalautusjärjestelmän muuttaminen
6964: ton ajomäärä jää yleensä enintään puoleen tästä.     ole tarkoituksenmukaista.
6965: Lisäksi taksiliikenteeseen on muiden ammatti-           Vaikka hallitus sinänsä pitää tärkeänä sitä, että
6966: käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tavoin han-      vammaisille pystytään tarjoamaan mahdollisuus
6967: kittava yksityiskäyttöä kookkaampia autoja,          liikkumiseen, ei hallituksella edellä mainituista
6968: 
6969: 2
6970: Ministerin vastaus                               KK 32/2000 vp -   Osmo Puhakka /kesk ym.
6971: 
6972: 
6973: syistä ole suunnitelmia ryhtyä toimenpiteisiin
6974: vammaisille myönnettävän autoveronpalautuk-
6975: sen suuruuden tarkistamiseksi.
6976: 
6977: 
6978: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
6979: 
6980:    Ministeri Suvi-Anne Siimes
6981: 
6982: 
6983: 
6984: 
6985:                                                                                       3
6986: KK 32/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.                                                     Ministems svar
6987: 
6988: 
6989: 
6990: 
6991: Tili riksdagens talman
6992: 
6993: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      antalet fordonskilometer i praktiken betyder att
6994: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       bilar som används för idkande av taxitrafik är dy-
6995: statsrådet översänt följande av riksdagsman           rare än bilar för privat bruk. Detta faktum försva-
6996: Osmo Puhakka 1cent m. fl. undertecknade skriftli-     rar det att skattefördelen i samband med anskaf-
6997: ga spörsmål SS 32/2000 rd:                            fande av bil kommer taxibilama till godo. Å an-
6998:                                                       dra sidan utjämnas skillnadema i storleken av
6999:        Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att       skattefördelama i praktiken av att det skattestöd
7000:        höja beloppet av den återbäring av bil-        som taxiföretagaren har fått vid anskaffning av
7001:        skatt som handikappade får tili samma          bilen tas i beaktande som en faktor när taxoma
7002:        nivå som den återbäring som yrkes-             för taxitrafiken fastställs. Det sistnämnda bety-
7003:        chaufförer får?                                der även att taxibilens skattefördel indirekt är en
7004:                                                       fördel för alla som använder taxi, även handikap-
7005:                                                       pade.
7006: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          När beloppet av den återbäring av skatt som
7007: föra följande:
7008:                                                       beviljas handikappade uppskattas bör man lägga
7009: 1 gällande 51 § bilskattelagen finns bestämmel-       märke till att sänkningen av den egentliga bil-
7010: ser om återbäring av bilskatt på grundval av han-     skatten under det gångna årtiondet för sin del har
7011: dikapp. Storleken av skatteåterbäringen bestäms       minskat behovet av att justera beloppet av återbä-
7012: enligt invaliditetsgrad och övriga i lagen angivna    ringen. Samtidigt har det föreslagits att man skul-
7013: villkor. Beloppet av den skatt som återbärs upp-      le frångå återbäringen av bilskatt och helt och
7014: går till högst 22 400 mk, eller 29 600 mk om det      hållet övergå till direkt stöd för anskaffning av
7015: är nödvändigt att bilen är utrustad med automat-      bil, vilket skulle beviljas via de sociala myndig-
7016: växel.                                                hetema. Ett ställningstagande som gäller detta in-
7017:                                                       går även i regeringsprogrammet, enligt vilket
7018:    1 spörsmålet anses att beloppet av den skatt
7019:                                                       handikappolitikens resurser inriktas så att det
7020: som återbärs till invalider borde höjas till samma
7021:                                                       stöd som kanaliserats genom beskattningen om-
7022: nivå som den skattelättnad som taxiföretagare
7023:                                                       bildas till direkt stöd och service. Med hjälp av
7024: får, dvs. högst 57 000 mk. Regeringen anser att
7025:                                                       sådana arrangemang kunde även stödsystemet
7026: dessa två skatteförmåner inte är jämförbara sins-
7027:                                                       för anskaffande av bil göras sådant att det bättre
7028: emellan. Antalet fordonskilometer för bilar som
7029:                                                       än det stela skattesystemet kunde beakta den han-
7030: används av handikappade och å andra sidan för
7031:                                                       dikappades och familjens särskilda behov och
7032: bilar som är avsedda för taxi- eller annat yrkes-
7033:                                                       ekonomiska situation. När man eftersträvar ett
7034: bruk avviker avsevärt från varandra. En taxi som
7035:                                                       direkt stödsystem är det inte ändamålsenligt att
7036: är avsedd för yrkesbruk körs 60 000-100 000
7037:                                                       ändra systemet för återbäring av skatt.
7038: kilometer per år, medan antalet fordonskilometer
7039: för en bil i privat bruk i allmänhet är högst hälf-      Ä ven om regeringen i och för sig anser det
7040: ten av detta. Dessutom måste taxibilar och andra      vara viktigt att handikappade erbjuds möjlighe-
7041: bilar för yrkesbruk vara större än bilar i privat     ter att röra på sig, har regeringen av ovan nämn-
7042: bruk, vilket tillsammans med kravet i fråga om        da orsaker inga planer på att vidta åtgärder för att
7043: 
7044: 4
7045: Ministerns svar                                    KK 32/2000 vp -   Osmo Puhakka /kesk ym.
7046: 
7047: 
7048: justera beloppet av den återbäring av bilskatten
7049: som beviljas handikappade.
7050: 
7051: 
7052: Helsingfors den 3 mars 2000
7053: 
7054:     Minister Suvi-Anne Siimes
7055: 
7056: 
7057: 
7058: 
7059:                                                                                          5
7060:                                                         KK 33/2000 vp -     Pekka Vilkuna /kesk ym.
7061: 
7062: 
7063: 
7064: 
7065:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 33/2000 vp
7066: 
7067:                                             Ympäristöä koskevien lupamaksujen korotta-
7068:                                             minen
7069: 
7070: 
7071: 
7072: 
7073: Eduskunnan puhemiehelle
7074: 
7075: Ympäristölupaviraston ja alueellisten ympäristö-     ta siirtyy kunnan viranomaisilta valtion viran-
7076: keskusten suoritteista perittäviin maksuihin ol-     omaisten toimivaltaan.
7077: laan tiettävästi suunnittelemassa rajuja korotuk-
7078: sia. Näitä perustellaan muun muassa uudella ym-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7079: päristönsuojelulainsäädännöllä, vaikka sitä kos-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7080: kevan hallituksen esityksen perusteluissa (HE        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7081: 84/1999 vp, kohta 4.1) nimenomaan todettiin, et-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7082: tei uudistus aiheuta valtiontaloudelle lisäkustan-
7083: nuksia eikä muutoksia hallintomenoihin.                    Miksi kaavailtu lupamaksujen raju ko-
7084:    Kaavaillut maksut merkitsisivät erittäin suu-           rottaminen muun muassa eläinsuojien,
7085: ria ja odottamattomia lisäkustannuksia erityises-          kompostointilaitosten ja likaantuneiden
7086: ti maa- ja metsätalouden harjoittajille sekä muil-         vesien puhdistamojen osalta on tarpeen
7087: le maaseutuelinkeinoille. Maksujen huimat koro-            vastoin ympäristönsuojelulakiesityksen
7088: tukset koskevat muun muassa eläinsuojien, kom-             perusteluja ja
7089: postointilaitosten ja likaantuneiden vesien puh-
7090: distamojen lupia. Näihin uhkaa tulla nyt tuhan-            miten hallitus aikoo estää sen, etteivät
7091: sien markkojen korotus samalla, kun lupa-asioi-            lupamaksut nouse kohtuuttamiksi maa-
7092:                                                            ja metsätalouden sekä muiden maaseu-
7093:                                                            tuelinkeinojen harjoittajille?
7094: 
7095: 
7096: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
7097: 
7098:     Pekka Vilkuna /kesk
7099:     Jari Leppä /kesk
7100:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
7101: 
7102: 
7103: 
7104: 
7105:                                                                                               Versio 2.0
7106: KK 33/2000 vp -     Pekka Vilkuna /kesk ym.                                         Ministerin vastaus
7107: 
7108: 
7109: 
7110: 
7111: Eduskunnan puhemiehelle
7112: 
7113: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          puuttuessa ei tuolloin kuitenkaan voitu vielä esit-
7114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tää arvioita uusien maksujen suuruudesta.
7115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vesioikeuksilta hallintoviranomaisten hoidet-
7116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil-       taviksi siirtyvien asioiden käsittelymaksujen pe-
7117: kunan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      rinnässä noudatetaan uuden ympäristönsuojelu-
7118: myksen KK 33/2000 vp:                                 lain 105 §:n ja vesilain 21 luvun 9 §:n mukaan
7119:                                                      valtion maksuperustelakia tuomioistuinten mak-
7120:       Miksi kaavailtu lupamaksujen raju ko-          suihin sovelletun erityislain sijasta. Tämä mer-
7121:       rottaminen muun muassa eläinsuojien,           kitsee automaattisesti maksujen yleisen tason
7122:       kompostointilaitosten ja likaantuneiden        nousemista, koska maksujen on lähtökohtaisesti
7123:       vesien puhdistamojen osalta on tarpeen         vastattava suoritteiden tuottamisesta valtiolle ai-
7124:       vastoin ympäristönsuojelulakiesityksen         heutuvien kokonaiskustannusten määrää eli ns.
7125:       perusteluja ja                                  omakustannusarvoa. Omakustannusarvon mää-
7126:                                                      räämisessä on keskeistä suoritteen tuottamiseen
7127:       miten hallitus aikoo estää sen, etteivät       tarvittavan työmäärän arviointi.
7128:       lupamaksut nouse kohtuuttamiksi maa-               Ympäristöministeriö on antanut edellä mainit-
7129:       ja metsätalouden sekä muiden maaseu-           tujen lainkohtien nojalla päätökset ympäristölu-
7130:       tuelinkeinojen harjoittajille?                 paviraston ja alueellisen ympäristökeskuksen
7131: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maksullisista suoritteista. Päätöksiä valmistel-
7132: ti seuraavaa:                                        tiin työryhmässä, jossa oli ympäristöhallinnon li-
7133:                                                      säksi maa- ja metsätalousministeriön sekä vesioi-
7134: Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus tuli         keuksien edustus. Työryhmän ehdotuksesta
7135: voimaan 1.3.2000. Uudistus merkitsi muun             uusiksi maksupäätöksiksi pyydettiin keskeisten
7136: muassa vesioikeuksien lakkauttamista ja niiden       viranomaisten ja etujärjestöjen lausunnot. Lau-
7137: tehtävien siirtämistä pääosin uusille ympäristölu-   suntojen perusteella päätösehdotuksiin tehtiin
7138: pavirastoille. Hallituksen esityksen (HE 84/1999     useita tarkistuksia, joilla alennettiin muun muas-
7139: vp) perustelujen taloudellisia vaikutuksia kos-      sa aikaisemmin vesioikeuksissa käsiteltyjen
7140: kevassa luvussa todetaan muun muassa: "Toi-          asioiden maksujen tasoa huomattavasti.
7141: saalta vesioikeuksilta ympäristölupavirastojen ja        Alueellisen ympäristökeskuksen maksupää-
7142: alueellisten ympäristökeskusten hoidettaviksi        töksen mukaan eläinsuojan lupamaksu on 5 000
7143: siirtyvien asioiden käsittelymaksun perusteet        markkaa, mikä yhdessä turkistarhan lupamaksun
7144: muuttuisivat. Tämä saattaa käytännössä merkitä       kanssa on pienin ympäristökeskuksen toimival-
7145: vesitalousasioiden käsittelymaksujen jonkinas-       taan kuuluvista ympäristölupa-asioista perittävä
7146: teista nousua." Hallituksen esitystä valmistel-      maksu. Kompostointilaitosten lupamaksua alen-
7147: taessa oli siis jo ennakoitu korotuksia niiden       nettiin aikaisemmin ehdotetusta 20 000 markas-
7148: asioiden lupamaksuihin, jotka aikaisemmin käsi-      ta 15 000 markkaan. Jätevedenpuhdistamojen lu-
7149: teltiin vesioikeudessa. Tarkempien selvitysten       pamaksut on porrastettu puhdistamolle tulevan
7150:                                                      jäteveden määrän mukaan 7 500 markasta 15 000
7151: 
7152: 
7153: 2
7154: Ministerin vastaus                                     KK 33/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk ym.
7155: 
7156: 
7157: markkaan. Ympäristölupaviraston vesitalous-             Ympäristöministeriön suori temaksupäätökset
7158: asioiden käsittelystä perimät maksut vastaavat       ovat voimassa vuoden 2001 loppuun. Päätösten
7159: vain 25:tä prosenttia suoritteiden tuottamisen       voimaan tullessa vireillä olevia asioita koskevis-
7160: omakustannusarvosta, esimerkiksi pienimuotoi-        ta päätöksistä peritään aikaisempien säädösten
7161: sista vesistön kunnostushankkeista perittävä         mukaiset maksut. Ministeriö tulee seuraamaan
7162: maksu on 2 500 markkaa. Toiminnan muuttamis-         päätösten toimivuutta ja maksujen kustannusvas-
7163: ta ja lupamääräysten tarkistamista koskevien         taavuutta ja tekee viimeistään päätöksiä uusit-
7164: asioiden käsittelystä perittävät maksut ovat 50 ja   taessa tarpeelliset tarkistukset maksuihin.
7165: 30 prosenttia taulukon mukaisista maksuista.
7166: 
7167: 
7168: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
7169: 
7170:     Ympäristöministeri Satu Hassi
7171: 
7172: 
7173: 
7174: 
7175:                                                                                                      3
7176: KK 33/2000 vp - Pekka Vilkuna lkesk ym.                                                     Ministems svar
7177: 
7178: 
7179: 
7180: 
7181: Tili riksdagens talman
7182: 
7183: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        brist på mer detaljerade utredningar var det då
7184: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ännu inte möjligt att göra uppskattningar av i vii-
7185: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         ken storleksklass de nya avgiftema skulle ligga.
7186: Pekka Vilkuna /cent m.fl. undertecknade skriftli-          Vid uppbörden av behandlingsavgifter i de
7187: ga spörsmål SS 33/2000 rd:                              ärenden som förs över från vattendomstolarna till
7188:                                                         förvaltningsmyndigheterna följ s enligt 105 § i
7189:        Varför är den planerade våldsamma                den nya miljöskyddslagen och enligt vattenla-
7190:        höjningen av tiliståndsavgifterna för            gens 21 kap. 9 § hädanefter lagen om grundema
7191:        bl.a. djurstallar, komposteringsanlägg-          för avgifter till staten, i stället för den speciallag
7192:        ningar och reningsverk Jör förorenat            som tillämpats på domstolarnas avgifter. Detta
7193:        vatten nödvändig, tvärt emot motive-             innebär automatiskt att den allmänna avgiftsni-
7194:        ringen tili propositionen medförslag tili       vån stiger, eftersom utgångspunkten är den att de
7195:        miljöskyddslag, och                             skall motsvara de totala omkostnader som staten
7196:                                                         åsamkas av att den tillhandahåller ifrågavarande
7197:        hur ämnar regeringen förhindra att till-        prestationer, dvs. det så kallade självkostnads-
7198:        ståndsavgifterna blir oskäliga för dem          värdet. Då man bestämmer självkostnadsvärdet
7199:        som idkar jord- och skogsbruk och an-           är det centralt att bestämma den arbetsmängd
7200:        dra landsbygdsnäringar?                         som behövs för prestationen.
7201: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Miljöministeriet har med stöd av de ovan
7202: föra följande:                                         nämnda lagrummen gett beslut om miljötill-
7203:                                                        ståndsverkens och de regionala miljöcentraler-
7204: Reformering av miljöskyddslagstiftningen träd-         nas avgiftsbelagda prestationer. Besluten bered-
7205: de i kraft 1.3.2000. Denna reform innebär bl.a. att    des i en arbetsgrupp där det utöver representan-
7206: vattendomstolarna avvecklas, och deras uppgif-         ter för miljöförvaltningen satt representanter för
7207: ter överförs huvudsakligen till de nya miljötill-      jord- och skogsbruksministeriet och för vatten-
7208: ståndsverken. 1 motiveringen till regeringens          domstolama. Utlåtanden om arbetsgruppens för-
7209: proposition (RP 84/1999 rd) konstateras bl.a. i        slag inbegärdes av de viktigaste myndighetema
7210: kapitlet om propositionens ekonomiska verk-            och intresseorganisationema. På basis av utlåtan-
7211: ningar att grunderna för de avgifter som bärs upp      dena gjordes ett antal justeringar i beslutsförsla-
7212: för handläggningen av de ärenden som förs över         gen, varigenom bl.a. nivån på avgiftema för de
7213: från vattendomstolarna till miljötillståndsverken      ärenden som tidigare handlagts vid vattendom-
7214: och de regionala miljöcentralerna ändras, och att      stolama sänktes betydligt.
7215: detta i praktiken kan innebära att behandlingsav-          Enligt beslutet om de regionala miljöcentraler-
7216: gifterna för vattenhushållningsärenden stiger i        nas avgiftsbelagda prestationer är tillståndsavgif-
7217: någon mån. Då regeringens proposition bereddes         ten för djurstallar 5 000 mark, vilket jämsides
7218: hade man alltså redan förutsett att tillståndsavgif-   med tillståndsavgiften för pälsfarmer är den läg-
7219: terna för sådana ärenden som tidigare behandla-        sta avgift som bärs upp för de tillståndsärenden
7220: des vid vattendomstolarna skulle höjas. Men i          som handläggs av miljöcentralema. Tillståndsav-
7221: 
7222: 
7223: 4
7224: Ministems svar                                         KK 33/2000 vp -      Pekka Vilkuna /kesk ym.
7225: 
7226: 
7227: giftema for komposteringsanläggningar före-          verksamhet och justering av tillståndsvillkor är
7228: slogs först vara 20 000 mark men är nu 15 000        50 respektive 30 procent av avgiftema enligt ta-
7229: mark. Tillståndsavgiftema för vattenreningsverk      bellen.
7230: är graderade enligt de mängder avloppsvatten            Miljöministeriets beslut om de avgiftsbelagda
7231: som kommer in, från 7 500 mark till 15 000           prestationema är i kraft till utgången av 2001.
7232: mark. De avgifter som miljötillståndsverken bär      För ärenden som anhängiggjorts innan beslutet
7233: upp för handläggning av vattenhushållningsären-      trädde i kraft uppbärs avgift enligt de tidigare be-
7234: den motsvarar bara 25 procent av självkostnads-      stämmelsema. Ministeriet kommer att följa med
7235: värdet för produktioneo av prestationema, till ex-   hur besluten fungerar och hur avgifterna motsva-
7236: empel är avgiften för smärre iståndsättningspro-     rar kostnaderna samt att senast då besluten förny-
7237: jekt 2 500 mark. De avgifter som bärs upp för        as göra behövliga justeringar i avgifterna.
7238: handläggning av ärenden som gäller ändring av
7239: 
7240: 
7241: Helsingfors den 10 mars 2000
7242: 
7243:     Miljöminister Satu Hassi
7244: 
7245: 
7246: 
7247: 
7248:                                                                                                        5
7249:                                                       KK 34/2000 vp -     Marjatta Vehkaoja /sd ym.
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2000 vp
7255: 
7256:                                              Lääkemenojen hyväksyminen toimeentulotu-
7257:                                              keen oikeuttaviksi menoiksi
7258: 
7259: 
7260: 
7261: 
7262: Eduskunnan puhemiehelle
7263: 
7264: Useat kunnat ovat ryhtyneet tekemään kuntakoh-           3. Kuntakohtainen päätös sotii sitä vastaan,
7265: taisia linjauksia toimeentulotukena hyväksyttä-       että toimeentulotuessa harkinta on aina tehtävä
7266: vistä menoista. Niinpä on esimerkiksi tehty kun-      hakijan henkilökohtaisista tarpeista käsin.
7267: takohtaisia päätöksiä, joiden mukaan sellaisia
7268: lääkemenoja, joihin ei ole saatu sairausvakuutuk-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7269: sen korvausta, ei oteta huomioon myöskään toi-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7270: meentulotukea määriteltäessä. Tällainen linja-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7271: päätös on nurinkurinen ja epäoikeudenmukainen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7272: ainakin kolmesta syystä:
7273:     1. Lääkärit joutuvat hoidollisista syistä usein         Onko hallitus tietoinen siitä, että toi-
7274: määräämään henkilöille välttämättömiä lääkkei-              meentulotuen piiriin luettavista, hyväk-
7275: tä, jotka eivät kuulu sairausvakuutuksen piiriin.           syttävistä kustannuksista tehdään kunta-
7276: Nämäkin lääkemääräykset annetaan kirjallisesti.             kohtaisia linjapäätöksiä jopa lääkeme-
7277:    2. Lääkkeet, joihin sv-korvaus tulee, ovat jo            nojen osalta ja
7278: valmiiksi halvempia kuin kokonaan käyttäjän
7279: maksettavaksi jäävät lääkkeet.                              mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7280:                                                             tyä, että toimeentulotukiasiakkaiden ter-
7281:                                                             veyttä ei vaaranneta em. kaitaisin pää-
7282:                                                             töksin?
7283: 
7284: 
7285: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
7286: 
7287:     Marjatta Vehkaoja /sd
7288:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
7289: 
7290: 
7291: 
7292: 
7293:                                                                                                Versio 2.0
7294: KK 34/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
7295: 
7296: 
7297: 
7298: 
7299: Eduskunnan puhemiehelle
7300: 
7301: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             telmistä kuten sairausvakuutuksesta. Tyypillisiä
7302: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            tällaisia menoja ovat hammashuollosta ja silmä-
7303: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         laseista aiheutuvat kustannukset, lääkärin mää-
7304: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta           räämien lääkkeiden omavastuuosuus ja sairaala-
7305: Vehkaojan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-         laskut. Yleensä edellytetään käytettäväksi julki-
7306: symyksen KK 34/2000 vp:                                  sia terveydenhuoltopalveluja.
7307:                                                             Lääkkeen korvaamiselle toimeentulotuesta ei
7308:        Onko hallitus tietoinen siitä, että toi-         sinänsä voida asettaa edellytykseksi, että lääke
7309:        meentulotuen piiriin luettavista, hyväk-         olisi sairausvakuutuslain nojalla korvattava.
7310:        syttävistä kustannuksista tehdään kunta-         Lääkkeen kuuluminen sairausvakuutuskorvauk-
7311:        kohtaisia linjapäätöksiä jopa lääkeme-           sen piiriin tai sen ulkopuolelle ei kerro siitä, onko
7312:        nojen osalta ja                                  lääke asiakkaan hoidossa tarpeellinen vai ei. Toi-
7313:                                                         meentulotukea myönnettäessä tulee huomiota
7314:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        kiinnittää ensinnäkin siihen, mikä on asiakasta
7315:        tyä, että toimeentulotukiasiakkaiden ter-        hoitaneen lääkärin näkemys lääkevalmisteen tar-
7316:        veyttä ei vaaranneta em. kaitaisin pää-          peellisuudesta. Jos on epäselvää, onko lääkeval-
7317:        töksin?                                          misteen käyttö välttämätöntä potilaan sairauden
7318: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           hoitamiseksi, sosiaalitoimisto voi pyytää lausun-
7319: ti seuraavaa:                                           non toiselta lääkäriltä, esimerkiksi paikkakun-
7320:                                                         nan terveyskeskuksen johtavalta lääkäriltä. Mi-
7321: Toimeentulotuen perusosan, josta säädetään toi-         käli saadun selvityksen mukaan asiakkaan sai-
7322: meentulotukilain (1412/1997) 7 §:n 2 momentis-          rauden hoidon kannalta on välttämätöntä käyttää
7323: sa, tulisi kattaa vähäiset terveydenhuoltomenot,        tiettyä lääkettä, joka ei kuulu sairausvakuutus-
7324: joina pidetään sellaisia jokapäiväisen elämän,          korvauksen piiriin, se tulisi ottaa täysimääräises-
7325: perheessä annettavan ensiavun ja satunnaisesti          ti huomioon terveydenhuoltomenona toimeentu-
7326: tapahtuvien terveyskeskuskäyntien aiheuttamia           lotukea myönnettäessä.
7327: menoja, jotka eivät uhkaa yksilön tai perheen ta-           Toimeentulotuen myöntämisen edellytyksiä ei
7328: loutta (HE 21711997 vp ). Ilman lääkärin mää-           ole voitu täysin yksityiskohtaisesti määrätä lain-
7329: räystä syntyneet terveydenhuoltomenot katso-            säädännössä, vaan kunnille on jätetty valtaa har-
7330: taan yleensä perusosaan sisältyviksi (särkylääk-        kita myöntämistilanteita tapauskohtaisesti. Laki
7331: keet, laastarit yms.).                                  asettaa harkintavallalle tietyt rajat, ja lisäksi hal-
7332:     Lisäosalla katetaan tarpeen mukaan muut kuin        linto-oikeuksien ja nyttemmin myös korkeim-
7333: perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot              man hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö on tarken-
7334: (toimeentulotukilain 7 §:n 3 mom. ja toimeentu-         tanut myöntämiskäytäntöjä eräiltä osin.
7335: lotuesta annetun asetuksen (66/1998) 1 §).Tällä             Useat kunnat ovat laatineet sisäisiä toimeentu-
7336: tarveharkintaisella osalla on tarkoitus kattaa kal-     lotuen myöntämistä koskevia ohjeita, jotka sinäl-
7337: liit tai määrältään suuret terveydenhuoltomenot,        lään voivat olla hyödyllisiä yhdenmukaistaes-
7338: joita ei ole voitu korvata riittävästi muista järjes-   saan kunnan eri viranhaltijoiden myöntämiskäy-
7339: 
7340: 
7341: 2
7342: Ministerin vastaus                                    KK 34/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
7343: 
7344: 
7345: 
7346: täntöjä harkinnanvaraisissa tilanteissa ja nopeut-    on ministeriöstä niihin puututtu joko ottamalla
7347: taessaan asioiden hoitamista. Toimeentulotuki-        yhteyttä suoraan asianomaiseen kuntaan tai ke-
7348: asioita sosiaali- ja terveysministeriössä käsitel-    hottamalla lääninhallitusta toimenpiteisiin vir-
7349: täessä on kuitenkin tullut tietoon, että kuntien      heiden korjaamiseksi. Tällä tavoin on saatu oi-
7350: omissa ohjeissa on joskus annettu virheellisiä        kaistua ministeriön tietoon tulleet epäasianmu-
7351: menettelyohjeita. Tavallisesti kyse on ollut siitä,   kaiset kuntaohjeet
7352: että ohjeilla on rajoitettu toimeentulotuen haki-        Lähiaikoina annettavassa toimeentulotuen
7353: jan oikeutta tukeen sellaisessa asiassa, jossa laki   myöntämistä koskevassa kuntatiedotteessa so-
7354: ei anna kunnalle harkintavaltaa. Tällaisia ohjeita    siaali- ja terveysministeriön on tarkoitus antaa
7355: on tullut tietoon myös terveydenhuoltomenoja          kunnille ohjeita muun muassa terveydenhuolto-
7356: koskien. Kun virheellisiä ohjeita on tullut ilmi,     menojen huomioon ottamisesta.
7357: 
7358: 
7359: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
7360: 
7361:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
7362: 
7363: 
7364: 
7365: 
7366:                                                                                                     3
7367: KK 34/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.                                                    Ministems svar
7368: 
7369: 
7370: 
7371: 
7372: Tili riksdagens talman
7373: 
7374: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ringen. Typiska sådana utgifter kan vara kostna-
7375: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         der för tandvård och glasögon, självriskandelen
7376: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-        för av läkare ordinerade läkemedel och sjukhus-
7377: jatta Vehkaoja /sd m.fl. undertecknade skriftliga       räkningar. 1 allmänhet förutsätts att offentliga
7378: spörsmål SS 34/2000 rd:                                 hälso- och sjukvårdstjänster utnyttjas.
7379:                                                            1 sådana fall då läkemedel ersätts av utkomst-
7380:        ir regeringen medveten om att det i frå-         stödet kan man inte i och för sig uppställa som
7381:        ga om godtagbara kostnader som omfat-            villkor att läkemedlet skall vara ersättningsgillt
7382:        tas av utkomststödet görs k01nmunvisa            med stöd av sjukförsäkringslagen. Det faktum att
7383:        linjedragningar, t.o.m. i fråga om läke-         ett läkemedel hör eller inte hör tili dem som er-
7384:        medelsutgifter, och                              sätts av sjukförsäkringen säger inte någonting om
7385:                                                         huruvida läkemedlet är nödvändigt för vården av
7386:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            patienten eller inte. Vid beviljande av utkomst-
7387:        för att sådana beslut inte skall äventyra        stöd bör i första hand beaktas viiken åsikt den lä-
7388:        hälsan för de klienter som är beroende           kare som har vårdat patienten har i fråga om lä-
7389:        av utkomststöd?                                  kemedelspreparatets nödvändighet. Om det är
7390: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         oklart huruvida läkemedelspreparatet är nödvän-
7391: föra följande:                                          digt i vården av patienten, kan socialbyrån begä-
7392:                                                         ra ett utlåtande av en annan läkare, t.ex. den le-
7393: Utkomststödets grunddel, om viiken föreskrivs i         dande läkaren vid ortens hälsovårdscentral. Om
7394: 7 § 2 mom. lagen om utkomststöd (1412/1997),            det enligt utredningen är nödvändigt att vid be-
7395: skall täcka smärre hälso- och sjukvårdsutgifter.        handlingen av den sjukdom patienten lider av an-
7396: Med smärre hälso- och sjukvårdsutgifter avses           vända ett visst läkemedel, som inte ingår bland
7397: sådana utgifter för det dagliga livet, första hjäl-     dem som ersätts av sjukförsäkringen, skall utgif-
7398: pen i familjen och tillfålliga hälsocentralavgifter     ten för läkemedlet tili sitt fulla belopp beaktas
7399: som inte hotar familjens eller individens ekono-        som utgift för hälso- och sjukvård när utkomst-
7400: mi (RP 217/1997 rd). 1 allmänhet anses det att ut-      stödet beviljas.
7401: gifter för hälso- och sjukvård som uppkommit               Förutsättningama för beviljande av utkomst-
7402: utan läkares förskrivning omfattas av grundde-          stöd har inte kunnat beaktas i detalj i lagstiftning-
7403: len (värktabletter, plåster o.dyl.).                    en, utan kommunema har rätt att pröva om stödet
7404:    Med tilläggsdelen täcks vid behov andra häl-         kan beviljas i varje enskilt fall. Lagen sätter vis-
7405: so- och sjukvårdsutgifter än de som omfattas av         sa gränser för prövningsrätten, och rådande rätts-
7406: grunddelen (7 § 3 mom. lagen om utkomststöd             praxis vid förvaltningsdomstolama och nu också
7407: och 1 § förordningen om utkomststöd ( 66/               vid högsta förvaltningsdomstolen har i viss ut-
7408: 1998)). Syftet med denna behovsprövade del av           sträckning preciserat gränsema.
7409: stödet är att täcka dyra eller stora hälso- och sjuk-      Många kommuner har gjort upp intema anvis-
7410: vårdsutgifter som inte kan täckas i tillräcklig ut-     ningar för beviljande av utkomststöd, vilka i sig
7411: sträckning från andra system, såsom sjukförsäk-         kan vara till nytta då de förenhetligar den praxis
7412: 
7413: 
7414: 4
7415: Ministems svar                                       KK 34/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
7416: 
7417: 
7418: för beviljande av stöd som kommunens olika           har upptäckt sådana felaktiga anvisningar, har åt-
7419: tjänsteinnehavare tillämpar i avvägningssituatio-    gärder genast vidtagits, antingen genom att ifrå-
7420: ner och då de snabbar upp behandlingen av ären-      gavarande kommun kontaktats direkt eller ge-
7421: dena. Det har vid social- och hälsovårdsministe-     nom att länsstyrelsen uppmanats att vidta åtgär-
7422: riets behandling av utkomststödsärenden dock         der för att rätta till felen. På detta sätt har de orik-
7423: frarnkommit att felaktiga anvisningar för förfa-     tiga anvisningar som kommit till ministeriets
7424: randet ibland har getts i kommunemas intema an-      kännedom rättats till.
7425: visningar. För detmesta har det varit fråga om att      1 det kommuninfo som gäller beviljande avut-
7426: den sökandes rätt till utkomststöd enligt anvis-     komststöd som under den närmaste tiden kom-
7427: ningama har begränsats i sådana ärenden i vilka      mer att sändas till kommunema har social- och
7428: lagen inte ger kommunema prövningsrätt. Såda-        hälsovårdsministeriet för avsikt att ge kommu-
7429: na felaktiga anvisningar har också upptäckts i       nerna anvisningar om bl.a. beaktandet av social-
7430: fråga om utgifter för hälsovård. När ministeriet     och hälsovårdsutgifter.
7431: 
7432: 
7433: Helsingfors den 7 mars 2000
7434: 
7435:     Omsorgsminister Eva Biaudet
7436: 
7437: 
7438: 
7439: 
7440:                                                                                                           5
7441:                                                           KK 35/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.
7442: 
7443: 
7444: 
7445: 
7446:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 35/2000 vp
7447: 
7448:                                                Henkilöstörahastolain kehittäminen
7449: 
7450: 
7451: 
7452: 
7453: Eduskunnan puhemiehelle
7454: 
7455: Vuonna 1999 hyväksytty hallituksen esitys uu-           muodostaisi. On perusteltua, että Volvon työnte-
7456: deksi henkilöstörahastolaiksi oli perusteltu ja oi-     kijöiden esitys lain kehittämiseksi ED-kattavak-
7457: keaan, kannustavaan suuntaan johtava. Päätös            si toteutetaan seuraavin muutoksin:
7458: laista tehtiin kuitenkin liian suppea-alaisesti otta-      Rahaston osuudet voidaan jakaa jäsenille joko
7459: matta huomioon yritysten rakenteissa ja omistus-        rahana tai osakkeina. Mikäli yrityksen voitto-
7460: suhteissa tapahtuvia muutoksia. Yhä useampi             palkkiojärjestelmä perustuu osakeomistukseen ja
7461: yritys Suomessa on ulkomaalaisomisteinen.               osuudet jaetaan jäsenille siis osakkeina, voidaan
7462: Lainsäädännön, kuten työasiainvaliokunta mie-           osakkeet jakaa työntekijöille kolmen vuoden ku-
7463: tinnössään TyVM 6/1999 vp toteaa, tulee olla            luttua niiden sijoittamisesta rahastoon. Työnteki-
7464: sellainen, ettei se sytji ketään työntekijää työsuh-    jä saa nostaa rahastosta verotta 20 %.
7465: teen muodon perusteella.                                   Tilannehan Suomen yrityskentässä on selvästi
7466:    Jos halutaan syrjimättömyyttä ja tasavertai-         etenemässä suuntaan, jossa useiden ulkomaalais-
7467: suutta Suomessa eri yrityksissä työskenteleville        omisteisten yritysten työntekijät eivät ole nyky-
7468: työntekijöille, niin se edellyttää ko. lakiin muu-      lainsäädännön vuoksi erilaisissa kannattavuus-
7469: toksia, jotka ottavat huomioon ulkomaalaisomis-         järjestelmissä tasavertaisia suomalaisen henki-
7470: teisten yritysten voitonjakojärjestelmien sovelta-      löstön kanssa. Jos halutaan enemmän kannusta-
7471: misen Suomen lainsäädäntöön, kuten tänä päivä-          vuutta ja sitä kautta yrityksen tuottavuuden nou-
7472: nä erilaisten EU:n direktiivienkin kohdalla teh-        sua, se edellyttääkin esim. henkilöstörahastolain
7473: dään.                                                   välitöntä kehittämistä ja laajentamista koske-
7474:    Esimerkiksi AB Volvon lanseeraamassa voi-            maan pienimpiäkin yrityksiä.
7475: tonjakojärjestelmässä - joka koskee kaikkia
7476: Volvon työntekijöitä ympäri maailmaa ja Suo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7477: messa tuhatta työntekijää - on yksityiskohtia,          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7478: jotka Suomen lainsäädännössä tulisi ottaa huo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7479: mioon. Volvon järjestelmässä voitonjako toteu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7480: tetaan yrityksen osakkeina. Ja nämä osakkeet
7481: työntekijä saa käyttöönsä kolmen vuoden kulut-                Mitä hallitus aikoo tehdä, että henkilös-
7482: tua.                                                          törahastolaki saadaan muotoon, joka
7483:    Perusteltua onkin, että tällaiset kannustinjär-            kohtelee tasavertaisesti ja kannustavas-
7484: jestelmät toimisivat myös Suomessa ja työnteki-               ti erilaisten yritysten työntekijöitä sekä
7485: jät olisivat konsernin sisällä tasavertaisessa ase-           mahdollistaa eri maiden lainsäädännön
7486: massa, jonka myös kansallinen lainsäädäntö                    mukaisten järjestelmien käyttöönoton
7487:                                                               myös Suomessa ja
7488: 
7489: 
7490:                                                                                                  Versio 2.0
7491: KK 35/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.
7492: 
7493: 
7494: 
7495:       mitä hallitus aikoo tehdä, että kannus-    maan myös pieniä ja keskisuuria yrityk-
7496:       tinjärjestelmiä saadaan henkilöstöra-       '"?
7497:                                                  SlQ.
7498:       hastolain osalta laajennettua koske-
7499: 
7500: 
7501: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
7502: 
7503:     Pertti Turtiainen /vas
7504:     Tero Rönni /sd
7505:     Unto Valpas /vas
7506: 
7507: 
7508: 
7509: 
7510: 2
7511: Ministerin vastaus                                     KK 35/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.
7512: 
7513: 
7514: 
7515: 
7516: Eduskunnan puhemiehelle
7517: 
7518: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        2000 alusta henkilöstörahastolaki muuttoikin
7519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         joustavammaksi kolmikantaisen keskusteluryh-
7520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       män ehdotusten pohjalta siten, että rahastonjäse-
7521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Tur-      nellä on oikeus vuosittain nostaa osuutensa voit-
7522: tiaisen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      topalkkioerään käteisenä, jos yrityksen tai viras-
7523: myksen KK 35/2000 vp:                                 ton soveltama voittopalkkiojärjestelmä sen sal-
7524:                                                       lii. Lakiuudistus lisää rahaston jäsenen valinnan-
7525:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että henkilös-      mahdollisuuksia ja helpottaa eri kannustinjärjes-
7526:        törahastolaki saadaan muotoon, joka            telmien rinnakkaista käyttöä. Käteisenä nostetta-
7527:        kohtelee tasavertaisesti ja kannustavas-       va voittopalkkio ei tule rahastoon, vaan työnan-
7528:        ti erilaisten yritysten työntekijöitä sekä     taja maksaa sen suoraan jäsenelle. Jäsenen on il-
7529:        mahdollistaa eri maiden lainsäädännön          moitettava työnantajalle voittopalkkioerän nosta-
7530:        mukaisten järjestelmien käyttöönoton           misesta käteisenä ennen sen tilikauden alkua, jol-
7531:        myös Suomessa ja                               ta voittopalkkioerä määräytyy. Työnantajalle ei
7532:                                                       saa aiheutua lisäkustannuksia käteisenä voitto-
7533:        mitä hallitus aikoo tehdä, että kannus-       palkkionsa nostavien jäsenten osuuksien maksa-
7534:        tinjärjestelmiä saadaan henkilöstö-           misesta. Tästä syystä käteisenä nostettavan voit-
7535:        rahastolain osalta laajennettua kos-          topalkkio-osuuden määrä yhdessä sosiaalivakuu-
7536:        kemaan myös pieniä ja keskisuuria             tusmaksujen kanssa on rahaston sääntöjen mu-
7537:        yrityksiä?                                    kaan määräytyvän voittopalkkio-osuuden suurui-
7538: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nen.
7539: ti seuraavaa:                                             Laki muuttui myös siten, että rahaston sään-
7540:                                                      nöissä voidaan määrätä, että eläkkeelle siirty-
7541: Henkilöstörahastolakiin on tehty hallituksen esi-    neellä jäsenellä on nykyisen kertanoston sijasta
7542: tysten mukaisesti muutoksia vuosina 1998 ja          oikeus nostaa rahasto-osuutensa haluamansa
7543:  1999. Huhtikuun alusta vuonna 1999 voimaan          suuruisissa vuosierissä eläkkeelle jäämistä seu-
7544: tulleella muutoksella säädettiin, että henkilöstö-   raavien enintään neljän vuoden aikana. Rahasto-
7545: rahasto voidaan perustaa myös valtion virastoon      osuuden nostoa koskevalla säännöksellä paran-
7546: ja laitokseen sekä valtion liikelaitokseen. Rahas-   nettiin lisäksi rahaston mahdollisuuksia toimia
7547: ton perustamisen edellytyksenä olevaa voitto-        yrityskohtaisena suhdannevaihteluiden tasaaja-
7548: palkkiojärjestelmää vastaa virastossa sen käyt-      na. Muutoksella helpotettiin jäsenten tulojen ta-
7549: töönottama tulospalkkausjärjestelmä. Näin val-       saamista eri vuosina, jos rahasto pidättäytyy
7550: tiotyönantajalle annettiin samat mahdollisuudet      rahasto-osuuksien maksamisesta sellaisina vuo-
7551: palkita ja kannustaa työntekijöitään henkilöstö-     sina, kun jäsenten palkkakertymä muutoinkin on
7552: rahaston avulla.                                     hyvä, ja maksaa näidenkin vuosien osuudet ta-
7553:    Paavo Lipposen II hallitusohjelmassa tode-        loudellisesti huonoina vuosina.
7554: taan, että henkilöstörahastojärjestelmän käyttö-         Henkilöstörahastolain mukaan rahasto voi-
7555: kelpoisuutta ja joustavuutta lisätään. Vuoden        daan perustaa pääsääntöisesti vähintään 30 työn-
7556: 
7557: 
7558:                                                                                                      3
7559: KK 35/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.                                        Ministerin vastaus
7560: 
7561: 
7562: 
7563: tekijän yritykseen. Toimivia rahastoja on 42 ja       tykset, jotka työllistävät yhä enemmän, tarvitse-
7564: niiden piirissä on lähes 100 000 työntekijää. Tu-     vat eri vaihtoehtoja henkilöstön kannustamiseen
7565: lospalkkaus on viime aikoina yleistynyt voimak-       ja että olisi arvioitava, olisiko henkilöstörahasto-
7566: kaasti. Muun muassa Teollisuuden ja Työnanta-         ja voitava perustaa nykyistä pienempiin yrityk-
7567: jien Keskusliiton tiedustelun mukaan jo yli puo-      siin.
7568: let teollisuuden työpaikoista on tulospalkkauk-          Edellä sanottu huomioon ottaen työministe-
7569: sen piirissä. Valtiolla vastaava osuus on noin vii-   riön tulostavoitteissa vuodelle 2000 on sovittu,
7570: dennes henkilöstöstä. Henkilöstörahastot ovat         että kolmikantaisessa keskusteluryhmässä pyri-
7571: yksi keskeinen keino kannustaa työntekijöitä. Sa-     tään edelleen jatkamaan henkilöstörahastolain
7572: malla se on säästämistä ja pääomanmuodostusta         kehittämistä. Aikataulutavoitteena on, että esi-
7573: kannustava järjestelmä, jota valiovalta tukee ve-     tykset olisivat valmiit vuoden 2000 lopulla. Täs-
7574: roetuuksilla.                                         sä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota
7575:    Eduskunnan työasiainvaliokunta totesi mietin-      henkilöstörahastolain soveltamisalan mahdolli-
7576: nössään käsitellessään viimeisintä hallituksen        seen laajentamiseen ja samassa yhteydessä voi-
7577: esitystä henkilöstörahastolain muuttamiseksi          daan arvioida myös muut kysymykset ja niiden
7578: (HE 126/1999 vp), että lain muuttamista on har-       toteuttamismahdollisuudet.
7579: kittava soveltamisalan osalta, koska pienet yri-
7580: 
7581: 
7582: 
7583: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
7584: 
7585:     Työministeri Tarja Filatov
7586: 
7587: 
7588: 
7589: 
7590: 4
7591: Ministems svar                                        KK 35/2000 vp -      Pertti Turtiainen /vas ym.
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 
7596: Tili riksdagens talman
7597: 
7598: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     re utgående från en trepartsdiskussionsgrupps
7599: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      förslag så att fondmedlemmarna årligen har rätt
7600: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      att lyfta sin andel i vinstpremiebeloppet kontant,
7601: Pertti Turtiainen /vänst m.fl. undertecknade         ifali det vinstpremiesystem som företaget elier
7602: skriftliga spörsmål SS 35/2000 rd:                   ämbetsverket tillämpar tiliåter detta. Lagrefor-
7603:                                                      men ökar fondmedlemmarnas valmöjligheter och
7604:       Vad ämnar regeringen göra för att per-         underlättar paralieli användning av olika incita-
7605:       sonalfondslagen skall få en sådan form         mentssystem. En vinstpremie som lyfts kontant
7606:       att den behandlar arbetstagarna vid oli-       kommer inte tili fonden, utan arbetsgivaren beta-
7607:       ka företag på ett jämbördigt och upp-          lar den direkt tili medlemmen. Medlemmen i frå-
7608:       muntrande sätt samt möjliggör att man          ga bör meddela arbetsgivaren om att han lyfter
7609:       också i Finland tar i bruk system som är       vinstpremien kontant före början av den redovis-
7610:       i enlighet med olika /änders lagstiftning      ningsperiod för viiken vinstpremiebeloppet fast-
7611:       och                                            stälis. Arbetsgivaren får inte åsamkas tilläggs-
7612:                                                      kostnader av utbetalningen av andelarna då med-
7613:       vad ämnar regeringen göra för att inci-        lemmarna lyfter sin vinstpremie kontant. Av den-
7614:       tamentssystemen för personalfondsla-           na orsak är det vinstpremiebelopp som lyfts kon-
7615:       gens del skall utsträckas till att omfatta     tant tillsammans med socialförsäkringsavgifter-
7616:       också små och medelstoraföretag?               na av samma storlek som den vinstpremieandel
7617: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      som faststälis enligt fondens regler.
7618: föra följande:                                          Lagen ändrades så att man i fondens regler kan
7619:                                                      faststälia att en medlem som blivit pensionerad i
7620: 1 enlighet med regeringens propositioner har det i   stäliet för det nuvarande engångslyftandet har
7621: personalfondslagen gjorts ändringar åren 1998        rätt att lyfta sin fondandel i så stora årsrater han
7622: och 1999. Genom en ändring som trädde i kraft i      vili under de högst fyra år som följer på pensio-
7623: början av april 1999 föreskrevs att personalfon-     neringen. Genom bestämmelsen om lyftandet av
7624: der kan grundas också vid statliga ämbetsverk        fondandelen förbättrade man dessutom fondens
7625: och inrättningar samt vid statliga affårsverk. Det   möjligheter att fungera som en branschbaserad
7626: vinstpremiesystem som är en förutsättning för        utjämnare av konjunkturväxlingar. Genom änd-
7627: grundandet av fonderna motsvaras vid ett äm-         ringen underlättade man utjämningen av med-
7628: betsverk av dess resultatlönssystem. På så sätt      lemmarnas inkomster under olika år, ifali fonden
7629: gavs den statliga arbetsgivaren samma möjlighe-      avhålier sig från att betala fondandelar under så-
7630: ter att belöna och uppmuntra sina arbetsgivare       dana år då medlemmarnas influtna löner också i
7631: genom personalfonder.                                övrigt är goda och betalar även dessa års andelar
7632:    1 Paavo Lipponens andra regeringsprogram          under ekonomiskt dåliga år.
7633: konstateras det att personalfondssystemets an-          Enligt personalfondslagen kan en fond i regel
7634: vändbarhet och smidighet kommer att ökas. 1          grundas vid företag med minst 30 anstälida. An-
7635: början av 2000 blev personalfondslagen flexibla-     talet fungerande fonder är 42 och de omfattar
7636: 
7637: 
7638:                                                                                                        5
7639: KK 35/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas ym.                                             Ministerns svar
7640: 
7641: 
7642: närmare 100 000 arbetstagare. Resultatlönen har      området, eftersom små företag, som ger allt mera
7643: under de senaste tiderna blivit allt allmännare.     sysselsättning, behöver olika alternativ för att
7644: Enligt en förfrågan som bl.a. Industrins och Ar-     motivera sina anställda, och att man bör bedöma
7645: betsgivarnas Centralförbund gjort omfattas re-       om personalfonder kunde grundas i mindre före-
7646: dan över hälften av de industriella arbetsplatser-   tag än de nuvarande.
7647: na av resultatlön. Hos staten är motsvarande an-         Med beaktande av vad som sagts ovan har man
7648: del ungefår en femtedel av personalen. Personal-     i arbetsministeriets resultatmål för år 2000 kom-
7649: fonderna är ett av de centrala medlen att motive-    mit överens om att man i treparts-diskussions-
7650: ra arbetstagarna. Samtidigt utgör de ett system      gruppen försöker fortsätta att utveckla personal-
7651: som uppmuntrar till besparing och kapitalbild-       fondslagen. Tidtabellsmålet är att propositioner-
7652: ning och som statsmakten stöder genom skatte-        na skall vara fårdiga i slutet av år 2000. 1 detta
7653: förmåner.                                            sammanhang fåsts speciell uppmärksarnhet vid
7654:    Riksdagens arbetspolitiska utskott konstatera-    en eventuell utvidgning av personalfondslagens
7655: de i sitt betänkande vid behandlingen av reger-      tillämpningsornråde och i samma sammanhang
7656: ingens senaste proposition till ändring av perso-    kan man också bedöma de övriga frågorna och
7657: nalfondslagen (RP 126/1999 rd) att en ändring av     möjligheterna att förverkliga dessa.
7658: lagen bör övervägas med tanke på tillämpnings-
7659: 
7660: 
7661: Helsingfors den 7 mars 2000
7662: 
7663:     Arbetsminister Tarja Filatov
7664: 
7665: 
7666: 
7667: 
7668: 6
7669:                                               KK 36/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7670: 
7671: 
7672: 
7673: 
7674:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 36/2000 vp
7675: 
7676:                                                Isyyslainsäädännön yhdenvertaisuusongelmat
7677: 
7678: 
7679: 
7680: 
7681: Eduskunnan puhemiehelle
7682: 
7683: Kuluneen vuosisadan aikana käsitykset lasten            saan, että tämän päivän perspektiivistä lainsäätä-
7684: yhdenvertaisesta kohtelusta ovat muuttuneet             jän vuonna 1922 ja vuonna 1976 tekemiä ratkai-
7685: merkittävästi. Lapsen syntymistä avioliiton ulko-       suja pidettäisiin epäilyksittä kansainvälisten ih-
7686: puolella ei enää nykyään pidetä häpeällisenä eikä       misoikeussopimusten ja oman perustuslakimme
7687: yleisessä kansalaismielipiteessä pidetä nykyisin        vastaisena syrjimisenä. Kankaan mukaan tietyn
7688: kohtuullisena sitä, että aviotonta lasta kohdeltai-     väestönosan sulkeminen joukkomittaisesti perin-
7689: siin perintöoikeudellisesti huonommin kuin avio-        töoikeuden ulkopuolelle on räikeässä ristiriidas-
7690: liitossa syntyneitä lapsia.                             sa syrjintäkiellon kanssa.
7691:     1970-luvulla lapsilainsäädännön uudistami-              Tutkimustiedon valossa kanteenmuutoskiel-
7692: sen keskeiseksi tavoitteeksi asetettiinkin kaik-        lolla on huomattava henkilöllinen ulottuvuus.
7693: kien lasten saattaminen yhdenvertaiseen ase-            Pelkästään vuosina 1951-197 6 avioliiton ulko-
7694: maan syntyperästä riippumatta. Avioliiton ulko-         puolella syntyi noin 100 000 lasta. Vaikka monet
7695: puolella syntynyt lapsi perii nykyään isänsä, jos       heistä onkin sittemmin tunnustettu, useat kym-
7696: isyys on lain edellyttämällä tavalla vahvistettu.       menet tuhannet ovat jääneet myös tunnustamat-
7697:     Valitettavasti yhdenvertaisen kohtelun ajatus-      ta. Yksikään ennen vuotta 1976 syntynyt au-lap-
7698: ta ei vuonna 197 6 isyyslakia uudistettaessa ja sen     si ei ole saanut nostaa vuoden 1981 jälkeen isyy-
7699: voimaanpanolaista päätettäessä kyetty toteutta-         den vahvistamista koskevaa kannetta, vaikka ma-
7700: maan johdonmukaisesti. Uudistuksen yhteydes-            kaaja olisi elossa, makaamisesta olisi täysi näyt-
7701: sä kiellettiin isyyden vahvistamista koskevan           tö ja makaaja olisi oikeudenkäynnissä tuomittu
7702: kanteen nostaminen niiltä lapsilta, jotka olivat        elatusvelvolliseksi (prof. Urpo Kankaan vir-
7703: syntyneet vanhan au-lapsilain voimassa ollessa          kaanastujaisluento, HY).
7704: ja joiden isyyskannetta ei ole pantu vireille en-
7705: nen vuotta 1981. lsyyslain voimaanpanosta anne-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7706: tun lain mukaan näissä vanhoissa isyysjutuissa          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7707: isyyden vahvistamiskanne oli pantava vireille           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7708: viiden vuoden kuluessa isyyslain voimaantulosta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7709: ( 1.1 0.1976).
7710:     Tällä ratkaisulla on jo aikuisten lasten kannal-          Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
7711: ta se vaikutus, että heillä ei ole samanlaista perin-         isyyslainsäädäntöön sisältyvien yhden-
7712: töoikeutta kuin avioliitossa syntyneillä. Profes-             vertaisuusongelmien selvittämiseksi ja
7713: sori Urpo Kangas arvioi virkaanastujaisluennos-               muutosten esittämiseksi vanhentunei-
7714:                                                               siin säännöksiin?
7715: 
7716: 
7717: 
7718:                                                                                                  Versio 2.0
7719: KK 36/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7720: 
7721: 
7722: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
7723: 
7724:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas            Anne Huotari /vas
7725:     Veijo Puhjo /vas                          Annika Lapintie /vas
7726: 
7727: 
7728: 
7729: 
7730: 2
7731: Ministerin vastaus                        KK 36/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7732: 
7733: 
7734: 
7735: 
7736: Eduskunnan puhemiehelle
7737: 
7738: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vahvistamista koskeva kanne oli näissä tapauk-
7739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         sissa pantava vireille viiden vuoden kuluessa lain
7740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voimaantulosta eikä kannetta voitu nostaa, jos
7741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         mies oli kuollut ennen kanteen vireillepanoa.
7742: Stenius-Kaukosen /vas ym. näin kuuluvan kirjal-          Kummallakin rajoituksella oli omat tavoit-
7743: lisen kysymyksen KK 36/2000 vp:                       teensa. Viimeksi mainitulla haluttiin oikeustur-
7744:                                                       vaan liittyvistä syistä karsia pois sellaiset kan-
7745:       Aikooko hallitus ryht;'ä toimenpiteisiin        teet, joissa luotettavan näytön esittäminen pol-
7746:       isyyslainsäädäntöön sisältyvien yhden-          veutumisesta oli vaikeaa, jollei mahdotonta. Täl-
7747:       vertaisuusongelmien selvittämiseksi ja          laisia olivat erityisesti tapaukset, joissa mies oli
7748:       muutosten esittämiseksi vanhentunei-           kuollut eikä periytyviä ominaisuuksia koskevan
7749:       siin säännöksiin?                              tutkimuksen tekeminen miehestä siten ollut mah-
7750:                                                      dollista. Määräajan asettamisen tarkoituksena oli
7751: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        puolestaan pakottaa lapsi tai hänen huoltajansa
7752: ti seuraavaa:                                        ottamaan lyhyehkössä määräajassa kantaa sii-
7753: lsyyslaki (700/1975) toi voimaan tullessaan          hen, aloitetaanko isyyden vahvistamista koskeva
7754: 1.10.1976 huomattavan muutoksen avioliiton ul-       oikeudenkäynti. Tämä oli perusteltua sen vuok-
7755: kopuolella syntyneiden lasten asemaan. !syys-        si, että isyyslain taannehtivuus loi uuden tilan-
7756: lain mukaan avioliiton ulkopuolella syntyneen        teen, epätietoisuuden siitä, tullaanko isyyslain
7757: lapsenisyys voidaanjoko isyyden tunnustamisel-       nojalla esittämään vaatimuksia lain voimaantu-
7758: la tai kanneteitse aina vahvistaa, jos polveutumi-   loa edeltäneiden tapahtumien perusteella. Oi-
7759: sesta voidaan esittää riittävä näyttö. Aikaisem-     keusvarmuuden kannalta oli kohtuullista asettaa
7760: pien säännösten mukaan isyys oli mahdollista         oikeuden käyttämiselle määräaika.
7761: vahvistaa ainoastaan, jos mies vapaaehtoisesti           Syrjinnästä on hallitusmuodon 5 §:n 2 mo-
7762: tunnusti lapsen omakseen. Vain silloin, kun ky-      mentin mukaan kysymys silloin, kun ihmiset ase-
7763: symyksessä oli niin sanottu kihlalapsi, isyyden      tetaan ilman hyväksyttävää perustetta eri ase-
7764: vahvistaminen oli mahdollista kanteella miehen       maan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskon-
7765: vastustuksesta huolimatta.                           non, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
7766:     lsyyslain voimaanpanosta annetulla lailla        vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn
7767: (70 111975) isyyslain säännökset ulotettiin koske-   perusteella. Oikeusministeriön käsityksen mu-
7768: maan myös tapauksia, joissa lapsi oli syntynyt       kaan isyyskannetta koskeville rajoituksille on
7769: ennen isyyslain voimaantuloa. Tämä paransi           tässä tapauksessa ollut hyväksyttävät syyt. Lain-
7770: huomattavasti niiden henkilöiden asemaa, joilla      säädäntöä uudistettaessa on itse asiassa varsin ta-
7771: syntymänsä aikaan ei ollut mahdollisuutta saada      vallista, että uuden lain taannehtivuutta joudu-
7772: isyyttä vahvistetuksi.                               taan oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä rajoitta-
7773:    lsyyskanteen ajamista silloin, kun lapsi oli      maan. Tapahtumia ja oikeussuhteita, joiden juu-
7774: syntynyt ennen isyyslain voimaantuloa, rajoitet-     ret ovat uudistusta edeltävässä ajassa, jää tällöin
7775: tiin kuitenkin kahdella eri perusteella. Isyyden     vanhan lainsäädännön mukaan arvioitaviksi.
7776: 
7777: 
7778:                                                                                                         3
7779: KK 36/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                      Ministerin vastaus
7780: 
7781: 
7782:    Jos isyyskannetta koskevia siirtymäsäännök-        uudelleen tilanteeseen, joka syntyi vuonna 1976.
7783: siä tarkastellaan nykyajan tilanteesta käsin, siir-   Vanhoja asioita, jotka aika on usein jo tasannut,
7784: tymäkysymykset olisi mahdollisesti voitu järjes-      revittäisiin uudelleen auki. Tempoileva oikeus-
7785: tää toisinkin. Oikeuslääketieteellisten isyystutki-   politiikka on oikeusvarmuuden kannalta ongel-
7786: musten kehittyminen 1990-luvulla on vähentä-          mallista.
7787: nyt niiden oikeusturvakysymysten merkitystä,              Asiaa harkittaessa on otettava huomioon se-
7788: joilla kanneoikeuden rajoitusta 1970-luvulla pe-      kin, että henkilöt, joita asia koskettaa, ovat jo pit-
7789: rusteltiin. Se, että isättömiksi jääviä lapsia syn-   kään olleet täysi-ikäisiä. Asema, jota kanteella
7790: tyy nykyisin hyvin vähän, näyttää osaltaan vai-       tavoiteltaisiin, koskisi sen vuoksi lähinnä oikeut-
7791: kuttaneen siten, että isättömyys koetaan vai-         ta perintöön. Jos perintö on jo ehdittyjakaa ja pe-
7792: keampana asiana kuin aikaisemmin. Laissa              rilliset ovat ottaneet saamansa omaisuuden käyt-
7793: omaksuttu ratkaisu saattaa tuntua kovalta erityi-     töön, uuden perillisen ilmaantuminen synnyttäisi
7794: sesti niissä tapauksissa, joissa isyys on jäänyt      vaikeita tilanteita.
7795: vahvistamatta pelkästään sen vuoksi, ettei lapsen         Oikeusministeriöllä ei ole suunnitelmia, jotka
7796: huoltaja ole tiennyt isyyden vahvistamisen mah-       tähtäisivät isyyslain siirtymäsäännösten uudel-
7797: dollisuudesta ja sille asetetusta määräajasta.        leen arviointiin. Uudelleen arvioinnin tarvetta
7798:    Arvioitaessa, olisiko 1970-luvulla tehtyä rat-     vähentävänä tekijänä ovat osaltaan olleet eräät
7799: kaisua nyt syytä korjata, on toisaalta otettava       korkeimman oikeuden ennakkotapausratkaisut,
7800: huomioon, että kanneoikeuden palauttaminen            joissa on tulkittu isyyslain voimaanpanosta anne-
7801: toisi takaisin sen epävarmuustilan, joka poistui      tun lain säännöksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi ta-
7802: lähes 20 vuotta sitten. Ne, joille kanneajan um-      paukset 1984 II 41 ja 1993:58. Niiden mukaan
7803: peenkuluminen vuonna 1981 oli tuonut varmuu-          isyyden vahvistaminen kanneteitse on eräissä
7804: den siitä, ettei esille nouse isyyslakia edeltävään   poikkeustapauksissa yhä mahdollista, vaikka
7805: aikaan juontuvia isyyskysymyksiä, joutuisivat         lapsi on syntynyt ennen isyyslain voimaantuloa.
7806: 
7807: 
7808: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
7809: 
7810:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
7811: 
7812: 
7813: 
7814: 
7815: 4
7816: Ministems svar                                KK 36/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821: Tili riksdagens talman
7822: 
7823: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           fastställande av faderskap skulle i dessa fall
7824: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           väckas inom fem år från lagens ikraftträdande
7825: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-         och talan kunde inte väckas om mannen hade av-
7826: jatta Stenius-Kaukonen /vänst m.fl. underteckna-         lidit innan talan anhängiggjordes.
7827: de skriftliga spörsmål SS 36/2000 rd:                        Vardera begränsningen hade egna syften. Med
7828:                                                          den senare nämnda begränsningen ville man av
7829:        Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att          skäl som ansluter sig till rättsskyddet gallra bort
7830:         utreda problemen när det gäller jämlik-          de fall där det var svårt eller omöjligt att styrka
7831:         het ifaderskapslagstiftningen ochför att         faderskapet. Sådana fall var speciellt de där man-
7832:        föreslå ändringar i de föråldrade be-             nen avlidit och genetiska undersökningar av
7833:        stämmelserna?                                     mannen således inte längre var möjliga att göra.
7834:                                                          Syftet med att fastställa en viss tid inom viiken
7835: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          talan skulle väckas var åter att tvinga barnet eller
7836: föra följande:                                           dess vårdnadshavare att inom en begränsad tid ta
7837: Lagen om faderskap (700/1975) medförde när               ställning till huruvida en rättegång för faststäl-
7838: den trädde i kraft 1.10.197 6 stora förändringar i       lande av faderskap skulle inledas. Detta var mo-
7839: den ställning som utom äktenskapet födda barn            tiverat av den anledningen att den retroaktiva
7840: har. Enligt lagen om faderskap kan faderskapet           verkan av lagen om faderskap skapade en ny si-
7841: till ett utom äktenskapet fött barn alltid faststäl-     tuation, dvs. en ovetskap om huruvida man med
7842: las antingen genom erkännande av faderskap el-           stöd av lagen om faderskap skulle komma att
7843: ler genom utslag av domstol om det kan styrkas           framställa krav som grundade sig på händelser
7844: att mannen är far till barnet. Enligt tidigare be-       som inträffat innan lagen trädde i kraft. Med tan-
7845: stämmelser kunde faderskapet endast fastställas          ke på rättssäkerheten var det skäligt att fastställa
7846: om mannen frivilligt erkände barnet som sitt             en viss tid för möjligheten att använda sig av den-
7847: eget. Endast i de fall där det var fråga om ett så       na rätt.
7848: kallat trolovningsbarn kunde faderskapet fast-              Enligt 5 § 2 mom. regeringsformen får ingen
7849: ställas genom talan trots mannens motstånd.              utan godtagbart skäl ges en annan ställning på
7850:     Genom lagen om införande av lagen om fader-          grund av kön, ålder, ursprung, språk, religion,
7851: skap (70111975) utsträcktes bestämmelserna i la-         övertygelse, åsikt, hälsotillstånd eller handikapp
7852: gen om faderskap att gälla också de fall när bar-        eller av någon annan orsak som hänför sig till
7853: net fötts före ikraftträdandet av lagen om fader-        hans person. Enligt justitieministeriets uppfatt-
7854: skap. Detta förbättrade väsentligt ställningen hos       ning har det i detta fall funnits godtagbara skäl
7855: de personer som vid tidpunkten för sin födelse           för att uppställa begränsningar när det gäller ta-
7856: inte hade haft möjlighet att få faderskapet fast-        lan för att fastställa faderskap. Vid reformer av
7857: ställt.                                                  lagstiftningen är det i själva verket ganska van-
7858:     Rätten att föra talan för att fastställa faderskap   ligt att en ny lags retroaktivitet måste begränsas
7859: i de fall där barnet fötts innan lagen trädde i kraft    på grunder som anknyter sig till rättssäkerhet.
7860: begränsades dock på två olika grunder. Talan om          Händelser och rättsförhållanden som har sitt ur-
7861: 
7862: 
7863:                                                                                                            5
7864: KK 36/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                        Ministems svar
7865: 
7866: 
7867: sprung i den tid som föregått reformen kommer          derskapsfrågor som hänförde sig till den tid som
7868: då att bedömas en1igt den gam1a 1agstiftningen.        föregick lagen om faderskap inte 1ängre var aktu-
7869:    Om de övergångsbestämme1ser som gäller fa-          ella skulle på nytt försättas i den situation som
7870: derskapsta1an granskas med utgångspunkt i den          uppstod år 1976. Gamla hände1ser som tiden ofta
7871: situationen som råder i dag, kunde de frågor som       redan neutraliserat skulle rivas upp på nytt. En
7872: gäller övergång eventuellt ha arrangerats också        rättspolitik med sådana verkningar är problema-
7873: på ett annat sätt. Utvecklingen av de rättsmedi-       tisk med tanke på rättssäkerheten.
7874: cinska faderskapsundersökningarna under 1990-             1 denna fråga måste också beaktas att de per-
7875: talet har minskat betyde1sen av de rättsskyddsfrå-     soner som saken gäller redan länge varit myndi-
7876: gor som utgjorde motivet för att begränsa ta1erät-     ga. Den ställning som man genom ta1an skulle ef-
7877: ten på 1970-talet. Det faktum att så få av de barn     tersträva vore närmast förknippad med rätten att
7878: som föds i dag förblir fader1ösa verkar för sin del    ärva. Om ett arvskifte redan ägt rum och arving-
7879: att ha medverkat till att faderlöshet numera upp-      ama tagit i bruk den ärvda egendomen, skulle den
7880: 1evs som en svårare sak än tidigare. Den lösning       omständigheten att en ny arvinge uppenbarar sig
7881: som omfattats i lagen kan kännas hård särskilt i       skapa en situation som är svår att lösa.
7882: de fall när den enda orsaken till att faderskapet         Justitieministeriet har inga planer på att se
7883: inte har fastställts är att barnets vårdnadshavare     över övergångsbestämmelsema när det gäller la-
7884: inte har känt till möjligheten att fastställa fader-   gen om faderskap. Vissa av högsta domstolens
7885: skap och den lagbestämda tiden för att göra det.       prejudikat med to1kning av bestämme1sema i la-
7886:    När man överväger huruvida det finns skä1 att       gen om införande av 1agen om faderskap har för
7887: revidera den lösning man stannade för på 1970-         sin del också minskat behovet en översyn. Såda-
7888: talet måste man å andra sidan beakta att återstäl-     na prejudikat är till exempel fallen 1984 II 41 och
7889: landet av talerätten också skulle återställa den       1993:58. Enligt dessa är det ännu i vissa undan-
7890: osäkerhet som försvann för ca 20 år sedan. De          tagsfall möjligt att genom talan fastställa fader-
7891: personer som när perioden för väckande av talan        skap trots att barnet föddes innan lagen om fader-
7892: hade löpt ut år 1981 kunde vara säkra på att fa-       skap trädde i kraft.
7893: 
7894: 
7895: 
7896: Helsingfors den 22 februari 2000
7897: 
7898:     Justitieminister Johannes Koskinen
7899: 
7900: 
7901: 
7902: 
7903: 6
7904:                                              KK 37/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7905: 
7906: 
7907: 
7908: 
7909:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 37/2000 vp
7910: 
7911:                                               Siviilipalvelusmiehen kotiottaminen huumetes-
7912:                                               tistä kieltäytymisen vuoksi
7913: 
7914: 
7915: 
7916: 
7917: Eduskunnan puhemiehelle
7918: 
7919: Siviilipalvelusmiehille järjestetään huumeteste-          Nyt siviilipalvelusmiehiä on tällaisin keinoin
7920: jä niin siviilipalvelusmiesten koulutuksesta ja si-    hankittujen testitulosten perusteella vapautettu
7921: joittelusta vastaavassa Lapinjärven koulutuskes-       määräajaksi eli siirretty E-luokkaan muun muas-
7922: kuksessa kuin myös eri työpalvelupaikoissa.            sa Lapinjärven koulutuskeskuksesta.
7923: Voimassa oleva lainsäädäntö ei tunne tällaisia             Esimerkkinä voidaan kertoa Helsingin kau-
7924: testejä.                                               punginkirjaston menettelystä vuoden 1999 loka-
7925:     Siviilipalvelusmiesten testaaminen merkitsee       kuussa. Tuolloin kirjasto kotiutti vantaalaisen si-
7926: aivan ilmeistä puuttumista Suomen uuden perus-         viilipalvelusmiehen pelkästään siitä syystä, että
7927: tuslain 10 §:ssä (nyk. HM 8 §)ja Euroopan ih-          tämä kieltäytyi huumetestistä. Miehen palvelus
7928: misoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattuun yk-        oli moitteetonta, ja hän oli saanut kuntoisuuslo-
7929: sityiselämän suojaan ja henkilökohtaisen koske-        mia, eikä muutakaan aihetta testaamiseen ilmen-
7930: mattomuuden suojaan. Perusoikeusuudistuksen            nyt. Testi oli tarkoitus suorittaa kaupunginkirjas-
7931: yhteydessä (PeVM 25/1994 vp) ja senjälkeen lu-         ton edustajien mukaan työntekijöiden rutiinin-
7932: kuisissa perustuslakivaliokunnan lausunnoissa          omaisen työhöntulotarkastuksen osana. Siviili-
7933: valiokunta on korostanut, että perusoikeussuojan       palvelusmies oli palvellut kirjastossa elokuun
7934: piiriin kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksis-     puolivälistä 1999 alkaen, kun työhöntulotarkas-
7935: ta on säädettävä lain tasolla. Myös uuden perus-       tus pidettiin vasta kaksi kuukautta myöhemmin.
7936:  tuslain 80 §:ssä korostetaan- muutoinkin kuin            Siviilipalvelusmies kotiutettiin sillä perusteel-
7937: perusoikeuskysymysten osalta - että lailla on          la, ettei työntulotarkastusta voitu suorittaa lop-
7938: säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuk-         puun. Lisäksi kaupunginkirjasto kieltäytyi anta-
7939:  sien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain    masta asianmukaista kirjallista päätöstä kotiutta-
7940:  mukaan muuten kuuluvat lain alaan (voimaan            misesta, jota siviilipalvelusmies oli vaatinut.
7941:  1.3.2000).                                            Asiasta sittemmin tehtyyn valitukseen antamas-
7942:     Siviilipalveluskeskuksessa on testattaville        saan vastauksessa Helsingin hallinto-oikeus kat-
7943:  kerrottu testin olevan muuten vapaaehtoinen,          soi, ettei asiassa ole tehty valituskelpoista pää-
7944:  mutta testistä kieltäytyminen katsotaan positiivi-    töstä, ja jätti valituksen tutkimatta. Nyt asiasta on
7945:  seksi tulokseksi. Ainakin Helsingin kaupungin-        valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen muun
7946:  kirjastossa siviilipalvelusmiehiä on kotiutettu       muassa sillä perusteella, että kyseisen siviilipal-
7947:  kieltäytymisen vuoksi, ja samantapaisia uhkauk-       velusmiehen oikeutta muutoksenhakuun ja oike-
7948:  sia on esitetty muuallakin. Pattijoen kunnan sivii-   utta saada perusteltu päätös on loukattu.
7949:  lipalvelusmiestä on uhattu poliisilla, ellei hän         Siviilipalvelusmiehen kotiuttaminen merkitsi
7950:  suostu antamaan huumetestinäytettä.                   hänen palveluksensa keskeytymistä ennalta mää-
7951: 
7952: 
7953:                                                                                                   Versio 2.0
7954: KK 37/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7955: 
7956: 
7957: räämättömäksi ajaksi. Hän menetti palvelukseen       maan kantaa huumetestaukseen. Kukin siviilipal-
7958: kuuluvat etuudet, kuten päivärahan, ruokailun ja     velusmiehiä palvelukseensa ottava laitos toimii
7959: asunnon vuokran. Siviilipalveluslaitosten val-       omalla tavallaan, mikä merkitsee yhdenvertai-
7960: vonnasta vastaava siviilipalveluskeskus ei ryhty-    suutta ja yksityisyyttä loukkaavien sekä mielival-
7961: nyt toimiin Helsingin kaupunginkirjaston vir-        taisten käytäntöjen jatkumista.
7962: heellisen menettelyn vuoksi. Sen sijaan keskus
7963: määräsi puolentoista kuukauden katkoksen jäl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
7964: keen miehen käymään uudelleen koulutusjak-           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
7965: son, jonka hän oli jo suorittanut.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7966:    Huumetestausta on käsitelty myös siviilipal-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7967: velusasiain neuvottelukunnan kokouksessa jou-
7968: lukuussa 1999. Siviilipalveluskeskuksen käytän-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7969: tönä ilmoitettiin olevan, että huumetestissä posi-         tyä siviilipalvelusmiesten oikeusturvan
7970: tiivisen näytteen antavat tai huumeiden käytön             takaamiseksi yhdenvertaisesti koko
7971: muutoin tunnustavat miehet siirretään vuodeksi             maassa niin, ettei sitä vaaranneta lakiin
7972: E-luokkaan. Neuvottelukunta ei kyennyt otta-               perustumattomien huumetestien tai niis-
7973:                                                            tä kieltäytymisen perusteella?
7974: 
7975: 
7976: Helsingissä l 0 päivänä helmikuuta 2000
7977: 
7978:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                       Anne Huotari /vas
7979:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                          Annika Lapintie /vas
7980:     Pentti Tiusanen /vas                                 Kimmo Kiljunen /sd
7981: 
7982: 
7983: 
7984: 
7985: 2
7986: Ministerin vastaus                         KK 37/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7987: 
7988: 
7989: 
7990: 
7991: Eduskunnan puhemiehelle
7992: 
7993: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         sa. Testin vapaaehtoisuudesta on kuitenkin ker-
7994: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          rottava. Testistä kieltäytymisestä ei saa suoraan
7995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päätellä, että kieltäytyjä on huumeiden käyttäjä.
7996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          Pelkästään testistä kieltäytymisen perusteella si-
7997: Stenius-Kaukosen /vas ym. näin kuuluvan kirjal-        viilipalvelusmiestä ei saa kotiuttaa eikä häntä saa
7998: lisen kysymyksen KK 37/2000 vp:                        suostumusta testiin pyydettäessä myöskään edel-
7999:                                                        lä mainitulla tai muilla haitallisilla seuraamuk-
8000:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       silla uhata. Huumeiden käyttö ja huumaantunee-
8001:        tyä siviilipalvelusmiesten oikeusturvan         na palveluspaikalla esiintyminen pitää todistaa
8002:        takaamiseksi yhdenvertaisesti koko             asianmukaisesti, jotta siitä voisi aiheutua haital-
8003:        maassa niin, ettei sitä vaaranneta lakiin      lisia seuraamuksia.
8004:        perustumattomien huumetestien tai niis-            Työministeriö on viimeksi tammikuussa 2000
8005:        tä kieltäytymisen perusteella?                 selvittänyt huumetestiasiaa Lapinjärven siviili-
8006:                                                       palveluskeskuksen kanssa. Saadun selvityksen
8007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           mukaan miehille kerrotaan nykyään selkeästi,
8008: seuraavaa:                                            että huumetesteihin osallistuminen on vapaaeh-
8009: Hallitusmuodon 8 §:n mukaanjokaisen yksityis-         toista eikä pelkän testistä kieltäytymisen perus-
8010: elämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Vastaava      teella miestä kotiuteta. Tätä käytäntöä siviilipal-
8011: säännös on myös uudessa 1.3.2000 voimaan tule-        veluskeskuksen tulee nykyisen lainsäädännön
8012: vassa perustuslaissa. Euroopan ihmisoikeussopi-       vallitessa vaatia pääsääntöisesti myös palvelus-
8013: muksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus         paikoilta.
8014: nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja         Jos palveluspaikalla on perusteltua syytä olet-
8015: kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Vi-       taa, että siviilipalvelusmies on työpaikalla päih-
8016: ranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden           tyneessä tilassa tai huumausaineiden vaikutuk-
8017: käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja   sen alainen aiheuttaen esimerkiksi työturvalli-
8018: se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämä-       suusriskin itselleen tai työtovereilleen taikka
8019: töntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai       asiakkaille, hänet tulisi voida määrätä testeihin,
8020: maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epä-      joilla selvitettäisiin hänen työkuntoaan.
8021: järjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, tervey-        Perusoikeuksien kannalta on arveluttavaa, jos
8022: den tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden hen-       huumetestaaminen otetaan kontrolloimattomasti
8023: kilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.      käyttöön olosuhteissa, joissa ei objektiivisesti ar-
8024:    Perusoikeuksiin puuttuminen vaatii laintasois-     vioiden esiinny erityisiä vaaratekijöitä toisten ih-
8025: ta säätelyä. Tällä hetkellä lainsäädännössämme        misten terveyden tai yhteiskunnan yleisen turval-
8026: ei ole säädetty mitään erityisiä edellytyksiä min-    lisuuden kannalta.
8027: kääntaisen testaamisen osalta. Työministeriön             Työministeriö asetti 13.7.1999 selvitysmie-
8028: käsityksen mukaan huumetestien tekeminen si-          hen tutkimaan siviilipalvelusjärjestelmän mah-
8029: viilipalvelusmiehille on mahdollista, mikäli tes-     dollisia ongelmakohtia ja esittämään niihin rat-
8030: tattavaksi haluttava antaa testiin suostumuksen-      kaisuehdotuksia. Selvitysmiehelle annettiin teh-
8031: 
8032: 
8033:                                                                                                         3
8034: KK 37/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                     Ministerin vastaus
8035: 
8036: 
8037: täväksi mm. siviilipalveluksen toimeenpanosta          hen ehdottaman työryhmän lähiviikkoina. Huu-
8038: huolehtivan hallinnon valtuuksien kartoittami-         metestien osalta työryhmän tulee mm. harkita
8039: nen koskien turvallisuusriskejä sekä huume- ja         millä edellytyksillä siviilipalvelusmies voidaan
8040: päihdeongelmia. Selvitysmies totesi raportis-          määrätä huumetestiin sekä mitä seuraamuksia ai-
8041: saan, että siviilipalvelusmiesten kurinpito- ja        heutuu positiivisesta tuloksesta tai testistä kiel-
8042: rangaistusjärjestelmää samoin kuin huumetes-           täytymisestä niissä tapauksissa, joissa testiin
8043: tien sallittavuutta pohtimaan tulisi asettaa erilli-   määrääminen olisi mahdollista. Tavoitteena on
8044: nen työryhmä, jossa olisi edustettuna sekä rikos-      lain tasolla luoda mahdollisimman selkeät sään-
8045: oikeuden että perus- ja ihmisoikeuksien asian-         nöt huumetestien tekemisestä siviilipalvelusmie-
8046: tuntemusta. Työministeriö asettaa selvitysmie-         hille.
8047: 
8048: 
8049: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
8050: 
8051:     Työministeri Tarja Filatov
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056: 4
8057: Ministems svar                               KK 37/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
8058: 
8059: 
8060: 
8061: 
8062: Tili riksdagens talman
8063: 
8064: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          lertid berätta om att testet är friviliigt. Vägran tili
8065: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av          testning får inte leda till den direkta slutsatsen att
8066: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          vägraren är drogmissbrukare. Civiltjänstgöraren
8067: Marjatta Stenius-Kaukonen /vänst m.fl. under-            får inte hemförlovas enbart på grund av vägran
8068: tecknade skriftliga spörsmål SS 37/2000 rd:             att delta i test, inte heller får man då man ber om
8069:                                                         hans samtycke tili testet hota honom med ovan
8070:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           nämnda eller andra menliga påföljder. Narkoti-
8071:        för att civiltjänstgörarnas rättsskydd           kamissbruk och uppträdande i drogat skick på
8072:        skall garanterasjämlikt i hela landet så,        tjänstgöringsstället bör bevisas på ett behörigt
8073:        att det inte äventyras på grund av narko-        sätt för att det skall föranleda menliga påföljder.
8074:        tikatest som inte grundar sig på lagen               Arbetsministeriet har senasti januari 2000 ut-
8075:        eller på grund av vägran att delta i så-         rett narkotikatestfrågan med Lappträsk civil-
8076:        dana test?                                       tjänstcentral. Enligt utredningen berättar man för
8077:                                                         männen numera klart och tydligt att deltagandet i
8078: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         narkotikatesten är frivilligt och att männen inte
8079: föra följande:                                          hemförlovas enbart för vägran att delta i testet.
8080: Enligt 8 § regeringsformen är envars privatliv,         Under den nurådande lagstiftningen bör civil-
8081: heder och hemfrid tryggade. Motsvarande be-             tjänstcentralen i regel kräva denna praxis också
8082: stämmelse ingår också i den nya grundlagen som          av tjänstgöringsställena.
8083: träder i kraft 1.3.2000. Enligt 8 artikeln i Europa-        1 fall det på tjänstgöringsstället finns motive-
8084: rådets människorättskonvention har envar rätt att       rad anledning att anta att civiltjänstgöraren är på
8085: åtnjuta respekt för sitt privat- och familjeliv, sitt   arbetsplatsen i berusat tillstånd eller drogpåver-
8086: hem och sin korrespondens. Myndighetema får             kad och sålunda förorsakar sig själv eller sina ar-
8087: inte störa åtnjutandet av denna rättighet med un-       betskamrater eller kunderna t.ex. en arbetar-
8088: dantag av vad som är stadgat i lag och i ett demo-      skyddsrisk, bör han kunna beordras tili testning,
8089: kratiskt samhälle och är nödvändigt med hänsyn          varvid hans arbetskondition utreds.
8090: till den nationella och allmänna säkerheten, lan-           Med tanke på grundrättigheterna är det tvivel-
8091: dets ekonomiska välstånd, förebyggandet av              aktigt ifall narkotikatestning tas okontrollerbart i
8092: oordning och brott, hälsovården, skyddandet av          bruk i förhållanden där det objektivt bedömt inte
8093: sedligheten eller skyddandet av andra personers         förekommer speciella riskfaktorer med hänsyn
8094: fri- och rättigheter.                                   tili andra människors hälsa eller den allmänna sä-
8095:     lngripande i grundrättigheterna kräver regle-       kerheten i samhäliet.
8096: ring på lagnivå. För närvarande föreskriver vår             Arbetsministeriet utnärnnde 13.7.1999 en ut-
8097: lagstiftning inga speciella förutsättningar för nå-     redningsman för att undersöka civiltjänstsyste-
8098: gon som helst testning. Enligt arbetsministeriets       mets eventuella problempunkter och framföra
8099: uppfattning är det möjligt att utföra narkotikatest     förslag tili att lösa dem. Utredningsmannen fick i
8100: på civiltjänstgörare, ifall den som man vili testa      uppdrag att kartlägga vilka befogenheter bl.a.
8101: ger sitt samtycke tili testningen. Man bör emel-        den förvaltning som ser tili att civiltjänsten verk-
8102: 
8103: 
8104:                                                                                                              5
8105: KK 37/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.                                          Ministerns svar
8106: 
8107: 
8108: ställs har då det gäller säkerhetsrisker och drog-     ningsmannen föreslagit. För narkotikatestens
8109: och alkoholproblem. Utredningsmannen konsta-           vidkommande bör arbetsgruppen bl.a. överväga
8110: terade i sin rapport att en skild arbetsgrupp borde    under vilka förutsättningar civiltjänstgöraren kan
8111: tillsättas för att dryfta civiltjänstgörarnas disci-   beordras tili narkotikatest samt vilka påföljderna
8112: plin- och straffsystem liksom också tillåtligheten     är av ett positivt resultat eller av vägran att deltai
8113: av narkotikatest. Arbetsgruppen skulle ha repre-       testet i de fall då beordrande tili test är möjligt.
8114: sentanter för sakkunnigheten inom straffrätten,        Syftet är att på lagnivå skapa möjligast tydliga
8115: grundrättigheterna och de mänskliga rättigheter-       regler om utförandet av narkotikatest på civil-
8116: na. Arbetsministeriet kommer inom de närmaste          tjänstgörare.
8117: veckorna att tillsätta den arbetsgrupp som utred-
8118: 
8119: 
8120: Helsingfors den 7 mars 2000
8121: 
8122:     Arbetsminister Tarja Filatov
8123: 
8124: 
8125: 
8126: 
8127: 6
8128:                                                             KK 38/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
8129: 
8130: 
8131: 
8132: 
8133:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2000 vp
8134: 
8135:                                               Työmatkavähennyksen korottaminen
8136: 
8137: 
8138: 
8139: 
8140: Eduskunnan puhemiehelle
8141: 
8142: Vastoin ennakko-odotuksia hallitus ei 13. tammi-       asuinpaikasta, ettei sieltä käsin voida päivittäin
8143: kuuta 2000 sopimassaan veroratkaisussa alenta-         matkustaa töihin.
8144: nut pitkistä työmatkoista aiheutuvaa verorasitus-
8145: ta, vaikka sille olisi ollut hyvät perustelut muun     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8146: muassa polttoaineiden hinnannousun vuoksi.             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8147:     Työmatkavähennys on ollut kutakuinkin en-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8148: nallaan yli kymmenen vuotta, eli se on reaalises-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8149: ti puolittunut. Nyt, kun työsuhteet ovat entistä ly-
8150: hyempiä ja kun varsinkaan haja-asutusalueilla ei             Aikooko hallitus korottaa työmatkavä-
8151: ole julkisia kulkuyhteyksiä, on työmatkavähen-               hennystä polttoaineiden hinnannousun
8152: nystä parannettava tuntuvasti. Myös liikenne-                kompensoimiseksi ja
8153: polttoaineiden hinnannousun kompensoimiseksi
8154: työmatkavähennyksen korotus on välttämätön.                  aikooko hallitus luoda mahdollisuuden
8155:     Matkakustannusten lisäksi tulisi voida vähen-            kakkosasunnosta johtuvien kustannus-
8156: tää ns. kakkosasunnosta aiheutuvat kulut silloin,            ten vähentämiseen työpaikan sijaitessa
8157: kun työpaikka on niin kaukana vakituisesta                   kaukana vakituisesta asuinpaikasta?
8158: 
8159: 
8160: 
8161: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
8162: 
8163:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
8164: 
8165: 
8166: 
8167: 
8168:                                                                                                 Versio 2.0
8169: KK 38/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk                                                Ministerin vastaus
8170: 
8171: 
8172: 
8173: 
8174: Eduskunnan puhemiehelle
8175: 
8176: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           autoa, jonka verottaja on hyväksynyt halvimmak-
8177: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         si kulkuneuvoksi. Verohallituksen todellisten au-
8178: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tonkäyttökulujen mukaan vahvistama vähennys
8179: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-       on tällä hetkellä 110 penniä kilometriltä. Matka-
8180: Nissilän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kuluvähennyksen 3 000 markan omavastuu huo-
8181: myksen KK 38/2000 vp:                                 mioon ottaen vähennyksen yläraja ylittyy päivit-
8182:                                                       täisen työmatkan ollessa yhteen suuntaan noin 50
8183:        Aikooko hallitus korottaa työmatkavä-          kilometriä, joten vähennystä voidaan nykyisel-
8184:        hennystä polttoaineiden hinnannousun           lään pitää pitkät työmatkat varsin kohtuullisesti
8185:        kompensoimiseksi ja                            huomioon ottavana. Luonnollista on, että yläraja
8186:                                                       tulee ylittymään nykyistä lyhyemmillä työmat-
8187:        aikooko hallitus luoda mahdollisuuden          koilla, jos polttoaineiden hinnat jatkavat nou-
8188:        kakkosasunnosta johtuvien kustannus-           suaan, jolloin kilometriltä myönnettävä vähen-
8189:        ten vähentämiseen työpaikan sijaitessa         nyskin nousee. Tämän vuoksi matkakuluvähen-
8190:        kaukana vakituisesta asuinpaikasta?            nyksen kattavuuteen tulee kiinnittää jatkossakin
8191: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         huomiota, vaikka akuuttia tarvetta korotukseen ei
8192: ti seuraavaa:                                         tällä hetkellä olekaan.
8193:                                                          Toisella paikkakunnalla sijaitsevasta ns. kak-
8194: Asunnon ja työpaikan välisistä matkoista myön-        kosasunnosta aiheutuvia kustannuksia on yleen-
8195: nettävän matkakuluvähennyksen ylärajaa on vii-        sä pidetty verotuksessa vähennyskelvottomina
8196: me vuosina korotettu kahteen otteeseen varsin         elantomenoina. Oikeuskäytännössä on kuitenkin
8197: tuntuvasti. Vuodelle 1998 vähennyksen yläraja         katsottu, että kakkosasunnon kulut voidaan eräin
8198: nostettiin 16 000 markasta 20 000 markaan ja          edellytyksin vähentää, jos kysymyksessä on tila-
8199: heti seuraavana vuonna 23 000 markaan. Lisäksi        päinen järjestely esimerkiksi viransijaisuuden
8200: vähennyksen omavastuu on viime vuodesta al-           hoitamisen vuoksi.
8201: kaen pienempi niillä, jotka ovat olleet vain osan
8202:                                                          On tärkeää säilyttää periaate, että elantome-
8203: vuodesta työllistettyinä. Muutosten perusteluna
8204:                                                       noja ei vähennetä verotuksessa. Nykytilaa voi-
8205: oli suosia työvoiman liikkuvuutta antamalla pit-
8206:                                                       daan pitää varsin tyydyttävänä: asumismenojen
8207: kille työmatkoille entistä enemmän tukea myös
8208:                                                       laaja vähennysoikeus voisi johtaa myös melkoi-
8209: verotuksen kautta. Koska kahtena peräkkäisenä
8210:                                                       siin verotulojen menetyksiin, sillä yksittäinen vä-
8211: vuotena toteutettiin huomattavat korotukset, täl-
8212:                                                       hennys voisi nousta huomattavan suureksi. Halli-
8213: le vuodelle uutta korotusta ei pidetty tarpeellise-
8214:                                                       tuksen mielestä elantomenojen ja tulonhankki-
8215: na.
8216:                                                       mismenojen välistä rajaa ei ole syytä muuttaa.
8217:    Matkakuluvähennyksen katto ylittyy helpoim-
8218: min niillä, jotka käyttävät työmatkoihinsa omaa
8219: 
8220: 
8221: 
8222: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
8223: 
8224:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
8225: 
8226: 2
8227: Ministerns svar                                           KK 38/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
8228: 
8229: 
8230: 
8231: 
8232: Tili riksdagens talman
8233: 
8234: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      det billigaste transportmedlet. Det avdrag som
8235: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       skattestyrelsen på basis av faktiska bilanvänd-
8236: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ola-      ningskostnader har faststälit är för närvarande
8237: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga         110 penni per kilometer. När resekostnadsavdra-
8238: spörsmål SS 38/2000 rd:                               gets självriskandel, 3 000 mk, beaktas över-
8239:                                                       skrids avdragets övre gräns då den dagliga ar-
8240:       Har regeringen för avsikt att höja av-          betsresan i en riktning är ca 50 km. Avdraget kan
8241:       draget för arbetsresor för att kompense-        således i dess nuvarande form i skälig utsträck-
8242:       raför de höjda bensinpriserna och               ning anses beakta långa arbetsresor. Om bensin-
8243:                                                       priserna fortsätter att stiga kommer naturligtvis
8244:        har regeringen för avsikt att göra det         den övre gränsen att överskridas på kortare ar-
8245:        möjligt att dra av kostnader för en an-        betsresor än nu, varvid också det avdrag som be-
8246:        drabostad då arbetsplatsen är belägen          viljas per kilometer kommer att höjas. Därför
8247:        långt ifrån den stadigvarande bostaden?        skall det också i fortsättningen ges akt på hur
8248:                                                       täckande resekostnadsavdraget är, även om nå-
8249: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
8250:                                                       got akut behov av en höjning inte föreligger för
8251: föra följande:
8252:                                                       närvarande.
8253: Det resekostnadsavdrag som beviljas för resor            Kostnaderna för en s.k. andrabostad på en an-
8254: melian bostaden och arbetsplatsen har under de        nan ort har i allmänhet i beskattningen ansetts ut-
8255: senaste åren höjts avsevärt i två repriser. För       göra levnadskostnader som inte berättigar tili av-
8256: 1998 höjdes den övre gränsen för avdraget från        drag. 1 rättspraxis har man dock ansett att kostna-
8257: 16 000 mk tili 20 000 mk och genast därpå föl-        derna för en andrabostad under vissa förutsätt-
8258: jande år tili 23 000 mk. Dessutom är självriskan-     ningar kan avdras, om det är fråga om ett tillfål-
8259: delen för avdraget från och med i fjol mindre för     ligt arrangemang, t.ex. när det gälier vikariat.
8260: dem som varit sysselsatta endast en del av året.         Det är viktigt att bibehålla principen att lev-
8261: Motiveringen tili ändringarna var att gynna ar-       nadskostnader inte avdras i beskattningen. Det
8262: betskraftens rörlighet genom att i högre grad stö-    nuvarande läget kan anses rätt så tillfredsstälian-
8263: da långa arbetsresor, också genom beskattning-        de; en omfattande rätt att avdra boendekostnader
8264:  en. Eftersom betydande förhöjningar genomförts       kunde också leda tili avsevärda förluster av skat-
8265: under två på varandra följande år ansågs en för-      teinkomster, eftersom ett enskilt avdrag kan bli
8266:  höjning inte nödvändig i år.                         betydande. Regeringen anser det inte vara skäl att
8267:     Taket för resekostnadsavdraget överskrids         ändra på gränsen mellan levnadskostnader och
8268:  lättast för dem som tili sina arbetsresor använder   kostnader för inkomstens förvärvande.
8269:  egen bil, som skattemyndigheten godkänt som
8270: 
8271: 
8272: 
8273: Helsingfors den 3 mars 2000
8274: 
8275:     Minister Suvi-Anne Siimes
8276: 
8277: 
8278:                                                                                                        3
8279:                                                             KK 39/2000 vp -     Kimmo Kiljunen /sd
8280: 
8281: 
8282: 
8283: 
8284:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 39/2000 vp
8285: 
8286:                                             Maahanmuuttajien sekä saamenkielisten, ro-
8287:                                             maninkielisten ja vieraskielisten oppilaiden täy-
8288:                                             dentävään opetukseen tarkoitetun valtionavus-
8289:                                             tuksen palauttaminen entiselle tasolle
8290: 
8291: 
8292: 
8293: 
8294: Eduskunnan puhemiehelle
8295: 
8296: Valtio on avustanut opetuksen järjestäjiä eri-       tukseen suunnattu määräraha on koostunut ensin-
8297: tyisellä määrärahalla, joka on tarkoitettu maa-      näkin tukiopetuksen avustuksesta. Määrärahan
8298: hanmuuttajalasten ja -nuorten opetukseen sekä        turvin on myös järjestetty suurelta osin maahan-
8299: ulkomailta muuttaneiden suomalaislasten ope-         muuttajien suomi toisena kielenä -opetus. Toi-
8300: tukseen. Opetusministeriö esittää maahanmuut-        seksi määräraha on koostunut maahanmuuHaja-
8301: taja- ja paluumuuttajaoppilaiden opetusmäärära-      oppilaan oman äidinkielen sekä suomalaisten op-
8302: hojen valtionosuusprosentin pienentämistä vedo-      pilaiden ulkomailla hankkiman vieraan kielen
8303: ten kustannusten kasvuun.                            taidon ylläpito-opetuksen avustuksesta. Kolman-
8304:     Opetusministeriön kirjeellä 19.11.1999 on        neksi määrärahaa on käytetty myös Tornion ja
8305: muutettu maksuperusteita takautuvasti vuonna         Haaparannan yhteisen kielikoulun (suomen- ja
8306: 1999 ja sen jälkeen annettavan opetuksen osalta      ruotsinkielinen opetus) kustannuksiin.
8307: (Opetushallituksen tiedote 74/1999). Valtion tä-        Valtion budjetissa on tämän opetuksen avus-
8308: hän opetukseen suunnattu määräraha onjäädytet-       tukseen varattu useiden vuosien ajan 22 milj.
8309: ty 22 miljoonaan markkaan. Käytännössä tämä          markkaa. Avustuksen periaatteet ovat pysyneet
8310: siis merkitsee valtion maahanmuuttajaopetuk-         pitkään samanlaisina. Määräraha on viime vuosi-
8311: seen suunnatun tuen leikkausta. Leikkaus koh-        na ylittynyt, mikä selittyy maahanmuuttajien
8312: distuu opetuksen järjestäjille maksettavaan pro-     määrän kasvulla, opetuksen tarpeen lisääntymi-
8313: senttiosuuteen, joka on ollut 86 % ilmoitetuista     sellä niin maahanmuuttajien tukiopetuksessa
8314: menoista. Uusien ohjeiden mukaan maksuosuus-         kuin suomen/ruotsin kielen opetuksessakinja op-
8315: prosentti määräytyy vuosittain takautuvasti.         pilaiden oman äidinkielen opetuksen merkityk-
8316: Vuoden 1999 opetuksesta maksettava osuus on          sen korostumisella.
8317: 72% menoista, mikä merkitsee 14 prosenttiyksi-
8318:                                                         Vuonna 1999 hyväksytty laki mahanmuutta-
8319: kön vähennystä valtion tukeen.
8320:                                                      jien kotouttamisesta korostaa sekä hyvän suo-
8321:     Opetuksen suunnittelu vaikeutuu merkittäväs-
8322:                                                      men/ruotsin kielen hankkimisen välttämättö-
8323: ti, kun valtionavun määrä tiedetään vasta jälkikä-
8324:                                                      myyttä että maahanmuuttajien oman kielen ja
8325: teen. Opetuksen järjestäjien on mahdollisesti !ei-
8326:                                                      kulttuurin säilyttämisen merkitystä. Käsitelles-
8327: kattava opetustunteja suomentai ruotsin kielen ja
8328:                                                      sään vuonna 1998 hallituksen esitystä koululaki-
8329: oppilaan äidinkielen opetuksesta sekä tukiope-
8330:                                                      esityksistä eduskunta antoi lausuman, jossa edel-
8331: tuksesta.
8332:                                                      lytetään, että hallitus tekee suomen tai ruotsin
8333:     Tämä maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä
8334:                                                      kielen opetuksen järjestämisestä maahanmuutta-
8335: ulkomailta muuttaneiden suomalaislasten ope-
8336: 
8337:                                                                                              Versio 2.0
8338: KK 39/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
8339: 
8340: 
8341: jalapsille selvityksen, ottaako opetus huomioon        kaan käynyt koulua lähtömaassaan, oppilaan suo-
8342: lasten kielellisen lähtötason.                         menkielen taito on riittämätön varsinkin perus-
8343:    Opetusministeriön asettama Vieraskielisen           koulun ylimpien luokkien vaativaan opetukseen
8344: ylioppilastutkinnon työryhmä esittää muistios-         tai oppilaalla on paljon vaikeita, traumaattisia
8345: saan (30.11.1998) muun muassa, että valtion-           kokemuksia. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret
8346: avustukseen oikeuttavan tukiopetuksen perustei-        ovat erityisessä syrjäytymisvaarassa, jolloin hei-
8347: ta korotetaan kaikilla kouluasteilla nykyisestä        dän opiskelunsa tukeminen perusopetuksessa luo
8348: 0,5 viikkotunnista yhteen opetustuntiin viikossa       pysyvää perustaa edellytyksille jatko-opintoihin,
8349: maahanmuuttajalasta kohden. Samoin muistios-           ammattiin ja työelämään. Opetuksessa saavute-
8350: sa todetaan, että Suomessa asuvien ulkomaalais-        tut hyvät tulokset kantavat pitkälle niin hyvän
8351: ten suomeniruotsin kielen opetusta tehostetaan ja      suomeniruotsin kielen taidon pohjan luomisessa
8352: että suomi toisena kielenä -opetusta eriytetään        kuin omasta kielestään ja kulttuuristaan ylpei-
8353: paremmin erilaisille kohderyhmille soveltuvaksi.       den, terveen itsetunnon omaavien lasten ja nuor-
8354:    Valtioneuvoston päätös hallituksen maahan-          ten kehityksessäkin.
8355: muutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi
8356: (16.1 0.1997) painottaa toimia erityisesti lasten ja   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8357: nuorten opetuksen kehittämiseksi. Ohjelmassa           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8358: on tavoitteena oppilaiden oman äidinkielen ope-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8359: tuksen lisääminen 3-4 viikkotuntiin. Määrära-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8360: haa oppilaan äidinkielen opetukseen on myön-
8361: netty, kun oppilaita on ryhmässä vähintään 4.                Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta valtion
8362: Tämä minimikoon määrääminen on merkinnyt,                    perusopetuksen ja lukiokoulutuksen jär-
8363: että pienet kieliryhmät tai suurten keskusten ul-            jestäjille myönnetyn, maahanmuutta-
8364: kopuolella asuvat yksittäiset oppilaat eivät usein-          jien sekä saamenkielisten, romaninkie-
8365: kaan ole saaneet opetusta.                                    listen ja vieraskielisten oppilaiden täy-
8366:    Opetusministeriön päätös maahanmuuttaja-                  dentävään opetukseen tarkoitetun val-
8367: opetuksen valtionavun huomattavasta leikkauk-                tionavustuksen perusteet palautetaan
8368: sesta merkitsee vakavaa takaiskua eduskunnan ja              maksuosuuksien osalta entiselle tasolle,
8369: valtioneuvoston aikaisempien linjausten toteutta-            86 %:iin hyväksyttävistä laskennallisis-
8370: miselle. Tämän lisäksi riittämätön tuki opetuk-              ta kustannuksista ja jotta erityistä tukea
8371: selle aiheuttaa vaikeasti korjattavia vaurioita              tarvitsevien oppilaiden osalta voitaisiin
8372: uusille maahanmuuttajasukupolville etenkin sil-              sekä suomen kielen että äidinkielen ope-
8373: loin, kun Suomeen saapuvalla oppilaalla on puut-             tusta tarvittaessa antaa yhdellekin oppi-
8374: teellinen koulunkäyntitausta, oppilas ei ole lain-           laalle?
8375: 
8376: 
8377: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
8378: 
8379:     Kimmo Kiljunen /sd
8380: 
8381: 
8382: 
8383: 
8384: 2
8385: Ministerin vastaus                                          KK 39/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
8386: 
8387: 
8388: 
8389: 
8390: Eduskunnan puhemiehelle
8391: 
8392: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rahoitus hoidetaan osana yksikköhintoihin ja op-
8393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        pilasmääriin perustuvaa valtionosuutta.
8394: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen, uudiste-
8395: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            tun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain poh-
8396: Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      jalta opetusministeriö on uusinut päätöksen maa-
8397: sen KK 39/2000 vp:                                   hanmuuttajien sekä saamenkielisten, romanin-
8398:                                                      kielistenja vieraskielisten oppilaiden ja opiskeli-
8399:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta valtion       joiden täydentävään opetukseen perusopetukses-
8400:       perusopetuksen ja lukiokoulutuksen jär-        sa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtion-
8401:       jestäjille myönnetyn, maahanmuutta-            avustuksen       perusteista      (OPM      päätös
8402:       jien sekä saamenkielisten, romaninkie-          19.11.1999 179/428/99). Päätös vastaa aineelli-
8403:        listen ja vieraskielisten oppilaiden täy-     selta sisällöltään pääosin aiempaa, vuonna 1995
8404:       dentävään opetukseen tarkoitetun val-          annettua opetusministeriön päätöstä. Määrära-
8405:        tionavustuksen perusteet palautetaan          han käyttö kohdistuu edelleen mainittujen oppi-
8406:       maksuosuuksien osalta entiselle tasolle,       lasryhmien tukiopetukseen sekä äidinkielen ja
8407:        86 %:iin hyväksytyistä laskennallisista       ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitämiseen.
8408:       kustannuksista ja jotta erityistä tukea            Edellä mainitun määrärahan ja opetusministe-
8409:        tarvitsevien oppilaiden osalta voitaisiin     riön päätöksen nojalla on voitu turvata varsin laa-
8410:       sekäsuomenkielen että äidinkielen ope-         ja maahanmuuttajien ja paluuoppilaiden täyden-
8411:        tusta tarvittaessa antaa yhdellekin oppi-     tävä opetus kunnissa.
8412:        laalle?
8413:                                                         Mainittu opetusministeriön päätös - sen pa-
8414: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          remmin kuin edellinen vuonna 1995 annettu pää-
8415: seuraavaa:                                           tös - ei ole toimintaa sitova normi, vaan päätös
8416:                                                      niistä perusteista, joilla valtion avustaa päätök-
8417: Maahanmuuttajien sekä saamenkielisten, roma-         sessä mainittua, kunnille vapaaehtoista toimin-
8418: ninkielisten ja vieraskielisten oppilaiden täyden-   taa. Mainittu määräraha puolestaan on valtion ta-
8419: tävään opetukseen on myönnetty kunnille erillis-     lousarviossa kiinteäluonteinen määräraha. Kos-
8420: tä opetusministeriön päätöksen mukaista avus-        ka kyseisen opetuksen määrä on kunnissa viime
8421: tusta. Viime vuosina tähän tarkoitukseen on ollut    vuosina lisääntynyt, opetusministeriö antoi edel-
8422: käytettävissä runsaat 20 miljoonaa markkaa ope-      lä mainitussa kirjeessä suosituksen, että valtion
8423: tusministeriön tilijaottelun mukaiselta alamo-       talousarvioon varatun määrärahan riittävyys var-
8424: mentilta 29.30.06.04 (rahoituslain mukaiset          mistetaan tarvittaessa ensisijaisesti valtionavus-
8425: avustukset peruskouluille ja lukioille). Myöntä-     tusprosenttia alentamalla. Käytännössä vuoden
8426: misen on hoitanut opetusministeriön päätöksen        1999 toimintaan kohdistuvan valtionavustuksen
8427: perusteella Opetushallitus.                          prosentti on muodostumassa noin 72 %:ksi. To-
8428:    Tämän lisäksi annetaan maahanmuuttajille          dettakoon, että opetustoimen yleinen valtion-
8429: pääsääntöisesti puolen vuoden pituista ns. perus-    osuusprosentti on 57. Opetusministeriön käsityk-
8430: opetukseen valmistavaa opetusta, jonka valtion       sen mukaan kunnat tulevat järjestämään maahan-
8431: 
8432:                                                                                                       3
8433: KK 39/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                             Ministerin vastaus
8434: 
8435: 
8436: 
8437: muuttajien täydentävää opetusta hieman alentu-   rahan tarvetta selvitetään jatkossa osana vuoden
8438: neella avustusprosentillakin.                    2001 talousarvion valmistelua.
8439:    Maahanmuuttajien ja paluumuuttajien täyden-
8440: tävän opetuksen kehitystä sekä kyseisen määrä-
8441: 
8442: 
8443: 
8444: Helsingissä l päivänä maaliskuuta 2000
8445: 
8446:     Opetusministeri Maija Rask
8447: 
8448: 
8449: 
8450: 
8451: 4
8452: Ministems svar                                                KK 39/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
8453: 
8454: 
8455: 
8456: 
8457: Tili riksdagens talman
8458: 
8459: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        grundläggande utbildningen. Den statliga finan-
8460: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        sieringen av den sköts som en del av statsandelen
8461: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kim-       enligt priser per enhet och elevantal.
8462: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-           Utgående från den reviderade lagen om finan-
8463: mål SS 39/2000 rd:                                     siering av undervisnings- och kulturverksamhet,
8464:                                                        som trädde i kraft vid ingången av 1999, har un-
8465:        Vad avser regeringen göra så att grun-          dervisningsministeriet fömyat beslutet om grun-
8466:        derna för det statsunderstöd tili anord-        derna för statsunderstöd som beviljas för den
8467:        nare av statlig grundläggande utbild-           kompletterande undervisningen inom den grund-
8468:        ning och gymnasieutbildning som är av-          läggande utbildningen och gymnasieutbildning-
8469:        sett för kompletterande undervisning av         en av invandrare och av elever som talar samis-
8470:        invandrare samt elever som talar samis-         ka, rommani eller något främmande språk
8471:        ka, rommani eller något främmande               (UVMs beslut 19.11.1999 179/428/99). Beslu-
8472:        språk, när det gäller betalningsandelar-        tet motsvarar tili sitt materiella innehåll i huvud-
8473:        na återförs tili den tidigare nivån, dvs.       sak ministeriets tidigare beslut från 1995. An-
8474:        86 % av de godkända kalkylerade kost-           vändningen av anslaget riktar sig alltjämt tili
8475:        naderna och så att man för de elevers           stödundervisning av de nämnda elevgrupperna
8476:        del som behöver särskilt stöd vid behov         samt tili att upprätthålla deras modersmål och
8477:        kan ge undervisning i både finska och           utomlands inhämtade språkfårdighet.
8478:        modersmålet också åt en enda elev?                 Med stöd av det ovan nämnda anslaget och un-
8479:                                                        dervisningsministeriets bes1ut har man kunnat
8480: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        säkra en synnerligen omfattande kompletterande
8481: föra följande:                                         undervisning av invandrar- och återflyttarelever i
8482: För den kompletterande undervisningen av in-           kommunema.
8483: vandrare samt e1ever som talar samiska, romma-            Det nämnda beslutet av undervisningsministe-
8484: ni eller något främmande språk har kommunema           riet - lika lite som det förra beslutet från 1995
8485: beviljats särskilt understöd enligt beslut av un-      - är ingen bindande norm för verksarnheten,
8486: dervisningsministeriet. De senaste åren har drygt      utan ett beslut om de grunder på vilka staten un-
8487: 20 miljoner mark stått tili förfogande för ända-       derstöder den för kommunema friviliiga verk-
8488: målet under undermoment 29.30.06.04 (under-            sarnhet som nämns i beslutet. Det nämnda ansla-
8489: stöd enligt finansieringslagen tili grundskolor        get igen är ett fast anslag i statens budget. Efter-
8490: och gymnasier) i den detaljerade budgetindel-          som omfattningen av undervisningen i fråga de
8491: ningen för undervisningsministeriet. Uppgiften         senaste åren har ökat i kommunema, gav under-
8492: att bevilja anslagen har enligt ett beslut av under-   visningsministeriet i ovan nämnda brev en re-
8493: visningsministeriet skötts av Utbildningsstyrel-       kommendation om att man vid behov i första
8494: sen.                                                   hand säkrar att det anslag som anvisas i statsbud-
8495:    Utöver detta ordnas för invandrare i regel ett      geten är tillräckligt genom att sänka statsunder-
8496: halvt års s.k. förberedande undervisning före den      stödsprocenten. 1 praktiken blir den statsunder-
8497: 
8498:                                                                                                          5
8499: KK 39/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                     Ministems svar
8500: 
8501: 
8502: stödsprocent som gäller verksamheten 1999 cir-         Utvecklingen av den kompletterande under-
8503: ka 72. Det må konstateras att den allmänna stats-   visningen för invandrare och återflyttare samt be-
8504: andelsprocenten inom undervisningsväsendet är       hovet av det ifrågavarande anslaget utreds i fort-
8505: 57. Enligt undervisningsministeriets uppfattning    sättningen som en del av budgetberedningen för
8506: kommer kommunema att ordna kompletterande           2001.
8507: undervisning för invandrare också med en något
8508: sänkt understödsprocent.
8509: 
8510: 
8511: Helsingfors den 1 mars 2000
8512: 
8513:     Undervisningsminister Maija Rask
8514: 
8515: 
8516: 
8517: 
8518: 6
8519:                                                        KK 40/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
8520: 
8521: 
8522: 
8523: 
8524:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 40/2000 vp
8525: 
8526:                                               Grillihiilen laatuvaatimukset
8527: 
8528: 
8529: 
8530: 
8531: Eduskunnan puhemiehelle
8532: 
8533: Suomessa käytettävästä grillihiilestä tuodaan ul-         Tämä asia on merkittävä sekä elinvoimaisuut-
8534: komailta yli 90 %. Tämä johtuu pääasiassa siitä,       taanjatkuvasti menettävän maaseudun että kulut-
8535: että Suomessa ei ole, kuten muissa EU-maissa,          tajien kannalta. Laatukriteerit grillihiilelle ovat
8536: määritelty laatukriteerejä kaupan olevalle grilli-     erittäin tärkeät, koska viime vuonna esiintyi myr-
8537: hiilelle. Asiaa ei valvo kukaan viranomainen,          kytystapauksia, jotka aiheutuivat epäpuhtaasta
8538: vaan vastuu grillihiilen laadusta on valmistajalla     grillihiilestä. Hiilen epäpuhtaudet saattavat myös
8539: ja maahantuojalla.                                     tuoda ruokaan karsinogeenejä, jotka aiheuttavat
8540:    Samanaikaisesti Suomen metsissä lahoaa ar-          syöpää.
8541: vokasta puuraaka-ainetta määrä, jonka arvioi-
8542: daan vastaavan energiasisällöltään 1,3 milj. öljy-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8543: tonnia. Tämä raaka-aine koostuu ensiharvennus-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
8544: ja hakkuujätteistä, oksista ja kannoista. Arvioi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8545: den mukaan noin kolmannes siitä olisi melko hel-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8546: posti hyödynnettävissä esimerkiksi jalostamalla
8547: se hiileksi. Grillihiilen tuotannosta voisi muo-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8548: dostua uusi elinkeino maaseudulle, jos hinnalla              tyä, jotta Suomessa myytävälle grillihii-
8549: kilpaileville ulkomaisille tuottajille asetettaisiin         lelle laadittaisiin puhtaus- ja laatukri-
8550: kohtuulliset laatu- ja puhtauskriteerit                      teerit?
8551: 
8552: 
8553: Helsingissä II päivänä helmikuuta 2000
8554: 
8555:     Pekka Nousiainen /kesk
8556:     Tuija Nurmi /kok
8557: 
8558: 
8559: 
8560: 
8561:                                                                                                  Versio 2.0
8562: KK 40/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.                                               Ministerin vastaus
8563: 
8564: 
8565: 
8566: 
8567: Eduskunnan puhemiehelle
8568: 
8569: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nen. Elintarvikelaki ei koske ruoan valmistukses-
8570: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sa käytettäviä aineita eikä tarvikkeita, elleivät ne
8571: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joudu kosketukseen elintarvikkeiden kanssa.
8572: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-        Elintarvikelaki koskee kuitenkin elintarvikkei-
8573: siaisen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      den käsittelyä, kuten kypsentämistä. Elintarvike-
8574: myksen KK 40/2000 vp:                                  lain periaatteiden mukaisesti elintarvikkeiden
8575:                                                        valmistukseen käytettävien menetelmien tulee
8576:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       olla sellaisia, ettei elintarvikkeen terveydellinen
8577:        tyä, jotta Suomessa myytäville grillihii-       laatu vaarannu.
8578:        lille /aadittaisiin puhtaus- ja laatukri-           Grillihiilet ovat kulutustavara, joista sellaise-
8579:        teerit?                                         naan ei aiheudu terveydellistä vaaraa kuluttajil-
8580:                                                        le. Puuhiiligrillauksen yhteydessä kuitenkin
8581: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          muodostuu aina erilaisia haitallisia yhdisteitä,
8582: ti seuraavaa:                                          mm. polyaromaattisia hiilivetyjä. Ruoanvalmis-
8583: Grillihiiliä koskevista vaatimuksista ja testaus-      tusta varten sytytettynä grillihiilistä voi siten vä-
8584: menetelmistä on valmisteilla eurooppalainen            lillisesti aiheutua kuluttajille terveydellistä hait-
8585: standardi. Tämä eurooppalainen standardisoi-           taa sekä hengitetyn ilman että nautitun elintar-
8586: ruistyö ei kuitenkaan ole edennyt erityisen ri-        vikkeen kautta- erityisesti, jos grillihiilien val-
8587: peästi. Suomessa on tämän vuoksi ollut vireillä        mistukseen on käytetty sopimatonta puulaatua.
8588: kansallisen standardin valmistelu eurooppalai-             Grillihiilien ja brikettien oikeaa ja asianmu-
8589: sen valmistelutyön pohjalta. Tarkoituksenmukai-        kaista käyttöä voitaisiin edistää, jos hiilien
8590: selta vaikuttaakin tässä vaiheessa kansallisen         myyntipakkauksissa annettaisiin opastusta nii-
8591: standardin aikaansaaminen siihen saakka, kun-          den käytöstä ruoanvalmistuksessa. Toivottavaa
8592: nes standardisointi etenee Euroopan tasolla.           on niin ikään, että myyntipakkauksissa annettai-
8593:    Tuotteiden turvallisuutta koskeviin säädösten       siin tietoja siitä, minkälaisesta puusta hiilet on
8594: nojalla on mahdollista puuttua grillihiiliin, jos ne   valmistettu. Tuoteturvallisuus- ja elintarvikevi-
8595: osoittautuvat vaarallisiksi. Tuoteturvallisuuslain     ranomaiset harkitsevat suositusten ja ohjeiden
8596: (914/1986) nojalla voidaan puuttua kulutustava-        antamista siitä, millaista tietoa grillihiilien
8597: roihin, jotka aiheuttavat vaaraa kuluttajan ter-       myyntipakkauksissa tulisi antaa, sekä siitä, mil-
8598: veydelle.                                              laisia kuluttajan terveyden kannalta haitallisia ai-
8599:    Elintarvikelain (36111995) tarkoituksena on         neita grillihiilet eivät saa sisältää.
8600: elintarvikkeiden terveydellisen laadun turvaami-
8601: 
8602: 
8603: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
8604: 
8605:     Ministeri Kimmo Sasi
8606: 
8607: 
8608: 2
8609: Ministerns svar                                      KK 40/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
8610: 
8611: 
8612: 
8613: 
8614: Tili riksdagens talman
8615: 
8616: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Livsmedelslagen gäller inte de ämnen och fömö-
8617: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      denheter som används vid matlagning, om de inte
8618: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-      kommer i beröring med livsmedlen. Livsmedels-
8619: ka Nousiainen /cent m.fl. undertecknade skriftli-     lagen gäller emellertid hantering av livsmedel,
8620: ga spörsmål SS 40/2000 rd:                           såsom tillredning. 1 enlighet med principema i
8621:                                                      livsmedelslagen skall de metoder som används
8622:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt      vid tillverkningen av livsmedel vara sådana att
8623:        att vidta för att det skall utarbetas ren-    livsmedlets kvalitet med tanke på hälsan inte
8624:        hets- och kvalitetskriterier för den grill-   äventyras.
8625:        kol som säljs i Finland?                          Grillkolen är en konsumtionsvara, viiken som
8626:                                                      sådan inte förorsakar konsumentema några häl-
8627: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sorisker. 1 samband med grillning med träkol bil-
8628: föra följande:                                       das emellertid alltid olika slag av skadliga för-
8629: 1 fråga om de krav och provningsmetoder som          eningar, bl.a. polyaromatiska kolväten. Av grill-
8630: gäller grillkol bereds som bäst en europeisk stan-   kol, som har tänts för matlagning, kan konsumen-
8631: dard. Detta europeiska standardiseringsarbete        ten därmed indirekt förorsakas hälsorisker både
8632: har dock inte framskridit särskilt snabbt. Därför    genom den luft som inandas och genom det livs-
8633: har det här i Finland varit aktuellt med en bered-   medel som förtärs - i synnerhet om ett träslag
8634: ning av en nationell standard utgående från det      som inte lämpar sig för detta ändamål har an-
8635: europeiska beredningsarbetet. Följaktligen ver-      vänts vid tillverkningen av grillkolen.
8636: kar det ändamålsenligt att i detta skede åstad-          Riktig och adekvat användning av grillkol och
8637: komma en nationell standard som skall gälla till     briketter kan främjas, ifall vägledning om hur de
8638: dess standardiseringen på europeisk nivå har gett    skall användas vid matlagning ges på kolens för-
8639: resultat.                                            säljningsförpackning. Önskvärt är också att på
8640:    Med stöd av de författningar som gäller pro-      försäljningsförpackningen ges uppgifter om av
8641: dukters säkerhet är det möjligt att åtgärda grill-   vilket träslag kolen har tillverkats. Produktsäker-
8642: kol, om den visar sig farlig. Med stöd av produkt-   hets- och livsmedelsmyndighetema överväger att
8643: säkerhetslagen (914/1986) kan man åtgärda kon-       ge rekommendationer och anvisningar om, hur-
8644: sumtionsvaror som förorsakar fara för konsu-         dana uppgifter som bör ges på försäljningsför-
8645: mentens hälsa.                                       packningama tili grillkolen samt om, hurdana för
8646:    Syftet med livsmedelslagen (36111995) är att      konsumentens hälsa skadliga ämnen grillkolen
8647: trygga livsmedlens kvalitet med tanke på hälsan.     inte får innehålla.
8648: 
8649: 
8650: 
8651: Helsingfors den 2 mars 2000
8652: 
8653:     Minister Kimmo Sasi
8654: 
8655: 
8656:                                                                                                       3
8657:                                                       KK 4112000 vp- Markku Laukkanen /kesk
8658: 
8659: 
8660: 
8661: 
8662:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 4112000 vp
8663: 
8664:                                             Ajoneuvojen veronhuojennus
8665: 
8666: 
8667: 
8668: 
8669: Eduskunnan puhemiehelle
8670: 
8671: Autoverolain (1482/1994) 50 §:ssä todetaan tul-      katsoen ei niin eläviä kuin kuolleitakaan eläimiä
8672: lilaitoksen ja arvonlisäverolain (1767/1995)         voida kuljettaa millä tahansa ajoneuvolla. Eläin-
8673: 210 §:ssä Verohallituksen voivan erityisistä syis-   suojelulakikin velvoittaa elävien eläinten kulje-
8674: tä hakemuksesta alentaa suoritettua autoveroa,       tuksen hoidettavaksi eläinten tarpeetonta kärsi-
8675: viivästyskorkoa, jäämämaksua sekä lykkäyksen         mystä välttäen. Näihin tehtäviin tarkoitetut ajo-
8676: vuoksi suoritettavaa korkoa tai poistaa ne koko-     neuvot eivät kuitenkaan ole saaneet hakemukses-
8677: naan. Ajoneuvoverosta on vapautettu muun             ta vapautusta ajoneuvoverosta tullilaitokselta tai
8678: muassa taksikäytössä, kukkasidonta-ja hautaus-       Verohallitukselta. Perusteluksi on ilmoitettu, et-
8679: työssä sekä eläinlääkäreiden käytössä olevat au-     tei ole esitetty erityisiä syitä, joiden vuoksi va-
8680: tot.                                                 pautus verosta voitaisiin myöntää.
8681:     Suomessa toimii muutamia eläinhautaukseen
8682: ja -kuljetukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8683: tarvitsevat erikoisvarustellun auton voidakseen      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8684: toimia. Löytöeläinten noudot, lemmikkien kulje-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8685: tus hoitoon tai lopetettavaksi sekä kuolleitten      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8686: eläinten nouto ja kuljetus haudattavaksi kuuluvat
8687: muun muassa näiden yritysten toimialaan. Kos-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8688: ka sää- ja tieolosuhteet sekä kuljetettavien koko          tyä, jotta veronhuojennus kohdistettai-
8689: vaihtelevat, on käytössä oltava riittävän suuri ja         siin myös eläinhautaustoiminnassa ja
8690: tehokas ajoneuvo. Inhimillisistä näkökohdista              muussa vastaavassa eläinkuljetuksessa
8691:                                                            oleviin ajoneuvoihin?
8692: 
8693: 
8694: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
8695: 
8696:     Markku Laukkanen /kesk
8697: 
8698: 
8699: 
8700: 
8701:                                                                                                Versio 2.0
8702: KK 41/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk                                              Ministerin vastaus
8703: 
8704: 
8705: 
8706: 
8707: Eduskunnan puhemiehelle
8708: 
8709: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Laissa säädetty verovapaiden ajoneuvoryh-
8710: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       mien luettelo on tarkoitettu luonteeltaan tyhjen-
8711: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     täväksi poikkeusluetteloksi. Tätä on sovellettu
8712: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         keskeisenä periaatteena myös veronhuojennus-
8713: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     käytännössä, jossa on johdonmukaisesti hylätty
8714: myksen KK 41/2000 vp:                               ajoneuvon tekniseen ominaisuuteen tai yleiseen
8715:                                                     käyttötarkoitukseen liittyvien ajoneuvojen veros-
8716:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     ta vapauttamista koskevat hakemukset. Tämä rat-
8717:       tyä, jotta veronhuojennus kohdistettai-       kaisukäytäntö on hallituksen mielestä perusteltu.
8718:       siin myös eläinhautaustoiminnassa ja          Jos verovapaus jollekin ajoneuvoryhmälle on tar-
8719:       muussa vastaavassa eläinkuljetuksessa         peen, siitä on säädettävä laissa.
8720:       oleviin ajoneuvoihin?                            Ensimmäinen edellytys sille, että tietylle ajo-
8721:                                                     neuvoryhmälle ylipäätään voidaan harkinta vero-
8722: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vapautusta on, että ajoneuvo on teknisesti määri-
8723: ti seuraavaa:                                       telty siten, että ajoneuvot olisivat poimittavissa
8724: Autoverolaki sisältää säännöksiä eräiden ajoneu-    liikennetietojärjestelmästä verovapauden myön-
8725: vojen luokitteluun perustuvista tai tiettyihin      tämistä ja valvontaa varten. Kysymyksessä tar-
8726: käyttötarkoituksiin kohdistuvista veronalennuk-     koitetuille ajoneuvoille ei ole olemassa tällaista
8727: sista ja verovapautuksista. Autoverolain 21 §:n     määritelmää. Yksinomaan tietyn ilmoitetun käyt-
8728: mukaan verottomia ovat pe1astusauto, sairasau-      tötarkoituksen perusteella ei verovapautta voida
8729: to, invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto       myöntää sen johtaessa verojärjestelmän toimi-
8730: sekä yksinomaan ruumiiden ja hautaustoimin-         vuudenja verovapauden valvonnan kannalta kes-
8731: taan liittyvien kukkalaitteiden kuljetukseen käy-   tämättömään tilanteeseen. Verovapauden myön-
8732: tettävä ruumisauto. Verovapaaksi säädettyjen        tämiseen liittyisi myös periaatteellisempia kysy-
8733: ajoneuvojen tarkemmasta teknisestä määrittelys-     myksiä muiden erityistarkoituksiin käytettävien
8734: tä säädetään tieliikennesäännöksissä, pääasiassa    ajoneuvoryhmien mahdollisesta verovapauskoh-
8735: ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa    telusta. Hallituksen mielestä verovapaita ajoneu-
8736: asetuksessa. Näiden verovapaiden ajoneuvoryh-       voryhmiä tulisi olla mahdollisimman vähän. Ve-
8737: mien lisäksi autoveroa alennetaan laissa sääde-     rovapauksien tulisi aina perustua erittäin paina-
8738: tyin edellytyksin ammattimaiseen taksiliikentee-    viin syihin. Hallituksen suunnitelmissa ei ole an-
8739: seen käytettävästä autosta sekä invalidien omis-    taa esitystä kysymyksessä tarkoitetun verovapau-
8740: tukseen ja käyttöön tulevista autoista.             tuksen toteuttamiseksi.
8741: 
8742: 
8743: 
8744: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
8745: 
8746:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
8747: 
8748: 
8749: 2
8750: Ministems svar                                         KK 4112000 vp- Markku Laukkanen /kesk
8751: 
8752: 
8753: 
8754: 
8755: Tili riksdagens talman
8756: 
8757: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Den förteckning över fordonsgrupper som är
8758: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       befriade från skatt är avsedd att vara uttömman-
8759: statsrådet översänt följande av riksdagsman           de. Den har också tillämpats som en central prin-
8760: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-        cip i skattelättnadspraxis där man konsekvent har
8761: ga spörsmål SS 4112000 rd:                            förkastat ansökningar om befrielse från fordons-
8762:                                                       skatt på grund av ett fordons tekniska egenskap
8763:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          eller allmänna användningsändamål. Denna
8764:       för att ocksåfordon som används vid be-         praxis är enligt regeringen motiverad. Om skatte-
8765:       gravningverksamhet i fråga om djur och          frihet är nödvändig för någon fordonsgrupp skall
8766:       vid andra motsvarande djurtransporter           det stadgas därom i lag.
8767:       skallfå skattelättnad?                              Det första villkoret för att man överhuvudta-
8768:                                                       get skall kunna tänka sig skattefrihet för en viss
8769: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       fordonsgrupp är att fordonet tekniskt sett är defi-
8770: föra följande:                                        nierat så att fordonen skulle kunna plockas från
8771: Bilskattelagen innehåller bestämmelser om skat-       trafikdatasystemet för beviljande och övervak-
8772: tesänkningar och skattefrihet som utgår ifrån vis-    ning av skattefrihet. För de i spörsmålet avsedda
8773: sa fordonsklasser och vissa användningsända-          fordonen finns ingen sådan definition. Skattefri-
8774: mål. Enligt 21 § bilskattelagen är räddningsbi-       het kan inte beviljas enbart på grund av något an-
8775: lar, ambulanser, invalidtaxi, veterinärbilar, last-   givet användningsändamål eftersom det leder tili
8776: bilar och sådana likbilar som används enbart för      en ohållbar situation med tanke på ett fungeran-
8777: transport av lik och blomsteruppsättningar som        de skattesystem och övervakningen av skattefri-
8778: hör tili begravningsverksamheten fria från bil-       het. Beviljandet av skattefrihet skulle också vara
8779: skatt. Närmare tekniska definitioner av de for-       förknippat med frågor av mera principiell natur
8780: don som är fria från skatt finns i bestämmelsema      gällande eventuell skattefrihet för andra fordons-
8781: om vägtrafik, företrädesvis i förordningen om         grupper som används för något särskilt ändamål.
8782: fordons konstruktion och utrustning. Utöver           Regeringen anser att det bör finnas så få skatte-
8783: dessa skattefria fordonsgrupper beviljas bilar        fria fordonsgrupper om möjligt. Det bör alltid
8784: som används i yrkesmässig taxitrafik samt bilar       finnas synnerligen vägande grunder för skattefri-
8785: som kommer i invaliders ägo eller användning          het. Regeringen har inga planer på att framlägga
8786: sänkt bilskatt under de i lagen angivna förutsätt-    någon proposition om en sådan skattefrihet som
8787: ningama.                                              avses i spörsmålet.
8788: 
8789: 
8790: 
8791: Helsingfors den 7 mars 2000
8792: 
8793:     Minister Suvi-Anne Siimes
8794: 
8795: 
8796: 
8797:                                                                                                        3
8798:                                                           KK 42/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
8799: 
8800: 
8801: 
8802: 
8803:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 42/2000 vp
8804: 
8805:                                                Tilaviiniyrittäjien toimintaedellytyksien paran-
8806:                                                taminen
8807: 
8808: 
8809: 
8810: 
8811: Eduskunnan puhemiehelle
8812: 
8813: Ensimmäiset tilaviiniyrittäjät ovat toimineet ne-       niin huomattava, mutta kesälomakauden aikana
8814: lisen vuotta. Tällä hetkellä tilaviinilupia saaneita    kahden myyntipisteen ylläpito puoltaa paikkaan-
8815: yrittäjiä on runsaat 40, joista 36:lla on myös vä-      sa. Myymälä saattaa sijaita jonkin muun, paljon
8816: hittäismyyntilupa. Tilaviiniyritystoiminnasta on        matkailijoita houkuttelevan matkailukohteen yh-
8817: tullut osa maaseutumatkailuaja yksi varteenotet-        teydessä eikä itse viinitilalla. Varsinkin kesäai-
8818: tava vaihtoehto maaseudun elinkeinoelämän tur-          kana ryhmämatkailijat käyvät tutustumassa viini-
8819: vaamisessa. Nykyinen lainsäädäntö hankaloittaa          tilan toimintaan ja haluavat ostaa mukaansa tilan
8820: kuitenkin tilaviiniyrittäjien yritystoimintaa mo-       tuotteita. Rajoituksen vuoksi heidät joudutaan
8821: nelta osin.                                             kuitenkin ohjaamaan muualla sijaitsevaan myy-
8822:    Yrittäjä ei saa myydä tilapuodistaan valmista-       mälään, mistä syystä myymälässä saatetaan jät-
8823: miaan likööreitä pulloittain, koska vähittäis-          tää kokonaan käymättä. Yrittäjä, jonka myymä-
8824: myyntioikeus on rajattu 13 tilavuusprosenttia           län sijainti vaihtuu vuodenaikojen mukaan, jou-
8825: etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin. Tuk-       tuu tekemään myymälästä lopettamis- ja aloitta-
8826: kumyynti alkoholiyhtiölle on sallittu, mutta yrit-      misilmoitukset kaksi kertaa vuodessa, vaikka ky-
8827: täjälle se ei pienessä mittakaavassa ole kannatta-      seessä on sama yritys. Myös lupa- ja valvonta-
8828: vaa. Myös toimitusmyynti yksityisasiakkaille on         maksut on maksettava kahteen kertaan, mikä on
8829: laissa kiellettyä. Moni viinitilalla tai tilapuodissa   pienelle yritykselle melkoinen rasite.
8830: lomamatkallaan vieraillut haluaisi hankkia tila-
8831: viiniyrittäjien tuotteita myöhemminkin esimer-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
8832: kiksi postin välityksellä kotiinsa, mutta tämä ei       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
8833: ole sallittua.                                          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8834:    Joillekin yrittäjille aiheuttaa ongelmia myös        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8835: rajoitus, joka sallii vain yhden myymälän pidon.
8836: Hiljaisempina talvikuukausina ongelma ei ole                  Mitä hallitus aikoo tehdä tilaviiniyrittä-
8837:                                                               jien toimintaedellytysten turvaamiseksi?
8838: 
8839: 
8840: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
8841: 
8842:     Markku Laukkanen /kesk
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                                                                                                  Versio 2.0
8848: KK 42/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                  Ministerin vastaus
8849: 
8850: 
8851: 
8852: 
8853: Eduskunnan puhemiehelle
8854: 
8855: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Tilaviiniyrittäjien nykyiset ongelmat ovat ol-
8856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           leet viranomaisten tiedossa. Sosiaali- ja tervey-
8857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         denhuollon tuotevalvontakeskuksen 12.8.1997
8858: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku             asettaman tilaviiniyritysten ongelmia, erityisesti
8859: Laukkasen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         lupahallintoon, valvontaan ja myyntiin liittyviä
8860: myksen KK 42/2000 vp:                                   kysymyksiä, selvitellyt työryhmä jätti loppura-
8861:                                                         porttinsa 28.5.1998. Se sisälsi seuraavat tavoit-
8862:        Mitä hallitus aikoo tehdä tilaviiniyrittä-       teet:
8863:        jien toimintaedellytysten turvaamiseksi?            - Sunnuntaimyyntioikeus, joka toteutui jo
8864:                                                          1.7.1998 alkaen.
8865: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               - Viinitilojen vähittäismyynnin laajentumi-
8866: ti seuraavaa:                                           nen käymistuotteista likööreihin tai muihin mie-
8867:                                                         toihin enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialko-
8868: Niin kutsuttuja tilaviinilupia oli vuoden 1999 lo-      holia sisältäviin alkoholijuomiin, mikä parantai-
8869: pussa 47:lla yrityksellä, joista 41 :llä oli myös vä-   si viinitilojen yhteydessä toimivien vähittäis-
8870: hittäismyyntilupa. Likööreitä ja muita juomia,          myyntipaikkojen liikevaihtoa.
8871: joihin alkoholilainsäädännön perusteella ei tällä          - Alkoholiyhtiö Alko Oy:n on toiminnassaan
8872: hetkellä ole mahdollista myöntää vähittäismyyn-         noudatettava yhdenmukaista ja tasapuolista me-
8873: tilupia, valmistaa 32 tuottajaa. Tilaviiniyritysten     nettelyä edellyttävää toimintapolitiikkaa tava-
8874: vuoden 1999 alkoholijuomien kokonaistuotanto            rantoimittajiaan kohtaan. Nämä periaatteet on
8875: oli noin 350 000 litraa, josta likööreitä ja väke-      julkaistu alkoholijuomien kaupanpito-ohjeissa.
8876: viä hedelmäviinejä alle 22 000 litraa. Tämä on          Alko Oy on kuitenkin lisännyt paikallisella tasol-
8877: noin puoli prosenttia mietojen alkoholijuomien          la myymälöidensä toimivaltuuksia määrätä
8878: kaupasta, kun olutta ei oteta huomioon. Myynti          myyntivalikoimistaan. Tilaviiniyritykselläkin on
8879: on siis vähäistä alkoholijuomien kokonaismyyn-          mahdollista saada entistä paremmin tuotteitaan
8880: tiin verrattuna. Uusien alalle tulleiden yritysten      esiin toimipaikkansa lähellä sijaitsevissa Alko
8881: myynti on jäänyt odotettua pienemmäksi.                 Oy:n myymälöissä.
8882:    Tilaviiniyrittäjät ovat kuitenkin saaneet alko-         - Lähetys- eli toimitusmyyntimahdollisuus
8883: holijärjestelmässämme erityisaseman: vain heil-         yksityisasiakkaille ei yleisesti ole tällä hetkellä
8884: lä on oikeus myydä vähittäismyyntinä niin kutsu-        kovin merkittävää, koska tuotteen pakkaus- ja
8885: tuissa tilaviinimyymälöissään käymisteitse val-         rahtikulut nostavat ennestäänkin näiden tuottei-
8886: mistettuja enintään 13 tilavuusprosenttia etyyli-       den hintoja vähentäen kysyntää. Jos enintään 4,7
8887: alkoholia sisältäviä marja- ja hedelmäviinejä, ti-      tilavuusprosenttisten käymisteitse valmistettu-
8888: laviinejä, sosiaali- ja terveysministeriön anta-        jen alkoholijuomien lähetysmyyntioikeus tulee
8889: man päätöksen mukaisin ehdoin (852/1995). Ti-           ajankohtaiseksi, on syytä samalla käsitellä vas-
8890: laviiniyrittäminen eli tuottaminen ja vähittäis-        taavaa oikeutta myös tilaviinikauppaan.
8891: myynti on poikkeus maassamme vallitsevaan al-              - Tilaviinien valmistajalla on oikeus vain yh-
8892: koholimonopoliin.                                       teen alkoholijuomien vähittäismyyntipaikkaan.
8893: 
8894: 
8895: 2
8896: Ministerin vastaus                                       KK 42/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
8897: 
8898: 
8899: Tästä määrätään 30.3.1999 annetussa ja                  huollon tuotevalvontakeskuksessa selvitetään
8900: 15.4.1999 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveys-       valtion maksuperustelakiin perustuvan lupa- ja
8901: ministeriön päätöksessä (482/1999), seuraavasti:        valvontamaksupäätöksen mukaisesti oikeuden-
8902:    "Lupa alkoholilain 14 §:n 2 momentissa tar-          mukainen maksujen perintä tällaisessa tilantees-
8903: koitettuun vähittäismyyntiin (tilaviinien ym. vä-       sa. Ehtona kuitenkin on, että vähittäismyyntilupa
8904: hittäismyyntipaikat) voidaan myöntää ainoas-            voi oikeuttaa toimimaan samanaikaisesti vain yh-
8905: taan sellaiselle tilaviinin tai sahdin valmistajalle,   dessä myyntipaikassa.
8906: jonka valmistus- ja myyntitoiminta on osa alueen            Tilaviiniyritysten erityisasemaa voimassa ole-
8907: maaseutuelinkeinoja.                                    vassa lainsäädännössä on perusteltu niillä mah-
8908:    Tilaviinin tai sahdin valmistusluvan haltijalla      dollisuuksilla, joita sillä on maaseudun sivuelin-
8909: voi olla ainoastaan yhteen vähittäismyyntipaik-         keinona ja toimintaympäristön muuta elinkeino-
8910: kaan        oikeuttava         vähittäismyyntilupa."    toimintaa vilkastuttavana toimintana. Tilaviini-
8911: (482/1999)                                              yritystoimintaa on mahdollista edelleen alkoholi-
8912:    Vähittäismyyntipaikan rajaaminen yhteen pe-          lainsäädännön keinoin kehittää perustelemaila
8913: rustuu voimassa olevan alkoholilain valmistelu-         toiminnan elinkeino- ja erityisesti maaseutupo-
8914: vaiheessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-         liittista merkitystä.
8915: kunnan esittämään näkemykseen, jonka mukaan
8916:                                                            Tilaviinitoiminnasa on eräitä vielä auki olevia
8917: vähittäismyyntioikeus voidaan myöntää vain ti-
8918:                                                         kohtia. Euroopan komission kanssa on käyty
8919: laviinin valmistuspaikan yhteyteen. Myyntipaik-
8920:                                                         neuvotteluja tämän toiminnan sopeutumisesta
8921: kana voi olla vain valmistuspaikka, joten vähit-
8922:                                                         Euroopan unionin lainsäädäntöön ja muihinkin
8923: täismyyntipisteitäkin voi olla vain yksi.
8924:                                                         säännöstöihin. Suomi on pyrkinyt selvittämään
8925:    Jos tilaviiniyritys paikallisista syistä haluaa
8926:                                                         Euroopan komissiolle tilaviinikysymystä niin,
8927: toimia samalla paikkakunnalla kesäaikaan eri
8928:                                                         että päästäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävään
8929: pisteessä kuin talvella, pitäisi tämän perustellus-
8930:                                                         ratkaisuun.
8931: ta syystä olla mahdollista. Sosiaali- ja terveyden-
8932: 
8933: 
8934: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
8935: 
8936:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
8937: 
8938: 
8939: 
8940: 
8941:                                                                                                         3
8942: KK 42/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk                                                     Ministerns svar
8943: 
8944: 
8945: 
8946: 
8947: Tili riksdagens talman
8948: 
8949: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Myndigheterna har varit medvetna om gårds-
8950: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       vinföretagarnas nuvarande prob1em. Den arbets-
8951: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           grupp som Social- och hälsovårdens produkttill-
8952: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli-        synscentra1 tillsatte 12.8.1997 för att utreda
8953: ga spörsmål SS 4 2/2000 rd:                           gårdsvinföretagens prob1em, särskilt frågor i an-
8954:                                                       slutning tili tillståndsförvaltning, tillsyn och för-
8955:        Vad tänker regeringen göra för att sä-         säljning, överlänmade sin slutrapport 25.5.1998.
8956:        kerställa verksamhetsbetingelserna Jör         1 rapporten ingick följande målsättningar:
8957:        gårdsvinföretagare?                               - Rätt tili söndagsförsäljning, vi1ket förverk-
8958:                                                       ligades redan fr.o.m. 1. 7.1998.
8959: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          - En utvidgning av vingårdarnas detaljhan-
8960: föra följande:                                        del från produkter som framställts genom jäs-
8961: 1 slutet av 1999 hade 47 företag beviljats s.k.       ning tili likörer och andra svaga alkoholdrycker
8962: gårdsvintillstånd. Av dessa hade 41 även fått till-   som innehåller högst 22 volymprocent etylalko-
8963: stånd att bedriva detaljhandel. Likörer och andra     hol, vilket skulle förbättra omsättningen för de
8964: drycker, för vilka tillstånd för detaljhandel inte    detaljförsäljningsställen som verkar i samband
8965: för tillfållet kan beviljas med stöd av alkohollag-   med vingårdarna.
8966: stiftningen, tillverkas av 32 producenter. Gårds-        - Alkoholbolaget Alko Ab skall i sin verk-
8967: vinföretagens totala produktion av alkoholdryck-      samhet iaktta en verksarnhetspolitik som förut-
8968: er var 1999 cirka 350 000 liter, varav likörer och    sätter enhetligt och jämlikt förfarande gentemot
8969: starka fruktviner utgjorde knappt 22 000 liter.       1everantörerna. Dessa principer har publicerats i
8970: Detta utgör cirka en halv procent av handeln med      anvisningarna om saluhållande av alkoholdryck-
8971: svaga alkoholdrycker, då öl inte beaktas. Denna       er. Alko Ab har dock på lokal nivå ökat sina bu-
8972: försäljning är alltså ringa jämfört med den totala    tikers befogenheter att bestämma över försälj-
8973: försäljningen av a1koholdrycker. De nya företa-       ningssortimentet. Gårdsvinbutikerna kan även få
8974: gens försäljning blivit mindre än väntat.             sina produkter framsatta bättre än förut i när-
8975:    Gårdsvinföretagarna har dock fått en särställ-     liggande Alko Ab:s butiker.
8976: ning inom vårt alkoholsystem; endast de har rätt         - Möjligheten tillleveransförsäljning tili pri-
8977: att i s.k. gårdsvinbutiker bedriva detaljhandel av    vatkunder har allmänt taget ingen stor betydelse
8978: bär- och fruktviner, dvs. gårdsviner, som fram-       för tillfållet, eftersom packnings- och fraktkost-
8979: ställts genom jäsning och som innehåller högst        naderna för produkten höjer priset, vilket mins-
8980: 13 vo1ymprocent etylalkohol enligt de villkor         kar efterfrågan. Om det blir aktuellt med rätt tili
8981: som nämns i social- och hälsovårdsministeriets        leveransförsäljning för alkoholprodukter som
8982: beslut (852/ 1995). Gårdsvinföretagsamheten,          framställts genom jäsning och som innehåller
8983: dvs. produktion och deta1jhandel, utgör ett un-       högst 4, 7 volymprocent etylalkohol, är det dock
8984: dantag till det alkoholmonopo1et som råder i vårt     skäl att samtidigt behandla motsvarande rätt för
8985: 1and.                                                 gårdsvinhandeln.
8986: 
8987: 
8988: 
8989: 4
8990: Ministems svar                                          KK 42/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
8991: 
8992: 
8993:    -En gårdsvinproducent har rätt tili endast ett      borde detta av grundad anledning vara möjligt.
8994: deltalj försäljningsstälie för alkoholdrycker. Om      Social- och hälsovårdens produkttillsynscentral
8995: detta bestäms i social- och hälsovårdsministe-         utreder i enlighet med beslutet om tillstånds- och
8996: riets beslut (482/1999), som utfårdades                tillsynsavgifter, som grundar sig på lagen om
8997: 30.3.1999 och trädde i kraft 15.4.1999, på följan-     grunderna för avgifterna till staten, en rättvis in-
8998: de sätt:                                               kassering av avgifterna i en sådan situation. Ett
8999:    "Tillstånd att bedriva detaljhandel som avses i     villkor är dock att tiliståndet att bedriva detalj-
9000: 14 § 2 mom. alkohollagen kan beviljas endast en        handel kan berättiga till endast ett försäljnings-
9001: sådan tillverkare av gårdsvin elier kvass vars till-   stälie samtidigt.
9002: verknings- och försäljningsverksamhet kan an-             Gårdsvinföretagens särstälining i gäliande
9003: ses sammanhänga med regionens landsbygdsnä-            lagstiftning har motiverats med de möjligheter
9004: ringar.                                                som verksamheten har som en binäring på lands-
9005:    Den som har tiliverkningstillstånd för gårds-       bygden och som en verksamhet som livar upp det
9006: vin elier kvass kan ha detaljhandelstillstånd som      övriga näringslivet på orten. Det är fortfarande
9007: berättigar till endast ett försäljningsställe."        möjligt att utveckla gårdsvinföretagsverksamhe-
9008: (482/1999)                                             ten inom ramen för alkohollagstiftningen genom
9009:    Begränsningen av försäljningsstäliet tili en-       att motivera verksamhetens närings- och särskilt
9010: dast ett grundar sig på den ståndpunkt, som riks-      landsbrukspolitiska betydelse.
9011: dagens social- och hälsovårdsutskott framförde
9012:                                                           Beträffande gårdsvinverksamheten finns det
9013: vid beredningen av den gäliande alkohollagen,
9014:                                                        ännu några öppna frågor. Med Europeiska kom-
9015: att rätten att bedriva detaljhandel kan beviljas en-
9016:                                                        missionen har förhandlats om en anpassning av
9017: dast i anknytning till produktionsstället för
9018:                                                        denna verksamhet tili Europeiska unionens lag-
9019: gårdsvin. Försäljningsstäliet kan endast vara det-
9020:                                                        stiftning och även till övriga regelverk. Finland
9021: samma som produktionsstället, därför kan det
9022:                                                        har strävat efter att för Europeiska kommissio-
9023: finnas endast ett försäljningsställe.
9024:                                                        nen utreda frågan om gårdsvin så att man kunde
9025:     Om gårdsvinföretaget av lokala skäl vill verka
9026:                                                        nå en lösning som tillfredsställer alla parter.
9027: sommartid på orten på annat stälie än på vintem,
9028: 
9029: 
9030: 
9031: Helsingfors den 7 mars 2000
9032: 
9033:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9034: 
9035: 
9036: 
9037: 
9038:                                                                                                          5
9039:                                                                KK 43/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
9040: 
9041: 
9042: 
9043: 
9044:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 43/2000 vp
9045: 
9046:                                               Jätteen oheispolton salliminen lämpölaitoksissa
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051: Eduskunnan puhemiehelle
9052: 
9053: Euroopan unioni on valmistelemassa jätteenpolt-        niin energiataseeseen direktiivin toteuttamisella
9054: todirektiiviä. Tiettävästi valmisteilla oleva direk-   ei ainakaan Suomessa tule olemaan kuin haittaa-
9055: tiivi olisi tekemässä jätteen oheispolton lähes        vaa vaikutusta. Siitä syystä Suomen tulee pyrkiä
9056: mahdottomaksi.                                         vaikuttamaan, ettei jätteen energiajakeen oheis-
9057:     Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja jossa    polton mahdollisuutta tulla unionin päätöksillä
9058: on jo rakennettu lämpölaitosverkosto, pitäisi sik-     tekemään mahdottomaksi.
9059: si jätteen energiajaetta pyrkiä oheispolttona hyö-
9060: dyntämään. Saatujen kokeilutulosten perusteella        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9061: energiajaetta voidaan polttaa esim. 15% puuhak-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9062: keen määrästä. Mm. Virroilla tehtyjen testien pe-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9063: rusteella oheispolttojakeella päästöt pienenivät ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9064: metsähake saatiin palamaan paremmin.
9065:     Direktiivin valmisteilla oleva malli palvelee             Onko hallitus tietoinen siitä, että Euroo-
9066: tiheään asuttua Eurooppaa, jossa lämpö tuote-                pan unionissa ollaan valmistelemassa
9067: taan maakaasulla ja jossa on jo olemassa jätteen-            jätteenpolton direktiiviä, jolla jätteen
9068: polttolaitokset. Siksi saman mallin toteuttami-              energiajokeen oheispolttokin tehtäisiin
9069: nen Suomessa tulisi kalliiksi jo yksin polttolai-            mahdottomaksi ja
9070: tosten investointien osalta, puhumattakaanjatku-
9071: vista pitkistä välimatkoista johtuvista kalliista            mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ai-
9072: kuljetuskustannuksista. Kun lisäksi ottaa huo-               koo ryhtyä, että tämä suunnitelma ei to-
9073: mioon, että jätteen energiajakeen oheispoltto so-            teutuisi, vaan Suomessa voitaisiin ener-
9074: pivassa suhteessa tuottaa suhteellisen vähäpääs-             giajaetta jatkossakin hyödyntää valvot-
9075: töisen tuloksen ja ottaa huomioon ylimääräisistä             tuna oheispolttona lähilämpölaitoksis-
9076: kuljetuksista syntyvän ympäristökuormituksen,                sa?
9077: 
9078: 
9079: 
9080: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
9081: 
9082:     Esa Lahtela /sd
9083:     Seppo Lahtela /kesk
9084: 
9085: 
9086: 
9087: 
9088:                                                                                                 Versio 2.0
9089: KK 43/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.                                               Ministerin vastaus
9090: 
9091: 
9092: 
9093: 
9094: Eduskunnan puhemiehelle
9095: 
9096: Valtiopäiväjärjesyksen 37 §:n 1 momentissa mai-      veltamisalan ulkopuolelle jäisivät kuitenkin
9097: nitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olet-     muun muassa sellaiset puujätteet, jotka eivät si-
9098: te toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sällä orgaanisia halogenoituja hiilivetyjä taikka
9099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      raskasmetalleja.
9100: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Valtioneuvosto on lähettänyt direktiiviesityk-
9101: sen KK 43/2000 vp:                                   sestä Eduskunnalle kirjelmän 18.2.1999, ja asiaa
9102:                                                      on käsitelty eduskunnan ympäristövaliokun-
9103:        Onko hallitus tietoinen siitä, että Euroo-    nassa 4.5.1999 sekä suuressa valiokunnassa
9104:       pan unionissa ollaan valmistelemassa           7.5.1999 ja 18.6.1999.
9105:       jätteenpolton direktiiviä, jolla jätteen
9106:                                                         Suomi on tukenut komission niitä esityksiä,
9107:       energiajakeen oheispolttokin tehtäisiin
9108:                                                      jotka koskevat niin sanotun rinnakkaispolton
9109:       mahdottomaksi ja
9110:                                                      määräyksien eriyttämistä niistä vaatimuksista,
9111:       mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ai-     jotka koskevat lajittelemattoman jätteen poltta-
9112:       koo ryhtyä, että tämä suunnitelma ei to-       mista varsinaisissa jätteenpolttolaitoksissa. Suo-
9113:       teutuisi, vaan Suomessa voitaisiin ener-       men esityksestä neuvoston yhteiseen kantaan si-
9114:       giajaetta jatkossakin hyödyntää valvot-        sällytettiin säännökset, jotka sallivat sen, että osa
9115:       tuna oheispolttona lähilämpölaitoksis-         määräaikaisista päästömittauksista voidaan kor-
9116:       sa?                                            vata poltettavan jätteen laadun seurannalla. Sak-
9117:                                                      san puheenjohtajakaudella hyväksytyn neuvos-
9118: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ton yhteisen kannan mukaisena direktiivi mah-
9119: ti seuraavaa:                                        dollistaa syntypaikkalajitellusta jätteestä valmis-
9120:                                                      tetun palavan materiaalin polttamisen rinnak-
9121: Euroopan unionissa valmistellaan jätteenpoltto-
9122:                                                      kaispolttona Suomessa ainakin isoissa, lämpöte-
9123: direktiiviä, joka korvaa kaksi vanhaa yhdyskun-
9124:                                                      holtaan yli 50 MW:n lämpölaitoksissa.
9125: tajätteenpolttodirektiiviä ( 1989/369/ETY ja
9126: 1989/429/ETY) ja vaarallisten jätteiden polttodi-       Euroopan parlamentin ympäristö- ja terveys-
9127: rektiivin ( 1994/67 /EY). Uudessa direktiivissä on   valiokunta hyväksyi istunnossaan 23.2.2000 lu-
9128: otettu huomioon jätteenpoltossa tapahtunut tek-      kuisia muutosehdotuksia neuvoston yhteiseen
9129: ninen kehitys. Direktiivin edellyttämien toimien     kantaan. Asian käsittely jatkuu Euroopan parla-
9130: toteuttaminen vähentäisi muun muassa 90 pro-         mentin yleisistunnossa maaliskuussa. Hallitus
9131: senttia tunnettuja dioksiini- ja furaanipäästöjä     katsoo, että neuvoston yhteiseen kantaan ei tulisi
9132: sekä vähintään 70 prosenttia kadmiumin, eloho-       tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentäisivät
9133: pean ja lyijyn päästöjä. Jätteenpolton soveltamis-   Suomen mahdollisuutta rinnakkaispolttaa synty-
9134: ala laajenisi kattamaan lähes kaikki jätedirektii-   paikkalajitellusta jätteestä valmistettua palavaa
9135: vin (1975/442/ETY) määrittelemät jätteet. So-        materiaalia.
9136: 
9137: 
9138: 
9139: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
9140: 
9141:     Ympäristöministeri Satu Hassi
9142: 
9143: 2
9144: Ministerns svar                                               KK 43/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
9145: 
9146: 
9147: 
9148: 
9149: Tili riksdagens talman
9150: 
9151: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      området för avfallsförbränningen skulle utvid-
9152: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       gas att gälla nästan alla avfallskategorier som
9153: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       anges i avfallsdirektivet (1975/442/EEG). Utan-
9154: Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga        för tillämpningsområdet skulle dock bli bl.a. så-
9155: spörsmål SS 43/2000 rd:                               dant virkesavfall som inte innehåller organiska
9156:                                                       halogenerade kolväten eller tungmetaller.
9157:       Å.r regeringen medveten om att man                 Statsrådet har 18.2.1999 sänt en skrivelse tili
9158:       inom Europeiska unionen håller på att           riksdagen om direktivförslaget och ärendet har
9159:       bereda ett direktiv om avfallsförbrän-          behandlats i riksdagens miljöutskott 4.5.1999
9160:       ning, genom vilket även saniförbrän-            och i stora utskottet 7. 5.1999 och 18.6.1999.
9161:       ning av avfall för återvinning av avfal-           Finland har understött de förslag från kommis-
9162:       lets energiinnehåll skulle omöjliggöras         sionen som gäller skiljandet av bestämmelserna
9163:       och                                             om s.k. samförbränning från de krav som gäller
9164:                                                       förbränning av osorterat avfall i egentliga av-
9165:       vilka åtgärder har regeringen vidtagit          fallsförbränningsanläggningar. Enligt Finlands
9166:       eller ämnar vidta så att denna pian inte        förslag togs i rådets gemensamma ståndpunkt in
9167:       genomförs, utan att man i Finland även i        bestämmelser som tillåter att en del av de perio-
9168:       framtiden kan återvinna avfallets ener-         diska mätningarna av utsläpp ersätts med upp-
9169:       giinnehåll genom övervakad saniför-             följning av förbränningsavfallets kvalitet. Enligt
9170:        bränning i närliggande värmeanlägg-            rådets gemensamma ståndpunkt under Tysk-
9171:       ningar?                                         lands ordförandeperiod medger direktivet sam-
9172: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       förbränning av brännbart materia! som tillver-
9173: föra följande:                                        kats av källsorterat avfall i Finland åtminstone i
9174:                                                       stora värmeanläggningar med en värmeeffekt på
9175: lnom Europeiska unionen bereds ett direktiv om        över 50 MW.
9176: avfallsförbränning som kommer att ersätta två            Europaparlamentets utskott för miljö och folk-
9177: gamla direktiv om kommunal avfallsförbränning         hälsa godkände vid sin session 23.2.2000 ett fler-
9178: (1989/369/EEG och 1989/429/EEG) och direk-            tal förslag till ändring av rådets gemensamma
9179: tivet om förbränning av farligt avfall                ståndpunkt. Behandlingen av ärendet fortsätter
9180: ( 1994/67/EG). 1 det nya direktivet har den teknis-   vid parlamentets session i mars. Regeringen an-
9181: ka utveckling som skett inom avfallsförbränning-      ser att man inte bör göra sådana ändringar i rå-
9182: en beaktats. De åtgärder som anges i direktivet       dets gemensamma ståndpunkt som försämrar
9183: skulle bl.a. minska de kända dioxin- och furanut-     Finlands möjligheter tili samförbränning av
9184: släppen med 90 % samt kadmium-, kvicksilver-          brännbart materia! som tillverkats av källsorterat
9185: och blyutsläppen med minst 70%. Tillämpnings-         avfall.
9186: 
9187: 
9188: 
9189: Helsingfors den 7 mars 2000
9190: 
9191:     Miljöminister Satu Hassi
9192: 
9193:                                                                                                       3
9194:                                                                 KK 44/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
9195: 
9196: 
9197: 
9198: 
9199:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 44/2000 vp
9200: 
9201:                                                Työvoimakoulutuksen ylläpitokorvauksen otta-
9202:                                                minen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon
9203:                                                asiakasmaksuja määrättäessä
9204: 
9205: 
9206: 
9207: 
9208: Eduskunnan puhemiehelle
9209: 
9210: Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-           Kun useimmissa tapauksissa nämä henkilöt ja
9211: suista on määritelty, mitä perheen tuloina päivä-       perheet ovat muutenkin taloudellisessa mielessä
9212: hoitomaksun määräämisen perusteena otetaan              tiukoilla, pitkien valitusprosessien ja ennakko-
9213: huomioon. Lisäksi laissa on erillinen luettelo sii-     päätösten odottaminen tuntuu heitä kohtaan koh-
9214: tä, mitä saatuja tukia tai sosiaalisia etuisuuksia ei   tuuttomalta. Helpompi ja selkeämpi tie olisi mi-
9215: taas lueta tuloiksi. On luonnollista, ettei lakiin      nisteriön antama ohje, jossa tämän työvoimakou-
9216: ole voitu kirjoittaa kaikkia niitä tilanteita, joita    lutuksen ylläpitokorvauksen todettaisiin olevan
9217: elävässä elämässä tulee eteen, ja ne luetteloon         selkeästi sellainen suoritus, jota ei oteta huo-
9218: rinnastettavat tuet, etuudet tai kustannukset ovat-     mioon tulona päivähoitomaksua määrättäessä.
9219: kin jääneet sitten kuntien itsensä päätettäväksi.
9220: Yksi vaikea ongelmakenttä ovat yrittäjät, sillä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9221: kunnittain on suurtakin kirjavuutta siinä, miten        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9222: tulkitaan oman yrityksen maksamat päivärahat            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9223: tai kilometrikorvaukset-ovatko ne tuloa vai ei-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9224: vät. Näistä yrittäjiin kohdistuvista tulkinnoista
9225: tiettävästi ministeriö onkin tehnyt aikanaan oh-              Onko hallitus tietoinen niistä erilaisista
9226: jeistuksen, jolla tilanne on jonkin verran selkiy-             tulkinnoista, joita kunnissa tehdään päi-
9227: tynyt.                                                        vähoitomaksun suuruutta määriteltäes-
9228:    Tällä hetkellä on ainakin yksi selkeästi epä-              sä (esim. työvoimakoulutuksessa olevan
9229: oikeudenmukaisuutta kärsivä ryhmä, työvoima-                  henkilön ylläpitokorvaus luetaan toisis-
9230: koulutuksessa olevat, joille maksetaan 30 mar-                sa kunnissa tuloksi, toisissa kunnissa ei)
9231: kan päivittäistä ylläpitokorvausta. Tämä kor-                 ja
9232: vaushan maksetaan tälle koulutuksessa olevalle
9233: henkilölle matka- ja ruokakustannuksiin. Siitä                aikooko hallitus tehdä asiasta selkeän
9234: huolimatta jotkut kunnat ovat lähteneet siitä tul-            ohjeistuksen, että ylläpitokorvausta ja
9235: kinnasta, että tämä ylläpitokorvaus luetaan tulok-            muita siihen rinnastettavia kulu- ja kus-
9236: si päivähoitomaksua määrättäessä. Tämä tuntuu                 tannusten korvauksia ei voitaisi ottaa
9237: jotenkin järjenvastaiselta, sillä ensinnäkin jo yl-           tulona huomioon päivähoitomaksua
9238: läpitokorvauksen taso on niin matala, ettei se mo-            eikä muutakaan sosiaali- ja terveyden-
9239: nessakaan tapauksessa kata edes syntyviä matka-               huollon asiakasmaksua (esim. toimeen-
9240: kustannuksia.                                                 tulotukea) määriteltäessä?
9241: 
9242: 
9243:                                                                                                  Versio 2.0
9244: KK 44/2000 vp -   Esa Lahtela /sd ym.
9245: 
9246: 
9247: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
9248: 
9249:     Esa Lahtela /sd                      Erkki Kanerva /sd
9250:     Marjaana Koskinen /sd                Unto Valpas /vas
9251: 
9252: 
9253: 
9254: 
9255: 2
9256: Ministerin vastaus                                             KK 44/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
9257: 
9258: 
9259: 
9260: 
9261: Eduskunnan puhemiehelle
9262: 
9263: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuu-
9264: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kausitulo. Veronalaisena tulona voidaan ottaa
9265: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuk-
9266: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        sessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot ko-
9267: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         rotettuna niillä prosenttimäärillä, jotka verohalli-
9268: sen KK 44/2000 vp:                                     tus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakko-
9269:                                                        perinnän laskeruisperusteista määrää.
9270:       Onko hallitus tietoinen niistä erilaisista          Pykälän 3 momentissa määritellään ne tulot,
9271:       tulkinnoista, joita kunnissa tehdään päi-        joita ei huomioida päivähoidon maksua määritel-
9272:       vähoitomaksun suuruutta määriteltäes-            täessä. Tulona ei oteta huomioon lapsilisää, lap-
9273:       sä (esim. työvoimakoulutuksessa olevan           sen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, ta-
9274:       henkilön ylläpitokorvaus luetaan toisis-         paturmavakuutuksen perusteella suoritettavia
9275:       sa kunnissa tuloksi, toisissa kunnissa ei)       sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustus-
9276:       ja                                               ta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa,
9277:                                                        opintotuen asumislisää, opintojenjohdosta suori-
9278:        aikooko hallitus tehdä asiasta selkeän          tettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia,
9279:        ohjeistuksen, että ylläpitokorvausta ja         perhehoidon kustannusten korvauksia eikä las-
9280:        muita siihen rinnastettavia kulu- ja kus-       ten kotihoidon tukea.
9281:        tannusten korvauksia ei voitaisi ottaa             Pykälän 4 momentissa määritellään tuloista
9282:        tuloina huomioon päivähoitomaksua               tehtävät vähennykset. Tulojen vähennyksenä ote-
9283:        eikä muutakaan sosiaali- ja terveyden-          taan huomioon suoritetut elatusavut ja tosiasialli-
9284:        huollon asiakasmaksua (esim. toimeen-           sista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kus-
9285:        tulotukea) määriteltäessä?                      tannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydes-
9286: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          sä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana
9287:                                                        suoritettava etuus (syytinki).
9288: ti seuraavaa:
9289:                                                           Päivähoitomaksuista säädetään korkein mak-
9290: Lasten päivähoitomaksun määräytymiseen vai-            sun taso, jota kunta ei voi ylittää. Lain 7 a §:n
9291: kuttavat tulot määritellään sosiaali- ja terveyden-    8 momentissa (muutettu 1308/1999) määritel-
9292: huollon     asiakasmaksuista      annetun       lain   lään kokopäivähoidon enimmäismaksu, joka voi
9293: (734/1992) 10 a §:ssä (muutettu 1134/1996). Py-        olla lasta kohti enintään 1 100 markkaa. Pykälän
9294: kälän 1 momentin mukaan päätettäessä lasten            2 momentin mukaan kokopäivähoidon kuukausi-
9295: päivähoidosta määrättävästä maksusta otetaan           maksu saa olla enintään perheen koon mukaan
9296: perheen tuloina huomioon palvelun käyttäjän            määräytyvän maksuprosentin osoittama markka-
9297: sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitos-       määrä vähimmäistulorajan ylittävästä kuukausi-
9298: sa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän         tulosta.
9299: henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä          Lain 11 §:n perusteella kunta voi harkintansa
9300: verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot        mukaan jättää sosiaalihuollon palveluista määrä-
9301: vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon           tyn maksun ja terveydenhuollon palvelusta hen-
9302: 
9303: 
9304:                                                                                                          3
9305: KK 44/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                       Ministerin vastaus
9306: 
9307: 
9308:  kilön maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun             taisi perheen päivähoitomaksuihin. Tällainen
9309:  perimättä tai alentaa sitä, jos siihen on syytä hen-   korvaus olisi mm. kysymyksessä mainittu työ-
9310:  kilön elatusvelvollisuuden, toimeentuloedelly-         voimakoulutuksen koulutustukeen liittyvä yllä-
9311:  tysten tai huollollisten näkökohtien perusteella.      pitokorvaus, jota maksetaan koulutusaikaisista
9312:     Päivähoitomaksujen määräytymisperusteet on          matka- ja muista ylläpitokustannuksista.
9313:  siten määritelty lakitasoisesti, jolloin ne ovat yh-      Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
9314:  tenevät kaikissa kunnissa. Yksittäisissä tapauk-       kunnissa tapahtuvista erilaisista tulkinnoista. Mi-
9315:  sissa säännösten tulkinta jää kuitenkin aina kun-      nisteriön käsityksen mukaan maksulaissa ja -ase-
9316: nan viranhaltijan tehtäväksi, jolla on viime kä-        tuksessa on kuitenkin tällä hetkellä riittävällä
9317:  dessä mahdollisuus käyttää edellä mainitun             tarkkuudella säädetty maksujen määräytymisen
9318:  11 §:nsuomaa harkintavaltaa. Tavoitteena on ol-        perustana olevat periaatteet ja yksityiskohdat.
9319:  lut mahdollistaa maksujen asiakaskohtainen             Lainsäädännön täytäntöönpanossa joudutaan
9320:  "räätälöinti" vastaamaan perheen tosiasiallista        aina käytännön tilanteisiin, joissa erilaiset tulkin-
9321: maksukykyä.                                             nat eri kunnissa ovat mahdollisia. Ohjaukses-
9322:     Asiakkaan oikeusturvan ja tasa-arvoisen koh-        saan ministeriö on kuitenkin kiinnittänyt kuntien
9323: telun varmistamiseksi lain 15 §:ssä säädetään           viranhaltijoiden huomiota heidän yleiseen vel-
9324: muutoksenhausta sosiaalipalvelusta perittävän           vollisuuteensa ohjata ja neuvoa asiakkaita ja eri-
9325: maksun määräämistä koskevaan päätökseen.                tyisesti siihen, että asiakas kaikissa tilanteissa to-
9326: Maksuvelvollisella on oikeus viranhaltijan pää-         della olisi tietoinen lain turvaamasta muutoksen-
9327: tökseen tyytymättömänä saattaa päätös sosiaali-         hakuoikeudesta.
9328: huoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen käsi-
9329:                                                            Kansalaisten perusturvaan liittyvän toimeen-
9330: teltäväksi kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätök-
9331:                                                         tulotuen osalta sosiaali- ja terveysministeriö on
9332: sestä tiedon saatuaan. Päätökseen on liitettävä
9333:                                                         nähnyt tarpeelliseksi ohjeistaa kuntia erillisen
9334: ohjeet sen saattamiseksi toimielimen käsiteltä-
9335:                                                         kunnille lähetetyn toimeentulotukioppaan avulla
9336: väksi. Toimielimen päätökseen haetaan muutos-
9337:                                                         (STM oppaita 1998:2). Oppaaseen sisältyy suosi-
9338: ta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän ku-
9339:                                                         tus, jonka mukaan työvoimapoliittiseen kouluk-
9340: luessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallinto-oi-
9341:                                                         seen Osallistuvalle maksettavaa ylläpitokorvaus-
9342: keuden päätökseen ei saa valittamalla hakea
9343:                                                         ta ei otettaisi tulona huomioon toimeentulotuki-
9344: muutosta.
9345:                                                         laskelmaa tehtäessä. Vastaavasti aktiivisen so-
9346:     Sosiaali- ja terveysministeriölle tulee runsaas-
9347:                                                         siaalipolitiikan järjestämistä selvittänyt työryh-
9348: ti lain soveltamiseen liittyviä tiedusteluja. Minis-
9349:                                                         mä (STM työryhmämuistiaita 1999:20) on esittä-
9350: teriö on ohjannut kuntia selvittämään perheiden
9351:                                                         nyt muistiossaan, että toimeentulotukilakiin si-
9352: tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot siten
9353:                                                         sällytettäisiin säännös, jonka mukaan työttö-
9354: kuin laki edellyttää. Tuolloin ministeriö on oh-
9355:                                                         myysturvan yhteydessä maksettavaa ylläpitokor-
9356: jauksessaan katsonut, että esimerkiksi sentyyppi-
9357:                                                         vausta ei otettaisi tulona huomioon toimeentulo-
9358: set korvaukset, joita henkilö saa jonkin erillisen
9359:                                                         tukea myönnettäessä.
9360: hänelle aiheutuneen kulun johdosta, eivät vaikut-
9361: 
9362: 
9363: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
9364: 
9365:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
9366: 
9367: 
9368: 
9369: 
9370: 4
9371: Ministerns svar                                             KK 44/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
9372: 
9373: 
9374: 
9375: 
9376: Tili riksdagens talman
9377: 
9378: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     komst den genomsnittliga månadsinkomsten un-
9379: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     der det föregående året. Som skattepliktiga in-
9380: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa     komster beaktas motsvarande inkomster som har
9381: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-   fastställts vid den senast verkställda beskattning-
9382: mål SS 44/2000 rd:                                  en, höjda med de procenttal som skattestyrelsen
9383:                                                     årligen fastställer i sina beslut om beräknings-
9384:       ir regeringen medveten om att kommu-          grunderna för förskottsuppbörden.
9385:       nerna har olika tolkningar när det gäl-          Av paragrafens 3 mom. framgår de inkomster
9386:       ler att bestämma storleken på dagvårds-       som inte beaktas då storleken på dagvårdsavgif-
9387:       avgifterna (i en del kmnmuner räknas          ten bestäms. Som inkomster skall inte beaktas
9388:       t.ex. ersättningen för uppehälle för en       barnbidrag, vårdbidrag för bam, bostadsbidrag,
9389:       person som deltar i arbetskraftspolitisk      handikappbidrag, sjukvårds- och undersöknings-
9390:       utbildning som inkomst men i andra            kostnader som betalas på basis av olycksfallsför-
9391:       kommuner däremot inte) och                    säkring, militärunderstöd, fronttillägg, studie-
9392:       ämnar regeringen ge klara anvisningar         penning, vuxenstudiepenning, studiestödets bo-
9393:                                                     stadstillägg, stipendier som betalas på grund av
9394:       om att ersättningför uppehälle och and-
9395:                                                     studier och inte heller andra motsvarande under-
9396:       ra därmed jämförbara kostnadsersätt-
9397:                                                     stöd eller ersättningar för kostnaderna för famil-
9398:       ningar inte skall kunna beaktas som in-
9399:                                                     jevård eller stöd för hemvård av bam.
9400:       komster då dagvårdsavgiften eller då
9401:       andra klientavgifter inom social- och            1 paragrafens 4 mom. bestäms de avdrag som
9402:       hälsovården (t.ex. utkomststöd) .fast-        skall göras från inkomstema. Som avdrag från in-
9403:       ställs?                                       komsterna skall beaktas betalda underhållsbi-
9404:                                                     drag och andra motsvarande kostnader som orsa-
9405: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     kas av de faktiska familjeförhållandena samt för-
9406: föra följande:                                      mån som skall betalas i pengar och som i sam-
9407:                                                     band med överlåtelse av en fastighet har förbe-
9408: De inkomster som inverkar på hur storleken på       hållits för viss tid eller livstid (sytning).
9409: avgiften för bamdagvård fastställs bestäms i
9410: 10 a § 1agen om klientavgifter inom social- och        Det finns bestämmelser om den högsta nivån
9411: hälsovården (734/1992, ändrad 1134/1996). En-       för avgifter för barndagvård viiken kommunen
9412: ligt paragrafens 1 mom. skall vid beslut om fast-   inte får överskrida. 1 lagens 7 a § 8 mom. (ändrat
9413: ställande av avgift för barndagvård som famil-      1308/1999) fastslås den högsta avgiften för hel-
9414: jens inkomster beaktas klientens samt den med       dagsvård som får vara högst 1 100 mk per barn.
9415: honom i gemensamt hushåll i äktenskap eller i       Enligt paragrafens 2 mom. får månadsavgiften
9416: äktenskapsliknande förhållanden levande per-        för heldagsvård uppgå tili högst det markbelopp
9417: sons skattepliktiga förvärvs- och kapitalinkom-     enligt familjens storlek av de månadsinkomster
9418: ster samt skattefria inkomster. Om de månatliga     som överskrider inkomstgränsen som ett i lagen
9419: inkomstema varierar, beaktas som månadsin-          nämnt betalningsprocenttal anger.
9420: 
9421: 
9422:                                                                                                      5
9423: KK 44/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                          Ministems svar
9424: 
9425: 
9426: 
9427:    Med stöd av lagens 11 § kan kommunen en-              ka på famiijens dagvårdsavgifter. Dylika ersätt-
9428: ligt prövning efterskänka eller nedsätta en avgift       ningar är bl.a. den i spörsmålet nämnda ersätt-
9429: som fastställts för service inom socialvården och        ningen för uppehälle som hänför sig tili utbiid-
9430: en avgift för service inom hälsovården viiken be-        ningsstöd för arbetskraftspolitisk utbiidning, vii-
9431: stäms eniigt personens betainingsförmåga, om             ken betalas för resekostnader och andra kostna-
9432: det finns skäl därtill med beaktande av den betal-       der för uppehälle under utbiidningstiden.
9433: ningsskyidiges försörjningspiikt eller utkomst-             Social- och hälsovårdsministeriet har känne-
9434: möjiigheter eller vårdsynpunkter.                        dom om att oiika kommuner har oiika tolkning-
9435:    Grunderna för hur dagvårdsavgifterna fast-            ar. Eniigt ministeriets uppfattning innehåller la-
9436: ställs har således bestämts i Iag, viiket innebär att    gen och förordningen för tillfållet emellertid till-
9437: samma grunder gäller i alla kommuner. 1 enskil-          räckligt noggranna bestämmeiser om principer-
9438: da fall toikas bestämmeiserna emellertid alltid av       na och detaljema för hur avgifterna fastställs.
9439: kommunaia tjänsteinnehavare som i sista hand            När det gäller att verkställa lagstiftningen upp-
9440: har möjiighet att använda sin prövningsrätt en-          står det alltid i praktiken situationer där det är
9441: Iigt ovan nämnda 11 §. Avsikten har varit att av-        möjligt att olika kommuner tillgriper oiika tolk-
9442: gifterna skall kunna anpassas eniigt kiienten så         ningar. Ministeriet har emellertid i sin vägied-
9443: att de motsvarar famiijens faktiska betalningsför-       ning fåst de kommunala tjänsteinnehavamas
9444: måga.                                                    uppmärksamhet på deras allmänna skyidighet att
9445:    För att kiienterna skall kunna garanteras rätts-      styra och vägleda klienterna och i synnerhet på
9446: skydd och ett Iikvärdigt bemötande ingår i la-          att kiienten i alla situationer skall känna tili
9447: gens IS § bestämmelser om ändringssökande i              rätten tili ändringssökande som garanteras ho-
9448: beslut om avgift för sodalservice. Om den betai-        nom enligt lag.
9449: ningsskyldige är missnöjd med en tjänsteinneha-             1 fråga om utkomststödet som hör till medbor-
9450: vares beslut har han rätt att få beslutet prövat av     garnas grundtrygghet har social- och häisovårds-
9451: det organ som avses i 6 § sociaivårdslagen om           ministeriet ansett det nödvändigt att vägieda
9452: han skriftligen yrkar på det inom 14 dagar efter        kommunerna i form av en särskiid guide om ut-
9453: att han fick del av beslutet. Tili beslutet skall fo-   komststödet (SHM guider I998:2). Guiden inne-
9454: gas anvisningar om hur ärendet kan föras till           håller en rekommendation enligt viiken den er-
9455: prövningsorganet. Ändring i prövningsorganets           sättning för uppehälle som betalas till personer
9456: besiut söks genom besvär hos förvaltningsdom-           som deltar i arbetskraftspolitisk utbildning inte
9457: stoien inom 30 dagar från delfåendet. 1 förvalt-        skall beaktas som inkomst då kalkylen som gäl-
9458: ningsdomstolen utslag får ändring inte sökas ge-        ler utkomststödet räknas ut. På motsvarande sätt
9459: nom besvär.                                             har den arbetsgrupp som utrett ordnandet av en
9460:    Social- och häisovårdsministeriet får ofta för-      aktiv socialpolitik (SHM arbetsgruppspromemo-
9461: frågningar som gäller tillämpningen av lagen.           rior 1999:20) i sin promemoria föreslagit att tili
9462: Ministeri et har väglett kommunerna att utreda fa-      lagen om utkomststöd skall fogas en bestämmel-
9463: miljernas faktiska disponibia inkomster såsom           se enligt viiken cen ersättning för uppehälle som
9464: lagen förutsätter. Ministeriet har i sin vägledning     betalas i samband med utkomstskyddet för ar-
9465: ansett att t.ex. ersättningar av det siag som en        betslösa inte skall beaktas som inkomst vid bevil-
9466: person får för någon viss kostnad inte skall inver-     jande av utkomststöd.
9467: 
9468: 
9469: 
9470: Helsingfors den 3 mars 2000
9471: 
9472:     Omsorgsminister Eva Biaudet
9473: 
9474: 
9475: 
9476: 
9477: 6
9478:                                                                 KK 45/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
9479: 
9480: 
9481: 
9482: 
9483:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 45/2000 vp
9484: 
9485:                                                Yli 55-vuotiaiden työttömien aktivointitoimen-
9486:                                                piteiden kohdentaminen
9487: 
9488: 
9489: 
9490: 
9491: Eduskunnan puhemiehelle
9492: 
9493: Työhallinto on kuluvan vuoden alusta ottanut            remman tukityöpaikan. Eikö korkean työttömyy-
9494: käyttöön yli 55-vuotiaisiin työttömiin kohdistu-        den alueella olisi tärkeämpi kohdentaa työhallin-
9495: van aktivointitoimenpiteen, jossa näille jo työttö-     non varat nuorempien henkilöiden aktivointiin ja
9496: myyseläkeputkeen yltäville tarjotaankin työnha-         työllistämiseen. Eli otettaisiin huomioon koko-
9497: kukoulutusta, muuta koulutusta tai tukityötä.           naisvaltainen näkemys siitä, mistä toimenpitees-
9498: Niillä alueilla, missä työttömyysaste on suhteel-       tä saadaan kokonaistaloudellisesti parempi hyö-
9499: lisen korkea, kuten esim. Pohjois-Karjalassa, täl-      ty.
9500: laisen menettelyn käyttöönotto tuntuu ennem-                Niillä alueilla, missä työttömyysaste on mata-
9501: minkin simputukselta kuin järjelliseltä toimin-         la, siellä yli 55-vuotiaisiin voisi kohdentaa työ-
9502: nalta. Miksi hyppyyttää jo hyvinkin pitkän työ-         hallinnon aktivointitoimia, jos näköpiirissä olisi
9503: uran tehneitä ihmisiä uudelleenkoulutukseen tai         näiden toimien jälkeen todellinen työllistymi-
9504: tukityöhön, kun nuorempia on työttömyyskortis-          nen. Kaikissa tilanteissa tulee ottaa huomioon
9505: tossa riittävästi ja aktivointitoimenpiteen jälkeen     kuitenkin henkilön oma tahto. "Pakkopullan
9506: työelämään sijoittuminen ei ole mitenkään toden-        syöttäminen" jo pitkän työhistorian tehneelle
9507: näköinen?                                               henkilölle ei voi olla kenenkään etu.
9508:    Yhdeksi esimerkiksi voisi ottaa henkilön, jon-
9509: ka työhistoria energialaitoksella on lähes 40 vuo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9510: den mittainen. Kun kaupungin energialaitos yksi-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9511: tyistettiin, pitkään töissä olleet heitettiin työttö-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9512: miksi kuluvan vuoden alusta. Nyt tämä henkilö           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9513: on 57-vuotias. Saman alan nuorempia työnhaki-
9514: joita työvoimatoimistossa on pitkä rivi. Kun                  Näkeekö hallitus tarkoituksenmukaisek-
9515: työnvälitystoimisto pyytää tämän henkilön työn-               si antaa tarkennetut ohjeet työvoimatoi-
9516: hakukoulutukseen, asia tuntuu kovin huvittavat-               mistoille vuodenvaihteen jälkeen yli 55-
9517: ta ja rahan haaskaukselta. Jos hänet pakotetaan               vuotiaisiin työttömiin kohdistuvien akti-
9518: lähtemään uudelleen koulutukseen, kenen hyöty                 vointitoimenpiteiden kohdentamiseksi
9519: se sitten on, tai jos hänet tukityöllistetään esim.           siten, että aktivointitoimenpiteessä ote-
9520: kuudeksi kuukaudeksi vaikka puistoon hiekko-                  taan huomioon henkilön oma tahto,
9521: jen lakaisuun, mitä siitä jää "käteen"? Kun tuki-             omat toiveet ja alueen työttömyysaste
9522:  työjakso loppuu, henkilö olisi jälleen työtön.               sekä mahdollisuus työllistyä toimenpi-
9523: Työllistämisaikana hän vain veisi jonkun nuo-                 teen jälkeen oikeaan työhön?
9524: 
9525: 
9526: 
9527:                                                                                                  Versio 2.0
9528: KK 45/2000 vp -    Esa Lahtela /sd ym.
9529: 
9530: 
9531: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
9532: 
9533:     Esa Lahtela /sd
9534:     Unto Valpas /vas
9535:     Tapio Karjalainen /sd
9536: 
9537: 
9538: 
9539: 
9540: 2
9541: Ministerin vastaus                                          KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
9542: 
9543: 
9544: 
9545: 
9546: Eduskunnan puhemiehelle
9547: 
9548: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hakukoulutus, työnhakupalvelut, henkilökohtai-
9549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        set haastattelut, työvoimapoliittinen aikuiskoulu-
9550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tus ja työharjoittelu sekä mahdollisuus tukityö-
9551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      hön. Ajallisesti palveluprosessi etenee siten, että
9552: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ellei työnhakijaksi ilmoittautuneelle löydy työtä
9553: sen KK 45/2000 vp:                                  avoimilta työmarkkinoilta kolmen kuukauden
9554:                                                      kuluessa siitä, kun hän on ilmoittautunut työttö-
9555:       Näkeekö hallitus tarkoituksenmukaisek-         mäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, työ-
9556:       si antaa tarkennetut ohjeet työvoimatoi-       voimatoimisto ja työnhakija yhteistyössä selvit-
9557:       mistoille vuodenvaihteen jälkeen yli 55-       tävät, voidaanko henkilön työllistymistä edistää
9558:       vuotiaisiin työttömiin kohdistuvien akti-     koulutuksen tai työharjoittelun avulla. Työvoi-
9559:       vointitoimenpiteiden kohdentamiseksi          matoimisto voi järjestää kohderyhmään kuulu-
9560:       siten, että aktivointitoimenpiteessä ote-     valle työttömälle työnhakijalle tukityöpaikan ai-
9561:       taan huomioon henkilön oma tahto,             kaisintaan kuuden kuukauden kuluttua työnhaun
9562:       omat toiveet ja alueen työttömyysaste         alkamisen jälkeen ja työpaikka on järjestettävä
9563:       sekä mahdollisuus työllistyä toimenpi-        viimeistään 11 kuukauden työttömyyden jäl-
9564:       teen jälkeen oikeaan työhön?                  keen. Toimenpiteet tulee suorittaa työvoimatoi-
9565:                                                     miston käytettävissä olevien määrärahojen ra-
9566: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       joissa. Varsinaisten määrärahojen lisäksi valtion
9567: ti seuraavaa:                                       vuoden 2000 talousarvioon on otettu 70 miljoo-
9568: Taustaksi voin mainita, että vuoden 2000 alusta     nan markan erillinen määräraha, joka on tarkoi-
9569: käyttöön otetut toimenpiteet vuonna 2000 työttö-    tettu käytettäväksi kohderyhmään kuuluvien eli
9570: mäksi jäävien 55-59-vuotiaiden henkilöiden          vuonna 2000 työttömäksijääneiden 55-59-vuo-
9571: työllistämiseksi perustuvat Puron työryhmän eh-     tiaiden henkilöiden työllistämiseen. Tällä erillis-
9572: dotuksiin. Näillä ehdotuksilla pyritään myöhen-     määrärahalla arvioidaan voitavan työllistää vuo-
9573: tämään eläkkeelle siirtymistä. Kysymys ei siis      den 2000 aikana keskimäärin 1 300 henkilöä,
9574: ole ainoastaan työhallinnon tehostetuista toimen-   joista 950 kuntasektorin palvelukseen ja 350 yk-
9575: piteistä vaan laajemmasta toimenpidekokonai-        sityiselle sektorille.
9576: suudesta, jonka tarkoituksena on vähentää ns.           Kohderyhmään kuuluvien työnhakijoiden ryh-
9577: eläkeputken houkuttelevuutta ja muuttaa eläke-      mäpalvelut mitoitetaan ja suunnitellaan yhteis-
9578: putken varhaiseläkeluonnetta. Myös tähän toi-       työssä ottaen huomioon työnhakijoiden toiveet ja
9579: menpidekokonaisuuteen liittyvät eläkelainsää-       tavoitteet. Työvoimatoimiston palvelujen lähtö-
9580: dännön muutokset tulivat voimaan vuoden 2000        kohtana on kaikissa tapauksissa eli myös kohde-
9581: alussa.                                             ryhmään kuuluvien henkilöiden osalta se, että
9582:    Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden käytet-       työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon
9583: tävissä on työvoimatoimistossa palveluprosessi,     ilmoittautunut henkilö todella hakee itselleen
9584: johon kuuluvat työnhakijaksi ilmoittautuminen,      työtä. Jos henkilön yksinomaisena tarkoituksena
9585: alkuhaastattelu, työkunnon selvittäminen, työn-     on vain varhaiseläkkeen hakeminen, hänen tulee
9586: 
9587: 
9588:                                                                                                       3
9589: KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                              Ministerin vastaus
9590: 
9591: 
9592: 
9593: asioida suoraan asianomaisten eläkelaitosten       le ohjeen vuonna 2000 työttömäksi jäävien 55-
9594: kanssa.                                            59-vuotiaiden työllistämiseen käytettävistä te-
9595:    Työministeriö on antanut 22.12.1999 TE-kes-     hostetuista toimenpiteistä.
9596: kusten työvoimaosastoille ja työvoimatoimistoil-
9597: 
9598: 
9599: 
9600: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
9601: 
9602:     Työministeri Tarja Filatov
9603: 
9604: 
9605: 
9606: 
9607: 4
9608: Ministerns svar                                              KK 45/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
9609: 
9610: 
9611: 
9612: 
9613: Tili riksdagens talman
9614: 
9615: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      och arbetsprövning samt möjlighet tili arbete
9616: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      med sysselsättningsstöd. Serviceprocessen fram-
9617: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa      skrider tidsmässigt så att ifali denperson soman-
9618: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    mält sig som arbetssökande inte när det har gått
9619: mål SS 45/2000 rd:                                   tre månader från anmälan som arbetslös arbetssö-
9620:                                                      kande hos arbetskraftsbyrån funnit arbete på den
9621:       Anser regeringen det vara ändamålsen-          öppna arbetsmarknaden, skall byrån utreda om
9622:       ligt att ge arbetskraftsbyråerna närma-        personens sysselsättning kan främjas med hjälp
9623:       re anvisningar för att aktiveringsåtgär-       av utbildning elier arbetspraktik. Arbetskraftsby-
9624:       derna för de över 55-åringar som blir          rån kan ordna en arbetslös arbetssökande i denna
9625:       arbetslösa efter årsskiftet inriktas så, att   målgrupp en stödarbetsplats tidigast sex måna-
9626:       man i den aktuella åtgärden tar i beak-        der efter det att denne började söka arbete och se-
9627:       tande personens egen vilja, egna önske-        nast när arbetslösheten har varat i 11 månader.
9628:       mål och regionens arbetslöshetsgrad            Åtgärderna skali genomföras inom ramen för de
9629:       samt personens möjlighet att efter åt-         anslag som arbetskraftsbyrån har tili sitt förfo-
9630:       gärden bli sysselsatt i ordinarie arbete?      gande. Utöver de ordinarie anslagen har det i
9631:                                                      statsbudgeten för 2000 upptagits ett separat an-
9632: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      slag på 70 mi1joner mark, avsett att användas en-
9633: föra följande:                                       kom tili stödsysselsättning av denna målgrupp,
9634: Som orientering kanjag nämna att de åtgärder för     dvs. 55-59-åringar som blir arbetslösa 2000.
9635: sysselsättning av 55-59-åringar som blir arbets-     Det uppskattas att man med detta specia1ans1ag
9636: lösa år 2000 vilka infördes i början av 2000 base-   2000 kan sysse1sätta i genomsnitt 1 300 perso-
9637: rar sig på Puroarbetsgruppens förslag. Dessa för-    ner, varav 950 inom kommunerna och 350 inom
9638: slag syftar tili att senarelägga pensioneringen.     den privata sektorn.
9639: Det är således inte bara fråga om arbetsförvalt-        Gruppservicen för målgruppens arbetssökan-
9640: ningens effektiverade åtgärder utan också om en      de dimensioneras och planeras med beaktande av
9641: mer omfattande åtgärdshelhet som tar sikte på att    arbetssökandenas önskemå1 och syften. Utgångs-
9642: göra den s.k. pensionsslussen mindre attraktiv       punkten för arbetskraftsbyråns tjänster är i samt-
9643: och att ändra pensionsslussens karaktär av för-      liga fali, alitså också när det gälier personer i
9644: tidspension. Också de ändringar i pensionslag-       denna målgrupp, att den person som anmält sig
9645: stiftningen som hänför sig tili denna åtgärdshel-    som arbetslös arbetssökande verkligen söker ar-
9646: het trädde i kraft i början av 2000.                 bete. Om personeo enbart har som mål att söka
9647:    Personer i denna målgrupp tilihandahålis av       förtidspension, skali han elier hon direkt vända
9648: arbetskraftsbyråerna en serviceprocess som om-       sig tili respektive pensionsanstalt.
9649: fattar anmälan som arbetssökande, inledande in-         Arbetsministeriet har den 22 december 1999
9650: tervju, utredning av arbetsförmågan, jobbsökar-      meddelat arbetskrafts- och näringscentralernas
9651: utbildning, arbetssökningstjänster, personliga in-   arbetskraftsavdelningar och arbetskraftsbyråer-
9652: tervjuer, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning       na en anvisning om effektiverade åtgärder för
9653: 
9654: 
9655:                                                                                                       5
9656: KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                 Ministems svar
9657: 
9658: 
9659: sysselsättning av 55-59-åringar som blir arbets-
9660: lösa år 2000.
9661: 
9662: 
9663: Helsingfors den 3 mars 2000
9664: 
9665:     Arbetsminister Tarja Filatov
9666: 
9667: 
9668: 
9669: 
9670: 6
9671:                                                         KK 46/2000 vp -     Matti Vähänäkki /sd ym.
9672: 
9673: 
9674: 
9675: 
9676:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 46/2000 vp
9677: 
9678:                                              Eteläisen Rannikko-HELI-radan suunnittelu
9679: 
9680: 
9681: 
9682: 
9683: Eduskunnan puhemiehelle
9684: 
9685: El8-tien (valtatie 7) rakentamisen loppuunsaat-           Etelärannikkomme satamat aina Turusta Ha-
9686: taminen tuntuu jatkuvasti viivästyvän, osin val-      minaan saakka tulevat väistämättä varsin pian
9687: tiontaloudellisista syistä ja osin mm. Haminan        tarvitsemaan suoran rautatien kansainvälisen
9688: kaupungin kohdalla tielinjauksen vuoksi, josta        kaupan jatkoyhteydeksi Venäjälle. Muuten
9689: on syntynyt erimielisyyksiä alueen kuntien kes-       emme kykene kunnialla kilpailemaan Baltian
9690: ken. Linjaukseen ja muuhun suunnitteluun liit-        alueen kanssa ED-maiden ja Venäjän välisestä
9691: tyvät ongelmat tulisikin pian ratkaista ja tien ra-   liikenteestä. Tätä näkemystä tukevat puheet rau-
9692: kentaminen saattaa päätökseen. Muussa tapauk-         tatieyhteyksien uudistussuunnitelmista Baltian
9693: sessa välillä Turku-Helsinki-Porvoo-Lovii-            maista Pietariin. Niin ikään on paljon puhuttu
9694: sa-Kotka-Hamina-Vaalimaan rajanylitys-                Venäjän suunnitelmista omien suursatamien ra-
9695: paikka (Virolahti) maantieliikenne ei saavuta sitä    kentamiseksi alueelleen Suomenlahden rannalla.
9696: turvallisuustasoa ja liikenteellistä vetävyysta-
9697: soa, jota moottoritieltä tulee edellyttää.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9698:    Rinnan El8-tien suunnittelun ja rakentamisen       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9699: kanssa tulisi vihdoinkin kiinnittää vakavaa huo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9700: miota myös pitemmän aikavälin asiaan: eteläi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9701: sen Rannikko-HELI-radan välillä Helsinki-
9702: Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Vaalimaa                        Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
9703: suunnitteluun. Rautatieyhteydeksi Pietariin ei pi-          miin eteläisen Rannikko-HELI-rauta-
9704: temmän päälle läheskään riitä jo olemassa oleva             tien suunnittelun käynnistämiseksi välil-
9705: yhteys Helsingistä Lahden ja Kouvolan kautta                le Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-
9706: Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Vainikkalan               Hamina-Vaalimaa (Virolahti), koska
9707: rajanylityspaikalle. Eteläisen rautatieyhteyden             sen valmistuminen turvaisi aikanaan
9708: alustava suunnittelu maastotutkimuksineen ym.               EU-maiden pohjoiset jatkoyhteydet sa-
9709: onkin juuri tämän hetken asiaa. Se on välttämä-             tamistamme Venäjälle?
9710: tön ja kiireellinen asia.
9711: 
9712: 
9713: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
9714: 
9715:     Matti Vähänäkki /sd                                  Rakel Hiltunen /sd
9716:     Harry Wallin /sd                                     Heli Paasio /sd
9717:     Seppo Lahtela /kesk                                  Klaus Heliberg /sd
9718:     Tuija Brax /vihr                                     Lasse Viren /kok
9719:     Risto Kuisma /rem                                    Pentti Tiusanen /vas
9720:                                                                                                Versio 2.0
9721: KK 46/2000 vp -     Matti Vähänäkki /sd ym.                                           Ministerin vastaus
9722: 
9723: 
9724: 
9725: 
9726: Eduskunnan puhemiehelle
9727: 
9728: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Hankepäätöksen mukaan rataverkon kehittä-
9729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         minen itäiseen Suomeen ja Pietariin perustuu ra-
9730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taoikaisuun Helsinki-Lahti-Mikkeli. Tämä ra-
9731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        taoikaisu osoittautui yhteiskuntataloudellisesti
9732: hänäkin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       selvästi kannattavammaksi kuin rantaratavaih-
9733: myksen KK 46/2000 vp:                                 toehto ja antaa mahdollisuuden radan toteuttami-
9734:                                                       seen vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa voi-
9735:        Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi-         daan rakentaa radan kannattavin osuus Keravalta
9736:        miin eteläisen Rannikko-HELI-rauta-            Lahteen. Lisäksi Lahden kautta kulkeva ratayh-
9737:        tien suunnittelun käynnistämiseksi välil-      teys hyödyntää radanvarteen jo keskittyneitä ta-
9738:        le Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-              lousalueita ja yhdistää parhaiten itäisen Suomen
9739:        Hamina-Vaatimaa (Virolahti), koska             alueet sekä pääkaupunkiseutuun että Länsi-Suo-
9740:        sen valmistuminen turvaisi aikanaan            meen. Ratkaisu tukee jo syntyneiden kehityskäy-
9741:        EU-maiden pohjoiset jatkoyhteydet sa-          tävien voimistumista selkeyttäen maankäytölli-
9742:        tamistamme Venäjälle?                          siä, liikenteellisiä sekä taloudellisia kehittämis-
9743:                                                       mahdollisuuksia tasapuolisesti koko itäisen Suo-
9744: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         men alueella.
9745: ti seuraavaa:                                            Hankepäätöksen perusteella rataoikaisusta
9746: Rataverkon kehittämisestä itäiseen Suomeen val-       Kerava-Lahti on laadittu toteutuspäätöstä edel-
9747: mistui tarveselvitys v.l992. Siinä on vertailtu ny-   tävät suunnitelmat ympäristövaikutusten arvioin-
9748: kyisen radan perusparantamista kolmeen uuteen         tiselostuksineen. Oikaisu sisältyy niinikään
9749: kehittämisvaihtoehtoon, jotka olivat rataoikaisut     EU:ssa priorisoituun ns. Pohjolan kolmio -hank-
9750: Helsinki-Lahti-Mikkeli (Mikkelin oikaisu),            keeseen. Rataoikaisu Lahti-Mikkeli on suunni-
9751: Helsinki-Kouvola (Kouvolan oikaisu) ja Hel-           teltu ympäristövaikutusten arviointiselvityksi-
9752: sinki-Kotka-Luumäki (Kotkan oikaisu, ranta-           neen sillä tarkkuudella, että ratalinjaus on voitu
9753: rata).                                                merkitä alustavana varauksena seutukaavoihin.
9754:    Tarveselvitys osoitti, että itäisen suunnan rai-      Tarveselvityksen perusteella tehtyyn liikenne-
9755: deliikenteen kehittäminen on rautatieliikenteen       ministeriön hankepäätökseen on jätetty varau-
9756: kilpailukyvyn kannalta tärkeää ja yhteiskuntata-      ma, jonka mukaan rantaratavaihtoehto saattaa
9757: loudellisesti kannattavaa.                            tulla ajankohtaiseksi, jos yhteiskuntarakenne
9758:    Liikenneministeriö teki tarveselvityksen pe-       itäisellä Uudellamaalla ja Kymen rannikko-
9759: rusteella hankepäätöksen 4.2.1994. Päätöksen          alueella muuttuu merkittävästi tai jos transitolii-
9760: mukaan ensisijaisena tavoitteena on nykyisen ra-      kenne Venäjälle kasvaa huomattavasti. Tämän
9761: taverkon riittävän kunnon ylläpitäminen ja kehit-     suhteen ei tarveselvityksen valmistelun jälkeen
9762: täminen. Tavoitteena on lisäksi rataverkon kehit-     ole tapahtunut mitään sellaista, joka antaisi aihet-
9763: täminen nopeata junaliikennettä vastaavaksi           ta muuttaa päätöstä itäsuunnan raideliikenteen
9764: myös itäisen Suomen osalta.                           kehittämisratkaisusta.
9765: 
9766: 
9767: 
9768: 2
9769: Ministerin vastaus                                    KK 46/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd ym.
9770: 
9771: 
9772:    Kirjallisen kysymyksen kohteena oleva ran-       yhteyksien kehittämisen tulee perustua Kerava-
9773: nikkorata poikkeaa tarveselvityksessä olleesta      Lahti rataoikaisuun. Tämän vaihtoehdon yleis-
9774: Helsinki-Kotka-Luumäki -linj auksesta siten,        suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioin-
9775: että se suuntautuu Kotkasta Haminan kautta Vaa-     nissa ei ole tullut esiin mitään sellaista, joka an-
9776: limaalle. Sellaista vaihtoehtoa ei tarveselvityk-   taisi aihetta muuttaa tätä päätöstä. Liikennemi-
9777: sessä ole tarkasteltu eikä Vaalimaalle ole Venä-    nisteriön mielestä nyt ei ole ajankohtaista lähteä
9778: jän puolelta rata yhteyttä.                         selvittämään kysymyksen mukaista ratayhtey-
9779:    Liikenneministeriön           hankepäätöksen     den tarvetta.
9780: (4.2.1994) mukaan itäisen Suomen ja Pietarin
9781: 
9782: 
9783: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
9784: 
9785:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
9786: 
9787: 
9788: 
9789: 
9790:                                                                                                       3
9791: KK 46/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd ym.                                                   Ministems svar
9792: 
9793: 
9794: 
9795: 
9796: Tili riksdagens talman
9797: 
9798: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Enligt projektbeslutet baserar sig en utveck-
9799: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ling av bannätet till Östra Finland och S:t Peters-
9800: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       burg på en uträtning av banan Helsingfors-Lah-
9801: ti Vähänäkki /sd m.fl. undertecknade skriftliga        tis-S:t Michel. Den här uträtningen visade sig
9802: spörsmål SS 46/2000 rd:                                samhällsekonomiskt sett vara klart mera lönsam
9803:                                                        än kustalternativet och gör det möjligt att genom-
9804:        Å.mnar regeringen snabbt vidta åtgär-           föra projektet i etapper. Under den första etap-
9805:        der för planering av den södra kustba-          pen kan den mest lönsamma delen av banan, dvs.
9806:        nan HELI på sträckan Helsingfors-               avsnittet mellan Kervo och Lahtis byggas. Dess-
9807:        Borgå-Lovisa-Kotka-Fredrikshamn                 utom betjänar en jämvägsförbindelse via Lahtis
9808:        -Vaatimaa (Virolahti), som när den              de ekonomiska regioner som redan finns vid ha-
9809:        blir Järdig i sinom tid skulle trygga EU-       nan och den förenar bäst områdena i östra Fin-
9810:        ländernas nordliga förbindelser från            land med både huvudstadsregionen och västra
9811:        våra hamnar vidare tili Ryssland?               Finland. Lösningen stöder förstärkandet av såda-
9812:                                                        na utvecklingskorridorer som redan uppstått och
9813: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        klarlägger utvecklings- möjligheterna då det gäl-
9814: föra följande:                                         ler markanvändningen, trafiken och ekonomin på
9815: En behovsutredning om utvecklande av bannätet          ett jämlikt sätt i hela östra Finland.
9816: till östra Finland fårdigställdes 1992. 1 utredning-      På basis av projektbeslutet har man i fråga om
9817: en har en grundlig förbättring av den nuvarande        uträtningen av sträckan Kervo-Lahtis gjort upp
9818: banan jämförts med tre nya utvecklingsalterna-         de planer som föregår beslutet om genomförande
9819: tiv, dvs. en uträtning av banan Helsingfors-           jämte en miljökonsekvensbeskrivning. Dess-
9820: Lahtis-S:t Michel (uträtning i S:t Michel), Hel-       utom ingår denna uträtning i det s.k. Nordiska
9821: singfors-Kouvola (uträtning i Kouvola) och             Triangeln-projektet som prioriterats inom EU.
9822: Helsingfors-Kotka-Luumäki (uträtning i Kot-            Planerna på uträtningen av sträckan Lahtis-S:t
9823: ka, kustbanan).                                        Michel jämte en miljökonsekvensbeskrivning är
9824:     Behovsutredningen visade att det med tanke         redan så noggranna att banlinjen har kunnat an-
9825: på järnvägstrafikens konkurrenskraft är viktigt        tecknas som preliminär reservering i regionpla-
9826: och ur samhällsekonomisk synvinkellönsamt av           nerna.
9827: utveckla järnvägstrafiken österut.                        1 trafikministeriets projektbeslut som fattades
9828:     På basis av behovsutredningen fattade trafik-      på basis av behovsutredningen ingår en reserva-
9829: ministeriet ett projektbeslut den 4 februari 1994.     tion, enligt viiken kustbanan kan bli aktuell om
9830: Enligt beslutet är det primära målet att hålla det     samhällsstrukturen i östra Nyland och Kymmene
9831: nuvarande bannätet i tillräckligt gott skick och att   kustområde förändras betydligt eller om transito-
9832: utveckla det. Dessutom har man som mål att ut-         trafiken till Ryssland växer mycket. 1 det avseen-
9833: veckla bannätet för snabb tågtrafik även för östra     det har det inte efter behovsutredningen skett nå-
9834: Finlands del.                                          got sådant som skulle ge anledning att ändra ut-
9835: 
9836: 
9837: 
9838: 4
9839: Ministerns svar                                        KK 46/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd ym.
9840: 
9841: 
9842: vecklingsbeslutet gällande järnvägstrafiken öst-         Enligt      trafikrninisteriets     projektbeslut
9843: erut.                                                (4.2.1994) bör en utveckling av förbindelsema
9844:     Den kustbana som det skriftliga spörsmålet       tili Östra Finland och S:t Petersburg basera sig på
9845: gäller avviker från linjedragningen Helsing-         en uträtning av hanan Kervo-Lahtis. Vid utvär-
9846: fors-Kotka-Luumäki i behovsutredningen så            deringen av detta altemativ i generalplaneringen
9847: tili vida att den går från Kotka via Fredrikshamn    och miljökonsekvensbedömningen har det inte
9848: tili Vaatimaa. Ett sådant altemativ har inte över-   kommit fram något sådan som skulle ge anled-
9849: vägts i behovsutredningen och det finns inte hel-    ning att ändra beslutet. Trafikrninisteriet anser att
9850: ler någon järnvägsförbindelse på den ryska sidan     det inte är aktuellt att börja utreda behovet av den
9851: från Vaalimaa.                                       jämvägsförbindelse som anges i spörsmålet.
9852: 
9853: 
9854: 
9855: Helsingfors den 1 mars 2000
9856: 
9857:     Trafikrninister Olli-Pekka Heinonen
9858: 
9859: 
9860: 
9861: 
9862:                                                                                                         5
9863:                                                                 KK 47/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
9864: 
9865: 
9866: 
9867: 
9868:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 47/2000 vp
9869: 
9870:                                                Kielenkääntäjäkoulutuksen säilyminen Kouvo-
9871:                                                lassa
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876: Eduskunnan puhemiehelle
9877: 
9878: Helsingin yliopisto suunnittelee Kouvolan yksi-         sen ja tiedon levittäminen maakuntiin on osa
9879: kön      kielenkääntäjäkoulutuksen lopettamista,        uutta aluepolitiikkaa. Yliopistotasoisen koulu-
9880: joka on tuonut Kouvolan talousalueen ulkopuo-           tuksen rooli on hyvin merkittävä alueen kehittä-
9881: lelta opiskelijoita. Perusteiksi on esitetty mata-      misessä osaamisen ja tiedon tuottajana ja levittä-
9882: laa valmistumisprosenttia ja tästä johtuvaa ope-        jänä. Kääntäjäyksikön siirto Helsinkiin ei ole ta-
9883: tuksen kalleutta.                                       sapuolista maan kehittämistä.
9884:    Yliopiston rahanjakomalli, jossa tutkintojen            Kouvolan sijainti Kaakkois-Suomessa EU:n
9885: määrä on hyvin ratkaiseva, ei tee oikeutta Kou-         itärajan läheisyydessä takaa mm. venäjän kielen
9886: volan käännöstieteen yksikölle. Opiskelijat ovat        ja kulttuurin tuntijoille työmahdollisuuksia. Kie-
9887: kysyttyä työvoimaa, jotka siirtyvät monesti työ-        len kääntäminen ei ole pelkästään vieraan kielen
9888: elämään ennen lopputyönsä valmistumista. Täl-           osaamista, vaan se vaatii lisäksi oman ja vieraan
9889: löin valmistumisprosentti jää automaattisesti           kulttuurin tuntemusta. Ammattikorkeakouluun
9890: matalaksi, toisin kuin esimerkiksi psykologian          perustettava uusi koulutusväylä, joka painottuisi
9891: opiskelijoilla, joilla ei ole oikeutta harjoittaa am-   kieliin ja ulkomaankauppaan, ei ole vaihtoehto.
9892: mattiaan ilman tutkintoa.
9893:    Kouvolan talousalue on nähnyt yliopistotasoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
9894: sen koulutuksen tärkeäksi. Lamavuosina inves-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9895: toitiin kymmeniä miljoonia markkoja laitoksen           tavasti valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
9896: tulevaisuuteen. Kääntäjälaitokselle rakennettiin        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9897: uudet tilat Kasarminmäelle vuonna 1992. Kouvo-
9898: la on osallistunut myös professorien palkkakus-               Aikooko hallitus turvata kielenkääntäjä-
9899: tannuksiin huomattavalla panostuksella.                       koulutuksen säilymisen Helsingin yli-
9900:    Hallitusohjelmassa korostetaan osaamista ja                opiston Kouvolan yksikössä ja
9901: tietoa, joka hyödyntää maan kaikkia alueita tasa-
9902: puolisesti. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota                  miten hallitus aikoo reagoida yliopiston
9903: alueellisesti tasapainoiseen väestörakenteeseen               rahanjakomalliin, joka ei selvästikään
9904: ja osaamisen vahvistamiseen alueilla. Osaami-                 ole toimiva?
9905: 
9906: 
9907: 
9908: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
9909: 
9910:     Pentti Tiusanen /vas
9911: 
9912: 
9913:                                                                                                  Versio 2.0
9914: KK 47/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                 Ministerin vastaus
9915: 
9916: 
9917: 
9918: 
9919: Eduskunnan puhemiehelle
9920: 
9921: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laisena koulutusohjelmana vahvistamaan Ky-
9922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        menlaakson ammattikorkeakoulun koulutustar-
9923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jontaa ja osa yliopiston muiden kieliaineiden
9924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     opetusta Helsingissä. Yliopiston konsistori ei ole
9925: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vielä käsitellyt tiedekunnan ehdotusta. Kymen-
9926: sen KK 47/2000 vp:                                   laakson ammattikorkeakoulu on ollut mukana
9927:                                                      suunnittelemassa uutta koulutusohjelmaa.
9928:        Aikooko hallitus turvata kielenkääntäjä-         Hallitus pitää tärkeänä Kymenlaakson kor-
9929:        koulutuksen säilymisen Helsingin yli-         keakoulutaijonnan kehittämistä siten, että alu-
9930:        opiston Kouvolan yksikössä ja                 een talous- ja elinkeinoelämän tarpeet tulevat
9931:                                                      tarkoituksenmukaisella tavalla huomioonote-
9932:        miten hallitus aikoo reagoida yliopiston      tuiksi. Hallitus katsoo, että alueella syntyviä uu-
9933:        rahanjakomalliin, joka ei selvästikään        sia, innovatiivisia ja korkeakoululaitoksen raja-
9934:        ole toimiva?                                  aitoja ylittäviä koulutushankkeita tulisi tukea.
9935: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Hallitus ottaa kantaa kääntäjäkoulutuksen säi-
9936: ti seuraavaa:                                        lymiseen Kouvolassa, jos asiasta saadaan Helsin-
9937:                                                      gin yliopiston konsistorin esitys.
9938: Hallituksen tavoitteena on koko maan tasapuoli-         Hallitus ja eduskunta ovat halunneet korostaa
9939: nen kehittäminen, joka perustuu erityisesti osaa-    yliopistojen itsehallintoa mm. uudella yliopisto-
9940: mistason nostamiseen maan kaikilla alueilla.         lailla. Valtiovallan ohjaussuhdetta yliopistoihin
9941: Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymän Kou-           on viime vuosien aikana kehitetty tulosohjauk-
9942: lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman       sen periaatteiden mukaisesti. Näihin periaattei-
9943: mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen         siin kuuluu, että ohjattavat yksiköt saavat mää-
9944: edellytetään vahvistavan edelleen alueellista        rärahansa pääosin yhtenä kokonaisuutena, jon-
9945: vaikuttavuuttaan.                                    ka sisäisen jaon suuntaviivoista yliopistolain
9946:    Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta      mukaan kunkin yliopiston hallitus päättää. Näin
9947: on tehnyt päätöksen yliopiston Kouvolassa si-        ollen hallitus ei voi puuttua Helsingin yliopiston
9948: jaitsevan käännöstieteen laitoksen lakkauttami-      sisäiseen rahanj akomalliin.
9949: sesta siten, että osa toiminnasta siirtyisi uuden-
9950: 
9951: 
9952: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
9953: 
9954:     Opetusministeri Maija Rask
9955: 
9956: 
9957: 
9958: 
9959: 2
9960: Ministems svar                                                KK 47/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
9961: 
9962: 
9963: 
9964: 
9965: Tili riksdagens talman
9966: 
9967: 1det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ang-           ningsutbudet där och en del tili Helsingfors för
9968: er har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem         att stärka universitetets undervisning i andra
9969: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-       språkämnen. Konsistoriet har ännu inte behand-
9970: mot Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skrift-       lat fakultetens förslag. Kymenlaakson ammatti-
9971: liga spörsmål SS 47/2000 rd:                           korkeakoulu har varit med och planerat det nya
9972:                                                         utbildningsprogrammet.
9973:        Avser regeringen säkra att översättarut-            Regeringen anser det viktigt att högsko1eutbu-
9974:        bildningen vid Helsingfors universitets         det i Kymmenedalen utvecklas så att behoven i
9975:        enhet i Kouvola bevaras och                     områdets ekonomi- och näringsliv uppmärksam-
9976:                                                        mas på ett ändamålsen1igt sätt. Sådana nya och
9977:        hur avser regeringen reagera på univer-         innovativa utbildningsprojekt som uppstår i om-
9978:        sitetets penningfördelningsmodell, som          rådet och som överskrider gränsema för högsko-
9979:        helt klart inte fungerar?                       leväsendet anser regeringen att bör stödjas.
9980: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            Regeringen tar ställning tili frågan om över-
9981: föra följande:                                         sättarutbildningen skall bevaras i Kouvola, om
9982:                                                        Helsingfors universitets konsistorium inkom-
9983: Regeringens mål är att hela landet utvecklas           mer med en framställan i ärendet.
9984: jämlikt. Utvecklingen bygger på att särskilt               Regeringen och riksdagen har velat frarnhålla
9985: kompetensnivån höjs i landets alla regioner. En-       universitetens självstyrelse bl.a. genom den nya
9986: ligt den utvecklingsplan för utbi1dning och            universitetslagen. Statsmaktens stymingsförhål-
9987: forskning som statsrådet godkände 29.12.1999           lande tili universiteten har de senaste åren ut-
9988: förutsätts universiteten och yrkeshögskoloma           vecklats i enlighet med resultatstymingsprinci-
9989: ytterligare stärka sin regionala verkningsfullhet.     pema. Till dessa hör att de berörda enhetema i
9990:    Humanistiska fakulteten vid Helsingfors uni-        huvudsak får sina anslag som en enda totalsum-
9991: versitet har fattat ett bes1ut om att universitetets   ma, och riktlinjema för hur de fördelas intemt
9992: institution för översättningsvetenskap skall dras      bestäms i enlighet med universitetslagen av uni-
9993: in genom att en del av verksarnheten flyttas till      versitetets styrelse. Således kan regeringen inte
9994: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu i form av              ingripa i Helsingfors universitets intema pen-
9995: ett nytt utbildningsprogram för att stärka utbild-     ningfördelningsmodell.
9996: 
9997: 
9998: 
9999: Helsingfors den 7 mars 2000
10000: 
10001:     Undervisningsminister Maija Rask
10002: 
10003: 
10004: 
10005: 
10006:                                                                                                        3
10007:                                                                 KK 48/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl
10008: 
10009: 
10010: 
10011: 
10012:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 48/2000 vp
10013: 
10014:                                              Tukiasunnoissa        asuvien     päihdeongelmaisten
10015:                                              asumistuki
10016: 
10017: 
10018: 
10019: 
10020: Eduskunnan puhemiehelle
10021: 
10022: Kansaneläkelaitos on lopettanut asumistuen            netään se ilman muuta alhaisten tulojen perus-
10023: maksamisen tukiasunnoissa asuville päihdeon-          teella. Sen sijaan päihdeongelmaisilta kansalai-
10024: gelmaisille. Kela perustelee päätöstään sillä, että   silta evätään yhdenvertainen kohtelu vain sen
10025: tukiasunnot on tarkoitettu väliaikaisiksi, eivätkä    vuoksi, että Kela tulkitsee heidän asuvan tuki-
10026: ne sen vuoksi kuulu asumistukilain piiriin.           asunnoissa väliaikaisesti.
10027:    Kelan tuore päätös siirtää koko vastuun päih-
10028: deongelmaisten asumistuesta valtiolta kunnille.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10029: Tämän seurauksena kuntien toimeentulotukime-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10030: not lisääntyvät huomattavasti. Lisäksi asumis-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10031: tuen epääminen saattaa aiheuttaa lisää asunnotto-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10032: muutta, mistä seuraa muitakin sosiaalisia ongel-
10033: mia.                                                        Onko hallituksen mielestä Kelan tulkin-
10034:     Tukiasunnoissa asuvien päihdeongelmaisten               ta lain hengen mukaista ja
10035: asuminen nimenomaan tukiasunnoissa on käy-
10036: tännössä pitkäaikaista ja usein pysyvää. Lainlaa-            onko hallituksessa suunnitteilla lain-
10037: tijan tarkoitus on todennäköisesti alun perin ollut         muutosta, joka takaisi tukiasunnoissa
10038: se, että asumistuen saantia säätelevät ensisijai-           asuville päihdeongelmaisille yhdenver-
10039: sesti tulorajat, jos asuminen on pysyväluontoista.          taisen mahdollisuuden saada asumistu-
10040:     Jos eläkettä nauttiva, samoissa olosuhteissa            kea suhteessa muihin pienituloisiin ja
10041: tukiasunnossa asuvan päihdeongelmaisen kanssa               joka samalla varmistaisi, että asumis-
10042: asuva anoo Kelalta asumistukea, hänelle myön-               ongelmat eivät kariuttaisi päihdekun-
10043:                                                             toutusta?
10044: 
10045: 
10046: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
10047: 
10048:     Päivi Räsänen /skl
10049: 
10050: 
10051: 
10052: 
10053:                                                                                                Versio 2.0
10054: KK 48/2000 vp- Päivi Räsänen /skl                                                    Ministerin vastaus
10055: 
10056: 
10057: 
10058: 
10059: Eduskunnan puhemiehelle
10060: 
10061: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            aina asumistukilain voimaantulosta, vuodesta
10062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          1975 alkaen.
10063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kansaneläkelaitos ei siis ole muuttanut tulkin-
10064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsä-       taansa asiassa, vaan on menetellyt vakiintuneen
10065: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         käytännön mukaisesti. Vuokrasuhteen ja hoito-
10066: KK 48/2000 vp:                                         suhteen välistä rajankäyntiä selvitettäessä on an-
10067:                                                       nettu merkitystä sille, sijaitseeka tuenhakijan
10068:        Onko hallituksen mielestä Kelan tulkin-        asunto laitoksessa ja onko sopimukseen kirjattu
10069:        ta lain hengen mukaista ja                     huoneenvuokrasuhteesta poikkeavia ehtoja. Tu-
10070:                                                       kea ei ole myönnetty erityyppisiin asuntaloihin
10071:        onko hallituksessa suunnitteilla lain-         eikä hoitokoteihin.
10072:         muutosta, joka takaisi tukiasunnoissa             Asumistukea myönnettäessä on lähdetty siitä,
10073:        asuville päihdeongelmaisille yhdenver-         että tueusaajan asumisturva järjestetään huo-
10074:        taisen mahdollisuuden saada asumistu-          neenvuokrasuhteen mukaisesti niissäkin tapauk-
10075:        kea suhteessa muihin pienituloisiin ja         sissa, joissa asumiseen sisältyy muita palveluja.
10076:        joka samalla varmistaisi, että asumis-         Nyt esille tulleissa tapauksissa asumista koske-
10077:        ongelmat eivät kariuttaisi päihdekun-          via sopimuksia on nimitetty asumis- tai asukas-
10078:        toutusta?                                      sopimuksiksi. Niissä on vuokrasuhteesta poik-
10079: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         keavia irtisanomisehtojaja sopimussuhteille ovat
10080: ti seuraavaa:                                         tunnusomaisia hoidolliset tavoitteet. Sopimus-
10081:                                                       suhteen osapuoletkaan eivät näytä aina mieltä-
10082: Asumistukilain (408/197 5) 1 §:n mukaisesti           neen niitä vuokrasuhteiksi, vaan sopimuksilla on
10083: asumistukea voidaan valtion varoista myöntää          pyritty heikentämään vuokralaisen lain mukaista
10084: ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan vuokra-            irtisanomissuojaa.
10085: asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vä-              Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
10086: hentämiseksi. Vuokra-asunnolla on asumistuki-         asumistuen myöntämiskäytännössä ei, toisin
10087: lakia tulkittaessa vakiintuneesti tarkoitettu asun-   kuin julkisuudessa on esitetty, ole tapahtunut
10088: toa, josta tehty vuokrasopimus noudattaa asuin-       muutosta. Esimerkiksi Itä-Suomen aluekeskus ja
10089: huoneiston vuokrauksesta annettua lakia. Käy-         Porin toimisto ovat yhteydenotoissaan mainin-
10090: tännössä on jouduttu vetämään rajaa hoitosuh-         neet, että käytännössä ei ole tapahtunut mitään
10091: teenja vuokrasuhteen välille. Kansaneläkelaitok-      muutosta. Tukiasuntoihin ei aikaisemminkaan
10092: sen etuusohjeisiin on koko sen ajan, kun Kansan-      ole myönnetty asumistukea, ellei asuminen ole
10093: eläkelaitos on hoitanut yleisen asumistuen toi-       perustunut asuinhuoneistojen vuokrauksesta an-
10094: meenpanoa, sisältynyt maininta siitä, että asu-       nettuun lakiin. Kysymys on ilmeisesti yksittäis-
10095: mistukea voidaan myöntää sellaiseen palvelu- tai      tapauksista, joissa asumissuhteen laatu ja ehdot
10096: tukiasuntoon, jonka hallinta perustuu vuokrasuh-      eivät ole tulleet esille tukea haettaessa.
10097: teeseen. Normaalin vuokrasuhteen olemassaolo             Eläkkeensaajien asumistuessa tuen maksami-
10098: on ollut asumistuen myöntämisen edellytyksenä         sen edellytyksenä on, että tuen hakija ei ole lai-
10099: 
10100: 
10101: 2
10102: Ministerin vastaus                                              KK 48/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
10103: 
10104: 
10105: toshoidossa ja että hänellä on asumiskustannuk-        toshoidon välinen rajankäynti on muuttunut en-
10106: sia. Eläkkeensaajien asumistukilakia sovellet-         tistä vaikeammaksi. Samalla on noussut entistä
10107: taessa asumisen ei edellytetä perustuvan asuin-        tärkeämmäksi selvittää, mikä on laitoshoidosta
10108: huoneistojen vuokrauksesta annettuun lakiin,           vastuussa olevien tahojen vastuu asukkaan mak-
10109: vaan tukea voidaan myöntää myös esimerkiksi            settaviksi tulevista kustannuksista ja missä vai-
10110: täysihoitosopimuksen perusteella, jos kyse ei ole      heessa alkaa asumistukijärjestelmän hoidetta-
10111: laitoshoidosta.                                        vaksi kuuluvan itsenäisen asumisen tukeminen.
10112:    Yleisen asumistuen myöntämistä tukiasun-            Tarkoitus on nyt selvittää yhdessä päihdehuol-
10113: noissa asuville on käsitelty kansanedustaja Veh-       losta vastaavien tahojen ja esille tulleitten hoi-
10114: kaojan       kirjallisessa  kysymyksessä        KK     toyhteisöjen kanssa, onko tässä kysymys vain
10115:  1745/1998 vp, johon ministeri Mönkäre on anta-        puutteellisista tai virheellisistä sopimuksista vai
10116: nut vastauksensa 24.3.1999. Asumistukea myön-          onko asumistukijärjestelmän ja hoitosuhteiden
10117: nettäessä sovellettu menettely on todettu myös         välistä rajankäyntiä tarpeen täsmentää myös ylei-
10118: tässä vastauksessa.                                    sessä asumistuessa. On tärkeää, että päihdeon-
10119:    Viime vuosina lisääntynyt palveluasuminen           gelmaisten asuminenjärjestetään asianmukaises-
10120: on aiheuttanut myös eläkkeensaajien asumistuen         ti ja hoidon tarpeessa oleva asukas ei saa kärsiä
10121: osalta kysymyksiä siitä, missä kulkee asumis-          siitä, mistä tukijärjestelmästä tukea myönnetään
10122: tuella tuettavan asumisen ja laitoshoidon välinen      eikä rahoituksesta vastaavien tahojen välisen
10123: raja. Ministeri Perho on vastannut 30.12.1999          vastuunjaon epäselvyydestä.
10124: tätä koskevaan kansanedustaja Liisa Ryssäiän               Heikosti itsenäiseen asumiseen kykeneville
10125: kirjalliseen kysymykseen KK 936/1999 vp. So-           hankitaan ja/ tai peruskorjataan olemassa olevas-
10126: siaali- ja terveysministeriö on myös uudistanut        ta asuntokannasta tukiasuntoja ja palvelutyyppi-
10127: ohjeensa asiassa (Perusteet avo- ja laitoshoidon       siä tukikoteja yhteistyössä sosiaali- ja terveysmi-
10128: määrittelemiseksi, Sosiaali- ja terveysministe-        nisteriön, Raha-automaattiyhdistyksen ja kun-
10129: riön määräyskokoelma 1999:81).                         tien kanssa, kuten selvitysmies Fredriksson on
10130:     Erilaisten avohoidon muotojen ja hoitoyksi-        esittänyt asuntopoliittisessa strategiassa vuosille
10131: köiden kehitys on johtanut siihen, että avo- ja lai-   2000-2003.
10132: 
10133: 
10134: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
10135: 
10136:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
10137: 
10138: 
10139: 
10140: 
10141:                                                                                                         3
10142: KK 48/2000 vp - Päivi Räsänen /skl                                                       Ministerns svar
10143: 
10144: 
10145: 
10146: 
10147: Tili riksdagens talman
10148: 
10149: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      skall beviljas ända sedan bostadsbidragslagen
10150: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      trädde i kraft 1975.
10151: statsrådet översänt följande av riksdagsman Päi-        Folkpensionsanstalten har alltså inte ändrat
10152: vi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörs-      sin tolkning i frågan utan har tillämpat etablerad
10153: mål SS 48/2000 rd:                                   praxis. Vid utredningen om var gränsen mellan
10154:                                                      ett hyresförhållande och en vårdrelation går har
10155:       Anser regeringen att FPAs tolkning har-        man fåst avseende vid om stödtagarens bostad
10156:       monierar med lagens anda, och                  ligger i en inrättning och om det i avtalet ingår
10157:                                                      villkor som avviker från dem i ett hyresförhållan-
10158:       planerar regeringen en lagändring som          de. Stöd har inte beviljats för olika typer av inter-
10159:       garanterar att personer med ruspro-            nat, inte heller för vårdhem.
10160:       blem som bor i stödbostad garanteras en           Då bostadsbidrag beviljas är utgångpunkten
10161:       jämfört med andra låginkomsttagare             den att bidragstagarens boendetrygghet ordnas i
10162:       lik-värdig möjlighet att få bostadsbidrag      enlighet med hyresförhållandet också i sådana
10163:       och som samtidigt säkerställer att bo-         fall där andra tjänster ingår i boendet. I de fall
10164:       stadsproblemen inte sijälper rusrehabi-        som nu kommit fram har avtalen om boende kal-
10165:       literingen över ända?                          lats boendeavtal. Där finns uppsägningsvillkor
10166:                                                      som avviker från dem i ett hyresförhållande, och
10167:                                                      avtalsförhållandet präglas av att det är fråga om
10168: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      vård. Parterna i avtalsförhållandet verkar inte all-
10169: föra följande:                                       tid att ha betraktat förhållandet som ett hyresför-
10170: Enligt 1 § bostadsbidragslagen (408/1975) kan        hållande, utan avtalet har gått ut på att försvaga
10171: bostadsbidrag av statens medel beviljas hushåll i    hyresgästens lagliga uppsägningsskydd.
10172: syfte att minska kostnaderna för boende i en hy-        Enligt Folkpensionsanstaltens utredning har
10173: resbostad eller ägarbostad i Finland. Med hyres-     det inte, tvärt emot vad som har framförts i of-
10174: bostad avses enligt den etablerade tolkningen av     fentligheten, skett någon förändring i praxis i frå-
10175: bostadsbidragslagen en bostad för vilket det finns   ga om hur bostadsbidrag beviljas. T.ex. Östra
10176: ett hyresavtal enligt lagen om hyra av bostadslä-    Finlands kretscentral och byrån i Björneborg har
10177: genhet. I praktiken har man blivit tvungen att dra   vid kontakt nämnt att någon förändring i praxis
10178: upp en gräns mellan en vårdrelation och en hy-       inte har inträffat. Det har inte heller tidigare be-
10179: resrelation. I Folkpensionsanstaltens anvisning-     viljats bostadsbidrag för stödbostäder, om inte
10180: ar om förmånerna har det under hela den tid som      boendet har byggt på lagen om hyra av bostads-
10181: anstalten skött det allmänna bostadsbidraget in-     lägenheter. Det är uppenbarligen fråga om ensta-
10182: gått ett omnämnande om att bostadsbidrag också       ka fall där arten av och villkoren i boendeförhål-
10183: kan beviljas för en sådan service- eller stödbo-     landet inte har kommit fram vid ansökan om bi-
10184: stad vars besittning bygger på ett hyresförhållan-   draget.
10185: de. Existensen av ett normalt hyresförhållande          I fråga om bostadsbidraget för pensionärer är
10186: har varit en förutsättning för att bostadsbidrag     en förutsättning för utbetalningen att bidragsta-
10187: 
10188: 
10189: 4
10190: Ministems svar                                                  KK 48/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
10191: 
10192: 
10193: garen inte befinner sig i anstaltsvård och att han    mellan öppen vård och anstaltsvård ytterligare
10194: har boendekostnader. Då man tillämpar lagen om        försvåras. Samtidigt har det blivit allt viktigare
10195: bostadsbidrag för pensionärer förutsätts inte att     att undersöka vilket ansvar de instanser som sva-
10196: boendet bygger på lagen om hyra av bostadslä-         rar för anstaltsvården har för de kostnader som
10197: genheter, utan bidrag kan också beviljas t.ex. på     den boende skall svara för och i vilket skede stö-
10198: basis av ett avtal om full pension, om det inte är    det tili självständigt boende, som ingår i bostads-
10199: fråga om anstaltsvård.                                bidragssystemet, inleds. Avsikten är nu att i sam-
10200:    Beviljandet av allmänt bostadsbidrag för per-      råd med de instanser som svarar för rusvården
10201: soner som bor i stödbostad har behandlats i riks-     och de vårdsamfund som är aktuella undersöka
10202: dagsledamot Vehkaojas skriftliga spörsmål SS          om det nu enbart är fråga om bristfålliga eller fel-
10203: 1745/1998 rd, som minister Mönkäre besvarade          aktiga avtal, eller om det också inom det allmän-
10204: 24.3.1999. Det förfarande som tillämpas då bo-        na bostadsbidragssystemet behövs en precise-
10205: stadsbidrag beviljas kommer fram också i detta        ring av gränsema mellan bostadsbidragssyste-
10206: svar.                                                 met och vårdrelationema. Det är viktigt att boen-
10207:    Under de senaste åren har det ökade service-       det för personer med rusproblem ordnas på ett
10208: boendet också i fråga om pensionärers bostadsbi-      vederbörligt sätt och att en boende i behov av
10209: drag lett till frågor om gränsdragningen mellan       vård inte får lida beroende på det system som han
10210: boende som stöds med bostadsbidrag och an-            får stöd från, inte heller av den oklara ansvarsför-
10211: staltsvård. Minister Perho har 30.12.1999 besva-      delningen mellan dem som svarar för finansie-
10212: rat riksdagsledamot Liisa Hyssäläs skriftliga         ringen.
10213: spörsmål SS 936/1999 rd i denna sak. Social- och         För personer som har svårigheter att bo själv-
10214: hälsovårdsministeriet har också fömyat sina an-       ständigt anskaffas och eller repareras stödbostä-
10215: visningar i saken (Grundema för definition av         der och stödhem av servicetyp i det befintliga bo-
10216: öppen vård respektive anstaltsvård, Social- och       stadsbeståndet i samråd mellan social- och hälso-
10217: hälsovårdsministeriets        bestämmelsesamling      vårdsministeriet, Penningautomatföreningen och
10218: 1999:81).                                             kommunema, så som utredningsman Fredriks-
10219:    Utvecklingen av olika slag av öppen vård och       son har föreslagit i den bostadspolitiska strategin
10220: olika vårdenheter har lett tili att gränsdragningen   för 2000-2003.
10221: 
10222: 
10223: Helsingfors den 7 mars 2000
10224: 
10225:     Minister Suvi-Anne Siimes
10226: 
10227: 
10228: 
10229: 
10230:                                                                                                         5
10231:                                                           KK 49/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
10232: 
10233: 
10234: 
10235: 
10236:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 49/2000 vp
10237: 
10238:                                             Ulkomailta laittomasti tuodun auton autovero
10239: 
10240: 
10241: 
10242: 
10243: Eduskunnan puhemiehelle
10244: 
10245: Viime aikoina on julkisuuteen noussut tapaus,           Em. tapauksessa vilpittömässä mielessä toimi-
10246: joka osoittaa nykyisen autoverolain kaipaavan        nut asianomistaja on menettämässä rikoksella
10247: pikaista korjausta, sillä se pakottaa nykyisellään   Suomeen tuodun autonsa oikeustajun vastaisten
10248: toimiin, jotka ovat maalaisjätjen ja länsimaisen     veroseuraamusten vuoksi.
10249: oikeustajun vastaisia.                                  Suomen viranomaiset ovat kaikilta osin toimi-
10250:    Kyseisessä tapauksessa lahtelainen mieshen-       neet voimassa olevien lakien mukaisesti, ja vas-
10251: kilö vuokrasi Ruotsista auton, jonka jätti sittem-   taavanlaiset tapaukset saattavat toistua koska ta-
10252: min patauttamatta vuokraamoon. Vuokraamo             hansa.
10253: teki asiasta rikosilmoituksen Motalan poliisiin.
10254: Runsas viikko myöhemmin poliisi pysäytti auton       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10255: Lahdessa. Autoa ajoi tuolloin vuokraajansisar il-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
10256: man veljensä mukanaoloa syyllistyen näin auto-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10257: verolain 31 §:n vastaiseen menettelyyn.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10258:    Lahden tullikamari on 17.7.1998 ottanut em.
10259: auton haltuunsa autoverolain (1482/1994) 63 §:n            Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei rikoksen
10260: 3 momentissa säädetyin valtuuksin. Auton pa-               uhriksi joutuva ulkomaisen auton omis-
10261: lauttamatta jättäneelle vuokraajalle on sittemmin          tajajoudu jo kokemansa vahingonlisäk-
10262: määrätty maksettavaksi 91 000 mk autoveroa,                si maksamaan Suomen autoveroa saa-
10263: jonka hän kieltäytyy maksamasta. Nyt auton oi-             dakseen autonsa takaisin kotimaahan ja
10264: kea omistaja ei saa laittomasti vietyä autoaan ta-         voidakseen jatkaa sillä harjoittamaansa
10265: kaisin muutoin kuin maksamalla kyseisen auto-              elinkeinotoimintaa?
10266: veron.
10267: 
10268: 
10269: 
10270: 
10271:                                                                                               Versio 2.0
10272: KK 49/2000 vp -   Timo Seppälä /kok ym.
10273: 
10274: 
10275: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
10276: 
10277:     Timo Seppälä /kok                     Esko Kurvinen /kok
10278:     Kalervo Kummola /kok                  Pekka Kuosmanen /kok
10279:     Klaus Bremer /r                       Erkki Kanerva /sd
10280:     Ilkka Kanerva /kok                    Seppo Kanerva /kok
10281:     Jyri Häkämies /kok                    Seppo Lahtela /kesk
10282:     Lasse Viren /kok                      Riitta Korhonen /kok
10283:     Juha Karpio /kok                      Juhani Sjöblom /kok
10284:     Pertti Mäki-Hakola /kok               Ville Itälä /kok
10285:     Kari Myllyniemi /kesk                 Juha Rehula /kesk
10286:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
10287: 
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 2
10292: Ministerin vastaus                                        KK 49/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym.
10293: 
10294: 
10295: 
10296: 
10297: Eduskunnan puhemiehelle
10298: 
10299: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kaltaisissa tilanteissa eli silloin, kun toisessa
10300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         maassa rekisteröityä ajoneuvoa käytetään Suo-
10301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       messa vastoin niitä säännöksiä, jotka mahdollis-
10302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Sep-        tavat ajoneuvon väliaikaisen verottoman maa-
10303: pälän /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        hantuonnin. On kuitenkin huomattava, että ajo-
10304: myksen KK 49/2000 vp:                                 neuvon haltuunottoa koskeva säännös on luon-
10305:                                                       teeltaan harkinnanvarainen. Tulliviranomaisilla
10306:       Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei rikoksen       ei siten ole velvollisuutta ryhtyä ajoneuvon hal-
10307:       uhriksi joutuva ulkomaisen auton omis-          tuunottoon, vaan ainoastaan mahdollisuus sii-
10308:       tajajoudu jo kokemansa vahingon lisäk-          hen. Säännös ei ole luonteeltaan velvoittava
10309:       si maksamaan Suomen autoveroa saa-              myöskään haltuunoton keston suhteen. Haltuun-
10310:       dakseen autonsa takaisin kotimaahan ja          otto on siten pikemminkin ajoneuvon verotus-
10311:       voidakseen jatkaa sillä harjoittamaansa         kohtelun selvittämiseksi ja verotuksen toimeen-
10312:       elinkeinotoimintaa?                             panemiseksi tarvittava välttämätön toimenpide.
10313:                                                       Säännöksen nojalla ei näin ollen ole periaatteel-
10314: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lista estettä sille, että tulliviranomaiset luovutta-
10315: ti seuraavaa:                                         vat ajoneuvon autoverotuksen toimittamisen jäl-
10316: Autoverolain 63 §:n 3 momentin mukaan ajoneu-         keen esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuneelle,
10317: vo voidaan tarvittaessa ottaa tulliviranomaisen       vilpittömässä mielessä olevalle ajoneuvon ulko-
10318: haltuun, kunnes verotus on toimitettu ja mak-         maiselle omistajalle, jota ei itse ole verotuksessa
10319: suunpantu vero on suoritettu. Lainkohdan perus-       katsottu verovelvolliseksi. Tätä tulkintaa tukee
10320: telujen mukaan käytännössä voi esiintyä tilantei-     myös eräs hiljattain annettu korkeimman hallin-
10321: ta, joissa tarvitaan nopeita ja perusteellisia toi-   to-oikeuden päätös. Tullilaitokselta saadun tie-
10322: menpiteitä autoveron kantamisen varmistamisek-        don mukaan kysymyksessä tarkoitetun ajoneu-
10323: si, missä tarkoituksessa ajoneuvo voidaan määrä-      von ulkomaiselle omistajalle on jo ilmoitettu,
10324: tä otettavaksi veroviranomaisen haltuun ja tarvit-    että ajoneuvo on noudettavissa Lahden tullista.
10325: taessa myös myydä tullihuutokaupalla veron pe-        Päätöksen antamisen jälkeen tullilaitoksessa on
10326:                                                       ryhdytty kartoittamaan tulliviranomaisten hallus-
10327: rimiseksi.
10328:     Ajoneuvon haltuunotto on verotuksen toimit-       sa olevia ajoneuvoja koskevia tapauksia erityi-
10329: tamiseksi mahdollinen kaikissa niissä tapauksis-      sesti niiltä osin kuin ajoneuvosta toimitetussa ve-
10330: sa, joissa ajoneuvoa käytetään Suomessa liiken-       rotuksessa on verovelvolliseksi määrätty muu
10331: teeseen ilman, että siitä on suoritettu laissa sää-   henkilö kuin ajoneuvon omistaja. Hallituksen
10332: dettyä autoveroa. Säännös tulee siten sovelletta-     tarkoituksena on seurata tullilaitoksessa tehtävää
10333: vaksi myös kysymyksen perusteluissa mainitun          selvitystä.
10334: 
10335: 
10336: 
10337: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
10338: 
10339:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
10340: 
10341:                                                                                                          3
10342: KK 49/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym.                                                       Ministems svar
10343: 
10344: 
10345: 
10346: 
10347: Tili riksdagens talman
10348: 
10349: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          ationer som anges i motiveringen till spörsmålet,
10350: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          dvs. då ett fordon registrerat i ett annat land an-
10351: statsrådet översänt följande av riksdagsman             vänds i Finland i strid med de bestämmelser som
10352: Timo Seppälä /saml m.fl. undertecknade skriftli-        möjliggör en temporär skattefri införsel av for-
10353: ga spörsmål SS 49/2000 rd:                              don. Man bör likväl beakta att bestämmelsen om
10354:                                                         omhändertagande av fordon är beroende av pröv-
10355:         Vad ämnar regeringen göra för att inte          ning. Tullmyndigheten har således ingen skyl-
10356:        en ägare tili en utländsk bil som blivit         dighet att omhänderta fordonet utan endast en
10357:        föremål för ett brott utöver den skada           möjlighet att göra det. Bestämmelsen är inte hel-
10358:        som drabbat honom blir tvungen att be-           ler förpliktande när det gäller tiden för omhän-
10359:        tala bilskatt i Finland för att få sin bil       dertagande. Omhändertagandet är således snara-
10360:        tilihaka tili hemlandet och med den kun-         re en nödvändig åtgärd för att den skattemässiga
10361:        na fortsätta idka sin näring?                    behandlingen av fordonet skall kunna utredas
10362:                                                         och beskattningen verkställas. Bestämmelsen ut-
10363: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         gör således inget principiellt hinder för att tull-
10364: föra följande:                                          myndighetema överlärnnar fordonet efter det att
10365: Enligt 63 § 3 mom. bilskattelagen kan ett fordon        bilbeskattningen har verkställts t.ex. till den som
10366: omhändertas av tullmyndigheten tills beskatt-           råkat ut för ett brott - en utländsk ägare med
10367: ningen har verkställts och den debiterade skatten       uppriktiga avsikter - som i beskattningen inte
10368: har betalts. Enligt motiveringen till lagrummet         själv har ansetts vara skattskyldig. Den här tolk-
10369: kan det i praktiken förekomma situationer då det        ningen får också stöd av ett beslut av högsta för-
10370: behövs snabba och kraftiga åtgärder för att tryg-       valtningsdomstolen som nyligen meddelades.
10371: ga uppbörden av bilskatt och i det syftet kan det       Enligt uppgift från tullverket har man redan med-
10372: bestämmas att skattemyndigheten skall omhän-            delat den utländska ägaren till fordonet i fråga att
10373: derta fordonet och vid behov också sälja det på         fordonet kan hämtas i tullen i Lahtis. Efter beslu-
10374: tullauktion för indrivning av skatten.                  tet har man vid tullverket börjat kartlägga de fall
10375:    Omhändertagande av fordon är, för att be-            som gäller fordon i förvar hos tullmyndighetema
10376: skattningen skall kunna verkställas, möjlig i alla      särskilt till de delar när någon annan person än
10377: de fall då fordon används i trafik i Finland utan       fordonets ägare har utsetts till skattskyldig i be-
10378: att det har betalats lagstadgad bilskatt för det. Be-   skattningen. Regeringen har för avsikt att följa
10379: stämmelsen tillämpas således också i sådana situ-       tullverkets utredning.
10380: 
10381: 
10382: 
10383: Helsingfors den 7 mars 2000
10384: 
10385:     Minister Suvi-Anne Siimes
10386: 
10387: 
10388: 
10389: 4
10390:                                                            KK 50/2000 vp -     Paula Lehtomäki /kesk
10391: 
10392: 
10393: 
10394: 
10395:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 50/2000 vp
10396: 
10397:                                              Metsärauhan turvaaminen
10398: 
10399: 
10400: 
10401: 
10402: Eduskunnan puhemiehelle
10403: 
10404: Vanhojen metsien suojelun yhteydessä suojeltiin       ten. Jatkuva kärhämöinti metsänhakkuutyömail-
10405: merkittävät määrät metsämaata erityisesti Poh-        la aiheuttaa valtavia kustannuksia niin metsän-
10406: jois-Suomessa. Esimerkiksi Kainuussa, jossa           omistajille kuin yksityisille urakoitsijoillekin,
10407: metsien suojelu on poikkeuksellisen laajaa, ei        vaikuttaa negatiivisesti aluetalouteen ja heiken-
10408: kaikkien aluetalouden osapuolten ollut helppo         tää luottamusta lailliseen yhteiskuntajärjestyk-
10409: hyväksyä kattavaa suojelua. Tärkeänä kannusti-        seen.
10410: mena laajan suojelun yleiselle hyväksymiselle
10411: oli se seikka, että suojeluohjelman kautta tavoi-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10412: teltiin jatkuvien metsäkiistojen loppumista ja        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10413: luonnonsuojelun positiivista imagovaikutusta.         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10414:    Metsäkiistat eivät kuitenkaan ole loppuneet,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10415: päinvastoin. Luontoaktivistit häiritsevät laillisia
10416: metsänhakkuita häikäilemättömästi juuri niillä              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10417: alueilla, joissa suojelualueita on muutoinkin eni-          tyä, jotta metsänhakkuu työmaille turva-
10418:                                                             taan työrauha?
10419: 
10420: 
10421: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
10422: 
10423:     Paula Lehtomäki /kesk
10424: 
10425: 
10426: 
10427: 
10428:                                                                                                Versio 2.0
10429: KK 50/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk                                                     Ministerin vastaus
10430: 
10431: 
10432: 
10433: 
10434: Eduskunnan puhemiehelle
10435: 
10436: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         käteen poliisi ei kuitenkaan voi varmistaa jokai-
10437: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sen hakkuutyömaan työskentelyrauhaa. Siihen
10438: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         poliisin voimavarat eivät riitä eikä sitä voida
10439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Leh-         muutenkaan pitää tarkoituksenmukaisena. Ura-
10440: tomäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         koitsijan tai hakkuutyön suorittajan olisikin pa-
10441: sen KK 50/2000 vp:                                      rasta ottaa yhteys poliisiin ennakolta niissä ta-
10442:                                                         pauksissa, joissa on epäiltävissä, että hakkuutyö-
10443:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        tä aiotaan häiritä. Poliisin kanssa käytävissä neu-
10444:        tyä, jotta metsänhakkuu työmaille turva-         votteluissa voidaan etukäteen sopia siitä, miten
10445:        taan työrauha?                                   tilanteessa tulee laillisesti toimia. Näin poliisikin
10446:                                                         voi valmistautua antamaan tarvittavaa apua töi-
10447: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           den häiriöttömän sujuvuuden varmistamiseksi.
10448: ti seuraavaa:                                               Poliisin ylijohto ei ole antanut tällaisten tilan-
10449: Maassamme aloitetaan vuosittain useita metsän-          teiden varalta yleisiä ohjeita. Ohjeiden antami-
10450: hakkuutyömaita. Laillisten hakkuiden häiritse-          nen ei ole tapausten erilaisuuden vuoksi välttä-
10451: minen on kuitenkin varsin harvinaista. Poliisin         mättä edes mahdollista tai tarkoituksenmukaista.
10452: tietoon näitä tapauksia tulee vain muutamia vuo-        Niillä alueilla, joilla hakkuutöitä on häiritty, po-
10453: dessa. Häirintätapaukset herättävät kuitenkin lä-       liisilla on kuitenkin tilanteen rauhoittamiseksi
10454: hes poikkeuksetta suurta mielenkiintoa julkisuu-        tarpeellisia suunnitelmia. Häiriöt pyritään aina
10455: dessa.                                                  poistamaan noudattamalla vähimmän haitan peri-
10456:    Poliisin tehtävä on tällaisissa tilanteissa turva-   aatetta ja siten, ettei osallisten tai sivullisten ter-
10457: ta laillisen hakkuutyön häiriötön sujuminen. Etu-       veyttä eikä omaisuutta vaaranneta.
10458: 
10459: 
10460: 
10461: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
10462: 
10463:     Sisäasiainministerin sijaisena
10464:     Ministeri Martti Korhonen
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469: 2
10470: Ministems svar                                              KK 50/2000 vp -      Paula Lehtomäki /kesk
10471: 
10472: 
10473: 
10474: 
10475: Tili riksdagens talman
10476: 
10477: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       arrangemang kan inte heller annars anses vara
10478: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        ändamålsenliga. Det är därför bäst att entrepre-
10479: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-       nören eller den som utför avverkningen i förväg
10480: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga            kontaktar polisen i fall där det kan misstänkas att
10481: spörsmål SS 50/2000 rd:                                någon ämnar störa avverkningsarbetet. Vid för-
10482:                                                        handlingar med polisen kan man på förhand kom-
10483:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ma överens om hur situationen skall hanteras i
10484:       för att trygga arbetsron på skogsavverk-         överenstämmelse med lagen. Då kan även poli-
10485:        ningsplatser?                                   sen bereda sig på att bistå med behövlig hjälp i
10486:                                                        syfte att säkerställa att arbetet kan pågå utan stör-
10487: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ningar.
10488: föra följande:                                            Polisens högsta ledning har inte meddelat någ-
10489: I vårt land inleds varje år flera skogsavverkning-     ra allmänna anvisningar med tanke på dylika si-
10490: ar på många platser. Det är dock rätt sällsynt med     tuationer. På grund av att fallen skiljer sig från
10491: störningar i samband med laglig skogsavverk-           varandra är det nödvändigtvis inte ens möjligt el-
10492: ning. Endast ett fåtal sådana fall per år kommer       ler ändamålsenligt att meddela anvisningar om
10493: tili polisens kännedom. Dylika fall av störningar      detta. Beträffande de områden där avverknings-
10494: väcker dock så gott som alltid ett stort intresse i    arbeten har utsatts för stömingar har polisen dock
10495: offentligheten.                                        behövliga planer för att lugna ner situationen.
10496:     Polisens uppgift i sådana situationer är att sä-   Man går alltid in för att avlägsna störningama ge-
10497: kerställa att den lagliga avverkningen kan pågå        nom att iaktta principen om minsta möjliga ska-
10498: utan avbrott. Polisen kan dock inte på förhand         da samt så att delaktiga eller utomstående perso-
10499: trygga arbetsron på alla avverkningsplatser. Poli-     ners hälsa eller egendom inte äventyras.
10500: sens resurser räcker inte tili för detta och dylika
10501: 
10502: 
10503: 
10504: Helsingfors den 10 mars 2000
10505: 
10506:     Ställföreträdare för inrikesministern
10507:     Minister Martti Korhonen
10508: 
10509: 
10510: 
10511: 
10512:                                                                                                           3
10513:                                                              KK 5112000 vp- Pertti Hemmilä /kok
10514: 
10515: 
10516: 
10517: 
10518:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 5112000 vp
10519: 
10520:                                              Laitilan-Euran tieosuuden liikenneturvalli-
10521:                                              suus
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526: Eduskunnan puhemiehelle
10527: 
10528: Laitilan-Euran tieosuudella (tie 205) tapahtuu        Uudestakaupungista sisämaahan johtavaa väy-
10529: usein liikenneonnettomuuksia. Suuri osa onnet-        lää, sitä käytetään muun muassa kemikaalien kul-
10530: tomuuksista on raskaan liikenteen ajoneuvojen ja      jetusreittinä Uudenkaupungin Kemiran tehtailta
10531: ajoneuvoyhdistelmien tieltä suistumisia. Näissä       sisämaan suuntaan. Osa kyseisellä tieosuudella
10532: onnettomuuksissa ei ole myöskään vältytty hen-        tieltä suistuneista ajoneuvoyhdistelmistä on ol-
10533: kilövahingoilta. Onnettomuuksien syynä voi-           lut kemikaalilastissa, ja ympäristölle vaarallisia
10534: daan useissa tapauksissa pitää kyseisen tieosuu-      aineita on onnettomuuksien yhteydessä päässyt
10535: den huonoa kuntoa verrattuna liikennemäärään.         luontoon. Määrät ovat olleet suhteellisen pieniä
10536: Tie on nykyisen kaltaiselle liikennöinnille liian     ja ympäristön laajamittaiselta pilaantumiselta on
10537: kapea. Lisäksi kulumisesta johtuvat ajourat hei-      tähän päivään asti vältytty, mutta tieosuuden
10538: kentävät liikenneturvallisuutta. Erityisesti talvi-   saattaminen asianmukaiseen kuntoon on tärkeää
10539: olosuhteissa tilanne on kaikkien kyseisen tien        myös ympäristönsuojelun näkökulmasta.
10540: käyttäjien kannalta huolestuttava. Onnettomuuk-
10541: sia on sattunut useissa eri paikoissa Laitilan ja     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10542: Euran välillä, mikä osoittaa koko tieosuuden lii-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10543: kenneturvallisuuden kannalta riittämättömästi         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10544: ylläpidetyksi.                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10545:    Liikenteen määrän lisäksi on otettava huo-
10546: mioon rahtiliikenteen osalta se, mitä ajoneuvois-           Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-
10547: sa on lastina. Koska kyseinen tieosuus on osa               seen Laitilan-Euran tieosuuden liiken-
10548:                                                             neturvallisuutta?
10549: 
10550: 
10551: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
10552: 
10553:     Pertti Hemmilä /kok
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                                                                                Versio 2.0
10559: KK 5112000 vp- Pertti Hemmilä /kok                                                   Ministerin vastaus
10560: 
10561: 
10562: 
10563: 
10564: Eduskunnan puhemiehelle
10565: 
10566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Uudestakaupungista kuljetetaan lipeää Laiti-
10567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         lan ja Euran kautta noin 100 000 tonnia vuodessa
10568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Valkeakoskelle, ja noin 100 000 tonnia rikkihap-
10569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hem-      poa kuljetetaan Harjavallasta Uuteenkaupun-
10570: milän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kiin. Laitilan ja Euran välillä on yksi pohjavesi-
10571: sen KK 51/2000 vp:                                    alue (Harjunummi), jolle on suunniteltu raken-
10572:                                                       nettavaksi 300 metriä pohjavesisuojausta.
10573:        Mitä hallitus aikoo tehdä parantaak-              Laitilan-Euran kantatiejaksoa voidaan mitoi-
10574:        seen Laitilan-Euran tieosuuden liiken-         tukseltaan ja tietekniseltä tasoltaan pitää pääosin
10575:        neturvallisuutta?                              tyydyttävänä eikä sen liikennemäärä ole päätiek-
10576:                                                       si erityisen suuri. Puutteellinen turvallisuustaso
10577: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ja runsaat ympäristölle haitallisten aineiden kul-
10578: ti seuraavaa:                                        jetukset ovat kuitenkin aiheellinen peruste tutkia
10579: Laitilan ja Euran välinen noin 40 km:n pituinen      mahdollisuuksia tien ja siihen liittyvien järjeste-
10580: tiejakso on osa Uudenkaupungin-Harjavallan            lyjen parantamiseen. Turun tiepiirissä onkin te-
10581: kantatietä 43. Liikenteen määrä on tiejakson         keillä toimenpidetarveselvitys koko Uudenkau-
10582: päissä olevien taajamaseutujen ulkopuolella kes-     pungin-Harjavallan kantatielle 43. Selvitykses-
10583: kimäärin 1 500-2 500 autoa/vrk. Yli puolella          sä määritellään lyhyen ja pidemmän aikavälin
10584: tiejaksosta on 100 krn/h nopeusrajoitus. Tieleve-    toimenpiteet, joilla turvallisen ja sujuvan liiken-
10585: ys on tyydyttävä 7,7-8,8 m, mutta ojaluiskat         nöitävyyden vaatimukset pystytään täyttämään.
10586: ovat paikoin hyvin jyrkät. Tietä on päällystetty     Erityiskysymyksenä selvitetään tapahtuneita ras-
10587: viimeksi Laitilan puoleisella osalla 1980-luvun      kaan liikenteen suistumisonnettomuuksia, nii-
10588: lopulla ja Euran puolella 1990-luvun alkupuolel-     den syitä sekä onnettomuuksista aiheutuvia ris-
10589: la. Turun tiepiirin alustavassa 5-vuotisessa pääl-   kejä ympäristölle.
10590: lystysohjelmassa tielle on ohjelmoitu päällys-           Turun tiepiiri on pyytänyt 5-vuotisen toimin-
10591: teen uusimiskohteita vuosille 2001-2004 pää-         ta- ja taloussuunnitelman laadintaprosessin yh-
10592: osin Euran kunnan puolella.                          teydessä lausunnot maakunnan liitoilta. Saaduis-
10593:     Laitilan ja Euran välillä on vuosina 1995-       sa lausunnoissa kantatien 43 parantaminen ei ole
10594: 1999 tapahtunut 34 henkilövahinkoon johtanutta       ollut Varsinais-Suomen eikä Satakunnan liitto-
10595: onnettomuutta, mikä merkitsee onnettomuus-           jen lausunnoissa kiireellisimpien tiehankkeiden
10596: asteena noin 0, 17 henkilövahinko-onnettomuut-       joukossa.
10597: ta miljoonaa ajoneuvokilometriä kohden vuodes-           Suomen tieverkossa on runsaasti uudistami-
10598: sa. Tämä onnettomuusriski on jonkin verran kor-      sen tarpeessa olevia päätiejaksoja, joilla sekä on-
10599: keampi kuin vastaavilla teillä keskimäärin. Ris-     gelmat että liikennemäärät ovat Laitilan-Euran
10600: kialtteimpia kohtia ovat tiejakson taajamat, kun     tietä suurempia. Osaltaan toimenpiteiden ajoitus-
10601: taas tien muiden osuuksien turvallisuustilanne       mahdollisuudet riippuvat kuitenkin niiden kus-
10602: vastaa tieluokan keskimääräistä tasoa.               tannuksista, joten kantatien 43 osalta tilanne tar-
10603: 
10604: 
10605: 
10606: 2
10607: Ministerin vastaus                                          KK 51/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok
10608: 
10609: 
10610: kistetaan edellä mainitun tarveselvityksen val-      Tampere-Kouvola osuus Eura-Raijala on sel-
10611: mistuttua.                                           västi siihen liittyviä valtatieosuuksia kapeampi ja
10612:    Lähiesimerkkinä kilpailevasta kohteesta mai-      sitä kuormittaa paitsi em. lipeäliikenne myös
10613: nittakoon toinen vastaavan tyyppinen ja kiireelli-   Rauman sataman ja teollisuuden kasvussa oleva
10614: sempi parantamistarve: Valtatien 12 Rauma-           liikenne.
10615: 
10616: 
10617: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
10618: 
10619:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
10620: 
10621: 
10622: 
10623: 
10624:                                                                                                       3
10625: KK 5112000 vp -     Pertti Hemmilä /kok                                                  Ministems svar
10626: 
10627: 
10628: 
10629: 
10630: Tili riksdagens talman
10631: 
10632: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           Från Nystad transporteras ca 100 000 ton lut
10633: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       per år genom Laitila och Eura till Valkeakoski,
10634: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pert-     och ca 100 000 ton svavelsyra transporteras från
10635: ti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs-      Harjavalta till Nystad. Mellan Laitila och Eura
10636: mål SS 5112000 rd:                                    finns ett grundvattenområde (Harjunummi), där
10637:                                                       det är planerat att 300 m grundvattenskydd skall
10638:        Vad ämnar regeringen göra för att för-         byggas.
10639:        bättra trafiksäkerheten på vägavsnittet            Stamvägsavsnittet mellan Laitila och Eura kan
10640:        Laitila-Eura?                                  till sin dimensionering och vägtekniska nivå i hu-
10641:                                                       vudsak anses vara tillfredsställande och trafikflö-
10642: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       det på vägavsnittet är inte särdeles stort trots att
10643: föra följande:                                        det är fråga om en huvudväg. Den bristfålliga sä-
10644:                                                       kerhetsnivån och det stora antalet transporter av
10645: Vägavsnittet på ca 40 km mellan Laitila och Eura      ärnnen som är skadliga för miljön gör det likväl
10646: är en del av stamväg 43 mellan Nystad och Harja-      motiverat att undersöka möjlighetema att förbätt-
10647: valta. Trafikflödet utanför tätortema i båda än-      ra vägen och därtill anknytande arrangemang.
10648: dama av vägavsnittet är i genomsnitt 1 500-           Åbo vägdistrikt håller på med en utredning av be-
10649: 2 500 bilar/dygn. På mer än hälften av vägavsnit-     hovet av åtgärder i fråga om hela stamväg 43
10650: tet råder en hastighetsbegränsning om 100 km/h.       mellan Nystad och Harjavalta. I utredningen fast-
10651: Vägbredden på 7,7-8,8 m är tillfredsställande,        ställs sådana åtgärder på kortare och längre sikt
10652: men dikesrenama är ställvis mycket branta. Vä-        med vilka det är möjligt att uppfylla kraven på
10653: gen har senast fått beläggning i slutet av 1980-ta-   säker och smidig trafik. Såsom en specialfråga
10654: let på dendel som är närmare Laitila och i början     utreds de avkömingsolyckor i vilka den tunga
10655: av 1990-talet på den del som är närmare Eura. I       trafiken varit inblandad, orsakema till dessa
10656: Åbo vägdistrikts preliminära femårsprogram för        olyckor samt de risker som miljön utsatts för vid
10657: beläggningsprojekt ingår för 2001-2004 såda-          dessa olyckor.
10658: na objekt på vägen i fråga som skall få ny belägg-        Åbo vägdistrikt har i samband med processen
10659: ning i huvudsak inom Eura kommun.                     med uppgörandet av den femåriga verksamhets-
10660:    Mellan Laitila och Eura har mellan 1995 och        och ekonomiplanen begärt utlåtanden av förbun-
10661: 1999 inträffat 34 olyckor som har lett till person-   den på landskapsnivå. Varken Egentliga Fin-
10662: skador, vilket betyder att olyckskvoten är ca 0,17    lands förbund eller Satakunta förbund tar i sina
10663: olyckor som lett till personskador per en miljon      utlåtanden upp förbättrandet av stamväg 43 bland
10664: fordonskilometer per år. Denna olycksrisk är nå-      de mest brådskande vägprojekten.
10665: got högre än på motsvarande vägar i genomsnitt.           Det finska vägnätet har ett stort antal huvud-
10666: De mest riskfyllda ställena är tätortema på väg-      vägsavsnitt som är i behov av förbättring och på
10667: avsnittet, medan säkerheten på de övriga avsnit-      vilka såväl problemen som trafikmängden är
10668: ten motsvarar den genomsnittliga nivån för väg-       större än på vägen mellan Laitila och Eura. Möj-
10669: klassen i fråga.                                      lighetema att tidsmässigt anpassa åtgärdema är
10670: 
10671: 
10672: 4
10673: Ministems svar                                             KK 5112000 vp- Pertti Hemmilä /kok
10674: 
10675: 
10676: likväl delvis beroende av kostnadema för dem,       de, dvs. avsnittet Eura-Raijala på huvudväg 12
10677: och därför kommer situationen i fråga om stam-      Raumo-Tammerfors-Kouvola, vilket är be-
10678: väg 43 att ses över efter det att den ovan nämnda   tydligt smalare än huvudvägsavsnitten i anslut-
10679: utredningen har blivit fårdig.                      ning därtill, och det belastas förutom av de ovan
10680:    Som ett närliggande exempel på ett konkurre-     nämnda luttransportema även av den ökande tra-
10681: rande objekt kan nämnas ett annat behov av för-     fiken till och från hamnen och industriema i Rau-
10682: bättring av motsvarande typ men mera brådskan-      mo.
10683: 
10684: 
10685: 
10686: Helsingfors den 29 februari 2000
10687: 
10688:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
10689: 
10690: 
10691: 
10692: 
10693:                                                                                                    5
10694:                                                               KK 52/2000 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
10695: 
10696: 
10697: 
10698: 
10699:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 52/2000 vp
10700: 
10701:                                              Kelan korvaustaksoittelun vääristävä vaikutus
10702:                                              laboratoriopalveluiden hinnoitteluun
10703: 
10704: 
10705: 
10706: 
10707: Eduskunnan puhemiehelle
10708: 
10709: Vapaa kilpailu on nykyajan vaatimus. Tämä on          "Taysin Laboratoriokeskuksen toimitusjohta-
10710: veivoittavalla lainsäädännöllä vahvistettu myös       ja Ari Miettinen: Yksityissektori elää Kelan
10711: Euroopan unionissa sisäisesti noudatettavaksi.        tukemalla ylihinnoittelulla
10712: Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita Rooman
10713:                                                       Suomen ensimmäinen terveydenhuollon liikelai-
10714: sopimuksen 2 jakson artiklassa 87 ilmaistu kan-
10715:                                                       tos on joutunut heti alkumetreillä käsirysyyn yk-
10716: ta, joka kieltää valtion varoista myönnetyn tuen
10717:                                                       sityissektorin ja Kelan kanssa.
10718: käyttämisen kilpailua vääristävässä tarkoitukses-
10719:                                                          Taysin Laboratoriokeskuksen toimitusjohta-
10720: sa jotakin yritystä tai tuotannonalaa suosimalla.
10721:                                                       ja, ylilääkäri Ari Miettinen syyttää yksityisten
10722:     Suomalaisessa käytännössä on olemassa räi-        lääkäriasemien laboratorioita ylihinnoittelusta.
10723: keä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan varoilla         -Suurin syyllinen on kuitenkin Kela, jonka
10724: ainakin epäsuorasti tuetaan tietyn tuotannonhaa-      SV-järjestelmä on johtanut ylihinnoitteluun ja
10725: ran tiettyjä osa-alueita. Tällainen tuotannonhaa-     jopa ulkomaisille yrityksille annettavaan tuonti-
10726: ra ovat sairaanhoidon laboratoriopalvelut Sa-         tukeen.
10727: manaikaisesti kun todelliseen kilpailuun lähte-          Kun Taysin Laboratoriokeskus lähti tarjoa-
10728: neet julkisten palvelujen laboratorioyksiköt ovat     maan halpoja ja korkealaatuisia laboratoriopal-
10729: pystyneet painamaan palveluidensa hinnat hy-          veluja myös yksityislääkäreiden ja yksityisen
10730: vinkin alhaalle, pienet yksityiset laboratorioyksi-   työterveyshuollon asiakkaille, lääkärikeskusten
10731: köt ovat muodostuneet todellisiksi kultakaivok-       yhdistys teki puolestaan selvityspyynnön kilpai-
10732: siksi niiden omistajille, jotka usein bulvaanien      luvirastolle.
10733: kautta ovat alan ammattilaisia. Tämän on mah-            Ari Miettinen sanoo, että selvityspyyntö oli
10734: dollistanut Kelan sairausvakuutusjärjestelmä,         odotetusti "kasvoton", koska mukana on henki-
10735: jonka kautta yksityisten laboratorioiden todelli-     löitä, joilla on kunnallisen leipätyön lisäksi kyt-
10736: set hinnat muodostuvat jopa nelinkertaisiksi ver-     kentöjä yrityksiin.
10737: rattuna mainittujen julkisen sektorin laboratorio-       -Kysymys on suurista rahoista.
10738: palvelujen hinnoitteluun. Maksajina ovat yhteis-
10739: kunta ja kansalaiset.                                 SV-taksoilla ylihintaa
10740:    Erinomaisen kuvan asiasta antaa 5.1.2000           Taysin Laboratoriokeskuksen selvityksen mu-
10741: Kauppalehdessä julkaistu alan asiantuntijan           kaan yksityisten laboratorioiden hinnat ovat sai-
10742: haastattelu:                                          raaloiden hintatasoon ja eurooppalaiseen hintata-
10743: 
10744: 
10745: 
10746: 
10747:                                                                                                 Versio 2.0
10748: KK 52/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10749: 
10750: 
10751: soon verrattuna moninkertaiset. Sairaaloiden              -Näin lääkäriasemien asiakkaat voivat saa-
10752: hinnat taas on asetuksilla määrätty kustannuksia       da SV-korvauksen myös kunnallisesta laborato-
10753: vastaaviksi.                                           riosta ostetusta tutkimuksesta.
10754:    - Yksityissektorin hinnoittelua on ohjannut            Ari Miettinen sanoo, että huivaanitoiminnan
10755: SV-taksa, johon nähden lääkärikeskusten ulos-          kannattavuus perustuu yksityisasiakkaalta lasku-
10756: myyntihinnat ovat keskimäärin kaksinkertaiset,         tetun, Kelan korvaaman ulosmyyntihinnan ja ali-
10757: Ari Miettinen arvioi.                                  hankinnan väliseen eroon." (Risto Riihonen)
10758:    Taksoja ei ole tarkistettu alaspäin ainakaan sit-      Kyseistä asiaa on vielä syvällisemmin analy-
10759: ten 1970-luvun, vaikka laboratoriotoiminta on          soitu Helsingin Sanomien talousosaston artikke-
10760: muuttunut käsityöstä teolliseksi toiminnaksi,          lissa 19.1.2000. Asiasta on myös toimittaja Riit-
10761: mikä on laskenut oleellisesti tuotantokustannuk-       ta Angervuo tehnyt reportaasin TV2:n uutislähe-
10762: sia.                                                   tykseen 13.2.2000 kello 18. Kyseiset artikkeli ja
10763:    -Vaikka Suomessa on laboratoriopalveluis-           reportaasi tulee ottaa myös huomioon tätä asiaa
10764: sa huomattava ylikapasiteetti, suurpiirteiset SV-      käsiteltäessä.
10765: korvaukset toimivat myös palvelujen tuontituke-
10766: na, joka houkuttelee tänne ulkomaisia yrittäjiä,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
10767: Ari Miettinen ihmettelee.                              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
10768:                                                        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10769:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10770: Bulvaanitoiminta kannattaa
10771:    Kela sallii myös ristiinsubventoinnin ja bul-             Miten on mahdollista, että Kansaneläke-
10772: vaani toiminnan.                                              laitos virheellisen maksutaksoittelun
10773:    -Kela korvaa vastoin omia ohjeitaan yksi-                 kautta edelleen estää todellisen kilpai-
10774: tyisten lääkäriasemien potilaille osana tutkimus-             lun laboratoriopalvelujen tuottamises-
10775: palvelujen hintaa myös ajanvarauksesta, näyttei-             sa sillä seurauksella, että ilmeisesti
10776: denotosta ja toimistopalveluista aiheutuvia yleis-           useimmiten lääkärinammateissa työs-
10777: kustannuksia, Miettinen sanoo.                               kentelevien todellisessa omistuksessa
10778:                                                              olevat laboratoriot voivat laskuttaa kus-
10779:    Kun kasvava osa yksityisten lääkäriasemien
10780:                                                              tannuksiin ja isoihin julkisiin laborato-
10781: myymistä tutkimuspalveluista ostetaan alihan-
10782:                                                              rioihin verrattuna moninkertaisia hinto-
10783: kintana keskuslaboratorioista, kustannushyöty ei
10784:                                                              ja tavalla, joka selkeästi rikkoo myös
10785: siirry asiakkaalle, vaan korkean ulosmyyntihin-
10786:                                                              Euroopan unionin säännöksiä kilpailun
10787: nan tuoma kate käytetään muiden toimintojen ra-
10788:                                                              vääristämisestä suosimalla näitä alan
10789: hoittamiseen.
10790:                                                              yrityksiä ainakin epäsuoran julkisen
10791:    Yksityisen laboratorion laskuista ja vastauk-             tuen kautta ja
10792: sista ei aina välity tieto varsinaisesta palvelun-
10793: tuottajasta asiakkaalle eikä Kelalle.                        mitä hallitus aikoo asialle tehdä ja mil-
10794:                                                              lä aikataululla?
10795: 
10796: 
10797: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2000
10798: 
10799:     Sulo Aittoniemi /alk
10800: 
10801: 
10802: 
10803: 
10804: 2
10805: Ministerin vastaus                                          KK 52/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
10806: 
10807: 
10808: 
10809: 
10810: Eduskunnan puhemiehelle
10811: 
10812: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sai-
10813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        raanhoitona korvataan muun muassa vakuutetul-
10814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      le lääkärin määräämä sairausvakuutusasetukses-
10815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-     sa tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu
10816: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tutkimus tai annettu hoito. Laissa tarkoitettuna
10817: sen KK 52/2000 vp:                                   laitoksena pidetään yksityisestä terveydenhuol-
10818:                                                      losta annetussa laissa tarkoitettua yksityistä pal-
10819:       Miten on mahdollista, että Kansaneläke-        velujen tuottajaa. Palvelun tuottajalla tarkoite-
10820:       laitos virheellisen maksutaksoittelun          taan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuus-
10821:       kautta edelleen estää todellisen kilpai-       kuntaa, yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka sää-
10822:       lun laboratoriopalvelujen tuottamises-         tiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja
10823:       sa sillä seurauksella, että ilmeisesti         tuottavaa yksikköä.
10824:       useimmiten lääkärinammateissa työs-               Sairausvakuutus korvaa vakuutetuille aiheutu-
10825:       kentelevien todellisessa omistuksessa         neita tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksia.
10826:       olevat laboratoriot voivat laskuttaa kus-     Sairausvakuutuslain mukaan korvauksia suorite-
10827:       tannuksiin ja isoihin julkisiin laborato-     taan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustan-
10828:       rioihin verrattuna moninkertaisia hinto-      nuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kui-
10829:       ja tavalla, joka selkeästi rikkoo myös        tenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle
10830:       Euroopan unionin säännöksiä kilpailun         maksamaan.. Sairausvakuutuslain nojalla vakuu-
10831:       vääristämisestä suosimalla näitä alan         tetulle ei suoriteta korvausta tämän terveyskes-
10832:       yrityksiä ainakin epäsuoran julkisen          kukselle maksamasta määrästä. Kustannuksia ei
10833:       tuen kautta ja                                korvata myöskään, jos terveydenhuollon palve-
10834:                                                     lut on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon
10835:       mitä hallitus aikoo asialle tehdä ja mil-     suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa lais-
10836:       lä aikataululla?                              sa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen sairausvakuu-
10837:                                                     tuksen korvauksia ei suoriteta julkisen tervey-
10838:                                                     denhuollon palveluista.
10839: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
10840:                                                         Sairausvakuutuksesta korvataan tutkimuksen
10841: ti seuraavaa:
10842:                                                     ja hoidon kustannuksia enintään vahvistetun sai-
10843: Yleinen terveydenhuolto on Suomessa edelleen-       rausvakuutustaksan mukaisesta määrästä. Sai-
10844: kin kuntien vastuulla. Sairausvakuutuksen tehtä-    rausvakuutuksen taksat vahvistaa Kansaneläke-
10845: vänä on turvata kansalaisten mahdollisuus saada     laitoksen hallitus sosiaali- ja terveysministeriön
10846: tarvittavia palveluja yksityiseltä terveydenhuol-   antamien perusteiden mukaisesti. Sairausvakuu-
10847: tojärjestelmältä. Sairausvakuutusetuuksiin on oi-   tusasetuksen mukaan laboratoriotutkimusten tak-
10848: keus kaikilla Suomessa asuvilla. Sairausvakuu-      sojen perusteita vahvistettaessa on otettava huo-
10849: tus korvaa osan yksityislääkärin ja muun yksityi-   mioon tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden laatu
10850: sen sairaanhoitopalvelun käytöstä aiheutuneista     sekä niiden vaatima työ ja aiheuttama kustannus.
10851: kustannuksista.                                     Siten näiden taksojen perusteina käytetään muun
10852: 
10853: 
10854:                                                                                                       3
10855: KK 52/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                  Ministerin vastaus
10856: 
10857: 
10858:  muassa henkilökunnan palkkakustannuksia, huo-           Yksityisten ja julkisten laboratoriopalvelui-
10859:  neistokustannuksia ja tarveainekustannuksia.         den tuotantokustannus- ja hintavertailuista on
10860:  Kansaneläkelaitos seuraa myös palveluista perit-     julkaistu vain vähän luotettavaa tietoa. Hintaver-
10861:  täviä hintoja, mutta pääpaino taksoja vahvistet-     tailuja tehtäessä on aina otettava huomioon kaik-
10862:  taessa asetetaan kuitenkin tapahtuneelle kustan-     ki kustannustekijät. Esimerkiksi automatiikan ja
10863:  nuskehitykselle.                                     suurten sarjojen myötä varsinaisen laboratorio-
10864:     Vuonna 1999 tutkimuksen ja hoidon kustan-         analytiikan kustannukset voivat huomattavasti-
10865:  nuksia Kansaneläkelaitos on korvannut sairaus-       kin alentua tutkimuksissa, jotka ovat automati-
10866:  vakuutuslain perusteella yhteensä 340 miljoonal-     soitavissa. Analytiikkakustannusten pienentyes-
10867:  la markalla. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen        sä näytteenottokustannukset saattavat muodos-
10868:  mukaan korvausprosentti on ollut keskimäärin 43      taa pääosan tutkimusten kustannuksista. Tämän
10869: prosenttia perityistä hinnoista, joskin eräissä ta-   mukaan voidaan toisaalta arvioida, että sairaus-
10870:  vallisissa laboratoriotutkimuksissa korvaustaso      vakuutustaksa ja potilaan saama korvaus voivat
10871:  on jäänyt noin 13 prosenttiin, kuten esimerkiksi     määräytyä ilman yhtymäkohtia todellisiin tuo-
10872:  gynekologisissa irtosolututkimuksissa. Tavalli-      tantokustannuksiin. Tämän on väitetty taasen
10873:  simpia korvattavia laboratoriotutkimuksia ovat       johtaneen yksityissektorin tutkimusten ylihin-
10874:  olleet gynekologinen irtosolututkimus, perusve-      noitteluun.
10875:  renkuva ja lasko. Toisin kuin kysymyksessä vii-         Laboratoriosektorilla on arvioitu olevan noin
10876:  tatussa lehtikirjoittelussa kerrotaan, Kansanelä-    50 prosentin ylikapasiteetti, mikä on nähty ole-
10877:  kelaitoksen ilmoituksen mukaan korvaustaso           van palvelujärjestelmän kehittämisen esteenä ja
10878:  saattaa jäädä vieläkin alhaisemmaksi, koska sai-     haittaavan julkisen ja yksityisen sektorin välistä
10879: rausvakuutus ei korvaa erikseen mahdollisesti         yhteistyötä. Yhteistyötä on pyritty kehittämään
10880: perittyjä toimisto-, näytteenotto- tms. maksuja.      vuoden 1999 alusta voimaan tulleilla asiakas-
10881:                                                       maksulainsäädäntöön tehdyillä muutoksilla, joil-
10882:     Yksityisten laboratoriopalveluiden hinnoitte-
10883:                                                       la on mahdollistettu, että yksityissektoriltakin
10884: lu on voimassa olevan kilpailulainsäädännön pe-
10885:                                                       saadulla lähetteellä voi saada terveyskeskukses-
10886: rusteella vapaata, eikä sosiaali- ja terveysminis-
10887:                                                       ta laboratorio- tai kuvantamistutkimuspalveluita
10888: teriöllä ole siten oikeutta määrätä yksityisten la-
10889:                                                       asiakkaalta perittävää asiakasmaksua vastaan.
10890: boratoriopalveluiden hintoja. Tutkimuskustan-
10891:                                                       Kunnalla on kuitenkin oikeus itsenäisesti päät-
10892: nusten sairausvakuutuskorvauksesta huolimatta
10893:                                                       tää, tarjoaako se kyseisiä palveluita vai ei.
10894: potilaan itsensä kustaunettavaksi jää Kansanelä-
10895:                                                          Kysymys laboratoriotaksojen tarkistamisesta
10896: kelaitoksen tilastojen mukaan vielä huomattava
10897:                                                       on ollut esillä sosiaali- ja terveysministeriön
10898: osa. Siten potilaan itsensä maksaman osuuden tu-
10899:                                                       asettamassa sairaanhoitotoimikunnassa. Toimi-
10900: lisi myös osaltaosa vaikuttaa kilpailun kautta la-
10901:                                                       kunta julkaisi mietintönsä vuonna 1993 (Komi-
10902: boratoriopalveluiden hintoihin. Hintakilpailun
10903:                                                       teanmietintö 1993 :29). Mietinnössään toimikun-
10904: myötä laboratoriopalveluiden laadunvalvonnan
10905:                                                       ta totesi, että sairausvakuutuksen korvauslajit
10906: tärkeys myös korostuu.
10907:                                                       tutkimuksen ja hoidon osalta olisi tarkoituksen-
10908:     Sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti on      mukaista säilyttää nykyisellään. Ne tulisi kuiten-
10909: vahvistettu korvaustaksat, joiden perusteella jul-    kin tarkistaa ja rajata sisällöllisesti mietinnössä
10910: kisin varoin korvataan vakuutetulle aiheutuneita      vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Suurin
10911: yksityisten laboratoriopalveluiden kustannuksia.      rakenteellinen ja sisällöllinen muutos tulisi kos-
10912: Näitä taksoja vahvistettaessa otetaan huomioon        kemaan laboratoriotutkimuksia. Näiden kohdal-
10913: sairausvakuutuskorvausjärjestelmän        periaate,   la otettaisiin huomioon erityisesti automaation
10914: jonka mukaan julkisin varoin korvataan vain tar-      tuomat mahdollisuudet kliiniskemiallisten ana-
10915: peellisista tutkimuksista aiheutuneita välttämät-     lyysien tutkimisessa. Korvauksen perusteena ei
10916: tömiä kustannuksia. Korvaustaksojen tasotarkis-       enää olisi nimikekohtainen taksa, vaan analyysi
10917: tus on tehty viimeksi vuonna 1989.                    kokonaisuudessaan tai mahdollisesti kahteen
10918: 
10919: 
10920: 4
10921: Ministerin vastaus                                           KK 52/2000 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
10922: 
10923: 
10924: osaan porrastettuna. Laboratoriotutkimusten tak-         Parhaillaan Suomen Kuntaliiton laboratorioni-
10925: san nimikkeistä tulisi huomattavasti supistu-         mikkeistätyöryhmä on uudistamassa laboratorio-
10926: maan nykyisestä. Toimikunnan mietinnöstä saa-         tutkimusten nimikkeistöä. Alustavien tietojen
10927: dut lausunnot eivät kuitenkaan puoltaneet toimi-      mukaan tavoitteena olisi saattaa tämä uudistus
10928: kunnan ehdotusten jatkovalmistelua sellaise-          voimaan aikaisintaan vuoden 2002 alusta. Tar-
10929: naan.                                                 koituksenmukaista olisi, että sairausvakuutuk-
10930:    Kansaneläkelaitoksen        sairausvakuutuksen     sessa käytettäisiin vastaavia nimikkeitä kuin jul-
10931: korvaustaksa vastaa laboratorioiden keskimää-         kisella sektorilla.
10932: räistä taksatasoa. Tämä takaa sen, että kansalai-        Kansaneläkelaitos seuraa jatkuvasti tutkimuk-
10933: sia kohdellaan asuinpaikasta riippumatta tasaver-     sen ja hoidon palvelutuotannossa ja palveluista
10934: taisesti. Tästä lähtökohdasta arvioituna sairaus-     aiheutuvissa kustannuksissa tapahtuvaa kehitys-
10935: vakuutuksen laboratoriotaksan purkaminen labo-        tä sekä arvioi mahdollisista taksanmuutoksista
10936: ratoriokohtaisiin erillistaksoihin ei liene tarkoi-   vakuutettujen sairausvakuutuslain mukaisiin
10937: tuksenmukaista. Valtion taloudelle asetetut ta-       korvauksiin aiheutuvia muutoksia. Kansaneläke-
10938: voitteet yhdessäjulkisen terveydenhuollon rahoi-      laitos tarkistaa aina määräajoin sairausvakuutuk-
10939: tustilanteen sekä sairausvakuutuksen rahoituk-        sen eri taksojen ajanmukaisuutta. Kansaneläke-
10940: sen ongelmallisuuden kanssa vaativat entistä tar-     laitos on ryhtynyt jo alustavasti suunnittelemaan
10941: kempaa selvitystyötä myös taksauudistuksen to-        laboratoriotaksan mahdollista uudistamistamista
10942: teuttamiseksi. Jotta terveydenhuollon kustannuk-      ottaen huomioon vakuutettujen yhdenvertaisen
10943: set saadaan hallintaan, on ensin selvitettävä, mitä   kohtelun ja automatiikassa tapahtuneen kehityk-
10944: tarpeettomia päällekkäisyyksiä on purettava ja        sen vaikutukset laboratoriotaksan perusteisiin
10945: kuinka käytettävissä olevia voimavaroja voidaan       sekä vireillä olevan mainitun nimikkeistöuudis-
10946: kohdentaa nykyistä tehokkaammin. Kansanelä-           tuksen.
10947: kelaitoksen tilastojen perusteella laboratoriotut-       Näiden selvitysten valmistuttua sosiaali- ja
10948: kimusten korvausmäärässä ei ole viime vuosina         terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
10949: tapahtunut kasvua.                                    siin sairausvakuutuksen taksan perusteiden tar-
10950:                                                       kistamiseksi.
10951: 
10952: 
10953: 
10954: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
10955: 
10956:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10957: 
10958: 
10959: 
10960: 
10961:                                                                                                       5
10962: KK 52/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                    Ministems svar
10963: 
10964: 
10965: 
10966: 
10967: Tili riksdagens talman
10968: 
10969: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Med stöd av 5 § sjukförsäkringslagen ersätts
10970: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      en försäkrad såsom sjukvård bl.a. av läkare före-
10971: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     skriven undersökning eller behandling i anstalter
10972: Aittaniemi /alk undertecknade skriftliga spörs-      som närmare anges i sjukförsäkringsförordning-
10973: mål SS 52/2000 rd:                                   en. Med sådana anstalter som anges i lagen avses
10974:                                                      privata serviceproducenter enligt lagen om pri-
10975:       Hur är det möjligt att Folkpensionsan-         vat hälso- och sjukvård. Med serviceproducent
10976:       stalten genom att på ett felaktigt sätt        avses en enskild eller ett bolag, ett andelslag, en
10977:       fastställa avgifter fortfarande hindrar        förening eller någon annan sammanslutning eller
10978:        att en verklig konkurrens uppstår inom        stiftelse som har en enhet som tillhandahåller
10979:       produktionen av laboratorietjänster,           hälso- och sjukvårdstjänster.
10980:        vilket leder tili att laboratorier som tvd-      Sjukförsäkringen ersätter de försäkrade för
10981:        ligen oftast i verkligheten ägs av pe;so-     nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt sjuk-
10982:        ner som arbetar inom läkaryrken kan           försäkringslagen betalas ersättning till den del,
10983:        debitera priser som är mångfaldigajäm-        vartill kostnadema för vården skulle ha uppgått
10984:       fört med kostnaderna och priserna på           för den försäkrade med undvikande av onödiga
10985:       tjänster som stora offentliga laboratori-      kostnader, men utan äventyrande av den försäk-
10986:       er producerar, på ett sätt som tydligt         rades hälsa. Med stöd av sjukförsäkringslagen er-
10987:       strider mot Europeiska unionens be-            sätts den försäkrade inte för den summa denna
10988:       stämmelser om snedvridning av konkur-          betalat till hälsovårdscentralen. Ersättning beta-
10989:        rensen genom att dessaföretagfavorise-        las inte heller för kostnader för sjukvård om häl-
10990:       ras inom branschen, åtminstone genom           sovårdsservicen har ordnats så som avses i lagen
10991:       ett indirek1 offentligt stöd, och              om planering av och statsandel för social- och
10992:                                                      hälsovården. Följaktligen betalas ersättning ur
10993:        hur ämnar regeringen åtgärda saken            sjukförsäkringen inte för offentliga hälso- och
10994:        och med viiken tidtabell?                     sjukvårdstjänster.
10995:                                                         Ur sjukförsäkringen ersätts kostnadema för
10996: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      undersökning och behandling högst till ett be-
10997: föra följande:                                       lopp enligt den fastställda sjukförsäkringstaxan.
10998: Kommunema ansvarar fortfarande för den all-          Sjukförsäkringstaxoma fastställs av Folkpen-
10999: männa hälso- och sjukvården i Finland. Sjukför-      sionsanstaltens styrelse på de grunder som so-
11000: säkringen skall trygga medborgamas tillgång till     cial- och hälsovårdsministeriet anger. Enligt
11001: tjänster som de behöver av det privata hälso- och    sjukförsäkringsförordningen skall vid faststäl-
11002: sjukvårdssystemet. Var och en som är bosatt i        landet av grundema för taxoma för laboratorie-
11003: Finland har rätt till sjukförsäkringsförmåner.       undersökningar avseende fåstas vid undersök-
11004: Sjukförsäkringen ersätter en del av kostnadema       ningens eller vårdåtgärdens art samt det arbete
11005: när privatläkare och annan privat sjukvårdsservi-    den kräver och de kostnader den föranleder. Så-
11006: ce anlitas.                                          lunda används som grund för dessa taxor bl.a. lö-
11007: 
11008: 
11009: 6
11010: Ministerns svar                                                KK 52/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
11011: 
11012: 
11013: nekostnaderna för personalen, kostnaderna för           fentliga medel. En nivåjustering av ersättnings-
11014: lokaler och materialkostnader. Folkpensionsan-         taxoma har senast genomförts 1989.
11015: stalten följer också de avgifter som uppbärs för           Endast en liten mängd tillförlitlig information
11016: servicen, men det viktigaste kriteriet vid faststäl-   har publicerats om produktionskostnads- och
11017: landet av taxor är dock kostnadsutvecklingen.          prisjämförelser beträffande privata och offentli-
11018:    År 1999 har Folkpensionsanstalten på basis av       ga laboratorietjänster. Vid prisjämförelser skall
11019: sjukförsäkringslagen ersatt kostnader för under-       alltid alla kostnadsfaktorer beaktas. 1 och med
11020: sökning och behandling tili ett belopp av sam-         t.ex. automatiken och stora serier kan kostnader-
11021: manlagt 340 milj. mk. Enligt uppgift från Folk-        na för den egentliga laboratorieanalytiken sjunka
11022: pensionsanstalten var den genomsnittliga ersätt-       t.o.m. betydligt när det gäller undersökningar
11023: ningsprocentsiffran 43 % av de priser som upp-         som kan automatiseras. 1 och med att analytik-
11024: burits, även om ersättningsnivån för vissa vanli-      kostnadema minskar kan kostnadema för prov-
11025: ga laboratorieundersökningar blev endast ca            tagning utgöra största delen av undersöknings-
11026: 13 %, som t.ex. i fråga om gynekologiska cytolo-       kostnadema. Enligt detta kan det å andra sidan
11027: giska undersökningar. De vanligaste laboratorie-       förmodas att sjukförsäkringstaxan och den ersätt-
11028: undersökningar för vilka ersättning utgått harva-      ning som betalas tili patienten kan bestämmas
11029: rit gynekologisk cytologisk undersökning,              utan att de har något samband med de verkliga
11030: grundblodbild och sänka. 1 motsats tili vad som        produktionskostnaderna. Detta i sin tur påstås ha
11031: sägs i den tidningsartikel spörsmålsställaren hän-     lett till att undersökningama på den privata sek-
11032: visar till kan ersättningsnivån enligt uppgift från    torn har överprissatts.
11033: Folkpensionsanstalten bli ännu lägre, eftersom             Det har beräknats att det inom laboratoriesek-
11034: sjukförsäkringen inte ersätter expeditionsavgif-       torn finns en överkapacitet på ca 50 %, vilket har
11035: ter, provtagningsavgifter eller andra dylika av-       ansetts utgöra ett hinder för en utveckling av ser-
11036: gifter som eventuellt uppburits skilt.                 vicesystemet samtidigt som det har inverkat
11037:                                                        menligt på samarbetet mellan den offentliga och
11038:    Enligt gällande konkurrenslagstiftning är pris-
11039:                                                        privata sektom. Man har strävat tili att utveckla
11040: sättningen av privata laboratorietjänster fri och
11041:                                                        samarbetet genom ändringar i klientavgiftslag-
11042: sålunda har social- och hälsovårdsministeriet inte
11043:                                                        stiftningen som trädde i kraft vid ingången av
11044: rätt att bestämma priserna på privata laboratorie-
11045:                                                        1999 och som gör det möjligt att en person med
11046: tjänster. Trots den ur sjukförsäkringen betalda er-
11047:                                                        en remiss även från den privata sektorn kan få
11048: sättningen för undersökningskostnaderna får pa-
11049:                                                        service i form av laboratorieundersökningar och
11050: tienten, enligt folkpensionsanstaltens statistik,
11051:                                                        bildering på en hälsovårdscentral mot en klient-
11052: fortfarande själv stå för en betydande del av kost-
11053:                                                        avgift. Kommunen har dock rätt att självständigt
11054: nadema. Då borde på grund av konkurrensen den
11055:                                                        besluta om den ger ifrågavarande service eller in-
11056: andel som patienten själv betalar för sin del på-
11057:                                                        te.
11058: verka prisema på laboratorietj änstema. 1 och
11059:                                                            Frågan om en justering av laboratorietaxorna
11060: med priskonkurrensen accentueras även vikten
11061:                                                        har behandlats av den av social- och hälsovårds-
11062: av kvalitetskontroll i fråga om laboratorietjäns-
11063:                                                        ministeriet tillsatta sjukvårdsförsäkringskom-
11064: ter.
11065:                                                        missionen. Kommissionen offentliggjorde sitt
11066:    De ersättningstaxor med stöd av vilka de för-       betänkande 1993 (Komm.bet. 1993:29). 1 betän-
11067: säkrade av offentliga medel ersätts för kostnader-     kandet ansåg kommissionen att det vore ända-
11068: na för privata laboratorietjänster har fastställts     målsenligt att bibehålla sjukförsäkringens ersätt-
11069: enligt bestämmelsema i sjukförsäkringslagen.           ningsslag i deras nuvarande form i fråga om un-
11070: Vid fastställandet av dessa taxor beaktas den          dersökning och behandling. Dessa ersättnings-
11071: sjukförsäkringsersättningsprincip enligt viiken        slag borde dock i innehållshänseende ses över
11072: endast sådana nödvändiga kostnader som föran-          och begränsas enligt principema i betänkandet.
11073: leds av behövliga undersökningar ersätts av of-        Den största strukturella och innehållsmässiga
11074: 
11075: 
11076:                                                                                                         7
11077: KK 52/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk                                                     Ministerns svar
11078: 
11079: 
11080: förändringen skulle gälla laboratorieundersök-        staltens statistik har ersättningsbeloppen för la-
11081: ningarna. Avsikten är att i fråga om dem beakta i     boratorieundersökningar inte ökat under de se-
11082: synnerhet de möjligheter som automationen             naste åren.
11083: medför i samband med undersökning av klinisk-             En arbetsgrupp som Finlands Kommunför-
11084: kemiska analyser. Grunden för ersättningen skul-      bund har tillsatt håller som bäst på att reformera
11085: le inte längre utgöras av en taxa för vissa åtgärd-   laboratorieundersökningarnas nomenklatur. En-
11086: skategorier utan av analysen i dess helhet eller      ligt preliminära uppgifter är målet att denna re-
11087: eventuellt uppspjälkt i två delar. Antalet katego-    form skall träda i kraft tidigast vid ingången av
11088: rier i laboratorieundersökningstaxorna skulle         2002. Det vore mest ändamålsenligt att man inom
11089: minska betydligt. Utlåtandena om kommissio-           sjukförsäkringen skulle använda motsvarande
11090: nens betänkande stödde dock inte en fortsatt be-      nomenklatur som inom den offentliga sektorn.
11091: redning av kommissionens förslag som sådana.
11092:                                                           Folkpensionsanstalten följer hela tiden ut-
11093:    Folkpensionsanstaltens ersättningstaxa inom
11094:                                                       vecklingen hos undersökningarna och service-
11095: sjukförsäkringen motsvarar laboratoriernas ge-
11096:                                                       produktionen inom vården och hos kostnaderna
11097: nomsnittliga taxanivå. Detta garanterar att med-
11098:                                                       för tjänster samt uppskattar de förändringar som
11099: borgarna behandlas jämlikt oberoende av bo-
11100:                                                       eventuella ändringar i taxorna förorsakar när det
11101: ningsort. Uppskattat från den utgångspunkten är
11102:                                                       gäller ersättningar enligt sjukförsäkringslagen
11103: det knappast ändamålsenligt att spjälka upp labo-
11104:                                                       till försäkrade. Folkpensionsanstalten kontrolle-
11105: ratorietaxan i skilda taxor för olika laboratorier.
11106:                                                       rar med jämna mellanrum att sjukförsäkringens
11107: De mål som uppställts för statsekonomin kräver,
11108:                                                       taxor är tidsenliga. Folkpensionsanstalten har re-
11109: då man dessutom beaktar finansieringsläget inom
11110:                                                       dan preliminärt börjat planera en eventuell re-
11111: den offentliga hälso- och sjukvården samt pro-
11112:                                                       form av laboratorietaxan med beaktande av hur
11113: blemen i samband med finansieringen av sjukför-
11114:                                                       en jämlik behandling av de försäkrade och ut-
11115: säkringen, noggrannare utredningar än någonsin
11116:                                                       vecklingen inom automatiken inverkar på grun-
11117: om reformen av taxorna skall kunna genomföras.
11118:                                                       derna för laboratorietaxan samt av den reform av
11119: För att kostnaderna inom hälso- och sjukvården
11120:                                                       nomenklaturen som redan satts i gång.
11121: skall fås under kontroll måste det först klarläg-
11122: gas vilka onödiga överlappningar som skall eli-           När dessa utredningar är slutförda vidtar soci-
11123: mineras och på vilket sätt de tili buds stående re-   al- och hälsovårdsministeriet nödvändiga åtgär-
11124: surserna kan omfördelas på ett effektivare sätt än    der för att se över grunderna för sjukförsäkrings-
11125: vad som nu är fallet. På basis av Folkpensionsan-     taxan.
11126: 
11127: 
11128: 
11129: Helsingfors den 3 mars 2000
11130: 
11131:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11132: 
11133: 
11134: 
11135: 
11136: 8
11137:                                                                    KK 53/2000 vp - Arto Seppälä /sd
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 53/2000 vp
11143: 
11144:                                                Taukopaikkojen kaavoitus raskaalle liiken-
11145:                                                teelle
11146: 
11147: 
11148: 
11149: 
11150: Eduskunnan puhemiehelle
11151: 
11152: Ammatikseen autoa kuljettavien riittävän levon          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11153: saannin eräs ongelma on se, että meillä ei ole riit-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11154: tävästi varustettuja ja raskaalle liikenteelle sovel-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11155: tuvia taukopaikkoja. Tämän ammattiryhmän                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11156: huonot lepoajat ovat nousseet huolenaiheeksi nii-
11157: den aiheuttaman onnettomuusriskin myötä. Vas-                 Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että
11158: tuu on suureksi osaksi kuljetusalan työnantajilla.            Suomeen saataisiin autonkuljettajille
11159: Onnettomuusriski maanteillä on kuitenkin yhtei-               tarpeellinen taukopaikkaverkosto ja
11160: nen asia, joten hyvien taukopaikkojen lisäämi-
11161: nen olisi vähintä, mitä yhteiskunta voisi auton-              missä aikataulussa liikenneministeriön
11162: kuljettajien suuntaan tehdä. Muualla Euroopassa               hallinnonalalla tehtävä selvitys valmis-
11163: asiat taukopaikkojen suhteen ovat kunnossa.                   tuu ja
11164:    Viime syksynä tekemäni kirjallisen kysymyk-                millaisia tekoja tämän selvityksen seu-
11165: sen (KK 708/1999 vp) vastauksessa kerrottiin,                 rauksena on luvassa?
11166: että liikenneministeriön hallinnonalalla selvite-
11167: tään parhaillaan mahdollisuuksia lisätä tauko-
11168: paikkojen määrää esimerkiksi kaavoituksella.
11169: 
11170: 
11171: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
11172: 
11173:     Arto Seppälä /sd
11174: 
11175: 
11176: 
11177: 
11178:                                                                                                  Versio 2.0
11179: KK 53/2000 vp - Arto Seppälä /sd                                                     Ministerin vastaus
11180: 
11181: 
11182: 
11183: 
11184: Eduskunnan puhemiehelle
11185: 
11186: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        laitoksen hoitamien yleisten teiden varsilla. Tie-
11187: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         laitos taas ei voi rakentaa tällaisia paikkoja
11188: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muualle kuin yleisten teiden varsille. Kaikille
11189: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep-        yleisten teiden levähdys- ja pysäköimisalueille
11190: pälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sopii pysähtymään kaikella Suomen teillä liikku-
11191: KK 53/2000 vp:                                        valla kuljetuskalustolla. Taukopaikoiksi sopivia
11192:                                                       paikkoja on valtakunnallisilla pääteillä enintään
11193:        Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että      puolen tunnin ajomatkan välein. Näillä taukopai-
11194:        Suomeen saataisiin autonkuljettajille          koilla ei kuitenkaan useinkaan ole kuljettajien
11195:        tarpeellinen taukopaikkaverkosto ja            tarvitsemia palveluita, kuten esimerkiksi suih-
11196:                                                       kua ja lepotilaa. Taajamissa ja niiden ympärillä
11197:        missä aikataulussa liikenneministeriön         on yleensä isoja huoltoasemia ym. vastaavia pal-
11198:        hallinnonalalla tehtävä selvitys valmis-       veluja.
11199:        tuu ja                                            Asian tärkeyden vuoksi liikenneministeriö on
11200:                                                       pyytänyt Tielaitosta selvittämään, voidaanko esi-
11201:        millaisia tekoja tämän selvityksen seu-        merkiksi teiden kaavoituksen yhteydessä parem-
11202:        rauksena on luvassa?                           min huolehtia siitä, että teiden varsille saadaan
11203: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         raskaalle liikenteelle pysäköintialueita ja niille
11204: ti seuraavaa:                                         raskaan liikenteen kuljettajien tarvitsemia palve-
11205:                                                       luja. Tielaitoksessa onkin valmistumassa uusi
11206: Säädettyjen lepoaikojen noudattaminen on tär-         toimintalinja tienkäyttäjien virkistäytymiseen
11207: keää liikenteen turvallisuuden vuoksi. Vastuu         tarkoitetuista alueista. Yksi toimintalinjan uusis-
11208: noudattamisesta on selkeä: kuljetusyrityksen teh-     ta periaatteista on juuri raskaan liikenteen lepo-
11209: tävänä on huolehtia, että kaikkia liikenteen sää-     ja pysäköintiturvallisuuden takaaminen tietyn ta-
11210: döksiä, myös ajo- ja lepoaikasäädöksiä kyetään        son levähdysalueilla. Yleisperiaatteena yleisten
11211: noudattamaan kaikissa olosuhteissa.                   teiden palvelupisteiden kehittämisessä on, että
11212:    Yhtenä ongelmana lepopaikkojen järjestämi-         Tielaitos rakentaa tarvittavat alueet ja perusva-
11213: sessä on se, että raskaalle liikenteelle soveltuvia   rustuksen. Mahdolliset kaupalliset palvelut
11214: lepopaikkoja on varsin vähän muualla kuin Tie-        alueelle järjestää yksityinen yrittäjä.
11215: 
11216: 
11217: 
11218: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
11219: 
11220:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
11221: 
11222: 
11223: 
11224: 
11225: 2
11226: Ministerns svar                                                    KK 53/2000 vp - Arto Seppälä /sd
11227: 
11228: 
11229: 
11230: 
11231: Tili riksdagens talman
11232: 
11233: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         ket kan å andra sidan inte bygga sådana platser
11234: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         någon annanstans än vid de allmänna vägarna. På
11235: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto        alla de rast- och parkeringsplatser som finns in-
11236: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       tili allmänna vägar går det att stanna med all
11237: 53/2000 rd:                                            transportmateriel som rör sig på Finlands vägar.
11238:                                                         Ställen som lämpar sig som rastplatser finns med
11239:        Vad ämnar regeringen göra för att Fin-          högst en halv körtimmes mellanrum på de riks-
11240:        land skall få ett rastplatsnät, som är          omfattande huvudvägarna. På dessa rastplatser
11241:        nödvändigt för chaufförerna, och                finns det ändå ofta inte sådan service som chauf-
11242:                                                        förema behöver, t.ex. duschar och vilorum. 1 tät-
11243:        inom viiken tidtabell kommer den utred-         ortema och i områdena kring dem finns i allmän-
11244:        ning som skall göras inom trafikministe-        het stora servicestationer och annan motsvaran-
11245:        riets förvaltningsområde att bli klar,          de service.
11246:        och                                                 Eftersom saken är viktig har trafikministeriet
11247:                                                        bett Vägverket utreda om man t.ex. i samband
11248:        hurdana åtgärder utlovas som resultat           med planläggningen av vägarna bättre kan se tili
11249:        av denna utredning?                             att det intill vägarna kan ordnas parkeringsplat-
11250: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ser för den tunga trafiken och tili dem sådan ser-
11251: föra följande:                                         vice som den tunga trafikens chaufförer är i be-
11252:                                                        hov av. Vid Vägverket fårdigställs som bäst en
11253: Med tanke på trafiksäkerheten är det viktigt att de    ny verksamhetslinje om områden som är avsedda
11254: stadgade vilotiderna iakttas. Ansvaret för att de      för trafikanternas rekreation. En av de nya prin-
11255: iakttas är tydligt: det är transportföretagens upp-    cipema med verksamhetslinjen är just att garan-
11256: gift att se tili att alla trafikbestämmelser, också    tera vilo- och parkeringssäkerheten inom den
11257: de som gäller kör- och rasttider, skall kunna iakt-    tunga trafiken genom rastplatser som är av en
11258: tas under alla förhållanden.                           viss klass. En allmän princip när det gäller att ut-
11259:    Ett problem när det gäller att ordna vilotider är   veckla serviceställen vid de allmänna vägarna är
11260: att det finns tämligen få rastplatser som lämpar       att Vägverket bygger de platser och den basut-
11261: sig för den tunga trafiken längs andra vägar än de     rustning som behövs. Eventuella affårstjänster på
11262: allmänna vägar som Vägverket sköter. Vägver-           området tillhandahålls av privatföretagare.
11263: 
11264: 
11265: 
11266: Helsingfors den l mars 2000
11267: 
11268:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
11269: 
11270: 
11271: 
11272: 
11273:                                                                                                         3
11274:                                                               KK 54/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
11275: 
11276: 
11277: 
11278: 
11279:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 54/2000 vp
11280: 
11281:                                             Sosiaali- ja terveydenhuollon makropilotti-
11282:                                             hankkeen loppurahoituksen turvaaminen
11283: 
11284: 
11285: 
11286: 
11287: Eduskunnan puhemiehelle
11288: 
11289: Makropilottihanke on kansallinen kärkihanke,            Hankkeen päärahoittaja on sosiaali- ja ter-
11290: jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon       veysministeriö (n. 20 Mmk), mutta lähes yhtä
11291: palveluja. Palveluja kehitetään nykyistä enem-       suuren rahoitusosuuden hankkeeseen sijoittavat
11292: män asiakaslähtöisiksi, verkottuneiksi palvelu-      siihen osallistuvat Satakunnan kunnat.
11293: kokonaisuuksiksi. Hanke toteuttaa kansallisesti         Makropilotin tavoitteiden toteuttaminen edel-
11294: hyväksyttyjä kehittämisstrategioita mm. hyvin-       lyttää noin 60 Mmk:n panostusta. Hankkeeseen
11295: voinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen osalta.        on tähän mennessä osoitettu rahoitusta noin
11296: Hankkeen avulla luodaan sosiaali- ja terveyden-      40 Mmk. Projektin loppuunsaattaminen edellyt-
11297: huoltoon uusia, asiakaslähtöisiä toimintamal-        tää siten vielä noin 20 Mmk:n rahoitusta.
11298: leja, tehostetaan toimintaa ja luodaan yrityksille      Makropilotti on kansallinen kärkihanke, jon-
11299: mahdollisuuksia kehittää tuotteistaan ja palve-      ka loppurahoitus tulisi turvata ns. tulevaisuuspa-
11300: luistaan vientikelpoisia tuotteita. Satakunnalle     ketin kautta, jossa rahoitusta ohjataan tutkimuk-
11301: hanke merkitsee ainutkertaista mahdollisuutta        seenja kehittämishankkeisiin. Kehittämistoimin-
11302: kehittää alueen jo olemassa olevaa yritystoimin-     nan myötä Satakuntaan voidaan luoda uusia työ-
11303: taa ja saada alueelle uusia innovatiivisia infor-    paikkoja ja uutta hyvinvointia.
11304: maatioteknologiayrityksiä.
11305:    Hanke on kaksivuotinen. Se alkoi vuoden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11306:  1998 joulukuussa ja päättyy kuluvan vuoden lo-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11307: pussa. Hankkeen kehittämien uusien toiminta-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11308: mallien mahdollistava kokeilulainsäädäntö on tu-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11309: lossa eduskunnan käsittelyyn keväällä.
11310:    Kulumassa olevan vuoden aikana toteutetaan              Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
11311: kokeilujen tekninen perusta ja kokeillaan sen              ta kansallisen makropilottihankkeen
11312: mahdollistamia uusia toimintamalleja. Sen ohel-            loppuunsaattamiseksi tarvittavat varat,
11313: la luodaan suunnitelmat toimintaprosessien jat-            noin 17 Mmk, turvataan vuodelle 2000?
11314: kokehittämiselle varsinaisen pilottivaiheen päät-
11315:  tymisen jälkeen.
11316: 
11317: 
11318: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
11319: 
11320:     Pirkko Peltomo /sd
11321: 
11322: 
11323:                                                                                               Versio 2.0
11324: KK 54/2000 vp -      Pirkko Peltomo /sd                                                Ministerin vastaus
11325: 
11326: 
11327: 
11328: 
11329: Eduskunnan puhemiehelle
11330: 
11331: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            lotteihin liittyvä sellainen tutkimustyö, jonka tu-
11332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          lokset ovat kaupallisesti laajasti hyödynnettävis-
11333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sä, voi kuulua Tekesin soveltavan tutkimuksen
11334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Pel-       rahoituksen piiriin.
11335: tomon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Väestörekisterikeskus (VRK) tarjoaa pilotille
11336: KK 54/2000 vp:                                         mm. henkilön sähköisen tunnistuksen ja allekir-
11337:                                                       joituksen.
11338:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-          Kela varautuu järjestämään pilotissa käytettä-
11339:        ta kansallisen makropilottihankkeen            vien korttien jakelun ja huolehtimaan yhdessä
11340:        loppuunsaattamiseksi tarvittavat varat,        VRK:n kanssa piiotin tarvitsemista varrnenne-
11341:        noin 17 Mmk, turvataan vuodelle 2000?          viranomaispalveluista.
11342:                                                           Suomen Kuntaliitto osana kunnallisen sosiaa-
11343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         li- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittä-
11344: ti seuraavaa:                                         mistä osallistuu piiotin kansallisen tason projek-
11345: Keväällä 1998 julistettiin avoin kutsu kuntien ja     tihallintoon ja tukee asiantuntemuksensa puit-
11346: kuntayhtymien sekä yritysryppäiden yhteenliit-        teissa kaikin tavoin piiotin toteuttamista.
11347: tymille niin sanotun Makropilotin toteuttamisek-          Stakes osallistuu piiotin kansallisen tason pro-
11348: si. Kutsun avulla haluttiin löytää hankkeita, jois-   jektihallintoon ja tukee asiantuntemuksensa puit-
11349: sa tavoitteena ollutta sosiaali- ja terveydenhuol-    teissa piiotin sisällöllistä, toiminnallista ja tieto-
11350: lon saumatonta palveluketjua ja siihen liittyvää      teknistä toteuttamista. Stakes valmistautuu myös
11351: sosiaalivakuutusta tukevaa tietoteknologiaa voi-      suunnittelemaan makropilottihankkeen arvioin-
11352: taisiin kokeilla alueellisesti.                       tia.
11353:     Makropilottihankkeen avoimessa kutsussa               Käynnistetty prosessi johti syksyllä 1998 so-
11354: Iueteitiin mm. seuraavat pilottia tukevat valta-      siaali- ja terveysministeriön ja Satakunnan Mak-
11355: kunnalliset organisaatiot ja vastuut:                 ropilotti ry:n välille solmittuun sopimukseen
11356:     Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu hank-   ajalle 1.11.1998-31.12.2000. Sopimuksen mu-
11357: keen toteuttamiseen tarjoamalla kansallisen ta-       kaan Satakunnan Makropilottiyhdistyksen tehtä-
11358: son projektihallinnon sekä tukemalla kokeilua         vänä on toteuttaa hanke, ja vastaavasti sosiaali-
11359: käytettävissä olevien tutkimus- ja kehittämis-        ja terveysministeriö sitoutui rahoittamaan han-
11360: määrärahojen puitteissa.                              ketta 19 350 000 mk:lla, jotka maksetaan kol-
11361:    Valtiovarainministeriö tarjoaa kokeiluun           messa erässä. Kolmas maksuerä (5 Mmk) lan-
11362: asiantuntijayhteistyötä henkilön sähköisen tun-       keaa maksettavaksi viimeistään 30.6.2000.
11363: nistuksen määrittelyiden soveltamisessa.                  Makropilotti -hankkeen        rahoitussuunnitel-
11364:    Tekes (KTM) kannustaa toimijoita siihen, että      mien toteuttamisessa ongelmana on ennen kaik-
11365: pilotteja varten kehitettävää teknologiaa tuotteis-   kea ollut vaikeus löytää yrityksiä, joilla olisi ha-
11366: tetaan laajaa kaupallista hyödyntämistä varten.       lua olla mukana hankkeen toteuttamisessa panos-
11367: Tällöin mukana olevat yritykset voivat saada ke-      tamalla omia resurssejaan piiotin vaatimaan tuo-
11368: hityskuluihinsa Tekes-rahoituksen. Samoin pi-         tekehitykseen ja ohjelmointityöhön. Alkuperäi-
11369: 
11370: 
11371: 2
11372: Ministerin vastaus                                           KK 54/2000 vp -     Pirkko Peltomo /sd
11373: 
11374: 
11375: sessä rahoitussuunnitelmassa yrityksille oli va-    Makropilotti-hankkeen mahdollisesti tarvitse-
11376: rattu merkittävä rahoitusosuus. Tätä rahoitus-      masta jatkoajasta ja lisärahoitustarpeesta. Tällai-
11377: osuutta ei voida - eikä ole tarkoituksenmukais-     nen arvio on välttämätön perusedellytys asian
11378: ta - korvata muulla rahoituksella.                  yksityiskohtaisemmalle käsittelylle.
11379:    Makropilotin rahoituksen turvaamiseen hae-          Lopuksi on todettava, että sosiaali- ja terveys-
11380: taan ensisijaisesti ratkaisua Satakunnassa. So-     ministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön
11381: siaali- ja terveysministeriö pyrkii tukemaan        välillä on käyty keskusteluja ministeriöiden väli-
11382: Makropilotin onnistunutta loppuunsaattamista        sestä yhteistyöstä modernin teknologian sovelta-
11383: pitämällä kiinni omista sitoumuksistaan, mutta      misessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon tavalla,
11384: myös tarvittaessa pyrkimälläjärjestämään muuta      joka samalla antaisi yrityksille mahdollisuuden
11385: tukea.                                              tuotekehitykseen ja kasvuun. Tiivistyvän yhteis-
11386:     Sosiaali- ja terveysministeriöllä on- yritys-   työn tavoitteena on lisäpanostuksen saaminen
11387: rahoituksen selvittyä- tarkoitus pyytää Makro-      niin sanottuun hyvinvointiklusteriin, mikä sa-
11388: pilottiyhdistystä laatimaan tarkennettu arvio       malla myös tukisi Makropilotin toteutumista.
11389: 
11390: 
11391: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
11392: 
11393:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
11394: 
11395: 
11396: 
11397: 
11398:                                                                                                      3
11399: KK 54/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd                                                        Ministerns svar
11400: 
11401: 
11402: 
11403: 
11404: Tili riksdagens talman
11405: 
11406: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       med i försöket kan då få bidrag från Teknologis-
11407: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       ka utvecklingscentralen för sina utvecklingskost-
11408: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pirk-     nader. Likaså kan sådan forskning i anslutning
11409: ko Peltomo /sd undertecknade skriftliga spörs-        till piloterna, vars resultat i stor utsträckning går
11410: mål SS 54/2000 rd:                                    att utnyttjas kommersiellt, omfattas av Teknolo-
11411:                                                       giska utvecklingscentralens finansiering av till-
11412:         Vilka åtgärder tänker regeringen vidta        lämpad forskning.
11413:        för att de medel som behövs för att slut-          Befolkningsregistercentralen erbjuder piloter-
11414:        föra det nationella makropilotprojektet,       na bland annat elektronisk personidentifiering
11415:        cirka 17 mmk, tryggas för år 2000?             och underskrift.
11416:                                                           Folkpensionsanstalten har hand om distribu-
11417: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tionen av de kort som används i projektet och
11418: föra följande:                                        sköter tillsammans med befolkningsregistercen-
11419: Våren 1998 utfårdades en öppen inbjudan till          tralen de certifieringsmyndighetstjänster som pi-
11420: kommuner och samkommuner samt företagssam-            loten behöver.
11421: manslutningar att genomföra den s.k. Makropilo-           Finlands Kommunförbund deltar, som en del
11422: ten. Målsättningen var en obruten servicekedjan       av utvecklandet av den kommunala social- och
11423: inom social- och hälsovården och med hjälp av         hälsovårdens servicestruktur, i projektförvalt-
11424: inbjudan ville man hitta projekt för regionala för-   ningen på nationell nivå och stöder inom ramen
11425: sök med denna servicekedja och datateknologin         för sin sakkunskap på allt sätt genomförandet av
11426: för socialförsäkringen i anslutning till den.         projektet.
11427:    1 den öppna inbjudan till makropilotprojektet          Forsknings- och utvecklingscentralen för soci-
11428: fanns uppräknade följande riksomfattande orga-        al- och hälsovården (Stakes) deltar i projektför-
11429: nisationer som stöder piloten samt deras ansvar:      valtningen på nationell nivå och stöder inom ra-
11430:    Social- och hälsovårdsministeriet deltar i ge-     men för sin sakkunskap det innehållsmässiga,
11431: nomförandet av projektet genom att erbjuda pro-       funktionella och datatekniska genomförandet.
11432: jektförvaltning på nationell nivå och stöda försö-    Stakes planerar även utvärderingen av makropi-
11433: ket inom ramen för de forsknings- och utveck-         lotprojektet.
11434: lingsanslag som finns till förfogande.                    Processen ledde hösten 1998 till ett avtal mel-
11435:    Finansministeriet erbjuder försöket sakkun-        lan social- och hälsovårdsministeriet och Sata-
11436: nigsamarbete beträffande tillämpningen av veri-       kunnan Makropilotti ry för tiden 1.11.1998-
11437: fieringssystemet för elektronisk identifiering av     31.12.2000. Enligt avtalet har Satakuncia makro-
11438: personer.                                             pilotförening till uppgift att genomföra projek-
11439:    Teknologiska utvecklingscentralen (handels-        tet, på motsvarande sätt förband sig social- och
11440: och industriministeriet) uppmuntrar aktörerna att     hälsovårdsministeriet att finansiera projektet
11441: produktifiera den teknologi som utvecklas för pi-     med 19 350 000 mk, som betalas i tre rater. Den
11442: loterna så att den i stor utsträckning skall kunna    tredje raten (5 mmk) förfaller till betalning se-
11443: utnyttjas i kommersiellt syfte. De företag som är     nast 30.6.2000.
11444: 
11445: 
11446: 4
11447: Ministems svar                                                  KK 54/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
11448: 
11449: 
11450:    Det har varit svårt att hitta företag som är vil-      Social- och hälsovårdsministeriet har- efter
11451: liga att delta i genomförandet av projektet ge-        att företagsfinansieringen blivit klar - som av-
11452: nom att satsa egna resurser i den produktutveck-       sikt att be Makropilotföreningen göra upp en pre-
11453: ling och det programmeringsarbete som projek-          ciserad bedörnning av om makropilotprojektet
11454: tet kräver, och detta har utgjort ett problem med      eventuellt behöver mera tid och om det eventu-
11455: tanke på genomförandet av finansieringsplanen          ellt finns behov av ytterligare finansiering. Den-
11456: för makropilotprojektet. 1 den ursprungliga fi-        na bedömning är en nödvändig grundförutsätt-
11457: nansieringsplanen skulle företagen stå för en be-      ning för en mera detaljerad behandling.
11458: tydande del av finansieringen. Denna finansie-            Till sist är det skäl att konstatera att social- och
11459: ringsandel kan inte ersättas med annan finansie-       hälsovårdsministeriet och handels- och industri-
11460: ring, vilket inte heller är ändamålsenligt.            ministeriet diskuterat ett samarbete mellan mi-
11461:    Problemet med att trygga finansieringen av          nisteriema angående tillämpning av modem tek-
11462: makropilotprojektet försöker man i första hand         nologi inom social- och hälsovården på ett så-
11463: lösa i Satakunda. Social- och hälsovårdsministe-       dant sätt att det samtidigt skulle ge företagen en
11464: riet strävar efter att makropilotprojektet skall       möjlighet till produktutveckling och tillväxt.
11465: kunna slutföras framgångsrikt genom att hålla          Syftet med ett tätare samarbete är en större sats-
11466: fast vid sina egna förbindelser, men även genom        ning på det s.k. välfårdsklustret, vilket samtidigt
11467: att vid behov försöka ordna annat stöd.                skulle stöda genomförandet av makropilotpro-
11468:                                                        jektet.
11469: 
11470: 
11471: Helsingfors den 8 mars 2000
11472: 
11473:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11474: 
11475: 
11476: 
11477: 
11478:                                                                                                             5
11479:                                                           KK 55/2000 vp -     Hannes Manninen /kesk
11480: 
11481: 
11482: 
11483: 
11484:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2000 vp
11485: 
11486:                                               Esteellisyyssäännökset sotainvalidien korvaus-
11487:                                               ja haitta-astetta koskevissa päätöksissä
11488: 
11489: 
11490: 
11491: 
11492: Eduskunnan puhemiehelle
11493: 
11494: Sotilasvammalain mukaisia korvauksia ja haitta-        itsensä siten, etteivät he käsittele samaa asiaa
11495: asteen korotuksia koskevat päätökset ovat ai-          kahdessa portaassa.
11496: heuttaneet laajaa tyytymättömyyttä sotainvali-
11497: dien keskuudessa. Itsenäisyytemme turvaajat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11498: ovat kokeneet, että valtio pyrkii laistamaan vas-      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11499: tuutaan, koska erikoislääkäreiden todistuksista        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11500: huolimatta Valtiokonttori hylkää jatkuvasti hake-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11501: muksia. Eräissä tapauksissa se on jopa peruutta-
11502: nut antamiaan maksusitoumuksia ilmeisen perus-               Käyttävätkö Valtiokonttori ja vakuutus-
11503: teettomasti, vaikka sotainvalidi on hakeutunut               oikeus samoja asiantuntijalääkäreitä
11504: hoitoon lääkärin arvion ja kehotuksen perusteel-             käsitellessään sotainvalidien haitta-as-
11505: la. Mielestäni sotainvalideja tulisi kohdella ar-            te- ja korvauspäätöksiä ja niitä koske-
11506: vokkaasti ja kunnioittavasti.                                via valituksia ja jos käyttävät, niin
11507:    Kaikkein vakavin epäilys on kuitenkin synty-
11508: nyt siitä, että heille ei ole ilmoitettu Valtiokont-         mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä so-
11509: torin ja valitusasteena toimivan asiantuntijalää-            tainvalidien oikeusturvan takaamiseksi
11510: kärin henkilöllisyyttä. Siitä on syntynyt epäilys,           ja
11511: että Valtiokonttori ja vakuutusoikeus käyttävät              aikooko hallitus huolehtia siitä, että so-
11512: samoja asiantuntijalääkäreitä. Tuomarin jääviys-             tainvalideja kohdellaan Valtiokonttorin
11513: säännösten perusteella tällaisen ei tulisi kuiten-           toimesta arvokkaasti ja kunnioittavasti?
11514: kaan olla mahdollista. Ei, vaikka he jääväisivät
11515: 
11516: 
11517: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
11518: 
11519:     Hannes Manninen /kesk
11520: 
11521: 
11522: 
11523: 
11524:                                                                                                 Versio 2.0
11525: KK 55/2000 vp -      Hannes Manninen /kesk                                            Ministerin vastaus
11526: 
11527: 
11528: 
11529: 
11530: Eduskunnan puhemiehelle
11531: 
11532: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kaistaan. Jos taas lääkärinlausunnossa esitetyn
11533: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          korvatun vamman tai sairauden nykytilakuvauk-
11534: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen mukaan olennaista pahenemista ei ole tapah-
11535: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            tunut, elinkoron oikaisuhakemus hylätään. Val-
11536: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tiokonttorin päätöksiin sotainvalidi voi aina ha-
11537: myksen KK 55/2000 vp:                                  kea muutosta vakuutusoikeudelta.
11538:                                                            Valtiokonttori ei peruuta antamiaan maksusi-
11539:        Käyttävätkö Valtiokonttori ja vakuutus-         toumuksia. Invalidit hakevat yleensä ennakkoon
11540:        oikeus samoja asiantuntijalääkäreitä            maksusitoumuksen varsinkin kalliimmille tutki-
11541:        käsitellessään sotainvalidien haitta-as-        mus- tai hoitotoimenpiteille tai Valtiokonttori
11542:        te- ja korvauspäätöksiä ja niitä koske-         antaa sen pyytäessään invalidia toimittamaan esi-
11543:        via valituksia ja jos käyttävät, niin           merkiksi uuden lääkärinlausunnon. Valtiokontto-
11544:                                                        ri korvaa aina ne tutkimus- ja hoitotoimenpiteet,
11545:        mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä so-        joihin se antamassaan maksusitoumuksessa on
11546:        tainvalidien oikeusturvan takaamiseksi          sitoutunut.
11547:        ja                                                  Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraani-
11548:        aikooko hallitus huolehtia siitä, että so-      asiat -yksikkö (aikaisemmin tapaturmavirasto) ei
11549:        tainvalideja kohdellaan Valtiokonttorin         käytä eikä ole käyttänyt samoja asiantuntijalää-
11550:        toimesta arvokkaasti ja kunnioittavasti?        käreitä vakuutusoikeuden kanssa. Valtiokontto-
11551:                                                        rin asiantuntijalääkärit antavat sotilasvammalain
11552: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          mukaisessa korvausasiassa vain asiantuntijalau-
11553: ti seuraavaa:                                          sunnon haitta-asteen suuruudesta tai vamman
11554:                                                        taikka sairauden korvattavuudesta, päätöksenau-
11555: Sotilasvammalain nojalla suoritetaan sotainvali-       toon he eivät osallistu. Korvausasian ratkaisee
11556: dille korvausta hänen sotapalvelusta suorittaes-       virkamies, jolle ratkaisuvalta asiassa on annettu.
11557: saan saamansa vamman tai sairauden johdosta.               Sotilasvamma- ja veteraaniasiat -yksikkö il-
11558: Elinkorko on korvatun vamman tai sairauden pe-         moittaa kysyttäessä asianomaiselle sotainvalidil-
11559: rusteella suoritettava peruskorvaus. Sen suuruus       le asiantuntijalausunnon antaneen lääkärin ni-
11560: riippuu lääketieteellisesti arvioitavasta haitta-as-   men ja pyynnöstä lähettää jäljennöksen asiantun-
11561: teesta. Elinkoron lisäksi invalidilla voi olla oi-     tijalääkärin lausunnosta.
11562: keus elinkoron lisäysosiin, täydennyskorkoon ja            Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraani-
11563: useaan muuhun korvauslajiin.                           asiat -yksikkö sekä sen edeltäjä on vuosikymme-
11564:    Sotainvalidien keski-ikä on 80 vuotta. Sotilas-     nien ajan neuvonut ja palvellut maamme sotain-
11565: vammalain nojalla ei korvata yleistilan heikenty-      valideja sekä hoitanut heidän korvausasioitaan.
11566: mistä tai vanhuuden mukanaan tuomia sairauk-           Sotainvalidien korkea keski-ikä asettaa yhä suu-
11567: sia. Jos Valtiokonttorin sotilasvamma- ja vete-        rempia vaatimuksia tässä työssä. Yksikön toi-
11568: raaniasiat -yksikölle toimitettu lääkärinlausunto      minnan painopiste onkin ikääntyvien sotainvali-
11569: osoittaa, että korvatun vamman tai sairauden ti-       dien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jär-
11570: lassa on tapahtunut pahenemista, elinkorkoa oi-
11571: 
11572: 2
11573: Ministerin vastaus                                KK 55/2000 vp -   Hannes Manninen /kesk
11574: 
11575: 
11576: jestämisessä. Sotainvalideja pyritään mahdolli-
11577: suuksien mukaan hoitamaan kotona riittävien ko-
11578: ti- ja muiden avopalvelujen turvin.
11579: 
11580: 
11581: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
11582: 
11583:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11584: 
11585: 
11586: 
11587: 
11588:                                                                                        3
11589: KK 55/2000 vp -       Hannes Manninen /kesk                                                  Ministerns svar
11590: 
11591: 
11592: 
11593: 
11594: Tili riksdagens talman
11595: 
11596: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger           sjukdom som ersatts rättas livräntan till. Om det
11597: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           däremot enligt läkarutlåtandets beskrivning av
11598: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-          den nuvarande situationen inte har skett någon
11599: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga               avgörande försämring i fråga om den skada eller
11600: spörsmål SS 55/2000 rd:                                   sjukdom som ersatts förkastas rättelseyrkandet
11601:                                                           som gäller livräntan. En krigsinvalid kan alltid
11602:        Anlitar Statskontoret och försäkrings-             söka ändring i Statskontorets beslut hos försäk-
11603:        domstolen samma sakkunnigläkare vid                ringsdomstolen.
11604:        behandling av beslut om krigsinvaliders               Statskontoret återtar inte sina betalningsför-
11605:        invaliditetsgrad och ersättning tili dem           bindelser. Invaliderna ansöker i allmänhet om be-
11606:        samt besvär som gäller dessa, och om så            talningsförbindelse i förväg i synnerhet då det
11607:        är fallet,                                         gäller dyrare undersökningar och vårdåtgärder
11608:                                                           eller så ger Statskontoret betalningsförbindelsen
11609:        vilka åtgärder ämnar man vidta för att             då det ber att invaliden t.ex. skall sända ett nytt
11610:        trygga krigsinvalidernas rättsskydd och            läkarutlåtande. Statskontoret ersätter alltid de un-
11611:        ämnar regeringen se tili att krigsinvali-          dersökningar och vårdåtgärder som det enligt be-
11612:        derna bemöts värdigt och med respekt               talningsförbindelsen har förbundit sig att betala.
11613:        vid Statskontoret?                                    Statskontorets enhet för militärskade- och ve-
11614:                                                           teranärenden (tidigare olycksfallsverket) anlitar
11615: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           inte och har inte anlitat samma sakkunnigläkare
11616: föra följande:                                            som försäkringsdomstolen. Statskontorets sak-
11617:                                                           kunnigläkare ger i ersättningsärenden enligt la-
11618: Med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-            gen om skada, ådragen i militärtjänst bara sak-
11619: tjänst betalas ersättning till krigsinvalider för av      kunnigutlåtanden om invaliditetsgradens storlek
11620: tjänsten orsakad kroppsskada eller sjukdom. Liv-          eller huruvida skadan eller sjukdomen kan ersät-
11621: ränta är en basersättning som betalas på grund av         tas, men deltar inte i beslutsfattandet. Ersätt-
11622: den skada eller sjukdom som ersatts. Dess stor-           ningsärendet avgörs av den tjänsteman som har
11623: lek beror på invaliditetsgraden som bedöms på             beslutanderätt i ärendet.
11624: medicinska grunder. Förutom livränta kan enin-               Enheten för militärskade- och veteranärenden
11625: valid ha rätt till tilläggsdelar och tilläggsränta till   ger vid förfrågan krigsinvaliden namnet på den
11626: livräntan samt till flera andra typer av ersättning-      läkare som gett sakkunnigutlåtandet och skickar
11627: ar.                                                       på begäran en kopia av sakkunnigläkarens utlå-
11628:     Krigsinvalidernas genomsnittsålder är 80 år.          tande.
11629: En försvagad allmänkondition eller sjukdomar                 Statskontorets enhet för militärskade- och ve-
11630: som åldern för med sig ersätts inte enligt lagen          teranärenden samt dess föregångare har under år-
11631: om skada, ådragen i militärtjänst. Om det läkar-          tionden gett råd åt och betjänat landets krigsinva-
11632: utlåtande som sänts till Statskontorets enhet för         lider samt skött deras ersättningsärenden. Krigs-
11633: militärskade- och veteranärenden visar att det har        invalidernas höga genomsnittsålder ställer allt
11634: skett en försämring i fråga om den skada eller
11635: 
11636: 4
11637: Ministems svar                                         KK 55/2000 vp -    Hannes Manninen /kesk
11638: 
11639: 
11640: större krav på detta arbete. Så är också tyngd-     söker man sköta krigsinvalidema hemma med
11641: punktsområdet för enhetens verksamhet att ord-      hjälp av tillräcklig hemservice och andra öppen-
11642: na social- och hälsovårdsservice för de till åren   vårdstjänster.
11643: komna krigsinvalidema. 1 mån av möjlighet för-
11644: 
11645: 
11646: Helsingfors den 8 mars 2000
11647: 
11648:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11649: 
11650: 
11651: 
11652: 
11653:                                                                                                   5
11654:                                                             KK 56/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
11655: 
11656: 
11657: 
11658: 
11659:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 56/2000 vp
11660: 
11661:                                               Työrauhan turvaaminen metsätyömailla
11662: 
11663: 
11664: 
11665: 
11666: Eduskunnan puhemiehelle
11667: 
11668: Kuten olemme saaneet tiedotusvälineistä lukea ja           Ei voi olla oikein, että eräät aktivistit ottavat
11669: nähdä, ovat luontoliittolaiset tai muut vastaavat      lain omiin käsiinsä eikä siitä heitä valtiovallan
11670: jälleen estäneet metsätyömaalla laillisen työn-        toimesta muistuteta rangaistuksien muodossa.
11671: teon. Kainuussa Metsähallituksen Laamasenvaa-          Mitä siitä tulisi, jos toiset tahot yhtäkkiä ryhtyi-
11672: ran työmaalla ovat olleet käynnissä metsätyöt          sivät estämään vaikkapa lumitöitten teon. Tällai-
11673: Metsän omistaja teettää metsätöitä, mutta niitä        siakin ryhmiä on jo ollut liikkeellä.
11674: mitä ilmeisimmin ollaan laittomasti häiritsemäs-           TV:ssä vilahti kuva, jossa nainen suorastaan
11675: sä.                                                    pyrki puun alle sen kaatuessa. Ei tällaista voi sal-
11676:     Ns. jokamiehen oikeus sallii kenen tahansa         lia. Luontoliittolaiset ja vastaavat ovat täysin itse
11677: kulkea yksityisissäkin metsissä, kunhan ei aiheu-      vastuussa siitä, mitä heille tapahtuu. Ei poliisia
11678: ta siellä vahinkoa. Tulenteko on mm. rajoitettua.      voi ainakaan niin päin syyttää, että se ei estänyt
11679: Myös vesialueita ainakin ongintaan on jokaisella       metsäkoneen käyttöä. Ei tarvitse olla kovin rikki-
11680: oikeus käyttää. Kun oikeuskäytännössä aikanaan         viisas, jos pitäisi ratkaista syyllisyyskysymys.
11681: mitattiin, kuinka lähelle voi mennä onkimaan toi-      Syyllisiä yksin ovat ne henkilöt, jotka haalautu-
11682: sen kesämökin rantaa tai laituria, niin oikeusop-      vat ympäri Suomea Kainuun korpeen, jossa sit-
11683: pineet antoivat ohjeen, "ettei onkivavan turvin        ten pyrkivät juoksemaan kaatuvan puun alle saa-
11684: saa häiritä yksityistä rauhaa".                        dakseen itselleen vammoja. Jos ei itse tätä näki-
11685:     Luontoliittolaiset ovat ymmärtäneet väärin ns.     si, ei sitä voisi todeksi uskoa. Kaiken lisäksi eräät
11686: jokamiehen oikeuden. Toki hekin saavat metsis-         tai ainakin eräs puolue suosii tällaista menette-
11687:  sä samoilla, mutta silloin kun tämän samoilun         lyä.
11688:  tarkoituksena on estää laillinen työnteko, ei heil-       Viranomaisten on otettava tässä asiassa riittä-
11689:  lä ole edes oikeutta mennä lähimaisemiin. Niin        vän jämerät otteet, jotta työnteko turvataan.
11690:  kauan kuin heidän toimintansa jää vain tarkkai-
11691:  luksi eivätkä he puutu työntekoon, sallittakoon       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11692:  heidän nauttia luonnon ihanuudesta. Jos he ovat       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11693:  kuitenkin kerrankin ko. työmaalla haitaksi, on        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11694:  heidän tulonsa oikeutettua estää jo hyvinkin kau-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11695:  kaa.
11696: 
11697: 
11698: 
11699: 
11700:                                                                                                    Versio 2.0
11701: KK 56/2000 vp -   Kari Myllyniemi /kesk
11702: 
11703: 
11704:       Kuinka voi olla mahdollista, että perus-   mitä valtioneuvoston asianomainen jä-
11705:       teluissa mainitussa tapauksessa ei val-    sen aikoo tehdä, jotta työrauha taataan
11706:       tiovalta ole voinut turvata kansalaisten   tulevaisuudessa ko. työmaalla ja muual-
11707:       esteetöntä työntekoa Laamasenvaaran        lakin Suomessa vastaavissa tapauksis-
11708:       metsätyömaalla ja                          sa?
11709: 
11710: 
11711: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
11712: 
11713:     Kari Myllyniemi /kesk
11714: 
11715: 
11716: 
11717: 
11718: 2
11719: Ministerin vastaus                                       KK 56/2000 vp -        Kari Myllyniemi /kesk
11720: 
11721: 
11722: 
11723: 
11724: Eduskunnan puhemiehelle
11725: 
11726: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hes poikkeuksetta suurta mielenkiintoa julkisuu-
11727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       dessa.
11728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Poliisin tehtävä on tällaisissa tilanteissa turva-
11729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-      ta laillisen hakkuutyön häiriötön sujuminen. Etu-
11730: lyniemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-      käteen poliisi ei kuitenkaan voi varmistaa jokai-
11731: myksen KK 56/2000 vp:                               sen hakkuutyömaan työskentelyrauhaa. Siihen
11732:                                                     poliisin voimavarat eivät riitä eikä sitä voida
11733:       Kuinka voi olla mahdollista, että perus-      muutenkaan pitää tarkoituksenmukaisena. Ura-
11734:       teluissa mainitussa tapauksessa ei val-       koitsijan tai hakkuutyön suorittajan olisikin pa-
11735:       tiovalta ole voinut turvata kansalaisten      rasta ottaa yhteys poliisiin ennakolta niissä ta-
11736:       esteetöntä työntekoa Laamasenvaaran           pauksissa, joissa on epäiltävissä, että hakkuutyö-
11737:       metsätyömaalla ja                             tä aiotaan häiritä. Poliisin kanssa käytävissä neu-
11738:                                                     votteluissa voidaan etukäteen sopia siitä, miten
11739:       mitä valtioneuvoston asianomainen jä-         tilanteessa tulee laillisesti toimia. Näin poliisikin
11740:       sen aikoo tehdä, jotta työrauha taataan       voi valmistautua antamaan tarvittavaa apua töi-
11741:       tulevaisuudessa ko. työmaaliaja muual-        den häiriöttömän sujuvuuden varmistamiseksi.
11742:       lakin Suomessa vastaavissa tapauksis-             Poliisin ylijohto ei ole antanut tällaisten tilan-
11743:       sa?                                           teiden varalta yleisiä ohjeita. Ohjeiden antami-
11744: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nen ei ole tapausten erilaisuuden vuoksi välttä-
11745: ti seuraavaa:                                       mättä edes mahdollista tai tarkoituksenmukaista.
11746:                                                     Niillä alueilla, joilla hakkuutöitä on häiritty, po-
11747: Maassamme aloitetaan vuosittain useita metsän-      liisilla on kuitenkin tilanteen rauhoittamiseksi
11748: hakkuutyömaita. Laillisten hakkuiden häiritse-      tarpeellisia suunnitelmia. Häiriöt pyritään aina
11749: minen on kuitenkin varsin harvinaista. Poliisin     poistamaan noudattamalla vähimmän haitan peri-
11750: tietoon näitä tapauksia tulee vain muutamia vuo-    aatetta ja siten, ettei osallisten tai sivullisten ter-
11751: dessa. Häirintätapaukset herättävät kuitenkin lä-   veyttä eikä omaisuutta vaaranneta.
11752: 
11753: 
11754: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
11755: 
11756:     Sisäasiainministerin sijaisena
11757:     Ministeri Martti Korhonen
11758: 
11759: 
11760: 
11761: 
11762:                                                                                                          3
11763: KK 56/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk                                                     Ministerns svar
11764: 
11765: 
11766: 
11767: 
11768: Tili riksdagens talman
11769: 
11770: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Polisens uppgift i sådana situationer är att sä-
11771: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       kerställa att den lagliga avverkningen kan pågå
11772: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kari      utan avbrott. Polisen kan dock inte på förhand
11773: Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-      trygga arbetsron på alla avverkningsplatser. Poli-
11774: må1 SS 56/2000 rd:                                    sens resurser räcker inte till för detta och dylika
11775:                                                       arrangemang kan inte heller annars anses vara
11776:        Hur är det möjligt att statsmakten inte i      ändamålsenliga. Det är därför bäst att entrepre-
11777:        det fall som nämns i motiveringen har          nören eller den som utför avverkningen i förväg
11778:        kunnat säkerställa att medborgarna             kontaktar polisen i fall där det kan misstänkas att
11779:        obehindrat får utföra sitt arbete på           någon ärnnar störa avverkningsarbetet, Vid för-
11780:        skogsbygget i Laamasenvaara och                hand1ingar med polisen kan man på förhand kom-
11781:                                                       ma överens om hur situationen skall hanteras i
11782:        vad ämnar vederbörande medlem av               överenstämmelse med lagen. Då kan även poli-
11783:        statsrådet göra för att framöver trygga        sen bereda sig på att bistå med behövlig hjälp i
11784:        arbetsron på nämnda hygge och i mot-           syfte att säkerställa att arbetet kan pågå utan stör-
11785:        svarande fall även annanstans i Fin-           ningar.
11786:        land?                                             Polisens högsta ledning har inte meddelat någ-
11787: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ra allmänna anvisningar med tanke på dylika si-
11788: föra följande:                                        tuationer. På grund av att fallen skiljer sig från
11789:                                                       varandra är det nödvändigtvis inte ens möjligt el-
11790: 1 vårt land inleds varje år flera skogsavverkning-    ler ändamålsenligt att meddela anvisningar om
11791: ar på många platser. Det är dock rätt sällsynt med    detta. Beträffande de områden där avverknings-
11792: störningar i samband med laglig skogsavverk-          arbeten har utsatts för störningar har polisen dock
11793: ning. Endast ett fåtal sådana fall per år kommer      behövliga planer för att lugna ner situationen.
11794: till polisens kännedom. Dylika fall av stömingar      Man går alltid in för att avlägsna stömingama ge-
11795: väcker dock så gott som alltid ett stort intresse i   nom att iaktta principen om minsta möjliga ska-
11796: offentligheten.                                       da samt så att delaktiga eller utomstående perso-
11797:                                                       ners hälsa eller egendom inte äventyras.
11798: 
11799: 
11800: 
11801: Helsingfors den 10 mars 2000
11802: 
11803:     Ställföreträdare för inrikesministem
11804:     Minister Martti Korhonen
11805: 
11806: 
11807: 
11808: 
11809: 4
11810:                                                                 KK 57/2000 vp -     Sari Sarkomaa /kok
11811: 
11812: 
11813: 
11814: 
11815:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 57/2000 vp
11816: 
11817:                                                Lastenpsykiatrian määrärahojen käyttö
11818: 
11819: 
11820: 
11821: 
11822: Eduskunnan puhemiehelle
11823: 
11824: Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilan on to-      dä kunnissa tänä vuonna käyttämättäkin. Kela on
11825: dettu olevan hälyttävä, palvelujen tarjonta on          mm. antanut paikallistoimistoilleen ohjeen, että
11826: täysin riittämätöntä verrattuna kysyntään. Hoi-         alle 18-vuotiaiden psykoterapian korvauksia ei
11827: toon pääsy on vaikeaa, sillä psykiatrisiin hoito-       tule lisätä.
11828: paikkoihin ja tutkimuksiin sekä hoitoihin, esi-
11829: merkiksi psykoterapiaan, on jonoja koko maas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
11830: sa. Eduskunta hyväksyi viime vuodenjoulukuus-           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11831: sa valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen pohjalta          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11832: 70 miljoonan markan määrärahan, joka on tarkoi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11833: tettu käytettäväksi valtionavustuksena kunnille
11834: ja kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisen              Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
11835: hoidon turvaamiseksi. Lisäksi hyväksyttiin Ke-                ryhtyy, että eduskunnan valtion vuoden
11836: lan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuk-                 2000 talousarviossa myöntämä määrä-
11837: siin 20 miljoonan markan määrärahan korotus,                  raha lasten ja nuorten psykiatrisen hoi-
11838: joka tulee käyttää lasten ja nuorten psykiatriseen            don turvaamiseksi saadaan mahdolli-
11839: kuntoutukseen. Tälle määrärahalisäykselle oli                 simman tehokkaasti ja viivytyksettä
11840: selkeä tarve.                                                 käyttöön?
11841:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan määrä-
11842: rahaa ei vielä ole käytetty ja osa siitä saattaa jää-
11843: 
11844: 
11845: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
11846: 
11847:     Sari Sarkomaa /kok
11848: 
11849: 
11850: 
11851: 
11852:                                                                                                  Versio 2.0
11853: KK 57/2000 vp -     Sari Sarkomaa /kok                                              Ministerin vastaus
11854: 
11855: 
11856: 
11857: 
11858: Eduskunnan puhemiehelle
11859: 
11860: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       projekti - "Terveydenhuolto 2000-luvulle" ja
11861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         "Mielekäs Elämä!" -mielenterveystyön kehittä-
11862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      misohjelman tuolloin käytössä olleet tiedot) sekä
11863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarko-     näiden pohjalta tehdyt terveydenhuollon ja mie-
11864: maan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lenterveystyön kehittämissuositukset. Linjaukse-
11865: KK 57/2000 vp:                                       na lääninhallituksille osoitetussa kirjeessä todet-
11866:                                                      tiin, että avustusta myönnettäessä edellytetään,
11867:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto          että merkittävä osa avustuksesta kohdistuu pe-
11868:        ryhtyy, että eduskunnan valtion vuoden        rustason (terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoi-
11869:        2000 talousarviossa myöntämä määrä-           mi) toimintaan. Hankesuunnitelmien toivotaan
11870:        raha lasten ja nuorten psykiatrisen hoi-      tähtäävän kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen
11871:        don turvaamiseksi saadaan mahdolli-           toimintaan lasten ja nuorten psyykkisen kehityk-
11872:        simman tehokkaasti ja viivytyksettä           sen tukemiseksi, uusien avohoidollisten toimin-
11873:        käyttöön?                                     ta- ja työkäytäntöjen kehittämiseen, koko alueen
11874:                                                      palvelujärjestelmän kehittämiseen yhdessä ter-
11875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        veyskeskusten ja kunnallisen sosiaalitoimen, eri-
11876: ti seuraavaa:                                        koissairaanhoidon ja muiden lasten ja nuorten
11877: Eduskunta lisäsi vuoden 2000 talousarvioon mo-       psykiatristen yksiköiden kanssa.
11878: mentin 33.32.37 "Valtionavustus kunnille lasten          Sairaanhoitopiirien yhteensovittama sairaan-
11879: ja nuorten psykiatrian palveluihin" ehdollisen       hoitopiirikohtainen tai useiden sairaanhoitopii-
11880: määrärahan 70 miljoonaa markkaa seuraavasti:         rien yhteinen hakemus valtionavustuksen saami-
11881: "Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psyyk-     seksi piti toimittaa lääninhallituksille 29.2.2000
11882: kisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäi-      mennessä. Lääninhallitus toimittaa hakemukset
11883: systä ja psykiatristen hoitopalvelujen turvaami-     sosiaali- ja terveysministeriölle oman lausunton-
11884: sesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kus-    sa kera 15.3.2000 mennessä.
11885: tannuksiin suoritettavan valtionavustuksen mak-         Tällaisen määrärahan tarkoituksenmukaista
11886: samiseen sosiaali- ja terveysministeriön erikseen    käyttösuunnitelmaa ei ole mahdollista käynnis-
11887: määräämin perustein." Ehdollinen määräraha on        tää tätä nopeammassa aikataulussa. Määrärahan
11888: vahvistettu 16.2.2000. Määräraha on kiinteä ja       halutaan kohdentuvan mahdollisimman hyvin ja
11889: yksivuotinen määräraha.                              tehokkaasti lasten ja nuorten mielenterveystyön
11890:    Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kirjees-     koko kenttään. Sen toivotaan edesauttavan häi-
11891: sään lääninhallituksille 7.1.2000 ohjeita valtion-   riöiden ennaltaehkäisyä, mahdollistavan varhais-
11892: avustuksen käyttötarkoituksista, avustuksen          ta hoitoon pääsyä ja tehostavan mielenterveys-
11893: myöntämisperusteista ja avustuksen hakemises-        häiriöiden hoitoa alueellisten tarpeiden mukaan.
11894: ta. Avustuksen myöntämisperusteita harkittaes-          Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee hake-
11895: sa otettiin huomioon viime vuosina terveyden-        mukset 15.3.2000 jälkeen mahdollisimman no-
11896: huollostamme ja mielenterveystöistämme tehdyt        peassa aikataulussa. Tavoitteena on, että päätök-
11897: laajat selvitykset (Terveydenhuollon kehittämis-     set voidaan tehdä huhtikuun 2000 alussa.
11898: 
11899: 
11900: 2
11901: Ministerin vastaus                                           KK 57/2000 vp - Sari Sarkomaa /kok
11902: 
11903: 
11904:    Kansaneläkelaitoksen taholta on ilmoitettu         den kanssa. Tämänjälkeen Kansaneläkelaitos tu-
11905: kirjallisesti, että Kelan käyttöön osoitettu lasten   lee antamaan välittömästi ohjeet toiminnan käyn-
11906: ja nuorten harkinnanvaraisen kuntoutuksen 20          nistämisestä.
11907: miljoonan markan määrärahan korotus käytetään            Edellä olevaan viitaten on todettava, että so-
11908: suunnitellusti ja koordinoidusti yhteistyössä kun-    siaali- ja terveysministeriössä ja Kansaneläkelai-
11909: nallisen terveydenhuollon kanssa. Kansaneläke-        toksessa on toimittu mahdollisimman ripeässä ai-
11910: laitoksen kuntoutuslinjalla on kiireellisesti val-    kataulussa, jotta lasten ja nuorten psykiatriaan
11911: misteltu suunnitelmia rahamäärän käytöstä, josta      osoitetut määrärahat tulisivat mahdollisimman
11912: neuvotellaan 1.3.2000 yliopistollisten sairaaloi-     tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti kentällä
11913: den lasten ja nuorten psykiatrian asiantuntijoi-      käytetyiksi.
11914: 
11915: 
11916: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
11917: 
11918:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923:                                                                                                       3
11924: KK 57/2000 vp- Sari Sarkomaa /kok                                                          Ministems svar
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 
11929: Tili riksdagens talman
11930: 
11931: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        2000-talet" och de uppgifter som fanns att tillgå
11932: har Ni, Fru talman, till vederbörande med1em av        från utvecklingsprogrammet för mentalvårdsar-
11933: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       betet, "Mielekäs Elämä!" (Ett meningsfullt liv))
11934: Sari Sarkomaa /saml undertecknade skriftliga           samt de utvecklingsrekommendationer för häl-
11935: spörsmål SS 57/2000 rd:                               so- och mentalvårdsarbetet som utfårdats på ba-
11936:                                                       sis av dessa projekt. Som riktlinje i brevet till
11937:        Vilka åtgärder kommer statsrådet att           länsstyrelsema angavs att det vid beviljande av
11938:        vidtaför att de anslag som riksdagen be-       bidraget kommer att förutsättas att en ansenlig
11939:        viljat i årets budget för att säkerställa      del av bidraget skall gå till verksamhet på basni-
11940:        den psykiatriska vården av barn och            vå (hälsovårdscentraler och kommunemas soci-
11941:        unga skall kunna tas i bruk så snabbt          alförvaltning). Det är önskvärt att planema för
11942:        och effektivt som möjligt?                     projekten syftar till helhetsinriktad och långsik-
11943:                                                       tig verksamhet som stöder bams och ungas psy-
11944: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       kiska utveckling, utvecklande av nya verksam-
11945: föra följande:                                        hets- och arbetsmetoder inom den öppna vården
11946: Riksdagen utökade budgeten för 2000 med ett           samt utveck1ande av serviceorganisationen inom
11947: villkorligt anslag på 70 milj. mk under moment        hela området i samarbete med hälsovårdscentra-
11948: 33.32.37, Statsbidrag till kommunema för bam-         lema och den kommunala socialförvaltningen,
11949: och ungdomspsykiatriska tjänster, med följande        den kommunala specialsjukvården och andra
11950: motivering: "Anslaget får användas till betalning     psykiatriska enheter för bam och unga.
11951: av statsunderstöd för de kostnader som kommu-             De enskilda sjukvårdsdistriktens samordnade
11952: ner och samkommuner har för att stödja bams           ansökan eller flera sjukvårdsdistrikts gemensam-
11953: och ungas psykiska utveckling, förebygga stör-        ma ansökan om statsbidrag skall vara länsstyrel-
11954: ningar och säkerställa den psykiatriska vården.       sema till handa före den 29.2.2000. Länsstyrel-
11955: Statsunderstödet utbetalas på grunder som soci-       sema vidarebefordrar ansökningama jämte sina
11956: al- och hälsovårdsministeriet bestämmer." Det         egna utlåtanden till social- och hälsovårdsminis-
11957: villkorliga anslaget har fastställts 16.2.2000. An-   teriet före den 15.3.2000.
11958: slaget är ett fast, ettårigt anslag.                      En plan för ändamålsenlig användning av det-
11959:    Social- och hälsovårdsministeriet har i sitt       ta slag av anslag kan inte verkställas snabbare.
11960: brev till länsstyrelsema 7.1.2000 gett närmare        Det är önskvärt att anslaget utnyttjas noggrant
11961: anvisningar om syftet med statsbidraget, grun-        och effektivt inom alla sektorer av mentalvårds-
11962: dema för beviljande av bidraget och anvisningar       arbetet bland barn och unga. Förhoppningsvis
11963: för ansökan om bidraget. När man överlade om          skall det bidra till att förebygga stömingar, möj-
11964: grundema för beviljande av anslaget beaktades         liggöra att vård sätts in redan i ett tidigt skede och
11965: de omfattande utredningar som under de senaste        göra behandlingen av mentala stömingar effekti-
11966: åren har genomförts i fråga om vår hälso- och         vare i enlighet med de regionala behoven.
11967: mentalvård (projektet för utvecklande av hälso-           Social- och hälsovårdsministeriet behandlar
11968: vårdens effektivitet, "Hälso- och sjukvård för        ansökningama så snabbt som möjligt efter
11969: 
11970: 
11971: 4
11972: Ministems svar                                              KK 57/2000 vp -     Sari Sarkomaa /kok
11973: 
11974: 
11975: 
11976: 15.3.2000. Syftet är att besluten skall kunna fat-   tetssjukhusens experter inom bam- och ung-
11977: tas i början av april.                               domspsykiatrin. Därefter kommer Folkpensions-
11978:    Folkpensionsanstalten har skriftligen låtit       anstalten med det snaraste att ge anvisningar om
11979: meddela att det anslag på 20 milj. mk som FPA        att verksamheten skall inledas.
11980: anvisats för behovsprövad rehabilitering av bam         Med hänvisning tili ovanstående kan det kon-
11981: och unga kommer att användas planenligt och          stateras att man vid social- och hälsovårdsminis-
11982: samordnat i samarbete med den kommunala häl-         teriet och Folkpensionsanstalten har agerat så
11983: sovården. Rehabiliteringslinjen vid Folkpen-         snabbt som möjligt för att de anslag som anvisats
11984: sionsanstalten har i brådskande ordning berett en    bam- och ungdomspsykiatrin skall användas så
11985: pian för användningen av anslaget och kommer         effektivt och ändamålsenligt som möjligt ute på
11986: 1.3.2000 att förhandla om denna med universi-        fåltet.
11987: 
11988: 
11989: 
11990: Helsingfors den 8 mars 2000
11991: 
11992:     Omsorgsminister Eva Biaudet
11993: 
11994: 
11995: 
11996: 
11997:                                                                                                     5
11998:                                                                    KK 58/2000 vp -     Mikko Elo /sd
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 58/2000 vp
12004: 
12005:                                            Tampere-Pori/Rauma-radan                  tasoristeysten
12006:                                            poistaminen
12007: 
12008: 
12009: 
12010: 
12011: Eduskunnan puhemiehelle
12012: 
12013: Rautateiden kehittäminen ja erityisesti nopeiden       Tänä vuonna valmistuu myös rataosan suojas-
12014: junayhteyksien lisääminen on yleinen eurooppa-      tus ja automaattinen kulunvalvonta. Nopeuksien
12015: lainen ilmiö. Rautateiden kilpailukyvyn ylläpito    nostamisen edellytyksenä on vielä, että turvalli-
12016: onkin monesta syystä tärkeä yhteiskunnallinen       suussyistä rataosalla olevat tasoristeykset on pää-
12017: tehtävä. Muun muassa ympäristönäkökulmasta          osin muutettava eritasoristeyksiksi ja yhdistettä-
12018: katsottuna junat ovat ylivoimainen vaihtoehto lä-   vä liikennevirrat käyttämään näitä.
12019: hes kaikkiin muihin kulkumuotoihin verrattuna.         VR:n vuodelta 1995 olevan tasoristeysten
12020: Siksi Suomessakin tulisi tehdä kaikki voitava       poistaruissuunnitelman mukaan Tampere-Pori-
12021: rautatieyhteyksien nopeuttamiseksi ja matkus-       rataosaila on 91 poistettavaa tasoristeystä. Sata-
12022: tusmukavuuden sekä turvallisuuden lisäämisek-       kunnassa tarvitaan risteysten poistamiseen kaik-
12023: Si.                                                 kiaan 50 miljoonaa markkaa, josta noin puolet
12024:    Tampere-Pori/Rauma-rataosaila on useita          kohdistuu yleisten teiden tasoylikäytävien pois-
12025: vuosia tehty suurimittaista perusparannus- ja       toon.
12026: sähköistystyötä. Rataosalla toimii jo sähkövetoi-
12027: nen liikenne; työt ovat vain viimeistelyä vailla.   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12028: Rataosa on merkittävä kuljetusyhteys Pirkan-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12029: maan ja Keski-Suomen teollisuuden ja kaupan         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12030: sekä länsirannikon satamien välillä. Sähköistyk-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12031: sen valmistuminen ja varsinkin tasoristeysten
12032: poistaminen parantavat myös henkilöliikenteen             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
12033: kilpailukykyä ratkaisevasti lähinnä Helsingin             tyä Tampere-Pori/Rauma-radan taso-
12034: suuntaan.                                                 risteysten poistamiseksi?
12035: 
12036: 
12037: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
12038: 
12039:       Mikko Elo /sd
12040: 
12041: 
12042: 
12043: 
12044:                                                                                               Versio 2.0
12045: KK 58/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                          Ministerin vastaus
12046: 
12047: 
12048: 
12049: 
12050: Eduskunnan puhemiehelle
12051: 
12052: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         ei ole henkilöliikennettä ja vaarallisten aineiden
12053: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          kuljetusmäärät ovat melko pieniä.
12054: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Toimenpiteiden toteutusaikatauluun olennai-
12055: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             simmin vaikuttaa tähän tarkoitukseen käytettä-
12056: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vissä olevien varojen määrä. Rahoitukseen osal-
12057: KK 58/2000 vp:                                         listuvat Ratahallintokeskus, Tielaitos ja eräissä
12058:                                                        tapauksissa alueen kunnat. Aikaisempina vuosi-
12059:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       na tähän tarkoitukseen on käytetty 50-100 milj.
12060:        tyä Tampere-Pori/Rauma-radan taso-              markkaa vuosittain.
12061:        risteysten poistamiseksi?                          Toinen toteutusaikatauluun vaikuttava seikka
12062:                                                        on koko rataverkon vastaavien hankkeiden toteu-
12063:                                                        tusjärjestys. Ratahallintokeskuksen näkemys on,
12064: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          että kiireellisyysjärjestyksessä Tampere-Pori-
12065: ti seuraavaa:                                          rataosan hankkeiden edelle menevät rataosat Rii-
12066:                                                        himäki-Kouvola, Seinäjoki-Oulu, Kouvola-
12067: Tampere-Pori-rata on Ratahallintokeskuksen             Kuopio ja Toijala-Turku.
12068: laatimassa tarveselvityksessä luokiteltu rata-
12069:                                                           Tasoristeysten poisto-ohjelmaa laadittaessa
12070: osaksi, josta pitkällä aikavälillä tulee poistaa       kriteereinä käytetään vaarallisten aineiden kulje-
12071: kaikki tasoristeykset. Rataosalla kuljetetaan koh-     tusmääriä tavaraliikenteessä ja nopeuden nostos-
12072: talaisesti vaarallisia aineita, ja henkilöliikenteen   ta saavutettavia hyötyjä henkilöliikenteessä. Näi-
12073: nopeuksien nostamisella uskotaan saatavan lisää        den perusteiden mukaisesti tasoristeysten pois-
12074: matkustajia.
12075:                                                        toon muualla maassa on investoitava 800-1 000
12076:    Kokemäki-Rauma-rata on luokiteltu rata-             milj. markkaa ennen rataosaa Tampere-Po-
12077: osaksi, jossa pitkällä aikavälillä tasoristeysten      ri/Rauma. Mikäli junaliikenteen turvallisuus sitä
12078: määrää vähennetäänjajäljellejäävät tasoristeyk-        vaatii, voidaan yksittäisten tasoristeysten tilanne
12079: set varustetaan varoituslaittein. Tällä rataosalla     käsitellä erikseen.
12080: 
12081: 
12082: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
12083: 
12084:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
12085: 
12086: 
12087: 
12088: 
12089: 2
12090: Ministems svar                                                    KK 58/2000 vp- Mikko Elo /sd
12091: 
12092: 
12093: 
12094: 
12095: Till riksdagens talman
12096: 
12097: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Tidtabellen för genomförandet av dessa pro-
12098: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     jekt påverkas i väsentligaste grad av de medel
12099: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-    som står till buds för detta ändamål. Banförvalt-
12100: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     ningscentralen, Vägverket och i vissa fall kom-
12101: 58/2000 rd:                                         munerna i regionen deltar i finansieringen. Un-
12102:                                                     der tidigare år har 50-100 milj. mk/år använts
12103:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        för detta ändamål.
12104:       för att avlägsna plankorsningarna                En annan omständighet som inverkar på tidta-
12105:       på Tammerfors- Björneborg/Raumo-              bellen i fråga om genomförandet av dessa pro-
12106:        banan?                                       jekt är i viiken ordningsföljd andra motsvarande
12107:                                                     projekt skall genomföras på hela bannätet. Ban-
12108: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     förvaltningscentralen är av den åsikten att, be-
12109: föra följande:                                      träffande skyndsamhetsordningen, bandelarna
12110:                                                     Riihimäki-Kouvola,          Seinäjoki-Uleåborg,
12111: Tammerfors-Björneborg-banan har i en utred-         Kouvola-Kuopio och Toijala-Åbo går före
12112: ning gjord av Banförvaltningscentralen klassifi-    projekt som avser bandelen Tammerfors-Björ-
12113: cerats som en bandel från viiken alla plankors-     neborg.
12114: ningar skall avlägsnas på längre sikt. På bande-       När programmet för avlägsnande av plankors-
12115: len transporteras relativt ofta farliga ämnen och   ningar uppgörs används som kriterier volymerna
12116: man tror sig få mera passagerare om hastigheter-    av transportema av farliga ämnen i godstrafiken
12117: na i persontrafiken höjs.                           och de fördelar som kan uppnås i persontrafiken
12118:    Kumo-Raumo-banan har klassificerats som          när hastigheten höjs. 1 enlighet med dessa grun-
12119: en bandel på viiken antalet plankorsningar skall    der skall 800-1 000 milj. mk investeras i arbe-
12120: minskas på längre sikt och de återstående plan-     tet att avlägsna plankorsningar på annat håll i
12121: korsningarna skall förses med varningsanord-        landet före bandelen Tammerfors-Björne-
12122: ningar. Det förekommer ingen persontrafik på        borg/Raumo. Om säkerheten när det gäller tåg-
12123: denna bandel, och volymerna av transporterna av     trafiken så kräver, kan situationen för enskilda
12124: farliga ämnen är rätt små.                          plankorsningar behandlas separat.
12125: 
12126: 
12127: 
12128: Helsingfors den 1 mars 2000
12129: 
12130:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
12131: 
12132: 
12133: 
12134: 
12135:                                                                                                    3
12136:                                                               KK 59/2000 vp -     Matti Väistö /kesk
12137: 
12138: 
12139: 
12140: 
12141:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2000 vp
12142: 
12143:                                            Katsastuspalvelujen säilyttäminen Ilomantsissa
12144: 
12145: 
12146: 
12147: 
12148: Eduskunnan puhemiehelle
12149: 
12150: Ilomantsissa on jouduttu yllättävän tilanteen          Kohoavien kustannusten lisäksi alueen ihmi-
12151: eteen, kun vuosikymmenetjatkunut katsastuspal-      set joutuvat käyttämään entistä enemmän myös
12152: velu uhkaa paikkakunnalta loppua. Ilomantsin        omaa aikaansa saadakseen tarvitsemansa palve-
12153: katsastusasema aiotaan sulkea tulevan maalis-       lun. Tämä markkinavoimien ja taloudellisuuden
12154: kuun alussa.                                        sanelema kehityssuunta ei voi olla oikea. Selkeä-
12155:     Selvitetyt vaihtoehdot toiminnan jatkamiseksi   nä yhteiskunnallisena tavoitteena tuleekin pää-
12156: eivät Suomen Autokatsastus Oy:n mukaan ole          töksenteossa olla palvelujen tasapuolinen ja oi-
12157: järkeviä. Tässä järkevyydellä tarkoitettaneen yk-   keudenmukainen saatavuus maan eri osissa.
12158: sinomaan taloudellisuutta yrityksen näkökulmas-
12159: ta. Asiakkaiden kannalta ratkaisu tuntuu oudolta,   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12160: sillä palvelut siirtyvät monen ilomantsitaisen      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12161: kohdalla runsaan sadan kilometrin päähän joko       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12162: Kiteelie tai Joensuuhun. Ilomantsin taajamasta      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12163: Joensuuhun on matkaa runsaat 70 kilometriä.
12164:     Autokatsastuspalvelujen lakkaaminen Ilo-              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-
12165: mantsissa merkitsee seutukunnan palvelujen                tus ryhtyy, jotta katsastuspalvelut säily-
12166: heikkenemistä entisestään. Vastuu lisääntyvistä           vät jatkossakin Ilomantsissa ja jotta kye-
12167: kustannuksista ja katsastustoiminnan kannatta-            tään turvaamaan alueen ihmisille näi-
12168: vuudesta siirtyy samalla asiakkaille, joiden kus-         den tärkeiden palvelujen tasapuolinen
12169: tannukset ovat jo nyt monin tavoin lisääntyneet,          ja oikeudenmukainen saatavuus?
12170: kun useat palvelut ovat kaikonneet paikkakun-
12171: nalta.
12172: 
12173: 
12174: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
12175: 
12176:     Matti Väistö /kesk
12177: 
12178: 
12179: 
12180: 
12181:                                                                                              Versio 2.0
12182: KK 59/2000 vp- Matti Väistö /kesk                                                      Ministerin vastaus
12183: 
12184: 
12185: 
12186: 
12187: Eduskunnan puhemiehelle
12188: 
12189: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        voitteena on varmistaa katsastuspalvelujen asian-
12190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mukainen suorittaminen ja palvelujen saatavuu-
12191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den turvaaminen koko maassa. Lakia valmistel-
12192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Väis-      taessa pohdittiin laajasti keinoja, joiden avulla
12193: tön /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        laadukkaat ja alueellisesti kohtuulliset katsastus-
12194: KK 59/2000 vp:                                        palvelut voitaisiin säilyttää koko maassa.
12195:                                                           Lain mukaan katsastusluvan haltijalla on vel-
12196:       Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin halli-      vollisuus tarjota katsastuspalveluja kaikenlaisil-
12197:       tus ryhtyy, jotta katsastuspalvelut säily-      le ajoneuvoille raskaat ajoneuvot mukaan lukien.
12198:       vät jatkossakin Ilomantsissa ja jotta kye-      Näin voidaan kohtuullisessa määrin ylläpitää
12199:       tään turvaamaan alueen ihmisille näi-           katsastuspalveluja myös raskasta ajoneuvokalus-
12200:       den tärkeiden palvelujen tasapuolinen           toa varten koko maassa.
12201:       ja oikeudenmukainen saatavuus?                      Katsastustoimipaikan tilojen tulee olla sellai-
12202:                                                       set, että katsastukset voidaan niissä suorittaa
12203: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         säästä riippumatta. Toimipaikan laitteiden tulee
12204: ti seuraavaa:                                         olla toimintaan soveltuvia. Näillä toimitiloja ja
12205: Katsastustoiminta avattiin kilpailolle vuonna         katsastuksessa käytettäviä laitteita koskevilla
12206: 1994. Valtion viranomais- ja liiketoimintana hoi-     säännöksillä pyritään varmistamaan katsastusten
12207: tama katsastustoiminta yhtiöitettiin vuonna           riittävän korkea laatu ja asiakkaiden tasapuoli-
12208: 1996. Kilpailun avaamisen myötä katsastuspal-         nen kohtelu tarkastuskohteita arvioitaessa.
12209: velujen saatavuus on kokonaisuutta arvioitaessa           Mainitun uuden lain mukaan katsastustoimi-
12210: parantunut. Katsastustoimipaikkojen lukumäärä         paikoille annettiin oikeus perustaa sivutoimipis-
12211: on lisääntynyt ja toimipaikkojen sijainti koko        teitä seuduille, joissa katsastuspalvelujen tarjon-
12212: maassa asiakkaiden kannalta keskimäärin paran-        ta muutoin jää puutteelliseksi. Tällaisessa sivu-
12213: tunut. Katsastusasemien aukioloaikojen piden-         toimipisteessä voidaan katsastaa vain kevyitä,
12214: nys ja mahdollisuus katsastaa ajoneuvo ilman          enintään 3,5 tonnia painavia ajoneuvoja. Tarkoi-
12215: ajanvaraosta ovat myös parantaneet katsastuspal-      tuksena on, että sivutoimipisteen toiminta hoide-
12216: veluita. Katsastusyrittäjät ovat panostaneet voi-     taan varsinaiselta katsastustoimipaikalta. Autoi-
12217: makkaasti asiakaspalveluun ja saaneet katsastuk-      lijoiden tasapuolisen kohtelun ja katsastuksen
12218: set sujumaan joustavasti ja asiakasystävällisesti.    laatutason turvaamiseksi katsastustoimipaikan
12219: Alalla vallitsee kuitenkin markkina- ja kilpailuti-   toimitilojen ja laitteiden tulee täyttää yhtäläisesti
12220: lanne. Katsastuspalvelujen saatavuutta ohjaavat       säädetyt vaatimukset. Sivutoimipisteen toimin-
12221: katsastusyrittäjien taloudelliset tavoitteet. Siten   nan luonteesta johtuen tällaisessa toimipisteessä
12222: vaarana on, että syrjäseuduilla toimivia katsas-      laite- ja toimitilavaatimukset ovat varsinaista
12223: tustoimipaikkoja tullaan kysynnän vähäisyyden         katsastustoimipaikkaa koskevia vaatimuksia vä-
12224: vuoksi lopettamaan kannattamattomina.                 häisemmät. Taloudellisesti kannattavan katsas-
12225:    Maaliskuussa 1999 tuli voimaan uusi laki ajo-      tustoiminnan harjoittaminen ja palvelujen tarjoa-
12226: neuvojen katsastusluvista ( 1099/ 1998). Lain ta-     minen kevyttä ajoneuvokalustoa varten on pyrit-
12227: 
12228: 
12229: 2
12230: Ministerin vastaus                                            KK 59/2000 vp- Matti Väistö /kesk
12231: 
12232: 
12233: ty tekemään mahdolliseksi seuduilla, joissa kat-     asettaa muista katsastustoimintaa harjoittavista
12234: sastuspalvelujen kysyntä ei ole kovin runsasta.      yrityksistä poikkeavia velvoitteita. Kaikkien yri-
12235:    Raskaan ajoneuvokaluston katsastukset päät-       tysten tulee voida toimia tasapuolisin edellytyk-
12236: tyivät Ilomantissa tämän vuoden alusta, jolloin      sin. Syyskuussa 1999 tehdyn valtion omistajapo-
12237: lakiin perustunut siirtymäkausi päättyi. Ilomant-    litiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepää-
12238: sin katsastustoimipaikkaa, niin sanottua matka-      töksen mukaan myös valtionyhtiöiden toiminnan
12239: paikkaa, ei Suomen Autokatsastus Oy:n mukaan         tulee tuotannon vakiintuneessa vaiheessa olla
12240: ollut taloudellisesti kannattavaa muuttaa varsi-     kannattavaa ja siten terveellä pohjalla.
12241: naiseksi katsastustoimipaikaksi. Tämän vuoksi           Sivutoimipisteen perustaminen on ollut mah-
12242: katsastustoimipaikasta muodostettiin yhtiön          dollista vasta noin vuoden ajan. Nykyisin vain
12243: Joensuun katsastustoimipaikan sivutoimipiste.        Suomen Autokatsastus Oy:llä on toiminnassa si-
12244: Kuten kysymyksestäkin ilmenee, yhtiössä on           vutoimipisteitä. Yksityiset katsastustoimipaikat
12245: pohdittu katsastustoiminnan lopettamista kun-        ovat kuitenkin jo tuoneet esiin kiinnostuksensa
12246: nassa kokonaan.                                      sivutoimipisteiden perustamiseen. Myös Ilo-
12247:    Vuoden 1999 lopussa Ilomantissa oli ajoneu-       mantsin katsastustoiminnasta on oltu kiinnostu-
12248: vorekisteriin merkittyinä 2 979 henkilöautoa,        neita. Kussakin yrityksessä arvioidaan sen omis-
12249: 359 pakettiautoa, 20 erikoisautoaja 110 kuorma-      ta lähtökohdista toiminnan kannattavuus. Suo-
12250: autoa. Kunnassa tehtiin vuonna 1999 lähes 3 000      men Autokatsastus Oy:n katsastustoiminnan lo-
12251: vuosikatsastusta. Katsastuspalvelujen loppumi-       pettamisen jollain alueella ei tarvitse johtaa kat-
12252: nen Ilomantissa heikentäisi katsastuspalvelujen      sastustoiminnan lopettamiseen kyseisellä alueel-
12253: saatavuutta alueella. Suomen Autokatsastus Oy        la, koska toiminnan jatkajaksi voi tulla toinen
12254: on nyt ilmoittanut liikenneministeriölle, että yh-   yritys.
12255: tiö jatkaa katsastustoimintaa Ilomantissa sivutoi-
12256:                                                         Liikenneministeriö on vuonna 1996 antanut
12257: mipisteenä tarjoten katsastuspalveluita kunnassa
12258:                                                      katsastustoimintaa valvovalle ja katsastuslupia
12259: 2-3 päivänä viikossa. Toimintaa tullaan ilmoi-
12260:                                                      myöntävälle Ajoneuvohallintokeskukselle teh-
12261: tuksen mukaan jatkamaan näin edellyttäen, että
12262:                                                      täväksi seurata katsastuspalvelujen laatua ja
12263: toiminta saadaan pidetyksi taloudellisesti kan-
12264:                                                      alueellista saatavuutta. Edellä olevan perusteella
12265: nattavana.
12266:                                                      kysymys ei anna aihetta erityisiin toimenpitei-
12267:    Nykyisessä kilpailutilanteessa katsastustoi-
12268:                                                      siin.
12269: mintaa harjoittavalle valtion yritykselle ei voi
12270: 
12271: 
12272: 
12273: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
12274: 
12275:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
12276: 
12277: 
12278: 
12279: 
12280:                                                                                                       3
12281: KK 59/2000 vp - Matti Väistö /kesk                                                          Ministems svar
12282: 
12283: 
12284: 
12285: 
12286: Tili riksdagens talman
12287: 
12288: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            1 mars 1999 trädde en ny lag om koncession
12289: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        för fordonsbesiktning i kraft (1 099/1998). Syftet
12290: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        med lagen är att säkerställa att besiktningama ut-
12291: Matti Väistö /cent undertecknade skriftliga            förs på behörigt sätt och att tillgången på besikt-
12292: spörsmål SS 59/2000 rd:                                ningstjänster säkerställs i hela landet. Vid bered-
12293:                                                        ningen av lagen dryftades ingående på vilket sätt
12294:        Vilka snabba åtgärder ämnar regering-           besiktningstjänster som är av god kvalitet och re-
12295:        en vidta för att Ilomants fortfarande           gionalt skäliga skall kunna bevaras i hela landet.
12296:        skall ha tiligång tili besiktningstjänster          Enligt lagen är innehavaren av koncessionen
12297:        och för att man skall kunna trygga en           skyldig att erbjuda besiktningstjänster för alla ty-
12298:        opartisk och rättvis tiligång tili dessa        per av fordon inklusive tunga fordon. På så sätt
12299:        viktiga tjänster för människorna i regio-       kan man i skälig grad upprätthålla besikt-
12300:        nen?                                            ningsjtänster även för tunga fordon i hela landet.
12301:                                                            Besiktningslokalema skall vara sådana att be-
12302: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        siktningar oberoende av vädret kan utföras i dem.
12303: föra följande:                                         Utrustningen i lokalema skall vara lämpad för
12304: Besiktningsverksamheten öppnades för konkur-           verksamheten. Syftet med dessa bestämmelser
12305: rens 1994. Den besiktningsverksamhet som sta-          om lokalema och den utrustning som används vid
12306: ten skötte som myndighets- och affårsverksam-          besiktningen är att säkerställa att besiktningen är
12307: het bolagiserades 1996. 1 och med att konkurren-       av tillräckligt hög kvalitet och att kundema be-
12308: sen blev öppen har besiktningstjänstema förbätt-       möts lika vid bedömning av besiktningsobjektet.
12309: rats med tanke på helheten. Antalet besiktnings-          Genom den nya lagen fick besiktningsställena
12310: ställen har ökat och deras placering har med tan-      rätt att inrätta filialer i regioner där utbudet på be-
12311: ke på kundema i genomsnitt förbättrats i hela lan-     siktningstjänster annars vore bristfålligt. Vid en
12312: det. Förlängningen av besiktningsstationemas           sådan filial besiktas endast lätta fordon som vä-
12313: öppethållningstider och möjligheten att utan tids-     ger högst 3,5 ton. Avsikten är att filialverksam-
12314: beställning föra en bil till besiktning har även bi-   heten sköts från det ordinarie besiktningsstället.
12315: dragit till att förbättra besiktningstjänstema. Be-    För säkerställande av enjämlik behandling av bi-
12316: siktningsföretagama har kraftigt satsat på kund-       listerna och av kvalitetsnivån på besiktningen
12317: service och fått besiktningama att löpa smidigt        skall besiktningsställets lokaler och utrustning
12318: och kundvänligt. lnom branschen råder dock en          uppfylla enhetligt föreskrivna krav. På grund av
12319: marknads- och konkurrenssituation. Tillgången          verksamhetens karaktär vid en filial är kraven på
12320: på besiktningstjänster styrs av besiktningsföreta-     ett sådant besiktningsställes lokaler och utrust-
12321: gamas ekonomiska mål. Därför finns det en risk         ning mildare än kraven som gäller ett ordinarie
12322: för att besiktningsställena i glesbygden kommer        besiktningsställe. Syftet har varit att skapa förut-
12323: att läggas ner som olönsamma på grund av liten         sättningar för en ekonomiskt lönsam besiktnings-
12324: efterfråga.                                            verksamhet och för besiktningstjänster för lätta
12325: 
12326: 
12327: 
12328: 4
12329: Ministems svar                                                   KK 59/2000 vp- Matti Väistö /kesk
12330: 
12331: 
12332: fordon i regioner där efterfrågan på besiktnings-      verksamhet påföras sådana sky1digheter som av-
12333: tjänster inte är särskilt stor.                        viker från de sky1digheter som andra besiktnings-
12334:    Besiktningen av tunga fordon upphörde i Ilo-        bolag har. Alla bolag bör kunna verka enligt jäm-
12335: mants vid ingången av detta år då den övergångs-       lika förutsättningar. Enligt statsrådets principbe-
12336: period som anges i lagen upphörde. Enligt Fin-         slut om statens ägarpolitik som utfårdades i sep-
12337: lands Bilbesiktning Ab var det inte ekonomiskt         tember 1999 bör även statsbolagens verksamhet
12338: lönsamt att ändra besiktningsstället i Ilomants, en    vara lönsam när produktionen har stabiliserats
12339: s.k. fårdort, tili ordinarie besiktningsställe. Där-   och sålunda stå på en sund grund.
12340: för ombildades besiktningsstället tili en filial i         Det har endast i ca ett år varit möjligt att imät-
12341: anslutning tili bolagets besiktningsställe i Joen-     ta en filial. För närvarande har endast Finlands
12342: suu. Så som framgår även av spörsmålet har man         Bilbesiktning Ab filialer. Privata besiktningsstäl-
12343: inom bolaget övervägt att lägga ner besiktnings-       1en har dock redan uttryckt sitt intresse att imätta
12344: verksamheten i kommunen helt och hållet.               filialer. Man har även varit intresserad av besikt-
12345:    1 slutet av 1999 fanns i Ilomants 2 979 per-        ningsverksamheten i Ilomants. 1 vartdera fallet
12346: sonbilar, 359 paketbilar, 20 specia1bilar och 110      bedöms verksamhetens lönsamhet utgående från
12347: lastbilar antecknade i fordonsregistret. 1 kommu-      bolagets egna premisser. Det att Finlands Bilbe-
12348: nen gjordes 1999 närmare 3 000 årsbesiktning-          siktning Ab lägger ner sin besiktningsverksam-
12349: ar. Om besiktningstjänstema upphör i Ilomants          het inom någon region innebär inte att besikt-
12350: innebär det att tillgången på besiktningstjänster      ningsverksamheten upphör i regionen eftersom
12351: minskar i regionen. Finlands Bi1besiktning Ab          ett annat bolag kan fortsätta verksamheten.
12352: har nu meddelat trafikministeriet att bolaget fort-
12353:                                                            Trafikministeriet har 1996 gett Fordonsför-
12354: sätter med besiktningsverksamheten i Ilomants
12355:                                                        valtningscentra1en, som övervakar besiktnings-
12356: som filial och erbjuder besiktningstjänster i kom-
12357:                                                        verksamheten och beviljar koncession, i uppdrag
12358: munen 2-3 dagar i veckan. Enligt medde1andet
12359:                                                        att ge akt på besiktningstjänstemas kvalitet och
12360: kommer verksamheten att fortsätta på detta sätt
12361:                                                        regionala tiligänglighet. Enligt vad som anförts
12362: under förutsättning att verksamheten hålls eko-
12363:                                                        ovan ger spörsmålet inte anledning tili särskilda
12364: nomiskt lönsam.
12365:                                                        åtgärder.
12366:    1 den nuvarande konkurrenssituationen kan
12367: inte ett statligt bo1ag som bedriver besiktnings-
12368: 
12369: 
12370: Helsingfors den 9 mars 2000
12371: 
12372:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
12373: 
12374: 
12375: 
12376: 
12377:                                                                                                            5
12378:                                                                KK 60/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
12379: 
12380: 
12381: 
12382: 
12383:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 60/2000 vp
12384: 
12385:                                             Tukiasunnoissa asuvien asumistuki
12386: 
12387: 
12388: 
12389: 
12390: Eduskunnan puhemiehelle
12391: 
12392: Kelan esitys ympäristöministeriölle tukiasun-        Asumistuki tulee tasa-arvoisesti nähdä tuettua
12393: noissa asuvien päihdeongelmaisten asumistuen         asumismuotoa tarvitsevien oikeutena jatkossa-
12394: lakkauttamisesta on huolestuttava. Kela on myös      kin. Tukiasumisella voidaan estää syrjäytymistä
12395: muuttanut käytäntöjään, vaikka laki ja ministe-      ja lisätä elämän eheytymistä turvallisessa ympä-
12396: riön ohjeet ovat pysyneet samana. Asumistuen         ristössä.
12397: lakkauttaminen koskettaa niitä, jotka ovat tuki-        Tukiasunnoissa asuvien elämänhallinnan li-
12398: asunnon vuokraamisen yhteydessä tehneet vuok-        säämiseksi ja asumisen tukemiseksi tulee tehdä
12399: ranantajansa kanssa erillissopimuksen asumisen       kaikki mahdollinen. Epäonnistuminen yleisillä
12400: ehdoista, kuten päihteettömyydestä. Kelan tul-       vuokramarkkinoilla johtaa usein tukiasumiseen,
12401: kinnan mukaan tällaiset sopimukset ovat vastoin      jolloin asukkaat itsekin toivovat päihteetöntä
12402: huoneenvuokralain mukaisia määräyksiä vuokra-        ympäristöä ja tukea päihteistä irtautumiseen. Ke-
12403: suhteesta. Tietojen mukaan kielteisiä asumistuki-    lan laintulkinta ja päätökset eivät edistä tätä ta-
12404: päätöksiä tällaisissa tapauksissa on jo tehty. Li-   voitetta, vaan kääntyvät syrjivästi tukiasunnois-
12405: säksi käytännöt ovat kirjavia riippuen Kelan eri     sa asuvia vastaan.
12406: paikallistoimistojen tulkinnoista.
12407:    Kelan päätökset johtavat tukiasuntojen asuk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12408: kaiden vuokrien maksamiseen toimeentulotues-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12409: ta, joka on tarkoitettu viimeiseksi mahdolliseksi    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12410: sosiaaliturvan muodoksi. Pelkona on myös, että       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12411: Kelassa asumistuen lakkauttaminen yritetään
12412: laajentaa myös muihin tukiasunnoissa asuviin,              Aikooko hallitus turvata Kelan asumis-
12413: kuten mielenterveysongelmaisiin. Tällaiset yri-            tuen tukiasunnoissa asuville tarvittaes-
12414: tykset mm. tukiasunnoissa asuvien vanhusten ja             sa lainmuutoksella ja näin tukea elä-
12415: vammaisten osalta ovat onneksi kariutuneet.                mänhallintaa tukevia asumiskäytäntö-
12416:                                                            jä?
12417: 
12418: 
12419: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
12420: 
12421:     Leea Hiltunen /skl
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426:                                                                                                Versio 2.0
12427: KK 60/2000 vp - Leea Hiltunen /skl                                                   Ministerin vastaus
12428: 
12429: 
12430: 
12431: 
12432: Eduskunnan puhemiehelle
12433: 
12434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nettu merkitystä sille, sijaitseeka tuenhakijan
12435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         asunto laitoksessa ja onko sopimukseen kirjattu
12436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       huoneenvuokrasuhteesta poikkeavia ehtoja. Tu-
12437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltu-      kea ei ole myönnetty erityyppisiin asuntaloihin
12438: sen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         eikä hoitokoteihin.
12439: KK 60/2000 vp:                                            Asumistukea myönnettäessä on lähdetty siitä,
12440:                                                       että tueusaajan asumisturva järjestetään huo-
12441:       Aikooko hallitus turvata Kelan asumis-          neenvuokrasuhteen mukaisesti niissäkin tapauk-
12442:       tuen tukiasunnoissa asuville tarvittaes-        sissa, joissa asumiseen sisältyy muita palveluja.
12443:       sa lainmuutoksella ja näin tukea elä-           Nyt esille tulleissa tapauksissa asumista koske-
12444:       mänhallintaa tukevia asumiskäytäntö-            via sopimuksia on nimitetty asumis- tai asukas-
12445:       jä?                                             sopimuksiksi. Niissä on vuokrasuhteesta poik-
12446:                                                       keavia irtisanomisehtojaja sopimussuhteille ovat
12447: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tunnusomaisia hoidolliset tavoitteet. Sopimus-
12448: ti seuraavaa:                                         suhteen osapuoletkaan eivät näytä aina mieltä-
12449: Asumistukilain (408/1975) 1 §:n mukaisesti            neenniitä vuokrasuhteiksi. Ainakaan tueusaajan
12450: asumistukea voidaan valtion varoista myöntää          asumisturvaa ei ole tarkoitettu järjestettäväksi
12451: ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan vuokra-            selkeästi huoneenvuokrasuhteen mukaisesti,
12452: asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vä-          vaan sopimuksilla on pyritty heikentämään vuok-
12453: hentämiseksi. Vuokra-asunnolla on asumistuki-         ralaisen lain mukaista irtisanomissuojaa.
12454: lakia tulkittaessa vakiintuneesti tarkoitettu asun-      Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
12455: toa, josta tehty vuokrasopimus noudattaa asuin-       asumistuen myöntämiskäytännössä ei, toisin
12456: huoneiston vuokrauksesta annettua lakia. Käy-         kuin julkisuudessa on esitetty, ole tapahtunut
12457: tännössä on jouduttu vetämään rajaa hoitosuh-         muutosta. Esimerkiksi Itä-Suomen aluekeskus ja
12458: teenja vuokrasuhteen välille. Kansaneläkelaitok-      Porin toimisto ovat yhteydenotoissaan mainin-
12459: sen etuusohjeisiin on koko sen ajan, kun Kansan-      neet, että käytännössä ei ole tapahtunut mitään
12460: eläkelaitos on hoitanut yleisen asumistuen toi-       muutosta. Tukiasuntoihin ei aikaisemminkaan
12461: meenpanoa, sisältynyt maininta siitä, että asu-       ole myönnetty asumistukea ellei asuminen ole
12462: mistukea voidaan myöntää sellaiseen palvelu- tai      perustunut asuinhuoneistojen vuokrauksesta an-
12463: tukiasuntoon, jonka hallinta perustuu vuokrasuh-      nettuun lakiin. Kysymys on ilmeisesti yksittäis-
12464: teeseen. Normaalin vuokrasuhteen olemassaolo          tapauksista, joissa asumissuhteen laatu ja ehdot
12465: on ollut asumistuen myöntämisen edellytyksenä         eivät ole tulleet esille tukea haettaessa.
12466: aina asumistukilain voimaantulosta, vuodesta             Eläkkeensaajien asumistuessa tuen maksami-
12467: 197 5 alkaen.                                         sen edellytyksenä on, että tuen hakija ei ole lai-
12468:    Kansaneläkelaitos ei siis ole muuttanut tulkin-    toshoidossa ja että hänellä on asumiskustannuk-
12469: taansa asiassa, vaan on menetellyt vakiintuneen       sia. Eläkkeensaajien asumistukilakia sovellet-
12470: käytännön mukaisesti. Vuokrasuhteen ja hoito-         taessa asumisen ei edellytetä perustuvan asuin-
12471: suhteen välistä rajankäyntiä selvitettäessä on an-    huoneistojen vuokrauksesta annettuun lakiin,
12472: 
12473: 2
12474: Ministerin vastaus                                              KK 60/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
12475: 
12476: 
12477: vaan tukea voidaan myöntää myös esimerkiksi            tärkeämmäksi selvittää, mikä on laitoshoidosta
12478: täysihoitosopimuksen perusteella, jos kyse ei ole      vastuussa olevien tahojen vastuu asukkaan mak-
12479: laitoshoidosta.                                        settaviksi tulevista kustannuksista ja missä vai-
12480:    Yleisen asumistuen myöntämistä tukiasun-            heessa alkaa asumistukijärjestelmän hoidetta-
12481: noissa asuville on käsitelty kansanedustaja            vaksi kuuluvan itsenäisen asumisen tukeminen.
12482: Vehkaojan kirjallisessa kysymyksessä KK                Tarkoitus on nyt selvittää yhdessä päihdehuol-
12483: 1745/1998 vp, johon ministeri Mönkäre on anta-         losta vastaavien tahojen ja esille tulleitten hoi-
12484: nut vastauksensa 24.3.1999. Asumistukea myön-          toyhteisöjen kanssa, onko tässä kysymys vain
12485: nettäessä sovellettu menettely on todettu myös         puutteellisista tai virheellisistä sopimuksista vai
12486: tässä vastauksessa.                                    onko asumistukijärjestelmän ja hoitosuhteiden
12487:    Viime vuosina lisääntynyt palveluasuminen           välistä rajankäyntiä tarpeen täsmentää myös ylei-
12488: on aiheuttanut myös eläkkeensaajien asumistuen         sessä asumistuessa. On tärkeää, että päihdeon-
12489: osalta kysymyksiä siitä, missä kulkee asumis-          gelmaisten asuminen järjestetään asianmukaises-
12490: tuella tuettavan asumisen ja laitoshoidon välinen      ti ja hoidon tarpeessa oleva asukas ei saa kärsiä
12491: raja. Ministeri Perho on vastannut 30.12.1999          siitä mistä tukijärjestelmistä tukea myönnetään
12492: tätä koskevaan kansanedustaja Liisa Hyssälän           eikä rahoituksesta vastaavien tahojen välisen
12493: kirjalliseen kysymykseen KK 936/1999 vp. So-           vastuunjaon epäselvyydestä.
12494: siaali- ja terveysministeriö on myös uudistanut            Heikosti itsenäiseen asumiseen kykeneville
12495: ohjeensa asiassa (Perusteet avo- ja laitoshoidon       hankitaan ja/ tai peruskorjataan olemassa olevas-
12496: määrittelemiseksi Sosiaali- ja terveysministe-         ta asuntokannasta tukiasuntoja ja palvelutyyppi-
12497: riön määräyskokoelma 1999:81 ).                        siä tukikoteja yhteistyössä sosiaali- ja terveysmi-
12498:    Erilaisten avohoidon muotojen ja hoitoyksi-         nisteriön, Raha-automaattiyhdistyksen ja kun-
12499: köiden kehitys on johtanut siihen, että avo- ja lai-   tien kanssa, kuten selvitysmies Fredriksson on
12500: toshoidon välinen rajankäynti on muuttunut en-         esittänyt asuntopoliittisessa strategiassa vuosille
12501: tistä vaikeammaksi. Samalla on noussut entistä         2000-2003.
12502: 
12503: 
12504: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
12505: 
12506:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511:                                                                                                         3
12512: KK 60/2000 vp -     Leea Hiltunen /skl                                                   Ministerns svar
12513: 
12514: 
12515: 
12516: 
12517: Tili riksdagens talman
12518: 
12519: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ett hyresförhållande och en vårdrelation går har
12520: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      man fåst avseende vid om stödtagarens bostad
12521: statsrådet översänt följande av riksdagsman Leea     ligger i en inrättning och om det i avtalet ingår
12522: Hiltunen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål      villkor som avviker från dem i ett hyresförhållan-
12523: SS 60/2000 rd:                                       de. Stöd har inte beviljats för olika typer av inter-
12524:                                                      nat, inte heller för vårdhem.
12525:        imnar regeringen säkra att de som bor i          Då bostadsbidrag beviljas är utgångpunkten
12526:        stödbostadfår bostadsbidragfrån Folk-         den att bidragstagarens boendetrygghet ordnas i
12527:        pensionsanstalten, vid behov genom en         enlighet med hyresförhållandet också i sådana
12528:        lagändring, och så stödja en boende-          fall där andra tjänster ingår i boendet. 1 de fall
12529:        praxis som bidrar tili att de kan behärs-     som nu kommit fram har avtalen om boende kal-
12530:        ka sina Iiv?                                  lats boendeavtal. Där finns uppsägningsvillkor
12531:                                                      som avviker från dem i ett hyresförhållande, och
12532:                                                      avtalsförhållandet präglas av att det är fråga om
12533: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      vård. Parterna i avtalsförhållandet verkar inte all-
12534: föra följande:                                       tid att ha betraktat förhållandet som ett hyresför-
12535: Enligt 1 § bostadsbidragslagen (408/1975) kan        hållande, utan avtalet har gått ut på att försvaga
12536: bostadsbidrag av statens medel beviljas hushåll i    hyresgästens lagliga uppsägningsskydd.
12537: syfte att minska kostnaderna för boende i en hy-        Enligt Folkpensionsanstaltens utredning har
12538: resbostad eller ägarbostad i Finland. Med hyres-     det inte, tvärt emot vad som har framförts i of-
12539: bostad avses enligt den etablerade tolkningen av     fentligheten, skett någon förändring i praxis i frå-
12540: bostadsbidragslagen en bostad för vilket det finns   ga om hur bostadsbidrag beviljas. T.ex. Östra
12541: ett hyresavtal enligt lagen om hyra av bostadslä-    Finlands kretscentral och byrån i Björneborg har
12542: genhet. 1 praktiken har man blivit tvungen att dra   vid kontakt närnnt att någon förändring i praxis
12543: upp en gräns mellan en vårdrelation och en hy-       inte har inträffat. Det har inte heller tidigare be-
12544: resrelation. 1 Folkpensionsanstaltens anvisning-     viljats bostadsbidrag för stödbostäder, om inte
12545: ar om förmånerna har det under hela den tid som      boendet har byggt på lagen om hyra av bostads-
12546: anstalten skött det allmänna bostadsbidraget in-     lägenheter. Det är uppenbarligen fråga om ensta-
12547: gått ett omnämnande om att bostadsbidrag också       ka fall där arten av och villkoren i boendeförhål-
12548: kan beviljas för en sådan service- eller stödbo-     landet inte har kommit fram vid ansökan om bi-
12549: stad vars besittning bygger på ett hyresförhållan-   draget.
12550: de. Existensen av ett normalt hyresförhållande         1 fråga om bostadsbidraget för pensionärer är
12551: har varit en förutsättning för att bostadsbidrag     en förutsättning för utbetalningen att bidragsta-
12552: skall beviljas ända sedan bostadsbidragslagen        garen inte befinner sig i anstaltsvård och att han
12553: trädde i kraft 197 5.                                har boendekostnader. Då man tillämpar lagen om
12554:    Folkpensionsanstalten har alltså inte ändrat      bostadsbidrag för pensionärer förutsätts inte att
12555: sin tolkning i frågan utan har tillämpat etablerad   boendet bygger på lagen om hyra av bostadslä-
12556: praxis. Vid utredningen om var gränsen mellan        genheter, utan bidrag kan också beviljas t.ex. på
12557: 
12558: 4
12559: Ministems svar                                                  KK 60/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
12560: 
12561: 
12562: basis av ett avtal om full pension, om det inte är    rar för anstaltsvården har för de kostnader som
12563: fråga om anstaltsvård.                                den boende skall svara för och i vilket skede stö-
12564:    Beviljandet av allmänt bostadsbidrag för per-      det till självständigt boende, som ingår i bostads-
12565: soner som bor i stödbostad har behandlats i riks-     bidragssystemet, inleds. Avsikten är nu att i sam-
12566: dagsledamot Vehkaojas skriftliga spörsmål SS          råd med de instanser som svarar för rusvården
12567: 1745/1998 rd, som minister Mönkäre besvarade          och de vårdsamfund som är aktuella undersöka
12568: 24.3.1999. Det förfarande som tillämpas då bo-        om det nu enbart är fråga om bristfålliga eller fel-
12569: stadsbidrag beviljas kommer fram också i detta        aktiga avtal, eller om det också inom det allmän-
12570: svar.                                                 na bostadsbidragssystemet behövs en precise-
12571:    Under de senaste åren har det ökade service-       ring av gränsema mellan bostadsbidragssyste-
12572: boendet också i fråga om pensionärers bostadsbi-      met och vårdrelationema. Det är viktigt att boen-
12573: drag lett till frågor om gränsdragningen mellan       det för personer med rusproblem ordnas på ett
12574: boende som stöds med bostadsbidrag och an-            vederbörligt sätt och att en boende i behov av
12575: staltsvård. Minister Perho har 30.12.1999 besva-      vård inte får lida beroende på det system som han
12576: rat riksdagsledamot Liisa Hyssäläs skriftliga         får stöd från, inte heller av den oklara ansvarsför-
12577: spörsmål SS 936/1999 rd i denna sak. Social- och      delningen mellan dem som svarar för finansie-
12578: hälsovårdsministeriet har ock~å fömyat sina an-       nngen.
12579: visningar i saken (Grundema för definition av            För personer som har svårigheter att bo själv-
12580: öppen vård respektive anstaltsvård, Social- och       ständigt anskaffas och eller repareras stödbostä-
12581: hälsovårdsministeriets         bestämmelsesamling     der och stödhem av servicetyp i det befintliga bo-
12582: 1999:81).                                             stadsbeståndet i sarnråd mellan social- och hälso-
12583:    Utvecklingen av olika slag av öppen vård och       vårdsministeriet, Penningautomatföreningen och
12584: olika vårdenheter har lett till att gränsdragningen   kommunema, så som utredningsman Fredriks-
12585: mellan öppen vård och anstaltsvård ytterligare        son har föreslagit i den bostadspolitiska strategin
12586: försvåras. Samtidigt har det blivit allt viktigare    för 2000-2003.
12587: att undersöka vilket ansvar de instanser som sva-
12588: 
12589: 
12590: Helsingfors den 7 mars 2000
12591: 
12592:     Minister Suvi-Anne Siimes
12593: 
12594: 
12595: 
12596: 
12597:                                                                                                         5
12598:                                                                KK 61/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
12599: 
12600: 
12601: 
12602: 
12603:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 6112000 vp
12604: 
12605:                                               Maltalaisen säiliöalus Sceptren tapaus sekä ke-
12606:                                               mikaali- ja öljyonnettomuuksien uhka
12607: 
12608: 
12609: 
12610: 
12611: Eduskunnan puhemiehelle
12612: 
12613: Kotkan satamassa on todettu olevan kuluneen yh-        ei välttämättä huolehdita. Ne uhkaavat pahim-
12614: deksän kuukauden aikana neljä huonokuntoista           millaan jäädä pysäytyssatamiinsa erääntaisiksi
12615: kemikaalialusta. Yksi näistä on Kotkan sata-           ongelmajätteiksi. Samalla kynnys pysäyttää vaa-
12616: maan meri- ja paloturvallisuuden puutteiden            rallisenkin aluksen kulku on korkea.
12617: vuoksi helmikuussa pysäytetty mukavuuslippu-              Eräissä maailman korkeatasoisimmissa kemi-
12618: tankkeri Sceptre. Merenkulkulaitoksen toimesta         kaalisatamissa selvitetään aina tietyn iän ylittä-
12619: alukselle suoritettiin tarkastus. Aluksen täyttö- ja   neiden kemikaali-ja öljytankkereiden kunto nii-
12620: purkuputkisto, kuten myös spinklerijärjestelmä,        den saapuessa satamaan.
12621: todettiin epäkuntoisiksi. Aluksen rungossa todet-
12622: tiin ruostumisen aiheuttamia vaurioita.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
12623:     Aluksen omistussuhteet ovat epäselvät ja ra-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12624: kentuvat erilaisten yhtiöiden ketjuttamiseen.          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12625: Sceptre on jo kolmas saman omistajatahon heik-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12626: kokuntoinen, Kotkan satamassa kuluneen yhdek-
12627: sän kuukauden aikana pysäytetty alus.                        Onko hallitus valmis kehittämään
12628:                                                              maamme alusjätelakia niin, että se ot-
12629:     Huonokuntoisten, mukavuuslipun alla purjeh-
12630:                                                              taa huomioon tekstissään myös kemi-
12631: tivien kemikaalitankkereiden muodostaman on-
12632:                                                              kaalivahingon uhkan ja
12633: gelman hallinnassa on ilmiselviä vaikeuksia.
12634: Alusjätelaki velvoittaa ilmoittamaan öljyvahin-              onko hallitus valmis edesauttamaan
12635: gon uhasta. Vastaavasta kemikaalien aiheutta-                EU:ssa sellaista menettelyä, että tietyn
12636: masta uhkatilanteesta ei laissa ole mainintaa.               iän ylittäneiden öljy- ja kemikaalitank-
12637:     Huonokuntoisten, omistussuhteiltaan epäsel-              kereiden kunto tarkistetaan aina niiden
12638: vien mukavuuslippualusten korjausvelvoitteista               saapuessa satamaan?
12639: 
12640: 
12641: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
12642: 
12643:     Pentti Tiusanen /vas
12644: 
12645: 
12646: 
12647: 
12648:                                                                                                 Versio 2.0
12649: KK 6112000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministerin vastaus
12650: 
12651: 
12652: 
12653: 
12654: Eduskunnan puhemiehelle
12655: 
12656: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            lanteissa vesien suojelemiseksi tarvittavia mää-
12657: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          räyksiä aluksesta ja sen lastista. Suomen ympä-
12658: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ristökeskus on käyttänyt näitä toimivaltuuksia
12659: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       useiden karilleajojen ja vastaavien merivahinko-
12660: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jen yhteydessä. Saadun selvityksen mukaan Suo-
12661: KK 61/2000 vp:                                         men ympäristökeskuksen edustajat keskustelivat
12662:                                                        Kotkan alueen merenkuluntarkastajan kanssa
12663:        Onko hallitus valmis kehittämään                maltalaisen kemikaalisäiliöaluksen kunnosta ja
12664:        maamme alusjätelakia niin, että se ot-          sen mahdollisesti aiheuttamasta ympäristövahin-
12665:        taa huomioon tekstissään myös kemi-             gon vaarasta heti tapahtumapäivänä. Vaikka alus
12666:        kaalivahingon uhkan ja                          oli huonokuntoinen, se ei aiheuttanut välitöntä
12667:                                                        vaaraa, eikä Suomen ympäristökeskus katsonut
12668:        onko hallitus valmis edesauttamaan              tarpeelliseksi ryhtyä alusjätelain 6 §:n mahdol-
12669:        EU:ssa sellaista menettelyä, että tietyn        listamiin toimiin.
12670:        iän ylittäneiden öljy- ja kemikaalitank-            Alusjätelain 2 luvun 18 § sisältää säännökset
12671:        kereiden kunto tarkastetaan aina niiden         ilmoitusvelvollisuudesta öljypäästöstä tai uhkaa-
12672:        saapuessa satamaan?                             vasta öljyvuodosta. Ilmoitusvelvollisuudesta
12673:                                                        säädetään myös alusjäteasetuksessa. Voimassa
12674:                                                        olevassa alusjäteasetuksen 11 §:ssä veivoitetaan
12675: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          aluksen päällikkö ilmoittamaan viranomaisille
12676: ti seuraavaa:                                          vahingollisen aineen päästöstä. Ilmoitusvelvolli-
12677: Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen eh-          suus koskee siten kaikkia alusjätelain ja -asetuk-
12678: käisemisestä annettu laki (30011979, alusjätela-       sen piiriin kuuluvia vahingollisia aineita. Alus-
12679: ki) sekä aluksista aiheutuvan vesien pilaantumi-       ten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemi-
12680: sen ehkäisemisestä annettu asetus (635/1993,           sestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleis-
12681: alusjäteasetus) kattavat tällä hetkellä jo eräiltä     sopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa
12682: osin kemikaalivahingon uhkan sekä yhdessä ke-          (MARPOL 73178 -yleissopimus, SopS 51/1983)
12683: mikaali- ja kaasusäiliöaluksista annetun asetuk-       on täydennetty 1.1.1998 voimaan tulleella muu-
12684: sen (244/1982) ja alusturvallisuuden valvonnas-        toksella siten, että päällikkö veivoitetaan anta-
12685: ta annetun lain (370/1995) kanssa myös toimen-         maan viranomaisille ilmoitus myös tilanteissa,
12686: piteet kemikaalisäiliöalusvahinkojen ennalta eh-       joissa päästöä ei ole tapahtunut, mutta päästön
12687: käisemiseksi. Kemikaali-ja kaasusäiliöaluksista        mahdollisuus on olemassa. Muutos on saatettu
12688: annettu asetus sisältää säännökset mm. säiliö-         Suomessa voimaan asetuksella 99511997, joka on
12689: alusten rakenteesta, varustelusta ja lastitiedoista.   tullut voimaan 1.1.1998.
12690: Alusturvallisuuden valvonnasta annetussa laissa            Suomessa on voimassa myös asetus vaarallis-
12691: säädetään mm. alusten tarkastuksista, viran-           ten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin
12692: omaisten oikeudesta aluksen pysäyttämiseen ja          liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista (869/ 1994),
12693: sen käytön rajoittamiseen.                             joka perustuu neuvoston direktiiviin vaarallisia
12694:    Alusjätelain 6 §:n mukaan Suomen ympäris-           tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavia aluk-
12695: tökeskuksella on valtuudet antaa uhkaavissa ti-        sia koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden
12696: 
12697: 
12698: 2
12699: Ministerin vastaus                                             KK 61/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
12700: 
12701: 
12702: ollessa matkalla yhteisön satamiin tai poistuessa       ten alusten satamatarkastusmenettelyssä (Port
12703: sieltä (93/75/EY).                                      State Control) erityisvalvonnan piirissä. Lippu-
12704:    Suomi on sopimuspuolena myös ihmishengen             valtion ja luokituslaitosten tarkastusten lisäksi
12705: turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyssä          satamatarkastusmenettelyssä tarkastetaan aluk-
12706: kansainvälisessä      yleissopimuksessa       (SopS    set kuuden kuukauden välein ja tarkemmin laa-
12707: 11/1981), joka sisältää muun ohella myös mää-          jennetussa tarkastuksessa vuoden välein. Alus
12708: räyksiä ilmoitusvelvollisuudesta vaarallisiin ai-      voi joutua ensisijaistarkastusten (priority inspec-
12709: neisiin liittyvistä onnettomuustilanteista.            tions) kohteeksi, jos erityisiä syitä on, kuten
12710:    Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-          aiemmat puutteet aluksen toiminnassa, päästö-
12711: nalle aivan lähiaikoina esitys alusjätelain muut-      rikkomukset tai edellisistä satamista tulleet il-
12712: tamisesta, jolla lakiin mm. lisättäisiin säännös       moitukset. Aluksen aiempi historia näkyy tarkas-
12713: aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen tor-         tustiedostoissa kohdennuskertoimena (target fac-
12714: junnasta. Hallituksen esitykseen HE 15/1999 vp         tor), joka helpottaa tarkastustyön kohdentamista
12715: sisältyneiden ja eduskunnan jo hyväksymien             huonokuntoisiin aluksiin.
12716: alusjätelain muutosten ja lähiaikoina esiteitävien         Edellä kuvatuilla järjestelyillä on saatu aikaan
12717: muutosten johdosta tarkoituksena on tehdä tar-         sellainen turvallisuustaso, että vakavia onnetto-
12718: vittavat lisämuutokset myös alusjäteasetukseen.        muuksia kemikaalien aluskuljetuksissa sattuu
12719: Vahinkojen ja vaaratilanteiden ilmoitusvelvolli-       harvoin. Kemikaalialukset ovat keskimäärin hie-
12720: suutta koskevaa alusjäteasetuksen säännöstä on         man parempikuntoisia kuin lastialukset yleensä.
12721: tässä yhteydessä tarkoitus täsmentää.                  Kotkaan sattunut useiden huonokuntoisten alus-
12722:    Vuonna 1982 allekirjoitettiin Länsi-Euroo-          ten suma johtunee liikenteen ja lastien satunnai-
12723: pan merenkulkuhallintojen kesken Pariisin yh-          suudesta. Tarkastusjärjestelmä on kuitenkin
12724: teisymmärryspöytäkirja satamavaltioiden suorit-        osoittautunut toimivaksi.
12725: tamista tarkastuksista. Pöytäkirjassa allekirjoit-
12726:                                                            Jos pyritään järjestelmään, jossa jokaisen ul-
12727: tajat sitoutuivat tarkastamaan 25 % kunkin val-
12728:                                                        komaisen säiliöaluksen kunto tarkastetaan val-
12729: tion satamissa käyvistä ulkomaisista aluksista,
12730:                                                        tion viranomaisen toimesta ennen lastauksen
12731: joita ei viimeisen kuuden kuukauden aikana ole
12732:                                                        aloittamista, tarvitaan nykyistä huomattavasti
12733: jossakin toisessa allekirjoittajamaassa tarkastet-
12734:                                                        suurempi tarkastushenkilökunta. Mitään sään-
12735: tu. Pöytäkirjan tavoitteena oli ja on torjua alikun-
12736:                                                        nöllistä ilta-, yö- tai viikonloppupäivystystä ei
12737: toisten alusten aiheuttamaa uhkaa rantavaltioil-
12738:                                                        nykyiseen tarkastusjärjestelmään sisälly. Sata-
12739: le. Pöytäkirjan velvoitteet on sittemmin sisälly-
12740:                                                        maan saapuva alus saattaa aloittaa lastauksen
12741: tetty alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemis-
12742:                                                        kaikkina vuorokaudenaikoina ja kaikkina viikon-
12743: tä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita
12744:                                                        päivinä.
12745: koskevien kansainvälisten standardien sovelta-
12746: misesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmai-           Ranskan rannikolla joulukuussa 1999 sattu-
12747: den lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehti-     neen öljysäiliöalus Erikan onnettomuuden seu-
12748: viin aluksiin (satamavaltioiden suorittama val-        rauksena Euroopan komissio valmistelee parhail-
12749: vonta)      annettuun     neuvoston     direktiiviin   laan ehdotuksia säiliöalusten valvonnan tehosta-
12750: (95/21/EY), joka on Suomessa pantu täytäntöön          miseksi. Hallitus kannattaa komission pyrkimyk-
12751: ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa an-        siä. Tavoitteena on, että tavara kulkee, turvalli-
12752: netulla asetuksella (325/1997).                        suutta ei vaaranneta ja meriympäristö säilyy puh-
12753:     Öljy- ja kemikaali tankkerit, jotka ovat yli l 0   taana.
12754: vuotta vanhoja, ovat eurooppalaisessa ulkomais-
12755: 
12756: 
12757: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
12758: 
12759:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
12760:                                                                                                          3
12761: KK 61/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                     Ministerns svar
12762: 
12763: 
12764: 
12765: 
12766: Tili riksdagens talman
12767: 
12768: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      mi1jöcentral har använt sig av dessa befogenhe-
12769: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      ter vid flera grundstötningar och motsvarande
12770: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman           sjöolyckor. Enligt en utredning hade representan-
12771: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga      ter för Finlands miljöcentral genast den aktuella
12772: spörsmå1 SS 61/2000 rd:                              dagen diskuterat med en sjöfartsinspektör i Kot-
12773:                                                      ka om skicket hos det maltesiska kemikalietank-
12774:        ir regeringen beredd att utveckla vårt        fartyget och faran för en eventuell miljöskada.
12775:        lands fartygsavfallslag så att den beak-      Även om fartyget var i dåligt skick utgjorde det
12776:        tar också hotet om kemikalieskador, och       inte någon direkt fara, och Finlands miljöcentral
12777:                                                      ansåg inte heller att det var nödvändigt att vidta
12778:       är regeringen beredd att inom EU främ-         åtgärder enligt 6 § fartygsavfallslagen.
12779:       ja ett sådant förfarande att skicket hos           Fartygsavfallslagens 2 kap. 18 § innehåller
12780:       sådana olje- och kemikalietanlifartyg          bestämmelser om skyldigheten att anmäla oljeut-
12781:       som har överskridit en viss ålder skall        släpp eller hot om oljeläckage. Även i fartygsav-
12782:       inspekteras varje gång de anlöper en           fallsförordningen ingår denna anmälningsskyl-
12783:       hamn?                                          dighet. Enligt 11 § i den gällande fartygsavfalls-
12784:                                                      förordningen skall fartygets befålhavare under-
12785: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      rätta myndigheterna om utsläpp av ett skad1igt
12786: föra fö1jande:                                       ämne. Anmälningsskyldigheten gäller således
12787:                                                      alla skadliga ämnen som omfattas av fartygsav-
12788: Lagen om förhindrande av vattnens förorening,
12789:                                                      falls1agen och -förordningen. Protokollet av 1978
12790: förorsakad av fartyg (300/1979, fartygsavfallsla-
12791:                                                      till 1973 års internationella konvention till för-
12792: gen) och förordningen om förhindrande av vatt-
12793:                                                      hindrande av förorening från fartyg (MARPOL
12794: nens förorening, förorsakad av fartyg ( 635/1993,
12795:                                                      73/78-konventionen, FördrS 51/1983) har kom-
12796: fartygsavfallsförordningen) omfattar redan nu
12797:                                                      pletterats genom en ändring som trädde i kraft
12798: till vissa delar risken för kemikalieskador samt
12799:                                                      den 1 januari 1998 så att fartygets befålhavare är
12800: tillsammans med förordningen om kemikalie-
12801:                                                      skyldig att underrätta myndigheterna även i såda-
12802: och gastankfartyg (244/1982) och lagen om till-
12803:                                                      na situationer då inget utsläpp har skett men fara
12804: syn över fartygssäkerheten (370/1995) även åt-
12805:                                                      för sådan föreligger. Ändringen har trätt i kraft i
12806: gärderna för förebyggande av kemikalietankfar-
12807:                                                      Finland genom förordningen 99511997, som träd-
12808: tygsolyckor. Förordningen om kemikalie- och
12809:                                                      de i kraft den 1 januari 1998.
12810: gastankfartyg innehåller bestämmelser om bl.a.
12811:                                                          1 Finland gäller också en förordning om an-
12812: tankfartygens konstruktion, utrustning och upp-
12813:                                                      mälningsskyldigheterna för fartyg som transpor-
12814: gifter om lasten. 1 lagen om tillsyn över fartygs-
12815:                                                      terar farligt eller havsförorenande gods
12816: säkerheten bestäms bl.a. om inspektioner av far-
12817:                                                      (86911994), som baserar sig på rådets direktiv om
12818: tyg, myndigheters rätt att stoppa ett fartyg och
12819:                                                      minimikrav för fartyg som anlöper eller avgår
12820: begränsa dess drift.
12821:                                                      från gemenskapens hamnar med farligt eller för-
12822:    Enligt 6 § fartygsavfallslagen har Finlands       orenande gods (93/75/EG).
12823: miljöcentral befogenheter att i hotfulla situatio-       Finland är dessutom fördragsslutande part i
12824: ner, för skydd av vatten, utfårda behövliga be-      1974 års internationella konvention om säkerhe-
12825: stämmelser om ett fartyg och dess last. Finlands     ten för människoliv till sjöss (FördrS 11/1981),
12826: 
12827: 4
12828: Ministems svar                                               KK 61/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
12829: 
12830: 
12831: som bl.a. innehåller bestämmelser om skyldighe-       och klassificeringssällskapens inspektioner in-
12832: ten att anmäla olyckor som gäller farliga ämnen.      spekteras fartygen vid hamnkontrollförfarandet
12833:    Regeringen ämnar inom en snar framtid över-        dessutom med sex månaders mellanrum och nog-
12834: låta en proposition tili riksdagen med förslag tili   graimare genom en utökad inspektion varje år.
12835: ändring av fartygsavfallslagen. Genom ändring-        Ett fartyg kan prioriteras för inspektion (priority
12836: en fogas tili lagen bl.a. en bestämmelse om be-       inspections) om särskilda skäl före1igger, t.ex. ti-
12837: kämpning av kemikalieskador som förorsakats           digare brister i fartygets verksamhet, överträdel-
12838: av fartyg. Tili följd av de ändringar av fartygsav-   ser av bestämmelserna om utsläpp eller anmäl-
12839: fallslagen som ingick i regeringens proposition       ningar från hamnar som fartyget tidigare besökt.
12840: RP 15/1999 rd och som riksdagen redan har god-        Fartygets historia framgår av inspektionsregist-
12841: känt samt tili fö1jd av de ändringar som skall        ren som en prioritetsfaktor (target factor), som
12842: framläggas under den närmaste tiden är avsikten       gör det lättare att inrikta inspektionerna på fartyg
12843: att göra behövliga tilläggsändringar även i far-      som är i dåligt skick.
12844: tygsavfallsförordningen. 1 detta sammanhang är            Tack vare de ovan nämnda arrangemangen har
12845: det meningen att precisera fartygsavfallsförord-      en sådan säkerhetsnivå uppnåtts att det sällan
12846: ningens bestämme1se om skyldigheten att anmä-         sker några allvarliga olyckor i anslutning till far-
12847: la o1yckor och farliga situationer.                   tygstransporter av kemikalier. Kemikalietankfar-
12848:    År 1982 undertecknade Västeuropas sjöfarts-        tygen är i genomsnitt i litet bättre skick än last-
12849: förvaltningar i Paris samförståndsförklaringen        fartyg i allmänhet. Det faktum att flera fartyg i
12850: beträffande inspektioner som företas i hamnsta-       dåligt skick kommit tili Kotka beror troligtvis på
12851: ter. De parter som undertecknade förklaringen         en tillfållighet när det gäller trafiken och laster-
12852: förband sig att inspektera 25 % av de utländska       na. Systemet med inspektionema har dock visat
12853: fartyg som anlöper respektive stats hamnar och        sig vara fungerande.
12854: som under de sex närmast föregående månadema              Om man strävar efter ett system där skicket
12855: inte har inspekterats i något annat av de land som    hos varje utländskt tankfartyg inspekteras ge-
12856: undertecknat förklaringen. Syftet med förkla-         nom en statlig myndighets försorg före lastning-
12857: ringen var och är att avvärja det hot som fartyg i    en inleds, behövs en betydligt större personai än
12858: dåligt skick är för kuststatema. Skyldighetema i      för närvarande för att utföra inspektionerna. 1 det
12859: förklaringen har senare upptagits i rådets direk-     nuvarande inspektionssystemet ingår inte någon
12860: tiv om tillämpning av internationella normer för      regelbunden kvälls-, natt- eller veckoslutsjour.
12861: säkerhet på fartyg, förhindrande av förorening        Ett fartyg som anlöper en hamn kan inleda last-
12862: samt boende- och arbetsförhållanden ombord på         ningen alla tider på dygnet och alla dagar i veck-
12863: fartyg som anlöper gemenskapens hamnar och            an.
12864: framförs i med1emsstaternas territorialvatten             Till följd av olyckan i december 1999 utanför
12865: (hamnstatskontroll) (95/21/EG), som i Finland         Frankrikes kust med oljetankfartyget Erika bere-
12866: har verkställts genom förordningen om inspek-         der Europeiska kommissionen som bäst förslag
12867: tion av utländska fartyg i Finland (325/1997).        tili en effektivering av tillsynen över tankfartyg.
12868:    Olje- och kemikalietankfartyg som är över 10       Regeringen understöder kommissionens strävan-
12869: år omfattas i det europeiska hamnkontrollförfa-       den. Målet är att varor skall kunna transporteras,
12870: randet som gäller utländska fartyg (Port State        att säkerheten inte skall äventyras och att havs-
12871: Control) av specialtillsyn. Utöver flaggstatens       miljön skall förbli ren.
12872: 
12873: 
12874: 
12875: Helsingfors den 9 mars 2000
12876: 
12877:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
12878: 
12879: 
12880:                                                                                                         5
12881:                                                                    KK 62/2000 vp -Unto Valpas /vas
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2000 vp
12887: 
12888:                                               Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen
12889:                                               sekä korvaavan opetuksen järjestämisen tasa-
12890:                                               arvoisuuden turvaaminen
12891: 
12892: 
12893: 
12894: 
12895: Eduskunnan puhemiehelle
12896: 
12897: Suomi on hyväksynyt joukon kansainvälisiä so-           tiedon opetuksesta, tai oppilaille, jotka muutoin
12898: pimuksia, joissa syrjintä mm. uskonnon perus-           ovat vapautettuja edellä mainitusta opetuksesta.
12899: teella tuomitaan. Hallituksen esityksestä Halli-           Lain ja asetuksen säännökset oikeuttavat us-
12900: tusmuodon perustuslakien perusoikeussäännös-           konnonopetuksesta vapautetun saamaan vaihto-
12901: ten muuttamiseksi eduskunnan sivistysvaliokun-         ehtoista opetusta. Tämä perustuu länsimaiseen
12902: ta lausui uskonnon- ja omantunnonvapaudesta            käsitykseen uskonnon ja omantunnon sekä va-
12903: (SiVL 2/1994 vp- HE 30911993 vp) mm. seu-              kaumuksen vapaudesta. Ne on myös perustus-
12904: raavaa:                                                laissa vahvistettu oikeuksina. Käytännön tilanne
12905:     "Uskonnon ja omantunnonvapauden osa-               kouluissa ei kuitenkaan tällä hetkellä turvaa riit-
12906: alueina katsotaan olevan oikeus tunnustaa ja har-      tävästi näiden oikeuksien toteutumista.
12907: joittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oi-          Eräillä paikkakunnilla esimerkiksi elämänkat-
12908: keus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen         somustiedon opetus on keskitetty tiettyihin kou-
12909: yhdyskuntaan. Kenelläkään ei olisi velvollisuut-       luihin. Kun vakaumuksen mukaista opetusta ei
12910: ta osallistua omantuntonsa vastaisesti uskonnon        ole saatavilla omassa koulussa, eriarvoistaa se
12911: harjoittamiseen. Uskonnonvapaus edellyttää yk-         mm. uskontokuntiin kuulumattomien opetuksen
12912: silön mahdollisuutta saada uskonnollista tai elä-      järjestelyä: oppilaille tulee taukoja keskellä päi-
12913: mänkatsomuksellista opetusta. 11                       vää, opetus on keskitetty viikonloppuihin, oppi-
12914:       Perusopetuslain 13 §:n mukaan:                   tunnit tiivistetään teemapäiviin jne. Edellä mai-
12915:     11 ... uskonnonvapauslain (267 /1922) mukaises-    nittujen syiden vuoksi opetuksen laatu vaaran-
12916: ti vapautetulle vähintään kolmelle evankelis-lu-       tuu. Opetuksen keskittämistä on monissa kunnis-
12917: terilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle orto-      sa perusteltu taloudelliseen tilanteeseen vedoten.
12918: doksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle          Osittain syy siihen, että tilanne ei ole korjaantu-
12919: järjestetään heidän oman tunnustuksensa mu-            nut, on seurausta siitä, että kuntien päätösvalta
12920: kaista uskonnonopetusta, jos heidän huoltajansa        koulujen opetuksesta tai koulutoimen sisällöstä
12921: sitä vaativat. Uskonnonopetuksesta vapautetulle        on lisääntynyt. Näyttää siltä, että opetustoimen
12922: vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumatto-          keskushallinnolla (opetusministeriöllä tai ope-
12923: malle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustie-          tushallituksella) ei ole riittävää ohjausvaltaa ja
12924: toa.11                                                 keinoja tässä asiassa. Tämä tilanne johtaa siihen,
12925:     Perusopetusasetus edellyttää myös vanhem-          että uskonnon-, omantunnon- tai vakaumuksen
12926: pien niin vaatiessa muun opetuksen tai ohjatun         vapaus voi toteutua vain kansalaisten omien vali-
12927: toiminnan järjestämistä sellaisille oppilaille, jot-   tusten kautta.
12928: ka on vapautettu uskonnon- tai elämänkatsomus-
12929: 
12930:                                                                                                  Versio2.0
12931: KK 62/2000 vp - Unto Valpas /vas
12932: 
12933: 
12934: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   ovatko kuntien säästöt olleet vaikutta-
12935: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    massa perusopetuslain 13 §:n mukaisen
12936: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ja elämänkatsomustiedon opetuksen
12937: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  sekä perusopetusasetuksen 1 luvun 5 §:n
12938:                                                      mukaisen korvaavan opetuksen järjestä-
12939:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      misen epätasa-arvoisuuteen ja
12940:       tyä, jotta uskonnon-, omantunnon- ja
12941:       vakaumuksen vapaus voitaisiin turvata          onko hallitus ryhtynyt sellaisiin toimiin,
12942:       kouluopetuksessa yhdenvertaisesti koko         joilla kunnille korvataan em. opetuksen
12943:       maassa ja                                      järjestelyistä ja pienryhmäohjauksesta
12944:                                                      syntyvät mahdolliset lisäkustannukset?
12945:       miten hallitus seuraa uskonnon ja elä-
12946:       mänkatsomustiedon opetuksen tasa-ar-
12947:       voista toteutumista eri kunnissa ja
12948: 
12949: 
12950: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
12951: 
12952:     Unto Valpas /vas
12953: 
12954: 
12955: 
12956: 
12957: 2
12958: Ministerin vastaus                                              KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas
12959: 
12960: 
12961: 
12962: 
12963: Eduskunnan puhemiehelle
12964: 
12965: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       uskonnonopetuksesta          uskonnonvapauslain
12966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        (26711922) mukaisesti vapautetulle vähintään
12967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vä-
12968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Unto Valp-      hintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan
12969: paan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kuuluvalle oppilaalle järjestetään heidän oman
12970: KK 62/2000 vp:                                       tunnustuksensa mukaista opetusta. Muuhun kuin
12971:                                                      edellä mainittuihin uskontokuntiin kuuluvalle
12972:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      vähintään kolmelle uskonnonopetuksesta vapau-
12973:       tyä, jotta uskonnon-, omantunnon- ja           tetulle oppilaalle järjestetään heidän oman tun-
12974:       vakaumuksen vapaus voitaisiin turvata          nustuksensa mukaista uskonnonopetusta, jos hei-
12975:       kouluopetuksessa yhdenvertaisesti koko         dän huoltajansa sitä vaativat. Uskonnonopetuk-
12976:       maassa ja                                      sesta vapautetulle vähintään kolmelle uskonto-
12977:                                                      kuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan
12978:       miten hallitus seuraa uskonnon ja elä-         elämänkatsomustietoa.        Perusopetusasetuksen
12979:       mänkatsomustiedon opetuksen tasa-ar-           (852/1998) 5 §:n mukaan oppilaalle, jolle ei pe-
12980:       voista toteutumista eri kunnissa ja            rusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskon-
12981:       ovatko kuntien säästöt olleet vaikutta-        toa tai elämänkatsomustietoa, tulee järjestää vas-
12982:       massa perusopetuslain 13 §:n mukai-            taavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. ·
12983:       sen ja elämänkatsomustiedon opetuksen          Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun jär-
12984:       sekä perusopetusasetuksen 1 luvun              jestämään oman tunnustuksen mukaisen uskon-
12985:       5 §:n mukaisen korvaavan opetuksen             non opetukseen, voidaan huoltajan pyynnöstä va-
12986:       järjestämisen epätasa-arvoisuuteen ja          pauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitet-
12987:                                                      tuun opetukseen tai ohjattuun toimintaan.
12988:       onko hallitus ryhtynyt sellaisiin toimiin,        Perusopetusta koskevien säännösten perus-
12989:       joilla kunnille korvataan em. opetuksen        teella kunnat ja muut opetuksen järjestäjät päät-
12990:       järjestelyistä ja pienryhmäohjauksesta         tävät, miten eri oppiaineiden, mukaan lukien us-
12991:       syntyvät mahdolliset lisäkustannukset?         konto ja elämänkatsomustieto, opetus käytännös-
12992:                                                      sä järjestetään. Kuntien ja muiden opetuksen jär-
12993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        jestäjien päätösvaltaa opetuksen järjestelyissä
12994: ti seuraavaa:                                        rajaavat kuitenkin muun ohella perusopetuslain
12995:                                                      ja -asetuksen sekä valtioneuvoston peruskoulun
12996: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen perusope-
12997:                                                      tuntijaosta antaman päätöksen (834/1993) sään-
12998: tuslain ( 628/ 1998) 13 §:ssä säädetään kuntien ja
12999:                                                      nökset, jotka koskevat työpäivien määrää, ope-
13000: muiden perusopetuksen järjestäjien velvollisuu-
13001:                                                      tuksen päivittäistä enimmäisaikaa ja asianomai-
13002: desta uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustie-
13003:                                                      sen aineen tuntimäärää. Opetusjärjestelyitä suun-
13004: don opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen
13005:                                                      niteltaessa tulee ottaa myös huomioon se, että op-
13006: järjestäjän tulee antaa uskonnonopetusta sen us-
13007:                                                      pilaan mahdollinen oikeus koulumatkaetuun to-
13008: kontokunnan tunnustuksen mukaan, johon oppi-
13009:                                                      teutuu kaikkina koulun työpäivinä. Kun vähem-
13010: laiden enemmistö kuuluu. Edellä todetusta
13011: 
13012:                                                                                                     3
13013: KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas                                                       Ministerin vastaus
13014: 
13015: 
13016:  mistäuskontojen ja elämänkatsomustiedon ope-          kaukset ovat voineet vaikuttaa myös yksittäisen
13017:  tukseen osallistuvien oppilaiden määrä on usein       opetuksen järjestäjän uskonnon ja elämänkatso-
13018: hyvin pieni, opetuksen tarkoituksenmukaiseksi          mustiedon opetusjärjestelyihin. Hallitus pyrkii
13019: järjestämiseksi samaan ryhmään kootaan oppilai-        saamaan vuoden 2001 valtionosuuksien tasoon
13020:  ta usealta eri luokalta ja koulusta. Tämä edellyt-    selkeän korotuksen, joka helpottaisi osaltaan
13021:  tää usein puolestaan sitä, että tunnit sijoitetaan    kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien talou-
13022: joko päivän alkuun tai loppuun. Samanlaisia jär-       dellista tilannetta ja joka voisi vaikuttaa myös
13023: jestelyitä käytetään myös muiden, esimerkiksi          opetusjärjestelyiden laatuun.
13024: sellaisten vähätuntisten valinnaisaineiden ope-            Opetustoimessa siirryttiin menoperusteisesta
13025:  tuksessa, jossa opetukseen osallistuu vain osa op-    valtionosuusjärjestelmästä nykyiseen laskennal-
13026: pilaista. Nämä paikallisiin olosuhteisiin perustu-     liseen järjestelmään vuoden 1993 alussa osana
13027: vat järjestelyt, jos ne toteutetaan edellä todettu-    laajaa kuntien valtionosuusuudistusta. Opetus- ja
13028: jen perusopetusta koskevien säännösten puitteis-       kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
13029:  sa, eivät hallituksen käsityksen mukaan loukkaa       ( 635/ 1998) mukaan perusopetuksessa valtion-
13030: oppilaiden yhdenvertaista kohtelua. Opetusjär-         osuuden määrään vaikuttavat kunnan oppilaitok-
13031: jestelyt tulee toteuttaa kuitenkin niin, että niissä   sissa olevien oppilaiden määrä sekä eräät kunnan
13032: poiketaan mahdollisimman vähän muiden oppi-            olosuhteita kuvaavat tunnusluvut ja kertoimet.
13033: laiden opetusjärjestelyistä.                           Valtionosuuden määrään vaikuttaa muun muassa
13034:     Hallitus ei säännöllisesti seuraa opetuksenjär-    kunnan asukastiheys, kouluverkon rakenne, eri-
13035: jestelyjä eri kunnissa. Perusopetuslaissa sääde-       tyisopetusta saavien oppilaiden lukumäärä, ope-
13036: tyn arvioinnin avulla opetushallinnossa kerätään       tuksen järjestäminen ruotsin kielellä sekä saaris-
13037: kuitenkin määräajoin tietoa muun ohella eri oppi-      toisuus. Edellä todetuista tekijöistä merkittävin
13038: aineiden oppimistuloksista ja opetusjärjestelyis-      vaikutus yksikköhintaan on kunnan asukastihey-
13039: tä. Opetusministeriön ja opetushallituksen kes-        dellä. Mitä pienempi asukastiheys on, sitä suu-
13040: ken joulukuussa 1999 tehdyn vuosia 2000-2002           rempi on valtionosuuden perusteena oleva yksik-
13041: koskevan tulossopimuksen mukaan opetushalli-           köhinta. Kouluverkon rakennetta kuvaavan tun-
13042: tus arvioi uskonnon, elämänkatsomustiedon ja           nusluvun laskemisessa otetaan opetus- ja kult-
13043: tapakasvatuksen oppimistuloksia seuraavan ker-         tuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen
13044: ran vuonna 2001. Kuntien ja muiden opetuksen           (806/1998) 3 §:n mukaan huomioon korotetta-
13045: järjestäjien tulee lisäksi itse arvioida omaa toi-     vina tekijöinä huomioon muun ohella pienet alle
13046: mintaansa ja julkistaa arvioinnin keskeiset tulok-     80 oppilaan koulut, joissa järjestetään esiopetus-
13047: set. Kuntalain 8 §:n 2 momentin nojalla läänin-        ta ja perusopetusta 1-6 vuosiluokan oppilaille,
13048: hallitus voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta      alle 180 oppilaan koulut, joissa järjestetään pe-
13049: toiminut voimassa olevien lakien mukaan. Vas-          rusopetusta 7-9 vuosiluokan oppilaille, sekä pe-
13050: taavan sisältöinen yksityisten yhteisöjen ja sää-      rusopetuslain 17 §:ssä tarkoitettua erityisopetus-
13051: tiöiden sekä valtion koulujen toiminnan tutkimis-      ta saavien oppilaiden määrä. Sen sijaan yksittäis-
13052: ta koskeva säännös sisältyy valtion ja yksityisen      ten aineiden opetusjärjestelyt eivät suoranaisesti
13053: järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain       vaikuta valtionosuuden määrään.
13054: (634/1998) 6 §:ään. Kantelun voi tehdä kuka ta-           Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
13055: hansa, joka katsoo, etteivät opetusjärjestelyt täy-    tun lain 17 §:n mukaan opetusministeriö voi eri-
13056: tä lainsäädännön asettamia vähimmäisvaatimuk-          tyisestä syystä kunnan tai muun opetuksenjärjes-
13057: sta.                                                   täjän hakemuksen perusteella korottaa valtion-
13058:     Perusopetuksen valtionosuuksien perusteena         osuuden perusteena olevaa yksikköhintaa. Viime
13059: olevat oppilaskohtaiset yksikköhinnat ovat kes-        vuosien aikana opetusministeriö on vuosittain
13060: kimäärin runsaat 10 prosenttia alle perusopetuk-       korottanut hakemuksesta noin 30 perusopetuk-
13061: sen todellisten kustannusten. On selvää, että val-     sen järjestäjän yksikköhintaa. Yksikköhinnan
13062: tionosuuksien määrään 1990-luvulla tehdyt leik-        korotuksen perusteena olevana erityisenä syynä
13063: 
13064: 
13065: 4
13066: Ministerin vastaus                                             KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas
13067: 
13068: 
13069: voitaneen pitää myös sitä, että yksittäiselle kun-   asianomaisen kunnan valtionosuuden perusteena
13070: nalle aiheutuu esimerkiksi pienissä opetusryh-       oleva yksikköhinta ovat selkeästi alempi kuin
13071: missä järjestettyjen vähemmistöuskontojen ja         kunnan todelliset kustannukset ja että kunnan
13072: elämänkatsomustiedon opetuksesta poikkeuksel-        kyky muutoin selvitä kustannuksista on heikko.
13073: lisen korkeat kustannukset. Noudatetun käytän-       Hallitus ei suunnittele tällä hetkellä muutoksia
13074: nön mukaisesti yksikköhinnan harkinnanvarai-         opetustoimen rahoitusjärjestelmään.
13075: nen korotus edellyttää kuitenkin myös sitä, että
13076: 
13077: 
13078: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
13079: 
13080:     Opetusministeri Maija Rask
13081: 
13082: 
13083: 
13084: 
13085:                                                                                                    5
13086: KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas                                                       Ministems svar
13087: 
13088: 
13089: 
13090: 
13091: Tili riksdagens talman
13092: 
13093: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger   visning i religion och livsåskådningskunskap.
13094: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    Den som ordnar grundläggande utbildning skall
13095: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot    meddela religionsundervisning enligt trosbekän-
13096: Unto Valpas /vänst undertecknade skriftliga        nelsen i det religionssamfund som flertalet av
13097: spörsmål SS 62/2000 rd:                            elevema tillhör. Om minst tre elever som hör till
13098:                                                    den evangelisk-lutherska kyrkan eller minst tre
13099:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta       elever som hör till det ortodoxa kyrkosamfundet
13100:       för att religionsfrihet, samvetsfrihet och   med stöd av religionsfrihetslagen (267/1922) har
13101:       rätt att ge uttryck för sin övertygelse      befriats från nämnda religionsundervisning skall
13102:       skall kunna tryggas i skolundervisning-      för dem ordnas undervisning enligt deras egen
13103:       en på ett jämlikt sätt i hela landet och     trosbekännelse. Om minst tre elever hör till nå-
13104:                                                    got annat religionssamfund än de nämnda och har
13105:       hur följer regeringen att undervisning-      befriats från religionsundervisning, skall för dem
13106:       en i religion och livsåskådningskunskap      ordnas undervisning enligt deras egen trosbekän-
13107:       fullföljs jämlikt i de olika kommunerna      nelse ifall deras vårdnadshavare kräver det. Om
13108:       och                                          minst tre elever, som inte hör till något religions-
13109:       har kommunernas sparåtgärder medver-         samfund, har befriats från religionsundervis-
13110:                                                    ning, skall de undervisas i livsåskådningskun-
13111:       kat tili att det uppkommit ojämlikhet vid
13112:       ordnandet av undervisning i religion         skap. Enligt 5 § förordningen om grundläggan-
13113:       och livsåskådningskunskap enligt 13 §        de utbildning (852/ 1998) skall en elev som enligt
13114:       lagen om grundläggande utbildning            13 § lagen om grundläggande utbildning inte
13115:       samt ersättande undervisning enligt 1        meddelas undervisning i religion eller livsåskåd-
13116:       kap. 5 § förordningen om grundläggan-        ningskunskap, på motsvarande sätt få ta del av
13117:       de utbildning och                            annan undervisning eller handledd verksamhet.
13118:                                                    En elev som deltar i någon annan religionsunder-
13119:       har regeringen vidtagit sådana åtgär-        visning enligt den egna trosbekännelsen än den
13120:       der genom vilka kommunerna får ersätt-       undervisning som skolan ordnar, kan på vård-
13121:       ning för de eventuella extra kostnader       nadshavarens begäran befrias från sådan under-
13122:       som uppkommer för ordnandet av nämn-         visning eller handledd verksarnhet som avses i
13123:       da undervisning och handledning i små-       5 § 1 mom.
13124:       grupper?                                        På basis av de bestämmelser som gäller den
13125:                                                    grundläggande utbildningen beslutar kommuner
13126: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    och andra utbildningsanordnare hur undervis-
13127: föra följande:                                     ningen i de olika läroämnena, inbegripet religion
13128:                                                    och livsåskådningskunskap, skall ordnas i prakti-
13129: 1 13 § lagen om grundläggande utbildning
13130:                                                    ken. Kommunemas och andra utbildningsanord-
13131: ( 628/ 1998), som trädde i kraft vid ingången av
13132:                                                    nares beslutanderätt vid undervisningsarrange-
13133: 1999, bestäms om skyldigheten för kommuner
13134:                                                    mangen begränsas dock bl.a. av bestämmelsema
13135: och andra utbildningsanordnare att ordna under-
13136: 
13137: 6
13138: Ministems svar                                                    KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas
13139: 
13140: 
13141: i lagen och förordningen om grundläggande ut-           lagar. Motsvarande bestämmelse om undersök-
13142: bildning samt statsrådets beslut om timfördel-          ning av verksamheten vid skolor som drivs av
13143: ningen i grundskolan (834/1993) i fråga om anta-       privata sammanslutningar och stiftelser och av
13144: let arbetsdagar, den maximala undervisningsti-          staten ingår i 6 § lagen om förvaltning av utbild-
13145: den per dag och timantalet i respektive ämne. Vid       ning som ordnas av staten och privata
13146: planeringen av undervisningsarrangemangen bör          (634/1998). Klagan kan göras av var och en som
13147: man också ta hänsyn tili att elevens eventuella         anser att undervisningsarrangemangen inte upp-
13148: rätt tili skolreseförmån tillgodoses under alla        fyller de minimikrav som ställs i lagstiftningen.
13149: skoldagar. Eftersom antalet elever som deltar i            De priser per enhet per elev som ligger tili
13150: undervisningen i minoritetsreligioner och livså-        grund för statsandelama för grundläggande ut-
13151: skådningskunskap ofta är mycket litet, samlar          bildning ligger i genomsnitt drygt 10 procent un-
13152: man elever från olika klasser och skolor i samma        der de verkliga kostnadema för den grundläggan-
13153: grupp i syfte att åstadkomma en ändamålsenlig          de utbildningen. Det är klart att nedskämingama
13154: undervisning. Detta förutsätter å andra sidan ofta      i statsandelsbeloppen på 1990-talet har kunnat
13155: att timmama placeras antingen i början eller slu-      inverka också på undervisningsarrangemangen i
13156: tet av skoldagen. Liknande arrangemang till-           religion och livsåskådningskunskap i fråga om
13157: grips också i fråga om andra ämnen, t.ex. sådana       enskilda utbildningsanordnare. Regeringen strä-
13158: valfria ämnen vars timantal är litet och i vilka en-   var efter att åstadkomma en klar höjning av stat-
13159: dast en del av elevema deltar. Sådana på de Ioka-      sandelama för 2001, vilket skulle underlätta
13160: la förhållandena baserade arrangemang utgör en-        kommunemas och de övriga utbildningsanord-
13161:  ligt regeringens uppfattning inte en kränkning av     namas ekonomiska situation och även inverka på
13162: elevemas rätt tililika behandling, förutsatt att ar-   kvaliteten på undervisningsarrangemangen.
13163: rangemangen sker i enlighet med ovannämnda                 Som ett Ied i den omfattande statsandelsrefor-
13164: bestämmelser för den grundläggande utbildning-         men i kommunema övergick man i början av
13165:  en. Undervisningsarrangemangen skall dock ge-          1993 inom undervisningsväsendet från ett ut-
13166:  nomföras så att de så litet som möjligt avviker       giftsbaserat statsandelssystem till det nuvarande
13167:  från de andra elevemas undervisningsarrange-          kalkylmässiga systemet. Enligt lagen om finan-
13168:  mang.                                                 siering av undervisnings- och kulturverksamhet
13169:     Regeringen följer inte regelbundet undervis-       (635/1998) påverkas statsandelen för grundläg-
13170:  ningsarrangemangen i de olika kommunema.              gande utbildning av antalet elever i kommunens
13171:  Med hjälp av den utvärdering som föreskrivs i Ia-     läroanstalter samt av vissa nyckeltal och koeffi-
13172:  gen om grundläggande utbildning samlar man            cienter som beskriver förhållandena i kommu-
13173:  dock inom undervisningsförvaltningen med jäm-         nen. På beloppet inverkar bl.a. befolkningstäthe-
13174:  na mellanrum in information bl.a. om inlämings-       ten i kommunen, strukturen på skolnätet, antalet
13175:  resultaten och undervisningsarrangemangen i           elever som får specialundervisning, huruvida un-
13176:  olika läroämnen. Enligt det resultatavtal för åren    dervisning ordnas på svenska och huruvida kom-
13177:  2000-2002 som ingicks mellan undervisnings-           munen är skärgårdskommun. Av nämnda fakto-
13178:  ministeriet och utbildningsstyrelsen i december       rer är det befolkningstätheten i kommunen som
13179:   1999 kommer utbildningsstyrelsen att bedöma          har den största effekten på priset per enhet. Ju
13180:  inlämingsresultaten i religion, livsåskådnings-       lägre befolkningstätheten är, desto större är det
13181:  kunskap och fostran tili goda seder nästa gång år     pris per enhet som läggs tili grund för statsande-
13182:  2001. Kommuner och andra utbildningsanordna-          len. Vid beräkning av det nyckeltal som beskri-
13183:  re skall dessutom själva utvärdera sin verksam-       ver skolnätets struktur beaktas enligt 3 § förord-
13184:  het och offentliggöra de viktigaste resultaten av     ningen om finansiering av undervisnings- och
13185:  utvärderingen. Enligt 8 § 2 mom. kommunalla-          kulturverksamhet (806/1998) som höjande fakto-
13186:  gen kan länsstyrelsen med anledning av klago-         rer bl.a. skolor med mindre än 80 elever där det
13187:  mål undersöka om kommunen iakttagit gällande          ordnas förskoleundervisning och grundläggande
13188: 
13189: 
13190:                                                                                                         7
13191: KK 62/2000 vp- Unto Valpas /vas                                                         Ministems svar
13192: 
13193: 
13194: utbildning för elever i årskurs 1-6, skolor med       priset per enhet för omkring 30 anordnare av
13195: mindre än 180 elever där det ordnas grundläg-         grundläggande utbildning. Som ett särskilt skäl
13196: gande utbildning för eleveri årskurs 7-9, samt        för höjning av priset per enhet torde också kunna
13197: antalet elever som får sådan specialundervisning      anses att en enskild kommun åsamkas exceptio-
13198: som avses i 17 § lagen om grundläggande utbild-       nellt höga kostnader t.ex. för undervisningen i
13199: ning. Undervisningsarrangemangen i enskilda           minoritetsreligioner och livsåskådningskunskap i
13200: ämnen inverkar däremot inte direkt på statsan-        små undervisningsgrupper. Enligt den praxis som
13201: delsbeloppet.                                         följts förutsätter docken höjning av priset per en-
13202:    Enligt 17 § lagen om finansiering av under-        het enligt prövning att det pris per enhet som lig-
13203: visnings- och kulturverksamhet kan undervis-          ger till grund för statsandelen till kommunen i
13204: ningsministeriet av särskilda skäl på ansökan av      fråga är betydligt lägre än kommunens verkliga
13205: kommunen eller någon annan utbildningsanord-          kostnader och att kommunens förmåga att annars
13206: nare höj a det pris per enhet som ligger till grund   klara av kostnadema är begränsad. För närvaran-
13207: för statsandelen. Under de senaste åren har un-       de planerar regeringen inga ändringar i finansie-
13208: dervisningsministeriet årligen på ansökan höjt        ringssystemet för undervisningsväsendet.
13209: 
13210: 
13211: 
13212: Helsingfors den 9 mars 2000
13213: 
13214:     Undervisningsminister Maija Rask
13215: 
13216: 
13217: 
13218: 
13219: 8
13220:                                                           KK 63/2000 vp -      Erkki Kanerva /sd ym.
13221: 
13222: 
13223: 
13224: 
13225:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 63/2000 vp
13226: 
13227:                                              Kuorma-autojen perävaunujen kytkentäsään-
13228:                                              nökset
13229: 
13230: 
13231: 
13232: 
13233: Eduskunnan puhemiehelle
13234: 
13235: Kuluvan talven aikana on tapahtunut useita var-       ole, ja näin vetovaunun ja perävaunun käyttäyty-
13236: sin tuhoisia liikenneonnettomuuksia, joissa osa-      minen jarrutustilanteessa saattaa oleellisesti poi-
13237: puolena tai tieltä suistuneena on ollut raskas ajo-   keta toisistaan.
13238: neuvoyhdistelmä.                                         Erityisesti suurissa kuljetusyrityksissä, joissa
13239:    Ajoneuvoyhdistelmien suurimpia painoja ja          ajoneuvoyhdistelmiä käytetään usein eri kokoon-
13240: mittoja muutettiin viime vuosikymmenen alku-          panoissa, kuljettaja ei ajoon lähtiessään välttä-
13241: puoliskolla. Ymmärtääkseni viimeksi silloin var-      mättä edes tiedä yhdistelmän jarrujen "eripari-
13242: sinaisesti tarkistettiin ja muutettiin raskaan ajo-   suudesta".      Monet alan ammattilaiset pitävät
13243: neuvon ja siihen kytkettävän perävaunun kytken-       kytkentäsäädöksiä vanhentuneina ja näkevät sii-
13244: täedellytykset muun muassa niin, että jos vetoau-     nä oleellisen turvallisuusriskin.
13245: tossa on kuorman mukaan säätyvät jarrut (ALB),
13246: myös perävaunun tulee olla varustettu samanlai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13247: sin jarruin ja päinvastoin. Tämä jarrujärjestel-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13248: mä on puolestaan edellytys kaikkein raskaim-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13249: pien ajoneuvojen hyväksymiseen ylipäätään lii-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13250: kenteessä käytettäviksi.
13251:                                                             Onko hallitus tietoinen raskaiden ajo-
13252:    Tunnettua on, että vetokalusto uudistuu jon-
13253:                                                             neuvojen kytkentäsäännösten mahdolli-
13254: kin verran perävaunuja nopeammin. Nykyaikai-
13255:                                                             sesta jälkeenjääneisyydestä, ja jos niin
13256: sessa raskaassa kuorma-autossa on jokseenkin                011,
13257: poikkeuksetta lukkiutumattomat jarrut (ABS).
13258: Nyt voimassa olevat säädökset näyttävät mahdol-             mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13259: listavan sen, että lukkiutumattomalla jarrujärjes-          tyä tämän liikenneturvallisuuden kan-
13260: telmällä varustettuun kuorma-autoon voidaan                 nalta tärkeältä vaikuttavan epäkohdan
13261: kytkeä perävaunu, jossa vastaavaa järjestelmää ei           korjaamiseksi?
13262: 
13263: 
13264: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
13265: 
13266:     Erkki Kanerva /sd
13267:     Tero Rönni /sd
13268: 
13269: 
13270: 
13271:                                                                                                 Versio 2.0
13272: KK 63/2000 vp -     Erkki Kanerva /sd ym.                                            Ministerin vastaus
13273: 
13274: 
13275: 
13276: 
13277: Eduskunnan puhemiehelle
13278: 
13279: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       Kuorman tuntevat venttiilit on Suomessa vaadit-
13280: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tu ensimmäisenä Pohjoismaista.
13281: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tehokkain tapa varmistaa ajokelistä riippu-
13282: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Ka-       matta ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän turval-
13283: nervan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       linen jarrutus tämän päivän tekniikalla on varus-
13284: myksen KK 63/2000 vp:                                taa jarrut lukkiutumisen estolaitteistolla. Suo-
13285:                                                      messa tämäjarruvarustus on vaadittu jo vuodesta
13286:        Onko hallitus tietoinen raskaiden ajo-        1992 alkaen uusissa kuorma-auton perävaunuis-
13287:        neuvojen kytkentäsäännösten mahdolli-         sa ja niiden vetoautoissa sekä linja-autoissa. Näin
13288:        sesta jälkeenjääneisyydestä, ja jos niin      Suomi ensimmäisenä jäsenmaana on vaatinut
13289:        on,                                           lukkiutumattomat jarrut pakollisena varusteena
13290:                                                      uuteen raskaaseen tieliikenteen ajoneuvokalus-
13291:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     toon, eli niin aikaisin kuin se vain oli jarrudirek-
13292:        tyä tämän liikenneturvallisuuden kan-         tiivin (88/194/ETY) mukaan mahdollista. Van-
13293:        nalta tärkeältä vaikuttavan epäkohdan         hempaan ajoneuvokalustoon jarrujen lukkiutu-
13294:        korjaamiseksi?                                misen estolaitteita ei ole Suomessa eikä muualla-
13295:                                                      kaan vaadittu jälkiasennettaviksi, mikä olisi lii-
13296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kenneturvallisuuden kannalta hyödyllistä, mutta
13297: ti seuraavaa:                                        kustannuksien vuoksi kohtuutonta. Viimeisim-
13298: Kysymyksen käsittely voidaan jakaa kahteen           missäkin jäsenmaissa lukkiutumattomat jarrut tu-
13299: erilliseen osaan:                                    levat pakollisiksi vuodesta 2001 alkaen uutena
13300:                                                      käyttöön otettavalle raskaalle ajoneuvokalustol-
13301:     1. Kuorma-autojen ja niiden perävaunujen jar-
13302:                                                      le jarrudirektiivin (98/12/EY) velvoittamana.
13303: rulaitteita koskeviin rakennevaatimuksiin ja
13304:     2. Kuorma-autojen ja niihin kytkettäviksi sal-   2. Kuorma-autojen ja niiden perävaunujen kyt-
13305: littujen perävaunujen kytkentäsäännöksiin jarru-     kentäsäännökset
13306: laitteiden rakenteen mukaan.
13307:                                                      Kysymyksessä on aivan oikein todettu, että suo-
13308:                                                      malaisissa kytkentäsäännöksissä on vielä nytkin
13309: 1. Jarruvaatimukset                                  mahdollisuus kytkeä lukkiutumattomilla jarruil-
13310: Suomessa on jo vuodesta 1995 alkaen ollut kai-       la varustetun vetoauton perään vanhempi perä-
13311: kissa raskaissa perävaunuissa ja niitä vetävissä     vaunu, jonka jarruissa ei ole vastaavaa lukkiutu-
13312: kuorma-autoissa kuorman tuntevat jarruventtiilit     misen estojärjestelmää. Tällaista liikenneturval-
13313: (ALE-venttiilit). Nämä laitteet vaadittiin siis      lisuuden kannalta "ei täysin turvallista kytken-
13314: asentamaan jälkikäteen vanhempaan ajoneuvo-          tää", jossa perävaunu erityisesti liukkaissa olo-
13315: kalustoon. Kyseisellä jarrulaitevaatimuksena py-     suhteissa voi mennä jarrutettaessa poikittain, ei
13316: rittiin varmistamaan ajoneuvoyhdistelmän tur-        kiellä myöskään nykyinen jarrudirektiivi.
13317: vallinen käyttäytyminen jarrutettaessa, eli estä-       Jo yli kymmenen vuotta sitten liikenneminis-
13318: mään yhdistelmän linkkuunmeno jarrutuksessa.         teriö ehdotti lainsäädäntöömrne kytkentäsään-
13319: 
13320: 
13321: 2
13322: Ministerin vastaus                                            KK 63/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
13323: 
13324: 
13325: töä, joka olisi kieltänyt kytkeä lukkiutumatto-            3. Yhteenveto
13326: malla jarrulaitteistolla varustettuun uuteen veto-         Hallitus on tietoinen kysymyksessä esiin tuotu-
13327: autoon perävaunun, jossa ei ole vastaavaa jarru-          jen, raskaan kaluston yhdistelmien kytkentäsään-
13328: rakennetta. Lausunnonantajat vastustivat tällais-          nöksien liikenneturvallisuuteen vaikuttavista sei-
13329: ta kytkentäsääntöä sillä perusteella, että se olisi        koista. Perävaunujen kytkentäsäännökset ovat
13330: hidastanut uusien vetoautojen hankkimista sem-            liikenneturvallisuuden kautta sidoksissa jarru-
13331: minkin, kun perävaunujen käyttöikä oli noin kak-          laitteiden rakenteeseen. Jarrulaitteistojen jatku-
13332: sinkertainen vetoautoihin nähden. Toisaalta esi-           va kehittyminen aiheuttaa sen, että liikenteessä
13333: tettiin kysymys, että tulisiko ajoneuvoyhdistel-          on jarrujen rakenteelta toisistaan poikkeavia ajo-
13334: mä silloisia tavanomaisia yhdistelmiä vaaralli-            neuvoja. Tältä osin nykyinen tilanne tulee lähiai-
13335: semmaksi, jos edes vetoautossa on lukkiutumat-            koina vieläkin monimutkaisemmaksi, koska säh-
13336: tomat jarrut. Oikea vastaus oli silloin ja on tä-         köohjatut paineilmajarrut alkavat yleistyä ras-
13337: näänkin, että ajoneuvoyhdistelmä saattaa tulla            kaassa kalustossa. Liikenneturvallisuuden kan-
13338: vaarallisemmaksi perävaunun poikittain mene-              nalta ihannetilanne olisi, että hitaammin uudistu-
13339: misen mahdollisuuden takia. Asian laita on näin           valta perävaunukalustolta vaadittaisiin uudem-
13340: erityisesti silloin, jos kuljettaja ei tiedosta kuljet-   piin vetoautoihin kytkettäessä vähintään saman
13341: tamansa ajoneuvoyhdistelmän eli auton ja perä-            tason jarrulaitteistot. Suomi on kuitenkin EU:n
13342: vaunun jarrujen erilaisesta rakenteesta johtuvaa          jäsenmaana sitoutunut EU:n lainsäädäntöön ja
13343: tilannetta tai kuljettajan ammattitaito tahi asenne       sen yhtenäisiin kuljetusmarkkinoihin, mikä ra-
13344: ei riitä tällaisen tilanteen hallintaan.                  joittaa yksipuolisen kansallisen kytkentäsään-
13345:     Kuten edellä todettiin, EU:n alueella eivät vie-      nöstön asettamista. Suomella on mahdollisuus
13346: läkään kaikissa jäsenmaissa ole lukkiutumatto-            vaikuttaa EU:n säännöstön laadintaan, jotta ky-
13347: mat jarrut pakollisia tai siellä on vain vähän täl-       symyksen tarkoittamat liikenneturvallisuussei-
13348: laisilla jarruilla varustettua kuljetuskalustoa.          kat ja Suomen olosuhteet tulevat otetuiksi huo-
13349: Näin ollen sellaisen kytkentävaatimuksen asetta-          mioon yhteisön lainsäädännössä.
13350: minen, että samassa raskaassa ajoneuvoyhdistel-               Vuoden 1997 puolivälistä alkaen Suomessa
13351: mässä on kaikkien ajoneuvojen jarruissa oltava            sallituissa moduuliyhdistelmissä eli yli 22 met-
13352:  lukkiutumisen estolaitteet, toisi vaikeuksia aina-       rin pituisissa ajoneuvoyhdistelmissä vaaditaan
13353:  kin kansainväliseen puoliperävaunuliikentee-             vetoautossa ja sen kaikissa perävaunuissa lukkiu-
13354:  seen eli irtoperävaunuliikenteeseen. Tällainen           tumattomat jarrut riippumatta niiden käyttöönot-
13355:  kytkentäsäännös saattaisi johtaa Suomessa van-           tovuodesta. Hallitus seuraa raskaan kaluston on-
13356:  hojen vetoautojen keinotekoiseen liikenteessä pi-        nettomuustilastojen kehitystä. Mikäli ajoneuvo-
13357:  tämiseen ulkoa tulevien puoliperävaunujen ja             yhdistelmän jarrulaitteistojen toisistaan poikkea-
13358:  omien vanhojen varsinaisten perävaunujen vetä-           vien ominaisuuksien osuus onnettomuuksien
13359:  mistä varten, mikä ei olisi liikenneturvallisuuden       syntyyn vaikuttavana tekijänä kasvaa, hallitus
13360:  ja ympäristösyidenkään kannalta toivottavaa.             ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteenaan
13361:  Mahdollisesti tällainen kytkentäsäännös saatet-          laajentaa lukkiutumattomien jarrujen pakolli-
13362:  taisiin katsoa EU:n yhteisiä kuljetusmarkkinoita         suus kaikkiin vanhoihin perävaunuihin ja niitä
13363:  rajoittavaksi toimenpiteeksi eli direktiivien vas-       vetäviin kuorma-autoihin moduuliyhdistelmien
13364:  taiseksi.                                                kytkentäsäännön mukaisesti.
13365: 
13366: 
13367: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
13368: 
13369:      Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
13370: 
13371: 
13372: 
13373:                                                                                                            3
13374: KK 63/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.                                                     Ministems svar
13375: 
13376: 
13377: 
13378: 
13379: Tili riksdagens talman
13380: 
13381: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Det effektivaste sättet att med dagens teknik
13382: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       oberoende av väglaget säkerställa en säker
13383: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-      bromsning av ett fordon eller en fordonskombi-
13384: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga         nation är att förse bromsama med antilåsningsan-
13385: spörsmål SS 63/2000 rd:                               ordningar. 1 Finland har denna bromsutrustning
13386:                                                       varit ett krav ända fr.o.m. 1992 i nya lastbilssläp-
13387:       ir regeringen medveten om de eventu-            vagnar och deras dragbilar samt i bussar. Finland
13388:       ellt föråldrade reglerna för koppling av        har alltså som första medlemsland infört krav på
13389:       tunga Jordan, och, om så är fallet,             obligatoriska låsningsfria bromsar för nya for-
13390:                                                       don i tung vägtrafik, dvs. så tidigt som det över
13391:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           huvud taget var möjligt enligt bromsdirektivet
13392:       för att korrigera detta missförhållande         (88/194/EEG). När det gäller äldre fordon har
13393:       som tycks vara viktigt med tanke på tra-        man varken i Finland eller i andra Iänder krävt att
13394:       fiksäkerheten?                                  antilåsningsanordningar skall monteras i efter-
13395:                                                       hand, vilket skulle vara ändamålsenligt ur trafik-
13396: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       säkerhetssynpunkt, men orimligt med tanke på
13397: föra följande:                                        kostnadema. Också i de sista medlemsländema
13398: Behandlingen av spörsmålet kan indelas i två se-      blir de låsningsfria bromsama obligatoriska för
13399: parata delar:                                         nya tunga drag- och släpfordon fr.o.m. 2001 på
13400:                                                       grund av bromsdirektivet (98/12/EG).
13401:    1. Konstruktiva krav som ställs på bromsan-
13402: ordningen hos lastbilar och släpvagnar till dessa     2. Regler för koppling av lastbilar och deras
13403: och                                                   släpvagnar
13404:    2. Bestämmelser som gäller kopplingen mel-
13405:                                                       1 spörsmålet konstateras alldeles riktigt att det
13406: lan lastbilar och tillåtna släpvagnar enligt broms-
13407:                                                       enligt de finska reglema för koppling alltjämt är
13408: anordningens konstruktion.
13409:                                                       möjligt att till en dragbil med låsningsfria brom-
13410:                                                       sar koppla en äldre släpvagn som inte har mot-
13411: 1. Krav som ställs på bromsanordningen                svarande antilåsningsanordning. En sådan ur tra-
13412: 1 Finland har ända sedan 1995 alla tunga släpvag-     fiksäkerhetssynpunkt "inte helt säker koppling",
13413: nar och deras dragbilar lastkännande bromsventi-      där släpvagnen särsskilt vid halt före kan ställa
13414: ler (ALB-ventiler). Det krävdes alltså att denna      sig på tvären, förbjuds inte heller i det gällande
13415: anordning skulle monteras i efterhand i äldre         bromsdirektivet.
13416: drag- och släpfordon. Kravet på bromsanord-              Redan för över tio år sedan föreslog trafikmi-
13417: ningama hade som syfte att säkerställa att en for-    nisteriet en bestämmelse om koppling, som skul-
13418: donskombination beter sig tryggt vid bromsning,       le ha förbjudit koppling av en ny dragbil med lås-
13419: dvs. att förhindra att kombinationen viker sig.       ningsfria bromsanordningar och en släpvagn utan
13420: Finland är det första nordiska land som har krävt     motsvarande bromsanordningar. Remissinstan-
13421: lastkännande bromsventiler.                           sema motsatte sig en sådan bestämmelse med
13422: 
13423: 
13424: 4
13425: Ministems svar                                               KK 63/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
13426: 
13427: 
13428: motiveringen att den skulle ha fördröjt anskaff-         ner av tunga fordon som påverkar trafiksäkerhe-
13429: ningen av nya dragbilar, särskilt när släpvagnar-         ten. Bestämmelserna om koppling av släpvagnar
13430: nas användningstid var omkring dubbelt så lång           är via trafiksäkerheten bunden tili bromsanord-
13431: som dragbilamas. Å andra sidan ställdes frågan           ningarnas konstruktion. Att bromsanordningarna
13432: om en fordonskombination skulle bli farligare än         hela tiden utvecklas leder tili att det finns fordon
13433: de dåvarande vanliga kombinationerna, om åt-             i trafik vars bromsanordningar skiljer sig från
13434: minstone dragbilen hade låsningsfria bromsar.            varandra vad konstruktioneo beträffar. I detta av-
13435: Rätt svar var då och är fortfarande att fordons-         seende kommer den nuvarande situationen att bli
13436: kombinationen kan bli farligare eftersom det är          alltmer komplicerad inom den närmaste framti-
13437: möjligt att släpvagnen kan ställa sig på tvären. Så      den, eftersom elektriskt styrda tryckluftsbroms-
13438: är fallet särskilt ifall föraren inte är medveten om     system börjar bli vanliga i tunga fordon. Med tan-
13439: den situation som följer av fordonskombinatio-           ke på trafiksäkerheten skulle idealsituationen
13440: nens, dvs. bilens och släpvagnens olika bromsan-         vara att när släpvagnama, som föryngras lång-
13441: ordningar, eller förarens yrkeskunnighet eller at-       sammare, kopplas tili nyare dragbilar skall av
13442: tityd inte är tillräcklig för att behärska en sådan      dem krävas bromsanordningar som är av minst
13443: situation.                                               lika god kvalitet som dragbilarnas. Men Finland
13444:     Så ovan konstaterades är låsningsfria bromsar        är som medlem i EU bunden av EU-lagstifningen
13445: ännu inte obligatoriska i alla medlemsländer             och den gemensamma transportmarknaden, vil-
13446: inom EU eller så är endast en liten del av for-          ket begränsar införandet av nationella bestäm-
13447: donsparken utrustad med sådana bromsanord-               melser om koppling av dragfordon och släpfor-
13448: ningar. Detta innebär att det skulle medföra pro-        don. Finland har möjlighet att påverka EU:s re-
13449: blem åtminstone för den internationella påhägns-         gelverk så att trafiksäkerhetssynpunkterna och
13450: vagnstrafiken om det krävs att alla fordon i sam-        förhållandena i Finland beaktas i gemenskapens
13451: ma fordonskombination skall ha bromsar med               lagstiftning.
13452: antilåsningsanordningar. En sådan bestämmelse                Från mitten av 1997 krävs att dragbilar och
13453: kan leda tili att man i Finland på ett onaturligt sätt   alla släpvagnar i modulkombinationer, dvs. över
13454: försöker hålla gamla dragbilar i trafik för att dra      22 meter långa fordonskombinationer som är
13455: påhägnsvagnar som kommer från andra Iänder               tilllåtna i Finland, skall ha låsningsfria bromsar
13456: och egna gamla egentliga släpvagnar, vilket inte         oberoende av vilket år de tagits i bruk. Regering-
13457: vore önskvärt ur trafiksäkerhetssynpunkt och             en följer upp hur olycksstatistiken för tunga for-
13458: inte heller med hänsyn tili miljön. Eventuellt kan       don utvecklas. Om andelen olyckor som är en
13459: en sådan kopplingsbestämmelse anses vara en åt-          följd av faktorer som beror på olikheterna mellan
13460: gärd som begränsar EU:s gemensamma trans-                en fordonskombinations bromsutrustningar ökar,
13461: portmarknad, dvs. strider mot direktivet.                vidtar regeringen nödvändiga åtgärder för att ut-
13462:                                                          vidga kravet på låsningsfria bromsar tili alla
13463: 3. Sammandrag                                            gamla släpvagnar och lastbilar som drar dem i
13464: Regeringen är medveten om de omständigheter i            enlighet med bestämmelsen om kopplingen av
13465: bestämmelserna om kopplingen av kombinatio-              modulkombinationer.
13466: 
13467: 
13468: 
13469: Helsingfors den 8 mars 2000
13470: 
13471:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
13472: 
13473: 
13474: 
13475: 
13476:                                                                                                            5
13477:                                                          KK 64/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
13478: 
13479: 
13480: 
13481: 
13482:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 64/2000 vp
13483: 
13484:                                               Kivun lievittäminen ja hyvän saattohoidon to-
13485:                                               teuttaminen
13486: 
13487: 
13488: 
13489: 
13490: Eduskunnan puhemiehelle
13491: 
13492: Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskuste-         ty tehtävät ja velvollisuudet entytsosaamista
13493: lua pitkäaikaissairaiden hoidon tasosta Suomes-        vaativissa ongelmissa. Kivun hoito ja saattohoi-
13494: sa. Tässä yhteydessä on useaan otteeseen puhut-        to ovat edelleen monessa mielessä väliinputoajia
13495: tu myös saattohoidosta. Saattohoito tarkoittaa         tässä järjestelmässä. Molempia toimintoja tapah-
13496: sekä oireiden lievitystä että potilaan ja omaisten     tuu sekä perusterveydenhuollossa että erikoissai-
13497: muuta tukemista. Syöpätautien lisääntyessä ja          raanhoidossa. Työnjaosta ei ole sovittu eikä sel-
13498: hoitomuotojen kehittyessä saattohoitopotilaiden        keää organisaatiota avun saamiseksi vaikeissa ta-
13499: määrä tulee lisääntymään ja joudumme entistä           pauksissa ole järjestetty. Toiminta on sattuman-
13500: enemmän kiinnittämään huomiota siihen, miten           varaista. Kroonisen kivun hoito ja saattohoidon
13501: näiden potilaiden hoito olisi taloudellisesti ja in-   konsultaatiotoiminta ovat selkeästi erikoissai-
13502: himillisesti paras järjestää.                          raanhoitoa, jonka järjestämisestä erikoissairaan-
13503:     Saattohoitoon liittyy oleellisesti kivun hoito.    hoidon tulisi vastata.
13504: On olemassa selkeää näyttöä siitä, ettei syöpäki-         Sosiaali- ja terveysministeriöllä terveyden-
13505: vun hoito Suomessa toteudu toivotulla tavalla.         huollon ohjaavana ja valvovana viranomaisena
13506: Esimerkiksi vahvojen kipulääkkeiden - jotka            on mahdollisuus vaikuttaa kroonisen kivun hoi-
13507: ovat syöpäkivun hyvän hoidon kulmakivi - ku-           don tasoon ja saattohoidon kehittämiseen toivat-
13508: lutus on Suomessa edelleen Euroopan alhaisim-          tavalle tasolle. Sosiaali- ja terveysministeriö voi-
13509: pia. Suomessa valtaosa syöpään kuolevista poti-        si esimerkiksi nostaa sosiaali- ja terveydenhuol-
13510: laista kuolee edelleen sairaalassa - usein eri-        lon tavoite- ja toimintaohjelmassa tämän asian
13511: koissairaanhoidon yksiköissä.                          esiin ja laatia tätä koskevan toimenpidesuosituk-
13512:                                                        sen.
13513:     Suomessa on viime vuosina käynnistetty mo-
13514: nenlaisia projekteja kuolevien potilaiden hoidon       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13515: kehittämiseksi. Monet asiasta kiinnostuneet ovat       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
13516: puurtaneet ruohonjuuritasolla voimavarojaan            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13517:  säästämättä. Valitettavasti monet projektit ovat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13518:  olleet lyhytkestoisia eivätkä ole johtaneet hoito-
13519:  käytäntöjen pysyviin muutoksiin. Asiaa ei ole               Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
13520:  priorisoitu riittävän korkealle Suomessa.                   ryhtyä toimenpiteisiin, joilla edistettäi-
13521:     Laki erikoissairaanhoidosta ja kansanterveys-            siin kroonisen kivun asianmukaista hoi-
13522:  laki ovat luoneet Suomeen kattavan sairaanhoito-            toa ja hyvän saattahoilon toteutumista
13523:  järjestelmän. Erikoissairaanhoidolle on määritel-           Suomessa?
13524: 
13525: 
13526:                                                                                                   Versio 2.0
13527: KK 64/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
13528: 
13529: 
13530: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
13531: 
13532:     Osmo Puhakka /kesk                   Lauri Oinonen /kesk
13533:     Marja-Leena Kemppainen /skl          Pekka Nousiainen /kesk
13534:     Pekka Vilkuna /kesk                  Antti Rantakangas /kesk
13535:     Kari Kärkkäinen /skl                 Jaana Ylä-Mononen /kesk
13536: 
13537: 
13538: 
13539: 
13540: 2
13541: Ministerin vastaus                                      KK 64/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
13542: 
13543: 
13544: 
13545: 
13546: Eduskunnan puhemiehelle
13547: 
13548: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Syöpätautien hoitoon käytettävät solunsalpaa-
13549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ja-, säde- ja leikkaushoidat vähentävät usein ki-
13550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pujakin tehokkaasti. Niiden lisäksi syöpäkivun
13551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Pu-         hoitoon käytetään kipulääkkeitä ja puudutuksia.
13552: hakan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       Kivunhoidon perusperiaatteita ovat tehokkuus ja
13553: myksen KK 64/2000 vp:                                 toteutuksen yksinkertaisuus, pyrkimys jatku-
13554:                                                       vaan, tasaiseen kivunlievitykseen pitkävaikuttei-
13555:       Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö          sella lääkkeellä ja kipuhuippujen tasaus nopea-
13556:       ryhtyä toimenpiteisiin, joilla edistettäi-      vaikutteisilla valmisteilla. Kipulääkkeiden vali-
13557:       siin kroonisen kivun asianmukaista hoi-         koima on monipuolistunut. Vahvojakin kipulääk-
13558:       toa ja hyvän saattohoidon toteutumista          keitä on saatavana tabletteina tai iholaastareina.
13559:       Suomessa?                                       Oikein toteutetulla annostuksella saadaan kipu
13560:                                                       hallintaan lähes kaikilla potilailla kotihoidossa-
13561: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kin.
13562: ti seuraavaa:                                             Kivun hallinta on keskeistä myös saattohoi-
13563:                                                       dossa. Potilaan oireiden hoitaminen senkin jäl-
13564: Kivun hoito on viime vuosina ollut vilkkaan tut-      keen, kun tautia ei voida parantaa, on lääketie-
13565: kimuksen ja kehityksen kohteena myös Suomes-          teen ensisijainen velvollisuus. Suomessa tehdyis-
13566: sa. Kipupoliklinikka toimii jo kaikissa yliopis-      sä tutkimuksissa kuolevan potilaan hoidossa on-
13567: tosairaaloissa, useissa keskussairaaloissa ja suu-    gelmaksi on todettu sairauskeskeinen hoitomalli
13568: rimmissa aluesairaaloissa. Kipupoliklinikalla         ja sen myötä kuolevalleusein tehdyt liiat toimen-
13569: työskentelee usean lääketieteen erikoisalan edus-     piteet ja tarpeeton lääkitys. Etenkin sairaalaym-
13570: tajia, psykologeja, sairaanhoitajia, fysioterapeut-   päristössä on syöpäpotilailla todettu diagnostis-
13571: teja ja sosiaalityöntekijöitä. Nykyaikainen kivun     ten, laboratorio- ja röntgentutkimusten sekä so-
13572: hoito on siis monialaista ja moniammatillista yh-     lunsalpaajahoitojen lisääntyvän sitä enemmän,
13573: teistyötä. Kipupoliklinikat toimivat vaikeiden ki-    mitä lähempänä kuolemaa potilas on. Liialliseen
13574: pupotilaiden hoitopaikkana, alueensa muiden           ja epätarkoituksenmukaiseen aktiiviseen hoitoon
13575: terveydenhuollon yksiköiden kipupotilaiden hoi-       on viime aikoina kiinnitetty huomiota. Esimer-
13576: don tukena ja kivunhoidon tutkimus- ja kehittä-       kiksi lisääntyvä erikoissairaanhoidon konsultoin-
13577: misyksikkönä.                                         ti kotisairaanhoidossa vähentää kipupotilaan tar-
13578:     Kysymyksen perusteluissa viitataan syövän         peetonta sairaalahoitoa. Tätä asiaa selvitetään
13579: aiheuttaman kivun hoitoon ja saattohoitoon. Suo-      mm. Makropilotti-projektissa.
13580: messa sairastuu syöpään vuosittain noin 20 000            Saattohoitoon kuuluu kivun lisäksi muiden
13581: ihmistä. Syövän aiheuttama kipu lisääntyy yleen-      fyysisten ja psyykkisten oireiden lievitys. Oi-
13582: sä sairauden edetessä niin, että taudin loppuvai-     reenmukaisiin hoitoihin siirtyminen ja esimer-
13583: heessa neljä viidestä syöpäpotilaasta kärsii ki-      kiksi syövän aktiivihoidosta luopuminen ei tar-
13584:  vuista. Kivut ovat monesti hankalia 1-2 viimei-      koita sitä, että potilas jätetään hoitamatta, vaan
13585:  sen kuukauden aikana.                                päinvastoin häntä hoidetaan aktiivisesti sairau-
13586: 
13587: 
13588:                                                                                                       3
13589: KK 64/2000 vp- Osmo Puhakka !kesk ym.                                              Ministerin vastaus
13590: 
13591: 
13592: denvaiheen edellyttämällä tavalla. Riittävää ki-       Sosiaali- ja terveysministeriö on hyvin tietoi-
13593: pulääkkeiden käyttöä on viime vuosina painotet-     nen sekä kivunhoidon että saattohoidon tilantees-
13594: tu voimakkaasti. Kipupoliklinikoiden toiminnan      ta maassamme. Kivunhoidon hoitosuositukset
13595: laajentuessa ja vakiintuessa onkin odotettavissa,   ovat ajan tasalla. On myös keskusteltu mahdolli-
13596: että kipulääkkeiden käyttö Suomessa vähitellen      sesta saattohoitoa koskevasta valtakunnallisesta
13597: saavuttaa muiden Pohjoismaiden ja Keski-Eu-         Käypä hoito -suosituksesta lähitulevaisuudessa.
13598: roopan tason.
13599: 
13600: 
13601: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
13602: 
13603:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
13604: 
13605: 
13606: 
13607: 
13608: 4
13609: Ministems svar                                         KK 64/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.
13610: 
13611: 
13612: 
13613: 
13614: Tili riksdagens talman
13615: 
13616: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sjukdomar minskar ofta även smärtoma effek-
13617: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      tivt. Dessutom används smärtstillande medel och
13618: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      bedövningar i vården av cancersmärtor. Grund-
13619: Osmo Puhakka /cent m.fl. undertecknade skriftli-     principer i smärtvården är att verksamheten skall
13620: ga spörsmål SS 64/2000 rd:                           vara effektiv och lätt att genomföra och sträva ef-
13621:                                                      ter en kontinuerlig, jämn smärtlindring med hjälp
13622:       imnar social- och hälsovårdsministe-           av depåpreparat och att smärttoppama jämnas ut
13623:       riet vidta åtgärder som främjar en ända-       med snabbverkande preparat. Urvalet av smärt-
13624:       målsenlig vård av patienter med kronisk        stillande medel har blivit mångsidigare. Även
13625:       smärta och en god terminalvård i Fin-          starka smärtstillande medel fås som tabletter el-
13626:       land?                                          ler plåster. Med en riktig dosering kan de flesta
13627:                                                      patienters smärtor behärskas även i hemvården.
13628: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Även i terminalvården är det viktigt att behärs-
13629: föra följande:                                       ka smärtan. Att behandla patientens symtom
13630: Smärtvården har under de senaste åren varit före-    även när sjukdomen inte längre kan botas är en
13631: mål för livlig forskning och utveckling även i       primär medicinsk skyldighet. 1 undersökningar
13632: Finland. Alla universitetssjukhus, många central-    som gjorts i Finland har man konstaterat att pro-
13633: sjukhus och de största kretssjukhusen har redan      blemet i vården av en döende patient är den sjuk-
13634: smärtpolikliniker. På smärtpolikliniken arbetar      domscentrerade vårdmodellen och därmed de
13635: representanter för många olika medicinska speci-     överflödiga ingrepp och medicineringar som den
13636: alområden, dvs. psykologer, sjukskötare, fysiote-    döende går igenom. Framför allt i sjukhusmiljö
13637: rapeuter och socialarbetare. Den modema smärt-       har de diagnostiska undersökningama, laborato-
13638: vården består alltså av ett samarbete mellan flera   rie- och röntgenundersökningama samt cellgifts-
13639: områden och yrken. Smärtpoliklinikema vårdar         vården när det gäller cancerpatienter konstate-
13640: patienter med svåra smärtor, de stöder områdets      rats öka ju närmare döden patienten är. Under
13641: andra hälso- och sjukvårdsenheter i vården av        den senaste tiden har uppmärksamhet fåsts vid
13642: smärtpatienter och är enheter där smärtvården        överflödig och oändamålsenlig aktiv vård. T.ex.
13643: undersöks och utvecklas.                             det faktum att hemsjukvården allt oftare konsul-
13644:     1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till     terar den specialiserade sjukvården minskar onö-
13645: vård av cancersmärtor och till terminalvård. 1       dig sjukhusvård av smärtpatienter. Denna fråga
13646: Finland insjuknar ca 20 000 personeri cancer år-     utreds i bl.a. projektet Makropilot.
13647: ligen. Den smärta som cancem orsakar ökar ofta i        Till terminalvården hör förutom smärtlindring
13648: takt med att sjukdomen framskrider och fyra          även lindring av andra fysiska och psykiska sym-
13649: femtedelar av cancerpatientema lider av smärtor      tom. Det att man övergår till att vårda symtomen
13650: i slutskedet av sjukdomen. Smärtoma är ofta svå-     och avstår från att aktivt behandla cancem inne-
13651: ra under de sista l-2 månadema.                      bär inte att patienten lämnas utan vård, tvärtom
13652:     De cellgifter, strålbehandlingar och operativa   vårdas patienten aktivt på det sätt som sjukdo-
13653: behandlingar som används vid vård av cancer-         mens stadium kräver. En tillräcklig användning
13654: 
13655: 
13656:                                                                                                        5
13657: KK 64/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym.                                                 Ministems svar
13658: 
13659: 
13660: av smärtstillande medel har betonats starkt under      Social- och hälsovårdsministeriet är väl med-
13661: de senaste åren. I och med att smärtpolikliniker-   vetet om både smärtvårdens och terminalvårdens
13662: nas verksamhet utvidgas och etableras kan man       situation i vårt land. Vårdrekommendationema
13663: förutse att användningen av smärtstillande med-     för smärtvården är ajour. Diskussioner har även
13664: el i Finland så småningom når nivån i andra nord-   förts om att inom en snar framtid eventuellt infö-
13665: iska Iänder och i Mellaneuropa.                     ra en nationell rekommendation, Käypä hoito
13666:                                                     (Lämplig vård), för terminalvården.
13667: 
13668: 
13669: 
13670: Helsingfors den 8 mars 2000
13671: 
13672:     Omsorgsminister Eva Biaudet
13673: 
13674: 
13675: 
13676: 
13677: 6
13678:                                                                KK 65/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
13679: 
13680: 
13681: 
13682: 
13683:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 65/2000 vp
13684: 
13685:                                                 Opintotukijärjestelmän kehittäminen
13686: 
13687: 
13688: 
13689: 
13690: Eduskunnan puhemiehelle
13691: 
13692:  Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kela pe-             Opintotukijärjestelmä jättää opiskelijan itsen-
13693: rii jälkikäteen takaisin yli 20 000 opiskelijalta        sä vastuulle sen, etteivät hänen tulonsa ylitä ase-
13694: vuonna 1998 liikaa maksettuja opintotukia. Syy-          tettuja tulorajoja. Huomattava epäkohta on, että
13695: nä takaisinperintään on se, että opiskelijan ansio-      opintotuen palauttamisen mahdollisuus päättyy
13696: tulot ovat ylittäneet asetetut tulorajat. Tämä on        heti vuodenvaihteessa, mikä vaikeuttaa opiskeli-
13697: aiheuttanut ikävän ja yllättävän tilanteen monel-        jan mahdollisuutta palauttaa ajoissa loppuvuo-
13698: le opiskelijalle.                                        den opintotukia tulorajan ylittyessä.
13699:    Ansiotulojen määrän ennakoitavuus on ollut
13700: monelle opiskelijalle hankalaa esimerkiksi työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13701: ajan vaihtelevuuden ja palkkausjärjestelmän              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13702: vuoksi. Nuoret työskentelevät usein aloilla, jois-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13703: sa palkkaus perustuu tehtyihin tunteihin sekä eri-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13704: laisiin lisiin. Opiskelijat eivät ole olleet riittävän
13705: hyvin selvillä opintotuen tulorajoista, tulojen                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13706: tarkkailusta ja opintotuen takaisinperinnästä. Li-             tyä opintotukijärjestelmän kehittämisek-
13707: säksi Kelan esite opintotukijärjestelmästä on vai-             si siten, että se olisi nykyistä joustavam-
13708: keaselkoinen.                                                  pi ja ennakoitavampi?
13709: 
13710: 
13711: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
13712: 
13713:     Ossi Korteniemi /kesk
13714: 
13715: 
13716: 
13717: 
13718:                                                                                                    Versio 2.0
13719: KK 65/2000 vp -     Ossi Korteniemi /kesk                                            Ministerin vastaus
13720: 
13721: 
13722: 
13723: 
13724: Eduskunnan puhemiehelle
13725: 
13726: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
13727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
13728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dostuneeseen vapaaseen tuloonsa ja henkilökoh-
13729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte-      taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
13730: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tai asumislisä peritään takaisin.
13731: sen KK 65/2000 vp:                                        Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
13732:                                                       ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
13733:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-      valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
13734:        tyä opintotukijärjestelmän kehittämi;ek-       kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
13735:        si siten, että se olisi nykyistä joustavam-    le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
13736:        pi ja ennakoitavampi?                          alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
13737:                                                       opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
13738: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
13739: ti seuraavaa:                                         opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
13740: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen          aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
13741: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-        daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
13742: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-        ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
13743: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen      jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
13744: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-   dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
13745: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen           saittu, ei valitettavasti ole saatavissa kuin tuen-
13746: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa        saajalta itseltään. Maaliskuun puolenvälin jäl-
13747: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella      keen on tiedossa, kuinka suuri määrä päätösehdo-
13748: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden          tuksen saaneista vapautuu takaisinperinnästä täl-
13749: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain          lä perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan vä-
13750: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-       hintään kolmannes tiedustelun saaneista on aloit-
13751: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-     tanut tai päättänyt opintonsa vuoden 1998 aika-
13752: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-    na.
13753: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-       Päätösehdotuksista noin puolessa tapauksista
13754: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei   palautettavaksi ehdotettava määrä on alle 5 000
13755: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan     markkaa ja noin puolella tätä suurempi.
13756: ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-          Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista
13757: paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten           289 200:1la oli opintotuen lisäksi muita tuloja
13758: monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-        alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä
13759: totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana        suuremmat tulot. Näistä periaatteessa uuden me-
13760: säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa      nettelyn piiriin kuuluvista opiskelijoista valtaosa
13761: rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-        on toiminut siten, ettei vapaa tulo ole ylittynyt.
13762: malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-         Opintotuen toimeenpanoa hoitavien viranomais-
13763: kauden aikana nostamansa tuen takaisin. Vero-         ten antaman tiedon mukaan monet opiskelijat
13764: 
13765: 
13766: 2
13767: Ministerin vastaus                                       KK 65/2000 vp -    Ossi Korteniemi /kesk
13768: 
13769: 
13770: ovat patauttaneet nostamiaan opintorahoja ja ra-    jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,
13771: joittaneet tuen nostamista. Yleisen käsityksen      kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-
13772: mukaan uusi menettely on ollut opiskelijoiden       perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-
13773: tiedossa. Kansaneläkelaitos ja opintotukilauta-     teutetaan. Lopullisesti kehittämistoimenpiteistä
13774: kunnat ovat tiedottaneet uudistuksesta runsaasti.   on tarkoitus päättää opintotukijärjestelmän ar-
13775:     Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-   viointitutkimuksen valmistuttua toukokuun alus-
13776: lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-    sa.
13777: totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen
13778: 
13779: 
13780: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
13781: 
13782:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
13783: 
13784: 
13785: 
13786: 
13787:                                                                                                   3
13788: KK 65/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk                                                      Ministerns svar
13789: 
13790: 
13791: 
13792: 
13793: Tili riksdagens talman
13794: 
13795: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        skattningen blivit klar jämförs den studerandes
13796: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        inkomster med det fribelopp som bi1dats på ovan
13797: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot        re1aterat sätt och den studiepenning eller det bo-
13798: Ossi Korteniemi /cent undertecknade skrift1iga         stadstillägg som motsvarar överskridningen av
13799: spörsmål SS 65/2000 rd:                                det personliga fribe1oppet återkrävs.
13800:                                                            Den första inkomstuppföljningen enligt den
13801:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta          nya modellen inleddes när beskattningen för
13802:        för att utveckla studiestödssystemet så          1998 b1ev k1ar. Nämnda år var anta1et mottagare
13803:        att det blir smidigare och innehåller           av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
13804:        större framförhållning?                         cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
13805:                                                        ett sådant i lagen om studiestöd avsett förslag till
13806: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        beslut om återkrav av studiestödet. Beslutsförsla-
13807: föra följande:                                         get har också sänts till personer som har avslutat
13808: Enligt 1agen om studiestöd är de allmänna villko-      sina studier eller inlett sina studier under 1998
13809: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-   och i fråga om vilka återkrav kan frångås om de
13810: rande har antagits till en läroanstalt, att han be-    inkomster som överskrider fribeloppet har erhå1-
13811: driver studierna som huvudsyssla, har framgång i       lits innan studierna inleds eller efter det att studi-
13812: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.          erna avslutats. När det gäller dessa stödtagare
13813: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas          kan information om viiken tidpunkt inkomsterna
13814: den studerandes egna inkomster samt förä1drar-         hänför sig till tyvärr fås endast av stödtagarna
13815: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-        sjä1va. Efter mitten av mars kommer man att veta
13816: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-          hur många av dem som fått ett beslutsförslag som
13817: randes egna inkomster reviderades genom en             på denna grund blir befriade från återkrav. Enligt
13818: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft      dagens bedömning har minst en tredjedel av dem
13819: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var          som fått en förfrågan in1ett eller avs1utat sina stu-
13820: att göra den behovsprövning som sker på basis av       dier under 1998.
13821: den studerandes egna inkomster klarare och ska-            1 ca hälften av fallen är det belopp som före-
13822: pa ett system där alla studerande behandlas jäm-       s1ås blir återbetalt under 5 000 mark och i ca hälf-
13823: likt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-      ten av fallen större än så.
13824: derande då de ansöker om studiestöd inte behö-             Av de studerande som omfattas av förfarandet
13825: ver uppskatta inkomsterna för den tid de söker         hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-
13826: stöd. Den årliga gränsen för fribeloppet är bero-      det till ett belopp som understiger 50 000 mark.
13827: ende av under hur många månader den studeran-          57 500 studerande hade större inkomster än det-
13828: de lyfter studiestöd. Under ka1enderåret kan den       ta. Av dessa studerande som i princip omfattas av
13829: studerande reglera sin personliga fribelopps-          det nya förfarandet har största delen gått till väga
13830: gräns genom att begränsa lyftandet av studiestöd       så att fribeloppet inte har överskridits. Enligt
13831: eller genom att frivilligt återbetala det stöd han     uppgift från de myndigheter som sköter verkstäl-
13832: lyft under en eller flera månader. Efter det att be-   landet av studiestödet har många studerande åter-
13833: 
13834: 
13835: 4
13836: Ministems svar                                             KK 65/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
13837: 
13838: 
13839: betalt tidigare lyfta studiepenningar och begrän-     basis av egna inkomster efter det att man bättre
13840: sat lyftandet av studiestöd. Enligt en alimän upp-    känner tili för hur många studerande det blir ak-
13841: fattning har de studerande känt tili det nya förfa-   tuelit med återkrav enligt återkravsförslaget. Av-
13842: randet. Folkpensionsanstalten och studiestöds-        sikten är att fatta slutligt beslut om utvecklings-
13843: nämndema har aktivt informerat om reformen.           åtgärdema efter det att en utvärdering av studie-
13844:    Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-       stödssystemet blir klar i början av maj.
13845: lingsbehoven i fråga om återkrav av studiestöd på
13846: 
13847: 
13848: Helsingfors den 7 mars 2000
13849: 
13850:     Kulturminister Suvi Linden
13851: 
13852: 
13853: 
13854: 
13855:                                                                                                        5
13856:                                                                KK 66/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
13857: 
13858: 
13859: 
13860: 
13861:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 66/2000 vp
13862: 
13863:                                                Päätoimisen porotalouden harjoittamisen edis-
13864:                                                täminen
13865: 
13866: 
13867: 
13868: 
13869: Eduskunnan puhemiehelle
13870: 
13871: Poronhoito on Suomessa tänä päivänä varsin              siin keskittymään siitä todella elantonsa saaville
13872: pirstoutunutta: maassamme on rekisteröityjä po-         henkilöille. Tähän tähtäävänä toimena tulisi
13873: ronomistajia hieman yli 1 000 henkilöä ja heidän        myös toteuttaa porojen korvamerkintä ED-sään-
13874: keskimääräiseksi poromääräkseen tulee 62 po-            nösten mukaisesti, jolloin valvonta siirtyisi puo-
13875: roa. Vastaavat luvut naapurimaassamme Norjas-           lueettomammalle taholle pois paliskunnilta ja lu-
13876: sa ovat 400 porotaloutta ja keskimääräinen poro-        pien myöntäminen pois poliisiviranomaisilta
13877: luku on 340 kpl. Tämä on erittäin kuvaavaa ja           elinkeinopiireille. Tämä poistaisi myös monien
13878: kertoo totuuden suomalaisesta porotaloudesta:           naapuririitojen ja kateellisuustekijöiden mahdol-
13879: valtaosa porotalouksista on harrastuspohjaisia          lisuuden. Myös porojen liikkeiden ja metsille
13880: muutaman tai muutaman kymmenen poron ta-                sekä liikenteelle aiheuttamien haittojen määrä
13881: louksia, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen      varmasti vähenisi porojen valvonnan tehostuessa
13882: poroelinkeinon harjoittamisen kanssa. Tällä het-        ja "ammattimaistuessa" ja "turhien" porojen
13883: kellä nämä "harrasteporotaloudet" ovat kuiten-          poistuessa kuluHamasta niukkoja jäkälälaitumia.
13884: kin tasavertaisia oikeuksiensa, tukiensa ja kaik-       Myös tukimarkat kohdistuisivat todellisille poro-
13885: kien muidenkin elinkeinoa sääntelevien mää-             tilallisille.
13886: räysten osalta.
13887:     Porotalouden harjoittamisesta koituu myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
13888: runsaasti haittoja porotalousalueen maanomista-         sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
13889: jille ja liikenteelle. Näiden haittojenkin takia oli-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13890: si järkevää ryhtyä toimiin, joilla tähdättäisiin po-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13891: rotalouselinkeinon saamiseen tilanteeseen, jossa
13892: sitä harjoittaisivat vain päätoimiset porota-                 Aikooko hallitus ryhtyä toimiin porota-
13893: lousyrittäjät Sivutoimisille tai harrastuspohjalta            louselinkeinon harjoittamisoikeuden ra-
13894: porojenhoitoa harjoittaville ei tulisi enää myön-             jaamiseksi vain päätoimista porotalout-
13895: tää mitään tukimuotoja vaan kyseisestä "harras-               ta harjoittaville, valvonnan siirtämisek-
13896: tuksesta" vastaisi henkilö täysimääräisesti itse.             si paliskunnilta TE-keskuksille ja tuen ja
13897: Näin ympäristö- ja taloudellisilta edellytyksil-              vahinkokorvausten ohjaamiseksi vain
13898: tään supistusten edessä oleva elinkeino saatai-               em. päätoimisille porotiloille?
13899: 
13900: 
13901: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
13902: 
13903:     Raimo Vistbacka /ps
13904:                                                                                                  Versio 2.0
13905: KK 66/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
13906: 
13907: 
13908: 
13909: 
13910: Eduskunnan puhemiehelle
13911: 
13912: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      no laki kumottiin ja niiden tilalle säädettiin poro-
13913: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       talouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki.
13914: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Lain mukaan tukitoimet suunnataan Porotalous-
13915: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          työryhmän esitysten mukaisesti pääasiassa jo
13916: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      olemassa olevien porotalous- ja luontaiselinkei-
13917: myksen KK 66/2000 vp:                               notilojen elinkelpoisuuden ja toimintaedellytys-
13918:                                                     ten parantamiseen. Tukea myönnettäisiin vain
13919:       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin porota-       siltä osin kuin on olemassa edellytykset elinkel-
13920:        louselinkeinon harjoittamisoikeuden ra-      poiseen elinkeinotoimintaan. Vuoden 2000 alus-
13921:       jaamiseksi vain päätoimista porotalout-       sa maa- ja metsätalousministeriö asetti seuraa-
13922:        ta hwjoittaville, valvonnan siirtämisek-     vaksi kymmenvuotiskaudeksi paliskuntakohtai-
13923:       si paliskunnilta TE-keskuksille ja tuen ja    set suurimmat sallitut poro luvut. Tässä yhteydes-
13924:       vahingonkorvausten ohjaamiseksi vain          sä muutettiin myös paliskunnan osakaskohtaiset
13925:       em. päätoimisille porotiloille?               suurimmat sallitut luvut. Näitä lukuja nostettiin,
13926:                                                     jotta porotalouden rakenne voisi kehittyä työryh-
13927: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       män esitysten mukaisesti. Näillä toimilla on tar-
13928: ti seuraavaa:                                       koituksena muuttaa porotalouden rakennetta si-
13929: Maa- ja metsätalousministeriön 2.2.1998 asetta-     ten, että elinkeinon piirissä toimisi lähinnä sellai-
13930: man Porotaloustyöryhmän mukaan Suomessa             sia tiloja, joilla on mahdollisuus saada suurin osa
13931: harjoitettu porotalous on suhteellisen terveellä    tuloistaan porotaloudesta.
13932: pohjalla toimiva elinkeino, jolla on kohtuullisen      Porotalouden hallinnon osalta Porotaloustyö-
13933: hyvä kannattavuus. Työryhmä kiinnitti kuiten-       ryhmä esitti, että hallinto tulisi järjestää siten,
13934: kin huomiota porotalouden rakenteen kirjavuu-       että kaikki porotalouden hallintoa koskevat työ-
13935: teen. Elinkeinon kehittämiseksi työryhmä esitti     voima- ja elinkeinokeskusten hoidettavana ole-
13936: porotalouden tukien ohjaamista entistä enem-        vat asiat keskitettäisiin Lapin työvoima- ja elin-
13937: män elinkeinotukena porotaloutta ammattimai-        keinokeskukselle sekä lääninhallitusten ja vero-
13938: sesti harjoittaville henkilöille. Samaan suuntaan   viranomaisten hoidettavana olevat asiat Lapin
13939: tulee kehittää myös poronomistuksen rakennet-       läänin vastaaville viranomaisille. Tätä koskeva
13940: ta. Työryhmä esitti tätä kehitystä vauhdittavia     valmistelu on jo maa- ja metsätalousministeriös-
13941: muutoksia mm. porotalouden rakennetukeen ja         sä vireillä.
13942: eläinperusteiseen tukeen.                              Edelle esitetyn nojalla on todettava, että maa-
13943:    Maa- ja metsätalousministeriö ottaa toimin-      ja metsätalousministeriössä on jo ryhdytty sen
13944: nassaan huomioon työryhmän esitykset. Vuoden        toimivallan puitteissa toimiin porotalouden ra-
13945: 1999 lopussa porotalouslaki ja luontaiselinkei-     kenteen ohjaamiseksi.
13946: 
13947: 
13948: 
13949: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
13950: 
13951:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13952: 
13953: 2
13954: Ministems svar                                               KK 66/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
13955: 
13956: 
13957: 
13958: 
13959: Tili riksdagens talman
13960: 
13961: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      sistnämnda lag inriktas de stödåtgärder som vid-
13962: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       tas i överensstämmelse med arbetsgruppens för
13963: statsrådet översänt följande av riksdagsman           rennäringen förslag i huvudsak på förbättring av
13964: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga         redan existerande renskötsel- och naturnärings-
13965: spörsmål SS 66/2000 rd:                               gårdars livsduglighet och verksamhetsförutsätt-
13966:                                                       ningar. Avsikten är att bevilja stöd endast tili de
13967:       Har regeringen för avsikt att skrida tili       delar det föreligger förutsättningar för utövande
13968:       åtgärder i syfte att begränsa rätten att        av en livsduglig näring. Jord- och skogsbruksmi-
13969:       utöva näring inom renhushållningen till         nisteriet faststälide i början av 2000 det största
13970:       enbart dem som bedriver renskötsel på           tiliåtna antalet renar för respektive renbeteslag
13971:       heltid samt överföra övervalmingen från         för inkommande tioårsperiod. 1 samband med
13972:       renbeteslagen tili TE-centralerna och           detta ändrades även det största tillåtna antalet för
13973:       styra stöd och skadeersättningar enbart         de enskilda delägarna i renbeteslaget. För att
13974:       tili ovan avsedda hushåll, som bedriver         strukturen inom rennäringen skali kunna ut-
13975:       renskötsel på heltid?                           vecklas i överensstämmelse med arbetsgruppens
13976:                                                       förslag ökades nämnda antal. Syftet med dessa
13977: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         åtgärder är att ändra strukturen inom rennäring-
13978: anföra följande:                                      en så att det närmast är gårdar som har möjlighet
13979: Enligt den arbetsgrupp för renhushållningen som      att erhålia största delen av sina intäkter av ren-
13980: tillsattes av jord- och skogsbruksministeriet den    skötsel som är verksamma inom näringen.
13981: 2.2.1998 är den i Finland bedrivna renskötseln en         lfråga om förvaltningen inom renhushållning-
13982: på relativt sund grund verksam näring med en         en föreslog arbetsgruppen att förvaltningen orga-
13983: rimlig lönsamhet. Arbetsgruppen fåste dock upp-      niseras på så sätt att alla ärenden som gäller för-
13984: märksamhet vid rennäringens heterogena struk-        valtningen inom renhushållningen som sköts av
13985: tur. För att utveckla näringen föreslog arbets-      arbetskrafts- och näringscentraler koncentreras
13986: gruppen att stöden tili renskötseln i större ut-     tili Lapplands arbetskrafts- och näringscentral
13987: sträckning än tidigare i form av stöd för näringen   samt att ärenden som sköts av länsstyrelser och
13988: skulie styras tili personer som bedriver rensköt-    skattemyndigheter koncentreras tili motsvarande
13989: sel yrkesmässigt. Ä ven strukturen för renägandet    myndigheter i Lapplands Iän. Denna fråga är re-
13990: bör utvecklas i samma riktning.                      dan under beredning vid jord- och skogsbruksmi-
13991:     Jord- och skogsbruksministeriet beaktar ar-      nisteriet.
13992: betsgruppens förslag i sin verksamhet. 1 slutet av       Hänvisande tili det ovan sagda konstateras att
13993:  1999 upphävdes renhushåliningslagen och natur-      jord- och skogsbruksministeriet redan inom ra-
13994: näringslagen och ersattes med lagen om finansie-     men för sin behörighet skridit tili åtgärder för att
13995: ring av renhushållning och naturnäringar. Enligt     styra strukturen inom renhushåliningen.
13996: 
13997: 
13998: 
13999: Helsingfors den 3 mars 2000
14000: 
14001:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14002:                                                                                                         3
14003:                                                             KK 67/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
14004: 
14005: 
14006: 
14007: 
14008:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 67/2000 vp
14009: 
14010:                                             Auton käyttömaksun porrastaminen ja maksu-
14011:                                             erät
14012: 
14013: 
14014: 
14015: 
14016: Eduskunnan puhemiehelle
14017: 
14018: Auton käyttömaksu on tällä hetkellä 500 mk vuo-      sun näyttäessä jäävän vastoin alkuperäisiä lu-
14019: dessa riippumatta autosta, sen iästä tai käytön      pauksia pysyväksi toimenpide olisi paikallaan.
14020: määrästä. Maksu kohtelee siis samalla tavoin           Toinen varsinkin työttömiä, eläkeläisiä ja
14021: 2 000 markan arvoisen "mökkiauton" omistajaa         muita pienituloisia koskeva asia on käyttömak-
14022: kuin 500 000 markan loistoauton omistajaa.           sunjakaminen kahteen erään esimerkiksi maalis-
14023: Myöskään auton iällä ei ole merkitystä maksun        kuun ja lokakuun viimeiseen päivään, jolloin
14024: suuruuteen.                                          maksu ei kohtuuttomasti rasittaisi vähävaraisia
14025:    Nykyinenjärjestelmä on auton omistajien kes-      henkilöitä.
14026: kuudessa koettu epäoikeudenmukaiseksi, sillä on
14027: merkittävä ero siinä, maksaako 500 markan vuo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14028: sittaisen maksun 3---4 kertaa maksun suuruuden       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14029: arvoisesta autosta vai omakotitalon arvoisesta       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14030: uudesta autosta. Tämän takia auton omistajien        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14031: keskuudessa onkin toivottu, että maksu muutet-
14032: taisiin porrastetuksi auton iän ja ehkä myös ar-           Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä
14033: von mukaan niin, että uuden ja kalliin auton käyt-         aikataululla auton käyttömaksun por-
14034: tömaksu voisi olla esimerkiksi 1 000 mk vuodes-            rastamiseksi joko auton iän tai arvon
14035: sa ja vastaavasti vanhasta vähäarvoisesta autosta          mukaan ja maksun jakamiseksi useam-
14036: maksu voisi olla esimerkiksi 200 markkaa. Mak-             paan, vähintään kahteen erään?
14037: 
14038: 
14039: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
14040: 
14041:     Raimo Vistbacka /ps
14042: 
14043: 
14044: 
14045: 
14046:                                                                                               Versio 2.0
14047: KK 67/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
14048: 
14049: 
14050: 
14051: 
14052: Eduskunnan puhemiehelle
14053: 
14054: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vuotuinen ajoneuvovero on siis otettu käyt-
14055: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        töön puhtaasti valtiontaloudellisista syistä. Sitä
14056: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kannetaan kaikista henkilö- ja pakettiautoista nii-
14057: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           den iästä, ajokilometreistä ja arvosta riippumat-
14058: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ta. Ajoneuvovero ei ole luonteeltaan auton käy-
14059: myksen KK 67/2000 vp:                                tön perusteella kannettava maksu - jollaiseksi
14060:                                                      se usein mielletään- vaan puhtaasti rekisterissä
14061:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä      olevan ajoneuvon omistukseen tai hallintaan pe-
14062:        aikataululla auton käyttömaksun por-          rustuva fiskaalinen vero. Veroa kertyy reilut mil-
14063:        rastamiseksi joko auton iän tai arvon         jardi markkaa vuodessa, joten se on valtiolle var-
14064:        mukaan ja maksun jakamiseksi useam-           sin merkittävä tulolähde.
14065:        paan, vähintään kahteen erään?                   On totta, että ajoneuvoveron määrä on varsin
14066:                                                      suuri vanhojen ja arvoltaan vähäisten autojen
14067: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kohdalla. Verotuoton kertymisen kannalta van-
14068: ti seuraavaa:                                        hojen autojen vuotuisesta verosta on kuitenkin
14069: Vuotuinen ajoneuvovero otettiin käyttöön vuon-       vaikea luopua. Jos vero poistettaisiin esimerkik-
14070: na 1994 liittyen 3 päivästä toukokuuta 1993 to-      si kymmenen vuotta tai sitä vanhempien autojen
14071: teutettuun auton hankintaveron alennukseen. An-      osalta, valtion verotulot pienenisivät nykyisestä
14072: taessaan eduskunnalle esityksen autoveron alen-      650 miljoonalla markalla vuosittain. Siinä ta-
14073: tamisesta hallitus sisällytti valtioneuvoston pöy-   pauksessa, että näiden autojen veron määrä las-
14074: täkirjaan lausuman, jonka mukaan veron alenta-       kettaisiin esimerkiksi 200 markkaan kysymyk-
14075: misestajohtuva autoveron tuoton alentuminen oli      sessä ehdotetulla tavalla, verokertymä pienenisi
14076: korvattava ottamalla käyttöön vuotuinen, kaik-       400 miljoonalla markalla eli merkittävällä mää-
14077: kia autoja koskeva vero. Koska autoveron tuoton      rällä edelleen. Tämänhetkisessä valtiontaloudel-
14078: menetys on pysyvä, vuotuista ajoneuvoveroa           lisessa tilanteessa, ja erityisesti ottamalla huo-
14079: koskeva laki säädettiin pysyväksi, toisin kuin oli   mioon pyrkimys alentaa tuloverotusta, on vaikea
14080: vastaavan veron laita, kun sitä kannettiin vuonna    nähdä, että vuotuisesta ajoneuvoverosta voitai-
14081: 1976 valtion silloisen vaikean rahoitustilanteen     siin osinkaan luopua.
14082: kertaluonteiseksi helpottamiseksi. Vuotuisen ve-        Veron porrastaminen kysymyksessä ehdote-
14083: ron määräksi säädettiin 500 markkaa ennen vuo-       tuna tavalla nykyistä jyrkemmin siten, että osa
14084: den 1994 alkua rekisteriin merkityille ajoneu-       vanhempien autojen verosta siirrettäisiin uudem-
14085: voille ja 700 markkaa tätä uudemmille ajoneu-        pien autojen veroon, saattaisi puolestaan olla
14086: voille. Veron porrastaminen perustui ajoneuvo-       vastoin hallitusohjelman kirjattua pyrkimystä
14087: veron käyttöönottoon autoveron alennuksen            muuttaa liikenneverotuksen rakennetta siten, että
14088: kompensaationa. Vanhemmista autoista auton           siinä otettaisiin nykyistä painokkaammin huo-
14089: hankinnan yhteydessä maksettu autovero oli kor-      mioon ympäristövaikutukset, erityisesti polttoai-
14090: keampi kuin autoveron alennuksen jälkeinen           neen kulutus ja liikenneturvallisuustekijät Ym-
14091: uudempien autojen autovero.                          päristösyistä onkin päinvastoin katsottu, että
14092: 
14093: 
14094: 2
14095: Ministerin vastaus                                           KK 67/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
14096: 
14097: 
14098: 
14099: vanhan autokannan veron tulisi olla suurempi          vero on luonteeltaan varsin kategorinen, auton
14100: kuin uusien autojen veron.                            omistukseen perustuva fiskaalinen vero, eikä au-
14101:    Teknisesti ajoneuvoveron porrastaminen ajo-        ton käytön perusteella laskettava maksu. Nykyi-
14102: neuvon käyttöönottovuoden mukaan olisi sinän-         sen verojärjestelmän puitteissa ei ole mahdolli-
14103: sä mahdollista toteuttaa tämän tiedon ollessa saa-    suuksia veron porrastamiseen auton käyttömää-
14104: tavilla verotuksen pohjana olevasta ajoneuvojen       rän perusteella sen enempää kuin auton arvoo-
14105: rekisterijärjestelmästä. Kysymyksessä ehdotet-        kaan mukaan.
14106: tua ajoneuvon arvoon perustuvaa veron porrasta-          Vuotuisen ajoneuvoveron kantaminen nykyis-
14107: mista ei taas voida pitää edes teknisesti toteutta-   tä useammassa erässä kysymyksessä ehdotetuna
14108: miskelpoisena siitä syystä, ettei ajoneuvorekiste-    tavalla lisäisi merkittävällä tavalla ajoneuvove-
14109: riin sisälly tietoja ajoneuvojen arvosta. Rekiste-    ron hallinnollisia kustannuksia, mistä syystä hal-
14110: ristä saatavissa oleva ajoneuvon käyttöikä ei kor-    litus ei pidä ehdotuksen toteuttamista tarkoituk-
14111: reloi ajoneuvon arvon kanssa sillä tavoin, että       senmukaisena. Ajoneuvoveron kannon kustan-
14112: arvo voitaisiin sen avulla määritellä verotuksen      nukset yhtä maksutapahtumaa kohden ovat jo nyt
14113: perusteeksi.                                          suhteellisen korkeita kannettavan veron määrään
14114:    Yhtä lailla kuin vanhojen autojen kohdalla,        nähden. Muussakaan verotuksessa ei ajoneuvo-
14115: vuotuista veroa voidaan pitää yksittäistapauksis-     veron suuruisia eikä eräitä sitä huomattavasti
14116: sa varsin korkeana sellaisten autojen kohdalla,       suurempiakaan veroeriä ole katsottu tarkoituk-
14117: joilla ajetaan syystä taikka toisesta varsin vähän.   senmukaiseksi jakaa useampaan maksuerään.
14118: Tämä koskee paitsi vanhoja, vähän käytettyjä au-      Veronkantolain mukaan esimerkiksi alle 1 000
14119: toja, myös uusia autoja, joita käytetään vähäises-    markan suuruinen valtion-, kunnallis- ja kirkol-
14120: sä määrin vain välttämättömään liikkumiseen.          lisveron kannossa perittävä jäännösvero kanne-
14121: Tämäkin ajoneuvoveron piirre johtuu siitä, että       taan aina yhdellä kertaa.
14122: 
14123: 
14124: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
14125: 
14126:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14127: 
14128: 
14129: 
14130: 
14131:                                                                                                       3
14132: KK 67/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministems svar
14133: 
14134: 
14135: 
14136: 
14137: Tili riksdagens talman
14138: 
14139: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        lats på äldre bilar var högre än bilskatten på nya-
14140: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        re bilar efter sänkningen av bi1skatten.
14141: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot           Den årliga fordonsskatten har alltså tagits i
14142: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          bruk helt och hållet av statsekonomiska skäl. Den
14143: spörsmå1 SS 67/2000 rd:                                uppbärs för alla person- och paketbilar oberoen-
14144:                                                        de av ålder, körkilometrar och värde. Fordons-
14145:        imnar regeringen vidta åtgärder och             skatten är inte tili sin karaktär en avgift som upp-
14146:        viiken är tidtabellen för differentiering       bärs på grundval av användningen av bilen- nå-
14147:        av bruksavgiften för bilar antingen en-         got som den ofta upplevs vara- utan helt och
14148:        ligt bilens ålder eller värde och för in-       hållet en fiskal skatt som grundas på det faktum
14149:        delning av avgiften i jlera, minst två ra-      att ett registrerat fordon är i en persons ägo eller
14150:        ter?                                            besittning. Drygt en miljard mark inflyter i skatt
14151:                                                        varje år, och därför är den en rätt viktig inkomst-
14152: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        källa för staten.
14153: föra följande:                                            Det stämmer att fordonsskatten är rätt hög när
14154: Den årliga fordonsskatten togs i bruk 1994 i an-       det gäller gam1a bilar eller bilar med ett ringa
14155: s1utning till den sänkning av skatten för anskaff-     värde. Det är emellertid med tanke på skattein-
14156: ning av bi1 som genomfördes den 3 maj 1993.            täktema svårt att avstå från den årliga skatten i
14157: När regeringen avlät en proposition till riksda-       fråga om gamla bilar. Om skatten inte uppbärs på
14158: gen om sänkning av bilskatten tog den med i            t.ex. bilar som är tio år eller äldre, minskar sta-
14159: statsrådets protokoll ett uttalande, enligt vilket     tens skatteinkomster från det nuvarande med 650
14160: den reducerade intäkten av bilskatten tili följd av    milj. mk varje år. 1 det fallet att skatten på dessa
14161: den sänkta skatten skulle ersättas genom ibrukta-      bilar sänks tili t.ex. 200 mk på det sätt som före-
14162: gande av en årlig skatt som gäller alla bilar. Ef-     slås i spörsmålet, minskar de skatter som flyter in
14163: tersom förlusten av intäkten av bi1skatten är be-      med 400 milj. mk, dvs. fortfarande med ett avse-
14164: stående, permanentades lagen om den årliga for-        värt belopp. 1 den nu rådande statsekonomiska si-
14165: donsskatten, i motsats tili vad som var fallet med     tuationen är det svårt att se att man över huvud ta-
14166: den motsvarande skatt som såsom en engångsfö-          get skulle kunna avstå från den årliga fordons-
14167: reteelse uppbars 1976 för att underlätta statens       skatten.
14168: dåvarande svåra finansieringssituation. Beloppet          En brantare differentiering av skatten på det
14169: av den årliga skatten fastställdes till500 mk i frå-   sätt som föreslås i spörsmålet så att en del av
14170: ga om fordon som registrerats före ingången av         skatten på äldre bilar överförs tili skatten på nya-
14171: 1994 och till 700 mk i fråga om fordon som var         re bilar kunde för sin del stå i strid med den strä-
14172: nyare än detta. Differentieringen av skatten grun-     van som antecknats i regeringsprogrammet och
14173: dades på ibruktagandet av fordonsskatten som en        som avser att ändra trafikbeskattningens struktur
14174: kompensation för den nedsatta bilskatten. Den          så att den kraftfullare än vad som nu är fallet
14175: bilskatt som i samband med anskaffningen beta-         skulle beakta miljökonsekvensema, i synnerhet
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 4
14180: Ministerns svar                                                KK 67/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
14181: 
14182: 
14183: bränsleförbrukningen och trafiksäkerhetsfakto-          beror på det att skatten till sin karaktär är rätt ka-
14184: rerna. Av miljömässiga skäl har man däremot an-         tegorisk, en fiskal skatt som grundas på ett ägo-
14185: sett att skatten på det gamla bilbeståndet borde        förhållande, och inte en avgift som räknas ut på
14186: vara högre än skatten på nya bilar.                     basis av användningen av bilen. Inom ramarna
14187:    Tekniskt sett är det i och för sig möjligt att ge-   för det nuvarande skattesystemet finns det inte
14188: nomföra en differentiering av fordonsskatten en-        några möjligheter att differentiera skatten vare
14189: ligt ibruktagningsår, eftersom dessa uppgifter          sig på grundval av hur mycket bilen används el-
14190: finns att tillgå i det fordonsregistersystem som        ler enligt dess värde.
14191: utgör grunden för beskattningen. Den differentie-          Om den årliga fordonsskatten uppbärs i flera
14192: ring av skatten som grundar sig på fordonets vär-       rater på det sätt som föreslås i spörsmålet inne-
14193: de och som föreslås i spörsmålet kan däremot            bär detta igen att de administrativa utgifterna i
14194: inte ens ur teknisk synvinkel anses vara värd att       fråga om fordonsskatten ökar märkbart, och där-
14195: genomföra av den orsaken att fordonsregistret           för anser regeringen att det inte är ändamålsen-
14196: inte innefattar uppgifter om fordonets värde. For-      ligt att genomföra förslaget. Kostnaderna för
14197: donets ålder som fås från registret korrelerar inte     uppbörden av fordonsskatten per transaktion är
14198: med fordonets värde på det sättet att värdet på ba-     redan nu relativt höga i förhållande till det skat-
14199: sis av åldern kunde fastställas som grund för be-       tebelopp som uppbärs. Inte heller i annan be-
14200: skattningen.                                            skattning har skatterater som är lika stora som
14201:    På samma sätt som när det gäller gamla bilar         fordonsskatten eller ens sådana som är betydligt
14202: kan den årliga skatten i enskilda fall anses vara       större ansetts vara ändamålsenliga att dela i flera
14203: rätt hög när det gäller sådana bilar som av någon       betalningsrater. Enligt lagen om skatteuppbörd
14204: orsak körs rätt sällan. Detta gäller förutom gam-       skall t.ex. kvarskatt på mindre än 1000 mk som
14205: la, något begagnade bilar, även nya bilar soman-        indrivs i samband med uppbörden av stats-, kom-
14206: vänds i liten utsträckning endast för nödvändiga        munal- och kyrkoskatt alltid uppbäras på en
14207: fårder. Även denna egenskap hos fordonsskatten          gång.
14208: 
14209: 
14210: 
14211: Helsingfors den 8 mars 2000
14212: 
14213:     Minister Suvi-Anne Siimes
14214: 
14215: 
14216: 
14217: 
14218:                                                                                                            5
14219:                                                               KK 68/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
14220: 
14221: 
14222: 
14223: 
14224:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 68/2000 vp
14225: 
14226:                                              Kansallisen hallintokorkeakoulun perustami-
14227:                                              nen Vaasan yliopiston yhteyteen
14228: 
14229: 
14230: 
14231: 
14232: Eduskunnan puhemiehelle
14233: 
14234: Suomi kytkeytyy EU- ja EMU-jäsenyyksiensä             soijaksi yliopistojen ja käytännön hallintotaho-
14235: kautta yhä tiiviimmin eurooppalaiseen ja myös         jen välille. Esiin nostettu hallintokorkeakoulu
14236: maailmanlaajuiseen kehitykseen, mikä tuo mu-          tarjoaisi monialaista hallintokoulutusta yhteis-
14237: kanaan julkisten sektoreiden tiiviin kansainväli-     työssä yliopistojen ja korkeakoulujen, valtion ja
14238: sen toimivuus- ja tehokkuusvertailun. Näin ollen      kuntien viranomaisten sekä muiden yhteistyöta-
14239: julkisen hallinnon kehittäminen on osa Suomen         hojen välille. Esityksen mukaan tätä verkostoyh-
14240: kansallisesta kilpailukyvystä huolehtimista.          teistyötä koordinoisi Vaasan yliopisto. Koulutus
14241: Tämä koskee valtion ja kuntien uusia vastuita         suunnattaisiin julkisen hallinnon vaativissa, niin
14242: niin niiden perinteisissä tehtävissä kuin myös lii-   kotimaisissa kuin kansainvälisissä tehtävissä toi-
14243: ketoiminnassa ja toiminnassa yksityisten toimi-       mivien suomalaisten tarpeisiin. Ylemmän kor-
14244: joiden kanssa. Kaikki tämä asettaa uusia ja entis-    keakoulututkinnon suorittaneet voisivat suorit-
14245: tä mittavampia osaamis- ja johtamisvaatimuksia        taa hallintokorkeakoulussa jatko-opintojaan.
14246: virkamieskunnalle.                                       Hanke on kaavailtu rahoitettavaksi Vaasan
14247:     Kaikkein parhaiten näihin uusiin ja lisäänty-     yliopiston hankkeena vuosina 2001-2003 noin
14248: viin vaatimuksiin voidaan vastata virkamieskun-       300 000 markalla vuodessa. Käynnistämisvai-
14249: nan elinikäisellä koulutuksella. Tästä on olemas-     heessa vuosina 2003-2004 rahoitustarve olisi
14250: sa lukuisia rohkaisevia esimerkkejä muista mais-      2-3 miljoonaa markkaa vuodessa. Toiminnan
14251: ta. Virkamieskuntamme tarvitsee nykyaikaisia          vakiinnuttua hanke olisi tarkoitus saada kansalli-
14252: hallintotietoja ja -taitoja. Hallinto-osaamisessa     sen rahoituksen piiriin ja siitä olisi tarkoitus teh-
14253: on saatava myös yhdistettyä alan tutkimus ja käy-     dä mahdollisimman itsekannattava.
14254: täntö toisiinsa. Tässä voidaan käyttää hyväksi
14255:  yliopistoja ja julkisen sektorin huippuasiantunti-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14256: joita, jotka voidaan verkottaa oppimisteknolo-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14257:  gioiden avulla koulutusverkostoksi. Suomen           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14258:  maantieteellisesti laajoissa ja harvaan asutuissa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14259: oloissa tämä tarkoittaa väistämättä kansallista
14260:  hallintokorkeakoulua.                                       Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä
14261:     Vaasan yliopiston taholta on esitetty aloite             aikataululla kansallisen hallintokorkea-
14262:  mainitun kaltaisen hallintokorkeakoulun perusta-            koulun perustamiseksi Vaasan yliopis-
14263:  misesta linkiksi ja yhteistyön käytännön organi-            ton yhteyteen?
14264: 
14265: 
14266: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
14267: 
14268:                                                                                                  Versio 2.0
14269:     Raimo Vistbacka /ps
14270: KK 68/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerin vastaus
14271: 
14272: 
14273: 
14274: 
14275: Eduskunnan puhemiehelle
14276: 
14277: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            taitoa, tiedottamista ja organisaatioviestintää
14278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          sekä talouden erityiskysymyksiä. Opintojen kes-
14279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        to olisi 1,5-2 vuotta ja laajuus noin 40-60
14280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             opintoviikkoa. Kyse ei ole tutkintotavoitteisen
14281: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-         koulutuksen lisäämisestä, vaan lähinnä yliopis-
14282: myksen KK 68/2000 vp:                                  tollisesta täydennyskoulutuksesta.
14283:                                                           Tällä hetkellä Hallintokorkeakouluhankkeen
14284:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä        opinjaksojen sisältöalueet on varsin hyvin katet-
14285:        aikataululla kansallisen hallintokorkea-        tu muiden yliopistojen täydennyskoulutuksen
14286:        koulun perustamiseksi Vaasan yliopis-           piirissä. Julkisella sektorilla toimii lisäksi Hallin-
14287:        ton yhteyteen?                                  non kehittämiskeskus, HAUS, joka tarjoaa moni-
14288:                                                        puolista johtamis-, talous- ja henkilöstöhallin-
14289: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          non, säädösvalmistelun sekä muiden hallinnon ja
14290: ti seuraavaa:                                          palvelujen ammattitehtävien koulutusta. Onkin
14291: Vaasan yliopisto on toiminta- ja taloussuunnitel-      epävarmaa, olisiko tällaisella koulutuksella sel-
14292: massaan esittänyt yhtenä hankkeistaan Kansallis-       laista uutta kysyntää, että toiminta olisi itsekan-
14293: ta hallintokorkeakouluhanketta. Hanke-esityk-          nattavaa.
14294: sen mukaan koulutustarjonta suunnataan hallin-            Vaasan yliopisto voi itsehallintonsa ja annet-
14295: nollisissa johto-, asiantuntija- tai esimiestehtä-     tujen säädösten puitteissa järjestää tarpeelliseksi
14296: vissä työskenteleville ja hallintouraa suunnittele-    katsomaansa täydennyskoulutusta. Opetusminis-
14297: ville korkeakoulututkinnon suorittaneille.. Opin-      teriö ja Vaasan yliopiston väliset tulosneuvotte-
14298: tojaksojen on suunniteltu käsittelevän hallinto-       lut käydään huhtikuussa, jolloin sovitaan vuodel-
14299: kulttuurien erityispiirteitä, johtamista ja arvioin-   le 2001 osoitettavasta hankerahoituksesta.
14300: tia, hallinnon erityisterminologiaa, neuvottelu-
14301: 
14302: 
14303: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
14304: 
14305:     Opetusministeri Maija Rask
14306: 
14307: 
14308: 
14309: 
14310: 2
14311: Ministems svar                                             KK 68/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
14312: 
14313: 
14314: 
14315: 
14316: Tili riksdagens talman
14317: 
14318: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger    tion samt speciella ekonomiska frågor. Studiema
14319: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av     är tänkta att ta 1,5-2 år i anspråk och omfatta ca
14320: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot     40-60 studieveckor. Det är inte fråga om att
14321: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga       utöka den examensinriktade utbildningen, utan
14322: spörsmål SS 68/2000 rd:                             närmast om fortbildning på universitetsnivå.
14323:                                                        För närvarande täcks studieavsnittens inne-
14324:       Avser regeringen vidta åtgärder för att       håll när det gäller den planerade förvaltningshög-
14325:       inrätta en nationell förvaltningshögsko-      skolan rätt väl av de övriga universitetens fort-
14326:       la i samband med Vasa universitet och         bildning. Inom den offentliga sektorn finns dess-
14327:       enligt viiken tidtabell?                      utom Centralen för förvaltningsutveckling,
14328:                                                     HAUS, som erbjuder mångsidig utbildning i le-
14329: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     darskap, ekonomi- och personalförvaltning, för-
14330: föra följande:                                      fattningsberedning samt utbildning för andra yr-
14331: Vasa universitet har i sin verksamhets- och eko-    kesuppgifter inom förvaltning och service. Det är
14332: nomipian föreslagit en nationell förvaltningshög-   osäkert om den föreslagna utbildningen skulle få
14333: skola som ett av sina projekt. Enligt projektför-   en sådan ny efterfrågan att verksamheten blir bä-
14334: slaget riktas utbildningsutbudet tili sådana som    rande.
14335: arbetar inom lednings-, sakkunnig- eller chefs-        Vasa universitet kan inom ramen för sin själv-
14336: uppgifter inom förvaltningen och sådana som har     styrelse och givna författningar ordna sådan fort-
14337: avlagt högskoleexamen och planerar en karriär       bildning som universitetet anser nödvändig. Re-
14338: inom förvaltningen. Studieavsnitten är planerade    sultatdiskussionema mellan undervisningsminis-
14339: att innehålla särdrag inom förvaltningskulturer-    teriet och Vasa universitet äger rum i april. Man
14340: na, ledning och utvärdering, den särskilda termi-   kommer då att avtala om projektfinansieringen
14341: nologin inom förvaltningen, förhandlingsförmå-      för år 2001.
14342: ga, information och organisationskommunika-
14343: 
14344: 
14345: 
14346: Helsingfors den 8 mars 2000
14347: 
14348:     Undervisningsminister Maija Rask
14349: 
14350: 
14351: 
14352: 
14353:                                                                                                     3
14354:                                                                   KK 69/2000 vp- Tero Rönni /sd
14355: 
14356: 
14357: 
14358: 
14359:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 69/2000 vp
14360: 
14361:                                              Sotilasvammalain mukaisen             kuntootuksen
14362:                                              jakaminen aviopuolison kanssa
14363: 
14364: 
14365: 
14366: 
14367: Eduskunnan puhemiehelle
14368: 
14369: Sotilasvammalain mukaan invalidi voi halutes-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14370: saan antaa osan omasta kuntoutuksestaan avio-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14371: puolisolleen. Kuntoutusjakson jakamisen edelly-
14372: tyksenä on, että invalidi on jo täyttänyt tai täyt-        Mihin perustuu laissa mainittu kuntou-
14373: tää 65 vuotta viimeistään sen kalenterivuoden ai-          tusjakson jakamisen edellytyksenä ole-
14374: kana, jolloin kuntoutusjakso alkaa.                        va 65 vuoden ikäraja ja onko hallituk-
14375:                                                            sen suunnitelmissa tämän ikärajan alen-
14376: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-         taminen, koska sillä mielestäni ei olisi
14377: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-          taloudellista merkitystä?
14378: 
14379: 
14380: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
14381: 
14382:     Tero Rönni /sd
14383: 
14384: 
14385: 
14386: 
14387:                                                                                            Versio 2.0
14388: KK 69/2000 vp- Tero Rönni /sd                                                        Ministerin vastaus
14389: 
14390: 
14391: 
14392: 
14393: Eduskunnan puhemiehelle
14394: 
14395: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nön ja rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan
14396: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        lainsäädännön perusteella. Hallituksen esitykses-
14397: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sä (HE 170/1993 vp) perusteltiin rintamaveteraa-
14398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tero Rön-       nien aviopuolisoiden kuntoutuksen mahdollista-
14399: nin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      mista sillä, että rintamaveteraanien ikääntymi-
14400: 69/2000 vp:                                          senja kuntoutusmallien kehittymisenjohdosta on
14401:                                                      ajankohtaista saattaa lakisääteiseksi myös avio-
14402:        Mihin perustuu laissa mainittu kuntou-        puolison osallistuminen laitoskuntoutukseen. Si-
14403:        tusjakson jakamisen edellytyksenä ole-        ten tuettaisiin avohoitoa, koska etenkin toisen
14404:        va 65 vuoden ikäraja ja onko hallituk-        henkilön apua päivittäin tarvitsevien veteraanien
14405:        sen suunnitelmissa tämän ikärajan alen-       kotona selviytymistä voi merkittävästi edistää
14406:        taminen, koska sillä mielestäni ei olisi      kuntoutus, johon puoliso osallistuu. Sotainvali-
14407:        taloudellista merkitystä?                     dien puolisoiden kuntoutusoikeutta perusteltiin
14408:                                                      hallituksen esityksessä (HE 169/1993 vp) lähes
14409: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        samoin perustein kuin rintamaveteraanien puoli-
14410: ti seuraavaa:                                        soiden kuntoutusta, eli kuntouttamaHa samanai-
14411: Sotainvalidien kuntoutus perustuu sotilasvam-        kaisesti veteraanien puolisoita tuettaisiin avohoi-
14412: malakiin (404/1948, muutettu 11.12.198711012),       toa, sillä toisen henkilön päivittäin apua tarvitse-
14413: jonka mukaan korvataan sotainvalidille, siten        vien korvauksensaajien kotona selviytymistä voi
14414: kuin asetuksella säädetään, sairaanhoitona myös      merkittävästi edistää kuntoutus, johon myös puo-
14415: määräaikainen lääkärintarkastus, työ- ja toimin-     liso osallistuu.
14416: takyvyn palauttamista ja säilyttämistä tarkoitta-       Kumpikin lainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että
14417: va kuntouttaminen sekä laitoksissa annettu huol-     puolison kuntoutus on perusteltavissa veteraani-
14418: to tai osa-aikainen huolto. Vahingoittuneelle tai    puolison huonolla kunnolla ja päivittäisiä toimia
14419: sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vä-      koskevalla avun tarpeella. Sotainvalidien puoli-
14420: hintään 30 prosenttia, voidaan korvata kuntoutta-    soiden kuntoutusoikeudesta säädetään tarkem-
14421: minen ja laitoksissa annettu hoito tai osa-aikai-    min sotilasvammalain eräiden säännösten sovel-
14422: nen huolto myös, milloin niiden tarve ei johtuisi-   tamista koskevan asetuksen (1117/1985) 3 §:ssä.
14423: kaan korvatusta vammasta tai sairaudesta. Lisäk-     Siinä säädetään mm., että kuntoutusjakson jaka-
14424: si voidaan kuntouttaminen, vaikka sen tarve ei       misen edellytyksenä on, että vahingoittunut tai
14425: johtuisikaan korvatusta vammasta tai sairaudes-      sairastunut on täyttänyt tai täyttää 65 vuotta vii-
14426: ta, korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle,    meistään sen kalenterivuoden aikana, jolloin
14427: jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 pro-        kuntoutusjakso alkaa.
14428: senttia.                                                Sotainvalidien ja sotaveteraanien keski-ikä on
14429:    Vuonna 1993 toteutetuilla säädösmuutoksilla       korkea, joten heidän kotona selviytymisensä kan-
14430: mahdollistettiin vuoden 1994 alusta sotainvali-      nalta on entistä merkittävämpää, että aviopuoli-
14431: dien ja rintamaveteraanien puolisoille osallistu-    solla on mahdollisuus olla samanaikaisesti muka-
14432: minen kuntoutukseen sotilasvammalainsäädän-          na kuntoutustapahtumassa, jossa hän samalla kun
14433: 
14434: 
14435: 2
14436: Ministerin vastaus                                                     KK 69/2000 vp- Tero Rönni /sd
14437: 
14438: 
14439: itse saa kuntoutusta, saa myös riittävät tiedot, oh-       misen tukeminen, myös huomion kiinnittäminen
14440: jeet ja opastuksen niistä toimenpiteistä, joita so-        omaishoitajan henkisen kunnon säilyttämiseen ja
14441: tainvalidipuolison tulisi säännöllisesti toteuttaa         syrjäytymiskehityksen estämiseen ympäri vuoro-
14442: kotona. "Ikääntyvä veteraani - itsenäinen sel-            kauden sitovassa hoitotyössä. Alkutarkastuksis-
14443: viytyminen" -projektikokonaisuudessa on selvi-            sa todettiin noin 60 %:lla puolisoista selvää hen-
14444: tetty puolison kuntoutuksen merkitystä kahdessa           kistä uupumusta työssä omaishoitajana, joka on
14445: kehittämishankkeessa. Toinen näistä kahdesta,             fyysisesti usein raskasta ja henkisesti sitovaa.
14446: Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamasta kehit-           Lopulliset tulokset projektista saadaan vuonna
14447: tämishankkeesta, oli parisuhdekurssin nimellä             2002, johon mennessä on kuntoutusta saanut n.
14448: kulkenut projekti, johon osallistuneet kokivat             160 sotainvalidin puolisoa.
14449: tärkeiksi saadut tulokset. Parisuhdekurssin läpi-             Sotilasvammalain perusteella korvataan myös
14450: käyneet kuvasivat kokemuksiaan mm. toteamuk-              varusmiespalveluksessa ennen 1.1.1991 vahin-
14451: sina:                                                     goittuneiden tai sairastuneiden kuntoutus. Nuo-
14452:    - hoitopainotteisten kuntoutusjaksojen rin-            rimmat korvauksensaajat voivat olla siis jopa alle
14453: nalla tulisi kehittää yksilöityä ja erilaista j okapäi-   30-vuotiaita. Muita kuin sotainvalideja, jotka
14454: väisen elämän arkisiin asioihin paneutuvaa kun-           saavat korvausta sotilasvammalain perusteella,
14455: toutusta,                                                 on yhteensä 3 300. Heidän keski-ikänsä on tällä
14456:    - kokeiluohjelmalla on saavutettu kunnon ja            hetkellä 59 vuotta, joten mukana on myös niin
14457: terveydentilan kohentumista, vaikka yksilöhoito-          vanhoja korvauksensaajia, että heidän aviopuoli-
14458: ja ei ole,                                                sonsa voivat päästä kuntoutukseen nykyisten
14459:    - iäkäs ihminen oppii elämänlaatuun liitty-            säännösten perusteella.
14460: viä uusia asioita ja on valmis muuttamaan käyt-               Kansanedustaja Rönnin toteamus, ettei ikära-
14461: täytymistään,                                             jan poistamisella olisi taloudellista merkitystä,
14462:    - yksinkertainen esim. alaraajoihin ja tasa-           pitää osin paikkansa. Lisäkustannuksia aiheutuu
14463: painoon kohdistuva harjoitusohjelma tuottaa pa-           lähinnä Kansaneläke1aitokselle, joka maksaa sai-
14464: rempia tuloksia, kun molemmat ovat sitä toteut-           rausvakuutuslain perusteella aviopuolison mat-
14465: tamassa,                                                  kakulut lukuun ottamatta omavastuuosuutta.
14466:    - omaisen mukanaolo tehostaa selvästi kun-                 Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy Valtio-
14467: toutuksen vaikutusta ja siirtää tietoa kotiin itse-       konttorin käsitykseen, jonka mukaan nuorten
14468: hoidon käytäntöjä varten.                                 korvaustensaajien aviopuolisoiden kuntouttami-
14469: Toisessa kehittämishankkeessa keskityttiin so-            nen ei yleisesti ottaen ole perusteltua pelkästään
14470: tainvalidien omaishoitajina toimivien puolisoi-           sillä perusteella, että vahingoittuneella on esi-
14471: den kuntoutusohjelman sisällön ja toteuttamisen           merkiksi 10 prosentin työkyvyttömyysaste kuu-
14472: kehittämiseen. Keskeisenä ongelmana oli paitsi            lon huononemisesta.
14473: omaishoitajien terveydentilan ja fyysisen jaksa-
14474: 
14475: 
14476: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
14477: 
14478:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
14479: 
14480: 
14481: 
14482: 
14483:                                                                                                           3
14484: KK 69/2000 vp- Tero Rönni /sd                                                              Ministems svar
14485: 
14486: 
14487: 
14488: 
14489: Tili riksdagens talman
14490: 
14491: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ningen om rehabiiitering av frontveteraner. 1 re-
14492: har Ni, Fru taiman, till vederbörande mediem av        geringens proposition (RP 170/1993 rd) motive-
14493: statsrådet översänt föijande av riksdagsiedamot        rades rehabiiiteringen av frontveteraners makor
14494: Tero Rönni /sd undertecknade skriftliga spörs-         med att det till föijd av frontveteranemas tillta-
14495: måi SS 69/2000 rd:                                     gande åider och rehabiiiteringsmodellemas ut-
14496:                                                        veckiing är aktuellt att i Iagen stadga också om
14497:        På vad grundar sig den i lagen nämnda           äkta makars deltagande i anstaltsrehabilitering-
14498:        åldersgränsen på 65 år som gäller för           en. Därigenom stöds den öppna vården, eftersom
14499:        att en rehabiliteringsperiod skall kunna        framförallt sådana veteraners möjiigheter att kia-
14500:        delas och har regeringen planer på att          ra sig hemma som dagiigen behöver någon annan
14501:        sänka denna åldersgräns, eftersom det-          persons hjäip avsevärt kan främjas genom reha-
14502:        ta enligt mig inte skulle ha någon ekono-       bilitering som makan deitar i. Krigsinvaiiders
14503:        misk betydelse?                                 makors rätt till rehabiiitering motiverades med
14504:                                                        nästan samma grunder i regeringens proposition
14505: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-        (RP 169/1993 rd) som rehabiiiteringen för front-
14506: föra föijande:                                         veteraners makor, dvs. genom att samtidigt reha-
14507: Rehabiiiteringen av krigsinvaiider grundar sig på      bilitera veteraners makor stöds öppenvård, efter-
14508: Iagen om skada, ådragen i miiitärtjänst                som framför allt sådana ersättningstagare som
14509: (404/1948, ändrad I1.12.1987!10I2), eniigt vii-        dagligen är i behov av en annan persons hjäip kan
14510: ken krigsinvaiider i eniighet med vad som före-        kiara sig betydiigt bättre hemma om de får reha-
14511: skrivs genom förordning ersätts såsom sjukvård         biiitering i viiken även makan deltar.
14512: även för periodisk Iäkarundersökning, rehabiiite-          1 bägge fallen utgår Iagstiftningen från tanken
14513: ring som avser återställande eller bevarande av        att makans rehabiiitering kan motiveras med att
14514: arbets- eller funktionsförmågan samt vård eller        veteranmaken är i dåligt skick och behöver hjäip
14515: deltidsvård på anstait. Till en skadad eller insjuk-   med sina dagiiga syssior. Om krigsinvaiiders ma-
14516: nad vars invaliditetsgrad är minst 30 procent kan      kors rätt till rehabiiitering bestäms närmare i 3 §
14517: ersättning betaias för rehabilitering och vård ei-     förordningen om tillämpningen av vissa bestäm-
14518: Ier deltidsvård på anstaiter även då behovet inte      meiser i Iagen om skada, ådragen i miiitärtjänst
14519: beror på skada eller sjukdom som ersätts. Dess-        ( 11171 1985). Eniigt den krävs bl.a. för att rehabi-
14520: utom kan ersättning för rehabiiitering, även om        literingsperioden skall deias att den skadade ei-
14521: behovet därav inte beror på skada eller sjukdom        Ier insjuknade har fyllt eller fyller 65 år senast
14522: som ersätts, betaias till en skadad eller insjuknad    under det kaienderår då rehabiiiteringsperioden
14523: vars invaiiditetsgrad är minst I 0 procent.            börjar.
14524:    Genom vissa författningsändringar som gjor-             Krigsinvaiidemas och frontveteranemas me-
14525: des I993 biev det från ingången av 1994 möjligt        deiåider är hög och därför är det med tanke på att
14526: för krigsinvaiiders och frontveteraners makor att      de skall kiara sig hemma allt viktigare att makan
14527: delta i rehabiiiteringen på basis av Iagstiftningen    har en möjiighet att samtidigt delta i rehabilite-
14528: om skada, ådragen i miiitärtjänst och Iagstift-        ringen och sjäiv få rehabiiitering och tillräckiiga
14529: 
14530: 
14531: 4
14532: Ministems svar                                                     KK 69/2000 vp- Tero Rönni /sd
14533: 
14534: 
14535: uppgifter, anvisningar och instruktioner om de       lighet även att fåsta uppmärksamhet vid att bibe-
14536: åtgärder som krigsinvalidmaken regelbundet           hålla närståendevårdarens psykiska kondition
14537: borde utföra hemma. lnom projekthelheten med         och att förhindra att vårdaren isoleras på grund av
14538: namnet lkääntyvä veteraani - itsenäinen sel-         vårdarbetet som binder dygnet runt. 1 de inledan-
14539: viytyminen (Den åldrande veteranen - att kla-        de undersökningama konstaterades att ca 60 %
14540: ra sig självständigt) har man utrett betydelsen av   av makoma led av tydlig psykisk trötthet på
14541: makans rehabilitering i två utvecklingsprojekt.      grund av arbetet som närståendevårdare som ofta
14542: Det ena av dessa utvecklingsprojekt, som fått fi-    är fysiskt tungt och psykiskt bindande. De slutli-
14543: nansiering av Penningautomatföreningen, gick         ga resultaten av projektet fås 2002, varvid ca 160
14544: under namnet parförhållandekurs, och de som          makor tili krigsinvalider har fått rehabi1itering.
14545: deltog upp1evde att resultaten var viktiga. De          1 enlighet med lagen om skada, ådragen i mi1i-
14546: som gått parförhållandekursen beskrev sina erfa-     tärtjänst ersätts även rehabilitering av personer
14547: renheter bl.a. på följande sätt:                     som skadats eller insjuknat under bevärings-
14548:    - parallellt med den rehabilitering vars          tjänst före 1.1.1991. De yngsta ersättningstagar-
14549: tyngdpunkt ligger på vård borde sådan rehabilite-    na kan alltså vara t.o.m. under 30 år gamla. Anta-
14550: ring utvecklas som är mera individuell och som       let andra personer än krigsinvalider, som får er-
14551: koncentrerar sig på saker i vardagslivet,            sättning enligt lagen om skada, ådragen i mi1itär-
14552:    - experimentprogrammet har förbättrat kon-        tjänst, uppgår till sammanlagt 3 300. Deras me-
14553: ditionen och hälsotillståndet även om individuell    de1å1der är för tillfållet 59 år och bland dem finns
14554: vård inte finns,                                     alltså även ersättningstagare som är så gamla att
14555:    - den ålderstigna människan lär sig nya sa-       deras makor kan få rehabilitering en1igt nuvaran-
14556: ker som hör ihop med li,rskva1iteten och är be-      de bestämmelser.
14557: redd att ändra sitt beteende,                           Riksdags1edamot Rönns konstaterande att ett
14558:    - ett enkelt program som riktar sig till          s1opande av å1dersgränsen inte skulle ha någon
14559: exempelvis de nedre extremitetema och balan-         ekonomisk betydelse, stämmer de1vis. Merkost-
14560: sen ger bättre resultat när båda makama är med       nader skulle orsakas närmast Fo1kpensionsan-
14561: och genomför det,                                    sta1ten som på basis av sjukförsäkringslagen be-
14562:    - det att en anhörig är med effektiverar tyd-     talar makans resekostnader med undantag av
14563: ligt rehabi1iteringens verkan och kunskapen ut-      sjä1vriskande1en.
14564: nyttjas hemma och under1ättar den praktiska             Social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
14565: egenvården.                                          ning sammanfa11er med Statskontorets uppfatt-
14566: 1 det andra utvecklingsprojektet koncentrerade       ning, enligt viiken rehabiliteringen av unga er-
14567: man sig på att utveck1a innehållet i och förverk-    sättningstagares makor rent allmänt inte är moti-
14568: ligandet av ett utbildningsprogram för krigsinva-    verat bara på den grunden att den skadade t.ex.
14569: liders makor som agerar som närståendevårdare.       har en invaliditetsgrad på 10 % på grund av för-
14570: Ett centralt problem var förutom att stöda närstå-   sämrad hörsel.
14571: endevårdamas hälsotillstånd och fysiska uthål-
14572: 
14573: 
14574: 
14575: Helsingfors den 8 mars 2000
14576: 
14577:     Omsorgsminister Eva Biaudet
14578: 
14579: 
14580: 
14581: 
14582:                                                                                                        5
14583:                                                                 KK 70/2000 vp - Jyrki Katainen /kok
14584: 
14585: 
14586: 
14587: 
14588:                                                KIRJALLINEN KYSYSMYS 70/2000 vp
14589: 
14590:                                                Yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen ja
14591:                                                tutkintojen sisältöjen kehittäminen
14592: 
14593: 
14594: 
14595: 
14596: Eduskunnan puhemiehelle
14597: 
14598: Yliopistoissa maisterin tutkinnon laajuus on pää-       ovat nimenomaan koulutuspoliittisia. Näin ollen
14599: sääntöisesti ~ääritelty 160 opintoviikoksi. Tut-        huomiota tulisi entistä enemmän kiinnittää paitsi
14600: kinnon suorittamista varten opiskelija on oikeu-        tutkintojen kriittiseen arviointiin ja kehittämi-
14601: tettu 55 opintotukikuukauteen. Kuitenkin yhä            seen, myös koulutuksen laatuun ja tavoitteisiin,
14602: kasvavana ongelmana on ollut opintotukikuu-             siis sisällöllisiin näkökohtiin. Jotta tämä olisi yli-
14603: kausien riittämättömyys opintojen pitkittyessä          opistojen autonomian puitteissa mahdollista, on
14604: kenties useammastakin syystä. Muun muassa tätä          yliopistojen perusrahoituksen oltava kunnossa.
14605: epäkohtaa on tarkoitus pohtia opetusministeriön         Tätä edellyttää paitsi hallitusohjelma myös edus-
14606: käynnistämässä tutkimuksessa opintotukiuudis-           kunnan lausuma.
14607: tuksen tavoitteiden toteuttamisesta ja järjestel-
14608: män tarkistustarpeista. Kuitenkaan pelkkä asian         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14609: tarkastelu opintososiaalisten etujen näkökulmas-        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14610: ta ei riitä, vaan tilanteeseen on etsittävä koulutus-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14611: poliittisia ratkaisuja.                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14612:    Käytännön ongelmiksi yliopisto-opinnoissa
14613: ovat muotoutuneet muun muassa opintoviikko-                    Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
14614: jen työmäärien epätasaisuus, turhan laajat tutkin-             tyä, jotta yliopistojen perusrahoitusvaje
14615: not, opinto-ohjauksen vähyys ja kesäopintojen                  korjataan ja näin mahdollistetaan yli-
14616: puutteellisuus. Nämä kaikki perusteet yhdessä tai              opisto-opintojen tehostaminen ja tutkin-
14617: erikseen ovat syitä opintojen pitkittymiseen.                  tojen sisällöllinen kehittäminen?
14618:    Ratkaisut opintojen tehokkaaseen, opiskelijan
14619: ja yhteiskunnan etua palvelevaan suorittamiseen
14620: 
14621: 
14622: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
14623: 
14624:     Jyrki Katainen /kok
14625: 
14626: 
14627: 
14628: 
14629:                                                                                                     Versio 2.0
14630: KK 70/2000 vp - Jyrki Katainen /kok                                                 Ministerin vastaus
14631: 
14632: 
14633: 
14634: 
14635: Eduskunnan puhemiehelle
14636: 
14637: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      opistojen perusrahoituksen kehityksen turvaami-
14638: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        nen edelleen lainsäädännöllä.
14639: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetusministeriö asetti syyskuussa 1999 työ-
14640: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Katai-    ryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kartoittaa
14641: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vaihtoehdot yliopistojen määrärahatason turvaa-
14642: KK 70/2000 vp:                                       miksi lainsäädännöllä vuoden 2000 jälkeen ot-
14643:                                                      taen huomioon toimintakentässä tapahtuneet
14644:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     muutokset ja kartoituksen pohjalta valmistella
14645:        tyä, jotta yliopistojen perusrahoitusvaje      esitys tarvittavaksi lainsäädännöksi.
14646:        korjataan ja näin mahdollistetaan yli-            Työryhmä ehdotti, että yliopistojen toiminta-
14647:        opisto-opintojen tehostaminen ja tutkin-      menoja mitoitettaessa palkkakustannusten nou-
14648:        tojen sisällöllinen kehittäminen?             sun lisäksi olisi otettava huomioon myös yleinen
14649:                                                      kustannustason nousu. Lisäksi varainhoitovuo-
14650: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        den toimintamenoihin osoitettavaa määrärahaa
14651: ti seuraavaa:                                        mitoitettaessa olisi otettava huomioon tutkinto-
14652:                                                      jen määrissä vuosittain tapahtuvat muutokset
14653: Yliopistojen toimintamenomäärärahat ovat vuo-        valtion talousarvion yhteydessä vahvistettavien
14654: den 1998 tilinpäätöstietojen perusteella reaali-     tutkintotavoitteiden mukaisesti. Toimintameno-
14655: sesti vuoden 1991 tasolla. Vuodesta 1991 vuo-        jen pitäminen reaalisesti nykyisellään ei yksin
14656: teen 1998 yliopistojen toiminta on laajentunut       riitä turvaamaan yliopistojen tasapainoista kehi-
14657: voimakkaasti. Yliopistojen reaalimäärärahat ovat     tystä. Lisäksi yliopistojen perusvoimavaroja oli-
14658: laskeneet vuosina 1991-1998 uusia opiskelijoi-       si työryhmän esityksen mukaan lisättävä 1990-
14659: ta kohden 12 prosenttia ja maisterin ja tohtorin     luvulla tapahtuneen jälkeenjääneisyyden korjaa-
14660: tutkintojen yhteismäärää kohden 28 prosenttia.       miseksi vuosittain 110 milj. markalla vuosina
14661:    Yliopistojen määrärahojen riittävyydestä on-      2001-2006.
14662: kin kannettu eri tahoilla huolta tavoitteena mää-        Työryhmän ehdotusten pohjalta opetusminis-
14663: rärahojen riittävyyden turvaaminen ja nykyistä       teriössä on valmisteltu esitystä laiksi korkeakou-
14664: joustavammat käyttömahdollisuudet Hyväk-             lulaitoksen kehittämisestä annetun lain muutta-
14665: syessään valtion talousarvion vuodelle 2000          misesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2001 ta-
14666: eduskunta edellytti, että yliopistojen perusvoi-     lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
14667: mavarojen vaje korjataan kuluvalla vaalikaudel-      väksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voi-
14668: la. Hallitusohjelmassa ja opetusministeriön hal-     maan 1 päivänä tammikuuta 2001.
14669: linnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitet-       Useat yliopistot ja koulutusalat ovat jo käyn-
14670: tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa           nistäneet kehittämishankkeita yliopisto-opinto-
14671: vuosille 1999-2004 asetettiin tavoitteeksi yli-      jen tehostamiseksi ja tutkintojen sisällölliseksi
14672: 
14673: 
14674: 
14675: 
14676: 2
14677: Ministerin vastaus                                         KK 70/2000 vp -    Jyrki Katainen /kok
14678: 
14679: 
14680: kehittämiseksi. Yliopistot ovat lisäksi lisänneet   tusministeriö on osaltaan tukenut käynnistyneitä
14681: perusopiskelij oiden    sivuaineopintomahdolli-     kehittämishankkeita.
14682: suuksia erilaisin keskinäisin sopimuksin. Ope-
14683: 
14684: 
14685: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
14686: 
14687:     Opetusministeri Maija Rask
14688: 
14689: 
14690: 
14691: 
14692:                                                                                                   3
14693: KK 70/2000 vp- Jyrki Katainen /kok                                                            Ministerns svar
14694: 
14695: 
14696: 
14697: 
14698: Tili riksdagens talman
14699: 
14700: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            ga vilka alternativ det finns att säkerställa nivån
14701: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av            på ans1agen för universiteten genom lagstiftning
14702: statsrådet översänt följ ande av riksdagsledamot           efter år 2000 med beaktande av de ändringar som
14703: Jyrki Katainen /saml undertecknade skriftliga              skett på verksamhetsfåltet samt utifrån kartlägg-
14704: spörsmål SS 70/2000 rd:                                    ningen bereda ett förs1ag till behöv1ig 1agstift-
14705:                                                            ning.
14706:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta så                Arbetsgruppen föreslog att man i dimensione-
14707:        att underskottet i basfinansieringen till           ringen av universitetens omkostnader inte bara
14708:        universiteten korrigeras och det sålun-             beaktar lönekostnadsökningen utan också den
14709:        da blir möjligt att e.ffektivera universi-          allmänna ökningen i kostnadsnivån. Dessutom
14710:        tetsstudierna och utveckla examensinne-             bör man vid dimensioneringen av de anslag som
14711:        hållet?                                             anvisas omkostnaderna under budgetåret beakta
14712:                                                            de ändringar som årligen sker i antalet examina i
14713: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-            enlighet med de examensmål som fastställs i
14714: föra följande:                                             samband med statsbudgeten. Att omkostnaderna
14715:                                                            reellt hålls på nuvarande nivå räcker inte ensamt
14716: Omkostnadsanslagen för universiteten ligger på             för att trygga en balanserad utveckling av univer-
14717: basis av bokslutsuppgifterna för 1998 reellt sett          siteten. Basresurserna för universiteten borde
14718: på 1991 års nivå. Från 1991 till 1998 har univer-          dessutom enligt arbetsgruppens förslag ökas för
14719: sitetens verksamhet expanderat kraftigt. Univer-           att rätta till den eftersläpning som skett på 1990-
14720: sitetens realanslag har 1991-1998 sjunkit 12               talet med 110 milj. mk per år under 2001-2006.
14721: procent enligt nya studerande och 28 procent en-              Utifrån arbetsgruppens förslag har undervis-
14722: ligt totalantalet magisters- och doktorsexamina.           ningsministeriet berett ett förslag tilllag om änd-
14723:     Oro över hur universitetsanslagen skall räcka          ring av lagen om utveckling av högskoleväsen-
14724: till har på olika håll uttryckts i syfte att säkra tillc   det. Förslaget ansluter sig till statens budgetpro-
14725: räck1iga anslag och flexiblare användningsmöj-             position för 2001 och avses b1i behandlat i sam-
14726: ligheter. När riksdagen godkände statsbudgeten             band med den. Lagen avses träda i kraft den 1 ja-
14727: för 2000 förutsatte den att underskottet i basresur-       nuari 2001.
14728: serna för universiteten korrigeras under inneva-              Många universitet och utbildningsområden
14729: rande valperiod. 1 regeringsprogrammet och i ut-           har redan satt i gång utvecklingsprojekt för att ef-
14730: vecklingsplanen för 1999-2004 beträffande ut-              fektivera universitetsstudierna och utveckla
14731: bildningen inom undervisningsministeriets för-             innehållet i examina. Universiteten har också
14732: valtningsområde och forskningen vid universite-
14733:                                                            ökat möjligheterna för grundexamensstuderande
14734: ten är må1sättningen att utveck1ingen av basfinan-
14735:                                                            att ta biämnen genom olika ömsesidiga avtal. Un-
14736: sieringen till universiteten fortsättningsvis säker-
14737:                                                            dervisningsministeriet har för sin del stött de
14738: ställs genom lagstiftning.
14739:     Undervisningsministeriet tillsatte i september         igångsatta utvecklingsprojekten.
14740: 1999 en arbetsgrupp som fick i uppgift att kartläg-
14741: 
14742: 
14743: 
14744: Helsingfors den 8 mars 2000
14745: 
14746:     Undervisningsminister Maija Rask
14747: 4
14748:                                                               KK 71/2000 vp -      Esko Kurvinen /kok
14749: 
14750: 
14751: 
14752: 
14753:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2000 vp
14754: 
14755:                                              Työmatka- ja työasuntokulujen verovähennys-
14756:                                              oikeus
14757: 
14758: 
14759: 
14760: 
14761: Eduskunnan puhemiehelle
14762: 
14763: Verotuksessa noudatettujen yleisten periaattei-       vien henkilöiden tulee kannattavammaksi ajaa
14764: den mukaisesti tulon hankkimisesta ja säilyttämi-     työmatkat päivittäin ja siten kuormittaa lisäänty-
14765: sestäjohtuvat kustannukset voidaan vähentää ve-       vällä liikenteellä tiestöä ja luontoa kuin asua työn
14766: rotuksessa. Sitä vastoin asumis- ja muut elanto-      suorittamispaikkakunnalla.
14767: kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia. Mat-
14768: kakustannukset asunnoita työpaikalle ja takaisin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14769: on kuitenkin säädetty osittain vähennyskelpoi-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14770: siksi niiden elantokustannusluonteesta huolimat-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14771: ta. Erityisesti henkilöt, jotka asuvat etäällä työ-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14772: paikastaan, joutuvat usein asumaan paikkakun-
14773: nalla, missä työ suoritetaan.                               Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
14774:    Verotuskäytännön mukaan työasunnon kus-                  ympäristö- ja liikennepoliittisten tavoit-
14775: tannukset eivät ole vähennyskelpoisia, sen sijaan           teiden sekä yhdenvertaisuuden periaat-
14776: ajokustannuksia voidaan vähentää 105 p/km.                  teen pohjalta työmatkojen ja työasun-
14777: Tämä johtaa siihen, että pitkän työmatkan omaa-             non verovähennysoikeuden eriarvoisuu-
14778:                                                             den poistamiseksi?
14779: 
14780: 
14781: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
14782: 
14783:     Esko Kurvinen /kok
14784: 
14785: 
14786: 
14787: 
14788:                                                                                                 Versio 2.0
14789: KK 7112000 vp- Esko Kurvinen /kok                                                   Ministerin vastaus
14790: 
14791: 
14792: 
14793: 
14794: Eduskunnan puhemiehelle
14795: 
14796: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      suuntaan ylittää noin 50 kilometria. Matkakulu-
14797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vähennys on siten varsin kohtuullinen. Silti vaa-
14798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      timuksia sen korottamiseksi esitetään jatkuvasti.
14799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kur-       Käydyssä keskustelussa kysymyksen peruste-
14800: visen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      luissa esille tuodut ympäristöhaitat ovat jääneet
14801: KK 71/2000 vp:                                       vähäiselle huomiolle.
14802:                                                         Verotuksessa ns. kakkosasunnon kustannuk-
14803:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin       sia on yleensä pidetty vähennyskelvottomina
14804:        ympäristö- ja liikennepoliittisten tavoit-    elantomenoina. Oikeuskäytännössä on kuitenkin
14805:        teiden sekä yhdenvertaisuuden periaat-        katsottu, että menot voivat olla vähennettävissä,
14806:        teen pohjalta työmatkojen ja työasun-         jos kysymyksessä on tilapäinen, esimerkiksi vi-
14807:        non verovähennysoikeuden eriarvoisuu-         ransijaisuuden hoitamisesta aiheutunut järjeste-
14808:        den poistamiseksi?                            ly. Tällaisissa tilanteissa ei olisi kohtuullista
14809:                                                      edellyttää, että koko perhe muuttaisi tilapäisen
14810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        työpaikan sijaintipaikakunnalle. Sitä vastoin py-
14811: ti seuraavaa:                                        syvissä järjestelyissä perheiltä voidaan edellyt-
14812: Kuten kysyjäkin toteaa, asumis- ja muut elanto-      tää ratkaisuja, joilla asumismenot pysyvät koh-
14813: menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.      tuullisina ilman, että tarvitaan yhteiskunnan eli
14814: Matkakuluja asunnosta työpaikkaan on kuiten-         käytännössä muiden veronmaksajien tukea.
14815: kin vanhastaan pidetty elantomenojen ja tulon-          On tärkeää säilyttää periaate, että elantomeno-
14816: hankkiruismenojen välimaastoon sijoittuvina ja       ja ei vähennetä verotuksessa. Asumismenojen
14817: siksi niiden rajoitetulle vähennysoikeudelle on      laaja vähennyskelpoisuus saattaisi myös johtaa
14818: katsottu löytyvän perusteita. Viime vuosina mat-     huomattaviin verotulojen menetyksiin. Siksi hal-
14819: kakuluvähennyksen ylärajaa on työvoiman liik-        lituksella ei ole suunnitelmia poistaa matkakulu-
14820: kuvuuden edistämiseksi korotettu tuntuvasti kah-     jen ja asumismenojen erilaista verokohtelua. Sel-
14821: teen otteeseen. Tällä tavoin on haluttu tukea eri-   lainen muutos, jossa asumismenojen vähennys-
14822: tyisesti haja-asutusalueilla asuvien henkilöiden     kelpoisuutta laajennettaisiin ja matkakuluvähen-
14823: usein pitkiä omalla autolla tehtäviä työmatkoja.     nystä samalla pienennettäisiin tuskin saisi myös-
14824: Tällä hetkellä vähennyksen 23 000 markan ylära-      kään laajaa hyväksyntää osakseen.
14825: ja ylittyy vasta, kun päivittänen työmatka yhteen
14826: 
14827: 
14828: 
14829: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
14830: 
14831:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
14832: 
14833: 
14834: 
14835: 
14836: 2
14837: Ministerns svar                                               KK 71/2000 vp -      Esko Kurvinen /kok
14838: 
14839: 
14840: 
14841: 
14842: Tili riksdagens talman
14843: 
14844: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       riktning överstiger 50 km. A vdraget för resekost-
14845: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       naderna är alltså relativt rimligt. Ändå framförs
14846: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       krav på att höja avdragsrätten oavbrutet. 1 den
14847: Esko Kurvinen /saml undertecknade skriftliga          diskussion som förts har de miljöolägenheter
14848: spörsmål SS 7112000 rd:                               som tas fram i motiveringen till spörsmålet fått
14849:                                                       ringa uppmärksamhet.
14850:       Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att           1 beskattningen har kostnader för en s.k. an-
14851:       utifrån miljöpolitiska och trajikpolitis-       drabostad i allmänhet ansetts vara oavdragbara
14852:       ka principer samt likställdhetsprincipen        levnadskostnader. 1 rättspraxis har det ändå an-
14853:       avhjälpa den bristande jämlikheten i            setts att kostnaderna kan berättiga till avdrag om
14854:       rätten tili skatteavdrag för arbetsresor        det är fråga om ett tillfålligt arrangemang som
14855:       och arbetsbostad?                               exempelvis beror på att den skattskyldige sköter
14856:                                                       ett vikariat. 1 sådana situationer vore det inte rim-
14857: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ligt att kräva att hela familjen flyttar till den ort
14858: föra följande:                                        där den tillfålliga arbetsplatsen är belägen. Där-
14859: Såsom spörsmålsställaren konstaterar är boende-       emot kan man i bestående arrangemang förutsät-
14860: kostnaderna och andra levnadskostnader inte av-       ta att familjen finner sådana lösningar som håller
14861: dragbara i beskattningen. Kostnaderna för resor       boendeutgifterna på en rimlig nivå, och att den
14862: mellan bostaden och arbetsplatsen har sedan           inte behöver stöd av samhället, d.v.s. i praktiken
14863: gammalt ansetts befinna sig på gränsen mellan         av andra skattebetalare.
14864: levnadskostnaderna och kostnaderna för inkom-            Det är viktigt att bevara principen om att lev-
14865: stens förvärvande och därför har den begränsade       nadskostnader inte dras av i beskattningen. En
14866: rätten till avdrag för dem ansetts vara motiverad.    omfattande rätt att dra av boendeutgifter kunde
14867: Under de senaste åren har den övre gränsen för        även leda tili stora förluster i skatteinkomsterna.
14868: avdraget för resekostnader två gånger höjts avse-     Därför har regeringen inga planer på att avlägsna
14869: värt för att främja arbetskraftens rörlighet. På      skillnaderna i behandlingen av resekostnader och
14870: detta sätt har man framför allt velat stöda de per-   boendekostnader i skattehänseende. En sådan
14871: soner som bor i glesbygden och har långa arbets-      ändring, enligt viiken boendekostnadernas av-
14872: resor som ofta företas med egen bil. För tillfållet   dragsgillhet utvidgas och avdraget för resekost-
14873: överskrids den övre gränsen för avdraget på           nader samtidigt minskas skulle knappast heller
14874: 23 000 mk först när den dagliga arbetsresan i en      bli allmänt accepterad.
14875: 
14876: 
14877: 
14878: Helsingfors den 7 mars 2000
14879: 
14880:     Minister Suvi-Anne Siimes
14881: 
14882: 
14883: 
14884:                                                                                                          3
14885:                                                                      KK 72/2000 vp -     Mikko Elo /sd
14886: 
14887: 
14888: 
14889: 
14890:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 72/2000 vp
14891: 
14892:                                              Satakunnan työttömyystilanne
14893: 
14894: 
14895: 
14896: 
14897: Eduskunnan puhemiehelle
14898: 
14899: Satakunnan työttömyys on noussut julkiseen kes-          Viime vuonna Porin työvoimatoimiston kaut-
14900: kusteluun, koska työttömyys pysyy korkeana pit-       ta tulevalla rahoituksella työllistettiin valtiolle
14901: kään jatkuneesta nousukaudesta huolimatta. Sa-        yli 100 työtöntä (70 henkilötyövuotta) ja rahaa
14902: takunta on ollut viime kuukausien aikana ainoa        käytettiin 6,5 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna
14903: maakunta maassamme, jossa työttömyys on li-           ylärajaksi on asetettu 44 henkilötyövuotta ja 3,9
14904: sääntynyt. Siksi tarvitaan nyt monenlaisia toi-       miljoonaa markkaa. Supistus Porin rahoissa on
14905: menpiteitä Porin ja koko Satakunnan työttömyy-        siis kaikkiaan noin 40 prosenttia.
14906: den alentamiseksi. Myös valtiovallan on kannet-          On myös ennakoitavissa, että Satakuntaan ja
14907: tava vastuuta turvaamalla riittävät työllisyys-       erityisesti Poriin tarkoitetut muut työllisyysmää-
14908: määrärahat Satakuntaan.                               rärahat loppuvat kesken vuotta. Tällä hetkellä
14909:     Valtion budjetissa on työllisyysmäärärahoja       vuoden 2000 työllistämistukirahoista on Porin
14910: leikattu merkittävästi, koska noususuhdanne on        työvoimatoimistossa sidottu päätöksillä jo yli
14911: erityisesti kasvukeskuksissa vähentänyt työttö-       puolet.
14912: myyttä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut Sata-
14913: kunnan suurissa keskuksissa Porissa ja Raumal-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
14914: la. Myös Pohjois-Satakunta kärsii edelleen suur-      sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
14915: työttömyydestä.                                       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14916:     Vaikka kulunutta vuotta on eletty vasta joita-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14917: kin viikkoja, ovat eräät työllistämiseen tarkoite-
14918: tut määrärahat jo loppuneet Porin työvoimatoi-              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
14919: mistosta. Niinpä jo tammikuun aikana Porin työ-             osaltaan ryhtyä Satakunnan työllisyys-
14920: voimatoimisto ilmoitti, että osa-aikalisiin tarkoi-         määrärahojen turvaamiseksi ja
14921: tetut työllisyysmäärärahat ovat loppuun käyte-
14922: tyt. Helmikuun puolivälissä Porin työvoimatoi-              mihin erityistoimenpiteisiin hallitus ai-
14923: misto joutui myös ilmoittamaan, ettei valtion vi-           koo ryhtyä Porin, Rauman ja Pohjois-
14924: rastoihin ja laitoksiin tarkoitettuja työllisyys-           Satakunnan työllisyystilanteen paranta-
14925: määrärahoja ole enää käytettävissä. Valtiolle               miseksi?
14926: työllistettyjen määrää on vähennetty tuntuvasti.
14927: 
14928: 
14929: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
14930: 
14931:     Mikko Elo /sd
14932: 
14933: 
14934:                                                                                                 Versio2.0
14935: KK 72/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                        Ministerin vastaus
14936: 
14937: 
14938: 
14939: 
14940: Eduskunnan puhemiehelle
14941: 
14942: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den tasoa on vuonna 2000 alennettu viime vuo-
14943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        teen verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosina
14944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toteutettua linjausta. Vuodelle 2000 aktiivisten
14945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           työvoimapoliittisten toimenpiteitten määräksi on
14946: Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        budjetissa arvioitu keskimäärin 101 400 henki-
14947: KK 72/2000 vp:                                       löä. Suurin osa vaikutuksesta toteutuu tukityöl-
14948:                                                      listämisenja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
14949:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo          sen hankkeissa mukaan lukien Euroopan Sosiaa-
14950:        osaltaan ryhtyä Satakunnan työllisyys-        lirahaston hankkeet. Tavoitteiden alentaminen
14951:        määrärahojen turvaamiseksi ja                 on samalla merkinnyt niihin käytettävissä olevi-
14952:                                                      en määrärahojen vähenemistä.
14953:        mihin erityistoimenpiteisiin hallitus ai-         Vuonna 1999 kansalliseen palkkaperusteiseen
14954:        koo ryhtyä Porin, Rauman ja Pohjois-          työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteen-
14955:        Satakunnan työllisyystilanteen paranta-       sä 2 265 milj. markkaa ja vastaavasti vuodelle
14956:        miseksi?                                      2000 on budjetoitu yhteensä 1 982 milj. mark-
14957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaa. Vähennys on yhteensä 283 milj. markkaa.
14958: ti seuraavaa:                                        Tukityöllistettyjen määrän arvioidaan vähene-
14959:                                                      vän edellisestä vuodesta 4 200 henkilöllä ja ole-
14960: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on to-      van kuluvana vuonna keskimäärin 43 800 henki-
14961: dettu, että rakenteeltaan ongelmallisen työttö-      löä. Työllistäminen vähenee kaikilla sektoreilla,
14962: myyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syr-       valtiolla, kunnissa ja yksityisellä sektorilla. Yh-
14963: jäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen työ-     distelmätuen osuus työllistetyistä vuonna 2000
14964: voimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen           on yhteensä 12 000 henkilöä, missä on lisäystä
14965: työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtu-        edelliseen vuoteen 2 000.
14966: nut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä            Satakunta on työttömyysongelman suhteen
14967: kohdeunetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttö-       vaikea alue, mutta ei maan vaikeimpia alueita, ja
14968: miin. Edelleen hallitusohjelmassa on todettu, että   sen suhteellinen työttömyys on verrattuna kaik-
14969: työttömille tarjotaan uusi mahdollisuus ennen 12     kiin TE-keskuksiin suunnilleen keskivaiheilla.
14970: kuukauden työttömyyttä ja nuorilla ennen 6 kuu-      Kuuden TE-keskuksen alueella oli vuoden 2000
14971: kauden työttömyyttä. Tämä on todettu myös Suo-       tammikuun lopussa työttömien työnhakijoiden
14972: men työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa      osuus työvoimasta suurempi tai yhtä suuri kuin
14973: 1999. Tämä on työvoimapolitiikan toteutuksessa       Satakunnan TE-keskuksen alueella. Alueen on-
14974: painopisteenä ja tarkoitus toteuttaa koko maassa     gelmana on ollut, että viime vuoden loppukuu-
14975: kaikilla alueilla.                                   kausina työttömien määrä edellisen vuoden vas-
14976:    Koska talouden kasvun arvioitiin myös kulu-       taavaan tilanteeseen kasvoi.
14977: vana vuonna jatkuvan suotuisana ja työttömyy-            Valtioneuvosto päätti 17.2.2000 työvoimapo-
14978: den, kuten pitkäaikaistyöttömyydenkin, jatkavan      liittisten toimenpiteiden määrärahojen alueelli-
14979: alenemistaan, työvoimapoliittisten toimenpitei-      sesta jaosta. Työllistämistuen määrärahat vä-
14980: 
14981: 
14982: 2
14983: Ministerin vastaus                                                  KK 72/2000 vp -Mikko Elo /sd
14984: 
14985: 
14986: benevät kaikilla alueilla. Kuitenkin Satakunnas-     kaikkien määrärahojen osalta Satakunnassa vä-
14987: sa määrärahojen väheneminen on pienempää             heneminen on kolmanneksi pienintä.
14988: kuin maassa keskimäärin: Satakunta -12,1% ja            Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityi-
14989: kaikki TE-keskusten alueet keskimäärin -14,4 %.      sesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin
14990: Vain Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomes-          ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin,
14991: sa väheneminen on pienempää kuin Satakunnas-         ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Ohjelmilla py-
14992: sa. Määrärahojen alueellinen jako perustuu eri-      ritään osaamisen ja ammattitaidon parantami-
14993: tyisesti työttömyyden määrälliseen ja suhteelli-     seen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden
14994: seen tasoon sekä pitkäaikaistyöttömien määrään.      työnhakutilanteiden aikaansaamiseen.
14995: Määrärahojen työvoimatoimistokohtaisen jaon              Satakunnan vaikea työttömyystilanne edellyt-
14996: hoitaa kunkin TE-keskuksen työvoimaosasto.           tää erityistä aktiivisuutta alueellisilta ja paikalli-
14997:    Kun tarkastelun piiriin otetaan työllistämistu-   silta toimijoilta. Alueelle tarvitaan uutta kehitty-
14998: kimäärärahojen lisäksi myös muut työvoimapoli-       vää tuotantotoimintaa. Työministeriö vaikuttaa
14999: tiikan määrärahat (työvoimapoliittinen aikuis-       omien mahdollisuuksiensa kautta työttömyyden
15000: koulutus, työvoimapalvelujen erityismenot ja         kääntämiseksi alenevaan suuntaa. Käytössä ole-
15001: työllisyysperusteiset investoinnit mutta pois lu-    via toimenpiteitä voidaan hyvin monipuolisesti
15002: kien ESR:nja EAKR:n määrärahat), Satakunnas-         käyttää työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyy-
15003: sa väheneminen on -9,8% ja kaikki TE-keskus-         den torjumiseen.
15004: ten alueet keskimäärin -12,0 %. Myös näiden
15005: 
15006: 
15007: 
15008: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
15009: 
15010:     Työministeri Tarja Filatov
15011: 
15012: 
15013: 
15014: 
15015:                                                                                                          3
15016: KK 72/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                              Ministerns svar
15017: 
15018: 
15019: 
15020: 
15021: Tili riksdagens talman
15022: 
15023: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         förra årets nivå. Det här stämmer överens med de
15024: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         senaste årens linje. I budgeten uppskattas att de
15025: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mik-        aktiva arbetskraftspolitiska åtgärderna 2000 be-
15026: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS         rör 101 400 personer. Största delen av effekten
15027: 72/2000 rd:                                             kommer från projekt som gäller stödsysselsätt-
15028:                                                        ning och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning,
15029:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           inklusive Europeiska socialfondens projekt. I och
15030:        för säkerställande av sysselsättningsan-         med att målen sänkts har de disponibla anslagen
15031:        slagför Satakunta och                            för dessa skurits ner.
15032:                                                            Det anslag för nationellt lönebaserat syssel-
15033:        vilka särskilda åtgärder ämnar reger-            sättningsstöd som kunnat användas 1999 upp-
15034:        ingen vidta i syfte att förbättra syssel-       gick till sammanlagt 2 265 milj. mk och motsva-
15035:        sättningsläget i Björneborg, Rauma och          rande anslag som budgeterats för 2000 till sam-
15036:        Norra Satakunta?                                manlagt 1 982 milj. mk. Minskningen är totalt
15037: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        283 milj. mk. Antalet stödsysselsatta personer
15038: föra följande:                                         uppskattas gå ner med 4 200 personer från förra
15039:                                                        året och uppgå tilli genomsnitt 43 800 personeri
15040: Det konstateras i programmet för Paavo Lippo-          år. Stödsysselsättningen minskarinomalla sekto-
15041: nens II regering att för att underlätta strukturellt   rer, hos staten, kommunerna och i den privata
15042: problematisk arbetslöshet och hindra utslagning        sektorn. Andelen personer som sysselsatts med
15043: på arbetsmarknaden säkerställs resurser för en         sammansatt stöd år 2000 är totalt 12 000 perso-
15044: aktiv arbetskraftspolitik, med beaktande av den        ner, vilket innebär en ökning med 2 000 från året
15045: utveckling som inträffat i fråga om arbetslöshe-       innan.
15046: tens omfattning och struktur. De arbetskraftspo-           Vad arbetslöshetsproblemet beträffar är Sata-
15047: litiska åtgärderna inriktas främst på långtidsar-      kunta nog ett svårt område, men det hör inte till
15048: betslösa. I regeringsprogrammet står det vidare        de svåraste i landet med en relativ arbetslöshet
15049: att arbetslösa erbjuds en ny möjlighet senast ef-      som motsvarar genomsnittet för alla arbets-
15050: ter 12 månader och unga arbetslösa efter 6 måna-       krafts- och näringscentralerna. Inom sex TE-cen-
15051: der. Det här konstateras också i handlingsplanen       tralers områden var andelen arbetslösa arbetssö-
15052: för Finlands sysselsättningspolitik 1999. Detta är     kande av arbetskraften i slutet av januari 2000
15053: ett prioriterat insatsområde inom arbetskraftspo-      större eller lika stor som i Satakunta. Det som va-
15054: litiken, avsett att genomföras i alla regionerna i     rit denna regions problem är att antalet arbetslö-
15055: hela landet.                                           sa under förra årets sista månader ökade jämfört
15056:     Eftersom den ekonomiska tillväxten uppskat-        med motsvarande tidpunkt året innan.
15057: tades fortfarande vara gynnsam också under det             Statsrådet fattade 17.2.2000 ett beslut om den
15058: här året och arbetslösheten och även långtidsar-       regionala fördelningen av anslagen för arbets-
15059: betslösheten fortfarande minska, har nivån för de      kraftspolitiska åtgärder. För samtliga regioner
15060: arbetskraftspolitiska åtgärderna dragits ner från      görs nedskärningar i sysselsättningsstödsan-
15061: 
15062: 
15063: 4
15064: Ministerns svar                                                     KK 72/2000 vp -Mikko Elo /sd
15065: 
15066: 
15067: slagen. För Satakuntas del minskar dock anslag-       ta -9,8 % och för alla TE-centralerna i genom-
15068: en mindre än för landet i genomsnitt: Satakunta       snitt -12,0 %. Också för alla dessa anslag har
15069: -12,1% och alla TE-centralerna i genomsnitt           minskningen varit tredje minst i Satakunta.
15070: -14,4 %. Endast i Egentliga Finland och Syd-             Sysselsättningsanslagen inriktas företrädesvis
15071: östra Finland är nedgången mindre än i Satakun-       på de svaga grupperna på arbetsmarknaden så-
15072: ta. Den regionala fördelningen av anslagen base-      som unga, långtidsarbetslösa, äldre och handi-
15073: rar sig i synnerhet på den kvantitativa och relati-   kappade. Programmen tar sikte på att förbättra
15074: va arbetslösheten och antalet långtidsarbetslösa.     kunnandet och yrkeskunskaperna, förebygga ut-
15075: Fördelningen av anslagen på de enskilda arbets-       slagning och effektivera arbetssökandet.
15076: kraftsbyråerna sköts av respektive TE-centrals           Det svåra arbetslöshetsläget i Satakunta krä-
15077: arbetskraftsavdelning.                                ver särskild aktivitet av de regionala och lokala
15078:     Då granskningen utsträcks tili att omfatta inte   aktörerna. Regionen behöver en ny produktions-
15079: bara anslagen för sysselsättningsstöd utan också      verksamhet som är stadd i utveckling. Arbetsmi-
15080: andra arbetskraftspolitiska anslag ( arbetskrafts-    nisteriet påverkar i mån av sina möjligheter för
15081: politisk vuxenutbildning, särskilda utgifter för      att få arbetslösheten att vända neråt. De åtgärder
15082: arbetskraftsservicen och investeringar i syssel-      som redan är i bruk kan användas mångsidigt för
15083: sättningsfrämjande syfte, bortsett från ESF:s och     att avvärja arbetslöshet och långtidsarbetslöshet.
15084: ERDF:s anslag), blir minskningen för Satakun-
15085: 
15086: 
15087: 
15088: Helsingfors den 2 mars 2000
15089: 
15090:     Arbetsminister Tarja Filatov
15091: 
15092: 
15093: 
15094: 
15095:                                                                                                       5
15096:                                                                       KK 73/2000 vp -     Heli Paasio /sd
15097: 
15098: 
15099: 
15100: 
15101:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 73/2000 vp
15102: 
15103:                                                Opintotuki opintoihin ulkomailla
15104: 
15105: 
15106: 
15107: 
15108: Eduskunnan puhemiehelle
15109: 
15110: Suorittaakseen tutkintoa ulkomailla on monesti          toja Suomessa. Statuksella "visiting student"
15111: läpäistävä ensin opetettavan kielen koe. Yhtenä         suoritetut opinnot pitäisi voida lukea opintotuki-
15112: mahdollisuutena tutkinnon suorittamiseen ulko-          lain 4 §:n piiriin kuuluviin opintokokonaisuuk-
15113: mailla on myös aloittaa opinnot ko. maan kielen         siin. Muussa tapauksessa nämä "visiting stu-
15114: opiskelulla ja suorittaa tarvittava kielikoe ensim-     dent" -opiskelijat jäävät yhden lukuvuoden ajak-
15115: mäisen lukukauden aikana ("visiting student").          si kaikkien opintososiaalisten etujen ulottumatto-
15116: Näin voi tehdä esimerkiksi Tarton yliopistossa.         miin, kun asumislisääkään ei tuolloin myönnet-
15117: Vasta kielikokeesta suoriutumisen jälkeen voi           täisi. Kyse on todellakin tutkintoon tähtäävistä
15118: saada tutkintoon tähtäävän opiskeluoikeuden op-         opinnoista, vaikka opiskelija ei vielä virallisesti
15119: pilaitoksessa. Kielen opiskelu on siis välttämä-        olekaan saanut tutkinnon suorittamiseen opinto-
15120: tön ja erillinen, mutta kuitenkin vankasti tutkin-      oikeutta.
15121: toon johtava opintokokonaisuuden osa.
15122:     Tutkintoon tähtäävän opiskeluoikeuden voi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15123: saada vasta seuraavasta syksystä alkaen, jolloin        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15124: suoriuduttuaan jo kielikokeesta on opiskeltava          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15125: vielä yksi lukukausi (esim. lisää kieltä tai irralli-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15126: sia opintokokonaisuuksia jo tulevaan tutkintoon
15127: tähdäten) oppilaitoksessa, ennen kuin voi saada               Miten asiasta vastaava ministeri näkee
15128: nimikkeen "full time student" ja oikeutuksen tut-             opintotuen saamisen oikeutuksen "visi-
15129: kinnon suorittamiseen.                                        ting student" -opiskelijoille ja
15130:     Opintotukilain 4 § määrittelee opintotukeen
15131: oikeuttavat opinnot. Pykälässä mainitaan myös                 mitä hallitus aikoo tehdä välttääkseen
15132: opintotuen myöntämisestä opintoihin ulkomail-                 "visiting student" -joukkoa putoamasta
15133: la, jos opinnot vastaavat edellä tarkoitettuja opin-          kaikkien opintososiaalisten etujen ulot-
15134:                                                               tumattomiin?
15135: 
15136: 
15137: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
15138: 
15139:     Heli Paasio /sd
15140: 
15141: 
15142: 
15143: 
15144:                                                                                                   Versio 2.0
15145: KK 73/2000 vp - Heli Paasio /sd                                                   Ministerin vastaus
15146: 
15147: 
15148: 
15149: 
15150: Eduskunnan puhemiehelle
15151: 
15152: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kinnon tai erillisen ammatillisen täydennyskou-
15153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,     lutusohjelman suorittamiseen. Opintotuki myön-
15154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   netään opintoihin ulkomailla, jos opinnot vastaa-
15155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heli Paa-    vat edellä tarkoitettuja opintoja Suomessa tai si-
15156: sion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     sältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon.
15157: KK 73/2000 vp:                                       Ulkomaisissa korkeakouluissa opintotuki
15158:                                                   myönnetään samoin kuin kotimaassakin opiskeli-
15159:       Miten asiasta vastaava ministeri näkee      jalle, joka on hyväksytty suorittamaan korkea-
15160:       opintotuen saamisen oikeutuksen "visi-      koulututkintoa. Erillisiin kieli- tai muihin val-
15161:       ting student" -opiskelijoille ja            mistaviin opintoihin opintotukea ei myönnetä.
15162:                                                   Jos opiskelija on hyväksytty suorittamaan tutkin-
15163:       mitä hallitus aikoo tehdä välttääkseen      toa, opintotuki voidaan myöntää myös varsinais-
15164:       "visiting student" -joukkoa putoamasta      ta opiskelua edeltäviin kieliopintoihin.
15165:       kaikkien opintososiaalisten etujen ulot-       Hallituksen tarkoituksena ei ole muuttaa opin-
15166:       tumattomiin ?                               totukilakia siten, että tukea myönnettäisiin erilli-
15167: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     siin kieliopintoihin. Opiskelupaikan saamiseksi
15168: ti seuraavaa:                                     edellytettävä kielitaito on mahdollista hankkia
15169:                                                   yleensä muullakin tavalla kuin harjoittamalla
15170: Opintotukilain mukaan opintotukea voi saada       päätoimisia opintoja.
15171: korkeakoulussa tutkinnon tieteellisen jatkotut-
15172: 
15173: 
15174: 
15175: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2000
15176: 
15177:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
15178: 
15179: 
15180: 
15181: 
15182: 2
15183: Ministems svar                                                    KK 73/2000 vp -     Heli Paasio /sd
15184: 
15185: 
15186: 
15187: 
15188: Tili riksdagens talman
15189: 
15190: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      rande av ett särskilt yrkesutbildande fortbild-
15191: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      ningsprogram. Studiestöd beviljas för studier
15192: statsrådet översänt följande av riksdagsman Heli     utomlands, om studiema motsvarar ovan avsed-
15193: Paasio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      da studier i Finland eller ingår i en examen som
15194: 73/2000 rd:                                          avläggs i Finland.
15195:                                                         1 utländska högskolor beviljas studiestöd på
15196:       Hur ser den ansvariga ministern på möj-        samma sätt som i finländska för studerande som
15197:       ligheten att göra studiestödet tili en rätt-   har antagits för att avlägga en högskoleexamen.
15198:       tighet för "visiting students" och             För fristående språk- eller andra förberedande
15199:                                                      studier beviljas inte studiestöd. Om en studeran-
15200:       vad avser regeringen göraför att undvi-        de har godkänts för att avlägga examen, kan stu-
15201:       ka att gruppen "visiting students "faller      diestöd beviljas också för språkstudier som före-
15202:       utanför alla studiesocialaförmåner?            går de egentliga studiema.
15203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Regeringen har inte för avsikt att ändra lagen
15204: föra följande:                                       om studiestöd så att det skulle beviljas stöd för
15205:                                                      fristående språkstudier. Den språkfårdighet som
15206: Enligt lagen om studiestöd kan studiestöd i en       förutsätts för att man skall få studieplats är det
15207: högskola fås för avläggande av examen eller ve-      vanligen möjligt att skaffa sig också på ett annat
15208: tenskaplig påbyggnadsexamen eller för fullgö-        sätt än genom heltidsstudier.
15209: 
15210: 
15211: 
15212: Helsingfors den 6 mars 2000
15213: 
15214:     Kulturminister Suvi Linden
15215: 
15216: 
15217: 
15218: 
15219:                                                                                                      3
15220:                                                                KK 74/2000 vp- Leena Rauhala /skl
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 
15225:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 74/2000 vp
15226: 
15227:                                              Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuk-
15228:                                              sen harjoittelun laadun seuranta
15229: 
15230: 
15231: 
15232: 
15233: Eduskunnan puhemiehelle
15234: 
15235: Sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuk-     myös erilaisissa palveluorganisaatioissa niin,
15236: sessa työelämässä oppimisella on tärkeä osa.          että hoitoalalle koulutusta hankkivalle tulisi mo-
15237: Harjoittelujaksoina tapahtuvaa ohjausta ja ope-       nipuolinen kokemus siitä työstä, jolle hän on am-
15238: tusta tulee kehittää ja arvioida nykyistä parem-      mattilaisena sitoutumassa. Opiskelun ja työhar-
15239: min, niin että koulutuksen tavoitteet täyttyvät.      joittelun avulla alaa opiskelevan tulee saada riit-
15240:    Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen           tävät sisällölliset ja käytännölliset valmiudet teh-
15241: uudistuksen tueksi käynnistettiin jo vuonna 1998      dä hoitotyötä.
15242: kokeilu, jolla etsittiin uusia valtakunnallisia ja       Työelämän ohjaajilta on myös edellytettävä
15243: alueellisia toimivia malleja työpaikalla tapahtu-     vahvaa osaamista ja asiantuntijuutta sekä ohjaa-
15244: vaan koulutukseen. Kaiken kaikkiaan ammatil-          misen lisäksi tarvittavaa pedagogista osaamista.
15245: lista koulutusta on kehitetty monella eri tavalla.    Tähän he tarvitsevat tukea mm. oppilaitoksien
15246: Esille on noussut ongelma-alueita, kuten opiske-      työharjoitteluohjaajilta sekä lisäkoulutusta.
15247: lijoiden ikä ja harjoittelupaikoissa tapahtuvan
15248: opiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen puutteelli-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15249: nen taso.                                             sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15250:    Lähihoitajan koulutus on muuttunut viime           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15251: vuosina huomattavasti. Lähihoitajien sijoittumi-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15252: nen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin ja muihin
15253: hoitolaitoksiin edellyttää vahvaa hoitoalan osaa-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15254: mista. Tätä osaamista vahvistaa opiskelijoiden               tyä sosiaali- ja terveysalan ammatilli-
15255: harjoittelu työelämässä. Harjoittelun laatua tulisi          seen koulutukseen sisältyvän harjoitte-
15256: vahvistaa sekä oppilaitoksen että työelämän nä-              lun ja työssä oppimisen laadun seuran-
15257: kökulmasta ja se ei saisi rajoittua suppeaan ja              nan kehittämiseksi siten, että sen avulla
15258: varsin rajalliseen alueeseen hoitotyössä. Pikem-             voidaan parantaa tämän ammattiryh-
15259: minkin sen tulee sisältää laaja-alaista ja moni-             män opiskelijoiden koulutus- ja erityi-
15260: puolista perehtymistä eri hoitotyön toiminta-                sesti hmjoitteluajan opetuksen tasoa ja
15261: alueisiin ja hoitokäytäntöihin. Harjoittelun tulisi          että alaa opiskeleva saa riittävät sisäl-
15262: sisältää opastusta käytännön työn kohtaamiseen               lölliset ja käytännölliset valmiudet teh-
15263:                                                              dä hoitotyötä?
15264: 
15265: 
15266: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
15267: 
15268:     Leena Rauhala /skl
15269:                                                                                                  Versio 2.0
15270: KK 74/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                        Ministerin vastaus
15271: 
15272: 
15273: 
15274: 
15275: Eduskunnan puhemiehelle
15276: 
15277: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         tiedotusta, työpaikkaohjaajien ja opettajien kou-
15278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           lutusta sekä työelämätahojen yhteistyössä toteu-
15279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tettavia pilottiprojekteja. Kehittämissuunnitel-
15280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-         man mukaan työssä oppimisen resurssit turva-
15281: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taan siten, että opiskelijat saavat oppilaitosten ta-
15282: KK 74/2000 vp:                                          holta riittävästi ohjausta ja tukea myös työssä op-
15283:                                                         pimisen aikana. Tavoitteena on, että työpaikka-
15284:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        ohjaajat osallistuvat keskimäärin kahden opinto-
15285:        tyä sosiaalija terveysalan ammatilli-            viikon laajuiseen koulutukseen. Lisäksi järjeste-
15286:        seen koulutukseen sisältyvän harjoitte-          tään lyhytkestoisempaa koulutusta. Työpaikka-
15287:        lun ja työssä oppimisen laadun seuran-           ohjaajien koulutusta varten tullaan luomaan py-
15288:        nan kehittämiseksi siten, että sen avulla        syvä järjestelmä. Vastaava opettajien työssä op-
15289:        voidaan parantaa tämän ammattiryh-               pimiseen liittyvä koulutus on keskimäärin neljän
15290:        män opiskelijoiden koulutus- ja erityi-          opintoviikon laajuista. Toteutuksessa pyritään
15291:        sesti harjoitteluajan opetuksen tasoa ja         siihen, että työpaikkaohjaajat ja opettajat osallis-
15292:        että alaa opiskeleva saa riittävät sisäl-        tuvat yhteiseen koulutukseen.
15293:        lölliset ja käytännölliset valmiudet teh-            Kehittämissuunnitelman mukaisesti ammatil-
15294:        dä hoitotyötä?                                   liseen peruskoulutukseen kehitetään näytöt am-
15295:                                                         matillisten opintojen tavoitteiden saavuttamisen
15296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           arvioimiseksi ja osaamisen laadun varmistami-
15297: ti seuraavaa:                                           seksi. Näytöillä tarkoitetaan koulutuksen aikana
15298:                                                         yhteistyössä työelämän kanssa järjestettäviä
15299: Ammatilliset perustutkinnot uudistetaan portait-        opinnäytteitä ja suorituksia, joissa opiskelija
15300: tain siten, että tutkintojen laajuudeksi tulee 120      osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut amma-
15301: opintoviikkoa ja tutkintoihin sisällytetään työssä      tillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyt-
15302: oppimista vähintään puoli vuotta (20 opintoviik-        tämän ammattitaidon.
15303: koa). Työssä oppimisesta on säädetty laissa                 Sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutus-
15304: (630/1998) ja asetuksessa (811/1998) ammatilli-         ta uudistetaan edellä esitettyjen suuntaviivojen
15305: sesta koulutuksesta. Uudistetuissa opetussuunni-        mukaisesti. Lähihoitajakoulutuksessa uudistus
15306: telman ja näyttötutkinnon perusteissa, jotka ope-       aloitettiin vuoden 1999 elokuussa. Opetussuun-
15307: tushallitus vahvistaa valtakunnallisesti noudatet-      nitelman valtakunnallisissa perusteissa on työssä
15308: tavaksi, on päätetty koulutusaloittain ja tutkin-       oppimisen laajuudeksi määritelty 29 opintoviik-
15309: noittain opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisäl-   koa. Lisäksi on määritelty, miten työssä oppimi-
15310: löistä. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä          sen jaksot sijoitetaan tutkinnon kokonaisuuteen
15311: koulutusta varten opetussuunnitelma.                    ja millaisilla työpaikoilla tavoitteet voidaan saa-
15312:    Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymään ke-           vuttaa. Lähihoitajakoulutuksessa on käynnistet-
15313: hittämissuunnitelmaan Koulutus ja tutkimus              ty näyttöjen kehittäminen neljän suomenkielisen
15314: 1999-2004 sisältyy toimenpiteenä työssä oppi-           ja yhden ruotsinkielisen koulutuksen järjestäjän
15315: misen uudistuksen tukiohjelma, johon kuuluu             alaisissa pilottioppilaitoksissa.
15316: 
15317: 2
15318: Ministerin vastaus                                           KK 74/2000 vp- Leena Rauhala /skl
15319: 
15320: 
15321:    Työssä oppiminen perustuu koulutuksen jär-        täjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen
15322: jestäjän ja työpaikan väliseen kirjallisen sopi-     vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toi-
15323: mukseen. Asetuksessa ammatillisesta koulutuk-        mintansa arviointiin. Itsearvioinnin tueksi ja
15324: sesta on määrätty koulutuksenjärjestäjänja työn-     koulutuksen jatkuvan. seurannan tueksi on ope-
15325: antajan väliseen sopimukseen sisällytettävistä       tushallituksen, alan työmarkkina- ja opiskelija-
15326: sopimuskohdista. Lisäksi työmarkkinoita edusta-      järjestöjen sekä muiden asiantuntijatahojen yh-
15327: vien keskusjärjestöjen toimesta on tehty suositus    teistyönä määritelty sosiaali- ja terveysalan pe-
15328: työnantajan ja koulutuksen järjestäjien kesken       rustutkinnon, lähihoitajan, laatuvaatimukset.
15329: laadittavasta kirjallisesta sopimusmallista. Ope-    Opetushallitus on käynnistänyt opetusministe-
15330: tusministeriö tulee selvittämään sosiaali- ja ter-   riön toimeksiannosta lähihoitajakoulutuksen ar-
15331: veysalan koulutuksen osalta sopimusmallin toi-       vioinnin, jossa selvitetään koulutuksen järjestä-
15332: mivuutta ja arvioimaan tarvetta sopimusmallin        jien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän nä-
15333: alakohtaisesta tarkentamisesta.                      kemykset koulutuksen järjestämisedellytyksistä.
15334:    Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain         Arviointi toteutetaan vuoden 2000 aikana.
15335: 24 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjes-
15336: 
15337: 
15338: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
15339: 
15340:     Opetusministeri Maija Rask
15341: 
15342: 
15343: 
15344: 
15345:                                                                                                     3
15346: KK 74/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                          Ministerns svar
15347: 
15348: 
15349: 
15350: 
15351: Tili riksdagens talman
15352: 
15353: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Tili stödprogrammet hör information, utbildning
15354: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         av arbetsplatshandledare och lärare samt pilot-
15355: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsledamot         projekt som skall genomföras i samverkan med
15356: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga             arbetslivet. Enligt utvecklingsplanen säkras re-
15357: spörsmål SS 74/2000 rd:                                 surserna för inlärning i arbetet så att studerande-
15358:                                                         na från läroanstaltens sida får tillräckligt med
15359:         Vilka åtgärder avser regeringen vidta           ledning och stöd också under perioder med inlär-
15360:        för att utveck/a kontrollen av nivån på          ning i arbetet. Målet är att arbetsplatshandledar-
15361:        den praktik och inlärning i arbetet som          na i genomsnitt deltar i utbildning på två studie-
15362:        ingår i yrkesutbildningen inom social-           veckor. Därtill ordnas kortare utbildning. För ut-
15363:        och hä/sovårdsområdet så att man med             bildningen av arbetsplatshandledare kommer ett
15364:        hjälp av den kan förbättra nivån på ut-          bestående system att skapas. Motsvarande lärar-
15365:        bildningen och i synnerhet praktikti-            utbildning i anslutning tili inlärning i arbete om-
15366:        dens undervisning för studerandena i             fattar i genomsnitt fyra studieveckor. När utbild-
15367:        denna yrkesgrupp och så att de som stu-          ningen genomförs är avsikten att arbetsplats-
15368:        derar inom området får tillräckliga fär-         handledare och lärare deltar i gemensam utbild-
15369:        digheter i fråga om innehåll och praktik         ning.
15370:        att utföra vårdarbete?                               För att kunna bedöma måluppnåelsen och säk-
15371:                                                         ra kvaliteten på kunnandet i yrkesstudierna ut-
15372: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         vecklas i enlighet med utvecklingsplanen yrkes-
15373: föra följande:                                          prov för den grundläggande yrkesutbildningen.
15374:                                                         Med yrkesprov avses lärdomsprov och prestatio-
15375: De yrkesimiktade grundexamina reformeras                ner som under utbildningstiden ordnas i samver-
15376: stegvis så att omfattningen av en examen blir 120       kan med arbetslivet och där studeranden visar hur
15377: studieveckor och att det i en examen ingår minst        väl han eller hon har uppnått studiemålen och den
15378: ett halvt år (20 studieveckor) inlärning i arbetet.     av arbetslivet förutsatta yrkesfårdigheten.
15379: Bestämmelser om inlärning i arbetet finns i la-            Yrkesutbildningen inom social- och hälso-
15380: gen (63011998) och förordningen (81111998) om
15381:                                                         vårdsbranschen förnyas enligt ovan anförda rikt-
15382: yrkesutbildning. 1 de omarbetade grunderna för
15383:                                                         linjer. 1 närvårdarutbildningen inleddes refor-
15384: läroplaner och fristående examina, som utbild-          men i augusti 1999. 1 de riksomfattande grunder-
15385: ningsstyrelsen fastställer att iakttas i hela landet,   na för läroplanen har omfattningen av inlärning-
15386: finns bestämmelser om studiernas mål och cen-
15387:                                                         en i arbetet fastställts tili 29 studieveckor. Dess-
15388: trala innehåll enligt utbildningsområde och exa-
15389:                                                         utom anges hur perioderna med inlärning i arbe-
15390: men. En utbildningsanordnare skall för sin ut-          tet placeras in i examenshelheten och på hurdana
15391: bildning godkänna en läroplan.                          arbetsplatser målen kan nås. I närvårdarutbi1d-
15392:   1 den av statsrådet 29.12.1999 godkända ut-           ningen har arbetet med att utveckla yrkesprov
15393: vecklingsplanen Utbildning och forskning                satts i gång i pilotläroanstalter som drivs av fyra
15394: 1999-2004 ingår en åtgärd som gäller ett stöd-          finskspråkiga och en svenskspråkig utbildnings-
15395: program för reformen med inlärning i arbetet.           anordnare.
15396: 
15397: 4
15398: Ministems svar                                                KK 74/2000 vp- Leena Rauhala /skl
15399: 
15400: 
15401:    Inläming i arbetet grundar sig på ett skriftligt   ra den och bedöma viiken verkan den har samt
15402: avtal mellan utbildningsanordnaren och arbets-        delta i extem utvärdering av verksarnheten. Till
15403: platsen. 1 förordningen om yrkesutbildning finns      stöd för självutvärderingen och den fortlöpande
15404: bestämmelser om de avtalspunkter som skall ingå       kontrollen av utbildningen har utbildningsstyrel-
15405: i avtalet mellan utbildningsanordnaren och ar-        sen, arbetsmarknads- och studerandeorganisatio-
15406: betsgivaren. Dessutom har man på initiativ av ar-     ner inom branschen samt sakkunniga på andra
15407: betsmarknadens centralorganisationer gjort en         håll i samverkan fastställt kvalitetskrav för
15408: rekommendation om en modell för det skriftliga        grundexamen inom social- och hälsovårdsbran-
15409: avtal som skall göras upp mellan arbetsgivaren        schen, dvs. närvårdare. Utbildningsstyrelsen har
15410: och utbildningsanordnaren. Undervisningsmini-         på uppdrag av undervisningsministeriet satt i
15411: steriet kommer för social- och hälsovårdsutbild-      gång en utvärdering av närvårdarutbildningen
15412: ningens del att utreda hur avtalsmodellen funge-      där man utreder utbildningsanordnarens, lärar-
15413: rar och bedöma behovet av en ornrådesvis juste-       nas, studerandenas och arbetslivets synpunkter
15414: ring av modellen.                                     på förutsättningama för att ordna utbildningen.
15415:    Enligt 24 § 2 mom. lagen om yrkesutbildning        Utvärderingen genomförs under år 2000.
15416: skall den som ordnar utbildningen också utvärde-
15417: 
15418: 
15419: Helsingfors den 8 mars 2000
15420: 
15421:     Undervisningsminister Maija Rask
15422: 
15423: 
15424: 
15425: 
15426:                                                                                                      5
15427:                                                              KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r
15428: 
15429: 
15430: 
15431: 
15432:                                            SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 75/2000 rd
15433: 
15434:                                            Ersättning för betainterferon lb
15435: 
15436: 
15437: 
15438: 
15439: Tili riksdagens talman
15440: 
15441: I Finland finns över 1 000 personer som lider av    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15442: sekundärt progredierande MS. Enligt en euro-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15443: peisk undersökning har det visats att behandling    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
15444: av sjukdomen med betainterferon l b har en posi-    följande spörsmål:
15445: tiv verkan.
15446:    EU-kommissionen har genom ett beslut                   Å.r regeringen medveten om den ojämli-
15447: 26.1.1999 godkänt betainterferon 1b för behand-           ka situation som patienter med MS är i,
15448: ling av sekundärt progredierande MS. I de flesta          och
15449: EU-länder ersätter sjukförsäkringen behandling-
15450: en av personer som lider av sekundärt progredie-          är regeringen beredd att bidra till att
15451: rande MS, men inte i Finland. Enligt statsrådsbe-         betainter:feron 1b (Betaferon) skall er-
15452: slut (735/1998) har patienter som lider av skov-          sättas även för de som lider av sekun-
15453: vis progredierande MS rätt tili ersättning från           därt progredierande MS?
15454: Folkpensionsanstalten för behandling med be-
15455: tainterferon 1b, men alltså inte de som lider av
15456: sekundär progredierande MS.
15457: 
15458: 
15459: 
15460: Helsingfors den 17 februari 2000
15461: 
15462:     Håkan Nordman /sv
15463: 
15464: 
15465: 
15466: 
15467:                                                                                            Version 2.0
15468: Suomennos                                                     KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r
15469: 
15470: 
15471: 
15472: 
15473:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 75/2000 vp
15474: 
15475:                                             Beetainterferoni lb:n korvattavuus
15476: 
15477: 
15478: 
15479: 
15480: Eduskunnan puhemiehelle
15481: 
15482: Suomessa yli 1 000 henkilöä kärsii sekundaari-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15483: sesti progressiivisesta MS-taudista. Erään eu-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15484: rooppalaisen tutkimuksen mukaan taudin hoita-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15485: misella beetainterferoni 1b:llä on saatu myöntei-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15486: siä vaikutuksia.
15487:    EU:n komissio on päätöksellään 26.1.1999 hy-            Onko hallitus tietoinen MS-tautia sai-
15488: väksynyt beetainterferoni 1b:n sekundaarisesti             rastavien potilaiden eriarvoisesta tilan-
15489: progressiivisen MS-taudin hoitoon. Useimmissa              teesta ja
15490: ED-maissa sairausvakuutus korvaa sekundaari-
15491: sesti progressiivisesta MS-taudista kärsivien              onko hallitus valmis myötävaikutta-
15492: henkilöiden hoidon, ei kuitenkaan Suomessa.                maan siihen, että beetainterferoni 1b
15493: Valtioneuvoston päätöksen (735/ 1998) mukaan                (Betaferon) korvattaisiin myös niille,
15494: aaltoilevasta MS-taudista kärsivillä potilailla on         jotka kärsivät sekundaarisesti progres-
15495: oikeus saada korvausta Kansaneläkelaitokselta              siivisesta MS-taudista?
15496: beetainterferoni 1b -hoitoon, ei kuitenkaan se-
15497: kundaarisesti progressiivisesta MS-taudista kär-
15498: sivillä.
15499: 
15500: 
15501: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
15502: 
15503:     Håkan Nordman /r
15504: 
15505: 
15506: 
15507: 
15508: 2
15509: Ministerin vastaus                                            KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r
15510: 
15511: 
15512: 
15513: 
15514: Eduskunnan puhemiehelle
15515: 
15516: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       vahvistanut niille korvausperusteeksi hyväksyt-
15517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tävän tukkuhinnan.
15518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin mu-
15519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan           kaan valtioneuvosto päättää sairaudet ja niiden
15520: Nordmanin /r näin kuuluvan kirjallisen kysy-         hoitoon käytettävät merkittävät ja kalliit lääk-
15521: myksen KK 75/2000 vp:                               keet, joiden korvaaminen peruskorvattuna edel-
15522:                                                      lyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää hoi-
15523:        Onko hallitus tietoinen MS-tautia sai-       dollista perustetta. Lainmuutos tuli voimaan
15524:        rastavien potilaiden eriarvoisesta tilan-     1.1.1999.
15525:        teesta ja                                        Lainmuutos perustuu lääkekustannustyöryh-
15526:                                                     män (STM 1997: 11) ehdotusten pohjalta tehtyyn
15527:        onko hallitus valmis myötävaikutta-          hallituksen esitykseen HE 175/1999 vp. Lääke-
15528:        maan siihen, että beetainterferoni 1b        kustannustyöryhmän toimeksiantona oli muun
15529:        (Betaferon) korvattaisiin myös niille,       muassa selvittää sairausvakuutuksen korvausjär-
15530:       jotka kärsivät sekundaarisesti progres-       jestelmän mahdollisuudet lääkekustannusten hil-
15531:       siivisesta MS-taudista?                       litsemiseen niin, että samalla turvataan väestön
15532: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet
15533: ti seuraavaa:                                       kohtuulliseen hintaan.
15534:                                                         Lääkkeiden myyntilupaan sisältyy nykyisin
15535: Sairausvakuutuslain 9 §:n 1 momentin mukaan         aikaisempaa harvemmin erityisehtoja, jolloin
15536: lääkkeiden peruskorvaus on 50 prosenttia 50         lääkkeen käyttö voi levitä hyväksyttyä käyttöai-
15537: markkaa ylittävästä määrästä kultakin ostokerral-   hetta laajemmaksi. Valtaosa lääkkeistä määrä-
15538: ta. Lääkkeiden erityiskorvaus on 75 prosenttia 25   tään hyväksyttyyn käyttöaiheeseen, mutta kallii-
15539: markkaa ylittävästä määrästä kultakin ostokerral-   den lääkkeiden kohdalla suurten lääkekustannus-
15540: ta, kun kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikai-      ten korvausmenettely tekee taloudellisesti mah-
15541: sen sairauden hoidossa tarvittava välttämätön       dolliseksi käyttää lääkettä suhteellisen edullisin
15542: lääke, ja 100 prosenttia 25 markkaa ylittävästä     kustannuksin tarpeettoman laajasti tai muihinkin
15543: määrästä kultakin ostokerralta, kun kysymykses-     kuin lääkkeelle hyväksyttyihin käyttöaiheisiin.
15544: sä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidos-    Hallituksen esityksessä (HE 175/1997 vp) läh-
15545: sa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava tai kor-   dettiin siitä, että kalliiden lääkehoitojen korvauk-
15546: jaava välttämätön lääke. Jos lääkekustannukset,     set tulee kohdentaa ja käyttö rajata vain potilai-
15547: joista on suoritettu osakorvaus, ylittävät lääke-   siin, jotka käytettävissä olevan tiedon ja lääke-
15548: kustannusten vuotuisen omavastuuosuuden, joka       valmisteesta saadun näytön perusteella hyötyvät
15549: vuonna 2000 on 3 319,91 markkaa, ylittävä osa       hoidosta.
15550: korvataan kokonaan. Korvattavan osan on kui-           Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin
15551: tenkin oltava yli 100 markkaa ennen kuin se kor-    beetainterferonin ja domaasi alfan oleva esi-
15552: vataan. Lääkkeiden korvattavuuden edellytykse-      merkkejä erittäin kalliista lääkkeistä, jotka on
15553: nä on myös että lääkkeiden hintalautakunta on       välttämätöntä kohdentaa oikein, jotta kustannuk-
15554: 
15555: 
15556:                                                                                                        3
15557: KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r                                                       Ministerin vastaus
15558: 
15559: 
15560: sista saatava hyöty olisi riittävän suuri. Lisäksi        Kansaneläkelaitos on viimeksi tammikuun lo-
15561: todettiin samantyyppisiä lääkkeitä olevan tulos-       pussa vuonna 2000 sosiaalilääketieteellisen neu-
15562: sa markkinoille myöhemminkin. Järjestelmän si-         vottelukunnan lausuntoon viitaten todennut, että
15563: sällä tulee huolehtia lääkkeiden oikeasta ja kus-      käytettävissä on vain yksi julkaistu tutkimus,
15564: tannuksia hallitsevasta kohdentumisesta.               jonka mukaan interferoni beeta ( 1b) on tässä
15565:    Valtioneuvosto antoi 8.10.1998 päätöksen            käyttöaiheessa tilastollisesti lumelääkettä tehok-
15566: merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain         kaampi, sekä tämän tutkimuksen kuvantamislöy-
15567: 9 §:n 4 momentin mukaan korvattavista lääk-            döksiä koskeva raportti. Tutkimukseen perustu-
15568: keistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korva-       van terveystaloudellisen arvion mukaan interfe-
15569: taan (735/1998). Päätöksen mukaan interferoni          roni beetan korvaaminen ei lääkkeen korkean
15570: beeta ja muut merkittävät ja kalliit MS-taudin         hinnan ja vaatimattomien hoitotulosten takia ole
15571: hoidossa käytettävät lääkkeet ovat peruskorvatta-      perusteltua. Kansaneläkelaitoksen käsityksen
15572: via, kun kysymyksessä on aaltoileva MS-tauti           mukaan olisi perusteltua odottaa asiasta täyden-
15573: erityisin käyttöaihein. Korvattavuus edellyttää,       täviä tutkimustuloksia ennen valtioneuvoston
15574: että erillisselvityksellä on osoitettu riittävä hoi-   päätöksen mahdollista muuttamista.
15575: dollinen peruste ja että muut korvattavuuden              Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tilannet-
15576: edellytykset täyttyvät.                                taja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, kun bee-
15577:    Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt       tainterferonin käytöstä toissijaisesti etenevän
15578: mahdollisuuksia sisällyttää interferoni beetan         MS-taudin hoidossa on saatu täydentäviä tutki-
15579: korvattavuuden valtioneuvoston päätöksellä             mustuloksia, jotka osoittavat lääkkeen hoidolli-
15580: myös toissijaisesti etenevää MS-tautia sairasta-       sen arvon.
15581: ville.
15582: 
15583: 
15584: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
15585: 
15586:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15587: 
15588: 
15589: 
15590: 
15591: 4
15592: Ministems svar                                                 KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r
15593: 
15594: 
15595: 
15596: 
15597: Tili riksdagens talman
15598: 
15599: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       fastställt ett godtagbart partipris för det såsom er-
15600: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av       sättningsgrund.
15601: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Hå-          Enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen be-
15602: kan Nordman /sv undertecknade skriftliga spörs-       stäms genom beslut av statsrådet även de sjukdo-
15603: må1 SS 75/2000 rd:                                    mar och de betydelsefulla och dyra läkemedel för
15604:                                                       vilka grundersättning kan betalas först sedan det
15605:       Å.r regeringen medveten om den ojämli-          genom en särskild utredning visats att tiliräck1i-
15606:       ka situation som patienter med MS är i,         ga terapeutiska grunder föreligger. Den ändrade
15607:       och                                             lagen trädde i kraft 1.1.1999.
15608:        är regeringen beredd att bidra till att           Lagändringen baserar sig på den regeringspro-
15609:        betainterferon 1b (Betaferon) skall er-        position RP 175/1997 rd som grundade sig på de
15610:        sättas även för de som lider av sekun-         förslag som arbetsgruppen för läkemedelskostna-
15611:        därt progredierande MS?                        derna (SHM 1997:11) lade fram. Arbetsgruppen
15612:                                                       för läkemedelskostnaderna hade bl.a. fått i upp-
15613: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       drag att utreda hur ersättningssystemet för sjuk-
15614: föra följande:                                        försäkringen kunde stävja läkemedelskostnader-
15615:                                                       na så att befolkningens möjligheter att få de läke-
15616: Enligt 9 § 1 mom. sjukförsäkringslagen är
15617:                                                       medel den behöver tili ett skäligt pris samtidigt
15618: grundersättningen för läkemedel 50 % av det be-
15619:                                                       tryggas.
15620: lopp som överstiger 50 mark vid varje inköpstill-
15621: fålle. Specialersättningen för läkemedel är 75 %         Nuförtiden är det mer sällsynt att speciella
15622: av det belopp som överstiger 25 mark vid varje        villkor skulle vara förknippade med godkännan-
15623: inköpstillfålle, då det är fråga om nödvändiga lä-    de för försäljning av läkemedel, vilket medför att
15624: kemedel som används vid behandlingen av svåra         användningen av läkemedlet kan sprida sig vida-
15625: och 1ångvariga sjukdomar, och 100 % av det be-        re utanför den godkända indikationen. I allmän-
15626: lopp som vid varje inköpstilifålle överstiger 25      het förskrivs läkemedel för godkända indikatio-
15627: mark då det är fråga om ett nödvändigt läkeme-        ner, men när det gäller dyra läkemedel gör ersätt-
15628: del med ersättande eller korrigerande verkan som      ningsförfarandet för stora läkemedelskostnader
15629: används vid behandlingen av svåra och lång-           det ekonomiskt möjligt att till relativt små kost-
15630: variga sjukdomar. Om läkemedelskostnadema             nader använda läkemedlet i onödigt stor utsträck-
15631: för vilka en ersättning tili viss del har betalts,    ning eller för andra indikationer än sådana som är
15632: överstiger den årliga självriskandelen för läke-      godkända för läkemedlet. I regeringens proposi-
15633: medel, som år 2000 är 3 319,91 mark, ersätts den      tion (RP 17 5/1997 rd) utgick man från att läke-
15634: överstigande delen helt och hållet. Den översti-      medelsersättningama för dyr läkemedelsbehand-
15635: gande del en skall dock uppgå tili mer än 100         ling skall imiktas och användningen begränsas
15636: mark för att ersättning skall betalas ut. En förut-   bara tili de patienter som enligt tillgänglig infor-
15637: sättning för att ersättning för ett läkemedel skall   mation och påvisbara resultat av läkemedelspre-
15638: betalas är också att läkemedelsprisnämnden har        paratet drar nytta av behandlingen.
15639: 
15640: 
15641:                                                                                                          5
15642: KK 75/2000 vp- Håkan Nordman /r                                                          Ministems svar
15643: 
15644: 
15645: 
15646:    1 motiveringen till regeringens proposition         ra betalning av ersättning för betainterferon även
15647: konstaterades att betainterferon och domase alfa       tili personer som lider av sekundärt förlöpande
15648: är exempel på mycket dyra läkemedel som abso-          multipel skleros.
15649: lut måste användas av rätt målgrupp för att nyt-           Folkpensionsanstalten har senasti slutet av ja-
15650: tan av kostnadema skall bli tillräckligt stor.         nuari 2000 med hänvisning till socialmedicinska
15651: Dessutom konstaterades att det senare kommer           delegationens utlåtande konstaterat att det en-
15652: att komma ut läkemedel av samma typ på mark-           dast finns tillgång till en publicerad undersök-
15653: naden. Inom systemet måste man se till att läke-       ning, enligt viiken betainterferon ( 1b) med den-
15654: medlen används av rätt målgrupp och på ett sätt        na indikation statistiskt sett har bättre verkan än
15655: som håller kostnadema nere.                            placebo, samt en rapport som gäller fynd i fråga
15656:    Statsrådet utfårdade 8.10.1998 ett beslut om        om bildering som ingår i denna undersökning.
15657: betydelsefulla och dyra läkemedel som ersätts          Enligt den hälsoekonomiska bedörnning som
15658: enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen samt om         grundar sig på undersökningen är det inte moti-
15659: de sjukdomar vars behandling ger rätt till ersätt-     verat att betala ersättning för betainterferon på
15660: ning (735/1998). Enligt beslutet är betainterfe-       grund av läkemedlets höga pris och anspråkslösa
15661: ron och andra betydelsefulla och dyra läkemedel        vårdresultat. Enligt Folkpensionsanstaltens upp-
15662: som används vid behandling av multipel skleros         fattning vore det motiverat att vänta på komplet-
15663: sådana läkemedel för vilka grundersättning beta-       terande forskningsresultat innan statsrådets be-
15664: las då det är fråga om skovvis förlöpande multi-       slut eventuellt ändras.
15665: pel skleros med särskild indikation. Ersättning            Social- och hälsovårdsministeriet följer situa-
15666: betalas under förutsättning att det genom en sär-      tionen och vidtar omedelbara åtgärder när man i
15667: skild utredning har visats att tillräckliga terapeu-   fråga om användningen av betainterferon vid be-
15668: tiska grunder föreligger och att de övriga villko-     handling av sekundärt förlöpande multipel skle-
15669: ren för erhållande av ersättning uppfylls.             ros har fått sådana kompletterande forskningsre-
15670:    Social- och hälsovårdsministeriet har utrett        sultat som bevisar läkemedlets terapeutiska vär-
15671: möjlighetema att genom ett statsrådsbeslut infö-       de.
15672: 
15673: 
15674: 
15675: Helsingfors den 10 mars 2000
15676: 
15677:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15678: 
15679: 
15680: 
15681: 
15682: 6
15683:                                                                 KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
15684: 
15685: 
15686: 
15687: 
15688:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2000 vp
15689: 
15690:                                                Kunnanvaltuutettujen tiedonsaantioikeus kun-
15691:                                                nan omistamista osakeyhtiöistä
15692: 
15693: 
15694: 
15695: 
15696: Eduskunnan puhemiehelle
15697: 
15698: Kunnille perinteisesti kuuluvia tehtäviä on ryh-        vonta riittävää. Yhteisöoikeudellisen valvonnan
15699: dytty Suomen kunnalliselämässä entistä enem-            lisäksi tulisi olla myös mahdollisuus kuntalais-
15700: män hoitamaan kuntien erilaisten, joko koko-            ten edun huomioon ottavan valvonnan suoritta-
15701: naan tai osittain omistamien osakeyhtiöiden             miseen. Osakeyhtiömuodon vuoksi myöskään
15702: avulla ja toimesta. Esimerkkinä voidaan mainita         normaali kunnallinen valvonta ei voi tulla kysee-
15703: kuntien elinkeinotoiminnan hoitamista varten pe-        seen. Osakeyhtiölain tiedonsaantioikeutta koske-
15704: rustetut erilaiset kehitys- yms. yhtiöt.                vien säännösten vuoksi myöskään kunnallisilla
15705:     Juridisesti tällaiset yhtiöt rinnastuvat yksityi-   luottamushenkilöillä, kuten kunnanvaltuutetuil-
15706: siin osakeyhtiöihin. Vastaavasti niiden toimintaa       la, ei ole tosiasiassa mahdollisuutta kunnan omis-
15707: sääntelee pääasiassa osakeyhtiölaki. Osakeyhtiö-        tamien yhtiöiden valvontaan.
15708: lain vakiintuneen tulkinnan mukaan esimerkiksi             Tietyissä tilanteissa saattaa myös kuntalaisten
15709: yhtiön osakkailla ei ole tiedonsaantioikeutta yh-       intressi yhtiön toiminnan valvomiseen merkittä-
15710: tiön hallituksen päätöksiin liittyvistä tausta-         västikin poiketa, esimerkiksi kunnan varojen
15711: aineistoista. Myöskään hallituksen kokousten            käyttöön liittyen, yhtiön tilintarkastajien tilintar-
15712: pöytäkirjat eivät ole julkisia.                         kastuslain mukaisesta valvontaintressistä.
15713:     Osakeyhtiön toiminnan asian- ja lainmukai-
15714:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
15715: suutta valvotaan tilintarkastajiaja osakeyhtiön ti-     sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15716: li- ja vastuuvapautta koskevin säännöksin. Tilin-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15717: tarkastuslain mukaan tilintarkastuksen tarkoitus        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15718: on varmistaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen luotet-
15719: tavuus. Lisäksi tilintarkastukseen liittyy hallin-             Onko hallitus tietoinen kuntien omista-
15720: non tarkastus, jossa selvitetään, onko yhtiön toi-             mien osakeyhtiöiden toiminnan kunta-
15721: minnassa noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä,                 laisten edun huomioon ottavaan valvo-
15722: yhtiöjärjestystä ja ylempien toimielinten päätök-              miseen liittyvistä ongelmista ja
15723: siä.
15724:     Esille on noussut kysymys, onko kunnan joko               mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kun-
15725: osittain tai kokonaan omistamien yritysten osalta             nanvaltuutettujen tiedonsaantioikeuden
15726: osakeyhtiö- ja tilintarkastuslakiin perustuva val-            parantamiseksi?
15727: 
15728: 
15729: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
15730: 
15731:     Raimo Mähönen /sd
15732:                                                                                                     Versio 2.0
15733: KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd                                                    Ministerin vastaus
15734: 
15735: 
15736: 
15737: 
15738: Eduskunnan puhemiehelle
15739: 
15740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Kunnan kokonaan tai osittain omistamat osa-
15741: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         keyhtiöt ovat kunnan hallintoon kuulumattomia
15742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       erillisiä oikeushenkilöitä. Niiden toiminnassa
15743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Mä-        noudatetaan osakeyhtiölain, kirjanpitolain ja ti-
15744: hösen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lintarkastuslain säännöksiä. Osakeyhtiön osak-
15745: KK 76/2000 vp:                                        keenomistajalla on oikeus saada tietoja yhtiön
15746:                                                       asioista yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 9 lu-
15747:        Onko hallitus tietoinen kuntien omista-        vun 12 §:n l momentin (145/1997) mukaisen
15748:        mien osakeyhtiöiden toiminnan kunta-           kyselyoikeuden nojalla. Kyselyoikeus kohdistuu
15749:        laisten edun huomioon ottavaan valvo-          lähinnä yhtiökokouksessa läsnä oleviin hallituk-
15750:        miseen liittyvistä ongelmista ja               sen jäseniin ja toimitusjohtajaa». Tilintarkasta-
15751:                                                      jan voidaan lisäksi katsoa olevan oikeutettu vas-
15752:       mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kun-        taamaan kysymyksiin samassa laajuudessa kuin
15753:       nanvaltuutettujen tiedonsaantioikeuden         hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
15754:       parantamiseksi?                                    Osakkeenomistajalle on tietyissä tapauksissa
15755:                                                      yhtiökokouskutsun lisäksi annettava etukäteistie-
15756:                                                       dotusta pitämällä tiettyjä asiakirjoja tai niiden
15757: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
15758:                                                      jäljennöksiä nähtävänä ja lisäksi lähettämällä jäl-
15759: ti seuraavaa:
15760:                                                      jennökset näistä asiakirjoista sille osakkeenomis-
15761: Kunta voi antaa tehtäviään osakeyhtiön tai muun      tajalle, joka tätä pyytää. Yhtiökokouksen jälkeen
15762: yhteisön hoidettavaksi. Tällöin kunta on kunta-      tiedonsaanti kokouksen päätöksistä on lähinnä
15763: lain 29 §:n mukaan velvollinen sopivin tavoin        osakkeenomistajan oman aktiivisuuden varassa.
15764: tiedottamaan asukkailleen yhteisön tai säätiön       Kuitenkin eräissä uusmerkintään, optio-oikeuk-
15765: toiminnasta.                                         sien tai vaihtovelkakirjalainojen ottamiseen sekä
15766:    Kuntien omistamissa yhtiöissä kuntaa edustaa      omien osakkeiden lunastamiseen tai luovuttami-
15767: ja sen puhevaltaa käyttää yleensä kunnanhallitus     seen liittyvissä tapauksissa yhtiöllä on ilmoitus-
15768: siten, että se ohjeistaa ja lähettää yhtiökokouk-    velvollisuus.
15769: siin edustajansa. Halutessaan kunnan käyttävän           Osakkeenomistajalla on oikeus tutustua yh-
15770: osakkeenomistajana sille kuuluvia tiedonsaanti-      tiön osake- ja osakasluetteloon, yhtiökokouksen
15771: oikeuksia valtuutettu ja muu luottamushenkilö        pöytäkirjoihin sekä niihin asiakirjoihin, jotka
15772: saa asian vireille tekemällä aloitteen. Valtuusto    erikseen on tietyissä tapauksissa säädetty osak-
15773: voi myös päätöksen tehtyään hyväksyä kunnan-         keenomistajien nähtäviksi. Pääsääntöisesti osak-
15774: hallitukselle Osoitettavan ponnen, jolla voidaan     keenomistajalla ei ole oikeutta tutustua muihin
15775: ohjata valtuuston tekemien päätösten täytäntöön-     yhtiön asiakirjoihin, esim. hallituksen pöytäkir-
15776: panoa ja esim. esittää kunnanhallitukselle pyyn-     joihin, tai saada niistä jäljennöksiä.
15777: tö selvittää ponnessa tarkoitettu asia. Hyväksytyt       Poikkeuksen em. periaatteeseen muodostavat
15778: ponnet sitovat kunnanhallitusta periaatteessa sa-    osakeyhtiöt, joissa on enintään kymmenen osak-
15779: malla tavoin kuin muutkin valtuuston päätökset.      keenomistajaa. Tällaisessa yhtiössä osakkeen-
15780: 
15781: 
15782: 2
15783: Ministerin vastaus                                              KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
15784: 
15785: 
15786: omistajalla on osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 4          yksittäisen toimeksiannon, toimeksiantoon liitty-
15787: momentin (145/1997) mukaan oikeus tutustua              vät asiakirjat ovat samalla tavoin kuin muutkin
15788: yhtiön kirjanpitoon ja muihin yhtiön toimintaan         toimeksiantoasiakirjat kunnan asiakirjoja.
15789: liittyviin asiakirjoihin siinä laajuudessa kuin             Julkisuuslaissa viranomaisiin rinnastetaan
15790: niistä saatavilla tiedoilla saattaa olla vaikutusta     myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen
15791: yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen aseman tai       nojalla annetun säännöksen tai määräyksen pe-
15792: muun kokouksessa käsiteltävän asian arvioimi-           rusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, lai-
15793: seen. Muilla yhtiön toimintaan liittyvillä asiakir-     tokset, säätiöt ja yksityiset henkilöt niiden käyt-
15794: joilla tarkoitetaan mm. yhtiön tekemiä sopimuk-         täessä julkista valtaa. Julkisen vallan käytön kes-
15795: sia, yhtiön toimielinten, kuten esim. hallituksen,      keiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttumi-
15796: ja työryhmien pöytäkirjoja ja muistioita, asiakas-      nen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimel-
15797: rekistereitä sekä yhtiön kirjeenvaihtoa, jotka liit-    la yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan
15798: tyvät yhtiökokouksessa käsiteltävän asian ar-           käyttönä pidetään myös etuuksien myöntämistä,
15799: viointiin. Tutustumisoikeutta ei ole rajoitettu yh-     tutkintotodistuksen antamista tai eräissä tilan-
15800: tiökokoukseen. Oikeutta käytetään normaalisti           teissa myös neuvontatoimintaa.
15801: muualla, joskin se liittyy pelkästään yhtiöko-              Julkisen vallan käytön edellytyksestä johtuen
15802: kouksessa käsiteltäviin asioihin. Osakkeenomis-         julkisuuslaki ei lähtökohtaisesti tule sovelletta-
15803: taja voi ensin vaatia haluamansa asian yhtiöko-         vaksi kuntien yhtiöihin. Kunnan määräämisvalta
15804: kouksen käsiteltäväksi ja sen jälkeen pyytää oi-        yhtiössä ei tee yhtiötä viranomaiseen rinnastetta-
15805: keutta tutustua ao. kysymykseen liittyvään kir-         vaksi. Esimerkiksi kunnan hankintayhtiöt järjes-
15806: janpito- tai muuhun aineistoon. Tutustumisoi-           tävät ja tuottavat lähinnä kuntalain 2 §:n tarkoit-
15807: keutta pyydetään yhtiön hallitukselta.                  tamia kuntien tehtävien hoidon edellyttämiä pal-
15808:     Osakeyhtiön tilinpäätösasiakirjat ilmoitetaan       veluja eivätkä ne käytä siinä toiminnassa julkista
15809: rekisteröitäviksi kaupparekisteriin. Sitä ennen         valtaa. Yhtiön hankintapäätöksissä ja -sopimuk-
15810: yhtiön on kirjanpitolain 11 §:n mukaan pyyn-            sissa ei ole kysymys lainsäädännön nojalla tapah-
15811: nöstä annettava jäljennös tilinpäätöksestään, jos       tuvasta kunnan tehtävän hoitamisesta. Julkisen
15812: tilinpäätöksen vahvistamisesta on kulunut kaksi         tehtävän hoitoon ja julkisen vallan käyttöön liit-
15813: viikkoa sekä pyyntö on tehty ennen kuin tilinpää-       tyviä tilanteita saattaa kuitenkin olla esim. so-
15814: tös on ilmoitettu rekisteröitäväksi. Oikeus pyy-        siaali- ja terveydenhuollon ostopalveluissa tai
15815: tää jäljennöksiä on jokaisella fyysisellä ja juridi-    opetustoimen tehtävissä.
15816: sella henkilöllä. Heidän ei tarvitse esittää mitään        Vaikka asiakirjaa pidettäisiin viranomaisen
15817: syytä pyyntöönsä. Yhtiöllä ei ole em. aikana oi-        asiakirjana ja siten lähtökohtaisesti julkisena,
15818: keutta kieltäytyä antamasta jäljennöksiä esim.          saattaa siihen sisältyä salassapidettäviä, esim. lii-
15819: sillä perusteella, että ne ovat myöhemmin nähtä-        ke- tai ammattisalaisuuksia tai muita vastaavia
15820: vinä ja saatavissa kaupparekisteristä.                  liiketoimintaa koskevia tietoja. Jos vain osa asia-
15821:     Joulukuun alusta 1999 tuli voimaan laki viran-      kirjasta on salassapidettävä, tieto on annettava
15822: omaisten toiminnan julkisuudesta (62111999, j äl-       asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista
15823: jempänä julkisuuslaki). Lain mukaan jokaisella          niin, ettei salassapidettävä osa tule tietoon. Jos
15824: on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta,        viranomainen kieltäytyy antamasta tietoja asia-
15825: joka on julkinen. Viranomaisen asiakirjana pide-        kirjasta, on pyytäjällä oikeus saada asiassa viran-
15826: tään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomai-       omaisen päätös, joka on perusteltava. Kieltei-
15827: sen toimeksiannon johdosta. Julkisuuslain tar-          seen päätökseen voi hakea muutosta siten kuin
15828: koittamiin toimeksiantosuhteisiin kuuluvat esim.        hallintolainkäyttö laissa (586/ 1996) säädetään.
15829: erilaiset konsultti tehtävät, asiantuntijapalvelut ja      Kuntien osakeyhtiöiden jääminen demokraat-
15830: ne sopimukset, joiden perusteella kunta ostaa           tisen kontrollin ulkopuolelle on ongelmallista.
15831: palveluja hoitaakseen lakisääteisiä tehtäviään.         Kunnalla on kuitenkin velvollisuus oma-aloittei-
15832: Silloin, kun kunta antaa omistamalleen yhtiölle         sesti tiedottaa yhtiöidensä toiminnasta. Lisäksi
15833: 
15834: 
15835:                                                                                                            3
15836: KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd                                                 Ministerin vastaus
15837: 
15838: 
15839: lainsäädäntöön viime aikoina tehdyt uudistukset   on saatava kokemuksia myös käytännöstä eikä
15840: ovat tuoneet parannuksia kuntalaisten edun huo-   tässä vaiheessa näin ollen ole aihetta lainsäädän-
15841: mioon ottavan valvonnan mahdollisuuksiin. Nyt     tötoimenpiteisiin.
15842: 
15843: 
15844: 
15845: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
15846: 
15847:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
15848: 
15849: 
15850: 
15851: 
15852: 4
15853: Ministems svar                                               KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
15854: 
15855: 
15856: 
15857: 
15858: Tili riksdagens talman
15859: 
15860: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       der kommunstyrelsen i princip på samma sätt
15861: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av       som andra fullmäktigebeslut.
15862: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          Aktiebolag som kommunen äger helt eller del-
15863: Raimo Mähönen /sd undertecknade skriftliga            vis är fristående juridiska personer som inte om-
15864: spörsmål SS 76/2000 rd:                               fattas av kommunens administration. 1 deras
15865:                                                       verksamhet iakttas bestämmelserna i lagen om
15866:       Å.r regeringen medveten om problemen i          aktiebolag, bokföringslagen och revisionslagen.
15867:       samband med den övervakning av kom-             En aktieägare i ett aktiebolag har rätt att under
15868:       munägda aktiebolag som gäller tryg-             bolagsstämman få upplysningar om bolagets
15869:       gandet av kommuninvånarnas fördel,              ärenden enligt rätten i 9 kap. 12 § 1 mom. lagen
15870:       och                                            om aktiebolag (145/1997) att göra förfrågningar.
15871:                                                      Rätten att göra förfrågningar riktas närmast tili
15872:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          verkställande direktören och de styrelsemedlem-
15873:       för att kommunfullmäktigeledamöters            mar som är närvarande under bolagsstämman.
15874:       rätt attfå upplysningar skallförbättras?       Utöver dessa kan revisorn anses vara berättigad
15875:                                                      att svara på frågor i samma utsträckning som sty-
15876: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      relsemedlemmarna och verkställande direktören.
15877: föra följande:                                           1 vissa fall skall aktieägaren förutom en kallel-
15878:                                                      se tili bolagsstämman få förhandsinformation ge-
15879: Kommunen kan anförtro skötseln av uppgifter på       nom att vissa handlingar eller kopior av dem
15880: ett aktiebolag eller annat samfund. Kommunen         framläggs tili påseende och genom att dessutom
15881: skall då enligt 29 § kommunallagen på lämpligt       kopior av dessa handlingar sänds till den aktie-
15882: sätt ge invånama tiliräcklig information om sam-     ägare som ber om det. Efter bolagsstämman be-
15883: fundets eller stiftelsens verksamhet.                ror informationen om beslut som fattats under
15884:    Kommunstyrelsen företräder kommunen och           stämman närmast på hur aktiv aktieägaren själv
15885: för kommunens talan i kommunägda bolag ge-           är. Bolaget har dock anmälningsskyldighet i vis-
15886: nom att den ger anvisningar och sänder sina före-    sa fall som gäller nyemission, optionsrätt eller
15887: trädare tili bolagsstämmoma. Ledamöter i kom-        upptagande av konverteringslån samt inlösen el-
15888: munfullmäktige eller andra förtroendevalda kan,      ler överlåtelse av egna aktier.
15889: när de önskar att ko;nmunen använder den rätt att        Aktieägaren har rätt att bekanta sig med bola-
15890: få upplysningar som den har i egenskap av aktie-     gets aktiebok och aktieägarförteckning, bolags-
15891: ägare, väcka en motion om ärendet. Efter att full-   stämmans protokoll och de handlingar om vilka
15892: mäktige fattat ett beslut kan även en tili kommun-   det särskilt bestäms att de skall ges aktieägarna
15893: styrelsen riktad kläm godkännas. Med hjälp av        tili påseende. 1 regel har aktieägaren inte rätt att
15894: klämmen kan man styra verkställandet av full-        bekanta sig med eller få kopior av bolagets andra
15895: mäktiges beslut och t.ex. framföra en önskan tili    handlingar, t.ex. styrelsens protokoll.
15896: kommunstyrelsen om att den måtte utreda frågan           Ett undantag från den nämnda principen ut-
15897: som avses i klämmen. Godkända klämmar bin-           görs av aktiebolag som har högst tio aktieägare. 1
15898: 
15899: 
15900:                                                                                                         5
15901: KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd                                                          Ministems svar
15902: 
15903: 
15904: 
15905:  sådana holag har aktieägaren enligt 9 kap. 12 § 4      köper tjänster för att sköta sina lagstadgade upp-
15906:  mom. 1agen om aktieho1ag (145/1997) rätt att ta        gifter. När kommunen ger ett holag som den äger
15907:  del av holagets hokföring och andra till holagets      ett enskilt uppdrag är de handlingar som förknip-
15908:  verksamhet anslutna handlingar i den omfattning        pas med uppdraget kommunens handlingar på
15909:  som informationen i dem kan ha hetydelse för be-       samma sätt som andra uppdragshandlingar.
15910:  dömningen av holagets hokslut och ekonomiska               1 offentlighetslagen jämställs med en myndig-
15911:  ställning eller av någon annan fråga som hehand-       het även sammanslutningar, inrättningar, stiftel-
15912:  las under stämman. Med andra till holagets verk-       ser och enskilda personer som utövar offentlig
15913:  sarnhet anslutna handlingar avses hl.a. avtal som      makt och som enligt en lag, en hestämmelse eller
15914: holaget ingått, holagets organs, t.ex. styrelsens,      en föreskrift som meddelats med stöd av en lag
15915: och arhetsgruppers protokoll och promemorior,           eller en förordning utför ett offentligt uppdrag.
15916: kundregister samt holagets korrespondens som            Det centrala innehållet av utövande av offentlig
15917: har samhand med hedömningen av frågor som               makt har ansetts omfatta ingripande i en enskild
15918: hehandlas under holagsstämman. Rätten att he-           persons rättsliga ställning genom ett förvalt-
15919: kanta sig med handlingama har inte hegränsats           ningsheslut eller en faktisk åtgärd. Som utövan-
15920: till holagsstämman. Rätten används vanligtvis i         de av offentlig makt anses även heviljande av
15921: andra sammanhang, även om den endast hör ihop           förmåner, givande av examenshetyg eller i vissa
15922: med ärenden som hehandlas under holagsstäm-             fall även rådgivningstjänster.
15923: man. Aktieägaren kan först kräva att ett ärende             På grund av förutsättningen för utövande av
15924: hehandlas under holagsstämman och sedan he om           offentlig makt är offentlighetslagen i princip inte
15925: rätt att hekanta sig med hokföring och annat ma-        tillämplig på kommunägda holag. Kommunens
15926: teria! som hör till ärendet. Begäran om rätt att he-    hestämmanderätt i bolagen betyder inte att hola-
15927: kanta sig med handlingar riktas till holagets sty-      get kanjämställas med en myndighet. T.ex. kom-
15928: relse.                                                  munens leveransholag ordnar och producerar
15929:     Handlingar som gäller aktieholagets hokslut         närmast tjänster som avses i 2 § kommunallagen
15930: ges in för registrering i handelsregistret. Före det    och de utövar inte offentlig makt i sin verksam-
15931: skall holaget enligt 11 § hokföringslagen på he-        het. 1 holagets leveransbeslut och leveransavtal
15932: gäran ge en kopia av bokslutet om två veckor har        är det inte fråga om sådan skötsel av kommunens
15933: förflutit från det att hokslutet fastställdes och om    uppgifter som haserar sig på lagstiftning. 1 fråga
15934: hegäran har framställts innan hokslutet har givits      om social- och hälsovårdens köptjänster och un-
15935: in för registrering. Varje fysisk eller juridisk per-   dervisningssektoms uppgifter kan det dock upp-
15936: son har rätt att hegära kopior. De hehöver inte fö-     stå situationer som har samhand med skötsel av
15937: rete någon orsak till sin hegäran. Bolaget har inte     offentliga uppgifter och utövande av offentlig
15938: under nämnda tid rätt att vägra att ge kopior t.ex.     makt.
15939: på grund av att de senare kommer att hållas till            Även om handlingen anses vara en myndig-
15940: påseende och finns tillgängliga i handelsregist-        hetshandling och därför i princip offentlig, kan i
15941: ret.                                                    handlingen ingå uppgifter som är sekretesshelag-
15942:     Vid ingången av decemher 1999 trädde en lag         da, t.ex. affårs- eller yrkeshemligheter eller an-
15943: i kraft om offentlighet i myndighetemas verk-           dra motsvarande uppgifter som gäller affårsverk-
15944: samhet (621/1999, nedan offentlighetslagen).            samheten. Om endast en del av handlingen är se-
15945: Enligt lagen har var och en rätt att ta del av en of-   kretesshelagd skall information från den offentli-
15946: fentlig myndighetshandling. Med myndighets-             ga delen i mån av möjlighet ges så att dendel som
15947: handling anses även en handling som har hlivit          är sekretesshelagd inte kommer fram. Om en
15948: upprättad på uppdrag av en myndighet. Till i of-        myndighet vägrar att ge information som ingår i
15949: fentlighetslagen avsedda uppdragsförhållanden           handlingen har den som hegär informationen rätt
15950: hör t.ex. olika slag av konsultuppdrag, expert-         att i ärendet få ett myndighetsbeslut som skall
15951: tjänster och de avtal på hasis av vilka kommunen        motiveras. Ändring till ett negativt heslut kan sö-
15952: 
15953: 
15954: 6
15955: Ministems svar                                            KK 76/2000 vp- Raimo Mähönen /sd
15956: 
15957: 
15958: kas så som det bestäms i förvaltningsprocessla-    het. Dessutom har de ändringar som under sista
15959: gen (586/1996).                                    tiden gjorts i lagstiftningen gett bättre möjlighe-
15960:    Det är problematiskt att kommunemas aktie-      ter tili övervakning som beaktar kommuninvå-
15961: bolag faller utanför den demokratiska kontro1-     namas fördel. Nu behövs även praktiska erfaren-
15962: len. Kommunema har dock en skyldighet att på       heter, och därför finns det inte skäl att vidta lag-
15963: eget initiativ informera om sina bo1ags verksam-   stiftningsåtgärder.
15964: 
15965: 
15966: 
15967: Helsingfors den 14 mars 2000
15968: 
15969:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
15970: 
15971: 
15972: 
15973: 
15974:                                                                                                      7
15975:                                                                 KK 77/2000 vp- Jari Leppä /kesk
15976: 
15977: 
15978: 
15979: 
15980:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2000 vp
15981: 
15982:                                            Päivähoidon valtionosuuksien yhtenäistäminen
15983: 
15984: 
15985: 
15986: 
15987: Eduskunnan puhemiehelle
15988: 
15989: Kunnan saamaan valtionosuuteen vaikuttaa pal-          Pertuumaan kunnassa todellinen päivähoito-
15990: velu- ja jalostusaloilla toimivien osuus kunnan     tarve ei ole riippuvainen palvelu- ja jalostusaloil-
15991: työllisestä työvoimasta. Tämän ns. työllistämis-    la toimivien osuudesta työvoimasta. Kunnalla on
15992: kertoimen takia eri kuntien saarnat valtionosuu-    velvollisuus järjestää vanhempien ammatista
15993: det lasten päivähoitoon vaihtelevat erittäin mer-   riippumatta kaikille alle kouluikäisille päivähoi-
15994: kittävästi. Kerroin on sitä suurempi, mitä suu-     topaikka vanhempien niin halutessa. Tämä vel-
15995: rempi palvelu- ja jalostusaloilla toimivien suh-    vollisuus tuli voimaan vuonna 1996, mutta päivä-
15996: teellinen osuus kunnassa on. Kertoimen takia        hoidon valtionosuuden määräytymisperusteita ei
15997: valtionosuuden laskennallinen kustannus vaihte-     kuitenkaan silloin muutettu. Pertuumaalla todel-
15998: lee eri kunnissa lasta kohden aina 12 228 markas-   lisuudessa päivähoitopalveluja käyttävät lähes
15999: ta 25 989 markkaan.                                 kaikki perheet jossakin vaiheessa riippumatta
16000:    Tämä ns. työssäkäyntikerroin on mielivaltai-     vanhempien ammatista.
16001: nen ja epäoikeudenmukainen ja on johtanut erit-
16002: täin suuriin valtionosuusmenetyksiin useissa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16003: kymmenissä kunnissa. Erityisen raskaasti ker-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16004: roin kohtelee kuntia, joissa on vain vähän palve-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16005: lu- ja jalostusaloilla toimivia. Esimerkiksi Per-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16006: tuumaan kunnan päivähoidon valtionosuus olisi
16007: 3,2 miljoonaa markkaa ilman kertoimen vaiku-              Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
16008: tusta, mutta kertoimen takia kunnan saama osuus           ryhtyä toimenpiteisiin päivähoidon val-
16009: tipahtaa 2,2 miljoonaan markkaan vuositasolla.            tionosuuksien perusteiden yhtenäistämi-
16010:                                                           seksi kaikille kunnille samantasoisina?
16011: 
16012: 
16013: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
16014: 
16015:     Jari Leppä /kesk
16016: 
16017: 
16018: 
16019: 
16020:                                                                                                Versio 2.0
16021: KK 77/2000 vp- Jari Leppä /kesk                                                    Ministerin vastaus
16022: 
16023: 
16024: 
16025: 
16026: Eduskunnan puhemiehelle
16027: 
16028: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nan elinkeinorakenne. Valtionosuusuudistuksen
16029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       valmistelun yhteydessä tehdyn selvityksen pe-
16030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rusteella alle kouluikäisten lasten lukumäärän
16031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän     ohella päivähoidon tarpeeseen vaikutti merkittä-
16032: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       västi palvelu- ja jalostusaloilla toimivien osuus
16033: 77/2000 vp:                                         kunnan työllisestä työvoimasta.
16034:                                                         Tiedot elinkeinorakenteesta saadaan Tilasto-
16035:       Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö        keskuksen työssäkäyntitilastosta. Työssäkäynti-
16036:       ryhtyä toimenpiteisiin päivähoidon val-       kerroin lasketaan näin ollen objektiivisen tilasto-
16037:       tionosuuksien perusteiden yhtenäistämi-       tiedon perusteella, ei mielivaltaisesti.
16038:       seksi kaikille kunnille samantasoisina?           Vuoden 1997 valtionosuusuudistuksen vaiku-
16039:                                                     tusten seurantaa on jatkettu sosiaali- ja terveys-
16040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ministeriön sekä Sosiaali- ja terveysalan tutki-
16041: ti seuraavaa:                                       mus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä. Tähän
16042: Vuoden 1997 alusta voimaan tullut sosiaali-         liittyen selvitetään parhaillaan uusimpien tilasto-
16043: ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän        tietojen perusteella valtionosuuden määräyty-
16044: uudistus perustui olennaisilta osiltaan selvitys-   misperusteiden oikeellisuutta. Tulosten perus-
16045: mies Heikki Kosken työn periaatteisiin. Eräänä      teella ratkaistaan se, onko määräytymisperustei-
16046: tavoitteena oli käyttää uusimpia tutkimustulok-     ta joitain osin tarpeellista esittää muutettaviksi.
16047: sia hyödyksi tarkistettaessa valtionosuuden mää-    Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtion-
16048: räytymisperusteita.                                 osuusjärjestelmää tarkistetaan vuoteen 2002
16049:    Sosiaalihuollon palvelutarpeeseen ja kustan-     mennessä lisäten järjestelmän kannustavuutta ja
16050: nuksiin kunnassa vaikuttaa ratkaisevasti lasten     kuntien erilaisen palvelutarpeen ja -rakenteen
16051: päivähoitopalvelujen tarve. Tähän palvelujen tar-   sekä kustannusrakenteen huomioon ottamista.
16052: peeseen vaikuttaa puolestaan merkittävästi kun-
16053: 
16054: 
16055: 
16056: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
16057: 
16058:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
16059: 
16060: 
16061: 
16062: 
16063: 2
16064: Ministems svar                                                    KK 77/2000 vp -      Jari Leppä /kesk
16065: 
16066: 
16067: 
16068: 
16069: Tili riksdagens talman
16070: 
16071: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        andelsreformen inverkade på behovet av dag-
16072: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       vård, förutom antalet bam under skolåldem, även
16073: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       i hög grad den andel av den sysselsatta arbets-
16074: Jari Leppä /cent undertecknade skriftliga spörs-      kraften i kommunen som arbetar i service- och
16075: mål SS 77/2000 rd:                                    förädlingsbranschema.
16076:                                                           Uppgifter om näringsstrukturen fås från Sta-
16077:        .-lmnar social- och hälsovårdsministe-         tistikcentralens sysselsättningsstatistik. En sys-
16078:        riet vidta åtgärder för att förenhetliga       selsättningskoefficient räknas följaktligen ut på
16079:        grunderna för statsandelar för dagvår-         basis av objektiva statistikuppgifter och inte god-
16080:        den så att samma nivå på statsandelar-         tyckligt.
16081:        na tillämpas ifråga omalla kommuner?               Uppföljningen av verkningama av 1997 års
16082:                                                       statsandelsreform har fortsatt som ett samarbete
16083: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       melian social- och hälsovårdsministeriet samt
16084: föra följande:                                        Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
16085: Den reform av statsandelssystemet för social-         och hälsovården. I anslutning härtill utreds för
16086: och hälsovården som trädde i kraft vid ingången       tillfållet utgående från de senaste statistikuppgif-
16087: av 1997 grundade sig i huvudsak på de principer       tema huruvida grunderna för faststäliande av
16088: som ingår i utredningsman Heikki Koskis arbete.       statsandelar är riktiga. Utgående från dessa resul-
16089: Ett syfte var att utnyttja de senaste forskningsre-   tat kommer man att avgöra om det är nödvändigt
16090: sultaten då grundema för faststäliande av statsan-    att föreslå att grunderna skali ändras tili vissa de-
16091: delama skulie ses över.                               lar. I enlighet med regeringsprogrammet kom-
16092:    Behovet av bamdagvårdsservice har en avgö-         mer kommunernas statsandelssystem att ses över
16093: rande betydelse för servicebehovet och för kost-      fram tili ingången av år 2002 så att systemet görs
16094: nadema inom socialvården. Kommunens nä-               mer spor-rande samtidigt som det varierande ser-
16095: ringsstruktur har för sin del en stor betydelse för   vicebehovet och den varierande servicestruktu-
16096: servicebehovet. Utgående från den utredning           ren samt kostnadsstrukturen i kommunerna beak-
16097: som gjordes i samband med beredningen av stats-       tas.
16098: 
16099: 
16100: 
16101: Helsingfors den 9 mars 2000
16102: 
16103:     Omsorgsminister Eva Biaudet
16104: 
16105: 
16106: 
16107: 
16108:                                                                                                          3
16109:                                                                KK 78/2000 vp -Jyrki Katainen /kok
16110: 
16111: 
16112: 
16113: 
16114:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 78/2000 vp
16115: 
16116:                                               Opintotuen takaisinperintä
16117: 
16118: 
16119: 
16120: 
16121: Eduskunnan puhemiehelle
16122: 
16123: Vuonna 1998 otettiin maassamme käyttöön ny-            paan tulonsa, on perinyt kesämökistä puolikkaan
16124: kyinen opintotukijärjestelmä. Tämän "Tanskan           arvoltaan 30 240 mk ja myy sen vanhemmalleen
16125: mallin" mukaisesti opintotukisumma on riippu-          joulukuun lopussa tuolla 30 240 mk:lla. Tässä ta-
16126: vainen opiskelijan koko kale11terivuoden tulois-       pauksessa häneltä peritään opintotukea takaisin
16127: ta. Jos opiskelija on nostanut tukea kuluvan vuo-      ((6 000/2)+(30 240-6 OOO))xl,07=29 146,80 mk,
16128: den aikana liian paljon, hänen on maksettava yli-      eli hänjoutuu maksamaan takaisin 96,3% myyn-
16129: menevä osuus takaisin ennen vuodenvaihdetta.           tihinnasta. Näin laskettaessa ei olekaan kysymys
16130: Muussa tapauksessa tuki peritään takaisin ja sii-      opintotuen takaisinperimisestä, vaan opiskelijan
16131: hen lisätään opiskelijan kyseisenä vuonna ansait-      saamien ansioiden takaisinperimisestä. Tämä ei
16132: sema palkkatulorajan ylittävä osuus. Samat rajat       kannusta opiskelijoita ainakaan työntekoon tai
16133: koskevat myös pääomatuloja.                            säästämiseen.
16134:     Nyt on käynyt ilmi, että vuodelta 1998 takai-          Neuvonta asiasta on ollut usein sekavaa ja ris-
16135: sinperittävien tukien niin sanotut korotukset ovat     tiriitaista. Kelan opintotukioppaassa mainitaan
16136: kohtuuttomia.                                          takaisinperinnästä seuraavaa: "Jos tulot ovat suu-
16137:     Ottakaamme esimerkiksi opiskelija, jonka           remmat kuin vapaa tulo, ylitystä vastaava määrä
16138: opintorahaton vuositulo on ollut 43 500 mk. Hän        opintorahaa ja asumislisää peritään takaisin. Yli-
16139: on ottanut opintotukea koko vuodeksi tietämättä,       tyksen ensimmäisen 6 000 markan osalta takai-
16140: millaiset hänen tulonsa tulevat olemaan samaise-       sin peritään puolet, ja muu osa ylityksestä peri-
16141: na vuonna. Opintotukeen oikeuttava tulo olisi          tään takaisin täysimääräisenä. Takaisinperittävä
16142: saanut olla 36 000 mk. Näin hän on ansainnut           määrä on enintään maksettujen opintorahojen ja
16143: 7 500 mk liian paljon. Tällä tulotasolla hän olisi     asumislisien yhteismäärä. Takaisinperittävään
16144: edelleen ollut oikeutettu saamaan opintotukea          määrään lisätään seitsemän prosentin suuruinen
16145:  10 kk:n ajalta, eli hän on saanut liikaa tukea kah-   korotus." Tästä saa käsityksen, että takaisin perit-
16146: den kuukauden ajalta yhteensä 3 080 mk. Tämän          tävä summa on liikaa peritty opintoraha ja asu-
16147: uuden käytännön mukaan hän joutuu maksa-               mislisä, joiden yhteissumma kerrotaan seitse-
16148: maan takaisin seuraavan kaavan mukaisesti              män prosentin korotuksella.
16149: ((6 000/2)+(7 500-6 OOO))xl,07=4 815 mk. Toi-              Nyt ns. "Tanskan mallia" on yritetty soveltaa
16150: sin sanoen opiskelija joutuu tässä tapauksessa         suomalaiseen järjestelmään miettimättä sen so-
16151: maksamaan 63,9 %:n koron saamalleen ylimää-            veltuvuutta. Kaikenjärjen mukaan oikea tulkinta
16152: räiselle tuelle. Joissakin tapauksissa korko on        opintotukilaista on seuraavanlainen. Opintotuki-
16153: jopa vieläkin korkeampi. Myös omaisuuden               lain 17 §:ssä määritellään vapaaksi tuloksi
16154: myynti on saattanut aiheuttaa joillekin opiskeli-      3 000 mk jokaista tukikuukautta kohden ja 9 000
16155: joille ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi opiskelija,      mk jokaista tuetonta kuukautta kohden. Toisin
16156: joka on ansainnut jo suurimman mahdollisen va-         sanoen 3 000 mk:n ansio vastaa yhtä opintotuki-
16157: 
16158:                                                                                                   Versio 2.0
16159: KK 78/2000 vp -     Jyrki Katainen /kok
16160: 
16161: 
16162: kuukautta, jota taas vastaa 1 540 mk:n suuruinen     ta täyttyneestä 3 000 mk:n ylityksestä, ja näin
16163: opintoraha. Opintotukilain 27 § sanoo takaisin-      saadulle summalle tulee 7 o/o:n korko.
16164: perinnästä seuraavaa: " ... vapaan tulon ylittävää
16165: määrää vastaavan opintorahan ja asumislisän ta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16166: kaisinperimisestä siten, että ensimmäiseltä 6 000    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16167: markalta peritään puolet ja 6 000 markan ylittä-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16168: vä osa kokonaan." Näin oikea takaisinperintä-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16169: määrä olisi seuraava: jokaista täyttyvää 3 000
16170: mk:n ylitystä kohden takaisin perittävä summa              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16171: olisi 1 540 mk (yhden tukikuukauden bruttotuen             tyä, jotta nykyistä opintotuen takaisin-
16172: määrä), kuitenkin niin, että ensimmäisen 6 000             perintää harkittaisiin uudelleen oikeu-
16173: mk:n tulojen osalta huomioon otetaan vain 1 540            denmukaisuuden rajoissa ja ohjeiden
16174: mk ja sen yli menevältä osalta 1 540 mkjokaises-           antaminen opiskelijoille takaisinperin-
16175:                                                            nästä olisi ymmärrettävämpää?
16176: 
16177: 
16178: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
16179: 
16180:     Jyrki Katainen /kok
16181: 
16182: 
16183: 
16184: 
16185: 2
16186: Ministerin vastaus                                            KK 78/2000 vp - Jyrki Katainen /kok
16187: 
16188: 
16189: 
16190: 
16191: Eduskunnan puhemiehelle
16192: 
16193: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           maila vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-
16194: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kauden aikana nostamansa tuen takaisin. Vero-
16195: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
16196: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Katai-     verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
16197: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         dostuneeseen vapaaseen tuloonsa ja henkilökoh-
16198: KK 78/2000 vp:                                        taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
16199:                                                       tai asumislisä peritään takaisin.
16200:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
16201:       tyä, jotta nykyistä opintotuen takaisin-        ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
16202:       perintää harkittaisiin uudelleen oikeu-         valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
16203:       denmukaisuuden rajoissa ja ohjeiden             kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
16204:       antaminen opiskelijoille takaisinperin-         le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
16205:       nästä olisi ymmärrettävämpää?                   alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
16206:                                                       opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
16207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
16208: ti seuraavaa:                                         opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
16209: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen          aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
16210: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-        daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
16211: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-        ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
16212: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen      jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
16213: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-   dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
16214: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen           saittu, ei valitettavasti ole saatavissa kuin tuen-
16215: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa        saajalta itseltään. Maaliskuun puolenvälin jäl-
16216: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella      keen on tiedossa, kuinka suuri määrä päätösehdo-
16217: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden          tuksen saaneista vapautuu takaisinperinnästä täl-
16218: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain          lä perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan vä-
16219: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-       hintään kolmannes tiedustelun saaneista on aloit-
16220: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-     tanut tai päättänyt opintonsa vuoden 1998 aika-
16221: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-    na. Päätösehdotuksen saaneista 8 500 henkilön
16222: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-    opintotuen lisäksi saarnat muut tulot olivat yli
16223: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei   100 000 markkaa, mikä merkitsee sitä, että heiltä
16224: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan     tulee periä kaikki myönnetty opintotuki takaisin.
16225: ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-          Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista
16226: paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten           289 200:lla oli opintotuen lisäksi muita tuloja
16227: monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-        alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä
16228: totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana        suuremmat tulot. Näistä periaatteessa uuden me-
16229: säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa      nettelyn piiriin kuuluvista opiskelijoista valtaosa
16230: rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-        on toiminut siten, ettei vapaa tulo ole ylittynyt.
16231: 
16232: 
16233:                                                                                                        3
16234: KK 78/2000 vp - Jyrki Katainen /kok                                                  Ministerin vastaus
16235: 
16236: 
16237: Opintotuen toimeenpanoa hoitavien viranomais-         nöt siitä, perittäisiinkö takaisin suurimmat vai
16238: ten antaman tiedon mukaan monet opiskelijat           pienimmät kuukausittaiset opintorahat ja asumis-
16239: ovat palauttaneet nostamiaan opintorahoja ja ra-      lisät vai kaikkien tukikuukausien keskimääräistä
16240: joittaneet tuen nostamista. Yleisen käsityksen        opintorahaa ja asumislisää vastaava kuukausi-
16241: mukaan uusi menettely on ollut opiskelijoiden         määrä. Toinen vaihtoehto olisi se, että etukäteen
16242: tiedossa. Kansaneläkelaitos ja opintotukilauta-       määriteltäisiin, minkä kuukausien asumislisä pe-
16243: kunnat ovat tiedottaneet uudistuksesta runsaasti.     ritään pois.
16244: Kansaneläkelaitoksen kotisivuilla on mm. las-             Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-
16245: kentaohjelma, jonka avulla voi laskea, minkälai-      lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-
16246: seksi takaisinperittävä määrä muodostuu, jos va-      totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen
16247: paa tulo ylittyy.                                     jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,
16248:    Takaisinperintäsääntö on pyritty saamaan           kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-
16249: mahdollisimman yksinkertaiseksi. Jos verotuk-         perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-
16250: sen valmistumisen jälkeen vapaa tulo laskettai-       teutetaan. Tiedotuksen suunnittelussa tullaan
16251: siin uudestaan ja opiskelijalta perittäisiin liikaa   varmasti ottamaan huomioon tänä vuonna saadut
16252: nostettujen tukikuukausien opintoraha ja asumis-      kokemukset. Lopullisesti kehittämistoimenpi-
16253: lisä pois, ongelmaksi muodostuisi se, että sama       teistä on tarkoitus päättää opintotukijärjestelmän
16254: opiskelija on kalenterivuoden aikana voinut nos-      arviointitutkimuksen valmistuttua toukokuun
16255: taa eri kuukausina erisuuruista opintotukea. Täl-     alussa.
16256: löin jouduttaisiin laatimaan menettelytapasään-
16257: 
16258: 
16259: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
16260: 
16261:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
16262: 
16263: 
16264: 
16265: 
16266: 4
16267: Ministerns svar                                                KK 78/2000 vp- Jyrki Katainen /kok
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 
16272: Tili riksdagens talman
16273: 
16274: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         eller genom att frivilligt återbeta1a det stöd han
16275: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         lyft under en eller flera månader. Efter det att be-
16276: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         skattningen blivit k1ar jämförs den studerandes
16277: Jyrki Katainen /sam1 undertecknade skriftliga           inkomster med det fribe1opp som bi1dats på ovan
16278: spörsmå1 SS 78/2000 rd:                                 relaterat sätt och den studiepenning eller det bo-
16279:                                                         stadstillägg som motsvarar överskridningen av
16280:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta            det person1iga fribe1oppet återkrävs.
16281:       för att nuvarande praxis vid återkrav av             Den första inkomstuppfö1jningen enligt den
16282:       studiestöd omprövas inom rättvisans               nya modellen in1eddes när beskattningen för
16283:       gränser och så att de anvisningar som             1998 blev k1ar. Nämnda år var anta1et mottagare
16284:       de studerande får gällande återkravet            av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
16285:       blir begripligare?                                cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
16286:                                                        ett i lagen om studiestöd avsett förs1ag tili bes1ut
16287: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        om återkrav av studiestödet. Bes1utsförslaget har
16288: föra fö1jande:                                         också sänts tili personer som har avslutat sina
16289: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-      studier eller in1ett sina studier under 1998 och i
16290: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-   fråga om vilka återkrav kan frångås om de in-
16291: rande har antagits tili en 1äroanstalt, att han be-    komster som överskrider fribeloppet har erhållits
16292: driver studiema som huvudsyssla, har framgång i        innan studiema inleddes eller efter det att studi-
16293: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.          ema avslutats. När det gäller dessa stödtagare
16294: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas          kan information om viiken tidpunkt inkomstema
16295: den studerandes egna inkomster samt föräldrar-         hänför sig tili tyvärr fås endast av stödtagama
16296: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-        själva. Efter mitten av mars kommer man att veta
16297: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-          hur många av dem som fått ett beslutsförslag som
16298: randes egna inkomster reformerades genom en            blir befriade från återkrav på denna grund. Enligt
16299: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft      dagens bedömning har minst en tredjedel av dem
16300: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var          som fått en förfrågan inlett eller avslutat sina stu-
16301: att göra den behovsprövning som sker på basis av       dier under 1998. Av dem som fått ett beslutsför-
16302: den studerandes egna inkomster klarare och ska-        slag hade 8 500 personer inkomster utöver stu-
16303: pa ett system där alla studerande behandlas jäm-       diestödet tili ett belopp av över 100 000 mark
16304: 1ikt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-      vilket betyder att allt studiestöd som de har bevil~
16305: derande då de ansöker om studiestöd inte behö-         jats kommer att återkrävas.
16306: ver uppskatta inkomstema för den tid de söker              Av de studerande som omfattas av förfarandet
16307: stöd. Den årliga gränsen för fribe1oppet är bero-      hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-
16308: ende av under hur många månader den studeran-          det tili ett belopp som understiger 50 000 mark.
16309: de lyfter studiestöd. Under kalenderåret kan den       57 500 studerande hade större inkomster än det-
16310: studerande reglera sin person1iga fribelopps-          ta. Av dessa studerande som i princip omfattas av
16311: gräns genom att begränsa lyftandet av studiestöd       det nya förfarandet har största delen gått tili väga
16312: 
16313: 
16314:                                                                                                           5
16315: KK 78/2000 vp -      Jyrki Katainen /kok                                                  Ministems svar
16316: 
16317: 
16318: så att fribeloppet inte har överskridits. Enligt       der olika månader. Man skulle då vara tvungen
16319: uppgift från de myndigheter som sköter verkstäl-       att uppgöra regler för huruvida man skall återkrä-
16320: landet av studiestödet har många studerande åter-      va de största eller minsta studiepenningama och
16321: betalt tidigare lyfta studiepenningar och begrän-      bostadstilläggen under de olika månadema eller
16322: sat lyftandet av studiestöd. Den allmänna upp-         ett månadsbelopp som motsvarar studiepenning-
16323: fattningen är att de studerande känt till det nya      en och bostadstillägget i genomsnitt under alla
16324: förfarandet. Folkpensionsanstalten och studie-         stödmånader. Ett annat altemativ vore att man på
16325: stödsnärnndema har aktivt informerat om refor-         förhand bestämmer vilka månaders bostadstill-
16326: men. På Folkpensionsanstaltens hemsidor finns          lägg som återkrävs.
16327: bl.a. ett kalkylprogram med vars hjälp de stude-          Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-
16328: rande kan räkna ut hur stort belopp som kommer         lingsbehoven i fråga om återkrav av studiestöd på
16329: att återkrävas om fribeloppet överskrids.              basis av den studerandes egna inkomster efter det
16330:    Strävan har varit att göra bestämmelsen om          att man bättre känner till för hur många studeran-
16331: återkrav så enkel som möjligt. Om fribeloppet ef-      de det blir aktuellt med återkrav enligt återkravs-
16332: ter det att beskattningen blivit klar beräknades på    förslaget. Vid planeringen av informationen
16333: nytt och den studerande återkrävdes på de över-        kommer de erfarenheter som inhämtats i år sä-
16334: betalda studiepenningar och bostadstillägg som         kert att beaktas. Avsikten är att fatta slutligt be-
16335: han eller hon lyft under stödmånadema, skulle          slut om utvecklingsåtgärdema efter det att en ut-
16336: problemet bli att samma studerande under kalen-        värdering av studiestödssystemet blivit klar i
16337: deråret kan ha lyft studiestöd till olika belopp un-   början av maj.
16338: 
16339: 
16340: 
16341: Helsingfors den 10 mars 2000
16342: 
16343:     Kulturminister Suvi Linden
16344: 
16345: 
16346: 
16347: 
16348: 6
16349:                                                              KK 79/2000 vp -      Mika Lintilä /kesk ym.
16350: 
16351: 
16352: 
16353: 
16354:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2000 vp
16355: 
16356:                                                Opintotuen takaisinperintä
16357: 
16358: 
16359: 
16360: 
16361: Eduskunnan puhemiehelle
16362: 
16363: Opintotuen tarveharkinnan uudistaminen vuosi-           opiskelijan on pakko mennä töihin maksaakseen
16364: tuloihin perustuvaksi on johtanut lukuisten opis-       jopa 30 000 markkaan nousevan, liikaa makse-
16365: kelijoiden kohdalla kohtuuttomiin ja yllättäviin        tun opintotukensa, jolloin taas hänen seuraavan
16366: takaisinperintätilanteisiin. Näihin on törmätty         vuoden tulonsa nousevat niin, että opintotuen
16367: vasta nyt, kun Kela ensimmäisen kerran perii tu-        saanti ns. vapaan tulon rajoissa estyy. Tällaisten
16368: kia uuden järjestelmän mukaisesti takaisin vuo-         "takaisinmaksukierteiden" syntymiseen ei uudis-
16369: delta 1998. Takaisinperintäkirje on lähetetty           tusta tehtäessä varauduttu millään tavalla.
16370: 22 000 opiskelijalle, ja takaisin perittävien tu-          Vuosituloihin perustuva opintotuki on myös
16371: kien kokonaissumma nousee lähes 140 miljoo-             periaatteellisesti ongelmallinen ja rajoittaa liiak-
16372: naan markkaan.                                          si opiskelijoiden työntekoa, mikä on usein välttä-
16373:     Vaikka takaisinperintää toteutetaankin sään-        mätöntä sekä työkokemuksen hankinnan että
16374: nösten mukaan, kokevat opiskelijat tulleensa pa-        välttämättömän toimeentulon kannalta. Vastaa-
16375: hemman kerran yllätetyiksi ja epäoikeudenmu-            vaa mallia ei sosiaaliturvajärjestelmämme muil-
16376: kaisesti kohdelluiksi. Moni ajattelee oikeutetus-       ta osin tunne. Myös Kelan tiedotustoiminta on
16377: ti, että liikaa maksettujen tuki en sijasta myös hei-   jälleen kerran osoittanut puutteellisuutensa ja by-
16378: dän palkkatuloihinsa kajotaan. Myös se, että kyse       rokraattisuutensa.
16379: on jopa kaksi vuotta vanhoista asioista, aiheuttaa
16380: ongelmia, epätietoisuutta ja selvittelyvaikeuksia       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16381: opiskelijoille. Takaisin perittävälle summalle          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16382: joutuu myös maksamaan varsin korkeaa, seitse-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16383: män prosentin korkoa.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16384:     Erityisen hankalassa tilanteessa ovat vuonna              Mitä hallitus aikoo tehdä vuositulomal-
16385:  1998 valmistuneet ja sen jälkeen kyseisen vuo-               liin perustuvan opintotukijärjestelmän
16386: den aikana töihin menneet opiskelijat. Välttääk-              korjaamiseksi, jotta kohtuuttomilta ja
16387: seen koko vuoden tukien takaisinperinnän val-                 yllättäviltä     takaisinperintätilanteilta
16388: mistumisesta ja normaalista työelämään siirtymi-              vältyttäisiin ja
16389: sestä he joutuvat itse hakemaan uudelleenkäsitte-
16390: lyä. Toinen ongelmaryhmä ovat ne, jotka eivät                  miten hallitus aikoo helpottaa opinton-
16391: ole edes saaneet tietää lopullisia palkkatulojaan              sa aloiltavien tai päättävien asemaa ta-
16392: vuoden 1998 aikana eivätkä näin ole voineet pa-                kaisinperinnässä ja
16393: lauttaa sopivaa määrää opintotukia tuona vuon-
16394: na. Monen takaisinperinnän kohteeksi joutuvan                  aikooko hallitus pidentää takaisinmak-
16395:                                                                sun aikataulua?
16396: 
16397: 
16398:                                                                                                    Versio 2.0
16399: KK 79/2000 vp- Mika Lintilä /kesk ym.
16400: 
16401: 
16402: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
16403: 
16404:     Mika Lintilä /kesk
16405:     Osmo Puhakka /kesk
16406:     Paula Lehtomäki /kesk
16407: 
16408: 
16409: 
16410: 
16411: 2
16412: Ministerin vastaus                                         KK 79/2000 vp- Mika Lintilä /kesk ym.
16413: 
16414: 
16415: 
16416: 
16417: Eduskunnan puhemiehelle
16418: 
16419: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-
16420: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten
16421: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-
16422: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mika Linti-       totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana
16423: län /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa
16424: sen KK 79/2000 vp:                                    rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-
16425:                                                        malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-
16426:       Mitä hallitus aikoo tehdä vuositulomal-         kauden aikana nostamaosa tuen takaisin. Vero-
16427:       liin perustuvan opintotukijärjestelmän           tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
16428:       korjaamiseksi, jotta kohtuuttomilta ja          verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
16429:       yllättäviltä     takaisinperintätilanteilta      dostuneeseen vapaaseen tu1oonsa ja henkilökoh-
16430:       vältyttäisiin ja                                taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
16431:                                                       tai asumislisä peritään takaisin.
16432:        miten hallitus aikoo helpottaa opinton-            Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
16433:        sa aloiltavien tai päättävien asemaa ta-       ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
16434:        kaisinperinnässä ja                            valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
16435:                                                       kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
16436:        aikooko hallitus pidentää takaisinmak-         le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
16437:        sun aikataulua?                                alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
16438: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
16439: ti seuraavaa:                                         lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
16440:                                                       opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
16441: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen          aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
16442: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-        daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
16443: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-        ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
16444: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen      jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
16445: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-   dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
16446: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen           saittu, ei valitettavasti ole saatavissa kuin tueu-
16447: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa        saajalta itseltään. Maaliskuun puolenvälin jäl-
16448: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella      keen on tiedossa, kuinka suuri määrä päätösehdo-
16449: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden          tuksen saaneista vapautuu takaisinperinnästä täl-
16450: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain          lä perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan vä-
16451: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-       hintään kolmannes tiedustelun saaneista on aloit-
16452: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-     tanut tai päättänyt opintonsa vuoden 1998 aika-
16453: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-    na.
16454: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-        Päätösehdotuksista noin puolessa tapauksista
16455: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei   palautettavaksi ehdotettava määrä on alle 5 000
16456: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan     markkaa ja noin puolella tätä suurempi.
16457: 
16458: 
16459:                                                                                                        3
16460: KK 79/2000 vp -     Mika Lintilä /kesk ym.                                           Ministerin vastaus
16461: 
16462: 
16463: 
16464:     Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista       kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Opis-
16465: 289 200:1la oli opintotuen lisäksi muita tuloja       kelijan on esitettävä tulojen kohdentamisajasta
16466: alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä     selvitys. Viranomaisten ei ole mahdollista saada
16467: suuremmat tulot. Näistä periaatteessa uuden me-       tietoa siitä, miten tulot ovat jakautuneet eri kuu-
16468: nettelyn piiriin kuuluvista opiskelijoista valtaosa   kausille muilta kuin opiskelijalta itseltään.
16469: on toiminut siten, ettei vapaan tulo ole ylittynyt.   Myöskään tietoa siitä, onko opiskelija aloittanut
16470: Opintotuen toimeenpanoa hoitavien viranomais-         tai päättänyt opintonsa kyseisen vuoden aikana,
16471: ten antaman tiedon mukaan monet opiskelijat           ei kaikissa tapauksissa ole saatavissa muualta
16472: ovat palauttaneet nostamiaan opintorahoja ja ra-      kuin tueusaajalta itseltään. Arvion mukaan vä-
16473: joittaneet tuen nostamista. Yleisen käsityksen        hintään kolmannes päätösehdotuksen saajista on
16474: mukaan uusi menettely on ollut opiskelijoiden         ansainnut päätösehdotuksessa tarkoitetut vapaan
16475: tiedossa. Kansaneläkelaitos ja opintotukilauta-       tulon ylittävät tulot ennen opintojen aloittamista
16476: kunnat ovat tiedottaneet uudistuksesta runsaasti.     tai opintojen päättymisen jälkeen, jolloin heiltä
16477: Kansaneläkelaitoksen kotisivulla on mm. lasken-       edellytetään uudelleenkäsittelypyynnön toimitta-
16478: taohjelma, jonka avulla opiskelija voi laskea, mi-    mista Kansaneläkelaitokselle tai opintotukilauta-
16479: ten tuen takaisinperintä tapahtuu, jos vapaa tulo     kunnalle päätösehdotuksen mukana tulleen yksi-
16480: on ylittynyt.                                         tyiskohtaisen menettelyohjeen mukaisesti.
16481:    Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-          Takaisinmaksun ajankohdasta ei ole säädetty
16482: lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-      opintotukilaissa, vaan siitä päättää Kansaneläke-
16483: totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen        laitos. Opiskelijoille lähetetetyssä päätösehdo-
16484: jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,          tuksessa kehotetaan ottamaan yhteyttä Kansan-
16485: kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-       eläkelaitokseen, jos opiskelija ei voi maksaa pe-
16486: perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-        rittävää summaa Kansaneläkelaitoksen määrää-
16487: teutetaan. Opintotukilain mukaan opintojen            mänä aikana. Takaisinmaksu voi tapahtua myös
16488: aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuu-       useassa erässä.
16489: kautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon            Järjestelmän kehittämistoimenpiteistä on tar-
16490: tai tukeen oikeuttavien opintojen päättymisen         koitus päättää opintotukijärjestelmän arviointi-
16491: jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin   tutkimuksen valmistuttua toukokuun alussa.
16492: 
16493: 
16494: 
16495: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
16496: 
16497:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
16498: 
16499: 
16500: 
16501: 
16502: 4
16503: Ministems svar                                              KK 79/2000 vp- Mika Lintilä /kesk ym.
16504: 
16505: 
16506: 
16507: 
16508: Tili riksdagens talman
16509: 
16510: 1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen anger         stöd. Den årliga gränsen för fribeloppet är bero-
16511: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        ende av under hur många månader den studeran-
16512: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mika       de lyfter studiestöd. Under kalenderåret kan den
16513: Lintilä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    studerande reglera sin personliga fribelopps-
16514: mål SS 79/2000 rd:                                     gräns genom att begränsa lyftandet av studiestöd
16515:                                                        eller genom att friviliigt återbetala det stöd han
16516:        Vad avser regeringen göra för att rätta         lyft under en eller flera månader. Efter det att be-
16517:        till studiestödssystemet och den årsin-         skattningen blivit klar jämförs den studerandes
16518:        komstmodell som ingår i det, för att            inkomster med det fribelopp som bildats på ovan
16519:        oskäliga och överraskande situationer           relaterat sätt och den studiepenning eller det bo-
16520:        med återkrav skall kumw undvikas och            stadstillägg som motsvarar överskridningen av
16521:                                                        det personliga fribeloppet återkrävs.
16522:        hur avser regeringen underlätta situa-
16523:                                                            Den första inkomstuppföljningen enligt den
16524:        tionen vid återkrav för dem som inleder
16525:                                                        nya modellen inleddes när beskattningen för
16526:        eller avslutar sina studier och
16527:                                                        1998 blev klar. Nämnda år var antalet mottagare
16528:        avser regeringen förlänga tiden för             av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
16529:        återbetalning?                                  cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
16530:                                                        ett sådant i lagen om studiestöd avsett förslag tili
16531: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        beslut om återkrav av studiestödet. Beslutsför-
16532: föra följande:                                         slaget har också sänts tili personer som har av-
16533:                                                        slutat sina studier eller inlett sina studier under
16534: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-
16535:                                                        1998 och i fråga om vilka återkrav kan frångås
16536: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-
16537:                                                        om de inkomster som överskrider fribeloppet har
16538: rande har antagits tili en läroanstalt, att han be-
16539:                                                        erhållits innan studierna inleddes eller efter det
16540: driver studiema som huvudsyssla, har framgång i
16541:                                                        att studierna avslutats. När det gäller dessa stöd-
16542: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.
16543:                                                        tagare kan information om viiken tidpunkt in-
16544: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas
16545:                                                        komsterna hänför sig tili tyvärr fås endast av
16546: den studerandes egna inkomster samt föräldrar-
16547:                                                        stödtagarna själva. Efter mitten av mars kommer
16548: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-
16549:                                                        man att veta hur många av dem som fått ett be-
16550: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-
16551:                                                        slutsförslag som blir befriade från återkrav på
16552: randes egna inkomster reformerades genom en
16553:                                                        denna grund. Enligt dagens bedömning har minst
16554: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft
16555:                                                        en tredjedel av dem som fått en förfrågan inlett
16556: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var
16557:                                                        eller avslutat sina studier under 1998.
16558: att göra den behovsprövning som sker på basis av
16559: den studerandes egna inkomster klarare och ska-           1 ca hälften av fallen är det belopp som före-
16560: pa ett system där alla studerande behandlas jäm-       slås bli återbetalt under 5 000 mark och i ca hälf-
16561: likt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-      ten av fallen större än så.
16562: derande då de ansöker om studiestöd inte behö-           Av de studerande som omfattas av förfarandet
16563: ver uppskatta inkomsterna för den tid de söker         hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-
16564: 
16565:                                                                                                          5
16566: KK 79/2000 vp- Mika Lintilä /kesk ym.                                                   Ministems svar
16567: 
16568: 
16569: det till ett belopp som understiger 50 000 mark.      av dem. Studeranden skall lämna en utredning
16570: 57 500 studerande hade större inkomster än            om viiken tid inkomstema hänför sig tili. Myn-
16571: detta. Av dessa studerande som i princip omfat-       dighetemas möjligheter att få information om hur
16572: tas av det nya förfarandet har största delen gått     inkomstema har fördelat sig på de olika månader-
16573: tili väga så att fribeloppet inte har överskridits.   na inskränker sig till vad studerandena meddelar
16574: Enligt uppgift från de myndigheter som sköter         dem. Information om huruvida den studerande
16575: verkställandet av studiestödet har många stude-       har inlett eller avslutat sina studier under året i
16576: rande återbetalt tidigare lyfta studiepenningar       fråga kan i många fall fås bara av stödtagaren.
16577: och begränsat lyftandet av studiestöd. Den all-       Enligt en bedömning har åtminstone en tredjedel
16578: männa uppfattningen är att de studerande har          av dem som fått ett beslutsförslag förtjänat de in-
16579: känt tili det nya förfarandet. Folkpensions-          komster som överskrider fribeloppet innan studi-
16580: anstalten och studiestödsnämndema har aktivt          ema inleddes eller efter att de avslutats. Detta
16581: informerat om reformen. På Folkpensions-              innebär att de skall sända en begäran om ny be-
16582: anstaltens hemsidor finns bl.a. ett kalkylprogram     handling tili Folkpensionsanstalten eller studie-
16583: med vars hjälp de studerande kan räkna ut hur         stödsnärnnden enligt de detaljerade instruktioner
16584: stort belopp som kommer att återkrävas om fribe-      som åtföljde beslutsförslaget.
16585: loppet har överskridits.                                 Tidpunkten för återbetalningen finns inte fast-
16586:     Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-      slagen i lagen om studiestöd, utan Folkpensions-
16587: lingsbehoven i fråga om återkrav av studiestöd på     anstalten fattar beslut i frågan. 1 det beslutsför-
16588: basis av egna inkomster efter det att man bättre      slag som sänts tili studerandena uppmanas motta-
16589: känner till för hur många studerande det blir ak-     garen att ta kontakt med Folkpensionsanstalten
16590: tuellt med återkrav enligt återkravsförslaget. In-    om han eller hon inte kan betala den återkrävda
16591: komster som har erhållits samma år som studier-       summan inom den tid Folkpensionsanstalten be-
16592: na inleds men före den månad då studiema inleds       stämt. Återbetalningen kan också ske i flera pos-
16593: eller som har erhållits samma år som studiema         ter.
16594: avslutas men efter avlagd examen eller efter att
16595:                                                          Avsikten är att fatta beslut om åtgärder för ut-
16596: de studier som berättigar till stöd har slutförts
16597:                                                       veckling av systemet efter det att en utvärdering
16598: skall enligt lagen om studiestöd inte beaktas till
16599:                                                       av studiestödssystemet blivit klar i början av maj.
16600: den del fribeloppet skulle överskridas på grund
16601: 
16602: 
16603: Helsingfors den 10 mars 2000
16604: 
16605:     Kulturminister Suvi Linden
16606: 
16607: 
16608: 
16609: 
16610: 6
16611:                                                              KK 80/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
16612: 
16613: 
16614: 
16615: 
16616:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 80/2000 vp
16617: 
16618:                                              Työvoimakoulutuksen ja palkattoman työhar-
16619:                                              joittelun mielekkyys
16620: 
16621: 
16622: 
16623: 
16624: Eduskunnan puhemiehelle
16625: 
16626: Työvoimaviranomaiset järjestävät lähinnä pitkä-       teiskunnalle. Mikäli työharjoittelusta koituisi
16627: aikaistyöttömille työvoimakoulutusta, kuten           heille edes pieni lisäansio korvauksen lisäksi, ti-
16628: "Valmiutta työelämään" ja "Vaihtoehdoista mah-        lanne saattaisi muuttua olennaisesti.
16629: dollisuuteen" -nimisiä kursseja, jotka kestävät
16630: yleensä 2-2,5 kuukautta. Kurssien sisältö kuu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
16631: lostaa varsin "komealta", sisältäväthän ne ainei-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
16632: naan mm. itseanalyysiä, urasuunnittelua sekä it-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16633: seluottamus- ja vuorovaikutus-nimisiä aihekoko-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16634: naisuuksia. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että
16635: nämä kurssit sangen harvoin johtavat työpaikan               Onko hallitus tietoinen siitä, että työvoi-
16636: saantiin. Tämän takia työttömät kokevat monesti             mahallinnon pitkäaikaistyöttömille jär-
16637: kurssit pelkäksi "työttömien kiusaamiseksi" ja              jestämät pitkät työvoimakoulutukset
16638: ajan- ja rahan hukaksi. Osallistuminen ei kuiten-           koetaan työttömien keskuudessa turhina
16639: kaan ole vapaaehtoista, sillä kieltäytyminen joh-           eivätkä ne edesauta työpaikan saamista
16640: taa 2-3 kuukauden pituiseen karenssiin.                     ja että kursseihin sisältyy pakollista pal-
16641:    Kyseisiin kursseihin sisältyy myös noin kol-             katonta työharjoittelua pakkotyönä yh-
16642: men viikon pituinen palkaton työharjoittelu.                teiskunnalle ja
16643: Tämä palkaton "pakkotyö" koetaan työttömien
16644: keskuudessa erittäin kyseenalaiseksi ja nöyryyt-            aikooko hallitus ryhtyä toimiin kurssien
16645: täväksi. He kokevat työttömyytensä takia olevan-            muuttamiseksi vapaaehtoisiksi ja jon-
16646: sa "orjajoukkoa", joka veivoitetaan tekemään                kinlaisen palkan maksamiseksi työhar-
16647: rangaistuksena tilanteestaan ilmaista työtä yh-             joittelupäiviltä?
16648: 
16649: 
16650: 
16651: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
16652: 
16653:     Raimo Vistbacka /ps
16654: 
16655: 
16656: 
16657: 
16658:                                                                                                Versio 2.0
16659: KK 80/2000 vp -    Raimo Vistbacka /ps                                            Ministerin vastaus
16660: 
16661: 
16662: 
16663: 
16664: Eduskunnan puhemiehelle
16665: 
16666: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      Tyypillisesti ohjaaville kursseille osallistuvat
16667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ovat pitkään tai toistuvasti työttömänä olleita.
16668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Ammatillisen työvoimakoulutuksen keski-
16669: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          määräinen kesto on viime vuosina noussut, kos-
16670: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-      ka on pyritty hankkimaan tutkintoon johtavaa
16671: myksen KK 80/2000 vp:                               koulutusta. Ammatilliset kurssit kestävät yleesä
16672:                                                     6-12 kk, josta työharjoittelun osuus on yleensä
16673:       Onko hallitus tietoinen siitä, että työvoi-   enintään noin kolmannes. Ohjaava koulutus
16674:       mahallinnon pitkäaikaistyöttömille jär-       puolestaan on lyhytkestoisempaa - keskimää-
16675:       jestämät pitkät työvoimakoulutukset           rin 2-3 kk. Ohjaavalle koulutukselle asetettuja
16676:       koetaan työttömien keskuudessa turhina        tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa viikossa
16677:       eivätkä ne edesauta työpaikan saamista        tai kahdessa, kuten puhtaassa työnhakukoulutuk-
16678:       ja että kursseihin sisältyy pakollista pal-   sessa. Lisäksi hieman pidempi kurssi tarjoaa
16679:       katonta työharjoittelua pakkotyönä yh-        opiskelijoille mahdollisuuden käydä työharjoit-
16680:       teiskunnalle ja                               telussa tarvittaessa useamman kuin yhden työn-
16681:                                                     antajan tehtävissä.
16682:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin kurssien         Valtaosa työvoimakoulutukseen osallistuneis-
16683:       muuttamiseksi vapaaehtoisiksi ja jon-         ta on hakeutunut koulutukseen täysin vapaaehtoi-
16684:       kinlaisen palkan maksamiseksi työhar-         sesti. Hyvää koulutusmotivaatiota pidetäänkin
16685:       joittelupäiviltä?                             koulutuksen onnistumisen ja tuloksellisuuden
16686:                                                     kannalta erittäin tärkeänä. Työvoimapalvelusää-
16687:                                                     dösten nojalla työvoimatoimistot voivat harkin-
16688: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tansa mukaan tehdä työnhakijoille myös tiedot-
16689: ti seuraavaa:                                       teita ja osoituksia työvoimakoulutukseen -
16690:                                                     aivan kuten työhönkin - silloin, kun koulutus-
16691: Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena jätjes-
16692:                                                     tarve on haastattelujen, osaamiskartoituksen ja
16693: tetään pääasiassa tutkinnon tai tutkinnon osan
16694:                                                     työnhakusuunnitelman laatimisen yhteydessä to-
16695: suorittamiseen tähtäävää ammatillista jatko- ja
16696:                                                     dettu ja koulutuksen tarjoaminen on henkilön
16697: täydennyskoulutusta, johon voivat hakeutua lä-
16698:                                                     työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista ja
16699: hinnä työttömät ja työttömyysuhan alaiset, mutta
16700:                                                     perusteltua. Koulutusta koskevat tiedotteet työn-
16701: myös työssä olevat henkilöt. Tämän lisäksi jär-
16702:                                                     hakijalle eivät voi johtaa edes työttömyysturvan
16703: jestetään myös ohjaavaa ja valmentavaa työvoi-
16704:                                                     määräaikaiseen menettämiseen, vaikka työnhaki-
16705: makoulutusta, jonka ensisijainen tavoite on kou-
16706:                                                     ja ei hakeutuisikaan tarjottuun koulutukseen. Sen
16707: lutukseen osallistuvien työmarkkinavalmiuksien
16708:                                                     sijaan osoituksesta kieltäytyminen ilman päte-
16709: kartoittaminenja parantaminen. Ohjaavan koulu-
16710:                                                     vää syytä johtaa ensimmäisellä kerralla työttö-
16711: tuksen kohderyhmänä ovat ne työnhakijat, joilla
16712:                                                     myysturvalain (602/1984) 8 §:n nojalla kahden
16713: on työvoimatoimistossa haastattelujen ja työnha-
16714:                                                     kuukauden määräajan asettamiseen. Toistuvasta
16715: kusuunnitelmien laatimisen yhteydessä todettu
16716:                                                     perusteettomasta kieltäytymisestä on seuraukse-
16717: olevan työelämään sijoittumiseen, elämänhallin-
16718:                                                     na kolmen kuukauden työssä- ja koulutuksessa-
16719: taan ja urasuunnitteluun liittyviä vaikeuksia.
16720:                                                     oloehto.
16721: 
16722: 
16723: 2
16724: Ministerin vastaus                                           KK 80/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
16725: 
16726: 
16727:    Ohjaavan koulutuksen aikana osallistujille py-      räytyy opiskelijan statuksen mukaan. Koulutus-
16728: ritään rakentamaan henkilökohtainen suunnitel-         ajalta maksetaan työttömyysturvaetuuksien ta-
16729: ma työelämään palaamiseksi. Suunnitelma voi           soinen koulutuspäiväraha, ylläpitokorvaus (30
16730: koostua ammatillisesta koulutuksesta - joko           mk/pv) sekä mahdollinen majoituskorvaus (30
16731: työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena koulu-          mk/pv). Työharjoittelujakso ei ole työsuhde, eikä
16732: tuksena - kuntoutuksesta, suunnitelmallisesta         siitä tehdä työsopimusta, vaan koulutuksen tuot-
16733: työnhausta tai erilaisista muista tuetuista toimen-   taja tekee työnantajan kanssa sopimukset työhar-
16734: piteistä.                                             joittelun toteuttamisesta. Työvoimapoliittisessa
16735:    Sekä ammatilliseen että ohjaavaan työvoima-        aikuiskoulutuksessa on jo pitkään ollut käytäntö,
16736: koulutukseen sisältyy usein myös työharjoittelua      että koulutusorganisaatio perii työharjoittelupai-
16737: tai muutoin toteutettu työssäoppimisen jakso.         kan työnantajalta kulloinkin erikseen sovittavan
16738: Työpaikoilla toteutettavat oppiruisjaksot ovat osa    korvauksen opiskelijan työpanoksesta. Nämä
16739: kunkin kurssin opetusohjelmaa. Työssäoppiruis-        työharjoittelutulot arvioidaan työhallinnon mak-
16740: paikat ja oppiruisjaksojen sisältö sekä tavoitteet    samaa hintaa vähentävänä eränä koulutuksen
16741: pyritään valitsemaan siten, että ne tukevat kun-      hankintasopimusta tehtäessä.
16742: kin kurssilaisen yksilöllisiä tarpeita ja koko kou-       Työssäoppimisen merkitys on korostunut vii-
16743: lutusohjelman tavoitteiden toteutumista. Pyrki-       me vuosina kaikessa ammatillisessa koulutukses-
16744: myksenä on löytää sellaisia työssäoppimispaik-        sa työelämän ammattitaitovaatimusten jatkuvas-
16745: koja, jotka voisivat työllistää opiskelijat koulu-    ti muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla. Tätä kuvas-
16746: tuksen päätyttyä. Ohjaavan koulutuksen yhtey-         taa se, että myös omaehtoisessa toisen asteen am-
16747: dessä työssäoppimisjaksojen keskeinen tavoite         matillisessa koulutuksessa liitetään kaikkiin am-
16748: on eri ammatteihin ja työtehtäviin tutustuminen       matillisiin perustutkintoihin puolen vuoden mit-
16749: sekä mahdollisten ammattitaidon kehittämistar-        tainen työssäoppimisen jakso.
16750: peiden ja viimekädessä ko. ammatin soveltuvuu-            Koska työvoimakoulutukseen hakeutuminen
16751: den selvittäminenjatkokoulutusta ja tulevaa työl-     jo nykyisinkin perustuu pääsääntöisesti vapaaeh-
16752: listymistä silmällä pitäen.                           toisuuteen ja todettuun koulutustarpeeseen, halli-
16753:    Ammatilliseen tutkintoon tähtäävässä koulu-        tus ei katso tarpeelliseksi ryhtyä toimiin nykyi-
16754: tuksessa puolestaan opiskelijoiden oppiminen          sen lainsäädännön muuttamiseksi tältä osin.
16755: työpaikoilla pyritään toteuttamaan mahdollisim-       Myöskään työharjoittelun muuttamiseen paikal-
16756: man paljon työpaikan normaalien työtehtävien ja       liseksi työksi ei ole työvoimakoulutusta koskien
16757: työaikojen puitteissa. Opiskelijoilla ei ole kou-     erikseen perusteita, koska työharjoittelujärjestel-
16758: lutusohjelman aikana vielä sitä ammattitaitoa,        mä on vastaavissa muodoissa käytössä myös
16759: jota työnantajat edellyttävät. Työharjoittelujak-     muussa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi
16760: son keskeinen anti onkin se, että oppilaitoksessa     työvoimakoulutuksen aikana opiskelijoille mak-
16761: saavutettua teoriatietoa opitaan soveltamaan käy-     settavat etuudet ovat keskimäärin paremmat ver-
16762: täntöön todellisessa työympäristössä käyttäen         rattuna omaehtoiseen opiskeluun. Opiskelijoilla
16763: nykyaikaista laitekantaa ja alan viimeistä tietä-     on mahdollisuus ansaita työtulona koulutuksen
16764: mystä.                                                aikana enintään 750 mk kuukaudessa ilman, että
16765:    Koska työpaikoilla oppiminen on osa koulu-         tulot alentavat koulutusaikaisia etuuksia. Jos työ-
16766: tusohjelmaa, jonka kautta pyritään saavuttamaan       harjoittelu muutettaisiin paikalliseksi, voisivat
16767: työntekijöiltä vaadittava ammattitaidon taso, ei      työtulot nousta niin korkeiksi, että oikeus koulu-
16768: opiskelija saa myöskään työharjoittelujakson          tusaikaisiin etuuksiin jopa loppuisi kesken kou-
16769: ajalta palkkaa, vaan hänen toimeentulonsa mää-        lutuksen.
16770: 
16771: 
16772: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
16773: 
16774:     Työministeri Tarja Filatov
16775:                                                                                                        3
16776: KK 80/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                       Ministems svar
16777: 
16778: 
16779: 
16780: 
16781: Tili riksdagens talman
16782: 
16783: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ärplanering. Typiska deltagare i de vägledande
16784: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av      kursema är långvarigt och upprepat arbetslösa.
16785: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          Den arbetskraftspolitiska vuxenutbi1dning
16786: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga        som ordnats på senare år har i genomsnitt varat
16787: spörsmål SS 80/2000 rd:                              en längre tid än förr, då strävan har varit att an-
16788:                                                      skaffa examensinriktad utbildning. Yrkesinrikta-
16789:        .lr regeringen medveten om att de långa       de kurser varar i alimänhet 6-12 månader, va-
16790:        arbetskraftsutbildningar som arbetsför-       rav arbetspraktikens ande1 vanligen utgör högst
16791:        valtningen ordnar för långtidsarbetslö-       en tredjedel. Den väg1edande utbi1dningen i sin
16792:        sa bland de arbetslösa upplevs som me-        tur är kortvarigare- i genomsnitt 2-3 måna-
16793:        ningslösa, då de inte förbättrar deras        der. De mål som stälits på den vägledande utbild-
16794:        möjligheter attfå arbete och då kurser-       ningen kan omöjligen uppnås på en elier två
16795:        na innefattar obligatorisk arbetspraktik      veckor, såsom i fråga om ren jobbsökarutbi1d-
16796:        utan lön som tvångsarbete för samhället       ning. En litet längre kurs betyder dessutom för
16797:        och                                           studerande en möjlighet att vid behov gå i arbets-
16798:                                                      praktik hos inte bara en utan flera arbetsgivare.
16799:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att           Merparten av deltagama i arbetskraftsutbild-
16800:        kurserna görs frivilliga och att det beta-    ningen har sökt sig till utbildning helt friviliigt.
16801:        las lön av något slag för arbetspraktik-      En god utbildningsmotivation anses vara synner-
16802:        dagarna?                                      ligen viktig för att utbildningen skalilyckas och
16803:                                                      ge resultat. Med stöd av arbetskraftsserviceför-
16804:                                                      fattningama kan arbetskraftsbyråema efter sin
16805: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      prövning också ge arbetssökanden meddelanden
16806: föra följande:                                       om och anvisningar till arbetskraftsutbildning -
16807:                                                      på samma sätt som till arbete - ifali man i sam-
16808: Som arbetskraftspolitisk vuxenutbi1dning ordnas
16809:                                                      band med intervjuer, kompetenskartläggningen
16810: huvudsak1igen sådan yrkesinriktad fortbildning
16811:                                                      och uppgörandet av jobbsökarplanen har konsta-
16812: och vidareutbildning som siktar på avläggande
16813:                                                      terat att utbildning behövs och då det med tanke
16814: av en examen elier en del av examen och är
16815:                                                      på personens sysselsättning är ändamålsenligt
16816: främst avsedd för arbetslösa och arbetslöshetsho-
16817:                                                      och grundat att erbjuda utbildning. Meddelanden
16818: tade personer, men tili viiken också yrkesverk-
16819:                                                      om utbildning tili arbetssökanden kan inte med-
16820: samma personer kan söka sig. Dessutom ordnas
16821:                                                      föra förlust av arbetslöshetsförmåner ens tilifål-
16822: vägledande och orienterande arbetskraftsutbild-
16823:                                                      ligt, även om arbetssökanden inte skulie söka sig
16824: ning vars primära syfte är att kartlägga och för-
16825:                                                      tili den erbjudna utbildningen. Däremot leder
16826: bättra deltagamas arbetsmarknadsfårdigheter.
16827:                                                      vägran att utan giltigt skäl delta i anvisad utbild-
16828: Målgruppen för vägledande utbi1dning är de ar-
16829:                                                      ning enligt 8 § lagen om utkomstskydd för ar-
16830: betssökande vilka i samband med intervjuer och
16831:                                                      betslösa (602/1984) första gången tili en karens
16832: uppgörande av jobbsökarplan på arbetskraftsby-
16833:                                                      på två månader. Upprepad ogrundad vägran le-
16834: rån har konstaterats ha svårigheter när det gälier
16835:                                                      der tili ett villkor om tre månaders tid i arbete el-
16836: placering i arbetslivet, livsbemästring och karri-
16837:                                                      ler utbildning.
16838: 
16839: 
16840: 4
16841: Ministerns svar                                              KK 80/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
16842: 
16843: 
16844:    Avsikten är att för deltagaren under d(m vägle-     utbildningsdagpenning som motsvarar arbet-
16845: dande utbildningen görs upp en personlig plan          slöshetsförmåner, en ersättning för uppehälle (30
16846: för återinträde i arbetslivet. Denna plan kan be-      mk/dag) samt en eventuell ersättning för inkvar-
16847: stå av yrkesinriktad utbildning - i form av an-        tering (30 mkldag). Arbetspraktikperioden är
16848: tingen arbetskraftsutbildning eller frivillig ut-      inget arbetsförhållande, varför det inte ingås nå-
16849: bildning- rehabilitering, planmässig arbetssök-        got arbetsavtal, utan ett avtal om arbetspraktik
16850: ning eller andra stödåtgärder av olika slag.          mellan utbildningsproducenten och arbetsgiva-
16851:    1 såväl den yrkesinriktade som den vägledan-       ren. Det har länge varit praxis inom den arbets-
16852: de arbetskraftsutbildningen ingår ofta arbets-        kraftspolitiska vuxenutbildningen att utbild-
16853: praktik eller på annat sätt ordnade avsnitt med in-    ningsorganisationen tar ut av praktikplatsens ar-
16854: lärning i arbetet. lnlärningsperioder som ordnas      betsgivare en särskilt överenskommen ersättning
16855: på arbetsplatsen utgör en del av läroprogrammet       för studerandens arbetsinsats. 1 anskaffningsav-
16856: för varje kurs. Såväl inlärningsarbetsplatserna       talet om utbildningen räknas dessa arbetsinkoms-
16857: som inlärningsperiodernas innehåll och mål för-       ter för praktikperioden som avdrag från det pris
16858: söker man välja så att de stöder varje kursdelta-     som arbetsförvaltningen betalar för utbildningen.
16859: gares individuella behov och underlättar uppnå-           lnom all yrkesinriktad utbilding har man un-
16860: endet av hela utbildningsprogrammets syften.          der de senaste åren lagt allt större vikt vid inlär-
16861: Strävan är att finna sådana inlärningsarbetsplat-     ningen i arbetet, då kunskapskraven i arbetslivet
16862: ser som kan sysselsätta studerande också efter        ändras i en allt snabbare takt. Ett uttryck av detta
16863: kursen. Ett centralt mål för inlärningsperioderna i   är att en halvårsperiod med arbetsplatsinlärning
16864: samband med vägledande utbildning är att göra         kommer att fogas också tili alla grundexamina
16865: studerande bekanta med olika yrken och arbets-        inom den frivilliga yrkesinriktade utbildningen
16866: uppgifter och att med tanke på deras fortbildning     på andra stadiet.
16867: och framtida sysselsättningsmöjligheter utreda            Redan nu bygger sökandet tili arbetskraftsut-
16868: behovet av kompetensutveckling och i sista hand       bildning huvudsakligen på frivillighet och kon-
16869: lämplighet för det aktuella yrket.                    staterade utbildningsbehov, varför regeringen
16870:    När det gäller utbildning som leder till yrkes-    inte ser något behov att ändra den nuvarande
16871: examen försöker man så långt som möjligt ordna        lagstiftningen i detta hänseende. Ej heller finns
16872: inlärningen i arbetet inom ramen för arbetsplat-      det grunder för förvandling av arbetspraktiken
16873: sens normala arbetsuppgifter och arbetstider. När     till avlönat arbete särskilt för arbetskraftsut-
16874: studerande deltar i utbildningsprogrammet har de      bildningen, då motsvarande system med arbets-
16875: ännu inte den yrkeskunskap som arbetsgivare           praktik är i bruk också inom den övriga yrkes-
16876: förutsätter. Arbetspraktikperiodens behållning är     utbildningen. Vidare är de förmåner som betalas
16877: ju att studeranden lär sig att i en verklig arbets-   tili studerande under tiden för arbetskraftsut-
16878: miljö genom att utnyttja modern apparatur och         bildningen i genomsnitt bättre än förmåner som
16879: det farskaste kunnandet i branschen tillämpa den      hänför sig till frivillig utbildning. Studerande får
16880: teoretiska kunskap som de förvärvat vid en läro-      under sin utbildning som arbetsinkomst förtjäna
16881: anstalt.                                              högst 750 mk i månaden utan att inkomsterna
16882:    Då arbetsplatsutbildning är en del av ut-          sänker utbildningstidens förmåner. Om arbets-
16883: bildningsprogrammet som skall ge studerande           praktiken gjordes avlönad, kunde arbetsinkoms-
16884: den yrkeskunskap som krävs av arbetstagare,           terna bli så höga att rätten till utbildningstidens
16885: betalas inte någon lön för arbetspraktiktiden,        förmåner i vissa fall skulle upphöra medan ut-
16886: utan utkomsten är beroende av studerandens            bildningen ännu pågår.
16887: status. För utbildningstiden betalas en
16888: 
16889: 
16890: Helsingfors den 8 mars 2000
16891: 
16892:     Arbetsminister Tarja Filatov                                                                        5
16893:                                                            KK 81/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
16894: 
16895: 
16896: 
16897: 
16898:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 8112000 vp
16899: 
16900:                                              Hammaslääkäripalvelujen saatavuus
16901: 
16902: 
16903: 
16904: 
16905: Eduskunnan puhemiehelle
16906: 
16907: Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden virkojen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16908: täyttäminen pätevällä henkilökunnalla lähitule-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16909: vaisuudessa on uhattuna. On ennustettu jopa 250
16910: hammaslääkärin vajeen syntyvän viiden vuoden                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16911: sisällä. Tällaisella vajauksella olisi vakavia kan-         tyä uhkaamassa olevan hammaslääkäri-
16912: santerveydellisiä seurauksia. Syvän laman aika-             pulan ehkäisemiseksi ja
16913: na vuonna 1992 lakkautettiin hammaslääkärien
16914: peruskoulutus Turun ja Kuopion yliopistoissa.               aikooko hallitus elvyttää Turun ham-
16915:                                                             maslääketieteen laitoksen peruskoulu-
16916: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-          tuksen?
16917: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
16918: 
16919: 
16920: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
16921: 
16922:     Ismo Seivästö /skl
16923:     Heli Paasio /sd
16924:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
16925: 
16926: 
16927: 
16928: 
16929:                                                                                             Versio 2.0
16930: KK 81/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.                                                   Ministerin vastaus
16931: 
16932: 
16933: 
16934: 
16935: Eduskunnan puhemiehelle
16936: 
16937: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           ei ole eroteltu peruskoulutettujen ja erikoistunei-
16938: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            den hammaslääkäreiden tarvetta. Tätä laskenta-
16939: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kriteeriä käyttäen Suomen kokoisessa maassa
16940: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ismo Sei-           tarvittaisiin runsaat 2 500 hammaslääkäriä. Työ-
16941: västön /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ikäisiä laillistettuja hammaslääkäreitä oli vuo-
16942: myksen KK 81/2000 vp:                                    den 1998 lopussa yhteensä 4 991, heistä erikois-
16943:                                                          hammaslääkäreitä 616.
16944:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-            Opetusministeriön Hammasklinikkatyöryhmä
16945:        tyä uhkaamassa olevan hammaslääkäri-             -96 (opetusministeriön työryhmien muistioita 10:
16946:        pulan ehkäisemiseksija                            1997) arvioi työssään hammaslääkärimäärän ke-
16947:                                                         hitystä eläkkeelle poistuman ja koulutustuotok-
16948:        aikooko hallitus elvyttää Turun ham-             sen vaikutusten pohjalta vuosina 2000, 2010 ja
16949:        maslääketieteen laitoksen peruskoulu-            2020. Vuonna 1995 rekisteröidystä noin 4 700
16950:        tuksen?                                          hammaslääkäristä eläkkeelle siirtyy työryhmän
16951: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             laatimien laskelmien mukaan vuoteen 2000 men-
16952: seuraavaa:                                              nessä arvioita 360, vuoteen 2010 mennessä yh-
16953:                                                         teensä 1 500 ja vuoteen 2020 mennessä 3 100
16954:  Suomalaisen väestön suun terveydentila on ke-          hammaslääkäriä. Tuolloisella koulutusmäärällä,
16955:  hittynyt myönteisesti viimeisten 20-30 vuoden          mikä määrä on samalla myös nykyinen, hammas-
16956:  aikana. Merkittävää on karieksen väheneminen           lääkäreitä valmistuu vuosina 1995-2000 arviol-
16957:  lapsilla ja nuorilla. Osalla väestöä on kuitenkin      ta 410, vuoteen 2010 mennessä yhteensä arviolta
16958: edelleen huomattavaa korjaavan hammashoidon             noin 1 000 ja vuoteen 2020 mennessä yhteensä
16959: tarvetta. Erityisesti työikäiset aikuiset ja ns. suu-   arviolta noin 1 600 hammaslääkäriä. Hammas-
16960: ret ikäluokat kuuluvat tähän väestön osaan. Ham-        lääkäreiden kokonaismäärä alenee 1995 tehdyn
16961: paattomuus on vähentynyt nopeasti 1980-luvulta          laskelman perusteella siis runsaasta 4 700:sta
16962: lähtien 65 vuotta täyttäneillä. Hampaattomuuden         runsaaseen 3 1OO:aan vuoteen 2020 mennessä.
16963: vähenemisen myötä myös ikääntyneen väestön                  Edellisen laskelman perusteella arvioitu ham-
16964: korjaavan hammashoidon tarve lisääntyy. Hoi-            maslääkärimäärä ylittää vielä vuonna 2020 eläk-
16965: don tarpeisiin vaikuttaa myös se, että perinteinen      keelle poistuma huomioon otettunakin merkittä-
16966: hampaiston kovakudosten ja hampaita ympä-               västi WHO:n esittämän tarvearvion. Lisäksi to-
16967: röivien tukikudosten sairauksien hoito on vain          teutunut hammaslääkäreiden tutkintomäärä, yh-
16968: osa modernia kliinistä hammaslääketiedettä.             teensä 499 tutkintoa, vuosina 1995-1999 oli
16969: Hammaslääketieteellinen diagnostiikka, hoidon           suurempi kuin arvioitu tuotos vuosina 1995-
16970: suunnittelu ja toteutus tulee ulottaa koko puren-       2000.
16971: taelimen alueelle.                                          Tämänhetkistä hammaslääkäritilannetta on
16972:     WHO:n asiantuntijoiden mukaan hammaslää-            selvittänyt valtioneuvoston asettaman Tervey-
16973: käritarve on 1 hammaslääkäri 2 000 asukasta var-        denhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukun-
16974: ten. Hammaslääkäritarvetta koskevassa arviossa          nan lääkäri- ja hammaslääkäritoimen jaos. Jaos
16975: 
16976: 
16977: 2
16978: Ministerin vastaus                                         KK 81/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
16979: 
16980: 
16981: teki lokakuussa 1999 kyselyn kaikkiin terveys-        jekti ( 1998-2000) selvittää mm. suun tervey-
16982: keskuksiinja sairaanhoitopiireihin lääkäreiden ja     denhuollon henkilöstön työnjakoon ja palvelujär-
16983: hammaslääkäreiden viroista ja niiden täyttämis-       jestelmän toimintaperiaatteiden uudistamiseen
16984: tä koskevista näkökohdista. Aineiston tietojen        liittyviä kysymyksiä. Ehdotusten vaikutusta kou-
16985: perusteella ei ole viitteitä hammaslääkäripulasta     lutusmääriin tullaan arvioimaan myöhemmin.
16986: eikä merkittävistä ongelmista virkojen täyttämi-          Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-
16987: sessä. Lopullinen raportti valmistuu huhtikuun        haillaan laajapohjaista toimikuntaa sosiaali- ja
16988: loppuun mennessä.                                     terveysalan henkilöstön ennakointitarpeita var-
16989:    Hammaslääkärikoulutuksen järjestelyjä on           ten. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden tulevaa
16990: uudistettu vuoden 2000 alusta siten, että perus- ja   tarvetta tullaan arvioimaan myös asetettavassa
16991: erikoistumiskoulutuksen kliininen koulutus on         toimikunnassa.
16992: integroitu tapahtuvaksi terveyspalvelujärjestel-          Opetusministeriö katsoo, että nykyisellään tai
16993: mässä. Integraatio saattaa alkuvuosina hankaloit-     lähitulevaisuudessa ei ole sellaista hammaslääkä-
16994: taa kliinisen koulutuksen sujuvaa toteutusta,         reiden koulutustarvetta, joka edellyttäisi Turun
16995: mutta sillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkit-     yliopiston hammaslääketieteen peruskoulutuk-
16996: tävää vaikutusta tutkintomääriin. Tutkintotavoi-      sen uudelleen aloittamista. Opetusministeriö tu-
16997: te on 60 hammaslääkärin tutkintoa vuodessa.           lee koulutusmäärien suunnittelussa ottamaan
16998:     Suun terveydenhuollon tehtävien toteuttami-       huomioon sosiaali- ja terveysministeriön suun
16999:  seen osallistuu lisäksi hammashuoltajia, ham-        terveydenhuollon kehittämishankkeen sekä en-
17000: mashoitajia ja hammasteknikoita. Sosiaali- ja         nakointitoimikunnan tuottamaa tietoa.
17001: terveysministeriön suun terveydenhuollon pro-
17002: 
17003: 
17004: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
17005: 
17006:     Opetusministeri Maija Rask
17007: 
17008: 
17009: 
17010: 
17011:                                                                                                        3
17012: KK 81/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.                                                   Ministerns svar
17013: 
17014: 
17015: 
17016: 
17017: Tili riksdagens talman
17018: 
17019: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ning och tand1äkare med specia1istutbildning.
17020: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       Enligt detta beräkningskriterium skulle ett land
17021: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ismo      av Finlands storlek behöva ca 2 500 tandläkare.
17022: Seivästö /tkf m.fl. undertecknade skriftliga          Antalet legitimerade tandläkare i arbetsför ålder i
17023: spörsmål SS 81/2000 rd:                               Finland uppgick i slutet av ar 1998 till totalt
17024:                                                       4 991. Av dem var 616 specialtandläkare.
17025:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta             Undervisningsministeriets Tandklinikarbets-
17026:       för att motverka den hotande tandläkar-         grupp -96 (promemorior av undervisningsminis-
17027:       bristen och                                    teriets arbetsgrupper 10: 1997) bedömde i sitt ar-
17028:                                                      bete utvecklingen i antalet tandläkare utifrån
17029:        avser regeringen återuppliva grundut-         verkningama av pensioneringar och utbildade
17030:        bildningen vid odontologiska institutio-      under åren 2000, 2010 och 2020. Av de ca 4 700
17031:        nen i Åbo?                                    tandläkare som registrerats 1995 går uppskatt-
17032: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ningsvis 360 tandläkare i pension fram till 2000,
17033: föra fö1jande:                                        sammanlagt 1 500 tandläkare fram till 2010 och
17034:                                                      3 100 tandläkare fram till2020. Med en sådan ut-
17035: Den ora1a hälsan hos Finlands befolkning har för-    bildningsvo1ym, vi1ket också är den nuvarande,
17036: bättrats under de senaste 20-30 åren. Speciellt      utexamineras uppskattningsvis 410 tandläkare
17037: viktigt är att karies har minskat hos barn och       under 1995-2000, sammanlagt ca 1 000 fram
17038: unga. En del av befolkningen är dock fortfarande     til120 10 och sammanlagt ca 1 600 fram till 2020.
17039: i stort behov av korrigerande tandvård. Vuxna i      Enligt beräkningen från 1995 sjunker således det
17040: arbetsför ålder och de s.k. stora årsk1asserna hör   totala antalet tandläkare från drygt 4 700 till
17041: till denna befo1kningsgrupp. Att tänder saknas       drygt 3 100 fram till2020.
17042: helt har sedan 1980-talet blivit allt ovanligare         En1igt kalkylen ovan beräknas antalet tandlä-
17043: bland dem som fyllt 65 år. 1 och med denna           kare ännu år 2020 betydligt överstiga det behov
17044: minskning ökar också behovet av korrigerande         WHO angivit, också om avgång på grund av pen-
17045: tandvård för den äldre befolkningen. Behovet av      sionering räknas med. Dessutom var det faktiska
17046: vård påverkas också av att den traditionella vår-    antalet tandläkarexamina, sammanlagt 499 exa-
17047: den av sjukdomar i tändemas hårda vävnader och       mina, år 1995-1999 högre än det beräknade an-
17048: i de stödvävnader som omger tänderna bara är en      talet för 1995-2000.
17049: del av den moderna kliniska odonto1ogin. Odon-          Nu1äget i fråga om tandläkarna har utretts av
17050: tologisk diagnostik, planering och genomföran-       en sektion för läkar- och tandläkaryrket vid den
17051: de av vården skall utsträckas till hela munnen och   av statsrådet tillsatta delegationen för yrkesutbil-
17052: käken.                                               dade personer inom hälso- och sjukvården. Sek-
17053:     Enligt sakkunniga i WHO är behovet av tand-      tionen riktade i oktober 1999 en förfrågan till alla
17054: läkare 1 tandläkare på 2 000 invånare. 1 bedöm-      hälsocentraler och sjukvårdsdistrikt om synpunk-
17055: ningar av tandläkarbehovet har man inte särskilt     ter på läkar- och tandläkartjänstema och besät-
17056: angivit behovet av tandläkare med grundutbild-       tandet av dem. På basis av materialet finns det
17057: 
17058: 
17059: 4
17060: Ministerns svar                                            KK 8112000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
17061: 
17062: 
17063: inga teeken på någon tandläkarbrist eller några       den och reformeringen av verksamhetsprinciper-
17064: betydande problem vid besättandet av tjänsterna.      na för servicesystemet. Vilka verkningar försla-
17065: Den slutliga rapporten blir klar före utgången av     gen har på utbildningsvolymen kommer att bedö-
17066: april.                                                mas senare.
17067:    Arrangemangen inom tandläkarutbildningen               Social- och hälsovårdsministeriet bereder som
17068: har reformerats från början av 2000. Den klinis-      bäst en bredbasig kommission med tanke på be-
17069: ka utbildningen inom grund- och specialiserings-      hoven av framförhållning när det gäller persona-
17070: utbildningen har integrerats så att den äger rum      len inom social- och hälsovården. Det framtida
17071: inom hälsoservicesystemet. Integreringen kan          behovet av läkare och tandläkare kommer också
17072: under de första åren göra det svårt att genomföra     att bedömas av den nya kommissionen.
17073: den kliniska utbildningen på ett smidigt sätt, men       Undervisningsministeriet anser att det varken
17074: detta anses dock ändå inte ha någon större inver-     nu eller inom den närmaste framtiden finns ett så-
17075: kan på antalet examina. Målet är 60 tandläkarex-      dant behov av utbildning av tandläkare som skul-
17076: amina per år.                                         le förutsätta inledande av grundutbildning i
17077:    1 uppgifter som gäller munnens hälsovård del-      odontologi vid Åbo universitet på nytt. Undervis-
17078: tar också tandhygienister, tandskötare och tand-      ningsministeriet kommer vid planeringen av ut-
17079: tekniker. Social- och hälsovårdsministeriets pro-     bildningsvolymen att beakta social- och hälso-
17080: jekt gällande munnens hälsovård ( 1998-2000)          vårdsministeriets projekt gällande munnens häl-
17081: utreder bl.a. frågor som hänför sig till arbetsför-   sovård samt den information som produceras av
17082: delningen bland personalen inom munhälsovår-          framförhållningskommissionen.
17083: 
17084: 
17085: Helsingforsden 13 mars 2000
17086: 
17087:     Undervisningsminister Maija Rask
17088: 
17089: 
17090: 
17091: 
17092:                                                                                                       5
17093:                                                          KK 82/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps ym.
17094: 
17095: 
17096: 
17097: 
17098:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 82/2000 vp
17099: 
17100:                                              Lappajärven veneilyreittien merkintä
17101: 
17102: 
17103: 
17104: 
17105: Eduskunnan puhemiehelle
17106: 
17107: Lappajärvi on hyvin karikkoinen järvi, jossa ve-      kulkulaitoksella ei ole kuitenkaan varoja hank-
17108: denkorkeuden vaihtelut aiheuttavat huomattavia        keen toteuttamiseen, vaan vastaavia hankkeita on
17109: lisäongelmia veneilylle. Järvellä ei ole kuiten-      muualla toteutettu työllisyysmäärärahojen avul-
17110: kaan lainkaan merkittyjä venereittejä, kuten          la. Myös vuodelta 1996 peräisin oleva hankkeen
17111: useimmilla vastaavankokoisilla järvillä. Veneily      kustannusarvio on jo laitoksen toimesta saatettu
17112: Lappajärvellä on kuitenkin jatkuvasti lisäänty-       ajan tasalle. Nyt olisikin pikaisesti varmistetta-
17113: mässä, ja kunnan eräänä kehittämisen painopiste-      va, että työministeriöitä saadaan riittävästi työlli-
17114: alueena on ollut jo pitkään matkailu. Matkailun       syysmäärärahoja merenkulkulaitokselle hank-
17115: kehittäminen edellyttäisi kuitenkin turvallisia ve-   keen toteuttamiseksi vielä tulevan kesän veneily-
17116: neilymahdollisuuksia järvellä. Lappajärven kun-       kauden huippuun mennessä eli kevään kuluessa.
17117: ta on jo panostanut venelaiturien rakentamiseen
17118: ja yleisiin veneiden vesillelaskupaikkoihin jär-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17119: ven rannalla. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
17120: on välttämätöntä saada merkityt veneilyreitit         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17121: Lappajärvelle ensi tilassa.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17122:    Merenkulkulaitos on pääjohtaja Vesterisen
17123: toimesta todennut, että laitos on hyvin tiedosta-            Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä
17124: nut Lappajärven veneilyreittien tarpeellisuuden              aikataululla riittävän rahoituksen osoit-
17125: ja on valmis nopeallakin aikataululla tekemään               tamiseksi työllisyysmäärärahoista Me-
17126: reittimerkinnät ja haraamaan reittipohjat Meren-             renkulkuhallitukselle     veneilyreittien
17127:                                                              merkitsemiseksi Lappajärvelle?
17128: 
17129: 
17130: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
17131: 
17132:     Raimo Vistbacka /ps
17133:     Harry Wallin /sd
17134: 
17135: 
17136: 
17137: 
17138:                                                                                                  Versio 2.0
17139: KK 82/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps ym.                                          Ministerin vastaus
17140: 
17141: 
17142: 
17143: 
17144: Eduskunnan puhemiehelle
17145: 
17146: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         hallitus esitti noin 104 miljoonan markan edestä
17147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          hankkeita. Merenkulkuhallituksen esityksessä on
17148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mukana Lappajärven veneilyreittien merkitsemi-
17149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             nen. Sen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa mark-
17150: Vistbackan /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       kaa. Rakennusaikaisiksi työllisyysvaikutuksiksi
17151: symyksen KK 82/2000 vp:                                on arvioitu 1,2 henkilötyövuotta. Hankkeen val-
17152:                                                        mistumisen jälkeen sen on arvioitu luovan vene-
17153:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ja millä        väylien ja venesatamien kunnossapidossa 0,5
17154:        aikataululla riittävän rahoituksen osoit-       työpaikkaa sekä sysäysvaikutuksena matkailu-
17155:        tamiseksi työllisyysmäärärahoista Me-           alalla 2 työpaikkaa.
17156:        renkulkuhallitukselle     veneilyreittien          Momentille myönnettiin 116 miljoonaa mark-
17157:        merkitsemiseksi Lappajärvelle?                  kaa, mistä noin 40 miljoonaa markkaa oli sitou-
17158:                                                        tunut vuodelta 1999 jatkuviin hankkeisiin. Käy-
17159: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tettävissä oli siis vajaat 10 % uusien hankkeiden
17160: ti seuraavaa:                                          670 miljoonan markan esitysten määrästä niiden
17161: Kaikki työministeriön hallinnonalan määrärahat         rahoittamiseen.
17162: ovat työhallinnon omia toimintamenomääräraho-             Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan määrä-
17163: ja lukuun ottamatta työllisyysmäärärahoja, jotka      rahojen alueellisestajaosta päättää valtioneuvos-
17164: ovat työllisyyden hoitoa varten. Investointimää-      ton yleisistunto. Valtioneuvosto osoitti sille esi-
17165: rärahojen tarkoituksena on ensisijaisesti luoda       tetyn tuloskeskustelujen pohjalta syntyneen eh-
17166: edellytyksiä pysyväisluonteisille uusille työpai-     dotuksen mukaisesti yleisistunnossaan 17.2.2000
17167: koille. Valtion työvirastoille voidaan osoittaa       Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueelle mo-
17168: momentin 34.06.77 määrärahoja valtion omiin           mentin 34.06. 77 määrärahoja 2,2 miljoonaa
17169: investointeihin, joilla arvioidaan olevan tällaisia   markkaa työvoimaosaston kohdennettaviksi.
17170: hyviä työllisyysvaikutuksia.                              Työllisyysasetuksen mukaan valtioneuvosto
17171:    Määrärahan alueellisen jaon esitys laaditaan       päättää myös yli 20 miljoonan markan suuruis-
17172: työhallinnon tuloskeskusteluprosessissa. TE-          ten hankkeiden aloittamisesta. TE-keskusten työ-
17173: keskusten työvoimaosastot arvioivat työvirasto-       voimaosastot päättävät kaikista muista niille
17174: jen hanke-esitykset ja niillä saatavat työllisyys-    osoitetuilla määrärahoilla toteutettavista töistä,
17175: vaikutukset. Kaikkien työvoimaosastojen selvi-        yli 10 miljoonan markan hankkeiden aloittami-
17176: tykset sopeutetaan käytettävissä oleviin määrära-     sesta, saatuaan työministeriön luvan. Kun työ-
17177: hoihin ja näin saadaan aikaan valtioneuvostolle       voimaosastoilla on vastuu omien alueidensa työl-
17178: esiteltävä määrärahan alueellinen jako.               lisyyden kehittämisestä, niillä on oltava myös
17179:    Työvirastot esittivät yhteensä yli 710 miljoo-     riittävät mahdollisuudet valita käytettävät keinot
17180: nan markan edestä hankkeita rahoitettaviksi           ja siten kohdentaa niille tulevat resurssit niihin
17181: vuonna 2000 momentilta 34.06.77. Merenkulku-          hankkeisiin, joilla ne alueensa erityisolot tuntien
17182: 
17183: 
17184: 
17185: 
17186: 2
17187: Ministerin vastaus                                  KK 82/2000 vp -   Raimo Vistbacka /ps ym.
17188: 
17189: 
17190: arvioivat saavuttavansa parhaan tuloksen. Ase-    työministeriö ei voi puuttua TE-keskuksen työ-
17191: tuksella määritellyn toimivaltajaon perusteella   voimaosaston päätösvallassa olevaan asiaan.
17192: 
17193: 
17194: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
17195: 
17196:    Työministeri Tarja Filatov
17197: 
17198: 
17199: 
17200: 
17201:                                                                                               3
17202: KK 82/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps ym.                                              Ministems svar
17203: 
17204: 
17205: 
17206: 
17207: Tili riksdagens talman
17208: 
17209: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       sen framförde projekt för ca 104 mi1joner mark. 1
17210: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       sjöfartsstyre1sens förslag ingår utmärkandet av
17211: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot       båtruttema i Lappajärvi. Dess kostnadsberäk-
17212: Raimo Vistbacka /safm.fl. undertecknade skrift-       ning är 1,2 miljoner mark. Sysselsättningsverk-
17213: liga spörsmå1 SS 82/2000 rd:                          ningama under byggnadstiden har uppskattats till
17214:                                                        1,2 årsverken. Efter det projektet blivit fårdigt
17215:       A'mnar regeringen vidta åtgärder och            har det uppskattats skapa 0,5 arbetsplatser inom
17216:       med viiken tidtabell för att tillräcklig fi-    underhållet av farleder och båthamnar samt som
17217:       nansiering från sysselsättningsansla-           en "påstötningseffekt" 2 arbetsplatser inom rese-
17218:       gen skall anvisas tili sjöfartsstyrelsen        branschen.
17219:       för att märka ut båtrutterna i Lappajär-            Tili momentet beviljades 116 miljoner mark,
17220:       vi?                                             varav ca 40 miljoner mark var bundna till projekt
17221:                                                       som fortgick från år 1999. Till förfogande hade
17222: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       man alltså knappt 10% av de föreslagna projek-
17223: föra fö1jande:                                        tens belopp på 670 miljoner mark.
17224: Alla anslag för arbetsministeriets förvaltnings-          Enligt reglementet för statsrådet bes1uter stats-
17225: område är arbetsförvaltningens egna omkost-           rådets allmänna sammanträde om anslagens regi-
17226: nadsanslag utom sysselsättningsanslagen, som är       ona1a fördelning. 1 enlighet med det förslag som
17227: avsedda för skötseln av sysselsättningen. lnves-      uppkom på basis av resultatdiskussioner och som
17228: teringsanslagens syfte är att i första hand skapa     framfördes för statsrådet anvisade statsrådet vid
17229: förutsättningar för permanenta arbetsplatser. Till    sitt allmänna sammanträde 17.2.2000 till Södra
17230: statliga arbetsverk kan man anvisa ans1ag från        Österbottens T &E-centra1s område under mo-
17231: moment 34.06.77 för statens egna investeringar,       ment 34.06. 77 ett anslag på 2,2 miljoner mark för
17232: vilka uppskattas ha dylika goda sysselsättnings-      allokering tili arbetskraftsavde1ningen.
17233: verkningar.                                               Enligt sysse1sättningsförordningen bes1uter
17234:    Förslaget till anslagets regionala fördelning      statsrådet också om inledandet av projekt som
17235: utarbetas vid arbetsförvaltningens resultatdis-       uppgår till över 20 miljoner mark. T &E-centra-
17236: kussionsprocess. T &E-centralemas arbetskrafts-       lemas arbetskraftsavdelningar besluter bland alla
17237: avdelningar bedömer arbetsverkens projektför-         andra arbeten som skall genomföras med de an-
17238: s1ag och de sysselsättningsverkningar som fås         slag som anvisats dem om inledandet av projekt
17239: genom dessa. Alla arbetskraftsavdelningars ut-        på över 10 miljoner mark efter att ha fått arbets-
17240: redningar anpassas till de tillbudsstående ansla-     ministeriets tillstånd. Då arbetskraftsavdelning-
17241: gen och sålunda får man till stånd en regional för-   ama har ansvar för utvecklandet av sysselsätt-
17242: delning av anslagen som presenteras för statsrå-      ningen inom sina egna områden, bör de också ha
17243: det.                                                  tillräck1iga möjligheter att välja de sätt som skall
17244:    Arbetsverken framförde projekt för samman-         användas och sålunda inrikta de inkommande re-
17245: lagt över 710 miljoner mark som skulle finansie-      sursema på sådana projekt genom vilka de i och
17246: ras från moment 34.06.77 år 2000. Sjöfartsstyrel-     med sin kännedom om specialförhållandena
17247: 
17248: 
17249: 4
17250: Ministerns svar                                       KK 82/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps ym.
17251: 
17252: 
17253: inom sina områden uppskattar att det bästa resul-   ministeriet inte ingripa i ett ärende som hör tili
17254: tatet uppnås. På basis av den befogenhetsfördel-    beslutanderätten vid T &E-centralens arbets-
17255: ning som definierats i förordningen kan arbets-     kraftsavdelning.
17256: 
17257: 
17258: 
17259: Helsingfors den 22 mars 2000
17260: 
17261:     Arbetsminister Tarja Filatov
17262: 
17263: 
17264: 
17265: 
17266:                                                                                                     5
17267:                                                       KK 83/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok
17268: 
17269: 
17270: 
17271: 
17272:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 83/2000 vp
17273: 
17274:                                              Opintotuen takaisinperintä
17275: 
17276: 
17277: 
17278: 
17279: Eduskunnan puhemiehelle
17280: 
17281: Vuonna 1998 otettiin opintotukijärjestelmässä         markan osalta takaisin peritään puolet, ja muu
17282: käyttöön niin kutsuttu "Tanskan malli". Kysei-         osa ylityksestä peritään täysimääräisenä." Kysei-
17283: sellä mallilla pyrittiin joustavoittamaan opiskeli-   nen menettely on täysin järjetön. Opiskelija ei
17284: jan omaa tulonhankintaa opiskeluvuoden aikana.        joudu maksamaan takaisin ylimääräistä opintotu-
17285: Tällöin siirryttiin tarkastelemaan koko vuoden        kea, vaan ansaitsemansa tulot. Takaisin perittä-
17286: tuloja, ei pelkästään niiden kuukausien tuloja,       vään määrään lisätään 7 prosentin korko, jota ei
17287: jolloin opiskelija nostaa opintotukea.                peritä minkään muun Kelan etuuden takaisinpe-
17288:     Opiskelijalle määritellään vuosituloraja, joka    rinnän yhteydessä.
17289: perustuu tukikuukausien määrään. Opintotuessa            Mikäli opiskelija haluaa maksaa liikaa nosta-
17290: tukikuukaudella tarkoitetaan kuukautta, jolta         mansa tuen takaisin ilman kohtuuttomia seurauk-
17291: opiskelijalle maksetaan opintorahaa ja/tai asu-       sia, tulee tukikuukausien tulot maksaa takaisin
17292: mislisää. Vuosituloraja lasketaan kalenterivuo-       saman kalenterivuoden aikana. Harvat opiskeli-
17293: den aikaisten tukikuukausien ja tuettomien kuu-       jat tietävät saman kalenterivuoden aikana, minkä
17294: kausien lukumäärän perusteella. Vuosituloraja         suuruisiksi lopulliset tulot kyseisen vuoden aika-
17295: lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta koh-     na muodostuvat. Opiskelijoilla on hyvin epä-
17296: den tuloa voi olla 3 000 markkaa ja jokaista          säännöllisiä tuloja ja työsuhteita.
17297: tuetonta kuukautta kohden 9 000 markkaa. Mikä-           Eräs opiskelija nosti opintorahaa vuoden 1998
17298: li opiskelijan tulot jäävät vuositulorajan alle, ne   aikana seitsemän kuukauden verran, tammi-tou-
17299: eivät vaikuta opintorahaan tai asumislisään.          kokuun ja elo-syyskuun. Syyskuussa kyseinen
17300:     Opintotukeen vaikuttavien tulojen valvonta        opiskelija sai yllättäen töitä ja peruutti välittö-
17301: tehdään jälkikäteen verotustietojen valmistuttua.     mästi loppuvuoden tukikuukaudet Nämä seitse-
17302: Liikaa maksettu tuki peritään tällöin takaisin. Ta-   män tukikuukautta oikeuttavat vapaaksi tuloksi
17303: kaisinperintä on täysin oikeutettua. Tosin Kelan      66 000 markkaa. Opiskelija ansaitsi kuitenkin
17304: tulkinnan mukaan kyse ei ole liikaa maksetun          verotustietojen mukaan 78 000 markkaa, eli n.
17305: tuen takaisinperinnästä, vaan vapaan vuositulo-       12 000 markkaa vapaan tulon yli. Tämä 78 000
17306: rajan ylityksen perinnästä.                           markkaa olisi oikeuttanut viiteen tukikuukau-
17307:     Opiskelijan tuloja verrataan siis tukikuukau-     teen. Opiskelija siis nosti kaksi tukikuukautta
17308: sien lukumäärän perusteella laskettuun vapaa-         ylimääräistä, eli rahassa mitattuna 3 080 mark-
17309: seen tuloon. Kelan opintotukiohjeessa sanotaan:       kaa. Käsittämättömällä vapaan tulon ylitykseen
17310:  "Jos tulot ovat suuremmat kuin vapaa tulo, yli-      perustuvalla Kelan laskukaavalla opiskelijalta
17311: tystä vastaava määrä opintorahaa ja asumislisää       peritään takaisin, ei suinkaan kyseistä 3 080
17312: peritään takaisin. Ylityksen ensimmäisen 6 000        markkaa, vaan 9 535 markkaa.
17313: 
17314: 
17315: 
17316: 
17317:                                                                                                 Versio 2.0
17318: KK 83/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17319: 
17320: 
17321: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-   Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta
17322: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-    opintotuen takaisinperintä vastaisi jär-
17323: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         kevässä mittakaavassa nimenomaan
17324: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  tuen takaisinperintää, ei ansiotulon yli-
17325:                                                      tyksen perintää?
17326: 
17327: 
17328: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
17329: 
17330:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
17331: 
17332: 
17333: 
17334: 
17335: 2
17336: Ministerin vastaus                                    KK 83/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341: Eduskunnan puhemiehelle
17342: 
17343: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kauden aikana nostamansa tuen takaisin. Vero-
17344: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
17345: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
17346: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kai-       dostuneeseen vapaaseen tuloonsa ja henkilökoh-
17347: sa Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysy-      taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
17348: myksen KK 83/2000 vp:                                 tai asumislisä peritään takaisin.
17349:                                                           Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
17350:       Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta          ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
17351:       opintotuen takaisinperintä vastaisi jär-        valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
17352:       kevässä mittakaavassa nimenomaan                kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
17353:       tuen takaisinperintää, ei ansiotulon vli-       le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
17354:       tyksen perintää?                     '          alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
17355:                                                       opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
17356: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
17357: ti seuraavaa:                                         opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
17358: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen          aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
17359: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-        daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
17360: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-        ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
17361: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen      jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
17362: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-   dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
17363: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen           saittu, ei valitettavasti ole saatavissa kuin tueu-
17364: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa        saajalta itseltään. Maaliskuun puolenvälin jäl-
17365: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella      keen on tiedossa, kuinka suuri määrä päätösehdo-
17366: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden          tuksen saaneista vapautuu takaisinperiimästä täl-
17367: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain          lä perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan vä-
17368: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-       hintään kolmannes tiedustelun saaneista on aloit-
17369: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-     tanut tai päättänyt opintonsa vuoden 1998 aika-
17370: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-    na.
17371: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-       Päätösehdotuksista noin puolessa tapauksista
17372: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei   palautettavaksi ehdotettava määrä on alle 5 000
17373: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan     markkaa ja noin puolella tätä suurempi.
17374: ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-          Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista
17375: paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten           289 200:lla oli opintotuen lisäksi muita tuloja
17376: monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-        alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä
17377: totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana        suuremmat tulot. Näistä opiskelijoista valtaosa
17378: säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa      on toiminut siten, ettei vapaan tulo ole ylittynyt.
17379: rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-        Opintotuen toimeenpanoa hoitavien viranomais-
17380: malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-         ten antaman tiedon mukaan monet opiskelijat
17381: 
17382: 
17383:                                                                                                        3
17384: KK 83/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok                                              Ministerin vastaus
17385: 
17386: 
17387: ovat patauttaneet nostamiaan opintorahoja ja ra-     käytettävissään 78 000 markkaa ja opintorahaa
17388: joittaneet tuen nostamista. Yleisen käsityksen       7 700 markkaa eli yhteensä 85 700 markkaa eli
17389: mukaan uusi menettely on ollut opiskelijoiden        kuukautta kohti 7 142 markkaa. Jos opiskelijalta
17390: tiedossa. Kansaneläkelaitos ja opintotukilauta-      perittäisiin kysyjän esittämällä tavalla takaisin
17391: kunnat ovat tiedottaneet uudistuksesta runsaasti.    kahden kuukauden opintorahaa vastaava määrä,
17392: Kansaneläkelaitoksen kotisivulla on mm. lasken-      hänelle jäisi takaisinperinnän jälkeen käyttöön
17393: taohjelma, jonka avulla opiskelija voi laskea, mi-   85 700 markkaa eli kuukautta kohden 7 142
17394: ten tuen takaisinperintä tapahtuu, jos vapaa tulo    markkaa, eli saman verran kuin silloin, jos hän
17395: on ylittynyt.                                        olisi tukivuoden aikana itse rajoittanut tuen nos-
17396:    Kun opiskelijana on ollut opintotuen lisäksi      tamista.
17397: muita tuloja yli tukikuukausien määrän perus-            Opintotuen takaisinperintämallin tarkoitukse-
17398: teella määräytyvän vapaan tulon, tulorajan yli-      na on toimia siten, että opiskelija säätelee opinto-
17399: tystä vastaava opintoraha ja asumislisä peritään     tuen nostamista jo tukivuoden aikana. Tavoittee-
17400: takaisin. Kysyjän esimerkissä opiskelija on nos-     na on, että mahdollisimman harvoin joudutaan
17401: tanut opintotukena seitsemän kuukauden opinto-       turvautumaan takaisinperintään. Selkeän takai-
17402: rahan 10 780 markkaa ja hänellä on ollut muita       sinperintämallin rakentaminen siten, että perit-
17403: tuloja 78 000 markkaa. Opintotuki mukaan luet-       täisiin takaisin tukikuukausia, olisi ongelmallis-
17404: tuna hänellä on ollut tuloja 88 780 markkaa eli      ta siitä syystä, että opintotuen määrä on saattanut
17405: keskimäärin 7 398 markkaa kuukaudessa. Vapaa         vaihdella eri kuukausina.
17406: tulo on ylittynyt 12 000 markalla. Ensimmäises-          Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-
17407: tä vapaan tulon ylittävästä 6 000 markasta peri-     lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-
17408: tään takaisin puolet, jolloin takaisinperittävä      totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen
17409: määrä on ilman korotusta 9 000 markkaa. Takai-       jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,
17410: sinperinnänjälkeen hänellä on ollut vuoden 1998      kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-
17411: toimeentuloon käytettävänään opintotukea ja          perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-
17412: muuta tuloa yhteensä 79 780 markkaa eli kuu-         teutetaan. Järjestelmän kehittämistoimenpiteistä
17413: kautta kohti keskimäärin 6 648 markkaa. Jos esi-     on tarkoitus päättää opintotukijärjestelmän ar-
17414: merkin opiskelija olisi vuonna 1998 nostanut tu-     viointitutkimuksen valmistuttua toukokuun alus-
17415: kea vain viideltä kuukaudelta, hänellä olisi ollut   sa.
17416: 
17417: 
17418: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
17419: 
17420:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
17421: 
17422: 
17423: 
17424: 
17425: 4
17426: Ministerns svar                                        KK 83/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17427: 
17428: 
17429: 
17430: 
17431: Tili riksdagens talman
17432: 
17433: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        der en eller flera månader. Efter det att beskatt-
17434: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        ningen blivit klar jämförs den studerandes in-
17435: statsrådet översänt följande av riksdagsman            komster med det fribelopp som bildats på ovan
17436: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade                relaterat sätt och den studiepenning eller det bo-
17437: skriftliga spörsmål SS 83/2000 rd:                     stadstiliägg som motsvarar överskridningen av
17438:                                                        det personliga fribeloppet återkrävs.
17439:        Vad ämnar statsrådet göra för att åter-             Den första inkomstuppföljningen enligt den
17440:        kravet av studiestöd i förnuftig omfatt-        nya modellen inleddes när beskattningen för
17441:        ning skall matsvara just återkrav av stö-        1998 blev klar. Nämnda år var antalet mottagare
17442:        det och inte den överskridning som gäl-         av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
17443:        ler förvärvsinkomsten?                          cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
17444:                                                        ett i lagen om studiestöd avsett förslag tili beslut
17445: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        om återkrav av studiestödet. Beslutsförslaget har
17446: föra följande:                                         också sänts tili personer som har avslutat sina
17447: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-      studier eller inlett sina studier under 1998 och i
17448: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-   fråga om vilka återkrav kan frångås om de in-
17449: rande har antagits tili en läroanstalt, att han be-    komster som överskrider fribeloppet har erhållits
17450: driver studierna som huvudsyssla, har framgång i       innan studierna inleddes eller efter det att studi-
17451: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.          erna avslutats. När det gäller dessa stödtagare
17452: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas          kan information om viiken tidpunkt inkomsterna
17453: den studerandes egna inkomster samt föräldrar-         hänför sig tili tyvärr fås endast av stödtagarna
17454: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-        själva. Efter mitten av mars kommer man att veta
17455: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-          hur många av dem som fått ~tt beslutsförslag som
17456: randes egna inkomster reformerades genom en            blir befriade från återkrav på denna grund. Enligt
17457: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft      dagens bedömning har minst en tredjedel av dem
17458: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var          som fått en förfrågan inlett eller avslutat sina stu-
17459:                                                        dier under 1998.             ·
17460: att göra den behovsprövning som sker på basis av
17461: den studerandes egna inkomster klarare och ska-           1 ca hälften av fallen är det belopp som före-
17462: pa ett system där alla studerande behandlas jäm-       slås bli återbetalt under 5 000 mark och i ca hälf-
17463: likt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-      ten av fallen större än så.
17464: derande då de ansöker om studiestöd inte behö-             Av de studerande som omfattas av förfarandet
17465: ver uppskatta inkomsterna för den tid de söker         hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-
17466: stöd. Den årliga fribeloppsgränsen är beroende         det tili ett belopp som understiger 50 000 mark.
17467: av under hur många månader den studerande lyf-         57 500 studerande hade större inkomster än det-
17468: ter studiestöd. Under kalenderåret kan den stude-      ta. Av dessa studerande har största delen gått tili
17469: rande reglera sin personliga fribeloppsgräns ge-       väga så att fribeloppet inte har överskridits. En-
17470: nom att begränsa lyftandet av studiestöd eller ge-     ligt uppgift från de myndigheter som sköter verk-
17471: nom att frivilligt återbetala det stöd han lyft un-    ställandet av studiestödet har många studerande
17472: 
17473: 
17474:                                                                                                           5
17475: KK 83/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo !kok                                                Ministems svar
17476: 
17477: 
17478: återbetalt tidigare 1yfta studiepenningar och be-   under 1998 hade 1yft stöd bara för fem månader
17479: gränsat 1yftandet av studiestöd. Den allmänna       skulle han ha haft 78 000 mark och en studiepen-
17480: uppfattningen är att de studerande känt till det    ning på 7 700 mark, dvs. totalt 85 700 mark till
17481: nya förfarandet. Folkpensionsanstalten och stu-     sitt förfogande, vilket ger 7 142 mark per månad.
17482: diestödsnämndema har aktivt informerat om re-       Om den studerande på det sätt spörsmålsställa-
17483: formen. På Folkpensionsanstaltens hemsidor          ren föres1år skulle återkrävas på ett be1opp som
17484: finns bl.a. ett kalkylprogram med vars hjälp de     motsvarar två månaders studiepenning, skulle
17485: studerande kan räkna ut hur stort belopp som        han efter återkravet har 85 700 mark till sitt för-
17486: kommer att återkrävas om fribeloppet överskrids.    fogande, dvs. 7 142 mark per månad, dvs. lika
17487:    När en studerande utöver studiestödet har haft   mycket som om han under stödmånadema själv
17488: andra inkomster som överskrider det fribelopp       hade begränsat 1yftandet av studiestöd.
17489: som bestäms på basis av antalet stödmånader,           Syftet med modellen för återkrav av studie-
17490: återkrävs den studiepenning och det bostadstill-    stöd är att den studerande själv reglerar lyftandet
17491: lägg som motsvarar överskridningen av inkomst-      av studiestöd redan under stödåret. Målet är att
17492: gränsen. 1 spörsmålsställarens exempel har den      återkrav skall behöva tillgripas så sällan som
17493: studerande i studiestöd under sju månader lyft      möjligt. Att utforma en klar modell för återkrav
17494: studiepenning uppgående till 10 780 mark och        så att stödmånadema återkrävs skulle vara pro-
17495: haft andra inkomster uppgående till78 000 mark.     blematiskt av den anledningen att studiestödsbe-
17496: Om studiestödet räknas med har den studerande       loppet kan ha varierat från en månad till en an-
17497: haft inkomster om 88 780 mark, dvs. i genom-        nan.
17498: snitt 7 398 mark i månaden. Fribeloppet har över-      Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-
17499: skridits med 12 000 mark. Av de första 6 000        1ingsbehoven i fråga om återkrav av studiestöd på
17500: mark med vilka fribeloppet överskrids återkrävs     basis av den studerandes egna inkomster efter det
17501: hälften, varvid det belopp som återkrävs utgör      att man har exaktare information om för hur
17502: 9 000 utan förhöjning. Efter återkravet har den     många studerande det blir aktuellt med återkrav
17503: studerande under 1998 haft studiestöd och andra     enligt återkravsförslaget. Avsikten är att fatta be-
17504: inkomster för tryggande av utkomsten till ett       slut om utvecklingsåtgärdema efter det att en ut-
17505: sammanlagt belopp av 79 780 mark, dvs. 6 648        värdering av studiestödssystemet blivit klar i
17506: mark per månad. Om den studerande i exemplet        början av maj.
17507: 
17508: 
17509: Helsingfors den 14 mars 2000
17510: 
17511:     Kulturminister Suvi Linden
17512: 
17513: 
17514: 
17515: 
17516: 6
17517:                                                              KK 84/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
17518: 
17519: 
17520: 
17521: 
17522:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 84/2000 vp
17523: 
17524:                                               Maatiloille suunnatut kyselyt
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 
17529: Eduskunnan puhemiehelle
17530: 
17531: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-        erilaisissa tukihakemuksissa ja veroilmoitukses-
17532: kus kerää vuosittain joulukuussa viljelijöiltä tie-    saan. Toisaalta kyselyn tarkka ajanjakso (1.6-
17533: toja kotieläinten lukumääristä - lehmistä, siois-      30.11.) vaatii viljelijöiltä erillistä kirjanpitoa ja
17534: ta, pässeistä jne. Tiedot tulisi ilmoittaa hyvinkin    varastojen tarkkaa mittausta. Yksityistaloudessa
17535: tarkasti tietyltä ajanjaksolta eri paino- ja ikä-      käytettävien, tilalla tuotettujen tuotteiden käytön
17536: luokista. Tietoja pyydetään myös eläinten tuotos-      selvittäminen koetaan jopa yksityisyyttä louk-
17537: tasoista ja tuotteiden myyntiin lähetetyistä mää-      kaavana.
17538: ristä. Tuotetun viljan ja perunoiden osalta on il-
17539: moitettava varastoiden määrä puolen vuoden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17540: ajalta ja tuotteiden käyttö. Tiloilta tiedusteliaan    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
17541: myös yksityistaloudessa käytettävien perunoi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17542: den, kananmunien, maidon, lihan yms. käytöstä.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17543: Määrät tulisi ilmoittaa hyvin tarkasti. Kyselyihin
17544: pyydetään tiedot noin 1 600 tilalta.                          Onko maa- ja metsätalousministeriön
17545:     ED-jäsenyyden myötä maatiloilla on ns. pape-             tietopalvelukeskuksen suorittama tieto-
17546: rityö lisääntynyt valtavasti. Suurin osa on erilais-         jen keruu tarpeellista,
17547: ten lomakkeiden (tukihakemuksien, selvityk-
17548: sien, tilastojen, valituksien ja kyselyjen) täyttä-           eivätkö jo olemassa olevat (mm. tukiha-
17549: mistä ja vatvomista. Säädökset muuttuvat myös                 kemuksista ilmenevät) tiedot anna riittä-
17550: jatkuvasti, mikä vaatii viljelijöiltä jatkuvaa sää-           vää selvitystä tilastojen laatimiseksi ja
17551: dösmuutoksien seurantaa.                                     ovatko tällaisen viljelijöitä ärsyttävän
17552:     Tietopalvelukeskuksen kyselyn kohteeksijou-              tietojenkeruun tulokset riittävän luotet-
17553:  tuneet viljelijät ovatkin tuskastuneet tietopalve-          tavia käytettäväksi maatalouden kehit-
17554:  lukeskuksen lisäuteluihin. Viljelijät joutuvat              tämisessä, suunnittelussa ja maatalous-
17555:  esittämään suurimman osan kyselyn tiedoista jo              poliittisessa päätöksenteossa?
17556: 
17557: 
17558: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
17559: 
17560:     Eero Lämsä /kesk                                       Aulis Ranta-Muotio /kesk
17561:     Sirkka-Liisa Anttila /kesk                             Timo Kalli /kesk
17562:     Jukka Vihriälä /kesk
17563: 
17564: 
17565: 
17566:                                                                                                    Versio 2.0
17567: KK 84/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                   Ministerin vastaus
17568: 
17569: 
17570: 
17571: 
17572: Eduskunnan puhemiehelle
17573: 
17574: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Maatila- ja puutarhatalouden sekä niihin liitty-
17575: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vän kaupan ja jalostuksen samoin kuin muiden
17576: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maaseutuelinkeinojen harjoittamista koskevia ti-
17577: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-       lastoja tuottaa ja julkaisee maaseutuelinkeinoti-
17578: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        lastoista annetun lain (119711996) 1 §:n nojalla
17579: myksen KK 84/2000 vp:                                maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-
17580:                                                      kus (TIKE). Sen asemasta tilastoja laativana vi-
17581:       Onko maa- ja metsätalousministeriön            ranomaisena on säädetty lisäksi tilastolaissa
17582:       tietopalvelukeskuksen suorittama tieto-        (62/1994) ja laissa maa- ja metsätalousministe-
17583:       jen keruu tarpeellista,                        riön tietopalvelukeskuksesta ( 1200/ 1992).
17584:                                                          Maaseutuelinkeinotilastolaki on luonteeltaan
17585:        eivätkö jo olemassa olevat (mm. tukiha-       puitelaki, kuten yleinen tilastolakikin, joten tilas-
17586:        kemuksista ilmenevät) tiedot anna riittä-     toviranomaisen vastuulla on harkita yksittäisten
17587:        vää selvitystä tilastojen laatimiseksi ja     tilastojen tarvetta ja laatia tilastoja tämän tar-
17588:       ovatko tällaisen viljelijöitä ärsyttävän       peen mukaisesti. Paitsi ajankohtaisia tarpeita, ti-
17589:       tietojenkeruun tulokset riittävän luotet-      lastoviranomaisen on pidettävä huolta myös sii-
17590:       tavia käytettäväksi maatalouden kehit-         tä, että tilastot esittävät kullakin alueella tapahtu-
17591:       tämisessä, suunnittelussa ja maatalous-        nutta kehitystä aikasarjana. Tilastoissa käytetyt
17592:       poliittisessa päätöksenteossa?                 määritelmät ja luokitukset sekä viiteajankohdat
17593:                                                      on sen takia tarpeen pitää samana vuodesta toi-
17594: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        seen.
17595: ti seuraavaa:                                            Suomen tilastolaissa (vuodelta 1994) on peri-
17596:                                                      aate, jonka mukaan tilastoviranomaisen on en-
17597: Maataloutta koskevien tilastotietojen keruu on       nen tiedonkeruun aloittamista selvitettävä, onko
17598: välttämätöntä maaseudun kehittämistä palvele-        kyseinen tieto saatavissa jo olemassa olevasta
17599: van suunnittelun, tutkimuksen sekä päätöksen-        tietolähteestä. Tällä hetkellä saadaan viljelijöi-
17600: teon valmistelun tarpeisiin. Tilastotietoja tarvi-   den ja maatilan yleistiedot, lähes kaikki pellon-
17601: taan lisäksi analysoitaessa päätösten vaikutuksia    käyttötiedot ja suuri osa kotieläintiedoista suo-
17602: esimerkiksi maatalouden kehitykseen ja annet-        raan maaseutuelinkeinorekisteristä. Todetta-
17603: taessa yleisölle tietoja maatalouden tilasta. Yhä    koon, että Suomi on tässä asiassa edelläkävijä,
17604: suurempi merkitys näyttää olevan markkinoita         eikä mikään muu EU:njäsenmaa ole päässyt hal-
17605: kuvaavilla hinta- ja tasetilastoilla.                linnollisen ja tilastotiedon yhteiskäytössä mei-
17606:    Koska yhteinen maatalouspolitiikka on EU:n        dän tasollemme. Esimerkiksi maatalouslasken-
17607: pisimmälle integroituja osa-alueita ja koska maa-    nan tietosisällöstä noin kaksi kolmasosaa saa-
17608: talous muodostaa hyvin huomattavan osan EU:n         daan erikseen kysymättä maaseutuelinkeinore-
17609: budjetista, maaseutuelinkeinotilastot ovat kes-      kisteristä.
17610: keisessä asemassa koko EU:n tilastotoimessa.            Maatilojen tukihakemuksista saatava tieto ei
17611: EU:n maataloustilastodirektiivit ohjaavat jäsen-     kuitenkaan kata kaikkia tilastotiedon tarpeita. Li-
17612: valtioiden tilastotuotantoa hyvin tarkasti.
17613: 
17614: 2
17615: Ministerin vastaus                                         KK 84/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
17616: 
17617: 
17618: säksi tarvitaan erillisiä otantatutkimuksia, joilla   liity otantatutkimusten luotettavuusproblema-
17619: kerätään mm. satotietoja, ja tasetilastoja varten     tiikkaa. TIKEn otokset taas on suunniteltu sillä
17620: maatiloilla käytettävän viljan ja perunan määriä      tavalla, että niiden perusteella laskettavat tilastot
17621: jne. Otantatutkimukset kohdistuvat kuitenkin          täyttävät tilastotieteelliset esimerkiksi EU:n di-
17622: vain murto-osaan maatiloista. Otos muuttuu si-        rektiiveissä asetetut luotettavuuskriteerit Viime
17623: ten, että kolmasosa otantatiloista pyritään vaihta-   kädessä otantatilastojen laatu riippuukin alkupe-
17624: maan vuosittain, joten yksi tila on otoksessa vain    räisestä tiedonluovuttajan antaman tiedon laa-
17625: kolme vuotta.                                         dusta. Sikäli kuin viljelijöiltä saadaan oikeaa tie-
17626:    Maaseutuelinkeinorekisteristä saatavat tiedot      toa, myös niiden perusteella lasketut tilastot ovat
17627: ovat melkein kaikki kokonaistietoja, eikä niihin      luotettavia.
17628: 
17629: 
17630: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
17631: 
17632:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17633: 
17634: 
17635: 
17636: 
17637:                                                                                                          3
17638: KK 84/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                    Ministems svar
17639: 
17640: 
17641: 
17642: 
17643: Tili riksdagens talman
17644: 
17645: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     tistikväsen. EU:s jordbruksdirektiv styr mycket
17646: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av     detaljerat medlemsländemas statistikproduktion.
17647: statsrådet översänt följande av riksdagsman Eero        Statistik som gäller bedrivande av gårdsbruk
17648: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-   och trädgårdsodling, handel och förädling i an-
17649: mål SS 84/2000 rd:                                  slutning till dessa samt andra landsbygdsnäring-
17650:                                                     ar utarbetas och publiceras enligt 1 § lagen om
17651:       Å.r den insamling av uppgifter som ut-        landsbygdsnäringsstatistik (119711996) av jord-
17652:       förs av jord- och skogsbruksministeriets      och skogsbruksministeriets informationstjänst-
17653:       informationstjänstcentral nödvändig,          central. Bestämmelser som gäller informations-
17654:                                                     tjänstcentralens ställning som statistikförande
17655:        erbjuder inte redan existerande uppgif-      myndighet finns dessutom i statistiklagen
17656:        ter (bl.a. de somframgår av stödansök-       (62/1994) och i lagen om jord- och skogs-
17657:        ningarna) tillräcklig iriformation för       bruksministeriets          informationstjänstcentral
17658:        upprättandet av statistik och                (1200/1992).
17659:        är resultaten av en sådan, för jordbru-         Lagen om landsbygdsnäringsstatistik är en
17660:        karna irriterande uppgiftsinsamling till-    ramlag, på samma sätt som den allmänna statis-
17661:        räckligt tillförlitliga för att kunna an-    tiklagen, varför det faller på statistikmyndighe-
17662:        vändas för utvecklandet och planering-       tens ansvar att överväga behovet av olika typer
17663:        en av jordbruket och i det jordbrukspo-      av statistik och att göra upp statistik i enlighet
17664:        litiska beslutsfattandet?                    med detta behov. Utöver att uppfylla aktuella be-
17665:                                                     hov skall statistikmyndigheten också se till att
17666: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     statistiken presenterar utvecklingen i varje områ-
17667: föra följande:                                      de i form av en tidsserie. De definitioner och
17668:                                                     klassificeringar samt referenstidpunkter som an-
17669: lnsamlingen av uppgifter om jordbruket är nöd-      vänds i statistiken måste därför vara oförändrade
17670: vändig för den planering, forskning och besluts-    från år till år.
17671: beredning som tjänar utvecklandet av landsbyg-         1 vår statistiklag ( från 1994) ingår en princip
17672: den. Statistiken behövs dessutom t.ex. för analy-   enligt viiken statistikmyndigheten innan insam-
17673: seringen av beslutens inverkan på jordbrukets ut-   lingen av uppgifter inleds skall utreda om de ak-
17674: veckling och för den information om jordbrukets     tuella uppgiftema redan finns i någon existeran-
17675: situation som ges allmänheten. Pris- och balans-    de informationskälla. För närvarande får man de
17676: statistik som beskriver marknaden tycks också få    allmänna uppgiftema om jordbrukare och jord-
17677: en allt större betydelse.                           bruk, nästan alla uppgifter om åkramas använd-
17678:    Eftersom den gemensamma jordbrukspoliti-         ning och en stor del av uppgiftema om husdjuren
17679: ken hör till EU:s mest integrerade delområden       direkt från landsbygdsnäringsregistret. Det kan
17680: och eftersom jordbruket utgör en avsevärd del av    konstateras att Finland i detta avseende är en fö-
17681: EU:s budget, innehar statistiken över lands-        regångare och att inget annat EU-land har nått
17682: bygdsnäringama en central ställning i EU:s sta-     samma nivå i fråga om samanvändning av för-
17683: 
17684: 
17685: 4
17686: Ministems svar                                            KK 84/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
17687: 
17688: 
17689: valtningens uppgifter och statistiska data. T.ex.       De uppgifter som fås ur landsbygdsnäringsre-
17690: av de uppgifter som ingår i jordbruksräkningen       gistret är nästan alla kompletta uppgifter, och de
17691: fås cirka två tredjedelar från landsbygdsnärings-    omfattas inte av den tillförlitlighetsproblematik
17692: registret utan att man behöver göra särskilda da-    som förknippas med sampelundersökningar.
17693: tainsamlingar.                                       Jord- och skogsbruksministeriets informations-
17694:    Uppgiftema som fås genom stödansökningar-         tjänstcentrals sampel är däremot planerade så att
17695: na täcker dock inte alla behov av statistiska upp-   den statistik som utarbetas på grundval av dem
17696: gifter. Dessutom behövs separata sampelunder-        uppfyller de statistiska tillförlitlighetskrav som
17697: sökningar, som bl.a. sammanställer skördeupp-        ställs bl.a. i EU:s direktiv. 1 sista hand är sampel-
17698: gifter och för balansstatistiken uppgifter om        statistikens kvalitet beroende av kvaliteten på
17699: mängden säd och potatis som används på jord-         den information som lämnas av den ursprungliga
17700: bruken. Sampelundersökningarna omfattar dock         uppgiftslämnaren. 1 den mån som de uppgifter
17701: endast en bråkdel av jordbruken. Sampeltekni-        som jordbrukarna lämnar är riktiga, är också den
17702: ken är sådan att man varje år försöker byta ut en    statistik som baserar sig på dem tillförlitlig.
17703: tredjedel av sampeljordbruken, vilket innebär att
17704: en gård ingår i samplet endast tre år i följd.
17705: 
17706: 
17707: 
17708: Helsingfors den 10 mars 2000
17709: 
17710:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17711: 
17712: 
17713: 
17714: 
17715:                                                                                                         5
17716:                                                                KK 85/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
17717: 
17718: 
17719: 
17720: 
17721:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2000 vp
17722: 
17723:                                               LYHKI-toimenpidemaksun periminen erikois-
17724:                                               maksuluokan potilaalta
17725: 
17726: 
17727: 
17728: 
17729:  Eduskunnan puhemiehelle
17730: 
17731:  Päiväkirurgian maksu on uutena maksuna tullut         hoitopäivämaksu 135 markkaa, ellei potilaalla
17732:  voimaan 1.11.1998 alkaen (asiakasmaksuasetus          ole käytössään maksuasetuksen 26 §:ssä tarkoi-
17733:  (772/1998, 8 a §). Ennen ko. maksun käyttöön-         tettua yhden tai kahden hengen huonetta. Eri-
17734:  ottoa on potilailta peritty päiväkirurgisista toi-    koismaksuluokan maksuja koskevan asiakas-
17735:  menpiteistä hoitopäivämaksu ja toimenpiteet on        maksuasetuksen 26 §:n mukaan erikoismaksu-
17736:  tilastoitu hoitojaksoiksi. Päiväkirurgian enim-       luokassa hoidettavalta voidaan periä hoitopäivä-
17737:  mäismääräinen maksu on otettu Helsingin               maksu enintään nelinkertaisesti korotettuna vain,
17738:  erikoissairaanhoidon      sairaaloissa    käyttöön    jos hän on yhden tai kahden hengen huoneessa.
17739:   1.12.1998 ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä              Asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 34 §:n
17740:   1.1.1999 alkaen. HYKS:n yksiköiden osalta            mukaan sosiaali- ja terveysministeriö antaa ase-
17741:  maksu on otettu käyttöön vasta tämän vuoden           tuksen täytäntöönpanosta tarvittaessa ohjeet.
17742:  alusta alkaen.
17743:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriön päiväkirurgis-
17744:      Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-
17745:                                                        ta maksua koskevassa              kuntatiedotteessa
17746:  ta annetun asetuksen 8 a §:n mukaan päiväkirur-
17747:                                                        (1 0/1998/30.1 0.1998) on asiakasmaksuasetuk-
17748:  gisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussa-
17749:                                                        sen 8 a §:n perusteluna todettu seuraavaa: "Päi-
17750:  lissa ja joka edellyttää suoneosisäistä lääkitystä,
17751:                                                        väkirurgialle on tyypillistä, että potilasta ei si-
17752:  laaja-alaista puudutusta tai yleisanestesiaa, voi-
17753:                                                        säänkirjoiteta sairaalaan. Jos potilas on sisäänkir-
17754:  daan periä 100 markan poliklinikkamaksun sijas-
17755:                                                        joitettu sairaalaan, peritään häneltä päiväkirur-
17756: "ta enintään 400 markan maksu. Vuoden 1999
17757:                                                        gian maksun sijasta asetuksen 12 §:n mukainen
17758:  loppuun saakka päiväkirurgisesta toimenpitees-
17759:                                                        lyhytaikaisen laitoshoidon maksu."
17760:  tä on voitu periä enintään 250 markan maksu ja
17761:  tämän vuoden alusta alkaen enintään 400 mark-            Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeessä
17762:  kaa.                                                  25.11.1998 todetaan seuraavaa:
17763:      Ongelmaksi on muodostunut se, että sosiaali-         "2. Päiväkirurgian maksu voidaan periä vain
17764:  ja terveysministeriö on katsonut, että päiväkirur-    asetuksen 8 §:ssä tarkoitetun poliklinikkamak-
17765:  gia on poliklinikkatoimintaa ja ettei kyseistä        sun sijasta. Asiaa valmisteltaessa muun muassa
17766:  maksua voitaisi näin ollen periä erikoismaksu-        hallituksen sosiaalipoliittisessa ministeriryhmäs-
17767:  luokan potilailta. Nykyisillä asiakasmaksuase-        sä keskusteltiin myös mahdollisuudesta periä ko-
17768:  tuksen hinnoilla sosiaali- ja terveysministeriön      rotettu maksu vuodeosastohoidon yhteydessä,
17769:  ohje johtaa siihen, että muulta kuin erikoismak-      mutta hallituksen nimenomainen päätös oli, että
17770:   suluokan potilaalta peritään päiväkirurgisesta       päiväkirurgian 250 markan maksu voidaan periä
17771:   toimenpiteestä 400 markkaa ja erikoismaksuluo-       vain poliklinikkapotilailta. Myös asetuksen ta-
17772:  kan potilaalta peritään samasta toimenpiteestä        loudelliset vaikutukset laskettiin tältä pohjalta.
17773: 
17774:                                                                                                   Versio 2.0
17775: KK 85/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
17776: 
17777: 
17778:    3. Päiväkirurgian maksua ei voida periä eri-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17779: koismaksuluokassa hoidettavilta potilailta, kos-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17780: ka erikoismaksuluokan potilaita voidaan voimas-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17781: sa olevan lainsäädännön mukaan hoitaa vain         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17782: muun kuin psykiatrisen sairaalan vuodeosaston
17783: sairaansijoilla."                                        Mitä hallitus aikoo tehdä korjatakseen
17784:    Nykyisellään tilanne on epäselvä ja kohtuu-           tilanteen, jossa potilaat joutuvat maksa-
17785: ton. Tavalliset potilaat maksavat LYHKI-toi-             maan LYHKI-toimenpiteistä korkeam-
17786: menpiteestä korkeamman hinnan kuin erityis-              man hinnan kuin erityismaksuluokan po-
17787: maksuluokan potilas vuorokauden kestäneestä,             tilaat maksavat vastaavasta, vuorokau-
17788: sairaalahoidossa tehdystä vastaavasta toimenpi-          den kestäneessä sairaalahoidossa teh-
17789: teestä.                                                  dystä toimenpiteestä?
17790: 
17791: 
17792: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
17793: 
17794:     Tuula Haatainen /sd
17795: 
17796: 
17797: 
17798: 
17799: 2
17800: Ministerin vastaus                                            KK 85/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
17801: 
17802: 
17803: 
17804: 
17805: Eduskunnan puhemiehelle
17806: 
17807: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       potilaan kotikunnalle suuremmat kuin normaali-
17808: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         potilaan. Lisäksi Kansaneläkelaitos maksaa sai-
17809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rausvakuutuskorvausta potilaalle hänen hoitaval-
17810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula Haa-       le lääkärille suorittamastaan lisämaksusta.
17811: taisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuonna
17812: KK 85/2000 vp:                                         1999 tekemän otantaselvityksen perusteella poti-
17813:                                                       laat maksoivat erikoismaksuluokan palkkioita
17814:       Mitä hallitus aikoo tehdä korjatakseen          viime vuonna arviolta 35 miljoonaa markkaa.
17815:       tilanteen, jossa potilaat joutuvat maksa-       Kela suoritti EML-maksuista palautusta noin 14
17816:       maan LYHKI-toimenpiteistä korkeam-              miljoonaa markkaa, ja sairaaloiden työnantajien
17817:       man hinnan kuin erityismaksuluokan po-          sosiaaliturva- ja eläkemaksut olivat noin 12 mil-
17818:       tilaat maksavat vastaavasta, vuorokau-          joonaa markkaa.
17819:       den kestäneessä sairaalahoidossa teh-               Erikoismaksuluokkajärjestelmän etuna pide-
17820:       dystä toimenpiteestä?                           tään sitä, että potilas voi lisämaksua vastaan va-
17821:                                                       lita häntä hoitavan lääkärin ja että järjestelmä on
17822: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lääkäriä kannustava. Yleisesti tiedossa on, että
17823: ti seuraavaa:                                         hoito toteutuu nopeammin erikoismaksuluokas-
17824: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista        sa kuin normaalijärjestelmässä. Tosiasiassa poti-
17825: annetun lain 9 §:n mukaan muun kuin psykiatri-        laat valitsevat ensisijaisesti itselleen sopivan hoi-
17826: sen sairaalan lääkärillä on oikeus hoitaa potilaita   toajan ja yleensä ohittavat normaalijonossa ole-
17827: erikoismaksuluokassa lääninhallituksen myöntä-        vat. Tästä on olemassa tutkittua näyttöä. Tiede-
17828: mässä laajuudessa. Sairaalan erikoislääkärin ha-      tään myös, että hoitaessaan erikoismaksuluokan
17829: kemuksesta ja kuntayhtymän hallituksen esityk-        potilaita esimerkiksi pitkälle koulutetut ortope-
17830: sestä lääninhallitus myöntää luvan ja samalla         dit tai sydänkirurgit käyttävät virka-aikaa ja vuo-
17831: määrää, kuinka monella sairaansijalla lääkärillä      deosastoa muutoin päiväkirurgisesti toteutetta-
17832: voi samanaikaisesti olla erikoismaksuluokan po-       viin toimenpiteisiin sen sijaan, että leikkaisivat
17833: tilaita. Lääkärin EML-oikeus rajoittuu siten vuo-     tekonivelkirurgiaa tai sepelvaltimon ohitusleik-
17834: deosastolla hoidettaviin potilaisiin.                 kausta odottavia potilaita.
17835:     Asiakasmaksuasetuksen 26 §:n mukaan voi-             Edellä mainituista syistä sosiaali- ja terveys-
17836: daan yhden tai kahden hengen huoneessa hoidet-        ministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena laajen-
17837: tavalta erikoismaksuluokan potilaalta periä hoi-      taa erikoismaksuluokkaa päiväkirurgiaan. Eri
17838: topäivämaksu enintään nelinkertaisesti korotet-       osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että päiväkirur-
17839: tuna eli tällä hetkellä enintään 540 markkaa hoi-     gia ei ole vuodeosastohoitoa ja että EML-luokan
17840: topäivältä. Yleensä EML-potilas suorittaa kui-        potilaita voidaan nykyisten säännösten mukaan
17841: tenkin vain hoitavalle lääkärille lisämaksuja,        hoitaa vain vuodeosastolla. Potilaan asema, laa-
17842: joista sairaala maksaa työnantajan sosiaaliturva-     dukas hoito sekä sen saatavuus ja jatkuvuus tulee
17843: ja eläkemaksut Erikoismaksuluokan potilaan ai-        turvata erikoissairaanhoidon kaikilla alueilla.
17844: heuttamat kustannukset ovat siten sairaalalle ja      Näitä tavoitteita tukevan ja samalla sairaalalää-
17845: 
17846: 
17847:                                                                                                          3
17848: KK 85/2000 vp- Tuula Haatainen /sd                                                  Ministerin vastaus
17849: 
17850: 
17851: käreitä kannustavan virkaehtosopimuksen kehit-       markkaa hoitopäivältä. Erikoismaksuluokan po-
17852: tämisen tulisi olla työmarkkinaosapuolten tavoit-    tilas maksaa lisäpalkkiota lääkärille yleensä tois-
17853: teena. Terveyskeskuslääkäreille tällainen malli      tatuhatta markkaa. Tarpeeton vuodeosaston käyt-
17854: on jo kehitetty. Sosiaali- ja terveysministeriö on   tö EML-maksun hankkimiseen aiheuttaa siten
17855: käynnistänyt keskustelun työmarkkinaosapuol-         sairaalalle suuremmat kustannukset kuin poti-
17856: ten kanssa erikoismaksuluokan korvaamiseksi          laan suorittama EML-maksu lääkärille on. Lisäk-
17857: sairaalalääkärien palkkauksessa.                     si on syytä huomioida edellä mainitut sairaalalle
17858:    Kuntapäättäjät voivat halutessaan päättää, että   ja Kansaneläkelaitokselle aiheutuneet lisäkustan-
17859: sairaalat perivät maksuasetuksen mahdollista-        nukset. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
17860: maa korotettua hoitopäivämaksua erikoismaksu-        voimassa oleva virkaehtosopimus tai muut sään-
17861: luokan potilailta. Hoitopaikan järjestäminen yh-     nökset eivät estä sairaaloiden johtoa ja kunta-
17862: den tai kahden hengen huoneeseen on klinikan tai     päättäjiä tekemästä terveyspoliittisesti ja talou-
17863: sairaalan johdon ratkaistavissa. Maksun perimi-      dellisesti erikoismaksuluokkaa kestävämpiä rat-
17864: nen supistaisi EML-potilaiden sairaalalle aiheut-    kaisuja, jotka tyydyttävät päiväkirurgista tai vuo-
17865: tamia lisäkustannuksia. Kirurgisen vuodeosas-        deosastohoitoa tarvitsevia potilaitaja heitä hoita-
17866: ton hoitopäiväkustannus on keskimäärin 1 500         via lääkäreitä ja muuta henkilöstöä.
17867: 
17868: 
17869: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
17870: 
17871:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17872: 
17873: 
17874: 
17875: 
17876: 4
17877: Ministems svar                                                KK 85/2000 vp- Tuula Haatainen /sd
17878: 
17879: 
17880: 
17881: 
17882: Till riksdagens talman
17883: 
17884: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        rens socialskydds- och pensionsavgifter. De
17885: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        kostnader som en patient i specialavgiftsklassen
17886: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        föranleder är således högre för sjukhuset och pa-
17887: Tuula Haatainen /sd undertecknade skriftliga           tientens hemkommun än de som en vanlig pa-
17888: spörsmål SS 85/2000 rd:                                tient föranleder. Därtill betalar folkpensionsan-
17889:                                                        stalten sjukförsäkringsersättning tili patienten
17890:       Vad ämnar regeringen göra för att kor-           för den tiliäggsavgift som han eller hon har be-
17891:       rigera den situation som innebär att pa-         talt tili den behandlande läkaren.
17892:       tienter måste betala ett högre pris för             På grundval av en urvalsundersökning som
17893:       dagkirurgiska ingrepp och kirurgiska            Kommunala arbetsmarknadsverket gjorde 1999
17894:       ingrepp som kräver kort eftervård än            betalade patienter i specialavgiftsklass uppskatt-
17895:       vad patienter i specialavgiftsklass beta-       ningsvis 35 milj. mk i arvoden i fjol. FPA betala-
17896:       lar för ett motsvarande ingrepp som             de ca 14 milj. mk i återbäring för avgifter i speci-
17897:       gjorts medan patienten varit intagen på         alavgiftsklass och i fråga om sjukhusen uppgick
17898:       sjukhus för vård under ett dygn?                arbetsgivamas socialskydds- och pensionsavgif-
17899:                                                       ter tili ca 12 milj. mk.
17900: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Fördelen med systemet med specialavgifts-
17901: föra följande:                                        klass anses vara att en patient mot en tiliäggsav-
17902: Enligt 9 § lagen om klientavgifter inom social-       gift kan välja den behandlande läkaren, och att
17903: och hälsovården har läkare vid andra än psykia-       systemet sporrar läkaren. Det är allmänt känt att
17904: triska sjukhus rätt att behandla patienter i speci-   vård ges snabbare när det gäller specialavgifts-
17905: alavgiftsklass i den omfattning som länsstyrel-       klassen än när det gälier det vanliga systemet. 1
17906: sen fastställer. På ansökan av sjukhusets special-    verkligheten väljer patienterna i första hand en
17907: läkare och på föredragning av samkommunens            vårdtid som passar dem och i alimänhet går de
17908: styrelse beviljar länsstyrelsen tillstånd och be-     förbi de patienter som står i den vanliga kön. Det
17909: stämmer samtidigt hur många bäddplatser läka-         finns bevis på detta från undersökningar. Vi vet
17910: ren samtidigt kan ha besatta med patienter i spe-     också att när t.ex. högutbildade ortopeder och
17911: cialavgiftsklass. En läkares rättigheter när det      hjärtkirurger behandlar patienter i specialavgifts-
17912: gäller specialavgiftsklassen begränsas således tili   klassen utnyttjar de tjänstetid och vårdavdelning-
17913: patienter som vårdas på vårdavdelningen.              en för ingrepp som annars görs dagkirurgiskt i
17914:     Enligt 26 § förordningen om klientavgifter        stället för att operera patienter som väntar på led-
17915: kan hos patienter som behandlas i specialavgifts-     plastikkirurgi eller bypassoperation.
17916: klass för vård i enkelrum elier dubbelrum uppbä-          Avovan nämnda skäl anser social- och hälso-
17917: ras en vårddagsavgift som är högst fyrdubbel,         vårdsministeriet att det inte är ändamålsenligt att
17918: dvs. för närvarande högst 540 mk per vårddag. 1       utvidga specialavgiftsklassen så att den även gäl-
17919: alimänhet betalar en patient i specialavgiftsklass    ler dagkirurgi. De olika parterna är eniga om att
17920: likväl tiliäggsavgifter endast tili den behandlan-    dagkirurgi inte är vårdavdelningsvård och att pa-
17921: de läkaren, för vilka sjukhuset betalar arbetsgiva-   tienter i specialavgiftsklass enligt nuvarande be-
17922: 
17923: 
17924:                                                                                                         5
17925: KK 85/2000 vp- Tuula Haatainen /sd                                                      Ministerns svar
17926: 
17927: 
17928: stämmelser endast kan vårdas på en vårdavdel-          orsakar sjukhuset. Kostnaderna för en vårddag på
17929: ning. Patientens ställning, högklassig vård, till-     en kirurgisk vårdavdelning uppgår i genomsnitt
17930: gång till vård och kontinuiteten i den skall tryg-     till 1 500 mk/vårddag. En patient i special-
17931: gas inom den specialiserade sjukvårdens alla sek-      avgiftsklass betalar i allmänhet över 1 000 mk i
17932: torer. Arbetsmarknadsparterna bör ha som mål-          tilläggsarvode till läkaren. Onödig användning
17933: sättning att utarbeta ett tjänstekollektivavtal som    av vårdavdelningen i syfte att uppbära avgifter i
17934: stöder dessa mål och samtidigt sporrar sjukhuslä-      specialavgiftsklass förorsakar således större
17935: kare. En dylik modell har redan utvecklats för lä-     kostnader för sjukhuset än vad den avgift i spe-
17936: kare vid hälsovårdscentraler. Social- och hälso-       cialavgiftsklass som patienten betalar till läka-
17937: vårdsministeriet har inlett diskussioner med ar-       ren är. Det är dessutom skäl att uppmärksamma
17938: betsmarknadsparterna om att ersätta specialav-         de ovan nämnda merkostnaderna som föranletts
17939: giftsklassen när det gäller avlöningen av sjukhus-     sjukhuset och folkpensionsanstalten. Social- och
17940: läkare.                                                hälsovårdsministeriet anser att gällande tjänste-
17941:    De kommunala beslutsfattarna kan, om de så          kollektivavtal eller andra bestämmelser inte
17942: vill, besluta att sjukhusen uppbär förhöjd vård-       hindrar sjukhusens ledning och kommunala be-
17943: dagsavgift hos patienter i specialavgiftsklass, vil-   slutsfattare från att fatta beslut som hälsopoli-
17944: ket förordningen om klientavgifter möjliggör.          tiskt och ekonomiskt sett är hållbarare än spe-
17945: Det är klinik- eller sjukhusledningen som avgör        cialavgiftsklassen, och som tillfredsställer pa-
17946: om det är möjligt att ordna vårdplats i enkelrum       tienter som behöver dagkirurgisk vård eller vård-
17947: eller dubbelrum. En avgift skulle minska de mer-       avdelningsvård samt behandlande läkare och an-
17948: kostnader som patienter i specialavgiftsklass för-     nan personal.
17949: 
17950: 
17951: Helsingfors den 9 mars 2000
17952: 
17953:     Omsorgsminister Eva Biaudet
17954: 
17955: 
17956: 
17957: 
17958: 6
17959:                                                              KK 86/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
17960: 
17961: 
17962: 
17963: 
17964:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 86/2000 vp
17965: 
17966:                                              Näkövammaisten koulutuksen turvaaminen
17967: 
17968: 
17969: 
17970: 
17971: Eduskunnan puhemiehelle
17972: 
17973: Perusopetuslaissa määrätään kunnille velvolli-        sen epävarmuuden takia. Näin on mm. Keski-
17974: suus järjestää alueellaan asuville oppivelvolli-      Suomessa Jyväskylässä. Olemassa oleva tilanne
17975: suusikäisille perusopetusta. Kunta voi järjestää      on herättänyt vakavan huolen näkövammaisille
17976: tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä    tarkoitettujen koulujen ohjaustoiminnan alas-
17977: muiden kuntien kanssa tai hankkimalla ne saman        ajosta maakunnissa. Tämä olisi hyvin onnetonta
17978: lain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen jär-   ennen kaikkea näkövammaisten oppilaiden kan-
17979: jestäjältä. Saman lain 8 §:n mukaan valtio voijär-    nalta.
17980: jestää tämän lain tarkoittamaa opetusta. Opetuk-
17981: sen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
17982: päättää asianomainen ministeriö noudattaen so-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17983: veltuvin osin, mitä 7 §:n 2--4 momentissa sääde-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17984: tään. Lain 39 §:n mukaan asianomainen ministe-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17985: riö voi päättää, että opetuksen järjestäjän tulee
17986: huolehtia saman lain 17 §:n 2 momentissa tarkoi-            Onko näkövammaisille tarkoitettujen
17987: tetun erityisopetuksen yhteydessä annettavasta              koulujen ns. ohjaustoiminta uhattuna ja
17988: kuntoutuksesta sekä mainittuun opetukseen liit-
17989: tyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.             onko tämä uhka olemassa maakunnissa
17990:    Näkövammaisille tarkoitettujen koulujen toi-             ja esimerkiksi Jyväskylän koulun koh-
17991: minnan yhtenä osana on ohjaustoiminta, joka on              dalla sekä
17992: lakisääteisesti ollut voimassa jo vuoden 1984 pe-           mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
17993: ruskoululain mukaan.                                        ta näkövammaisten koululaisten opetus
17994:    Valtion rahoitusjärjestelmä on käytännössä               voidaan edelleen taata tarpeen mukai-
17995: osoittautunut erittäin epävakaaksi. Tällä hetkellä          sesti kaikille kyseistä opetusta tarvitse-
17996: koetaan vakavaa huolta näkövammaisille tarkoi-              ville?
17997: tettujen koulujen ohjaustoiminnasta taloudelli-
17998: 
17999: 
18000: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
18001: 
18002:     Lauri Oinonen /kesk
18003: 
18004: 
18005: 
18006: 
18007:                                                                                                Versio 2.0
18008: KK 86/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk                                              Ministerin vastaus
18009: 
18010: 
18011: 
18012: 
18013: Eduskunnan puhemiehelle
18014: 
18015: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tyisoppilaisiin kohdistuvia ohjauspalveluita eri
18016: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         puolilla maata.
18017: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Koska kunta on velvollinen järjestämään kai-
18018: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-      kille sen alueella asuville oppivelvollisuusikäi-
18019: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sille perusopetuksen, on valtion erityisoppilai-
18020: KK 86/2000 vp:                                        tosten ohjaus- ja tukipalvelutoimintaa säädöksin
18021:                                                       ja viranomaisohjauksella kehitetty maksulliseksi
18022:        Onko näkövammaisille tarkoitettujen            palvelutoiminnaksi, jossa valtion erityiskoulut
18023:        koulujen ns. ohjaustoiminta uhattuna ja        tarjoavat ohjauspalvelujaan kunnille maksua vas-
18024:                                                       taan. Eräiden valtion oppilaitosten maksullisista
18025:        onko tämä uhka olemassa maakunnissa            suoritteista annetun opetusministeriön päätöksen
18026:        ja esimerkiksi Jyväskylän koulun koh-          (1097/1998) mukaan erityisopetuksen ohjauspal-
18027:        dalla sekä                                     velut tulee pääosin laskuttaa oppilaiden kotikun-
18028:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-      nilta maksuperustelaissa määritellyn omakustan-
18029:        ta näkövammaisten koululaisten opetus          nushinnan mukaisina.
18030:        voidaan edelleen taata tarpeen mukai-             Seurannassa on käynyt ilmi, että normin suo-
18031:        sesti kaikille kyseistä opetusta tarvitse-     raviivainen noudattaminen saattaa vaarantaa pal-
18032:        ville?                                         velujen jatkumisen.
18033:                                                          Syntynyt tilanne on kouluviranomaisten tie-
18034: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
18035:                                                       dossa. Opetusministeriö ja opetushallitus ovat-
18036: ti seuraavaa:
18037:                                                       kin jo käynnistäneet valmistelun ongelman pois-
18038: Valtion erityisoppilaitosten tehtävänä on perin-      tamiseksi. Opetusministeriö pitää ensiarvoisen
18039: teisesti ollut oppilaitoksen omien oppilaiden         tärkeänä erityisopetuksen tarpeellisten ohjaus- ja
18040: kouluttamisen lisäksi antaa myös ohjausta muis-       tukipalvelujen saatavuuden turvaamista. Valmis-
18041: sa peruskouluissa ja lukioissa opiskeleville vam-     telussa tullaan samalla kiinnittämään huomiota
18042: maisille oppilaille, heidän vanhemmilleen, opet-      kuntien kustannusvastuun selkiyttämiseenja val-
18043: tajilleenja koulutuksen järjestäjille. Kuntien pyr-   tion erityiskoulujen palveluorganisaatioiden toi-
18044: kimys erityisoppilaiden sijoittamiseen kotipaik-      minnan tehostamiseen.
18045: kansa koulutuksen järjestäjän omiin oppilaitok-          Ottaen huomioon syntynyt tilanne joudutaan
18046: siin on merkinnyt eräiden valtion ylläpitämien        harkitsemaan merkittävää lievennystä nykyiseen
18047: erityiskoulujen oppilasmäärien vähenemistä ja         palvelujen omakustannushinnan mukaiseen las-
18048: näiden koulujen roolin muuttumista yhä enem-          kutusvaatimukseen. Opetusministeriön tarkoi-
18049: män ohjaustoiminnan kehittämis- ja palvelukes-        tuksena on käydä asian valmistelun yhteydessä
18050: kuksiksi. Voimakkainta tämänsuuntainen kehi-          neuvottelut myös Suomen Kuntaliiton kanssa,
18051: tys on ollut Jyväskylän näkövammaisten koulus-        jolloin sovitaan muun muassa asian tiedottami-
18052: sa, missä jo 22 opettajasta 16 erityisopettajaa to-   sesta ja kuntien ohjauksesta sovittuihin toiminta-
18053: teuttaa kuntien oppilaitoksissa opiskeleviin eri-     linjoihin.
18054: 
18055: 
18056: 
18057: 2
18058: Ministerin vastaus                        KK 86/2000 vp -   Lauri Oinonen /kesk
18059: 
18060: 
18061: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
18062: 
18063:    Opetusministeri Maija Rask
18064: 
18065: 
18066: 
18067: 
18068:                                                                              3
18069: KK 86/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                         Ministems svar
18070: 
18071: 
18072: 
18073: 
18074: Tili riksdagens talman
18075: 
18076: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Eftersom kommunen är skyldig att ordna
18077: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         grundläggande utbildning för alla 1äropliktiga
18078: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lau-        som bor på kommunens område, har de statliga
18079: ri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörs-        specialläroanstaltemas handlednings- och stöd-
18080: mål SS 86/2000 rd:                                      tjänster genom författningar och myndighetsstyr-
18081:                                                         ning utvecklats tili avgiftsbelagd service där de
18082:        ir den s.k. handledningsverksamheten             statliga specialskoioma erbjuder kommunema
18083:        när det gäller skolorna för synskadade           sina handledningstjänster mot avgift. Enligt un-
18084:        hotad och                                        dervisningsministeriets beslut om avgiftsbelag-
18085:                                                         da prestationer vid vissa statliga läroanstalter
18086:        existerar dettahot i landskapen och t.ex.        (1 097 /1998) skall handledningstjänstema i an-
18087:        i fråga om skolan i Jyväskylä samt               slutning till specialundervisningen i regel faktu-
18088:        vilka åtgärder avser regeringen vidta            reras e1evemas hemkommuner tili självkostnads-
18089:        för att undervisning för synskadade              pris så som anges i lagen om grundema för avgif-
18090:        barn fortfarande efter behov skall kun-          ter tili staten. Vid uppföljningen har det visat sig
18091:        na garanteras alla som behöver sådan             att tjänstema i framtiden kan äventyras om nor-
18092:        undervisning?                                    men efterlevs alitför strängt.
18093:                                                            Skolmyndighetema är medvetna om det upp-
18094: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         komna läget. Undervisningsministeriet och ut-
18095: föra följande:                                          bildningsstyrelsen har redan inlett det förbere-
18096:                                                         dande arbetet för att undanröja problemet. Un-
18097: De statliga specialläroanstaltemas uppgift har av
18098:                                                         dervisningsministeriet finner det ytterst viktigt
18099: tradition varit att utbilda läroanstaltens egna
18100:                                                         att tillgången tili behövliga handlednings- och
18101: elever men också att ge handledning åt handikap-
18102:                                                         stödtjänster i anslutning tili specialundervisning-
18103: pade elever som studerar i andra grundskolor och
18104:                                                         en kan säkerstälias. Vid beredningen kommer
18105: gymnasier, tili deras föräldrar, lärare och utbild-
18106:                                                         man samtidigt att fåsta uppmärksamhet vid att
18107: ningsanordnama. Kommunemas strävan att pla-
18108:                                                         kommunemas kostnadsansvar blir klarare och att
18109: cera specialelevema i utbildningsanordnarens
18110:                                                         serviceorganisationen vid de statliga specialsko-
18111: egna läroanstalter på hemorten har betytt att elev-
18112:                                                         Ioma effektiveras.
18113: antalet vid vissa statliga specialskolor sjunkit och
18114: dessa skolors roll förändrats så att de allt mer bli-      Med beaktande av det uppkomna läget blir
18115: vit utvecklings- och servicecentra för handled-         man tvungen att överväga en avsevärd mildring
18116: ningsverksamhet. Denna utveckling har varit             när det gälier det nuvarande kravet att fakturera
18117: mest markant i de synskadades skola i Jyväskylä,        tjänsterna tili självkostnadspris. Undervisnings-
18118: där redan 16 specialiärare av 22 lärare tillhanda-      ministeriet har för avsikt att i samband med be-
18119: håller handledningstjänster som riktar sig tili         redningen av ärendet föra förhandlingar också
18120: specialelever som studerar i kommunala läroan-          med Finlands Kommunförbund, och då komma
18121: stalter runt om i landet.                               överens bl.a. om informationen kring ärendet och
18122: 
18123: 
18124: 4
18125: Ministems svar                               KK 86/2000 vp -   Lauri Oinonen /kesk
18126: 
18127: 
18128: kommunemas styming i fråga om överenskomna
18129: verksamhetslinjer.
18130: 
18131: 
18132: 
18133: Helsingfors den 13 mars 2000
18134: 
18135:    Undervisningsminister Maija Rask
18136: 
18137: 
18138: 
18139: 
18140:                                                                                5
18141:                                                        KK 87/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18142: 
18143: 
18144: 
18145: 
18146:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 87/2000 vp
18147: 
18148:                                             Päätöksenteko suhtautumisesta Itävaltaan
18149: 
18150: 
18151: 
18152: 
18153: Eduskunnan puhemiehelle
18154: 
18155: Pääministeri Paavo Lipponen teki 4.2.2000 pää-       eduskunta oli näin ollen koolla. Ministereillä
18156: töksen, jolla hän määräsi Suomen hallituksen ja      tuskin oli estettä kokoontua asiaa käsittelemään.
18157: ministerien suhtautumisesta silloin vasta synty-     Näin ollen asian kiireellisyys ei voinut olla riittä-
18158: mässä olleeseen Itävallan hallitukseen ja tuleviin   vä peruste sille, että sekä hallitus että eduskunta
18159: ministereihin. Päätös, jolla Suomi tosiasiassa yh-   valiokuntineen ohitettiin. Tällaisen päätöksen
18160: tyi 13 muun Euroopan unionin maan rintamaan          tulisi aina perustua mahdollisimman laajaan har-
18161: Itävaltaa vastaan ja joka merkitsi itsenäisen maan   kintaan ja menettelytapoihin, jotka ovat kiistatto-
18162: sisäisiin asioihin puuttumista, on kauaskantoi-      mat.
18163: nen ja selkeästi ennakkotapauksen luonteinen.
18164: Epäselväksi on jäänyt, miten päätöksenteko yksi-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18165: tyiskohtaisesti Suomessa tapahtui.                   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18166:    Rasististenja muiden ihmisoikeuksia loukkaa-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18167: vien tahojen vastustaminen on erittäin tärkeää.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18168: Menettelytapojen tällaisiakin asioita koskevissa
18169: päätöksissä on kuitenkin oltava perustuslakiem-            Millä menettelyllä ja millä perusteilla
18170: me, muun lainsäädännön ja hyväksyttävien sään-             pääministeri teki 4.2.2000 päätöksen,
18171: töjen mukaiset.                                            joka koski Suomen suhteita Itävaltaanja
18172:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan päämi-           sen syntymässä olleeseen hallitukseen ja
18173: nisteri Lipponen teki päätöksen yksin. Esimer-             ministereihin ja
18174: kiksi suhteista ulkovaltoihin ensi sijassa vastaa-
18175: van tasavallan presidentin osuus päätöksenteos-             mikä oli tasavallan presidentin osuus
18176: sa on tuntematon. Myöskään hallituksen tai sen              ko. päätöksenteossa ja
18177: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivalio-            miksi ei hallituksen ulko- ja turvalli-
18178: kunnan kantaa ei liene hankittu. Lisäksi edus-              suuspoliittiselle ministerivaliokunnalle
18179: kunnan ja sen ulkoasiainvaliokunnan ja suuren               eikä eduskunnalle tahi sen ulkoasiainva-
18180: valiokunnan lausuntoa ei ennen päätöksentekoa               liokunnalle tai suurelle valiokunnalle
18181: kuultu.                                                     varattu etukäteen tilaisuutta lausua kan-
18182:    Tasavallan presidentti oli 4.2.2000 kotimaas-            taansa asiassa?
18183: sa ja avasi valtiopäivät samana päivänä. Myös
18184: 
18185: 
18186: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
18187: 
18188:     Toimi Kankaanniemi /skl
18189: 
18190:                                                                                                 Versio 2.0
18191: KK 87/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                               Ministerin vastaus
18192: 
18193: 
18194: 
18195: 
18196: Eduskunnan puhemiehelle
18197: 
18198: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Puheenjohtajamaana Portugali valmisteli ja
18199: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        koordinoi jäsenmaiden valtion tai hallitusten
18200: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päämiesten kannanoton sen jälkeen, kun useatjä-
18201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kan-      senvaltiot olivat ilmaisseet huolensa Itävallan
18202: kaanniemen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy-      hallitustilanteesta ja esittäneet yhteistä kannanot-
18203: myksen KK 87/2000 vp:                                toa. Portugalin pääministeri keskusteli kannan-
18204:                                                      otosta pääministeri Paavo Lipposen kanssa sun-
18205:       Millä menettelyllä ja millä perusteilla        nuntai-iltana 30.1.2000. Päätös yhteiseen kan-
18206:       pääministeri teki 4.2.2000 päätöksen,          nanottoon osallistumisesta oli Itävallan hallitus-
18207:       joka koski Suomen suhteita Itävaltaanja        ratkaisun aikataulun vuoksi tehtävä nopeasti, en-
18208:       sen syntymässä olleeseen hallitukseen ja       nen kuin Portugalin pääministeri oli yhteydessä
18209:       ministereihin ja                               Itävallan liittopresidenttiin. Pääministeri Paavo
18210:                                                      Lipponen esitti omat huomautuksensa luonnok-
18211:        mikä oli tasavallan presidentin osuus         seen, jonka tekstin pääministeri Guterres puheli-
18212:        ko. päätöksenteossa ja                        messa luki. Huomautukset edustivat luonnosta
18213:        miksi ei hallituksen ulko- ja turvalli-       varovaisempaa linjaa. Pääministeri Guterresin
18214:        suuspoliittiselle ministerivaliokunnalle      mukaan jäsenvaltioiden piiristä oli esitetty myös
18215:        eikä eduskunnalle tahi sen ulkoasiainva-      vaatimuksia jyrkemmästä kannanotosta. Tuossa
18216:                                                      vaiheessa sunnuntai-iltana pääministeri Guterres
18217:        liokunnalle tai suurelle valiokunnalle
18218:                                                      kertoi, että kannanotto saatettaisiin maanantaina
18219:        varattu etukäteen tilaisuutta lausua kan-
18220:                                                      Itävallan liittopresidentti Klestilin tietoon ilman
18221:        taansa asiassa?
18222:                                                      julkisuutta.
18223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Maanantaina 31.1.2000 puolelta päivin neu-
18224: ti seuraavaa:                                        vottelujen perusteella syntynyt lopullinen teksti,
18225:                                                      joka oli mahdollista vain hyväksyä tai hylätä sel-
18226: Euroopan unionin puheenjohtajamaan Portuga-          laisenaan, toimitettiin Helsinkiin ja pääministeri
18227: lin pääministeri Antonio Guterres oli 31.1.2000      hyväksyi sen. Kun Portugalin pääministeri oli
18228: yhteydessä Itävallan liittopresidentti Thomas        keskustellut Itävallan liittopresidentin kanssa
18229: Klestiliin ja välitti hänelle Euroopan unionin 14    maanantaina päivällä ja Klestil oli pyytänyt kan-
18230: jäsenmaan valtion tai hallitusten päämiesten yh-     nanoton julkistamista, annettiin kannanoton teks-
18231: teisen kannanoton toimenpiteistä, joihin ryhdy-      ti julkisuuteen samana iltana.
18232: tään siinä tapauksessa, että Itävaltaan muodoste-        Kansanpuolueen ja Vapauspuolueen muodos-
18233: taan hallitus, johon Vapauspuolue osallistuu. Po-    tama Itävallan hallitus astui virkaansa perjantai-
18234: liittisen tason yhteydenpitoa rajoittaviin toimen-   na 4.2.2000. Pääministeri Paavo Lipponen antoi
18235: piteisiin päädyttiin sen jälkeen, kun aikaisem-      samana päivänä 14 maan yhteiseen kannanot-
18236: missa vaiheissa esillä olleet jyrkemmät toimet ja    toon perustuvat ohjeet hallinnolle. Menettelyta-
18237: asian käsittely ministerineuvostossa, eivät saa-     paan päädyttiin hallituksen piirissä käydyn epä-
18238: neet tukea kaikilta jäsenvaltioilta, muun muassa     virallisen keskustelun pohjalta.
18239: Suomelta.
18240: 
18241: 2
18242: Ministerin vastaus                       KK 87/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18243: 
18244: 
18245: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
18246: 
18247:    Pääministeri Paavo Lipponen
18248: 
18249: 
18250: 
18251: 
18252:                                                                              3
18253: KK 87/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl                                                    Ministems svar
18254: 
18255: 
18256: 
18257: 
18258: Tili riksdagens talman
18259: 
18260: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Medlemsländemas stats- eller regeringsche-
18261: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        fers ståndpunkt formulerades och samordnades
18262: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi-       av Portugal i dess egenskap av ordförandeland,
18263: mi Kankaanniemi /fkf undertecknade skriftliga          efter det att flera medlemsstater hade uttryckt sin
18264: spörsmål SS 87/2000 rd:                                oro över regeringssituationen i Österrike och fö-
18265:                                                        reslagit en gemensam ståndpunkt. Portugals pre-
18266:        Enligt vilket förfarande och på vi/ka           miärminister samtalade om ståndpunkten med
18267:        grunder fattade statsministern den 4            statsminister Paavo Lipponen söndagskväll
18268:        februari 2000 bes/utet om Finlands re-          30.1.2000. Beslutet om deltagande i den gemen-
18269:        lationer tili Österrike, tili dess reger-       samma ståndpunkten måste fattas snabbt på
18270:         ing, som då hö/1 på att bildas, och tili       grund av den österrikiska tidtabellen för reger-
18271:        dess ministrar, och                             ingsuppgörelsen, dvs. innan den portugisiske
18272:                                                        premiärministern kontaktade Österrikes för-
18273:        viiken andel hade republikens president         bundspresident. Statsminister Paavo Lipponen
18274:        i beslutsfattandet, och                         lade fram sina synpunkter på det utkast som pre-
18275:        varför gavs varken regeringens utrikes-         miärminister Guterres läste upp i telefon. Stats-
18276:        och säkerhetspolitiska ministerutskott          minister Lipponens påpekanden företrädde en
18277:        eller riksdagen eller dess utrikesutskott       försiktigare linje än utkastets. Enligt premiärmi-
18278:        eller stora utskott någon möjlighet att         nister Guterres hade man bland medlemsstaterna
18279:        på.förhand uttrycka sin ståndpunkt i frå-       också anfört krav om en hårdare ståndpunkt. 1
18280:        gan?                                            detta skede av söndagskvällen berättade premiär-
18281:                                                        minister Guterres att man avsåg att utan publici-
18282: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        tet informera förbundspresident Klestil om
18283: föra följande:                                         ståndpunkten på måndagen.
18284:                                                            Måndagen 31.1.2000, vid middagstid, över-
18285: Antonio Guterres, premiärminister i Europeiska         sändes den genom förhandlingar tillkomna slutli-
18286: unionens ordförandeland Portugal, var i förbin-        ga texten som endast kunde antas eller förkastas,
18287: delse med den österrikiske förbundspresidenten         tili Helsingfors och statsministern godkände den.
18288: Thomas Klestil 31.1.2000 och informerade ho-           Portugals premiärminister hade samtaiat med den
18289: nom om den gemensamma ståndpunkt som stats-            österrikiske förbundspresidenten på måndagen
18290: eller regeringschefema i 14 EU-länder hade fat-        på dagen, och Klestil hade då begärt att stånd-
18291: tat i fråga om åtgärder som skulle vidtas i det fall   punkten skulle offentliggöras, vilket ledde till att
18292: att Österrike bildade en regering som Frihetspar-      texten offentliggjordes samma kväll.
18293: tiet ingick i. Man hade stannat för åtgärder som           Den av Folkpartiet och Frihetspartiet bildade
18294: inskränker kontakterna på politisk nivå, då de         österrikiska regeringen tillträdde fredagen
18295: strängare åtgärder som varit aktuella i ett tidiga-    4.2.2000. Statsminister Paavo Lipponen instrue-
18296: re skcde och behandlingen av frågan i ministerrå-      rade förvaltningen samma dag på basis av de 14
18297: det inte fått stöd av alla medlemsstater, bl.a. inte   ländernas gemensamma ståndpunkt. Det förfa-
18298: av Finland.
18299: 
18300: 4
18301: Ministems svar                                     KK 87/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
18302: 
18303: 
18304: rande man stannade för baserade sig på informel-
18305: la samtai inom regeringen.
18306: 
18307: 
18308: Helsingfors den 1 mars 2000
18309: 
18310:    Statsminister Paavo Lipponen
18311: 
18312: 
18313: 
18314: 
18315:                                                                                        5
18316:                                                                KK 88/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
18317: 
18318: 
18319: 
18320: 
18321:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 88/2000 vp
18322: 
18323:                                                Taksinkuljettajien työturvallisuuden paranta-
18324:                                                minen
18325: 
18326: 
18327: 
18328: 
18329: Eduskunnan puhemiehelle
18330: 
18331: Taksinkuljettajien työturvallisuus on heikenty-         rangaistaan kovemman rangaistusasteikon mu-
18332: nyt viime aikoina huomattavasti. Moni kuljettaja        kaan. Myös taksinkuljettajat tulisi rinnastaa tä-
18333: tuntee olonsa turvattomaksi etenkin yöaikaan.           hän julkisen liikenteen ammattilaisten ryhmään.
18334: Yhä useampi kuljettaja on joutunut tilanteeseen,        Mikäli myös taksinkuljettajat rinnastettaisiin
18335: jossa hän on kokenut fyysisen koskemattomuu-            edellä mainittuihin ammattiryhmiin lainsäädän-
18336: tensajajopa henkensä uhatuksi. Samanaikaisesti          nössä, tapauksista tuomittavien rangaistusten lin-
18337: kuljettajiin kohdistuva uhkailu ja väkivalta on         ja selkiytyisi ja tiukempi rangaistusasteikko voi-
18338: jatkuvasti raaistunut. Työolot taksinkuljettajan        si osaltaan ennalta ehkäisevästi edesauttaa tak-
18339: ammatissa ovat viime vuosina muuttuneet yhä ar-         sinkuljettajien työturvallisuuden paranemista.
18340: vaamattomammiksi, sillä asiakkaina saattaa en-
18341: tistä useammin olla mm. huumausaineiden käyt-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18342: täjiä. Taksissa kuljettajan tilanne väkivaltata-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
18343: pauksissa on usein vieläkin vaikeampi kuin vaik-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18344: kapa linja-autonkuljettajan tai junan konduktöö-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18345: rin, sillä taksinkuljettajan on vaikeaa, jollei perä-
18346: ti mahdotonta, saada ulkopuolisen apua.                       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
18347:    Taksien turvallisuuden parantamiseksi on                   koo ryhtyä, jotta taksinkuljettajiin koh-
18348: otettu ja otetaan jatkuvasti käyttöön monia uusia             distuvat väkivallanteot voitaisiin ran-
18349: laitteita ja menetelmiä. Kuitenkin taksinkuljetta-            gaista saman rangaistusasteikon mu-
18350: jien turvallisuutta voitaisiin edesauttaa myös val-           kaan kuin järjestyksen pitämisestä jouk-
18351: tiovallan taholta. Tällä hetkellä mm. linja-auton-            koliikenteessä     annetussa        laissa
18352: kuljettajiin, konduktööreihin, rahastajiin ja tar-            (17.6.1977/472) tarkoitettujen henkilöi-
18353: kastajiin kohdistuvat väkivallanteot ja uhkailut              den osalta?
18354: 
18355: 
18356: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
18357: 
18358:     Pekka Ravi /kok                                        Lauri Kähkönen /sd
18359:     Pekka Nousiainen /kesk                                 Petri Salo /kok
18360:     Jyri Häkämies /kok                                     Pertti Hemmilä /kok
18361:     Pertti Mäki-Hakola /kok                                Esko Kurvinen /kok
18362: 
18363: 
18364: 
18365:                                                                                                  Versio 2.0
18366: KK 88/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                  Ministerin vastaus
18367: 
18368: 
18369: 
18370: 
18371: Eduskunnan puhemiehelle
18372: 
18373: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       neen rinnastettavaa henkilöä taikka heitä kuljet-
18374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tajan tai häneen rinnastettavan henkilön pyyn-
18375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nöstä avustavaa matkustajaa,
18376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ra-           2) joukkoliikenteen tarkastusmaksusta anne-
18377: vin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tussa laissa tarkoitettua matkalippujen tarkasta-
18378: sen KK 88/2000 vp:                                   jaa,
18379:                                                          3) vartioimisliikelaissa tarkoitettua vartijaa
18380:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-       sekä
18381:        koo ryhtyä, jotta taksinkuljettajiin koh-         4) järjestyksenvalvojista annetussa laissa tar-
18382:        distuvat väkivallanteot voitaisiin ran-       koitettua järjestyksenvalvojaa.
18383:        gaista saman rangaistusasteikon mu-            Säännöksen toissijaisuus merkitsee sitä, että jos
18384:        kaan kuin järjestyksen pitämisestä jouk-      rikoksentekijä syyllistyy esimerkiksi järjestystä
18385:        koliikenteessä     annetussa        laissa    ylläpitävän henkilön pahoinpitelyyn tai törkeään
18386:        (17.6.1977/472) tarkoitettujen henkilöi-      pahoinpitelyyn, sovelletaan säännöksen sijasta
18387:        den osalta?                                   pahoinpitelyä tai törkeää pahoinpitelyä koske-
18388: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vaa säännöstä. Lievästä pahoinpitelystä säädetty
18389: ti seuraavaa:                                        rangaistusasteikko on lievempi kuin järjestystä
18390:                                                      ylläpitävän henkilön vastustamisesta säädetty
18391: Järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä an-      rangaistusasteikko, mutta lievän pahoinpitelyn
18392: netussa laissa tarkoitettujen henkilöiden vastus-    tunnusmerkit täyttävä teko säännönmukaisesti si-
18393: tamisesta tuomittavasta rangaistuksesta on sää-       sältyy järjestystä ylläpitävän henkilön vastusta-
18394: detty rikoslain 17 luvun 6 §:ssä, joka koskee jär-   miseen. Myös laiton uhkaus menee rangaistusas-
18395: jestystä ylläpitävän henkilön vastustamista.         teikon perusteella rikoslain 17 luvun 6 §:n sään-
18396: Säännös tuli voimaan vuoden 1999 alussa. Sään-       nöksen edelle.
18397: nöksen mukaan se, joka käyttämällä tai uhkaa-            Rikoslain 17 luvun 6 §:n soveltaminen edel-
18398: malla käyttää väkivaltaa estää tai yrittää estää     lyttää hallituksen esityksen (HE 6/1997 vp) mu-
18399: järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hä-   kaan, että järjestystä ylläpitävällä henkilöllä on
18400: nelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää   lakiin tai asetukseen perustuvan tehtävän edellyt-
18401: tai muuten vaikeuttaa sanotun tehtävän suoritta-     tämät valtuudet järjestyksenpitoon ja ettei hän
18402: mista, on tuomittava, jollei laissa muualla sääde-   selvästi ylitä kyseisiä valtuuksia.
18403: tä ankarampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitä-        Rikoslain 17 luvun 6 §:n suojaamien ryhmien
18404: vän henkilön vastustamisesta sakkoon tai van-        lisäksi on myös muita ryhmiä, joilla on oikeus
18405: keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.               voimakeinojen käyttöön. Keskeinen ryhmä on
18406:    Pykälässä on myös järjestystä ylläpitävän hen-    järjestystä ylläpitävät virkamiehet, kuten poliisi-
18407: kilön määritelmä. Järjestystä ylläpitävällä henki-   miehet. Kaikkiaan erityiset säännökset voima-
18408: löllä tarkoitetaan                                   keinoista koskevat tilanteita, joissa oikeudesta
18409:     l) järjestyksen pitämisestä joukkoliikentees-    voimakeinojen käyttöön on säädetty pikemmin
18410: sä annetussa laissa tarkoitettua kuljettajaa, hä-    yleisen edun, järjestyksen taikka työn- tai toi-
18411: 
18412: 2
18413: Ministerin vastaus                                           KK 88/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
18414: 
18415: 
18416: meksiantajan etujen turvaamisen vuoksi kuin            miseksi poistamaan matkustaja autostaan. Asiak-
18417: voimakeinojen käyttöön oikeutetun oman intres-         kaan poistamista harkittaessa kuitenkin yleiset
18418: sin vuoksi.                                            pakkotilaa koskevat periaatteet ja heitteillepanoa
18419:    Järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä         koskeva rangaistussäännös asettavat rajoja tak-
18420: annetun lain mukaan kuljettaja saa kieltäytyä ot-      sinkuljettajan toiminnalle. Esimerkiksi autoa sot-
18421: tamasta matkustajaksi päihtynyttä henkilöä, jon-       kevan matkustajan kieltäytyessä poistumasta tu-
18422: ka voidaan väkivaltaisen, uhkaavan tai meluavan        lee myös kysymykseen turvautuminen poliisin
18423: käyttäytymisensä perusteella päätellä todennä-         apuun.
18424: köisesti aiheuttavan häiriötä. Kuljettajalla on oi-        Jos kysymys on matkustajasta, jonka taksin-
18425: keus poistaa kulkuneuvosta häiriötä aiheuttava         kuljettaja matkan aikana alkaa epäillä voivan
18426: matkustaja, joka kuljettajan kiellosta huolimatta      syyllistyä rikokseen, ei tämän poistaminen autos-
18427: on jatkanut häiriön aiheuttamista. Jos kulkuneu-       ta voimakeinoin liene kuljettajan turvallisuutta
18428: vosta poistettava tai kiinniotettava matkustaja te-    ajatellen realistinen vaihtoehto. Poliisimiehen li-
18429: kemällä vastarintaa koettaa välttää poistamisen        säksi vain vartioimisliikelain mukaisella vartijal-
18430: tai kiinniottamisen, kuljettajalla on oikeus käyt-     la on tällä hetkellä poistamisoikeus sillä perus-
18431: tää sellaisia voimakeinoja, joita matkustajan          teella, että rikosta on syytä epäillä, eikä tällaisen
18432: poistamiseksi tai kiinniottamiseksi voidaan hä-       poikkeuksellisen oikeuden käyttöä ole syytä laa-
18433: nen käyttäytymisensä ja muut olosuhteet huo-          jentaa. Esimerkiksi autoa tahallaan sotkenut,
18434: mioon ottaen pitää puolustettavina. Joukkolii-         maksuvelvollisuutensa laiminlyönyt taikka kul-
18435: kenteen tarkastusmaksusta annetun lain mukai-         jettajaan käsiksi käynyt asiakas saadaan ottaa
18436: sen tarkastustehtävän toteuttamiseksi tarkastajal-     kiinnijokamiehen kiinniotto-oikeuden perusteel-
18437: la on oikeus ottaa liputon matkustaja kiinni ja        la. Lisäksi on säädetty omaisuuden takaisinotto-
18438: poistaa hänet kulkuneuvosta tai laiturialueelta.       oikeudesta.
18439: Myös mainitussa laissa on säännös voimakeino-             Erityissäännökset taksinkuljettajien voimakei-
18440: jen käyttöoikeudesta.                                 noista eivät siis tunnu olevan tarpeen asiakkai-
18441:    Järjestyksenpitoa koskevissa eri laeissa määri-     den autoon pääsyn estämiseksi taikka johonkin
18442: tellyistä tilanteista, joita varten on annettu eri-   rikokseen syyllistyneen asiakkaan kiinniottami-
18443: tyisvaltuuksia, tulisivat taksinkuljetusta ajatel-    seksi. Sen sijaan niillä voisi olla joissain tapauk-
18444: len kysymykseen lähinnä samat kuin järjestyk-         sissa käyttöä asiakkaan poistamiseksi. Kun kui-
18445: sen pitämisestä joukkoliikenteessä annetussa          tenkin otetaan huomioon yleiset pakkotilasään-
18446: laissa, eli henkilön sisäänpääsyn estäminen, tä-      nökset sekä mahdollisuus valita asiakkaat ja tur-
18447: män poistaminen ja kiinni ottaminen.                  vautua poliisiin, ei erityisille voimakeinosään-
18448:    Taksiliikenteessä ei ole niin sanottua sopimus-    nöksille asiakkaan poistamista vartenjää paljon-
18449: pakkoa, kuten joukkoliikenteessä. Luvanvarai-         kaan tarvetta.
18450: sesta henkilöliikenteestä tiellä annettua lakia           Taksinkuljettajia, kuten muitakin kansalaisia,
18451: koskevassa hallituksen esityksessä on ilmaistu se     suojaavat luonnollisesti yleiset rangaistussään-
18452: periaate, että takseilla on oikeus kieltäytyä otta-   nökset esimerkiksi pahoinpitelystä ja varkaudes-
18453: masta henkilö matkustajaksi. Tämä on myös täy-        ta. Ryöstöä koskevassa säännöksessä taksinkul-
18454: sin vakiintunut käytäntö. Ei-toivottujen asiakkai-    jettajien erityisasema on otettu huomioon. Ryös-
18455: den sisääntulon estäminen on myös käytännössä         töä on rikoslain 31 luvun 2 §:n 4 kohdan perus-
18456: helpompaa kuin esimerkiksi joukkoliikenteessä.        teella pidettävä törkeänä, jos rikos kohdistetaan
18457: Jos kuitenkin joku tunkeutuu väkisin autoon si-       henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuulu-
18458: sään, voitaneen - tosin hyökkäyksen laadusta          van työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai
18459: riippuen- tätä vastaan käyttää yleisen rikoslain      omaisuuttaan puolustaa, jos ryöstö on myös ko-
18460: mukaista hätävarjelua.                                konaisuutena arvostellen törkeä. Hallituksen esi-
18461:     Taksinkuljettajan täytynee katsoa olevan tie-     tyksen (HE 66/1988 vp) mukaan tällaisia henki-
18462: tyissä tilanteissa oikeutettu omaisuuden suojaa-      löitä ovat esimerkiksi autoa kuljettavat vuokra-
18463: 
18464: 
18465:                                                                                                           3
18466: KK 88/2000 vp -    Pekka Ravi /kok ym.                                            Ministerin vastaus
18467: 
18468: 
18469: autoilijat. Vastaava säännös on sisältynyt rikos-   siryöstöt onkin usein rangaistu törkeinä ryöstöi-
18470: lakiin jo vuodesta 1949. Oikeuskäytännössä tak-     nä.
18471: 
18472: 
18473: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
18474: 
18475:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
18476: 
18477: 
18478: 
18479: 
18480: 4
18481: Ministems svar                                              KK 88/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
18482: 
18483: 
18484: 
18485: 
18486: Tili riksdagens talman
18487: 
18488: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       eller en med föraren jämställd person bistår
18489: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       dessa, vilka avses i lagen om upprätthållande av
18490: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       ordning i kollektivtrafik,
18491: Pekka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga          2) en biljettkontrollör som avses i 1agen om
18492: spörsmå1 SS 88/2000 rd:                              kontrollavgift i kollektivtrafik,
18493:                                                          3) en väktare som avses i 1agen om bevak-
18494:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         ningsföretag samt
18495:       för att de våldsgärningar som riktar sig           4) en ordningsvakt som avses i 1agen om ord-
18496:       mot taxiförare skall kunna straffas en-        ningsvakter.
18497:        ligt samma straffskala som då det gäller          Bestämme1sen är sekundär vi1ket innebär att
18498:       personer som avses i lagen om upprätt-         om gämingsmannen gör sig sky1dig tili exempe1-
18499:       hållande av ordning i kollektivtrafik          vis misshande1 eller grov misshande1 av en per-
18500:        (1 7. 6.1977/472)?                            son som upprätthåller ordningen, tillämpas i stä1-
18501:                                                      let för denna bestämmelse den bestämme1se som
18502: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      gäller misshande1 eller grov misshandel. Straff-
18503: föra fö1jande:                                       ska1an för 1indrig misshandel är mildare än straff-
18504: En bestämme1se om det straff som kan dömas för       ska1an för motstånd mot person som upprätthål-
18505: motstånd mot personer som avses i 1agen om           ler ordningen, menen gäming som uppfyller rek-
18506: upprätthållande av ordning i kollektivtrafik finns   visiten för 1indrig misshande1 ingår i regel i mot-
18507: i strafflagens 17 kap. 6 § som gäller motstånd       stånd mot en person som upprätthåller ordning-
18508: mot person som upprätthåller ordningen. Be-          en. Också olaga hot går på basis av straffskalan
18509: stämmelsen trädde i kraft i början av år 1999. En-   före bestämmelsen i 17 kap. 6 § strafflagen.
18510: ligt nämnda bestämme1se skall den som med våld           En tillämpning av 17 kap. 6 § strafflagen för-
18511: eller hot om vå1d hindrar eller försöker hindra en   utsätter en1igt regeringens proposition (RP
18512: person som upprätthåller ordningen från att full-    6/1997 rd) att den person som upprätthåller ord-
18513: göra en uppgift som en1igt 1ag eller förordning      ningen i sin uppgift har en på 1ag eller förordning
18514: ankommer på honom eller som annars försvårar         grundad befogenhet att upprätthålla ordningen
18515: fullgörandet av nämnda uppgift för motstånd mot      och att det är uppenbart att denne inte överskri-
18516: person som upprätthåller ordningen dömas tili        der befogenheten i fråga.
18517: böter eller fånge1se i högst sex månader, om             Utöver de personer som skyddas av 17 kap.
18518: strängare straffför gärningen inte bestäms på nå-    6 § strafflagen finns också andra grupper av per-
18519: got annat ställe i 1ag.                              soner som har rätt att använda sig av maktmedel.
18520:    1 paragrafen ingår också en definition av vad     En viktig grupp är de tjänstemän som upprätthå1-
18521: som avses med en person som upprätthåller ord-       1er ordningen, tili exempe1 po1isen. Som he1het
18522: ningen. Med en person som upprätthåller ord-         gäller specialbestämmelsema om maktmedel si-
18523: ningen avses                                         tuationer där rätten att använda maktmedel snara-
18524:     1) en sådan förare, med föraren jämställd per-   re avser skyddet av det allmänna intresset, ord-
18525: son och passagerare som på begäran av föraren        ningen och arbets- eller uppdragsgivarens intres-
18526: 
18527: 
18528:                                                                                                       5
18529: KK 88/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                           Ministems svar
18530: 
18531: 
18532: se än det egna intresse som den som har rätt att         dock de allmänna principema om nödtillstånd
18533: använda maktmedel kan ha.                               och straffbestämmelsen om utsättande gränser
18534:     Enligt lagen om upprätthållande av ordning i         för förarens handlande. Om till exempel en pas-
18535: kollektivtrafik får föraren vägra att som passage-       sagerare smutsar ner bilen och vägrar stiga ur
18536: rare medtaga berusad person som på grund av             den, har taxiföraren också möjlighet att söka
18537: våldsamt eller hotfullt uppträdande eller genom         hjälp av polisen.
18538: att föra oljud kan förmodas sannolikt orsaka stör-          Om det är fråga om en passagerare som taxifö-
18539: ning. Föraren äger rätt att ur trafikmedlet avlägs-     raren under resan börjar misstänka kan göra sig
18540: na passagerare som orsakar stöming och som              skyldig till ett brott, torde det med tanke på föra-
18541: trots förbud från förarens sida fortsatt med att or-    rens säkerhet inte vara ett realistiskt altemativ att
18542: saka stöming. Försöker passagerare som skall av-         försöka avlägsna passageraren med maktmedel.
18543: lägsnas ur trafikmedel eller gripas genom att göra      Utöver polisen har endast en i lagen om bevak-
18544: motstånd undgå att bli avlägsnad eller gripen,          ningsföretag avsedd väktare i en sådan situation
18545: äger föraren rätt att bruka sådana maktmedel som         rätt att avlägsna personeo på den grunden att det
18546: med hänsyn till passagerarens uppträdande och           finns skäl att misstänka brott och bruket av den-
18547: övriga omständigheter kan anses försvarliga för         na exceptionella rätt finns det ingen anledning att
18548: hans avlägsnande eller gripande. Enligt lagen om        utvidga. En kund som till exempel uppsåtligen
18549: kontrollavgift i kollektivtrafik har kontrollör i sin   smutsat ner bilen, försummat sin betalningsskyl-
18550: kontrolluppgift rätt att gripa passagerare som          dighet eller angripit föraren får gripas redan på
18551: saknar vederbörlig biljett och avlägsna sådan           grund av rätten för var och en att gripa en person.
18552: passagerare från fordonet eller från plattforms-        Dessutom finns bestämmelser om rätten att åter-
18553: området. 1 nämnda lag finns också en bestämmel-         ta egendom.
18554: se om bruk av maktmedel.                                    Några specialbestämmelser om maktmedel för
18555:    Av de situationer som definierats i de olika la-     taxiförare verkar således inte behövas för att hin-
18556: gar som gäller upprätthållande av ordning och för       dra kunder att stiga in i bilen eller för att gripa en
18557: vilka särskilda befogenheter getts skulle med tan-      kund som gör sig skyldig till ett brott. Däremot
18558: ke på taxitransportema närmast de situationer           kunde det i vissa fall finnas ett behov av sådana
18559: som beskrivs i lagen om upprätthållande av ord-         när det gäller att avlägsna kunder. När man beak-
18560: ning i kollektivtrafik bli aktuella, dvs. att hindra    tar de allmänna bestämmelsema om nödtillstånd
18561: en person från att stiga på samt att avlägsna och       samt möjligheten att välja sina kunder och begä-
18562: gripa en person.                                        ra hjälp av polisen, föreligger knappast något be-
18563:    1 taxitrafiken finns det inget så kallat av-         hov av särskilda bestämmelser om maktmedel för
18564: talstvång så som i kollektivtrafiken. 1 regering-       att avlägsna kunder.
18565: ens proposition om lagen om tillståndspliktig               Taxiförama, liksom de övriga medborgama,
18566: persontrafik på väg uttrycks principen att en taxi      skyddas naturligtvis av de allmänna straffbe-
18567: har rätt att vägra att ta med en person som passa-      stämmelsema om till exempel misshandel och
18568: gerare. Detta är också helt etablerad praxis. Att       stöld. 1 den bestämmelse som gäller rån har taxi-
18569: hindra icke-önskvärda kunder från att stiga på är       föramas särställning beaktats. Ett rån skall enligt
18570: också i praktiken lättare än till exempel i kollek-     strafflagens 31 kap. 2 § 4 punkt anses som grovt
18571: tivtrafiken. Om någon ändå tränger sig in i bilen       om det riktar sig mot en person som på grund av
18572: med tvång, kan man, naturligtvis beroende på an-        det arbete eller den uppgift som hör till hans yrke
18573: greppets art, använda sig av nödväm i enlighet          inte kan försvara sig eller sin egendom, om rånet
18574: med den allmänna strafflagen.                           även bedömt som en helhet är grovt. Enligt reger-
18575:    En taxiförare måste i vissa situationer för att      ingens proposition (RP 66/1988 rd) anses exem-
18576: skydda egendom anses ha rätt att avlägsna en            pelvis taxiförare höra till denna grupp av perso-
18577: passagerare ur sin bil. Om en taxiförare övervä-        ner. En bestämmelse motsvarande denna har in-
18578: ger att avlägsna en kund ur sin bil, uppställer
18579: 
18580: 
18581: 6
18582: Ministems svar                                        KK 88/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
18583: 
18584: 
18585: gått i strafflagen sedan år 1949. I rättspraxis har
18586: också taxirån ofta straffats som grova rån.
18587: 
18588: 
18589: 
18590: Helsingfors den 9 mars 2000
18591: 
18592:     Justitieminister Johannes Koskinen
18593: 
18594: 
18595: 
18596: 
18597:                                                                                       7
18598:                                                                  KK 89/2000 vp - Matti Kangas /vas
18599: 
18600: 
18601: 
18602: 
18603:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 89/2000 vp
18604: 
18605:                                               Turveyrittäjien aseman parantaminen turpeen
18606:                                               verotusta keventämällä
18607: 
18608: 
18609: 
18610: 
18611: Eduskunnan puhemiehelle
18612: 
18613: Turveyrittäjien tilanne näyttää huolestuttavalta.      vetta ei ole määritelty biopolttoaineeksi, ja näin
18614: Alan työllisyystilanne tulee kiristymään huomat-       tuontienergia ajaa kotimaisen työllistävän tur-
18615: tavasti lähiaikoina, jos kaavaillut suunnitelmat       peen ohi.
18616: turpeen käytön osalta toteutuvat.                         Energiavaihtoehtoja punnittaessa on esitetty
18617:    Kymmeniä tuotantosoita ollaan sulkemassa,           vaatimuksia, joiden mukaan kaikelle turpeella
18618: mikä merkitsee työn loppumista 300 turveko-            tuotetulle sähkölle tulisi antaa sähköveron palau-
18619: neelta. Parilta sadalta turveyrittäjältä jää sopi-     tus eli tuki samalla tavalla kuin puulle. Lämmön
18620: mukset saamatta, ja pahimmillaan työpaikka ka-         tuotannossa käytetty lisä- eli valmistevero on ny-
18621: toaa jopa 600 turvealan työntekijältä. Ongelman        kyisellään aivan liian korkea. Vuonna 1997 ve-
18622: vaikutuksia voimistavat aluepoliittiset tekijät, ni-   ron suuruus oli 4,2 markkaa megawattitunnilta,
18623: mittäin turpeen nostoa ollaan vähentämässä eni-        nyt 9 markkaa. Turvetuottajien ja -yrittäjien toi-
18624: ten Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-          minnan kannattavuuden parantamiseksi turpeen
18625: Karjalassa ja Keski-Suomessa, missä korvaavat          verotusta tulisi keventää.
18626: työmahdollisuudet ovat vähissä. Moni turvealan
18627: yrittäjä tekee konkurssin.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
18628:    Turpeen käyttö on vuodesta 1996 laskenut 15         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
18629: prosenttia. Siitä kahden kolmanneksen arvioi-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18630: daan olevan verotuksen seurausta. Vuonna 1996          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18631: turpeella tuotettiin energiaa 24 terawattituntia
18632: (TWh), mutta viime vuonna enää 19 TWh. Ensi                  Millaisia toimenpiteitä hallituksessa on
18633: vuonna käyttö vähenee edelleen. Puunkäytön li-               harkittu turvealan työllisyyden turvaa-
18634: sääminen ja kivihiilen suosiminen vuonna 1997                miseksija
18635: tehdyllä energiaveron muutoksella ovat voimak-
18636: kaasti vähentäneet turpeen käyttöä energianläh-              aikooko hallitus keventää turpeen vero-
18637: teenä. Turpeesta on virheellisesti puhuttu uusiu-            tusta kotimaisen energianlähteen suosi-
18638: tumattomana luonnonvarana, vaikka todellisuu-                miseksi tuontipolttoaineen kustannuk-
18639: dessa turvevarat uusiutuvat, joskin hitaasti. Tur-           sella?
18640: 
18641: 
18642: 
18643: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
18644: 
18645:     Matti Kangas /vas
18646: 
18647: 
18648:                                                                                                 Versio 2.0
18649: KK 89/2000 vp - Matti Kangas /vas                                                    Ministerin vastaus
18650: 
18651: 
18652: 
18653: 
18654: Eduskunnan puhemiehelle
18655: 
18656: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       erillisessä sähköntuotannossa, jossa siitä ei kan-
18657: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        neta veroa. Niissä turpeen käyttö on vähentynyt
18658: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      runsaalla kolmanneksella. Lauhdesähkön tuotan-
18659: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-      to on Suomessa vähentynyt viime vuosina olen-
18660: kaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       naisesti, koska pohjoismaisilta markkinoilta on
18661: KK 89/2000 vp:                                       sähköä ollut saatavissa edulliseen hintaan eikä
18662:                                                      kotimaisia lauhdelaitoksia ole kannattanut käyt-
18663:        Millaisia toimenpiteitä hallituksessa on      tää kuin lyhyitä jaksoja. Tämä tilanne voi muut-
18664:        harkittu turvealan työllisyyden turvaa-       tua nopeastikin riippuen pohjoismaisesta vesi-
18665:        miseksija                                     voimatilanteesta ja pidemmällä aikavälillä mark-
18666:                                                      kinoiden ylikapasiteetin vähentyessä. Sen sijaan
18667:        aikooko hallitus keventää turpeen vero-       kaukolämmön ja yhdistetyn sähkön ja lämmön
18668:        tusta kotimaisen energianlähteen suosi-       tuotannossa turpeen käyttö on laskenut vain
18669:        miseksi tuontipolttoaineen kustannuk-         muutamalla prosentilla. Teollisuuskäytössä tur-
18670:        sella?                                        peen kulutus on lisääntynyt yli 20 prosentilla.
18671: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Turpeen kokonaiskulutus näyttäisi kuitenkin
18672: ti seuraavaa:                                        alentuneen jonkin verran myös viime vuonna.
18673:                                                         Turpeen kokonaiskäyttömäärään vaikuttavat
18674: Hallituksen energiastrategiassa keskeistä on         energiaverojen lisäksi useat eri tekijät, kuten tuo-
18675: uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen.       tantokauden sateiden määrä ja turpeen kokonais-
18676: Tavoitteena on erityisesti edistää puun käyttöä      hinta verrattuna muiden polttoaineiden maail-
18677: siten, että puu olisi merkittävä polttoaine alue-    manmarkkinahintaan. Lisäksi esimerkiksi sähkö-
18678: lämpökeskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa.        markkinoiden vapautuminen Suomessa ja ulko-
18679: Lisääntynyt puunkäyttö vaikuttanee siten, että       mailla on johtanut siihen, että sähköä on ollut
18680: tulevaisuudessa puu korvaa fossiilisten polttoai-    saatavilla ulkomailta edulliseen hintaan. Tämä
18681: neiden lisäksi myös jossain määrin turvetta. Toi-    vaikuttaa luonnollisesti myös turpeen kulutuk-
18682: saalta turpeen käyttö voi myös hieman nousta,        seen.
18683: koska kiinnostus rakentaa puuta ja turvetta yh-
18684:                                                         Vuoden 1997 alussa energiaverojärjestelmää
18685: dessä käyttäviä lämpölaitoksia ja yhdistetyn säh-
18686:                                                      muutettiin siten, että sähkön energialähteiden ve-
18687: kön ja lämmön tuotantolaitoksia on kasvanut.
18688:                                                      rottamisesta luovuttiin ja ryhdyttiin verottaruaan
18689: Tätä hallituksen energiapoliittista linjausta myös
18690:                                                      sähköä lopputuotteena. Samassa yhteydessä läm-
18691: eduskunta on tukenut.
18692:                                                      möntuotannon polttoaineiden energiasisällön
18693:    Turpeen tuotanto on lisääntynyt Suomessa
18694:                                                      mukaan määräytyvästä energiaosuudesta luovut-
18695: huomattavasti kahden viimeisen vuosikymme-
18696:                                                      tiin ja vero määrättiin yksinomaan energialäh-
18697: nen aikana. Veroratkaisut ovat osaltaan autta-
18698:                                                      teen hiilisisällön perusteella. Tässä yhteydessä
18699: neet tätä myönteistä kehitystä. Vuoden 1996 jäl-
18700:                                                      turpeelle määrättiin vero, joka oli noin 1/6 las-
18701: keen energiaturpeen käyttö on kuitenkin laske-
18702:                                                      kentaperusteiden mukaisesta. Tällä ratkaisulla
18703: nut erityisesti lauhdelaitoksissa tapahtuvassa
18704: 
18705: 
18706: 2
18707: Ministerin vastaus                                              KK 89/2000 vp - Matti Kangas /vas
18708: 
18709: 
18710: oli tarkoitus turvata erityisesti turpeen kilpailu-   giapolitiikka ja sen vaikutukset turveteollisuu-
18711: asemaa tuontipoHtoaineisiin nähden.                   teen 1990-luvulla". Tämä selvitys valmistuu
18712:    Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti mar-     maaliskuun 2000 aikana ja antanee tuntuvasti li-
18713: ras-joulukuussa 1999 kaksi selvityshanketta,          sätietoa mm. arvioitaessa energiaturpeen viime-
18714: joista saadaan lisätietoa ja tausta-aineistoa ar-     aikaiseen käytön kehittymiseen vaikuttaneita
18715: vioitaessa turpeen energiakäyttöä ja sen muutok-      seikkoja ja tekijöitä. Lisäksi valtiovarainministe-
18716: sia laajemminkin. Koska turve on kasvihuone-          riö on tammikuussa 2000 asettanut työryhmän,
18717: kaasujen vähentämistavoitteen kannalta ongel-         jonka tehtävänä on selvittää ja tarkistaa nykyi-
18718: mallinen polttoaine, niin marraskuussa 1999           sen, vuoden 1997 alusta voimaan tulleen energia-
18719: kauppa- ja teollisuusministeriö kutsui asiantunti-    verolainsäädännön ongelmakohdat ja esittää tar-
18720: jaryhmän selvittämään muun muassa turpeen             peelliset lainsäädäntö- tai ohjeistusmuutokset.
18721: asemaa Suomen kasvihuonekaasutaseissa ja              Työryhmän määräaika on 15. toukokuuta 2001.
18722: mahdollisuutta muuttaa turpeen kohtelua Suo-             Turpeen käyttö on koko Suomen kansantalou-
18723: men hiilidioksidipäästöjä laskettaessa. Työn on       delle ja erityisesti alueiden talouksille erittäin
18724: määrä valmistua toukokuun 2000 aikana. Kaup-          tärkeä asia, minkä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti
18725: pa- ja teollisuusministeriö tilasi myös Energia-      energiamarkkinoiden kehitystä.
18726: Ekono Oy:ltä selvityksen aiheesta "Valtion ener-
18727: 
18728: 
18729: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
18730: 
18731:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
18732: 
18733: 
18734: 
18735: 
18736:                                                                                                        3
18737: KK 89/2000 vp - Matti Kangas /vas                                                          Ministerns svar
18738: 
18739: 
18740: 
18741: 
18742: Tili riksdagens talman
18743: 
18744: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        för viiken ingen skatt uppbärs. I dem har använd-
18745: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ningen av torv minskat med en dryg tredjedel.
18746: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       Produktionen av kondensel har minskat avsevärt
18747: ti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörs-       i Finland under de senaste åren eftersom vi har
18748: mål SS 89/2000 rd:                                     haft tillgång till billig elektricitet på den nordis-
18749:                                                        ka marknaden och det inte har lönat sig att hålla i
18750:        Vilka åtgärder har man i regeringen             gång inhemska kondenskraftverk mer än under
18751:        övervägt för att trygga sysselsättningen       korta perioder. Den här situationen kan ändras
18752:        i torvbranschen och                             t.o.m. mycket snabbt beroende på situationen i
18753:                                                       Norden när det gäller vattenkraft och på längre
18754:         ämnar regeringen lätta beskattningen i        sikt i och med att överkapaciteten på marknaden
18755:        fråga om torv för att främja en inhemsk        minskar. Däremot har användningen av torv i
18756:         energikälla på bekostnad av importerat        produktionen av fjärrvärme och kombinerad el
18757:         bränsle?                                      och värme minskat endast med några procent.
18758: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       Inom industrin har torvförbrukningen ökat med
18759: föra följande:                                        över 20 procent. Det ser likväl ut som om den to-
18760:                                                       tala förbrukningen av torv också i fjol minskade
18761: Regeringens energistrategi går i huvudsak ut på       en amng.
18762: att utöka användningen av förnybara energifor-            Många olika faktorer, såsom regnmängderna
18763: mer. Målet är särskilt att främja användningen av     under produktionsperioden och det totala priset
18764: ved så att veden skulle bli ett betydande bränsle i   på torv jämfört med världsmarknadspriserna på
18765: regionvärmecentraler och kraftvärmeverk. En           andra bränslen, inverkar på totalförbrukningen
18766: ökad användning av ved torde leda till att veden i    torv. Dessutom har t.ex. avregleringen av el-
18767: framtiden ersätter användningen av fossila bräns-     marknaden i Finland och utomlands lett till att
18768: len, men också i viss mån torv. Å andra sidan kan     det har funnits tillgång på billig el från utlandet.
18769: användningen av torv också öka en aning efter-        Detta påverkar givetvis också förbrukningen av
18770: som intresset för att bygga värmeanläggningar         torv.
18771: som använder både ved och torv, liksom också              År 1997 ändrades energiskattesystemet så att
18772: intresset för att bygga anläggningar för produk-      man upphörde med att beskatta elenergikällorna
18773: tion av såväl el som värme, har vuxit. Också riks-    och började beskatta elektriciten som slutpro-
18774: dagen har gett sitt stöd till denna regeringens       dukt. I samma veva avstod man från den energi-
18775: energipolitiska linje.                                andel som bestämdes enligt energihalten hos de
18776:    Torvproduktionen har ökat avsevärt i Finland       bränslen som används i värmeproduktionen och
18777: under de två senaste årtiondena. De skattebeslut      skatten fastställes uteslutande på grundval av
18778: som fattats har för sin del medverkat till denna      energikällans kolhalt. I detta sammanhang fast-
18779: positiva utveckling. Efter 1996 har användning-       ställdes för torven en skatt som utgjorde ungefår
18780: en av energitorv likväl minskat särskilt i den se-    l/6 av beräkningsgrunderna. Avsikten var att
18781: parata elproduktion som sker i kondenskraftverk       denna lösning skulle trygga särskilt torvens kon-
18782: 
18783: 
18784: 4
18785: Ministems svar                                                 KK 89/2000 vp- Matti Kangas /vas
18786: 
18787: 
18788: kurrensställning i förhållande tili importbräns-      dess verkningar på torvindustrin under 1990-ta-
18789: len.                                                  let. Denna utredning blir klar i mars 2000 och ger
18790:    Handels- och industriministeriet startade i no-    förmodligen en hei del tilläggsinformation bl.a.
18791: vember-december 1999 två utredningsprojekt            för en bedömning av vilka omständigheter och
18792: som kommer att ge tilläggsinformation och bak-        faktorer som har påverkat den senaste tidens ut-
18793: gundsmaterial då man skall bedöma utvinningen         veckling i fråga om användningen av energitorv.
18794: av energi ur torv och ändringar i energiutvinning-    Dessutom tillsatte finansministeriet i januari
18795: en mera allmänt. Eftersom torven är ett proble-       2000 en arbetsgrupp som skall utreda och se över
18796: matiskt bränsle med tanke på målet att minska         problemen i gällande energiskattelagstiftning,
18797: mängden drivhusgaser sammankallade handels-           som trädde i kraft vid ingången av 1997, samt fö-
18798: och industriministeriet i november 1999 en ex-        reslå behövliga ändringar i lagstiftningen och an-
18799: pertgrupp för att bl.a. utreda torvens ställning i    visningama. Arbetsgruppen sitter tili den 15 maj
18800: Finlands drivhusgasbalanser och möjligheten att       2001.
18801: ändra behandlingen av torv vid beräkningen av            Användningen av torv är en mycket viktig frå-
18802: Finlands koldioxidutsläpp. Meningen är att arbe-      ga för vår samhällsekonomi och i synnerhet för
18803: tet blir fårdigt i maj 2000. Handels- och industri-   ekonomin på de områden där torv produceras och
18804: ministeriet beställde också av Energia-Ekono Oy       därför följer regeringen noga utvecklingen på
18805: en utredning angående statens energipolitik och       energimarknaden.
18806: 
18807: 
18808: 
18809: Helsingfors den 14 mars 2000
18810: 
18811:     Minister Suvi-Anne Siimes
18812: 
18813: 
18814: 
18815: 
18816:                                                                                                       5
18817: 1
18818: 
18819: 
18820: 1
18821: 
18822: 
18823: 1
18824: 
18825: 
18826:     1
18827: 
18828: 
18829:     1
18830: 
18831: 
18832:     1
18833: 
18834: 
18835:         1
18836: 
18837: 
18838:         1
18839: 
18840: 
18841:         1
18842: 
18843: 
18844:             1
18845: 
18846: 
18847:             1
18848: 
18849: 
18850:             1
18851: 
18852: 
18853:                 1
18854:                                                            KK 90/2000 vp -    Pentti Tiusanen /vas
18855: 
18856: 
18857: 
18858: 
18859:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 90/2000 vp
18860: 
18861:                                             Lähiöiden, kuten Kotkan Karhuvuoren palve-
18862:                                             lujen säilyttäminen
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 
18867: Eduskunnan puhemiehelle
18868: 
18869: Kotkan Karhuvuori on noin 8 000-9 000 asuk-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18870: kaan kaupunginosa. Alueelta on muutamassa            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18871: vuodessa hävinnyt asukkaille tärkeitä palveluita.
18872: Viimeksi Merita-Nordbanken ilmoitti lakkautta-            Onko hallitus tietoinen, että isojen kau-
18873: vansa Karhuvuoren viimeisen pankkikonttorin.              punkien merkittävistäkin kaupungin-
18874:   Postipalvelut on lopetettu jo aiemmin, minkä            osista ovat häviämässä kansalaisille
18875: myötä asukkailta hävisi myös ennakkoäänestys-             tärkeät pankki- ja postipalvelut ja
18876: mahdollisuus.
18877:                                                           miten hallitus aikoo reagoida tilantee-
18878: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-        seen, kuten menetettyyn ennakkoäänes-
18879: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-         tysmahdollisuuteen?
18880: 
18881: 
18882: 
18883: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
18884: 
18885:     Pentti Tiusanen /vas
18886: 
18887: 
18888: 
18889: 
18890:                                                                                           Versio 2.0
18891: KK 90/2000 vp -     Pentti Tiusanen /vas                                              Ministerin vastaus
18892: 
18893: 
18894: 
18895: 
18896: Eduskunnan puhemiehelle
18897: 
18898: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      mät pankkipalvelut voidaan jatkossakin säilyttää
18899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kaikkien saatavilla. Työryhmälle annettu määrä-
18900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aika päättyy 31.12.2000.
18901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         Postipalveluja varten maassamme säilyy jat-
18902: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kossakin 1 500 kiinteää toimipistettä joko Postin
18903: KK 90/2000 vp:                                       oman henkilökunnan tai postiyrittäjien hoitama-
18904:                                                      na. Esimerkiksi Kotkan Karhuvuoressa toimii
18905:       Onko hallitus tietoinen, että isojen kau-      postiyrittäjän ylläpitämä palvelupiste, joka on
18906:       punkien merk'ittävistäkin kaupungin-           avoinna arkisin klo 9.00-18.00. Posti haluaa
18907:       osista ovat häviämässä kansalaisille           turvata jatkossakin koko maan kattavan verkos-
18908:       tärkeät pankki- ja postipalvelut ja            ton niin kaupungeissa, lähiöissä kuin maaseudul-
18909:                                                      lakin. Postin lähettämisen ja vastaanottamisen
18910:        miten hallitus aikoo reagoida tilantee-       tulee myös tulevaisuudessa olla asiakkaille mah-
18911:        seen, kuten menetettyyn ennakkoäänes-         dollisimman helppoa ja joustavaa.
18912:        tvsmahdollisuuteen?                               Valtiollisten ja kunnallisten vaalien ja valtiol-
18913: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        listen kansanäänestysten ennakkoäänestyksen
18914: ti seuraavaa:                                        järjestäjän valitsee ja sopimuksen solmii oikeus-
18915:                                                      ministeriö. Ennakkoäänestyspaikoista säädetään
18916: Hallitus on tietoinen siitä, että pankkiteknolo-     valtioneuvoston asetuksella. Ennakkoäänestyk-
18917: gian kehitys ja kilpailun kiristyminen ovat johta-   selle on ominaista nimenomaan se, että ennakko-
18918: massa siihen, että pankkipalvelujen tarjonta on      äänestys voi tapahtua missä ennakkoäänestyspai-
18919: siirtymässä yhä enemmän tietoverkkoihin ja si-       kassa tahansa, kun taas varsinaisena vaalipäivä-
18920: ten osittain sellaisten kansalaisten ulottumatto-    nä on äänestettävä omalla äänestysalueella. Vilk-
18921: miin, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää hyväk-    kaimmat ennakkoäänestyspaikat ovat yleensä
18922: seen tietotekniikkaa ja sähköisiä maksuvälineitä.    kuntien keskustoissa. Oikeusministeriön tilasto-
18923: Kehitys on osittain luonnollista seurausta yhteis-   jen mukaan ennakkoäänestysvilkkaus esimerkik-
18924: kunnan kehittymisestä tietoyhteiskunnan suun-        si Kotkan kaupungissa on viimeisimmissä vaa-
18925: taan.                                                leissa vain lisääntynyt huolimatta siitä, että en-
18926:    Valtiovarainministeriö on 9. 9.1999 asettanut     nakkoäänestyspaikkoja on vähennetty. Vähen-
18927: työryhmän arvioimaan pankkilainsäädännön tar-        nykset ovat kohdistuneet niihin ennakkoäänes-
18928: kistamista. Ministeriö on asettanut työryhmän        tyspaikkoihin, kuten Kotkan Karhuvuoren posti-
18929: toimeksiannon yhdeksi lähtökohdaksi sen selvit-      konttoriin, joiden käyttö on ollut muita vähäi-
18930: tämisen, miten yksityishenkilöille välttämättö-      sempää.
18931: 
18932: 
18933: 
18934: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2000
18935: 
18936:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
18937: 
18938: 2
18939: Ministems svar                                                    KK 90/2000 vp -      Pentti Tiusanen /vas
18940: 
18941: 
18942: 
18943: 
18944: Tili riksdagens talman
18945: 
18946: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger            tiden bibehålla den bankservice som är nödvän-
18947: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av            dig för privatpersoner så att den är tillgänglig för
18948: statsrådet översänt följande av riksdagsman                alla. Arbetsgruppens tidsfrist går ut 31.12.2000.
18949: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga               Med tanke på postservicen bibehålls även i
18950: spörsmål SS 90/2000 rd:                                    fortsättningen i vårt land 1 500 fasta verksam-
18951:                                                            hetsställen som sköts av antingen Postens egna
18952:        Ar regeringen medveten om att den för               anställda eller postföretagare. T.ex. i Karhuvuori
18953:        medborgarna viktiga bank- och postser-              i Kotka finns ett serviceställe som upprätthålls av
18954:        vicen håller på att försvinna även ji-ån            en postföretagare och som har öppet vardagar kl.
18955:        mycket stora stadsdelar i storstäderna              9.00-18.00. Posten vill även i fortsättningen
18956:        och                                                 trygga ett nätverk som täcker hela Jandet såväl i
18957:                                                            städema och förstädema som på landsbygden.
18958:        hur ämnar regeringen reagera på situa-              Det skall även i framtiden vara så lätt och smi-
18959:        tionen, t.ex. på den förlorade möjlighe-           digt som möjligt för kundema att skicka och ta
18960:        ten att förhandsrösta?                             emot post.
18961: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-               Justitieministeriet väljer vem som skall hand-
18962: föra följande:                                             ha förhandsröstningen i samband med statliga
18963:                                                           och kommunala vai och statliga folkvai samt in-
18964: Regeringen är medveten om att utvecklingen                går avtal med dem. Om förhandsröstningsställe-
18965: inom banktekniken och den skärpta konkurren-              na bestäms genom förordning av statsrådet. Ut-
18966: sen Ieder tili att utbudet på banktjänster i allt stör-   märkande för förhandsröstningen är uttryckligen
18967: re utsträckning håller på att överföras tili datanä-      det att förhandsröstningen kan anordnas på vil-
18968: ten, och att tjänstema således blir delvis utom           ket förhandsröstningsställe som helst, medan väl-
18969: räckhåll för sådana medborgare som inte har till-         jama på den egentliga valdagen skall rösta inom
18970: gång tili datateknik och elektroniska betalnings-         sitt eget röstningsornråde. De livligaste förhands-
18971: medel. Utvecklingen är delvis en naturlig följd av        röstningsställena finns i allmänhet i kommuner-
18972: samhällets utveckling i riktning mot informa-             nas centra. Enligt justitieministeriets statistik har
18973: tionssamhället.                                           det höga valdeltagandet i förhandsröstningen
18974:    Finansministeriet tillsatte 9.9.1999 en arbets-        t.ex. i Kotka stad i de senaste valen bara ökat
18975: grupp med uppgift att bedöma en revidering av             trots att antalet förhandsröstningsställen har
18976: banklagstiftningen. Ministeriet har såsom en ut-          minskat. Minskningama har drabbat de förhands-
18977: gångspunkt för arbetsgruppens uppdrag uppställt           röstningsställen, t.ex. postkontoret i Karhuvuori i
18978: att den skall utreda möjlighetema att även i fram-        Kotka, som har anlitats i mindre utsträckning.
18979: 
18980: 
18981: 
18982: Helsingfors den 20 mars 2000
18983: 
18984:     Minister Suvi-Anne Siimes
18985: 
18986:                                                                                                             3
18987:                                                                    KK 91/2000 vp- Kirsi Piha /kok
18988: 
18989: 
18990: 
18991: 
18992:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 9112000 vp
18993: 
18994:                                              Tilintarkastusten ulottaminen yritysten toimin-
18995:                                              nan ympäristövaikutuksiin
18996: 
18997: 
18998: 
18999: 
19000: Eduskunnan puhemiehelle
19001: 
19002: Ympäristöarvot ovat suomalaisille tärkeitä. Yhä       lohifileen ostamisesta. Tämän kaltainen rapor-
19003: useammat ihmiset ovat halukkaita käyttämään           tointivelvollisuus lisäisi yritysten toiminnan lä-
19004: rahansa nimenomaan "ympäristöystävällisiin"           pinäkyvyyttä tärkeällä osa-alueella.
19005: tuotteisiin ja jopa maksamaan niistä enemmän.            On olemassa viitteitä siitä, että muuallakin
19006:    Inhimillisen toiminnan aikaansaamien ympä-         maailmassa oltaisiin kehittämässä vastaavia ra-
19007: ristövaikutusten arviointiin ja kvantifiointiin on    portointijärjeste1miä, joten tässä olisi tilaisuus
19008: kehitetty jo melko tarkkoja mittareita, jotka voi-    Suomelle toimia edelläkävijänä.
19009: sivat antaa kuluttajille arvokasta tietoa kulutus-
19010: päätösten tueksi. Yritykset toki mielellään mai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19011: nostavat itseään eko-etuliitteellä, mutta objektii-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19012: vista tietoa heidän toimintansa ympäristövaiku-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19013: tuksista on vaikea saada.                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19014:    Mikäli tilintarkastus ulotettaisiin koskemaan
19015: myös yritysten toiminnan ympäristövaikutuksia,              Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
19016: lisääntyisivät kuluttajan mahdollisuudet tehdä              jotta myös yritysten toiminnan ympäris-
19017: ekologisesti valveutuneita ostopäätöksiä, oli               tövaikutukset tulisivat tilintarkastuksen
19018: kyse sitten sähköntoimittajan valinnasta tai kirjo-         piiriin?
19019: 
19020: 
19021: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
19022: 
19023:     Kirsi Piha /kok
19024: 
19025: 
19026: 
19027: 
19028:                                                                                                Versio 2.0
19029: KK 9112000 vp -Kirsi Piha /kok                                                        Ministerin vastaus
19030: 
19031: 
19032: 
19033: 
19034: Eduskunnan puhemiehelle
19035: 
19036: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        kastussäädännön kehittäminen on Suomen liitty-
19037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         missopimuksen myötä sidottu Euroopan unionin
19038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tasolla tehtävään valmisteluun. Konkreettisesti
19039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan      kehitystyötä      tehdään     tilinpäätösdirektiivin
19040: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          (78/660/ETY) mukaisessa yhteyskomiteassa, jo-
19041: 91/2000 vp:                                           hon kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja
19042:                                                       osallistuu. Yhteyskomiteassa on parhaillaan val-
19043:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,       misteilla muun muassa suositus ympäristövaiku-
19044:        jotta myös yritysten toiminnan ympäris-        tusten esittämisestä tilinpäätöksessä. Tämä suo-
19045:        tövaikutukset tulisivat tilintarkastuksen      situs julkaistaneen kuluvan vuoden aikana.
19046:        piiriin?                                           Suosituksen valmistumisen jälkeen Suomen ja
19047:                                                       muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden on
19048: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           otettava kantaa sen soveltamiseen. Suomessa
19049: seuraavaa:                                            tämä voidaan toteuttaa joko lainsäädännöllisesti
19050: Tilintarkastajan tehtävästä säädetään vuonna          tai hyvää kirjanpitotapaa tulkitsevan kirjanpito-
19051:  1995 annetussa tilintarkastuslaissa (93611994 ).     lautakunnan kannanotolla. Tämän myötä ympä-
19052: Lain 17 §:n 1 momentin nojalla tarkastuksen           ristövaikutusten ilmoittaminen tulee tilinpäätök-
19053: kohteena on tilikauden kirjanpito ja tilinpäätös      sen osaksi ja siten tilintarkastuslain mukaisen
19054: sekä hallinto. Voimassa oleva kirjanpito- ja tilin-   tarkastuksen piiriin.
19055: tarkastuslainsäädäntö ei sisällä erityisiä säännök-       Huomionarvoista on lisäksi se, että jo ny-
19056: siä ympäristövaikutusten esittämisestä tilinpää-      kyään useat suomalaiset yritykset laativat vapaa-
19057: töksessä tai niiden tarkastamisesta, vaikka- ku-      ehtoisesti seikkaperäisen ympäristöraportin, jos-
19058: ten kansanedustaja Pihan kysymyksessä tuodaan         ta tilintarkastaja antaa lausunnon. Näin on muun
19059: esiin- ympäristöarvot ovat erinomaisen tärkei-        muassa valtionyhtiöihin kuuluvassa Kemira
19060: tä suomalaisille. Tämä ilmenee myös Paavo Lip-        Oyj:ssä.
19061: posen II hallituksen 15 päivänä huhtikuuta 1999           Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
19062: julkistetun ohjelman ympäristöä ja asumista kos-      tilintarkastuksen ja ympäristövaikutusten suhde
19063: kevasta jaksosta.                                     tulee tarkemmin arvioitavaksi sen jälkeen, kun
19064:    Ympäristövaikutusten tarkastamisen osalta on       edellä mainittu yhteyskomitean suositus on val-
19065: kuitenkin huomattava, että kirjanpito- ja tilintar-   mistunut.
19066: 
19067: 
19068: 
19069: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
19070: 
19071:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
19072: 
19073: 
19074: 
19075: 
19076: 2
19077: Ministems svar                                                    KK 91/2000 vp- Kirsi Piha /kok
19078: 
19079: 
19080: 
19081: 
19082: Tili riksdagens talman
19083: 
19084: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     med Finlands anslutningsavtal är bundet vid den
19085: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     beredning som görs på Europeiska unionens ni-
19086: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-    vå. Rent konkret görs utvecklingsarbetet i en
19087: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål     kontaktkommitte        enligt     bokslutsdirektivet
19088: SS 91/2000 rd:                                      (78/660/EEG), i viiken en representant för han-
19089:                                                     dels- och industriministeriet deltar. 1 kontakt-
19090:       Har regeringen för avsikt att vidta åt-       kommitten bereds som bäst bl.a. en rekommen-
19091:       gärder för att också miljökonsekvenser-       dation om att miljökonsekvenserna skall tas upp i
19092:        na av företagens verksamhet skall om-        bokslutet. Denna rekommendation torde publice-
19093:       fattas av revision?                           ras i år.
19094:                                                        Sedan rekommendationen har blivit klar skall
19095: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     Finland och övriga medlemsstater i Europeiska
19096: föra följande:                                      unionen ta ställning till tillämpningen av den. 1
19097: Om revisoremas uppgifter bestäms i revisions-       Finland kan detta genomföras antingen lagstift-
19098: lagen av 1995 (936/1994). Med stöd av 17 §          ningsvägen eller genom ett ställningstagande av
19099: 1 mom. lagen omfattar revisionen granskning av      bokföringsnämnden som tolkar god bokförings-
19100: bokföring och bokslut samt förvaltning under rä-    sed. 1 och med detta blir anmälan av miljökon-
19101: kenskapsperioden. Gällande bokförings- och re-      sekvenserna en del av bokslutet och därmed om-
19102: visionslagstiftning innehåller inga särskilda be-   fattas det av revisionslagen.
19103: stämmelser om att miljökonsekvensema borde             Dessutom är det värt att notera att flera fin-
19104: tas upp i bokslutet eller att de borde granskas,    ländska företag redan i dagens läge frivilligt ut-
19105: fastän- såsom riksdagsledamot Piha anför i sitt     arbetar en detaljerad miljörapport om viiken revi-
19106: spörsmål - miljövärdena är ytterst viktiga för      sorn ger ett utlåtande. På detta sätt görs bl.a. i Ke-
19107: finländarna. Detta framgår också av det avsnitt     mira Oyj, som hör till statsbolagen.
19108: som gäller miljö och boende i det program som          Med stöd av vad som anförts ovan måste det
19109: Paavo Lipponens II regering offentliggjorde den     konstateras att förhållandet mellan revisionen
19110: 15 april 1999.                                      och miljökonsekvensema kommer att bedömas
19111:    1 fråga om granskningen av miljökonsekven-       närmare sedan ovan nämnda rekommendation av
19112: serna bör det dock observeras att utvecklandet av   kontaktkommitten har blivit klar.
19113: bokförings- och revisionslagstiftningen i och
19114: 
19115: 
19116: Helsingfors den 2 mars 2000
19117: 
19118:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
19119: 
19120: 
19121: 
19122: 
19123:                                                                                                        3
19124:                                                                   KK 92/2000 vp -      Kirsi Piha /kok
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 92/2000 vp
19130: 
19131:                                            Hallituksen ehdotus EU :n elintarvikeviraston
19132:                                            sijoittamisesta Suomeen
19133: 
19134: 
19135: 
19136: 
19137: Eduskunnan puhemiehelle
19138: 
19139: Mm. Euroopan viimeaikaisten ruokaskandaalei-        rasto saadaan Suomeen. On jopa heitetty mahdol-
19140: den sekä EU:n kattavan peruselintarvikelainsää-     lisuus, että Suomi ei hakemuksessaan vielä täs-
19141: dännön puutteellisuuden vuoksi ollaan EU: lle pe-   mentäisi sijaintikaupunkia.
19142: rustamassa kattavaa ja riippumatonta valvonta-         Olisi ensiarvoisen tärkeää, että hallitus päätyi-
19143: järjestelmää. Nyt ollaan päädytty EU:n elintarvi-   si esittämään useamman sijaintipaikan sijasta yh-
19144: keviraston perustamiseen hoitamaan riippuma-        tä, joka selkiyttäisi hakemusta ja antaisi sille
19145: tonta ja painostuksesta vapaata valvontaa ja tut-   määrätietoisemman ilmeen. Helsingin puolesta
19146: kimusta. EU:n ministerineuvosto päättää asiasta     puhuvat mm. kulkuyhteydet sekä elintarviketeol-
19147: tänä vuonna, hakemukset on pyydetty halukkail-      lisuuteen liittyvä voimakas tutkimustoiminta.
19148: ta huhtikuun loppuun mennessä ja laitos aloitta-
19149: nee toimintansa vuonna 2002.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19150:    Julkisuudessa on spekuloitu tämän EU:n elin-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19151: tarvikeviraston sijaintipaikkaa. Suomella on ol-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19152: lut halukkuutta hakea virastoa Suomeen, ja toi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19153: saalta mm. EU:n komissiossa on ollut vastatuul-
19154: ta Suomea kohtaan mm. syrjäisen sijainnin takia.          Milloin hallitus aikoo päättää EU:n
19155: Suomessa lienemme samaa mieltä siitä, että vi-            elintarvikeviraston sijaintipaikkaa kos-
19156: raston saaminen Suomeen toisi meille lisäarvoa.           kevan Suomen hakemuksen yksityiskoh-
19157: Hakemuksenkaan kannalta ei ole kuitenk:aan yh-            dista ja
19158: dentekevää, mitä Suomi siinä sijaintipaikasta eh-
19159: dottaa.                                                   aikooko se päättää ehdottaa yhtä sijain-
19160:    Julkisuudessa on pyöritelty mahdollisina si-           tipaikkaa, ja jos aikoo,
19161: jaintipaikkoina Kuopiota ja Helsinkiä, mikäli vi-          niin mikä se on?
19162: 
19163: 
19164: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
19165: 
19166:     Kirsi Piha /kok
19167: 
19168: 
19169: 
19170: 
19171:                                                                                                Versio 2.0
19172: KK 92/2000 vp -    Kirsi Piha /kok                                                Ministerin vastaus
19173: 
19174: 
19175: 
19176: 
19177: Eduskunnan puhemiehelle
19178: 
19179: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
19181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
19182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan   ED-ministerivaliokunta päätti 25.2.2000, että
19183: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       Suomi esittää suunnitteilla olevan Euroopan elin-
19184: 92/2000 vp:                                        tarvikeviraston sijaintipaikaksi Helsinkiä. Jatko-
19185:                                                    toimet viraston Suomeen saamiseksi suunnitel-
19186:       Milloin hallitus aikoo päättää EU:n          laan ja toteutetaan yhteistyössä hallituksen, Hel-
19187:       elintarvikeviraston sijaintipaikkaa kos-     singin kaupungin ja Helsingin yliopiston kanssa.
19188:       kevan Suomen hakemuksen yksityiskoh-         Suomen ja Helsingin edut ja kiinnostus toimia vi-
19189:       dista ja                                     raston sijaintipaikkana tuodaan esille niin kaikis-
19190:                                                    sa asiaa käsittelevissä ministerineuvostoissa kuin
19191:       aikooko se päättää ehdottaa yhtä sijain-     ministereiden kahdenkeskisissä tapaamisissa eu-
19192:       tipaikkaa, ja jos aikoo,                     rooppalaisten kollegojensa kanssa. Suomen tar-
19193:                                                    joamasta sijaintipaikasta kootaan myös kattava
19194:       niin mikä se on?                             esittelyaineisto hankkeen edistämiseksi.
19195: 
19196: 
19197: 
19198: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
19199: 
19200:     Ministeri Kimmo Sasi
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 
19205: 2
19206: Ministems svar                                                  KK 92/2000 vp -     Kirsi Piha lkok
19207: 
19208: 
19209: 
19210: 
19211: Tili riksdagens talman
19212: 
19213: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
19214: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av    föra följande:
19215: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-
19216: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål    EU-ministerutskottet beslutade 25.2.2000 att fö-
19217: SS 92/2000 rd:                                     reslå att den planerade Europeiska livsmedels-
19218:                                                    myndigheten skall etableras i Helsingfors. De åt-
19219:       När kommer regeringen att besluta om         gärder som ännu behövs för att få myndigheten
19220:       detaljerna i Finlands ansökan angåen-        placerad i Helsingfors kommer att planeras och
19221:       de placeringsorten för EU:s livsmedels-      genomföras av regeringen, Helsingfors stad och
19222:       myndighet, och                               Helsingfors universitet i samråd. Fördelama med
19223:                                                    Finland och Helsingfors samt statens och stadens
19224:       avser regeringen att föreslå endast en       intresse för uppgiften kommer att tas fram såväl i
19225:       placeringsort, oc~ om så är fallet,          alla ministerråd som skall behandla frågan som i
19226:                                                    våra ministrars bilaterala möten med de euro-
19227:       viiken är denna ort?                         peiska kollegema. Ett omfattande informations-
19228:                                                    material om Helsingfors som värdort kommer
19229:                                                    dessutom att utarbetas för att främja projektet.
19230: 
19231: 
19232: 
19233: Helsingfors den 7 mars 2000
19234: 
19235:     Minister Kimmo Sasi
19236: 
19237: 
19238: 
19239: 
19240:                                                                                                    3
19241:                                                                    KK 93/2000 vp -     Kirsi Piha /kok
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 93/2000 vp
19247: 
19248:                                              Yleisötilaisuuksien anniskelulupia koskeva mi-
19249:                                              nisteriön ohjeistus Tuotevalvontakeskukselle
19250: 
19251: 
19252: 
19253: 
19254: Eduskunnan puhemiehelle
19255: 
19256: Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Tuoteval-     umpeen, kun sekä alaikäiset että aikuiset joutu-
19257: vontakeskuksen toimenkuvaan kuuluu mm. alko-          vat juomaan salaa.
19258: holijuomien väliaikaisten anniskelulupien myön-           Tapahtumat, joissa alkoholijuomien anniske-
19259: täminen erinäisiin yleisötilaisuuksiin.               lu on valvottua, ovat nuorisoliekin parempia
19260:    Viime aikoina on näyttänyt siltä, että lupien      paikkoja kuin sellaiset, joissa juominen tapahtuu
19261: saaminen on vaikeutunut tai on vaikeutumassa,         salaa ja on kontrolloimatonta.
19262: varsinkin kesätapahtumien, kuten musiikkifesti-           Oikeudenmukaista olisi myös, että anniskelu-
19263: vaalien kohdalla. Trendilie on tarjottu selityksek-   lupien käsittely tapahtuisi selkeiden ja johdon-
19264: si pyrkimystä suojella lapsia ja nuoria alkoholin     mukaisten ohjeiden mukaisesti ja että nämä oh-
19265: kiroilta.                                             jeet olisivat myös tapahtumanjärjestäjien tiedos-
19266:    On erittäin epätodennäköistä, että kesätapah-      sa.
19267: tumien anniskelulupien epääminen johtaa toivot-
19268: tuun lopputulokseen. Kokemus on osoittanut sen,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19269: minkä talonpoikaisjärkikin sanoo: anniskelun          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19270: puuttuminen johtaa omien eväiden kanniske-            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19271: luun. Koska keskiolutkoria on hankala kantaa sa-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19272: laa, on lopputuloksena tehokkaampien juomien
19273: reipas nautiskelu tyypillisine tanssilavaseuraa-            Aikooko hallitus ohjeistaa tuotevalvon-
19274: muksineen. Skenaariossa on kieltämättä vanho-               takeskusta tilapäisten anniskelulupaha-
19275: jen hyvien aikojen nostalgisia tuulahduksia, mut-           kemusten käsittelyssä niin, että saatai-
19276: ta mitään asennekasvatuksellisesti myönteistä               siin aikaiseksi selkeä säännöstö, jonka
19277: siinä on vaikea nähdä. Positiivista on korkein-             perusteella lupahakemuksia myönne-
19278: taan se, että sukupolvien välinen kuilu kuroutuu            tään?
19279: 
19280: 
19281: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
19282: 
19283:     Kirsi Piha /kok
19284: 
19285: 
19286: 
19287: 
19288:                                                                                                Versio 2.0
19289: KK 93/2000 vp- Kirsi Piha /kok                                                        Ministerin vastaus
19290: 
19291: 
19292: 
19293: 
19294: Eduskunnan puhemiehelle
19295: 
19296: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Alkoholilain 1 §:n mukainen lain tarkoitus on
19297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholi-
19298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia,
19299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan      sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
19300: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             Alkoholilain mukaan väkevien alkoholijuo-
19301: 93/2000 vp:                                          mien vähittäismyynti on kielletty henkilölle, joka
19302:                                                      on kahtakymmentä vuotta nuorempi, ja mietoa
19303:       Aikooko hallitus ohjeistaa tuotevalvon-        alkoholijuomaa voidaan myydä kahdeksantoista
19304:       takeskusta tilapäisten anniskelulupaha-        vuotta täyttäneelle. Edelleen anniskeluikäraja on
19305:       kemusten käsittelyssä niin, että saatai-       kahdeksantoista vuotta.
19306:       siin aikaiseksi selkeä säännöstö, jonka            Syyskuun alussa 1999 voimaan tulleen ko-
19307:       perusteella lupahakemuksia myönne-             koontumislain 23 §:n 3 momentin mukaan jär-
19308:       tään?                                          jestäjällä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttä-
19309:                                                      vien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa
19310: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tai yleisötilaisuudessa, ja alkoholilain 58 §:n 1
19311: ti seuraavaa:                                        momentin 3 kohdan mukaan alkoholijuoman
19312: Alkoholilain 21 §:n mukaan anniskelulupa voi-        nauttiminen on aina kielletty paikassa, jossa on
19313: daan myöntää toistaiseksi tai tilapäisesti sille,    järjestetty julkinen tilaisuus.
19314: jolla harkitaan olevan tähän toimintaan tarvitta-        Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholijuo-
19315: vat edellytykset ja vaadittava luotettavuus. Tila-   mien anniskelulupien myöntämisestä ja anniske-
19316: päinen anniskelulupa voidaan myöntää vain eri-       lutoiminnasta antaman päätöksen ( 162/ 1998)
19317: tyisestä syystä sen mukaan kuin asetuksella sää-     2 §:ssä todetaan, että lupaviranomaisen on ennen
19318: detään.                                              anniskelulupien myöntämistä selvitettävä, että
19319:    Alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun ase-     hakijalla on riittävät taloudelliset, ammatilliset ja
19320: tuksen 22 §:n 2 momentin mukaan tilapäisen an-       muut edellytykset sekä vaadittava luotettavuus
19321: niskeluluvan hakemisesta on voimassa, mitä ase-      hakemaansa toimintaan sekä että anniskelupai-
19322: tuksen 20 §:ssä säädetään. Kyseisessä pykälässä      kan sijainti, anniskelutilat ja toiminta ovat asian-
19323: mainittujen liitteiden lisäksi hakemukseen tulee     mukaisia ottaen huomioon hakijan liiketoimin-
19324: kuitenkin liittää selvitys tilaisuuden luonteesta,   nan laajuuden ja laadun. Päätöksen 9 §:n 2 mo-
19325: kestosta ja anniskelun järjestämisestä.              mentin mukaan anniskelualueena ei saa käyttää
19326:    Alkoholilain 21 §:n 4 momentin nojalla an-        urheilu- liikunta-, musiikki- tai muuta niihin ver-
19327: niskelulupa voidaan jättää myöntämättä tai an-       rattavaa tapahtumaa varten pysyvästi tai tilapäi-
19328: niskeluluvan myöntävä viranomainen voi rajoit-       sesti käytettävää yleistä katsomotilaa.
19329: taa anniskeluaikaa, anniskelualuetta, anniskelta-       Sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja
19330: vien alkoholijuomien lajeja tai asiakaspaikkojen     terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen väli-
19331: lukumäärää, jos viranomainen katsoo sen tar-         sessä tulossopimuksessa vuodelle 2000 yhtenä
19332: peelliseksi tämän lain tarkoituksen saavuttami-      erityisenä tavoitteena todetaan, että tuotevalvon-
19333: seksi.                                               takeskus ehkäisee alaikäisten alkoholinkäyttöä
19334: 
19335: 
19336: 2
19337: Ministerin vastaus                                                 KK 93/2000 vp -      Kirsi Piha /kok
19338: 
19339: 
19340: rajoittamalla alkoholijuomien saatavuutta ja tu-      non harjoittajiin, viranomatsnn, vanhempiin,
19341: kemalla muiden toimijoiden työtä. Sama tavoite        nuoriin että yleiseen mielipiteeseen. Harrasteti-
19342: sisältyy myös STM:nja lääninhallitusten välisiin      loihin sekä lasten, nuorten ja perheiden tiloihin ja
19343: tulossopimuksiin vuodelle 2000.                       tapahtumiin haettavia anniskelulupia rajoitetaan
19344:    Emme kuitenkaan ole nähneet aiheelliseksi          informoimaila elinkeinonharjoittajia ja käyttä-
19345: puuttua esim. sellaisten festivaalien lupiin, jois-   mällä lupaharkintaa. Anniskelulupahakemuksen
19346: sa selkeästi on rajattu anniskelualue, jota valvo-    käsittelyvaiheessa ohjataan tilanne sellaiseksi,
19347: taan asianmukaisesti. Tästä toimivasta käytän-        että täysi-ikäisillä on erilliset omat ravintolapal-
19348: nöstä on edellisenä kesänä useampi esimerkki.         velut ja alaikäisillä omansa.
19349: Tuotevalvontakeskus voi ohjata hakijaa sellai-           Tuotevalvontakeskus on kertonut asiasta myös
19350: siin järjestelyihin, jotka sopivat tähän käytän-      tiedotusvälineissä, lehdistössä, radiossa ja televi-
19351: töön.                                                 siossa. Hyvissä ajoin annettu informaatio on suu-
19352:    "Päihteetön nuoruus - hyvinvointia aikuise-        relta osin tehnyt tehtävänsä, tulevien tilaisuuk-
19353: na" -projekti on käynnistetty kesällä 1999 Hel-       sien järjestäjille annetaan tuotevalvontakeskuk-
19354: singissä ja sen laajentamista valtakunnalliseksi      sessa puhelimitse päivittäin tietoa myöntämispe-
19355: arvioidaan vuonna 2000. Projektin puitteissa to-      riaatteista ja hakemusmenettelystä.
19356: teutetaan laaja-alaista vaikuttamista sekä elinkei-
19357: 
19358: 
19359: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
19360: 
19361:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
19362: 
19363: 
19364: 
19365: 
19366:                                                                                                         3
19367: KK 93/2000 vp -      Kirsi Piha /kok                                                     Ministems svar
19368: 
19369: 
19370: 
19371: 
19372: Tili riksdagens talman
19373: 
19374: I det syfte 3 7 § 1 mom. arbetsordningen anger har    ga de samhälleliga, sociala och medicinska ska-
19375: Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av           deverkningama av alkoholhaltiga ämnen.
19376: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot           Enligt alkohollagen är minutförsäljning av
19377: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs-      starka alkoholdrycker förbjuden till personer
19378: mål SS 93/2000 rd:                                    som inte har fyllt tjugo år, men svaga a1kohol-
19379:                                                       drycker får säljas till personer som har fyllt ader-
19380:        /lmnar regeringen i fråga om behand-           ton år. Fortfarande är åldersgränsen för spritser-
19381:        lingen av ansökningar om tillfälliga ser-      vering aderton år.
19382:        verings ti!ls tånd ge produkttillsynscen-          Enligt 23 § 3 mom. lagen om sammankoms-
19383:        tralen sådana anvisningar att man kun-         ter som trädde i kraft vid ingången av september
19384:        de få tili stånd klara regler enligt vilka     har arrangören och polisen rätt att förbjuda inne-
19385:        tillstånd beviljas?                            hav av berusningsmedel vid allmänna samman-
19386:                                                       komster eller offentliga tillställningar och enligt
19387: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       58 § 1 mom. 3 punkten alkohollagen är det alltid
19388: föra följande:                                        förbjudet att förtära alkohoi på ställen där offent-
19389: Enligt 21 § alkohollagen kan serveringstillstånd      liga tillställningar ordnas.
19390: beviljas tills vidare eller tillfålligt den som be-       I 2 § social- och hälsovårdsministeriets be-
19391: döms ha förutsättningar för sådan verksamhet          slut om beviljande av serveringstillstånd för al-
19392: och besitta den tillförlitlighet som verksamheten     koholdrycker och om serveringsverksamhet
19393: kräver. Tillfålligt serveringstillstånd kan bevil-    ( 162/ 1998) konstateras att tillståndsmyndighe-
19394: jas endast av särskilda skäl enligt vad som före-     ten innan den beviljar serveringstillstånd skall ut-
19395: skrivs genom förordning.                              reda att sökanden har tillräck1iga ekonomiska,
19396:    Enligt 22 § 2 mom. förordningen om alkohol-        yrkesmässiga och andra förutsättningar för den
19397: drycker och sprit gäller om sökande av tillfålligt    verksamhet som avses i ansökan och besitter den
19398: serveringstillstånd vad som bestäms i 20 §. Till      tillförlitlighet som krävs samt att serveringsstäl-
19399: ansökan skall utöver de bilagor som nämns i pa-       let med beaktande av omfattningen och karaktä-
19400: ragrafen även fogas upplysningar om tillställ-        ren av sökandens affårsrörelse är ändamålsenligt
19401: ningens art och varaktighet samt om anordnan-         i fråga om läget, serveringslokalema och verk-
19402: det av serveringen.                                   samheten. Enligt beslutets 9 § 2 mom. får som
19403:    Med stöd av 21 § 4 mom. alkohollagen kan           serveringsområde inte användas allmänt läktarut-
19404: serveringstillstånd förvägras eller också kan till-   rymme som permanent eller tillfålligt används
19405: ståndsmyndigheten begränsa serveringstiden,           för idrotts-, gymnastik-, musik- eller andra jäm-
19406: serveringsområdet, de typer av alkoholdrycker         förbara evenemang.
19407: som får serveras eller antalet kundplatser, om            I resultatavtalet för 2000 mellan social- och
19408: myndigheten anser det vara nödvändigt för att         hälsovårdsministeriet och social- och hälsovår-
19409: syftet med denna lag skall nås.                       dens produkttillsynscentral närnns som ett sär-
19410:    Enligt 1 § alkohollagen är lagens syfte att ge-    skilt mål att produkttillsynscentralen skall före-
19411: nom styming av alkoho1konsumtionen förebyg-           bygga alkoholbruket bland minderåriga genom
19412: 
19413: 
19414: 4
19415: Ministems svar                                                     KK 93/2000 vp -     Kirsi Piha /kok
19416: 
19417: 
19418: 
19419: att begränsa tillgången på alkoholdrycker och         ka såväl näringsidkare, myndigheter, föräldrar
19420: stödja andra aktörers arbete. Samma mål ingår         och ungdomar som den allmänna opinionen. Ser-
19421: också i resultatavtalen för 2000 mellan SHM och       veringstillstånd som söks för hobbylokaler samt
19422: länsstyrelsema.                                       lokaler och tillställningar för bam, unga och fa-
19423:    Vi har dock inte ansett det nödvändigt att in-     miljer begränsas genom information tili närings-
19424: gripa i tillstånden för t.ex. sådana festivaler där   idkare och tillståndsprövning. Då serveringstill-
19425: man tydligt avgränsat ett serveringsområde som        stånd behandlas styrs sakernas gång så att myndi-
19426: övervakas ändamålsenligt. Från förra sommaren         ga respektive minderåriga har egna separata res-
19427: har vi flera exempel på att denna praxis fungerar.    taurangtjänster.
19428: Produkttillsynscentralen kan styra sökanden till         Produkttillsynscentralen har informerat om
19429: sådana arrangemang som lämpar sig för denna           saken också i massmedia, tidningar, radio och te-
19430: praxis.                                               levision. Information som getts i god tid har tili
19431:    Projektet "Ungdom utan sprit - må bättre           stor del gett önskat resultat och vid produkttill-
19432: även som vuxen" startade sommaren 1999 i Hel-         synscentralen ges dagligen per telefon uppgifter
19433: singfors och i år skall man bedöma huruvida pro-      om principerna för beviljande och ansöknings-
19434: jektet skall bli riksomfattande. Inom ramen för       förfarandet.
19435: projektet skall man på bred front försöka påver-
19436: 
19437: 
19438: Helsingfors den 9 mars 2000
19439: 
19440:     Omsorgsminister Eva Biaudet
19441: 
19442: 
19443: 
19444: 
19445:                                                                                                       5
19446:                                                                 KK 94/2000 vp -     Timo Ihamäki /kok
19447: 
19448: 
19449: 
19450: 
19451:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 94/2000 vp
19452: 
19453:                                               Asiakasmaksuasetuksen soveltaminen päivä-
19454:                                               kirurgiaan
19455: 
19456: 
19457: 
19458: 
19459: Eduskunnan puhemiehelle
19460: 
19461: Tämän vuoden alussa tulivat voimaan uudet ter-         hän saa täyden ylläpidon: ruokailun kahtena päi-
19462: veydenhuollon asiakasmaksut Muutoksen koh-             vänä ja hoidon kipulääkityksineen. Tarkoitus ei
19463: teina olivat mm. perusmaksu ja uutena järjestely-      liene ollut päästää tämänkaltaista tilannetta syn-
19464: nä ns. maksukatto. Terveydenhuollon maksuille          tymään, jossa sairaalan vuodeosastolle jääminen
19465: on otettu käyttöön asiakaskohtainen, 3 500 mar-        esimerkiksi yön yli johtaisi nurinkuriseen tilan-
19466: kan kalenterivuosittainen maksukatto. Maksuka-         teeseen toiminnan ja maksujen osalta.
19467: ton suhteen ei ole ainakaan vielä ollut havaitta-         Potilaat ovatkin - aivan perustellusti - tänä
19468: vissa muita ongelmia kuin työmäärän lisääntymi-        päivänä varsin hintatietoisia ja kieltäytyvät tule-
19469: nen valtavasti maksuja perittäessä ja tarkistet-       masta päiväkirurgisina sairaalaan. Käytännössä
19470: taessa.                                                tämä on johtanut siihen, että sairaaloiden henki-
19471:     Perusmaksuja koskevat asiakasmaksujen              lökuntamitoitus, leikkaussuunnitelmat ja myös
19472: muutokset ovat kuitenkin aiheuttaneet ongelmia.        budjetointi heittävät pahasti tämänkaltaisten ti-
19473: Esimerkiksi 150 markan perusmaksua ei peritä,          lanteiden takia.
19474: jos hoito kestää vuodeosastolla alle 3 vuorokaut-
19475: ta. Sen sijaan päiväkirurginen potilas, joka pää-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19476: see toimenpiteen jälkeen hoitopäivän iltana ko-        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19477: tiin, maksaa hoitotoimenpiteestään 400 mark-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19478: kaa. Hän ostaa itse kipulääkkeensä ja joutuu jär-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19479: jestämään tarvittaessa vielä kotihoidon. Sen si-
19480: jaan, jos päiväkirurgiseksi aiottu potilas ei lähde-         Onko hallitus tietoinen perusmaksu-
19481: kään sairaalan poliklinikalta kotiin samana päi-             problematiikan aiheuttamista ongelmis-
19482: vänä, vaan haluaa jäädä sairaalaan seuraavaan                ta päiväkirurgian toteuttamiseen ja
19483: päivään, hän maksaa ainoastaan kahden hoitopäi-
19484: vän maksun eli 270 markkaa. Tähän maksuun                    mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan kor-
19485:                                                              jaamiseksi?
19486: 
19487: 
19488: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
19489: 
19490:     Timo Ihamäki /kok
19491: 
19492: 
19493: 
19494: 
19495:                                                                                                  Versio 2.0
19496: KK 94/2000 vp- Timo Ihamäki /kok                                                        Ministerin vastaus
19497: 
19498: 
19499: 
19500: 
19501: Eduskunnan puhemiehelle
19502: 
19503: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          van potilaan hoitoon vuodeosastolla. Kirurgisen
19504: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          hoitopäivän kustannus on keskimäärin 1 500
19505: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        markkaa. Tarpeeton vuodeosastohoito vie hoito-
19506: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         paikan sitä tarvitsevalta ja toisaalta ylimääräinen
19507: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         laitoshoito on kallista. Päiväkirurgia ei ole vuo-
19508: KK 94/2000 vp:                                         deosastohoitoa.
19509:                                                            Kun terveydenhuollon potilasmaksuja koro-
19510:        Onko hallitus tietoinen perusmaksu-             tettiin edellisen kerran, potilaalle tuli maksetta-
19511:        problematiikan aiheuttamista ongelmis-          vaksi hoitopäivämaksu myös lähtöpäivältä, kun
19512:        ta päiväkirurgian toteuttamiseen ja             sitä ennen se oli hänelle maksuton. Jos potilas
19513:                                                        otetaan vuodeosastolle esimerkiksi myöhään il-
19514:        mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan kor-       lalla ja tämä pääsee kotiin seuraavan päivän
19515:        jaamiseksi?                                     aamuna, häneltä peritään hoitopäivämaksu kah-
19516: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          delta päivältä. Olisi kohtuutonta, että häneltä pe-
19517: ti seuraavaa:                                          rittäisiin lisäksi 150 mk:n perusmaksu. Perus-
19518:                                                        maksu voidaan periä kolmannesta hoitopäivästä
19519: Erikoissairaanhoitolain 33 §:n mukaan potilaan         alkaen.
19520: sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta             Kuten tiedetään, Suomen terveydenhuollon
19521: päättää johtavan lääkärin antamien yleisten oh-        potilasmaksut olivat jo ennen viimeistä korotus-
19522: jeiden mukaan ylilääkäri tai hänen antamiensa          ta Portugalin jälkeen EU-maiden kalleimmat.
19523: ohjeiden mukaan muu sairaanhoitopiirin kun-            Sen sijaan sairaaloiden tulorahoituksesta potilas-
19524: tainliiton lääkäri. Potilaan asemasta ja oikeudes-     maksut ovat 5-7 %. Kuntatalouden kannalta po-
19525: ta annetun lain mukaan potilasta on hoidettava         tilasmaksuja merkityksellisempää on käytettä-
19526: yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Toteute-           vissä olevien voimavarojen tarkoituksenmukai-
19527: taanko hoito vuodeosastolla vai polikliinisesti on     nen käyttö.
19528: kuitenkin asia, jonka viime kädessä ratkaisee              Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että ny-
19529: hoitava lääkäri ensisijaisesti lääketieteellisin pe-   kyisen asiakasmaksuasetuksen mukainen poti-
19530: rustein.                                               laalta perittävä maksu on toissijainen hoidon ja
19531:    Hoitoteknologian kehittyessä on voitu yhä           hoitopaikan valintaperuste lääketieteelliseen ar-
19532: enemmän siirtyä vuodeosastohoidosta avohoi-            vioon nähden ja että lisäksi sairaaloidenjohdolla
19533: toon. Valtaosa potilaista kokee polikliinisesti to-    ja kunnallisilla poliittisilla päättäjillä on mahdol-
19534: teutettavan päiväkirurgian mielekkääksi. Se on         lisuus periä potilailta asetuksessa mainittuja
19535: myös potilaalle turvallista. On vaikea löytää ta-      maksuja pienempiä summia, jos he katsovat sen
19536: loudellisia tai terveyspoliittisia perusteita muu-     aiheelliseksi terveys- ja talouspoliittisista syistä.
19537: toin päiväkirurgisesti ja polikliinisesti hoidetta-
19538: 
19539: 
19540: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
19541: 
19542:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
19543: 
19544: 2
19545: Ministems svar                                                  KK 94/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
19546: 
19547: 
19548: 
19549: 
19550: Tili riksdagens talman
19551: 
19552: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         vårdavdelning. Kostnaden för en kirurgisk vård-
19553: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         dag uppgår i genomsnitt tili 1 500 mk. Onödig
19554: statsrådet översänt följande av riksdagsman             vårdavdelningsvård berövar någon annan patient
19555: Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga             en vårdplats som han eller hon verkligen behö-
19556: spörsmål SS 94/2000 rd:                                 ver och dessutom är det dyrt med onödig anstalts-
19557:                                                         vård. Dagkirurgi är inte vårdavdelningsvård.
19558:        Ar regeringen medveten om de svårighe-              När klientavgiftema inom hälso- och sjukvår-
19559:        ter som grundavgiftsproblematiken för-           den höjdes förra gången fick patienten börja be-
19560:        anleder vid utförandet av dagkirurgi             tala vårddagsavgift även för den dag han eller
19561:        och                                              hon skrivs ut, medan den dagen tidigare var av-
19562:                                                        giftsfri. Om en patient tas in på vårdavdelningen
19563:        vad ämnar regeringen göra för att kor-          t.ex. sent på kvällen och blir utskriven på morgo-
19564:        rigera situationen?                             nen följande dag, uppbärs hos honom eller henne
19565: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        vårddagsavgift för två dagar. Det vore oskäligt
19566: föra följande:                                         att dessutom uppbära en grundavgift på 150 mk
19567:                                                        hos patienten. Grundavgiften kan uppbäras
19568: Enligt 33 § lagen om specialiserad sjukvård be-        fr.o.m. den tredje vårddagen.
19569: slutar överläkaren om inledande och avslutande             Såsom vi vet var klientavgiftema inom vår
19570: av en patients sjukvård enligt allmänna anvis-         hälso- och sjukvård redan före den senaste för-
19571: ningar av chefläkaren, eller någon annan läkare        höjningen bland de högsta i EU-ländema efter
19572: vid kommunalförbundet enligt överläkarens an-          Portugal. Av sjukhusens inkomstfinansiering ut-
19573: visningar. Enligt lagen om patientens ställning        gör klientavgiftema däremot 5-7 %. Med tanke
19574: och rättigheter skall vården och behandlingen ges      på den kommunala ekonomin är en ändamålsen-
19575: i samförstånd med patienten. Huruvida vården           lig användning av till buds stående resurser vik-
19576: och behandlingen ges på en vårdavdelning eller         tigare än klientavgiftema.
19577: polikliniskt är likväl en fråga som i sista hand av-       Social- och hälsovårdsministeriet anser att den
19578: görs av den behandlande läkaren på först och           avgift som enligt nuvarande förordning om
19579: främst medicinska grunder.                             klientavgifter uppbärs hos patienten är ett sekun-
19580:    1 och med att vårdteknologin utvecklas har          därt kriterium vid valet av vård och vårdplats i
19581: man i allt större utsträckning kunnat övergå från      förhållande till den medicinska bedömningen och
19582: vård på vårdavdelning till öppenvård. Största de-      att sjukhusens ledning och de kommunala politis-
19583: len av patientema upplever polikliniskt gjorda         ka beslutsfattama dessutom har möjligheter att
19584: dagkirurgiska ingrepp som ändamålsenliga. Dag-         hos patientema uppbära belopp som är mindre än
19585: kirurgin är också säker för patienten. Det är svårt    de avgifter som avses i förordningen, om de an-
19586: att finna några ekonomiska eller hälsopolitiska        ser att det är motiverat av hälsopolitiska och eko-
19587: grunder för att en patient som annars behandlas        nomiskpolitiska skäl.
19588: med dagkirurgi eller polikliniskt skulle vårdas på
19589: 
19590: 
19591: 
19592: Helsingfors den 9 mars 2000
19593: 
19594:     Omsorgsminister Eva Biaudet
19595:                                                                                                        3
19596:                                                                 KK 95/2000 vp- Jari Koskinen /kok
19597: 
19598: 
19599: 
19600: 
19601:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2000 vp
19602: 
19603:                                               Maataloustuotteita jalostavien yhtiöiden osak-
19604:                                               keiden verotuskohtelu
19605: 
19606: 
19607: 
19608: 
19609: Eduskunnan puhemiehelle
19610: 
19611: Maataloustuotteita jalostavien yhtiöiden osak-         tuksessa. Sen mukaan veronmaksajana on oi-
19612: keiden verotuskohtelusta ei ole olemassa selkeää       keus luottaa siihen, että verottaja toimii lainmu-
19613: käytäntöä. Osinkojen verotuskohtelu ja osakkei-        kaisesti, pysyy aikaisemmissa päätöksissään,
19614: den käsittely maanviljelijöiden veroilmoituksis-       noudattaa omaksumaansa tulkintalinjaa johdon-
19615: sa vaihtelee eri puolilla maata. Erilaisia ratkaisu-   mukaisesti eikä muuta omaksumaansa tulkintaa
19616: ja on saatettu tehdä myös samassa verotoimistos-       takautuvasti. Näin ollen veronmaksajana on oi-
19617: sa.                                                    keus luottaa siihen, että mikäli hänen olosuhteen-
19618:     Osa viljelijöistä on pitänyt esimerkiksi sokeri-   sa tai laki eivät muutu, ei verotuskaan poikkea ai-
19619: juurikasta jalostavien yhtiöiden osakkeet ns. yk-      kaisemmista vuosista.
19620: köslomakkeella ja osa kakkoslomakkeella. Maa-
19621: talousverotuksessa tällä on melkoinen ero. Vii-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19622: me aikoina monet viljelijät ovat saaneet tiedon        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19623: verotoimistosta, että ykköslomakkeella vuosi-          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19624: kausia olleet osakkeet on siirretty verottajan yk-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19625: sipuolisella päätöksellä ns. kakkoslomakkeelle.
19626: Viljelijät ovat ihmetelleet kyseistä päätöstä ja pe-         Onko verottajan toiminta, jolla osakkei-
19627: ränneet tietoa siitä, mihin säädökseen ko. menet-            ta on siirretty lomakkeelta toiselle vilje-
19628: tely perustuu.                                               lijää kuulematta, verolainsäädännössä
19629:     Vuoden 1998 lopulla tulivat verolainsäädän-              olevan luottamuksen suojan mukaista
19630: töömme määräykset luottamuksen suojasta vero-                toimintaa?
19631: 
19632: 
19633: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
19634: 
19635:     Jari Koskinen /kok
19636: 
19637: 
19638: 
19639: 
19640:                                                                                                  Versio 2.0
19641: KK 95/2000 vp- Jari Koskinen !kok                                                    Ministerin vastaus
19642: 
19643: 
19644: 
19645: 
19646: Eduskunnan puhemiehelle
19647: 
19648: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tamuksensuojaa vain, jos asia on tulkinnanvarai-
19649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nen tai epäselvä.
19650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momen-
19651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-      tin 14 kohdan mukaan maatalouteen kuuluvan
19652: sen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         omaisuuden tuottamat osingot ja korot yhtiöve-
19653: KK 95/2000 vp:                                        ron hyvitys mukaan lukien ovat maatalouden ve-
19654:                                                       ronalaista tuloa. Myös maatalousosakkeiden
19655:        Onko verottajan toiminta, jolla osakkei-       mahdollinen luovutusvoitto kuuluu jaettavaan
19656:        ta on siirretty lomakkeelta toiselle vilje-    maatalouden yritystuloon. Maatalouden varoihin
19657:        lijää kuulematta, verolainsäädännössä          kuuluvat osakkeet lisäävät maatalouden pääoma-
19658:        olevan luottamuksen suojan mukaista            osuutta. Osakkeet ja osuudet kuuluvat maatalou-
19659:        toimintaa?                                     den varoihin, jos ne liittyvät maatalouden harjoit-
19660:                                                       tamiseen. Tällainen liittymäkohta voi olla esi-
19661: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         merkiksi osakkeiden omistuksen kytkentä vilje-
19662: ti seuraavaa:                                         lyoikeuteenja tähän liittyvä oikeus vedota tuotta-
19663: Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 mo-         jajärjestön sopimiin ehtoihin. Tällaisessa tapauk-
19664: mentissa on lausuttu periaate niin sanotusta luot-    sessa osakkeiden tulee olla lomakkeella 2. Jos
19665: tamuksensuoj as ta. Luottamuksensuoja verotuk-        kysymyksessä ovat pörssiosakkeet, joiden omis-
19666: sessa tarkoittaa sitä, että vilpittömässä mielessä    tamisella ei ole merkitystä viljelysopimusten
19667: olevalla verovelvollisella on oikeus luottaa hä-      teossa, niitä ei pidetä maatalouden varoina. Jos
19668: nelle veroasioissa annettuihin ohjeisiin sekä vi-     osakkeiden omistus taas on selvää sijoitustoimin-
19669: ranomaisten aikaisemmin noudattamaan käytän-          taa, osakkeita ei lueta maatalouden varoihin ja
19670: töön. Verovelvollinen saa luottamuksensuojaa          osakkeet merkitään viljelijän verotuksessa
19671: silloin, kun kaikki laissa mainitut soveltamis-       lomakkeelle 1. Tällöin luovutusvoitto verotetaan
19672: edellytykset täyttyvät yhtä aikaa. Tällöin asia on    tuloverolain mukaan, ja luovutusvoiton lasken-
19673: joko tulkinnanvarainen tai epäselvä, verovelvol-      nassa sovelletaan hankintameno-olettamaa. Jos
19674: linen on toiminut vilpittömässä mielessä, vero-       maataloustoiminta lopetetaan, osakkeet ja osuu-
19675: velvollinen on toiminut joko viranomaisen             det siirretään yksityistalouteen ja merkitään lo-
19676: omaksuman käytännön tai sen antamien ohjei-           makkeelle 1. Jos ne myöhemmin myydään, luo-
19677: den mukaisesti eikä erityisistä syistä muuta joh-     vutusvoittoon sovelletaan tuloverolain säännök-
19678: du. Luottamusperiaate ei kuitenkaan voi olla ab-      siä ja myös hankintameno-olettamaa.
19679: soluuttinen, vaan sitä rajoittaa muun muassa vaa-        Luottamuksensuojan periaatteen soveltami-
19680: timus verovelvollisten yhdenvertaisesta kohte-        nen edellyttää verohallinnon käytännön toimin-
19681: lusta. Vaikka veroviranomaisen toiminnalta            nan järjestämistä sellaiseksi, että verovelvolli-
19682: edellytetään johdonmukaisuutta samaa tilannetta       nen voi paremmin luottaa viranomaisen noudat-
19683: koskevissa vuosittaisissa ratkaisuissa, ei selkeäs-   tamaan käytäntöön ja ohjeisiin. Tästä syystä ve-
19684: ti vastoin lakia toimitettu verotus saa luottamuk-    rohallinnossa onkin viime vuosina erityisesti pa-
19685: sensuojaa. Verovelvolliselle voidaan antaa luot-      nostettu henkilöstön koulutukseen. Verohallin-
19686: 
19687: 
19688: 2
19689: Ministerin vastaus                                            KK 95/2000 vp- Jari Koskinen /kok
19690: 
19691: 
19692: nossa on annettu ohjeita maatalouteen liittyvien     yhtiöiden osakkeiden luovutuksesta saatu tulo on
19693: osakkeiden verotuksesta. Sellaiset pörssiosak-       verotettava maatalouden tulolähteessä. Ennen
19694: keet, joilla ei ole merkitystä viljelysopimusten     tätä ohjausta on maatalousosakkeiden käsittelys-
19695: teossa, on poistettu maatalouden varoista ja nii-    sä saattanut olla joissakin verotoimistoissa eri-
19696: den luovutuksesta saatuun tuloon on sovellettu       laista käytäntöä. Myös verovelvolliset ovat esit-
19697: tuloverolain säännöksiä. Verohallinnosta saadun      täneet vaatimuksia osakkeiden sijoittamisesta ve-
19698: selvityksen mukaan juurikasyhtiöiden osakkei-        rolomakkeelle. Vuoden 1993 jälkeen vaadittiin
19699: den on yleensä katsottu kuuluvan maatalouden         siirtoa lomakkeelle 2 maatalouden tuloksi, kun
19700: varoihin. Eroavuutta on voinut olla siinä, että      osakkeet lisäsivät pääomatulo-osuutta. Viime
19701: tuotantosuunta on muuttunut tai verovelvollinen      vuosina taas on ollut havaittavissa pyrkimyksiä
19702: on hankkinut osakkeita enemmän kuin tuotanto-        saada     osakkeet      yksityistalouden    tuloksi
19703: oikeus edellyttää, jolloin kysymys on ollut sijoi-   lomakkeelle 1 mahdollisesti tulevia myyntejä en-
19704: tustoiminnasta eivätkä osakkeet ole enää ole kuu-    nakoiden. Niissäkään verotoimistoissa, joissa so-
19705: luneet maatalouden tulolähteeseen. Kun vuonna        kerijuurikasta jalostavien yhtiöiden osakkeiden
19706: 1999 tapahtuneen huomattavan osakekaupanjoh-         käsittely viljelijöiden veroilmoituksissa ei ole ol-
19707: dosta nousi esiin kysymys Sokerijuurikasta jalos-    lut yleisen käytännön mukaista, niitä ei ole, toi-
19708: tavien yhtiöiden osakkeiden myynnistä saadun         sin kuin kysymyksessä on esitetty, oma-aloittei-
19709: tulon verottamisesta, verohallinto antoi ohjauk-     sesti ja verovelvollista kuulematta siirretty lo-
19710: sen, jonka mukaan Sokerijuurikasta jalostavien       makkeelta toiselle.
19711: 
19712: 
19713: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
19714: 
19715:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
19716: 
19717: 
19718: 
19719: 
19720:                                                                                                        3
19721: KK 95/2000 vp- Jari Koskinen /kok                                                           Ministems svar
19722: 
19723: 
19724: 
19725: 
19726: Tili riksdagens talman
19727: 
19728: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger            Enligt 5 § 1 mom. 14 punkten inkomstskatte-
19729: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         lagen för gårdsbruk är dividender och räntor av
19730: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari        egendom som hör till gårdsbruket, inklusive gott-
19731: Koskinen /saml undertecknade skriftliga spörs-          görelse för bolagsskatt, skattepliktig inkomst av
19732: mål SS 95/2000 rd:                                      jordbruket. Också eventuell överlåtelsevinst av
19733:                                                         jordbruksaktier hör till sådan företagsinkomst av
19734:         Överensstämmer beskattarens åtgär-              jordbruket som skall fördelas. Aktier som hör till
19735:         der, när denne öveifört aktier från en          jordbrukets tillgångar ökar jordbrukets kapitalin-
19736:         blankett tili en annan utan att höra jord-      komstandel. Aktier och dividender hör till jord-
19737:         brukaren, med det förtroendskydd som            brukets tillgångar om de ansluter sig till idkandet
19738:        jinns i skattelagstiflningen?                    av jordbruk. En sådan anknytning kan t.ex. vara
19739:                                                         en koppling mellan aktieinnehav och odlingsrätt
19740: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         och i anslutning till detta rätt att åberopa de vill-
19741: föra följande:                                          kor som avtalats av producentorganisationen. 1
19742: Principen om s.k. förtroendeskydd uttrycks i 26 §       detta fall skall aktiema anges på blankett 2. Om
19743: 2 mom. lagen om beskattningsförfarande. lnom            det gäller börsaktier och innehavet av dessa ak-
19744: beskattningen avses med förtroendeskydd att en          tier saknar betydelse vid ingåendet av odlingsav-
19745: skattskydlig som är i god tro har rätt att Iita på de   tal, anses de inte höra till jordbrukets tillgågnar.
19746: anvisningar han har fått i skattefrågor och på          Om aktieinnehavet klart kan definieras som pla-
19747: myndighetemas tidigare praxis. Den skattskyldi-         ceringsverksamhet, räknas aktiema inte till jord-
19748: ge omfattas av förtroendeskyddet när alla de vill-      brukets tillgångar och aktiema anges vid beskatt-
19749: kor för tillämpningen som nämns i lagen är sam-         ningen på blankett 1. 1 detta fall beskattas överlå-
19750: tidigt uppfyllda. 1 så falllämnar ärendet antingen      telsevinsten enligt inkomstskattelagen, och an-
19751: rum för tolkning eller är oklart, den skattskyldi-      skaffuingsutgiftspresumtionen tillämpas vid be-
19752: ga har handlat i god tro, den skattskyldiga har         räkningen av överlåtelsevinstema. Om idkandet
19753: handlat antingen enligt myndighetens praxis el-         av jordbruk upphör, överförs aktier och dividen-
19754: ler anvisningar och särskilda skäl föranleder inte      der tili privathushållet och anges på blankett 1.
19755: annat. Principen om förtroende kan dock inte            Om aktiema senare säljs, tillämpas inkomstskat-
19756: vara absolut, utan den begränsas bl.a. av kravet        telagens beskattning av överlåtelsevinsten på för-
19757: I?.å att de skattskyldiga skall behandlas jämlikt.      säljningen liksom också anskaffningsutgiftspre-
19758: Aven om det förutsätts konsekvens av skatte-            sumtionen.
19759: myndighetema när det gäller de årliga avgöran-             Tillämpningen av principen om förtroende-
19760: den som tillämpas på likadana situationer, gäller       skydd förutsätter att skatteförvaltningens praxis
19761: förtroendeskyddet inte beskattningsåtgärder som         ordnas så att den skattskyldige bättre kan Iita på
19762: klart strider mot lag. Den skattskyldige kan åt-        myndighetens praxis och anvisningar. Av denna
19763: njuta förtroendeskydd endast om ärendet lämnar          anledning har man också inom skatteförvaltning-
19764: rum för tolkning eller är oklart.                       en under de senaste åren satsat särskilt på utbild-
19765: 
19766: 
19767: 
19768: 4
19769: Ministems svar                                                    KK 95/2000 vp- Jari Koskinen /kok
19770: 
19771: 
19772: ning av personalen. Inom skatteförvaltningen har         ligt viiken inkomst av överlåtelse av aktier i bo-
19773: det utfårdats anvisningar om beskattningen av            lag som förädlar sockerbetor skali beskattas i an-
19774: aktier i anslutning tili jordbruk. Sådana börsak-        slutning tili jordbrukets inkomstkälla. Innan den-
19775: tier, som inte är av betydelse vid ingående av od-       na instruktion gavs kan det ha förekommit olika
19776: lingsavtal, har avlägsnats från jordbrukets tili-        praxis i fråga om behandlingen av jordbruksak-
19777: gångar och inkomstskattelagens bestämmelser              tier vid några skattebyråer. Också de skattskyldi-
19778: har tillämpats på inkomst av överlåtelse av ak-          ga har framställt krav beträffande aktiernas pla-
19779: tiema. Enligt skatteförvaltningens utredning har         cering på skatteblanketten. Efter 1993 krävde de
19780: aktier i sockerbetsbolag i regel ansetts höra tili       att aktierna flyttas tili inkomst av jordbruk på
19781: jordbrukets tiligångar. Det kan ha förekommit            blankett 2, eftersom aktierna ökade kapitalin-
19782: skilinader beroende på att det skett förändringar i      komstandelen. Under de senaste åren har det åter
19783: produktionsinriktningen eller på att den skatt-          kunnat konstateras försök att, för föregripande
19784: skyldige har förvärvat fler aktier än produktions-       kommande försäljning, få aktierna flyttade tili
19785: rätten förutsätter. 1 så fali har det rört sig om pla-   privathushåliets inkomster på blankett 1. Tvärte-
19786: ceringsverksamhet och aktierna har inte längre           mot vad som påstås i spörsmålet har inte helier de
19787: hört tili jordbrukets inkomstkälia. När frågan om        skattebyråer där behandlingen av aktier i bolag
19788: beskattningen av inkomst av försäljningen av ak-         som förädlar sockerbetor i jordbrukarnas skatte-
19789: tier i bolag som förädlar sockerbetor blev aktueli       deklarationer inte har följt allmän praxis, på eget
19790: i samband med den stora aktieaffår som ägde rum          initiativ och utan att höra den skattskyldige flyt-
19791:  1999, gav skatteförvaltningen en instruktion en-        tat aktierna från en blankett tili en annan.
19792: 
19793: 
19794: 
19795: Helsingfors den 8 mars 2000
19796: 
19797:     Minister Suvi-Anne Siimes
19798: 
19799: 
19800: 
19801: 
19802:                                                                                                           5
19803:                                                            KK 96/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
19804: 
19805: 
19806: 
19807: 
19808:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 96/2000 vp
19809: 
19810:                                               InkeriJäisten       paluumuuttajien           kansaneläke
19811:                                               Suomessa
19812: 
19813: 
19814: 
19815: 
19816: Eduskunnan puhemiehelle
19817: 
19818: Suomeen on muuttanut 1990-luvun aikana inke-           vautumaan säännöllisesti toimeentulotukeen.
19819: riläisiä paluumuuttajia, joista monet ovat olleet      Tämä on allekirjoittaneen mielestä sopimatonta
19820: jo eläkeikäisiä tai lähellä eläkeikää. Suomessa        Suomen kansalaisten kohtelua. Olisikin kohtuul-
19821: saatavan kansaneläkkeen määrä suhteutetaan             lista, että inkeriläisille paluumuuttajille turvattai-
19822: Suomessa asuttuun aikaan. Tämän vuoksi mo-             siin kohtuullinen eläketurva Suomessa, jotta he
19823: nien inkeriläisten paluumuuttajien saarnat eläk-       voisivat viettää eläkepäiviä ilman jatkuvaa huol-
19824: keet ovat niin pieniä, ettei niillä käytännössä tule   ta toimeentulosta.
19825: toimeen. Tällöin ainoa vaihtoehto on turvautua
19826: kunnan myöntämään toimeentulotukeen. Inkeri-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
19827: läisen paluumuuttajan ollessa naimisissa toi-          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
19828: meentulotuenkin määrä saattaa jäädä hyvin pie-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19829: neksi, kun aviopuolison saarnat tulot vaikuttavat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19830: myönnettävään toimeentulotukeen. Tästä seuraa
19831: se, että inkeriläiset paluumuuttajat joutuvat joko            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19832: elämään aviopuolisoosa tulojen varassa tai tur-               tyä, jotta inkeriläisille paluumuuttajille
19833:                                                               turvattaisiin kohtuullinen eläketurva?
19834: 
19835: 
19836: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
19837: 
19838:     Pekka Nousiainen /kesk
19839: 
19840: 
19841: 
19842: 
19843:                                                                                                    Versio 2.0
19844: KK 96/2000 vp- Pekka Nousiainen !kesk                                               Ministerin vastaus
19845: 
19846: 
19847: 
19848: 
19849: Eduskunnan puhemiehelle
19850: 
19851: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jolloin henkilö on saanut ulkomailta Suomen
19852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kansaneläkkeeseen tai työeläkkeeseen rinnastet-
19853: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tavaa eläkettä. Vastaavasti täyden työkyvyttö-
19854: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nou-      myyseläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen tai
19855: siaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     työttömyyseläkkeen voi saada henkilö, joka on
19856: sen KK 96/2000 vp:                                    16-65 ikävuoden välisestä ajasta asunut 80 pro-
19857:                                                      senttia Suomessa.
19858:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        Edellä mainitun kansaneläkkeen suhteuttamis-
19859:        tyä, jotta inkeriläisille paluumuuttajille    ta koskevan lain voimaantulosäännös mahdollis-
19860:        turvattaisiin kohtuullinen eläketurva?        ti kansaneläkkeen myöntämisen asumisaikaan
19861:                                                      suhteuttamattomana vuoden 1998 loppuun saak-
19862: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ka, jos 16 vuotta täyttänyt ulkomainen henkilö oli
19863: ti seuraavaa:                                        ennen lain voimaan tuloa asunut Suomessa viisi
19864: Kansaneläkelain mukaan ulkomaan kansalaisel-         vuotta. Käytännössä useimmat inkeriläiset ovat
19865: la on oikeus kansaneläkkeeseen, jos hän on 16        muuttaneet Suomeen vuoden 1988 jälkeen, jol-
19866: vuotta täytettyään välittömästi ennen eläkkeen       loin heihin sovelletaan edellä kerrottuja kansan-
19867: alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vä-       eläkkeen suhteuttamista koskevia säännöksiä.
19868: hintään viisi vuotta. Jos Suomeen muuttanut ul-         Kansaneläkkeen suhteuttaminen Suomessa
19869: komaalainen kuitenkin tulee täällä työkyvyttö-       asuttuun aikaan katsottiin perustelluksi EY -ase-
19870: mäksi ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä       tuksen (ETY) n: o 1408/71 eläkkeen myöntämis-
19871: kun hän on täyttänyt 16 vuotta, oikeus kansan~       tä koskevien säännösten vuoksi. Mainitun ase-
19872: eläkkeeseen syntyy riippumatta asumisajan pi-        tuksen mukaan lyhytkin työskentely Suomessa
19873: tuudesta.                                            olisi voinut tuottaa EU-maasta muuttavalle, siel-
19874:     Vuoden 1994 alusta kansaneläkelakia muutet-      tä työeläkkeeseen oikeutetulle oikeuden täyteen
19875: tiin ETA-sopimuksen voimaantuloon liittyen si-       kansaneläkkeeseen Suomesta. Vastaavan suu-
19876: ten, että kansaneläkkeen määrä suhteutettiin hen-    ruista työeläkettä täältä saava Suomen kansalai-
19877: kilön Suomessa asumaan aikaan. Vastaavat muu-        nen olisi ollut oikeutettu vain pelkkään kansan-
19878: tokset toteutettiin myös muissa pohjoismaissa.       eläkkeen pohjaosaan. Vuoden 1996 kansaneläke-
19879: Samalla asetettiin Suomen kansalaisille edelly-      uudistuksen jälkeen tämä epäsuhta olisi entises-
19880: tykseksi kansaneläkeoikeuteen vähintään kol-         tään kasvanut, kun pelkän kansaneläkkeen pohja-
19881: men vuoden asumisaika Suomessa. Sama asu-            osan myöntämisestä luovuttiin.
19882: misaika tuli koskemaan myös EU- ja ETA-maan             Inkeriläisten paluumuuttajien perustoimeentu-
19883: kansalaisia.                                         lo on tällä hetkellä turvattu viime kädessä toi-
19884:    Kansaneläkkeen määrän suhteuttaminen tar-         meentulotuesta annetun lain mukaisella toimeen-
19885: koittaa sitä, että täyden vanhuuseläkkeen voi saa-   tulotuella. Toimeentulotuen maksava kunta voi
19886: da henkilö, joka on 16 vuotta täytettyään ennen      saada viiden vuoden ajalta valtiolta korvausta
19887: 65 vuoden eläkeikää asunut Suomessa vähintään        toimeentulotukimenoista, jos paluumuuttajalla ei
19888: 40 vuotta. Tähän asumisaikaan ei lasketa aikaa,      ole oikeutta eläkkeeseen tai muuhun sosiaalitur-
19889: 
19890: 
19891: 2
19892: Ministerin vastaus                                         KK 96/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
19893: 
19894: 
19895: vaetuuteen. Tästä kunnalle maksettavasta kor-           kuin muiden eläkeikäisten paluumuuttajien toi-
19896: vauksesta on säädetty eräiden Suomeen muutta-           meentulo-ongelmat voitaisiin pysyvästi ratkais-
19897: vien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-        ta. Työ on edelleen kesken.
19898: netun sosiaali- ja terveyshuollon erityiskustan-           Valtion talousarviossa on tänä vuonna varattu
19899: nusten korvaamisesta annetulla valtioneuvoston          noin 33,5 miljoonaa markkaa maahanmuuttajien
19900: päätöksellä.                                            puuttuvasta eläke- tai muusta sosiaaliturvasta ai-
19901:    Kysymys inkeriläisten paluumuuttajien ase-           heutuvien kunnan toimeentulotukimenojen kor-
19902: masta on ollut työministeriön ja sosiaali- ja ter-      vaamiseen. Määrärahan perusteella arvioidaan
19903: veysministeriön välillä usean eri selvittelyn koh-      vuonna 2000 korvattavan kunnille 1 600 maa-
19904: teena. Tarkoituksena on ollut ratkaista, millaisen      hanmuuttajan toimeentulotukimenot Vastaava
19905: järjestelmän puitteissa ja millä edellytyksillä riit-   määräraha on tarkoitus ottaa myös ensi vuoden
19906: tämätöntä eläkettä saavien inkeriläisten samoin         talousarvioesitykseen.
19907: 
19908: 
19909: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
19910: 
19911:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
19912: 
19913: 
19914: 
19915: 
19916:                                                                                                         3
19917: KK 96/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                     Ministerns svar
19918: 
19919: 
19920: 
19921: 
19922: Tili riksdagens talman
19923: 
19924: I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen anger        från utlandet som kan jämställas med vår folk-
19925: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        pension eller arbetspension. På motsvarande sätt
19926: statsrådet översänt följande av riksdagsman            kan en person som varit bosatt i Finland 80 % av
19927: Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga        tiden i åldern 16-65 få full invaliditetspension,
19928: spörsmål SS 96/2000 rd:                                individuell förtidspension eller arbetslöshetspen-
19929:                                                        sion.
19930:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              Ikraftträdelsebestämmelsen i ovan nämnda lag
19931:        för att ett skäligt pensionsskydd skall         om avvägning av folkpensionen gjorde det möj-
19932:        kunna säkerställas för ingermanländ-            ligt att folkpension kunde beviljas utan att avvä-
19933:        ska återjlyttare?                               gas enligt bosättningstiden ända till utgången av
19934:                                                         1998, om en utländsk person som fyllt 16 år hade
19935: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bott fem år i Finland innan lagen trädde i kraft. I
19936: föra följande:                                         praktiken har de flesta ingermanländarna flyttat
19937: Enligt folkpensionslagen har en utländsk med-          till Finland efter år 1988, och därför tillämpas på
19938: borgare rätt till folkpension om han efter det att     dem ovan nämnda bestämmelser om avvägning
19939: han fyllde 16 år har varit bosatt i Finland oavbru-    av folkpensionen.
19940: tet i minst fem år omedelbart innan pensionen              Avvägning av folkpensionen enligt bosätt-
19941: började. Om en utlänning som har flyttat till Fin-     ningstiden i Finland ansågs vara motiverad på
19942: land emellertid blir arbetsoförmögen här innan         grund av bestämmelserna om beviljande av pen-
19943: det har gått fem år från det att han fyllde 16 år,     sion i EG-förordningen (EEG) nr 1408/71. En-
19944: uppkommer rätten till folkpension oberoende av         ligt nämnda förordning kunde även en kort ar-
19945: bosättningstiden.                                      betsperiod i Finland ha medfört rätt till full folk-
19946:    Folkpensionslagen ändrades vid ingången av          pension i Finland för en person som flyttar från
19947: 1994 i anslutning till att EES-avtalet trädde i        ett EU-land och som där är berättigad till arbets-
19948: kraft så att folkpensionens belopp avvägdes en-        pension. En finsk medborgare som från Finland
19949: ligt den tid personen varit bosatt i Finland. Även i   får arbetspension till ett motsvarande belopp
19950: de övriga nordiska länderna genomfördes mot-           skulle ha varit berättigad endast tili folkpensio-
19951: svarande ändringar. Samtidigt uppställdes för          nens basdel. Efter folkpensionsändringen år 1996
19952: finska medborgare minst tre års bosättningstid i       har denna disproportion ökat ytterligare i och
19953: Finland som villkor för rätten till folkpension.       med att man upphörde med att bevilja enbart
19954: Samma bosättningstid började även gälla för            folkpensionens basdel.
19955: medborgare i EU- och EES-länder.                           De ingermanländska återflyttarnas grundläg-
19956:    Avvägning av folkpensionens belopp innebär          gande utkomst är för närvarande tryggad i sista
19957: att en person som varit bosatt i Finland i minst 40    hand genom utkomststödet enligt lagen om ut-
19958: år mellan det han fyllde 16 år och uppnådde 65         komststöd. Den kommun som betalar utkomst-
19959: års pensionsålder kan få full ålderdomspension.        stödet kan för fem år få ersättning av staten för
19960: Tili denna bosättningstid räknas inte den tid un-      kostnaderna för utkomststödet, om återflyttaren
19961: der viiken personen i fråga har fått sådan pension     inte har rätt till pension eller någon annan social-
19962: 
19963: 
19964: 4
19965: Ministems svar                                            KK 96/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
19966: 
19967: 
19968: skyddsförmån. 1 statsrådets beslut om ersättning       otillräcklig pension liksom även andra utkomst-
19969: för utkomststöd till vissa personer som flyttar till   problem bland återflyttare i pensionsåldem kun-
19970: Finland samt för särskilda kostnader för social-       de lösas permanent. Arbetet pågår fortfarande.
19971: och hälsovård som givits dem ingår bestämmel-             1 statsbudgeten har i år reserverats ca 33,5
19972: ser om denna ersättning som betalas till kommu-        milj. mk för ersättande av kommunemas utgifter
19973: nen.                                                   för utkomststödet vilka föranleds av det pen-
19974:    Frågan om ingermanländska återflyttares             sions- eller annat socialskydd för invandrare som
19975: ställning har varit föremål för många olika utred-     fattas. På grundval av anslaget uppskattas kom-
19976: ningar som gjorts av arbetsministeriet och soci-       munema år 2000 få ersättning för utgiftema för
19977: al- och hälsovårdsministeriet. Avsikten har varit      utkomststöd för 1 600 invandrare. Avsikten är att
19978: att avgöra inom ett hurudant system och under          ett anslag till motsvarande belopp även skall re-
19979: vilka förutsättningar ingermanländare som får          serveras i budgetpropositionen för nästa år.
19980: 
19981: 
19982: Helsingfors den l 0 mars 2000
19983: 
19984:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
19985: 
19986: 
19987: 
19988: 
19989:                                                                                                       5
19990:                                                             KK 97/2000 vp -     Ossi Korteniemi /kesk
19991: 
19992: 
19993: 
19994: 
19995:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2000 vp
19996: 
19997:                                              Petokorvaoksien maksaminen porotaloudelle
19998: 
19999: 
20000: 
20001: 
20002: Eduskunnan puhemiehelle
20003: 
20004: Voimassa olevan lain mukaan petoeläinten poro-           Korvaukset tuleekin maksaa kiireellisesti, sil-
20005: taloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset         lä porotalous on jo muutoinkin suurissa taloudel-
20006: tulee maksaa puolivuosittain korvauksensaajille.      lisissa vaikeuksissa.
20007: Näin ei ole kuitenkaan vuoden 1999 osalta mene-
20008: telty.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20009:    Tiedossa on, että valmisteilla on asetus peto-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20010: eläinvahinkojen korvaamisesta. Tällä perusteel-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20011: la ei ole kuitenkaan oikein viivyttää rästissä ole-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20012: vien korvausten maksamista, koska ne voitaisiin
20013: suorittaa välittömästi voimassa olevan, peto-               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20014: eläinvahinkojen korvaamista koskevan valtio-                tyä, jotta vuoden 1999 petoeläinvahin-
20015: neuvoston aikaisemman päätöksen perusteella.                kojen korvaukset maksetaan viipymättä
20016:                                                             porotaloudelle?
20017: 
20018: 
20019: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
20020: 
20021:     Ossi Korteniemi /kesk
20022: 
20023: 
20024: 
20025: 
20026:                                                                                                Versio 2.0
20027: KK 97/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk                                               Ministerin vastaus
20028: 
20029: 
20030: 
20031: 
20032: Eduskunnan puhemiehelle
20033: 
20034: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sena on ollut nopeuttaa maksatus ta, mikäli vahin-
20035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kojen korvauksiin valtion talousarviossa momen-
20036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tilla 30.41.42 (Petoeläinten aiheuttamien vahin-
20037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korte-     kojen korvaaminen) osoitetut varat riittävät.
20038: niemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      Vaikka maksatuksen nopeuttaminen siten on tek-
20039: sen KK 97/2000 vp:                                   nisesti mahdollista, tarkoitukseen osoitetut varat
20040:                                                      eivät ole siihen toistaiseksi riittäneet.
20041:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-          Eräiden riistaeläinten aiheuttamien vahinko-
20042:       tyä, jotta vuoden 1999 petoeläinvahin-         jen korvaamisesta säädetään metsästyslain
20043:       kojen korvaukset maksetaan viipymättä          87 §:ssä. Kyseistä lainkohtaa muutettiin vuoden
20044:       porotaloudelle?                                vaihteessa ja aikaisemmat petoeläinten samoin
20045:                                                      kuin hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
20046: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vaamista koskevat säännökset lakkasivat olemas-
20047: ti seuraavaa:                                        ta voimassa. Uudet säännökset ovat maa- ja met-
20048: Petoeläinten poroille aiheuttamien vahinkojen        sätalousministeriössä valmisteilla ja korvaukset
20049: johdosta suoritettavat korvaukset on aina mak-       petoeläinten poroille aiheuttamien vahinkojen
20050: settu vahinkojen aiheutumisvuotta seuraavana         johdosta maksetaan heti uusien säännösten voi-
20051: vuonna. Vuoden 1998 alusta vahinkotiedot on to-      maantulon jälkeen.
20052: sin kerätty puolivuosittain. Menettelyn tarkoituk-
20053: 
20054: 
20055: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
20056: 
20057:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20058: 
20059: 
20060: 
20061: 
20062: 2
20063: Ministems svar                                             KK 97/2000 vp -      Ossi Korteniemi /kesk
20064: 
20065: 
20066: 
20067: 
20068: Tili riksdagens talman
20069: 
20070: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      farandet har varit att påskynda utbetalningama
20071: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      under förutsättning att de medel som anslagits för
20072: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ossi     ersättningama under moment 30.41.42 (Ersätt-
20073: Korteniemi /cent undertecknade skriftliga spörs-     ning för rovdjurs skadegörelse) i statsbudgeten
20074: mål SS 97/2000 rd:                                   räckt till. Trots att det sålunda är tekniskt möjligt
20075:                                                      att påskynda utbetalningen har de för ändamålet
20076:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta         anslagna medlen inte tillsvidare räckt tili för det-
20077:       för att ersättningarna för av rovdjur          ta.
20078:        1999 åsamkade skador omgående utbe-               Bestämmelser om ersättning av skador som
20079:        talas tili rennäringen?                       orsakats av vissa viltarter ingår ijaktlagens 87 §.
20080:                                                      Vid årsskiftet ändrades lagrummet ifråga och
20081: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samtidigt upphävdes tidigare gällande bestäm-
20082: anföra följande:                                     melser om ersättning av skador som orsakats av
20083: Ersättningama för de skador rovdjuren orsakat        rovdjur och hjortdjur. Nya bestämmelser är un-
20084: renama har alltid utbetalats året efter det år un-   der beredning vid jord- och skogsbruksministe-
20085: der vilket skadoma har uppkommit. Från och           riet och ersättningama för skador som orsakats
20086: med början av 1998 har visserligen uppgiftema        renarna av rovdjur utbetalas så fort de nya be-
20087: om skador insamlats halvårsvis. Syftet med för-      stämmelserna trätt i kraft.
20088: 
20089: 
20090: 
20091: Helsingfors den 29 februari 2000
20092: 
20093:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20094: 
20095: 
20096: 
20097: 
20098:                                                                                                         3
20099:                                                                  KK 98/2000 vp -     Marja Tiura /kok
20100: 
20101: 
20102: 
20103: 
20104:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 98/2000 vp
20105: 
20106:                                              Opintotuen takaisinperintä
20107: 
20108: 
20109: 
20110: 
20111: Eduskunnan puhemiehelle
20112: 
20113: Opintotuen takaisinperintä opiskelijoilta, jotka      Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanoton mu-
20114: ovat vuonna 1998 ylittäneet nostamiensa opinto-       kaan taas lakia voidaan tulkita myös siten, että
20115: tukikuukausien mukaan määräytyvän vapaan tu-          opintotuen takaisinmaksussa pätee ehdottomasti
20116: lonsa rajan, on herättänyt runsasta keskustelua       sama kohtuullistamismahdollisuus kuin sosiaali-
20117: sekä täällä eduskunnassa että opiskelijoiden it-      turvassa yleensä.
20118: sensä parissa.                                           Mielestäni työnteon tulisi olla kannattavaa
20119:    On täysin ymmärrettävää, että liikaa opintotu-     myös opiskelun ohessa, erityisesti kesäkuukau-
20120: kea nostaneen opiskelijan pitää maksaa ylimää-        sien aikana. Nuorten osaaminen ja korkea koulu-
20121: räinen tuki korkoineen takaisin. Tähän ovat opis-     tus on saatava yhteiskunnan käyttöön myös sil-
20122: kelijat myös valmiita. Suurin osa nyt takaisinpe-     loin, kun nuori vielä opiskelee. Takaisin perittä-
20123: rintäilmoituksen saaneista opiskelijoista on re-      vän opintotuen määrän sitominen opiskelijan va-
20124: hellisiä veronmaksajia, joiden tarkoituksena ei       paan tulon rajan ylittäviin tuloihin ei kannusta
20125: suinkaan ole ollut ylimääräisten tukien nostami-      työssäkäyntiin opiskeluaikana.
20126: nen kovien palkka- tai pääomatulojen ohella.
20127:    Opintotukilain 27 §:ssä säädetään liian suure-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20128: na tai aiheetta maksetun opintotuen takaisinpe-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20129: rinnästä. Sen mukaan takaisinperinnästä voidaan       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20130: luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katso-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20131: taan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen
20132: ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajan-            Mitä hallitus aikoo tehdä opintotuen ta-
20133: sa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti         kaisinperinnän kohtuullistamismahdol-
20134: maksettu määrä on vähäinen. Kelan mukaan laki               lisuuden selvittämiseksi sekä nuorten
20135: ei kuitenkaan anna mahdollisuutta joustoihin.               työntekomahdollisuuksien turvaamisek-
20136:                                                             si myös opiskeluaikana?
20137: 
20138: 
20139: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
20140: 
20141:     Marja Tiura /kok
20142: 
20143: 
20144: 
20145: 
20146:                                                                                                Versio 2.0
20147: KK 98/2000 vp- Marja Tiura /kok                                                      Ministerin vastaus
20148: 
20149: 
20150: 
20151: 
20152: Eduskunnan puhemiehelle
20153: 
20154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        kauden aikana nostamaosa tuen takaisin. Vero-
20155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
20156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
20157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja            dostuneeseen vapaaseen tuloonsa ja henkilökoh-
20158: Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
20159: sen KK 98/2000 vp:                                    tai asumislisä peritään takaisin.
20160:                                                          Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
20161:        Mitä hallitus aikoo tehdä opintotuen ta-       ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
20162:        kaisinperinnän kohtuullistamismahdol-          valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
20163:        lisuuden selvittämiseksi sekä nuorten          kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
20164:        työntekomahdollisuuksien turvaamisek-          le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
20165:        si myös opiskeluaikana?                        alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
20166:                                                       opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
20167: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
20168: ti seuraavaa:                                         opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
20169: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen          aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
20170: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-        daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
20171: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-        ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
20172: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen      jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
20173: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-   dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
20174: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen           saittu, ei valitettavasti ole saatavissa kuin tueu-
20175: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa        saajalta itseltään. Maaliskuun puolenvälin jäl-
20176: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella      keen on tiedossa, kuinka suuri määrä päätösehdo-
20177: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden          tuksen saaneista vapautuu takaisinperinnästä täl-
20178: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain          lä perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan vä-
20179: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-       hintään kolmannes tiedustelun saaneista on
20180: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-     aloittanut tai päättänyt opintonsa vuoden 1998 ai-
20181: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-    kana.
20182: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-       Päätösehdotuksista noin puolessa tapauksista
20183: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei   palautettavaksi ehdotettava määrä on alle 5 000
20184: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan     markkaa ja noin puolella tätä suurempi.
20185: ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-          Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista
20186: paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten           289 200:lla oli opintotuen lisäksi muita tuloja
20187: monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-        alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä
20188: totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana        suuremmat tulot. Näistä opiskelijoista valtaosa
20189: säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa      on toiminut siten, ettei vapaa tulo ole ylittynyt.
20190: rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-        Opintotuen toimeenpanoa hoitavien viranomais-
20191: malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-         ten antaman tiedon mukaan monet opiskelijat
20192: 
20193: 
20194: 2
20195: Ministerin vastaus                                             KK 98/2000 vp - Marja Tiura /kok
20196: 
20197: 
20198: ovat palauttaneet nostamiaan opintorahoja ja ra-        Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtu-
20199: joittaneet tuen nostamista. Yleisen käsityksen       van opintotuen tarveharkinnan uudistamisen tar-
20200: mukaan uusi menettely on ollut opiskelijoiden        koituksena oli myös tehdä opiskelun ja työssä-
20201: tiedossa. Kansaneläkelaitos ja opintotukilauta-      käynnin yhdistäminen entistä joustavammaksi.
20202: kunnat ovat tiedottaneet uudistuksesta runsaasti.    Tarveharkinnassa noudatettavia tulorajoja koro-
20203: Kansaneläkelaitoksen kotisivulla on mm. lasken-      tettiin uudistuksen yhteydessä siten, että luku-
20204: taohjelma, jonka avulla opiskelija voi laskea, mi-   kausien aikainen työskentely on aikaisempaa hel-
20205: ten tuen takaisinperintä tapahtuu, jos vapaa tulo    pommin mahdollista silloinkin, kun hakija nos-
20206: on ylittynyt.                                        taa opintotukea. Opintotuessa sovellettava mui-
20207:     Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-    den tulojen perusteella tapahtuva tarveharkinta
20208: lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-     on huomattavasti lievempi kuin muissa toimeen-
20209: totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen       tuloa turvaavissa etuuksissa. Tarkoituksena on
20210: jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,         antaa opiskelijoille mahdollisuus saada koke-
20211: kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-      musta työelämästä jo opiskeluaikana. Opiskelija
20212: perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-       voi opintotuen nostokuukausia rajoittamalla sää-
20213: teutetaan. Järjestelmän kehittämistoimenpiteistä     dellä tulorajaansa siten, että mahdollisuudet
20214: on tarkoitus päättää opintotukijärjestelmän ar-      opiskeluaikaiseen työntekoon ovat varsin hyvät.
20215: viointitutkimuksen valmistuttua toukokuun alus-
20216: sa.
20217: 
20218: 
20219: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
20220: 
20221:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
20222: 
20223: 
20224: 
20225: 
20226:                                                                                                     3
20227: KK 98/2000 vp- Marja Tiura /kok                                                            Ministems svar
20228: 
20229: 
20230: 
20231: 
20232: Tili riksdagens talman
20233: 
20234: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         der en eller flera månader. Efter det att beskatt-
20235: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        ningen blivit klar jämförs den studerandes in-
20236: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         komster med det fribelopp som bildats på ovan
20237: Marja Tiura /saml undertecknade skriftliga              relaterat sätt och den studiepenning eller det bo-
20238: spörsmål SS 98/2000 rd:                                 stadstillägg som motsvarar överskridningen av
20239:                                                         det personliga fribeloppet återkrävs.
20240:        Vad ämnar regeringen göraför att utre-              Den första inkomstuppföljningen enligt den
20241:        da möjligheten tili jämkning vid åter-          nya modellen inleddes när beskattningen för
20242:        krav av studiestöd samt för att trygga           1998 blev klar. Nämnda år var antalet mottagare
20243:        möjligheterna för unga att förvärvsar-           av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
20244:        beta också under studietiden?                   cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
20245:                                                        ett i lagen om studiestöd avsett förslag till beslut
20246: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        om återkrav av studiestödet. Beslutsförslaget har
20247: föra följande:                                         också sänts till personer som har avslutat sina
20248: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-      studier eller inlett sina studier under 1998 och i
20249: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-   fråga om vilka återkrav kan frångås om de in-
20250: rande har antagits till en läroanstalt, att han be-    komster som överskrider fribeloppet har erhållits
20251: driver studiema som huvudsyssla, har framgång i        innan studiema inleddes eller efter det att studi-
20252: studiema samt är i behov av ekonomiskt stöd.           ema avslutats. När det gäller dessa stödtagare
20253: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas          kan information om viiken tidpunkt inkomstema
20254: den studerandes egna inkomster samt föräldrar-         hänför sig till tyvärr fås endast av stödtagama
20255: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-        själva. Efter mitten av mars kommer man att veta
20256: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-          hur många av dem som fått ett beslutsförslag som
20257: randes egna inkomster reformerades genom en            blir befriade från återkrav på denna grund. Enligt
20258: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft      dagens bedömning har minst en tredjedel av dem
20259: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var          som fått en förfrågan inlett eller avslutat sina stu-
20260: att göra den behovsprövning som sker på basis av       dier under 1998.
20261: den studerandes egna inkomster klarare och ska-            1 ca hälften av fallen är det belopp som före-
20262: pa ett system där alla studerande behandlas jäm-       slås bli återbetalt under 5 000 mark och i ca hälf-
20263: likt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-      ten av fallen större än så.
20264: derande då de ansöker om studiestöd inte behö-             Av de studerande som omfattas av förfarandet
20265: ver uppskatta inkomstema för den tid de söker          hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-
20266: stöd. Den årliga fribeloppsgränsen är beroende         det till ett belopp som understiger 50 000 mark.
20267: av under hur många månader den studerande lyf-         57 500 studerande hade större inkomster än det-
20268: ter studiestöd. Under kalenderåret kan den stude-      ta. Av dessa studerande har största delen gått till
20269: rande reglera sin personliga fribeloppsgräns ge-       väga så att fribeloppet inte har överskridits. En-
20270: nom att begränsa lyftandet av studiestöd eller ge-     ligt uppgift från de myndigheter som sköter verk-
20271: nom att frivilligt återbetala det stöd han lyft un-    ställandet av studiestödet har många studerande
20272: 
20273: 
20274: 4
20275: Ministems svar                                                   KK 98/2000 vp -     Marja Tiura /kok
20276: 
20277: 
20278: återbetalt tidigare lyfta studiepenningar och be-          Syftet med reformeringen av den behovspröv-
20279: gränsat lyftandet av studiestöd. Den allmänna          ning vid studiestöd som sker på basis av den stu-
20280: uppfattningen är att de studerande känt tili det       derandes egna inkomster var också att studier och
20281: nya förfarandet. Folkpensionsanstalten och stu-        arbete skall kunna kombineras smidigare än för-
20282: diestödsnämndema har aktivt informerat om re-          ut. De inkomstgränser som skall iakttas vid be-
20283: formen. På Folkpensionsanstaltens hemsidor             hovsprövningen höjdes i samband med reformen
20284: finns bl.a. ett kalkylprogram med vars hjälp de        så att arbete under termineroa kan förverkligas
20285: studerande kan räkna ut hur stort belopp som           lättare än förut också då den sökande lyfter stu-
20286: kommer att återkrävas om fribeloppet överskrids.       diestöd. 1 samband med studiestöd är den behovs-
20287:    Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-        prövning som sker på basis av andra inkomster
20288: lingsbehovep. i fråga om återkrav av studiestöd på     betydligt mildare än vid andra förmåner som
20289: basis av den studerandes egna inkomster efter det      tryggar utkomsten. Syftet är att ge de studerande
20290: att man har exaktare information om för hur            en möjlighet att inhämta erfarenheter av arbetsli-
20291: många studerande det blir aktuellt med återkrav        vet redan under studietiden. Den studerande kan
20292: enligt återkravsförslaget. Avsikten är att fatta be-   genom att begränsa de månader då han lyfter stu-
20293: slut om utvecklingsåtgärdema efter det att en ut-      diestöd reglera sin inkomstgräns så att möjlighe-
20294: värdering av studiestödssystemet blivit klar i         tema tili arbete under studietiden blir rätt goda.
20295: början av maj.
20296: 
20297: 
20298: Helsingfors den 14 mars 2000
20299: 
20300:     Kulturminister Suvi Linden
20301: 
20302: 
20303: 
20304: 
20305:                                                                                                        5
20306:                                                       KK 99/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
20307: 
20308: 
20309: 
20310: 
20311:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2000 vp
20312: 
20313:                                            Lapin sahojen toiminnan turvaaminen
20314: 
20315: 
20316: 
20317: 
20318: Eduskunnan puhemiehelle
20319: 
20320: Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä ainakin kol-     sa, valtiovallan olisi kannettava huolta tilantees-
20321: men sahan toiminta uhattuna. Stora Enson ty-        ta ja etsittävä keinoja tuotannonjatkuvuuden tur-
20322: täryhtiön Kittilä Woodin toiminta on käytännös-     vaamiseksi tai mahdollisesti korvaavan tuotan-
20323: sä keskeytetty ja suurin osa henkilökunnasta on     non tai uusien työpaikkojen löytämiseksi. Vapon
20324: lomautettu. Myös Vapon sahojen toiminta Inarin      sahojen elinmahdollisuuksiin vaikuttavat välittö-
20325: Peuravuonossa ja Paltamossa on vaakalaudalla.       mästi Ratahallintokeskuksen päätökset. Esimer-
20326: Vapon kummankin sahan toiminta on joutunut          kiksi aikaisempaa pitkäaikaisempi ratapölkkyjen
20327: vaikeuksiin Ratahallintokeskuksen supistaessa       hankintasopimus loisi perustaa tuotannon pitkä-
20328: ratapölkkyjen hankintoja. Tilanteesta on käyty      jänteisemmälle kehittämiselle.
20329: yt-neuvotteluja, joissa on myös etsitty mahdolli-
20330: suuksia korvaavalle tuotannolle.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20331:    Näiden sahojen toiminnan mahdollinen loppu-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20332: minen merkitsisi useiden kymmenien työpaikko-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20333: jen menetystä. Se olisi paha isku alueella, jossa   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20334: työttömyystilanne on muutenkin vaikea. Tilanne
20335: on osoitus myös siitä, että teollisuuden tuotan-          Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Lapissa
20336: nossa alueellinen keskittyminen jatkuu, jolloin           sijaitsevien Kittilä Woodin ja Vapon sa-
20337: tuotannon perusta ja työllisyys Pohjois- ja Itä-          hojen toiminta ja työpaikat turvattaisiin
20338: Suomessa kaventuvat. Suuryhtiöt ovat vetäyty-             ja sahojen tuotannon loppuminen estet-
20339: mässä näiltä alueilta.                                    täisiin?
20340:    Koska Vapo on valtionyhtiö ja koska valtiolla
20341: on merkittävä vähemmistöomistus Stora Ensos-
20342: 
20343: 
20344: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
20345: 
20346:     Esko-Juhani Tennilä /vas
20347: 
20348: 
20349: 
20350: 
20351:                                                                                               Versio 2.0
20352: KK 99/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas                                             Ministerin vastaus
20353: 
20354: 
20355: 
20356: 
20357: Eduskunnan puhemiehelle
20358: 
20359: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tiöiden toiminnan tulee olla tuotannon vakiintu-
20360: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        neessa vaiheessa kannattavaa ja siten terveellä
20361: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pohjalla. Terveellä pohjalla harjoitettava liiketoi-
20362: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juha-      minta edellyttää, että yhtiöt eivät ylläpidä tuotan-
20363: ni Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysy-     toyksiköitä tai tuotelinjoja, jotka eivät pitkällä
20364: myksen KK 99/2000 vp:                                tähtäimellä muodostu kannattaviksi. Vain kan-
20365:                                                      nattava toiminta turvaa terveesti ja pitkäjäntei-
20366:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Lapissa       sesti työpaikat ja uusien työpaikkojen syntymi-
20367:       sijaitsevien Kittilän Woodin ja Vapon          sen.
20368:       sahojen toiminta ja työpaikat turvattai-          Vapo Timber Oy:ssä on selvitetty mahdolli-
20369:       siin ja sahojen tuotannon loppuminen          suuksia liiketoiminnan jatkamiseksi ko. sahoilla.
20370:       estettäisiin?                                 Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löydetty kannatta-
20371:                                                     vaa tapaa sahojen liiketoiminnan jatkamiseksi.
20372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Vapo Timber Oy:ssä selvitetään edelleen kulu-
20373: ti seuraavaa:                                       van vuoden aikana mahdollisuuksia jatkaa Palta-
20374: Vapo Oy on valtion 100-prosenttisesti omistama      monja Peuravuonon sahojen liiketoimintaa kan-
20375: valtionyhtiö. Vapon tytäryhtiön Vapo Timber         nattavasti. Vapo Oy:n omistajana valtio seuraa
20376: Oy:n Kainuussa sijaitsevan Paltamon ja Lapissa      Vapon Paltamonja Peuravuonon sahojen toimin-
20377: sijaitsevan Peuravuonon sahojen yhteenlaskettu      nan jatkamisselvityksiä.
20378: tuotantokapasiteetti on noin 50 000 m 3 ratapölk-       Suomen valtion suora ja hallituksen vaikutus-
20379: kyjä ja sahatavaraa vuodessa. Ne työllistävät vä-   vallassa oleva osuus Stora Enso Oyj:n äänivallas-
20380: littömästi 4 7 henkilöä. Paltamon ja Peuravuonon    ta on tällä hetkellä 24 %. Stora Enso on siis val-
20381: sahojen liiketoiminta on yhtiöltä saadun tiedon     tion osakkuusyhtiö, jossa muilla omistajilla on
20382: mukaan muodostumassa kannattamattomaksi,            enemmistö. Stora Enso on myös julkisesti notee-
20383: kun niiden kannattavuuden perustana olleiden        rattu pörssiyhtiö. Valtio seuraa Stora Enson stra-
20384: VR:n käyttämien ratapölkkyjen valmistaminen         tegian toimivuutta ja sen vaikutuksia lähinnä si-
20385: tilausten puutteessa loppuu. Pelkän sahatavaran     joittajaintressinsä näkökulmasta. Stora Enson
20386: tuottaminen kyseisillä sahoilla muodostuu yh-       osakkeenomistajana valtio toivoo, että Stora En-
20387: tiön ilmoituksen mukaan tappiolliseksi. Puisten     son Kittilä Wood Oy:n tuotannollisen toiminnan
20388: ratapölkkyjen käyttö on viime vuosina vähenty-      jatkamiseksi löytyisi sopiva kehittämisvaihtoeh-
20389: nyt ja tulee ennusteiden mukaan edelleen vähe-      to. Ymmärrettävästi valtio ei voi kuitenkaan pyr-
20390: nemään betonisten ratapölkkyjen käytön lisään-      kiä asettamaan pörssinoteeratulle osakkuusyh-
20391: tyessä.                                             tiölleen liiketaloudellisesti perustelemattomia ta-
20392:     Valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtio-    voitteita.
20393: neuvoston periaatepäätöksen mukaan valtionyh-
20394: 
20395: 
20396: 
20397: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
20398: 
20399:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
20400: 2
20401: Ministems svar                                          KK 99/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
20402: 
20403: 
20404: 
20405: 
20406: Tili riksdagens talman
20407: 
20408: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       lönsam och därmed på en sund basis sedan pro-
20409: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av       duktionen väl har etablerats. Företagsverksam-
20410: statsrådet översänt följande av riksdagsman           het som utövas på en sund basis förutsätter att bo-
20411: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift-       lagen inte upprätthåller produktionsenheter eller
20412: liga spörsmål SS 99/2000 rd:                          produktlinjer som inte på lång sikt blir lönsam-
20413:                                                       ma. Endast lönsam verksamhet tryggar gamla ar-
20414:        Vad har regeringen för avsikt att göra         betsplatser och att nya uppkommer på ett sunt
20415:       för att verksamheten och arbetsplatser-         sätt och på lång sikt.
20416:       na vid Kittilä Woods och Vapos sågar i              1 Vapo Timber Oy har möjligheterna att fortgå
20417:       Lappland skall kunna tryggas ochför att         med företagsverksamheten vid sågama i fråga
20418:       del skall kunnaförhindras att produktio-        retts ut. Hittills har det dock inte kunnat hittas nå-
20419:       nen vid sågarna upphör?                         got lönsamt sätt att fortgå med företagsverksam-
20420:                                                       heten vid sågama. lnom Vapo Timber Oy fortsät-
20421: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ter man under detta år med att reda ut möjlighe-
20422: föra följande:                                        tema att fortgå med företagsverksamheten vid så-
20423: Vapo Oy är ett statsbolag som till 100% ägs av        garna i Paltamo och Peuravuono så att den är lön-
20424: staten. Den sammanlagda produktionskapacite-          sam. I egenskap av Vapo Oy:s ägare följer staten
20425: ten vid Vapos dotterbolag Vapo Timber Oy:s så-        med utredningarna om fortsatt verksamhet vid
20426: gar i Paltamo i Kajanaland och i Peuravuono i         Vapos sågar i Paltamo och Peuravuono.
20427: Lappland är ca 50 000 m3 järnvägssyllar och               Finska statens direkta andel och den andel som
20428: sågvara per år. Sågarna sysselsätter direkt 47 per-   regeringen har inflytande över av Stora Enso
20429: soner. Enligt uppgifter från bolaget håller före-     Oyj:s rösträtt uppgår i detta nu till 24 %. Stora
20430: tagsverksamheten vid sågama i Paltamo och             Enso är alltså ett statligt intressebolag, där de öv-
20431: Peuravuono på att bli olönsam, i och med att till-    riga ägarna har majoritet. Stora Enso är också ett
20432: verkningen av järnvägssyllar för VR, viiken ut-       offentligt noterat börsbolag. Staten följer med
20433: gör grunden för sågarnas 1önsamhet, upphör till       hur Stora Ensos strategi fungerar och vilka effek-
20434: följd av brist på beställningar. Enligt vad bolaget   ter den har främst med tanke på sitt intresse i
20435: har meddelat går sågama med förlust om man en-        egenskap av placerare. Som aktieägare i Stora
20436: bart producerar sågvara med dem. Användning-          Enso önskar staten att ett lämpligt utvecklingsal-
20437: en av järnvägssyllar av trä har minskat under de      temativ skall kunna hittas för att produktions-
20438: senaste åren och en: igt prognoserna kommer de        verksamheten i Kittilä Wood Oy, som hör till
20439: fortsättningsvis att minska i den takt som an-        Stora Enso, skall kunna fortgå. Av förståeliga
20440: vändningen av jämvägssyllar av betong ökar.           skäl kan staten dock inte sträva efter att ställa fö-
20441:    Enligt statsrådets principbeslut om statens        retagsekonomiskt ogrundade mål för sitt börsno-
20442: ägarpolitik bör statsbolagens verksamhet vara         terade intressebolag.
20443: 
20444: 
20445: 
20446: Helsingfors den 13 mars 2000
20447: 
20448:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
20449:                                                                                                           3
20450:                                                                   KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd
20451: 
20452: 
20453: 
20454: 
20455:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 100/2000 vp
20456: 
20457:                                                Kansanterveystyön palvelujen järjestäminen
20458: 
20459: 
20460: 
20461: 
20462: Eduskunnan puhemiehelle
20463: 
20464: Kansanterveyslain 5 §:n 3 momentti kuuluu seu-          sa ja toiminnallisessa vastuussa olevalle kun-
20465: raavasti: "Milloin tämän lain mukainen toiminta         tayhtymälleen kunnan ja kuntayhtymän väliseen
20466: on annettu kuntayhtymän tehtäväksi, sen hoidet-         sopimukseen perustuen.
20467: tavaksi on annettava myös kansanterveystyötä
20468: koskevien muiden lakien mukaiset tehtävät. Täs-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20469: tä poiketen kuntayhtymä voi antaa sen jäsenkun-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20470: nan hoidettavaksi ympäristöterveydenhuollon             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20471: tehtävät sovittuaan asiasta jäsenkunnan kanssa."        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20472:     Kansanterveyslain 19 §:n 1 momentti kuuluu
20473: seuraavasti: "Kunnan tämän lain nojalla järjestä-             Määritteleekö kansanterveyslain 5 §
20474: mään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja tervey-              sen, millä organisaatiolla on hallinnol-
20475: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta                 linen ja toiminnallinen vastuu kansan-
20476: annettua lakia (733/ 1992), jollei lailla toisin sää-         terveystyötä koskevista lakisääteisistä
20477: detä."                                                        tehtävistä ja
20478:     Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus-
20479: lain (733/ 1992) 4 § kuuluu seuraavasti: "Kunta               määritteleekö valtionosuuslain 4 §:n
20480: voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan             1 momentin 4 kohta sen, miltä palvelun
20481: kuuluvat tehtävät 1. hoitamalla toiminnan itse 2.             tuottaja/ta     kansanterveyspalveluista
20482: sopimuksilla yhdessä muun kunnan tai kuntien                  vastuussa oleva organisaatio voi palve-
20483: kanssa 3. olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa              luja hankkia ja
20484: kuntainliitossa tai 4. hankkimalla palveluja val-             millä organisaatiolla on kansanterveys-
20485: tiolta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai muul-          lain 5 §:n mukainen hallinnollinen ja
20486: ta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuotta-          toiminnallinen vastuu palveluista, jotka
20487: jalta. Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään                   kansanterveystyön kuntayhtymä tarjoaa
20488: kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitet-            asiakkailleen terveyskeskuksessa ja jot-
20489: tua toimintaa harjoittavaan kuntainliittoon."                 ka se on hankkinut valtionosuuslain
20490:     Kuitenkin on syntynyt epäselvyyttä siitä, min-            4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiselta
20491: kä lain mukaan on oikeus tuottaa kansanterveys-               palvelun tuottaja/ta ja
20492: työn palveluita ja missä laissa määritellään se,
20493: millä organisaatiolla on hallinnollinen ja toimin-            katsooko hallitus, että nykyinen lainsää-
20494: nallinen vastuu palvelujen järjestämisestä. Lain              däntö antaa jäsenkunnalle mahdollisuu-
20495: tulkinnalla on haettu vastausta kysymykseen,                  den tuottaa kansanterveyslain mukaisia
20496: voiko jäsenkunta tuottaa kansanterveystyön pal-               palveluja sopimukseen perustuen omal-
20497: veluja omalle, kansanterveydestä hallinnollises-              le kansanterveystyön kuntayhtymälle?
20498: 
20499:                                                                                                  Versio 2.0
20500: KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd
20501: 
20502: 
20503: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
20504: 
20505:     Harry Wallin /sd
20506: 
20507: 
20508: 
20509: 
20510: 2
20511: Ministerin vastaus                                          KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd
20512: 
20513: 
20514: 
20515: 
20516: Eduskunnan puhemiehelle
20517: 
20518: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa     tään kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuulu-
20519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      vien palvelujen ohella myös eräistä kansanter-
20520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    veystyön hallintoon ja järjestämiseen liittyvistä
20521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Harry Wal-   kysymyksistä. Kansanterveyslain lisäksi toimin-
20522: linin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    nan hallintoon ja järjestämiseen liittyviä sään-
20523: KK 100/2000 vp:                                   nöksiä on kuntalaissa ja sosiaali- ja terveyden-
20524:                                                   huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
20525:       Määritteleekö kansanterveyslain 5 §         tussa laissa Uäljempänä valtionosuuslaki). Mai-
20526:       sen, millä organisaatiolla on hallinnol-    nittujen kolmen lain perusteella määräytyy se,
20527:       linen ja toiminnallinen vastuu kansan-      miten kunta voi organisoida ja järjestää kansan-
20528:       terveystyötä koskevista lakisääteisistä     terveyslain mukaiset palvelut.
20529:       tehtävistä ja                                   Kuntalaki ja valtionosuuslaki ovat kansanter-
20530:                                                   veystyön näkökulmasta niin sanottuja yleisla-
20531:       määritteleekö valtionosuuslain 4 §:n        keja, eli niiden säännöksiä sovelletaan siinä ta-
20532:       1 momentin 4 kohta sen, miltä palvelun      pauksessa, että asiasta ei ole erikseen toisin sää-
20533:       tuottaja/ta     kansanterveyspalveluista    detty kansanterveyslaissa. Jos kansanterveyslais-
20534:       vastuussa oleva organisaatio voi palve-     sa on säännöksiä hallinnosta tai järjestämista-
20535:       luja hankkia ja                             voista, tulevat ne siten sovellettaviksi kuntalain
20536:       millä organisaatiolla on kansanterveys-     ja valtionosuuslain yleissäännösten sijasta.
20537:       lain 5 §:n mukainen hallinnollinen ja           Kansanterveyslain 5 §:n mukaan kunnan on
20538:       toiminnallinen vastuu palveluista, jotka    huolehdittava kansanterveystyön järjestämisestä
20539:       kansanterveystyön kuntayhtymä tarjoaa       itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa muodos-
20540:       asiakkailleen terveyskeskuksessa ja jot-    tamaila kuntayhtymä. Vaihtoehtona todetaan li-
20541:       ka se on hankkinut valtionosuuslain         säksi, että kunta voi antaa osan toiminnoista toi-
20542:       4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiselta        sen kunnan hoidettavaksi. Lisäksi kansanter-
20543:       palvelun tuottaja/ta ja                     veyslain 6 §:n mukaan kansanterveystyön toi-
20544:                                                   meenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kun-
20545:       katsooko hallitus, että nykyinen lainsää-   nan määräämä monijäseninen toimielin. Jos kan-
20546:       däntö antaa jäsenkunnalle mahdollisuu-      santerveystyöstä huolehtii kuntayhtymä, mainit-
20547:       den tuottaa kansanterveyslain mukaisia      tu toimielin on kuntayhtymällä eikä kuntayhty-
20548:       palveluja sopimukseen perustuen omal-       män jäsenkunnilla ole lain tarkoittamaa toimi-
20549:       le kansanterveystyön kuntayhtymälle?        elintä. Tässä 6 §:ssä säädetään vielä, että lauta-
20550:                                                   kunnan on huolehdittava kaikista niistä tehtävis-
20551: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tä, jotka sille on säädetty. Ainoana poikkeuksena
20552: ti seuraavaa:                                     on ympäristöterveydenhuolto, joka voidaan an-
20553:                                                   taa myös muun toimielimen hoidettavaksi. Näin
20554: Kunnan velvollisuus järjestää perusterveyden-
20555:                                                   myös silloin, kun kansanterveystyö on annettu
20556: huollon palveluja asukkailleen määräytyy kan-
20557:                                                   kuntayhtymän hoidettavaksi.
20558: santerveyslain perusteella. Tässä laissa sääde-
20559: 
20560:                                                                                                    3
20561: KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd                                                        Ministerin vastaus
20562: 
20563: 
20564:    Mainitut kansanterveyslain 5 ja 6 § määrittä-       tayhtymän jäsenkunta tuottaisi kuntayhtymälle
20565: vät siten sen, millä organisaatiolla on hallinnolli-   kansanterveyslain mukaisia palveluja. Keskei-
20566: nen ja toiminnallinen vastuu kansanterveystyötä        sen esteen tälle muodostavat kansanterveyslain
20567: koskevista lakisääteisistä tehtävistä. Vastuu on       5 §:n 4 momentti ja 6 §.Näiden säännösten mu-
20568: joko kunnalla itsellään tai sen sijasta kuntayhty-     kaan ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamat-
20569: mällä, jolle tehtävät on sopimukseen perustuen         ta kansanterveystyöhön kuuluvat kaikki tehtävät
20570: annettu. Lain mukaan järjestämistä ei voi hoitaa       tulee antaa kuntayhtymän hoidettavaks, eikä jä-
20571: tästä poikkeavana tavalla muutoin kuin ympäris-        senkunnalla näin ollen voi olla kansanterveys-
20572: töterveydenhuollon osalta.                             työhön kuuluvia tehtäviä hoidettavanaan.
20573:    Valtionosuuslain 4 § määrittelee sen, miltä            Tähän kunnan ja kuntayhtymän väliseen suh-
20574: palvelun tuottajalta palveluja voi hankkia. Palve-     teeseen on kiinnitetty huomiota eräissä yhteyk-
20575: luja voi tämän säännöksen mukaan ostaa esimer-         sissä, muun muassa parhaillaan käynnissä ole-
20576: kiksi valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymäitä     vassa terveydenhuolto 2000 -projektissa. Eräät
20577: tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Koska kysy-     kunnat ovat esittäneet, että kuntayhtymä voisi
20578: myksessä on kuitenkin yleissäännös, ei se syrjäy-      hankkia palveluja jäsenkuunaltaan ja myös, että
20579: tä kansanterveyslain 5 ja 6 §:iä, jotka asettavat      järjestämisvastuuta voitaisiin antaa ympäristö-
20580: rajoituksia palvelujen järjestämiselle. Siltä osin     terveydenhuollon lisäksi laajemminkinjäsenkun-
20581: kuin kansanterveyslain säännöksistä ei aiheudu         tien hoidettavaksi. Asian johdosta tehdyissä alus-
20582: rajoituksia, voi kunta tai kuntayhtymä hankkia         tavissa selvityksissä on todettu, että tällaisiinjär-
20583: kansanterveystyöhön kuuluvia palveluja varsin          jestelyihin voi liittyä monenlaisia ongelmallisia
20584: vapaasti muualta.                                      seikkoja, muun muassa lääketieteelliset vastuu-
20585:    Silloin kun kansanterveystyön kuntayhtymä           kysymykset, minkä vuoksi toistaiseksi ei ole
20586: on hankkinut palveluja muualta valtionosuuslain        nähty mahdolliseksi kansanterveyslain muutta-
20587: 4 §:n perusteella, on hallinnollinen ja toiminnal-     mista järjestämisvaihtoehtojen lisäämiseksi. Jo
20588: linen vastuu näistä palveluista kuntayhtymällä ja      nykyiselläänkin kansanterveyslaki, valtion-
20589: tarkemmin sen viranhaltijoilla ja toimielimillä        osuuslaki ja kuntalaki antavat kunnille ja kun-
20590: niin kuin niistä on säädetty ja määrätty.              tayhtymille hyvin laajat mahdollisuudet järjestää
20591:    Edellä olevat säännökset eivät kuitenkaan           kansanterveystyö paikallisten tarpeiden mukai-
20592: mahdollista sitä, että kansanterveystyön kun-          sesti.
20593: 
20594: 
20595: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
20596: 
20597:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
20598: 
20599: 
20600: 
20601: 
20602: 4
20603: Ministems svar                                                  KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd
20604: 
20605: 
20606: 
20607: 
20608: Tili riksdagens talman
20609: 
20610: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       som kommunen är skyldig att ordna även om vis-
20611: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       sa frågor som hänför sig tili administration och
20612: statsrådet översänt följande av riksdagsman Har-      ordnande av folkhälsoarbetet. Förutom i folkhäl-
20613: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål       solagen ingår bestämmelser om administration
20614: SS 100/2000 rd:                                       och ordnande av service i kommunallagen och i
20615:                                                       lagen om planering av och statsandel för socia1-
20616:        Definieras det i 5 § folkhälsolagen vii-       och hälsovården (nedan statsandelslagen).
20617:        ken organisation som har det adminis-          1 dessa tre lagar bestäms hur kommunen kan or-
20618:        trativa och funktionella ansvaret för          ganisera och ordna servicen i enlighet med folk-
20619:        !agstadgade uppgifter som gäller folk-         hälsolagen.
20620:        hälsoarbetet, och                                 Kommunallagen och statsande1s1agen är från
20621:                                                       folkhälsoarbetets synvinkel sett s.k. allmänna la-
20622:        definieras det i 4 § 1 mom. 4 punkten i        gar, dvs. bestämmelserna i dem tillämpas i fall att
20623:        statsandelslagen från vilka servicepro-        bestämmelser om saken inte ingår i folkhälsola-
20624:        ducenter den organisation som ansva-           gen. Om folkhälsolagen innehåller bestämmelser
20625:        rar för folkhälsoservicen kan skaffa ser-      om administrationen eller om hur servicen skall
20626:        vice, och                                      ordnas, tillämpas dessa bestämmelser i stället för
20627:       viiken organisation har det administra-         de allmänna bestämmelserna i kommunallagen
20628:                                                       och statsandelslagen.
20629:       tiva och operativa ansvaret för servicen
20630:       enligt 5 § folkhälsolagen som en sam-              Enligt 5 § folkhälsolagen skall en kommun
20631:       kmnmun för folkhälsoarbetet erbjuder            sköta folkhälsoarbetet ensam eller gemensamt
20632:       sina klienter på hälsovårdscentralen            med andra kommuner genom att för denna upp-
20633:       och som den har skaffat från en service-        gift grunda en samkommun. Som ett alternativ
20634:       producent enligt 4 § 1 mom. 4 punkten i         nämns även att kommunen kan komma överens
20635:                                                       med en annan kommun om att denna sköter en
20636:       statsandelslagen, och
20637:                                                       del av funktionerna inom folkhälsoarbetet. Dess-
20638:       anser regeringen att den nuvarande lag-         utom handhar enligt 6 § folkhälsolagen ett av
20639:       st(ftningen ger medlemskommunen en              kommunen utsett kollegialt organ uppgifter i an-
20640:       möjlighet att enligt folkhälsolagen och         slutning till verkställigheten av folkhälsoarbetet.
20641:       på basis av avtal producera service för         Om en samkommun handhar folkhälsoarbetet har
20642:       den egna samkommunen för folkhälso-             samkommunen ett sådant organ medan samkom-
20643:       arbetet?                                        munernas medlemskommuner inte har sådana. 1
20644:                                                       nämnda 6 § bestäms ytterligare att nämnden
20645: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       skall sköta de uppgifter som åligger den. Det
20646: föra följande:                                        enda undantaget är miljö- och hälsoskyddet, som
20647:                                                       kan åläggas något annat organ. Så är även fallet
20648: Kommunens skyldighet att ordna primärvårds-
20649:                                                       när det övriga folkhälsoarbetet har ålagts sam-
20650: tjänster åt sina invånare bestäms på basis av folk-
20651:                                                       kommunen.
20652: hälsolagen. 1 lagen bestäms förutom om service
20653: 
20654:                                                                                                        5
20655: KK 100/2000 vp- Harry Wallin /sd                                                        Ministems svar
20656: 
20657: 
20658: 
20659:     Således definieras i 5 och 6 § folkhälsolagen     vice enligt folkhälsolagen åt samkommunen för
20660: viiken organisation som bär det administrativa        folkhälsoarbete. Hindret för detta utgörs av 5 § 4
20661: och funktionella ansvaret för lagstadgade uppgif-     mom. och 6 § folkhälsolagen. Enligt dessa be-
20662: ter inom folkhälsoarbetet. Antingen kommunen          stämmelser skall alla uppgifter som hör till folk-
20663: själv eller den samkommun som på basis av avtal       hälsoarbetet utom miljö- och hälsoskyddet skö-
20664: ålagts uppgiftema i kommunens ställe bär ansvar       tas av samkommunen och därmed kan medlems-
20665: för verksamheten. Enligt lagen kan folkhälsoar-       kommunema inte sköta uppgifter som hör till
20666: betet inte ordnas på ett sätt som avviker från det-   folkhälsoarbetet.
20667: ta, med undantag av miljö- och hälsoskyddet.             1 vissa sammanhang har uppmärksamhet fåsts
20668:     1 4 § i statsandelslagen definieras från viiken   vid detta förhållande mellan kommunen och sam-
20669: serviceproducent servicen kan anskaffas. Enligt       kommunen, bl.a. i samband med projektet Häl-
20670: denna bestämmelse kan service köpas t.ex. av          so- och sjukvård för 2000-talet, som pågår som
20671: staten, en annan kommun, en samkommun eller           bäst. En del kommuner har föreslagit att sam-
20672: någon annan offentlig eller privat serviceprodu-      kommunema kunde skaffa service av en
20673: cent. Eftersom det ändå är fråga om en allmän be-     medlemskommun och att skyldigheten att ordna
20674: stämmelse förbigår den inte 5 och 6 § folkhälso-      även annan service än miljö- och hälsoskydd
20675: lagen, vilka drar gränsema för ordnandet av ser-      kunde skötas av medlemskommuner. 1 de preli-
20676: vice. Till den del som inte begränsas av folkhäl-     minära utredningama av frågan har det konstate-
20677: solagen kan kommunen eller samkommunen                rats att dylika arrangemang kan föra med sig
20678: tämligen fritt skaffa service inom folkhälsoarbe-     många problematiska faktorer, bl.a. frågan om
20679: tet från annat håll.                                  det medicinska ansvaret, och därför har man tills
20680:     Om samkommunen för folkhälsoarbetet har           vidare inte ansett detvara möjligt att ändra folk-
20681: skaffat service från annat håll på basis av 4 § i     hälsolagen i syfte att öka altemativen för ordnan-
20682: statsandelslagen, har samkommunen och dess            de av service. Redan som de nu är ger folkhälso-
20683: tj änsteinnehavare och organ ansvaret för denna       lagen, statsandelslagen och kommunallagen
20684: service, enligt vad som bestäms om dessa.             kommunema och samkommunema omfattande
20685:     De ovan nämnda bestämmelsema möjliggör            möjligheter att ordna folkhälsoarbete som mot-
20686: dock inte att en medlemskommun producerar ser-        svarar de lokala behoven.
20687: 
20688: 
20689: 
20690: Helsingfors den 9 mars 2000
20691: 
20692:     Omsorgsminister Eva Biaudet
20693: 
20694: 
20695: 
20696: 
20697: 6
20698:                                                               KK 10112000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
20699: 
20700: 
20701: 
20702: 
20703:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 10112000 vp
20704: 
20705:                                                Kuntien nuorisotyön voimavarojen turvaami-
20706:                                                nen
20707: 
20708: 
20709: 
20710: 
20711: Eduskunnan puhemiehelle
20712: 
20713: Kuntien nuorisotyö on vakavien yhteiskunnallis-         risotyössä ennalta ehkäisevällä työllä on suuri
20714: ten ongelmien edessä. Nuorisotyöttömyys on vii-         merkitys myös taloudellisesti. Kuntien on yhä
20715: me vuosina ollut huipussaan, yhteiskunta eriar-         vaikeampi supistuvien voimavarojen myötä vas-
20716: voistuu vauhdilla ja kuilu rikkaiden ja köyhien         tata nuorisotyölaissa asetettuihin vaatimuksiin.
20717: välillä kasvaa. Nuoret muuttavat opiskelun ja           Radikaaleimmin ovat supistuneet nuorisojärjes-
20718: työn perässä kasvukeskuksiin, jolloin maalle jää        töjen avustukset. Nuorisotyölaki edellyttää, että
20719: yhä harveneva joukko nuoria. Samalla kun nuor-          nuorten kansalaistoimintaa tuetaan.
20720: ten vaikeudet ovat lisääntyneet, aikuista ammat-
20721: tiapua on leikattu joka tasolla: kuraattoreista, ter-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20722: veydenhoitajista, nuorisotyöntekijöistä, opetta-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20723: jista.                                                  tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20724:     Kuntien heikkenevä talous on heijastunut nuo-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20725: risotoimeen. Vuonna 1995 voimaan tullut nuo-
20726: risotyölaki edellyttää kahta asiaa. Nuorten elin-             Mihin toimenpiteisiin opetusministeriö
20727: olojen parantaminen tarkoittaa myös nuorten                   aikoo ryh(vä, jotta kunnilla olisi talou-
20728: asumisen, toimeentulon, työn, terveyden, koulu-               delliset edellytykset nuorisotyölain vaa-
20729: tuksen ja kansainvälistymisen turvaamista. Nuo-               timusten asianmukaiseen toteuttami-
20730:                                                               seen?
20731: 
20732: 
20733: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
20734: 
20735:     Pekka Vilkuna /kesk
20736: 
20737: 
20738: 
20739: 
20740:                                                                                                  Versio 2.0
20741: KK 101/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                                                       Ministerin vastaus
20742: 
20743: 
20744: 
20745: 
20746: Eduskunnan puhemiehelle
20747: 
20748: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa                Ja edelleen lainaus toiminta- ja taloussuunni-
20749: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,              telman nuorisotyöosuudesta: "Vuosikymmenen
20750: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            (1990-luku) alun syvän laman luoma nuoriso-
20751: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil-            työttömyys on puolittunut, mutta työttömänä ole-
20752: kunan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             vien elämäntilanne on edelleen vaikeutunut.
20753: sen KK 101/2000 vp:                                        Kouluttamattomien nuorten mahdollisuudet
20754:                                                            päästä työelämään heikkenevät, koska paremmin
20755:        Mihin toimenpiteisiin opetusministeriö              koulutetut sijoittuvat vapautuville ja uusille työ-
20756:        aikoo lJihtyä, jotta kunnilla olisi talou-         paikoille. Tämä merkitsee uusia vaatimuksia
20757:        delliset edellytykset nuorisotyölain vaa-           nuorten elinolojen parantamiseksi sekä nuoriso-
20758:        timusten asianmukaiseen toteuttami-                 toimen alueella erityisesti nuorten työpajatoi-
20759:        seen?                                               minnan laadun parantamiseksi."
20760:                                                               Edellä olevat lainaukset opetusministeriön toi-
20761: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              minta- ja taloussuunnitelmasta 2001-2004
20762: ti seuraavaa:                                              osoittavat, että kirjallisessa kysymyksessä esite-
20763: Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-            tyt ongelmat on tiedostettu opetusministeriössä
20764: massa 2001-2004 on kulttuuripolitiikan toimin-            ja ne ovat olennainen osa ministeriön kehittämis-
20765: talinjoja ja painopisteitä kuvattu seuraavasti:           suunnitelmia.
20766: "Teknologisten ja taloudellisten muutosten ohes-              Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorisotyölaissa
20767: sa väestötekijät muuttavat kulttuuripolitiikan toi-       nuorten elinolojen parantamista ja nuorten kan-
20768: mintaympäristöä ja luovat haasteita kulttuuripo-          salaistoiminnan tukemista. Nuorisotyölaissa on
20769: litiikan eri toimialoille (taide, liikunta, nuoriso-      opetusministeriön tehtäväksi määritelty valtion
20770: työ). Maamme väestörakenne ikääntyy nopeasti              nuorisopoliittisten toimenpiteiden yhteensovitta-
20771: ja nuorten osuus väestöstä pienenee. On entistä-          minen. Aluetasolla tämä tehtävä kuuluu läänin-
20772: kin tärkeämpää saada yhä useampi nuori ja                 hallituksille ja paikallistasolla kunnille. Nuoriso-
20773: ikääntynyt osallistumaan yhteiskunnalliseen toi-          työlaissa määritellään kunnan tehtäväksi nuori-
20774: mintaan ja työelämään .... Väestörakenteen suh-           sotyö.
20775: teelliseen vanhenemiseen liittyy voimakas maan                Opetusministeriön nuorisoyksikkö laati viime
20776: sisäinen muuttoliike, jonka seurauksena aktiivi-          syksynä Euroopan neuvoston nuorisokomitealle
20777: set nuoret muuttavat maamme pohjois-ja itäosis-           selvityksen lapsiin ja nuoriin kohdistuvista mää-
20778: ta yhä harvempiin kasvukeskuksiin. Rakenteelli-           rärahoista valtion talousarviossa. Alustavassa ar-
20779: sesti tämä merkitsee kahdenlaisia ongelmia:               viossa todettiin, että valtion talousarviossa
20780: muuttotappioalueiden kuntien mahdollisuudet               (1998) nuorisotyömäärärahat olivat noin 129
20781: järjestää palveluja heikkenevät samalla kun nii-          milj. markkaaja lapsiin ja nuoriin kokonaisuute-
20782: den väestörakenne ikääntyy ja siitä johtuvien pal-        na kohdistuvat määrärahat noin 30 miljardia
20783: velujen tarve kasvaa voimakkaasti. Kasvukes-              markkaa. Suurimpina määrärahoina olivat koulu-
20784: kuksissa lisäpalvelujen tarpeet vastaavasti kasva-        tusmäärärahat, opintotuki, lapsilisät sekä lapsiin
20785: vat niin nopeasti, että niitä ei kyetä riittävästi tyy-   ja nuoriin kohdistuvat terveydenhuolto- ja so-
20786: dyttämään."                                               siaalitoimen määrärahat.
20787: 
20788: 
20789: 2
20790: Ministerin vastaus                                         KK 101/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
20791: 
20792: 
20793:    Siten nuorten elinolojen parantamisessa on         Tarkastelu osoittaa, että vuosien 1992-1994
20794: kysymys laajasta yhteiskuntapoliittiisesta koko-      notkahduksen jälkeen kuntien nuorisotyöhön
20795: naisuudesta, jota ei voida ratkaista nuorisotyö-      käyttämät määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti ja
20796: lain sisältämillä määrärahoilla. Nuorisotyölaki       melko voimakkaasti. Kunnat vastasivat erittäin
20797: sisältää kuitenkin edellä kuvatun yhteensovitta-      hyvin nuorisotyöttömyyden haasteisiin ja perus-
20798: misvelvoitteen, johon opetusministeriö on pa-         tivat edelleen toiminnassa olevan työpajaverkos-
20799: neutunut viime vuosina määrätietoisesti. Nuori-       ton. Opetusministeriö ja työministeriö ovat tuke-
20800: soyksikkö tuotti Euroopan neuvoston nuorisoko-        neet tätä toimintaa sekä kansallisin että EU:n so-
20801: mitealle maatutkinnan Suomen nuorisopolitii-          siaalirahaston 3-ohjelman varoilla ohjelmakaute-
20802: kasta vuonna 1997. Tämä myös CD-rom muotoi-           na 1995-1999. Parhaillaan on käynnistymässä
20803: nen asiakirja päivitettiin viime vuonna. Nuoriso-     ESR:n jatko-ohjelma vuosiksi 2000-2006, joka
20804: asiain neuvottelukunta on työstänyt viime vuosi-      sisältää nuorten työpajatoiminnan laadullisen ke-
20805: na yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa nuorten       hittämisen uusia olosuhteita vastaavasti.
20806: elinoloja kuvaavan noin 150 indikaattorinjärjes-         Nuorisotyömäärärahojen kehitys valtion ta-
20807: telmän, jota parhaillaan alueellistetaan. Indikaat-   lousarviossa on ollut sidoksissa veikkausvoitto-
20808: torijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden tarkastel-     varojen tuottoon sekä lamavuosina tehtyihin
20809: la nuorten elinoloja alueellisesti maakunnittainja    säästöpäätöksiin, minkä seurauksena nuoriso-
20810: jopa kunnittain. Siitä on tarkoitus kehittää väli-    työn osuus veikkausvoittovarojen tuotosta on
20811: ne, jonka avulla kyetään paikantamaan nuorten         puolittunut noin 10 prosentista 5 prosenttiin.
20812: eriarvoisuutta ja myös laatimaan alueellisia ke-      Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan uusi ar-
20813: hittämissuunntelmia.                                  pajaislaki, jonka pohjalta tullaan tulevaisuudes-
20814:    Eräänä kysymykseen liittyvänä tarkastelukul-       sa määrittelemään nuorisotyön rahoitusosuus
20815: malla voidaan pitää kuntien nuorisotyöhön käyt-       veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista.
20816: tämien määrärahojen kehitystä 1990-luvulla.           Nykyinen osuus ja veikkaus- ja raha-arpajaispe-
20817:                                                       lien tuoton kasvun laantuminen viime vuosina ei
20818:                  Nuorisotyö-                          ole mahdollistanut nuorisotyömäärärahojen ja
20819:  Vuosi           määrärahat                           samalla kuntien nuorisotoimeen kohdistuvien
20820:                  milj. mk                             valtionosuuksien kasvua.
20821:                                                          Vastauksena kysymykseen hallitus toteaa, että
20822:  1990            564
20823:                                                       opetusministeriö on tiedostanut edustaja Vilku-
20824:  1991            619                                  nan kysymyksessä esitetyn huolen ja pyrkii työs-
20825:  1992            588                                  kentelemään opetusministeriön toiminta- ja ta-
20826:  1993            597                                  loussuunnitelman 2001-2004 toteuttamiseksi ja
20827:  1994            579                                  samalla edustaja Vilkunan esille tuomien ongel-
20828:  1995            682                                  mien ratkaisemiseksi.
20829:  1996            792
20830:  1997            800
20831:  1998            850
20832:  1999            900 (arvio)
20833: 
20834: 
20835: 
20836: Helsingissä 16 päivänä maalikuuta 2000
20837: 
20838:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
20839: 
20840: 
20841: 
20842:                                                                                                       3
20843: KK 10112000 vp- Pekka Vilkuna /kesk                                                         Ministerns svar
20844: 
20845: 
20846: 
20847: 
20848: Tili riksdagens talman
20849: 
20850: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Och ytterligare ett citat ur verksamhets- och
20851: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          ekonomiplanen som gäller ungdomsarbete:
20852: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsledamot          "Ungdomsarbetslösheten, som skapades av den
20853: Pekka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga             djupa ekonomiska nedgången i början av årtion-
20854: spörsmål SS 101/2000 rd:                                 det (1990-talet), har halverats, men de arbetslö-
20855:                                                          sas livssituation har ytterligare försvårats. Möj-
20856:        Vilka åtgärder avser undervisningsmi-             ligheterna för outbildade ungdomar att delta i ar-
20857:        nisteriet vidta för att kommunerna skall          betslivet försämras för att de bättre utbildade pla-
20858:        ha ekonomiska förutsättningar att på              cerar sig på de lediga och nya arbetsplatserna.
20859:        tillbörligt sätt genomföra kraven i lagen         Detta innebär nya krav på bättre levnadsförhål-
20860:        om ungdomsarbete?                                 landen för unga samt inom ungdomsverksamhe-
20861:                                                          tens område bättre kvalitet på verkstadsverksam-
20862: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          heten för unga."
20863: föra följande:                                              Dessa citat ur undervisningsministeriets verk-
20864: 1 undervisningsministeriets verksamhets- och             samhets- och ekonomipian 2001-2004 visar att
20865: ekonomipian 2001-2004 har verksamhetslinjer-             man på ministeriet är medveten om de problem
20866: na och fokuseringarna i kulturpolitiken beskri-          som anges i spörsmålet och att de utgör en vä-
20867: vits som följer: "Vid sidan av de teknologiska           sentlig del av ministeriets utvecklingsplaner.
20868: och ekonomiska förändringarna ändrar befolk-                Med ungdomsarbete avses i lagen om ung-
20869: ningsfaktorerna kulturpolitikens verksamhets-            domsarbete åtgärder för att förbättra de ungas
20870: miljö och skapar utmaningar för kulturpolitikens         levnadsförhållanden och för att stödja medbor-
20871: olika områden (konst, idrott, ungdomsarbete).            garverksamhet bland unga. 1 lagen om ungdoms-
20872: Landets befolkningsstruktur visar att befolkning-        arbete har för undervisningsministeriet angetts
20873: en snabbt åldras och andelen unga blir mindre.           uppgiften att samordna de ungdomspolitiska åt-
20874: Det är ännu viktigare än förr att få allt fler unga      gärderna. På regional nivå hör uppgiften tillläns-
20875: och äldre personer att delta i samhällelig verk-         styrelserna och på lokal nivå till kommunerna. 1
20876: samhet och i arbetslivet. ... Att befolkningsstruk-      lagen anges ungdomsarbete som en uppgift för
20877: turen relativt sett åldras hör ihop med en kraftig       kommunen.
20878: migration inom landet. Aktiva unga flyttar från             Undervisningsministeriets         ungdomsenhet
20879: landets nordliga och östra delar till allt farre till-   gjorde senaste höst för Europarådets ungdoms-
20880: växtområden. Strukturellt innebär detta två pro-         kommitte en utredning om de anslag som riktar
20881: blem: kommunerna i områden som drabbas av                sig till barn och unga i statens budget. 1 en preli-
20882: flyttningsunderskott får sämre möjligheter att           minär bedömning konstaterades att det i stats-
20883: ordna tjänster på samma gång som andelen äldre           budgeten (1998) fanns anslag på ca 129 milj.
20884: av befolkningen blir större och behoven av tjäns-        mark för ungdomsarbete och att ca 30 miljarder
20885: ter till följd av detta kraftigt ökar. 1 tillväxtcen-    mark som helhet riktades till barn och unga. De
20886: tren växer på motsvarande sätt behovet av mer            största anslagen var utbildningsanslagen, studie-
20887: tjänster så snabbt att det inte kan tillgodoses till-    stödet, barnbidragen samt anslag som gäller barn
20888: fredsställande."                                         och unga inom hälsovården och socialväsendet.
20889: 
20890: 
20891: 4
20892: Ministems svar                                                KK 101/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
20893: 
20894: 
20895:    Det är alltså när det gäller att förbättra de ung-   Granskningen visar att de anslag som kommuner-
20896: as levnadsförhållanden frågan om en vidsträckt          na använt för ungdomsarbete efter svackan
20897: samhällspolitisk helhet som inte kan åtgärdas            1992-1994 har ökat jämt och rätt kraftigt. Kom-
20898: med de anslag som gäller lagen om ungdomsar-            munerna svarade synnerligen väl på utmaningar-
20899: bete. Lagen innehåller likväl den ovan angivna          na med ungdomsarbetslösheten och inrättade ett
20900: samordningsskydigheten, som undervisningsmi-            verkstadsnät som alltjämt är verksamt. Undervis-
20901: nisteriet målmedvetet har satsat på de senaste          ningsministeriet och arbetsministeriet har stött
20902: åren. Ungdomsenheten producerade en nationell           verksamheten både med nationelia medel och via
20903: undersökning om ungdomspolitiken i Finland              socialfondens mål 3-program med EU-medel un-
20904: 1997 för Europarådets ungdomskommitte. Doku-            der programperioden 1995-1999. Som bäst hål-
20905: mentet, som också finns på cd-rom, uppdatera-           ler det fortsatta ESF-programmet för 2000-
20906: des i fjol. Delegationen för ungdomsärenden har         2006 på att köra i gång. Det innehålier en kvali-
20907: de senaste åren tillsammans med Statistikcentra-        tativ utveckling av verkstadsverksamheten som
20908: len utarbetat ett system med 150 indikatorer som        svarar mot de nya förhåliandena.
20909: beskriver de ungas levnadsförhålianden. Syste-              Utvecklingen av anslagen för ungdomsarbete i
20910: met tiliförs som bäst regionala nivåer. Indikator-      statsbudgeten har varit bunden tili tippnings-
20911: systemet ger möjlighet att granska de ungas lev-        vinstmedlen samt beslut om sparåtgärder som
20912: nadsförhållanden på regional bas landskapsvis           fattades under recessionsåren och som ledde tili
20913: och även kommunvis. Det är meningen att det             att ungdomsarbetets andel av tippningsvinstmed-
20914: skall utvecklas till ett redskap med vars hjälp det     len halverades från ungefår 10 procent tili 5 pro-
20915: går att lokalisera ojämlikhet bland ungdomar och        cent. Riksdagen behandlar som bäst ett förslag
20916: även utarbeta regionala utvecklingsplaner.              tili ny lotterilag. Den skali i framtiden utgöra
20917:    En infallsvinkel på spörsmålet kunde vara att        grund för hur den finansieringsandel som ung-
20918: granska hur de anslag som kommunerna använt             domsarbetet får av vinstmedlen från tippning och
20919: för ungdomsarbete har utvecklats under 1990-ta-         penninglotterier kommer att bestämmas. Den nu-
20920: let.                                                    varande andelen och de senaste årens avtagande
20921:                                                         ökning av intäkterna från tippning och penning-
20922:                   Anslagfor                             lotterier har inte möjliggjort någon tillväxt i an-
20923:  År               ungdomsarbete                         slagen för ungdomsarbete och samtidigt inte hel-
20924:                   milj. mark                            ler i statsandelarna för ungdomsverksamhet tili
20925:                                                         kommunema.
20926:  1990             564
20927:                                                             Som svar på frågan får regeringen konstatera
20928:  1991             619                                   att undervisningsministeriet är medvetet om det
20929:  1992             588                                   bekymmer som ledamot Vilkuna har framfört i
20930:  1993             597                                   spörsmålet och försöker arbeta för att undervis-
20931:  1994             579                                   ningsministeriets verksamhets- och ekonomi-
20932:  1995             682                                   pian 2001-2004 skall genomföras och de av le-
20933:                                                         damot Vilkuna framförda problemen på samma
20934:  1996             792
20935:                                                         gång lösas.
20936:  1997             800
20937:  1998             850
20938:  1999             900 (uppskattning)
20939: 
20940: 
20941: 
20942: Helsingfors den 16 mars 2000
20943: 
20944:       Kulturminister Suvi Linden
20945: 
20946:                                                                                                          5
20947:                                                         KK 102/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
20948: 
20949: 
20950: 
20951: 
20952:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 102/2000 vp
20953: 
20954:                                             Tutkintapyynnön tekijän oikeusturva
20955: 
20956: 
20957: 
20958: 
20959: Eduskunnan puhemiehelle
20960: 
20961: Kansalaisella tai yhteisöllä on oikeus tehdä tut-    nut vanheta, eikä uutta syyteharkintaa tehdä.
20962: kiotapyyntö viranomaiselle. Viranomainen sit-        Kansalaisen oikeusturvan kannalta olisi ehkä
20963: ten asiaa tutkittuaan joko ryhtyy toimenpiteisiin    syytä harkita esim. vanhentumisajan kohtuullis-
20964: tai tekee syyttämättäjättämispäätöksen.              tamista.
20965:     Tunnetaan kuitenkin tapauksia, joissa on teh-
20966: ty syyttämättäjättämispäätös, mutta päätöksestä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20967: ei ole ilmoitettu mitään tutkiotapyynnön tekijäl-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
20968: le. Vasta, kun pyynnön tekijä on ryhtynyt kysele-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20969: mään asiasta, on päätöksen tekemisestä kerrottu.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20970: Tähän päätökseen tyytymätön on kannellut asias-
20971: ta valtakunnansyyttäjälle. Vastineessaan valta-            Miten turvataan kansalaisen ja yhteisö-
20972: kunnansyyttäj älle syyttämättäj ättämispää töksen          jen oikeusturva tilanteissa, joissa van-
20973: tehnyt syyttäjä on todennut, että päätös on jäänyt         hentumisaika umpeutuu asianosaisen
20974: "epähuomiossa" ilmoittamatta tutkiotapyynnön               tietämättä viranomaisen laiminlyönnin
20975: tekijälle. Tämän unohduksen vuoksi asia on voi-            vuoksi?
20976: 
20977: 
20978: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
20979: 
20980:     Paula Lehtomäki /kesk
20981: 
20982: 
20983: 
20984: 
20985:                                                                                               Versio 2.0
20986: KK 102/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                    Ministerin vastaus
20987: 
20988: 
20989: 
20990: 
20991: Eduskunnan puhemiehelle
20992: 
20993: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              tusta. Rikollisen teon herättämän huomion men-
20994: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           tyä ohi vaatimukset syyllisen rankaisemisesta vä-
20995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hitellen heikentyvät. Myös rikoksesta kärsimään
20996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Leh-         joutuneiden tuntema hyvitystarve useimmiten
20997: tomäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vähenee ajan myötä. Jos syyllinen on teon jäl-
20998: sen KK 102/2000 vp:                                     keen elänyt tekemättä rikoksia, syytteen nostami-
20999:                                                         nen hyvin vanhasta teosta saattaa tuntua kohtuut-
21000:        Miten turvataan kansalaisen ja yhteisö-          tomalta. Vanhentumista voidaan perustella myös
21001:        jen oikeusturva tilanteessa, jossa van-          oikeusturvasyillä. Mitä pidempi aika rikoksesta
21002:        hentumisaika umpeutuu asianosaisen               kuluu, sitä vaikeampaa on hankkia luotettavaa
21003:        tietämättä viranomaisen laimin(vönnin            näyttöä tapahtuneesta. Lisäksi on järkevää kes-
21004:        vuoksi?                                          kittää rikosten selvittämisen pääpaino tuoreim-
21005:                                                         piin tekoihin, koskajärjestelmän voimavarat ovat
21006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           rajalliset. Kaikkiaan vanhentuminen onkin rikos-
21007: ti seuraavaa:                                           oikeudellisen järjestelmän vakiintunut osa, jota
21008: Rikoksen uhrin oikeus saada tieto syyttämättäjät-       ei ole asetettu kyseenalaiseksi. Rikosoikeudelli-
21009: tämispäätöksestä hyvissä ajoin ennen vanhentu-          sesta vanhentumisesta on säännökset rikoslain
21010: misajan kulumista umpeen on turvattu oikeuden-          8 luvussa. Syyteoikeuden vanhentuminen on por-
21011: käynnistä      rikosasioissa    annetussa     laissa    rastettu rikoksen tärkeyden mukaan ja se perus-
21012: ( 68911997). Lain 1 luvun 9 §:n mukaan päätös           tuu rikoksesta säädettyyn kovimpaan rangaistuk-
21013: syyttämättä jättämisestä on tehtävä ja annettava        seen. Voimassa olevien säännösten mukaan van-
21014: tiedoksi syyttämättä jätetylle ja asianomistajalle      hentumisaika on ehdoton.
21015: niin hyvissä ajoin, että asianomistajalle jää riittä-       Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-
21016: västi aikaa itse valmistella ja nostaa syyte rikok-     tys rikosoikeudellista vanhentumista koskevien
21017: sesta. Päätös syyttämättä jättämisestä on annetta-      säännösten uudistamiseksi (HE 27/1999 vp). Esi-
21018: va tiedoksi postitse tai noudattaen mitä oikeuden-      tyksen tärkein uudistus koskee syyteoikeuden
21019: käyruiskaaren 11 luvussa säädetään haasteen tie-        vanhentumisajan jatkamista. Esityksessä ehdote-
21020: doksiannosta. Jos syyttämättäjättämispäätöksen          taan, että tuomioistuin voisi hakemuksesta jat-
21021: tehnyt virallinen syyttäjä ei ole toimittanut asian-    kaa syyteoikeuden vanhentumisaikaa yhdellä
21022: omistajalle tiedoksi päätöstä syyttämättä jättämi-      vuodella. Edellytyksenä olisi, että 1) rikoksen
21023: sestä, hän on laiminlyönyt laissa säädetyn velvol-      esitutkinta vaatisi erityisiä, aikaa vieviä tutkinta-
21024: lisuutensa.                                             toimenpiteitä, joiden vuoksi tutkiota olisi van-
21025:    Rikosoikeudelliselle vanhentumiselle voi-            hentumisajan päättyessä selvästi keskeneräinen,
21026: daan esittää useita eri perusteita. Rikosoikeudel-      2) rikoksesta vastaajaksi haastettava pakoilisi
21027: lisen järjestelmän tavoitteena oleva yleisestä-         eikä hänelle sen vuoksi ilmeisesti saataisi anne-
21028: vyys ei yleensä edellytä hyvin vanhojen rikosten        tuksi haastetta tiedoksi ennen vanhentumisajan
21029: rankaisemista, vaan pikemmin rikoksesta suh-            päättymistä tai 3) erittäin tärkeä yleinen etu vaa-
21030: teellisen lyhyen ajan kuluessa seuraavaa rangais-       tisi vanhentumisajanjatkamista. Hakemus syyte-
21031: 
21032: 
21033: 2
21034: Ministerin vastaus                                   KK 102/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
21035: 
21036: 
21037: oikeuden vanhentumisajanjatkamiseksi olisi teh-   vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta vaatia
21038: tävä vanhentumisajan kuluessa.                    korvausta vahingon aiheuttajalta. Samoin asian-
21039:    Rikoksen vanhentuminen vaikuttaa vain syy-     omistaja voi vaatia rikosvahingosta korvausta
21040: teoikeuden vanhentumiseen. Asianomistaja ei ri-   valtiolta rikosvahinkolain (935/ 1973) nojalla
21041: koksen vanhentumisen vuoksi menetä oikeut-        kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemises-
21042: taan vaatia tekijäitä korvausta tämän aiheutta-   tä.
21043: masta vahingosta. Asianomistaja voi kymmenen
21044: 
21045: 
21046: Helsingissä l 0 päivänä maaliskuuta 2000
21047: 
21048:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
21049: 
21050: 
21051: 
21052: 
21053:                                                                                                3
21054: KK 102/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                       Ministerns svar
21055: 
21056: 
21057: 
21058: 
21059: Tili riksdagens talman
21060: 
21061: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          av brottet har försvagas oftast med tiden. Om den
21062: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          skyldige efter gärningen levat utan att begå and-
21063: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-         ra brott, kan ett åtal för en mycket gammal gär-
21064: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga             ning kännas oskäligt. Preskriptionen kan motive-
21065: spörsmål SS 102/2000 rd:                                ras också med rättssäkerhetsskäl. Ju längre tid
21066:                                                          som förlöpt efter brottet, desto svårare är det att
21067:        Hur tryggas medborgarnas och sam-                 skaffa tillförlitlig bevisning om det som inträf-
21068:        manslutningarnas rättsskvdd i situatio-           fat. Dessutom är det förnuftigt att koncentrera ut-
21069:        ner där preskriptionstide;1 utan partens         redningen av brott på nyare gärningar när syste-
21070:        vetskap löper ut på grund av en myndig-          mets resurser är begränsade. Preskriptionen ut-
21071:        hetsförsummelse?                                 gör som sådan också en etablerad del av det
21072:                                                         straffrättsliga systemet och har inte ifrågasatts.
21073: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         Bestämmelserna om straffrättslig preskription
21074: föra följande:                                          finns i strafflagens 8 kap. Preskriptionen av åtals-
21075: Brottsoffrens rätt att få kännedom om ett beslut        rätten har graderats enligt brottets grovhet och
21076: angående åtalseftergift i god tid innan preskrip-       den grundar sig på det strängaste straff som be-
21077: tionstiden löper ut har tryggats i lagen om rätte-      stämts för brottet. Enligt gällande bestämmelser
21078: gång i brottmål (689/1997). Enligt 1 kap. 9 § i         är preskriptionstiden ovillkorlig.
21079: nämnda lag skall ett beslut om åtalseftergift fat-          Regeringens proposition angående en reform
21080: tas och delges den som eftergiften gäller och           av bestämmelserna om straffrättslig preskription
21081: målsäganden i så god tid att målsäganden själv          (RP 2711999 rd) behandlas för närvarande i riks-
21082: har tillräckligt med tid för att bereda och väcka       dagen. Det viktigaste nya förslaget i propositio-
21083: åtal för brott. Ett beslut om åtalseftergift skall      nen avser en förlängning av åtalsrättens preskrip-
21084: delges per post eller med iakttagande av vad som        tionstid. 1propositionen föreslås att domstolen på
21085: i 11 kap. rättegångsbalken bestäms om delgiv-           ansökan skall kunna förlänga åtalsrättens pre-
21086: ning av stämning. Om den allmänna åklagaren             skriptionstid med ett år. Förutsättningen för det-
21087: som fattat ett beslut om åtalseftergift inte har del-   ta vore att 1) förundersökningen av brottet for-
21088: gett målsäganden beslutet om åtalseftergift, så         drar särskilda tidskrävande undersökningsåtgär-
21089: har han försummat sin lagbestämda skyldighet.           der och undersökningen på grund av dessa skulle
21090:    För den straffrättsliga preskriptionen kan flera     vara uppenbart oavslutad när preskriptionstiden
21091: olika grunder läggas fram. Den allmänpreven-            löper ut, 2) den som skall instämmas att svara för
21092: tion som är målet för det straffrättsliga systemet      brottet håller sig undan och därför uppenbarligen
21093: förutsätter i allmänhet inte att mycket gamla brott     inte kan delges en stämning innan preskriptions-
21094: straffas utan snarare att brott skall straffas inom     tiden löper ut, eller 3) ett synnerligen viktigt all-
21095: en rätt kort tid. När den uppmärksamhet som en          mänt intresse kräver att preskriptionstiden för-
21096: brottslig gärning väckt gått över försvagas så          längs. Ansökan om förlängning av preskriptions-
21097: småningom kraven på att straffa den skyldige.           tiden skall göras innan preskriptionstiden löper
21098: Också det behov av gottgörelse som de som lidit         ut.
21099: 
21100: 
21101: 4
21102: Ministems svar                                          KK 102/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
21103: 
21104: 
21105:    Brottets preskription påverkar endast åtalsrät-   skadehändelsen inträffade kräva ersättning av
21106: tens preskription. Målsäganden förlorar inte på      den som vållade skadan. Likaså kan målsägan-
21107: grund av brottets preskription sin rätt att kräva    den inom tio år efter att brottet begicks kräva sta-
21108: gämingsmannen på ersättning för den skada den-       ten på ersättning för brottsskada i enlighet med
21109: ne vållat. Målsäganden kan inom tio år efter att     brottsskadelagen (935/1973).
21110: 
21111: 
21112: 
21113: Helsingfors den 10 mars 2000
21114: 
21115:     Justitieminister Johannes Koskinen
21116: 
21117: 
21118: 
21119: 
21120:                                                                                                        5
21121:                                                            KK 103/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
21122: 
21123: 
21124: 
21125: 
21126:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 103/2000 vp
21127: 
21128:                                               Yhteistyö säännösteltyjen vesien ranta-asukkai-
21129:                                               den ja voimayhtiöiden välillä
21130: 
21131: 
21132: 
21133: 
21134: Eduskunnan puhemiehelle
21135: 
21136: Säännöstellyille vesialueille on määritelty sään-      8 luvun 10 b pykälä, joka ahtaasti ja pahimmil-
21137: nöstelyluvan ehdoissa yläraja. Luonnonolosuh-          laan tulkittuna voisi tarkoittaa sitä, että sähköyh-
21138: teiden vuoksi sateisena tai lumisena vuonna saa-       tiöllä olisi mahdollisuus hakea korvauksia edun-
21139: tetaanjoutua vedenpintaa nostamaan aivan ylära-        menetyksestä, jos neuvottelujen ja vaatimusten
21140: jaa hipovaksi. Tällöin kovalla myrskyllä veden-        perusteella säännöstelyväliä muutetaan.
21141: pinta voi nousta yli ylärajan ja aiheuttaa erilaisia
21142: vaurioita, kuten rannan sortumista tai laitureiden     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21143: särkymistä. Ranta-asukkaat ovat useimmiten ha-         sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21144: lukkaita neuvottelemaan ja tekemään yhteistyötä        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21145: sähköyhtiön ja muiden tahojen kanssajoko ylära-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21146: jan alentamisesta tai rantojen vaurioiden korjaa-
21147: misesta.                                                     Onko vesilain 8 luvun 10 b pykälän tar-
21148:    Sähköyhtiöt suhtautuvat joskus melko nih-                 koitus estää kansalaistoimintaa niin,
21149: keästi yhteistyöhön asukkaiden kanssa, ja myös               että suurten korvausten pelossa ihmiset
21150: viranomaiset ovat olleet haluttomia tarttumaan               eivät uskalla vaatia esimerkiksi saan-
21151: ongelmiin. Yksi suuri este tälle on ollut vesilain           nöstelyn ylärajan tarkistamista?
21152: 
21153: 
21154: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
21155: 
21156:     Paula Lehtomäki /kesk
21157: 
21158: 
21159: 
21160: 
21161:                                                                                                  Versio 2.0
21162: KK 103/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                 Ministerin vastaus
21163: 
21164: 
21165: 
21166: 
21167: Eduskunnan puhemiehelle
21168: 
21169: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       edellytyksenä on, että siitä yleisen edun kannalta
21170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         saatava hyöty on olosuhteisiin nähden merkittä-
21171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vä. Tarkistaminen ei saa myöskään vähentää
21172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Leh-       huomattavasti säännöstelystä saatua kokonais-
21173: tomäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       hyötyä eikä muuttaa olennaisesti säännöstelyn
21174: sen KK 103/2000 vp:                                   alkuperäistä tarkoitusta, paitsi milloin se on jo
21175:                                                       menettänyt merkityksensä.
21176:        Onko vesilain 8 luvun 10 b pykälän tar-            Tarkistamisesta aiheutuvat vähäistä suurem-
21177:        koitus estää kansalaistoimintaa niin,          mat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset
21178:        että suurten korvausten pelossa ihmiset        määrätään hakijan korvattaviksi. Korvaukset
21179:        eivät uskalla vaatia esimerkiksi sään-         maksetaan kuitenkin valtion varoista, jos tarkis-
21180:        nöstelyn ylärajan tarkistamista?               tamisella ei ole pääasiassa paikallista merkitys-
21181:                                                       tä. Säännöstelystä saatavan hyödyn menetykses-
21182: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tä maksettavia korvauksia voidaan sovitella ot-
21183: ti seuraavaa:                                          taen huomioon tarkistamisesta saatavat hyödytja
21184: Vesilakia muutettiin 1. 8.1994 alkaen siten, että     siitä aiheutuvat edunmenetykset sekä aika, jonka
21185: vesistön säännöstelyjen lupaehtoja voidaan tar-       hyödynsaaja on voinut käyttää säännöstelyä hy-
21186: kistaa tietyin edellytyksin vesiympäristölle ja sen   väkseen.
21187: käytölle aiheutuvien huomattavien haittojen vä-           Erilaisia vesistön säännöstelyjen kehittämis-
21188: hentämiseksi. Tästä säädettiin vesilain 8 luvun       hankkeita on tällä hetkellä meneillään tai viimei-
21189:  10 b pykälässä. Asianomaisen alueellisen ympä-       sen vuosikymmenen aikana valmistunut yhteen-
21190: ristökeskuksen tehtävänä on yhteistyössä eri          sä yli 80. Näistä noin kaksi kolmasosaa on tehty
21191: asianosaisten kanssa selvittää ensin mahdollisuu-     vapaaehtoisuuden pohjalta, noin viidesosassa on
21192: det säännöstelyn haitallisten vaikutusten vapaa-      sovellettu vesilain 8 luvun 10 b pykälän mukais-
21193: ehtoiseksi vähentämiseksi. Jos vahinkoja voi-         ta menettelyä ainakin osittain ja loput ovat olleet
21194: daan riittävästi vähentää selvitystyössä suunni-      lähinnä säännöstelyn luvan haltijan velvoittee-
21195: tellulla tavalla voimassa olevista lupamääräyk-       seen perustuvia. Viimeisen kymmenen vuoden
21196: sistä poikkeamatta, asian käsittely ympäristölu-      aikana valmistuneet merkittävimmät ja hyviin tu-
21197: pavirastossa ei ole tarpeen. Jos taas selvitystyö     loksiin johtaneet säännöstelyjen kehittämisselvi-
21198: osoittaa, ettei mahdollisuutta vapaaehtoiseen         tykset on tehty Iijoen ja Oulujoen vesistöissä,
21199: säännöstelyn kehittämiseen ja haitallisten vaiku-     Inarijärvellä sekä Päijänteellä ja Konnivesi-
21200: tusten riittävään vähentämiseen ole, asia voidaan     Ruotsalaisella.
21201: määräedellytyksin saattaa ympäristölupaviras-             Hallitus pitää tärkeänä, että aikanaan toteutet-
21202: ton käsiteltäväksi.                                   tuja vesistön säännöstelyjä kehitetään havaittu-
21203:    Ympäristölupavirastossa alueellinen ympäris-       jen haittojen vähentämiseksi ja hyötyjen lisäämi-
21204: tökeskus, kalatalousviranomainen tai kunta voi        seksi. Valtion erillisrahoitusta säännöstelyjen ke-
21205: tarvittaessa hakea lupaehtojen tarkistamista tai      hittämiseen ja tarkistamiseen on rajoitetusti käy-
21206: uusien määräysten asettamista. Tarkistamisen          tettävissä. Alueelliset ympäristökeskukset käyt-
21207: 
21208: 
21209: 2
21210: Ministerin vastaus                                      KK 103/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
21211: 
21212: 
21213: tävät tähän tarkoitukseen mahdollisimman pal-        kemuksen perusteella, että vesilain 8 luvun 10 b
21214: jon niillä itsellään olevaa sekä Suomen ympäris-     pykälä on tarkoituksensa mukaisesti osaltaan
21215: tökeskuksen laajaa asiantuntemusta ja toimivat       edistänyt kansalaistoimintaa niin, että ilman
21216: hyvässä yhteistyössä myös eri asianosaistahojen      suurten korvausten pelkoa on mahdollista tarvit-
21217: kanssa. Pyrkimyksenä on vesistön säännöstely-        taessa vaatia säännöstelyn haittojen selvittämis-
21218: käytäntöjen parantaminen ja ristiriitojen sovitte-   tä ja jopa lupaehtojen tarkistamista.
21219: lu eri osapuolien ja kansalaisten yhteistyönä il-       Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
21220: man aikaa vieviä käsittelyjä ympäristölupaviras-     kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enem-
21221: tossa. Hallitus katsoo tähän mennessä saadun ko-     piin toimenpiteisiin.
21222: 
21223: 
21224: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
21225: 
21226:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21227: 
21228: 
21229: 
21230: 
21231:                                                                                                        3
21232: KK 103/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                     Ministerns svar
21233: 
21234: 
21235: 
21236: 
21237: Tili riksdagens talman
21238: 
21239: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         stämmelser skall utfårdas. En förutsättning för en
21240: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         översyn är att nyttan med tanke på allmän fördel
21241: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pau-        är betydande med hänsyn till rådande förhållan-
21242: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga             den. Översynen får inte heller avsevärt minska
21243: spörsmål SS l 03/2000 rd:                               den nytta som vattenregleringen totalt medför el-
21244:                                                         ler väsentligt ändra det ursprungliga syftet med
21245:        Ar avsikten med 8 kap. 10 b § vattenla-          regleringen, utom när syftet inte längre har nå-
21246:        gen att Jörhindra samhällsaktiviteten så         gon betydelse.
21247:        att människor i fruktan för att de skall            Sökanden skall åläggas att ersätta skador, men
21248:        bli tvungna att betala stora ersättningar        eller andra förluster av förmåner som översynen
21249:        inte vågar kräva att t.ex. den Övre grän-        medför, om dessa inte är obetydliga. Ersättning-
21250:        sen för regleringen skall ändras?                arna betalas dock med statens medel, om inte
21251:                                                         översynen huvudsakligen har lokal betydelse. En
21252: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ersättning för förlust av nytta som vattenregle-
21253: föra följande:                                          ringen har medfört kan jämkas med beaktande av
21254: Vattenlagen ändrades 1.8.1994 så att tillstånds-        den nytta samt de förluster av förmåner som
21255: villkoren för reglering av vattendrag med vissa         översynen medför samt den tid under viiken nyt-
21256: förutsättningar kan ses över i syfte att minska de      tohavaren har kunnat utnyttja regleringen.
21257: menliga verkningar som förorsakas vattenmiljön             Sammanlagt mer än 80 olika projekt för ut-
21258: och dess användning. Om detta bestämdes i               veckling av regleringen av vattendrag pågår som
21259: 8 kap. l 0 b § vattenlagen. Den behöriga regio-         bäst eller har slutförts under det senaste årtion-
21260: nala miljöcentralen skall i samarbete med olika         det. Av dessa har två tredjedelar gjorts på frivil-
21261: parter först klarlägga möjligheterna att frivilligt     lig basis, i ungefår en femtedel av dem har åt-
21262: minska de menliga verkningarna av regleringen.          minstone delvis tillämpats ett förfarande enligt
21263: Om skadorna kan minskas tillräckligt på det sätt        8 kap. 10 b § vattenlagen och resten har när-
21264: som planerats i samband med utredningsarbetet,          mast baserat sig på skyldigheten hos innehava-
21265: utan att man avviker från de gällande tillstånds-       ren av regleringstillståndet. De mest betydande
21266: bestämmelserna, behöver ärendet inte behandlas          utvecklingsutredningarna med goda resultat un-
21267: i miljötillståndsverket. Om utredningen däremot         der de senaste tio åren har gjorts inom Ijo älvs
21268: visar att det inte är möjligt att utveckla reglering-   och Ule älvs vattendrag, Enare träsk samt Päijän-
21269: en på frivillig basis och tillräckligt minska de        ne och Konnivesi-Ruotsalainen.
21270: menliga verkningarna kan ärendet under vissa               Regeringen anser det vara viktigt att de regle-
21271: förutsättningar överföras till miljötillståndsver-      ringar av vattendragen som gjorts en gång i tiden
21272: ket för behandling.                                     utvecklas i sådan riktning att de menliga verk-
21273:    Hos miljötillståndsverket kan den regionala          ningar som upptäckts minskas och nyttan ökas.
21274: milj öcen tralen, fiskerihushållningsmyndigheten        För utveckling och översyn av regleringen finns
21275: eller kommunen vid behov ansöka om att till-            begränsade medel i form av särskild statlig finan-
21276: ståndsvillkoren skall ses över eller att nya be-        siering. F ör detta ändamål använder de regionala
21277: 
21278: 
21279: 4
21280: Ministerns svar                                           KK 103/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
21281: 
21282: 
21283: miljöcentralerna i mån av möjlighet den omfat-         teulagen enligt dess syfte för sin del har främjat
21284: tande expertis de själva och Finlands miljöcen-        samhällsaktiviteten så att man utan rädsla för att
21285: tral har och de samarbetar även med andra berör-       bli tvungen att betala stora ersättningar vid be-
21286: da instanser. Strävan är att förbättra praxis i frå-   hov kan kräva att de menliga verkningarna av en
21287: ga om reglering av vattendrag och att lösa kon-        reglering utreds och t.o.m. att tillståndsvillkoren
21288: flikter i samarbete mellan olika parter och med-       ses över.
21289: borgare utan tidskrävande behandlingar i miljö-           På basis av det ovan anförda anser regeringen
21290: tillståndsverket. Regeringen anser på basis av er-     att spörsmålet i detta skede inte ger anledning tili
21291: farenheter man fått hittills att 8 kap. 10 b § vat-    vidare åtgärder.
21292: 
21293: 
21294: 
21295: Helsingfors den 8 mars 2000
21296: 
21297:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21298: 
21299: 
21300: 
21301: 
21302:                                                                                                          5
21303:                                                           KK 104/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.
21304: 
21305: 
21306: 
21307: 
21308:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 104/2000 vp
21309: 
21310:                                             Ratarahoituksen turvaaminen
21311: 
21312: 
21313: 
21314: 
21315: Eduskunnan puhemiehelle
21316: 
21317: Radanpito luo edellytykset tehokkaan ja kilpailu-    vallisuusinvestointeja. Näin raideliikenteen tur-
21318: kykyisen rautatieliikenteen harjoittamiselle. Ra-    vallisuus kärsii nykyisestä tilanteesta. Lisäksi
21319: danpidon tavoitteena on säilyttää nykyinen rata-     määrärahojen niukkuus aiheuttaa Rata Oy:n tie-
21320: verkko liikenteen vaatimassa kunnossa ja turvata     dotteen mukaan 100 henkilön irtisanomiset, mikä
21321: keskeisten kehittämishankkeiden toteutus. Ra-        on vastoin hallituksen hyväksymää työllisyyspo-
21322: danpidon painopistealueina ovat päällysraken-        litiikkaa, jonka tavoitteena on työvoiman käyttö
21323: teen uusiminen, radan kapasiteetin kasvattami-       vanhuuseläkeikään saakka.
21324: nen, rataverkon sähköistyksen laajentaminen, ra-
21325: taosien varustaminen junien automaattisella ku-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21326: lunvalvonnalla sekä tasoristeysten poistaminen       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21327: rataosilta liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21328:    Vuosien 1999 ja 2000 valtion talousarvioissa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21329: on kuitenkin tuntuvasti vähennetty radanpidon
21330: määrärahoja verrattuna vuosiin 1997 ja 1998.               Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
21331: Kaikkiaan radanpidon määrärahoja on vähennet-              riö aikoo ryhtyä turvatakseen riittävän
21332: ty 200 milj. markalla. Tästä on seurauksena, että          ratarahoituksen ottaen huomioon rato-
21333: perusparannustyöt hidastuvat. Tälläkin hetkellä            jen perusparannusohjelmat ja kehittä-
21334: on rataverkosta n. 500 km rajoitusten alaisina, ja         misinvestoinnit sekä
21335: erityisesti kärsivät poikittaisratayhteydet.
21336:    Lisäksi hidastuvat mm. uuden radiojärjestel-            aikooko liikenneministeriö ottaa huo-
21337: män käyttöönotto, rataverkon tason nosto sekä              mioon täystyöllisyyden turvaamisen ny-
21338: tasoylikäytävien poisto, jotka ovat selkeästi tur-         kyiselle Rata Oy:n henkilökunnalle?
21339: 
21340: 
21341: 
21342: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
21343: 
21344:     Harry Wallin /sd
21345:     Jukka Gustafsson /sd
21346: 
21347: 
21348: 
21349: 
21350:                                                                                               Versio 2.0
21351: KK 104/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.                                               Ministerin vastaus
21352: 
21353: 
21354: 
21355: 
21356: Eduskunnan puhemiehelle
21357: 
21358: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    dekilometrillä. Rahoitus on mahdollistanut lisäk-
21359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       si mm. sähköistyksen jatkamisen, junien auto-
21360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     maattisen kulunvalvonnan rakentamisen sekä
21361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Harry Wal-     Leppävaaran kaupunkiradan työt.
21362: linin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Viime vuosien rahoitustaso on saavutettu mo-
21363: sen KK 104/2000 vp:                                 nen osatekijän summana. Valtion varsinaisen ta-
21364:                                                     lousarvion lisäksi on lisäbudjetissa vuosittain oh-
21365:       Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-        jattu VR-Yhtymän osingonjako radanpitoon.
21366:       riö aikoo ryhtyä turvatakseen riittävän       Leppävaaran kaupunkiradan rahoitus on erotettu
21367:       ratarahoituksen ottaen huomioon rato-         omalle momentilleen.
21368:       jen perusparannusohjelmat ja kehittä-            Radanpidon perusparannusohjelmaa on tar-
21369:       misinvestoinnit sekä                          koitus jatkaa, samoin kehittämisinvestointeja.
21370:                                                     Radanpidon rahoitustaso tulee olemaan vuonna
21371:       aikooko liikenneministeriö ottaa huo-         2000 samalla tasolla kuin se on ollut viime vuo-
21372:       mioon täystyöllisyyden turvaamisen ny-        sina. Rahoitustason säilyttäminen edellyttää VR-
21373:       kyiselle Rata Oy:n henkilökunnalle?           Yhtymän osingon ohjaamista radanpitoon edel-
21374: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lisvuosien tapaan.
21375: ti seuraavaa:                                          Oy VR-Rata Ab toimii osakeyhtiölain alaise-
21376:                                                     na. Yhtiön on näin ollen sopeutettava toimintan-
21377: Radanpitoon on viime vuosina käytetty 2,4-2,5       sa ennakoitavissa olevaan tilauskantaan muiden
21378: miljardia markkaa vuosittain. Tämä on mahdol-       osakeyhtiöiden tapaan. Ratahallintokeskus kil-
21379: listanut rataverkon perusparannusohjelman to-       pailuttaa radanpidon tehtävät ja Oy VR-Rata
21380: teuttamisen lähes suunnitelmien mukaan ja rata-     Ab:n menestyminen kilpailussa vaikuttaa yhtiön
21381: verkolle asetettuja rajoituksia on voitu karsia.    tuloihin ja siten myös työllisyyteen.
21382: Vuoden 1999 lopussa rajoituksia oli enää 426 rai-
21383: 
21384: 
21385: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
21386: 
21387:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
21388: 
21389: 
21390: 
21391: 
21392: 2
21393: Ministems svar                                              KK 104/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.
21394: 
21395: 
21396: 
21397: 
21398: Tili riksdagens talman
21399: 
21400: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        sättning på elektrifieringsarbetena, byggande av
21401: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        den automatiska tågkontrollen och arbeten på
21402: statsrådet översänt följande av riksdagsman Har-       stadsbanan till Alberga.
21403: ry Wallin /sd m.fl. undertecknade skriftliga              De senaste årens finansieringsnivå har upp-
21404: spörsmå1 SS 104/2000 rd:                               nåtts som en summa av många delfaktorer. Ut-
21405:                                                        över statens egentliga budget har VR-Group Ab:s
21406:        Vi!ka åtgärder ämnar trajikministeriet          dividendutdelning årligen i tilläggsbudgeten rik-
21407:        vidta för att trygga en tillräcklig banfi-      tats tili banhållningen. Finansieringen av stads-
21408:        nansiering med beaktande av program-            banan tili Alberga har satts under ett särskilt mo-
21409:        men för en grundlig förbättring av ba-          ment.
21410:        norna och utvecklingsinvesteringarna,              Avsikten är att programmet för en grundlig
21411:        samt                                            förbättring av banhållningen skall få en fortsätt-
21412:                                                        ning, likaså utvecklingsinvesteringama. Finan-
21413:        ämnar tra_fikministeriet beakta tryggan-        sieringen av banhållningen kommer år 2000 att
21414:        det av enfull sysselsättningför persona-        vara på samma nivå som den varit under de se-
21415:        len vid det nuvarande Rata Ab?                  naste åren. För att finansieringen skall kunna he-
21416: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        varas på denna nivå förutsätts att VR-Groups di-
21417:                                                        vidender riktas tili banhållningen, liksom under
21418: föra följande:
21419:                                                        föregående år.
21420: För banhållningen har på senare år använts 2,4-           Oy VR-Rata Ab:s verksamhet omfattas av la-
21421: 2,5 mrd. mk per år. Detta har gjort det möjligt att    gen om aktiebolag. Bolaget måste därför i likhet
21422: genomföra programmet för en grundlig förbätt-          med andra aktiebolag anpassa sin verksamhet tili
21423: ring av bannätet nära nog i enlighet med planer-       den väntade orderstocken. Banförvaltningscen-
21424: na, och de begränsningar som satts för bannätet        tralen konkurrensutsätter banhållningsuppgifter-
21425: har kunnat gallras bort. 1 slutet av 1999 gällde be-   na, och Oy VR-Rata Ab:s framgång i konkurren-
21426: gränsningarna endast 426 spårkilometer. Utöver         sen inverkar på bolagets intäkter och således
21427: detta har finansieringen möjliggjort bl.a. en fort-    även på sysselsättningen.
21428: 
21429: 
21430: 
21431: Helsingfors den 9 mars 2000
21432: 
21433:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
21434: 
21435: 
21436: 
21437: 
21438:                                                                                                         3
21439:                                                           KK 105/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
21440: 
21441: 
21442: 
21443: 
21444:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 105/2000 vp
21445: 
21446:                                              Aluepoliittiset keinot
21447: 
21448: 
21449: 
21450: 
21451: Eduskunnan puhemiehelle
21452: 
21453: Korkea työttömyys, voimistunut muuttoliike ja            Alueministeri Korhonen on torjunut ns. Nor-
21454: taloudellisen kasvun jälkeenjääneisyys koettele-      jan mallin mukaisten keinojen käytön Suomessa.
21455: vat edelleenkin laajoja osia Suomesta. Aluekehi-      Samassa yhteydessä hän on korostanut sitä, että
21456: tyksen kielteisten seurausten jarruttamiseksi         hallitus parhaillaan päivittää aluepoliittista tavoi-
21457: useat tahot ovat nostaneet esille alueellisten ve-    teohjelmaansa. Korhosen mukaan talousneuvos-
21458: roporkkanoiden käytön. Aluekehitystä tasaavis-        ton erillinen työryhmä pohtii parhaillaan alue-
21459: ta toimista on otettu esille myös Norjan viime        poliittista keinovalikoimaa.
21460: vuosikymmenen aikana käyttämät keinot, mm.
21461: yritysten sivukulujen pienennys, porrastetut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21462: energiahinnat, korotetut lapsilisät ja opintolaino-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21463: jen takaisinmaksun helpottaminen.                     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21464:    Muun muassa Elinkeinoelämän Valtuuskunta           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21465: Eva on omassa raportissaan tukenut erityistoi-
21466: menpiteiden käyttöönottoa alueellisten erojen                Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää alue-
21467: hillitsemiseksi. EVAn selvityksen mukaan myös                kehityksen lasaarniseksi ja
21468: 2/3 suomalaisista hyväksyy erityiskeinojen käy-
21469: tön muuttoliikkeen hillitsemiseksi.                          milloin hallitus aikoo tuoda esitykset
21470:                                                              eduskunnalle?
21471: 
21472: 
21473: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
21474: 
21475:     Anu Vehviläinen /kesk
21476: 
21477: 
21478: 
21479: 
21480:                                                                                                  Versio 2.0
21481: KK 105/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                  Ministerin vastaus
21482: 
21483: 
21484: 
21485: 
21486: Eduskunnan puhemiehelle
21487: 
21488: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              tyisesti yritystoimintaa kehittämällä. Toinen ke-
21489: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            hittämisen toimintalinja on osaamisen tason ko-
21490: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          hottaminen, jossa yliopistot ja ammattikorkea-
21491: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-          koulut ovat toimineet kehitysyksikköinä ja elin-
21492: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          keinoelämän tarvitseman tiedon ja taidon tuotta-
21493: sen KK 105/2000 vp:                                     jina. Tältä pohjalta rakennettujen hankkeiden to-
21494:                                                          teuttaminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyö-
21495:        Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää alue-         tä. Yhteistyössä yksityinen elinkeinoelämä on
21496:        kehityksen tasaamiseksi ja                        merkittävä osapuoli. Eri toimijoiden aktivointi
21497:                                                          yhteistyöhön alueen kehittämiseksi onkin ollut
21498:        milloin hallitus aikoo tuoda esitykset            ohjelmakauden 1995-99 tärkeimpiä tuloksia.
21499:        eduskunnalle?                                     Yhteistyö jatkuu uudellakin kaudella ja toivotta-
21500: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            vasti entistä tiiviimpänä.
21501: ti seuraavaa:                                               Uutta ohjelmakautta varten on valmisteltu nel-
21502:                                                         jä tavoiteohjelmaa (kaksi tavoite 1 -ohjelmaa ja
21503:  Osana EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa on Suo-         kaksi tavoite 2 -ohjelmaa) Manner-Suomea ja
21504:  messa takana ensimmäinen, vuosien 1995-99              yksi Ahvenanmaata varten. Pohjois-Suomen
21505:  ohjelmakausi. Vuosien 1995-98 aikana EU:n              tavoite 1 -ohjelman tavoitteena on, että ohjelman
21506:  rakennerahastojen alueellisissa tavoiteohjelmis-       toimenpiteillä luodaan uusia työpaikkoja sekä
21507:  sa käynnistettiin yhteensä yli 16 000 hanketta.        kasvaviin että uusiin yrityksiin kaikkiaan 10 000
21508: Nämä hankkeet kohdistettiin tavoite 6 -ohjelmas-        kpl (nettolisäys ohjelmakaudelle ). Julkisella ja
21509:  sa Itä- ja Pohjois-Suomeen, tavoite 2 -ohjelmas-       kolmannella sektorilla työpaikkojen lisäys olisi
21510:  sa taantuville teollisuusalueille ja tavoite 5b -oh-   samaan aikaan 1 000 kpl. Itä-Suomen tavoite 1
21511: jelmassa maaseudun kehittämiseen. Hankkeisiin           -ohjelmalla luodaan ohjelmakaudella 20 000
21512: sidottiin julkista rahoitusta yhteensä noin 7 mil-      työpaikkaa yritystoimintaan. Näiden kerrannais-
21513: jardia markkaa, josta ED-rahoituksen osuus oli          vaikutuksina syntyy ohjelmakaudella noin
21514: 2,9 miljardia. Tällä rahoituksella syntyi neljän         16 000 palvelutyöpaikkaa. Tavoitteisiin kuuluu
21515: vuoden aikana arviolta 23 000 uutta työpaikkaa.         myös Itä- ja Pohjois-Suomen bruttokansantuot-
21516: Rahoitus kohdistettiin yritystoiminnan aktivoi-         teen nostaminen (BKT/asukas) lähemmäs maan
21517: miseen, työllisyyden parantamiseen ja maaseu-           keskiarvoa.
21518: dun kehittämiseen.                                          Tavoite 2 -ohjelmien keskeisenä tavoitteena
21519:     Viime ohjelmakaudella samoin kuin uudella           on myös uusien työpaikkojen luominen sekä ole-
21520: ohjelmakaudella vuosille 2000-2006 jokaisella           massa olevien työpaikkojen uudistaminen ja sitä
21521: maakunnalla korostuvat ohjelmien toteuttamises-         kautta niiden turvaaminen. Etelä-Suomen tavoi-
21522: sa ja hankevalinnassa omat, alueen vahvuuksiin          te 2 -ohjelman tavoitteena on, että ohjelman toi-
21523: ja kehittämisstrategiaan perustuvat lähtökohtan-        menpiteillä luodaan uusia työpaikkoja 15 000 ja
21524: sa. Yhteistä on kuitenkin ollut se, että varat on       uudistetaan 20 000 olemassa olevaa työpaikkaa.
21525: kohdistettu uusien työpaikkojen luomiseen eri-          Uusien pk-yritysten tavoitteeksi on kaudella
21526: 
21527: 
21528: 2
21529: Ministerin vastaus                                         KK 105/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
21530: 
21531: 
21532: 2000-2006 asetettu 5 000. Lisäksi ohjelmassa            den rakennerahastovarojen ja niihin liittyvien
21533: on asetettu yleistavoitteita mm. alueen työllisyy-      kansallisten määrärahojen jaosta maakunnassa.
21534: den, työttömyyden sekä muuttoliikkeen kehityk-          Vaikka yhteistyöasiakirja onkin luonteeltaan
21535: selle.                                                  aiesopimuksen tyyppinen, menettely on merkit-
21536:    Komissio on vahvistanut Suomen tavoite 1             tävä askel kohti maakunnan aluekehittämisbud-
21537: -alueiden     ED-rahoituskehykseksi        kaudelle    jetointia: tässä vaiheessa tosin vain ED-ohjel-
21538: 2000-2006 yhteensä 989 miljoonaa euroa (eli            mien rahoituksen osalta.
21539: noin 5,9 miljardia markkaa), mikä merkitsee                Sisäasiainministeriössä     on     käynnistetty
21540: vuosittain keskimäärin 840 miljoonaa markkaa.           alueellisen kehittämisen edistämisestä (vuonna
21541: Tavoite 2 -ohjelmien ED-rahoituksen kehys on            1993) annetun lain uudistaminen. Olennaisinta
21542: yhteensä 489 miljoonaa euroa (eli lähes 3 miljar-      siinä tulee olemaan aluepolitiikan tavoitteiden
21543: dia markkaa), mikä merkitsee vuosittain keski-         ajantasaistaminen tietoyhteiskunnan rakenne-
21544: määrin 423 miljoonaa markkaa.                          muutosta vastaaviksi. Toinen olennainen yleis-
21545:    Tavoite 1 -ohjelmissa ED-rahoituksen osuus          periaate aluekehityslain uudistamisessa liittyy
21546: on keskimäärin 50 % ja tavoite 2 -ohjelmissa           aluepolitiikan keinoihin. Nykyaikaa on se, että
21547: 40% julkisesta rahoituksesta. Valtion rahoitus-        maakuntia kehitetään niiden oman strategian mu-
21548: osuus on tavoite 1 -ohjelmissa 42 % ja kuntien         kaisesti kuntien ja seutukuntien yhteistyönä.
21549: 8 %. Tavoite 2 -ohjelmissa valtion osuus on 43%            Valtio antaa maakunnille edellytyksiä niiden
21550: ja kuntien 17 %. Hallitusohjelman mukaisesti           omien strategioiden toteuttamiseen edellä mai-
21551: osoitetaan ED-ohjelmien toteuttamiseksi riittä-        nittujen ED-ohjelmien sekä kansallisen aluepoli-
21552: vät kansalliset vastinrahat                            tiikan keinoin. Tämän vuoden valtion talousar-
21553:     ED:n tavoiteohjelmien hallinnointia on jo yk-      viossa on 95 momenttia, joilla on merkitystä
21554: sinkertaistettu ja alueellista päätöksentekoa lisät-   alueellisen kehittämisen kannalta. Näiden määrä-
21555: ty. Hallituksen esityksestä eduskunta päätti lais-     rahojen yhteismäärä on 33,0 miljardia mk. Tässä
21556: ta ( 1353/1999) rakennerahasto-ohjelmien kansal-       summassa ei ole mukana kuntien valtionosuus-
21557: lisesta hallinnoinnista. Olennaisinta laissa on se,    järjestelmä eivätkä asuntopolitiikan ja maa-
21558: että maakunnan yhteistyöryhmä kootaan kolmi-           talouspolitiikan määrärahat, vaikka niiden mer-
21559: kantaperiaatteella kuntien, valtionhallinnon sekä      kitys alueellisen kehityksen kannalta on myös
21560: työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän jär-         merkittävä.
21561: jestöjen edustajista. Kullakin on yhtä monta               Se, miten paljon alueelliseen kehittämiseen
21562: edustajaa yhteistyöryhmässä. Nykyiseen verrat-         käytettävissä olevaa valtionrahoitusta ohjautuu
21563: tuna erityisesti työmarkkinajärjestöjen ja elinkei-    eri maakuntiin, riippuu lukuisista yksittäisistä
21564: noelämän edustus yhteistyöryhmässä kasvaa,             päätöksistä, joista valtaosa tehdään maakunnissa
21565: mikä on perusteltua sen vuoksi, että elinkeinoelä-     valtion aluehallinnossa. Olennaista on kuitenkin
21566: män ratkaisuilla on suuri vaikutus alueiden kehi-      se, että tätä rahoitusta tarkastellaan ja sen suun-
21567: tykseen.                                               tautumista maakuntiin arvioidaan kokonaisval-
21568:     Toinen tärkeä asia laissa on maakunnan yh-         taisesti.
21569: teistyöasiakirja. Siinä maakunnan yhteistyöryh-            Hallituksen tavoitteena on antaa tämän vuo-
21570: mä sopii rakennerahasto-ohjelmien rahoitukseen         den aikana eduskunnalle esitys aluekehityslain
21571: osallistuvien kesken seuraavan varainhoitovuo-         uudistamisesta.
21572: 
21573: 
21574: 
21575: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
21576: 
21577:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
21578: 
21579: 
21580: 
21581: 
21582:                                                                                                         3
21583: KK 105/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                   Ministems svar
21584: 
21585: 
21586: 
21587: 
21588: Tili riksdagens talman
21589: 
21590: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      medlen har riktats tili skapandet av nya arbets-
21591: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      platser särskilt genom utveckling av företags-
21592: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      verksamheten. En annan huvudlinje är kompe-
21593: Anu Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga       tensutvecklingen, inom viiken universiteten och
21594: spörsmål SS 105/2000 rd:                             yrkeshögskoloma har fungerat som utvecklings-
21595:                                                      enheter och producenter av sådant kunnande som
21596:        Vilka medel ämnar regeringen använda          näringslivet behöver. Genomförandet av projekt
21597:       för jämna ut den regionala utvecklingen        som byggts upp på detta sätt förutsätter samarbe-
21598:       och                                            te melian de olika aktörema. 1 detta samarbete är
21599:                                                      det privata näringslivet en viktig part. Att aktive-
21600:       när ämnar regeringen avlåta några pro-         ra olika aktörer till att samarbeta för utveckling-
21601:       positioner tili riksdagen?                     en i regionen hör också tili de viktigaste resulta-
21602:                                                      ten under programperioden 1995-99. Samarbe-
21603:                                                      tet kommer också att fortsätta, förhoppningsvis
21604: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ännu intensivare, under den nya perioden.
21605: föra följande:                                           lnför den nya programperioden har fyra mål-
21606: Av de programperioder som ingår i EU:s region-       program förberetts ( två mål 1-program och två
21607: och strukturpolitik, har Finland lämnat bakom        mål 2-program) för fastlands-Finland och ett för
21608: sig den första, programperioden 1995-99. Un-         Åland. Målet för mål1-programmet i Norra Fin-
21609: der åren 1995-98 startades sammanlagt över           land är att genom programåtgärder skapa sam-
21610: 16 000 projekt inom ramen för EU:s strukturfon-      manlagt 10 000 nya arbetsplatser både i växande
21611: ders regiona1a må1program. Dessa projekt gällde      och i nya företag (nettoökning under programpe-
21612: i fråga om må1 6-programmen till Östra och Nor-      rioden). 1 den offentliga och den tredje sektom
21613: ra Finland, mål 2-programmen stagnerade indu-        skall arbetsplatsema samtidigt öka med 1 000.
21614: striområden och mål 5b-programmen utvecklan-         Genom mål 1-programmet i Östra Finland kom-
21615: det av 1andsbygden. Till projekten bands ca 7        mer 20 000 arbetsplatser i o1ika företag att ska-
21616: miljarder mark i offentlig finansiering, varav       pas under programperioden. Som multiplikator-
21617: EU-finansieringen utgjorde 2,9 miljarder mark.       effekt uppstår ca 16 000 servicearbetsplatser un-
21618: Med denna finansiering skapades under fyra år        der programperioden. Till målen hör också att
21619: uppskattningsvis 23 000 nya arbetsplatser. Fi-       höja bruttonationalprodukten i Östra och Norra
21620: nansieringen riktades tili aktivering av företags-   Finland (BNP/invånare) så att den närmar sig
21621: verksamheten, förbättring av sysselsättningen        landets medelnivå.
21622: och utvecklandet av landsbygden.                         Ett centralt mål för mål 2-programmen är ock-
21623:                                                      så att skapa nya arbetsplatser samt att fömya ex-
21624:     Vid genomförandet av programmen och valet
21625:                                                      isterande arbetsplatser och på så sätt säkerstälia
21626: av projekt betonades under den föregående pro-
21627:                                                      dem. Målet för Södra Finlands mål 2-program är
21628: gramperioden och betonas under den nya pro-
21629:                                                      att genom programåtgärder skapa 15 000 nya ar-
21630: gramperioden 2000-2006 för varje landskaps
21631:                                                      betsplatser och fömya 20 000 existerande arbets-
21632: del landskapets egna utgångspunkter som grun-
21633:                                                      platser. 1 fråga om nya små och medelstora före-
21634: dar sig på regionens starka sidor och utvecklings-
21635:                                                      tag har målet under perioden 2000-2006 ställts
21636: stratcgi. Ett gemensamt drag har dock varit att
21637:                                                      till 5 000. Vidare ställer programmet alimänna
21638: 
21639: 4
21640: Ministerns svar                                          KK 105/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
21641: 
21642: 
21643: mål bl.a. gällande syselsättningens, arbetslöshe-    turfondsprogrammen under landskapets samar-
21644: tens och flyttningsrörelsens utveckling i områ-      betsgrupps ledning överens om fördelningen i
21645: det.                                                 landskapet av strukturfondsmedlens och de na-
21646:     Kommissionen har för perioden 2000-2006          tionella anslagen under nästa budgetår. Ä ven om
21647: fastställt en EU-finansieringsram på sammanlagt      samarbetsdokumentet till karaktären är en av-
21648: 989 miljoner euro (ca 5,9 miljarder mark) för        siktsförklaring, är förfarandet ett viktigt steg mot
21649: Finlands mål 1-områden, vilket på årsnivå inne-      en regionutvecklingsbudgetering i landskapet; i
21650: bär i genomsnitt 840 miljoner mark. Ramen för        detta skede dock enbart i fråga om finansiering-
21651: mål2-programmens EU-finansiering är samman-          en av EU-program.
21652: lagt 489 miljoner euro (närmare 3 miljarder             lnrikesministeriet har inlett en revidering av
21653: mark), vilket på årsnivå innebär i genomsnitt 423    lagen om regional utveckling (1993). Det vikti-
21654: miljoner mark.                                       gaste i detta arbete kommer att vara en uppdate-
21655:     EU-finansieringens andel i mål 1-program-        ring av målen för regionalpolitiken så att de sva-
21656: men är i genomsnitt 50 procent och i mål 2-pro-      rar mot den strukturförändring som ägt rum i in-
21657: grammen 40 procent av den offentliga finansie-       formationssamhället. En annan viktig och all-
21658: ringen. I mål 1-programmen är statens finansie-      män princip hänför sig till regionalpolitikens me-
21659: ringsandel 42 procent och kommunernas 8 pro-         toder. Kännetecknande för den moderna regio-
21660: cent. I mål 2-programmen är statens andel 43         nalpolitiken är att landskapen utveck1as i enlig-
21661: procent och kommunernas 17 procent. 1 överens-       het med sina egna strategier och i samarbete med
21662: stämmelse med regeringsprogrammet anvisas            kommunerna och de ekonomiska regionerna.
21663: tillräckliga nationella medel till genomförandet        Staten ger landskapen förutsättningar för att
21664: av programmen.                                       genomföra den egna strategin med hjälp av de
21665:     Administrationen av EU:s målprogram har re-      ovan närnnda EU-programmen och den nationel-
21666: dan förenklats och det regionala beslutsfattandet    la regionalpolitiken. 1 budgeten för innevarande
21667: utökats. På regeringens förslag antog riksdagen      år finns 95 moment som är av betydelse för den
21668: lagen om den nationella förvaltningen av pro-        regionala utvecklingen. Sammanlagt uppgår
21669: grammen för strukturfonderna (1353/1999). Det        dessa anslag till 33,0 miljarder mark. I detta be-
21670: viktigaste i denna lag är samarbetsgruppen i         lopp ingår inte statsandelssystemet och inte he1-
21671: landskapet som är sammansatt enligt treparts-        ler bostadspo1itikens och jordbrukspolitikens an-
21672: principen av representanter för kommunernas,         slag, trots att de också är betydelsefulla för den
21673: statsförvaltningens samt arbetsmarknadsorgani-       regionala utvecklingen.
21674: sationernas och näringslivets representanter. Var       Hur mycket av statsfinansieringen av den regi-
21675: och en av parterna har lika många representanter     ona1a utvecklingen som styrs till de olika land-
21676: i samarbetsgruppen. 1 jämförelse med den nuva-       skapen är beroende av ett stort antal enstaka be-
21677: rande situationen ökar särskilt arbetsmarknadsor-    slut, av vilka största delen fattas i landskapen
21678: ganisationernas och näringslivets representation     inom den statliga regionförvaltningen. Viktigt är
21679: i samarbetsgruppen, vilket är motiverat därför att   dock att denna finansiering granskas och dess
21680: de val som görs inom näringslivet har en stor in-    fördelning på landskapen bedöms med beaktan-
21681: verkan på utvecklingen i regionerna.                 de av helheten.
21682:     En annan viktig punkt i lagen är landskapets        Regeringens mål är att under loppet av detta år
21683: samarbetsdokument. I samarbetsdokumentet             avlåta en proposition till riksdagen om en revide-
21684: kommer de som deltar i finansieringen av struk-      ring av lagen om regional utveckling.
21685: 
21686: 
21687: 
21688: Helsingforsden 13 mars 2000
21689: 
21690:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
21691: 
21692:                                                                                                        5
21693:                                                                KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
21694: 
21695: 
21696: 
21697: 
21698:                                                 KIRJALLINEN KYSYMYS 106/2000 vp
21699: 
21700:                                                 Tuotevalvontakeskuksen suhtautuminen festi-
21701:                                                 vaalitapahtumien anniskelulupahakemuksiin
21702: 
21703: 
21704: 
21705: 
21706: Eduskunnan puhemiehelle
21707: 
21708: Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Tuoteval-        lien tapaan nuorisotapahtumaksi, jolloin väliai-
21709: vontakeskus (STTV) on tuonut julkisuuteen                kainen anniskelulupa jää saamatta. Tuolloin lä-
21710: muutamia viikkoja sitten kantansa, jonka mu-             hin ruoka- ja juomatarjoilupiste on yli viiden ki-
21711: kaan se aikoo huomattavasti kiristää linjaansa           lometrin päässä Seinäjoen keskustassa. Tämä
21712: erilaisten tapahtumien väliaikaisiin anniskelu-          merkitsee käytännössä mahdotonta tilannetta
21713: lupahakemuksiin. STTV on ilmoittanut, että se            koko tapahtuman järjestelyille. Siksi olisi- mi-
21714: tulee suhtautumaan kielteisesti tai suurella va-         käli Tuotevalvontakeskus aikoo pysyä päätök-
21715: rauksella sellaisten tapahtumien hakemuksiin,            sessään tapahtumien tarkasta tulkinnasta ennen
21716: jotka on tarkoitettu lapsille, nuorille tai lapsiper-    luvan myöntämistä/hylkäämistä - selvitettävä
21717: heille. Perusteluina tälle on esitetty lasten ja         tarkoin kunkin tapahtuman kävijöiden ikäraken-
21718: nuorten suojeleminen. Tuotevalvontakeskus ei             ne tulevan kesän aikana ja vasta sitten kesän
21719: ole kuitenkaan tarkemmin eritellyt sitä, miten se        2001 osalta nojata näihin todellisiin tietoihin -
21720: aikoo luokitella ensi kesän tapahtumat eri ikäryh-       ei vain yleis- tai ennakkokäsityksiin.
21721: mille tai perhemuodoille tarkoitetuiksi. Harkin-             Provinssirock-festivaalin järjestäjillä on ollut
21722: taa aiotaan tehdä tapauskohtaisesti, jolloin kun-        viime vuosina suuria ongelmia siksi, että sen an-
21723: kin tapahtuman osalta luvan myöntämisestä pää-           niskelulupahakemukseen on annettu päätös vas-
21724: tetään erikseen.                                         ta 1-2 viikkoa ennen tapahtumaa huolimatta sii-
21725:     Aiottu linja on ongelmallinen siksi, ettei ta-       tä, että hakemus on jätetty viikkoja ennen säädet-
21726: pahtumien järjestäjillä ole etukäteen selviä mää-        tyä yhden kuukauden määräaikaa. Tämä on erit-
21727: ritelmiä siitä, mitkä tapahtumat tai tapahtuma-          täin ongelmallista, sillä kymmenien tuhansien
21728: ryhmät kuuluvat erityisen tarkkailun ja harkin-          vieraiden palvelemiseen tarvittavat väliaikaiset
21729: nan piiriin, mitkä eivät. Tällöin voi myös tulla         tilat, laitteet ja henkilökunta eivät ole saatavissa
21730:  ikäviä tulkintavirheitä, kun verrataan yleistä kä-      muutaman päivän eivätkä edes viikon varoitus-
21731: sitystä jonkin tapahtuman osalta todelliseen ti-         ajalla. Saman alueen hakemusten niputtaminen ei
21732:  lanteeseen. Eräs tällainen festivaalitapahtuma on       ole toimivaa, sillä silloin alkukesän tapahtumien
21733: Seinäjoella kesäkuussa jo vuodesta 1979 lähtien          osalta joudutaan kuvatunlaiseen tilanteeseen.
21734: järjestetty Provinssirock-festivaali. Yleensähän         Siksi Tuotevalvontakeskuksen tulisi ottaa huo-
21735:  rockfestivaalit on tarkoitettu nuorille tai lapsiper-   mioon kunkin tapahtuman järjestäruisaika niin,
21736: heille, mutta tämän tapahtuman yleisö on lähes           että päätöksen saamisesta olisi riittävä aika ta-
21737: poikkeuksetta ollut nuoria, lapsettornia henkilöi-       pahtuman alkuun.
21738:  tä. Nyt ko. tapahtuman osalta voi kuitenkin käy-
21739:  dä niin, ettei sen erityisluonnetta oteta harkinnas-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
21740:  sa huomioon ja se tulkitaan muiden rockfestivaa-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
21741: 
21742:                                                                                                     Versio 2.0
21743: KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
21744: 
21745: 
21746: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       tilanteeseen ilman kävijöiden luotetta-
21747: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                vaa ikärakenteen selvittämistä ja
21748: 
21749:       Onko hallitus tietoinen siitä, että Tuote-   mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ko.
21750:       valvontakeskuksen omaksuma uusi linja        ongelman välttämiseksi ja toisaalta sen
21751:       kesän rodfestivaalien väliaikaisten an-      varmistamiseksi, että päätös luvasta an-
21752:       niskelulupien suhteen voi johtaa joiden-     netaan riittävän ajoissa ennen tapahtu-
21753:       kin tapahtumien osalta kohtuuttamaan         man alkua?
21754: 
21755: 
21756: 
21757: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
21758: 
21759:     Raimo Vistbacka /ps
21760: 
21761: 
21762: 
21763: 
21764: 2
21765: Ministerin vastaus                                         KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
21766: 
21767: 
21768: 
21769: 
21770: Eduskunnan puhemiehelle
21771: 
21772: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Alkoholilain 21 §:n 4 momentin nojalla an-
21773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         niskelulupa voidaan jättää myöntämättä tai an-
21774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      niskeluluvan myöntävä viranomainen voi rajoit-
21775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           taa anniskeluaikaa, anniskelualuetta, anniskelta-
21776: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-       vien alkoholijuomien lajeja tai asiakaspaikkojen
21777: myksen KK 106/2000 vp:                               lukumäärää, jos viranomainen katsoo sen tar-
21778:                                                      peelliseksi tämän lain tarkoituksen saavuttami-
21779:        Onko hallitus tietoinen siitä, että Tuote-    seksi.
21780:        valvontakeskuksen omaksuma uusi linja             Alkoholilain 1 § :n mukainen lain tarkoitus on
21781:        kesän roclifestivaalien väliaikaisten an-     alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholi-
21782:        niskelulupien suhteen voi johtaa joiden-      pitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia,
21783:        kin tapahtumien osalta kohtuuttamaan          sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
21784:        tilanteeseen ilman kävijöiden luotetta-           Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholijuo-
21785:        vaa ikärakenteen selvittämistä ja             mien anniskelulupien myöntämisestä ja anniske-
21786:                                                      lutoiminnasta antaman päätöksen 16211998 2
21787:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ko.       §:ssä todetaan, että lupaviranomaisen on ennen
21788:        ongelman välttämiseksi ja toisaalta sen       anniskelulupien myöntämistä selvitettävä, että
21789:        varmistamiseksi, että päätös luvasta an-      hakijalla on riittävät taloudelliset, ammatilliset ja
21790:        netaan riittävän ajoissa ennen tapahtu-       muut edellytykset sekä vaadittava luotettavuus
21791:        man alkua?                                    hakemaansa toimintaan sekä että anniskelupai-
21792:                                                      kan sijainti, anniskelutilat ja toiminta ovat asian-
21793:                                                      mukaisia ottaen huomioon hakijan liiketoimin-
21794: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nan laajuus ja laatu. Päätöksen 9 §:n 2 momen-
21795: ti seuraavaa:                                        tin mukaan anniskelualueena ei saa käyttää ur-
21796: Alkoholilain 21 §:n mukaan anniskelulupa voi-        heilu-, liikunta-, musiikki- tai muuta niihin ver-
21797: daan myöntää toistaiseksi tai tilapäisesti sille,    rattavaa tapahtumaa varten pysyvästi tai tilapäi-
21798: jolla harkitaan olevan tähän toimintaan tarvitta-    sesti käytettävää yleistä katsomotilaa.
21799: vat edellytykset ja vaadittava luotettavuus. Tila-       Sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja
21800: päinen anniskelulupa voidaan myöntää vain eri-       terveydenhuollon alaisen Tuotevalvontakeskuk-
21801: tyisestä syystä sen mukaan kuin asetuksella sää-     sen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2000
21802: detään.                                              yhtenä erityisenä tavoitteena todetaan, että Tuo-
21803:    Alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun ase-     tevalvontakeskus ehkäisee alaikäisten alkoholin-
21804: tuksen 22 §:n 2 momentin mukaan tilapäisen an-       käyttöä rajoittamalla alkoholijuomien saatavuut-
21805: niskeluluvan hakemisesta on voimassa, mitä ase-      ta ja tukemalla muiden toimijoiden työtä. Sama
21806: tuksen 20 §:ssä säädetään. Kyseisessä pykälässä      tavoite sisältyy myös STM:n ja lääninhallitusten
21807: mainittujen liitteiden lisäksi hakemukseen tulee     välisiin tulossopimuksiin vuodelle 2000.
21808: kuitenkin liittää selvitys tilaisuuden luonteesta,      Emme kuitenkaan ole nähneet aiheelliseksi
21809: kestosta ja anniskelun järjestämisestä.              puuttua esim. sellaisten festivaalien lupiin, jois-
21810: 
21811: 
21812:                                                                                                         3
21813: KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministerin vastaus
21814: 
21815: 
21816: sa selkeästi on rajattu anniskelualue, jota valvo-         Tilapäinen anniskelulupa voidaan myöntää
21817: taan asianmukaisesti. Tästä toimivasta käytän-          vain erityisestä syystä ja hakijan tehtävänä on
21818: nöstä on edellisenä kesänä useampi esimerkki.           esittää ne erityiset syyt liittämällä hakemukseen
21819: Tuotevalvontakeskus voi ohjata hakijaa sellai-          selvitys tilaisuuden luonteesta, kestosta ja annis-
21820: siin järjestelyihin, jotka sopivat tähän käytän-       kelun järjestämisestä. Kunkin tapahtuman osalta
21821: töön.                                                   luvan myöntämisestä päätetään todellakin erik-
21822:    "Päihteetön nuoruus - hyvinvointia aikuise-          seen, anniskelulupa-asiaan tehdään valmistelun
21823: na" -projekti on käynnistetty kesällä 1999 Hel-        jälkeen päätös hakemuksen perusteella.
21824: singissä ja sen laajentamista valtakunnalliseksi           Tuotevalvontakeskus pyrkii sosiaali- ja ter-
21825: arvioidaan vuonna 2000. Projektin puitteissa to-       veysministeriön kanssa sovitun mukaisesti käsit-
21826: teutetaan laaja-alaista vaikuttamista sekä elinkei-     telemään tilapäisiä anniskelulupia koskevia ha-
21827: non harjoittajiin, viranomaisiin, vanhempiin ja        kemuksia kuukausittain. Käsittelyajoista on in-
21828: nuoriin että yleiseen mielipiteeseen. Harrasteti-       formoitu ravintola-alaa heille jaetussa alkoholi-
21829: loihin sekä lasten, nuorten ja perheiden tiloihin ja    asiat ravintolassa -kirjasessa. Hakemusten suu-
21830: tapahtumiin haettavia anniskelulupia rajoitetaan       resta määrästä huolimatta tavoite on toteutunut.
21831: informoimaHa elinkeinonharjoittajia ja käyttä-         Hakijan tulisi kuitenkin huomioida, että käsitte-
21832: mällä lupaharkintaa.                                   lyaika on noin kuukausi, joten jos hakemus jäte-
21833:                                                        tään kuukautta ennen tilaisuutta, päätös tulee
21834:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetun asian
21835:                                                        väistämättä lähellä tilaisuutta. Mainitussa kirja-
21836: tiedottamiseen Tuotevalvontakeskus on ryhtynyt
21837:                                                         sessa todetaan, että hakemus tulee jättää hyvissä
21838: vuoden 2000 osalta hyvissä ajoin. Tuotevalvon-
21839:                                                        ajoin, koska sen käsittely eri viranomaisilta pyy-
21840: takeskuksessa valmistellun ehdotuksen ja läänin-
21841:                                                        dettävine lausuntoineen vie aikaa. Mikäli hake-
21842: hallitusten lausuntojen pohjalta on laadittu kirje,
21843:                                                        mus on puutteellinen, myös lisätietojen pyytämi-
21844: jolla kunnanhallituksille ja asianomaisille lauta-
21845:                                                        nen vie aikansa.
21846: kunnille on tiedotettu tammi-helmikuussa 2000
21847:                                                            Tuotevalvontakeskus ei niputa saman alueen
21848: uuden lainsäädännön (syyskuun 1999 alusta
21849:                                                        hakemuksia, vaan käsittelee luonnollisesti sa-
21850: voimaan tullut kokoontumislaki 530/1999) ja
21851:                                                        maa tapahtumaa koskevat hakemukset samanai-
21852:  uusien linjausten antamista mahdollisuuksista
21853:                                                        kaisesti tapahtumien ajankohdat huomioon ot-
21854: ehkäisevän päihdetyön tukemiseen erityisesti
21855:                                                        taen (HallintomenettelyL:n 14 §),koska samaan
21856: lasten ja nuorten alkoholinkäytön osalta. Kirje lä-
21857:                                                        tapahtumaan saattaa tulla kymmeniä hakemuk-
21858: hetetään myös tiedoksi yleisestä jä1jestyksestä ja
21859:                                                        sia. Menettely on toimiva ja tehokas, vain näin
21860: turvallisuudesta vastaaville poliiseille. Ennen an-
21861:                                                        Tuotevalvontakeskus, lääninhallitus, poliisi, pe-
21862: niskelulupien myöntämistä, erityisesti isoihin
21863:                                                        lastuslaitos ja terveysviranomainen saavat oi-
21864: massatapahtumiin, lupaviranomainen on aina yh-
21865:                                                        kean käsityksen tulevasta tapahtumasta.
21866: teydessä kyseisen kihlakunnan poliisilaitokseen.
21867:                                                            Kysymyksessä viitataan Seinäjoella pidettä-
21868:    Tuotevalvontakeskus on kertonut asiasta myös        vään Provinssirock-tapahtumaan. Todettakoon,
21869: tiedotusvälineissä, lehdistössä, radiossa ja televi-   että ennen päätöksentekoa Tuotevalvontakeskuk-
21870: siossa.                                                sesta on oltu yhteydessä anniskeluluvan hakijan
21871:    Lupaviranomainen soveltaa edellä mainittua          edustajaan useamman kerran muun muassa syys-
21872: lainsäädäntöä ja sovittuja periaatteita ja tarkoi-     tä, että haetut anniskelualueet olivat aikaisem-
21873: tuksena on kääntää kehityksen suunta siten, että       piin vuosiin verrattuna kaksinkertaiset. Tuoteval-
21874: lupaharkintaa noudatetaan erittäin tiukasti pel-       vontakeskus selvitti 2 000-asiakaspaikkaiseksi
21875: kästään lapsille ja nuorille suunnatuissa tapahtu-     muuttuneen (ennen 1 000) ns. olutteltan toimin-
21876: missa sekä ohjataan anniskelulupahakemuksen            taa. Järjestäjän mukaan olutteltta oli samalla oh-
21877: käsittelyvaiheessa tilanne sellaiseksi, että täysi-    jelmateltta, jonne myös konserttilipun ostaneilla
21878: ikäisillä on erilliset, omat ravintolapalvelut ja      alaikäisillä oli oikeus tulla kuuntelemaan. Käyty-
21879: alaikäisillä omansa.                                   jen keskustelujen jälkeen kaikkien alkoholijuo-
21880: 
21881: 
21882: 4
21883: Ministerin vastaus                                       KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
21884: 
21885: 
21886: mien anniskelulupa myönnettiin VIP-telttaan         teltta hylättiin AlkoL:n 21 §:n 4 momentin pe-
21887: (200 asp.), mietojen juomien lupa kioskiraken-      rusteella.
21888: nukseenja sen terassille (400 asp.) sekä ohjelma-
21889: 
21890: 
21891: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
21892: 
21893:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 
21898:                                                                                                 5
21899: KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                     Ministems svar
21900: 
21901: 
21902: 
21903: 
21904: Tili riksdagens talman
21905: 
21906: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ståndsmyndigheten begränsa serveringstiden,
21907: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       serveringsområdet, de typer av alkoholdrycker
21908: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      som får serveras eller antalet kundplatser, om
21909: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga            myndigheten anser det vara nödvändigt för att
21910: spörsmål SS 106/2000 rd:                              syftet med denna lag skall nås.
21911:                                                           Enligt 1 § alkohollagen är lagens syfte att ge-
21912:        ir regeringen medveten om att Produkt-         nom styming av alkoholkonsumtionen förebyg-
21913:        tillsynscentralens nya linje i fråga om        ga de samhälleliga, sociala och medicinska ska-
21914:        tillfälliga serveringstillstånd för som-       deverkningama av alkoholhaltiga ämnen.
21915:        marens roc~festivaler för vissa tillställ-         I 2 § social- och hälsovårdsministeriets be-
21916:        ningars del kan leda tili en orimlig situ-     slut om beviljande av serveringstillstånd för al-
21917:        ation om inte publikens åldersstruktur         koholdrycker och om serveringsverksamhet
21918:        utreds på ett tillförlitligt sätt och          162/1998 konstateras att tillståndsmyndigheten
21919:                                                       innan den beviljar serveringstillstånd skall utre-
21920:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           da att sökanden har tillräckliga ekonomiska, yr-
21921:       för att ovan nämnda problem skall und-          kesmässiga och andra förutsättningar för den
21922:       vikas och för att å andra sida säJ..-ra att     verksamhet som avses i ansökan och besitter den
21923:       beslutet om tillstånd ges i tillräckligt        tillförlitlighet som krävs samt att serveringsstäl-
21924:       god tid före tillställningen?                   let med beaktande av omfattningen och karaktä-
21925: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ren av sökandens affårsrörelse är ändamålsenligt
21926: föra följande:                                        i fråga om läget, serveringslokalerna och verk-
21927:                                                       samheten. Enligt beslutets 9 § 2 mom. får som
21928: Enligt 21 § alkohollagen kan serveringstillstånd      serveringsområde inte användas allmänt läktarut-
21929: beviljas tills vidare eller tillfälligt den som be-   rymme som permanent eller tillfålligt används
21930: döms ha förutsättningar för sådan verksamhet          för idrotts-, gymnastik-, musik- eller andra jäm-
21931: och besitta den tillförlitlighet som verksamheten     förbara evenemang.
21932: kräver. TilWilligt serveringstillstånd kan bevil-         I resultatavtalet för 2000 mellan social- och
21933: jas endast av särskilda skäl enligt vad som stad-     hälsovårdsministeriet och social- och hälsovår-
21934: gas genom förordning.                                 dens Produkttillsynscentral nämns som ett sär-
21935:    Enligt 22 § 2 mom. förordningen om alkohol-        skilt mål att Produkttillsynscentralen skall före-
21936: drycker och sprit gäller om sökande av tillfålligt    bygga alkoholbruket bland minderåriga genom
21937: serveringstillstånd vad som stadgas i 20 §. Till      att begränsa tillgången på alkoholdrycker och
21938: ansökan skall utöver de bilagor som nämns i pa-       stödja andra aktörers arbete. Samma mål ingår
21939: ragrafen även fogas upplysningar om tillställ-        också i resultatavtalen för 2000 mellan SHM och
21940: ningens art och varaktighet samt om anordnan-         länsstyrelsema.
21941: det av serveringen.                                       Vi har dock inte ansett det nödvändigt att in-
21942:    Med stöd av 21 § 4 mom. alkohollagen kan           gripa i tillstånden för t.ex. sådana festivaler där
21943: serveringstillstånd förvägras eller också kan tili-   man tydligt avgränsat ett serveringsområde som
21944: 
21945: 
21946: 6
21947: Ministems svar                                               KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
21948: 
21949: 
21950: övervakas ändamålsenligt. Från förra sommaren              Ett tillfalligt serveringstillstånd beviljas en-
21951: har vi flera exempel på att denna praxis fungerar.      dast av särskilda skäl och sökanden skall fram-
21952: Produkttillsynscentralen kan styra sökanden till        lägga de särskilda skälen genom att till ansökan
21953: sådana arrangemang som lämpar sig för denna             foga upplysningar om tillställningens art och var-
21954: prax1s.                                                 aktighet samt om anordnandet av serveringen.
21955:     Projektet "Ungdom utan sprit- må bättre även       Beslutet om beviljande av tillstånd fattas verkli-
21956: som vuxen" startade sommaren 1999 i Helsing-           gen separat i fråga om varje enskild tillställning
21957: fors och i år skall man bedöma huruvida projek-        och beslutet om serveringstillstånd sker på ansö-
21958: tet skall bli riksomfattande. Ioom ramen för pro-      kan efter att ärendet har beretts.
21959: jektet skall man på bred front försöka påverka så-         Produkttillsynscentralen har som mål att till-
21960: väl näringsidkare, myndigheter, föräldrar och          sammans med social- och hälsovårdsministeriet
21961: ungdomar som den allmänna opinionen. Serve-            enligt vad som överenskommits månatligen be-
21962: ringstillstånd som söks för hobbylokaler samt lo-      handla ansökningar om tillfalliga serveringstill-
21963: kaler och tillställningar för bam, unga och famil-     stånd. Restaurangbranschen har blivit informe-
21964: jer begränsas genom information till näringsid-        rad om behandlingstidema i en broschyr om al-
21965: kare och tillståndsprövning.                           koholfrågor i restauranger som delats ut. Trots
21966:     Produkttillsynscentralen har i god tid med tan-    det stora antalet ansökningar har målet uppnåtts.
21967: ke på år 2000 börjat informera om det som avses i      Sökanden bör likväl beakta att behandlingstiden
21968: det skriftliga spörsmålet. Utifrån ett förslag be-     är ca en månad, så ifall ansökan inlämnas en må-
21969: rett av Produkttillsynscentralen och utlåtanden        nad före tillställningen kommer beslutet ound-
21970: av länsstyrelsema har man skrivit ett brev som i       vikligen endast en kort tid innan tillställningen
21971: januari-februari 2000 sändes till kommunstyrel-        skall börja. 1 ovan nämnda broschyr konstateras
21972: ser och behöriga nämnder med information om            att ansökan skall lämnas i god tid eftersom be-
21973: de nya möjligheter som den nya lagstiftningen          handlingen på grund av alla de utlåtanden som
21974: (lagen om sammankomster, 53011999, som träd-           begärs från olika myndigheter är tidskrävande.
21975: de i kraft vid ingången av 1999) och de nya rikt-      Om ansökan är bristfallig går det också tid till att
21976: linjema ger som stöd i det förebyggande arbetet        begära tillläggsupplysningar.
21977: mot droger, särskilt när det gäller användningen           Produkttillsynscentralen buntar inte ihop an-
21978: av alkohoi bland bam och unga. Brevet sänds            sökningar från samma område utan behandlar gi-
21979: också för kännedom till de poliser som svarar för      vetvis ansökningar gällande samma tillställning
21980: allmän ordning och säkerhet. Innan serverings-         samtidigt med beaktande av tidpunkten för eve-
21981: tillstånd beviljas, särkilt när det gäller stora       nemangen (14 § lagen om förvaltningsförfaran-
21982: masstillställningar, kontaktar tillståndsmyndig-       de), eftersom det kan komma tiotals ansökningar
21983: heten alltid polisinrättningen i den härad där till-   som gäller samma tillställning. Förfarandet är än-
21984: ställningen ordnas.                                    damålsenligt och effektivt och endast på detta
21985:     Produkttillsynscentralen har informerat om         sätt får produkttillsynscentralen, länsstyrelsen,
21986: saken också i massmedia, tidningar, radio och te-      polisen, räddningsverket och hälsomyndigheten
21987: levision.                                              en riktig uppfattning om det kommande evene-
21988:     Tillståndsmyndigheten tillämpar ovan nämn-         manget.
21989: da lagstiftning och överenskomna principer och             1 spörsmålet hänvisas till festivalen Provinssi-
21990: avsikten är att vända utvecklingen så att till-        rock som ordnas i Seinäjoki. Det kan konstateras
21991: ståndsprövningen iakttas särskilt noggrant när         att man innan beslutet fattades från Produkttill-
21992: det är fråga om tillställningar som enbart riktar      synscentralens sida flera gånger kontaktade re-
21993: sig till bam och unga samt att i det skede då an-      presentanten för den som ansökte om serverings-
21994: sökan om serveringstillstånd behandlas styra sa-       tillstånd bl.a. av den orsaken att serveringsområ-
21995: kemas gång så att myndiga respektive minder-           dena som ansökan gällde var dubbelt större jäm-
21996: åriga har egoa separata restaurangtjänster.            fört med tidigare år. Produkttillsynscentralen ut-
21997: 
21998: 
21999:                                                                                                          7
22000: KK 106/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministerns svar
22001: 
22002: 
22003: 
22004: redde verksamheten i ett s.k. öltält som ändrats     slags alkoholdrycker i VIP-tältet (200 platser)
22005: tili ett ställe med 2 000 kundplatser (tidigare      och tillstånd för svaga drycker i kioskbyggnaden
22006: 1 000). Enligt arrangören skulle öltältet samti-     och på dess terrass (400 platser), men tillstånds-
22007: digt tjäna som programtält dit också minderåriga     ansökan angående programtältet förkastades med
22008: som köpt konsertbiljett hade tillträde. Efter för-   stöd av 21 § 4 mom. alkohollagen.
22009: handlingar beviljades serveringstillstånd för alla
22010: 
22011: 
22012: 
22013: Helsingfors den 9 mars 2000
22014: 
22015:     Omsorgsminister Eva Biaudet
22016: 
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 8
22021:                                                                  KK 107/2000 vp- Ulla Juurola /sd
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 
22026:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 107/2000 vp
22027: 
22028:                                              Metsähallituksen tulostavoitteet ja luonnonsuo-
22029:                                              jelu
22030: 
22031: 
22032: 
22033: 
22034: Eduskunnan puhemiehelle
22035: 
22036: Hallitusohjelmassa todetaan, että vanhojen met-       misestä. Lisäksi suurin osa valtion metsistä si-
22037: sien suojelutarpeet selvitetään kansallisen metsä-    jaitsee Lapissa. Täten tulostavoitteet tulee suh-
22038: ohjelman mukaisesti. Metsäohjelma on tarkoitus        teuttaa pohjoisiin kasvuolosuhteisiin, eikä aset-
22039: toteuttaa metsä- ja luonnonsuojelulakeja noudat-      taa Metsähallitusta hankalaan välikäteen luon-
22040: taen. EU-komissio on kuitenkin viime vuonna to-       nonsuojelun ja taloudellisen tuottavuuden välil-
22041: dennut, ettei Suomen Natura 2000 -esitys ole          lä. Mielestäni suomalainen metsäpolitiikka tar-
22042: luontodirektiivien kannalta riittävä. Suomea vas-     vitsee myös luonnonsuojelullisia kannanottoja.
22043: taan on myös nostettu kanne ED-tuomioistuimes-
22044: sa Natura-esityksen viivästymisestä. Mm. bo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22045: reaalisten luonnonmetsien, toisin sanoen vanho-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22046: jen metsien, suojelutaso on todettu riittämättö-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22047: mäksi.                                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22048:     Metsähallitus on aloittanut hakkuut kiistan-
22049: alaisella alueella Kuhmon Laamasenvaaralla.                 Miksi Metsähallitus tekee hakkuita vali-
22050: Hakkuita koskevaa valitusta ei ole vielä käsitelty          tuksenalaisella aarniometsäalueella Ul-
22051: korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja ympäristö-             vinsalon luonnonpuiston ja Vilhonpetäi-
22052: ministeri Satu Hassi on mm. Paavo Nikulan                   kön vanhojen metsien suojelualueen vä-
22053: aiempiin kannanottoihin vedoten pyytänyt, että              lissä,
22054: Metsähallitus pidättäytyisi hakkuista.
22055:     Metsähallitukselle on asetettu kovat tulosta-           onko Metsähallituksen tulostavoitteet
22056: voitteet ja niitä on edelleen suunniteltu nostetta-         asetettu järkevästi ja
22057: van ensi vuoden budjetissa. Tämä tavoite on ris-             onko hallitus tietoinen yhteenotoista,
22058: tiriidassa sen seikan kanssa, että samalla Metsä-           joita käytiin Metsähallituksen hakkui-
22059: hallituksen tehtävänä on huolehtia valtion mai-             den yhteydessä Kuhmon Laamasenvaa-
22060: den metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttä-                 rassa?
22061: 
22062: 
22063: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
22064: 
22065:     Ulla Juurola /sd
22066: 
22067: 
22068: 
22069: 
22070:                                                                                                Versio 2.0
22071: KK 107/2000 vp- Ulla Juurola /sd                                                      Ministerin vastaus
22072: 
22073: 
22074: 
22075: 
22076: Eduskunnan puhemiehelle
22077: 
22078: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa     periaatepäätökset taasen olivat yhdenmukaiset
22079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        vanhojen metsien suojelutyöryhmän tekemien
22080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      esitysten kanssa. Periaatepäätöksiin sisältyvien
22081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juuro-     vanhojen metsien suojelualueiden lisäksi Metsä-
22082: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      hallitus on sitoutunut säilyttämään alue-ekologi-
22083: 107/2000 vp:                                         sen suunnittelun avulla erilaisin kuviokohtaisin
22084:                                                      rajoituksin sellaiset luonnonsuojelullisesti ar-
22085:        Miksi Metsähallitus tekee hakkuita vali-      vokkaimmat kohteet, joita ei ollut järkevää suo-
22086:        tuksenalaisella aarniometsäalueelia Ul-       jella luonnonsuojelualueina.
22087:        vinsalon luonnonpuiston ja Vilhonpetäi-          Kirjallisessa kysymyksessä esille otetut alueet
22088:        kön vanhojen metsien suojelualueen vä-        eivät sisälly valtioneuvoston Natura-verkostoon
22089:        lissä,                                        kuuluviin alueisiin eikä niihin kohdistu erityisiä
22090:                                                      alue-ekologisen suunnittelun yhteydessä esiin
22091:        onko Metsähallituksen tulostavoitteet         tulleita toimenpiderajoituksia. Näin ollen kirjal-
22092:        asetettu järkevästi ja                        lisessa kysymyksessä tarkoitettuja alueita on pi-
22093:                                                      detty normaaleina metsätalouskäytössä olevina
22094:       onko hallitus tietoinen yhteenotoista,
22095:       joita käytiin Metsähallituksen hakkui-         alueina, joilta valtio omistajana edellyttää tiettyä
22096:       den yhteydessä Kuhmon Laamasenvaa-             liiketoiminnallista tuottoa. Kyseisen alue-ekolo-
22097:                                                      gisen suunnitelma-alueen metsämaan alasta suo-
22098:       rassa?
22099:                                                      jelualueina ja niihin rinnastettavina on noin 25%
22100: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ja puustosta noin 50%.
22101: seuraavaa:                                              Metsähallitus on noudattanut valtioneuvoston
22102:                                                      tekemää Natura-päätöstä ja sen mukaisia aluera-
22103: Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetaan alueita,     joituksia, eli valtioneuvoston päätös on pantu
22104: joita Luonto-Liitto ry ja Suomen Luonnonsuo-         heti täytäntöön. Metsähallitus ei ole pidättäyty-
22105: jeluliitto ry ovat valtioneuvoston 20.8.1998 Na-     nyt liiketoiminnan harjoittamisesta metsätalous-
22106: tura 2000 -verkostoa koskevasta päätöksestä kor-     käyttöön vara tulla alueella pelkästään sillä perus-
22107: keimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään vali-      teella, että päätöksestä on valitettu ja vaadittu li-
22108: tuksessa vaatineet liitettäväksi verkostoon. Li-     säalueita liitettäväksi Natura-verkostoon. Tällä
22109: säksi valituksissa edellä mainitut järjestöt ovat    perusteella voisi valituksen tekemällä saada peri-
22110: myös vaatineet kyseisen valtioneuvoston päätök-      aatteessa kaikki liiketoimintakäytössä olevat val-
22111: sen kumoamista kokonaisuudessaan valtion mai-        tion metsätalousalueet toimenpidekieltoon ja la-
22112: den osalta ja asian palauttamista uuteen valmiste-   mauttaa koko valtion metsätaloustoiminnan.
22113: luun.                                                   Ympäristöministeriö on valtion alueita koske-
22114:    Valtion vanhojen metsien suojelun osalta val-     vien luontojärjestöjen valitusten osalta antanut
22115: tioneuvoston Natura-päätös perustui valtioneu-       vastineen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja
22116: voston tekemiin periaatepäätöksiin Etelä- ja Poh-    katsonut, että kaikki valitukset tulisi hylätä. Met-
22117: jois-Suomen vanhojen metsien suojelusta. Nämä        sähallitus on myös pyytänyt 22.2.2000 oikeus-
22118: 
22119: 
22120: 2
22121: Ministerin vastaus                                                  KK 107/2000 vp- Ulla Juurola /sd
22122: 
22123: 
22124: kansleri Paavo Nikulalta lausuntoa, joka saata-          annetun biologisen monimuotoisuuden säilyttä-
22125: neen 15.3.2000.                                          mistavoitteen kanssa.
22126:     Eduskunta vahvistaa vuosittain valtion talous-           Metsähallituksen hakkuutyömailla on tiukat
22127: arvion hyväksynnän yhteydessä Metsähallituk-             turvallisuusohjeet, joiden mukaan työt tulee kes-
22128: sen keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoit-           keyttää heti kun ulkopuolisia tulee metsäkoneen
22129: teet. Tässä yhteydessä eduskunta esimerkiksi ku-         varoalueelle. Kainuussa Metsähallituksella on li-
22130: luvan vuoden osalta on edellyttänyt, että Metsä-         säksi myös ylimääräinen toimintaohje, jonka mu-
22131: hallitus hoitaa valtion maa- ja vesiomaisuutta           kaan luontoaktivistien ilmestyttyä leimikolle
22132: ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestä-    hakkuut keskeytetään välittömästi ja koneet siir-
22133: vän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.              retään palstalta huoltotielle. Turvallisuusohjeet
22134: Eduskunnan antamien raamien pohjalta maa- ja             koskevat myös ulkopuolisia, ja kyseisessä ta-
22135: metsätalousministeriö päättää liikelaitoksen pal-        pauksessa Metsähallituksen taholta niistä ilmoi-
22136: velu- ja muiden toimintatavoitteiden tarkentami-         tettiin luontoaktivisteille asianmukaisesti. Met-
22137: sesta ja tulostavoitteista. Maa- ja metsätalousmi-       sähallitus on tehnyt Kuhmon Laamasenvaaran
22138: nisteriön, ympäristöministeriön ja Metsähallituk-        leimikolla sattuneesta välikohtauksesta työsuoje-
22139: sen välisissä tulosohjausneuvotteluissa on sovit-        lukatselmuksen. Katselmuksessa havaittiin, että
22140: tu, että ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia ta-    turvallisuusohjeita oli noudatettu vaillinaisesti ja
22141: voitteita valtion alueilla sovitetaan yhteen alueel-     Metsähallituksessa asiaa on kyseisen koneyrittä-
22142: listen luonnonvarasuunnitelmien ja alue-ekolo-           jän kanssa käsitelty ohjeiden laiminlyöntinä.
22143: gisten suunnitelmien avulla. Tältä pohjalta myös             Metsähallituksen metsätyöntekijöiden ja ura-
22144: maa- ja metsätalousministeriöllä on käytössään           koitsijoiden kannalta vuosia jatkunut epävar-
22145: välineet arvioida monitavoitteisen metsäsuunnit-         muus siitä, missä saa hakata ja missä ei, on ollut
22146: telun keinoin tulostavoitteen suhdetta eduskun-          henkisesti erittäin raskasta. Metsähallitus haluaa-
22147: nan asettamiin reunaehtoihin. Maa- ja metsäta-           kin säästää työntekijöitäänjatkuvalta paineelta ja
22148: lousministeriön tämän hetken käsityksen mu-              uhkailulta ja on järjestämässä hakkuutyömailla
22149:  kaan asetetut tulostavoitteet eivät ole olleet risti-   työskenteleville työntekijöilleen kriisikoulutus-
22150:  riidassa metsähallituslaissa Metsähallitukselle         ta.
22151: 
22152: 
22153: 
22154: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
22155: 
22156:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22157: 
22158: 
22159: 
22160: 
22161:                                                                                                            3
22162: KK 107/2000 vp- Ulla Juurola /sd                                                        Ministems svar
22163: 
22164: 
22165: 
22166: 
22167: Tili riksdagens talman
22168: 
22169: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      skogar har gjort. Förutom de skyddsområden för
22170: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      gamla skogar som omfattas av principbeslutet
22171: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla     har Forststyrelsen förbundit sig att med hjälp av
22172: Juurola /sd undertecknade skriftliga spörsmål        områdesekologisk planering med olika begräns-
22173: SS 107/2000 rd:                                      ningar inom olika figurområden bevara sådana
22174:                                                      objekt som är mest värdefulla med tanke på na-
22175:        Vmför avverkar Forststyrelsen skog i          turskyddet och som det inte har ansetts vara för-
22176:        sådana urskogsområden i Ulvinsalo na-         nuftigt att skydda som naturskyddsområden.
22177:        turpark och Vilhonpetäikkö skyddsom-             De områden som tas upp i spörsmålet omfat-
22178:        råde för gamla skogar över vilka besvär       tas inte av statsrådets Natura-nätverk och för dem
22179:        anförts,                                      gäller inga särskilda åtgärdsbegränsningar som
22180:                                                      kommit fram i samband med den områdesekolo-
22181:        har Forststyrelsens resultatmål ställts
22182:                                                      giska planeringen. Därför har de områden som
22183:        på ett realistiskt sätt och
22184:                                                      avses i spörsmålet ansetts vara sådana där nor-
22185:        är regeringen medveten om de samman-          malt skogsbruk idkas och staten förutsätter i
22186:        drabbningar som skedde i samband med          egenskap av ägare att denna affårsverksamhet
22187:        Forstyrelsens avverkning i Laamasen-          skall ge vissa intäkter. Av arealen skogsbruks-
22188:        vaara i Kuhmo?                                mark som hör till det nämnda områdesekonomis-
22189:                                                      ka planeringsområdet räknas ca 25 % som
22190: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      skyddsområde eller motsvarande och ca 50 % av
22191: föra följande:                                       trädbeståndet.
22192: 1 spörsmålet avses områden i fråga om vilka             Forststyrelsen har följt statsrådets Natura-be-
22193: Luonto-Liitto ry och Finlands naturskyddsför-        slut och områdesbegränsningama i det, dvs.
22194: bund rf i sina besvär hos högsta förvaltnings-       statsrådets beslut har verkställts genast. Forststy-
22195: domstolen över det beslut som statsrådet fattade     relsen har inte avstått ifrån utövande av affårs-
22196: 20.8.1998 och som gäller Natura 2000 -nätverket      verksamhet på ett område som reserverats för
22197: har krävt att de skall fogas till nätverket. Dess-   skogsbruksdrift endast för att det har anförts be-
22198: utom har de nämnda organisationema i sina be-        svär över beslutet och att det har krävts att flera
22199: svär även krävt att ifrågavarande beslut som         områden skall fogas till Natura-nätverket. Om
22200: statsrådet fattat skall upphävas i sin helhet till   man genom att anföra besvär skulle kunna avbry-
22201: dendel det gäller statens marker och att ärendet     ta arbetet kunde man i princip få till stånd ett åt-
22202: skall återförvisas för ny beredning.                 gärdsförbud inom alla statliga skogsbruksområ-
22203:    Till dendel som statsrådets Natura-beslut gäl-    den där affårsverksamhet idkas och på det sättet
22204: ler skydd av gamla skogar baserade det sig på        lamslå statens skogshushållningsverksamhet i
22205: principbeslut som statsrådet fattat om skydd av      dess helhet.
22206: gamla skogar i södra och norra Finland. Dessa          Miljöministeriet har med anledning av de be-
22207: principbeslut överensstämde å sin sida med de        svär som naturorganisationerna anfört och som
22208: förslag som arbetsgruppen för skydd av gamla         gäller statens områden gett ett bemötande till
22209: 
22210: 4
22211: Ministems svar                                                   KK 107/2000 vp- Ulla Juurola /sd
22212: 
22213: 
22214: högsta förvaltningsdomstolen och ansett att alla       mångfalden som i lagen om forststyrelsen anges
22215: besvär borde förkastas. Forststyrelsen har även        för Forststyrelsen.
22216: 22.2.2000 bett om ett utlåtande om ärendet av             På områden där Forststyrelsen avverkar skog
22217: justitiekansler Paavo Nikula och svaret torde fås      gäller stränga säkerhetsföreskrifter enligt vilka
22218:  15.3.2000.                                            arbetet skall avbrytas genast när utomstående
22219:     Riksdagen fastställer varje år i samband med       kommer inom en skogsmaskins säkerhetszon. 1
22220: att statsbudgeten godkänns Forststyrelsens cen-        Kajanaland har Forststyrelsen därtili även en sär-
22221: trala service- och andra verksamhetsmål. 1 detta       skild instruktion enligt viiken avverkningen av-
22222: sammanhang har riksdagen t.ex. för innevarande         bryts och maskinema flyttas från skiftet tili ser-
22223: år förutsatt att Forststyrelsen sköter statens jord-   vicevägen genast när miljöaktivister dyker upp
22224: och vattenegendom enligt principema för ett eko-       på stämplingsposten. Säkerhetsföreskriftema
22225: logiskt, ekonomiskt och socialt hållbart skogs-        gäller även utomstående och i det aktuella fallet
22226: bruk. lnom de ramar som riksdagen har ställt be-       underrättade Forststyrelsen miljöaktivistema på
22227: stämmer jord- och skogsbruksministeriet om pre-        lämpligt sätt om dem. Forststyrelsen har förrättat
22228: cisering av affårsverkets service- och andra verk-     en arbetarskyddsinspektion med anledning av in-
22229: samhetsmål samt om resultatmålen. Jord- och            cidenten på Laamasenvaara stämplingspost i
22230: skogsbruksministeriet, miljöministeriet och            Kuhmo. Under inspektionen upptäcktes det att
22231:  Forststyrelsen har i resultatstymingsförhandling-     säkerhetsföreskriftema hade följts bristfålligt
22232:  ama kommit överens om att ekologiska, ekono-          och i Forststyrelsen har ärendet behandlats till-
22233:  miska och sociala mål inom statens områden an-        sammans med den ifrågavarande maskinentre-
22234: passas tili varandra med hjälp av regionala natur-     prenören som försummelse av föreskrifterna.
22235:  resursplaner och områdesekologiska planer. Ut-
22236:                                                           Ovissheten om varman får eller inte får avver-
22237:  gående från detta kanjord- och skogsbruksminis-
22238:                                                        ka skog har pågått i åratal och har varit psykiskt
22239:  teriet med hjälp av den mångsidiga skogsplane-
22240:                                                        mycket tung för Forststyrelsens skogsarbetare
22241:  ringens metoder bedöma resultatmålets förhål-
22242:                                                        och entreprenörer. Forststyrelsen vill skona sina
22243:  lande tili de randvillkor som riksdagen ställt. En-
22244:                                                        arbetstagare från fortgående stress och hot och
22245:  ligt jord- och skogsbruksministeriets nuvarande
22246:                                                        ordnar krisutbildning för dem som arbetar på av-
22247:  uppfattning har de uppställda resultatmålen inte
22248:                                                        verkningsplatserna.
22249:  stridit med det mål att bevara den biologiska
22250: 
22251: 
22252: Helsingfors den 14 mars 2000
22253: 
22254:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22255: 
22256: 
22257: 
22258: 
22259:                                                                                                       5
22260:                                                                   KK 108/2000 vp- Ulla Anttila /vihr
22261: 
22262: 
22263: 
22264: 
22265:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 108/200'0 vp
22266: 
22267:                                                Vaikeavammaiset ja koulumatkatuki
22268: 
22269: 
22270: 
22271: 
22272: Eduskunnan puhemiehelle
22273: 
22274: Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten           nojalla. Laki koulumatkatuesta on siis ensisijai-
22275: opiskelijoiden koulumatkatuesta tuli voimaan            nen laki, jota tulisi noudattaa myös vaikeavam-
22276: vuonna 1997. Silloin monet vammaisjärjestöt             maisten opiskelijoiden kohdalla.
22277: kiinnittivät huomiota lain epäkohtiin vaikeasti            Nykyinen käytäntö asettaa vammaiset opiske-
22278: vammaisten opiskelijoiden kannalta. Myös Suo-           lijat sekä kustannuksista vastaavat kunnat eriar-
22279: men Kuntaliitto on pyrkinyt vaikuttamaan ope-           voiseen asemaan muiden kanssa. Vammainen
22280: tusministeriöön epäkohtien oikaisemiseksi.              opiskelija saattaa joutua tilanteeseen, jossa kun-
22281:    Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lu-          ta pyrkii vaikuttamaan hänen opiskelupaikkansa
22282: kioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeli-        valintaan minimoidessaan omia kustannuksiaan.
22283: joiden kohtuulliset päivittäiset koulumatkakus-         Nykyinen laki ei siten takaa vaikeavammaisille
22284: tannukset Kela korvaa kustannukset, kun mat-            opiskelijoille yhdenvertaisia mahdollisuuksia
22285: kan pituus (yhteen suuntaan 10 km) ja kustan-           oman valintansa mukaiseen opiskeluun integroi-
22286: nukset ylittävät laissa (laki 48/1997 ja asetus         tuna muuhun yhteiskuntaan.
22287: 293/1997) säädetyn rajan (omavastuuosuus 250               Lain yhtenä tavoitteena on myös tukea julkis-
22288: mk).                                                    ta liikennettä. Vaikkajoukkoliikenteen edistämi-
22289:    Koulumatkatuen piti koskea kaikkia opiskeli-         nen on suotavaa, ovat julkiset liikennevälineet
22290: joita ja sen tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden      vielä pääosin liikuntaesteellisiä, joten vammais-
22291: välistä tasa-arvoa. Vaikeavammaiset opiskelijat         ten opiskelijoiden kohdalla tästä tavoitteesta ei
22292: on kuitenkin "sysätty" vammaispalvelulain pii-          voida pitää kiinni. Myös niiden vammaisten opis-
22293: riin. Lain 2 §:n 2 momentissa todetaan, että kou-       kelijoiden asema pitäisi turvata, jotka eivät voi
22294: lumatkatukeen ei ole oikeutettu opiskelija, joka        vammansa tai terveydentilansa vuoksi ilman
22295: saa tukea koulumatkoihin aiheutuviin kustannuk-         kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkisia kulku-
22296: siin jonkin muun lain nojalla. Tämän perusteella        neuvoja. Koulumatkoista aiheutuvat ylimääräi-
22297: Kela on katsonut vaikeavammaisten opiskelijoi-          set kustannukset, matkan pituudesta riippumatta,
22298: den, jotka tarvitsevat taksia tai invataksia, kuulu-    eivät saisi olla esteenä vaikeavammaisten koulut-
22299: van vammaispalvelulain piiriin. Tällöin kustan-         tautumiselle.
22300: nukset ovat jääneet kuntien kannettaviksi.
22301:     Vammaispalvelulaki (4 §)on kuitenkin toissi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22302: jainen, eli palveluja ja tukitoimia järjestetään sil-   sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22303: loin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22304: hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22305: 
22306: 
22307: 
22308: 
22309:                                                                                                  Versio 2.0
22310: KK 108/2000 vp- Ulla Anttila /vihr
22311: 
22312: 
22313:       Mitä hallitus aikoo tehdä saattaakseen    seen asemaan muiden opiskelijoiden
22314:       vaikeavammaiset opiskelijat tasavertai-   kanssa koulumatkalukien suhteen?
22315: 
22316: 
22317: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
22318: 
22319:     Ulla Anttila /vihr
22320: 
22321: 
22322: 
22323: 
22324: 2
22325: Ministerin vastaus                                              KK 108/2000 vp- Ulla Anttila /vihr
22326: 
22327: 
22328: 
22329: 
22330: Eduskunnan puhemiehelle
22331: 
22332: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         heutuviin kustannuksiin jonkin muun lain nojal-
22333: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          la.
22334: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Vaikeasti vammainen opiskelija ei kuulu kou-
22335: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-       lumatkatuen piiriin, koska vammaisuuden perus-
22336: lan /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
22337: KK 108/2000 vp:                                        (38011987) annetun lain 8 §:n mukaan kunnan
22338:                                                        on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle
22339:        Mitä hallitus aikoo tehdä saattaakseen          kohtuulliset kuljetuspalvelut, jos hän tarvitsee
22340:        vaikeavammaiset opiskelijat tasavertai-         niitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toi-
22341:        seen asemaan muiden opiskelijoiden              minnoista. Lakiin liittyvän asetuksen 4 §:n mu-
22342:        kanssa koulumatkalukien suhteen?                kaan kunnan vastuulla oleviin kuljetuspalvelui-
22343:                                                        hin kuuluvat myös opiskeluun kuuluvat kuljetuk-
22344: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         set. Kunta voi korvata vaikeavammaiselle henki-
22345: ti seuraavaa:                                          lölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneu-
22346: Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen          volla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat koh-
22347: opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain          tuulliset kustannukset ilman omavastuuosuutta.
22348: (48/ 1997) mukaan koulumatkatukeen ovat oikeu-        Tuki on tällöin saajalle koulumatkatukea edulli-
22349: tettuja päätoimisesti opiskelevat lukiokoulutuk-      sempi.
22350: sen tai ammatillisen peruskoulutuksen opiskeli-            Vammaisuuden määritteleminen ja vammais-
22351: jat. Tukea myönnetään, kun opiskelija kulkee          ten tukemiseen liittyvien erityisperiaatteiden si-
22352: koulumatkansa joukkoliikenteellä, koulutuksen         sällyttäminen koulumatkatukeen olisi ongelmal-
22353: järjestäjän järjestämällä koulukuljetuksella tai      lista ja tekisi järjestelmästä monimutkaisen ja
22354: muulla tavalla, jos edellä mainitut tavat eivät ole   heikentäisi vaikeavammaisten kuljetusten tuke-
22355: mahdollisia. Tuen saamisen keskeisenä edelly-         mista nykyisestään. Sen sijaan opiskelija, joka ei
22356: tyksenä on, että yhdensuuntainen koulumatka on        täytä vaikeasti vammaisen määritelmää, voi saa-
22357: vähintään 10 kilometriä ja kuukausittaiset koulu-     da tukea koulumatkoista aiheutuviin kustannuk-
22358: matkakustannukset ylittävät 300 markkaa. Kou-         siin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
22359: lumatkatuki määräytyy julkisen liikenteen hinta-      opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain
22360:                                                       mukaan. Vammaisuus voidaan ottaa huomioon
22361: tason mukaan.
22362:     Opiskelija, joka ei käytä koulumatkaansa          lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeli-
22363: joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän jär-    joiden koulumatkatuesta annetun lain 4 §:n 3
22364: jestämää koulukuljetusta, vaikka hänellä olisi sii-   momentin ja asetuksen 3 §:n mukaan siten, että
22365: hen mahdollisuus, ei kuitenkaan ole oikeutettu        tuki maksetaan opiskelijalle itselleen, jos opiske-
22366: koulumatkatukeen, kuten ei myöskään opiskeli-         lija ei voi käyttää joukkoliikennettä tai koulutuk-
22367: ja, jolle on osoitettu maksuton asuntolapaikka.       sen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta.
22368: Oikeutta koulumatkatukeen ei myöskään ole                  Hallitus katsoo, että vaikeavammaisten opis-
22369:  opiskelijalla, joka saa tukea koulumatkasta ai-      kelijoiden tasaveroinen asema muiden opiskeli-
22370: 
22371: 
22372: 
22373:                                                                                                          3
22374: KK 108/2000 vp- Ulla Anttila /vihr                                              Ministerin vastaus
22375: 
22376: 
22377: joiden kanssa koulumatkatukien suhteen turva-     suuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
22378: taan parhaiten voimassa olevalla lailla vammai-   tukitoimista.
22379: 
22380: 
22381: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
22382: 
22383:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
22384: 
22385: 
22386: 
22387: 
22388: 4
22389: Ministems svar                                                      KK 108/2000 vp- Ulla Anttila /vihr
22390: 
22391: 
22392: 
22393: 
22394: Tili riksdagens talman
22395: 
22396: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger              En gravt handikappad studerande omfattas
22397: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av            inte av stödet för skolresor, eftersom kommunen
22398: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot            enligt 8 § lagen om service och stöd på grund av
22399: Ulla Anttila /gröna undertecknade skriftliga               handikapp (380/1987) skall ordna skälig fård-
22400: spörsmål SS 108/2000 rd:                                   tjänst för en gravt handikappad som behöver så-
22401:                                                            dan service för att klara de funktioner som hör tili
22402:         Vad tänker regeringen göra för att de              normallivsföring. Enligt 4 § i förordningen i an-
22403:        gravt handikappade studerandena skall               slutning tilllagen ingår i fårdtjänst också sådana
22404:        få samma ställning som andra studeran-              transporter som en gravt handikappad behöver
22405:        de i fråga om stöd för skolresor?                   för studier. Kommunen kan ersätta en gravt han-
22406:                                                           dikappad för skäliga kostnader för transport med
22407: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           taxi, invalidtaxi eller motsvarande fordon utan
22408: föra följande:                                            självriskandel. Stödet är i detta fall förmånligare
22409: Enligt lagen om stöd för skolresor för studerande          för mottagaren än stödet för skolresor.
22410: i gymnasieutbildning och yrkesutbildning                      Det skulle vara problematiskt om det i stödet
22411: (48/ 1997) är studerande som bedriver heltidsstu-         för skolresor ingick definitioner på handikapp
22412: dier inom gymnasieutbildningen eller den grund-           och särdrag i samband med stöd till handikappa-
22413: läggande yrkesutbildningen berättigade till stöd          de och det skulle göra systemet invecklat och för-
22414: för skolresor. Stöd beviljas när den studerande           sämra möjlighetema att stödja transporteroa för
22415: för sin skolresa använder kollektivtrafik eller så-       gravt handikappade. I stället kan en studerande
22416: dan skolskjuts som utbildningsanordnaren ord-             som inte uppfyller kriteriema för gravt handikap-
22417: nar eller fårdas på annat sätt om ovannämnda              pad få stöd för kostnader föranledda av skolresor
22418: fårdsätt inte är möjliga. En viktig förutsättning         enligt lagen om stöd för skolresor för studerande
22419: för att få stödet är att skolvägen i ena riktningen       i gymnasier och yrkesläroanstalter. Handikapp
22420: är minst 10 kilometer och att skolresekostnader-          kan enligt 4 § 3 mom. lagen om stöd för skolre-
22421: na per månad överstiger 300 mark. Stödet för              sor för studerande i gymnasier och yrkesläroan-
22422: skolresor bestäms enligt prisnivån för kollektiv-         stalter och enligt 3 § i motsvarande förordning
22423: trafiken.                                                 beaktas så att stödet betalas till studeranden själv
22424:    En studerande som för sin skolresa inte använ-         om han eller hon inte kan utnyttja kollektivtrafik
22425: der kollektivtrafik eller sådan skolskjuts som ut-        eller den skolskjuts som utbildningsanordnaren
22426: bildningsanordnaren ordnar, även om det är möj-           ordnar.
22427: ligt, är inte berättigad tili stöd, inte heller en stu-       Regeringen anser att jämlikheten beträffande
22428: derande som har anvisats en avgiftsfri plats i            de handikappades ställning jämfört med andra
22429: elevhem. Berättigad tili stöd för skolresor är inte       studerande i fråga om stödet för skolresor bäst
22430: heller en studerande som enligt någon annan lag           tryggas genom den gällande lagen om service
22431: får stöd för de kostnader som föranleds av skol-          och stöd på grund av handikapp.
22432: resan.
22433: 
22434: 
22435: 
22436: Helsingfors den 8 mars 2000
22437: 
22438:     Kulturminister Suvi Linden                                                                               5
22439:                                                              KK 109/2000 vp- Matti Väistö /kesk
22440: 
22441: 
22442: 
22443: 
22444:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 109/2000 vp
22445: 
22446:                                             Pohjois-Karjalan työllisyysrahojen leikkaus
22447: 
22448: 
22449: 
22450: 
22451: Eduskunnan puhemiehelle
22452: 
22453: Pohjois-Karjalan työllisyysmäärärahat ovat su-       Joensuun yliopistolle. Menetykset kohdistuisi-
22454: pistumassa jopa kuudenneksella viime vuodesta.       vat myös Ilomantsissa toimivaan Mekrijärven
22455: Leikkaus on lähes 30 miljoonaa markkaa. Määrä-       tutkimusasemaan. Asema on tehnyt uraauurta-
22456: rahojen leikkausta on perusteltu maakunnan työl-     vaa tutkimustyötä ja torjunut esimerkillisesti
22457: lisyyskehityksellä. Pohjois-Karjalan työttömyys-     myös alueen pitkäaikaistyöttömyyttä.
22458: aste on kuitenkin edelleen 20 prosentin tasolla.
22459: Määrärahojen leikkaus tuntuukin perusteetto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22460: malta ja uhkaa kääntää monissa osissa maakun-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22461: taa työttömyyden nousuun.                            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22462:     Työhallinnon keskeisenä tavoitteena on huo-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22463: lehtia ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta
22464: ja parantaa työnhakijoiden työllistymistä yleisil-         Millä perusteilla hallitus on päättänyt
22465: le työmarkkinoille. Valitettavasti läheskään kai-          leikata Pohjois-Karjalan kllluvan vuo-
22466: kissa Pohjois-Karjalan kunnissa ei vapailla työ-           den työllisyysmäärärahoja lähes 30
22467: markkinoilla ole juurikaan kysyntää, joten työl-           miljoonalla markalla viime vuoden ta-
22468: listämistuen käyttö on ollut tärkeä työllistämisen         sostaja
22469: keino. Määrärahan leikkauksen seurauksena suu-
22470: rimpia menettäjiä ovatkin juuri nämä alueet. Uh-           miten hallitus aikoo turvata koko maa-
22471: kana on, että päinvastaisesta tavoitteesta huoli-          kunnan alueen työllisyyden paranemi-
22472: matta alueiden pitkäaikaistyöttömyys kääntyy               sen, pitkäaikaistyöttömyyden alenemi-
22473: kasvuun, työvoimakoulutus alenee ja ihmisten               sen ja syrjäytymisen estämisen sekä
22474: syrjäytyminen lisääntyy.                                   miten hallitus aikoo turvata valtion yksi-
22475:    Työllistämismäärärahan vähentämisen arvioi-             köiden, kuten muun muassa Mekrijär-
22476: daan heijastuvan erityisesti myös yliopistoihin,           ven kaltaisen tutkimusaseman mahdolli-
22477: jotka ovat käyttäneet työllistämistukea työllistä-         suudet palkata riittävästi työntekijöitä?
22478: miseen. Pohjois-Karjalassa leikkaus on paha isku
22479: 
22480: 
22481: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
22482: 
22483:     Matti Väistö /kesk
22484: 
22485: 
22486: 
22487: 
22488:                                                                                               Versio 2.0
22489: KK 109/2000 vp- Matti Väistö /kesk                                                 Ministerin vastaus
22490: 
22491: 
22492: 
22493: 
22494: Eduskunnan puhemiehelle
22495: 
22496: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toteutuksessa painopisteenä ja tarkoitus toteut-
22497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        taa koko maassa kaikilla alueilla.
22498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Koska talouden kasvun arvioidaan myös kulu-
22499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Väis-     vana vuonna jatkuvan suotuisana ja työttömyy-
22500: tön /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       den kuten pitkäaikaistyöttömyydenkin jatkavan
22501: KK 109/2000 vp:                                      alenemistaan, työvoimapoliittisten toimenpitei-
22502:                                                      den tasoa on vuonna 2000 alennettu edelliseen
22503:       Millä perusteella hallitus on päättänyt       vuoteen verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosi-
22504:        leikata Pohjois-Karjalan kuluvan vuo-        na toteutettua linjausta. Vuodelle 2000 aktiivis-
22505:       den työllisyysmäärärahoja lähes 30 mil-       ten työvoimapoliittisten toimenpiteitten määräk-
22506:       joonalla markalla viime vuoden tasosta         si on budjetissa arvioitu keskimäärin 101 400
22507:       ja                                            henkilöä. Suurin osa vaikutuksesta toteutuu tuki-
22508:                                                     työllistämisen- ja työvoimapoliittisen aikuiskou-
22509:       miten hallitus aikoo turvata koko maa-         lutuksen hankkeissa mukaan lukien Euroopan so-
22510:       kunnan alueen työllisyyden paranemi-          siaalirahaston hankkeet. Tavoitteiden alentami-
22511:       sen, pitkäaikaistyöttömyyden alenemi-         nen on samalla merkinnyt niihin käytettävissä
22512:       sen ja sy1jäytymisen estämisen sekä           olevien määrärahojen vähenemistä.
22513:       miten hallitus aikoo turvata valtion yksi-        Vuonna 1999 kansalliseen palkkaperusteiseen
22514:       köiden, kuten muun muassa Mekrijär-           työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteen-
22515:       ven kaltaisen tutkimusaseman mahdolli-        sä 2 265 milj. markkaa ja vastaavasti vuodelle
22516:       suudet palkata riittävästi työntekzjöitä?     2000 on budjetoitu yhteensä 1 982 milj. mark-
22517:                                                     kaa. Vähennys on yhteensä 283 milj. markkaa.
22518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tukityöllistettyjen määrän arvioidaan vähene-
22519: ti seuraavaa:                                       vän edellisestä vuodesta 4 200 henkilöllä ja ole-
22520:                                                     van kuluvana vuonna keskimäärin 43 800 henki-
22521: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on         löä. Työllistäminen vähenee kaikilla sektoreilla,
22522: todettu, että rakenteeltaan ongelmallisen työttö-   valtiolla, kunnissa ja yksityisellä sektorilla. Yh-
22523: myyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta           distelmätuen osuus työllistetyistä vuonna 2000
22524: syrjäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen      on yhteensä 12 000 henkilöä, missä on lisäystä
22525: työvoimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen       edelliseen vuoteen 2 000.
22526: työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtu-           Työllistämistukimäärärahoja kohdeunetaan
22527: nut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä       erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa
22528: kohdeunetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöt-        oleviin ryhmiin kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttö-
22529: tömiin. Edelleen hallitusohjelmassa on todettu,     miin, ikääntyneisiinja vajaakuntoisiin. Ohjelmil-
22530: että työttömille tarjotaan uusi mahdollisuus        la pyritään osaamisen ja ammattitaidon paranta-
22531: ennen 12 kuukauden työttömyyttä ja nuorilla en-     miseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden
22532: nen 6 kuukauden työttömyyttä. Tämä on todettu       työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Työmark-
22533: myös Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuun-      kinatuen käyttöä on aktivoitu toteuttamalla työl-
22534: nitelmassa 1999. Tämä on työvoimapolitiikan
22535: 
22536: 2
22537: Ministerin vastaus                                             KK 109/2000 vp- Matti Väistö /kesk
22538: 
22539: 
22540: listymismahdollisuuksia yhdistelmätuen avulla             Kun tarkastelun piiriin otetaan työllistämis-
22541: pitkään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea           tukimäärärahojen lisäksi myös muut työvoima-
22542: voidaan maksaa henkilöiden työllistämiseen va-         politiikan    määrärahat      (työvoimapoliittinen
22543: paaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kun-     aikuiskoulutus, työvoimapalvelujen erityisme-
22544: tiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin.                 not ja työllisyysperusteiset investoinnit, mutta
22545:     Pohjois-Karjala on työttömyysongelman suh-        pois lukien ESR:n ja EAKR:n määrärahat), Poh-
22546: teen erityisen vaikea alue. Vuoden 2000 tammi-        jois-Karjalan osuus on 176 milj. markkaa, joka
22547: kuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus          on 5,9 %kaikista. Markkamääräinen vähenemi-
22548: työvoimasta oli Pohjois-Karjalan TE-keskuksen          nen edellisestä vuodesta on noin 34 milj. mark-
22549: alueella 21,8 % (koko maa 14,4 %), mikä oli           kaa. Kunkin em. toimenpiteen määrärahat on
22550: alueellisessa vertailussa maan kolmanneksi kor-       jaettu omien jakoperusteittensa mukaisesti.
22551: kein (Lapissa ja Kainuussa oli tätä suurempi työt-        Työministeriön hallinnonalan vastuualuee-
22552: tömyysaste). Tämän vuoksi työllistämistukimää-        seen ei kuulu kysymyksessä todettujen valtion
22553: rärahojen osuus maakunnassa on jatkuvasti ollut       yksiköiden ylläpitäminen. Valtiolle ja kuntiin tu-
22554: suhteellisen suurta ja esim. yhtä työtöntä kohti      kityöllistämisen tarkoituksena on, että näin voi-
22555: selvästi suurempaa kuin koko maassa keskimää-         daan sijoittaa työttömiä henkilöitä, joilla muuten
22556: nn.                                                   on merkittäviä vaikeuksia sijoittua avoimille työ-
22557:     Valtioneuvosto päätti 17.2.2000 työvoimapo-       markkinoille, tilapäisiin työpaikkoihin. Tuki-
22558: liittisten toimenpiteiden määrärahojen alueelli-      työllistäminen ei saa olla pysyväisluonteisien
22559: sesta jaosta. Työllistämistuen määrärahat vä-         tehtävien hoitamista. Käytännössä tämä tarkoit-
22560: henevät kaikilla alueilla. Pohjois-Karjalassa         taa sitä, että tukityöllistämisen päättyessä nor-
22561: työllistämistukimäärärahat vähenivät 15,2% kun        maalia toimintaa voidaan edelleen jatkaa. Kysy-
22562: kaikilla alueilla keskimäärin väheneminen oli         myksessä mainitun tutkimusaseman toiminta-
22563:  14,4 %. Viidellä alueella väheneminen oli suu-       edellytykset välttämättömän henkilöstön suh-
22564: rempaa kuin Pohjois-Karjalassa ja yhdeksällä          teen tulee turvata kyseisen hallinnonalan omin
22565: pienempaa. Työllistämistukimäärärahat ovat            resurssein.
22566: vuonna 2000 Pohjois-Karjalassa yhteensä noin              Pohjois-Karjalan kuten monen muunkin vai-
22567: 124 milj. markkaa, jossa on vähennystä edellises-     kean työttömyysongelman omaavan alueen tilan-
22568: tä vuodesta 22 milj. markkaa. Määrärahojen alu-       ne edellyttää erityistä aktiivisuutta alueellisilta ja
22569: eellinen jako perustuu erityisesti työttömyyden       paikallisilta toimijoilta. Alueelle tarvitaan uutta
22570: määrälliseen ja suhteelliseen tasoon sekä pitkäai-    kehittyvää tuotantotoimintaa. Työministeriö vai-
22571: kaistyöttömien maaraan. Pohjois-Karjalassa            kuttaa omien mahdollisuuksiensa kautta työttö-
22572: määrärahojen vähenemisen korkeus johtui osal-         myyden alentamiseen. Käytössä olevia toimenpi-
22573: taan siitä, että vertailuvuonna 1999 määräraho-       teitä voidaan hyvin monipuolisesti käyttää työt-
22574: jen taso siellä oli valtioneuvoston työttömyyden      tömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumi-
22575: alueellisten erojen tasoittamiseen liittyvien lisä-   seen.
22576: määrärahojen osoittamisen vuoksi suhteellisen
22577: korkea.
22578: 
22579: 
22580: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
22581: 
22582:     Työministeri Tarja Filatov
22583: 
22584: 
22585: 
22586: 
22587:                                                                                                          3
22588: KK 109/2000 vp- Matti Väistö /kesk                                                         Ministerns svar
22589: 
22590: 
22591: 
22592: 
22593: Tili riksdagens talman
22594: 
22595: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        ett prioriterat insatsornråde inom arbetskraftspo-
22596: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av        litiken, avsikten är att det skall förverkligas i alla
22597: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       regionerna i landet.
22598: ti Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål          Eftersom den ekonomiska tillväxten uppskat-
22599: SS 109/2000 rd:                                        tades fortfarande vara gynnsam också under det
22600:                                                        här året och att arbetslösheten och även långtids-
22601:        På vilka grunder har regeringen beslu-          arbetslösheten fortfarande minskar, har nivån för
22602:        tat om en nedskärning på närmare 30             de arbetskraftspolitiska åtgärderna år 2000 dra-
22603:        miljoner mark ji-ån förra året i syssel-        gits ner från fön-a årets nivå. Det här stämmer
22604:        sättningsanslagen för Norra Karelen             överens med de senaste årens linje. 1 budgeten
22605:        och                                             har det uppskattats att de aktiva arbetskraftspoli-
22606:                                                        tiska åtgärderna år 2000 berör 101 400 personer.
22607:        hur ämnar regeringen säkerställa för            Största delen av effekten kommer från projekt
22608:        hela landskapets vidkommande att sys-           som gäller stödsysselsättning och arbetskraftspo-
22609:        selsättningen förbättras, att långtidsar-       litisk vuxenutbildning, inklusive Europeiska so-
22610:        betslöshetenminskar och att utslagning-         cialfondens projekt. 1 och med att målen sänkts
22611:        en hindras och                                  har de disponibla anslagen för dessa skurits ner.
22612:        hur ämnar regeringen säkerställa statli-            Det anslag för nationellt lönebaserat syssel-
22613:        ga enheters, såsom tili exempel forsk-          sättningsstöd som kunnat användas år 1999 upp-
22614:        ningsstationen Mekrijärvis, möjligheter         gick till sammanlagt 2 265 milj. mk och motsva-
22615:        att avlöna tillräckligt många arbetsta-         rande anslag som budgeterats för 2000 till sam-
22616:        gare?                                           manlagt 1 982 milj. mk. Minskningen är totalt
22617:                                                        283 milj. mk. Antalet stödsysselsatta personer
22618: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        uppskattas gå ner med 4 200 personer från fön-a
22619: föra följande:                                         året och uppgå tilli genomsnitt 43 800 personeri
22620:                                                        år. Stödsysselsättningen minskarinomalla sekto-
22621: Det konstateras i programmet för Paavo Lippo-          rer, hos staten, kommunerna och i den privata
22622: nens II regering att för att underlätta strukturellt   sektorn. Andelen personer som sysselsatts med
22623: problematisk arbetslöshet och hindra utslagning        sammansatt stöd år 2000 är totalt 12 000 perso-
22624: på arbetsmarknaden säkerställs resurser för en         ner, vilket innebär en ökning med 2000 från året
22625: aktiv arbetskraftspolitik, med beaktande av den        mnan.
22626: utveckling som inträffat i fråga om arbetslöshe-           Sysselsättningsanslagen inriktas i synnerhet
22627: tens omfattning och struktur. De arbetskraftspo-       på de svaga grupperna på arbetsmarknaden så-
22628: litiska åtgärderna inriktas främst på långtidsar-      som unga, långtidsarbetslösa, äldre och handi-
22629: betslösa. 1 regeringsprogrammet står det vidare        kappade. Programmen tar sikte på att förbättra
22630: att arbetslösa erbjuds en ny möjlighet senast ef-      kunnandet och yrkeskunskaperna, förebygga ut-
22631: ter 12 månader och unga arbetslösa efter 6 måna-       slagning och effektivera arbetssökandet. An-
22632: der. Det här konstateras också i handlingsplanen       vändningen av arbetsmarknadsstöd har aktive-
22633: för Finlands sysselsättningspolitik 1999. Detta är
22634: 
22635: 4
22636: Ministerns svar                                                KK 109/2000 vp- Matti Väistö /kesk
22637: 
22638: 
22639: rats genom att det har ordnats sysselsättnings-           Då man tar i betraktande inte bara anslagen för
22640: möjligheter för långtidsarbetslösa med hjälp av        sysselsättningsstöd utan också de övriga arbets-
22641: sammansatt stöd. Sammansatt stöd kan betalas           kraftspolitiska anslagen (arbetskraftspolitisk
22642: för att sysselsätta personer hos frivilligorganisa-   vuxenutbildning, särskilda utgifter för arbets-
22643: tioner och andra organisationer, hushåll, kommu-       kraftsservicen och investeringar i sysselsätt-
22644: ner och samkommuner samt i företag.                   ningsfrämjande syfte, bortsett från ESF:s och Eu-
22645:    Norra Karelen är ett synnerligen svårt område      ropeiska regionala utvecklingsfonden ERDF:s
22646: när det gäller arbetslösheten. I slutet av januari    anslag), är Norra Karelens andel 176 milj. mark,
22647: 2000 var andelen arbetslösa arbetssökande av ar-      vilket är 5,9% av den totala summan. I mark be-
22648: betskraften inom Norra Karelens arbetskrafts-         tyder detta en minskning med ca 34 milj. mark
22649: och näringscentrals område 21,8% (mot 14,4%            från året innan. Anslagsfördelningen för de ovan
22650: för hela landet), dvs. tredje högst när regionerna    nämnda åtgärderna bygger på särskilda fördel-
22651: jämförs med varandra (i Lappland och Kaja-            ningsgrunder.
22652: naland var arbetslöshetsgraden ännu högre). Där-          Upprätthållande av statliga enheter som avses
22653: för har sysselsättningsstödsanslagens andel i         i spörsmålet hör inte tili arbetsministeriets för-
22654: landskapet fortfarande varit relativt stor och tili   valtningsområde Syftet med stödsysselsättning
22655: exempel räknat per en arbetslös person klart stör-    hos staten och kommunerna är att arbetslösa per-
22656: re än genomsnittet för hela landet.                   soner med betydande svårigheter att placera sig
22657:    Statsrådet fattade 17.2.2000 ett beslut om den     på den öppna arbetsmarknaden på detta sätt kan
22658: regionala fördelningen av anslagen för arbets-        placeras i tillfålliga arbetsplatser. Stödsysselsätt-
22659: kraftspolitiska åtgärder. F ör samtliga regioner      ning får inte gälla uppgifter av bestående karak-
22660: görs nedskärningar i sysselsättningsstödsansla-       tär. I praktiken betyder detta att den normala
22661: gen. Sysselsättningstödsanslagen för Norra Ka-        verksamheten kan fortgå vidare när stödsyssel-
22662: relen minskade med 15,2% mot 14,4% för samt-          sättningen tar slut. Verksamhetsbetingelserna i
22663: liga regioner i genomsnitt. För fem regioner var      fråga om nödvändiga personalresurser för den i
22664: minskningen större och för nio regioner var den       spörsmålet nämnda forskningsstationen bör tryg-
22665: mindre än i Norra Karelen. För år 2000 har Norra      gas med det behöriga förvaltningsområdets egna
22666: Karelen anvisats sysselsättningsstödsanslag på        resurser.
22667: sammanlagt 124 milj. mark, dvs. 22 milj.mark              Det svåra arbetslöshetsläget i Norra Karelen
22668: mindre än året innan. Den regionala fördelning-       såsom i många andra regioner där arbetslösheten
22669: en av anslagen grundar sig främst på den kvanti-      är svår kräver särskild aktivitet av de regionala
22670: tativa och relativa arbetslösheten och antalet        och lokala aktörerna. Regionen behöver en ny
22671: långtidsarbetslösa. De stora anslagsnedskärning-      produktionsverksamhet som är stadd i utveck-
22672: arna för Norra Karelen berodde delvis på att an-      ling. Arbetsministeriet medverkar i mån av sina
22673: slagsnivån under jämförelseåret 1999 var relativt     möjligheter för att få arbetslösheten att minska.
22674: hög på grund av det tilläggsanslag för utjämning      De åtgärder som redan är i bruk kan användas
22675: av de regionala skillnaderna i arbetslösheten som     mycket mångsidigt för att motarbeta arbetslöshet
22676: statsrådet anvisat landskapet.                        och långtidsarbetslöshet.
22677: 
22678: 
22679: 
22680: Helsingfors den 8 mars 2000
22681: 
22682:     Arbetsminister Tarja Filatov
22683: 
22684: 
22685: 
22686: 
22687:                                                                                                         5
22688:                                                        KK 110/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk ym.
22689: 
22690: 
22691: 
22692: 
22693:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2000 vp
22694: 
22695:                                              Varattomien rikoksentekijöiden aiheuttamien
22696:                                              vahinkojen korvaaminen uhreille valtion va-
22697:                                              roista
22698: 
22699: 
22700: 
22701: 
22702: Eduskunnan puhemiehelle
22703: 
22704: Suomessa vuodesta 1974 lähtien voimassa ole-          dessa kiistämään omaan varallisuuteensa nähden
22705: van rikosvahinkolain mukaan valtio asettuu mak-       ylimitoitettuja korvausvaatimuksia, ja näin ollen
22706: sumieheksi, jos rikoksen uhri ei saa oikeuden hä-     rikoksen uhri voi luulla saavansa korvaukset oi-
22707: nelle määräämiä korvauksia rikoksen tekijältä.        keuden päätöksen suuruisina. Elävä esimerkki
22708: Moni rikoksen uhriksi joutunut on kuitenkin ko-       melkoisen korvausmääräyksen saaneesta rikok-
22709: kenut ikävän yllätyksen itselleen myönteisestä        sentekijästä on Turun viime vappuyön puukotta-
22710: oikeuden päätöksestä huolimatta, kun korvauk-         ja, joka on kuitenkin varaton nuori, eivätkä hä-
22711: sia hoitava Valtiokonttori maksaakio vain murto-      nen uhrinsa näin ollen tule mitä ilmeisimmin saa-
22712: osan oikeuden määräämistä korvauksista tai jät-       maan heille myönnettyjä korvauksia läheskään
22713: tää korvaukset kokonaan maksamatta.                   täysimääräisinä.
22714:     Jos varoissaan oleva kansalainen hairahtuu            Vaikka veronmaksajien kannalta voikin olla
22715: mukitoimaan lähimmäisensä, joutuu hän maksa-          mieluista, ettei Valtiokonttorista syydetä rahaa
22716: maan mukisten tai mukisematta oikeuden mää-           määrättömästi, tuntuu korvauksien maksamatta
22717: räämät korvaukset viimeistä penniä myöten. Ny-        jättäminen tai määrätyn summan oleellinen pie-
22718: kytilanteessa Valtiokonttori puolestaan maksaa,       nentäminen kohtuuttomalta korvauksetta jää-
22719: jos maksaa, oman harkintansa mukaan. Tämä ai-         neen rikoksen uhrin kannalta. Suurten pettymys-
22720: heuttaa sen, etteivät kansalaiset ole tasavertaisia   ten ja epätietoisuuden sijaan olisikin oikeuden-
22721: rikosvahinkolain edessä: varauoman rikoksente-        mukaisempaa, jos laissa sanottaisiin esimerkiksi
22722: kijän uhri on huonommassa asemassa kuin varak-        suoraan, että Valtiokonttori maksaa aina ja taa-
22723: kaan.                                                 tusti tietyn osuuden, esimerkiksi 50 % oikeuden
22724:     Viime vuonna Valtiokoottorilta haki korvauk-      määräämistä korvauksista. Nykytilanteessa oi-
22725: sia noin 4 100 rikoksen uhria, ja vaikka haettua      keuden päätös ei sido Valtiokonttoria täysimää-
22726: rahamäärää ei ole laskettu yhteen, on se joka ta-     räisiin korvauksiin, mikä on selkeä epäkohta ri-
22727: pauksessa huomattavasti suurempi kuin makse-          kosvahinkolaissa. Yleistä arvostusta oikeuslai-
22728: tut 35,7 miljoonan markan korvaukset. Rikok-          tosta kohtaan nostaisi varmasti se, että valtio
22729: sentekijät ovat hyvin usein juuri varatonta vä-       myös korvaisi sen, minkä oikeus harkintansa jäl-
22730: keä, kuten laitapuolen kulkijoita ja nuoria. Mo-      keen päättää.
22731: net syytetyt, joilla saattaa olla harteillaan jopa
22732:  useiden miljoonien markkojen arvosta maksa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22733: mattornia korvauksia, eivät myöskään piittaa sii-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
22734:  tä, vaikka tuomioistuin määräisikin niitä lisää.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22735:  Monet syytetyt eivät myöskään vaivaudu oikeu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22736: 
22737:                                                                                                Versio 2.0
22738: KK 110/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
22739: 
22740: 
22741: 
22742:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kan-   varmasti täysimääräisinä niin, ettei Val-
22743:       salaiset ovat tasavertaisia nykyisen ri-   tiokonttorilie jää nykyisen kaltaisesti
22744:       kosvahinkolain edessä ja että varatlo-     omaa harkintavaltaa korvaussummien
22745:       mien rikoksentekijöiden uhrit saavat       määrien tai korvausten kokonaan mak-
22746:       heille oikeudessa määrätyt korvaukset      samatta jättämisen suhteen?
22747: 
22748: 
22749: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
22750: 
22751:     Lauri Oinonen /kesk
22752:     Seppo Lahtela /kesk
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 
22757: 2
22758: Ministerin vastaus                                     KK 110/2000 vp -       Lauri Oinonen /kesk ym.
22759: 
22760: 
22761: 
22762: 
22763: Eduskunnan puhemiehelle
22764: 
22765: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       Tällaisia aineettornia vahinkoja ovat kipu ja sär-
22766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ky, vika ja muu pysyvä haitta sekä kärsimys.
22767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Korvausviranomaisen itsenäinen harkintaval-
22768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-      ta on aina ollut osa rikosvahinkojen korvaus-
22769: sen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         järjestelmää. Korvauksen hakijat ovat kuitenkin
22770: myksen KK 110/2000 vp:                                toisinaan olettaneet, että tuomioistuinkäsitte-
22771:                                                       lyssä tuomittu korvaus suoritetaan aina saman-
22772:        Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kan-       suuruisena valtion varoista. Tällaisten väärinkä-
22773:        salaiset ovat tasavertaisia nykyisen ri-       sitysten välttämiseksi ehdotettiin eduskunnalle
22774:        kosvahinkolain edessä ja että varatlo-         syksyllä 1998 annetussa hallituksen esityksessä
22775:        mien rikoksentekijöiden uhrit saavat           (HE 115/1998 vp), että rikosvahinkolain 14 §:n
22776:        heille oikeudessa määrätyt korvaukset           1 momenttiin lisättäisiin nimenomainen säännös
22777:        varmasti täysimääräisinä niin, ettei Val-      Valtiokonttorin itsenäisestä harkintavallasta. La-
22778:        tiokanttorille jää nykyisen kaltaisesti        kiehdotusta käsiteltäessä eduskunnan lakivalio-
22779:        omaa harkintavaltaa korvaussummien             kunnassa käytiin perusteellinen keskustelu Val-
22780:        määrien tai korvausten kokonaan mak-           tiokonttorin itsenäinen harkintavallan säilyttämi-
22781:        samatta jättämisen suhteen?                    sen asianmukaisuudesta. Keskustelun pohjalta
22782:                                                       valiokunta katsoi mietinnössään, että 14 §: ään
22783: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           ehdotettu uusi säännös on hyväksyttävä sellaise-
22784: seuraavaa:                                            naan(LaVM 16/1998 vp, s. 4). Eduskuntahyväk-
22785: Rikoksen uhreille suoritetaan rikosvahinkolain        syi säännöksen ehdotetussa muodossaan ja se tuli
22786: (935/1973) nojalla korvauksia valtion varoista.       voimaan 1.2.1999.
22787: Lailla varmistetaan, että väkivaltarikoksen uhri         Valtiokonttorin itsenäinen harkintavalta var-
22788: saa korvausta rikoksentekijän maksukyvystä            mistaa osaltaan sen, että rikoksen uhrit ovat yh-
22789: ja -halusta riippumatta. Korvausjärjestelmä on        denvertaisessa asemassa hakiessaan korvausta
22790: luonteeltaan toissijainen, joten korvausta suorite-   valtion varoista. Rikokseen perustuva korvaus-
22791: taan vain siltä osin kuin sitä ei voida saada muis-   vaatimus on asia, jossa sovinto asianosaisten kes-
22792: ta korvausjärjestelmistä, kuten vakuutuksen pe-       ken on sallittu, joten tuomioistuin ei voi tutkia ri-
22793:                                                       koksentekijän oikeaksi myöntämää korvausvaa-
22794: rusteella.
22795:    Korvausviranommsena rikosvahinkoasioissa           timusta. Ei olisi asianmukaista, että julkisista va-
22796: on Valtiokonttori, joka ratkaisee korvausasian        roista rikoksen uhrille suoritettavan korvauksen
22797: itsenäisesti. Se ei kuitenkaan voi poiketa tuomio-    määrä riippuisi hänen ja rikoksentekijän välises-
22798: istuimen ratkaisusta hakemuksen perusteena            tä sopimuksesta. Jos tuomioistuimen korvausrat-
22799: olevan teon rikosoikeudellisen arvioinnin osalta.     kaisu sitoisi Valtiokonttoria, valtion tulisi olla
22800: Valtiokonttorin itsenäisen harkintavallan mer-        edustettuna kaikissa sellaisissa oikeudenkäyn-
22801: kitys tulee esille korvattaessa vahinkoja, joiden     neissä, joissa voidaan tuomita rikosvahinkolain
22802: suuruutta ei voida objektiivisesti rahassa mitata.    soveltamisalaan kuuluvia korvauksia.
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                                                                                                          3
22807: KK 110/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.                                       Ministerin vastaus
22808: 
22809: 
22810:   Oikeusministeriö asetti helmikuussa 2000 toi-   Oikeusministeriössä harkitaan parhaillaan myös
22811: mikunnan selvittämään rikoksen uhrin aseman       vahingonkorvauslain uudistamista. Uudistukses-
22812: parantamista. Toimikunnan tehtävänä on laatia     sa tulevat otettavaksi huomioon myös rikoksen
22813: ehdotus käytännön toimista uhrin tukemiseksi.     uhrin asemaan liittyvät näkökohdat.
22814: 
22815: 
22816: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
22817: 
22818:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
22819: 
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 4
22824: Ministems svar                                            KK 110/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
22825: 
22826: 
22827: 
22828: 
22829: Tili riksdagens talman
22830: 
22831: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen a:nger        materiella skador är sveda och värk, lyte och an-
22832: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          nat bestående men samt lidande.
22833: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot              Ersättningsmyndighetens självständiga pröv-
22834: Lauri Oinonen /cent m.fl. undertecknade skriftli-        ningsrätt har alltid utgjort en del av systemet för
22835: ga spörsmå1 SS 110/2000 rd:                              ersättning av brottsskador. De som ansökt om er-
22836:                                                          sättning har dock ibland antagit att de ersättning-
22837:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            ar som döms vid en domstol alltid betalas ut av
22838:        för att medborgarna skall vara jämlika             statsmedel tili motsvarande belopp. För att und-
22839:        inför den gällande brottsskadelagen och           vika sådana missförstånd föreslogs i en reger-
22840:        för att medellösa brottsoffer säkert får          ingsproposition som lämnades tili riksdagen hös-
22841:        de av domstolarna dömda ersättningar-             ten 1998 (RP 115/1998 rd) att dettili 14 § 1
22842:        na i sin helhet och att Statskontoret inte        mom. brottsskadelagen skulle fogas en uttryck-
22843:        lämnas egen prövningsrätt när det gäl-            lig bestämmelse om Statskontorets självständiga
22844:        ler ersättningarnas belopp eller huruvi-          prövningsrätt. När lagförslaget behandlades i
22845:        da de betalas överhuvudtaget, vilket nu           riksdagens lagutskott fördes en ingående diskus-
22846:        är fallet?                                        sion om ändamålsenligheten av att bevara Stats-
22847:                                                          kontorets självständiga prövningsrätt. På basis av
22848: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          diskussionen ansåg utskottet i sitt betänkande att
22849: föra följande:                                           den föreslagna bestämmelsen skulle godkännas
22850: Brottsoffren ersätts med stöd av brottsskadela-          som sådan för att fogas tili 14 § (LaUB 16/1998
22851: gen (935/1973) av statsmedel. Genom lagen sä-            rd, s. 4). Riksdagen antog bestämmelsen i före-
22852: kerställs att offret för ett våldsbrott får ersättning   slagen form och den trädde i kraft 1.2.1999.
22853: oberoende av gämingsmannens förmåga och vil-                 Statskontorets självständiga prövningsrätt sä-
22854: ja att betala. Ersättningssystemet är tili sin karak-    kerställer att brottsoffren är i en likvärdig ställ-
22855: tär sekundärt och ersättning betalas således en-         ning när de ansöker om ersättning av statsmedel.
22856: dast tili den del sådan inte kan erhållas på basis       Ett ersättningsanspråk som grundar sig på ett
22857: av andra ersättningssystem, tili exempel en för-         brott är ett ärende där en förlikning mellan par-
22858: säkring.                                                 tema är tillåten och domstolen kan därför inte un-
22859:    Ersättningsmyndigheten i brottsskadeärenden           dersöka ett ersättningsanspråk vars riktighet
22860: är Statskontoret som avgör ersättningsärendena           medges av gämingsmannen. Det vore inte lämp-
22861: självständigt. Nämnda myndighet kan dock inte            ligt att beloppet av den ersättning som betalas av
22862: avvika från domstolens beslut när det gäller den         statsmedel tili ett brottsoffer skulle vara beroen-
22863: straffrättsliga bedömningen av den gäming som            de av ett avtal mellan offret och gämingsman-
22864: ansökan grundar sig på. Betydelsen av Statskon-          nen. Om domstolens ersättningsbeslut skulle
22865: torets självständiga prövningsrätt kommer fram           vara bindande för Statskontoret, vore staten
22866: då frågan gäller ersättning för skador vilkas stor-      tvungen att ha företrädare vid alla sådana rätte-
22867: lek inte kan mätas objektivt i pengar. Sådana im-        gångar där ersättningar som hör tili tillämpnings-
22868:                                                          området för brottsskadelagen kan dömas ut.
22869: 
22870: 
22871:                                                                                                            5
22872: KK 110/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.                                                    Ministems svar
22873: 
22874: 
22875:    1 februari 2000 tillsatte justitieministeriet en      riet övervägs som bäst också en reform av skade-
22876: kommission för att utreda hur brottsoffrens ställ-       ståndslagen och i denna reform kommer syn-
22877: ning kunde förbättras. Kommissionen har till             punkter som ansluter sig till brottsoffrens ställ-
22878: uppgift att utarbeta ett förslag till praktiska åtgär-   ning likaså att beaktas.
22879: der för att stöda brottsoffer. Vid justitieministe-
22880: 
22881: 
22882: Helsingfors den 15 mars 2000
22883: 
22884:     Justitieminister Johannes Koskinen
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 
22889: 6
22890:                                                          KK 11112000 vp -     Kari Myllyniemi /kesk
22891: 
22892: 
22893: 
22894: 
22895:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 11112000 vp
22896: 
22897:                                             Ympäristölupien maksut
22898: 
22899: 
22900: 
22901: 
22902: Eduskunnan puhemiehelle
22903: 
22904: Uusi ympäristölaki tulee voimaan 1. maaliskuu-           Erityisen ankarina taksankorotukset iskisivät
22905: ta. Lain tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyt-    pieniin hankkeisiin. Maa- ja metsätalouden har-
22906: tää ympäristölupia. Samaa toimintaa varten ei        joittaja kärsisi maksukorotuksista eniten. Esi-
22907: enää tarvita monia erillisiä ympäristölupia ja sa-   merkiksi navetan tai karjasuojan laajennukseen
22908: man laitoksen useita toimintoja varten tarvitaan     haettava ympäristölupa, siis pelkkä lupa paperil-
22909: vain yksi ympäristölupa.                             la, maksaisi enimmillään jopa 15 000 markkaa.
22910:    Lain tarkoituksena ei ole puuttua lupatasoon      Se ei olisi missään suhteessa investoinnin koko-
22911: sinänsä, vaan ainoastaan yksinkertaistaa nykyis-     naiskustannuksiin.
22912: tä lupamenettelyä. Lupaviranomaisten työtehtä-           Vähemmällä eivät selviä muutkaan pk-yrittä-
22913: vien ei uskoisi pitkällä aikavälillä ainakaan li-    jät. Esimerkiksi yhden turvetuotantoalueen ym-
22914: sääntyvän uuden lain myötä, pikemminkin päin-        päristölupa maksaisi ministeriön taksakaavailu-
22915: vastoin.                                             jen mukaan 30 000 markkaa. Vihannes-, juuri-
22916:    Koska lupataso ei nouse eikä viranomaisten        kas-, hedelmä- tai marjavalmistetehtaan lupa oli-
22917: työtaakka lisäänny, myöskään ympäristölupa-          si 40 000 markkaa, mutta kuinka ollakaan, kaa-
22918: maksujen ei uskoisi nousevan nykyisestä. Aina-       su- ja öljynjalostamolupa maksaisi "vain"
22919: kaan sen ei pitänyt olla uuden lain tarkoitus.       180 000 markkaa.
22920:    Mutta kuinkas onkaan käymässä? Julkisuu-
22921: teen tulleiden tietojen mukaan ympäristöministe-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
22922: riössä valmistellaan suoritemaksutaulukkoja, jot-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22923: ka toteutuessaan merkitsisivät lupakäsittelymak-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22924: sujen nousua jopa 50-kertaisiksi. Se on silkkaa      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22925: rahastusta. Erityisesti ympäristöministeriö näyt-
22926: täisi haluavan rokottaa vesilupia hakevia.                 Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ympäris-
22927:    Ympäristöministeriö näyttää haluavan mak-               tölupamaksut olisivat investointeihin
22928: sattaa asiakkaalla sekä valmistelevan työn että            nähden kohtuullisia eikä ympäristövi-
22929: kaiken viranomaistyöskentelyn. Julkisuuteen tul-           ranomainen rahastaisi lupamaksuilta ja
22930: leiden tietojen mukaan yhden työtunnin hinta on            siten vaikeuttaisi pk-yritysten toimintaa
22931: noin 350 markkaa.                                          uuden ympäristölain tultua voimaan 1.
22932:                                                            maaliskuuta?
22933: 
22934: 
22935: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
22936: 
22937:     Kari Myllyniemi /kesk
22938: 
22939:                                                                                               Versio 2.0
22940: KK 11112000 vp - Kari Myllyniemi /kesk                                               Ministerin vastaus
22941: 
22942: 
22943: 
22944: 
22945: Eduskunnan puhemiehelle
22946: 
22947: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Ympäristölupamaksujen perinnässä noudate-
22948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         taan uuden ympäristönsuojelulain 105 §:n mu-
22949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaan valtion maksuperustelakia. Vesioikeuksilta
22950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-        ympäristölupavirastoille siirtyvien asioiden osal-
22951: lyniemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ta tämä merkitsee automaattisesti maksujen ylei-
22952: myksen KK 11112000 vp:                                sen tason nousemista, koska maksujen on lähtö-
22953:                                                       kohtaisesti vastattava suoritteiden tuottamisesta
22954:        Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ympäris-      valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten mää-
22955:        tölupamaksut olisivat investointeihin          rää eli ns. omakustannusarvoa. Omakustannusar-
22956:        nähden kohtuullisia eikä ympäristövi-          von määräämisessä on keskeistä suoritteen tuot-
22957:        ranomainen rahastaisi lupamaksuilla ja         tamiseen tarvittavan työmäärän arviointi. Mak-
22958:        siten vaikeuttaisi pk-yritysten toimintaa      sujen määräämisen lähtökohtana on siten viran-
22959:        uuden ympäristölain tultua voimaan 1.          omaistyön määrä eikä esimerkiksi niiden suh-
22960:        maaliskuuta?                                   teuttaminen toiminnan harjoittamisen edellyttä-
22961:                                                       miin investointikus tannuksiin.
22962: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Ympäristöministeriö on antanut valtion mak-
22963: ti seuraavaa:                                         superustelakiin perustuvat päätökset ympäristö-
22964: Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus tuli          lupaviraston ja alueellisen ympäristökeskuksen
22965: voimaan 1.3.2000. Uudistus merkitsi muun              maksullisista suoritteista. Päätöksiä valmistel-
22966: muassa yhtenäiseen ympäristölupajärjestelmään         tiin työryhmässä, jossa oli ympäristöhallinnon li-
22967: siirtymistä, minkä seurauksena vesioikeudet lak-      säksi maa- ja metsätalousministeriön sekä vesioi-
22968: kautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin pääosin     keuksien edustus. Työryhmän ehdotuksesta
22969: uusille ympäristölupavirastoille. Hallituksen esi-    uusiksi maksupäätöksiksi pyydettiin keskeisten
22970: tyksen (HE 8411999 vp) perustelujen taloudelli-       viranomaisten ja etujärjestöjen lausunnot. Useis-
22971: sia vaikutuksia koskevassa luvussa todetaan           sa lausunnoissa ehdotettiin maksujen alentamis-
22972: muun muassa: "Toisaalta vesioikeuksilta ympä-         ta. Lausuntojen perusteella alennettiin muun
22973: ristölupavirastojen ja alueellisten ympäristökes-     muassa aikaisemmin vesioikeuksissa käsitelty-
22974: kusten hoidettaviksi siirtyvien asioiden käsittely-   jen asioiden maksujen tasoa huomattavasti.
22975: maksun perusteet muuttuisivat. Tämä saattaa              Ympäristölupamaksut perustuvat arvioon lu-
22976: käytännössä merkitä vesitalousasioiden käsitte-       pahakemuksen käsittelyn vaatimasta keskimää-
22977: lymaksujen jonkinasteista nousua." Hallituksen        räisestä työmäärästä. Maksut nousevat keskimää-
22978: esitystä valmisteltaessa oli siis jo ennakoitu ko-    rin 10-20 prosenttia niissä tapauksissa, joissa
22979: rotuksia niiden asioiden lupamaksuihin, jotka ai-     lupahakemuksen käsittelyn vaatima työmäärä li-
22980: kaisemmin käsiteltiin vesioikeudessa. Tarkem-         sääntyy ympäristönsuojelulain mukaisen yhte-
22981: pien selvitysten puuttuessa ei tuolloin kuiten-       näislupakäsittelyn edellyttämän, pääasiassa ve-
22982: kaan voitu vielä esittää arvioita uusien maksujen     siensuojeluasioista aiheutuvan lisätyön vuoksi.
22983: suuruudesta.                                          Jos toiminnasta ei aiheudu jätevesipäästöjä, mak-
22984: 
22985: 
22986: 
22987: 2
22988: Ministerin vastaus                                    KK 11112000 vp -      Kari Myllyniemi /kesk
22989: 
22990: 
22991: 
22992: su pysyy pääsääntöisesti ennallaan. Työtunnin      maksu on 2 500 markkaa. Toiminnan muuttamis-
22993: hintana on käytetty 200 markkaa, joka vastaa       ta ja lupamääräysten tarkistamista koskevien
22994: noin 50 prosenttia omakustannusarvosta.            asioiden käsittelystä perittävät maksut ovat 50 ja
22995:    Alueellisen ympäristökeskuksen maksupää-        30 prosenttia taulukon mukaisista maksuista.
22996: töksen mukaan eläinsuojan lupamaksu on 5 000       Käytännössä suurin osa viranomaisten käsitte-
22997: markkaa, mikä yhdessä turkistarhan lupamaksun      lyyn tulevista lupa-asioista on juuri lupien muu-
22998: kanssa on pienin ympäristökeskuksen toimival-      tos- ja tarkistushakemuksia.
22999: taan kuuluvista ympäristölupa-asioista perittävä      Ympäristöministeriön suoritemaksupäätökset
23000: maksu. Turvetuotantoalueiden lupamaksut on         ovat voimassa vuoden 2001 loppuun. Päätösten
23001: porrastettu alueen koon mukaisesti siten, että     voimaan tullessa vireillä olevia asioita koskevis-
23002: korkein maksu on 20 000 markkaa ja alin maksu      ta päätöksistä peritään aikaisempien säädösten
23003: 5 000 markkaa.Ympäristölupaviraston vesita-        mukaiset maksut. Ministeriö tulee seuraamaan
23004: lousasioiden käsittelystä perimät maksut vastaa-   päätösten toimivuutta ja maksujen kustannusvas-
23005: vat vain 25 prosenttia suoritteiden tuottamisen    taavuutta ja tekee viimeistään päätöksiä uusit-
23006: omakustannusarvosta, esimerkiksi pienimuotoi-      taessa tarpeelliset tarkistukset maksuihin.
23007: sista vesistön kunnostushankkeista perittävä
23008: 
23009: 
23010: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
23011: 
23012:     Ympäristöministeri Satu Hassi
23013: 
23014: 
23015: 
23016: 
23017:                                                                                                    3
23018: KK 11112000 vp -       Kari Myllyniemi /kesk                                              Ministems svar
23019: 
23020: 
23021: 
23022: 
23023: Tili riksdagens talman
23024: 
23025: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         några uppskattningar om hur stora de nya avgif-
23026: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         terna skulle bli.
23027: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot            Vid uppbörden av miljötillståndsavgifter iakt-
23028: Kari Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga          tas enligt 105 § i den nya miljöskyddslagen la-
23029: spörsmål SS 11112000 rd:                                gen om grunderna för avgifter till staten. 1 fråga
23030:                                                         om de ärenden som förs över från vattendomsto-
23031:         Vad ämnar regeringen göra för att mil-          larna till miljötillståndsverken innebär detta au-
23032:        jötillståndsavgifterna skall bli skäliga i       tomatiskt en allmän stegring i avgiftsnivån, efter-
23033:        re/ation tili investeringarna och för att        som utgångspunkten är den att avgifterna skall
23034:        miljöcentralerna inte ska/1 ta in pengar         täcka de totala kostnader som produktionen av
23035:        på tillståndsavgifterna och därigenom            ifrågavarande prestation åsamkar staten, dvs. det
23036:        försvåra verksamheten för små och med-           så kallade självkostnadsvärdet. Då självkost-
23037:        elstora företag e.fter att den nya miljöla-      nadsvärdet bestäms är det centrala bedömningen
23038:        gen trätt i kraft den 1 mars?                    av den arbetsinsats som går åt till prestationen.
23039:                                                         Utgångspunkten då avgiftema bestäms är alltså
23040: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         mängden myndighetsarbete och inte t.ex. något
23041: föra följande:                                          slags proportionalitet i relation till de investe-
23042: Förnyelsen av miljöskyddslagstiftningen trädde i        ringskostnader som idkandet av verksamheten
23043: kraft 1.3.2000. Den innebär bland annat att vi nu       förutsätter.
23044: gått över till ett nytt enhetligt miljötillståndssys-      Miljöministeriet har på basis av lagen om
23045: tem, och till följd därav har vattendomstolarna         grunderna för avgifter till staten gett beslut om
23046: dragits in och deras uppgifter har huvudsakligen        miljötillståndsverkens och de regionala miljö-
23047: förts över till de nya miljötillståndsverken. 1 ka-     centra1ernas avgiftsbelagda prestationer. Dessa
23048: pit1et om ekonomiska verkningar i motiveringen          beslut har beretts i en arbetsgrupp med represen-
23049: till regeringens proposition (RP 84/1999 rd) an-        tanter för miljöförvaltningen, jord- och skogs-
23050: förs bl.a. att då ärendena förs över från vatten-       bruksministeriet och vattendomstolarna. Utlåtan-
23051: domstolarna till miljötillståndsverken och de re-       den om arbetsgruppens förslag till nya avgiftsbe-
23052: gionala miljöcentralerna, kommer grunderna för          slut inhämtades av de centrala myndigheterna
23053: den avgift som bärs upp för behandlingen av             och intresseorganisationerna. 1 ett antal utlåtan-
23054: ärenden att ändras, vilket i praktiken kan innebä-      den föreslogs sänkning av avgifterna. På basis av
23055: ra att avgifterna för behandlingen av vattenhus-        utlåtandena sänktes bl.a. nivån på avgiftema för
23056: hållningsärenden kan stiga i någon mån. Vid be-         de ärenden som tidigare behandlades vid vatten-
23057: redningen av regeringens proposition emotsågs           domstolarna avsevärt.
23058: alltså redan förhöjningar i tillståndsavgifterna för       Miljötillståndsavgifterna bygger på en upp-
23059: ärenden som tidigare handlades vid vattendom-           skattning av den genomsnittliga arbetsmängd
23060: stolarna. 1 avsaknad av närmare undersökningar          som behandlingen av en tillståndsansökan krä-
23061: var det emellertid då inte ännu möjligt att anföra      ver. Avgifterna stigeri genomsnitt 10-20 pro-
23062: 
23063: 
23064: 
23065: 4
23066: Ministems svar                                           KK 111/2000 vp -      Kari Myllyniemi /kesk
23067: 
23068: 
23069: 
23070: cent i sådana fall där behandlingen av en till-      vattenhushållningsärenden motsvarar bara 25
23071: ståndsansökan enligt miljöskyddslagen kräver en      procent av självkostnadsvärdet för prestationer-
23072: större arbetsinsats på grund av det extra arbetet    na, t.ex. är den lägsta avgiften för projekt som
23073: med handläggningen av det sammanslagna till-         gäller iståndsättning av vattendrag 2 500 mark.
23074: ståndet särskilt på grund av vattenskyddsärende-     A vgiftema för behandling av ärenden som gäller
23075: na. Om verksamheten inte orsakar utsläpp av av-      omläggning av verksamheten och justering av
23076: loppsvatten, bibehålls avgiften i regel på samma     tillståndsvillkoren är 50 respektive 30 procent av
23077: nivå. Priset för en arbetstimme beräknas enligt      avgiftema enligt tabellen. 1 praktiken gäller
23078: 200 mark, vilket motsvarar ca 50 procent av          största delen av de tillståndsärenden som myn-
23079: självkostnadsvärdet.                                 dighetema handlägger uttryckligen ansökningar
23080:    Enligt beslutet om de regionala miljöcentraler-   om ändringar och justeringar.
23081: nas avgifter är tillståndsavgiften för djurstallar       Miljöministeriets beslut om avgiftema för pre-
23082: 5 000 mark, vilket tillsammans med tillståndsav-     stationema är i kraft till utgången av år 2001. För
23083: giften för pälsfarmer är den lägsta avgiften för     beslut i ärenden som anhängiggjorts innan beslu-
23084: miljötillstånd inom miljöcentralemas verksam-        ten trätt i kraft uppbärs avgiften enligt de tidiga-
23085: hetsområde. Tillståndsavgiftema för torvtäkts-       re bestämmelsema. Ministeriet kommer att följa
23086: områden har graderats enligt områdets omfatt-        med hur besluten fungerar och hur avgiftema
23087: ning så att den högsta avgiften är 20 000 mark       motsvarar kostnadema och gör senast då beslu-
23088: och den lägsta 5 000 mark. De avgifter som mil-      ten fömyas de behövliga justeringama i avgifter-
23089: jötillståndsverken bär upp för handläggningen av     na.
23090: 
23091: 
23092: 
23093: Helsingfors den 16 mars 2000
23094: 
23095:     Miljöminister Satu Hassi
23096: 
23097: 
23098: 
23099: 
23100:                                                                                                        5
23101:                                                            KK 112/2000 vp- Annika Lapintie /vas
23102: 
23103: 
23104: 
23105: 
23106:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 112/2000 vp
23107: 
23108:                                              Maatilojen öljysäiliöitten vuodot
23109: 
23110: 
23111: 
23112: 
23113: Eduskunnan puhemiehelle
23114: 
23115: Maatilojen vanhojen öljysäiliöitten vuodot uh-           Palo- ja pelastuslaitos on julkisuudessa avoi-
23116: kaavat huolestuttavana tavalla pinta- ja pohja-       mesti ilmoittanut, että sen voimavarat eivät tällä
23117: vesien puhtautta. Noormarkussa on pohjave-            hetkellä riitä edes lakisääteisten paloturvalli-
23118: denottama jouduttu sulkemaat1 sen tultua öljyn        suustarkastusten tekemiseen. Tälle samalle vi-
23119: saastuttamaksi. Viime vuonna viisi öljyvuotaa         ranomaiselle kuuluu myös maatilojen öljy-
23120: maatilojen öljysäiliöistä Aurajokeen vaaransivat      säiliöitten kunnon tarkastaminen. Tuntuukin epä-
23121: uhkaavana tavalla turkulaisten puhtaanjuomave-        todennäköiseltä, että nykyisillä voimavaroilla
23122: den saannin.                                          voidaan taata tämän ympäristöuhan ehkäisemi-
23123:    Tärkeillä pohjavesialueilla säädellään säiliöit-   nen.
23124: ten sijoittamista, kuntoaja tarkastamista. On kui-
23125: tenkin ilmeistä, että tämä säätely ei yksin riitä.    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23126: Öljyvuodet pintavesiin ja ojiin ovat yhtä ongel-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23127: mallisia. Öljysaaste on uhka kasvistolle ja eläi-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23128: mistölle, ja öljy valuu pintavesitse pohjavesi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23129: alueille.
23130:                                                              Ovatko nykyiset säännökset pinta- ja
23131:    Maatilojen ns. farmisäiliöitten määrä, sijainti          pohjavesien suojelemiseen riittäviä
23132: ja kunto eivät aina ole edes tarkkaan tiedossa.              maatalousalueilla ja
23133: Tieto säiliöitten olemassaolosta ja sijainnista ei           onko asianomaisilla paikallisviran-
23134: aina välity kiinteistön omistuksenvaihdon yh-                omaisilla, kuten palo- ja pelastusviran-
23135: teydessä. Erityisen ongelmallisia ovat hylätyt              omaisilla ja ympäristöviranomaisilla,
23136: maanalaiset säiliöt, joita ei ole tyhjennetty ja            riittävästi voimavaroja valvontatehtä-
23137: puhdistettu. Maan alla voi olla yhdessä tyhjentä-            väänja
23138: mättömässä säiliössä kymmeniä, jopa satoja lit-              onko työnjako kuntien palo- ja pelastus-
23139: roja öljyä. Niiden kunto heikkenee näkymättö-               viranomaisten ja ympäristöviranomais-
23140: missä, liitossaumat pettävät ja valuman lähde ei             ten välillä riittävän selkeä maatilojen
23141: ole paikannettavissa.                                       öljysäiliöistä aiheutuvien riskien mini-
23142:    Farmisäiliöitten tarkastuksissa on ilmennyt,             moimiseksi ja
23143: että niiden kunto on usein heikko. Erään tilan vii-         millaisin toimin ohjataan maatilojen
23144: den säiliön tarkastuksessa asetettiin kaksi säiliö-         farmisäiliöitten suojavaippojen raken-
23145: tä välittömästi käyttökieltoon ja loput kolme               tamista muilla kuin pohjavesialueilla ja
23146: määrättiin kunnostettaviksi. Huonokuntoiset öl-             millaisella     rakennuslupamenette/yllä
23147: jysäiliöt voivat myös rikkoutua, kun niiden lähei-          ehkäistään maatilojen öljysäiliöitten
23148: syydessä tehdään työtä raskailla koneilla.                  ympäristöriskejä ja
23149: 
23150:                                                                                                Versio 2.0
23151: KK 112/2000 vp- Annika Lapintie /vas
23152: 
23153: 
23154:       miten huolehditaan siitä, että maakiin-   öljysäiliöitten olemassaolosta ja kun-
23155:       teistöjen omistajanvaihdoksessa tieto     nosta välittyy uudelle omistajalle?
23156: 
23157: 
23158: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
23159: 
23160:     Annika Lapintie /vas
23161: 
23162: 
23163: 
23164: 
23165: 2
23166: Ministerin vastaus                                         KK 112/2000 vp- Annika Lapintie /vas
23167: 
23168: 
23169: 
23170: 
23171: Eduskunnan puhemiehelle
23172: 
23173: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       polttoöljyä. Useimmat farmarisäiliöt ovat tätä
23174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         pienempiä. Ne kuuluvat kuitenkin palo- ja pelas-
23175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tusviranomaisten valvonnan piiriin. Lisäksi tämä
23176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika La-       asetus sisältää eräitä määräyksiä näidenkin säi-
23177: pintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       liöiden rakennetarkastuksista. Toisaalta kauppa-
23178: sen KK 112/2000 vp:                                  ja teollisuusministeriön päätöksessä palavista
23179:                                                       nesteistä (313/1985) on teknisiä määräyksiä säi-
23180:       Ovatko nykyiset säännökset pinta- ja           liöiden rakenteesta, sijoittamisesta ja vallitilois-
23181:       pohjavesien suojelemiseen riittäviä             ta tai suoja-altaista.
23182:       maatalousalueilla ja                               Pienten öljysäiliöiden osalta ilmoitus- ja tar-
23183:                                                      kastusvelvollisuus on tällä hetkellä lähinnä tär-
23184:       onko asianomaisilla paikallisviran-
23185:       omaisilla, kuten palo- ja pelastusviran-       keillä pohjavesialueilla olevilla tai niille sijoitet-
23186:       omaisilla ja ympäristöviranomaisilla,          tavilla maanalaisilla öljysäiliöillä. Muilta osin
23187:       riittävästi voimavaroja valvontatehtä-         asia jää öljy- ja kemikaalilainsäädäntöön sisälty-
23188:       väänja                                         vien yleisten huolellisuus- ja varovaisuusvelvoit-
23189:                                                      teiden sekä palo- ja ympäristöviranomaisten val-
23190:       onko työnjako kuntien palo- ja pelastus-       vonnan varaan.
23191:       viranomaisten ja ympäristöviranomais-              Öljysäiliöitä koskevien säädösten valmistelu
23192:       ten välillä riittävän selkeä maatilojen        kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön toimi-
23193:       öljysäiliöistä aiheutuvien riskien mini-       alaan. Ympäristöministeriö puolestaan tulee
23194:       moimiseksi ja                                  omalla hallinnonalallaan kiinnittämään tähän
23195:                                                      asiaan huomiota mm. 1.3.2000 voimaan tulleen
23196:       millaisin toimin ohjataan maatilojen           ympäristönsuojelulain ja -asetuksen perusteella.
23197:       farmisäiliöitten suojavaippojen raken-         Farmarisäiliön omistajaakio sitovat ympäristön-
23198:        tamista muilla kuin pohjavesialueilla ja      suojelulain yleiset periaatteet ja velvoitteet (YSL
23199:       millaisella   rakennus lupamenette(vllä        4 ja 5 §) sekä maaperän ja pohjaveden pilaaruis-
23200:       ehkäistään maatilojen öljysäiliöiden           kiellot (YSL 7 ja 8 §). Ympäristönsuojeluasetuk-
23201:       ympäristöriskejä ja                            sen 1 §:n 2 momentin mukaan tärkeällä tai muul-
23202:                                                      la vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueel-
23203:       miten huolehditaan siitä, että maakiin-        la tällaisen säiliön pitäminen voi edellyttää ym-
23204:       teistöjen omistajanvaihdoksessa tieto          päristöluvan siinäkin tapauksessa, että säiliön ti-
23205:       öljysäiliöiden olemassaolosta ja kun-          lavuus on asetuksessa mainittua ( 100 m3) pie-
23206:       nosta välittyy uudelle omistajalle?            nempikin, jos siitä voi aiheutua pohjaveden pi-
23207:                                                      laantumisen vaara. Lisäksi on muistettava, että
23208: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain
23209: ti seuraavaa:                                        (737 /1994) mukaan öljysäiliön pitäjä rinnaste-
23210: Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsit-   taan toiminnan harjoittajaan, jolla on ankara tuot-
23211: telystä ja varastoinnista (59/1999) edellyttää il-   tamuksesta riippumaton vastuu korvata aiheutu-
23212: moituksen tekemistä paloviranomaisille säiliös-      neet ympäristövahingot ja niiden torjunnasta ja
23213: tä, johon mahtuu vähintään 10 tonnia kevyttä         öljyn saastuttaman maaperän, pohjaveden ja ve-
23214: 
23215:                                                                                                          3
23216: KK 112/2000 vp- Annika Lapintie /vas                                                 Ministerin vastaus
23217: 
23218: 
23219:  sistön kunnostamisesta aiheutuneet kustannuk-           Maatilojen farmisäiliöt on nähtävä osana pien-
23220:  set.                                                 säiliöiden muodostamaa yleistä ympäristönsuo-
23221:     Kuntien palo- ja pelastusviranomaisten voi-       jeluongelmaa. Tämän kokoluokan säiliöiden ai-
23222:  mavarojen mitoitus on kuntien sisäinen asia, jo-     heuttama ensisijainen ympäristöuhka on pohja-
23223:  hon valtion ympäristöhallinnolla ei ole suoranai-    veden pilaantuminen. Keskeinen riskitekijä
23224:  sia vaikutusmahdollisuuksia. Palo- ja pelastusvi-    maassamme on öljylämmityslaitteistoihin kuulu-
23225:  ranomaisten sekä ympäristöviranomaisten työn-        vat maanalaiset säiliöt. Esim. säiliöiden määrä-
23226: jakoa kunnissa koskevat säädökset lienevät riittä-    aikaistarkastusvelvollisuus koskee vain tärkeillä
23227:  vän yksiselitteiset. Niiden mukaan palo- ja pelas-   pohjavesialueilla olevia maanalaisia säiliöitä
23228:  tusviranomaiset toimivat kunnissa vähäisen pala-     mutta ei esim. suojakammioon asennettuja säi-
23229: vien nesteiden varastoinnin ja käytön valvojina,      liöitä eikä maanalaisiakaan säiliöitä vedenhan-
23230: kun taas ympäristöviranomaisille kuuluvat ym-         kintaan soveltuvilla (luokka II) ja muilla pohja-
23231: päristönsuojelulainsäädännön mukaiset tehtävät,       vesialueilla (luokka III). Suojakammiokaan ei
23232: mm. pohja- ja pintavesien pilaamiskieltojen val-      ole mikään takuuvarma ratkaisu, sillä suoritetuis-
23233: vonta.                                                sa pistokokeenomaisissa kenttätarkastuksissa ne
23234:     Farmisäiliöt ovat keskimäärin niin pieniä, että   on usein todettu huonosti rakennetuiksi taikka
23235: varsinkaan tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuo-       muutoin tarkoitukseensa soveltumattomiksi.
23236: lella palavia nesteitä koskevan kauppa- ja teolli-       Ympäristöministeriö on mukana ns. CISTERI-
23237: suusministeriön päätöksen vallitiloja ja suoja-al-    tutkimushankkeessa, joka on kauppa- ja teolli-
23238: taita käsittelevät määräykset eivät niitä koske.      suusministeriön, sisäasiainministeriön, ympäris-
23239: Tämä asia jää kunnan palo- ja ympäristöviran-         töministeriön sekä öljyalan yhteisrahoitteinen
23240: omaisten ohjauksen varaan. Mikäli säiliöstä ai-       hanke. Se jakautuu kolmeen osaprojektiin, joi-
23241: heutuu tai uhkaa aiheutua öljy- ja kemikaali- taik-   den tavoitteina on:
23242: ka ympäristönsuojelulainsäädännön vastaisia              - pyrkiä selvittämään kiinteistöjen lämmi-
23243: seurauksia, viranomaiset voivat puuttua asiaan.
23244:                                                       tysöljyn varastoinnin tekniset riskitekijät sekä
23245: Tämä saattaa johtaa mm. suoja-altaan rakentami-
23246:                                                       löytämään menetelmät ikääntyvien öljysäiliöi-
23247:  seen. Lisäksi on mainittava, että eräissä kunnissa
23248: palo- ja pelastusviranomaiset ovat jo ryhtyneet       den teknisen turvallisuustason saattamiseksi ny-
23249: vaatimaan suoja-altaita näille säiliöille.            kyistä paremmalle tasolle
23250:     Maankäyttö-ja rakennuslain 125 §:n mukai-            - pyrkiä selvittämään lämmitysöljysäiliöi-
23251: nen rakennuslupamenettely koskee rakennuksen          den suojarakenteiden laatuaja turvallisuutta koh-
23252: rakentamista, joten farmarisäiliöt eivät kuulu sen    dealueina noin kymmenen paikkakuntaa pohja-
23253: piiriin.                                              vesialueilla tai niiden läheisyydessä sekä
23254:     Kun maakiinteistö vaihtaa omistajaa, tiedon          - pyrkiä selvittämään maaperään jo pääs-
23255: välittyminen uudelle omistajalle ei maanpäällis-      seen tai pääsevän öljyn aiheuttamia ympäristö- ja
23256: ten säiliöiden suhteen ole ongelma. Vanhat            terveys riskejä.
23257: maanalaiset säiliöt ovat tässä suhteessa hanka-       Hanke on käynnistynyt vuonna 1999 ja se on tar-
23258: lampia. Niihin voidaan soveltaa uuden ympäris-        koitus saattaa päätökseen vuoden 2003 aikana.
23259: tölain 104 §:ää. Sen mukaan maa-alueen luovut-        Ympäristöministeriön käsityksen mukaan pro-
23260: tajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omista-    jektin avulla on mahdollista saada nykyistä olen-
23261: jalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot      naisesti parempi kokonaiskuva sekä vanhojen öl-
23262: alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä     jysäiliöiden muodostamasta ympäristöriskistä
23263: tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän      että sen hallintamahdollisuuksista.
23264: tai pohjaveden pilaantumista.
23265: 
23266: 
23267: 
23268: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
23269: 
23270:     Ympäristöministeri Satu Hassi
23271: 4
23272: Ministems svar                                            KK 112/2000 vp - Annika Lapintie /vas
23273: 
23274: 
23275: 
23276: 
23277: Tili riksdagens talman
23278: 
23279: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger     ver att brandmyndighetema skall informeras om
23280: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av     cisterner som rymmer minst 10 ton lätt brännol-
23281: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot     ja. De flesta cisternema på lantbrukslägenheter är
23282: Annika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga     mindre än så. De faller i alla fall inom ramen för
23283: spörsmå1 SS 112/2000 rd:                            brand- och räddningsmyndigheternas övervak-
23284:                                                     ning. Dessutom innehåller den närnnda förord-
23285:       Å.r de nuvarande bestämmelsernaför att        ningen bestämmelser om hur också dessa cister-
23286:       skydda ytvattnen och grundvattnen till-       ners konstruktion skall granskas. Å andra sidan
23287:       räckliga i jordbruksområdena, och             innehåller handels- och industriministeriets be-
23288:                                                     slut om bännbara vätskor (313/1985) tekniska fö-
23289:       har vederbörliga lakata myndigheter.          reskrifter om cisternemas konstruktion och pla-
23290:       såsom brand- och räddningsmyndighe-           cering samt om vallar eller skyddsbassänger.
23291:       ternaoch miljömyndigheterna, tillräckli-         1 fråga om små oljecistemer föreligger i detta
23292:       ga resurser för övervakningsuppgiften,        nu anmälnings- och inspektionsskyldighet hu-
23293:       och                                           vudsakligen för underjordiska oljecistemer som
23294:       är arbetsfördelningen mellan kommu-           ligger eller skall placeras i viktiga grundvattens-
23295:       nernas brand- och räddningsmyndighe-          områden. 1 övrigt faller saken under de allmänna
23296:       ter och miljömyndigheterna tillräckligt       skyldigheter i olje- och kemikalielagstiftningen
23297:       klar för att de risker som oljecisterner-     som gäller aktsamhet och försiktighet samt un-
23298:       na på lantbrukslägenheterna innebär           der brand- och miljömyndigheternas övervak-
23299:       skall kunna minimeras, och                    nmg.
23300:                                                        Beredningen av bestämmelser om o1jecister-
23301:       genom hurdana åtgärder styrs byggan-          ner faller inom handels- och industriministeriets
23302:       det av sk)lddsmantlar omkringoljecister-      verksamhetsområde. Miljöministeriet kommer
23303:       nerna på lantbrukslägenheterna annor-         att inom sitt förvaltningsområde ägna saken upp-
23304:       städes än i grundvattensområden, och          märksamhet bl.a. med stöd av miljöskyddslagen
23305:                                                     och -förordningen, som trädde i kraft 1.3.2000.
23306:       genom vilket slags byggnadslovsförfa-         Också ägarna tili farmcisterner binds av de all-
23307:       rande förebyggs miljöriskerna av olje-        männa principerna och förpliktelserna i miljö-
23308:       cistemerna på lantbrukslägenheterna,          skyddslagen (4 och 5 §) och förbudet mot föro-
23309:       och                                           rening av mark och grundvatten (7 och 8 §).En-
23310:                                                     1igt 1 § 2 mom. mi1jöskyddsförordningen kan
23311:       hur tillses att uppgifter om oljecister-
23312:                                                     det krävas miljötillstånd för en sådan cistern i ett
23313:       nernas existens och skick förmedlas tili
23314:                                                     viktigt eller annat för vattentäkt lämpligt grund-
23315:       de nya ägarna, då fastigheterna byter
23316:                                                     vattensområde, också i fall där cisternvolymen är
23317:       ägare?
23318:                                                     mindre än vad som nämns i förordningen ( 100
23319: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-     m3), om detta kan orsaka fara för grundvattens-
23320: föra följande:                                      förorening. Dessutom bör man komma ihåg att
23321:                                                     den som har en oljecistern enligt lagen om ersätt-
23322: Förordningen om industriell hantering och upp-      ning för miljöskador (737/1994) jämställs med
23323: lagring av farliga kemikalier (59/1999) föreskri-   en verksamhetsidkare som har ett strikt ansvar,
23324: 
23325:                                                                                                       5
23326: KK 112/2000 vp - Annika Lapintie /vas                                                     Ministerns svar
23327: 
23328: 
23329: 
23330: oavsett uppsåt, för ersättningen för de miljöska-      ägaren eller innehavaren tillgänglig information
23331: dor som orsakats samt kostnadema för bekämp-           om den verksamhet som har bedrivits där samt
23332: ningen av dem och för iståndsättningen av olje-        om avfall eller ärnnen som kan orsaka förorening
23333: förorenad mark, oljeförorenat grundvatten och          av markgrunden eller grundvattnet.
23334: oljeförorenade vatten.                                    Farmcisternerna på lantbrukslägenheterna bör
23335:     Dimensioneringen av brand- och räddnings-          ses som en del av det allmänna miljöskyddspro-
23336: myndigheternas resurser är kommunernas interna         blem som små cistemer orsakar. Det primära ho-
23337: angelägenhet, och den statliga miljöförvaltning-       tet från cistemer i denna storleksklass gäller för-
23338: en saknar direkta möjligheter att inverka på den.      orening av grundvattnet. En viktig riskfaktor i
23339: Bestämmelserna om arbetsfördelningen mellan            Finland är de underjordiska cisterner som hör till
23340: brand- och räddningsmyndighetema och miljö-            oljevärmeanläggningama. T.ex. skyldigheten att
23341: myndighetema i kommunerna torde vara tillräck-         med bestämda intervaller inspektera dessa gäller
23342: ligt entydiga. Enligt dem fungerar brand- och          enbart de underjordiska cistemer som finns i vik-
23343: räddningsmyndigheterna i kommunen som över-            tiga grundvattensområden, men inte t.ex. cister-
23344: vakare av smärre upplagring och användning av
23345:                                                        ner i skyddskammare eller ens cisterner under
23346: brännbara vätskor, medan miljömyndigheterna
23347:                                                        jord i områden som är lämpliga för vattentäkt
23348: har uppgifter enligt miljölagstiftningen, bl.a.
23349: övervakningen av förbudet mot förorening av            (klass II) eller andra grundvattensområden (klass
23350: grundvatten och ytvatten.                              III). Inte ens skyddskamrar är någon garanterad
23351:     Farmcisternerna är genomsnittligt så små att       lösning, eftersom stickprov på fåltet har visat att
23352: bestämmelserna om vallar och skyddsbassänger i         sådana kan vara dåligt byggda eller annars
23353: handels- och industriministeriets beslut om            olämpliga för ändamålet.
23354: brännbara vätskor inte gäller dem, i synnerhet            Miljöministeriet deltar i undersökningsprojek-
23355: inte utanför viktiga grundvattensområden. Detta        tet CISTERI, som samfinansieras av handels-
23356: är något som kommunens brand- och miljömyn-            och industriministeriet, inrikesministeriet, miljö-
23357: digheter får styra. Om en cistern orsakar, eller ho-   ministeriet och oljebranschen. Det består av tre
23358: tar att orsaka, följder som strider mot olje- och      delar som syftar till att
23359: kemikalie- eller miljöskyddslagstiftningen, kan           - klarlägga de tekniska riskema i samband
23360: myndigheterna ingripa i saken. Detta kan bl.a.         med lagring av olja för uppvärmning på fastighe-
23361: leda till att en skyddsbassäng måste byggas. Det       terna och att ta fram metoder för att förbättra den
23362: bör också nämnas att brand- och räddningsmyn-          tekniska säkerhetsnivån på oljecistemema,
23363: digheterna i vissa kommuner redan har börjat krä-         - undersöka kvaliteten och säkerheten av
23364: va att sådana cisterner förses med skyddsbassäng-      skyddskonstruktionerna för oljecistemer för lag-
23365: er.                                                    ring av uppvärrnningsolja på ca tio orter i grund-
23366:     Byggnadslovsförfarandet enligt 125 § mark-
23367:                                                        vattensområden eller i närheten av sådana, samt
23368: användnings- och bygglagen gäller uppförande
23369:                                                           - ta reda på miljö- och hälsorisker som orsa-
23370: av byggnader, vilket innebär att det inte omfattar
23371:                                                        kas av olja som redan kommit eller kommer ut i
23372: farmbehållare.
23373:                                                        markgrunden.
23374:     Då en fastighet byter ägare, är det i fråga om
23375: cisterner ovanjord inget problem att förmedla in-      Detta projekt startades år 1999, och avsikten är
23376: formationen vidare till den nya ägaren. I detta        att slutföra det under år 2003. Enligt miljöminis-
23377: hänseende är gamla cisterner under jord besvärli-      teriets uppfattning bidrar projektet till att vi får
23378: gare. På dem kan 104 § i den nya miljöskyddsla-        en väsentligt klarare helhetsbild både av den mil-
23379: gen tillämpas. Enligt den skall den som överlåter      jörisk som gamla oljecistemer innebär och av
23380: eller arrenderar ut ett markområde ge den nya          möjligheterna att stävja dessa risker.
23381: 
23382: 
23383: 
23384: Helsingfors den 16 mars 2000
23385: 
23386:     Miljöminister Satu Hassi
23387: 6
23388:                                                                    KK 113/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
23389: 
23390: 
23391: 
23392: 
23393:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 113/2000 vp
23394: 
23395:                                               Tuhohyönteisten rakennuksille aiheuttamien
23396:                                               vahinkojen korvaaminen valtion varoista
23397: 
23398: 
23399: 
23400: 
23401: Eduskunnan puhemiehelle
23402: 
23403: Vuosittain maassamme tulee ilmi muutamia ta-           listi katastrofitilanteissa yleensä yhteisin varoin
23404: pauksia, joissa tuhohyönteinen on tuhoillaan ai-       pyritä antamaan apua, jotta katastrofin kohteeksi
23405: heuttanut puurakenteiselle asuintalolle niin suu-      joutunut ihminen tai perhe voisi taas päästä nor-
23406: ren vahingon, ettei muuta keinoa ole kuin talon        maalielämään? Niin pitäisi myös näiden tuho-
23407: hävittäminen. Yleisin vahingon aiheuttaja on           hyönteisvahinkojen osalta menetellä, jos niiden
23408: kuolemankello.                                         tähden ihmiset jäävät kodittomiksi ja vielä vel-
23409:     Ongelmaksi onkin tullut se, ettei tällaista va-    koihin. Koska tällaista korvausmenettelyä ei ole
23410: hinkoa korvata vakuutuksesta eikä yhteiskunnan-        vielä olemassa, se tulisi nopeasti luoda ja edellä-
23411: kaan varoista. Kuitenkin talon menettämisessä          mainitunlaiset vahingot korvata valtion varoista.
23412: on kyse jopa koko elämäntyöstä. Perheen kohdal-
23413: la, jolle tällainen onnettomuus sattuu, tilanne on     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23414: kohtuuton. Hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalas-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23415: ta Enon kunnasta. Erään nelilapsisen perheen hir-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23416: siperusteisessa omakotitalossa todettiin niin pa-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23417: hat kuolemankellon aiheuttamat vahingot, että
23418: talo todettiin asumiskelvottomaksi. Jotta ötökät              Onko hallitus tietoinen siitä, miten vai-
23419: eivät olisi levinneet, palokunta poltti koko talon.          keaan tilanteeseen ovat joutuneet ne
23420: Nyt ko. poltetun talon talolainasta perheellä on             perheet, joiden puurakenteinen koti on
23421: jäljellä 280 000 markkaa. Kun perhe menetti ta-              joutunut asumiskieltoon ja monessa ta-
23422: lonsa, joutuivat he asumaan vuokra-asuntoon ja               pauksessa jopa hävitetty tuhohyöntei-
23423: makselemaan olemattoman talonsa velkoja per-                 sen aiheuttaman vahingon vuoksi ja
23424: heen isän palkkatuloilla äidin jouduttua työttö-
23425: mäksi.                                                       aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
23426:     Em. tilanteen voisi rinnastaa katastrofiin, jota         luodaan järjestelmä tuhohyönteisten
23427: se esimerkkiperheen osalta onkin. Eikö normaa-               em. asuinrakennuksille aiheuttamien tu-
23428:                                                              hojen korvaamiseksi valtion varoista?
23429: 
23430: 
23431: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
23432: 
23433:     Esa Lahtela /sd
23434: 
23435: 
23436: 
23437:                                                                                                  Versio 2.0
23438: KK 113/2000 vp -      Esa Lahtela /sd                                                 Ministerin vastaus
23439: 
23440: 
23441: 
23442: 
23443: Eduskunnan puhemiehelle
23444: 
23445: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      korjata viivytyksettä. Kosteusvauriot voivat ai-
23446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         heutua lukuisista eri syistä, esimerkiksi vesika-
23447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ton tai putkien vuotamisesta taikka väärin teh-
23448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       dystä peruskorjauksesta.
23449: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          Kosteusvaurioitten korjaamiseen myönnetään
23450: 113/2000 vp:                                          Valtion asuntorahaston varoista korjausavustus-
23451:                                                       ta, jos tämä on perheen tilanne huomioon ottaen
23452:        Onko hallitus tietoinen siitä, miten vai-      välttämätöntä. Asuntojen korjausavustusten ja-
23453:       keaan tilanteeseen ovat joutuneet ne            koperusteista annetun valtioneuvoston päätök-
23454:       perheet, joiden puurakenteinen koti on          sen (158/1999) 13 §:n mukaan avustusta ter-
23455:       joutunut asumiskieltoon ja monessa ta-          veyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edel-
23456:       pauksessa jopa hävitetty tuhohyöntei-           lyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myön-
23457:       sen aiheuttaman vahingon vuoksi ja              tää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoi-
23458:                                                       menpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan
23459:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla        vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Päätök-
23460:        luodaan järjestelmä tuhohyönteisten            sen 14 §:n mukaan avustusta voidaan myöntää
23461:        em. asuinrakennuksille aiheuttamien tu-        enintään 40 prosenttia terveyshaitan tai kosteus-
23462:        hojen korvaamiseksi valtion varoista?          vaurion poistamisen edellyttämien korjaustoi-
23463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         menpiteiden hyväksytyistä kustannuksista.
23464: ti seuraavaa:                                            Tilanteesta riippuen asuinrakennuksen kor-
23465:                                                       jauskustannuksista voi saada korvausta myös va-
23466: Puutuholaiset voivat aiheuttaa puurakenteisille       kuutusyhtiöltä tai sovellettaviksi voivat tulla
23467: asuintaloille laajoja vahinkoja. Tuhot etenevät       asuntokauppalain, maakaaren, kuluttajansuoja-
23468: kuitenkin yleensä melko hitaasti useiden vuo-         lain tai lain kuluttajansuojasta kiinteistönvälityk-
23469: sien, jopa vuosikymmenien ajan. Poikkeuksen te-       sessä säätämät vastuut.
23470: kevät tässä suhteessa hevosmuurahaisten aiheut-          Edellisen johdosta hallitus katsoo, että ei ole
23471: tamat tuhot.                                          tarkoituksenmukaista luoda erillistä järjestelmää
23472:    Puutuholaisten aiheuttamat tuhot noudattavat       tuhohyönteisten aiheuttamien tuhojen korvaami-
23473: etenemistapaa, jolloin puu ensin pehmenee kos-        seksi valtion varoista. Tärkeätä on kuitenkin, että
23474: teusvaurion takia. Tämän jälkeen iskevät puutu-       kaiken aikaa käynnissä olevaa laaja-alaista työtä
23475: holaiset ja lahottajat. Seuraavaksi alkavat tuho-     asuinrakennusten kosteusvaurioitten ehkäisemi-
23476: laisten toukat levittää sieni-itiöitä syvemmälle      seksi ja korjaamiseksi esimerkiksi kouluttamal-
23477: puuhun, jolloin puun lahoaminen nopeutuu.             la, opastarualla ja tiedottamalla jatketaan edel-
23478:    Perimmäinen syy tuholaisten pesiytymiseen          leen riittävän tehokkaasti.
23479: puuhun on siis kosteusvaurio, ja siksi ne tulisikin
23480: 
23481: 
23482: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
23483: 
23484:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
23485: 2
23486: Ministems svar                                                      KK 113/2000 vp -       Esa Lahtela /sd
23487: 
23488: 
23489: 
23490: 
23491: Tili riksdagens talman
23492: 
23493: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        som det därför vore skäl att reparera omedelbart.
23494: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         Fuktskador kan uppstå av ett flertal orsaker, t.ex.
23495: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         för att yttertaket eller ett rör läcker eller på grund
23496: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        av en felaktigt genomförd renovering.
23497: 113/2000 rd:                                               För reparation av fuktskador beviljas repara-
23498:                                                         tionsunderstöd av Statens bostadsfonds medel,
23499:       Å.r regeringen medveten om hur svår si-           om det är nödvändigt med hänsyn till familjens
23500:       tuationen är för de familjer som inte            situation. Enligt 13 § statsrådets beslut om för-
23501:        längre tillåts bo i sina trähus, hus som i      delningsgrunderna för understöd för reparation
23502:       mångafall t.o.m. rivits på grund av den          av bostäder (158/1999) kan understöd för repara-
23503:       förstörelse som skadeinsekter gett upp-          tioner som är nödvändiga för undanröjande av sa-
23504:       hov tili, och                                    nitär olägenhet eller fuktskada beviljas om un-
23505:                                                        derstödet är nödvändigt tili följd av omfattande
23506:        ämnar regeringen vidta åtgärder för att         reparationer och det ansökande hushållets svåra
23507:        skapa ett systemför att av statsmedel.er-       ekonomiska situation. Enligt 14 § i beslutet kan
23508:        sätta den av skadeinsekter orsakade för-        högst 40 % av de godkända kostnaderna för såda-
23509:        störelse på bostadshus som nämns                na reparationsåtgärder som krävs för undanröjan-
23510:        ovan?                                           de av sanitär olägenhet eller fuktskada beviljas i
23511: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        understöd.
23512: föra följande:                                             Beroende på situationen kan ersättning för
23513:                                                        kostnader för reparation av bostadshus också er-
23514: Skadegörare kan ge upphov till omfattande ska-         hållas från försäkringsbolag eller så kan det an-
23515: dor på bostadshus uppförda i trä. Skadorna ökar        svar åberopas som regleras genom lagen om bo-
23516: dock i allmänhet jämförelsevis långsamt i om-          stadsköp, jordabalken, konsumentskyddslagen
23517: fattning under loppet av flera år, t.o.m. årtion-      eller lagen om konsumentskydd vid fastighets-
23518: den. Den förödelse som hästmyran kan ge upp-           förmedling.
23519: hov tili utgör dock ett undantag.                          Med anledning av vad som anförs ovan anser
23520:    Den åverkan skadegörare åstadkommer på vir-         regeringen det inte vara ändamålsenligt att skapa
23521: ke har sitt ursprung i att träet mjuknat på grund av   ett separat system för att av statens medel ersätta
23522: fuktskador. Därefter slår skadeinsekter, förmult-      de skador som förorsakas av skadeinsekter. Det
23523: ningsbakterier och rötsvampar till. Sedan börjar       är emellertid viktigt att det omfattande arbete
23524: skadeinsekternas larver sprida svampsporer dju-        som hela tiden pågår för att förebygga och repa-
23525: pare in i virket, vilket gör att virket murknar        rera fuktskador på bostadshus genom bl.a. utbild-
23526: snabbare.                                              ning, handledning och upplysning fortgår i till-
23527:    Den grundläggande orsaken till att skadein-         räcklig utsträckning.
23528: sekter ger sig på trävirket är alltså fuktskador,
23529: 
23530: 
23531: 
23532: Helsingfors den 16 mars 2000
23533: 
23534:     Minister Suvi-Anne Siimes
23535:                                                                                                             3
23536:                                                               KK 114/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
23537: 
23538: 
23539: 
23540: 
23541:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 114/2000 vp
23542: 
23543:                                               Pankkikriisin seurauksena             velkavankeuteen
23544:                                               joutuneiden asema
23545: 
23546: 
23547: 
23548: 
23549: Eduskunnan puhemiehelle
23550: 
23551: Pankkikriisin seurauksena useita kymmeniä tu-          tymäsäännös, jolloin vanhenemista ei käytäisi
23552: hansia yrityksiä ajettiin pankkien toimesta kon-       laskemaan esim. siten, että vuonna 1991 tullut
23553: kurssiin. Samoin kävi myös yksittäisten ihmis-         saatavan perintä loppuisi vuonna 2006, vaan jos-
23554: ten osalta: vakuuksien romahtaessa pankkituki-         kus myöhemmin.
23555: piikin ollessa auki heidän omaisuutensa suoras-           Pankkikriisin aikaan velkaorjuuteenjoutuneil-
23556: taan ryöstettiin pankin haltuun pilkkahinnalla,        le em. vanhenemisaikasuunnitelmat ovat ehdot-
23557: vaikka muuten he olisivatkin säntillisesti hoita-      tomasti liian pitkiä. Ennen kuin heillä on mahdol-
23558: neet maksunsa. Huomattava määrä näistä velka-          lisuus vapautua orjuudestaan, liian moni ennät-
23559: vankeudessa olevista on kuin suden loukussa ta-        tää siihen mennessä jo "nyykähtää". Eikä mitään
23560: kausvelkojen vuoksi.                                   järkeä koko yhteiskunnan kannalta ole siinä-
23561:     Edellä mainittuja tapauksia pelastamaan luo-       kään, että tämä yhteiskunnan rakentamiseen saa-
23562: tiin aikanaan velkajärjestelylaki. Jos tietyt edel-    tava toimintapanos pidetään kahlittuna. Murhas-
23563: lytykset täyttyvät, merkittävä osa näistä ihmisis-     takin pääsee vapaaksi tietyn vankeuden jälkeen,
23564: tä on päässyt velkajärjestelyn piiriin. Kuitenkin      mutta nämä ihmiset eivät näytä pääsevän kos-
23565: yhä edelleen laissa on aukkoja, jotka estävät hen-     kaan.
23566: kilön pääsyn ikuisesta velkavankeudesta ulos.             Yhteenvetona voisi todeta, etteivät nykyiset
23567: Sen lisäksi näiden henkilöiden osalta tilanne vain     toimenpiteet eivätkä suunnitelmatkaan ole riittä-
23568: pahenee, korko vain juoksee ja velan määrä vain        viä näiden velkavankeuteen joutuneiden osalta.
23569: kasvaa. Kun kaikki tiet ongelman ulospääsystä          Siksi mitä pikimmin on käytävä etsimään ennak-
23570: ovat kiinni, niin monesti niin psyykkinen kuin         koluulottomasti uusia keinoja. Tavoitteena pitää
23571: fyysinenkin puoli väkisinkin heikkenee. Yhtenä         olla vapauttaa velkavankeudesta yhteiskunnan
23572: merkittävimpänä syynä siihen, ettei velkajärjes-       toimin sellaiset henkilöt, jotka pankkikriisin ta-
23573: telyyn päästä, on tulojen vähyys. Edellä mainittu      kia ilman rikollisia tarkoitusperiä ovat joutuneet
23574: tilanne ruokkii ennen kaikkea pimeän työn teke-        velkavankeuteen. On muistettava, että pankki-
23575: mistä ja muutenkin yhteiskunnallista välinpitä-        kriisin aika oli tietynlaista poikkeusaikaa: siksi
23576: mättömyyttä, jopa yhteiskunnan vastaista ajatte-       sen ja sen seurauksien purkamiseen evät riitä
23577: lua.                                                   myöskään mitkään "normaalin" markkinatalou-
23578:    Nämä vaikeassa asemassa olevat ihmiset ovat         den arvot ja opit.
23579: odotelleet kuin "hepo hellettä", että luvattu ulos-       Kun jokaiseen uuteen toimeen tarvitaan ra-
23580: ottolain uudistus toisi heille helpotusta. Lain val-   haa, niin nämä tarvittavat toimet tulisi rahoittaa
23581: mistelusta tihkuneiden tietojen mukaan saata-          esim. osin budjettivaroin, osin vaikka pörssi-
23582: vien vanhenemisaikaa oltaisiin asettamassa 15          osakkeiden varainsiirron verolla ja valuutan
23583: vuodeksi. Ilmeistä on myös, että lakiin tulisi siir-   vaihtoon säädettävällä verolla. Näistä muodos-
23584: 
23585:                                                                                                 Versio 2.0
23586: KK 114/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
23587: 
23588: 
23589: tettaisiin erillinen rahasto, jolla harkinnanvarai-     Aikooko hallitus ulosottolain uudistuk-
23590: sesti näitä velkaorjuudessa olevia henkilöitä voi-      sen yhteydessä saatavien vanhentumis-
23591: taisiin vapauttaa. Syytä ei ole unohtaa myöskään        aikoja määritellessään ottaa erityis-
23592: pankkien vastuuta, tekeväthän ne tänä päivänä           säännöksin huomioon pankkikriisin seu-
23593: huipputuloksia. Enää aikaa ei ole yhtään hukatta-       rauksena velkaorjuuteen joutuneiden
23594: vissa, sillä nykyinen tilanne kaikkine lievekus-        vapauttamisen (vanhentumisaika enin-
23595: tannuksineen ja -ilmiöineen maksaa yhteiskun-           tään 7 vuotta velan syntymisestä) ja
23596: nalle moninkertaisesti sen, minkä näiden ahdin-
23597: koon joutuneiden pelastaminen.                          mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä
23598:                                                         esim. velkajärjestelylain tarkistuksin ja
23599: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-      kysymyksen perusteluosassa olevin kei-
23600: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-          noin elinikäisen velkaorjuuden ongel-
23601: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-         man purkamiseksi maassamme?
23602: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23603: 
23604: 
23605: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
23606: 
23607:     Esa Lahtela /sd                                   Niilo Keränen /kesk
23608:     Reijo Laitinen /sd                                Tero Rönni /sd
23609:     Heli Paasio /sd                                   Arto Seppälä /sd
23610:     Jouko Skinnari /sd                                Risto Kuisma /rem
23611:     Harry Wallin /sd                                  Seppo Kanerva /kok
23612:     Raimo Mähönen /sd                                 Petri Neittaanmäki /kesk
23613:     Marjaana Koskinen /sd                             Pekka Nousiainen /kesk
23614:     Kari Uotila /vas                                  Jaana Ylä-Mononen /kesk
23615:     Pentti Tiusanen /vas                              Inkeri Kerola /kesk
23616:     Kalevi Olin /sd                                   Mikko Kuoppa /vas
23617:     Jukka Gustafsson /sd                              Katja Syvärinen /vas
23618:     Rakel Hiltunen /sd                                Matti Kangas /vas
23619:     Lauri Kähkönen /sd                                Erkki Pulliainen /vihr
23620:     Raimo Vistbacka /ps                               Toimi Kankaanniemi /skl
23621: 
23622: 
23623: 
23624: 
23625: 2
23626: Ministerin vastaus                                             KK 114/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
23627: 
23628: 
23629: 
23630: 
23631: Eduskunnan puhemiehelle
23632: 
23633: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           tuomioistuimen harkinnan mukaan erityisistä
23634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            syistä. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota ve-
23635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lallisen ryhdistäytymiseen sekä haluun ja ky-
23636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          kyyn maksaa velkojaan edes osaksi. Veloista va-
23637: lan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          pautumisen mahdollisuutta velkajärjestelyn
23638: sen KK 114/2000 vp:                                      avulla ei ole tarkoitus nykyisestään laajentaa.
23639:                                                             Velkajärjestelyn ulkopuolelle on eri syistäjää-
23640:        Aikooko hallitus ulosottolain uudistuk-          nyt joukko velallisia, joilla ei ole mahdollisuuk-
23641:        sen yhteydessä saatavien vanhentumis-             sia maksaa perinnässä olevia velkojaan ainakaan
23642:        aikoja määritellessään ottaa erityis-            kokonaan. Heidän asemansa kannalta merkittä-
23643:        säännöksin huomioon pankkikriisin seu-           viä hankkeita ovat velkaneuvonnan lakisääteistä-
23644:        rauksena velkaorjuuteen joutuneiden              minen, ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoi-
23645:        vapauttamisen (vanhentumisaika enin-             suuden vanhentuminen ja vanhentumislainsää-
23646:        tään 7 vuotta velan syntymisestä) ja             dännön uudistaminen.
23647:                                                             Velkaneuvontaa koskeva lakiehdotus on tar-
23648:        mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä           koitus antaa kuluvan kevään aikana. Velkaneu-
23649:        esim. velkajärjestelylain tarkistuksin ja        vonnan lakisääteistämisen tavoitteena on laadul-
23650:        kysymyk~en perusteluosassa olevin kei-
23651:                                                         lisesti ja määrällisesti riittävien velkaneuvonta-
23652:        noin elinikäisen velkaorjuuden ongel-            palveluiden turvaaminen. Velkaneuvonnan asia-
23653:        man purkamiseksi maassamme?                      kaskunnassa on velallisia, joilla ei ole halua tai
23654: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyn piiriin,
23655: ti seuraavaa:                                           mutta he tarvitsevat asiantuntija-apua taloudel-
23656:                                                         listen ja muiden ongelmiensa selvittämiseksi.
23657: Velkaongelmia on monin tavoin ja usealla tahol-             Osa velallisista on joutunutjoko pääoman suu-
23658: la pyritty hoitamaan koko 1990-luvun ajan. Te-          ruuden tai korkean viivästyskoron vuoksi tilan-
23659: hokkain ja paljon käytetty keino on ollut yksi-         teeseen, jossa heidän ulosmittauskelpoiset tulon-
23660: tyishenkilön velkajärjestely.                           sa tullaan ulosmittaamaan koko eliniän kestäväs-
23661:    Veikaj ärj estelylainsäädäntöä       tarkistettiin   sä täytäntöönpanossa. Tämä voi johtaa syrjäyty-
23662: vuonna 1997 voimaan tulleella lailla. Tarkistami-       miseen tai siirtymiseen harmaan talouden pariin.
23663: sen yhteydessä muutettiin muun muassa velka-            Pääministeri Paavo Lipposen II hallitusohjelman
23664: järjestelyn esteitä koskevia säännöksiä. Velkaan-       mukaan ulosoton pitkäkestoisuuden haittoja vä-
23665: tuminen rikoksen perusteella ja velkojien vahin-        hennetään kaventamalla sen ja yksityishenkilöi-
23666: goittamiseksi tehdyt erilaiset taloudelliset järjes-    den velkajärjestelyn eroja.
23667: telyt estävät aikaisempaa laajemmin velkajärjes-            Oikeusministeriössä valmistellaan parhail-
23668: telyn myöntämisen. Rajoittamatonta mahdolli-            laan laajaa ulosottolain kokonaisuudistuksen 2.
23669: suutta velkojen järjestelyyn ei tällaisissa tapauk-     vaihetta. Tarkoitus on, että ehdotus lähtee tämän
23670: sissa voida pitää yleiseltä kannalta hyväksyttävä-      vuoden toukokuussa lausuntokierrokselle. Halli-
23671: nä. Velkajärjestely tulee kuitenkin kysymykseen         tuksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 2001 ai-
23672: 
23673: 
23674:                                                                                                           3
23675: KK 114/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                   Ministerin vastaus
23676: 
23677: 
23678: kana, ja uudistukset tulisivat voimaan 1 päivänä      lyn ulkopuolelle. Tarkoitus on se, että ehdotettu-
23679: maaliskuuta 2003 yhdessä ulosottolaitoksen            ja säännöksiä voitaisiin soveltaa taannehtivasti
23680: uuden atk-järjestelmän käyttöönoton kanssa.           siten, että merkittävä osa ulosottoperusteen täy-
23681:    Ulosottolain uudistushankkeeseen sisältyvät        täntöönpanokelpoisuuden määräajasta voisi ku-
23682: säännökset muun muassa velalliskohtaisesta            luajo ennen lain voimaantuloa. Velkojan oikeus-
23683: ulosottoasian käsittelystä ja tuomion täytäntöön-     turva kuitenkin edellyttää, että hänelle jää kaikis-
23684: panokelpoisuuden määräajasta. Ensin mainittu          sa tapauksissa kohtuullinen perintäaika lain voi-
23685: tarkoittaa sitä, että samaa velallista koskevia       maantulon jälkeen.
23686: ulosottoasioita hoidetaan keskitetysti, jolloin          Oikeusministeriössä on asetettu toimikunta,
23687: voidaan paremmin löytää kuhunkin tilanteeseen         jonka tehtävänä on velan vanhentumista koske-
23688: sopivat ratkaisut.                                    van lainsäädännön uudistaminen. Tämän uudis-
23689:    Ulosottoperusteen määräaikaisuus tarkoittaisi      tustyön yhteydessä tulee pohdittavaksi, tulisiko
23690: sitä, että kun määräaika on kulunut umpeen, ulos-     keskeytettävissä olevan vanhentumisajan ohella
23691: ottokoneisto ei panisi tuomiota tai muuta ulosot-     säätää myös velan lopullisesta vanhentumisesta.
23692: toperustetta täytäntöön. Tämä ratkaisu olisi ulos-    Tällainen vanhentumismekanismi poistaisi elin-
23693: otto-oikeudellinen eikä merkitsisi itse saatavan      ikäisen velkavastuun. Nykyisin vanhentumisen
23694: lopullista vanhentumista yksityisoikeudellisessa      käytännön merkitys on tässä suhteessa vähäinen,
23695: mielessä.                                             koska velkoja voi aina estää velan vanhentumi-
23696:    Ulosottolain uudistamisehdotuksen valmiste-        sen. Poikkeuksena ovat verot ja maksut, joissa on
23697: lussa on lähdetty siitä ajatuksesta, että tuomion     ehdoton vanhentumisaika. Toimikunnan määrä-
23698: täytäntöönpanon määräaika ei voisi olla sama          aika päättyy kesäkuun 1 päivänä 2001.
23699: kaikissa tapauksissa kuten kuluttajasaatavissa,          Ehdotus, jonka mukaan osalle velkojista mak-
23700: korvaussaatavissa ja rikosperusteisissa saatavis-     settaisiin maksukyvyttömien velallisten velat, ei
23701: sa. Määräajan pituutta harkitaan parhaillaan. Ky-     vaikuta toteuttamiskelpoiselta. Perusteltuna ei
23702: symys on poikkeuksellisen monitahoinen. Täy-          voida pitää menettelyä, jossa velkojan luottotap-
23703: täntöönpanon määräaika ei saisi olla niin lyhyt,      pion riskiä pienennettäisiin siirtämällä yhteisiä
23704: että se vaikeuttaisi olennaisesti luotonantoa tule-   varoja sellaisten velkojen maksuun, jotka muu-
23705: vaisuudessa. Toisaalta kuitenkin säännösten           ten jäisivät maksamatta. Lisäksi tähän ehdotuk-
23706: avulla tulisi saada kohtuullisella aikavälillä rat-   seen liittyy periaatteellisesti erittäin vaikeita ky-
23707: kaisu niiden kansalaisten asemaan, jotka laman        symyksiä mm. siitä, mitkä olisivat velasta vapau-
23708: johdosta ovat joutuneet taloudelliseen ahdin-         tumisperusteet ja kuka niistä päättäisi.
23709: koon, mutta jotka jäävät velkajärjestelymenette-
23710: 
23711: 
23712: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
23713: 
23714:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
23715: 
23716: 
23717: 
23718: 
23719: 4
23720: Ministems svar                                              KK 114/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
23721: 
23722: 
23723: 
23724: 
23725: Tili riksdagens talman
23726: 
23727: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     En obegränsad möjlighet tili sanering av skulder-
23728: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      na kan i dylika fali inte betraktas som acceptabel
23729: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      från en alimän synpunkt. Skuldsanering kommer
23730: Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga       dock av särskilda skäl i fråga på basis av dom-
23731: spörsmål SS 114/2000 rd:                             stolsprövning. Särskild uppmärksarnhet fåsts då
23732:                                                      vid att gäldenären bättrar sig och visar att han är
23733:       Har regeringen för avsikt att, när pre-        beredd att betala sina skulder åtminstone delvis
23734:       skriptionstiderna för fordringar fast-         och också är kapabel tili detta. A vsikten är inte
23735:       ställs i samband med revideringen avut-        att utvidga möjligheten att med hjälp av
23736:       sökningslagen, införa särskilda bestäm-        skuldsanering bli fri från skulder jämfört med i
23737:       melser som gör det möjligt för personer        dag.
23738:       som tili följd av bankkrisen sitter i en          Av olika orsaker har en del gäldenärer som in-
23739:       skuldfälla att bli fria (preskriptionsti-      te, åtminstone inte helt och håliet, har möjlighet
23740:       den högst 7 årfrån det att skulden upp-        att betala sådana skulder som skali indrivas bli-
23741:       kommit) och                                    vit utanför skuldsaneringen. Viktiga projekt med
23742:                                                      tanke på dessa personers ställning är stiftandet av
23743:       vilka övriga åtgärder ämnar regeringen         en lag om skuldrådgivning, preskriptionen av ut-
23744:       vidta för att t.ex. genom ändringar av         sökningsgrundens verkställbarhet och revide-
23745:       skuldsaneringslagen och sådana medel           ringen av lagstiftningen om preskription.
23746:       som nämns i motiveringen tili spörsmå-            Avsikten är att ett förslag tilllag om skuldråd-
23747:       !et lösa problemet med skuldfällor på          givning skali överlärnnas i vår. Genom att före-
23748:       !ivstid i vårt land?                           skriva om skuldrådgivningen i lag vill man tryg-
23749: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ga såväl den kvalitativa som den kvantitativa till-
23750:                                                      gången tili skuldrådgivningstjänster. Bland kun-
23751: föra följande:
23752:                                                      dema inom skuldrådgivningen finns gäldenärer
23753: Under hela 1990-talet har man på flera sätt och på   som inte önskar elier har möjligheter att få
23754: många olika håli försökt lösa skuldproblemen.        skuldsanering, men som behöver sakkunnig hjälp
23755: Effektivast har skuldsaneringen för privatperso-     för att reda ut sina ekonomiska och andra pro-
23756: ner varit, och den har också använts i stor ut-      blem.
23757: sträckning.                                             En del av gäldenärema har, på grund av an-
23758:    Skuldsaneringslagstiftningen har ändrats ge-      tingen kapitalets storlek eller en hög dröjsmåls-
23759: nom en lag som trädde i kraft 1997. 1 samband        ränta, hamnat i en situation där deras utmätnings-
23760: med ändringen sågs bl.a. bestämmelserna om           bara inkomster kommer att utmätas så att verk-
23761: hindren för skuldsanering över. Skuldsättning        ställigheten varar hela deras livstid. Detta kan
23762: som grundar sig på brott och olika slags ekono-      leda tili utslagning elier tili att man börjar bedri-
23763: miska arrangemang som vidtagits i syfte att ska-     va verksamhet i den ekonomiska gråzonen. 1 ett
23764: da borgenärema utgör i större utsträckning än        uttalande i programmet för statsminister Paavo
23765: förut ett hinder för beviljande av skuldsanering.    Lipponens II regering sägs att olägenhetema i
23766: 
23767: 
23768:                                                                                                         5
23769: KK 114/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                                                        Ministerns svar
23770: 
23771: 
23772: samband med utsökning som pågår under en 1ång          bör bestämmelserna dock göra det möj1igt att
23773: tid reduceras genom att skillnaderna mellan så-        inom en rim1ig tid nå en lösning när det gäller de
23774: dan utsökning och privatpersoners sku1dsanering        medborgares ställning som på grund av depres-
23775: minskas.                                               sionen har hamnat i ekonomiskt trångmå1 men
23776:    Vid justitieministeriet bereds som bäst det an-     som blir utanför skuldsaneringsförfarandet. Av-
23777: dra steget av tota1revideringen av utsöknings1a-       sikten är att de föreslagna bestämmelserna skall
23778: gen. Det är fråga om en omfattande reform, och         kunna tillämpas retroaktivt, så att en betydande
23779: avsikten är att förs1aget skall sändas på remiss i     del av tidsfristen för utsökningsgrundens verk-
23780: maj i år. Meningen är att en regeringsproposition      ställbarhet skall kunna löpa redan innan lagen
23781: skall av1åtas under 2001 och att reformerna skall      trätt i kraft. Borgenärens rättsskydd förutsätter
23782: träda i kraft den 1 mars 2003, samtidigt som det       dock att en skälig indrivningstid alltid återstår ef-
23783: nya ADB-systemet inom utsökningsväsendet tas           ter att 1agen trätt i kraft.
23784: i bruk.                                                    Vid justitieministeriet har man tillsatt en kom-
23785:    1 förs1aget till reviderad utsöknings1ag ingår      mission som har till uppgift att revidera 1agstift-
23786: bestämmelser om bl.a. gäldenärsvis behandling          ningen om preskription av sku1der. 1 samband
23787: av utsökningsärenden och om en tidsfrist för do-       med revideringen kommer man att ta ställning till
23788: mars verkställbarhet. Med det förstnämnda avses        om det vid sidan av möj1igheten att avbryta pre-
23789: att utsökningsärenden som gäller en och samma          skriptionstiden också bör föreskrivas om s1utlig
23790: gäldenär sköts centraliserat, varvid möjligheter-      preskription av sku1der. En sådan preskriptions-
23791: na att finna lämpliga lösningar i varje enskilt fall   mekanism skulle e1iminera ett livslångt ansvar
23792: är större.                                             för sku1der. 1 dag är den praktiska betyde1sen av
23793:    Att utsökningsgrunden är tidsbegränsad inne-        preskriptionen i detta avseende 1iten, eftersom
23794: bär att utsökningsmyndigheterna, efter att tids-       borgenären alltid kan förhindra preskription av
23795: fristen har gått ut, inte verkställer en dom eller     en skuld. Undantag är skatter och avgifter med en
23796: någon annan utsökningsgrund. Ett sådant avgö-          ovillkorlig preskriptionstid. Kommissionen skall
23797: rande är utsökningsrättsligt och innebär inte att      ha slutfört sitt arbete den 1 juni 2001.
23798: sjä1va fordringen slutligt preskriberas i privat-          Förslaget om att betala insolventa gäldenärers
23799: rättsligt avseende.                                    skulder till en del av borgenärerna verkar inte ge-
23800:    Vid beredningen av förslaget till revidering av     nomförbart. Ett förfarande som skulle innebära
23801: utsökningslagen har man utgått från att tidsfris-      att riskerna för kreditförluster för en borgenär re-
23802: ten för verkställighet av domar inte kan vara den-     duceras genom att gemensamma medel överförs
23803: samma i alla de olika fallen, såsom konsument-         till beta1ning av sådana skulder som annars skul-
23804: fordringar, ersättningsfordringar och fordringar       le bli obetalda kan inte anses motiverat. Till det-
23805: som grundar sig på brott. Som bäst överväger           ta förslag hänför sig dessutom en del principiellt
23806: man hur lång tidsfristen skall vara. Frågan är ex-     mycket svåra frågor bl.a. om vilka grunderna för
23807: ceptionellt komplex. Tidsfristen för verkställig-      befriande från sku1der skulle vara och vem som
23808: het får inte vara så kort att den väsentligt försvå-   skulle besluta om dem.
23809: rar kreditgivningen i framtiden. Å andra sidan
23810: 
23811: 
23812: Helsingfors den 16 mars 2000
23813: 
23814:     Justitieminister Johannes Koskinen
23815: 
23816: 
23817: 
23818: 
23819: 6
23820:                                                                  KK 115/2000 vp- Jari Leppä /kesk
23821: 
23822: 
23823: 
23824: 
23825:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 115/2000 vp
23826: 
23827:                                               Yrittäjien kilpailuasema ja Kauppatalo Hansel
23828:                                               Oy:n toimenpiteet
23829: 
23830: 
23831: 
23832: 
23833: Eduskunnan puhemiehelle
23834: 
23835: Sisäasiainministeriö ja Kauppatalo Hansel Oy           maksamista Hanselilie keskinäisestä kaupan-
23836: ovat tehneet ministeriön ja sisäasiainhallinnon        käynnistä. Tämä on yrittäjän mukaan myyntika-
23837: yksikköjen välisen sopimuksen (sopimus                 tetta romahduttava summa.
23838: 10 1/SM/ 1999) virastojen toimistotarvikkeiden
23839: ym. tuotteiden ja palvelujen hankkimisesta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
23840: Kauppatalo Hansel Oy:ltä.                              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
23841:    Useat yrittäjät (mm. Euro Toimistotukkujen          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23842: osakaskauppiaat) ovat huolestuneita siitä, että si-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23843: säasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvat vi-
23844: rastot, mm. kihlakunnat, ovat saaneet Hanselilta             Sopiiko Hansel Oy:n menettely mieles-
23845: yksipuolisen käskyn käyttää ilman tarjouskilpai-             tänne valtion omistamalle yhtiölle ja
23846: lua pelkästään Hanselin osoittamia toimittajia.
23847:    Euro Toimistotukkujen osakaskauppiaille on                onko Kauppatalo Hanselin toiminnan
23848: tarjottu Hansel-korttia, jotta asiointi jatkossa ko.         tarkoituksena estää vapaa ja toimiva
23849: virastojen ja laitosten kanssa olisi mahdollista.            kilpailu nimenomaan pienten ja keski-
23850: Kortti edellyttää kuitenkin 4-7 %:n palkkion                 suurten yrittäjien osalta kyseisellä me-
23851:                                                              nette/yllä?
23852: 
23853: 
23854: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
23855: 
23856:     Jari Leppä /kesk
23857: 
23858: 
23859: 
23860: 
23861:                                                                                                 Versio 2.0
23862: KK 115/2000 vp- Jari Leppä /kesk                                                      Ministerin vastaus
23863: 
23864: 
23865: 
23866: 
23867: Eduskunnan puhemiehelle
23868: 
23869: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            saan käyttää Hanselin palveluja hyväkseen suo-
23870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          raan ilman uuden tarjouskilpailun järjestämistä.
23871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Hanselin käyttäminen perustuu aina hankintayk-
23872: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Jari              sikön ja Hanselin väliseen sopimussuhteeseen,
23873: Lepän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         eikä Hansel siten voi yksipuolisesti velvoittaa
23874: sen KK 115/2000 vp:                                    hankintayksiköitä hankintojen suorittamisessa.
23875:                                                           Valtion hankintatoimen keskittämisen ja säh-
23876:        Sopiiko Hansel Oy:n menettely mieles-           köisten toimintajärjestelmien käyttämisen tavoit-
23877:        tänne valtion omistamalle yhtiölle ja           teena on kustannussäästöjen saavuttaminen.
23878:                                                        Hankintojen toteuttamiseen liittyvien kustannus-
23879:        onko Kauppatalo Hanselin toiminnan              ten osuus on valtionhallinnossa ollut huomatta-
23880:        tarkoituksena estää vapaa ja toimiva            va. Hankinta- ja materiaalitoimen kustannukset
23881:        kilpailu nimenomaan pienten ja keski-           koostuvat paitsi varsinaisesta tavaran tai palve-
23882:        suurten yrittäjien osalta kyseisellä me-        lun hankintahinnasta, myös hankinnan toteutta-
23883:        nette/yllä?                                     miseen liittyvistä kustannuksista, kuten tarjous-
23884: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kilpailun järjestämiseen, tilaus- ja sopimusme-
23885: ti seuraavaa:                                          nettelyyn ja laskujen käsittelyyn liittyvistä kus-
23886:                                                        tannuksista sekä varastoihin sidotun pääoman ar-
23887: Kauppatalo Hansel Oy perustettiin 1.1.1995             vosta aiheutuvista kustannuksista. Valtion han-
23888: muodostamalla Valtion hankintakeskuksesta              kinta- ja materiaalitoimintojen tehostamisella on
23889: osakeyhtiö. Yhtiö perustettiin julkishallinnon         arvioitu saavutettavan jopa 600 miljoonan mar-
23890: tarpeisiin erikoistuneeksi hankinta- ja jakeluor-      kan vuosittaiset säästöt.
23891: ganisaatioksi, materiaalihallinnon asiantunti-            Omaa hankintatointaan tehostaakseen muun
23892: jayksiköksi sekä muuta näihin toimintoihin liitty-     muassa sisäasiainministeriö on tehnyt Kauppata-
23893: vää toimintaa varten. Yhtiön toiminta-ajatukse-        lo Hansel Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mu-
23894: na on mahdollistaa julkisen sektorin toiminnan         kaan Hansel hoitaa sisäasiainministeriön hallin-
23895: tehostuminen tarjoamalla asiakkaille kannattava        nonalan yksiköiden normaaliin toimintaan han-
23896: vaihtoehto hankinta- ja materiaalitoimintojen          kittavien tuotteiden ja palvelujen varastoinnin ja
23897: ratkaisuksi. Tilikaudella 1998-1999 Hanselin           logistiikan sekä tarjoaa käytännön tilaustoimin-
23898: liikevaihto oli 694 miljoonaa markkaa. Hanselin        taa varten yhtenäisen toimintajärjestelmän. Sopi-
23899: osuus valtiosektorin tavarahankinnoista on noin        mus kattaa sisäasianministeriön hallinnonalan
23900: 10 prosenttia.                                         yksiköiden niin sanotut C-tavarahankinnat, jotka
23901:    Kauppatalo Hansel Oy toimii julkisia hankin-        edustavat hallinnonalan hankinnoista markka-
23902: toja koskevan lainsäädännön mukaisena yhteis-          määräisesti alle 10 prosenttia, mutta nimikkei-
23903: hankintayksikkönä valtion virastojen ja laitosten      den määrällä mitattuna noin 80 prosenttia nimik-
23904: osalta. Tämä edellyttää, että yhtiö kilpailuttaa       keistä. Hankintalainsäädäntö edellyttää, että han-
23905: hankintansa hankintalainsäädäntömme mukai-             kinnat on niiden arvosta riippumatta kilpailutet-
23906: sesti. Valtion virastot ja laitokset voivat halutes-   tava. Hallinnon itsensä toteuttamina kilpailutuk-
23907: 
23908: 
23909: 2
23910: Ministerin vastaus                                                 KK 115/2000 vp- Jari Leppä /kesk
23911: 
23912: 
23913: set tulisivat kustannuksiltaan erittäin kalliiksi.       tajat voivat osallistua Hansel-korttikilpailutuk-
23914: Sisäasiainministeriön ja Hanselin sopimuksen             siin, joista tiedotetaan avoimesti. Tämä tarjoaa
23915: päätavoitteena on tuotteiden ja palvelujen koko-         varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille en-
23916: naiskustannusten ja hankintamenettelystä aiheu-          tistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa julki-
23917: tuvien kustannusten alentaminen sekä henkilös-           sen sektorin hankinnoista sekä tarjota tavaroi-
23918: tövoimanvarojen vapauttaminen hallinnonalan              taan ja palvelujaan julkiselle sektorille.
23919: päätehtävien hoitamiseen.                                    Valtion hankinnoissa tavoitteena on kustan-
23920:    Kauppatalo Hansel Oy:n palvelujen käyttämi-           nussäästöjen aikaansaaminen, ja tässä työssä on
23921: nen valtion tavara- ja palveluhankinnoissa ei            mahdollista hyödyntää myös Kauppatalo Hansel
23922: merkitse kuitenkaan kilpailuttamisen vähenty-            Oy:n palveluja. Hansel kilpailuttaa kaikki han-
23923: mistä. Hansel kilpailuttaa kaikki hankintaosa            kintaosa hankintalainsäädännön mukaisia avoi-
23924: hankintalainsäädännön mukaisesti. Tämä tarjoaa           mia ja toimittajia tasapuolisesti kohtelevia me-
23925: yrityksille hyvän mahdollisuuden saada tietoa            nettelyjä käyttäen. Kaikki toimittajat voivat osal-
23926: hankinnoista sekä tarjota tavaroitaan ja palvelu-        listua Hanselin järjestämiin tarjouskilpailuihin
23927: jaan julkiselle sektorille, sillä suurin osa julkisis-   On huomattava, että markkamääräisesti valtaosa
23928: ta hankinnoista on arvoltaan vähäisiä, ja näiden         hankinnoista tapahtuu valtion hankintayksiköi-
23929: kynnysarvot alittavien hankintojen osalta kilpai-        den omien tarjouskilpailujen perusteella. Hanse-
23930: luttamisvelvollisuus voidaan toteuttaa pyytämäl-         lin osuus valtion hankinnoista on vain 10 pro-
23931: lä tarjouksia suoraan toimittajilta. Kaikki toimit-      senttia, mikä ei ole merkittävä.
23932: 
23933: 
23934: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
23935: 
23936:     Ministeri Kimmo Sasi
23937: 
23938: 
23939: 
23940: 
23941:                                                                                                           3
23942: KK 115/2000 vp -     Jari Leppä /kesk                                                  Ministerns svar
23943: 
23944: 
23945: 
23946: 
23947: Tili riksdagens talman
23948: 
23949: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger     handling. Detta förutsätter att bolaget konkur-
23950: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      rensutsätter sin upphandling i enlighet med upp-
23951: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari     handlingslagstiftningen. Statens ämbetsverk och
23952: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål        imättningar kan, om de så önskar, utnyttja Han-
23953: SS 115/2000 rd:                                      sels tjänster direkt utan att ordna någon ny an-
23954:                                                      budstävling. Användningen av Hansel grundar
23955:        ir Hansel Ab:s förfarande enligt er           sig alltid på ett kontraktsförhållande mellan upp-
23956:        åsikt lämpligt för ett bolag som ägs av      handlingsenheten och Hansel, och Hansel kan
23957:        staten och                                    därmed inte ensidigt ställa skyldigheter på upp-
23958:                                                     handlingsenheterna när dessa gör sin upphand-
23959:        är SJftet med Handelshuset Hansels            ling.
23960:        verksamhet att genom detta förfarande            Målet med att koncentrera statens upphand-
23961:       förhindra enfri ochfungerande konkur-         lingsväsen och använda elektroniska verksam-
23962:       rens uttryckligen i fråga om små och          hetssystem är att uppnå kostnadsinbesparingar.
23963:       medelstora företagare?                        Andelen kostnader som anknyter till genomför-
23964: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-     andet av upphand1ing har varit ansenlig inom
23965: föra följande:                                      statsförvaltningen. Kostnadema för upphand-
23966:                                                     lings- och materialväsendet består förutom av det
23967: Handelshuset Hansel grundades den 1 januari         egentliga upphandlingspriset på en vara eller
23968: 1995 genom att Statens upphandlingscentral om-      tjänst också av kostnader som anknyter till ge-
23969: bildades till ett aktiebolag. Bolaget grundades     nomförandet av upphandlingen, såsom kostna-
23970: som en upphandlings- och distributionsorganisa-     der för anordnandet av en anbudstävlan, för be-
23971: tion som har specialiserat sig på den offentliga    ställnings- och kontraktsförfarandet och för be-
23972: förvaltningens behov, som en sakkunnigenhet på      handlingen av fakturor samt av kostnader som
23973: materialförvaltningen samt för annan verksam-       förorsakas av värdet på det kapital som är bundet
23974: het som anknyter till dessa funktioner. Bolagets    vid lagren. Genom att statens upphandlings- och
23975: verksamhetside går ut på att göra det möjligt att   materialfunktioner effektiveras har det uppskat-
23976: effektivera verksamheten på den offentliga sek-     tats att t.o.m. 600 miljoner mark kan uppnås i år-
23977: torn genom att erbjuda kunderna ett lönsamt al-     liga inbesparingar.
23978: temativ till en lösning på upphandlings- och ma-        För att effektivera sitt eget upphandlingsvä-
23979: terialfunktionema. Under räkenskapsperioden         sen har bl.a. imikesministeriet slutit ett kontrakt
23980: 1998-1999 uppgick Hansels omsättning till 694       med Handelshuset Hansel Ab, enligt vilket Han-
23981: miljoner mark. Hansels ande1 av varuupphand-        sel sköter upp1agringen av och logistiken i fråga
23982: lingen inom statssektorn utgör ca 10 procent.       om de produkter och tjänster som skall upphand-
23983:    Handelshuset Hansel Ab är verksamt som en        las för normal verksamhet inom enhetema på in-
23984: sådan enhet för kollektiv upphandling för statens   rikesministeriets förvaltningsornråde samt erbju-
23985: ämbetsverk och imättningar viiken stämmer           der ett enhetligt verksamhetssystem för den prak-
23986: överens med lagstiftningen om offentlig upp-        tiska beställningsverksamheten. Kontraktet täck-
23987: 
23988: 
23989: 4
23990: Ministems svar                                                   KK 115/2000 vp- Jari Leppä /kesk
23991: 
23992: 
23993: er enhetemas s.k. C-varuupphandling på inrikes-        Ien av den offentliga upphandlingen till sitt vär-
23994: ministeriets förvaltningsornråde, viiken repre-        de är ringa, och i fråga om denna upphandling,
23995: senterar under 10 procent av förvaltningsområ-         som underskrider tröskelvärdet, kan skyldighe-
23996: dets upphandling i markbelopp, men mätt i anta-        ten att konkurrensutsätta den tillgodoses genom
23997: let titlar ungefår 80 procent. Upphandlingslag-        att anbud begärs direkt av leverantörema. Alla le-
23998: stiftningen förutsätter att upphandlingen konkur-      verantörer kan delta i konkurrensutsättningar av
23999: rensutsätts oberoende av dess värde. Om förvalt-       Hansel-kort, om vilka informeras öppet. Detta er-
24000: ningen genomför konkurrensutsättningen själv           bjuder i synnerhet små och medelstora företag
24001: blir kostnadema för den synnerligen höga. Det          bättre möjligheter än tidigare att få vetskap om
24002: huvudsakliga målet med kontraktet mellan inri-         den offentliga sektoms upphandling samt att bju-
24003: kesministeriet och Hansel är att sänka de totala       da ut varor och tjänster till den offentliga sektom.
24004: kostnadema för produktema och tjänstema och               Målet vid statens upphandling är att åstadkom-
24005: de kostnader som förorsakas av upphandlings-           ma kostnadsinbesparingar och i detta arbete är
24006: förfarandet samt att frigöra personalresurser för      det möjligt att utnyttja också Handelshuset Han-
24007: att sköta förvaltningsområdets huvudsakliga            sel Ab:s tjänster. Hansel konkurrensutsätter all
24008: uppgifter.                                             sin upphandling genom användning av förfaran-
24009:    Användningen av Handelshuset Hansel Ab:s            den som stämmer överens med upphandlingslag-
24010: tjänster vid statens upphandling av varor och          stiftningen, är öppna och behandlar leverantörer-
24011: tjänster innebär dock inte att konkurrensutsätt-       na lika. Alla leverantörer kan delta i de anbuds-
24012: ningen kommer att minska. Hansel konkurrens-           tävlingar som Hansel arrangerar. Det bör upp-
24013: utsätter all sin upphandling i enlighet med upp-       märksammas att största delen av upphandlingar-
24014: handlingslagstiftningen. Detta erbjuder företa-        na i markbelopp görs utgående från statens upp-
24015: gen en god möjlighet att få kännedom om upp-           handlingsenheters egna anbudstävlingar. Han-
24016: handlingen samt att bjuda ut sina varor och tjäns-     sels andel av statens upphandling uppgår tili en-
24017: ter tili den offentliga sektom, eftersom största de-   dast 10 procent, vilket inte är en stor andel.
24018: 
24019: 
24020: Helsingfors den 15 mars 2000
24021: 
24022:     Minister Kimmo Sasi
24023: 
24024: 
24025: 
24026: 
24027:                                                                                                          5
24028:                                                         KK 116/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
24029: 
24030: 
24031: 
24032: 
24033:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 116/2000 vp
24034: 
24035:                                              Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 
24040: Eduskunnan puhemiehelle
24041: 
24042: Kunnat ja kuntayhtymät ovat arvonlisäverovel-         telu. Eli ne kunnat, jotka käyttävät paljon esimer-
24043: vollisia liiketoiminnan muodossa harjoittamas-        kiksi rakentamiseen liittyviä palveluita tai muita
24044: taan tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Kuten        arvonlisäverollisia palveluita, hyötyvät muiden
24045: muutkin arvonlisäverovelvolliset, kunnat ja kun-      kustannuksella.
24046: tayhtymät saavat vähentää verollista toimintaan-         Käytännössä järjestelmästä hyötyvät merkittä-
24047: sa varten hankkimiensa tavaroiden ja palvelui-        västi erilaiset kasvukeskukset Taantuvat muut-
24048: den ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron. Jos        totappion kohteena olevat kunnat, joissa ei ole
24049: ostetut tavarat tai palvelut sen sijaan käytetään     investointi toimintaa, ovat järjestelmän maksajia.
24050: verottomassa toiminnassa, esimerkiksi tervey-         Monissa kunnissa menetykset vastaavat 1-2
24051: denhoito- tai peruskoulutoiminnassa, hintaan si-      kunnallisveroprosentin tuottoa. Tämä lisää kun-
24052: sältyvää veroa ei saa yleisten säännösten mukaan      tien välisiä eroja, ja neutraliteetti kuntakentän si-
24053: vähentää.                                             sällä ei toimi. Todelliset arvonlisäverolliset han-
24054:     Arvonlisäverotuksessa kuntien veroneutraali-      kinnat tai palvelut eivät ratkaise maksuosuutta.
24055: suus on toteutettu palautus- ja takaisinperintä-      Nykytekniikalla olisi luotavissa järjestelmä, joka
24056: järjestelmän avulla. Palautus- ja takaisinperintä-    ei vääristäisi kuntien välisiä maksuosuuksia,
24057: menettelyssä valtio palauttaa kunnille ja kun-        vaan olisi todellinen. Valtion kannalta uudistus
24058: tayhtymille kaikki verotonta toimintaa varten         olisi neutraali.
24059: tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot, mutta pe-
24060: rii ne takaisin kunnilta asukasluvun perusteella.     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24061: Menettelyn tarkoituksena on toteuttaa hankinta-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24062: neutraalisuus kuntien itse tuottamien ja ostettu-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24063: jen verollisten hankintojen välillä.                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24064:     Kunnat ovat hyvin erilaisessa asemassa riip-
24065: puen siitä, kuinka paljon ne käyttävät arvonlisä-            Onko hallitus tietoinen nykyisen kuntien
24066: verollisia palveluita. Tämä johtuu siitä, että val-          arvonlisäveron palautusten takaisinpe-
24067: tio perii joka tapauksessa arvonlisäveropalautuk-            rintäjärjestelmän epäoikeudenmukai-
24068: sen kunnilta vuosittain asukasmäärän perusteel-              suudestaja
24069: la. Yksittäiseltä kunnalta takaisin perittävään
24070: määrään ei vaikuta hankintojen määrä eikä vaih-              mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman
24071:                                                              korjaamiseksi?
24072: 
24073: 
24074: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
24075: 
24076:     Antti Rantakangas /kesk
24077:                                                                                                  Versio 2.0
24078: KK 116/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
24079: 
24080: 
24081: 
24082: 
24083: Eduskunnan puhemiehelle
24084: 
24085: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kunnilta yhteisesti takaisin perittävä maara
24086: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          vastaa palautettujen arvonlisäverojen yhteismää-
24087: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rää. Kuntien keskinäisten osuuksien jakosuhde
24088: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-        vahvistetaan vuosittain kuntien asukasmäärän
24089: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-        perusteella. Hankintaneutraalisuuden toteutumi-
24090: myksen KK 116/2000 vp:                                 nen edellyttää, että yksittäiseltä kunnalta takai-
24091:                                                        sin perittävään määrään ei vaikuta kunnan han-
24092:        Onko hallitus tietoinen nykyisen kuntien        kintojen vuosittainen määrä ja sen vaihtelu. Näin
24093:        arvonlisäveron palautusten takaisinpe-          ollen yksittäiseltä kunnalta takaisin perittävä
24094:        rintäjärjestelmän epäoikeudenmukai-            määrä ei voi olla samansuuruinen kuin sille pa-
24095:        suudestaja                                      lautettava määrä. Asukasmäärä on valittujakope-
24096:                                                       rusteeksi, koska se on selkeä kriteeri ja hallinnol-
24097:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman          lisesti yksinkertainen soveltaa.
24098:        korjaamiseksi?                                     Arvonlisäveron palautusten kuntakohtaista
24099: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kohtaautoa ja mahdollisuuksia uudistaa takaisin-
24100: ti seuraavaa:                                         perintäjärjestelmää on viimeksi selvitetty
24101:                                                        10.5.1994 asetetussa työryhmässä (Arvonlisäve-
24102: Arvonlisäverotuksessa kuntien ja kuntayhty-           ron palautusten takaisinperintä, Valtiovarainmi-
24103: mien itse tuottamien ja ostamien palvelujen han-      nisteriön työryhmämuistiaita 1995:23). Kuntien
24104: kintaneutraalisuus on toteutettu palautus- ja ta-     välisten erojen saaduissa palautuksissa havait-
24105: kaisinperintäjärjestelmän avulla. Menettelyssä        tiin suurimmalta osalta johtuvan kuntien inves-
24106: valtio palauttaa kunnille ja kuntayhtymille kaik-     tointitoiminnan määrällisistä vaihteluista. Lisäk-
24107: ki verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoi-    si investointien ajoittuminen on vaikuttanut pa-
24108: hin sisältyvät verot, mutta perii ne takaisin kun-    lautusten vuosittaiseen kokonaismäärään. Toi-
24109: nilta asukasluvun mukaan määräytyvinä osuuksi-        saalta useiden pienten kuntien saaman palautuk-
24110: na. Palautusoikeuden seurauksena ostettujen ta-       sen määrä on voinut olla vähäinen myös sen
24111: varoiden ja palvelujen hankintaan sisältyvä vero      vuoksi, että kunta käyttää keskimääräistä enem-
24112: ei muodostu hankintahetkellä kunnille kustan-         män verottomia ostopalveluita.
24113: nukseksi, joten se ei vaikuta hankintamuodon va-          Edellä mainittu työryhmä tutki vaihtoehtoisia
24114: lintaan.                                              malleja takaisinperinnän toteuttamiseksi. Työ-
24115:    Kirjallisessa kysymyksessä on todettu järjes-      ryhmä selvitti sellaisten järjestelmien vaikutuk-
24116: telmän asettavan kunnat keskenään eriarvoiseen        sia, joissa takaisinperintä perustuisi kuntien las-
24117: asemaan, koska saadut arvonlisäveron palautuk-        kennallisiin verotuloihin tai niiden ja käyttöta-
24118: set ja asukaslukuun perustuvat takaisin perittä-      louden valtionosuuksien yhteismäärään. Vertai-
24119: vät määrät poikkeavat toisistaan. Kirjallisen ky-     lu nykyjärjestelmään ei osoittanut, että vaihtoeh-
24120: symyksen mukaan nykytekniikalla olisi luotavis-       toiset mallit johtaisivat nykyjärjestelmää merkit-
24121: sa järjestelmä, joka ei vääristäisi kuntien välisiä   tävästi tasaisempaan kohtaautoon kuntien kes-
24122: maksuosuuksia, vaan olisi todellinen.                 ken.
24123: 
24124: 
24125: 2
24126: Ministerin vastaus                                  KK 116/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
24127: 
24128: 
24129:    Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-    kaisinperintäjärjestelmään mahdollisesti liitty-
24130: koituksena on edelleen selvittää kuntien arvon-    viä epäkohtia.
24131: lisäverotuksessa sovellettavaan palautus- ja ta-
24132: 
24133: 
24134: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
24135: 
24136:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
24137: 
24138: 
24139: 
24140: 
24141:                                                                                                  3
24142: KK 116/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                   Ministerns svar
24143: 
24144: 
24145: 
24146: 
24147: Till riksdagens talman
24148: 
24149: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          snedvrida beta1ningsande1arna kommunerna
24150: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          emellan, utan som vore verk1igt.
24151: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ant-            Det be1opp som återkrävs hos kommunerna
24152: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga            gemensamt motsvarar det samman1agda be1op-
24153: spörsmå1 SS 116/2000 rd:                                pet av återburna mervärdesskatter. Ande1arnas
24154:                                                          förde1ning mellan kommunerna fastställs årligen
24155:        ir regeringen medveten om att det nuva-          på basis av kommunernas invånarantal. Anskaff-
24156:        rande systemetför återkrävande av mer-           ningsneutra1iteten förutsätter att det be1opp som
24157:        värdesskatteåterbäring hos kommuner-             återkrävs av en enski1d kommun inte påverkas av
24158:        na är orättvist och                              det årliga be1oppet av kommunens anskaffningar
24159:                                                         och variationer i det. Därmed kan det be1opp som
24160:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            återkrävs hos en enski1d kommun inte vara av
24161:        för att avhjälpa problemet?                      samma storlek som det be1opp som återbärs till
24162: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         kommunen. Invånaranta1et har valts som grund
24163: föra fö1jande:                                          för förde1ningsförhållandet eftersom det är ett
24164:                                                         k1art kriterium och administrativt sett enkelt att
24165: Vid mervärdesbeskattningen har anskaffnings-            tillämpa.
24166: neutra1iteten i fråga om tjänster som kommuner-             Den kommunvisa incidensen i fråga om mer-
24167: na och samkommunerna sjä1va har producerat e1-          värdesskatteåterbäringarna och möj1igheterna att
24168: 1er köpt förverk1igats med hjä1p av ett system för      förnya systemet för återkrav har senast utretts av
24169: återbäring och återkrav. Detta förfarande går ut        arbetsgruppen för återkrävande av mervärdes-
24170: på att staten till kommunerna och samkommuner-          skatt (Arvon1isäveron pa1autusten takaisinperin-
24171: na återbär alla skatter som ingår i anskaffningar       tä, Finansministeriets arbetsgruppspromemorior
24172: avsedda för skattefri verksamhet, men återkräver         1995:23), vi1ken tillsattes 10.5.1994. Skillnader-
24173: dem av kommunerna i form av ande1ar som be-             na mellan kommunerna när det gäller återbäring-
24174: stäms en1igt kommunens invånarantal. På grund           ar konstaterades till största de1en ha sin förk1a-
24175: av rätten till återbäring b1ir inte skatt som ingår i   ring i variationerna i omfattningen av kommu-
24176: priset på köpta varor och tjänster en kostnad för       nernas investeringsverksamhet. Den tidsmässiga
24177: kommunen vid tidpunkten för anskaffningen, och          förläggningen av investeringarna har dessutom
24178: därför inverkar den inte på va1et av upphand-           påverkat det årliga tota1a återbäringsbe1oppet. Å
24179: 1ingsform.                                              andra sidan har det återbäringsbe1opp som många
24180:    I det skriftliga spörsmå1et konstateras att åter-    små kommuner fått kunnat vara 1itet också för att
24181: bäringssystemet försätter kommunerna i o1ika            kommunen använder mera skattefria köpta tjäns-
24182: ställning, eftersom den mervärdesskatt som åter-        ter än genomsnittet.
24183: bärs och de återkrävda be1oppen, som baserar sig            Den ovan nämnda arbetsgruppen utredde a1-
24184: på invånaranta1et, avviker från varandra. En1igt        ternativa modeller för ett återkravssystem. Ar-
24185: det skrift1iga spörsmå1et skulle man med modern         betsgruppen utredde verkningarna av sådana sys-
24186: teknik kunna skapa ett system som inte skulle           tem där återkrav skulle basera sig på kommuner-
24187: 
24188: 
24189: 4
24190: Ministems svar                                       KK 116/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
24191: 
24192: 
24193: nas beräknade skatteintäkter eller på det sam-        1 enlighet med regeringsprogrammet har re-
24194: manlagda beloppet av dessa och driftshushåll-       geringen för avsikt att fortfarande utreda det sys-
24195: ningens statsandelar. Jämförelsen påvisade inte     tem för återbäring och återkrävande av mervär-
24196: att de altemativa modellema skulle leda tili en     desskatt som tillämpas i mervärdesbeskattningen
24197: påtagligt bättre incidens än det nuvarande syste-   när det gäller kommunema.
24198: met.
24199: 
24200: 
24201: Helsingfors den 14 mars 2000
24202: 
24203:     Minister Suvi-Anne Siimes
24204: 
24205: 
24206: 
24207: 
24208:                                                                                                      5
24209:                                                             KK 117/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
24210: 
24211: 
24212: 
24213: 
24214:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 117/2000 vp
24215: 
24216:                                              Investointitukien varmistaminen
24217: 
24218: 
24219: 
24220: 
24221: Eduskunnan puhemiehelle
24222: 
24223: Yritysten investointituet ovat viime vuosina mer-     tien toiminta toimitilojen hankkijana on ollut tar-
24224: kittävästi vähentyneet. Lisäksi yritysten inves-      peellinen osa paikallista elinkeinopolitiikkaa.
24225: tointitukien ja pienyrityslainojen soveltamisessa
24226: on ollut epäselvyyksiä mm. kansallisen tuen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24227: 2-alueella. On esiintynyt tietoja, joiden mukaan      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24228: kuntien rakennuttamiin teollisuushalleihin ei         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24229: enää myönnettäisi kauppa- ja teollisuusministe-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24230: riön investointitukia. Toimitilainvestointeihin
24231: investointituki olisi käytettävissä vain silloin,           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
24232: kun yritykset itse ovat investointien toteuttajina.         tyä varmistaakseen myös tulevaisuudes-
24233: Kuntien toiminta rakennuttajana on mahdollista-             sa riittävät investointiluet kuntien yri-
24234: nut yrityksille keveämmän liikkeellelähdön ra-              tyksille suuntautuvaan toimitilarakenta-
24235: hoituksellisessa mielessä. Tässä suhteessa kun-             miseen?
24236: 
24237: 
24238: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
24239: 
24240:     Kyösti Karjula /kesk
24241: 
24242: 
24243: 
24244: 
24245:                                                                                                Versio 2.0
24246: KK 117/2000 vp -     Kyösti Karjula /kesk                                            Ministerin vastaus
24247: 
24248: 
24249: 
24250: 
24251: Eduskunnan puhemiehelle
24252: 
24253: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa         Investointituen myöntämistä kiinteistöyhtei-
24254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sölle tai kunnalle yritystoiminnan toimitilahank-
24255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keisiin kehitysalueella rajoitetaan toistaiseksi si-
24256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Kar-     ten, että I-tukia1ueella tukea voidaan myöntää
24257: julan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       normaalien säännösten perusteella, mutta II- ja
24258: sen KK 117/2000 vp:                                  III-tukialueilla tuki on mahdollista myöntää vain
24259:                                                      de minimis -ehdoin. De minimis -tuki tarkoittaa
24260:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      sitä, että julkista tukea yrityksille voidaan koh-
24261:       tyä varmistaakseen myös tulevaisuudes-         distaa yhteensä enintään 100 000 euroa eli noin
24262:       sa riittävät investointiluet kuntien yri-      600 000 mk kolmen vuoden aikana alkaen ensim-
24263:       tyksille suuntautuvaan toimitilarakenta-       mäisestä ns. de minimis -päätöksestä. Kyseinen
24264:       miseen?                                        noin 600 000 markan de minimis -katto laske-
24265:                                                      taan kuntien toimitilahankkeiden osalta tiloihin
24266: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sijoittuville yrityksille alennetun vuokran muo-
24267: ti seuraavaa:                                        dossa kertyvänä tukena .. Mikäli tiloihin sijoittuu
24268: Investointituen myöntämisestä kuntien toimitila-     vain yksi yritys, on kunnan toimitilahankkee-
24269: hankkeisiin on säädetty yritystuesta annetussa       seen mahdollista myöntää yhteensä tukea enin-
24270: laissa (1136/1993). Kyseisen lain korvaava esi-      tään 600 000 mk. Mikäli tiloihin sijoittuu useam-
24271: tys laiksi yritystoiminnan tukemisesta annettiin     pi yritys, voi kunnalle myönnettävä tuki olla
24272: eduskunnalle 12.11.1999. Esityksen tavoitteena       600 000 mk kutakin yritystä kohden, koska de
24273: on suorien yritystukijärjestelmien selkeyttämi-      minimis -katto lasketaan erikseen kunkin tiloihin
24274: nen, tukien vaikuttavuuden parantaminen ja tu-       sijoittuvan yrityksen osalta.
24275: kien käytön valvonnan tehostaminen. Uudistus            Edellä mainitusta de minimis -rajoituksesta
24276: liittyy myös EY :n rakennerahastokauden alkami-      kuntien toimitilahankkeiden tukemiseen liittyen
24277: seen ja EY:n alueellisten valtiontukisäännösten      on neuvoteltu komission kanssa. Asiasta on toi-
24278: muutoksiin vuoden 2000 alusta. Lakiesitys lähe-      mitettu lisätietoja komissiolle. Tarkoitus on, että
24279: tettiin 18.11.1999 komissiolle hyväksyttäväksi.      kyseisen uudistettavan lain perusteella voitaisiin
24280:     Komission kanssa on sovittu, että voimassa       myöntää tukea kuntien toimitilahankkeisiin il-
24281: olevaa yritystuesta annettua lakia (113611993)       man mainittua de minimis -rajoitusta myös II- ja
24282: voidaan soveltaa siihen asti kunnes uusi lainsää-    III-tukialueilla. Tämä edellyttää kuitenkin, että
24283: däntö on tullut voimaan. Kyseistä lakia sovelle-     komissio hyväksyy erikseen lakiesityksen kysei-
24284: taan siten, että tukien myöntämisessä noudate-       sen. kohdan, josta on lähetetty komissiolle erilli-
24285: taan 1.1. 2000 voimaan tulleita EY :n alueellisia    nen tätä asiaa koskeva esitys.
24286: valtiontukia koskevia suuntaviivoja.
24287: 
24288: 
24289: 
24290: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
24291: 
24292:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
24293: 
24294: 2
24295: Ministems svar                                                KK 117/2000 vp -       Kyösti Karjula /kesk
24296: 
24297: 
24298: 
24299: 
24300: Tili riksdagens talman
24301: 
24302: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger             Beviljandet av investeringsstöd tili en fastig-
24303: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande medlem av         hetssammanslutning elier tili en kommun för
24304: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         projekt som gälier lokaler för företagsverksam-
24305: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga           het på utveck1ingsområdet begränsas tilis vidare
24306: spörsmål SS 117/2000 rd:                                så att på stödområde I kan stöd beviljas utgående
24307:                                                         från norma1a regler men på stödområdena II och
24308:         Vilka åtgärder har regeringen för avsikt        III är det möjligt att bevilja stöd endast på de mi-
24309:        att vidta för att försäkra sig om tillräck-      nimis -villkor. Stöd på de minimis -vilikor inne-
24310:        liga investeringsstöd också i framtiden          bär att totalt högst 100 000 euro, dvs. ca 600 000
24311:        för kommunernas byggande av verksam-             mk, kan beviljas i offentligt stöd tili företag
24312:        hetslokalerför företag?                          under tre år räknat från det första s.k. de minimis
24313:                                                         -beslutet. Ifrågavarande de minimis -gräns på ca
24314: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         600 000 mark räknas för kommunemas projekt
24315: föra följande:                                          som gälier verksamhetslokaler som ett stöd som
24316: Om beviljandet av investeringsstöd för kommu-           flyter in i form av sänkt hyra tili de företag som
24317: nemas projekt som gälier verksamhetslokaler be-         flyttar in i loka1erna. Ifali endast ett företag flyt-
24318: stäms i lagen om företagsstöd (1136/1993). En           tar in i lokalerna, är det möj1igt att bevi1ja totalt
24319: proposition med förslag tililag om stödjande av         högst 600 000 mk i stöd för kommunens verk-
24320: företagsverksamhet, som skali ersätta denna lag,        samhetslokalsprojekt. Ifali flera än ett företag
24321: gavs tili riksdagen den 12 november 1999. Målet         flyttar in i lokalerna, kan det stöd som beviljas
24322: med propositionen är att göra de direkta företags-      kommunen uppgå tili 600 000 mark per företag,
24323: stödssystemen klarare, att förbättra stödens ef-        eftersom de minimis -gränsen räknas separat för
24324: fekt och att effektivera tillsynen över använd-         varje företags del som finns i lokalema.
24325: ningen av stöden. Revideringen anknyter också               Om ovan nämnda de minimis -gräns i sam-
24326: tili inledandet av EG:s strukturfondsperiod och         band med stödjandet av kommunemas projekt
24327: tili ändringar i EG:s regler för regionalt statsstöd    gäliande verksamhetslokaler har förhandlats med
24328: från ingången av 2000. Lagförslaget sändes den          kommissionen. Tilläggsinformation i saken har
24329: 18 november 1999 tili kommissionen för godkän-          tillställts kommissionen. Syftet är att utgående
24330:                                                         från ifrågavarande lag, som skall revideras, skali
24331: nande.
24332:     Med kommissionen har det överenskommits             stöd kunna beviljas för kommunernas projekt
24333: om att gäliande lag om företagsstöd (1136/1993)         som gälier verksamhetslokaler också på stödom-
24334: kan tiliämpas tili dess den nya lagstiftningen har      rådena II och III utan den nämnda de minimis -
24335: trätt i kraft. Lagen i fråga tiliämpas så att vid be-   gränsen. För detta förutsätts dock att kommissio-
24336: viljandet av stöd följs EG:s riktlinjer för regio-      nen separat godkänner ifrågavarande punkt i lag-
24337: nalt statsstöd, vilka gälier sedan den 1 januari        propositionen, om viiken en särskild framstäli-
24338: 2000.                                                   ning har sänts tili kommissionen.
24339: 
24340: 
24341: 
24342: Helsingforsden 15 mars 2000
24343: 
24344:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
24345:                                                                                                             3
24346:                                                           KK 118/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk
24347: 
24348: 
24349: 
24350: 
24351:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2000 vp
24352: 
24353:                                            Hirvivahinkojen arvioinnin tehostaminen
24354: 
24355: 
24356: 
24357: 
24358: Eduskunnan puhemiehelle
24359: 
24360: Maassamme hirvien aiheuttamat vahingot ovat         västi vahinkoarvioiden tekemiseen perehtyneitä
24361: kasvaneen hirvikannan seurauksena huolestutta-      toimijoi ta. Tämä koskettaa erityisesti peltovahin-
24362: vasti lisääntyneet. Hirvet aiheuttavat merkittä-    kojen arviointia.
24363: vän määrän vaaratilanteita ja liikennevahinkoja
24364: maantieliikenteessä. Maa- ja metsätaloudessa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24365: hirvien aiheuttamat vahingonkorvaukset ovat         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24366: nousseet vuositasolla jo noin 12 miljoonaan         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24367: markkaan. Nykyinen korvauskäytäntö ei kuiten-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24368: kaan toimi riittävän tarkoituksenmukaisesti maan
24369: eri osissa. Osa vahinkoja kärsineistä tiloista ei         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
24370: edes hae vahingonkorvauksia nykyisin varsin               tyä maa- ja metsätaloudelle aiheutunei-
24371: epäyhtenäisten arviointikäytäntöjen ja korkeiden          den hirvivahinkojen arviointikäytännön
24372: arviointikustannusten vuoksi. Perussyy lienee             yhdenmukaistamiseksi ja arviointikus-
24373: siinä, että maassamme ei ole nykyisellään riittä-         tannusten alentamiseksi?
24374: 
24375: 
24376: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
24377: 
24378:    Kyösti Karjula /kesk
24379: 
24380: 
24381: 
24382: 
24383:                                                                                              Versio 2.0
24384: KK 118/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk                                              Ministerin vastaus
24385: 
24386: 
24387: 
24388: 
24389: Eduskunnan puhemiehelle
24390: 
24391: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,      ti seuraavaa:
24393: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
24394: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Kar-   Hirvieläinkantojen kasvun mukana ovat lisäänty-
24395: julan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     neet myös niiden aiheuttamat vahingot. Näin on
24396: sen KK 118/2000 vp:                                tapahtunut erityisesti metsävahinkojen kohdalla.
24397:                                                    Maa- ja metsätalousministeriö on tämän johdos-
24398:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    ta asettanut työryhmän hirvien metsille aiheutta-
24399:       tyä maa- ja metsätaloudelle aiheutunei-      mien vahinkojen selvittämiseksi. Samoin minis-
24400:       den hirvivahinkojen arviointikäytännön       teriössä on uusittavana hirvieläinten aiheutta-
24401:       yhdenmukaistamiseksi ja arviointikus-        mien vahinkojen korvaussäännökset
24402:       tannusten alentomiseksi?                        Tarve vahinkojen arviointimenettelyn ja -kus-
24403:                                                    tannusten tarkistamiseksi tulee tutkittavaksi täs-
24404:                                                    sä yhteydessä sekä uudet korvaussäännökset pää-
24405:                                                    tettäväksi vielä kuluvan kevään aikana.
24406: 
24407: 
24408: 
24409: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
24410: 
24411:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24412: 
24413: 
24414: 
24415: 
24416: 2
24417: Ministerns svar                                            KK 118/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
24418: 
24419: 
24420: 
24421: 
24422: Tili riksdagens talman
24423: 
24424: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Särskilt gäller detta skador på skog. Jord- och
24425: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       skogsbruksministeriet har därför tillsatt en ar-
24426: statsrådet översänt följande av riksdagsman           betsgrupp för att utreda de skador älgarna orsa-
24427: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga         kar skogen. Även en revidering av bestämmelser-
24428: spörsmål SS 118/2000 rd:                              na för ersättning av skador förorsakade av hjort-
24429:                                                       djur är under beredning vid ministeriet.
24430:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta             1 detta sammanhang kommer även behovet av
24431:       för att praxis för värderingen av de ska-       en justering av förfarandet vid värderingen av
24432:       dor älgarna orsakar jord- och skogsbru-         skadorna samt värderingskostnaderna att bli fö-
24433:       ket skall förenhetligas och kostnaderna         remål för översyn. Beslut om nya bestämmelser
24434:       för värderingen sänkas?                         för ersättningarna kommer att fattas under inne-
24435:                                                       varande vår.
24436: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
24437: anföra följande:
24438: 
24439: Som en följd av att stammarna av hjortdjur har
24440: blivit större har också de skador de åsarnkar ökat.
24441: 
24442: 
24443: 
24444: Helsingfors den 2 mars 2000
24445: 
24446:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24447: 
24448: 
24449: 
24450: 
24451:                                                                                                      3
24452:                                                                   KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd
24453: 
24454: 
24455: 
24456: 
24457:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 119/2000 vp
24458: 
24459:                                              Seksuaalikasvatuksen tilan parantaminen
24460: 
24461: 
24462: 
24463: 
24464: Eduskunnan puhemiehelle
24465: 
24466: Suhtautuminen seksuaalisuuteen, perhesuunnit-         eikä korvaava toiminta ole pystynyt täyttämään
24467: teluun ja ehkäisyyn muuttui yhteiskunnassamme         aukkoja.
24468: merkittävästi 1960-luvulla. Seksuaalisuudesta            Seuraukset ovatkin selvästi havaittavissa jo
24469: tuli asia, josta voitiin keskustella vapaasti. Ter-   kuudessa vuodessa. Varsinkin nuorten abortit
24470: veydenhuollossa lähtökohdaksi otettiin terveys-       ovat lisääntyneet. Teini-ikäisten synnyttäjien
24471: näkökulmat moraalisen lähestymisen sijaan.            määrä ei enää laske. Sukupuolitaudit ovat lisään-
24472:    Uusi aborttilaki, joka salli raskauden keskey-     tymässä.
24473: tykset sosiaalisiin syihin vedoten, hyväksyttiin         Lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksen tila
24474: vuonna 1970. Tämä nostikin hetkellisesti abort-       onkin huolestuttava Suomen kouluissa. On kyllä-
24475: tien määrää jyrkästi. Mutta 1970-luvulta alkoi        kin kouluja, joissa myös tämä asia hoidetaan
24476: kehitys, jolloin seksuaaliterveys parani oleelli-     erinomaisesti, mutta on myös paljon kouluja,
24477: sesti. Tähän vaikutti oleellisesti se, että kansan-   joissa asia on täysin laiminlyöty. Monet nuoret
24478: terveyslaki velvoitti kunnat järjestämään maksu-      ovat vaillajärkevää valistusta. Valistuksesta ovat
24479: tonta ehkäisyneuvontaa ja että seksuaalikasvatus      vastuussa tietysti myös kodit, mutta koulut ovat
24480: sisällytettiin koulujen opetussuunnitelmiin 1970-     avainasemassa silloin, kun pyritään tavoitta-
24481: luvun puoliväliin mennessä. Seksuaaliterveys-         maan nuorten koko ikäluokka.
24482: palveluja kehitettiin, ehkäisyn käyttö yleistyi ja       Koulussa jokaisella nuorella tulisi olla oikeus
24483: raskauden keskeytykset vähenivät.                     saada kunnollista seksuaalivalistusta. Jokaisella
24484:    Niinpä vuonna 1994 tehdyssä selvityksessä          nuorella pitäisi olla oikeus tietoon seksuaalisuu-
24485: voitiin todeta, että kun nuorten abortteja vuonna     desta, ehkäisymenetelmistä, sukupuolitaudeista
24486: 197 5 oli 21 ,2 tuhatta 15-19-vuotiasta tyttöä        ja HIV:stä. Nuorilla pitää olla mahdollisuus saa-
24487: kohden, niin vuonna 1994 keskeytyksiä oli enää        da tietoa seksiin liittyvistä riskeistä sekä niistä
24488: 9,0. Samoin nuorten synnytykset vähenivät oleel-      menetelmistä, joilla riskejä voidaan välttää.
24489: lisesti. Tähän hyvään kehitykseen olivat vaikut-         Menneiden vuosien ja vuosikymmenien koke-
24490: tamassa riittävä ja luotettava seksuaalikasvatus      mukset Suomesta osoittavat, että silloin kun
24491: sekä luottamuksellinen ja tasokas palvelu.            määrätietoisesti panostetaan ennalta ehkäise-
24492:    Tilanne on kuitenkin kääntynyt huonompaan          vään työhön ja valistukseen, niin seksuaaliter-
24493: suuntaan. Vuodesta 1994 lähtien seksuaalikasva-       veyttä voidaan edistää. Kun taas toimintaa hei-
24494: tus ei ole kuulunut pakollisena aineena peruskou-     kennetään, niin tilanne huononee nopeasti. Olisi-
24495: lun opetusohjelmaan. Terveydenhuoltosektorin          ko jälleen aika muuttaa suuntaa?
24496: ennalta ehkäisevää työtä on vähennetty, etenkin
24497: ehkäisyneuvonnasta ja kouluterveydenhuollosta.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24498: Ehkäisyneuvolat on lopetettu monessa kunnassa,        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24499: 
24500: 
24501:                                                                                                 Versio 2.0
24502: KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd
24503: 
24504: 
24505: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      dollisuuden saada kunnollista seksuaa-
24506: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               livalistusta ja katkaistakseen nuorten
24507:                                                   seksuaaliterveyden viime vuosina huo-
24508:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   nompaan suuntaan menneen kehityk-
24509:       tyä taatakseen jokaiselle nuorelle mah-     sen?
24510: 
24511: 
24512: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
24513: 
24514:     Reijo Kallio /sd
24515: 
24516: 
24517: 
24518: 
24519: 2
24520: Ministerin vastaus                                               KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd
24521: 
24522: 
24523: 
24524: 
24525: Eduskunnan puhemiehelle
24526: 
24527: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Opetuksen järjestäjillä on liikkumavaraa ra-
24528: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         kentaa omat opetussuunnitelmansa edellä mainit-
24529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tujen perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman
24530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       perusteet velvoittavat seksuaalikasvatuksen ope-
24531: lion /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tukseen. Seksuaalikasvatus tulee ottaa huomioon
24532: KK 119/2000 vp:                                       päättäarvioinnissa (biologia). Seksuaalikasva-
24533:                                                       tuksen laajuus ja syvyys saattavat vaihdella eri
24534:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       kouluissa ja eri opettajien opetuksessa. Tilantee-
24535:       tyä taatakseen jokaiselle nuorelle mah-         seen vaikuttaa myös paikkakunnan terveyden-
24536:       dollisuuden saada kunnollista seksuaa-          huoltosektorin toimintamahdollisuudet.
24537:       livalistusta ja katkaistakseen nuorten             Seksuaalikasvatustyön onnistumiseksi tulisi
24538:       seksuaaliterveyden viime vuosina huo-           opetuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat lin-
24539:       nompaan suuntaan menneen kehityk-              jata paikkakunnalla yhteistoimin. Tässä yhtey-
24540:       sen?                                            dessä tulisi kotien kasvatusperiaatteet ottaa huo-
24541:                                                      mioon. Tärkeätä on löytää paikkakuntakohtaises-
24542: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ti soveltuvia vastuuhenkilöitä, opettajia/tervey-
24543: ti seuraavaa:                                         denhoitajia, jotka luontevimmin pystyvät tähän
24544: Opetushallituksen vuonna 1994 vahvistaman pe-        tehtävään. Työnjaon eri näkökulmista seksuaali-
24545: ruskoulun opetussuunnitelman mukaan perus-           kasvatusta hoitavan tiimin kesken tulisi olla sel-
24546: koulussa opetettaviin kaikille yhteisiin oppiai-     keä ja joustavasti toteutettava.
24547: neisiin sisältyy seksuaalikasvatusta. Näitä oppi-        Kokonaisuutena arvioiden seksuaalikasvatus
24548: neita ovat lähinnä biologia sekä ympäristö- ja       on valtakunnallisesti kattavaa, mutta kuntakoh-
24549: luonnontieto ja liikunnan opetukseen liittyvä ter-   taisesti ja koulukohtaisesti voi olla suuriakin ero-
24550: veyskasvatus. Lisäksi seksuaalikasvatusta voi si-    ja. Opetushallituksen opetussuunnitelma -ana-
24551: sältyä valionaisina opetettaviin aihekokonai-        lyysit ovat osoittaneet, ettei seksuaalikasvatuk-
24552: suuksiin, erityisesti terveys- ja perhekasvatuk-     seen eikä seksuaalivalistukseen ole panostettu
24553:                                                      riittävästi ja toiminnassa on puutteita. Seksuaali-
24554: seen.
24555:    Opetushallitus on laatinut vuonna 1999 ope-       kasvatus on myös saattanut olla hajanaisesti to-
24556: tussuunnitelman perusteiden pohjalta perusope-       teutettua ja vastentahtoisesti hoidettua.
24557: tuksen päättäarvioinnin kriteerit. Niiden mukaan         Terveyskasvatuksen aseman vahvistamiseksi
24558: peruskoulun päättävän oppilaan tulee ymmärtää        ja selkeyttämiseksi perusopetuksessa, lukiossa ja
24559: ihmissuhteiden merkitys ja seksuaalisuus elä-        ammatillisessa koulutuksessa valmistellaan par-
24560: män luonnollisena osana. Tämän osoittamiseksi        haillaan kehittämistoimenpiteitä. Niiden mu-
24561: oppilaan tulee osata pääpiirteissään kuvata sek-     kaan terveystiedosta/terveyskasvatuksesta tulisi
24562: suaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja, selit-      erillinen kaikille yhteinen oppiaine. Tarkoitukse-
24563: tää hedelmöitystä, raskauden kulkua sekä ym-         na on, että opetushallitus vahvistaa lainsäädän-
24564: märtää ehkäisyn, ei-toivotun raskauden sekä su-      nönja tuntijaon muutostenjälkeen terveystiedol-
24565: kupuolitartunnan välttämisen tarpeet.                le uudet opetussuunnitelman perusteet, joissa
24566: 
24567: 
24568:                                                                                                         3
24569: KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd                                                   Ministerin vastaus
24570: 
24571: 
24572: seksuaaliterveyden sekä seksuaalikasvatuksen ja      muiden alan ammattilaisten kanssa vuorovaiku-
24573: -valistuksen laajuus tulee arvioitavaksi yhteis-     tuksessa on edelleen oikeansuuntainen. Opetus-
24574: työssä alan asiantuntijoiden ja sidosryhmien         ministeriön tarkoituksena on vahvistaa ja kehit-
24575: kanssa.                                              tää terveystiedon asemaa perusopetuksessa ja
24576:    Edellä esitetystä on käynyt ilmi, että opetus-    toisen asteen koulutuksessa ja luoda siinä yhtey-
24577: ministeriö pitää lasten ja nuorten seksuaalikasva-   dessä opetustoimen osalta mahdollisuuksia sek-
24578: tuksen ja ennalta ehkäisevän seksuaalivalistus-      suaalikasvatuksen ja siihen liittyvän ennalta eh-
24579: toiminnan edistämistä perusteltuna. Nykyisten        käisevän valistustyön aikaisempaa tulokselli-
24580: opetussuunnitelman perusteiden lähtökohta to-        sempaan toteuttamiseen.
24581: teuttaa seksuaalikasvatus eri opettajaryhmien ja
24582: 
24583: 
24584: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
24585: 
24586:     Opetusministeri Maija Rask
24587: 
24588: 
24589: 
24590: 
24591: 4
24592: Ministems svar                                                   KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd
24593: 
24594: 
24595: 
24596: 
24597: Tili riksdagens talman
24598: 
24599: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      der. Läroplansgrundema innebär skyldighet att
24600: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      undervisa i sexualfostran. Sexualfostran skall be-
24601: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-     aktas i slutbedömningen (biologi). Hur bred och
24602: jo Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål      djup sexualundervisningen är kan variera mellan
24603: SS 119/2000 rd:                                      skolorna och lärarna. Situationen påverkas också
24604:                                                      av vilka verksarnhetsmöjligheter ortens hälso-
24605:        Vilka åtgärder avser regeringen vidta         vårdssektor har.
24606:       för att garantera varje ung människa              För att detta fostringsarbete skall lyckas bör
24607:       möjlighet att få ordentlig sexualupplys-       undervisningens mål, innehåll och verksamhets-
24608:       ning och för att bryta utvecklingen i frå-     sätt stakas ut genom samarbete på orten. 1 sam-
24609:       ga om de ungas sexualitet och hälsa som        manhanget bör hemmens fostringsprinciper be-
24610:       de senaste åren gått i en sämre riktning?      aktas. Det är viktigt att hitta för orten lämpliga
24611:                                                      ansvariga lärare/hälsovårdare, som naturligast är
24612: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kapabla att sköta uppgiften. Arbetsfördelningen
24613: föra följande:                                       inom det team som ur olika perspektiv sköter
24614: Enligt den läroplan som utbildningsstyrelsen         sexualfostran bör vara tydlig och flexibelt ge-
24615: fastställde 1994 skall det i de ämnen som under-     nomförbar.
24616: visas i grundskolan ingå sexualfostran i de för         Bedömd som helhet täcker sexualfostran hela
24617: alla elever gemensamma ämnena. Dessa läroäm-         landet, men det kan finns stora skillnader mellan
24618: nena är närmast biologi samt miljö- och natur-       olika kommuner och olika skolor. Utbildnings-
24619: kunskap och hälsofostran i anslutning till under-    styrelsens läroplansanalyser har visat att sats-
24620: visningen i gymnastik. Därtill kan sexualfostran     ningen på såväl sexualfostran som sexualupplys-
24621: ingå i de temaområden som det ges valfri under-      ning inte varit tillfredsställande och att det finns
24622: visning i, särskilt hälso- och familjefostran.       brister i verksamheten. Det kan också ha före-
24623:    Utbildningsstyrelsen har 1999 utgående från       kommit att sexualfostran genomförts osamman-
24624: läroplansgrunderna utarbetat kriterier för slutbe-   hängande och att uppgiften skötts motvilligt.
24625: dömningen i den grundläggande utbildningen.             För att ge hälsofostran en starkare och klarare
24626: Enligt dem skall en elev som avslutar grundsko-      ställning i den grundläggande utbildningen, gym-
24627: lan förstå betydelsen av mänskliga relationer och    nasiet och yrkesutbildningen bereds som bäst ut-
24628: sexualitet som en naturlig del av livet. För att     vecklingsåtgärder. Enligt dem skall hälsokun-
24629: visa detta skall eleven i huvuddrag kunna beskri-    skap/hälsofostran bli ett fristående för alla ge-
24630: va olika uttrycksformer för sexualitet, förklara     mensamt läroämne. A vsikten är att utbildnings-
24631: befruktning, graviditetens förlopp samt förstå       styrelsen efter ändringarna i lagstiftningen och
24632: förhindrande av graviditet, icke-önskad gravidi-     timfördelningen skall fastställa nya läroplans-
24633: tet samt nödvändigheten av att undvika venerisk      grunder för ämnet hälsokunskap. 1 dem skall om-
24634: smitta.                                              fattningen av sexualitet och hälsa samt sexual-
24635:    Utbildningsanordnama kan fritt göra upp sin       fostran och -upplysning bedömas i samråd med
24636: egen läroplan utgående från ovan nämnda grun-        intressegrupper och sakkunniga på området.
24637: 
24638: 
24639:                                                                                                        5
24640: KK 119/2000 vp- Reijo Kallio /sd                                                    Ministerns svar
24641: 
24642: 
24643:    Av ovan framförda har det framgått att under-    ningsministeriets mening att stärka och utveckla
24644: visningsministeriet anser det motiverat att främ-   den ställning hälsokunskapen har i den grundläg-
24645: ja sexualfostran och förebyggande sexualupplys-     gande utbildningen och i utbildningen på andra
24646: ningsverksamhet bland barn och unga. Utgångs-       stadiet och i detta sammanhang för undervis-
24647: punkten för de gällande läroplansgrunderna att      ningsväsendets del skapa möjligheter för ett re-
24648: sexualfostran genomförs i växelverkan mellan        sultatrikare genomförande av sexualfostran och
24649: olika lärargrupper och andra yrkesverksamma på      därtill anknutet förebyggande upplysningsarbete.
24650: området är alltjämt riktgivande. Det är undervis-
24651: 
24652: 
24653: Helsingforsden 13 mars 2000
24654: 
24655:     Undervisningsminister Maija Rask
24656: 
24657: 
24658: 
24659: 
24660: 6
24661:                                                             KK 120/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
24662: 
24663: 
24664: 
24665: 
24666:                                                  KIRJALLINEN KYSYMYS 120/2000 vp
24667: 
24668:                                                 Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus-
24669:                                                 järjestelmä
24670: 
24671: 
24672: 
24673: 
24674: Eduskunnan puhemiehelle
24675: 
24676: Vuoden 1999 aikana eduskunta muutti kolmea                kaupunkien taloutta. Tämä ei liene ollut lainmuu-
24677: lastensuojeluun ja niiden kustannusten rahoituk-          tosten tarkoituksena. Taustalla lienevät suurten
24678: seen liittyvää lakia. Laki lastensuojelulain muut-        kaupunkien lisääntymässä olevat sosiaaliset on-
24679: tamisesta (123/1999), laki kehitysvammaisten              gelmat ja niistä seurauksena oleva lastensuojelu-
24680: erityishuollosta annetun lain muuttamisesta               tarpeen kasvu. Alun perin lakimuutosten taustal-
24681: (124/1999) ja laki sosiaali- ja terveyshuollon            la oleva henki turvata palvelut kaikissa kunnissa,
24682: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain           myös erityisesti pienimmissä, näyttää rahoitus-
24683: muuttamisesta (125/1999) olivat näitä lainmuu-            mielessä kääntyneen päinvastaiseksi. Kuntata-
24684: toksia. Tavoitteena oli turvata oikea-aikaiset ja         louden ahdingossa olevat muuttotappiovaltaiset
24685: riittävät lastensuojelun palvelut kaikissa kunnis-        pienkunnat ovat joutuneet tämänkin uudistuksen
24686: sa. Perusteena olivat eri tahoilta tulleet viestit sii-   maksajiksi. Tasausjärjestelmää tulisikin korjata
24687: tä, että lasten ja nuorten ongelmiin ei tartuta eikä      pienten kuntien lähtökohtia paremmin huomioi-
24688: riittäviä palveluita kunnissa järjestetä taloudel-        vaksi.
24689: listen syiden vuoksi. Esimerkiksi samasta per-
24690: heestä monen lapsen sijoittaminen sijaishuol-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24691: toon voi viedä pohjan pienen kunnan taloudelta.           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24692: Tasausrahasto on perustettu käytännössä yksin-            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24693: omaan kuntien rahoilla, koska ministeriön rahas-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24694: toa kartuttava osa on kuntien valtionosuuksista
24695: vähennetty. Kunnat osallistuvat rahoitukseen                    Onko hallitus tietoinen lastensuojelun
24696: asukasluvun suhteessa. Erityishuoltopiireistä                   suurten kustannusten tasausjärjestel-
24697: kertyneet esimerkit kertovat, että isoimmat kau-                män ongelmista pienten kuntien näkö-
24698: pungit ovat järjestelmän nettohyötyjiä. Esimer-                 kulmasta sekä
24699: kiksi Oulun nettovoitto on yli 1,0 Mmk, Vaasan
24700: 2,8 Mmk, Lahden 3,0 Mmk ja Porin 1,5 Mmk.                       mihin toimiin se aikoo ryhtyä pienten
24701: Pienet kunnat näyttävät siis rahoittavan suurten                kuntien aseman parantamiseksi tasaus-
24702:                                                                 järjestelmää kehittämällä?
24703: 
24704: 
24705: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
24706: 
24707:     Antti Rantakangas /kesk
24708: 
24709: 
24710:                                                                                                    Versio 2.0
24711: KK 120/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk                                              Ministerin vastaus
24712: 
24713: 
24714: 
24715: 
24716: Eduskunnan puhemiehelle
24717: 
24718: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       te- ja toimintaohjelmassa, johon on sisällytetty
24719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        erityinen tavoite suurten kustannusten tasausjär-
24720: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jestelmien kehittämisestä sekä toimenpidesuosi-
24721: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-      tus, jonka mukaisesti: "Sosiaali- ja terveysminis-
24722: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-      teriö selvittää vuosina 2000-2001 erillisryh-
24723: myksen KK 120/2000 vp:                               mien erityisen tuen tarpeen. Pikaisemmin selvi-
24724:                                                      tetään taloudellisen tuen tarve tarkoituksenmu-
24725:         Onko hallitus tietoinen lastensuojelun       kaisten palvelujen aikaansaamiseksi erityisesti
24726:         suurten kustannusten tasausjärjestel-        vaikea- tai monivammaisille henkilöille sekä
24727:         män ongelmista pienten kuntien näkö-         mielenterveyspotilaille. Tässä yhteydessä tarkas-
24728:         kulmasta sekä                                tellaan myös kustannusten tasausjärjestelmiä.
24729:                                                      Selvitystyössä otetaan huomioon muun muassa
24730:         mihin toimiin se aikoo ryhtyä pienten        erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun suurten
24731:         kuntien aseman parantamiseksi tasaus-        kustannusten tasausjärjestelmien kokemukset".
24732:         järjestelmää kehittämällä?                      Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus-
24733: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        järjestelmä on rakennettu siten, että sillä tasataan
24734: ti seuraavaa:                                        toisaalta yllättäviä suuria lastensuojelun kustan-
24735:                                                      nuksia lähinnä pieniä kuntia ajatellen ja toisaalta
24736: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjär-       siten, että järjestelmä ohjaa korvausta lastensuo-
24737: jestelmä tuli käyttöön 1.3.1999 eduskunnan la-       jelun kustannuksista niihin kuntiin, joissa nämä
24738: kialoitteen pohjalta. Koska järjestelmällä tasa-     menot ovat suurimmat. Jo uudistusta valmistel-
24739: taan vuosittaisia lastensuojelun perhekohtaisia      taessa on ollut käytettävissä tilastotiedot siitä,
24740: kustannuksia, ei tarkkoja seurantatietoja uudis-     että lastensuojelun kustannukset ovat suurissa
24741: tuksen toteutumisesta ole vielä käytettävissä jär-   asutuskeskuksissa huomattavasti suuremmat
24742: jestelmän oltua toiminnassa vasta vuoden ajan.       suhteutettuna alle 18-vuotiaiden lasten määrään
24743: Yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa tietoa           kuin pienissä kunnissa. Alustavat tiedot, joiden
24744: uudistuksen toteutumisesta saadaan lähikuukau-       mukaan kustannusten korvauksia suuntautuu
24745: Sina.                                                markkamääräisesti runsaampana suuriin kuntiin,
24746:    Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus-       ovat näin valmistelun pohjana olleiden tietojen
24747: järjestelmään kohdistuvia mahdollisia muutos-        suuntaisia.
24748: tarpeita tullaan kartoittamaan samassa yhteydes-        Sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan ar-
24749: sä, kun ministeriö selvittää hallitusohjelman mu-    vioimaan lastensuojelun suurten kustannusten ta-
24750: kaisesti "tarvetta luoda kustannusten tasausjär-     sausjärjestelmän muutostarpeita, kun edellä mai-
24751: jestelmä erityisryhmien ongelmiin". Tuota selvi-     nittu ministeriössä asetteilla oleva työryhmä on
24752: tystyötä on täsmennetty hallitusohjelman pohjal-     esittänyt oman arvionsa tasausjärjestelmän toi-
24753: ta laaditussa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoi-   mivuudesta nykymuodossa.
24754: 
24755: 
24756: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
24757: 
24758:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
24759: 2
24760: Ministerns svar                                         KK 120/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
24761: 
24762: 
24763: 
24764: 
24765: Tili riksdagens talman
24766: 
24767: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        gram, som gjorts upp på basis av regeringspro-
24768: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av        grammet och som innehålier ett särskilt mål att
24769: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-       utveckla utjämningssystemet för de stora kostna-
24770: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga          derna samt rekommenderade åtgärder som lyder:
24771: spörsmål SS 120/2000 rd:                               "Åren 2000 och 2001 utreder socia1- och hälso-
24772:                                                        vårdsministeriet vilka behov av särskilt stöd vis-
24773:        Å.r regeringen medveten om problemen            sa enski1da grupper har. Snabbast utreds behovet
24774:        med de stora kostnaderna för barnskyd-         av ekonomiskt stöd för att ändamålsen1ig service
24775:        det från de små kommunernas synpunkt,           skali kunna ordnas för mycket gravt handikappa-
24776:        och                                            de eller multihandikappade personer och för
24777:                                                       mentalpatienter. 1 detta sammanhang granskas
24778:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           också systemet med kostnadsutjämning. 1 utred-
24779:       för att förbättra de små kommunernas            ningsarbetet skali man ta hänsyn tili bl.a. erfaren-
24780:       ställning genom att utveckla utjäm-             heterna från utjämning av höga kostnader för
24781:       ningssystemet?                                  specialiserad sjukvård och inom barnskyddet."
24782: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Utjämningssystemet för de stora kostnaderna
24783: föra följande:                                        för barnskyddet är uppbyggt dels så att det jäm-
24784:                                                       nar ut överraskande, stora kostnader för barn-
24785: Ett utjämningssystem för de stora kostnaderna         skyddet närmast med tanke på små kommuner,
24786: för barnskyddet infördes den 1 mars 1999 på ba-       de1s så att systemet styr ersättningarna för kost-
24787: sis av riksdagens lagmotion. Eftersom systemet        nadema för barnskyddet tili de kommuner där
24788: jämnar ut årliga kostnader för barnskyddet famil-     dessa utgifter är störst. Redan när reformen be-
24789: jevis och det bara har tiliämpats ett år finns ännu   reddes fanns statistiska uppgifter tiligängliga om
24790: inga exakta uppföljningsuppgifter tiligängliga        att kostnaderna för barnskyddet i stora bosätt-
24791: om hur reformen har genomförts. Mera detalje-         ningscentra i förhåliande tili anta1et barn under
24792: rad och heltäckande information om hur refor-         18 år är betyd1igt större än i små kommuner. De
24793: men genomförts fås inom de närmaste månader-          pre1iminära uppgifterna, en1igt vilka stora kom-
24794: na.                                                   muner får större ersättningsbe1opp för kostnader-
24795:    Eventuelia behov av att ändra utjämningssys-       na, stämmer alitså överens med de uppgifter som
24796: temet för de stora kostnaderna för barnskyddet        1åg tili grund för beredningen.
24797: kommer att kart1äggas i samband med att minis-           1 socia1- och hä1sovårdsministeriet kommer
24798: teriet i en1ighet med regeringsprogrammet utre-       man att uppskatta behovet av att ändra utjäm-
24799: der "behoven av att skapa ett system för kost-        ningssystemet för de stora kostnaderna för barn-
24800: nadsutjämning i fråga om specialgruppernas pro-       skyddet, när den arbetsgrupp som skali tillsättas
24801: blem". Detta utredningsarbete har preciserats i       vid ministeriet har framfört sin uppskattning av
24802: social- och hälsovårdens mål- och åtgärdspro-         hur det nuvarande utjämningssystemet fungerar.
24803: 
24804: 
24805: 
24806: Helsingfors den 15 mars 2000
24807: 
24808:     Omsorgsminister Eva Biaudet
24809:                                                                                                        3
24810:                                                                  KK 121/2000 vp- Erkki Kanerva /sd
24811: 
24812: 
24813: 
24814: 
24815:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 12112000 vp
24816: 
24817:                                                Raskaan liikenteen kuljettajakoulutus
24818: 
24819: 
24820: 
24821: 
24822: Eduskunnan puhemiehelle
24823: 
24824: Eri foorumeissa on tuotu julki huoli siitä, että        ajokortti on sitä paitsi usein koulutukseen pääse-
24825: raskas liikenne on vallitsevasta työttömyystilan-       misen sivuuttamaton edellytys.
24826: teesta huolimatta kohdannut kuljettajapulan, jon-           Kysyin       kirjallisessa     kysymyksessäni
24827: ka uskotaan edelleen pahenevan. Esimerkiksi             KK 145/1999 vp, onko hallitus tietoinen raskaan
24828: pääkaupunkiseudulla on jouduttu kutsumaan töi-          liikenteen kuljettajapulasta ja kuljettajatutkin-
24829: hin jo eläkkeelle siirtyneitä, ammattitaitoisia lin-    toon liittyvistä ongelmista, sekä aikooko hallitus
24830: ja-autonkuljettajia. Linja-autoliiton vasta lausu-      ottaa kuorma-auton kuljettajatutkinnon verotus-
24831: man käsityksen mukaan esimerkiksi Tampereen             kohtelun tarkasteltavaksi tavoitteenaan kuljetta-
24832: eteläpuolen taajamissa ei ole saatavissa työhön         japulan poistaminen ja usein yhteiskunnan mak-
24833: ammattitaitoisia linja-autonkuljettajia.                samien kuljetusalan koulutuskustannusten ke-
24834:     Mielestäni tilanne selittyy paitsi alan työeh-      ventäminen.
24835: doista, keskeisesti myös siitä, että kuorma-auton          Ministeri Suvi-Anne Siimes vastasi muun
24836: kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin, C-luokan          muassa, että muu kuin lakisääteinen koulutus on
24837: ajokortin, koulutuskustannukset ovat oleellisesti       verollista. Tällaista koulutusta on liiketaloudelli-
24838: kalliimmat vastaavaan henkilöauton kuljettaja-          sin perustein järjestetty koulutus sekä erilainen
24839: tutkintoon verrattuna. Muita opintojaan maksa-          harrastustoimintaan liittyvä koulutus. Vastauk-
24840: vat nuoret yksinkertaisesti tyytyvät yhä useam-         sessaan ministeri Siimes myöntää raskaan liiken-
24841: min henkilöauton ajokorttiin, vaikka tietävätkin,       teen kuljettajapulan mutta katsoo, että kuorma-
24842:  ettei se tulevissa työtehtävissä ehkä riitä.           auton kuljettajatutkinnon vapauttaminen arvon-
24843:     Kuorma-auton kuljettajatutkinto on eräänlai-        lisäverosta ei ratkaise ammattikoulutuksen saa-
24844: nen kuljetusalan perustutkinto sillä erolla, että tä-   neiden kuljettajien saatavuuteen liittyviä ongel-
24845: män perustutkinnon suorittamisesta on maksetta-         mia. Ministeri katsoo, että se saattaisi päinvas-
24846:  va arvonlisävero. Tämä arvonlisävero selittääkin       toin vähentää kiinnostusta tarvittavaan ammatti-
24847:  keskeisesti henkilö- ja kuorma-auton kuljettaja-       koulutukseen hakeutumiseen.
24848:  koulutuksen kustannuseron.                                Kun esimerkiksi linja-auton kuljettajankoulu-
24849:     Pätevyys kuorma-, linja- ja yhdistelmäautojen       tukseen pääsemisen ehtona useimmiten tai käy-
24850:  kuljettamiseen hankitaan yhä useammin yhteis-          tännössä aina on juuri tuo kuorma-auton kuljetta-
24851:  kunnan kustantamissa oppilaitoksissa tai puolus-       miseen oikeuttava C-luokan ajokortti, ministerin
24852:  tusvoimissa, mikä sinänsä on hyvä kehityssuun-         viimeksi mainittu kannanotto vaikuttaa vähin-
24853:  ta. Mutta kuvatuista syistä tapahtunut lähtötason      täänkin kummalliselta.
24854:  alentuminen aiheuttaa koulutusaikojen pidenty-
24855:  mistä, lisäkustannuksia ja ainakin nyt lähitule-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
24856:  vaisuudessa kasvavaa kuljettajapulaa. C-luokan         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
24857: 
24858: 
24859: 
24860:                                                                                                    Versio 2.0
24861: KK 12112000 vp- Erkki Kanerva /sd
24862: 
24863: 
24864: 
24865: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen   ja raskaan liikenteen ajokortin arvon-
24866: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            lisäverollisuuden syy-yhteyden, ky!lyn,
24867:                                                mihin toimenpiteisiin hallitus nyt aikoo
24868:       Kun ministeri edellä mainittuun kysy-    ryhtyä raskaan liikenteen kuljettajapu-
24869:       mykseen vastatessaan myöntää esittä-     lan ratkaisemiseksi?
24870:       mäni kuljettajapulan mutta kieltää sen
24871: 
24872: 
24873: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
24874: 
24875:     Erkki Kanerva /sd
24876: 
24877: 
24878: 
24879: 
24880: 2
24881: Ministerin vastaus                                           KK 121/2000 vp -      Erkki Kanerva /sd
24882: 
24883: 
24884: 
24885: 
24886: Eduskunnan puhemiehelle
24887: 
24888: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      keaa ajokortti-ikää. Alan kuljettajien koulutta-
24889: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        mista työllisyyskoulutuksena ei ole pidetty hyvä-
24890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nä vaan on edellytetty sellaisen peruskoulun jäl-
24891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Ka-       keisen koulutuksen järjestämistä, jossa olisi
24892: nervan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      mahdollisuus edetä asteittain vaativampiin linja-
24893: KK 121/2000 vp:                                      autonkuljettajan tehtäviin.
24894:                                                         Ajokortin suorittamista koskevat sekä kansal-
24895:       Kun ministeri edellä mainittuun kysy-          liset että Euroopan yhteisön lainsäädännön vaati-
24896:       mykseen vastatessaan myöntää esittä-           mukset. Neuvoston ajokortteja koskevassa direk-
24897:       mäni kuljettajapulan mutta kieltää sen         tiivissä 91/439/ETY säädetään ajokortteja koske-
24898:       ja raskaan liikenteen ajokortin arvonve-       vista vähimmäisvaatimuksista. Suomen kansalli-
24899:       rolisäverollisuuden syy-yhteyden, ky-          sen lainsäädännön tulee vastata tätä vähimmäis-
24900:       syn, mihin toimenpiteisiin hallitus nyt        tasoa. Harmonisoidussa yhteisön lainsäädännös-
24901:       aikoo ryhtyä raskaan liikenteen kuljetta-      sä määritellään mm. kuljettajan vähimmäisikää
24902:       japulan ratkaisemiseksi?                       sekä tieto- ja taitotasoa koskevat vaatimukset.
24903:                                                      Käytännössä nämä määräytyvät kuljettajantut-
24904: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kintoa koskevien vähimmäisvaatimusten kautta.
24905: ti seuraavaa:                                           Linja-auton kuljettajan vähimmäisikää koske-
24906:                                                      vasta vaatimuksesta, 21 vuotta, ei voida poiketa.
24907: Kansanedustaja Kanervan kysymyksessä, jossa          Sen sijaan C-luokanja CE-luokan eli kuorma-au-
24908: viitataan myös ministeri Siimeksen vastaamaan        ton tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan kohdalla
24909: kuorma-autoalan kuljettajapulaa ja kuorma-au-        on ajokortti myönnettävissä edellä mainittua ikää
24910: ton kuljettajantutkinnon verotuskohtelua koske-      aiemmin, jos kuljetettavan ajoneuvon tai sen ja
24911: vaan kirjalliseen kysymykseen KK 145/1999 vp,        siihen liitetyn perävaunun kokonaispaino yhteen-
24912: arvellaan alan työvoimapulan osasyynä olevan         sä on enintään 7 500 kiloa tai jos kuljettaja on
24913: mm. kuorma-auton kuljettamiseen Oikeuttavan          saanut yhteisön lainsäädännön vähimmäistason
24914: C-luokan ajokortin oleellisesti kalliimmat koulu-    mukaisen tieliikenteen kuljettajan koulutuksen.
24915: tuskustannukset vastaavaan henkilöauton kuljet-      Tällöin ikävaatimus on 18 vuotta.
24916: tajantutkintoon verraten, minkäjohdosta ajokort-        Ajokorttidirektiivissä määritellään ne tiedot ja
24917: tia suorittavat nuoret tyytyvät useimmin henkilö-    taidot, jotka kunkin ajoneuvoluokan kuljettajalla
24918: auton ajokorttiin.                                   tulee olla. Periaatteena on eteneminen asteittain
24919:    Liikenneministeriölle on linja- ja kuorma-au-     kohti vaativampien luokkien ajo-oikeutta. Näin
24920: toalan järjestöjen, Linja-autoliitto ry.:n ja Suo-   henkilöauton ajokortin omaaminen on asetettu
24921: men Kuorma-autoliitto ry. :n toimesta tuotu julki    edellytykseksi muiden auton ajokorttien suoritta-
24922: huoli raskaan kaluston kuljettajatilanteesta ja      miselle.
24923: vaadittu toimenpiteitä kuljettajapulan lievittämi-      Kuljettajantutkinnon sisältöä koskevat vaati-
24924: seksi mm. järjestämällä linja-autonkuljettajan       mukset määräytyvät ajoneuvon ja siihen liitty-
24925: peruskoulun jälkeistä ammattiopetusta ja paran-      vän kuljetustehtävän mukaisesti. Kuorma-auton
24926: tamalla C-luokan ajokortin suoritushalukkuutta.      kuljettamiseen liittyvät vaatimukset ovat suu-
24927: Linja-auton kuljettajien kohdalla syynä vähäi-       remmat kuin henkilöauton kuljettamisessa. Ajo-
24928: seen hakeutumiseen ammattiin on pidetty kor-         korttikoulutus tutkintoineen ei ole kuljettajan
24929: 
24930:                                                                                                       3
24931: KK 12112000 vp- Erkki Kanerva /sd                                                     Ministerin vastaus
24932: 
24933: 
24934: ammattitutkinto, vaikka se ajokortin suorittami-       ton kuljettamisen edellyttämät tiedot ja taidot
24935: sen kautta mahdollistaakio ammatissa toimimi-          hankitaan C-luokan kautta. Ellei näin meneteltäi-
24936: sen. Kuljettajan ammattitutkintoa koskevat huo-        si, olisi D-luokan koulutusta vastaavasti laajen-
24937: mattavasti korkeammat ja monipuolisemmat vaa-          nettava. Tämä järjestely on omiaan korostamaan
24938: timukset. Myös yhteisön lainsäädännön valmis-          C-luokan ajokortin merkitystä. Noin neljännes,
24939: telusta vastaavan komission tarkoituksena on           eli noin 500, kaikista vuosittain linja-auton ja
24940:  edelleen korostaa raskaan kaluston kuljettajalta      CE-luokan kuljettajantutkinnon suorittajista saa
24941: vaadittavien tietojen ja taitojen tasoa. Sen aloit-    opetuksensa ammatillisissa kurssikeskuksissa.
24942: teesta ollaan erityisesti raskaiden ajoneuvojen,       Ammatillisissa oppilaitoksissa vuotuisten aloi-
24943: kuten kuorma-auton kuljettajien tutkintovaati-         tuspaikkojen lukumäärä on 650 kolmivuotiseen
24944: muksia tiukentamassa mm. tavaraliikenteen kul-         kuljettajan ammattiopetukseen, jonka yhteydes-
24945: jetustehtäviin liittyvässä osaamisessa. Kuljetta-      sä voidaan suorittaa kuorma-auton ajokortti (C-
24946: jalla edellytetään olevan riittävät tiedot ja taidot   luokka).
24947: paitsi ajoneuvon kuljettamisesta, myös sen kuor-           Ammatillisista kurssikeskuksista valmistuu
24948: maamiseen ja muihin ajoneuvon käyttöön liitty-         kuljettajia mainitut n. 500 vuosittain. Tilastoista
24949: vistä tekijöistä. Henkilöliikenteen kuljettajaa        on todettavissa C-luokan ajokortin suorittajien
24950: koskevat vastaavasti sille liikennemuodolle omi-       määrän olevan nousussa. Kun vuonna 1998 suo-
24951: naiset vaatimukset ja erityispiirteet.                 ritettiin C-luokan kortteja noin 13 000, oli niiden
24952:    Suomessa ajokortin suorittamisen edellytyk-         määrä vuonna 1999 noin 15 000. Esimerkiksi
24953: senä on pääsääntöisesti tietty vähimmäismäärä          Ruotsissa suoritetaan vuosittain vain n. 10 000
24954: opetusta. Kuljettajantutkinnon tavoitteet määrit-      C-luokan ajokorttia. Alalta löytyy myös kuljetta-
24955: televät osaltaan koulutuksen sisältöä. Opetuksen       japotentiaalia, sillä esimerkiksi alle 55-vuotiaita
24956: ja tutkinnon avulla varmistetaan, että henkilö         linja-auton tai CE-luokan ajoneuvoyhdistelmän
24957: täyttää asianomaisen luokan kuljettajalta edelly-      ajokortin haltijoita on lähes 40 000. Yksiselit-
24958: tetyt vaatimukset. Vähimmäisopetusmäärien pe-          teistä syytä haluttomuuteen hakeutua alalle on
24959: rusteella ero henkilö- ja kuorma-auton ajokortin       varmaan vaikea antaa. Kuten edellä todetosta il-
24960: opetuskustannuksissa on keskimäärin noin 1 500         menee, liikenneministeriön toimenpiteet kuor-
24961: markan luokkaa. Kuljettajantutkintomaksuissa ei        ma-auton ajokortin suoritushalukkuuden lisäämi-
24962: eroa ole. Kuorma-auton ajokorttia varten annet-        seksi ajokorttisäännöksiä muuttamalla ovat hy-
24963: tava kuljettajaopetus täyttää tavaraliikenteen kul-    vin rajoitetut yhteisön lainsäädännön velvoitta-
24964: jettajan koulutuksen vähimmäistasoa koskevan           vuudesta johtuen. Pitemmällä tähtäimellä linja-
24965: vaatimuksen ja mahdollistaa näin ajokortin             autoalan arvostukseen voitaisiin varmasti vaikut-
24966: myöntämisen edelleen 18-vuotiaana. Henkilöau-          taa esitetyn koulutuksen aikaansaamisella. Mah-
24967: ton ajo-oikeuden suorittaminen ennen kuorma-           dollisuudet sen toteuttamiseen kansallisin pää-
24968: auton ajo-oikeuden saamista perustuu direktiivin       töksin ovat tällä hetkellä rajatut, mutta ministe-
24969: vaatimuksiin eikä siitä voida poiketa. Kuorma-         riö pitää asiaa tärkeänä alan kehittämisen ja ar-
24970: auton kuljettajien kohdalla käytössä olevat vaih-      vostuksen kannalta. Ministeriö jatkaa vireillä
24971: toehtoiset ikärajat mahdollistavat alan ammatti-       olevan raskaan kaluston kuljettajatilanteeseen
24972: koulutuksen järjestämisen. Sen sijaan linja-au-        liittyvän asian käsittelyä ja toimii muutenkin näi-
24973: tonkuljettajien ammattikoulutuksen järjestämi-         den pyrkimysten huomioon ottamiseksi ja edistä-
24974: seen ei ole vastaavia mahdollisuuksia korkeam-         miseksi.
24975: masta ikävaatimuksesta johtuen. Meillä linja-au-
24976: 
24977: 
24978: 
24979: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
24980: 
24981:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24982: 
24983: 4
24984: Ministems svar                                                  KK 121/2000 vp -      Erkki Kanerva /sd
24985: 
24986: 
24987: 
24988: 
24989: Tili riksdagens talman
24990: 
24991: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         den höga körkortsåldern. Att med hjälp av syssel-
24992: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         sättningsfrämjande utbildning utbilda chaufförer
24993: statsrådet översänt följande av riksdagsman Erk-        för branschen har inte ansetts vara en god ide,
24994: ki Kanerva /sd undertecknade skriftliga spörs-          utan man har förutsatt att det skali ordnas en så-
24995: mål SS 12112000 rd:                                     dan utbildning efter grundskolan som ger möjlig-
24996:                                                         het att gradvis framskrida tili mera krävande upp-
24997:        Eftersom ministern i svaret på det nämn-         gifter som bussförare.
24998:        da spörsmålet erkänner att en sådan                 När körkort skaffas gälier kraven i både den
24999:        brist på chaufförer råder som jag kon-           nationelia lagstiftningen och Europeiska ge-
25000:        staterat, men nekar tili kausalförhållan-        menskapens lagstiftning. I rådets direktiv
25001:        det mellan denna brist och mervärdes-            91/439/EEG, som gälier körkort, faststälis de mi-
25002:        skatten på körkort för tung trafik, frå-         nimikrav som gälier körkorten. Finlands natio-
25003:        gar jag vilka åtgärder regeringen äm-            nelia lagstiftning skali motsvara dessa minimi-
25004:        nar vidta för att råda bot på bristen på         krav. I gemenskapens harmoniserade lagstift-
25005:        chaufförer inom den tunga trafiken?              ning definieras bl.a. förarens minimiålder samt
25006:                                                         kraven på förarens kunskaper och fårdigheter. I
25007: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         praktiken bestäms dessa genom de minimikrav
25008: föra följande:                                          som gälier förarexamen.
25009:                                                            Det är inte möjligt att avvika från kravet på
25010: Riksdagsman Kanerva hänvisar i sitt spörsmål            bussförares minimiålder, som är 21 år. Däremot
25011: tili det skriftliga spörsmål om bristen på chauffö-     kan förare som har C-körkort elier CE-körkort,
25012: rer inom lastbilsbranschen och behandlingen av          dvs. som kör lastbil elier fordonskombination,
25013: förarexamen för lastbil vid beskattningen SS            beviljas körkort före den nämnda åldem, om for-
25014: 145/1999 rd som minister Siimes svarat på, och          donets elier fordonets och släpvagnens samman-
25015: antar att bristen på arbetskraft i branschen delvis     lagda vikt är högst 7 500 kg elier om föraren har
25016: beror på att kostnadema för utbildningen för ett        fått en förarutbildning som motsvarar minimini-
25017: C-körkort som berättigar tili att köra lastbil är be-   vån i enlighet med gemenskapens lagstiftning. 1
25018: tydligt högre än för en motsvarande förarexamen         sådana fali är åldersgränsen 18 år.
25019: för personbil och att ungdomar som tar körkort             1 körkortsdirektivet definieras de kunskaper
25020: därför oftast nöjer sig med ett körkort för person-     och fårdigheter som förare för varje fordonsklass
25021: bil.                                                    skall ha. Principen är att man gradvis får körrätt
25022:     Buss- och lastbilsbranschen har genom Linja-        för mera krävande klasser. Således har innehav
25023: autoliitto ry och Finlands Lastbilsförbund rf tili      av körkort för personbil _ >illts som krav för av-
25024: trafikministeriet fört fram sin oro över situatio-      läggande av körkort för andra fordonsklasser.
25025: nen gäliande chaufförer för tunga fordon och               Kraven på förarexamens innehåli bestäms en-
25026: krävt att man skali vidta åtgärder för att lindra       ligt fordonet och transportuppgiften i fråga. Kra-
25027: bristen på chaufförer bl.a. genom att för blivande      ven för att köra lastbil är större än kraven i fråga
25028: bussförare ordna yrkesundervisning efter grund-         om personbil. Körkortsutbildningen och förarex-
25029: skolan och genom att förbättra viliigheten att          amen är inte en chaufförs yrkesexamen, även om
25030: skaffa C-körkort. För bussförarnas del har orsa-        man genom att skaffa körkort får möjlighet att ar-
25031: ken tili att så få söker sig tili yrket ansetts vara    beta inom yrket. Yrkesexamen för chaufförer
25032: 
25033:                                                                                                           5
25034: KK 12112000 vp- Erkki Kanerva /sd                                                           Ministerns svar
25035: 
25036: 
25037: ställer betydligt högre och mångsidigare krav.           fårdigheter som krävs för att få köra buss inhäm-
25038: Även kommissionen, som svarar för beredning-            tas hos oss via klass C. Om så inte vore fallet bor-
25039: en av lagstiftningen inom gemenskapen, har fort-        de utbildningen inom klass D utvidgas i motsva-
25040: farande för avsikt att betona nivån på de kunska-       rande mån. Detta arrangemang är ägnat att öka C-
25041: per och fårdigheter som krävs av dem som kör            körkortets betydelse. Omkring en fjärdedel, dvs.
25042: tunga fordon. På kommissionens initiativ kom-           ca 500 av alla som årligen avlägger förarexamen
25043: mer examensfordringarna att höjas speciellt för         för buss och fordon av klass CE utbildas i yrkes-
25044: dem som kör tunga fordon, t.ex. lastbilschauffö-        kurscentraler. I yrkesläroanstalterna inleder årli-
25045: rer, bl.a. i fråga om kunskapen om godstrafikens        gen 650 elever studiema på den treåriga linjen för
25046: transportuppdrag. Det förutsätts att föraren skall      yrkesundervisning för chaufförer, i samband med
25047: ha tillräckliga kunskaper och fårdigheter inte          viiken man kan ta lastbilskörkort (klass C).
25048: bara om att köra ett fordon, utan även om hur for-          Från yrkeskurscentralema utexamineras som
25049: donet skalllastas och om andra faktorer som hän-        nämnts ca 500 chaufförer årligen. Statistiken vi-
25050: för sig tili användningen av fordonet. När det gäl-     sar att antalet personer som tar C-körkort stiger.
25051: ler förare i persontrafiken gäller på motsvarande       År 1998 tog ca 13 000 personer C-körkort och år
25052: sätt krav och särdrag som är typiska för den tra-        1999 var detta antal ca 15 000. T.ex. i Sverige tar
25053: fikformen.                                              årligen endast ca 10 000 personer C-körkort.
25054:     I Finland är förutsättningen för att få körkort i   Inom branschen finns potentiella chaufförer, det
25055: regel en viss minimiutbildning. Syftet med förar-       finns nämligen t.ex. 40 000 sådana innehavare av
25056: examen dikterar för sin del utbildningens inne-         busskörkort eller CE-körkort för fordonskombi-
25057: håll. Med hjälp av utbildningen och examen sä-          nationer som är under 55 år. Det är svårt att ge ett
25058: kerställs att personen fyller de krav som ställs på     entydigt svar på varför dessa inte vill söka sig tili
25059: förare i ifrågavarande klass. I fråga om minimiut-      branschen. Så som framgår av det konstaterade
25060: bildningen är skillnaden i utbildningskostnader-        har trafikministeriet, på grund av att gemenska-
25061: na för personbilskort och lastbilskort i medeltal       pens lagstiftning är så bindande, mycket begrän-
25062: 1 500 mk. Avgifterna för förarexamen skiljer sig        sade möjligheter att vidta åtgärder som genom
25063: inte från varandra. Den förarundervisning som           ändringar i körkortsbestämmelserna ökar villig-
25064: ges för lastbilskort fyller kravet på minimiutbild-     heten att ta lastbilskörkort. På längre sikt kan
25065: ning för förare inom godstrafik och därför är det       man säkert inverka på uppskattningen av buss-
25066: fortfarande möjligt att bevilja 18-åringar lastbils-    branschen om man får tili stånd en sådan utbild-
25067: kort. Det faktum att man måste avlägga körrätt          ning som föreslagits. Möjligheterna att förverkli-
25068: för personbil innan man kan få körrätt för lastbil      ga den genom nationella beslut är för tillfållet be-
25069: baserar sig på kraven i direktivet och kan därför       gränsade, men ministeriet anser att frågan är vik-
25070: inte frångås. De altemativa åldersgränser som           tig med tanke på branschens utveckling och upp-
25071: gäller i fråga om lastbilschaufförer gör det möj-       skattning. Ministeriet fortsätter den pågående ut-
25072: ligt att ordna yrkesutbildning inom branschen.          redningen av förarsituationen inom branschen för
25073: Däremot finns det inte motsvarande möjligheter          tunga fordon och arbetar även på andra sätt för att
25074: att ordna yrkesutbildning för bussförare på grund       beakta och främja dessa strävanden.
25075: av den högre åldersgränsen. De kunskaper och
25076: 
25077: 
25078: 
25079: Helsingfors den 24 mars 2000
25080: 
25081:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25082: 
25083: 
25084: 
25085: 
25086: 6
25087:                                                                   KK 122/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25088: 
25089: 
25090: 
25091: 
25092:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 122/2000 vp
25093: 
25094:                                              Myymäläautopalveluiden turvaaminen
25095: 
25096: 
25097: 
25098: 
25099: Eduskunnan puhemiehelle
25100: 
25101: Kyläkauppaverkoston yhä vain harvetessa myy-          maan. Kun kuitenkin ottaa huomioon, kuinka tär-
25102: mäläauto on merkittävä ja tärkeä palvelumuoto         keitä palveluja myymäläautot yhä edelleen mo-
25103: syrjäisillä alueilla ja erityisesti iäkkäämmälle      nilla alueilla tekevät, on yhteiskunnan tehtävänä
25104: väestölle, jolla ei ole käytössään omaa kulkuväli-    turvata vielä käytössä oleville autoille toiminnan
25105: nettä. Kesäaikaan myymäläautot taas palvelevat        jatkuminen. Tärkeää on olla jopa kehittämässä
25106: paikallisen väestön lisäksi kesäasukkaita.            myymäläautojärjestelmää         monitoimipalvelun
25107:     Myymäläauton toiminnan kannattavuus on ta-        suuntaan, jolloin pitkien matkojen haja-asutus-
25108: loudellisesti varsin heikko kalliiden investoin-      alueilla myymäläautot voisivat tarjota postin tai
25109: tien vuoksi ja siitä syystä, että reitti kulkee       jopa Kansaneläkelaitoksen neuvontaa tai palve-
25110: alueilla, joilla ostajakunta on harvalukuista. Sil-   luita.
25111: tä osin myymäläauto tekee myös sosiaalista toi-
25112: mintaa, koska kaikkia- myös kannattamauo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25113: mia reittejä - on ajettava.                           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25114:    Suurimmillaan myymäläautojen määrä maas-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25115: samme oli vuonna 1970, jolloin autoja oli yh-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25116: teensä 1 230, nyt määrä on pudonnut kymmenek-
25117: seen.                                                       Näkeekö hallitus mahdolliseksi lähteä
25118:    Merkittävän romahduksen myymäläautojen                   tukemaan myymäläautopalveluita jon-
25119: määrään teki 1990-luvun alkupuolella tehty pää-             kinasteisilla tukitoimilla siten, että tämä
25120: tös, jolla myymäläautojen toiminta-avustuksesta             pitkien välimatkojen haittoja lievittävä
25121: luovuttiin. Osaltaan sillä päätöksellä nopeutet-            palvelutoiminta voisi edelleen säilyä ja
25122: tiin maaseudun autioitumista, sillä monille
25123: ikääntyneille se oli ainoa mahdollisuus saada päi-          näkeekö hallitus tarpeellisena ja mah-
25124: vittäiset elämisen tarpeet ostettua.                        dollisena, että myymäläautoista kehitet-
25125:    Nykyisellä lopettamisvauhdilla kohta koko                täisiin laajemminkin palveluiden anta-
25126: myymäläautojen palvelutoiminta tulee loppu-                 jia haja-asutusalueilla?
25127: 
25128: 
25129: 
25130: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
25131: 
25132:     Esa Lahtela /sd
25133: 
25134: 
25135: 
25136: 
25137:                                                                                                Versio 2.0
25138: KK 122/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministerin vastaus
25139: 
25140: 
25141: 
25142: 
25143: Eduskunnan puhemiehelle
25144: 
25145: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      pääosin myönteisesti. Tästä ostokäyttäytymises-
25146: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tä seuraa kuitenkin toimipaikan palvelujen käy-
25147: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tön väheneminen, mikä vaikeuttaa kilpailukykyi-
25148: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        sen tavaratarjonnan ylläpitämistä ja tämä puoles-
25149: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       taan johtaa ostojen vähenemiseen entisestään,
25150:  122/2000 vp:                                         kunnes toimipaikka on pakko sulkea.
25151:                                                           Myymäläautojen ja kyläkauppojen kilpailu-
25152:        Näkeekö hallitus mahdolliseksi lähteä           aseman heikkenemiseen on keskeisesti vaikutta-
25153:        tukemaan myymäläautopalveluita jon-            nut autoistumisen lisääntyminen. Haja-asutus-
25154:        kinasteisilla tukitoimilla siten, että tämä    alueilla asuvista talouksista noin 80 prosentilla
25155:        pitkien välimatkojen haittoja lievittävä       on käytettävissään auto ostosmatkojen tekemi-
25156:        palvelutoiminta voisi edelleen säilyä ja       seen. Omalla autolla käydään ostoksilla lähitaa-
25157:                                                       jamassa, kuntakeskuksessa tai sijainnista riip-
25158:       näkeekö hallitus tarpeellisena ja mah-          puen lähikaupungissa. Myymäläautojen vetovoi-
25159:       dollisena, että myymäläautoista kehitet-        maisuutta on lisäksi vähentänyt niiden aikatau-
25160:       täisiin laajemminkin palveluiden anta-          lusidonnaisuus, aikataulujen pitämättömyys ja
25161:       jia haja-asutusalueilla ?                       tavaroiden loppuminen reitin viimeisillä osuuk-
25162: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         silla.
25163: ti seuraavaa:                                             Myymäläautojen ja kyläkauppojen tukijoina
25164:                                                       paikalliset asukkaat ovat siten avainasemassa.
25165: Hallitus seuraa kauppapalvelujen saavutettavuu-       Keskeinen kysymys on, kokevatko he oman ky-
25166: den kehittymistä säännöllisin väliajoin tehtävien     län kauppapalvelut niin tärkeiksi, että olisivat
25167: tutkimusten avulla erityisesti päivittäistavaroi-     valmiita keskittämään nykyistä selvästi enem-
25168: den osalta. Tutkimusten mukaan haja-asutus-           män ostoksensa kyläkauppaan tai myymäläau-
25169: alueiden asukkaat - niin vakinaiset kuin kesä-        toon.
25170: asukkaatkin - suhtautuvat yleensä myönteisesti            Kauppa- ja teollisuusministeriöllä oli vuosina
25171: paikallisiin kyläkauppoihin ja myymäläautoihin.       1975-1992 mahdollisuus tukea harvaan asuttu-
25172: Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että kyläkaup-      jen alueiden kauppapalveluja haja-asutusaluei-
25173: paan asennoitumisen ja todellisen ostokäyttäyty-      den vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain
25174: misen välillä vallitsee selvä ristiriita. Haja-asu-   ( 1086/74) perusteella. Hallituksella ei ole aiko-
25175: tusalueiden talouksien valtaosan mielestä paikal-     musta ottaa tällaista tukijärjestelmää uudelleen
25176: listen myymälöiden palvelutarjonnan tasoa voi-        käyttöön. Haja-asutusalueiden kaupan tukemi-
25177: daan pitää sinänsä riittävänä- vielä hyväksyttä-      nen on kuitenkin ollut rajoitetusti mahdollista
25178: vissä olevana, mutta taso ei kuitenkaan ole sitä,     yritystuesta annetun lain (1136/93) säännösten
25179: mitä asiakkaat varsinaisesti haluavat. Näin ollen     perusteella, mikäli tuki on katsottu lain tavoittei-
25180: lähellä sijaitseva kyläkauppa tai myymäläauto         den kannalta tarpeelliseksi.
25181: kelpuutetaan ehkä täydennysostopaikaksi, ja ni-           Myymäläautojen toimintaedellytyksiä helpot-
25182: menomaan tässä roolissa siihen asennoidutaan          ti liikkuvasta kaupasta annetun lain kumoaminen
25183: 
25184: 
25185: 2
25186: Ministerin vastaus                                                KK 122/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25187: 
25188: 
25189: vuonna 1995, jolloin myymäläautokaupan har-           vaikeuttaa kuitenkin väestöpohjan pienuus. Huo-
25190: joittaj ille tuli mahdolliseksi suunnitella ajaman-   mattava osa lisäpalveluista edellyttää investoin-
25191: sa reitit aikaisempaa paremmin toiminnan kan-         teja, jotka ovat liian suuria, jotta ne muodostuisi-
25192: nattavuusedellytyksistä lähtien.                      vat kannattaviksi. Usein myös esimerkiksi asia-
25193:    Kysymys myymäläautojen tai kyläkauppojen           miespostista tai lääkekaapista saatavat lisätuotot
25194: muuttamisesta monipalvelupisteiksi näiden veto-       jäävät niin pieniksi, etteivät ne korvaa niiden ai-
25195: voimaisuuden parantamiseksi on hyvä ajatus.           heuttamaa työpanosta.
25196: Käytännössä lisäpalvelujen ottamista käyttöön
25197: 
25198: 
25199: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
25200: 
25201:     Ministeri Kimmo Sasi
25202: 
25203: 
25204: 
25205: 
25206:                                                                                                         3
25207: KK 122/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                             Ministerns svar
25208: 
25209: 
25210: 
25211: 
25212: Tili riksdagens talman
25213: 
25214: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         till den huvudsakligen positiva. Av detta köpbe-
25215: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         teende följer emellertid att användningen av
25216: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa         verksamhetsställets tjänster minskar, vilket gör
25217: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        det svårt att upprätthålla ett konkurrenskraftigt
25218: 122/2000 rd:                                            varuutbud och detta igen leder till att inköpen
25219:                                                         minskar ännu mera till dess verksamhetsstället är
25220:        Anser regeringen att detfinnsen möjlig-          tvunget att stänga.
25221:         het att stöda butiksbilsservicen med                Det att butiksbilamas och bybutikemas kon-
25222:        stödåtgärder av något slag på så sätt att        kurrensställning har blivit sämre är i avgörande
25223:         demw serviceverksamhet som lindrar              grad en följd av att bilismen har ökat. Av hushål-
25224:        nackdelarna med långa avstånd kunde             len i glesbygden har ca 80 procent en bil tili sitt
25225:        fortgå och                                       förfogande för inköpsresor. Med egen bil far man
25226:                                                        på inköp tili den närmaste tätorten, till kommu-
25227:        anser regeringen att det är nödvändigt          nens centrum elier beroende på läget tili närmas-
25228:        och möjligt att utveckla butiksbilarna så       te stad. Butiksbilamas dragningskraft har dess-
25229:        att de erbjuder också mera omfattande           utom minskat av att de är bundna vid en tidta-
25230:        tjänster i glesbygden?                          bell, av att tidtabeliema inte hålier och av att va-
25231: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        roma tar slut under de sista delarna av rutten.
25232: föra följande:                                              1 egenskap av stöttepelare för butiksbilama
25233:                                                        och bybutikema intar de lokala invånama där-
25234: Regeringen följer med hur tillgången till butiks-      med en nyckelstälining. Den centrala frågan är
25235: tjänster utvecklar sig med hjälp av undersökning-      om de anser att butiksservicen i byn är så viktig
25236: ar som görs med regelbundna mellanrum särskilt         att de är beredda att i klart större utsträckning än i
25237: i fråga om dagligvaroma. Enligt undersökningar-        dagens läge koncentrera sina inköp till bybuti-
25238: na förhåller sig invånama i glesbygden - både          ken elier butiksbilen.
25239: de stadigvarande och sommargästema - i all-                Handels- och industriministeriet hade åren
25240: mänhet positivt till de lokala bybutikema och bu-      197 5-1992 möjlighet att stöda butiksservicen i
25241: tiksbilama. Undersökningama visar emellertid           glesbygden utgående från lagen om finansie-
25242: att det råder en klar konflikt mellan attityden till   ringsstöd för detaljhandeln i glesbygder
25243: bybutiken och det verkliga köpbeteendet. Största       (1086/74). Regeringen har inte för avsikt att på
25244: delen av hushållen i glesbygden är av den åsikten      nytt tai bruk ett sådant stödsystem. Det har emel-
25245: att nivån på serviceutbudet i de lokala butikema i     lertid i begränsad utsträckning varit möjligt att
25246: sig kan anses vara tillräcklig - eller sådan att       understöda handeln i glesbygden på basis av be-
25247: den ännu kan anses acceptabel, men nivån är            stämmelsema i lagen om företagsstöd ( 1136/93),
25248: dock inte den som kundema egentligen vill ha.          ifali stöd har ansetts nödvändigt med tanke på
25249: Således duger den närbelägna bybutiken eller bu-       målen med lagen.
25250: tiksbilen kanske som kompletterande inköps-                Butiksbilamas verksamhetsbetingelser under-
25251: plat:;. och uttryckligen i denna roll är attitydema    lättades av att lagen om kringföringshandel upp-
25252: 
25253: 
25254: 4
25255: Ministems svar                                                  KK 122/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25256: 
25257: 
25258: hävdes år 1995, varvid de som bedrev butiksbils-     ibruktagandet av extra tjänster av att befolk-
25259: handel fick en möjlighet att planera de rutter de    ningsunderlaget är så litet. En ansenlig del av de
25260: körde bättre än tidigare utgående från verksam-      extra tjänstema förutsätter investeringar som är
25261: hetens förutsättningar att förbli lönsam.            för stora för att dessa skall bli lönsamma. Ofta
25262:    Frågan om ifall butiksbilama eller bybutiker-     blir också de extra intäktema av verksamhet som
25263: na kunde ändras till enheter med flera servicefor-   postombud eller av ett medicinskåp så små att de
25264: mer för att dessas dragningskraft skall kunna för-   inte ersätter den arbetsinsats som de medför.
25265: bättras är en god ide. 1 praktiken försvåras dock
25266: 
25267: 
25268: 
25269: Helsingforsden 15 mars 2000
25270: 
25271:     Minister Kimmo Sasi
25272: 
25273: 
25274: 
25275: 
25276:                                                                                                      5
25277:                                                      KK 123/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
25278: 
25279: 
25280: 
25281: 
25282:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 123/2000 vp
25283: 
25284:                                             Omaishoidon tuen saantikriteerit
25285: 
25286: 
25287: 
25288: 
25289: Eduskunnan puhemiehelle
25290: 
25291: Omaishoidon tuen saantikriteerit vaihtelevat eri      saantiehdot ovat paljon tiukemman kuin vuoden
25292: puolilla Suomea ja lähestulkoon kuntakohtaises-       alussa.
25293: ti, ja vielä eri vuodenaikoihin liittyy vaihtelua.
25294:     Aika omituiselta myös tuntuu, että useamman       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25295: vuoden omaishoidon tuella kotihoidettu henkilö        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
25296: menettää tuen, vaikka henkilön terveydentila on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25297: entistä huonompi. Edelleen Kela maksaa hoitotu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25298: kea, mutta kunnan määrärahojen riittämättömyy-
25299: den takia omaishoidon tukea ei makseta (esi-                Mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että
25300: merkki Turusta), vaikka tiedetään, että omaishoi-           vanhukset/vammaiset eivät olisi asuin-
25301: don tuella säästetään noin 10 000 laitospaikkaa ja          kunnasta riippuen eriarvoisessa ase-
25302: asiantuntijan mukaan arviolta puolentoista mil-             massa omaishoidon tuen saantikritee-
25303: jardin markan kulut.                                        rien suhteen ja
25304:     Koska omaishoidon tukeen ei ole subjektiivis-
25305: ta oikeutta, monissa kunnissa varsinkin vuoden              säädetäänkö omaishoidon tuki subjektii-
25306: loppukuukausina tukea ei myönnetä ollenkaan tai             viseksi oikeudeksi?
25307: 
25308: 
25309: 
25310: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
25311: 
25312:     Marjaana Koskinen /sd                                Saara Karhu /sd
25313:     Rakel Hiltunen /sd                                   Marjatta Vehkaoja /sd
25314:     Pirkko Peltomo /sd                                   Esa Lahtela /sd
25315:     Lauri Kähkönen /sd                                   Virpa Puisto /sd
25316:     Erkki Kanerva /sd                                    Heli Paasio /sd
25317: 
25318: 
25319: 
25320: 
25321:                                                                                                Versio 2.0
25322: KK 123/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                             Ministerin vastaus
25323: 
25324: 
25325: 
25326: 
25327: Eduskunnan puhemiehelle
25328: 
25329: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        vin edullisesti, on yllättävää, että omaishoidon
25330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         tukemisella ei ole erityisen merkittävää roolia
25331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuntien palvelustrategiassa.
25332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana            Nykylainsäädännöllä mahdollistetaan luovat,
25333: Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kuntakohtaiset ratkaisut, kun tiukkoja velvoittei-
25334: myksen KK 123/2000 vp:                                ta määrämuotoiseen toimintaan ei ole. Asiakkai-
25335:                                                       den kannalta tilanteet saattavat kuitenkin muo-
25336:        Mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että          dostua ongelmalliseksi, kun esimerkiksi yhtenäi-
25337:        vanhukset/vammaiset eivät olisi asuin-         siä palvelun tarvekriteerejä ei ole.
25338:        kunnasta riippuen eriarvoisessa ase-              Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen
25339:        massa omaishoidon tuen saantikritee-           ohjelmassa todetaan, että sosiaali- ja terveyspal-
25340:        reiden suhteen ja                              veluiden yhdenvertaisen toteutumisen seuraami-
25341:                                                       seksi tulee luoda toimiva kriteeri- ja laatumitta-
25342:        säädetäänkö omaishoidon tuki subjektii-        risto, jossa asiakaslähtöisyys on yksi johtava pe-
25343:        viseksi oikeudeksi?                            riaate. Valtioneuvosto vahvisti lokakuun lopulla
25344: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-
25345: ti seuraavaa:                                         taohjelman vuosille 2000-2003. Ohjelma on
25346:                                                       laaja ja moniulotteinen asiakirja, joka sisältää
25347:  Omaishoidon tuesta säädetään sosiaalihuoltolais-     joukon toimenpidesuosituksia. Se pyrkii vastaa-
25348:  sa (71 0/1982) ja asetuksessa omaishoidon tuesta     maan tämän ja huomisen päivän sosiaali- ja ter-
25349:  (318/1993). Lainsäädännöllä määritellään mm.         veyspoliittisiin haasteisiin. Omaishoidon tuen
25350: omaishoidon tuki yhdeksi sosiaalipalvelumuo-          osalta tavoite- ja toimintaohjelma lähtee siitä,
25351: doksi, annetaan kunnille menettelytapaohjeita         että kunnat parantavat omaishoidon edellytyksiä
25352: edellyttämällä hoitosopimuksen kirjoittamista         sekä huolehtivat omaishoitajien jaksamisesta.
25353: kunnan ja hoitajan välillä, hoito- ja palvelusuun-    Kriteeri- ja Iaatumittariston laatimisessa on pai-
25354: nitelmaa hoidettavasta sekä määritellään hoita-       notettu erityisesti vanhustenhuoltoa.
25355: jan oikeus vapaaseen. Sitä vastoin lainsäädäntö          Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Sta-
25356: ei edellytä kuntaa varaamaan talousarvioansa va-      kesin kanssa valmistellut toimintamallia, jonka
25357: roja tätä toimintaa varten eikä laki suo subjektii-   tavoitteena on yhtenäistää vanhusten palvelujen
25358: vista oikeutta palveluun.                             tarvearviointia ja antaa asiasta suositus vuonna
25359:     Stakesin tekemien selvitysten mukaan kunnat       2001, mikä tulee vahvistamaan asiakkaan oi-
25360: toteuttavat omaishoidon tukea hyvin eri tavoin,       keuksia. Kun omaishoidon tuen saajista yli 60
25361: mikä johtuu kuntien erilaisesta väestörakentees-      prosenttia on yli 65-vuotiaita, katsotaan tällä toi-
25362: ta ja omaishoidon tuen asemasta kunnan palvelu-       menpiteellä olevan erityistä merkitystä myös
25363: järjestelmässä. Siihen nähden, että omaishoidon       omaishoidon tuen toimintatapoja kehitettäessä.
25364: tuen avulla luodaan hoitopaikkoja koteihin hy-
25365: 
25366: 
25367: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
25368: 
25369:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
25370: 2
25371: Ministerns svar                                        KK 123/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
25372: 
25373: 
25374: 
25375: 
25376: Tili riksdagens talman
25377: 
25378: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         kan skapas i hemmen på ett mycket förmånligt
25379: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         sätt med hjälp av stödet för närståendevård, är det
25380: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot         förvånande att stödjandet av närståendevården
25381: Marjaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade               inte har någon särdeles betydande roll i kommu-
25382: skriftliga spörsmå1 SS 123/2000 rd:                     nernas servicestrategi.
25383:                                                            Gällande lagstiftning lämnar utrymme för kre-
25384:        Vilka åtgärder kommer att vidtas för att         ativa, kommunvisa lösningar, då det inte finns
25385:        åldringarnas/handikappade personers             några stränga förpliktelser att verksamheten skall
25386:        situation inte skall vara ojämlik beroen-        anta någon bestämd form. Ur klienternas synvin-
25387:        de på i viiken kmnmun de är bosatta när         kel kan det emellertid uppstå problematiska situ-
25388:        det gäller kriterierna för erhållande av        ationer då det t.ex. inte finns några enhetliga be-
25389:        stöd för närståendevård och                     hovskriterier för servicen.
25390:                                                            1 programmet för statsminister Paavo Lippo-
25391:        kommer det att införas bestämmelser om          nens II regering sägs att för att man skall kunna
25392:        att stödet för närståendevård skall bli en      följa att social- och hälsovårdstjänsterna tillhan-
25393:        subjektiv rätt?                                 dahålls på ett likvärdigt sätt måste man skapa en
25394: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        fungerande kriterie- och kvalitetsmätaruppsätt-
25395: föra fö1jande:                                         ning där klientorientering är en ledande princip.
25396:                                                        Statsrådet fastställde i slutet av oktober mål- och
25397: Om stöd för närståendevård bestäms i social-           verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
25398: vårds1agen (71 0/ 1982) och i förordningen om          vården för åren 2000-2003. Programmet är om-
25399: stöd för närståendevård (318/1993). 1 lagstift-        fattande och mångsidigt och innehåller en mängd
25400: ningen definieras bl.a. att stödet för närstående-     rekommendationer vad gäller åtgärder. Avsikten
25401: vård är en form av socialservice, ges anvisningar      är att det skall utgöra ett svar på dagens social-
25402: till kommunerna om att ett skriftligt vårdavtal        och hälsovårdspolitiska utmaningar. När det gäl-
25403: skall ingås mellan kommunen och vårdaren samt          ler stödet för närståendevård utgår man i mål-
25404: att en vård- och serviceplan för den vårdbehövan-      och verksamhetsprogrammet från att kommuner-
25405: de skall göras upp samt bestäms om vårdarens           na skall förbättra förutsättningarna för närståen-
25406: rätt till ledighet. Lagstiftningen förutsätter däre-   devård samt se tili att närståendevårdarna orkar
25407: mot inte att kommunen i sin budget reserverar          med sin uppgift. När det gäller att göra upp en
25408: medel för denna verksamhet och någon subjektiv         kriterie- och kvalitetsmätaruppsättning har sär-
25409: rätt till denna service bestäms inte heller i lag.     skild vikt lagts vid åldringsvården.
25410:     Enligt Stakes utredningar genomför kommu-              Social- och hälsovårdsministeriet har i samar-
25411: nerna stödet för närståendevård på mycket olika        bete med Stakes förberett en verksamhetsmodell
25412: sätt, vilket beror på att befolkningsstrukturen va-    som syftar tili att förenhetliga bedömningen av
25413: rierar i olika kommuner och att stödet för närstå-     servicebehovet för åldringar och ge rekommen-
25414: endevård har olika ställning i kommunernas ser-        dationer härom år 2001, vilket kommer att stärka
25415: vicesystem. Med beaktande av att vårdplatser           klientens rättigheter. Förenhetligande av bedöm-
25416: 
25417: 
25418:                                                                                                         3
25419: KK 123/2000 vp -     Marjaana Koskinen /sd ym.                                         Ministerns svar
25420: 
25421: 
25422: ningen av servicebehovet förbättrar klientens        personer som får stöd för närståendevård är över
25423: rättigheter i en situation där de nationalekono-     65 år, anses denna åtgärd vara av särskild bety-
25424: miska förutsättningarna för att utöka de subjekti-   delse även när det gäller att utveckla metoder för
25425: va rättigheterna saknas. Då mer än 60 % av de        stödet för närståendevård.
25426: 
25427: 
25428: Helsingfors den 15 mars 2000
25429: 
25430:     Omsorgsminister Eva Biaudet
25431: 
25432: 
25433: 
25434: 
25435: 4
25436:                                                             KK 124/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
25437: 
25438: 
25439: 
25440: 
25441:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 124/2000 vp
25442: 
25443:                                                Työttömien uudelleenkoulutus
25444: 
25445: 
25446: 
25447: 
25448: Eduskunnan puhemiehelle
25449: 
25450: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden lähtökohta-         olisi aiheellista. On edesvastuutonta, että julki-
25451: na on edistää työttömien paluuta työmarkkinoil-         suudessa on jo uhkailtu työttömyyseläkkeellä
25452: le. Näiden toimenpiteiden yhteydessä tulisi voi-        olevien viemisellä kursseille ja koulutukseen.
25453: da entistä paremmin ottaa huvmioon työttömän            Hallituksen toimilla yhteiskuntaan pyritään luo-
25454: elämäntilanne, iän perusteella jäljellä olevan          maan työvoimareservi, joka pakotetaan työttö-
25455: työllisyysjakson pituus, motivoituneisuus uuden-        myyskorvauksella tekemään muiden kanssa sa-
25456: laiseen työhön ja todelliset mahdollisuudet pala-       maa työtä, ja näin osa työntekijöistä joutuu väis-
25457: ta työelämään.                                          tämättä eriarvoiseen asemaan. Tällaiseen työelä-
25458:    Erityisesti 55-60-vuotiaiden eläkeputkessa           män ikärasismiin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huo-
25459: olevien työllistämiseen liittyy vaikeita ongel-         miota.
25460: mia. Lähiaikoina aiotaan käyttää 70 miljoonaa
25461: markkaa tällaisten työttömien uudelleenkoulutta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25462: miseen ja sitten työllistämiseen. Kuitenkin työn-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
25463: hakemisenja työhön pyrkimisen pitäisi olla luon-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25464: tevaa, eikä tällaista väkisin tapahtuvaa pakotta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25465: mista. Monet kokevat jatkuvan kurssittamisen
25466: simputuksena, jossa ei ole minkäänlaista järkeä.              Onko hallitus tietoinen, että 55-60-
25467: Monissa tapauksissa sopivaa työtä ei löydy.                   vuotiaiden kurssittamisesta yhteiskun-
25468: Työttömien kyykyttämisestä ei ole hyötyä.                     nalle koituva hyöty on varsin vähäinen
25469:    Turhien kurssien sijaan rahat voitaisiin käyt-             ja
25470: tää työministeriön laskelmien mukaan jäljellä
25471: olevien, lähes 350 000 työttömän kouluttami-                  aikooko hallitus 1yhtyä toimenpiteisiin
25472: seen ja työllistämiseen niille aloille, joissa todel-         työllistämisvarojen ohjaamiseksi niitä
25473: la tarvitaan työvoimaa. Vaarana on, että nyt väki-            enemmän tarvitseville työttömille ikään-
25474: sin koulutetaan ihmisiä väärille aloille, eli sellai-         tyneiden väkisin kurssittamisen sijaan ja
25475: sille aloille, joissa on nuorta koulutettua työvoi-           millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
25476: maa. Työvoimapoliittisten toimien painopisteen                ryh(vä työmarkkinoilla esiintyvän ikära-
25477: siirtäminen ikääntyneiden työttömien väkisin                  sismin nykyistä tehokkaammaksi torju-
25478: kouluttamisesta nuorisotyöttömyyden torjuntaan                miseksi?
25479: 
25480: 
25481: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
25482: 
25483:     Matti Kangas /vas
25484:     Mikko Immonen /vas
25485:                                                                                                  Versio 2.0
25486:     Matti Huutola /vas
25487: KK 124/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.                                               Ministerin vastaus
25488: 
25489: 
25490: 
25491: 
25492: Eduskunnan puhemiehelle
25493: 
25494: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        muutoksia, jotka kannustavat työnantajia pitä-
25495: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         mään palveluksessaan ja ottamaan palvelukseen-
25496: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sa myös ikääntyvää henkilöstöä sekä edistävät
25497: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kan-       ikääntyvien työntekijöiden työssä ja työmarkki-
25498: kaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         noilla pysymistä.
25499: myksen KK 124/2000 vp:                                    !kääntyvän työvoiman työpaikkojen säilyttä-
25500:                                                       miseksi työministeriö korostaa työvoimakoulu-
25501:        Onko hallitus tietoinen, että 55-60-           tuksen suunnittelussa ja hankintatoiminnassa en-
25502:        vuotiaiden kurssittamisesta yhteiskun-         nalta ehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä. Työ-
25503:        nalle koituva hyöty on varsin vähäinen         voimakoulutusta voidaan käyttää sellaisissa työ-
25504:        ja                                             yhteisöjen kehittämishankkeissa, joilla pyritään
25505:                                                       turvaamaan ikääntyvän työvoiman työssäpysy-
25506:        aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        ruismahdollisuudet lkääntyvien henkilöiden
25507:        työllistämisvarojen ohjaamiseksi niitä         koulutuksessa yhtenä tavoitteena on myös, että
25508:        enemmän tarvitseville työttömille ikään-       he voisivat toimia työorganisaatioissa kouluttaji-
25509:        (vneiden väkisin kurssittamisen sijaan ja      na ja työhönopastajina esimerkiksi uusissa rekry-
25510:        millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo      tointitilanteissa tai työpaikkaoppimisen malleis-
25511:        ryhtyä työmarkkinoilla esiintyvän ikära-       sa. Tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi
25512:        sismin nykyistä tehokkaammaksi torju-          vaihtovalmennus -tyyppisellä yhteishankinta-
25513:        miseksi?                                       koulutuksella sekä erilaisilla ESR-hankkeilla.
25514:                                                           Vuoden 2000 talousarviossa varattiin kuluvan
25515: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vuoden aikana työttömiksi jäävien 55-59-vuo-
25516: ti seuraavaa:                                         tiaiden tukityöllistämiseen 70 Mmk. Kyseisellä
25517:                                                       summalla arvioidaan työllistettävän keskimäärin
25518: Hallitus on tietoinen siitä, että ikääntyvien osuus    1 300 henkilöä, pääosin kuntien palvelukseen.
25519: työttömistä työnhakijoista on noussut jo usean        Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä
25520: vuoden ajan. Hallitus on myös tietoinen siitä, että   oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutuk-
25521: ikääntyvien mahdollisuudet palata työmarkki-          seen myönnettävän työllistämistuen painotusta
25522: noille kerran työttömäksi jouduttuaan ovat viime      siirretään syrjäytymisuhan alaisten työttömien
25523: vuosikymmenen laman seurauksena merkittäväs-          peruskoulutukseen. Työvoimakoulutuksen jär-
25524: ti heikentyneet.                                      jestämiseen ikääntyneille ei ole varattu erillistä
25525:     Juuri tästä syystä onkin ikääntyvien työnteki-    lisämäärärahaa, vaan se toteutetaan perusraamin
25526: jöiden ja työnhakijoiden asemaan kiinnitetty eri-     puitteissa. Näin ollen varoja ei myöskään ole tar-
25527: tyistä huomiota. Hallitusohjelman mukaan ta-          koituksen mukaista kohdentaa uudelleen.
25528: voitteena on, että työssä olevien osuus työikäi-          Myös ikääntyvät työnhakijat kuuluvat samo-
25529: sestä väestöstä lähestyy Suomessa 70 prosenttia.      jen työvoimapoliittisten palvelujen ja toimenpi-
25530: Työelämässä, työkykyä ylläpitävässä toiminnas-        teiden piiriin kuin muutkin työttömät työnhaki-
25531: sa ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja työttö-     jat Näin ollen oppisopimuskoulutus ja työvoi-
25532: myysturvajätjestelmissä toteutetaan sellaisia
25533: 
25534: 2
25535: Ministerin vastaus                                        KK 124/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
25536: 
25537: 
25538: 
25539: makoulutus ovat 55-59-vuotiaiden käytettävis-         työelämässä ja lisäävät heidän työllistymismah-
25540: sä samoin ehdoin kuin nuoremmillekin. Kunkin          dollisuuksiaan. Ohjelma on kolmen vastuuminis-
25541: asiakkaan kanssa tehdään henkilökohtainen             teriön ja useiden muiden tahojen monimuotoinen
25542: työnhakusuunnitelma, jossa otetaan myös kantaa        yhteistyöhanke. Päävastuu kokonaisuudesta on
25543: asiakkaan koulutustarpeeseen ja selvitetään, voi-     sosiaali- ja terveysministeriöllä, jonka lisäksi
25544: daanko asiakkaan työllistymistä edistää ammatil-      työministeriö ja opetusministeriö vastaavat kes-
25545: lisen tai ohjaavan työvoimakoulutuksen avulla.        keisesti ohjelman toimeenpanosta.
25546: Ikääntyviä työnhakijoita ei siten yksipuolisesti          Työministeriö on perustanut ohjelman toteu-
25547: pakoteta koulutukseen eikä ikääntyville pyritä        tusta varten Kansallinen Ikäohjelma ja työminis-
25548: järjestämään mitään vain ikääntyville tarkoitet-      teriö -projektin, joka alkoi 24.4.1997 ja päättyy
25549: tua erillistä koulutusta. Opetussisältöjä ja -mene-   31.12.2002. Keskeisenä tavoitteena on yli 45-
25550: telmiä voidaan kehittää siten, että koulutusjärjes-   vuotiaiden työllisyysasteen nosto varhaiseläkkei-
25551: telyt soveltuvat entistä paremmin myös ikäänty-       den vähenemisen, työsuhteiden säilyttämisen ja
25552: ville opiskelijoille ja heidän aiemmin hankittu       uudelleentyöllistymisen paranemisen kautta.
25553: vahva ammattiosaamisensa otetaan huomioon                Ikäohjelman rinnalla on pyritty myös vaikutta-
25554: henkilökohtaisia opetussuunnitelmia laadittaes-       maan työelämän ja työmarkkinoiden ikääntymis-
25555: sa.                                                   tä koskeviin asenteisiin. Kansallisen työelämän
25556:     Jos tarkastellaan työvoimakoulutuksen aloit-      kehittämisohjelman (TYKE) tavoitteena on työ-
25557: taneita ikäryhmittäin, niin havaitaan, että vuon-     voiman työllistettävyyden ja työssä jaksamisen
25558: na 1999 työvoimakoulutuksen aloitti 14 233 yli        parantaminen sekä työelämän kehitystyön tuke-
25559: 50-vuotiasta, mikä on 13,8 %kaikista työvoima-        minen. Työministeriö on mm. kampanjoinut
25560: koulutuksen aloittaneista. Tämä oli noin 1 000        ikääntyvän työvoiman syrjintää vastaan ja puhu-
25561: henkilöä ja 1,1 %-yksikköä enemmän kuin vuot-         nut voimakkaasti uuden tyyppisen ikäjohtamisen
25562: ta aikaisemmin. Tämä myönteinen kehitys näyt-         ja työorganisaatioiden kehittämisen puolesta esi-
25563: tää myös jatkuvan.                                    merkiksi tuomalla julkisuuteen ja palkitsemalla
25564:     Valtioneuvosto teki 6.2.1997 periaatepäätök-      myönteisiä esimerkkejä. Lisäksi on kannustettu
25565: sen Kansallisen Ikäohjelman toteuttamisesta           lisäämään työkykyä ylläpitävää toimintaa työpai-
25566: vuosina 1997-200 l. Valtioneuvosto piti tärkei-       koilla ja työterveyshuollossa. Myös elinikäisen
25567: nä toimenpiteitä, jotka parantavat ikääntyvien        oppimisen ajatusta on markkinoitu voimakkaasti.
25568: työntekijöiden edellytyksiä jatkaa työkykyisinä
25569: 
25570: 
25571: 
25572: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
25573: 
25574:     Työministeri Tarja Filatov
25575: 
25576: 
25577: 
25578: 
25579:                                                                                                      3
25580: KK 124/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.                                                      Ministems svar
25581: 
25582: 
25583: 
25584: 
25585: Tili riksdagens talman
25586: 
25587: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        arbetslösa genomförs ändringar som uppmuntrar
25588: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        arbetsgivama att behålla och anställa även äldre
25589: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mat-       arbetstagare samt främjar möjlighetema för äld-
25590: ti Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga        re arbetstagare att kvarstå i arbete och på arbets-
25591: spörsmål SS 124/2000 rd:                               marknaden.
25592:                                                           För att den äldre arbetskraften skall kunna
25593:        .ir regeringen medveten om att den nyt-         stanna kvar i arbetet betonar arbetsministeriet
25594:        ta samhället får av att ordna kurser för        vikten av förebyggande åtgärder vid planering
25595:        55-60-åringar är ganska liten och               och anskaffning av arbetskraftsutbildning. Ar-
25596:                                                        betskraftsutbildning kan användas för sådana
25597:        ämnar regeringen vidta åtgärder i sJfte         projekt för utvecklande av arbetsgemenskaper
25598:        att inrikta sysselsättningsanslag på ar-        som tar sikte på att säkerställa den äldre arbets-
25599:        betslösa som mera behöver dem i stället         kraftens möjligheter att stanna kvar i arbetslivet.
25600:        för att "tvångsutbilda" äldre personer          Ett mål för utbildningen av äldre personer är att
25601:        och                                             de också kunde fungera som utbildare och arbets-
25602:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           instruktörer i arbetsorganisationen t.ex. i sam-
25603:                                                        band med nyrekrytering eller modeller för arbets-
25604:        för att effektivare än vad som nu är Ja!-
25605:        !et motarbeta åldersrasism på arbets-           platsinläming. För att detta mål skall uppnås an-
25606:                                                        vänds exempelvis samproduktion av arbets-
25607:        marknaden?
25608:                                                        kraftsutbildning, av typen jobbrotation samt oli-
25609: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ka ESF-projekt.
25610: föra följande:                                            1 statsbudgeten för 2000 reserverades 70 milj.
25611:                                                        mk för att de 55-59-åringar som blir arbetslösa
25612: Regeringen är medveten om att andelen äldre            under det här året skall kunna sysselsättas med
25613: personer bland de arbetslösa arbetssökandena re-       sysselsättningsstöd. Man räknar med att med be-
25614: dan i flera års tid har ökat kraftigt. Regeringen är   loppet kunna sysselsätta i genomsnitt 1 300 per-
25615: också medveten om att äldre personers möjlighe-        soner, främst i kommunema. För att bekämpa
25616: ter att återinträda på arbetsmarknaden när de en       långtidsarbetslöshet och främja inläming i arbe-
25617: gång har blivit arbetslösa har försämrats betyd-       tet flyttas tyngdpunkten i det sysselsättningsstöd
25618: ligt som en följd av recessionen under förra år-       som beviljas för läroavtalsutbildning till grund-
25619: tiondet.                                               utbildning av arbetslösa som hotas av utslag-
25620:    Just därför man man fåst särskild uppmärk-          ning. Något separat tilläggsanslag för arbets-
25621: samhet vid äldre arbetstagares och arbetssökan-        kraftsutbildning för äldre personer har inte reser-
25622: de ställning. Enligt regeringsprogrammet är må-        verats utan denna utbildning skall ordnas inom de
25623: let att andelen finländare som är i arbetsför ålder    normala ramama. Därför är det ej heller ända-
25624: närmar sig 70 procent. I arbetslivet, i den verk-      målsenligt att införa ett nytt sätt att inrikta ansla-
25625: samhet som syftar till upprätthållande av arbets-      gen.
25626: fönnågan och i utbildningspolitiken samt i syste-
25627: men med pensionsskydd och utkomstskydd för
25628: 
25629: 4
25630: Ministems svar                                           KK 124/2000 vp -       Matti Kangas /vas ym.
25631: 
25632: 
25633:    Äldre arbetssökande omfattas av samma ar-         kunna stanna kvar i arbetslivet och deras möjlig-
25634: betskraftspolitiska tjänster och åtgärder som an-    heter att få arbete. Programmet är ett mångsidigt
25635: dra arbetslösa arbetssökande. Läroavtalsutbild-      samarbetsprogram i vilket tre ansvariga ministe-
25636: ning och arbetskraftsutbildning finns tiligängli-    rier och flera andra instanser deltar. Huvudansva-
25637: ga för 55-59-åringar på samma villkor som för        ret för helheten ligger hos social- och hälsovårds-
25638: yngre personer. Tillsammans med varje kund gör       ministeriet, men också arbetsministeriet och un-
25639: man upp en personlig jobbsökarplan där också         dervisningsministeriet svarar tili centrala delar
25640: kundens utbildningsbehov beaktas och utreds hu-      för genomförandet av programmet.
25641: ruvida kundens sysselsättning kan främjas med .         För genomförande av programmet har arbets-
25642: hjälp av yrkesinriktad elier vägledande arbets-      ministeriet startat ett projekt "Det nationelia ål-
25643: kraftsutbildning. Således är det inte så att äldre   dersprogrammet och arbetsministeriet", som bör-
25644: arbetssökande skulie ensidigt tvingas tili utbild-   jade 24.4.1997 och avslutas 31.12.2002. Ett vik-
25645: ning och inte heller försöker man ordna dem en       tigt mål är att höja över 45-åringamassysselsätt-
25646: särskild, enbart för äldre avsedd utbildning. Un-    ningsgrad genom att minska förtidspensionering-
25647: dervisningens innehåli och metoder kan utveck-       en, trygga arbetsplatsema och ge bättre möjlighe-
25648: las så att utbildningsanangemangen allt bättre       ter tili återinträde i arbetslivet.
25649: lämpar sig även för äldre studerande och att den        Parallelt med åldersprogrammet har man ock-
25650: gedigna yrkeskompetens som de tidigare förvär-       så försökt påverka de attityder som förknippas
25651: vat blir beaktad när de individuella läroplanema     med åldem på arbetsmarknaden och i arbetslivet.
25652: utarbetas.                                           Det nationella programmet för utvecklande av ar-
25653:    En åldersgruppsvis granskning av dem som in-      betslivet (TYKE) har som mål att förbättra ar-
25654: lett arbetskraftsutbildning ger vid handen att an-   betskraftens sysselsättningsmöjligheter och få
25655: delen över 50-åringar som inledde arbetskraftsut-    den att orka arbeta och att stöda arbetet för ar-
25656: bildning under 1999 var 14 233, dvs. 13,8 % av       betslivsutveckling. Arbetsministeriet har bland
25657: de nya studerandena. Detta innebär en ökning         annat ordnat kampanjer mot åldersdiskrimine-
25658: med ca 1 000 personer, dvs. 1, 1 %-enheter från      ring i arbetslivet och fört kraftig talan för ett nytt
25659: året innan. Och den positiva utveck1ingen ser ut     slags åldersledning och för utvecklande av ar-
25660: att fortgå.                                          betsorganisationer tili exempel genom att offent-
25661:    Statsrådet fattade 6.2.1997 ett principbes1ut     liggöra och belöna positiva exempel. Vidare har
25662: om genomförande av ett natione1lt å1derspro-         man uppmuntrat tili ökad verksarnhet för upprätt-
25663: gram under 1997-2001. Statsrådet underströk          håliande av arbetsförmågan på arbetsplatsema
25664: vikten av åtgärder som förbättrar äldre arbetsta-    och inom företagshälsovården. Man har också
25665: gares förutsättningar att som arbetsförmögna         kraftigt marknadsfört iden om livslångt lärande.
25666: 
25667: 
25668: 
25669: Helsingfors den l 0 mars 2000
25670: 
25671:     Arbetsminister Tarja Filatov
25672: 
25673: 
25674: 
25675: 
25676:                                                                                                          5
25677:                                                                  KK 125/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
25678: 
25679: 
25680: 
25681: 
25682:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 125/2000 vp
25683: 
25684:                                             Liikenneturvallisuuden parantaminen maan-
25685:                                             tiellä 504 Outokummussa
25686: 
25687: 
25688: 
25689: 
25690: Eduskunnan puhemiehelle
25691: 
25692: Outokummun ja Polvijärven välisellä maantiellä       tietä, korjaamalla tien kaltevuuksia vaarallisten
25693: 504 raskas rekkaliikenne on lisääntynyt rajusti      mutkien osalta sekä rakentamalla kevyen liiken-
25694: Mondo Minerals Oy:n talkkikaivoksen talkin           teen väylät kohdille, joissa asutus on tiheämpää,
25695: ajon vuoksi. Kuluvan talven aikana on sen vuok-      jolloin mm. koululaisten turvallisuus voidaan pa-
25696: si liikenteessä sattunut yksi kolmen nuoren          remmin taata.
25697: hengen vaatinut onnettomuus ja lukuisia läheltä
25698: piti -tilanteita. Paikallisten asukkaiden toimesta   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25699: onkin noussut yhtenäinen vaade saada välin Ka-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25700: lattomanristeys-Horsmanaho liikenneturvalli-         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25701: suutta parannetuksi. Ensimmäisen toimenpiteen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25702: tulee olla talviajan nopeuksien rajoittaminen
25703: 60 km:iin tunnissa sekä liukkauden torjunnan te-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25704: hostaminen. Lisäksi tulee ryhtyä toimiin liiken-           tyä, jotta Outokummun ja Polvijärven
25705: neturvallisuuden lisäämiseksi leventämällä ko.             välisen maantien 504 liikenneturvalli-
25706:                                                            suuden tasoa nostettaisiin?
25707: 
25708: 
25709: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
25710: 
25711:     Esa Lahtela /sd
25712: 
25713: 
25714: 
25715: 
25716:                                                                                               Versio 2.0
25717: KK 125/2000 vp -     Esa Lahtela /sd                                                Ministerin vastaus
25718: 
25719: 
25720: 
25721: 
25722: Eduskunnan puhemiehelle
25723: 
25724: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa    pinta ei luonnollisestikaan ole täysin pitävä, mut-
25725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ta on liikenteen kannalta riittävä edellyttäen, että
25726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hoitotoimet on toteutettu laatuvaatimusten edel-
25727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     lyttämällä tavalla. Kyseinen tie on malmikulje-
25728: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK     tusten vuoksi valittu ns. täsmähoitokohteeksi
25729: 125/2000 vp:                                        mistä johtuen laatutason alitukset, joita sää~
25730:                                                     vaihtelusta luonnostaan syntyy, on pyritty hoita-
25731:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    maan laatuvaatimusten toimenpideaikamääritte-
25732:        tyä, jotta Outokummun ja Polvijärven         lyjä nopeammin. Tiepiirin mukaan hoitotaso on
25733:        välisen maantien 5 04 liikenneturvalli-      täyttänyt nämä vaatimukset, eikä tiessä ole todet-
25734:        suuden tasoa nostettaisiin?                  tu ajouria ja tienpinnan kitka 0,22 on varsin tyy-
25735:                                                     pillinen tämäntyyppisille teille. Tielaitoksen lau-
25736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sunnon mukaan onnettomuustie on sekä vaaka-
25737: ti seuraavaa:                                       että pystygeometrialtaan hyvä, mikä helpottaa
25738: Outokummun ja Polvijärven välisellä maantiellä      ajamista talvisissa olosuhteissa.
25739: 504 on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aika-         Talkkikiven ajo Horsmanahon louhokselta
25740: na tapahtunut kuusi onnettomuutta, joista viides-   Outokummun Vuonokseen on alkanut vuonna
25741: sä on ollut yhteensä vain yksi loukkaantunut.        1984 eli ajo on ollut käynnissä jo 16 vuotta. Ny-
25742: Seurauksiltaan vakavia onnettomuuksia on ollut      kyisin kiveä kuljetetaan 40-60 kuormaa vuoro-
25743: yksi kohtaamisonnettomuus, jossa kuoli kolme        kaudessa, mikä muodostaa noin 10 % kyseisen
25744: ihmistä. Tiepiirin antaman lausunnon mukaan         tien keskimääräisestä arkivuorokausiliikentees-
25745: tieosuuden onnettomuustiheys ei poikkea piirin      tä. Muuta raskasta liikennettä tiellä on noin 80
25746: seututeiden onnettomuustiheydestä.                  autoa vuorokaudessa, joten raskaan liikenteen
25747:     Edellä mainittu kohtaaruisonnettomuus tutki-    osuus tällä tieosuudella on talkkikiven ajon takia
25748: taan Liikennevakuutuskeskuksen asettamien lii-      jonkin verran keskimääräistä suurempi.
25749: kenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toi-          Maantie 504 kuuluu tiekohtaisen nopeusrajoi-
25750: mesta. Pohjois-Karjalan tutkijalautakunnan tut-     tuksen piiriin. Nopeusrajoitusarvo on 10 km:n
25751: kimukset tästä tapauksesta ovat kesken. Kun ta-     matkalla ympäri vuoden 80 km/hja yhdeksän ki-
25752: paus on käsitelty loppuun, tulee Liikennevakuu-     lometrin matkalla 100 km/h, joka talven ajaksi
25753: tuskeskus toimittamaan tutkimustulokset ja pa-      muutetaan arvoon 80 km/h.
25754: rannusehdotukset asianomaisille viranomaisille         Tiepiirin käsityksen mukaan nopeusrajoituk-
25755: ja järjestöille toimenpiteitä varten.               sen alentaminen arvoon 60 km/h yli 10 kilomet-
25756:     Maantie 504 kuuluu talvihoitoluokkaan II ja     rin matkalla on geometrialtaan hyvän tien ky-
25757: hoidetaan talvella sen mukaisten laatuvaatimus-     seessä ollen vastoin nopeusrajoitusten yleisiä
25758: ten ja hoitoperiaatteiden mukaan. Nämä tiet ovat    asettamisperiaatteita.
25759: pääosan talvea lumi- ja jääpalanteen peitossa,         Kysymyksen tarkoittamalla tieosuudella ei ole
25760: varsinkin Keski- ja Itä-Suomessa, jossa talviolo-   erityisiä kevyen liikenteen väyliä, vaan kevyt lii-
25761: suhteet ovat suhteellisen pysyvät. Tällaisen tien   kenne joutuu käyttämään kulkemiseen ajorataa.
25762: 
25763: 
25764: 2
25765: Ministerin vastaus                                            KK 125/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25766: 
25767: 
25768: Outokummun liikenneturvallisuussuunnitelmas-       tusta. Kokonvaaran hanke sijoittui tämän selvi-
25769: sa on esitetty kevyen liikenteen väylän rakenta-   tyksen kiireellisyysjärjestyksessä sijalle 234.
25770: mista kyseiselle tielle Kokonvaaran kylän koh-        Liikenneministeriö odottaa edellä mainitun
25771: dalle. Savo-Karjalan tiepiirin tekemässä kevyen    tutkijalautakuntatyön tuloksia ja parannusehdo-
25772: liikenteen väylien tarveselvityksessä tutkittiin   tuksia ja ryhtyy tarvittaessa näiden edellyttämiin
25773: 275 kevyen liikenteen väylän rakentamisehdo-       toimenpiteisiin.
25774: 
25775: 
25776: Helsingissä l 7 päivänä maaliskuuta 2000
25777: 
25778:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
25779: 
25780: 
25781: 
25782: 
25783:                                                                                                    3
25784: KK 125/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                          Ministems svar
25785: 
25786: 
25787: 
25788: 
25789: Tili riksdagens talman
25790: 
25791: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       hållandena är relativt beständiga. Ytan på en så-
25792: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       dan väg ger givetvis inte ett fullständigt fast
25793: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       grepp, men ur trafiksynpunkt är det tillräckligt,
25794: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      förutsatt att skötselåtgärdema har vidtagits i en-
25795: 125/2000 rd:                                          lighet med kvalitetskraven. Vägen i fråga har på
25796:                                                       grund av malmtransporter valts tili ett s.k. speci-
25797:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          alunderhållsobjekt, vilket medför att man har
25798:       för att höja trafiksäkerhetsnivån på            strävat efter att sköta underskridningar av kvali-
25799:       landsväg 504 mellan Outokumpu och               tetsnivån, vilka uppstår av sig själv till följd av
25800:       Polvijärvi?                                     växlingar i väderleken, snabbare än vad kvali-
25801:                                                       tetskravens åtgärdstider skulle förutsätta. Enligt
25802: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       vägdistriktet har servicenivån uppfyllt dessa
25803: föra följande:                                        krav. Det har inte heller konstaterats några kör-
25804: Under de fem senaste åren har det inträffat sex       spår i vägen, och vägytans friktion 0,22 är tämli-
25805: olyckor på landsväg 504 mellan Outokumpu och          gen typisk för vägar av det här slaget. Enligt Väg-
25806: Polvijärvi. Endast en person sammanlagt har ska-      verkets utlåtande är olycksvägen bra både tili sin
25807: dats i fem av dessa olyckor. När det gäller olyck-    horisontal- och vertikalgeometri, vilket underlät-
25808: or med allvarliga följder har det skett endast en     tar körning i vinterförhållanden.
25809: mötesolycka då tre personer dog. Enligt ett utlå-        Kömingar av talksten från stenbrottet i Hors-
25810: tande av vägdistriktet avviker olyckstätheten på      manaho tili Vuonos i Outokumpu har inletts
25811: vägsträckan inte från olyckstätheten på distrik-      1984, de har alltså pågått redan i 16 år. För när-
25812:                                                       v~rande transporteras 40-60 last sten per dygn,
25813: tets regionvägar.
25814:    Den ovan nämnda mötesolyckan undersöks av          vllket är ca 10 % av den genomsnittliga trafiken
25815: sådana undersökningsnämnder för utredande av          på vägen under ett vardagsdygn. Den övriga
25816: trafikolyckor som tillsatts av Trafikförsäkrings-     tunga trafiken på vägen utgörs av ca 80 bilar per
25817: centralen. Norra Karelens undersökningsnämnds         dygn, således är den tunga trafikens andel på den-
25818: utredningar i fallet är ännu inte klara. När fallet   na vägsträcka något större än genomsnittet tili
25819: har behandlats fårdigt kommer Trafikförsäk-           följd av talkstenskömingarna.
25820: ringscentralen att tillställa de behöriga myndig-        Landsväg 504 omfattas av en differentierad
25821: hetema och organisationema undersökningsre-           hastighetsbegränsning. Hastighetsbegränsnings-
25822: sultaten och förbättringsförslagen för att åtgär-     värdet är på en 10 kilometers sträcka 80 km/h året
25823: der skall vidtas.                                     om och på en 9 kilometers sträcka 100 km/h som
25824:    Landsväg 504 hör tili vinterunderhållskatego-      vintertid ändras till värdet 80 km/h.         '
25825: ri II och sköts vintertid enligt de kvalitetskrav        Enligt vägdistriktet är det emot de allmänna
25826: och serviceprinciper som gäller för den katego-       principema för fastställande av hastighetsbe-
25827: rin. Vägar av den här typen är största delen av       gränsningar att på en väg med bra geometri sän-
25828: vintem täckta av hårdpackad snö och is, i synner-     ka hastighetsbegränsningen till värdet 60 km/h
25829: het i Mellersta och Östra Finland där vinterför-      på en över 10 kilometers sträcka.
25830: 
25831: 
25832: 4
25833: Ministems svar                                                      KK 125/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
25834: 
25835: 
25836:    På det vägavsnitt som avses i spörsmålet finns        byggande av leder för lätt trafik. 1 utredningen
25837: det inte några särskilda leder för lätt trafik, utan     placerades sig projektet Kokonvaara på 234 plats
25838: den lätta trafiken är hänvisad till körbanan. 1 tra-     i angelägenhetsordning.
25839: fiksäkerhetsplanen för Outokumpu föreslås att en            Trafikministeriet väntar på resultaten och för-
25840: led för lätt trafik skall byggas i anslutning till vä-   bättringsförslagen av den ovan nämnda under-
25841: gen i Kokonvaara by. 1 en behovsutredning om             sökningsnämndens arbete och vidtar vid behov
25842: leder för lätt trafik som utarbetats av Savolax-         de åtgärder som förutsätts.
25843: Karelens vägdistrikt undersöktes 275 förslag till
25844: 
25845: 
25846: Helsingfors den 17 mars 2000
25847: 
25848:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25849: 
25850: 
25851: 
25852: 
25853:                                                                                                          5
25854:                                                          KK 126/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
25855: 
25856: 
25857: 
25858: 
25859:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2000 vp
25860: 
25861:                                             Maankäyttölainan koron alentaminen
25862: 
25863: 
25864: 
25865: 
25866: Eduskunnan puhemiehelle
25867: 
25868: Maankäyttölaina oli viime vuosikymmenten ai-         oleellisesti heikentynyt, niin pankki ei vaihda lai-
25869: kana hyvin monelle paras lainamuoto asuinra-         naa markkinahintaiseen lainaan.
25870: kentamiseen. Tässä tarkoituksessa se on ollut hy-       Maankäyttölainan koron alentaminen koskisi
25871: vin vertailukelpoinen sekä lainaehtojen että lai-    suhteellisen pientä osaa maaseudun väestöä, jol-
25872: nan koron osalta aravalainojen kanssa.               le kyseinen päätös olisi kuitenkin merkittävä kä-
25873:    Tällä hetkellä ongelmana on maankäyttö-           denojennus. Luonnollisesti korkoja alennettaes-
25874: lainan kohtuuttoman korkea korko suhteessa           sa otettaisiin huomioon, että maankäyttölainojen
25875: yleiseen korkotasoon ja aravalainojen korkota-       korot ovat laina-ajan alussa olleet merkittävästi
25876: soon. Esimerkiksi eräs Pohjois-Savossa toimiva       yleistä korkotasoa alemmat. Korkotason tulisi
25877: viljelijä joutuu maksamaan noin kymmenen             kuitenkin vastata paremmin esimerkiksi 5-l 0
25878: vuotta sitten myönnetystä lainasta 9,25 prosentin    vuoden viitekorkoon sidottujen asuntolainojen
25879: koron. Näin korkea korko on epäoikeudenmukai-        korkotasoa.
25880: nen. Maankäyttölainojen korkoja tulisikin alen-
25881: taa aravalainojen koron tasolle.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
25882:    Alhaiset korot rahoitusmarkkinoilla ovat joh-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
25883: taneet siihen, että maankäyttölainan saajille on     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25884: ollut edullista vaihtaa laina normaaliin markkina-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25885: hintaiseen pankkilainaan. Huomattava osa on
25886: näin tehnytkin, mikä ei liene ollut järjestelmän           Aikooko hallitus alentaa maankäyttö-
25887: tavoite alun perin. On kuitenkin muistettava, että         lainan korkoa ja
25888: esimerkiksi taloudellisesti hankalassa asemassa
25889: olevat viljelijät eivät välttämättä ole voineet            onko ministeriössä valmisteilla esityk-
25890: vaihtaa lainojaan. Jos maatilan vakuusarvo on              siä, joilla muutoin helpotettaisiin lama-
25891:                                                            aikana investointeja tehneiden korko-
25892:                                                            taakkaa?
25893: 
25894: 
25895: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
25896: 
25897:     Mirja Ryynänen /kesk
25898: 
25899: 
25900: 
25901: 
25902:                                                                                                 Versio 2.0
25903: KK 126/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk                                                    Ministerin vastaus
25904: 
25905: 
25906: 
25907: 
25908: Eduskunnan puhemiehelle
25909: 
25910: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          senä vuonna nolla ja noussut vähitellen laina-
25911: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           ajan myötä.
25912: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Maksuaikataulusta johtuen kyseisten asunto-
25913: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mirja Ryy-         lainojen kohdalla lainansaajien taloudellista ti-
25914: näsen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          lannetta ei pystytä oleellisesti helpottamaan pel-
25915: sen KK 126/2000 vp:                                    kästään korkoa alentamalla. Lainapääoman ly-
25916:                                                        hennyserien painottuminen laina-ajan loppuvuo-
25917:        Aikooko hallitus alentaa maankäyttö-             siin aiheuttaa lainansaajalle suurempia taloudel-
25918:        lainan korkoa ja                                 lisia rasitteita kuin lainan korkokustannukset
25919:                                                        Lainansaajien kannattaakin, mikäli mahdollista,
25920:        onko ministeriössä valmisteilla esityk-         muuttaa maatilatalouden kehittämisrahastosta
25921:        siä, joilla muutoin helpotettaisiin lama-        saamiaan asuntolainoja normaaliehtoisiksi pank-
25922:        aikana investointeja tehneiden korko-           kilainoiksi, jolloin maksuohjelma ja korko voi-
25923:        taakkaa?                                        daan sopia asiakkaalle nykyistä edullisemmiksi.
25924: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
25925: seuraavaa:                                             ei ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa ryh-
25926:                                                        tyä toimenpiteisiin mainittujen maatilatalouden
25927: Kysymyksessä viitataan maatilatalouden kehittä-        kehittämisrahastosta myönnettyjen asuntolaino-
25928: misrahastosta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa         jen koron alentamiseksi.
25929: myönnettyjen asuntolainojen korkotasoon.                   Pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin joutunei-
25930:    Maatilatalouden kehittämisrahastosta myön-          den viljelijöiden taloudellisen tilanteen helpotta-
25931: nettyjen asuntolainojen jäljellä oleva lainapää-       miseksi on tarkoitusjatkaa valtionlainojenja val-
25932: oma on tällä hetkellä noin 160 milj. markkaa, jos-     tion myyntihintasaamisten vapaaehtoisia velka-
25933: ta yli 6 %:n korolla olevia lainoja on noin 93 milj.   järjestelyjä. Maaseutuelinkeinojen rahoituslain
25934: markkaa. Maksamatta oleva asuntolainojen lai-          (32911999) 36 §:n mukaan vapaaehtoisessa vel-
25935: napääoma on voimakkaassa laskussa, sillä vielä         kajärjestelyssä voidaan pidentää valtionlainojen
25936: vuoden 1997 lopussa lainapääoma oli 473,1 milj.        ja valtion myyntihintasaamisten takaisinmaksu-
25937: markkaa.                                               aikaa, alentaa korkoa sekä myöntää lyhennysten
25938:    Kysymyksessä tarkoitetut maatilatalouden ke-        ja korkoa sekä myöntää lyhennysten ja korkojen
25939: hittämisrahastosta myönnetyt asuntolainat olivat       suorittamisessa maksuvapautusta. Lisäksi voi-
25940: viisi ensimmäistä vuotta lyhennysvapaita. Laino-       daan 31 päivään joulukuuta 2001 asti myöntää
25941: jen lyhennykset painottuvat voimakkaasti laina-        lykkäystä lyhennysmaksuille. Lain muutos on
25942: ajan viimeisiin vuosiin. Esimerkiksi vuonna            parhaillaan komissiossa käsiteltävänä. Laki tu-
25943: 1990 nostetun asuntolainan lainapääomaa on 10          lee voimaan asetuksella myöhemmin säädettävä-
25944: vuoden kuluttua lainan nostamisesta lyhennetty         nä ajankohtana sen jälkeen kun komissio on hy-
25945: vasta 15 %. Myös lainakorko on ollut ensimmäi-         väksynyt tukijärjestelmän.
25946: 
25947: 
25948: 
25949: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
25950: 
25951:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25952: 2
25953: Ministerns svar                                          KK 126/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
25954: 
25955: 
25956: 
25957: 
25958: Tili riksdagens talman
25959: 
25960: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger         På grund av återbetalningstidtabellen kan lån-
25961: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       tagamas ekonomiska situation beträffande ifrå-
25962: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       gavarande bostadslån inte nämnvärt underlättas
25963: Mirja Ryynänen /cent undertecknade skriftliga         endast genom en räntesänkning. Det faktum att
25964: spörsmål SS 126/2000 rd:                              tyngdpunkten för amorteringama på lånekapita-
25965:                                                       let ligger vid slutet av lånetiden förorsakar lånta-
25966:       Åinnar regeringen sänka räntan påjord-          garen större ekonomisk belastning än vad ränte-
25967:       dispositionslånen och                          kostnaderna gör. Det 1önar sig därför för låntaga-
25968:                                                      ren att i mån av möjlighet överflytta sina bostads-
25969:       bereds sådana förslag i ministeriet som        lån från gårdsbrukets utvecklingsfond tili bank-
25970:       på annat sätt kan underlätta räntebör-         1ån med normala villkor, varvid återbetalnings-
25971:       dan för dem som investerat under de-           planen och räntan kan överenskommas på ett sätt
25972:       pressionen?                                    som mer än för närvarande gynnar kunden.
25973: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          På basis av ovanstående anser regeringen att
25974: föra följande:                                       det inte i detta skede är ändamålsenligt att vidta
25975:                                                      åtgärder för att sänka räntoma på närnnda bo-
25976: 1 spörsmålet hänvisas tili räntenivån för sådana     stadslån som beviljats ur gårdsbrukets utveck-
25977: bostadslån som vid övergången mellan 1980- och       lingsfond.
25978: 1990-talet beviljades ur gårdsbrukets utveck-            För att den ekonomiska situationen för jord-
25979: lingsfond.                                           brukare som varaktigt råkat i ekonomiska svårig-
25980:    Det återstående lånekapitalet för bostadslån      heter skall underlättas är avsikten att fortsätta
25981: som beviljats ur gårdsbrukets utvecklingsfond är     med den frivilliga skuldsaneringen av lån som
25982: för närvarande ca 160 milj. mk, av vilket ca 93      staten beviljat och av statens försäljningspris-
25983: milj. mk utgörs av lån med en ränta som översti-     fordringar. Enligt 36 § lagen om finansiering av
25984: ger 6 %. Det obetalda lånekapitalet för bostads-     landsbygdsnäringar (329/1999) kan vid frivillig
25985: lån sjunker kraftigt- ännu i slutet av 1997 upp-     skuldsanering återbetalningstiden för statliga lån
25986: gick lånekapitalet till473,1 milj. mk.               och för statens försä1jningsprisfordringar för-
25987:    De i spörsmålet avsedda bostadslån som bevil-     längas, räntan sänkas samt befrielse från betal-
25988: jades ur gårdsbrukets utvecklingsfond var amor-      ning av amorteringar och ränta beviljas. Fram tili
25989: teringsfria under de fem första åren. Tyngdpunk-     den 31 december 2001 kan dessutom beviljas
25990: ten för låneamorteringama har i hög grad för-        uppskov med amorteringama. En ändring av la-
25991: lagts till de sista åren av lånetiden. Exempelvis    gen behandlas som bäst i kommissionen. Lagen
25992: kapitalet på ett bostadslån som lyfts 1990 har ef-   träder i kraft vid en tidpunkt som bestäms senare
25993: ter 10 år amorterats tili endast 15 %. Även lånets   genom forordning efter det att kommissionen har
25994: ränteprocent har under det första året varit noll    godkänt stödsystemet.
25995: och sedan successivt stigit under lånetiden.
25996: 
25997: 
25998: 
25999: Helsingfors den 15 mars 2000
26000: 
26001:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26002:                                                                                                         3
26003:                                                             KK 127/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
26004: 
26005: 
26006: 
26007: 
26008:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 127/2000 vp
26009: 
26010:                                              Ajoneuvoveron perintä ja maksuluokkien mää-
26011:                                              räytymisperusteiden tarkistaminen
26012: 
26013: 
26014: 
26015: 
26016: Eduskunnan puhemiehelle
26017: 
26018: Maamme harva asutus ja pitkät välimatkat teke-         Ikäryhmä A (vuosina 1998-2000 käyttöön-
26019: vät monille kansalaisille oman auton käytöstä lä-      otetut autot),
26020: hes päivittäisen välttämättömyyden. Kuitenkin          ikäryhmä B (vuosina 1992-1997 käyttöön-
26021: Suomessa autoiluun kohdistuva verotus on kan-          otetut autot),
26022: sanvälisestikin arvioiden ankaraa. Autot ovat jo
26023:                                                        ikäryhmä C (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut
26024: ostettaessa suomalaiselle kuluttajalle kalliita
26025:                                                        autot).
26026: korkean autoveron vuoksi. Myös polttoaineen
26027: jatkuvasti kohoavasta hinnasta suurin osa on ve-
26028: roa.                                                  Myös ajoneuvoveron osalta ryhmittely, jossa
26029:    Lisäksi suomalaiset autoilijat ovat vuodesta       kolme vuotta vanhat autot selkeästi erotetaan
26030: 1994 alkaen maksaneet ajoneuvoveroa. Kysei-           omaksi uusien ajoneuvojen luokaksi ja sitä van-
26031: nen vero oli alun perin tarkoitettu vain väliaikai-   hemmat eri luokkaan, olisi oikeudenmukaisempi
26032: seksi, mutta käytäntö näyttää muuttuneen pysy-        kuin nykyinen, jossa korkeampaan maksuluok-
26033: väksi. Aluksi säädettiin uusien autojen veroksi       kaan kuuluvat jopa kuusi vuotta vanhat autot.
26034: 500 ja vanhempien autojen veroksi 300 markkaa.
26035: Tänä vuonna vastaavat maksuluokat ovat 700 ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26036: 500 markkaa. Uusiksi autoiksi määritellään edel-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26037: leenkin vuonna 1994 ja senjälkeen rekisteröidyt       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26038: autot. Verohallituksen päätöksellä (1174/1999)        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26039: vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa kos-
26040: kien autoedun arvoa on autot luokiteltu kolmeen             Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
26041: ikäryhmään seuraavasti:                                     koo ryhtyä, jotta ajoneuvoveron perin-
26042:                                                             nästä voitaisiin luopua kokonaan tai ai-
26043:                                                             nakin tarkistaa ko. veron maksuluok-
26044:                                                             kien määräytymisperusteet?
26045: 
26046: 
26047: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
26048: 
26049:     Pekka Ravi /kok
26050:     Esko Kurvinen /kok
26051: 
26052: 
26053: 
26054:                                                                                                Versio 2.0
26055: KK 127/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                Ministerin vastaus
26056: 
26057: 
26058: 
26059: 
26060: Eduskunnan puhemiehelle
26061: 
26062: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         autoista auton hankinnan yhteydessä maksettu
26063: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       autovero oli korkeampi kuin autoveron alennuk-
26064: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sen jälkeinen uudempien autojen autovero.
26065: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ra-          Vuotuinen ajoneuvovero on siis otettu käyt-
26066: vin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     töön puhtaasti valtiontaloudellisista syistä. Ve-
26067: sen KK 127/2000 vp:                                 ron tuotto on yli 1,2 miljardia markkaa vuodessa,
26068:                                                     joten se on valtiolle varsin merkittävä tulolähde.
26069:       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-      On vaikea nähdä, että kysymyksessä olevasta ve-
26070:       koo ryhtyä. jotta ajoneuvoveron perin-        rosta voitaisiin ehdotetulla tavalla luopua, var-
26071:       nästä voitaisiin luopua kokonaan tai ai-      sinkin kun otetaan huomioon pyrkimys työllisyy-
26072:       nakin tarkistaa ko. veron maksuluok-          den parantamiseksi keventää verotuloja ja so-
26073:       kien määräytymisperusteet?                    siaaliturvamaksuja 10-11 miljardia markkaa
26074:                                                     hallituskauden aikana.
26075: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Veron porrastaminen kysymyksen perusteluis-
26076: ti seuraavaa:                                       sa ehdotetulla tavalla kolmeen ikäluokkaan mer-
26077: Vuotuinen ajoneuvovero otettiin käyttöön vuon-      kitsisi veron alentumista ajoneuvon iän myötä
26078: na 1994 korvaamaan autojen hankinnan yhtey-         nykyistä uudempien autojen osalta. Vaikka si-
26079: dessä kannettavan autoveron alentamisesta joh-      nänsä tällainen muutos olisi teknisesti toteutetta-
26080: tuva verotuoton menetys. Koska kysymyksessä         vissa, hallitus ei pidä sen toteuttamista erityisen
26081: oli pysyväisluonteinen autoveron alennus, myös      tarkoituksenmukaisena pitäen silmällä edellä
26082: vuotuista ajoneuvoveroa koskeva laki säädettiin     mainittua veron käyttöönoton syntytaustaa. Li-
26083: pysyväksi, toisin kuin oli vastaavan veron laita,   säksi on todettava, että jos ajoneuvoveron mak-
26084: kun sitä kannettiin vuonna 1996 valtion silloisen   suluokkien määräytymisperusteita halutaan ryh-
26085: vaikean rahoitustilanteen kertaluonteiseksi hel-    tyä muuttamaan, yleinen ympäristökysymyksiin
26086: pottamiseksi. Vuotuisen veron määräksi säädet-      liittyvä näkökohta on pikemminkin ollut, että ve-
26087: tiin 500 markkaa ennen vuoden 1994 alkua rekis-     roa tulisi porrastaa päinvastaiseen suuntaan kuin
26088: teriin merkityille ajoneuvoille ja 700 markkaa      nykymallissa, eli siten, että veron suuruus nousi-
26089: tätä uudemmille ajoneuvoille. Sanottu porrastus     si sitä mukaa, mitä vanhemmasta ajoneuvosta on
26090: perustuu ajoneuvoveron käyttöönottoon autove-       kysymys.
26091: ron alennuksen kompensaationa. Vanhemmista
26092: 
26093: 
26094: 
26095: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
26096: 
26097:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
26098: 
26099: 
26100: 
26101: 
26102: 2
26103: Ministerns svar                                            KK 127/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
26104: 
26105: 
26106: 
26107: 
26108: Tili riksdagens talman
26109: 
26110: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      pensation för nedsättning av bilskatten. Den bil-
26111: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       skatt betalades i samband med anskaffningen av
26112: statsrådet översänt följande av riksdagsman          äldre bilar var högre än bilskatten på nya bilar ef-
26113: Pekka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga       ter sänkningen av bilskatten.
26114: spörsmål SS 127/2000 rd:                                 Den årliga fordonsskatten har alltså tagits i
26115:                                                      bruk av rena statsekonomiska skäl. Skatten in-
26116:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta         bringar drygt 1,2 mrd. mk per år, den är alltså en
26117:       för att uppbörden av fordonsskatt helt         mycket betydande inkomstkälla för staten. Det är
26118:       skall kunna slopas eller för att åtminsto-     svårt att tänka sig att man kunde avstå från skat-
26119:       ne bestämningsgrunderna för avgifts-           ten på det sätt som föreslås i spörsmålet, särskilt
26120:       klasserna gällande skatten skall juste-        när man beaktar strävan att förbättra sysse1sätt-
26121:       ras?                                           ningen genom att lindra inkomstskatten och ar-
26122:                                                      betsgivarnas socialskyddsavgifter med 10-11
26123: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      mrd. mk under innevarande regeringsperiod.
26124: föra följande:                                           En gradering av skatten i tre åldersklasser på
26125: Den årliga fordonsskatten togs i bruk 1994 med       det sätt som föreslås i motiveringen till spörsmå-
26126: syfte att kompensera den förlust i skatteintäkter    let skulle innebära att skatten skulle minska i takt
26127: som orsakades av sänkningen av bilskatten, som       med fordonets ålder snabbare än vad som nu är
26128: uppbärs i samband med anskaffande av bil. Efter-     fallet. Även om en sådan ändring är tekniskt ge-
26129: som det var fråga om en permanent nedsättning        nomförbar anser regeringen inte att det är ända-
26130: av bilskatten blev även lagen permanent, i mot-      målsenligt att genomföra den med tanke på den
26131: sats till vad som var fallet med den motsvarande     nämnda bakgrunden till att skatten togs i bruk.
26132: skatten, då den uppbars 1996 som en engångsfö-       Därtill bör det konstateras att om man vill ändra
26133: reteelse för att underlätta statens dåvarande svå-   på grunderna för fastställande av fordonsskat-
26134: ra finansieringssituation. Den årliga skattens be-   tens avgiftsklasser så har den allmänna synpunk-
26135: lopp fastställdes till 500 mk för bilar som regi-    ten på miljöfrågor snarare varit att skatten borde
26136: strerats före ingången av 1994 och 700 mk för        graderas i motsatt riktning än enligt, den nuva-
26137: nyare bilar. Den nämnda graderingen baserar sig      rande modellen, dvs. så att skattebeloppet stigeri
26138: på att fordonsskatten tagits i bruk som en kom-      takt med fordonets ålder.
26139: 
26140: 
26141: 
26142: Helsingfors den 14 mars 2000
26143: 
26144:     Minister Suvi-Anne Siimes
26145: 
26146: 
26147: 
26148: 
26149:                                                                                                        3
26150:                                                        KK 128/2000 vp- Markku Markkula /kok ym.
26151: 
26152: 
26153: 
26154: 
26155:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 128/2000 vp
26156: 
26157:                                               Opintotuen takaisinperintä
26158: 
26159: 
26160: 
26161: 
26162: Eduskunnan puhemiehelle
26163: 
26164: Vuoden 1998 opintotukiuudistus on ainakin ta-            maan enemmän kuin aikanaan liikaa maksetut
26165: kaisinperinnän osalta jo tähän asti ilmitulleiden        tuet ja niille lasketun koron.
26166: tapausten valossa osoittautunut epäonnistuneek-              Ongelmia aiheuttaa myös se, että takaisin pe-
26167: si. Opiskelijoilta takaisin perittävät markkamää-        rittävän markkamäärän suuruus perustuu kysei-
26168: rät saattavat nousta huomattavasti suuremmiksi           sen vuoden verotettavaan tuloon. Joulukuussa on
26169: kuin "liikaa maksettu opintotuki". Lain tulkin-          kuitenkin vaikeaa (ainakin joissain tapauksissa)
26170: nassa ongelmia aiheuttaa se, mitä tarkoitetaan lii-      tietää verotettavien tulojen suuruutta edes koh-
26171: kaa maksetulla opintotuella.                             tuullisen tarkkaan. Työnantajasta riippuu myös
26172:    Hämmennystä on aiheuttanut erityisesti se,            se, kumman kalenterivuoden puolelle tulo kirjau-
26173: että takaisin perittävä rahasumma ylittää usein          tuu. Myöskään verottajan päätös ei aina ole enna-
26174: tuhansilla markoilla sen summan, jonka opiskeli-         koitavissa oikein. Yrittäjänä toimimisesta tai
26175: ja olisi joutunut palauttamaan, jos hän olisi heti       pääomatuloista aiheutuu niin ikään yllätyksiä -
26176: reagoinut tulojensa kasvuun ja palauttanut liikaa        tulot jäävät päättyvänä kalenterivuonna ennakoi-
26177: vastaanotetun opintotuen. Hallituksen esityksen          tua pienemmiksi tai niitä tulee ennakoitua enem-
26178: HE 66/1997 vp kohdan "Esityksen pääasiallinen            män. Takaisinmaksun kohtuullistamismahdolli-
26179: sisältö" mukaan ja myös eduskunnan hyväksy-             suus on myös näistä syistä otettava käyttöön. Tu-
26180: män mietinnön mukaan takaisinperinnän perus-            levaisuuteen vaikuttava myönteinen ratkaisu on
26181: periaatteen piti olla selkeä: "Liikaa saatu opinto-     pidentää vapaaehtoisen takaisinmaksun aikara-
26182: raha ja asumislisä perittäisiin takaisin." Tämä an-     jaa ainakin kahdella kuukaudella.
26183: taa ymmärtää, että takaisin joutuisi maksamaan              Kelan julkisuudessa esittämien näkemysten
26184: niiden     laskennallisten opintotukikuukausien         mukaan opintotukilaki ei mahdollista vastaavan-
26185: tuen, jonka on saanut liikaa. Kelan omaksuma            laista takaisinperinnästä luopumista kuin Kelan
26186: tulkinta lähtee opiskelijan ansiotuloista eikä sii-     muissa etuuksissa. Kuitenkin opintotukilain
26187: tä, paljonko tukea on maksettu liikaa. Ajatteluta-      27 §:ssä mainitaan: "Takaisinperinnästä voidaan
26188: van eroa kuvaa monilta opiskelijoilta tullut pa-        luopua kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan
26189: laute: "Opiskelijoilta viedään nyt työllä ansaittu-     kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole joh-
26190: ja rahoja eikä ylimääräisiä opinto tukia."              tunut etuuden saajantai hanen edustajansa vilpil-
26191:     Koulutuspoliittisena periaatteena on viime          lisestä menettelystä tai jos aiheettomasti makset-
26192: vuosina vahvasti korostettu työkokemuksen han-          tu määrä on vähäinen."
26193: kintaa sekä työn ja opiskelun tuloksellista yh-             Laki on selvästi johtanut kohtuuttomuuksiin,
26194: teensovittamista. Nyt Kelan tulkinta ei kannusta        joita todennäköisesti kukaan ei osannut ennakoi-
26195: tähän. On yllättävää, että käytäntö voisi johtaa ti-    da. Lain korjaus on käynnistettävä pikaisesti. Li-
26196: lanteisiin, joissa takaisin voisi joutua maksa-         säksi on käynnistettävä toimenpiteet, joilla nyt il-
26197: 
26198: 
26199:                                                                                                    Versio 2.0
26200: KK 128/2000 vp -     Markku Markkula /kok ym.
26201: 
26202: 
26203: menneitä kohtuuttomuuksia voidaan myös vuo-            kuukausien opintotuki ja sille laskettu
26204: den 1998 osalta korjata.                               7 %:n korko ja
26205: 
26206: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-     voidaanko opintotukilain 27 §:n koh-
26207: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-         tuullistamissäännöstä tulkita siten, että
26208: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-        sitä voidaan soveltaa nyt kyseessä ole-
26209: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                viin tapauksiinjajos ei, niin
26210:                                                        onko säädöksiä muutettava, ja jos on,
26211:       Tietääkö hallitus, kuinka paljon vuoden
26212:                                                        niin mitä, jotta opetusministeriö voisi
26213:       1998 opintotuen takaisinperinnässä on
26214:                                                        ohjata Kelaa kohtuullistamaan nyt esil-
26215:       sellaisia opiskelijoita, joiden 011 edelly-
26216:                                                        lä olevia takaisinperintätapauksia?
26217:       tetty maksavan valtiolle enemmän kuin
26218:       011 heidän saamansa liikaa maksettujen
26219: 
26220: 
26221: 
26222: 
26223: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2000
26224: 
26225:     Markku Markkula /kok                             Säde Tahvanainen /sd
26226:     Jari Vilen /kok                                  Unto Valpas /vas
26227:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                         Ossi Korteniemi /kesk
26228:     Marja Tiura /kok                                 Petri Neittaanmäki /kesk
26229:     Pia Viitanen /sd                                 Irina Krohn /vihr
26230:     Lauri Kähkönen /sd                               Sari Sarkomaa /kok
26231: 
26232: 
26233: 
26234: 
26235: 2
26236: Ministerin vastaus                                    KK 128/2000 vp- Markku Markkula /kok ym.
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 
26241: Eduskunnan puhemiehelle
26242: 
26243: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-
26244: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-
26245: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei
26246: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan
26247: Markkulan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen           ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-
26248: kysymyksen KK 128/2000 vp:                             paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten
26249:                                                        monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-
26250:       Tietääkö hallitus, kuinka paljon vuoden          totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana
26251:       1998 opintotuen takaisinperinnässä on            säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa
26252:       sellaisia opiskelijoita, joiden on edel(v-       rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-
26253:       tetty maksavan valtiolle enemmän kuin            malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-
26254:       on heidän saamansa liikaa maksettujen            kauden aikana nostamansa tuen takaisin. Vero-
26255:       kuukausien opintotuki ja sille laskettu          tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
26256:       7 %:n korko ja                                   verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
26257:                                                        dostuneeseen vapaaseen tuloonsa ja henkilökoh-
26258:       voidaanko opintotukilain 27 §:n koh-             taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
26259:       tuul/istamissäännöstä tulkita siten, että        tai asumislisä peritään takaisin.
26260:       sitä voidaan soveltaa nyt kyseessä ole-              Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
26261:       viin tapauksiin, ja jos ei, niin                 ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
26262:        onko säädöksiä muutettava, ja jos on,           valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
26263:        niin mitä, jotta opetusministeriö voisi         kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
26264:        ohjata Kelaa kohtuullistamaan nyt esil-         le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
26265:        lä olevia takaisinperintätapauksia?             alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
26266:                                                        opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
26267: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
26268: ti seuraavaa:                                          opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
26269:                                                        aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
26270: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen           daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
26271: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-         ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
26272: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-         jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
26273: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen       dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
26274: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-    saittu, ei ole saatavissa kuin tueusaajalta itsel-
26275: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen            tään. Maaliskuun loppupuolella on tiedossa,
26276: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa         kuinka suuri määrä päätösehdotuksen saaneista
26277: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella       vapautuu takaisinperinnästä tällä perusteella. Tä-
26278: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden           mänhetkisen arvion mukaan vähintään kolman-
26279: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain           nes tiedustelun saaneista on aloittanut tai päättä-
26280: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-        nyt opintonsa vuoden 1998 aikana.
26281: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-
26282: 
26283:                                                                                                         3
26284: KK 128/2000 vp -      Markku Markkula /kok ym.                                        Ministerin vastaus
26285: 
26286: 
26287:    Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista         kuin menettely silloin, kun opiskelija säätelee
26288: 289 200:lla oli opintotuen lisäksi muita tuloja        itse tuen nostamista. Selkeän takaisinperintämal-
26289: alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä      lin rakentaminen siten, että perittäisiin takaisin
26290: suuremmat tulot. Opiskelijoista valtaosa on toi-       tukikuukausia, olisi ongelmallista siitä syystä,
26291: minut siten, ettei vapaa tulo ole ylittynyt. Opin-     että opintotuen määrä on saattanut vaihdella eri
26292: totuen toimeenpanoa hoitavien viranomaisten            kuukausina.
26293: antaman tiedon mukaan monet opiskelijat ovat               Opintotukilain 27 §:n 2 momentin mukaan ta-
26294: patauttaneet nostamiaan opintorahoja ja rajoitta-      kaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan
26295: neet tuen nostamista. Yleisen käsityksen mukaan        tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi
26296: uusi menettely on ollut opiskelijoiden tiedossa.       eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden
26297:    Päätösehdotuksen saaneista 22 176 opiskeli-         saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menet-
26298: jasta 8 500:lla on ollut opintotuen lisäksi muita      telystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on
26299: tuloja niin paljon, että he eivät ole olleet lain-     vähäinen. Kun opiskelijan omien tulojen perus-
26300: kaan oikeutettuja opintotukeen, 5 900 opiskeli-        teella tehtävä tulovalvonta vuoden 1998 alusta
26301: jalta takaisinperittävä määrä on alle 2 000 mark-      lukien uudistettiin, lisättiin opintotukilain
26302: kaa ja yli 2 000 markan palautuksista arviolta         27 §:ään neljäs momentti, jonka perusteella ta-
26303: 500 on yhden kuukauden opintotuen palautuk-            kaisin perittävä määrä lasketaan. Lisäyksellä ei
26304: sia. Tällöin 7 276 opiskelijan kohdalla takaisin-      kuitenkaan muutettu takaisinperinnän kohtuullis-
26305: perittävä määrä on mahdollisesti suurempi kuin         tamista koskevan 27 §:n 2 momentin sovelta-
26306: se määrä, jonka palauttamisella vuoden 1998 ai-        misalaa. Opintotukilain 27 §:n 2 momenttia voi-
26307: kana he olisivat välttyneet takaisinperinnältä.        daan siinä mainittujen edellytysten täyttyessä so-
26308: Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka moni pää-       veltaa myös tulovalvonnasta aiheutuvaan takai-
26309: tösehdotuksen saaneista on aloittanut tai päättä-      sinperintään.
26310: nyt opintonsa 1998 ja vapautuu tällä perusteella           Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-
26311: takaisinmaksusta.                                      lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-
26312:    Opintotuen takaisinperintämallin tarkoitukse-       totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen
26313: na on toimia siten, että opiskelija säätelee opinto-   jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,
26314: tuen nostamista jo tukivuoden aikana. Tavoittee-       kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-
26315: na on, että mahdollisimman harvoin joudutaan           perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-
26316: turvautumaan takaisinperintään. Tästä syystä ve-       teutetaan. Järjestelmän kehittämistoimenpiteistä
26317: rotuksen valmistumisen jälkeen tapahtuvan ta-          on tarkoitus päättää opintotukijärjestelmän arvi-
26318: kaisinperinnän tulee olla tuntuvasti tiukempi          ointitutkimuksen valmistuttua toukokuun alussa.
26319: 
26320: 
26321: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
26322: 
26323:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
26324: 
26325: 
26326: 
26327: 
26328: 4
26329: Ministerns svar                                        KK 128/2000 vp- Markku Markkula /kok ym.
26330: 
26331: 
26332: 
26333: 
26334: Tili riksdagens talman
26335: 
26336: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         den studerandes egna inkomster klarare och ska-
26337: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         pa ett system där alla studerande behandlas jäm-
26338: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         likt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-
26339: Markku Markkula /saml m.fl. undertecknade               derande då de ansöker om studiestöd inte behö-
26340: skriftliga spörsmål SS 128/2000 rd:                     ver uppskatta inkomsterna för den tid de söker
26341:                                                         stöd. Den årliga fribeloppsgränsen är beroende
26342:        Känner regeringen till hur många de              av under hur många månader den studerande lyf-
26343:        studerande är som vid återkravet av stu-         ter studiestöd. Under kalenderåret kan den stude-
26344:        diestöd för 1998 har förutsatts betala           rande reglera sin personliga fribeloppsgräns ge-
26345:        staten mer än studiestödetför de överbe-         nom att begränsa lyftandet av studiestöd eller ge-
26346:        talda månaderna och den 7 % ränta som            nom att frivilligt återbetala det stöd han lyft un-
26347:        beräknats på det och                             der en eller flera månader. Efter det att beskatt-
26348:                                                         ningen blivit klar jämförs den studerandes in-
26349:        kan bestämmelsen om jämkning i 27 §              komster med det fribelopp som bildats på ovan
26350:        lagen om studiestöd toikas så att den kan        relaterat sätt och den studiepenning eller det bo-
26351:        tillämpas på de nu aktuella fallen, och          stadstillägg som motsvarar överskridningen av
26352:        om inte,                                         det personliga fribeloppet återkrävs.
26353:        måste föifattningarna då ändras, och                Den första inkomstuppföljningen enligt den
26354:        vad skall ändras i så Ja!!, för att under-       nya modellen inleddes när beskattningen för
26355:        visningsministeriet skall kunna instrue-         1998 blev klar. Nämnda år var antalet mottagare
26356:        ra Fpa att jämka i det återkravsfall som         av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
26357:                                                         cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
26358:        nu är aktuella?
26359:                                                         ett i lagen om studiestöd avsett förslag till beslut
26360: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         om återkrav av studiestödet. Beslutsförslaget har
26361: föra följande:                                          också sänts till personer som har avslutat sina
26362:                                                         studier eller inlett sina studier under 1998 och i
26363: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-       fråga om vilka återkrav kan frångås om de in-
26364: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-    komster som överskrider fribeloppet har erhållits
26365: rande har antagits till en läroanstalt, att han be-     innan studierna inleddes eller efter det att studi-
26366: driver studiema soti' huvudsyssla, har framgång i       erna avslutats. När det gäller dessa stödtagare
26367: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.           kan information om viiken tidpunkt inkomsterna
26368: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas           hänför sig till tyvärr fås endast av stödtagarna
26369: den studerandes egna inkomster samt föräldrar-          själva. Efter mitten av mars kommer man att veta
26370: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-         hur många av dem som fått ett beslutsförslag som
26371: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-           blir befriade från återkrav på denna grund. Enligt
26372: randes egna inkomster reformerades genom en             dagens bedömning har minst en tredjedel av dem
26373: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft       som fått en förfrågan inlett eller avslutat sina stu-
26374: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var           dier under 1998.
26375: att göra den behovsprövning som sker på basis av
26376: 
26377:                                                                                                            5
26378: KK 128/2000 vp -       Markku Markkula /kok ym.                                            Ministems svar
26379: 
26380: 
26381:    Av de studerande som omfattas av förfarandet         strängare än förfarandet i det fall att den stude-
26382: hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-          rande själv reglerar 1yftandet av studiestödet. Att
26383: det till ett belopp som understiger 50 000 mark.        utforma en klar modell för återkrav så att stödmå-
26384: 57 500 studerande hade större inkomster än det-         nadema återkrävs skulle vara problematiskt av
26385: ta. Största de1en av de studerande har gått till        den anledningen att studiestödsbeloppet kan ha
26386: väga så att fribeloppet inte har överskridits. En-      varierat från en månad till en annan.
26387: 1igt uppgift från de myndigheter som sköter verk-           En1igt 27 § 2 mom. lagen om studiestöd kan
26388: ställandet av studiestödet har många studerande         återkravet frångås helt eller de1vis om detta an-
26389: återbeta1t tidigare 1yfta studiepenningar och be-       ses skä1igt och det att förmånen betalades utan
26390: gränsat 1yftandet av studiestöd. Den allmänna           grund inte berodde på svik1igt förfarande från
26391: uppfattningen är att de studerande känt till det        förmånstagarens eller hans företrädares sida el-
26392: nya förfarandet.                                        ler om det be1opp som betalts utan grund är litet.
26393:    Av de 22 176 studerande som fått ett bes1uts-        När den inkomstövervakning som görs på basis
26394: förs1ag har 8 500 haft så mycket inkomster utö-         av den studerandes egna inkomster reformerades
26395: ver studiestödet att de inte alls är berättigade till   i början av 1998, fogades till 27 § lagen om stu-
26396: studiestöd. För 5 900 studerande är det be1opp          diestöd ett nytt fjärde moment, på basis av vi1ket
26397: som återkrävs under 2 000 mark och av de åter-          det be1opp som återkrävs räknas ut. Tillägget
26398: beta1ningar som överskrider 2 000 mark är upp-          innebar dock inte en ändring av tillämpningsom-
26399: skattningsvis 500 sådana att de motsvarar en må-        rådet för 27 § 2 mom., som gäller jämkning av
26400: nads studiestöd. För 7 276 studerande är be1op-         återkrav. Närnnda moment kan tillämpas också
26401: pet som återkrävs eventuellt större än det be1opp       på återkrav med anledning av inkomstövervak-
26402: med vi1ket de genom återbeta1ning under 1998            ning om de förutsättningar som nämns i momen-
26403: hade kunnat undvika återkrav. För närvarande            tet uppfylls.
26404: saknas information om hur många av dem som                 Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-
26405: fått ett bes1utsförs1ag som har in1ett eller avs1utat   1ingsbehoven i fråga om återkrav av studiestöd på
26406: sina studier 1998 och befrias från återbeta1ning        basis av den studerandes egna inkomster efter det
26407: på denna grund.                                         att man har exaktare information om för hur
26408:    Syftet med modellen för återkrav av studie-          många studerande det blir aktuellt med återkrav
26409: stöd är att den studerande sjä1v reg1erar 1yftandet     en1igt återkravsförs1aget. Avsikten är att fatta be-
26410: av studiestöd redan under stödåret. Må1et är att        s1ut om utvecklingsåtgärdema efter det att en ut-
26411: återkrav skall behöva tillgripas så sällan som          värdering av studiestödssystemet blivit klar i
26412: möjligt. Av denna anledning bör det återkrav som        början av maj.
26413: sker efter verkställd beskattning vara betydligt
26414: 
26415: 
26416: 
26417: Helsingfors den 16 mars 2000
26418: 
26419:     Kulturminister Suvi Linden
26420: 
26421: 
26422: 
26423: 
26424: 6
26425:                                                            KK 129/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
26426: 
26427: 
26428: 
26429: 
26430:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 129/2000 vp
26431: 
26432:                                              Työntekijän tietosuoja tietoverkoissa
26433: 
26434: 
26435: 
26436: 
26437: Eduskunnan puhemiehelle
26438: 
26439: Jo aiemmin on ollut esillä, kuinka suomalaiset         si eduskunnassa tulisi selvittää kansanedustajille
26440: tietokonealan ammattilaiset ovat pitäneet käsittä-     verkonvalvojien mahdollisuudet tarkkailla eri
26441: mättömänä, että Suomi on hyväksynyt vahvan sa-         poliittisten ryhmien toimintaa tietokoneiden
26442: laustekniikan vientivalvontaa koskevan sopi-           tarkkailun kautta. Niin ikään saamani tiedon mu-
26443: muksen. Tähän liittyen on edelleen varsin epäsel-     kaan www-pohjainen sähköposti, joka on ollut
26444: vää, miten myös yritysten tai yhteisöjen sisäisis-    käytössä uuteen järjestelmään siirryttäessä, on
26445: sä tietoverkoissa työntekijä voi tietää voivansa      varsinkin ollut helposti luettavissa. Vastaavasti
26446: työskennellä turvallisesti tietoturvallisuuden        ohjelmat ja jopa hakemistot, jonne käyttäjä tal-
26447: vaarantumatta. Sisäisissä tietoverkoissa verkon-      lentaa esim. henkilökohtaisen sähköpostinsa, ei-
26448: valvoja valvoo yhtäältä ulkoapäin tulevia tun-        vät välttämättä ole enää siinä työhuoneessa ole-
26449: keutujien eli "hakkereiden" varalta, mutta toi-       van tietokoneen kovalevyllä, vaan tieto voidaan
26450: saalta tietoverkon sisäistä toimivuutta ja mahdol-    tallentaa siihen tarkoitetulle verkkoasemalle tai
26451: lisia verkon häiriöitä tai ongelmatilanteita. Val-    jopa "intemetkovalevylle".
26452: vontaohjelmien avulla voidaan siis antaa parem-           Edelleen on käsittelyssä eräässä suomalaises-
26453: min myös atk-apua käyttäjälle paikaltaan liikku-      sa yrityksessä tapahtunut, erotetun työntekijän
26454: matta.                                                sähköpostien lukemiseen liittyvä ennakko-
26455:    Jo nyt uudet verkonvalvontaohjelmat pysty-         tapaus, jossa työnantaja on törkeästi lukenut
26456: vät jopa kolmiulotteisesti valvomaan sitä, onko       työntekijän posteja. Miten siis työntekijä voi var-
26457: tietokoneen sisälle asennettu uusia laitteita, mitä   mistua, ettei häntä valvota yksityisyyttä loukkaa-
26458: ohjelmia tietokoneessa on käynnissä tai onko yri-     matta? Usealle on myös hyvin epäselvää kenellä
26459: tyksen lisenssisopimuksen ylittävä määrä jotain       on pääsy esim. verkkoasemien sähköpostihake-
26460: tiettyä ohjelmaa käytössä verkon sisällä jne. Osa     mistoihin. Tämä epäluottamus sähköpostiliiken-
26461: näistä valvontatavoista vastaa tehokkaasti esim.      teen turvallisuutta kohtaan voi saada aikaan on-
26462: piratismin ongelmiin ja sen valvontaan. Tehok-        gelmatilanteita esim. Yhdysvalloissa esillä ol-
26463: kaalla verkonvalvonnalla saadaan siis piraattiko-     leen kaltaisessa tilanteessa, jossa autonvalmista-
26464: piot ohjelmista estettyä, ja näin voidaan esimer-     ja Ford ja lentoyhtiö Delta lahjoittivat hyvin
26465: kiksi ohjelmistojen hintoja madaltaa työpaikkoja      edullisesti verkkoyhteydessä olevat koneet työn-
26466: vaarantamatta.                                        tekijöille kotiin vietäväksi. Voiko työntekijä oi-
26467:     Asian kääntöpuolella on kuitenkin ongelma-        keasti kieltäytyä siitä, että työnantaja pääsee troi-
26468: na, että samoilla järjestelmillä voidaan valvoa te-   jan hevosellaan samalla mahdollisesti seuraa-
26469: hokkaasti myös yleisemmin työntekijän toimin-         maan työntekijän toimia myös kotona?
26470: taa. Ohjelmat mahdollistavat esim. näytön siep-
26471: pauksen, mikä käytännössä vaarantaa työnteki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26472: jän tietoturvan ja jopa perusoikeudet. Esimerkik-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26473: 
26474:                                                                                                   Versio 2.0
26475: KK 129/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
26476: 
26477: 
26478: tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen   Mitä hallitus aikoo tehdä sähköpostilii-
26479: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            kenteen tietoturvallisuuden ja työnteki-
26480:                                                jäin oikeuksien turvaamiseksi sähköisis-
26481:                                                sä verkoissa?
26482: 
26483: 
26484: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
26485: 
26486:     Pertti Turtiainen /vas
26487: 
26488: 
26489: 
26490: 
26491: 2
26492: Ministerin vastaus                                           KK 129/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
26493: 
26494: 
26495: 
26496: 
26497: Eduskunnan puhemiehelle
26498: 
26499: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              sällöstä tai sen olemassaolosta. Tämä vaitiolo-
26500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            velvollisuuden sisältävä säännös koskee myös ti-
26501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lanteita, joissa työnantajana tai hänen palveluk-
26502: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Tur-         sessaan olevalla olisi jostain syystä oikeus lukea
26503: tiaisen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          työntekijän sähköposteja.
26504: sen KK 129/2000 vp:                                          Teleyrityksillä, myös sähköpostipalveluiden
26505:                                                          tarjoajilla on televiestinnän tietosuojalain 7 §:n
26506:        Mitä hallitus aikoo tehdä sähköpostilii-          mukaan erityinen vaitiolovelvollisuus käyttäjien-
26507:        kenteen tietoturvallisuuden ja työnteki-          sä viestinnästä ja viestinnän tunnistamistiedois-
26508:        jäin oikeuksien turvaamiseksi sähköisis-          ta. Tietojärjestelmissä olevien henkilötietojen
26509:        sä verkoissa?                                     osalta on voimassa henkilötietolain (523/ 1999)
26510:                                                          33 §:ssä säädetty yleinen vaitiolovelvollisuus
26511: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           jonka mukaan se joka henkilötietojen käsittelyy~
26512: ti seuraavaa:                                            liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut
26513: Suomessa on voimassa runsaasti viestinnän luot-         tietää jotakin toisen henkilön ominaisuuksista
26514: tamuksellisuutta tukevaa lainsäädäntöä. Suomen          henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta ase~
26515: perustuslain (731/1999) 10 §:n mukaanjokaisen           masta, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle il-
26516: yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu ja       maista näin saamiaan tietoja.
26517: henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin                 Esitetyn kysymyksen johdanto-osassa viitat-
26518: lailla. Saman pykälän mukaan kirjeen, puhelun ja        tiin salaustekniikan vientivalvontajärjestelyn
26519: muun luottamuksellisen viestin salaisuus on             mahdollisiin vaikutuksiin käyttäjien oikeuteen
26520: loukkaamaton. Sähköposti on lähtökohtaisesti            suojata viestintäänsä. Vientivalvontajärjestelyt
26521: perustuslain tarkoittamaa luottamuksellista vies-       eivät vaikuta käyttäjien oikeuksiin salata viestin-
26522: tintää. Televiestinnän, mukaan lukien sähköpos-         täänsä Suomessa. Telepalveluiden käyttäjällä on
26523: tin luottamuksellisuutta on lisäksi korostettu          televiestinnän tietosuojalain 5 §:n 1 momentin
26524: muussa lainsäädännössä. Heinäkuussa 1999 voi-           nojalla nimenomainen oikeus suojata viestin-
26525: maan tulleen yksityisyyden suojasta televiestin-        täänsä. Hallitus hyväksyi salauspolitiikkalin-
26526: nässä ja teletoiminnan tietoturvasta annetun lain       jauksen iltakoulussa 12.10.1998. Linjauksen mu-
26527: (565/1999, jäljempänä televiestinnän tietosuoja-        kaan Suomi kannattaa salaustuotteiden kansalli-
26528: laki) 4 §:ssä todetaan selkeästi, että televiestintä    sesti vapaata kauppaa ja käyttöä. Suomalaisilla
26529: on luottamuksellista, jollei sitä ole tarkoitettu       käyttäjillä on siis kansallisesti oikeus salata vies-
26530: yleisesti vastaanotettavaksi. Rikoslain 38 luvus-       tintäänsä vahvoillakin salaustuotteilla.
26531: sa on kriminalisoitu viestintäsalaisuuden louk-              Hallitusohjelman mukaan on selvitettävä mi-
26532: kaaminen, tietoliikenteen häirintä ja tietomurto.       ten tietoliikenteen ja tietoverkkojen turvalli~uus
26533:    Televiestinnän tietosuojalain 4 §:n 2 momen-         ja suojaustekniset kysymykset tulisi hallinnolli-
26534: tin mukaan muu kuin vastaanottajaksi tarkoitettu        sesti eri osa-alueilla järjestää. Asiaa selvittä-
26535: ei saa oikeudettomasti ilmaista tietoa televiestin      mään perustetun laaja-alaisen projektiryhmän
26536: sisällöstä tai käyttää hyväksi tietoa televiestin si-   selvitys on valmistumassa lähiaikoina.
26537: 
26538: 
26539:                                                                                                            3
26540: KK 129/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas                                                Ministerin vastaus
26541: 
26542: 
26543:    Työministeriössä on valmisteilla työelämän         Selvitystä tullaan käyttämään arvioitaessa tarvet-
26544: tietosuojaa koskeva lakiesitys. Asiaa valmistele-     ta kehittää yrityksille ja yhteisöille viestintäväli-
26545: van työryhmän mietintö julkaistaan lähiaikoina.       neiden käyttöä koskevia mallikäytännesääntöjä.
26546: Mietinnössä käsitellään myös työntekijään koh-           Hallitus katsoo, että edellä selostetuissa sään-
26547: distuvaa teknistä valvontaa.                          nöksissä ilmaistun viestinnän luottamuksellisuu-
26548:    Liikenneministeriössä ollaan käynnistämässä        den toteutumista työntekijän käyttämien uusien
26549: selvitystä, jossa pyritään kartoittamaan viestintä-   viestintämuotojen osalta tulee seurata tarkasti.
26550: välineiden käyttöä työpaikoilla, erityisesti säh-     Hallitus seuraa edellä selostettuja tietoliikenteen
26551: köpostin, internetpalveluiden ja matkaviestinten      tietoturvallisuutta ja työntekijän viestinnällistä
26552: osalta. Tarkoituksena on selvittää viestintäväli-     asemaa koskevia vireillä olevia hankkeita ja ryh-
26553: neiden käyttöä koskevien pelisääntöjen yleisyys       tyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin.
26554: ja käyttökelpoisuus yrityksissä ja yhteisöissä.
26555: 
26556: 
26557: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
26558: 
26559:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
26560: 
26561: 
26562: 
26563: 
26564: 4
26565: Ministems svar                                              KK 129/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas
26566: 
26567: 
26568: 
26569: 
26570: Till riksdagens talman
26571: 
26572: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        lämna uppgifter om innehållet i te1emedde1andet
26573: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av        eller utnyttja uppgifter om innehållet i telemed-
26574: statsrådet översänt följande av riksdagsman            delandet eller om dess existens. Denna bestäm-
26575: Pertti Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga      melse om sekretess gäller också sådana situatio-
26576: spörsmål SS 129/2000 rd:                               ner där arbetsgivaren eller någon i dennes tjänst
26577:                                                        av någon orsak skulle ha rätt att läsa en arbetsta-
26578:        Vad ämnar regeringen göraför att tryg-          gares e-post.
26579:        ga datasäkerheten i e-posttrafiken och              Teleföretagen, också de som erbjuder e-post-
26580:        arbetstagarnas rättigheter i de elektro-        tjänster, har en1igt 7 § lagen om integritetsskydd
26581:        niska näten?                                    vid telekommunikation en särski1d tystnadsp1ikt i
26582:                                                        fråga om användamas kommunikation och deras
26583: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        identifieringsuppgifter. 1 fråga om personuppgif-
26584: föra följande:                                         ter i datasystem gäller den allmänna tystnads-
26585: 1 Finlandfinnsen hei dellagstiftning som stödjer       p1ikt som nämns i 33 § personuppgiftslagen
26586: kommunikationens konfidentiella natur. Enligt          ( 523/ 1999) enligt viiken den som vid utförandet
26587: 10 § Finlands grundlag (731/1999) är vars och          av åtgärder som har samband med behand1ingen
26588: ens privatliv, heder och hemfrid tryggade och          av personuppgifter har fått kännedom om något
26589: närmare bestämmelser om skydd för personupp-           som gäller en annan persons egenskaper, person-
26590: gifter utfårdas genom lag. 1 samma paragraf står       1iga förhållanden eller ekonomiska ställning inte
26591: vidare att brev- och telefonhemligheten samt           i strid med denna 1ag för tredje man får röja de
26592: hemligheten i fråga om andra förtroliga medde-         uppgifter som han på detta sätt har erhållit.
26593: landen är okränkbar. E-post är i princip sådan            1inledningsstycket tili spörsmå1et hänvisas tili
26594: förtrolig kommunikation som avses i grundla-           de eventuella effekter som exportövervaknings-
26595: gen. Telekommunikationens, inklusive e-pos-            arrangemangen i fråga om skyddstekniken har på
26596: tens, konfidentiella natur framhävs också i annan      användarnas rättighet att skydda sina medde1an-
26597: lagstiftning. 1 4 § lagen om integritetsskydd vid      den. Arrangemangen inverkar inte på användar-
26598: telekommunikation och dataskydd inom tele-             nas rättigheter att hemlighålla sin kommunika-
26599: verksamhet (565/1999, nedan lagen om integri-          tion i Finland. En1igt 5 § 1 mom. 1agen om inte-
26600: tetsskydd vid telekommunikation), som trädde i         gritetsskydd vid te1ekommunikation har en an-
26601: kraft i juli 1999, konstateras entydigt att telekom-   vändare av teletjänster en uttrycklig rätt att skyd-
26602: munikation är konfidentiell, om den inte är av-        da sina te1emeddelanden. Regeringen godkände
26603: sedd för allmän mottagning. 1 38 kap. strafflagen      riktlinjerna för politiken för hem1ighållande av
26604: kriminaliseras kränkning av kommunikations-            kommunikation i aftonskolan den 12 oktober
26605: hemlighet, störande av post- och teletrafik samt       1998. Enligt den riktlinjen understöder Finland
26606: dataintrång.                                           en nationellt fri handel och användning av pro-
26607:    Enligt 4 § 2 mom. lagen om integritetsskydd         dukter för hem1ighållande. De fin1ändska använ-
26608: vid telekommunikation får någon annan än den           darna har således en nationell rätt att hemlighålla
26609: som är avsedd som mottagare inte orättmätigt
26610: 
26611:                                                                                                          5
26612: KK 129/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas                                                 Ministems svar
26613: 
26614: 
26615: sin kommunikation t.o.m. med kraftiga skydds-         la medier. Avsikten är att utreda hur allmänt det
26616: medel.                                                förekommer spelregler för användningen av
26617:    Enligt regeringsprogrammet skall det utredas       kommunikationsmedel i företag och samman-
26618: hur de säkerhets- och skyddstekniska frågoma          slutningar samt reglemas ändamålsenlighet. Ut-
26619: gällande datatrafik och datanät skall ordnas ad-      redningen kommer att användas vid bedömning-
26620: ministrativt inom olika delområden. En projekt-       en av behovet att utarbeta modellregler för an-
26621: grupp med ett omfattande arbetsfålt har tillsatts     vändningen av kommunikationsmedel i företag
26622: för att utreda frågan och gruppens utredning blir     och sammanslutningar.
26623: fårdig inom kort.                                        Regeringen anser att man noga bör följa hur
26624:    Vid arbetsministeriet bereds som bäst ett lag-     kommunikationens konfidentiella natur, som
26625: förslag om integritetsskydd i arbetslivet. Arbets-    nämns i ovan relaterade bestämmelser, förverkli-
26626: gruppens promemoria publiceras inom kort. I           gas i fråga om de nya kommunikationsformer
26627: promemorian behandlas också den tekniska över-        som arbetstagarna använder. Regeringen följer
26628: vakning som arbetstagare utsätts för.                 de ovan nämnda aktuella projekten angående sä-
26629:    Trafikministeriet håller på att starta en utred-   kerheten i datatrafiken och arbetstagarens ställ-
26630: ning där man försöker kartlägga användningen av       ning i fråga om kommunikationen och vidtar vid
26631: kommunikationsmedel på arbetsplatsema, sär-           behov fortsatta åtgärder.
26632: skilt i fråga om e-post, Internettjänster och mobi-
26633: 
26634: 
26635: Helsingfors den 17 mars 2000
26636: 
26637:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
26638: 
26639: 
26640: 
26641: 
26642: 6
26643:                                                           KK 130/2000 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk
26644: 
26645: 
26646: 
26647: 
26648:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2000 vp
26649: 
26650:                                               Kahviloiden liiketoiminnan kehittäminen
26651: 
26652: 
26653: 
26654: 
26655: Eduskunnan puhemiehelle
26656: 
26657: Pienten kahvilayrittäjien asemaa pitää parantaa,        useimmiten sopimaan ulkotarjoilun järjestämi-
26658: koska nykyisessä lainsäädännössä on monia koh-          sen ehdoista. Lisäksi asiassa syntyvä oikeuskäy-
26659: tia, jotka useissa tapauksissa vaikeuttavat erityi-     täntö ohjaisi sopimusten tekemistä. Lain muutta-
26660: sesti pienyritysten toimintaa.                          minen edellä ehdotetulla tavalla kohentaisi yri-
26661:     Usein on tapahtunut, että esimerkiksi ravinto-      tysten taloutta ja ravintola-alan työllisyyttä sekä
26662: loiden ja kahviloiden ulkotarjoilua on rajoitettu       lisäisi asuntoalueiden viihtyvyyttä.
26663: ilman perusteltua syytä. Jos esimerkiksi ulkotar-          Nykyinen alkoholilaki on johtanut tilantee-
26664: joilualue sijaitsee taloyhtiön maalla, voi taloyh-      seen,jossa eri alkoholinjakelukanavia ei kohdel-
26665: tiön hallitus evätä ulkotarjoilun, vaikka tarjoilu      la tasapuolisesti. Kioskit ja huoltoasemat voivat
26666: järjestettäisiin ilman haittaa ympäristölle. Kun-       myydä asiakkailleen keskiolutta aikaisin aamul-
26667: nat ja kaupungit ovat näitä terassilupia myöntäes-      la. Samalla alueella toimiva kahvila voi aloittaa
26668: sään toimineet väljemmin, mikä on pääasiassa           keskioluen anniskelun vasta kello 9.00. Joissa-
26669: johtunut siitä, että luvan myöntäminen on tapah-       kin tapauksissa kahvilayrittäjä saa seurata, kuin-
26670: tunut virkatoimeen liittyvän objektiivisen har-        ka kahvilan ympäristössä nautitaan vähittäis-
26671: kinnan jälkeen. Taloyhtiöissä lupa evätään usein       myymälästä hankittuja oluita. Jos kahvila voisi
26672: pelkkien ennakkoluulojen vuoksi.                       aloittaa oluen myynnin aikaisemmin, osa näistä
26673:     Vallitsevaa tilannetta voitaisiin huomattavasti    henkilöistä siirtyisi viihtyisämpiin tiloihin ja
26674: parantaa, jos taloyhtiöissä toimiville kahviloille     kahvilan asiakkaiksi.
26675: ja ravintoloille säädettäisiin etuoikeus ulkotarjoi-       Ongelma on myös se, ettei kahvilalla ole oluen
26676: lualueen perustamiseen. Nykyisin yrittäjä ei voi       ulosmyyntioikeutta. Vuoden 1995 alkoholilaki
26677: viedä asiaa tutkittavaksi mihinkään, jos taloyhtiö     vapautti alkoholin myynnin ja nauttimisen lähes
26678: asettaa toiminnalle kohtuuttomia ehtoja. Jotta         kaikkialla muualla paitsi ravitsemusliikkeissä.
26679: syntyneet ongelmat voitaisiin ratkaista, olisi luo-    Koska kahvilat eivät luonnollisesti pysty kilpai-
26680: tava järjestelmä, jossa joku puolueeton taho teki-     lemaan vähittäismyynnin kanssa hinnoilla, asial-
26681: si asiassa lopullisen päätöksen. Yksi mahdolli-        la on pääasiassa periaatteellinen merkitys. Silti
26682: suus asian ratkaisemiseksi olisi esimerkiksi se,       olisi luontevaa myydä ruoka-annoksen kotiinsa
26683: että yrittäjä saisi oikeuden viedä asian tutkitta-     ostavalle olut mukaan, jos hän sitä haluaa. Ny-
26684: vaksi asunto-oikeuteen, joka selvittäisi molempi-      kyisin esimerkiksi noutopizzan ostava asiakas
26685: en osapuolten näkökohdat ja päättäisi, onko ul-        joutuu hakemaan oluensa läheisestä kioskista.
26686: kotarjoilun rajoittamiseksi olemassa riittäviä pe-     Tasapuolisuuden varmistamiseksi ulosmyyntioi-
26687: rusteita.                                              keus voitaisiin rajoittaa samoihin kellonaikoihin
26688:     Jo pelkkä tietoisuus mahdollisuudesta viedä        kuin vähittäismyynnissä.
26689:  asia asunto-oikeuden tutkittavaksi johtaisi toden-        Pienyritysten toimintaan vaikuttava asia on
26690: näköisesti siihen, että osapuolet pystyisivät          myös liikehuoneistoja koskeva asumiskielto.
26691: 
26692:                                                                                                   Versio 2.0
26693: KK 130/2000 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk
26694: 
26695: 
26696: Yritystoiminta täyttää usein pienyrittäjän elä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26697: män niin täysin, että monissa tapauksissa olisi        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
26698: yksinkertaisinta yöpyä yrityksessä. Nykyinen           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26699: lainsäädäntö kuitenkin kieltää liikehuoneiston         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26700: käyttämisen asumistarkoitukseen.
26701:    Nykyinen ehdoton rajoitus on tarpeeton. On                Pitääkö hallitus kahviloiden liiketoimin-
26702: luonnollista, että esimerkiksi elintarvikehuoneis-           taa vaikeuttavia esteitä ongelmana ja
26703: ton käyttöä asumistarkoitukseen on rajoitettava.
26704: Useimmiten kuitenkin yrittäjän henkilökohtai-                aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
26705: seen käyttöön suunniteltu nurkkaus yrityksen lii-            ongelmien korjaamiseksi, etenkin pien-
26706: kehuoneistoissa ei synnytä sellaisia ongelmia,               ten kahviloiden ulkotarjoilun parem-
26707: joihin olisi lainsäädännössä puututtava. Siksi ny-           maksi mahdollistamiseksi, mietojen al-
26708: kyinen liikehuoneistojen käyttötarkoituksen eh-              koholijuomien jakelun saattamiseksi ta-
26709: doton asumisrajoitus olisi poistettava ja sen sijas-         sapuoliseen asemaan kahviloiden ja vä-
26710: ta säädettävä erikseen, mikäli liikehuoneiston               hittäismyyntipisteiden välillä sekä liike-
26711: käyttötarkoitusta on liiketoiminnan luonteen ta-             huoneistojen asumiskiellon väljentämi-
26712: kia rajoitettava.                                            seksi?
26713: 
26714: 
26715: 
26716: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
26717: 
26718:     Seppo Kääriäinen /kesk
26719: 
26720: 
26721: 
26722: 
26723: 2
26724: Ministerin vastaus                                       KK 130/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
26725: 
26726: 
26727: 
26728: 
26729: Eduskunnan puhemiehelle
26730: 
26731: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asunto-oikeudet ovat käsitelleet vuokrasuhteista
26732: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         johtuvia riitoja, eivät asunto-osakeyhtiön osak-
26733: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keenomistajien välisiä riitoja. Oikeusministe-
26734: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kää-        riössä on vireillä hanke asunto-oikeuksien lak-
26735: riäisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kauttamiseksi. Osakkeenomistajalla on voimas-
26736: sen KK 130/2000 vp:                                    sa olevan lain mukaan mahdollisuus moittia yh-
26737:                                                        tiökokouksen päätöstä käräjäoikeudessa, jos hän
26738:       Pitääkö hallitus kahvil0iden liiketoimin-       katsoo päätöksen esimerkiksi olevan yhdenver-
26739:       taa vaikeuttavia esteitä ongelmana ja            taisuusperiaatteen vastainen.
26740:                                                           Kysymyksessä kiinnitetään myös huomiota
26741:       aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin          siihen, että alkoholijuomien myyntiajat riippu-
26742:       ongelmien kmjaamiseksi, etenkin pien-           vat jakelukanavasta. Säännökset alkoholijuo-
26743:       ten kahviloiden ulkotarjoilun parem-            mien myyntiajoista vähittäismyynnissä ja annis-
26744:       maksi mahdollistamiseksi, mietojen al-          kelussa poikkeavat toisistaan. Alkoholijuomien
26745:       koholijuomien jakelun saattamiseksi ta-         anniskelu saadaan kaikissa anniskelupaikoissa
26746:       sapuoliseen asemaan kahviloiden ja vä-          aloittaa kello 09.00. Anniskelu tulee pääsäännön
26747:       hittäismxvntipisteiden välillä sekä liike-      mukaan lopettaa kello 01.30. Vähittäismyynti-
26748:       huoneistojen asumiskiellon väljentämi-          paikassa saa käymisteitse valmistettuja enintään
26749:       seksi?                                          4, 7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä
26750: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         juomia myydä vähittäismyyntipaikan aukiolosta
26751: ti seuraavaa:                                         annettujen säännösten mukaisesti. Myynti on
26752:                                                       kuitenkin aina kielletty klo 21.00 ja 07.00 välise-
26753: Osakkeenomistajan oikeus asunto-osakeyhtiön           nä aikana. Alkoholiyhtiön vähittäismyyntipai-
26754: hallinnassa olevien piha-alueiden käyttöön mää-       kassa saadaan myyntiä harjoittaa arkipäivisin klo
26755: räytyy yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen pää-       09.00 ja 20.00 välisenä aikana. Keskiolutvah-
26756: tösten mukaisesti. Osakkeenomistajien päätök-         vuisten alkoholijuomien myynnin salliminen aa-
26757: senteossa noudatetaan asunto-osakeyhtiölain ää-       musta samaan aikaan muiden tuotteiden kanssa
26758: nestyssäännöksiä ja osakkaiden yhdenvertaisen         perustuu käytännön syihin. Anniskelun sallimi-
26759: kohtelun periaatetta. Oikeusministeriössä ei ole      seen yleisesti ennen kello yhdeksää ei nähdä ole-
26760: vireillä hankkeita, joilla puututtaisiin voimassa     van vastaavanlaisia perusteltuja syitä. Anniske-
26761: olevien yhtiöjärjestysten sisältöön tai siihen, mi-   lun aloittamisajan osalta varsinaisia anniskelura-
26762: ten osakkeenomistajat tekevät päätöksiä piha-         vintoloita ja keskiolutta anniskelevia kahviloita
26763: alueiden käytön osalta. Olennainen puuttuminen        ei voida perustellusti asettaa erilaiseen asemaan.
26764: osakkeenomistajien keskinäisiin suhteisiin ei il-         Voimassa olevien säännösten mukaan lupa al-
26765: meisesti olisi edes mahdollista.                      koholijuomien anniskeluun ennen kello yhdek-
26766:    Kysymyksenjohdannossa ehdotetaan kahvila-          sää voidaan hakemuksesta myöntää erityisestä
26767: yrittäjälle mahdollisuutta valittaa ulkotarjoilu-     syystä. Esimerkiksi tapahtumat tai matkailunä-
26768: mahdollisuuden epäämisestä asunto-oikeuteen.
26769: 
26770: 
26771:                                                                                                        3
26772: KK 130/2000 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk                                         Ministerin vastaus
26773: 
26774: 
26775: kökohdat ovat voineet puoltaa poikkeamista ylei-      koholiyhtiön monopolioikeuden lisäksi alkoholi-
26776: sistä anniskeluajoista.                               poliittisia ongelmia, kuten myyntiaikojen ja
26777:     Kysymyksessä ehdotetaan myös alkoholin            myyntikieltojen noudattamisen valvonta.
26778: ulosmyyntioikeuden sallimista anniskelupaikas-           Kysymyksessä ehdotetaan myös mahdolli-
26779: ta. Alkoholilainsäädännössä on selkeästi erotettu     suutta käyttää liikehuoneistoa asumistarkoituk-
26780: anniskelu ja vähittäismyynti käsitteinä toisis-       seen. Ehdotonta määräystä, joka rajoittaa liike-
26781: taan. Nykyisen alkoholilain 23 §:n mukaan an-         huoneiston käytön asumistoimintaan ei tervey-
26782: niskeltu alkoholijuoma on nautittava anniskelu-       densuojelulaissa ole. Sen sijaan yhtiöjärjestys tai
26783: alueella. Anniskellun tai anniskelua varten ravin-    alueen kaava voi rajoittaa asumista liikehuoneis-
26784: tolaan toimitetun alkoholijuoman vähittäismyyn-       tossa.
26785: ti anniskelupaikassa on kielletty. Toisaalta alko-       Jos kyseessä on elintarvikehuoneisto, asumis-
26786: holilain 58 §:n mukaan alkoholijuomien vähit-         ta rajoittaa yleensä tupakointi, lemmikkieläinten
26787: täismyyntipaikassa ei saa nauttia alkoholijuo-        pito ja ulkopuolisten henkilöiden oleskelu. Ter-
26788: maa.                                                  veydensuojeluasetuksen 21 § mukaan elintarvi-
26789:    Alkoholijuomien vähittäismyynti on säädetty        kehuoneiston tulee olla asianmukaisesti erotettu
26790: alkoholiyhtiön yksinoikeudeksi. Poikkeuksena          tiloista tai toiminnoista, jotka voivat vaarantaa
26791: tästä on säädetty käymisteitse valmistettujen         elintarvikehuoneistossa käsiteltävien tai säilytet-
26792: enintään 4, 7 tilavuusprosenttisten alkoholijuo-      tävien elintarvikkeiden terveydellisen laadun.
26793: mien myynti elintarvikeliikkeissä ja ns. tilaviini-   Päätös siitä, voidaanko esimerkiksi kahvilaa tai
26794: en vähittäismyynti tilaviinin valmistuspaikan yh-     sen osaa käyttää pysyvään asumiseen tehdään
26795: teydessä.                                             tarvittaessa silloin kun yrittäjä tekee kahvilatoi-
26796:    Lainmuutos, joka mahdollistaisi alkoholijuo-       minnastaan ilmoituksen kunnan terveysviran-
26797: mien ulosmyynnin anniskelupaikoista edellyttää        omaiselle.
26798: perusteellista valmistelutyötä. Asiaan liittyy al-
26799: 
26800: 
26801: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
26802: 
26803:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
26804: 
26805: 
26806: 
26807: 
26808: 4
26809: Ministems svar                                         KK 130/2000 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk
26810: 
26811: 
26812: 
26813: 
26814: Tili riksdagens talman
26815: 
26816: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       har behandlat tvistemål som gäller hyresförhål-
26817: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       landen, inte tvistemål mellan ett bostadsaktiebo-
26818: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       lags aktieägare. Vid justitieministeriet pågår ett
26819: Seppo Kääriäinen /eent underteeknade skriftliga       projekt som gäller indragning av bostadsdomsto-
26820: spörsmål SS 130/2000 rd:                              lama. En aktieägare har enligt gällande lag möj-
26821:                                                      lighet att föra ett beslut av bolagsstämman till
26822:       Anser regeringen att de hinder somför-          tingsrätten, om han eller hon anser att beslutet
26823:       svårar cafeernas affärsverksamhet ut-           t.ex. strider mot likställighetsprineipen.
26824:       gör ett problem och                                I spörsmålet fåsts oekså uppmärksamhet vid
26825:                                                      att försäljningstidema för alkoholdryeker beror
26826:       har regeringenför avsikt att vidta åtgär-      på distributionskanalen. Bestämmelsema om för-
26827:       der för att lösa problemen, i synnerhet        säljningstidema för alkoholdryeker avviker från
26828:       för att ge små cafeer bättre möjligheter       varandra vid detaljhandel oeh servering. Alko-
26829:        tili uteservering,för att ställa cafeer och   holdryeker får serveras från kl. 09.00 på alla ser-
26830:       detaljhandelsställen i jämlik ställning        veringsställen. Serveringen skall enligt huvudre-
26831:       då det gäller distributionen av svaga al-      geln upphöra kl. 0 1.30. På ett detaljhandelsställe
26832:       koholdrycker samt för att luckra upp           får dryeker som har tillverkats genomjäsning oeh
26833:       förbudet mot boende i affärslokaler?           som innehåller högst 4, 7 volymproeent etylalko-
26834: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      hol säljas i enlighet med de bestämmelser som
26835: föra följande:                                       getts om detaljhandelsställets öppettider. Försälj-
26836:                                                      ning är doek alltid förbjuden mellan kl. 21.00 oeh
26837: Aktieägarens rätt att använda de gårdsområden        07 .00. På alkoholbolagets detaljhandelsställe får
26838: som är i bostadsaktiebolagets besittning fast-       försäljning idkas vardagar mellan kl. 09.00 oeh
26839: ställs i enlighet med bolagsordningen oeh bolags-    20.00. Det att försäljningen av alkoholdryeker
26840: stämmans beslut. Vid aktieägamas beslutsfattan-      med mellanölsstyrka tillåts fr.o.m. morgonen un-
26841: de följs bestämmelserna om omröstning i lagen        der samma tid som övriga produkter beror på
26842: om bostadsaktiebolag oeh prineipen om lika be-       praktiska skäl. Det anses inte föreligga motsva-
26843: handling av aktieägarna. Vid justitieministeriet     rande skäl för att generellt tillåta servering före
26844: pågår inga sådana projekt med vilka avsikten är      kloekan nio. I fråga om tiden för inledande av
26845: att ingripa i innehållet i gällande bolagsordning-   servering kan det inte motiveras att egentliga ser-
26846: ar eller i hur aktieägama fattar beslut om använd-   veringsrestauranger oeh eafeer som serverar mel-
26847: ningen av gårdsområdena. Det vore uppenbarli-        lanöl borde ha olika ställning.
26848: gen inte ens möjligt att göra något väsentligt in-       Enligt gällande bestämmelser kan tillstånd till
26849: gripande i förhållandena mellan aktieägarna.         servering av alkoholdryeker före kloekan nio be-
26850:    I ingressdelen till spörsmålet föreslås det att   viljas av särskilda skäl på ansökan. Till exempel
26851: eafeföretagaren skall haen möjlighet att överkla-    olika evenemang eller turistaspekter har kunnat
26852: ga hos bostadsdomstolen ifall möjligheten till       motivera ett undantag från de allmänna serve-
26853: uteservering har förvägrats. Bostadsdomstolama       ringstidema.
26854: 
26855: 
26856:                                                                                                       5
26857: KK 130/2000 vp -      Seppo Kääriäinen /kesk                                              Ministerns svar
26858: 
26859: 
26860: 
26861:     I spörsmålet föreslås också att rätten att sälja    hänger utöver alkoholbolagets monopol också al-
26862: ut alkohoi skall tillåtas på serveringsställen. I al-   koholpolitiska problem såsom hur det skall kun-
26863: kohollagstiftningen har servering och detaljhan-        na övervakas att försäljningstiderna och försälj-
26864: del som begrepp klart skilts åt. Enligt den nuva-       ningsförbuden följs.
26865: rande 23 § i alkohollagen skall en serverad alko-          I spörsmålet föreslås också att en affårslokal
26866: holdryck konsumeras inom serveringsområdet.             skall kunna användas för boendeändamål. Någon
26867: Det är förbjudet att bedriva detaljhandel med så-       ovillkorlig bestämmelse, som skulle begränsa an-
26868: dana drycker på serveringsstället som har serve-        vändningen av en affårslokal för boende, finns
26869: rats eller som har levererats till en restaurang för    inte i hälsoskyddslagen. Däremot kan bolagsord-
26870: servering. Å andra sidan får alkoholdrycker en-         ningen eller områdets plan begränsa boendet i en
26871: ligt 58 § alkohollagen inte förtäras på ställen där     affårslokal.
26872: detaljhandel med alkoholdrycker bedrivs.                   Om det är fråga om en livsmedelslokal, be-
26873:     Enligt bestämmelserna har alkoholbolaget en-        gränsar i allmänhet rökning, hållande av säll-
26874: samrätt att bedriva detaljhandel med alkohol-           skapsdjur och utomstående personers vistelse bo-
26875: drycker. Som ett undantag till detta har det be-        endet. Enligt 21 § hälsoskyddsförordningen
26876: stämts att alkoholdrycker som har tillverkats ge-       skall en livsmedelslokal på ändamålsenligt sätt
26877: nomjäsning och som innehåller högst 4,7 volym-          avskiljas från andra utrymmen eller funktioner
26878: procent etylalkohol får säljas i livsmedelsbutiker      som kan äventyra den hygieniska kvaliteten på de
26879: och att detaljhandel med s.k. gårdsviner får före-      livsmedel som hanteras eller förvaras i livsmed-
26880: komma i samband med det ställe där gårdsvinet           elslokalen. Beslut om ifall t.ex. ett cafe eller en
26881: tillverkas.                                             del av det kan användas för bestående boende fat-
26882:     För att en ändring av lagen skall kunna göras,      tas vid behov när företagaren gör en anmälan om
26883: vilken skulle göra det möjligt att sälja ut alkohol-    sin cafeverksamhet till kommunens hälsomyn-
26884: drycker på serveringsställena, förutsätts ett           dighet.
26885: grundligt beredningsarbete. Med saken samman-
26886: 
26887: 
26888: 
26889: Helsingforsden 16 mars 2000
26890: 
26891:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
26892: 
26893: 
26894: 
26895: 
26896: 6
26897:                                                             KK 131/2000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
26898: 
26899: 
26900: 
26901: 
26902:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 13112000 vp
26903: 
26904:                                              Työsuhdeturva ylikansallisissa yrityksissä
26905: 
26906: 
26907: 
26908: 
26909: Eduskunnan puhemiehelle
26910: 
26911: Espoon Kilossa sijaitseva, alkujaan Nokia-yh-         jää, minkä lisäksi alihankinta ja oheistoiminnot
26912: tiön omistama elektroniikkatehdas joutui 1990-         työllistävät arviolta yli 500 henkilöä. Työpaikko-
26913: luvun alussa brittiläisen ICL:n omistukseen ja        jen ohella katoaa maastamme yksi teollisuuden-
26914: viime vuoden lopulla japanilaisen Fujitsun ja         haara- tietokoneiden valmistus- ja siihen liit-
26915: saksalaisen Siemensin muodostaman yhteisyri-          tyvä erittäin korkea ammattitaito ja tuotantotek-
26916: tyksen Fujitsu Siemens Computersin omistuk-           niikka. Kilon tehdas on ollut hyvin kannattava ja
26917: seen.                                                 sekä taitotiedoltaan että tuotanto-organisaatiol-
26918:     Ylikansallisen Fujitsu Siemens Computersin        taan moderni ja tehokas.
26919: johto piti 14.12.1999 Kilon tehtaan henkilöstölle         Fujitsu Siemens Computers Oy:n kaikki hen-
26920: tiedotustilaisuuden ja jätti esityksen yhteistoi-     kilöstöryhmät ovat yhteisissä kannanotoissaan
26921: mintaneuvotteluista, joiden aiheena oli mm.           tuominneet yhtiön menettelyn todeten lopetta-
26922: "tuotannon mahdollinen siirto Saksaan ja Kilon        mispäätöksen vääräksi sekä useiden yhteistoi-
26923: tehtaan mahdollinen lopettaminen". Saman              mintaa ja tiedottamista koskevien säännösten
26924: aamun sanomalehdistä Kilon tehtaan työntekijät,       vastaiseksi.       Henkilöstöryhmät        vetosivat
26925: toimihenkilöt ja ilmeisesti korkein johtokin oli-     20.12.1999 silloiseen kauppa- ja teollisuusminis-
26926: vat lukeneet, että Fujitsu-Siemens lopettaa Kilon     teri Tuomiojaan sekä silloiseen työministeri Si-
26927: tehtaan.                                              nikka Mönkäreeseen, joilta edellytettiin välittö-
26928:     Henkilöstön saamien tietojen mukaan lopetta-      miä ja tehokkaita toimenpiteitä sekä tuotannon
26929: miseen johtanut päätös oli tehty konsernijohdos-      jatkamiseksi Kilon tehtaalla että varautumiseksi
26930: sa 7.12.1999, mutta tätä ei tähän päivään men-        mahdollisen lopettamisen jälkeisiin toimiin hen-
26931: nessä ole selvästi ilmoitettu. Huhuja sen sijaan      kilöstön työllisyyden ja aseman turvaamiseksi.
26932: on liikkunut runsaasti, ja ne ovat aiheuttaneet       Samalla vaadittiin toimenpiteitä, joilla Fujitsu
26933: suurta epätietoisuutta ja hätää henkilöstön kes-      Siemens Computers saadaan noudattamaan mo-
26934: kuudessa jo viime kesästä lähtien.                    nikansallisia yrityksiä koskevia kansainvälisiä
26935:     Lopettamispäätös tehtiin siis konsernijohdos-     käyttäytymissäännöksiä.
26936:  sa joulukuun alussa ilman mitään edeltäviä neu-         Joukkoirtisanomisia, tehtaiden lopettamisia
26937:  votteluja tai informointia. Kuun puolivälissä        sekä tiedotus- ja neuvotteluvelvoitteita koskevia
26938:  aloitettuja virallisia yhteistoimintaneuvotteluja    säännöksiä sisältyy mm. EU:n yritysneuvostoja
26939:  käytiin pelkästään muodon vuoksi asiasta, joka       koskevaan direktiiviin, Kansainvälisen työjärjes-
26940:  oli jo aiemmin päätetty: tehdas lopetetaan ja tu-    tön ILO:n sopimuksiin ja ohjeisiin sekä OECD:n
26941:  hat suomalaista heitetään työttömäksi erittäin no-   monikansallisia yrityksiä koskevaan käyttäyty-
26942:  pealla aikataululla.                                 missäännöstöön. Säännökset velvoittavat ylikan-
26943:     Tehtaan lopettamisen vuoksi työpaikkansa          sallisia yrityksiä mm. neuvottelemaan henkilös-
26944:  menettää Kilon tehtaan kaikki noin 450 työnteki-     tön asemaan merkittävästi vaikuttavista muutok-
26945: 
26946:                                                                                                  Versio 2.0
26947: KK 13112000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
26948: 
26949: 
26950: 
26951: sista hyvissä ajoin ennen päätösten tekoa sekä et-    vempaa ja helpompaa kuin esim. Saksassa. Tämä
26952: simään vaihtoehtoisia ja henkilöstön asemaa tur-      seikka oli henkilöstön käsityksen mukaan eräänä
26953: vaavia ratkaisuja yhteistyössä. Samaan velvoit-       keskeisenä syynä siihen, että Fujitsu Siemens
26954: taa myös kotimainen yt-lainsäädäntö.                  Computers päätti lopettaa nimenomaan hyvin
26955:    Valitettavasti säännösten velvoitettavuus on       kannattavan tehtaansa Suomessa eikä heikom-
26956: käytännössä heikko, ja varsinkaan ylikansalliset      min kannattavaa Saksassa.
26957: yritykset eivät niistä juuri piittaa. Myös "koti-
26958: maisten ylikansallisten" menettelyssä on paran-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
26959: tamisen varaa, kuten Kemira Pigments Oy:n Po-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26960: rin tehtaan henkilöstön valitukset yhtiön tiedotta-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26961: mis- ja neuvottelumenettelystä osoittavat.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26962:    Erityisen huolestuttava seikka liittyy myös
26963: suomalaiseen irtisanomisturvaan ja erityisesti              Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
26964: korvausmenettelyyn irtisanomistapauksissa. Irti-            nyt Fujitsu Siemens Computersin Kilon
26965: sanoruisajalta irtisanotulle maksetaan luonnolli-           tehtaan toiminnan jatkamiseksi sekä
26966: sesti palkka, mutta mitään vahingonkorvauksia               henkilöstön aseman turvaamiseksi sii-
26967: meillä ei tunneta lukuun ottamatta erorahaa, jota           näkin tapauksessa, että toiminta loppuu,
26968: maksetaan määrätyin edellytyksin ikääntyneem-
26969: mille irtisanotuille työntekijöille. Nämäkin kor-            mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
26970: vaukset ovat määrältään vaatimattomia ja ne                 nyt, jotta Fujitsu Siemens Computers
26971: maksaa erorahasto - ei irtisanova yritys.                   saadaan noudattamaan mm. EU:n,
26972:    Sen sijaan monissa muissa ED-maissa irtisa-              OECD:n ja ILO:n ylikansallisia yrityk-
26973: nomissuoja on selvästi suomalaista parempi, ja              siä koskevia ohjeistoja ja säännöksiä ja
26974: korvauksia irtisanotuille työntekijöille maksaa             jotta näitä säännöksiä kehitetään asian-
26975: nimenomaan irtisanova yritys. Tämä korvaus                  omaisissa kansainvälisissä instituutiois-
26976: saattaa olla verraten huomattava. Esim. Saksassa            sa sekä
26977: yrityksen maksama korvaus irtisanomalleen                   mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
26978: työntekijälle saattaa olla melko yleisesti noin             nyt, että irtisanotuille maksettavat kor-
26979: 500 000 Suomen markan tasoa henkilöä kohden.                vaukset saatetaan keskieurooppalaisel-
26980:    Muun muassa tästä syystä ylikansalliselle yri-           le tasolle ja ne tulevat irtisanovien yri-
26981: tykselle irtisanominen Suomessa on paljon hal-              tysten maksettaviksi?
26982: 
26983: 
26984: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
26985: 
26986:     Veijo Puhjo /vas                                     Mikko Kuoppa /vas
26987:     Jaakko Laakso /vas                                   Pertti Turtiainen /vas
26988: 
26989: 
26990: 
26991: 
26992: 2
26993: Ministerin vastaus                                         KK 131/2000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
26994: 
26995: 
26996: 
26997: 
26998: Eduskunnan puhemiehelle
26999: 
27000: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tolaitoksen lakkauttamisesta ja kaikkien Product
27001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Supply -toimintojen keskittämisestä konsernin
27002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Saksassa oleviin yksiköihin. Fujitsu Siemens
27003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-       Computers (Holding) B.V. -konsernin johtokun-
27004: jon /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ta hyväksyi em. suunnitelman 14.12.1999 Japa-
27005: sen KK 13112000 vp:                                  nissa pitämässään kokouksessa.
27006:                                                          Fujitsu Computers Oy:njohto teki 14.12.1999
27007:       Mihin toimenpiteisiin hallitus on !yhty-       yhtiön henkilöstöryhmien edustajille neuvottelu-
27008:       nyt Fujitsu Siemens Computersin Kilon           esityksen yhteistoimintalain mukaisten neuvotte-
27009:       tehtaan toiminnan jatkamiseksi sekä             lujen aloittamisesta 20.12.1999 yhtiön toimin-
27010:       henkilöstön aseman turvaamiseksi sii-          nan lopettamiseksi. Neuvotteluesityksessä todet-
27011:       näkin tapauksessa, että toiminta loppuu,       tiin, että mikäli neuvotteluissa päädyttäisiin yh-
27012:                                                       tiön toiminnan lopettamiseen, se tulisi merkitse-
27013:       mihin toimenpiteisiin hallitus on l)lhty-      mään yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden
27014:       nyt, jotta Fujitsu Siemens Computers           työsopimusten irtisanomista neuvottelujen päät-
27015:       saadaan noudattamaan mm. EU:n,                 tymisen jälkeen. Fujitsu Computers Oy:n yhteis-
27016:       OECD:n ja ILO:n ylikansallisia yrityk-         toimintalain mukaiset neuvottelut päättyivät
27017:       siä koskevia ohjeistoja ja säännöksiä ja       31.1.2000 eikä neuvotteluissa löydetty ratkaisua
27018:       jotta näitä säännöksiä kehitetään asian-       toiminnan jatkamiseksi.
27019:       omaisissa kansainvälisissä instituutiois-          Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
27020:       sa sekä                                        (725/1978) ja yritysneuvostodirektiivin EY
27021:       mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-       94/45 kansainvälistä konserniyhteistyötä koske-
27022:       nyt, että irtisanotuille maksettavat kor-      vat säännökset edellyttävät lähtökohtaisesti, että
27023:       vaukset saatetaan keskieurooppalaisel-         konserniin kuuluvan yrityksen toiminnan lopet-
27024:       le tasolle ja ne tulevat irtisanovien yri-     tamista koskevasta päätöksestä on annettava tie-
27025:       tysten maksettaviksi?                          dot yritysneuvoston kokoukselle siten, että hen-
27026:                                                      kilöstön ja johdon välinen vuorovaikutus voi to-
27027: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teutua.
27028: ti seuraavaa:                                            Kilon Fujitsu Computers Oy:ssä oli yritysneu-
27029:                                                      vostodirektiivin tarkoittama konserniyhteistyö-
27030: Suomalainen Fujitsu Computers Oy ja sen Eu-          sopimus, joka kuitenkin raukesi Fujitsun ja Sie-
27031: roopassa toimivat sisaryhtiöt sekä erillisiksi yh-   mensin yhteisyrityksen perustamiseen eikä uutta
27032: tiöiksi erotetut Siemens AG -konserniin kuulu-       sopimusta ole vielä tehty. Kilon tehtaiden edusta-
27033: neet pc- ja palvelintietokoneiden valmistus- ja      jia ei myöskään ole kutsuttu mukaan Siemensin
27034: myyntiyhtiöt siirtyivät 1.10.1999 lukien hollanti-   yritysneuvostoon. Tämä olisi yhtiön ilmoituksen
27035: laisen emoyhtiön, Fujitsu Siemens Computers          mukaan vaatinut konsernitasolla käytäviä neu-
27036: (Holding) B.V. -konsernin tytäryhtiöksi. Fujitsu     votteluja yritysneuvoston kokoonpanon korjaa-
27037: Computers Oy:n johtokunta hyväksyi 7.12.1999         miseksi uutta tilannetta vastaavaksi. Direktiivi-
27038: suunnitelman Espoon Kilossa sijaitsevan tuotan-
27039: 
27040:                                                                                                      3
27041: KK 13112000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.                                                     Ministerin vastaus
27042: 
27043: 
27044: kään ei sisällä nimenomaisia säännöksiä menet-           yleisiä säännöksiä. Niiden mukaan päätöstä yri-
27045: telystä kyseisen kaltaisessa välitilassa.                tyksen toiminnan lopettamisesta ei saa tehdä, en-
27046:     ILO:n kolmikantainen julistus monikansalli-          nen kuin lain edellyttämät neuvottelut kyseisen
27047: sia yrityksiä koskevista periaatteista ei sekään si-     päätöksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoeh-
27048: sällä nimenomaisia menettelytapasuosituksia nyt          doista on henkilöstön kanssa käyty. Tältä osin
27049: kyseessä olevien tapausten varalta. Kyse on joka         asiaa selvitetään työministeriössä, jonka tehtä-
27050: tapauksessa vain suosituksesta, jonka nojalla            viin kuuluu yhteistoimintalain valvonta.
27051: työnantajaa ei voida velvoittaa mihinkään eri-              Irtisanomissuojan kehittämistä selvitettiin pe-
27052: tyistoimiin.                                             rusteellisesti vastikään 15.2.2000 työnsä lopetta-
27053:     OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevas-           neessa työsopimuslakikomiteassa, joka ei kuiten-
27054: sa ohjeistossa on nimenomainen kohta konser-             kaan katsonut aiheelliseksi ehdottaa kirjallisessa
27055: niin kuuluvan yrityksen lopettamista koskevien           kysymyksessä tarkoitetun tyyppisen järjestelyn
27056: suunnitelmien käsittelystä. Sen mukaan niistä tu-        toteuttamista.
27057: lisi informoida työntekijöiden edustajia ja asian-          Tässä vaiheessa Fujitsu Computers Oy:n hen-
27058: omaisen maan hallintoa, jotta voitaisiin minimoi-        kilöstön tilannetta voidaan parhaiten auttaa sel-
27059: da suunnitelmien toteuttamisesta mahdollisesti           vittämällä esitetyllä tavalla ohjeiden ja säännös-
27060: aiheutuvat haitat työntekijöille. Vireillä on oh-        ten mukaisuutta tehtäessä Kilon tehtaiden lopet-
27061: jeiston muutos, jonka mukaan tiedot suunnitel-           tamista koskeva päätös sekä tarjoamalla työhal-
27062: mista tulisi antaa ennen kuin lopullinen päätös          linnon apua tarpeen mukaan uusien työtilaisuuk-
27063: asiassa tehdään. Myös OECD:n ohjeisto on suo-            sien järjestämiseksi työttömiksi joutuville yh-
27064: situs, joka ei ole oikeudellisesti sitova, joten se ei   tiön työntekijöille. Tässä tarkoituksessa työhal-
27065: ole täytäntöönpantavissa pakkokeinoin. Sitä              linto on pitänyt irtisanottaville ja eläkkeelle siir-
27066: onko Fujitsu Siemensin menettely ohjeiston mu-           tyville useita tiedotustilaisuuksia ja järjestänyt
27067: kaista, selvitetään parhaillaan kauppa- ja teolli-       sijoittautumiskursseja. Paraikaa käydään usean
27068: suusministeriön kyseistä ohjeistoa käsittelevässä        yrityksen kanssa neuvotteluja irtisanomisuhan
27069: kansallisessa yhteyselimessä.                            alaisen henkilöstön sijoittamisesta niiden palve-
27070:    Erikseen on syytä kuitenkin todeta, että kan-         lukseen. Vasta asiassa tehtävien oikeudellisten
27071: sainvälistä konserniyhteistyötä koskevat yhteis-         selvitysten jälkeen on mahdollista arvioida, mi-
27072: työvelvoitteet eivät syrjäytä yhteistoimintalain         ten yhteistoimintalainsäädäntöä on noudatettu.
27073: 
27074: 
27075: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27076: 
27077:     Työministeri Tarja Filatov
27078: 
27079: 
27080: 
27081: 
27082: 4
27083: Ministerns svar                                          KK 131/2000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.
27084: 
27085: 
27086: 
27087: 
27088: Tili riksdagens talman
27089: 
27090: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    trerandet av alla Product Supply-funktioner tili
27091: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av    koncemens enheter i Tyskland. Fujitsu Siemens
27092: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Vei-   Computers (Holding) B.V.-koncemens direktion
27093: jo Puhjo /vänst m.fl. undertecknade skriftliga     godkände planen vid sitt möte i Japan
27094: spörsmå1 SS 13112000 rd:                            14.12.1999.
27095:                                                       Fujitsu Computers Ab:s 1edning framlade
27096:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit       14.12.1999 för representantema för bolagets per-
27097:       för att verksamheten vid Fujitsu Sie-        sonalgrupper ett förhandlingsförslag om att
27098:        mens Computers fabrik i Kilo skall fort-    20.12.1999 inleda förhandlingar i enlighet med
27099:       gå samt för att säkra personalens ställ-     lagen om samarbete inom företag för nedläggan-
27100:       ning i det fall att verksamheten upphör,     det av bolagets verksamhet. 1 förhandlingsförsla-
27101:                                                    get konstaterades det att ifall man vid förhand-
27102:       vilka åtgärder har regeringen vidtagit       lingama beslöt sig för att bolagets verksamhet
27103:       för att Fujitsu Siemens Computers skall      skall nedläggas, skulle det innebära att arbetsav-
27104:       fås att iaktta bl.a. EU:s, OECD:s och        talen för de personer som är anställda vid bolaget
27105:       ILO:s anvisningar och bestämmelser           sägs upp efter slutförda förhandlingar. Fujitsu
27106:        och för att dessa bestämmelser skall ut-    Computers Ab:s förhandlingar i enlighet med la-
27107:       vecklas vid behöriga internationella in-     gen om samarbete inom företag slutade
27108:       stitutioner samt                             31.1.2000 och ingen lösning stod att finna för att
27109:        vilka åtgärder har regeringen vidtagit      verksamheten skulle kunna fortsätta.
27110:       för att de ersättningar som skall belalas       Bestämmelsema om intemationellt koncem-
27111:        tili de uppsagda skall bringas tili mel-    samarbete enligt lagen om samarbete inom före-
27112:        laneuropeisk nivå och för att ersättning-   tag (72511978) och företagsrådsdirektiv EG
27113:       arna skall betalas av de företag som sä-     94/45 förutsätter i regel att företagsrådets möte
27114:       ger upp sig?                                 bör infomeras om beslut om nedläggande av
27115:                                                    verksamheten vid ett företag som hör tili koncer-
27116: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-    nen. Detta bör ske så att interaktionen mellan
27117: föra fö1jande:                                     personalen och ledningen kan förverkligas.
27118:                                                       Fujitsu Computers Ab i Kilo hade ett sådant
27119: Fin1ändska Fujitsu Computers Ab och dess sys-      koncemsamarbetsavtal som avses i företagsråds-
27120: terbolag som verkar i Europa samt tillverknings-   direktivet och som ändå hävdes i och med grun-
27121: och försäljningsbo1agen för pc- och serverdato-    dandet av Fujitsus och Siemens samföretag. Nå-
27122: rer som hört tili Siemens AG-koncemen, vilka       got nytt avtal har ännu inte ingåtts. Representan-
27123: avskilts tili separata bolag, blev 1.10.1999 det   ter för fabrikema i Kilo har heller inte kallats att
27124: holländska moderbolagets, Fujitsu Siemens          del ta i Siemens företagsråd. Enligt bolagets med-
27125: Computers (Holding) B.V.-koncemens dotterbo-       delande hade detta krävt förhandlingar på kon-
27126: lag. Fujitsu Computers Ab:s direktion godkände     cemnivå för att korrigera företagsrådets sam-
27127: 7.12.1999 en pian om nedläggandet av produk-       manställning så att den motsvarar den nya situa-
27128: tionsanläggningen i Kilo, Esbo, och om koneen-
27129: 
27130:                                                                                                      5
27131: KK 131/2000 vp- Veijo Puhjo /vas ym.                                                      Ministerns svar
27132: 
27133: 
27134: tionen. lnte heller direktivet innehåller uttryckli-    dem får beslut om nedläggande av ett företags
27135: ga bestämmelser om förfarandet vid ett dylikt           verksamhet inte fattas förrän i lagen förutsatta
27136: övergångsstadium.                                       förhandlingar om grunderna för beslutet, dess ef-
27137:     Inte heller ILO:s trepartsdeklaration om prin-      fekter och alternativ har förts tillsammans med
27138: ciperna för multinationella företag innehåller ut-      personalen. Till dessa delar utreds ärendet vid ar-
27139: tryckliga rekommendationer om förfaringssätt i          betsministeriet, vars uppgifter omfattar övervak-
27140: händelse av nu ifrågavarande fall. 1 varje händel-      ningen av lagen om samarbete inom företag.
27141: se är det bara fråga om en rekommendation med              Utvecklandet av uppsägningsskyddet utred-
27142: stöd av viiken arbetsgivaren inte kan förpliktas        des grundligt inom arbetsavtalskommitten, som
27143: till några som helst specialåtgärder.                   nyss avslutat sitt arbete 15.2.2000. Kommitten
27144:     OECD:s anvisningar om multinationella före-         ansåg det emellertid inte motiverat att föreslå ge-
27145: tag innehåller en bestämd punkt om behandling-          nomförandet av den typs arrangemang som avses
27146: en av planer som gäller nedläggandet av företag         i det skriftliga spörsmålet.
27147: som hör till en koncern. Enligt denna punkt bör            1 det här skedet kan situationen för personalen
27148: representanterna för arbetstagarna och det behö-        vid Fujitsu Computers Ab bäst upphjälpas ge-
27149: riga landets administration informeras om pla-          nom att på ovan beskrivna sätt utreda överens-
27150: nerna för att man skall kunna minimera eventuel-        stämmelsen med anvisningar och bestämmelser
27151: la olägenheter som verkställandet av planerna           då man fattar beslut om nedläggandet av fabri-
27152: åsamkar arbetstagarna. En ändring av anvisning-         kerna i Kilo samt genom att erbjuda arbetsför-
27153: arna är aktuell. Enligt denna bör information om        valtningens hjälp enligt behov för att ordna nya
27154: planerna ges innan ett slutgiltigt beslut fattas.       arbetstillfållen för bolagets arbetstagare som blir
27155: Också OECD:s anvisningar är en rekommenda-              arbetslösa. 1 detta syfte har arbetsförvaltningen
27156: tion, som inte är rättsligt bindande, varför anvis-     hållit informationsmöten för de personer som
27157: ningarna inte kan verkställas med tvångsmedel.          kommer att uppsägas och de som kommer att gå i
27158: Huruvida Fujitsu Siemens förfarande är i enlig-         pension samt ordnat placeringskurser för dem.
27159: het med anvisningarna utreds som bäst vid han-          Som bäst pågår förhandlingar med flera företag
27160: dels- och industriministeriets nationella kontakt-      om placeringen av den uppsägningshotade perso-
27161: organ som behandlar anvisningarna i fråga.              naleni dessa företags tjänst. Först sedan rättsliga
27162:     Det är emellertid skäl att separat konstatera att   utredningar gjorts i saken är det möjligt att bedö-
27163: samarbetsskyldigheterna som gäller koncern-             ma hur lagstiftningen om samarbete inom före-
27164: samarbete inte förbigår de allmänna bestämmel-          tag har iakttagits.
27165: serna i lagen om samarbete inom företag. Enligt
27166: 
27167: 
27168: Helsingfors den 9 mars 2000
27169: 
27170:     Arbetsminister Tarja Filatov
27171: 
27172: 
27173: 
27174: 
27175: 6
27176:                                                             KK 132/2000 vp - Matti Saarinen /sd
27177: 
27178: 
27179: 
27180: 
27181:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 132/2000 vp
27182: 
27183:                                             Yleishyödyllisten yhteisöjen maksamien kulu-
27184:                                             korvausten veronalaisuus
27185: 
27186: 
27187: 
27188: 
27189: Eduskunnan puhemiehelle
27190: 
27191: Yhdistykset ovat noudattaneet verohallituksen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27192: päätöstä verovapaista matkakustannusten kor-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27193: vauksista. Ongelmaksi ovat muodostuneet mm.
27194: ohjaajien, toimitsijoiden ja urheilijoiden saarnat        Onko hallitus tietoinen edellä esitetys-
27195: kulukorvaukset esim. matkoista, välineistä tms.           tä, yleishyödyllisten yhteisöjen maksa-
27196: Monissa tapauksissa verottaja on edellyttänyt             mien kulukorvausten veronalaisuuteen
27197: asianosaisen olevan tuloverolain 71 §:n edellyt-          liittyvästä ongelmasta ja
27198: tämällä tavalla työsuhteessa korvauksen maksa-
27199: jaan. Muussa tapauksessa verottaja on verottanut          mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27200: ko. korvausta.                                            tyä, jotta yleishyödylliset yhteisöt voisi-
27201:                                                           vat maksaa talkooväelleen, ohjaajilleen
27202: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-        ja toimitsijoilleen kulukorvauksia siitä
27203: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-         huolimatta, että he eivät ole työsuhtees-
27204:                                                           sa ko. yhteisöön?
27205: 
27206: 
27207: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
27208: 
27209:     Matti Saarinen /sd
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 
27214:                                                                                             Versio 2.0
27215: KK 132/2000 vp- Matti Saarinen /sd                                                 Ministerin vastaus
27216: 
27217: 
27218: 
27219: 
27220: Eduskunnan puhemiehelle
27221: 
27222: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       tukevat sanamuodon mukaisen tulkinnan lisäksi
27223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        myös verojärjestelmästä johtuvat syyt. Jos mat-
27224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ka ei liity tuloa kerryttävään toimintaan, vaan
27225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-      esimerkiksi verovelvollisen harrastustoimintaan
27226: risen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       järjestössä, ei matka ole tulonhankkimistarkoi-
27227: KK 132/2000 vp:                                      tukseltaan työmatkaan verrattava.
27228:                                                          Kun urheiluseura tai muu yleishyödyllinen yh-
27229:        Onko hallitus tietoinen edellä esitetys-      teisö maksaa matkakustannusten korvausta ur-
27230:        tä, yleishyödyllisten yhteisöjen maksa-       heilijalle tai yhteisössä toimivalle, joka ei ole
27231:        mien kulukorvausten veronalaisuuteen          saanut palkkaa, korvaus on mainituista syistä
27232:        liittyvästä ongelmasta ja                     voitu katsoa lopullisessa verotuksessa saajansa
27233:                                                      veronalaiseksi tuloksi. Verovelvollinen on toi-
27234:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      saalta voinut vähentää tulostaan tulon hankkimi-
27235:       tyä, jotta yleishyödylliset yhteisöt voisi-    sesta ja säilyttämisestä johtuneet menot.
27236:       vat maksaa talkooväelleen, ohjaajilleen           Ennakkoperinnässä muun ohessa yleishyödyl-
27237:       ja toimitsijoilleen kulukorvauksia siitä       listen yhteisöjen asemaa korvausten maksajana
27238:       huolimatta, että he eivät ole työsuh-          on pyritty helpottamaan sillä, että Verohallitus
27239:       teessa ko. yhteisöön?                          on ennakkoperintälaissa olevan valtuutuksen no-
27240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        jalla päätöksessään (1118/1996) vapauttanut en-
27241: ti seuraavaa:                                        nakonpidätysvelvollisuudesta Verohallituksen
27242:                                                      matkakustannuspäätöksen mukaisesti maksetut
27243: Matkakustannusten korvausten verovapaudesta          määrät silloinkin, kun ne maksetaan muuta kor-
27244: on säädetty tuloverolain 71 §:ssä. Sen mukaan        vausta suorittamatta tai muutoin kuin työsuhteen
27245: veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työmatkas-   perusteella. Matkakustannuskorvauksista muille
27246: ta saatu matkustaruiskustannusten korvaus, päi-      kuin palkkaa saaville ei siten tarvitse toimittaa
27247: väraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. En-     ennakonpidätystä, vaikka lopullisessa verotuk-
27248: nakkoperintälain 14 §:n mukaan työnantajana          sessa niistä voikin tulla määrättäväksi veroa.
27249: tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä         Urheilun verotukseen liittyviä ongelmia on
27250: palkka maksetaan. Verohallitus antaa tulovero-       selvitetty valtiovarainministeriön asettamassa
27251: lain 73 §:n nojalla vuosittain etukäteen tarkem-     Urheilun verotustyöryhmässä (VM 171 1998),
27252: mat määräykset verovapaiden matkakustannus-          joka jätti muistionsa lokakuussa 1998. Urheilija-
27253: ten korvausten perusteista ja määristä varattuaan    rahastoja koskeva työryhmän ehdotus on jo to-
27254: kulukorvausasiain neuvottelukunnalle tilaisuu-       teutettu. Työryhmä viittasi myös vapaaehtois-
27255: den tulla kuulluksi asiassa.                         työntekijöiden kustannusten korvausten, kuten
27256:    Verovapaussäännös koskee vain työmatkaa,          matkakulujen veronalaisuuden aiheuttamien on-
27257: joten sitä ei verotuskäytännössä ole sellaisenaan    gelmien selvittämistarpeeseen. Työryhmä lausui
27258: sovellettu matkakustannusten korvauksiin, jos        alustavana käsityksenään, että tuloverolain
27259: matka ei ole liittynyt palkkatyöhön. Tätä kantaa     71 §:n soveltamisalaa voitaisiin harkita laajen-
27260: 
27261: 
27262: 2
27263: Ministerin vastaus                                          KK 132/2000 vp - Matti Saarinen /sd
27264: 
27265: 
27266: nettavaksi koskemaan myös yleishyödyllisten              Palkansaajalle suoritetut muut kuin edellä
27267: yhteisöjen maksamia kulukorvauksia. Samalla          mainitut matkakustannusten korvaukset, kuten
27268: tulisi työryhmän mielestä kuitenkin voida var-       korvaukset työvälineiden hankkimisesta, eivät
27269: mistua siitä, että kulukorvauksen nimellä ei tosi-   ole tuloverolain nojalla verovapaita. Ennakkope-
27270: asiallisesti makseta palkkaa.                        rintälain 15 §:n 1 momentin mukaan työnantaja
27271:     Valtiovarainministeriössä on muistion pohjal-    voi kuitenkin korvata palkansaajan vaatimukses-
27272: ta selvitetty mahdollisuutta sisällyttää tulovero-   ta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat
27273: lakiin säännös yleishyödyllisten yhteisöjen mak-     kustannukset ennakonpidätystä toimittamatta tai
27274: samien matkakustannusten korvausten verotuk-         vähentää kustannusosuuden ennen ennakonpidä-
27275: sesta. Kun yhdistyksessä vapaaehtoisesti palkat-     tyksen toimittamista. Tämä johtuu pyrkimykses-
27276: ta toimiva matkustaa yhdistyksen toimeksiannos-      tä ennakkoperinnän vastaavuuteen lopulliseen
27277: ta, on perusteltua, että hänelle voidaan verova-     verotukseen nähden. Toisaalta korvausten luke-
27278: paasti korvata matkakuluja sikäli kuin niiden voi-   minen veronalaiseksi tuloksi mahdollistaa sen,
27279: daan katsoa kuuluvan yhdistyksen maksettavak-        että kustannusten vähennyskelpoisuus voidaan
27280: si. Tarkoituksena on, että tuloverolakiin sisälly-   tutkia verotuksen yhteydessä. Yleishyödyllisten
27281: tettäisiin tästä säännös. Lainmuutoksen valmiste-    yhteisöjen maksamia kustannusten korvauksia ei
27282: lussa otetaan huomioon työryhmässä esiin tul-        ole perusteltua saattaa verovapaaksi laajemmin
27283: leet näkökohdat ja edellä mainitut työmatkojen ja    kuin työsuhteessa. Näidenkin kustannusten kor-
27284: vapaaehtoistoiminnan matkojen erot. Hallituk-        vausten vapauttaminen ennakonpidätyksestä on
27285: sella on tarkoitus antaa asiaa koskeva esitys        kuitenkin matkakustannusten korvauksia koske-
27286: eduskunnalle tämän kevätistuntokauden aikana.        van lakiesityksen valmistelun yhteydessä selvi-
27287:                                                      tettävänä.
27288: 
27289: 
27290: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
27291: 
27292:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
27293: 
27294: 
27295: 
27296: 
27297:                                                                                                    3
27298: KK 132/2000 vp- Matti Saarinen /sd                                                          Ministerns svar
27299: 
27300: 
27301: 
27302: 
27303: Tili riksdagens talman
27304: 
27305: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         Utöver en bokstav1ig tolkning av ordalyde1sen
27306: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av          stöder också orsaker som beror på skattesyste-
27307: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot         met denna ståndpunkt. Om resan inte ansluter sig
27308: Matti Saarinen /sd undertecknade skriftliga             till en verksamhet som genererar inkomst, utan
27309: spörsmå1 SS 132/2000 rd:                                t.ex. till den skattsky1diges fritidsaktiviteter i en
27310:                                                         organisation, kan resan inte jämföras med en ar-
27311:        A'r regeringen medveten om det ovan re-          betsresa som ansluter sig till förvärvande av in-
27312:        dovisade problemet i anslutning tili att         komst.
27313:        kostnadesersättningar som allmännytti-               När en idrottsförening eller en annan allmän-
27314:        ga sammanslutningar betalar är skatte-           nyttig sammanslutning betalar resekostnadser-
27315:        pliktiga och                                     sättning till en idrottsman eller en funktionär,
27316:                                                         som inte har fått lön, har ersättningen av ovan
27317:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            nämnda orsaker kunnat betraktas som mottaga-
27318:        Jör att de allmännyttiga sammanslut-             rens skattepliktiga inkomst i den slutliga beskatt-
27319:        ningarna skall kunna betala talkofolk,           ningen. Den skattskyldiga kan dock dra av utgif-
27320:        regissörer och funktionärer trots att de         ter för inkomstens förvärvande eller bibehållan-
27321:        inte står i anställningsförhållande tili         de.
27322:        sammanslutningen ifråga?                             1 fråga om förskottinnehållningen har man vid
27323: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         sidan av annat försökt underlätta de allmännytti-
27324: föra följande:                                          ga sammanslutningarnas ställning som betalare
27325:                                                         av ersättning genom att Skattestyrelsen med stöd
27326: Om skattefrihet för resekostnadsersättningar be-        av bemyndigandet i lagen om förskottsuppbörd
27327: stäms i 71 § inkomstskattelagen. Enligt bestäm-         (1118/ 1996) i ett beslut har befriat belopp som
27328: melsen är kostnadsersättningar för resor, dag-          utbetalats enligt Skattestyrelsens beslut om rese-
27329: traktamenten, måltidsersättningar och logiersätt-       kostnadsersättningar från förskottsinnehållning-
27330: ningar som arbetsgivaren har betalt för arbetsre-       skyldigheten, fastän beloppet skulle betalas utan
27331: sor inte skattep1iktig inkomst. Enligt 14 § 1agen       annan ersättning eller på annan grund än arbets-
27332: om förskottsuppbörd avses med arbetsgivare den          förhållande. Förskottsinnehållning behöver allt-
27333: för vars räkning det arbete utförs för vilket lönen     så inte verkställas på resekostnadsersättningar
27334: betalas. Skattestyrelsen meddelar årligen på för-       som betalas till andra än löntagare, även om det
27335: hand med stöd av 73 § inkomstskattelagen när-           kan hända att skatt påförs för dem i den slutliga
27336: mare föreskrifter om grunderna för och beloppen         beskattningen.
27337: av skattefria ersättningar, efter att ha berett kost-      Problem som ans1uter sig till beskattningen av
27338: nadsersättningsde1egationen tillfålle att bli hörd.     idrott har utretts av en arbetsgrupp som tillsattes
27339:     Bestämme1sen om skattefrihet gäller endast          av finansministeriet och som presenterade sin
27340: arbetsresor, varför den vid beskattningen inte har      promemoria i oktober 1998 (VM 17/1998). Ar-
27341: tillämpats som sådan på resekostnadsersättning-         betsgruppens förslag om idrottsfonder har redan
27342: ar, om resan inte har anslutit sig tilllönearbete.      genomförts. Arbetsgruppen pekade också på be-
27343: 
27344: 
27345: 4
27346: Ministems svar                                              KK 132/2000 vp - Matti Saarinen /sd
27347: 
27348: 
27349: hovet att utreda de problem som orsakas av skat- ning tili frivilligarbete. Regeringen ämnar avlåta
27350: tepliktigheten när kostnadersättningar, t.ex. rese- en proposition om detta tili riksdagen under vår-
27351: kostnader, betalas tili frivilliga funktionärer. Ar- sessionen.
27352: betsgruppens preliminära åsikt var att tillämp-         Andra ersättningar tili löntagare än ovan
27353: ningsområdet för 71 § inkomstskattelagen kun-        nämnda  ersättningar för resekostnader, t.ex. er-
27354: de utvidgas också tili kostnadsersättningar som sättningar för anskaffning av arbetsredskap, är
27355: betalas av allmännyttiga sammanslutningar. inte skattefria med stöd av inkomstskattelagen.
27356: Samtidigt borde man dock enligt arbetsgruppen Enligt 15 § 1 mom. lagen om förskottsuppbörd
27357: kunna försäkra sig om att det i själva verket inte kan dock arbetsgivaren på yrkande av löntagaren
27358: är fråga om lön som betalas ut under benämning- ersätta löntagaren för direkta kostnader som
27359: en kostnadsersättning.                               åsamkas honom på grund av arbetet eller dra av
27360:    Finansministeriet har utgående från promemo- kostnadsandelen innan förskottsinnehåliningen
27361: rian utrett möjligheten att ta in en bestämmelse verkställs. Detta beror på att att det eftersträvas
27362: om beskattningen av resekostnadsersättningar att förskottsinnehållnin~en skall motsvara den
27363: som betalas av allmännyttiga sammanslutningar i slutliga beskattningen. A andra sidan möjliggör
27364: inkomstskattelagen. När en person som frivilligt uppfattningen att ersättning är skattepliktig in-
27365: och utan lön arbetar i en förening reser på upp- komst att kostnademas avdragsgillhet kan utre-
27366: drag av föreningen, är det motiverat att han får das i samband med beskattningen. Det är inte
27367: skattefri ersättning för resekostnadema, såvida motiverat att kostnadsersättningar som betalas av
27368: det kan anses höra tili föreningen att betala dem. alimännyttiga sammanslutningar ges en mer om-
27369: Avsikten är att en bestämmelse om detta skall tas fattande skattefrihet än vad som är fallet i ett an-
27370: in i inkomstskattelagen. Vid beredningen av lag- ställningsförhåliande. Men också en eventuell
27371: ändringen beaktas de ståndpunkter som kommit , skattefrihet för dessa kostnadsersättningar utreds
27372: fram i arbetsgruppen och de ovan nämnda skili~ ' i anslutning tili propositionen gällande resekost-
27373: nadema melian arbetsresor och resor i anslut- nadsersättningar.
27374: 
27375: 
27376: Helsingfors den 17 mars 2000
27377: 
27378:     Minister Suvi-Anne Siimes
27379: 
27380: 
27381: 
27382: 
27383:                                                                                                     5
27384:                                                              KK 133/2000 vp -Rainer Erlund /eri
27385: 
27386: 
27387: 
27388: 
27389:                                             SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 133/2000 rd
27390: 
27391:                                             Ökad säkerhet vid plankorsningar
27392: 
27393: 
27394: 
27395: 
27396: Tili riksdagens talman
27397: 
27398: 1 årets budgetproposition sägs beträffande ban-      rande bandel. Inom en kort tid har tre mycket all-
27399: hållningens mål att en av de centrala målsättning-   varliga olyckstillbud inträffat.
27400: ama är ökad säkerhet. "Tågsäkerheten förbättras         Förutom passagerartrafiken är godstrafiken
27401: genom att plankorsningar avlägsnas och genom         längs bandelen betydande och stadd i tillväxt. Or-
27402: att byggandet av anordningar för tågkontroll för-    saken är de varumängder som också per jämväg
27403: snabbas. Vid de viktigaste huvudbanoma är arbe-      fraktas tili och från Hangö hamn.
27404: tet slutfört år 2001."
27405:    På bandelen Karis-Hangö finns totalt 37           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27406: plankorsningar på en 47 km lång sträcka. Endast      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27407: 8 av dessa plankorsningar är försedda med någon      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27408: form av vamingsanordningar. 29 plankorsningar        följande spörsmål:
27409: på denna bandel saknar helt vamingsanordning-
27410: ar. Åtminstone de farligaste plankorsningama                Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
27411: borde i skyndsam ordning förses med vamings-               för att öka säkerheten på bandelen Ka-
27412: anordningar.                                               ris-Hangö och
27413:    Flera farliga olyckstillbud - också tillbud
27414: som krävt dödsoffer- har inträffat på ifrågava-            viiken är tidtabellen för att förse de nu
27415:                                                            befintliga obevakade plankorsningarna
27416:                                                            med varningsanordningar?
27417: 
27418: 
27419: Helsingfors den 24 februari 2000
27420: 
27421:     Rainer Erlund /eri
27422: 
27423: 
27424: 
27425: 
27426:                                                                                              Version 2.0
27427: Suomennos                                                    KK 133/2000 vp- Rainer Erlund /erl
27428: 
27429: 
27430: 
27431: 
27432:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2000 vp
27433: 
27434:                                             Tasoristeyksien parempi turvallisuus
27435: 
27436: 
27437: 
27438: 
27439: Eduskunnan puhemiehelle
27440: 
27441: Eräs radanpidon keskeisimmistä päämääristä on           Matkustajaliikenteen lisäksi rataosuuden tava-
27442: tämän vuoden talousarvion mukaan parempi tur-        raliikenne on merkittävä, ja se kasvaa tasaisesti.
27443: vallisuus. "Junaturvallisuutta parannetaan poista-   Syynä on Hankoon ja Hangosta myös rautateitse
27444: malla tasoristeyksiä ja nopeuttamaHa kulunval-       kuljetettava tavaramäärä.
27445: vontajärjestelmän rakentamista. Työ valmistuu
27446: tärkeimpien pääratojen osalta vuonna 2001."          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27447:    Rataosuudella Karjaa-Hanko on kaiken kaik-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27448: kiaan 37 tasoristeystä 47 kilometrin matkalla. Ai-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27449: noastaan kahdeksassa näistä tasoristeyksistä on      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27450: jonkinlainen varoitusjärjestelmä. Tällä osuudel-
27451: la varoitusjärjestelmä puuttuu 29 risteyksestä.            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
27452: Ainakin vaarallisimmat tasoristeykset tulisi pi-           tyä turvallisuuden lisäämiseksi Karjaan
27453: kaisesti varustaa varoitusjärjestelmillä.                  ja Hangon välisellä rataosuudella ja
27454:    Kyseisellä rataosuudella on sattunut useita
27455: vaarallisia onnettomuustapauksia-myös sellai-              millä aikataululla nyt vartioimattomat
27456: sia, jotka ovat johtaneet kuolemaan. Lyhyen ajan           tasoristeykset aiotaan varustaa varoi-
27457: sisällä on tapahtunut kolme hyvin vakavaa onnet-           tusjärjestelmillä?
27458: tomuutta.
27459: 
27460: 
27461: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
27462: 
27463:     Rainer Erlund /erl
27464: 
27465: 
27466: 
27467: 
27468: 2
27469: Ministerin vastaus                                             KK 133/2000 vp- Rainer Erlund /eri
27470: 
27471: 
27472: 
27473: 
27474: Eduskunnan puhemiehelle
27475: 
27476: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa       onnettomuuksien määrää, vaikka ajonopeudet ja
27477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          liikennemäärät ovat kasvaneet.
27478: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Tasoristeykset pyritään poistamaan niillä rata-
27479: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rainer Er-        osilla, joilla kuljetetaan suuria määriä vaarallisia
27480: lundin /eri näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       aineita sekä rataosilla, joilla henkilöliikentee-
27481: KK 133/2000 vp:                                        seen tarkoitettujen junien nopeuden nostamisella
27482:                                                        saavutetaan selvää hyötyä. Niillä rataosilla, joil-
27483:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        la on henkilöliikennettä, varustetaan aikaa myö-
27484:       tyä turvallisuuden lisäämiseksi Karjaan          ten kaikki tasoristeykset ainakin varoituslaittein.
27485:       ja Hangon välisellä rataosuudella ja             Tasoristeysten turvallisuutta parannetaan muilla
27486:                                                        rataosilta vähäisemmin keinoin.
27487:        millä aikataululla nyt vartioimattomat             Rataosalla Karjaa-Hanko kuljetetaan vaaral-
27488:        tasoristeykset aiotaan varustaa varoi-          lisia aineita satunnaisesti ja silloinkin vain pie-
27489:        tusjärjestelmällä?                              niä määriä. Rataosalla on myös matkustajaliiken-
27490: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          nettä. Henkilöliikennejunien nopeutta nostamal-
27491: ti seuraavaa:                                          la Karjaa-Hanko-rataosalla ei kuitenkaan saa-
27492:                                                        vuteta kovin merkittävää yhteiskunnallista hyö-
27493: Ratahallintokeskus on jatkanut Valtionrautatei-        tyä. Monien muiden rataosien tasoristeysten tur-
27494: den 1970-luvulla aloittamaa työtä tasoristeysten       vallisuuden parantaminen on tärkeysjärjestyk-
27495: turvallisuuden parantamiseksi. Tasoristeyksiä on       sessä ennen Karjaa-Hanko-rataosaa.
27496: korvattu silloilla ja alikulkutunneleilla, tasoris-       Jos turvallisuusnäkökohdat niin edellyttävät,
27497: teyksiin on asennettu varoituslaitteita ja liiken-     Ratahallintokeskus ryhtyy luonnollisesti toimen-
27498: nettä on ohjattu erilaisin tiejärjestelyin turvalli-   piteisiin yksittäisessäkin tasoristeyksessä uhkaa-
27499: suudeltaan parempiin tasoristeyksiin.                  vien onnettomuuksien välttämiseksi resurssiensa
27500:    Edellä mainitut toimenpiteet ovat huomatta-         raJOissa.
27501: vasti vähentäneet tasoristeyksissä sattuneiden
27502: 
27503: 
27504: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
27505: 
27506:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
27507: 
27508: 
27509: 
27510: 
27511:                                                                                                          3
27512: KK 133/2000 vp -     Rainer Erlund /eri                                              Ministems svar
27513: 
27514: 
27515: 
27516: 
27517: Tili riksdagens talman
27518: 
27519: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       Avsikten är att avlägsna plankorsningama på
27520: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av    de bandelar där stora mängder av far1iga ämnen
27521: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot    transporteras och på bandelar där k1ar nytta upp-
27522: Rainer Erlund /erl undertecknade skriftliga        nås genom att hastighetema för tåg som är avsed-
27523: spörsmål SS 133/2000 rd:                           da för persontrafik höjs. På bandelar med person-
27524:                                                    trafik kommer i sinom tid alla p1ankorsningar att
27525:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       förses med åtminstone vamingsanordningar. Sä-
27526:       för att öka säkerheten på bandelen Ka-       kerheten vid p1ankorsningar på andra bande1ar
27527:       ris-Hangö och                                förbättras genom mindre omfattande metoder.
27528:                                                       På banavsnittet Karis-Hangö transporteras
27529:       viiken är tidtabellen för att förse de nu    farliga ämnen sporadiskt och även då endast i
27530:       be.fintliga obevakade plankorsningarna       mindre mängder. Bandelen har även passagerar-
27531:       med varningsanordningar?                     trafik. Man uppnår dock inte någon särde1es stor
27532: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-    samhälle1ig nytta genom att på bande1en Karis -
27533: föra följande:                                     Hangö höja hastigheten för tåg som används i
27534:                                                    persontrafik. Det finns många andra bandelar,
27535: Banförvaltningscentralen har fortsatt det arbete   vid vilka säkerheten vid plankorsningama skall
27536: som Statsjämvägama inledde på 1970-talet i syf-    förbättras, som kommer före bandelen Karis-
27537: te att förbättra säkerheten vid p1ankorsningama.   Hangö i angelägenhetsordning.
27538: P1ankorsningar har ersatts med broar och gång-        Om säkerhetsaspektema så förutsätter kom-
27539: tunnlar, vamingsanordningar har installerats vid   mer Banförvaltningscentralen givetvis att inom
27540: plankorsningar och trafiken har genom olika slag   ramen för sina resurser vidta åtgärder också när
27541: av vägarrangemang letts till säkrare plankors-     det gäller enskilda plankorsningar för att förhin-
27542: ningar.                                            dra hotande olyckor.
27543:    De ovan nämnda åtgärdema har minskat anta-
27544: let plankorsningsolyckor betydligt, även om kör-
27545: hastighetema och trafikmängdema har ökat.
27546: 
27547: 
27548: 
27549: Helsingforsden 15 mars 2000
27550: 
27551:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
27552: 
27553: 
27554: 
27555: 
27556: 4
27557:                                                         KK 134/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
27558: 
27559: 
27560: 
27561: 
27562:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 134/2000 vp
27563: 
27564:                                              Lihan tarkastus- ja valvontamaksut
27565: 
27566: 
27567: 
27568: 
27569: Eduskunnan puhemiehelle
27570: 
27571: Erilaisissa maaseutuohjelmissa ja EU:n rakenne-           Tällä hetkellä kuitenkin pienyrittäjien mu-
27572: rahasto-ohjelmissa korostetaan pienimuotoisen         kaan tarkastus- ja valvontamaksut ovat noin kol-
27573: elintarvikejalostuksen kasvavaa merkitystä maa-       minkertaiset suositushintoihin verrattuna. Tämä
27574: seudun kehittämisessä.                                alentaa huomattavasti toiminnan kannattavuut-
27575:     Maidon- ja lihanjalostusteollisuus on keskitty-   ta. Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen lisään-
27576: nyt entistä harvempiin yksiköihin kansainväli-        tyminen on tärkeää maaseudun elinvoiman kan-
27577: sen kilpailun avautuessa ED-jäsenyyden myötä.         nalta. Lainsäädännön ja erilaisen maksupolitii-
27578: Tutkimusten mukaan samanaikaisesti kulutta-           kan tulisi mahdollistaa pienyritystoiminnan ke-
27579: jien arvostuksissa niin sanotun lähiruoan saata-      hittyminen. Maa- ja metsätalousministeriön tuli-
27580: vuus on korostunut. Entistä useampi kuluttaja ha-     si selvittää lihan tarkastus- ja valvontamaksujen
27581: luaa tuotteita, jotka on kasvatettu ja jalostettu     vaihtelevuus ja taso maan eri osissa sekä rajata
27582: mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa. Tämä an-         pienteurastamoilta perittävät maksut EU:n suo-
27583: taa mahdollisuuden pienimuotoisen elintarvike-        sittamalle tasolle. Lisäksi tulisi hygienialainsää-
27584: jalostuksen kehittymiselle. Kyseessä on suurteol-     däntöä kehittää pienyritystoiminnan edellytyksiä
27585: lisuuden toimintaa täydentävä ja monipuolistava       lisääväksi.
27586: kehityssuunta. Pienimuotoinen elintarvikejalos-
27587: tus antaa lisäansiomahdollisuuksia jo huomatta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27588: valle määrälle viljelijöitä sekä muita yrittäjiä.     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27589: EU:n kautta on mahdollista saada merkittäviä ke-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27590: hittämispanostuksia pienjalostuksen edistämi-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27591: seen.
27592:     Pienyrittäjät kokevat kuitenkin Suomen erit-            Onko hallitus tietoinen pienteurasta-
27593: täin tiukan hygienialainsäädännön vaikeuttavan              moiden lihan tarkastus- ja valvontamak-
27594: toiminnan aloittamista. Lihan tarkastus- ja val-            sujen korkeasta tasosta sekä
27595: vontamaksut muodostavat myös kohtuuttoman
27596:  suuren kustannuserän lihakiloa kohti pienteuras-           mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman
27597:  tamoissa. EU:n komission suositushinnat on laa-            korjaamiseksi?
27598:  dittu kilpailun vääristymien estämiseksi.
27599: 
27600: 
27601: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
27602: 
27603:     Antti Rantakangas /kesk
27604: 
27605: 
27606:                                                                                                 Versio 2.0
27607: KK 134/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
27608: 
27609: 
27610: 
27611: 
27612: Eduskunnan puhemiehelle
27613: 
27614: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         sön maksun korottamisen tai alentamisen siten,
27615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          että maksu vastaa kuitenkin tarkastuksesta ja val-
27616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vonnasta tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuk-
27617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-        sia.
27618: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Koska maksudirektiivi mahdollistaa tosiasial-
27619: myksen KK 134/2000 vp:                                 listen lihantarkastuskustannusten ja liha-alan lai-
27620:                                                        tosten valvontakustannusten perimisen, oli direk-
27621:        Onko hallitus tietoinen pienteurasta-           tiivi tältä osin aiemmin pantu Suomessa täytän-
27622:        moiden lihan tarkastus- ja valvontamak-         töön siten, että eläimistä saatavien elintarvikkei-
27623:        sujen korkeasta tasosta sekä                    den      elintarvikehygieniasta    annetun     lain
27624:                                                        (1195/1996) mukaan maksu määräytyy valvon-
27625:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman          nan ja tarkastuksen omakustannusarvon perus-
27626:        korjaamiseksi?                                  teella. Ruotsilla on ollut aikaisemmin vastaava
27627: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           järjestelmä. Komission Ruotsissa suorittaman
27628: seuraavaa:                                             tarkastuksen perusteella tuli esille, että komissio
27629:                                                        edellytti maksudirektiivin määräysten yksityis-
27630:  Maa- ja metsätalousministeriön päätös lihantar-      kohtaisempaa täytäntöönpanoa kansallisissa
27631:  kastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten valvon-    säännöksissä. Syy tähän on se, että komissio kat-
27632: nasta perittävistä maksuista (1 056/ 1999) on tul-     soi direktiivin 96/43/EY edellyttävän sitä, että
27633:  lut voimaan 1.1.2000 lukien. Päätöksellä on pan-     maksuperusteiden on lähdettävä eläinkohtaisesta
27634: tu Suomessa kansallisesti täytäntöön maksudi-         maksusta. Ruotsin muutettu maksupäätös tuli
27635: rektiivin 96/43/EY lihantarkastusmaksuja ja liha-     voimaan 1.1.1999. Suomenkin osalta tuli ajan-
27636: alan laitosten valvontamaksuja koskevat osuu-         kohtaiseksi tarkistaa maksudirektiivin täytän-
27637: det.                                                  töönpanoa koskevat säännökset.
27638:     Maksudirektiivin mukaan yhteisön maksut               Kuntien valvomien laitosten osalta maksut pe-
27639: vahvistetaan siten, että ne kattavat viranomaisel-    ritään kunnan hyväksymän taksan mukaisesti.
27640: le valvonnasta tosiasiallisesti aiheutuneet kustan-   Taksaa valmisteltaessa kunnan tulee ottaa huo-
27641: nukset eli palkka- ja sosiaalikulut sekä hallinto-    mioon maa- ja metsätalousministeriön lihantar-
27642: kustannukset. Lihantarkastuksen ja liha-alan lai-     kastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten valvon-
27643: tosten osalta soveltamisala kattaa nautojen, siko-    nasta perittävistä maksuista antaman päätöksen
27644: jen, hevosten, lampaiden ja vuohien, siipikarjan,     (1056/1999) vaatimukset. Tällöin päätöksen mu-
27645: sekä tarhattujen riistaeläinten, mukaan lukien po-    kaisia kiinteitä maksuja on verrattava kunnalle
27646: ro, teurastuksen, lihantarkastuksen, leikkaamo-       tarkastuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Jos
27647: toiminnan ja varastoinnin. Direktiivin pääperiaa-     kustannukset ovat korkeammat kuin kiinteän
27648: te on, että maksut määritellään kiinteinä maksui-     maksun mukainen kertymä, kunta voi veloittaa
27649: na. Teurastuksen yhteydessä maksu määrätään           nämä todelliset kustannukset.
27650: eläintä kohti ja leikkaamaissa ja/tai varastoissa         Maksudirektiivi ja maa- ja metsätalousminis-
27651: lihatonnia kohti. Direktiivi mahdollistaa yhtei-      teriön päätös mahdollistavat tietyin edellytyksin
27652: 
27653: 
27654: 2
27655: Ministerin vastaus                                    KK 134/2000 vp -     Antti Rantakangas /kesk
27656: 
27657: 
27658: 
27659: myös maksujen alentamisen omakustannusar-            maksuille vähimmäistason (EU:n eläinlajikohtai-
27660: voon (kuitenkin enintään 55 %:n alennus).            nen maksu) ja korkeimman mahdollisen tason
27661:    Poronlihantarkastuksen osalta päätöksellä ei      (kustannusvastaavuuteen perustuva maksu).
27662: ole ollut tarkoitus muuttaa aikaisempaa perintä-     Kunnilla on liikkumavaraa näiden maksutasojen
27663: järjestelmää, joka on jo ennen tämän päätöksen       välillä.
27664: voimaantuloa perustunut eläinkohtaiseen mak-            Ennen maa- ja metsätalousministeriön päätök-
27665: suun. Päätös määrittelee minimimaksut, joita         sen antamistakin kunnilla oli mahdollisuus periä
27666: voidaan korottaa vastaamaan tosiasiallisia tar-      lihantarkastuksestaja teurastuspaikkojen valvon-
27667: kastuskustannuksia. Tosiasialliset tarkastuskus-     nasta omakustannusarvon mukainen maksu.
27668: tannukset ovat toistaiseksi olleet korkeammat        Maa- ja metsätalousministeriön päätös siis asetti
27669: kuin päätöksen ja maksudirektiivin mukainen          maksudirektiivin 96/43/ETY mukaiset raamit
27670: minimimaksu.                                         maksujen määräytymiselle ja osaltaan yhdenmu-
27671:    Maa- ja metsätalousministeriön päätös lihan-      kaisti eri kuntien perimien maksujen määräyty-
27672: tarkastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten val-   misen perusteita. Tämä on myös maksudirektii-
27673: vonnasta perittävistä maksuista määrittelee siis     vin 96/43/ETY tavoite.
27674: 
27675: 
27676: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2000
27677: 
27678:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27679: 
27680: 
27681: 
27682: 
27683:                                                                                                     3
27684: KK 134/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                    Ministerns svar
27685: 
27686: 
27687: 
27688: 
27689: Tili riksdagens talman
27690: 
27691: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          ning av gemenskapens avgift så att den motsva-
27692: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av          rar de faktiska kostnader som föranletts av kon-
27693: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          trollen och övervakningen.
27694: Antti Rantakangas /cent undertecknade skriftli-             Eftersom betalningsdirektivet möjliggör upp-
27695: ga spörsmål SS 134/2000 rd:                             bärande av avgifter som motsvarar de faktiska
27696:                                                          kostnaderna för köttkontroll och övervakning av
27697:        ir regeringen medveten om de höga                 anläggningar i köttbranschen, hade direktivet till
27698:        kontroll- och övervakningsavgifterna              denna del tidigare genomförts i Finland så, att av-
27699:        för små slakterier samt                           giften enligt hygienlagen ( 1195/ 1996) fastställs
27700:                                                         utgående från självkostnadsvärdet för övervak-
27701:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta            ningen och kontrollen. Sverige har tidigare an-
27702:        för att avhjälpa detta problem?                  vänt motsvarande system. Vid en inspektion som
27703: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         kommissionen utfört i Sverige har det framkom-
27704: föra följande:                                          mit att kommissionen förutsätter ett mera detalje-
27705:                                                         rat genomförande av betalningsdirektivet i den
27706: Jord- och skogsbruksministeriets beslut om av-          nationella lagstiftningen. Kommissionen motive-
27707:  gifter som uppbärs vid köttkontroll och övervak-       rar detta med att det enligt direktiv 96/43/EG för-
27708: ning av vissa anläggningar i köttbranschen              utsätts att betalningsgrunden skall baseras på en
27709: (1056/1999) trädde i kraft den 1 januari 2000.          avgift per djur. I Sverige trädde det ändrade be-
27710: Genom beslutet har betalningsdirektiv 96/43/EG,         talningsbeslutet i kraft den 1 januari 1999. Med
27711: till den del det omfattar avgifter för köttkontroll     anledning av detta blev det aktuellt även för Fin-
27712: och avgifter för övervakning av anläggningar i          land att se över bestämmelserna för genomföran-
27713: köttbranschen, bringats i kraft på nationell nivå i     de av betalningsdirektivet.
27714: Finland.                                                    I fråga om de anläggningar som övervakas av
27715:     Enligt betalningsdirektivet fastställs gemen-       kommunen uppbärs avgifterna enligt en taxa som
27716: skapens avgifter så att de täcker de faktiska kost-     godkänts av kommunen. Vid beräkningen av tax-
27717: nader som övervakningen föranlett myndigheter-          an bör kommunen beakta villkoren i jord- och
27718: na, dvs. lönekostnader, sociala kostnader och ad-       skogsbruksministeriets beslut om avgifter som
27719: ministrativa kostnader. Tillämpningsområdet i           uppbärs vid köttkontroll och övervakning av vis-
27720: fråga om köttkontrollen och övervakningen av            sa anläggningar i köttbranschen (1056/1999).
27721: anläggningarna i köttbranschen omfattar slakten,        Härvid skall de fasta avgifter som anges i beslu-
27722: köttkontrollen, styckningsverksamheten och lag-         tet jämföras med de kostnader kootrolleroa för-
27723: ringen av nöt, svin, hästar, får, getter, fjäderfå      anleder kommunen. Om kostnaderna är högre än
27724: samt hägnat vilt, inlusive ren. Huvudprincipen i        summan av de fasta avgifterna, kan kommunen
27725: direktivet är att av gifterna skall fastställas som     debitera de faktiska kostnaderna.
27726: fasta avgifter. Avgifter i samband med slakt fast-          Betalningsdirektivet och jord- och skogs-
27727: ställs per djur, och i styckerier och/eller lager per   bruksministeriets beslut gör det också möjligt att
27728: ton kött. Direktivet tillåter en höjning eller sänk-
27729: 
27730: 
27731: 4
27732: Ministems svar                                          KK 134/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
27733: 
27734: 
27735: sänka vissa avgifter till självkostnadsvärdet          (EU:s avgift per djur) och en högsta tillåtna nivå
27736: (dock högst en nedsättning på 55%).                    (den avgift som motsvarar kostnadsnivån). Kom-
27737:    Vad gäller kontrollen av renkött är beslutet        munerna har möjlighet att fastställa de avgifter
27738: inte avsett att ändra det tidigare uppbördssyste-      de uppbär inom dessa gränser.
27739: met, vilket redan innan det ovan nämnda beslutet          Redan innan jord- och skogsbruksministeriet
27740: trädde i kraft baserats på en avgift per djur. I be-   utfårdade sitt beslut hade kommunerna möjlig-
27741: slutet fastställs minimiavgifter som kan höjas så      het att uppbära en avgift som motsvarade själv-
27742: att de motsvarar de faktiska kontrollkostnaderna.      kostnadsvärdet för köttkontroll och övervakning
27743: De faktiska kontrollkostnaderna har tills vidare       av anläggningar i köttbranschen. Jord- och
27744: varit högre än den minimiavgift som anges i be-        skogsbruksministeriets beslut satte alltså grän-
27745: slutet och betalningsdirektivet.                       serna för fastställande av avgifterna enligt betal-
27746:     I jord- och skogsbruksministeriets beslut om       ningsdirektiv 96/43/EEG och förenhetligade
27747: avgifter som uppbärs vid köttkontroll och över-        grunderna för fastställande av avgifterna i de oli-
27748: vakning av vissa anläggningar i köttbranschen          ka kommunerna. Detta är också avsikten med be-
27749: fastställs alltså en miniminivå för avgifterna         talningsdirektiv 96/43/EEG.
27750: 
27751: 
27752: Helsingfors den 20 mars 2000
27753: 
27754:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27755: 
27756: 
27757: 
27758: 
27759:                                                                                                         5
27760:                                                                KK 135/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
27761: 
27762: 
27763: 
27764: 
27765:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 135/2000 vp
27766: 
27767:                                               Kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvähennyk-
27768:                                               sen poistaminen
27769: 
27770: 
27771: 
27772: 
27773: Eduskunnan puhemiehelle
27774: 
27775: Vuoden 1996 alussa tuli voimaan kansaneläk-            tainen pohjaosan leikkaus ei ole hyväksyttävää.
27776: keen uudistus, jonka mukaan kansaneläkkeestä           Mielestäni epäoikeudenmukaisuus tulee korjata
27777: tuli kokonaan eläkevähenteinen. Toteutus tapah-        pikaisesti siten, että maksussa olevan työeläk-
27778: tui niin, että jo maksussa olevia eläkkeitäkin alet-   keen yhteensovitusta tarkistetaan niin, että kan-
27779: tiin leikata. Työeläkkeen yhteensovitusta ei teh-      saneläkettä ei enää oteta huomioon.
27780: ty uudelleen. Kansaneläkkeen pohjaosan vaiku-
27781: tus työeläkkeen yhteensovituksessa poistui.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
27782: Tämä tarkoittaa sitä, että omalla työhistorialla       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
27783: saavutettu täysi (esim. 66 %:n) eläke ei toteudu-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27784: kaan. Täyden eläkkeen työllään keränneet joutu-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27785: vat kaksinkertaisten vähennysten kohteeksi.
27786:     Eduskunta on edellyttänyt hallituksen huoleh-            Mitä hallitus aikoo tehdä kansaneläk-
27787: tivan siitä, että pikaisesti selvitetään niiden hen-         keen pohjaosan kaksoisvähennyksen
27788: kilöiden määrä, joilta kansaneläkkeen pohjaosa               poistamiseksi ja
27789: on leikattu kahteen kertaan. Selvitys on tehty.
27790: Näitä julkisen sektorin ansioeläkkeellä olevia on            milloin julkisen sektorin eläkkeensaajia
27791: noin 122 000.                                                koskeva epäoikeudenmukaisuus kmja-
27792:     Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnös-             taan eduskunnan tahdon mukaisesti?
27793: sään StVM 22/1999 vp todennut, että kaksinker-
27794: 
27795: 
27796: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
27797: 
27798:     Pirkko Peltomo /sd
27799: 
27800: 
27801: 
27802: 
27803:                                                                                                 Versio 2.0
27804: KK 135/2000 vp -      Pirkko Peltomo /sd                                              Ministerin vastaus
27805: 
27806: 
27807: 
27808: 
27809: Eduskunnan puhemiehelle
27810: 
27811: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke
27812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          maksettiin 60 markalla vähennettynä vuonna
27813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1996. Tämän jälkeen kansaneläkkeen entistä
27814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Pel-      pohjaosaa on pienennetty 20 prosentilla vuosina
27815: tomon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1997 ja 1998. Vuoden 1999 alussa kansaneläk-
27816: KK 135/2000 vp:                                       keen entistä pohjaosaa alennettiin 17,3 prosent-
27817:                                                       tiaja vuoden 2000 maaliskuun alussa 20 prosent-
27818:        Mitä hallitus aikoo tehdä kansaneläk-          tia. Entinen pohjaosa poistuu kokonaan viimeis-
27819:        keen pohjaosan kaksoisvähennyksen              tään vuoden 2002 alussa.
27820:        poistamiseksi ja                                   Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,
27821:                                                       että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-
27822:        milloin julkisen sektorin eläkkeensaajia       linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti pie-
27823:        kokeva epäoikeudenmukaisuus korja-             nentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta
27824:        taan eduskunnan tahdon mukaisesti?             lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeimmil-
27825: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         laankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
27826: ti seuraavaa:                                             Eri eläkejärjestelmiä koordinoi niin sanottu
27827:                                                       yhteensovitus, joka asettaa työeläkkeiden yhteis-
27828: Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hyväk-          määrälle ylärajan. Eläkkeiden yhteensovituksel-
27829: symässä hallituksen esityksessä laiksi kansanelä-     la on varmistettu se, että kokonaiseläke voi olla
27830: kelain muuttamiseksi (HE 119/1995 vp; laki            enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko-
27831:  1491/1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin        naispalkasta.
27832: eläkevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansan-             Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovi-
27833: eläkkeen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen          tus perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoi-
27834: yhteensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta        naan päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ai-
27835: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin       nakin pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada
27836: kansaneläkkeeksi.                                     eläkettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteisel-
27837:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen työ-          le eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
27838: eläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden           toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
27839: säästötarpeisiin sekä väistämättä edessä ollee-       detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
27840: seen tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri      senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka muo-
27841: osien roolia. Uusille eläkkeenhakijoille, joiden      dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
27842: työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 591 tai 4 785   ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin ta-
27843: markkaa kuukaudessa ja yksinäisellä henkilöllä        soa työntekijän kaikista palkoista, piti työeläket-
27844: 5 213 tai 5 440 markkaa kuukaudessa kuntaryh-         tä vastaavasti alentaa.
27845: mästä riippuen, ei myönnetä kansaneläkettä enää          Valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä elä-
27846: lainkaan (markkamäärät vuoden 2000 tasoa).            kettä on voitu maksaa jo 63 ikävuodesta alkaen
27847:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin      eli jo ennen kansaneläkelain 65 vuoden eläke-
27848: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa           ikää. Tällaisissa tapauksissa valtion eläkelain
27849: 
27850: 
27851: 2
27852: Ministerin vastaus                                             KK 135/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd
27853: 
27854: 
27855: mukaiseen eläkkeeseen on lisätty täydennysosa,             Kansaneläkkeen pohjaosan poistamista koske-
27856: joka on tavallaan vastannut kansaneläkkeen poh-         vassa lainmuutoksessa oli kyse kansaneläkeme-
27857: jaosaa. Jos yhteensovituksen johdosta eläkettä          nojen pienentämisestä valtiontaloudellisista syis-
27858: oli vähennettävä, tätä vähennystä vastaava mää-         tä eikä työeläkkeen tavoitetason alentamisesta.
27859: rä suoritettiin täydennysosana eläkkeeseen kan-         Jos ennen 1.1.1996 työeläkkeelle jääneille olisi
27860: saneläkkeen alkamiseen saakka.                          annettu kansaneläkkeen alentamisesta aiheutuva
27861:     Kansaneläkkeen pohjaosa on aikaisemmin              korotus, se olisi merkinnyt pääasiassa kuntien ja
27862: otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen            valtion eläkemenojen kasvua, eli todellisuudessa
27863: yhteensovituksessa, kun palkka on ylittänyt             kansaneläkemenot olisivat tulleet maksuun eri
27864:  14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-          nimellä julkisista varoista.
27865: eläkettä vähennettiin pohjaosan määrällä. Pohja-           Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
27866: osa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kansan-       pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
27867: eläkejärjestelmästä. Jos palkka on ollut alle           alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
27868: 7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole             van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
27869: otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja         löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
27870: se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.         pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
27871: Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-         että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen niin
27872: rajan, työeläkettä vähentävänä on otettu huo-           salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
27873: mioon 6 prosenttia ylitteestä.                          keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
27874:     Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden                 Eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja
27875:  1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,        terveysministeriö on teettänyt selvityksen niiden
27876: eduskunta sääti uusia eläkkeensaajia koskevasta        henkilöiden lukumäärästä, joiden työeläkettä on
27877: työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus-            vähennetty kansaneläkkeen entisen pohjaosan
27878: säännön muuttamisesta. Siten vuoden 1996 alus-         määrällä. Selvityksen teki työryhmä, jossa olivat
27879: ta lukien kansaneläke ei ole enää vaikuttanut työ-     mukana edustajat Eläketurvakeskuksesta, Kun-
27880: eläkkeen yhteensovitusrajaan.                           tien eläkevakuutuksesta ja Valtiokonttorista. Sel-
27881:     Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan vä-        vitys valmistui marraskuun alussa 1999.
27882: henemisen julkisen sektorin työeläkkeissä huo-             Selvityksen mukaan pohjaosavähennyksen
27883: mioon siten, että se lievensi valtion eläkelain täy-   piiriin arvioidaan kuuluvan noin 120 000 eläk-
27884: dennysosan poistumaa. Täydennysosa poistuu             keensaajaa, joista vain noin 40 OOO:lla vaikutus
27885: asteittain samalla tavoin kuin pohjaosa.               on täyden pohjaosan suuruinen. Kompensoitu
27886:     On myös muistettava, että julkisella sektorilla    työeläke ei siten aina korottoisi pohjaosan mää-
27887: uusien työsuhteiden perusteella myönnettävien          rällä, vaan ainoastaan sillä määrällä, millä pohja-
27888: eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 60 prosentiksi      osa on pienentänyt työeläkettä. Joissakin tapauk-
27889:  1.1.1993 lukien, mikä vastaa yksityisen sektorin      sissa tämä merkitsisi vain muutaman markan
27890: työeläkkeiden tavoitetasoa. Sitä ennen julkisen        kompensaatiota.
27891: sektorin työeläkkeiden enimmäistaso oli 66 pro-            Työeläkejärjestelmän kustannukset vähenty-
27892: senttia. Vuoden 1996 alusta voimaan tulleet            neen pohjaosan täydestä kompensaatiosta olisi-
27893: muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan lasku-       vat hallintomenoineen alkuvuosina vajaat 550
27894: tapaan alentavat kaikkien uusien työeläkkeiden         miljoonaa markkaa, mistä valtion osuus olisi
27895: tasoa. Näiden muutosten vaikutus vuoden 1996           noin 210 miljoonaa markkaa, kuntien 250 mil-
27896: jälkeen alkaneisiin ja alkaviin työeläkkeisiin on      joonaa markkaa ja yksityisalojen 80 miljoonaa
27897: moninkertainen pohjaosan poistamisen vaikutuk-         markkaa.
27898:  seen verrattuna. Kansaneläkkeen pohjaosan pois-           Eläkelaitosten vuosittainen ratkaisukapasi-
27899: tamista työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole          teetti on noin 50 000-60 000 tapausta vuodes-
27900:  tälläkään perusteella pidettävä kohtuuttomana.        sa. Pohjaosan kompensointitapauksia olisi
27901:                                                        120 000. Jos pohjaosan kompensointi toteutettai-
27902: 
27903: 
27904:                                                                                                           3
27905: KK 135/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd                                                 Ministerin vastaus
27906: 
27907: 
27908: siin täydellisenä, työeläkejärjestelmän ratkaisu-    taas voisi johtaa uusiin kompensaatiovaatimuk-
27909: toiminta moninkertaistuisi Eläketurvakeskuksen       siin.
27910: antaman lisäselvityksen mukaan vuosikausiksi.           Tarkoituksena oli, että sosiaali- ja terveysmi-
27911: Lisäksi on huomattava, että eläkelaitosten atk-      nisteriö yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa
27912: toimintaa rasittaa tänä ja ensi vuonna euromuun-     kartoittaa vuoden 2001 talousarvioesityksen val-
27913: noksen toteuttamisen valmistelu, jota on jo lykät-   mistelua varten selvityksissä esiin tuotujen näkö-
27914: ty 2000-luvun atk-muutosten vuoksi.                  kohtien pohjalta työeläkejärjestelmässä olevat
27915:    Edellä esitetyistä syistä Eläketurvakeskus to-    muutostarpeet Eläketurvakeskuksesta saadun
27916: teaa, että mahdollinen kompensointi olisi toteu-     tiedon mukaan työ valmistuu huhtikuuhun 2000
27917: tettava hallinnollisesti kevennetysti mahdollises-   mennessä.
27918: ti rajaten kompensaatiota saavien piiriä. Tämä
27919: 
27920: 
27921: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
27922: 
27923:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27924: 
27925: 
27926: 
27927: 
27928: 4
27929: Ministems svar                                               KK 135/2000 vp -       Pirkko Peltomo /sd
27930: 
27931: 
27932: 
27933: 
27934: Tili riksdagens talman
27935: 
27936: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       på kommungrupp, beviljas inte längre någon
27937: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       folkpension (beloppen på 2000 års nivå).
27938: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          Även folkpensioner som utbetalades ändrades
27939: Pirkko Peltomo /sd undertecknade skriftliga           så att pensionen för dem som fick endast den ti-
27940: spörsmål SS 135/2000 rd:                              digare basdelen av folkpensionen minskades med
27941:                                                       60 mk per månad 1996. Efter det har fo1kpensio-
27942:        Vad ämnar regeringen göra för att un-          nens tidigare basdel minskats med 20 % 1997 och
27943:        danröja den dubbla avhängigheten för           1998. Från ingången av 1999 minskades folkpen-
27944:       folkpensionens basdel för pensionsta-           sionens tidigare basdel med 17,3 % och från in-
27945:       garna och                                       gången av mars 2000 med 20 %. Den tidigare
27946:                                                       basdelen försvinner senast vid ingången av 2002.
27947:       när kommer den orättvisa som pension-              Enligt nämnda regeringsproposition har bas-
27948:       tagare inom den offentliga sektorn upp-         delens proportionella andel av totalpensionen
27949:       lever att rättas tili enligt riksdagens öns-    ständigt minskat för pensionstagama. För dem
27950:       kemål?                                          som inte har rätt till tilläggsdel har basdelens be-
27951: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      lopp också när det var som högst utgjort endast ca
27952: föra följande:                                        11 % av arbetspensionen.
27953:                                                          De olika pensionssystemen koordineras
27954: 1 den regeringsproposition med förslag till lag-     genom en s.k. samordning, som sätter en högsta
27955: stiftning om revidering av folkpensionssystemet      gräns för det totala beloppet av arbetspensio-
27956: (RP 119/1995 rd) som riksdagen godkände den          nema. Genom samordning av pensionema har
27957: 18 december 1995 (149111995) blev folkpensio-        man säkerställt att totalpensionen kan vara högst
27958: nens basdel pensionsavhängig. Enligt detta in-       60-66 % av arbetstagarens totala lön.
27959: verkade folkpensionens basdel inte heller längre         Samordningen av arbetspensionen och folk-
27960: på arbetspensionen vid samordning med arbets-        pensionen baserade sig på att man i tiden beslöt
27961: pensionen. Från ingången av 1997 slogs folkpen-      att betala åtminstone folkpensionens basdel till
27962: sionens basdel och tilläggsdel ihop till folkpen-    alla pensionstagare. Eftersom en person kan få
27963: ston.                                                pension från flera system, har det inte satts något
27964:    Ändringen av folkpensionens basdel så att den     högsta markbelopp för den lagstadgade pensio-
27965: blev arbetspensionsavhängig baserade sig på be-      nen, utan den högsta nivån fastställdes i fråga om
27966: hovet av inbesparingar inom statsekonomin samt       arbetspensionen till 60 % av lönen och i fråga om
27967: det oundvikliga behovet att göra de olika delar-     den offentliga sektoms pensioner till 66 % av lö-
27968: nas roll inom pensionssystemet tydligare. Nya        nen. För att inte totalpensionen, som bestod av
27969: pensionssökanden, vilkas arbetspensionsinkoms-       både folkpension och arbetspension skulle över-
27970: ter i fråga om makar överstiger 4 591 eller 4 785    stiga nämnda nivå på 60-66 % av en arbetstaga-
27971: mk i månaden och i fråga om ensamstående per-        res samtliga löner måste arbetspensionen i mot-
27972: soner 5 213 eller 5 440 mk i månaden beroende        svarande mån sänkas.
27973: 
27974: 
27975: 
27976:                                                                                                        5
27977: KK 135/2000 vp -       Pirkko Peltomo /sd                                                 Ministems svar
27978: 
27979: 
27980:     Då det gäller pensioner enligt lagen om sta-        trädde i kraft vid ingången av år 1996, gällande
27981:  tens pensioner har pension kunnat betalas redan         s.k. återstående tid och räknesättet för pensions-
27982:  från det att pensionstagaren har fyllt 63 år, dvs.     lönen, sänker nivån för alla nya arbetspensioner.
27983:  före de 65 år som anges i folkpensionslagen. I så-     Verkningama av dessa ändringar på de arbets-
27984: dana fall har tili den pension som betalas enligt       pensioner som började och börjar efter 1996 är
27985: lagen om statens pensioner lagts en komplette-          mångfaldiga jämfört med slopandet av basdelen.
27986: ringsdel, som på sätt och vis har motsvarat folk-       Man kan inte heller av denna orsak anse slopan-
27987: pensionens basdel. Om pensionen måste minskas           det av folkpensionens basdel vid samordning
27988: på grund av samordning betalades som komplet-           med arbetspensionen oskäligt.
27989: teringsdel tili pensionen ett belopp som motsva-            I den lagändring som gällde slopandet av folk-
27990: rade minskningen tili dess att folkpensionen bör-       pensionens basdel var det fråga om att minska
27991: jade.                                                   folkpensionsutgiftema av statsekonomiska orsa-
27992:     Folkpensionens basdel har tidigare beaktats         ker och inte att sänka den målsatta nivån för ar-
27993: tili fullt belopp vid samordning med arbetspen-         betspensioner. Om de som gick i arbetspension
27994: sionen, då lönen har överstigit 14 348 mk i må-         före den 1 januari 1996 skulle ha beviljats en för-
27995: naden. Härvid minskades totalpensionen med              höjning på grund av minskningen av folkpensio-
27996: basdelens belopp. Basdelen betalades dock sär-          nen skulle det närmast ha inneburit en ökning av
27997: skilt från folkpensionssystemet. Om lönen var           kommunemas och statens pensionsutgifter, dvs. i
27998: mindre än 7 065 i månaden, beaktades inte bas-          verkligheten skulle folkpensionsutgiftema har
27999: delen alls vid samordningen, och den har således        betalats från offentliga mede1 under ett annat
28000: inte minskat arbetspensionens belopp. Då lönen          namn.
28001: överskred ovan nämnda lägre inkomstgräns, har               Då riksdagen godkände den lag genom viiken
28002: arbetspensionen minskats med 6 % av den över-           minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
28003: skridande delen.                                        lades tili ingången av 1999 förutsatte den att re-
28004:     Då folkpensionens basdelen från och med             geringen ser tili att det med det snaraste utreds
28005:  1996 inte längre har bevi1jats alla, föreskrev riks-   hur många personer som fått sin arbetspension
28006: dagen om ändring av samordningsbestämmelsen             minskad med ett belopp som motsvarar basde-
28007: i fråga om arbetspensionen och folkpensionen för        len. Dessutom förutsatte riksdagen att regering-
28008: nya pensionstagare. Således har folkpensionen           en lägger fram en lagändring om stopp för ned-
28009: från och med ingången av 1996 inte längre inver-        skämingar i folkpensionens basdel så snart det fi-
28010: kat på gränsen för samordning med arbetspensio-         nansiella läget tillåter det.
28011: nen.                                                        I enlighet med riksdagens uttalande har soci-
28012:     Riksdagen beaktade minskningen av folkpen-          al- och hälsovårdsministeriet låtit utreda hur
28013: sionens basdel då det gällde arbetspensionema           många personer som fått sin arbetspension mins-
28014: inom den offentliga sektom så att den lindrade          kad med ett belopp som motsvarar basdelen. Ut-
28015: slopandet av den kompletteringsdel som avses i          redningen gjordes av en arbetsgrupp som bestod
28016: lagen om statens pensioner. Kompletteringsde-           av representanter för Pensionsskyddscentralen,
28017: len försvinner gradvis på samma sätt som folk-          Kommunemas pensionsförsäkring och Statskon-
28018: pensionens basdel.                                      toret. Utredningen fårdigställdes i november
28019:     Man bör också komma ihåg att den nivå som           1999.
28020: sattes som mål för de pensioner som beviljas på             Enligt utredningen beräknas ca 120 000 pen-
28021: basis av nya arbetsförhållanden inom den offent-        sionstagares basdel ha minskats och för endast ca
28022: liga sektom sänktes tili 60 % räknat från               40 000 har minskningen motsvarat hela basde-
28023: 1.1.1993, vilket motsvarar den målsatta nivå för        len. Den kompenserade arbetspensionen skulle
28024: arbetspensionema inom den privata sektom. Före          således inte alltid höjas med ett belopp som mot-
28025: det var maximinivån för arbetspensionema inom           svarar basdelen, utan endast med det belopp, med
28026: den offentliga sektom 66 %. De ändringar som            vilket basdelen har minskat arbetspensionen. I
28027: 
28028: 
28029: 6
28030: Ministerns svar                                             KK 135/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd
28031: 
28032: 
28033: vissa fall skulle det innebära en kompensation på    staltemas ADB-verksamhet belastas av bered-
28034: endast några mark.                                   ningen av införandet av euron i år och nästa år,
28035:    En fuli kompensation av den minskade basde-       som redan har uppskjutits på grund av de ADB-
28036: len skulie de första åren för arbetspensionssyste-   ändringar som 2000-talet medförde.
28037: mets del innebära kostnader, inklusive förvalt-         Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
28038: ningskostnader, om 550 milj. mk , av vilka sta-      Pensionsskyddscentralen att en eventuell kom-
28039: tens andel skulie utgöra ca 210 milj. mk, kommu-     pensation bör göras lättare i förvaltningshänseen-
28040: nernas andel 250 milj. mk och den privata sek-       de, eventuelit så att de kompenserades antal
28041: torns 80 milj. mk.                                   minskas. Detta kan igen leda tili nya kompensa-
28042:    Pensionsanstaltema har kapacitet att avgöra ca    tionskrav.
28043: 50 000-60 000 fali per år. Antalet fali som gäl-        Avsikten var att social- och hälsovårdsminis-
28044: ler kompensation av basdelen skulie uppgå tili       teriet tillsammans med Pensionsskyddscentralen
28045: 120 000. Om basdelen skulie kompenseras helt         utgående från de synpunkter som lagts fram i ut-
28046: och håliet skulle enligt Pensionsskyddscentra-       redningen kartlägger behovet av ändringar inom
28047: lens tilläggsutredning den verksarnhet inom ar-      arbetspensionssystemet för beredningen av bud-
28048: betspensionssystemet som hänför sig tili avgö-       getpropositionen för 2001. Enligt uppgift från
28049: randen mångdubblas för många år framåt. Dess-        Pensionsskyddscentralen fårdigstälis arbetet före
28050: utom bör man uppmärksamma att pensionsan-            april2000.
28051: 
28052: 
28053: 
28054: Helsingfors den 16 mars 2000
28055: 
28056:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
28057: 
28058: 
28059: 
28060: 
28061:                                                                                                      7
28062:                                                        KK 136/2000 vp- Mikko Immonen /vas ym.
28063: 
28064: 
28065: 
28066: 
28067:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2000 vp
28068: 
28069:                                              Telakkatuen mahdollistaminen suomalaiselle
28070:                                              telakkateollisuudelle
28071: 
28072: 
28073: 
28074: 
28075: Eduskunnan puhemiehelle
28076: 
28077: Suomalaisen telakkateollisuuden kilpailukyky on       tarve. Näin ollen uusien laivatilausten rahoitus
28078: vaarassa, jos telakkatukea ei mahdollisteta uusil-    olisi mahdollista turvata Finnveran antamien ta-
28079: le laivatilauksille. Monille eurooppalaisille tela-   kausten avulla.
28080: koille telakkatuen käyttö on edelleen mahdollis-
28081: ta, ja Etelä-Korean myydessä lainojaan tappiolla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28082: on ensisijaisen tärkeää taata telakkatuki suoma-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
28083: laisille telakoille.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28084:     Suomalaisen telakkateollisuuden vaarantues-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28085: sa vaarassa ovat myös suoraan ja välillisesti työl-
28086: listyvät 30 000 työntekijää. Lisäbudjetista pää-            Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
28087: tettäessä tulisi ottaa huomioon telakkatuen selvä           tyä turvatakseen suomalaisen telakka-
28088:                                                             teollisuuden kilpailukyvyn?
28089: 
28090: 
28091: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
28092: 
28093:     Mikko Immonen /vas
28094:     Kari Uotila /vas
28095: 
28096: 
28097: 
28098: 
28099:                                                                                                Versio 2.0
28100: KK 136/2000 vp -      Mikko Immonen /vas ym.                                         Ministerin vastaus
28101: 
28102: 
28103: 
28104: 
28105: Eduskunnan puhemiehelle
28106: 
28107: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           den aikana suomalaisilta telakoilta tehtäviin lai-
28108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vatilauksiin. Tätä on perusteltu sillä, että muihin
28109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teollisiin toiminta-aloihin nähden täysin poik-
28110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im-        keuksellisessa erikoisasemassa olevan telakka-
28111: mosen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        teollisuuden tulee hyvissä ajoin sopeutua tilan-
28112: myksen KK 136/2000 vp:                                teeseen, jossa kaikissa EU-maissa telakoille
28113:                                                       myönnetty tuotantotuki on kiellettyä. Lisäksi to-
28114:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      dettakoon, että suomalaiset telakat ovat tiukasta
28115:        tyä turvatakseen suomalaisen telakka-          kilpailutilanteesta huolimatta kyenneet kuluneen
28116:        teollisuuden kilpailukyvyn?                    parin vuoden aikana saamaan useita merkittäviä
28117:                                                       laivatilauksia ilman tukeakin.
28118: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi
28119: ti seuraavaa:                                          11.1.2000 puoltamaan ratkaisua, jossa vuodelta
28120: Jo aikaisemminkin suomalaisen telakkatuen tar-         1999 käyttämättä jäänyt tilausvaltuus noin 520
28121: vetta on perusteltu kilpailuedellytysten takaami-     miljoonaa markkaa siirrettäisiin lisätalousarvio-
28122: sella Suomessa toimiville telakoille ja työn tur-     päätöksellä käytettäväksi kuluvana vuonna ja
28123: vaamisella niille ja välillisesti niiden alihankki-   että samalla varattaisiin noin 40 miljoonan mar-
28124: joille.                                               kan määräraha sidottavaksi vuoden 2000 aikana
28125:    Tähän seikkaan ko. kysymyksessäkin viita-          tehtävien laivatilausten tukiin. Tämä päätös pe-
28126: taan. Tästä lähtökohdasta ei myöskään ole luo-        rustui tilanteeseen, jossa suomalainen telakkayh-
28127: vuttu.                                                tiö teki sopimuksen tukiehdolla, jonka toteutumi-
28128:    Telakoiden tuotantotukien myöntämiskäytän-         nen ei enää viime vuoden vaihteen jälkeen ollut
28129: tö on sidottu Suomessa avustuksia annettaessa         mahdollista. Tämä kauppa on sittemmin kauppa-
28130: Euroopan unionin neuvoston asetukseen laivan-         ja teollisuusministeriön saaman ilmoituksen mu-
28131: rakennusteollisuudelle myönnettävistä tuista          kaan peruuntunut.
28132: (EY) N :o 1540/98, joka on annettu 29 päivänä            Hallitus selvittää vuoden 2000 ensimmäistä li-
28133: kesäkuuta 1998 ja joka tuli voimaan 1 päivänä         sätalousarviota valmisteltaessa telakkatuen tar-
28134: tammikuuta 1999. Tämä asetus sallii edelleen          peen kuluvana vuonna ja tulee harkitsemaan
28135: suoran tilaustuen vuoden 2000 loppuun.                määrärahakysymystä. Korostettakoon kuitenkin,
28136:    Koska asetuksessa toistaiseksi sallittujen tuo-    että hallitus pyrkii edelleenkin kaikin mahdolli-
28137: tantotukien myöntäminen päättyy kuluvan vuo-          sin toimenpitein, niin kansallisella kuin kansain-
28138: den lopussa, ei vuoden 2000 valtion talousarvios-     väliselläkin tasolla, telakkatukien lopettamiseen
28139: sa ole varattu enää uutta tukirahaa kuluvan vuo-      vuoden 2000 päättyessä.
28140: 
28141: 
28142: 
28143: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
28144: 
28145:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
28146: 
28147: 2
28148: Ministems svar                                        KK 136/2000 vp- Mikko Immonen /vas ym.
28149: 
28150: 
28151: 
28152: 
28153: Tili riksdagens talman
28154: 
28155: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       geten för år 2000. Detta har motiverats med att
28156: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       varvsindustrin, som har en fullständigt exceptio-
28157: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Mik-      nell specialställning i förhållande till övriga in-
28158: ko Immonen /vänst m.fl. undertecknade skriftli-       dustriella verksamhetsområden, i god tid bör an-
28159: ga spörsmå1 SS 136/2000 rd:                           passa sig till en situation där det produktionsstöd
28160:                                                       som har beviljats varven i samtliga EU-1änder är
28161:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       förbjudet. Dessutom bör det konstateras att de
28162:        att vidta för att trygga den finska varvs-     finska varven trots en situation med skarp kon-
28163:        industrins konÅ-"Urrenskraft?                  kurrens under de senast förflutna åren har kunnat
28164:                                                       få flera betydande fartygsbeställningar också
28165: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       utan stöd.
28166: föra följande:                                           Finanspo1itiska ministerutskottet beslöt den
28167: Redan tidigare har behovet av finskt varvsstöd        11 januari 2000 att tillstyrka en sådan 1ösning där
28168: motiverats med att det garanterar konkurrensbe-       den beställningsfullmakt på ca 520 miljoner
28169: tinge1sema för de varv som är verksamma i 1an-        mark som inte användes under 1999 överförs på
28170: det och tryggar arbete för varven och indirekt för    detta år genom ett bes1ut i en tilläggsbudget och
28171: deras underleverantörer.                              att ett anslag på ca 40 miljoner mark samtidigt re-
28172:     Till detta faktum hänvisas också i detta spörs-   serveras för att bindas vid stöd till fartygsbeställ-
28173: mål. Denna princip har inte heller övergetts.         ningar som görs under år 2000. Detta beslut grun-
28174:     Praxis vid beviljandet av produktionsstöd till    dade sig på en situation där ett finskt varvsbolag
28175: varven är, när understöd ges i Finland, bunden        ingick ett avtal med stödvillkor, vilket inte läng-
28176: vid Europeiska unionens råds förordning om stöd       re kunde rea1iseras efter senaste årsskifte. Detta
28177: till varvsindustrin (EG) nr 1540/98, som gavs den     köp har senare återgått enligt en anmälan som
28178: 29 juni 1998 och trädde i kraft den 1 januari         hande1s- och industriministeriet har fått.
28179: 1999. Denna förordning tillåter fortsättningsvis         Regeringen utreder i samband med beredning-
28180: ett direkt beställningsstöd till utgången av år       en av den första tilläggsbudgeten för 2000 vilket
28181: 2000.                                                 behovet av varvsstöd är under detta år och kom-
28182:     Eftersom beviljandet av de produktionsstöd        mer att överväga frågan om anslag. Det skall
28183: som tills vidare är tillåtna enligt förordningen      dock betonas att regeringen fortsättningsvis med
28184: upphör vid utgången av detta år, har något nytt       alla till buds stående åtgärder, såvä1 på nationell
28185: stödbelopp för fartygsbeställningar hos de finska     som på intemationell nivå, eftersträvar att varvs-
28186: varven under detta år inte reserverats i statsbud-    stöden skall upphöra vid utgången av år 2000.
28187: 
28188: 
28189: 
28190: Helsingfors den 17 mars 2000
28191: 
28192:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
28193: 
28194: 
28195:                                                                                                          3
28196:                                                           KK 137/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
28197: 
28198: 
28199: 
28200: 
28201:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 137/2000 vp
28202: 
28203:                                              Pohjois-Karjalan työllisyysmäärärahojen leik-
28204:                                              kaus
28205: 
28206: 
28207: 
28208: 
28209: Eduskunnan puhemiehelle
28210: 
28211: Hallitus on päättänyt vähentää Pohjois-Karjalal-      hen, että työllisyysmäärärahat jakautuvat epäta-
28212: le myönnettäviä työllisyysmäärärahoja noin 16         saisesti eri TE-keskusten välillä. Pohjois-Karja-
28213: prosentilla. Leikkaus on lähes 30 miljoonaa           lassa puutetta on ollut erityisesti investointipe-
28214: markkaa. Työllisyysrahoja vähennettiin Pohjois-       rusteisista työllisyysrahoista. Tälle vuodelle näi-
28215: Karjalassa maan toiseksi eniten.                      tä rahoja on vain.noin 4 miljoonaa markkaa.
28216:     Hallituksen päätöksen vuoksi työllisyysraho-         Sen sijaan, että valtiovalta ajaa alas Pohjois-
28217: ja on jouduttu vähentämään eri puolilla Pohjois-      Karjalan työllisyysmäärärahoja, nyt tulisi pikem-
28218: Karjalaa toimiviita työvoimatoimistoilta. Leik-       minkin luoda työllisyyden parantamiseksi erilli-
28219: kauksen pelätään koskevan erityisen kipeästi pie-     nen työllisyyspaketti, jonka avulla maakunnan
28220: niä kuntia. Näissä kunnissa ei ole juuri kasvavia     huonossa kunnossa olevia koulurakennuksia ja
28221: yrityksiä ja työllistäviä yrityksiäkin on vähän.      terveyskeskuksia peruskorjattaisiin sekä tehtäi-
28222: Pienissä kunnissa työvoimahallinnon osuus työl-       siin liikenneinfran parannustöitä.
28223: listäjänä on erityisen korostunut, ja työllistämis-
28224: tuen käyttö on ollut tärkeä työllistämisen keino.     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28225:     Hallituksen leikkaus koskettaa pahoin valtion     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28226: työllistämistä. Leikkauksen arvioidaan vähentä-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28227: vän erityisesti yliopistojen mahdollisuutta työl-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28228: listää.
28229:     Pohjois-Karjalan työttömyysaste on edelleen             Miksi hallitus leikkaa Pohjois-Karjalan
28230: paljon maan keskitasoa huonompi. Tilastokes-                työllisyysmäärärahoja lähes 30 miljoo-
28231: kuksen uusimpien työttömyyslukujen mukaan                   nalla markalla ja
28232: Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti oli tammi-
28233: kuussa 21,8, kun se koko maassa on 10,6. Poh-               miten hallitus aikoo ottaa huomioon sen,
28234: jois-Karjalan työttömyys on siis lähes kaksiker-            että Pohjois-Karjalan työttömyysaste on
28235: tainen muun maan työttömyyteen nähden.                      lähes kaksinkertainen maan keskiar-
28236:     Valtiovarainvaliokunta on useampaan kertaan             voon nähden?
28237: budjettimietinnöissään kiinnittänyt huomiota sii-
28238: 
28239: 
28240: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
28241: 
28242:     Anu Vehviläinen /kesk
28243: 
28244: 
28245:                                                                                                 Versio 2.0
28246: KK 137/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                Ministerin vastaus
28247: 
28248: 
28249: 
28250: 
28251: Eduskunnan puhemiehelle
28252: 
28253: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           den tasoa on vuonna 2000 alennettu edelliseen
28254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         vuoteen verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosi-
28255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       na toteutettua linjausta. Vuodelle 2000 aktiivis-
28256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehvi-       ten työvoimapoliittisten toimenpiteitten määräk-
28257: läisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       si on budjetissa arvioitu keskimäärin 101 400
28258: sen KK 137/2000 vp:                                   henkilöä. Suurin osa vaikutuksesta toteutuu tuki-
28259:                                                       työllistämisen ja työvoimapoliittisen aikuiskou-
28260:        Miksi hallitus leikkaa Pohjois-Karjalan        lutuksen hankkeissa mukaan lukien Euroopan so-
28261:        työllisyysmäärärahoja lähes 30 miljoo-         siaalirahaston hankkeet. Tavoitteiden alentami-
28262:        nalla markalla ja                              nen on samalla merkinnyt niihin käytettävissä
28263:                                                       olevien määrärahojen vähenemistä.
28264:        miten hallitus aikoo ottaa huomioon sen,          Vuonna 1999 kansalliseen palkkaperusteiseen
28265:        että Pohjois-Kmjalan työttömyysaste on         työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteen-
28266:        lähes kaksinkertainen maan keskiar-            sä 2 265 milj. markkaa ja vastaavasti vuodelle
28267:        voon nähden?                                   2000 on budjetoitu yhteensä 1 982 milj. mark-
28268: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaa. Vähennys on yhteensä 283 milj. markkaa.
28269: ti seuraavaa:                                        Tukityöllistettyjen määrän arvioidaan vähene-
28270:                                                      vän edellisestä vuodesta 4 200 henkilöllä ja ole-
28271: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on to-      van kuluvana vuonna keskimäärin 43 800 henki-
28272: dettu, että rakenteeltaan ongelmallisen työttö-      löä. Työllistäminen vähenee kaikilla sektoreilla,
28273: myyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syr-       valtiolla, kunnissa ja yksityisellä sektorilla. Yh-
28274: jäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen työ-     distelmätuen osuus työllistetyistä vuonna 2000
28275: voimapolitiikan voimavarat ottaen huomioon           on yhteensä 12 000 henkilöä, jossa on lisäystä
28276: työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtu-        edelliseen vuoteen 2 000.
28277: nut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä            Työ llis tämistukimäärärahoj a kohdeunetaan
28278: kohdeunetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttö-       erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa
28279: miin. Edelleen hallitusohjelmassa on todettu, että   oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttö-
28280: työttömille tarjotaan uusi mahdollisuus ennen 12     miin, ikääntyneisiinja vajaakuntoisiin. Ohjelmil-
28281: kuukauden työttömyyttä ja nuorilla ennen 6 kuu-      la pyritään osaamisen ja ammattitaidon paranta-
28282: kauden työttömyyttä. Tämä on todettu myös Suo-       miseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden
28283: men työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa      työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Työmark-
28284: 1999. Tämä on työvoimapolitiikan toteutuksessa       kinatuen käyttöä on aktivoitu toteuttamalla työl-
28285: painopisteenä ja tarkoitus toteuttaa koko maassa     listymismahdollisuuksia yhdistelmätuen avulla
28286: kaikilla alueilla.                                   pitkään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea
28287:    Koska talouden kasvun arvioidaan myös kulu-       voidaan maksaa henkilöiden työllistämiseen va-
28288: vana vuonna jatkuvan suotuisanaja työttömyy-         paaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kun-
28289: den, kuten pitkäaikaistyöttömyydenkin jatkavan       tiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin.
28290: alenemistaan, työvoimapoliittisten toimenpitei-
28291: 
28292: 
28293: 2
28294: Ministerin vastaus                                         KK 137/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
28295: 
28296: 
28297:     Pohjois-Karjala on työttömyysongelman suh-         tiikan määrärahat (työvoimapoliittinen ai-
28298: teen erityisen vaikea alue. Vuoden 2000 tammi-         kuiskoulutus, työvoimapalvelujen erityismenot
28299: kuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus           ja työllisyysperusteiset investoinnit, mutta pois
28300: työvoimasta oli Pohjois-Karjalan TE-keskuksen          lukien ESR:n ja EAKR:n määrärahat), Pohjois-
28301: alueella 21,8 % (koko maa 14,4 %), mikä oli            Karjalan osuus on 176 milj. markkaa, joka on
28302: alueellisessa vertailussa maan kolmanneksi kor-         5,9 %kaikista. Markkamääräinen väheneminen
28303: kein (Lapissa ja Kainuussa oli tätä suurempi työt-     edellisestä vuodesta on noin 34 milj. markkaa.
28304: tömyysaste). Tämän vuoksi työllistämistukimää-         Kunkin em. toimenpiteen määrärahat on jaettu
28305: rärahojen osuus maakunnassa on jatkuvasti ollut        omien jakoperusteittensa mukaisesti.
28306: suhteellisen suuri ja esim. yhtä työtöntä kohti sel-       Työministeriön hallinnonalalla olevia työlli-
28307: västi suurempaa kuin koko maassa keskimäärin.          syysperusteisia investointimäärärahoja ei ole tar-
28308:     Valtioneuvosto päätti 17.2.2000 työvoimapo-        koituksenmukaista suunnata esim. koulujen ja
28309: liittisten toimenpiteiden määrärahojen alueelli-       terveyskeskusten peruskorj ausinvestointeihin.
28310: sesta jaosta. Työllistämistuen määrärahat vä-          Asianomaisilla hallinnonaloilla on tätä varten
28311: henevät kaikilla alueilla. Pohjois-Karjalassa          omat määrärahansa. Valtion talousarvion mukai-
28312: työllistämistukimäärärahat vähenivät 15,2 %,           sesti työllisyysperusteisia investointimäärrahoja
28313: kun kaikilla alueilla keskimäärin väheneminen          suunnataan hankkeisiin, joilla edistetään uusien
28314: oli 14,4 %. Viidellä alueella väheneminen oli          työpaikkojen syntymistä. Hankkeiden valinnas-
28315: suurempaa kuin Pohjois-Karjalassa ja yhdeksäl-         sa työllisyysvaikutusarviointi on ensisijainen pe-
28316: lä pienempää. Työllistämistukimäärärahat ovat          ruste. Erityisesti pyritään luomaan pysyväisluon-
28317: vuonna 2000 Pohjois-Karjalassa yhteensä noin           teisia työpaikkoja ja kasvusysäysvaiheen työlli-
28318: 124 milj. markkaa, jossa on vähennystä edellises-      syysvaikutuksia.
28319: tä vuodesta 22 milj. markkaa. Määrärahojen                Pohjois-Karjalan, kuten monen muunkin vai-
28320: alueellinen jako perustuu erityisesti työttömyy-       kean työttömyysongelman omaavan alueen tilan-
28321: den määrälliseen ja suhteelliseen tasoon sekä pit-     ne edellyttää erityistä aktiivisuutta alueellisilta ja
28322: käaikaistyöttömien määrään. Pohjois-Karjalassa         paikallisilta toimijoilta. Alueelle tarvitaan uutta
28323: määrärahojen suuri väheneminen johtui osaltaan         kehittyvää tuotantotoimintaa. Työministeriö vai-
28324: siitä, että vertailuvuonna 1999 määrärahojen taso      kuttaa omien mahdollisuuksiensa kautta työttö-
28325: siellä oli valtioneuvoston työttömyyden alueel-        myyden alentamiseen. Käytössä olevia toimenpi-
28326: listen erojen tasoittamiseen liittyvien lisämäärä-     teitä voidaan hyvin monipuolisesti käyttää työt-
28327: rahojen osoittamisen vuoksi suhteellisen korkea.       tömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumi-
28328:     Kun tarkastelun piiriin otetaan työllistämistu-    seen.
28329: kimäärärahojen lisäksi myös muut työvoimapoli-
28330: 
28331: 
28332: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
28333: 
28334:     Työministeri Tarja Filatov
28335: 
28336: 
28337: 
28338: 
28339:                                                                                                            3
28340: KK 137/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk                                                      Ministerns svar
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 
28345: Tili riksdagens talman
28346: 
28347: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          de arbetskraftspolitiska åtgärderna år 2000 dra-
28348: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-        gits ner från förra årets nivå. Det här stämmer
28349: rådet översänt följande av riksdagsman Anu Veh-          överens med de senaste årens linje. I budgeten
28350: viläinen /cent undertecknade skriftliga spörsmål         har det uppskattats att de aktiva arbetskraftspoli-
28351: SS 137/2000 rd:                                          tiska åtgärderna år 2000 berör 101 400 personer.
28352:                                                           Största delen av effekten kommer från projekt
28353:        Varför gör regeringen en nedskärning              som gäller stödsysselsättning och arbetskraftspo-
28354:        på närmare 30 miljoner mark i syssel-             litisk vuxenutbi1dning, inklusive Europeiska so-
28355:        sättningsanslagen för Norra Karelen               cialfondens projekt. I och med att målen sänkts
28356:        och                                               har de disponibla anslagen för dessa skurits ner.
28357:                                                              Det ans1ag för nationellt lönebaserat syssel-
28358:        hur ämnar regeringen ta i betraktande             sättningsstöd som kunnat användas år 1999 upp-
28359:        att arbetslöshetsgraden i Norra Kare-             gick till sammanlagt 2 265 mi1j. mk och motsva-
28360:        len är nästan den dubbla jämfört med              rande anslag som budgeterats för 2000 tili sam-
28361:        genomsnittet för hela landet?                     manlagt 1 982 milj. mk. Minskningen är totalt
28362: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          283 mi1j. mk. Antalet stödsysselsatta personer
28363: föra följande:                                           uppskattas gå ner med 4 200 personer från förra
28364:                                                          året och uppgå till i genomsnitt 43 800 personer i
28365: Det konstateras i programmet för Paavo Lippo-            år. Stödsysselsättningen minskarinomalla sekto-
28366: nens II regering att för att underlätta strukturellt     rer, hos staten, kommunerna och i den privata
28367: problematisk arbetslöshet och hindra utslagning          sektorn. Andelen personer som sysse1satts med
28368: på arbetsmarknaden säkerställs resurser för en           sammansatt stöd år 2000 är totalt 12 000 perso-
28369: aktiv arbetskraftspolitik, med beaktande av den          ner, vilket innebär en ökning med 2000 från året
28370: utveckling som inträffat i fråga om arbetslöshe-         innan.
28371: tens omfattning och struktur. De arbetskraftspo-             Sysselsättningsans1agen inriktas i synnerhet
28372: litiska åtgärderna inriktas främst på långtidsar-        på de svaga grupperna på arbetsmarknaden så-
28373: betslösa. I regeringsprogrammet står det vidare          som unga, långtidsarbetslösa, äldre och handi-
28374: att arbetslösa erbjuds en ny möjlighet senast ef-        kappade. Programmen tar sikte på att förbättra
28375: ter 12 månader och unga arbetslösa efter 6 måna-         kunnandet och yrkeskunskaperna, förebygga ut-
28376: der. Det här konstateras också i handlingsplanen         slagning och effektivera arbetssökandet. An-
28377: för Finlands sysselsättningspolitik 1999. Detta är       vändningen av arbetsmarknadsstöd har aktive-
28378: ett prioriterat insatsområde inom arbetskraftspo-        rats genom att det har ordnats sysselsättnings-
28379: litiken, avsikten är att det skall förverkligas i alla   möjligheter för 1ångtidsarbets1ösa med hjälp av
28380: regionerna i landet.                                     sammansatt stöd. Sammansatt stöd kan beta1as
28381:     Eftersom den ekonomiska tillväxten uppskat-          för att sysselsätta personer hos frivilligorganisa-
28382: tades fortfarande vara gynnsam också under det           tioner och andra organisationer, hushåll, kommu-
28383: här året och att arbetslösheten och även långtids-       ner och samkommuner samt i företag.
28384: arbetslösheten fortfarande minskar, har nivån för
28385: 
28386: 
28387: 4
28388: Ministems svar                                            KK 137/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
28389: 
28390: 
28391:     Norra Karelen är ett synnerligen svårt område     vuxenutbildning, särskilda utgifter för arbets-
28392: när det gäller arbetslösheten. 1 slutet av januari    kraftsservicen och investeringar i sysselsätt-
28393: 2000 var andelen arbetslösa arbetssökande av ar-      ningsfrämjande syfte, bortsett från ESF:s och Eu-
28394: betskraften inom Norra Karelens arbetskrafts-         ropeiska regionala utvecklingsfonden ERDF:s
28395: och näringscentrals område 21,8% (mot 14,4%           anslag), är Norra Karelens andel 176 milj. mark,
28396: för hela landet), dvs. tredje högst när regionema     vilket är 5,9% av den totala summan. 1 mark be-
28397: jämförs med varandra (i Lappland och Kaja-            tyder detta en minskning med ca 34 milj. mark
28398: naland var arbetslöshetsgraden ännu högre). Där-      från året innan. Anslagsfördelningen för de ovan
28399: för har sysselsättningsstödsanslagens andel i         nämnda åtgärdema bygger på särskilda fördel-
28400: landskapet fortfarande varit relativt stor och till   nings grunder.
28401: exempel räknat per en arbetslös person klart stör-       Att inrikta de anslag för investeringar i syssel-
28402: re än genomsnittet för hela landet.                   sättningsfrämjande syfte som är upptagna inom
28403:     Statsrådet fattade 17.2.2000 ett beslut om den    arbetsministeriets förvaltningsområde på t.ex. in-
28404: regionala fördelningen av anslagen för arbets-        vesteringar i grundlig renovering av skolor och
28405: kraftspolitiska åtgärder. För samtliga regioner       hälsovårdscentraler är inte ändamålsenligt. De
28406: görs nedskämingar i sysselsättningsstödsansla-        behöriga förvaltningsområdena har egna anslag
28407: gen. Sysselsättningstödsanslagen för Norra Ka-        för detta ändamål. Enligt budgetpropositionen får
28408: relen minskade med 15,2% mot 14,4% för samt-          investeringsanslagen i sysselsättningsfrämjande
28409: liga regioner i genomsnitt. För fem regioner var      syfte användas till investeringar med vilka till-
28410: minskningen större och för nio regioner var den       komsten av nya jobb främjas. Som den primära
28411: mindre än i Norra Karelen. För år 2000 har Norra      grunden för valet av projekt används bedömning-
28412: Karelen anvisats sysselsättningsstödsanslag på        en av respektive sysselsättningseffekter. Det som
28413:  sammanlagt 124 milj. mark, dvs. 22 milj. mindre      man särskilt strävar efter är att skapa bestående
28414: än året innan. Den regionala fördelningen av an-      arbeten och tillväxtstimulerande effekter.
28415: slagen grundar sig främst på den kvantitativa och        Det svåra arbetslöshetsläget i Norra Karelen
28416:  relativa arbetslösheten och antalet långtidsar-      såsom i många andra regioner där arbetslösheten
28417: betslösa. De stora anslagsnedskämingama för           är svår kräver särskild aktivitet av de regionala
28418: Norra Karelen berodde delvis på att anslagsni-        och lokala aktörema. Regionen behöver en ny
28419:  vån under jämförelseåret 1999 var relativt hög på    produktionsverksamhet som är stadd i utveck-
28420:  grund av det tilläggsanslag för utjämning av de      ling. Arbetsministeriet medverkar i mån av sina
28421:  regionala skillnadema i arbetslösheten som stats-    möjligheter för att få arbetslösheten att minska.
28422:  rådet anvisat landskapet.                            De åtgärder som redan är i bruk kan användas
28423:     Då man tar i betraktande inte bara anslagen för   mycket mångsidigt för att motarbeta arbetslöshet
28424:  sysselsättningsstöd utan också de övriga arbets-     och långtidsarbetslöshet.
28425:  kraftspolitiska anslagen (arbetskraftspolitisk
28426: 
28427: 
28428: 
28429: Helsingfors den 9 mars 2000
28430: 
28431:     Arbetsminister Tarja Filatov
28432: 
28433: 
28434: 
28435: 
28436:                                                                                                         5
28437:                                                               KK 138/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd
28438: 
28439: 
28440: 
28441: 
28442:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 138/2000 vp
28443: 
28444:                                                Helsingin yliopiston alaisen Kouvolan käännös-
28445:                                                tieteen laitoksen toiminnan jatkaminen
28446: 
28447: 
28448: 
28449: 
28450: Eduskunnan puhemiehelle
28451: 
28452: Kouvolan kaupungissa on jo kauan toiminut Hel-          Helsingissä on vastaavien laitosten ko. prosentti-
28453: singin yliopiston alainen, alun perin Kouvolan          osuus samaa luokkaa kuin Kouvolassa, kenties
28454: Kieli-instituutti, nykyiseltä nimeltään Kouvolan        korkeampikin. Laitoksen pysyttämistä Kouvo-
28455: käännöstieteen laitos. Laitoksessa voi suorittaa        lassa vaatineet tahot ovat kenties Helsingin yli-
28456: kandidaatin tai maisterin tutkinnon opiskelukie-        opiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan sijain-
28457: linä ruotsi, saksa, englanti ja venäjä, joista ruotsi   tipaikkakuntapäätöstä arvioidessaan päätyneet
28458: voi olla opiskelijan pääaineena. Ainoana kääntä-        toteamaan, että Kouvolan ko. laitoksen lakkaut-
28459: misalan laitoksena on Kouvolassa mahdollisuus           tamispyrkimys johtuukin vain yhdestä "viasta":
28460: suorittaa arvosana myös AV-kääntämisessä. Op-           Tämä suosittu käännöstieteellinen laitos ei sijait-
28461: pilaita laitoksessa on saatujen tietojen mukaan         se Helsingissä!
28462: vuosittain 80-90. Laitos on ollut erityisesti ny-          Vaikka Helsingin yliopiston tiedekuntaneu-
28463: kyisen Etelä-Suomen itäosan (= ent. Kymen lää-          vosto olisikin tehnyt aiemmin mainitun lakkaut-
28464: nin) alueelta tulevien opiskelijoiden suosiossa.        tamispäätöksen, on mielestäni otettava huo-
28465: Valmistuneet ja jopa opintonsa kesken jättämään         mioon, että lopullisen ratkaisun asiassa tehnee
28466: joutuneet ovat löytäneet suhteellisen nopeasti          valtioneuvosto tai asianomainen ministeriö, kos-
28467: työpaikan, erityisesti lähimaakuntien alueelta,         ka ratkaisu vaatinee voimaan tullakseen asetusta-
28468: mutta myös kauempaa. Asiaan on positiivisesti           soisen päätöksen.
28469: vaikuttanut laitoksen kielivalikoima, esim. juuri
28470: venäjän kieli. Tulkin tarpeellisuus onkin sitä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28471: paitsi huomattavasti lisääntynyt Venäjän rajan          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28472: avauduttua nykyiseen vaiheeseensa.                      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28473:    Nyttemmin on saatu tietoon, että ko. laitos          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28474: aiotaan lakkauttaa. Tarkistamattomao tiedon mu-
28475: kaan olisi Helsingin yliopiston tiedekuntaneu-                Aikooko hallitus huolehtia siitä, että
28476: vosto jo tehnyt päätöksen lakkauttamisesta. Sa-               Helsingin yliopiston alainen, hyvin teh-
28477: man tietolähteen mukaan olisi syynä lakkautta-                tävänsä täyttänyt ja Kaakkois-Suomes-
28478: miseen mm. mainittu se, että Kouvolan käännös-                sa erittäin tärkeäksi koettu Kouvolan
28479: tieteen laitoksessa opintojen keskeyttämispro-                käännöstieteen laitos saisi jatkaa me-
28480: sentti on korkea muihin vastaaviin laitoksiin näh-            nestyksellistä toimintaansa Kouvolas-
28481: den. Toisaalta on kuitenkin tiedossa, että esim.              sa?
28482: 
28483: 
28484: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
28485: 
28486:     Matti Vähänäkki /sd
28487:                                                                                                   Versio 2.0
28488: KK 138/2000 vp -     Matti Vähänäkki /sd                                           Ministerin vastaus
28489: 
28490: 
28491: 
28492: 
28493: Eduskunnan puhemiehelle
28494: 
28495: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa      edellytetään vahvistavan edelleen alueellista vai-
28496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       kuttavuuttaan.
28497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
28498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-      on tehnyt päätöksen yliopiston Kouvolassa sijait-
28499: hänäkin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      sevan käännöstieteen laitoksen lakkauttamisesta
28500: sen KK 138/2000 vp:                                 siten, että osa toiminnasta siirtyisi uudenlaisena
28501:                                                     koulutusohjelmana vahvistamaan Kymenlaak-
28502:       Aikooko hallitus huolehtia siitä, että        son ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa ja
28503:       Helsingin yliopiston alainen, hyvin teh-      osa yliopiston muiden kieliaineiden opetusta
28504:       tävänsä täyttänyt ja Kaakkois-Suomes-         Helsingissä. Yliopiston konsistori ei ole vielä kä-
28505:       sa erittäin tärkeäksi koettu Kouvolan         sitellyt tiedekunnan ehdotusta. Kymenlaakson
28506:       käännöstieteen laitos saisi jatkaa me-        ammattikorkeakoulu on ollut mukana suunnitte-
28507:       nestyksellistä toimintaansa Kouvolas-         lemassa uutta koulutusohjelmaa.
28508:       sa?                                              Hallitus pitää tärkeänä Kymenlaakson korkea-
28509:                                                     koulutarjonnan kehittämistä siten, että alueen ta-
28510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lous- ja elinkeinoelämän tarpeet tulevat tarkoi-
28511: ti seuraavaa:                                       tuksenmukaisella tavalla huomioonotetuiksi.
28512: Hallituksen tavoitteena on koko maan tasapuoli-     Hallitus katsoo, että alueella syntyviä uusia,
28513: nen kehittäminen, joka perustuu erityisesti osaa-   innovatiivisia ja korkeakoululaitoksen raja-aitoja
28514: mistason nostamiseen maan kaikilla alueilla.        ylittäviä koulutushankkeita tulisi tukea.
28515: Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymän Koulu-           Hallitus ottaa kantaa kääntäjäkoulutuksen säi-
28516: tuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman        lymiseen Kouvolassa, jos asiasta saadaan Helsin-
28517: mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen        gin yliopiston konsistorin esitys.
28518: 
28519: 
28520: 
28521: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
28522: 
28523:     Opetusministeri Maija Rask
28524: 
28525: 
28526: 
28527: 
28528: 2
28529: Ministems svar                                             KK 138/2000 vp -      Matti Vähänäkki /sd
28530: 
28531: 
28532: 
28533: 
28534: Tili riksdagens talman
28535: 
28536: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        Humanistiska fakulteten vid Helsingfors uni-
28537: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av      versitet har fattat ett beslut om att universitetets
28538: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      institution för översättningsvetenskap skall dras
28539: Matti Vähänäkki /sd undertecknade skriftliga         in genom att en del av verksamheten flyttas tili
28540: spörsmål SS 138/2000 rd:                             Kymenlaakson ammattikorkeakoulu i form av ett
28541:                                                      nytt utbildningsprogram för att stärka utbild-
28542:       Tänker regeringen se tili att institutio-      ningsutbudet där och en del tili Helsingfors för
28543:       nenför översättningsvetenskap i Kouvo-         att stärka universitetets undervisning i andra
28544:       la, som hör tili Helsingfors universitet       språkämnen. Konsistoriet har inte ännu behand-
28545:       och som har fYllt sin uppgift bra och          lat fakultetens förslag. Kymenlaakson ammatti-
28546:       upplevts som väldigt viktig i sydöstra         korkeakoulu har varit med och planerat det nya
28547:       Finland, får fortsätta sin framgångsrika       utbildningsprogrammet.
28548:       verksamhet i Kouvola?                             Regeringen anser det viktigt att högskoleutbu-
28549:                                                      det i Kymmenedalen utvecklas så att behoven i
28550: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      områdets ekonomi- och näringsliv uppmärksam-
28551: föra följande:                                       mas på ett ändamålsenligt sätt. Sådana nya och
28552: Regeringens mål är att hela landet utvecklas jäm-    innovativa utbildningsprojekt som uppstår i om-
28553: likt. Utvecklingen bygger på att särskilt kompe-     rådet och som överskrider gränsema för högsko-
28554: tensnivån höjs i landets alla regioner. Enligt den   leväsendet anser regeringen att bör stödjas.
28555: utvecklingsplan för utbildning och forskning som        Regeringen tar ställning tili frågan om över-
28556: statsrådet godkände 29.12.1999 förutsätts uni-       sättarutbildningen skall bevaras i Kouvola, om
28557: versiteten och yrkeshögskoloma ytterligare stär-     Helsingfors universitets konsistorium inkommer
28558: ka sin regionala verkningsfullhet.                   med en framställan i ärendet.
28559: 
28560: 
28561: 
28562: Helsingfors den 7 mars 2000
28563: 
28564:     Undervisningsminister Maija Rask
28565: 
28566: 
28567: 
28568: 
28569:                                                                                                        3
28570:                                                        KK 139/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk ym.
28571: 
28572: 
28573: 
28574: 
28575:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 139/2000 vp
28576: 
28577:                                              Eduskunnan vaikutusmahdollisuudet puolus-
28578:                                              tushallinnon rakennuslaitosta koskeviin muu-
28579:                                              toksiin
28580: 
28581: 
28582: 
28583: 
28584: Eduskunnan puhemiehelle
28585: 
28586: Laki puolustushallinnon rakennuslaitoksesta on           Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hajaut-
28587: vahvistettu 22.12.1993 ja se tuli voimaan 1 päi-      tamisella on vaikutusta niin henkilöstön määriin
28588: vänä huhtikuuta 1994. Samoin 1.4.1994 tuli voi-       kuin myös mahdollisten poikkeusolojen organi-
28589: maan ko. lain nojalla säädetty asetus puolustus-      saatiorakenteisiin. Laitoksen hajauttamisella ai-
28590: hallinnon rakennuslaitoksesta. Alivaltiosihteeri      heutettaisiin kiinteästi puolustusvoimien organi-
28591: Kivelän johtama työryhmä on esittänyt mietin-         saatioon ja toimintaan tarpeetonta sekavuutta.
28592: nössään, että puolustushallinnon rakennuslaitok-
28593: sen hoitamat kiinteistöt hajautettaisiin ja laitok-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28594: sen tilalle tulisi useita toimijoita, kuten Metsä-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
28595: hallitus, Valtion kiinteistölaitos, Kapiteeli Oy ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28596: Kruunuasunnot Oy.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28597:    Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta sää-
28598: detyssä laissa ja asetuksessa on määritelty laitok-         Aikooko hallitus muuttaa puolustushal-
28599: sen tehtävät ja organisaatio. Mikäli puolustushal-          linnon rakennuslaitoksen tehtäväkent-
28600: linnon rakennuslaitoksen tehtäviä ja toimialaa              tää tai organisaatiota ilman eduskun-
28601: muutetaan, niin muutokset on tehtävä lainsää-               nan käsiteltäväksi tuotavia ko. lainsää-
28602: däntöä muuttamalla ja näin ollen asia on tuotava            dännön muutoksia?
28603: eduskunnan käsittelyyn.
28604: 
28605: 
28606: 
28607: 
28608:                                                                                                Versio 2.0
28609: KK 139/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk ym.
28610: 
28611: 
28612: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
28613: 
28614:     Lauri Oinonen /kesk                   Jari Leppä /kesk
28615:     Pekka Nousiainen /kesk                Tuija Nurmi /kok
28616:     Petri Neittaanmäki /kesk              Seppo Kanerva /kok
28617:     Tero Mölsä /kesk                      Ismo Seivästö /skl
28618:     Jaana Ylä-Mononen /kesk               Niilo Keränen /kesk
28619:     Pekka Vilkuna /kesk                   Risto Kuisma /rem
28620:     Aulis Ranta-Muotio /kesk              Annika Lapintie /vas
28621:     Pauli Saapunki /kesk                  Rainer Erlund /erl
28622:     Juha Korkeaoja /kesk                  Pertti Hemmilä /kok
28623:     Mika Lintilä /kesk                    Bjarne Kallis /skl
28624:     Paula Lehtomäki /kesk                 Esa Lahtela 1sd
28625:     Juha Rehula /kesk                     Seppo Lahtela /kesk
28626:     Jorma Huuhtanen /kesk
28627: 
28628: 
28629: 
28630: 
28631: 2
28632: Ministerin vastaus                                      KK 139/2000 vp -.Lauri Oinonen /kesk ym.
28633: 
28634: 
28635: 
28636: 
28637: Eduskunnan puhemiehelle
28638: 
28639: Valtiopäiväjärjestyksen- 37 §:n      momentissa        omistajatehtävien hoitoa ja edesauttaa käyttäjien
28640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          keskittymistä varsinaisten päätehtäviensä tulok-
28641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        selliseen hoitamiseen.
28642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-          Kiinteistöstrategian toteuttamisessa on edetty
28643: sen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          asteittain. Puolustushallinnon osalta asiasta on
28644: myksen KK 139/2000 vp:                                 laadittu kysymyksessä mainitun selvityksen
28645:                                                        ohella myös uudempi työryhmäselvitys, jonka
28646:        Aikooko hallitus muuttaa puolustushal-          valmistuttua asiasta on käyty edelleen tarkenta-
28647:        linnon rakennuslaitoksen tehtäväkent-           via neuvotteluja valtiovarainministeriön ja puo-
28648:        tää tai organisaatiota ilman eduskun-           lustusministeriön välillä. Valmistelujen vaihees-
28649:        nan käsiteltäväksi Iuotavia ko. lainsää-        ta on tehty selkoa eduskunnan puolustusvalio-
28650:        dännön muutoksia?                               kunnalle ja valtiovarainvaliokunnan turvalli-
28651:                                                        suus- ja puolustusjaostolle 29.2.2000.
28652: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Kysymyksessä tarkoitetusta menettelytapanä-
28653: ti seuraavaa:                                          kökulmasta on todettava, että oleelliset muutok-
28654: Kysymys liittyy valtion kiinteistöstrategian to-       set edellyttävät lainsäädäntötason päätöksiä sekä
28655: teuttamiseen, jossa keskeisenä pyrkimyksenä on         budjettipäätöksiä paitsi organisaation myös
28656: yhtäältä valtion kiinteistöjen omistajatehtävien ja    omaisuussiirtojen osalta. Nämä on tarkoitus saat-
28657: toisaalta kiinteistöjen käyttäjien roolin selkeyttä-   taa eduskunnan käsiteltäviksi valmistelujen ete-
28658: minen. Tavoitteena on tehostaa kiinteistöjen           nemisen myötä.
28659: 
28660: 
28661: 
28662: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
28663: 
28664:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
28665: 
28666: 
28667: 
28668: 
28669:                                                                                                       3
28670: KK 139/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk ym.                                           Ministerns svar
28671: 
28672: 
28673: 
28674: 
28675: Tili riksdagens talman
28676: 
28677: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       tare för dem som använder fastigheterna att kon-
28678: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av       centrera sig på en resultatrik skötsel av sina
28679: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       egentliga huvudsakliga uppgifter.
28680: Lauri Oinonen /cent m.fl. undertecknade skriftli-         Fastighetsstrategin har framskridit gradvis. Då
28681: ga spörsmål SS 139/2000 rd:                           det gäller försvarsförvaltningen har förutom den
28682:                                                       utredning som nämns i spörsmålet även gjorts en
28683:       imnar regeringen ändra uppgifterna              nyare arbetsgruppsutredning, och efter att den
28684:       för försvarsförvaltningens byggverk el-         blev fårdig har mera ingående förhandlingar förts
28685:       ler dess organisation utan att dessa änd-       mellan finansministeriet och försvarsministeriet.
28686:       ringar genomförs i gällande lagar och           En redogörelse för beredningsskedet har lämnats
28687:       behandlas i riksdagen?                          till riksdagens försvarsutskott och finansutskot-
28688:                                                       tets särkehets- och försvarsdelegation 29.2.2000.
28689: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           1 fråga om det förfarande som anges i spörs-
28690: föra följande:                                        målet bör det konstateras att väsentliga föränd-
28691: Spörsmålet hänför sig till genomförandet av sta-      ringar förutsätter beslut på lagstiftningsnivå och
28692: tens fastighetsstrategi, vars centrala syfte är att   budgetbeslut inte bara för organisationens del
28693: klarlägga å ena sidan ägarens uppgifter i fråga       utan också då det gäller egendomsöverföringar.
28694: om statens fastigheter och å andra sidan fastig-      Avsikten är att föra dessa ändringar till riksda-
28695: hetsanvändarnas roll. Målet är att effektivera        gen för behandling allt efter som beredningen
28696: skötseln av ägaruppgifterna och att göra det lätt-    framskrider.
28697: 
28698: 
28699: 
28700: Helsingfors den 14 mars 2000
28701: 
28702:     Finansminister Sauli Niinistö
28703: 
28704: 
28705: 
28706: 
28707: 4
28708:                                                              KK 140/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
28709: 
28710: 
28711: 
28712: 
28713:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2000 vp
28714: 
28715:                                                Britannian turkistuotannon tarhaamiskielto
28716: 
28717: 
28718: 
28719: 
28720: Eduskunnan puhemiehelle
28721: 
28722: Britannian hallitus esittää eläinten tarhaamisen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28723: vain turkistuotantoa varten kiellettäväksi. Minis-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28724: teri Sasin mukaan Britannian perustelut eivät ole
28725: riittävät. Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi                Eikö Britannian lainsäädännön kehittä-
28726: on asiaa vahvasti paheksunut ja nähnyt siinä mm.             minen eläinsuojelun ja eläinten eettises-
28727: uhkan suomalaiselle turkistarhaukselle ja sen                ti korkeatasaisemman kohtelun suun-
28728: tuotteiden myynnille.                                        taan ole toivottavaa ja
28729:     Eläinsuojelulliset ja eettiset perusteet puhuvat
28730: turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Tarhaus               eikö Suomi joudu varsin kyseenalaiseen
28731: on sallittu lähinnä elinkeinopoliittisilla perusteil-        valoon vastustaessaan ulkomaankaup-
28732: la.                                                          paministerinsä kautta eläinsuojelun
28733:                                                              edelleen kehittämistä yhdessä Euroo-
28734: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-           pan unionin jäsenmaassa?
28735: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28736: 
28737: 
28738: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
28739: 
28740:     Pentti Tiusanen /vas
28741: 
28742: 
28743: 
28744: 
28745:                                                                                              Versio 2.0
28746: KK 140/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                     Ministerin vastaus
28747: 
28748: 
28749: 
28750: 
28751: Eduskunnan puhemiehelle
28752: 
28753: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              laisia elinkeinon harjoittamiseen liittyviä kiel-
28754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            toja ilman riittäviä perusteita. Lisäksi Suomi nä-
28755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kee riskinä sen, että tuotannon kieltäminen saat-
28756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         taa toimia ensiaskeleena myös maahantuonnin ja
28757: sasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          markkinoinnin kieltämiselle.
28758: KK 140/2000 vp:                                             Turkistuotannolla on Suomessa merkittävä
28759:                                                          vaikutus työllisyydelle erityisesti maaseudulla.
28760:        Eikö Britannian lainsäädännön kehittä-            Suomessa toimii tällä hetkellä noin 2 000 turkis-
28761:        minen eläinsuojelun ja eläinten eettises-         tarhaa, ja turkistarhaus työllistää suoraan noin
28762:        ti korkeatasaisemman kohtelun suun-               5 000 henkilöä, välillisesti paljon enemmän. Mo-
28763:        taan ole toivottavaa ja                           nilla pienillä paikkakunnilla turkistuotanto ja lii-
28764:                                                          tännäiselinkeinot, kuten rehuteollisuus ja kulje-
28765:        eikö Suomi joudu varsin kyseenalaiseen            tus ovat tärkein työllistäjä. Työllistävä vaikutus
28766:        valoon vastustaessaan ulkomaankaup-               ulottuu myös jatkojalostukseen sekä valmiiden
28767:        paministerinsä kautta eläinsuojelun               tuotteiden välittämiseen ja kauppaan.
28768:        edelleen kehittämistä yhdessä Euroo-                 Kysymyksessään kansanedustaja Tiusanen
28769:        pan unionin jäsenmaassa?                          kiinnittää huomiota erityisesti eläinsuojelullisiin
28770: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            näkökohtiin. Haluan tuoda esiin sen, että Suo-
28771: ti seuraavaa:                                            men huomautuksessa korostetaan sitä, että Suo-
28772:                                                          mi kannattaa ja edellyttää eläinsuojelun korkeaa
28773:  Komissio saattoi Suomen viranomaisten tietoon           tasoa. Euroopan neuvoston tuotantoeläinten suo-
28774: joulukuussa 1999 EU:n teknisten määräysten il-          jelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen
28775:  moitusmenettelyn mukaisesti Iso-Britannian hal-        nojalla perustettu pysyvä komitea hyväksyi kesä-
28776:  lituksen lakiehdotuksen, jolla kiellettäisiin eläin-   kuussa 1999 turkiseläinten pitoa koskevat eläin-
28777: ten pitäminen yksinomaan tai ensisijaisesti tur-         suojeluvaatimukset. Sopimusosapuolina yleisso-
28778: kiksista saatavan hyödyn vuoksi Englannissa,            pimuksessa ovat sekä EU että kaikki EU:njäsen-
28779: Walesissa ja Pohjois-Irlannissa.                        valtiot, siis myös Suomi ja Iso-Britannia. Näitä
28780:     ED-ministerivaliokunta päätti 25.2.2000, että       eläinsuojeluvaatimuksia laadittaessa on otettu
28781: Suomi toimittaa komissiolle huomautuksen ko.            huomioon viimeisin tieteellinen tieto turkiseläin-
28782: ehdotuksesta. Huomautuksessa toimme esiin ne            ten hyvinvoinnista ja niillä pyritään huolehti-
28783: kielteiset vaikutukset, joita tällaisella kiellolla     maan siitä, että turkiseläimiä pidetään eläinsuo-
28784: saattaa olla turkisten myynnille ja markkinoinnil-      jelullisesti hyväksyttävällä tavalla.
28785: le, ja sitä kautta turkiselinkeinon harjoittamiselle        Lisäksi käsityksemme on, että Iso-Britannian
28786: Suomessa ja muualla Euroopassa. Samalla toim-           lakiehdotuksessa ei ole kysymys eläinsuojelusta
28787: me esiin sen, että turkisten tuotanto on yleisesti      ja eläinten hyvinvoinnista turkistarhoissa, eikä
28788: hyväksytty elinkeino jäsenvaltioissa. Sisämark-         Iso-Britannia edes itse ole viitannut näihin syi-
28789: kinoiden toiminnan kannalta on ongelmallista se,        hin lakiehdotuksen perusteluissa. Perusteena la-
28790: jos jäsenvaltiot ryhtyvät ottamaan käyttöön eri-        kiehdotukselle on esitetty se, ettei ole eläimen ar-
28791: 
28792: 
28793: 2
28794: Ministerin vastaus                                       KK 140/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
28795: 
28796: 
28797: vonmukaista pitää niitä tarhoissa ja tappaa vain   dotuksista. Tällaisissa kommenteissa kiinnite-
28798: turkista saatavan hyödyn vuoksi. Tämä on mie-      tään usein huomiota esimerkiksi ympäristönsuo-
28799: lestämme eri asia kuin eläinten hyvinvointi si-    jelua koskeviin näkökohtiin. Viime vuonna Suo-
28800: nänsä.                                             mi esitti huomautuksensa yhdeksästä ehdotuk-
28801:    Kansanedustaja Tiusanen näkee riskinä sen,      sesta. Mielestäni tällainen direktiivin mukainen
28802: että Suomi joutuu kyseenalaiseen valoon vastus-    kommentointi ei ole puuttumista toisen valtion
28803: taessaan ehdotusta. Haluan muistuttaa, että Iso-   sisäisiin asioihin, vaan tavanomaista EU:njäsen-
28804: Britannia on itse ilmoittanut säädösehdotuksen     valtioiden välistä hyvää yhteistyötä, jota on syy-
28805: komissiolle teknisten määräysten ilmoitusmenet-    tä jatkossakin noudattaa.
28806: telyn mukaisesti. Jäsenvaltiot tekevät vastaavia       Suomi ei ole suinkaan yksin ilmaissut huol-
28807: ilmoituksia vuosittain satoja. Vuonna 1999 niitä   taan Iso-Britannian säädösehdotuksesta. Tähän
28808: tehtiin yhteensä 591, ja esimerkiksi Suomi         mennessä myös Tanska, Italia ja Ranska ovat toi-
28809: ilmoitti 23 omaa teknistä määräysehdotustaan.      mittaneet komissiolle vastaavansisältöiset kom-
28810: On täysin normaalia, että jäsenvaltiot ja komis-   mentit. Se, miten komissio ja Iso-Britannia itse
28811: sio tekevät huomautuksia ilmoitetuista säädöseh-   näihin huomautuksiin reagoivat jää nähtäväksi.
28812: 
28813: 
28814: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
28815: 
28816:     Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
28817: 
28818: 
28819: 
28820: 
28821:                                                                                                    3
28822: KK 140/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas                                                   Ministems svar
28823: 
28824: 
28825: 
28826: 
28827: Tili riksdagens talman
28828: 
28829: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      olika förbud med anknytning till näringsutövan-
28830: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     det utan tillräckliga grunder för detta. Dessutom
28831: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      ser Finland att det föreligger en risk att produk-
28832: Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga     tionsförbudet kan vara ett första steg mot att för-
28833: spörsmål SS 140/2000 rd:                            bjuda också import och marknadsföring.
28834:                                                         Här i Finland är pälsproduktionen av stor be-
28835:        Å.r inte utvecklandet av den brittiska       tydelse för sysselsättningen i synnerhet på lands-
28836:        lagstiftningen i riktning mot djurskydd      bygden. 1 Finland finns i detta nu ca 2 000 päls-
28837:        och en behandling av djuren som står på      farmer och pälsdjursuppfödningen sysselsätter
28838:        en etiskt högre nivå önskvärt och            direkt ca 5 000 personer, indirekt många fler. På
28839:                                                     många små orter är pälsproduktionen och de nä-
28840:        råkar inte Finland i en ytterst betänklig    ringar som är anknutna till den, såsom foderindu-
28841:        dager när landet via sin utrikeshandels-     strin och transportema, den viktigaste sysselsät-
28842:        minister motsätter sig att djurskyddet vi-   taren. Den sysselsättande effekten sträcker sig
28843:        dareutvecklas tillsammans med med-           också till vidareförädling samt till förmedling av
28844:        lemsstaterna i Europeiska unionen?           och handel med fårdiga produkter.
28845: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         1 sitt spörsmål fåster riksdagsledamot Tiusa-
28846: föra följande:                                      nen uppmärksamhet särskilt vid djurskyddsas-
28847:                                                     pekter. Jag vill påtala att i den finska anmärk-
28848: 1 december 1999 gav kommissionen i enlighet         ningen betonas att Finland understöder och förut-
28849: med EU:s förfarande vid anmälan av tekniska fö-     sätter en hög nivå på djurskyddet. En ständig
28850: reskrifter de finska myndighetema för känne-        kommitte, som har tillsatts med stöd av Europe-
28851: dom ett lagförslag av Storbritanniens regering,     iska rådets europeiska konvention som gäller
28852: genom vilket hållande av djur enbart eller i för-   skydd av produktionsdjur, godkände i juni 1999
28853: sta hand för den nytta man får av pälsama kom-      djurskyddskrav som gällde hållandet av päls-
28854: mer att förbjudas i England, Wales och Nordir-      djur. Parter i konventionen är både EU och alla
28855: land.                                               EU:s medlemsstater, således också Finland och
28856:    EU-ministerutskottet beslöt 25.2.2000 att Fin-   Storbritannien. När dessa djurskyddskrav utarbe-
28857: land sänder kommissionen en anmärkning om           tades beaktades de senaste vetenskapliga rönen
28858: detta förslag. 1 denna anmärkning tog vi upp de     om pälsdjurs välbefinnande, och genom dessa
28859: negativa verkningar som ett dylikt förbud kan ha    krav eftersträvades att pälsdjur skall hållas på ett
28860: på försäljningen och marknadsföringen av pälsar     sätt som är godtagbart med tanke på djurskyddet.
28861: och därmed på utövandet av pälsnäringen i Fin-         Dessutom har vi den uppfattningen att det i
28862: land och på annat håll i Europa. Samtidigt tog vi   Storbritanniens lagförslag inte är fråga om djur-
28863: också upp att pälsproduktion är en allmänt god-     skydd och djurens välbefinnande i pälsfarmerna,
28864: känd näring i mediemsstatema. Med tanke på          och Storbritannien har inte ens själv hänvisat till
28865: verksamheten på den inre marknaden är det pro-      dessa skäl i motiveringama tili den föreslagna la-
28866: blematiskt om medlemsstatema börjar ta i bruk       gen. Som motivering tilllagförslaget har anförts
28867: 
28868: 
28869: 4
28870: Ministcms svar                                                 KK 140/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
28871: 
28872: 
28873: att det inte är förenligt med ett djurs värde att hål-   ka kommentarer fåsts ofta uppmärksamhet vid
28874: la det i en farm och döda det bara för den nytta         aspekter som gäller t.ex. miljöskyddet. 1 fjol
28875: man får av päisen. Detta är enligt vår åsikt en an-      framförde Finland anmärkningar om nio förslag.
28876: nan sak än djurens välbefinnande i sig.                  Enligt min åsikt är en dylik direktivenlig kom-
28877:    Ledamot Tiusanen ser som en risk att Finland          mentering inte detsamma som att ingripa i en an-
28878: råkar i en betänklig dager när landet motsätter sig      nan stats intema angelägenheter utan sedvanligt
28879: förslaget. Jag vill påminna om att Storbritannien        gott samarbete mellan EU:s medlemsstater, som
28880: själv har anmält sitt förslag till författning till      det är skäl att fortsätta med.
28881: kommissionen i enlighet med förfarandet för an-              Finland har ingalunda ensamt uttryckt sin oro
28882: mälan av tekniska föreskrifter. Medlemsstatema           över Storbritanniens förslag till författning. Hit-
28883: gör årligen hundratals motsvarande anmälning-            tills har också Danmark, ltalien och Frankrike
28884: ar. År 1999 gjordes totalt 591 sådana, t.ex. Fin-        tillställt kommissionen kommentarer med mot-
28885: land anmälde 23 förslag till tekniska föreskrifter.      svarande innehåll. Hur kommissionen och Stor-
28886: Det är aHdeies normalt att medlemsstatema och            britannien själv reagerar på dessa anmärkningar
28887: kommissionen kommer med anmärkningar om de               återstår att se.
28888: förslag till författningar som har anmälts. 1 dyli-
28889: 
28890: 
28891: 
28892: Helsingfors den 21 mars 2000
28893: 
28894:     Utrikeshandelsminister Kimmo Sasi
28895: 
28896: 
28897: 
28898: 
28899:                                                                                                           5
28900:                                                        KK 14112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
28901: 
28902: 
28903: 
28904: 
28905:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 14112000 vp
28906: 
28907:                                              Osakeantien järjestäminen
28908: 
28909: 
28910: 
28911: 
28912: Eduskunnan puhemiehelle
28913: 
28914: Suomessa eletään parhaillaan voimakkaassa             maksaa heti. Ylijääneet varat annin järjestäjä,
28915: pörssihuumassa. Viimeisimpänä osoituksena täs-        pankkiiriliike Evli, palauttaa vasta kahden vii-
28916: tä oli vastikään järjestetty BasWare-yhtiön osa-      kon kuluttua.
28917: keanti, joka ylimerkittiin monikymmenkertaises-          BasWare on vajaan vuoden aikana jo kolmas
28918: ti. BasWare-yhtiön hallituksen puheenjohtaja          pörssiin tullut ohjelmayritys, jonka annissa ylei-
28919: Ilkka Sihvo kuvasi yhtiönsä osakeantiin kohdis-       sö on joutunut tyytymään varaamaansa paljon
28920: tunutta kiinnostusta jopa kansanliikkeeksi. Vii-      pienempään osakemäärään.
28921: meaikaisten osakeantien järjestelyissä on kuiten-        Viimeaikaisten ylimerkintöjen välttämiseksi
28922: kin noussut esiin sellaisia piirteitä, jotka voivat   tulisi mielestäni harkita yhtiölle annettavaa mah-
28923: vähentää osakemarkkinoita kohtaan tunnettua           dollisuutta antien nopeampaan keskeyttämiseen
28924: kiinnostusta ja luottamusta.                          niissä tilanteissa, joissa anti tulisi muuten huo-
28925:     Osakemarkkinoita valvova Rahoitustarkastus        mattavasti ylimerkittyä.
28926: on asettanut anneille omat vaatimuksensa. Ra-            Annin järjestäjiä tulisi myös velvoittaa suun-
28927: hoitustarkastus mm. edellyttää, että merkintä-        nittelemaan antinsa huolellisemmin. Erityisesti
28928: ajan on kestettävä vähintään kaksi päivää, ennen      antien maksumenetelmiä on muutettava niin, että
28929: kuin se voidaan keskeyttää. Tämä vaatimus on ai-      ylijääneet varat pystytään palauttamaan asianmu-
28930: heuttanut tyytymättömyyttä niin sijoittajien kuin     kaisine korkoineen omistajalle mahdollisimman
28931: listautuvien yhtiöidenkin tahoilla. Esimerkiksi       nopeasti.
28932: BasWare-yhtiön tapauksessaantituli merkityksi
28933: täyteen ensimmäisen tunnin kuluessa, mutta an-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
28934: tia ei voitu Rahoitustarkastuksen säännösten ta-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
28935: kia keskeyttää, vaikka nähtiin, että ylimerkintä      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28936:  oli valtaisa.                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28937:     Valtaisan ylimerkinnän seurauksena yhtiön
28938: hallitus päätti mennä yleisöannissa tasajakoon ja           Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
28939:  antaa kullekin varauksen tehneelle 15 kappaletta           koo ryhtyä viimeaikaisten osakeantien
28940:  osakkeita. Minimimerkintä oli kuitenkin 400                järjestämisen yhteydessä ilmenneiden
28941:  kappaletta ja koko potin hinta, 13 600 mk, piti             epäkohtien korjaamiseksi?
28942: 
28943: 
28944: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
28945: 
28946:     Petri Neittaanmäki /kesk
28947: 
28948: 
28949:                                                                                                Versio 2.0
28950: KK 141/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                            Ministerin vastaus
28951: 
28952: 
28953: 
28954: 
28955: Eduskunnan puhemiehelle
28956: 
28957: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          la. Samalla pyritään tasaamaan ruuhkahuippuja
28958: mainitussa tarkoituksessa Te Rouva puhemies          merkintäpaikoissa, ja lisäksi rajoittamaan liialli-
28959: olette toimittanut valtioneuv~ston asianomaise~      sesta kuormituksesta johtuvia häiriöitä Internet-
28960: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Neit-     yhteyksissä silloin, kun osakemerkintä voidaan
28961: taanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tehdä myös Internetin välityksellä.
28962: myksen KK 141/2000 vp:                                   Rahoitustarkastuksen ohjeen mukaan emis-
28963:                                                      sionjärjestäjän on kohdeltava sijoittajia tasapuo-
28964:       Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-       lisesti. Osakemerkintöjen jakautumisessa nouda-
28965:       koo ryhtyä viimeaikaisten osakeantien          tettavista osakkeidenjakoperiaatteista vastaa vii-
28966:       järjestämisen yhteydessä ilmenneiden           me kädessä osakkeiden liikkeeseenlaskija tai
28967:       epäkohtien korjaamiseksi?                      myyjä.
28968:                                                         Rahoitustarkastus edellyttää, että arvopaperin-
28969: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          välittäjät ja osakeantien järjestäjät varmistuvat
28970: seuraavaa:                                           merkitsijöiden maksukyvystä. Viimeaikaisissa
28971: Arvopaperinvälittäjien tmmmtaa osakeantien           yhdistetyissä osakemyynneissä ja -anneissa var-
28972: järjestämisessä koskee Rahoitustarkastuksen ra-      mistaminen on tapahtunut yleisömyyntien ja -an-
28973: hoitustarkastuslain (503/1993) 4 §:n 2 kohdan        tien kohdalla siten, että sijoittajat ovat maksa-
28974: nojalla 25 päivänä marraskuuta 1998 antama ohje     neet merkintänsä etukäteen. Myös institutionaa-
28975: sijoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavista     listen sijoittajien maksukyvystä merkintöjen vas-
28976: menettelytavoista. Ohjeessa käsitellään sijoitta-   taanottamisen yhteydessä tulee varmistua. Jos
28977: jien tasapuolista kohtelua, osakeannin merkintä-    maksukyvystä ei pystytä varmistumaan, ei mer-
28978: ajan keskeyttämistä ja osakkeiden merkintöjen       kintää tule ottaa vastaan.
28979: jakautumista eri sijoittajaryhmien kesken sekä          Tavanomainen kansainvälinen markkinakäy-
28980: osakeantien järjestäjän ja sen henkilökunnan        täntö on, että institutionaaliset sijoittajat maksa-
28981: omaan lukuun tapahtuvaa kaupankäyntiä.              vat merkintänsä vasta sen jälkeen, kun jakautu-
28982:    Viimeaikaiset osakeannit ja -myynnit ovat        mista koskeva päätös on tehty. Käytännössä kan-
28983: olleet voimakkaasti ylimerkittyjä. Osakeantien ja   sainvälisissä anneissa olisi mahdotonta soveltaa
28984: -myyntien jakautumisten valvonnassa tavoittee-      eri maksuperiaatetta suomalaisille ja ulkomaisil-
28985: na on samanlaatuisten sijoittajien tasapuolisen     le institutionaalisille sijoittajille.
28986: kohtelun varmistaminen.                                 Viimeaikaisten osakeantienja-myyntien huo-
28987:    Osakeannin merkintäaikaa ei Rahoitustarkas-      mattavat ylimerkinnät ovat johtaneet jakamisrat-
28988: tuksen menettelytapaohjeen mukaan tule kes-         kaisuihin, joissa yleisölle on allokoitu alle pörs-
28989: keyttää ensimmäisen merkintäpäivän aikana.          sierän suuruisia osake-eriä huolimatta siitä, että
28990: Tällä taataan kaikille sijoittajille tasapuolinen   merkitsijät ovat etukäteen maksaneet heille jaet-
28991: mahdollisuus osallistua osakeantiin. Yhden päi-     tua osakemäärää huomattavasti suurempaa vä-
28992: vän vähimmäisaukioloajalla vältetään osake-         himmäismerkintää vastaavan merkintämaksun
28993: antienja-myyntien täyteen merkitseminen jo en-      ja saamatta jääneitä osakkeita vastaava osa mer~
28994: nakkoon tehtävillä merkinnöillä tai valtakirjoil-   kintämaksusta on palautettu merkitsijöille vasta
28995: 
28996: 
28997: 2
28998: Ministerin vastaus                                     KK 141/2000 vp- Petri Neittaanmäki lkesk
28999: 
29000: 
29001: runsaan kahden viikon kuluttua merkinnän teke-        jousesitteessä on pääsääntöisesti ilmoitus siitä,
29002: misestä. Rahoitustarkastus on kiinnittänyt osake-     että mahdollisesti palautettavalle merkintämak-
29003: antien järjestäjien huomiota siihen, että tällaiset   sulle ei makseta korkoa.
29004: ratkaisut eivät voi olla tyydyttäviä.                    On tärkeää, että sijoittajat tutustuvat ennen si-
29005:    Osakeantien järjestäjät kehittävät jatkuvasti      joituspäätöksen tekemistä Rahoitustarkastuksen
29006: toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan ta-      hyväksymään listalleotto- tai tarjousesitteeseen
29007: sapuolisuuden toteutuminen tarjottavien osak-         sekä esitteessä oleviin merkintäehtoihin ja -oh-
29008: keiden jakautumisessa ja poistamaan yllä kuvat-       jeisiin. Koska osakeantienja-myyntien ylimer-
29009: tuja epäkohtia. Eräänä vaihtoehtona on esitetty       kintöjä ei sinänsä voi estää, tulisi sijoittajien jo
29010: arvonnan käyttämistä osakkeidenjakamisessa si-        sijoituspäätöstä tehdessään kiinnittää huomiota
29011: joittajien kesken, millä varmistettaisiin pörssi-     myös esitteessä mainittuun ylimerkinnän mah-
29012: erän suuruinen osakemäärä ainakin joillekin si-       dollisuuteen.
29013: joittajille.                                             Rahoitustarkastus osallistuu aktiivisesti Eu-
29014:    Osakeantien ja -myyntien järjestäjinä toimi-       roopan talousalueen arvopaperimarkkinoiden
29015: van arvopaperinvälittäjän, joka ei ole talletus-      valvojien FESCO:n työhön. Juuri tällä hetkellä
29016: pankki, tulee Rahoitustarkastuksen asiakasva-         Rahoitustarkastuksen edustaja on puheenjohtaja-
29017: roista 19 päivänä elokuuta 1998 antaman määrä-        na työryhmässä, jossa on tarkoitus laatia yhteiset
29018: yksen mukaan erottaa kaikissa tilanteissa asiak-      Euroopan laajuiset menettelytavat osakeantien
29019: kaiden varat muista varoistaan. Asiakasvarat on       jakautumisiin, koskevatpa ne sitten instituutioita
29020: määräyksen mukaan talletettava talletuspank-          tai yleisöä.
29021: kiin. Pankin asiakasvamille maksama korko                Edellä olevan perusteella hallitus ei tässä vai-
29022: määräytyy pankin ja emissionjärjestäjän välisen       heessa näe syytä ryhtyä toimenpiteisiin kansan-
29023: sopimuksen mukaisesti. Listalleotto- tai tar-         edustaja Neittaanmäen tarkoittamassa asiassa.
29024: 
29025: 
29026: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
29027: 
29028:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
29029: 
29030: 
29031: 
29032: 
29033:                                                                                                         3
29034: KK 14112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                                 Ministems svar
29035: 
29036: 
29037: 
29038: 
29039: Tili riksdagens talman
29040: 
29041: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       nom förhandsteckning eller fullmakter. Samti-
29042: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       digt försöker man utjämna rusningstoppar på
29043: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Petri     teckningsställena och dessutom begränsa stör-
29044: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga           ningar i Intemetförbinde1sema till fö1jd av för
29045: spörsmå1 SS 14112000 rd:                              stor be1astning i de fall då aktieteckningen också
29046:                                                       kan ske via Internet.
29047:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta             En1igt finansinspektionens anvisning skall den
29048:       för att de missförhållanden som kommit          som ordnar emission behand1a p1acerama jäm-
29049:       fram i samband med senaste tidens ak-           bördigt. För de principer vid aktieutde1ning som
29050:       tieemissioner skall rättas tili?                skall iakttas vid förde1ningen av aktieteckningar
29051:                                                       svarar i sista hand den som emitterar eller sä1jer
29052: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-       aktier.
29053: föra fö1jande:                                           Finansinspektionen förutsätter att börsmäk1ar-
29054: 1 fråga om börsmäk1amas verksamhet vid                na och de som ordnar aktieemissioner försäkrar
29055: ordnandet av aktieemissioner gäller den anvis-        sig om tecknamas beta1ningsförmåga. 1 de ge-
29056: ning som den 25 november 1998 gavs med stöd           mensamma aktieförsä1jningar och aktieemissio-
29057: av 4 § 2 punkten 1agen om Finansinspektionen          ner som ägt rum på senare tid har det vid försä1j-
29058: (503/1993) angående de förfaringssätt som skall       ningar och emissioner för allmänheten hänt att
29059: iakttas vid erbjudande av p1aceringstjänster. 1 an-   p1acerama har beta1at sin teckning i förväg. Man
29060: visningen ges reg1er för en jäm1ik behand1ing av      bör också försäkra sig om beta1ningsförmågan
29061: p1acerare, avbrytande av teckningstiden vid en        hos institutionelia p1acerare i samband med mot-
29062: aktieemission och förde1ningen av aktieteckning-      tagning av teckningar. Om man inte kan försäkra
29063: ar mellan o1ika p1acerargrupper samt hande1 för       sig om beta1ningsförmågan bör teckningen inte
29064: egen räkning som bedrivs av den som ordnar ak-        tas emot.
29065: tiemissioner och dennes personal.                        Det är gängse intemationell marknadspraxis
29066:    Senaste tidens aktieemissioner och aktieför-       att institutionelia p1acerare beta1ar sin teckning
29067: sä1jningar har varit kraftigt övertecknade. Avsik-    först efter det att bes1utet om förde1ning har fat-
29068: ten med övervakningen av förde1ningen av aktie-       tats. 1 praktiken skulle det i intemationella emis-
29069: emissioner och aktieförsä1jningar är att försäkra     sioner vara omöj1igt att tillämpa o1ika beta1nings-
29070: sig om en jämlik behand1ing av samma typs p1a-        praxis för institutionelia p1acerare beroende på
29071: cerare.                                               om de är fin1ändska eller utländska.
29072:    En1igt Finansinspektionens förfaringsanvis-           De betydande överteckningarna i samband
29073: ningar skall teckningstiden för en aktieemission      med aktieemissioner och aktieförsä1jningar på
29074: inte avbrytas under den första teckningsdagen. På     senare tid har 1ett till att man gått in för förde1-
29075: detta sätt garanteras alla p1acerare samma möj1ig-    ning varvid pub1iken har tilldelats aktieposter
29076: het att de1ta i aktieemissionen. Genom en teck-       som är mindre än börspartiet, trots att tecknarna i
29077: ningstid på minst en dag undviker man att aktie-      förväg beta1at en teckningsavgift som motsvarar
29078: emissioner och aktieförsä1jningar fulltecknas ge-     en minimiteckning som är betyd1igt större än det
29079: 
29080: 
29081: 4
29082: Ministerns svar                                        KK 141/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
29083: 
29084: 
29085: antal aktier som tilldelats dem, och den del av       listning och anbud finns i regel ett meddelande
29086: teckningsavgiften som motsvarar de aktier som         om att ingen ränta betalas för den teckningsav-
29087: tecknarna inte fått har återbetalats tili dem först   gift som eventuellt återbetalas.
29088: drygt två veckor efter teckningen. Finansinspek-         Det är viktigt att placerarna, innan de fattar be-
29089: tionen har fåst aktieemissionsarrangörernas upp-      slut om placering, bekantar sig med den av Fi-
29090: märksamhet vid att dylika lösningar inte kan an-      nansinspektionen godkända broschyren om list-
29091: ses tillfredsställande.                               ning och anbud samt de teckningsvillkor och
29092:    De som ordnar aktieemissioner utvecklar hela       teckningsanvisningar som finns i broschyren. Ef-
29093: tiden metoder med vilka man försöker se tili att      tersom man i och för sig inte kan hindra överteck-
29094: jämlikheten förverkligas i fördelningen av aktier     ningar i samband med aktieemissioner och aktie-
29095: och undanröja ovan relaterade missförhållanden.       försäljningar bör placerama redan då de fattar be-
29096: Lottning har föreslagits som ett alternativ i för-    slutet om placering beakta en eventuell överteck-
29097: delningen av aktier mellan placerarna och då          ning som också nämns i broschyren.
29098: kunde man försäkra sig om att åtminstone vissa           Finansinspektionen deltar aktivt i det arbete
29099: placerare får ett antal aktier motsvarande ett        som utförs av FESCO, som övervakar värdepap-
29100: börsparti.                                            persmarknaden inom det Europeiska ekonomis-
29101:    Den börsmäklare som ordm:r aktieemission el-       ka samarbetsornrådet. För närvarande är Finans-
29102: ler aktieförsäljning, och om det inte är fråga om     inspektionens representant ordförande i en ar-
29103: en depositionsbank, skall enligt Finansinspektio-     betsgrupp där man försöker utarbeta gemensam-
29104: nens föreskrift av den 19 augusti 1998 angående       ma förfaringssätt för hela Europa i fråga om för-
29105: kundmedel i alla situationer hålla kundernas          delning av aktieemissioner, de må sedan gälla en
29106: medel isär från sina övriga medel. Kundmedlen         institution eller allmänheten.
29107: skall enligt föreskriften insättas på en deposi-         Med hänvisning tili det som anförts ovan ser
29108: tionsbank. Räntan som betalas för bankens kund-       regeringen ingen orsak att i detta skede vidta åt-
29109: medel fastställs enligt ett avtal mellan baoken       gärder i det ärende som riksdagsledamot Neit-
29110: och den som ordnar emission. 1 broschyren om          taanmäki avser.
29111: 
29112: 
29113: Helsingfors den 16 mars 2000
29114: 
29115:     Minister Suvi-Anne Siimes
29116: 
29117: 
29118: 
29119: 
29120:                                                                                                          5
29121:                                                                    KK 142/2000 vp- Esa Lahtela /sd
29122: 
29123: 
29124: 
29125: 
29126:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 142/2000 vp
29127: 
29128:                                               Työttömien yhdistysten toimintarahoituksen
29129:                                               turvaaminen
29130: 
29131: 
29132: 
29133: 
29134: Eduskunnan puhemiehelle
29135: 
29136: Vaikka työttömyys koko 1990-luvun loppupuo-            oli myöntänyt kuluvalle vuodelle toiminta-avus-
29137: liskon ajan on ollut aleneva, siitä huolimatta työt-   tuksia vain kolmannekselle työttömien yhdistyk-
29138: tömyyden voittaminen kokonaan tulee vielä vie-         sistä.
29139: mään aikaa. Myös työttömyyden kuva on muut-               Kun tiedämme, ettei työttömyyttä hetkessä
29140: tunut siten, että osa porukasta on ns. toistuvais-     pystytä lopettamaan ja kun tiedämme senkin,
29141: työttömiä, joiden työttömyyttä on voitu katkaista      kuinka hyvää ja tärkeää työtä työttömien yhdis-
29142: erilaisilla tukitoimenpiteillä, ja osa pitkäaikais-    tykset tekevät ihmisten auttamiseksi, niin silloin
29143: työttömiä, joita mikään työhallinnon aktivointi-       valtiovallan on oltava valmis tukemaan, jotta pe-
29144: toimenpide ei ole kohdannut.                           rustoimintaresurssit näille yhdistyksille voitai-
29145:    Vaikean työttömyyden aikana syntyi koko             siin turvata. Keinoina voisivat olla esimerkiksi
29146: Suomea kattava työttömien yhdistysten verkko.          omatoimisuusavustuksen keston pidentäminen
29147: Näillä yhdistyksillä toiminta on monipuolista ja       työttömien yhdistysten kohdalla ja samalla sen
29148: tarkoituksena on pitää ihmiset henkisesti virkei-      selvittäminen, olisiko Raha-automaattiyhdistyk-
29149: nä sekä toimintakuntoisina ja estää siten syrjäy-      sen varoista mahdollisuus saada kaikille työttö-
29150: tyminen koko yhteiskunnasta. Yhdistykset jär-          mien yhdistyksille vuotuista toimintatukea.
29151: jestävät työttömien ruokapalveluita, harrastustoi-
29152: mintaa, retkiä, kierrätystä, kirpputorejaja koulu-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29153: tusta ym. Monella työttömien yhdistyksellä on          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29154: vuokralla olevat toimitilat. Ongelmaksi onkin          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29155: erityisesti nousemassa rahoitus, kuinka taloudel-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29156: lisesti yhdistykset pystyvät selviytymään. Itse
29157: toiminnalla kun ei juurikaan pystytä sellaisia va-           Onko hallitus tietoinen siitä, kuinka vai-
29158: roja keräämään, joita tarvittaisiin suhteellisen ar-         keassa taloudellisessa tilanteessa mo-
29159: vokkaisiin vuokriin ja moniin muihin toiminta-               net työttömien yhdistykset tänä päivänä
29160: menoihin. Kun toiminta on jo jatkunut vuosia,                ovat ja
29161: yhdistykset eivät saa nykyisten säännösten mu-
29162: kaan enää työhallinnoita omatoimisuusavustus-                mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
29163: ta. Samoin yllättäen Raha-automaattiyhdistyskin              työttömien yhdistysten vuotuisen toimin-
29164:                                                              nan perusrahoitus voidaan turvata?
29165: 
29166: 
29167: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
29168: 
29169:     Esa Lahtela /sd
29170:                                                                                                 Versio 2.0
29171: KK 142/2000 vp -      Esa Lahtela /sd                                                Ministerin vastaus
29172: 
29173: 
29174: 
29175: 
29176: Eduskunnan puhemiehelle
29177: 
29178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa      na 1998 omatoimisuusavustusta myönnettiin 204
29179: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         työttömien yhdistykselle yhteensä noin 12 mmk
29180: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja vuonna 1999 197 työttömien yhdistykselle
29181: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       yhteensä noin 14,5 mmk. Omatoimisuusavustus-
29182: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK       ta voidaan myöntää lähinnä avustettavan toimin-
29183: 142/2000 vp:                                         nan alkuun saattamiseksi eikä sitä ole tarkoitettu
29184:                                                      jatkuvaksi toiminta-avustukseksi. Omatoimi-
29185:        Onko hallitus tietoinen siitä, kuinka vai-     suusavustusta on myönnetty pitkäänkin toimi-
29186:        keassa taloudellisessa tilanteessa mo-        neille työttömien yhdistyksille, jos yhdistys on
29187:        net työttömien yhdistykset tänä päivänä       järjestänyt omatoimisuusavustuksella työttömiä
29188:        ovat ja                                       työnhakijoita aktivoivaa ja heidän työmarkkina-
29189:                                                      valmiuksiaosa parantavaa toimintaa.
29190:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että         Erityisesti kolmannen sektorin työllisyys-
29191:        työttömien yhdistysten vuotuisen toimin-      hankkeita tuetaan työllisyyspoliittisella projekti-
29192:        nan perusrahoitus voidaan turvata?            tuella, joka otettiin käyttöön vuoden 1998 alus-
29193: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoima-
29194: ti seuraavaa:                                        osastot myöntävät projektituen paikallisesti to-
29195:                                                      teutettaviin hankkeisiin ja työministeriö valta-
29196: Alueellisesti ja paikallisesti toimivat työttömien   kunnallisiin hankkeisiin. Projektitukea on myön-
29197: yhdistykset ovat eri tavoin edistäneet työttömien    netty myös työttömien yhdistysten organisoi-
29198: työnhakijoiden elämänmuutosten hallintaa ja          miin työllisyysprojekteihin.
29199: työllistymisen yleisiä edellytyksiä. Työttömien          Myös Raha-automaattiyhdistys on tukenut
29200: yhdistysten jäsenilleen tarjoaman perustoimin-       työttömien yhdistysten toimintaa myöntämällä
29201: nan, kuten neuvonnan ja virkistyksen lisäksi jot-    avustuksia muun muassa työttömien toimintakes-
29202: kut työttömien yhdistyksistä ovat myös aktiivi-      kusten toiminnan ohjaamiseen, hallintoon sekä
29203: sesti verkottuneet paikallistason toimijoiden, ku-   myöntämällä investointiavustusta sekä kokeilu-
29204: ten esimerkiksi työvoimatoimistojen, sosiaali- ja    ja projektiavustusta.
29205: terveystoimen, Kelan ja kuntien kanssa työttö-           Työhallinnon työttömien yhdistyksille myön-
29206: miä työnhakijoita aktivoivien ja työllistymisrat-    nettävien avustusten tavoitteena on tukea riittä-
29207: kaisuja tukevien toimenpiteiden löytämiseksi.        västi sellaisia toimintamalleja, jotka aktivoivat ja
29208: Eri yhteistyötahojen välillä on tehty muun muas-     edistävät työttömän työnhakijan työllistymistä,
29209: sa aiesopimuksia ja kumppanuusyhteistyötä so-        eikä avustuksia ole tarkoitettu työttömien yhdis-
29210: siaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.              tysten yleiseksi toiminta-avustukseksi. On kui-
29211:    Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoima-         tenkin myös arvioitava ja sovittava työttömien
29212: osasto voi myöntää työttömien yhdistykselle          yhdistysten yleisten toimintaedellytysten turvaa-
29213: omatoimisuusavustusta työttömien oma-aloittei-       misen rahoitusvastuusta eri vastuutahojen kes-
29214: seen ja työllistymistä edistävään toimintaan sekä    ken.
29215: näitä tukevan koulutuksen järjestämiseen. Vuon-
29216: 
29217: 
29218: 2
29219: Ministerin vastaus                                               KK 142/2000 vp- Esa Lahtela /sd
29220: 
29221: 
29222:    Sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö    maattiyhdistyksen rahoitusvastuu työttömien yh-
29223: asettivat 15.1.1999 työryhmän selvittämään so-        distysten yleisten toimintaedellytysten turvaami-
29224: siaalitoimen ja työvoimatoimistojen yhteistyö-        sessa.
29225: käytäntöjä sekä yhteisten asiakkaiden työllistä-         Työministeriö on parhaillaan kartoittamassa
29226: misen ja aktivoinoin kehittämistarpeita osana         omatoimisuusavustusjärjestelmän toimivuutta ja
29227: muuta paikallista yhteistyötä. Edellä mainittu        mahdollisia muutostarpeita. Kuluvan vuoden ai-
29228: työ- ja sosiaalihallinnon yhteistyöryhmä on esit-     kana tehtävän valmistelutyön yhteydessä tullaan
29229: tänyt, että vuoden 2000 aikana on käynnistettävä      ottamaan huomioon myös tarve selvittää eri taho-
29230: neuvottelut tarvittavien tahojen kanssa ja sovitta-   jen vastuu työttömien yhdistysten yleisten toi-
29231: va, mikä on sosiaali- ja terveysministeriön, työ-     mintaedellytysten turvaamiseksi.
29232: ministeriön ja muiden tahojen, kuten Raha-auto-
29233: 
29234: 
29235: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
29236: 
29237:     Työministeri Tarja Filatov
29238: 
29239: 
29240: 
29241: 
29242:                                                                                                      3
29243: KK 142/2000 vp -      Esa Lahtela /sd                                                   Ministems svar
29244: 
29245: 
29246: 
29247: 
29248: Tili riksdagens talman
29249: 
29250: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       föreningar för arbets1ösa samman1agt ca 12 mmk
29251: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       i företagsamhetsunderstöd och år 1999 bevilja-
29252: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa       des 197 föreningar sammanlagt ca 14,5 mmk i
29253: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      understöd. Företagsamhetsunderstöd kan bevil-
29254: 142/2000 rd:                                          jas närmast för igångkörandet av bistående verk-
29255:                                                       samhet och det är inte avsett som fortgående
29256:       A"r regeringen medveten om i hur svår           verksamhetsunderstöd. F öretagsamhets-under-
29257:       ekonomisk situation många föreningar            stöd har också beviljats sådan föreningar för ar-
29258:       för arbetslösa befinner sig i idag och          bets1ösa som varit länge verksamma, ifall fören-
29259:                                                       ingen i fråga med understödet ordnat verksamhet
29260:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           som aktiverar arbets1ösa arbetssökande och för-
29261:       för att grundfinansieringen av den årli-        bättrar deras arbetsmarknadsfårdigheter.
29262:       ga verksamheten i de arbetslösas fören-            Speciellt tredje sektoms sysselsättningspro-
29263:       ingar skall kunna tryggas?                     jekt stöds med sysselsättningspolitiskt projekt-
29264: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       stöd, vilket togs i bruk i början av 1998. Arbets-
29265: föra följande:                                        krafts- och näringscentralemas arbetskraftsav-
29266:                                                       delningar beviljar projektstöd för projekt som
29267: Föreningama för de arbetslösa, vilka fungerar re-     skall verkställas lokalt och arbetsministeriet be-
29268: gionalt och lokalt, har på olika sätt främjat ar-     vi1jar projektstöd för riksomfattande projekt.
29269: betslösa arbetssökandes bemästring av föränd-        Projektstöd har också beviljats sysselsättnings-
29270: ringama i livet och de allmänna förutsättningar-     projekt som organiserats av de arbets1ösas för-
29271: na för att få arbete. Förutom den rådgivning och     eningar.
29272: rekreation som de arbetslösas föreningar erbju-          Även Penningautomatföreningen har stött för-
29273: der sina medlemmar har en del av föreningama         eningamas verksamhet genom att bevilja under-
29274: också aktivt bildat nätverk med loka1a aktörer,      stöd bl.a. för ledandet och administrationen av
29275: som t.ex. arbetskraftsbyråema, socia1- och hälso-    föreningamas verksamhet och genom att bevi1ja
29276: vården, Fpa och kommunema för att finna åtgär-       investeringsunderstöd samt försöks- och pro-
29277: der som aktiverar arbets1ösa arbetssökande och       j ektunderstöd.
29278: stöder sysse1sättnings1ösningar. Mellan olika            Syftet med de understöd som de arbetslösas
29279: samarbetsinstanser har det bl.a. getts avsiktsför-   föreningar beviljas av arbetsförvaltningen är att
29280: klaringar och förekommit partnersamarbete för        på ett tillräckligt sätt stöda sådana verksam-hets-
29281: att förebygga socia1 uts1agning.                     modeller som aktiverar och främjar arbetslösa ar-
29282:    Arbetskrafts- och näringscentralemas arbets-      betssökandes möjlighet att få sysselsättning. Un-
29283: kraftsavde1ningar kan bevi1ja de arbets1ösas för-    derstöden är inte avsedda som allmänt verksam-
29284: eningar företagsamhetsunderstöd för de arbetslö-     hetsunderstöd för de arbetslösas föreningar. Oli-
29285: sas frivilliga och sysselsättningsfrämjande verk-    ka ansvariga instanser bör emellertid också bedö-
29286: samhet samt för ordnandet av utbi1dning som stö-     ma och komma överens om finansieringsansva-
29287: der sådan verksamhet. år 1998 bevi1jades 204
29288: 
29289: 
29290: 4
29291: Ministems svar                                                  KK 142/2000 vp- Esa Lahtela /sd
29292: 
29293: 
29294: ret för att trygga föreningarnas allmänna verk-      vårdsministeriet, arbetsministeriet och de övriga
29295: samhetsförutsättningar.                              instanserna, såsom Penningautomatföreningen,
29296:    Social- och hälsovårdsministeriet och arbets-     har då det gäller att trygga de allmänna verksam-
29297: ministeriet tillsatte 15.1.1999 en arbetsgrupp för   hetsförutsättningama för de arbetslösas förening-
29298: att utreda socialvårdens och arbetskraftsbyråer-     ar.
29299: nas samarbetspraxis samt de gemensamma kun-              Arbetsministeriet håller som bäst på att kart-
29300: demas behov för utveckling av sysselsättning         lägga hur fungerande systemet med företagsam-
29301: och aktivering som ett led i det övriga lokala       hetsunderstöd är samt eventuella ändringsbehov.
29302: samarbetet. Ovan nämnda arbetsgrupp för ar-          Under det här året kommer man i samband med
29303: bets- och socialförvaltningen har framfört att det   uppdragets förberedningsarbete också att beakta
29304: under år 2000 bör inledas förhandlingar med be-      behovet att utreda de olika instansemas ansvar
29305: hövliga instanser där man kommer överens om          för att trygga de allmänna verksamhetsförutsätt-
29306: vilket finansieringsansvar social- och hälso-        ningama för de arbetslösas föreningar.
29307: 
29308: 
29309: Helsingfors den 15 mars 2000
29310: 
29311:     Arbetsminister Tarja Filatov
29312: 
29313: 
29314: 
29315: 
29316:                                                                                                      5
29317:                                                                  KK 143/2000 vp- Esa Lahtela /sd
29318: 
29319: 
29320: 
29321: 
29322:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2000 vp
29323: 
29324:                                             Maaseututaksien oikeus saada Kelan matka-
29325:                                             kustannusten korvaus oman perheenjäsenen
29326:                                             kuljettamisesta
29327: 
29328: 
29329: 
29330: 
29331: Eduskunnan puhemiehelle
29332: 
29333: Kansaneläkelaitos on kuluvan vuoden alusta tar-       elantonsa. Maaseudun taksilla ei ainakaan itäi-
29334: kentanut etuusohjeitaan, jotka koskevat matko-        sessä Suomessa liiemmin kiirettä ole, jokainen
29335: jen korvausperiaatteita. Osin ohjeistuksen muu-       ajo on tarpeen. Jos hän olisi vaimoa kuskaamas-
29336: tokset ovatkin perusteltuja, mutta joiltakin osin     sa terveyskeskukseen saamatta mistään mitään,
29337: ohjeiston kirjoittajan logiikka on pettänyt. Jois-   se kaventaisi nytkin jo kovin tiukkaa taloutta jo-
29338: sakin tapauksissa ohjeiston muutos tulee johta-      kaisen sivu suun menneen ajon osalta.
29339: maan Kelan osalta suurempiin kustannuksiin ja            Ihmetyttääkin, mihin Kelan uuden etuusoh-
29340: tulee aiheuttamaan asiakkaille entiseen verrattu-    jeen kirjoittaja on pyrkinyt. Vanhankaan käytän-
29341: na hankaluuksia.                                     nön mukaan, jossa maaseututaksi sai matkakus-
29342:     Tällainen muutos on ainakin se kohta ohjeis-     tannuksen korvausta käyttäessään omaa perheen-
29343: tuksessa, jossa maaseututaksien oikeus saada         jäsentään sairaanhoidon tutkimuksissa tai kun-
29344: oman perheenjäsenen kuljettamisesta korvausta        toutuksessa, ei korvausta voinut käyttää väärin,
29345: on rajattu.                                          sillä kuljetuksen tarpeenhan määritteli lääkäri.
29346:     Tästä hyvänä esimerkkinä on tapaus, jossa        Siksi oikein ja kohtuullista olisi, että Kelan mat-
29347: maaseututaksinkuljettajan vaimo halvaantumi-         kakustannusten korvausperusteita muutettaisiin
29348: sensa johdosta joutuu käymään kuntoutuksessa         antaen paikallisille toimistoille harkintavaltaa
29349: viikoittain. Todettakoon, että hänellä tämän hal-    järjen käytössä valita edullisempi ja inhimilli-
29350: vauksen johdosta on oikeus vaikeavammaisten          sempi vaihtoehto eikä tuijotettaisi niin tarkasti,
29351: kuljetustukeen. Vielä viime vuoden puolella          kuka taksin omistaa.
29352: Kela korvasi kyydityksen tähän kuntoutukseen,
29353: mutta tämän vuoden alun jälkeen ei. Lähin seu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29354: raava taksi on noin 15 kilometrin päässä. Jos ko.    sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29355: rouva tilaa tämän taksin, johon hänellä on kyllä     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29356: kenenkään estämättä oikeus, kyydityskustannus        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29357: tulee huomattavasti kalliimmaksi.
29358:     Miksi hänen taksikuskimiehensä ei sitten               Onko hallitus tietoinen Kelan uusista
29359: muuten vaan lähde käyttämään vaimoaan joka                 matkakustannuksien korvausta koske-
29360: viikko kuntoutuksessa, vaikka ei korvausta Ke-             vista etuusohjeista, jotka joissakin ta-
29361:  lalta saisikaan kuin oman auton käytön mukaan?            pauksissa vaikeuttavat asiakkaan ase-
29362: Syy on yksinkertainen: taksi on hänen elinkei-             maa ja kaiken lisäksi johtavat aikaisem-
29363: nonsa. Sillä hänen ja koko perheen tulisi saada            paa suurempiin matkakustannusten kor-
29364:                                                            vauksiin Kelan luukulta ja
29365: 
29366:                                                                                                Versio 2.0
29367: KK 143/2000 vp- Esa Lahtela /sd
29368: 
29369: 
29370:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla    korvauksessa edullisempi vaihtoehto
29371:       Kelan paikallistoimistoille annettaisiin   eikä määräävänä tekijänä pidettäisi si-
29372:       harkintavaltaa valita kuljetusmuodon       tä, kuka maaseututaksin omistaa?
29373: 
29374: 
29375: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
29376: 
29377:     Esa Lahtela /sd
29378: 
29379: 
29380: 
29381: 
29382: 2
29383: Ministerin vastaus                                               KK 143/2000 vp- Esa Lahtela /sd
29384: 
29385: 
29386: 
29387: 
29388: Eduskunnan puhemiehelle
29389: 
29390: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           genlaitokseen tai asianmukaisen ammattikoulu-
29391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        tuksen saaneen henkilön luokse tehdyistä mat-
29392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koista johtuvat matkakustannukset kokonaan sil-
29393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       tä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittä-
29394: lan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK      vät 45 markan suuruisen omavastuuosuuden, kui-
29395: 143/2000 vp:                                         tenkin enintään vahvistetun taksan mukaiseen
29396:                                                      määrään saakka.
29397:       Onko hallitus tietoinen Kelan uusista              Kysymyksessä on otettu esille matkakustan-
29398:       matkakustannuksien korvausta koske-            nusten korvaaminen silloin, kun taksiautoilija
29399:       vista etuusohjeista, jotka joissakin ta-       kuljettaa omaan perheeseen kuuluvan henkilön
29400:       pauksissa vaikeuttavat asiakkaan ase-          tutkimuksiin tai hoitoon. Kansaneläkelaitoksen
29401:       maaja kaiken lisäksijohtavat aikaisem-         ohjeiden mukaan matkakustannukset korvataan
29402:       paa suurempiin matkakustannusten kor-          taksitaksan mukaisesti näissä tilanteissa silloin,
29403:       vauksiin Kelan luukulta ja                     jos liikenteenharjoittaja on ammattia harjoittaes-
29404:                                                      saan eli ajovuorossa ollessaan kuljettanut taksil-
29405:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla        Iaan omaan perheeseensä kuuluvan henkilön tut-
29406:       Kelan paikallistoimistoille annettaisiin       kimuksiin tai hoitoon. Edellytyksenä on, että tak-
29407:       harkintavaltaa valita kuljetusmuodon           sin käyttö on sairauden tai liikenneolosuhteiden
29408:       korvauksessa edullisempi vaihtoehto            vuoksi ollut tarpeellista. Mikäli kuljetus on ta-
29409:       eikä määräävänä tekijänä pidettäisi si-        pahtunut liikenteenharjoittajan vapaa-aikana,
29410:       tä, kuka maaseututaksin omistaa?               matkakustannukset korvataan vakuutetulle sai-
29411: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        rausvakuutuksesta omalle autolle vahvistetun
29412: ti seuraavaa:                                        korvausperusteen mukaisesti.
29413:                                                          Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan
29414: Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella korvataan      kotoa käsin taksiliikennöintiä harjoittava taksi-
29415: vakuutetun sairauden, raskauden ja synnytyksen       autoilija on periaatteessa ajovuorossa 24 tuntia
29416: vuoksi tekemän matkan aiheuttamia tarpeellisia       vuorokaudessa. Tästä huolimatta hän saattaa suo-
29417: kustannuksia. Vastaavasti korvataan lääkärin ja      rittaa taksilla myös yksityisajoja. Siten taksiau-
29418: asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen             toilijan tulisi pyrkiä järjestämään asiansa mui-
29419: henkilön vakuutetun luokse tekemän matkan            den ansiotyössä käyvien tapaan siten, että per-
29420: kustannuksia. Matkakorvausta suoritetaan siltä       hee~äsenen kuljettaminen etukäteen sovittuun
29421: osin, minkä matka tarpeettomia kustannuksia          kuntoutukseen tai tutkimukseen tapahtuisi omal-
29422: välttäen vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan        la ajalla. Tällöin sairausvakuutuslain mukainen
29423: vaarantamatta olisi tullut vakuutetulle maksa-       matkakorvaus suoritetaan taksiautoilijalle kuten
29424: maan.                                                muillekin oman auton käytön mukaan. Tarkoi-
29425:    Sairausvakuutuslain l 0 §:n perusteella va-       tuksenmukaista ei ole pitää taksiautoilijaa eri
29426: kuutetulle korvataan lääkäriin, hammaslääkä-         asemassa kuin muutakaan omaista kuljettavaa
29427: riin, sairaanhoitolaitokseen, laboratorioon, rönt-   henkilöä.
29428: 
29429: 
29430:                                                                                                       3
29431: KK 143/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                     Ministerin vastaus
29432: 
29433: 
29434:    Kotoa käsin liikennöivän taksiautoilijan eli     tä tunnistaa myös se tosiasia, että kussakin yksit-
29435: niin sanotun maaseututaksin omaiselle makse-        täistapauksessa päätöksen tulee perustua aina
29436: taan sairausvakuutuslain mukainen matkakor-         lain säännöksiin, eli matkakustannusten korvaa-
29437: vaus taksitaksan mukaisesti silloin, kun kyse on    misessa sairausvakuutuslakiin. Toisin sanoen
29438: äkillisestä sairaustapauksesta. Muussa tapauk-      Kansaneläkelaitoksen soveltamisohjeita ei tule
29439: sessa korvaus suoritetaan oman auton käytön pe-     soveltaa siinä tapauksessa, jos ne olisivat ristirii-
29440: rusteella.                                          dassa lain säännösten kanssa. Kussakin yksittäis-
29441:    Kuten edellä on todettu, sairausvakuutuksen      tapauksessa Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-
29442: tarkoituksena on korvata vakuutetulle sairaudes-    mistoilla on päätöstä tehdessään harkintavalta
29443: ta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset       sairausvakuutuslain säännösten asettamissa ra-
29444: Siten Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mu-           joissa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole lain
29445: kaan ei ole tarkoituksenmukaista korvata sairaus-   mukaan mahdollisuutta puuttua Kansaneläkelai-
29446: vakuutuksesta omaistaan hoitopaikassa käyttä-       toksen yksittäistä etuuttakoskevaan päätökseen.
29447: neen taksiautoilijan mahdollisesti saamatta jää-    Kansaneläkelaitoksen päätösten lainmukaisuu-
29448: nyttä työtuloa. Ansiomenetystä ei korvata muil-     den valvonta kuuluu laissa säädetyille muutok-
29449: lekaan omaisiaan kulj ettaneille henkilöille.       senhakuviranomaisille eli sosiaalivakuutuslauta-
29450:    Kansaneläkelaitoksen matkakustannuksia ja        kunnalle ja viime kädessä tarkastuslautakunnal-
29451: muiden Kansaneläkelaitoksen hoitamien sosiaa-       le.
29452: livakuutusetuuksien korvaamista koskevat kysy-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty
29453: myksessä viitatut etuusohjeet on tarkoitettu sel-   yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Kuntaliiton
29454: ventämään lain sisältöä ja siten antamaan käytän-   kanssa selvittämään, onko sairausvakuutuksen
29455: nön soveltamisohjeita päätöksentekoa varten.        matkakustannusten korvausperusteita selkeytet-
29456: Nämä ohjeet myös osaltansa tukevat yhdenmu-         tävä. Samanaikaisesti ministeriö seuraa Kansan-
29457: kaisen ratkaisukäytännön kehittymistä, mitä on      eläkelaitoksen suori ttamien matkakustannusten
29458: pidettävä tarkoituksenmukaisena, jotta kaikkia      korvauskäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toimen-
29459: vakuutettuja kohdeltaisiin niin matkakorvaus-       piteisiin matkakustannuksia koskevan lainsää-
29460: kuin muissakin etuusasioissa yhdenvertaisesti ja    dännön muuttamiseksi.
29461: tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. On syy-
29462: 
29463: 
29464: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2000
29465: 
29466:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
29467: 
29468: 
29469: 
29470: 
29471: 4
29472: Ministems svar                                                   KK 143/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
29473: 
29474: 
29475: 
29476: 
29477: Tili riksdagens talman
29478: 
29479: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      Fuli ersättning betalas tili den del kostnadema för
29480: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlerri av    en enkel resa överstiger självriskandelen på 45
29481: statsrådet översänt fOljande av riksdagsman Esa      mark, dock högst tili ett belopp enligt den fast-
29482: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS     stälida taxan.
29483: 143/2000 rd:                                             Spörsmålet tar upp frågan om ersättning för
29484:                                                      resekostnadema när en taxiföretagare skjutsar en
29485:       Å.r regeringen medveten om FPA:s nya           familjemedlem tili undersökning eller vård. En-
29486:       förmånsanvisningar som gäller rese-            ligt Folkpensionsanstaltens anvisningar ersätts
29487:       kostnader och som i vissa fall försvårar       resekostnadema enligt taxitaxan i dylika fall, om
29488:       klientens ställning och dessutom leder         trafikidkaren i sin yrkesutövning, dvs. under sitt
29489:        tili att allt större ersättningar för rese-   körskift, med sin taxi har skjutsat en familjemed-
29490:       kostnader betalasfrån FPA:s lucka. och         lem tili undersökning eller vård. Förutsättningen
29491:                                                      är att det är nödvändigt att använda taxin på
29492:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att        grund av sjukdomen eller trafikförhåliandena.
29493:       FPA:s lokalbyråer skall få prövnings-          Ifall transporten har skett under trafikidkarens
29494:       rätt att välja det förmånligare alternati-     fritid betalas ersättning för resekostnadema från
29495:       vet när det gäller ersättningför använd-       sjukförsäkringen tili den försäkrade enligt grun-
29496:       ningen av färdmedel och för att den av-        derna för ersättning för resa med egen bil.
29497:       görande faktorn inte skall vara vem som            Enligt Folkpensionsanstaltens uppfattning är
29498:       ägerlandsbygdstaxin?                           en taxibilist som idkar taxitrafik hemifrån i prin-
29499: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      cip i körskift 24 timmar i dygnet. Trots detta kan
29500: föra följande:                                       han använda taxin även för privat bruk. Därför
29501:                                                      borde taxiföretagaren sträva till att ordna sina
29502: Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts den för-     ärenden på samma sätt som andra förvärvsarbe-
29503: säkrade för nödvändiga resekostnader som föran-      tande så, att transport av en familjemedlem till en
29504: leds av sjukdom, havandeskap och bamsbörd. På        på förhand bestämd rehabilitering eller under-
29505: motsvarande sätt ersätts läkare eller annan per-     sökning sker på egen tid. 1 sådana fall betalas er-
29506: son med behörig yrkesutbildning kostnader för        sättning för resan enligt sjukförsäkringslagen till
29507: resor tili den försäkrade. Ersättning betalas tili   taxiföretagaren på samma sätt som tili andra som
29508: den del som resan, med undvikande av onödiga         använder egen bil. Det är inte ändamålsenligt att
29509: kostnader och utan äventyrande av den försäkra-      försätta taxiföretagaren i en annan ställning än
29510: des hälsotilistånd, skulle ha kostat den försäkra-   andra personer som skjutsar sina anhöriga.
29511: de.                                                     Anhöriga tili taxiföretagare som idkar taxitra-
29512:    Enligt 10 § sjukförsäkringslagen skali den        fik hemifrån, dvs. driver en landsortstaxi, får en
29513: försäkrade få ersättning för resekostnader som       reseersättning enligt taxitaxan och sjukförsäk-
29514: beror på besök hos läkare, tandläkare, sjukvårds-    ringslagen när det är fråga om ett plötsligt sjuk-
29515: anstalt, laboratorium, röntgeninstitut elier hos     domsfall. I annat fall betalas ersättningen enligt
29516: någon annan som har behörig yrkesutbildning.         samma grunder som när egen bil används.
29517: 
29518: 
29519:                                                                                                       5
29520: KK 143/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                            Ministems svar
29521: 
29522: 
29523:    Som det konstaterats ovan är syftet med sjuk-         när det gäller ersättning för resekostnader. Med
29524: försäkringen att ersätta den försäkrade för nöd-         andra ord skall Folkpensionsanstaltens tillämp-
29525: vändiga resekostnader som beror på sjukdomen.            ningsanvisningar inte tillämpas i sådana fall där
29526: Sålunda är det inte enligt Folkpensionsanstaltens        de strider mot bestämmelser i lag. 1 varje enskilt
29527: uppfattning ändamålsenligt att från sjukförsäk-          fall har Folkpensionsanstaltens lokalbyrå i sitt
29528: ringen ersätta en taxiföretagare som skjutsat en         beslutsfattande prövningsrätt inom de ramar som
29529: anhörig till en vårdplats för eventuell förlust av       bestämmelsema i sjukförsäkringslagen utgör.
29530: arbetsinkomst. Inkomstbortfall ersätts inte heller       Social- och hälsovårdsministeriet har inte enligt
29531: åt andra personer som skjutsar sina anhöriga.            lag någon möjlighet att ingripa i Folkpensionsan-
29532:    De förmånsanvisningar som nämns i spörsmå-            staltens beslut som gäller enskilda förmåner.
29533: let och som gäller Folkpensionsanstaltens ersätt-        Övervakningen av lagenligheten hos Folkpen-
29534: ningar för resekostnader och andra socialförsäk-         sionsanstaltens beslut hör till den lagstadgade
29535: ringsförmåner som Folkpensionsanstalten sköter           rättsmedelsinstansen, dvs. socialförsäkrings-
29536: är avsedda att förtydliga innehållet i lagen och på      nämnden och i sista hand prövningsnämnden.
29537: det sättet ge anvisningar för hur lagen skall till-         Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
29538: lämpas när beslut fattas i praktiken. Dessa anvis-       i samarbete med Folkpensionsanstalten och
29539: ningar stöder för sin del utvecklingen av en en-         Kommunförbundet börjat reda ut om det finns
29540: hetlig praxis, vilket bör anses vara ändamålsen-         skäl att göra sjukförsäkringens ersättningsgrun-
29541: ligt för att alla försäkrade skall behandlas jämlikt     der för resekostnader tydligare. Samtidigt följer
29542: och rättvist i ärenden som gäller reseersättningar       ministeri et den ersättningspraxis som gäller rese-
29543: och andra förmåner, oberoende av boningsort.             kostnader som Folkpensionsanstalten betalar och
29544: Det är skäl att komma ihåg även det faktum att i         vidtar vid behov åtgärder för att ändra lagstift-
29545: alla enskilda fall skall beslutet alltid basera sig på   ningen om resekostnadema.
29546: bestämmelser i lag, dvs. i sjukförsäkringslagen
29547: 
29548: 
29549: Helsingfors den 20 mars 2000
29550: 
29551:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
29552: 
29553: 
29554: 
29555: 
29556: 6
29557:                                                         KK 144/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
29558: 
29559: 
29560: 
29561: 
29562:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 144/2000 vp
29563: 
29564:                                              Velkajärjestelymaksujen huomioon ottaminen
29565:                                              asumistuen perusteiksi
29566: 
29567: 
29568: 
29569: 
29570: Eduskunnan puhemiehelle
29571: 
29572: Syvän talouslaman seurauksena 1990-luvun al-          mainitun esimerkin esille tuoma epäkohta. Ny-
29573: kupuolella kymmeniä tuhansia ihmisiä ajautui          kyisin muuttuneiden asumiskulujen takia ainoa
29574: henkilökohtaisiin talousvaikeuksiin. Suuri osa        vaihtoehto olisi joko hakea velkajärjestelyohjel-
29575: joutui ongelmiin esimerkiksi takausvastuuun           man muutosta tai toimeentulotukea. Velkajärjes-
29576: kautta. Osa näistä ylivelkaantuneista ihmisistä       telyohjelman muutos on byrokraattinen prosessi
29577: pääsi myöhemmin yksityishenkilöiden velkajär-         eikä sekään aina toteudu, mikäli velkojat eivät
29578: jestelyn piiriin. Tällöin heille laadittiin ja tuo-   hyväksy muutosta. Velkajärjestelymaksut tulisi-
29579: miOistuimessa vahvistettiin velkajärjestelyn          kin ottaa huomioon kokonaisuudessaan asumis-
29580: maksuohjelma. Maksuohjelmat eivät sisällä yli-        tuen perusteiksi. Tällöin velkajärjestelyn piirissä
29581: määräistä joustovaraa esimerkiksi äkillisesti         olevat henkilöt välttyisivät kohtuuttomalta byro-
29582: muuttuvien ja syntyvien kustannusten kattami-         kratialta elämäntilanteen muuttuessa ja kaikille
29583: seen. Tällainen elämäntilanteeseen liittyvä muu-      voitaisiin turvata kohtuullinen asunto.
29584: tos voi olla esimerkiksi asunnon vaihtuminen.
29585:    Maksuohjelmaa laadittaessa henkilön asunto         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29586: on voinut olla hyvinkin puutteellinen. Tilanteen      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29587: korjautuessa esimerkiksi uuden asunnon vuokra-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29588: kulut voivat olla huomattavasti maksuohjelmas-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29589: sa vahvistettuja suuremmat. Esimerkiksi kasvu-
29590: keskusten asumiskustannukset ovat nousseet ra-              Onko hallitus tietoinen niistä käytännön
29591: justi viime vuosina.                                        ongelmista, joita aiheutuu siitä, ettei
29592:    Nykyisin asumistukiehtojen mukaan, jos tuo-              velkajärjestelymaksuja oteta huomioon
29593: mioistuin on vahvistanut asumistuen hakijalle tai           kokonaisuudessaan asumistuen perus-
29594: saajalle velkajärjestelyn maksuohjelman, vain               teiksi sekä
29595: asunnon hankkimista tai kunnostamista varten
29596: otettujen lainojen korot otetaan huomioon mak-              mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä on-
29597: suohjelman mukaisina. Tässä on selkeä edellä                gelman korjaamiseksi?
29598: 
29599: 
29600: 
29601: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
29602: 
29603:     Antti Rantakangas /kesk
29604: 
29605: 
29606: 
29607:                                                                                                 Versio 2.0
29608: KK 144/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                             Ministerin vastaus
29609: 
29610: 
29611: 
29612: 
29613: Eduskunnan puhemiehelle
29614: 
29615: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ra-asunnossakin ja omakotitalossa normin mu-
29616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kaiset hoitomenot Lisäksi omistusasuntojen asu-
29617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mismenoissa otetaan huomioon 55 % asunnon
29618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Ran-      hankkimista tai perusparantamista varten otettu-
29619: takankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-     jen lainojen koroista tai 80 % yhtenäislainan vuo-
29620: myksen KK 144/2000 vp:                               simaksusta. Korkomenojen osuus on 55 % sen
29621:                                                     vuoksi, että osa koroista voidaan vähentää vero-
29622:        Onko hallitus tietoinen niistä käytännön      tuksessa. Muita menoja asumistukijärjestelmällä
29623:        ongelmista, joita aiheutuu siitä, ettei       ei tueta.
29624:        velkajärjestelymaksuja oteta huomioon            Asumistuen tasoa säätelee hyväksyttävien
29625:        kokonaisuudessaan asumistuen perus-           asumismenojen kohtuullistaminen. Tukea myön-
29626:        teiksi sekä                                  nettäessä otetaan huomioon enintään valtioneu-
29627:                                                     voston vahvistama asunnon enimmäispinta-ala ja
29628:        mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä on-      enimmäisasumismenojen määrä neliömetriä koh-
29629:        gelman korjaamiseksi?                        den kuukaudessa.
29630: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Asumistuessa ei oteta huomioon yksilöllisiä
29631: ti seuraavaa:                                       tekijöitä, joiden vuoksi käytettävissä oleva tulo
29632:                                                     poikkeaa bruttotulotasoa vastaavista keskimää-
29633: Asumistukilain (408/197 5) mukaista asumistu-       räisistä tuloista. Lähtökohtana on ollut, että eri-
29634: kea myönnetään asumismenojen vähentämiseksi         tyistilanteissa ja tilapäisissä taloudellisen ase-
29635: vuokra-, omistus- tai asumisoikeusasunnossa         man muutoksissa avuksi tulee tätä tilannetta var-
29636: asuville ruokakunnille. Tukea myönnetään ruo-       ten luotu tukijärjestelmä tai viime kädessä toi-
29637: kakunnan yhteen laskettujen bruttotulojen perus-    meentulotuki.
29638: teella asumistukea myönnettäessä huomioon               Velkajärjestelyssä olevia ei asumistukea
29639: otettavista enintään kohtuullisista asumismenois-   myönnettäessä kohdella muista poikkeavana ta-
29640: ta.                                                 valla. Omavastuu mitoitetaan bruttotulon mu-
29641:     Asumistuen myöntämisen perusteena ovat py-      kaan ja asumismenot määräytyvät kuten yleises-
29642: syvät kuukausitulot bruttomääräisinä. Tuloista ei   tikin tukea myönnettäessä. Velkajärjestelyssä
29643: tehdä mitään vähennyksiä, vaan asumistuen tar-      pyritään laatimaan velallisen maksukykyä vas-
29644: vetta mitataan pysyvän bruttotulon mukaan sil-      taava maksuohjelma. Tämän määrittelemisessä
29645: loinkin, kun tuensaajan käyttöön jää vain osa tu-   otetaan huomioon kaikki tulot ja menot sekä
29646: loista esimerkiksi ulosoton vuoksi.                 myös asumistuki asumismenoja vähentävänä te-
29647:     Asumismenoina otetaan huomioon vuokra-          kijänä.
29648: asunnossa vuokra ja mahdolliset erilliset vesi-         Kysymyksessä on esitetty, että velkajärjeste-
29649: maksut ja lämmityskustannukset Omistusasun-         lymaksut tulisi ottaa huomioon kokonaisuudes-
29650: nossa asumismenoina otetaan huomioon vasti-         saan asumistuen perusteissa. Kysymyksestä ei
29651: keasunnossa vastike sekä mahdolliset erilliset      täysin selviä, miten asumistukijätjestelmää tältä
29652: vesimaksut ja lämmityskustannukset kuten vuok-      osin haluttaisiin muuttaa. Seuraavassa käsitel-
29653: 
29654: 
29655: 2
29656: Ministerin vastaus                                      KK 144/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
29657: 
29658: 
29659: lään kahta velkajärjestelyyn liittyvää eri tilannet-   ta, ne voidaan ottaa velkajärjestelyssä olevilla
29660: ta.                                                    huomioon samalla tavalla kuin muillakin tuen-
29661:     Asumistukijärjestelmällä voidaan tukea vain        saajilla, jos uudet asumismenot mahtuvat asu-
29662: asunnon hankkimista tai peruskorjausta taikka          mistuen kohtuullisuusnormeihin. Muuttuneet
29663: perusparantamista varten otettujen lainojen kor-       asumismenot otetaan huomioon asumistuen tar-
29664: komenoja. Velkajärjestelytilanteessa lainat usein      kistuksessa taikka myönnettäessä tukea uuteen
29665: yhdistetään, jolloin aina ei ole selvää, mikä yh-      asuntoon. Kesken tukikauden asumistukea ei voi-
29666: distetyssä lainassa on asuntolainan osuus. Asu-        da tarkistaa asumismenojen muutoksen vuoksi.
29667: mistukea omistusasuntoon myönnettäessä on pe-          Tältä osin asumistukea on kuitenkin esitetty ke-
29668: riaatteena ollut, että asuntolainojen määrä ei ole     hitettäväksi sekä hallitusohjelmassa että selvitys-
29669: voinut kasvaa velkajärjestelyjen yhteydessä.           mies Fredrikssonin esityksessä asuntopoliittisek-
29670: Muutoin käytännössä asumistuella tuettaisiin           si strategiaksi vuosille 2000-2003.
29671: myös muita kuin asumisesta aiheutuvia menoja.              Velkajärjestelyssä olevien taloudellisessa ase-
29672:     Varsin usein velkajärjestelytilanteessa velalli-   massa tai asumiskustannuksissa tapahtuvat muu-
29673: nen joutuu luopumaan omistusasunnosta ja               tokset tulisi voida hoitaa velkajärjestelymenette-
29674: muuttaa asumaan vuokralle. Tässä tilanteessa tu-       lyssä. Asumistukijärjestelmää ei voida laajentaa
29675: kea myönnetään vuokra-asunnon asumismenois-            koskemaan muita kuin tuen myöntämishetkellä
29676: ta siihen määrään asti kuin ne mahtuvat asumis-        maksussa olevia asumismenoja tai niissä tapahtu-
29677: tuessa huomioon otettaviin kohtuullisiin asumis-       via muutoksia. Erityistilanteissa ja taloudellisen
29678: menoihin. Sen sijaan vuokra-asunnossa asuvalle         aseman tilapäisissä muutoksissa toimeentulotu-
29679: ei voida hyväksyä asumistuen määrittelyn perus-        kijärjestelmä tulee viime sijaisena keinona avuk-
29680: teeksi henkilökohtaisen asuntolainan korkome-          si, jos edellytykset sen myöntämiselle ovat ole-
29681: noJa.                                                  massa.
29682:     Siltä osin kuin on kysymys jo asumistukea
29683: saavan ruokakunnan asumismenojen muutokses-
29684: 
29685: 
29686: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
29687: 
29688:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
29689: 
29690: 
29691: 
29692: 
29693:                                                                                                         3
29694: KK 144/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                                 Ministerns svar
29695: 
29696: 
29697: 
29698: 
29699: Tili riksdagens talman
29700: 
29701: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      menliga skötselutgifterna. Dessutom beaktas i
29702: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      boendeutgiftema för ägarbostäder 55 % av rän-
29703: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-     torna på de lån som beviljats för anskaffning el-
29704: ti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga        ler ombyggnad av bostaden eller 80 % av årsav-
29705: spörsmål SS 144/2000 rd:                             giften för det sammanlagda lånet. Ränteutgifter-
29706:                                                      nas andel är 55 % för den skull att en del av rän-
29707:        Å.r regeringen medveten om de praktis-        torna kan dras av i beskattningen. Övriga utgifter
29708:        ka problem som orsakas av att avgifter-       stöds inte över bostadsbidragssystemet.
29709:        na vid sA:uldsanering inte isin helhet be-       Nivån på bostadsbidraget regleras av att boen-
29710:        aktas som en grund för bostadsbidrag,         deutgifterna skall hållas skäliga. Då bidraget be-
29711:        och                                           viljas beaktas högst den av statsrådet fastställda
29712:                                                      maximiarealen för en bostad och motsvarande
29713:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          maximiboendekostnader per kvadratmeter i må-
29714:       för att ställa problemet tili rätta?           naden.
29715: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         1 bostadsbidraget beaktas inte sådana indivi-
29716: föra följande:                                       duella faktorer på grund av vilka den tillgängliga
29717:                                                      inkomsten avviker från de genomsnittliga inkom-
29718: Bostadsbidrag enligt lagen om bostadsbidrag          ster som motsvarar bruttoinkomstnivån. Ut-
29719: (408/197 5) beviljas hushåll för att minska deras    gångspunkten har varit att vederbörande i excep-
29720: utgifter för boende i hyresbostäder, ägarbostäder    tionella situationer och vid tillfålliga ändringar i
29721: eller bostadsrättsbostäder. Bidraget beviljas på     sin ekonomiska situation kan anlita det stödsys-
29722: basis av hushållets sammanräknade bruttoinkom-       tem som lagts upp för ändamålet eller, i sista
29723: ster, högst till de skäliga boendeutgifter som be-   hand, utkomststödet.
29724: aktas då bostadsbidrag beviljas.                        De som fått skuldsanering behandlas inte an-
29725:    Grunden för beviljandet av bostadsbidragen är     norlunda än andra, då bostadsbidraget beviljas.
29726: de sammanlagda stadigvarande månadsinkoms-           Det egna ansvaret dimensioneras enligt bruttoin-
29727: terna brutto. Från dessa inkomster görs inga av-     komsterna, och boendeutgifterna bestäms så som
29728: drag, utan behovet av bostadsbidrag mäts enligt      är regel då bidraget beviljas. Vid skuldsanering
29729: den stadigvarande bruttoinkomsten, också då          strävar man efter att lägga upp ett betalningspro-
29730: bara en del av inkomsterna står till bidragstaga-    gram som motsvarar den skuldsattes betalförmå-
29731: rens förfogande, t.ex. på grund av utsökning.        ga. Då denna bestäms beaktas alla inkomster och
29732:    Som boendeutgifter beaktas i fråga om hyres-      utgifter, också bostadsbidraget som en faktor
29733: bostäder hyran och eventuella separata vattenav-     som minskar boendeutgifterna.
29734: gifter och uppvärmningskostnader. 1 fråga om            1 spörsmålet föreslås att avgifterna i samband
29735: ägarbostäder beaktas som boendeutgifter bolags-      med skuldsaneringen i sin helhet borde beaktas i
29736: vederlaget samt eventuella separata vattenavgif-     grundema för bostadsbidraget. Av spörsmålet
29737: ter och uppvärmningskostnader, på samma sätt         framgår inte med all tydlighet på vilket sätt bo-
29738: som i hyresbostäder, och i egnahemshus de nor-       stadsbidragssystemet borde ändras i detta hänse-
29739: 
29740: 
29741: 4
29742: Ministems svar                                           KK 144/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
29743: 
29744: 
29745: ende. 1 det följande behandlas två olika situatio-      bostadsbidrag kan de nya boendeutgiftema i frå-
29746: ner i anslutning tili skuldsanering.                     ga om personer med skuldsanering beaktas på
29747:    Genom bostadsbidragssystemet kan stöd be-            samma sätt som för andra bidragstagare, om de
29748: viljas enbart för förvärv elier ombyggnad av en          falier inom de skälighetsnormer som gälier för
29749: bostad, elier för ränteutgifter i samband med lån       bostadsbidraget. De ändrade boendeutgiftema
29750: för ombyggnaden. Vid skuldsanering samman-              beaktas vid justering av bostadsbidraget, elier då
29751: slås lånen ofta, och då är det inte alitid klart vii-   bidraget beviljas för den nya bostaden. Mitt i bi-
29752: ken bostadslånets andel i det sammanslagna lå-          dragsperioden kan bostadsbidraget inte justeras
29753: net är. Då bostadsbidrag beviljas för ägarbostä-        på grund av att boendeutgiftema ändras. Tili
29754: der har principen varit den att bostadslånets be-       dessa delar har det dock föreslagits att bostadsbi-
29755: lopp inte har kunnat öka i samband med                  draget skali vidareutvecklas, både i regeringspro-
29756: skuldsaneringen. Annars skulie bostadsbidraget i        grammet och i utredningsman Fredikssons för-
29757: praktiken också gå åt tili stöd för annat än utgif-     slag tili bostadspolitisk strategi för åren 2000-
29758: ter föranledda av boendet.                              2003.
29759:    Den skuldsatte måste i en skuldsaneringssitu-            Ändringar i den ekonomiska situationen elieri
29760: ation mycket ofta överlåta sin ägarbostad och           boendekostnadema för personer i skuldsanering
29761: flytta så att han bor på hyra. 1 denna situation be-    bör kunna handläggas i samband med skuldsane-
29762: viljas stöd tili utgiftema för boendet i hyresbos-      ringsförfarandet. Bostadsbidragssystemet kan
29763: taden tili det belopp som de ryms inom ramen för        inte utvidgas så att det omfattar andra boendeut-
29764: de skäliga boendekostnader som beaktas i bo-            gifter än dem som föreligger då bidraget bevil-
29765: stadsbidraget. Däremot kan man inte för någon           jas, elier ändringar i dem. 1 specialsituationer och
29766: som bor i en hyresbostad som grund för bestäm-          vid tilifålliga ändringar i den ekonomiska situa-
29767: ningen av bostadsbidraget godkänna ränteutgif-          tionen blir utkomstbidragssystemet i sista hand
29768: tema för personliga bostadslån.                         vad man kan anlita, om det finns förutsättningar
29769:    Tili den del som det är fråga om en ändring i        för att bevilja utkomstbidrag.
29770: boendeutgiftema för ett hushåli som redan får
29771: 
29772: 
29773: 
29774: Helsingfors den 17 mars 2000
29775: 
29776:     Minister Suvi-Anne Siimes
29777: 
29778: 
29779: 
29780: 
29781:                                                                                                           5
29782:                                                               KK 145/2000 vp- Jari Leppä /kesk
29783: 
29784: 
29785: 
29786: 
29787:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 145/2000 vp
29788: 
29789:                                            Laitesukeltaminen suoja-alueilla
29790: 
29791: 
29792: 
29793: 
29794: Eduskunnan puhemiehelle
29795: 
29796: Aluevalvontalakiesitys, jonka pääsisältönä on       suoja-alueasia olisi järjestettävissä myös kansal-
29797: taata viranomaisille riittävät valtuudet Suomen     lisen lainsäädännön pohjalta.
29798: alueellisen koskemattomuuden valvontaan, tulee         Kieltoa perustellaan sillä, että sukelluksen
29799: piakkoin eduskunnan käsittelyyn. Aluevalvon-        harrastajat etsivät ja vahingoittavat meren poh-
29800: nan lainsäädäntöä ollaan muuttamassa siten, että    jaan sijoitettuja valvontalaitteistoja ja paljasta-
29801: laitesukellus tulisi laajalti rannikkoalueillamme   vat niiden sijainnin. Suunnitellun luvanvaraisuu-
29802: luvanvaraiseksi.                                    den vaatima byrokraattisuus estää tehokkaasti
29803:    Suoja-alueilla tähän asti vain ulkomaalaisia     harrastussukellustoiminnan suoja-alueilla.
29804: koskenut sukelluskielto esitetään laajennettavak-
29805: si koskemaan myös Suomen kansalaisia. Nykyi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29806: sen käytännön mukaan Suomen kansalaiset saa-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29807: vat liikkua ja sukeltaa suoja-alueilla vapaasti.    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29808: Riittääkö rajoitussäännökseksi se, että nyt ulko-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29809: maalaisia koskeva laki esitetään koskevaksi
29810: myös suomalaisia yhteisöoikeuden periaatteiden            Miten välttämätöntä aluevalvonnan
29811: mukaisesti? Sukellusalan edustajat eivät ymmär-           kannalta on laatia niin tiukat säännök-
29812: rä, miksi lakiesitystä perustellaan ED-lainsää-           set suoja-alueille, että harrastussukelta-
29813: dännöllä, kun mietinnöstä on luettavissa, että            jien toiminta vaikeutuu byrokraattisella
29814:                                                           lupakäytännöllä?
29815: 
29816: 
29817: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
29818: 
29819:     Jari Leppä /kesk
29820: 
29821: 
29822: 
29823: 
29824:                                                                                               Versio 2.0
29825: KK 145/2000 vp- Jari Leppä /kesk                                                    Ministerin vastaus
29826: 
29827: 
29828: 
29829: 
29830: Eduskunnan puhemiehelle
29831: 
29832: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syydessä tai joille on asennettu vedenalaisia
29833: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        aluevalvontalaitteita.
29834: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Suoja-aluejärjestelmä on katsottu tarkoituk-
29835: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän      senmukaiseksi säilyttää myös jatkossa. Ehdotuk-
29836: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        sen mukaan valtakunnan turvallisuuden ja alue-
29837: 145/2000 vp:                                         valvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä rajoil-
29838:                                                      taan tarkkaan määritettyjä aluevesien osia voitai-
29839:       Miten välttämätöntä aluevalvonnan              siin valtioneuvoston asetuksella säätää erityisik-
29840:       kannalta on laatia niin tiukat säännök-        si suoja-alueiksi. Suoja-aluetta ei kuitenkaan sai-
29841:       set suoja-alueille, että harrastussukelta-     si määrätä alueeltaan laajemmaksi kuin valtakun-
29842:       jien toiminta vaikeutuu byrokraattisella       nan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämi-
29843:       lupakäytännöllä?                               sen vuoksi on välttämättä tarpeen. Laissa erik-
29844:                                                      seen säädettävät toimenpiteet, kuten laitesukel-
29845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        lus, olisivat suoja-alueella luvanvaraisia.
29846: ti seuraavaa:                                           Toisin kuin nykyisten säännösten mukaan, ra-
29847: Puolustusministeriössä on valmisteltavana alue-      joitukset koskisivat kansalaisuuteen katsomatta
29848: valvontalainsäädännön kokonaisuudistus. Alue-        kaikkia maahan tulevia ja maassa oleskelevia.
29849: valvontalakiin ehdotetaan sisällytettäviksi kes-     Perusteena on se, että sellaisia rajoitussäännök-
29850: keiset säännökset Suomen alueellisen koskemat-       siä, jotka koskevat vain ulkomaalaisia yleisesti,
29851: tomuuden valvonnasta ja turvaamisesta, eli alue-     voidaan pitää yhteisöoikeuden periaatteiden vas-
29852: valvonnasta. Esityksen päätavoitteena on saattaa     taisina. Samalla kun säännösten soveltamisala
29853: nykyinen, pääosin asetuksen tasoinen sääntely        laajenisi koskemaan kaikkia Suomessa oleskele-
29854: lain tasolle ja tehdä siihen samalla tarkistuksia,   via, tulisivat itse toimintarajoitukset supistu-
29855: jotka aiheutuvat perusoikeusuudistuksesta, muis-     maan merkittävästi nykyisestä.
29856: ta lainsäädännön muutoksista ja Suomea sitovis-         Erona nykyiseen sääntelyyn on myös se, että
29857: ta kansainvälisistä velvoitteista.                   kaikista rajoituksista säädettäisiin lain tasolla.
29858:     Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden         Rajoitukset olisivat nykyistä rajoitetumpia ja nii-
29859: turvaaminen edellyttää, että liikkumista ja muuta    tä koskevat säännökset tarkkarajaisia. Myös lu-
29860: toimintaa valtakunnan rajoilla sekä muilla valta-    van myöntämisen perusteista säädettäisiin lais-
29861: kunnan turvallisuuden kannalta tärkeillä alueilla    sa. Lupa-asiaa käsiteltäessä noudatettaisiin ylei-
29862: valvotaan. Toimintaa on voitava sanotuilla           siä hallinto-oikeudellisia periaatteita. Hallinto-
29863: alueilla tarvittaessa myös rajoittaa. Raja-aluei-    asioissa noudatettavaan tapaan lupa-asiassa voi-
29864: den lisäksi valtakunnan turvallisuuden kannalta      si hakea muutosta valittamalla.
29865: tärkeitä alueita ovat muun muassa suoja-alueet.         Toiminnan luvanvaraisuus koskisi ainoastaan
29866: Suomen aluevesillä on nykyisin 22 suoja-aluet-       rajoitettuja suoja-alueita, joita on tarkoitus ny-
29867: ta, joiksi on määrätty muun muassa alueita, jotka    kyisestään supistaa määrältään ja pääosin myös
29868: sijaitsevat linnakesaarien ja sotasatamien lähei-    kooltaan. Ehdotetun lain mukaiset suoja-alueet
29869:                                                      sijoittuisivat Suomenlahden ja Saaristomeren
29870: 
29871: 
29872: 2
29873: Ministerin vastaus                                              KK 145/2000 vp -      Jari Leppä /kesk
29874: 
29875: 
29876: alueelle ja ne suuntautuisivat pääosin aluemerel-        Rajoituksiin liittyvä lupamenettely pyritään
29877: le saariston ulkopuolelle. Niiden osuus kyseisten     luomaan mahdollisimman nopeaksi ja joustavak-
29878: vesialueiden pinta-alasta olisi alle viisi prosent-   si niin, ettei siitä koidu merkittävää haittaa esi-
29879: tia.                                                  merkiksi sukeltamistoiminnalle.
29880: 
29881: 
29882: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
29883: 
29884:     Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
29885: 
29886: 
29887: 
29888: 
29889:                                                                                                        3
29890: KK 145/2000 vp- Jari Leppä /kesk                                                           Ministems svar
29891: 
29892: 
29893: 
29894: 
29895: Tili riksdagens talman
29896: 
29897: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         skyddsornråden. Som skyddsornråde har fast-
29898: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         ställts bl.a. sådana områden som är belägna i när-
29899: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Jari        heten av befåsta öar och örlogshamnar eller som
29900: Leppä /cent underteckanade skrift1iga spörsmål          är försedda med submarin territorialövervak-
29901: SS 145/2000 rd:                                         ningsutrustning.
29902:                                                             Det har ansetts ändamålsenligt att också i fort-
29903:        Hur nödvändigt ur territorialövervak-            sättningen bibehålla arrangemanget med skydds-
29904:         ningens synpunkt är det att utarbeta så         områden. Enlig vad som föreslås kan sådana till
29905:        strama regler för skyddsområdena att             sina gränser noggrant fastställda delar av territo-
29906:        fritidsdykarnas verksamhet försvåras             rialvattnet som är viktiga med hänsyn till rikets
29907:        genom ett byråkratiskt tillståndsförfa-          säkerhet genom en förordning som utfårdas av
29908:        rande?                                           statsrådet anges vara särskilda skyddsområden.
29909:                                                         Skyddsområdet får dock inte fastställas så att det
29910: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         till sin omfattning är större än vad som nödvän-
29911: föra följande:                                          digtvis krävs med tanke på rikets säkerhet och or-
29912: Vid försvarsministeriet bereds som bäst en total-       ganiseringen av territorialövervakningen. Vissa
29913: reform av territorialövervakningslagstiftningen.        slag av verksamhet om vilka särskilt bestäms i la-
29914: Enligt vad som föreslås intas i territorialövervak-     gen, såsom dykning med dykarutrustning, är en-
29915: ningslagen de centrala bestämmelsema om över-           ligt förslaget beroende av tillstånd på skyddsom-
29916: vakningen och tryggandet av Finlands territoriel-       rådet.
29917: la integritet, dvs. om territorialövervakningen.            Med avvikelse från de nuvarande bestämmel-
29918: Det främsta syftet med propositionen är att över-       sema föreslås begränsningama oavsett medbor-
29919: föra den nuvarande regleringen, som i huvudsak          garskap gälla alla som ankommer till och uppe-
29920: ingår i förordning, till lagnivå och att samtidigt      håller sig i landet. Motiveringen är att sådana be-
29921: göra sådana justeringar av den som följer av re-        gränsningar som allmänt gäller endast utlänning-
29922: formen av de grundläggande fri- och rättigheter-        ar kan anses strida mot gemenskapsrätten. Samti-
29923: na, av andra ändringar av lagstiftningen och av         digt som tillämpningsområdet för bestämmelser-
29924: intemationella förpliktelser som är bindande för        na utvidgas till att gälla alla som uppehåller sig i
29925: Finland.                                                Finland inskränks de begränsningar som gäller
29926:    Tryggandet av rikets territoriella integritet        själva verksamheten betydligtjämfört med nuva-
29927: förutsätter att rätten att röra sig och andra aktivi-   rande förhållanden.
29928: teter vid rikets gränser samt på andra med tanke            En skillnad jämfört med den nuvarande regle-
29929: på rikets säkerhet viktiga områden övervakas.           ringen är också att angående alla begränsningar
29930: Aktivitetema på ornrådena i fråga måste vid be-         bestäms på lagnivå. Begränsningama är mindre
29931: hov också kunna begränsas. Ornråden som är vik-         omfattande än för närvarande och bestämmelser-
29932: tiga med tanke på rikets säkerhet är förutom            na om dem är noga avgränsade. Också om grun-
29933: gränsområdena bl.a. skyddsområdena. På Fin-             dema för beviljande av tillstånd bestäms i lagen.
29934: lands territorialvatten finns för närvarande 22         När ett tillståndsärende behandlas iakttas enligt
29935: 
29936: 
29937: 4
29938: Ministems svar                                                  KK 145/2000 vp - Jari Leppä /kesk
29939: 
29940: 
29941: förslaget allmänna förvaltningsrättsliga princi-      skyddsområdena är belägna på Finska vikens och
29942: per. Enligt den praxis som skall iakttas i förvalt-   Skärgårdshavets område, huvudsakligen i rikt-
29943: ningsärenden kan ändring sökas i ett tillstånds-      ning mot territorialhavet utanför skärgården. De-
29944: ärende genom besvär.                                  ras andel av de aktuella vattenområdenas areal
29945:    Tillståndsplikten för verksamheten gäller en-      skulle utgöra mindre än fem procent.
29946: ligt förslaget endast avgränsade skyddsområden,          Avsikten är att det tillståndsförfarande som
29947: och avsikten är att skyddsområdena skall mins-        hänför sig tili begränsningama skall bli så snabbt
29948: kas jämfört med nuvarande förhållanden både           och smidigt som möjligt så att det inte medför be-
29949: vad antalet och i huvudsak också vad storleken        tydande men för t.ex. dykningsverksamheten.
29950: beträffar. De i den föreslagna lagen avsedda
29951: 
29952: 
29953: Helsingfors den 13 mars 2000
29954: 
29955:     Försvarsminister Jan-Erik Enestam
29956: 
29957: 
29958: 
29959: 
29960:                                                                                                       5
29961:                                                                KK 146/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
29962: 
29963: 
29964: 
29965: 
29966:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 146/2000 vp
29967: 
29968:                                                Maidontuottajien kohtelu maitokiintiöiden
29969:                                                hankkimisessa ja ylittämisessä
29970: 
29971: 
29972: 
29973: 
29974: Eduskunnan puhemiehelle
29975: 
29976: Euroopan unionin komissiossa päätetty maakoh-           prosessiksi, ja esimerkiksi TE-keskus on kieltäy-
29977: tainen maitokiintiö on Suomen kohdalta ylitty-          tynyt myymästä kiintiöitä enää tämän kiintiökau-
29978: mässä viimeisimpien ennusteiden mukaan noin             den aikana, vaikka uuden kauden alussa kiintiöi-
29979:  11 miljoonalla litralla. Kiintiökausi päättyy maa-     tä on taas kaupan. Tämä tuntuu kohtuuttomalta,
29980: liskuun lopussa, ja ylitysmäärä on huomattavasti        kun monet maidontuottajat tarvitsisivat käyttä-
29981: suurempi kuin vielä kuukausi sitten arvioitiin,         mättömiä kiintiöitä juuri nyt korvatakseen oman
29982: jolloin ylityksen arvioitiin pysähtyvän 6,5 mil-        kiintiönsä ylittämisen ja estääkseen siitä aiheutu-
29983: joonaan litraan.                                        vat sakot. Jos taasjostain on tullut myyntiin käyt-
29984:     Suomi joutuu maksamaannöistä ennustetuista          tämättömiä kiintiöitä, niiden kiintiömäärät voi-
29985:  11 miljoonasta ylityslitrasta noin 24 miljoonan        vat olla yksittäiselle maidontuottajalle liian suu-
29986: markan sakon, ja sakkorahat peritään oman kiin-         ria ja kalliita. Kuitenkaan TE-keskus ei ole jous-
29987: tiönsä ylittäjiltä ylitysten suhteessa sen jälkeen      tanut tällaisissa tapauksissa siten, että kaksi tai
29988: kun kiintiönsä alittajien litrat on hyvitetty ylittä-   useampi maidontuottaja voisi jakaa isomman
29989: jille. Näiltä sakkolitrailta menetetään myös tuo-       kiintiön keskenään, vaan kiintiöitä on voinut os-
29990: tantotuet. Näillä näkymin ylityslitroista koituvan      taa vain tilakohtaisesti. Kun tiloja luopuu mai-
29991: sakon suuruus olisi kiintiönsä ylittäviltä 10-20        dontuotannosta lukumääräisesti suhteellisen pal-
29992: penniä ylityslitraa kohden. Ilman kiintiöitä mai-       jon, ei voi olla kohtuullista viranomaisten tahol-
29993: toa tuottavat eli niin sanotut nollakiintiöläiset       ta pitää yllä jatkuvaa hiostamista ja byrokraattis-
29994: joutuisivat maksamaan jokaisesta meijeriin lähe-        ta jäykkyyttä niitä maidontuottajia kohtaan, jot-
29995: tetystä litrasta sakkoa 2,20 markkaa ja menettäi-       ka vielä jaksavat alalla taistella.
29996: sivät lisäksi maidon tuotantotuet.
29997:     Nyt monet maidontuottajat ovat tukalassa ti-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
29998: lanteessa, kun tilakohtainen maitokiintiö on jo         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29999: ylitetty ja jokainen tuotettu maitolitra tietää li-     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30000: säystä sakkojen määrään. Lehmiä ei kuitenkaan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30001: voi estää tuottamasta maitoa eikä niitä liioin voi
30002: jättää lypsämättä. Monet ovatkin yrittäneet hank-             Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että mai-
30003: kia lisää käyttämättömiä kiintiöitä TE-keskukset-             dontuottajien kohtelu maitokiintiöiden
30004: ta tai tuotannosta luopuvilta tiloilta, kun julki-            hankkimis- ja ylittämistapauksissa pa-
30005: suudessa on näkyvästi mainostettu kiintiöitä ole-             ranee nykyisestä niin, että TE-keskus
30006: van vielä tarjolla ja myynnissä tämän kuun ajan               myisi kiintiöitä vielä ennen uuden kiin-
30007: niitä tarvitseville. Kiintiöiden hankkiminen on               tiökaudenkin alkamista niitä tarvitsevil-
30008: kuitenkin osoittautunut luultua hankalammaksi                 le ja että käyttämättömien kiintiöiden ja-
30009: 
30010:                                                                                                   Versio 2.0
30011: KK 146/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
30012: 
30013: 
30014:       kaminen ·kahden tai useamman maidon-
30015:       tuottajan kesken onnistuisi nykyistä hel-
30016:       pommin?
30017: 
30018: 
30019: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
30020: 
30021:     Seppo Lahtela /kesk
30022: 
30023: 
30024: 
30025: 
30026: 2
30027: Ministerin vastaus                                         KK 146/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
30028: 
30029: 
30030: 
30031: 
30032: Eduskunnan puhemiehelle
30033: 
30034: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           Jatketulla kauppa-ajalla tehtiin kiintiökauppo-
30035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        ja poikkeuksellisen vilkkaasti. Työvoima- ja
30036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      elinkeinokeskukset arvioivat, että kauppoja vah-
30037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lah-      vistettiin 20 miljoonalle Iitralie tammi-helmi-
30038: telan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kuun 2000 aikana. Kun kiintiökaupan jatkoajasta
30039: sen KK 146/2000 vp:                                  lisäksi tiedotettiin näkyvästi, on todennäköistä,
30040:                                                      että useimmat tuottajat ovat pystyneet järjestä-
30041:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että mai-       mään maitokiintiönsä tuotantoaan vastaavaksi.
30042:       dontuottajien kohtelu maitokiintiöiden         Tuottajilta, jotka alittavat kiintiönsä, saadaan li-
30043:       hankkimis- ja ylittämistapauksissa pa-         säksi tasausjärjestelmän kautta käyttöön noin
30044:       ranee nykyisestä niin, että TE-keskus          270 miljoonaa litraa hyvitystä, joka on kiintiön-
30045:       myisi kiintiöitä vielä ennen uuden kiin-       sä ylittäneiden tuottajien käytössä.
30046:       tiökaudenkin alkamista niitä tarvitsevil-          Kaupan jatkoajan ja tasausjärjestelyjen vuok-
30047:       le ja että käyttämättömien kiintiöiden ja-     si ei kohtuuttomia sakkoja ole tulossa niille tuot-
30048:       kaminen kahden tai useamman maidon-            tajille, jotka tuottavat kiintiöllä, joka on järke-
30049:       tuottajan kesken onnistuisi nykyistä hel-      vässä suhteessa tilan maidontuotantoon.
30050:       pommin?                                            Sen sijaan kysymyksessä esitetty ajatus myy-
30051:                                                      tävien maitokiintiöiden jakamisesta usean osta-
30052: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          jan käyttöön on ristiriidassa alhaisen kiintiöhin-
30053: seuraavaa:                                           nan kanssa. Jos myyjälle annetaan mahdollisuus
30054: Hallitus on reagoinut kysymyksessä mainittuihin      osittaa kiintiö usealle ostajalle, tarjotaan hänelle
30055: ongelmiin ripeästi. Meijerimaidon viitemäärien       samalla mahdollisuus kaupata kiintiötä korkeim-
30056: siirtämisestä annettua maa- ja metsätalousminis-     man tarjouksen perusteella entistä useammalle
30057: teriön päätöstä (219/1997) muutettiin tammi-         ostajalle. Siksi tästä vaihtoehdosta on johdonmu-
30058: kuussa 2000 niin, että maitokiintiöitä oli mahdol-   kaisesti pidättäydytty. Asiaa on kuitenkin käsi-
30059: lisuus ostaa vapailta markkinoilta helmikuun         telty maitokiintiöneuvottelukunnassa. Hallitus
30060: 2000 loppuun saakka. Normaalitilanteeseen ver-       tulee antamaan maaliskuussa 2000 uuden asetuk-
30061: rattuna kauppa-aikaa jatkettiin tällä toimenpi-      sen meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä.
30062: teellä kahdella kuukaudella. Syynä oli runsas        Siinä yhteydessä kiintiön jakoasiaa voidaan tar-
30063: maidontuotanto kuluvalla tuotantojaksolla ja sii-    kastella niissä tapauksissa, jossa myytävän kiin-
30064: tä seuraava todennäköinen maakiintiön ylitys         tiön koko ylittää selvästi alueen keskimääräisen
30065: sekä kysymyksessä mainitut käytännön ongel-          kiintiön.
30066: mat.
30067: 
30068: 
30069: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
30070: 
30071:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30072: 
30073:                                                                                                        3
30074: KK 146/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                      Ministems svar
30075: 
30076: 
30077: 
30078: 
30079: Tili riksdagens talman
30080: 
30081: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Under den förlängda försäljningstiden var
30082: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       handeln med kvoter exceptionellt livlig. Arbets-
30083: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sep-      krafts- och näringscentralema uppskattade att af-
30084: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs-      fårer omfattande 20 miljoner liter gjordes i
30085: mål SS 146/2000 rd:                                   januari-februari 2000. Eftersom informationen
30086:                                                       om den förlängda tiden för försäljning av kvoter
30087:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       dessutom var mycket synlig är det sannolikt att
30088:        att vidta för att förbättra behandlingen       de flesta producenter har kunnat ordna sina
30089:        av mjölkproducenter i fråga om anskaff-        mjölkkvoter så att de motsvarar produktionen.
30090:        ning och överskridande av mjölkkvoter          Av producenter som underskrider sina kvoter fås
30091:        så, att TE-centralerna kunde sälja kvo-        dessutom genom utjämningssystemet till godo ca
30092:        ter tili personer som är i behov av dem        270 miljoner liter som kan användas av de produ-
30093:        också före ingången av den nya kvotpe-         center som överskridit sina kvoter.
30094:        rioden, och så att det skulle bli lättare         På grund av den förlängda försäljningstiden
30095:        än tidigare att fördela oanvända kvoter        och olika utjämningsarrangemang kommer pro-
30096:        mellan två eller jlera mjölkproducenter?       ducenter med kvoter som står i ett rimligt förhål-
30097:                                                       lande till gårdens mjölkproduktion inte att drab-
30098: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       bas av oskäliga böter.
30099: föra följande:                                           Däremot står den tanke om fördelning av
30100: Regeringen har reagerat snabbt på de problem          mjölkkvoter mellan flera köpare som läggs fram i
30101: som nämns i spörsmålet. Jord- och skogsbruks-         spörsmålet i konflikt med det låga kvotpriset. Om
30102: ministeriets beslut om överföring av refe-            en säljare ges möjlighet att fördela en kvot på fle-
30103: renskvantiteter för mejerimjölk (219/1997) änd-       ra köpare, ges säljaren samtidigt möjlighet att på
30104: rades ijanuari 2000 så att det var möjligt att köpa   basis av högsta anbud saluföra kvoten tili ännu
30105: mjölkkvoter på den fria marknaden fram till ut-       flera köpare. Därför har detta altemativ konse-
30106: gången av februari 2000. Jämfört med normala          kvent undvikits. Frågan har dock behandlats i de-
30107: fall förlängdes försäljningstiden med hjälp av        legationen för mjölkkvoter. Regeringen kommer
30108: denna åtgärd med två månader. Orsaken var en          i mars 2000 att utfårda en ny förordning om över-
30109: riklig mjölkproduktion under den pågående pro-        föring av referenskvantiteter för mejerimjölk. 1
30110: duktionsperioden och som en följd av detta ett        samband med detta kan frågan om fördelning av
30111: sannolikt överskridande av landskvoten samt de        kvoter granskas i de fall då storleken på den kvot
30112: praktiska problem som nämns ovan i spörsmålet.        som säljs klart överskrider den genomsnittliga
30113:                                                       kvoten i området.
30114: 
30115: 
30116: Helsingfors den 10 mars 2000
30117: 
30118:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30119: 
30120: 4
30121:                                                                  KK 147/2000 vp- Jussi Ranta /sd
30122: 
30123: 
30124: 
30125: 
30126:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 147/2000 vp
30127: 
30128:                                             Julkisen liikenteen työsuhdematkalipun verot-
30129:                                             taminen
30130: 
30131: 
30132: 
30133: 
30134: Eduskunnan puhemiehelle
30135: 
30136: Julkisella liikenteellä on erittäin suuri merkitys   lain säännöksiin perustuvassa tulkinnassaan läh-
30137: pääkaupunkiseudun rakenteelliselle toiminnalle.      tenyt siitä, että työnantajalta saatu julkisen lii-
30138: Julkista liikennettä on tarkoitus kehittää merkit-   kenteen matkalippu verotetaan nimellisarvosta.
30139: tävillä investoinneilla. Tällaisia ovat mm. kanta-   Sen sijaan verotuksen vuoden 2000 luontaisetu-
30140: radan kapasiteetin lisääminen, länsimetron ja ns.    jen verottamista koskevassa päätöksessä on au-
30141: Marja-radan rakentaminen sekä Jokeri-bussiyh-        toetu asetettu parempaan asemaan. Autoedun ve-
30142: teyden kehittäminen. Julkisen liikenteen merki-      rotusarvon laskenta pohjautuu arvoon, joka on
30143: tys myös pääkaupunkiseudun työssäkäynti-             noin 80 % auton uushankintahinnasta. Työsuhde-
30144: alueen laajentumisessa on merkittävä.                lipun nimellisarvoa alempi verotusarvo, esim.
30145:    Julkisen liikenteen toimintaedellytysten pa-      80 % vuosilipun hinnasta, lisäisi julkisen liiken-
30146: rantaminen mm. matkakeskusten ja liikennejär-        teen käytettävyyttä, kehittäisi julkisen liikenteen
30147: jestelmäsuunnitelmien toteuttamisella vahvistaa      järjestelmiä ja parantaisi valtakunnan rakenteen
30148: maakuntakeskusten kehittämistä ja talous-            sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen
30149: aluemuodostusta laajemmiksi ja kehityskykyi-         tähtäävien yleisten tavoitteiden toteutumista.
30150: semmiksi kokonaisuuksiksi. Julkisen liikenteen
30151: käytettävyyteen vaikuttavat myös kustannukset.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30152: Kilpailuttamisella ja toimintojen tehostamisella     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30153: on voitu hillitä kustannusten nousua. Eräs tapa      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30154: käytettävyyden lisäämiseen on työsuhdematkali-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30155: pun verokohtelun muuttaminen. Pääkaupunki-
30156: seudun yhteistyövaltuuskunta kiinnittää kirjees-            Onko olemassa esteitä työsuhdematka-
30157: sään 23.2.2000 valtioneuvostolle huomiota sii-              lipun verokohtelun muuttamiselle ja
30158: hen, että työsuhdematkalipun verokohtelua tulisi
30159: muuttaa siten, että työsuhdematkalippua kohdel-            mitä hallitus tekee joukkoliikenteen työ-
30160: taisiin verotuksellisesti samalla tavalla kuin au-         suhdematkalippuetuuden verottamisek-
30161: toetua. Verohallitus onkin nykyisessä tulovero-            si nimellisarvoa alemmasta arvosta?
30162: 
30163: 
30164: 
30165: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
30166: 
30167:     Jussi Ranta /sd
30168: 
30169: 
30170: 
30171:                                                                                                Versio 2.0
30172: KK 147/2000 vp- Jussi Ranta /sd                                                      Ministerin vastaus
30173: 
30174: 
30175: 
30176: 
30177: Eduskunnan puhemiehelle
30178: 
30179: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        sa lounassetelin tietoinen arvostaminen 7 5 pro-
30180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         senttiin, vaikka setelillä saa ravintolapalveluja
30181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen nimellisarvosta. Lounasseteliin voidaan si-
30182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jussi Ran-       ten katsoa sisältyvän selvää verotukea, joten
30183: nan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          asiasta olisi itse asiassa säädettävä lain tasolla.
30184: KK 147/2000 vp:                                       Nykytilan taustalla on pyrkimys saattaa yleisiä
30185:                                                       ravintolapalveluita käyttävien työntekijöiden
30186:        Onko olemassa esteitä työsuhdematka-           ruokailukustannukset lähemmäksi työnantajan
30187:        lipun verokohtelun muuttamiselle ja           järjestämän työpaikkaruokailun hintatasoa.
30188:                                                          Kysymyksessä viitataan siihen, että autoedun
30189:        mitä hallitus tekee joukkoliikenteen työ-      verotusarvon laskenta pohjautuisi noin 80 pro-
30190:        suhdematkalippuetuuden verottamisek-           senttiin auton uushankintahinnasta. Verohallitus
30191:        si nimellisarvoa alemmasta arvosta?            ei autoedun arvoa laskiessaan tee kuitenkaan tä-
30192: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         män määräistä alennusta. Autoedun arvon mää-
30193: ti seuraavaa:                                         räytyminen muutettiin vuonna 1992. Autoedun
30194:                                                       kuukausiarvo määräytyy uusimmissa ikäryhmis-
30195: Tuloverolain (1535/1992) 64 §:n mukaan työn-          sä Aja B, joihin työsuhdeautoista kuuluu lähes
30196: antajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansio-   90 prosenttia, tiettynä prosenttina (tällä hetkellä
30197: tuloa ja arvioidaan käypään arvoon sen mukaan,        1,4 tai 1,2 prosenttia) auton uushankintahinnasta
30198: kuin verohallitus vuosittain tarkemmin määrää.       (perusarvo) ja kiinteästä kuukausittaisesta tai ki-
30199: Samansisältöinen säännös sisältyi myös uutta la-     lometrikohtaisesta määrästä (käyttökustannuk-
30200: kia edeltäneen tulo- ja varallisuusverolain          set). Perusarvossa ovat mukana poistot, korkoku-
30201: (1240/1988) 47 §:ään.                                lut, vakuutukset ja ajoneuvovero. Käyttökustan-
30202:    Luontoisetujen arvostuksessa lähtökohtana on      nuksia ovat rengaskustannukset, korjauskustan-
30203: käypä arvo, joten periaatteessa edun aliarvostus     nukset ja vapaassa autoedussa polttoainekustan-
30204: ei ole voimassa olevan lain mukaan mahdollista       nukset. Lasketuista arvoista vahvistetaan luon-
30205: ainakaan niissä tapauksissa, joissa edun arvo on     toisetuarvoksi 90 prosenttia.
30206: yksiselitteisesti todettavissa. Niissä luon-             Verotusarvoa alentavasti vaikuttaa lisäksi
30207: toiseduissa, joiden arvostus puolestaan perustuu     kaksi tekijää. Autoon hankitut lisävarusteet ote-
30208: laskennallisiin keskimääräisiin arvoihin, on käy-    taan huomioon uusarvossa, mutta vain siltä osin
30209: vän arvon pääsäännöstä poikettu alaspäin varo-       kuin niiden yhteenlaskettu hankintahinta ylittää
30210: vaisuussyistä, jotta kukaan ei joutuisi yliverote-   5 000 markkaa. Kaikkien autojen uushankinta-
30211: tuksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana arvos-         hinnasta vähennetään ennen perusarvon vahvis-
30212: tusta on aiemmasta jonkin verran nostettu. Ta-       tamista 20 000 markkaa. Edun laskentatapa ha-
30213: voitteeksi on asetettu noin 90 prosenttia käyväs-    luttiin mahdollisimman yksinkertaiseksi. Tämän
30214: tä arvosta. Autoedun ja ravintoedun verotukses-      vuoksi käyttökustannuksille vahvistettiin vain
30215: sa jäädään eräissä tilanteissa vielä tämänkin ta-    yksi arvo, vaikka esimerkiksi polttoaineen kulu-
30216: son alapuolelle. Selvin poikkeus on ravintoedus-     tus vaihtelee huomattavasti erimerkkisillä ja eri-
30217: 
30218: 
30219: 2
30220: Ministerin vastaus                                                 KK 147/2000 vp- Jussi Ranta /sd
30221: 
30222: 
30223: ikäisillä autoilla. Kaavamaisen vähennyksen vai-       lemmissa tilanteissa kysymys on myös elinkeino-
30224: kutus on suurempi halvoilla, yleensä vähemmän          tuesta: lounassetelien aliarvostus tukee ravintola-
30225: kuluttavilla autoilla. Edun yksilöllisen luonteen      alaa ja työmatkalipun aliarvostus olisi puoles-
30226: vuoksi ei voida yleisesti sanoa, kuinka paljon         taan uusi joukkoliikenteen tukimuoto.
30227: käypää alemmaksi autoedun arvo kullekin muo-              Harkittaessa tällaisen uuden tuen mahdolli-
30228: dostuu.                                                suutta on otettava huomioon myös julkisen lii-
30229:    Kysymyksessä on esitetty, että autoedun ar-         kenteen suorat tuet ja niiden kehittämisnäkymät
30230: vostukseen sisältyvä alennus otettaisiin käyttöön      ja ratkaistava kysymys siitä, kumpaa tietä käyt-
30231: myös työsuhdematkalipun arvostuksessa. Vaati-          täen päästään kokonaisuuden kannalta parem-
30232: musta on perusteltu sillä, että toimivalla julkisel-   paan lopputulokseen, jos tuen lisäämistä pide-
30233: la liikenteellä on pääkaupunkiseudun rakenteen         tään tarpeellisena. Joka tapauksessa työmatkalip-
30234: kehittämisessä keskeinen merkitys ja sen toimin-       pujen aliarvostukselle olisi saatava eduskunnan
30235: taedellytyksistä on huolehdittava.                     hyväksyntä, joten ilman lainmuutosta uudistusta
30236:    Työsuhdelipun verotusarvon vahvistaminen            ei voida pelkin verohallituksen päätöksin toteut-
30237: nimellisarvoa alemmaksi ei perustuisi varovai-         taa siitäkään huolimatta, että lounassetelin arvos-
30238: suuteen kuten autoedun verotuksessa, koska edun        tuksessa näin on vanhastaan menetelty. Asiaa on
30239: markkamääräinen arvo on täsmällisesti tiedossa.        tarkoitus selvittää lähemmin valtiovarainministe-
30240: Kysymyksessä olisi samanlainen tietoinen aliar-        riössä.
30241: vostus kuin lounasseteleissäkin. Tavallaan mo-
30242: 
30243: 
30244: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
30245: 
30246:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
30247: 
30248: 
30249: 
30250: 
30251:                                                                                                         3
30252: KK 147/2000 vp- Jussi Ranta /sd                                                         Ministerns svar
30253: 
30254: 
30255: 
30256: 
30257: Tili riksdagens talman
30258: 
30259: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       om 90 % av det gängse värdet. 1 beskattningen av
30260: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av       bi1förmån och kostförmån stannar man i vissa si-
30261: statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot       tuationer dessutom imder denna nivå. Det tydli-
30262: Jussi Ranta /sd undertecknade skriftliga spörs-       gaste undantaget när det gäller kostförmån är den
30263: må1 SS 147/2000 rd:                                   medvetna värderingen av lunchsedeln till 75 %,
30264:                                                       fastän man för sede1n får restaurangservice till
30265:        Finns det några hinder för att ändra den       dess nominella värde. Därför kan man anse att
30266:        skattemässiga behandlingen av fria re-         det ingår ett tydligt skattestöd i 1unchsedeln, och
30267:        sor för anställda och                          därför borde saken i själva verket regleras på lag-
30268:                                                       nivå. Bakom den nuvarande situationen ligger en
30269:        vad gör regeringen för att den förmån          strävan efter att bringa må1tidskostnaderna för
30270:        som avser kollektivtrafikbiijetter för an-     sådana anställda som utnyttjar allmän restau-
30271:        ställda skall beskattas för ett värde som     rangservice närmare prisnivån på de arbetsp1ats-
30272:        understiger det nominella värdet?              må1tider som arbetsgivaren ordnar.
30273: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-          1 spörsmålet hänvisas till det faktum att uträk-
30274: föra fö1jande:                                        nandet av beskattningsvärdet av bilförmånen
30275:                                                      grundar sig på en värderingsnivå om ca 80 % av
30276: En1igt 64 § inkomstskatte1agen (1535/1992) är        bi1ens nyanskaffningspris. Skattestyre1sen före-
30277: naturaförmåner som erhållits av arbetsgivaren        tar likvä1 inte någon sänkning motsvarande den-
30278: skattep1iktig förvärvsinkomst och de skall upp-      na procentande1 när den räknar ut värdet av bi1-
30279: skattas till gängse värde en1igt vad skattestyre1-   förmånen. Fastställandet av värdet av bilförmå-
30280: sen år1igen närmare bestämmer. En bestämme1se        nen ändrades år 1992. Det månatliga värdet av
30281: med motsvarande innehåll ingick också i 47 § i       bilförmånen fastställs i de nyaste åldersgrupper-
30282: den inkomst- och förmögenhetsskatte1ag               na A och B, till vilka nästan 90 % av alla tjänste-
30283: ( 1240/ 1988) som var föregångare till den nya 1a-   bi1ar hör, som vissa procentantde1ar (för närva-
30284: gen.                                                 rande 1,4 och 1,2 %) av bi1ens nyanskaffnings-
30285:    Utgångspunkten för värderingen av naturaför-      pris (grundvärde) och av det månatliga beloppet
30286: månerna är det gängse värdet, och därför är det      eller av beloppet enligt kilometerantal ( drifts-
30287: en1igt gällande 1ag i princip inte möj1igt att un-   kostnader). 1 grundvärdet ingår avskrivningar,
30288: dervärdera förmånen åtminstone i de fall då vär-     ränteutgifter, försäkringar och fordonsskatt.
30289: det av förmånen entydigt kan konstateras. I fråga    Driftskostnader är utgifter för däck, reparations-
30290: om de naturaförmåner där värderingen åter grun-      kostnader och bränslekostnaderna i den fria bil-
30291: dar sig på kalky1mässiga genomsnittliga värden       förmånen. Av de uträknade värdena fastställs
30292: har man av försiktighetsskä1 avvikit nedåt från      90 % som naturaförmånsvärde.
30293: huvudrege1n om gängse värde, för att ingen skall         Dessutom inverkar två faktorer nedsättande på
30294: bli överbeskattad. Under detsenaste årtiondet har    beskattningsvärdet. Tilläggsutrustning som an-
30295: värderingen höjts något ijämförelse med det tidi-    skaffats till bilen beaktas i nyvärdet, men endast
30296: gare. Som mål har uppställts en värderingsnivå       till den del som deras sammanlagda anskaff-
30297: 
30298: 
30299: 4
30300: Ministerns svar                                                   KK 147/2000 vp- Jussi Ranta /sd
30301: 
30302: 
30303: ningspris överskrider 5 000 mk. Från alla bilars      nella värdet skulle inte grunda sig på försiktighet
30304: nyanskaffningspris dras 20 000 mk av innan            såsom i beskattningen av bilförmånen, eftersom
30305: grundvärdet fastställs. Strävan var att förenkla      det exakta värdet av formånen i mark är bekant.
30306: sättet att räkna ut förmånen så mycket som möj-       Det skulle vara fråga om en Iikadan medveten un-
30307: ligt. Därför fastställdes endast ett värde för        dervärdering som i fråga om lunchsedlarna. På
30308: driftskostnaderna, fastän t.ex. bränsleförbruk-       sätt och vis är det i bägge situationerna också frå-
30309: ningen varierar avsevärt för bilar av olika märke     ga om näringsunderstöd: undervärderingen av
30310: och ålder. Verkningarna av ett schematiskt av-        lunchsedlarna stöder restaurangbranschen och
30311: drag är större i fråga om billiga bilar som i all-    undervärderingen av de fria resorna för anställda
30312: mänhet förbrukar mindre bränsle. Tili följd av        skulle för sin del vara en ny form av stöd för kol-
30313: förmånens individuella natur kan man inte gene-       lektivtrafiken.
30314: rellt säga hur mycket lägre värdet av bilförmå-          När möjlighetema för ett dylikt nytt stöd över-
30315: nen blir för varje enskild bil i jämförelse med det   vägs måste även de direkta stöden till kollektiv-
30316: gängse priset.                                        trafiken beaktas samt utsiktema för utvecklandet
30317:    1 spörsmålet föreslås att den nedsättning som      av dem. Därtill måste man bestämma viiken väg
30318: ingår i värderingen av bilförmånen skall tas i        man skall gå för att uppnå det med tanke på hel-
30319: bruk även när det gäller värderingen av fria resor    heten bästa slutresultatet, om det anses nödvän-
30320: för anställda. Kravet har motiverats med påståen-     digt att stödet utökas. 1 vilket fall som helst mås-
30321: det om att en fungerande kollektivtrafik har en       te undervärderingen av fria resor för anställda få
30322: viktig betydelse vid utvecklandet av strukturen       riksdagens godkännande, och därför är det inte
30323: inom huvudstadsregionen och man bör dra för-          möjligt att utan en lagändring genomföra refor-
30324: sorg om kollektivtrafikens verksamhetsbetingel-       men enbart med skattestyrelsens beslut trots att
30325: ser.                                                  man tidigare har gått tili väga på detta sätt vid
30326:    Fastställandet av beskattningsvärdet av fria re-   värderingen av lunchsedeln. Avsikten är att när-
30327: sor för anställda tili ett lägre värde än det nomi-   mare utreda saken vid finansministeriet.
30328: 
30329: 
30330: Helsingfors den 22 mars 2000
30331: 
30332:     Minister Suvi-Anne Siimes
30333: 
30334: 
30335: 
30336: 
30337:                                                                                                         5
30338:                                                           KK 148/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
30339: 
30340: 
30341: 
30342: 
30343:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 148/2000 vp
30344: 
30345:                                                Yrittäjien sukupolvenvaihdosongelmien helpot-
30346:                                                taminen
30347: 
30348: 
30349: 
30350: 
30351: Eduskunnan puhemiehelle
30352: 
30353: Maamme väestön nopea vanheneminen koskee                on myös kokemusta, joten ennuste heidän menes-
30354: myös yrittäjiä. Selvitysten mukaan sukupolven-          tymiselleen olisi parempi kuin täysin uusilla yrit-
30355: vaihdos on seuraavien kolmen vuoden aikana              täjillä. Asia vaatisi kuitenkin erillistä projektia
30356: ajankohtainen 10 prosentissa ja 10 vuoden aika-         toimenpiteineen.
30357: na jopa 40 prosentissa yrityksiä. Esimerkiksi La-          Sukupolvenvaihdosongelmat tulisi pikaisesti
30358: pissa sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi           selvittää ja esittää niihin sopivat lääkkeet. Sitä
30359: seuraavien lO vuoden aikana yli 3 000 yritykses-        varten voisi asettaa esim. valtiota, yrittäjäjärjes-
30360: sä.                                                     töjä sekä muita sidosryhmiä käsittävän pikatyö-
30361:     Selvitysten mukaan joka viides yrittäjä odot-       ryhmän.
30362: taa sukupolvenvaihdoksen tuovan ongelmia.
30363: Yleisimmin arvioidaan aiheutuvan rahoitusvai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30364: keuksiajatkajalle sekä vero-ongelmia niin luopu-        sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30365: jalle kuinjatkajallekin. Ongelma on tietysti myös       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30366: jatkajan löytyminen ylipäätään.                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30367:     Suomen ja erityisesti ongelma-alueiden, ku-
30368: ten Lapin, työllisyystilanne on niin vaikea, ettei            Onko hallitus valmis asettamaan pika-
30369: olisi varaa menettää yhtään yrittäjää. Siksi tulisi           työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
30370: käyttää esim. Lipposen II hallituksen hallitusoh-             yrittäjien lähivuosina nopeasti kasvavia
30371: jelman yrittäjyysprojektin puitteissa kaikki kei-             sukupolvenvaihdosongelmia ja esittää
30372: not, jotta yritykset voisivat jatkaa ja niiden luku-          niihin ratkaisuja sekä
30373: määrä voisi myös lisääntyä.
30374:     Eräs ja nopeasti vaikuttava keino olisi kon-              onko hallitus valmis käynnistämään
30375: kurssin tehneiden yrittäjien toimintaedellytysten             erillisen projektin konkurssin tehneiden
30376: palauttaminen tapauksissa, joissa konkurssiin ei              yrittäjien toimintaedellytysten palautta-
30377: liity rikosta. He ovat hengeltään yrittäjiä ja heillä         miseksi?
30378: 
30379: 
30380: 
30381: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
30382: 
30383:     Hannes Manninen /kesk
30384: 
30385: 
30386: 
30387: 
30388:                                                                                                   Versio 2.0
30389: KK 148/2000 vp- Hannes Manninen /kesk                                                Ministerin vastaus
30390: 
30391: 
30392: 
30393: 
30394: Eduskunnan puhemiehelle
30395: 
30396: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa       yritysvierailuissa. Taloudelliset tai muuten mer-
30397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        kittävät kysymykset käsitellään talouspoliittises-
30398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sa ministerivaliokunnassa.
30399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes              Hankkeessa tarkastellaan yrityksen koko elin-
30400: Mannisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kaarta. Tavoitteena on suunnata toimenpiteitä
30401: myksen KK 148/2000 vp:                               yrityksen menestymisen kannalta kriittisiin elin-
30402:                                                      kaaren vaiheisiin. Yksi tarkasteltavista teemois-
30403:        Onko hallitus valmis asettamaan pika-         ta on liiketoiminnan käynnistäminen ja jatkami-
30404:        työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää       nen, jonka puitteissa selvitetään mahdollisuuk-
30405:        yrittäjien lähivuosina kasvavia sukupol-      sia edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia. Ky-
30406:        venvaihdosongelmia ja esittää niihin          symyksen merkitys on kasvanut entisestään, kun
30407:        ratkaisuja sekä                               suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Työssä tar-
30408:                                                      kastellaan muun muassa rahoitus-, koulutus- ja
30409:        onko hallitus valmis käynnistämään            verotuskysymyksiä sekä kysymystä jatkajan löy-
30410:        erillisen projektin konkurssin tehneiden      tämisestä. Esimerkkinä mainittakoon, että vuo-
30411:        yrittäjien toimintaedellytysten palautta-     den 2000 aikana kauppa- ja teollisuusministeriö
30412:        miseksi?                                      suunnittelee yhteistyössä Finnvera Oyj :n kanssa
30413: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        rahoitustuotteen, jolla voitaisiin rahoittaa yritys-
30414: ti seuraavaa:                                        ten omistajanvaihdoksia. Rahoitustuote koskisi
30415:                                                      sekä sukupolvenvaihdoksia että ulkopuolisen toi-
30416: Hallitus on systemaattisesti pyrkinyt ja pyrkii      min tapahtuvaa omistajanvaihdos ta. Tässä yhtey-
30417: edelleen niin edellisellä kuin kuluvailakin halli-   dessä kehitetään myös koulutus- ja neuvontapal-
30418: tuskaudella vahvistamaan yrittäjyyttä sekä yri-      veluja.
30419: tysten kasvua ja kilpailukykyä. Nämä ovat va-           Dynaaminen pk-yrityssektori yritysten synty-
30420: kaan talouskasvunjatkumisen ja työllisyyden pa-      misineen ja kuolemisineen on tärkeä osa toimi-
30421: ranemisen keskeisiä edellytyksiä. Kauppa- ja         vaa kansantaloutta. Y rittäjyyshankkeen puitteis-
30422: teollisuusministeriö on vuoden 2000 alussa           sa tarkastellaan tästä syystä yritysten perustami-
30423: käynnistänyt yrittäjyyshankkeen, jonka tavoit-       sen ohella myös mahdollisuuksia helpottaa yri-
30424: teena on johdonmukaisesti selvittää yritystoimin-    tystoiminnan lopettamista. Tällöin tarkastelun
30425: nan esteitä ja laatia niihin ratkaisuehdotuksia      kohteena on myös konkurssitilanne. Hankkeessa
30426: sekä kannustaa kaikkia hallinnonaloja uusien yri-    pyritään muun muassa selvittämään, miten kon-
30427: tysten perustamista edistäviin toimiin.              kurssin tehneen yrittäjän mahdollisuuksia aloit-
30428:    Hallitusohjelmaan sisältyvä kaksivuotinen         taa uusi yritystoiminta voitaisiin joustavoittaa.
30429: hanke toteutetaan yhteistyössä eri ministeriöiden       Yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa toteu-
30430: kanssa. Yritysten näkökantoja kuullaan kauppa-       tettava hanke tarjoaa mahdollisuuden yrittäjyy-
30431: ja teollisuusministeriön yhteyteen perustetussa      teen liittyvien kysymysten kattavaan tarkaste-
30432: yritysneuvottelukunnassa sekä eri puolella Suo-      luun ja toimien johdonmukaiseen toteuttami-
30433: mea järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa ja     seen. Hallitus ei siksi näe lähtökohtaisesti tarvet-
30434: 
30435: 
30436: 2
30437: Ministerin vastaus                                   KK 148/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
30438: 
30439: 
30440: ta perustaa kirjallisessa kysymyksessä mainittu-
30441: ja erillisiä pikatyöryhmiä tai projekteja.
30442: 
30443: 
30444: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
30445: 
30446:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
30447: 
30448: 
30449: 
30450: 
30451:                                                                                         3
30452: KK 148/2000 vp- Hannes Manninen /kesk                                                      Ministems svar
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 
30457: Tili riksdagens talman
30458: 
30459: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        handels- och industriministeriet, samt vid diskus-
30460: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        sionsmöten och företagsbesök på olika håll i lan-
30461: statsrådet översänt följande av riksdagsman Han-       det. Ekonomiska frågor eller andra frågor som är
30462: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga            av betydelse behandlas i finanspolitiska minister-
30463: spörsmål SS 148/2000 rd:                               utskottet.
30464:                                                           1 projektet granskas företagets hela livscykel.
30465:        A"r regeringen beredd att tillsätta en ar-      Målet är att inrikta åtgärder på de skeden av livs-
30466:        betsgrupp med uppgift att snabbt reda ut        cykeln som är kritiska med tanke på företagets
30467:        de ökande generationsväxlingsproblem            överlevnad. Ett av de teman som granskas är in-
30468:        som företagarna kommer att få under de          ledandet av afHirsverksamhet och hur den fort-
30469:        närmaste åren och föreslå lösningar på          går. lnom ramen för detta tema utreds möjlighe-
30470:        dem samt                                        tema att främja generationsväxlingar i företag.
30471:                                                        Denna fråga har ökat i betydelse, i och med att de
30472:        är regeringen beredd att starta ett sepa-       stora åldersklassema närmar sig pensionsåldem.
30473:        rat projekt för att återställa verksam-         1 arbetet granskas bl.a. finansierings-, utbild-
30474:        hetsbetingelserna för de företagare som         nings- och beskattningsfrågor samt frågan om att
30475:        har gått i konkurs?                             hitta någon som fortsätter med verksamheten.
30476: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        Som exempel kan nämnas att under år 2000 pla-
30477: föra följande:                                         nerar handels- och industriministeriet i samarbe-
30478:                                                        te med Finnvera Abp en finansiell produkt, ge-
30479: Regeringen har systematiskt eftersträvat och ef-       nom viiken företagens ägarbyte kan finansieras.
30480: tersträvar fortsättningsvis såväl under föregåen-      Den finansiella produkten skall gälla såväl gene-
30481: de som den nu pågående regeringsperioden att           rationsväxlingar som ägarbyten som sker på åt-
30482: stärka företagandet samt företagens tillväxt och       gärd av utomstående. 1 detta sammanhang ut-
30483: konkurrenskraft. Dessa är centrala förutsättning-      vecklas också utbildnings- och rådgivningstjäns-
30484: ar för att en stabil ekonomisk tillväxt skall kunna    tema.
30485: fortgå och sysselsättningen förbättras. Handels-          En dynamisk sektor för små och medelstora
30486: och industriministeriet har vid ingången av år         företag, med företag som uppstår och företag som
30487: 2000 inlett ett företagarprojekt som syftar till att   dör, är en viktig del av en fungerande samhälls-
30488: konsekvent reda ut hindren för företagsverksam-        ekonomi. lnom ramen för företagsamhetsprojek-
30489: het och göra upp förslag till hur de kunde avlägs-     tet granskas av denna orsak utöver etablerandet
30490: nas samt att uppmuntra samtliga förvaltningsom-        av företag också möjlighetema att underlätta för
30491: råden till åtgärder som främjar grundandet av nya      företagaren att upphöra med verksamheten. Här-
30492: företag.                                               vid är också konkursläget föremål för gransk-
30493:    Det tvååriga projektet, som ingår i regerings-      ning. 1 projektet strävar man efter att reda ut bl.a.
30494: programmet, genomförs i samarbete med olika            hur möjlighetema för en företagare som har gått i
30495: ministerier. Företagens synpunkter hörs i en före-     konkurs att inleda ny företagsverksamhet kunde
30496: tagsdelegation, som har inrättats i samband med        göras smidigare.
30497: 
30498: 
30499: 4
30500: Ministems svar                                        KK 148/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
30501: 
30502: 
30503:     Projektet, som genomförs i samarbete med oli-   anser därför att det i princip inte föreligger något
30504: ka förvaltningsområden, erbjuder en möjlighet       behov att tillsätta sådana separata arbetsgrupper
30505: tili en täckande granskning av de frågor som an-    eller projekt som nämns i det skriftliga spörsmå-
30506: knyter tili företagsamheten och tili ett konse-     let.
30507: kvent genomforande av åtgärdema. Regeringen
30508: 
30509: 
30510: Helsingfors den 22 mars 2000
30511: 
30512:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
30513: 
30514: 
30515: 
30516: 
30517:                                                                                                       5
30518:                                                       KK 149/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
30519: 
30520: 
30521: 
30522: 
30523:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 149/2000 vp
30524: 
30525:                                              Arsenalin lainojen myynti
30526: 
30527: 
30528: 
30529: 
30530: Eduskunnan puhemiehelle
30531: 
30532: Valtionhoitoyhtiö Arsenal on tehnyt alustavan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30533: sopimuksen norjalaisen Aktiv Kapitalin kanssa,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30534: että Arsenalin 12 miljardin markan lainat (kirjan-
30535: pitoarvoltaan noin 150 miljoonan markan lainat)              Miten hallitus takaa sen, että Arsenalin
30536: myydään 670 miljoonan markan kauppahintaan                   lainat ostava norjalainen perintäyhtiö
30537: (kevään aikana). Asiaa on käsitelty talouspoliitti-          noudattaa hyvää perintätapaa ja Suo-
30538: sessa ministerityöryhmässä ja Arsenalin hallituk-            men lakia, ettei velallisten tarvitse me-
30539: sessa. Asian yhteydessä pohdittiin myös valtion              nettää yöuniaan ja
30540: perintäyhtiön perustamista, mutta päädyttiin yh-
30541: teistyöhön norjalaisen ja ylikansallisen tahon               onko kauppasumma hallituksen mieles-
30542: kanssa. Asia koskee noin 59 000 asiakasta.                   tä riittävä ja
30543:                                                              miksei velallisille voitu myydä lainoja
30544: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30545:                                                              noin 5 %:n hinnalla?
30546: sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
30547: 
30548: 
30549: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
30550: 
30551:     Marjaana Koskinen /sd                                 Säde Tahvanainen /sd
30552:     Riitta Prusti /sd                                     Tero Rönni /sd
30553:     Esa Lahtela /sd                                       Klaus Heliberg /sd
30554:     Reijo Kallio /sd                                      Annika Lapintie /vas
30555:     Saara Karhu /sd                                       Veijo Puhjo /vas
30556:     Jukka Gustafsson /sd                                  Pentti Tiusanen /vas
30557:     Arto Seppälä /sd                                      Unto Valpas /vas
30558:     Tuula Haatainen /sd                                   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
30559:     Pia Viitanen /sd                                      Esko-Juhani Tennilä /vas
30560:     Valto Koski /sd                                       Mikko Kuoppa /vas
30561:     Marjatta Vehkaoja /sd                                 Mikko Immonen /vas
30562:     Kalevi Olin /sd                                       Ismo Seivästö /skl
30563:     Lauri Kähkönen /sd                                    Leea Hiltunen /skl
30564:     Susanna Huovinen /sd                                  Leena Rauhala /skl
30565:     Virpa Puisto /sd                                      Seppo Lahtela /kesk
30566:     Pirkko Peltomo /sd                                    Mauri Salo /kesk
30567:     Rakel Hiltunen /sd
30568:                                                                                              Versio 2.0
30569: KK 149/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                               Ministerin vastaus
30570: 
30571: 
30572: 
30573: 
30574: Eduskunnan puhemiehelle
30575: 
30576: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             johtanee joustavampiin velkojen sovittelu- ja an-
30577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           teeksiantoratkaisuihin kuin mihin Arsenalilla oli
30578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mahdollisuuksia. Luonnollisesti kaikki Arsena-
30579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana           lin velallistensa kanssa tekemät sopimukset, ku-
30580: Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ten vapaaehtoiset velkajärjestelyt, ovat edelleen
30581: myksen KK 149/2000 vp:                                  voimassa.
30582:                                                            Alustavan sopimuksen mukaan perittävien ja
30583:        Miten hallitus takaa sen, että Arsenalin         jälkiperittävien kauppahinta on 670 miljoonaa
30584:        lainat ostava norjalainen perintäyhtiö           markkaa. Arsenal ja valtionvarainministeriö pyy-
30585:        noudattaa hyvää perintätapaa ja Suo-             sivät puolueettomilta asiantuntijoilta kaksi toi-
30586:        men lakia, ettei velallisten tarvitse me-        sistaan riippumatonta arviota kaupan kohteen ar-
30587:        nettää yöuniaan ja                               vosta. Molempien lausuntojen mukaan alustavaa
30588:                                                         kauppahintaa voidaan pitää riittävänä. Tässä yh-
30589:        onko kauppasumma hallituksen mieles-             teydessä pitää kuitenkin todeta, että kauppahinta
30590:        tä riittävä ja                                   on alustava. Se tulee ilmeisesti alenemaan ns.
30591:                                                         due diligence -tarkastelun tuloksena, koska Arse-
30592:        miksei velallisille voitu myydä lainoja
30593:                                                         nalin tiedostoissa olleiden virheiden vuoksi kau-
30594:        noin 5 %:n hinnalla?
30595:                                                         pan kohde pienenee siitä, mitä alustavassa sopi-
30596: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti          muksessa on määritelty. Tällä hetkellä hinnan
30597: seuraavaa:                                              alenemisen suuruutta on vaikea arvioida.
30598:                                                            Ajatus, että velalliset voisivat lunastaa velkan-
30599: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj asetti ns. pe-         sa maksamalla velkapääomistaan noin viisi pro-
30600: rittävien ja jälkiperittävien myynnin yhteydessä        senttia, on yksinkertaisuudessaan houkutteleva.
30601: velallisten oikeudenmukaisen kohtelun turvaa-           Se on kuitenkin käytännössä mahdoton, sillä en-
30602: miseksi kaupalle useita ehtoja. Näiden mukaan           sinnäkin velkapääomat vaihtelevat muutamista
30603: perintätoimintaa harjoittavan yhtiön on oltava          markoista useisiin kymmeniin miljooniin mark-
30604: suomalainen ja sen on noudatettava Suomen pe-           koihin. Suurimmat velalliset eivät pystyisi mak-
30605: rintälakia ja hyvää perintätapaa. Saamisia ei saa       samaan omaa osuuttaan, kun taas osa pystyy
30606: jatkossakaan myydä eikä luovuttaa kolmannelle           maksamaan velkansa kokonaan. Keskimääräi-
30607: osapuolelle, jollei se täytä ostajalle asetettuja eh-   nen viiden prosentin velan takaisinmaksu olisi si-
30608: toja.                                                   ten tuotoltaan käytännössä alempi kuin viisi pro-
30609:    Uusi perintäyhtiö, Aktiv Hansa Oy, pyrkii yk-        senttia Arsenalin koko lainakannasta ja johtaisi
30610: silöllisiin ratkaisuihin velallisten kanssa siten,      Arsenalin kannalta huomattavasti huonompaan
30611: että velallisen velanhoitokyky ja siinä tapahtuvat      lopputulokseen kuin velallisen tosiasialliseen ve-
30612: muutokset otetaan huomioon. Käytännössä tämä            lanhoitokyvyn arvioon perustuva kauppahinta.
30613: 
30614: 
30615: 
30616: 
30617: 2
30618: Ministerin vastaus                                    KK 149/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
30619: 
30620: 
30621: 
30622: Toisaalta velallisilla on kaiken aikaa ollut mah-      saada kaikki velalliset maksamaan vapaaehtoi-
30623: dollisuus tehdä Arsenalin kanssa velanhoito-           sesti osuutensa, vaikka se olisikin vain viisi pro-
30624: suunnitelma. Sitä mahdollisuutta on käyttänyt          senttia velan pääomasta.
30625: vain pieni osa velallisista, joten olisi mahdotonta
30626: 
30627: 
30628: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
30629: 
30630:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
30631: 
30632: 
30633: 
30634: 
30635:                                                                                                         3
30636: KK 149/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                                 Ministerns svar
30637: 
30638: 
30639: 
30640: 
30641: Tili riksdagens talman
30642: 
30643: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       detta hänseende beaktas. I praktiken torde detta
30644: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        leda till flexiblare lösningar för jämkning och ef-
30645: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mar-       terskänkning av skulderna än vad som vore möj-
30646: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-       ligt för Arsenal. Naturligtvis är alla avtal som Ar-
30647: ga spörsmål SS 149/2000 rd:                            senal ingått med sina gäldenärer, t.ex. de frivilli-
30648:                                                        ga skuldsaneringarna fortfarande i kraft.
30649:        Hur ämnar regeringen garantera att det              Enligt ett preliminärt avtal är köpeskillingen
30650:        norska inkassobolag som kommer att              för de fordringar som är föremål för inkasso och
30651:        köpa upp Arsenals lån iakttar god in-           efterinkasso 670 milj. mk. Arsenal och finansmi-
30652:        drivningssed och Finlands lagar så att          nisteriet bad två opartiska experter inkomma med
30653:        gäldenärerna inte berövas nattsömnen            två av varandra oberoende kalkyler över värdet
30654:        och                                             på objektet för handeln. Enligt båda utlåtandena
30655:                                                        kan den preliminära köpeskillingen anses vara
30656:        är köpesumman enligt regeringen till-           tillräcklig. I detta samband bör det dock konsta-
30657:        räcklig och                                     teras att köpeskillingen är preliminär. Den kom-
30658:        varför kunde lånen inte säljas tili gälde-      mer troligen att sjunka som ett resultat av den s.k.
30659:                                                        due diligence -undersökningen, eftersom han-
30660:        närerna för ett pris av ca 5 % av deras
30661:        värde?                                          delsobjektet på grund av fel i Arsenals register
30662:                                                        minskar från det som angetts i det preliminära av-
30663: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        talet. För tillfållet är det svårt att uppskatta hur
30664: föra följande:                                         mycket priset kommer att sjunka.
30665:                                                            Tanken att gäldenärerna skulle kunna lösa in
30666: För att trygga en rättvis behandling av gäldenä-       sina skulder genom att betala ca 5 % av sitt låna-
30667: rerna ställde egendomsförvaltningsbolaget Arse-        de kapital är lockande i sin enkelhet. Detta är
30668: nal Abp flera villkor för köpet i samband med          dock omöjligt i praktiken, eftersom det lånade
30669: försäljningen av de fordringar som är föremål för      kapitalet för det första växlar från några mark till
30670: inkasso och efterinkasso. Enligt dessa bör det bo-     flera tiotals miljoner mark. De största gäldenärer-
30671: lag som sköter indrivningen vara finskt och iakt-      na skulle inte kunna betala sin egen andel, när en
30672: ta Finlands lagar gällande indrivning samt god         del igen skulle kunna betala hela sin skuld. En
30673: indrivningssed. Fordringarna får inte heller i         genomsnittlig återbetalning på 5 % vore därför i
30674: fortsättningen säljas eller överlåtas till en tredje   praktiken mindre än 5 % av Arsenals hela lånebe-
30675: part, om inte denna uppfyller de villkor som gäl-      stånd och skulle leda till ett betydligt sämre slut-
30676: ler köparen.                                           resultat för Arsenal än den köpesumma som ba-
30677:    Det nya inkassobolaget, Aktiv Hansa Ab, ef-         serar sig på en uppskattning av gäldenärens fak-
30678: tersträvar däremot individuella lösningar med          tiska förmåga att sköta sin skuld. Å andra sidan
30679: gäldenärerna så att gäldenärernas förmåga att          har gäldenärerna hela tiden haft en möjlighet att
30680: sköta skulderna och de förändringar som sker i         göra upp en plan för skötseln av skulden. Endast
30681: 
30682: 
30683: 
30684: 4
30685: Ministems svar                                        KK 149/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
30686: 
30687: 
30688: en liten del av gäldenärema har utnyttjat denna        även om den bara vore 5 % av det lånade kapita-
30689: möjlighet, och det vore därför omöjligt att få alla    let.
30690: gäldenärer att frivilligt betala sin egen andel,
30691: 
30692: 
30693: Helsingfors den 22 mars 2000
30694: 
30695:     Minister Suvi-Anne Siimes
30696: 
30697: 
30698: 
30699: 
30700:                                                                                                     5
30701:                                                            KK 150/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.
30702: 
30703: 
30704: 
30705: 
30706:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 150/2000 vp
30707: 
30708:                                             Echelon-vakoilujärjestelmä             ja   tiedonsiirron
30709:                                             suojaaminen
30710: 
30711: 
30712: 
30713: 
30714: Eduskunnan puhemiehelle
30715: 
30716: Kylmän sodan jälkeen puheet kansakuntien toi-        siirron tarpeeksi hyvin. Kyse on myös kansalais-
30717: siaan kohtaan harjoittamasta vakoilusta vaikeni-     ten perusoikeuksiin kuuluvan tietosuojan rikko-
30718: vat. Tiedossa on ollut, että vakoilutoiminta on      misesta.
30719: jatkunut, mutta keskustelu vakoilun mittavuu-            On järkyttävää, että tällaisten vakoilujärjestel-
30720: desta ja seurauksista on vaiennut. Monille Euroo-    mien olemassaolosta vaietaan. Kukaan ei ole
30721: pan parlamentin edustajille ja meille muille         kiinnittänyt Echelonin olemassaoloon mitään
30722: kuuntelijoille tuli täytenä yllätyksenä Duncan       huomiota, vaikka vakoilujärjestelmän on tiedet-
30723: Campbellin 23.2.2000 esittelemä raportti Eche-       ty toimineenjo kauan. Vakoilusta ja salakuunte-
30724: lon-vakoilujärjestelmästä ja sen toiminnasta.        lusta arvioidaan koituvan miljardien markkojen
30725:    Echelon-vakoilujärjestelmän avulla Yhdys-         vuotuiset tappiot eurooppalaisille yrityksille.
30726: vallat, englanninkieliset maat liittolaisinaan,      EU:ssa on raportin myötä herätty: sekä ministeri-
30727: pystyy hankkimaan tietoa Euroopan yrityksistä ja     neuvosto että komissio antavat lausuntonsa
30728: kansalaisista murtamalla järjestelmällisesti sa-     Echelonista maaliskuussa Euroopan parlamentil-
30729: lausohjelmia, valvomalla Internetiä ja kuuntele-     le.
30730: malla puhelimia. Järjestelmän kautta sanotaan
30731: kulkevan miljardeja viestejä tunnissa puhelujen,     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30732: faksien ja sähköpostien muodossa. Suodatusjär-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
30733: jestelmä on tehokas. Tarpeelliset viestit fakseis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30734: ta ja Internetistä poimitaan hakusanojen avulla.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30735: Vakoilun taustaorganisaationa on Yhdysvaltojen
30736: kansallinen turvallisuusvirasto NSA,jonka väite-           Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että
30737: tään etsivän tietoa, joka kiinnostaa ulkomailla            tiedonsiirto suojattaisiin hyvin jo kan-
30738: kauppaa käyviä amerikkalaisia yrityksiä.                   sallisella tasolla Echelon-vakoilujärjes-
30739:    Echelon-vakoilujärjestelmän tarkkailuasemat             telmältäja
30740: ovat EU-rajojen ulkopuolella mm. Uudessa-See-
30741: lannissa, Australiassa, Kanadassa ja Japanissa.             miten hallitus tulee tiedottamaan omis-
30742: Tämän vuoksi vakoilua ei voida estää. Olisi kui-            ta tiedoistaan EU:hun ja Suomeen koh-
30743: tenkin tärkeää pohtia, miten suojaamme tiedon-              distuvan vakoilun laajuudesta?
30744: 
30745: 
30746: 
30747: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
30748: 
30749:     Arto Seppälä /sd
30750:     Ville Itälä /kok
30751:                                                                                                 Versio 2.0
30752: KK 150/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.                                                      Ministerin vastaus
30753: 
30754: 
30755: 
30756: 
30757: Eduskunnan puhemiehelle
30758: 
30759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n        momentissa          Seelanti ja Australia. Nykymuotoinen Echelon
30760: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             perustettiin edellä tarkoitetun yhteistyön pohjal-
30761: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           le 1970-luvun puolivälissä, jolloin sitä käytettiin
30762: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto Sep-            pääasiassa poliittisen ja sotilaallisen tiedon ke-
30763: pälän /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          räämiseen Varsovan liiton suunnitelmista. Ny-
30764: sen KK 150/2000 vp:                                       kyisiin mittoihinsa se kasvoi kylmän sodan vii-
30765:                                                           meisinä vuosina. Sittemmin Echelonin käyttötar-
30766:        Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että          koitus on suuntautunut myös ei-sotilaallisiin
30767:        tiedonsiirto suojattaisiin hyvin jo kan-          kohteisiin, kuten terrorismiin, huumekauppaanja
30768:        sallisella tasolla Echelon-vakoilujärjes-         rahanpesuun. Viime aikoina on Echelonin lisäksi
30769:        telmältäja                                         epäilty liittyvän myös Yhdysvaltain harjoitta-
30770:                                                          maan taloudelliseen tiedusteluun.
30771:        miten hallitus tulee tiedotlamaan omis-               Sähköisessä muodossa liikkuu nykyisin pal-
30772:        ta tiedoistaan EU:hun ja Suomeen koh-             jon tietoa, myös hyvin luottamuksellistakin ai-
30773:        distuvan vakoilun laajuudesta?                    neistoa, josta ei haluta antaa sivullisille tietoja.
30774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Tämän aineiston vuotaminen sivullisten käsiin
30775: seuraavaa:                                               voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Tällaisten
30776:                                                          tietojen sieppaamisen riski on merkittävän suuri.
30777: Signaalitiedustelua (sigint, signal intelligence)        Tietojen suojaamisessa ovat sähköisten kommu-
30778: ovat harjoittaneet useat valtiot jo vuosikymme-          nikaatiovälineiden käyttäjät itse avainasemassa.
30779: niä. Ilmiö ei siis ole uusi. Yhdestä tällaisesta sig-    Heidän tulisi omassa toiminnassaan ottaa kuunte-
30780: naalitiedustelujärjestelmästä, anglo-amerikkalai-        lun riski huomioon. Riittävän vahvojen, testattu-
30781: sesta Echelonista, on keskusteltu jo muutama             jen salausten käyttö on ehdoton edellytys tieto-
30782: vuosi sitten Euroopan parlamentissa. Vaikkei             turvan takaamiseksi. Varma tapa välttää nämä
30783: Echelon olekaan ainoa signaalitiedustelua tai            riskit on käyttää viestinnässä luotettavia ei-säh-
30784: kommunikaatiotiedustelua (comint, communica-             köisiä kuriiri- tai postitusyhteyksiä.
30785: tions intelligence) harjoittava organisaatio, on se          Suomella on hyvin toimivat viranomaissuh-
30786: todennäköisesti laajin lajissaan. Mainittakoon,          teet Euroopan unionin (EU) valtioihin myös tur-
30787: että myös naapurimaassamme Venäjällä toimii              vallisuuskysymyksissä. Suojelupoliisi antaa vuo-
30788: FAPSI-niminen signaalitiedustelupalvelu, jonka           sikertomuksissaanjamuissa valtionhallinnon si-
30789: palveluksessa on noin 54 000 työntekijää.                säisissä raporteissa tietoja näistä riskeistä. Halli-
30790:     Echelon-järjestelmässä on kyse elektroniseen         tus antaa luonnollisesti tarvittaessa tietoja edus-
30791: tiedusteluun perustuvasta järjestelmästä, jonka          kunnalle näistä keskusteluista samoin kuin myös
30792: perusta luotiin jo kylmän sodan alkuvaiheessa            Suomeen tai muuhun EU:n jäsenvaltioon mah-
30793: vuonna 1947. Se oli tuolloin suunnattu Neuvos-           dollisesti kohdistuvasta vakoilusta.
30794: toliittoa ja sen satelliittivaltioita vastaan. Järjes-       Ennalta estävä turvallisuustyö on yksi suojelu-
30795: telmässä mukana olevat valtiot ovat Yhdysval-            poliisin lakisääteiseen toimialaan kuuluvista teh-
30796: lat, Yhdistyneet Kuningaskunnat, Kanada, Uusi-           tävistä ja myös yksi olennainen suojelupoliisin
30797: 
30798: 
30799: 2
30800: Ministerin vastaus                                          KK 150/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.
30801: 
30802: 
30803: käytännön toiminnan osa. Ennalta estävää turval-           Valtiovarainministeriö on asettanut helmi-
30804: lisuustyötä suojelupoliisi toteuttaa muun muassa       kuun 18 päivänä 2000 jaoston valmistelemaan
30805: siten, että se informoi yrityksiä ja viranomaisia      salauskäytäntöjä koskevaa valtionhallinnon tie-
30806: uhkakuvista, harjoittaa ohjaus- ja neuvontatoi-        toturvallisuussuositusta. Jaostossa on Pääesikun-
30807: mintaa sekä antaa erityistä asiantuntija-apua          nan, sisäasiainministeriön, ulkoasiainministe-
30808: muun muassa tietoturvallisuuteen, yritysvakoi-         riön, valtiovarainministeriön ja Telehallintokes-
30809: luun, tietovuotoihin, tietojen suojaamiseen sekä       kuksen edustus. Jaoston toimikausi päättyy 30
30810: henkilöstöturvallisuuskysymyksiin liittyen. Vii-       päivänä marraskuuta 2000. Jaoston tehtävänä on
30811: me vuosina toimintaa on suunnattu erityisesti          määritellä riittävät salauskäytännöt sekä viran-
30812: huipputeknologiayrityksiin ja tutkimuslaitok-          omaisten sisäiseen ja viranomaisten väliseen että
30813: siin. Toiminnassa on korostettu etenkin maail-         viranomaisen ja kansalaisen tai muun asiakkaan
30814: manlaajuisen tietojärjestelmien verkottumisen ja       väliseen yhteydenpitoon. Tehtävänä on suosit-
30815: informaatioteknologian kehittymisen sekä toi-          taa, mitkä salauskäytännöt ovat riittäviä erityyp-
30816: saalta merkittävästi lisääntyneen tieteellis-talou-    pisten tietojen, asiakirjojen ja sähköpostiviestien
30817: dellis-teknisen tiedustelutoiminnan mukanaan           käsittelyyn eri käsittelyvaiheissa. Lisäksi tehtä-
30818: tuomia uhkatekijöitä ja tietoturvallisuusriskejä.      vänä on selvittää, millaisia ohjelmistoja salauk-
30819: Lähtökohtana toiminnassa on eri organisaatioi-         sen hoitamiseen on tarjolla sekä laatia tietotur-
30820: den informoiminen ajankohtaisista tietoturvalli-       vallisuussuositus, jonka avulla voidaan parantaa
30821: suuteen liittyvistä teknisistä ynnä muista kysy-       tietoturvallisuuden tasoa yhtenäistämällä salaus-
30822: myksistä, jotta eri organisaatioissa voitaisiin täl-   käytäntöjä ja salaustekniikan käyttöä valtionhal-
30823: tä pohjalta sisäisesti varautua mahdollisiin uhka-     linnossa.
30824: tekijöihin sekä suunnitella tietoturvallisuusstra-        Salauskäytäntöjen ja salaustekniikan yleis-
30825: tegiaja sen mukaiset käytännönjärjestelyt asian-       tyessä viranomaisten välisessä sähköisessä tie-
30826: mukaisella tavalla. Tarvittaessa voidaan antaa         donsiirrossa ottanevat teleoperaattorit yleisem-
30827: myös konsulttiapua näissä kysymyksissä. Vas-           minkin käyttöön standardoituja salauskäytäntöjä
30828: tuu tietojen ja tietojärjestelmien suojaamisesta ja    myös yksityisen sektorin välisessä tiedonsiirros-
30829: sen käytännön toteutuksesta on kuitenkin luon-         sa, jolloin esimerkiksi Echelon-järjestelmän sig-
30830: nollisesti aina yrityksillä ja viranomaisilla itsel-   naalitiedustelu voidaan estää.
30831: lään.
30832: 
30833: 
30834: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
30835: 
30836:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
30837: 
30838: 
30839: 
30840: 
30841:                                                                                                         3
30842: KK 150/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.                                                      Ministems svar
30843: 
30844: 
30845: 
30846: 
30847: Tili riksdagens talman
30848: 
30849: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          des på basis av detta samarbete i mitten av 1970-
30850: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         talet, varvid det användes i huvudsak för att sam-
30851: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arto         la politisk och militär information om Warszawa-
30852: Seppälä /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-       paktens planer. Sin nuvarande omfattning fick
30853: mål SS 150/2000 rd:                                      systemet under det kalla krigets sista år. Senare
30854:                                                          har användningen av Echelon varit inriktad även
30855:        Vad ämnar regeringen göra för att data-          på icke-militära mål som terrorism, narkotika-
30856:        övelföringen redan på nationell nivå             handel och penningtvätt. På sista tiden har Eche-
30857:        skall skyddas väl mot Echelon-spanings-          lon dessutom misstänkts vara förknippat med den
30858:        systemet och                                     ekonomiska underrättelse som Förenta statema
30859:                                                         bedriver.
30860:        hur ämnar regeringen informera om                    Mycket data överförs idag i elektronisk form,
30861:        sina egna uppgifter om omfattningen av           t.o.m. mycket konfidentiellt material, som man
30862:        det spionage som riktas mot Finland och          inte vill ge utomstående information om. Om så-
30863:        EU?                                              dant material läcker ut till utomstående kan det
30864: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         orsaka stora skador. Risken att sådan informa-
30865: föra följande:                                          tion fångas in är mycket stor. De som använder
30866:                                                         elektroniska kommunikationsmedel är själva i en
30867: Många stater har utövat signalspaning ( sigint,         nyckelposition när det gäller att skydda informa-
30868:  signal intelligence) redan i årtionden. Det är allt-   tionen. De borde i sin egen verksamhet beakta
30869:  så inget nytt fenomen. Ett av dessa system för         risken för avlyssning. En obestridlig förutsätt-
30870: signalspaning, det anglo-amerikanska Echelon,           ning för att dataskyddet skall kunna garanteras är
30871: har redan för några år sedan diskuterats i Europa-      att tillräckligt säkra, testade krypteringar an-
30872: parlamentet. Även om Echelon inte är den enda           vänds. Ett säkert sätt att undvika dessa risker är
30873: organisation som utövar signalspaning eller kom-        att man i kommunikationen använder icke-elek-
30874: munikationsspaning (comint, communications              troniska kurir- eller postförbindelser.
30875: intelligence ), är den sannolikt den största i sitt         Finland har välfungerande relationer tili myn-
30876: slag. Det bör även nämnas att i vårt grannland          dighetema i Europeiska unionens (EU) Iänder
30877: Ryssland fungerar en signalspaningstjänst vid           även när det gäller säkerhetsfrågor. Skyddspoli-
30878: namn FAPSI, som har ca 54 000 personer i sin            sen ger i sina årsrapporter och i andra rapporter
30879: tjänst.                                                 inom statsförvaltningen information om dessa
30880:     Echelon är ett system som baserar sig på elek-      risker. Regeringen ger naturligtvis vid behov
30881: tronisk spaning och vars grund lades redan i bör-       uppgifter till riksdagen om dessa diskussioner
30882: jan av det kalla kriget 1947. Då var det riktat mot     liksom om spionage som eventuellt riktas mot
30883: Sovjetunionen och dess satellitstater. De stater        Finland eller EU:s andra medlemsstater.
30884: som är med i systemet är Förenta statema, Fören-            Det förebyggande säkerhetsarbetet är en av de
30885: ade kungariket, Kanada, Nya Zeeland och Aus-            uppgifter som hör till skyddspolisens lagstadga-
30886: tralien. Echelon i dess nuvarande form grunda-          de verksamhetsfålt och som även utgör en vä-
30887: 
30888: 
30889: 4
30890: Ministems svar                                             KK 150/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.
30891: 
30892: 
30893: sentlig del av säkerhetspolisens praktiska verk-          Finansministeriet har den 18 februari 2000
30894: samhet. Säkerhetspolisen utför det förebyggande       tillsatt en delegation som skall bereda en datasä-
30895: säkerhetsarbetet bl.a. så att den informerar före-    kerhetsrekommendation för statsförvaltningen
30896: tag och myndigheter om hotbilder, utövar styr-        gällande praxis för krypteringen. 1 delegationen
30897: nings- och informationsverksamhet samt ger sär-       finns representanter för Huvudstaben, inrikesmi-
30898: skild experthjälp bl.a. i samband med datasäker-      nisteriet, utrikesministeriet, finansministeriet
30899: het, företagsspionage, läckor, skydd av informa-      och Teleförvaltningscentralen. Delegationens
30900: tion samt personalsäkerhet. Under de senaste          mandatperiod löper ut den 30 november 2000.
30901: åren har verksamheten särskilt riktats till högtek-   Delegationens uppgift är att definiera vad som är
30902: nologiföretag och forskningsanstalter. 1 verk-        en tillräcklig krypteringspraxis såväl i kontakter
30903: samheten har i synnerhet betonats de hotfaktorer      inom myndigheten som mellan myndigheter och
30904: och risker i fråga om datasäkerheten som uppstår      i kontakter mellan myndigheter och medborgare
30905: när t.ex. datasystemen globalt ansluts till nät och   eller andra klienter. Uppgiften är att visa hurdan
30906: informationsteknologin utvecklas och å andra si-      krypteringspraxis är tillräcklig för behandling av
30907: dan i och med att den vetenskapliga, ekonomis-        olika typer av information, handlingar och e-
30908: ka, och tekniska underrättelseverksamheten ökar       postmeddelanden i olika behandlingsskeden.
30909: märkbart. Utgångspunkten i verksamheten är att        Dessutom har den till uppgift att utreda hurdan
30910: olika organisationer informeras om aktuella tek-      programvara det finns till buds för skötseln av
30911: niska och andra frågor som hänför sig till datasä-    krypteringen samt att göra upp en datasäkerhets-
30912: kerheten, för att olika organisationer på basis av    rekommendation, med hjälp av viiken man kan
30913: denna information intemt skall kunna förbereda        förbättra datasäkerheten genom att förenhetliga
30914: sig för eventuella hotfaktorer och på ett ända-       krypteringspraxis och användningen av krypte-
30915: målsenligt sätt planera en datasäkerhetsstrategi      ringsteknik i statsförvaltningen.
30916: och praktiska arrangemang i enlighet med den.            1 och med att krypteringspraxis och krypte-
30917: Vid behov kan man även ge konsulthjälp beträf-        ringstekniken blir vanligare i den elektroniska
30918: fande dessa frågor. Ansvaret för skyddet av in-       dataöverföringen myndigheter emellan torde te-
30919: formation och datasystem och för det praktiska        leoperatörema ta i mera allmänt bruk en standar-
30920: förverkligandet av detta ligger naturligtvis alltid   diserad krypteringspraxis även i dataöverföring-
30921: på företagen och myndighetema själva.                 en inom den privata sektom, varvid t.ex. Eche-
30922:                                                       lonsystemets signalspaning kan förhindras.
30923: 
30924: 
30925: 
30926: Helsingfors den 21 mars 2000
30927: 
30928:     lnrikesminister Kari Häkämies
30929: 
30930: 
30931: 
30932: 
30933:                                                                                                       5
30934:                                                                  KK 15112000 vp- Kirsi Piha /kok
30935: 
30936: 
30937: 
30938: 
30939:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 15112000 vp
30940: 
30941:                                             EU :n ympäristölainsäädännön nykytila
30942: 
30943: 
30944: 
30945: 
30946: Eduskunnan puhemiehelle
30947: 
30948: Viime viikkoina olemme saaneet seurata ikävää        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
30949: ympäristökatastrofia EU:n hakijamaassa, Roma-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
30950: niassa. Paikallisen kaivosyhtiön huolimattoman       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30951: toiminnan seurauksena vesistöön pääsi suuri          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30952: määrä syanidia. Tämä myrkky levisi pitkin jois-
30953: toa saavuttaen myös Tonavan. Yhdestä maasta                Kuinka hallitus on toiminut EUn minis-
30954: lähtöisin oleva huolimattomuus aiheutti monen              terineuvostossa, jotta tehtäisiin arvio
30955: maan alueella vakavan ympäristöonnettomuu-                 tämäntyyppisten onnettomuuksien mah-
30956: den. Puhdistus voi arvioiden mukaan kestää jopa            dollisuudesta EU:n sisällä ja säädettäi-
30957: 10 vuotta.                                                 siin nopeasti kattava ympäristölainsää-
30958:    Katastrofi EU:n hakijamaassa herättää kysy-             däntö, jotta tällaisilta onnettomuuksilta
30959: myksen EU:n ympäristölainsäädännön tasosta.                vältyttäisiin ja
30960: On sanottu, että myös EU:n sisällä tällainen on-
30961: nettomuus olisi mahdollinen. Ensisijaisesti EU:n           kuinka hallitus on toiminut, jotta nykyi-
30962: on korjattava oma lainsäädäntönsä, jotta tämän-            sille hakijamaille tulisi selväksi ympä-
30963: tyyppiset onnettomuudet eivät ole mahdollisia.             ristöarvojen tärkeys nykyisten EU-jä-
30964: On kuitenkin tärkeää korostaa ympäristöarvojen             senmaiden kansalaisille ja
30965: tärkeyttä nyt jäsenyyttä hakeneille maille. Jäsen-         mitä osa-alueita hallitus pitää EU:n ym-
30966: neuvottelujen aikana ovat lähes kaikki hakija-             päristölainsäädännön osalta pullonkau-
30967: maat ymmärrettävistä syistä hakeneet pitkiäkin             lana?
30968: siirtymäaikoja EU:n ympäristölainsäädännön toi-
30969: meenpanolle.
30970: 
30971: 
30972: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
30973: 
30974:     Kirsi Piha /kok
30975: 
30976: 
30977: 
30978: 
30979:                                                                                               Versio 2.0
30980: KK 151/2000 vp- Kirsi Piha /kok                                                    Ministerin vastaus
30981: 
30982: 
30983: 
30984: 
30985: Eduskunnan puhemiehelle
30986: 
30987: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         malla, mitä tarpeita on kehittää EU:n ympäristö-
30988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       lainsäädäntöä tällä alalla.
30989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Kaivosten jätealtaita koskee muun muassa
30990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan    EY:n jätedirektiivi         (75/442/EEC,    muut.
30991: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        911156/EEC), kaatopaikkadirektiivi (99/31/EY)
30992:  151/2000 vp:                                       ja ympäristön pilaantumisen yhdennettyä torjun-
30993:                                                     taa koskeva ns. IPPC direktiivi (96/61/EY). Kaa-
30994:       Kuinka hallitus on toiminut EU:n minis-       topaikkadirektiivin mukaan kaatopaikalla on es-
30995:       terineuvostossa, jotta tehtäisiin arvio       tettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja
30996:       tämäntyyppisten onnettomuuksien mah-          vaaratilanteet, kuten sortumat ja rakenteita va-
30997:       dollisuudesta EU:n sisällä ja säädettäi-      hingoittavat painumat sekä jätepenkereen puut-
30998:       siin nopeasti kattava ympäristölainsää-       teellinen vakavuus. Direktiivi on pantava täytän-
30999:       däntö, jotta tällaisilta onnettomuuksilta     töön jäsenvaltioissa viimeistään 16 päivänä hei-
31000:       vältyttäisiin ja                              näkuuta 2001. Suomessa vastaava säännös on ol-
31001:                                                     lut voimassa 1.1.1999 lukien. EY :n asetukseen
31002:       kuinka hallitus on toiminut, jotta nykyi-     n:ro 1836/93 perustuva toistaiseksi teollisuusyri-
31003:       sille hakijamaille tulisi selväksi ympä-      tyksille suunnattu vapaaehtoinen ympäristöasioi-
31004:       ristöarvojen tärkeys nykyisten EU-jä-         den hallintajärjestelmä EMAS (Eco-Manage-
31005:       senmaiden kansalaisille ja                    ment and Audit Scheme) tarjoaa yrityksille jär-
31006:       mitä osa-alueita hallitus pitää EU:n ym-      jestelmällisen työkalun ympäristöasioiden huo-
31007:       päristölainsäädännön osalta pullonkau-        mioimiseksi. Ympäristöjärjestelmien kautta yri-
31008:       lana?                                         tykset sitoutuvat paitsi ympäristölainsäädännön
31009:                                                     noudattamiseen myös toimintansa ympäristövai-
31010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kutusten jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöjär-
31011: seuraavaa:                                          jestelmissä kiinnitetään huomiota sekä normaa-
31012:                                                     lin toiminnan ympäristövaikutusten vähentämi-
31013: Romaniassa Baia Maressa tapahtunut ja sieltä        seen että mahdollisten onnettomuustilanteiden
31014: Unkariin ja Jugoslaviaan ulottunut syaniditurma     ehkäisyyn.
31015: on herättänyt keskustelun ympäristöonnetto-            Valmistella oleva EY:n ns. vesipuitedirektiivi
31016: muuksista ja niiden estäruisestä sekä EU:ssa että   sisältää säännökset vesien suojelemiseksi myös
31017: YK:n Euroopan talouskomissiossa ECE:ssä.            äkillisiltä päästöiltä. Kemikaaleista aiheutuvan
31018: EY:n komissio on asettanut korkeatasoisen kan-      suuronnettomuusvaaran torjuntaa koskevan ns.
31019: sanvälisen ryhmän selvittämään syaniditurman        Seveso II direktiivin soveltamisalan ulkopuolel-
31020: syitä ja seurauksia. EY:n komissio on aikaisem-     le on rajattu muun muassa varsinainen kaivostoi-
31021: pien onnettomuuksien johdosta käynnistänyt jo       minta ja kaatopaikat, mutta Suomen kansallises-
31022: vuonna 1999 kartoituksen niistä EU-alueella ole-    sa lainsäädännössä ei ole tätä rajausta. EY:n ko-
31023: vista kaivosten jätepadoista, joista onnettomuu-    missio on lisäksi esittänyt 9.2.2000 antamassaan
31024: den seurauksena voisi levitä ympäristöön suuria     ympäristövahinkovastuuta koskevassa valkoises-
31025: määriä vaarallisia aineita. Komissio arvioi sa-
31026: 
31027: 2
31028: Ministerin vastaus                                                KK 151/2000 vp- Kirsi Piha /kok
31029: 
31030: 
31031: sa kirjassaan puitedirektiivin säätämistä ympä-           Romanian syaniditurmasta keskustellaan Sak-
31032: ristövahingoista johtuvista vahingonkorvaus- ja       san ja Hollannin esityksestä 30.3.2000 pidettä-
31033: kunnostusvastuista. EY:n kaivosten jätealtaita        vässä EU:n (ympäristöministeri)neuvoston ko-
31034: koskeva lainsäädäntö on siten varsin kattava, ja      kouksessa asiakohdassa muut asiat, jolloin kuul-
31035: käynnissä olevista selvityksistä lienee odotetta-     taneen myös selvitys komission toimista.
31036: vissa vain esityksiä lainsäädännön saumakohtien           Suomi on korostanut EU:n laajentumisneuvot-
31037: täydentämisestä.                                      teluissa ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ly-
31038:     YK:n Euroopan talouskomission ECE:n puit-         hyitä mutta realistisia siirtymäaikoja. Suomi on
31039: teissa on solmittu useita eurooppalaisia ympäris-     erityisesti painottanut päästöistä rajan yli ulottu-
31040: tönsuojelusopimuksia, joista Romanian onnetto-        vien vaikutusten pikaisen vähentämisen tarvetta.
31041: muutta ajatellen keskeisimmät ovat yleissopi-         Jäsenyysneuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa
31042: mus rajavesistöjen ja kansainvälisten järvien         EY:n komissio on arvioinut, mitenjäsenyyttä ha-
31043: suojelusta ja käytöstä (The Convention on the         keneiden maiden lainsäädäntö vastaa EU:n ym-
31044: Protection and Use ofTransboundary Watercour-         päristölainsäädäntöä. Lainsäädännön toimeenpa-
31045: ses and International Lakes) (1992) sekä yleisso-     non arviointiin mm. onnettomuuksien ennaltaeh-
31046: pimus teollisuusonnettomuuksien maan rajat            käisyssä ei ole kovinkaan paljon kiinnitetty huo-
31047: ylittävistä vaikutuksista (The Convention on the      miota. On selvää, että syaniditurman kaltaiset ta-
31048: Transboundary Effects of Industrial Accidents)        paukset lisäävät tarvetta tarkastella ED-lainsää-
31049: ( 1992). Rajavesistösopimus on voimassa ja teol-      dännön muodollisen toimeenpanon lisäksi myös
31050: lisuusonnettomuussopimus        tulee     voimaan     lainsäädännön vaatimusten käytännön toteutu-
31051:  19.4.2000. EU on osapuolena molemmissa näis-         mista hakijamaissa.
31052: sä sopimuksissa.                                          Suomi on korostanut, että EU:n ympäristön-
31053:     Lisäksi Euroopan neuvostossa on vuonna            suojelulainsäädäntö on vähitellen saatu varsin
31054:  1993 hyväksytty yleissopimus ympäristölle vaa-       kattavaksi. Lainsäädännön aukkokohtia on syytä
31055: rallisesta toiminnasta aiheutuneen vahingon si-       paikata ja vanhentunut ja pirstaleista koostuva
31056:  viilioikeudellisesta korvausvastuusta eli ns.        lainsäädäntö pitää saattaa vastaamaan tämän päi-
31057:  Luganon yleissopimus (The Council of Europe          vän vaatimuksia ympäristönsuojelun korkeasta
31058:  Convention on civil liability for. damage resul-     tasosta koko yhteisössä. Syaniditurmaan liittyvi-
31059:  ting from activities dangerous for the environ-      nä voidaan mainita kaksi keskeistä EU:n lainsää-
31060:  ment). Yleissopimus ei ole voimassa ja vasta         däntöhanketta: ns. vesipuitedirektiivi on läpäis-
31061:  kuusi EU-maata (Italia, Hollanti, Kreikka, Lu-       syt toisen lukemisen Euroopan parlamentissa ja
31062:  xemburg, Portugali ja Suomi) on allekirjoittanut     komission esittämä valkoinen kirja ympäristöva-
31063:  sopimuksen eikä yksikään ole vielä ratifioinut si-   hinkovastuista on parlamentin ja neuvoston kä-
31064:  tä. Yleissopimus kattaisi myös ympäristövahin-       sittelyssä tänä keväänä. Entistä tärkeämmäksi on
31065:  goista maan rajat ylittävien vaikutusten korvaa-     tullut EU:n lainsäädännön toimeenpanon seuran-
31066:  misen.                                               ta ja valvonta.
31067: 
31068: 
31069: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
31070: 
31071:     Ympäristöministeri Satu Hassi
31072: 
31073: 
31074: 
31075: 
31076:                                                                                                         3
31077: KK 15112000 vp- Kirsi Piha /kok                                                         Ministerns svar
31078: 
31079: 
31080: 
31081: 
31082: Tili riksdagens talman
31083: 
31084: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      samtidigt vilka behov det finns att utveckla EU-
31085: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      miljölagstiftningen inom detta område.
31086: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          Gruvavfallsdammar täcks bl.a. av EG:s av-
31087: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs-     fallsdirektiv (75/442/EEG, ändr. 91/156/EEG),
31088: mål SS 151/2000 rd:                                  direktivet om avstjälpningsplatser (99/31/EG)
31089:                                                      och IPPC-direktivet om integrerad miljööver-
31090:       På vilket sätt har regeringen arbetat          vakning (96/61/EG). Enligt direktivet om av-
31091:       inom EU:s ministerråd för att driva            stjälpningsplatser skall olägenheter och farositu-
31092:       fram en uppskattning av hur sannalika          ationer, t.ex. ras och sättningar samt vallars bris-
31093:       detta slags olyckor inom EU är och med         tande stabilitet, systematiskt förebyggas och be-
31094:       det snaraste åstadkomma en täckande            kämpas på avstjälpningsplatserna. Medlemssta-
31095:       miljölagst!ftning som gör det möjligt att      terna skall genomföra direktivet senast den 16
31096:       undvika sådana olyckor och                     juli 2001. 1 Finland trädde motsvarande bestäm-
31097:                                                      melse i kraft 1.1.1999. Det frivilliga miljöstyr-
31098:        hur har regeringen agerat för att de nu-      ningssystemet EMAS (Eco-Management and
31099:        varande ansökarländerna skall bli kla-        Audit Se herne), som bygger på EG-förordning nr
31100:        ra över den betydelse som miljövärdena        1836/93 och som tills vidare riktats in på indu-
31101:        har för medborgarna i de nuvarande            striföretag, erbjuder ett systematiskt verktyg för
31102:        EU-länderna och                               beaktandet av miljöfrågorna. Genom olika miljö-
31103:        vilka delområden anser regeringen som         system förbinder sig företagen inte bara att följa
31104:       flaskhalsar i EUs miljölagstiftning?           miljölagstiftningen utan också att kontinuerligt
31105:                                                      förbättra miljöhänsyn i sin verksamhet. 1 miljö-
31106: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      systemen uppmärksammas såväl minskningen av
31107: föra följande:                                       miljöverkningarna av den ordinarie verksamhe-
31108:                                                      ten som förebyggandet av eventuella olyck~situ
31109: Cyanidkatastrofen i Baia Mare i Rumänien, vars       ationer.
31110: verkningar därifrån spritt sig till Ungern och Ju-      EG-ramdirektivet för vatten, vilket som bäst är
31111: goslavien, har väckt diskussion om miljöolyckor      under beredning, innehåller också bestämmefser
31112: och förebyggande av sådana såväl inom EU som i       för att skydda vattnen mot plötsliga utsläpp. Till-
31113: FN :s ekonomiska kommission för Europa, ECE.         lämpningsområdet för det så kallade Sevesodi-
31114: EG-kommissionen har tillsatt en internationell       rektiv II, som gäller bekämpning av risken för
31115: grupp på hög nivå för att undersöka orsakerna till   storolyckor, omfattar inte bl.a. egentlig gruvtäkt
31116: och verkningarna av olyckan. Med anledning av        och avstjälpningsplatser, men vår nationella lag-
31117: tidigare olyckor har EG-kommissionen redan år        stiftning innehåller inte denna begränsning. EG-
31118: 1999 startat en inventering av de avfallsdammar      kommissionen har dessutom i sin vitbok om an-
31119: för gruvor inom EU-området från vilka en even-       svar för miljöskador 9.2.2000 föreslagit ett ram-
31120: tuell olycka kunde sprida ut stora mängder av far-   direktiv om ansvaret för skadestånd och restaure-
31121: liga ämnen i miljön. Kommissionen överväger          ring efter miljöskador eller miljöolyckor. Därige-
31122: 
31123: 
31124: 4
31125: Ministems svar                                                  KK 15112000 vp- Kirsi Piha /kok
31126: 
31127: 
31128: 
31129: nom är EG-lagstiftningen om gruvomas avfalls-        den, och då torde också en utredning om kommis-
31130: dammar väl täckande, och de igångvarande ut-         sionens åtgärder framföras.
31131: redningama torde enbart leda tili förslag om tät-       Finland har i underhand1ingama om EU-ut-
31132: ning av sömmama i lagstiftningen.                    vidgningen betonat en hög miljöskyddsnivå och
31133:    lnom ramen för FN:s ekonomiska kommis-           korta men realistiska övergångstider. Finland har
31134: sion för Europa, ECE, har ett antal europeiska      särskilt betonat behovet av att snabbt minska de
31135: miljövårdsavtal ingåtts, av vilka de viktigaste     gränsöverskridande verkningama av utsläppen. 1
31136: med tanke på Rumänienolyckan är 1992 års kon-        första skedet av underhandlingama om medlem-
31137: vention om skydd och användning av gränsöver-       skap har EG-kommissionen utvärderat hur ansö-
31138: skridande vattendrag och intemationelia sjöar       karländemas lagstiftning motsvarar EUs miljö-
31139: (Convention on the Protection and Use ofTrans-      lagstiftning. Man ansåg då att bl.a. förebyggan-
31140: boundary Watercourses and Intemational Lakes)       det av olyckor inte hade ägnats särskild uppmärk-
31141: och 1992 års konvention om gränsöverskridande        samhet vid genomförandet av lagstiftningen. Det
31142: konsekvenser av industriolyckor (Convention on      är klart att olycksfali i stil med cyanidkatastrofen
31143: the Transboundary Effects of Industrial Acci-       ökar behovet att utöver det formelia genomföran-
31144: dents). Den förstnämnda konventionen är i kraft     det av lagstiftningen också ta upp hur de krav
31145: och den senare träder i kraft 19.4.2000. EU är      som ingår i lagstiftningen i praktiken tillgodoses
31146: part i vardera konventionen.                        i ansökarländema.
31147:    Dessutom har Europeiska rådet år 1993 god-           Finland har framhåliit att EU:s miljölagstift-
31148: känt konventionen om civilrättslig ansvarighet      ning småningom har blivit rätt täckande. Det är
31149: för skada som orsakats av handlingar farliga för    skäl att lappa hålen, att sammanföra splittrade
31150: miljön (Convention on Civil Liability for Dama-     bestämmelser och att ajourföra föråldrade be-
31151: ge Resulting from Activities Dangerous to the       stämmelser så att de motsvarar dagens krav på en
31152: Environment). Den är ännu inte i kraft, och bara    hög miljöskyddsnivå i hela gemenskapen. 1 an-
31153: sex EU-länder (Italien, Holiand, Grekland, Lux-     slutning tili cyanidolyckan kan nämnas två vikti-
31154: emburg, Portugal och Finland) har undertecknat      ga lagstiftningsprojekt, ramdirektivet för vatten,
31155: den, medan inget land har ratificerat den. Kon-     som har gått igenom andra läsningen i Europa-
31156: ventionen är också avsedd att täcka ersättningar    parlamentet, och kommissionens vitbok om mil-
31157: för gränsöverskridande verkningar av miljöska-      jöskadeansvar, som parlamentet och rådet be-
31158: dor.                                                handlar i vår. Uppföljningen och övervakningen
31159:    På förslag av Tyskland och Holiand kommer        av hur EU-lagstiftningen genomförs har blivit
31160: cyanidolyckan i Rumänien att diskuteras av EUs      alit viktigare.
31161: ministerråd (miljö) under punkten övriga ären-
31162: 
31163: 
31164: Helsingfors den 23 mars 2000
31165: 
31166:     Miljöminister Satu Hassi
31167: 
31168: 
31169: 
31170: 
31171:                                                                                                       5
31172:                                                                    KK 152/2000 vp - Kirsi Piha /kok
31173: 
31174: 
31175: 
31176: 
31177:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 152/2000 vp
31178: 
31179:                                               Kiinan ihmisoikeusloukkaukset
31180: 
31181: 
31182: 
31183: 
31184: Eduskunnan puhemiehelle
31185: 
31186: Tämän vuoden lokakuussa tulee kuluneeksi 50            realiteetit" ovat vaientaneet myös meidät. Kiinan
31187: vuotta siitä, kun Kiina miehitti Tiibetin. Tätä ta-    ihmisoikeusrikkomukset eivät vaakakupissa pal-
31188: pahtumaa tuskin tiibetiläisten keskuudessa ko-         joa paina, kun kyseessä on vientiyritystemme
31189: vasti juhlitaan. Viidenkymmenen vuoden ajan on         pääsy valtaville markkinoille. Tämän tietää myös
31190: alkuperäiskansaa sorrettu lähes kaikilla ihmis-        Kiinan johto ja käyttää luonnollisesti hyväkseen
31191: oikeutta loukkaavilla keinoilla: oman uskonnon         hyssyttelevää asennettamme.
31192: ja kulttuurin harjoittaminen on kiellettyä, sanan-        Genevessä alkaa 20. maaliskuuta YK:n ihmis-
31193: vapautta ei ole, lapsilla ei ole oikeutta käydä tii-   oikeuskomission 56. vuosikokous, jossa Tiibetin
31194: betiläisiä kouluja, mielivaltaiset pidätykset ja ki-   asia on jälleen kerran esillä. Yhdysvallat esittää
31195: dutus ovat arkipäivää, eikä vankiloista ulospääsy      kokouksessa päätöslauselmansa, jossa Kiinan ih-
31196: -ainakaan hengissä- ole millään tavalla taat-          misoikeusrikkomukset sekä tiibetiläisiä että
31197: tua.                                                   oman maansa kansalaisia kohtaan tuomitaan.
31198:    Lisäksi Kiina siirtää systemaattisesti omaa         Tätä päätöslauselmaa tukemaan olisi tärkeätä
31199: väestöään Tiibetin alueelle, jopa Maailmanpan-         saada mahdollisimman suuri osa EU:n jäsen-
31200: kin suopealla avustuksella. Puolueettomat lain-        maista, jotta Kiinan kansantasavallan johtajille
31201: oppineet arvioijat ovat yhtä mieltä siitä, että Tii-   menisi viesti perille yhtenäisestä kansainvälises-
31202: bet täytti itsenäisen valtion kriteerit Kiinan hyö-    tä paheksunnasta.
31203: kätessä maahan vuonna 1949, ja se on näin ollen
31204: laittomasti miehitetty alue. Väestönsiirrot tällai-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31205: selle alueelle ovat kiellettyjä Geneven sopimuk-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31206: sen 49. artiklan mukaan - sopimuksen, jonka            tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31207: Kiinakin on allekirjoittanut.                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31208:    Kiina on tosin allekirjoittanut liudanmuitakin
31209: kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, jotka ei-              Aikooko hallitus ottaa selkeän kannan
31210: vät maan johdolle ole minkään arvoisia. Vuoden               Kiinan kansantasavallan räikeisiin ih-
31211:  1950 jälkeen Kiina on tappanut noin 1,2 miljoo-             misoikeusloukkauksiin ja tukea päätös-
31212: naa tiibetiläistä, eikä yhä elossa olevilla 4,5 mil-         lause/maa, jossa Kiinan piittaamatto-
31213: joonalla ole minkäänlaisia oikeuksia. Suomessa               muus kansainvälisiä ihmisoikeussopi-
31214: nämä asiat ovat tiedossa, mutta "taloudelliset               muksia kohtaan tuomitaan?
31215: 
31216: 
31217: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
31218: 
31219:     Kirsi Piha /kok
31220: 
31221:                                                                                                 Versio 2.0
31222: KK 152/2000 vp -       Kirsi Piha /kok                                                   Ministerin vastaus
31223: 
31224: 
31225: 
31226: 
31227: Eduskunnan puhemiehelle
31228: 
31229: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           EU:n suhteissa kolmansiin maihin. Euroopan
31230: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,            unioni toimii ihmisoikeustilanteen parantamisek-
31231: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          si niin luottamuksenisin keinoin, esim. demarshi-
31232: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan         en avulla, kuinjulkisin kannanotoin. Vaikuttami-
31233: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             nen Kiinan ihmisoikeustilanteeseen on ollut
31234: 152/2000 vp:                                             EU:n ihmisoikeuspolitiikassa eräs keskeinen ky-
31235:                                                          symys.
31236:        Aikooko hallitus ottaa selkeän kannan                Euroopan unionin ja Kiinan hallituksen väli-
31237:        Kiinan kansantasavallan räikeisiin ih-            sessä ihmisoikeusdialogissa EU tuo säännönmu-
31238:        misoikeusloukkauksiin ja tukea päätös-           kaisesti esiin huolensa Kiinan ihmisoikeuslouk-
31239:        lause/maa, jossa Kiinan piittaamatto-            kauksista ja käy niistä avointa vuoropuhelua Kii-
31240:        muus kansainvälisiä ihmisoikeussopi-             nan hallituksen kanssa. Keskeisiä kysymyksiä,
31241:        muksia kohtaan tuomitaan?                        jotka EU on nostanut esille, ovat mm. sanan- ja
31242:                                                         kokoontumisvapauden rajoitukset, demokratia-
31243: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           aktivistien pidätykset ja pitkät tuomiot, vähem-
31244: ti seuraavaa:                                           mistöihin, erityisesti tiibetiläisiin ja uiguureihin,
31245: Ulkoasiainministerin selonteossa eduskunnan ul-         kohdistetut ihmisoikeusloukkaukset, uskonnolli-
31246: koasiainvaliokunnalle 11.11.1998 Suomen halli-          sen vapauden rajoitukset, Falun Gongin kannat-
31247: tuksen ihmisoikeuspolitiikasta todetaan, että           tajien pitkät tuomiot, kuolemanrangaistuksen
31248: Suomen tavoitteena on ihmisoikeuksien kunnioi-          laaja käyttö Kiinassa sekä ns. hallinnolliset pidä-
31249: tuksen edistäminen kaikkialla maailmassa. Suo-          tykset. EU pitää dialogia tärkeänä mahdollisuute-
31250: mi toimii sen puolesta, että kaikki hallitukset liit-   na työskennellä Kiinan kanssa ihmisoikeustilan-
31251: tyvät kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja         teen parantamiseksi. Kiinan valmius keskustella
31252: myös toteuttavat niitä käytännössä. Ihmisoikeuk-        avoimesti EU:n esittämistä huolenaiheista Kii-
31253: sien universaalisuuden vuoksi kansainvälisellä          nan ihmisoikeustilanteen suhteen on myönteinen
31254: yhteisöllä on sekä velvollisuus että legitiimi oi-      kehityspiirre. EU pyrkii edelleen tehostamaan
31255: keus puuttua yksittäisten valtioiden ihmisoikeus-       dialogia, jotta sillä päästäisiin nopeampiin tulok-
31256: loukkauksiin. Suomi pitää tärkeänä sitä, että hal-      siin keskeisissä kysymyksissä.
31257: litukset ovat valmiita yhteistyöhön kansainvälis-           Tähän mennessä myönteiset tulokset ovat pää-
31258: ten ihmisoikeusmekanismien kanssa. Suomi tu-            osin liittyneet Kiinan sitoutumiseen kansainväli-
31259: kee YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen          seen ihmisoikeusjärjestelmään. Kiina on allekir-
31260: pyrkimyksiä ihmisoikeustilanteen parantamisek-          joittanut YK:n keskeiset ihmisoikeussopimuk-
31261: si. Suomi ottaa myös kahdenvälisissä suhteis-           set. Kiina ei kuitenkaan ole vielä ratifioinut
31262: saan säännönmukaisesti esille ihmisoikeuskysy-          vuonna 1998 allekirjoittamaansa YK:n kansa-
31263: mykset.                                                 lais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta
31264:    Euroopan unioni tarjoaa Suomelle keskeisen           eikä vuonna 1997 allekirjoittamaansa taloudelli-
31265: kanavan toiminnassa ihmisoikeuksien puolesta.           sia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kos-
31266: Ihmisoikeuksien edistäminen on tärkeällä sijalla        kevaa sopimusta. Kiina on ilmaissut valmiutensa
31267: 
31268: 
31269: 2
31270: Ministerin vastaus                                             KK 152/2000 vp -     Kirsi Piha /kok
31271: 
31272: 
31273: yhteistyöhön kansainvälisten ihmisoikeusmeka-       useana vuonna esitetty Kiinan ihmisoikeustilan-
31274: nismien kanssa. Se on osoittanut lisääntyvää        netta käsittelevä päätöslauselma. Päätöslausel-
31275: avoimuutta mm. kutsumalla YK:n ihmisoikeus-         maa ei ole koskaan hyväksytty. Kiina on yleensä
31276: valtuutetun Kiinaan, sallimalla YK:n mielivaltai-   estänyt asian käsittelyn tekemällä esityksen, et-
31277: sia pidätyksiä koskevan työryhmän vierailun         tei päätöslauselmaa oteta käsittelyyn.
31278: maassa sekä kutsumalla YK:n kidutusta käsitte-         Euroopan unioni arvioi parhaillaan politiik-
31279: levän erityisraportoijan maahan.                    kaansa Kiinan ihmisoikeustilanteen suhteen mu-
31280:    Euroopan unioni edellyttää, että edistys kan-    kaan lukien YK:n ihmisoikeustoimikunnan tar-
31281: sainvälisellä tasolla johtaa vastaavaan kehityk-    joamat mahdollisuudet. EU arvioi myös oman ih-
31282: seen Kiinan ihmisoikeustilanteessa. EU tuo jat-     misoikeuspolitiikkansa tehokkuutta ja tulokselli-
31283: kossakin esille huolenaiheensa Kiinan ihmisoi-      suutta. EU-maat pitävät tärkeänä yhteisen kan-
31284: keustilanteesta niin yhteyksissä Kiinan kanssa      nan muodostamista tässä kysymyksessä. Ar-
31285: kaikilla tasoilla kuin julkisestikin. Suomen EU-    vioinnissa otetaan huomioon sekä tosiasiallinen
31286: puheenjohtajuuskaudella pidetyssä EU:n ja Kii-      kehitys Kiinassa että Kiinan hallituksen suhtau-
31287: nan huippukokouksessa ihmisoikeudet olivat          tuminen yhteistyöhön YK:n ihmisoikeusmeka-
31288: keskeisesti esillä.                                 nismien kanssa. Suomi toimii sen puolesta, että
31289:    YK:n ihmisoikeustoimikunnan istunnossa Ge-       EU esiintyy yhtenäisesti tässä kysymyksessä ta-
31290: nevessä 20.3.-28.4.2000 Yhdysvallat tulee il-       valla, joka myös tehokkaimmin edesauttaa ihmis-
31291: moituksensa mukaan esittämään Kiinan ihmisoi-       oikeustilanteen paranemista Kiinassa. Suomi on
31292: keustilannetta käsittelevän päätöslauselman, jos-   53-jäsenisenja vuosittain kokoonpanoltaan vaih-
31293: sa esitetyt huolenaiheet vastaavat pitkälti EU:n    tuvan YK:n ihmisoikeustoimikunnan tarkkailija,
31294: arviota. YK:n ihmisoikeustoimikunnalle on           eikä sillä siten ole äänioikeutta.
31295: 
31296: 
31297: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
31298: 
31299:     Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
31300: 
31301: 
31302: 
31303: 
31304:                                                                                                    3
31305: KK 152/2000 vp -Kirsi Piha /kok                                                          Ministems svar
31306: 
31307: 
31308: 
31309: 
31310: Tili riksdagens talman
31311: 
31312: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger      na intar en viktig plats i EU:s förbindelser till
31313: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        tredje länder. Europeiska unionen arbetar för att
31314: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kir-       förbättra situationen för de mänskliga rättigheter-
31315: si Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål        na såväl genom diskreta metoder, t.ex. demar-
31316: SS 152/2000 rd:                                        scher, som ställningstaganden i offentligheten.
31317:                                                        Att påverka situationen för de mänskliga rättig-
31318:        Tänker regeringen inta en tydlig stånd-        hetema i Kina har varit en av de centrala frågor-
31319:        punkt i ji-åga om de flagranta kränk-          na i EU:s politik på området för de mänskliga
31320:        ningarna av de mänskliga rättigheterna         rättighetema.
31321:        ifolkrepubliken Kina och stödja en reso-           1 den dialog om mänskliga rättigheter som förs
31322:        lution som fördömer Kinas nonchalans           mellan Europeiska unionen och den kinesiska re-
31323:        mot de internationella konventionerna          geringen uttrycker EU regelmässigt sin oro över
31324:        om mänskliga rättigheter?                      de kinesiska kränkningama av mänskliga rättig-
31325:                                                       heter och EU för en öppen dialog om detta med
31326: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       den kinesiska regeringen. Centrala frågor som ta-
31327: föra följande:                                        gits fram av EU är bl.a. inskränkningama av ytt-
31328: 1 utrikesministems redogörelse för riksdagens ut-     rande- och mötesfriheten, arresteringama av och
31329: rikesutskott 11.11.1998 om F inlands regerings        de långa straffen för demokratiaktiva, kränkning-
31330: politik angående de mänskliga rättighetema kon-       ama av minoritetemas mänskliga rättigheter, sär-
31331: stateras att Finlands mål är att främja respekt för   skilt i fråga om tibetaner och uigurer, trosfrihets-
31332: de mänskliga rättighetema överallt i världen.         begränsningama, de långa straffen för Falun
31333: Finland arbetar för att samtliga regeringar skall     Gong-anhängare, den utbredda användningen av
31334: tillträda de intemationella konventionema om          dödsstraff i Kina samt de s.k. administrativa ar-
31335: mänskliga rättigheter och även tillämpa dem i         resteringama. EU uppfattar dialogen som en vik-
31336: praktiken. På grund av de mänskliga rättigheter-      tig möjlighet att arbeta med Kina för att förbättra
31337: nas universalism har det intemationella samfun-       situationen för de mänskliga rättighetema. Kinas
31338: det säväl skyldighet som legitim rätt att ingripa i   beredskap att samtala öppet om de farhågor som
31339: enskilda staters kränkningar av de mänskliga          EU tagit upp på detta område är ett positivt drag i
31340: rättighetema. Finland anser det viktigt att reger-    utvecklingen. EU strävar efter att intensifiera di-
31341: ingama är beredda till samarbete med de intema-       alogen ytterligare för att sålunda uppnå snabbare
31342: tionella mekanismema. Finland stöder FN:s och         resultat i centrala frågor.
31343: andra intemationella organisationers strävanden           Hittills har de positiva resultaten huvudsakli-
31344: att förbättra situationen på området. Ä ven i sina    gen gällt Kinas utfåstelser i fråga om den intema-
31345: bilaterala förbindelser tar Finland vanligen upp      tionella ordningen för mänskliga rättigheter.
31346: mänskliga rättigheter.                                Kina har undertecknat de centrala FN-konventio-
31347:     Europeiska unionen erbjuder en viktig kanal       nema på området. Däremot har Kina tills vidare
31348: för Finland i fråga om arbetet för mänskliga rätt-    inte ratificerat FN:s konvention om medborgerli-
31349: tigheter. Främjandet av de mänskliga rättigheter-     ga och politiska rättigheter, som landet under-
31350: 
31351: 
31352: 4
31353: Ministems svar                                                    KK 152/2000 vp -      Kirsi Piha /kok
31354: 
31355: 
31356: 
31357: tecknade 1998, och inte heller konventionen om        sträckning EU:s bedömningar. Under flera år har
31358: ekonomiska, sociala och kulturella rättigheter,       resolutioner om de mänskliga rättigheterna i
31359: som Kina undertecknade 1997. Kina har uttryckt        Kina lagts fram i FN:s kommission för de mänsk-
31360: sin beredskap för samarbete med den internatio-       liga rättigheterna. Resolutionema har aldrig anta-
31361: nella mekanismen för de mänskliga rättigheter-        gits. I allmänhet har Kina förhindrat behandling-
31362: na. Kina har visat allt större öppenhet bl.a. ge-     en av frågan genom att lägga ett förslag om att re-
31363: nom att inbjuda FN:s högkommissarie för de            solutionen inte skall tas upp tili behandling.
31364: mänskliga rättigheterna tili Kina samt genom att          Europeiska unionen bedömer som bäst sin po-
31365: tillåta att FN:s arbetsgrupp mot godtyckliga ar-      litik i fråga om situationen för de mänskliga rätt-
31366: resteringar besöker landet och genom att inbjuda      tigheterna i Kina, inklusive de möjligheter som
31367: FN:s tortyrrapportör.                                 erbjuds av FN:s kommission för de mänskliga
31368:     Europeiska unionen förutsätter att framstegen     rättigheterna. EU gör också en bedömning av sin
31369: på det internationella planet leder tili motsvaran-   egen politik i fråga om de mänskliga rättigheter-
31370: de utveckling i fråga om situationen för de           na och av denna politiks resultat. EU-länderna
31371: mänskliga rättigheterna i Kina. Ä ven i fortsätt-     anser det viktigt att formulera en gemensam
31372: ningen kommer EU att uttrycka sin oro över situ-      ståndpunkt i frågan. Bedömningen tar hänsyn så-
31373: ationen, såväl i kontakterna mcd Kina på alla ni-     väl till den faktiska utvecklingen i Kina som tili
31374: våer som i offentligheten. Vid det toppmöte mel-      den kinesiska regeringens inställning tili samar-
31375: lan EU och Kina som avhölls under Finlands pe-        bete med FN-mekanismen för mänskliga rättig-
31376: riod som EU-ordförande intog de mänskliga rätt-       heter. Finland arbetar för ett samfållt EU-ageran-
31377: tigheterna en viktig plats.                           de i denna fråga på ett sätt som också bättre be-
31378:     Förenta statema har meddelat att under mötet      främjar förbättrandet av situationen i Kina. Fin-
31379: med FN:s kommission för de mänskliga rättighe-        land är observatör i FN:s kommission för de
31380: terna i Geneve 20.3-28.4.2000 kommer landet           mänskliga rättighetema och saknar sålunda röst-
31381: att lägga fram en resolution om situationen för de    rätt i denna kommission med 53 medlemmar där
31382: mänskliga rättigheterna i Kina. Farhågorna i den      sammansättningen ändras årligen.
31383: amerikanska resolutionen motsvarar i stor ut-
31384: 
31385: 
31386: 
31387: Helsingfors den 17 mars 2000
31388: 
31389:     Utrikesminister Erkki Tuomioja
31390: 
31391: 
31392: 
31393: 
31394:                                                                                                        5
31395:                                                                    KK 153/2000 vp -      Kirsi Piha /kok
31396: 
31397: 
31398: 
31399: 
31400:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 153/2000 vp
31401: 
31402:                                               Opintotuen takaisinperintä
31403: 
31404: 
31405: 
31406: 
31407: Eduskunnan puhemiehelle
31408: 
31409: Viime viikkoina on Kansaneläkelaitoksen ja             män ehdoilla. Jos lakia muutetaan, vaikuttaa se
31410: opiskelijoiden välillä käyty kiivasta ajatusten-       vasta tuleviin päätöksiin. Tuntuu varsin epäoi-
31411: vaihtoa opintotuen takaisinperinnän perusteista        keudenmukaiselta, että 22 000 opiskelijaajää vä-
31412: ja takaisinperinnän oikeu<!enmukaisuudesta.            liinputoajiksi siksi, että tukijärjestelmän uusimi-
31413: Vaikuttaa siltä, että opiskelijat ovat olleet vähin-   nen on toteutettu kehnosti.
31414: täänkin huonosti informoituja perusteista. Lisäk-
31415: si vaikuttaa siltä, että vuonna 1998 käyttöön otet-    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31416: tu järjestelmä on varsin epäoikeudenmukainen           sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31417: eikä kannusta työntekoon. Opiskelijoiden oi-           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31418: keudentajua koettelee se, että takaisin perittävä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31419: summa suhteutetaan palkkatuloihin ja se muo-
31420: dostuu suuremmaksi kuin varsinainen tuki.                    Kuinka hallitus aikoo toteuttaa oikeu-
31421:    Ministeri Linden on toiminut ripeästi ja luvan-           denmukaisuuden periaatetta opintolu-
31422: nut selvittää asian perin pohjin. Lisäksi hän on             kien takaisinperinnässä ja vaikuttaa
31423: lupaillut jo lain muutosta.                                  mahdollisen opiskelijoiden elämää hel-
31424:    Tällöin ongelmaksi jäävät kuitenkin ne opis-              pottavan lainmuutoksen tullessa voi-
31425: kelijat, joita kohdellaan nykyisen tukijärjestel-            maan nyt esille tulleisiin tapauksiin, jot-
31426:                                                              ta väliinputoajia ei tulisi?
31427: 
31428: 
31429: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
31430: 
31431:     Kirsi Piha /kok
31432: 
31433: 
31434: 
31435: 
31436:                                                                                                  Versio 2.0
31437: KK 153/2000 vp -      Kirsi Piha /kok                                                Ministerin vastaus
31438: 
31439: 
31440: 
31441: 
31442: Eduskunnan puhemiehelle
31443: 
31444: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa        rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa-
31445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu-
31446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kauden aikana nostamansa tuen takaisin. Vero-
31447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan      tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja
31448: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo-
31449:  153/2000 vp:                                         dostuneeseen vapaaseen tuloansa ja henkilökoh-
31450:                                                       taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha
31451:        Kuinka hallitus aikoo toteuttaa oikeu-         tai asumislisä peritään takaisin.
31452:        denmukaisuuden periaatetta opintolu-              Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
31453:        kien takaisinperinnässä ja vaikuttaa           ranta on käynnistetty vuoden 1998 verotuksen
31454:        mahdollisen opiskelijoiden elämää hel-         valmistumisen jälkeen. Opintorahan saajia oli
31455:        pottavan lainmuutoksen tullessa voi-           kyseisenä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentil-
31456:        maan nyt esille tulleisiin tapauksiin, jot-    le eli 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun
31457:        ta väliinputoajia ei tulisi?                   alussa opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus
31458:                                                       opintotuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on
31459: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lähetetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
31460: ti seuraavaa:                                         opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
31461: Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen          aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
31462: yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hy-        daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
31463: väksyminen, opintojen päätoiminen harjoittami-        ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
31464: nen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen      jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
31465: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaes-   dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
31466: sa otetaan huomioon hakijan omat sekä hänen           saittu, ei valitettavasti ole saatavissa kuin tueu-
31467: vanhempiensa tulot siten kuin opintotukilaissa        saajalta itseltään. Maaliskuun puolenvälin jäl-
31468: säädetään. Opiskelijan omien tulojen perusteella      keen on tiedossa, kuinka suuri määrä päätösehdo-
31469: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden          tuksen saaneista vapautuu takaisinperinnästä täl-
31470: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain          lä perusteella. Tämänhetkisen arvion mukaan vä-
31471: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel-       hintään kolmannes tiedustelun saaneista on aloit-
31472: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta-     tanut tai päättänyt opintonsa vuoden 1998 aika-
31473: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos-    na. Päätösehdotuksen saaneista 8 500 henkilön
31474: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises-    opintotuen lisäksi saarnat muut tulot olivat yli
31475: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei   100 000 markkaa, mikä merkitsee sitä, että heiltä
31476: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan     tulee periä kaikki myönnetty opintotuki takaisin.
31477: ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va-          Menettelyn piirissä olevista opiskelijoista
31478: paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten           289 200:lla oli opintotuen lisäksi muita tuloja
31479: monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin-        alle 50 000 markkaa. 57 500 opiskelijana oli tätä
31480: totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana        suuremmat tulot. Opiskelijoista valtaosa on toi-
31481: säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa      minut siten, ettei vapaa tulo ole ylittynyt. Opin-
31482: 
31483: 
31484: 2
31485: Ministerin vastaus                                             KK 153/2000 vp- Kirsi Piha /kok
31486: 
31487: 
31488: totuen toimeenpanoa hoitavien viranomaisten             Hallituksen tarkoituksena on arvioida opiske-
31489: antaman tiedon mukaan monet opiskelijat ovat        lijan omien tulojen perusteella tapahtuvan opin-
31490: patauttaneet nostamiaan opintorahoja ja rajoitta-   totuen takaisinperinnän kehittämistarpeita sen
31491: neet tuen nostamista. Yleisen käsityksen mukaan     jälkeen, kun on nykyistä tarkemmin tiedossa,
31492: uusi menettely on ollut opiskelijoiden tiedossa.    kuinka monien opiskelijoiden kohdalla takaisin-
31493: Kansaneläkelaitos ja opintotukilautakunnat ovat     perintäehdotuksen mukainen takaisinperintä to-
31494: tiedottaneet uudistuksesta runsaasti. Kansanelä-    teutetaan. Lopullisesti kehittämistoimenpiteistä
31495: kelaitoksen kotisivuilla on mm. laskentaohjel-      on tarkoitus päättää opintotukijärjestelmän ar-
31496: ma, jonka avulla voi laskea, minkälaiseksi takai-   viointitutkimuksen valmistuttua toukokuun alus-
31497: sinperittävä määrä muodostuu, jos vapaa tulo        sa. Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista arvioi-
31498: ylittyy.                                            da kehittämistoimenpiteiden sisältöä.
31499: 
31500: 
31501: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
31502: 
31503:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
31504: 
31505: 
31506: 
31507: 
31508:                                                                                                     3
31509: KK 153/2000 vp- Kirsi Piha /kok                                                            Ministerns svar
31510: 
31511: 
31512: 
31513: 
31514: Tili riksdagens talman
31515: 
31516: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         nom att begränsa lyftandet av studiestöd eller ge-
31517: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av         nom att frivilligt återbetala det stöd han lyft un-
31518: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         der en eller flera månader. Efter det att beskatt-
31519: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs-        ningen blivit klar jämförs den studerandes in-
31520: mål SS 153/2000 rd:                                    komster med det fribelopp som bildats på ovan
31521:                                                        relaterat sätt och den studiepenning eller det bo-
31522:        På vilket sätt avser regeringen sörjaför        stadstillägg som motsvarar överskridningen av
31523:        att rättvisa iakttas vid återkrav av stu-        det personliga fribeloppet återkrävs.
31524:        diestödet och medverka tili att en even-            Den första inkomstuppföljningen enligt den
31525:        tuelllagändring som underlättar de stu-         nya modellen inleddes när beskattningen för
31526:        derandes Iiv träder i Åraft i de nu aktuel-      1998 blev klar. Närnnda år var antalet mottagare
31527:        la fallen så att inga grupper blir lidan-        av studiepenning 346 700. Av dessa fick 6,4 pro-
31528:        de?                                             cent, dvs. 22 176 personer, i början av februari
31529:                                                        ett i lagen om studiestöd avsett förslag till beslut
31530: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        om återkrav av studiestödet. Beslutsförslaget har
31531: föra följande:                                         också sänts till personer som har avslutat sina
31532: Enligt lagen om studiestöd är de allmänna villko-      studier eller inlett sina studier under 1998 och i
31533: ren för att studiestöd skall beviljas att den stude-   fråga om vilka återkrav kan frångås om de in-
31534: rande har antagits till en läroanstalt, att han be-    komster som överskrider fribeloppet har erhållits
31535: driver studierna som huvudsyssla, har framgång i       innan studierna inleddes eller efter det att studi-
31536: studierna samt är i behov av ekonomiskt stöd.          erna avslutats. När det gäller dessa stödtagare
31537: När behovet av ekonomiskt stöd prövas beaktas          kan information om viiken tidpunkt inkomsterna
31538: den studerandes egna inkomster samt föräldrar-         hänför sig till tyvärr fås endast av stödtagarna
31539: nas inkomster så som bestäms i lagen om studie-        själva. Efter mitten av mars kommer man att veta
31540: stöd. Behovsprövningen på basis av den stude-          hur många av dem som fått ett beslutsförslag som
31541: randes egna inkomster reformerades genom en            blir befriade från återkrav på denna grund. Enligt
31542: ändring av lagen av studiestöd som trädde i kraft      dagens bedörnning har minst en tredjedel av dem
31543: vid ingången av 1998. Syftet med reformen var          som fått en förfrågan inlett eller avslutat sina stu-
31544: att göra den behovsprövning som sker på basis av       dier under 1998. Av dem som fått ett beslutsför-
31545: den studerandes egna inkomster klarare och ska-        slag hade 8 500 personer inkomster utöver stu-
31546: pa ett system där alla studerande behandlas jäm-       diestödet till ett belopp av över 100 000 mark
31547: likt. Utgångspunkten för modellen var att de stu-      vilket betyder att allt studiestöd som de har bevil~
31548: derande då de ansöker om studiestöd inte behö-         jats kommer att återkrävas.
31549: ver uppskatta inkomsterna för den tid de söker            Av de studerande som omfattas av förfarandet
31550: stöd. Den årliga fribe1oppsgränsen är beroende         hade 289 200 andra inkomster utöver studiestö-
31551: av under hur många månader den studerande lyf-         det till ett belopp som understiger 50 000 mark.
31552: ter studiestöd. Under kalenderåret kan den stude-      57 500 studerande hade större inkomster än det-
31553: rande reglera sin personliga fribeloppsgräns ge-       ta. Största delen av de studerande har gått till
31554: 
31555: 
31556: 4
31557: Ministems svar                                                   KK 153/2000 vp -      Kirsi Piha /kok
31558: 
31559: 
31560: väga så att fribeloppet inte har överskridits. En-      Regeringen har för avsikt att bedöma utveck-
31561: ligt uppgift från de myndigheter som sköter verk-    lingsbehoven i fråga om återkrav av studiestöd på
31562: ställandet av studiestödet har många studerande      basis av den studerandes egna inkomster efter det
31563: återbetalt tidigare lyfta studiepenningar och be-    att man har exaktare information om för hur
31564: gränsat lyftandet av studiestöd. Den allmänna        många studerande det blir aktuellt med återkrav
31565: uppfattningen är att de studerande känt tili det     enligt återkravsförslaget. Avsikten är att fatta
31566: nya förfarandet. Folkpensionsanstalten och stu-      slutligt beslut om utvecklingsåtgärdema efter det
31567: diestödsnämndema har aktivt informerat om re-        att en utvärdering av studiestödssystemet blivit
31568: formen. På Folkpensionsanstaltens hemsidor           klar i början av maj. 1 detta skede är det ännu för
31569: finns bl.a. ett kalkylprogram med vars hjälp de      tidigt att säga något om utvecklingsåtgärdemas
31570: studerande kan räkna ut hur stort belopp som         innehåll.
31571: kommer att återkrävas om fribeloppet överskrids.
31572: 
31573: 
31574: 
31575: Helsingfors den 15 mars 2000
31576: 
31577:     Kulturminister Suvi Linden
31578: 
31579: 
31580: 
31581: 
31582:                                                                                                       5
31583:                                                             KK 154/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
31584: 
31585: 
31586: 
31587: 
31588:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 154/2000 vp
31589: 
31590:                                              Soneran etätyöpaikat
31591: 
31592: 
31593: 
31594: 
31595: Eduskunnan puhemiehelle
31596: 
31597: Nykyisin edelleen Suomen valtion pääosin omis-        tuisi taaksepäin menoltaja olisi luomassa epävar-
31598: tama Sonera on ollut esimerkki nykyaikaisen etä-      muutta etätyön laajentamiselle yleensäkin.
31599: työn käyttöönottajasta Suomessa. Tämä on todet-
31600: tu myös kansainvälisissä etätyön seminaareissa,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31601: viimeksi syksyllä Tanskan Aarhusissa olleessa         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31602: etätyön seminaarissa, jossa allekirjoittanutkin oli   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31603: eduskunnan työasiainvaliokunnan edustajana            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31604: läsnä.
31605:    Etätyö on mahdollistanut nykyisten viestiyh-             Pitävätkö paikkaansa edellä kerrotut
31606: teyksien aikana työpaikkojen hajasijoittamisen ja           suunnitelmat, joiden mukaan yhä val-
31607: mielekkään työllistämisen maakuntiin. Tätä ke-              tion enemmistöltään omistama Sonera
31608: hitystä asiantuntijoiden tulisi edistää ja käyttää          olisi !opettamassa elätyönä hoidettuja
31609: hyväksi nykyisen kehittyneen tekniikan mahdol-              teleliikenteen tehtäviä Jyväskylässä,
31610: lisuuksia tuoda työtä ihmisten tykö maakuntiin.             Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä ja
31611:    Nyt on kuitenkin julkisuuteen tullut tietoja,
31612: joiden mukan etätyön esimerkillinen edelläkävi-             onko tämä tarkoituksenmukaista telelii-
31613: jä, Sonera, olisi !opettamassa teleliikenteen etä-          kenteen ja työllisyyden kannalta ja
31614: työnä toteutettuja toimintoja mm. Jyväskylässä,             onko tämä muutoinkin vaaranlamassa
31615: Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Tämä tun-                hyvin alkuun päässeen etätyön kehitty-
31616:                                                             mistä maassamme?
31617: 
31618: 
31619: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
31620: 
31621:     Lauri Oinonen /kesk
31622: 
31623: 
31624: 
31625: 
31626:                                                                                                Versio 2.0
31627: KK 154/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk                                                   Ministerin vastaus
31628: 
31629: 
31630: 
31631: 
31632: Eduskunnan puhemiehelle
31633: 
31634: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       Jyväskylän palvelukeskus suljetaan 1.4.2000 ja
31635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         maalis-huhtikuun vaihteessa täsmentyvät kolme
31636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muuta palvelukeskusta vuoden 2001 loppuun
31637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oino-      mennessä. Numeropalvelun toiminta ei tässä
31638: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        yhteydessä huonone.
31639: KK 154/2000 vp:                                           Syynä palvelukeskusten vähentämiseen ovat
31640:                                                       lisääntyvä kilpailu telealalla ja se, että asiakkaat
31641:        Pitävätkö paikkaansa edellä kerrotut           käyttävät entistä enemmän automatisoituja
31642:        suunnitelmat, joiden mukaan yhä val-           numero- ja nimipalvelun muotoja, joissa palvelu-
31643:        tion enemmistöltään omistama Sonera            tapahtumaan ei tarvita ihmisen työpanosta.
31644:        olisi !opettamassa elätyönä hoidettuja            Soneran henkilökunta on nykyisin lähes
31645:        teleliikenteen tehtäviä Jyväskylässä,          10 000 henkilöä, joista numeropalvelutehtävissä
31646:        Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä ja           on tällä hetkellä noin 400 henkilöä. Heidän mää-
31647:                                                       ränsä vähenisi nykyisten suunnitelmien mukaan
31648:        onko tämä tarkoituksenmukaista telelii-        vuoden 2001 loppuun mennessä 320:een. Nume-
31649:        kenteen ja työllisyyden kannalta ja            ropalveluliiketoiminta on yksi niitä Soneran lii-
31650:        onko tämä muutoinkin vaaranlamassa             ketoimintoja, jossa henkilöstön tarve vähenee lä-
31651:        hyvin all{uun päässeen etätyön kehitty-        hivuosina. Toisaalta Soneralla on voimakkaasti
31652:        mistä maassamme?                               laajentuvia liiketoimintoja, joihin tarvitaan vuo-
31653:                                                       sittain lisää useita satoja henkilöitä. Sonera tekee
31654: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         parhaansa työllistääkseen numeropalvelutehtä-
31655: ti seuraavaa:                                         vissä työtä vaille jäävän henkilöstön.
31656:                                                          Sonera on jatkossakin aktiivisesti mukana ke-
31657: Sonera Oyj:llä on tällä hetkellä yhdeksän nume-       hittämässä suomalaista tietoyhteiskuntaa erilai-
31658: ropalveluja tarjoavaa palvelukeskusta. Soneran        sin hankkein.
31659: suunnitelmissa on lopettaa niistä neljä siten, että
31660: 
31661: 
31662: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2000
31663: 
31664:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
31665: 
31666: 
31667: 
31668: 
31669: 2
31670: Ministems svar                                             KK 154/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
31671: 
31672: 
31673: 
31674: 
31675: Tili riksdagens talman
31676: 
31677: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      servicecentralerna före utgången av år 2001 kla-
31678: har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av      rar i månadsskiftet mars-april. Verksamheten
31679: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot      inom nummertjänsten försämras inte i detta sam-
31680: Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga         manhang.
31681: spörsmål SS 154/2000 rd:                                Orsaken tili minskningen av antalet service-
31682:                                                      centraler är den ökande konkurrensen i telebran-
31683:        Stämmer de ovan anförda planerna, en-         schen och det faktum att kunderna i allt större ut-
31684:        ligt vilka Sonera, som forifarande tili       sträckning använder automatiserade former av
31685:       största de/en är i statens ägo, tänker         nummertjänst och namnupplysning, där det inte
31686:        upphöra med de uppgifter inom teletra-        längre behövs någon mänsklig arbetsinsats för
31687:       flken som sköts som distansarbete i Jy-        själva servicehändelsen.
31688:        väskylä, Vasa, Uleåborg och Rovaniemi            Soneras personai uppgår numera tili närmare
31689:        och                                            10 000 personer, av vilka ca 400 personer för
31690:                                                      närvarande arbetar i uppgifter inom nummer-
31691:        är detta ändamålsenligt med tanke på          tjänsten. Deras antal minskar enligt nuvarande
31692:        teletraflken och sysselsättningen och         planer till 320 före utgången av år 2001. Num-
31693:        håller detta även i övrigt på att äventy-     mertjänsten är en av de affårsverksamheter inom
31694:        ra utvecklingen av distansarbetet, som        Sonera där behovet av personai minskar under de
31695:        har kommit väl i gång i vårt land?            närmaste åren. Å andra sidan har Sonera kraftigt
31696:                                                      expanderande affårsverksamheter, för vilka det
31697: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      varje år behövs hundratals nyanställda personer.
31698: föra följande:                                       Sonera gör sitt bästa för att sysselsätta alla de
31699:                                                      personer som mister sitt jobb vid nummertjäns-
31700: Sonera Abp har för närvarande nio servicecentra-     ten.
31701: ler som erbjuder nummertjänst. Sonera har pla-          Sonera är även i fortsättningen med och ut-
31702: ner på att upphöra med fyra av dessa så att servi-   vecklar det finska informationssamhället genom
31703: cecentralen i Jyväskylä stängs den 1 april 2000      olika projekt.
31704: och tidpunkten för stängningen av de tre övriga
31705: 
31706: 
31707: Helsingfors den 20 mars 2000
31708: 
31709:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
31710: 
31711: 
31712: 
31713: 
31714:                                                                                                       3
31715:                                                KK 155/2000 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
31716: 
31717: 
31718: 
31719: 
31720:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 155/2000 vp
31721: 
31722:                                            Potilasvahinkoilmoitusten käsittelyajat
31723: 
31724: 
31725: 
31726: 
31727: Eduskunnan puhemiehelle
31728: 
31729: Joka kolmas potilasvahinkoilmoitus Jal viime        mään, samoin kuin kosmeettisista syistä tehtyjen
31730: vuonna ratkaisematta. Pahimmillaan ratkaisua        kirurgisten toimenpiteiden aiheuttamat vahin-
31731: voijoutua odottamaanjopa kaksi vuotta. Vuonna       got. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut ruuhkaa,
31732: 1998 potilasvakuutuskeskus ratkaisi saamistaan      koska vahingoista voi ilmoittaa kolme vuotta va-
31733: ilmoituksista 85 prosenttia. Vuonna 1999 ilmoi-     hinkotapahtuman jälkeen. Potilasvakuutuskes-
31734: tuksia tuli 7 213, mutta vuoden lopussa ratkaise-   kuksen mukaan ruuhkat johtuvat järjestelmän pa-
31735: matta oli vielä 5 000 tapausta. Tämä taas heijas-   remmasta tuntemuksesta sekä käsiteltävien tapa-
31736: tui valituselimeen, potilasvahinkolautakuntaan.     usten vaikeutumisesta, mikä johtuu siitä, että
31737: Se sai käsiteltäväkseen neljänneksen vähemmän       hoitomenetelmien parantumisen myötä yhä vai-
31738: valituksia kuin aikaisemmin. Keskimääräinen         keampia sairauksia ja sairaampia ihmisiä pysty-
31739: käsittelyaika lautakunnassa on 8-9 kuukautta.       tään hoitamaan. Tällöin on vaikeampi osoittaa
31740:    Potilasvahingoista tehtyjen ilmoitusten keski-   tiettyä syyseuraussuhdetta hoidon ja mahdolli-
31741: määräinen käsittelyaika oli seitsemän kuukautta.    sen potilasvahingon välillä.
31742: Lain mukaan ilmoitusten käsittelyaika on kolme
31743: kuukautta. Sen ylittävältä ajalta maksetaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31744: myönteisen päätöksen saavalle viivästyskorkoa.      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
31745: Kuitenkin synnytyksissä sattuvien potilasvahin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31746: kojen ratkaisut vievät paljon pitemmän ajan kuin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31747: seitsemän kuukautta. Synnytyksissä vammautuu
31748: keskimäärin viisi lasta vuodessa. Korvauksen              Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta potilas-
31749: saaja voi joutua odottamaan jopa vuosia päätöstä          vahinkoilmoitukset voidaan käsitellä
31750: mahdollisista korvauksista. Ruotsissa potilasva-          kohtuullisessa ajassa ja
31751: hinkoilmoitusten määrä on tasaantunut samalle
31752: tasolle kuin Suomessa, vaikka väestöä on enem-            erityisesti, mitä aiotaan tehdä synnytyk-
31753: män. Ruotsissa tuli voimaan Suomen kaltainen              sissä vammautuneiden potilaiden poti-
31754: potilasvahinkolaki 1. tammikuuta 1997 lähtien.            lasvahinkojen käsittelyaikojen lyhentä-
31755: Potilasvahinkojen korvausperusteet laajenivat             miseksija
31756: Suomessa 1. toukokuuta 1999 voimaan tulleen               mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla Poti-
31757: lakiuudistuksen myötä. Infektiovahingot otettiin          lasvakuutuskeskuksen ruuhkat saadaan
31758: mukaan korvattavien potilasvahinkojen ryh-                puretuiksi?
31759: 
31760: 
31761: 
31762: 
31763:                                                                                              Versio 2.0
31764: KK 155/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
31765: 
31766: 
31767: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
31768: 
31769:     Anneli Jäätteenmäki /kesk
31770:     Matti Vanhanen /kesk
31771: 
31772: 
31773: 
31774: 
31775: 2
31776: Ministerin vastaus                              KK 155/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
31777: 
31778: 
31779: 
31780: 
31781: Eduskunnan puhemiehelle
31782: 
31783: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pauksissa Potilasvakuutuskeskus hankkii lausun-
31784: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         toja myös ulkopuolisilta erikoisasiantuntijoilta.
31785: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Joissakin tapauksissa asia saatetaan potilasvahin-
31786: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli          kolautakunnan käsiteltäväksi. Näissä tapauksis-
31787: Jäätteenmäen /kesk ym. näin kuuluvan kirjalli-        sa, kuten esimerkiksi synnytysvahingoissa, asian
31788: sen kysymyksen KK 155/2000 vp:                       käsittely voi pitkittyä jopa useilla kuukansilla tai
31789:                                                      vuosilla.
31790:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta potilas-          Potilasvakuutuskeskuksen vahinko-osastolla
31791:       vahinkoilmoitukset voidaan käsitellä           työskentelee tällä hetkellä 30 potilasvahinkokä-
31792:       kohtuullisessa ajassa ja                       sittelijää. Keskuksen palveluksessa on lisäksi 15
31793:                                                       sivutoimista asiantuntijalääkäriä, jotka antoivat
31794:       erityisesti, mitä aiotaan tehdä synnytyk-      vuonna 1999 yhteensä noin 11 800 asiantuntija-
31795:       sissä vammautuneiden potilaiden poti-          lausuntoa. Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin
31796:       lasvahinkojen käsittelyaikojen lyhentä-        vuonna 1999 yhteensä 7 215 potilasvahinkoil-
31797:       miseksija                                      moitusta. Saman vuoden aikana ratkaistiin yh-
31798:       mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla Poti-       teensä 4 955 vahinkotapausta, joista lähes 46 %
31799:       lasvakuutuskeskuksen ruuhkat saadaan           alle kuudessa kuukaudessa. Ilmoitusten keski-
31800:       puretuiksi?                                    määräinen käsittelyaika oli 6,9 kuukautta. Näitä
31801:                                                      käsittelyaikoja laskettaessa on otettu huomioon
31802: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        aika vahingon ilmoituspäivästä päätöksenanto-
31803: ti seuraavaa:                                        päivään. Kaikkien lisäselvitysten hankkimiseen
31804:                                                      kulunut aika sisältyy tilastoituun käsittelyaikaan.
31805: Potilasvahingon korvausta koskeva käsittely              Potilasvahinkolaissa (58511986) ei ole varsi-
31806: käynnistyy Potilasvakuutuskeskuksessa potilaan       naista vahinkoilmoituksen käsittelyaikaa koske-
31807: vahinkoilmoituksesta. Keskus rekisteröi saaman-      vaa säännöstä. Lain 10 a §:n 2 momentissa mai-
31808: sa ilmoituksen, jonka jälkeen se hankkii selvityk-   nittu kolmen kuukauden määräaika koskee kor-
31809: set siitä hoitoyksiköstä, jossa potilasvahingon on   vauksen korotuksen laskemista niissä tilanteissa,
31810: ilmoitettu sattuneen. Selvitykset koostuvat poti-    jolloin korvauksen maksaminen viivästyy. Vii-
31811: lasta hoitaneen lääkärin tai muun terveydenhuol-     västymisaika lasketaan kolmen kuukauden kulut-
31812: lon ammattihenkilön vastineesta, sairauskerto-       tua sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona
31813: muksista, mahdollisista röntgenkuvista ja tutki-     vahingon kärsinyt on esittänyt Potilasvakuutus-
31814: mustuloksista. Jos potilas on ollut hoidettavana     keskukselle vaatimuksensa sekä korvauksen pe-
31815: useammassa hoitoyksikössä, asiakirjat hanki-         rustetta ja määrää koskevan sellaisen selvityksen
31816: taan kaikista näistä. Asian käsittelyä varten tar-   kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen
31817: vittavien asiakirjojen saaminen Potilasvakuutus-     huomioon myös keskuksen mahdollisuudet
31818: keskukseen kestää yleensä useita viikkoja. Kun       hankkia selvitys.
31819: asiakirjat on saatu, asiasta pyydetään Potilasva-        Synnytyksissä tapahtuneiden vahinkojen
31820: kuutuskeskuksen asiantuntijalääkärin kirjallinen     luonteesta johtuu usein, että asiaa ei voida rat-
31821: lausunto. Lääketieteellisesti vaikeimmissa ta-
31822: 
31823:                                                                                                        3
31824: KK 155/2000 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.                                           Ministerin vastaus
31825: 
31826: 
31827: kaista nopeasti. Kun potilasvahingon epäillään          sesti korvausperusteet ja lain tulkinnat ovat
31828: aiheutuneen synnytyksen yhteydessä, asian sel-          muuttuneet potilasvahinkolautakunnan ja tuo-
31829: vittäminen voi vaatia erityisen pitkän ajan jo pel-     mioistuinten linjausten myötä. Tapausten korvat-
31830: kästään siitä syystä, että erilaisten kehityshäiriöi-   tavuuden ratkaiseminen vie näistä syistä entistä
31831: den ilmeneminenja arvioiminen edellyttävät lap-         enemmän aikaa ja vaatii resursseja. Potilasva-
31832: sen kehityksen seuraamista riittävän pitkällä ai-       kuutuskeskuksen toimintaa kehittämällä ja re-
31833: kavälillä. Syy-seuraussuhteiden arvioiminen voi         sursseja lisäämällä voidaan vaikuttaa useiden kä-
31834: esimerkiksi edellyttää, että lapsi saavuttaa tietyn     siteltävien asioiden käsittelynopeuteen.
31835: iän, jolloin asian ratkaiseminen välttämättä vii-          Vakuutusvalvontavirasto toimii Potilasvakuu-
31836: västyy. Lisäksi monessa vaikeassa vahinkota-            tuskeskusta valvovana viranomaisena. Virasto
31837: pauksessa tarvittava potilasvahinkolautakunnan          seuraa tarvittaessa mm. Potilasvakuutuskeskuk-
31838: lausunto pidentää osaltaan käsittelyaikaa. Synny-       selle tehtyjen potilasvahinkoilmoitusten käsitte-
31839: tyksissä tapahtuneiden potilasvahinkojen käsitte-       lyaikoja. Potilasvakuutuskeskuksen antamien
31840: lyaikojen pituudet ovat useissa tapauksissa riip-       tietojen mukaan keskus on viimeisen vuoden ku-
31841: pumattomat Potilasvakuutuskeskuksen käytössä            luessa lisännyt korvaustoimen henkilöstöresurs-
31842: olevista resursseista.                                  seja 12 uudella käsittelijällä. Lisähenkilöstön
31843:    Potilasvahinkolain mukainen järjestelmä on           avulla odotetaan keskuksen ruuhkan lähitulevai-
31844: potilaan kannalta nopeampi ja toimenpiteiltään          suudessa vähenevän ja ilmoitusten keskimääräis-
31845: tarkoituksenmukaisempi järjestelmä kuin tuo-            ten käsittelyaikojen lyhenevän. Keskus on ilmoi-
31846: mioistuinteitse tapahtuva vahingonkorvauskäsit-         tusten käsittelyssä asettanut tavoitteeksi puolen
31847: tely. Potilasvahinkoilmoituksen tekijän oikeus-         vuoden keskimääräisen käsittelyajan. Tämän li-
31848: turvan kannalta on kuitenkin tärkeätä, että poti-       säksi Potilasvakuutuskeskuksella on vuotta 2000
31849: lasvahinkolain mukaisessa menettelyssä asiat kä-        koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti tar-
31850: sitellään mahdollisimman nopeasti. Päätösten oi-        koitus jatkaa vahinkokäsittelij öiden ja asiantunti-
31851: keellisuuden ja ymmärrettävyyden sekä peruste-          jalääkäreiden suunnitelmallista koulutusta ja
31852: lujen riittävyyden vaatimuksesta kuitenkin joh-         edelleen kehittää keskuksen toimintatapoja.
31853: tuu, että kutakin vahinkoilmoitusta varten on tar-         Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
31854: vittaessa varattava riittävän pitkä käsittelyaika.      Potilasvakuutuskeskuksen toiminnan kehittämis-
31855:    Potilasvahinkoilmoitusten käsittelyn ruuhkau-        toimenpiteillä voidaan jatkossa suurimmassa
31856: tumisen syitä on useita. Lääketieteen ja hoito-         osassa potilasvahinkoilmoituksia turvata niiden
31857: muotojen kehittymisen myötä tapaukset ovat lää-         käsittely kohtuullisessa ajassa.
31858: ketieteellisesti monimutkaistuneet Samanaikai-
31859: 
31860: 
31861: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
31862: 
31863:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31864: 
31865: 
31866: 
31867: 
31868: 4
31869: Ministems svar                                     KK 155/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
31870: 
31871: 
31872: 
31873: 
31874: Tili riksdagens talman
31875: 
31876: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         centralen utlåtande även av utomstående special-
31877: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av         sakkunniga. 1 vissa fall kan saken överföras till
31878: statsrådet översänt följande av riksdags1edamot         patientförsäkringsnämnden för behandling. 1 så-
31879: Anneli Jäätteenmäki /cent m.fl. undertecknade           dana fall, såsom tili exempel i skador i samband
31880: skriftliga spörsmå1 SS 155/2000 rd:                     med födseln, kan behandlingen av ärendet dröja
31881:                                                         månader eller år.
31882:        Vad avser regeringen göra för att pa-               För tilWillet arbetar 30 patientskadebehandla-
31883:        tientskadeanmälningar skall kunna be-            re på Patientförsäkringscentralens skadeavdel-
31884:        handlas inom en rimlig tid och                   ning. Dessutom finns det 15 sakkunnigläkare
31885:                                                         med befattningen som bisyssla hos centralen som
31886:       speciellt; vad avser man göra för att för-        år 1999 gav samman1agt cirka 11 800 sakkunnig-
31887:       korta behandlingstiden för patientska-            utlåtanden. Patientförsäkringscentralen fick år
31888:        dor för patienter som invalidiseras vid          1999 sammanlagt 7 215 patientskadeanmälning-
31889:       födseln och                                       ar. Samma år löstes sammanlagt 4 955 skadefall,
31890:                                                         varav nästan 46% på under sex månader. Anmäl-
31891:        vilka är de åtgärder, med hjälp av vilka
31892:                                                         ningarnas behandlingstid är i medeltal 6,9 måna-
31893:        man kan upplösa anhopningarna i Pa-
31894:                                                         der. Då man räknat ut dessa behandlingstider har
31895:        tientförsälcringscentralens arbete?
31896:                                                         man tagit i beaktande tiden mellan den dagen
31897: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         som skadan anmälts och dagen som beslutet gi-
31898: föra följan                                             vits. Tiden som gått åt tili att skaffa alla tilläggs-
31899:                                                         utredningar ingår i den statistikförda behand-
31900: Behandlingen av ersättning för patientskada             lingstiden.
31901: in1eds på Patientförsäkringscentralen då patien-           1 patientskadelagen (58511986) finns ingen
31902: ten gör skadeanmälan. Patientförsäkringscentra-         egentlig bestämmelse gällande behandlingstiden
31903: 1en registrerar anmälningama varefter den skaf-         för skadeanmälningar. Tre månaders gränsen
31904: far uppgifter från den vårdenhet där patentska-         som nämns i 10 a § 2 mom. gäller räknandet av
31905: dan uppges ha inträffat. Uppgiftema består av be-       ersättningsförhöjningen i sådana situationer där
31906: mötande av läkaren eller annan yrkesutbildad            utbetalningen av ersättningen fördröjs. Dröjs-
31907: person inom hälso- och sjukvård som skött pa-           målstiden räknas tre månader efter utgången av
31908: tienten, av uppgifter i sjukjoumalen, eventuella        den kalendermånad då den skadelidande hos Pa-
31909: röntgenbilder och undersökningsresultat. Om pa-         tientförsäkringscentralen framställt sina krav
31910: tienten skötts vid flera vårdenheter skaffar man        samt en sådan utredning om ersättningens grund
31911: dokument från alla dessa. Att skaffa de doku-           och belopp som skäligen kan krävas av honom
31912: ment som behövs för sakens behandling tili Pa-          med beaktande av även Patientförsäkringscentra-
31913: tientförsäkringscentralen tar oftast flera veckor i     lens möj ligheter att skaffa utredning.
31914: anspråk. Då man fått alla dokument som fordras,            På grund av naturen av sådana skador som
31915: begärs ett skriftligt utlåtande i ärendet av Patient-   ådragits vid födseln är det inte alltid möjligt att
31916: försäkringscentralens sakkunnigläkare. 1 de me-         snabbt finna en lösning. Då patientskadan miss-
31917: dicinskt svåraste fallen begär Patientförsäkrings-
31918: 
31919:                                                                                                             5
31920: KK 155/2000 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.                                            Ministems svar
31921: 
31922: 
31923: tänks ha orsakats i samband med födseln, kan en        tolkningama ändrats genom utstakningama av
31924: speciellt lång tid fordras för sakens utredning, re-   patientskadenämnden och domstolama. Detta re-
31925: dan av den anledningen att framträdandet och           sulterar i att lösningen av fallens ersättningsbar-
31926: uppskattandet av olika utvecklingstömingar för-        het tar mera tid och kräver större resurser. Ge-
31927: utsätter att man kan följa med bamets utveckling       nom att utveckla Patientförsäkringscentralens
31928: under en tillräckligt lång tid. Uppskattningen av      verksamhet och genom att öka resursema kan
31929: förhållandet mellan orsak och följd kan till exem-     man påverka behandlingstiden i många av de fall
31930: pel förutsätta att bamet når en viss ålder, i vilket   som behandlas.
31931: fall lösningen av fallet oundvikligen fördröjs.            Försäkringsinspektionen fungerar som över-
31932: Dessutom förlängs behandlingstiden i många             vakande myndighet för Patientförsäkringscentra-
31933: svåra skadefall också av att man behöver utlåtan-      len. Vid behov följer försäkringsinspektionen
31934: de av patientskadenämnden. Behandlingstider-           med, bl.a. behandlingstidema för patientskade-
31935: nas längd i patientskador som ådragits vid föd-        anmälningama som gjorts till Patientförsäkrings-
31936: seln är i många fall oberoende av resursema som        centralen. Patientförsäkringscentralen har enligt
31937: finns till förfogande för Patientförsäkringscen-       uppgift under det senaste året ökat ersättnings-
31938: tralen.                                                tjänstemas personalresurser med 12 nya anställ-
31939:    Systemet som följer patientskadelagen är för        da. Med hjälp av tilläggspersonalen väntas an-
31940: patienten ett snabbare och åtgärdsmässigt sett         hopningama i Patientförsäkringscentralens arbe-
31941: mera ändamålsenligt system än skadeersättnings-        te minska och de genomsnittliga behandlingsti-
31942: förhandlingar som går via domstolen. Men för att       derna förkortas. I behandlingen av anmälningar
31943: säkra rättskyddet för den som gör patientskade-        till Patientförsäkringscentralen har man satt som
31944: anmälan är det ändå viktigt att fallen behandlas       mål ett halvt års behandlingstid i medeltal. Dess-
31945: så snabbt som möjligt enligt proceduren i pa-          utom har Patientförsäkringscentralen i enlighet
31946: tientskadelagen. På grund av kravet om beslu-          med sin verksamhetsplan för år 2000 för avsikt
31947: tens riktighet och begriplighet samt om tillräckli-    att fortsätta den planmässiga utbildningen av sin
31948: ga grunder måste en tillräckligt lång behand-          skadebehandlingspersonal och sina sakkunniglä-
31949: lingstid kunna reserveras för varje skadeanmä-         kare och att vidareutveckla sina olika förfarings-
31950: lan, ifall detta är nödvändigt.                        sätt.
31951:    Det finns flere orsaker till anhopningama i pa-         På basis av det som presenterats ovan anser re-
31952: tientskadeanmälningsbehandlingen. I och med            geringen att Patientförsäkringscentralens verk-
31953: utvecklingen av medicin och olika vårdformer           samhet med utvecklingsåtgärder i fortsättningen
31954: har fallen blivit medicinskt mera komplicerade.        kan trygga behandlingen av största delen av pa-
31955: Samtidigt har grundema för ersättning och lag-         tientskadeanmälningarna inom en rimlig tid.
31956: 
31957: 
31958: Helsingfors den 21 mars 2000
31959: 
31960:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31961: 
31962: 
31963: 
31964: 
31965: 6
31966:                                                             KK 156/2000 vp -      Inkeri Kerola /kesk
31967: 
31968: 
31969: 
31970: 
31971:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 156/2000 vp
31972: 
31973:                                             Latokuivuri-väkiheinän tuotanto ja nurmirehu-
31974:                                             tuki
31975: 
31976: 
31977: 
31978: 
31979: Eduskunnan puhemiehelle
31980: 
31981: Eläintuotannon ja eläimistä saatavien elintarvik-        Työn kevenemisen ja yksinkertaisempien tuo-
31982: keiden laadun turvaamiseksi on säädetty rehula-      tantovaiheiden ansiosta latokuivuri-väkiheinä-
31983: ki (5.6.1998/396), jonka tarkoitus on edistää hy-    tuotanto sopii erittäin hyvin pienille ja keskisuu-
31984: välaatuisten ja turvallisten rehuvalmisteiden        rille karjatiloille.
31985: käyttöä sekä asianmukaisten tietojen antamista
31986: rehuvalmisteista.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
31987:    Latokuivuri-väkiheinää on tuotettu Suomessa       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
31988: jo 15 vuoden ajan. Tänä aikana on todettu sen        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31989: käytön olevan sekä karjalle että karjanhoitajille    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31990: terveellisempää kuin yleisemmin käytössä ole-
31991: van säiliörehun. Työturvallisuus on parantunut,            Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
31992: koska väkiheinän valmistuksessa ei käytetä hap-            koo ryhtyä, jotta latokuivuri-väkiheinän
31993: poja. Hyvin kuivattu väkiheinä ei kehitä homepö-           tuotanto saatettaisiin nurmirehutuen
31994: lyä, sen sisältämä valkuaisaine on hitaasti liuke-         alaiseksi, jolloin sen tuotanto ja käyttö
31995: nevaa, eikä säilönnän aikana esiinny käymisil-             lisääntyisi turvaten entistä parempilaa-
31996: miöitä. Väkiheinä ei ole ympäristölle haitalli-            tuisten elintarvikkeiden saannin, ter-
31997: nen; sen tuottamiseen ei tarvita säilöntäaineita           veemmän ja tuoltavamman karjan sekä
31998: eikä vaikeasti hävitettäviä muoveja.                       terveellisemmät työolot karjanhoitajil-
31999:                                                            le?
32000: 
32001: 
32002: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2000
32003: 
32004:     Inkeri Kerola /kesk
32005: 
32006: 
32007: 
32008: 
32009:                                                                                                Versio 2.0
32010: KK 156/2000 vp -      Inkeri Kerola /kesk                                                Ministerin vastaus
32011: 
32012: 
32013: 
32014: 
32015: Eduskunnan puhemiehelle
32016: 
32017: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             artiklan 1 kohdan mukaan nurmisäilörehulla tar-
32018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,           koitetaan pääasiassa nurmisiemenillä kylvettyä
32019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         viljelyalaa, jonka sato korjataan vähintään ker-
32020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Ke-         ran vuodessa tuoreena sen säilömiseksi suljetus-
32021: rolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sa tilassa anaerobisella käymisellä. Latokuivuri-
32022: sen KK 156/2000 vp:                                     väkiheinä ei täytä tätä ehtoa, koska sitä ei säilötä
32023:                                                         suljetussa tilassa anaerobisella käymisellä.
32024:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-            Koska nurmisäilärehun tukea ei voida maksaa
32025:        koo ryhtyä, jotta latokuivuri-väkiheinän        kaikille nurmituotannossa oleville lohkoille, re-
32026:        tuotanto saatettaisiin nurmirehutuen            hunurmelle on päätetty maksaa kansallista tu-
32027:        alaiseksi, jolloin sen tuotanto ja käyttö       kea. Tätä kansallista rehunurmen tukea makse-
32028:        lisääntyisi turvaten entistä parempilaa-        taan mm. kuivaheinä-ja tuorerehunurmille ja lai-
32029:        tuisten elintarvikkeiden saannin, ter-          dunnurmille. Myös latokuivuri-väkiheinä saa
32030:        veemmän ja tuoltavamman karjan sekä             tätä tukea.
32031:        terveellisemmät työolot karjanhoitajil-             Rehunurmen tukea ei makseta mm. luonnon-
32032:        le?                                             niityille tai -laitumille eikä nurmisäilörehu-aloil-
32033:                                                        le, jotka ilmoitetaan peltokasvien tuessa.
32034: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta
32035: ti seuraavaa:                                          2000 annetun valtioneuvoston päätöksen (VNp
32036: Agenda 2000 -ratkaisun yhteydessä päästiin neu-        27 /2000) 7 pykälän 2 momentin mukaan rehu-
32037: vottelutulokseen, jossa Euroopan yhteisön koko-        nurmen perusteella maksettavan tuen suuruus on
32038: naan rahoittamaa peltokasvien tukea maksetaan          alueiden A ja B saaristoalueilla enintään 1 000,
32039: peltokasvien ja kesannon lisäksi nurmisäilöre-         muualla B-alueella enintään 700, muualla A-alu-
32040: hun viljelijöille pinta-alaperusteisesti.              eella enintään 800 ja alueilla C l-C4 enintään
32041:    Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien vil-      600 markkaa hehtaarilta. Sanotun asetuksen 3
32042: jelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o        momentin mukaan tukea voidaan maksaa rehu-
32043:  125111999 1 artiklan 3 kohdan mukaan j äsenval-       nurmelle enintään 245 miljoonaa markkaa.
32044: tiot, joissa maissi ei ole perinteinen viljelykasvi,       Voimassa olevan rehulain mukaan eläinten
32045: voivat saattaa nurmisäilärehun tukikelpoiseksi         ruokintaan käytettävä rehuvalmiste ei saa sisäl-
32046: peltokasvien pinta-alatukeen samoin edellytyk-         tää sellaisia määriä haitallisia aineita, tuotteita tai
32047: sin mitä peltokasveihin sovelletaan. Suomi kuu-        eliöitä, että sen käytöstä voi aiheutua eläintuot-
32048: luu näihin jäsenvaltioihin.                            teisiin laatuvirheitä taikka vaaraa ihmiselle, eläi-
32049:    Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien vil-      mille tai ympäristölle. Tämä koskee kaikkia
32050: jelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o        omaan käyttöön valmistettuja rehuvalmisteita
32051: 125111999 soveltamista koskevista yksityiskoh-         riippumatta siitä, maksetaanko sen tuotannolle
32052: taisista säännöistä annetun komission asetuksen        tukea.
32053: (EY) N:o 2316/1999 7 artiklassa määritellään               Valtioneuvosto pitää tärkeänä hyvälaatuisten
32054: pinta-alatukiin oikeutetut maa-alueet. Sanotun         ja turvallisten rehujen käyttöä sekä osallistuu ak-
32055: 
32056: 
32057: 2
32058: Ministerin vastaus                                 KK 156/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
32059: 
32060: 
32061: tiivisesti EU:n maatalouspolitiikan valmisteluun
32062: mm. rehukysymysten osalta.
32063: 
32064: 
32065: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
32066: 
32067:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32068: 
32069: 
32070: 
32071: 
32072:                                                                                      3
32073: KK 156/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk                                                        Ministems svar
32074: 
32075: 
32076: 
32077: 
32078: Tili riksdagens talman
32079: 
32080: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        rättigade till arealstöd. Enligt artikel 7.1 avses
32081: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        med gräsensilage en gröda som odlas på en areal
32082: statsrådet översänt följande av riksdagsman In-        som huvudsakligen besås med gräs och som skör-
32083: keri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörs-      das i fuktigt tillstånd minst en gång per år, för
32084: mål SS 156/2000 rd:                                    konservering i sluten miljö genom anaerob jäs-
32085:                                                        ning. Skulltorkat krafthö uppfyller inte detta vill-
32086:         Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta          kor, eftersom det inte konserveras i sluten miljö
32087:        för att produktion en av skulltorkat kraft-     genom anaerob jäsning.
32088:        hö skall börja omfattas av stödet för               Eftersom stöd för gräsensilage inte kan beta-
32089:        vallfoder, varvid produktionen och an-          las för alla skiften där vall odlas har man beslutat
32090:        vändningen av sådant hö ökar, något             att betala nationellt stöd för fodervall. Detta na-
32091:        som tjänar tili att trygga tillgången tili      tionella stöd för fodervall betalas bl.a. för hö- och
32092:        livsmedel av ännu bättre kvalitet än tidi-      fårskfodervallar samt betesvallar. Också skull-
32093:        gare, friskare besättningar med större          torkat krafthö får detta stöd.
32094:        avkastning samt en hälsosammare ar-                 Stöd för fodervall betalas inte för bl.a. natur-
32095:        betsmiljö för djurskötarna?                     ängar och naturbeten eller för gräsensi1agearea-
32096:                                                        ler som uppges i samband med stödet för jord-
32097: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        bruksgrödor.
32098: föra följande:                                             Enligt 7 § 2 mom. statsrådets beslut om natio-
32099: 1 samband med Agenda 2000-uppgörelsen nåd-             nellt stöd för växtodling år 2000 (27 /2000) är be-
32100: des ett förhandlingsresultat där stöd för jord-        loppet av stöd som betalas för fodervall högst
32101: bruksgrödor, vilket Europeiska gemenskapen fi-          1 000 mark per hektar i skärgårdsområdena i re-
32102: nansierar i sin helhet, betalas på basis av arealen    gionerna A och B, högst 700 mark per hektar i
32103: inte bara för jordbruksgrödor och träda utan ock-      den övriga B-regionen, högst 800 mark per hek-
32104: så för gräsensilage.                                   tar i den övriga A-regionen och högst 600 mark
32105:     Enligt artikel 1.3 i rådets förordning (EG) nr     per hektar i regionerna C1-C4. Enligt 3 mom. i
32106:  125111999 om upprättande av ett stödsystem för        samma paragrafkan högst 245 miljoner mark be-
32107: producenter av vissa jordbruksgrödor får de med-       talas i stöd för fodervall.
32108: lemsstater där majs inte är en traditionell gröda          Enligt den gällande foderlagen får ett foder-
32109: låta gräsensilage berättiga till arealersättning för   fabrikat som används till utfodring av djur inte
32110: j ordbruksgrödor på samma villkor som de som           innehålla sådana mängder menliga ärnnen, pro-
32111: gäller för jordbruksgrödor. Finland är en sådan        dukter eller organismer att användningen av det
32112: medlemsstat.                                           kan orsaka kvalitetsfel hos animaliska produkter
32113:     1 artikel 7 i kommissionens förordning (EG) nr     eller fara för människor, djur eller miljön. Detta
32114: 2316/1999 om tillämpningsföreskrifter till rå-         gäller alla foderfabrikat som framställts för eget
32115: dets förordning (EG) nr 125111999 om upprättan-        bruk, oberoende av om stöd betalas för produk-
32116: de av ett stödsystem för producenter av vissa          tionen av dem eller ej.
32117: jordbruksgrödor fastställs de områden som är be-
32118: 
32119: 4
32120: Ministems svar                                               KK 156/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
32121: 
32122: 
32123:    Statsrådet anser att det är viktigt att foder som   aktivt i beredningen av EU:s jordbrukspolitik,
32124: är av god kvalitet och trygga används och deltar       bl.a. i fråga om foder.
32125: 
32126: 
32127: 
32128: Helsingfors den 14 mars 2000
32129: 
32130:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32131: 
32132: 
32133: 
32134: 
32135:                                                                                                    5
32136:                                                               KK 157/2000 vp -Raija Vahasalo /kok
32137: 
32138: 
32139: 
32140: 
32141:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 157/2000 vp
32142: 
32143:                                               Lento- ym. melun haittavaikutuksien torjunta
32144:                                               ja minimointi
32145: 
32146: 
32147: 
32148: 
32149: Eduskunnan puhemiehelle
32150: 
32151: Kymmenet- tai jopa sadattuhannet suomalaiset           jen tutkimusten mukaan jatkuvaa, tasaista melua
32152: kärsivät päivittäin melusta. Erityisen korostunut-     siedetään paremmin kuin äkillisiä piikkejä. Tie-
32153: ta se on Helsinki-Vantaan lentoaseman lentome-         liikenteen määrää voidaan kasvattaa huomatta-
32154: lualueena Pohjois-Espoossa ja Vantaan länsi-           vasti ilman ongelmia, jos liikennevirrasta voi-
32155: osassa, vaikka tieliikenne onkin tärkein meluhäi-      daan poistaa satunnaiset, normaalitasoa kovem-
32156: riöiden lähde (Länsi väylä 9 .1.2000, s. 3). Lento-    mat melunlähteet.
32157: melua olisi mahdollista pienentää siirtymällä vä-          On myös rakenteellisia keinoja pienentää tie-
32158: hemmän melua aiheuttaviin lentokonetyyppei-            liikenteen melua. ED-tutkimuksessa, johon myös
32159: hin ja suunnittelemalla lentoreitit väistämään         suomalaiset osallistuivat, kehitettiin asfaltti, joka
32160: asuntoalueita.                                         pienentää rengasmelua 4-8 desibeliä. Tukhol-
32161:    Melussa ei ole kyse yksin ärsyttävästä häiriös-     malaisissa testeissä on katumelua pystytty pie-
32162: tä. Jatkuva melu nostaa verenpainetta ja elimis-       nentämään jopa 10 desibeliä. Toisissa tutkimuk-
32163: tön stressitasoa sekä altistaa sairauksille. Erityi-   sissa on saatu viitteitä siitä, että samanlaisiin pa-
32164: sesti melualueelia elävät lapset kärsivät melun        rannuksiin on päästävissä kehittämällä autonren-
32165: aiheuttamista terveysongelmista (Joumal of Hy-         kaiden rakennetta. Yhdessä nämä vastaavat sitä,
32166: pertension, vol 13, p 405 tai Intemational Jour-       että melua aiheuttava tie siirrettäisiin jopa kym-
32167: nal of Angiology, vol 4, p 117). Munchenin ja          menkertaisen matkan päähän asunnoista. Suo-
32168: New Yorkin lentokenttien vaikutuspiirissä teh-         messa näihin parannuksiin on suhtauduttu lähes
32169: dyissä tutkimuksissa havaittiin terveydellisten        välinpitämättömästi, kuten Helsingin Sanomien
32170: ongelmien lisäksi lasten henkisen kehityksen hi-       artikkelissa 21.8.1999 jouduttiin toteamaan.
32171: dastuneen ympäristön melun vuoksi. Lentoken-
32172: tän lähellä asuvien lasten lukutaito ja pitkäkestoi-   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32173: nen muisti olivat oleellisesti huonompia kuin          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32174: niillä, jotka asuiv2t kaupunkien hiljaisemmilla        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32175: alueilla. Vaikutukset kasvavat altistuksen voi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32176: makkuuden ja keston mukaan (New Scientist 16
32177: November 1996). Siksi ongelmaan on suhtaudut-                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32178: tava vakavasti.                                               tyä, jotta lentomelu asuinalueilla sekä
32179:     Pääosa asuntoihin ja elinympäristöön kantau-              koulujen ja päiväkotien ympäristössä
32180: tuvasta melusta on peräisin liikenteestä. Lento-              saadaan kuriin esimerkiksi lentoreitti-
32181: meluu rooli on korostunut keskustelussa sen sa-               suunnittelun, kaavoitusmääräysten ja
32182: tunnaisten ja voimakkuudessaan ärsyttävien me-                vähämeluisempien lentokonetyyppien
32183: lupiikkien vuoksi. Ruotsissa ja Japanissa tehty-              suosimisen avulla ja
32184: 
32185:                                                                                                   Versio 2.0
32186: KK 157/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
32187: 
32188: 
32189:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32190:       tyä, että melualueille rakennettavien       tyä, että tieliikenteessä tullaan siirty-
32191:       asuinhuoneistojen, koulujen ja päiväko-     mään vähämeluisempiin asfalttiseok-
32192:       tien rakenteellinen melunvaimennus ta-      siin ja rengastyyppeihin ja
32193:       kaa oppimisen ja henkisen kehityksen
32194:       mahdollistavan, vähämeluisen ympäris-       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32195:       tön, esimerkiksi enintään 40 dB(A):n        tyä, jotta melupäästöihin tullaan lain-
32196:       melutason ja                                säädännössä suhtautumaan samalla ta-
32197:                                                   valla kuin muihin ympäristölle ja ihmis-
32198:                                                   ten terveydelle haitallisiin päästöihin?
32199: 
32200: 
32201: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
32202: 
32203:     Raija Vahasalo /kok
32204: 
32205: 
32206: 
32207: 
32208: 2
32209: Ministerin vastaus                                       KK 157/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
32210: 
32211: 
32212: 
32213: 
32214: Eduskunnan puhemiehelle
32215: 
32216: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa     päristöministeriön yhteistyössä Pohjois-Savon
32217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,       ympäristökeskuksen kanssa teettämän esiselvi-
32218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tyksen mukaan ympäristömelulle altistuu Suo-
32219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Va-      messa noin miljoona ihmistä. Tieliikenne on
32220: hasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    merkityksellisin ympäristömelun lähde ja sen
32221: sen KK 157/2000 vp:                                 melualueilla on noin 880 000 asukasta. Lentome-
32222:                                                     lulle altistuu noin 65 000 suomalaista ja rautatie-
32223:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     liikenteen melulle noin 35 000 asukasta. Teolli-
32224:       tyä, jotta lentomelu asuinalueilla sekä       suuden melualueilla asuu arviolta noin 5 000
32225:       koulujen ja päiväkotien ympäristössä          suomalaista. Lisäksi asuinympäristössään altis-
32226:       saadaan kuriin esimerkiksi lentoreitti-       tuu ampuma- ja moottoriurheilumelulle joitain
32227:       suunnittelun, kaavoitusmääräysten ja          tuhansia ihmisiä. Kansainvälisesti tarkasteltuna
32228:       vähämeluisempien lentokonetyyppien           melulle altistuvien määrä ja suhteellinen osuus
32229:       suosimisen avulla ja                         asukkaista ei Suomessa ole erityisen suuri, mutta
32230:                                                    meluntorjunnan asemaa tulee tästä huolimatta
32231:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    parantaa. Hallituksen eri toimenpiteiden tavoit-
32232:       tyä, että melualueille rakennettavien         teena ensi vaiheessa on, ettei melulle altistunei-
32233:       asuinhuoneistojen, koulujen ja päiväko-      den määrä enää lisääntyisi. Pitkän ajan tavoittee-
32234:       tien rakenteellinen melunvaimennus ta-       na on olemassa olevien meluhaittojen vähentämi-
32235:       kaa oppimisen ja henkisen kehi(vksen         nen.
32236:       mahdollistavan, vähämeluisen ympäris-            Hallituksen toimet meluntorjuntatyön suunni-
32237:       tön, esimerkiksi enintään 40dB(A):n me-      telmalliseksi kehittämiseksi ovat pääosin perus-
32238:       lutasonja                                    tuneet meluntorjuntalain (382/1987) tavoitteiden
32239:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    toteuttamiseen. Käytännön meluntorjuntatyön
32240:       tyä, että tieliikenteessä tullaan siirty-    tärkein lähtökohta on tässä työssä ollut valtio-
32241:       mään vähämeluisempiin asfalttiseok-          neuvoston päätös melutason ohjearvoista
32242:       siin ja rengastyyppeihin ja                  (993/1992). Päätöstä sovelletaan maankäytön,
32243:                                                    liikenteen, mukaan lukien lentoliikenteen, ja ra-
32244:       mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-    kentamisen suunnitteluun sekä rakentamisen lu-
32245:       tyä, jotta melupäästöihin tullaan lain-      pamenettelyihin. Päätös ohjaa erityisesti uutta
32246:       säädännössä suhtautumaan samalla ta-         suunnittelua ja rakentamista, mutta sitä on voitu
32247:       valla kuin muihin ympäristölle ja ihmis-     käyttää, vaikkakin riittämättömästi, olemassa
32248:       ten terveydelle haitallisiin päästöihin?     olevien haittojen korjaamiseen. Ympäristönsuo-
32249:                                                    jelulain (86/2000) ja -asetuksen ( 169/2000) tul-
32250: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tua voimaanl.3.2000 päätöstä sovelletaan myös
32251: ti seuraavaa:                                      ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenette-
32252:                                                    lyssä.
32253: Useat selvitykset osoittavat melun olevan taaja-
32254: missa yksi yleisimmistä ympäristöhaitoista. Ym-
32255: 
32256:                                                                                                      3
32257: KK 157/2000 vp- Raija Vahasalo /kok                                                    Ministerin vastaus
32258: 
32259: 
32260:    Melutaso-ohjearvojen mukaan asuin-, potilas-       paehtoja asettamalla ja valvomalla niiden nou-
32261: ja majoitushuoneissa sekä opetus- ja kokoontu-        dattamista lupa- ja valvontaviranomaiset pyrki-
32262: mistiloissa päiväajan ulkoa kantautuvan melun         vät rajoittamaan luvanvaraisten toimintojen hai-
32263: keskiäänitason tulisi alittaa 35 dB(A). Kouluissa     tat mahdollisimman vähäisiksi.
32264: ja päiväkodeissa voi ongelmaksi muodostua nii-            Melun torjunnan keinoissa ensisijaisena on
32265: den omasta toiminnasta aiheutuva melu. Yöaika-        melun torjuminen sen lähteessä, toisena keinona
32266: na asuinhuoneiden melutason tulisi olla alle 30       on vaikuttaminen melun leviämiseen ja kolman-
32267: dB(A).                                                tena keinona melun kohteen suojaaminen.
32268:    Melutaso-ohjearvojen saavuttaminen riippuu         Useimmissa tapauksissa tulee käyttää näitä kaik-
32269: huomattavassa määrin paikallisista ratkaisuista       kia keinoja tyydyttävän tilanteen saavuttamisek-
32270: eli siitä, miten melua aiheuttavat toiminnat ja       si. Eri liikennevälineiden sekä eräiden meluisten
32271: melulle herkät toiminnat, kuten asuminen, sijoit-     laitteiden melupäästömääräykset kuuluvat Eu-
32272: tuvat toisiinsa nähden. Kuntien kaavaohjaukses-       roopan yhteisöjen sisämarkkinalainsäädännön
32273: sa alueellisten ympäristökeskusten lähtökohtana       piiriin, joten niistä ei kansallisesti voida poiketa.
32274: on, ettei uusia asuinrakennuksia, kouluja, päivä-     Tarkastelut melupäästöjen raja-arvojen tiukenta-
32275: koteja tai muita melulle herkkiä toimintoja sijoi-    miseksi ovat EY:n piirissä esillä jatkuvasti.
32276: teta melualueille. Olevan asutuksen täydennysra-          Eri liikennevälineiden moottorin melun vai-
32277: kentamisessa ja korvaavassa rakentamisessa me-        mentamisen lisäksi on yhä enenevässä määrin
32278: lualueilla vaatimuksena ovat rakenteelliset me-       kiinnitetty huomiota melun syntyyn ja leviämi-
32279: luntmjunnan keinot. Näin pyritään siihen, ettei       seen liittyviin muihin tekijöihin. Meluesteitä ra-
32280: melutaso-ohjearvojen rajoja ylitettäisi. Käydes-      kennetaan järjestelmällisesti uusissa yleisten tei-
32281: sään vuosittain alueensa kuntien kanssa maan-         den rakennushankkeissa ja mahdollisuuksien
32282: käyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiset ke-       mukaan myös nykyisten väylien pahimpien me-
32283: hittämiskeskustelut alueelliset ympäristökeskuk-      luhaittojen vähentämiseksi. Tavoitteena yleisillä
32284: set ottavat tarvittaessa esille myös kunnan melu-     teillä on vaimentaa asuntoalueiden yli 65
32285: kysymykset.                                           dB(A):n melualueet pääosin vuoteen 2005 men-
32286:    Meluntorjuntalain aineellinen sisältö sisälly-     nessä. Tieliikenteen melun vähentämiseksi tutki-
32287: tettiin 1.3.2000 voimaan tulleeseen ympäristön-       taan lisäksi rengasmelun ja tiepinnoitteen vaiku-
32288: suojelulakiin ja meluntorjuntalaki kumottiin.         tusta melutasoon. Vähämeluisia tienpäällysteitä
32289: Ympäristönsuojelulain yhdennetty ympäristö-           koskevassa tutkimuksessa selvitetään parhail-
32290: suojelun tarkastelu antaa entistä paremmat mah-       laan Suomen poikkeavan ilmaston ja talvisin
32291: dollisuudet ympäristömelun torjunnalle. Melu on       käytettävien nastarenkaiden asettamat erityisvaa-
32292: lain mukaan yksi ympäristön pilaantomisen ele-        timukset päällysteille. Lentoliikenteen aiheutta-
32293: menteistä, ja nyt se tulee säännellyksi samalla ta-   man melun vähentämiseksi Helsinki-Vantaan
32294: voin kuin muu ympäristökuormitus. Ympäristön-         lentoaseman ympäristön asuntoalueilla on rajoi-
32295: suojeluasetuksen mukaan muun muassa lento-            tettu meluisimpien lentokoneiden lentoonlähtöjä
32296: kenttien, ulkona sijaitsevien moottoriurheilu- ja     yöllä sekä ohjattu ja rajoitettu kiitoteiden käyt-
32297: ampumaratojen sekä monien teollisuuslaitosten         töä. Samoin meluntorjunta on otettu huomioon
32298: toiminnan edellytyksenä on ympäristölupa. Lu-         lentoreittien suunnittelussa.
32299: 
32300: 
32301: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
32302: 
32303:     Ympäristöministeri Satu Hassi
32304: 
32305: 
32306: 
32307: 
32308: 4
32309: Ministerns svar                                           KK 157/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
32310: 
32311: 
32312: 
32313: 
32314: Tili riksdagens talman
32315: 
32316: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      ligt en förstudie som miljöministeriet låtit göra i
32317: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av     samråd med Norra Savolax miljöcentral expone-
32318: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot     ras ca en miljon människor i Finland för buller.
32319: Raija Vahasalo /saml undertecknade skriftliga       Vägtrafiken hör till dess viktigaste källor, och ca
32320: spörsmål SS 157/2000 rd:                            880 000 finländare bor i vägtrafikens bullerom-
32321:                                                     råden. Ca 65 000 personer exponeras för flygbul-
32322:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        ler, ca 35 000 för buller från järnvägstrafik. 1 in-
32323:       för att råda bot på flygbullret i bostads-    dustrins bullerområden bor uppskattningsvis ca
32324:       områdena och i omgivningen tili skolor        5 000 personer. Dessutom exponeras något tu-
32325:       och daghem tili exempel genom plane-          sental människor isin boendemiljö för buller från
32326:       ring av flygrutterna, genom planlägg-         skjutbanor och motorsport. Intemationellt sett är
32327:       ningsbestämmelser och genom att man           antalet bullerexponerade och deras proportionel-
32328:       gynnar flygplanstyper som inte bullrar        la andel av befolkningen inte särskilt stor i Fin-
32329:       så mycket och                                 land, men oavsett detta måste bullerbekämpning-
32330:                                                     en effektiveras. 1 första hand är målet för reger-
32331:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         ingens åtgärder att antalet bullerexponerade inte
32332:       för att den strukturella bullerdämpning-      längre skall öka. Långsiktsmålet är att de existe-
32333:       en i bostadslägenheter, skolor och dag-       rande bullerolägenhetema skall minskas.
32334:       hem som byggs i bullerområden skall               Regeringens åtgärder för att systematiskt ut-
32335:       garantera en lågbulleromgivning som           veckla bullerbekämpningsarbetet har huvudsak-
32336:       gör inlärning och andlig utveckling möj-      ligen syftat tili att målen för bullerbekämp-
32337:       liga, t.ex. en bullernivå på högst 40         ningslagen (382/1987) skall nås. 1 det praktiska
32338:       dB(A) och                                     bullerbekämpningsarbetet har den viktigaste ut-
32339:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         gångspunkten varit statsrådets beslut om riktvär-
32340:       för att man i vägtrafiken skall gå över       den för bullemivåema (99311992). Detta beslut
32341:       tili lågbullrande asfaltblandningar och       tillämpas i planeringen av markanvändningen,
32342:       däcktyper och                                 trafiken inklusive flygtrafiken, byggandet samt
32343:                                                     tillståndsförfarandet vid byggande. Beslutet styr
32344:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         särskilt ny planering och nytt byggande, men det
32345:       för att man i lagstiftningen skall börja      har också kunnat användas för att tillrättalägga
32346:       inta samma attityd tili bulleremissioner      befintliga olägenheter, även om detta varit otill-
32347:       som tili andra utsläpp som är skadliga        räckligt. Efter att miljöskyddslagen (86/2000)
32348:       för miljön och människans hälsa?              och miljöskyddsförordningen (169/2000) trädde
32349:                                                     i kraft 1.3.2000 tillämpas beslutet också i till-
32350: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     ståndsförfarandet enligt miljöskyddslagen.
32351: föra följande:                                          Enligt riktvärdena för bullemivåer skall ekvi-
32352:                                                     valentnivån för utornhusbuller dagtid vara lägre
32353: Många undersökningar visar att buller är en av de
32354:                                                     än 35 dB(A) i bostadsrum, patientrum och in-
32355: vanligaste miljöolägenheterna i tätorterna. En-
32356: 
32357:                                                                                                       5
32358: KK 157/2000 vp- Raija Vahasalo /kok                                                      Ministerns svar
32359: 
32360: 
32361: kvarteringsrum samt i undervisnings- och mötes-        olägenheterna av tillståndspliktiga verksamheter
32362: lokaliteter. 1 skolor och daghem kan det buller        så mycket som möjligt.
32363: som aktivitetema orsakar utgöra ett problem.               Det primära sättet för bullerbekämpning är be-
32364: Nattetid bör bullemivån i bostadsrum vara lägre        kämpning vid källan, det andra att påverka sprid-
32365: än 30 dB(A).                                           ningen av bullret, och det tredje att skydda före-
32366:     Hur riktvärdena för bullemivåema kan upp-          målet för bullret. 1 de flesta av fallen blir man
32367: nås beror i hög grad på de lokala lösningarna,         tvungen att anlita samtliga medel för att situatio-
32368: dvs. på hur bullrande aktiviter placeras i relation    nen skall bli tillfredsställande. Bestämmelserna
32369: till bullerkänsliga aktiviteter. De regionala miljö-   om buller från olika trafikmedel och vissa bull-
32370: centralema utgår i stymingen av kommunemas             rande apparater faller inom Europeiska gemen-
32371: planläggning från att nya bostadshus, skolor,          skapernas lagstiftning om den inre marknaden,
32372: daghem och andra bullerkänsliga aktiviteter inte       vilket omöjliggör nationella avvikelser. lnom EG
32373: skall placeras i bullerområden. 1 utfyllnadsbyg-       förs kontinuerliga diskussioner om skärpning av
32374: gande inom den existerande bebyggelsen och vid         gränsvärdena för bulleremissioner.
32375: ersättande byggande i bullerområden är kravet att         Utöver att man strävar efter att dämpa bullret
32376: man tillämpar strukturell bullerbekämpning.            från motorerna i olika trafikmedel har uppmärk-
32377: Detta syftar till att gränsema för riktvärdena för     samheten allt mer riktats mot andra faktorer som
32378: bullemivåer inte skall överskridas. De regionala       har att göra med uppkomst och spridning av bul-
32379: miljöcentralerna tar i sina årliga utvecklingsdis-     ler. Bullervallar anläggs systematiskt i nya väg-
32380: kussioner enligt markanvändnings- och byggla-          projekt och, såvitt möjligt, också för att minska
32381: gen ( 13211999) med kommunerna inom sina om-           de värsta olägenhetema utmed de nuvarande tra-
32382: råden vid behov upp bullerfrågorna i kommuner-         fiklederna. Målet är att i största delen av de bo-
32383: na.                                                    stadsområden utmed de allmänna vägarna där
32384:     Substansinnehållet i bullerbekämpningslagen        bullret överstiger 65 dB(A) få ned värdena före år
32385: har förts in i miljöskyddslagen, som trädde i kraft    2005. 1 syfte att minska bullret från vägtrafiken
32386: 1.3.2000, och bullerbekämpningslagen upphäv-           undersöks också hur däckbullret och ytbelägg-
32387: des. Den integrerade miljöövervakningen enligt         ningen inverkar på bullernivån. 1 en undersök-
32388: miljöskyddslagen ger bättre förutsättningar för        ning som gäller lågbullrande vägbeläggningar
32389: bekämpning av omgivningsbullret. Buller är en-         behandlas som bäst de specialkrav på vägbelägg-
32390: ligt lagen ett miljöförorenande element, och nu        ningen som orsakas av Finlands avvikande kli-
32391: regleras det på samma sätt som annan miljöbe-          matförhållanden och användningen av nabbdäck
32392: lastning. Enligt miljöskyddsförordningen förut-        vintertid. För att minska flygtrafikbullret i bo-
32393: sätter verksamheten vid bl.a. flygfalt, mo-            stadsområdena i omgivningen till Helsingfors-
32394: torsportbanor och skjutbanor utomhus samt              Vanda flygstation har de mest bullrande planty-
32395: många industrianläggningar ett miljötillstånd.         pernas starter begränsats nattetid, och använd-
32396: Genom att ställa upp villkor i tillstånden och         ningen av start- och landningsbanorna har styrts
32397: övervaka att de efterlevs strävar tillstånds- och      och begränsats. Likaså beaktas bullerbekämp-
32398: övervakningsmyndigheterna efter att begränsa           ningen då flygrutterna planeras.
32399: 
32400: 
32401: Helsingfors den 23 mars 2000
32402: 
32403:     Miljöminister Satu Hassi
32404: 
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 6
32409:                                                       KK 158/2000 vp -     Säde Tahvanainen /sd ym.
32410: 
32411: 
32412: 
32413: 
32414:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 158/2000 vp
32415: 
32416:                                              Yliopistojen rahoitus talousarvion kehysten
32417:                                              laadinnassa
32418: 
32419: 
32420: 
32421: 
32422: Eduskunnan puhemiehelle
32423: 
32424: Yliopistojen perusrahoitusta leikattiin 1990-lu-      noin 2/3 OECD-maiden keskiarvosta. Opetusmi-
32425: vun alkupuolella valtiontalouden vaikeuksien          nisteriön asettaman, yliopistojen perusrahoituk-
32426: vuoksi. Eduskunta päätti aikanaan vuosien 1993        sen turvaamista lainsäädännöllä pohtineen työ-
32427: ja 1994 osalta, että korkeakoulujen kehittämis-       ryhmän arvion mukaan yliopistojen perusvoima-
32428: lain (1052/1986) 3 §ei ole voimassa ja päätti sa-     varojen vaje on tällä hetkellä vähintään 660 mil-
32429: malla tähän liittyen leikata yliopistojen toiminta-   joonaa markkaa.
32430: menoja 151,5 miljoonaa markkaa.                          Toimiva yliopistolaitos on kuitenkin sekä kou-
32431:    Samanaikaisesti ja edelleen tämänjälkeen yli-      lutuksellisen yhdenvertaisuuden että elinkeino-
32432: opistojen sisäänottomääriä, perustutkintoon joh-      elämän kansainvälisen kilpailukyvyn välttämä-
32433: tavan koulutuksen tehoa ja määrää sekä tohtorin-      tön edellytys. Tästä syystä eduskunta antoi viime
32434: koulutusmääriä on lisätty huomattavasti: uusien       vuoden joulukuussa talousarvion (HE 40/1999
32435: opiskelijoiden määrä on kasvanut 13% aikavälil-       vp) käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa edus-
32436: lä 1991-1998; samana aikana ylempien korkea-          kunta edellyttää, että yliopistojen perusvoimava-
32437: koulututkintojen määrä on kasvanut 35 %ja toh-        rojen vaje korjataan kuluvalla vaalikaudella.
32438: torintutkintojen määrä 88 %.
32439:    Yliopistojen kokonaismäärärahoja on kasvat-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32440: tanut valtioneuvoston vuonna 1996 tekemä pää-         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
32441: tös tutkimuksen lisärahoituksesia. Tätä lisäpa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32442: nostusta ei kuitenkaan ole tarkoitettu yliopiston     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32443: koulutuksellisten perustoimintojen rahoittami-
32444: seen, eikä se näin ollen olekaan kohentanut eten-           Kuinka hallitus aikoo vuoden 2001 ta-
32445: kään yliopistolliseen perustutkintoon johtavan              lousarvion kehyksiä valmistellessaan ot-
32446: koulutuksen rahoituksellista tilannetta.                    taa huomioon eduskunnan lausuman yli-
32447:    Opiskelijakohtainen rahoitus on Suomen yli-              opistojen perusvoimavarojen vajeen
32448:  opistoissa tällä hetkellä erittäin alhainen, vain          korjaamisesta kuluvalla vaalikaudella?
32449: 
32450: 
32451: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
32452: 
32453:     Säde Tahvanainen /sd                                 Katja Syvärinen /vas
32454:     Jyrki Katainen /kok                                  Leena Rauhala /skl
32455:     Pia Viitanen /sd                                     Kirsi Ojansuu /vihr
32456:     Anu Vehviläinen /kesk                                Margareta Pietikäinen /r
32457:                                                                                                Versio 2.0
32458: KK 158/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.                                           Ministerin vastaus
32459: 
32460: 
32461: 
32462: 
32463: Eduskunnan puhemiehelle
32464: 
32465: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa          Opetusministeriö asetti syyskuussa 1999 työ-
32466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kartoittaa
32467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vaihtoehdot yliopistojen määrärahatason turvaa-
32468: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      miseksi lainsäädännöllä vuoden 2000 jälkeen, ot-
32469: vanaisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    taen huomioon toimintakentässä tapahtuneet
32470: myksen KK 158/2000 vp:                              muutokset ja kartoituksen pohjalta valmistella
32471:                                                     esitys tarvittavaksi lainsäädännöksi.
32472:       Kuinka hallitus aikoo vuoden 2001 ta-             Työryhmä ehdotti, että yliopistojen toiminta-
32473:       lousarvion kehyksiä valmistellessaan ot-      menoja mitoitettaessa palkkakustannusten nou-
32474:       taa huomioon eduskunnan lausuman              sun lisäksi olisi otettava huomioon myös yleinen
32475:       yliopistojen perusvoimavarojen vajeen         kustannustason nousu. Lisäksi varainhoitovuo-
32476:       korjaamiseksi kuluvalla vaalikaudella?        den toimintamenoihin osoitettavaa määrärahaa
32477:                                                     mitoitettaessa olisi otettava huomioon tutkinto-
32478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jen määrissä vuosittain tapahtuvat muutokset
32479: ti seuraavaa:                                       valtion talousarvion yhteydessä vahvistettavien
32480: Yliopistojen toimintamenomäärärahat ovat vuo-       tutkintotavoitteiden mukaisesti. Toimintameno-
32481: den 1998 tilinpäätöstietojen perusteella reaali-    jen pitäminen reaalisesti nykyisellään ei yksin
32482: sesti vuoden 1991 tasolla. Vuodesta 1991 vuo-       riitä turvaamaan yliopistojen tasapainoista kehi-
32483: teen 1998 yliopistojen toiminta on laajentunut      tystä. Lisäksi yliopistojen perusvoimavaroja olisi
32484: voimakkaasti. Yliopistojen reaalimäärärahat ovat    työryhmän esityksen mukaan lisättävä 1990-
32485: laskeneet vuosina 1991-1998 uusia opiskelijoi-      luvulla tapahtuneen jälkeenjääneisyyden korjaa-
32486: ta kohden 12 prosenttia ja maisterin ja tohtorin    miseksi vuosittain 110 milj. markalla vuosina
32487: tutkintojen yhteismäärää kohden 28 prosenttia.      2001-2006.
32488:     Yliopistojen määrärahojen riittävyydestä            Työryhmän ehdotusten pohjalta opetusminis-
32489: onkin kannettu eri tahoilla huolta tavoitteena      teriössä on valmisteltu esitystä laiksi korkeakou-
32490: määrärahojen riittävyyden turvaaminen ja ny-        lulaitoksen kehittämisestä annetun lain muutta-
32491: kyistä joustavammat käyttömahdollisuudet Hal-       misesta. Esityksessä pyritään turvamaan yliopis-
32492: litusohjelmassa ja opetusministeriön hallin-        tojen toimintamenojen reaalitaso ja ottamaan
32493: nonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitetta-   huomioon toiminnassa tapahtuvat muutokset.
32494: van tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuo-       Esitys liittyy vuoden 2001 valtion talousarvioesi-
32495: sille 1999-2004 asetettiin tavoitteeksi yliopis-    tykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yh-
32496: tojen perusrahoituksen kehityksen turvaaminen       teydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päi-
32497: edelleen lainsäädännöllä.                           vänä tammikuuta 200 1.
32498: 
32499: 
32500: 
32501: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
32502: 
32503:     Opetusministeri Maija Rask
32504: 
32505: 2
32506: Ministems svar                                        KK 158/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
32507: 
32508: 
32509: 
32510: 
32511: Tili riksdagens talman
32512: 
32513: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger          Undervisningsministeriet tillsatte i september
32514: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        1999 en arbetsgrupp som fick i uppgift att kart-
32515: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        lägga altemativen när det gäller att genom lag-
32516: Säde Tahvanainen /sd m.fl. undertecknade skrift-      stiftning säkerställa universitetens anslagsnivå
32517: liga spörsmål SS 158/2000 rd:                         efter år 2000 med beaktande av de förändringar
32518:                                                       som skett på verksamhetsfaltet. Arbetsgruppen
32519:        Hur avser regeringen vid beredningen           skulle utgående från kartläggningen bereda ett
32520:        av budgetramenför 2orJJ beakta riksda-         förslag till behövlig lagstiftning.
32521:        gens yttrande för att rätta till underskot-        Arbetsgruppen föreslog att man vid dimensio-
32522:        tet i universitetens basresurser under         neringen av universitetens ornkostnader utöver
32523:        innevarande valperiod?                         de höjda lönekostnadema också skall beakta den
32524:                                                       allmänna höjningen i kostnadsnivån. Vid dimen-
32525: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       sioneringen av anslaget för räkenskapsårets verk-
32526: föra följande:                                        samhetsutgifter skall man också beakta de änd-
32527: Universitetens omkostnadsanslag är på basis av        ringar som årligen sker i antalet examina i enlig-
32528: bokslutsuppgiftema för 1998 reellt på 1991 års        het med de examensmål som fastställs i samband
32529: nivå. Från år 1991 tili år 1998 har universitetens    med statsbudgeten. Att hålla verksamhetsutgif-
32530: verksamhet expanderat kraftigt. Universitetens        tema reellt på nuvarande nivå är inte nog för att
32531: realanslag har under åren 1991-1998 sjunkit           trygga en balanserad utveckling i universiteten.
32532: med 12 procent per nya studerande och med 28          Enligt arbetsgruppens förslag skall universite-
32533: procent per det totala antalet magister- och dok-     tens basresurser utökas med 110 milj. mark årli-
32534: torsexamina.                                          gen under åren 2001-2006 i syfte att rätta tili
32535:    Man har på olika håll varit bekymrad över hur      den eftersläpning som skett under 1990-talet.
32536: universitetens anslag skall räcka tili. Målet har         På basis av arbetsgruppens förslag har man på
32537: varit att trygga tillräckliga anslag och möjlighe-    undervisningsministeriet berett en 1ag till förslag
32538: ter att använda dem på ett smidigare sätt än förut.   om ändring av lagen om utveckling av högskole-
32539: 1 regeringsprogrammet och i undervisningsmi-          väsendet. Syftet med propositionen är att trygga
32540: nisteriets pian för utveckling av utbildningen        realnivån på universitetens verksamhetsutgifter
32541: inom undervisningsministeriets förvaltningsom-        och beakta de ändringar som skett i verksamhe-
32542: råde och av forskningen vid universiteten för         ten. Propositionen anknyter tili budgetproposi-
32543: åren 1999-2004 anges målet att utvecklingen av        tionen för 2001 och avses bli behandlad i sam-
32544: basfinansieringen tili universiteten fortfarande      band med den. Lagen avses träda i kraft den 1 ja-
32545: skali säkerstälias genom lagstiftning.                nuari 2001.
32546: 
32547: 
32548: 
32549: Helsingfors den 22 mars 2000
32550: 
32551:     Undervisningsminister Maija Rask
32552: 
32553:                                                                                                        3
32554:                                                             KK 159/2000 vp -Raimo Vistbacka /ps
32555: 
32556: 
32557: 
32558: 
32559:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2000 vp
32560: 
32561:                                             Äänestysmerkintöjen tulkinta ja vaalilautakun-
32562:                                             tien ohjeet
32563: 
32564: 
32565: 
32566: 
32567: Eduskunnan puhemiehelle
32568: 
32569: Viime presidentinvaalien yhteydessä kävi aina-       kintojen loogisuus ja yhdenmukaisuus kärsii, ja
32570: kin yhden vaalipiirin keskusvaalilautakunnassa       näin kansalaisten äänestystahdon ilmaisu voi-
32571: siten, että osasta epäselvästi merkityistä äänes-    daan tulkita eri tavalla vaalipiiristä tai tulkitsijas-
32572: tyslapuista syntyi tulkintaerimielisyyksiä. Erää-    ta riippuen. Myöskään keskusvaalilautakuntien
32573: nä esimerkkinä voidaan mainita kysymysmerkin         jyrkkä kieltäytyminen tulkintojensa perustelemi-
32574: tulkinta numeroksi 2 ja toisaalta selkeästi merki-   sesta ei ole omiaan herättämään kansalaisten
32575: tyn numeron perään laitetun huutomerkin tulkit-      luottamusta kyseisen kansalaisdemokratian to-
32576: seminen "epäasialliseksi" merkinnäksi, mikäjoh-      teuttamisen kannalta olennaisen oikeuden toteu-
32577: ti äänestyslapun hylkäämiseen. Toisaalta äänes-      tumisesta tasapuolisesti. Tämän takia ministe-
32578: tyslappu, jossa oli numeron alla ehdokkaan nimi      riön tulisi pikaisesti tarkentaa ja täsmentää kes-
32579: ja huutomerkki, hyväksyttiin. Tätä ristiriitaisena   kusvaalilautakuntien ohjeistusta äänestyslippui-
32580: pitämäänsä tulkintaa arvostellut keskusvaalilau-     hin tehtyjen merkintöjen tulkinnasta ja siitä, mitä
32581: takunnan ääntenlaskija erotettiin vetoamalla sii-    "asiattomalla merkinnällä" todellisuudessa tar-
32582: hen, ettei hänellä ole oikeutta arvostella lauta-    koitetaan.
32583: kunnan tulkintoja. Kyseinen henkilö oli tämän
32584: jälkeen yhteydessä oikeusministeriöön ja kysei-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32585: sen lautakunnan puheenjohtajaan ja sihteeriin        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
32586: saamatta kuitenkaan tarkempaa selkoa ristirii-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32587: taisten tulkintojen syistä.                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32588:    Kysyisestä esimerkistä käy selville se olennai-
32589: nen periaatteellinen ongelma, että keskusvaali-             Onko hallitus tietoinen siitä, että kes-
32590: lautakunnille annetut ohjeet äänestyslipussa ole-           kusvaalilautakuntien nykyiset ohjeet ää-
32591: vien merkintöjen tulkitsemisesta niin numeroi-              nestyslippuihin tehtyjen merkintöjen tul-
32592: den kuin "asiattoman merkinnän" osalta ovat                 kinnasta ovat liian ylimalkaiset ja epä-
32593: puutteellisia ja tulkinnanvaraisia. Vaarana on,             täsmälliset ja
32594: että liian ylimalkaisten ja tulkinnallisten ohjei-
32595: den (mm. oikeuskanslerin kannanotto 12.1.1989)              aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. oh-
32596: takia keskusvaalilautakuntien päätösten ja tul-             jeiden täsmentämiseksi niiden loogisuu-
32597:                                                             den ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi?
32598: 
32599: 
32600: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
32601: 
32602:     Raimo Vistbacka /ps
32603:                                                                                                   Versio 2.0
32604: KK 159/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
32605: 
32606: 
32607: 
32608: 
32609: Eduskunnan puhemiehelle
32610: 
32611: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa           7) äänestyslipulla on eduskuntavaaleissa ää-
32612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         nestetty ehdokasta, joka on asetettu ehdokkaaksi
32613: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kahdessa tai useammassa vaalipiirissä.
32614: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Saman pykälän 2 momentin mukaan asiatto-
32615: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-        mana ei ole pidettävä äänestyslippuun tehtyä
32616: myksen KK 159/2000 vp:                                merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdo-
32617:                                                       kasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.
32618:        Onko hallitus tietoinen siitä, että kes-          Vaalilain 58 §:n 2 momentin, joka koskee
32619:        kusvaalilautakuntien nykyiset ohjeet ää-       äänestämistä ennakkoäänestyksessä, ja 76 §:n 2
32620:        nestyslippuihin tehtyjen merkintöjen tul-      momentin mukaan, joka koskee vaalipäivän
32621:        kinnasta ovat liian ylimalkaiset ja epä-       äänestystä, äänestäjän on niin selvästi merkittä-
32622:        täsmälliset ja                                 vä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jon-
32623:                                                       ka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä
32624:       aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. oh-         epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoit-
32625:       jeiden täsmentämiseksi niiden loogisuu-         taa.
32626:       den ja yhdemnukaisuuden lisäämiseksi?              Äänestyslippujen mitättömyysperusteet on
32627:                                                       laissa säädetty tyhjentävästi. Mitättömyysperus-
32628: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         teet ovat ehdottomia.
32629: ti seuraavaa:                                            Harkitessaan äänestyslipun hylkäämistä vaali-
32630: Vaalilain (714/1998) 85 §:n 1 momentissa on           viranomaisen on mitättömyysperusteita sovel-
32631: lueteltu ne tapaukset, joissa äänestyslippu on kat-   taessaan toimittava johdonmukaisesti ja tasapuo-
32632: sottava mitättömäksi. Mainitun säännöksen mu-         lisesti. Arvioitaessa äänestyslipun hyväksyttä-
32633: kaan äänestyslippu on mitätön, jos:                   vyyttä äänestäjän tahdon selville saaminen on
32634:                                                       tärkeää. Siitä, milloin äänestyslippua on pidettä-
32635:    1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin
32636:                                                       vä mitättömänä, on olemassa korkeimman hallin-
32637: yksi äänestyslippu;
32638:                                                       to-oikeuden vaalivalituksiin antamia ratkaisuja
32639:    2) vaalikuori on avonainen taikka siihen on        ja myös valtioneuvoston oikeuskanslerin kan-
32640: tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu        nanotto erääseen kanteluun siitä, olivatko vaali-
32641: asiaton merkintä;                                     piirilautakunnat ylittäneet harkintavaltansa hy-
32642:   3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oi-       väksyessään eräitä äänestyslippuja.
32643: keusministeriön painattamaa äänestyslippua;              Ratkaistaessa äänestyslippujen hyväksymistä
32644:   4) äänestyslippua ei ole leimattu;                  tai hylkäämistä toimivaltainen viranomainen on
32645:                                                       eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja euro-
32646:    5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei       parlamenttivaaleissa vaalipiirilautakunta ja kun-
32647: selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
32648:                                                       nallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunta.
32649:    6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän          Oikeusministeriö ei ole antanut eikä toimival-
32650: nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on       tansa puitteissa voikaan hallintoviranomaisena
32651: tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka             antaa vaalipiirilautakunnille eikä kuntien keskus-
32652: 
32653: 
32654: 2
32655: Ministerin vastaus                                        KK 159/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps
32656: 
32657: 
32658: 
32659: vaalilautakunnille kysyjän tarkoittamaa ohjeis-      daan mahdollisuuksien mukaan lisätä informaa-
32660: tusta äänestyslippuihin tehtyjen merkintöjen tul-    tiota äänestyslippujen hyväksymisestä ja hylkää-
32661: kinnasta ja siitä, mitä "asiattomalla merkinnällä    misestä kertyneestä aineistosta, siltä osin kuin
32662: todellisuudessa tarkoitetaan". Sen sijaan vaalivi-   sitä lähinnä korkeimman hallinto-oikeuden rat-
32663: ranomaisten koulutuksessa ja ohjeistuksessa voi-     kaisuista on saatavissa.
32664: 
32665: 
32666: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
32667: 
32668:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
32669: 
32670: 
32671: 
32672: 
32673:                                                                                                    3
32674: KK 159/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministems svar
32675: 
32676: 
32677: 
32678: 
32679: Tili riksdagens talman
32680: 
32681: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger          7) med röstsedeln vid riksdagsval har avgetts
32682: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av       en röst för en kandidat som är uppställd som kan-
32683: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-      didat i två eller flera valkretsar.
32684: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga               Enligt 2 mom. i samma paragraf skall inte en
32685: spörsmål SS 159/2000 rd:                              sådan anteckning på röstsedein betraktas som
32686:                                                       obehörig som endast förtydligar på viiken kandi-
32687:         ir regeringen medveten om att central-        dat den röstande har avsett att rösta.
32688:         valnämndemas nuvarande anvisningar               I vallagens 58 § 2 mom., som gäller förhands-
32689:         som gäller tolkningen av anteckningar-        röstning, och 76 § 2 mom., som gäller röstning
32690:         na på röstsedlarna är alltför generella       på valdagen, föreskrivs att den röstande skall an-
32691:         och inexakta och                              teckna numret på den kandidat för viiken han el-
32692:                                                       Ier hon avger sin röst på röstsedeln så tydligt att
32693:         ämnar regeringen vidta åtgärder för att       tviveismål inte kan uppstå om viiken kandidat
32694:         precisera anvisningarna och därigenom         som avses.
32695:         göra dem mera logiska och konsekven-             Grunderna för när en röstsedel skall förkiaras
32696:         tare?                                         ogiltig är uttömmande angivna i lagen. Ogiltig-
32697: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hetsgrunderna är absoiuta.
32698: föra följande:                                           Valmyndigheten skall tillämpa grunderna för
32699:                                                       ogiltigförklaring konsekvent och rättvist när den
32700: 1 85 § 1 mom. vallagen (714/ 1998) anges i vilka      tar ställning till om en röstsedei skall förklaras
32701: fall en röstsedel skall anses ogiltig. Där sägs att   ogiltig. Att få fram vad väljaren har velat är vik-
32702: en röstsedel är ogiltig om                            tigt vid bedömningen av om en röstsedel kan
32703:   1) valkuvertet innehåller flera röstsediar eller    godkännas. Beslut av högsta förvaltningsdomsto-
32704: också något annat än en röstsedel,                    len som gäller vaibesvär och ett ställningstagan-
32705:                                                       de av justitiekansiern i statsrådet till en klagan
32706:   2) valkuvertet är öppet eller försett med en
32707:                                                       rörande valkretsnämnderna och deras eventuellt
32708: obehörig anteckning om den röstande eller om en
32709:                                                       överskridna befogenheter då de godkände vissa
32710: kandidat eller något annat obehörigt,
32711:                                                       röstsedlar finns att tillgå då frågan när en röstse-
32712:    3) som röstsedel har använts något annat än en     del skall förklaras ogiltig skall avgöras.
32713: röstsedel som justitieministeriet låtit trycka,          Vid riksdagsvai, presidentval och europapar-
32714:     4) röstsedeln är ostämplad,                       lamentsval är valkretsnämnden den myndighet
32715:    5) kandidatens nummer har antecknats så att        som är behörig att avgöra om röstsediar skall
32716: det inte tydligt framgår viiken kandidat som av-      godkännas eller ogiltigförklaras. Vid kommunal-
32717: ses,                                                  val är den korumunala centralvalnämnden behö-
32718:    6) på röstsedeln har skrivits den röstandes        rig myndighet.
32719: namn eller ett särskilt kännetecken på denne ei-         Justitieministeriet har inte gett och kan inte
32720: ler om någon annan obehörig anteckning har            heller inom ramen för sin behörighet i egenskap
32721: gjorts på den, eller om                               av förvaltningsmyndighet ge vaikretsnämndema
32722: 
32723: 
32724: 4
32725: Ministems svar                                         KK 159/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
32726: 
32727: 
32728: eller de kommunala centralvalnämndema sådana      dighetema kan däremot tas in ytterligare infor-
32729: anvisningar om tolkningen av anteckningama på     mation om det tillbudsstående materialet om
32730: röstsedlama som avses i spörsmålet. Inte heller   godkännande och ogiltigförklaring av röstsedlar,
32731: kan ministeriet utfårda anvisningar om "vad som   framför allt det som förekommer i högsta förvalt-
32732: faktiskt avses med obehörig anteckning". 1 den    ningsdomstolens beslut.
32733: utbildning och de anvisningar som ges valmyn-
32734: 
32735: 
32736: Helsingfors den 10 mars 2000
32737: 
32738:    Justitieminister Johannes Koskinen
32739: 
32740: 
32741: 
32742: 
32743:                                                                                                 5
32744:                                                             KK 160/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
32745: 
32746: 
32747: 
32748: 
32749:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 160/2000 vp
32750: 
32751:                                              TE-keskusten valtionapuinvestointimääräraho-
32752:                                              jen myöntämisperusteet
32753: 
32754: 
32755: 
32756: 
32757: Eduskunnan puhemiehelle
32758: 
32759: Valtion kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy         teellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lie-
32760: momentille 34.06.63 Työllisyysperusteiset siir-       vennetään muiden hallinnonalojen investoinneil-
32761: tomenot investointeihin määrärahaa 85 miljoo-         ta ja muilla työllisyyteen vaikuHavilla toimenpi-
32762: naa markkaa. Määrärahan käytön osalta tode-           teillä ajoittamalla ja kohdentarualla niitä työlli-
32763: taan, että sitä saa käyttää osarahoituksena kun-      syyttä edistäväliä tavalla".
32764: tien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työlli-
32765: syysperusteisiin investointeihin, joilla edistetään   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
32766: uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samal-       sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
32767: la huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökoh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32768: dat                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32769:     On ilmeistä ja tilastoista todettavissa, että
32770: työttömyyden alueelliset erot ovat kasvamassa.              Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
32771: Vaikeilla työttömyysalueilla pitäisi elinkeinopo-           koo ryhtyä, että vuoden 2000 valtion ta-
32772: liittisten hankkeiden ohella mahdollistaa mm.               lousarvion momentille 34. 06. 63 Työlli-
32773: kuntien perusteitujen infrastruktuuri-investoin-            syysperusteiset siirtomenot investointei-
32774: tien, esimerkiksi välttämättömien koulujen pe-              hin määrärahaa voitaisiin korkean työt-
32775: ruskorjauksien tukeminen.                                   tömyyden alueilla suunnata elinkeino-
32776:     Tämä ei ko. momentin kriteerejä ahtaasti tul-           poliittisten investointien lisäksi raken-
32777: kiten tunnu olevan mahdollista. Kuitenkin ta-               teellisiin investointeihin, kuten kunnal-
32778: lousarvion työvoimapolitiikan toimeenpanoa kä-              listen peruspalveluhankkeiden rahoitta-
32779: sittelevässä osassa todetaan seuraavasti: "Raken-           miseen?
32780: 
32781: 
32782: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
32783: 
32784:       Pekka Ravi /kok
32785:       Jari Vilen /kok
32786:       Anu Vehviläinen /kesk
32787: 
32788: 
32789: 
32790: 
32791:                                                                                                 Versio 2.0
32792: KK 160/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                    Ministerin vastaus
32793: 
32794: 
32795: 
32796: 
32797: Eduskunnan puhemiehelle
32798: 
32799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           malli. Tätä arviointimallia sovelletaan varsinai-
32800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         set rahoituspäätökset yleensä tekevien TE-kes-
32801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kusten kaikilla kolmella osastolla eli työvoima-
32802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ra-        osastojen lisäksi myös yritys- ja maaseutuosas-
32803: vin /kok ym. näin kuuluvan kitjallisen kysymyk-       toilla. TV A-mallin mukaan arvioituna hyviä ja
32804: sen KK 160/2000 vp:                                   pysyväisluonteisia työllisyysvaikutuksia on
32805:                                                       myös monilla kunnallisilla infrastruktuuri-inves-
32806:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-       toinneilla. Välttämättöminä ja kunnan hoidetta-
32807:        koo ryhtyä, että vuoden 2000 valtion ta-       vaksi säädettyjen peruspalvelujen edellyttämillä
32808:        lousarvion momentille 34. 06.63 Työlli-        investointihankkeilla ei kuitenkaan yleensä ole
32809:        syysperusteiset siirtomenot investointei-      sellaista uusien pysyväisluonteisten työpaikko-
32810:        hin määrärahaa voitaisiin korkean työt-        jen muodostumista edistävää vaikutusta, jota
32811:        tömyyden alueilla suunnata elinkeino-          budjettiperustelujen mukainen investomtten
32812:        poliittisten investointien lisäksi raken-      työllisyysperusteinen rahoituspolitiikka edellyt-
32813:        teellisiin investointeihin, kuten kunnal-      tää.
32814:        listen peruspalveluhankkeiden rahoitta-            Pysyväisluonteisten       työllisyysvaikutusten
32815:        miseen?                                        avulla on tarkoitus lieventää investointipaikka-
32816:                                                       kunnan työttömyyttä kestävämmällä tavalla kuin
32817: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         pelkästään rakennusaikaisia työpaikkoja järjestä-
32818: ti seuraavaa:                                         mällä. Pysyväisluonteiset työllisyysvaikutukset
32819: Kuluvan vuoden talousarvion momentin                  myös todella kohdistuvat investointipaikkakun-
32820: 34.06.64 "Työllisyysperusteiset siirtomenot in-       taan. Hankkeen rakennusaikaiset työllisyysvai-
32821: vestointeihin" perustelujen mukaan momentin           kutukset puolestaan eivät kilpailuttamis- ja työ-
32822: määrärahaa saa käyttää, kuten kysymyksen pe-          oikeudellisten säännöksien johdosta välttämättä
32823: rusteluissakin on todettu, osarahoituksena kun-       kohdistu juuri investointipaikkakunnalle. Urak-
32824: tien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työlli-      kakilpailussa paikalliselle urakoitsijalle ei voida
32825: syysperusteisiin investointeihin, joilla edistetään   antaa muualta tulevaa urakoitsijaa parempaa kil-
32826: uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samal-       pailuasemaa. Muualta tuleva urakoitsija tuo
32827: la huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökoh-       yleensä tarvitsemansa työvoiman mukanaan. Li-
32828: dat Nämä määrärahan käyttöperusteet vastaavat         säksi tämä urakoitsija on työsopimuslain perus-
32829: jo useita vuosia sitten valittua työhallinnon         teella velvollinen tarjoamaan työtä ensisijaisesti
32830: työllisyysperusteisessa investointirahoituksessa      palveluksessaan jo oleville lomauttamilleen
32831: omaksumaa toimintapolitiikkaa, joka on ilmais-        työntekijöille ja sellaisille entisille työntekijöil-
32832: tu myös jo aikaisempienkin vuosien talousarvioi-      leen, jotka urakoitsija on tuotannollisista tai ta-
32833: den vastaavissa momenttiperusteluissa. Valitun        loudellisista syistä irtisanonut viimeisten yhdek-
32834: toimintapolitiikan toteuttamista varten on työmi-     sän kuukauden aikana. Vasta, jos urakoitsija vie-
32835: nisteriössä kehitetty investointihankkeiden työl-     lä tämän jälkeenkin tarvitsee lisätyövoimaa, tällä
32836: lisyysvaikutusten arviointimalli eli ns. TV A-        on mahdollisuus palkata investointipaikkakun-
32837: 
32838: 
32839: 2
32840: Ministerin vastaus                                       KK 160/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.
32841: 
32842: 
32843: nan työvoimatoimistossa työttöminä työnhakijoi-     investointihankkeita. Työllisyysperusteista in-
32844: na olevia henkilöitä.                               vestointiavustusta voidaan myöntää vain hanke-
32845:    Kysymyksen perusteluissa mainitaan koulu-        kohtaisiin perustamiskustannuksiin, koska käyt-
32846: jen välttämättömät peruskorjausinvestoinnit yh-     tökustannus ei opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-
32847: tenä mahdollisena vaikeiden työttömyysaluei-        tuksesta annetun lain mukaan ole investointime-
32848: den avustuskohteena. Tältä osin on todettava,       no. Työllisyysperusteisen investointiavustuksen
32849: että koulujen peruskorjausinvestointien rahoitta-   yhtenä nimenomaisena myöntämisperusteena
32850: miseen sovelletaan omaa valtionosuusjärjestel-      puolestaan on työllisyyslain 15 §:n mukaan se,
32851: määnsä, jonka perusteet on säädetty opetus- ja      että valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteutta-
32852: kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa.     misessa ja valtionaputoiminnassa noudatetaan,
32853: Näiden säännösten mukaan kunnan valtionosuus        mitä kunkin hankkeen osalta on erikseen säädet-
32854: suoritetaan joko järjestelmän ylläpidosta aiheu-    ty tai määrätty. Näin ollen koulujen peruskor-
32855: tuviin käyttökustannuksiin tai hankekohtaisiin      jaushankkeita ei pääsääntöisesti voida tukea työl-
32856: perustamiskustannuksiin. Hankekohtaisina pe-        lisyysperusteisella investointiavustuksella, vaik-
32857: rustamiskustannuksina pidetään myös peruskor-       ka investoinnin pysyväisluonteiset työllisyysvai-
32858: jaushankkeiden osalta vain kokonaiskustannuk-       kutukset jätettäisiinkin vaille huomiota.
32859: siltaan tietyn vähimmäismarkkamäärän ylittäviä
32860: 
32861: 
32862: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
32863: 
32864:     Työministeri Tarja Filatov
32865: 
32866: 
32867: 
32868: 
32869:                                                                                                     3
32870: KK 160/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.                                                      Ministems svar
32871: 
32872: 
32873: 
32874: 
32875: Tili riksdagens talman
32876: 
32877: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      centralemas alla tre avdelningar, dvs. arbets-
32878: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av      kraftsavdelningen, företags- och landsbygdsav-
32879: statsrådet översänt följande av riksdagsman           delningen, vilka i allmänhet fattar de egentliga fi-
32880: Pekka Ravi /saml m.fl. undertecknade skriftliga      nansieringsbesluten. Beräknat enligt TV A-mo-
32881: spörsmå1 SS 160/2000 rd:                             dellen kan också många kommunala infrastruk-
32882:                                                      turinvesteringar ge goda och bestående syssel-
32883:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta         sättningseffekter. Nödvändiga investeringspro-
32884:       för att anslagför öveiföringsutgifter för      jekt som krävs för den baservice som kommuner-
32885:       investeringar i sysselsättningsfrämjan-        na enligt lagen skall ombesörja brukar dock i all-
32886:       de s;fte under moment 34. 06.63 i stats-       mänhet inte ha sådan effekt som skulle främja
32887:       budgeten 2000 inom områden med en              tillkomsten av nya bestående jobb och som i bud-
32888:       hög arbetslöshet skall kunna inriktas på       getmotiveringen förutsätts av den finansierings-
32889:       utöver näringspolitiska investeringar          politik som följs vid investeringar i sysselsätt-
32890:       även på strukturella investeringar, så-        ningsfrämjande syfte.
32891:       som finansiering av projekt för den kom-           Sysselsättningseffekter av bestående natur är
32892:       munala basservicen?                            avsedda att lindra arbetslösheten på investerings-
32893:                                                      orten på ett mera bestående sätt än genom arbets-
32894: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      tillfållen som ordnas endast för byggnadsfasen.
32895: föra följande:                                       De bestående sysselsättningseffektema inriktas
32896: Enligt motiveringen till moment 34.06.64 "Över-      dessutom på den egentliga investeringsorten. De
32897: föringsutgifter för investeringar i sysselsätt-      sysselsättningseffekter som projektet ger under
32898: ningsfrämjande syfte" i detta års statsbudget kan    byggnadsfasen kommer däremot, av konkurrens-
32899: anslaget under momentet användas, såsom det          och arbetsrättsliga skäl, nödvändigtvis inte att in-
32900: också konstaterats i spörsmålets motivering, till    riktas på just investeringsorten. 1 entreprenadan-
32901: delfinansiering av kommuners, samkommuners           budstävlan kan en lokal entreprenör inte försät-
32902: samt andra samfunds investeringar i sysselsätt-      tas i en mer gynnsam konkurrenssituation än en
32903: ningsfrämjande syfte med vilka tillkomsten av        entreprenör från annan ort. En utomstående en-
32904: nyajobb främjas och regionala sysselsättningsas-     treprenör tar vanligen med sig den arbetskraft
32905: pekter samtidigt beaktas. Användningsgrunder-        han behöver. Dessutom är denna entreprenör en-
32906: na för anslaget går i linje med den policy som ar-   ligt lagen om arbetsavtal skyldig att erbjuda arbe-
32907: betsförvaltningen valt att följa vid finansiering-   te i första hand åt sina anställda som blivit per-
32908: en av investeringar i sysselsättningsfrämjande       mitterade eller sina tidigare anställda som entre-
32909: syfte och som uttalats även i motsvarande mo-        prenören av produktionsmässiga eller ekonomis-
32910: mentmotiveringar i tidigare statsbudgeter. För       ka orsaker har sagt upp under de nio senaste må-
32911: genomförande av denna policy har arbetsministe-      nadema. Endast om entreprenören därefter ytter-
32912: riet utvecklat en s.k. TV A-modell för bedömning     ligare behöver tilläggsarbetskraft harhan möjlig-
32913: av investeringsprojektens sysselsättningseffek-      het att anställa arbetslösa arbetssökande vid ar-
32914: ter. Denna bedömningsmodell tillämpas av TE-         betskraftsbyrån på investeringsorten.
32915: 
32916: 
32917: 4
32918: Ministems svar                                             KK 160/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
32919: 
32920: 
32921:    1 spörsmålsmotiveringen nämns investeringar        syfte kan endast beviljas för projektvisa anlägg-
32922: i nödvändiga skolsaneringsprojekt som ett even-       ningskostnader, eftersom driftskostnader enligt
32923: tuellt understödsobjekt inom svåra arbetslöshets-     lagen om finansiering av undervisningsoch kul-
32924: områden. 1 fråga om detta kan man konstatera att      turverksamhet inte betraktas som investeringsut-
32925: för finansiering av investeringar för skolsane-       gifter. En särskilt angiven grund för beviljande
32926: ringsprojekt gäller ett särskilt statsandelssystem,   av understöd för investeringar i sysselsättnings-
32927: om vars grunder det föreskrivs i lagen om finan-      främjande syfte är åter enligt 15 § sysselsätt-
32928: siering av undervisningsoch kulturverksamhet.         ningslagen att vid planeringen och genomföran-
32929: Enligt dessa bestämmelser betalas kommunens           det av statsunderstödsprojekt och i statsunder-
32930: statsandelar för antingen driftskostnader för un-     stödsverksamheten iakttas vad som möjligen sär-
32931: derhållet eller för projektvisa anläggningskostna-    skilt stadgas eller bestäms om respektive pro-
32932: der. Som projektvisa anläggningskostnader be-         jekt. Således kan skolsaneringsprojekt i regel inte
32933: traktas också när det gäller saneringsprojekt en-     stödjas med hjälp av stöd för investeringar i sys-
32934: dast sådana investeringsprojekt vars totala kost-     selsättningsfrämjande syfte, även om de beståen-
32935: nader överskrider ett visst minimibelopp. Under-      de sysselsättningseffekter som investeringen
32936: stöd för investeringar i sysselsättningsfrämjande     kommer att ha skulle lämnas obeaktade.
32937: 
32938: 
32939: 
32940: Helsingfors den 24 mars 2000
32941: 
32942:     Arbetsminister Tarja Filatov
32943: 
32944: 
32945: 
32946: 
32947:                                                                                                        5
32948:                                                             KK 161/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
32949: 
32950: 
32951: 
32952: 
32953:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 16112000 vp
32954: 
32955:                                              Logistiikkajärjestelmän kehittämistä koskevan
32956:                                              selvityksen laatiminen
32957: 
32958: 
32959: 
32960: 
32961: Eduskunnan puhemiehelle
32962: 
32963: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun         tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32964: lain perusteluissa todetaan seuraavaa: "Vuoden        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32965: 2000 aikana selvitetään, miten pienten ja keski-
32966: suurten yritysten kuljetuskustannuksia voidaan             Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
32967: alentaa edistämällä yritysten logististenjärjestel-        nyt logistiikkaselvityksen toteuttamisek-
32968: mien kehittämistä. Tässä yhteydessä selvitetään            si siten, että toimenpiteet voitaisiin ot-
32969: myös jo olemassa olevien tukijärjestelmien so-             taa huomioon jo ensi vuoden talousar-
32970: veltuvuus kyseisen toiminnan rahoittamiseen."              vion yhteydessä ja
32971: Kuljetustukilakia on jatkettu kahdesti vuodella
32972: eteenpäin, ja molemmilla kerroilla perusteluihin           miten hallitus aikoo varmistaa sen, ettei
32973: on sisältynyt logistiikkajärjestelmän kehittämis-          ensi syksynä olla jälleen samassa tilan-
32974: tä koskevan selvityksen laatiminen.                        teessa kuin kahtena edellisenä syksynä,
32975:                                                            jolloin laki kuljetusten alueellisesta tu-
32976: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-         kemisesta on lakkaamassa mutta selvi-
32977: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-          tys logistiikkajärjestelmän kehittämises-
32978:                                                            tä ei ole valmistunut?
32979: 
32980: 
32981: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
32982: 
32983:     Esko Kurvinen /kok
32984: 
32985: 
32986: 
32987: 
32988:                                                                                             Versio 2.0
32989: KK 161/2000 vp- Esko Kurvinen /kok                                                   Ministerin vastaus
32990: 
32991: 
32992: 
32993: 
32994: Eduskunnan puhemiehelle
32995: 
32996: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      ten ja keskisuurten yritysten kuljetuskustannuk-
32997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        sia voidaan alentaa edistämällä yritysten logistis-
32998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ten järjestelmien kehittämistä.
32999: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kur-           Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti
33000: visen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      edellä mainitun perusteella tutkimuksen, jossa
33001: KK 161/2000 vp:                                      selvitetään mahdollisuudet pk-yritysten kuljetus-
33002:                                                      kustannusten alentamiseen logististen järjestel-
33003:        Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-      mien kehittämisellä. Selvitystyön väliraportti
33004:        nyt logistiikkaselvityksen toteuttamisek-     valmistui 29.2.2000 ja selvitystyön on määrä olla
33005:        si siten, että toimenpiteet voitaisiin ot-    valmis 31.5.2000.
33006:        taa huomioon jo ensi vuoden talousar-             Selvitystyön valmistumisaikataulu on laadittu
33007:        vion yhteydessä ja                            sellaiseksi, että sen tulokset ovat hallituksen käy-
33008:                                                      tettävissä ensi vuoden talousarviota valmistel-
33009:       miten hallitus aikoo varmistaa sen, ettei      taessa.
33010:        ensi syksynä olla jälleen samassa tilan-          Pienten ja keskisuurten yritysten logististen
33011:        teessa k-uin kahtena edellisenä syksynä,      järjestelmien kehittämiseksi on mahdollista
33012:       jolloin laki kuljetusten alueellisesta tu-     myöntää tukea esimerkiksi parhaillaan uudistet-
33013:       kemisesta on lakkaamassa mutta selvi-          tavana olevan yritystukilain perusteella. Inves-
33014:       tys logistiikkajärjestelmän kehittämises-      tointitukea voidaan myöntää yritysten käyttö-
33015:       tä ei ole valmistunut?                         omaisuusinvestointeihin, pk-yritysten kehittä-
33016: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mistukea yritysten kehittämishankkeisiin sekä
33017: ti seuraavaa:                                        toimintaympäristötukea pk-yritysten toimin-
33018:                                                      taympäristöä ja palveluiden saatavuutta paranta-
33019: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettua la-   viin hankkeisiin, joiden toteuttajina olisivat ensi-
33020: kia (954/1981 muut.) muutettiin vuoden 2000          sijaisesti muut kuin yritykset. Pk-yritysten logis-
33021: alusta lukien siten, että lain voimassaoloaikaa      tisten järjestelmien edistäminen on siis mahdol-
33022: jatkettiin vuodella. Lain perusteluissa todettiin,   lista muun muassa näillä tukijärjestelmilläjo ku-
33023: että vuoden 2000 aikana selvitetään, miten pien-     luvan vuoden aikana.
33024: 
33025: 
33026: 
33027: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
33028: 
33029:     Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 
33034: 2
33035: Ministems svar                                              KK 161/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
33036: 
33037: 
33038: 
33039: 
33040: Tili riksdagens talman
33041: 
33042: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger        kan sänkas genom att utvecklandet av företagens
33043: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        logistiska system främjas.
33044: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot           Handels- och industriministeriet inledde på
33045: Esko Kurvinen /saml undertecknade skriftliga          basis av ovan stående en undersökning, i viiken
33046: spörsmål SS 161/2000 rd:                               möjlighetema att sänka transportkostnadema för
33047:                                                        små och medelstora företag genom att utveckla
33048:        Vilka åtgärder har regeringen vidtagit          företagens logistiska system reds ut. En mellan-
33049:       för att genoniföra en logistikutredning         rapport över utredningsarbetet blev klar den 29
33050:       på så sätt att åtgärderna kunde beaktas          februari 2000 och avsikten är att utredningsarbe-
33051:       redan i samband med nästa års budget             tet skall vara klart den 31 maj 2000.
33052:       och hur                                             Tidtabellen för när utredningsarbetet skall
33053:                                                       vara klart har gjorts upp så att resultaten av arbe-
33054:        har regeringenför avsikt att säkerställa        tet står tili regeringens förfogande när budgeten
33055:        att man inte nästa höst igen är i samma         för nästa år bereds.
33056:        situation som de två senaste höstarna,             För utvecklandet av de logistiska systemen för
33057:        då lagen om regionalt stödjande av             små och medelstora företag är det möjligt att he-
33058:        transporter snart upphör att gälla men         vilja stöd t.ex. utgående från lagen om företags-
33059:        någon utredning av hur logistiksystemet        stöd, som revideras som bäst. Investeringsstöd
33060:        kunde utvecklas inte har blivit klar?          kan beviljas för företags investeringar i anlägg-
33061: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ningstillgångar, utvecklingsstöd för små och
33062: föra följande:                                        medelstora företag för företagens utvecklings-
33063:                                                       projekt samt verksamhetsmiljöstöd för projekt
33064: Lagen om regionalt stödjande av transporter           som förbättrar små och medelstora företags verk-
33065: (954/ 1981 ändr.) ändrades från ingången av år        samhetsmiljö och tillgång till tjänster. I fråga om
33066: 2000 på så sätt att lagens giltighetstid förlängdes   det sistnämnda stödet skall de som genomför pro-
33067: med ett år. 1 motiveringama till lagen konstate-      jekten i första hand vara andra parter än företa-
33068: ras att det under år 2000 kommer att utredas hur      gen själva. Det är följaktligen möjligt att främja
33069: små och medelstora företags transportkostnader        små och medelstora företags logistiska system
33070:                                                       bl.a. med dessa stödsystem redan i år.
33071: 
33072: 
33073: Helsingfors den 22 mars 2000
33074: 
33075:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
33076: 
33077: 
33078: 
33079: 
33080:                                                                                                         3
33081:                                                       KK 162/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
33082: 
33083: 
33084: 
33085: 
33086:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2000 vp
33087: 
33088:                                              Jämsän yläasteen ja lukion huumetestaus
33089: 
33090: 
33091: 
33092: 
33093: Eduskunnan puhemiehelle
33094: 
33095: Keskustelu huumetestauksesta kouluissa on                 Jämsässä lupaa huumetestaukseen on kuiten-
33096: noussut keskeiseksi puheenaiheeksi erityisesti        kin kysytty oppilaiden vanhemmilta eikä testatta-
33097: nuoria koskettavan huumeongelman kasvaessa.           vilta itseltään. Yläaste- ja etenkin lukioikäisen
33098: Jämsä on ensimmäisenä Suomen kunnista käyn-           voi kuitenkin varmasti, opetushallituksen oh-
33099: nistämässä laajaa huumetestausta kaupungin ylä-       jeidenkin mukaan, olettaa olevan kykenevä ar-
33100: asteella ja lukiossa. Kouluissa on tehty periaate-    vioimaan huumetestiin antamansa suostumuksen
33101: päätös koululaisten huumetestien aloittamisesta       merkityksen. Epäselväksi on jäänyt, miten Jäm-
33102: vanhempien luvalla. Lupapyyntökirjeet oppilai-        sässä aiotaan menetellä sellaisessa tilanteessa,
33103: den vanhemmille on jo lähetetty, ja asenteet ovat     että oppilaan vanhemmat ovat antaneet luvan
33104: ilmeisesti olleet myönteisiä.                         huumetestaukseen, mutta esimerkiksi 17 -vuotias
33105:    Opetushallitus on vuonna 1997 toimittanut lu-      lukialainen itse vastustaa testin ottamista. Jäm-
33106: kioille ja ammattioppilaitoksille ohjekirjan, joka    sän yläasteella ja lukiossajärjestettävissä huume-
33107: koskee huumeiden vastaista työtä oppilaitoksis-       testeissä toimitaan siis opetushallituksen huume-
33108: sa. Ohjekirja pitää huumeiden vastaista asenne-       testien suorittamisesta antamia ohjeita vastaan,
33109: kasvatusta tehokkaampana keinona huumetyös-           sillä Jämsässä ei ole kysytty testattavien suostu-
33110: sä kuin huumetestausta. Ohjekirja kuitenkin an-       musta huumetestien tekemiseen.
33111: taa ohjeita huumetestien suorittamista varten, jos
33112: testaukseen päädytään. Kirjan mukaan testien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33113: järjestämisessä tulee ottaa huomioon, että testit     sen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme kun-
33114: ovat vapaaehtoisia ja edellyttävät testattavan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33115: suostumista. Jos testit tehdään alaikäisille, hänen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33116: oma suostumuksensa riittää, jos hän kykenee ar-
33117: vostelemaan suostumuksensa merkityksen. Myös                Miten hallitus aikoo toimia niiden oppi-
33118: 2.12.1999 antamassaan vastauksessa Sulo Aitta-              laitosten suhteen, jotka jäljestävät huu-
33119: niemen tekemään kirjalliseen kysymykseen KK                 metestausta opetushallituksen vuonna
33120: 75111999 vp opetusministeri Rask toteaa, että               1997 antamien ohjeiden vastaisella ta-
33121: hallituksen mielestä huumetestejä voidaan järjes-           vallaja
33122: tää, mikäli ne ovat vapaaehtoisia ja oikeustur-
33123: vanäkökohdista huolehditaan.                                kuka vastaa näiden oppilaitosten oppi-
33124:                                                             laiden perusoikeuksien mahdollisesta
33125:                                                             vaarantumisesta?
33126: 
33127: 
33128: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2000
33129: 
33130:     Anni Sinnemäki /vihr                                                                       Versio 2.0
33131:     Erkki Kanerva /sd
33132: KK 162/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                              Ministerin vastaus
33133: 
33134: 
33135: 
33136: 
33137: Eduskunnan puhemiehelle
33138: 
33139: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa         koulun johtajat ja opiskelijat itse ovat sitoutu-
33140: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          neet, ovat testejä suositeltavimpia.
33141: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Opetushallituksessa valmistellaan parhaillaan
33142: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anni Sin-         yhdessä terveydenhuollosta vastaavien viran-
33143: nemäen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       omaisten kanssa huumetestejä koskevaa tiedotet-
33144: myksen KK 162/2000 vp:                                 ta, jolla muun ohella tarkennetaan mainitun ohje-
33145:                                                        kirjan kannanottoja. Tiedote on tarkoitus lähet-
33146:        Miten hallitus aikoo toimia niiden oppi-        tää kaikille koulutuksen järjestäjille. Tiedotteen
33147:        laitosten suhteen, jotka järjestävät huu-       yhtenä tarkoituksena on varmistaa perusoikeuk-
33148:        metestausta opetushallituksen vuonna            sien toteutuminen ja yksilön oikeusturva mahdol-
33149:        1997 antamien ohjeiden vastaisella la-          lisissa testitilanteissa. Tarkoituksena on kiinnit-
33150:        val/aja                                         tää muun ohella erityistä huomiota siihen, missä
33151:                                                        tilanteessa vapaaehtoisen testinjärjestäminen voi
33152:        kuka vastaa näiden oppilaitosten oppi-          tulla kysymykseen, testien asianmukaiseen suo-
33153:        laiden perusoikeuksien mahdollisesta            rittamiseen sekä testitulosten tulkintaan. Tiedote
33154:        vaaranlumisesta?                               pyritään antamaan tämän kevään aikana.
33155: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Suomen lainsäädännössä ei ole erityisiä sään-
33156: ti seuraavaa:                                          nöksiä huumetestien järjestämisestä. Huumetes-
33157:                                                       tejä koskevan lainsäädännön tarvetta ja mahdol-
33158:  Opetushallitus toimitti vuonna 1997 lukioille ja      lista sääntelytapaa selvitetään parhaillaan halli-
33159:  ammatillisille oppilaitoksille ohjekirjan "Menet-    tuksen piirissä eri ministeriöissä. Eduskunnan oi-
33160:  telytapoja lukioille ja ammatillisille oppilaitok-   keusasiamiehen käsiteltävänä on puolestaan
33161:  sille huumeiden vastaiseen työhön". Tuohon oh-       muutama huumetestienjärjestämisestä tehty kan-
33162: jekirjaan sisältyy myös erityinen huumetestejä        telu.
33163: koskeva jakso. Ohjekirjassa todetaan muun                 Lainsäädännön noudattaminen on ensisijaises-
33164: muassa, että testien järjestämisessä tulee ottaa      ti kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien vas-
33165: huomioon, että testit ovat vapaaehtoisia ja että      tuulla. Kuntien luottamushenkilöt ja opetustoi-
33166: niillä pyritään auttamaan nuorta ja huolehtimaan      men henkilöstö toimivat tehtävissään virkavas-
33167: muiden turvallisuudesta. Huumeiden käytön sel-        tuulla. Jokaisella on oikeus tehdä kantelu kun-
33168: vittäminen huumetesteillä edellyttää testattavan      tien ja muiden opetuksen järjestäjien sekä niiden
33169: suostumusta. Jos testi tehdään alaikäiselle, hä-      palveluksessa olevan henkilöstön toimenpiteis-
33170: nen oma suostumuksensa riittää, jos hän kykenee       tä. Kuntalain 8 §:nja valtion ja yksityisenjärjes-
33171: arvostelemaan antamansa suostumuksen merki-           tämän koulutuksen hallinnosta annetun lain
33172: tyksen. Ohjekirjeen mukaan yleisesti katsotaan,       6 §:n mukaan lääninhallitus voi kantelun perus-
33173: että huumetestausta tehokkaampaa on kielteinen        teella tutkia, onko kunta tai muu opetuksen jär-
33174: suhtautuminen huumeisiin, kasvattaminen ja oh-        jestäjä toiminut säännösten ja määräysten mukai-
33175: jaaminen. Ennakoivat kasvatus- ja ohjausstrate-       sesti. Kantelun voi lisäksi tehdä muulle opetusvi-
33176: giat ja ohjelmat, joihin opettajat, vanhemmat,        ranomaiselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
33177: 
33178: 
33179: 2
33180: Ministerin vastaus                                    KK 162/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
33181: 
33182: 
33183:    Edellä olevan perusteella hallitus pyrkii ohjaa-   tavat. Kun huumetestien järjestämisestä ei ole
33184: maan koulutuksen järjestäjiä lisäämällä huumei-       selkeitä sitovia säännöksiä lainsäädännössä ja
33185: den vastaista työtä koskevaa tiedottamista. Halli-    kun opetushallituksen toimittama materiaali on
33186: tus arvioi, että tiedotusta lisäämällä pystytään      ollut oikeudelliselta luonteeltaan ohjeellista, hal-
33187: välttämään perusoikeussäännösten ja muun lain-        litus ei aio ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin kysy-
33188: säädännön kanssa ristiriidassa olevat menettely-      myksessä tarkoitettuja oppilaitoksia kohtaan.
33189: 
33190: 
33191: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
33192: 
33193:     Opetusministeri Maija Rask
33194: 
33195: 
33196: 
33197: 
33198:                                                                                                         3
33199: KK 162/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.                                                 Ministems svar
33200: 
33201: 
33202: 
33203: 
33204: Tili riksdagens talman
33205: 
33206: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger       ning och de studerande själva är engagerade är att
33207: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av       rekommendera framom tester.
33208: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot           Som bäst håller man vid utbildningsstyrelsen
33209: Anni Sinnemäki /gröna m.fl. undertecknade             tillsammans med myndigheter som ansvarar för
33210: skriftliga spörsmål SS 162/2000 rd:                   hälsovården på att utforma ett meddelande om
33211:                                                      drogtester som bl.a. innehåller preciseringar av
33212:        Hur avser regeringen agera i fråga om          ståndpunktema i guideboken. Det är meningen
33213:        de läroanstalter som ordnar drogtester         att meddelandet skall skickas till alla utbild-
33214:        på ett sätt som strider mot utbildnings-       ningsanordnare. Ett av syftena med meddelandet
33215:        styrelsens anvisningar från 1997 och          är att säkerställa att de grundläggande fri- och
33216:                                                      rättighetema tillgodoses och att individens rätts-
33217:        vem bär ansvaret om de grundläggande          skydd garanteras i en eventuell testsituation. Av-
33218:       fri- och rättigheterna hos eleverna i          sikten är bl.a. att fåsta särskild uppmärksamhet
33219:       dessa läroanstalter eventuellt äventy-         vid frågan om i vilka situationer frivilliga tester
33220:       ras?                                           kan komma i fråga, vid att testema utförs på rätt
33221: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      sätt och vid tolkningen av resultaten. Det är me-
33222: föra följande:                                       ningen att meddelandet skall ges under våren.
33223:                                                           Det finns inte i den finska lagstiftningen några
33224: Utbildningsstyrelsen redigerade 1997 en guide        särskilda bestämmelser om ordnande av drogtes-
33225: för gymnasiema och yrkesläroanstaltema: Me-          ter. Behovet av lagstiftning om drogtester och
33226: nettelytapoja lukioille ja ammatillisille oppilai-   hur en eventuell reglering skall ordnas utreds
33227: toksille huumeiden vastaiseen työhön (Olika sätt     som bäst inom regeringen vid olika ministerier.
33228: för gymnasier och yrkesläroanstalter att motarbe-    Riksdagens justitieombudsman behandlar för sin
33229: ta narkotika). Boken innehåller också ett särskilt   del några klagomål som anförts om att det ord-
33230: avsnitt om drogtester. Bl.a. konstateras det i bo-   nats drogtester.
33231: ken att man då tester ordnas skall beakta att tes-       Ansvaret för att lagar och bestämmelser iakt-
33232: tema är frivilliga och att man med hjälp av dem      tas vilar i första hand på kommunema och andra
33233: försöker hjälpa den unga och sörja för de andras     utbildningsanordnare. Kommunemas förtroende-
33234: säkerhet. Att utreda narkotikabruk genom drog-       valda och de anställda inom undervisningsväsen-
33235: tester förutsätter samtycke av den som testas. Är    det sköter sina uppgifter under tjänsteansvar. Var
33236: det en minderårig som skall testas, räcker hans      och en har rätt att anföra klagomål om åtgärder
33237: eller hennes eget samtycke, om personen i fråga      som vidtas av kommunerna och andra utbild-
33238: kan bedöma betydelsen av sitt samtycke. Enligt       ningsanordnare och av anställda i deras tjänst.
33239: guiden anses det allmänt att en negativ inställ-     Enligt 8 § i kommunallagen och 6 § i lagen om
33240: ning till droger, samt uppfostran och handled-       förvaltning av utbildning som ordnas av staten
33241: ning är effektivare än testning. Föregripande        och privata kan länsstyrelsen med anledning av
33242: uppfostrings- och handledningsstrategier och         klagomål undersöka om en kommun eller annan
33243: program där lärama, föräldrama, skolans led-         utbildningsanordnare har handlat enligt bestäm-
33244: 
33245: 
33246: 4
33247: Ministems svar                                         KK 162/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
33248: 
33249: 
33250: melser och föreskrifter. Klagomål kan också an-        grundläggande fri- och rättighetema eller mot an-
33251: föras hos andra utbildningsmyndigheter eller           nan lagstiftning. Då det inte i lagstiftningen finns
33252: riksdagens justitieombudsman.                          klara bindande bestämmelser om ordnande av
33253:    På basis av det ovan anförda strävar regering-      drogtester och då det material som utbildnings-
33254: en efter att styra utbildningsanordnama genom          styrelsen gett ut i juridiskt hänseende varit av
33255: ökad information om bekämpningen av droger.            riktgivande karaktär, avser regeringen inte vidta
33256: Det är regeringens bedömning att ökad informa-         några särskilda åtgärder gentemot den läroan-
33257: tion leder till att sådana förfaringssätt kan undvi-   stalt som avses i spörsmålet.
33258: kas som strider mot bestämmelsema om de
33259: 
33260: 
33261: 
33262: Helsingfors den 27 mars 2000
33263: 
33264:     Undervisningsminister Maija Rask
33265: 
33266: 
33267: 
33268: 
33269:                                                                                                          5
33270:                                                              KK 163/2000 vp- Katja Syvärinen /vas
33271: 
33272: 
33273: 
33274: 
33275:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 163/2000 vp
33276: 
33277:                                               Kelan sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja
33278:                                               pitempiaikaisen työkyvyttömyyden yhteenso-
33279:                                               vittaminen
33280: 
33281: 
33282: 
33283: 
33284: Eduskunnan puhemiehelle
33285: 
33286: Sairausvakuutus- ja kansaneläkelakien mukai-              Työeläkelaissa ei tätä sairauspäivärahan ensi-
33287: sesti työkyvyttömäksi todettu henkilö voi joutua       sijaisuusaikaa ole, joten työeläke voidaan myön-
33288: tilanteeseen, jossa hän on lähes vuoden ilman tu-      tää aikaisemmin. Kuvatunlaisissa tapauksissa
33289: loja. Tällaisen tilanteen syntyminen tuli mahdol-      työeläke on kuitenkin usein varsin pieni tai sitä ei
33290: liseksi 1.1.1996 voimaan tulleen kansaneläke-          ole kertynyt lainkaan.
33291: lain muutoksen jälkeen.                                   Lähes vuoden kestävän tuloUoman ajan ongel-
33292:     Lähes vuoden kestävä tuloton ajanjakso syn-        ma, eli sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja pi-
33293: tyy esimerkiksi seuraavanlaisessa tapauksessa:         tempiaikaisen työkyvyttömyyden yhteensovitta-
33294:     Työkyvyn määrittelyssä henkilö todetaan työ-       minen, on ollut esillä jo aikaisemmin eduskun-
33295: kyvyttömäksi joko pitkäaikaisesti tai toistaiseksi     nan kyselytunnilla. Tämäntyyppiset tilanteet
33296: ja hänelle ehdotetaan kuntoutustukea tai eläke-        ovat olleet myös yhtenä syynä siihen, että nykyi-
33297: ratkaisua. Saatuaan B-todistuksen henkilö hakee        sen hallituksen ohjelmaan kirjattiin sivulle 21
33298: sairauspäivärahaa. Päiväraha kuitenkin hylätään,       kohta eläkejärjestelmissä esiintyvien ongelmien
33299: koska hänellä ei ole ollut tuloja tai niitä on ollut   kartoittamisesta.
33300: vähän, tai se hylätään sen vuoksi, ettei ole osoi-
33301: tettavissa täsmällistä sairastumisaikaa. Henkilöl-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33302: lä on saattanut työhistoriassaan olla vain vähän       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33303: satunnaisia työtehtäviä tai työkokemusta ei ole        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33304: kertynyt lainkaan. Taloudellisen toimeentulonsa        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33305: hän on saanut työttömyysturvasta tai työmarkki-
33306: natuesta tai hän on ollut sosiaalitoimen varassa.            Mihin toimenpiteisiin hallitus on ohjel-
33307:     Tällaisessa    tapauksessa     kansaneläkelain           mansa mukaisesti ryhtynyt eläkejärjes-
33308:  1.1.1996 voimaan tulleen muutoksen jälkeen                   telmissä olevien ongelmien kartoittami-
33309: henkilö joutuu odottamaan 300 päivää, ennen                  seksi ja Kelan sairauspäivärahan ensisi-
33310: kuin hän voi saada toimeentuloa Kelasta joko                 jaisuusajan ja pitempiaikaisen työkyvyt-
33311: eläkkeen tai kuntoutustuen muodossa.                         tömyyden yhteensovittamisessa ilmene-
33312:                                                              vän epäkohdan poistamiseksi?
33313: 
33314: 
33315: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
33316: 
33317:     Katja Syvärinen /vas
33318:                                                                                                   Versio 2.0
33319: KK 163/2000 vp- Katja Syvärinen /vas                                                Ministerin vastaus
33320: 
33321: 
33322: 
33323: 
33324: Eduskunnan puhemiehelle
33325: 
33326: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      tiin, että vakuutetulla on oikeus tarveharkintai-
33327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        seen enintään 60 markan suuruiseen sairauspäi-
33328: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      värahaan työkyvyttömyyden kestettyä vähintään
33329: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katja Syvä-     60 päivää. Tarveharkinnassa otetaan vakuutetun
33330: risen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      omat ja puolison tulot sekä varallisuus huomioon
33331: KK 163 /2000 vp:                                     laissa tarkemmin säädetyllä tavalla. Tarveharkin-
33332:                                                      nanjohdosta vähimmäispäivärahaa ei sairauspäi-
33333:       Mihin toimenpiteisiin hallitus on ohjel-       värahakaudelta välttämättä jää maksettavaksi.
33334:       mansa mukaisesti ryhtynyt eläkejärjes-         Sairauspäivärahaa ei aina ennen edellä mainittua
33335:        telmissä olevien ongelmien kartoittami-       lainmuutostakaan ole jäänyt maksettavaksi, kun
33336:       seksija Kelan sairauspäivärahan ensisi-        vakuutetulle muun lain perusteella maksettu kor-
33337:       jaisuusajan ja pitempiaikaisen työkyvyt-       vaus on ollut päivärahaa suurempi. Vakuutetulla
33338:       tömyyden yhteensovittamisessa ilmene-          katsotaan näissä kummassakin tapauksessa kui-
33339:       vän epäkohdan poistamiseksi?                   tenkin olevan oikeus sairauspäivärahaan suhtees-
33340:                                                      sa työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaan.
33341: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Yleensä työkyvyttömyyseläkkeiden alkamista
33342: ti seuraavaa:                                        edeltää sairausvakuutuslain mukainen sairaus-
33343: Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien vuoden         päivärahakausi. Ennen vuotta 1996 kansaneläke-
33344:  1996 kokonaisuudistuksen yhteydessä, jossa sil-     lain mukainen työkyvyttömyyseläke voitiin kui-
33345: loisen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti      tenkin myöntää päivärahaoikeutta vaille olevalle
33346: pyrittiin tehostamaan eläkelainsäädäntöä siten,      henkilölle periaatteessa jo työkyvyttömyyden al-
33347: että työssäolo antaa aina paremman eläketurvan       kamista seuraavan kuukauden alusta. Jotta henki-
33348: kuin eläkkeelläolo, jouduttiin tarkistamaan myös     lö, jolle työtulojen puuttumisen vuoksi ei voida
33349: työtulojen vaikusta työkyvyttömyyden perusteel-      maksaa päivärahaa, ei olisi päivärahaoikeutta
33350: la määräytyviin etuuksiin. Kysymyksessä tarkoi-      vailla olevaa huonommassa asemassa, muutet-
33351: tettu tilanne pohjautuu siihen eduskunnan hyväk-     tiin vuonna 1996 myös työkyvyttömyyseläkeoi-
33352: symään periaatteeseen, että lähtökohtaisesti sai-    keuden alkamista sääntelevää kansaneläkelain
33353: rausvakuutuslain mukaisella päivärahalla korva-      säännöstä. Muutoksella säädettiin työkyvyttö-
33354: taan vakuutetulle vain menetettyä työtuloa. Näin     myyseläkkeen päivärahan suorituspäivien enim-
33355: ollen sairausvakuutuslakia muutettiin vuoden         mäisaikaa vastaava laskennallinen odotusaika
33356: 1996 alusta siten, ettei sairauspäivärahaa enää      myös niille henkilöille, joilla ei ole päivärahaoi-
33357: lainmuutoksen jälkeen makseta, jos työtulot jää-     keutta.
33358: vät alle laissa säädetyn vähimmäismäärän, joka          Odotusaika merkitsee sitä, että oikeus kansan-
33359: kulumassa olevan vuoden indeksitasossa on            eläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkee-
33360: 5 684 markkaa vuodessa. Tällöin eduskunta kui-       seen ei voi alkaa ennen kuin sairauspäivärahan
33361: tenkin tiedosti myös sen, että vakuutettu voi jää-   enimmäissuoritusaikaa vastaava aika on kulu-
33362: dä pitkäaikaisen työk:yvyttömyyden aikana il-        nut. Odotusaika on määriteltävä silloin, kun va-
33363: man sairauspäivärahaa. Tämän vuoksi säädet-          kuutettu ei täytä sairausvakuutuslain mukaisen
33364: 
33365: 
33366: 2
33367: Ministerin vastaus                                          KK 163/2000 vp- Katja Syvärinen /vas
33368: 
33369: 
33370: sairauspäivärahan edellytyksenä olevaa työssä-         mahdollista, että vakuutetulle työeläkelakien
33371: oloehtoa tai hänen ei voida katsoa olevan sairaus-     mukaisena vapaakirjana myönnetty työkyvyttö-
33372: vakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön.        myyseläke on pienempi kuin hänen ennen työky-
33373: Odotusaika on, kuten ennen lainmuutostakin,            vyttömyyttä saamansa työttömyyspäiväraha tai
33374: määriteltävä myös silloin, kun sairauspäivärahaa       muu etuus.
33375: ei ole ollenkaan haettu.                                   Eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä
33376:     Työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttö-         sekä sosiaali- ja terveysministeriön että eläkejär-
33377: myyseläkkeen alkamisajan määrittelyä varten            jestelmien taholta kiinnitettiin huomiota siihen,
33378: vahvistetaan niin sanottu ensisijaisuusaika, jon-      että kuntoutustoimenpiteet tulisi aloittaa mahdol-
33379: ka ajan sairauspäiväraha on ensisijainen etuus         lisimman varhaisessa vaiheessa ja varmistaa sai-
33380: myös työeläkkeeseen nähden. Jos eläkkeenhaki-          rauden ajalta annettava toimeentulo siten, ettei
33381: jana ei ole oikeutta sairauspäivärahaan tai ellei      kysymyksen perusteluosassa esitettyä näkemys-
33382: hän ole päivärahaa edes hakenut, työeläkettä voi-      tä toimeentuloturvan vajavuudesta syntyisi.
33383: daan kuitenkin alkaa maksaa työeläkelakien mu-         Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu,
33384: kaisesti henkilön työkyvyttömäksi tulemista seu-       että yhteistyötä työvoimahallinnon, terveyden-
33385: raavan kuukauden alusta. Niissä tilanteissa, jois-     huollon ja eläkelaitosten välillä parannetaan ta-
33386: sa sairauspäivärahan ensisijaisuusaikaa ei ole tar-    voitteena ohjata kuntoutuksen tarpeessa olevat
33387: vinnut vahvistaa työeläkettä varten, mutta joissa      mahdollisimman varhain tehokkaiden kuntoutus-
33388: oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttö-           toimenpiteiden piiriin. Näin muun muassa ennal-
33389: myyseläkkeeseen voi alkaa vasta sairauspäivära-        ta ehkäistäisiin pitkittyneen työkyvyttömyyden
33390: han laskennallisen odotusajan jälkeen, voi työ-        ja siitä johtuvien mahdollisten toimeentulovai-
33391: eläkkeen alkamisajankohta periaatteessa olla           keuksien syntymistä.
33392: vuotta aikaisempi kuin kansaneläkkeen alkamis-            Edellä selostettu ongelma ilmenee erityisesti
33393: ajankohta.                                             pitkään työttömänä olleiden ja työelämästä syr-
33394:     Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sai-   jäytyneiden henkilöiden oikeudessa saada sai-
33395: rauspäivärahan maksamiseen ja työkyvyttö-              rauspäivärahaa. Aktiivisen sosiaalipolitiikan työ-
33396: myyseläkkeen alkamiseen liittyvästä edellä mai-        ryhmä on kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja täl-
33397: nitusta tilanteesta. Toisaalta eläkkeen hakija         laisten henkilöiden kuntoutuksen ja toimeentulo-
33398:  saattaa kokea, ettei sairauspäivärahaa kannata        turvan parantamiseksi. Työryhmän esitysten jat-
33399: hakea, koska työeläkkeen alkaminen nolla mar-          kovalmistelussa sosiaali- ja terveysministeriö
33400: kan suuruisen sairauspäivärahan johdosta myö-          selvittää, miten näiden henkilöiden kuntoutusta,
33401: hentyisi. Toisaalta kun vakuutetulle myönnetään        päihdekuntoutus mukaan lukien, voidaan tehos-
33402:  täysi työkyvyttömyyseläke, hänellä ei esimerkik-      taa.
33403:  si ole enää oikeutta työttömyysturvaan. On myös
33404: 
33405: 
33406: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
33407: 
33408:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
33409: 
33410: 
33411: 
33412: 
33413:                                                                                                         3
33414: KK 163/2000 vp- Katja Syvärinen /vas                                                   Ministerns svar
33415: 
33416: 
33417: 
33418: 
33419: Till riksdagens talman
33420: 
33421: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger      stadgades att den försäkrade har rätt till en be-
33422: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av      hovsprövad sjukdagpenning på högst 60 mark
33423: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Kat-     när arbetsoförmågan har fortgått i minst 60 da-
33424: ja Syvärinen /vänst undertecknade skriftliga         gar. Vid behovsprövningen beaktas den försäkra-
33425: spörsmå1 SS 163/2000 rd:                             des och makens inkomster och tillgångar på det
33426:                                                      sätt som bestäms närmare i lagen. På grund av be-
33427:        Vilka åtgärder har regeringen i enlighet      hovsprövningen blir det nödvändigtvis inte nå-
33428:        med sitt program vidtagit för att kart-       gon utbetalning av minimidagpenning under
33429:        lägga de problem som förekommer i an-         sjukdagpenningperioden. Inte heller före den
33430:        slutning tili pensionssystmenen och för       ovan nämnda lagändringen utgick alltid sjukdag-
33431:        att avlägsna det missförhållande som          penning i dessa situationer, i och med att den er-
33432:        uppstår vid samordningen av primärti-         sättning som den försäkrade erhöll på grundval
33433:        den för sjukdagpenning som utbetalas          av någon annan lag var större än dagpenningen.
33434:        av Folkpensionsanstalten och en längre        Den försäkrade anses likväl i bägge fallen vara
33435:        tids arbetsoförmögenhet?                      berättigad till sjukdagpening i förhållande till
33436:                                                      den dag då invalidpensionen börjar.
33437: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-         I allmänhet föregås invalidpension av en peri-
33438: föra följande:                                       od med sjukdagpenning enligt sjukförsäkringsla-
33439: I samband med totalrevideringen av folkpen-          gen ..Före 1996 kunde dock invaliditetspension
33440: sions- och arbetspensionsystemen 1996, då man i      enligt folkpensionslagen beviljas en person som
33441: överenstämmelse med målen i det dåvarande re-        inte hade rätt till dagpenning i princip redan från
33442: geringsprogrammet försökte effektivera pen-          och med månaden efter det att arbetsoförmågan
33443: sionslagstiftningen så att arbete ger ett bättre     hade börjat. För att en person som inte kan få
33444: pensionsskydd än pensionstid, måste man också        dagpenning därför att han saknar arbetsinkomst
33445: se över förvärvsinkomsternas inverkan på de för-     inte skall vara i sämre ställning än en person som
33446: måner som beviljas på grundval av arbetsoförmå-      inte har rätt till dagpenning, ändrades 1996 ock-
33447: ga. Den situation som avses i spörsmålet beror på    så bestämmelsen i folkpensions1agen som regle-
33448: den av riksdagen godkända principen att dagpen-      rar när rätten till invaliditetspension börjar. Ge-
33449: ning enligt sjukförsäkringslagen i regel endast är   nom ändringen infördes en kalkylerad väntetid
33450: ersättning till den försäkrade för inkomstbort-      som motsvarar maximitiden för utbeta1ning av
33451: fall. Därför ändrades sjukförsäkringslagen från      dagpenning i anslutning till invaliditetspension
33452: och med 1996 så att sjukdagpenning inte längre       också för de personer som inte har rätt till dag-
33453: utbetalas efter lagändringen om arbetsinkomsten      penning.
33454: underskrider den minimigräns som anges i lagen.         Väntetiden innebär att rätten till invaliditets-
33455: Enligt innevarande års indexnivå är denna mini-      pension enligt folkpensionslagen inte börjar för-
33456: migräns 5 684 mark/år. Riksdagen insåg dock att      rän en tid som motsvarar maximiutbetalningsti-
33457: en försäkrad som är arbetsoförmögen under en         den för sjukdagpenning har förflutit. Väntetid
33458: lång tid kan bli utan sjukdagpenning. Därför         skall fastställas när den försäkrade inte uppfyller
33459: 
33460: 
33461: 4
33462: Ministerns svar                                             KK 163/2000 vp- Katja Syvärinen /vas
33463: 
33464: 
33465: det arbetsvillkor som är en förutsättning för sjuk-    jas på grundval av ett fribrev är mindre än den ar-
33466: dagpenning enligt sjukförsäkringslagen, eller när      betslöshetsdagpenning eller någon annan förmån
33467: han inte kan anses vara arbetsoförmögen på det         som den försäkrade fick innan han blev arbetso-
33468: sätt som avses i sjukförsäkringslagen. Väntetid        förmögen.
33469: skall, liksom före lagändringen, fastställas också         1 samband med beredningen av pensionsrefor-
33470: när den försäkrade inte har ansökt om sjukdag-         men fåste både social- och hälsovårdsministeriet
33471: penning.                                               och företrädare för pensionssystemen uppmärk-
33472:     För fastställande av begynnelsetidpunkten för      samhet vid att rehabiliteringsåtgärder borde vid-
33473: full invalidpension enligt arbetspensionslagarna       tas i ett så tidigt skede som möjligt och vid att ut-
33474: fastställs en s.k. primärtid, under viiken sjukdag-    komsten under sjukdomstiden borde var säkrad
33475: penning är den primära förmånen i förhållande          så att det inte uppstår en sådan uppfattning om
33476: tili arbetspension. Om den som ansöker om pen-         brister i utkomstskyddet som framställs i motive-
33477: sion inte har rätt tili sjukdagpenning eller om han    ringen tili spörsmålet. Ä ven i den nuvarande re-
33478: inte alls har ansökt om dagpenning, kan utbetal-       geringens program finns inskrivet att samarbetet
33479: ningen av arbetspension dock enligt arbetspen-         mellan arbetskraftsförvaltningen, hälsovården
33480: sionslagarna börja från och med början av måna-        och pensionsanstalterna förbättras i syfte att så ti-
33481: den efter det att den försäkrades arbetsoförmåga       digt som möjligt anvisa dem som är i behov av re-
33482: började. 1 sådana situationer där det inte har varit   habilitering effektiva rehabiliteringsåtgärder. På
33483: nödvändigt att fastställa en primärtid för sjuk-       så sätt är det bl.a. möjligt att förebygga långa ar-
33484: dagpenningen på grund av arbetspension, men            betsoförmögenhetsperioder och de ekonomiska
33485: där rätt tili invaliditetspension enligt folkpen-      svårigheter som eventuellt uppstår tili följd där-
33486: sionslagen kan börja först efter en kalkylerad         av.
33487: väntetid, kan arbetspensionens begynnelsetid-             Det ovan beskrivna problemet förekommer
33488: punkt i princip infalla ett år tidigare än folkpen-    särskilt när det gäller rätten tili sjukdagpenning
33489: sionens begynnelsetidpunkt.                            och långtidsarbetslösa och personer som blivit
33490:     På social- och hälsovårdsministeriet är man        utslagna ur arbetslivet. Arbetsgruppen för en ak-
33491: medveten om den ovan nämnda situationen i an-          tiv socialpolitk har kartlagt olika alternativ som
33492: slutning tili utbetalning av sjukdagpenning och        skall förbättra rehabiliteringen och utkomstskyd-
33493: rätt tili invaliditetspension. A ena sidan kan en      det för sådana personer. 1 samband med arbets-
33494: person som ansöker om pension få erfara att det        gruppens arbete blir det också aktuellt att övervä-
33495: inte lönar sig att ansöka om sjukdagpenning, ef-       ga om det finns skäl att ändra sjukförsäkringsla-
33496: tersom arbetspensionen kan skjutas upp på grund        gens dagpenningssystem. Under arbetsgruppens
33497: av en sjukdagpenning på noll mark. A andra si-         fortsatta beredningsarbete kommer social- och
33498: dan har en försäkrad efter det att full invalidpen-    hälsovårdsministeriet att utreda hur rehabilite-
33499: sion beviljats inte längre rätt tili utkomstskydd      ringen för dessa personer, inklusive missbrukar-
33500: för arbetslösa. Det är också möjligt att en invalid-   rehabiliteringen, kan effektiveras.
33501: pension enligt arbetspensionslagarna som bevil-
33502: 
33503: 
33504: 
33505: Helsingfors den 23 mars 2000
33506: 
33507:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
33508: 
33509: 
33510: 
33511: 
33512:                                                                                                           5
33513:                                                         KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
33514: 
33515: 
33516: 
33517: 
33518:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 164/2000 vp
33519: 
33520:                                             Liikenneturvallisuuden parantaminen
33521: 
33522: 
33523: 
33524: 
33525: Eduskunnan puhemiehelle
33526: 
33527: Liikenneturvallisuus parantui koko 1990-luvun        poliisien valvontaresurssien saaminen riittävälle
33528: aina viime vuoteen saakka. 1990-luvun aikana         tasolle on yksi edellytys liikenneturvallisuuden
33529: liikennekuolemat saatiin vähenemään vuosikym-        takaamiselle. Viime vuonna voimaan tullut sako-
33530: menen alun yli 700 vuosittaisen kuolonuhrin          tettavan tulojen tarkistamismahdollisuus vähensi
33531: määrästä tasaisesti kohti vuosikymmenen lop-         ylinopeudesta sakotettavien määrää. Tästä polii-
33532: puun asetettua liikennekuolemien määrän puolit-      sin toiminnan kehittämisestä huolimatta viime
33533: tamistavoitetta.                                     vuoden tilastot olivat liikenteessä synkät.
33534:    Vuonna 1999 kuolemaan johtaneet liikenne-             Pelkkä liikenteen määrän kasvu ei riitä seli-
33535: onnettomuudet kääntyivät jälleen nousuun, ja         tykseksi liikenteen kasvaneelle turvattomuudel-
33536: puolittamistavoite jäi saavuttamatta. Ennakkotie-    le, sillä useissa maissa, joissa on turvallisempi
33537: tojen mukaan liikenteessä kuoli viime vuonna         liikenne kuin Suomessa, on Suomea suurempi lii-
33538: 427 ihmistä, mikä on 27 enemmän kuin edellise-       kennetiheys ja autoistuminen on usein pitemmäl-
33539: nä vuonna. Liikenneturvakeskuksen mukaan             lä. Suomessa on myös aikaisemmin ollut liiken-
33540: tämä määrä tulee vielä nousemaan.                    teen määrän kasvukausia, jolloin liikennekuole-
33541:    Liikenteen ilmapiirimittausten mukaan kansa-      mat on kyetty pitämään kurissa. Kaiken kaik-
33542: laisten asenteet ovat muodostuneet itsekkääm-        kiaan liikennekuolemien määrä lisääntyi viime
33543: miksi ja säännöistä piittaamattomammiksi. Lii-       vuonna enemmän kuin liikenteen määrä. Tämän
33544: kenneturvakeskuksen mukaan riskinotto ja on-         perusteella lisääntyneiden kuolemaan johtanei-
33545: nettomuuksien määrä ovat kasvaneet erityisesti       den liikenneonnettomuuksien syynä voi pitää
33546: keski-ikäisten miesten kohdalla.                     turvallisuustoimien riittämättömyyttä.
33547:    Koska nimenomaan autoilijoiden kuolemaan
33548: johtaneet onnettomuudet ovat lisääntyneet, ovat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33549: autonkuljettajat ja heidän matkustajaosa se koh-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
33550: deryhmä, jonka turvallisuuden eteen työskentely      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33551: tuo eniten tulosta. Tämä tarvitsee paitsi jatkuvaa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33552: asennekasvatusta, myös poliittista tahtoa tiestön
33553: turvallisuuden ylläpitämiseksi teiden rakenteista          Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33554: ja kunnosta huolehtimalla.                                  tyä lisätäkseen liikenneturvallisuutta ja
33555:    Riittävät sanktiot liikennerikkomuksista vä-            saadakseen liikennekuolemien määrän
33556: hentävät osaltaan riskin ottamista. Tämän vuoksi           jälleen laskemaan?
33557: 
33558: 
33559: 
33560: 
33561:                                                                                               Versio 2.0
33562: KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
33563: 
33564: 
33565: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
33566: 
33567:     Olli Nepponen /kok                   Harry Wallin /sd
33568:     Pertti Hemmilä /kok                  Matti Huutola /vas
33569:     Petri Salo /kok
33570: 
33571: 
33572: 
33573: 
33574: 2
33575: Ministerin vastaus                                    KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
33576: 
33577: 
33578: 
33579: 
33580: Eduskunnan puhemiehelle
33581: 
33582: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa      mät kohdat ja asetettiin uusi tavoite vuodelle
33583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,        2005. Tavoitteen mukaan liikennekuolemien
33584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     määrän tulee olla alle 250 vuonna 2005. Liiken-
33585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nep-       neturvallisuusasiain neuvottelukunta laatiikin
33586: posen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      parhaillaan liikenneministeriön johdolla uutta
33587: myksen KK 164/2000 vp:                               valtakunnallista liikenneturvallisuussuunnitel-
33588:                                                      maa vuosille 2001-2005 tuon kunnianhimoisen
33589:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      tavoitteen saavuttamiseksi.
33590:       tyä lisätäkseen liikenneturvallisuutta ja         Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta
33591:       saadakseen liikennekuolemien määrän           pani huolestuneena merkille jo vuosien 1998-
33592:       jälleen laskemaan?                             1999 vaihteessa, että kolme periaatepäätöksessä
33593:                                                     mainittua keskeistä asiaa on kehittynyt päinvas-
33594: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       taiseen suuntaan kuin päätös ja sitä edeltänyt
33595: ti seuraavaa:                                       suunnitelma edellyttivät. Nämä asiakokonaisuu-
33596: Kysymyksen esittäneet kansanedustajat ovat tart-    det ovat poliisin liikenteen valvontaresurssit
33597: tuneet ajankohtaiseen ja merkittävään ongel-        koulujen liikennekasvatus ja liikennejuopumuk~
33598: maan. Liikenneturvallisuuden parantuminen on        sen ehkäisy sisältäen alkoholin lisäksi myös huu-
33599: pysähtynyt ja viime vuoden ennakkotietojen mu-      meet ja lääkkeet.
33600: kaan liikennekuolemien määrä on kasvanut edel-          Myös turvallisuuden parantamiselle tärkeiden
33601: liseen vuoteen verrattuna.                          perustienpidon investointien määrä on rahoituk-
33602:     Valtioneuvosto asetti vuonna 1993 tavoitteek-   sellisista syistä viime vuosina huomattavasti pie-
33603: si, että liikennekuolemien määrä on puolitettava    nentynyt. Voidaankin arvioida, että päätiever-
33604: vuosikymmenen loppuun mennessä, kun lähtö-          kon nopea turvallisuuden parantaminen ei liene
33605: tasona oli vuosi 1989, jolloin liikenteessä kuoli   mahdollista nykyisellä rahoitustasolla ja mm.
33606: 734 ihmistä. Tavoitteen saavuttamiseksi laadit-     siksi, että uusien turvallisten poikkileikkauksien
33607: tiin ensimmäinen valtakunnallinen liikennetur-      käyttöönotto edellyttää aikaa vieviä kokeiluja ja
33608: vallisuustyön suunnitelma, jonka tehostetut toi-    tutkimus- ja kehittämistoimintaa, ohjeistuksenja
33609: met suunnattiin vuosille 1993-1996. Liikenne-       laatuvaatimusten muutoksia sekä hankkeiden
33610: turvallisuus parani jatkuvasti, joskin suunnitel-   suunnittelua ja rakentamista. Mainittujen toi-
33611: man tukena oli myös liikenteen kasvun hidastu-      mien tehostetulla toteutuksella voitaisiin päätie-
33612: minen laman myötä ja jopa pysähtyminen het-         verkolla kuitenkin pitkällä aikavälillä saavuttaa
33613: keksi.                                              turvallisuustason merkittävä paraneminen.
33614:     Nykyinen      liikenneturvallisuussuunnitelma      Valtioneuvosto onkin periaatepäätöksessään
33615: koskee vuosia 1997-2000. Valtioneuvosto teki        tielaitoksen uudistamisesta ja tienpidon rahoituk-
33616: toisen periaatepäätöksen tieliikenteen turvalli-    sesta vuosina 2000-2003 päättänyt esittää ke-
33617: suuden parantamisesta vuonna 1997, jossa esitet-    vään lisäbudjetissa perustienpidon määrärahoi-
33618: tiin valtakunnallisen suunnitelman keskeisim-       hin 200 miljoonan markan lisäystä. Määrärahaa
33619: 
33620: 
33621: 
33622:                                                                                                     3
33623: KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.                                               Ministerin vastaus
33624: 
33625: 
33626: on tarkoitus käyttää mm. eri liikenneturvallisuus-      Kysyjät ovat oikeassa myös siinä, että vaka-
33627: toimenpiteisiin ja uusien kevyen liikenteen väy-     vat liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet juu-
33628: lien toteutuksiin.                                   ri keski-ikäisten autoilijoiden keskuudessa. Kes-
33629:     Valmisteilla oleva liikenneturvallisuussuunni-   keinen tätä ryhmää koskeva asia on juuri liiken-
33630: telma on liikenneministeriön hallinnonalan lisäk-    teen valvonta ja siihen liittyvät sanktiot. Poliisin
33631: si myös muita ministeriöitä, lääninhallituksia,      valvontaresurssien huomattava lisääminen ja au-
33632: kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä sekä tienkäyttäjiä    tomaattivalvontaa koskevan lainsäädännön ke-
33633: koskeva laaja-alainen suunnitelma. Valmistelu-       hittäminen ovat varteen otettavia keinoja liiken-
33634: työssä pyritään tarkastelemaan asioita mahdolli-     nekurin parantamiseksi. Jos kansalaiset noudat-
33635: simman monipuolisesti ja löytämään myös aivan        taisivat paremmin nykyisiä nopeusrajoituksia,
33636: uusia keinoja liikenneturvallisuuden parantami-      liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen
33637: seksi maassamme. Yhtenä sen painopistealueena        olisi helpompaa. Aikuisväestöön suunnattujen
33638: tulee olemaan liikenneturvallisuustyön arvostuk-     toimien lisäksi suunnitelmassa tullaan ehdotta-
33639: sen lisääminen päätöksenteon eri tasoilla. Myös      maan toimia myös riskiitään suurimmalle ryh-
33640: elinkeinoelämän roolia korostetaan lähivuosien       mälle, nuorille kuljettajille, sekä kasvavalle iäk-
33641: liikenneturvallisuustyössä. Suunnitelman toi-        käiden ryhmälle.
33642: menpide-ehdotuksia onkin ollut ideoimassa laaja         Liikenneturvallisuussuunnitelma valmistunee
33643: asiantuntijajoukko liikenneturvallisuustyön eri      kesän aikana. Sen pohjalta on tarkoitus esitellä
33644: sektoreilta.                                         asia valtioneuvostolle periaatepäätöksen teke-
33645:                                                      mistä varten.
33646: 
33647: 
33648: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
33649: 
33650:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
33651: 
33652: 
33653: 
33654: 
33655: 4
33656: Ministems svar                                             KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
33657: 
33658: 
33659: 
33660: 
33661: Tili riksdagens talman
33662: 
33663: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger        fattande trafiksäkerhetspian för åren 2001-
33664: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av         2005.
33665: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsiedamot            Redan vid årsskiftet 1998-1999 Iade trafik-
33666: Olli Nepponen /sami m.fl. undertecknade skrift-         säkerhetsdeiegationen med oro märke tili att tre
33667: Iiga spörsmåi SS 164/2000 rd:                           centraia angeiägenheter som nämns i principbe-
33668:                                                         siutet har utveckiats i motsatt riktning än vad som
33669:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           förutsätts i beslutet och den pian som föregått
33670:        för att trafiksäkerheten skall öka och an-       det. Dessa helheter är polisens resurser för trafik-
33671:        talet dödsfall i trafiken minska?                övervakning, skoiornas trafikfostran och före-
33672:                                                         byggande av trafikfylieri, vilket förutom alkohoi
33673: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt an-         inkluderar även droger och mediciner.
33674: föra föijande:                                             På senare år har också mängden investeringar i
33675: De riksdagsiedamöter som har stälit spörsmåiet          ansiutning tili basväghåliningen, viika även de är
33676: har tagit upp ett aktuelit och beaktansvärt pro-        viktiga för att säkerheten skali öka, av finansiel-
33677: b1em. Förbättringen av trafiksäkerheten har av-         Ia skäi minskat betydiigt. Man kan därför upp-
33678: stannat och eniigt förhandsuppgifter som gälier         skatta att en snabb förbättring av säkerheten på
33679: fjoiåret har antaiet dödsfall i trafiken ökat jäm-      huvudvägnätet inte är möjiig med den nuvarande
33680: fört med året innan.                                    finansieringsnivån och bl.a. tili föijd av att ibruk-
33681:    Statsrådet satte 1993 som måi att före utgång-       tagandet av nya säkra tvärsektioner förutsätter
33682: en av decenniet haivera antaiet dödsfali i trafi-       tidskrävande försök och undersöknings- och ut-
33683: ken, utgångsnivån var året 1989 då 734 personer         veckiingsverksamhet, ändringar av anvisningar
33684: dog i trafiken. 1 syfte att uppnå måiet utarbetades     och kvaiitetskrav samt pianering och byggande
33685: den forsta riksomfattande pianen för trafiksäker-       av projekt. Genom att genomföra de nämnda åt-
33686: hetsarbetet. De effektiverade åtgärdema i pianen        gärderna på ett effektiverat sätt kan man dock på
33687: gälide åren 1993-1996. Trafiksäkerheten biev            Iång sikt åstadkomma en betydande höjning av
33688: kontinuerligt bättre, även om pianen gynnades av        säkerhetsnivån på huvudvägnätet.
33689: att trafiken växte Iångsammare och t.o.m. avstan-          Statsrådet har i sitt principbesiut om en omor-
33690: nade för en tid tili följd av depressionen.             ganisering av vägverket och finansiering av väg-
33691:    Den nuvarande trafiksäkerhetspianen gäller           hållningen åren 2000-2003 därför besiutat före-
33692: åren 1997-2000. Statsrådet fattade 1997 sitt an-        siå ett tillägg på 200 miij. mk tili basväghåll-
33693: dra principbesiut om en förbättring av säkerhe-         ningsansiagen i vårens tilläggsbudget. Avsikten
33694: ten inom vägtrafiken. I besiutet presenterades de       är att ansiagen skall användas bl.a. tili oiika tra-
33695: viktigaste punktema i den riksomfattande planen         fiksäkerhetsåtgärder och genomförande av nya
33696: och ett nytt må1 för år 2005 sattes. Enligt det skall   Ieder för den Iätta trafiken.
33697: antaiet dödsfall i trafiken vara mindre än 250 år          Den trafiksäkerhetspian som håller på att utar-
33698: 2005. I syfte att nå detta ambitiösa måi hålier tra-    betas är en övergripande pian som förutom trafik-
33699: fiksäkerhetsdelegationen under Iedning av trafik-       ministeriets förvaitningsområde gäller även an-
33700: ministeriet som bäst på att utarbeta en ny riksom-      dra ministerier, Iänsstyreiser, kommuner, före-
33701: 
33702: 
33703:                                                                                                            5
33704: KK 164/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.                                                 Ministems svar
33705: 
33706: 
33707: tag och sammanslutningar samt trafikanter. 1 be-     de ökning av polisens övervakningsresurser och
33708: redningen strävar man efter att analysera frågor-    en utveckling av den lagstiftning som gäller au-
33709: na på ett så mångsidigt sätt som möjligt och dess-   tomatisk övervakning är metoder som bör beak-
33710: utom finna helt nya metoder för att förbättra tra-   tas i förbättrandet av trafikdisciplinen. Om med-
33711: fiksäkerheten i vårt land. Ett av planens priori-    borgama bättre än för närvarande skulle iaktta de
33712: tetsområden kommer att vara att öka aktningen        nuvarande hastighetsbegränsningama, vore det
33713: för trafiksäkerhetsarbetet på de olika nivåema av    lättare att uppnå trafiksäkerhetsmålen. Planen
33714: beslutsfattande. Även näringslivets roll kommer      kommer förutom åtgärder som riktar sig till den
33715: att betonas i trafiksäkerhetsarbetet under de när-   vuxna delen av befolkningen att innehålla också
33716: maste åren. En stor grupp av experter från olika     förslag till åtgärder med tanke på unga förare,
33717: sektorer av trafiksäkerhetsarbetet har varit med     som är den största riskgruppen, och den allt stör-
33718: och gett ideer till åtgärdsförslagen i planen.       re gruppen av äldre förare.
33719:    Spörsmålsställama har också rätt i att antalet       Trafiksäkerhetsplanen blir troligtvis klar på
33720: allvarliga trafikolyckor har ökat just bland me-     sommaren. Avsikten är att på basis av den före-
33721: delålders bilister. Det som är viktigt i fråga om    dra ärendet för statsrådet så att ett principbeslut
33722: denna grupp är uttryckligen trafikövervakning        skall kunna fattas.
33723: och sanktioner i anslutning till den. En betydan-
33724: 
33725: 
33726: Helsingfors den 4 april 2000
33727: 
33728:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
33729: 
33730: 
33731: 
33732: 
33733: 6
33734:                                                             KK 165/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
33735: 
33736: 
33737: 
33738: 
33739:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 165/2000 vp
33740: 
33741:                                              Kansaneläkkeen lapsikorotuksen poistaminen
33742: 
33743: 
33744: 
33745: 
33746: Eduskunnan puhemiehelle
33747: 
33748: Kansaneläkelakia muutettiin 1.1.1996 alkaen si-       nallaan. Lisäksi tulisi ottaa huomioon ne moni-
33749: ten, että kansaneläkkeen lapsikorotus poistettiin     naiset lapsiperheiden sosiaalisten etuuksien leik-
33750: asteittain 31.12.2001 mennessä alentamalla ko-        kaukset, joita 1990-luvulla on tehty. Tämän ta-
33751: rotusta vuosittain 20 prosentilla 1.1.1998 alkaen.    kia tulisikin pikaisesti muuttaa kansaneläkelakia
33752: Korotusta poistettaessa ei oteta huomioon lain-       niin, että lapsikorotus palautettaisiin pieneläke-
33753: kaan sitä, jääkö sen lopullisesti poistuessa eläke-   läisille, esimerkiksi alle 4 000 markan eläkettä
33754: läiselle alaikäisiä huollettavia vai ei. Tämä on jo   saaville.
33755: aiheuttanut ja enenevässä määrin aiheuttaa on-
33756: gelmia pientä eläkettä saaville henkilöille, joilla   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33757: on em. huollettavia.                                  sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33758:    Kyseisessä lakimuutoksessa ei ole riittävästi      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33759: otettu huomioon lain käytännön seurauksia. Kaa-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33760: vamainen lapsikorotuksen poistaminen kohdis-
33761: tuu kipeimmin pienituloisiin varsinkin, kun lap-            Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kansan-
33762: silisien ostovoima on samaan aikaan alentunut               eläkkeen lapsikorotuksen palautta-
33763: niiden markkamäärän pysyessä vuosikausia en-                miseksi pientä eläkettä saaville?
33764: 
33765: 
33766: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
33767: 
33768:     Raimo Vistbacka /ps
33769: 
33770: 
33771: 
33772: 
33773:                                                                                                Versio 2.0
33774: KK 165/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
33775: 
33776: 
33777: 
33778: 
33779: Eduskunnan puhemiehelle
33780: 
33781: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       ta poistamista vuodella. Uusia lapsikorotuksia ei
33782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ole myönnetty vuoden 1996 alusta lukien. Mak-
33783: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sussa olleita lapsikorotuksia on vuodesta 1998 al-
33784: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            kaen alennettu 20 prosentilla vuodessa.
33785: Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Kansaneläkkeen lapsikorotuksen saajia oli
33786: myksen KK 165/2000 vp:                                vuoden 1999 lopussa noin l 0 400. Tänä vuonna
33787:                                                       maksettavan lapsikorotuksen määrä on 105
33788:        Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kansan-        markkaa kuukaudessa. Lapsikorotukset poistu-
33789:        eläkkeen lapsikorotuksen palauttami-           vat kokonaan vuoden 2002 alussa.
33790:        seksi pientä eläkettä saaville?                   Vuoden 1994 alusta yksinkertaistettiin lapsi-
33791:                                                       perheiden taloudellisia tukijärjestelmiä luopu-
33792: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         malla verotuksen kautta annettavasta tuesta. Per-
33793: ti seuraavaa:                                         hepoliittiset verovähennykset poistettiin ja sa-
33794: Kansaneläkkeensaajalla, jolla oli huollettava-        malla korotettiin erityisesti monilapsisten perhei-
33795: naan 16 vuotta nuorempi lapsi, oli aikaisemman        den lapsilisiä. Lapsiperheiden taloudellisten tu-
33796: kansaneläkejärjestelmän mukaan oikeus saada           kijärjestelmien selkeyttämiseksi lapsikorotukset
33797: eläkkeeseen lapsikorotus. Lapsikorotus määräy-        poistettiin vuoden 1994 alusta myös kaikista sai-
33798: tyi perheen lasten lukumäärän perusteella. Vuon-      rausvakuutuslain mukaisista etuuksista sekä kun-
33799: na 1997, jolloin lapsikorotusta maksettiin vii-       toutusrahasta.
33800: meksi täysimääräisesti, etuuden määrä oli 262            Kansaneläkettä saavien lapsikorotuksen pois-
33801: markkaa kuukaudessa yhdestä lapsesta.                 taminen oli johdonmukaista jatkoa vuonna 1994
33802:    Uusien lapsikorotusten myöntämisestä ehdo-         aloitetulle lapsiperheiden tukijärjestelmien sel-
33803: tettiin luovuttavaksi vuoden 1996 alusta. Asiaa       keyttämiselle. Tavoitteena on ollut luopua huol-
33804: kokevassa hallituksen esityksessä laiksi kansan-      tajuuteen perustuvista verovähennyksistä ja
33805: eläkelain muuttamiseksi (HE 119/1995 vp) ehdo-        etuuksista sekä osoittaa tuki lapsiperheille suori-
33806: tettiin lisäksi, että maksussa olevat lapsikorotuk-   na, lapsikohtaisina tulonsiirtoina.
33807: set poistetaan asteittain vuosien 1997-2001 ai-          Kansaneläkejärjestelmän lapsikorotuksen pa-
33808: kana. Ehdotus oli osa laajempaa kansaneläkejär-       lauttaminen merkitsisi poikkeamista lapsiperhei-
33809: jestelmän uudistusta, jolla haluttiin selkeyttää      den taloudellisen aseman tukemisessa noudate-
33810: eläkejärjestelmää ja turvata kansaneläkejärjestel-    tuista linjauksista. Eri tukijärjestelmien selkey-
33811: män rahoitusta.                                       den säilyttämiseksi lapsiperheiden tuki tulisi si-
33812:    Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lap-      ten jatkossakin hoitaa lapsilisien muodossa an-
33813: sikorotusten osalta siten muutettuna, että se lyk-    nettavina suorina tulonsiirtoina.
33814: käsi maksussa olleiden lapsikorotusten asteittais-
33815: 
33816: 
33817: 
33818: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
33819: 
33820:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
33821: 2
33822: Ministems svar                                                KK 165/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
33823: 
33824: 
33825: 
33826: 
33827: Tili riksdagens talman
33828: 
33829: 1 det syfte 3 7 § l mom. riksdagsordningen anger         barntillägg har beviljats efter den 1 januari 1996.
33830: har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av          Bamtillägg som redan beviljats har fr.o.m. in-
33831: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot          gången av 1998 minskats med 20 % om året.
33832: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                Vid slutet av 1999 fanns det ca 10 400 perso-
33833: spörsmål SS 165/2000 rd:                                 ner som fick bamtillägg tili folkpensionen. 1 år
33834:                                                          uppgår barntillägget tili 105 mark per månad.
33835:        Åmnar regeringen vidta åtgärder för att           Bamtilläggen slopas helt och hållet vid ingången
33836:        återinföra barntillägget till folApensio-         av 2002.
33837:        nen för personer med liten pension?                   Vid ingången av 1994 förenklades de ekono-
33838:                                                         miska stödsystemen för bamfamiljer genom att
33839: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          stödet via beskattningen slopades. De familjepo-
33840: föra följande:                                           litiska skatteavdragen slopades och samtidigt
33841: Enligt det tidigare folkpensionssystemet hade en         höjdes bambidragen, i synnerhet för flerbamsfa-
33842: folkpensionstagare som hade bam under 16 år att         miljer. För att skapa klarhet i de ekonomiska
33843: försörja rätt att få ett bamtillägg tili sin pension.   stödsystemen för bamfamiljer slopades bamtil-
33844: Bamtillägget bestämdes enligt antalet bam i fa-         läggen vid ingången av 1994 också i fråga om
33845: milj en. År 1997, då barntillägg senast betalades       alla förmåner enligt sjukförsäkringslagen samt
33846: tili fullt belopp, uppgick förmånen tili 262 mark       rehabiliteringspenningen.
33847: per månad för ett bam.                                       Slopandet av barntillägget för fo1kpensionsta-
33848:     Det föreslogs att inga nya barntillägg skulle       gare var en konsekvent fortsättning på det arbete
33849: betalas fr.o.m den 1 januari 1996. 1 regeringens        som påbörjades 1994 för att skapa k1arhet i stöd-
33850: proposition med förslag tili lag om ändring av          systemen för barnfamiljer. A vsikten har varit att
33851: folkpensionslagen (RP 119/1995 rd), där frågan          slopa de skatteavdrag och förmåner som grundar
33852: togs upp, föreslogs vidare att de bamtillägg som        sig på försörjningsplikt och i stället stödja barn-
33853: då betalades skulle slopas gradvis 1997-200 l.          familjerna genom direkta inkomstöverföringar
33854: Förslaget var en del av en större reform av folk-       för de enskilda barnen.
33855: pensionssystemet som gick ut på att klarlägga                Om man återinförde barntillägget i folkpen-
33856: pensionssystemet och trygga finansieringen av           sionssystemet skulle det innebära en avvikelse
33857: folkpensionssystemet.                                   från de principer som man följt för att stödja
33858:     Riksdagen godkände regeringens proposition          barnfamiljernas ekonomi. För att de olika stöd-
33859: med den ändringen för bamtilläggens vidkom-             systemen skall förbli klara och rediga bör stödet
33860: made att man uppsköt det gradvisa avskaffandet          således också i fortsättningen betalas som direk-
33861: av beviljade bamtillägg med ett år. Inga nya            ta inkomstöverföringar i form av barnbidrag.
33862: 
33863: 
33864: 
33865: Helsingfors den 22 mars 2000
33866: 
33867:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
33868: 
33869:                                                                                                           3
33870:                                                              KK 166/2000 vp -      Leena Rauhala /skl
33871: 
33872: 
33873: 
33874: 
33875:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 166/2000 vp
33876: 
33877:                                             Työvoimatoimistojen palveluiden kehittämis-
33878:                                             tarpeet
33879: 
33880: 
33881: 
33882: 
33883: Eduskunnan puhemiehelle
33884: 
33885: Työelämän nopea muutostahti ja uudet säännök-        sekä antaa kattavasti tietoa työttömän oikeuksis-
33886: set, tukimuodot ja työllistämiskeinot ovat asetta-   ta ja velvollisuuksista. Työnhakijalla on oikeus
33887: neet työvoimatoimistoille uusia vaatimuksia ja       saada riittävästi tietoa asioista, jotka määrittele-
33888: moniulotteisia haasteita. Lisäksi monien erityis-    vät työnhakua ja työnsaantia. Hallitus lupaa oh-
33889: ryhmien, kuten maahanmuuttajien, vammaisten,         jelmassaan mm. kehittämällä työvoimapolitiik-
33890: syrjäytyneiden ja vajaakuntoisten tarpeet tulee      kaa parantaa työttömien ja työttömyysuhan alla
33891: räätälöidysti ottaa huomioon heidän työllistämis-    olevien ihmisten asemaa työmarkkinoilla.
33892: toimenpiteissään. Sosiaali- ja työvoimatoimisto-         Työvoimatoimistojen henkilökunnan koulu-
33893: jen yhteisasiakkaiden erityisongelmia pohtinut       tukseen ja asiantuntemuksen monipuolistami-
33894: työryhmä korostaa muutosta sosiaali- ja työvoi-      seen tulee panostaa työvoimahallinnon toimin-
33895: mapalvelujärjestelmään yhteisasiakkaiden työl-       nan tehostamiseksi ja työllistämisen laadun pa-
33896: listämisen onnistumiseksi. Muutosprosessi on li-     rantamiseksi. Sitkeä pitkäaikaistyöttömyys, ra-
33897: sännyt ja tulee lisäämään uudenlaisen asiantunte-    kenteellinen työttömyys ja työttömien määrän hi-
33898: muksen tarvetta työvoimatoimistoissa. Viran-         das lasku edellyttävät työvoimahallinnon ja sen
33899: omaisyhteistyön tiivistäminen, joustavat ja akti-    palveluiden kehittämistä sekä uudistamista ja
33900: voivat työllistämiskeinot sekä asiakkaiden yksi-     henkilöstön osaamisen säännöllistä päivittämis-
33901: löllisen tilanteen ja tarpeiden parempi huomioon     tä.
33902: ottaminen ovat välttämättömiä työllistämisen
33903: edistämiseksi.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
33904:    Monilta työttömiltä on kadonnut luottamus         sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
33905: työvoimatoimistojen palveluihin ja työllistymi-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33906: seen niiden kautta. Tämä on johtunut mm. epä-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33907: selvistä ohjeista ja tiedoista sekä vääränlaisista
33908: menettelytavoista asiakkaiden kanssa. Työvoi-              Millä konkreettisilla toimenpiteillä hal-
33909: matoimistoissa käyneiden asiakkaiden kokemuk-              litus aikoo kehittää työvoimatoimisto-
33910: set on otettava vakavasti. Työvoimaviranomai-              jen palveluita ja sen henkilöstön osaa-
33911: sen tulee aktivoimisen ohessa ohjata ja neuvoa             mista ja asiantuntemusta?
33912: 
33913: 
33914: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
33915: 
33916:     Leena Rauhala /skl
33917: 
33918: 
33919:                                                                                                 Versio 2.0
33920: KK 166/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                   Ministerin vastaus
33921: 
33922: 
33923: 
33924: 
33925: Eduskunnan puhemiehelle
33926: 
33927: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n       momentissa       vo asiakkaalle, laatukriteerit, liittymät muihin
33928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         työvoimatoimiston palveluihin sekä liittymät yh-
33929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teistyökumppaneiden toimintaan. Palvelujen ku-
33930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rau-       vaukseen on liitetty myös luettelo niistä säädök-
33931: halan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sistä ja normeista, jotka vaikuttavat palvelun
33932: KK 166/2000 vp:                                       tuottamiseen ja asiakkaan palvelun kulkuun työ-
33933:                                                       voimatoimistossa (palveluprosessiin). Kuvauk-
33934:       Millä konkreettisilla toimenpiteillä hal-       set on koottu Palvelutuotteet-kansioon. Kansio
33935:       litus aikoo kehittää työvoimatoimisto-          valmistui tämän vuoden helmikuussa ja sen j ake-
33936:       jen palveluita ja sen henkilöstön osaa-         lu työvoimatoimistoihin jokaiselle asiakaspalve-
33937:        mista ja asiantuntemusta?                      luvirkailijalle on käynnissä. Tavoitteena TUO-
33938:                                                       TE-projektissa on ollut nostaa esille työvoima-
33939: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         toimistojen olemassaolon tarkoitus (päämäärä) ja
33940: ti seuraavaa:                                         siihen liittyvät ydinpalvelut sekä asiakkaan näkö-
33941:                                                       kulma - mitä hyötyä työvoimatoimiston kusta-
33942:  Työvoimatoimistojen palvelujen kehittäminen          kin palvelusta on asiakkaalle. Tuotteistuksen ta-
33943: Työhallinnon laatustrategian tavoitteena on mm.       voitteena on lisäksi ollut työvoimapalvelujen ta-
33944: lisätä asiakkaiden vaikutus- ja osallistumismah-      salaatuisuuden varmistaminen siten, että kaikis-
33945: dollisuuksia asiakaspalauttein, raadein ja erilai-    sa työvoimatoimistossa asiakkaat saisivat tasa-
33946: sin yhteistyömuodoin. Työvoimatoimistojen pal-        laatuista palvelua.
33947: veluille laaditaan laatutasotavoitteita vuoden           Työministeriö toteuttaa jälleen vuonna 2000
33948: 2000 aikana. Yleiset asiakaspalvelun laatukritee-     laajan valtakunnallisen asiakaspalautekyselyn
33949: rit on tehty yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön       henkilö- ja työnantaja-asiakkaille. Kyselyn ta-
33950: kanssa vuoden 2000 alussa: asiakaslähtöisyys,         voitteena on kartoittaa sekä asiakkaiden koke-
33951: ammattitaito ja osaaminen, luottamuksellisuus,        muksia palveluista että odotuksia ja toiveita työ-
33952: palvelujen saatavuus, sitoutuminen ja vastuu          voimapalveluille. Palautteen perusteella kukin
33953: sekä aktiivisuus. Kuluvana vuonna on käynnisty-       TE-keskus valitsee keskeiset palvelujen kehittä-
33954: nyt palvelujen ja organisaation toiminnan koko-       mishaasteet.
33955: naislaadun arviointi laatupalkintokriteeristön           Työvoimapoliittisen uudistuksen myötä vuo-
33956: avulla (ns. KOLA-projekti). Tavoitteena on koko       desta 1998 lähtien on kaikissa työvoimatoimis-
33957: organisaation (työministeriö, alue- ja paikallis-     toissa käytössä alku- ja määräaikaishaastattelut
33958: hallinto) toimivuuden, tehokkuuden, tulokselli-       (5 kk:n välein), osaamiskartoitukset, työnhaku-
33959: suuden ja vaikuttavuuden parantaminen ottaen          suunnitelmat, työnhakukirja ja työnhakuryhmät
33960: huomioon keskeisten asiakkaiden ja sidosryh-          Työnhakukirjaan sisältyvät tiedot työttömän
33961: mien tarpeet.                                         työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista.
33962:    Työministeriön TUOTE-projektissa on kuvat-         Ryhmäpalveluissa (mm. työnhakuryhmissä ja
33963: tu kaikki työvoimatoimiston tuottamat työvoima-       tiedottavissa ryhmissä, ns. alkuinfoissa) käsitel-
33964: palvelut ja määritelty kaikille palveluille tavoit-   lään laajemmin työnhakijan oikeuksiin ja velvol-
33965: teet, kohderyhmät, sisällöt, asiakashyödyt/lisäar-
33966: 
33967: 2
33968: Ministerin vastaus                                         KK 166/2000 vp- Leena Rauhala /skl
33969: 
33970: 
33971: lisuuksiin sekä aktiiviseen työnhakuun ja työn-     ja kehittää työhallinnon henkilöstön ammattitai-
33972: saantiin liittyviä kysymyksiä.                      toa ja osaamista asiakkaiden tarpeita ja odotuk-
33973:                                                     sia vastaavasti.
33974: Työvoimatoimiston henkilöstön osaamisen ke-            Työministeriö on tukenut henkilöstön osaa-
33975: hittäminen                                          mistason nostamista myös monin eri tavoin.
33976: Työministeriö toteuttaa jatkuvaa, laajaa valta-     Tampereen yliopisto on järjestänyt yhteistyössä
33977: kunnallista henkilöstökoulutusta (sekä ammatil-     työministeriön kanssa ns. Kelpo-koulutusta. Kel-
33978: lista perus- että täydennyskoulutusta). Tämän li-   pon, 85 opintoviikkoa, on suorittanut tähän men-
33979: säksi työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työ-     nessä 147 työhallinnon virkailijaa. Ammatinva-
33980: voimatoimistot järjestävät erilaisia paikallisia    lintapsykologien jatkokoulutusta on tuettu ns.
33981: koulutushankkeita. Valtakunnallisen koulu-          PD-koulutuksella (toteuttajana Joensuun yliopis-
33982: tuksen sisältöihin kuuluvat mm. työvoima-, so-      to). Syksyllä 2000 käynnistyy työvoimaneuvo-
33983: siaali-, koulutus- ja talouspolitiikan osa-alueet   jien PD-koulutuksen pilottihanke. Koulutus on
33984: sekä asiakaspalvelun asiantuntijamenetelmät ja      ammatillista jatkokoulutusta ja sen kesto 40
33985: työvälineiden hallinta. Tavoitteena on ylläpitää    opintoviikkoa.
33986: 
33987: 
33988: 
33989: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
33990: 
33991:     Työministeri Tarja Filatov
33992: 
33993: 
33994: 
33995: 
33996:                                                                                                   3
33997: KK 166/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                       Ministerns svar
33998: 
33999: 
34000: 
34001: 
34002: Till riksdagens talman
34003: 
34004: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen anger       kopplingar till annan service given av arbets-
34005: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av        kraftsbyrån samt kopplingar tili samarbetspart-
34006: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        nernas verksamhet. Tili servicebeskrivningen har
34007: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga            man också anslutit en förteckning över de författ-
34008: spörsmål SS 166/2000 rd:                               ningar och normer som påverkar serviceproduk-
34009:                                                        tionen och kundserviceförloppet vid arbetskrafts-
34010:        Med vilka konkreta åtgärder ämnar re-           byrån (serviceprocessen). Beskrivningarna har
34011:        geringen utveckla arbetskraftsbyråer-           samlats i en pärm kallad Palvelutuotteet (Servi-
34012:        nas service och de anställdas kunnande          ceprodukter). Pärmen blev fårdig i februari i år
34013:        och sakkunnighet?                               och den distribueras som bäst tili varje kundser-
34014:                                                        vicetjänsteman vid arbetskraftsbyråerna. Syftet
34015: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        med TUOTE-projektet har varit att lyfta fram
34016: föra följande:                                         meningen (målet) med arbetskraftsbyråernas
34017:                                                        existens och därtill ansluten kärnservice samt
34018: Utveckling av arbetskraftsbyråernas service            kundens synvinkel - av viiken nytta är arbets-
34019: Arbetsförvaltningens kvalitetsstrategi syftar bl.a.    kraftsbyråns varje serviceform för kunden. Syf-
34020: tili att öka kundernas möjligheter att påverka och     tet med produktifierandet har därtili varit att sä-
34021: delta genom kundresponser, råd och olika samar-        kerställa arbetskraftsservicens jämnhet så, att
34022: betsformer. För arbetskraftsbyråernas service ut-      kunderna skulle få enhetlig service vid alla ar-
34023: arbetas kvalitetsnivåmål under år 2000. Allmän-        betskrafts byråer.
34024: na kvalitetskriterier för kundservicen har utarbe-        År 2000 sänder arbetsministeriet igen en riks-
34025: tats tilisammans med kunderna och personalen i         omfattande kundresponsenkät tili person- och ar-
34026: början av år 2000: kundorientering, yrkeskun-          betsgivarkunderna. Enkäten syftar tili att kartläg-
34027: skap och kunnande, förtroendefullhet, tillgång på      ga både kundernas erfarenheter av servicen och
34028: service, utfåstelse och ansvar samt aktivitet. 1 år    deras förväntningar och önskemål beträffande ar-
34029: har man inlett en bedömning av helhetskvalite-         betskraftsservicen. På basis av responsen väljer
34030: ten hos servicen och den organisatoriska verk-         TE-centralerna de viktigaste utmaningarna för
34031: samheten med hjälp av kvalitetsbelöningskrite-         utvecklingen av servicen.
34032: rier ( det s.k. KOLA-projektet). Syftet är att för-       1 och med den arbetskraftspolitiska reformen
34033: bättra hela organisationens ( arbetsministeriet, re-   sedan 1998 har alla arbetskraftsbyråer använt sig
34034: gional- och lokalförvaltningen) funktion, effekti-     av inledande intervjuer och periodiska intervjuer
34035: vitet, resultatrika verksamhet och verkningsfull-      (med 5 månaders mellanrum), kompetensanaly-
34036: het med beaktande av de viktigaste kundernas           ser, jobbsökarplaner, jobbsökarbok och jobbsö-
34037: och intressentgruppernas behov.                        kargrupper. 1jobbsökarboken ingår uppgifter om
34038:     1 arbetsministeriets TUOTE-projekt beskrivs        den arbetslösa arbetsökandens rättigheter och
34039: all den arbetskraftsservice som arbetskraftsby-        skyldigheter. lnom gruppservicen (bl.a. jobbsö-
34040: rån producerar samtidigt som man för all service       kargrupperna och de informativa grupperna, s.k.
34041: fastställt mål, målgrupper, innehåll, kundnyt-         inledande information) behandlas mera omfat-
34042: tan/mervärdet för kunden, kvalitetskriterier,
34043: 
34044: 4
34045: Ministems svar                                                KK 166/2000 vp- Leena Rauhala /skl
34046: 
34047: 
34048: tande frågor som hänför sig till arbetssökandens       veckla yrkeskunskapen och kunnandet hos ar-
34049: rättigheter och skyldigheter samt till aktiv jobb-     betsförvaltningens personai så att de motsvarar
34050: sökning och erhållande av arbete.                      kundemas behov och förväntningar.
34051:                                                           Arbetsministeriet har också stött höjandet av
34052: Utveckling av arbetskraftsbyråpersonalens              personalens kunnandenivå på många olika sätt.
34053: kunnande                                               Tammerfors universitet har i samarbete med ar-
34054: Arbetsministeriet verkställer kontinuerlig riks-       betsministeriet ordnat kompetensgivande utbild-
34055: omfattande personalutbildning på bred bas (både        ning, Kelpo. Kelpo, 85 studieveckor, har hittills
34056: yrkesmässig grundutbildning och fortbildning).         genomförts av 147 tjänstemän vid arbetsförvalt-
34057: Härtill ordnar arbetskrafts- och näringscentraler-     ningen. Yrkesvalspsykologemas vidareutbild-
34058: na samt arbetskraftsbyråema olika lokala utbild-       ning har stötts genom s.k. PD-utbildning (med
34059: ningsprojekt. 1 den riksomfattande utbildningen        Joensuu universitet som verkställare). Hösten
34060: ingår bl.a. arbetskrafts-, social-, utbildnings- och   2000 inleds ett pilotprojekt i anslutning till ar-
34061: ekonomiskpolitiska delområden samt sakkunnig-          betskraftskonsulentemas PD-utbildning. Det är
34062: metoder inom kundservicen och behärskning av           fråga om yrkesmässig vidareutbildning och den
34063: arbetsredskap. Syftet är att upprätthålla och ut-      varar 40 studieveckor.
34064: 
34065: 
34066: 
34067: Helsingfors den 24 mars 2000
34068: 
34069:     Arbetsminister Tarja Filatov
34070: 
34071: 
34072: 
34073: 
34074:                                                                                                       5
34075:                                                             KK 167/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
34076: 
34077: 
34078: 
34079: 
34080:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 167/2000 vp
34081: 
34082:                                               Pääomatulon valinnaisuus verotuksessa
34083: 
34084: 
34085: 
34086: 
34087: Eduskunnan puhemiehelle
34088: 
34089: Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus elin-       nisteri Siimeksen antaman vastauksen kolmeen
34090: keinotoiminnan ja maatilatalouden tulosta katso-       viimeiseen kappaleeseen.
34091: taan pääomatuloksi verotuksessa siihen määrään            Vastauksen mukaan: "Säännösten lähtökohta-
34092: saakka, joka vastaa laskennallista osuutta edelli-     na on suosia pienituloisia eikä ole tarkoituksen-
34093: sen verovuoden päättyessä olleesta nettovaralli-       mukaista, että kenties suuriakin pääomatuloja
34094: suudesta. Tästä kaavamaisesta laskentatavasta          saavat yrittäjät voisivat minimoida veronmak-
34095: aiheutuu, että suhteellisen pienellä yritystulolla     sunsa valinnanvapauden myötä."
34096: yrittäjä tai maatilayrittäjä joutuu rankemman ve-         Käytännössä valinnaisuus hyödyttäisi nimen-
34097: rokohtelun kohteeksi kuin vastaavan summan an-         omaan pienituloisia, koska vasta noin 100 000
34098: sainnut ansiotulon saaja. Pääomaverouudistuk-          markan ylittävältä osalta ansiotulojen verotus on
34099: sen yhtenä lähtökohtana oli, ettei kenenkään kan-      pääomatulojen verotusta kireämpää.
34100: salaisen verotus kiristy. Nykyinen kaavamainen            Vastauksen mukaan myös: "Edullisimman
34101: laskentatapa aiheuttaa ongelmia myös sosiaali-         vaihtoehdon laskeminen useista veroista ja mak-
34102: turvassa. Osa yrittäjistä ja maatilayrittäjistä jää    suista koostuvassa järjestelmässä, joihin liittyy
34103: kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle, mikä ei          lisäksi tulojen kasvaessa pieneneviä vähennyk-
34104: varmaankaan ollut pääomaverouudistuksen tar-           siä, ei ole aivan yksinkertaista, ja verovelvolli-
34105: koitus.                                                nen saattaisi itsensä kannalta valita huonoruman
34106:    Edellä kuvatusta ongelmasta on tehty useita         vaihtoehdon."
34107: lakialoitteita. Tehtyjen aloitteiden keskeisin            Ko. yrityksien tilinpäätös ja lopullinen veroil-
34108: muutosesitys nykykäytäntöön on, että pääoma-           moitus koostuu jo nykyisinkin lukuisista erilai-
34109: tulo-osuus olisi valinnainen, jotta voitaisiin es-     sista vaihtoehdoista ja valintamahdollisuuksista.
34110: tää yrittäjien joutuminen muita epäedullisem-          Yhden vaihtoehdon lisääminen ei millään tavoin
34111: paan asemaan verotuksessa ja sosiaaliturvassa.         monimutkaista veroilmoituksen laatimista. Se ei
34112: Eduskunta on lausumassaan (VaVM 23/1999 vp)            myöskään aseta verovelvollisia eriarvoiseen ase-
34113: edellyttänyt, "että hallitus selvittää kevätistunto-   maan esimerkiksi siinä suhteessa, kenellä on
34114: kauden 2000 aikana toimenpiteet, joilla tulovero-      mahdollisuus käyttää asiantuntijoiden apua vero-
34115: lain 38 §:n mukaista jaettavan yritystulon pää-        tuksen suunnittelussa, koska kaikki ko. verovel-
34116: omalaskentaa voidaan korjata siten, että yritystu-     volliset jo nykyisinkin käyttävät asiantuntijoi-
34117: lon pääomatulon osuus voidaan jättää vahvista-         den palveluja.
34118: matta silloin, kun tämä johtaa ansiotuloverotusta         Edelleen ministeri Siimeksen vastauksen mu-
34119: ankarampaan lopputulokseen." Ko. asiasta on            kaan: "Valinnaisuus veisi verojärjestelmää suun-
34120: myös kysytty useissakin kirjallisissa kysymyk-         taan, jossa yrittäjä voisi merkittävästikin vaikut-
34121: sissä. Tässä kirjallisessa kysymyksessä viittaan       taa verorasitukseensa saamalla valita sen, miten
34122: kirjalliseen kysymykseen KK 103/1999 vp ja mi-         yrityksestä saatua tuloa verotetaan. Tällaista va-
34123: 
34124:                                                                                                  Versio 2.0
34125: KK 167/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
34126: 
34127: 
34128: linnaisuutta ei sisälly muidenkaan tulonsaajaryh-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
34129: mien verotukseen eikä sellaisen etuoikeuden an-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
34130: taminen jollekin ryhmälle ole perusteltua."           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34131:    Valinnaisuudessa ei ole kysymys etuoikeuden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34132: saamisesta muihin verovelvollisiin nähden, päin-
34133: vastoin kysymys on epäoikeudenmukaisuuden                   Koska ministerin kirjalliseen kysymyk-
34134: oikaisumahdollisuudesta siten, ettei yrittäjä ja            seen (KK 103/1999 vp) antama vastaus
34135: maatilayrittäjä joudu rankemman verokohtelun                on hyvin ristiriitainen verotuskäytän-
34136: kohteeksi kuin vastaavan verotettavan tulon an-             nön ja nettovarallisuuden valinnaisuu-
34137: siotulona saanut verovelvollinen ja ettei ko. yrit-         den todellisten vaikutusten kanssa, ai-
34138: täjiä verojärjestelmän vuoksi rajata sosiaalitur-           kooko ministeri paneutua asiaan uudel-
34139: van ulkopuolelle.                                           leen ja ryhtyä toimenpiteisiin eduskun-
34140:                                                             nan lausuman (VaVM 23/1999 vp) edel-
34141:                                                             lyttämällä tavalla?
34142: 
34143: 
34144: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2000
34145: 
34146:     Eero Lämsä /kesk                                     Erkki Pulliainen /vihr
34147:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                             Juha Korkeaoja /kesk
34148:     Timo Kalli /kesk                                     Matti Väistö /kesk
34149:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                              Tero Mölsä /kesk
34150:     Jari Koskinen /kok                                   Jukka Vihriälä /kesk
34151: 
34152: 
34153: 
34154: 
34155: 2
34156: Ministerin vastaus                                           KK 167/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
34157: 
34158: 
34159: 
34160: 
34161: Eduskunnan puhemiehelle
34162: 
34163: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n      momentissa            liminen toisi verojärjestelmään merkittävän epä-
34164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,             oikeudenmukaisuuden.
34165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Pääomatulo-osuuden määrä muodostuu joi-
34166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-            denkin yrittäjien kohdalla niin suureksi, että he
34167: sän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             kokevat sen epäkohtana. Pääomatulo-osuuden
34168: myksen KK 167/2000 vp:                                    suuruus johtuu ennen kaikkea siitä, että pääoma-
34169:                                                           tulo-osuuden määrä ei enää vastaa sen alkupe-
34170:        Koska ministerin kirjalliseen kysymyk-             räistä tarkoitusta. Pääomatulo-osuuden määrän
34171:        seen (KK 103/1999 vp) antama vastaus               tulisi kuvastaa sitä tuottoa, jonka vastaavalle si-
34172:        on hyvin ristiriitainen verotuskäytän-            joitukselle saisi muista sijoituskohteista. Nykyi-
34173:        nön ja nettovarallisuuden valinnaisuu-             nen 18 %:n pääomatulo-osuus on liian korkea
34174:        den todellisten vaikutusten kanssa, ai-            muiden sijoituskohteiden tuottoon verrattuna,
34175:        kooko ministeri paneutua asiaan uudel-             vaikka otetaan huomioon oman pääoman suu-
34176:        leen ja ryhtyä toimenpiteisiin eduskun-            remmasta riskistä johtuva korkeampi tuottovaati-
34177:        nan lausuman (VaVM 23/1999 vp) edel-               mus. Pääomatulo-osuusprosenttia korotettiin
34178:        lyttämällä tavalla?                                vuodesta 1997 alkaen yrittäjien vaatimuksesta
34179:                                                           nimenomaan siksi, että elinkeinonharjoittajien ja
34180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             henkilöyhtiöiden yhtiömiesten koettiin olevan
34181: ti seuraavaa:                                             osakeyhtiöitä huonommassa asemassa, koska ai-
34182: Kysymyksessä viitataan aikaisempaan kirjalli-            nakin osa yritykseen jätetystä voitosta tuli usein
34183: seen kysymykseen, KK 103/1999 vp, annettuun              verotetuksi ansiotulona.
34184: vastaukseen ja esitetään kritiikkiä muun muassa              Vaikka pääomatulon suuri määrä koetaan epä-
34185: aiemman vastauksen perusteluun eri tulonsaaja-           kohdaksi, yrittäjien ja järjestöjen taholta on toi-
34186: ryhmien välisestä tasapuolisuudesta.                     saalta edelleen esitetty toteutettavaksi myös sel-
34187:    Eri tulonsaajaryhmien tasapuolinen kohtelu on         laisia toimenpiteitä, joilla pääomatulo-osuuden
34188: kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi          määrä nousisi entisestään. Jotta pääomatuloa li-
34189: kysymyksessä esitetyn ehdotuksen toteuttami-             säävät ehdotukset eivät olisi haitaksi niille, joille
34190: nen on hyvin hankalaa. Ehdotuksen toteutuessa            pääomatulon lisääntyminen on epäedullista, rat-
34191: yrittäjällä olisi mahdollisuus valita saamansa tu-       kaisuksi on esitetty valinnaisuutta. Tuloksena
34192: lon tulolaji verotuksessa, mutta muilla verovel-         olisi useasta eri vaihtoehdosta koostuva verojär-
34193: vollisilla ei tällaista oikeutta olisi. Tällöin hyvin-   jestelmä, jonka avulla verovelvollinen voisi opti-
34194: kin pienituloinen henkilö, joka saa esimerkiksi          moida veronsa. Tällainen kehitys murentaisi ve-
34195: korko- tai vuokratuloja, joutuisi maksamaan niis-        ropohjaa ja vaarantaisi pitkällä tähtäimellä koko
34196: tä 29 prosentin veron, vaikka kyseisen tulon ve-         verojärjestelmän rakenteen.
34197: rottaminen ansiotulona olisi hänelle huomatta-               Sen sijaan, että ratkaisua haetaan valinnaisuu-
34198: vasti edullisempaa. Tällaisia tilanteita esiintyy        desta, olisikin pohdittava, ovatko nykyisen pää-
34199: esimerkiksi eläkeläisten ja muiden työelämän ul-         oma- ja ansiotulojaon perusteet enää oikeita, vai
34200: kopuolella olevien kohdalla. Valinnaisuuden sai-         tulisiko pääomatulo-osuudeksi katsottavaa osaa
34201: 
34202: 
34203:                                                                                                             3
34204: KK 167/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                Ministerin vastaus
34205: 
34206: 
34207: mahdollisesti alentaa alkuperäistä tarkoitusta       turvaan selvittäneen työryhmän muistiossa (STM
34208: vastaavaksi.                                         1997:30). Työryhmä ehdotti sairausvakuutus-
34209:    Kysymyksessä esitetään, että osa yrittäjistä ja   maksun perustaksi ansiotulon sijasta yel-työtu-
34210: maatalousyrittäjistä jää sosiaaliturvan ulkopuo-     loa, johon myös etuuden määrä tällöin perustui-
34211: lelle pääomaverouudistuksen vuoksi. Sairausva-       si. Yel-työtulon käyttöönottoon tähtäävä jatko-
34212: kuutuslain 16 §:n mukaan päivärahan määrä las-       työ on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä.
34213: ketaan työtulojen perusteella. Sairausvakuutus-      Verolakien muuttaminen ei ole näin ollen tar-
34214: asetuksen 8 §:n mukaan vakuutetun elinkeino-         peen tämän epäkohdan korjaamiseksi.
34215: toiminnan tai maatalouden tulos katsotaan työtu-        Eduskunta on lausumassaan (EV 11111999 vp)
34216: loksi siltä osin kuin se tuloverolain mukaan on      edellyttänyt, että hallitus selvittää mahdollisuut-
34217: katsottava puhtaaksi ansiotuloksi. Pääomavero-       ta jättää yritystulon pääomatulo-osuus vahvista-
34218: uudistus muutti yrittäjien ansiotulojen määritte-    matta silloin, kun tämä johtaa ansiotuloverotusta
34219: lyä ja heijastui sitä kautta sosiaaliturvaan.        ankarampaan lopputulokseen. Hallitus käsittelee
34220:    Yrittäjien sosiaaliturvaa ei ole kuitenkaan       lausuman siinä yhteydessä, kun selvitetään yri-
34221: välttämätöntä sitoa verotuksen ansiotulon mää-       tystulon pääoma- ja ansiotulojakoon liittyviä on-
34222: rään. Havaittujen epäkohtien vuoksi yrittäjien       gelmia ja nykyisen pääomatulo-osuuden oikea-
34223: sosiaaliturvan kehittämistä onkin pohdittu pää-      määräisyyttä.
34224: omatulojen ja varallisuuden vaikutuksia sosiaali-
34225: 
34226: 
34227: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
34228: 
34229:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
34230: 
34231: 
34232: 
34233: 
34234: 4
34235: Ministems svar                                              KK 167/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
34236: 
34237: 
34238: 
34239: 
34240: Tili riksdagens talman
34241: 
34242: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger         skulle detta skapa en stor orättvisa i skattesyste-
34243: har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av         met.
34244: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot             Kapitalinkomstandelen blir så stor för vissa
34245: Eero Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga         företagare att de ser detta som ett missförhållan-
34246: spörsmål SS 167/2000 rd:                                de. Kapitalinkomstandelens storlek beror fram-
34247:                                                         förallt på att den inte längre motsvarar den ur-
34248:        Eftersom ministerns svar på det skriftli-        sprungliga avsikten. Kapitalinkomstandelen bor-
34249:        ga spörsmålet (SS 103/1999 rd) inte              de återspegla den intäkt som en motsvarande in-
34250:        stämmer överens med beskattningsprax-            vestering skulle ge från andra investeringsob-
34251:         isen och de reella verkningarna av val-         jekt. Den nuvarande kapitalinkomstandelen på
34252:        frihet i fråga om nettoförmögenheten, så          18 % är för hög i jämförelse med intäktema från
34253:        ämnar ministern på nytt sätta sig in i           andra investeringsobjekt, även om man beaktar
34254:        ärendet och vidta sådana åtgärder som            kravet på en högre intäkt på grund av den högre
34255:        riksdagens uttalande (StaUB 2311999              risken i samband med eget kapital. Kapitalin-
34256:        rd) förutsätter?                                 komstandelsprocenten höjdes fr.o.m. år 1997 på
34257:                                                         begäran av företagama, uttryckligen för att nä-
34258: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ringsidkama och personbolagens bolagsmän an-
34259: föra följande:                                          sågs vara i en sämre ställning än aktiebolagen, ef-
34260: 1 spörsmålet hänvisas tili svaret på ett tidigare       tersom åtminstone en del av den vinst som läm-
34261: spörsmål, SS 103/1999 rd, och riktas kritik mot         nats i företaget ofta blev beskattad som förvärvs-
34262: bl.a. det tidigare svarets motivering gällande          inkomst.
34263: jämlikheten mellan olika inkomsttagargrupper.              Även om kapitalinkomstens storlek ses som
34264:     Denjämlika behandlingen avolika inkomstta-          ett missförhållande, har det från företagar- och
34265: gargrupper är ändå en av de viktigaste orsakema         organisationshåll å andra sidan fortfarande före-
34266: tili varför det är väldigt svårt att förverkliga för-   slagits att sådana åtgärder skall vidtas genom vil-
34267: slaget i spörsmålet. Om förslaget förverkligas får      ka kapitalinkomstandelen skulle stiga ytterliga-
34268: företagare en möjlighet att välja hur deras in-         re. För att de förslag som ökar kapitalinkomster-
34269: komst skall klassificeras i beskattningen, medan        na inte skall vara tili skada för dem för vilka ök-
34270: andra skattskyldiga inte skulle ha en sådan rätt. 1     ningen av kapitalinkomsten är ogynnsam, har
34271: så fall skulle en sådan person med mycket låga          valfrihet föreslagits som en lösning. Resultatet
34272: inkomster som t.ex. får ränte- eller hyresinkoms-       vore ett skattesystem som omfattar flera olika al-
34273: ter bli tvungen att betala 29% skatt på dem, fast-      temativ, med hjälp av vilka den skattskyldige
34274: än det vore betydligt förmånligare för honom om         kunde optimera sina skatter. En sådan utveckling
34275: den ifrågavarande inkomsten beskattades som             undergräver skattebasen och utsätter på lång sikt
34276: förvärvsinkomst. Dylika situationer uppstår t.ex.       hela skattesystemets struktur för risker.
34277: i fråga om pensionärer och andra personer som är           1 stället för att söka lösningen i valfrihet borde
34278: utanför arbetslivet. Om valfriheten godkändes           man överväga om grunderna för den nuvarande
34279:                                                         indelningen i kapitalinkomst och förvärvsin-
34280: 
34281: 
34282:                                                                                                            5
34283: KK 167/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.                                                    Ministems svar
34284: 
34285: 
34286: 
34287: komst längre håller streck, eller om den del som     verkan kapitalinkomsterna och förmögenheten
34288: räknas som kapitalinkomstandel möjligtvis bor-       har på den sociala tryggheten (SHM 1997:30).
34289: de sänkas för att den skall motsvara det ursprung-   Arbetsgruppen föreslog att den arbetsinkomst
34290: liga syftet.                                         som avses i FöPL i stället för förvärvsinkomsten
34291:    1 spörsmålet framförs att en del av företagama    skall utgöra grunden för sjukförsäkringspremi-
34292: och lantbruksföretagama faller utanför social-       en, och därmed även för förmånens belopp. Det
34293: skyddet på grund av kapitalinkomstreformen.          fortsatta arbetet för att ta i bruk FöPL-arbetsin-
34294: Enligt 16 § sjukförsäkringslagen räknas dagpen-      komsten pågår som bäst i social- och hälsovårds-
34295: ningen enligt arbetsinkomstema. Enligt 8 § sjuk-     ministeriet. En ändring av skattelagarna är såle-
34296: försäkringsförordningen anses resultatet av en       des inte nödvändig för att rätta till detta missför-
34297: försäkrads näringsverksamhet eller jordbruk som      hållande.
34298: arbetsinkomst till dendel det skall anses som net-      Riksdagen har i sitt uttalande (RSV 111/1999
34299: toförvärvsinkomst enligt inkomstskattelagen.         rd) förutsatt att regeringen utreder möjligheterna
34300: Kapitalinkomstreformen ändrade definieringen         att inte fastställa kapitalinkomstandelen av före-
34301: av företagamas förvärvsinkomster och reflekte-       tagsinkomsten då detta leder till ett strängare
34302: rades därför i socialskyddet.                        slutresultat än förvärvsinkomstbeskattningen.
34303:    Företagarnas socialskydd behöver dock inte        Regeringen· behandlar uttalandet i samband med
34304: nödvändigtvis bindas till förvärvsinkomstens be-     att problemen med indelningen av företagsin-
34305: lopp i beskattningen. På grund av de missförhål-     komst i kapitalinkomst och förvärvsinkomst och
34306: landen som man har lagt märke till har utvecklan-    den nuvarande kapitalinkomstandelens rätta be-
34307: det av företagarnas socialskydd dryftats i en pro-   lopp utreds.
34308: memoria av en arbetsgrupp som utrett vilken in-
34309: 
34310: 
34311: 
34312: Helsingfors den 22 mars 2000
34313: 
34314:     Minister Suvi-Anne Siimes
34315: 
34316: 
34317: 
34318: 
34319: 6
34320:                                                         KK 168/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
34321: 
34322: 
34323: 
34324: 
34325:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 168/2000 vp
34326: 
34327:                                              Todistajien ja oikeusjärjestelmään kuuluvien
34328:                                              suojeleminen
34329: 
34330: 
34331: 
34332: 
34333: Eduskunnan puhemiehelle
34334: 
34335: Euroopan neuvoston päätöslauselma 23.11.1995          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34336: takaa mm. kohdassa 2, että todistajia olisi suojel-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
34337: tava suoralta tai epäsuoralta uhkailulta, painos-     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34338: tukselta tai pelottelulta.                            tattavaksi seuraavan kysymyksen:
34339:     Kohdassa 3 todetaan seuraavaa: "Jäsenvaltioi-
34340: den olisi taattava todistajanasianmukainen ja toi-          Pitääkö hallitus oikeana sitä, että ri-
34341: miva suojelu ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana              kosasioissa on vaikea saada todistajia
34342: ja sen jälkeen, jos toimivaltaiset viranomaiset pi-         heidän erinäisten pelkojensa vuoksi ja
34343: tävät sitä tarpeellisena."
34344:     Helsingin poliisiasiain neuvottelukunnan jäse-          mihin oikeussalien rakenteellisiin toi-
34345: ninä olemme molemmat allekirjoittajat huolis-               menpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turva-
34346: samme myös oikeusjärjestelmään kuuluvien lau-               takseen ensisijaisesti todistajien ja tois-
34347: tamiesten, tuomarien ja poliisien turvallisuudes-           sijaisesti oikeusjärjestelmään kuuluvien
34348: ta.                                                         turvallisuuden?
34349: 
34350: 
34351: 
34352: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
34353: 
34354:     Seppo Kanerva /kok
34355:     Klaus Bremer /r
34356: 
34357: 
34358: 
34359: 
34360:                                                                                               Versio 2.0
34361: KK 168/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.                                                   Ministerin vastaus
34362: 
34363: 
34364: 
34365: 
34366: Eduskunnan puhemiehelle
34367: 
34368: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           seniin kohdistuneista uhkailuista ei Suomessa
34369: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-           toistaiseksi ole. Oikeuspoliittisessa tutkimuslai-
34370: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            toksessa on parhaillaan käynnissä tutkimus, jos-
34371: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kanervan              sa kartoitetaan tuomareihin kohdistuvia uhkai-
34372: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            luja. Selvitys valmistunee kuluvan vuoden syk-
34373: KK 168/2000 vp:                                          syyn mennessä.
34374:                                                             Oikeudenkäymiskaaressa on henkilötodistajil-
34375:        Pitääkö hallitus oikeana sitä, että ri-           le asetettu toisaalta oikeuksia ja toisaalta velvol-
34376:        kosasioissa on vaikea saada todistajia            lisuuksia. Todistaja on velvollinen kertomaan
34377:        heidän erinäisten pelkojensa vuoksi ja            asiassa valaehtoisesti "kaiken totuuden siitä mi-
34378:                                                          tään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taik-
34379:        mihin oikeussalien rakenteellisiin toi-           ka sitä muuttamatta". Tietyin edellytyksin todis-
34380:        menpiteisiin hallitus aikoo 1yhtyä turva-         taja on myös oikeutettu olemaan kertomatta tie-
34381:        takseen ensisijaisesti todistajien ja tois-       tojaan. Varsin usein todistajana toimimista voi-
34382:        sijaisesti oikeusjärjestelmään kuuluvien          daan luonnehtia epämiellyttäväksi kansalaisvel-
34383:        turvallisuuden?                                  vollisuudeksi. Todistaja saattaa joutua julkisesti
34384: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kertomaan arkaluonteisia tai luottamuksellisia
34385: ti seuraavaa:                                           tietoja, hän saattaa tuntea painostusta ja myös uh-
34386:                                                         kailua. Tämän vuoksi laissa on säädetty, että tie-
34387: Oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta on               tyin edellytyksin todistajaa voidaan kuulla ylei-
34388:  usein keskeinen merkitys sillä, minkälaiseen to-       sön läsnä olematta. Jos oikeus harkitsee, että to-
34389: disteluun oikeudessa esitettävä näyttö perustuu.        distaja asianosaisen läsnä ollessa pelosta tai
34390: Todistelua voidaan esittää kirjallisesti, mutta         muusta syytä on ilmaisematta, mitä hän asiasta
34391: keskeinen todistelukeino on ollut ja tulee vastai-      tietää, voidaan todistajaa kuulustella asianosai-
34392: suudessakin olemaan henkilötodistelu, joka voi          sen saapuvilla olematta.
34393: tapahtua vain tuomioistuimessa todistajaa kuule-            Todistajana olemiseen saattaa liittyä myös ta-
34394: maHa. Aineellisen totuuden selvittämisessä ja oi-       loudellisia kysymyksiä. Poliisitutkintavaiheessa
34395: keusturvan toteutumisessa todistajina kuultavil-        todistaja ei ole oikeutettu saamaan korvauksia.
34396: la luonnollisilla henkilöillä on keskeinen merki-       Valtion varoista maksetaan syyttäjän kutsumalle
34397: tys. Siten nyt esitetyssä kysymyksessä on puutut-       todistajalle päivärahaa, matkakustannusten kor-
34398: tu erittäin tärkeään ja oikeusvaltioajattelussa erit-   vausta ja ansionmenetystä. Ansionmenetyskor-
34399: täin merkittävään seikkaan. Ajankohtaiseksi ky-         vauksen määrä on jäänyt jälkeen kustannustason
34400: symyksen tekee erityisesti se, että julkisuudessa       noususta ja tähän pyritään saamaan parannusta.
34401: on runsaasti puhuttu todistajiin ja tuomioistuin-           Oikeudenkäynnin asianosaisten ja samalla to-
34402: ten henkilöstöön - erityisesti syyttäjiin ja tuo-       distajienkin turvallisuuden parantamiseksi on to-
34403: mareihin - kohdistuneista uhkailuista. Sen si-          teutettu joitakin lainsäädännöllisiä toimenpitei-
34404: jaan varsinaista tutkimustietoa todistajiin, oikeu-     tä. Siten oikeudenkäytössä kuultavan, siis esi-
34405: denkäynnin asianosaisiin tai tuomioistuimen jä-         merkiksi todistajantai asianomistajan, uhkaami-
34406: 
34407: 
34408: 2
34409: Ministerin vastaus                                        KK 168/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
34410: 
34411: 
34412: nen kriminalisoitiin 1.1.1999 lukien. Rangaistus         Useimmilla käräjäoikeuksilla on osin historialli-
34413: tästä teosta on sakkoa tai enintään kolme vuotta         sista syistä kansliapaikkakunnan ulkopuolella is-
34414: vankeutta.                                               tuntopaikkoja, jotka saattavat olla kunnantalolla
34415:    Vuoden 1999 alusta tuli voimaan myös lähes-           tai muussa vastaavassa paikassa. Näissä tiloissa
34416: tymiskieltoa koskeva lainsäädäntö. Lainsäädän-           käsitellään ensisijaisesti rikosasioita, ja niitä on
34417: nöllä pyritään kohentamaan itsensä uhatuiksi             ylläpidetty lähinnä sen vuoksi, että kansalaiset
34418: tuntevien henkilöiden oikeusturvaa. Siksi lähes-         voisivat saada oikeuspalvelunsa kohtuullisten
34419: tymiskieltoa voidaan tarvittaessa käyttää suojel-        etäisyyksien päästä. Näissä tiloissa ei yleensä ole
34420: taessa oikeudenkäynnissä kuultavaa henkilöä.             mahdollisuutta hankkia ns. vartija-vahtimestaria
34421: Viimeisimpien menettelyuudistusten yhteydessä            valvomaan yleistä järjestystä tai turvallisuutta il-
34422: todistajien suojaa parannettiin siten, ettei asian-      man erityisjärjestelyitä. Niihin ei myöskään ole
34423: osaisten, todistajien ja muiden kuuttavien yh-           mahdollista hankkia kiinteitä turvatarkastuksiin
34424: teystietoja tarvitse panna haastehakemukseen tai         soveltuvia laitteita. Istuntoja suunniteltaessa tuo-
34425: valituskirjelmään sellaisenaan, vaan ne on ilmoi-        marit ja syyttäjät yleensä tunnistavat sellaiset ju-
34426: tettava tuomioistuimelle "soveltuvalla tavalla".         tut, jotka saattavat herättää erityistä mielenkiin-
34427: Lisäksi viime vuoden lopulla voimaan tullut laki         toa, ja tällöin on mahdollista ryhtyä erityistoi-
34428: viranomaisten toiminnan julkisuudesta sisältää           menpiteisiinja saada mm. poliisilta virka-apua.
34429: todistajansuojelua koskevia kohtia. Sen mukaan              Turvallisuuskysymysten entistä suurempi
34430: todistajan ja rikos- tai vastaavan ilmoituksen te-       merkitys on eräs syy, minkä vuoksi oikeusminis-
34431: kijän yhteystiedot voidaan pitää heidän suojaa-          teriössä on pyritty muodostamaan käräjäoikeuk-
34432: misekseen myös jutun asianosaisilta salassa.             sista suurempia yksiköitä ja vähentämään käräjä-
34433:    Laki turvatarkastuksista tuomioistuimissa tuli        oikeuksien istuntopaikkoj a. Oikeusministeriön
34434: voimaan kuluvan vuoden alussa. Lain mukaan               oikeustalosuunnittelussa pyritään jatkuvasti kiin-
34435: turvatarkastukset voidaan kohdistaa kaikkiin tuo-        nittämään huomiota myös siihen, että kaikkien
34436: mioistuimiin saapuviin henkilöihin ja heidän ta-         oikeudessa asioivien ja siellä työskentelevien
34437: varoihinsa. Tuomioistuimiin ollaan hankkimassa           turvallisuus voitaisiin taata.
34438: turvatarkastuksiin soveltuvia metallinpaljasti-             Oikeusministeriön tarkoituksena on käynnis-
34439: mia sekä tavaroiden läpivalaisuun tarkoitettuja          tää kuluvan vuoden syksyllä hanke, jossa selvi-
34440: laitteita. Alkuvaiheessa laitteita hankitaan suu-        tettäisiin keinoja todistajan ja asianomistajan
34441: rimpiin käräjäoikeuksiin.                                suojaamiseksi. Ensisijaisia lainsäädännöllisiä
34442:    Uusien oikeustalojen suunnittelussa on pyrit-         muutoksia ovat todistelun salliminen, pääkäsitte-
34443: ty ottamaan huomioon turvallisuuskysymykset              lyn ulkopuolella ja lasten kuulemisen normitta-
34444: On rakennettu erillisiä odotustiloja todistajia var-     minen. Tarkoituksena on, että asianosaisen ja to-
34445: ten. Lisäksi on mahdollista kuljettaa todistaja is-      distajan kuulemista vastapuolen läsnä olematta
34446: tuntosaliin eri reittejä kuin muu yleisö. Pyrki-         koskevia säädöksiä täsmennettäisiin mm. ihmis-
34447: myksenä on luoda myös vanhoihin oikeustaloi-             oikeussäännökset huomioon ottaen. Muita mm.
34448: hin sellaiset tilat, joissa todistajien ja syytettyjen   todistajien asemaa parantavia keinoja ovat esi-
34449: pitäminen erillään on mahdollista. Eräisiin oi-          merkiksi informointi oikeudenkäynnistä, yhdys-
34450: keustaloihin on rakennettu ns. turvasaleja. Kai-         henkilön nimeäminen, suojeltavalle henkilölle,
34451: kissa uusissa ja osassa vanhojakin oikeustaloja          oikeudenkäynnin yleisöjulkisuuden rajoittami-
34452: on hälytyslaitteet ja valvontakamerat                    nen, esitutkintapöytäkirjojen kaavojen muutta-
34453:    Turvallisuusjärjestelyiden kannalta ongelmal-         minen ja em. tuomioistuinten istuntotilajärjeste-
34454: lisia ovat käräjäoikeuksien ns. sivuistuntopaikat        lyiden kehittäminen.
34455: 
34456: 
34457: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
34458: 
34459:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
34460: 
34461:                                                                                                            3
34462: KK 168/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.                                                      Ministems svar
34463: 
34464: 
34465: 
34466: 
34467: Tili riksdagens talman
34468: 
34469: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        stitutet pågår för närvarande en undersökning av
34470: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     hotelser riktade mot domare. Undersökningen
34471: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-        avses bli klar tili hösten.
34472: po Kanerva /saml m. fl. undertecknade skriftliga          1 rättegångsbalken ingår bestämmelser om
34473: spörsmål SS 168/2000 rd:                               dels vittnenas rättigheter, dels deras skyldighe-
34474:                                                        ter. Ett vittne är förpliktat att under ed berätta alit
34475:        Anser regeringen det rätt att det är svårt      som han eller hon i en sak "vet sant vara, utan att
34476:        att få människor att ställa upp som vitt-       därav förtiga elier något därtili tillägga elier däri
34477:        nen i brottmål på grund av att de är räd-       ändra". Under vissa förutsättningar har ett vittne
34478:        da och                                          även rätt att låta bli att berätta vad han eller hon
34479:                                                       vet. Att uppträda som vittne kan mycket ofta ka-
34480:        vilka strukturella ändringar ämnar re-         raktäriseras som en obehaglig medborgerlig skyl-
34481:        geringen genomföra i rättssalarna för          dighet. Ett vittne kan bli tvunget att offentligt
34482:        att kunna skydda i första hand vittnena         lämna känsliga elier förtroliga uppgifter, han el-
34483:        och i andra hand dem som hör till rätts-       ler hon kan känna sig pressad och även hotad. 1
34484:        systemet?                                      lagen bestäms därför att vittnen under vissa för-
34485: Som, svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      utsättningar kan höras utan att allmänheten är
34486: föra följande:                                        närvarande. Om rätten anser att ett vittne i närva-
34487:                                                       ro av en part av rädsla eller av någon annan orsak
34488: Den bevisning som läggs fram vid en rättegång är      inte berättar vad han elier hon vet om den sak
34489: ofta av väsentlig betydelse för rättegångens re-      som behandlas, kan vittnet höras utan att parten
34490: sultat. Bevisningen kan vara skriftlig, men den       är närvarande.
34491: viktigaste formen av bevisning har varit och              Det kan också finnas ekonomiska aspekter på
34492: kommer även i fortsättningen att vara personliga      frågan om att uppträda som vittne. Ett vittne har
34493: vittnesmål, som endast kan avges inför domstol.       inte rätt tili ersättningar under polisundersök-
34494: Fysiska personer som hörs som vittnen är av cen-      ningen. Tili ett vittne som har kallats in av åkla-
34495: tral betydelse när det gälier att reda ut den mate-   garen betalas dagpenning och ersättning för rese-
34496: rielia sanningen och genomföra rättssäkerheten.       kostnader och inkomstbortfali. Ersättningen för
34497: Spörsmålet tar därför upp en mycket viktig och        inkomstbortfali släpar efter och motsvarar inte
34498: för rättsstatsbegreppet ytterst betydelsefuli frå-    den höjda kostnadsnivån. En förbättring i detta
34499: ga, som dessutom har aktualitet genom att det i       avseende planeras.
34500: offentligheten har talats så mycket om hur vitt-          Vissa lagstiftningsåtgärder har vidtagits för att
34501: nen och medlemmar av domstolspersonalen,              förbättra säkerheten för partema i en rättegång
34502: framför alit åklagare och domare, har utsatts för     och samtidigt då för vittnena. Sålunda kriminali-
34503: hotelser. Någon saklig information om i viiken        serades hot mot dem som skall höras inom rätt-
34504: grad vittnen, rättegångsparter och domstolsleda-      skipningen, t.ex. vittnen och målsägande, från
34505: möter har blivit hotade finns dock ännu inte att      1.1.1999. Straffet för detta är böter eller fångelse
34506: tiligå i Finland. Vid Rättspolitiska forskningsin-    i högst tre år.
34507: 
34508: 
34509: 4
34510: Ministems svar                                            KK 168/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
34511: 
34512: 
34513:    1 början av 1999 trädde även 1agstiftningen om         kommunhuset eller på något motsvarande ställe.
34514: besöksförbud i kraft. Syftet med den är att för-         1 dem behandlas i första hand brottmål och de har
34515: bättra rättssäkerheten för människor som känner           upprätthållits främst av den anledningen att med-
34516: sig hotade. Om det behövs kan besöksförbudet              borgama skall kunna få sitt behov av rättstjäns-
34517: därför användas, för att skydda någon som skall           ter tillgodosett utan att behöva resa alltför långt.
34518: höras vid en rättegång. 1 samband med den senas-          På dessa platser är det i allmänhet inte möjligt att
34519: te procedurreformen förbättrades vittnesskyddet          utan specialarrangemang få en väktarevaktmäs-
34520: genom att det bestämdes att det inte längre är            tare att övervaka den allmänna ordningen eller
34521: nödvändigt att uppge kontaktinformation om par-          säkerheten. lnte heller är det möjligt att där ha
34522: ter, vittnen eller andra som skall höras i stäm-         permanenta anordningar för säkerhetskontroll.
34523: ningsansökan eller besvärsskriften utan att den-         När domama och åklagama planerar sammanträ-
34524: na information kan lämnas till domstolen "på             dena kan de i allmänhet på förhand se vilka mål
34525: lämpligt sätt". Ä ven i lagen om offentlighet i          som kan komma att väcka särskilt intresse. Det är
34526: myndighetemas verksamhet, som trädde i kraft i           då möjligt att vidta särskilda åtgärder och få
34527: slutet av 1999, ingår punkter som gäller vittnes-        handräckning bl.a. av polisen.
34528: skydd. Till skydd för vittnen och dem som gjort              Säkerhetsfrågornas allt större betydelse är ett
34529: en brottsanmälan eller någon motsvarande anmä-           av skälen till att justitieministeriet har velat göra
34530: lan kan enligt denna lag kontaktinformationen            om tingsrättema till allt större enheter och min-
34531: om dessa hållas hemlig även för partema i målet.         ska på antalet sammanträdesplatser. Ambitionen
34532:    Lagen om säkerhetskontroller vid domstolar            inom planeringen av ministeriets rättsekonomi är
34533: trädde i kraft den 1 januari 2000. Enligt den får        att fortgående se till att säkerheten skall kunna
34534: alla som önskar tillträde till en domstol och de sa-     garanteras för alla dem som besöker eller arbetar
34535: ker de medför kontrolleras. Metalldetektorer som         vid en domstol.
34536: lämpar sig för säkerhetskontroller och andra an-             Justitieministeriet har för avsikt att detta år
34537: ordningar avsedda för genomlysning håller på att         starta ett projekt för att utreda olika sätt att skyd-
34538: anskaffas till domstolama, till att börja med till       da vittnen och målsägande. Bland de lagstift-
34539: de största tingsrättema.                                 ningsåtgärder som främst kommer i fråga är att
34540:    Vid planeringen av nya rättshus har säkerhets-        tillåta bevisupptagning utanför huvudförhand-
34541: frågor beaktats. Särskilda väntrum har inrättats         lingen och att normera hörandet av bam. Avsik-
34542: för vittnen. Dessutom kan vittnena ta en annan           ten är att bestämmelsema om möjligheten att
34543: väg till rättssalen än allmänheten. Meningen är          höra parter och vittnen utan att motparten är när-
34544: att också i gamla rättshus skall skapas möjlighe-        varande skall preciseras och bl.a. de mänskliga
34545: ter att hålla vittnen och åtalade isär. 1 vissa rätts-   rättigheterna vägas in. Andra metoder att förbätt-
34546: hus har s.k. säkerhetssalar inrättats. 1 alla nya och    ra bl.a. vittnenas och parternas ställning är t.ex.
34547: en del av de gamla rättshusen finns larmanord-           att informera om rättegången, utse en kontaktper-
34548: ningar och övervakningskameror.                          son för den som skall skyddas, begränsa allmän-
34549:    De s.k. filialema till tingsrättema utgör ett         hetens möjligheter att närvara vid rättegångar,
34550: problem ur rättssäkerhetssynpunkt. De flesta             ändra formulären för förundersökningsprotokol-
34551: tingsrätter har delvi~ av historiska skäl samman-        len och förbättra sammanträdesplatsema för ovan
34552: trädesplatser utanför kansliorten. De kan finnas i       nämnda domstolar.
34553: 
34554: 
34555: Helsingfors den 24 mars 2000
34556: 
34557:     Justitieminister Johannes Koskinen
34558: 
34559: 
34560: 
34561:                                                                                                              5
34562:                                                           KK 169/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
34563: 
34564: 
34565: 
34566: 
34567:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 169/2000 vp
34568: 
34569:                                               Sisävesiliikenteen kilpailukyvyn turvaaminen
34570: 
34571: 
34572: 
34573: 
34574: Eduskunnan puhemiehelle
34575: 
34576: Suomalaisia aluksia on siirtynyt purjehtimaan          maan kanavan tavaraliikenne oli 1,6 miljoonaa
34577: muiden EU-maiden lippujen alle. Ulosliputukset         tonnia vuonna 1998. Valtakunnallisestikin on
34578: ovat pääsääntöisesti johtuneet Suomen kauppa-          merkittävää, että Saimaan alueella on kuljetettu
34579: laivaston kilpailuedellytysten heikkenemisestä         rahtia jo 11 vuotta ympärivuotisesti ja siellä yk-
34580: verrattuna muihin maihin. Tämä on vaikea ongel-        sityisesti ja paikallisesti omalla kustannuksella
34581: ma, mutta se on laajasti tiedostettu. Asiaa pohti-     tapahtunut kehitystyö on herättänyt kiinnostusta
34582: nut työryhmä esittää tonnistoveron käyttöönot-         myös valtakunnan rajojen ulkopuolella.
34583: toa matkustaja-aluksille, koska se parantaisi va-         Sisävesiliikenteessä toimivat laivat kamppai-
34584: rustamojen mahdollisuuksia uusia aluksiaan oi-         levat samankaltaisten kannattavuusongelmien
34585: keaan aikaan. Tonnistoveron lisäksi merenkulku-        kanssa kuin ulkomaan kauppalaivastokin. Sisä-
34586: alan työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä esittä-         vesiliikenteen kustannuksia kasvattaa omalta
34587: neet, että muutettaisiin ulkomaan kauppa-alus-         osaltaan myös jäänmurtotoimista ja väylien
34588: luettelosta annettua lakia ( 170711991) siten, että    avoinna pitämisestä huolehtiminen talvisaikaan.
34589: kaikkia työnantajan maksamia sosiaalimaksuja ja        Lisäksi sisävesivarustamot maksavat kaikki
34590: -vakuutuksia vastaava summa palautettaisiin ko-        työnantajan sosiaali- ym. maksut täydellisinä sa-
34591: konaisuudessaan varustamoille. Asiaa koskevia          moin kuin työntekijätkin maksavat veronsa il-
34592: lopullisia ratkaisuja ei ole vielä tehty. Samanai-     man merimiesveroa, joita maksuja ei ole palau-
34593: kaisesti, kun ratkaistaan ulkomaan liikenteessä ja     tettu koskaan takaisin työnantajille.
34594: muussa merenkulussa olevan kauppa- ja rahtilai-           Hallitusohjelmassa luvataan, että elinkeino-
34595: vaston tulevaisuuteen vaikuttavia kysymyksiä,          elämänja teollisuuden toimintaedellytyksiä pyri-
34596: pitää kiinnittää huomiota myös sisävesiliiken-         tään vahvistamaan sisävesiliikennettä kehittä-
34597: teessä ja etenkin ympärivuotisessa sisävesilii-        mällä. Kuitenkaan hallitus ei ole esittänyt konk-
34598: kenteessä olevien alusten kilpailukykyyn ja tur-       reettisia toimenpiteitä sisävesiliikenteen kehittä-
34599: vata niiden kannattavuus ja kehitysnäkymät             miseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi.
34600:    Sisävesiliikenteen toimintaedellytykset on          Sisävesiliikenteen kannattavuutta edistäviä toi-
34601: säilytettävä, koska se on ennen kaikkea teollisuu-     mia olisivat esimerkiksi työnantajamaksujen pa-
34602: den tarpeita palveleva liikenne- ja kuljetusmuo-       lauttaminen varustamoille ja kehittämis- ja in-
34603: to, se täydentää muita liikennemuotoja ja on           vestointitukien myöntäminen aluksille.
34604: energiataloudellisesti edullista, turvallista ja ym-
34605: päristöystävällistä. Tämän lisäksi sisävesiliiken-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34606: ne on paikallisesti merkittävä elinkeino monilla       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34607: alueilla, kuten Saimaan alueella, jossa toimii         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34608: useita liikennöitsijöitä tavarankuljettajina. Sai-     vaksi seuraavan kysymyksen:
34609: 
34610: 
34611:                                                                                                  Versio 2.0
34612: KK 169/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
34613: 
34614: 
34615:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   levaisuudessa ympäri vuoden ja että si-
34616:       tyä, jotta kyettäisiin turvaamaan sisä-     sävesiliikenteen alukset olisivat tasaver-
34617:       vesiliikenteessä toimivien alusten toi-     taisessa asemassa ulkomaanliikenteen
34618:       mintaedellytykset ja kehitystyö myös tu-    aluksiin nähden?
34619: 
34620: 
34621: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
34622: 
34623:     Pekka Nousiainen /kesk
34624: 
34625: 
34626: 
34627: 
34628: 2
34629: Ministerin vastaus                                      KK 169/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
34630: 
34631: 
34632: 
34633: 
34634: Eduskunnan puhemiehelle
34635: 
34636: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         suhteellinen merkitys Suomen ulkomaankaupan
34637: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     kuljetuksissa on siten selvästi vähentynyt.
34638: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Saimaan kanavan kilpailuedellytyksiin tavara-
34639: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen         liikenteen reittinä vaikuttavat ratkaisevasti sel-
34640: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         laiset tekijät, joihin ei voi vaikuttaa valtion toi-
34641: 169/2000 vp:                                          menpiteillä. Merkittävimmät liikenteeseen vai-
34642:                                                       kuttavat tekijät ovat talvikaudesta aiheutuvat
34643:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo 'Yh-      vuotuiset liikennekatkokset, Saimaan kanavan
34644:        tyä, jotta kyettäisiin turvaamaan sisäve-      sulkukoon asettamat rajoitukset alusten koolle
34645:        siliikenteessä toimivien alusten toimin-       sekä Saimaalle ulottuvan konttiliikenteen rajalli-
34646:        taedellytykset ja kehitystyö myös tule-        set kehittämismahdollisuudet. Saimaan alue ei
34647:        vaisuudessa ympäri vuoden ja että sisä-        tällä hetkellä pysty tarjoamaan konttiliikenteelle
34648:        vesiliikenteen alukset olisivat tasaver-       riittävän nopeita ja säännöllisiä yhteyksiä Euroo-
34649:        taisessa asemassa ulkomaanliikenteen           pan jälleenlaivauskeskuksiin, mikä aiheuttaa lii-
34650:        aluksiin nähden?                               kenteen siirtymistä rannikon merisatamiin.
34651:                                                           Saimaan kanavan ympärivuotinen aukipitämi-
34652: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nen ei nykyisin ole teknisesti ja taloudellisesti
34653: ti seuraavaa:                                         mahdollista. Sen sijaan Saimaan sisällä on viime
34654: Hallitus yhtyy. siihen, että sisävesiliikenne on      vuosina kuljetettu ympärivuotisesti puutavaraa
34655: muita kuljetusmuotoja täydentävä, energiatalou-       aluksilla ja proomuilla. Merenkulkulaitos on
34656: dellisesti edullinen, turvallinen ja ympäristöystä-   maksanut korvausta jäänmurrosta yksityiselle lii-
34657: vällinen kuljetusmuoto, jolla on erityisesti Sai-     kenteen harjoittajalle.
34658: maan vesistöalueella huomattavaa merkitystä.              Sisävesiliikennettä on pyritty edistämään
34659: Teollisuuden kannalta sisävesiliikenteen merki-       muun muassa valtion maksupoliittisilla toimen-
34660: tystä korostaa erityisesti se, että se on samalla     piteillä. Väylämaksulain 5 §:n mukaan yksin-
34661: myös vaihtoehtoinen kuljetusmuoto rautatie- ja        omaan sisävesiliikenteessä käytettäviltä aluksil-
34662: kuorma-autoliikenteelle, joten se myös osaltaan       ta ei peritä väylämaksua. Myöskään Saimaan ka-
34663: lisää eri kuljetusmuotojen välistä kilpailua.         navan kautta kulkevalta ulkomaanliikenteen
34664:    Suomessa sisävesiliikenne on lähes kokonaan        alukselta ei peritä väylämaksua, ellei se poikkea
34665: keskittynyt Saimaan vesistöalueelle ja Saimaan        Suomen rannikon satamassa. Luotsauksen osalta
34666: kanavan läpi tapahtuviin kuljetuksiin. Valitetta-     on todettava, että poikkeuksellisten pitkien luot-
34667: vasti Saimaan kanavan liikenne ei kuitenkaan ole      sausmatkojen takia Saimaan kanavassa ja Sai-
34668: kehittynyt viime vuosina toivotulla tavalla. Sa-      maan vesistöalueella luotsaustaksasta annetaan
34669: malla kun Suomen ulkomaankaupan merikulje-            50 %:n alennus. Liikenneministeriön työryhmä
34670: tusten volyymi on voimakkaasti kasvanut, Sai-         on arvioinut selvityksessään (Saimaan vesistö-
34671: maan kanavan liikenne on 1990-luvulla vakiintu-       alueen tavaraliikenneselvitys, LM:n julkaisuja
34672: nut noin 1,6 milj. tonnin määrään vuodessa, mis-      2211997), että Saimaan vesiliikenteen kokonais-
34673: tä yli 90 % on ulkomaanliikennettä. Kanavan           kustannusvastaavuus on vain noin 20 %, mikä on
34674: 
34675: 
34676:                                                                                                         3
34677: KK 169/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                Ministerin vastaus
34678: 
34679: 
34680: paljon alhaisempi kuin koko kauppamerenkulun           alemmilla kustannuksilla toimivien ulkomaisten
34681: kustannusvastaavuus Suomessa.                          laivojen kanssa. Olemassa olevan kauppa-alus-
34682:    Kysymyksessä todetaan, että sisävesiliiken-         tuen ulottaminen sisävesiliikenteen aluksiin ei
34683: teen laivat kamppailevat samanlaisten kannatta-        tämän takia ole perusteltua.
34684: vuusongelmien kanssa kuin ulkomaan kauppalai-             Mitä tulee hallitusohjelmassa esitettyyn lu-
34685: vastokin. Vertaus on siinä mielessä harhaanjoh-        paukseen, että elinkeinoelämän ja teollisuuden
34686: tava, että sisävesiliikenne kilpailee ensisijaisesti   toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan sisä-
34687: rautatieliikenteen ja raskaan kuorma-autoliiken-       vesiliikennettä kehittämällä, hallitus palaa asiaan
34688: teen kanssa, kun taas suomalaiset ulkomaanlii-         siinä vaiheessa, kun meneillään olevat kanava-
34689: kenteen alukset kilpailevat suomalaisia aluksia        selvitykset aikanaan valmistuvat.
34690: 
34691: 
34692: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
34693: 
34694:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34695: 
34696: 
34697: 
34698: 
34699: 4
34700: Ministems svar                                           KK 169/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
34701: 
34702: 
34703: 
34704: 
34705: Till riksdagens talman
34706: 
34707: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        utrikeshandelstransporter har således minskat
34708: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     klart.
34709: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-           På Saima kanals konkurrensförutsättningar
34710: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga           som godstransportfarled inverkar på ett avgöran-
34711: spörsmål SS 169/2000 rd:                               de sätt sådana faktorer som inte kan påverkas ge-
34712:                                                        nom statliga åtgärder. De viktigaste faktorema
34713:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           som inverkar på trafiken är årliga trafikstopp vin-
34714:       för att verksamhetsförutsättningarna             tertid, begränsningar på fartygens storlek tili
34715:       och utvecklingsarbetetför fartyg i insjö-        följd av slussarnas storlek i Saima kanal och be-
34716:        trajik även i framtiden ska/1 kunna sä-         gränsade utvecklingsmöjligheter när det gäller
34717:       kerställas året om och för att fartygen i       containertrafiken, som sträcker sig tili Saimen.
34718:        insjötrafik skall ha en jämbördig ställ-        Saimenområdet kan för närvarande inte erbjuda
34719:        ning jämfört med fartygen i utlandstra-        containertrafiken tiliräckligt snabba och regel-
34720:       jik?                                            bundna förbindelser tili Europas återskeppnings-
34721:                                                       centra, vilket medför att trafiken överförs tili
34722: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       hamnar vid kusten.
34723: föra följande:                                            För närvarande är det tekniskt och ekono-
34724: Regeringen hålier med om att insjötrafik är ett       miskt inte möjligt att hålla Saima kanal öppen
34725: transportsätt som kompletterar andra transport-       året om. På senare år däremot har fartyg och prå-
34726: former samt som är energiekonomiskt förmån-           mar transporterat virke på Saimen året om. Sjö-
34727: ligt, säkert och miljövänligt. lnsjötrafiken har      fartsverket har betalat en privat trafikidkare er-
34728: stor betydelse i synnerhet i Saimens vattenområ-      sättning för isbrytning.
34729: de. När det gälier industrin framhävs insjötrafi-         Bland annat genom statens avgiftspolitiska åt-
34730: kens betydelse särskilt av att den samtidigt är ett   gärder har man försökt främja insjötrafiken. En-
34731: alternativt transportsätt tili jämvägs- och last-     ligt 5 § lagen om farledsavgift är fartyg som an-
34732: bilstrafiken och bidrar sålunda också tili att öka    vänds enbart i insjötrafik befriade från farledsav-
34733: konkurrensen melian de olika transportsätten.         gift. Farledsavgift uppbärs inte helier för sådana
34734:    1 Finland har insjötrafiken nästan helt koncen-    fartyg i utrikesfart som går via Saima kanal, om
34735: trerats tili Saimens vattenområde och tili trans-     fartygen inte anlöper hamnar på den finska kus-
34736: porter via Saima kanal. På senare år har trafiken     ten. När det gälier lotsning kan man konstatera
34737: på Saima kanal tyvärr dock inte utvecklats på det     att en rabatt på 50 % beviljas på lotsningstaxan
34738: sätt som skulle vara önskvärt. Samtidigt som vo-      med anledning av långa lotsningsfårder på Sai-
34739: lymen av sjötransporter inom Finlands utrikes-        ma kanal och i Saimens vattenornråde. Trafikmi-
34740: handel har ökat kraftigt, har trafiken på Saima       nisteriets arbetsgrupp har i sin utredning (Utred-
34741: kanal på 1990-talet stabiliserats tili ca 1,6 milj.   ning om godstrafiken i Saimens vattenområde,
34742: ton per år, av vilket över 90 % utgörs av utrikes-    TM:s publikationer 22/1997) uppskattat att den
34743: trafik. Kanalens relativa betydelse för Finlands      totala kostnadsmotsvarigheten i Saimens insjö-
34744:                                                       trafik är endast ca 20 %, vilket är mycket lägre än
34745: 
34746: 
34747:                                                                                                         5
34748: KK 169/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk                                                  Ministems svar
34749: 
34750: 
34751: kostnadstäckningen för hela den finska handels-       ta är det inte motiverat att utvidga det befintliga
34752: sjöfarten.                                            handelsfartygsstödet till att gälla fartyg i insjö-
34753:    1 spörsmålet konstateras att insjöfartygen brot-   trafik.
34754: tas med liknande lönsamhetsproblem som den ut-           När det gäller det löfte i regeringsprogrammet
34755: rikeshandelsflottan. Jämförelsen är på så sätt        enligt vilket man försöker stärka näringslivets
34756: missvisande att insjötrafiken i första främst kon-    och industrins verksamhetsförutsättningar ge-
34757: kurrerar medjärnvägstrafiken och den tunga last-      nom att utveckla insjötrafiken kommer regering-
34758: bilstrafiken, när de finska fartygen i utrikesfart    en att återkomma till ärendet i det skede när de
34759: konkurrerar med utländska fartyg som har min-         aktuella kanalutredningama i sinom tid blir fårdi-
34760: dre kostnader än de själva. Med anledning av det-     ga.
34761: 
34762: 
34763: Helsingfors den 22 mars 2000
34764: 
34765:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34766: 
34767: 
34768: 
34769: 
34770: 6
34771:                                                         KK 170/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
34772: 
34773: 
34774: 
34775: 
34776:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 170/2000 vp
34777: 
34778:                                            Työmatkakulujen ositettu omavastuu
34779: 
34780: 
34781: 
34782: 
34783: Eduskunnan puhemiehelle
34784: 
34785: Viime vuoden verotuksessa on ensimmäistä ker-           Tarveharkinnan vuoksi työtönjoutuu tilantee-
34786: taa käytössä matkakuluvähennysten osalta mah-       seen, jossa hän ei saa mitään laissa mainittua
34787: dollisuus ositettuun omavastuuseen. Ajatuksena      etuutta. Kun tällainen henkilö sitten voisi työllis-
34788: on ollut kannustaa lyhyidenkin työsuhteiden vas-    tyä osaksi vuotta tai saa puolen vuoden työllistä-
34789: taanottoon myös niitä henkilöitä, joille työmat-    mispaikan, hän ei saa hyödyntää matkakuluvä-
34790: koista aiheutuu kuluja.                             hennystä laskiessaan ositettua omavastuuta. Täl-
34791:    Tuloverolain 93 §:n 4 momentin mukaan työ-       laisen henkilön matkakulujen omavastuu on siis
34792: matkakulujen omavastuuta ovat oikeutettuja osit-    aina 3 000 markkaa.
34793: tamaan ne henkilöt, jotka ovat verovuoden aika-          Hallitusohjelman mukaan työn vastaanotta-
34794: na saaneet työttömyyspäivärahaa, työmarkkina-       misen tulisi olla aina taloudellisesti kannattavaa.
34795: tukea tai jotakin muuta laissa lueteltua etuutta.   Nyt syntyneessä tilanteessa näin ei kuitenkaan
34796: Näiden henkilöiden osalta omavastuuosuutta pie-     ole, vaan kyseessä on näiden perheiden todelli-
34797: nennetään 270 markalla jokaiselta täydeltä kor-     nen kannustinloukku. Jo valmiiksi pienillä tuloil-
34798: vauskuukaudelta, kuitenkin niin, että omavastuu-    la elävä perhe ei kykene vastaanottamaan tarjot-
34799: osuus on vähintään 540 markkaa.                     tua työtä, mikäli se aiheuttaa kuvatun kaltaisia li-
34800:    Rajaamalla ositusoikeuden saajat työttömyys-     säkustannuksia. Erityisen iso ongelma on haja-
34801: etuuksien saajiin on ilmeisesti pyritty varmista-   asutusalueilla, joilla työmatkat saattavat olla pit-
34802: maan verohallinnon mahdollisuus seurata henki-      kiä ja vaatia oman auton käyttöä.
34803: lön työssäkäyntiä ja työttömyyttä maksetun etuu-
34804: den määrän perusteella. Etuuksia saavien henki-     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34805: löiden tiedot voidaan vaihtaa työvoimahallinnon     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34806: ja verohallinnon välillä.                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34807:    Uusi järjestelmä on kuitenkin aiheuttanut        vaksi seuraavan kysymyksen:
34808: myös väliinputoajia. Erityisen ongelmallinen ti-
34809: lanne on henkilöillä, jotka kuuluvat työmarkki-           Onko hallitus tietoinen matkakuluvä-
34810: natuen piiriin. Työmarkkinatuki on tarveharkin-           hennyksen ositetun omavastuun väliin-
34811: tainen, joten avio- tai avopuolison tulot voivat          putoajista ja
34812: johtaa siihen, että tukea ei makseta.
34813:                                                            miten hallitus aikoo korjata syntyneen
34814:                                                            tilanteen?
34815: 
34816: 
34817: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
34818: 
34819:     Anu Vehviläinen /kesk
34820:                                                                                                Versio 2.0
34821: KK 170/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk                                                 Ministerin vastaus
34822: 
34823: 
34824: 
34825: 
34826: Eduskunnan puhemiehelle
34827: 
34828: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         taan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitet-
34829: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         tavassa verotuksessa.
34830: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Matkakustannusten omavastuuosuus on ollut
34831: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen           lainmuutokseen asti kiinteämääräinen verovuo-
34832: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          den tuloista ja muista työskentelyolosuhteista
34833: 170/2000 vp:                                           riippumatta. Tämä on ollut tärkeää sen vuoksi,
34834:                                                        että määrä voidaan ottaa huomioon koneellisesti.
34835:        Onko hallitus tietoinen matkakuluvä-            Vastaavalla tavalla määräytyvät esimerkiksi pe-
34836:        hennyksen ositetun omavastuun väliin-           rus- ja ansiotulovähennys, joihin ei myöskään
34837:        putoajista ja                                   vaikuta verovelvollisen työskentelyajan pituus.
34838:                                                       Tällaisten vähennysten edellytyksenä suorastaan
34839:        miten hallitus aikoo korjata syntyneen         on, että niiden määrä ei ole riippuvainen yksilöl-
34840:        tilanteen?                                     lisestä verovelvollisen toimesta asiakirjoilla esi-
34841: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tettävästä selvityksestä. Verohallinnossa on kehi-
34842: ti seuraavaa:                                          tetty verotusmenettelyä automatisoimalla rutiini-
34843:                                                       luonteisia tehtäviä niin että verovirkailijoiden
34844: Tuloverolain 93 §:n 4 momenttiin lisättiin lail-      työpanos kohdistuisi merkityksellisiin kysymyk-
34845: la 1170/1998 säännös, jonka mukaan, jos vero-         siin. Tarkoituksena on myös vähentää verovel-
34846: velvollinen on verovuoden aikana saanut työttö-       vollisille ilmoitus- ja selvitysvelvollisuudesta ai-
34847: myysturvalain ( 602/1984) mukaista työttömyys-        heutuvaa tarpeetonta vaivaa. Näiden tavoitteiden
34848: päivärahaa, työmarkkinatuesta annetun lain            kanssa olisi selkeässä ristiriidassa, jos omavas-
34849: ( 1542/1993) mukaista työmarkkina tukea, työvoi-      tuuosuus määräytyisi perusteilla, joita ei saada
34850: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain      verohallinnon tiedostoihin koneellisesti, vaan
34851: (7 63/ 1990) mukaista koulutus tukea, työllisyys-     jotka verovelvollisen olisi itse selvitettävä todis-
34852: lain (27511987) ja sen nojalla annetuissa sään-       tuksilla.
34853: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pitkäai-       Tuloverolain 93 §:n 4 momentin soveltamis-
34854: kaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemi-          piiri rajattiin tämän vuoksi henkilöihin, jotka
34855: sesta annetun lain (709/1997) mukaista etuutta        ovat työttömiä ja saavat työttömyytensä perus-
34856: tai työttömien omaehtoisen opiskelun tukemises-       teella lakisääteistä etuutta, koska työttömyyden
34857: ta annetussa laissa ( 1402/1997) tarkoitettua kou-    perusteella maksettavat etuudet ovat verotetta-
34858: lutuspäivärahaa, hänen matkakustannusvähen-           vaa tuloa, ja siten niiden maksaja ilmoittaa mak-
34859: nyksen 3 000 markan suuruista omavastuuosuut-         samistaan etuuksista verohallinnolle joka tapauk-
34860: taan pienennetään 270 markalla jokaiselta täy-        sessa. Lisäksi mekaaninen työttömyyskuukau-
34861: deltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on           den määrittely, jossa kuukauteen katsotaan sisäl-
34862: kuitenkin vähintään 540 markkaa. Täyteen kor-         tyvän 21,5 maksupäivää, turvaa tasapuolisen ja
34863: vauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 kor-           kitkattoman verotuskohtelun, joka ei ole riippu-
34864: vauspäivää vastaava määrä. Säännöstä sovelle-         vainen työttömyyden yhdenjaksoisuudesta tai
34865:                                                       sen muusta ajoittumisesta verovuoden aikana.
34866: 
34867: 
34868: 2
34869: Ministerin vastaus                                        KK 170/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk
34870: 
34871: 
34872: Lainmuutos johtui siitä, että omavastuuosuuden             Lainmuutoksen syynä oli osituksen kannus-
34873: katsottiin voivan vaikuttaa työttömän halukkuu-        tusvaikutus. Työttömyyspäivärahaa tai työmark-
34874: teen vastaanottaa työtä. Muutosta pidettiin tar-       kinatukea saavan etuus päättyy hänen ottaessaan
34875: peellisena alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi.       vastaan työtä, tai palkkatulon sovittelu alentaa
34876: Lakia muutettaessa miellettiin, että muut vain         hänen etuuttaan, jos kyseessä on osa-aikainen tai
34877: osan vuotta työskentelevät, kuten opiskelijat tai      satunnainen työsuhde. Tällöin omavastuuosuu-
34878: sairaana olleet, joutuvat laissa tarkoitettuihin       dellakin on kannustavaa merkitystä. Omavas-
34879: korvauksensaajiin verrattuna eri asemaan. Tämä         tuun osittamisen suhteellinen kannnustusvaiku-
34880: perustui kuitenkin nimenomaan mainittujen käy-         tus ei etuutta Saarnattornilla ole yhtä merkittävä
34881: tännön näkökohtien lisäksi lain tarkoitukseen          kuin etuutta saavilla, koska palkkatulosta saatu
34882: kannustaa työttömyysetuuksia saavia työhön.            tulonlisäys tulee kokonaisuudessaan asianomai-
34883:    Suomessa työttömyysturvajärjestelmä on              selle henkilölle vähentämättä hänen työttömyys-
34884: poikkeuksellisen kattava. Siitä huolimatta työ-        etuuksiaan. Kannustusvaikutuksen osalta on huo-
34885: markkinatuen tarveharkinta eräissä tilanteissa es-     mattava, että koko omavastuuosuuden vaikutus
34886: tää etuuden maksamisen. Osa etuuden ulkopuo-           veron määrään on vuositasolla noin 1 000-
34887: lella olevista ei ole mitä ilmeisimmin rekisteröi-     1 500 markkaa ja kuukausikohtaisesti noin 100
34888: tynyt työttömäksi työnhakijakd työvoimatoimis-         markkaa.
34889: toon. Työnhakijoiksi rekisteröityneiden kohdal-            Tuloverolain 93 §:n 4 momentin säännöstä ei
34890: la ei ainakaan työnhaun alkuvaiheessa erikseen        ole edellä mainituista käytännön syistä mahdol-
34891: tutkita heidän statustaan, vaan henkilö kirjataan      lista laajentaa koskemaan kaikkia, jotka eri syis-
34892: oman ilmoituksensa perusteella työttömäksi            tä eivät työskentele vuoden kaikkina kuukausi-
34893: työnhakijaksi, jos hän ei työmarkkinatukea hae        na. Henkilöt, jotka eivät saa tarveharkinnan
34894: tai ei sitä esimerkiksi puolison tulojen johdosta     vuoksi työmarkkinatukea, eivät ole täysin verrat-
34895: tule saamaan. Työttömyysturva- tai työmarkki-         tavissa säännöksessä tarkoitettuihin korvauksen-
34896: natukijärjestelmän ulkopuolella olevista ei siirre-   saajiin. Heitä ei siten voida pitää sillä tavoin vä-
34897: tä nykyisellään tietoa veroviranomaiselle. Vero-      liinputoajina, että säännöksen tarkistaminen oli-
34898: vähennyksen osittamisen laajentaminen koske-          si heitä koskien perusteltua.
34899: maan myös heitä edellyttäisi tiedonsiirron järjes-        Lisäksi on otettava huomioon, että hallitusoh-
34900: tämistä. Siirrettävä tieto perustuisi edellä kuva-    jelman mukaisesti työmarkkinatuen tarveharkin-
34901: tulla tavalla ainoastaan henkilön omaan ilmoi-        taa lievennetään olennaisesti 1 päivänä syyskuu-
34902: tukseen. Tarkoituksenmukaista ei ole, että tä-        ta 2000 voimaan tulevalla työmarkkinatuesta an-
34903: mänkaltaista tietoa pantaisiin suorasiirtona vero-    netun lain muutoksella.
34904: tuksen perusteeksi.
34905: 
34906: 
34907: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
34908: 
34909:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
34910: 
34911: 
34912: 
34913: 
34914:                                                                                                         3
34915: KK 170/2000 vp -      Anu Vehviläinen /kesk                                              Ministerns svar
34916: 
34917: 
34918: 
34919: 
34920: Tili riksdagens talman
34921: 
34922: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       inkomsterna under skatteåret och andra arbets-
34923: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    förhållanden. Detta har varit viktigt för att belop-
34924: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu        pet skall kunna beaktas maskinellt. På motsva-
34925: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs-     rande sätt bestäms t.ex. grundavdraget och för-
34926: mål SS 170/2000 rd:                                   värvsinkomstavdraget, vilka heller inte påverkas
34927:                                                       av hur länge den skattskyldige arbetat. Förutsätt-
34928:        Å.r regeringen medveten om dem som             ningen för dylika avdrag är att deras belopp inte
34929:        missgynnas av möjligheten att minska           är beroende av individuell utredning och hand-
34930:        resekostnadsavdragets självrisk och            lingar som den skattskyldige företer. Skatteför-
34931:                                                       valtningen har genom att automatisera beskatt-
34932:        hur ämnar regeringen råda bot på situ-         ningsförfarandet utvecklat de rutinmässiga upp-
34933:        ationen?                                       gifterna för att beskattningstjänstemännens ar-
34934: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       betsinsats skall kunna inriktas på viktiga frågor.
34935: föra följande:                                        A vsikten är även att minska det onödiga besvär
34936:                                                       som de skattskyldiga orsakas av anmälnings- och
34937:  193 § 4 mom. inkomstskattelagen tillfogades ge-      utredningsplikten. Det skulle klart strida mot
34938: nom lag 1170/1998 en bestämmelse där det sägs         dessa mål om självriskandelen skulle bestämmas
34939: att om den skattskyldige under skatteåret har fått   på sådana grunder som skatteförvaltningen inte
34940: arbetslöshetsdagpenning enligt. lagen om ut-          får maskinellt i sina dataregister, utan som den
34941: komstskydd för arbetslösa ( 602/1984 ), arbets-      skattskyldige själv borde redogöra för med hjälp
34942: marknadsstöd enligt lagen om arbetsmarknads-         av intyg.
34943: stöd (1542/1993), utbildningsstöd enligt lagen           Den krets som omfattas av 93 § 4 mom. in-
34944: om       arbetskraftspolitisk     vuxenutbildning    komstskattelagen begränsades därför till perso-
34945: (763/1990), arbetspraktikstöd enligt sysselsätt-     ner som är arbetslösa och som på grund av sin ar-
34946: ningslagen (27 5/ 1987) och bestämmelser som ut-     betslöshet får lagstadgade förmåner, eftersom de
34947: fårdats med stöd av den, förmån enligt lagen om      förmåner som betalas på grund av arbetslöshet är
34948: stödjande av långtidsarbetslösas frivilliga stu-     beskattningsbar inkomst och den som betalar
34949: dier (709/1997) eller utbildningsdagpenning en-      dessa förmåner i varje fall gör en anmälan om be-
34950: ligt lagen om stödjande av arbetslösas frivilliga    talda förmåner till skatteförvaltningen. Dess-
34951: studier ( 1402/ 1997), minskas resekostnadsavdra-    utom garanterar den mekaniska definitionen av
34952: gets självriskandel som är 3000 mark, med 270        arbetslöshetsmånaden, enligt vilken månaden an-
34953: mark för varje full ersättningsmånad. Självrisk-     ses bestå av 21,5 betalningsdagar, en jämlik och
34954: andelen är dock minst 540 mark. Till en full er-     friktionsfri behandling i beskattningshänseende
34955: sättningsmånad anses höra ett belopp som mot-        som inte är avhängig av om arbetslösheten har
34956: svarar 21,5 ersättningsdagar. Bestämmelsen till-     varit oavbruten eller av hur den annars har infal-
34957: lämpas första gången vid beskattningen för 1999.     lit under skatteåret. Lagändringen berodde på att
34958:    Resekostnadernas självriskandel har fram till     självriskandelen ansågs kunna inverka på den ar-
34959: lagändringen varit ett fast belopp oberoende av      betslösas villighet att ta emot arbete. Ändringen
34960: 
34961: 
34962: 4
34963: Ministems svar                                             KK 170/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
34964: 
34965: 
34966: ansågs vara nödvändig som stöd för den regiona-            Orsaken tili lagändringen var den sporrande
34967: la rörligheten. När lagen ändrades ansåg man att        verkan. Om en person får förmån i form av ar-
34968: andra som arbetar bara en del av året, t.ex. stude-     betslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd
34969: rande eller personer som har varit sjuka, har en        tar förmånen slut när han tar emot arbete, eller
34970: annan ställning än de formånstagare som avses i         om han har ett anställningsförhållande på deltid
34971: lagen. Detta baserade sig dock förutom på de            eller ett korttidsarbete så sänker jämkningen av
34972: nämnda praktiska synpunktema uttryckligen på            löneinkomsten hans förmån. I sådana fall har
34973: lagens syfte att sporra arbetslöshetsförmånstaga-       även självriskandelen en sporrande betydelse.
34974: re tili arbete.                                         Den sporrande verkan av minskningen av själv-
34975:    I Finland är systemet för utkomstskydd för ar-       risken är inte i proportion lika stor för personer
34976: betslösa ovanligt heltäckande. Trots det hindrar        som inte får formåner som för personer som får
34977: behovsprövningen av arbetsmarknadsstödet i              förmåner, eftersom inkomstökningen i form av
34978: vissa situationer att förmånen betalas. En del av       löneinkomst kommer personen i fråga tili godo
34979: dem som står utanför förmånen har tydligen inte         utan att den minskar hans arbetlöshetsförmåner.
34980: låtit sig registreras som arbetslösa arbetssökande      För den sporrande inverkans del bör man beakta
34981: hos arbetskraftsbyrån. När personer registreras         att hela självriskandelens inverkan på skattens
34982: som arbetssökande undersöks deras status åt-            belopp är ca 1 000-1 500 mk på årsnivå och ca
34983: minstone i det första skedet inte särskilt, utan en     100 mk räknat per månad.
34984: person som inte ansöker om arbetsmarknadsstöd              Bestämme1sen i 93 § 4 mom. inkomstskatte1a-
34985: eller som inte kommer att få det på grund av ma-        gen kan av praktiska skä1 inte utsträckas tili att
34986: kens inkomster registreras på basis av sin egen         gälla alla som av olika skäl inte arbetar under alla
34987: anmälan som arbetslös arbetssökande. Uppgifter          årets månader. Personer som på grund av behovs-
34988: om personer som står utanför systemet för ut-           prövning inte får arbetsmarknadsstöd kan inte di-
34989: komstskydd för arbetslösa eller arbetsmarknads-         rekt jämföras med de förmånstagare som avses i
34990: stöd överförs som det nu är inte tili skattemyn-        bestämmelsen. Man kan alltså inte anse att de
34991: digheten. Om minskningen av skatteavdraget ut-          missgynnas eller att det vore motiverat att revide-
34992: vidgas tili att gälla även dem, förutsätter detta att   ra bestämmelsen i fråga om dem.
34993: dataöverföringen ordnas. De data som överförs              Dessutom bör det beaktas att enligt regerings-
34994: skulle på det beskrivna sättet endast grunda sig        programmet lindras behovsprövningen av arbets-
34995: på personens egen anmälan. Det är inte ända-            marknadsstödet väsentligt den 1 september 2000
34996: målsenligt att sådan information överförs direkt        genom en lag om ändring av lagen om arbets-
34997: och utgör grund för beskattningen.                      marknadsstöd.
34998: 
34999: 
35000: 
35001: Helsingfors den 28 mars 2000
35002: 
35003:     Finansminister Sauli Niinistö
35004: 
35005: 
35006: 
35007: 
35008:                                                                                                           5
35009:                                                            KK 17112000 vp- Janina Andersson /vihr
35010: 
35011: 
35012: 
35013: 
35014:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 171/2000 vp
35015: 
35016:                                                Pienten lehtien aseman turvaaminen
35017: 
35018: 
35019: 
35020: 
35021: Eduskunnan puhemiehelle
35022: 
35023: Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) julkai-         mättömän korkeita, joka vuosi nousevia jakelu-
35024: sema Turun ylioppilaslehti (TYL), Helsingin yli-        kustannushintoja tai sitten karsiutua pois. Koska
35025: oppilaslehti sekä Studentbladet ovat ainoat suo-        TYY on julkisoikeudellinen, voittoa tavoittele-
35026: malaiset ylioppilaslehdet, jotka kannetaan postin       maton yhteisö, sillä ja muilla senkaltaisilla yhtei-
35027: kautta jäsenistölle kotiin asti. TYL on paitsi tär-     söillä ei ole enää kauan mahdollisuuksia julkais-
35028: kein jäsenistön palvelumuoto, myös tärkein tie-         ta jäsentiedotettaan ilman, että se saattaisi jäsen-
35029: dotuskanava ja täten rinnastettavissa jäsen- tai        kunnan eli opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
35030: tiedotuslehteen. Suomen Posti ei kuitenkaan tul-        Näin on jo tapahtunut muissa Suomen yliopis-
35031: kitse asiaa näin, ja koska Posti on määräävän           toissa, joiden ylioppilaskunnat ovat kustannus-
35032: markkina-aseman omaava yritys, hintakilpailut-          syistä joutuneet siirtymään postijakelusta nippu-
35033: taminen on mahdotonta. Mikään muu jakeluyri-            jakeluun. Nippujakelu ei tavoitajäsenistöä katta-
35034: tys ei tee osoitteellista jakelua, vaan ainoastaan      vasti eikä ole omiaan tukemaan monia kulttuuri-
35035: osoitteetonta jakelua mainosten seassa. Koska           sesti korkeatasoisia, mutta levikiltään pieniä leh-
35036: tietosuojasyistä on kiellettyä jakaa Osoitteetto-       tiä, kuten ylioppilaslehtiä.
35037: rnana kolmannen osapuolen maksamia mainok-
35038: sia sisältävää lehteä sellaisiin osoitteisiin, joissa   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35039: on mainoskielto, TYL:llä ei ole ollut muuta mah-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35040: dollisuutta kuinjakaa lehteä Suomen Postin kaut-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35041: ta. Postin jakelukustannusten nousu on ollut vuo-       vaksi seuraavan kysymyksen:
35042: desta 1994 huima: esimerkiksi vuodesta 1994
35043: vuoteen 1997 suhteellinen hinnankorotus on ol-                Kuinka hallitus aikoo varmistaa aidon
35044: lut 15,4 %, vuodesta 1997 vuoteen 1998 33,9%                  sananvapauden säilymisen ja ehkäistä
35045: sekä vuodesta 1998 vuoteen 2000 15,5 %. Posti                 pienten, kulttuurillisesti tärkeiden leh-
35046: on toiminnallaan selvästi suosinut valtavirtaisia,            tien säilymisen jatkossakin sekä
35047: suurilevikkisiä lehtiä, jolloin pienten, monipuo-
35048: listen, mutta kuitenkin korkeatasoisten lehtien               mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
35049: mahdollisuudeksi on jäänyt joko maksaa käsittä-               Suomen Postin hinnoittelupolitiikan
35050:                                                               muuttamiseksi?
35051: 
35052: 
35053: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
35054: 
35055:     Janina Andersson /vihr
35056: 
35057: 
35058:                                                                                                    Versio 2.0
35059: KK 171/2000 vp- Janina Andersson /vihr                                                Ministerin vastaus
35060: 
35061: 
35062: 
35063: 
35064: Eduskunnan puhemiehelle
35065: 
35066: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-            Postin lehtihinnat nousivat vuoden 1998 alus-
35067: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    ta keskimäärin 5 %ja pienten lehtien hinnat kes-
35068: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kimäärin 9,9 %. Lisäksi 1.7.1999 Suomen Posti
35069: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso-        Oy korotti lehtihintojaan 2,5 %. Yksittäisten leh-
35070: nin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tien kohdalla hinnanmuutosten taustalla saatta-
35071: KK 17112000 vp:                                      vat lisäksi olla siirtymät lehtihinnoittelun muu-
35072:                                                      toksen yhteydessä sovituista sopimushinnoista
35073:        Kuinka hallitus aikoo varmistaa aidon          listahintoihin.
35074:        sananvapauden säilymisen ja ehkäistä              Suomen Posti Oy ei voi sille asetettujen tavoit-
35075:        pienten, kulttuurillisesti tärkeiden leh-     teiden mukaisesti suosia hinnoittelussaan mitään
35076:        tien säilymisen jatkossakin sekä              lehtiryhmää, esimerkiksi pieniä kulttuurisesti
35077:                                                      tärkeitä lehtiä. Tämänkin tärkeän sektorin toi-
35078:        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä         mintaa Suomen Posti Oy kuitenkin pyrkii
35079:        Suomen Postin hinnoittelupolitiikan           edesauttamaan kehittämällä laadukkaita ja kus-
35080:        muuttamiseksi?                                tannustehokkaita jakelupalveluita koko maassa
35081: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sekä kehittämällä lehtien jakeluprosessia yhdes-
35082: ti seuraavaa:                                        sä lehtien julkaisijoiden ja lehtiä postittavien yh-
35083:                                                      teistyökumppaneidensa kanssa. Esimerkkinä
35084: Suomen Posti Oy päättää hinnoittelustaan itse-       Suomen Posti Oy:n toimista pienten lehtien toi-
35085: näisesti.                                            mintaympäristön helpottamiseksi mainittakoon
35086:     Suomen Posti Oy:n toimitusehdoissa on mää-       erillinen pienten lehtien hinnasto, lehtien hinta-
35087: ritelty ne ehdot, joiden mukaan Posti jakaa lähe-    laskuri Internetissä, Postin ja Aikakauslehtien lii-
35088: tyksen lehden postimaksulla. Ehdoissa ei ole         ton yhteiset työryhmät nimenomaan pienten leh-
35089: erikseen otettu huomioon, onko kyseessä jäsen-       tien logistiikan ja levikkimarkkinoinnin kehittä-
35090: vai tiedotuslehti. Olennaista on se, täyttääkö lä-   miseksi sekä Aikakauslehtien liiton kanssa jär-
35091: hetys lehtituotteelle asetetut kriteerit. Kysymyk-   jestetty pienten lehtien levikkimarkkinointisemi-
35092: sessä mainituista lehdistä kaikki - Turun yliop-     naari.
35093: pilaslehti, Ylioppilaslehti ja Studentbladet -           Valtio on 1990-luvun alkupuolella luopunut
35094: täyttävät Suomen Posti Oy:n lehtituotteen kritee-    asteittain lehtien yleisestä kuljetus tuesta, joka on
35095: rit, ja Posti myös hinnoittelee ne lehtihinnaston-   tukimuotona kallis ja jossa osa tuesta kanavoituu
35096: sa mukaisesti, joka on osoitteellisten lähetysten    sellaisille lehdille, jotka eivät ole julkisen tuen
35097: hinnastoista edullisin.                              tarpeessa. Vuoden 2000 valtion talousarviossa on
35098:     Lehtien hinnoittelu perustuu lehden valitse-     75 miljoonan markan määräraha sanomalehdis-
35099: maan palvelutasoon, lehden painoon, eräkokoon,       tön tukemiseen sekä 4,5 miljoonan markan mää-
35100: ilmestymistiheyteen ja hinta vyöhykkeeseen. Yk-      räraha kulttuurilehtien tukemiseen. Liikennemi-
35101: sittäisen lehden Suomen Posti Oy:lle maksa-          nisteriön hallinnoimasta sanomalehtituesta 45
35102: maan hintaan saattavat vaikuttaa muutokset jos-      miljoonaa markkaa jaetaan puolueiden kautta nii-
35103: sakin edellä mainituista tekijöistä.                 den lehdistön ja tiedotustoiminnan tukemiseen.
35104: 
35105: 
35106: 2
35107: Ministerin vastaus                                       KK 17112000 vp- Janina Andersson /vihr
35108: 
35109: 
35110: 
35111: 30 miljoonaa markkaajaetaan ns. valikoivana tu-           Vuoden 1999 kulttuurilehtien avustusmäärä-
35112: kena pääsääntöisesti vähintään kolme kertaa vii-       rahasta 3 594 000 markkaa käytettiin kulttuuri-
35113: kossa ilmestyville kakkoslehdille. Viime vuonna        lehtien tukemiseen, 280 000 markkaa jakelun te-
35114: valikoivaa tukea maksettiin 35 sanomalehdelle.         hostamiseen ja 626 000 markkaa Btj-Kirjastopal-
35115:    Opetusministeriön hallinnaimaa kulttuurileh-        velun kirjastoihin suunnattuun ostotukeen. Ope-
35116: titukea puolestaan voidaan myöntää vaikeassa ta-       tusministeriön mukaan kuluvan vuoden määrära-
35117: loudellisessa asemassa olevalle kulttuurilehden        ha jaetaan samoin perustein.
35118: kustantajalle lehden toimitus-, painatus-, jakelu-        Hallituksella ei ole mahdollisuutta puuttua
35119: ja kuljetuskustannusten peittämiseksi. Opetusmi-       Suomen Posti Oy:n hinnoittelupolitiikkaan. Leh-
35120: nisteriön päätöksen (28/0 111199 5) mukaisesti         distötuen osalta hallitusohjelmassa sen sijaan to-
35121: kulttuurilehtenä pidetään laadukkaasti toimitet-       detaan, että monipuolisen kotimaisen lehdistön
35122: tua, painetussa tai muussa muodossa Suomessa           tukemisen perustana on valikoivan lehdistötuen
35123: ilmestyvää lehteä, joka ylläpitää kulttuurista, tie-   säilyttäminen. Hallitus viittaa lehdistötuen osal-
35124: teestä, taiteesta tai uskonnollisesta elämästä käy-    ta myös valtion talousarviossa oleviin määrära-
35125: tävää yhteiskunnallista keskustelua. Avustusta         hoihin.
35126: voidaan myöntää myös kulttuurilehtien levikin
35127: edistämiseen.
35128: 
35129: 
35130: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
35131: 
35132:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35133: 
35134: 
35135: 
35136: 
35137:                                                                                                        3
35138: KK 17112000 vp- Janina Andersson /vihr                                                    Ministerns svar
35139: 
35140: 
35141: 
35142: 
35143: Tili riksdagens talman
35144: 
35145: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         da tidningen betalar åt Posten Finland Ab påver-
35146: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-      kas av förändringar i någon av de ovannämnda
35147: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jani-        faktorerna.
35148: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga               Postens tidningsavgifter steg i genomsnitt 5%
35149: spörsmål SS 17112000 rd:                                fr.o.m. början av 1998 medan priset för tidningar
35150:                                                         i mindre format steg 9,9%. Därtill steg tidnings-
35151:        Hur ämnar regeringen värna om yttran-            avgifterna 2,5% den 1.7.1999. Dessutom har det
35152:        defi'iheten och förhindra att små och            skett prisförändringar för de enskilda tidningars
35153:        kulturellt viktiga tidningar upphör att          del som övergått från prisavtal till tariffbaserade
35154:        bedriva sin verksamhet och                       avgifter i samband med de nya prisförändringar-
35155:                                                         na.
35156:        vilka åtgärder kommer man att gripa tili            I enlighet med de mål som ställts upp för Pos-
35157:        för att ändra Pasten Finland Ab:s pris-          ten Finland Ab kan Posten inte gynna någon en-
35158:        sättningspolitik i detta sammanhang?             skild tidningsgrupp såsom små kulturellt viktiga
35159: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         tidningar i sin prissättning. Posten Finland Ab
35160: föra följande:                                          har dock alltid strävat tili att befrämja även den-
35161:                                                         na viktiga sektor genom att utveckla distribu-
35162: Posten Finland Ab bestämmer sin prissättning            tionstjänster som är både kvalitativt sett fina och
35163: självständigt.                                          kostnadseffektiva i hela Jandet samt genom att
35164:     I Posten Finland Ab:s försändelsevillkor finns     utveckla distributionsprocessen i samarbete med
35165: angivna de förutsättningar som måste uppfyllas         tidningars utgivare och olika samarbetspartners
35166: för att en försändelse skall kunna delas ut enligt     som deltagit i postningen av dessa tidskrifter.
35167: de postavgifter som gäller för tidningsmaterial. I     Som exempel på det arbete Posten Finland Ab
35168: villkoren har man inte beaktat skilt ifall det rör     gjort på detta område kan man nämna tariffen för
35169: sig om en bulletin eller ett informationsblad. Det     mindre tidningar, prisuppskattning för tidningar
35170: väsentliga är ifall försändelsen uppfyller de kri-     på internet, samt Postens och Tidskriftsförbun-
35171: terier som ställts upp för tidningsmaterial. Alla      dets gemensamma arbetsgrupper för utvecklan-
35172: de tidningar som nämns i spörsmålet såsom Tu-          det av marknadsföringen och distributionen av
35173: run Ylioppilaslehti, Ylioppilaslehti och Student-      mindre tidningar. Med Tidskriftsförbundet har
35174: bladet uppfyller Posten Finland Ab:s kriterier för     bl.a ordnats ett seminarium där man specifikt be-
35175: tidningsmaterial vilket innebär att Posten prissät-    handlat frågor gällande marknadsföringen av
35176: ter försändelser av denna sort enligt tidningstarif-   mindre tidningar och dylika upplagor.
35177: fen som är den förmånligaste av alla avgifter för          Under 1990-talets början bestämde sig staten
35178: adresserade försändelser.                              för att gradvis slopa det allmänna stödet för tid-
35179:    Prissättningen av postavgifterna för tidningar      ningstransporter eftersom det var fråga om en dyr
35180: bestäms av den servicenivå tidningen väljer och        stödform som dessutom delvis kanaliserades till
35181: därtill partistorlek, trycktyp, publiceringstakt       tidningar utan något egentligt behov av offent-
35182: och prisklass. Således kan priset som den enskil-      ligt stöd. I budjeten för år 2000 har man föresla-
35183: 
35184: 
35185: 4
35186: Ministems svar                                            KK 17112000 vp- Janina Andersson /vihr
35187: 
35188: 
35189: git ett anslag om 75 miljoner mark i presstöd          samhälleliga debatten inom vetenskapen, kultu-
35190: samt 4,5 miljoner marks anslag för kulturtidning-      ren, konsten eller det andliga livet. Stöd kan ock-
35191: ar. Trafikministeriet fördelar presstödet så att 45    så beviljas för säljfrämjande åtgärder av nämnda
35192: miljoner mark delas ut till partierna och deras tid-   tidningar.
35193: nings- och informationsverksamhet. 30 miljoner            I 1999 beviljades 3 594 000 mark som stöd till
35194: mark delas ut som ett s.k selektivt stöd till såda-    kulturtidningar, 280 000 för effektivare distribu-
35195: na tidningar som huvudsakligen utkommer minst          tion samt 626 000 mark till bibliotekstjänsts bib-
35196: tre gånger i veckan. Förra året delades det selek-     liotek som anskaffningsstöd. Enligt undervis-
35197: tiva stödet ut till 35 tidningar.                      ningsministeriet delas anslagen ut enligt samma
35198:    Kulturtidningsstöd administrerat av undervis-       kriterier även i år.
35199: ningsministeriet delas ut till utgivaren av kultur-       Regeringen har inga möjligheter att ingripa i
35200: tidskrifter i ekonomisk kris för att täcka kostna-     Posten Finland Ab:s prissättning. Beträffande
35201: derna för transporten, trycket, distributionen         presstödet konstateras det i regeringsprogram-
35202: samt redaktionen av sådana tidskrifter. Enligt ut-     met att grunden för en mångsidig inhemsk tid-
35203: bildningsministeriets beslut (28/0 111 1995) be-       ningsverksamhet är bevarandet av selektivt
35204: traktas kvalitetsmässigt fina tidningar som görs,      presstöd. För presstödets del hänvisar regeringen
35205: trycks eller utkommer i någon annan form i Fin-        också till de anslagen som finns nedtecknade i
35206: land som kulturtidskrifter ifall de värnar om den      statens budjetsförslag.
35207: 
35208: 
35209: Helsingfors den 23 mars 2000
35210: 
35211:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
35212: 
35213: 
35214: 
35215: 
35216:                                                                                                         5
35217:                                                                    KK 172/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
35218: 
35219: 
35220: 
35221: 
35222:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 172/2000 vp
35223: 
35224:                                               Veronpalaotuksen vaikutus toimeentulotukeen
35225: 
35226: 
35227: 
35228: 
35229: Eduskunnan puhemiehelle
35230: 
35231: Voimassa olevan toimeentulotuesta annetun lain         sillä palautusrahoilla perhettään ilahduttaakseen
35232: mukaan kunnilla on harkintansa mukaan mahdol-          joululahjoja. Kun uusi vuosituhat koitti, kävikin
35233: lisuus määrittää hyvin vapaasti, vähentääkö esi-       niin ikävästi, että paikallinen sosiaalitoimisto il-
35234: merkiksi veronpalautus toimeentulotuen määrää.         moitti, että perheen on tultava toimeen tammi-
35235: Harkinnasta johtuen eri kunnissa on syntynyt           kuu sitten veronpalautuksen määrää pienemmäl-
35236: myös erilaisia päätöksiä ja käytäntöjä. Joissakin      lä rahalla.
35237: kunnissa on toimeentulotuen saajantukea leikat-
35238: tu koko veronpalautuksen määrällä ja toisissa          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35239: taas osittain esimerkiksi siten, että tuensaajalla     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35240: on 300 markan "suojaosuus", joka jää hänelle           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35241: aina veronpalautuksesta käteen.                        vaksi seuraavan kysymyksen:
35242:    Kun ottaa huomioon, kuinka tiukka toimeen-
35243: tulotuen normitus on ja kuinka tiukalla sillä elä-            Onko hallitus tietoinen kirjavasta käy-
35244: vät ihmiset joutuvat elämään, tuntuisi kohtuulli-             tännöstä kuntien suhtautumisessa sii-
35245: selta, että yhtenäisellä ohjeistuksella tai lainsää-         hen, vähentääkö veronpalautus ja min-
35246: däntöä muuttamalla turvattaisiin koko maahan                 kä verran se vähentää toimeentulotukea
35247: yhtenäinen, vähintään 1 000 markan suuruinen                 ja
35248: suojaosuus kaikissa tapauksissa toimeentulotuen
35249: saajan saadessa veronpalautuksen.                            näkeekö hallitus mahdolliseksi yhtenäis-
35250:    Myös asiakkaille annettavaa tiedottamista on              tää käytäntöä siten, että toimeentulo-
35251: aiheellista parantaa. Eräs esimerkkitapaus: Kun              tuen saajalle tulisi aina jättää veronpa-
35252: tällainen toimeentulotuella elävä henkilö sai jou-           lautuksesta vähintään 1 000 markan
35253: lukuussa veronpalautuksen, hän osti niillä vähäi-            suojaosuus?
35254: 
35255: 
35256: 
35257: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
35258: 
35259:     Esa Lahtela /sd
35260: 
35261: 
35262: 
35263: 
35264:                                                                                                  Versio 2.0
35265: KK 172/2000 vp- Esa Lahtela /sd                                                       Ministerin vastaus
35266: 
35267: 
35268: 
35269: 
35270: Eduskunnan puhemiehelle
35271: 
35272: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          taisesti määrätä lainsäädännössä, vaan kunnille
35273: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      on jätetty valtaa harkita myöntämistilanteita ta-
35274: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          pauskohtaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön
35275: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd          julkaisemassa toimeentulotukilain soveltajille
35276: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                tarkoitetussa oppaassa (STM, Oppaita 1998:2) on
35277: 172/2000 vp:                                           todettu, että henkilön tai perheen käytettävissä
35278:                                                        olevat varat otetaan huomioon kohtuullisuushar-
35279:        Onko hallitus tietoinen kirjavasta käy-         kintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä
35280:        tännöstä kuntien suhtautumisessa sii-           voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen
35281:        hen, vähentääkö veronpalautus ja min-           itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Sosiaali- ja
35282:        kä verran se vähentää toimeentulotukea          terveysministeriön tiedossa on, että toimeentulo-
35283:        ja                                              tuen myöntämisessä on harkinnanvaraisuudesta
35284:                                                        johtuen kuntakohtaisia eroja.
35285:        näkeekö hallitus mahdolliseksi yhtenäis-            Toimeentulotukilain soveltamista koskevassa
35286:        tää käytäntöä siten, että toimeentulo-          oppaassa on todettu kunnan velvollisuutena ole-
35287:        tuen saajalle tulisi aina jättää veronpa-       van huolehtia siitä, että toimeentulotuen saami-
35288:        lautuksesta vähintään 1 000 markan              sen edellytyksistä ja tuen sisällöstä tiedotetaan
35289:        suojaosuus?                                     riittävästi. Kuntien tehtävänä on informoida toi-
35290: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          meentulotuen hakijoita toimeentulotuen myöntä-
35291: ti seuraavaa:                                          misen perusteista ja esimerkiksi selvittää asiak-
35292:                                                        kaalle, mitkä tulot ja varallisuus otetaan tukea
35293: Toimeentulotukilain 11 §:n mukaan toimeentu-           myönnettäessä huomioon. Lisäksi on hyvä ker-
35294: lotukea myönnettäessä otetaan huomioon kaikki          toa niistä yleisimmistä asiakkaiden tuloissa ja
35295: asiakkaan tulot, joitakin lainkohdassa erikseen        elämäntilanteessa mahdollisesti tapahtuvista
35296: mainittuja sosiaalisia etuuksia ja vähäiseksi kat-     muutoksista, joilla on vaikutusta toimeentulo-
35297: sottavia tuloja lukuun ottamatta. Toimeentulotu-       tuen saantiin.
35298: kilain 12 §:n mukaan myös varallisuus otetaan              Muun muassa Tanskassa, Alankomaissa ja
35299: huomioon lukuun ottamatta muun muassa henki-           Iso-Britanniassa osa käteisvarallisuudesta ja työ-
35300: lön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asun-       tuloista jätetään ottamatta huomioon myönnet-
35301: toa ja tarpeellista asuinirtaimistoa sekä tarpeelli-   täessä viimesijaista toimeentulotukea. Sosiaali-
35302: sia työ- ja opiskeluvälineitä.                         ja terveysministeriössä on jonkin verran keskus-
35303:    Veronpalautukset kuuluvat pääsääntöisesti           teltu siitä, voitaisiinko toimeentulotukea koske-
35304: huomioon otettaviin tuloihin, ellei palautuksen        vaa lainsäädäntöä muuttaa siten, että osa toi-
35305: määrää voida pitää laissa tarkoitetulla tavalla vä-    meentulotuen hakijan muistakin kuin edellä tar-
35306: häisenä. Koska käytännössä toimeentulotukea            koitetuista, toimeentulotukilain 11 ja 12 §:ssä
35307: hakevien perheiden ja henkilöiden tilanteet ovat       mainituista tuloista ja varallisuudesta voitaisiin
35308: hyvin vaihtelevia, toimeentulotuen myöntämi-           esimerkiksi kannustusmielessä jättää ottamatta
35309: sen edellytyksiä ei ole voitu täysin yksityiskoh-      huomioon tukea myönnettäessä. Asiaa koskevia
35310: 
35311: 
35312: 2
35313: Ministerin vastaus                                                KK 172/2000 vp- Esa Lahtela /sd
35314: 
35315: 
35316: esityksiä ei ole tällä hetkellä valmisteilla. Minis-   ja myös Suomen Kuntaliitolla on ollut toimeen-
35317: teriö on seurannut toimeentulotukilain voimaan-        tulotukiuudistuksen vaikutuksia koskeva seuran-
35318: tultua lain soveltamista ja sen tavoitteiden toteu-    taprojekti. Seurantaselvitysten valmistuttua mi-
35319: tumista. Stakes on tehnyt ministeriön kanssa te-       nisteriö ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin sel-
35320: kemänsä sopimuksen perusteella perusturvamuu-          vityksetja muut lain vaikutusten seurannasta saa-
35321: tosten vaikutusta koskevaa seurantatutkimusta,         dut tiedot antavat aihetta.
35322: 
35323: 
35324: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
35325: 
35326:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
35327: 
35328: 
35329: 
35330: 
35331:                                                                                                         3
35332: KK 172/2000 vp -      Esa Lahtela /sd                                                     Ministems svar
35333: 
35334: 
35335: 
35336: 
35337: Tili riksdagens talman
35338: 
35339: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       het att från fall till fall bedöma i viiken situation
35340: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    stödet beviljas. 1 den handbok om vägledning för
35341: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa        dem som fattar beslut om utkomststöd som soci-
35342: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS      al- och hälsovårdsministeriet publicerat (SHM,
35343: 172/2000 rd:                                          Handböcker 1998:3) konstateras att en persons
35344:                                                       eller familjs disponibla tillgångar beaktas med
35345:        ir regeringen medveten om kommuner-            tillämpning av skälighetsprövning t.ex. så att av
35346:        nas brokiga praxis då det gäller inställ-      besparingama kan lämnas en liten del som stöd
35347:        ningen tili huruvida och i viiken mån          för att personen eller familjen kan klara sig på
35348:        skatteåterbäring minskar utkomststödet         egen hand. Social- och hälsovårdsministeriet
35349:        och                                            känner till att beviljandet av utkomststöd på
35350:                                                       grund av skälighetsprövningen varierar beroen-
35351:       anser regeringen att det är möjligt att         de på kommun.
35352:       förenhetliga praxis så att för utkomst-             1 handboken om vägledning för dem som fat-
35353:       stödstagaren alltid skulle lämnas ett           tar beslut om utkomststöd påpekas att det är kom-
35354:       skyddat belopp på minst 1 000 mk av             munens skyldighet att ge tillräcklig information
35355:       skatteåterbäringen?                             om villkoren för att få utkomststöd och om stö-
35356: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       dets innehåll. Kommunen skall informera dem
35357: föra följande:                                        som ansöker om utkomststöd om grundema för
35358:                                                       beviljande av utkomststöd och t.ex. förklara för
35359: Enligt 11 § lagen om utkomststöd beaktas vid          klienten vilka inkomster och tillgångar som be-
35360: beviljandet av utkomststöd klientens samtliga in-     aktas vid beviljandet av stöd. Dessutom är det bra
35361: komster, med undantag av vissa i lagrummet sär-       att berätta om de vanligaste förändringar som kan
35362: skilt nämnda sociala förmåner och inkomster           inträffa i klientemas inkomster och livssituation
35363: som skall anses ringa. Enligt 12 § lagen om ut-       och som inverkar på möjligheten att få utkomst-
35364: komststöd beaktas även tillgångama med undan-         stöd.
35365: tag av bl.a. den stadigvarande bostad som är i           1 bl.a. Danmark, Nederländema och Starbri-
35366: personens eller familjens bruk och behövligt bo-      taunien lämnas en del av de kontanta med1en och
35367: stadslösöre samt nödvändiga arbets- och studie-       arbetsinkomstema obeaktade då det gäller ut-
35368: redskap.                                              komststöd som bevi1jas i sista hand. Vid social-
35369:    Skatteåterbäringama hör i regel till de inkoms-    och hä1sovårdsministeriet har man i någon mån
35370: ter som skall beaktas om inte återbäringens be-       diskuterat huruvida lagstiftningen gällande ut-
35371: lopp på det sätt som avses i lagen kan anses ringa.   komststödet kunde ändras så att även en del and-
35372: Eftersom de personer och familjer som ansöker         ra av sökandens inkomster och tillgångar än så-
35373: om utkomststöd befinner sig i mycket olika situ-      dana som nämns i 11 och 12 § lagen om ut-
35374: ationer har man inte i detalj i lagen kunnat be-      komststöd t.ex. i sporrande syfte kunde lämnas
35375: stämma under vilka förutsättningar utkomststö-        obeaktade vid beviljande av utkomststöd. För
35376: det beviljas, utan kommunema har fått befogen-        närvarande bereds inte några förslag om detta.
35377: 
35378: 
35379: 4
35380: Ministems svar                                                    KK 172/2000 vp- Esa Lahtela /sd
35381: 
35382: 
35383: Ministeriet har sedan lagen om utkomststöd träd-       projekt om verkningarna av utkomststödsrefor-
35384: de i kraft givit akt på tillämpningen av och upp-      men. När uppföljningsutredningarna blir klara
35385: nåendet av målen för lagen. Stakes har utgående        kommer ministeriet att vidta de åtgärder som ut-
35386: från det avtal som ingåtts med ministeri et gjort en   redningarna och övriga uppgifter som fåtts i sam-
35387: uppföljningsundersökning om följderna av för-          band med uppföljning av lagens verkningar ger
35388: ändringarna i grundskyddet och även Finlands           anledning tili.
35389: Kommunförbund har genomfört ett uppföljnings-
35390: 
35391: 
35392: Helsingfors den 24 mars 2000
35393: 
35394:     Omsorgsminister Eva Biaudet
35395: 
35396: 
35397: 
35398: 
35399:                                                                                                       5
35400:                                                             KK 173/2000 vp - Unto Valpas /vas ym.
35401: 
35402: 
35403: 
35404: 
35405:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 173/2000 vp
35406: 
35407:                                               Lääkkeiden saannin turvaaminen tasapuolisesti
35408: 
35409: 
35410: 
35411: 
35412: Eduskunnan puhemiehelle
35413: 
35414: Suomessa terveydenhuollon tehtävänä on turva-          misesta. Syynä on mm. iältään vanhempien lääk-
35415: ta kansalaisten tarvitsemien terveyspalvelujen ta-     keiden korvautuminen uusilla, yleensä kalliim-
35416: sapuolisuus asuinpaikasta tai varallisuudesta          milla lääkkeillä ja joidenkin lääkkeiden yleisty-
35417: riippumatta.                                           minen väestön vanhenemisen takia.
35418:     Yhtenä osana terveydenhuoltoa on lääkehoito.           Lääkekustannusten ja -korvausten nousun hil-
35419:     Lääkekorvausjärjestelmä on tällä vuosikym-         litsemiseksi 1990-luvulla tehdyt toimenpiteet ei-
35420: menellä kokenut rajuja muutoksia. Yhtenä seu-          vät ole olleet tasa-arvon periaatteeseen nojaavia.
35421: rauksena on potilaan yhä suurempi maksettavak-         Puuttumalla potilaiden omavastuuosuuksiin
35422: si jäävä osuus lääkkeen hinnasta. Kalliimpi lääke      (mm. vuosina 1988, 1990, 1992 ja 1994) on hei-
35423: ei kuitenkaan aina ole aikaisempaa parempi. Täs-       kennetty erityisesti vähätuloisten toimeentuloa,
35424: tä syystä sosiaali- ja terveysministeriö mahdol-       he kun ovat tilastojenkin valossa myös eniten sai-
35425: listi vuonna 1993 lääkkeiden määräämistä koske-        rastavia.
35426: vassa ohjeessaan ns. geneerisen substituution              Myös alemman erityiskorvausluokan lääkkei-
35427: (lääkkeiden ollessa kyseessä alkuperäisvalmiste        den korvausprosentin alentamiset (mm. vuosina
35428: korvataan samalla, mutta esim. halvemmalla             1992 ja 1994) ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti ta-
35429: lääkkeellä,jonka on valmistanutjokin toinen lää-       loudellisesti heikompiosaisten asemaan.
35430: ketehdas. Vaikuttava aine on sama, mutta val-              Sairausvakuutuslain voimaan tulleen muutok-
35431: mistaja on eri.) Tämä vaihdettiin vuonna 1996          sen perusteella vuonna 1998 uusia lääkkeitä ote-
35432: geneeriseen määräämiseen, jolla tarkoitetaan ti-       taan erityiskorvattaviksi vasta määräajan jäl-
35433: lannetta, jossa lääkäri kirjoittaa reseptiin ainoas-   keen. Määräaika on monien lääkkeiden kohdalla
35434: taan lääkeaineen. Tällöin apteekin tulee toimit-       liian pitkä. Muualla saatujen kokemusten perus-
35435: taa asiakkaalle kyseistä ainetta sisältävistä vaih-    teella lääketieteelliset perusteet eivät välttämättä
35436: toehtoisista valmisteista halvin.                      aina puolla Suomessa käytettyjä erityiskorvatta-
35437:     Edistääkseen hinnaltaan edullisempien rin-         vuuden pitkiä määräaikoja. Korvaavuuden puut-
35438: nakkaisvalmisteiden määräämistä sosiaali- ja ter-      tuminen aiheuttaa eriarvoisuutta, koska uusien ja
35439: veysministeriö käynnisti myös ns. Rohto-projek-        tehokkaampien lääkkeiden hinta on pienituloisil-
35440: tin, jonka tavoitteena on kehittää mm. lääkärei-       le tällöin useimmiten liian korkea.
35441: den omaehtoista täydennyskoulutusta ja kannus-            Tasa-arvoinen hoito edellyttää myös lääkkei-
35442: taa heitä kriittiseen oman toiminnan arviointiin ja    den korvattavuuden nostamista. Varsinkin pieni-
35443: tiedon hankintaan sekä tätä kautta parantaa lää-       tuloisten paljon sairastavien keskuudessa tämän
35444: kehoitoa.                                              periaatteen tulisi olla itsestäänselvyys.
35445:     Lääkkeiden hintaindeksin kehitys osoittaa             Parhaan mahdollisen lääkehoidon saamisesta
35446: kuitenkin, että lääkekustannusten ja -korvausten       on tullut käytännössä parempiosaisten etuoi-
35447: nousu johtuu pääasiassa lääkehoitojen uudistu-         keus, sillä uusien ja usein parempitehoisten lääk-
35448: 
35449:                                                                                                   Versio2.0
35450: KK 173/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
35451: 
35452: 
35453: keiden hinnat ovat vähätuloisten saavuttamatto-       Miten hallitus aikoo turvata jokaiselle
35454: missa. Lääkehoidossa taloudelliset seikat näyttä-     kansalaiselle tasapuolisen mahdollisuu-
35455: vät vaikuttavan yhä enemmän. Tällöin sairauden        den saada parasta mahdollista lääke-
35456: laatu, lääkkeen hoidollinen arvo ja lääkkeen tar-     hoitoa riippumatta hoidettavan talou-
35457: peellisuus näyttävät muodostuvan osittain toissi-     dellisesta tilanteesta ja
35458: jaisiksi arvoiksi taloudellisuuteen verrattuna.
35459: Tällaisen arvohierarkian valossa yksittäisen kan-     onko hallituksen suunnitelmissa alentaa
35460: salaisen tasavertaisuus suhteessa hoidon laatuun      lääkkeiden omavastuuosuutta lähitule-
35461: on uhattuna.                                          vaisuudessa tai jollakin muulla tavoin
35462:                                                       edesauttaa sitä, että pienituloisten kan-
35463: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-       salaisten eriarvoinen asema lääkehoi-
35464: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-      dossa saadaan parannetuksi ja
35465: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35466:                                                       aikooko hallitus lyhentää tiettyjen lääk-
35467: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35468:                                                       keiden kohdalla sitä aikaa, joka vaadi-
35469:                                                       taan erityiskorvattavuuden piiriin pää-
35470:                                                       semiseksi?
35471: 
35472: 
35473: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
35474: 
35475:     Unto Valpas /vas                                Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
35476:     Jaakko Laakso /vas                              Lauri Kähkönen /sd
35477:     Mikko Kuoppa /vas                               Marjaana Koskinen /sd
35478:     Pertti Turtiainen /vas                          Katja Syvärinen /vas
35479:     Veijo Puhjo /vas                                Annika Lapintie /vas
35480:     Esa Lahtela /sd                                 Matti Huutola /vas
35481: 
35482: 
35483: 
35484: 
35485: 2
35486: Ministerin vastaus                                       KK 173/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
35487: 
35488: 
35489: 
35490: 
35491: Eduskunnan puhemiehelle
35492: 
35493: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        sessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi-
35494: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    dossa tarvittava välttämätön lääke ja 100 %, kun
35495: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kysymyksessä on vaikeaoja pitkäaikaisen sairau-
35496: vastattavaksi kansanedustaja Unto Valppaan /vas      den hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan kor-
35497: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          vaava tai korjaava välttämätön lääke. Kerralla
35498: 173/2000 vp:                                         korvataan yleensä enintään kolmen kuukauden
35499:                                                      hoitoa vastaava määrä samaa lääkettä. Lisäksi
35500:       Miten hallitus aikoo turvata jokaiselle       potilaan maksettaville lääkekustannuksille on
35501:       kansalaiselle tasapuolisen mahdollisuu-        katto 3 320 markkaa, jonkajälkeen ylimenevältä
35502:       den saada parasta mahdollista lääke-           osalta korvataan kaikki, jos katto ylittyy 100
35503:       hoitoa riippumatta hoidettavan talou-          markalla.
35504:       dellisesta tilanteesta ja                         Lisäksi lakia muutettiin siten, että uusia lääk-
35505:                                                     keitä voidaan ottaa erityiskorvattavaksi vasta
35506:       onko hallituksen suunnitelmissa alentaa        kahden vuoden määräajan jälkeen. Vuoden 1999
35507:       lääkkeiden omavastuuosuutta lähitule-          alusta toteutettiin menettely, jonka mukaan val-
35508:       vaisuudessa tai jollakin muulla tavoin        tioneuvosto voi päättää, mitkä ovat ne merkittä-
35509:       edesauttaa sitä, että pienituloisten kan-     vät ja kalliit lääkkeet, joiden sairausvakuutuslain
35510:       salaisten eriarvoinen asema lääkehoi-         mukainen peruskorvaus edellyttää erillisselvi-
35511:       dossa saadaan parannetuksi ja                 tyksellä osoitettua riittävää hoidollista perustet-
35512:       aikooko hallitus lyhentää tiettyjen lääk-     ta.
35513:       keiden kohdalla sitä aikaa, joka vaadi-           Sairausvakuutuksen piiriin on valtioneuvos-
35514:       taan erityiskorvattavuuden piiriin pää-       ton päätöksellä 23.9.1999 otettu uusia erityiskor-
35515:       semiseksi?                                    vattavia lääkkeitä, jotka tukevat taloudellisesti
35516:                                                     potilaiden lääkemenoja sairausvakuutusjärjestel-
35517: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mästä. Ministeriö selvittää parhaillaan, mitkä
35518: ti seuraavaa:                                       kahden vuoden peruskorvauksen piirissä olleet
35519:                                                     lääkkeet voidaan saattaa erityiskorvattaviksi vie-
35520: Sairausvakuutuslain mukaista lääkekorvausjär-       lä kuluvan kevään aikana. Tarkoituksena on
35521: jestelmää uusittiin viimeksi vuoden 1998 alusta.    uudistaa erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloa
35522: Muutokset perustuivat lääkekustannustyöryh-         sitä mukaa kuin perusteita sen täydentämiselle on
35523: män mietintöön (STM 1997: 11). Muutokset kos-       olemassa.
35524: kivat lähinnä korvattavan lääkkeen tukkuhinnan          Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen lää-
35525: määräytymistä. Tarkoituksena oli, että potilaan     kekorvausjärjestelmään kohdistuvista paineista.
35526: osuus lääkekustannuksista ei nousisi ja että sai-   Sen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti
35527: rausvakuutuksen lääkekustannusten kasvua hil-        1.3.2000 lääkekorvausjärjestelmää selvittävän
35528: littäisiin.                                         työryhmän. Työryhmän tulee selvittää korvaus-
35529:     Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden pe-       järjestelmän toimivuus ja tarkoituksenmukai-
35530: ruskorvaus on 50 % 50 markkaa ylittävästä mää-      suus kustannustehokkuus, nykyiset hoitokäytän-
35531: rästä kultakin ostokerralta, 75 % kun kysymyk-
35532: 
35533:                                                                                                       3
35534: KK 173/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.                                             Ministerin vastaus
35535: 
35536: 
35537: nöt, lääkealan kansainvälinen kehitys sekä eu-         Työryhmän tavoitteena on lääkekorvausjärjes-
35538: rooppalainen korvauskäytäntö huomioon ottaen.       telmän rakenteiden ja toimivuuden perusteelli-
35539: Työryhmän on tarkasteltava muun muassa kor-         nen tarkastelu kustannuskehitys ja tulevaisuuden
35540: vattavuuksien tarve ja taso, vuotuisen omavas-      näkymät huomioon ottaen sekä sen pohjalta
35541: tuukaton merkitys ja tavoitteet sekä merkittävien   selvittää mahdollisuudet kehittää korvausjärjes-
35542: ja kalliiden lääkkeiden korvausjärjestelmän tar-    telmää.     Työryhmän     määräaika      päättyy
35543: koituksenmukaisuus. Erityisesti on pyrittävä ar-    31.5.200 1. Työryhmän kiireelliseksi katsomat
35544: vioimaan tulevaa kehitystä lääkehuollon osalta.     toimenpide-ehdotukset on esitettävä vuoden
35545: Työryhmän tulee tarkastelujensa pohjalta esittää    2000 toukokuun loppuun mennessä.
35546: näkemyksensä tarpeellisista lääkekorvausjärjes-
35547: telmän kehittämistoimenpiteistä.
35548: 
35549: 
35550: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
35551: 
35552:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
35553: 
35554: 
35555: 
35556: 
35557: 4
35558: Ministems svar                                             KK 173/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
35559: 
35560: 
35561: 
35562: 
35563: Tili riksdagens talman
35564: 
35565: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       då det är fråga om nödvändiga läkemedel soman-
35566: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    vänds vid behandlingen av svåra och långvariga
35567: rådet översänt följande av riksdagsledamot Unto       sjukdomar och 100 % då det är fråga om ett nöd-
35568: Valpas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga          vändigt läkemedel med ersättande eller korrige-
35569: spörsmål SS 173/2000 rd:                              rande verkan som används vid behandlingen av
35570:                                                       svåra och långvariga sjukdomar. På en gång er-
35571:       Hur ämnar regeringen garantera att              sätts i allmänhet högst den mängd av ett och sam-
35572:       alla medborgare skall få en jämlik möj-         ma läkemedel som behövs för en behandlingstid
35573:       /ighet tili bästa möjliga läkemedelsbe-         om tre månader. Dessutom är den övre gränsen
35574:       handling oberoende av patientens eko-           för läkemedelskostnader som ersätts till patien-
35575:       nomiska situation och                           ten 3 320 mk, varefter den överstigande delen er-
35576:                                                       sätts helt om den övre gränsen överskrids med
35577:       har regeringen planer på att sänka              100 mk.
35578:       självriskandelen för läkemedel inom en             Därutöver ändrades lagen så att nya läkeme-
35579:       snar framtid eller på något annat sätt se       del kan bli specialersättningsgilla först efter en
35580:       ti/l att den ojämlika ställningen som           tidsperiod på två år. Vid ingången av 1999 togs
35581:       medborgare med låga inkomster har               ett förfarande i bruk enligt vilket statsrådet kan
35582:       inom läkemedelsbehandlingen skall för-          besluta vilka som är sådana betydelsefulla och
35583:       bättras och                                     dyra läkemedel för vilka grundersättning enligt
35584:       ämnar regeringen i fråga om vissa läke-         sjukförsäkringslagen kan betalas förutsatt att det
35585:                                                       genom en särskild utredning har visats att till-
35586:       medel förkorta den tid som krävs för att
35587:       de skall bli specialersättningsgilla?           räckliga terapeutiska grunder föreligger.
35588:                                                          Sjukförsäkringen kom genom statsrådets be-
35589: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       slut av den 23 september 1999 att omfatta nya
35590: föra följande:                                        specialersättningsgilla läkemede1, vilket genom
35591:                                                       sjukförsäkringssystemet ekonomiskt stöder pa-
35592: Läkemedelsersättningssystemet enligt sjukför-         tientemas läkemedelsutgifter. Ministeriet utre-
35593: säkringslagen fömyades senasti början av 1998.        der som bäst vilka läkemedel, som nu omfattas av
35594: Ändringama baserade sig på arbetsgruppens för         den tvååriga grundersättningen, kan bli speci-
35595: läkemedelskostnadema         betänkande      (SHM     alersättningsgilla redan i vår. Avsikten är att för-
35596: 1997: 11 ). Ändringama gällde i första hand fast-     nya förteckningen över specialersättningsgilla
35597: ställandet av partiprisema på de läkemedel som        läkemedel vartefter det finns grunder för att kom-
35598: skall ersättas. Avsikten var att den andel av läke-   plettera förteckningen.
35599: medelskostnadema som patienten själv står för            Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
35600: inte skall stiga och att ökningen av sjukförsäk-      om det tryck som riktas mot systemet för läkeme-
35601: ringens läkemedelskostnader skall hejdas.             delsersättning. Därför tillsatte social- och hälso-
35602:    Enligt sjukförsäkringslagen är grundersätt-        vårdsministeriet den 1 mars 2000 en arbetsgrupp
35603: ningen för läkemedel 50 % av det belopp som           som skall göra en utredning om systemet för lä-
35604: överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålle, 75 %
35605: 
35606:                                                                                                         5
35607: KK 173/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.                                                  Ministems svar
35608: 
35609: 
35610: kemedelsersättningar. Arbetsgruppen skall reda       basis av sina undersökningar presentera sin egen
35611: ut ersättningssystemets funktionsduglighet och       uppfattning om åtgärder som är nödvändiga när
35612: ändamålsenlighet med beaktande av kostnadsef-        läkemedelsersättningssystemet utvecklas.
35613: fektiviteten, den nuvarande vårdpraxisen, läke-         Arbetsgruppens mål är att grundligt granska
35614: medelsbranschens internationella utveckling och      läkemedelsersättningssystemets struktur och
35615: den europeiska ersättningspraxisen. Arbetsgrup-      funktionsduglighet med beaktande av kostnads-
35616: pen skall bl.a. undersöka behovet av ersättningar-   utvecklingen och framtidsutsikterna samt att på
35617: na och deras nivå, den årliga självriskgränsens      basis av detta utreda möjligheterna att utveckla
35618: betydelse och mål samt ändamålsenligheten hos        ersättningssystemet. Arbetsgruppens tidsfrist lö-
35619: ersättningssystemet för betydelsefulla och dyra      per ut den 31 maj 2001. De förslag till åtgärder
35620: läkemedel. Särskilt skall man försöka att upp-       som arbetsgruppen anser vara brådskande skall
35621: skatta den kommande utvecklingen för läkeme-         presenteras före utgången av maj 2000.
35622: delsförsörjningens del. Arbetsgruppen skall på
35623: 
35624: 
35625: Helsingfors den 23 mars 2000
35626: 
35627:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
35628: 
35629: 
35630: 
35631: 
35632: 6
35633:                                                         KK 174/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
35634: 
35635: 
35636: 
35637: 
35638:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 174/2000 vp
35639: 
35640:                                              Uuden perustuslain jakelu
35641: 
35642: 
35643: 
35644: 
35645: Eduskunnan puhemiehelle
35646: 
35647: Lehtitietojen mukaan kaikkiin Suomen noin 2,5         ruotsinkielisille. Ilmeisesti myös sisällöltään
35648: miljoonaan kotitalouteen jaettavaksi tarkoitetun      puutteellisen perustuslain saaneiden kansalais-
35649: uuden perustuslain ja sen esittelyoppaan jakelu       ten osalta täydellisen kappaleen saaminen edel-
35650: on alkanut vaihtelevalla menestyksellä. Jakelus-      lyttänee kansalaisten omaa aktiivisuutta.
35651: sa, joka käynnistettiin viime maanantaina, on            Monilla kansalaisilla ei kuitenkaan ole mah-
35652: paljastunut puutteita erityisesti pääkaupunkiseu-     dollisuutta soittaa palvelunumeroihin tai edus-
35653: dulla.                                                kunnan tiedotukseen voidakseen saada oikean-
35654:     Eduskunnan tiedotus ja muut yksiköt ovat saa-     kieliset tai sisällöltään täydelliset kappaleet kir-
35655: neet viime päivinä hyvin runsaasti puheluita,         jasista. Näin ollen kaikille kansalaisille jaetta-
35656: joissa pääasiassa ruotsinkieliset kansalaiset ovat    vaksi tarkoitettu perustuslaki ja sen esittelyopas
35657: valittaneet saaneensa perustuslaista ja sen esitte-   jäävät monelta kansalaiselta kokonaan saamatta
35658: lyoppaasta suomenkieliset painokset. Myös suo-        hänen omalla äidinkielellään tai sisällöltään
35659: menkieliset taloudet ovat saaneet jonkin verran       puutteettomana.
35660: ruotsinkielisiä painoksia. Nämä yhteydenotot ei-
35661: vät tietenkään anna täydellistä kuvaa vääränkie-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35662: listen kirjasten saajien määrästä. Ruotsinkielisiä    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35663: talouksia on koko maassa noin 161 000.                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35664:     Lehtitietojen mukaan vääränkielisen painok-       vaksi seuraavan kysymyksen:
35665: sen saaminen johtuu Postin tekemästä virheestä.
35666: Postin hallussa olevasta rekisteristä pitäisi ilme-         Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
35667: tä, minkäkielistä postia eri kieliryhmien edusta-           koo ryhtyä, että Postin osoitetietorekis-
35668: jat haluavat. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, ettei           terit päivitetään ajan tasalle niin, että
35669: rekisteri olekaan kaikilta osin ajan tasalla.               vastaavanlaisilta virheiltä voidaan jat-
35670:     Myös painotyön suorittaneessa Vammalan                  kossa välttyä ja
35671: kirjapainossa on painettu useita puutteellisia
35672: kappaleita uudesta perustuslaista. Ainakin osas-            mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
35673: sa pääkaupunkiseutua niitä on myös jaettu.                  koo 1yhtyä, että kaikki kansalaiset saa-
35674:     Posti on luvannut lähettää kaikille valituksen          vat uuden perustuslain ja sen esittelyop-
35675: tehneille oikealla kielellä ki1joitetun perustus-           paan sataprosenttisella varmuudella
35676: lain ja sen esittelyoppaan. Tätä varten on perus-           heidän omalla äidinkielellään ja sisäl-
35677: tettu ilmaiset palvelunumerot sekä suomen- että             löltään täydellisenä kappaleena?
35678: 
35679: 
35680: 
35681: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
35682: 
35683:     Petri Neittaanmäki /kesk                                                                     Versio 2.0
35684: KK 174/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk                                               Ministerin vastaus
35685: 
35686: 
35687: 
35688: 
35689: Eduskunnan puhemiehelle
35690: 
35691: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           vitetään mahdollisuutta osoitteettoman palvelun
35692: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       pohjatietojen useampaan päivitykseen vuosit-
35693: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           tain. Samoin yrityksessä tarkistetaan jakelutuo-
35694: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen         tannon työohjeita.
35695: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               Suomen Posti Oy tarjoaa vaihtoehtoisesti tie-
35696: 174/2000 vp:                                            tysti myös osoitteellisia palveluita, mikäli asiak-
35697:                                                         kaan toivoma palvelutaso on edellä mainittua
35698:        Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-         korkeampi. Esimerkiksi palvelutasoltaan kor-
35699:        koo ryhtyä, että Postin osoitetietorekis-        keampana j oukkokirj eenä uuden perustuslain ja-
35700:        terit päivitetään ajan tasalle niin, että        kelu olisi kuitenkin maksanut huomattavasti
35701:        vastaavanlaisilta virheittä voidaan jat-         enemmän.
35702:        kossa välttyä ja                                     Suomen Posti Oy:ltä saadun tiedon mukaan
35703:                                                         uuden perustuslain jakelussa ryhdyttiin ylimää-
35704:        mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-         räisiin toimiin asiakkaan vaatimusten täyttämi-
35705:        koo ryhtyä, että kaikki kansalaiset saa-         seksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jakelussa
35706:        vat uuden perustuslain ja sen esittelyop-        onnistuttiin hyvin, sillä Postin tietoon on tullut
35707:        paan sataprosenttisella varmuudella              noin 1 200 korjauspyyntöä noin 2,3 miljoonaan
35708:        heidän omalla äidinkielellään ja sisäl-          talouteen ulottuneesta jakelusta. Virheprosentik-
35709:        löltään täydellisenä kappaleena?                 si tulee näin ollen 0,05 %.
35710: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-               Suomen Posti Oy:n puhelinpalvelut ja ohjaus-
35711: ti seuraavaa:                                           keskus tulevat korjaaman kaikki jakelussa havai-
35712:                                                         tut puutteet. Suomen Posti Oy ei sen sijaan pysty
35713: Suomen Posti Oy:n toimitusehtojen mukaan                vaikuttamaan vihkosen sisältämiin, painovai-
35714: osoitteettomat lähetykset jaetaan talouksille           heessa siihen tulleisiin puutteisiin. Posti on kui-
35715: 95 %:n varmuudella. Suomen Posti Oy päivittää           tenkin näidenkin virheiden osalta ilmoittanut toi-
35716: varsinaisen osoiterekisterinsä tiedot osoitteetto-      mittavansa kansalaisilta saamansa palautteen
35717: maksi rekisteriksi kaksi kertaa vuodessa. Osoit-        eteenpäin.
35718: teettoman rekisterin päivitysten välillä tapahtuu           Hallitus katsoo, että Suomen Posti Oy:ltä saa-
35719: normaalia muuttoliikettä ja uusasuntotuotantoa.         tu selvitys yhtiössä vireillä olevista toimista ti-
35720: Seuraavan kerran Postin osoiterekisteristä teh-         lanteen korjaamiseksi ja virheiden määrän mini-
35721: dään päivitysajo maaliskuun aikana. Suomen              moimiseksi tulevaisuudessa on tässä vaiheessa
35722: Posti Oy:ssä on lisäksi vireillä projekti, jossa sel-   riittävä eikä erityisiin lisätoimiin ole tarvetta.
35723: 
35724: 
35725: 
35726: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
35727: 
35728:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35729: 
35730: 
35731: 2
35732: Ministems svar                                         KK 174/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
35733: 
35734: 
35735: 
35736: 
35737: Tili riksdagens talman
35738: 
35739: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        heten att flera gånger per år uppdatera grundläg-
35740: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     gande data i den adresslösa servicen. Företaget
35741: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri       ser också över de arbetsanvisningar som gäller
35742: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga            distributionsproduktionen.
35743: spörsmål SS 174/2000 rd:                                  Posten Finland Ab erbjuder givetvis också
35744:                                                        som altemativ adressförsedda tjänster, om den
35745:        Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta           servicenivå som klienten önskar är högre än den
35746:       för att uppdatera Postens adressregis-           nämnda. Om den nya grundlagen hade delats ut
35747:       ter så att fel av motsvarande slag kan           t.ex. som massbrev, som har högre servicenivå,
35748:       undvikas i fortsättningen, och                  skulie kostnadema dock ha blivit betydligt högre.
35749:                                                           Enligt uppgift från Posten Finland Ab hade
35750:       vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta           man vidtagit extra åtgärder i utdelningen av den
35751:       för att alla medborgare skallfå den nya         nya grundlagen för att möta klientemas krav på
35752:       grundlagen och presentationsbladet              bästa möjliga sätt. Utdelningen lyckades väl, ef-
35753:       med hundra procents säkerhet på sitt            tersom ca 1 200 rättelseyrkanden inkom till Pos-
35754:       eget modersmål och i ett exemplar som           ten. Distributionen omfattade ca 2,3 miljoner
35755:       är komplett tili innehållet?                    hushåll. Felprocenten blir således 0,05 %.
35756: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-           Posten Finland Ab:s telefontjänster och styr-
35757: föra följande:                                        central kommer att korrigera alla de brister som
35758:                                                       upptäckts i distributionen. Posten Finland Ab kan
35759: Enligt Posten Finland Ab:s leveransvilikor delas      däremot inte påverka sådana brister som tillkom-
35760: oadresserade försändelser ut tili hushålien med       mit i samband med tryckningen. Ä ven i fråga om
35761: 95 procents säkerhet. Två gånger i året omarbe-       dessa fel har Posten dock meddelat att den vida-
35762: tar Posten Finland Ab uppgiftema i sitt egentliga     rebefordrar responsen från medborgama.
35763: adressregister till ett adresslöst register. Melian       Regeringen anser att Posten Finland Ab:s ut-
35764: uppdateringama av det adresslösa registret pågår      redning om bolagets aktuella åtgärder i syfte att
35765: normal flyttningsrörelse och nybostadsproduk-         rätta till situationen och i framtiden minimera
35766: tion. Följande gång uppdateras Postens adressre-      mängden brister är tillräcklig i det här skedet
35767: gister i mars. Inom Posten Finland Ab pågår           samt att det inte finns några behov av särskilda
35768: dessutom ett projekt i vilket man utreder möjlig-     extra åtgärder.
35769: 
35770: 
35771: 
35772: Helsingfors den 27 mars 2000
35773: 
35774:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
35775: 
35776: 
35777: 
35778: 
35779:                                                                                                      3
35780:                                                        KK 175/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
35781: 
35782: 
35783: 
35784: 
35785:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 175/2000 vp
35786: 
35787:                                             Henkilökunnan asema Postin ja Leonian yhteis-
35788:                                             työn loppuessa
35789: 
35790: 
35791: 
35792: 
35793: Eduskunnan puhemiehelle
35794: 
35795: Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä laki        käsitys, että johto on silloin pätevää, kun väkeä
35796: Postipankista ja muita aiheeseen liittyviä lakeja.   saadaan runsaasti saneerattua talosta ulos. Val-
35797: Ainakaan käsittelyn alkuvaiheessa ei ole selvästi    tion tulisikin työntekijöiden kaltoin kohtelemi-
35798: tullut esille mitään esitystä, jolla henkilökunnan   sen sijasta näyttää esimerkkiä muille työnantajil-
35799: asemaa pyrittäisiin turvaamaan tämän uuden           le henkilökuntaa arvostavasta henkilöstöpolitii-
35800: Sampo-Leonia-Posti-ratkaisun yhteydessä.             kasta esimerkiksi juuri tässä Postin väen sijoitta-
35801:    Erityisesti Postin henkilökunnan keskuudessa      misessa uudelleen työhön ja lopettaa kaikenlai-
35802: vallitsee syvä tuntemattomuus tulevasta työstä       nen arvuuttelu ja epävarmuus työpaikan ja tule-
35803: tai yleensäkin työmahdollisuudesta valtion omis-     vaisuuden suhteen työntekijöiden keskuudessa.
35804: taman liikelaitoksen palveluksessa. Henkilökun-
35805: ta, joka on viime vuodet pyrkinyt sopeutumaan        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35806: jatkuviin muutoksiin ja uudelleenkoulutukseen,       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35807: on epävarmuuden ja toivottomuuden pelkotilas-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35808: sa joutuessaan jatkuvasti miettimään, onko työn-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35809: antajan eteen tehtävä työ tukemassa työpaikan
35810: säilymistä ja tukeeko työ ja työssä jaksaminen             Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että valtio
35811: ko. yrityksen kokonaistulosta vai meneekö kaik-            työnantajana turvaa Postin henkilökun-
35812: ki työpanos vain koko liiketoiminnan alasajoku-            nan aseman tässä liiketoimintojen supis-
35813: luhin. Parhaillaan menossa olevat muodolliset yt-          tamisvaiheessa ja
35814: neuvottelut luovat vain jatkuvaa epätietoisuutta
35815: työntekijöiden mahdollisuuksista sijoittua työ-            onko mahdollista, että paljon mainoste-
35816: kentälle uusien järjestelyjen jälkeen. Nykyisin            tut asiamiespostit voisivat toimia Postin
35817: jäljellä oleva väki myös ylirasittuu, kun työt             nykyisissä tiloissa nykyisen henkilökun-
35818: kuormittuvat alati vähenevälle joukolle.                   nan toimiessa yrittäjinä ja
35819:    Valtiovallan on vanhastaan oletettu olevan              paljonko tällainen ratkaisu vaatisi ra-
35820: esimerkillinenja luotettava työnantaja, jonka lin-         hoitustukea toiminnan turvaamiseksi ja
35821: jakkuuteen työnantajatahona on voinut aina luot-           palvelujen säilymiseksi samantasaisena
35822: taa. Yleisesti yksityisen yrityssektorin johtajien         kuin suuremmissa konttoreissa?
35823: tulosmittariksi kansan puheissa on muodostunut
35824: 
35825: 
35826: 
35827: 
35828:                                                                                                Versio 2.0
35829: KK 175/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk ym.
35830: 
35831: 
35832: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
35833: 
35834:     Seppo Lahtela /kesk
35835:     Lauri Oinonen /kesk
35836: 
35837: 
35838: 
35839: 
35840: 2
35841: Ministerin vastaus                                       KK 175/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
35842: 
35843: 
35844: 
35845: 
35846: Eduskunnan puhemiehelle
35847: 
35848: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         mautuksia tai irtisanomisia, sen on ilmoitettava
35849: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         siitä hyvissä ajoin asianomaiselle ministeriölle.
35850: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Postissa on henkilöstöstrategia vuosille 1999
35851: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan            -2002. Sen keskeisiä tavoitteita ovat osaamisen
35852: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         varmistaminen, palkitsemis- ja kannustamisjär-
35853: KK 17 5/2000 vp:                                       jestelmien ja esimiestyön kehittäminen, henki-
35854:                                                        löstön hyvinvoinnin edistäminen ja työnantaja-
35855:        Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että valtio      kuvan parantaminen. Henkilöstöstrategiaan si-
35856:        työnantajana turvaa Postin henkilökun-          sältyy kannanotto siitä, että uusien työpaikkojen
35857:        nan aseman tässä liiketoimintojen supis-        ollessa kyseessä etusijalla on Postin oma henki-
35858:        tamisvaiheessa ja                               löstö.
35859:                                                            Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
35860:        onko mahdollista, että paljon mainoste-         kunta on omistajastrategisessa linjauksessaan ko-
35861:        tut asiamiespostit voisivat toimia Postin       rostanut hyvän ja pitkäjänteisen henkilöstöpoli-
35862:        nykyisissä tiloissa nykyisen henkilökun-        tiikan merkitystä Postin toimipaikkaverkon muu-
35863:        nan toimiessa yrittäjinä ja                     toksessa.
35864:       paljonko tällainen ratkaisu vaatisi ra-             Hyvän henkilöstöpolitiikan ja hallitun muu-
35865:       hoitustukea toiminnan turvaamiseksi ja           toksen varmistamiseksi talouspoliittinen ministe-
35866:       palvelujen säilymiseksi samantasaisena           rivaliokunta on lisäksi ilmoittanut valtion pidät-
35867:       kuin suuremmissa konttoreissa?                   tyvyydestä osinko-odotuksissa muutoksen ra-
35868:                                                        hoittamiseksi.
35869: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-             Postin verkostomuutoksen toteuttaminen mer-
35870: ti seuraavaa:                                          kitsee noin 1 500 henkilön työpanoksen vähenty-
35871:                                                        mistä postitoimipaikoissa vuosina 2000-2001.
35872: Valtioneuvoston 16.9.1999 annettuun päätök-            Posti pystyy työllistämään osan näistä henkilöis-
35873: seen valtion omistajapolitiikasta sisältyvät myös      tä Postin sisällä vaihtuvilla työpaikoilla ja määrä-
35874: valtionyhtiöiden toimintaperiaatteet.                  aikaisilla työsuhteilla. Postin Toimipaikat-ryh-
35875:     Valtionyhtiöt toimivat samankaltaisissa kil-       mässä työskentelee kokopäiväisissä määräaikai-
35876: pailuolosuhteissa kuin muutkin yritykset. Tämän        sissa työsuhteissa 150 henkilöä ja muualla postis-
35877: huomioon ottaen valtionyhtiöiden henkilöstöpo-         sa 1 300 henkilöä, minkä lisäksi luonnollinen
35878: litiikan tavoitteena on, että yhtiöt ovat esimerkil-   poistuma on vuosittain noin 900 henkilöä. Posti
35879: lisiä työnantajia, jotka noudattavat tehtyjä työ-      pitää selkeänä tavoitteenaan sitä, että kullekin
35880: markkinasopimuksia ja jotka jatkuvasti ja aioit-       muutoksen kohteena olevalle henkilölle löytyy
35881: teellisesti kehittävät henkilöstöpolitiikkaansa.       hänelle itselleen sopiva vaihtoehto tulevaisuu-
35882: Hyvä henkilöstöpolitiikka parantaa myös yhtiöi-        dessa.
35883: den kilpailukykyä, joka puolestaan luo edellytyk-         Posti on käynnistänyt mittavan suunnittelu-
35884: set työpaikkojen turvaamiselle ja uusien synty-        prosessin erilaisten vaihtoehtojen löytämiseksi,
35885: miselle. Jos yhtiö aikoo toteuttaa merkittäviä lo-     henkilöstön hyvinvoinnin ja tuen takaamiseksi
35886: 
35887: 
35888:                                                                                                          3
35889: KK 175/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.                                          Ministerin vastaus
35890: 
35891: 
35892: sekä henkilöstön osaamisen säilyttämiseksi ja          oma-aloitteisuus on myös suureksi avuksi mah-
35893: kehittämiseksi. Hyvällä etukäteissuunnittelulla        dollisimman hyvien vaihtoehtojen löytymiseksi.
35894: Posti hakee huomattavasti laajempaa asioiden               Posti noudattaa henkilöstöpolitiikassaan yh-
35895: käsittelytapaa kuin mitä virallinen yhteistyöme-       tiössä voimassa olevia uudelleensijoitusohjel-
35896: nettely edellyttää.                                    man mukaisia periaatteita.
35897:    Valmistelutyöryhmiin osallistuu kymmeniä                Postin tukitoimenpiteet koskevat sekä taloon
35898: postilaisia Postin eri yksiköistä ja henkilöstöjär-    jäävää henkilöstöä että talosta lähtevää henkilös-
35899: jestöistä. Henkilöstöasioitten osalta tehtävät on      töä. Posti tarjoaa muutoksen kohteena olevalle
35900: jaettu suunnittelu- ja seurantaryhmälle ja sille ra-   henkilölle työtä Postista, tukea Postin ulkopuo-
35901: portoiville alatyöryhmille. Posti tiedottaa sään-      lelle sijoittumiseen tai muita yksilöllisiä tuki-
35902: nöllisesti koko henkilöstölle työryhmien työn          vaihtoehtoja. Tuet muodostuvat koulutus- ja in-
35903: edistymisestä.                                         vestointituista sekä tarvittaessa kehittämisrahas-
35904:    Postilla on jo ennestään 1990-luvun aikana          ta.
35905: vankkaa kokemusta henkilöstön sijoittamiseksi              Posti pitää myös hyvänä vaihtoehtona posti-
35906: sopivista ratkaisuista. Nyt meneillään olevaa          laisten ryhtymistä postiyrittäjiksi ja on valmis tu-
35907: muutosta varten on valittu osaava ja kokenut pro-      kemaan tällaisen toiminnan käynnistämistä. Tätä
35908: jektiryhmä, jotta henkilöstö uudelleensijoitusoh-      toimintaa samoin kuin muitakin henkilöstön tuki-
35909: jelman mukaisesti pystytään sijoittamaan oikeu-        toimia pohditaan meneillään olevassa työryhmä-
35910: denmukaisesti ja tasapuolisesti. Henkilöstön           työssä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
35911: 
35912: 
35913: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2000
35914: 
35915:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35916: 
35917: 
35918: 
35919: 
35920: 4
35921: Ministems svar                                         KK 175/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
35922: 
35923: 
35924: 
35925: 
35926: Tili riksdagens talman
35927: 
35928: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      lag ämnar genomföra betydande permitteringar
35929: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   eller uppsägningar, måste det anmäla detta i god
35930: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-      tid till det behöriga ministeriet.
35931: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga          Postens personalstrategi gäller 1999-2002.
35932: spörsmål SS 175/2000 rd:                             Centrala mål i strategin är att säkerställa kunnan-
35933:                                                      det, utveckla system för premierande och inspire-
35934:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         rande samt förmännens arbete, främja persona-
35935:       för att staten som a~betsgivare skall          lens vä1befinnande och förbättra bi1den av arbets-
35936:        trygga ställningen för Postens personai       givaren. Personalstrategin innehåller ett ställ-
35937:        i detta skede av nedskärningar av affärs-     ningstagande enligt vilket Postens egen personai
35938:       verksamheten, och                              prioriteras i fråga om nya arbetsplatser.
35939:                                                         1 fråga om ändringen av Postens kontorsnät-
35940:        är det möjligt att postombuden, som det       verk har regeringens finanspolitiska ministerut-
35941:        har gjorts mycket reklamför, kunde vara       skott i sin riktlinje för ägarstrategin lyft fram be-
35942:        verksamma i Postens nuvarande lokali-         tydelsen av en god och 1ångsiktig personalpoli-
35943:        teter med den nuvarande personalen            tik.
35944:        som företagare, och                              1 syfte att säkerställa en god personalpolitik
35945:       hur mycket jinansieringsstöd skulle den-       och en välavvägd förändring har finanspolitiska
35946:       na lösning fordra för att verksamheten         ministerutskottet dessutom informerat om sta-
35947:       skall kunna tryggas och servicen beva-         tens återhållsamhet i förväntningama på divi-
35948:       ras på samma nivå som i de större kon-         dendutdelning för att finansiera omorganisering-
35949:                                                      en.
35950:       toren?
35951:                                                         Ändringen av Postens nätverk medför att anta-
35952: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      let anställda vid postkontoren kommer att mins-
35953: föra fö1jande:                                       ka med ca 1 500 åren 2000-2001. Posten för-
35954:                                                      mår sysselsätta en del av dessa genom intema ar-
35955: 1 statsrådets bes1ut av den 16 september 1999 om     betsplatsöverföringar och tidsbestämda arbets-
35956: statens ägarpolitik ingår även de verksamhets-       förhållanden. 1 Postens Kontorsgrupp arbetar 150
35957: principer som gäller för statsbolag.                 personer i tidsbestämda arbetsförhållanden på
35958:    Statsbo1agen verkar under liknande konkur-        heltid och 1 300 personer på övriga ställen inom
35959: rensförhållanden som andra företag. Med beak-        Posten. Därtill är den naturliga avgången ca 900
35960: tande av detta är målet för statsbolagens perso-     personer per år. Ett klart mål för Posten är att alla
35961: nalpolitik att bo1agen skall vara föredömliga ar-    de personer som berörs av förändringen skall i
35962: betsgivare som iakttar arbetsmarknadsavtalen         framtiden hitta altemativ som är lämpliga för
35963: och som kontinuerligt och initiativrikt utvecklar    dem själva.
35964: sin personalpolitik. En god personalpolitik för-        Posten har påbörjat en omfattande planerings-
35965: bättrar också bolagens konkurrenskraft, som bi-      process för att finna olika altemativ, säkerställa
35966: drar till att skapa förutsättningar för tryggandet   personalens välbefinnande och stödet till de an-
35967: av arbetsplatser och skapandet av nya. Om ett bo-
35968: 
35969:                                                                                                         5
35970: KK 175/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.                                                 Ministems svar
35971: 
35972: 
35973: ställda samt bevara och utveckla personalens         Personalens egna initiativ är också till stor hjälp
35974: kunnande. Genom god förhandsplanering söker          när det gäller att hitta de bästa möjliga altemati-
35975: Posten ett betydligt mer omfattande sätt att be-     ven.
35976: handla ärendena än vad det officiella samarbets-        I sin personalpolitik iakttar Posten principer-
35977: förfarandet förutsätter.                             na i det omplaceringsprogram som gäller i bola-
35978:    I beredningsarbetsgruppema deltar ett tiotal      get.
35979: anställda från Postensolika enheter och personal-       Postens stödåtgärder gäller både de anställda
35980: organisationer. När det gäller personalärendena      som blir kvar i huset och de som lämnar det. Pos-
35981: har uppgiftema fördelats på en planerings- och       ten erbjuder de personer som berörs av ändring-
35982: uppföljningsgrupp samt på underlydande arbets-       en arbete inom Posten, stöd för placering i arbete
35983: grupper som rapporterar till den. Posten informe-    utanför Posten eller andra individuella stödalter-
35984: rar regelbundet hela personalen om hur arbetet i     nativ. Stödet består av utbildnings- och investe-
35985: arbetsgruppema avancerar.                            ringsstöd samt vid behov av utvecklingspengar.
35986:    Posten har redan tidigare sedan 1990-talet           Enligt Posten är det också ett bra alternativ att
35987: grundlig erfarenhet av lösningar som är lämpliga     de anställda blir egna postföretagare, och Posten
35988: när det gäller att omplacera personal. Med tanke     är redo att stöda inledandet av sådan verksamhet.
35989: på den aktuella omorganiseringen har en kunnig       Verksamhet av det här slaget och även andra
35990: och erfaren projektgrupp valts ut, så att persona-   stödåtgärder gällande personalen är aktuella frå-
35991: len i enlighet med omplaceringsprogrammet            gor som arbetsgruppen dryftar tillsammans med
35992: skall kunna omplaceras rättvist och opartiskt.       personalorganisationema.
35993: 
35994: 
35995: Helsingfors den 3 april 2000
35996: 
35997:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
35998: 
35999: 
36000: 
36001: 
36002: 6
36003:                                                         KK 176/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
36004: 
36005: 
36006: 
36007: 
36008:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 176/2000 vp
36009: 
36010:                                              Terveyskeskuslääkärien saatavuus
36011: 
36012: 
36013: 
36014: 
36015: Eduskunnan puhemiehelle
36016: 
36017: Maatamme vaivaava lääkäripula korostuu eten-          yliopistokaupungeissa tai muissa suurissa kau-
36018: kin pienillä paikkakunnilla ja erityisesti Pohjois-   pungeissa, vaan tuntumaa työhön voisi hankkia
36019: Karjalan, Kymenlaakson ja Lapin alueilla. Kun         myös pienemmillä paikkakunnilla ja maaseutu-
36020: pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla on yksi          kunnissa. Myös työmarkkinaosapuolet voisivat
36021: lääkäri noin 250 asukasta kohden, on edellä mai-      sopia sellaisista lääkäreiden palkkausehdoista,
36022: nituissa maakunnissa kaksinkertainen määrä ih-        jotka edistäisivät lääkäreiden hakeutumistajulki-
36023: misiä yhtä lääkäriä kohden. Tällainen lääkärei-       siin virkoihin myös maaseutukuntiin sekä sairaa-
36024: den epätasainen sijoittuminen maan eri alueille       loihin ja terveyskeskuksiin muuallekin kuin suu-
36025: vaikuttaa väistämättä kansalaisten eriarvoisuu-       rimpiin kaupunkeihimme. Myös terveyskeskus-
36026: den lisääntymiseen, kun asuinpaikka voi ratkais-      työn verkottuminen useiden pienien kuntien yh-
36027: ta terveydenhoitopalveluiden saatavuuden, tason       teistoiminnaksi voisi houkutella lääkäreitä ha-
36028: ja hinnan. Juuri toimiva ja kattava terveyden-        keutumaan töihin muillekin alueille kuin ruuhka-
36029: huoltosektori on ensiarvoisen tärkeä seikka kan-      Suomeen.
36030: salaisten yhdenvertaisuuden kannalta, ja sen voi-
36031: daan sanoa muodostavan olennaisen osan koko           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36032: suomalaisesta hyvinvointivaltioajatuksesta.           jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
36033:    Erityisesti monissa maaseutukunnissa on ter-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
36034: veyskeskuslääkäreiden virkoja runsaasti täyttä-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
36035: mättä, koska hakijoita ei ole riittävästi. Paikkoja
36036: on ollut pitkään auki mm. Kymenlaakson ja Ete-              Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
36037: lä-Karjalan alueella monissa kunnissa, kuten                terveyskeskuslääkäreiden     paremman
36038: Miehikkälässä, Luumäellä ja Haminassa. Alan                 saatavuuden turvaamiseksi niin, että
36039: koulutuspaikkoja on alettu jälleen lisätä viime             lääkäreitä riittää myös Suomen maaseu-
36040: vuosina, mutta ei tarpeeksi korvaamaan alalta               tukuntiin ja syljäisemmille alueille ja
36041: poistuvia lääkäreitä ja vastaamaan ikääntyvän               että kansalaisille turvataan kaikissa
36042: väestön tarpeisiin. Monilla paikkakunnilla pää-             oloissa ja kaikissa maan kolkissa lääkä-
36043: kaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien ulko-               ripalvelut jatkossakin julkisen tervey-
36044: puolella terveyskeskuslääkäreitä ei ole saatavis-           denhoitojärjestelmämme kautta ja
36045: sa virkaan eikä edes loman tuuraajiksi.
36046:    Koulutuksen ja vuosittaisten lääketieteen                miten tullaan vaikuttamaan maatamme
36047: opiskelualoituspaikkojen lisäämisen ohella tut-             vaivaavaan lääkäripulaan niin, ettei hy-
36048: kintoon kuuluvaa harjoittelua tulisi hajauttaa              vin koulutettua ja kokenutta väkeä valu
36049: koko maan laajuisesti siten, etteivät lääkäriksi            jatkuvasti myös ruuhka-Suomen alueen
36050: valmistuvat suorittaisi harjoittelujaksoaan vain            ulkopuolelle, esimerkiksi Norjaan, tar-
36051: 
36052: 
36053:                                                                                               Versio 2.0
36054: KK 176/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk ym.
36055: 
36056: 
36057: 
36058:       jottujen etujen ja tuntuvamman palkan   tullaanko lääkäreiden koulutusmäärää
36059:       perässä ja                              tarkistamaan riittäväksi ja nykyistä hoi-
36060:                                               totarvetta vastaavaksi?
36061: 
36062: 
36063: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
36064: 
36065:     Seppo Lahtela /kesk
36066:     Lauri Oinonen /kesk
36067: 
36068: 
36069: 
36070: 
36071: 2
36072: Ministerin vastaus                                    KK 176/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
36073: 
36074: 
36075: 
36076: 
36077: Eduskunnan puhemiehelle
36078: 
36079: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        sinkertainen muuhun maahan verrattuna. Lääkä-
36080: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    reitä on valmistunut 1990-luvulla vuosittain
36081: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        200-300 enemmän kuin työelämästä on poistu-
36082: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan          nut. Lääkärityöttömyyttä ei käytännöllisesti kat-
36083: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       soen viime vuosina ole ollut.
36084: KK 176/2000 vp:                                         Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja supistet-
36085:                                                      tiin vuosina 1993-1997 noin 500:sta 360:een.
36086:       Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy          Aloituspaikkoja lisättiin vuonna 1998 430:eenja
36087:       terveyskeskuslääkäreiden     paremman          viime syksynä lääkärikoulutuksen aloitti 485
36088:       saatavuuden turvaamiseksi niin, että           uutta opiskelijaa. Lääkärikoulutus kestää kuusi
36089:       lääkäreitä riittää myös Suomen maaseu-         vuotta. Tämän takia vuoteen 2004 saakka meillä
36090:       tukuntiin ja syrjäisemmille alueille ja        valmistuu noin 150 lääkäriä vähemmän kuin tä-
36091:       että kansalaisille turvataan kaikissa          hän asti.
36092:       oloissa ja kaikissa maan kolkissa lääkä-          Lääkärityövoiman tarve on lisääntynyt. Väes-
36093:       ripalvelut jatkossakin julkisen tervey-        tön ikärakenteen kohoamisen ohella tähän on
36094:       denhoitojärjestelmämme kautta ja               myös muita, vaikeammin ennakoitavissa olevia
36095:                                                      syitä, kuten työaikalaki. Ulkomailla olevien työ-
36096:        miten tullaan vaikuttamaan maatamme           ikäistenlääkärien suhteellinen osuus lääkärityö-
36097:        vaivaavaan läakäripulaan niin, ettei hy-      voimasta ei ole oleellisesti muuttunut viime vuo-
36098:        vin koulutettua ja kokenutta väkeä valu       sina. Vuonna 1985 työikäisistä lääkäreistä 4,5 %
36099:       jatkuvasti myös ruuhka-Suomen alueen           oli ulkomailla, vastaava luku vuonna 1995 oli
36100:        ulkopuolelle, esimerkiksi Norjaan, tar-       4,0 %ja viime vuonna 4,5 %.
36101:       jottujen etujen ja tuntuvamman palkan             Julkisen sektorin mahdollisuuksiin saada riit-
36102:       perässä ja                                     tävästi lääkäreitä vaikuttavat koulutuksen ohella
36103:       tullaanko lääkäreiden koulutusmäärää           myös lääkärien palkkarakenne, sairausvakuutus-
36104:       tarkistamaan riittäväksi ja nykyistä hoi-      järjestelmän korvauskäytännöt sekä uudistunut
36105:       totarvetta vastaavaksi?                        eläkelainsäädäntö. Lääkärikunta näyttää käyttä-
36106:                                                      vän ennakoitua enemmän osa-aikaeläkkeen, var-
36107: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        hennetun vanhuuseläkkeen ja yksilöllisen var-
36108: ti seuraavaa:                                        haiseläkkeen mahdollisuuksia. Kaikki edellä
36109:                                                      mainitut seikat vaikuttavat siihen, että lähivuosi-
36110: Suomessa on lääkäreitä asukasmäärään suh-            na lääkäritilanne ei helpotu, vaikka korjaavat toi-
36111: teutettuna lähes saman verran kuin OECD-mais-        menpiteet on aloitettu.
36112: sa keskimäärin. Skandinavian maista lääkäreitä          Viime vuoden alusta voimaan tullut erikois-
36113: on eniten Islannissa ja Norjassa. Suomessa lääkä-    lääkärikoulutusta koskevan asetuksen uudistami-
36114: ritiheys on Skandinavian alhaisin.                   nen tehostaa määrällisesti ja sisällöllisesti eri-
36115:     Lääkärit sijoittuvat alueittain epätasaisesti.   koislääkärikoulutusta. Samaa tavoitetta tukee tä-
36116: Uudellamaalla ja yliopistosairaalaseutukunnilla      män vuoden alusta voimaan tullut EVO-lainsää-
36117: väestöön suhteutettu lääkärimäärä on noin kak-       dännön uudistaminen.
36118: 
36119:                                                                                                       3
36120: KK 176/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.                                                 Ministerin vastaus
36121: 
36122: 
36123: 
36124:    Jokaiseen lääkärikoulutusta antavaan yliopis-        kuussa 1997 tehtyyn selvitykseen verrattuna lää-
36125: toon on lääketieteellisen tiedekunnan tueksi pe-        kärityövoimatilanne ei ole parantunut. Tervey-
36126: rustettu lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen           denhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta
36127: neuvoa-antavat alueelliset neuvottelukunnat             antaa selvitystyön valmistuttua toimenpide-eh-
36128: Yliopiston ja yliopistosairaalan lisäksi neuvotte-      dotukset. Ministeriö arvioi tarvittavat jatkotoi-
36129: lukunnassa ovat edustettuina yliopistosairaalan         met tämän kevään aikana.
36130: erityisvastuualueen terveyskeskukset ja sairaan-            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lää-
36131: hoitopiirit Alueellisen neuvottelukunnan tehtä-         kärikoulutuksen aloituspaikkoja pitää vielä lisä-
36132: vänä on kartoittaa alueen lääkärityövoiman tarve        tä. Koulutus tulee toteuttaa kaikissa viidessä lää-
36133: ja sen kehittyminen sekä löytää koulutukselliset        kärikoulutusta antavassa yliopistossa siten, että
36134: ratkaisut tarpeen tyydyttämiseen.                       valmistuvien lääkärien alueellinen jakauma on
36135:    Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-             tasapuolinen. Yksinomaan lääkärikoulutuksen li-
36136: vottelukunta on selvittänyt lääkärien ja hammas-        sääminen ei poista julkisen sektorin lääkäripu-
36137: lääkärien työvoimatilannetta lokakuussa 1999.           laa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
36138: Selvitys on viimeistelyvaiheessa. Selvityksen           mintaohjelman 2000-2003 mukaisesti sosiaali-
36139: mukaan hammaslääkäreistä ei ole puutetta. Sen           ja terveysministeriön, opetusministeriön ja kun-
36140: sijaan terveyskeskuslääkäreiden viroista lähes          tatyönantajan tulee edistää sellaisia toimenpitei-
36141: 10 % oli vailla pätevää hoitajaa tai sijaista ei oltu   tä, jotka parantavat julkisen sektorin lääkärien
36142: saatu lainkaan. Vastaavasti sairaanhoitopiireissä       ammatinharjoittamisen edellytyksiä ja työhön si-
36143: puuttui yli 550 erikoislääkäriä ja paristakymme-        toutumista, kuten työjärjestelyjä, ammattitaidon
36144: nestä erikoistumisvirasta puuttui lääkäri. Alue-        ylläpitoa ja vuorovaikutuksen lisäämistä perus-
36145: kohtaiset erot olivat suuret. Käytännössä yliopis-      ja erikoistason kesken. Näihin kysymyksiin hae-
36146: tosairaaloissa ja yliopistosairaalapaikkakunnilla       taan ratkaisuja tämän hallituskauden aikana.
36147: ei ollut lääkäripulaa, mutta muualla oli. Tammi-
36148: 
36149: 
36150: 
36151: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
36152: 
36153:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
36154: 
36155: 
36156: 
36157: 
36158: 4
36159: Ministerns svar                                          KK 176/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
36160: 
36161: 
36162: 
36163: 
36164: Tili riksdagens talman
36165: 
36166: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        hållande tili invånarantalet omkring två gånger
36167: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     större än i övriga delar av landet. Under 1990-ta-
36168: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-        let har antalet studerande som blir fårdiga läkare
36169: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga        överstigit det antal som har lämnat arbetslivet
36170: spörsmål SS 176/2000 rd:                               med 200-300 per år. Under de senaste åren har
36171:                                                        det i praktiken inte förekommit någon arbets1ös-
36172:        Vilka åtgärder vidtar regeringen för att        het bland läkama.
36173:        trygga en bättre tillgång på hälsocen-             Nybörjarplatsema i läkarutbildningen minska-
36174:        tralläkare så att det finns läkare också i      de åren 1993-1997 från ca 500 tili360. Nybör-
36175:        landsortskommuner och glesbygder i              jarplatsema ökade 1998 tili 430 och i höstas in-
36176:       Finland och att medborgarna kan vara             ledde 485 nya studerande sin läkarutbildning.
36177:       säkra på att under alla omständigheter           Läkarutbildningen tar 6 år. Därför utbildas i Fin-
36178:       och i alla delar av landet också i fort-         land fram tili2004 ca 150 läkare fårre än hittills.
36179:       sättningen få läkartjänster via det of-              Behovet av läkararbetskraft har ökat. Utöver
36180:       fentliga hälsovårdssystemet och                  det faktum att befolkningens åldersstruktur har
36181:                                                        förskjutits uppåt finns det också andra orsaker,
36182:        vad kommer man att göra åt den läkar-           såsom arbetstidslagen, som är svårare att förutse.
36183:        brist som råder i vårt land så att inte         Den relativa andel läkare i arbetsför ålder av lä-
36184:        välutbildat och erfaret folk hela tiden         kararbetskraften som arbetar i utlandet har inte
36185:        strömmar ut även utariför Trängselfin-          förändrats väsenligt under de senaste åren. År
36186:        land, t.ex. tili Norge, på grund av deför-      1985 befann sig 4,5 % av läkama i arbetsför ål-
36187:        måner och den bättre Iän som erbjuds            der utomlands, motsvarande siffra år 1995 var
36188:        dem däroch                                      4,0 % och i fjol 4,5 %.
36189:       kommer man att öka anta/et utbildnings-             På den offentliga sektorns möjligheter att få
36190:       platser för läkare så att det blir tillräck-     ett tillräckligt antalläkare inverkar utöver utbild-
36191:       /igt stort och motsvarar nuvarande               ningen även läkamas lönestruktur, sjukförsäk-
36192:       vårdbehov?                                       ringssystemets ersättningspraxis samt den revi-
36193:                                                        derade pensionslagstiftningen. Läkarkåren ser ut
36194: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        att mer än beräknat utnyttja möjlighetema tili
36195: föra följande:                                         deltidspension, förtida ålderspension och indivi-
36196:                                                        duell förtidspension. Alla ovan nämnda fakta
36197: 1 Finland är läkarnas antal i förhållande tili invå-   medverkar tili att läkarsituationen inte blir bättre
36198: narantalet nästan detsamma som i OECD-länder-          under de närmaste åren även om korrigerande åt-
36199: na i genomsnitt. Av de skandinaviska ländema           gärder har satts in.
36200: finns det mest läkare i lsland och Norge. Läkar-          Revideringen av den förordning angående spe-
36201: tätheten i vårt land är den lägsta i Skandinavien.     cialläkarutbildning som trädde i kraft vid ingång-
36202:    Den regionala fördelningen av läkama är             en av 1999 effektiverar kvantitativt och inne-
36203: ojämn. 1 Nyland och i de ekonomiska regionema          hållsmässigt specialläkarutbildningen. Den revi-
36204: med universitetssjukhus är läkamas antal i för-
36205: 
36206:                                                                                                          5
36207: KK 176/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.                                                  Ministems svar
36208: 
36209: 
36210: dering av lagstiftningen om specialstatsandelar        tuationen en annan. 1 jämförelse med den utred-
36211: som trädde i kraft vid årets början stödjer också      ning som gjordes i januari 1997 har situationen i
36212: samma mål.                                             fråga om läkararbetskraften inte blivit bättre. De-
36213:     Vid varje universitet som ger läkarutbildning      legationen för yrkesutbildade personer inom häl-
36214: har som stöd för den läkarvetenskapliga fakulte-       so- och sjukvården skall lägga fram förslag till
36215: ten inrättats rådgivande regionala delegationer        åtgärder när utredningsarbetet blivit klart. Mini-
36216: för läkar- och tandläkarutbildning. Förutom uni-       steriet gör under vårens lopp en bedörnning av
36217: versitetet och universitetssjukhuset är också häl-     vilka åtgärder som behövs i fortsättningen.
36218: sovårdscentralema inom universitetssjukhusets             Social- och hälsovårdsministeriet anser att an-
36219: specialansvarsområde samt sjukvårdsdistrikten          talet nybörjarplatser i läkarutbildningen ytterli-
36220: representerade i delegationen. Den regionala de-       gare bör ökas. Utbildningen skall ordnas vid alla
36221: legationen har i uppgift att kartlägga behovet av      fem universitet som ger läkarutbildning så att den
36222: läkararbetskraft, förutsäga det framtida behovet       regionala fördelningen av läkare som blir fårdiga
36223: och finna lösningar i fråga om utbildningen för        är rättvis. Enbart en ökning av läkarutbildningen
36224: att behovet skall tillfredsställas.                    avhjälper inte läkarbristen inom den offentliga
36225:    Delegationen för yrkesutbildade personer            sektorn. 1 enlighet med mål- och verksarnhets-
36226: inom hälso- och sjukvården utredde arbetskrafts-       programmet för social- och hälsovården för åren
36227: situationen för läkare och tandläkare i oktober        2000-2003 skall social- och hälsovårdsministe-
36228: 1999. Utredningen är så gott som fårdig. Utred-        riet, undervisningsministeriet och de kommuna-
36229: ningen visar att det inte finns någon brist på tand-   la arbetsgivama främja sådana åtgärder som för-
36230: läkare. Däremot innehades nästan 10 % av läkar-        bättrar villkoren för läkamas yrkesutövning inom
36231: tjänstema vid hälsocentraler av någon obehörig         den offentliga sektom och deras engagemang för
36232: eller också hade man inte fått någon vikarie alls.     arbetet. Dessa åtgärder gäller t.ex. arbetsarrange-
36233: På motsvarande sätt fattades över 550 speciallä-       mang, upprätthållande av yrkesskickligheten och
36234: kare inom sjukvårdsdistrikten och för tjugo spe-       ökad växelverkan mellan primärvården och den
36235: cialiseringstj änster fattades läkare. De regionala    specialiserade vården. Man försöker finna lös-
36236: skillnadema var stora. 1 praktiken förekom ingen       ningar på dessa frågor under denna regeringspe-
36237: läkarbrist i universitetssjukhus och på orter med      riod.
36238: ett universitetssjukhus, men på andra håll var si-
36239: 
36240: 
36241: Helsingfors den 24 mars 2000
36242: 
36243:     Omsorgsminister Eva Biaudet
36244: 
36245: 
36246: 
36247: 
36248: 6
36249:                                                          KK 177/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
36250: 
36251: 
36252: 
36253: 
36254:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 177/2000 vp
36255: 
36256:                                               Kuivasensaaren paikallistien parantaminen ja
36257:                                               päällystäminen
36258: 
36259: 
36260: 
36261: 
36262: Eduskunnan puhemiehelle
36263: 
36264: Alimpaa tieluokkaa oleva Kuivasensaaren tie al-        parhaina aikoina näihin lukuihin nähden monin-
36265: kaa Savi taipale-Taipatsaari-tieltä 408 ja johtaa      kertaiset. Lukuisten yksityisten vapaa-ajanasun-
36266: Pettilän, Kuivasen, Rahikkalan, Korholan, Tu-          tojen lisäksi tien perillä on useiden yhteisöjen va-
36267: kialan ja Hongan kyliin Savitaipaleen ja Taipal-       paa-ajanvietto- ja toimintapaikkoja, jotka myös
36268: saaren kunnissa. 12,5 km pitkän tien vaikutusalu-      omalta osaltaan kasvattavat liikennemääriä.
36269: eella asuu 80 vakinaista taloutta, ja sen vaikutus-       Alueen hyvin järjestäytynyt, vilkas ja toi-
36270: piirissä on 536 vapaa-ajanasuntoa.                     meenpaneva kylätoiminta on valtakunnallisesti-
36271:    Erityisesti kesäaikoina tien kunto on inhimilli-    kin esimerkiksi kelpaavaa. Toiminnan takaami-
36272: sesti katsoen toivottoman huono. Sorapäällystei-       seksi Kuivasensaaren tien kuntoon saattaminen
36273: senä tie ei kestä sitä satojen autojen vuorokautis-    olisi yksi jatkuvuuden osoitus ja ele. Ei ole koh-
36274: ta liikennettä, joka taistelee eteenpäin pääsystä      tuullista, että valtion hallinnoima alempi tieverk-
36275: pölyn ja lentävän soran seassa kansalaisten tun-       ko on heikommin hoidettu esimerkiksi päällys-
36276: teita kuumentaen. Tie sijaitsee etupäässä maa-         teiden osalta kuin mitä vastaavaliikenteiset yksi-
36277: pohjaltaan edullisessa kangasmaastossa, jonka          tyistiet käytännössä jo nykyisellään Suomessa
36278: perusrunko lienee riittävän kestävä nykyiselle lii-    ovat. Tien päällystäminen johtaisi jo lyhyellä ai-
36279: kenteelle varsinkin, jos tie kestopäällystettäisiin.   kavälillä säästöihin tien hoito- ja kunnossapito-
36280: Tieosuuden parantamiseksi tarvittaneen vain vä-        kuluissa, ellei kesäaikaista hoitoa olla jättämässä
36281: häisiä vaaka- ja pystygeometrian parannustoi-          vielä nykyistäkin heikommalle tasolle.
36282: menpiteitä, joilla liikenneturvallisuus parantuisi
36283: nykytarpeita vastaavaksi.                              Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36284:    Tiellä tapahtuva ympärivuotinen työmatka- ja        jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
36285: asiointiliikenne, joka suuntautuu etupäässä Lap-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
36286: peenrantaan ja Savi taipaleelle, vaatii selvästi in-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
36287: himillisemmät kulkuolosuhteet Alueen asuk-
36288: kaat ovat jo vuosia osoittaneet toiveita ja vaati-           Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kesä-
36289: muksia tien päällystämiseksi, jolla pääosin tur-             aikaan kelvottomassa ajokunnossa ole-
36290: vattaisiin kohtuullinen liikennekelpoisuus erityi-           van Kuivasensaaren tien parantaminen
36291: sesti kesäaikana. Liikennemäärät ovat vuoden                 ja päällystäminen otetaan liikennever-
36292: 1998 laskentojen mukaan tien alkupään kahdella               kon hoitamisen ja parantamisen lähi-
36293: alkuhaarana yhteensä keskimäärin 480 ja aivan                ajan ohjelmaan ja
36294: tien loppupäässäkin 210 autoa vuorokaudessa.
36295: Kesäkuukausina päivittäiset liikennemäärät ovat              onko alueen kuntien kanssa käyty mah-
36296:                                                              dollisia yhteistyöneuvotteluja näiden ky-
36297: 
36298:                                                                                                   Versio 2.0
36299: KK 177/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk ym.
36300: 
36301: 
36302:       Iien tie- ja liikenneolojen parantamisek-   vissä tälle lukuisia ihmisiä koskettaval-
36303:       si ja                                       le ja liikenneturvallisuudenkin kannalta
36304:                                                   tärkeälle hankkeelle?
36305:       ovatko Euroopan unionin rakennera-
36306:       hastojen tukimahdollisuudet selvitettä-
36307: 
36308: 
36309: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
36310: 
36311:     Seppo Lahtela /kesk
36312:     Lauri Oinonen /kesk
36313: 
36314: 
36315: 
36316: 
36317: 2
36318: Ministerin vastaus                                       KK 177/2000 vp -      Seppo Lahtela /kesk ym.
36319: 
36320: 
36321: 
36322: 
36323: Eduskunnan puhemiehelle
36324: 
36325: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           säkauppa ja museo. Tien vaikutuspiirissä on
36326: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       myös runsaasti vapaa-ajan asuntoja.
36327: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               Alueen toiveet tien tason parantamisesta ovat
36328: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan             Tielaitoksen tiedossa. Kuivasensaaren paikallis-
36329: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tien parantaminen ja päällystäminen on ollut esil-
36330: KK 177/2000 vp:                                         lä Kaakkois-Suomen tiepiirin ja alueen kuntien
36331:                                                         (Taipalsaari ja Savitaipale) välisissä keskuste-
36332:        Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että kesä-        luissa ja myös alueen kylätoimikunta (Veskansa
36333:        aikaan kelvottomassa ajokunnossa ole-            ry) on esittänyt tien parantamista.
36334:        van Kuivasensaaren tien parantaminen                 Yli kolmannes Suomen yleisistä teistä on sora-
36335:        ja päällystäminen otetaan liikennever-           pintaisia, eikä tähän määrään ole lähivuosina
36336:        kon hoitamisen ja parantamisen lähi-             odotettavissa mainittavaa muutosta. Kuivasen-
36337:        ajan ohjelmaan ja                                saaren tien liikennemäärinä tiet ovat yleisesti
36338:                                                         vielä sorapintaisia. Niiden päällystämistä ei voi-
36339:        onko alueen kuntien kanssa käyty mah-            da varsinkaan nykyisessä tiukassa rahoitustilan-
36340:        dollisia yhteistyöneuvotteluja näiden ky-        teessa perustella tienpitotaloudellisin näkökoh-
36341:        lien tie- ja liikenneolojen parantamisek-        din, vaikka mm. ajomukavuuteen liittyvät näkö-
36342:        si ja                                            kohdat ovatkin puoltavia. Perustienpidon hanke-
36343:        ovatko Euroopan unionin rakennera-               ohjelmia on jouduttu muutoinkin supistamaan ja
36344:        hastojen tukimahdollisuudet selvitettä-          kohdistamaan käytettävissä oleva rahoitus lähin-
36345:        vissä tälle lukuisia ihmisiä koskettaval-        nä päätiestön ja taajamien pienehköihin liikenne-
36346:        le ja liikenneturvallisuudenkin kannalta         turvallisuushankkeisiin. Sorateiden parantami-
36347:        tärkeälle hankkeelle?                            sesta ja päällystämisestä on jouduttu luopumaan
36348:                                                         lähes kokonaan ja niillä keskitytään ensisijaises-
36349: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           ti kelirikko-ongelmien poistoon.
36350: ti seuraavaa:                                               Kaakkois-Suomen tiepiiri on esittänyt Kuiva-
36351:                                                         sensaaren paikallistien parantamisen sisällyttä-
36352: Kuivasensaaren paikallistie 14 777 on noin 15 ki-       mistä vuoden 2000 työllisyystyöohjelmaan.
36353: lometriä pitkä sorapintainen pistotie. Tiellä on        Hankkeen mahdollisuudet riippuvat ratkaisevas-
36354: liikennettä keskimäärin 200-250 autoa vuoro-            ti paikallisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen
36355: kaudessa (kesällä 300-400 autoa vuorokaudes-            kannasta. Lisäksi tiepiiri selvittää mahdollisuuk-
36356: sa). Tien eteläosassa sen rinnalla kulkevat 7 kilo-     sia saada Etelä-Karjalan maakunnan Euroopan
36357: metrin matkalla Korholan ja Kurhilan paikallis-         unionin tavoiteohjelma 2:een vuosille 2000-
36358: tiet 14775 ja 14776 palvellen osittain samaa lii-       2006 osarahoitusta alemman tieverkon aluekehi-
36359: kennettä. Kuivasensaaren paikallistien varrella         tystä ja elinkeinoelämää tukevalle hankekoko-
36360: toimii mm. saha, veneveistämö, vihannestuotta-          naisuudelle. Kuivasensaaren paikallistien paran-
36361: jia, maansiirtoyrittäjiä ja käsityöyrittäjiä sekä ke-   taminen sisältyy tähän kokonaisuuteen.
36362: 
36363: 
36364: 
36365: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
36366: 
36367:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen                                                               3
36368: KK 177/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk ym.                                           Ministerns svar
36369: 
36370: 
36371: 
36372: 
36373: Tili riksdagens talman
36374: 
36375: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Vägverket känner till önskemålen i området
36376: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   om en förbättring av vägens standard. Förbätt-
36377: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-      ringen och asfalteringen av Kuivasensaari bygde-
36378: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga      väg har tagits upp i diskussioner mellan Sydöstra
36379: spörsmål SS 177/2000 rd:                             Finlands vägdistrikt och kommunerna i området
36380:                                                      (Taipalsaari och Savitaipale) och också ett bya-
36381:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         lag i området (Veskansa ry) har gjort en fram-
36382:       för att förbättringen och asfalteringen        ställning om förbättring av vägen.
36383:       av Kuivasensaarivägen, som sommartid               Över en tredjedel av de allmänna vägarna i
36384:       är oduglig som körväg, skall tas med i         Finland har grusbeläggning, och man kan inte
36385:       den närmaste framtidens program för            vänta sig någon nämnvärd förändring i detta an-
36386:       skötsel och förbättring av vägnätet och        tal under de närmaste åren. Med sådana trafik-
36387:                                                      mängder som förekommer på Kuivasensaarivä-
36388:        har eventuella samarbetsförhandlingar         gen är vägarna i allmänhet fortfarande grusbelag-
36389:        med kommunerna i området förts med            da. 1 synnerhet i dagens strama finansieringssitu-
36390:        tanke på en förbättring av väg- och tra-      ation går det inte att motivera en asfaltering av
36391:       filiförhållandena i dessa byar och             dem med synpunkter som gäller en ekonomisk
36392:       kan möjligheterna tili stödfrån Europe-        väghållning, fastän bl.a. synpunkter förknippade
36393:       iska unionens strukturfonder utredas           med körvänlighet talar för en asfaltering. Också i
36394:       när det gäller detta projekt, som berör        övrigt har det varit nödvändigt att begränsa pro-
36395:       ett stort antal människor och också är         jektprogrammen inom basväghållningen och in-
36396:       viktigt med hänsyn tili trafiksäkerheten?      rikta den disponibla finansieringen främst på
36397:                                                      smärre trafiksäkerhetsprojekt inom huvudvägnä-
36398: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      tet och i tätorter. Man har varit tvungen att näs-
36399: föra följande:                                       tan helt avstå från förbättring och asfaltering av
36400:                                                      grusvägar och på dessa vägar koncentrerar man
36401: Kuivasensaari bygdeväg 14777 är en ca 15 ki1o-       sig i första hand på att avhjälpa problemen på
36402: meter lång stickväg. Vägen trafikeras av i ge-       grund av tjälskador.
36403: nomsnitt 200-250 bilar per dygn (sommartid              Sydöstra Finlands vägdistrikt har föreslagit att
36404: 300---400 bilar per dygn). På det södra avsnittet    förbättrandet av Kuivasensaari bygdeväg skall
36405: av vägen parallellt med vägen på en sträcka av 7     ingå i sysselsättningsarbetsprogrammet för 2000.
36406: kilometer löper Korhola och Kurhi1a bygdevägar       Projektets möjligheter är i avgörande grad bero-
36407: 14775 och 14776, vilka betjänar de1vis samma         ende av den lokala arbetskrafts- och näringscen-
36408: trafik. Längs Kuivasensaari bygdeväg finns bl.a.     tralens ståndpunkt. Dessutom utreder vägdistrik-
36409: en såg, ett båtbyggeri, grönsaksproducenter,         tet möjligheterna att få delfinansiering för Euro-
36410: schaktningsföretagare och hantverksföretagare        peiska unionens målprogram 2 för 2000-2006 i
36411: samt en sommarbutik och ett museum. lnom det         fråga om landskapet Södra Kareien med tanke på
36412: område som vägen betjänar finns även ett stort       en projekthelhet som stöder en regional utveck-
36413: antal fritidshus.
36414: 
36415: 4
36416: Ministerns svar                                    KK 177/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
36417: 
36418: 
36419: Iing av det sekundära vägnätet och näringslivet.
36420: Förbättrandet av Kuivasensaari bygdeväg ingår i
36421: denna helhet.
36422: 
36423: 
36424: Helsingfors den 21 mars 2000
36425: 
36426:    Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
36427: 
36428: 
36429: 
36430: 
36431:                                                                                         5
36432:                                                             KK 178/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
36433: 
36434: 
36435: 
36436: 
36437:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 178/2000 vp
36438: 
36439:                                              V erottoman polttoaineen käyttö traktoreissa
36440: 
36441: 
36442: 
36443: 
36444: Eduskunnan puhemiehelle
36445: 
36446:  Voimassa olevat määräykset traktorien käyttämi-      määrittelemään sitä, tuleeko traktoriin olla liitet-
36447:  sestä verovapaasti polttoöljyllä ovat liian epä-     tynä tyhjä peräkärry tai tuleeko sen liikkua ilman
36448:  määräiset, ja niiden tulkinnassa on huomattavia      peräkärryä. Määräysten tulkinnat ovat viran-
36449:  eroja tulkitsijasta riippuen. Eräänä esimerkkinä     omaisesta riippuen ristikkäisiä, ja vastuun mah-
36450:  tästä ongelmallisesta tilanteesta voidaan mainita    dollisista rangaistuksista kantaa kuitenkin ko.
36451:  eräs luopumiseläkkeellä oleva viljelijä, joka on     viljelijä itse. Järkevää ei voi myöskään olla se,
36452:  tehnyt luopumissopimuksen vuonna 1992 ja             että hänen tulisi maksaa "kaiken varalta" 30 mar-
36453:  myynyt osan maastaan toiselle viljelijälle lisä-     kan päivämaksu veroUoman polttoaineen käytös-
36454:  maaksi vuonna 1999. Tämän jälkeen hänelle on         tä vain siltä varalta, että vaimo soittaa päivän ai-
36455:  jäänyt metsää kahteen toisistaan erillään olevaan    kana kahvin tai sokerin loppuneen. Määräysten
36456:  ja useiden kilometrien päässä asuintalosta ole-      tulee olla riittävän selvät niin, että myös kaikki
36457:  vaan palstaan yhteensä noin 17 hehtaaria. Lisäk-     paikallisviranomaiset pystyvät tulkitsemaan nii-
36458:  si omaa taloutta varten tapahtuvaa viljelyä var-     tä yhteneväisesti ja epäröimättä.
36459:  ten hänellä on 6 kilometrin päässä asuintalosta
36460:  puoli hehtaaria peltoa, jota koskee luopumissopi-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36461:  muksen mukainen kunnossapitovelvollisuus.            jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36462:  Viljelijä asuu 17 kilometrin päässä paikkakun-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36463:  nan keskustaajamasta, jossa lähimmät palvelut        vaksi seuraavan kysymyksen:
36464:  sijaitsevat.
36465:     Traktori on ko. henkilölle välttämätön kahden            Onko hallitus tietoinen siitä, että trakto-
36466:  metsälön ja jäljellä olevan peltoalan hoidossa.             rien käyttämistä verovapaasti polttoöl-
36467:  Ongelmaksi tässä tapauksessa on muodostunut                jyllä koskevat määräykset ovat liian tul-
36468:  se, ettei yksikään paikallisviranomainen pysty             kinnanvaraisia, mistä johtuu ristikkäi-
36469: .antamaan hänelle selvää ohjetta siitä, voiko hän           siä tulkintoja eri viranomaistahojen vä-
36470:  käyttää traktorissaan verotonta polttoöljyä esi-           lillä ja
36471:  merkiksi silloin, kun hän metsässä työskennel-
36472:  tyään ajaa traktorinaan kotiinsa kirkonkylän               aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. mää-
36473:  kautta ja haluaa käydä matkalla kaupassa niin, et-         räysten selkeyttämiseksi ja täsmentämi-
36474:  tei hänen tarvitse mennä ensin kotiin vaihtamaan           seksi sekä
36475:  polttoainetta ja ajaa uudestaan 2 x 17 kilometriä          mikä on oikea tulkinta edellä kuvatussa
36476:  kauppa-asioille. Samoin hänelle ei ole pystytty            esimerkkitapauksessa?
36477: 
36478: 
36479: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
36480: 
36481:                                                                                                  Versio 2.0
36482:     Raimo Vistbacka /ps
36483: KK 178/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                    Ministerin vastaus
36484: 
36485: 
36486: 
36487: 
36488: Eduskunnan puhemiehelle
36489: 
36490: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          si mainitun säännöksen mukaan traktorissa saa
36491: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      käyttää lämmitysöljyä lisäveroa suorittamatta
36492: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          myös maatilatalouden harjoittajan yksityistalou-
36493: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan          teen liittyvissä ajoissa.
36494: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               Moottoriajoneuvoveron maksuunpanon ja
36495: 178/2000 vp:                                           kannon toimittaa Ajoneuvohallintokeskus, jonka
36496:                                                        tehtävänä on veronkantoviranomaisena myös rat-
36497:        Onko hallitus tietoinen siitä, että trakto-     kaista kysymykset lain tulkinnasta ja sen sovelta-
36498:        rien käyttämistä verovapaasti polttoöl-         misesta yksittäisissä tapauksissa. Ajoneuvohal-
36499:        jyllä koskevat määräykset ovat liian tul-       lintokeskuksen käsitys on, etteivät moottoriajo-
36500:        kinnanvaraisia, mistä johtuu ristikkäi-         neuvoverolain säännökset ole erityisen tulkin-
36501:        siä tulkintoja eri viranomaistahojen vä-        nanvaraisia. Pikemminkin kysymys on siitä,
36502:        lillä ja                                        onko lain säännösten ja sen soveltamisessa syn-
36503:                                                        tyneen verotuskäytännön sisältö riittävästi trak-
36504:        aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. mää-        torin käyttäjien ja käyttöä valvovien viranomais-
36505:        räysten selkeyttämiseksi ja täsmentämi-         ten tiedossa. Tiedonkulun parantamiseksi Ajo-
36506:        seksi sekä                                      neuvohallintokeskukseen on perustettu tieduste-
36507:                                                        luita varten erityinen palvelunumero. Ajoneuvo-
36508:        mikä on oikea tulkinta edellä kuvatussa
36509:                                                        hallintokeskus antaa pyydettäessä myös koulu-
36510:        esimerkkitapauksessa?
36511:                                                        tusta lain soveltamisesta esimerkiksi traktorei-
36512: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          den käyttäjille tai valvontaviranomaisille. Tie-
36513: ti seuraavaa:                                          donkulun tehostamiseksi Ajoneuvohallintokes-
36514:                                                        kuksen johdolla on myös ryhdytty valmistele-
36515: Traktoreissa käytettävästä polttoaineesta sääde-       maan erityistä yleiseen jakeluun saatettavaa
36516: tään moottoriajoneuvoverosta annetussa laissa.         opaskirjaa, joka sisältää kootusti tiedot erilaises-
36517: Lähtökohtana on, että traktoreissa on käytettävä       ta traktoreiden käyttöön liittyvästä ohjeistukses-
36518: verollista polttoainetta eli dieselöljyä samalla ta-   ta sekä viranomaisten yhteystiedoista. Opas on
36519: valla kuin muissakin ajoneuvoissa. Traktorin           tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden lop-
36520: käyttäminen dieselöljyä lievemmin verotetulla          puun mennessä. Sitä valmistelemaan on koottu
36521: polttoaineelia kuten lämmityskäyttöön tarkoite-        työryhmä, jossa on viranomaistahon lisäksi edus-
36522: tulla kevyellä polttoöljyllä edellyttää lisäveron      tettuna myös muun muassa Maa- ja metsätalous-
36523: suorittamista, joka traktorin osalta voidaan suo-      tuottajain Keskusliitto.
36524: rittaa niin sanottuna päivämaksuna. Niistä poik-          Hallituksen käsityksen mukaan moottoriajo-
36525: keustilanteista, joissa traktorissa voidaan käyttää    neuvoverolain säännösten tarkistamiseen ei ole
36526: lämmitysöljyä lisäveroa suorittamatta, säädetään       erityistä tarvetta ainakaan tällä hetkellä. Tiedon-
36527: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 §:ssä,         kulkua säännösten sisällöstä ja niiden sovelta-
36528: joka koskee moottorityökoneeksi varustettuja           miskäytännöstä traktoreiden käyttäjille ja käyt-
36529: traktoreita, ja 17 a §:ssä, joka koskee maa- ja        töä valvoville viranomaisille pyritään parhail-
36530: metsätaloudessa käytettäviä traktoreita. Viimek-
36531: 
36532: 2
36533: Ministerin vastaus                                        KK 178/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
36534: 
36535: 
36536: laan tehostamaan. Hallitus ei siten näiltä osin      ohella myös traktorin siirtäminen asuintalon,
36537: katso olevan tarvetta ryhtyä enempiin toimenpi-      metsäpalstojen ja peltoalojen välillä. Siltä osin
36538: teisiin.                                             kuin kysymys on muutoin yksityistalouteen liit-
36539:    Kysymyksessä on myös pyydetty hallitukselta       tyvistä ajoista, traktorin lisäverovapaus koskee jo
36540: vastausta moottoriajoneuvoverolain soveltami-        moottoriajoneuvoverolain 17 a §:n sanamuo-
36541: sesta kysymyksen perusteluosassa mainittuun          don mukaan tällaisia ajoja, jos on kysymys maa-
36542: yksittäistapaukseen. Vaikka tässä yhteydessä ei      tilatalouden harjoittajasta. Kun tämä seikka käy
36543: muutoin olisi paikallaan käsitellä tämän kaltaisia   ilmi suoraan laista, voidaan tätä pitää hyvänä esi-
36544: kysymyksiä, todettakoon kuitenkin, että maa- ja      merkkinä siitä, ettei kysymys ainakaan tämän yk-
36545: metsätalouteen liittyväksi lisäverovapaaksi ajok-    sittäistapauksen kohdalla voi olla siitä, että laki
36546: si on katsottu varsinaisten maa- ja metsätöiden      olisi erityisen tulkinnanvarainen.
36547: 
36548: 
36549: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
36550: 
36551:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
36552: 
36553: 
36554: 
36555: 
36556:                                                                                                       3
36557: KK 178/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps                                                Ministerns svar
36558: 
36559: 
36560: 
36561: 
36562: Tili riksdagens talman
36563: 
36564: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        ningsolja i traktorn utan tilläggsskatt också vid
36565: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     transporter som hänför sig till gårdsbruksidkares
36566: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-        privata hushåll.
36567: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                 Debiteringen och uppbörden av skatt på mo-
36568: spörsmål SS 178/2000 rd:                               torfordon sköts av fordonsförvaltningscentralen,
36569:                                                        som i egenskap av skatteuppbördsmyndighet
36570:        Ar regeringen medveten om att bestäm-           också avgör frågor om hur lagen skall toikas och
36571:        melserna om skattefri användning av             tillämpas i enskilda fall. Fordonsförvaltningscen-
36572:        traktorer med brännolja som bräns le            tralens uppfattning är att bestämmelserna i lagen
36573:        lämnar alliför mycket rum för tolkning,         om skatt på motorfordon inte är särskilt oklara.
36574:        vilket leder tili att olika myndigheter gör     Snarare handlar det om huruvida innehållet i lag-
36575:        motstridiga tolkningar och                      bestämmelserna och i den beskattningspraxis
36576:                                                        som uppkommit vid lagtillämpningen är tillräck-
36577:       ämnar regeringen vidta åtgärder för att          ligt känt bland traktoranvändarna och de myndig-
36578:       förtydliga och precisera bestämmelser-           heter som övervakar traktoranvändningen. För
36579:        na samt                                         att informationsspridningen skall förbättrats har
36580:                                                        fordonsförvaltningscentralen tagit i bruk ett sär-
36581:        viiken är den korrekta tolkningen i det
36582:                                                        skilt servicenummer för förfrågningar. Fordons-
36583:        ovan beskrivna exempelfallet?
36584:                                                        förvaltningscentralen ger på begäran också t.ex.
36585: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        traktoranvändare och tillsynsmyndigheter utbild-
36586: föra följande:                                         ning i hur lagen tillämpas. I syfte att effektivera
36587:                                                        informationen har man under fordonsförvalt-
36588: Bestämmelser om vilket bränsle som skall använ-        ningscentralens 1edning också börjat samman-
36589: das i traktorer ingår i lagen om skatt på motorfor-    ställa en särskild handbok som kommer att ges
36590: don. Utgångspunkten är att beskattat bränsle,          allmän spridning och som innehåller samlad in-
36591: alltså dieselolja, skall användas i traktorer på       formation om olika regler för traktoranvändning-
36592: samma sätt som i andra fordon. Användning av           en samt kontaktinformation som gäller myndig-
36593: något bränsle som är lindrigare beskattat än die-      heterna. Det är meningen att handboken skall får-
36594: selo1ja, t.ex. lätt brännolja som är avsedd för upp-   digställas före utgången av innevarande år. Den
36595: värmning, förutsätter betalning av tilläggsskatt       utarbetas av en arbetsgrupp där bl.a. Centra1för-
36596: som i fråga om traktorer kan betalas i form av så      bundet för lant- och skogsbruksproducenter
36597: kallad dagsavgift. Bestämmelser om sådana un-          MTK är representerat vid sidan om myndigheter-
36598: dantagssituationer där det är möjligt att använda      na.
36599: eldningsolja i traktorn utan tilläggsskatt ingår i         Enligt regeringens uppfattning finns det inget
36600: 17 § lagen om skatt på motorfordon, som gäller         särskilt behov av att revidera bestämmelserna i
36601: traktorer som utrustats till motorredskap, och i       lagen om skatt på motorfordon, åtminstone inte
36602: 17 a § i samma lag, som gäller traktorer som an-       just nu. Som bäst pågår försök att effektivera in-
36603: vänds ijord- och skogsbruk. Enligt den sistnämn-       formationen till traktoranvändarna och de myn-
36604: da bestämmelsen är det tillåtet att använda eld-
36605: 
36606: 4
36607: Ministems svar                                              KK 178/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
36608: 
36609: 
36610: digheter som övervakar traktoranvändningen om         jord- och skogsbruk och som är befriade från till-
36611: innehållet i bestämmelserna och om tillämp-           läggsskatt betraktats också förflyttning av trak-
36612: ningspraxis. Regeringen anser därmed inte att det     torn mellan boningshuset, skogsskiften och åk-
36613: till denna del finns behov av att vidta ytterligare   rar. Till dendel det är fråga om traktortranspor-
36614: åtgärder.                                             ter som i övrigt hänför sig till det privata hushål-
36615:     1 spörsmålet önskas också att regeringen skall    let gäller befrielsen från tilläggsskatt redan en-
36616: ange hur lagen om skatt på motorfordon skall till-    ligt ordalydelsen i 17 a § lagen om skatt på mo-
36617: lämpas på det enskilda fall som närnns i spörs-       torfordon sådana transporter, när de utförs av
36618: målsmotiveringen. Även om det i detta samman-         gårdsbruksidkare. Eftersom denna omständighet
36619: hang inte annars är på sin plats att behandla frå-    framgår direkt av lagen kan detta betraktas som
36620: gor av detta slag kan det ändå konstateras att vid    ett gott exempel på att det åtminstone i detta en-
36621: sidan om egentligt jord- och skogsbruksarbete         skilda fall inte kan vara fråga om att lagen med-
36622: har som sådana transporter som hänför sig till        för särskilt stora tolkningssvårigheter.
36623: 
36624: 
36625: 
36626: Helsingfors den 23 mars 2000
36627: 
36628:     Minister Suvi-Anne Siimes
36629: 
36630: 
36631: 
36632: 
36633:                                                                                                         5
36634:                                                             KK 179/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
36635: 
36636: 
36637: 
36638: 
36639:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 179/2000 vp
36640: 
36641:                                              Hoitokalastuksen toteuttamiseen              tarkoitetut
36642:                                              varat
36643: 
36644: 
36645: 
36646: 
36647: Eduskunnan puhemiehelle
36648: 
36649: Suomi jaettiin kalastusalueisiin viisitoista vuotta   taso säilyttämään vai vajoaako kalastusalue jo
36650: sitten. Koko maassa näitä alueita on yhteensä         taantuneiden Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja
36651: 225. Vuoden 1999 kalastusalueeksi on nimet-           Länsirannikon alueiden tasolle. Mikäli nykyinen
36652: ty      Alajärvi-Lappajärvi-Vimpeli-kalastus-         esimerkillinen toiminta halutaan turvata, tarvi-
36653: alue, sillä kyseinen alue on esimerkillisesti toi-    taan varsinkin hoitokalastukseen edelleen julkis-
36654: minut hoitokalastuksen hyväksi ja ollut aktiivi-      ta tukea. Roskakalojen poisto on olennainen toi-
36655: sesti vaikuttamassa monissa isoissa vesistöjen        mi vesistön kunnon ylläpidon kannalta, ja siksi
36656: kunnostus- ja tulvasuojeluhankkeissa. Kalavesi-       sitä tulisi edelleenkin tukea.
36657: ään kalastusalue on hoitanut hoitokalastuksella,
36658: kutusoraikkojen kunnostuksella, nousuesteiden         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36659: poistolla ja pohjapatojen rakentamisella sekä tie-    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36660: tysti useiden eri kalakantojen istutuksilla. Talou-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36661: dellisesti tämä toiminta on ollut mahdollista yh-     vaksi seuraavan kysymyksen:
36662: teiskunnan tuen avulla, varsinkin hoitokalastuk-
36663: sen osalta.                                                 Aikooko hallitus turvata kalastusaluei-
36664:    Järviseudun em. kalastusalueella ollaan kui-             den mahdollisuudet hoitokalastuksen
36665: tenkin huolissaan siitä, pystytäänkö nyt palkittu           jatkamiseen vähintään nykyisellä tasol-
36666:                                                             la?
36667: 
36668: 
36669: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
36670: 
36671:     Raimo Vistbacka /ps
36672: 
36673: 
36674: 
36675: 
36676:                                                                                                Versio 2.0
36677: KK 179/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                            Ministerin vastaus
36678: 
36679: 
36680: 
36681: 
36682: Eduskunnan puhemiehelle
36683: 
36684: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        ja elinkeinokeskukset ovat myöntäneet kalastus-
36685: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette         alueille kalastuksenhoitomaksuvaroista kalata-
36686: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse-       louden edistämiseen tarkoitettuja määrärahoja
36687: nen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vist-         kalavesien hoitotoimintaan. Hoitokalastukset
36688: backan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ovat yksi tapa huolehtia kalavesistä, mutta toi-
36689: sen KK 179/2000 vp:                                  menpiteiden tarve vaihtelee huomattavasti kalas-
36690:                                                      tusalueittain. Ainoastaan osalla kalastusalueista
36691:       Aikooko hallitus turvata kalastusaluei-        on tarvetta hoitokalastuksiin, eikä hoitokalastus-
36692:       den mahdollisuudet hoitokalastuksen            ta ole tarkoitettu pysyväksi toimenpiteeksi eikä
36693:       jatkamiseen vähintään nykyisellä tasol-        vedenlaatuongelmien ainoaksi ratkaisuksi. Olo-
36694:       la?                                            suhteiden vaihdellessa eri puolilla maata on tar-
36695:                                                      koituksenmukaista, että kukin kalastusalue tekee
36696: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          omat paikalliset päätöksensä tarkoituksenmukai-
36697: seuraavaa:                                           sista kalakantojen hoitotoimenpiteistä.
36698: Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoiminta-           Kalastusalueilla on mahdollisuuksia myös
36699: elin, jonka tehtävänä on edistää toimialueensa       muuhun varainhankintaan, kuten esimerkiksi lu-
36700: kalataloutta. Kalastusalueen muodostavat sen jä-     pamyynti tai kalastuskuntien kalastusalueelle
36701: senet, joita ovat vesialueiden omistajat sekä am-    mahdollisesti siirtämät kalastuksenhoito-ja vie-
36702: mattikalastusta ja virkistyskalastusta edustavat     hekalastusmaksuvarat. Kalastusalueiden on
36703: tahot. Kalastusalueen tehtävät ovat osittain jul-    myös mahdollista hakea tukea EU-osarahoittei-
36704: kisoikeudellisia niiltä osin kuin ne on määritelty   sista ohjelmista. Kalastusalueiden talouden poh-
36705: kalastus laissa.                                     jana tulee kuitenkin tulevaisuudessakin säily-
36706:    Kalastusalueiden toiminnan rahoitus perustuu      mään kalastuksenhoitomaksuvarojen tulokerty-
36707: osittain kalastuslakiin. Sen lisäksi niillä on       mä, vaikka maksajien määrä ja maksukertymä
36708: useimmiten myös omaa varainhankintaa. Kalas-         ovatkin useista eri syistä pienentyneet viime
36709: tuslaissa säädetään, että kalastuksenhoitomak-       vuosina. Kalastusalueiden mahdollisuudet kala-
36710: suina kertyneistä varoista jaetaan osa kalastus-     vesien hoitoon kullekin kalastusalueelle sopival-
36711: alueille toimintamäärärahoiksi. Kalastusalueet       la tavalla voidaan turvata näillä näkymin myös
36712: voivat käyttää näitä määrärahoja toimintaansa        tulevaisuudessa. Tähän tarvitaan tosin myös ka-
36713: oman harkintansa mukaisesti. Lisäksi työvoima-       lastusalueiden omaa aktiivisuutta.
36714: 
36715: 
36716: 
36717: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
36718: 
36719:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36720: 
36721: 
36722: 
36723: 
36724: 2
36725: Ministems svar                                              KK 179/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
36726: 
36727: 
36728: 
36729: 
36730: Tili riksdagens talman
36731: 
36732: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       na anslag ur de influtna fiskevårdsavgiftema som
36733: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av           är avsedda för främjande av fiskerihushållning-
36734: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       en. Vårdfisket är ett sätt att vårda fiskevattnen,
36735: Raimo Vistbaca /sf undertecknade skriftliga           men behovet av åtgärder växlar avsevärt mellan
36736: spörsmål SS 179/2000 rd:                              olika fiskeområden. Endast en del av fiskeområ-
36737:                                                       dena har ett behov av vårdfiske, och vårdfisket
36738:       Å'mnar regeringen trygga fiskeområde-           skall varken vara en permanent åtgärd eller den
36739:       nas möjlighet att bibehålla vårdjisket på       enda lösningen på problemen med vattenkvalite-
36740:       minst samma nivå som nu?                        ten. Eftersom förhållandena växlar mellan olika
36741:                                                       delar av landet är det ändamålsenligt att varje en-
36742: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       skilt fiskeområde fattar sina egoa lokala beslut
36743: föra följande:                                        som gäller ändamålsenliga åtgärder för vården av
36744: Ett fiskeområde är ett lagstadgat samarbetsor-        fiskbeståndet.
36745: gan, vars uppgift är att främja fiskerihushållning-      Fiskeområdena har även möjligheter att få
36746: en på det egoa området. Fiskeområdet består av        medel på andra sätt, de kan exempelvis sälja fis-
36747: dess medlemmar, dvs. ägama av vattenområdena          ketillstånd eller få medel i form av fiskevårdsav-
36748: samt instanser som representerar yrkesfisket och      gifter och spöfiskeavgifter som fiskelagen even-
36749: fritidsfisket. Fiskeområdets uppgifter är offent-     tuellt överför tili fiskeområdena. Fiskeområdena
36750: ligrättsliga tili den del som de definieras i lagen   kan också ansöka om stöd av program som är del-
36751: om fiske.                                             finansierade av EU. Grunden för fiskeområdenas
36752:    Finansieringen av fiskeområdenas verksam-          ekonomi skall ändå även i fortsättningen vara de
36753: het baserar sig delvis på lagen om fiske. Dessut-     inkomster som flyter in i form av fiskevårdsav-
36754: om har de oftast även egen medelsanskaffning. 1       gifter, även om antalet personer som betalar den-
36755: lagen om fiske bestäms att en del av de inkom-        na avgift och de influtna avgifterna har minskat
36756: ster som flyter in i form av fiskevårdsavgifter       av många olika skäl de senaste åren. Fiskeområ-
36757: skall delas ut tili fiskeområdena som verksam-        denas möjligheter att sköta fiskevattnen på ett
36758: hetsanslag. Fiskeområdena kan använda dessa           sätt som passar varje enskilt fiskeområde kan
36759: anslag i sin verksamhet efter eget omdöme. Dess-      som det nu ser ut tryggas även i framtiden. Detta
36760: utom har arbetskrafts- och näringscentralema för      kräver dock att även fiskeområdena är aktiva.
36761: vård av fiskevatten beviljat fiskeområdena såda-
36762: 
36763: 
36764: 
36765: Helsingfors den 17 mars 2000
36766: 
36767:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36768: 
36769: 
36770: 
36771: 
36772:                                                                                                        3
36773:                                                           KK 180/2000 vp - Kari Rajamäki /sd ym.
36774: 
36775: 
36776: 
36777: 
36778:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 180/2000 vp
36779: 
36780:                                              Virkistyskäyttöoikeudet Syötteen kansallispuis-
36781:                                              tossa
36782: 
36783: 
36784: 
36785: 
36786: Eduskunnan puhemiehelle
36787: 
36788: Vanhojen metsien suojelua koskevan käsittelyn         metsästyslain 8 §:n mukaisesti ja että paikallisiin
36789: yhteydessä valtioneuvosto teki 27.6.1996 periaa-      metsästysseuroihin kuuluvat henkilöt saisivat
36790: tepäätöksen, jolla se otti kantaa perustettavien      metsästää hirviä. Syötteen alue on ollut myös
36791: vanhojen metsien virkistyskäyttöoikeuksiin. Sen       suosittu järjestömetsästysalue ja henkireikä lu-
36792: mukaisesti alueiden virkistyskäyttöoikeudet säi-      kuisille metsästysmahdollisuuksia vailla olevil-
36793: lytetään ennallaan siten, että esimerkiksi marjas-    le. Myös aluetalouden kannalta on kielteistä lu-
36794: tuksen, metsästyksen ja kalastuksen suhteen nou-      pametsästäjien häviäminen.
36795: datetaan alueella tällä hetkellä sovellettavaa käy-
36796: täntöä.                                               Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36797:    Kun nyt valmistelussa olleen kansallispuisto-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
36798: asian yhteydessä on sinällään oikein kuultu laa-      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
36799: jasti paikallista tasoa asian valmistelussa, olisi    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
36800: erityisesti metsästyksen osalta pitänyt olla laa-
36801: jempien etujen edustus valmistelussa mukana.                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36802: Paikkakuntalaisten pyrkimyksenä on ollut sul-               tyä, että hallituksen aikaisemmin linjaa-
36803: kea ulkopuoliset kokonaan pois metsästyksen                 man periaatepäätöksen mukaisesti van-
36804: piiristä ja saada itselleen siitä koituva etu.              hojen metsien suojelussa turvataan met-
36805:    Valmistelussa on nyt lähdetty siitä, että vain           sästysoikeudet myös muulle kuin paikal-
36806: paikalliset asukkaat saisivat metsästää alueella            liselle väestölle?
36807: 
36808: 
36809: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
36810: 
36811:     Kari Rajamäki ,'.,d
36812:     Tapio Karjalainen /sd
36813: 
36814: 
36815: 
36816: 
36817:                                                                                                 Versio 2.0
36818: KK 180/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
36819: 
36820: 
36821: 
36822: 
36823: Eduskunnan puhemiehelle
36824: 
36825: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           set ovat suojelun suhteen tiukemmat kuinjos alue
36826: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       olisi päätetty perustaa vain vanhojen metsien
36827: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           suojelukohteena. Niiden alueiden rauhoituksen
36828: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd          osalta, jotka myöhemmin perustetaan tavanomai-
36829: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             sina vanhojen metsien suojelualueina, on tarkoi-
36830: 180/2000 vp:                                            tus menetellä valtioneuvoston periaatepäätöksen
36831:                                                         mukaisella tavalla.
36832:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-           Kansallispuistoja koskevat yksityiskohtaiset
36833:        tyä, että hallituksen aikaisemmin linjaa-        rauhoitussäännökset sisältyvät suoraan voimassa
36834:        man periaatepäätöksen mukaisesti van-            olevaan luonnonsuojelulakiin. Kaikissa kansal-
36835:        hojen metsien suojelussa turvataan met-          lispuistoissa on metsästys kielletty suoraan lain
36836:        sästysoikeudet myös muulle kuin paikal-          säännöksen nojalla. Tästä kiellosta on kuitenkin
36837:        liselle väestölle?                               mahdollista asetuksella säätää aluekohtaisia
36838:                                                         poikkeuksia. Metsästyksen sallivia aluekohtaisia
36839: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             poikkeuksia onkin säädetty yleensä Pohjois-Suo-
36840: seuraavaa:                                              messa sijaitsevien laajojen kansallispuistojen
36841: Syötteen alueen suojelun yksityiskohtaista to-          osalta. Poikkeukset liittyvät paikallisten asukkai-
36842: teuttamista, muun ohella alueen suojelun muo-           den perinteisten oikeuksien turvaamiseen. Yh-
36843: toa, on poikkeuksellisesti suunniteltu Metsähalli-      dessäkään kansallispuistossa ei ole sallittu muul-
36844: tuksen johdolla toimineessa työryhmässä siten,          la perusteella tapahtuvaa metsästystä. Myöskään
36845: että paikalliset tahot ovat olleet laajasti valmiste-   Syötteen kansallispuiston osalta tarkoituksena ei
36846: lussa mukana. Lähtökohtana alueen suojelussa            ole poiketa aiemmasta käytännöstä. Kun kansal-
36847: on ollut valtioneuvoston 27.6.1996 tekemä peri-         lispuistot ovat yleisiksi luonnonnähtävyyksiksi
36848: aatepäätös vanhojen metsien suojelusta. Työryh-         perustettuja luonnonsuojelualueita, joiden yhte-
36849: mä päätyi kuitenkin, osaltaan ainakin seudun            nä tarkoituksena on myös alueella olevien eliöla-
36850: matkailun kehittämiseen liittyvien näkökohtien          jien suojelu, ei metsästystä lähtökohtaisesti voi-
36851: kannalta, ehdottamaan kansallispuiston perusta-         da yleensäkään pitää sellaisena toimintana, joka
36852: mista alueelle. Suojelustatuksen muutoksesta            edistäisi suojelun tavoitteiden toteutumista näil-
36853: puolestaan johtuu, että alueen rauhoitusmääräyk-        lä alueilla.
36854: 
36855: 
36856: 
36857: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
36858: 
36859:     Ympäristöministeri Satu Hassi
36860: 
36861: 
36862: 
36863: 
36864: 2
36865: Ministems svar                                           KK 180/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
36866: 
36867: 
36868: 
36869: 
36870: Tili riksdagens talman
36871: 
36872: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       det vad skyddet beträffar är striktare än om om-
36873: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    rådet hade inrättats enbart som ett skyddsområde
36874: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari       för gamla skogar. A vsikten är att förfarandet vid
36875: Rajamäki /sd m.fl. undertecknade skriftliga           fridlysningen av de områden som senare inrättas
36876: spörsmål SS 180/2000 rd:                              som ordinarie skyddsområden för gammelskog
36877:                                                       skall följa statsrådets principbeslut.
36878:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta              De detaljerade fridlysningsbestämmelser som
36879:       för att jakträtten i samband med skyddet        gäller natiohalparker ingår direkt i den gällande
36880:       av gamla skogar i enlighet med reger-           naturvårdslagen. Lagens bestämmelser innehål-
36881:       ingens tidigare principbeslut skall säk-        ler ett direkt förbud mot jakt i samtliga national-
36882:       ras också för andra än för lokalbefolk-         parker. Det är emellertid möjligt att genom för-
36883:       ningen?                                         ordning föreskriva om regionala undantag från
36884:                                                       förbudet. I allmänhet har sådana undantag som
36885: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       tillåter jakt i vissa områden stadgats för de vid-
36886: föra följande:                                        sträckta nationalparkema i norra Finland. Dessa
36887: Det detaljerade genomförandet av skyddet av           undantag har att göra med att lokalbefolkningens
36888: Syöteområdet, bl.a. formen för skyddet, har ex-       hävdvunna rättigheter skall säkras. Jakt på någon
36889: ceptionellt beretts i en arbetsgrupp under ledning    som helst annan grund är inte tillåten i en enda
36890: av Forststyrelsen på så sätt att de lokala instan-    nationalpark. Inte heller i fråga om Syöte natio-
36891: sema på bred bas har deltagit i beredningen. Ut-      nalpark föreligger någon avsikt att avvika från ti-
36892: gångspunkten för skyddet av området har varit         digare praxis. Eftersom nationalparkerna är na-
36893: statsrådets principbeslut 27.6.1996 om skyddet        turskyddsområden som inrättats som allmänna
36894: av gamla skogar. Arbetsgruppen kom i alla fall        natursevärdheter, och ett av syftena är att skydda
36895: fram till att det med hänsyn bl.a. till utveckling-   de arter som finns i området, kan j akt i allmänhet
36896: en av turismen i området nog är motiverat att fö-     inte primärt betraktas som en sådan aktivitet som
36897: reslå att en nationalpark inrättas i området. Att     främjar uppnåelsen av målen för skyddet av
36898: områdets skyddsstatus ändrades leder å andra si-      dessa områden.
36899: dan till att fridlysningsbestämmelsema för områ-
36900: 
36901: 
36902: 
36903: Helsingfors den 28 mars 2000
36904: 
36905:     Miljöminister Satu Hassi
36906: 
36907: 
36908: 
36909: 
36910:                                                                                                        3
36911:                                                                  KK 181/2000 vp- Matti Kangas /vas
36912: 
36913: 
36914: 
36915: 
36916:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 181/2000 vp
36917: 
36918:                                                Palotikkaiden kunnon valvonta
36919: 
36920: 
36921: 
36922: 
36923: Eduskunnan puhemiehelle
36924: 
36925: Paloturvallisuusmääräykset velvoittavat, että           desta. Eri puolilta Suomea tulee tietoja, että palo-
36926: kaikissa asuinrakennuksissa on palon sattuessa          tikkaiden ja muiden pelastautumisvälineiden tur-
36927: toimivat ja turvalliset palotikkaat, joita pitkin       vallisuudesta ei ole voitu varmistua, koska re-
36928: asukkaat voivat pelastautua, jos porraskäytävät         surssit eivät ole riittävät. Pienelläkin resurssien
36929: ja eteiset eivät ole käytettävissä. Tuntuu, että näi-   lisäämisellä voitaisiin parantaa vanhojen asunto-
36930: tä määräyksiä laiminlyödään ja rikotaan varsin          jen palo- ja pelastautumisturvallisuutta.
36931: yleisesti.
36932:    Monin paikoin Suomea, etenkin vanhoissa ra-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36933: kennuksissa, palotikkaat ovat luvattoman huo-           jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36934: nossa kunnossa ja jopa vaarallisia käyttäjilleen,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36935: jos niitä hätätilanteessa jouduttaisiin käyttä-         vaksi seuraavan kysymyksen:
36936: mään. Palon sattuessa henkilövahingot voivat
36937: olla huomattavat, jos näitä asukkaiden turvalli-               Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä van-
36938: suuteen liittyviä laiminlyöntejä ei korjata.                   hojen rakennusten palotikkaiden kun-
36939:    Valvontaa lisäämällä voitaisiin varmistua pa-               non tarkastusten parantamiseksi ja pa-
36940: lotikkaiden turvallisuudesta ja käyttökelpoisuu-               loturvallisuuden kehittämiseksi?
36941: 
36942: 
36943: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
36944: 
36945:     Matti Kangas /vas
36946: 
36947: 
36948: 
36949: 
36950:                                                                                                    Versio 2.0
36951: KK 18112000 vp- Matti Kangas /vas                                                    Ministerin vastaus
36952: 
36953: 
36954: 
36955: 
36956: Eduskunnan puhemiehelle
36957: 
36958: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           Korkeammissa rakennuksissa käytetään mui-
36959: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        ta ratkaisuvaihtoehtoja.
36960: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Palotikkaiden kunnosta, kuten rakennuksen
36961: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas       ylläpidosta ja kunnosta muutoinkin, vastaa sen
36962: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               omistaja tai haltija. Tästä asiasta muistuttaminen
36963: 18112000 vp:                                          tapahtuu parhaiten tiedotuksella ja valistuksella.
36964:                                                          Palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta tavan-
36965:        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä van-       omaista vaarallisempien kohteiden palotarkastus
36966:        hojen rakennusten palotikkaiden kun-           tehdään vähintään kerran vuodessa. Asuinraken-
36967:        non tarkastusten parantamiseksi ja pa-         nukset tarkastetaan kunnan päättämin välein.
36968:        loturvallisuuden kehittämiseksi?               Näiden tarkastusväli vaihtelee käytännössä kol-
36969:                                                       men ja kymmenen vuoden välillä. Palotikkaiden
36970: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           kunto tarkastetaan palotarkastuksen yhteydessä.
36971: seuraavaa:                                            Asuinrakennusten palotarkastusten merkittävä li-
36972: Rakentamismääräyksissä uloskäytävälle asetet-         sääminen kunnallisena palveluna ei ole käytän-
36973: tavat vaatimukset vaihtelevat rakennuksen koon,       nössä mahdollista eikä tarkoituksenmukaista-
36974: käyttötarkoituksen ja rakenneratkaisujen mu-          kaan.
36975: kaan. Sellaisissa kohteissa, joissa sallitaan yksi       Valistus ja koulutus on nähty parhaana keino-
36976: uloskäytävä, kuten asunnoissa, tarvitaan yleensä      na asuinrakennusten paloturvallisuuden paranta-
36977: lisäksi varatie. Varatie voi olla:                    miseksi ja myös vanhojen rakennusten palotik-
36978:     1. Ikkuna tai parveke alle 3,5 metrin korkeu-     kaiden kunnon tarkastamiseksi. Sisäasiainminis-
36979: della tai                                             teriö on asettanut pelastushallinnon tulostavoit-
36980:    2. Ikkuna tai parveke, josta on kiinteät tikkaat   teeksi kaudelle 2000-2004 valistuksen ja koulu-
36981: ("palotikkaat") maahan matalahkossa talossa           tuksen tehostamisen tavoitteena lisätä väestön
36982: (2. krs).                                             tietoa onnettomuuksien ennaltaehkäisystä ja val-
36983:                                                       miuksia toimia onnettomuustilanteissa. Kunnat
36984:                                                       osallistuvat tiedotus- ja valistuskampanjoihin.
36985: 
36986: 
36987: 
36988: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
36989: 
36990:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
36991: 
36992: 
36993: 
36994: 
36995: 2
36996: Ministems svar                                               KK 18112000 vp- Matti Kangas /vas
36997: 
36998: 
36999: 
37000: 
37001: Tili riksdagens talman
37002: 
37003: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         För brandstegamas skick, liksom även för un-
37004: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   derhåll av byggnader och för byggnademas skick
37005: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti     i övrigt svarar ägaren eller innehavaren. Påmin-
37006: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål      nelse om detta sker bäst genom information och
37007: SS 18112000 rd:                                      upplysning.
37008:                                                         Brandsyn på platser som kan anses farligare än
37009:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         vanligt med tanke på brand- och personsäkerhe-
37010:       för att förbättra kontrollen av brandste-      ten förrättas minst en gång om året. Kommunen
37011:       garna i gamla hus och för att utveckla         beslutar hur ofta brandsyn skall förrättas i bo-
37012:       brandsäkerheten?                               stadshus. Brandsyn förrättas i praktiken med allt
37013:                                                      från tre till tio års mellanrum. Brandstegama
37014: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kontrolleras i samband med brandsynen. En bety-
37015: föra följande:                                       dande ökning av brandsynema i bostadshus som
37016: De krav som i byggbestämmelserna ställs på ut-       kommunal service är varken möjlig eller ens än-
37017: gångar varierar beroende på byggnadens storlek       damålsenlig.
37018: och användningsändamål samt på de strukturella          Man har ansett att upplysning och utbildning
37019: lösningarna. På sådana platser där det får finnas    är de bästa sätten att förbättra brandsäkerheten i
37020: en utgång, t.ex. i bostäder, behövs i allmänhet      bostadshus och också då det gäller kontroll av
37021: dessutom en reservutgång. Reservutgången kan         brandstegama i gamla byggnader. Inrikesminis-
37022: vara:                                                teriet har uppställt som resultatmål för under pe-
37023:    1. Fönster eller balkong på mindre än 3,5 me-     rioden 2000-2004 att effektivera upplysningen
37024: ters höjd eller                                      och utbildningen i syfte att öka medborgamas
37025:    2. Fönster eller balkong, varifrån det går en     kunskap om förebyggande av olyckor och bered-
37026: fast stege (brandstege) ända ner till marken i ett   skap att handla vid olyckor. Kommunerna deltar i
37027: tämligen lågt hus (2 våningar).                      informations- och upplysningskampanjema.
37028:    1 högre hus tillämpas andra lösningar.
37029: 
37030: 
37031: 
37032: Helsingfors den 27 mars 2000
37033: 
37034:     lnrikesminister Kari Häkämies
37035: 
37036: 
37037: 
37038: 
37039:                                                                                                      3
37040:                         j
37041: 
37042:                     j
37043: 
37044:                     j
37045: 
37046:                 j
37047: 
37048:                 j
37049: 
37050:             j
37051: 
37052:             j
37053: 
37054:         j
37055: 
37056:         j
37057: 
37058:     j
37059: 
37060:     j
37061: 
37062: j
37063: 
37064: j
37065:                                                                KK 182/2000 vp- Matti Kangas /vas
37066: 
37067: 
37068: 
37069: 
37070:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 182/2000 vp
37071: 
37072:                                              Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen                      ja
37073:                                              polttoaineveron tasausjärjestelmä
37074: 
37075: 
37076: 
37077: 
37078: Eduskunnan puhemiehelle
37079: 
37080: Suomi on suurena ja harvaan asuttuna maana            Pitkien kuljetusmatkojen takia yritysten kilpailu-
37081: riippuvainen toimivista liikenneyhteyksistä sekä      asema heikkenee, ja korkean polttoaineveron ta-
37082: kuljetusten että matkustajaliiKenteen kannalta.       kia monien pk-yritysten kannattavuus on vaaras-
37083: Pitkien etäisyyksien ja syrjäalueilla suhteellisen    sa. Tämä ongelma haittaa Suomen kansantalout-
37084: kehnosti toimivien julkisten liikenneyhteyksien       ta huomattavasti enemmän kuin muita Euroopan
37085: takia suurimmassa osassa maata henkilöauton           maita. Esimerkiksi Lapissa bensiinin litrahinta
37086: käyttö on välttämätöntä. Korkea polttoaineen          on monin paikoin yli 7 markkaa.
37087: hinta siirtyy myös julkisen liikenteen hintoihin.        Eduskunta ei voi vaikuttaa polttoaineiden
37088:    Tieliikenteen verotus Suomessa on kansainvä-       maailmanmarkkinahintoihin, mutta maamme
37089: lisesti verraten korkea. Tieliikenteeseen kohdis-     polttoaineveron suuruuteen kyllä. Nyt olisikin
37090: tuva verotaakka on viimeisten kymmenen vuo-           korkea aika laskea polttoaineveroa edes siksi ai-
37091: den ajanjatkuvasti kasvanut. Autonkäyttäjä mak-       kaa, kunnes raakaöljyn maailmanmarkkinahin-
37092: saa autolla liikkumisesta valtiolle erilaisia ve-     nat taas laskevat. Pitkällä tähtäimellä voitaisiin
37093: roja ja maksuja yli 1 200 mk kuukaudessa, ja          kehittää jonkinlainen automaattisesti toimiva
37094: vuositasolla maksut lähenevät 15 OOO:ta mark-         mekanismi, joka reagoi suuriin muutoksiin raa-
37095: kaa. Vuosittain autoilijalta kuluu rahaa pelkkään     kaöljyn maailmanmarkkinahinnoissa. Silloin,
37096: polttoaineveroon lähes 7 000 markkaa, mikä vas-       kun raakaöljyn hinta nousee yli kohtuullisen ra-
37097: taa keskivertosuomalaisen kuukauden nettopalk-        jan, voisi veron suuruus laskea automaattisesti ja
37098: kaa. Suoraan sanoen tämä tuntuu kohtuuttomalta.       päinvastoin. Vähimmillään voitaisiin polttoaine-
37099:    Eniten polttoaineverotus haittaa maaseudulla       veron suuruuteen puuttua siltä osin, että raakaöl-
37100: asuvia ja lapsiperheitä, koska nämä ryhmät tar-       jyn hinnan noustessa veron päälle lisättävä ar-
37101: vitsevat autoa keskimäärin muita enemmän. Ras-        vonlisävero jäisi pois eikä raakaöljyn hinnan
37102: kaimmin korkea verotus kohdistuu pienituloisiin       nousulle enää laskettaisi korotettua veroa.
37103: autonkäyttäjiin, vaikka auto ei nyky-Suomessa
37104: ole mikään ylellisyyshyödyke. Autoilijat tietä-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37105: vät, että 75 % bensiinin hinnasta on veroa.           jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37106:    Korkeaan polttoaineveroon liittyy työllisyys-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37107: ja aluepoliittisia näkökohtia. Varsinkin Itä-, Kes-   vaksi seuraavan kysymyksen:
37108: ki- ja Pohjois-Suomessa työllisyys on vaarassa.
37109: 
37110: 
37111: 
37112: 
37113:                                                                                                Versio 2.0
37114: KK 182/2000 vp- Matti Kangas /vas
37115: 
37116: 
37117:       Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    onko hallituksen tarkoitus suunnitella
37118:       menpiteisiin polttoaineveron keventämi-   tasausjärjestelmää, jolla voitaisiin vai-
37119:       seksi ja                                  mentaa raakaöljyn maailmanmarkkina-
37120:                                                 hintojen suuria muutoksia?
37121: 
37122: 
37123: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
37124: 
37125:     Matti Kangas /vas
37126: 
37127: 
37128: 
37129: 
37130: 2
37131: Ministerin vastaus                                          KK 182/2000 vp- Matti Kangas /vas
37132: 
37133: 
37134: 
37135: 
37136: Eduskunnan puhemiehelle
37137: 
37138: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      nut noin 70 %:iin, koska volyymipohjaisen polt-
37139: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      toaineveron osuus vähenee hintojen noustessa.
37140: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Mikäli verotuksella pyritään vaikuttamaan
37141: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas     työllisyyteen, on pidettävä mielessä, että tulove-
37142: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             rotuksen tai työnteon sivukulujen alentaminen
37143: 182/2000 vp:                                        vaikuttaa taloudessa suoraan työllisyyttä paran-
37144:                                                     tavasti, sen sijaan polttoaineiden verojen alenta-
37145:       Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi-        misella voi olla ainoastaan välillinen vaikutus
37146:       menpiteisiin polttoaineveron keventämi-       työllisyyteen. Joka tapauksessa polttoaineiden
37147:       seksi ja                                      veronalennus olisi poissa tuloverojen alennuksel-
37148:                                                     ta, eikä se siis vastaisi hallitusohjelman tavoittei-
37149:       onko hallituksen tarkoitus suunnitella        ta, joiden mukaan pyritään alentamaan työn ve-
37150:       tasausjärjestelmää, jolla voitaisiin vai-     rottamista. Tuloverojen alentamisen rahoittami-
37151:       mentaa raakaöljyn maailmanmarkkina-           seksi pitää varautua paitsi karsimaanjulkisia me-
37152:       hintojen suuria muutoksia?                   noja myös korottamaan- ei alentamaan- joi-
37153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      takin muita veroja.
37154: ti seuraavaa:                                          Kysymys tasausjärjestelmän kehittämisestä,
37155:                                                    jolla voitaisiin vaimentaa maailmanmarkkinahin-
37156: Kysymys on edelleen ajankohtainen, vaikka sa-      tojen suuria muutoksia, on teoreettisesti mielen-
37157: mansisältöisiä kysymyksiä eduskunnassa on tal-     kiintoinen. Tällaisia järjestelmiä on aikaisem-
37158: ven aikana tehty jo useita. Polttoaineen hintaan   min käytetty, mutta niistä on luovuttu, kun on
37159: on vaikuttanut erityisesti viime aikoina voimak-   siirrytty hintasäätelystä aidosti toimiviin markki-
37160: kaasti kohonnut raakaöljyn maailmanmarkkina-       noihin. Jos maailmanmarkkinahintojen korotus-
37161: hinta, joka on kolminkertaistunut runsaan vuo-     ta subventoitaisiin tällä kertaa veroja alentamal-
37162: den aikana. Öljyntuottajat neuvottelevat tällä     la, jouduttaisiin vastaisuudessakin alentamaan
37163: hetkellä tuotannonlisäyksestä, joka toteutues-     veroja markkinoilla havaittavien erilaisten syi-
37164: saan laskisi hintaa. Toisaalta maailmantalouden    den johdosta. Öljyn maailmanmarkkinahinnan
37165: kasvun nopeutuminen lisää öljyn kysyntää, joten    muutosten kompensointi verotasoa muuttamalla
37166: hintojen mahdollinen lasku jäänee rajoitetuksi.    ei ole muutoinkaan valtion tehtävänä. Teoriassa
37167: Käytännössä Suomella ei ole mahdollisuuksia        hinnantasaus voisi toimia joko muuttuvalla vero-
37168: vaikuttaa tähän kehitykseen. Pidemmällä tähtäi-    prosentilla tai suurten varmuusvarastojen avulla.
37169: mellä on vaikea välttää öljyn maailmanmarkki-      Valtiontaloudellisista, lainsäädännöllisistä ja
37170: nahintojen kohoamista, koska uusiutumattomat       hallinnollisista syistä ei ole kuitenkaan mahdol-
37171: öljyvarannot ovat rajalliset.                      lista luoda kysyjän tarkoittamaa automaatiota,
37172:    Kysymyksessä on esitetty, että bensiinin hin-   jonka avulla polttoaineiden veroa alennetaan tai
37173: nasta olisi veroa 75 %. Seitsemän markan vähit-    korotetaan aina, kun öljyn hinta jostain syystä
37174: täishinnasta laskettuna verojen osuus on laske-    muuttuu. Myös varmuusvarastojen kasvattami-
37175:                                                    nen niin suuriksi, että niiden avulla voitaisiin ta-
37176: 
37177: 
37178:                                                                                                        3
37179: KK 182/2000 vp- Matti Kangas /vas                                                    Ministerin vastaus
37180: 
37181: 
37182: sata markkinahintoja, olisi liian kallista. Lisäksi   ventäminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Suh-
37183: on huomattava, että varmuusvarastointijärjestel-      dannepoliittisesti nyt pitäisi pikemmin tiukentaa
37184: mä on luotu energiahuollon turvaamiseksi poik-        verotusta. Fiskaalisten tarpeiden lisäksi polttoai-
37185: keusolosuhteissa- ei hintasääntelyä varten.           neverotuksen tarkoituksena on korkean hinta- ja
37186:    Sellainen kysymyksessä ehdotettu järjestely,       verotason avulla pyrkiä supistamaan polttoainei-
37187: että arvonlisäveroa jätettäisiin kantamatta pohto-    den kulutusta. Kulutuksen vähentäminen liittyy
37188: aineista, olisi yhteisön kuudennen arvonlisävero-     tavoitteeseen vähentää ympäristöön kohdistuvia
37189: direktiivin vastainen.                                haitallisia päästöjä. Verojen alentaminen olisi
37190:    Verotason alentamiseen öljytuotteiden hinto-       näiden ympäristötavoitteiden vastaista.
37191: jen alentamiseksi tai vakauttamiseksi ei ole val-        Hallitus ei näe tarpeelliseksi puuttua polttoai-
37192: tiontaloudellisia mahdollisuuksia. Muutoinkin         neiden hinnanmuodostukseen polttoaineveroa
37193: nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa pelätään        alentamalla.
37194: ylikuumenemista, verotuksen yksipuolinen ke-
37195: 
37196: 
37197: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
37198: 
37199:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
37200: 
37201: 
37202: 
37203: 
37204: 4
37205: Ministems svar                                                 KK 182/2000 vp- Matti Kangas /vas
37206: 
37207: 
37208: 
37209: 
37210: Tili riksdagens talman
37211: 
37212: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Om avsikten är att försöka inverka på syssel-
37213: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     sättningen med hjälp av beskattningen måste man
37214: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti       komma i håg att en lindring av inkomstbeskatt-
37215: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål        ningen eller minskning av bikostnadema för ar-
37216: SS 182/2000 rd:                                        bete har en direkt förbättrande inverkan på sys-
37217:                                                        selsättningen i ekonomin, medan däremot en
37218:       .imnar regeringen vidta omedelbara åt-           sänkning av bränsleaccisen endast indirekt kan
37219:       gärderför att sänka bränsleaccisen och           inverka på sysselsättningen. En sänkning av
37220:                                                        bränsleaccisen skulle i varje fall gå ut över en
37221:        har regeringen för avsikt att planera ett      minskning av inkomstskattema och således inte
37222:        utjämningssystem med hjälp av vilket           motsvara målet i regeringsprogrammet, enligt
37223:        man kan dämpa stora förändringar i             vilket strävan är att uppnå en sänkt beskattning
37224:        världsmarknadspriset på råolja?                av arbete. För att en lindrigare inkomstbeskatt-
37225: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ning skall kunna finansieras blir det nödvändigt
37226: föra följande:                                        att gallra bort vissa offentliga utgifter men också
37227:                                                       att höja, och inte sänka, vissa andra skatter.
37228: Frågan är alltjämt aktuell även om det i riksda-          Frågan om utveckling av ett utjämningssys-
37229: gen redan har gjorts många spörsmål med samma         tem som kunde dämpa stora kast i världsmark-
37230: innehåll under vintems lopp. Särskilt under den       nadsprisema är teoretiskt sett intressant. Dylika
37231: senaste tiden har världsmarknadspriset på råolja      system har använts förut men senare slopats, då
37232: stigit kraftigt, det har rentav tredubblats under     man har övergått från prisreglering tili en genu-
37233: drygt ett år, vilket har inverkat på bränslepriset.   int fungerande marknad. Om höjningen av
37234: Oljeproducentema förhandlar för tillfållet om en      världsmarknadsprisema denna gång skulle sub-
37235: produktionsökning som skulle leda tili att priset     ventioneras genom en skattesänkning, blir det
37236: sjunker. Den allt snabbare tillväxten i världseko-    även i framtiden nödvändigt att sänka skattema
37237: nomin ökar å andra sidan efterfrågan på olja, vil-    på grund av olika orsaker som observeras på
37238: ket Ieder tili att en eventuell sänkning av prisema   marknaden. Det hör inte heller i övrigt tili sta-
37239: torde bli begränsa~. 1 praktiken har Finland inga     tens uppgifter att kompensera ändringar i världs-
37240: möjligheter att påverka denna utveckling. På          marknadspriset på olja genom att ändra skatteni-
37241: längre sikt är det svårt att undvika att världs-      vån. 1 teorin kunde en prisutjämning fungera med
37242: marknadsprisema på olja stiger, eftersom de           hjälp av antingen en föränderlig skatteprocent el-
37243: icke-fömybara oljereservema är begränsade.            ler stora säkerhetsupplag. Av statsekonomiska,
37244:    1 spörsmålet föreslås att accisen kunde utgöra     lagstiftnings- och förvaltningsmässiga orsaker är
37245: 7 5 % av bensinpriset. Räknat enligt ett minutpris    det dock inte möjligt att skapa en sådan automa-
37246: på sju mark har accisens andel sjunkit tili 70 %,     tion som frågeställaren avser, dvs. med hjälp av
37247: eftersom den volymbaserade bränsleaccisens an-        viiken bränsleaccisen skulle sänkas eller höjas
37248: del minskar då prisema stiger.                        alltid då oljepriset ändras av någon anledning.
37249: 
37250: 
37251: 
37252:                                                                                                        5
37253: KK 182/2000 vp -Matti Kangas /vas                                                           Ministems svar
37254: 
37255: 
37256: Det vore också alltför dyrt att hålla så stora säker-   inte heller i övrigt ändamålsenligt att ensidigt
37257: hetsupplag att marknadsprisema kunde utjämnas           lindra beskattningen i rådande konjunkturläge då
37258: med hjälp av dessa. Dessutom bör det noteras att        det finns risk för överhettning. Konjunkturpoli-
37259: systemet med säkerhetsupplagring har kommit             tiskt sett vore det nu snarare skäl att strama åt be-
37260: till för att energiförsörjningen skall kunna tryg-      skattningen. Utöver de fiskala behoven syftar
37261: gas under undantagsförhållanden och inte för            bränslebeskattningen dessutom till att minska
37262: prisreglering.                                          bränslekonsumtionen med hjälp av en hög pris-
37263:     Ett sådant arrangemang som föreslås i spörs-        och skattenivå. En nedskäming av konsumtionen
37264: målet, dvs. att man lät bli att uppbära mervärdes-      hänför sig till målet att minska på sådana utsläpp
37265: skatt på bränslen, strider mot gemenskapens sjät-       som är skadliga för miljön. En sänkning av skat-
37266: te mervärdesskattedirektiv.                             tema strider emot dessa miljömässiga mål.
37267:     Det finns inga statsekonomiska möjligheter att         Regeringen anser inte att det är nödvändigt att
37268: sänka skattenivån för att prisema på oljeproduk-        genom en sänkning av bränsleaccisen påverka
37269: ter skall kunna sänkas eller stabiliseras. Det vore     prisbildningen vad gäller bränslen.
37270: 
37271: 
37272: 
37273: Helsingfors den 28 mars 2000
37274: 
37275:     Finansminister Sauli Niinistö
37276: 
37277: 
37278: 
37279: 
37280: 6
37281:                                                          KK 183/2000 vp - Jorma Huuhtanen /kesk
37282: 
37283: 
37284: 
37285: 
37286:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 183/2000 vp
37287: 
37288:                                               Monikkolapsiperheiden asema
37289: 
37290: 
37291: 
37292: 
37293: Eduskunnan puhemiehelle
37294: 
37295: Useamman vauvan syntyminen kerralla perhee-            tetta jo ennestään niukkaan talouteen perheessä,
37296: seen tietää vanhemmille moninkertaista iloa ja         joka on kasvamassa kertaheitolla suurperheeksi.
37297: onnea, mutta myös moninkertaista työtä. Per-           Keskimääräisesti monikkoperheelle tulee lisä-
37298: heet, joihin on syntynyt kaksi tai useampia lapsia     maksua ennen lapsien syntymää/sairaala-ajalta
37299: samanaikaisesti, ovat ryhtyneet käyttämään it-         3 500-10 000 markkaa.
37300: sestään termiä monikkoperhe.                               Kaikki perustarvikkeet pinnasängyistä vau-
37301:    Kaksosia syntyy Suomessa noin 1 000/vuosi,          nuihin, rattaisiin, auton turvaistuimiin, vaattei-
37302: kolmosia 14/vuosi ja nelosia kerran kahdessa           siin ja vaippoihin tulee hankkia moninkertaises-
37303: vuodessa. Näiden perheiden henkisen ja talou-          ti. Perheen liikkuminen esimerkiksi kaupoissa ja
37304: dellisen tilanteen helpottaminen ei ole kunnallis-     lääkäreissä ei onnistu julkista kulkuneuvoa käyt-
37305: ja valtiontaloudellisesti merkittävä menoerä,          täen, varsinkaan yhden aikuisen voimin. On han-
37306: kunhan tieto perheiden erityistarpeista vain ta-       kittava kenties tilavampi auto, ehkä jopa asunto-
37307: voittaa päättäjät.                                     kin, ja tämä kaikki tietää lisää velkaa. Kun lapset
37308:    Yhden lapsen saantiin verrattuna monikkoper-        kasvavat, tulee hankittavaksi polkupyörät, talvi-
37309: heiden ylimääräiset menot alkavat jo ennen lap-        harrastusvälineet ym. viimeistään, kun lapset
37310: sen syntymää. Äiti joutuu hyvin varhaisessa vai-       lähtevät kouluun. Tavallisen perheen säästömah-
37311: heessa - saadessaan tiedon odottavansa useam-          dollisuus on huomattava, kun nuoremmat voivat
37312: paa lasta- käymään neuvolan lisäksi esimerkik-         käyttää vanhempien lasten tarvikkeita, vaatteita,
37313: si äitiyspoliklinikalla tutkimuksissa. Yhden tut-      kenkiä jne. Monikkoperheissä kyseiset tavarat on
37314: kimuskerran hinta maksaa hänelle 120 markkaa,          hankittava kaikille yhtä aikaa.
37315: ja keskimääräisesti äidille tulee käyntejä noin            Väestöpohjasta on jo nyt pulaa suomalaisessa
37316: 15-25 kertaa. Tilanne on aina tapauskohtainen.         yhteiskunnassa, ja nyt esillä ollut lapsilisien leik-
37317: Lisäksi äidille voi aiheutua monia erilaisia kulu-     kaus monilapsisilta perheiltä tulee edesautta-
37318: ja esimerkiksi sairaalassaolopäivistä, jos on          maan tämän ongelman jatkumista. Lapsilisät ei-
37319: epäiltävissä ennenaikaista synnytystä tai synny-       vät vastaa tällä hetkellä oikeanlaista näkökantaa
37320: tyksen jälkeen tulleita ongelmia, jotka aiheutta-      monikkoperheitä kohtaan. Eikö kuitenkin lapsi-
37321: vat syynjäädä sairaalahoitoon. Näin ollen äidille      perheissä ole tulevaisuutemme?
37322: tulee maksettavaksi jokaisesta lapsesta sairaala-
37323: päivämaksuja. Tänä päivänä hyvin moni monik-           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37324: koäiti joutuu vielä turvautumaan yksityisen sek-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37325: torin palveluihin, koska tietoa monikkoraskauk-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37326: sista ja niiden aiheuttamista riskeistä ei tarpeeksi   vaksi seuraavan kysymyksen:
37327: tiedetä. Yksityiset lääkärikäynnit tuovat lisärasi-
37328: 
37329: 
37330:                                                                                                    Versio 2.0
37331: KK 183/2000 vp -Jorma Huuhtanen /kesk
37332: 
37333: 
37334:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-   taakseen niiden selviytymistä taloudelli-
37335:       tyä ennalta ehkäistäkseen ja helpottaak-    sesti monikko-onnen kohdatessa?
37336:       seen perheiden pahoinvointia ja aut-
37337: 
37338: 
37339: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
37340: 
37341:     Jorma Huuhtanen /kesk
37342: 
37343: 
37344: 
37345: 
37346: 2
37347: Ministerin vastaus                                       KK 183/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk
37348: 
37349: 
37350: 
37351: 
37352: Eduskunnan puhemiehelle
37353: 
37354: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          painrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arki-
37355: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      päivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohti.
37356: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuo-
37357: vastattavaksi kansanedustaja Jorma Huuhtasen            sien aikana käynyt neuvotteluja eri tahojen kans-
37358: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          sa monikkoperheiden aseman parantamiseksi
37359: 183/2000 vp:                                            sekä tiedon lisäämiseksi monikkoperheiden eri-
37360:                                                        tyistarpeista. Yhteistyötä on pyritty käynnistä-
37361:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       mään mm. eri järjestöjen kesken. Ministeriön ta-
37362:        tyä ennalta ehkäistäkseen ja helpottaak-        voitteena on käynnistää perhekasvatuksen kehit-
37363:        seen perheiden pahoinvointia ja aut-            tämishanke, jonka yhteydessä voidaan kiinnittää
37364:        taakseen niiden selviytymistä taloudelli-       huomiota myös monikkoperheiden tarpeisiin.
37365:        sesti monikko-onnen kohdatessa?                 Taloudellisen tuen vähäisyyden ohella monikko-
37366:                                                        perheet kokevat keskeisenä ongelmana sen, ettei-
37367: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          vät he lasten syntymän yhteydessä ja pikkulapsi-
37368: ti seuraavaa:                                          vaiheessa saa riittävästi henkistä eivätkä käytän-
37369: Suomen perhepoliittisessa tukijärjestelmässä on        nön tukea. Tärkeää olisikin parantaa perheiden
37370: sekä lapsikohtaisuuteen perustuvia että laajem-        mahdollisuutta saada kunnallisia kotipalveluja,
37371: min perheen kokonaisuutta huomioon ottavia tu-         joilla voidaan tukea perheiden omatoimista sel-
37372: kimuotoja ja palveluja. Tämän lisäksi osassa jär-      viytymistä ja ennalta ehkäistä ongelmien syntyä.
37373: jestelmää on vielä voitu erikseen huomioida ne         Lapsiperheiden mahdollisuus saada kunnallisia
37374: tilanteet, joissa perheisiin on syntynyt samanai-      kotipalveluja on kuitenkin huomattavasti vähen-
37375: kaisesti kaksi tai useampia lapsia.                    tynyt. Ministeriön mahdollisuus vaikuttaa sii-
37376:     Tavanomaisimpia lapsikohtaisia tuki- ja pal-       hen, kenelle kotipalveluja tarjotaan, toteutuu lä-
37377: velumuotoja ovat mm. äitiysavustus, elatustuki,        hinnä informaatio- ohjauksen kautta.
37378: lapsen hoitotuki, erityishoitoraha sekä lapsen oi-         Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
37379: keus päivähoitopaikkaan. Etuuksia, jotka mää-          useamman lapsen syntymän perheille tuottamas-
37380: räytyvät suuruudeltaan tai kestoltaan ainakin          ta erityistilanteesta, jolloin olisi perusteltua saa-
37381: osittain myös lasten määrän mukaan, ovat mm.           da lisää perheen ulkopuolista tukea. Tuen tarve
37382: lapsilisä, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoi-   vaihtelee ollen niin psyykkistä, fyysistä kuin ta-
37383: don tuki, vanhempainpäiväraha sekä lapsiperhei-        loudellistakin.
37384: den kotipalvelu.                                           Ministeriössä selvitetään, olisiko mahdollista
37385:     Useamman lapsen syntymä tulee huomioiduk-          kehittää äitiysavustusjärjestelmää siten, että per-
37386: si kaikissa lapsikohtaisissa tukimuodoissa, jois-      heeseen samanaikaisesti syntyvistä tai ottolap-
37387: sa jokainen syntyvä lapsi saa vastaavan tuen.          seksi otettavista lapsista äitiysavustus suorite-
37388: Erikseen nämä perheet on huomioitu vanhem-             taan kaksinkertaisena toisesta samanaikaisesti
37389: painpäivärahan yhteydessä. Sairausvakuutuslain         syntyvästä tai ottolapseksi otettavasta lapsesta ja
37390: (36411963) 23 §:n mukaan kun lapsia on synty-          kolminkertaisena kolmannesta samanaikaisesti
37391: nyt samalla kertaa useampia kuin yksi, vanhem-         syntyvästä lapsesta jne.
37392: 
37393: 
37394:                                                                                                           3
37395: KK 183/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk                                            Ministerin vastaus
37396: 
37397: 
37398:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu    kohdennetun tuen väylänä adoption tai useam-
37399: lapsilisäjärjestelmän kokonaisuutta selvittävä      man lapsen samanaikaisen syntymän yhteydes-
37400: työryhmä. Työryhmälle on annettu tehtäväksi         sä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi vuo-
37401: muun ohella selvittää lapsilisäjärjestelmän käyt-   den 2000 loppuun mennessä.
37402: tökelpoisuutta myös perheiden erityistilanteisiin
37403: 
37404: 
37405: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
37406: 
37407:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
37408: 
37409: 
37410: 
37411: 
37412: 4
37413: Ministems svar                                          KK 183/2000 vp -Jorma Huuhtanen /kesk
37414: 
37415: 
37416: 
37417: 
37418: Tili riksdagens talman
37419: 
37420: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Social- och hälsovårdsministeriet har under de
37421: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     senaste åren förhandlat med olika parter i syfte
37422: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jor-       att förbättra ställningen för familjer där det föds
37423: ma Huuhtanen /cent undertecknade skriftliga            flerbarnskullar och öka kunskapen om dessa fa-
37424: spörsmål SS 183/2000 rd:                              miljers särskilda behov. Man har strävat efter att
37425:                                                       inleda samarbete mellan olika organisationer.
37426:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          Ministeriet har också som mål att starta ett pro-
37427:       för att förebygga och lindra illamående i       jekt för att utveckla familjefostran, i samband
37428:       familjer och hjälpa dem att ekonomiskt          med vilket man även kan beakta dessa familjers
37429:       klara av situationen när de lyckliggörs         behov. Ett problem som familjer med flerbarns-
37430:       medflera barn samtidigt?                        kullar upplever som centralt, utöver det ringa
37431:                                                       ekonomiska stödet, är att familjerna i samband
37432: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       med barnens födelse och i spädbarnsskedet inte
37433: föra följande:                                        får tillräckligt mentalt eller praktiskt stöd. Där-
37434: Det familjepolitiska stödsystemet i Finland om-       för vore det viktigt att förbättra familjernas förut-
37435: fattar såväl sådana stödformer och tjänster som       sättningar att få kommunal hemservice genom
37436: ges per bam och sådana som beaktar familjen           viiken man kan stöda familjerna så att de klarar
37437: som helhet. 1 en del av systemet har man dess-        sig på egen hand samt förebygga problem. Barn-
37438: utom särskilt kunnat beakta de situationer där det    familjernas möjligheter att få kommunal hemser-
37439: har fötts två eller flera bam samtidigt i familjer-   vice har dock minskat betydligt. Ministeriet kan
37440: na.                                                   främst genom informationsstyrning påverka va-
37441:    De vanligaste stöd- och serviceformema som         let av dem som erbjuds hemservice.
37442: ges per bam är bl.a. moderskapsunderstöd, un-             Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
37443: derhållsstöd, vårdbidrag för barn, specialvårds-      medveten om den speciella situation det innebär
37444: penning samt barnets rätt tili dagvårdsplats. För-    för familjen att få flera bam samtidigt och det
37445: måner vars storlek eller varaktighet åtminstone       vore då motiverat att familjen fick mera stöd uti-
37446: delvis bestäms även enligt antalet bam är bl.a.       från. Behovet av stöd varierar och gäller såväl
37447: bambidrag, stöd för hemvård och privat vård av        psykiskt, fysiskt som ekonomiskt stöd.
37448: bam, föräldradagpenning samt hemservice för               Ministeriet undersöker om det vore möjligt att
37449: barnfamiljer.                                         utveckla systemet med moderskapsunderstöd så
37450:    Flerbarnsfödslar beaktas i alla stödformer som     att moderskapsunderstödet för barn som föds el-
37451: utgår per barn, där varje barn som föds får sam-      ler adopteras samtidigt utgår med dubbelt belopp
37452: ma stöd. Dessa familjer har uppmärksammats            för det andra barnet som föds eller adopteras
37453: särskilt i samband med föräldradagpenningen. 1        samtidigt och med trefaldigt belopp för det tredje
37454: 23 § sjukförsäkringslagen (364/1963) bestäms          barnet som föds samtidigt osv.
37455: att om flera än ett barn har fötts på samma gång,         Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
37456: förlängs den tid för viiken föräldrapenning beta-     en arbetsgrupp som skall utreda barnbidragssy-
37457: las med 60 vardagar för varje barn utöver ett.        stemet i dess helhet. Arbetsgruppen har bl.a. fått i
37458: 
37459: 
37460:                                                                                                          5
37461: KK 183/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk                                                Ministems svar
37462: 
37463: 
37464: uppgift att reda ut hur bambidragssystemet skul-     adoption och flerbamsfödslar. Arbetsgruppen
37465: le fungera även som kanal för stöd som riktas tili   skall vara klar med sitt arbete före utgången av
37466: familjema i specialsituationer i samband med         2000.
37467: 
37468: 
37469: Helsingfors den 24 mars 2000
37470: 
37471:     Omsorgsminister Eva Biaudet
37472: 
37473: 
37474: 
37475: 
37476: 6
37477:                                                         KK 184/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk ym.
37478: 
37479: 
37480: 
37481: 
37482:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2000 vp
37483: 
37484:                                               Puolustushallinnon        kiinteistötoimen       tulevai-
37485:                                               suus
37486: 
37487: 
37488: 
37489: 
37490: Eduskunnan puhemiehelle
37491: 
37492: Puolustusvoimien kiinteistöjen hallintaa selvittä-     aina tultu siihen tulokseen, että puolustushallin-
37493: nyt työryhmä on esittänyt, että puolustusvoimien       non kiinteistöjen ja niiden käytön erityispiirtei-
37494: toimitilat siirtyisivät Valtion kiinteistölaitoksel-   den johdosta on tarkoituksenmukaista säilyttää
37495: le. Ehdotuksen mukaan puolustusvoimien metsä-           ne erillään puolustushallinnon omassa hoidossa."
37496: alueet siirrettäisiin Metsähallitukselle, tarpeetto-       Tarkoituksenmukaisin ja taloudellisin kiin-
37497: mat toimitilat Kapiteeli Oy:lle ja asunto-omai-         teistöalojen toimintojen hoito vaikuttaa edelleen
37498: suus Kruunuasunnot Oy:lle. Näiden ehdotusten           olevan resurssien keskittäminen yhteen organi-
37499: taustalla lienee taloudellisen tehokkuuden tavoit-     saatioon. Puolustusvoimien rakennuslaitoksen
37500: telu.                                                   "pilkkomisen" sijaan puolustushallinnon omaa
37501:     Puolustushallinnon edustajat ovat vastusta-        kiinteistötoimintaa voitaisiinkin lähteä nykyises-
37502: neet ehdotettua järjestelyä. Ehdotetussa järjeste-     tä määrätietoisesti kehittämään. Hyvä malli voisi
37503: lyssä on katsottu olevan mm. vaara siitä, että val-    olla esimerkiksi se, että puolustusministeriön
37504: tion rahaa siirretään vain taskusta toiseen, jos       alaisuuteen perustettaisiin liikelaitoksena toimi-
37505: Valtion kiinteistölaitos alkaa periä puolustusvoi-     va puolustushallinnon kiinteistölaitos, jolle kes-
37506: milta markkinahinnan käytetyistä toimitiloista.        kitettäisiin puolustushallinnon kiinteistövaralli-
37507: Huolta on aiheuttanut myös pelko puolustushal-         suus.
37508: linnon työpaikoista, jos tarkoituksena on siirtyä          Puolustushallinnon rakennuslaitos on saavut-
37509: enenevässä määrin käyttämään puolustusvoi-             tanut toiminnallaan puolustusvoimien luotta-
37510: mien oman henkilökunnan sijaan hallinnon ulko-         muksen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen
37511: puolisia ostopalveluita. Lisäksi on pelätty, että      toiminnan ja kilpailukyvyn vahvuutena muihin
37512: juopa käyttäjän ja palvelujen tuottajan välillä        palvelujen tuottajiin verrattuna on puolustusvoi-
37513: kasvaa ja käyttäjän asiantuntemuksen tarve li-         mien toiminnan ja infrastruktuurin hyvä tunte-
37514: sääntyy, jos palvelutuotanto siirretään hallinnon      mus. Puolustusvoimien eli asiakkaan kannalta on
37515: ulkopuolelle.                                          myös tärkeää, että palvelutuotanto on pitkäjän-
37516:     Puolustushallinnon kiinteistöjen hallinnan         teistä ja molemminpuoliseen luottamukseen pe-
37517: siirtoa on pohdittu ennenkin. Pääesikunta antoi        rustuvaa. Rakennuslaitos on myös hallinnon tu-
37518: vuonna 1995 puolustusministeriölle seuraavan           kiyksikkö ja samalla osa varuskunnallista päivit-
37519: lausunnon, joka koski Valtion kiinteistölaitoksel-     täistä huoltoa. Puolustusvoimien erityispiirtei-
37520: le siirrettäväksi esitettyä kiinteistövarallisuutta:   den huomioon ottaminen kiinteistö- ja rakennus-
37521:  "Puolustusvoimien kiinteistövarallisuuden siirtä-     toimesta edellyttää kiinteää yhteyttä itse toimin-
37522: mistä Valtion kiinteistölaitokselle (tai sen edeltä-   taan, mikä voitaneen parhaiten turvata hallin-
37523: jien) hallittavaksi on tutkittu useita kertoja ja      nonalan omalla sisäisellä palvelutoiminnalla.
37524: 
37525: 
37526:                                                                                                 Versio 2.0
37527: KK 184/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk ym.
37528: 
37529: 
37530: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-    Pitääkö hallitus aiheellisina kysymyk-
37531: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-   sen perusteluissa esitettyjä näkökohtia
37532: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-    puolustushallinnon kiinteistötoimesta ja
37533: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
37534:                                                    aikooko hallitus toimia niin, että puolus-
37535:                                                    tushallinnon kiinteistötoimi säilytetään
37536:                                                    puolustusministeriön alaisuudessa?
37537: 
37538: 
37539: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
37540: 
37541:     Jukka Vihriälä /kesk
37542:     Ossi Korteniemi /kesk
37543: 
37544: 
37545: 
37546: 
37547: 2
37548: Ministerin vastaus                                      KK 184/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
37549: 
37550: 
37551: 
37552: 
37553: Eduskunnan puhemiehelle
37554: 
37555: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          seen on osoitettu enenevältä osin valtion pysy-
37556: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      vään käyttöön tarkoitettu kiinteistökanta, kuten
37557: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          mm. valtion yliopisto- ja tutkimuslaitoskiinteis-
37558: vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän           töt, oikeus- ja poliisitalot sekä virastojen ja lai-
37559: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tosten käytössä olevat valtion toimistokiinteistöt
37560: KK 184/2000 vp:                                        mukaan lukien eräät ns. poikkeusolojen suojati-
37561:                                                        lat Vankilakiinteistöjen siirtämisestä on valmis-
37562:        Pitääkö hallitus aiheellisina kysymyk-          tunut ehdotus 3l.l2.1999.
37563:        sen perusteluissa esitettyjä näkökohtia            Puolustushallinnon osalta asiaan liittyy, kuten
37564:        puolustushallinnon kiinteistötoimesta ja        aikaisemmin jo toteutettujenkin järjestelyjen
37565:                                                        osalta, varautuminen kiinteistöjen käyttäjien toi-
37566:        aikooko hallitus toimia niin, että puolus-      mitiloihinsa ja alueisiin kohdistuvien toiminnal-
37567:        tushallinnon kiinteistötoimi säilytetään        listen ja muiden tarpeiden mahdollisimman hy-
37568:        puolustusministeriön alaisuudessa?              vään täyttämiseen. Lisäksi ratkaisujen tulee olla
37569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          perusteltuja myös valtion kiinteistöstrategian
37570: ti seuraavaa:                                          kannalta.
37571:                                                           Puheena olevasta organisointikysymyksestä
37572: Kysymys liittyy valtion kiinteistöstrategian to-       on käyty ja käydään edelleen tarkentavia neuvot-
37573: teuttamiseen, jossa keskeisenä pyrkimyksenä on         teluja valtiovarainministeriön ja puolustusminis-
37574: yhtäältä valtion kiinteistöjen omistajatehtävien ja    teriön välillä. Näiden yhteydessä otetaan luon-
37575: toisaalta kiinteistöjen käyttäjien roolin selkeyttä-   nollisesti huomioon kaikki oleelliset asiaan vai-
37576: minen. Tavoitteena on tehostaa kiinteistöjen           kuttavat seikat edellä todetun mukaisesti. Kun
37577: omistajatehtävien hoitoa ja edesauttaa käyttäjien      oleelliset muutokset edellyttävät lainsäädäntöta-
37578: keskittymistä varsinaisten päätehtäviensä tulok-       son muutoksia ja budjettipäätöksiä paitsi organi-
37579: selliseen hoitamiseen. Näitä tavoitteita olisi vai-    saation myös omaisuussiirtojen osalta, asia on
37580: kea saavuttaa, ellei olisi valmiuksia myös perin-      tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi val-
37581: teisten hallinnonalarajojen yli ulottuviin ratkai-     mistelujen etenemisen myötä. Todettakoon, että
37582: suihin.                                                valmistelujen vaiheesta on tehty selkoa eduskun-
37583:    Kiinteistöstrategian toteuttamisessa on edetty      nan puolustusvaliokunnalle ja valtiovarainvalio-
37584: vuodesta 1998 alkaen asteittain, mutta johdon-         kunnan turvallisuus- ja puolustusjaostolle
37585: mukaisesti. Valtion kiinteistölaitoksen omistuk-       29.2.2000.
37586: 
37587: 
37588: 
37589: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
37590: 
37591:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
37592: 
37593: 
37594: 
37595: 
37596:                                                                                                          3
37597: KK 184/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.                                                 Ministems svar
37598: 
37599: 
37600: 
37601: 
37602: Tili riksdagens talman
37603: 
37604: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         som är avsett för permanent användning hos sta-
37605: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     ten, såsom bl.a. statliga fastigheter som används
37606: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juk-         av universitet och forskningsanstalter, tings- och
37607: ka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga       polishus samt statliga kontorsfastigheter som dis-
37608: spörsmål SS 184/2000 rd:                               poneras av ämbetsverk och inrättningar, inklusi-
37609:                                                         ve vissa skyddsrum för s.k. undantagsförhållan-
37610:        Anser regeringen att de synpunkter på           den. Ett förslag om överföring av fångelsefastig-
37611:        försvarsförvaltningens fastighetsväsen          heter blev klart 31.12.1999.
37612:        som franiförs i motiveringen tili spörs-            På samma sätt som i fråga om redan tidigare
37613:         målet är motiverade och                        genomförda arrangemang är saken för försvars-
37614:                                                        förvaltningens vidkommande förknippad med
37615:        ämnar regeringen agera så. att för-             beredskap att så bra som möjligt tillgodose de
37616:        svarsförvaltningens fastighetsväsen blir        funktionella och andra behov som de som använ-
37617:        kvar under försvarsministeriet?                 der fastighetema har i fråga om sina lokaler och
37618: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        områdena. Dessutom måste lösningama var mo-
37619: föra följande:                                         tiverade också med hänsyn till statens fastighets-
37620:                                                        strategi.
37621: Spörsmålet hänför sig till förverkligandet av sta-         Preciserande förhandlingar om den aktuella
37622: tens fastighetsstrategi, i vilken den centrala strä-   organiseringsfrågan har förts och förs fortfaran-
37623: van är att klarlägga å ena sidan ägaruppgiftemas       de mellan finansministeriet och försvarsministe-
37624: roll i fråga om statens fastigheter och å andra si-    riet. I samband med dem beaktas naturligtvis alla
37625: dan rollen för dem som använder fastighetema.          väsentliga omständigheter som inverkar på sa-
37626: Målet är att effektivera skötseln av ägaruppgif-       ken i enlighet med det som framhållits ovan. Då
37627: tema när det gäller fastighetema och hjälpa an-        väsentliga förändringar förutsätter beslut på lag-
37628: vändama att koncentrera sig på en framgångsrik         stiftningsnivå och budgetbeslut förutom i fråga
37629: skötsel av sina egentliga huvuduppgifter. Att nå       om organisationen även i fråga om överföringar
37630: dessa mål vore svårt om det inte fanns beredskap       av egendom, är avsikten att saken skall ges till
37631: också för lösningar som överskrider gränsema           riksdagen för behandling i och med att förbere-
37632: mellan förvaltningsområden.                            delsema framskrider. Det kan framhållas att en
37633:    Förverkligandet av fastighetsstrategin har från     redogörelse för förberedelsestadiet har avgetts
37634: och med 1998 avancerat stegvis, men konse-             till riksdagens försvarsutskott och finansutskot-
37635: kvent. Statens fastighetsverk har i sin ägo i allt     tets säkerhets- och försvarsdelegation 29.2.2000.
37636: större utsträckning fått överta fastighetsbestånd
37637: 
37638: 
37639: Helsingfors den 28 mars 2000
37640: 
37641:     Finansminister Sauli Niinistö
37642: 
37643: 4
37644:                                                                KK 185/2000 vp - Leena Rauhala /skl
37645: 
37646: 
37647: 
37648: 
37649:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 185/2000 vp
37650: 
37651:                                               Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöresurs-
37652:                                               sien turvaaminen
37653: 
37654: 
37655: 
37656: 
37657: Eduskunnan puhemiehelle
37658: 
37659: Laman aiheuttamat säästöpaineet ovat karsineet         tävää ammattiosaamista ja koulutusta. Tämä tu-
37660: henkilöstön määrän sosiaali- ja terveydenhoidon        lee ottaa huomioon myös työllistämistoimenpi-
37661: eri palvelupisteissä minimiin. Kunnissa ollaan         teiden yhteydessä eikä yrittää paikkailla budjetti-
37662: tehtailtu kustannussäästöjä myös erilaisin sijais-     aukkoja mahdollisimman halvan työvoiman
37663: ratkaisuin ja palkkaamalla koulutetun henkilö-         avulla. Peräkkäiset pätkätyöt koituvat varsinkin
37664: kunnan sijaan kokemattomia ja epäpäteviä työn-         nuorten naisten ongelmaksi. Hallitusohjelmassa
37665: tekijöitä työllistämistoimenpiteillä. Esimerkiksi      luvataan turvata palvelu- ja hoitosuhteen jatku-
37666: työttömien yhdistyksille tulee erilaisia työtar-       vuus lisäämällä pysyviä työsuhteita sosiaali- ja
37667: jouksia ja kyselyjä, joissa eri tehtävien pätevyys-    terveydenhuollossa.
37668: vaatimuksia ei tarpeeksi aina oteta huomioon.             Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tu-
37669: Ohjaaminen erilaisiin työtehtäviin työttömien          lee saada valtakunnallisesti yhtenäiset laatukri-
37670: yhdistysten toiminnan ja työvoimatoimistojen           teerit riittävän henkilöstömitoituksen ja koulu-
37671: kautta tulee selkeyttää. Potilasturvallisuuden         tustason määrittämiseksi, jotta potilaille voidaan
37672: kannalta on tärkeää, että sosiaali- ja terveyden-      taata laadukas ja turvallinen hoito.
37673: huollon koulutusta vaativat tehtävät arvioidaan
37674: oikein. Avustavien huolenpitotöiden ja hoito-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37675: työn raja tulee pitää selvänä.                         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37676:    Taloudellisten säästöjen kustannuksella pal-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37677: veluiden laatu ja turvallisuus laitoksissa kärsii.     vaksi seuraavan kysymyksen:
37678: Ammattitaitoisen henkilökunnan riittämättö-
37679: myys alentaa hoidon tasoa ja turvallisuutta sekä             Millä tavoin hallitus aikoo turvata riit-
37680: lisää hoitovirheiden riskiä. Työskentely tervey-             tävän henkilöstön määrän ja koulutuk-
37681: denhuollon vastuullisilla paikoilla edellyttää riit-         sen tason sosiaali- ja terveydenhuollon
37682:                                                              eri palvelupisteissä?
37683: 
37684: 
37685: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
37686: 
37687:     Leena Rauhala /skl
37688: 
37689: 
37690: 
37691: 
37692:                                                                                                  Versio 2.0
37693: KK 185/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                   Ministerin vastaus
37694: 
37695: 
37696: 
37697: 
37698: Eduskunnan puhemiehelle
37699: 
37700: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        lä, joten sosiaalityöntekijöiden työtaakka on kas-
37701: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        vanut. Valtakunnallisesti suositukseksi on asetet-
37702: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tu sosiaalityöntekijäjokaista 2 000 asukasta koh-
37703: vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan           den, mikä tehdyn selvityksen mukaan onkin to-
37704: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          teutunut valtakunnallisella tasolla, mutta kuntien
37705: 185/2000 vp:                                          välillä on suuria eroja. Huonoin tilanne on pie-
37706:                                                       nissä kunnissa, joissa on vain yksi tai ei ainoata-
37707:        Millä tavoin hallitus aikoo turvata riit-      kaan pätevää sosiaalityöntekijää. Hallituksen
37708:        tävän henkilöstön määrän ja koulutuk-          eduskunnalle antamaan esitykseen laiksi sosiaa-
37709:        sen tason sosiaali- ja terveydenhuollon        lihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
37710:        eri palvelupisteissä?                          (HE 137/1999 vp) sisältyy esitys siitä, että kun-
37711:                                                      nan käytettävissä olisi aina kelpoisuusehdot täyt-
37712: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tävän sosiaalityöntekijän työpanos.
37713: ti seuraavaa:                                             Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi so-
37714: Hallitus on määritellyt sosiaali- ja terveyspalve-    siaali- ja terveydenhuollon ammattien määrällis-
37715: luiden keskeiset kehittämistoimenpiteet Sosiaa-      tä ennakointiaja koulutuksen sisällön ja työelä-
37716: li- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjel-    män yhteensovittamista parannetaan. Tätä tehtä-
37717: massa 2000-2003. Ohjelmassa on esitetty usei-        vää varten sosiaali- ja terveysministeriö on aset-
37718: ta keinoja, joilla pyritään huolehtimaan sosiaali-   tanut toimikunnan, jossa yhteistyössä opetusmi-
37719: ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä,      nisteriön, Suomen Kuntaliiton, Kuntien Eläkeva-
37720: osaamisesta ja hyvinvoinnista.                       kuutuksen ja Tilastokeskuksen kanssa tehdään
37721:     Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntasektorin       arvio sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatar-
37722: työvoima on vähentynyt 5 % 1990-luvun alku-          peesta vuoden 2001 alkupuolella. Samalla kehi-
37723: puolella, mutta kääntynyt jälleen nousuun parin      tetään järjestelmä, jonka avulla sosiaali- ja ter-
37724: viime vuoden aikana. Hallitus on hyvin tietoi-       veydenhuollon työvoiman määrällistä kehitystä
37725: nen, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös-    ja tarvetta seurataan ajantasaisesti ja ennakoi-
37726: tön ikääntymisen myötä eläkepoistuma kasvaa          daan alueellisesti ja valtakunnallisesti.
37727: merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Vuo-          Tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti myös
37728: sien 2000-2010 aikana sosiaali- ja terveyden-        kuntien ja kuntayhtymien tulisi varautua eläk-
37729: huollosta tulee poistumaan 55 000 henkeä. Tällä      keelle siirtymiseen selvittämällä mahdollisuuk-
37730: hetkellä on työttömänä 34 000 sosiaali- ja ter-      sia jo nyt palkata henkilökuntaa sosiaali- ja ter-
37731: veydenhuollon työntekijää, joiden ammattitai-        veydenhuollon eri sektoreille. Kunnissa tilannet-
37732: don ylläpitäminen on tärkeää siihen saakka, kun-     ta arvioidaan ja seurataan muun muassa henki-
37733: nes nyt työssä olevien eläkkeelle siirtyminen no-    löstötilinpäätösten avulla. Henkilöstötilinpäätök-
37734: peutuu.                                              sen avulla voidaan edistää voimavarojen suun-
37735:    Sosiaali- ja terveysministeriö tekemän selvi-     taamista oikein toiminnan tarpeiden, henkilöstön
37736: tyksen mukaan sosiaalihuollon asiakasmäärät          valmiuksien, kykyjen ja motivaation mukaan.
37737: ovat kasvaneet, ja myös sosiaalityön laadulliset     Tehokas ja taloudellinen päätöksenteko edellyt-
37738: vaatimukset lisääntyneet. Työtehtävien määrän        tää, että kunnilla on järjestelmällinen toiminnan
37739: kasvua ei ole kompensoitu työvoiman lisäyksel-       ja voimavarojen seuranta käytössään.
37740: 
37741: 
37742: 2
37743: Ministerin vastaus                                           KK 185/2000 vp- Leena Rauhala /skl
37744: 
37745: 
37746:     Henkilöstön hyvinvoinnin ja riittävyyden tur-        Suomessa terveydenhuollon ammatit ovat
37747: vaamiseksi kunnissa on mahdollista käyttää edel-      säänneltyjä. Terveydenhuollon ammattihenkilö
37748: leen hyväksi vuorotteluvapaan ja mahdollisuuk-        määritellään terveydenhuollon ammattihenki-
37749: sien mukaan myös osa-aikajärjestelmän tuomia          löistä annetussa laissa. Lain tarkoitus on edistää
37750: mahdollisuuksia tarjota työtä uusille työnteki-       potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palve-
37751: jöille. Vuorotteluvapaan käyttöä pyritään lisää-      lujen laatua varmistamalla, että terveydenhuol-
37752: mään. Sitä käytti hyväkseen Suomessa vuonna           lon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan
37753:  1999 vain noin 10 000 henkilöä.                      edellyttämä koulutus ja ammatillinen pätevyys.
37754:     Ammattiin valmistuneiden, nyt työstä poissa       Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
37755: olevien henkilöiden ammattitaidon säilyttämi-         on myös säädelty. Ammatillisella koulutuksella
37756: seksi etsitään keinoja sosiaali- ja terveysministe-   pyritään tuottamaan terveydenhuoltopalvelujär-
37757: riön, työministeriöoja Suomen Kuntaliiton hank-       jestelmän tarvitsemaa osaavaa henkilökuntaa.
37758: keella, joka käynnistyy ensi vuonna tavoite- ja       Koulutuksen sisältöä ja laatua arvioidaan ja pyri-
37759: toimintaohjelman mukaisesti.                          tään takaamaan, että eri ammattikorkeakouluista
37760:     Kysymys koskee myös koulutuksen tasoa so-         saadut pätevyydet ovat vertailukelpoisia, jotta
37761:  siaali- ja terveydenhuollossa. Tavoite- ja toimin-   voidaan laillistaa tai rekisteröidä alan opinnot
37762:  taohjelman mukaan henkilöstön osaamista on           suorittanut henkilö. Laillistamisen ja rekisteröin-
37763:  tarkoitus edistää täydennyskoulutusta lisäämäl-      nin jälkeen he saavat luvan harjoittaa ammatti-
37764:  lä. Täydennyskoulutuksen lisääminen tehdään          aan. Myös toisen asteen koulutusta arvioidaan ja
37765:  niin, että se tukee koulutuksen ja työelämän yh-     sisältöjä kehitetään niin, että ne vastaavat palve-
37766:  teistyötä ja tarjoaa työmahdollisuuksia myös         lujärjestelmän tarpeisiin. Terveydenhuollon am-
37767:  uusille työntekijöille.                              mattihenkilöistä annetun lain säännösten kehittä-
37768:     Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämäl-     mistarpeita tarkistetaan parhaillaan, jotta varmis-
37769:  lä Terveydenhuolto 2000-luvulle -hankkeella          tetaanjatkossakin potilasturvallisuus ja palvelui-
37770:  vastataan myös henkilöstön koulutuksen tason         den korkea laatu.
37771:  säilyttämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa.         Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
37772:  Tämän laajan kehittämishankkeen yhtenä tavoit-       myös työryhmän valmistelemaan sosiaalialan
37773:  teena on ammatillisen osaamisen kehittäminen.        ammatinharjoittamislainsäädäntöä. Työryhmän
37774:  Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun          muistio julkaistaan tämän kevään aikana.
37775:  lain mukaan työnantajan on luotava edellytykset         Hallitus on tietoinen, että sosiaali- ja tervey-
37776:  henkilöstön työkyvyn ja ammatillisten valmiuk-       denhuollon henkilöstön mitoitus esimerkiksi
37777:  sien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tervey-      vanhustenhuollossa on paikoittain erittäin niuk-
37778:  denhuolto 2000-luvulla -hankkeen alueellisissa       kaa. Yleisen myönteisen talouskehityksen tuo-
37779:  työryhmissä on tavoitteena korjata henkilöstön       man liikuntavaran lisäksi hallitus on päättänyt
37780:  täydennyskoulutukseen liittyviä puutteita ja         kasvattaa valtionosuuksien tasoa seuraavat kol-
37781:  mahdollistamaan henkilöstön jatkuva ammatissa        me vuotta, jolloin kuntien mahdollisuudet paran-
37782:  kehittyminen. Tavoitteena on tukea myös ikään-       taa henkilöstön työolosuhteita vielä paranee.
37783:  tyvien terveydenhuollon työntekijöiden jaksa-        Hallitus tulee tehostamaan sosiaali- ja terveyden-
37784:  mista ja työkykyä. Näiden tavoitteiden saavutta-     huollon ohjausta, seurantaa ja valvontaa muun
37785:  miseksi eri sairaanhoitopiireiltä odotetaan konk-    muassa lääninhallitusten suorittaman peruspal-
37786:  reettisia toimia.                                    velujen arvioinnin avulla.
37787: 
37788: 
37789: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
37790: 
37791:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
37792: 
37793: 
37794:                                                                                                        3
37795: KK 185/2000 vp -      Leena Rauhala /skl                                                  Ministems svar
37796: 
37797: 
37798: 
37799: 
37800: Tili riksdagens talman
37801: 
37802: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        giftema har inte kompenserats med en ökning av
37803: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     personalen, och detta har lett till att socialarbe-
37804: rådet översänt följande av riksdagsledamot             tamas arbetsbörda har ökat. Den allmänna re-
37805: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga            kommendation som gäller hela landet är att det
37806: spörsmål SS 185/2000 rd:                               skall finnas en socialarbetare per 2000 invånare,
37807:                                                        vilket enligt utredningen har förverkligats på
37808:        På vilket sätt ämnar regeringen säker-          riksnivå, medan det mellan kommunema finns
37809:        ställa att det finns tillräcklig personai       stora skillnader. Sämst är situationen i små kom-
37810:        på social- och hälsovårdens olika servi-        muner som har bara en eller inte en enda kompe-
37811:        ceställen och nivån på personalens ut-          tent socialarbetare. I den proposition med för-
37812:        bildning?                                       slag tilllagar om klientens ställning och rättighe-
37813:                                                       ter inom socialvården (RP 137/1999 rd) som re-
37814: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       geringen har avlåtit till riksdagen ingår ett för-
37815: föra följande:                                         slag om att en kommun alltid skall ha tillgång till
37816: Regeringen har definierat de centrala åtgärdema       en kompetent socialarbetares arbetsinsats.
37817: för social- och hälsovården i mål- och verksam-           För att trygga att det finns tillräcklig personai
37818: hetsprogrammet för social- och hälsovården för        kommer förhandsberäkningen av antalet yrkesut-
37819: åren 2000-2003. 1 programmet presenteras fle-         bildade inom social- och hälsovården samt inne-
37820: ra olika sätt att sörja för att personalen inom so-   hållet i utbildningen och samordningen med ar-
37821: cial- och hälsovården är tillräcklig, kunnig och      betslivet att förbättras. För detta uppdrag har so-
37822: mår bra.                                              cial- och hälsovårdsministeriet tillsatt en kom-
37823:    Inom kommunsektom minskade social- och             mission som i samarbete med undervisningsmi-
37824: hälsovårdspersonalen med 5 procent under bör-         nisteriet, Finlands Kommunförbund, Kommuner-
37825: jan av 1990-talet, men den har börjat öka igen un-    nas Pensionsförsäkring och Statistikcentralen i
37826: der de senaste två åren. Regeringen är mycket         början av 2001 kommer att göra en bedömning av
37827: medveten om att avgången på grund av pensione-        behovet av arbetskraft inom social- och hälsovår-
37828: ring inom sjuk- och hälsovården kommer att öka        den. Samtidigt utvecklas ett system med vars
37829: betydligt under de närmaste tio åren. Under           hjälp arbetskraftens kvantitativa utveckling och
37830: 2000-2010 kommer personalavgången inom                behovet av arbetskraft kan följas upp kontinuer-
37831: sjuk- och hälsovården att uppgå till 55 000 perso-    ligt och förutses lokalt och på riksnivå.
37832: ner. F ör närvarande är 34 000 personer med so-           Enligt mål- och verksamhetsprogrammet skall
37833: cial- och sjukvårdsutbildning arbetslösa, och det     också kommunema och samkommunema förbe-
37834: är viktigt att dessa personers yrkeskunnighet         reda sig för pensioneringen genom att utreda
37835: upprätthålls fram till dess att pensioneringen        möjlighetema till att redan nu anställa personai i
37836: ökar bland dem som för närvarande arbetar inom        de olika sektorema inom social- och hälsovår-
37837: sektom.                                               den. Kommunerna bedömer och följer upp situa-
37838:    Enligt en utredning som gjorts av social- och      tionen bl.a. genom att göra upp personalbokslut.
37839: hälsovårdsministeriet har antalet socialvårdskli-     Med hjälp av personalboksluten kan man under-
37840: enter ökat, liksom också de krav som ställs på        lätta en riktig allokering av resurserna enligt
37841: kvaliteten på socialarbetet. De ökade arbetsupp-      verksamhetens behov, personalens kunnande,
37842:                                                       kompetens och motivation. Ett effektivt och eko-
37843: 
37844: 4
37845: Ministems svar                                                  KK 185/2000 vp- Leena Rauhala /skl
37846: 
37847: 
37848: nomiskt beslutsfattande förutsätter att kommu-               1 Finland är yrkena inom hälso- och sjukvår-
37849: nema har tillgång tili ett system för systematisk        den reglerade. 1 lagen om yrkesutbildade perso-
37850: uppföljning av verksamheten och resursema.               ner inom hälso- och sjukvården definieras vem
37851:    För att säkerstälia att kommunemas personai           som är yrkesutbildad. Syftet med lagen är att
37852: är tiliräcklig och mår bra är det fortsättningsvis        främja patientsäkerheten och kvaliteten på häl-
37853: möjligt att utnyttja altemeringsledigheten och i         so- och sjukvårdstjänsteroa genom att garanteroa
37854: mån av möjlighet systemet med deltidsarbete för          att de yrkesutbildade personeroa har sådan ut-
37855: att kunna erbjuda arbete tili nya arbetstagare. Av-      bildning och yrkeskompetens som yrkesutöv-
37856: sikten är att öka antalet alteroeringsledigheter.        ningen förutsätter. Också övervakningen av de
37857: 1999 utnyttjade endast cirka l 0 000 personer al-        yrkesutbildade personeroa är reglerad. Avsikten
37858: temeringsledigheten.                                     med yrkesutbildningen är att producera den yr-
37859:     1 anslutning tili ett projekt, som i enlighet mål-   keskompetenta personai som hälsovården behö-
37860: och verksamhetsprogrammet skali inledas nästa            ver. Utbildningens innehåli och kvalitet utvärde-
37861: år, skali social- och hälsovårdsministeriet, ar-         ras och avsikten är att garantera att den behörig-
37862: betsministeriet och Finlands Kommunförbund               het som fås vid olika yrkeshögskolor är jämför-
37863: söka efter olika sätt att bevara yrkeskunnigheten        bara för att det skali gå att legitimera elier regi-
37864: hos de personer som har genomgått en yrkesut-            strera en person som har genomgått en utbild-
37865: bildning, men som för närvarande inte är anstäli-        ning. Efter legitimeringen och registreringen er-
37866: da.                                                      hålier de rätt att utöva sitt yrke. Även utbildning
37867:     Spörsmålet gäller också nivån på utbildningen        på andra stadiet utvärderas och innehålien ut-
37868: i social- och hälsovårdssektorn. Enligt mål- och         vecklas så att de motsvarar servicesystemets be-
37869: verksamhetsprogrammet är avsikten att persona-           hov. För närvarande utreds om det finns ett be-
37870: lens kunnande skali främjas genom att det ord-           hov att ändra bestämmelseroa i lagen om yrkes-
37871: nas mer fortbildning. Detta skali genomföras så          utbildade personer inom sjuk- och hälsovården,
37872: att fortbildningen stöder samarbetet melian ut-          för att det också i fortsättningen skali vara möj-
37873: bildning och arbetsliv och också erbjuder arbets-        ligt att garantera patientsäkerheten och en hög
37874: tillfålien för nya arbetstagare.                         kvalitet på tjänsteroa.
37875:     Också social- och hälsovårdsministeriets pro-            Social- och hälsovårdsministeriet har också
37876: jekt Hälso- och sjukvård för 2000-talet skali ge         tillsatt en arbetsgrupp som har tili uppgift att be-
37877: svar på hur man kan bibehålia utbildningsnivån i         reda en lagstiftning om yrkesutövningen inom
37878: social- och hälsovården. Ett mål för det omfattan-       socialsektorn. Arbetsgruppens promemoria kom-
37879: de utvecklingsprojektet är att utveckla yrkeskun-        mer att publiceras under våren.
37880: nigheten. Enligt lagen om yrkesutbildade perso-              Regeringen är medveten om att dimensione-
37881: ner inom hälso- och sjukvården skall arbetsgiva-         ringen av personalen inom social- och hälsovår-
37882: ren skapa förutsättningar för upprätthåliandet           den på många stälien är mycket knapp. Utöver
37883: och utvecklandet av de anstälidas arbetsförmåga          den marginal som den alimänt positiva ekono-
37884: och yrkeskompetens. 1 Hälso- och sjukvård                miska utvecklingen för med sig har regeringen
37885: 2000-projektets lokala arbetsgrupper är målet att        beslutat att höja statsandelarnas nivå under de
37886: korrigera fortbildningens brister och göra det           följande tre åren, vilket innebär att kommuner-
37887: möjligt för personalen att kontinuerligt utveckla        nas möjligheter att förbih .. a personalens arbets-
37888: sin yrkeskompetens. Målet är också att stöda äld-        förhållanden ytterligare förbättras. Regeringen
37889: re arbetstagare så att de orkar fortsätta arbeta och     kommer att effektivera styrningen, uppföljning-
37890: upprätthålia sin arbetsförmåga. För att dessa mål        en och övervakningen av social- och hälsovår-
37891: skali uppnås förväntas konkreta åtgärder från            den bl.a. med hjälp av utvärderingar av basservi-
37892: sjukvårdsdistriktens sida.                               cen som utförs av länsstyrelserna.
37893: 
37894: 
37895: Helsingfors den 24 mars 2000
37896:                                                                                                            5
37897:     Omsorgsminister Eva Biaudet
37898:                                                                     KK 186/2000 vp- Reijo Kallio /sd
37899: 
37900: 
37901: 
37902: 
37903:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 186/2000 vp
37904: 
37905:                                                Velkaneuvonnan turvaaminen koko maassa
37906: 
37907: 
37908: 
37909: 
37910: Eduskunnan puhemiehelle
37911: 
37912: Vaikka taloudellinen tilanne on maassamme                sesta saatavuudesta. Tämä on hyvä tavoite, joka
37913: oleellisesti parantunut, niin yhteiskunnassamme         odottaa toteuttamistaan.
37914: on edelleen lukuisa määrä ihmisiä, joiden elä-              Oikeusministeriö asetti 11.3.1999 työryhmän,
37915: mää painavat ylitsepääsemättömät velat. Ja myös         jonka tehtävänä oli laatia ehdotus hallituksen esi-
37916: uusia ihmisiä ajautuu jatkuvasti taloudelliseen         tykseksi laiksi velkaneuvonnasta. Tavoitteena oli
37917: ahdinkoon ylivelkaantumisen vuoksi.                     turvata talous- ja velkaneuvonnan riittävä saata-
37918:    Lipposen II hallituksen ohjelmaa laadittaessa        vuus koko maassa.
37919: ylivelkaantuneiden asema oli korostetusti esillä.           Työryhmä       sai    mietintönsä      valmiiksi
37920: Tämä olikin mielestäni tärkeää, sillä ylivelkaan-       30.6.1999. Työryhmän ehdotuksen mukaan vel-
37921: tuminen merkitsee yleensä syrjäytymisen uhkaa.          kaneuvonnassa annettaisiin tietoja ja neuvontaa
37922: Tämän estämiseksi on tehtävä kaikki mahdolli-           talouden ja velkojen hoidosta sekä avustettaisiin
37923: nen.                                                    ylivelkaantuneita yksityishenkilöitä sovintoneu-
37924:    Yksi konkreettinen asia, jolla voidaan vaikut-       votteluissa velkojien kanssa, yksityishenkilön
37925: taa ylivelkaantuneiden asemaan, on velkaneu-            velkajärjestelyn hakemisessa ja muissa velkajär-
37926: vontapalvelujen saatavuus. Velkaneuvonta ja             jestelyyn liittyvissä asioissa.
37927: muukin taloudellisiin asioihin liittyvä opastus on         Velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta huo-
37928: tärkeää, jotta ylivelkaantumista voidaan estää ja       lehtisivat ensisijaisesti kunnat, jotka tekisivät
37929: sen seurauksia korjata. Velkaneuvojan apu voi           palvelujen tuottamisesta lääninhallitusten kans-
37930: olla ratkaisevan tärkeää, jotta ylivelkaantuneen        sa sopimuksen. Kunta tuottaisi palvelut itse tai
37931: ihmisen talous- ja velkatilanne pystytään selvit-       ostopalveluina. Useammat kunnat voisivat tuot-
37932: tämään. Vasta tämänjälkeen on yleensä mahdol-           taa palvelut yhdessä. Velkaneuvonnasta kunnille
37933: lista miettiä sellaisia keinoja, joilla ylivelkaantu-   maksettaisiin korvausta. Korvaus määrättäisiin
37934: neen talous saadaan hallintaan ja elämän laatua         siten, että se vastaisi palvelujen tarkoituksenmu-
37935: kyetään parantamaan.                                    kaisesta tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
37936:    Nykyisin velkaneuvonta perustuu maassam-                Mielestäni työryhmän esitys antaa hyvän poh-
37937: me vapaaehtoisuuteen. Tämä on johtanut siihen,          jan velkaneuvonnan turvaamiseksi koko maassa.
37938: että palvelujen saatavuus vaihtelee eri alueilla        Jostakin syystä hallituksen esitys on kuitenkin
37939: huomattavasti. Itse asiassa voitaneen puhua sii-        viivästynyt.
37940: tä, että velkaongelmista kärsivät henkilöt ovat
37941: eriarvoisessa asemassa.                                 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37942:     Lipposen II hallituksen ohjelmassa todetaan,        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37943: että hallitus huolehtii velkaneuvonnan alueelli-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37944:                                                         vaksi seuraavan kysymyksen:
37945: 
37946: 
37947: 
37948:                                                                                                    Versio 2.0
37949: KK 186/2000 vp- Reijo Kallio /sd
37950: 
37951: 
37952:       Millä tavalla ja millä aikataululla halli-   ta velkaneuvontapalvelujen saatavuu-
37953:       tus aikoo ohjelmansa mukaisesti turva-       den koko maassa?
37954: 
37955: 
37956: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
37957: 
37958:     Reijo Kallio /sd
37959: 
37960: 
37961: 
37962: 
37963: 2
37964: Ministerin vastaus                                              KK 186/2000 vp- Reijo Kallio /sd
37965: 
37966: 
37967: 
37968: 
37969: Eduskunnan puhemiehelle
37970: 
37971: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       kellä velkaneuvonta perustuu vapaaehtoisuuteen
37972: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   eikä sitä ole organisoitu yhtenäisesti. Kun velka-
37973: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       neuvonta perustuu vapaaehtoisuuteen, palvelun
37974: vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kallion /sd      saatavuus vaihtelee eri alueilla huomattavasti.
37975: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                Oikeusministeriön asettama työryhmä esitti
37976: 186/2000 vp:                                        viime vuoden kesäkuussa valmistuneessa ehdo-
37977:                                                     tuksessaan, että velkaneuvonta mahdollisimman
37978:       Millä tavalla ja millä aikataululla halli-    nopeassa aikataulussa lakisääteistetään. Lakieh-
37979:       tus aikoo ohjelmansa mukaisesti turva-        dotuksen tavoitteena on varmistaa laadullisesti ja
37980:       ta velkaneuvontapalvelujen saatavuu-          määrällisesti riittävien velkaneuvontapalvelujen
37981:       den koko maassa?                              saatavuus koko maassa.
37982:                                                        Esitystä on saadussa lausuntopalautteessa laa-
37983: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jalti pidetty tarpeellisena. Esitystä viimeistellään
37984: ti seuraavaa:                                       parhaillaan ja oikeusministeriö esittää lakisäätei-
37985: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh-      sen velkaneuvonnanjärjestämiseen tarvittavaa li-
37986: jelmassa todetaan, että hallitus huolehtii velka-   särahoitusta kevään lisäbudjettiin. Lakiehdotus
37987: neuvonnan alueellisesta saatavuudesta. Tällä het-   pyritään antamaan vielä kuluvan kevään aikana.
37988: 
37989: 
37990: 
37991: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
37992: 
37993:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
37994: 
37995: 
37996: 
37997: 
37998:                                                                                                       3
37999: KK 186/2000 vp- Reijo Kallio /sd                                                         Ministems svar
38000: 
38001: 
38002: 
38003: 
38004: Tili riksdagens talman
38005: 
38006: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       lighet och den är inte enhetligt organiserad. Ef-
38007: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    tersom skuldrådgivningen är frivillig varierar
38008: rådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo      tillgången på dessa tjänster avsevärt i de olika re-
38009: Kallio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS       gwnema.
38010: 186/2000 rd:                                              En av justitieministeriet tillsatt arbetsgrupp
38011:                                                       framförde i sitt förslag som blev klart i juni ifjol
38012:       På vilket sätt och enligt viiken tidtabell      att skuldrådgivningen tryggas genom lagstift-
38013:       ämnar regeringen i enlighet med sitt            ning så fort som möjligt. Målet med den föreslag-
38014:       program säkerställa att skuldrådgiv-            na lagen är att säkerställa att tillräckliga skuld-
38015:       ningstjänster kan erbjudas i hela lan-          rådgivningstjänster, både när det gäller kvalitet
38016:       det?                                            och omfattning, skall erbjudas i hela landet.
38017:                                                           Av utlåtandena framgår att man i stor utsträck-
38018: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ning anser den föreslagna lagen vara behöv lig.
38019: föra följande:                                        Propositionen finslipas som bäst och justitiemi-
38020: I programmet för statsminister Paavo Lipponens        nisteriet föreslår att den finansiering som ytterli-
38021: II regering konstateras att regeringen ser tili den   gare behövs för att organisera skuldrådgivningen
38022: regionala tillgången på skuldrådgivning. För när-     beaktas i vårens tilläggsbudget. Målet är att över-
38023: varande baserar sig skuldrådgivningen på frivil-      lämna propositionen ännu i vår.
38024: 
38025: 
38026: 
38027: Helsingfors den 22 mars 2000
38028: 
38029:     Justitieminister Johannes Koskinen
38030: 
38031: 
38032: 
38033: 
38034: 4
38035:                                                               KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
38036: 
38037: 
38038: 
38039: 
38040:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 187/2000 vp
38041: 
38042:                                               Suomalaisten rauhanturvaajien kohtelu autove-
38043:                                               ronhuojennusasiassa
38044: 
38045: 
38046: 
38047: 
38048: Eduskunnan puhemiehelle
38049: 
38050: Suomalaiselta rauhanturvaajajoukkojen kaptee-             Kun suomalaisia värvätään rauhanturvaamis-
38051: nilta varastettiin auto 10.2.2000 Unkarissa Pec-       tehtäviin, on nykyisillä, varsin rajoitetuilla ve-
38052: sin kaupungissa SFOR-joukkojen virkamajoituk-          ronhuojennuksilla, jotka kohdistuvat autojen
38053: seen käyttämän hotellin vastaanoton valvovien          hankintaan palvelusajan aikana, osaltaan palve-
38054: silmien alta. Auto oli varustettu ajonesto- ja rat-    lukseen hakeutumista motivoiva vaikutus. Kun
38055: tilukkolaitteilla sekä hälytyslaitteilla, jotka oli-   auton omistaja kaikista varotoimenpiteistä huoli-
38056: vat kaikki käytössä varkauden tapahtuessa. Auto        matta joutuu rikoksen uhriksi ja menettää hank-
38057: oli hankittu hyvissä ajoin ennen komennuksen           kimansa auton, on kansalaisten tasavertaisen oi-
38058: päättymistä, jotta autoverolain ja tullitto-           keuskäsittelyn perusteella kohtuutonta evätä
38059: muusasetuksen mukaan autosta olisi Suomeen             asianomaiselta henkilöltä autoveron ja tullin
38060: tuotaessa saatu autoverolain mukainen 80 000           huojennushakemus.
38061: markan veronalennus. Asianomaisen rauhantur-
38062: vaajan, jolla on ylemmän opistoupseerin yliluut-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38063: nantin virka Karjalan Prikaatissa, virkavapaus         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38064: päättyy 18.4.2000, ja tällöin hänen on pakko pa-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38065: lata takaisin Suomeen.                                 vaksi seuraavan kysymyksen:
38066:    Koska asianomaisella rauhanturvaajalla ei ole
38067: käytännön mahdollisuuksia jäädä tavallisten si-              Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että rau-
38068: viilimiesten tapaan verovangiksi odottamaan                  hanturva- ja muissa kansainvälisissä
38069: uuden hankittavan auton kuuden kuukauden                     tehtävissä olevat henkilöt saavat tasa-
38070: omistusajan täyttymistä, olisi vähintäänkin koh-             vertaisen kohtelun joutuessaan ulko-
38071: tuullista, että Tullihallitus olisi myöntänyt hake-          mailla rikoksen uhriksi ja
38072: muksesta autoverolain 50 §:n ja arvonlisävero-
38073: lain 210 §:n mukaisen huojennuksen autoveroon                 onko Tullihallitus saanut valtiovarain-
38074: uutta hankittavaa autoa maahan tuotaessa. Tulli-              ministeriöltä riittävät ohjeet, joissa tä-
38075: hallitus perustelee suullisesti päätöstään valtio-            mäntyyppiset, ilman omaa syytään ri-
38076: varainministeriön vanhalla ohjeella, jossa huo-              koksen uhriksi joutuneet henkilöt tule-
38077: jennukselle ei olisi olemassa perusteita. Kuiten-             vat kohdelluiksi tasavertaisesti verrat-
38078: kin autoverolain 50 §:ssä mainitaan: "Valtiova-              tuina muihin kansalaisiin, jotka voivat
38079: rainministeriö voi kuitenkin ottaa 1 momentissa              käyttää hyväkseen arvonlisäveronhuo-
38080: tarkoitetun periaatteellisesti tärkeän asian rat-            jennus-ja autoveronalennusedut ja
38081: kaistavakseen."                                              onko olemassa riittävä käytännön oh-
38082:                                                              jeistus, jolla asianomaiset virkamiehet
38083: 
38084:                                                                                                 Versio 2.0
38085: KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
38086: 
38087: 
38088:       kykenevät ennakkopäätöksellään ratkai-     notaan, että tehdystä päätöksestä ei voi
38089:       semaan etukäteen alkuperäiseen han-         valittaa, niin mikä on se toimintatapa,
38090:       kintaan liittyvän, esimerkiksi varaste-    jolla kaltoin kohdeltu kansalainen voi
38091:       tun auton tilalle hankittavan vastaavan-   hakea omassa asiassaan oikaisua ja oi-
38092:       laisen tai vastaavanhintaisen uushan-      keutta tultuaan väärin kohdelluksi sekä
38093:       kinnan, tuomisen Suomeen alkuperäi-
38094:       sessä tarkoituksessa mainituin ehdoin ja   aikooko valtiovarainministeriö ottaa tä-
38095:                                                  män suomalaisia rauhanturvaajia kos-
38096:       kun molempien lakien, autoverolain         kevan, periaatteellisesti tärkeän asian
38097:       50 §:nja arvonlisäverolain, mukaansa-      käsiteltäväkseen?
38098: 
38099: 
38100: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
38101: 
38102:     Seppo Lahtela /kesk
38103: 
38104: 
38105: 
38106: 
38107: 2
38108: Ministerin vastaus                                       KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
38109: 
38110: 
38111: 
38112: 
38113: Eduskunnan puhemiehelle
38114: 
38115: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa            oikeutta tultuaan väärin kohdel/uksi
38116: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-            sekä
38117: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38118: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan               aikooko valtiovarainministeriö ottaa tä-
38119: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             män suomalaisia rauhanturvaajia kos-
38120: 187/2000 vp:                                              kevan, periaatteellisesti tärkeän asian
38121:                                                           käsiteltäväkseen?
38122:       Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että rau-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
38123:       hanturva- ja muissa kansainvälisissä         ti seuraavaa:
38124:       tehtävissä olevat henkilöt saavat tasa-
38125:       vertaisen kohtelun joutuessaan ulko-         Autoverolain 50 §:n sekä arvonlisäverolain
38126:       mailla rikoksen uhriksi ja                   210 § :n mukaan Tullihallitus voi erityisistä syis-
38127:                                                    tä hakemuksesta määräämillään ehdoilla myön-
38128:       onko Tullihallitus saanut valtiovarain-      tää vapautuksen autoveron ja sille määrättävän
38129:       ministeriöltä riittävät ohjeet, joissa tä-   arvonlisäveron suorittamisvelvollisuudesta. Val-
38130:       mäntyyppiset, ilman omaa syytään ri-         tiovarainministeriö voi ottaa ratkaistavakseen
38131:        koksen uhriksi joutuneet henkilöt tule-     periaatteellisesti tärkeän asian. Asiallisesti nämä
38132:       vat kohdelluiksi tasavertaisesti verrat-     kohtuullisperusteiset huojennussäännökset ovat
38133:        tuina muihin kansalaisiin, jotka voivat     samanlaisia kuin useimmissa muissakin vero-
38134:       käyttää hyväkseen arvon/isäveronhuo-         laeissa. Näiden säännösten tarkoituksena on yk-
38135:       jennus-ja autoveronalennusedut ja            sittäistapauksissa antaa mahdollisuus puuttua ve-
38136:       onko olemassa riittävä käytännön oh-         rovelvolliselle verotuksen johdosta kohtuutto-
38137:       jeistus, jolla asianomaiset virkamiehet      maksi syntyvään tilanteeseen, joka voi syntyä sii-
38138:       kykenevät ennakkopäätöksellään ratkai-       tä syystä, ettei lainsäädännössä voida ennakolta
38139:       semaan etukäteen alkuperäiseen han-          ottaa huomioon kaikkia verotukseen liittyviä yk-
38140:       kintaan liittyvän, esimerkiksi varaste-      silöllisiä olosuhteita.
38141:        tun auton tilalle hankittavan vastaavan-       Kysymys siitä, millaisissa tilanteissa ja millä
38142:        laisen tai vastaavanhintaisen uushan-       perusteilla huojennus voidaan myöntää, on lain-
38143:       kinnan, tuomisen Suomeen alkuperäi-          säädännössä tarkoituksellisesti jätetty päätöksen-
38144:       sessä tarkoituksessa mainituin ehdoin ja     tekoviranomaisen ratkaistavaksi. Autoverotusta
38145:                                                    koskevassa huojennusasiassa ratkaisun antaa
38146:       kun molempien lakien, autoverolain           Tullihallitus, jolla on asiassa itsenäinen päätök-
38147:       50 §:n ja arvonlisäverolain, mukaan          sentekovalta. Huojennushakemuksia käsiteltäes-
38148:       sanotaan, että tehdystä päätöksestä ei       sä tulevat arvioiduiksi kaikki ne näkökohdat, joi-
38149:       voi valittaa, niin mikä on se toimintata-    hin verovelvollinen hakemuksessaan vetoaa ja
38150:       pa, jolla kaltoin kohdeltu kansalainen       noiden johdosta juuri siinä erityistilanteessa, jos-
38151:       voi hakea omassa asiassaan oikaisua ja       ta kulloinkin on kysymys, voidaan katsoa esiin-
38152: 
38153: 
38154: 
38155:                                                                                                      3
38156: KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                    Ministerin vastaus
38157: 
38158: 
38159: tyvän riittävän painavia kohtuusyitä veron peri-          Huojennusasioiden ratkaisu perustuu tilanne-
38160: misestä luopumiselle. Kun kysymys on poik-             kohtaiseen      tarkoituksenmukaisuusharkintaan.
38161: keuksellisten olosuhteiden kokonaisvaltaisesta         Tästä syystä huojennusasioita ei ole lainsäädän-
38162: arvioinnista, on selvää, ettei asiasta voida antaa     nössä saatettu valitusmenettelyn kohteeksi. Toi-
38163: sen enempää täsmällistä lainsäädäntöä kuin             sin kuin verovalituksiin annettujen päätösten
38164: myöskään viranomaisten tai ministeriön ratkai-         osalta, huojennusasiassa annettu ratkaisu ei kui-
38165: suohjeita. Valtiovarainministeriö ei siten ole an-     tenkaan estä asian ottamista uudelleen harkin-
38166: tanut eikä voikaan antaa Tullihallitukselle ohjei-     taan, jos verovelvollinen sitä pyytää uudella ha-
38167: ta huojennusasioiden käsittelyä varten. Tämä           kemuksella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
38168: koskee luonnollisesti myös kysymyksessä tarkoi-        esimerkiksi Tullihallituksen antaman kielteisen
38169: tettua yksittäistapausta.                              huojennuspäätöksen perusteella asia tulisi ottaa
38170:    Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, voidaan-       uudelleen ratkaistavaksi valtiovarainministeriös-
38171: ko huojennusasioissa antaa ennakkopäätöksen            sä. Valtiovarainministeriön toimivalta rajoittuu
38172: luonteisia ratkaisuja, lain sanamuodon mukaan ei       vain periaatteellisesti tärkeiden huojennusasioi-
38173: ole nähtävissä estettä sille, että huojennus myön-     den ratkaisemiseen. Tarkoituksena ei ole, että
38174: nettäisiin etukäteen ennen varsinaista verotusta-      ministeriö toimisi ikään kuin valitusasteena ve-
38175: pahtumaa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla, jos       ronhuojennusasioissa silloin, kun hakijat ovat
38176: siihen on olemassa erityisiä syitä, vaikka yleensä     tyytymättömiä saamiinsa päätöksiin.
38177: huojennusasian ratkaisemiseksi tarvittavat tosi-          Edellä selostetun perusteella ja erityisesti huo-
38178: asiat ovat tiedossa vasta varsinaisessa veronkan-      jennusmenettelyn luonteen ja siihen liittyvien
38179: totilanteessa. Veronhuojennuspäätökseen voi-           toimivaltakysymysten valossa tässä yhteydessä
38180: daan tarvittaessa myös liittää erilaisia ehtoja, jos   ei voida ottaa kysymyksessä pyydetyllä tavalla
38181: on kysymys esimerkiksi siitä, että päätös olisi        kantaa siihen, aikooko valtiovarainministeriö
38182: painavista syistä annettava ennalta sellaisessa ti-    mahdollisesti ottaa ratkaistavakseen kysymyk-
38183: lanteessa, jossa tosiasiatiedot eivät ole kaikilta     sessä tarkoitetun asian ja mikä olisi siihen mah-
38184: osin vielä käytettävissä.                              dollisesti annettava ratkaisu.
38185: 
38186: 
38187: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
38188: 
38189:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
38190: 
38191: 
38192: 
38193: 
38194: 4
38195: Ministerns svar                                            KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
38196: 
38197: 
38198: 
38199: 
38200: Tili riksdagens talman
38201: 
38202: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
38203: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-   föra följande:
38204: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep-
38205: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga      Enligt 50 § bilskattelagen samt 210 § mervär-
38206: spörsmål SS 187/2000 rd:                             desskattelagen kan Tullstyrelsen av särskilda
38207:                                                      skäl på ansökan och på villkor som den bestäm-
38208:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         mer bevilja befrielse från bilskatt och skyldighet
38209:       för att personer som arbetar ifredsbeva-       att betala mervärdesskatt. Finansministeriet kan
38210:       rande och andra internationella upp-           överta avgörandet av ett principiellt viktigt ären-
38211:       drag skallfå ett likvärdigt bemötande då       de. Vad gäller sakinnehållet är dessa på skälighet
38212:       de faller offer för brott utomlands och        baserade bestämmelser om skattelättnader de-
38213:                                                      samma som i de flesta andra skattelagar. Syftet
38214:        har Tullstyrelsen av finansministeriet        med dessa bestämmelser är att det i enskilda fall
38215:       fått tillräckliga anvisningar om att ovan      skall gå att korrigera en situation som för den
38216:        nämnda personer som utan egenförskyl-         skattskyldige är oskälig på grund av beskattning-
38217:       lanfaller offer för brott skall bemötas på     en och som kan uppkomma på grund av att lag-
38218:       samma sätt som andra medborgare som            stiftningen inte på förhand kan beakta alla indivi-
38219:        kan utnytija förmåner i form av mervär-       duella förhållanden som inverkar på beskattning-
38220:        desskatte- och bilskattelättnader och         en.
38221:                                                         Rätten att avgöra i vilka situationer och på vil-
38222:       finns det tillräckligt med praktiska an-       ka grunder på vilka skattelättnad kan beviljas har
38223:       visningar med hjälp av vilka behöriga          i lagstiftningen avsiktligen överlåtits på den be-
38224:       ijänstemän genom förhandsbeslut på             slutsfattande myndigheten. Ärenden som gäller
38225:       förhand kan avgöra t. ex. fall som gäller      bilskattelättnader avgörs av Tullstyrelsen som
38226:       en stulen bil och införsel tili Finland av     har självständig beslutanderätt. Vid behandling
38227:       en nyinköpt motsvarande bil eller en bil       av ansökningar om skattelättnader bedöms alla
38228:       tili ett pris som motsvarar den stulna bi-     synpunkter som den skattskyldige hänvisar tili i
38229:        lens, i ursprungligt syfte och på nämnda      sin ansökan och som för att detjust i den speciel-
38230:       villkor och                                    la situationen kan anses föreligga tillräckligt vä-
38231:                                                      gande skäl för att man skall avstå från att uppbä-
38232:        då det enligt såväl 50 § bilskattelagen
38233:                                                      ra skatt. Då det är fråga om en helhetsbedömning
38234:        som mervärdesskattelagen sägs att änd-
38235:                                                      av exceptionella förhållanden, är det klart att det
38236:        ring i beslut inte får sökas genom be-
38237:                                                      inte går att specificera lagstiftningen eller någon
38238:        svär, på vilket sätt kan en illa behand-
38239:                                                      myndighets eller något ministeriums anvisningar
38240:        lad medborgare få upprättelse och rätt-
38241:                                                      för hur ärenden skall avgöras. Finansministeriet
38242:        visa, samt
38243:                                                      har således inte gett och kan inte heller ge Tull-
38244:       ämnar finansministeriet ta upp denna           styrelsen anvisningar om behandlingen av skatte-
38245:       principiellt viktiga fråga som berör fin-      lättnadsärenden. Detta gäller naturligtvis också
38246:       ländska fredsbevarare?
38247: 
38248:                                                                                                        5
38249: KK 187/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk                                                      Ministems svar
38250: 
38251: 
38252: det enskilda fall som det hänvisas till i spörsmå-     från beslut som gäller skattebesvär, utgör ett av-
38253: let.                                                   görande i ett skattelättnadsärende dock inget hin-
38254:     Vad beträffar frågan om man i skattelättnads-      der mot att ärendet tas till ny prövning, om den
38255: ärenden kan träffa avgöranden av typ förhands-         skattskyldige inlämnar en ny ansökan. Detta
38256: beslut, finns det enligt lagen inget hinder för att    innebär dock inte att ärendet bör omprövas i fi-
38257: lättnaden beviljas på förhand, före den egentliga      nansministeriet t.ex. på grund av att Tullstyrel-
38258: beskattningshändelsen, så som avses i spörsmå-         sen fattat beslut om avslag av skattelättnad. Fi-
38259: let, om det finns särskilda skäl för det trots att     nansministeriets behörighet omfattar endast av-
38260: man i allmänhet har tillgång till de uppgifter som     görande av principiellt viktiga skattelättnadsä-
38261: behövs för att avgöra ett skattelättnadsärende         renden. Avsikten är inte att ministeri et skall
38262: först vid den egentliga skatteuppbörden. Vid be-       fungera som besvärsinstans i skattelättnadsären-
38263: hov kan skattelättnadsbeslut även förenas med          den då sökandena är missnöjda med sina beslut.
38264: olika villkor om det t.ex. är så att beslutet av vä-      Med anledning av det ovan sagda och särskilt
38265: gande skäl bör fattas på förhand i en situation där    med tanke på skattelättnadsförfarandets karaktär
38266: de faktiska uppgiftema inte ännu till alla delar       och de därtill hörande behörighetsfrågoma går
38267: finns att tillgå.                                      det inte i detta sammanhang att på det sätt som
38268:    Avgörandet av skattelättnadsärenden grundar         avses i spörsmålet ta ställning till huruvida fi-
38269: sig på prövning av vad som bedöms vara ända-           nansministeriet eventuellt kommer att ta upp det
38270: målsenligt i varje enskild situation. Av denna an-     ärende som avses i spörsmålet och vilket avgö-
38271: ledning medger lagstiftningen inte ändring i skat-     randet i så fall kunde bli.
38272: telättnadsärenden genom besvär. Till skillnad
38273: 
38274: 
38275: Helsingfors den 24 mars 2000
38276: 
38277:     Minister Suvi-Anne Siimes
38278: 
38279: 
38280: 
38281: 
38282: 6
38283:                                                              KK 188/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
38284: 
38285: 
38286: 
38287: 
38288:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2000 vp
38289: 
38290:                                               Turpeen käytön vähenemisen estämiseksi tar-
38291:                                               peelliset toimet
38292: 
38293: 
38294: 
38295: 
38296: Eduskunnan puhemiehelle
38297: 
38298: Tulevana kesänä on vaarana, että Suomessa sul-         pystytä hyödyntämään loppuun, sillä suot uudis-
38299: jetaan useita kymmeniä turvesoita, mikä puoles-        tuvat jatkuvasti. Tämän takia olisi luonnollista,
38300: taan johtaa töiden loppumiseen noin 300 turve-         että turpeelle annettaisiin kotimaisena raaka-ai-
38301: koneelta ja useilta sadoilta niitä omistaviita yrit-   neena sama verotuksellinen kohtelu kuin puuraa-
38302: täjiltä tai niitä käyttäviltä työntekijöiltä. Kysei-   ka-aineelle eli samansuuruinen sähköveron pa-
38303: set soiden sulkemisetja töiden loppumiset koske-       lautus. Samoin tulisi em. valmisteveron määrä
38304: vat lähinnä muutoinkin työllisyyden kannalta           palauttaa vuoden 1996 tasolle 4,2 markkaan me-
38305: vaikeita alueita eli Pohjois-Karjalaa, Kainuuta ja     gawattitunnilta. Pienten lämpökeskusten turpeen
38306: Pohjois-Pohjanmaata. Kyseiset soiden sulkemi-          verottoman käytön rajaa tulisi lisäksi nostaa ny-
38307: set ovat seurausta turpeen käytön vähenemises-         kyisestä 15 000 megawattitunnista 25 000 tun-
38308: tä: vuodesta 1996 käyttö on laskenut noin              tiin. Olisi myös huolehdittava siitä, että Euroo-
38309:  15 %:lla, ja ensi vuonna saman suuntauksen en-        pan unionissa turve määriteltäisiin ei-fossiilisek-
38310: nustetaan jatkuvan. Tämä on pitkälti seurausta         si biopohtoaineeksi puun tavoin. Vain näin toi-
38311: energiaverotuksen muutoksesta, jolla vuonna            mien voidaan Suomessa myös tulevaisuudessa
38312:  1997 korotettiin lämmöntuotannossa käytetyn li-       säilyttää tai jopa lisätä turpeen käyttöä energian-
38313: sä- eli valmisteveron määrää 4,2 markasta 9            tuotannossa ja näin turvata kipeästi tarvittavat
38314: markkaan megawattitunnilta. Tämä kiristystoi-          työpaikat maamme itä- ja pohjoisosissa.
38315: menpide on vaikuttanut siten, että puun käyttö
38316: lämpövoimaloissa on merkittävästi lisääntynyt          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38317: turpeen kustannuksella ilman, että ulkomaisten         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38318: tuontipolttoaineiden käyttö olisi vähentynyt. To-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38319: dellisuudessa kivihiilen hinta on muodostunut          vaksi seuraavan kysymyksen:
38320: niin halvaksi, ettei turve pysty kilpailemaan sen
38321: kanssa lämpövoimaloiden raaka-aineena tasaver-               Aikooko hallitus ryhtyä perusteluissa
38322: taisesti. Myös halpa tuontisähkö on viime vuosi-             mainittuihin tarvittaviin toimiin, joilla
38323: na syrjäyttänyt turpeen käyttöä sähköntuotannos-             voidaan turvata turpeen kilpailukykyi-
38324: sa.                                                          syys energiantuotannossa myös tulevai-
38325:     Suomessa on yksi maailman suurimmista tur-               suudessa ja näin säilyttää tärkeät työti-
38326:  vevarannoista, jota ei kohtuullisella käytöllä edes         laisuudet Itä- ja Pohjois-Suomessa?
38327: 
38328: 
38329: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
38330: 
38331:     Raimo Vistbacka /ps
38332:                                                                                                  Versio 2.0
38333: KK 188/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps                                             Ministerin vastaus
38334: 
38335: 
38336: 
38337: 
38338: Eduskunnan puhemiehelle
38339: 
38340: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       kanneta veroa. Niissä turpeen käyttö on vähenty-
38341: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       nyt runsaalla kolmanneksella. Lauhdesähkön
38342: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        tuotanto on Suomessa vähentynyt viime vuosina
38343: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan        olennaisesti, koska pohjoismaisilta markkinoilta
38344: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          on sähköä ollut saatavissa edulliseen hintaan eikä
38345: 188/2000 vp:                                         kotimaisia lauhdelaitoksia ole kannattanut käyt-
38346:                                                      tää kuin lyhyitä jaksoja. Tämä tilanne voi muut-
38347:        Aikooko hallitus ryhtyä perusteluissa         tua nopeastikin, riippuen pohjoismaisesta vesi-
38348:        mainittuihin tarvittaviin toimiin, joilla     voimatilanteesta ja pidemmällä aikavälillä, mi-
38349:        voidaan turvata turpeen kilpailukykyi-        käli sähkömarkkinoiden ylikapasiteetti vähenee.
38350:        syys energiantuotannossa myös tulevai-        Sen sijaan kaukolämmön ja yhdistetyn sähkön ja
38351:        suudessa ja näin säilyttää tärkeät työti-     lämmön tuotannossa turpeen käyttö on laskenut
38352:        laisuudet Itä- ja Pohjois-Suomessa?           vain muutamalla prosentilla. Teollisuuskäytössä
38353:                                                      turpeen kulutus on lisääntynyt yli 20 prosentilla.
38354: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Turpeen kokonaiskulutus näyttäisi kuitenkin ale-
38355: ti seuraavaa:                                        nevanjonkin verran myös viime vuonna.
38356: Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen            Turpeen kokonaiskäyttömäärään vaikuttavat
38357: on hallituksen energiastrategian yhtenä keskeise-    energiaverojen lisäksi useat eri tekijät, kuten tuo-
38358: nä päämääränä. Tarkoituksena on erityisesti edis-    tantokauden sateiden määrä ja turpeen kokonais-
38359: tää puun käyttöä siten, että puu olisi merkittävä    hinta verrattuna muiden polttoaineiden maail-
38360: polttoaine aluelämpökeskuksissa ja lämmitysvoi-      manmarkkinahintaan. Lisäksi esimerkiksi sähkö-
38361: malaitoksissa. Lisääntynyt puunkäyttö vaikutta-      markkinoiden vapautuminen Suomessa ja ulko-
38362: nee siten, että tulevaisuudessa puu korvaa fossii-   mailla on johtanut siihen, että sähköä on ollut
38363: listen polttoaineiden lisäksi myös jossain määrin    saatavilla ulkomailta edulliseen hintaan. Tämä
38364: turvetta. On myös mahdollista, että turpeen käyt-    vaikuttaa luonnollisesti myös turpeen kulutuk-
38365: tömäärä voi myös hieman nousta, koska kiinnos-       seen.
38366: tus rakentaa puuta ja turvetta yhdessä käyttäviä        Vuoden 1997 alussa energiaverojärjestelmää
38367: lämpölaitoksia ja yhdistetyn sähkön ja lämmön        muutettiin siten, että sähkön energialähteiden ve-
38368: tuotantolaitoksia on kasvanut. Myös eduskunta        rottamisesta luovuttiin ja ryhdyttiin verottamaan
38369: on tukenut kyseistä hallituksen energiapoliittista   sähköä lopputuotteena. Samassa yhteydessä läm-
38370: linjausta.                                           möntuotannon polttoaineiden energiasisällön
38371:    Turpeen tuotanto ja käyttö on lisääntynyt Suo-    mukaan määräytyvästä energiaosuudesta luovut-
38372: messa huomattavasti kahden viimeisen vuosi-          tiin ja vero määrättiin yksinomaan energialäh-
38373: kymmenen aikana. Veroratkaisut ovat osaltaan         teen hiilisisällön perusteella. Tässä yhteydessä
38374: edistäneet tätä myönteistä kehitystä. Vuoden         turpeelle määrättiin vero, joka oli noin 1/6 las-
38375: 1996 jälkeen energiaturpeen käyttö on kuitenkin      kentaperusteiden mukaisesta. Tällä ratkaisulla
38376: laskenut erityisesti lauhdelaitoksissa tapahtuvas-   oli tarkoitus turvata erityisesti turpeen kilpailu-
38377: sa erillisessä sähköntuotannossa, jossa siitä ei     asemaa tuontipohtoaineisiin nähden.
38378: 
38379: 
38380: 2
38381: Ministerin vastaus                                         KK 188/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
38382: 
38383: 
38384:    Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti mar-    teen 1990-luvulla". Tämä selvitys valmistuu
38385: ras-joulukuussa 1999 kaksi selvityshanketta,         maaliskuun 2000 aikana ja antanee tuntuvasti li-
38386: joista saadaan lisätietoa ja tausta-aineistoa ar-    sätietoa muun muassa arvioitaessa energiatur-
38387: vioitaessa turpeen energiakäyttöä ja sen muutok-     peen käyttöön vaikuttaneita seikkoja ja tekijöitä.
38388: sia laajemminkin. Koska turve on kasvihuone-         Lisäksi valtiovarainministeriö on tammikuussa
38389: kaasujen vähentämistavoitteen kannalta ongel-        2000 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
38390: mallinen polttoaine, niin marraskuussa 1999          selvittää ja tarkistaa nykyisen, vuoden 1997 alus-
38391: kauppa- ja teollisuusministeriö kutsui asiantunti-   ta voimaan tulleen energiaverolainsäädännön on-
38392: jaryhmän selvittämään muun muassa turpeen            gelmakohdat ja esittää tarpeelliset lainsäädäntö-
38393: asemaa Suomen kasvihuonekaasutaseissa ja             tai ohjeistusmuutokset. Työryhmän määräaika on
38394: mahdollisuutta muuttaa turpeen kohtelua Suo-         15 päivänä toukokuuta 2001.
38395: men hiilidioksidipäästöjä laskettaessa. Työn on         Turpeen käyttö on koko Suomen kansantalou-
38396: määrä valmistua toukokuun 2000 aikana. Kaup-         delle ja erityisesti aluepoliittisesti erittäin tärkeä
38397: pa- ja teollisuusministeriö tilasi myös Energia-     asia, minkä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti ener-
38398: Ekono Oy:ltä selvityksen aiheesta "Valtion ener-     giamarkkinoiden kehitystä.
38399: giapolitiikka ja sen vaikutukset turveteollisuu-
38400: 
38401: 
38402: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
38403: 
38404:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
38405: 
38406: 
38407: 
38408: 
38409:                                                                                                         3
38410: KK 188/2000 vp -Raimo Vistbacka /ps                                                      Ministems svar
38411: 
38412: 
38413: 
38414: 
38415: Tili riksdagens talman
38416: 
38417: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       kat med en dryg tredjedel. Produktionen av kon-
38418: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     densel har minskat avsevärt i Finland under de
38419: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-       senaste åren eftersom vi har haft tillgång tili bil-
38420: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga             lig elektricitet på den nordiska marknaden och
38421: spörsmål SS 188/2000 rd:                              det inte har lönat sig att hålla i gång inhemska
38422:                                                       kondenskraftverk mer än under korta perioder.
38423:        imnar regeringen vidta sådana i moti-          Den här situationen kan ändras t.o.m. mycket
38424:        veringen avsedda nödvändiga åtgärder           snabbt beroende på situationen i Norden när det
38425:        som kan trygga torvens konkurrenskraft         gäller vattenkraft och på längre sikt i och med att
38426:        i energiproduktionen även i framtiden          överkapaciteten på marknaden minskar. Där-
38427:        och på detta sätt bibehålla viktiga ar-        emot har användningen av torv i produktionen av
38428:        betstillfällen i Östra och norra Finland?      fjärrvärme och kombinerad el och värme mins-
38429:                                                       kat endast med några procent. Inom industrin har
38430: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       torvförbrukningen ökat med över 20 procent. Det
38431: föra följande:                                        ser likväl ut som om den totala förbrukningen av
38432: Regeringens energistrategi har som ett centralt       torv också i fjol minskade en aning.
38433: mål att utöka användningen av fömybara energi-            Många olika faktorer, såsom regnmängdema
38434: former. Målet är särskilt att främja användning-      under produktionsperioden och det totala priset
38435: en av ved så att veden skulle bli ett betydande       på torv jämfört med världsmarknadsprisema på
38436: bränsle i regionvärmecentraler och kraftvärme-        andra bränslen, inverkar på totalförbrukningen
38437: verk. En ökad användning av ved torde ha den ef-      torv. Dessutom har t.ex. avregleringen av el-
38438: fekten att veden i framtiden, förutom fossila         marknaden i Finland och utomlands lett tili att
38439: bränslen, också i viss mån ersätter torven. Det är    det har funnits tillgång på billig el från utlandet.
38440: också möjligt att användningen av torv på kort        Detta påverkar givetvis också förbrukningen av
38441: sikt ökar något, eftersom intresset för att bygga     torv.
38442: värmeanläggningar som använder både ved och               År 1997 ändrades energiskattesystemet så att
38443: torv och anläggningar för produktion av såväl el      man upphörde med att beskatta elenergikälloma
38444: som värme har vuxit kraftigt. Också riksdagen         och började beskatta elektriciten som slutpro-
38445: har gett sitt stöd till denna regeringens energipo-   dukt. I samma veva avstod man från den energi-
38446: litiska linje.                                        andel som bestämdes enligt energihalten hos de
38447:     Produktionen och användningen av torv har         bränslen som används i värmeproduktionen och
38448: ökat märkbart i Finland under de två senaste år-      skatten fastställes uteslutande på grundval av en-
38449: tiondena. De skattebeslut som fattats har för sin     ergikällans kolhalt. 1 detta sammanhang fastställ-
38450: del medverkat tili denna positiva utveckling. Ef-     des för torven en skatt som utgjorde ungefår 1/6
38451: ter 1996 har användningen av energitorv likväl        av beräkningsgrundema. Avsikten var att denna
38452: minskat särskilt i en separat elproduktion som        lösning skulle trygga särskilt torvens konkur-
38453: sker i kondenskraftverk för viiken ingen skatt        rensställning i förhållande tili importbränslen.
38454: uppbärs. I dem har användningen av torv mins-
38455: 
38456: 4
38457: Ministerns svar                                            KK 188/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps
38458: 
38459: 
38460: 
38461:    Hande1s- och industriministeriet startade i no-    let. Denna utredning blir klar i mars 2000 och ger
38462: vember-december 1999 två utredningsprojekt            förmodligen en hei del tilläggsinformation bl.a.
38463: som kommer att ge tilläggsinformation och bak-        för en bedömning av vilka omständigheter och
38464: gundsmateria1 då man skall bedöma utvinningen         faktorer som har påverkat densenaste tidens ut-
38465: av energi ur torv och ändringar i energiutvinning-    veckling i fråga om användningen av energitorv.
38466: en mera allmänt. Eftersom torven är ett prob1e-       Dessutom tillsatte finansministeriet i januari
38467: matiskt bräns1e med tanke på må1et att minska         2000 en arbetsgrupp som skall utreda och se över
38468: mängden drivhusgaser sammankallade hande1s-           problemen i gällande energiskattelagstiftning,
38469: och industriministeriet i november 1999 en ex-        som trädde i kraft vid ingången av 1997, samt fö-
38470: pertgrupp för att bl.a. utreda torvens ställning i    reslå behövliga ändringar i lagstiftningen och an-
38471: Fin1ands drivhusgasba1anser och möj1igheten att       visningama. Arbetsgruppen sitter tili den 15 maj
38472: ändra behand1ingen av torv vid beräkningen av         2001.
38473: Fin1ands koldioxidutsläpp. Meningen är att arbe-         Användningen av torv är en mycket viktig frå-
38474: tet blir fårdigt i maj 2000. Handels- och industri-   ga för vår samhällsekonomi och i synnerhet för
38475: ministeriet beställde också av Energia-Ekono Oy       ekonomin på de områden där torv produceras och
38476: en utredning angående statens energipolitik och       därför följer regeringen noga utvecklingen på
38477: dess verkningar på torvindustrin under 1990-ta-       energimarknaden.
38478: 
38479: 
38480: 
38481: Helsingfors den 29 mars 2000
38482: 
38483:     Finansminister Sauli Niinistö
38484: 
38485: 
38486: 
38487: 
38488:                                                                                                       5
38489:                                                                    KK 189/2000 vp- Arto Seppälä /sd
38490: 
38491: 
38492: 
38493: 
38494:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 189/2000 vp
38495: 
38496:                                                Syyttäjien suhtautuminen työrikoksiin
38497: 
38498: 
38499: 
38500: 
38501: Eduskunnan puhemiehelle
38502: 
38503: Ympäri maata on tullut tietoon työsuojelupiirien         tään sanatarkasti näin (nimet on korvattu sanoil-
38504: kautta työrikostapauksia, joissa syyttäjä on liian       la työntekijä ja työnantaja): "Työnantaja on ker-
38505: kevyesti jättänyt syyttämättä työnantajaa tämän          tonut antaneensa työntekijälle tarkat ohjeet katol-
38506: laiminlyönneistä työntekijöidensä turvallisuutta         la kulkemiseen ja osan viemiseen katolle." ...
38507: kohtaan. Vuoden 1998 tilastojen mukaan raken-            "Koska työnantajan on katsottava ennen työn
38508: nusalalla sattui aikaisempaa enemmän tapatur-            suorittamista suunnitelleen työn tekemisen tur-
38509: mia ja työpaikkakuolemia. Näitä tapaturmia oli          vallisesti ja vaaraa aiheuttamatta sekä antaneen
38510: yhteensä 14 000. Tapaturmataajuus on 2,5 kertaa         työntekijälle työn laadun ja olosuhteiden edellyt-
38511: suurempi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Työ-        tämän ohjauksen tapaturmien välttämiseksi, ei
38512: ympäristön ja -olosuhteiden osuus kaikista tapa-        ole todennäköisiä syitä epäillä hänen rikkoneen
38513: turmista on keskeinen. Syyttämättä jättäminen           työturvallisuusmääräyksiä ja siten syyllistyneen
38514: kevein perustein työrikostapauksissa on tämän           työturvallisuusrikokseen."
38515: vakavan rakennusalan ongelman väheksymistä.                 Edellä esimerkkinä ollut tapaus osoittaa syyt-
38516:    Seuraava tapaus eräässä työsuojelupiirissä on        täjien välinpitämättömän asenteen työsuojelupii-
38517: tyypillinen esimerkki syyttäjien toiminnasta työ-       rien lausuntoja kohtaan. Asenne loukkaa työnte-
38518: rikosten kohdalla: Työnantaja oli antanut ohjeen        kijöiden oikeuksia saada turvalliseksi suunnitel-
38519: vetää lähes 100 kiloa painavat iv-laitteiston osat      lut työympäristö ja työohjeet työn suorittamista
38520: 7,5 metriä korkean rakennuksen katolle. Ohjeita         varten. Nämä heille takaa työturvallisuuslain
38521: ei annettu siitä, miten työntekijät itse olisivat py-   9 §:n 1 momentti (299/1958), jossa työnantajaa
38522: syneet kaiteettomalla tasakatolla. Työntekijät          veivoitetaan ottamaan huomioon kaikki mahdol-
38523: olivatkin käyttäneet köyden asemesta työkoh-            liset seikat suojellakseen työntekijää joutumasta
38524: teen pihassa ollutta henkilönostinta työn toteutta-     työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn
38525: miseen. Pohjapuheistaan huopakatossa kiinni ol-         johdosta haittaa terveydelleen.
38526: lut nostin oli irronnut äkkiä kesken työn, minkä
38527: seurauksena toinen katolla olleista työntekijöistä      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38528: oli paiskautunut tuon 7,5 metrin matkan alas ka-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38529: tolta. Hän selvisi hengissä, mutta loukkaantui.         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38530:    Tapahtumaa käsitellyt työsuojelupiiri esitti         vaksi seuraavan kysymyksen:
38531: lausunnossaan, että työtä ei ollut ennalta suunni-
38532: teltu eikä sitä varten ollut hankittu asianmukaista           Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, et-
38533: kalustoa esim. kuormausnosturia. Syyttäjä oli                 teivät syyttäjät jättäisi työrikostapauk-
38534: kuitenkin jättänyt syyttämättä ja perusteli päätös-           sissa liian kevyin perustein syyttämättä?
38535: 
38536: 
38537: 
38538:                                                                                                    Versio 2.0
38539: KK 189/2000 vp- Arto Seppälä /sd
38540: 
38541: 
38542: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
38543: 
38544:     Arto Seppälä /sd
38545: 
38546: 
38547: 
38548: 
38549: 2
38550: Ministerin vastaus                                                KK 189/2000 vp- Arto Seppälä /sd
38551: 
38552: 
38553: 
38554: 
38555: Eduskunnan puhemiehelle
38556: 
38557: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa          tyllä perusteella tästä huolimatta jättää syytteen
38558: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-          nostamatta. Työrikoksissa sovelletut tähän ryh-
38559: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           mään kuuluvat perusteet ovat olleet teon vähäi-
38560: vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd          syys ja oikeudenkäynnin ja rangaistuksen koh-
38561: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                 tuuttomuus kyseisessä yksittäistapauksessa. Seu-
38562: 189/2000 vp:                                            raamusluonteisessa syyttämättä jättämisessä
38563:                                                         syyttäjälle on laissa annettu laaja harkintavalta.
38564:        Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, et-         Oletus ta liian kevyistä syyttämättä jättämisen pe-
38565:        teivät syyttäjät jättäisi työrikostapauk-        rusteista vastaan puhuu se, että syyttäjät käyttä-
38566:        sissa liian kevyin perustein syyttämättä?        vät tätä laajaa harkintaoikeuttaan työrikoksissa
38567:                                                         huomattavasti harvemmin kuin rikoksissa yleen-
38568: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           sä. Kun kaikista syyttämättäjättämispäätöksistä
38569: ti seuraavaa:                                           34 % oli vuonna 1997 seuraamusluonteisia, työ-
38570: Syyttäjälie ilmoitetuista työrikoksista jätetään        rikoksissa näiden osuus oli alle 18 %.
38571: selvästi useammin syyte nostamatta kuin rikok-             Työsuojeluviranomaisten kynnys ilmoittaa
38572: sista keskimäärin.                                      teko syyttäjälle on matalampi kuin syyttäjän kyn-
38573:    Työrikoksista syyttämättä jättämiseen on kol-        nys nostaa syyte. Tässä ilmiössä ei sinänsä ole
38574: me pääperustetta. Ensimmäinen näistä on se, et-         mitään epätavallista, vaan se on olennainen osa
38575: tei syytearvioinnin kohteena oleva teko ole ri-        rikosoikeusjärjestelmän toimintaa. Syyttäjät jät-
38576: kos. Jos syyttäjän oikeudellinen arvio on, ettei ri-    tävät nostamatta syytteitä myös poliisin heille il-
38577: kosta ole tapahtunut, hän ei saa nostaa syytettä.      moittamista teoista, ja tuomioistuimet puoles-
38578: Tilanne on sama sovellettaessa toista syyttämät-       taan hylkäävät aina osan syyttäjän esittämistä
38579: tä jättämisen pääperustetta, näytön puuttumista.       syytteistä. Toisena tärkeänä syynä syyttämättä-
38580: Vaikka syyteharkinnassa oleva teko sinänsä täyt-       jättämispäätösten melko suureen lukumäärään
38581: täisikin jonkin työrikoksen tunnusmerkistön,           työrikoksissa on asioiden vaikeus. Erityisesti
38582: syyttäjä ei voi syyttää, jos rikoksesta epäillyn       työturvallisuusrikosten selvittämisessä pulmia
38583: syyllisyyden tueksi ei ole todennäköisiä syitä.        aiheutuu usein monimutkaisesta teknisestä ta-
38584: Näiden syyttämättäjättämisperusteiden sovelta-         pahtumaympäristöstä, mikä voi vaikeuttaa, pait-
38585: misessa syyttäjällä ei periaatteessa ole harkinta-     si tapahtumien kulun selvittämistä, myös sovel-
38586: valtaa. Jos teko ei ole rikos tai näyttö ei riitä,     lettavien normien etsimistä. Vaikeuksia voi ai-
38587: syytteen nostaminen on kielletty. Ratkaisun pe-        heuttaa myös vastuusuhteiden selvittäminen laa-
38588: rusteet ovat kyllä näissäkin tapauksissa usein tul-    jojen organisaatioiden sisällä. Osoituksena työri-
38589: kinnanvaraisia.                                        kosasioiden hankaluudesta on myös se, että niitä
38590:    Kolmannen       syyttämättäjättämisperusteiden      koskevista syytteistä hylätään tuomioistuimissa
38591: pääryhmän muodostaa niin sanottu seuraamus-            huomattavasti suurempi osuus (22 %) kuin syyt-
38592: luonteinen syyttämättä jättäminen. Tällöin sekä        teistä keskimäärin (alle 5 %).
38593: rikoksen tapahtuminen että siihen syyllistynyt             Seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä
38594: ovat selvillä, mutta syyttäjä päättää laissa sääde-    työrikoksista saattaa edelleen vähentää viime
38595: 
38596: 
38597:                                                                                                          3
38598: KK 189/2000 vp- Arto Seppälä /sd                                                      Ministerin vastaus
38599: 
38600: 
38601: vuoden toukokuun alussa voimaan tullut työtur-            Asianomistaja tai työsuojeluviranomainen,
38602: vallisuuslain 49 §:n ja rikoslain 47 luvun 1 §:n       joka on tyytymätön syyttäjän päätökseen olla
38603: muutos, jolla lievimmistä työturvallisuuslain rik-     syyttämättä, voi kannella päätöksestä valtakun-
38604: komisista tehtiin mahdolliseksi määrätä rangais-       nansyyttäjänvirastoon. Jo olemassaolollaan tämä
38605: tus rangaistusmääräysmenettelyssä. Syyttäjien          mahdollisuus ehkäisee perusteettornia syyttämät-
38606: toimintamahdollisuuksia erityisasiantuntemusta         täjättämispäätöksiä. Yksittäistapauksissa kante-
38607: vaativissa rikoksissa parantaa puolestaan avain-       lut ovat myös johtaneet syytemääräyksen antami-
38608: syyttäjäjärjestelmä, jota valtakunnansyyttäjänvi-      seen.
38609: rasto on käynnistämässä. Osa syyttäjistä tulee            Syyttäjien koulutusta on lisätty ja seurantatie-
38610: erikoistumaan nykyistä perusteellisemmin tiet-         toa koottu entistä enemmän. Valtakunnansyyttä-
38611: tyihin rikosryhmiin, yhtenä näistä työrikoksiin.       jänviraston tehtäviin kuuluu ohjein tarvittaessa
38612: Tarkoitus on, että avainsyyttäjät tarjoavat erityis-   edistää yhtenäisemmän syyttämiskäytännön ke-
38613: asiantuntemusta myös muille syyttäjille ja tiivis-     hittymistä ja varmistaa myös työrikostapausten
38614: tävät yhteistyötä alan sidosryhmien, kuten työ-        asianmukainen käsittely.
38615: suojeluviranomaisten kanssa.
38616: 
38617: 
38618: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
38619: 
38620:     Oikeusministeri Johannes Koskinen
38621: 
38622: 
38623: 
38624: 
38625: 4
38626: Ministems svar                                                     KK 189/2000 vp- Arto Seppälä /sd
38627: 
38628: 
38629: 
38630: 
38631: Tili riksdagens talman
38632: 
38633: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          kunnat klarläggas att ett brott har begåtts och att
38634: har Ni, Fru talman, till behöriga med1em av stats-       den skyldige är känd, men åklagaren beslutar att
38635: rådet översänt följande av riksdagsledamot Arto         på en i lag föreskriven grund trots det avstå från
38636: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        att väcka åtal. Dylika grunder som tillämpats på
38637: 189/2000 rd:                                            arbetsbrott är att gärningen skall anses vara ringa
38638:                                                         och att en rättegång och ett straff skulle vara
38639:        Vad ämnar regeringen göraför att åkla-           oskäliga i det aktuella fallet. Åklagaren har i la-
38640:        garna inte på otillräckliga grunder skall        gen getts en omfattande prövningsrätt i fråga om
38641:        avstå från att väcka åtal när det gäller         åtalseftergift av sanktionskaraktär. Mot antagan-
38642:        arbets brott?                                    det om att åtalseftergift skulle ha meddelats på
38643:                                                         otillräckliga grunder talar det faktum att åklagar-
38644: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         na använder sig av denna omfattande prövnings-
38645: föra följande:                                          rätt betydligt mera sällan när det gäller arbets-
38646: När det gäller arbetsbrott som anmälts till åklaga-     brott än när det gäller brotten i allmänhet. Medan
38647: re avstår man klart oftare från att väcka åtal än i     besluten om åtalseftergift av sanktionskaraktär
38648: fråga om brotten i genomsnitt.                           1997 utgjorde 34 % av alla beslut om åtalsefter-
38649:    När det gäller arbetsbrotten finns det tre hu-       gift, var deras andel i fråga om arbetsbrotten
38650: vudsakliga grunder för åtalseftergift. Den första       mindre än 18 %.
38651: av dessa är att den gäming som åtalsprövningen             Tröskeln för arbetarskyddsmyndigheterna att
38652: gäller inte är ett brott. Om åk1agarens rättsliga       anmäla gärningen tili åklagaren är lägre än trös-
38653: bedömning är att ett brott inte har begåtts, får han    keln för åklagaren att väcka åtal. Det är i och för
38654: eller hon inte väcka åtal. Situationen är densam-       sig ingenting ovanligt med detta fenomen, utan
38655: ma vid tillämpning av den andra av de huvudsak-         det utgör en viktig d~l av hur det straffrättsliga
38656: liga grunderna för åtalseftergift, dvs. avsaknad        systemet fungerar. Aklagarna avstår från att
38657: av bevis. Trots att en gärning som är föremål för       väcka åtal också för gärningar som anmälts av
38658: åtalsprövning i sig skulle uppfylla rekvisitet för      polisen, och domstolarna förkastar för sin del all-
38659: ett arbetsbrott, kan åklagaren inte väcka åtal om       tid en del av åklagarnas åtal. En annan viktig or-
38660: det inte finns sannolika skäl för att den misstänk-     sak tili det förhållandevis stora antalet beslut om
38661: te är skyldig till brottet. Åklagaren har i princip     åtalseftergift för arbetsbrottens del är att frågor-
38662: inte prövningsrätt vid tillämpningen av dessa           na är så komplicerade. I synnerhet vid utredning-
38663: grunder för åtalseftergift. Om gärningen inte ut-       en av arbetarskyddsbrott orsakar den ofta inveck-
38664: gör ett brott och bevisen inte är tillräckliga, får     lade tekniska miljö där brottet begåtts problem,
38665: åtal inte väckas. Grundema för avgörandet läm-          och detta kan försvåra såväl utredningen av hän-
38666: nar visserligen också i dessa fall ofta rum för         delseförloppet som fastställandet av vilka nor-
38667: tolkning.                                               mer som skall tillämpas. Också utredningen av
38668:    Den tredje huvudgruppen av grunderna för             ansvarsförhållandena inom stora organisationer
38669: åtalseftergift utgörs av den s.k. åtalseftergiften av   kan orsaka problem. Ett bevis på att de frågor
38670: sanktionskaraktär. Detta innebär att det både har       som gäller arbetsbrott är svåra är att en betydligt
38671: 
38672: 
38673:                                                                                                           5
38674: KK 189/2000 vp -Arto Seppälä /sd                                                          Ministems svar
38675: 
38676: 
38677: 
38678: större andel (22 %) av de åtal som gäller dessa        förfogande och intensifiera samarbetet med in-
38679: brott förkastas i domstolama än av åtalen i ge-        tressegruppema inom området, t.ex. arbetar-
38680: nomsnitt (under 5 %).                                  skyddsmyndighetema.
38681:    Antalet fall av arbetsbrott där åtalseftergift av      En målsägande eller arbetarskyddsmyndighet
38682: sanktionskaraktär meddelas kan minska ytterli-         som är missnöjd med åklagarens beslut om åtals-
38683: gare på grund av den ändring av 49 § lagen om          eftergift kan anföra klagomål över beslutet hos
38684: skydd i arbete och 47 kap. l § strafflagen som         riksåklagarämbetet. Redan det att detfinnsen så-
38685: trädde i kraft vid ingången av maj i fjol. Genom       dan möjlighet bidrar till att förhindra att ogrunda-
38686: ändringen blev det möjligt att i strafforderförfa-     de beslut om åtalseftergift fattas. 1 enskilda fall
38687: rande döma ut straff för lindrigare överträdelser      har klagomålen också lett till att ett åtalförord-
38688: av lagen om skydd i arbete. Åklagamas verksam-         nande har utfårdats.
38689: hetsbetingelser i fråga om brott som kräver sär-          Åklagama har fått ökade möjligheter till ut-
38690: skild sakkunskap förbättras å sin sida av det sys-     bildning och man har i högre grad än tidigare
38691: tem med specialiserade åklagare som riksåkla-          samlat in uppföljande inforrnation. Till riksåkla-
38692: garämbetet håller på att införa. En del av åklagar-    garämbetets uppgifter hör att vid behov genom
38693: na kommer att i högre grad än i dag specialisera       anvisningar främja en enhetligare åtalspraxis och
38694: sig på vissa kategorier av brott, av vilka arbets-     att säkerställa en behörig behandling också när
38695: brotten är en. Avsikten är att dessa åklagare ock-     det gäller arbetsbrotten.
38696: så skall ställa sin sakkunskap till andra åklagares
38697: 
38698: 
38699: 
38700: Helsingfors den 23 mars 2000
38701: 
38702:     Justitieminister Johannes Koskinen
38703: 
38704: 
38705: 
38706: 
38707: 6
38708:                                                         KK 190/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
38709: 
38710: 
38711: 
38712: 
38713:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 190/2000 vp
38714: 
38715:                                              Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuki
38716: 
38717: 
38718: 
38719: 
38720: Eduskunnan puhemiehelle
38721: 
38722: Koulutus ja osaaminen ovat Suomen tulevaisuu-         18-vuotiaista joutuu vastaamaan jo omasta toi-
38723: den menestyksen avainasiat Erilaisissa kehittä-       meentulostaan itse. Asia tulisikin korjata opetus-
38724: misstrategioissa korostetaan toimenpiteitä, joilla    ministeriön toimesta lainmuutoksella mahdolli-
38725: osaamista edistettäisiin. Samalla on kiinnitetty      simman pikaisest, siis saattaa samanlaisessa elä-
38726: huomiota opiskelijoiden opintojen kestoon. Ta-        mäntilanteessa olevat alle ja yli 18-vuotiaat tasa-
38727: voitteena on ollut lyhentää opiskeluaikoja ja no-     vertaiseen asemaan myös taloudellisesti.
38728: peuttaa tutkintoihin valmistumista. Opintotuki-
38729: järjestelmä ei nykyisinkannustaalle 18-vuotiai-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38730: ta itsenäisesti asuvia nuoria opiskelemaan. Tästä     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38731: esimerkkinä on opintorahan taso. Esimerkiksi it-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38732: senäisesti asuva toisen asteen opiskelija saa opin-   vaksi seuraavan kysymyksen:
38733: torahaa 1 270 mk/kk. Alle 18-vuotias vastaavas-
38734: sa tilanteessa oleva saa vain 500 mk/kk. Korkea-            Onko hallitus tietoinen opintotukijärjes-
38735: kouluopiskelijoilla opintoraha on yli 18-vuotiail-          telmän alle 18-vuotiaita itsenäisesti
38736: la 1 540 mk!kk ja alle 18-vuotiailla 750 mklkk;             asuvia opiskelijoita syrjivästä kohtelus-
38737: myös opintolainan valtiontakaus on alle 18-vuo-             ta sekä
38738: tiailla pienempi. Eroille ei mielestäni ole mitään
38739: perusteita, koska tänä päivänä merkittävä osa alle          mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman
38740:                                                             korjaamiseksi?
38741: 
38742: 
38743: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
38744: 
38745:     Antti Rantakangas /kesk
38746: 
38747: 
38748: 
38749: 
38750:                                                                                                 Versio 2.0
38751: KK 190/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                               Ministerin vastaus
38752: 
38753: 
38754: 
38755: 
38756: Eduskunnan puhemiehelle
38757: 
38758: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         kaan opintorahan ja lapsilisän yhteensovittami-
38759: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-         sen edellytyksiä selvitetään. Sosiaali- ja terveys-
38760: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          ministeriö on 24.2.2000 asettanut työryhmän sel-
38761: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-           vittämään lapsilisäjärjestelmän kehittämistä.
38762: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Työryhmä selvittää lapsilisäjärjestelmän ja opin-
38763: sen KK 190/2000 vp:                                    totukijärjestelmän nykytilannetta erityisesti 17-
38764:                                                        vuotiaiden osalta ja pohtii erilaisia vaihtoehtoi-
38765:        Onko hallitus tietoinen opintotukijärjes-       sia toteuttamismalleja kyseisen ikäluokan siirtä-
38766:        telmän alle 18-vuotiaita itsenäisesti           miseksi opintotuen piiristä kokonaisuudessaan
38767:        asuvia opiskelijoita syrjivästä kohtelus-       lapsilisäjärjestelmän piiriin. Tämä parantaisi nii-
38768:        ta sekä                                         den alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden taloudellis-
38769:                                                       ta asemaa, joiden opintoraha on nykyisin lapsili-
38770:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman         sää alhaisemmalla tasolla. Tällä hetkellä lapsili-
38771:        korjaamiseksi?                                 sän määrä lasta kohden on 535-1 023 markkaa
38772: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kuukaudessa riippuen perheessä olevien lasten
38773: ti seuraavaa:                                         lukumäärästä. Muussa oppilaitoksessa kuin kor-
38774:                                                       keakoulussa opiskelevien alle 20-vuotiaiden
38775: Opintotukilain ll §:n mukaan opintorahan mää-         opintorahan määrään vaikuttaa kuitenkin hakijan
38776: rä kuukaudessa on muualla kuin vanhempien luo-        vanhempien tuloihin perustuva taloudellisen tuen
38777: na asuvalle opiskelijalle 750 markkaa korkea-         tarve, minkä vuoksi useiden alle 18-vuotiaiden
38778: koulussa ja 500 markkaa muussa oppilaitokses-         itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintoraha on
38779: sa, kun opiskelija on alle 18-vuotias. Kun opiske-    alhaisempi kuin alhaisin yhdestä lapsesta mak-
38780: lija on 18 vuotta täyttänyt tai avioliitossa taikka   settava lapsilisä.
38781: elatusvelvollinen ja asuu muualla kuin vanhem-            Opintotuen porrastamista 18. ikävuoden koh-
38782: pien luona, opintorahan määrä on korkeakoulus-        dalla siten, että 18 vuotta täyttäneiden opintora-
38783: sa opiskelevalle l 540 markkaa ja muussa oppi-        ha on suurempi kuin alle 18-vuotiaiden, voidaan
38784: laitoksessa opiskelevalle 1 270 markkaa kuukau-       pitää perusteltuna, koska vanhemmat ovat elatus-
38785: dessa. Vuonna 1999 itsenäisesti asuvia alle 18-       vastuussa alaikäisistä lapsistaan. Opintotukijär-
38786: vuotiaita opintorahan saajia oli noin 6 000.          jestelmän kehittämistarpeiden selvittämiseksi on
38787:    Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden taloudelli-      viime syksynä käynnistetty opintotukijärjestel-
38788: seen asemaan liittyvät ongelmat on otettu huo-        män kokonaisarviointi, joka valmistuu touko-
38789: mioon vuosien 1999-2004 koulutuksenja tutki-          kuussa 2000. Arvioinnin valmistumisen jälkeen
38790: muksen kehittämissuunnitelmassa, jonka mu-            päätetään mahdollisista toimenpiteistä.
38791: 
38792: 
38793: 
38794: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
38795: 
38796:     Kulttuuriministeri Suvi Linden
38797: 
38798: 2
38799: Ministems svar                                          KK 190/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
38800: 
38801: 
38802: 
38803: 
38804: Tili riksdagens talman
38805: 
38806: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        skall förutsättningama att samordna studiepen-
38807: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     ningen och barnbidraget utredas. Social- och häl-
38808: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti       sovårdsministeriet har den 24 februari 2000 till-
38809: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga             satt en arbetsgrupp som skall utreda möjligheter-
38810: spörsmål SS 190/2000 rd:                               na att utveckla bambidragssystemet. Arbetsgrup-
38811:                                                       pen kartlägger nuläget inom bambidragssyste-
38812:        .ir regeringen medveten om studiestöds-         met och studiestödssystemet särskilt för 17-
38813:        systemets diskriminerande bemötande             åringamas del och analyserar olika altemativa
38814:        av studerande som bor självständigt och        modeller som kan tillämpas för att denna ålders-
38815:        är under 18 år                                 klass i sin helhet skall kunna överföras från stu-
38816:                                                       diestödet till bambidraget. Överföringen förbätt-
38817:        samt vilka åtgärder avser den vidta för        rar den ekonomiska ställningen för de studeran-
38818:        att rätta tili problemet?                      de under 18 år som nu har en studiepenning som
38819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ligger under bambidragets nivå. För närvarande
38820: föra följande:                                        är bambidraget 535-1 023 mark per bam och
38821:                                                       månad beroende på antalet bam i familjen. Stu-
38822: Enligt 11 § i lagen om studiestöd är studiepen-       diepenningen för studerande under 20 år i andra
38823: ningen för en studerande som bor någon annan-         läroanstalter än högskolor påverkas dock av be-
38824: stans än hos sina föräldrar och är yngre än 18 år     hovet av ekonomiskt stöd. Behovet baseras på
38825: 750 mark per månad i högskolor och 500 mark           föräldramas inkomster och därför har de flesta
38826: per månad i andra läroanstalter. Då en studeran-      självständigt boende studerandena under 18 år en
38827: de som bor någon annanstans än hos sina föräld-       lägre studiepenning än det lägsta bambidraget,
38828: rar har fyllt 18 år eller är gift eller underhålls-   som betalas för ett bam.
38829: skyldig är studiepenningen 1 540 mark per må-             En gradering av studiestödet vid 18 års ålder
38830: nad i högskolor och 1 270 mark per månad i            så att de som fyllt 18 år får en större studiepen-
38831: andra läroanstalter. År 1999 fanns det ca 6 000       ning än de som är under 18 år kan anses motive-
38832: studerande under 18 år som bodde självständigt        rat eftersom föräldrama är skyldiga att försörja
38833: och fick studiepenning.                               sina minderåriga bam. För att utreda behovet av
38834:    Problemen i samband med den ekonomiska             att utveckla studiestödssystemet inleddes en to-
38835: ställningen för studerande under 18 år har beak-      talutvärdering av systemet i höstas. Utvärdering-
38836: tats i den utvecklingsplan för utbildning och         en blir klar i maj 2000 och efter det fattas beslut
38837: forskning som gäller 1999-2004. Enligt planen         om eventuella åtgärder.
38838: 
38839: 
38840: 
38841: Helsingfors den 28 mars 2000
38842: 
38843:     Kulturminister Suvi Linden
38844: 
38845: 
38846:                                                                                                        3
38847:                                                               KK 191/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
38848: 
38849: 
38850: 
38851: 
38852:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 191/2000 vp
38853: 
38854:                                              Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittely va-
38855:                                              kuutusyhtiöissä
38856: 
38857: 
38858: 
38859: 
38860: Eduskunnan puhemiehelle
38861: 
38862: Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on jatkuvasti          yhtiöiden eduksi asioiden käsittelyssä työkyvyt-
38863: herättänyt keskustelua kansalaisten oikeudenmu-       tämän kustannuksella. Riippumattoman vakuu-
38864: kaisesta kohtelusta. Kynnys on aika ajoin vaikut-     tusoikeuden toimintaan on myös liittynyt paljon
38865: tanut selkeästi tarpeettoman korkealta. Tilantees-    kysymyksiä. Vakuutusoikeuden riippumatto-
38866: sa, jossa maallikkokin näkee ihmisen työkyvyttö-      muuteen ei kansalaisten piirissä varauksetta luo-
38867: myyden, saattaa henkilön työkyvyttömyyseläk-          teta. Vakuutusoikeuden ollessa riippumaton tuo-
38868: keen käsittely pyöriä vuositoikuHa aiheuttaen         mioistuin on sen toimintaan erittäin vaikeata
38869: henkistä ahdistusta ja myös psyykkisiä sairauk-       puuttua.
38870: sia työkyvyttömyyteen jo nonnaalistikin riittä-          Mikäli kansalaisten usko asioiden asialliseen
38871: vien perusteiden päälle.                              ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn turvataan, on
38872:    Myös kansanedustajiin otetaan jatkuvasti yh-       perusteltua selvittää, miten mahdollisesti järjes-
38873: teyttä tilanteessa, jossa tunnettujen erikoislääkä-   telyn uskottavuutta voidaan parantaa joko käsit-
38874: rien työkyvyttömäksi toteaman henkilön eläk-          telyn keskittämisellä tai muilla toimenpiteillä.
38875: keelle pääsy paitsi pitkittyy, niin tulee usein
38876: myös hylätyksi.                                       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38877:    Työkyvyttömyyseläkkeiden käsittelyn yhtey-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38878: dessä olemassa oleva neuvotteluvelvollisuus ei        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38879: myöskään useasti toteudu tarkoitetulla tavalla.       vaksi seuraavan kysymyksen:
38880:    Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeestä päättä-
38881: vät vakuutuslääkärit näkemättä potilasta ja jättä-           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38882: vät liian vähälle huomiolle asiantuntijalääkärei-            tyä, että ihmisoikeus ja oikeusturva ote-
38883: den lausunnot terveydentilasta ja työkyvystä.                taan paremmin huomioon työkyvyttö-
38884: Edelleen on kuitenkin tapauksia, joissa ihmisten             myyseläkeratkaisuissa ja että työkyvyt-
38885: on helppo siirtyä mm. työttömyyseläkkeelle tai               tömyyseläkettä käsittelevä taho voitai-
38886: muiden eläkejärjestelyjen piiriin varsinkin sil-            siin esim. velvoittaa tutkimaan potilas
38887: loin, kun työantaja niin haluaa. Tässä suhteessa            sekä perustelemaan kielteinen ratkaisu
38888: todella sairaiden ihmisten eläkepapereiden käsit-           yksityiskohtaisin lääke- ja työterveydel-
38889: tely on epäoikeudenmukaista ja viittaa useasti jo            lisin näkökohdin, mikäli vakuutusyhtiö
38890: mieli valtaan.                                              jostain syystä aikoo hylätä tarvittavilla
38891:     On herännyt myös epäilyksiä, missä määrin ta-           erikoislääkärilausunnoilla varustetun
38892: loudelliset ja muut intressit vaikuttavat työeläke-         hakijan työkyvyttömyyseläkehakemuk-
38893:                                                             sen?
38894: 
38895: 
38896:                                                                                                Versio 2.0
38897: KK 19112000 vp- Kari Rajamäki /sd
38898: 
38899: 
38900: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
38901: 
38902:     Kari Rajamäki /sd
38903: 
38904: 
38905: 
38906: 
38907: 2
38908: Ministerin vastaus                                           KK 19112000 vp- Kari Rajamäki /sd
38909: 
38910: 
38911: 
38912: 
38913: Eduskunnan puhemiehelle
38914: 
38915: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         käytäntöä kuvaa osaltaan myös se, että Suomes-
38916: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     sa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, joka
38917: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         on nykyisin noin 59 vuotta, on edelleen yksi teol-
38918: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd        listuneiden maiden alhaisimpia.
38919: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                  Edellä todettu eläkelaitosten myönteinen rat-
38920: 19112000 vp:                                         kaisukäytäntö työkyvyttömyyseläkeasioissa ei
38921:                                                      tietenkään poista sitä asiantilaa, että moni hyl-
38922:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      käävän eläkepäätöksen saanut hakija kokee pää-
38923:       tyä, että ihmisoikeus ja oikeusturva ote-      töksen omalta osaltaan kohtuuttomaksi tai vää-
38924:       taan paremmin huomioon työkyvyttö-             räksi. Näin on etenkin silloin, kun eläkkeen haki-
38925:       myyseläkeratkaisuissa ja että työkyvyt-        jaa hoitanut lääkäri on antamassaan lääkärinlau-
38926:       tömyyseläkettä käsittelevä taho voitai-        sunnossa katsonut potilaansa työkyvyttömäksi.
38927:       siin esim. velvoittaa tutkimaan potilas        Hoitavan lääkärin ja eläkelaitoksissa sekä muu-
38928:       sekä perustelemaan kielteinen ratkaisu         toksenhakuelimissä asiantuntijalääkärijäseninä
38929:       yksityiskohtaisin lääke- ja työterveydel-      toimivien vakuutuslääkäreiden tehtävät ja rooli
38930:       lisin näkökohdin, mikäli vakuutusyhtiö         poikkeavat toisistaan. Hoitavan lääkärin ensisi-
38931:       jostain syystä aikoo hylätä tarvittavilla      jaisena tehtävänä on edistää potilaansa tervey-
38932:       erikoislääkärilausunnoilla varustetun          dentilaa. Hän arvioi potilaan työkykyä ja tilan-
38933:       hakijan työkyvyttömyyseläkehakemuk-            netta aina yksilön kannalta. Työkyvyttömyyselä-
38934:       sen?                                           keratkaisuja tehtäessä määräävää hoitavan lääkä-
38935:                                                      rin lausunnossa on kuitenkin siitä ilmenevä lää-
38936: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ketieteellinen tosiseikkaisto.
38937: seuraavaa:                                               Kansaneläkelaitos ja yksityisten alojen työelä-
38938: Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen siitä    kelaitokset ovat lakisääteisen eläketurvan toi-
38939: arvostelusta, jota julkisuudessa on ajoittain run-   meenpanijoina velvolliset myöntämään hakijalle
38940: saastikin esitetty työkyvyttömyyseläkkeitä kos-      sen etuuden, joka hänelle lain mukaan kuuluu.
38941: kevien hakemusten hylkäämispäätöksistä. Tässä            Yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen
38942: arvostelussa on kuitenkin unohdettu se tosiasia,     työkykyarvion lähtökohtana on varsinaisten työ-
38943: että esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja yksityisten    kyvyttömyyseläkkeiden osalta työntekijäin elä-
38944: alojen eläkelaitokset hyväksyvät uusista varsi-      kelain 4 §:n 3 momentin mukainen työkyvyttö-
38945: naisista työkyvyttömyyseläkehakemuksista lä-         myyden määritelmä. Sen mukaan eläkkeenhaki-
38946: hes 80 prosenttia. Yksilöllistä varhaiseläkettä      jan työkykyarviota tehtäessä on kiinnitettävä
38947: koskevista hakemuksista mainitut eläkelaitokset      huomiota paitsi hakijan terveydentilaan myös
38948: hyväksyvät noin 65 prosenttia. Siten suurin osa      työkyvyttömyyseläkeoikeuteen vaikuttaviin ha-
38949: työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa ensi yrit-     kijan sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin.
38950: tämällä eläkelaitoksilta myönteisen päätöksen        Kansaneläkelain mukainen varsinaista työkyvyt-
38951: työkyvyttömyyseläkettä koskevaan hakemuk-            tömyyttä koskeva määritelmä on kansaneläke-
38952: seensa. Tätä eläkelaitosten myönteistä ratkaisu-     lain 20 §:n 1 momentissa. Tämä määritelmä
38953: 
38954: 
38955:                                                                                                       3
38956: KK 19112000 vp- Kari Rajamäki /sd                                                     Ministerin vastaus
38957: 
38958: 
38959: poikkeaa hieman työntekijäin eläkelain mukai-         kyvyttömyyseläketapauksia, koska kansaneläk-
38960:  sesta määritelmästä, mutta myös sen mukaan on         keen työeläkevähenteisyyden vuoksi vain osassa
38961: eläkkeen hakijan työkyvyttömyyttä ja jäljellä          tapauksista haetaan työkyvyttömyyseläkettä sekä
38962: olevaa työkykyä arvioitaessa otettava huomioon         työeläkejärjestelmästä että kansaneläkejärjestel-
38963: hakijan terveydentilan lisäksi sosiaalistaloudelli-   mästä. Kyseinen neuvottelumenettely on kuiten-
38964:  set seikat. Molempien määritelmien taustalla on       kin suureksi osaksi poistanut ristikkäiset työky-
38965: käsitys ammatillisesta työkyvyttömyydestä ja          vyttömyyseläkeratkaisut Erilaiset ratkaisut yk-
38966:  sen arvioinnista, onko hakijalla toimintakykyä        sittäisissä tapauksissa johtuvat lähinnä eri eläke-
38967: riittävästi jäljellä työn vaatimuksiin nähden ja      järjestelmien tavoitteista ja erilaisista työkyvyt-
38968: siitä toimeentulon saamiseksi. Työkyvyttömyys-         tömyyseläkemääritelmistä.
38969: eläkeratkaisu perustuu aina kokonaisharkintaan.           Eläkepäätökset, mukaan lukien myös työky-
38970:     Työkyvyttömyyseläkkeitä ratkaistaessa on          vyttömyyseläkepäätökset, tehdään Suomessa kir-
38971: myös tärkeää, että ratkaisukäytäntö on yhte-          jallisten selvitysten perusteella. Käytännössä ei
38972: neväinen eri työkyvyttömyyseläkkeen hakijoi-           ole pidetty mahdollisena, että eläkelaitosten lää-
38973: den kesken huomioon ottaen kunkin hakijan ter-        kärit tutkisivat kaikki työkyvyttömyyseläkkeen
38974: veydentila ja sosiaalistaloudellinen tilanne. Yh-     hakijat. Mikäli hoitavan lääkärin antaman lääkä-
38975: teneväisen ratkaisutoiminnan eläkelaitokset ovat      rinlausunnon tiedot eläkkeenhakijan terveydenti-
38976: pyrkineet varmistamaan siten, että eläkeratkai-        lasta ovat puutteellisia, eläkelaitosten on hallin-
38977: sun tekemiseen osallistuu aina eläkelainsäädän-       tomenettelylain mukaan huolehdittava asian sel-
38978: töön perehtyneiden toimihenkilöiden lisäksi           vittämisestä. Eläkelaitokset voivat hankkia haki-
38979: myös asiantuntijalääkäri tai useampia asiantunti-     jaa hoitaneilta tahoilta hänen terveydentilastaan
38980: jalääkäreitä. Eläkelaitosten ja muutoksenhaku-        lisäselvitystä tai lähettää hänet tutkimuksiin. Jos
38981: elimien ratkaisut syntyvät eri alojen tietämystä      hakija yleisen lääketieteellisen käsityksen mu-
38982: yhdistelemällä ja yhteistyön tuloksena. Työky-        kaan on hyvin tutkittu, ei ole perusteltua ehdot-
38983: vyttömyyseläkettä koskeva päätös ei siis kos-         taa uusia tutkimuksia siinäkään tapauksessa, kun
38984: kaan ole pelkästään päätöksentekoon osallistu-        eläkehakemus tulee hylättäväksi. Kirjallisessa
38985: neen vakuutuslääkärin tai kenenkään muunkaan          kysymyksessä esiin tuotu ajatus, että eläkelaitok-
38986: päätökseen osallistuneen yksittäinen kannanotto.      sen lääkärin olisi tutkittava hakija, ei toteutues-
38987:     Työeläkejärjestelmässä yhtenäisen ratkaisu-       saan ilmeisesti aiheuttaisi juurikaan muutosta
38988: linjan varmistamiseksi on myös muun muassa            ratkaisuihin, sillä lähes kaikki terveydentilaa
38989: perustettu Eläketurvakeskuksen yhteydessä toi-        koskeva tieto on esitettävissä kirjallisessa muo-
38990: miva työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta,            dossa.
38991: jonka nimenomaisena tehtävänä on neuvotte-                Sosiaali- ja terveysministeriön taholta on kiin-
38992: luelimenä toimia työeläkejärjestelmän työkyvyt-       nitetty työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien hyl-
38993: tömyyseläkkeitä koskevan ratkaisutoiminnan yh-        käävien päätösten perustelemiseen erityistä huo-
38994: tenäistämiseksi ja kehittämiseksi sekä antaa rat-     miota vuodesta 1985 lähtien. Ministeriö katsoo-
38995: kaisusuosituksia yksittäisissä työkyvyttömyys-        kin, että Kansaneläkelaitokselle ja työeläkelai-
38996: eläkeasioissa. Jotta puolestaan työeläkejärjestel-    toksille on annettu sekä lainsäädäntötasolla että
38997: män ja kansaneläkejärjestelmän mukaiset työky-        muutenkin asianmukaiset ohjeet eläkepäätösten
38998: vyttömyyseläkeratkaisut olisivat keskenään mah-       perustelemiseksi riittävän yksilöllisesti ja yksi-
38999: dollisimman yhdenmukaiset, Kansaneläkelaitok-         tyiskohtaisesti. Koska hylkäävän päätöksen saa-
39000: sen ja asianomaisen työeläkelaitoksen kesken          neet kokevat perustelut yhä puutteellisiksi, mi-
39001: käydään niin sanottuennakkoilmoitus-ja neuvot-        nisteriö on päättänyt seurata kuluvan kevään ai-
39002: telumenettely niissä tapauksissa, joissa työkyvyt-    kana, miten päätösten perusteleminen käytännös-
39003: tömyyseläkettä on haettu molemmista laitoksis-        sä toteutuu. Tarkastuslautakunnan ja työttömyys-
39004: ta. Ennakkoilmoitus-ja neuvottelumenettely tu-        turvalautakunnan tulossopimuksiin on myös kir-
39005: lee siten nykyisin kysymykseen vain osassa työ-       jattu perusteluja koskevat tavoitteet.
39006: 
39007: 
39008: 4
39009: Ministerin vastaus                                          KK 191/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
39010: 
39011: 
39012:    Tarkoituksena on myös, että Kansaneläkelai-       hallintolainkäyttölain säännösten ulottaminen
39013: tos yhdessä työeläkejärjestelmän kanssa edel-        vuoden 1999 huhtikuun alusta pääosin koske-
39014: leen kehittäisi B-lääkärinlausuntomallia vuoden      maan sosiaalivakuutusasioiden käsittelyä muu-
39015: 2000 loppuun mennessä siten, että sen perusteel-     toksenhakuelimissä. Jälkimmäinen uudistus tar-
39016: la hoitavat lääkärit tekisivät työkyvyttömyysar-     koittaa muun muassa suullisen käsittelyn mah-
39017: vion sijasta nykyistä tarkemman ja laajemman         dollisuutta.
39018: arvion potilaansa jäljellä olevasta työkyvystä ja       Lisäksi valtioneuvosto on tämän vuoden hel-
39019: kuntoutusmahdollisuuksista. Tällöin hoitavan         mikuussa asettanut komitean, jonka tehtävänä on
39020: lääkärin arvio lähenisi eläkelaeissa olevia työky-   laatia ehdotus toimeentuloturva-asioiden muu-
39021: vyttömyyseläkemääritelmiä, jotka edellyttävät        toksenhakujärjestelmän uudistamisesta. Komi-
39022: muun muassa jäljellä olevan työkyvyn arvioin-        tean tulee selvittää toimeentuloturva-asioiden
39023: tia, ennen kuin voidaan päättää, onko hakija työ-    muutoksenhakujärjestelmän uudistustarpeet ko-
39024: kyvytön vai ei.                                      konaisuutena, johon kuuluvat muutoksenhaun eri
39025:    Työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden, kuten          vaiheet. Komitean on työssään otettava huo-
39026: muidenkin eläkkeenhakijoiden, oikeusturvaa on        mioon toimeentuloturva-asioiden erityispiirteet
39027: asian käsittelyn ja päätöksenteon osalta parannet-   ja erityisasiantuntemuksen turvaamiseen liitty-
39028: tu 1990-luvulla monin lainsäädännöllisin uudis-      vät kysymykset. Komitean toimikausi päättyy
39029: tuksin. Keskeisimpinä näistä uudistuksista mai-      31.10.200 l. Tämän jälkeen on mahdollista ar-
39030: nittakoon vuoden 1995 alusta käyttöön otettu elä-    vioida, kuinka muun muassa eläkepäätöksiä kos-
39031: kelaitosten itseoikaisumenettely ja hallintome-      kevaa muutoksenhakujärjestelmää kehitetään ny-
39032: nettelylain keskeisten periaatteiden ulottaminen     kyisestään.
39033: koskemaan yksityisten alojen eläkelaitoksia sekä
39034: 
39035: 
39036: 
39037: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
39038: 
39039:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
39040: 
39041: 
39042: 
39043: 
39044:                                                                                                   5
39045: KK 191/2000 vp- Kari Rajamäki /sd                                                        Ministerns svar
39046: 
39047: 
39048: 
39049: 
39050: Tili riksdagens talman
39051: 
39052: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       der då arbetstagarna går i pension, som i Finland
39053: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    nuförtiden är 59 år, fortfarande är en av de lägsta
39054: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari       i industriländerna.
39055: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål            Ovan anförda positiva beslutspraxis som pen-
39056: SS 191/2000 rd:                                       sionsanstalterna tillämpar i invalidpensionsären-
39057:                                                       den utesluter förstås inte det faktum att mången
39058:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          sökande som får sin pensionsansökan avslagen
39059:       för att de mänskliga rättigheterna och          upplever att beslutet är oskäligt eller fel för hans
39060:       rättskyddet skall beaktas bättre vid be-        vidkommande. Detta är fallet i synnerhet då den
39061:       slut om invalidpension och för att den          läkare som behandlat pensionssökanden i läkar-
39062:       instans som behandlar invalidpensioner          utlåtandet konstaterat att patienten är arbetsoför-
39063:       skall kunna t.ex. åläggas att undersöka         mögen. Den behandlande läkarens uppgifter och
39064:       patienten samt motivera ett negativt be-        roll avviker från försäkringsläkarnas, som verkar
39065:       slut med detaljerade medicinska syn-            som sakkunnigläkare i besvärsinstanser. Den be-
39066:       punkter och företagshälsovårdssyn-              handlande läkarens främsta uppgift är att förbätt-
39067:       punkter ifall försäkringsbolaget av nå-         ra patientens hälsotillstånd. Han bedömer alltid
39068:       gon anledning ämnar avslå en ansökan            patientens arbetsförmåga och situation ur indivi-
39069:       om invalidpension som är försedd med            dens synvinkel. Vid beslut om invalidpension är
39070:       behövliga utlåtanden av specialläkare?          dock de medicinska fakta som framgår av den be-
39071:                                                       handlande läkarens utlåtande avgörande.
39072: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          Folkpensionsanstalten och pensionsanstalter-
39073: föra följande:                                        na inom den privata sektorn är såsom verkställa-
39074: Vid social- och hälsovårdsministeriet är man          re av det lagstadgade pensionsskyddet skyldiga
39075: medveten om den kritik som tidvis har framförts i     att bevilja sökanden den förmån som tillkommer
39076: stor utsträckning i offentligheten mot beslut som     honom enligt lag.
39077: innebär att ansökan om invalidpension avslås. I          Utgångspunkten för bedörnning av arbetsför-
39078: denna kritik har man dock glömt det faktum att        mågan i branscher som berörs av den privata sek-
39079: t.ex. Folkpensionsanstalten och pensionsanstal-       torns pensionslagar är i fråga om egentliga inva-
39080: terna inom den privata sektorn godkänner nästan       lidpensioner den definition av arbetsoförmåga
39081: 80 % av alla nya egentliga ansökningar om inva-       som ges i 4 § 3 mom. lagen om pension för ar-
39082: lidpension. Av de ansökningar som gäller indivi-      betstagare. Enligt detta lagrum skall vid bedöm-
39083: duell förtidspension godkänner ovan närnnda           ning av pensionssökandes arbetsförmåga beak-
39084: pensionsanstalter 65 %. Detta innebär att största     tas inte bara sökandes hälsotillstånd utan också
39085: delen av dem som ansöker om invalidpension får        hans sociala och ekonomiska förhållanden som
39086: ett positivt svar av pensionsanstalterna första       inverkar på rätten till invalidpension. Den egent-
39087: gången de ansöker om invalidpension. Ett bevis        liga definitionen av arbetsoförmåga enligt folk-
39088: på denna positiva beslutspraxis från pensionsan-      pensionslagen ingår i lagens 20 § l mom. Denna
39089: stalternas sida är också att den genomsnittliga ål-   definition avviker något från den som ingår i la-
39090: 
39091: 
39092: 6
39093: Ministems svar                                                  KK 191/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
39094: 
39095: 
39096: gen om pension för arbetstagare, men också en-           och folkpensionssystemet. Förhandlingsförfa-
39097: ligt den skall vid bedömning av den pensionssö-          randet har dock tili största delen eliminerat över-
39098: kandes arbetsoförmåga och återstående arbets-            lappande beslut om invalidpension. Olika lös-
39099: förmåga inte bara hälsotillståndet utan också so-        ningar i enskilda fall beror närmast på de olika
39100: cialekonomiska faktorer beaktas. Grunden för de          pensionssystemens mål och olika definitioner av
39101: båda definitioneroa är uppfattningen om yrkesre-         invalidpension.
39102: laterad arbetsoförmåga och bedömning av huru-               1 Finland fattas pensionsbesluten inklusive be-
39103: vida sökanden har tillräcklig verksamhetsförmå-          sluten om invalidpension på basis av skriftliga
39104: ga med tanke på de krav som arbetet ställer och          utredningar. Det har inte ansetts möjligt i prakti-
39105: för att få en utkomst. Beslut om invalidpension          ken att pensionsanstaltemas läkare undersöker
39106: baserar sig alltid på en helhetsbedömning.               alla som ansöker om invalidpension. lfall den be-
39107:    När beslut om invalidpensioner fattas är det          handlande läkarens uppgifter om sökandens häl-
39108: även viktigt att beslutsfattandet är enhetligt i frå-    sotillstånd är bristfålliga i läkarutlåtandet bör
39109: ga om olika pensionssökanden, dock så att sökan-        pensionsanstaltema enligt lagen om förvaltnings-
39110: dens hälsotillstånd och Socialekonomiska situa-          förfarande se till att saken utreds. Pensionsan-
39111: tion beaktas. Pensionsanstaltema har försökt sä-         staltema kan anhålla om tilläggsuppgifter om sö-
39112: kerställa en enhetlig beslutsverksamhet så att i        kandens hälsotillstånd av den instans som be-
39113: pensionsbesluten alltid deltar inte bara tjänste-       handlat sökanden eller skicka honom för under-
39114: män som är insatta i pensionslagstiftningen utan         sökningar. Om sökanden enligt allmän medi-
39115: även en eller flera sakkunnigläkare. Pensionsan-         cinsk uppfattning har undersökts ordentligt är det
39116: staltemas och besvärsinstansemas beslut är re-           inte motiverat att föreslå nya undersökningar ens
39117: sultat av koordination av kunskap och samarbete          i det fall att pensionsansökan avslås. Den tanke
39118: inom olika områden. Ett beslut som gäller inva-         som förs fram i det skriftliga spörsmålet, dvs. att
39119: lidpension är således aldrig endast försäkringslä-      pensionsanstaltens läkare skulle undersöka sö-
39120: karens eller någon annan beslutsfattares enskilda       kanden, skulle om den genomfördes knappast
39121: åsikt.                                                  leda till någon ändring av besluten eftersom näs-
39122:    För säkerställande av en enhetlig beslutslinje       tan all information om hälsotillståndet skall ges
39123: inom arbetspensionssystemet har bl.a. vid pen-          skriftligt.
39124: sionsskyddscentralen inrättats en konsultativ               Social- och hälsovårdsministeriet har sedan
39125: kommission för invaliditetsärenden, vars ut-             1985 fåst särskild uppmärksamhet vid motive-
39126: tryckliga uppgift är att såsom förhandlingsorgan        ringama tili beslut som innebär att ansökan om
39127: verka för att förenhetliga och utveckla den be-         invalidpension avslås. Ministeriet anser att Folk-
39128: slutsverksamhet som gäller invalidpensioner             pensionsanstalten och arbetspensionsanstaltema
39129: inom arbetspensionssystemet samt ge beslutsre-          både på lagstiftningsnivå och i övrigt har fått be-
39130: kommendationer i enskilda invalidpensionsären-          hövliga anvisningar för tillräckligt individuella
39131: den. För att de beslut om invalidpension som fat-       och detaljerade motiveringar tili pensionsbeslut.
39132: tas inom arbetspensionssystemet och folkpen-            Eftersom de som får avslag på sina ansökningar
39133: sionssystemet skall vara så enhetliga som möj-          fortfarande upplever att motiveringama är brist-
39134: ligt tillämpas mellan Folkpensionsanstalten och         fålliga, har ministeri et beslutat att under våren ge
39135: arbetspensionsanstalten i fråga s.k. förhandsan-        akt på hur besluten motiveras i praktiken. 1 pröv-
39136: mälan och förhandlingsförfarande i sådana fall          ningsnämndens och arbetslöshetsnämndens re-
39137: där invalidpension har sökts hos vardera anstal-        sultatavtal har även antecknats målsättningar för
39138: ten. Förhandsanmälan och förhandlingsförfaran-          motiveringama.
39139: de tillämpas således nuförtiden endast i en del av          Avsikten är också att Folkpensionsanstalten
39140: invalidpensionsfallen, eftersom man på grund av         tillsammans med arbetspensionssystemet ytterli-
39141: invalidavdraget i endast en del av fallen ansöker       gare utvecklar modellen för B-läkarutlåtanden
39142: om invalidpension inom både arbetspensions-             före utgången av 2000 så att de behandlande lä-
39143: 
39144: 
39145:                                                                                                            7
39146: KK 19112000 vp- Kari Rajamäki /sd                                                       Ministerns svar
39147: 
39148: 
39149: karna i stället för att bedöma arbetsoförmågan       gen om förvaltningsförfarande från april 1999 i
39150: skulle göra en noggrannare och mera omfattande       huvudsak utsträcktes till att gälla behandlingen
39151: bedömning av patientens återstående arbetsför-       av socialförsäkringsärenden i besvärsinstanser.
39152: måga och rehabiliteringsmöjligheter. Härvid          Den senare revideringen innebär bl.a. att muntlig
39153: skulle den behandlande läkarens bedömning när-       behandling är möjlig.
39154: ma sig definitionerna av arbetsoförmåga i pen-           Dessutom har statsrådet i februari i år tillsatt
39155: sionslagarna, som förutsätter bl.a. en bedömning     en kommitte med uppdrag att utarbeta ett förslag
39156: av den återstående arbetsförmågan innan beslut       till revidering av systemet med ändringssökande
39157: om att sökanden är arbetsoförmögen eller inte        i ärenden som gäller utkomstskydd. Kommitten
39158: fattas.                                              skall klarlägga behoven av att ändra systemet
39159:    Rättsskyddet för dem som ansöker om invalid-      med ändringssökande i ärenden som gäller ut-
39160: pension liksom för andra pensionssökanden har        komstskydd som helhet, vilket innebär att änd-
39161: förbättrats både då det gäller behandlingen av       ringssökandets olika skeden tas i betraktande.
39162: ärendet och beslutsfattandet genom flera lagstift-   Kommitten skall i sitt arbete beakta det som är
39163: ningsreformer under 1990-talet. Som en av de         kännetecknande för ärenden som gäller utkomst-
39164: viktigaste reformerna kan nämnas det självrättel-    skydd och de frågor som hänför sig till tryggan-
39165: seförfarande som pensionsanstalterna tog i bruk      det av specialsakkunskap. Kommittens mandat
39166: vid ingången av 1995 samt att de viktigaste prin-    går ut 31.10.2001. Efter det är det möjligt att be-
39167: ciperna i lagen om förvaltningsförfarande ut-        döma hur bl.a. systemet med ändringssökande i
39168: sträcktes till att gälla pensionsanstalterna inom    pensionsbeslut skall vidareutvecklas.
39169: den privata sektorn och att bestämmelserna i la-
39170: 
39171: 
39172: Helsingfors den 28 mars 2000
39173: 
39174:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
39175: 
39176: 
39177: 
39178: 
39179: 8
39180:                                                            KK 192/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
39181: 
39182: 
39183: 
39184: 
39185:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 192/2000 vp
39186: 
39187:                                             Länsi-Suomen läänin poliisipalvelujen tason
39188:                                             turvaaminen
39189: 
39190: 
39191: 
39192: 
39193: Eduskunnan puhemiehelle
39194: 
39195: Hallitus on korostanut lisätessään poliisimäärä-     jä, mutta kuluvalle vuodelle ei niitä ole enää jää-
39196: rahoja viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden        nyt käytettäväksi. Näin ollen nykyisen tasoisten
39197: talousarviossa, että näillä lisäyksillä turvataan    poliisipalvelujen turvaaminen myös kuluvan
39198: poliisipalvelujen tason säilyminen ennallaan.        vuoden loppuun saakka vaatii lisämäärärahaa
39199: Valitettavasti tämä ei pidä täysin paikkaansa ai-    em. 16 miljoonaa markkaa, tai sitten joudutaan
39200: nakaan Länsi-Suomen läänin osalta. Tehdyn lää-       supistamaan palveluja edelleen ja luopumaan
39201: nikohtaisen budjetin mukaanjatkettaessa nykyta-      esim. autohankinnoista. Tämänkin jälkeen tulee
39202: soista palvelua päädytään ilman uusia lisäsäästö-    vajeeksi jäämään arviolta 5-6 miljoonaa mark-
39203: jä noin 16 miljoonan markan toiminnalliseen ra-      kaa. Tämänsuuruinen lisäsäästö on mahdollista
39204: hoitusvajeeseen. Tämä ei johdu mistään lisäteh-      saada aikaan vain lomautuksilla tai irtisanomisil-
39205: tävistä tai palvelun tason nostosta, vaan pelkäs-    la.
39206: tään tapahtuneesta kustannustason noususta:
39207: vuodesta 1998 vuoteen 1999 nousu oli noin 26         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39208: miljoonaa markkaa, ja vuodesta 1999 tähän vuo-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39209: teen se on noin 15 miljoonaa markkaa. Nousun         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39210: syitä ovat mm. yleisen hintatason kohoaminen,        vaksi seuraavan kysymyksen:
39211: palkankorotukset, poliisikoulutuksen työhatjoit-
39212: telu, kenttätyöjakson kustannukset, oikeuslääke-           Aikooko hallitus turvata poliisipalvelu-
39213: opilliset ruumiinavaukset, humalatilatutkimuk-             jen tason säilymisen nykyisellään, mikä
39214: set, virkavaateuudistus, tulkkaus- ja saattokus-           merkitsee lisärahoitustarvetta poliisien
39215: tannukset jne. Muina vuosina näistä ylityksistä             toimintamäärärahoihin       esimerkiksi
39216: on selvitty käyttämällä edellisten vuosien säästö-         Länsi-Suomen läänin osalta noin 16 mil-
39217:                                                            joonaa markkaa?
39218: 
39219: 
39220: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
39221: 
39222:     Raimo Vistbacka /ps
39223: 
39224: 
39225: 
39226: 
39227:                                                                                                Versio 2.0
39228: KK 192/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                                                  Ministerin vastaus
39229: 
39230: 
39231: 
39232: 
39233: Eduskunnan puhemiehelle
39234: 
39235: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         sa niin kuin muutkin läänit ja yksiköt. Mikään
39236: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    yksikkö ei ole ollut erityisasemassa toiseen näh-
39237: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         den.
39238: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan            Kaikki läänit ja poliisin valtakunnalliset yksi-
39239: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          köt joutuvat sopeuttamaan ja suunnittelemaan
39240: 192/2000 vp:                                         vuoden 2000 toimintansa vuodelta 1999 siirty-
39241:                                                      vän rahoituksen ja vuoden 2000 talousarviossa
39242:       Aikooko hallitus turvata poliisipalvelu-       olevan rahoituksen puitteissa. Yhtenäisin perus-
39243:       jen tason säilymisen nykyisellään, mikä        tein tehdyt rahoituksen käyttösuunnitelmat sisäl-
39244:       tarkoittaa lisärahoitustarvetta poliisien      tyvät poliisin ylijohdon ja sen alaisten yksikkö-
39245:       toimintamäärärahoihin         esimerkiksi      jen tekemiin vuoden 2000 tulossopimuksiin. Täl-
39246:       Länsi-Suomen osalta noin 16 miljoonaa          löin on otettu erityisesti huomioon vuoden 2000
39247:       markkaa?                                       talousarvioon sisältyvä lausuma rahoituksen
39248:                                                      kohdentamisesta henkilöstömenoihin. Korostan
39249: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        myös sitä, että toiminnan ja rahoituskehyksen so-
39250: ti seuraavaa:                                        peuttaminen toisiinsa tarkoittaa jatkuvaa tehtä-
39251: Perustelluista syistä poliisin rahoitustasoa onpa-   vien ja menojen huolellista priorisointia.
39252: rin viime vuoden aikana eri toimenpitein voitu          Tehtyjen selvitysten pohjalta hallitusohjel-
39253: nostaa ja näin turvata poliisipalvelusten kohtuul-   maan on kirjattu tavoitteeksi poliisin voimavaro-
39254: linen saatavuus ja palvelutaso. Vuonna 2000 käy-     jen lisääminen. Hallitus toimii poliisin toiminta-
39255: tettävissä olevasta poliisin toimintamäärärahasta    edellytysten turvaamiseksi niin kuin hallitusoh-
39256: poliisin ylijohto on kohdentanut paikallispoliisin   jelmaan on kirjattu. Käytännön toteuttamistoi-
39257: yksiköille 2,35 % enemmän kuin vastaavasti           mena on hallituksen strategiasalkkuun sisältyvä
39258: vuoden 1999 määrärahasta.                            poliisihallinnon kehittämishanke, jossa mm. ar-
39259:    Länsi-Suomen läänin osalta lisäys on paikal-      vioidaan poliisipalveluja suhteessa yhteiskunnan
39260: lispoliisin rahoitusmallin vaikutuksesta hieman      muihin peruspalveluihin ja pyritään määrittele-
39261: pienempi eli 2,17 %. Rahoitusmalli perustuu          mään poliisipalvelujen tarvetta.
39262: väestömäärään, rikosmääriin, hälytystehtäviin ja        Hanke on jakautunut työryhmiin, joista toisen
39263: muihin tekijöihin, jotka suoraan tai välillisesti    puheenjohtajana on maaherra Heikki Koski. Työ-
39264: vaikuttavat poliisin voimavaratarpeisiin. Mark-      ryhmän määräaika on vuoden 2000 loppuun men-
39265: kamääräisesti Länsi-Suomen läänin perusrahoi-        nessä. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään
39266: tus on vuonna 2000 noin 660 milj. mk, jossa on       arvioitaessa ja mitoitettaessa poliisihallinnon
39267: lisäystä noin 12 milj. mk edelliseen vuoteen ver-    voimavarojen tarvetta suhteessavaltionhallinnon
39268: rattuna. Länsi-Suomen lääni on saanut poliisin       muihin tehtäväalueisiin.
39269: rahoituksesta jakoperusteiden mukaisen osuuten-
39270: 
39271: 
39272: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
39273: 
39274:     Sisäasiainministeri Kari Häkämies
39275: 
39276: 2
39277: Ministems svar                                              KK 192/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
39278: 
39279: 
39280: 
39281: 
39282: Tili riksdagens talman
39283: 
39284: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        deles som de andra länen och enheterna. lngen
39285: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     enhet har särbehandlats i förhållande tili de an-
39286: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-        dra.
39287: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga                Alla Iän och polisens riksomfattande enheter
39288: spörsmål SS 192/2000 rd:                               är tvungna att anpassa och planera verksamheten
39289:                                                        2000 inom ramen för den finansiering som över-
39290:        Har regeringen för avsikt att trygga po-        förs från 1999 och den finansiering som ingår i
39291:        listjänsterna så att de bibehålls på nuva-     statsbudgeten för 2000. Dispositionsplaner som
39292:        rande nivå, vilket innebär ett behov av         uppgjorts på enhetliga grunder ingår i de resultat-
39293:        tilläggsfinansiering när det gäller an-         avtal för 2000 som polisens högsta ledning och
39294:        slagenför polisens verksamhet, t.ex.för        dess understälida enheter slutit. Härvid har det
39295:        västra Finlands del med ca 16 milj. mk?        uttalande som ingår i statsbudgeten för 2000 om
39296:                                                       att finansieringen skall användas för personal-
39297: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       kostnader särskilt beaktats. Jag understryker ock-
39298: föra följande:                                        så att anpassning av verksamheten och finansie-
39299: Av välgrundade orsaker har finansieringsnivån         ringsramen tili varandra innebär en noggrann
39300: för polisen under de två senaste åren kunnat hö-      prioritering av uppgifter och utgifter hela tiden.
39301: jas och således har en skälig tillgång på polis-          Utgående från de utredningar som gjorts har
39302: tjänster och en likaså skälig servicenivå kunnat      man i regeringsprogrammet ställt upp som mål
39303: tryggas. Av de anslag för polisens verksamhet         att öka polisens resurser. Regeringen kommer att
39304: som står tili buds 2000 har polisens högsta led-      handla enligt regeringsprogrammet för att trygga
39305: ning tili enheter inom den lokala polisen alloke-     förutsättningarna för polisens verksamhet. En
39306: rat 2,35 % mera än vad som var faliet 1999 när        praktisk åtgärd för genomförande av detta är pro-
39307: det gäller motsvarande anslag.                        jektet för utvecklande av polisförvaltningen som
39308:     1 fråga om Västra Finlands Iän är tillägget       ingår i regeringens strategiportfölj. 1 projektet ut-
39309: p.g.a. den finansieringsmodell som den lokala         värderas bl.a. polistjänsterna i förhållande tili öv-
39310: polisen använder något mindre, dvs. 2,17 %. Fi-       rig basservice i samhället och avsikten är att fast-
39311: nansieringsmodellen baserar sig på befolknings-       ställa behovet av polistjänster. Projektet är upp-
39312: mängden, brottsfrekvensen, alarmuppdrag och           delat i arbetsgrupper, där en av ordförandena är
39313: andra faktorer som direkt eller indirekt påverkar     landshövding Heikki Koski. Arbetsgruppens
39314: polisens behov av resurser. Markbeloppet av bas-      tidsfrist går ut vid utgången av 2000. Resultaten
39315:  finansieringen för Västra Finlands Iän är 2000 ca    av projektet kommer att utnyttjas vid utvärde-
39316:  660 milj. mk, i vilket ingår ett tillägg om ca 12    ring och dimensionering av behovet av resurser
39317: milj. mk jämfört med föregående år. Västra Fin-       för polisförvaltningen i förhållande tili andra
39318:  lands Iän har fått sin enligt indelningsgrunderna    uppgiftsområden inom statsförvaltningen.
39319:  bestämda andel av finansieringen för polisen, all-
39320: 
39321: 
39322: 
39323: Helsingfors den 27 mars 2000
39324: 
39325:     lnrikesminister Kari Häkämies
39326:                                                                                                          3
39327:                                                            KK 193/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
39328: 
39329: 
39330: 
39331: 
39332:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 193/2000 vp
39333: 
39334:                                               Maa-aineslain toimivuus
39335: 
39336: 
39337: 
39338: 
39339: Eduskunnan puhemiehelle
39340: 
39341: Uudellamaalla erään kalliolouhoshankkeen lu-           laissa tekee asian liian vaikeaksi alan keskeisille
39342: van viranomaiskäsittely on kestänyt nyt noin           toimijoillekin. Tämä ei voi olla lainsäädännön
39343: kymmenen vuotta. Hankkeesta laadittiin esisopi-        tarkoitus.
39344: mus vuonna 1989,ja senjälkeen lupahakemus on               Yhteiskunta tarvitsee maa-aineksia, myös ki-
39345: käsitelty kunnassa maa-aineslain mukaisesti kol-       vimurskaa, kohtuullisin kustannuksin. Sopivien
39346: messa käsittelyssä. Jokaista käsittelyä on seuran-     louhosalueiden löytäminen on vaikeaa, koska
39347: nut valituskierros, joka on päätynyt kolme kertaa      louhosten haitat ympäristölle, maisemalle ja naa-
39348: korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sen päätök-          purustolle joudutaan myös ottamaan huomioon.
39349: seen palauttaa asia uudelleen käsiteltäväksi.          Siksi olisi tärkeää, että itse lupaprosessi toimisi
39350:     Hankkeen takana on eräs suurimmista Suo-           siten, että lupaviranomaiset voisivat kohtuuajas-
39351: messa louhinta-alalla toimivista yrityksistä, ja       sa antaa joko myönteisen tai kielteisen päätök-
39352: asiaa käsittelevä Nurmijärven kuntakin on verra-       sensä.
39353: ten suuri. Tämänkokoisten osapuolten pitäisi
39354: osata soveltaa lakia oikein, mutta joka kerta lu-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39355: van käsittelyprosessiin on liittynyt jotain sellais-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39356: ta, jonka takia lopullista päätöstä kumpaankaan        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39357: suuntaan ei ole saatu aikaan.                          vaksi seuraavan kysymyksen:
39358:     Itse louhoshanke sijaitsee Hämeenlinnan val-
39359: tatien vieressä, ja hanke on kiistanalainen.                 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39360:     Kymmenen vuotta kestänyt prosessi voi nyt                tyä muuttaakseen maa-aineslakia siten,
39361: jatkua jälleen uudella lupakäsittelyllä, ja aikai-           että alalla toimivat yritykset osaisivat
39362: sempien kierrosten perusteella voi arvioida, että            hakea lupia ja lupaviranomaisilla toimi-
39363: tämä järjestyksessään neljäs lupakierros päätty-             vat kunnat osaisivat käsitellä lupahake-
39364: nee korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen                  muksia siten, että päätökset saataisiin
39365: asiassa noin kolmen vuoden kuluttua. Mikäli taas             kohtuuajassa ilman mahdollisuutta kier-
39366: tällöin luvan käsittelyssä on ollut jokin puute,             rättää hanketta uudelleen ja uudelleen
39367: saattaa KHO palauttaa asian uudelleen käsiteltä-             lupa- ja valitusasteissa ilman lopullista
39368: väksi viidennen kerran.                                      päätöstä?
39369:     Prosessi on osoittanut sen, että nykyisen lain
39370: mukaista oikeaa käsittelytapaa ei osata; jokin
39371: 
39372: 
39373: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
39374: 
39375:     Matti Vanhanen /kesk
39376:                                                                                                  Versio 2.0
39377: KK 193/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk                                                    Ministerin vastaus
39378: 
39379: 
39380: 
39381: 
39382: Eduskunnan puhemiehelle
39383: 
39384: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         kuutiometriä 37 hehtaarin suuruiselta alueelta.
39385: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         Louhinnan jälkeen alueelle muodostuisi noin ki-
39386: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          lometrin pituinen, 300 metriä leveä ja 20-30
39387: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vanhasen            metriä syvä kaivanto.
39388: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                Mainittua lupa-asiaa on hankaloittanut muun
39389: 193/2000 vp:                                           muassa se, että osa alueesta on kuulunut raken-
39390:                                                        nuslain 124 a §:n mukaiseen toimenpidekielto-
39391:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-       alueeseen (26.9.1998 saakka), jolloin lupa-asiaa
39392:        tyä muuttaakseen maa-aineslakia siten,          ei ole voitu kokonaisuudessaan ratkaista maa-ai-
39393:        että alalla toimivat yritykset osaisivat        neslain nojalla. Louhimo vaatii aina myös ympä-
39394:        hakea lupiaja lupaviranomaisilla toimi-         ristöluvan. Toisaalta louhintahanke on herättä-
39395:        vat kunnat osaisivat käsitellä lupahake-        nyt kansalaismielipiteissä laajaa vastustusta ja
39396:        muksia siten, että päätökset saataisiin         tehdyistä päätöksistä on tehty useita valituksia
39397:        kohtuuajassa ilman mahdollisuutta kier-         eri oikeusasteisiin. Lukuisat yhteisöt ovat esittä-
39398:        rättää hanketta uudelleen ja uudelleen          neet vetoomuksia alueen säilyttämisen puolesta.
39399:        lupa- ja valitusasteissa ilman lopullista       Hankkeen valmistelua on voimakkaasti arvostel-
39400:        päätöstä?                                       tu siitä, että alueen arvoa määriteltäessä ei ole
39401:                                                        otettu riittävästi huomioon kansalliskirjailija
39402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Aleksis Kiven kulttuuriperintöä. Alueen on kat-
39403: ti seuraavaa:                                          sottu olleen kiinteä osa kirjailijan elämänpiiriä ja
39404: Kallion louhinta ja murskaustoiminta on lähes          kirjallista tuotantoa. Hanketta on arvosteltu voi-
39405: poikkeuksetta ongelmallista sekä ympäristölle          makkaasti myös siitä, että louhinnan ympäristöl-
39406: että lähiseudun asukkaille. Nyt kun harjujen so-       le aiheutuvia haittavaikutuksia lupahakemusasia-
39407: ravarat alkavat monilta alueilta, kuten suurim-        kirjoissa on käsitelty puutteellisesti ja että kansa-
39408: pien kaupunkien lähiseuduilta, huveta, on kiviai-      laisten kuuleminen ja tiedon saanti on ollut hei-
39409: neksen ottaminen keskittynyt yhä voimakkaam-           kosti järjestettyä.
39410: min kalliokohteisiin. Koska kalliomurskeen hin-           Hallitus on ollut tietoinen maa-aineslain mu-
39411: nasta noin 60 % on kuljetuskustannuksia, pyri-         kaisen päätöksenteon monista ongelmista. Lupa-
39412: tään louhospaikat sijoittamaan yleensä mahdolli-       hakemusten sisällölliset vaatimukset ovat voi-
39413: simman lähelle käyttökohteita. Erityisesti pää-        neet vaihdella maan eri osissa huomattavasti.
39414: kaupunkiseudulla ongelmana on asutuksen lähei-         Erityisen ongelmallisena on koettu kallionlou-
39415: syys.                                                  hintahankkeet ja niiden ympäristöllisten vaiku-
39416:    Edustaja Vanhasen kirjallisessa kysymykses-         tusten arviointi. Toisaalta tarve lainsäädännön
39417: sä tarkoitettaneen Nurmijärven Palojoella sijait-      selkiyttämiseen ja yhtenäistämiseen on ollut il-
39418: sevaa kallionlouhinta- ja -murskaushanketta.           memen.
39419: Hanke on laajuudeltaan varsin mittava. Suunni-            Maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä
39420: tellulta alueelta on tarkoitus ottaa kiviaineksia 15   päätösvalta on kunnilla. Kallionmurskaushank-
39421: vuoden aikana yhteensä noin 7,45 miljoonaa             keissa päätöksenteko on koettu kunnissa ymmär-
39422: 
39423: 
39424: 2
39425: Ministerin vastaus                                      KK 193/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
39426: 
39427: 
39428: rettävästi vaikeana. Kallion louhinta ja murskaa-   alueellisen ympäristötiedon vähäisyys. Kallio-
39429: minen edellyttää useita eri normistojen mukaisia    alueen louhinta tuhoaa asianomaisen esiintymän
39430: viranomaisratkaisuja. Hallituksen esityksestä       niin geologisena kuin maisemallisena muodostu-
39431: maa-aineslain suhdetta muuhun ympäristölain-        mana aina peruuttamattomasti. Samaa kallio-
39432: säädäntöön, kuten rakennuslakiin, vesilakiin ja     aluetta ei voida yhtä aikaa sekä suojella että hyö-
39433: ympäristölupalainsäädäntöön, onkin viime aikoi-     dyntää. Hankkeiden ympäristöllisten vaikutus-
39434: na selkiinnytetty. Toisaalta maa-aineslakia on      ten arvioimisen kannalta on keskeisen tärkeää,
39435: huomattavalta osin uudistettu vuonnal997 ja sen     että louhintalupia koskevat päätökset perustuvat
39436: jälkeen tehdyillä muutoksilla. Maa-aineslain        aina riittävään alueelliseen tietoon. Lupaharkin-
39437: muutoksilla on selkiytetty viranomaistehtäviä ja    nassa tarvittavan tietopohjan laajentamiseksi ym-
39438: parannettu maa-ainesten ottamisen suunnitelmal-     päristöministeriö on käynnistänyt laajan kallio-
39439: lisuutta. Tältä osin tarvetta maa-aineslain muut-   alueiden inventointiohjelman. Tarkoituksena on,
39440: tamiseen ei näyttäisi tällä hetkellä olevan. Nyt    että inventoinnin tulokset saatetaan mahdollisim-
39441: kysymyksessä olevaa hanketta voidaan pitää          man pian kuntien käyttöön päätösharkinnan pe-
39442: enemmänkin yksittäistapauksena, joka tosin          rustaksi. Kun kallioinventointien tulokset ovat
39443: osaltaan on antanut aihetta jo tehdyille maa-ai-    kuntien sekä toisaalta myös kiviainesalan yritys-
39444: neslain muutoksille.                                ten käytettävissä, tulee tämä "maa-aineslain so-
39445:    Kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenet-      veltamisen tausta-aineisto" selkiyttämään ja no-
39446: telyssä suurimpana vaikeutena, etenkin kallion-     peuttamaan päätöksentekoa oleellisesti.
39447: murskaushankkeissa, on tällä hetkellä lähinnä
39448: 
39449: 
39450: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
39451: 
39452:     Ympäristöministeri Satu Hassi
39453: 
39454: 
39455: 
39456: 
39457:                                                                                                      3
39458: KK 193/2000 vp- Matti Vanhanen !kesk                                                       Ministems svar
39459: 
39460: 
39461: 
39462: 
39463: Tili riksdagens talman
39464: 
39465: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        brett och 20-30 m djupt schakt bildas på områ-
39466: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     det.
39467: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti          Det nämnda tillståndsärendet har försvårats
39468: Vanhanen /cent undertecknade skriftliga spörs-         bl.a. därför att en del av området har hört tili ett
39469: mål SS 193/2000 rd:                                    område belagt med åtgärdsförbud enligt 124 a §
39470:                                                        byggnadslagen (til126.9.1998), varför tilistånds-
39471:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          ärendet inte i sin helhet har kunnat avgöras med
39472:        för a tt ändra marktäkts lagen så att före-     stöd av marktäktslagen. Ett stenbrott kräver all-
39473:        tagen i branschen och kommunerna i              tid också miljötillstånd. Å andra sidan har det bil-
39474:        egenskap av tillståndsmyndigheter kun-          dats en stark opinion mot stenbrytningsprojektet
39475:        de hantera ansökningarna om tillstånd           och många besvär har anförts hos olika rättsin-
39476:        så att beslut kunde fås inom en rimlig tid      stanser över besluten i fråga. Många sammanslut-
39477:        och utan att det är möjligt för ett projekt     ningar har vädjat om att området skali bibehål-
39478:        att cirku/era fram och tilihaka i till-         las. Beredningen av projektet har kritiserats kraf-
39479:        stånds- och besvärsinstanserna utan nå-         tigt för att kulturarvet efter nationalförfattaren
39480:        got slutgiltigt beslut?                         Aleksis Kivi inte beaktades tillräckligt när områ-
39481:                                                        dets värde fastställdes. Området har ansetts utgö-
39482: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ra en fast del av författarens livsmiljö och litterä-
39483: föra följande:                                         ra produktion. Projektet har också kritiserats
39484: Stenbrytning och stenkross är så gott som undan-       kraftigt därför att de olägenheter som stenbryt-
39485: tagslöst ett problem såväl för miljön som för dem      ningen medför för miljön har behandlats bristfål-
39486: som bor i närheten. Nu, när åsamas grustillgång-       ligt i tillståndsansökan och därför att mötena för
39487: ar på många områden, t.ex. i närheten av våra          medborgarna och informationen har varit dåligt
39488: större städer, börjar sina, har tagandet av stenma-    ordnad.
39489: terial i allt större utsträckning koncentrerats till      Regeringen har varit medveten om de många
39490: bergsområden. Eftersom ca 60 % av priset på            problem som är förknippade med beslutsfattan-
39491: krossten utgörs av transportkostnader, strävar         det i enlighet med marktäktslagen. Kraven på
39492: man i allmänhet efter att placera stenbrotten så       innehållet i tillståndsansökningarna har kunnat
39493: nära de platser där krosstenen skall användas som      variera avsevärt i olika delar av landet. Särdeles
39494: möjligt. Särskilt inom huvudstadsregionen är           problematiskt har bergsbrytningen och bedöm-
39495: närheten tili bosättningen ett problem.                ningen av dess miljökonsekvenser upplevts vara.
39496:    1 riksdagsledamot Vanhanens skriftliga spörs-       Å andra sidan har behovet av tydligare och enhet-
39497: mål torde avses stenbrytnings- och stenkrosspro-       ligare lagstiftning varit uppenbart.
39498: jektet i Palojoki i Nurmijärvi. Till sin omfattning       1 tiliståndsförfarandet enligt marktäktslagen
39499: är projektet rätt betydande. A vsikten är att under    har kommunerna beslutanderätten. Beslutsfattan-
39500: 15 år ta sammanlagt ca 7,45 milj. m3 stenmate-         det har förståeligt nog upplevts som svårt i kom-
39501: rial från ett planerat område om 37 ha. Efter sten-    munerna när det gälier stenkrossprojekt. Sten-
39502: brytningen skulie ett ca en kilometer långt, 300m      brytning och stenkross förutsätter många myn-
39503: 
39504: 
39505: 4
39506: Ministems svar                                             KK 193/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
39507: 
39508: 
39509: dighetsbeslut enligt olika nonner. På regering-        miljön. Brytning av bergsområden förstör alltid
39510: ens förslag har marktäktslagens förhållande till       förekomsten i fråga oåterkalleligt både som en
39511: den övriga miljölagstiftningen, t.ex. byggnadsla-      geologisk och landskaplig formation. Det är inte
39512: gen, vattenlagen och miljötillståndslagstiftning-      möjligt att samtidigt såväl skydda som utnyttja
39513: en gjorts tydligare under den senaste tiden. Å an-     samma bergsområde. Med tanke på bedömning-
39514: dra sidan reviderades marktäktslagen till en bety-     en av miljökonsekvensema av projekten är det
39515: dande del 1997 och även därefter har ändringar         ytterst viktigt att besluten som gäller brytnings-
39516: gjorts. Ändringama av marktäktslagen har för-          tillstånd alltid grundar sig på tillräcklig regional
39517: tydligat myndighetsuppgiftema och förbättrat           kunskap. Miljöministeriet har för att bredda det
39518: planmässigheten i fråga om marktäkt. Till denna        kunskapsunderlag som behövs vid tillståndsbe-
39519: del verkar det inte finnas något behov av att änd-     handlingen inlett ett omfattande program för in-
39520: ra marktäktslagen för närvarande. Det projekt          ventering av bergsområden. Syftet är att resulta-
39521: som det nu är fråga om kan mera ses som ett en-        ten av inventeringen så snabbt som möjligt skall
39522: skilt fall, som visserligen för sin del har gett an-   kunna användas av kommunerna som grund för
39523: ledning till de ändringar som redan har gjorts i       besluten. När kommunerna och å andra sidan
39524: marktäktslagen.                                        även företagen i stenmaterialbranschen får till-
39525:    Den största svårigheten för !mmmunema i till-       gång till resultaten av bergsinventeringen kom-
39526: ståndsförfarandet enligt marktäktslagen, i syn-        mer detta s.k. bakgrundsmaterial för tillämpning
39527: nerhet när det gäller stenkrossprojekt, är för när-    av marktäktslagen att göra beslutsfattandet avse-
39528: varande främst bristen på regional kunskap om          värt klarare och snabbare.
39529: 
39530: 
39531: Helsingfors den 28 mars 2000
39532: 
39533:     Miljöminister Satu Hassi
39534: 
39535: 
39536: 
39537: 
39538:                                                                                                          5
39539:                                                               KK 194/2000 vp- Leena Rauhala /skl
39540: 
39541: 
39542: 
39543: 
39544:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 194/2000 vp
39545: 
39546:                                              Ruoanvalmistuksessa käytettävän hiilen laa-
39547:                                              dunvalvonnan järjestäminen
39548: 
39549: 
39550: 
39551: 
39552: Eduskunnan puhemiehelle
39553: 
39554: Suomen metsissä lahoaa arvokasta puuraaka-ai-         nee hitaasti, eikä sen voimaantulon ajankohdasta
39555: netta valtavat määrät vuosittain. Erityisesti ensi-   ole vielä tietoa.
39556: harvennuspuu ja osa hakkuutähteistä jää hyödyn-          Tyhjenevä ja elinvoimaisuuttaan jatkuvasti
39557: tämättä. Samanaikaisesti ulkomailta tuodun gril-      menettävä suomalainen maaseutu kärsii työttö-
39558: lihiilen osuus Suomessa vuosittain käytettävästä      myydestä ja uusien tulonmuodostuslähteiden
39559: noin 6 miljoonasta kilosta on yli 90%. Hiiltä tuo-    puutteesta. Olisi varsin hyödyllistä kansantalou-
39560: daan mm. Malesiasta, Indonesiasta, Meksikosta,        den kannalta, jos kotimaisen raaka-aineen jalos-
39561: Italiasta ja Latviasta. Monissa maissa tehottomat     tuksella ryhdyttäisiin tuottamaan grillihiiltä.
39562: hiiltomenetelmät uhkaavat nopeasti hupenevia          Tuotteen laaduntarkkailua ja standardisoimista
39563: trooppisia metsävaroja. Näin kyseessä ovat myös       kehittämällä voitaisiin turvata tuotannon taso ja
39564: ympäristöeettiset näkökulmat.                         välttää terveydelle mahdollisesti haitallisen gril-
39565:    Vastikään Päijät-Hämeessä valmistuneessa           lihiilen käyttö.
39566: selvityksessä todetaan Suomessa olevan mahdol-
39567: lisuuksia tuottaa kotimaista grillihiiltä kilpailu-   Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39568: kykyisin hinnoin ja ympäristöystävällisemmällä        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39569: teknologialla.                                        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39570:    Suomessa grillihiilen laatua ei käytännössä        vaksi seuraavan kysymyksen:
39571: valvo kukaan. Vastuu laadusta on valmistajilla ja
39572: maahantuojilla. Dagens Nyheter -lehti julkaisi              Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39573: viime kesänä selvityksen, jossa ulkomailta tuo-             tyä grillihiilen laaduntarkkailun toteut-
39574: dun grillihiilen valmistuksessa todettiin käyte-            tamiseksi ja laatuvaatimusten standar-
39575: tyn raaka-aineena mm. painekyllästettyä raken-              disaimiseksi ja
39576: nusjätettä. Lehden tietojen mukaan näytteistä
39577: löytyi jopa syanidijäämiä.                                  aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
39578:    Suomessa ei ruoanvalmistuksessa käytettäväi-             kotimaisen grillihiilen tuotannon lisää-
39579: tä hiilellä ole laatustandardeja, kuten monissa             miseksi parantaakseen työllisyyttä ja
39580: muissa Euroopan maissa. EU valmistelee koko                 turvata metsiin lahoavan puutavaran
39581: Euroopan alueelle yhteistä standardia. Asia ete-            käytön hyötytarkoituksiin?
39582: 
39583: 
39584: 
39585: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
39586: 
39587:     Leena Rauhala /skl
39588: 
39589:                                                                                                 Versio 2.0
39590: KK 194/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                      Ministerin vastaus
39591: 
39592: 
39593: 
39594: 
39595: Eduskunnan puhemiehelle
39596: 
39597: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           roihin, jotka aiheuttavat vaaraa kuluttajan ter-
39598: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       veydelle.
39599: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              Elintarvikelain (361 11995) tarkoituksena on
39600: vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan             elintarvikkeiden terveydellisen laadun turvaami-
39601: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            nen. Elintarvikelaki ei koske ruoan valmistukses-
39602: 194/2000 vp:                                            sa käytettäviä aineita eikä tarvikkeita, elleivät ne
39603:                                                        joudu kosketukseen elintarvikkeiden kanssa.
39604:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        Elintarvikelaki koskee kuitenkin elintarvikkei-
39605:        tyä grillihiilen laaduntarkkailun toteut-        den käsittelyä, kuten kypsentämistä. Elintarvike-
39606:        tamiseksi ja laatuvaatimusten standar-           lain periaatteiden mukaisesti elintarvikkeiden
39607:        disaimiseksi ja                                  valmistukseen käytettävien menetelmien tulee
39608:                                                         olla sellaisia, ettei elintarvikkeen terveydellinen
39609:        aikooko hallitus ryhtvä toimenpiteisiin          laatu vaarannu.
39610:        kotimaisen grillihiilen tuotannon lisää-            Grillihiilet ovat kulutustavara, joista sellaise-
39611:        miseksi parantaakseen työllisyyttä ja           naan ei aiheudu terveydellistä vaaraa kuluttajil-
39612:        turvata metsiin lahoavan puutavaran              le. Puuhiiligrillauksen yhteydessä kuitenkin
39613:        käytön hyötytarkoituksiin?                      muodostuu aina erilaisia haitallisia yhdisteitä,
39614: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          mm. polyaromaattisia hiilivetyjä. Ruoanvalmis-
39615: ti seuraavaa:                                          tusta varten sytytettynä grillihiilistä voi siten vä-
39616:                                                        lillisesti aiheutua kuluttajille terveydellistä hait-
39617: Grillihiiliä koskevista vaatimuksista ja testaus-      taa sekä hengitetyn ilman että nautitun elintar-
39618: menetelmistä on valmisteilla eurooppalainen            vikkeen kautta- erityisesti, jos grillihiilien val-
39619: standardi. Tämä eurooppalainen standardisoi-           mistukseen on käytetty sopimatonta puulaatua.
39620: mistyö ei kuitenkaan ole edennyt erityisen ri-             Grillihiilien ja brikettien oikeaa ja asianmu-
39621: peästi. Suomessa on tämän vuoksi ollut vireillä        kaista käyttöä voitaisiin edistää, jos hiilien
39622: kansallisen standardin valmistelu eurooppalai-         myyntipakkauksissa annettaisiin opastusta nii-
39623: sen valmistelutyön pohjalta. Tarkoituksenmukai-        den käytöstä ruoanvalmistuksessa. Toivottavaa
39624: selta vaikuttaakin tässä vaiheessa kansallisen         on niin ikään, että myyntipakkauksissa annettai-
39625: standardin aikaansaaminen siihen saakka, kun-          siin tietoja siitä, minkälaisesta puusta hiilet on
39626: nes standardisointi etenee Euroopan tasolla.           valmistettu. Tuoteturvallisuus- ja elintarvikevi-
39627: Näillä näkymin tarvittavan kansallisen standardi-      ranomaiset harkitsevat suositusten ja ohjeiden
39628: soinnin aikaansaaminen ei edellytä hallituksen         antamista siitä, millaista tietoa grillihiilien
39629: toimenpiteitä.                                         myyntipakkauksissa tulisi antaa, sekä siitä, mil-
39630:    Tuotteiden turvallisuutta koskevien säädösten       laisia kuluttajan terveyden kannalta haitallisia ai-
39631: nojalla on mahdollista puuttua grillihiiliin, jos ne   neita grillihiilet eivät saa sisältää.
39632: osoittautuvat vaarallisiksi. Tuoteturvallisuuslain         Kansallisten standardien aikaansaaminen an-
39633: (914/1986) nojalla voidaan puuttua kulutustava-        taa yrittäjille mahdollisuuden osoittaa markki-
39634:                                                        noimiensa tuotteiden korkealaatuisuus ja on
39635: 
39636: 
39637: 2
39638: Ministerin vastaus                                         KK 194/2000 vp- Leena Rauhala /skl
39639: 
39640: 
39641: omiaan edesauttamaan hyvälaatuisten grillihii-      kehittelyä tarvittaisiin edelleen erityisesti hiiltä-
39642: len tuotantoa.                                      misen yhteydessä syntyvien sivuaineiden talteen-
39643:    Grillihiilen tuotannon lisäämisen edellytyksiä   otossa ja hyödyntämisessä. Kannattavuutta voi-
39644: on selvitelty 1980- ja 1990-luvulla aluetasolla,    taisiin lisätä myös, jos hiilen käyttöä muihin tar-
39645: muun muassa nykyisissä TE-keskuksissa sekä          koituksiin kuin ruoanvalmistukseen voitaisiin li-
39646: niitä edeltävissä kauppa- ja teollisuusministe-     sätä. Havupuuhiili ei ole kotitalouskäytössä yhtä
39647: riön hallinnonalan alueyksiköissä. Tulokset         hyvää kuin lehtipuuhiili, mutta sen käyttäminen
39648: osoittavat, että suomalaiset kuluttajat ovat val-   energian tuottamiseen on mahdollisuus.
39649: miita maksamaan grillihiilestä enemmän, kun            Edellytyksiä kotimaisen grillihiilen tuotannon
39650: hiili on kotimaista ja sen laatu on hyvää. Suoma-   lisäämiseen näyttää siten olevan olemassa. Tuo-
39651: laisen grillihiilen kilpailuaseman kannalta mer-    tannon käynnistämistä ja laajentamista koskevat
39652: kittäviä seikkoja ovat metsänhoidolliset näkö-      päätökset ovat kiinni yrittäjistä.
39653: kohdat ja tuotannon työllistävä vaikutus. Tuote-
39654: 
39655: 
39656: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
39657: 
39658:     Ministeri Kimmo Sasi
39659: 
39660: 
39661: 
39662: 
39663:                                                                                                        3
39664: KK 194/2000 vp- Leena Rauhala /skl                                                      Ministems svar
39665: 
39666: 
39667: 
39668: 
39669: Tili riksdagens talman
39670: 
39671: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       sumtionsvaror som förorsakar fara för konsu-
39672: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    mentens hälsa.
39673: rådet översänt följande av riksdagsledamot               Syftet med livsmedelslagen (361/1995) är att
39674: Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga           trygga livsmedlens kvalitet med tanke på hälsan.
39675: spörsmål SS 194/2000 rd:                             Livsmedelslagen gäller inte de ämnen och fömö-
39676:                                                       denheter som används vid matlagning, om de inte
39677:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt      kommer i beröring med livsmedlen. Livsmedels-
39678:        att vidta för att få tili stånd kvalitets-    lagen gäller emellertid hantering av livsmedel,
39679:        granskning av grillkol och standardise-        såsom tillredning. 1 enlighet med principema i
39680:        ring av kvalitetskraven för grillkol och      livsmedelslagen skall de metoder som används
39681:                                                      vid tillverkningen av livsmedel vara sådana att
39682:       har regeringenför avsikt att vidta åtgär-      livsmedlets kvalitet med tanke på hälsan inte
39683:       der för att utöka den inhemska produk-         äventyras.
39684:       tionen av grillkol för att förbättra sys-          Grillkolen är en konsumtionsvara, vilken som
39685:       selsättningen och trygga att den trävara       sådan inte förorsakar konsumentema några häl-
39686:       som murknar i skogarna kan användas            sorisker. 1 samband med grillning med träkol bil-
39687:       för nyttoändamål?                              das emellertid alltid olika slag av skadliga fören-
39688: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      ingar, bl.a. polyaromatiska kolväten. Av grillkol,
39689: föra följande:                                       som har tänts för matlagning, kan konsumenten
39690:                                                      därmed indirekt förorsakas hälsorisker både ge-
39691: 1 fråga om de krav och provningsmetoder som          nom den luft som inandas och genom det livs-
39692: gäller grillkol bereds som bäst en europeisk stan-   medel som förtärs - i synnerhet om ett träslag
39693: dard. Detta europeiska standardiseringsarbete        som inte lämpar sig för detta ändamål har an-
39694: har dock inte framskridit särskilt snabbt. Därför    vänts vid tillverkningen av grillkolen.
39695: har det här i Finland varit aktuellt med beredning       Riktig och adekvat användning av grillkol och
39696: av en nationell standard utgående från det euro-     briketter kan främjas, ifall vägledning om hur de
39697: peiska beredningsarbetet. Följaktligen verkar det    skall användas vid matlagning ges på kolens för-
39698: ändamålsenligt att i detta skede åstadkomma en       säljningsförpackning. Önskvärt är också att på
39699: nationell standard som skall gälla till dess stan-   försäljningsförpackningen ges uppgifter om av
39700: dardiseringen på europeisk nivå har gett resultat.   vilket träslag kolen har tillverkats. Produktsäker-
39701: Som det ser ut nu behövs inga åtgärder av reger-     hets- och livsmedelsmyndighetema överväger att
39702: ingen för att åstadkomma nationell standardise-      ge rekommendationer och anvisningar om, hur-
39703: ring.                                                dana uppgifter som bör ges på försäljningsför-
39704:    Med stöd av de författningar som gäller pro-      packningarna till grillkolen samt om hurdana för
39705: dukters säkerhet är det möjligt att åtgärda grill-   konsumentens hälsa skadliga ämnen grillkolen
39706: kol, om den visar sig farlig. Med stöd av produkt-   inte får innehålla.
39707: säkerhetslagen (914/1986) kan man åtgärda kon-           Om nationella standarder kan fås till stånd ger
39708:                                                      detta företagarna en möjlighet att påvisa att de
39709: 
39710: 
39711: 4
39712: Ministems svar                                             KK 194/2000 vp- Leena Rauhala /skl
39713: 
39714: 
39715: produkter de marknadsför är av hög kvalitet, och    nens inverkan på sysselsättningen. Produktut-
39716: är detta ägnat att främja produktion av grillkol    veckling behövs fortsättningsvis i synnerhet i
39717: med god kvalitet.                                   samband med tillvaratagandet och utnyttjandet
39718:    Förutsättningama att öka produktionen av         av de biämnen som uppkommer i samband med
39719: grillkol har utretts på regional nivå under 1980-   förkolningen. Lönsamheten kunde också bli bätt-
39720: och 1990-talen, bl.a. vid de nuvarande TE-cen-      re om bruket av kol för andra ändamål än matlag-
39721: tralema samt vid de regionala enheter inom han-     ningen kunde utökas. Kol av barrträd är inte lika
39722: dels- och industriministeriets förvaltningsområ-    bra som kol av lövträd vid användning i hushåll,
39723: de vilka fanns före dessa enheter. Resultaten vi-   men den kan användas för energiproduktion.
39724: sar att de finska konsumentema är beredda att be-      Det verkar följaktligen finnas förutsättningar
39725: tala mera för grillkol, om kolen är inhemsk och     för att öka den inhemska grillkolsproduktionen.
39726: av god kvalitet. Faktorer som är av betydelse med   De beslut som gäller inledande och breddande av
39727: tanke på den finska grillkolens konkurrensställ-    produktionen fattas av företagama.
39728: ning är skogsvårdande aspekter och produktio-
39729: 
39730: 
39731: Helsingfors den 21 mars 2000
39732: 
39733:     Minister Kimmo Sasi
39734: 
39735: 
39736: 
39737: 
39738:                                                                                                    5
39739:                                                            KK 195/2000 vp -      Mikko Kuoppa /vas ym.
39740: 
39741: 
39742: 
39743: 
39744:                                                KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2000 vp
39745: 
39746:                                                Aravalainojen korkojen alentaminen
39747: 
39748: 
39749: 
39750: 
39751: Eduskunnan puhemiehelle
39752: 
39753: Yleisen korkotason alentuminen on johtanut ara-          Joulukuussa 1999 keskikorko oli uusissa luotois-
39754: valainaa maksavien kannalta outoon tilantee-             sa 4,91 prosenttia ja koko kannassa 5,02 prosent-
39755: seen. Valtion asuntolainan korko on monessa ta-          tia. Siten kotitalouksien pankeista nostamat
39756: pauksessa suurempi kuin vapailta markkinoilta            asuntoluotot ovat suuressa osassa luottokantaa
39757: saatavissa olevan asuntolainan korko. Koska val-         koroltaan edullisempia kuin valtion asuntoluotto-
39758: tion asuntolainajärjestelmän tarkoituksena on tu-       jen korot. Pankkien uusissa yritysluotoissa korot
39759: kea sosiaalista asuntotuotantoa ja hillitä erityi-       olivat vielä alemmat kuin asuntoluotoissa, keski-
39760: sesti vähävaraisten väestöryhmien asumiskustan-         määrin vain 3,62 prosenttia vuonna 1999.
39761: nusten nousua, tällaista tilannetta ei voi pitää tar-       Tilastokeskuksen ja ympäristöministeriön sel-
39762: koituksenmukaisena eikä hyväksyttävänä.                 vitykset kertovat, että asumiskustannusten osuus
39763:    Arava-asetuksessa (1587/1993, 35 ja 37 §)            pienituloisten kotitalouksien kulutusmenoista on
39764: määritelty vuosimaksujärjestelmään kuuluvien             1990-luvulla merkittävästi noussut. Vuokrien
39765: lainojen korko riippuu siitä, onko kyse vuokrata-       nousu on selvästi ylittänyt yleisen hinta- ja kus-
39766: lolainasta vai asumisoikeustalolainasta ja onko         tannustason nousun, mikä rasittaa erityisesti pie-
39767: kyse rakentamiseen liittyvästä lainasta vai pitkä-      nituloisia väestöryhmiä. Hyöty viime vuosina ta-
39768: aikaisesta perusparannuslainasta. Korko on kyt-         pahtuneesta yleisestä korkotason alentumisesta
39769: ketty myös kuluttajahintaindeksin muutokseen.           on koitunut lähinnä hyvätuloisemmille väestö-
39770: Jos oletetaan, että kuluttajahintojen nousuvauhti       ryhmille. Vastaavaa helpotusta ei ole tullut pieni-
39771: on 1,5 prosenttia vuodessa, nämä korot vaihtele-        tuloisten asumiskustannuksiin.
39772: vat uusissa lainoissa nyt 5,1 prosentista 5,6 pro-          Tässä tilanteessa on nurinkurista, että valtion
39773: senttiin (arava-asetuksen muutos 1075/1999).            asuntoluottojen korot jopa ylittävät yleisen mark-
39774: Toisaalta        valtioneuvoston        päätöksissä     kinakorkotason. Syntyy houkutus muuttaa arava-
39775: 26.11.1999 (VNP n:ot 1076-108111999) sääde-             lainoja tavallisiksi pankkilainoiksi. Tämä ei vas-
39776: tyt erityyppisten muiden asuntolainojen korot           taa sosiaalisen asuntopolitiikan tavoitteita ja hen-
39777: ovat yleensä 5-6 prosenttia, jos kyse ei ole en-        keä. Valtion tulisi myös nykytilanteessa keven-
39778: simmäisten lyhennysvuosien alennetuista korois-         tää pienituloisten perheiden asumiskustannuksia
39779: ta. Lyhytaikaisten perusparannuslainojen korko          ja vuokrien korotuspaineita pitämällä valtion
39780: on kahtena ensimmäisenä vuonna kolme prosent-           asuntoluottojen korot selvästi markkinakorkota-
39781: tia ja sen jälkeen kuusi prosenttia (arava-asetuk-      son alapuolella. Tällainen subventio olisi asun-
39782: sen 39 §).                                              to- ja sosiaalipoliittisesti monin tavoin perustel-
39783:     Suomen Pankin rahamarkkinatilaston mukaan           tu.
39784: kotitalouksien asuntoluottojen korot olivat vuon-
39785: na 1999 keskimäärin 4,57 prosenttia uusissa luo-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39786: toissa ja 5,02 prosenttia koko luottokannassa.          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
39787: 
39788:                                                                                                    Versio 2.0
39789: KK 195/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
39790: 
39791: 
39792: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-     tannuksia alentamalla valtion asunto-
39793: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    luottojen korkoja siten, että ne pysyvät
39794:                                                     markkinakorkoja edullisempina?
39795:       Onko hallitus valmis keventämään pie-
39796:       nituloisten väestöryhmien asumiskus-
39797: 
39798: 
39799: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
39800: 
39801:     Mikko Kuoppa /vas                             Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
39802:     Unto Valpas /vas                              ErkkiKanerva/sd
39803:     Jaakko Laakso /vas                            Saara Karhu /sd
39804:     Veijo Puhjo /vas                              Lauri Kähkönen /sd
39805:     Esko-Juhani Tennilä /vas                      Kalevi Olin /sd
39806: 
39807: 
39808: 
39809: 
39810: 2
39811: Ministerin vastaus                                       KK 195/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
39812: 
39813: 
39814: 
39815: 
39816: Eduskunnan puhemiehelle
39817: 
39818: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         pääomamenot ovat. Korkojen alentaminen voi ai-
39819: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         noastaan lyhentää ja korkojen korottaminen puo-
39820: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          lestaan pidentää aravalainan laina-aikaa.
39821: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas             Laina-ajan alkuvuosina vuosimaksuun ei si-
39822: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            sälly lyhennyksiä. Jos vuotuinen inflaatio on kir-
39823: 195/2000 vp:                                           jallisessa kysymyksessä mainittu 1,5 prosenttia,
39824:                                                        vuosimaksusta katetaan nykyisillä lainaehdoilla
39825:        Onko hallitus valmis keventämään pie-            14 ensimmäisenä lainavuotena pelkästään korko-
39826:        nituloisten väestö1yhmien asumiskus-            ja. Korko on laina-ajan alussa uusien aravalaino-
39827:        tannuksia alentamalla valtion asunto-           jen osalta 3,8 prosenttia vuodessa eli sama kuin
39828:        luottojen korkoja siten, että ne pysyvät        vuosimaksu. Edellä todetuilla edellytyksillä kor-
39829:        markkinakorkoja edullisempina?                  ko nousee vuosimaksun korotuksen mukaisesti
39830:                                                        keskimäärin 0,11 prosenttiyksikköä vuodessa ja
39831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          on esimerkiksi viiden vuoden kuluttua noin 4, 1
39832: ti seuraavaa:                                          prosenttia. Aravalainan korko on korkeimmil-
39833: Aravalainojen korot määräytyvät eri tavalla riip-      laan 5,2 prosenttia 15. lainavuotena, jolloin ale-
39834: puen siitä, onko laina myönnetty ns. vuosimaksu-       taan periä arava-asetuksen 37 §:n mukaista kor-
39835: järjestelmän mukaisena vai sitä aikaisemmin.           koa.
39836: Vuokratalolainoissa siirryttiin vuosimaksujärjes-         Seuraavaan taulukkoon on koottu ne vuokra-
39837: telmään 1.1.1990 lukien.                               aravalainojen korot, joita käytännössä peritään
39838:    Vuosimaksujärjestelmässä aravavuokratalo-           tällä hetkellä:
39839: jen pääomamenot määräytyvät vuosimaksun pe-
39840: rusteella. Vuosimaksusta katetaan sekä aravalai-        Lainan myöntämisaika         Perittävä korko-%
39841: nojen korot että lyhennykset. Arava-asetuksen           1990-1991                            3,7
39842: 33 §:n mukaan (1587/1993, muut. 1075/1999)              1992                                 4,7
39843: ensimmäisen vuosimaksun suuruus on 1.11.1999
39844:                                                         1.1.1993-31.5.1994                   5,1
39845: lukien esimerkiksi vuokratalon rakentamista var-
39846: ten myönnettävien aravalainojen osalta 3,8 pro-         1.6.1994-30.11.1995                 4,65
39847: senttia lainapääomasta. Vuosimaksua tarkiste-           1.12.1995-31.12.1996                4,27
39848: taan vuosittain kuluttajahintaindeksin muutok-          1997                                4,17
39849: sella lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.             1998                                4,09
39850:    Arava-asetuksen 37 §:ssä säädetään aravalai-
39851:                                                         1.1.1999-31.10.1999                  4,0
39852: nojen koroista. Tässä pykälässä säädetty korko ei
39853: voi kuitenkaan ylittää vuosimaksun määrää. Py-          1.11.1999-                           3,8
39854: kälä on kirjoitettu siten, että voi syntyä väärinkä-
39855: sitys siitä, mikä on se korko, jota käytännössä to-    Ennen vuosimaksujärjestelmää eli ennen vuotta
39856: della peritään. Siten vuosimaksun suuruus mää-         1990 myönnettyjen vuokra-aravalainojen korko
39857: rää, kuinka suuret aravavuokratalon vuotuiset          vaihtelee 3,5 prosentin ja 5,5 prosentin välillä
39858: 
39859:                                                                                                        3
39860: KK 195/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.                                               Ministerin vastaus
39861: 
39862: 
39863: viime vuoden marraskuussa toteutetun koron           omat ovat silloin olleet suuria ja tukea on tarvit-
39864: alennuksen jälkeen.                                  tu.
39865:    Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat -tilasto-             Laina-ajan kuluessa vanhojen aravalainojen
39866: katsauksen 3/2000 mukaan kotitalouksille pank-       korkoja on korotettu vastaamaan silloista yleistä
39867: kien myöntämien asuntoluottojen lainakannan          korkotasoa. Asumiskustannusten alentamiseen ei
39868: keskikorko oli tämän vuoden tammikuussa 5,10         myöskään ole ollut samanlaista tarvetta vanho-
39869: prosenttia. Korot vaihtelivat 4,87 prosentista       jen aravalainojen pääomien pienetessä. Arava-
39870: 5,57 prosenttiin sen mukaan, mihin korkoperus-       vuokra-asuntojen keskimääräisen vuokratason
39871: teeseen korko on sidottu. Uusien asuntoluottojen     kohtuullisuutta kuvaa se, että vuoden 1999 huhti-
39872: keskikorko samaan aikaan oli 4,97 prosenttia         kuussa koko maan keskimääräinen aravavuokra-
39873: korkojen vaihdellessa 4,06 prosentista 5,50 pro-     taso oli 37,10 mk/m 2/kk. Pääkaupunkiseudulla
39874: senttiin. Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille   vastaava vuokrataso oli 41,90 mk/m2/kk ja
39875: pankkien myöntämien luottojen lainakannan kes-       muualla maassa 35,20 mklm 2 /kk. Uusien arava-
39876: kikorko oli tammikuussa 4,53 prosenttia ja uu-       vuokra-asuntojen alkuvuokrat olivat 1.1.-
39877: sien luottojen keskikorko oli 4,47 prosenttia.       31.12.1999 aloitettujen vuokra-asuntojen osalta
39878:    Verrattaessa vuokra-aravalainojen korkoja         Valtion asuntorahaston keräämien tietojen mu-
39879: sekä kotitalouksien asuntoluottojen että yhtei-      kaan pääkaupunkiseudulla keskimäärin 49,64
39880: söille myönnettyjen luottojen korkoihin voidaan      mk/m2/kk ja muualla maassa 41,63 mk/m2/kk.
39881: havaita, että aravakorot ovat useissa vuosiluokis-   Verrattaessa aravavuokria vapaarahoitteisten
39882: sa alempia tai korkeintaan samansuuruisia kuin       vuokra-asuntojen vuokriin voidaan todeta, että
39883: pankkien myöntämien luottojen korot. Varsinkin       aravavuokrat ovat niihin nähden varsin kohtuul-
39884: vuosimaksujärjestelmään kuuluvien aravalaino-        lisia ja nousseet 1990-luvulla selvästi maltilli-
39885: jen perittävät korot jäävät yleistä korkotasoa       semmin kuin vapaarahoitteiset vuokrat.
39886: alemmiksi.                                               Kuten edellä on todettu, lainan takaisinmaksa-
39887:    Aravalainojen korot ovat aikaisemmin laina-       misen alku- ja keskivaiheilla valtio on tukenut al-
39888: aikana olleet matalia verrattuna yleiseen korkota-   haisen koron muodossa asumiskustannusten koh-
39889: soon ja reaalikorot ovat olleet jopa negatiivisia.   tuullisuutta, kun tuen tarve on yleensä ollut suur-
39890: Valtio on sinä aikana maksanut huomattavaa tu-       ta. Vuokra-aravalainojen korot ovat tällä hetkel-
39891: kea alempien korkojen muodossa lainansaajille        lä yleiseen korkotasoon verrattuna täysin koh-
39892: heidän asumiskustannustensa alentamiseksi.           tuulliset. Siten tällä hetkellä ei ole perusteltua
39893: Tämä onkin ollut perusteltua, koska lainojen pää-    syytä alentaa aravakorkoja.
39894: 
39895: 
39896: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
39897: 
39898:     Ministeri Suvi-Anne Siimes
39899: 
39900: 
39901: 
39902: 
39903: 4
39904: Ministerns svar                                        KK 195/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
39905: 
39906: 
39907: 
39908: 
39909: Tili riksdagens talman
39910: 
39911: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      nuitetens storlek. En sänkning av räntorna kan
39912: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   endast förkorta och en höjning av räntorna för sin
39913: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-      del förlänga lånetiden för aravalån.
39914: ko Kuoppa /vänst m.fl. undertecknade skriftliga         Under de första åren av lånetiden ingår inga
39915: spörsmål SS 195/2000 rd:                             amorteringar i annuiteten. Om den årliga inflatio-
39916:                                                      nen är de 1,5 % som nämns i det skriftliga spörs-
39917:        Å.r regeringen beredd att sänka boende-       målet, täcker annuiteten under nuvarande låne-
39918:        kostnaderna för befolkningsgrupper            villkor enbart räntor under de 14 första låneåren.
39919:        med små inkomster genom att sänka             Räntan är i början av lånetiden 3,8 % per år för
39920:        räntorna på statens bostadskrediter så        aravalån, dvs. lika stor som annuiteten. Under de
39921:        att de förblir förmånligare än mark-          förutsättningar som beskrivits ovan stiger räntan
39922:        nadsräntorna?                                 i enlighet med höjningen av annuiteten i genom-
39923:                                                      snitt med 0,11 procentenheter per år och är t.ex.
39924: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      om fem år ca 4, 1 %. Räntan på ett aravalån är som
39925: föra följande:                                       högst 5,2% under det 15:e låneåret, då ränta i en-
39926: Räntorna på aravalånen bestäms på olika sätt be-     lighet med 37 § aravaförordningen börjar uppbä-
39927: roende på om lånet har beviljats inom det s.k. an-   ras.
39928: nuitetssystemet eller tidigare. 1 fråga om hyres-       1 följande tabell sammanfattas de räntor på hy-
39929: huslån övergick man tili annuitetssystemet från      resbostadsaravalån som för närvarande uppbärs:
39930: och med den 1 januari 1990.
39931:    1 annuitetssystemet bestäms kapitalutgifterna                                       Ränta som
39932: för aravahyreshus utgående från annuiteten. Med       Lånet beviljat                   uppbärs,%
39933: hjälp av annuiteten täcks såväl räntorna på arava-    1990-1991                           3,7
39934: lånen som amorteringarna. Enligt 33 § aravaför-       1992                                4,7
39935: ordningen (1587/1993, ändr. 1075/1999) är den         1.1.1993-31.5.1994                  5,1
39936: första annuiteten för aravalån som beviljas för
39937:                                                       1.6.1994-30.11.1995                 4,65
39938: uppförande av t.ex. ett hyreshus 3,8 procent av
39939: lånekapitalet från och med den 1 november 1999.       1.12.1995-31.12.1996                4,27
39940: Annuiteten justeras årligen med förändringen i        1997                                4,17
39941: konsumentprisindexet ökad med en procenten-           1998                                4,09
39942: het.                                                  1.1.1999-31.10.1999                  4,0
39943:    1 37 § aravaförordningen finns bestämmelser
39944: om räntoma på aravalån. Den ränta som fast-           l.ll.l999-                           3,8
39945: ställs i paragrafen kan dock inte överstiga annui-
39946: teten. Paragrafen är avfattad på ett sätt som kan    Räntan på 1ån som beviljats innan annuitetssyste-
39947: ge upphov tili missförstånd om viiken ränta som i    met togs i bruk, dvs. före 1990, varierar mellan
39948: praktiken verkligen uppbärs. Därmed bestäms de       3,5 och 5,5 % efter den sänkning av räntorna som
39949: årliga kapitalutgifterna för aravahyreshus av an-    skedde i november i fjol.
39950: 
39951:                                                                                                      5
39952: KK 195/2000 vp -      Mikko Kuoppa /vas ym.                                              Ministeros svar
39953: 
39954: 
39955:     Enligt Finlands Banks statistiska översikt Fi-       Senare under lånetiden har gamla räntor på
39956: nansmarknaden 3/2000 var medelräntan när det          aravalån höjts så att de motsvarar den aktuella
39957: gäller låneheståndet av krediter som hankeroa         räntenivån. Något hehov av att sänka hoende-
39958: heviljar hushållen 5,10% i januari i år. Räntoroa     kostnaderoa har inte heller förekommit i samma
39959: varierade mellan 4,87 % och 5,57 % heroende på        utsträckning i och med att kapitalen för gamla
39960: den grund för räntan som räntan är hunden till.       aravalån hlivit mindre. Att den genomsnittliga
39961: Samtidigt var medelräntan på nya hostadskredi-        räntenivån för aravahyreshostäder är skälig illus-
39962: ter 4,97 %. Räntoroa varierade mellan 4,06 och        treras av att den genomsnittliga aravaräntenivån i
39963: 5,50 %. Medelräntan när det gäller låneheståndet      hela landet var 37,10 mk/m2 /mån i april 1999. I
39964: av krediter som hankeroa heviljar icke vinstsyf-      huvudstadsregionen var motsvarande hyresnivå
39965: tande sammanslutningar var i januari 4,53% och        41 ,90 mklm2 /mån och i övriga delar av landet
39966: 4,47 % på nya krediter.                               35,20 mk/m2 /mån. Bashyran för nya aravahyres-
39967:    Vid en jämförelse av räntoroa på hyresho-          hostäder var i fråga om hyreshostäder som påhör-
39968: stadsaravalån och räntoroa på hostadskrediter för     jats 1.1-31.12.1999 enligt uppgifter från Sta-
39969: hushållen samt krediter som heviljas samman-          tens hostadsfond i genomsnitt 49,64 mklm2 /mån i
39970: slutningar, framgår det att aravaräntoroa i flera     huvudstadsregionen och 41,63 mk/m2/mån i övri-
39971: årskategorier är lägre eller högst lika stora som     ga delar av landet. Vid en jämförelse av aravahy-
39972: räntoroa på de krediter som heviljas av hankeroa.     roroa med hyroroa för fritt finansierade hyres-
39973: Speciellt de räntor som upphärs på de aravalån        hostäder kan det konstateras att aravahyroroa är
39974: som hör till annuitetssystemet är lägre än den all-   ytterst skäliga jämfört med dessa och att de un-
39975: männa räntenivån.                                     der 1990-talet har stigit i avsevärt måttligare takt
39976:    Räntoroa på aravalånen har tidigare under lå-      än de fritt finansierade hyroroa.
39977: netiden varit låga jämfört med den allmänna rän-         Som det har konstaterats ovan har staten i hör-
39978: tenivån och realräntoroa har t.o.m. varit negati-     jan och mitten av återhetalningen av lånet, då he-
39979: va. Staten har under denna tid hetalat ett hetydan-   hovet av stöd i allmänhet varit stort, stött rimliga
39980: de stöd till låntagaroa i form av lägre räntor för    hoendekostnader i form av låga räntor. Räntoroa
39981: att sänka hoendekostnaderoa. Detta har också va-      på hyreshostadsaravalån är för närvarande yt-
39982: rit motiverat, eftersom lånekapitalen har varit       terst skäliga jämfört med den genomsnittliga rän-
39983: stora och stöd har hehövts.                           tenivån. Således är det för närvarande inte moti-
39984:                                                       verat att sänka aravaräntoroa.
39985: 
39986: 
39987: Helsingfors den 24 mars 2000
39988: 
39989:     Minister Suvi-Anne Siimes
39990: 
39991: 
39992: 
39993: 
39994: 6
39995:                                                             KK 196/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
39996: 
39997: 
39998: 
39999: 
40000:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 196/2000 vp
40001: 
40002:                                             Yritystukikäytäntö eri tukialueilla
40003: 
40004: 
40005: 
40006: 
40007: Eduskunnan puhemiehelle
40008: 
40009: Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituk-     tiin, vakuutettiin, ettei entiseltä 1 tukialueelta II
40010: sen esitys (HE 150/1999 vp) laiksi yritystoimin-     tukialueelle siirtyvien alueiden tukimuotoihin
40011: nan tukemisesta. Voimassa oleva laki yritystues-     käytännössä tehdä muutoksia.
40012: ta on vuodelta 1993 (1136/1993). Kauppa- ja
40013: teollisuusministeriö on kuitenkin 8.2.2000 oh-       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40014: jeistanut TE-keskusten yritysosastoja voimassa       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40015: olevan lain tulkinnasta mm. siten, että kansalli-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40016: sen tukialue l:n ulkopuolella sijaitsevien kuntien   vaksi seuraavan kysymyksen:
40017: ja kiinteistöyhteisöjen toimitilahankkeille ei
40018: myönnetä investointitukea. Perusteluna on mai-             Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40019: nittu, että tuki siirtyisi halvempina vuokrina ja          tyä, että kehitysalueiden eri tukialueilla
40020: lunastushintoina yrityksille toimintatueksi. Kui-          säilyisi ennen uutta ohjeistusta ollut yri-
40021: tenkin vastaava tuki on mahdollista 1 tukialueel-          tystukikäytäntö niin kauan k-uin nykyi-
40022: la. Kun nykyiset kansalliset tukialueet määrät-            nen laki on voimassa?
40023: 
40024: 
40025: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
40026: 
40027:     Esko Kurvinen /kok
40028: 
40029: 
40030: 
40031: 
40032:                                                                                                 Versio 2.0
40033: KK 196/2000 vp- Esko Kurvinen /kok                                                    Ministerin vastaus
40034: 
40035: 
40036: 
40037: 
40038: Eduskunnan puhemiehelle
40039: 
40040: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        na keskeisin muutos koskee investointituen
40041: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    myöntämistä kuntien tai kiinteistöyhteisöjen toi-
40042: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        mitilahankkeisiin. Muiden määräysten vaikutus
40043: vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen /kok      aiempaan myöntämiskäytäntöön on vähäisempi.
40044: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                  Kansanedustaja Kurvisenkin kysymyksessään
40045: 196/2000 vp:                                         viittaaman määräyksen mukaan investointituen
40046:                                                      myöntämistä kiinteistöyhteisölle tai kunnalle yri-
40047:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh-     tystoiminnan toimitilahankkeisiin kehitysalueel-
40048:        tyä, että kehitysalueiden eri tukialueilla    la rajoitetaan toistaiseksi siten, että 1 tukialueena
40049:        säilyisi ennen uutta ohjeistusta ollut yri-   tukea voidaan myöntää normaalien säännösten
40050:        tystukikäytäntö niin kauan kuin nykyi-        perusteella mutta II ja III tukialueilla tuki on
40051:        nen laki on voimassa?                         mahdollista myöntää vain de minimis -ehdoin.
40052:                                                      De minimis -tuki tarkoittaa sitä, että julkista tu-
40053: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kea yrityksille voidaan kohdistaa yhteensä enin-
40054: ti seuraavaa:                                        tään 100 000 euroa eli noin 600 000 mk kolmen
40055: Yritystukien myöntämisestä on säädetty yritys-       vuoden aikana alkaen ensimmäisestä ns. de mini-
40056: tuesta annetussa laissa ( 113611993). Kyseisen       mis -päätöksestä. Kyseinen noin 600 000 mar-
40057: lain korvaava esitys laiksi yritystoiminnan tuke-    kan de minimis -katto lasketaan kuntien toimiti-
40058: misesta annettiin eduskunnalle 12.11.1999. Esi-      lahankkeiden osalta tiloihin sijoittuville yrityk-
40059: tyksen tavoitteena on suorien yritystukijärjestel-   sille alennetun vuokran muodossa kertyvänä tu-
40060: mien selkeyttäminen, tukien vaikuttavuuden pa-       kena. Mikäli tiloihin sijoittuu vain yksi yritys, on
40061: rantaminen ja tukien käytön valvonnan tehosta-       kunnan toimitilahankkeseen mahdollista myön-
40062: minen. Uudistus liittyy myös EY :n rakennerahas-     tää yhteensä tukea enintään 600 000 mk. Mikäli
40063: tokauden alkamiseen ja EY.n alueellisten val-        tiloihin sijoittuu useampi yritys voi kunnalle
40064: tiontukisäännösten muutoksiin vuoden 2000            myönnettävä tuki olla 600 000 mk kutakin yri-
40065: alusta. Lakiesitys lähetettiin 18.11.1999 komis-     tystä kohden, koska de minimis -katto lasketaan
40066: siolle hyväksyttäväksi.                              erikseen kunkin tiloihin sijoittuvan yrityksen
40067:    Komission kanssa on sovittu, että voimassa        osalta.
40068: olevaa yritystuesta annettua lakia (1136/1993),         Edellä mainitusta kuntien toimitilahankkei-
40069: voidaan soveltaa siihen asti, kunnes uusi lainsää-   den tukemiseen liittyvästä de minimis -rajoituk-
40070: däntö on tullut voimaan. Komissio on kuitenkin       sesta on neuvoteltu komission kanssa. Asiasta on
40071: edellyttänyt, että tukien myöntämisessä noudate-     toimitettu lisätietoja komissiolle. Tarkoitus on,
40072: taan 1.1.2000 voimaan tulleita EY:n alueellisia      että kyseisen uudistettavan lain perusteella voi-
40073: valtiontukia koskevia suuntaviivoja. Näiden          taisiin myöntää tukea kuntien toimitilahankkei-
40074: EY:n valtiontukisäännösten pohjalta KTM on an-       siin ilman mainittua de minimis -rajoitusta myös
40075: tanut TE-keskusten yritysosastoille tukien myön-     kehitysalueen II ja III tukialueilla. Tämä edellyt-
40076: tämistä koskevia tarkempia määräyksiä. Aiem-         tää kuitenkin, että komissio hyväksyy erikseen
40077: min sovellettuun myöntämiskäytäntöön verrattu-       lakiesityksen kyseisen kohdan, josta on lähetetty
40078:                                                      komissiolle erillinen tätä asiaa koskeva esitys.
40079: 
40080: 2
40081: Ministerin vastaus                                  KK 196/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
40082: 
40083: 
40084: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
40085: 
40086:    Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
40087: 
40088: 
40089: 
40090: 
40091:                                                                                     3
40092: KK 196/2000 vp- Esko Kurvinen /kok                                                          Ministerns svar
40093: 
40094: 
40095: 
40096: 
40097: Tili riksdagens talman
40098: 
40099: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         ar närmare anvisningar om bevi1jandet av stöd.
40100: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats-      Den viktigaste ändringen jämfört med tidigare
40101: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Esko        tillämpad bevillningspraxis gäller bevi1jandet av
40102: Kurvinen /sam1 undertecknade skriftliga spörs-          investeringsstöd till kommuner eller fastighets-
40103: må1 SS 196/2000 rd:                                     sammanslutningar för projekt som gäller verk-
40104:                                                         samhets1okaler. De övriga bestämmelserna har
40105:        Vilka åtgärder har regeringenför avsikt          mindre inverkan på tidigare bevillningspraxis.
40106:        att vidta för att den företagsstödspraxis           Enligt anvisningarna, som också riksdagsleda-
40107:        som följdes på de olika stödområdena            mot Kurvinen hänvisar tili i sitt spörsmål, be-
40108:        inom utvecklingsområdena innan nya               gränsas beviljandet av investeringsstöd till en
40109:        anvisningar gavs skall kunna bibehål-            fastighetssammanslutning eller kommun för pro-
40110:        las så länge som den nuvarande lagen            jekt som gäller lokaler för företagsverksamhet på
40111:        gäller?                                         utvecklingsområdet tills vidare så, att på stödom-
40112:                                                        råde 1 kan stöd beviljas utgående från normala
40113: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-        reg1er men på stödområdena II och III är det möj-
40114: föra fö1jande:                                         1igt att bevi1ja stöd endast på de miniruis -villkor.
40115: Om beviljandet av företagsstöd bestäms i 1agen         Stöd på de miniruis -villkor innebär att totalt
40116: om företagsstöd (1136/1993). En proposition            högst 100 000 euro, dvs. ca 600 000 mk, kan be-
40117: med förs1ag till 1ag om stödjande av företags-         viljas i offentligt stöd till företag under tre år räk-
40118: verksamhet, som skall ersätta denna 1ag, gavs tili     nat från det första s.k. de miniruis -bes1utet. lfrå-
40119: riksdagen den 12 november 1999. Må1et med              gavarande de miniruis -gräns på ca 600 000 mark
40120: propositionen är att göra de direkta företags-         räknas för kommunernas projekt som gäller verk-
40121: stödssystemen k1arare, att förbättra stödens ef-       samhets1oka1er som ett stöd som flyter in i form
40122: fekt och att effektivera tillsynen över använd-        av sänkt hyra till de företag som flyttar in i 1oka-
40123: ningen av stöden. Revideringen anknyter också          lerna. lfall endast ett företag flyttar in i 1oka1er-
40124: till in1edandet av EG:s strukturfondsperiod och        na, är det möjligt att bevilja totalt högst 600 000
40125: tili ändringar i EG:s reg1er för regionalt statsstöd   mk i stöd för kommunens verksamhets1okalspro-
40126: från ingången av år 2000. Lagförs1aget sändes          jekt. lfall flera än ett företag flyttar in i 1oka1er-
40127: den 18 november 1999 till kommissionen för             na, kan det stöd som beviljas kommunen uppgå
40128: godkännande.                                           till 600 000 mark per företag, eftersom de mini-
40129:     Med kommissionen har det överenskommits            ruis -gränsen räknas separat för varje företags del
40130: om att gällande 1ag om företagsstöd (1136/1993)        som finns i lokalerna.
40131: kan tillämpas till dess den nya 1agstiftningen har         Om ovan nämnda de miniruis -gräns i sam-
40132: trätt i kraft. Kommissionen har dock förutsatt att     band med stödjandet av kommunernas projekt
40133: EG:s riktlinjer för regionalt statsstöd, vi1ka gä1-    gällande verksamhetsloka1er har förhand1ats med
40134: 1er sedan den 1 januari 2000, fö1js när stöd bevi1-    kommissionen. Tilläggsinformation i saken har
40135: jas. Utgående från dessa EG:s statsstödsreg1er         tillställts kommissionen. Syftet är att utgående
40136: har HIM gett TE-centra1ernas företagsavde1ning-        från ifrågavarande 1ag, som skall revideras, skall
40137: 
40138: 
40139: 4
40140: Ministems svar                                            KK 196/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
40141: 
40142: 
40143: stöd kunna beviljas för kommunernas projekt         dock att kommissionen separat godkänner ifråga-
40144: som gäller verksamhetslokaler också på stödom-      varande punkt i lagpropositionen, om viiken en
40145: rådena II och III på utvecklingsområdet utan den    särskild framställning har sänts till kommissio-
40146: nämnda de minimis -gränsen. För detta förutsätts    nen.
40147: 
40148: 
40149: Helsingfors den 22 mars 2000
40150: 
40151:     Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
40152: 
40153: 
40154: 
40155: 
40156:                                                                                                   5
40157:                                                         KK 197/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
40158: 
40159: 
40160: 
40161: 
40162:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 197/2000 vp
40163: 
40164:                                              Erityishoitoraha kehitysvammalaitoksessa an-
40165:                                              netun hoidon ajalta
40166: 
40167: 
40168: 
40169: 
40170: Eduskunnan puhemiehelle
40171: 
40172: Erityishoitorahan myöntämisen edellytyksenä           maisten lasten vanhempien oikeudesta osallistua
40173: on, että vanhempi osallistuu lapsensa sairauden       lasten kehitykseen sekä hoidon, koulunkäynnin
40174: vuoksi annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen          ja koko elämän suunnitteluun.
40175: sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla ja lasta        Kyseiset asiat ovat perheille tärkeitä.
40176: hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeel-
40177: liseksi (sairausvakuutuslain 23 d §). Lisäksi         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40178: edellytetään sairauden olevan vaikea, jos lapsi on    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40179: 7-15-vuotias. Valtioneuvoston päätöksessä on          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40180: lueteltu ne sairaudet, joita on pidettävä vaikeina.   vaksi seuraavan kysymyksen:
40181: Vaikea kehitysvammaisuus sisältyy tähän luet-
40182: teloon. Kehitysvammalaitokset eivät ole SVL:n               Onko hallitus tietoinen erityishoitora-
40183: 23 d §:ssä tarkoitettuja sairaaloita, joten tavan-          han suorittamiseen liittyvästä epäoikeu-
40184: omaisia kehitysvamman hoitoon liittyviä käynte-             denmukaisuudesta kehitysvammaisten
40185: jä ei rinnasteta sairaaloissa annettavaan hoitoon.          lasten vanhempien kohdalla silloin, kun
40186: Lain tulkinnassa on tältä osin mielestäni epäkoh-           lapset ovat kehitysvammalaitoksissa
40187: ta, joka tulisi korjata. Nyt esimerkiksi Pohjois-           sekä
40188: Pohjanmaan erityishuoltopiirin Tahkokankaan
40189: palvelukeskusta käyttävien kehitysvammaisten                mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman
40190: lasten vanhemmat eivät saa erityishoitorahaa,               korjaamiseksi siten, että kehitysvam-
40191: vaikka he olisivat estyneitä tekemään työtään las-          maisten lasten vanhemmat saisivat eri-
40192: ten osastojakson aikana. Kyse on kehitysvam-                tyishoitorahaa lasten hoitojaksojen ai-
40193:                                                             kana?
40194: 
40195: 
40196: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
40197: 
40198:     Antti Rantakangas /kesk
40199: 
40200: 
40201: 
40202: 
40203:                                                                                                Versio 2.0
40204: KK 197/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk                                             Ministerin vastaus
40205: 
40206: 
40207: 
40208: 
40209: Eduskunnan puhemiehelle
40210: 
40211: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-       vamman vuoksi sairaalassa tai sairaalan polikli-
40212: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-   nikalla annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen
40213: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       liittyvään kotihoitoon ja lasta hoitava lääkäri kat-
40214: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan-        soo osallistumisen tarpeelliseksi. Erityishoitora-
40215: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       haa suoritetaan myös kun vakuutettu osallistuu
40216: sen KK 197/2000 vp:                                 lakiin perustuvalle lapsensa sairauden tai vam-
40217:                                                     man vuoksi järjestetylle sopeutumisvalmennus-
40218:       Onko hallitus tietoinen erityishoitora-       tai kuntoutuskurssille tai muuhun niihin rinnas-
40219:       han suorittamiseen liittyvästä epäoikeu-      tettavaan lakiin perustuvaan kuntoutustoimin-
40220:       denmukaisuudesta kehitysvammaisten            taan.
40221:       lasten vanhempien kohdalla silloin, kun           Erityishoitorahan myöntämisen edellytyksenä
40222:       lapset ovat kehitysvammalaitoksissa           muun kuin sopeutumisvalmennus- tai kuntoutus-
40223:       sekä                                          kurssin ajaksi on, että hoito tai kuntoutus on an-
40224:                                                     nettu sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla. Van-
40225:       mihin toimiin se aikoo ryhtyä ongelman        hemman läsnäolo on katsottu tällöin tarpeellisek-
40226:       korjaamiseksi siten, että kehitysvam-         si, esimerkiksi lapsen paranemisen ja valvonnan
40227:       maisten lasten vanhemmat saisivat eri-        kannalta tai hoito-ohjeiden antamista varten.
40228:       tyishoitorahaa lasten hoitojaksojen ai-           Kehitysvammaneuvolaa tai erityishuoltopii-
40229:       kana?                                         rin kuntayhtymän ylläpitämää laitosta ei voida
40230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       pitää laissa tarkoitettuna sairaalana.
40231: ti seuraavaa:                                           Sen sijaan sopeutumisvalmennus- tai kuntou-
40232:                                                     tuskurssin tai muun niihin rinnastettaavan lakiin
40233: Sairausvakuutuslain mukaan erityishoitorahaa        perustuvan kuntoutustoiminnan järjestämispaik-
40234: jonka tarkoituksena on korvata lyhytaikaisesta      kaa ei ole säädelty. Järjestämispaikka voisi hy-
40235: lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaa ansion-    vin olla esimerkiksi kehitysvammaneuvola tai
40236: menetystä suoritetaan, jos vakuutettu osallistuu    erityshuoltopiirin kuntayhtymän ylläpitämä lai-
40237: sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla lapsensa   tos. Tällaisen kurssin ajalta vakuutetulle voidaan
40238: sairauden tai vamman vuoksi annettavaan hoi-        erityishoitorahaa suorittaa, mikäli kurssi täyttää
40239: toon tai kuntoutukseen ja lasta hoitava lääkäri     laissa säädetyt edellytykset muutoin.
40240: katsoo osallistumisen tarpeelliseksi. Seitsemän         Kehitysvammaisten lasten tarvitsema hoito ja
40241: vuotta täyttäneen lapsen osalta edellytetään li-    kuntoutus on siten saman arvoisessa asemassa
40242: säksi, että sairaus tai vamma on vaikea. Eri-       kuin muidenkin lasten sairauksien tai vammojen
40243: tyishoitorahaa suoritetaan myös, jos vakuutettu     hoito ja kuntoutus.
40244: osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai vaikean
40245: 
40246: 
40247: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
40248: 
40249:     Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
40250: 2
40251: Ministems svar                                         KK 197/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
40252: 
40253: 
40254: 
40255: 
40256: Tili riksdagens talman
40257: 
40258: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       och den läkare som vårdar bamet anser detta vara
40259: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    nödvändigt. Specialvårdspenning betalas även
40260: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti      när den försäkrade deltar i en på lag grundad kurs
40261: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga            i anpassningsträning eller rehabilitering som ord-
40262: spörsmål SS 197/2000 rd:                              nats på grund av bamets sjukdom eller handi-
40263:                                                       kapp eller någon annanjämförbar, på lag baserad
40264:       ir regeringen medveten om den orättvi-          rehabili teringsverksamhet.
40265:       sa i fråga om betalning av specialvårds-            Förutsättningen för att specialvårdspenning
40266:       penning som föräldrar tili utvecklings-         skall beviljas för annan tid än när den försäkrade
40267:       störda barn möter när barnen vårdas på          deltar i en kurs i anpassningsträning eller rehabi-
40268:       institutioner för utvecklingsstörda, samt       litering är att vården eller rehabiliteringen ord-
40269:                                                       nas på sjukhus eller sjukhuspoliklinik. Föräld-
40270:       vilka åtgärder ämnar regeringen vidta           ems närvaro har då ansetts vara nödvändig t.ex.
40271:       för att rätta tili missförhållandet så att      med tanke på bamets tillfrisknande och övervak-
40272:       föräldrar tili utvecklingsstörda barn           ningen eller för att föräldem skall få vårdföre-
40273:       skall få specialvårdspenning under bar-         skrifter.
40274:       nens vårdperioder?                                 En rådgivning för utvecklingsstörda eller en
40275: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       anstalt som samkommunen för ett specialoms-
40276: föra följande:                                        orgsdistrikt upprätthåller kan inte anses vara ett i
40277:                                                       lagen avsett sjukhus.
40278: Enligt sjukförsäkringslagen betalas specialvårds-        Däremot har platsen där en kurs i anpass-
40279: penning i syfte att ersätta kortvarigt inkomstbort-   ningsträning eller rehabilitering eller annan med
40280: fall som beror på bamets sjukdom eller handi-         dem jämförbar, på lag grundad rehabiliterings-
40281: kapp, om den försäkrade på sjukhus eller på sjuk-     verksamhet skall hållas inte bestämts. Sådan
40282: huspoliklinik, på grund av sjukdom eller handi-       verksamhet kan mycket väl ordnas t.ex. på en
40283: kapp som den försäkrades bam lider av, deltar i       rådgivning för utvecklingsstörda eller en anstalt
40284: vården eller rehabiliteringen av bamet och om         som samkommunen för ett specialvårdsdistrikt
40285: den läkare som vårdar bamet anser detta vara          upprätthåller. För tiden då den försäkrade deltar i
40286: nödvändigt. 1 fråga om bam som fyllt sju år för-      en sådan kurs kan specialvårdspenning betalas
40287: utsätts dessutom svår sjukdom eller svårt handi-      om kursen i övrigt fyller de krav som bestäms i
40288: kapp. Specialvårdspenning betalas även när den        lagen.
40289: försäkrade deltar i hemvård som är anknuten tili         Den vård och rehabilitering som utvecklings-
40290: vård eller rehabilitering på sjukhus eller på sjuk-   störda bam behöver är alltså likvärdig med vård
40291: huspoliklinik, när den ges på grund av svår sjuk-     och rehabilitering av bam med andra sjukdomar
40292: dom eller svårt handikapp som bamet lider av          eller handikapp.
40293: 
40294: 
40295: 
40296: Helsingfors den 23 mars 2000
40297: 
40298:     Social- och hälsovårdsminister Maija Perho                                                          3
40299:                                                               KK 198/2000 vp- Matti Saarinen /sd
40300: 
40301: 
40302: 
40303: 
40304:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2000 vp
40305: 
40306:                                              Pelastusalusten arvonlisäverovapaus
40307: 
40308: 
40309: 
40310: 
40311: Eduskunnan puhemiehelle
40312: 
40313: Suomen Meripelastusseura on yleishyödyllistä          markan kulut. Näitä kuluja ei ole samaa työtä ja
40314: työtä tekevä vapaaehtoisjärjestö, jonka toiminta      yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmalla teke-
40315: rahoitetaan lahjoituksilla ja RAY:n tuella. Seu-      villä viranomaisten pelastusyksiköillä.
40316: ran pelastusyksiköt ovat merialueilla merivar-           Kaikissa muissa EU:n merellisissä valtioissa
40317: tiostojen jälkeen toiseksi työteliäin pelastusorga-   meripelastusyksiköiden alv-velvollisuus on pois-
40318: nisaatio ja sisävesillä kokonaisuutena merkittä-      tettu joko omalla lainsäädännöllä tai EU:n kuu-
40319: vin.                                                  dennen arvonlisädirektiivin määräyksellä.
40320:    Seura on pyrkinyt toimintaedellytystensä pa-
40321: rantamiseen mm. hakemalla vapautuksia erilai-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40322: sista maksuista ja veroista, joista myös valtion      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40323: pelastusyksiköt ovat vapautettuja. Viime vuonna       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40324: seuran alukset saivat vapautuksen polttoaineen        vaksi seuraavan kysymyksen:
40325: valmisteverosta ja varastointimaksusta.
40326:    Alle 10 metrin pelastusalukset ja niiden varus-          Onko hallitus tietoinen edellä esitetystä
40327: teet, vapaaehtoisten meripelastajien turvavarus-            pelastusaluksia koskevasta arvonlisäve-
40328: teet sekä pelastusalusten käyttämä polttoaine               ro-ongelmasta ja
40329: ovat kuitenkin alv-verollisia, mikä aiheuttaa seu-
40330: ralle ja sen yhdistyksille vuosittain noin 300 000          mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40331:                                                             tyä asiantilan korjaamiseksi?
40332: 
40333: 
40334: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
40335: 
40336:     Matti Saarinen /sd
40337: 
40338: 
40339: 
40340: 
40341:                                                                                                Versio 2.0
40342: KK 198/2000 vp- Matti Saarinen /sd                                                   Ministerin vastaus
40343: 
40344: 
40345: 
40346: 
40347: Eduskunnan puhemiehelle
40348: 
40349: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        riteta sellaisten vesialusten myynnistä, vuok-
40350: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        rauksesta tai rahtauksesta, joiden rungon suurin
40351: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         pituus on vähintään 10 metriä ja jotka eivät ole
40352: vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen 1 sd      rakenteeltaan pääasiallisesti huvi- tai urheilu-
40353: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               käyttöön tarkoitettuja. Veroa ei myöskään suori-
40354: 198/2000 vp:                                          teta verottorniin vesialuksiin sekä tällaisesta
40355:                                                       aluksesta korjattaviksi irrotettuihin tavaroihin
40356:        Onko hallitus tietoinen edellä esitetystä      kohdistuvan työsuorituksen sekä työhön käyte-
40357:        pelastusaluksia koskevasta arvonlisäve-        tyn ja työn yhteydessä alukseen asennetun tava-
40358:        ro-ongelmasta ja                               ran myynnistä.
40359:                                                          Vähintään 10 metriä pitkien vesialusten
40360:        mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      myynti oli verotonta jo arvonlisäverolakia edel-
40361:        tyä asiantilan korjaamiseksi?                  täneiden liikevaihtoverolakien ( 559/1991 ja
40362: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           53211963) nojalla. Ensimmäistä liikevaihtovero-
40363: seuraavaa:                                           lakia koskevan hallituksen esityksen mukaan esi-
40364:                                                      tyksessä on seurattu sellaista periaatteellista kan-
40365: Arvonlisäveroa suoritetaan arvonlisäverolain         taa, että verosta vapautettuja tavaroita on mah-
40366: ( 150111993) mukaan pääsääntöisesti kaikesta lii-    dollisimman vähän. Esityksen mukaan vesialus-
40367: ketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden         ten verovapaus olisi koskenut nettovetomääräl-
40368: ja palvelujen myynnistä. Neutraalisuuden ja ve-      tään vähintään 19 rekisteritonnin vesialuksia,
40369: rojärjestelmän toimivuuden vuoksi arvonlisäve-       koska näiden säätäminen verollisiksi voisi ai-
40370: rotuksen keskeisenä periaatteena on se, että tava-   heuttaa alusten rekisteröimistä muissa maissa
40371: roiden ja palvelujen myynti on mahdollisimman        sekä etenkin niiden korjaustöiden siirtämistä
40372: laajasti verotuksen piirissä. Koska arvonlisävero-   muualla suoritettavaksi. Eduskunta totesi, että
40373: tuksen tarkoituksena on verottaa lopullista kulu-    sen verottomien tavaroiden ryhmään tekemät li-
40374: tusta, arvonlisäverovelvolliset yritykset saavat     säykset olivat lähinnä teknillisistä syistä johtu-
40375: vähentää ostoihinsa sisältyneet verot eli vero       neita. Eduskunta katsoi tarkoituksenmukaisem-
40376: muodostuu kustannukseksi vasta, kun hyödyke          maksi määritellä alusten verovapausraja aluksen
40377: myydään lopulliselle kuluttajalle. Arvonlisäve-      pituuden eikä nettovetoisuuden mukaan. Näin
40378: rotuksen ulkopuolelle jäävää toimintaa harjoitta-    muun muassa pelastusalukset pääsivät verova-
40379: vat ovat arvonlisäverotuksessa lopullisen kulut-     pauden piiriin. Rakenteeltaan huvi- ja urheilu-
40380: tajan asemassa, joten niiden on järjestelmän mu-     käyttöön tarkoitettuja aluksia koskevasta rajoi-
40381: kaan hankittava verottomassa toiminnassaan           tuksesta säädettiin vuoden 197 4 alusta voimaan
40382: käyttämänsä hyödykkeet arvonlisäverolliseen          tulleessa lainmuutoksessa.
40383: hintaan. Tämä koskee myös yleishyödyllisten yh-          Euroopan yhteisöjen kuudennen arvonlisäve-
40384: teisöjen tekemiä hankintoja.                         rodirektiivin (77 /3 88/ETY) 15 artiklassa sääde-
40385:    Arvonlisäverolain 58 § sisältää kuitenkin         tään otsakkeen mukaan yhteisön ulkopuolelle
40386: poikkeussäännöksen, jonka mukaan veroa ei suo-       suoritettujen vientitoimien ja niihin verrattavien
40387: 
40388: 
40389: 2
40390: Ministerin vastaus                                            KK 198/2000 vp- Matti Saarinen /sd
40391: 
40392: 
40393: liiketoimien sekä kansainvälisten kuljetusten va-     kaa vesialusten myynnin, vuokrauksen, korjauk-
40394: pautuksista. Johdantolauseen mukaan jäsenval-         sen ja huollon vapauttamista arvonlisäverosta.
40395: tioiden on vapautettava artiklassa luetellut liike-   Vapautusta voidaan soveltaa aluksiin, jotka ovat
40396: toimet edellytyksillä, joita jäsenvaltiot asettavat   vähintään 10 metriä pitkiä ja joita ei ole raken-
40397: vapautusten oikeaksi ja selkeäksi soveltamiseksi      teeltaan tarkoitettu huviveneiksi tai urheilutar-
40398: sekä veron kiertämisen ja muiden väärinkäytös-        koituksiin. Siirtymäaika päättyy 31 päivänä jou-
40399: ten estämiseksi. Artiklan 4 alakohdan b alakoh-       lukuuta 2000. Hallitus harkitsee poikkeusluvan
40400: dassa on säädetty verottomuudesta, joka koskee        hakemista nykysääntelyn jatkamiseksi.
40401: tavaroiden luovutusta muun muassa meripelas-             Arvonlisäverolaissa vesialusten verovapau-
40402: tus-ja avustusalusten polttoaineen tankkausta ja      delle asetetun 10 metrin pituusedellytyksen tar-
40403: varastojen täydennystä varten. Jäsenvaltioilla on     koituksena on ollut rajata verovapauden ulko-
40404: oikeus rajoittaa näiden vapautusten soveltamis-       puolelle muut kuin kauppamerenkulkuun käyte-
40405: alaa, kunnes niitä koskevat yksityiskohtaiset yh-     tyt vesialukset ja niihin rinnastettavat pelastus-
40406: teisösäännökset tulevat voimaan. Artiklan 5 ala-      alukset. Rajaus on toiminut varsin hyvin jo vuo-
40407: kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava         sikymmeniä, eikä sen poistamiseen tai verova-
40408: muun muassa b alakohdassa tarkoitettujen meri-        pauden uudelleen määrittelyyn ole ollut tarvetta.
40409: alusten luovutus, muutostyö, korjaus, huolto,         Direktiivin mukainen verovapaus koskee vain
40410: vuokraus rahtaukseen ja vuokraus sekä näihin          merikelpoisia pelastusaluksia, joten myöskään
40411: merialuksiin liittyvän tai niissä käytetyn varus-     direktiivi ei edellytä 10 metrin edellytyksen pois-
40412: tuksen luovutus, vuokraus, korjaus ja huolto.         tamista, eikä se olisi sisävesialusten osalta mah-
40413:     Direktiivin 15 artiklan mukainen vesialusten      dollistakaan. Verovapauden muuhunkaan laajen-
40414: verovapaus koskee lähinnä vain merialuksia eikä       tamiseen ei hallituksen kannan mukaan ole aihet-
40415: siten ole yhtä laaja kuin arvonlisäverolaissa         ta ottaen huomioon arvonlisäjärjestelmän perus-
40416: myönnetty verovapaus, joka koskee myös sisäve-        periaatteet.
40417: sillä käytettäviä aluksia. Merialusten ja sisävesi-      Edellä esitetyistä syistä kysymyksessä esitet-
40418: alusten erotteluun liittyvien rajanvetovaikeuk-       ty ei edellytä hallituksen taholta toimenpiteitä ar-
40419: sien välttämiseksi Suomelle on liittymissopi-         vonlisäverolain muuttamiseksi.
40420: muksessa myönnetty oikeus siirtymäaikana jat-
40421: 
40422: 
40423: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
40424: 
40425:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
40426: 
40427: 
40428: 
40429: 
40430:                                                                                                         3
40431: KK 198/2000 vp- Matti Saarinen /sd                                                        Ministems svar
40432: 
40433: 
40434: 
40435: 
40436: Tili riksdagens talman
40437: 
40438: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         inte betalas på försäljning, uthyming eller be-
40439: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      fraktning av fartyg med en största skrovlängd på
40440: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti        minst 10 meter och med en sådan konstruktion att
40441: Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål          de inte huvudsakligen är avsedda för nöjes- eller
40442: SS 198/2000 rd:                                         sportbruk. Skatt betalas inte heller på försäljning
40443:                                                         av arbetsprestationer som hänför sig tili skatte-
40444:        ir regeringen medveten om det ovan an-           fria fartyg och tili varor som för reparation har
40445:        förda problemet med mervärdesskatt               lösgjorts från sådana fartyg eller på försäljning
40446:        som gäller räddningsfartyg och                   av varor som använts i arbetet och i samband med
40447:                                                         det monterats på fartyget.
40448:        vilka åtgärder ämnar regeringen vidta               Försä1jningen av minst 10 meter 1ånga fartyg
40449:        för att korrigera situationen?                   var skattefri redan med stöd av de lagar angåen-
40450: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         de omsättningsskatt (559/1991 och 532/1963)
40451: föra följande:                                          som föregick mervärdesskattelagen. Enligt den
40452:                                                        regeringsproposition som gällde den första lagen
40453: Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) beta-           angående omsättningsskatt har propositionen
40454: las mervärdesskatt i princip på all rörelsemässig       följt en sådan principiell ståndpunkt att det skall
40455: försäljning av varor och tjänster. Med anledning       finnas så få varor som är befriade från skatt som
40456: av neutraliteten och skattesystemets funktions-        möjligt. Enligt propositionen skulle skattefrihe-
40457: duglighet är den centrala principen inom mervär-       ten för fartyg ha gällt fartyg med en nettodräktig-
40458: desbeskattningen att försäljningen av varor och        het på minst 19 registerton, eftersom skatteplik-
40459: tjänster i så stor utsträckning som möj1igt skall      tighet för dessa kunde medföra att fartygen re-
40460: omfattas av beskattningen. Eftersom syftet med         gistreras i andra Iänder och att framför allt repa-
40461: mervärdesbeskattningen är att beskatta den slut-       rationema av dem flyttas utomlands. Riksdagen
40462: giltiga konsumtionen, får mervärdesskattsky1di-        konstaterade att de tillägg som den har gjort i
40463: ga företag dra av de skatter som har ingått i deras    gruppen för skattefria varor främst berodde på
40464: köp, dvs. skatten blir en kostnad först när nyttig-    tekniska omständigheter. Riksdagen ansåg det
40465: heten säljs tili den slutliga konsumenten. De som      dock vara ändamålsenligare att definiera farty-
40466: bedriver sådan verksamhet som stannar utanför          gens skattefrihetsgräns enligt fartygslängden och
40467: mervärdesbeskattningen är i fråga om mervär-           inte enligt nettodräktigheten. På så sätt kom bl.a.
40468: desbeskattningen i samma ställning som den slut-       räddningsfartygen att omfattas av skattefrihet.
40469: liga konsumenten, och därför skall de enligt sys-      Begränsningen i fråga om fartyg med en sådan
40470: temet skaffa de nyttigheter som de använder i sin      konstruktion att de är avsedda för nöjes- eller
40471: skattefria verksamhet tili ett pris i vilket mervär-   sportbruk fastställdes genom en lagändring som
40472: desskatt ingår. Detta gäller även sådana anskaff-      trädde i kraft den 1 januari 1974.
40473: ningar som görs av allmännyttiga samfund.                  1 artikel15 i Europeiska gemenskapemas sjät-
40474:    Mervärdesskattelagens 58 § innehåller likväl        te mervärdesskattedirektiv (77 /3 8 8/EEG) ingår
40475: en undantagsbestämmelse, enligt viiken skatt           enligt rubriken bestämmelser om undantag för
40476: 
40477: 
40478: 4
40479: Ministems svar                                                KK 198/2000 vp- Matti Saarinen /sd
40480: 
40481: 
40482: export och liknande transaktioner samt intema-        jats rätt att under en övergångstid fortsätta att be-
40483: tionella transporter. Enligt ingressen skall med-     fria försäljning, uthyming, reparation och under-
40484: lemsstatema undanta de ovan nämnda transaktio-        håll av fartyg från mervärdesskatt. Befrielsen kan
40485: nema från skatteplikt på de villkor som medlems-      tillämpas på fartyg som är minst 10 meter långa
40486: statema fastställer och som krävs för att säker-      och har en sådan konstruktion att de inte är av-
40487: ställa en riktig och enkel tillämpning och            sedda för nöjes- eller sportbruk. Övergångstiden
40488: förhindra eventuell skatteflykt, skatteundandra-      upphör den 31 december 2000. Regeringen över-
40489: gande eller missbruk. 1 artikel 15.4 punkt b ingår    väger att ansöka om undantagstillstånd för att
40490: bestämmelser om skattefrihet för leverans av va-      kunna fortsätta med den nuvarande regleringen.
40491: ror för bunkring och proviantering av bl.a. fartyg        Syftet med det krav på 10 meters längd som
40492: som används för sjöräddning eller assistans.          gäller skattefriheten för fartyg och ingår i mer-
40493: Medlemsstatema har rätt att begränsa tillämp-         värdesskattelagen har varit att avgränsa skattefri-
40494: ningsområdet för dessa befrielser, tills detaljera-   heten så att den omfattar enbart fartyg för han-
40495: de gemenskapsskatteregler på detta område trä-        delssjöfart och med dem jämförbara räddnings-
40496: der i kraft. Enligt artikel 15.5 i direktivet skall   fartyg. Avgränsningen har redan i årtionden
40497: medlemsstatema från skatt befria leverans, om-        fungerat väl, och det har inte funnits något behov
40498: byggnad, reparation, underhåll, befraktning och       av att slopa den eller omdefiniera skattefriheten.
40499: uthyming av bl.a. sådana havsgående fartyg som        Den skattefrihet som avses i direktivet gäller bara
40500: avses i punkt 4 b samt leverans, uthyming, repa-      sjödugliga räddningsfartyg, så direktivet varken
40501: ration och underhåll av utrustning som ingår som      förutsätter eller möjliggör i fråga om insjöfartyg
40502: en del i eller används i dem.                         att kravet på 10 meters längd slopas. Enligt reger-
40503:    Den skattefrihet för fartyg som avses i artikel    ingen finns det inte heller fog för en utvidgning
40504: 15 gäller i första hand endast havsgående fartyg      av skattefriheten att gälla något annat med beak-
40505: och är därmed inte lika omfattande som den skat-      tande av mervärdesskattesystemets grundläggan-
40506: tefrihet som beviljats i mervärdesskattelagen och     de principer.
40507: som gäller också insjöfartyg. För att gränsdrag-          Avovan anförda skäl förutsätter det som fram-
40508: ningssvårigheter som hänför sig tili åtskiljandet     förts i spörsmålet inte några åtgärder från reger-
40509: av havsgående fartyg från insjöfartyg skall und-      ingens sida för att ändra mervärdesskattelagen.
40510: vikas har Finland i anslutningsfördraget bevil-
40511: 
40512: 
40513: 
40514: Helsingfors den 28 mars 2000
40515: 
40516:     Finansminister Sauli Niinistö
40517: 
40518: 
40519: 
40520: 
40521:                                                                                                          5
40522:                                                           KK 199/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
40523: 
40524: 
40525: 
40526: 
40527:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 199/2000 vp
40528: 
40529:                                              Kevyiden ajoneuvojen tavarankuljetusten va-
40530:                                              pauttaminen liikenneluvista
40531: 
40532: 
40533: 
40534: 
40535: Eduskunnan puhemiehelle
40536: 
40537: Liikenneministeriö valmistelee tavaraliikenne-         tiauton haltijan asianmukaisesta koulutuksesta,
40538: lain muutosta, joka vapauttaisi liikennetraktorit      hyvämaineisuudesta tai vakavaraisuudesta, ei
40539: sekä alle 3 500 kilon painoiset kevyet ajoneuvot       edistäisi turvallisuutta eikä tervettä kilpailua kul-
40540: liikenneluvista. Kevyen kaluston vapautuessa lu-      jetusalalla. Kevyet kuorma-autot ja pakettiautot
40541: vista kuka tahansa pakettiauton haltija voisi kul-     kilpailevat samoista asiakkaista, ja pakettiauto-
40542: jettaa korvausta vastaan jopa yli 1 000 kilon ta-     jen vapauttaminen luvista lisäisi väistämättä tar-
40543: varaeriä.                                             jontaa kuljetusmarkkinoilla, jotka kärsivät muu-
40544:     Urakointisäännöstä ollaan myös muuttamassa         tenkin ylikapasiteetista. Tällöin kilpailussa
40545: siten, että kuljetustoiminta raskaalla kalustolla      asiakkasta pärjäisivät parhaiten ne, jotka karsisi-
40546: sallittaisiin ilman liikennelupaa muun elinkeino-      vat kustannuksiaan tehokkaimmin, ja houkutus
40547: toiminnan yhteydessä silloin, kun kuljetus olisi       lakisääteisten velvoitteiden ja verotuksen kiertä-
40548: elinkeinonharjoittajan kokonaistoimintaan näh-         miseen kasvaisi valvonnan vaikeutuessa entises-
40549: den toissijaista.                                     tään. Raskaan ja kevyen kaluston haltijat asetet-
40550:     Kuljetusalan ammattiin pääsyn edellytykset        taisiin jyrkästi eriarvoiseen asemaan.
40551: harmonisoitiin 1.10.1998 annetulla EU-direktii-           Myös raskaan kaluston tarjonta lisääntyisi.
40552: villä 98/76/EY, joka saatettiin kansallisesti voi-    Valtaosa yksityisessä käytössä olevista kuorma-
40553: maan 1.10.1999 annetulla uudella tavaraliiken-        autoista (noin 32 000) voisi tulevaisuudessa tar-
40554: neasetuksella. Sen mukaan alalle tulevan kuor-        jota kuljetuspalveluitaan korvausta vastaan käyt-
40555: ma-autoyrittäjän on suoritettava neljän viikon pi-    tämällä hyväkseen urakointisäännöksen tulkin-
40556: tuinen tavaraliikenteen yrittäjäkurssi, jonka jäl-    nanvaraisuutta. Pahimmillaan raskaan kaluston
40557: keen yrittäjälle voidaan myöntää yhteisölupa,         tarjonta kaksinkertaistuisi. Näin laajaa poikkeus-
40558: mikäli hän täyttää muut lupaehdot Muita lupaeh-       mahdollisuutta ei voida pitää EU:n ammattiin
40559: toja ovat mm. hyvämaineisuus ja vakavaraisuus.        pääsyä koskevan direktiivin mukaisena.
40560: Samassa yhteydessä tiukennettiin myös alan yrit-          Lisäksi tulisi ottaa huomioon ympäristönsuo-
40561: täjien vakavaraisuusvaatimuksia.                      jelulliset näkökohdat. Lakiluonnos ei edellytä
40562:     Esitys alle 3,5 tonnin painoisten kevyiden ajo-   kevyen kaluston kuljettajilta minkäänlaista am-
40563: neuvojen vapauttamiseksi liikenneluvista on ris-      mattitaitoa, mutta sallii näiden kuljettavan myös
40564: tiriidassa kuljettajien ammatillista pätevyyttä       vaarallisia aineita sulkien pois ainoastaan sätei-
40565: sekä kuljetusten turvallisuutta edistävän uuden       lyvaaralliset ja räjähdysaineet
40566: tavaraliikenneasetuksen kanssa.
40567:     Lain muutos, joka vapauttaisi maamme kaikki       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40568: noin 230 000 pakettiautoa korvausta vastaan ta-       jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
40569: pahtuvaan kuljetustoimintaan piittaamatta paket-
40570: 
40571:                                                                                                   Versio 2.0
40572: KK 199/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
40573: 
40574: 
40575: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-     pauttaminen selvästi lisäisi harmaata
40576: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    taloutta, heikentäisi kuljetusten turvalli-
40577:                                                     suutta ja vääristäisi alan kilpailua?
40578:       Miksi tavarankuljetukset kevyillä ajo-
40579:       neuvoilla aiotaan vapauttaa, kun va-
40580: 
40581: 
40582: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
40583: 
40584:     Pirkko Peltomo /sd                            Jussi Ranta /sd
40585:     Tero Rönni /sd                                Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
40586:     Matti Saarinen /sd                            Virpa Puisto /sd
40587:     Jukka Gustafsson /sd                          Jorma Vokkolainen /vas
40588:     Reijo Laitinen /sd                            Mikko Kuoppa /vas
40589: 
40590: 
40591: 
40592: 
40593: 2
40594: Ministerin vastaus                                      KK 199/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
40595: 
40596: 
40597: 
40598: 
40599: Eduskunnan puhemiehelle
40600: 
40601: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-        sesti sisältämien epäkohtien korjaaminen. Työtä
40602: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    tehdään virkatyönä, mutta sidosryhmät ovat ol-
40603: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        leet kuultavina muutaman kerran. Kuulemistilai-
40604: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon         suuksissa on tullut esiin erilaisia näkemyksiä
40605: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mahdollisten muutosten sisällöstä ja niiden vai-
40606: KK 199/2000 vp:                                      kutuksista. Kysymyksen perusteluosassa maini-
40607:                                                      tusta urakointisäännöksen muuttamisesta on jo
40608:       Miksi tavarankuljetuhet kevyillä ajo-          valmistelun tässä vaiheessa luovuttu.
40609:       neuvoilla aiotaan vapauttaa, kun va-              Muutosten valmistelu on vielä kesken ja sidos-
40610:       pauttaminen selvästi lisäisi harmaata          ryhmille varataan tilaisuus esittää asiasta mieli-
40611:       taloutta, heikentäisi kuljetusten turvalli-    piteensä ennen työn valmistumista. Liikennemi-
40612:       suutta ja vääristäisi alan kilpailua?          nisteriön kanta muutosesityksiin muodostetaan
40613:                                                      esityksen lausuntokierroksen jälkeen. Todetta-
40614: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koon kuitenkin, ettei liikenneministeriö tee sel-
40615: ti seuraavaa:                                        laisia muutosesityksiä, jotka voisivat lisätä har-
40616: Liikenneministeriön tavaraliikenneyksikkö val-       maata taloutta tai johtaisivat epäluotettavuuden
40617: mistelee luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä   ja ammattitaidottomuuden lisääntymiseen kulje-
40618: annetun lain muutosta, jonka tarkoituksena on        tuksissa.
40619: säännösten selkeyttäminen ja niiden mahdolli-
40620: 
40621: 
40622: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
40623: 
40624:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
40625: 
40626: 
40627: 
40628: 
40629:                                                                                                      3
40630: KK 199/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.                                                   Ministems svar
40631: 
40632: 
40633: 
40634: 
40635: Tili riksdagens talman
40636: 
40637: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      ella brister i dem. Arbetet utförs som tjänsteupp-
40638: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   drag, men intressegruppema har hörts några
40639: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk-     gånger. Vid diskussionsmötena har kommit fram
40640: ko Peltomo /sd m.fl. undertecknade skriftliga        olika aspekter på innehållet i de eventuella änd-
40641: spörsmål SS 199/2000 rd:                             ringama och verkningama av dem. Redan i detta
40642:                                                      skede av beredningen har man avstått från den
40643:        Vad är avsikten med befriandet av gods-       ändring av bestämmelsen om entreprenad som
40644:       transporter som sker med lätta Jordan,         nämns i spörsmålets motivering.
40645:       då detta uppenbart skulle medföra en ut-          Beredningen av ändringama pågår fortfaran-
40646:       bredning av den ekonomiska gråzonen,           de, och intressegruppema kommer innan arbetet
40647:       Jörsämra transporternas säkerhet och           är klart att ges tillfålle att framföra sina åsikter i
40648:       snedvrida konkurrensen i branschen?            ärendet. Trafikministeriets ståndpunkt i änd-
40649:                                                      ringsförslagen formas sedan förslaget har varit på
40650: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      remiss. Man kan dock konstatera att trafikminis-
40651: föra följande:                                       teriet inte kommer att föreslå några sådana änd-
40652: Trafikministeriets godstrafikavdelning bereder       ringar som kan medföra en utbredning av den
40653: en ändring av lagen om tillståndspliktig godstra-    ekonomiska gråzonen eller en ökning av opålit-
40654: fik på väg, och avsikten med ändringen är att ska-   ligheten och bristen på yrkesskicklighet vid
40655: pa klarhet i bestämmelsema och avhjälpa eventu-      transportema.
40656: 
40657: 
40658: 
40659: Helsingfors den 4 april 2000
40660: 
40661:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
40662: 
40663: 
40664: 
40665: 
40666: 4
40667:                                                               KK 200/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
40668: 
40669: 
40670: 
40671: 
40672:                                                  KIRJALLINEN KYSYMYS 200/2000 vp
40673: 
40674:                                                  Jatko-opiskelijoiden työttömyysturvan hallin-
40675:                                                  nolliset viivytykset
40676: 
40677: 
40678: 
40679: 
40680: Eduskunnan puhemiehelle
40681: 
40682: Jatko-opintoja suoritetaan usein työn ohella.             saan. Maksu voi näistä syistä viipyä jopa puoli
40683: Henkilö, joka on aloittanut ylemmän korkeakou-            vuotta! Muutaman kuukauden tulottomuuden ai-
40684: lututkinnon jälkeiset opinnot ollessaan kokopäi-          heuttamista väliaikaisjärjestelyistä vielä saattaa
40685: vätyössä, tekee tutkimustyötä harrastuksekseen.           selviytyäkin, mutta pitemmät maksuviivytykset
40686: Palkkatyön päätyttyä harrastus ei muutu päätyök-          voivat johtaa ulosottoihin, jopa luottokelpoisuus
40687: si, joka estäisi henkilöä vastaanottamasta muuta          saattaa mennä vuosiksi. Työvoimatoimiston ei
40688: työtä. Tätä väittämää työvoimatoimistoissa kui-           pitäisi viivyttää asian käsittelyä lisäselvityspyyn-
40689: tenkin käytetään perusteena, kun työttömyyskor-           nöin asioissa, joissa keskitetty tulkinta on jo an-
40690: vauksen maksamiseen ei suostuta ilman lisäselvi-          nettu.
40691: tyspyyntöjä ja työvoimatoimikunnan käsittelyä.
40692:     Kun työttömyysturvalakia muutettiin vuonna            Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40693: 1997, hallitus totesi lain perusteluissa, että "...jat-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40694: ko-opintoja korkeakoulussa on pidetty pääsään-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40695: töisesti sivutoimisena opiskeluna edellyttäen,            vaksi seuraavan kysymyksen:
40696: että henkilö on ollut työelämässä ylemmän kor-
40697: keakoulututkinnon suorittamisen jälkeen." Jos                   Onko hallitus tietoinen siitä, että työvoi-
40698: työvoimatoimisto perustaa oikeutensa vaatia li-                 matoimistot hidastavat hallinnollista
40699: säselvityksiä edellä mainitun tulkinnan sanaan                  prosessia jatko-opiskelijoiden kohdalla
40700: "pääsääntöisesti", vaikka henkilö on työskennel-                silloinkin, kun työttömyysturvalain so-
40701: lyt vuosia säännöllisessä, paikallisessa kokopäi-               veltamiseen ko. osin on jo annettu keski-
40702: vätyössä samanaikaisesti jatko-opiskellen, ol-                  tetty tulkinta ja
40703: laan jo mielivallan puolella.
40704:     Lisäselvitysten käsittely paikallisessa työvoi-             mitä hallitus aikoo tehdä, että työvoima-
40705: matoimikunnassa voi viipyä 2-3 kuukautta,                       toimistot toimisivat jatkossa näissä
40706: minkä jälkeen asia vasta etenee työttömyyskas-                  asioissa yhtenäisellä tavalla?
40707: 
40708: 
40709: 
40710: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
40711: 
40712:     Marjatta Vehkaoja /sd
40713: 
40714: 
40715: 
40716: 
40717:                                                                                                     Versio 2.0
40718: KK 200/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                               Ministerin vastaus
40719: 
40720: 
40721: 
40722: 
40723: Eduskunnan puhemiehelle
40724: 
40725: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           Edellä mainittu tulkinta ei kuitenkaan poista
40726: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       normaalin työvoimatoimikuntakäsittelyn tarvet-
40727: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ta. Työvoimaviranomaisen tulee kussakin jatko-
40728: vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Vehka-         opintoja koskevassa yksittäistapauksessa selvit-
40729: ojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tää, ovatko opinnot työttömyysturvalain tarkoit-
40730: KK 200/2000 vp:                                      tamalla tavalla esteenä kokoaikaisen työn vas-
40731:                                                      taanottamiselle. Yleensä näin ei ole, mutta opin-
40732:       Onko hallitus tietoinen siitä, että työvoi-    tojen työllistävyys on työvoimatoimikunnanjoka
40733:       matoimistot hidastavat hallinnollista          tapauksessa tutkittava. Lisäselvityspyyntö ja nor-
40734:       prosessia jatko-opiskelijoiden kohdalla        maali toimikuntakäsittely ovat siten välttämättö-
40735:       silloinkin, kun työttömyysturvalain so-        miä myös jatko-opintoihin liittyvissä lausunto-
40736:       veltamiseen ko. osin on jo annettu keski-      asioissa.
40737:       tetty tulkinta ja                                  Kysymyksessä on viitattu tilanteeseen, jossa
40738:                                                      henkilö on jäänyt työttömäksi opiskeltuaan pit-
40739:        mitä hallitus aikoo tehdä, että työvoima-     kään kokoaikaisen palkkatyönsä ohessa. Näissä
40740:        toimistot toimisivat jatkossa näissä          tapauksissa katsotaan pääsääntöisesti, että henki-
40741:        asioissa yhtenäisellä tavalla?                lö on samanaikaisella palkkatyöllä ja opiskelulla
40742: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        osoittanut opintojensa sivutoimisuuden. Koska
40743: ti seuraavaa:                                        Sivutoimisuuden arviointiin vaikuttavat kuiten-
40744:                                                      kin erinäiset asiat, mm. työsuhteen pituus sekä
40745: Päätoimista opiskelua koskevaa työttömyystur-        opintojen eteneminen, on tässäkin tapauksessa
40746: valain säännöstä täsmennettiin elokuussa 1997.       päätös tehtävä normaalissa työvoimatoimikunta-
40747: Kyse oli suurelta osin muutoksenhakuasteiden         menettelyssä.
40748: vakiintuneen ratkaisukäytännön kirjaamisesta la-         Työvoimatoimikuntia on ohjeistettu (0
40749: kiin. Lainmuutoksen jälkeen opiskeluun liitty-       4/97 /TM) lausuntoasian käsittelystä siten, että
40750: vien asioiden käsittely paikallisissa työvoimatoi-   työnhakijaa koskeva lausunto etuuden maksajal-
40751: mistoissa on selkiintynyt ja ratkaisukäytäntö yh-    le tulee antaa viimeistään kuukauden kuluessa
40752: denmukaistunut.                                      siitä, kun hakija on vastannut hänelle lähetettyyn
40753:    Kyseisen lainmuutoksen perusteluissa todet-       selvityspyyntöön. Kahden tai kolmen kuukauden
40754: tiin jatko-opintojen osalta seuraavaa: "... jatko-   käsittelyajat ovat harvinaisia ja johtuvat usein
40755: opintoja korkeakoulussa on pidetty pääsääntöi-       siitä, ettei päätöksen tekemisessä tarvittavaa sel-
40756: sesti sivutoimisena opiskeluna edellyttäen, että     vitystä ole syystä tai toisesta saatu.
40757: henkilö on ollut työelämässä ylemmän korkea-            Työministeriössä on käynnissä hanke, jossa
40758: koulututkinnon suorittamisen jälkeen." Kysei-        mm. työnhakija-asiakkaille lähetettävien selvi-
40759: seen tulkintaan ei lainmuutoksen yhteydessä          tyspyyntöjen sisältö tarkistetaan ja yhdenmukais-
40760: puututtu, vaan sitä sovelletaan työvoimatoimi-       tetaan. Tavoitteena on selkeyttää toimikuntakä-
40761: kuntien ratkaisukäytännössä edelleen.                sittelyä edeltävää menettelyä sekä työnhakijan
40762:                                                      että työvoimaviranomaisen kannalta ja siten
40763: 
40764: 
40765: 2
40766: Ministerin vastaus                              KK 200/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
40767: 
40768: 
40769: myös nopeuttaa työvoimapoliittisten lausunto-
40770: asioiden käsittelyä.
40771: 
40772: 
40773: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
40774: 
40775:    Työministeri Tarja Filatov
40776: 
40777: 
40778: 
40779: 
40780:                                                                                   3
40781: KK 200/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd                                                     Ministems svar
40782: 
40783: 
40784: 
40785: 
40786: Tili riksdagens talman
40787: 
40788: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger          Ovan nämnda tolkning eliminerar dock inte
40789: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   behovet av normal arbetskraftskommissionsbe-
40790: rådet översänt följande av riksdagsledamot            handling. Arbetskraftsmyndigheten skall i varje
40791: Marjatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga        enskilt fall som gäller påbyggnadsstudier utreda,
40792: spörsmål SS 200/2000 rd:                             om studiema utgör hinder för mottagande av hel-
40793:                                                      tidsarbete på det sätt som avses i lagen om ut-
40794:       ir regeringen medveten om att arbets-          komstskydd för arbetslösa. Vanligen är detta inte
40795:       kraftsbyråerna förhalar den administra-         fallet, men arbetskraftskommissionen skall i var-
40796:       tiva processen för studerande som be-          je fall undersöka viiken arbetsmängd studiema
40797:       driver påbyggnadsstudier även i de fall        kräver. Begäran om ytterligare utredning och
40798:       där det givits en centraliserad tolkning       normal kommissionsbehandling är således nöd-
40799:       för hur lagen om utkomstskydd för ar-          vändiga också i ärenden som gäller utlåtanden
40800:       betslösa skall tillämpas tili dessa delar      om påbyggnadsstudier.
40801:       och                                                1 spörsmålet hänvisas till ett fall där en person
40802:                                                      blivit arbetslös efter att ha studerat en lång tid vid
40803:        vad ämnar regeringen göra för att ar-         sidan av sitt heltidsarbete. 1 regel brukar man i
40804:        betskraftsbyråerna i fortsättningen skall     dessa fall anse att en person som samtidigt utför
40805:        handla på ett enhetligt sätt i dessa frå-     avlönat arbete och bedriver studier visar att det är
40806:        gor?                                          fråga om deltidsstudier. Eftersom bedömningen
40807: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      av om det rör sig om deltidsstudier påverkas av
40808: föra följande:                                       flera saker, bl.a. personens tid i arbetet och fram-
40809:                                                      skridandet av studiema, skall beslutet också i
40810: Bestämmelsen som gäller studerande på heltid         detta fall fattas enligt normalt arbetskraftskom-
40811: preciserades i augusti 1997. Det var mycket långt    missionsförfarande.
40812: fråga om att skriva in i lagen den tillämpnings-         Arbetskraftskommissionema har getts anvis-
40813: praxis som rättsmedelsinstansema omfattat. Ef-       ningar (A 4/97 TM) om behandling av utlåtande-
40814: ter lagändringen har behandlingen vid de lokala      ärenden så att ett utlåtande som gäller arbetssö-
40815: arbetskraftsbyråema av ärenden som gäller stu-       kanden skall ges senast när det har gått en månad
40816: dier blivit klarare och tillämpningspraxisen har     från den dag då sökanden har svarat på begärd ut-
40817: förenhetligats.                                      redning. Behandlingstider om två eller tre måna-
40818:    1 motiveringen tilllagändringen konstaterades     der är sällsynta och beror ofta på att man av en el-
40819: i fråga om påbyggnadsstudier följande: " ... på-     ler annan orsak inte fått den utredning som be-
40820: byggnadsstudier vid högskola har i regel räknats     hövs för att kunna fatta beslutet.
40821: som deltidsstudier, förutsatt att personen har va-       Vid arbetsministeriet pågår ett projekt som
40822: rit ute i arbetslivet efter att ha avlagt en högre   bl.a. går ut på att precisera och förenhetliga inne-
40823: högskoleexamen." 1 samband med lagändringen          hållet i de anhållningar om utlåtanden som sänds
40824: ingrep man inte i denna tolkning, utan den tilläm-   till arbetssökandekunder. Syftet är att förfaran-
40825: pas fortfarande av arbetskraftskommissionema.        det som föregår kommissionsbehandlingen med
40826: 
40827: 
40828: 4
40829: Ministerns svar                                       KK 200/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
40830: 
40831: 
40832: tanke på både arbetssökanden och arbetskrafts-     arbetskraftspolitiska utlåtandeärenden på så sätt
40833: myndigheten blir klarare och att behandlingen av   försnabbas.
40834: 
40835: 
40836: Helsingfors den 24 mars 2000
40837: 
40838:    Arbetsminister Tarja Filatov
40839: 
40840: 
40841: 
40842: 
40843:                                                                                                   5
40844:                                                       KK 20112000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
40845: 
40846: 
40847: 
40848: 
40849:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 20112000 vp
40850: 
40851:                                              Kaupunkiväestön maaseudulle siirtymisen es-
40852:                                              teet
40853: 
40854: 
40855: 
40856: 
40857: Eduskunnan puhemiehelle
40858: 
40859: Samanaikaisesti, kun Suomessa tapahtuu erittäin        neista runsaalla puolella oli jo tiedossa yritys-
40860: kovaa muuttoliikettä pääkaupunkiseudulle ja            idea tai ammatti, jota alkaisi harjoittaa. Lasken-
40861: muihin kasvukeskuksiin, on suuri joukko kau-           nallisesti tämä tarkoittaa yhteensä 147 000 ihmis-
40862: punkilaisia, jotka haluaisivat muuttaa maaseu-         tä.
40863: dulle. Tämä käy ilmi Maaseutuyrittäjyyden Edis-            Tällä hetkellä muuttoliike on yksisuuntaista,
40864: tämiskeskuksen (MAEK) Elintarviketieto Oy:llä          maaseudulta kasvukeskuksiin. Jos muuttoliiket-
40865: teettämästä kyselystä, jossa haastateltiin 2 034:ää    tä saataisiin muutettua myös toisensuuntaiseksi,
40866: 15-64-vuotiasta        kaupunkilaista. Kyselyyn        palvelurakenne kyettäisiin turvaamaan maaseu-
40867: osallistuneet asuivat kaupungeissa, joissa on yli      dulle ja kasvukeskusten rakentamistarpeet vä-
40868: 50 000 asukasta.                                       henisivät. Samalla yhteiskunnan varoja säästyisi
40869:    Pääkaupunkiseudulla 7 % ja muissa kaupun-           melkoisesti.
40870: geissa 9 % väestöstä piti varmana tai erittäin to-
40871: dennäköisenä siirtymistä maaseudulle, jos hei-         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40872: dän kokemansa taloudelliset ja sosiaaliset esteet      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
40873: saadaan poistettua. Tätä joukkoa voidaan pitää         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
40874: "vakavasti maaseudulle siirtymistä harkitseva-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
40875: na", todetaan tutkimuksessa. Joka viides tutki-
40876: mukseen osallistunut taas vastasi myöntävästi,               Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40877: kun häneltä kysyttiin, onko hän koskaan harkin-              tyä, jotta taloudelliset ja sosiaaliset es-
40878: nut siirtymistä maaseudulle työskentelemään tai              teet saadaan poistetuiksi maaseudulle
40879: oman yrityksen perustamista nykyisen ammatin                 yrittäjiksi aikaviita tai muihin ammattei-
40880: puitteissa tai jollakin uudella alalla. Kiinnostu-           hin siirtymistä ajatteleviita kaupunkilai-
40881:                                                              silta?
40882: 
40883: 
40884: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
40885: 
40886:     Pekka Nousiainen /kesk                                PaulaLehtomäki /kesk
40887:     Petri Neittaanmäki /kesk                              Katri Komi /kesk
40888:     Jari Leppä /kesk                                      Antti Rantakangas /kesk
40889: 
40890: 
40891: 
40892: 
40893:                                                                                                 Versio 2.0
40894: KK 201/2000 vp- Pekka Nousiainen !kesk ym.                                           Ministerin vastaus
40895: 
40896: 
40897: 
40898: 
40899: Eduskunnan puhemiehelle
40900: 
40901: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        le. Palveluja uudistetaan ja turvataan myös osaa-
40902: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        miskeskuksilla ja maaseudulle erittäin tärkeällä
40903: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         pienempien osaamiskeskittymien verkolla.
40904: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen            Maaseudun elinkeinopolitiikassa huolehdi-
40905: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        taan toisaalta maatalouselinkeinon kannattavuu-
40906: KK 20 l/2000 vp:                                      desta ja sen edellyttämästä rakennekehityksestä,
40907:                                                       toisaalta taas painopistettä siirretään elinkeino-
40908:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      aloihin, jotka voivat tarjota huomenna enemmän
40909:        tyä, jotta taloudelliset ja sosiaaliset es-    työtä kuin tänään. Tällaisia ovat muun muassa
40910:        teet saadaan poistetuiksi maaseudulle          luontoyrittäjyys, maaseutumatkailu, pk-elintar-
40911:        yrittäjiksi aikaviita tai muihin ammattei-     vikeyrittäjyys ja puutuoteala, jota on hallituksen
40912:        hin siirtymistä ajatteleviita kaupunkilai-     toimesta viety voimakkaasti ja tuloksellisesti
40913:        silta?                                         eteenpäin Puun Aika -kampanjalla, Puu-Suomi-
40914:                                                       toimintaohjelmalla ja monilla teknologiaohjel-
40915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           milla. Maaseutu tarjoaa myös uusia palveluita,
40916: seuraavaa:                                            esimerkiksi hoiva-alalla, vaikka liikenteen ja
40917: Kirjallinen kysymys puuttuu tärkeään ja samalla       kaupan työmahdollisuudet näyttävät edelleen vä-
40918: monimutkaiseen asiaan. Muuttoliike on kaksi-          henevän. Maataloudessa on menossa merkittävä
40919: suuntaista, joskin jo pitkään voimakkaampi väes-      tuotantorakennusten investointivaihe, mikä tar-
40920: tön virta on kulkeutunut maaseudulta kaupunkei-       joaa rakennusalan ihmisille töitä. Jossain määrin
40921: hin. Toisaalta jatkuvasti on myös kaupungeista        asiaan vaikuttaa myös uusien vapaa-ajan asunto-
40922: maaseudulle muuttavia. Kirjallisessa kysymyk-         jen jatkuva pystytys.
40923: sessä viitattu tutkimus antaa realistisen kuvan tä-      Ammatillisesti moninaisia ja maaseudun elin-
40924: män muuttosuunnan mahdollisista mitoista ja           voiman kannalta päivä päivältä tärkeämpiä ovat
40925: muuttajien odotuksista.                               maaseudulla asuvien työssäkäynti kaupungeissa
40926:    Niin kuin kysymyksessä tuodaan esille, muut-       ja etätyö, mikä Suomessa on moniin muihin mai-
40927: toliikkeen tasapainottaminen nykyisestä on mer-       hin verrattuna kohtuullisen suurta ja selvitysten
40928: kittävä maaseutu- ja muun yhteiskuntapolitiikan       mukaan yleistyy edelleen. Hallitus on toimenpi-
40929: tavoite. Kaupunkiväestön maaseudulle siirtymi-        teillään edistänyt työvoiman liikkuvuutta, ja työ-
40930: seen voidaan vaikuttaa useilla tavoilla. Keskeis-     matkojen verovähennyksen ylärajaa voidaan nos-
40931: tä tällöin on maaseudun peruspalvelujen säilymi-      taa, jotta keskusten työmahdollisuudet tulevat
40932: nen, mitä parhaiten edistetään kehittämällä pal-      hyödynnetyksi ilman, että tarvitaan uusien asun-
40933: velujen uusia muotoja ja etenkin yhdistelmäpal-       tojen ja palvelujen rakentamista. Etätyö on usei-
40934: veluja. Tässä työssä on edistytty Euroopan unio-      den ED-hankkeiden edistämisen kohde. Se näh-
40935: nin aluekehitysohjelmien avulla, mutta palvelu-       dään myös maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yh-
40936: organisaatioiden valmiuksissa yhteisratkaisuihin      teisenä teemana, jota molempien alojen yhteis-
40937: on parantamisen varaa. Palveluhankkeiden mää-         työryhmät edistävät monin tavoin.
40938: rää ei ole saatu nousemaan aivan toivotulle tasol-
40939: 
40940: 2
40941: Ministerin vastaus                                    KK 20112000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
40942: 
40943: 
40944: 
40945:    Kysely- ja haastattelututkimuksissa nousee             Valtioneuvoston kanslia asetti tämän vuoden
40946: usein esille kaupunkilaisten toivomus saada tie-       tammikuussa työryhmän, jonka tehtävänä on sel-
40947: toa maaseudun tyhjistä asunnoista ja työmahdol-        vittää uusimman tutkimus- ja asiantuntijatiedon
40948: lisuuksista. Tämä kysymys on osoittautunut mel-        pohjalta aluerakenteeseen vaikuttavat tekijät ja
40949: ko vaikeaksi ratkaista käytännössä. Kokeiluja on       arvioida Suomen aluekehitystä ja siihen liittyviä
40950: tehty, mutta ne eivät ole kovin hyvin onnistu-         myönteisiä ja haitallisia piirteitä sekä kartoittaa
40951: neet. Joka tapauksessa tämäntyyppiseen tietopal-       keskeiset alueellisen kehityksen ohjauskeinot
40952: veluun etsitään jatkuvasti uusia ratkaisuja.           Parastaikaa laatii myös maaseutupolitiikan yh-
40953:    Hyvin tärkeä ryhmä yhdyskuntien tasapainoi-         teistyöryhmä maaseutupoliittista kokonaisohjel-
40954: sen kehityksen kannalta ovat maaseudulta kotoi-        maa. Molemmat työt valmistuvat syyskuun lo-
40955: sin olevat mutta kaupungeissa opiskelleet nuo-         pussa. Kokonaisohjelman painopiste on suuren
40956: ret. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että nuo-     aluepolitiikan keinojen etsinnässä ja muotoilus-
40957: ret perheet tulisivat maaseudulle tai pysyisivät       sa. Se tähtää erityisesti maaseudun väestö- ja am-
40958: siellä, jos heitä vastaan voidaan tulla konkreetti-    mattirakenteen monipuolistamiseen ja tasapai-
40959: sin yllykkein. Nimenomaan tähän väestöryh-             nottamiseen.
40960: mään kohdistuvan suuren alue- ja maaseutupoli-            Edellä mainituista valmistelutehtävistä on ai-
40961: tiikan keinojen painoarvo kasvaa lähivuosina.          hetta odottaa ohjauskeinoja ja ehdotuksia, jotka
40962: Ohjelmapolitiikan hankkeilla voidaan moni hyvä         vähentävät kaupunkiväestön maaseudulle siirty-
40963: asia saada liikkeelle, mutta tarvitaan myös pysy-      misen esteitä, jolloin Suomen eri alueiden väes-
40964: vämpiä ratkaisuja.                                     tö- ja yhdyskuntarakenteen muutokset asettuvat
40965:                                                        luonnolliselle tasolle.
40966: 
40967: 
40968: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
40969: 
40970:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
40971: 
40972: 
40973: 
40974: 
40975:                                                                                                         3
40976: KK 201/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.                                               Ministerns svar
40977: 
40978: 
40979: 
40980: 
40981: Tili riksdagens talman
40982: 
40983: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       fullt till önskad nivå. Servicen förnyas och tryg-
40984: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    gas också med hjälp av kompetenscentra och de
40985: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek-       för landsbygden synnerligen viktiga mindre kun-
40986: ka Nousiainen /cent m.fl. undertecknade skriftli-     skapsnätverken.
40987: ga spörsmål SS 20112000 rd:                               Inom landsbygdsnäringspolitiken sörjs å ena
40988:                                                       sidan för landsbygdsnäringarnas lönsamhet och
40989:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         den strukturella utveckling detta kräver, medan
40990:        för att undanröja de ekonomiska och so-        tyngdpunkten å andra sidan förskjuts till näring-
40991:        ciala hindren för stadsbor som önskar          ar som kan erbjuda flera arbetsplatser i framtiden
40992:        etablera sig som företagare på lands-          än i dag. Sådana näringar och företag är bl.a. na-
40993:        bygden eller byta tili något annat yrke?       turföretag, landsbygdsturism, små och medelsto-
40994:                                                       ra företag inom livsmedelsbranschen samt träva-
40995: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rubranschen, som genom regeringens försorg har
40996: föra följ ande:                                       lanserats i stor skala och på ett framgångsrikt
40997: Det skriftliga spörsmålet tar upp en viktig och       sätt, framför allt med hjälp av kampanjen Träets
40998: samtidigt komplicerad fråga. Flyttningsrörelsen       tid (Puun Aika), åtgärdsprogrammet Puu-Suomi
40999: sker i två riktningar, även om befolkningsström-      och flera teknologiprogram. Landsbygden erbju-
41000: men redan under en längre tid i större utsträck-      der också nya serviceformer, t.ex. inom vård-
41001: ning har rört sig från landsbygden in till städer-    branschen, även om arbetstillfållena inom trafik
41002: na. Å andra sidan flyttar folk hela tiden också       och handel ser ut att bli allt fårre. Inom lantbru-
41003: från städerna ut på landsbygden. Den undersök-        ket pågår ett skede med betydande investeringar i
41004: ning som det hänvisas till i spörsmålet ger en re-    ekonomibyggnader, vilket ger bygganställda ar-
41005: alistisk bild av i viiken skala denna flyttningsrö-   betstillfållen. Också den fortgående produktio-
41006: relse troligtvis sker och förväntningarna hos dem     nen av fritidsbostäder har en viss betydelse i det-
41007: som flyttar.                                          ta sammanhang.
41008:    Såsom framgår av spörsmålet är det ett viktigt        En i yrkesmässigt hänseende heterogen grupp
41009: mål för landsbygdspolitiken och samhällspoliti-       som dag för dag blir viktigare för landsbygdens
41010: ken i övrigt att balansera flyttningsrörelsen.        livskraft är de som pendlar mellan hemmet på
41011: Stadsbefolkningen kan påverkas till att flytta till   landsbygden och arbetsplatsen i staden eller som
41012: landsbygden på flera sätt. Det viktigaste i detta     arbetar på distans. Dessa utgör i jämförelse med
41013: sammanhang är att basservicen på landsbygden          många andra Iänder ett relativt stort antal och
41014: bibehålls, vilket bäst främjas genom att nya ser-     ökar enligt olika utredningar hela tiden. Reger-
41015: viceformer och framför allt integrerade service-      ingen har vidtagit åtgärder för att främja arbets-
41016: former utvecklas. Detta arbete har avancerat med      kraftens rörlighet och den övre gränsen för av-
41017: hjälp av Europeiska unionens program för regio-       drag för arbetsresor i beskattningen kan höjas, så
41018: nal utveckling, men serviceorganisationernas be-      att de arbetsmöjligheter som större centra erbju-
41019: redskap att finna gemensamma lösningar kunde          der kan utnyttjas utan att nya bostäder behöver
41020: förbättras. Antalet serviceprojekt har inte stigit    byggas och servicen utökas. Främjandet av dis-
41021: 
41022: 
41023: 4
41024: Ministems svar                                       KK 20112000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
41025: 
41026: 
41027: 
41028: tansarbete är föremål för flera EU-projekt. Det           Statsrådets kansli tillsatte i januari i år en ar-
41029: ses också som ett gemensamt tema för både             betsgrupp med uppgift att på basis av de fårskas-
41030: landsbygds- och stadspolitiken, ett tema som          te forsknings- och expertuppgiftema utreda de
41031: samarbetsgrupperna för bägge dessa politikom-         faktorer som inverkar på den regionala struktu-
41032: råden befrämjar på ett flertal sätt.                  ren och bedöma Finlands regionala utveckling
41033:    Av de undersökningar som bygger på frågor          och de positiva och negativa dragen hos den samt
41034: och intervjuer framgår ofta att stadsboma önskar      att kartlägga de centrala styrmedlen för den regi-
41035: få information om lediga bostäder och arbetstill-     onala utvecklingen. Ä ven landsbygdspolitikens
41036: fållen på landsbygden. Detta har visat sig vara en    samarbetsgrupp utarbetar för närvarande ett
41037: rätt svårlöst uppgift i praktiken. Experiment har     landsbygdspolitiskt helhetsprogram. Båda ar-
41038: gjorts, men de har inte utfallit särskilt väl. Nya    betsgruppema blir klara med sina arbeten i slutet
41039: lösningar på problemet med hur detta slag av in-      av september. Tyngdpunkten i helhetsprogram-
41040: formation skall ges eftersträvas i varje händelse     met är förlagd tili sökandet efter och utformning-
41041: fortgående.                                           en av medel för den övergripande regionalpoliti-
41042:    En mycket viktig grupp med tanke på en ba-         ken. Programmet syftar i synnerhet tili att göra
41043: lanserad samhällsutveckling är de ungdomar som        befolknings- och yrkesstrukturen på landsbyg-
41044: är uppvuxna på landsbygden, men som studerat i        den mera mångsidig och balanserad.
41045: en stad. Många undersökningar har visat att unga         Det är skäl att vänta på de styrmedel och för-
41046: familjer skulle flytta tili landsbygden eller bli     slag som framkommer på basis av de ovan nämn-
41047: kvar där om de skulle ges konkreta bevekelse-         da beredningsuppdragen och som kommer att un-
41048: grunder för detta. Betydelsen av den övergripan-      danröja ett antal hinder för stadsbefolkningen att
41049: de regional- och landsbygdspolitik som riktas tili    flytta ut på landsbygden, varefter förändringama
41050: denna befolkningsgrupp ökar under de närmaste         i befolknings- och samhällsstrukturen i Finlands
41051: åren. Genom de programpolitiska projekten kan         olika regioner stabiliseras på en naturlig nivå.
41052: många bra saker få sin början, men det behövs
41053: också mera bestående lösningar.
41054: 
41055: 
41056: Helsingfors den 24 mars 2000
41057: 
41058:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41059: 
41060: 
41061: 
41062: 
41063:                                                                                                           5
41064:                                                      KK 202/2000 vp -Marjaana Koskinen /sd ym.
41065: 
41066: 
41067: 
41068: 
41069:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 202/2000 vp
41070: 
41071:                                             Ison-Britannian turkistarhauskielto
41072: 
41073: 
41074: 
41075: 
41076: Eduskunnan puhemiehelle
41077: 
41078: Suomen ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi             ritään myös niin suureen kokoon kuin mahdollis-
41079: on puuttumassa Ison-Britannian mahdolliseen           ta, minkä seurauksena esiintyy mm. nivel vaivoja.
41080: turkistarhauskieltoon yhdessä Suomen hallituk-            Euroopan neuvoston turkiseläimiä koskevas-
41081: sen kanssa päättämällä antaa huomautuksen             sa tuotantoeläinsopimuksessa todetaan, että "ko-
41082: EU:n komissiolle Britannian aikeista.                 kemuksen ja tieteellisen tutkimuksen valossa ny-
41083:    Suomea pidetään EU:ssa eläinsuojelullisesti        kymuotoinen turkistarhaus ei useimmiten onnis-
41084: edistyksellisenä maana, mutta valitettavasti          tu toteuttamaan turkiseläinten biologisia tarpei-
41085: maamme asenne turkistarhaukseen ei noudata            ta". Tuotantoeläimiä koskevan sopimuksen
41086: eläinsuojelullista linjaa.                            asiantuntijoina toimivat alansa arvostetut eläin-
41087:    Suomi on maailman suurin ketunnahkojen             ten hyvinvointitutkijat ja eläinlääkärit
41088: tuottaja ja muutoinkin "turkisten supervalta", jo-
41089: ten Suomen pitää ottaa vakavasti turkiseläinten      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41090: hyvinvointia koskeva kritiikki.                      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
41091:    Nykymuotoinen turkistarhaus on kielletty          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41092: mm. Itävallassa ja Sveitsissä, kettujen tarhaami-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41093: nen on kielletty Hollannissa ja esim. Ruotsissa
41094: turkisketuilla tulee olla kaivamismahdollisuus.             Miten on mahdollista, että Suomi puut-
41095: Eläinten hyvinvointitutkimuksissa on todettu tur-           tuu Ison-Britannian sisäisiin asioihin
41096: kiseläinten hyvinvoinnissa vakavia ongelmia,                (turkistarhauskieltoon) sivuuttaen koko-
41097: esim. lajityypillistä käyttäytymistä ei tarhoilla           naan eläinsuojelunäkökulmat ja
41098: pystytä toteuttamaan. Kettujen jalostuksessa py-
41099:                                                             eikö Suomi enää haluakaan EU'n tasol-
41100:                                                             la olla eläinsuojelun mallimaa?
41101: 
41102: 
41103: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
41104: 
41105:     Marjaana Koskinen /sd                                Tanja Karpela /kesk
41106:     Anni Sinnemäki /vihr                                 Pia Viitanen /sd
41107:     Pentti Tiusanen /vas                                 Susanna Huovinen /sd
41108:     Annika Lapintie /vas
41109: 
41110: 
41111: 
41112: 
41113:                                                                                               Versio 2.0
41114: KK 202/2000 vp -Marjaana Koskinen /sd ym.                                              Ministerin vastaus
41115: 
41116: 
41117: 
41118: 
41119: Eduskunnan puhemiehelle
41120: 
41121: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          toimia ensiaskeleena myös maahantuonnin ja
41122: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      markkinoinnin kieltämiselle.
41123: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Turkistuotannolla on Suomessa merkittävä
41124: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen         vaikutus työllisyydelle erityisesti maaseudulla.
41125: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Suomessa toimii tällä hetkellä noin 2 000 turkis-
41126: KK 202/2000 vp:                                        tarhaa ja turkistarhaus työllistää suoraan noin
41127:                                                        5 000 henkilöä, välillisesti paljon enemmän. Mo-
41128:        Miten on mahdollista, että Suomi puut-          nilla pienillä paikkakunnilla turkistuotanto ja lii-
41129:        tuu Ison-Britannian sisäisiin asioihin          tännäiselinkeinot, kuten rehuteollisuus ja kulje-
41130:        (turkistarhauskieltoon) sivuuttaen koko-        tus, ovat tärkein työllistäjä. Työllistävä vaikutus
41131:        naan eläinsuojelunäkökulmat ja                  ulottuu myös jatkojalostukseen sekä valmiiden
41132:                                                       tuotteiden välittämiseen ja kauppaan.
41133:        eikö Suomi enää haluakaan EU:n tasol-              Kysymyksessä kiinnitetään huomiota erityi-
41134:        la olla eläinsuojelun mallimaa?                 sesti eläinsuojelullisiin näkökohtiin. Haluan tuo-
41135: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         da esiin sen, että Suomen huomautuksessa koros-
41136: ti seuraavaa:                                         tetaan sitä, että Suomi kannattaa ja edellyttää
41137:                                                       eläinsuojelun korkeaa tasoa. Euroopan neuvos-
41138:   Komissio saattoi Suomen viranomaisten tietoon       ton tuotantoeläinten suojelua koskevan euroop-
41139: joulukuussa 1999 EU:n teknisten määräysten il-        palaisen yleissopimuksen nojalla perustettu py-
41140:  moitusmenettelyn mukaisesti Ison-Britannian          syvä komitea hyväksyi kesäkuussa 1999 turkis-
41141:  hallituksen lakiehdotuksen, jolla kiellettäisiin     eläinten pitoa koskevat eläinsuojeluvaatimukset
41142: eläinten pitäminen yksinomaan tai ensisijaisesti      Sopimusosapuolina yleissopimuksessa ovat sekä
41143:  turkiksista saatavan hyödyn vuoksi Englannissa,      EU että kaikki EU:n jäsenvaltiot, siis myös Suo-
41144: Walesissa ja Pohjois-Irlannissa.                      mi ja Iso-Britannia. Näitä eläinsuojeluvaatimuk-
41145:     ED-ministerivaliokunta päätti 25.2.2000, että     sia laadittaessa on otettu huomioon viimeisin tie-
41146: Suomi toimittaa komissiolle huomautuksen ao.          teellinen tieto turkiseläinten hyvinvoinnista ja
41147: ehdotuksesta. Huomautuksessa toimme esiin ne          niillä pyritään huolehtimaan siitä, että turkiseläi-
41148: kielteiset vaikutukset, joita tällaiselle kiellolla   miä pidetään eläinsuojelullisesti hyväksyttävällä
41149: saattaa olla turkisten myynnille ja markkinoinnil-    tavalla.
41150: le ja sitä kautta turkiselinkeinon harjoittamiselle       Lisäksi käsityksemme on, että Ison-Britan-
41151: Suomessa ja muualla Euroopassa. Samalla toim-         nian lakiehdotuksessa ei ole kysymys eläinsuoje-
41152: me esiin sen, että turkisten tuotanto on yleisesti    lusta eikä eläinten hyvinvoinnista turkistarhois-
41153: hyväksytty elinkeino jäsenvaltioissa. Sisämark-       sa, eikä Iso-Britannia edes itse ole viitannut näi-
41154: kinoiden toiminnan kannalta on ongelmallista se,      hin syihin lakiehdotuksen perusteluissa. Perus-
41155: jos jäsenvaltiot ryhtyvät ottamaan käyttöön eri-      teena lakiehdotukselle on esitetty se, ettei ole
41156: laisia elinkeinon harjoittamiseen liittyviä kielto-   eläimen arvon mukaista pitää niitä tarhoissa ja
41157: ja ilman riittäviä perusteita. Lisäksi Suomi näkee    tappaa vain turkista saatavan hyödyn vuoksi.
41158: riskinä sen, että tuotannon kieltäminen saattaa
41159: 
41160: 
41161: 2
41162: Ministerin vastaus                                 KK 202/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
41163: 
41164: 
41165: Tämä on mielestämme eri asia kuin eläinten hy-      miota esimerkiksi ympäristönsuojelua koskeviin
41166: vinvointi sinänsä.                                  näkökohtiin. Viime vuonna Suomi esitti huomau-
41167:    Kysymyksessä ihmetellään sitä, miten on          tuksensa yhdeksästä ehdotuksesta. Mielestäni
41168: mahdollista, että Suomi puuttuu Ison-Britannian     tällainen direktiivin mukainen kommentointi ei
41169: sisäisiin asioihin. Haluan muistuttaa, että Iso-    ole puuttumista toisen valtion sisäisiin asioihin,
41170: Britannia on itse ilmoittanut säädösehdotuksen      vaan tavanomaista EU:n jäsenvaltioiden välistä
41171: komissiolle teknisten määräysten ilmoitusmenet-     hyvää yhteistyötä, jota on syytä jatkossakin nou-
41172: telyn mukaisesti. Jäsenvaltiot tekevät vastaavia    dattaa.
41173: ilmoituksia vuosittain satoja. Vuonna 1999 niitä       Suomi ei ole suinkaan yksin ilmaissut huol-
41174: tehtiin yhteensä 591, esimerkiksi Suomi ilmoitti    taan Iso-Britannian säädösehdotuksesta. Tähän
41175: 23 omaa teknistä määräysehdotustaan. On täysin      mennessä myös Tanska, Ranska ja Italia ovat toi-
41176: normaalia, että jäsenvaltiot ja komissio tekevät    mittaneet komissiolle vastaavansisältöiset kom-
41177: huomautuksia ilmoitetuista säädösehdotuksista.      mentit. Se, miten komissio ja Iso-Britannia itse
41178: Tällaisissa kommenteissa kiinnitetään usein huo-    näihin huomautuksiin reagoivat, jää nähtäväksi.
41179: 
41180: 
41181: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
41182: 
41183:     Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi
41184: 
41185: 
41186: 
41187: 
41188:                                                                                                     3
41189: KK 202/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.                                                 Ministerns svar
41190: 
41191: 
41192: 
41193: 
41194: Tili riksdagens talman
41195: 
41196: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       anser Finland att det föreligger en risk att pro-
41197: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    duktionsförbudet kan vara ett första steg mot att
41198: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar-       förbjuda också import och marknadsföring.
41199: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli-         Här i Finland är pälsproduktionen av stor be-
41200: ga spörsmål SS 202/2000 rd:                           tydelse för sysselsättningen i synnerhet på lands-
41201:                                                       bygden. 1 Finland finns i detta nu ca 2 000 päls-
41202:        Hur är det möjligt att Finland ingriper i      farmer och pälsdjursuppfödningen sysselsätter
41203:        Storbritanniens interna angelägenheter         direkt ca 5 000 personer, indirekt många fler. På
41204:        (förbudet mot pälsdjursuppfödning) och         många små orter är pälsproduktionen och de nä-
41205:        helt ignorerar djurskyddsaspekter och          ringar som är anknutna till den, såsom foderindu-
41206:                                                       strin och transporterna, den viktigaste sysselsät-
41207:        vill inte Finland längre vara ett modell-      taren. Den sysselsättande effekten sträcker sig
41208:        land vad gäller djurskyddet på EU-ni-          också tili vidareförädling samt till förmedling av
41209:        vå?                                            och handel med fårdiga produkter.
41210: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-          1 spörsmålet fåsts uppmärksamhet särskilt vid
41211: föra följande:                                        djurskyddsaspekter. Jag vill påtala att i den fin-
41212:                                                       ska anmärkningen betonas att Finland understö-
41213: 1 december 1999 gav kommissionen i enlighet          der och förutsätter en hög nivå på djurskyddet.
41214: med EU:s förfarande vid anmälan av tekniska fö-      En ständig kommitte, som har tillsatts med stöd
41215: reskrifter de finska myndigheterna för känne-        av Europeiska rådets europeiska konvention som
41216: dom ett lagförslag av Storbritanniens regering,      gäller skydd av produktionsdjur, godkände i juni
41217: genom vilket hållande av djur enbart eller i för-     1999 djurskyddskrav som gällde hållandet av
41218: sta hand för den nytta man får av pälsarna kom-      pälsdjur. Parter i konventionen är både EU och
41219: mer att förbjudas i England, Wales och Nordir-       alla EU:s medlemsstater, således också Finland
41220: land.                                                och Storbritannien. När dessa djurskyddskrav ut-
41221:    EU-ministerutskottet beslöt 25.2.2000 att Fin-    arbetades beaktades de senaste vetenskapliga rö-
41222: land sänder kommissionen en anmärkning om            nen om pälsdjurs välbefinnande, och genom
41223: detta förslag. 1 denna anmärkning tog vi upp de      dessa krav eftersträvades att pälsdjur skall hållas
41224: negativa verkningar som ett dylikt förbud kan ha     på ett sätt som är godtagbart med tanke på djur-
41225: på försäljningen och marknadsföringen av pälsar      skyddet.
41226: och därmed på utövandet av pälsnäringen i Fin-           Dessutom har vi den uppfattningen att det i
41227: land och på annat håll i Europa. Samtidigt tog vi    Storbritanniens lagförslag inte är fråga om djur-
41228: också upp att pälsproduktion är en allmänt god-      skydd och djurens välbefinnande i pälsfarmerna,
41229: känd näring i medlemsstaterna. Med tanke på          och Storbritannien har inte ens själv hänvisat till
41230: verksamheten på den inre marknaden är det pro-       dessa skäl i motiveringarna till den föreslagna la-
41231: blematiskt om medlemsstaterna börjar ta i bruk       gen. Som motivering till lagförslaget har anförts
41232: olika förbud med anknytning till näringsutövan-      att det inte är förenligt med ett djurs värde att hål-
41233: det utan tillräckliga grunder för detta. Dessutom    la det i en farm och döda det bara för den nytta
41234: 
41235: 
41236: 4
41237: Ministems svar                                        KK 202/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
41238: 
41239: 
41240: man får av päisen. Detta är enligt vår åsikt en an-    ofta uppmärksamhet vid aspekter som gäller t.ex.
41241: nan sak än djurens välbefinnande i sig.                miljöskyddet. 1 fjol framförde Finland anmärk-
41242:     1 spörsmålet förundrar man sig dessutom över       ningar om nio förslag. Enligt min åsikt är en dy-
41243: hur det är möjligt att Finland ingriper i Storbri-     lik direktivenlig kommentering inte detsamma
41244: tanniens intema angelägenheter. Jag vill påmin-        som att ingripa i en annan stats intema angelä-
41245: na om att Storbritannien själv har anmält sitt för-    genheter utan sedvanligt gott samarbete mellan
41246: slag tili författning tili kommissionen i enlighet     EU:s medlemsstater, som det är skäl att fortsätta
41247: med förfarandet för anmälan av tekniska före-          med.
41248: skrifter. Medlemsstatema gör årligen hundratals            Finland har inga1unda ensamt uttryckt sin oro
41249: motsvarande anmälningar. År 1999 gjordes to-           över Storbritanniens förslag tili författning. Hit-
41250: ta1t 591 sådana, t.ex. Finland anmälde 23 förslag      tilis har också Danmark, Frankrike och Italien
41251: tili tekniska föreskrifter. Det är alldeles normalt    tillställt kommissionen kommentarer med mot-
41252: att medlemsstatema och kommissionen kommer             svarande innehåll. Hur kommissionen och Stor-
41253: med anmärkningar om de förslag tili författning-       britannien själv reagerar på dessa anmärkningar
41254: ar som har anmälts. 1 dylika kommentarer fåsts         återstår att se.
41255: 
41256: 
41257: 
41258: Helsingfors den 21 mars 2000
41259: 
41260:     Utrikeshandelsminister Kimmo Sasi
41261: 
41262: 
41263: 
41264: 
41265:                                                                                                         5
41266:                                                           KK 203/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
41267: 
41268: 
41269: 
41270: 
41271:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 203/2000 vp
41272: 
41273:                                              Holhoustoimilain mukainen tilinpito ja tilintar-
41274:                                              kastusmaksut
41275: 
41276: 
41277: 
41278: 
41279: Eduskunnan puhemiehelle
41280: 
41281: Vuoden alussa voimaan tullut laki holhoustoi-            Hyvin monet alaikäisten lasten leskeksi jää-
41282: mesta määrää edunvalvojan pitämään tilinpitoa         neet äidit tai isät joutuvat nyt maksamaan tilintar-
41283: päämiehen varoista myös silloin, kun kysymyk-         kastuksesta 1 000 markan vuosimaksut, useam-
41284: sessä on alaikäinen lapsi, jonka edunvalvojana        man alaikäisen lapsen kohdalla useita tuhansia
41285: toimii hänen leskivanhempansa. Lain peruste-          markkoja. Tuhat markkaa yleispiirteisen tilin tar-
41286: luissa (HE 146/1998 vp) todetaan, että tili voi       kastamisesta ei ole vähimmässäkään määrin koh-
41287: olla yleispiirteinen silloin, kun edunvalvojana on    tuullista maksupolitiikkaa.
41288: päämiehen vanhempi, aviopuoliso tai muu lähei-
41289: nen henkilö.                                          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41290:    Maistraatilla on mahdollisuus määritellä, mitä     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41291: "yleispiirteisellä" tilillä käytännössä tarkoite-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41292: taan. Lakivaliokunnan mietinnön (LaVM                 vaksi seuraavan kysymyksen:
41293: 2011998 vp) mukaan tilinpitovelvollisuuden tar-
41294: koituksena ei ole, että se tuntuu lisärasitukselta.         Mitä aiotaan tehdä, jottei tilinpito muo-
41295: Näin kuitenkin useissa tapauksissa käy.                     dostu vanhemmalle ylenmääräiseksi li-
41296:    Lakivaliokunta on myös katsonut, että yleis-             särasitukseksi ja
41297: piirteistä tilitystä käytettäessä holhoustilityksen
41298: tarkistamisesta perittävät maksut on mieluiten              milloin tilintarkastusmaksujen osalta
41299: kokonaan poistettava tai perittävä enintään muo-            siirrytään kohtuulliseen, eduskunnan
41300: dollinen summa. Harjoitettu käytäntö on kuiten-             määrittämään maksutasoon?
41301: kin mietinnön linjauksen vastainen.
41302: 
41303: 
41304: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
41305: 
41306:     Paula Lehtomäki /kesk
41307: 
41308: 
41309: 
41310: 
41311:                                                                                                 Versio 2.0
41312: KK 203/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk                                                 Ministerin vastaus
41313: 
41314: 
41315: 
41316: 
41317: Eduskunnan puhemiehelle
41318: 
41319: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         den aikana niissä tapahtuneet muutokset, paa-
41320: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     miehen puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet
41321: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         sekä muut vastaavat toimenpiteet, joihin edun-
41322: vastattavaksi kansanedustaja Paula Lehtomäen          valvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan. Lain
41323: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         mukaan holhousviranomainen eli maistraatti voi
41324: 203/2000 vp:                                          kuitenkin antaa alaikäisen lapsen edunvalvojina
41325:                                                       toimiville vanhemmille luvan antaa yleispiirtei-
41326:        Mitä aiotaan tehdä, jottei tilinpito muo-      nen tili, jos sitä voidaan hoidettavana olevan
41327:        dostu vanhemmalle ylenmääräiseksi li-          omaisuuden laatuun katsoen pitää riittävänä. Täl-
41328:        särasitukseksi ja                              löinkin tilistä on käytävä ilmi, miten omaisuus on
41329:                                                      tilikauden aikana muuttunut.
41330:        milloin tilintarkastusmaksujen osalta             Koska holhoustoimesta annettu laki tuli voi-
41331:        siirrytään kohtuulliseen, eduskunnan          maan vasta 1.12.1999, tietoa ei vielä ole saatavis-
41332:        määrittämään maksutasoon?                     sa siitä, minkä verran alaikäisen lapsen edunval-
41333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vojina toimivat vanhemmat ovat pyytäneet lupaa
41334: seuraavaa:                                           saada antaa yleispiirteinen tili ja minkä verran
41335:                                                      maistraatit ovat antaneet sellaisia lupia. Kun
41336:  Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) mu-         edellä tarkoitettua tietoa on saatavissa, ja jos täl-
41337:  kaan alaikäisen lapsen vanhemmilla on samanlai-     löin ilmenee, että syntyneessä käytännössä on
41338:  nen velvollisuus antaa tili edunvalvojan tehtävän   epäkohtia, oikeusministeriö voi holhoustoimen
41339: hoitamisesta kuin muillakin edunvalvojilla. Ala-     sisällöstä vastaavana ministeriönä puuttua asiaan
41340: ikäisen edunvalvonta tulee tilivelvollisuuden pii-   ohjeistamalla käytäntöä. Tällä hetkellä oikeusmi-
41341: riin, kun alaikäisellä on omaisuutta, jonka arvo     nisteriössä ei ole vireillä asiaan liittyvää valmis-
41342: on yli 90 000 markkaa. Puheena olevasta mark-        telua.
41343: kamäärästä on säädetty holhoustoimesta annetus-          Holhoustoimesta annetun lain 85 §:n 3 mo-
41344: sa asetuksessa (889/1999). Suurin osa alaikäis-      mentin mukaan holhousviranomaisen suoritteis-
41345: ten edunvalvonnoista ei ole tilivelvollisuuden       ta peritään maksuja siten kuin valtion maksupe-
41346: piirissä, koska alaikäisillä ei ole omaisuutta.      rustelaissa ( 150/ 1992) säädetään. Maistraattien
41347: Vanhemman kuoleman yhteydessä lapsi yleensä          tuottamien holhoustoimen suoritteiden maksuis-
41348: saa omaisuutta, koska hänellä on oikeus perin-       ta säädetään rekisterihallinnon suoritteiden mak-
41349: töön kuolleen vanhempansa jälkeen. Tällöin ala-      suista annetussa sisäasiainministeriön päätökses-
41350: ikäisen edunvalvonta tulee tilivelvollisuuden pii-   sä (916/1999, muutettu 1055/1999).
41351: riin, jos alaikäisen osuus kuolinpesän varoista,        Tilintarkastusmaksu on sisäasiainministeriön
41352: vainajan tai pesän velkoja niistä vähentämättä,      päätöksen mukaan päämiehellä tilikauden lopus-
41353: on suurempi kuin 90 000 markkaa.                     sa olevien bruttovarojen mukaisesti seuraava: jos
41354:    Holhoustoimesta annetussa laissa edellyte-        bruttovarat ovat enintään 200 000 mk, maksu on
41355: tään, että tilissä ilmoitetaan päämiehen varat ja    200 mk!tilintarkastus, jos bruttovarat ovat
41356: velat tilikauden alkaessa ja päättyessä, tilikau-    200 001--400 000 mk, tilintarkastusmaksu on
41357: 
41358: 
41359: 2
41360: Ministerin vastaus                                       KK 203/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
41361: 
41362: 
41363: 600 mk/tilintarkastus ja jos bruttovarat ovat yli     mahdollisuuksia suoritetyyppien ja eri tilantei-
41364: 400 00 l mk, maksu on l 000 mk/tilintarkastus.        den yksityiskohtaiseen jaotteluun.
41365: Tilintarkastusmaksua ei kuitenkaan peritä, jos           Sisäasiainministeriön päätös rekisterihallin-
41366: päämiehen nettotulot rahana annetut sosiaaliset       non suoritteiden maksuista on voimassa vuoden
41367: etuudet mukaan luettuina ovat vähemmän kuin           2000 loppuun. Sisäasiainministeriö seuraa mak-
41368: 25 000 mk vuodessa. Nettotulolla tarkoitetaan         supäätöksen soveltamista ja kerää tiedot hol-
41369: tuloa, joka saadaan vähentämällä päämiehen tu-        houstoimen eri suoritetyyppien kustannuksista
41370: loista ennakonpidätyksen tai ennakonkannon            sitä mukaa kuin käytännön kokemusta näiden
41371: mukainen vero ja siihen mahdollisesti liittyvät       suoritteiden tuottamisesta kertyy. Tarkoituksena
41372: työntekijän lakisääteiset maksut.                     on, että näiden tietojen perusteella valmistellaan
41373:    Holhoustoimen uudistuksessa maistraateille         tämän vuoden aikana uusi maksupäätös, jossa
41374: siirrettiin uudentyyppisiä tehtäviä, joita aiemmin    voidaan nykyistä päätöstä tarkemmin ottaa huo-
41375: olivat hoitaneet kuntien holhouslautakunnat.          mioon suoritteiden todelliset kustannukset sekä
41376: Myös holhousviranomaisten tehtävien sisältöön         määritellä nykyistä yksityiskohtaisemmin hol-
41377: tuli muutoksia uuden lain myötä. Kun holhous-         houstoimen eri suoritetyyppien maksut. Tarkoi-
41378: toimen suoritteiden maksuista ensimmäistä ker-        tuksena on maksupäätöstä uudistettaessa myös
41379: taa päätettiin ennen uudistuksen voimaantuloa,        selvittää ja määritellä yksityiskohtaisemmin ne
41380: käytettävissä ei siten ollut yksityiskohtaista tie-   holhoustoimen suoritteet, joiden osalta on val-
41381: toa holhoustoimen erityyppisten suoritteiden          tion maksuperustelaissa tarkoitettuja erityisiä
41382: tuottamisen todellisista keskimääräisistä koko-       syitä määrätä maksut yleisesti tai tietyltä ryhmäl-
41383: naiskustannuksista maistraateissa. Kustannukset       tä omakustannusarvoa alempana tai jättää mak-
41384: jouduttiin tässä vaiheessa arvioimaan melko kar-      sut kokonaan perimättä.
41385: keasti eikä maksujen määräämisessä ollut tällöin
41386: 
41387: 
41388: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
41389: 
41390:     Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
41391: 
41392: 
41393: 
41394: 
41395:                                                                                                        3
41396: KK 203/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk                                                    Ministerns svar
41397: 
41398: 
41399: 
41400: 
41401: Tili riksdagens talman
41402: 
41403: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       vilka förändringar som har skett under redovis-
41404: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    ningsperioden och vilka betydande rättshand-
41405: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pau-        lingar som företagits på huvudmannens vägnar
41406: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga            samt övriga motsvarande åtgärder som intresse-
41407: spörsmål SS 203/2000 rd:                              bevakaren har vidtagit vid förvaltningen av egen-
41408:                                                        domen skall framgå av redovisningen. Enligt la-
41409:        Vad ämnar man göra för att redovis-            gen kan förmyndarmyndigheten, dvs. magistra-
41410:        ningen inte skall bli en orimlig extra be-     ten, emellertid ge föräldrar som är intressebeva-
41411:        lastningför föräldern och                      kare för minderåriga barn tillstånd att avge en all-
41412:                                                       mänt hållen redovisning, om detta kan anses till-
41413:        när övergår man ifråga om revisionsav-         räck1igt med hänsyn till det slag av egendom som
41414:        gifterna tili en skälig avgiftsnivå som        intressebevakaren förvaltar. Också då skall av re-
41415:        riksdagen har angett?                          dovisningen framgå hur egendomen har föränd-
41416: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       rats under redovisningsperioden.
41417: föra följande:                                            Eftersom lagen om förmyndarverksamhet
41418:                                                       trädde i kraft så sent som den 1 december 1999
41419: Enligt     lagen    om      förmyndarverksamhet       finns det ännu inte tillgång tili uppgifter om i vii-
41420: (442/1999) har ett minderårigt barns föräldrar en     ken utsträckning föräldrar som är intressebeva-
41421: Iikadan skyldighet att redovisa för skötseln av       kare för minderåriga barn har begärt tillstånd att
41422: uppgiften som intressebevakare som andra in-          avge en allmänt hållen redovisning och i viiken
41423: tressebevakare har. Intressebevakningen för min-      utsträckning magistraterna har beviljat sådana
41424: deråriga omfattas av redovisningsskyldighet, om       tillstånd. Om det när sådana uppgifter står att få
41425: värdet på den minderåriges egendom överstiger         framgår att missförhållanden förekommer i den
41426: 90 000 mk. Beloppet framgår av förordningen           praxis som utformats kan justitieministeriet i
41427: om förmyndarverksamhet (889/1999). Största            egenskap av ministerium som svarar för förmyn-
41428: delen av intressebevakningen för minderåriga          darverksamhetens innehåll ingripa genom att sty-
41429: omfattas inte av redovisningsskyldighet, efter-       ra praxis. För tillfållet pågår vid justitieministe-
41430: som de minderåriga saknar egendom. 1 samband          riet ingen beredning i anknytning tili detta.
41431: med en förälders död får barnet i regel tillgångar,       Enligt 85 § 3 mom. lagen om förmyndarverk-
41432: eftersom barnet har rätt att ärva en avliden för-     samhet uppbärs för förmyndarmyndighetens pre-
41433: älder. lntressebevakningen för den minderårige        stationer avgifter enligt lagen om grunderna för
41434: omfattas då av redovisningsskyldighet, om den         avgifter till staten (150/1992). Bestämmelser om
41435: minderåriges andel av dödsboets tillgångar utan       avgifterna för magistraternas förmyndarpresta-
41436: avdrag för den av1idnes eller boets skulder är        tioner ingår i inrikesministeriets beslut om avgif-
41437: större än 90 000 mk.                                  terna för registerförvaltningens prestationer
41438:    1 lagen om förmyndarverksamhet förutsätts att      (916/1999, ändr. 105511999).
41439: huvudmannens tillgångar och skulder vid in-               Enligt inrikesministeriets beslut är revisions-
41440: gången och utgången av redovisningsperioden,          avgiften följande enligt de bruttotillgångar som
41441: 
41442: 
41443: 4
41444: Ministems svar                                            KK 203/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
41445: 
41446: 
41447: huvudmannen har i slutet av redovisningsperio-         det skedet blev man tvungen att uppskatta kost-
41448: den: om bruttotillgångama är högst 200 000 mk          nadema tämligen grovt, och vid fastställandet av
41449: är avgiften 200 mk/revision, om bruttotillgångar-      avgifter var det då inte möjligt att gruppindela
41450: na är 200 001-400 000 mk är avgiften 600               olika prestationer och situationer i detalj.
41451: mk/revision och om bruttotillgångama är över               lnrikesministeriets beslut om avgiftema för
41452: 400 001 mk är avgiften 1 000 mk/revision. Revi-        registerförvaltningens prestationer är i kraft till
41453: sionsavgift tas emellertid inte ut om huvudman-        utgången av 2000. lnrikesministeriet ger akt på
41454: nens nettoinkomster, de sociala förmåner som gi-       tillämpningen av avgiftsbeslutet och samlar in
41455: vits i pengar medräknade, understiger 25 000 mk        uppgifter om kostnadema för olika slag av för-
41456: om året. Med nettoinkomst avses den inkomst            myndarprestationer efter hand som praktisk erfa-
41457: som fås när skatten enligt förskottsinnehållning       renhet av utförandet av sådana prestationer fås.
41458: eller förskottsuppbörd och arbetstagarens lag-         Det är meningen att ett nytt avgiftsbeslut skall
41459: stadgade avgifter som eventuellt hänför sig till       beredas under detta år utgående från dessa upp-
41460: den dras av från huvudmannens inkomster.               gifter. 1 det nya beslutet kan de faktiska kostna-
41461:    1 samband med reformen av förmyndarverk-            dema för prestationema beaktas bättre än i det
41462: samheten överfördes på magistratema uppgifter          nuvarande, och avgiftema för olika slag av för-
41463: av ett nytt slag som tidigare hade skötts av kom-      myndarprestationer kan fastställas mera detalje-
41464: munemas förmyndamämnder. Genom den nya                 rat än nu. Avsikten är att i samband med revide-
41465: lagen företogs ändringar också beträffande inne-       ringen av avgiftsbeslutet också utreda och defi-
41466: hållet i förmyndarmyndighetemas uppgifter. När         niera närmare för vilka förmyndarprestationers
41467: man första gången beslutade om avgifter för för-       del det finns sådana särskilda skäl som avses i la-
41468: myndarprestationer innan reformen hade trätt i         gen om grundema för avgifter till staten att fast-
41469: kraft hade man alltså inte tillgång till detaljerade   ställa avgiftema till ett lägre belopp än självkost-
41470: uppgifter om de faktiska genomsnittliga sam-           nadsvärdet allmänt eller för vissa grupper eller
41471: manlagda kostnadema för utförandet av förmyn-          att inte alls ta ut avgifter.
41472: darprestationer av olika slag vid magistratema. 1
41473: 
41474: 
41475: Helsingfors den 28 mars 2000
41476: 
41477:     Region- och kommunminister Martti Korhonen
41478: 
41479: 
41480: 
41481: 
41482:                                                                                                          5
41483:                                                                KK 204/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
41484: 
41485: 
41486: 
41487: 
41488:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 204/2000 vp
41489: 
41490:                                              Kuluttajien suojelu hullun lehmän taudilta
41491: 
41492: 
41493: 
41494: 
41495: Eduskunnan puhemiehelle
41496: 
41497: Tanskassa ilmennyt hullun lehmän tautitapaus on       ydintä, esimerkiksi maksamakkaroissa. Varovai-
41498: johtanut Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa viran-      suuteen olisi perustellusti syytä, varsinkin kun
41499: omaisten pikaisiin toimenpiteisiin kuluttajien        Tanskassa ei tartuntalähdettä vielä varmuudella
41500: suojelemiseksi mahdolliselta saastuneelta tans-       tiedetä. EU-maat ovat sitoutuneet ns. varovai-
41501: kalaislihalta. Tanskan viranomaiset ovat kehotta-     suusperiaatteeseen, jonka mukaan tuontirajoit-
41502: neet vetämään myynnistä pois naudan aivoja ja         teet ovat täysin luvallisia, kunnes vaara on todis-
41503: selkäydintä sisältävät tuotteet. Ruotsin elintarvi-   tettavasti ohi.
41504: keketjut ovat pysäyttäneet tanskalaislihan tuon-
41505: nin. Norja on kieltänyt toistaiseksi naudanlihan      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41506: tuonnin Tanskasta.                                    jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41507:    Suomen viranomaisten mielestä ei ole perus-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41508: teita ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Tanskas-      vaksiseuraavan kysymyksen:
41509: ta tuodaan kuitenkin miljoonia kiloja naudanli-
41510: haa vuosittain, lisäksi myös eläviä nautoja. Vi-            Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
41511: ranomaiset eivät ole nähneet aiheelliseksi torjua           kuluttajien suojelemiseksi mahdollisesti
41512: edes aivoja tai selkäydintä sisältävien tuotteiden          saastuneelta tanskalaiselta naudanli-
41513: tuontia Tanskasta.                                          haltaja
41514:    Hullun lehmän liha levittää hengenvaarallista
41515: aivotautia. Creutzfeld-Jakobin taudin epäilyjä              miksi Suomessa ei ole nähty tarpeelli-
41516: tuli Suomessa ilmi viime vuonna kaksi kertaa                seksi ryhtyä toimenpiteisiin muiden
41517: enemmän kuin aiempina vuosina. Riski taudin                 Pohjoismaiden tapaan ja
41518: tartuntaan on suurin sellaisten tuotteiden väli-            onko Suomessa myytävissä maksamak-
41519: tyksellä, joissa käytetään naudan aivoja tai selkä-         karoissa naudan aivoja tai selkäydintä?
41520: 
41521: 
41522: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
41523: 
41524:     Päivi Räsänen /skl
41525: 
41526: 
41527: 
41528: 
41529:                                                                                                 Versio 2.0
41530: KK 204/2000 vp -      Päivi Räsänen /skl                                              Ministerin vastaus
41531: 
41532: 
41533: 
41534: 
41535: Eduskunnan puhemiehelle
41536: 
41537: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         sesti aivoja ja selkäydintä, joiden poistamiseen
41538: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     on ryhdytty kaikissa muissakin maissa, joissa
41539: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         BSE-tautia on todettu. Nämä toimenpiteet koske-
41540: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl       vat sekä Tanskan omille markkinoille että vien-
41541: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK               tiin tarkoitettua lihaa. Maa- ja metsätalousminis-
41542: 204/2000 vp:                                          teriö tiedotti 1.3.2000 näistä uusista varotoimen-
41543:                                                       piteistä, jotka koskevat myös Suomeen tuotavaa
41544:        Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin        lihaa.
41545:        kuluttajien suojelemiseksi mahdollisesti           Kaikkiaan Tanskan nopeat toimenpiteet ovat
41546:        saastuneelta tanskalaiselta naudanli-          olleet samat kuin muissakin Euroopan yhteisön
41547:        haltaja                                        jäsenmaissa, joissa BSE-tautia on todettu yksit-
41548:                                                       täisinä tapauksina. Silloin, kun kyseisten maiden
41549:        miksi Suomessa ei ole nähty tarpeelli-         viranomaistoimenpiteet on todettu riittäviksi
41550:        seksi ryhtyä toimenpiteisiin muiden            BSE-taudin vastustamiseksi, ei komission tai
41551:        Pohjoismaiden tapaan ja                        muiden jäsenmaiden ole ollut syytä ryhtyä mui-
41552:        onko Suomessa myytävissä maksamak-             hin toimiin kuten tuontikieltoihin. Tuontikieltoja
41553:        karoissa naudan aivoja tai selkäydintä?        on määrätty vain Britannialle ja Portugalille, joi-
41554:                                                       den omia toimenpiteitä ei aikanaan pidetty riittä-
41555: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         vinä. Tämän johdosta eivät Suomen viranomai-
41556: ti seuraavaa:                                         set, kuten eivät Ruotsinkaan, ole asettaneet lisä-
41557:                                                       kieltoja Tanskan tuonneille. Myös EU:n ulko-
41558: Tanskassa todettiin ensimmäinen hullun lehmän         puolisen ETA-maan, Norjan, viranomaistoimet
41559: tautitapaus 28.2.2000. Tapauksen toteamisenjäl-       ovat käytännössä rajoittuneet sellaisen lihan
41560: keen Tanskan viranomaiset päättivät tappaa ja         tuontikieltoon, jonka viennin Tanska jo omilla
41561: hävittää koko karjan. Samalla ryhdyttiin selvittä-    toimillaan estää. Yksittäisten tuojien tai tuonti-
41562: mään mahdollista tartunnanlähdettä. Tanskalais-       ketjujen omat, viranomaisvaatimuksia tiukem-
41563: ten ilmoituksen mukaan todennäköisin syy tar-         mat, toimenpiteet eri maissa vaihtelevat ja ovat
41564: tunnalle on ollut saastunut rehu, jota on voinut      viranomaisista riippumattomia.
41565: olla markkinoilla ennen kuin nisäkäsperäisen re-         Naudanlihan tuonnin kieltäminen niistä mais-
41566: hun käyttö märehtijöiden ravinnossa kiellettiin       ta, joissa BSE:tä on todettu yksittäistapauksina,
41567: kokonaan vuoden 1997 alussa. Tanskalaisilta           ei välttämättä vähentäisi kuluttajan riskiä oleelli-
41568: saatujen tietojen mukaan kyseiselle tilalle ei ole    sesti. Sen sijaan se pysäyttäisi naudanlihankau-
41569: kahteenkymmeneen vuoteen hankittu uusia eläi-         pan EU-maiden välillä tehokkaasti ja johtaisi
41570: miä eikä tilalta ole myyty eläviä eläimiä muual-      tuontiin EU:n ulkopuolisista maista ja toisen-
41571: le, ei siis myöskään Suomeen.                         tyyppisiin riskeihin. Toisaalta tautitapausten to-
41572:    Yhteistyössä teollisuuden kanssa Tanskan vi-       teaminen voi myös olla osoitus siitä, että valvon-
41573: ranomaiset päättivät myös aloittaa ns. riskimate-     ta maassa toimii ja epäilytapaukset saatetaan tut-
41574: riaalin poistamisen teurastamoissa ja lihanleik-      kittaviksi. Tautitapausten puuttuminen voi mer-
41575: kaamoissa. Tällä materiaalilla tarkoitetaan erityi-
41576: 
41577: 2
41578: Ministerin vastaus                                             KK 204/2000 vp -       Päivi Räsänen /skl
41579: 
41580: 
41581: kitä vähäisempää riskiä, mutta olla myös merkki        kuitenkin laillisesti markkinoilla eikä sen sisä-
41582: puutteellisesta tautitapausten raportoinnista. Ris-    markkinakauppaa voida estää. Suomalaisen mak-
41583: ki tautitapausten esiintymisen osalta eri maissa       samakkaran raaka-aineisiin eivät aivot ja sel-
41584: on erilainen mm. eläinten ja rehujen tuontimää-        käytimet kuitenkaan kuulu.
41585: rien vuoksi. ED:n tieteelliset asiantuntijat ovat          Vaikka BSE:n vastaisia toimia ED-maissa on
41586: tätä riskiä pyrkineet viime vuoden aikana arvioi-      viime vuosina jatkuvasti kiristetty ja ns. BSE-
41587: maan ja tulokset työstä valmistunevat lähiaikoi-       kriisin huippu näiden toimenpiteiden ansiosta
41588: na.                                                    ohitettu vuosia sitten, ei tautia pitkän itämisajan
41589:     Suomessa myynnissä olevien maksamakkaroi-          vuoksi ole ollut mahdollista hävittää kokonaan.
41590: den tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön       Yksittäisiä tautitapauksia tullaan vielä totea-
41591: lihavalmistehygieniasta antaman päätöksen aset-        maan useissa maissa. Kuluttajan kannalta kuiten-
41592: tamat vaatimukset. Nämä vaatimukset perustu-           kin tärkeintä on taata, että tautiseuranta ja nisä-
41593: vat Euroopan yhteisön lainsäädäntöön. Lihaval-         käsperäisen rehun käyttökiellon valvonta toimi-
41594: misteiden raaka-aineina saa käyttää lihaa, liha-       vat ja sairaita eläimiä ei joudu ihmisten tai eläin-
41595: tuotteita, toisia lihavalmisteita ja eräitä teuras-    ten ravintoketjuun.
41596: eläimistä saatavia muita elintarvikkeita. Liha             Koko Suomen ED-jäsenyyden aikana maa- ja
41597: määritellään eläimen elintarvikkeeksi soveltu-         metsätalousministeriö on aktiivisesti osallistu-
41598: viksi osiksi, jolloin määritelmä ei erityisesti estä   nut yhteisön lainsäädännön kehittämiseen ja toi-
41599: aivojen ja selkäytimien käyttöä lihavalmisteen         menpiteiden tehostamiseen. Tästä on esimerkki-
41600: raaka-aineena. Jäsenmaissa, joissa esiintyy BSE-       nä mm. TSE-tautien vastustamista käsittelevän
41601: tautia, riskimateriaali ja sen mukana aivot ja sel-    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
41602: käytimet luonnollisesti poistuvat ihmisten ja          eteenpäin vieminen puheenjohtajakaudella.
41603: eläinten ravintoketjusta.                              Myös Suomessa on tehostettu tiedottamista tau-
41604:     Yhteisön lainsäädäntö edellyttää lisäksi sitä,     din oireista sekä lisätty tutkimuksia BSE:n varal-
41605: että laillisesti yhdessä jäsenmaassa markkinoilla      ta. Tanskan tapauksen johdosta maa- ja metsäta-
41606: olevan tuotteen on päästävä markkinoille kaikis-       lousministeriö päätti myös varotoimenpiteistä
41607: sa jäsenmaissa. Jos jäsenmaassa riskimateriaalia       Tanskasta Suomeen ED:iin liittymisen jälkeen
41608: ei poisteta, on mahdollista, että maksamakkaran        tuotujen nautojen osalta. Kaikki nämä eläimet
41609: raaka-aineisiin päätyy aivoja ja selkäytimiä. Täl-     tullaan tutkimaan BSE:n varalta, ennen kuin ne
41610: löin tuote on yhteisön lainsäädännön mukaan            päätyvät ihmisten tai eläinten ravinnoksi.
41611: 
41612: 
41613: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
41614: 
41615:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
41616: 
41617: 
41618: 
41619: 
41620:                                                                                                          3
41621: KK 204/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl                                                Ministerns svar
41622: 
41623: 
41624: 
41625: 
41626: Tili riksdagens talman
41627: 
41628: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      sökt avlägsna också i alla andra Iänder där sjuk-
41629: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   domen BSE har konstaterats. Dessa åtgärder gäi-
41630: rådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi     ler både kött som är avsett för Danmarks egen
41631: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål       marknad och kött som går på export. Jord- och
41632: SS 204/2000 rd:                                      skogsbruksministeriet informerade den 1 mars
41633:                                                      2000 om dessa nya försiktighetsåtgärder som
41634:       imnar regeringen vidta åtgärder för att        också gäller kött som importeras till Finland.
41635:       skvdda konsumenterna för danskt nöt-              Allt som allt har de snabba åtgärderna i Dan-
41636:       kJtt som eventuellt är Jlirorenat och          mark varit desamma som i övriga EG-Iänder där
41637:                                                      enstaka fall av sjukdomen BSE har konstaterats.
41638:       vaiför har man inte i Finland ansett det       När myndigheternas åtgärder i de berörda länder-
41639:       vara nödvändigt att skrida tili åtgärder       na har konstaterats vara tillräckliga för förebyg-
41640:       på samma sätt som i de övriga nordiska         gande av BSE har kommissionen eller de övriga
41641:       länderna och                                   medlemsländerna inte haft någon anledning att
41642:        innehåller de /everkorvar som säljs i         vidta andra åtgärder, som t.ex. att införa import-
41643:        Finland hjärnor av nöt eller ryggmärg?        förbud. lmportförbud har införts endast i fråga
41644:                                                      om Storbritannien och Portugal vars egna åtgär-
41645: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      der inte ansågs tillräckliga på sin tid. Därför har
41646: föra följande:                                       inte de finska myndigheterna, och inte heller de
41647:                                                      svenska myndigheterna, infört några ytterligare
41648: 1 Danmark konstaterades det första fallet av gal-    förbud mot import från Danmark. Också i Norge,
41649: na ko-sjukan den 28 februari 2000. Efter denna       som är ett EES-land utanför EU, har myndighe-
41650: händelse besiöt de danska myndigheterna att av-      ternas åtgärder i praktiken begränsat sig till för-
41651: liva och förstöra hela boskapen. Samtidigt börja-    bud mot import av sådant kött vars export Dan-
41652: de man utreda vad som var den eventuella smit-       mark sjäivt hindrar genom sina egna åtgärder. De
41653: tokällan. Enligt danskarna fanns den sannalika       åtgärder som vidtas av enskilda importörer eller
41654: orsaken till smittan i förorenat foder som har       importkedjor, och som övergår myndigheternas
41655: kunnat finnas på marknaden innan man i början        krav, varierar från land tillland och är oberoende
41656: av 1997 besiöt att helt förbjuda användningen av     av myndigheterna.
41657: foder som innehåller döda däggdjur i den näring         Ett förbud mot import av nötkött från de Iän-
41658: som ges till idisslare. Enligt uppgifter från Dan-   der där BSE har påträffats i enstaka fall skulle
41659: mark har man till gården i fråga inte skaffat nya    inte nödvändigtvis väsentligt minska risken för
41660: djur på tjugo år och inga levande djur har sålts     konsumenterna. Däremot skulle ett förbud effek-
41661: från gården, således inte hellertili Finland.        tivt stoppa handein av nötkött mellan EU-länder-
41662:    1 samarbete med industrin beslöt de danska        na och Ieda till import från Iänder utanför EU och
41663: myndigheterna också att sätta i gång med arbetet     därmed medföra risker av annan typ. Å andra si-
41664: att avlägsna s.k. riskmaterial i slakterier och      dan kan det faktum att sjukdomsfall konstateras
41665: styckningsaniäggningar. Med riskmaterial avses       också vara ett uttryck för att övervakningen i lan-
41666: särskilt hjärnor och ryggmärg som man har för-
41667: 
41668: 4
41669: Ministems svar                                                KK 204/2000 vp -       Päivi Räsänen /skl
41670: 
41671: 
41672: det fungerar och misstänkta fall blir undersökta.    pas. 1 Finland används emellertid hjämor och
41673: lngen förekomst av sjukdomsfall kan betyda           ryggmärg inte vid tillverkningen av leverkorv.
41674: mindre risk men kan också vara ett teeken på            Även om man hela tiden har skärpt åtgärdema
41675: bristfållig rapportering av sjukdomsfall. Risken     mot BSE i EU-länderna under de senaste åren
41676: för sjukdomsfall varierar från land tillland bl.a.   och den värsta s.k. BSE-krisen övervunnits re-
41677: beroende på antalet djur eller mängden foder som     dan för några år sedan tack vare dessa åtgärder
41678: importeras. EU:s vetenskapliga experter försök-      har det inte varit möjligt att utrota sjukdomen
41679: te förra året göra en bedömning av denna risk och    helt och hållet på grund av den långa inkuba-
41680: resultatet av arbetet torde bli klarat inom kort.    tionstiden. Enstaka fall av sjukdomen kommer
41681:     De leverkorvar som säljs i Finland skall fylla   ännu att konstateras i flera länder. Ur konsumen-
41682: de krav som ställs i jord- och skogsbruksministe-    tens synvinkel är det i alla fall viktigast att garan-
41683: riets beslut om köttprodukthygien. Dessa krav        tera att övervakningen av sjukdomen och förbu-
41684: grundar sig på EG-lagstiftningen. Som råvaror i      det mot användning av foder innehållande döda
41685: köttberedningar får användas kött, köttproduk-       däggdjur fungerar och att sjuka djur inte kommer
41686: ter, andra köttberedningar och vissa andra livs-     in i näringskedjan för människor eller djur.
41687: medel som fås av slaktdjur. Kött definieras som         Under hela den tid som Finland har varit med-
41688: delar som lämpar sig som livsmedel för djur, så      lem i EU har jord- och skogsbruksministeriet ak-
41689: definitionen utgör inget särskilt hinder för an-     tivt deltagit i arbetet för att utveckla gemenska-
41690: vändning av hjäma och ryggmärg som råvara i          pens lagstiftning och effektivera åtgärdema. Ex-
41691: köttberedningar. 1 medlemsländer där BSE före-       empel på detta är arbetet under vår tid som ordfö-
41692: kommer avlägsnas riskmaterial, dvs. hjämor och       rande för att föra framåt Europaparlamentets och
41693: ryggmärg, självfallet från människornas och dju-     rådets förordning angående förebyggande av
41694: rens näringskedja.                                   TSE-sjukdomar. Också i Finland har informatio-
41695:    Gemenskapslagstiftningen förutsätter dess-        nen om sjukdomssymptomen effektiverats och
41696: utom att en produkt som lagligt finns på markna-     undersökningarna med tanke på eventuell BSE
41697: den i ett medlemsland skall släppas in på markna-    har ökat. Med anledning av fallet i Danmark be-
41698: den i alla medlemsländer. Om riskmaterialet inte     slöt jord- och skogsbruksminsiteriet också om
41699: avlägsnas i medlemslandet är det möjligt att hjär-   försiktighetsåtgärder för nötkreatur som importe-
41700: nor och ryggmärg finns med bland råvaroma i le-      ras efter anslutningen till EU från Danmark tili
41701: verkorven. Då finns produkten likväl enligt ge-      Finland. Alla dessa djur kommer att undersökas
41702: menskapens lagstiftning lagligen på marknaden        med tanke på eventuell BSE innan de slutligen
41703: och handeln på den inre marknaden kan inte stop-     blir näring för människor eller djur.
41704: 
41705: 
41706: 
41707: Helsingfors den 24 mars 2000
41708: 
41709:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41710: 
41711: 
41712: 
41713: 
41714:                                                                                                          5
41715:                                                         KK 205/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
41716: 
41717: 
41718: 
41719: 
41720:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 205/2000 vp
41721: 
41722:                                             VR Oy:n noudattama alue- ja henkilöstöpoli-
41723:                                             tiikka
41724: 
41725: 
41726: 
41727: 
41728: Eduskunnan puhemiehelle
41729: 
41730: Viime aikoina VR Oy on toiminut maakunnissa,         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41731: muun muassa Pohjois-Karjalassa, toistuvasti          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41732: niin, että eläkkeelle jäävän konduktöörin tilalle
41733: on otettu henkilö, jonka kotipaikka on pääkau-             Onko hallitus tietoinen valtion omista-
41734: punkiseudulla. Näin menetellään, vaikka tehtä-             man yhtiön sanotunlaisesta henkilöstö-
41735: västä vapautuvalla paikkakunnalla on VR-yhtiön             politiikasta ja
41736: palveluksessa olevaa, asianmukaisen koulutuk-
41737: sen ja pätevyyden omaavaa henkilöstöä. Paitsi              katsooko hallitus sen olevan sopusoin-
41738: että menettely saattaa tulehduttaa työyhteisön il-         nussa hallitusohjelman aluepolitiikan
41739: mapiiriä, se ei ole omiaan helpottamaan tässä tar-         kanssa ja
41740: koitettujen seutukuntien vaikeaa työllisyystilan-          mihin toimenpiteisiin hallitus mahdolli-
41741: netta.                                                     sesti aikoo ryhtyä tämän maakunnissa
41742:                                                            epäkohdaksi ja epäoikeudenmukaisuu-
41743: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41744:                                                            deksi koetun henkilöstöpolitiikan muut-
41745: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
41746:                                                            tamiseksi?
41747: 
41748: 
41749: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
41750: 
41751:     Erkki Kanerva /sd
41752:     Lauri Kähkönen /sd
41753: 
41754: 
41755: 
41756: 
41757:                                                                                            Versio 2.0
41758: KK 205/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.                                                  Ministerin vastaus
41759: 
41760: 
41761: 
41762: 
41763: Eduskunnan puhemiehelle
41764: 
41765: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-           viä ovat erityisesti junien miehitykseen liittyvät
41766: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      konduktöörienja veturinkuljettajien tehtävät. VR
41767: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           suunnittelee ja tarkistaa työvuoroja ja ajovuoroja
41768: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd        vähintään vuoden pituisina aikataulukausina,
41769: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            usein sitäkin lyhyempinä jaksoina.
41770: 205/2000 vp:                                               VR Osakeyhtiö on viimeisten kymmenen vuo-
41771:                                                         den aikana rekrytoinut talon ulkopuolelta erit-
41772:        Onko hallitus tietoinen valtion omista-          täin vähän uutta henkilökuntaa. Konduktööreiksi
41773:        man yhtiön sanotunlaisesta henkilöstö-           on otettu Helsingin lähiliikennettä varten parisen
41774:        politiikasta ja                                 vuotta sitten noin 20-30 uutta konduktööriä.
41775:                                                        Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut kaukoliiken-
41776:        katsooko hallitus sen olevan sopusoin-          teen junien miehitykseen eikä siihen, kuinka pal-
41777:        nussa hallitusohjelman aluepolitiikan           jon konduktöörejä tarvitaan kaukoliikenteen ju-
41778:        kanssa ja                                       nissa.
41779:        mihin toimenpiteisiin hallitus mahdolli-            Henkilöliikenteen junien konduktöörimiehi-
41780:        sesti aikoo ryhtyä tämän maakunnissa            tystä selvittämään asetettu työryhmä saa piak-
41781:        epäkohdaksi ja epäoikeudenmukaisuu-             koin työnsä valmiiksi. Työryhmän työn tulokse-
41782:        deksi koetun henkilöstöpolitiikan muut-         na pyritään saamaan selville tulevaisuudessa tar-
41783:        tamiseksi?                                      vittava konduktöörimäärä ja sen paras mahdolli-
41784:                                                        nen sijoitus työtehtävien määrää ja alueittaista ja-
41785: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          kautumaa ajatellen.
41786: ti seuraavaa:                                              VR Osakeyhtiö ei ole ottanut uutta henkilös-
41787:                                                        töä eläkkeelle jääneiden konduktöörien tilalle lu-
41788: VR Osakeyhtiön henkilöstömäärä on vuodesta             kuun ottamatta Helsingin lähiliikennettä. Eläk-
41789:  1988 vähentynyt yli 10 000 henkilöllä automati-       keelle jääneiden konduktöörien työt on jaettu
41790: soinnin, uuden tekniikan ja erilaisten tehtäväjär-     muun henkilöstön kesken ajovuorojärjestelyin
41791: jestelyjen takia. Henkilöstön vähennys on toteu-       sekä tarvittaessa sisäisin henkilösiirroin.
41792: tettu luonnollisen poistuman kautta. Vähennys ei           VR Osakeyhtiö tulee tulevaisuudessa otta-
41793: ole kohdistunut tasaisesti kaikille paikkakunnil-      maan uutta henkilöstöä niille paikkakunnille,
41794: le, ja siksi on ollut tarkasteltava myös paikkakun-    joissa henkilöstöä työtehtävien määrän ja mui-
41795: tien välisiä työnjakoja. Työnjako on ollut hel-        den paikallisten olosuhteiden perusteella tarvi-
41796: pointa niissä tehtävissä, joissa työt ovat liikkuvia   taan pysyvästi.
41797: eli niin sanotusti pyörien päällä. Tällaisia tehtä-
41798: 
41799: 
41800: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2000
41801: 
41802:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
41803: 
41804: 2
41805: Ministerns svar                                          KK 205/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
41806: 
41807: 
41808: 
41809: 
41810: Tili riksdagens talman
41811: 
41812: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       nas uppgifter som har att göra med tågens beman-
41813: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-    ning. VR planerar och justerar arbetsturer och
41814: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk-       körturer minst en gång om året när tidtabellerna
41815: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga         utarbetas, ofta också för kortare perioder än ett
41816: spörsmål SS 205/2000 rd:                              år.
41817:                                                           VR Aktiebolag har under de senaste tio åren
41818:       Ar regeringen medveten om att ett stats-        rekryterat väldigt få nya arbetstagare utanför bo-
41819:       ägt bolag bedriver en sådan personalpo-         laget. För Helsingfors närtrafik anställdes för ett
41820:       litik som beskrivs i motiveringen och           par år sedan ca 20-30 nya konduktörer. Detta
41821:                                                       har likväl inte påverkat bemanningen inom fjärr-
41822:       anser regeringen att den överensstäm-           trafiken och inte heller antalet konduktörer som
41823:       mer med regionalpolitiken i regerings-          behövs i fjärrtågen.
41824:       programmet och                                      Den arbetsgrupp som tillsatts för att utreda
41825:                                                       konduktörsstyrkan i persontågen blir inom kort
41826:        vilka åtgärder ämnar regeringen even-
41827:        tuellt vidta för att ändra på denna perso-     fårdig med sitt arbete. Som ett resultat av arbets-
41828:        nalpolitik, som ute i landsorten upplevts      gruppens arbete försöker man få reda på hur
41829:        som oriktig och orättvis?                      många konduktörer som behövs i framtiden och
41830:                                                       hur de bäst kunde placeras med tanke på arbets-
41831: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       mängd och regional fördelning.
41832: föra följande:                                            VR Aktiebolag har inte anställt nya arbetsta-
41833:                                                       gare i stället för de konduktörer som gått i pen-
41834: Antalet anställda vid VR Aktiebolag har minskat       sion med undantag för Helsingfors närtrafik. De
41835: med över 10 000 personer sedan 1988 på grund          pensionerade konduktörernas arbeten har förde-
41836: av automatisering, ny teknik och olika omfördel-      lats bland de övriga anställda genom arrange-
41837: ningar av arbetsuppgifterna. Personalminskning-       mang i fråga om körturer och vid behov genom
41838: en har skett genom naturlig avgång. Minskning-        intema omplaceringar av de anställda.
41839: en har inte drabbat alla orter lika hårt och därför       VR Aktiebolag kommer i framtiden att göra
41840: har man varit tvungen att också granska arbets-       nyanställningar på de orter där det på grund av
41841: fördelningen mellan olika orter. Arbetsfördel-        arbetsmängden och andra lokala förhållanden be-
41842: ningen har varit lättast i de uppgifter där arbetet   hövs fast personal.
41843: är ambulerande, dvs. utförs i själva tågen. Här rör
41844: det sig särskilt om konduktörernas och lokförar-
41845: 
41846: 
41847: 
41848: Helsingfors den 3 april 2000
41849: 
41850:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
41851: 
41852: 
41853: 
41854:                                                                                                        3
41855:                                                 KK 206/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
41856: 
41857: 
41858: 
41859: 
41860:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 206/2000 vp
41861: 
41862:                                             Maksuton esiopetus
41863: 
41864: 
41865: 
41866: 
41867: Eduskunnan puhemiehelle
41868: 
41869: Kuusivuotiaiden lasten maksutonta esiopetuksen        ta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonai-
41870: järjestämistä koskevat lait hyväksyttiin eduskun-     suuden kannalta. Sivistysvaliokunta korosti mm.,
41871: nassa joulukuussa. Lakien mukaan esiopetus jär-       että kyse on esiopetuksesta, jollaista maassam-
41872: jestetään kunnan päätöksen mukaisesti koulussa,       me ei ole aikaisemmin toteutettu. Samoin valio-
41873: päivähoitolain mukaisessa päivähoitopaikassa tai     kunta kiinnitti huomiota esiopetuksen opetus-
41874: muussa soveltuvassa paikassa.                         suunnitelman ja alkuopetuksen opetussuunnitel-
41875:     Kuusivuotiaiden lasten maksuton esiopetus         man jatkuvuuteen ja kokonaisuuteen.
41876: kuuluu opetusministeriön toimialaan. Opetus-             Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien
41877: ministeriö vastaa lainsäädännöstä, opetussuunni-     kokonaisuuden ja esiopetuksen koulutuspoliitti-
41878: telmien valtakunnallisista perusteista, rahoituk-     sen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että esi-
41879: sesta ja muusta ohjauksesta.                          opetus ei jää irralliseksi muusta varhaiskasvatuk-
41880:     Kunnat päättävät kuntalain nojalla, mihin hal-    sesta ja perusopetuksesta.
41881: lintokuntaan kuusivuotiaiden lasten maksuton             Viime aikoina useat kunnat ovat pohtineet ja
41882: esiopetus sijoitetaan ja minkä lautakunnan hoi-       suunnitelleet koko päivähoidon hallinnon siirtä-
41883: dettavaksi esiopetusta koskevat asiat annetaan.      mistä opetustoimesta vastaavan lautakunnan
41884:     Kuntaliiton alustavan selvityksen mukaan lä-     alaisuuteen. Tähän ratkaisuun on jo päädytty
41885: hes maksuUoman esiopetuksen toteuttamisen            Imatralla ja Keravalla. Espoossa ruotsinkielinen
41886: aloittaa ensi syksynä yli 300 kuntaa. Vain pieni     päivähoito on opetuslautakunnan alaisuudessa.
41887: osa kunnista, noin 50, lykkää toteuttamista syk-     Imatra teki ratkaisunsa vapaakuntalain aikana,
41888: syyn 2001. Samaisen selvityksen mukaan suuret        Kerava ja Espoo myöhemmin.
41889: kunnat toteuttavat esiopetuksen sosiaalitoimessa         Näistä kunnista saatu palaute on ollut pelkäs-
41890: ja pienet kunnat opetustoimessa. Kahdessa eri        tään myönteistä. Yhteinen hallinto ja saman lau-
41891: hallintokunnassa esiopetusta aikoo toteuttaa 130     takunnan alaisuudessa laaditut kehittämissuunni-
41892: kuntaa.                                              telmat ja mm. paikallisten opetussuunnitelmien
41893:     Esiopetuksen eräänä tärkeänä tavoitteena on      laadinta ja käsittely on ollut tuloksellista ja talou-
41894:  koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen. Nyt      dellista. Samoin myönteistä palautetta on saatu
41895: kuitenkin esiopetuksen ohjaus, kehittäminen ja       varhaiskasvatuksen ja muun opetushenkilöstön
41896:  hallinnointi on organisoitu hyvin eri tavalla       entistä tiiviimmästä ja luootevammasta yhteis-
41897:  maamme eri osissa. Tässä herää useita epäilyk-      työstä. Yhteinen hallinto ja yhteinen ohjausjär-
41898:  siä ratkaisujen vaikutuksesta tasa-arvoiseen kou-   jestelmä ovat edesauttaneet myös erityisopetuk-
41899:  lutuspolitiikkaan sekä taloudellisuuteen.           sen suunnittelussa ja oppimisvaikeuksien ennal-
41900:     Käsitellessään esiopetuksen toteuttamista kos-   taehkäisyssä. Yhteinen hallinto on antanut entis-
41901:  kevaa lainsäädäntöä eduskunnan sivistysvalio-       tä joustavampia mahdollisuuksia yhteistyöhön
41902:  kunta korosti lausunnossaan monia tärkeitä asioi-   myös lastensuojelun ja lastensuojelullisten toi-
41903: 
41904:                                                                                                  Versio 2.0
41905: KK 206/2000 vp -Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
41906: 
41907: 
41908: menpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Las-         Eduskunnan selkeä tahto oli, että kunnat saa-
41909: tensuojelua koskevissa asioissa yhteinen hallinto      vat itse päättää kokopäivähoidon hallinnosta ja
41910: estää tietokatkoja, jotka nykyisin usein syntyvät      ohjausjärjestelmän kehittämisestä paikallisten
41911: eri hallintokuntien välillä johtuen erilaisesta hal-   olosuhteiden ja tilanteiden mukaan.
41912: lintokulttuurista ja työtavoista sekä erilaisista         Parhaillaan kunnat valmistelevat omia käytän-
41913: menetelmistä esim. salassapitoasioissa.                nön ratkaisujaan varhaiskasvatuksen, esiopetuk-
41914:    Yhteisessä hallinnossa päivähoidon ja var-          sen ja alkuopetuksen kokonaisuuden kehittämi-
41915: haiskasvatuksen henkilöstön asiantuntemus on           seksi. Siksi olisikin suotavaa, että kunnat tässä
41916: tuonut uutta merkittävää lisäarvoa opetuksen ja        yhteydessä saisivat vapaasti suunnitella myös
41917: oppilashuollon alueelle.                               koko päivähoidon hallinnon, ohjauksen ja kehit-
41918:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan päi-           tämisen osana esiopetuksen kehittämistä.
41919: vähoidon hallinnon, ohjauksen ja kehittämisen
41920: siirtäminen opetuslautakuntien alaisuuteen ei ole      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41921: mahdollista.                                           jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
41922:    Esiopetuksen toimeenpanoa koskevan lainsää-         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41923: dännön hyväksymisen yhteydessä eduskunta               tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41924: hyväksyi lausuman, jossa "eduskunta edellyttää,
41925: että hallitus valmistelee säännösmuutokset, jot-             Millä aikataululla hallitus aikoo toteut-
41926: ka antavat kunnille mahdollisuuden halutessaan               taa eduskunnan tahtoa ja muuttaa päi-
41927: siirtää päivähoidon hallinto ja ohjaus sosiaalilau-          vähoitolain 11 §:n ja sosiaalihuoltolain
41928: takunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakun-              16 ja 17 §:n ja antaa kunnille oikeuden
41929: nalle".                                                      itsenäisesti päättää päivähoidon hallin-
41930:                                                              nosta?
41931: 
41932: 
41933: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
41934: 
41935:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                            Tuija Brax /vihr
41936:     Kaarina Dromberg /kok                                 Raija Vahasalo /kok
41937:     Irina Krohn /vihr
41938: 
41939: 
41940: 
41941: 
41942: 2
41943: Ministerin vastaus                               KK 206/2000 vp -     Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
41944: 
41945: 
41946: 
41947: 
41948: Eduskunnan puhemiehelle
41949: 
41950: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         tää päivähoidon hallinto ja ohjaus sosiaalilauta-
41951: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         kunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakunnal-
41952: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          le. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen
41953: vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riitta Ant-         esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi (EV
41954: vuoren /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        99/1999 vp - HE 91/1999 vp) sisältää edellä
41955: myksen KK 206/2000 vp:                                 mainitun lausuman.
41956:                                                           Kysymys lasten päivähoidon hallinnollisesta
41957:        Millä aikataululla hallitus aikoo toteut-       sijoittamisesta muualle kuin sosiaalihuollosta
41958:        taa eduskunnan tahtoa ja muuttaa päi-           vastaavan toimielimen alaisuuteen on noussut
41959:        vähoitolain 11 §: n ja sosiaalihuoltolain      usein esille päivähoidon kehittämisestä keskus-
41960:        16 ja 17 §:n ja antaa kunnille oikeuden        teltaessa. Hallinnollisella ratkaisulla on keskei-
41961:        itsenäisesti päättää päivähoidon hallin-       nen vaikutus päivähoidon sisällön muotoutumi-
41962:        nosta?                                         seen. Päivähoidon tulee huolehtia sekä lapsen
41963:                                                       hoidosta, kasvatuksesta että opetuksesta. Saman
41964: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         järjestelmän sisällä toteutuu lapsen kasvaminen
41965: ti seuraavaa:                                         ja oppiminen sekä perheille tarjottava lapsen kas-
41966: Sosiaalihuoltolain (71 0/1982) 17 §:ssä määritel-     vun tuki. Meillä on toteutettu eurooppalaisittain-
41967: lään ne sosiaalipalvelut, joista kunnan on huoleh-    kin tarkastellen korkeatasoinen ns. EDUCARE-
41968: dittava. Pykälän 2 momentissa todetaan lasten         järjestelmä. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta
41969: päivähoidon kuuluvan niiden sosiaalipalvelujen        päivähoito on osa lapsen huolenpitoa, lapsen ja
41970: piiriin, joiden järjestämisestä kunnan on huoleh-     perheiden ongelmien ehkäisyä sekä tasa-arvoisia
41971: dittava sen mukaan kuin niistä erikseen sääde-        osallistumismahdollisuuksia. Erityisenä alueena
41972: tään. Lasten päivähoidosta annetun lain               tulee tuolloin esille lastensuojelua tai muutoin
41973: (36/1973) ll §:n l momentin mukaan velvolli-          erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten
41974: suus päivähoidon järjestämisestä kuuluu kunnal-       ja perheiden tukeminen sekä kuntoutus. Koulu-
41975: le. Pykälän 3 momentin (muut. 87 511981) mu-          tuspoliittisessa viitekehyksessä päivähoito muo-
41976: kaan kunnalle tämän päivähoitolain mukaan kuu-        dostaa varhaislapsuuden opetuksen ja kasvatuk-
41977: luvista tehtävistä huolehtii sosiaalilautakunta eli   sen. Päivähoidon asetettu työvoimapoliittinen
41978: sosiaalihuoltolain 6 §:n (muut. 736/1992) 1 mo-       näkökulma korostaa lapsen hyvää hoitoa, jotta
41979: mentin nojalla kunnan muustakin sosiaalihuol-         vanhemmille on mahdollista osallistuminen työ-
41980: losta vastaava toimielin.                             elämään.
41981:    Eduskunnan sivistysvaliokunta on hallituksen           Muutettaessa lainsäädäntöä mahdollistamaan
41982: esitykseksi esiopetusta koskevaksi lainsäädän-        kunnille lasten päivähoidon sijoittamista opetus-
41983: nöksi antamassaan mietinnössä (SiVM 7/1999            toimesta vastaavan toimielimen alaisuuteen on
41984: vp) ehdottanut eduskunnan hyväksyttäväksi lau-        tarkoituksenmukaista tuottaa selvitystä ja an:ioi-
41985: sumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi, että      ta hallintokuntaratkaisun laajemmastakin vaiku-
41986: hallitus valmistelee säännösmuutokset, jotka an-      tuksesta palvelua käyttävien lasten ja perheiden
41987: tavat kunnille mahdollisuuden halutessaan siir-       elämään. Lapsen näkökulma ei ole käydyssä kes-
41988: 
41989: 
41990:                                                                                                       3
41991: KK 206/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.                                        Ministerin vastaus
41992: 
41993: 
41994: kustelussa noussut riittävästi esille, vaan peruste-    teutettaessa lasten päivähoidon osalta kuntakoh-
41995: lut ovat olleet pitkälti taloudellishallinnollisia ja   taisesti vapaa hallintokunnan valinta on tarpeen
41996: samalla asiaan ovat liittyneet melko voimakkaat         selvittää myös perhepoliittiseen tukijärjestel-
41997: ammatilliset eturistiriidat                             mään mahdollisesti syntyvät yhteensovittamis-
41998:    Keskusteluissa ei myöskään juuri ole huo-            kohdat.
41999: mioitu sitä, että lasten päivähoitojärjestelmä on          Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa
42000: osa perheiden valintaan perustuvaa pienten las-         työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää, mihin
42001: ten hoidon tukijärjestelmän kokonaisuutta. Päi-         toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi tu-
42002: vähoidolle on subjektiivisen oikeuden kautta teh-       lee ryhtyä, jotta eduskunnan lausuma tavoite voi-
42003: ty vaihtoehtoiseksi pääsääntöisesti alle kolmi-         daan tarkoituksenmukaisella tavalla toteuttaa.
42004: vuotiaiden lasten kohdalla kotihoidon tukijärjes-       Työryhmä tulee koostumaan sekä sosiaali- että
42005: telmä sekä kaikkien alle kouluikäisten lasten           opetustoimen asiantuntijoista.
42006: kohdalla yksityisen hoidon tukijärjestelmä. To-
42007: 
42008: 
42009: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
42010: 
42011:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
42012: 
42013: 
42014: 
42015: 
42016: 4
42017: Ministems svar                                  KK 206/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
42018: 
42019: 
42020: 
42021: 
42022: Tili riksdagens talman
42023: 
42024: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      Riksdagens svar på regeringens proposition med
42025: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   förslag till 1agstiftning om försko1eundervisning
42026: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pirjo-    (RSv 9911999 rd- RP 91/1999 rd) innehålier
42027: Riitta Antvuori /sam1 m.fl. undertecknade skrift-    ovan nämnda utta1ande.
42028: 1iga spörsmå1 SS 206/2000 rd:                            Frågan om överföringen av förva1tningen av
42029:                                                      barndagvården tili att 1yda under något annat or-
42030:       Enligt viiken tidtabell ämnar regering-        gan än det som svarar för socialvården har ofta
42031:        en förverkliga riksdagens vilja och änd-      aktua1iserats i diskussioner om utveck1ing av
42032:        ra 11 § lagen om barndagvård samt 16          dagvården. Den förvaltningsmässiga lösningen
42033:        och 17 § socialvårdslagen och ge kom-         har en central betyde1se för hur dagvårdens inne-
42034:        munerna rätt att själva bestämma om           håli utformas. Dagvården skali sörja för såvä1
42035:       förvaltningen av dagvården?                    barnets vård och fostran som för undervisning.
42036:                                                      Inom samma system förverkligas bamets upp-
42037: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      växt och in1äming samt det stöd vad gälier bar-
42038: föra fö1jande:                                       nets uppväxt som fami1jerna erbjuds. Hos oss har
42039: Av 17 § socia1vårdslagen (710/1982) framgår de       genomförts ett s.k. EDUCARE-system, vars kva-
42040: former av socialservice som kommunen skali           litet är hög även ur europeisk synvinkel. Ur soci-
42041: sörja för. Av paragrafens 2 mom. framgår att         a1politisk synvinkel utgör dagvården en del av
42042: bamdagvården hör tili de serviceformer som           omsorgen om bamen, förebyggandet av prob1em
42043: kommunen skali sörja för en1igt vad som härom        hos barn och familjer samt lika möj1igheter tili
42044: bestäms särski1t. Enligt 11 § 1 mom. 1agen om        deltagande. Som ett särskilt område kan därvid
42045: bamdagvård (36/1973) är kommunen sky1dig att         nämnas barnskyddet elier övrigt stöd till bam och
42046: ordna bamdagvård. En1igt paragrafens 3 mom.          familjer som behöver särskild vård och fostran
42047: (ändr. 87511981) sköts de å1igganden som en1igt      samt rehabilitering. Utbi1dningspolitiskt sett be-
42048: 1agen ankommer på kommunen av socia1nämn-            står dagvården av undervisning och fostran un-
42049: den, som med stöd av 6 § (ändr. 736/1992)            der den tidiga barndomen. Den sysse1sättnings-
42050: 1 mom. socialvårdslagen är det organ som också       politiska synvinkeln betonar att dagvården skall
42051: svarar för socia1vården i övrigt.                    ge barnen god vård för att förä1drama skali ha
42052:     Riksdagens kulturutskott har i sitt betänkande   möjlighet att delta i arbetslivet.
42053: som gälier regeringens proposition med förs1ag          Om 1agstiftningen ändras så att kommunema
42054: tili1agstiftning om försko1eundervisning (KuUB       kan överföra bamdagvården att lyda under det or-
42055: 7/1999 rd) föreslagit att riksdagen skali godkän-    gan som ansvarar för undervisningsväsendet, är
42056: na det uttalande en1igt vi1ket riksdagen förutsät-   det ändamålsenligt att utreda och bedöma vilka
42057: ter att regeringen bereder sådana ändringar i be-    omfattande verkningar en dylik förvaltnings1ös-
42058: stämme1sema som ger kommunema möj1ighet att          ning skulie ha för de barn och familjer soman-
42059: om de så önskar överföra förvaltningen och styr-     vänder denna service. Barnets synvinkel har inte
42060: ningen av dagvården från socialnämnden tili den      beaktats tiliräckligt under diskussionerna, utan
42061: nämnd som svarar för undervisningsväsendet.          motiveringarna har för det mesta varit ekono-
42062: 
42063: 
42064:                                                                                                      5
42065: KK 206/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.                                       Ministerns svar
42066: 
42067: 
42068: misk-administrativa och samtidigt har ganska        nerna i fråga om barndagvården, är det nödvän-
42069: starka yrkesmässiga förmånskonflikter varit in-     digt att också utreda eventuella samordningsfrå-
42070: blandade.                                           gor som anknyter till det familjepolitiska stöd-
42071:    Under diskussionerna har inte heller nämnvärt    systemet.
42072: beaktats att barndagvårdssystemet utgör en del          Social- och hälsovårdsministeriet håller på att
42073: av den helhet som omfattar stödsystemet för vård    tillsätta en arbetsgrupp med uppdrag att utreda
42074: av små barn och som baserar sig på familjernas      vilka åtgärder som bör vidtas för att lagstiftning-
42075: eget val. Som alternativ till dagvården har ge-     en skall kunna ändras för att målet i riksdagens
42076: nom den subjektiva rättigheten erbjudits syste-     uttalande skall kunna genomföras på ändamåls-
42077: met med stöd för hemvård av barn för i huvudsak     enligt sätt. Arbetsgruppen kommer att bestå av
42078: barn under tre år samt systemet med stöd för pri-   experter från såväl social- som undervisningsvä-
42079: vat vård av barn för alla barn under skolåldern.    sendet.
42080: När fritt val av förvaltning genomförs i kommu-
42081: 
42082: 
42083: Helsingfors den 28 mars 2000
42084: 
42085:     Omsorgsminister Eva Biaudet
42086: 
42087: 
42088: 
42089: 
42090: 6
42091:                                                               KK 207/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.
42092: 
42093: 
42094: 
42095: 
42096:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2000 vp
42097: 
42098:                                               Kalataloudelliset velvoitteet Kokemäenjoella
42099: 
42100: 
42101: 
42102: 
42103: Eduskunnan puhemiehelle
42104: 
42105: Kokemäenjoen kalakanta on vuosikymmenien               sut ovat vuositasolla noin miljoona markkaa suu-
42106: varrella kärsinyt huomattavastijoen voimalaitok-       remmat kuin tähänastiset maksut. Tätä taustaa
42107: sista. Joen vesistö oli vielä 1900-luvun alussa        vasten voimalaitoksille on vuosien mittaan syn-
42108: Etelä-Suomen parhaita vaelluskalojen lisäänty-         tynyt huomattava hyöty siitä, että velvoitemak-
42109: misalueita. Kalaston heikkeneminen alkoi voi-          sut ovat olleet liian alhaisia sekä siitä, ettei maa-
42110: mataloudellisen rakentamisen myötä 1900-luvun          ja metsätalousministeriö ole vaatinut toimivien
42111: alkupuolella, ja joen katkaisevien patojen, teolli-    kalateiden rakentamisvelvoitteiden täytäntöön-
42112: suuden jätevesien ja joen perkausten myötä jo          panoa.
42113: vuosisadan puoliväliin tultaessa olivat vaelluska-         Asianmukaisten kalateiden rakentaminen ei
42114: lakannat kokonaan tuhoutuneet ja paikallisten-         ole kohtuuton vaatimus verrattuna voimayhtiöi-
42115: kin kalalajien kannat vakavasti heikentyneet.          den vuosikymmenien aikana saamaan taloudelli-
42116:    Mikäli kaloille olisi rakennettu kalareitit, oli-   seen hyötyyn sekä esitettyihin vuosittaisiin kala-
42117: sivat kalojen kulkumahdollisuudet parantuneet          talousmaksuihin.
42118: huomattavasti. Tällaiset kalateiden rakentamis-           Voimayhtiöiden saamasta hyödystä ovat kär-
42119: velvoitteet on joenvarren voimalaitoksille mää-        sineet paitsi luontaiset vaelluskalakannat, niin
42120: rättykin ilman, että niitä on koskaan toteutettu.      myös ammatti- ja vapaa-ajankalastajat Pohjan-
42121:    Vesiylioikeuden arvion mukaan Kokemäenjo-           lahdelta aina Vanajavedelle ja Näsijärven peru-
42122: ki voisi olla nykyisin vaelluskaloille soveltuva li-   koille saakka, mihin kalojen nousu olisi mahdol-
42123: sääntymisalue, mikäli valtiovalta olisi aiemmin        lista rakentamalla asianmukaiset kalatiet koko
42124: vaatinut voimalaitoksia rakentamaan päätöksis-         vesistöalueelle.
42125: sä vaaditut asianmukaiset kalatiet
42126:    Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42127: 24.3.1997 hakenut vesioikeudelta muutosta Ko-          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
42128: kemäenjoen voimalaitosten (Harjavalta, Kolsi,          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
42129: Hartolankoski) velvoitteisiin. Ministeriön hake-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
42130: muksen mukaan velvoitteet kalateiden rakenta-
42131: miseksi poistettaisiin ja niiden sijaan voimalai-             Miksi asianmukaisia kalateitä ei ole ra-
42132: tokset velvoitettaisiin maksamaan vuosittaista                kennettu Kokemäenjoen alueelle voi-
42133: kalatalousmaksua.                                             mayhtiöille asetetuista velvoitteista
42134:    Tällä hetkellä voimalaitosten kalataloudelli-              huolimatta ja
42135: set velvoitteet ovat olleet yhteensä suuruusluok-
42136: kaa noin 100 000. Ne ovat olleet vastaavat tai                mihin toimenpiteisiin ryhdytään teiden
42137: pienemmät ainakin 25 vuotta. Nyt esitetyt mak-                rakentamiseksi ja
42138: 
42139: 
42140: 
42141:                                                                                                    Versio 2.0
42142: KK 207/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.
42143: 
42144: 
42145:       millä perusteilla maa- ja metsätalousmi-     ovatko tähänastiset voimayhtiöiden
42146:       nisteriö toimii päinvastaiseen suuntaan      maksamat korvaukset olleet perustellun
42147:       hakemalla velvoitteiden poistoa ja           suuruisia?
42148: 
42149: 
42150: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
42151: 
42152:     Pia Viitanen /sd                             Saara Karhu /sd
42153:     Tero Rönni /sd                               Leena Rauhala /skl
42154:     Jukka Gustafsson /sd                         Mikko Elo /sd
42155:     Pertti Turtiainen /vas                       Susanna Huovinen /sd
42156:     Marjaana Koskinen /sd
42157: 
42158: 
42159: 
42160: 
42161: 2
42162: Ministerin vastaus                                        KK 207/2000 vp -      Pia Viitanen /sd ym.
42163: 
42164: 
42165: 
42166: 
42167: Eduskunnan puhemiehelle
42168: 
42169: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      mahdollisesti yksinkin riittänyt hävittämään
42170: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      vaelluskalakannat
42171: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          Kokemäenjoen vanhimpiin voimalaitoksiin
42172: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd ym.   Äetsään ja Harjavaltaan rakennettiin aikoinaan
42173: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK             kalatiet Seuraavan, Kolsin voimalaitoksen, ra-
42174: 207/2000 vp:                                        kentamislupaan sisältyi niin ikään kalatien ra-
42175:                                                     kentamisvelvoite. Kalatietä ei kuitenkaan saatu-
42176:       Miksi asianmukaisia kalateitä ei ole ra-      jen kokemusten perusteella rakennettu. Viimei-
42177:       kennettu Kokemäenjoen alueelle voi-           sen eli Hartolankosken voimalaitoksen rakenta-
42178:       mayhtiöille asetetuista velvoitteista         mislupaan ei enää sisältynyt kalatien rakentamis-
42179:       huolimatta ja                                 velvoitetta lainkaan. Puheena olevien voimalai-
42180:                                                     tosten kalatalousvelvoitteet on käytännössä hoi-
42181:       mihin toimenpiteisiin ryhdytään teiden        dettu 1970-luvulta lähtien ministeriön ja voi-
42182:       rakentamiseksi ja                             mayhtiöiden välisten sopimusten perusteella vä-
42183:       millä perusteilla maa- ja metsätalousmi-      liaikaisin maksuvelvoittein.
42184:       nisteriö toimii päinvastaiseen suuntaan          Nyt veden laadun parannuttua ja ulkomailta
42185:       hakemalla velvoitteiden poistoa ja            kalateistä saatujen kokemusten innostamana on
42186:                                                     kalateitä ruvettu taas vaatimaan myös Suomessa
42187:       ovatko tähänastiset voimayhtiöiden            ja useita kalateitä on viime aikoina rakennettu-
42188:       maksamat korvaukset olleet perustellun        kin. Ne on rakennettu kuitenkin lähinnä kalata-
42189:       suuruisia?                                    loudellisina kunnostushankkeina, ei juurikaan
42190:                                                     velvoitteina. Niistä on muistettava, että jos joes-
42191: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sa ei ole enää vaelluskaloille sopivia kutualueita,
42192: seuraavaa:                                          kuten esimerkiksi Kokemäenjoessa, ei katatei-
42193:                                                     den rakentamisella voida estää vaelluskaiakan-
42194: Kalataloudellisten velvoitteiden tavoitteena on
42195:                                                     noille aiheutuvia vahinkoja. Niillä tosin voidaan
42196: estää kalataloudellisten vahinkojen syntyminen
42197:                                                     laajentaa nousukalojen kalastusmahdollisuuksia
42198: ja/tai kompensoida aiheutuvat vahingot. Erityi-
42199:                                                     kalateiden yläpuoliseen vesistöön. Tällaisissa ve-
42200: sesti on pyritty turvaamaan kalakantojen tuotto.
42201:                                                     sistöissä vaelluskalakannoille aiheutuvat vahin-
42202: Aiemmin katsottiin, että kalateiden rakentamis-
42203:                                                     got tulee estää ensisijaisesti istutuksin.
42204: velvoitteiden avulla voidaan estää vaelluskala-
42205:                                                        Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti jo
42206: kannoille vesivoimalaitosten rakentamisesta ai-
42207:                                                     1970-luvun alkupuolella mittavan hankkeen
42208: heutuvat vahingot. Vähitellen huomattiin kuiten-
42209:                                                     suurten vaelluskalajokien vesivoimalaitosten
42210: kin, ettei vahinkojen syntymistä kyetty estämään
42211:                                                     omistajille määrättyjen kalatalousvelvoitteiden
42212: kalateiden avulla ainakin osaksi niiden tietynas-
42213:                                                     ajanmukaistamiseksi. Kysymys oli pitkälti van-
42214: teisen toimimattomuuden vuoksi ja osaksi vesis-
42215:                                                     hojen kalatien rakentamisvelvoitteiden ja joiden-
42216: tön veden laadun heikkenemisen vuoksi. Koke-
42217:                                                     kin maksuvelvoitteiden muuttamisesta kalanistu-
42218: mäenjoella veden laadun heikkeneminen olisi
42219:                                                     tusvelvoitteiksi ja viime aikoina lähinnä ajanmu-
42220: 
42221: 
42222:                                                                                                      3
42223: KK 207/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.                                                 Ministerin vastaus
42224: 
42225: 
42226: kaistetuiksi maksuvelvoitteiksi. Kemijoen, li-        puhevaltaa, minkä vuoksi ministeriö ei voi ottaa
42227: joen, Oulujoen sekä Kymijoen velvoitteet on jo        kantaa niiden suuruuteen.
42228: muutettu. Kokemäenjoella asia on vielä Länsi-            Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
42229: Suomen ympäristölupaviraston käsiteltävänä.           maa- ja metsätalousministeriö ei ole suinkaan ha-
42230:    Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä           kenut velvoitteiden poistamista Kokemäenjoen
42231: yleisenä kalatalousviranomaisena on huolehtia         vesivoimalaitoksilta, vaan niille määrättyjen ka-
42232: siitä, että kalataloudellisten vahinkojen syntymi-    lataloudellisten velvoitteiden ajanmukaistamista
42233: nen estetään ja/tai kompensoidaan tarkoituksen-       siten, että vanhat kalateiden rakentamisvelvoit-
42234: mukaisin toimenpitein. Aiheutuneista kalatalou-       teet korvattaisiin kalakantojen hoitotoimenpitei-
42235: dellisista vahingoista valtiolle ei sitä vastoin      siin käytettävillä kalatalousmaksuilla. Käytän-
42236: makseta kuin poikkeustapauksissa korvauksia.          nössä kysymys olisi yhteensä noin kymmenker-
42237: Yksityisoikeudellisten korvausten osalta minis-       taisesta vuotuismaksusta nykyiseen verrattuna.
42238: teriöllä ei ole, ei edes korvausperusteiden osalta,
42239: 
42240: 
42241: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
42242: 
42243:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
42244: 
42245: 
42246: 
42247: 
42248: 4
42249: Ministems svar                                                KK 207/2000 vp - Pia Viitanen /sd ym.
42250: 
42251: 
42252: 
42253: 
42254: Tili riksdagens talman
42255: 
42256: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger         tillräcklig för att förstöra bestånden av vand-
42257: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-      ringsfisk.
42258: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pia              Vid de äldsta kraftverken vid Kumo älv, Äetsä
42259: Viitanen /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      och Harjavalta, inrättades fiskvägar. 1 det följan-
42260: mål SS 207/2000 rd:                                     de kraftverkets, Kolsis byggnadstillstånd ingick
42261:                                                         också en skyldighet att inrätta en fiskväg. Fiskvä-
42262:        Varför har inga erforderliga jiskvägar           gen inrättades dock aldrig på grund av de erfaren-
42263:        byggts vid Kumo älv trots de skyldighe-          heter som man fått av vägarna. 1 byggnadstill-
42264:        ter som ålagts kraftverken och                   ståndet for det sista kraftverket vid Hartolankos-
42265:                                                         ki ingick inte längre någon skyldighet att inrätta
42266:        vilka åtgärder kommer att vidtas för att         fiskväg. De aktuella kraftverkens fiskeriekono-
42267:        vägarna skall byggas och                         miska skyldigheter har i praktiken sedan 1970-
42268:       på vilka grunder agerar jord- och skogs-          talet skötts genom tillfålliga betalningsskyldig-
42269:       bruksministeriet i motsatt riktning ge-           heter som avtalats mellan ministeriet och kraft-
42270:       nom att ansöka om att skyldigheterna              verken.
42271:       skall upphävas och                                    1 dag, när kvaliteten på vattnet har förbättrats
42272:                                                         och utländska erfarenheter har varit uppmuntran-
42273:        har de ersättingar som kraftverken. he-          de, har man igen också i Finland börjat kräva att
42274:        taiat hittills varit rättmätiga tili sin stor-   fiskvägar skall inrättas. Flera fiskvägar har ock-
42275:        lek?                                             så inrättats under den senaste tiden. Det har dock
42276:                                                         rört sig närmast om fiskeriekonomiska renove-
42277: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-         ringsprojekt, och inte just om fiskvägar som in-
42278: föra följande:                                          rättats p.g.a. skyldigheter. Det är skäl att komma
42279:                                                         ihåg att om det inte längre finns lämpliga lekom-
42280: Syftet med de fiskeriekonomiska skyldighetema
42281:                                                         råden för vandringsfiskar i en ä1v, vilket gäller i
42282: är att förhindra att det uppkommer fiskeriekono-
42283:                                                         Kumo älvs fall, går det inte att förhindra de ska-
42284: miska skador och/eller att kompensera skador.
42285:                                                         dor som orsakas vandringsfiskbestånden genom
42286: Ett särskilt syfte har varit tryggandet av fiskbe-
42287:                                                         att inrätta fiskvägar. Det är dock möjligt att med
42288: ståndens avkastning. Tidigare ansågs att det med
42289:                                                         hjälp av fiskvägarna utvidga fisket av vandrings-
42290: hjälp av skyldigheten att bygga fiskvägar var
42291:                                                         fisk i ett vattendrag ovanför fiskvägarna. 1 såda-
42292: möjligt att förhindra de skador som byggandet av
42293:                                                         na vattendrag skall de skador som orsakas vand-
42294: vattenkraftverk orsakade bestånden av vand-
42295:                                                         ringsfiskbestånden i forsta hand förhindras ge-
42296: ringsfisk. Småningom märkte man likväl att det
42297:                                                         nom utplantering av fisk.
42298: inte gick att förhindra skador med hjälp av fisk-
42299:                                                            Jord- och skogsbruksministeriet startade re-
42300: vägar, åtminstone delvis därför att de inte funge-
42301:                                                         dan i början av 1970-talet ett omfattande projekt
42302: rade och delvis därför att kvaliteten på vattnet
42303:                                                         för att uppdatera de fiskeriekonomiska skyldig-
42304: försämrades. 1 fråga om Kumo älv hade eventu-
42305:                                                         heter som ålagts ägarna tili kraftverken vid de
42306: ellt den försämrade vattenkvaliteten ensam varit
42307:                                                         stora älvarna med vandringsfisk. Frågan gällde i
42308: 
42309: 
42310:                                                                                                           5
42311: KK 207/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.                                                       Ministems svar
42312: 
42313: 
42314: stor utsträckning att ändra de gamla fiskvägs-         ningar har ministeri et ingen talan, inte ens i fråga
42315: skyldighetema och några betalningsskyldigheter         om ersättningsgrunden, vilket är orsaken till att
42316: till skyldigheter att planera ut fisk, och, under      ministeriet inte kan ta ställning till ersättningar-
42317: den senaste tiden, närmast till tidsenliga betal-      nas storlek.
42318: ningsskydligheter. 1 fråga om Kemi älv, ljo älv,          På grundval av det ovan anförda kan det kon-
42319: Ule älv samt Kymmene älv har skyldighetema             stateras att jord- och skogbruksministeriet inte
42320: redan ändrats. För Kumo älvs del behandlas ären-       alls ansökt om att de fiskeriekonomiska skyldig-
42321: det fortfarande av Västra Finlands miljötill-          hetema som har ålagts vattenverken vid Kumo
42322: ståndsverk.                                            älv skall upphävas, utan att avsikten är att göra
42323:     Jord- och skogsbruksministeriets uppgift som       dem tidsenliga genom att de gamla skyldigheter-
42324: allmän fiskerihushållningsmyndighetär att se till      na att inrätta fiskväg ersätts med fiskerihushåll-
42325: att uppkomsten av fiskeriekonomiska skador för-        ningsavgifter som skall användas till att vårda
42326: hindras och/eller kompenseras genom lämpliga           fiskbeståndet. 1 praktiken gäller det årliga avgif-
42327: åtgärder. För uppkomna fiskeriekonomiska ska-          ter som sammanlagt är cirka tio gånger större än
42328: dor betalas däremot endast i undantagsfall ersätt-     för närvarande.
42329: ning till staten. 1 fråga om privaträttsliga ersätt-
42330: 
42331: 
42332: Helsingfors den 29 mars 2000
42333: 
42334:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
42335: 
42336: 
42337: 
42338: 
42339: 6
42340:                                                               KK 208/2000 vp -    Esa Lahtela /sd ym.
42341: 
42342: 
42343: 
42344: 
42345:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 208/2000 vp
42346: 
42347:                                               Matkakulujen verovähennyksen omavastuun
42348:                                               osittaminen
42349: 
42350: 
42351: 
42352: 
42353: Eduskunnan puhemiehelle
42354: 
42355: Tuloverolain matkakulujen verovähennysoikeu-           menevät matkakulut hän olisi sitten voinut vä-
42356: den omavastuuosuuden jakamismahdollisuus               hentää verotuksessa.
42357: kuukauden osiin oli osan vuotta työtä saaville            Edellä mainitussa asiassa on kysymys yhdestä
42358: henkilöille merkittävä uudistus. Mutta aina, kun       ylimääräisestä työnteon vastaanottamisen kyn-
42359: tehdään uudistuksia, niin ensimmäisellä kerralla       nyksestä ja epäloogisuudesta. Eihän puolison tu-
42360: kaikki ei satu näköjään kohdalleen. Niin myös          loilla pitäisi kaiken järjen mukaan olla mitään
42361: tässäkin. Ennen kuin tämä omavastuun "jakso-           vaikutusta toisen puolison matkakustannusten
42362: tus" kuukausikohtaisesti onnistuu, voimassa ole-       vähennykseen, mutta tässä tapauksessa nykyisen
42363: van lain mukaan edellytetään henkilön saavan           lain mukaan on.
42364: ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työmark-
42365: kinatukea. Esimerkkitapauksessa pitkäaikaistyö-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42366: tön oli pudonnut ansiosidonnaisen työttömyys-          jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
42367: turvan piiristä. Hän ei saanut myöskään työmark-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
42368: kinatukea puolison tulojen ylitettyä tarveharkin-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
42369: nan tulorajan. Todettakoon, että hän kuitenkin oli
42370: koko ajan työttömänä työnhakijana työvoimatoi-               Mitä hallitus aikoo tehdä, että verotuk-
42371: mistossa. Kun hän sai sitten pienipaikkaisen puo-            sessa matkakustannusten verovähennyk-
42372: len vuoden työpaikan, niin nykyisen lain mukaan              sen omavastuun osittaminen kuukau-
42373: hänen matkakulujensa verovähennyksen oma-                     sikohtaisesti laajennettaisiin koske-
42374: vastuu on 3 000 markkaa. Jos hänen puolisonsa                maan myös sellaisia osan vuotta työssä
42375: tulot olisivat olleet pienemmät niin, että hän olisi         olevia, joille ei makseta työmarkkinatu-
42376: saanut työmarkkinatukea vaikka vähäisemmän-                  kea työttömyysajalta puolison tuloista
42377: kin määrän, hänen matkakulujensa omavastuu                   johtuen muttajotka muuten täyttävät sa-
42378: ko. tapauksessa olisi ollut n. 1 500 markkaa. Yli-           mat ehdot kuin muutkin ansiosidonnais-
42379:                                                              ta tai työmarkkinatukea saavat?
42380: 
42381: 
42382: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
42383: 
42384:     Esa Lahtela /sd
42385:     Marjaana Koskinen /sd
42386: 
42387: 
42388: 
42389:                                                                                               Versio 2.0
42390: KK 208/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.                                             Ministerin vastaus
42391: 
42392: 
42393: 
42394: 
42395: Eduskunnan puhemiehelle
42396: 
42397: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          kuitenkin vähintään 540 markkaa. Täyteen kor-
42398: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      vauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 kor-
42399: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         vauspäivää vastaava määrä. Säännöstä sovelle-
42400: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd          taan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimitet-
42401: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            tavassa verotuksessa.
42402: 208/2000 vp:                                              Matkakustannusten omavastuuosuus on ollut
42403:                                                        lainmuutokseen asti kiinteämääräinen verovuo-
42404:        Mitä hallitus aikoo tehdä, että verotuk-       den tuloista ja muista työskentelyolosuhteista
42405:        sessa matkakustannusten verovähennyk-          riippumatta. Tämä on ollut tärkeää sen vuoksi,
42406:        sen omavastuun osittaminen kuukau-             että määrä voidaan ottaa huomioon koneellisesti.
42407:        sikohtaisesti laajennettaisiin koske-          Vastaavalla tavalla määräytyvät esimerkiksi pe-
42408:        maan myös sellaisia osan vuotta työssä         rus- ja ansiotulovähennys, joihin ei myöskään
42409:        olevia, joille ei makseta työmarkkinatu-       vaikuta verovelvollisen työskentelyajan pituus.
42410:        kea työttömyysajalta puolison tuloista         Tällaisten vähennysten edellytyksenä suorastaan
42411:        johtuen muttajotka muuten täyttävät sa-        on, että niiden määrä ei ole riippuvainen yksilöl-
42412:        mat ehdot kuin muutkin ansiosidonnais-          lisestä verovelvollisen toimesta asiakirjoilla esi-
42413:        ta tai työmarkkinatukea saavat?                tettävästä selvityksestä. Verohallinnossa on kehi-
42414:                                                       tetty verotusmenettelyä automatisoimalla rutii-
42415: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ninluonteisia tehtäviä niin, että verovirkailijoi-
42416: ti seuraavaa:                                         den työpanos kohdistuisi merkityksellisiin kysy-
42417: Tuloverolain 93 §:n 4 momenttiin lisättiin lail-      myksiin. Tarkoituksena on myös vähentää vero-
42418: la ( 1170/1998) säännös, jonka mukaan, jos vero-      velvollisille ilmoitus- ja selvitysvelvollisuudesta
42419: velvollinen on verovuoden aikana saanut työttö-       aiheutuvaa tarpeetonta vaivaa. Näiden tavoittei-
42420: myysturvalain (602/1984) mukaista työttömyys-         den kanssa olisi selkeässä ristiriidassa, jos oma-
42421: päivärahaa, työmarkkinatuesta annetun lain            vastuuosuus määräytyisi perusteilla, joita ei saa-
42422: (1542/1993) mukaista työmarkkinatukea, työvoi-        da verohallinnon tiedosteihin koneellisesti, vaan
42423: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain      jotka verovelvollisen olisi itse selvitettävä todis-
42424: (763/1990) mukaista koulutustukea, työllisyys-        tuksilla.
42425: lain (275/1987) ja sen nojalla annetuissa sään-           Tuloverolain 93 §:n 4 momentin soveltamis-
42426: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pitkäai-   piiri rajattiin tämän vuoksi henkilöihin, jotka
42427: kaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemi-          ovat työttömiä ja saavat työttömyytensä perus-
42428: sesta annetun lain (709/1997) mukaista etuutta        teella lakisääteistä etuutta, koska työttömyyden
42429: tai työttömien omaehtoisen opiskelun tukemises-       perusteella maksettavat etuudet ovat verotetta-
42430: ta annetussa laissa (1402/1997) tarkoitettua kou-     vaa tuloa, ja siten niiden maksaja ilmoittaa mak-
42431: lutuspäivärahaa, hänen matkakustannusvähen-           samistaan etuuksista verohallinnolle joka tapauk-
42432: nyksen 3 000 markan suuruista omavastuuosuut-         sessa. Lisäksi mekaaninen työttömyyskuukau-
42433: taan pienennetään 270 markalla jokaiselta täy-        den määrittely, jossa kuukauteen katsotaan sisäl-
42434: deltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on           tyvän 21,5 maksupäivää, turvaa tasapuolisen ja
42435: 
42436: 
42437: 2
42438: Ministerin vastaus                                           KK 208/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
42439: 
42440: 
42441: 
42442: kitkaUoman verotuskohtelun, joka ei ole riippu-        mänkaltaista tietoa pantaisiin suorasiirtona vero-
42443: vainen työttömyyden yhdenjaksoisuudesta tai            tuksen perusteeksi.
42444: sen muusta ajoittumisesta verovuoden aikana.              Lainmuutoksen syynä oli osituksen kannus-
42445: Lainmuutos johtui siitä, että omavastuuosuuden         tusvaikutus. Työttömyyspäivärahaa tai työmark-
42446: katsottiin voivan vaikuttaa työttömän halukkuu-        kinatukea saavan etuus päättyy hänen ottaessaan
42447: teen vastaanottaa työtä. Muutosta pidettiin tar-       vastaan työtä, tai palkkatulon sovittelu alentaa
42448: peellisena alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi.       hänen etuuttaan, jos kyseessä on osa-aikainen tai
42449: Lakia muutettaessa miellettiin, että muut vain         satunnainen työsuhde. Tällöin omavastuuosuu-
42450: osan vuotta työskentelevät, kuten opiskelijat tai      dellakin on kannustavaa merkitystä. Omavas-
42451: sairaana olleet, joutuvat laissa tarkoitettuihin      tuun osittamisen suhteellinen kannnustusvaiku-
42452: korvauksensaajiin verrattuna eri asemaan. Tämä         tus ei etuutta Saarnattornilla ole yhtä merkittävä
42453: perustui kuitenkin nimenomaan mainittujen käy-         kuin etuutta saavilla, koska palkkatulosta saatu
42454: tännön näkökohtien lisäksi lain tarkoitukseen         tulonlisäys tulee kokonaisuudessaan asianomai-
42455: kannustaa työttömyysetuuksia saavia työhön.            selle henkilölle vähentämättä hänen työttömyys-
42456:    Suomessa työttömyysturvajärjestelmä on             etuuksiaan. Kannustusvaikutuksen osalta on huo-
42457: poikkeuksellisen kattava. Siitä huolimatta työ-       mattava, että koko omavastuuosuuden vaikutus
42458: markkinatuen tarveharkinta eräissä tilanteissa es-    veron määrään on vuositasolla noin 1 000-
42459: tää etuuden maksamisen. Osa etuuden ulkopuo-           1 500 markkaa ja kuukausikohtaisesti noin 100
42460: lella olevista ei ole mitä ilmeisimmin rekisteröi-    markkaa.
42461: tynyt työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimis-           Tuloverolain 93 §:n 4 momentin säännöstä ei
42462: toon. Työnhakijoiksi rekisteröityneiden kohdal-       ole edellä mainituista käytännön syistä mahdol-
42463: la ei ainakaan työnhaun alkuvaiheessa erikseen        lista laajentaa koskemaan kaikkia, jotka eri syis-
42464: tutkita heidän statustaan, vaan henkilö kirjataan     tä eivät työskentele vuoden kaikkina kuukausi-
42465: oman ilmoituksensa perusteella työttömäksi            na. Henkilöt, jotka eivät saa tarveharkinnan
42466: työnhakijaksi, jos hän ei työmarkkinatukea hae        vuoksi työmarkkinatukea, eivät ole täysin verrat-
42467: tai ei sitä esimerkiksi puolison tulojen johdosta     tavissa säännöksessä tarkoitettuihin korvauksen-
42468: tule saamaan. Työttömyysturva- tai työmarkki-         saajiin. Heitä ei siten voida pitää sillä tavoin vä-
42469: natukijärjestelmän ulkopuolella olevista ei siirre-   liinputoajina, että säännöksen tarkistaminen oli-
42470: tä nykyisellään tietoa veroviranomaiselle. Vero-      si heitä koskien perusteltua.
42471: vähennyksen osittamisen laajentaminen koske-              Lisäksi on otettava huomioon, että hallitusoh-
42472: maan myös heitä edellyttäisi tiedonsiirron järjes-    jelman mukaisesti työmarkkinatuen tarveharkin-
42473: tämistä. Siirrettävä tieto perustuisi edellä kuva-    taa lievennetään olennaisesti 1 päivänä syyskuu-
42474: tulla tavalla ainoastaan henkilön omaan ilmoi-        ta 2000 voimaan tulevalla työmarkkinatuesta an-
42475: tukseen. Tarkoituksenmukaista ei ole, että tä-        netun lain muutoksella.
42476: 
42477: 
42478: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
42479: 
42480:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
42481: 
42482: 
42483: 
42484: 
42485:                                                                                                         3
42486: KK 208/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.                                                Ministerns svar
42487: 
42488: 
42489: 
42490: 
42491: Tili riksdagens talman
42492: 
42493: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      sättningsmånad anses höra ett belopp som mot-
42494: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-   svarar 21,5 ersättningsdagar. Bestämme1sen till-
42495: rådet översänt följande av riksdags1edamot Esa       lämpas första gången vid beskattningen för 1999.
42496: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        Resekostnadernas självriskandel har fram till
42497: 208/2000 rd:                                         lagändringen varit ett fast belopp oberoende av
42498:                                                      inkomsterna under skatteåret och andra arbets-
42499:        Vad avser regeringen göra för att             förhållanden. Detta har varit viktigt för att belop-
42500:        minskningen av självrisken i fråga om         pet skall kunna beaktas maskinellt. På motsva-
42501:        skatteavdraget för resekostnaderna i be-      rande sätt bestäms t.ex. grundavdraget och för-
42502:        skattningen skall komma att gälla även        värvsinkomstavdraget, vi1ka heller inte påverkas
42503:        sådana personer som arbetar bara en           av hur länge den skattskyldige arbetat. Förutsätt-
42504:        del av året och som inte får arbetsmark-      ningen för dylika avdrag är att deras belopp inte
42505:        nadsstöd för sin arbetslöshetstid på          är beroende av individuell utredning och hand-
42506:        grund av makens inkomster, men som            lingar som den skattsky1dige företer. Skatteför-
42507:        annars fyller samma krav som andra            valtningen har genom att automatisera beskatt-
42508:        som får inkomstrelaterad dagpenning           ningsförfarandet utveck1at de rutinmässiga upp-
42509:        eller arbetsmarknadsstöd?                     gifterna för att beskattningstjänstemännens ar-
42510:                                                      betsinsats skall kunna inriktas på viktiga frågor.
42511: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      A vsikten är även att minska det onödiga besvär
42512: föra följande:                                       som de skattskyldiga orsakas av anmälnings- och
42513: 193 § 4 mom. inkomstskattelagen tillfogades ge-      utredningsplikten. Det skulle k1art strida mot
42514: nom lag (1170/1998) en bestämmelse där det           dessa mål om självriskandelen skulle bestämmas
42515: sägs att om den skattskyldige under skatteåret har   på sådana grunder som skatteförvaltningen inte
42516: fått arbetslöshetsdagpenning enligt lagen om         får maskinellt i sina dataregister, utan som den
42517: utkomstskydd för arbetslösa (602/1984), ar-          skattskyldige sjä1v borde redogöra för med hjä1p
42518: betsmarknadsstöd enligt lagen om arbetsmark-         av intyg.
42519: nadsstöd (1542/1993), utbildningsstöd en1igt 1a-        Den krets som omfattas av 93 § 4 mom. in-
42520: gen om arbetskraftspolitisk vuxenutbi1dning          komstskattelagen begränsades därför till perso-
42521: (763/ 1990), arbetspraktikstöd enligt sysselsätt-    ner som är arbetslösa och som på grund av sin ar-
42522: nings1agen (275/1987) och bestämmelser som ut-       bets1öshet får 1agstadgade förmåner, eftersom de
42523: fårdats med stöd av den, förmån enligt lagen om      förmåner som betalas på grund av arbetslöshet är
42524: stödjande av 1ångtidsarbets1ösas frivilliga stu-     beskattningsbar inkomst och den som betalar
42525: dier (709/ 1997) eller utbildningsdagpenning en-     dessa förmåner i varje fall gör en anmälan om be-
42526: ligt lagen om stödjande av arbetslösas frivilliga    talda förmåner till skatteförvaltningen. Dess-
42527: studier ( 1402/ 1997), minskas resekostnadsavdra-    utom garanterar den mekaniska definitionen av
42528: gets självriskandel som är 3 000 mark, med 270       arbetslöshetsmånaden, enligt viiken månaden an-
42529: mark för varje full ersättningsmånad. Självrisk-     ses bestå av 21 ,5 betalningsdagar, en j ämlik och
42530: andelen är dock minst 540 mark. Tili en full er-     friktionsfri behandling i beskattningshänseende
42531: 
42532: 
42533: 4
42534: Ministems svar                                                 KK 208/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
42535: 
42536: 
42537: som inte är avhängig av om arbetslösheten har           målsenligt att sådan information överförs direkt
42538: varit oavbruten eller av hur den annars har infal-      och utgör grund för beskattningen.
42539: lit under skatteåret. Lagändringen berodde på att          Orsaken tili lagändringen var den sporrande
42540: självriskandelen ansågs kunna inverka på den ar-        verkan. Om en person får förmån i form av ar-
42541: betslösas villighet att ta emot arbete. Ändringen       betslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd
42542: ansågs vara nödvändig som stöd för den regiona-         tar förmånen slut när han tar emot arbete, eller
42543: la rörligheten. När lagen ändrades ansåg man att        om han har ett anställningsförhållande på deltid
42544: andra som arbetar bara en del av året, t.ex. stude-     eller ett korttidsarbete så sänker jämkningen av
42545: rande eller personer som har varit sjuka, har en        löneinkomsten hans förmån. 1 sådana fall har
42546: annan ställning än de förmånstagare som avses i         även självriskandelen en sporrande betydelse.
42547: lagen. Detta baserade sig dock förutom på de            Den sporrande verkan av minskningen av själv-
42548: nämnda praktiska synpunktema uttryckligen på            risken är inte i proportion lika stor för personer
42549: lagens syfte att sporra arbetslöshetsförmånstaga-       som inte får förmåner som för personer som får
42550: re till arbete.                                         förmåner, eftersom inkomstökningen i form av
42551:     1 Finland är systemet för utkomstskydd för ar-      löneinkomst kommer personen i fråga till godo
42552: betslösa ovanligt heltäckande. Trots det hindrar        utan att den minskar hans arbetlöshetsförmåner.
42553: behovsprövningen av arbetsmarknadsstödet i              För den sporrande inverkans del bör man beakta
42554: vissa situationer att förmånen betalas. En del av       att hela självriskandelens inverkan på skattens
42555: dem som står utanför förmånen har tydligen inte         belopp är ca 1 000-1 500 mk på årsnivå och ca
42556: låtit sig registreras som arbetslösa arbetssökande      100 mk räknat per månad.
42557: hos arbetskraftsbyrån. När personer registreras            Bestämmelsen i 93 § 4 mom. inkomstskattela-
42558: som arbetssökande undersöks deras status åt-            gen kan av praktiska skäl inte utsträckas tili att
42559: minstone i det första skedet inte särskilt, utan en     gälla alla som av olika skäl inte arbetar under alla
42560: person som inte ansöker om arbetsmarknadsstöd           årets månader. Personer som på grund av behovs-
42561: eller som inte kommer att få det på grund av ma-        prövning inte får arbetsmarknadsstöd kan inte di-
42562: kens inkomster registreras på basis av sin egen         rekt jämföras med de förmånstagare som avses i
42563: anmälan som arbetslös arbetssökande. Uppgifter          bestämmelsen. Man kan alltså inte anse att de
42564: om personer som står utanför systemet för ut-           missgynnas eller att det vore motiverat att revide-
42565: komstskydd för arbetslösa eller arbetsmarknads-         ra bestämmelsen i fråga om dem.
42566: stöd överförs som det nu är inte till skattemyn-           Dessutom bör det beaktas att enligt regerings-
42567: digheten. Om minskningen av skatteavdraget ut-          programmet lindras behovsprövningen av arbets-
42568: vidgas tili att gälla även dem, förutsätter detta att   marknadsstödet väsentligt den 1 september 2000
42569: dataöverföringen ordnas. De data som överförs           genom en lag om ändring av lagen om arbets-
42570: skulle på det beskrivna sättet endast grunda sig        marknadsstöd.
42571: på personens egen anmälan. Det är inte ända-
42572: 
42573: 
42574: 
42575: Helsingfors den 28 mars 2000
42576: 
42577:     Finansminister Sauli Niinistö
42578: 
42579: 
42580: 
42581: 
42582:                                                                                                           5
42583:                                                               KK 209/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
42584: 
42585: 
42586: 
42587: 
42588:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 209/2000 vp
42589: 
42590:                                               Asunto-osakeyhtiöiden talonmiesten paikkaa-
42591:                                               minen ja arvonlisävero
42592: 
42593: 
42594: 
42595: 
42596: Eduskunnan puhemiehelle
42597: 
42598: Suuret asunto-osakeyhtiöt, jotka saattavat muo-         sipäiväistä talonmiestä ei ole kuitenkaan mahdol-
42599: dostua kymmenestä erillisestä kerrostalosta, tar-       lista palkata alle 180 000 markalla.
42600: vitsevat kaksi huoltomiestä, jotta talojen normaa-          Hallituksen esityksessä erilaiset asunto-osake-
42601: li huolto ja kunnossapito toteutuisi. Suurilla talo-   yhtiöt asetetaan näin eriarvoiseen taloudelliseen
42602: yhtiöillä on laajat pihapiirit ja parkkipaikat sekä    asemaan. Asukkaiden turvallisuudentunteelle ja
42603: paljon yhteisiä sisätiloja, kuten saunat, pesutu-      asumisviihtyvyydelle on myös asetettu eri lähtö-
42604: vat, kellarit ja ulkovarastot. Tällaisia isoja asun-   kohdat. Miksi "yleisesti koettu" turvallisuuden-
42605: to-osakeyhtiöitä on paljon pääkaupunkiseudun           tunne ja asumisviihtyvyys pitää arvonlisäveron
42606: esikaupunkialueella, kuten myös muissa Suo-            poistamistuella kohdistaa vain pieniin asunto-
42607: men suurimmissa kaupungeissa.                          osakeyhtiöihin? Ollaanko nyt huolestuneita vain
42608:     Hallituksen esityksessä (HE 179/1999 vp)           sellaisten asunto-osakeyhtiöiden asukkaista,
42609: eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja            joissa yhtiön koko on niin pieni, että yhdellä ko-
42610: 33 §:n muuttamisesta ehdotetaan arvonlisävero-         kopäiväisesti palkatolla talonmiehellä tullaan
42611: lakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallinta-    toimeen? Kun kerran on nähty, että verotuksen
42612: palvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun         alaraja vaikeuttaa kokopäiväisen talonmiehen
42613: oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nos-        paikkaamista yleensä, niin tämä vaikeus koros-
42614: tettaisiin 120 000 markasta 180 000 markkaan.          tuu suurten asunto-osakeyhtiöiden kohdalla.
42615: Nykyään taloyhtiö joutuu maksamaan arvonlisä-              Arvonlisäverolain 32 ja 33 §:n muuttamisessa
42616: veron, jos palkka talonmiehen työstä sosiaaliku-       pitäisi kiinteistön omistaja- ja haltijakohtaisen
42617: luineen ylittää 120 000 markkaa. Summa on sää-         markkamääräisen rajan määrittämisessä ottaa
42618: detty sellaiselle tasolle, että arvonlisäverolle       huomioon talonmiehen palkkaamisen tarpeelli-
42619: käytännössä joutuu, jos töissä on yksi kokopäivä-      suus. Markkamääräinen raja vain kiinteistön
42620: toiminen työntekijä. Hallitus ehdottaa, että raja      omistaja- ja haltijakohtaisuuteen perustuen ei rii-
42621: nostetaan 180 000 markkaan. Tämä merkitsisi,           tä, vaan taloudellisen tasa-arvon vuoksi on otet-
42622: että täysipäiväisen talonmiehen voisi palkata il-      tava huomioon asunto-osakeyhtiön koko, huo-
42623: man, että arvonlisävero lankeaa.                       neistojen määrä, asukaslukumäärä sekä raken-
42624:     Esityksen vaikutus olisi epäedullinen suurille     nusten, yhteisten tilojen ja piha-alueiden pinta-
42625: taloyhtiöille, jotka eivät tule toimeen vain yhdel-    alat.
42626: lä talonmiehellä. Yhden täysipäiväisen talonmie-
42627: hen voisi palkata arvonlisäverotta, mutta toisen       Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42628: täysipäiväisen talonmiehen osalta joutuisi mak-        jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42629: samaan arvonlisäveroa. Isot taloyhtiöt joutuisi-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42630: vat maksamaan arvonlisäveron, koska kahta täy-         vaksi seuraavan kysymyksen:
42631: 
42632:                                                                                                   Versio 2.0
42633: KK 209/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
42634: 
42635: 
42636:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta taloudel-   useamman kuin yhden talonmiehen
42637:       linen eriarvoisuus asunto-osakeyhtiöi-       palkkaamiseen ilman arvonlisäveron
42638:       den väliltä poistuisi ja suurille asunto-    lankeamista?
42639:       osakeyhtiöille taattaisiin mahdollisuus
42640: 
42641: 
42642: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2000
42643: 
42644:     Kimmo Kiljunen /sd
42645: 
42646: 
42647: 
42648: 
42649: 2
42650: Ministerin vastaus                                          KK 209/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
42651: 
42652: 
42653: 
42654: 
42655: Eduskunnan puhemiehelle
42656: 
42657: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa            Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön ve-
42658: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         rotus koskee myös muita asunto-osakeyhtiön
42659: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          hankkimia palveluita kuin talonmiespalveluita.
42660: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen            Kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispal-
42661: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            velut, kiinteistön puhtaanapito ja muu kiinteis-
42662: 209/2000 vp:                                           tönhoito sekä kiinteistön talous- ja hallintopalve-
42663:                                                        lut Lisäksi oman käytön verotus koskee asunto-
42664:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta taloudel-       osakeyhtiöiden lisäksi muita muutoin arvonlisä-
42665:       linen eriarvoisuus asunto-osakeyhtiöi-           verotuksen ulkopuolelle jääviä kiinteistönhalti-
42666:       den väliltä poistuisi ja suurille asunto-       joita.
42667:       osakeyhtiöille taattaisiin mahdollisuus             Oman käytön verotuksen alaraja mahdollistaa
42668:       useamman kuin yhden talonmiehen                  sen, että tietty määrä kiinteistöhallintapalveluis-
42669:       palkkaamiseen ilman arvonlisäveron               ta voidaan tehdä kiinteistönhaltijan omalla hen-
42670:       lankeamista?                                    kilökunnalla ilman arvonlisäveroseuraamuksia.
42671:                                                        Sen tarkoituksena ei ole vapauttaa nimenomaan
42672: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         talonmiespalveluita kaikissa tilanteissa arvon-
42673: ti seuraavaa:                                          lisäverosta.
42674: Kiinteistöhallintapalvelujen myynnistä on suori-          Hallituksen esityksessä (HE 179/1999 vp)
42675: tettava veroa arvonlisäverolain ( 150 l/1993)         oman käytön verotuksen alarajaa on ehdotettu
42676: yleisten periaatteiden mukaisesti. Kiinteistön        nostettavaksi 120 000 markasta 180 000 mark-
42677: omistajan tai haltijan ulkopuolisilta ostamiin        kaan. Eduskunta on juuri hyväksynyt ehdotuk-
42678: kiinteistöhallintapalveluihin sisältyy siten arvon-   sen. Rajan nostaminen mahdollistaa sen, että
42679: lisävero. Ilman erityissääntelyä asunto-osakeyh-      asunto-osakeyhtiöt voivat palkata yhden koko-
42680: tiöiden olisi verotuksellisesti edullisempaa tuot-    päiväisen työntekijän ilman arvonlisäveroseuraa-
42681: taa kiinteistöön kohdistuvat palvelut itse kuin os-   muksia. Rajan korottaminen siten, että useiden
42682: taa ne ulkopuolisilta. Tämän kilpailuhäiriön lie-     talonmiesten palkkaus olisi mahdollista ilman ar-
42683: ventämiseksi kiinteistöön kohdistuvat asunto-         vonlisäveroseuraamuksia, aiheuttaisi kilpailu-
42684: osakeyhtiön omalla henkilökunnalla suorittamat        vääristymiä kiinteistöalalla.
42685: työt verotetaan oman käytön verotusta koske-              Edellä esitetyn perusteella hallituksen tarkoi-
42686: vien periaatteiden mukaisesti. Hallinnollisista       tuksena ei ole ehdottaa kiinteistöhallintapalvelu-
42687: syistä kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön       jen oman käytön verotuksen alarajaa nostettavak-
42688: verotuksen edellytyksenä on, että omien töiden        si tai suhteutettavaksi asunto-osakeyhtiön koon
42689: arvo ylittää tietyn markkamääräisen alarajan.         mukaan.
42690: 
42691: 
42692: 
42693: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
42694: 
42695:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
42696: 
42697:                                                                                                         3
42698:  KK 209/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                      Ministems svar
42699: 
42700: 
42701: 
42702: 
42703: Tili riksdagens talman
42704: 
42705: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Beskattningen av eget bruk av tjänster som av-
42706: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    ser fastighetsinnehav gäller även andra tjänster
42707: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim-       än gårdskarlstjänster som ett bostadsaktiebolag
42708: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs-       skaffar. Tjänster som avser fastighetsinnehav är
42709: mål SS 209/2000 rd:                                   byggtjänster, renhållning och annan skötsel av
42710:                                                       fastigheten samt ekonomiska och andra adminis-
42711:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta        trativa tjänster som hänför sig till fastigheten.
42712:        för att den ekonomiska ojämlikhet som          Dessutom gäller beskattningen av eget bruk för-
42713:        finns mellan bostadsaktiebolag elimine-        utom bostadsaktiebolag även många fastighetsin-
42714:        ras och att stora bostadsaktiebolag ges       nehavare som annars blir utanför mervärdesbe-
42715:        möjlighet att anställaflera än en gårds-       skattningen.
42716:        karl utan att bolagen påförs mervärdes-           Den nedre gränsen för beskattning av eget
42717:        skatt?                                        bruk ger fastighetsinnehavare möj1ighet att låta
42718:                                                      sin egen personai utföra en viss del av de tjänster
42719: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      som avser fastighetsinnehav utan mervärdesskat-
42720: föra följande:                                       tepåföljder. Syftet med beskattningen är inte att
42721: På försäljning av tjänster som avser fastighetsin-   befria uttryckligen gårdskarlstjänster från mer-
42722: nehav skall betalas skatt i enlighet med de all-     värdesskatt i alla situationer.
42723: männa principema för mervärdesskattelagen                I regeringens proposition (RP 179/1999 rd) fö-
42724: (150111993). Mervärdesskatt ingår alltså i de        reslås att den nedre gränsen för beskattningen av
42725: tjänster som avser fastighetsinnehav som fastig-     eget bruk höjs från 120 000 mk till 180 000 mk.
42726: hetens ägare eller innehavare köper av utomstå-      Riksdagen har nyligen godkänt lagförslaget. En
42727: ende. Utan särskild reglering i skattehänseende      höjning av den nedre gränsen ger bostadsaktiebo-
42728: skulle det vara förmånligare för bostadsaktiebo-     lag möjlighet att anställa en arbetstagare på hel-
42729: lagen att själva producera de tjänster som hänför    tid utan mervärdesskattepåföljder. En höjning av
42730: sig till fastigheten än att köpa dem av utomståen-   gränsen så att flera gårdskarlar kunde anställas
42731: de. 1 syfte att lindra denna konkurrensstöming       utan skattepåföljder skulle leda till snedvridning
42732: beskattas det arbete som bostadsaktiebolaget lå-     av konkurrensen i fastighetsbranschen.
42733: ter sin egen personai utföra på fastigheten enligt       Med stöd av vad som anförts ovan har reger-
42734: principema för beskattning av eget bruk. Av ad-      ingen inte för avsikt att föreslå att den nedre
42735: ministrativa skäl är förutsättningen för beskatt-    gränsen för beskattning av eget bruk av tjänster
42736: ning av eget bruk av tjänster som avser fastig-      som avser fastighetsinnehav höjs eller relateras
42737: hetsinnehav att värdet av de egna arbetena över-     till bostadsaktiebolagets storlek.
42738: skrider ett visst minimibelopp.
42739: 
42740: 
42741: 
42742: Helsingfors den 28 mars 2000
42743: 
42744:      Finansminister Sauli Niinistö
42745: 
42746: 
42747:  4
42748:                                                             KK 210/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
42749: 
42750: 
42751: 
42752: 
42753:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 210/2000 vp
42754: 
42755:                                              Elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähentämi-
42756:                                              nen
42757: 
42758: 
42759: 
42760: 
42761: Eduskunnan puhemiehelle
42762: 
42763: Kevättalvella 1997 toteutetun suomalaisten ai-           Moneen muuhun maahan verrattuna Suomes-
42764: kuisten ravintotutkimuksen mukaan suolan saan-        sa syödään aika vähäsuolaista ruokaa. Elintarvik-
42765: ti on suosituksiin verrattuna runsasta. Suomessa      keiden liikkuvuuden myötä on tultu tilanteeseen,
42766: on aktiivisesti kehitetty elintarvikkeiden suolapi-   että Suomeen tuodaan erittäin suolaisia tuotteita.
42767: toisuuksia koskevaa lainsäädäntöä - suuntaus          Esimerkiksi Ranskasta tuotettujen paistovalmii-
42768: on oikea ja kehitys jatkuu kaikkien hyväksi. Pro-     den patonki en suolapitoisuus saattaa olla 1, 7 %,
42769: sessoitujen elintarvikkeiden ja valmisruokien         kun oma lainsäädäntömme määrittelee 1,3 % nor-
42770: suolapitoisuudet eivät kuitenkaan ole aina saa-       maalisuolaisen ylärajaksi.
42771: neet osakseen riittävää huomiota.                        Suolan saannin suositus, 5 g päivässä, on epä-
42772:    Ihminen ei tarvitse ruokasuolaa (NaCl) lain-       realistisen tiukka. Sydäntautiliitto pitääkin 7 g:n
42773: kaan, koska ruoka-aineissa luonnostaan oleva          tavoitetasoa realistisena. Tästä tasosta suomalai-
42774: natrium (noin 1,5 g NaCl päivässä) riittää tyydyt-    set eivät enää ole kovin kaukana. Suomessa vähä-
42775: tämään fysiologisen tarpeen. Suomalaisten kes-        suolaisten elintarvikkeiden valikoima kasvaa
42776: kimääräinen natriumin kokonaissaanti on taval-        koko ajan, samoin kuin ihmisten tietoisuus tur-
42777: lista tasoa moniin maihin verrattuna. Enää suo-       han suolaisen ruoan haitallisuudesta. Muualla
42778: malaiset eivät syö poikkeuksellisen suolaista         Euroopassa ei vielä olla yhtä pitkällä.
42779: ruokaa, mutta suositukseen on vielä matkaa. Suo-
42780: malaisten miesten suolan saanti ravinnosta on         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42781: 10,5 g/vrk (1,1 g/MJ) ja naisten 7,2 g/vrk (1,1       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42782: g/MJ). Sekä naisten että miesten suolan saanti on     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42783: runsasta verrattuna suositukseen, joka on 5 g/vrk     vaksi seuraavan kysymyksen:
42784: tai 0,5 g/MJ.
42785:     Suolan tärkeimmät lähteet ovat ruoan valmis-            Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kehitys
42786: tuksessa käytetty suola, makkara ja lihavalmis-             suolapitoisuuden vähentämiseksi elin-
42787: teet sekä leipä. Kotona käytetyn suolan osuus on            tarvikkeissa jatkuu myönteisenä ja jotta
42788: jatkuvasti pienentynyt, koska kodeissa valmiste-            suolapitoisuuden vähetäminen taataan
42789: taan vähemmän ruokaa ja vastaavasti suurkeit-               myös prosessoiduissa elintarvikkeissaja
42790: tiöissä valmistetun ruoan ja prosessoitujen elin-           valmisruoissa sekä
42791: tarvikkeiden kulutus on kasvanut. Arvion mu-
42792: kaan 70 prosentia suolasta saadaan nyt teollisesti          mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tiedostet-
42793: valmistetuista elintarvikkeista; kotona ruoanval-           taisiin myös tuontielintarvikkeiden kor-
42794: mistuksessa ja leivonnassa käytetyn suolan osuus            keat suolapitoisuudet?
42795: on 20 ja joukkoruokailun osuus 10 prosenttia.
42796: 
42797:                                                                                                 Versio 2.0
42798: KK 210/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
42799: 
42800: 
42801: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2000
42802: 
42803:     Kimmo Kiljunen /sd
42804: 
42805: 
42806: 
42807: 
42808: 2
42809: Ministerin vastaus                                          KK 210/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
42810: 
42811: 
42812: 
42813: 
42814: Eduskunnan puhemiehelle
42815: 
42816: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         sa ruokasuolan määrä on ilmoitettava painopro-
42817: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     sentteina. Luettelo kattaa suuren osan tärkeistä
42818: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         suolanlähteistä. Lisäksi tiettyihin elintarvikkei-
42819: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen           siin vaaditaan merkintä "voimakassuolainen" tai
42820: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            "lisätty paljon suolaa", jos tuoteryhmäkohtaises-
42821: 210/2000 vp:                                          ti asetetut suolapitoisuusrajat ylittyvät. Suolan il-
42822:                                                       moittamisesta annetut merkintämääräykset kos-
42823:       Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kehitys        kevat sekä kotimaassa valmistettuja että tuon-
42824:       suolapitoisuuden vähentämiseksi elin-           tielintarvikkeita.
42825:       tarvikkeissa jatkuu myönteisenä ja jotta            Suomessa terveysviranomaiset, kuluttajat ja
42826:       suolapitoisuuden vähentäminen taataan           elintarviketeollisuus ovat pitäneet suolan pakol-
42827:       myös prosessoiduissa elintarvikkeissaja         lista ilmoittamista hyvänä ohjauskeinona vähä-
42828:       valmisruoissa sekä                              suolaiseen ruokavalioon. Tehtyjen seurantatutki-
42829:                                                       musten mukaan merkinnäillä on ollut elintarvik-
42830:        mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tiedostet-    keiden suolapitoisuutta alentava vaikutus. Val-
42831:        taisiin myös tuontielintarvikkeiden kor-       mistajat ovat pyrkineet välttämään "voimakas-
42832:        keat suolapitoisuudet?                         suolainen" -merkintää ja alentaneet valmistei-
42833: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         densa suolapitoisuuksia ilmoitusrajan alapuolel-
42834:                                                       le. Monissa tuotteissa on myös siirrytty käyttä-
42835: ti seuraavaa:
42836:                                                       mään vähemmän natriumia sisältäviä mineraali-
42837: Euroopan yhteisöjen elintarvikelainsäädännössä        suoloja.
42838: ei ole säännöksiä, jotka rajoittaisivat ruokasuo-         Suolapitoisuusmerkintöjen valvonta on osa
42839: lan (natriumkloridi) lisäämistä elintarvikkeisiin.    elintarvikevalvontaviranomaisten tekemää mark-
42840: Yhteisösäännöksissä lähdetään siitä, että kulutta-    kinavalvontaa. Elintarvikeviraston ja Tullilabo-
42841: ja saa pakkausmerkinnöistä oleelliset tiedot elin-    ratorion välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti
42842: tarvikkeen koostumuksesta.                            tarkastetaan myös maahantuotujen elintarvikkei-
42843:    Suomen elintarvikelainsäädäntö on mukautet-        den suolapitoisuusmerkintöjä pistokokein.
42844: tu Euroopan yhteisöjen elintarvikesäädäntöön.             Elintarvikevirasto on tuottanut kuluttajainfor-
42845: Suomessa on kuitenkin kansanterveydellisistä          maatioaineistoa mm. suolan haitoista ja kulutta-
42846: syistä pidetty voimassa eräitä kansallisia elintar-   jan mahdollisuuksista välttää suolan saantia teol-
42847: vikkeiden merkintämääräyksiä, joihin kuuluu           lisista elintarvikkeista sekä pakkausmerkinnöis-
42848: mm. pakollinen suolapitoisuusmerkintä. Kaup-          tä kuluttajainformaation osana. Selvitysten mu-
42849: pa- ja teollisuusministeriön          päätöksessä     kaan kuluttajat pitävätkin pakkausmerkintöjä tär-
42850: (795/ 1991) on määritelty elintarvikeryhmät, j ois-   keänä tiedonlähteenä.
42851: 
42852: 
42853: 
42854: 
42855:                                                                                                          3
42856: KK 210/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                 Ministerin vastaus
42857: 
42858: 
42859:    Hallituksen tavoitteena on edelleen jatkaa ku-   Hallitus toivoo, että elintarviketeollisuus näkisi
42860: luttajiin suuntautuvan infonnation tuottamista,     vapaaehtoisen ravintosisällön ja natriumin il-
42861: jotta kuluttajat pakkausmerkintöjen avulla pys-     moittamisen kilpailukeinona ja pyrkisivät lisää-
42862: tyisivät entistä paremmin valitsemaan terveyten-    mään sitä.
42863: sä ja hyvinvointinsa kannalta sopivia tuotteita.
42864: 
42865: 
42866: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
42867: 
42868:     Ministeri Kimmo Sasi
42869: 
42870: 
42871: 
42872: 
42873: 4
42874: Ministems svar                                              KK 210/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
42875: 
42876: 
42877: 
42878: 
42879: Tili riksdagens talman
42880: 
42881: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        livsmedel skall vara försedda med påskriften
42882: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     "kraftigt saltat" eller "tillsatt mycket salt" om de
42883: rådet översänt följande av riksdagsman Kimmo           salthalter som bestämts för produktgruppen över-
42884: Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörsmål        skrids. Bestämmelsema om angivande av salthal-
42885: SS 210/2000 rd:                                       ten i livsmedel gäller både för de livsmedel som
42886:                                                       produceras i hemlandet och för importerade livs-
42887:        Vilka åtgärder har regeringen för avsikt       medel.
42888:       att vidta för att den positiva utveckling-          1 Finland har hälsovårdsmyndighetema, kon-
42889:       en mot lägre salthalter i livsmedel skall       sumentema och livsmedelsindustrin betraktat
42890:       fortsätta och för att lägre salthalter kan      skyldigheten att ange livsmedlets salthait som ett
42891:       garanteras också i fråga om processbe-          bra styrmedel i utvecklingen mot en saltfattigare
42892:       handlade livsmedel och färdigmat samt           kost. Enligt de uppföljningsundersökningar som
42893:                                                       har gjorts har påskrifterna haft till följd att salt-
42894:        vad ämnar regeringen göra för att män-         halten i livsmedlen har sjunkit. Tillverkarna har
42895:        niskorna skall bli medvetna också om de        försökt undvika märkningen "kraftigt saltat" och
42896:        höga salthalterna i importerade livs-          har sänkt salthalten i sina produkter så att den lig-
42897:        medel?                                         ger under gränsen för det obligatoriska angivan-
42898: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       det av salthalt. 1 många produkter har man också
42899: föra följande:                                        övergått till mineralsalter som innehåller mindre
42900:                                                       mängder natrium.
42901: Europeiska gemenskapens livsmedelslagstift-               Tillsynen över att bestämmelserna om angi-
42902: ning har inga bestämmelser som begränsar till-        vandet av salthalten i livsmedel följs är en del av
42903: sättningen av koksalt (natriumklorid) till livs-      den marknadsövervakning som livsmedelsmyn-
42904: medel. Utgångspunkten i gemenskapslagstift-           digheterna sköter. Enligt den överenskommelse
42905: ningen är att konsumenten får alla väsentliga         som har träffats mellan Livsmedelsverket och
42906: uppgifter om livsmedlets sammansättning av för-       Tullaboratoriet kontrolleras även anteckningar-
42907: packningspåskriftema.                                 na om livsmedlets salthait på importerade livs-
42908:    Livsmedelslagstiftningen i Finland är anpas-       medel genom stickprov.
42909: sad efter Europeiska gemenskapens livsmedels-             Livsmedelsverket har producerat informa-
42910: lagstiftning. Finland har dock av skäl som rör        tionsmaterial för konsumenterna bl.a. om de men
42911: folkhälsan bibehållit vissa nationella bestämmel-     för hälsan som salt kan orsaka och om konsumen-
42912: ser om påskrifter på livsmedelsförpackningar i        ternas möjligheter att undvika tillförsel av salt
42913: vilka ingår bl.a. obligatorisk uppgift om salthalt.   genom industriellt tillverkade livsmedel samt om
42914: 1 handels- och industriministeriets beslut            påskrifterna på livsmedelsförpackningar som en
42915: (795/1991) har man fastställt de livsmedelsgrup-      del av konsumentinformationen. Enligt utred-
42916: per för vilka halten koksalt skall anges som vikt-    ningarna betraktar också konsumenterna för-
42917: procent. Förteckningen omfattar en stor del av de     packningspåskrifterna som en viktig informa-
42918: viktigaste saltkälloma. Dessutom krävs att vissa      tionskälla.
42919: 
42920: 
42921:                                                                                                          5
42922: KK 210/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd                                                     Ministems svar
42923: 
42924: 
42925:    Regeringen har vidare som mål att fortsätta       gan. Regeringen hoppas att livsmedelsindustrin
42926: med produktioneo av konsumentinformation för         skall betrakta ett frivilligt angivande av närings-
42927: att konsumentema med hjälp av förpackningspå-        innehåll och natriumhalt som ett konkurrensme-
42928: skriftema bättre än tidigare skall kunna välja så-   del och skall öka bruket av det.
42929: dana produkter som är bra för hälsan och välmå-
42930: 
42931: 
42932: Helsingfors den 22 mars 2000
42933: 
42934:     Minister Kimmo Sasi
42935: 
42936: 
42937: 
42938: 
42939: 6
42940:                                                               KK 211/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
42941: 
42942: 
42943: 
42944: 
42945:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 211/2000 vp
42946: 
42947:                                              Kuurojen työllisyyden parantaminen
42948: 
42949: 
42950: 
42951: 
42952: Eduskunnan puhemiehelle
42953: 
42954: Viime vuosina kuurojen työllisyystilannetta on        jen työllisyyttä myös palvelualoilla. Kuurojen ja
42955: seurattu säännöllisesti. Yleinen työllisyyden pa-     muiden erityisryhmien kohdalla ammatinvalin-
42956: raneminen ei kuitenkaan välttämättä heijastu eri-     nanohjaus, työvoimapoliittinen koulutus ja muut
42957: tyisryhmien, kuten kuurojtn, työllisyyteen.           aktiivisen työvoimapolitiikan keinot ovat erit-
42958: Vamma tai sairaus voi johtaa työhönottotilan-         täin tärkeitä.
42959: teessa syrjintään, vaikka vamma tai sairaus ei oli-
42960: si esteenä työtehtävien suorittamiselle. Työyhtei-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42961: söjen asenteissa on edelleen parantamisen varaa.      jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42962: Siksi esimerkiksi kuurojen asemasta ja mahdolli-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42963: suuksista työmarkkinoilla tarvitaan ajanmukais-       vaksi seuraavan kysymyksen:
42964: ta tietoa, jolla voidaan vaikuttaa työnantajien
42965: asenteisiin.                                                Miten kuurojen työllisyyttä aiotaan pa-
42966:    Kuurot työllistyvät etupäässä teollisuuden am-           rantaa ja
42967: matteihin. Työvoiman kysyntä lisääntyy varsin-
42968: kin tietotekniikassa ja multimediassa. Nämä alat            onko kuuroille suunnatussa koulutuk-
42969: tuovat mukanaan uusia työllistymismahdolli-                 sessa otettu riittävästi huomioon tieto-
42970: suuksia kuuroille. Olisi tärkeää parantaa kuuro-            tekniikan ja multimedian uudet mahdol-
42971:                                                             lisuudet?
42972: 
42973: 
42974: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
42975: 
42976:     Liisa Hyssälä /kesk
42977: 
42978: 
42979: 
42980: 
42981:                                                                                                Versio 2.0
42982: KK 21112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                  Ministerin vastaus
42983: 
42984: 
42985: 
42986: 
42987: Eduskunnan puhemiehelle
42988: 
42989: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        kansallisen rahoituksen turvin. Kuurojen työlli-
42990: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        syysprojektin aikana panostettiin erityisesti viit-
42991: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tomakieliseen työvoimakoulutukseen, jota järjes-
42992: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän           tettiin sekä työelämään ohjaavana koulutuksena
42993: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         että yrittäjäkoulutuksena. Monikansallisena yh-
42994: 211/2000 vp:                                          teistyönä toteutettiin kaksivuotinen multimedia-
42995:                                                       koulutus. Uutena työllistymisen muotona perus-
42996:        Miten kuurojen työllisyyttä aiotaan pa-        tettiin projektin yhteydessä kuurojen työosuus-
42997:        rantaa ja                                      kunta, jossa on toista sataa jäsentä. Projekti syn-
42998:                                                      nytti myös uusia projekteja, kuten moniongel-
42999:        onko kuuroille suunnatussa koulutuk-           maisten nuorten kuurojen elämänhallinnan pro-
43000:        sessa otettu riittävästi huomioon tieto-      jektin, jonka tavoitteena on itsenäinen elämä ja
43001:        tekniikan ja multimedian uudet mahdol-        työllistyminen. Viittomakielisiä televisio-, vi-
43002:        lisuudet?                                     deo- ja multimediaohjelmia tuottavan yrityksen
43003: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta-         perustaminen on myös uusi mahdollisuus kuu-
43004: vasti seuraavaa:                                     roille harjoittaa yrittäjyyttä ja media-alan ammat-
43005:                                                      teja.
43006: Viime vuosina kuurojen työllisyystilannetta on           Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
43007: monilla tavoilla pyritty kohentamaan. Työminis-      (630/1998) 2 ja 5 §:n mukaan ammatillisen kou-
43008: teriö on muun ohella hyväksynyt Kuurojen Liitto      lutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön am-
43009: ry:n kolmivuotisen työllisyysprojektin Euroopan      matillista osaamista, kehittää työelämää ja vasta-
43010: sosiaalirahaston tuen piiriin. Projektin toiminta    ta sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä.
43011: on ollut monella tavalla merkittävä kuurojen         Vammaisille jätjestettävän ammatillisen perus-
43012: koulutuksen ja työllisyyden parantamiseksi.          koulutuksen tavoitteena on muun ohella yhteis-
43013: Kuuroilta itsellään oli keskeinen rooli projektin    työssä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa
43014: toiminnassa. Projektin aikana saatiin entistä sel-   edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta.
43015: kiintyneempi kuva työikäisten kuurojen asemas-           Valtioneuvoston 29.12.1999 vuosille 1999-
43016: ta työmarkkinoilla, heidän koulutustarpeistaan ja    2004 hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen
43017: työllistymisen keinoista. Lähes 250 kuuroa hen-      kehittämissuunnitelman mukaan erityisopetuk-
43018: kilöä osallistui työvoimapoliittiseen koulutuk-      sessa pyritään siihen, että kaikille opiskelijoilla
43019: seen ja solmi työsuhteita.                           on mahdollisuus työllistymistä tukevaan amma-
43020:    Projekti tuotti kokonaan uusia työllistymisen     tilliseen koulutukseen. Koulutusta ja pääsyä työ-
43021: malleja ja kuurojen työasiamiesverkoston, jonka      elämään tuetaan yhdistämällä koulutukseen elä-
43022: kenttätyö käynnistyi vuoden 1997 alussa. Työ-        mänhallintaa ja työkykyä parantavia toimia, ku-
43023: asiamiehen keskeisenä tehtävänä on kuurojen          ten kuntoutusta, työkokeiluja, ohjattuja työnha-
43024: kouluttaminen työnhakuklubeissa, joissa harjoi-      ku-ja valmennuspalveluja ja muita tukitoimenpi-
43025: tellaan työnhakuun liittyviä valmiuksia. Työasia-    teitä.
43026: miesten toiminta jatkuu edelleen työministeriön
43027: 
43028: 
43029: 2
43030: Ministerin vastaus                                               KK 211/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
43031: 
43032: 
43033: 
43034:    Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain              jestettävästä ammatillisesta erityisopetuksesta.
43035: 11 § :n 1 momentin mukaan viittomakieli voi olla          Kuulovammaisten ammattikoulu Turussa on pro-
43036: opetuskielenä ammatillisessa koulutuksessa.                filoitunut nimenomaan kuulovammaisten koulut-
43037: Viittomakielisen opetuksenjärjestäminen on am-            tajana. Oppilaitos järjestää koulutusta tekniikan
43038: matillisen koulutuksen järjestäjän päätösvallas-          ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja ta-
43039: sa, eikä siten yksittäisenä koulutuksen järjestä-         lousalalla.
43040: jällä ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää viit-         Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät kuiten-
43041: tomakielistä opetusta.                                    kaan voi järjestää kaikenlaista erityisopetusta,
43042:     Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain             vaan työnjakoa oppilaitosten kesken tarvitaan.
43043: 20 §:n mukaan muun muassa vammaisuuden ja                 Tämä koskee erityisesti vaikeasti vammaisille
43044: sairauden vuoksi erityisiä opetus- ja oppilashuol-        järjestettävää erityisopetusta. Opiskelijan oi-
43045: topalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus an-        keusturvan kannalta olisikin tärkeää, että työnja-
43046: netaan erityisopetuksena. Vaikea kuulovamma               ko eri oppilaitosten välillä olisi selkeä ja opiske-
43047: on peruste antaa opiskelijalle erityisopetusta.           lijoiden tiedossa jo koulutukseen hakeutumisvai-
43048: Vaikeasti kuulovammaisten erityisopetus edel-             heessa.
43049: lyttää käytännössä, että opetuskielenä käytetään               Ammatillisten perustutkintojen uudistamisen
43050: viittomakieltä. Tällöin koubtuksen järjestäjä             yhteydessä vapaa-aika- ja liikunta-alalle lisättiin
43051: vastaa opetuksen järjestämisen edellyttämistä             uutena tutkintona viittomakielisen ohjauksen pe-
43052: kustannuksista viittomakielen tulkkauspalvelus-           rustutkinto. Koulutus käynnistyy 1.8.2001. Tut-
43053: ta aiheutuvat kustannukset mukaan lukien.                 kinnon nimike on viittomakielen ohjaaja. Tavoit-
43054:     Ammatillista peruskoulutusta järjestetään             teena on, että tutkinnon suorittaneella on valmiu-
43055: luonnonvara-alalla, tekniikan ja liikenteen alal-         det toimia viittomakieltä käyttävänä ohjaajana
43056: la, kaupan ja hallinnon alalla, matkailu-, ravitse-       kuulovammaisten kerhossa, päiväkodissa tai pe-
43057: mis- ja talousalalla, sosiaali- ja terveysalalla,         ruskoulussa. Lisäksi hänellä on valmiudet ohjata
43058: kulttuurialalla sekä vapaa-aika- ja liikunta-alalla.      kuulevia opiskelijoita viittomakielen opiskelun
43059:     Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain             alkuvaiheessa. Tutkinto merkitsee kuulovam-
43060: 27 §:n mukaan opiskelijaksi pyrkiväliä on oi-             maisten koulutusmahdollisuuksien lisääntymis-
43061: keus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilli-             tä.
43062: seen koulutukseen. Tämä oikeus koskee myös                    Tietotekniikan ja multimedian tuomien mah-
43063: vaikeasti kuulovammaisia. Mainitun lain 27 §:n           dollisuuksien hyödyntämisestä koulutuksessa
43064: 2 momentin mukaan opiskelijaksi ei kuitenkaan             opetusministeriö toteaa seuraavaa. Opetusminis-
43065: voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai         teriö on laatinut vuosia 2000-2004 koskevan
43066: vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osal-           tietostrategian. Strategia sisältää mm. seuraavia
43067: listumiselle. Edellä mainitun perusteella kuulo-         koulutusta koskevia toimenpiteitä:
43068: vammaisia ei voida ottaa esimerkiksi sellaiseen               - Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset
43069: koulutukseen, jossa turvallisuussyyt edellyttävät        opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002
43070: kuuloaistilta tiettyä vähimmäistasoa. Mainitun           mennessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy-
43071: kaltaisia tilanteita lukuun ottamatta vamma ei           tön strategian.
43072: kuitenkaan voi säännösten mukaan olla esteenä                 - Virtuaalikoulu kehittää suomalaisen koulu-
43073: ammatilliseen koulutukseen osallistumiselle.             järjestelmän joustavuutta ja monipuolisuutta tie-
43074:     Opetusministeriö voi ammatillisesta koulutuk-        to- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Pohjana
43075: sesta annetun lain 9 §:n nojalla määrätä koulu-          ovat jo olemassa olevat hankkeet ja palvelut.
43076: tuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi             -Käynnistetään uuden tieto- ja viestintätek-
43077: järjestää erityisopetusta. Tällöin koulutuksenjär-       niikan pohjalle rakentuvia oppimisympäristöjä
43078: jestäjänä on velvollisuus järjestää erityisopetus-       koskevaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyö-
43079: ta. Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat käytän-       tä.
43080: nössä olleet vastuussa vaikeasti vammaisille jär-
43081: 
43082: 
43083:                                                                                                             3
43084: KK 211/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                              Ministerin vastaus
43085: 
43086: 
43087: 
43088:    -Kehitetään opetuksen ja tutkimuksen laite-      hoilla sekä EU:n rakennerahastoprojektein. Täs-
43089: ja verkkoympäristöjä sekä näihin liittyviä tuki-    sä yhteydessä on mahdollista tukea myös kuulo-
43090: palveluja.                                          vammaisten koulutuksessa tietotekniikan ja mul-
43091:    Toimenpiteitä tullaan rahoittamaan valtion ta-   timedian uusia mahdollisuuksia.
43092: lousarviossa tarkoitukseen varatuilla määrära-
43093: 
43094: 
43095: 
43096: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
43097: 
43098:     Opetusministeri Maija Rask
43099: 
43100: 
43101: 
43102: 
43103: 4
43104: Ministems svar                                                KK 211/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
43105: 
43106: 
43107: 
43108: 
43109: Tili riksdagens talman
43110: 
43111: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       jektet pågick satsades särskilt på arbetsmark-
43112: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     nadsutbildning på teckenspråk. Utbildningen
43113: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa       ordnades både som arbetslivsorienterande utbild-
43114: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål        ning och företagarutbildning. 1 form av ett multi-
43115: SS 21112000 rd:                                        nationellt samarbete genomfördes en tvåårig
43116:                                                        multimediautbildning. En ny form av sysselsätt-
43117:        Hur avser man förbättra sysselsättning-         ningsmöjligheter gav de arbetsandelslag för döva
43118:        en bland döva och                               som grundades i samband med projektet. Med-
43119:                                                        lemmama uppgår till över 100. Projektet alstrade
43120:        har man i den utbildning som vänder sig        också nya projekt, såsom projektet för att lära
43121:        tili döva beaktat de nya möjligheterna i        unga döva med multipla problem att hantera li-
43122:        informationstekniken och multimedia på         vet. Målet var ett självständigt liv och sysselsätt-
43123:        ett tillfredsställande sätt?                   ning. En ny möjlighet för döva att bli företagare
43124: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       och att utöva ett yrke inom mediebranschen er-
43125: föra följande:                                        bjuder ett nygrundat företag som producerar tele-
43126:                                                       visions-, video- och multimediaprogram på teck-
43127: Man har de senaste åren på många sätt försökt         enspråk.
43128: förbättra sysselsättningsläget bland de döva. Ar-         Enligt 2 och 5 § i lagen om yrkesutbildning
43129: betsministeriet har bl.a. godkänt ett treårigt pro-   (630/1998) är syftet med yrkesutbildningen att
43130: jekt inom Dövas förbund för stöd från Europeis-       höja befo1kningens yrkeskunnande, utveckla ar-
43131: ka socialfonden. Projektet har på många sätt va-      betslivet och svara mot dess behov av kunnande
43132: rit betydande för utvecklingen av utbildningen av     samt främja sysselsättningen. Den grundläggan-
43133: döva och sysselsättningen band dem. De döva           de yrkesutbildning som ordnas för handikappade
43134: spelade själva en central roll i verksamheten. Ge-    har dessutom som mål att i samarbete med dem
43135: nom projektet erhölls en klarare bild av de dövas     som producerar rehabiliteringstjänster främja en
43136: ställning på arbetsmarknaden, av deras utbild-        total rehabilitering av de studerande.
43137: ningsbehov och sysselsättningsmöjligheter. ln-            Enligt den av statsrådet den 29 december 1999
43138: emot 250 döva personer deltog i arbetskraftspoli-     godkända utvecklingsplanen för utbildning och
43139: tisk utbildning och ingick ett arbetsförhållande.     forskning 1999-2004 strävar man inom special-
43140:     Projektet resulterade i helt nya sysselsätt-      utbildningen efter att alla studerande skall ha
43141: ningsmodeller och ett ombudsmannanätverk för          möjlighet till yrkesutbildning som stöder syssel-
43142: döva, som inledde sitt fåltarbete i början av 1997.   sättningsmöjlighetema. Utbildningen och inträ-
43143: Ombudsmännens centrala uppgift är att i jobb-         det i arbetslivet stöds genom att åtgärder som ut-
43144: sökningsklubbar utbilda döva genom träning i så-      vecklar förmågan att klara sig i 1ivet och arbetet,
43145: dana fårdigheter som ansluter sig till hur man sö-    såsom habi1itering, arbetsförsök, handledning i
43146: ker arbete. Ombudsmännens verksamhet fortsät-         att söka arbete och andra stödtjänster kopplas till
43147: ter med stöd av nationell finansiering från arbets-   utbildningen.
43148: ministeriet. Medan de dövas sysselsättningspro-
43149: 
43150: 
43151:                                                                                                        5
43152: KK 211/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk                                                      Ministerns svar
43153: 
43154: 
43155:     Enligt 11 § 1 mom. i 1agen om yrkesutbild-         utbildning i teknik och kommunikation samt
43156: ning kan undervisningsspråket i yrkesutbildning-        inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen.
43157: en vara teckenspråk. Det är utbildningsanordna-            Alla utbildningsanordnare kan likväl inte ord-
43158:  ren som har beslutanderätten i frågan om under-       na viiken specialutbildning som helst, utan det
43159: visning ordnas på teckenspråk, och en enskild ut-      behövs en arbetsfördelning mellan läroanstalter-
43160: bildningsanordnare har således inte någon lag-         na. Detta gäller i synnerhet specia1undervisning-
43161:  stadgad skyldighet att ordna undervisning på          en för gravt handikappade. Med tanke på stude-
43162: teckenspråk.                                           randens rättsskydd vore det viktigt att arbetsför-
43163:     Enligt 20 § i lagen om yrkesutbildning skall       delningen mellan läroanstalterna är klar och känd
43164:  studerande som till följd av bl.a. handikapp och      för de studerande redan när de söker till utbild-
43165: sjukdom är i behov av särskilda undervisnings-         ningen.
43166: eller elevvårdstjänster få specialundervisning.           I samband med reformen av de yrkesinriktade
43167: Grav hörselskada är en grund för att eleven skall      grundexamina tillfördes området fritidsverksam-
43168: ges specialundervisning. Specialundervisningen         het och idrott en ny examen, dvs. grundexamen i
43169: av gravt hörselskadade förutsätter i praktiken att     teckenspråkshandledning. Utbildningen kör i
43170: undervisningsspråket är teckenspråk. Utbild-           gång 1.8.2001. Examensbenämningen är tecken-
43171: ningsanordnaren svarar då för de kostnader som         språkshandledare. Målet är att de utexaminerade
43172: krävs för att utbildningen skall kunna ordnas, in-     har fårdigheter att arbeta som handledare på teck-
43173: klusive kostnaderna för tolkning till teckenspråk.     enspråk i klubbar, daghem eller grundläggande
43174:     Grundläggande yrkesutbildning ordnas inom          utbildning för hörselskadade. Dessutom skall de
43175: områdena naturbruk, teknik och kommunika-              kunna handleda hörande studerande i det inle-
43176: tion, handel och administration, turism-, kost-        dande skedet av studierna i teckenspråk. Examen
43177: hålls- och ekonomibranschen, social- och hälso-        innebär ökade utbildningsmöjligheter för hörsel-
43178: vårdsbranschen, kultur samt fritidsverksamhet          skadade.
43179: och idrott.                                               I fråga om förutsättningarna att utnyttja de
43180:     Enligt 27 § i lagen om yrkesutbildning har en      möjligheter som informationstekniken och multi-
43181: inträdessökande rätt att fritt söka till önskad yr-    media för med sig i utbildningen får undervis-
43182: kesutbildning. Denna rättighet gäller även gravt       ningsministeriet konstatera följande. Ministeriet
43183: hörselskadade. Enligt lagens 27 § 2 mom. kan           har utarbetat en kunskapsstrategi för 2000-
43184: dock en person vars sjukdom eller handikapp ut-        2004. Strategin innehåller bl.a följande åtgärder
43185: gör ett uppenbart hinder för att delta i utbildning-   som gäller utbildning:
43186: en inte antas. På denna grund kan hörselskadade           - Alla läroanstalter utvärderar sin gällande
43187: t.ex. inte antas till en utbildning, där säkerhets-    läroplan och utarbetar före utgången av 2002 en
43188: skälen kräver att hörselsinnet är på en viss mini-     strategi för användning av informations- och
43189: minivå. Med undantag av dylika situationer kan         kommunikationsteknik i undervisningen.
43190: ett handikapp enligt bestämmelserna inte utgöra           - Virtualskolan utvecklar smidigheten och
43191: hinder för att delta i yrkesutbildning.                mångsidigheten i det finländska skolsystemet
43192:     Undervisningsministeriet kan med stöd av 9 §       med hjälp av informations- och kommunika-
43193: i lagen om yrkesutbildning påföra en utbildnings-      tionsteknik. Basen utgörs av redan existerande
43194: anordnare den särskilda utbildningsuppgiften att       projekt och tjänster.
43195: ordna specialundervisning. Då är utbildningsan-           - Ett sådant långsiktigt forsknings- och ut-
43196: ordnaren skyldig att ordna specialundervisning.        vecklingsarbete som gäller inlärningsmiljöer
43197: Specialyrkesläroanstalterna är i praktiken inte        som bygger på den nya informations- och kom-
43198: ansvariga för yrkesinriktad specialundervisning        munikationstekniken skall sättas i gång.
43199: för gravt handikappade. Yrkesskolan för hörsel-           - Hårdvara och nätmiljöer för undervisning
43200: skadade i Åbo har uttryckligen profilerat sig som      och forskning utvecklas liksom stödtjänsterna
43201: utbildare av hörselskadade. Läroanstalten ordnar       kring dem.
43202: 
43203: 
43204: 6
43205: Ministems svar                                               KK 211/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
43206: 
43207: 
43208:    Åtgärderna kommer att finansieras med an-          sammanhang är det möjligt att också i utbildning-
43209: slag som har reserverats för detta ändamål i stats-   en för hörselskadade stödja de nya möjlighetema
43210: budgeten samt via strukturfondsprojekt. 1 detta       i informationstekniken och multimedia.
43211: 
43212: 
43213: Helsingfors den 29 mars 2000
43214: 
43215:     Undervisningsminister Maija Rask
43216: 
43217: 
43218: 
43219: 
43220:                                                                                                      7
43221:                                                                KK 212/2000 vp -Rainer Erlund /eri
43222: 
43223: 
43224: 
43225: 
43226:                                               SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 212/2000 rd
43227: 
43228:                                               Justering av grundavdraget vid beskattning
43229: 
43230: 
43231: 
43232: 
43233: Tili riksdagens talman
43234: 
43235: Grundavdraget är för låginkomsttagama ett              la belopp ökat. Denna eftersläpning drabbar
43236: mycket viktigt avdrag vid beskattningen. Speci-        främst just småinkomsttagarna. 1 praktiken inne-
43237: ellt viktigt är det för de som tili följd av arbets-   bär eftersläpningen också en skärpning av småin-
43238: löshet eller sjukdom lever endast på grunddag-         komsttagarnas beskattning.
43239: penning. Sistnämnda grupp harju inte möjlighet
43240: att använda sig av vare sig förvärvsinkomstav-         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
43241: draget eller pensionsinkomstavdraget.                  ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
43242:    Grundavdragets maximibelopp är 8 800 mark.          ver ställa följande spörsmål tili vederbörande
43243: Är inkomstema efter andra gjorda avdrag större         medlem av statsrådet:
43244: än 8 800 mark minskas avdraget med 20 procent
43245: av den överskjutande delen av inkomstema.                     Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
43246: Summan har varit oförändrad allt sedan 1991. Ef-             för att justera grundavdraget tili tidsen-
43247: tersom grundavdraget inte justerats årligen bety-            lig nivå och återge avdraget den reealla
43248: der det att dess effekt minskat då inkomstema tili           betydelse det ursprungligen hade för
43249: följd av gjorda indexjusteringar tili sina nominel-          småinkomsttagarna?
43250: 
43251: 
43252: Helsingfors den 7 mars 2000
43253: 
43254:     Rainer Erlund /eri
43255: 
43256: 
43257: 
43258: 
43259:                                                                                               Versio 2.0
43260: Suomennos                                                  KK 212/2000 vp- Rainer Erlund /eri
43261: 
43262: 
43263: 
43264: 
43265:                                           KIRJALLINEN KYSYMYS 212/2000 vp
43266: 
43267:                                           Kunnallisverotuksen perusvähennyksen tarkis-
43268:                                           taminen
43269: 
43270: 
43271: 
43272: 
43273: Eduskunnan puhemiehelle
43274: 
43275: Perusvähennys on eräs erittäin tärkeä verovähen-   kaikkea pienipalkkaisiin. Käytännössä jälkeen-
43276: nys pienipalkkaisille. Erityisen tärkeä tämä vä-   jääneisyys merkitsee myös pienipalkkaisten ve-
43277: hennys on niille, jotka työttömyyden tai sairau-   rotuksen kiristymistä.
43278: den takia joutuvat selviytymään ainoastaan pe-
43279: ruspäivärahalla. Tämä ryhmähän ei voi turvau-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43280: tua ansiotulo- tai eläketulovähennykseen.          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43281:    Perusvähennyksen enimmäismäärä on 8 800         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43282: markkaa. Jos tulot muiden vähennysten jälkeen      vaksi seuraavan kysymyksen:
43283: ylittävät tämän määrän, vähennystä pienenne-
43284: tään 20 prosenttia yli menevän tulon määrästä.           Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
43285: Markkamäärä on ollut sama aina vuodesta 1991.            tyä tarkistaakseen perusvähennystä
43286: Perusvähennystä ei ole tarkistettu vuosittain ja         ajanmukaiselle tasolle ja paZauttaak-
43287: näin ollen sen teho on heikentynyt, kun tulojen          seen vähennykselle sen reaalisen merki-
43288: nimellisarvo on noussut tehtyjen indeksitarkis-          tyksen, joka sillä alun perin oli pieni-
43289: tusten vuoksi. Tämä vaikutus kohdistuu ennen             palkkaisille?
43290: 
43291: 
43292: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
43293: 
43294:     Rainer Erlund /erl
43295: 
43296: 
43297: 
43298: 
43299: 2
43300: Ministerin vastaus                                            KK 212/2000 vp- Rainer Erlund /eri
43301: 
43302: 
43303: 
43304: 
43305: Eduskunnan puhemiehelle
43306: 
43307: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-          hennysten avulla. Näiden vähennysten korotus
43308: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      menee kokonaan palkka- ja yrittäjätuloa saavil-
43309: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          le, joille taas perusvähennyksestä kohdistuu alle
43310: vastattavaksi kansanedustaja Rainer Erlundin /eri      neljäsosa.
43311: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                    On totta, että perusvähennyksellä on vaikutus-
43312: 212/2000 vp:                                           ta työttömyys- tai sairauspäivärahaa saavien ve-
43313:                                                        rotukseen ja sitä kautta heidän käytettävissä ole-
43314:       Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-        viin tuloihinsa. Perusvähennys on kuitenkin erit-
43315:       tyä tarkistaakseen perusvähennystä               täin kallis tapa heidän asemansa kohentamiseen.
43316:       ajanmukaiselle tasolle ja patauttaak-            Vähennyksestä suuri osa menee henkilöille, jot-
43317:       seen vähennykselle sen reaalisen merki-         ka eivät ikänsä tai elämäntilanteensa vuoksi itse
43318:       tyksen, joka sillä alun perin oli pieni-         vastaa omilla tuloillaan toimeentulostaan. Toi-
43319:       palkkaisille?                                   nen merkittävä perusvähennyksen kohderyhmä
43320:                                                        ovat eläkeläiset, joista heistäkään pienituloisim-
43321: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         mat eivät vähennyksen korotuksesta hyötyisi,
43322: ti seuraavaa:                                         koska he eivät nykyiselläänkään maksa veroja.
43323: Viime vuosina on aivan erityistä huomiota kiin-       Päivärahaetuuksien varassa elävien asemaa on
43324: nitetty pienipalkkaisten asemaa parantaviin toi-      voitu parantaa niin yleisillä ansiotuloveron, lä-
43325: miin. Tavoitteena on ollut, että myös pienellä        hinnä sairausvakuutusmaksun kevennyksillä ja
43326: palkalla työn tekeminen olisi kannattavaa. Huo-       asumistuen korotuksilla kuin työttömyyspäivära-
43327: mattava osa mainituista parannuksista on tapah-       han osalta myös etuuden tasoon tehdyillä koro-
43328: tunut tuloverotusta kehittämällä. Viimeksi kulu-      tuksilla.
43329: van vuoden tammikuussa hallitus sopi toimenpi-            Perusvähennyksen korotus on siten kallis ja
43330: teistä, jotka merkittävällä tavalla parantavat pie-   osuvuudeltaan heikko keino yksittäisten tulon-
43331: nipalkkaisten asemaa. Keskeisinä keinoina halli-      saajaryhmien ongelmien korjaamiseen. Käytän-
43332: tus ehdottaa kunnallisverotuksen ansiotulovä-         nössä päästään poikkeuksetta parempaan tulok-
43333: hennyksen kasvattamista 1 200 markalla sekä tu-       seen oleellisesti pienemmin kustannuksin etsi-
43334: lonhankkimisvähennyksen nostamista 300 mar-           mällä kulloiseenkin kohderyhmään paremmin ra-
43335: kalla.                                                jautuvia ja tehokkaammin vaikuttavia toimenpi-
43336:    Kunnallisverotuksen perusvähennyksen kas-          teitä. Hallitus seuraa jatkuvasti tuloveroasteikon
43337: vattamisesta hallitus ei ole sopinut. Pienipaikkai-   ohella myös kaikkia muita tuloveroperusteita ja
43338: sen aseman parantaminen tapahtuu paremmin             tekee tarvittaessa eri vähennysten ajantasaisuu-
43339: kohdennetusti ansiotulo- ja tulonhankkimisvä-         den turvaamisen edellyttämiä ehdotuksia.
43340: 
43341: 
43342: 
43343: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
43344: 
43345:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
43346: 
43347:                                                                                                        3
43348: KK 212/2000 vp- Rainer Erlund /eri                                                      Ministems svar
43349: 
43350: 
43351: 
43352: 
43353: Tili riksdagens talman
43354: 
43355: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       komster, medan mindre än en fjärdedel av dem
43356: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    berörs av grundavdraget.
43357: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-          Det är sant att grundavdraget inverkar på be-
43358: ner Erlund /erl undertecknade skriftliga spörs-       skattningen av personer som får arbetslöshets- el-
43359: mål SS 212/2000 rd:                                   ler sjukdagpenning och därigenom på de inkom-
43360:                                                       ster som står till deras förfogande. En ändring av
43361:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          grundavdraget är dock ett mycket dyrt sätt att för-
43362:       för att justera grundavdraget tili tidsen-      bättra deras ställning. Största delen av avdraget
43363:       lig nivå och återge avdraget den reella         går till personer som på grund av sin ålder eller
43364:       betydelse det ursprung/igen hade för            livssituation inte själva svarar för sin utkomst
43365:       småinkomsttagarna?                              med egna inkomster. En annan viktig grupp som
43366:                                                       berörs av grundavdraget är pensionärema, men
43367: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       inte ens de pensionärer som har de lägsta inkom-
43368: föra följande:                                        stema skulle dra nytta av en höjning av avdraget
43369: De senaste åren har man fåst alldeles särskild        eftersom de inte heller i detta nu betalar någon
43370: uppmärksamhet vid åtgärder som förbättrar ställ-      skatt. Ställningen för personer som är beroende
43371: ningen för låginkomsttagare. Målet har varit att      av dagpenningsförmåner har kunnat förbättras
43372: det skalllöna sig att arbeta även om lönen är låg.    både med hjälp av allmänna lättnader av för-
43373: En betydande del av nämnda förbättringar har          värvsinkomstskatten, närmast av sjukförsäk-
43374: skett genom en utveckling av inkomstbeskatt-          ringspremien, och en förhöjning av bostadsstö-
43375: ningen. Senast ijanuari i år kom regeringen över-     det samt när det gäller arbetslöshetsdagpenning-
43376: ens om åtgärder som på ett betydande sätt för-        en även med hjälp av höjningar av nivån på för-
43377: bättrar låginkomsttagamas ställning. Som vikti-       månen.
43378: ga metoder föreslår regeringen en höjning av för-        En höjning av grundavdraget är därmed en dyr
43379: värvsinkomstavdraget vid kommunalbeskatt-             och dåligt riktad metod för att rätta till proble-
43380: ningen med 1 200 mk samt en höjning av avdra-         men för enstaka inkomsttagargrupper. 1 prakti-
43381: get för inkomstens förvärvande med 300 mk.            ken kan man undantagslöst nå bättre resultat till
43382:    Regeringen har inte kommit överens om nå-          avsevärt lägre kostnader genom att hitta bättre
43383: gon höjning av grundavdraget vid kommunalbe-          avgränsade och effektivare åtgärder för varje
43384: skattningen. En förbättring av låginkomsttagar-       målgrupp i fråga. Regeringen följer kontinuer-
43385: nas ställning kan inriktas bättre med hjälp av för-   ligt med inkomstskatteskalan och även alla andra
43386: värvsinkomstavdraget och avdraget för inkom-          grunder för inkomstskatten och lägger vid behov
43387: stens förvärvande. En höjning av dessa avdrag         fram förslag som krävs för tryggande av att olika
43388: går helt till personer med löne- och företagarin-     avdrag är tidsenliga.
43389: 
43390: 
43391: 
43392: Helsingfors den 29 mars 2000
43393: 
43394:     Finansminister Sauli Niinistö
43395: 
43396: 4
43397:                                                                KK 213/2000 vp- Matti Kangas /vas
43398: 
43399: 
43400: 
43401: 
43402:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 213/2000 vp
43403: 
43404:                                              Rattijuopumuksen vähentäminen ja tieliiken-
43405:                                              teen turvallisuus
43406: 
43407: 
43408: 
43409: 
43410: Eduskunnan puhemiehelle
43411: 
43412: Turvattomuus liikenteessä on kauhea asia. Jalan-          Kokonaisuutena rattijuopumustapausten mää-
43413: kulkijat ja autoilijat tuntevat turvallisuutensa      rä on ollut kasvussa, ja myös törkeiden rattijuo-
43414: uhatuksi, kun liikenteessä ajelee vahvassakin hu-     pumusten määrä on lisääntynyt. Rattijuopumus-
43415: malatilassa olevia autoilijoita. Rattijuopot vaa-     tapauksissa sovellettavien rangaistusasteikkojen
43416: rantavat viattomien ihmisten hengen, ja onnetto-      laajuuteen vaikuttavat rattijuopumussäännöst\!n
43417: muuksista seuraa elinikäisiä vammautumisia,           lisäksi tekoon mahdollisesti sovellettavat muut
43418: joista aiheutuvat kustannukset jäävät viime kä-       rangaistussäännökset ja monenlaiset muut teki-
43419: dessä veronmaksajien maksettaviksi.                   jät. Rattijuopumus on vakava asia, jonka torju-
43420:    Käytäntö on osoittanut, että rattijuopumukses-     miseksi on ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toi-
43421: ta annettavat rangaistukset vakavissa tapauksis-      miin, mutta ongelman erikoisluonteen vuoksi
43422: sa ovat liian lievät. Rangaistuksilta puuttuu en-     myös muita uusia keinoja tarvitaan.
43423: nalta ehkäisevä vaikutus, mikä niillä pitäisi olla.
43424: Kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmää koh-        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43425: taan heikkenee, kun rikkomuksista ja onnetto-         jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43426: muuksien aiheuttamisesta ei seuraa asiaan kuulu-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43427: vaa rangaistusta. Usein sanotaan, että porkkana       vaksi seuraavan kysymyksen:
43428: on keppiä parempi, mutta tämä ei toimi silloin,
43429: kun kyse on voimakkaasta riippuvuudesta. Ratti-             Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
43430: juoppous on sairaus, mistä seuraa myös rangais-             ryhtyä rattijuopumuksen vähentämisek-
43431: tusjärjestelmän rajallinen tehokkuus rattijuopu-            si ja tieliikenteen turvallisuuden paran-
43432: muksen estämisessä.                                         tamiseksi?
43433: 
43434: 
43435: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
43436: 
43437:     Matti Kangas /vas
43438: 
43439: 
43440: 
43441: 
43442:                                                                                                Versio 2.0
43443: KK 213/2000 vp- Matti Kangas /vas                                                   Ministerin vastaus
43444: 
43445: 
43446: 
43447: 
43448: Eduskunnan puhemiehelle
43449: 
43450: Eduskunnan työjärjestyksen 27 § :ssä mainitus-       hyväksikäytön selvittäminen rattijuopumuksen
43451: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-    ehkäisemisessä.
43452: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitel-
43453: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas      maa on toteutettu ja toteutetaan edelleen näiden
43454: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              tavoitteiden suuntaisesti. Toimenpiteitä pyritään
43455: 213/2000 vp:                                         tukemaan tutkimuksen avulla saatavalla tiedolla.
43456:                                                      Parhaillaan on käynnissä tai käynnistymässä
43457:        Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo     useampia tutkimusprojekteja, joista saatavaa tie-
43458:        ryhtyä rattijuopumuksen vähentämisek-         toa voidaan hyödyntää tulevissa toimenpiteissä.
43459:        si ja tieliikenteen turvallisuuden paran-     Osittain niiden käynnistämiseen on liittynyt lu-
43460:        tamiseksi?                                    kuisia eri toimenpiteitä päihteidenkäytön tunnis-
43461:                                                      tamista parantamaan. Sosiaali- ja terveysministe-
43462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        riössä on valmisteltu opas päihderiippuvuuden ja
43463: ti seuraavaa:                                        ajokyvyn arvioinnista lääkäreiden toiminnan yh-
43464: Liikennejuopumuksen vähentäminen on yksi val-        denmukaistamiseksi kuljettajien ajokelpoisuu-
43465: tioneuvoston vuonna 1997 tekemän periaatepää-        den arvioinnissa. Sisäasiainministeriö on anta-
43466: töksen osa-alueista tieliikenteen turvallisuuden     nut vastaavat ohjeet poliiseille sekä määräykset
43467: parantamiseksi. Päätökseen on kirjattu erilaisia     lääkärintodistuksen vaatimisesta tietyissä ta-
43468: keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Lähtökohta-      pauksissa rattijuopumuksen yhteydessä ja ohjeet
43469: na on sosiaali- ja terveyspoliittisten näkökohtien   huumausaineiden käytön valvonnasta tieliiken-
43470: huomioon ottaminen Euroopan yhteisön ja koti-        teessä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on
43471: maan alkoholipoliittisessa päätöksenteossa. Lii-     yhdenmukaistaa huumaantuneena ajamisesta
43472: kenneraittiuskampanjoinnilla, tiedotuksella ja       epäillyille tehtäviä tutkimuksia ja mm. päihde-
43473: valistuksella pyritään lisäämään tietoisuutta al-    riippuvuuden selvittämistä. Lisäksi poliiseja on
43474: koholin, lääkkeiden, huumaavien aineiden ja nii-     koulutettu päihteiden käytön tunnistamiseen tätä
43475: den yhteiskäytön vaikutuksista liikenteessä sekä     tarkoitusta varten Suomen oloihin sovelletun
43476: korostamaan sosiaalisen vastuun ja kontrollin        koulutuspaketin avulla.
43477: merkitystä. Terveydenhuollon panosta pyritään           Käynnissä olevista alan tutkimuksista todetta-
43478: lisäämään alkoholin ja muiden päihteiden käy-        koon seuraavat: Tampereella on käynnissä päih-
43479: töstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä ja paranta-   deongelmaisten kuljettajien hoitoonohjauskokei-
43480: maan terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksia al-       lu, jonka avulla etsitään valtakunnallista toimin-
43481: koholin ongelmakäytön toteamisessa. Lisäksi          tamallia poliisin lääkärin luo ohjaaman rattijuo-
43482: toimenpiteistä on mainittu rattijuoppojen hoi-       pon päihderiippuvuuden ja sen ajokykyyn liitty-
43483: toonohjaus- ja yhdyskuntapalvelujärjestelmän         vien vaikutusten arvioimiseksi. EU:n tutkimus-
43484: kehittäminen yhteistyössä eri ministeriöiden kes-    ohjelmaan kuuluvassa Rosita-tutkimuksessa ar-
43485: ken, liikennejuopumusvalvonnan resurssien oi-        vioidaan huumeiden ja lääkkeiden käytön vaiku-
43486: kea kohdentaminen ja riittävyys sekä erilaisten      tuksia kuljettajien ajokykyyn ja tuotetaan huu-
43487: ajoneuvoon asennettavien teknisten ratkaisujen       meidenja lääkkeiden käytön todentamismenetel-
43488: 
43489: 
43490: 2
43491: Ministerin vastaus                                             KK 213/2000 vp- Matti Kangas /vas
43492: 
43493: 
43494: miä mm. huumaantuneena ajavien kuljettajien            teistoimintaa eri hallinnonalojen kesken tavoit-
43495: tunnistamiseksi tienvarsitarkastuksissa ja muus-       teen saavuttamiseksi. Jatkuvan liikenneraittius-
43496: sa poliisin liikennevalvonnassa. Käynnissä on          tiedotuksen, valistuksen ja kampanjoinnin sekä
43497: myös yhdyskuntapalveluun liitetty hoitokokeilu,        valvonnan ansiosta on rattijuopumus pystytty pi-
43498: jossa rattijuopumuksen uusijoille järjestetään lii-    tämään alhaisella tasolla. Tätä työtä jatkamalla
43499: kenneturvallisuusjakso alkoholin ja liikenteen         pyritään väestön liikenneraittiudelle myönteisiä
43500: välisten yhteyksien käsittelemistä varten. Kokei-      ja rattijuopumusta paheksuvia asenteita vahvista-
43501: luna selvitetään mahdollisuuksia tavoittaa moti-       maan. Alkometri on helpottanut rattijuopumuk-
43502: voituneet yhdyskuntapalvelua suorittavat kuljet-       sen toteamista. Huumeiden käytön selvittämi-
43503: tajat säännöllisen ehkäisy- ja hoitotoiminnan pii-     seen ei tällä hetkellä vielä ole vastaavaa laitetta
43504: riin. Lisäksi on käynnistymässä esitutkimus tek-       tai tapaa, joka soveltuisi liikennevalvonnassa
43505: nisen ajonestolaitteen käyttömahdollisuuksista         käytettäväksi. Tämäntyyppisiä menetelmiä tutki-
43506: rattijuopumuksen estämisessä. Edellä mainittu-         taan ja kokeillaan kuitenkin parhaillaan ja käyn-
43507: jen lisäksi on jatkuvasti käynnissä erilaisia tutki-   nissä olevien tutkimusten avulla toivotaan saata-
43508: muksia, joilla seurataan mm. rattijuopumustilan-       van tietoa niiden toimenpiteiden pohjaksi, joilla
43509: teen kehitystä sekä väestön suhtautumista ja sii-      tienvarsitarkastuksissa voidaan todeta myös mui-
43510: nä tapahtuvia muutoksia rattijuopumukseen.             den päihteiden kuin alkoholin käyttö ja edistää
43511:    Päihteiden käyttö on viime vuosina ollut kas-       näin liikenteen raitistumista. Tarkoituksena on
43512: vussa. Alkoholin kulutuksen kasvu on ollut lie-        mm., että saatavien kokemusten pohjalta selvite-
43513: vää, mutta huumausaineiden käyttö on lisäänty-         tään lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuutta
43514: nyt voimakkaasti viime vuosina. Vaikka rattijuo-       ja sen laajuutta koskevan lainmuutoksen tarpeel-
43515: pumuksen yleisyyttä mittaavien tutkimusten mu-         lisuus ajo-oikeuden palautumisessa rattijuopu-
43516: kaan rattijuopumuksen osuus on kahden viime            muksen jälkeen. Parhaillaan on valmisteltavana
43517: vuoden aikana hieman laskenut, on alkoholia ot-        liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001-
43518: taneiden osuus ollut selvästi kasvussa. Vuonna         2005. Liikennejuopumuksen vähentäminen ja lii-
43519:  1999 rattijuoppojen osuus liikennevirrassa oli        kenneraittiuden edistäminen ovat keskeisesti sii-
43520: 0,16 prosenttia.                                       nä mukana eri hallinnonalojen yhteistoimintaa
43521:    Liikenneraittiuden edistäminen edellyttää           edellyttävinä toimenpiteinä.
43522: näissä olosuhteissa jatkuvaa ja määrätietoista yh-
43523: 
43524: 
43525: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
43526: 
43527:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
43528: 
43529: 
43530: 
43531: 
43532:                                                                                                         3
43533: KK 213/2000 vp- Matti Kangas /vas                                                         Ministerns svar
43534: 
43535: 
43536: 
43537: 
43538: Tili riksdagens talman
43539: 
43540: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger           Verksamhetsplanen för trafiksäkerhetsarbetet
43541: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     har genomförts och kommer att genomföras i
43542: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti      riktning mot dessa mål. Åtgärderna understöds i
43543: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål       mån av möjlighet med den kunskap som forsk-
43544: SS 213/2000 rd:                                        ningen erbjuder. Ett flertal forskningsprojekt på-
43545:                                                        går som bäst eller håller på att inledas vilka kom-
43546:        Vilka ätgärder ämnar regeringen vidta          mer att ge information som kan utnyttjas för
43547:       för att minska rattfylleriet och öka tra-        framtida åtgärder. Till inledandet av dessa pro-
43548:       fiksäkerheten?                                  jekt ansluter sig delvis en mängd åtgärder för att
43549:                                                       förbättra förmågan att spåra användning av dro-
43550: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ger. Social- och hälsovårdsministeriet har fårdig-
43551: föra följande:                                        ställt en handledning för identifiering av drogbe-
43552: Minskning av trafikfylleri är ett av de delområ-      roende och bedömning av körförmågan för att lä-
43553: den som tas upp i statstrådets principbeslut från     karnas arbete skall kunna förenhetligas då det
43554:  1997 om förbättring av säkerheten i vägtrafiken.      gäller att fastställa om en person är förmögen att
43555: 1 principbeslutet föreslås olika medel för att nå     köra bil eller inte. lnrikesministeriet har medde-
43556: detta mål. Utgångspunkten är att social- och häl-     lat motsvarande anvisningar för polisen samt fö-
43557: sovårdspolitiska synpunkter beaktas i det alko-       reskrifter om att läkarintyg skall begäras i sam-
43558: holpolitiska beslutsfattandet i den Europeiska ge-    band med vissa fall av rattfylleri. Ministeriet har
43559: menskapen och i vårt land. Med hjälp av trafik-       också meddelat anvisningar för övervakning av
43560: nykterhetskampanjer, information och upplys-          användningen av narkotiska medel i trafiken.
43561: ning strävar man efter att öka medvetenheten om       Syftet med dessa åtgärder är att förenhetliga de
43562: vilka följder användningen av alkohol, medici-        undersökningar som genomförs i fråga om perso-
43563: ner, narkotika och kombinationer av dessa kan få      ner misstänkta för att ha kört i berusat tillstånd
43564: i trafiken samt betona betydelsen av socialt an-      samt utreda bl.a. drogberoende. Dessutom har
43565: svar och social kontroll. Man strävar efter att öka   polisen i samma syfte med hjälp av ett utbild-
43566: hälso- och sjukvårdens insatser för att förhindra     ningspaket anpassat till finländska förhållanden
43567: skador som åsarnkas av alkohoi och andra rusme-       utbildats för att identifiera användning av rusme-
43568: del och förbättra hälso- och sjukvårdspersona-        del.
43569: lens fårdigheter att identifiera problemanvänd-           1 fråga om den pågående forskningen på detta
43570: ning av alkohol. Andra åtgärder som nämns är ett      områden kan följande konstateras. 1 Tammerfors
43571: system för vårdhänvisning och sarnhällstjänst för     pågår ett försök i syfte att få bilförare med rus-
43572: rattfyllerister som skall utvecklas i samarbete       medelsproblem att söka vård. Med hjälp av detta
43573: mellan olika ministerier, en riktig fördelning och    försök söks riksomfattande modeller för bedöm-
43574: dimensionering av resurserna för övervakningen        ning av de till polisläkare remitterade rattfylleris-
43575: av trafikfylleri samt utredning av hur olika tek-     ternas rusmedelsberoende och dess verkningar i
43576: niska installationer kan utnyttjas för förebyggan-    anslutning till körförmågan. lnom ramen för pro-
43577: de av rattfylleri.                                    jektet Rosita, ett av EU:s forskningsprogram, be-
43578: 
43579: 
43580: 4
43581: Ministerns svar                                                 KK 213/2000 vp- Matti Kangas /vas
43582: 
43583: 
43584: döms hur användningen av narkotika och medici-            Befrämjandet av nykterhet i trafiken förutsät-
43585: ner inverkar på körförmågan och tar fram meto-         ter under dessa betingelser en ständig och mål-
43586: der för att påvisa användningen av droger och          medveten gemensam insats inom olika förvalt-
43587: mediciner bl.a. för att få förare som framför ett      ningsområden för att målet skall kunna nås. Ge-
43588: fordon i påverkat tillstånd att erkänna detta när      nom ständig information om trafiknykterhet,
43589: de ertappas av polisen i vägkontroller och annan       upplysning och kampanjer har man lyckats hålla
43590: trafikövervakning. Ä ven ett vårdförsök med an-        rattfylleriet på en låg nivå. Genom att fortsätta
43591: knytning tili samhällstjänst pågår i vilket förare     detta arbete strävar man efter att befåsta befolk-
43592: som tidigare gjort sig skyldiga tili rattfylleri har   ningens positiva inställning tili trafiknykterhet
43593: möjlighet att delta i en studieperiod för trafiksä-    och dess fördömande inställning till rattfylleri.
43594: kerhet där sambanden mellan alkohoi och trafik         Alkometem har underlättat fastställandet av ratt-
43595: behandlas. Genom försöket utreds möjlighetema          fylleri. För närvarande finns det inte någon mot-
43596: att få förare som utför samhällstjänst motiverade      svarande anordning eller metod för fastställande
43597: till regelbunden verksamhet i förebyggande och         av narkotikaintag som lämpar sig för trafiköver-
43598: terapeutiskt syfte. Därutöver håller en förunder-      vakning. Sådana metoder undersöks och provas
43599: sökning på att inledas om möjlighetema att ut-         dock som bäst och med hjälp av pågående forsk-
43600: nyttja tekniska anordningar för att hindra rattfyl-    ning hoppas man få tillräckliga kunskaper för in-
43601: lerister från att köra bil. Utöver det som nämns       förandet av åtgärder med vilkas hjälp även an-
43602: ovan pågår ständigt olika undersökningar med           vändningen av andra droger än alkohoi skall kun-
43603: vilkas hjälp man följer bl.a. hur rattfyllerisitua-    na fastställas i vägspärrar och med vars hjälp tra-
43604: tionen utvecklas samt viiken inställningen be-         fiknykterheten skall kunna främjas. Syftet är bl.a.
43605: folkningen har tili rattfylleri och hur denna in-      att med hjälp av de erfarenheter som fås reda ut
43606: ställning ändras.                                      om det är nödvändigt att genomföra en lagänd-
43607:     Användningen av rusmedel har ökat de senas-        ring då det gäller skyldigheten att förete läkarin-
43608: te åren. Användningen av alkohoi har ökat i ringa      tyg och omfattningen av denna skyldighet när en
43609: utsträckning, men användningen av narkotika har        förare återfår rätten att köra bil efter att rattfylle-
43610: ökat kraftigt på senare år. Trots att rattfylleriet    ri har konstaterats. Trafiksäkerhetsplanen för
43611: enligt olika undersökningar under de senaste två       åren 2001-2005 bereds som bäst. En minskning
43612: femårsperiodema har sjunkit en aning, uppvisar         av fylleriet i trafiken och främjande av trafiknyk-
43613: andelen förare som intagit alkohoi en klar ök-         terheten intar en central ställning i planen i egen-
43614: ning. År 1999 var andelen rattfyllerister i trafi-     skap av åtgärd som förutsätter samarbete mellan
43615: ken 0,16 %.                                            olika förvaltningsområden.
43616: 
43617: 
43618: 
43619: Helsingfors den 4 april 2000
43620: 
43621:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
43622: 
43623: 
43624: 
43625: 
43626:                                                                                                             5
43627:                                                        KK 214/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
43628: 
43629: 
43630: 
43631: 
43632:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 214/2000 vp
43633: 
43634:                                               Liikenneluvan hankkiminen                 pakettiautoille
43635:                                               tavarankuljetuksissa
43636: 
43637: 
43638: 
43639: 
43640: Eduskunnan puhemiehelle
43641: 
43642: Liikenneministeriö haluaisi vapauttaa pakettiau-           On epäiltävissä, ettäjos kuljetukset tulevat ke-
43643: tot luvan hankkimisesta tavarankuljetukseen.            vyessä päässä täysin vapaiksi, niin harmaan ta-
43644:    Tavaraliikennelain muutosehdotus merkitsisi          louden kasvu vauhdittuu kuljetusalalla. Jos nyt jo
43645: sitä, että alle 3,5 tonnin painoisen pakettiauton       kuljetuksia tapahtuu laittomasti, se ei ole peruste
43646: kuljettajan ei tarvitsisi hankkia liikennelupaa ta-     lain väljentämiselle, vaan päinvastoin lain tiu-
43647: varankuljetukseen.                                      kentamiselle.
43648:    Suomessa on yli 230 000 pakettiautoa, joista
43649: tavaroiden kuljetukseen luvan on hankkinut vain         Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43650: 3 200. On todettu, että nytkin kuljetetaan tavaroi-     jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
43651: ta ilman lupia. Jos kuljetukset vapautetaan koko-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
43652: naan, seurauksena saattaisi olla melkoinen palve-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
43653: lun tarjoajien kirjavuus. Vapauttaminen toisi
43654: markkinoille myös kouluttamattomat kuljettajat,               Mitä hallitus aikoo tehdä estääkseen
43655: jotka eivät hallitse esimerkiksi vaarallisten ainei-          sen, etteivät kuljetusalan lainsäädän-
43656: den kuljetukseen liittyviä kysymyksiä.                        nön liberalisointihankkeet johda har-
43657:    Ruotsissa on päinvastoin kiristetty lupalakia              maan talouden kasvuun tai epäluotetta-
43658: tavarankuljetuksissa. Siellä kaikki kuljetus on lu-           vuuden ja ammattitaidottomuuden li-
43659: vanvaraista. Ruotsissa on kuitenkin vapautettu                sääntymiseen kuljetuksissa?
43660: luvista kaikki maataloudesta lähtevät sekä kun-
43661: tien ja valtion kuljetukset.
43662: 
43663: 
43664: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
43665: 
43666:     Jouko Jääskeläinen /skl
43667:     Leea Hiltunen /skl
43668:     Ismo Seivästö /skl
43669: 
43670: 
43671: 
43672: 
43673:                                                                                                   Versio 2.0
43674: KK 214/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym.                                         Ministerin vastaus
43675: 
43676: 
43677: 
43678: 
43679: Eduskunnan puhemiehelle
43680: 
43681: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa       annetun lain muutosta, jonka tarkoituksena on
43682: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       säännösten selkeyttäminen ja niiden mahdolli-
43683: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        sesti sisältämien epäkohtien korjaaminen. Työtä
43684: vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen      tehdään virkatyönä, mutta sidosryhmät ovat ol-
43685: /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        leet kuultavina muutaman kerran. Kuulemistilai-
43686: KK 214/2000 vp:                                      suuksissa on tullut esiin erilaisia näkemyksiä
43687:                                                      mahdollisten muutosten sisällöstä ja niiden vai-
43688:       Mitä hallitus aikoo tehdä estääkseen           kutuksista.
43689:       sen, etteivät kuljetusalan lainsäädän-            Muutosten valmistelu on vielä kesken ja sidos-
43690:       nön liberalisointihankkeet johda har-          ryhmille varataan tilaisuus esittää asiasta mieli-
43691:       maan talouden kasvuun tai epäluotetta-         piteensä ennen työn valmistumista. Liikennemi-
43692:       vuuden ja ammattitaidottomuuden li-            nisteriön kanta muutosesityksiin muodostetaan
43693:       sääntymiseen kuljetuksissa?                    esityksen lausuntokierroksen jälkeen. Todetta-
43694:                                                      koon kuitenkin, ettei liikenneministeriö tee sel-
43695: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laisia muutosesityksiä, jotka voisivat lisätä har-
43696: ti seuraavaa:                                        maata taloutta tai johtaisivat epäluotettavuuden
43697: Liikenneministeriön tavaraliikenneyksikkö val-       ja ammattitaidottomuuden lisääntymiseen kulje-
43698: mistelee luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä   tuksissa.
43699: 
43700: 
43701: 
43702: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
43703: 
43704:     Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
43705: 
43706: 
43707: 
43708: 
43709: 2
43710: Ministems svar                                       KK 214/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
43711: 
43712: 
43713: 
43714: 
43715: Tili riksdagens talman
43716: 
43717: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       fik på väg, och avsikten med ändringen är att ska-
43718: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    pa klarhet i bestämmelserna och att avhjälpa
43719: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jou-       eventuella brister i dem. Arbetet utförs som
43720: ko Jääskeläinen /fkfm.fl. undertecknade skriftli-     tjänsteuppdrag, men intressegrupperna har hörts
43721: ga spörsmål SS 214/2000 rd:                           några gånger. Vid diskussionsmötena har kom-
43722:                                                       mit fram olika aspekter på innehållet i de eventu-
43723:        Vad ämnar regeringen göra för att för-         ella ändringarna och verkningama av dem.
43724:        hindra att de projekt som går ut på att li-       Beredningen av ändringarna pågår fortfaran-
43725:        beralisera lagstiftningen om transport-        de, och intressegrupperna kommer innan arbetet
43726:        branschen medför en utbredning av den          är klart att ges tillfålle att framföra sina åsikter i
43727:        ekonomiska gråzonen eller en ökning av         ärendet. Trafikministeriets ståndpunkt i änd-
43728:        opålitligheten och bristen på yrkeskun-        ringsförslagen formas sedan förslaget har varit på
43729:        nighet vid transporterna?                      remiss. Man kan dock konstatera att trafikminis-
43730:                                                       teriet inte kommer att föreslå några sådana änd-
43731: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       ringar som kan medföra en utbredning av den
43732: föra följande:                                        ekonomiska gråzonen eller en ökning av opålit-
43733: Trafikministeriets godstrafikavdelning bereder        ligheten och bristen på yrkesskicklighet vid
43734: en ändring av lagen om tillståndspliktig godstra-     transporterna.
43735: 
43736: 
43737: 
43738: Helsingfors den 4 april 2000
43739: 
43740:     Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
43741: 
43742: 
43743: 
43744: 
43745:                                                                                                           3
43746:                                                                KK 215/2000 vp- Irja Tolonen /kok
43747: 
43748: 
43749: 
43750: 
43751:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 215/2000 vp
43752: 
43753:                                              Nuorten mielenterveyskuntoutujien toimeen-
43754:                                              tulo
43755: 
43756: 
43757: 
43758: 
43759: Eduskunnan puhemiehelle
43760: 
43761: Nuorella iällä sairastuneille mielenterveyspoti-      ja harrastusten toteuttaminen. Nykypäivänä lä-
43762: laille ei ole yleensä ehtinyt kertyä työssäoloai-     hes kaikki toiminta ja harrastukset maksavat, sa-
43763: kaa. Yhteiskunnan tarjoamat etuudet määritel-         moin liikkuminen ja yhteydenpito. Osa kuntoutu-
43764: lään kuitenkin ansiotulojen perusteella. Tämän        mista on itsenäinen selviytyminen omilla tuloilla
43765: vuoksi sekä sairauspäiväraha että myös kuntou-        ilman turvautumista vanhempien ja sukulaisten
43766: tustuki ovat niin alhaiset, että nuoret mielenter-    taloudelliseen apuun. Nykyisessä tilanteessa
43767: veyskuntoutujat joutuvat turvautumaan toimeen-        nuorten mielenterveyskuntoutujien selviämistä
43768: tulotukeen perustoimeentulon saavuttamiseksi.         itsenäiseen elämään ja asumiseen estää ja hidas-
43769: Toimeentulotuessa huomioitava ns. käyttöraha          taa heikko taloudellinen tilanne. Nuorten kuntou-
43770: on markkamääräisesti niin alhainen, että se ei        tumista takaisin yhteiskunnan tuottaviksi jäse-
43771: mahdollista nuorelle henkilölle riittäviä toimin-     niksi tulisi edistää joustavilla ratkaisuilla, jotka
43772: ta- ja harrastusmahdollisuuksia.                      mahdollistaisivat virikkeelliset ja laadukkaat elä-
43773:    Toimeentulotuen varassa elävän yksinäisen          mänolosuhteet
43774: henkilön perusnormi on 2 021 mklkk. Mielenter-
43775: veyskuntoutujat ovat usein kuntoutuksessa kun-        Edellä perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen
43776: toutusyhteisössä, jonka palveluihin on sisällytet-    27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtio-
43777: ty asuminen, ruoka ja perushygienia. Myös leh-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
43778: det ja televisio ovat mukana kuntoutuksen perus-      seuraavan kysymyksen:
43779: maksuissa. Tällöin toimeentulotukea saavan hen-
43780: kilön käyttövara on n. 450 mklkk. Tällä summal-             Miten nuorten, ilman aiempia ansiotu-
43781: la tulisi voida harjoittaa itsenäistä normaalielä-          loja olevien mielenterveyskuntoutujien
43782: mää, kuten esim. maksaa puhelinlaskut, harras-              taloudellista asemaa voitaisiin paran-
43783: tukset ja matkat ystävien ja sukulaisten luo.               taa ja edistää heidän kuntoutumistaan
43784:    Mielenterveyskuntoutujien kuntoutumispro-                koulutukseen ja työelämään sekä
43785: sessissa on erityisen tärkeää pitää yllä ja mahdol-
43786: listaa sosiaalinen toiminta, ystävien tapaaminen            mitä hallitus aikoo tehdä asialle?
43787: 
43788: 
43789: 
43790: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
43791: 
43792:     Irja Tulonen /kok
43793: 
43794: 
43795: 
43796:                                                                                                  Versio 2.0
43797: KK 215/2000 vp- Irja Tulonen /kok                                                     Ministerin vastaus
43798: 
43799: 
43800: 
43801: 
43802: Eduskunnan puhemiehelle
43803: 
43804: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         teutti yhdeksän selvityshenkilöä. Mielekäs elä-
43805: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         mä -ohjelman selvityshenkilöt totesivat, ettei
43806: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          mielenterveyspalvelujen asianmukaiseen järjes-
43807: vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok         tämiseen ole osoitettu riittävästi resursseja. Mie-
43808: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                lenterveyspalvelujen saatavuus väheni 1990-lu-
43809: 215/2000 vp:                                           vulla, vaikka psykiatriset häiriöt ovat samaan ai-
43810:                                                        kaan lisääntyneet. Selvityksen mukaan kunnilla
43811:        Miten nuorten, ilman aiempia ansiotu-           ei yleensä ole kokonaisvaltaisia suunnitelmia
43812:        loja olevien mielenterveyskuntoutujien          mielenterveyspalvelujen järjestämisestä, ja pal-
43813:        taloudellista asemaa voitaisiin paran-          velujen saatavuus vaihtelee paljon alueesta ja
43814:        taa ja edistää heidän kuntoutumistaan           kunnasta toiseen. Tämä koskee myös kuntoutus-
43815:        sekä                                            palveluja, joiden osalta selvityshenkilöt totesivat
43816:                                                        esimerkiksi työllistymiseen tähtäävän kuntou-
43817:        mitä hallitus aikoo tehdä asialle?              tuksen olevan projektiluonteista ja rahoituksel-
43818: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          taan lyhytjänteistä.
43819: ti seuraavaa:                                             Mielekäs elämä -hankkeen johtoryhmän pe-
43820:                                                        rustama mielenterveyspalveluiden kehittämis-
43821: Mielenterveys on keskeinen voimavara yhteis-           työryhmä esitti, että nuorisopsykiatrista kuntou-
43822: kunnassa. Sosiaalihuollon tavoite- ja toimintaoh-      tusta tulee kehittää yhteistyöprojektien ja tutki-
43823: jelmassa vuosille 2000-2003 on tavoitteeksi           muksen keinoin. Selvityksessä todettiin myös,
43824: asetettu muun muassa mielenterveystyön vahvis-         että mielenterveyspotilaiden toimeentulon tur-
43825: taminen, ja niiden toimien edistäminen, joilla        vaamiseen liittyvät pulmat tulisi pikaisesti selvit-
43826: mielenterveyden painoarvoa ja näkyvyyttä yh-          tää. (Mielekäs elämä. Mielenterveyspalvelujen
43827: teiskunnassa lisätään.                                kehittämissuositukset. STM:n julkaisuja 2000:4)
43828:    Nuorten mielenterveyskuntoutujien uhkana on            Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi Mielekäs
43829: syrjäytyminen, koska he eivät sairastumisensa         elämä -hankkeen palvelukartoituksen suositus-
43830: vuoksi ole kyenneet saamaan työkokemusta, ei-         ten pohjalta tarvittavat jatkotoimenpiteet vuoden
43831: vätkä mahdollisesti edes pystyneet kouluttautu-       2000 aikana. Valtion vuoden 2000 talousarvioon
43832: maan ja hankkimaan ammattia. Yhteiskunnan             on jo lisätty määrärahoja alle 18-vuotiaiden las-
43833: toimenpiteiden tavoitteena tulee olla turvata näil-   ten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittä-
43834: le nuorille mahdollisuus itsenäiseen elämään ja       miseen.
43835: aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnan toimin-          Sairausvakuutuslain tarkoittamalla sairauspäi-
43836: taan.                                                 värahalla korvataan menetettyä ansiota, ja myös
43837:    Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti maa-      kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan
43838: liskuussa 1998 sosiaali- ja terveydenhuollon tut-     määräytymisessä noudatetaan sairauspäiväraha-
43839: kimus- ja kehittämiskeskus Stakesin toteuttaman       järjestelmää vastaavaa menettelyä ansiotulojen
43840: Mielekäs elämä -ohjelman. Ohjelman puitteissa         korvaamisessa. On katsottu, että kuntoutuksenai-
43841: tehtiin mielenterveyspalveluselvitys, jonka to-       kainen toimeentulo on tarkoituksenmukaista jär-
43842: 
43843: 
43844: 2
43845: Ministerin vastaus                                           KK 215/2000 vp- Irja Tolonen /kok
43846: 
43847: 
43848: jestää samaa periaatetta noudattaen kuin muukin         Kunnat voivat toimeentulotukilain 1 §:n 2 mo-
43849: Kansaneläkelaitoksen maksama työtulovakuu-           mentin ja 13 §:n mukaan myöntää niin sanottua
43850: tus. Työkyvyttömyys- tai kuntoutusajalta voi-        ehkäisevää toimeentulotukea, ja siten tukea nuor-
43851: daan kuitenkin henkilön toimeentulon turvaami-       ta mielenterveyskuntoutujaa varsinaisten mielen-
43852: seksi maksaa tarveharkintaista päivärahaa tai        terveyspalveluiden järjestämisen ohella. Ehkäi-
43853: kuntoutusrahaa enintään 60 markkaa päivässä          sevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko
43854: (sairausvakuutuslaki 18 b §ja kuntoutusrahala-      henkilö oikeutettu saamaan varsinaista toimeen-
43855: ki 14 §).                                           tulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoi-
43856:    Nuorten kuntoutumista on viime aikoina pyrit-    tuksena on tukea henkilön sosiaalista turvalli-
43857: ty kannustamaan muun muassa lisäämällä kun-          suutta ja omatoimisuutta, ja pyrkiä parantamaan
43858: toutusrahalakiin uusi 5 a §,jossa säädetään am-     hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja
43859: matillisen kuntoutuksen varmistamiseksi nuorel-     taloudellisia olosuhteitaan. Oikeaan aikaan anne-
43860: le maksettavasta kuntoutusrahasta. Elokuun alus-    tulla tuella on voitu estää syrjäytyminen ja esi-
43861: ta 1999 voimaan tulleen lainmuutoksen tarkoi-       merkiksi pitkäaikaiseksi toimeentulotukiasiak-
43862: tuksena on kannustaa vajaakuntoista nuorta ha-      kaaksi ajautuminen. Ehkäisevää toimeentulotu-
43863: keutumaan kuntoutukseen eläkkeelle siirtymisen      kea käyttämällä voidaan tukea nuorten mielenter-
43864: sijaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön     veyspotilaiden kuntoutumista ja itsenäistymistä
43865: asettama Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryh-     auttamalla heitä sosiaalisten verkostojen ylläpi-
43866: mä esitti syrjäytymisvaarassa olevien 15-17-        tämisessä ja luomisessa sekä koulutukseen ja
43867: vuotiaiden nuorten varhennettua koulutus- ja        työelämään hakeutumisessa.
43868: työllistämiskuntoutuskokeilua, jonka tarkoituk-         Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa
43869: sena on auttaa moniongelmaisia nuoria, joita uh-    toimeentulotukilain soveltajille tarkoitetussa op-
43870: kaa vakava syrjäytyminen. Esityksen mukaan          paassa (STM:n oppaita 1998:2) kuntia on keho-
43871: näiden nuorten kuntoutus olisi kuntoutusrahaan      tettu käyttämään ehkäisevää toimeentulotukea
43872: oikeuttavaa. (Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työ-   joustavasti suunnitelmallisen sosiaalityön väli-
43873: ryhmän muistio, STM:n työryhmämuistioita            neenä ja osoittamaan riittävät määrärahat sen
43874:  1999:20)                                           myöntämistä varten.
43875: 
43876: 
43877: 
43878: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
43879: 
43880:     Peruspalveluministeri Eva Biaudet
43881: 
43882: 
43883: 
43884: 
43885:                                                                                                     3
43886: KK 215/2000 vp- Irja Tolonen /kok                                                         Ministems svar
43887: 
43888: 
43889: 
43890: 
43891: Tili riksdagens talman
43892: 
43893: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        Nio personer var med om att utföra utredningen.
43894: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     Utredningsmännen konstaterade att man inte har
43895: rådet översänt följande av riksdagsledamot Irja        anvisat tillräckliga resurser för ordnandet av än-
43896: Tulonen /saml underteckade skriftliga spörsmål         damålsenliga mentalvårdstjänster. Tillgången på
43897: SS 215/2000 rd:                                        mentalvårdstjänster försärnrades på 1990-talet
43898:                                                         fastän de psykiska stömingama samtidigt har
43899:         På vilket sätt kunde den ekonomiska si-        ökat. Enligt utredningen har kommunema i all-
43900:         tuationen förbättras för sådana unga           mänhet inte några övergripande planer för ord-
43901:        psykiatriska rehabi/iteringsklienter som        nandet av mentalvårdstjänster och tillgången på
43902:         inte har några tidigare förvärvsinkom-         tjänster varierar stort mellan olika områden och
43903:        ster och hur kunde deras rehabilitering         kommuner. Detta gäller också rehabiliterings-
43904:        främjas samt                                    tjänster i fråga om vilka utredningsmännen kon-
43905:                                                        staterade att t.ex. den rehabilitering som syftar
43906:        vad ämnar regeringen göra åt saken?             till sysselsättning är projektbetonad och att finan-
43907: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        sieringen är kortsiktig.
43908: föra följande:                                             En arbetsgrupp för utvecklande av mental-
43909:                                                        vårdstjänster, som tillsatts av ledningsgruppen
43910: Den mentala hälsan är en viktig resurs i sarnhäl-      för projektet "Mielekäs elämä" föreslog att den
43911: let. 1 mål- och verksamhetsprogrammet för soci-        ungdomspsykiatriska rehabiliteringen bör ut-
43912: al- och hälsovården för 2000-2003 ingår bl.a.          vecklas med hjälp av samarbetsprojekt och forsk-
43913: en effektivering av arbetet för den mentala häl-       ning. 1 utredningen konstaterades också att de
43914: san och främjande av sådana åtgärder som ökar          problem som hänför sig till att trygga utkomsten
43915: vikten och betydelsen av mental hälsa i samhäl-        för mentalvårdspatienter bör utredas snarast.
43916: let.                                                   (Mielekäs elämä. Rekommendationer för utveck-
43917:    Unga psykiatriska rehabiliteringsklienter ho-       lande av mentalvårdstjänster. SHM:s publikatio-
43918: tas av marginalisering eftersom de inte har kun-       ner 2000:4)
43919: nat få arbetserfarenhet på grund av sin sjukdom            Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
43920: och eventuellt inte ens har lyckats få någon ut-       år, utgående från de rekommendationer som kart-
43921: bildning eller skaffa sig ett yrke. Sarnhället bör     läggningen av tjänster inom ramen för projektet
43922: sätta in åtgärder för att dessa unga skall få en       "Mielekäs elämä" kommer fram till, att göra en
43923: möjlighet till ett självständigt liv och aktivt kun-   bedörnning av vilka åtgärder som behövs i fort-
43924: na delta i samhällelig verksamhet.                     sättningen. 1 statsbudgeten för 2000 har anslagen
43925:    Social- och hälsovårdsministeriet startade i        för utvecklande av de psykiatriska tjänstema för
43926: mars 1998 programmet "Mielekäs elämä" (Ett             bam och unga under 18 år ökats.
43927: meningsfullt liv) som fullföljdes av Stakes, dvs.          Med sjukdagpenning som avses i sjukförsäk-
43928: Forsknings- och utvecklingscentralen för social-       ringslagen ersätts förlorad inkomst och också vid
43929: och hälsovården. lnom ramen för programmet             bestärnning av rehabiliteringspenningbeloppet
43930: gjordes en utredning av mentalvårdstjänstema.          enligt lagen om rehabiliteringspenning iakttas
43931: 
43932: 
43933: 4
43934: Ministerns svar                                                 KK 215/2000 vp- Irja Tolonen /kok
43935: 
43936: 
43937: vid ersättningen av förvärvsinkomster ett förfa-       gruppen för en aktiv socialpolitik, SHM:s arbets-
43938: rande som motsvarar sjukdagpenningsystemet.            gruppspromemorior 1999:20)
43939: Det har ansetts att det är ändamålsenligt att ord-         Kommunerna kan enligt 1 § 2 mom. och 13 §
43940: na utkomsten under rehabiliteringen enligt sam-        lagen om utkomsstöd bevilja s.k. förebyggande
43941: ma princip som all annan arbetsinkomstförsäk-          utkomststöd och på så sätt stödja unga psykiatris-
43942: ring som Folkpensionsanstalten betalar. För ti-        ka rehabi1iteringsklienter vid sidan av de egentli-
43943: den av arbetsoförmögenhet och rehabilitering           ga mentalvårdstjänstema. Det förebyggande ut-
43944: kan likväl, för att trygga vederbörandes utkomst,      komststödet är oberoende av om personen i fråga
43945: betalas dagpenning eller rehabiliteringspenning        är berättigad till egentligt utkomststöd. Syftet
43946: enligt behovsprövning högst 60 mk per dag              med det förebyggande utkomststödet är att stöd-
43947: (18 b § sjukförsäkringslagen och 14 § lagen om         ja vederbörandes sociala trygghet och självstän-
43948: rehabiliteringspenning).                               dighet och att försöka förbättra personens förut-
43949:    Man har försökt stödja de ungas rehabilitering      sättningar att själv bättra på sina sociala och eko-
43950: bl.a. genom att till lagen om rehabiliteringspen-      nomiska förhållanden. Genom att stödja i rätt tid
43951: ning foga en ny 5 a § som gäller rehabiliterings-      har man kunnat förhindra marginalisering och
43952: penning till unga för säkerställande av yrkesin-       t.ex. det att någon för en lång tid börjar leva på
43953: riktad rehabilitering. Avsikten med lagändringen       utkomststöd. Det förebyggande utkomststödet
43954: som trädde i kraft den 1 augusti 1999 är att spor-     kan användas tili att stödja unga psykiatriska pa-
43955: ra begränsat arbetsföra ungdomar att söka sig till     tienters rehabilitering och strävan till självstän-
43956: rehabilitering i stället för att ansöka om pension.    dighet genom att man hjä1per dem med att upp-
43957: Vidare föreslog den av social- och hälsovårdsmi-       rätthålla och skapa sociala nätverk samt söka sig
43958: nisteriet tillsatta arbetsgruppen för en aktiv soci-   till utbildning och ut i arbetslivet.
43959: alpolitik, i fråga om ungdomar i åldern 15-17              1 social- och hälsovårdsministeriets guide för
43960: som löper risk att margina1iseras, en tidigare-        tillämpare av lagen om utkomststöd (SHM:s gui-
43961: läggning av det utbildnings- och sysselsättnings-      der 1998:2) har kommunema uppmanats att, som
43962: rehabi1iteringsförsök som syftar till att hjälpa så-   ett medel för ett planmässigt socialarbete, använ-
43963: dana unga med många olika s1ags prob1em som            da förebyggande utkomststöd på ett flexibelt sätt
43964: hotas av en allvarlig marginalisering. En1igt för-     och att anvisa tillräckliga anslag för beviljande
43965: slaget skall rehabiliteringen av dessa ungdomar        av förebyggande utkomststöd.
43966: ge rätt till rehabiliteringspenning. (PM av arbets-
43967: 
43968: 
43969: 
43970: Helsingfors den 29 mars 2000
43971: 
43972:     Omsorgsminister Eva Biaudet
43973: 
43974: 
43975: 
43976: 
43977:                                                                                                          5
43978:                                                           KK 216/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
43979: 
43980: 
43981: 
43982: 
43983:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 216/2000 vp
43984: 
43985:                                             Polttonesteiden veronalennus
43986: 
43987: 
43988: 
43989: 
43990: Eduskunnan puhemiehelle
43991: 
43992: Polttonesteiden hinta jatkaa nousuaan, ja näin ol-   käyttömaksu olisi auton vuosimallista riippumat-
43993: len valtion verotulot kasvavat. Polttonesteiden      ta 100 mk/vuosi.
43994: hintojen noususta johtuvaa verotulojen kasvua ei
43995: ole voitu ottaa huomioon tämän vuoden talousar-      Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43996: viota laadittaessa, joten on perusteltua kysyä,      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
43997: eikö ylimääräistä ennalta odottamatonta verotu-      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
43998: lojen kasvua voisi käyttää polttoaineiden hinnan-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
43999: alennukseen. Suomessa oma auto on ainoa mah-
44000: dollinen kulkuväline haja-asutusalueilla ja kaik-          Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
44001: kialla, missä ei ole järjestettyä joukkoliikennet-         ta valtiolle polttonesteiden hinnankoro-
44002: tä. Tämän vuoksi on myös perusteltua esittää au-           tuksesta tuleva ennakoitua suurempi ve-
44003: ton käyttömaksun porrastamista niin, että haja-            rotulo voitaisiin ohjata polttonesteiden
44004: asutusalueella asuvan autonomistajan auton                 hinnanalennukseen ja auton käyttömak-
44005:                                                            sun porrastamiseen?
44006: 
44007: 
44008: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
44009: 
44010:     Mauri Salo /kesk                                    Jaana Ylä-Mononen /kesk
44011:     Inkeri Kerola /kesk                                 Mirja Ryynänen /kesk
44012:     Niilo Keränen /kesk                                 Katri Komi /kesk
44013:     Mika Lintilä /kesk                                  Lauri Oinonen /kesk
44014:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                           Petri Neittaanmäki /kesk
44015:     Seppo Lahtela /kesk
44016: 
44017: 
44018: 
44019: 
44020:                                                                                             Versio 2.0
44021: KK 216/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                  Ministerin vastaus
44022: 
44023: 
44024: 
44025: 
44026: Eduskunnan puhemiehelle
44027: 
44028: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa           Kysymyksessä on myös esitetty vuotuisen ajo-
44029: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       neuvoveron käyttömaksun porrastamista niin,
44030: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        että haja-asutusalueella asuvan vero olisi alempi
44031: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk       kuin muualla asuvan henkilön. Vuotuinen ajo-
44032: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK          neuvovero ei ole luonteeltaan auton käytön pe-
44033: 216/2000 vp:                                         rusteella kannettava maksu- jollaiseksi se usein
44034:                                                      mielletään - vaan rekisterissä olevan ajoneu-
44035:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     von omistukseen tai hallintaan perustuva fiskaa-
44036:        tyä, jotta valtiolle polttonesteiden hin-     linen vero, jota kertyy vuodessa yli miljardi
44037:        nankorotuksesta tuleva ennakoitua suu-        markkaa. Ajoneuvoveron porrastamista tarkas-
44038:        rempi verotulo voitaisiin ohjata poltto-      teltaessa on pidettävä mielessä, että auton rekis-
44039:        nesteiden hinnanalennukseen ja auton          teröinti ei perustu, eikä siten myöskään sen vero
44040:        käyttömaksun porrastamiseen?                  voi perustua, verovelvollisen asuinpaikkaan tai
44041:                                                      auton käyttämiseen esimerkiksi tietyllä alueella
44042: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tai tiettyyn käyttötarkoitukseen.
44043: ti seuraavaa:                                            Mikäli ajoneuvovero porrastettaisiin verovel-
44044: Kysymyksen perusteluissa mainitulla valtion ve-      vollisen asuinpaikan mukaan, käytännön vaikeu-
44045: rotulojen ennakoitua suuremmalla kasvulla tar-       det verotuksen toteuttamiselle muodostuisivat
44046: koitettaneen polttonesteiden hinnannoususta joh-     suuriksi. Verotuksen toteuttaminen edellyttäisi
44047: tuvaa laskennallista ja oletettua arvonlisävero-     sellaisen rekisteröinti- ja valvontajärjestelmän
44048: tuoton kasvua. Ei ole kuitenkaan itsestään sel-      luomista, jonka perusteella voitaisiin varmistua
44049: vää, että polttonesteiden maailmanmarkkinahin-       siitä, että autoa edes pääosin käytetään siinä
44050: tojen ja siitä johtuva vähittäismyyntihintojen       osassa maata, johon se on rekisteröity. Asialli-
44051: nousu kasvattaisi valtion verotuloja. Itse asiassa   sesti tämä tarkoittaisi myös sitä, että auton
44052: hintojen kohoaminen vähentää verotuloja. Polt-       alueellista käyttöoikeutta olisi rajoitettava ja val-
44053: tonesteiden valmistevero määräytyy samansuu-         vottava, mikä olisi käytännössä erittäin vaikea el-
44054: ruisena jokaiselta myydyltä litralta, eikä niiden    lei mahdotonta toteuttaa. Veron porrastaminen
44055: hintataso siis vaikuta valmisteveron määrään.        johtaisi siihen, että veron voisi välttää esimerkik-
44056: Toisaalta, kun maailmanmarkkinahinta ja samal-       si rekisteröimällä auto siihen osaan maata, jossa
44057: la vähittäismyyntihinta kohoaa, myyty polttoai-      vero on alhaisin, ja käyttämällä sitä kuitenkin
44058: nemäärä pienenee ja polttoaineverokertymä vä-        muualla. Edellä mainitut ongelmat vain korostui-
44059: henee. Polttonesteiden arvonlisäverokertymää         sivat, jos veron määrä olisi alhaisempi haja-asu-
44060: hinnannousu periaatteessa kasvattaa, mutta polt-     tusalueella kuin muualla ja jos haja-asutusalue
44061: tonesteiden ja muun arvonlisäveronisen kulutuk-      määriteltäisiin siten, että kunnan sisällä voisi olla
44062: sen pieneneminen vähentää arvonlisäverotuottoa       verotuksellisesti erilaisia alueita. Tähän saattaisi
44063: kokonaisuudessaan. Siten ei voida osoittaa, että     kytkeytyä myös periaatteellisempia yhdenvertai-
44064: valtiolle olisi kertynyt kysyjän tarkoittamia yli-   suuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi ajoneuvo-
44065: määräisiä verotuottoja.                              veron porrastaminen vähentäisi verotuottoja, jot-
44066: 
44067: 
44068: 2
44069: Ministerin vastaus                                        KK 216/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
44070: 
44071: 
44072: ka olisi korvattava joko menojen pienentämisel-       sun porrastaminen on myös teknisesti ja valvon-
44073: lä tai muiden verojen korottamisella.                 nallisista syistä käytännössä mahdotonta.
44074:    Hallituksella ei ole tarkoitus laskea polttones-
44075: teiden veroa tai auton käyttömaksua. Käyttömak-
44076: 
44077: 
44078: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
44079: 
44080:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
44081: 
44082: 
44083: 
44084: 
44085:                                                                                                    3
44086: KK 216/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.                                                     Ministerns svar
44087: 
44088: 
44089: 
44090: 
44091: Tili riksdagens talman
44092: 
44093: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        påvisa att staten, såsom spörsmålsställaren av-
44094: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-     ser, skulle ha fått extra skatteintäkter.
44095: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mau-           1 spörsmålet har även föreslagits att den årliga
44096: ri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs-    bruksavgiften, dvs. fordonsskatten, differentie-
44097: mål SS 216/2000 rd:                                    ras så att skatten för en person som bor i glesbyg-
44098:                                                        den är lägre än skatten för en person som bor an-
44099:         Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta          nanstans. Den årliga fordonsskatten är till sin ka-
44100:        för att den skatteinkomst som staten får        raktär inte någon avgift som uppbärs på grundval
44101:         tili följd av förhöjningen av priserna på      av hur bilen används - något som den ofta upp-
44102:        jlytande bränsle och som är större än           fattas vara - utan den är en fiskal skatt som
44103:         beräknat kunde styras till en sänkning         grundar sig på ägorätt till eller besittning av ett
44104:        av priserna på jlytande bränsle och dif-        registrerat fordon. Mer än en miljard mark infly-
44105:        ferentiering av bruksavgiften för bilar?        ter varje år i fiskal skatt. När man dryftar diffe-
44106:                                                        rentiering av fordonsskatten bör man komma
44107: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        ihåg att registrering av en bil inte grundar sig på
44108: föra följande:                                         den skattskyldiges boningsort eller på använd-
44109: Med den ökning av statens skatteinkomster som          ningen av bilen t.ex. inom ett visst ornråde eller
44110: nämns i motiveringen till spörsmålet och som är        för ett visst ändamål, och därför kan inte heller
44111: större än beräknat torde avses ökningen av den         skatten grunda sig på dessa omständigheter.
44112: kalkylmässiga och beräknade mervärdesskattein-            Om fordonsskatten differentieras enligt den
44113: täkten till följd av de höjda priserna på flytande     skattskyldiges boningsort uppstår det i praktiken
44114: bränsle. Det är likväl inte helt självklart att en     stora svårigheter med verkställandet av beskatt-
44115: förhöjning av världsmarknadspriserna på flytan-        ningen. Verkställande av beskattningen skulle
44116: de bränslen och en förhöjning av minutförsälj-         förutsätta att det skapas ett registrerings- och
44117: ningspriserna som en följd därav skulle öka sta-       övervakningssystem på grundval av vilket man
44118: tens skatteinkomster. 1 själva verket minskar de       kunde försäkra sig om att bilen åtminstone i hu-
44119: stigande priserna skatteinkomsterna. Accisen på        vudsak används i den del av landet där den är re-
44120: flytande bränslen är lika stor för varje såld liter,   gistrerad. Objektivt sett skulle detta även innebä-
44121: och därför inverkarinte nivån på bränslepriserna       ra att den regionala rätten att använda bilen mås-
44122: på accisen. Å andra sidan minskar den sålda            te begränsas och övervakas, vilket i praktiken är
44123: bränslemängden och de influtna bränsleskatterna        ytterst svårt eller rentav omöjligt att genomföra.
44124: när världsmarknadspriset och samtidigt minut-          Differentiering av skatten leder till att man kan
44125: försäljningspriset stiger. En prisstegring ökar i      undvika skatt t.ex. genom att registrera bilen i
44126: princip de influtna mervärdesskatterna för flytan-     den del av landet där skatten är lägst och genom
44127: de bränslen, medan minskad konsumtion av fly-          att likväl använda den annanstans. De ovan
44128: tande bränslen och annan minskad mervärdes-            nämnda problemen framhävs ytterligare om skat-
44129: skattepliktig konsumtion minskar mervärdes-            ten är lägre i glesbygden än annanstans och om
44130: skatteintäkterna i sin helhet. Därför kan man inte     glesbygdsområdet definieras så att det inom en
44131: 
44132: 
44133: 4
44134: Ministems svar                                            KK 216/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
44135: 
44136: 
44137: kommun kunde finnas fiskalt olika områden. Tili         Regeringen har inte för avsikt att sänka skat-
44138: detta kunde även kopplas mer principiella frågor     ten på flytande bränslen eller bruksavgiften för
44139: som anknyter tilllikställigheten. Dessutom mins-     bilar. Differentiering av bruksavgiften är också i
44140: kar differentiering av fordonsskatten skatteintäk-   praktiken omöjlig helt tekniskt sett eller av över-
44141: tema, vilka måste ersättas antingen så att utgif-    vakningsskäl.
44142: tema minskas eller att de övriga skattema höjs.
44143: 
44144: 
44145: 
44146: Helsingfors den 30 mars 2000
44147: 
44148:     Finansminister Sauli Niinistö
44149: 
44150: 
44151: 
44152: 
44153:                                                                                                       5
44154:                                                               KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl
44155: 
44156: 
44157: 
44158: 
44159:                                             KIRJALLINEN KYSYMYS 217/2000 vp
44160: 
44161:                                             Asuntojen kosteus- ja homevauriot
44162: 
44163: 
44164: 
44165: 
44166: Eduskunnan puhemiehelle
44167: 
44168: Kansanterveyslaitoksen vuosina 1995 ja 1996 te-      jille potilas on altistunut, ja tämän selvittäminen
44169: kemän tutkimuksen mukaan kosteusongelmat ja           esimerkiksi ammattitautitapauksissa on todella
44170: -vauriot ovat merkittävän yleisiä vuosina 1950-       tärkeää. Myös erikoislääkärille pääsy esimerkik-
44171: 1980 rakennetuissa suomalai.>issa pientaloissa.      si astmaepäilyn takia on ollut hidasta ja hanka-
44172: Ongelmia on ollut tai on yli 3/4:ssa näiden vuosi-    laa. Tällöin on jouduttu turvautumaan yksityisen
44173: kymmenten aikana rakennetusta asuntokannasta.         sektorin palveluihin. Homevaurioiden aiheutta-
44174: Vaurioista puolet oli vakavia, mutta vielä helpos-    mien oireiden tunnistamiseen ja sairauksien hoi-
44175: ti korjattavia. Korjaamatta oli tutkimusajankoh-      toon olisi lääkärien koulutuksessa kiinnitettävä
44176: tana vielä kaksi kolmasosaa asunnoista. Kosteus-     huomiota.
44177: ongelmat olivat selvityksen mukaan yleisiä myös          Homevaurioiden vahingonkorvauskynnystä
44178: kerrostaloissa: vaurioita oli 60 prosentissa asun-   olisi syytä maclaitaa niin, että vahingon kohteek-
44179: noista, ja niistä oli korjaamatta noin 70 prosent-   si joutuneet yksilöt ja perheet eivät joutuisi mak-
44180: tia. Home- ja kosteusvaurioiden korjausarviot        samaan muiden aiheuttamien ongelmien ja va-
44181: ovat kymmenen miljardin markan luokkaa. Ho-          hinkojen seurauksista. Tämä edellyttää myös,
44182: meongelma on valitettavan yleinen myös julki-        että oikeuslaitoksestamme ja sen tuomareilta löy-
44183: sissa rakennuksissa, kuten kouluissa. Home- ja       tyisi riittävää asiantuntemusta kosteusvaurioista
44184: kosteusvauriot ovat aiheuttaneet ja tulevat aihe-    ja homeongelmasta. Mittavissa homevahinkota-
44185: uttamaan kymmenille tuhansille perheille koh-        pauksissa tuomarien tulisi käydä asiantuntijoi-
44186: tuuttomia kustannuksia sekä vuosia jatkuvia ja       den kanssa paikan päällä, jotta he voisivat saada
44187: pysyviäkin terveydellisiä seuraamuksia.              tuomioistuinkäsittelyn perustaksi oikean kuvan
44188:    Kosteus- ja homevaurioiden kansanterveydel-       vaurioiden laajuudesta ja mahdollisuuksista kor-
44189: liset kustannukset, esimerkiksi astman ja hengi-     jata ne.
44190: tystiesairauksien osalta, nousevat vuosittain sa-        Homeongelman ehkäisemiseksi sekä asun-
44191: toihin miljooniin markkoihin. Homeoireiden tun-      nonostajien oikeusturvan ja kohtuullisten kor-
44192: nistaminen ja tutkimukset ovat osin puutteelli-      vausten takaamiseksi tulee ryhtyä toimenpitei-
44193: sia, ja niiden kustannusten maksaminen on ai-        siin lainsäädännön, rakennusvalvonnan ja vahin-
44194: heuttanut monia kiistakysymyksiä. Joissakin ter-     gonkorvausten saattamiseksi asianmukaiselle ta-
44195: veyskeskuksissa lääkärit eivät ole suostuneet lä-    solle. Tulisi myös vakavasti harkita pakollista
44196: hettämään homeoireista selvästi kärsivän poti-       kuntoarviota myytäville asunnoille ja taloille. Li-
44197: laan verikokeita tarkempiin tutkimuksiin Kuo-        säksi laillistettujen kiinteistönvälittäjien päte-
44198: pion Neulaseen, vaikka potilas olisi ollut hyvin-    vyysvaatimuksia olisi home- ja kosteusvaurioi-
44199: kin sairas. Neulaneo on ainoa paikka, jossa mää-     den osalta tarkistettava.
44200: ritellään verikokeiden perusteella, mille homela-
44201: 
44202: 
44203:                                                                                                Versio 2.0
44204: KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl
44205: 
44206: 
44207: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-      sessa, korjaamisessa sekä homeongel-
44208: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti   mien ennaltaehkäisyssä sekä parantaa
44209: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-       kiinteistöjen homeongelmista kärsivien
44210: vaksi seuraavan kysymyksen:                          kansalaisten asemaa ja mahdollisuuk-
44211:                                                      sia saada vahingonkorvauksia?
44212:       Millä tavoin hallitus aikoo edetä asunto-
44213:       jen kosteus- ja homevaurioiden tutkimi-
44214: 
44215: 
44216: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
44217: 
44218:     Sakari Smeds /skl
44219: 
44220: 
44221: 
44222: 
44223: 2
44224: Ministerin vastaus                                            KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl
44225: 
44226: 
44227: 
44228: 
44229: Eduskunnan puhemiehelle
44230: 
44231: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus-         tamisessa sekä vaurioiden korjaamiseksi tarvitta-
44232: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     vien toimenpiteiden valinnassa ja toteuttamises-
44233: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         sa. Asunto- ja omakotitalokaupan yhteydessä
44234: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl      tehtäviin kuntotarkastuksiin on luotu yhtenäiset
44235: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK              ohjeet sekä kuntotarkastuksen tilaajaa että suorit-
44236: 217/2000 vp:                                         tajaa varten.
44237:                                                          Tavallisesti rakennuksen omistaja ja asukkaat
44238:       Millä tavoin hallitus aikoo edetä asunto-      joutuvat itse kantamaan lopullisen kustannusvas-
44239:       jen kosteus- ja homevaurioiden tutkimi-        tuun myös kosteus- ja homevaurioiden korjauk-
44240:       sessa, korjaamisessa sekä homeongel-            sista. Valtion varoista on myönnetty korjaus-
44241:       mien ennaltaehkäisyssä sekä parantaa           avustuksia asuinrakennusten tiettyihin korjaus-
44242:       kiinteistöjen homeongelmista kärsivien         toimenpiteisiin. Asuntojen korjausavustuksista
44243:       kansalaisten asemaa ja mahdollisuuk-           annetussa laissa (1 03111998) on määritelty kor-
44244:       sia saada vahingonkorvauksia?                  jausavustusten käyttötarkoitukset Valtioneuvos-
44245:                                                      ton päätöksessä asuntojen korjausavustusten ja-
44246: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        koperusteista (158/1999) säädetään tarkemmin
44247: ti seuraavaa:                                        avustusten käyttötarkoituksista sekä avustusten
44248: Ympäristöministeriössä on ollut vuodesta 1995        enimmäismääristä. Korjausavustuksista terveys-
44249: lähtien käynnissä erityinen kosteus- ja homeoh-      haitan poistamisen edellyttämiin toimenpiteisiin
44250: jelma. Sen tavoitteena on rakennusten kosteuson-     liittyvät avustukset ovat tulleet vastaan kosteus-
44251: gelmien poistaminen viranomaisohjauksen, tut-        ja homevaurioiden korjausten rahoituksessa.
44252: kimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen avulla.         Terveyshaitta-avustusta on voitu myöntää, jos
44253: Nykyisen rakennuskannan kosteus- ja homeon-          kunnan viranomainen on todennut terveyshaitan
44254: gelmien selvittämiseksi ja hyvän kiinteistönpi-      ja arvioinut korjaustoimenpiteen tarkoituksen-
44255: don edistämiseksi on kehitetty rakennusten kun-      mukaiseksi. Kosteusvauriotapauksissa ei ole
44256: toarviomenetelmä sekä kuntotutkimusmenetel-          edellytetty varsinaista terveyshaittaa, vaan viran-
44257: miä, joista tärkeimmät ovat kosteus- ja homevau-     omaisen arvio siitä, että tällainen haitta jatkossa
44258: rioituneen rakennuksen kuntotutkimus, sisäil-        tulisi aiheutumaan, on ollut riittävä. Korjaus-
44259: maston kuntotutkimus sekä vesi- ja viemäriver-       avustusta suunnitelmallisen korjaustoiminnan
44260: koston kuntotutkimus. Näiden menetelmien             edistämiseksi voidaan myöntää asuinrakennuk-
44261: avulla on yhdenmukaistettu käytäntöä kosteus- ja     selle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin
44262: homevaurioiden selvittämisessä. Vuonna 1997          kuntotutkimuksen kustannuksiin sekä peruspa~
44263: julkaistun Kosteus- ja homevaurioituneen raken-      rannustoimenpiteiden suunnittelukustannuksiin.
44264: nuksen korjaus -oppaan tarkoituksena on antaa        Vastuu kiinteistön kunnosta on kuitenkin kiin-
44265: käytännönläheistä tietoa niille rakennusalan am-     teistön omistajalla, joka päättää, mitä kuntoar-
44266: mattilaisille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat   vio-, kuntotutkimus- ja korjaustoimia hänen
44267: kosteus- ja homevaurioiden korjauksia. Se opas-      omistamassaan kiinteistössään tehdään.
44268: taa kosteus- ja homevaurioiden syiden paikallis-
44269: 
44270:                                                                                                       3
44271: KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl                                                      Ministerin vastaus
44272: 
44273: 
44274:     Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut      myyjä jättää ilmoittamatta sellaisen vian, josta
44275:  1997 terveydensuojelulain nojalla Sisäilmaoh-        hän on tiennyt tai josta hänen olisi pitänyt olla
44276: jeen, joka sisältää muun ohella rakennusten mik-       tietoinen, ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai
44277: robivaurion tutkimista koskevat ohjeet. Sisäilma-     kaupan purkua. Ostajalla on lisäksi oikeus saada
44278: ohje on pääasiassa tarkoitettu kuntien terveysval-    vahingonkorvausta, jos myyjä on tahallaan salan-
44279: vontaviranomaisten käyttöön, jotka tutkivat kan-      nut virheen tai toiminut huolimattomasti. Osta-
44280: salaisten valitusten perusteella asunnoissa ja        jan vahingonkorvausoikeutta rajoittaa se tosi-
44281: muissa rakennuksissa esiintyviä kosteus- ja mik-      asia, että usein myyjälläkään ei ole kaupanteko-
44282: robivaurioita. Ohjeesta valmistuu tänä vuonna         hetkellä ollut minkäänlaista tietoa kosteus- ja ho-
44283: uusi painos, jossa nykyisiä ohjeita tarkennetaan      mevauriosta.
44284: ja täydennetään myös kosteusvaurioiden tutki-             Nykyiset säännökset myyjän ja ostajan väli-
44285: musten osalta. Ohjetta käyttävät laajalti myös         sestä vastuunjaosta varmistavat sen, että kum-
44286: muut alalla toimivat tutkimuslaitokset ja konsul-     mallakin osapuolella on intressiä mahdollisim-
44287: tit. Terveysvalvonnan kiinteistöjen haitijoille ja    man perusteellisesti selvittää kaupan kohteen
44288: omistajille antamat terveydensuojelulain mukai-       ominaisuudet ennen kaupantekoa. Lainsäädän-
44289: set korjausmääräykset ja -kehotukset perustuvat       nössä lähdetään kuitenkin siitä, että kaupan osa-
44290: em. tutkimuksiin.                                     puolet saavat itse päättää, missä laajuudessa ja
44291:     Suomen Akatemian ympäristöterveyden tutki-        millä tavoin selvitys tehdään. Tähän vaikuttavat
44292: musohjelma, joka päättyy 2001, paneutuu erityi-       olennaisesti esimerkiksi asuntotyyppi, rakenta-
44293: sesti asumisterveyden tutkimukseen. Tutkimus-         misaika ja tapa sekä kiinteistön käyttötarkoitus.
44294: ohjelma kattaa laajalti kosteus- ja homevaurioi-      Lisäksi on otettava huomioon, että asunto- ja
44295: den, ilmanvaihdon ja rakennusmateriaalien ter-        kiinteistökauppa tehdään yleensä kahden yksi-
44296: veydellisiä kysymyksiä. Tutkimustulosten· aika-       tyishenkilön välillä, jolloin kaupantekoon ei tuli-
44297: naan valmistuttua voidaan niitä soveltaa kos-         si liittää sellaisia muodollisuuksia taikka lisäkus-
44298: teus- ja homeongelmien ennaltaehkäisyyn ja käy-       tannuksia tai -viivytyksiä aiheuttavia tekijöitä,
44299: tännön valvontatyön kehittämiseen.                    joita osapuolet eivät itse pidä tarpeellisina.
44300:     Sosiaali- ja terveysministeriön sisäilman ter-        Kiinteistönvälittäjien tulee hoitaa tehtävänsä
44301: veyshaittojaja niiden vähentämistä pohtineet sel-     ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Kiinteistönvä-
44302: vitysmiehet Tari Haahtela ja Kari Reijula esittä-     littäjän on vahingonkorvausvastuun uhalla pyrit-
44303: vät ns. asumisterveysrahaston, jolla tuettaisiin      tävä selvittämään myytävässä asunnossa olevat
44304: mikrobialtistuksesta sairastuneita perheitä, pe-      viat ja kerrottava niistä ostajalle. Kiinteistönväli-
44305: rustamista. Rahasto tukisi erityisesti sellaisia      tysliikkeen harjoittaminen edellyttää, että liik-
44306: henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuuksia suoriu-     keen vastaavalla hoitajalla on kiinteistönvälittä-
44307: tua kosteus- ja homevaurioituneen asunnon kor-        jäkokeessa osoitettu ammattipätevyys. Kiinteis-
44308: jauskustannuksista nykyisten avustusten varas-        tönvälittäjäkoetta on kuitenkin erittäin vaikea
44309: sa. Tämä ehdotus ei ole toteutunut; esitystä tul-     järjestää sellaiseksi, että siinä voitaisiin tutkia,
44310: laan kuitenkin vielä sosiaali- ja terveysministe-     miten hyvin kokeeseen osallistujat käytännön ti-
44311: riön taholta selvittämään.                            lanteissa osaisivat epäillä ja selvittää home- ja
44312:     Asuntojen kauppaa koskevassa lainsäädännös-       kosteusvaurioiden mahdollisuutta. On väistämä-
44313: sä määrätään siitä, jäävätkö myydyssä asunnossa       töntä, että ammattitaidon kehittäminen ja ylläpi-
44314: tai kiinteistössä olevat kosteus- ja homevauriot      täminen jäävät - kuten muillakin aloilla- am-
44315: myyjän vai ostajan vastuulle. Lähtökohtaisesti        mattikunnan ja välitysliikkeiden omalle vastuul-
44316: ostajalla on oikeus olettaa, että asunto vastaa sa-   le.
44317: manikäisten ja rakentamistavaltaan vastaavien             Riita-asiassakantajanon näytettävä toteen ne
44318: asuntojen yleistä laatutasoa. Myyjän on siksi ker-    seikat, jotka tukevat kannetta, ja vastaajan ne
44319: rottava ostajalle kaikki merkittävät puutteet ja      kanteen kiistämisen perusteet, joihin vetoaa.
44320: viat asunnossa, ennen kuin kauppa tehdään. Jos        Tämä koskee myös kiinteistön kosteus- ja ho-
44321: 
44322: 
44323: 4
44324: Ministerin vastaus                                            KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl
44325: 
44326: 
44327: mevaurioon perustuvaa vahingonkorvausriitaa.          tijaan, jolloin asiantuntijan osalta on voimassa,
44328: Asianosaisten on itse hankittava asiassa tarpeel-     mitä todistajasta on säädetty. Oikeudenkäymis-
44329: liset todisteet. Tuomioistuin saa kuitenkin eräin     kaaressa on myös säännös tuomioistuimen mah-
44330: edellytyksin, milloin harkitsee sen tarpeellisek-     dollisuudesta paikan päällä katsastaa kiinteistö
44331: si, omasta aloitteestaan päättää todisteiden hank-    tai muu sellainen esine, jota tuomioistuimeen ei
44332: kimisesta. Tuomioistuin voi esimerkiksi tarvitta-     vaivatta voi tuoda. Tuomioistuin voi näin ollen
44333: essa määrätä asiantuntijan lausumaan sellaisista      nykyisen lainsäädännön perusteella asianosaisen
44334: siellä esillä olevista kysymyksistä, joiden arvioi-   pyynnöstä päättää katselmuksen toimittamisesta
44335: minen edellyttää erityistä ammattitietoa. Myös        asiantuntijoiden läsnä ollessa.
44336: asianosainen voi todistelussa nojautua asiantun-
44337: 
44338: 
44339: 
44340: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
44341: 
44342:     Ympäristöministeri Satu Hassi
44343: 
44344: 
44345: 
44346: 
44347:                                                                                                      5
44348: KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl                                                      Ministems svar
44349: 
44350: 
44351: 
44352: 
44353: Tili riksdagens talman
44354: 
44355: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      rationer då det gäller skador som uppkommit på
44356: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats-   grund av fukt och mögel. Handboken ger 1edning
44357: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Saka-     i hur orsakema till fukt- och möge1skador skall
44358: ri Smeds /fkf undertecknade skriftliga spörsmå1      lokaliseras samt vid valet och genomförandet av
44359: SS 217/2000 rd:                                      åtgärder som skall sättas in mot skadoma. I an-
44360:                                                      slutning till den granskning av byggnadens skick
44361:       På vilket sätt ämnar regeringen avance-        som görs i samband med köp av bostad eller eg-
44362:       ra då det gäller undersökning av fukt-         nahemshus har enhetliga regler skapats för såväl
44363:       och mögelskador i bostäder, reparatio-         den som beställer som den som utför granskning-
44364:       ner av skadorna och förebyggande av            en.
44365:       mögelproblem och hur ämnar regering-              I vanliga fall tvingas byggnadens ägare och in-
44366:       en förbättra situationen för de medbor-        vånare själva bära det slutliga kostnadsansvaret
44367:       gare som lider av mögel i sina fastighe-       även för reparationer av fukt- och möge1skador.
44368:       ter och deras möjligheter att få skade-        Reparationsunderstöd av statsmedel har bevil-
44369:       stånd?                                         jats för vissa reparationsåtgärder i bostadsbygg-
44370:                                                      nader. I 1agen om understöd för reparation av bo-
44371: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-      städer (1 031/1998) definieras syftet med repara-
44372: föra fö1jande:                                       tionsunderstöd. I statsrådets bes1ut om fördel-
44373: Mi1jöministeriet startade 1995 ett särskilt pro-     ningsgrundema för understöd för reparation av
44374: gram för fukt- och möge1skador som fortfarande       bostäder (158/1999) meddelas närmare föreskrif-
44375: pågår. Syftet med programmet är att avhjälpa         ter om syftet med understöden och understödens
44376: prob1em med fukt i byggnader med hjä1p av myn-       maximala belopp. Av reparationsunderstöden har
44377: dighetsstyming, forskning, utbi1dning och infor-     understöden för reparationsåtgärder som krävs
44378: mation. För utredande av fukt- och möge1pro-         för undanröjande av sanitär olägenhet varit till
44379: b1em då det gäller det nuvarande byggnadsbe-         hjälp vid finansieringen av reparationer av fukt-
44380: ståndet och för främjande av god fastighetsför-      och möge1skador. Understöd för undanröjande av
44381: valtning har metoder utveck1ats för såvä1 utvär-     sanitär olägenhet har beviljats om den kommuna-
44382: dering som undersökning av byggnademas skick,        la myndigheten har konstaterat att sanitär olägen-
44383: varav de viktigaste undersökningsmetodema gä1-       het föreligger och bedömt reparationsåtgärden
44384: 1er fukt- och möge1skadade byggnader, inomhus-       som ändamå1senlig. När det gällt fuktskador har
44385: k1imat samt vatten- och av1oppsnätet. Med hjä1p      det inte krävts att någon egentlig sanitär o1ägen-
44386: av dessa metoder har praxis förenhetligats då det    het före1igger, utan det har räckt med att myndig-
44387: gäller att utreda fukt- och möge1skador. Syftet      heten gjort den bedömningen att en sådan olägen-
44388: med den handbok för reparation av en fukt- och       het kommer att uppstå i framtiden. Reparations-
44389: möge1skadad byggnad, Kosteus- ja homevaurioi-        understöd för att gynna planmässig reparations-
44390: tuneen rakennuksen korjaus, som utgavs 1997 är       verksamhet kan beviljas för en bostadsbyggnad
44391: att ge praktiska råd till yrkesverksamma inom        för kostnader som uppkommer på grund av be-
44392: byggnadsbranschen som p1anerar och utför repa-       dömning av byggnadens skick, undersökning av
44393: 
44394: 
44395: 6
44396: Ministerns svar                                                 KK 217/2000 vp- Sakari Smeds /skl
44397: 
44398: 
44399: byggnadens skick samt planering av ombygg-              av de understöd som för närvarande står tili buds.
44400: nadsåtgärder. Ansvaret för fastighetens skick vi-      Förslaget har inte genomförts, men kommer att
44401: lar dock på fastighetsägaren, som beslutar vilka        utredas ytterligare genom social- och hälsovårds-
44402: bedömnings-, undersöknings- och reparationsåt-         ministeriets försorg.
44403: gärder han önskar vidta i fråga om den fastighet           I lagstiftningen om bostadsköp ingår bestäm-
44404: han äger.                                              melser om huruvida fukt- och mögelskador som
44405:     Social- och hälsovårdsministeriet har 1997         upptäcks i en bostad eller fastighet efter försälj-
44406: med stöd av hälsoskyddslagen gett ut handboken         ningen vilar på säljarens eller köparens ansvar.
44407: Direktiv om inomhusluften (Sisäilmaohje), som          Utgångspunkten är den att köparen har rätt att
44408: innehåller bl.a. direktiv om undersökning av           förutsätta att bostaden mostvarar den allmänna
44409: byggnadsskador orsakade av mikroorganismer.            kvalitetsnivån för bostäder av samma ålder som
44410: Handboken är i huvudsak avsedd för kommuner-           är byggda på samma sätt. Säljaren är därför skyl-
44411: nas hälsoskyddsmyndigheter som på basis av             dig att för köparen nämna alla betydande brister
44412: medborgarnas klagomål undersöker skador som            och fel i bostaden innan köpet genomförs. Om
44413: fukt och mikrober orsakat i bostäder och andra         säljaren inte meddelar om ett sådant fel som han
44414: byggnader. En ny upplaga av handboken ges ut i         har varit medveten om eller som han borde hava-
44415: år, i viiken de nuvarande direktiven preciseras        rit medveten om, kan köparen begära att priset
44416: och kompletteras även i fråga om undersökning-         sänks elier att köpet hävs. Köparen har dessutom
44417: ar som gäller fuktskador. Handboken används            rätt att få skadestånd, om säljaren uppsåtligen har
44418: också i stor utsträckning av andra forskningsan-       hemlighållit ett fel elier agerat vårdslöst. Köpa-
44419: stalter och konsulter i branschen. De föreskrifter     rens rätt tili ersättning begränsas av det faktum
44420: och instruktioner gällande reparationer som häl-       att köparen oftast inte helier varit medveten om
44421: soskyddsmyndigheterna i enlighet med hälsos-           fukt- och mögelskadoma när köpet genomfördes.
44422: kyddslagen meddelar fastighetsinnehavare och               De bestämmelser som för närvarande gälier i
44423: fastighetsägare grundar sig på de undersökning-        fråga om ansvarsfördelningen melian köpare och
44424: ar som nämns ovan.                                     säljare garanterar att bägge parter har intresse av
44425:     Finlands Akademis forskningsprogram för            att grundligt utreda objektets egenskaper före kö-
44426: miljöhälsa, som avslutas 2001, betonar i synner-       pet. I lagstiftningen är utgångspunkten dock att
44427: het undersökningar som gäller boendehälsa.             partema själva får besluta i viiken omfattning
44428: Forskningsprogrammet omfattar fukt- och mö-            och på vilket sätt utredningen görs. På detta in-
44429: gelskador, ventilation och hälsorelaterade frågor      verkar dock i väsentlig utsträckning bostadsty-
44430: i anslutning tili byggnadsmaterial. När forsk-         pen, byggnadstidpunkten och byggnadssättet
44431: ningsresultaten så småningom fårdigställts kan         samt det ändamål för vilket fastigheten används.
44432: de användas för att förebygga fukt- och mögel-         Dessutom bör det beaktas att bostads- och fastig-
44433: problem och utveckla det praktiska övervak-            hetsköp i alimänhet sker melian två privatperso-
44434: ningsarbetet.                                          ner, varför köpet inte bör omfatta sådana forma-
44435:     Utredningsmännen Tari Haahtala och Kari            liteter elier sådana faktorer som ger upphov tili
44436: Reijula, som tillsatts av social- och hälsovårds-      extra kostnader elier dröjsmål som partema själ-
44437: ministeriet för att reda ut de sanitära olägenheter-   va inte anser vara nödvändiga.
44438: na i anslutning tili inomhusluft och hur dessa            Fastighetsmäklama bör sköta sina uppgifter
44439:  skall kunna minskas, föreslår att det inrättas en     noggrant och på ett yrkesmässigt sätt. En fastig-
44440:  fond för boendehälsa, vars medel skulle använ-        hetsmäklare skali under hot om skadeståndsan-
44441: das för att stöda familjer som drabbats av sjukdo-     svar se tili att ta reda på eventuella fel på en bo-
44442: mar på grund av mikrober i bostaden. Fonden            stad som är tili salu och rapportera dessa tili kö-
44443:  skulle understöda i synnerhet sådana personer         paren. En förutsättning för att få bedriva fastig-
44444:  som inte har möjlighet att klara av kostnadema        hetsförmedling är att den som är ansvarig för af-
44445:  för att reparera fukt- och mögelskador med hjälp      fårsrörelsen har yrkeskompetens som visats vid
44446: 
44447: 
44448:                                                                                                          7
44449: KK 217/2000 vp -      Sakari Smeds /skl                                                 Ministems svar
44450: 
44451: 
44452: ett fastighetsmäklarprov. Det är emellertid yt-       ningar, om den anser det vara nödvändigt, själv-
44453: terst svårt att ordna sådana fastighetsmäklarprov     mant bestämma att bevis skall skaffas fram.
44454: som utvisar hur bra deltagama i praktiken är på       Domstolen kan t.ex. vid behov bestämma att en
44455: att misstänka och utreda förekomsten av eventu-       sakkunnig skall ge utlåtande om vissa frågor som
44456: ella fukt- och mögelskador. Det är oundvikligt att    är under behandling och vilkas bedörnning krä-
44457: utvecklandet och upprätthållandet av yrkesskick-      ver särskild fackkunskap. Också en part kan i sin
44458: ligheten - liksom inom andra branscher - vilar        bevisning stöda sig på en sakkunnig, varvid det
44459: på yrkeskårens och förmedlingsfirmomas eget           som lagstiftningen föreskriver om vittnen även
44460: ansvar.                                               gäller den sakkunnige. Rättegångsbalken inne-
44461:    1 tvistemål skall käranden visa på de omstän-      håller också en bestämmelse om domstolens möj-
44462: digheter som stöder käromålet och svaranden           lighet att besiktiga en fastighet eller ett föremål
44463: visa på de grunder han åberopar för att bestrida      på platsen, om föremålet inte utan svårighet kan
44464: käromålet. Detta gäller också skadeståndsmål          bringas inför rätten. Domstolen kan i sådana fall
44465: som handlar om fukt- och mögelskador i fastig-        enligt gällande lagstiftning på begäran av en part
44466: heter. Partema skall själva sörja för bevisningen i   förordna att syn skall förrättas i sakkunnigas när-
44467: målet. Domstolen får dock under vissa förutsätt-      varo.
44468: 
44469: 
44470: 
44471: Helsingfors den 31 mars 2000
44472: 
44473:     Miljöminister Satu Hassi
44474: 
44475: 
44476: 
44477: 
44478: 8
44479:                                                                 KK 218/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
44480: 
44481: 
44482: 
44483: 
44484:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 218/2000 vp
44485: 
44486:                                               Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korot-
44487:                                               taminen
44488: 
44489: 
44490: 
44491: 
44492: Eduskunnan puhemiehelle
44493: 
44494: Viime vuosien muutokset tuloverotuksessa ovat          nen vääristymä, sillä suurituloisten eduista on
44495: pitkälti suosineet hyvätuloisia, sillä valtion tulo-   huolehdittu tekemällä valtion tuloveroasteik-
44496: veroasteikon tasaiset prosentuaaliset alennukset       koon vähintään inflaatiotarkistus useampina vuo-
44497: johtavat siihen, että suurituloisten henkilöiden       sina. Jo vajaasta 800 markan kuukausitulosta
44498: käytettävissä olevat tulot kohoavat suhteellisesti     joutuu maksamaan kunnallisveroa ja sairausva-
44499: enemmän kuin pieni- tai keskituloisten. Pieni- ja      kuutusmaksua.
44500: keskituloisille on toisaalta kyllä suunnattu vero-         Jotta ansiotulojen verohelpotukset kohdistui-
44501: helpotuksia kunnallisverotuksen ansiotulovähen-        sivat tasapuolisesti eri väestöryhmiin, niin kuin
44502: nystä korottamalla mm. vuosina 1997 ja 1999.           hallitusohjelmassa edellytetään, kunnallisvero-
44503: Tämä ansiotulovähennys ei kuitenkaan enää kos-         tuksen perusvähennystä olisi korotettava. Vähen-
44504: ke kaikkia ansiotuloja, kuten työttömyysturvaa ja      nyksen täysi määrä tulisi korottaa ensi vaiheessa
44505: muita tulonsiirtoja, joten kaikkein vaikeimmassa       vähintään 14 000 markkaan. Tällöin vähennyk-
44506: asemassa olevat väestöryhmät ovat jääneet tätä-        sen vaikutus lakkaa, kun verotettava tulo muiden
44507: kin verohelpotusta vaille. Asia koskee mm. sel-        vähennysten jälkeen on 84 000 markkaa. Työ-
44508: laisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla ei ole palkkatu-   markkinatukea vastaavalla 31 500 markan vuosi-
44509: loja, joista ansiotulovähennyksen voisi tehdä.         tulotasolla vähennyksen korotus lisää käytettä-
44510:    Pienituloisten kannalta tärkeä vähennys on          vissä olevaa tuloa noin 1 200 markalla vuodessa
44511: kunnallisverotuksen perusvähennys, joka määrit-        ja noin 100 markalla kuukaudessa.
44512: telee kunnallisverotuksessa verotettavan tulon            Tulevaisuudessa pitäisi päästä järjestelmään,
44513: alarajan ja jonka vaikutus yltää laajemminkin          jossa pienistä palkkatuloista ja sosiaalietuuksista
44514: pieniin tuloihin. Vuodesta 1991 lähtien kunnal-        ei perittäisi lainkaan veroa. Näin voitaisiin par-
44515: lisverotuksen perusvähennyksen täysi määrä on          haiten ehkäistä tuloloukkuja. Tällöin lyhyetkin
44516: ollut 8 800 markkaa. Jos tulo muiden vähennys-         työsuhteet kannattaisi ottaa vastaan, koska se ei
44517: ten jälkeen on tätä suurempi, vähennystä pienen-       johtaisi verotuksen kiristymiseen. Vuonna 2000
44518: netään 20 prosentilla yli menevän tulon määräs-        valtion tuloveroa ei makseta alle 47 600 markan
44519: tä. Vähennyksen vaikutus lakkaa, kun verotetta-        vuositulosta. Ensimmäisenä tavoitteena tulisi
44520: va tulo muiden vähennysten jälkeen ylittää             olla verotettavan tulon alarajan korottaminen si-
44521: 52 800 markkaa.                                        ten, että täydestä työmarkkinatuesta ei maksettai-
44522:     Kunnallisverotuksen perusvähennykseen ei           si lainkaan veroa. Se tarkoittaisi perusvähennyk-
44523: ole useaan vuoteen tehty edes inflaatiotarkistus-      sen nostamista 31 500 markkaan.
44524: ta. Tämä on pienituloisten kannalta veropoliitti-
44525: 
44526: 
44527: 
44528:                                                                                                  Versio 2.0
44529: KK 218/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
44530: 
44531: 
44532: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-    Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
44533: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-   tyä kunnallisverotuksen perusvähennyk-
44534: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-    sen korottamiseksi viimeistään vuoden
44535: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                   2001 verotuksessa?
44536: 
44537: 
44538: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
44539: 
44540:     Mikko Elo /sd
44541:     Tapio Karjalainen /sd
44542: 
44543: 
44544: 
44545: 
44546: 2
44547: Ministerin vastaus                                            KK 218/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
44548: 
44549: 
44550: 
44551: 
44552: Eduskunnan puhemiehelle
44553: 
44554: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa         yleisillä ansiotuloveron, lähinnä sairausvakuu-
44555: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-         tusmaksun kevennyksillä ja asumistukea kasvat-
44556: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tamalla kuin myös työttömyyspäivärahan osalta
44557: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd ym.        etuuden tasoon tehdyillä korotuksilla.
44558: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                    Perusvähennyksen kasvattaminen on erittäin
44559: 218/2000 vp:                                          kallis tapa vähimmäispäivärahan varassa elävien
44560:                                                        aseman kohentamiseen. Vähennyksestä suuri osa
44561:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-      menee henkilöille, jotka eivät ikänsä tai elämän-
44562:        tyä kunnallisverotuksen perusvähennyk-          tilanteensa vuoksi itse vastaa omilla tuloillaan
44563:        sen korottamiseksi viimeistään vuoden          toimeentulostaan. Toinen merkittävä perusvä-
44564:        2001 verotuksessa?                             hennyksen kohderyhmä ovat eläkeläiset, joista
44565:                                                       heistäkään pienituloisimmat eivät vähennyksen
44566: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         korotuksesta hyötyisi, koska he eivät nykyisel-
44567: ti seuraavaa:                                         läänkään maksa veroja. Tehdyt laskelmat osoitta-
44568: Päättyneen vuosikymmenen loppupuolella on eri         vat, että kirjallisessa kysymyksessä ensimmäise-
44569: vuosina tehty monia päätöksiä ansiotulojen vero-      nä tavoitteena esille tuotu perusvähennyksen ko-
44570: tuksen kevennyksistä. Yhteistä näille päätöksille     rottaminen 31 500 markkaan aiheuttaisi lähinnä
44571: on ollut, että kevennykset ovat niissä painottu-      kunnille lähes 10 miljardin markan verotulome-
44572: neet pieni- ja keskituloisiin. Tämä merkitsee si-     netykset Tämän valossa lienee selvä, että myös
44573: tä, että verotus heillä on alentunut suhteellisesti   pidemmälle menevä tavoite saattaa kaikki pienet
44574: enemmän kuin suurituloisilla. Aivan erityistä         palkkatulot ja sosiaalietuudet verottomiksi on
44575: huomiota on kiinnitetty pienipalkkaisten asemaa       nykyisen verojärjestelmän vallitessa mahd~ton.
44576: parantaviin toimiin. Tavoitteena on ollut, että       Toisaalta olisi hyvä myös havaita, että tällainen
44577: myös pienellä palkalla työn tekeminen olisi kan-      ratkaisu pahentaisi jyrkästi tuloloukkuongelmia
44578: nattavaa. Viimeksi kuluvan vuoden tammikuus-          eikä suinkaan lieventäisi niitä.
44579: sa hallitus sopi toimenpiteistä, jotka merkittäväl-       Perusvähennyksen korotus on siten kallis ja
44580: lä tavalla parantavat pienipalkkaisten asemaa.        osuvuudeltaan heikko keino eri tulonsaajaryh-
44581:    Kunnallisverotuksen perusvähennyksellä on          mien ongelmien korjaamiseen. Käytännössä
44582: eittämättä vaikutusta työttömyysturvaa ja muita       poikkeuksetta päästään parempaan tulokseen
44583: tulonsiirtoja saavien verotukseen ja sitä kautta      oleellisesti pienemmin kustannuksin etsimällä
44584: heidän käytettävissä oleviin tuloihinsa. Perusvä-     kulloiseenkin kohderyhmään paremmin rajautu-
44585: hennyksen pysyminen muuttumattomana ei ole            via ja tehokkaammin vaikuttavia toimenpiteitä.
44586: kuitenkaan merkinnyt sen enempää pienipalk-           Hallitus seuraa jatkuvasti tuloveroasteikon ohel-
44587: kaisten kuin eri etuuksien varassa eläneidenkään      la myös kaikkia muita tuloveroperusteita ja te-
44588: tilanteen heikkenemistä. Päivärahaetuuksien va-       kee tarvittaessa eri vähennysten kehittämisen ja
44589: rassa elävien asemaa on voitu parantaa monilla        ajantasaisuuden turvaamisen edellyttämiä ehdo-
44590: eri tavoilla. Viime vuosina näin on tehty niin        tuksia.
44591: 
44592: 
44593: 
44594: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
44595: 
44596:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö                                                             3
44597: KK 218/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.                                                        Ministerns svar
44598: 
44599: 
44600: 
44601: 
44602: Tili riksdagens talman
44603: 
44604: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger       både med hjälp av allmänna lättnader av för-
44605: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats-    värvsinkomstskatten, närmast av sjukförsäk-
44606: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-       ringspremien, och en förhöjning av bostadsstö-
44607: ko Elo /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs-      det samt när det gäller arbetslöshetsdagpenning-
44608: mål SS 218/2000 rd:                                   en även med hjälp av höjningar av nivån på för-
44609:                                                       månen.
44610:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta             En höjning av grundavdraget är ett mycket
44611:       för att höja grundavdraget vid kommu-           dyrt sätt att förbättra ställningen för personer som
44612:       nalbeskattningen senast i beskattningen         är beroende av minimidagpenning. Största delen
44613:       för 2001?                                       av avdraget går tili personer som på grund av sin
44614:                                                       ålder eller livssituation inte själva svarar för sin
44615: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       utkomst med egna inkomster. En annan viktig
44616: föra följande:                                        grupp som berörs av grundavdraget är pensionä-
44617: Under slutet av det förra årtiondet har under oli-    rerna, men inte ens de pensionärer som har de
44618: ka år fattats flera beslut om en lindring av be-      lägsta inkomsterna skulle dra nytta av en höjning
44619: skattningen av förvärvsinkomster. Gemensamt           av avdraget eftersom de inte heller i detta nu be-
44620: för dessa beslut har varit att lättnaderna i första   talar någon skatt. Gjorda beräkningar visar att en
44621: hand har gällt personer med små och medelstora        höjning av grundavdraget tili 31 500 mk, vilket i
44622: inkomster. Detta innebär att beskattningen av         spörsmålet framförs som ett första mål, närmast
44623: dem har lindrats förhållandevis mera än beskatt-      för kommunerna skulle medföra ett skattein-
44624: ningen av höginkomsttagare. Alldeles särskild         komstbortfall om nästan 10 mrd. mk. I ljuset av
44625: uppmärksamhet har fåsts vid åtgärder som för-         detta torde detvara klart att även det långsiktiga-
44626: bättrar ställningen för låginkomsttagare. Målet       re målet att alla små löneinkomster och socialför-
44627: har varit att det skalllöna sig att arbeta även om    måner skall vara skattefria är ~möjligt så länge vi
44628: lönen är låg. Senast ijanuari i år kom regeringen     har nuvarande skattesystem. A andra sidan skul-
44629: överens om åtgärder som på ett betydande sätt         le det också vara bra att inse att en dylik lösning
44630: förbättrar låginkomsttagarnas ställning.              avsevärt skulle förvärra problemen med inkomst-
44631:    Grundavdraget vid kommunalbeskattningen            klyftor och inte alls lindra dem.
44632: inverkar onekligen på beskattningen av personer          En höjning av grundavdraget är därmed en dyr
44633: som får utkomstskydd för arbetslösa och andra         och dåligt inriktad metod för att rätta till proble-
44634: inkomstöverföringar och därigenom på de in-           men för olika inkomsttagargrupper. I praktiken
44635: komster som står till deras förfogande. Ett oför-     kan man undantagslöst nå bättre resultat till avse-
44636: ändrat grundavdrag har dock inte inneburit nå-        värt lägre kostnader genom att hitta bättre av-
44637: gon försämring varken för låginkomsttagare el-        gränsade och effektivare åtgärder för varje mål-
44638: ler personer som är beroende av olika förmåner.       grupp i fråga. Regeringen följer kontinuerligt
44639: Man har kunnat förbättra ställningen för perso-       med inkomstskatteskalan och även alla andra
44640: ner som är beroende av dagpenningsförmåner på         grunder för inkomstskatten och lägger vid behov
44641: många olika sätt. De senaste åren har detta skett     fram sådana förslag som krävs för utvecklande av
44642: 
44643: 
44644: 4
44645: Ministems svar                                    KK 218/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
44646: 
44647: 
44648: olika avdrag och för tryggande av att dessa av-
44649: drag är tidsenliga.
44650: 
44651: 
44652: Helsingfors den 29 mars 2000
44653: 
44654:    Finansminister Sauli Niinistö
44655: 
44656: 
44657: 
44658: 
44659:                                                                                  5
44660:                                                                    KK 219/2000 vp- Mikko Elo /sd
44661: 
44662: 
44663: 
44664: 
44665:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2000 vp
44666: 
44667:                                              Kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän poista-
44668:                                              minen
44669: 
44670: 
44671: 
44672: 
44673: Eduskunnan puhemiehelle
44674: 
44675: Vuonna 1997 tein kirjallisen kysymyksen               valmistelutyö kalleusluokituksen lakkauttami-
44676: (KK 447/1997 vp) kuntien kantokykyluokituk-           seksi vuonna 2000.
44677: sen poistamisesta. Tuolloin valtiovarainministe-
44678: riö perustelijärjestelmää ja sen voimassaoloa sil-    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44679: lä, että sen nopea poistaminen lisäisi julkisia me-   jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44680: noja. Lisäksi todettiin, että kalleusluokituksen      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44681: voimassaoloa oli jatkettu vuosikymmenen lop-          vaksi seuraavan kysymyksen:
44682: puun jäädyttämällä luokitus vuosiksi 1996-
44683: 1999 lailla ( 13411 1995) samaksi kuin se oli vuon-         Onko hallitus aloittanut selvitys- ja lain-
44684: na 1995. Kirjallisen kysymyksen vastauksessa                valmistelutyön kuntien kalleusluokituk-
44685: todetaan, että valtiovarainministeriössä oli tar-           sen kumoamiseksi tämän vuoden aika-
44686: koitus käynnistää vuonna 1997 selvitys- ja lain-            na?
44687: 
44688: 
44689: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
44690: 
44691:     Mikko Elo /sd
44692: 
44693: 
44694: 
44695: 
44696:                                                                                                Versio 2.0
44697: KK 219/2000 vp- Mikko Elo /sd                                                         Ministerin vastaus
44698: 
44699: 
44700: 
44701: 
44702: Eduskunnan puhemiehelle
44703: 
44704: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        kunnalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennes-
44705: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        sä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyt-
44706: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi
44707: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd           vuoden 2004 alusta lukien.
44708: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK                   Asiaa on viimeksi vuoden 1999 alussa selvit-
44709: 219/2000 vp:                                          tänyt valtiovarainministeriön työryhmä (VM:
44710:                                                       3/99). Työryhmä esitti kalleusluokituksesta luo-
44711:        Onko hallitus aloittanut selvitys- ja lain-    pumista siirtymäaikaa hyväksi käyttäen siten,
44712:        valmistelutyön kuntien kantokykyluoki-         että muutos käsiteltäisiin laajemman sosiaalipo-
44713:        tuksen kumoamiseksi tämän vuoden ai-           liittisen paketin yhteydessä. Pelkästään kalleus-
44714:        kana?                                          luokituksen luopumisesta aiheutuva erillinen
44715:                                                       kustannusvaikutus valtiolle arvioidaan 0, 7 mrd.
44716: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           markaksi. Tämän kustannusvaikutuksen takia
44717: seuraavaa:                                            hallitus päätti pitää järjestelmän toistaiseksi en-
44718: Kysymyksessä tarkoitetaan kuntien yleistä kal-        nallaan, koska kustannusvaikutus pienenee vähi-
44719: leusluokitusta, eikä otsakkeen mukaista kantoky-      tellen ajan myötä, kun kansaneläkettä saavien
44720: kyluokitusta, joka kumottiin vuoden 1996 alussa.      määrä vähenee.
44721:    Kuntien yleistä kalleusluokitusta jatkettiin en-       Voimassa oleva laki kuntien yleisestä kalleus-
44722: tisellään vuoden 2000 alusta vuoden 2003 lop-         luokituksesta tuli voimaan 15.11.1999. Uutta
44723: puun. Eduskunta edellytti lakia hyväksyessään         valmistelua kalleusluokituksesta luopumiseksi ei
44724: kuitenkin hallituksen huolehtivan siitä, että edus-   ole vielä käynnistetty.
44725: 
44726: 
44727: 
44728: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
44729: 
44730:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
44731: 
44732: 
44733: 
44734: 
44735: 2
44736: Ministerns svar                                                     KK 219/2000 vp - Mikko Elo /sd
44737: 
44738: 
44739: 
44740: 
44741: Tili riksdagens talman
44742: 
44743: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        utgången av 2001 får en utredning om de åtgär-
44744: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats-     der som vidtagits för att avskaffa den allmänna
44745: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik-        dyrortsklassificeringen räknat från ingången av
44746: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS        2004.
44747: 219/2000 rd:                                              Frågan utreddes senast i början av 1999 av en
44748:                                                        arbetsgrupp tillsatt av finansministeriet (FM:
44749:        Har regeringen inlett utrednings- och           3/99). Arbetsgruppen föreslog att dyrortsklassifi-
44750:        lagberedningsarbetet i SJifte att avskaffa      ceringen skall slopas under en övergångsperiod
44751:        bärkraftsklassificeringen av kommuner-          så att ändringen föreslås bli behandlad i samband
44752:        na i år?                                        med ett mer omfattande socialpolitiskt paket.
44753:                                                        Den särskilda kostnadseffekten för staten enbart
44754: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-        för slopandet av dyrortsklassificeringen beräk-
44755: föra följande:                                         nas uppgå tili 0, 7 rnrd. mk. På grund av denna
44756: 1 spörsmålet avses den allmänna dyrortsklassifi-       kostnadseffekt beslöt regeringen att hålla fast vid
44757: ceringen av kommunerna och inte den bärkrafts-         systemet tills vidare, eftersom kostnadseffekten
44758: klassificering som slopades i början av 1996.          småningom avtar i takt med att antalet männis-
44759:    Giltighetstiden för systemet med den allmän-        kor som får folkpension minskar.
44760: na dyrortsklassificeringen av kommunerna för-             Gällande lag om allmän dyrortsklassificering
44761: längdes från ingången av 2000 tili utgången av         av kommunerna trädde i kraft den 15 november
44762: 2003. Riksdagen förutsatte emellertid då den an-       1999. Någon ny beredning för att avskaffa dyr-
44763: tog lagen att regeringen ser tili att riksdagen före   ortsklassificeringen har ännu inte inletts.
44764: 
44765: 
44766: 
44767: Helsingfors den 31 mars 2000
44768: 
44769:     Finansminister Sauli Niinistö
44770: 
44771: 
44772: 
44773: 
44774:                                                                                                         3
44775:                                                             KK 220/2000 vp -Raimo Vistbacka /ps
44776: 
44777: 
44778: 
44779: 
44780:                                              KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2000 vp
44781: 
44782:                                              Luopumiseläkkeellä olevan tulojen alv-osuu-
44783:                                              den laskeminen tuloksi
44784: 
44785: 
44786: 
44787: 
44788: Eduskunnan puhemiehelle
44789: 
44790: Henkilö, joka on aiemmin harjoittanut maata-          Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44791: loutta ja siirtynyt siitä luopumiseläkkeelle, saa     jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44792: määräysten mukaan ansaita tietyn määrän henki-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44793: lökohtaista tuloa. Esimerkkihenkilö saa tällaista     vaksi seuraavan kysymyksen:
44794: tuloa luottamustoimipalkkioiden lisäksi koneura-
44795: koinnista. Tämä onkin muodostunut ongelmalli-               Onko hallitus tietoinen siitä, että Mela
44796: seksi siksi, että hänen asiakkailtaan perimiinsä            laskee luopumiseläkkeel/ä olevan henki-
44797: palkkioihin lisättävä 22 %:n arvonlisävero laske-           lön tehdessä urakointitöitä myös hänen
44798: taan Melassa henkilön tuloksi, vaikka todellisuu-           verottajalle työn teetläjäitä perimän
44799: dessa henkilö toimii vain veron välittäjänä verot-          22 %:n arvonlisävero-osuuden työn teh-
44800: tajalle. Tämä ei tunnu kohtuulliselta, sillä kysei-         neen henkilön tuloksi ja
44801: sistä arvonlisävero-osuuksista ei ole käytännös-
44802: sä mitään tuloa laskutuksen tekevälle yrittäjälle.          onko kyseinen menettely oikein ja luopu-
44803:                                                             miseläkkeellä olevan kannalta oikeu-
44804:                                                             denmukainen?
44805: 
44806: 
44807: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
44808: 
44809:     Raimo Vistbacka /ps
44810: 
44811: 
44812: 
44813: 
44814:                                                                                                Versio 2.0
44815: KK 220/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps                                               Ministerin vastaus
44816: 
44817: 
44818: 
44819: 
44820: Eduskunnan puhemiehelle
44821: 
44822: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      keskeytetään. Säännöksen tarkoituksena on, et-
44823: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-      tei luopumisetuutta makseta henkilölle, jonka
44824: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       toimeentulo on muilla ansiotuloilla turvattu.
44825: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan       Vastaavantyyppinen rajoitus liittyy työttömyys-
44826: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK         eläkkeeseen ja yksilölliseen varhaiseläkkeeseen.
44827: 220/2000 vp:
44828:                                                     Tulojen huomioon ottaminen
44829:        Onko hallitus tietoinen siitä, että Mela     Koneurakoinnin tulo muodostuu osin konekor-
44830:        laskee luopumiseläkkeellä olevan henki-      vauksesta ja vain osin työn osuudesta. Ainoas-
44831:        lön tehdessä urakointitöitä myös hänen       taan työn osuus katsotaan ansiotuloksi luopu-
44832:        verottajalle työn teettäjältä perimän        misetuuden maksamisen keskeyttämistä harkit-
44833:        22 %:n arvonlisävero-osuuden työn teh-       taessa. Työn osuus arvioidaan samoin perustein
44834:        neen henkilön tuloksi ja                     kuin MYEL-vakuutuksen työtuloa koneurakoin-
44835:                                                     nista vahvistettaessa. Pääsääntöisesti työn osuu-
44836:        onko kyseinen menettely oikein ja luopu-
44837:                                                     deksi katsotaan 40 % bruttotulosta. Bruttotulot
44838:        miseläkkeellä olevan kannalta oikeu-
44839:                                                     saadaan tuloverotustiedoista eikä niihin sisälly
44840:        denmukainen?
44841:                                                     arvonlisäveron osuutta.
44842: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Jos luopujalla on koneurakoinnista yrittäjien
44843: ti seuraavaa:                                       eläkelain mukainen YEL-vakuutus, ansiotulona
44844:                                                     pidetään YEL-työtuloa, joka sekin on arvioitu
44845: Luopumiseläkelaissa ei ole ansiotulojen rajoitta-   yrittäjän työpanoksen mukaan.
44846: mista koskevia säännöksiä. Luopumiseläkkeen            Näin ollen arvonlisäveron osuutta ei oteta tu-
44847: saajan mahdollisuuksia lisäansioihin eläkkeen       lona huomioon luopumisetuuteen liittyvän ansio-
44848: rinnalla ei ole rajoitettu. Sen sijaan luopurois-   tulorajan ylittymistä arvioitaessa.
44849: tuen ja sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle vah-
44850: vistetaan etuuden myöntämisen yhteydessä hen-       Esimerkkitapauksen selvittäminen
44851: kilökohtainen ansiotuloraja. Tämä on rajamäärä,     Esitetyn kysymyksen taustalla oleva esimerkki-
44852: johon hänen ansiotyöstä saamansa ansiot saavat      tapaus olisi parhaiten selvitettävissä siten, että
44853: enintään nousta etuuden maksuaikana. Luopuja        kyseessä oleva luopuja tai hänen asiamiehensä
44854: voi luopumisen jälkeen ansaita luopumisen ta-       ottaisi yhteyttä Maatalousyrittäjien eläkelaitok-
44855: pahtuessa vakiintuneen ansiotulonsa lisäksi enin-   seen.
44856: tään 2 412 mklkk (vuoden 2000 indeksissä). An-
44857: siotulorajan ylittyessä luopumisetuuden maksu
44858: 
44859: 
44860: 
44861: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
44862: 
44863:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
44864: 
44865: 2
44866: Ministems svar                                            KK 220/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
44867: 
44868: 
44869: 
44870: 
44871: Tili riksdagens talman
44872: 
44873: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger     ningen av avträdelseförmånen. Avsikten med be-
44874: har Ni, Fru talman, till behörig medlem av stats-   stämmelsen är att avträdelseförmån inte skall be-
44875: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai-     talas till personer vars utkomst är tryggad genom
44876: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga          andra förvärvsinkomster. En motsvarande be-
44877: spörsmål SS 220/2000 rd:                            gränsning gäller i fråga om arbetslöshetspensio-
44878:                                                     nen och den individuella förtidspensionen.
44879:       Å.r regeringen medveten om att Lant-
44880:       bruksföretagarnas pensionsanstalt, när        Beaktande av inkomster
44881:       en person som får avträdelsepension ut-       lnkomsten för maskinentreprenaden utgörs del-
44882:       för entreprenadarbeten, också räknar          vis av ersättningen för maskinen och endast tili
44883:       den mervärdesskatteandel på 22 % som          en del av arbetets andel. Endast arbetsandelen be-
44884:       denne uppbär av uppdragsgivaren för           traktas som förvärvsinkomst då man överväger
44885:       beskattaren såsom inkomst för den per-        att avbryta utbetalningen av en avträdelseför-
44886:       son som gjort arbetet och                     mån. Arbetets andel bedöms enligt samma grun-
44887:                                                     der som när arbetsinkomsten av en maskinentre-
44888:       är detta förfarande korrekt och är det
44889:                                                     prenad i LFöPL-försäkringen fastställs. 1 regel
44890:       rättvist för dem som får avträdelsepen-
44891:                                                     anses arbetsandelen utgöra 40 % av bruttoin-
44892:       sion?
44893:                                                     komsten. Bruttoinkomstema fås från uppgiftema
44894: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-     om inkomstbeskattningen och i dem ingår ingen
44895: föra följande:                                      mervärdesskatteandel.
44896:                                                        Om avträdaren har en FöPL-försäkring enligt
44897: Lagen om avträdelsepension innehåller inga be-      lagen om pension för företagare för maskinentre-
44898: stämmelser om begränsning av förvärvsinkoms-        prenaden betraktas FöPL-arbetsinkomsten som
44899: tema. Möjlighetema för den som får avträdelse-      förvärvsinkomst och också den har bedömts en-
44900: pension att skaffa sig extra inkomster vid sidan    ligt företagarens arbetsinsats.
44901: av pensionen har inte begränsats. Däremot fast-        Således beaktas inte mervärdesskatteandelen
44902: ställs en individuell inkomstgräns för personer     som inkomst vid bedömningen av huruvida den
44903: som får avträdelsestöd eller generationsväxlings-   förvärvsinkomstgräns som hänför sig till avträ-
44904: pension i samband med att förmånen beviljas. ln-    delseförmånen överskrids eller inte.
44905: komstema av förmånstagarens förvärvsarbete får
44906: alltså inte överstiga denna gräns under den tid     Utredning av exempelfallet
44907: som förmånen utbetalas. Avträdaren kan efter av-    Det exempelfall som ligger till grund för spörs-
44908: trädandet tjäna högst 2 412 mklmånad (enligt in-    målet kan utredas bäst genom att avträdaren i frå-
44909: dexet för 2000) utöver den fasta förvärvsinkomst    ga eller hans ombud tar kontakt med Lantbruks-
44910: som gäller vid tiden för avträdandet. Om för-       företagamas pensionsanstalt.
44911: värvsinkomstgränsen överskrids upphör utbetal-
44912: 
44913: 
44914: 
44915: Helsingfors den 29 mars 2000
44916: 
44917:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
44918:                                                                                                     3
44919:                                                      KK 22112000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
44920: 
44921: 
44922: 
44923: 
44924:                                            KIRJALLINEN KYSYMYS 22112000 vp
44925: 
44926:                                            Polttonesteiden verotuksen keventäminen
44927: 
44928: 
44929: 
44930: 
44931: Eduskunnan puhemiehelle
44932: 
44933: Raakaöljyn hinnankorotuksen ja kotimaisten          50 prosenttia. Yleisesti käytetty 95-oktaaninen
44934: polttonesteiden rajun verotuksen vuoksi auton       bensiini maksaa nykyisin yli 7 markkaa litralta.
44935: käyttökustannukset ovat nousseet sietämättömik-     Samaa polttoainetta sai vuonna 1998 noin 4 mar-
44936: si. Suomi on harvaan asuttu maa, ja varsinkin       kan litrahinnalla.
44937: maaseutualueella oman auton käyttö on pakon
44938: sanelema tosiasia työssäkäynnin ja päivittäisten    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44939: palvelujen hankkimisen kannalta. Auton hankin-      jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
44940: tahinta on Suomessa kansainvälisesti arvioiden      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
44941: lähes maailman korkein. Lisäksi auton omistavat     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
44942: joutuvat maksamaan veroluonteisena maksuna
44943: auton käyttömaksun.                                       Kuinka korkeaksi polttonesteiden hin-
44944:    Välttämättömästi autoa tarvitsevat tuntevat            nan on noustava, jotta hallitus ryhtyy
44945: täysin kohtuuttamiksi nykyiset polttonesteiden            toimenpiteisiin nykyisen polttonestei-
44946: hinnat, jotka ovat kohonneet parissa vuodessa yli         den verotuskäytännön muuttamiseksi?
44947: 
44948: 
44949: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
44950: 
44951:     Lauri Oinonen /kesk
44952:     Sulo Aittaniemi /alk
44953:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
44954: 
44955: 
44956: 
44957: 
44958:                                                                                            Versio 2.0
44959: KK 22112000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.                                              Ministerin vastaus
44960: 
44961: 
44962: 
44963: 
44964: Eduskunnan puhemiehelle
44965: 
44966: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        tion pitäisi reagoida verotasoa muuttamalla, eikä
44967: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-        valtion tehtävänä ole muutoinkaan puuttua va-
44968: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         paastija tehokkaasti toimivien markkinoiden toi-
44969: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen            mintaan.
44970: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Kysymyksessä on todettu, että bensiiniä olisi
44971: KK 22112000 vp:                                       vuonna 1998 voinut hankkia noin neljän markan
44972:                                                       litrahinnalla. Ainakin Öljy- ja Kaasualan Kes-
44973:        Kuinka korkeaksi polttonesteiden hin-          kusliiton tilastojen mukaan 95-oktaanisen bensii-
44974:        nan on noustava, jotta hallitus ryhtyy         nin kuluttajahinta oli vuonna 1998 alimmillaan
44975:        toimenpiteisiin nykyisen polttonestei-         5,16 ja korkeimmillaan 5,73 markkaa litralta.
44976:        den verotuskäytännön muuttamiseksi?                Kysymyksessä on myös viitattu autosta kan-
44977:                                                       nettavaan niin sanottuun käyttömaksuun ja auton
44978: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         korkeaan hankintahintaan Suomessa verrattaes-
44979: ti seuraavaa:                                         sa sitä toisiin maihin. Kuitenkin verrattaessa tie-
44980: Polttoaineen kuluttajahinta muodostuu useista eri     liikenteen verotusta suhteutettuna bruttokansan-
44981: tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat raaka-aineen       tuotteeseen Suomessa kannettavien tieliikenteen
44982: maailmanmarkkinahinta, jalostus- ja jakeluket-        erityisverojen tuotto on ED-maiden keskitasoa.
44983: jun erilaiset kustannukset ja katteet tuotteesta          Eräänä hallitusohjelman tavoitteena on työn
44984: sekä erilaiset verot. Suomessa on viimeksi koro-      verotuksen keventäminen tuloverotusta alenta-
44985: tettu moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteve-    malla. Se, samoin kuin matkakulujen vähennys-
44986: roa syykuun alusta vuonna 1998. Tämänjälkeen          ten korottaminen, kohdistuu myös autonkäyttä-
44987: tapahtuneet polttoaineen hinnan muutokset ovat        jiin ja harvaan asuttujen seutujen asukkaisiin.
44988: johtuneet muista tekijöistä kuin verotason nosta-     Polttoaineiden, erityisesti moottoribensiinin, ve-
44989: misesta. Näistä tärkein hintaan vaikuttanut tekijä    rotasoon vaikuttavat fiskaaliset tarpeet. Tämän
44990: on ollut raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, joka       lisäksi verotuksen tarkoituksena on korkean hin-
44991: on kolminkertaistunut viime ja kuluvan vuoden         ta- ja verotason avulla pyrkiä supistamaan poltto-
44992: aikana. Yhdellä valtiolla, kuten Suomella, ei ole     aineiden kulutusta ja samalla myös vähentämään
44993: todellisia mahdollisuuksia puuttua maailman-          haitallisia päästöjä.
44994: markkinoiden toimintaan ja tasata verotukseni-            Verotason alentamiseen öljytuotteiden hinto-
44995: sin keinoin hintojen muutoksia. Tarkasteltaessa       jen alentamiseksi tai vakauttamiseksi ei ole val-
44996: kysymystä kokonaisuutena pidemmällä aikavä-           tiontaloudellisia mahdollisuuksia. Polttoainei-
44997: lillä on vaikea väistää öljyn maailmanmarkkina-       den verojen alentaminen olisi myös poissa tulo-
44998: hintojen kohoamista, koska öljyvarat ovat rajalli-    verojen alentamiselta eikä se näin vastaisi halli-
44999: set.                                                  tusohjelman tavoitteita eikä se olisi myöskään
45000:     Ei ole myöskään mahdollista määrittää mitään      polttoaineverotuksen ympäristötavoitteiden mu-
45001: yksiselitteistä polttoaineen hintarajaa, johon val-   kaista.
45002: 
45003: 
45004: 
45005: 
45006: 2
45007: Ministerin vastaus                                   KK 221/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
45008: 
45009: 
45010:    Hallitus ei suunnittele toimenpiteitä polttoai-
45011: neiden hinnanmuodostukseen vaikuttamiseksi
45012: polttoaineveroa alentamalla.
45013: 
45014: 
45015: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
45016: 
45017:     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
45018: 
45019: 
45020: 
45021: 
45022:                                                                                           3
45023: KK 221/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.                                                  Ministerns svar
45024: 
45025: 
45026: 
45027: 
45028: Tili riksdagens talman
45029: 
45030: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      Det är inte helieri övrigt statens uppgift att ingri-
45031: har Ni, Fru talman, tili behörig medlem av stats-    pa i verksamheten på en marknad som fungerar
45032: rådet översänt följande skriftliga spörsmål SS       fritt och effektivt.
45033: 22112000 rd av riksdagsledamot Lauri Oinonen             1 spörsmålet sägs att man kunde köpa bensin
45034: /cent. m.fl.:                                        till ett pris av ca fyra mark per liter 1998. Åtmin-
45035:                                                      stone en1igt Olje- och Gasbranschens Centra1för-
45036:        Hur högt får priset på flytande bränslen      bunds statistik var konsumentpriset på bensin
45037:        stiga för att regeringen skall vidta åt-      med oktantalet 95 däremot som lägst 5,16 och
45038:        gärder i syfte att ändra nuvarande prax-      som högst 5,73 mk per liter 1998.
45039:        is för beskattning av flytande bränslen?          1 spörsmålet hänvisas också tili den s.k. bruks-
45040:                                                      avgiften för bilar och det höga anskaffningspri-
45041: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      set för en bil i Finland jämfört med andra länder.
45042: föra följande:                                       Om man emeliertid betraktar beskattningen av
45043: Konsumentpriset på bränsle är beroende av            vägtrafiken i relation tili bruttonationalproduk-
45044: många olika faktorer, av vilka de viktigaste är      ten, motsvarar intäkterna av de specialskatter
45045: världsmarknadspriset på råvaran, olika kostna-       som uppbärs för vägtrafiken i Finland den ge-
45046: der i raffinerings- och distributionskedjan och      nomsnittliga nivån i EU-länderna.
45047: täckningsbidraget för produkten samt olika acci-         Ett må1 i regeringsprogrammet är lätta på be-
45048: ser. 1 Finland höjdes accisen på motorbensin och     skattningen av arbete genom att göra inkomstbe-
45049: dieselolja senast vid ingången av september          skattningen lindrigare. Detta liksom även höj-
45050: 1998. De förändringar som därefter har skett i       ningen av avdragen för resekostnader berör ock-
45051: bränslepriset har berott på andra omständigheter     så människor som använder bil och invånarna i
45052: än höjning av skattenivån. Den viktigaste av         glesbygder. Det är fiska1a behov som inverkar på
45053: dessa faktorer som inverkar på priset är världs-     skattenivån för bränslen, särskilt motorbensin.
45054: marknadspriset på råolja, som har tredubblats un-    Utöver detta syftar beskattningen dessutom till
45055: der detsenaste året och i år. En enskild stat, som   att minska bränslekonsumtionen med hjälp av en
45056: t.ex. Finland, har inga reelia möjligheter att på-   hög pris- och skattenivå och samtidigt också till
45057: verka verksamheten på världsmarknaden och            att minska på de skadliga utsläppen.
45058: med skattetekniska mede1jämna ut förändringar i          Det finns inga statsekonomiska möjligheter att
45059: priserna. Om frågan betraktas som en helhet på       sänka skattenivån för att priserna på oljeproduk-
45060: längre sikt, är det svårt att undvika att världs-    ter skali kunna sänkas elier stabiliseras. En sänk-
45061: marknadspriserna på olja höjs eftersom oljetill-     ning av bräns1eaccisen skulie också gå ut över en
45062: gångarna är begränsade.                              minskning av inkomstskatterna och således inte
45063:    Det är inte helier möj1igt att faststälia någon   motsvara må1en i regeringsprogrammet, vi1ket
45064: entydig gräns för bränslepriset på viiken staten     inte helier skulie stämma överens med de miljö-
45065: borde reagera genom att ändra på skattenivån.        mässiga må1en för bränslebeskattningen.
45066: 
45067: 
45068: 
45069: 
45070: 4
45071: Ministerns svar                                    KK 22112000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
45072: 
45073: 
45074:    Regeringen planerar inga åtgärder för att på-
45075: verka prisbildningen vad gäller bränslen genom
45076: en sänkning av bränsleaccisen.
45077: 
45078: 
45079: Helsingfors den 30 mars 2000
45080: 
45081:    Finansminister Sauli Niinistö
45082: 
45083: 
45084: 
45085: 
45086:                                                                                         5
45087:                                                            KK 222/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
45088: 
45089: 
45090: 
45091: 
45092:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 222/2000 vp
45093: 
45094:                                               Vammaisten henkilöiden työllisyys
45095: 
45096: 
45097: 
45098: 
45099: Eduskunnan puhemiehelle
45100: 
45101: Näkövammaisille, vaikeasti liikuntavammaisille            Ensisijaisena tavoitteena tulee olla se, että
45102: sekä kehitysvammaisille henkilöille taataan ny-        vammaiset henkilöt sijoittuvat vapaille työmark-
45103: kyisin automaattisesti työkyvyttömyyseläke.            kinoille. Vammaisten henkilöiden työllistymistä
45104: Säädös perustuu näkemykseen, jonka mukaan              tällä tavoin voidaan tukea jo nyt valtion taholta
45105: vammainen ihminen ei sovellu työmarkkinoille.          erilaisin lisäjärjestelyin. Vapaille työmarkkinoil-
45106: Käsitys ei ole yksilön eikä yhteiskunnan kannal-       le sijoittumisen edistämiseksi tulisi kuitenkin
45107: ta kaikilta osin perusteltavissa. Mielekäs työ on      miettiä uusia ja ennakkoluulottomiakio ratkaisu-
45108: tärkeä osa ihmisen elämää, ja työn tekeminen on        ja. Esimerkiksi Saksassa on käytössä järjestel-
45109: yhteiskunnan etujen mukaista. Vammaisuus ei            mä, jonka mukaan työantajan on varattava tietty
45110: välttämättä tarkoita sitä, että henkilö olisi työky-   prosenttimäärä työpaikoista vammaisille henki- .
45111: vytön.                                                 löille. Tällaisen järjestelmän avulla on saatu py-
45112:     Lakiuudistus, joka on mahdollistanut eläk-         syvämpiä työsuhteita vammaisille henkilöille.
45113: keen jättämisen lepäämään, on oikeansuuntai-           Työllisyysmäärärahojen avulla saatujen työsuh-
45114: nen. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan toi-    teiden ongelmana on niiden tiukka määräaikai-
45115: menpiteitä, joiden avulla myös vammaiset ihmi-         suus.
45116: set voivat nykyistä paremmin työllistyä. Tietoa
45117: vammaisten henkilöiden työttömyysprosentista           Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45118: ei ole saatavissa. Todennäköisesti vammaisten          jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
45119: työttömyysprosentti on kuitenkin paljon valta-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45120: väestöä suurempi.                                      vaksi seuraavan kysymyksen:
45121:    Vammaisen henkilön on usein vaikea saada
45122: ensikosketusta työelämään. Työllisyysmäärära-                Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
45123: hoilla on ollut merkittävä rooli vammaisten työl-            tyä vammaisten henkilöiden työllisyy-
45124: listämisessä. Hallituksen tekemä suuri leikkaus              den parantamiseksi?
45125: työllisyysmäärärahoihin on kuitenkin vaikeutta-
45126: nut entisestään vammaisten työllistymistä.
45127: 
45128: 
45129: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
45130: 
45131:     Anu Vehviläinen /kesk
45132: 
45133: 
45134: 
45135: 
45136:                                                                                                 Versio 2.0
45137: KK 222/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk                                             Ministerin vastaus
45138: 
45139: 
45140: 
45141: 
45142: Eduskunnan puhemiehelle
45143: 
45144: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa      palvelujen ja tarvittaessa myös koulutuksen avul-
45145: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-       la. Vajaakuntoisia työnhakijoita sijoittui vuoden
45146: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        1999 aikana työhön avoimille työmarkkinoille
45147: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen        yli 32 000 henkilöä. Avoimilie työmarkkinoille
45148: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK        sijoittuneiden vajaakuntoisten määrä onkin lähes
45149: 222/2000 vp:                                         kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden ai-
45150:                                                     kana. Myös koulutettujen vammaisten asema
45151:        Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-     työmarkkinoilla on selvästi parantunut.
45152:        tyä vammaisten henkilöiden työllisyy-            Jos työttömän työnhakijan työllistäminen ei
45153:        den parantamiseksi?                           onnistu edellä mainittujen eikä myöskään tehos-
45154:                                                     tettujen työvoimapalvelujen avulla, voidaan
45155: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        työnhakijan työllistymisen edistämiseen käyttää
45156: ti seuraavaa:                                       taloudellisia tukitoimenpiteitä. Tukityöllistämi-
45157: Suomi on sitoutunut omassa kansallisessa työlli-     sen yhteydessä työvoimatoimiston tulee antaa
45158: syyspolitiikassaan ja myös Euroopan työllisyys-     etusija niille, joiden työnsaannin tarve on suurin.
45159: strategian mukaisesti edistämään vammaisten ja      Tämä työnsaannin tarpeen arviointi on kokonais-
45160: vajaakuntoisten henkilöiden työllistymismahdol-     valtaista harkintaa, jota ei läheskään tyhjentäväs-
45161: lisuuksia. Tässä yhteydessä vammaiset ja va-        ti voida säännellä normeilla eikä yleisluonteisil-
45162: jaakuntoiset ovat yhdenvertaisessa asemassa         la ohjeilla.
45163: muiden työnhakijoiden kanssa. Suomen vuoden             Työhallinto järjestää työvoimapoliittista ai-
45164: 1995 työllisyysohjelmassa, jota toteutettiin vuo-   kuiskoulutusta lähinnä aikuisia varten. Työvoi-
45165: sina 1996-1999, oli asetettu selkeät vuosittaiset   makoulutuksella pyritään lisäämään työvoiman
45166: numerolliset tavoitteet, joiden tarkoituksena oli   ammatillista osaamista ja myös reagoimaan no-
45167: lisätä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja     peasti ja joustavasti työmarkkinoiden muutok-
45168: muun ammatillisen koulutuksen aloittavien sekä      siin. Työhallinnon asiakkaan työnhakuhaastatte-
45169: työllistämistoimenpiteiden avulla työllistettä-     lussa syntyy asiakkaan työnhakusuunnitelma ja
45170: vien vajaakuntoisten määrää.                        sen osina muun muassa osaamiskartoitus ja kou-
45171:    Avoimien työmarkkinoiden ensisijaisuutta ko-     lutustarpeen arviointi. Vajaakuntoisilla on mah-
45172: rostava toimintalinja perustuu sekä kansalliseen    dollisuus hakeutua mihin tahansa yleiseen työ-
45173: vammaispoliittiseen ohjelmaan että Kansainväli-     voimakoulutukseen, minkä lisäksi heitä varten
45174: sen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen Nro. 159     järjestetään omaa työvoimakoulutusta. Yli 9 000
45175: perusteella laadittuun kansalliseen vajaakuntoi-    vajaakuntoista henkilöä osallistuikin viime vuon-
45176: sia henkilöitä koskevaan ammatillisen kuntou-       na työvoimakoulutukseen. Työvoimakoulutuk-
45177: tuksen ja työllistämisen toimintaohjelmaan.         sen aloittaneiden vajaakuntoisten määrä on siten
45178: Vamman tai sairauden luonteesta riippumatta         kasvanut lähes 150 prosentilla viimeisten viiden
45179: vammaiset ja vajaakuntoiset työnhakijat pyri-       vuoden aikana.
45180: tään muiden työnhakijoiden tavoin ohjaamaan             Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuki vam-
45181: ensi sijassa avoimille työmarkkinoille työvoima-    maisten ja vajaakuntoisten koulutus- ja työlli-
45182: 
45183: 
45184: 2
45185: Ministerin vastaus                                     KK 222/2000 vp- Anu Vehviläinen lkesk
45186: 
45187: 
45188: syysohjelmien kehittämiseksi on ollut merkittä-     soveltuvia uuden teknologian käyttöön perustu-
45189: vää. Ohjelmakaudella 1995-1999 on voitu ke-         via koulutusohjelmia on niin ikään käynnistynyt
45190: hittää kokonaan uusia koulutuksen ja työllistämi-   ja myös uusia työtehtäviä on löytynyt korkean
45191: sen menetelmiä, joita on hyödynnetty myös kan-      teknologian aloilta.
45192: sallisin määrärahoin rahoitetussa toiminnassa.         Edustaja Vehviläisen kysymyksen peruste-
45193: Hyviä tuloksia on saatu rakentamalla työelämän      luissa on viitattu myös eräissä muissa maissa
45194: kynnystä madaltavia polkuja henkilökohtaisen        käytössä olevaan ns. määräosuusjärjestelmään.
45195: työvalmennuksen avulla sekä käyttäen hyväksi        Tällaisesta järjestelmästä on kuitenkin saatu mo-
45196: työttömiä integroivia uusia työllistämismalleja.    nissa maissa ristiriitaisia tuloksia. Suomen vam-
45197: Niissä uusissa malleissa keskeinen rooli on ollut   maisjärjestöt ovat vastustaneet määräosuusjär-
45198: uusilla välittäjäorganisaatioilla, kuten vammais-   jestelmiä, koska nämä järjestelmät voivat olla
45199: sektorin ja kuntoutusalan järjestöillä ja myös      vammaisia Ieimaavia ja rajoittaa heidän mahdol-
45200: alan muilla toimijoilla. Parhaillaan koulutetaan    lisuuksiaan siirtyä koulutukseen tai työhön avoi-
45201: ESR-osarahoitteisissa hankkeissa ammattitaitoi-     mille työmarkkinoille. Valtioneuvoston asetta-
45202: sia työvalmentajia, jotka tämän koulutuksen jäl-    massa kuntoutusasiain neuvottelukunnassa on
45203: keen hallitsevat vammaisten ja vajaakuntoisten      aiemmin tehty seikkaperäinen selvitys ED-mai-
45204: työhön valmentamisen menetelmät. Myös pel-          den määräosuusjärjestelmien tuloksista. Tähän
45205: kästään kansallisten työhallinnon määrärahojen      selvitykseen perustuen neuvottelukunnan kanta
45206: avulla on tuettu mm. vammaisjärjestöjen omia        määräosuusjärjestelmään oli torjuva.
45207: työhönvalmennushankkeita.                              Sellaiseen edustaja Vehviläisen kysymyksen
45208:    ESR-osarahoitteisten hankkeiden yhteydessä       perusteluissa lähinnä eläkepoliittisten ratkaisu-
45209: on kehitetty myös mielenterveyskuntoutujien         jen yhteydessä esille tuotuun näkemykseen, ettei
45210: klubitalotoimintaa, joka on laajentanut koko        vammainen ihminen soveltuisi työmarkkinoille,
45211: maassa. Tämän kuntoutusmenetelmän avulla saa-       ei ole työvoimapolitiikan osalta mitään asiallisia
45212: daan aikaan uusia siirtymävaiheen työpaikkoja       perusteluja.
45213: avoimille työmarkkinoille. Vaikeavammaisille
45214: 
45215: 
45216: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
45217: 
45218:     Työministeri Tarja Filatov
45219: 
45220: 
45221: 
45222: 
45223:                                                                                                     3
45224: KK 222/2000 vp -     Anu Vehviläinen /kesk                                              Ministems svar
45225: 
45226: 
45227: 
45228: 
45229: Tili riksdagens talman
45230: 
45231: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger      den med hjälp av arbetskraftsservice och vid be-
45232: har Ni, Fru talman, till behörig medlem av stats-    hov också genom utbildning. Under år 1999 pla-
45233: rådet översänt följande skriftliga spörsmål SS       cerades över 32 000 handikappade arbetssökan-
45234: 222/2000 rd av riksdagsledamot Anu Vehviläi-         de i arbete på den öppna arbetsmarknaden. Anta-
45235: nen /cent:                                           let handikappade personer som placerats på den
45236:                                                      öppna arbetsmarknaden har nästan fördubblats
45237:        Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         under de fem senaste åren. Också utbildade han-
45238:       för att förbättra sysselsättningen för         dikappade personers ställning på arbetsmarkna-
45239:       handikappade personer?                         den har betydligt förbättrats.
45240:                                                          lfall sysselsättandet av en arbetslös arbetssö-
45241: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-      kande inte lyckas genom ovan nämnda arbets-
45242: föra följande:                                       kraftsservice och inte heller genom effektiverad
45243: Finland har i sin egen nationella sysselsättnings-   arbetskraftsservice, kan man för att främja sys-
45244: politik och även i enlighet med den europeiska       selsättningen av arbetssökanden använda ekono-
45245: sysselsättningsstrategin förbundit sig att främja    miska stödåtgärder. 1 samband med sysselsätt-
45246: sysselsättningsmöjlighetema för handikappade         ning med sysselsättningsstöd bör arbetskraftsby-
45247: och funktionshindrade personer. 1 detta samman-      rån prioritera dem som har det största behovet att
45248: hang är de handikappade och funktionshindrade i      få arbete. Denna bedörnning av behovet att få ar-
45249: en jämlik ställning med övriga arbetssökande.        bete utgör ett helhetsbetonat övervägande som
45250: Finlands sysselsättningsprogram 1995, vilket         tillnärmelsevis inte kan regleras med normer el-
45251: verkställdes 1996-1999, hade ställt klara årliga     ler anvisningar av allmän natur.
45252: numerära mål, vilka syftade till att öka antalet         Arbetsförvaltningen ordnar arbetskraftspoli-
45253: handikappade som skulle inleda arbetskraftspoli-     tisk vuxenutbildning främst för vuxna. Genom
45254: tisk vuxenutbildning och annan yrkesutbildning       arbetskraftsutbildning försöker man öka arbets-
45255: samt sysselsättas med hjälp av sysselsättningsåt-    kraftens yrkeskunskap och även snabbt och flex-
45256: gärder.                                              ibelt reagera på förändringama på arbetsmarkna-
45257:    Den verksamhetslinje som betonar den öppna        den. Vid jobbsökarintervjuer som hålls med ar-
45258: arbetsmarknadens prioritet baserar sig både på       betsförvaltningens kunder uppgörs enjobbsökar-
45259: det nationella handikappolitiska programmet och      plan och som ett led i denna bl.a. kompetensana-
45260: på det nationella handlingsprogrammet för yrkes-     lys och bedömning av utbildningsbehovet. Han-
45261: inriktad rehabilitering och sysselsättning vilket    dikappade personer har möjlighet att söka sig till
45262: gäller handikappade personer och vilket upp-         vilken som helst allmän arbetskraftsutbildning,
45263: gjorts på basis av lntemationella arbetsorganisa-    och därtill ordnas det för dem egen arbetskrafts-
45264: tionen ILO:s konvention nr 159. Oberoende av         utbildning. Över 9 000 handikappade personer
45265: handikappets eller sjukdomens natur försöker         deltog därför i fjol i arbetskraftsutbildning. Anta-
45266: man anvisa de handikappade och funktionshind-        let handikappade som påbörjade arbetskraftsut-
45267: rade arbetssökandena i likhet med andra arbetsta-    bildning har sålunda ökat med nästan 150 pro-
45268: gare i första hand till den öppna arbetsmarkna-      cent under de senaste fem åren.
45269: 
45270: 
45271: 4
45272: Ministems svar                                           KK 222/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
45273: 
45274: 
45275:     Europeiska socialfondens (ESF) stöd för ut-       literingsmetod får man tili stånd nya övergångs-
45276: vecklandet av de handikappades och funktions-         arbetsplatser på den öppna arbetsmarknaden. Li-
45277: hindrades utbildnings- och sysselsättningspro-        kaså har man för de gravt handikappade startat
45278: gram har varit betydande. Under programperio-         utbildningsprogram baserade på den nya teknolo-
45279: den 1995-1999 har man kunnat utveckla helt            gin och man har även funnit nya arbetsuppgifter
45280: nya utbildnings- och sysselsättningsmetoder, vil-     inom högteknologin.
45281: ka också utnyttjats i verksamhet som finansierats        1 motiveringen tili riksdagsledamot Vehviläi-
45282: med nationella anslag. Goda resultat har upp-         nens spörsmål har man också hänvisat tili det s.k.
45283: nåtts genom skapande av vägar som sänker trös-        kvotsystemet som är i bruk i en del andra länder.
45284: keln till arbetslivet med hälp av personlig arbets-   Av ett dylikt system har man emellertid i många
45285: träning samt genom att utnyttja nya sysselsätt-       Iänder fått kontroversiella resultat. Finlands han-
45286: ningsmodeller som integrerar de arbetslösa. 1 de      dikapporganisationer har motsatt sig kvotsyste-
45287: nya modellema innehas den centrala rollen av          met, eftersom dessa system kan stämpla de han-
45288: nya förmedlarorganisationer, såsom organisatio-       dikappade och begränsa deras möjligheter att
45289: ner inom handikappsektorn och rehabiliterings-        övergå tili utbildning eller arbete på den öppna
45290: branschen, och även av andra aktörer inom bran-       arbetsmarknaden. 1 delegationen för rehabilite-
45291: schen. lnom ESF-delfinansierade projekt utbil-        ringsärenden, som tillsatts av statsrådet, har man
45292: das som bäst yrkeskunniga arbetstränare, som ef-      tidigare gjort en detaljerad utredning om resulta-
45293: ter denna utbildning behärskar metoderna för ar-      ten av EU-ländemas kvotsystem. På basis av den-
45294: betsträning av handikappade och funktionshin-         na utredning var delegationens ståndpunkt till
45295: drade personer. Också enbart genom arbetsför-         kvotsystemet avvisande.
45296: valtningens nationella anslag har man stött bl.a.        Arbetskraftspolitiskt sett finns det inga sakli-
45297: handikapporganisationernas egna arbetstränings-       ga grunder till uppfattningen att en handikappad
45298: projekt.                                              människa inte lämpar sig för arbetsmarknaden.
45299:     1 samband med de ESF -delfinansierade pro-        Denna uppfattning togs fram främst i samband
45300: jekten har man också utvecklat mentalvårdsreha-       med de pensionspolitiska lösningarna i motive-
45301: biliterarnas klubbhusverksamhet, som utvidgats        ringen tili riksdagsledamot Vehviläinens spörs-
45302: till att omfatta hela landet. Genom denna rehabi-     mål.
45303: 
45304: 
45305: Helsingfors den 24 mars 2000
45306: 
45307:     Arbetsminister Tarja Filatov
45308: 
45309: 
45310: 
45311: 
45312:                                                                                                        5
45313:                                                                 KK 223/2000 vp -     Matti Väistö /kesk
45314: 
45315: 
45316: 
45317: 
45318:                                               KIRJALLINEN KYSYMYS 223/2000 vp
45319: 
45320:                                               Kalatalouden edistäminen
45321: 
45322: 
45323: 
45324: 
45325: Eduskunnan puhemiehelle
45326: 
45327: Kalatalouden edistäruistoimet ovat ajautuneet ra-      tus, kalatalouden järjestöjen perusrahoitus ja
45328: hoitusvajeeseen. Valtion talousarviossa kala-          muut kalatalouden edistäruistoimet kyetään ra-
45329: talouden edistämiseen osoitettavat varat ovat ale-     hoittamaan.
45330: nemassa jopa yli kolmanneksella vuoden 1997
45331: tasosta, jolloin kalastuslakia muutettiin. Tilanne     Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45332: on suoraa seurausta lainmuutoksesta, joka alensi       jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
45333: kalastuksenhoitomaksukertymää. Kalastuslain            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45334: muutoksen yhteydessä eduskunta kuitenkin edel-         vaksi seuraavan kysymyksen:
45335: lytti tarkistuksia, joilla rahoituksen taso säilyte-
45336: tään.                                                        Katsooko hallitus, että valtion talous-
45337:    Tavoitteena tulee olla, että kalatalouden edis-           arvioon tulee kalastuksenhoitomaksu-
45338: tämiseen osoitetaan vuosittain valtion talous-               kertymän alenemasta huolimatta vuosit-
45339: arviossa vähintään 43 miljoonan markan määrä-                tain osoittaa vähintään 43 miljoonan
45340: raha. Tällä tasolla korttivarojen kertymä oli                markan       määräraha      momentille
45341: vuonna 1997. Näin kalastuskunnissa tehtävät ka-              30.41.45, jotta kalatalouden edistämi-
45342: lojen istutukset, samoin kuin muut kalavesien                sen rahoitus kyetään turvaamaan edus-
45343: hoitotoimenpiteet sekä kalastusalueiden rahoi-               kunnan edellyttämällä tavalla?
45344: 
45345: 
45346: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
45347: 
45348:     Matti Väistö /kesk
45349: 
45350: 
45351: 
45352: 
45353:                                                                                                 Versio 2.0
45354: KK 223/2000 vp - Matti Väistö /kesk                                                Ministerin vastaus
45355: 
45356: 
45357: 
45358: 
45359: Eduskunnan puhemiehelle
45360: 
45361: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa        Kalastuksenhoitomaksujen          suoritusmäärät
45362: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi-     ovat vähentyneet 1990-luvulla tuntuvasti. Tämä
45363: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      on johtunut lähinnä vuosina 1994, 1997 sekä
45364: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk    1998 toimeenpannuista merkittävistä kalastus-
45365: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK            lain muutoksista, joilla mm. vähennettiin maksu-
45366: 223/2000 vp:                                       velvollisten määrää selvästi. Lisäksi maksujär-
45367:                                                    jestelmät ovat samanaikaisesti monipuolistuneet
45368:       Katsooko hallitus, että valtion talous-      ja muuttuneet oleellisesti, jolloin ihmisten epä-
45369:       arvioon tulee kalastuksenhoitomaksu-         tietoisuus maksumenettelystä nopeasti kehitty-
45370:       kertymän alenemasta huolimatta vuosit-       vässä tilanteessa on kasvanut.
45371:       tain osoittaa vähintään 43 miljoonan            Maa- ja metsätalousministeriössä on ryhdytty
45372:       markan       määräraha       momentille      toimenpiteisiin kalastuksenhoitomaksukertymän
45373:       30.41.45, jotta kalatalouden edistämi-       kartuttamiseksi lähinnä valistuksen ja asennekas-
45374:       sen rahoitus kyetään turvaamaan edus-        vatuksen kautta, jotta kansalaisten myönteinen
45375:       kunnan edellyttämällä tavalla?               suhtautuminen kalastukseen säilyisi. Tässä tar-
45376:                                                    koituksessa on tehostettu mainoskampanjoita, on
45377: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        lisätty tiedotus- ja valistustoimintaa sekä on ra-
45378: seuraavaa:                                         kennettu kalastuksenhoitomaksurekisteriä. Li-
45379: Kysymyksessä mainitun 43 miljoonan markan          säksi on helpotettu maksujen suorittamista erityi-
45380: suuruisen määrärahan todetaan olevan samaa         sesti alueilla, joilla ei ole enää rahalaitosten tai
45381: suuruusluokkaa kuin korttivarakertymä vuonna       postin toimipistettä sekä aikoina, jolloin nämä
45382:  1997. Tilinpäätöstietojen mukaan kalastuksen-     ovat suljettuina.
45383: hoitomaksukertymä oli kuitenkin ko. vuonna            Alenema voitaisiin kompensoida lisäämällä
45384: vain 29,750 miljoonaa markkaa. Talousarvion        momentin 30.41.45 (Kalatalouden edistäminen)
45385: menopuolelle sitä vastoin oli budjetoitu 43,257    määrärahaa kertymän alenemaa vastaavasti, ku-
45386: miljoonaa markkaa.                                 ten kysymyksessä esitetään. Maa- ja metsäta-
45387:    Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousar-    lousministeriössä on kuitenkin lähdetty siitä, että
45388: vioon otetaan kalatalouden valtakunnalliseen ja    maksukertymän aleneminen pyritään ensin py-
45389: alueelliseen edistämiseen vuosittain määräraha,    säyttämään ja maksusuoritusten määrää nosta-
45390: joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen       maan edellä esitetyin keinoin maksujärjestel-
45391: edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-       mienja kalastuskortin kehittämisen, kalastuksen-
45392: sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen      hoitomaksurekisterin viimeistelyn ja hyväksi-
45393: lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksui-     käytön tehostamisen sekä tiedotustoiminnan mo-
45394: na kertyisi. Näin ollen muutokset maksukerty-      nipuolistamisen ja selkeyttämisen kautta. Nämä
45395: missä heijastuvat vasta muutaman vuoden vii-       toimenpiteet yksin tuskin riittävät maksukerty-
45396: veellä menopuolelle budjetoitavan määrärahan       män aleneman täysimääräiseen kompensointiin.
45397: suuruuteen.                                        Lisäksi selvitetään kuitenkin mahdollisuudet ka-
45398:                                                    lastuksenhoitomaksuvaroin toteutettavan toimin-
45399: 
45400: 
45401: 2
45402: Ministerin vastaus                                         KK 223/2000 vp -     Matti Väistö /kesk
45403: 
45404: 
45405: nan tarkoituksenmukaisen rahoitustason turvaa-        Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
45406: miseen nykyistä varojenjakokäytäntöä mahdolli-     mys ei edellytä hallituksen taholta, ainakaan täs-
45407: sesti muuttamalla ja määrärahojen käyttöä tehos-   sä vaiheessa, toimenpiteitä.
45408: tamalla.
45409: 
45410: 
45411: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
45412: 
45413:     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
45414: 
45415: 
45416: 
45417: 
45418:                                                                                                    3
45419: KK 223/2000 vp- Matti Väistö /kesk                                                       Ministems svar
45420: 
45421: 
45422: 
45423: 
45424: Tili riksdagens talman
45425: 
45426: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger        1994, 1997 samt 1998. Bl.a. har antalet avgifts-
45427: har Ni, Fru talman, till behörig medlem av stats-     skyldiga avsevärt minskat som en följd av lag-
45428: rådet översänt följande skriftliga spörsmål SS        ändringama. Dessutom har avgiftssystemen sam-
45429: 223/2000 rd av riksdagsledamot Matti Väistö           tidigt blivit mångsidigare och väsentligt ändrats
45430: /cent:                                                vilket har lett till att människomas okunskap om
45431:                                                       avgiftsförfarandet har ökat i en situation som har
45432:       Anser regeringen att det är möjligt att         genomgått snabb utveckling.
45433:        trygga finansieringen av främjandet av            Jord- och skogsbruksministeriet har vidtagit
45434:       fiskerihushållningen så som riksdagen           åtgärder som syftar till att öka inkomstema i form
45435:       förutsätter genom att ett anslag om             av fiskevårdsavgifter närmast genom upplysning
45436:       minst 43 milj. mk anvisas under moment          och attitydfostran för att medborgamas positiva
45437:       30.41.45 i statsbudgeten årligen, trots         inställning till fisket skall kunna bevaras. 1 detta
45438:       att de inkomster som flyter in i form av        syfte effektiverades reklamkampanjer, ökades
45439:       fiskevårdsavgifter har minskat?                 upplysningsverksamheten, uppfördes ett register
45440:                                                       över fiskevårdsavgiftema. Dessutom underlätta-
45441: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-       des betalningen av avgiftema särskilt inom områ-
45442: föra följande:                                        den där det inte längre finns bank- eller postkon-
45443: Det anslag om 43 milj. mk som nämns i spörsmå-        tor samt under tider då dessa är stängda.
45444: let är av samma storleksklass som de inkomster           De avtagande inkomstema kunde kompense-
45445: som flöt in i form av fiskevårdsavgifter 1997. En-    ras genom en ökning av anslaget under moment
45446: ligt bokslutsuppgifter uppgick de inkomster som       30.41.45 (Främjande av fiskerihushållningen) så
45447: flöt in i form av fiskevårdsavgifter under nämn-      att det motsvarar minskningen i influtna avgifter
45448: da år emellertid endast till29,750 milj. mk. På ut-   så som föreslås i spörsmålet. Vid jord- och skogs-
45449: giftssidan i budgeten hade däremot budgeterats        bruksministeriet utgår man emellertid från att
45450: 43,257 milj. mk.                                      först försöka hejda minskningen i influtna avgif-
45451:    Enligt 90 § lagen om fiske skall i statsförsla-    ter och höja antalet betalda avgifter med hjälp av
45452: get årligen för främjande av fiskerihushållningen     att utveckla betalningssystemen och fiskekortet,
45453: på riksnivå och regional nivå tas upp ett anslag      fullfölja och effektivera utnyttjandet av registret
45454: som motsvarar minst det belopp som, beräknat          över fiskevårdsavgifter samt genom att effektive-
45455: enligt medelantalet personer som under de tre         ra och förtydliga informationsverksamheten så
45456: närmast föregående åren betalt fiskevårdsavgift,      som även ovan framgår. Enbart dessa åtgärder
45457: skulle inflyta i form av fiskevårdsavgifter. Änd-     räcker knappast till för att helt kompensera
45458: ringar i influtna avgifter avspeglar sig således      minskningen av influtna fiskevårdsavgifter.
45459: först med några års fördröjning på storleken på       Dessutom kommer man emellertid att utreda
45460: det anslag som budgeteras på utgiftssidan.            möjlighetema att säkerställa ändamålsenlig fi-
45461:    De betalda fiskevårdsavgiftema har minskat         nansiering av sådan verksamhet som bedrivs med
45462: avsevärt på 1990-talet. Detta beror närmast på de     medel som flyter in i form av fiskevårdsavgifter
45463: stora ändringar som företagits i lagen om fiske       eventuellt genom att ändra på nuvarande praxis
45464: 
45465: 
45466: 4
45467: Ministerns svar                                             KK 223/2000 vp- Matti Väistö /kesk
45468: 
45469: 
45470: vad gäller fördelningen av medel och genom att      det föranleder några åtgärder från regeringens si-
45471: effektivera användningen av anslagen.               da.
45472:    Med anledning av det ovan sagda konstaterar
45473: jag att spörsmålet åtminstone inte i det här ske-
45474: 
45475: 
45476: Helsingfors den 27 mars 2000
45477: 
45478:     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
45479: 
45480: 
45481: 
45482: 
45483:                                                                                                     5
45484: