<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
89 Käyttäjää paikalla!
0.0087649822235107
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 |
1: Vuoden 2000
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 224-447/2000 vp
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-991 X
19: EDITA OYJ, HELSINK12001
20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:
22:
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
25:
26:
27:
28: ASIAKIRJAT A-F
29:
30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31: vahvistamatta jääneet lait (VJL)
32: hallituksen esitykset (HE)
33: hallituksen kirjelmät
34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35: muut asiat (M)
36: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
37: (VNP)
38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat:
39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- lakialoitteet (LA)
40: jelmät VN) toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
41: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
42: B-osat: talousarvioaloitteet (TAA)
43: lisätalousarvioaloitteet (LT A)
44: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
45:
46: F-osat:
47: C-osat:
48: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
49: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
50: tut valtioneuvostonjäsenten vastaukset
51: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
52: keskustelualoitteet (KA)
53: (VM) ja lausunnot (VL)
54: välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
55:
56: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
57: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
58: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
59: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
60: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
61: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
62: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
63: (PNL) E- ja F-osiin.
64: PÖYTÄKIRJAT
65:
66: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
67: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
68:
69:
70:
71: HAKEMISTO
72:
73: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
74: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
75: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
76: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
77: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
78: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
79: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
80: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
81: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
82: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
83: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
84:
85:
86:
87: INTERNET
88:
89: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
90: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
91: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
92: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
93: SISÄLLYSLUETTELO
94:
95:
96: Kirjalliset kysymykset KK 232/2000 vp- Matti Kangas /vas
97: 224-44 7/2000 vp Rintamamiesten lääkärintarkastusten korvaami-
98: nen
99: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
100: KK 224/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
101: Kunnallisen perhe- ja kasvatusneuvonnan voima- KK 233/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
102: varat Asiakirjoissa käytetyn kielen ymmärrettävyyden
103: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet parantaminen
104: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
105: KK 225/2000 vp - Lasse Viren /kok ym.
106: Pakettiautojen nopeusrajoitukset KK 234/2000 vp -Kimmo Kiljunen /sd
107: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Tuulivoiman hyödyntäminen
108: nen Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
109: ka Mönkäre
110: KK 226/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk
111: Kovapanosten käyttäminen varusmieskoulutuk- KK 235/2000 vp- Kirsi Piha /kok
112: sessa Yritysten toiminnan ympäristövaikutukset
113: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
114:
115: KK 227/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk KK 236/2000 vp - Juha Karpio /kok
116: Suomalaisilta kuljettajilta vaadittavan tullikitjan Kunnan tiedonsaantioikeus yhteisöveroasioissa
117: oikeudellisuus Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
118: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
119: KK 237/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
120: KK 228/2000 vp - Matti Kangas /vas ym. Turvapaikanhakijoiden palauttaminen Kolum-
121: Asiamiespostien perustaminen ja Postin osoite- biaan
122: tietopalvelujen kehittäminen Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
123: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
124: nen KK 238/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
125: Kotiäitien eläketurva
126: KK 229/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
127: Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain no- Perho
128: jalla maksettavat EVO-korvaukset
129: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet KK 239/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
130: Puolustushallinnon kiinteistölaitoksen perusta-
131: KK 230/2000 vp- Hannu Takkula /kesk mmen
132: Perusopetuksen turvaaminen Lapissa Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
133: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
134: KK 240/2000 vp- Heli Paasio /sd
135: KK 23112000 vp- Pentti Tiusanen /vas Tielaitoksen liikelaitostamisen yhteydessä synty-
136: Suur-Saimaan Taipalsaaren Pyhälahden venevai- vät säästöt
137: kaman rakentaminen Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
138: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi nen
139: Sisällysluettelo
140:
141:
142: KK 241/2000 vp- Marja Tiura /kok KK 250/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
143: Kotona lapsia hoitavan vanhemman eläketurva Avustuksen myöntäminen Eero Nelimarkan hu-
144: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija vilan kunnostamiseksi
145: Perho Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
146: KK 242/2000 vp- Harry Wallin /sd KK 25112000 vp - Matti Kangas /vas
147: Oikeus vuorotteluvapaakorvaukseen Asumistuen omavastuuosuuden muuttaminen
148: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
149: KK 243/2000 vp - Hannu Aho /kesk ym. KK 252/2000 vp- Esa Lahtela /sd
150: Työkyvyn säilyttäminen ja työkyvyn menettämi- Television näkyvyyden katvealueet Enon kun-
151: sen ennaltaehkäisy nassa
152: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
153: nen
154: KK 244/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
155: Vammaistukeen oikeuttavat kulut KK 253/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
156: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Yleisölle suunnattujen massatapahtumien ja elo-
157: Perho kuvateattereiden meluhaitat
158: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
159: KK 245/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
160: Työttömien oikeus matkustaa puolikaslipulla SS 254/2000 rd- Gunnar Jansson /sv
161: rautateillä Bättre villkor för näringslivet på Åland
162: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Besvarats av: Finansminister Sauli Niinistö
163: nen
164: KK 254/2000 vp- Gunnar Jansson /r
165: KK 246/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ahvenanmaan elinkeinoelämän edellytysten pa-
166: Opiskelijoiden televisiolupa rantaminen
167: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
168: nen
169: KK 255/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
170: KK 247/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Kaukovalojen sijoittaminen ajoneuvoon
171: Rautatiepalvelujen saatavuus ja Loimaan asema- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
172: rakennuksen aukiolo nen
173: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
174: nen KK 256/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen
175: /vas ym.
176: SS 248/2000 rd- Gunnar Jansson /sv
177: Hoitovapaajärjestelmän laajentaminen vanhus-
178: Byggandet av centret för sjösäkerhetsutbildning i
179: ten hoitoon
180: Lojo
181: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
182: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask
183:
184: KK 248/2000 vp- Gunnar Jansson /r KK 257/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
185: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen ra- Kauppakaruareiden tavarantarkastajien puolueet-
186: kentaminen Lohjalie tomuus kuluttajan kannalta
187: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
188:
189: KK 249/2000 vp- Jari Leppä /kesk KK 258/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
190: Kuljetus- ja koneyrittäjien kustannusten nousu Ammatillisen aikuiskoulutuksen resurssien tur-
191: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- vaammen
192: ka Mönkäre Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
193: Sisällysluettelo
194:
195:
196:
197: SS 259/2000 rd - Margareta Pietikäinen /sv KK 267/2000 vp- Hannu Aho /kesk
198: m.fl. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan päiväraha sekä
199: Rehabiliteringspenning för unga handikappade kilometrikorvaukset
200: Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
201: Maija Perho
202: KK 268/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
203: KK 259/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r ym. Puuopetuksen tason turvaaminen
204: Nuorille vammaisille maksettava kuntootusraha Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
205: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
206: Perho KK 269/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
207: Karjankuljetustehtävissä sotatoimialueelia ollei-
208: KK 260/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk den tasavertainen kohtelu
209: Metsäyhtiöiden kilpailulain vastainen yhteistyö Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
210: puukaupassa Perho
211: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
212: KK 270/2000 vp - Esa Lahtela /sd
213: KK 261/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym. Maistraatin holhouksesta perimät maksut
214: Maahan, veteen ja luonnonvaroihin kohdistuvien Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
215: oikeuksien selvittäminen Lapissa
216: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen KK 27112000 vp - Timo Ihamäki /kok
217: Karhunkaato Suomessa
218: KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym. Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
219: Valtion osittain omistamien yhtiöiden palkkio- ja Hemilä
220: henkilöstöpolitiikka
221: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- KK 272/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
222: ka Mönkäre Utsjoen kunnan kouluverkon turvaaminen
223: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
224: KK 263/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
225: Huumekoirien riittävyys KK 273/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
226: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Valtion velan ennenaikainen maksaminen
227: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
228: SS 264/2000 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.
229: Prisstegringen på bränsle KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr
230: Besvarats av: Finansminister Sauli Niinistö Siviilipalvelusmiesten rangaistukset
231: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
232: KK 264/2000 vp - Ulla-Maj Wideroos /r ym.
233: KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
234: Polttoaineen hinnannousu
235: Rintamaveteraanien kuntootuksen siirtäminen
236: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
237: kunnilta valtiolle
238: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
239: KK 265/2000 vp - Esa Lahtela /sd
240: Rajavartiolaitoksen henkilöstön työaikajärjeste- KK 276/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
241: lyt Oikeus vedenpinnan nostamiseen
242: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
243: Hemilä
244: KK 266/2000 vp - Hannu Aho /kesk
245: Toimintaansa aloittavan yrittäjän sairauspäivära- KK 277/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
246: ha Osa-aikaeläkejärjestelmän monipuolistaminen
247: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
248: Perho Perho
249: Sisällysluettelo
250:
251:
252: KK 278/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk KK 288/2000 vp - Sakari Smeds /skl
253: Ulkomaisten avainosaajien veroetu Nuorten tietoisuus toisen maailmansodan aikai-
254: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes sista juutalaisvainoista
255: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
256: KK 279/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
257: Ulkomaalaisviraston päätöksenteon hitaus KK 289/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk
258: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Kihlakuntien lakkauttamissuunnitelmat
259: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
260: KK 280/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas nen
261: Vuosaaren satamahankkeen Natura-arvion käsit-
262: KK 290/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
263: tely valtioneuvostossa
264: Arkistojen digitointi
265: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
266: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
267: KK 28112000 vp - Hannes Manninen /kesk KK 29112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
268: Palkanmaksua koskeva muistutusaika Terveydenhuollon työllisyyden parantaminen
269: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
270: KK 282/2000 vp- Valto Koski /sd ym. KK 292/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
271: Velkaneuvonta ja yksityishenkilöiden velkajär- Tshetshenian lasten auttaminen
272: jestely Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
273: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
274: KK 293/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
275: KK 283/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut
276: Menettelytapojen oikeellisuus työssäkäyntialuei- Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
277: ta määritettäessä
278: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov KK 294/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
279: Seutukuntajaon tarkistuksen aikataulu
280: KK 284/2000 vp - Esa Lahtela /sd Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
281: Edellisen puolison sukunimen käytön kieltämi- nen
282: nen
283: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen KK 295/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
284: Tornionjoen lisääminen Natura-ohjelmaan
285: KK 285/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym. Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
286: Turvallisuustaitojen ja -valmiuksien kehittämi-
287: nen kouluissa. KK 296/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
288: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Ympäristöministerin toimet Vuotos-asiassa
289: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
290: KK 286/2000 vp - Kari Rajamäki /sd
291: Poliisin määrärahat ja erityisesti Itä-Suomen lää- SS 297/2000 rd- Gunnar Jansson /sv
292: nin avoinna olevat poliisin virat Deltidssjukskrivning
293: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Besvarats av: Social- och hälsovårdsminister
294: Maija Perho
295: KK 287/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
296: Polttonesteiden hinnankorotuksen vaikutus maa- KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r
297: talousyrittäjien tuloihin Osa-aikainen sairausloma
298: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
299: Hemilä Perho
300: Sisällysluettelo
301:
302:
303: KK 298/2000 vp - Mikko Immonen /vas KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
304: Valtatien 8 liikenneturvallisuuden parantaminen Alaikäisten lasten korvausvelvollisuus elatus-
305: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- apuoikeudenkäynnissä
306: nen Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
307:
308: KK 299/2000 vp - Jussi Ranta /sd KK 308/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
309: Kaakkois-Suomen saamasta Interreg III A -ohjel- Koulutettujen sairaanhoitajien työllistäminen
310: mien ED-rahoituksesta Suomessa
311: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
312: nen vaara
313:
314: KK 309/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk
315: KK 300/2000 vp - Katri Komi /kesk ym.
316: Alaikäisen tietosuoja Korkeakoulutetun poliisipäällystön riittävyys
317: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
318: vaara
319: KK 31 0/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk
320: KK 301/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Laboratoriokulujen Kela-korvaukset
321: Kihlakuntauudistuksen vaikutus haja-asutus- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
322: alueiden toimistojen työllistämismahdollisuuk- Perho
323: siin
324: KK 311/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
325: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
326: Korkeakoulujen rahoituksen ja tietotekniikan
327: huippuasaajien koulutuksen turvaaminen
328: KK 302/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
329: Koulunkäyntiavustajien toimenkuvan selkeyttä-
330: minen ja ammattitaidon kehittäminen KK 312/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
331: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Muistihäiriöistä kärsivien potilaiden lääkekor-
332: vaukset
333: KK 303/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
334: Suojatyömääräysten aiheuttamat ongelmat ja Perho
335: epäkohdat
336: KK 313/2000 vp - Mikko Immonen /vas
337: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
338: Luonnonmukaisen sikatuotannon ja luonnonmu-
339: kaisen tuotannon ohjeiden vastaavuus
340: KK 304/2000 vp- Hannu Takkula /kesk Vastannut: Maa- ja.metsätalousministeri Kalevi
341: Yleisradion tv-lähetysten näkyvyyden paranta- Hemilä
342: minen Sodankylän kunnassa
343: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- KK 314/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
344: nen Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä mahdolli-
345: suus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan
346: KK 305/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
347: Kihlakuntien mahdollinen vähentäminen Perho
348: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri MarttiKorho-
349: KK 315/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen
350: nen
351: /skl
352: Lisääntyvän perheväkivallan vähentäminen ja
353: KK 306/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd uhrien auttaminen
354: Hoitovapaata koskeva seuranta Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
355: Vastannut: Peruspalveluministeri Eva Biaudet vaara
356: Sisällysluettelo
357:
358:
359: KK 316/2000 vp - Antero Kekkonen /sd KK 326/2000 vp - Risto Kuisma /rem
360: Terveydenhuollon päällekkäiskustannusten sel- Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö tele-
361: vittäminen markkinoilla
362: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
363: vaara nen
364:
365: KK 317/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok KK 327/2000 vp- Risto Kuisma /rem
366: Yliopistojen perusrahoituksen korjaaminen Ammattiliikenteen kuljettajien tullikirja
367: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
368: KK 318/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym.
369: KK 328/2000 vp - Juha Karpio /kok
370: Perhepäivähoidon hoitokulukorvauksen säätämi-
371: Kihlakunnanvirastojen kehittämistoimenpiteet
372: nen verovapaaksi tuloksi
373: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
374: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
375: nen
376: KK 319/2000 vp - Esa Lahtela /sd
377: Valtion arava- ja korkotukilainavaltuuksien li- KK 329/2000 vp- Jari Vilen /kok
378: sääminen Pohjois-Karjalaan Luonnontuotteiden arvonlisävero
379: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
380:
381: KK 320/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk KK 330/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
382: Turpeelle aluepolttoaineena erityisverokohtelu Laivojen luotsauksen muutossuunnitelmat itäi-
383: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö sellä Suomenlahdella
384: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
385: KK 321/2000 vp- Katri Komi /kesk ym. nen
386: Maantien 4520 ja paikallistien 15329 peruspa-
387: rantaminen KK 33112000 vp- Tero Rönni /sd ym.
388: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Ammattimaisen liikenteen henkilökunnan tullit-
389: nen tomia tuomisia koskevan tullauskirjamenettelyn
390: poistaminen
391: KK 322/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
392: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
393: Maidon maakiintiön ylitys
394: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
395: KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
396: Hemilä
397: Irakin ja Suomen välisten suhteiden kehittämi-
398: KK 323/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym. nenja Irakin vastaisten talouspakotteiden lieven-
399: Kuulovammaisten hätäpuhelut täminen
400: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
401:
402: KK 324/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym. KK 333/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
403: Terveydenhuoltoalan oppilaskohtaiset harjoitte- Opintotuen takaisinperintä
404: lumaksut Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
405: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
406: KK 334/2000 vp - Klaus Heliberg /sd
407: KK 325/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym. Yksityissairaalan perustaminen Helsingin yli-
408: Valtion asuntorahoituksen epäoikeudenmukai- opistollisen keskussairaalan yhteyteen
409: nen kohdentuminen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
410: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes vaara
411: Sisällysluettelo
412:
413:
414: KK 335/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps KK 345/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
415: Pohjoismaiden ulkopuolella asuville Suomessa Humanistien korkea työttömyys
416: syntyneille myönnettävä kaksoiskansalaisuus Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
417: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
418: KK 346/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
419: KK 336/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Lahti-Heinola-ohituskaistatien aiheuttamat on-
420: CAP-tuen lisäysalojen saaminen pysyvän EU:n gelmat
421: tuen piiriin Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
422: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi nen
423: Hemilä
424: KK 34 7/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
425: KK 337/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym. Väkivaltaisten kriminaalipotilaiden hoidon puut-
426: Yritystulon pakkopääomatulo-osuus teet ja sen aiheuttamat vaaratekijät
427: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
428: vaara
429: KK 338/2000 vp- Annika Lapintie /vas
430: Eläkeläisten tulotason parantaminen KK 348/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
431: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Päivähoidon hallinnollinen järjestäminen kun-
432: Perho nassa
433: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
434: KK 339/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok vaara
435: Poliisien määrän lisääminen Varsinais-Suomen
436: kihlakunnissa KK 349/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
437: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Suomen varautuminen tuberkuloosin yleistymi-
438: seen
439: KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
440: Postin pakettipalvelu-uudistuksen aiheuttamat vaara
441: haitat yrityksille
442: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- KK 350/2000 vp- Matti Huutola /vas ym.
443: nen Polttoaineiden verotuksen alueellinen porrasta-
444: mmen
445: KK 34112000 vp - Matti Saarinen /sd Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
446: Kuvan lisääminen aseenkantolupaan
447: KK 351/2000 vp- Esa Lahtela /sd
448: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
449: Ulkomaalaisten tekemien rikosten vähentäminen
450: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
451: KK 342/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
452: Karhujen kidutus Kiinassa KK 352/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
453: Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Primorskiin (Koivisto) rakennettavan öljysata-
454: man muodostamaan öljyvahinkoriskiin varautu-
455: KK 343/2000 vp -Niilo Keränen /kesk mmen
456: Auraus metsänuudistuksessa ja vesiensuojelussa Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
457: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
458: KK 353/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
459: KK 344/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas Alemman tieverkon teiden hoitaminen kevään ai-
460: ym. kana
461: Kohtuuttomien vuokrankorotusten estäminen Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
462: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes nen
463: Sisällysluettelo
464:
465:
466: KK 354/2000 vp - Kirsi Piha /kok KK 365/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
467: KTM:n selvitys valtion omistajapolitiikasta ja Maatalousyrittäjien ja muiden pienyrittäjien sai-
468: sen käsittely eduskunnassa rauspäivärahan suuruus
469: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
470: ka Mönkäre Perho
471:
472: KK 355/2000 vp- Kirsi Piha /kok KK 366/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
473: Olutveron sietämätön kovuus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetta-
474: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes jatilanne
475: Vastannut: Ministeri Sinikka Mönkäre opetusmi-
476: KK 356/2000 vp- Kirsi Piha /kok nisterin sijaisena
477: Tukilakkojen käytön rajoittaminen
478: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov KK 367/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
479: Gallupkyselyjen menettelytavat ja eettiset sään-
480: KK 357/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym. nöt
481: Valtion ja kuntien eläkejärjestelmien integraa- Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
482: tion palauttaminen
483: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes KK 368/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
484: Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaita
485: KK 358/2000 vp- Sakari Smeds /skl elinympäristöjä koskevat korvaukset
486: Hallituksen työllisyyspolitiikan tarkistaminen Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
487: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov Hemilä
488: KK 359/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
489: Nuorten oppisopimuskoulutus Eläkkeiden taitettu indeksi ja kansaneläkkeen
490: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask pohjaosan leikkaaminen
491: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
492: KK 360/2000 vp- Pia Viitanen /sd
493: Perho
494: Kestävän kehityksen indikaattorien hyödyntämi-
495: nen talousarvion laadinnassa KK 370/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
496: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Kauppapalveluiden turvaaminen haja-asutus-
497: KK 361/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk alueilla
498: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
499: Opiskelijan valtiontakauksen turvaaminen
500: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden KK 371/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
501: Kansainväliseen tavarankuljetukseen myönnettä-
502: KK 362/2000 vp - Esa Lahtela /sd
503: vään matkalupaan merkittävät tiedot
504: Työttömän matkustamisoikeuden laajentaminen
505: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
506: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
507: nen
508: KK 363/2000 vp- Esa Lahtela /sd
509: Tavanomaisen asunnon perintö- ja lahjaverova- KK 372/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
510: paus Palkkatietojen julkistaminen
511: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
512:
513: KK 364/2000 vp -Matti Väistö /kesk KK 373/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
514: Yritystoimintaa aloittavan nuoren pääomatuki Tenojoen kalastussääntö
515: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
516: ka Mönkäre Hemilä
517: Sisällysluettelo
518:
519:
520: KK 374/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk SS 383/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
521: Pelastushelikoptereiden tarpeellisuus ja rahoitus Tågturema på kustbanan
522: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
523: nen
524: KK 375/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
525: KK 383/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
526: Postikonttorien lakkauttamisen siirtäminen pos-
527: Rantaradan junavuorot
528: titoimilain säätämisen jälkeen
529: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
530: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
531: nen
532: nen
533: KK 384/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
534: KK 376/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym. Luhangan kunnan Onkisalon saaren vakinaisten
535: Maanmittauslaitoksen Rauman ja Oriveden toi- asukkaiden perusoikeuksien ja peruspalveluiden
536: mipaikkojen lakkautussuunnitelma turvaaminen
537: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
538: Hemilä
539: KK 385/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
540: KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Talousjätteiden lajittelun yhdenmukaistaminen
541: Työeläkkeiden ikääntyviä syrjivän indeksin kor- Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
542: jaaminen
543: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija KK 386/2000 vp- Juha Karpio /kok
544: Perho Lievistä huumerikoksista syyttäminen
545: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
546: KK 378/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
547: KK 387/2000 vp.- Jyrki Katainen /kok
548: Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden verokohtelu
549: Puuhakkeen käytön lisääminen energiantuotan-
550: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
551: nossa
552: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
553: KK 379/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ka Mönkäre
554: Perheyritysten sukupolvenvaihdosten edistämi-
555: nen KK 388/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
556: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Alivuokralaisen maksaman vuokratulon verova-
557: paus
558: KK 380/2000 vp- Jari Vilen /kok Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
559: Petovahinkokorvausten omavastuuosuudet
560: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi KK 389/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
561: Hemilä Työsopimuslain kohtuuttomuus pienyrityksille
562: sairaustapauksissa
563: KK 381/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
564: Erityistuen määrä luonnonmukaista tuotantoa Perho
565: koskevissa sopimusehdoissa
566: KK 390/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk
567: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
568: Erillisoikeudella opiskelevien asema
569: Hemilä
570: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
571: KK 382/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym. KK 391/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk
572: Opintotukilaissa mainittujen etuuksien reaaliar- Liikaa maksetun opintotuen vapaaehtoinen pa-
573: von parantaminen lauttaminen
574: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
575: Sisällysluettelo
576:
577:
578: KK 392/2000 vp - Matti Väistö /kesk KK 401/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
579: Yksityisteiden valtionavustuksen lisääminen Luovutetuilla alueilla syntyneiden syntymäkunta
580: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
581: nen nen
582:
583: KK 393/2000 vp- Klaus Bremer /r KK 402/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk
584: Nuorten yrittäjien starttilainajärjestelmän toteut- Yhdysvesijohdon rakentaminen Alajärven, Soi-
585: taminen nio ja Lehtimäen kuntiin
586: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
587: ka Mönkäre Hemilä
588:
589: KK 394/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk KK 403/2000 vp- Lasse Viren /kok
590: Rahoitustarkastuksen mahdollisuudet luotetta- Liikenneverotuksen rakenteen muuttaminen
591: van markkinainformaation takaamiseksi Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
592: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
593: KK 404/2000 vp - Matti Kangas /vas
594: KK 395/2000 vp - Esa Lahtela /sd Lyhytaikaisten työsuhteiden työehtojen paranta-
595: Eläkkeen maksatuksen nopeuttaminen eläkepää- minen
596: töksen jälkeen Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
597: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
598: Perho KK 405/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
599: Maistraattien holhoussuoritteiden maksut
600: KK 396/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
601: Uusien kuljettajien nopeusrajoituksen poistami- nen
602: sen vaikutus liikenneturvallisuuteen
603: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- KK 406/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
604: nen Kesälahti-Sarvisalo-tien kunnostaminen välillä
605: Piikkeensalmi-Sarvisalo
606: KK 397/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
607: Poronhoitotyössä käytetyn moottorikelkan polt- nen
608: toaineen verotus
609: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes SS 407/2000 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.
610: Inrättande av en energiförnyelsefond
611: KK 398/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym. Besvarats av: Handels- och industriminister Si-
612: Työssäoloehdon täyttymisen vaikutus työttö- nikka Mönkäre
613: myyspäivärahaan
614: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
615: Uusiutuvan energian rahaston perustaminen
616: KK 399/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
617: Vuorotteluvapaaj ärj es telmän vakinaistaminen ka Mönkäre
618: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
619: KK 408/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
620: KK 400/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Partisaanihyökkäysten uhrien rinnastaminen oi-
621: Köyhän lapsen oikeus polkupyörään keudellisesti sotaveteraaneihin
622: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
623: vaara Perho
624: Sisällysluettelo
625:
626:
627:
628: KK 409/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr KK 418/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
629: Kierrätyksen toteutuminen jätehuollossa Suomalaisten YK-virkamiesten eläkkeiden vero-
630: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi tus
631: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
632: KK 41 0/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
633: Elatusvelvollisten ja uusperheiden asema SS 419/2000 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.
634: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Skattefri ersättning för barnavårdskostnader för
635: vaara kommunala förtroendevalda
636: Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes
637: KK 411/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
638: Vetelin Kalliojärven tien peruskorjaus- ja pääl- KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
639: lystystyö Kunnallisten luottamushenkilöiden lastenhoito-
640: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- kustannusten korvauksen verottomuus
641: nen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
642:
643: KK 412/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps SS 420/2000 rd- Nils-Anders Granvik /sv
644: Jokikylän tien kunnostaminen Evijärven kunnas- Ökade användningsmöjligheter för avloppsslam
645: sa som gödsel
646: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Besvarats av: Miljöminister Satu Hassi
647: nen
648: KK 420/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
649: KK 413/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Jätelietteen käyttömahdollisuuksien lisääminen.
650: Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjaus lannoitteena
651: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
652: nen
653: KK 421/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
654: KK 414/2000 vp - Pirkko Peltomo /sd ym. Maatalouden tukibyrokratian keventäminen Ja
655: Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevien vähim- viljelijöiden oikeusturva
656: mäistavoitteiden toteutuminen Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
657: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Hemilä
658:
659: KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. KK 422/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
660: Laiduneläinten eläinkuljetusten maksuttomuus Velkajärjestelyssä olevan henkilön pienten tulo-
661: perinnemaisema-alueilla jen huomioon ottaminen maksuohjelmassa
662: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
663: Hemilä
664: KK 423/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
665: KK 416/2000 vp - Matti Väistö /kesk Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ar-
666: Alueellisten verohelpotusten käyttöönotto vonlisäverotusmenettelyn muuttaminen
667: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
668:
669: KK 417/2000 vp - Saara Karhu /sd KK 424/2000 vp - Aulis Ranta-Muotio /kesk
670: Yleisradion tulevaisuus täyden palvelun yleisra- ym.
671: dioyhtiönä Kihlakuntajaon muuttaminen
672: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
673: nen nen
674: Sisällysluettelo
675:
676:
677: KK 425/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym. KK 433/2000 vp - Esa Lahtela /sd
678: Alkoholihaittojen kokonaiskustannukset suh- Turpeen käyttöedellytysten parantaminen vero-
679: teutettuna alkoholiverojen tuottoon tuksenisin keinoin
680: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
681: vaara
682: KK 434/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
683: KK 426/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Virka- eli asiakielen tason parantaminen uudel-
684: Luokanopettajan koulutukseen hakeutuminen la, käytännössä testatulla tietämyksellä
685: ylioppilastutkintoa suorittamattomien hakijoi- Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
686: den osalta
687: KK 435/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
688: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
689: Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut
690: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
691: KK 427/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
692: vaara
693: Maantien 7056 Jokivarsi-Killinkoski kunnosta-
694: minen Alavudella KK 436/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
695: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Neuvostopartisaanien tuhoamissa kylissä elänei-
696: nen den rintama-avustukset
697: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
698: KK 428/2000 vp- Matti Kangas /vas Perho
699: Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden tukemi-
700: nen valtion toimenpitein KK 437/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
701: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam Tasapuolisuus Postin irtisanomisissa
702: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
703: KK 429/2000 vp- Mikko Elo /sd nen
704: Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoshankkeen
705: rakentamisen kiirehtiminen KK 438/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
706: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- Työvoimakoulutuksen ylläpitokorvauksen riittä-
707: ka Mönkäre mättömyys
708: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
709: SS 430/2000 rd- Pehr Löv /sv
710: KK 439/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
711: Priset på körkortets teoriprov
712: Ajoksen satamahankkeen rahoitus
713: Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
714: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
715: nen
716: nen
717: KK 430/2000 vp -Pehr Löv /r KK 440/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
718: Ajokortin teoriakokeen hinta Erityishoitoa vaativan lapsen kotihoidon tuki
719: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
720: nen
721: KK 44112000 vp- Susanna Rahkonen /sd
722: KK 43112000 vp- Pekka Vilkuna /kesk Erityishoitoa vaativan lapsen kotihoidon tuki
723: Kiinteän omaisuuden luovutusvoiton verottami- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
724: nen vaara
725: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
726: KK 442/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
727: KK 432/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Pankkipalvelujen saatavuuden vaikeutuminen ja
728: Pankkien palvelumaksujen kohtuullistaminen tasa-arvoisuus
729: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
730: Sisällysluettelo
731:
732:
733: KK 443/2000 vp - Arto Seppälä /sd KK 446/2000 vp - Marjukka Karttunen-Rais-
734: Siikakosken paikallistien 15151 kunnostaminen kio /kok ym.
735: ja päällystäminen Odottavien äitien huumeseulonta
736: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
737: nen vaara
738: KK 444/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk KK 44 7/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
739: Farmaseuttipula Aikuisten hampaiden oikomishoidon korvaami-
740: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask nen
741: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
742: KK 445/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym. Perho
743: Valtion omistusjärjestelyjen vaikutukset Sone-
744: ran eläkkeensaajille
745: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
746: nen
747: KK 224/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
748:
749:
750:
751:
752: KIRJALLINEN KYSYMYS 224/2000 vp
753:
754: Kunnallisen perhe- ja kasvatusneuvonnan voi-
755: mavarat
756:
757:
758:
759:
760: Eduskunnan puhemiehelle
761:
762: Suomalaisen yhteiskunnan murros näkyy ennen kysyntään voida riittävästi vastata. Sosiaali- ja
763: kaikkea perheiden kohdalla. Lama ja perheiden terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
764: sosiaalietuuksien leikkaukset ovat lisänneet lap- korostetaan useaan otteeseen perheneuvolatyön
765: siperheiden taloudellisia ongelmia. Lisäksi työ- kehittämistä. Tämän konkreettinen toteuttami-
766: elämän paineet ovat koventuneet sekä yksityisel- nen olisi nyt erityisen tärkeää. Perheiden ongel-
767: lä että julkisella sektorilla tulostavoitteiden ja mat ovat monimutkaistuneet, ja akuutin kriisi-
768: henkilöstövähennyksillä haettujen säästöjen työn tarve on lisääntynyt. Lapset ja perheet ovat
769: myötä. Varsinkin nuorten työura on pätkittäinen, yhteiskunnan sektoreilla. Vastuu perhetyöstä jää
770: eikä varmuutta tulevaisuudesta ole. Perheiden nykyisin pitkälti kirkon perheneuvonnan palve-
771: yhteisen vapaa-ajan väheneminen ja arvoilmas- luiden varaan, joihin jatkuvasti kohdistuu lisä-
772: ton muutokset näkyvät mm. parisuhteiden rik- paineita. Kirkon ja seurakuntien panos perhe- ja
773: koutumisena sekä lasten ja nuorten pahoinvointi- avioparityössä on merkittävä.
774: na. Kansantalouden positiiviset trendit ja mitta- Siirtyminen kunnalliseen itsehallintoon ja
775: rit eivät valitettavasti ole lisänneet ainakaan per- kohdentamattomiin valtionapuihin on heikentä-
776: heiden henkistä hyvinvointia. Avioerojen mää- nyt monien sosiaali- ja terveyspalveluiden tasoa,
777: rän kasvu, perheväkivalta, lasten lisääntyneet ja niiden laadussa on suuria alueellisia eroja.
778: huostaanotot sekä lasten ja nuorten psykiatristen Kunnat voivat jätjestää perhe- ja kasvatusneuvo-
779: ongelmien ja huumeidenkäytön kasvu kertovat lapalvelut itse, yhdessä toisen kunnan kanssa tai
780: tästä. Lasten ja nuorten psykiatristen ongelmien ostopalveluina. Käytännöt ja panostukset ovat
781: raju kasvu ja palveluiden riittämättömyys ovat kirjavia, ja varsinkin ennalta ehkäisevään työhön
782: yleisessä tiedossa, ja korjaustoimenpiteitä tilan- satsataan liian vähän. Kuntayhtymien kalleuden
783: teen helpottamiseksi on tehty. vuoksi on siirrytty kuntien omiin pienempiin yk-
784: Seurakuntien ja kuntien perheneuvonnan asia- siköihin tai yhdistetty perhe- ja kasvatusneuvola-
785: kasvirrat ovat kasvaneet selkeästi. Esimerkiksi palvelut muihin sosiaali- ja terveyspalveluiden
786: kunnallisten perhe- ja kasvatusneuvoloiden asia- yksiköihin. Tämä on vähentänyt resursseja ja
787: kaskäyntien määrä on vuodesta 1991 vuoteen palveluvalikoimaa.
788: 1997 kasvanut 46 prosentilla. Kasvatus- ja perhe- Perheiden ja vanhempien kasvatusvastuun tu-
789: neuvoloiden palvelupisteitä oli vuonna 1997 kemiseen ja ongelmien ratkomiseen tarvitaan
790: kaikkiaan 222, ja käyntimäärä nousi yli enemmän resursseja. Ennalta ehkäisevään työ-
791: 400 OOO:een. Henkilökunnan määrä väheni 1990- hön tulisi panostaa niin, että ongelmat parisuh-
792: luvun alussa kuntayhtymien purkautumisen teissa ja lasten kasvatuksessa eivät pääsisi kärjis-
793: vuoksi 9 prosentilla, vaikka asiakasmäärät nousi- tymään. Vanhemmuuteen kasvamista ja valmiuk-
794: vat lähes puolella. Jonot ovat pidentyneet, eikä sia parisuhteisiin tulisi perheneuvoloiden kautta
795:
796: Versio 2.0
797: KK 224/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
798:
799:
800: tukea lisäämällä resursseja sekä monipuolista- Millä toimenpiteillä hallitus aikoo vas-
801: malla työmuotoja mm. vertaisryhmien, kurssien tata perheiden lisääntyneisiin ongel-
802: ja teemailtojen avulla. miinja
803:
804: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- tuotetaanko perhe- ja kasvatusneuvola-
805: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti palveluita kunnissa riittävästi ja sosiaa-
806: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- lihuoltolain tarkoittamalla tavalla?
807: vaksi seuraavan kysymyksen:
808:
809:
810: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
811:
812: Leea Hiltunen /skl
813:
814:
815:
816:
817: 2
818: Ministerin vastaus KK 224/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
819:
820:
821:
822:
823: Eduskunnan puhemiehelle
824:
825: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tiin paitsi kasvatus- ja perheneuvolatoiminnassa,
826: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myös koulun psykososiaalisessa oppilashuollos-
827: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sa ja kouluterveydenhuollossa tapahtuneita muu-
828: vastattavaksi kansanedustaja Leea Hiltusen /skl toksia (Miten käy lasten palvelujen? Koulun psy-
829: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kososiaalisen oppilashuollon, kouluterveyden-
830: 224/2000 vp: huollonja kasvatus- ja perheneuvonnan virkasel-
831: vitys 1993-1994. Stakes, Aiheita 611995). Tuo-
832: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo vas- reimman tilastoselvityksen toteutti Stakes toi-
833: tata perheiden lisääntyneisiin ongel- mintavuodelta 1997 (Kasvatus- ja perheneuvon-
834: miinja ta 1997, Stakes, Tilastoraportti 1211998).
835: Edellä mainituista erillisselvityksistä käy kiis-
836: tuotetaanko perhe- ja kasvatusneuvola- tämättä ilmi kysymyksessäkin esitetty kehitys,
837: palveluita kunnissa riittävästi ja sosiaa- jonka mukaan perheneuvolan asiakasmäärät ja
838: lihuoltolain tarkoittamalla tavalla? käyntikerrat lisääntyivät vuodesta 1991 vuoteen
839: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 1997 lähes puolella samaan aikaan, kun hoito-
840: henkilökunta väheni 9 prosentilla ja hyvin toimi-
841: ti seuraavaa:
842: neita kuntayhtymiä osin purettiin ja hajautettiin
843: Vuodesta 1982 alkaen kunnan velvollisuus jär- pieniksi, aiempaa haavoittuvammiksi toimin-
844: jestää kasvatus- ja perheneuvontaa on perustunut tayksiköiksi taikka niiden työntekijöitä ja palve-
845: sosiaalihuoltolain (710/1982) 19 §:äänja sosiaa- luita integroitiin muihin sosiaalitoimen tai ter-
846: lihuoltoasetuksen (60711983) 8 §:ään. Sitä en- veydenhuollon yksiköihin.
847: nen kunnan järjestämisvelvollisuus perustui kas- Edellä mainittujen seikkojen vuoksi tilastojen
848: vatusneuvolalakiin (568/1971), joka kumottiin perusteella ei ole saatavissa luotettavaa koko-
849: sosiaalihuoltolain säätämisen yhteydessä. naiskuvaa kuntien järjestämistä perheneuvola-
850: Ol~nnaista kasvatus- ja perheneuvolatoimin- palveluista. Stakesin selvityksen yhteenvedossa
851: nalle' on, että siitä vastaavissa yksiköissä tulisi vuodelta 1997 arvioidaan, ettei nykyisin voima-
852: olla moniammatillinen yhteistyötiimi, johon varoin kyetä täysin vastaamaan perheneuvonnan
853: kuuluu psykologi, sosiaalityöntekijä ja lasten- tarpeisiin.
854: psykiatrin tai vastaavan erikoislääkärikoulutuk-
855: sen saanut henkilö. Heillä tulisi lisäksi olla per- Hallituksen toimenpiteet perheiden lisäänty-
856: heneuvolatyöhön erikoistava täydennyskoulutus. neiden ongelmien lieventämiseksi
857: Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset yksiköt Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-
858: ovat 1990-luvulla seuranneet kasvatus- ja per- taohjelmassa vuosille 2000-2003 (jäljempänä
859: heneuvolatoiminnan kehitystä kolmella erillis- TATO) pyritään siihen, että kunnissa palvelut
860: selvityksellä, joista ensimmäisen toteutti vuonna suunnattaisiin erityisesti torjumaan syrjäytymis-
861: 1991 silloinen sosiaalihallitus. Toisessa, Stake- tä ja parantamaan heikossa asemassa olevia asia-
862: sin ja opetushallituksen yhteistyönä vuosina kasryhmiä, edistämään lasten ja nuorten hyvin-
863: 1993-1994 toteuttamassa selvityksessä arvioi- vointia, ehkäisemään päihdeongelmia ja syrjäy-
864:
865:
866: 3
867: KK 224/2000 vp - Leea Hiltunen /skl Ministerin vastaus
868:
869:
870: tymistä sekä vahvistamaan sosiaali- ja mielenter- jolla kehitetään varhaiskasvatuksen toimintata-
871: veyspalveluja. poja ja käytäntöjä vastaamaan entistä paremmin
872: Hallitus on tietoinen, ettei palvelujen saata- erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten
873: vuus kaikissa kunnissa vastaa asetettua tavoitet- kasvatuksellisia ja kuntoutuksellisia tarpeita var-
874: ta. Käytännössä hallitus voi kuitenkin vaikuttaa haisessa vaiheessa. Koulujen aamu- ja iltapäivä-
875: siihen lähinnä välillisin keinoin, koska peruspal- toimintaa puolestaan kehitetään Opetushallituk-
876: veluidenjärjestämisvastuu on kunnilla. Yksi hal- sen kokeiluhankkeella. Yksi T ATOn tavoitteista
877: lituksen keinoista pyrkiä asettamaansa tavoittee- on, että kunnat varmistavat kouluterveydenhuol-
878: seen on nimenomaan TATO, jossa on esitetty toon ja koulun oppilashuoltoon riittävät voima-
879: paitsi keskeiset tavoitteet lapsiperheiden palve- varat sekä sen, että koko kouluyhteisön toimin-
880: luiden parantamiseksi, myös keinot, joilla halli- nassa, myös opetussuunnitelmissa ja arvioinnis-
881: tus tukee kuntia niiden saavuttamiseksi. Merkit- sa, pyritään edistämään lasten ja nuorten hyvin-
882: tävä osa TATOon kirjatuista tavoitteista ja kei- vointia.
883: noista on perua jo edellisen hallituksen toimikau- Siltä osin kuin perheiden ongelmat aiheutuvat
884: della aikaansaaduista selvityksistä, työryhmä- taloudellisista seikoista, on tavoitteena, että kun-
885: muistioista, toimikuntamietinnöistä ja kehittä- nat kehittävät sosiaalityöhön liittyvää talousneu-
886: mishankkeista, ja sitä laatimassa ovat olleet mi- vontaa ja taloudellisia tukimuotoja ehkäisemään
887: nisteriöiden lisäksi Stakes, lääninhallitukset, eriarvoisuutta ja ylivelkaantumista. Meneillään
888: Suomen Kuntaliitto ja joukko järjestöjen edusta- on vuonna 2001 päättyvä sosiaalisen Juototuksen
889: jia. Siten tavoite- ja toimintaohjelma perustuu kuntakokeilu, josta saatavia kokemuksia voi-
890: perusteellisesti punnittuun tietoon ja laajalti hy- daan hyödyntää tässä työssä.
891: väksyttyihin tavoitteisiin. Varhaisnuorten tupakointia sekä alkoholin- ja
892: Kysymyksessä korostetaan, että perheiden ja huumeidenkäyttöä pyritään ehkäisemään kunnal-
893: vanhempien kasvatusvastuuta ja ongelmien rat- lisella ehkäisevällä päihdetyöllä. Siitä vastaa-
894: komista tulisi tukea enemmän ja panostaa ehkäi- maan kuntia kehotetaan nimeämään päihdetyön
895: sevään työhön niin, etteivät ongelmat parisuh- alueellinen vastuuhenkilö ja huolehtimaan hänen
896: teessa ja lastenkasvatuksessa pääsisi kärjisty- täydennyskoulutuksestaan. Sosiaali- ja terveys-
897: mään. Kysymyksessä todetaan aivan oikein, että ministeriö tukee tähän liittyviä hankkeita.
898: yksi keino päästä tähän on lisätä perheneuvoloi- Tarkoitus on, että Stakes ja lääninhallitukset
899: den voimavaroja ja monipuolistaa niiden työ- välittävät kunnille koulutusta ja tietoa eri kehittä-
900: muotoja. Tämän lisäksi TATOssa korostetaan, misprojekteissa hyviksi osoittautuneista toimin-
901: että nykyisten äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä takäytännöistä.
902: lasten päivähoidon ja koulun työmenetelmiä ja Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön käyn-
903: toiminnan sisältöä kehitetään nykyistä parem- nistämänä on vuodesta 1998 ollut meneillään
904: min tukemaan vanhemmuutta ja lasten psyko- koko maan kattava Verkostoituvat erityispalve-
905: sosiaalista kehitystä. lut -hanke, jolla pyritään kehittämään seutukun-
906: Määrätietoista työtä on jo tehty äitiys- ja las- nallisesti kuntien välistä yhteistyötä sosiaali-
907: tenneuvolatyön kehittämiseksi tähän suuntaan ja huollon erityispalveluiden järjestämisessä mu-
908: parhaillaan on meneillään muun muassa päivä- kaan lukien perheneuvolapalvelut
909: hoidon erityiskasvatusta kehittävä hanke, Erika,
910:
911:
912: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
913:
914: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
915:
916:
917:
918: 4
919: Ministerns svar KK 224/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
920:
921:
922:
923:
924: Tili riksdagens talman
925:
926: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ändringar som skett i uppfostrings- och fami1je-
927: har Ni, Fru ta1man, till behörig med1em av stats- rådgivningsverksamheten också ändringama i
928: rådet översänt fö1jande skriftliga spörsmå1 SS skolomas psykosociala e1evvård och sko1hälso-
929: 224/2000 rd av riksdags1edamot Leea Hiltunen vård (Hur går det med servicen för bam? En
930: /fkf: tjänsteutredning av skolomas psykosociala elev-
931: vård, skolhälsovård och uppfostrings- och famil-
932: Genom vilka åtgärder ämnar regering- jerådgivning 1993-1994. Stakes, Teman
933: en svara på de växande problemen i fa- 6/1995). Den fårskaste statistiska utredningen ut-
934: miljerna och fördes av Stakes för verksamhetsåret 1997 (Upp-
935: fostrings- och familjerådgivning 1997, Stakes,
936: fården kommunalafamilje- och uppfost- Statistisk rapport 12/1998).
937: ringsrådgivningen tillräckligt stöd och Av ovan nämnda separata utredningar fram-
938: på det sätt som avses i socialvårdsla- går tyd1igt, vilket också framförs i spörsmålet, att
939: gen? antalet klienter och besök ökade från 1991 tili
940: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- 1997 med nästan hälften samtidigt som vårdper-
941: föra fö1jande: sonalen minskade med 9 % och välfungerande
942: samkommuner delvis upplöstes till små verksam-
943: Alltsedan 1982 har kommunemas sky1dighet att hetsenheter som är mera sårbara eller också
944: ordna uppfostrings- och fami1jerådgivning be- fusionerades arbetsgivama och servicen med an-
945: rott på 19 § socia1vårds1agen (71 011982) och dra enheter inom socialvården eller hälso- och
946: 8 § socia1vårdsförordningen (607/1983). Före sjukvården.
947: det grundade sig kommunens sky1dighet att ord- På grund av ovan nämnda faktorer går det inte
948: na denna service på 1agen om rådgivningsbyråer att utifrån statistiken få en tillförlitlig helhetsbild
949: för uppfostringsfrågor (568/1971) som upphäv- av de familjerådgivningstjänster som kommuner-
950: des i samband med att socia1vårds1agen stiftades. na ordnar. 1 ett sammandrag av den utredning
951: Det är viktigt för uppfostrings- och fami1jeråd- som Stakes gjorde 1997 gör man den bedömning-
952: givningsverksamheten att de ansvariga enheter- en att det inte är möjligt att med nuvarande resur-
953: na består av ett samarbetsteam där många olika ser fullt tillgodose behoven inom familjerådgiv-
954: yrken- psyko1og, socia1arbetare och bampsykia- mngen.
955: ter eller person med annan motsvarande specia1-
956: 1äkarutbi1dning - är företrädda. De borde dess- Regeringens åtgärder för lindrande av famil-
957: utom ha genomgått en fortbi1dning som specia1i- jernas växande problem
958: serat dem på fami1jerådgivningsarbete. Mål- och verksamhetsprogrammet för social- och
959: Enheter som 1yder under social- och hälso- hälsovården för 2000-2003 syftar till att servi-
960: vårdsministeriet fö1jde under 1990-talet utveck- cen i kommunema särskilt inriktas på att före-
961: lingen inom uppfostrings- och familjerådgiv- bygga marginalisering och förbättra situationen
962: ningsverksamheten med tre separata utredningar för klientgrupper som har det dåligt ställt, främja
963: av vilka den första utfördes 1991 av dåvarande bamens och ungdomamas välmåga, förebygga
964: socialstyrelsen. 1 den andra utredningen som ut- drogproblem och marginalisering samt stärka so-
965: fördes 1993-1994 i samarbete mellan Stakes cial- och mentalvårdstjänstema.
966: och utbi1dningsstyrelsen värderades förutom de
967:
968: 5
969: KK 224/2000 vp -Leea Hiltunen /skl Ministems svar
970:
971:
972: Regeringen är medveten om att tillgången på samhetssätt och praxis så att dessa bättre än hit-
973: tjänster inte i alla kommuner svarar mot det upp- tills i ett tidigt skede svarar mot de pedagogiska
974: ställda målet. 1 praktiken kan regeringen likväl och rehabiliteringsmässiga behoven hos bam
975: påverka detta närmast enbart indirekt eftersom som behöver särskild vård och fostran. Morgon-
976: det ligger på kommunernas ansvar att ordna bas- och eftermiddagsverksamheten i skoloma ut-
977: service. Ett av de medel som regeringen har för vecklas å sin sida med hjälp av ett försöksprojekt
978: att försöka nå de mål som uppställts är uttryckli- som utbildningsstyrelsen ansvarar för. Ett av
979: gen mål- och verksamhetsprogrammet för soci- mål- och verksamhetsprogrammets mål är att
980: al- och hälsovården där förutom de viktigaste kommunerna ser till att tillräckliga resurser anvi-
981: målen för förbättring av servicen för bamfamil- sas för skolhälsovården och skolomas elevvård
982: jer också de medel presenteras med vilka reger- samt att man i skolams verksamhet i sin helhet,
983: ingen stödjer kornmunerna så att målen kan upp- också i läroplanerna ecn bedömningen, försöker
984: nås. En betydande del av de mål och medel som främja barnens och ungdomamas välfård.
985: skrivits in i mål- och verksamhetsprogrammei Tili den del som familjernas problem beror på
986: härstammar från utredningar, arbetsgruppspro- ekonomiska faktorer är målet att kommunema ut-
987: memorior, kommittebetänkanden och utv.eck- vecklar den ekonomiska rådgivningen i anslut-
988: lingsprojekt från föregående regeringsperiod och ning tili socialarbetet och de ekonomiska stödfor-
989: förutom ministerieroa har Stakes, länsstyrelser- mema som skall förhindra ojämlikhet och över-
990: na, Finlands Kommunförbund och representan- skuldsatthet. Som bäst pågår ett kommunalt för-
991: ter för olika organisationer varit med och utarbe- sök med social kreditgivning, som upphör 2001,
992: tat programmet. Således baserar sig mål- och och erfarenheter från försöket kan utnyttjas i det-
993: verksamhetsprogrammet på noggrant övervägd taarbete.
994: information och vida accepterade mål. Genom kommunalt förebyggande drogarbete
995: 1 spörsmålet poängteras att familjernas och försöker m.an förebygga rökning samt använd-
996: föräldrarnas uppfostringsansvar och problemlös- ningen av alkohoi och narkotika bland unga i de:
997: ning borde stödjas i större utsträckning och att yngre tonåren. Kommunema uppmanas att ut-
998: det borde satsas på förebyggande arbete så att nämna enregionalt ansvarig person för drogarbe-
999: problemen i parrelationer och bamuppfostran tet och allt sköta dennes fortbildning. Social- och
1000: inte skulle komma åt att tillspetsas. 1 spörsmålet hälsovåtrdsministeriet stödjer projekt som anslu-
1001: konstateras helt riktigt att ett sätt att nå detta mål ter sig till detta arbete.
1002: är att öka resurserna för familjerådgivningsbyrå- Avsikten är att Stakes och länsstyrelsema för-
1003: erna och göra deras arbetsformer mera mångsidi- medlar tili kommunema utbildning och iaforma-
1004: ga. Förutom detta poängteras i mål- och verksam- tion om sådana verksamhetsformer sorn har visat
1005: hetsprogrammet att nuvarande arbetsmetoder vid sig vara bra i olika utvecklingsprojekt.
1006: mödra- och barnrådgivningsbyråer samt inom Dessutom har social- och hälsovårdsministe-
1007: barndagvård och i skolor skall utvecklas så att de riet startat ett riksomfattande projekt i fråga om
1008: bättre stödjer föräldraskapet och barnens psyko- specialservice som bildar nätverk som pågått se-
1009: sociala utveckling. dan 1998 och genom vilket man fö.rsöker utveck-
1010: Man har redan arbetat målmedvetet för att ut- la samarbetet mellan kommunerna i en ekono-
1011: veckla mödra- och barnrådgivningen i denna misk region när det gäller att ordna specialservi-
1012: riktning och som bäst pågår bl.a. ett projekt för ce inom socialvården, inklusive familjerådgiv-
1013: utveckling av specialdagvården, Erika, som har ningstjänster.
1014: som mål att ändra förskolepedagogikens verk-
1015:
1016:
1017:
1018: Helsingfors den 31 mars 2000
1019:
1020: Omsorgsminister Eva Biaudet
1021: 6
1022: KK 225/2000 vp - Lasse Viren /kok ym.
1023:
1024:
1025:
1026:
1027: KIRJALLINEN KYSYMYS 225/2000 vp
1028:
1029: Pakettiautojen nopeusrajoitukset
1030:
1031:
1032:
1033:
1034: Eduskunnan puhemiehelle
1035:
1036: Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä hieman alle Tämä johtaa useisiin epäkohtiin, jotka liittyvät
1037: 230 000 pakettiautoa. Pakettiauto on ajoneuvo- paitsi liikenteen sujuvuuteen ja asenteisiin lii-
1038: jen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen kenteestä annettuja säädöksiä kohtaan, myös
1039: (1256/ 1992) mukaisesti tavaran kuljetukseen tar- kansalaisten turvallisuuteen. Näistä muutama
1040: koitettu auto, jonka kokonaismassa on enintään esimerkki. Monet raskaammista pakettiautoista,
1041: 3,5 tonnia. Tällä kokonaismassan määritelmällä joiden omamassa ylittää 1 875 kg, ovat ajo-omi-
1042: erotetaan pakettiauto kuorma-autosta, joka on naisuuksiltaan aivan kevyempien pakettiautojen
1043: niin ikään tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, veroisia, joissain tapauksissa jopa parempia. Pe-
1044: mutta jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 rustetta alhaisempaan nopeusrajoitukseen ei siis
1045: tonnia. Linja-auto on vastaavasti henkilöiden ole. Raskaammissa pakettiautoissa on kevyem-
1046: kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljetta- piä pakettiautoja useammin liikenneturvallisuut-
1047: jan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle ta parantavia elementtejä (esim. ABS-jarrut). Joi-
1048: henkilölle. denkin pakettiautojen kohdalla ABS-jarrujen
1049: Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuk- asennus aiheuttaa sen, että auton massa ylittää
1050: sen (1257/1992) toisessa luvussa määrätään eri omamassan 1 875 kg. Autoa koskee tällöin jar-
1051: ajoneuvoluokkia koskevat nopeusrajoitukset ruominaisuuksien parantumisesta huolimatta no-
1052: Kuorma-autoilla nopeusrajoitus on aina 80 km/h. peusrajoitus 80 km/h, eikä 100 km/h, kuten en-
1053: Linja-autoilla nopeusrajoitus on 80 km/h, kuiten- nen ABS-jarrujen asentamista.
1054: kin 100 km/h, jos linja-auto on katsastuksessa Raskaampien pakettiautojen alhaisempi nope-
1055: hyväksytty käytettäväksi tällä nopeudella eikä usrajoitus lisää tieliikenteessä ohituksia, mikä ei
1056: siinä ole seisovia matkustajia. Pakettiautoja kos- voi olla lisäämättä onnettomuusriskiä. Monet
1057: kevat nopeusrajoitukset on määritelty pakettiau- pakettiautoista, joiden asetuksen mukaisesti tuli-
1058: ton omamassan ja käyttöönottovuoden perusteel- si noudattaa nopeusrajoitusta 80 km/h, ajavat lii-
1059: la. Nopeusrajoitus on 100 km/h, mikäli paketti- kenteessä tästä rajoituksesta piittaamatta. Näistä
1060: auton omamassa on alle 1,8 tonnia ja se on otettu autoista myös varsin usein puuttuu asetuksen
1061: käyttöön vuonna 1981 tai myöhemmin tai mikäli määräämä pyöreä 80-nopeusrajoituskilpi, jonka
1062: pakettiauton omamassa on alle 1,875 tonnia ja se käyttöä eivät edes katsastusviranomaiset tai po-
1063: on otettu käyttöön vuonna 1995 tai myöhemmin. liisi säännönmukaisesti valvo. Turvallisuuden
1064: Muiden pakettiautojen osalta nopeusrajoitus on näkökulmasta on kyseenalaista myös se, että pa-
1065: 80 km/h. Nämä määräykset koskevat paitsi pa- kettiautoa, jonka omamassa on yli 1 87 5 kg, kos-
1066: kettiautoja, myös matkailu-, ruumis- ja huolto- kee nopeusrajoitus 80 km/h, kun saman automer-
1067: autoja. kin sama malli varusteltuna muutamin pienin
1068: Raskaammilla pakettiautoilla saa Suomessa muutoksin saa linja-autoksi luokiteltuna ajaa no-
1069: näin ollen ajaa korkeintaan nopeutta 80 km/h. peutta 100 km/h. Ihmislasti saa siis liikkua lähes
1070:
1071: Versio 2.0
1072: KK 225/2000 vp- Lasse Viren /kok ym.
1073:
1074:
1075: täysin identtisellä ajoneuvolla nopeammin kuin Nopeusrajoituksia ei ole harmonisoitu Euroo-
1076: tavaralasti. pan unionin jäsenmaiden kesken, joten estettä
1077: Liikennevahinkotilastojen mukaan pakettiau- asetuksen muutokselle ei ED-lainsäädännön
1078: tojen vahinkoriski on vakuutuskantaan suhteutet- osalta ole.
1079: tuna henkilöautojen vahinkoriskiä suurempi. Pa-
1080: kettiautojen vahinkoriskiä nostaa niiden alttius Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1081: olla osallisena taajamissa tapahtuvissa, omai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
1082: suusvahinkoihin johtavissa onnettomuuksissa. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1083: Sen sijaan henkilövahinkoja tapahtuu pakettiau- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1084: tojen onnettomuuksissa henkilöauto-onnetto-
1085: muuksia harvemmin. Yleisillä teillä, joita no- Miksi pakettiautoja koskevat nopeusra-
1086: peusrajoituksen muutos 80:sta 100 kilometriin joitukset on porrastettu omamassan ja
1087: tunnissa koskisi, pakettiautojen vahinkoriski on käyttöönottovuoden perusteella ja
1088: tilastojen mukaan henkilövahinkojen osalta täy-
1089: sin henkilöautojen tasolla. mitä hallitus tekee korjatakseen näistä
1090: määräyksistä johtuvat selvät epäkoh-
1091: dat?
1092:
1093:
1094: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
1095:
1096: Lasse Viren /kok
1097: Timo Seppälä /kok
1098: Klaus Bremer /r
1099:
1100:
1101:
1102:
1103: 2
1104: Ministerin vastaus KK 225/2000 vp - Lasse Viren /kok ym.
1105:
1106:
1107:
1108:
1109: Eduskunnan puhemiehelle
1110:
1111: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa neuvo on kyseessä ja mitä suurempi käytetty ajo-
1112: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nopeus on, sitä kohtalokkaammat ja vakavam-
1113: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mat ovat mahdollisen onnettomuuden seurauk-
1114: vastattavaksi kansanedustaja Lasse Virenin /kok set. Sama fysiikan lakien totuus massan ja nopeu-
1115: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK den vaikutuksesta pätee myös autossa olevaan
1116: 22512000 vp: lastiin ja sen siirtymiseen mahdollisen onnetto-
1117: muuden sattuessa.
1118: Miksi pakettiautoja koskevat nopeusra- Kysymyksessä viitataan myös niihin linja-au-
1119: joitukset on porrastettu omamassan ja toihin, joiden nopeusrajoitukseksi on muiden ras-
1120: käyttöönottovuoden perusteella ja kaiden ajoneuvojen nopeusrajoituskäytännöstä
1121: poiketen hyväksytty 100 km/h. Ehtona näiden
1122: mitä hallitus tekee korjatakseen näistä linja-autojen hyväksymiselle käytettäväksi 100
1123: määräyksistä johtuvat selvät epäkoh- km/h nopeudella on kuitenkin mm., että auto on
1124: dat? varustettu lukkiutumattomilla jarruilla ja muilla
1125: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- turvallisuutta parantavilla varusteilla. Näin ollen
1126: ti seuraavaa: näiden ajoneuvojen kuormituksen vaihtelun vä-
1127: häisyys sekä tiukennettu turvallisuusvaatimus-
1128: Pakettiautot ovat, kuten niiden nimikin osoittaa, ten taso mahdollistavat sallia niille muihin ras-
1129: tarkoitetut tavaran kuljettamiseen. Käytännössä kaisiin ajoneuvoihin nähden hieman korkeam-
1130: tämä merkitsee, että keskimäärin niiden omamas- man nopeusrajoituksen.
1131: sat ovat henkilöautojen vastaavia suuremmat ja Mitä tulee raskaampien pakettiautojen mata-
1132: että niissä kuljetetaan monenlaista, monella ta- lamman nopeusrajoituksen ohituksia lisäävään
1133: voin sidottua sekä painoltaan vaihtelevaa tavara- vaikutukseen, voidaan todeta, että ohittaminen
1134: kuormaa. Tämä yleistys yleensä pätee etenkin sinänsä ei johda liikenneturvallisuuden heikenty-
1135: tarkasteltaessa omamassaltaan raskaampia paket- miseen, kun ohitus suunnitellaan ja toteutetaan
1136: tiautoja (ennen vuotta 1995 omamassa 1 800 kg turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen.
1137: tai enemmän, vuodesta 1995 lähtien 1 875 kg tai Edellä todettuun viitaten hallitus ei aio muut-
1138: enemmän). Omamassaltaan raskaampien paketti- taa pakettiautojen ajoneuvokohtaisia nopeusra-
1139: autojen alhaisempi nopeusrajoitus on perusteltua joituksia siten, että raskaampien pakettiautojen
1140: liikenneturvallisuussyistä. Mitä painavampi ajo- sallittua nopeusrajoitusta nostettaisiin.
1141:
1142:
1143: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
1144:
1145: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1146:
1147:
1148:
1149:
1150: 3
1151: KK 225/2000 vp - Lasse Viren /kok ym. Ministems svar
1152:
1153:
1154:
1155:
1156: Tili riksdagens talman
1157:
1158: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hastigheten är, desto ödesdigrare och allvarliga-
1159: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- re är följdema av en eventuell olycka. Fysikens
1160: rådet översänt följande skriftliga spörsmål SS lagar om massans och hastighetens inverkan gäl-
1161: 225/2000 rd av riksdagsledamot Lasse Viren ler också den last som finns i bilen och lastens
1162: /saml m.fl.: förskjutning vid en eventuell olycka.
1163: 1 spörsmålet hänvisas även till de bussar för
1164: Vaiför är hastighetsbegränsningarna vilka en hastighetsbegränsning på 100 km/h har
1165: för paketbilar differentierade enligt godkänts till skillnad från praxis när det gäller
1166: egenmassa och ibruktagningsår och hastighetsbegränsningar för andra tunga fordon.
1167: Villkoret för att dessa bussar skall få köras i 100
1168: vad gör regeringen för att korrigera de km/h är likväl bl.a. att bussen är försedd med lås-
1169: uppenbara olägenheter som dessa be- ningsfria bromsar och annan utrustning som för-
1170: stämmelser leder till? bättrar säkerheten. Därför möjliggör den ringa
1171: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- variationen i belastningen av dessa fordon samt
1172: föra följande: de strängare säkerhetskraven att en något högre
1173: hastighetsbegränsning kan tillåtas för dem än för
1174: Paketbilama är, såsom t.o.m. deras namn anger, andra tunga fordon.
1175: avsedda för varutransport. 1 praktiken innebär Vad beträffar det ökade behovet av omkör-
1176: detta att deras egenmassa i genomsnitt är större ningar till följd av den lägre hastighetsbegräns-
1177: än personbilars egenmassa och att de används för ningen för tyngre paketbilar kan det konstateras
1178: att transportera mångahanda laster bundna på att omkömingar i sig inte leder till försämrad tra-
1179: många olika sätt och med varierande vikt. Denna fiksäkerhet, när omkömingen planeras och ge-
1180: generalisering gäller i synnerhet när man stude- nomförs med beaktande av säkerhetssynpunkter-
1181: rar paketbilar med en större egenmassa (före na.
1182: 1995 egenmassa 1 800 kg eller mera, från 1995 Med hänvisning till det som framhållits ovan
1183: framåt 1 875 kg eller mera). Den lägre hastig- ämnar regeringen inte ändra de fordonsbestämda
1184: hetsbegränsningen för paketbilar med en större hastighetsbegränsningama för paketbilar så att
1185: egenmassa är motiverad av trafiksäkerhetsskäl. den tillåtna hastighetsbegränsningen för tyngre
1186: Ju tyngre fordon det är fråga om ochju högre kör- paketbilar höjs.
1187:
1188:
1189:
1190: Helsingfors den 4 april 2000
1191:
1192: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
1193:
1194:
1195:
1196:
1197: 4
1198: KK 226/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk
1199:
1200:
1201:
1202:
1203: KIRJALLINEN KYSYMYS 226/2000 vp
1204:
1205: Kovapanosten käyttäminen varusmieskoulu-
1206: tuksessa
1207:
1208:
1209:
1210:
1211: Eduskunnan puhemiehelle
1212:
1213: Niinisalossa sattui varusmiehen kuolemaan joh- Kovapanosten käyttämistä maastoharjoituk-
1214: tanut ampumisonnettomuus huhtikuussa 1999. sissa tulisi arvioida uudelleen ja pyrkiä kehittä-
1215: Tulialueelle joutuneen tiedusteluryhmän aliker- mään harjoitusmenetelmiä niin, että kovapanos-
1216: santti sai maastoharjoituksessa luodin päähänsä ten käytöstä voidaan kokonaan luopua. Varus-
1217: ja menehtyi vammoihinsa. Kovapanoksia käyte- miesten ja kantahenkilökunnan turvallisuus on
1218: tään rynnäkkökivääreissä lähinnä ampumaradoil- asetettava etusijalle silloinkin, kun pyritään mah-
1219: la, joilla varusmiehet harjoittelevat sotilaskoulu- dollisimman todenmukaiseen harjoitustilantee-
1220: tuksen kannalta tärkeää tarkkuusammuntaa. Am- seen. Jatkossa tulisikin arvioida mahdollisuuksia
1221: pumaradoilla ampumista valvotaan tarkasti, ja käyttää esimerkiksi laseraseita kovapanosten
1222: näin pystytään välttämään vaaratilanteet asemesta.
1223: Ampumaratojen lisäksi kovapanoksia käyte-
1224: tään kuitenkin myös maastoharjoituksissa. Tur- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1225: vamääräysten valvominen on kumpuilevassa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1226: metsämaastossa luonnollisesti huomattavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1227: vaikeampaa kuin ampumaradalla, kuten edellä vaksi seuraavan kysymyksen:
1228: mainittu onnettomuus osoitti. Turvamääräysten
1229: mukaan kovapanoksia käytettäessä paikalla tu- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1230: lee olla kantahenkilökuntaan kuuluva tulenjohta- tyä varusmiesten ja kantahenkilökun-
1231: ja, jonka on nähtävä harjoitukseen osallistujat nan turvallisuuden takaamiseksi maas-
1232: koko ajan. Tulenjohtaja oli läsnä myös Niinisa- toharjoitustilanteissa?
1233: lon onnettomuuden sattuessa, mutta siitä huoli-
1234: matta onnettomuus pääsi tapahtumaan.
1235:
1236:
1237: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
1238:
1239: Juha Korkeaoja /kesk
1240:
1241:
1242:
1243:
1244: Versio 2.0
1245: KK 226/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk Ministerin vastaus
1246:
1247:
1248:
1249:
1250: Eduskunnan puhemiehelle
1251:
1252: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa myös syyteharkintaan. Varomääräykset tarkiste-
1253: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taan ja kmjataan tai täsmennetään tarvittaessa.
1254: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Puolustusvoimat lisää koulutuksessaan simu-
1255: vastattavaksi kansanedustaja Juha Korkeaojan laattoreita hankintamäärärahojen sallimissa puit-
1256: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teissa. Tavoitteena on hankkia vuoteen 2006
1257: 226/2000 vp: mennessä kaikille joukoille pieni määrä simu-
1258: laattoreita monipuolistamaan taistelukoulutusta
1259: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- sekä täydentämään ja osin korvaamaan taistelu-
1260: tyä varusmiesten ja kantahenkilökun- ammuntoja. Yhden taistelijan laseraseeseen pe-
1261: nan turvallisuuden takaamiseksi maas- rustuva simulaattorivamstus on kalliimpi kuin
1262: toharjoitustilanteissa? hänen varsinainen aseistuksensa.
1263: Kovilla ampumatarvikkeilla suoritettavia tais-
1264: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teluammuntoja ei voida kokonaan korvata simu-
1265: ti seuraavaa: laattoriharjoituksilla, koska maaston kasvilli-
1266: Puolustusvoimat käyttää kovia ampumatarvik- suus sekä vuorokausi- ja sääolosuhteet asettavat
1267: keita koulu- ja taisteluammunnoissa. Kouluam- laseraseiden ja simulaattoreiden käytölle kovista
1268: munnat toteutetaan puolustusvoimien kouluam- ampumatarvikkeista poikkeavia rajoituksia. La-
1269: pumaradoilla ja taisteluammunnat siihen vara- seraseilla ammuttaessa ase ei käyttäydy samalla
1270: tuilla ampuma-alueilla. Maastoharjoituksissa tavalla kuin kovia ampumatarvikkeita käytettäes-
1271: käytetään harjoitusampumatarvikkeita. sä. Simulaattorijärjestelmien käyttö voi lisätä
1272: Taisteluammuntojen päämääränä on, että re- turvallisuusriskiä saliiessaan vääränlaisen huo-
1273: serviin siirrettävät vamsmiehet hallitsevat henki- lettomuuden yksilön toiminnassa. Ulkomaisten
1274: lökohtaisen ja ryhmäaseensa käsittelyn sekä tar- esimerkkien mukaisesti voidaan todeta, että sel-
1275: kan ja nopean tulitoiminnan. Heidän tulisi osata laisissa asevoimissa, joissa on ollut mahdollista
1276: tämä kaikissa taistelukentällä vallitsevissa maas- hankkia riittävästi simulaattorijärjestelmiä ja
1277: to-, sää- ja valaistusolosuhteissa. saada niistä kokemuksia - kuten Yhdysvallois-
1278: Taisteluammunnoissa ase- ja ampumakoulu- sa ja Ruotsissa - ei ole mm. edellä mainituista
1279: tus yhdistetään taistelukoulutukseen. Taisteluoh- syistä kokonaan luovuttu kovapanosammunnois-
1280: jesääntöjen määrittämä taistelutekniikka ja varo- ta.
1281: määräysten oheistamat turvallisuusjärjestelyt yh- Koulutuksessa on oleellista, että joukkoja
1282: distyvät siten, että ammuntoihin osallistuva jouk- koulutetaan mahdollisimman todenmukaisissa
1283: ko hatj aantuu käsittelemään ja käyttämään kovia olosuhteissa todellisella materiaalilla. Simulaat-
1284: ampumatarvikkeita. torit täydentävät taistelu- ja taisteluampumakou-
1285: Taisteluammuntoja säätelevät varomääräyk- lutusta, mutta kovilla ampumatarvikkeilla suori-
1286: set, jotka laaditaan siten, että niitä noudatettaes- tettavia taisteluammuntoja ne eivät voi korvata.
1287: sa ei tapahdu onnettomuuksia. Onnettomuuden Simulaattoreita lisäämällä ja harkitusti käyttä-
1288: sattuessa asia tutkitaan ja saatetaan tarvittaessa mällä voidaan nostaa palvelusturvallisuutta Suo-
1289:
1290:
1291:
1292: 2
1293: Ministerin vastaus KK 226/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk
1294:
1295:
1296: messa. Puolustusvoimat tekee jatkuvaa kehitys- ta on suoritettu tutkimus ja eduskunnan oikeus-
1297: työtä parantaakseen turvallisuutta sotilaallisissa asiamies on määrännyt asian johdosta nostetta-
1298: harjoituksissa. vaksi syytteet harjoitusta johtaneille sotilaille,
1299: Kansanedustaja Juha Korkeaojan kirjallisessa joten asian käsittely jatkuu oikeusistuimessa.
1300: kysymyksessä on viitattu Niinisalossa vuonna Myös varomääräyksiä ja niihin liittyvää koulu-
1301: 1999 sattuneeseen onnettomuuteen. Tapahtumas- tusta tullaan tarkistamaan.
1302:
1303:
1304: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
1305:
1306: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
1307:
1308:
1309:
1310:
1311: 3
1312: KK 226/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk Ministerns svar
1313:
1314:
1315:
1316:
1317: Tili riksdagens talman
1318:
1319: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bestämmelserna granskas och korrigeras eller
1320: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- preciseras vid behov.
1321: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha Försvarsmakten tar i större utsträckning simu-
1322: Korkeaoja /cent undertecknade skriftliga spörs- latorer i bruk vid utbildningen inom de ramar
1323: mål SS 226/2000 rd: som anskaffningsanslaget medger. Målet är att
1324: före 2006 anskaffa ett litet antal simulatorer till
1325: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i alla trupper för att göra stridsutbildningen mång-
1326: syfte att trygga beväringarnas och stam- sidigare samt för att komplettera och delvis ersät-
1327: personalens säkerhet i fältövningssitua- ta stridsskjutningarna. Den simulatorutrustning
1328: tioner? som är baserad på en krigsmans laservapen är dy-
1329: rare än krigsmannens egentliga beväpning.
1330: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Stridsskjutningar som utförs med skarp am-
1331: föra följande: munition kan inte helt ersättas med simulatoröv-
1332: Försvarsmakten använder skarp ammunition vid ningar, eftersom växtligheten i terrängen samt
1333: skol- och stridsskjutningarna. Skolskjutningarna dygns- och väderleksförhållandena sätter upp så-
1334: utförs på försvarsmaktens skjutbanor för skol- dana gränser för användningen av laservapen och
1335: skjutning och stridsskjutningarna på för ändamå- simulatorer som är annorlunda än de vilka gäller
1336: let reserverade skjutområden. Vid terrängöv- för den skarpa ammunitionen. Vid skjutning med
1337: ningarna används övningsammunition. laservapen beter sig vapnet inte på samma sätt
1338: Syftet med stridsskjutningarna är att beväring- som när skarp ammunition används. Använd-
1339: arna när de överförs till reserven skall behärska ningen av simulatorsystem kan öka säkerhetsris-
1340: hanteringen av sitt personliga vapen och sitt ken genom att tillåta en individ att agera med
1341: gruppvapen samt träffsäker och snabb eldverk- otillbörlig vårdslöshet. Utländska exempel ger
1342: samhet. De bör behärska dettai alla terräng-, vä- vid handen, att man i sådana beväpnade styrkor
1343: derleks- och belysningsförhållanden på stridsfål- som haft möjlighet att anskaffa ett tillräckligt an-
1344: tet. tal simulatorsystem och få erfarenheter av dem
1345: Vid stridsskjutningarna samordnas vapen- och - såsom i Förenta Staterna och Sverige- bl.a.
1346: skjututbildningen med stridsutbildningen. Den i av ovan nämnda skäl inte helt har frångått skjut-
1347: stridsreglementena fastställda stridstekniken och ningar med skarp ammunition.
1348: de skyddsarrangemang som ingår i säkerhetsbe- Väsentligt vid utbildningen är, att trupperna
1349: stämmelserna sammankopplas så att en trupp utbildas i så realistiska förhållanden som möjligt
1350: som deltar i skjutningarna får övning i hantering och med riktig materiel. Simulatorerna komplet-
1351: och användning av skarp ammunition. terar strids- och stridsskjutningsutbildningen,
1352: Stridsskjutningarna regleras av säkerhetsbe- men stridsskjutning som utförs med skarp ammu-
1353: stämmelser som utarbetas så att olyckor inte sker nition kan de inte ersätta. Genom att öka antalet
1354: om bestämmelserna iakttas. Om en olycka inträf- simulatorer och noga överväga deras användning
1355: far undersöks saken, och vid behov kan den ock- kan man öka säkerheten i tjänstgöringen i Fin-
1356: så göras till föremål för åtalsprövning. Säkerhets- land. Försvarsmakten arbetar fortgående på att
1357:
1358:
1359: 4
1360: Ministems svar KK 226/2000 vp- Juha Korkeaoja /kesk
1361:
1362:
1363:
1364: utveckla och förbättra säkerheten i de militära ordrat att åtal med anledning av saken skall väck-
1365: övningama. as mot de militärer som ledde övningen. Behand-
1366: I riksdagsledamot Juha Korkeaojas skriftliga lingen av saken fortgår sålunda vid domstol.
1367: spörsmål hänvisas tili den olyckshändelse som Också säkerhetsbestämmelsema och den därtill
1368: inträffade i Niinisalo 1999. Händelsen har under- hörande utbildningen kommer att ses över.
1369: sökts och riksdagens justitieombudsman har be-
1370:
1371:
1372: Helsingfors den 27 mars 2000
1373:
1374: Försvarsminister Jan-Erik Enestam
1375:
1376:
1377:
1378:
1379: 5
1380: KK 227/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
1381:
1382:
1383:
1384:
1385: KIRJALLINEN KYSYMYS 227/2000 vp
1386:
1387: Suomalaisilta kuljettajilta vaadittavan tullikir-
1388: jan oikeudellisuus
1389:
1390:
1391:
1392:
1393: Eduskunnan puhemiehelle
1394:
1395: Vakituisesti Suomen rajojen ulkopuolelle ajavil- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1396: le kuljettajille on tullilaitos asettanut käytettä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1397: väksi ns. tullikirjan. Tällainen tullikirja rajoittaa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1398: oikeuden tuoda maahan verovapaita tuomisia yh- vaksi seuraavan kysymyksen:
1399: teen kertaan kuukaudessa. Muille kansalaisille
1400: samanlaisten tuliaisten tuomisen ehdoksi on Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vaki-
1401: määrätty pelkästään 20 tunnin poissaolo maasta. tuisesti maamme rajojen ulkopuolelle
1402: Tavallinen kansalainen voi siis tuoda sallitun ajavat kuljettajat asetetaan yhdenvertai-
1403: määrän tuomisia mukanaan vaikka kuinka usein seen asemaan muiden kansalaisten
1404: matkatessaan Suomesta Ruotsiin, Venäjälle tai kanssa maahan tuotavien tuliaisten os-
1405: Viroon, kunhan vain tuo 20 tunnin aikaraja täyt- torajoitusten suhteen ja
1406: tyy.
1407: Tullikitja on käytäntänä varsin erikoinen, sil- eikö suomalainen erikoisuus, kuljettajia
1408: lä sellaista vaaditaan ainoastaan suomalaisilta syrjivä tullikirja, ole ristiriidassa yh-
1409: autonkuljettajilta, laivahenkilokunnalta ja lento- teisten EU-direktiivien kanssa, koska
1410: henkilökunnalta. Muiden ED-maiden vastaavilla muiden EU-maiden vastaaviita ammat-
1411: ammattiryhmillä ei ole käytössä vastaavaa kirjas- tiryhmillä ei tällaista rajoittavaa tulli-
1412: ta eikä myöskään muista kansalaisista poikkea- kirjaa vaadita eikä muista kansalaisista
1413: vaa tullauskäytäntöä rajoilla. Tällainen ammatti- poikkeavia tullauskäytäntöjä rajoilla
1414: kuljettajien asettaminen epäoikeudenmukaiseen ole muissa maissa käytössä sekä
1415: asemaan muihin kansalaisiin nähden loukkaa
1416: miten hallitus aikoo toimia poistaak-
1417: kuljettajien kansalaisoikeuksia, kun heidät asete-
1418: seen käytöstä kuljettajien oikeuksia
1419: taan eriarvoiseen asemaan muihin kansalaisiin
1420: Ioukkaavan ja heidät eriarvoiseen ase-
1421: verrattuna pelkästään ammattinsa takia.
1422: maan muihin kansalaisiin nähden aset-
1423: tavan tullikirjan?
1424:
1425:
1426: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
1427:
1428: Seppo Lahtela /kesk
1429:
1430:
1431:
1432:
1433: Versio 2.0
1434: KK 227/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk Ministerin vastaus
1435:
1436:
1437:
1438:
1439: Eduskunnan puhemiehelle
1440:
1441: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lön on esitettävä tulliviranomaiselle tullin anta-
1442: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ma henkilökohtainen tullauskirja,johon tehtäväl-
1443: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lä merkinnällä tulliviranomainen vahvistaa tuon-
1444: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan mn.
1445: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Tullauskirjaansa säännöllisesti käyttämällä
1446: 227/2000 vp: kuljetusvälineen henkilökuntaan kuuluvat henki-
1447: löt voivat siten itse valita, milloin ja missä he
1448: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vaki- hyödyntävät oikeuttaan tuomistensa tullittomaan
1449: tuisesti maamme rajojen ulkopuolelle ja verottomaan tuontiin kolmanteen maahan
1450: ajavat kuljettajat asetetaan yhdenvertai- suuntautuneelta työmatkalta. Rajoitussäännös ja
1451: seen asemaan muiden kansalaisten sen valvontakeinona käytetty tullauskirjamenet-
1452: kanssa maahan tuotavien tuliaisten os- tely koskevat kansalaisuudesta ja asuinpaikasta
1453: torajoitusten suhteen ja riippumatta kaikkia Suomen ja kolmannen maan
1454: välisessä ammattimaisessa liikenteessä olevan
1455: eikö suomalainen erikoisuus, kulj"ettajia kulkuneuvon henkilökuntaan kuuluvia. Lisäksi
1456: syrjivä tullikiTja, ole ristiriidassa yh- Suomessa asuvan henkilön osalta, joka muutoin
1457: teisten EU-direktiivien kanssa, koska kuin lentoliikenteessä saapuu maahan Euroopan
1458: muiden EU-maiden vastaaviita ammat- unionin ulkopuolelta, noudatetaan alkoholituo-
1459: tiryhmillä ei tällaista rajoittavaa tulli- misten suhteen niin sanottua 20 tunnin sääntöä.
1460: kiljaa vaadita eikä muista kansalaisista Edellä selostetut henkilökuntatuomisia koske-
1461: poikkeavia tullauskäytäntöjä rajoilla vat tullittomuussäännökset sisältyvät tullilain
1462: ole muissa maissa käytössä sekä 12 §:n 1 momenttiin ja niiden kanssa yhdenmu-
1463: miten hallitus aikoo toimia poistaak- kaiset verottomuussäännökset ovat valmistevero-
1464: seen käytöstä kulj"ettajien oikeuksia tuslain 21 §:ssä ja arvonlisäverolain 95 §:n 3
1465: Ioukkaavan ja heidät eriarvoiseen ase- momentissa. Tullilain säännökset perustuvat tul-
1466: maan muihin kansalaisiin nähden aset- littomuusasetuksen 49 artiklaan, joka oikeuttaa
1467: tavan tulliki1jan? jäsenvaltiot alentamaan tullittomien tavaroiden
1468: arvoa ja/tai määrää, kun niitä tuovat yhteisöön
1469: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kolmansien maiden ja yhteisön välisessä liiken-
1470: ti seuraavaa: teessä käytettävien kuljetusvälineiden henkilös-
1471: tö. Vastaavanlainen määräys arvonlisäveron ja
1472: Suomen ja kolmannen maan välisessä ammatti- valmisteveron osalta sisältyy Kansainvälisessä
1473: maisessa liikenteessä olevan kulkuneuvon henki- matkustajaliikenteessä tapahtuvassa maahan-
1474: lökuntaan kuuluva henkilö saa tuoda tullit1omas- tuonnissa kannettaviin liikevaihto- ja valmiste-
1475: ti ja verottomasti kolmannesta maasta Suomeen veroihin liittyviä vapautuksia koskevien lakien,
1476: kerran kuukaudessa tuomisia sen mukaan kuin asetusten ja hallinnollisten määräysten yhdenmu-
1477: tullittomuusasetuksessa (Neuvoston asetus (EY) kaistamisesta annetun neuvoston direktiivin
1478: N:o 918/83) matkustajasta säädetään. Tullitto- (69/169/ETY) 5 artiklan 2 kohtaan
1479: muudenja verottomuuden toteuttamiseksi henki- (72/230/ETY).
1480:
1481: 2
1482: Ministerin vastaus KK 227/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
1483:
1484:
1485: Useat jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet henkilö- matkustajillakin. Rajoitukset oli tarkoitus säätää
1486: kuntatuomisia koskevia määrällisiä tai tavaroi- vastaamaan pääpiirteittäin rajoituksia säätänei-
1487: den arvoa koskevia rajoitussäännöksiä lainsää- den yhteisön jäsenvaltioiden säännöksiä. Tuol-
1488: däntöönsä. Suomen lainsäädännössä henkilökun- loin selvitettiin, että esimerkiksi Belgia, Luxem-
1489: tatuomisten osalta viitataan tullittorniin matkus- burg, Ranska, Irlanti, Italia ja Itävalta ovat rajoit-
1490: tajatuomisiin sekä rajoitetaan tullittomat ja ve- taneet henkilökuntatuomiset väkevien alkoholi-
1491: rottomat tuontikerrat yhteen kertaan kuukaudes- juomien osalta 0,250 litraan tuontikerralta. Edel-
1492: sa. Matkustajienkin kohdalla tulliton ja veroton lä mainitussa hallituksen esityksessä ehdotettiin
1493: tuomisoikeus rajoittuu vain satunnaisiin tuontei- määrälliseksi rajoitukseksi 0,375litraa tuontiker-
1494: hin. Lisäksi valtioneuvoston oikeuskansleri on ralta. Eduskunnan hallintovaliokunnan mukaan
1495: 3. 9.1997 autamaliaan päätöksellä todennut, ettei- ehdotetut matkakohtaiset tullittornia ja verotto-
1496: vät rajoitussäännös ja tullauskirjamenettely ole mia tuomisia koskevat rajoitukset eivät olisi koh-
1497: kansalaisia koskevan yhdenvertaisuusperiaat- delleet eri liikennevälineissä palvelevaa henkilö-
1498: teen vastaisia. kuntaa tasapuolisesti. Hallintovaliokunta päätyi
1499: Hallitus ehdotti jo vuonna 1995 (HE 178/1995 ehdottamaan nykyisen järjestelmän säilyttämis-
1500: vp ), että tullauskirjamenettelystä luovuttaisiin ja tä, eikä uudistusta näin ollen toteutettu.
1501: siirryttäisiin tuontikohtaisiin arvo- ja määrärajoi- Hallitus ei suunnittele kulkuneuvon henkilö-
1502: tuksiin, joiden noudattamista valvottaisiin pisto- kuntaan kuuluvien henkilöiden tuontioikeutta
1503: kokein. Näin menetellen henkilökuntatuomisten koskevien säännösten muuttamista.
1504: tuontimenettely olisi saatu samanlaiseksi kuin
1505:
1506:
1507: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
1508:
1509: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1510:
1511:
1512:
1513:
1514: 3
1515: KK 227/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministems svar
1516:
1517:
1518:
1519:
1520: Tili riksdagens talman
1521:
1522: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sande i tullfrihetsförordningen (Rådets förord-
1523: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ning (EEG) nr 918/83). För konstaterande av tull-
1524: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- och skattefrihet skall personen i fråga för tull-
1525: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs- myndigheten visa upp den personliga förtull-
1526: mål SS 227/2000 rd: ningsbok som tullen har gett och i viiken tull-
1527: myndigheten genom en anteckning bekräftar in-
1528: Vilka åtgärder kommer regeringen att förseln.
1529: vidta för att förare som regelbundet kör Genom att regelbundet använda förtullnings-
1530: utanför vårt lands gränser skalllwmma i boken kan de som tillhör personalen på ett trans-
1531: samma ställning som övriga medborga- portmedel själv välja när och var de utnyttjar sin
1532: re då det gäller begränsningen av köp av rätt att föra in hemkomstgåvor tull- och skatte-
1533: varor som förs in i landet som hem- fritt från en arbetsresa till tredje land. De begrän-
1534: komstgåvor och sande bestämmelsema och förfarandet med en
1535: förtullningsbok som används för övervakning av
1536: står inte dennafinska kuriositet, enför- bestämmelsen gäller oberoende av nationalitet
1537: tullningsbok som dis!..Timinerarförare, i och boningsort alla dem som tillhör personalen
1538: strid med de gemensamma EU- direkti- på ett transportmedel i yrkesmässig trafik mellan
1539: ven, eftersom en sådan begränsandeför- Finland och tredje land. Dessutom iakttas i fråga
1540: tullningsbok inte krävs av motsvarande om personer som bor i Finland och anländer till
1541: yrkesgrupper i övriga EU-länder och i landet från ett land utanför Europeiska unionen
1542: övriga Iänder inte heller tillämpas nå- med någotannat transportmedel än flygplan en
1543: gon förtullningspraxis som avviker från s.k. 20 timmars regel när det gäller alkoholdryck-
1544: den praxis som tillämpas vid gränsen på er som införs som hemkomstgåvor.
1545: övriga medborgare samt Ovan nämnda bestämmelser om tullfrihet för
1546: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 1 mom. tullagen och motsvarande skattefrihets-
1547: för att slopa användningen av demw bestämmelser ingår i 21 § lagen om påförande
1548: förtullningsbok, som kränker förarnas av accis samt i 95 § 3 mom. mervärdesskattela-
1549: rätt och försätter dem i ojäm!ik ställ- gen. Bestämmelsema i tullagen baserar sig på ar-
1550: ning iförhållande tili övriga medborga- tikel 49 i tullfrihetsförordningen, som ger med-
1551: re? lemsstatema rätt att minska värdet och!eller
1552: kvantiteten för varor för vilka befrielse beviljas
1553: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- om dessa importeras av besättningen på trans-
1554: föra följande: portmedel som används mellan tredje land och
1555: gemenskapen. En motsvarande bestämmelse om
1556: Den som tillhör personalen på ett transportmedel mervärdesskatt och acciser ingår i artikel 5.2
1557: i yrkesmässig trafik mellan Finland och tredje (72/230/EEG) i rådets direktiv om harmonise-
1558: land får som tullfria och skattefria hemkomstgå- ring av lagstiftningen om befrielse från omsätt-
1559: vor föra in varor från ett tredje land tili Finland ningsskatter och punktskatter på varor som in-
1560: en gång i månaden enligt vad som bestäms om re- förs av resande (69/169/EEG).
1561:
1562: 4
1563: Ministems svar KK 227/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
1564:
1565:
1566: Många medlemsstater har i sin lagstiftning in- med övriga resandes. Avsikten var att föreskriva
1567: fört begränsande bestämmelser om kvantiteten om begränsningarna så att de i huvudsak skulie
1568: eller värdet av varor som personalen för in som motsvara begränsningarna i gemenskapens med-
1569: hemkomstgåvor. 1 finsk lagstiftning hänvisas i lemsstater. 1 detta skede klarlades att t.ex. Bel-
1570: fråga om personalens hemkomstgåvor tili tulifria gien, Luxemburg, Frankrike, lrland, ltalien och
1571: varor som resande för in samt begränsas inför- Österrike har begränsat personalens hemkomst-
1572: seln av tuli- och skattefria varor tili en gång i må- gåvor för starka alkoholdryckers del tili 0,250 1
1573: naden. Även för resande gälier rätten att tuli- och per införsel. 1 ovan nämnda regeringsproposition
1574: skattefritt föra in varor endast sporadisk införsel. föreslogs som kvantitativ begränsning 0,375 1
1575: Dessutom har justitiekanslern i statsrådet genom per införsel. Enligt riksdagens förvaltningsut-
1576: sitt beslut 3.9.1997 konstaterat att den begrän- skott skulie de begränsningar av införseln av tuli-
1577: sande bestämmelsen och förfarandet med en för- och skattefria hemkomstgåvor per resa som före-
1578: tuliningsbok inte strider mot jämlikhetsprinci- slogs ha inneburit en ojämlik behandling av per-
1579: pen för medborgarna. sonalen på olika transportmedel. Förvaltningsut-
1580: Regeringen föreslog redan år 1995 (RP skottet beslöt att föreslå att det nuvarande syste-
1581: 17811995 rd) att man skulie slopa förfarandet met bevaras och således genomfördes inte refor-
1582: med en förtuliningsbok och övergå tili begräns- men.
1583: ning av värdet och kvantiteten för införseln, som Regeringen har inga planer på att ändra be-
1584: skulie övervakas med stickprovskontrolier. På stämmelserna om rätt tili införsel av varor för
1585: detta sätt skulle förfarandet som gäller persona- dem som tillhör personalen på ett transportme-
1586: lens införsel av hemkomstgåvor ha jämställts deL
1587:
1588:
1589: Helsingfors den 30 mars 2000
1590:
1591: Finansminister Sauli Niinistö
1592:
1593:
1594:
1595:
1596: 5
1597: KK 228/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
1598:
1599:
1600:
1601:
1602: KIRJALLINEN KYSYMYS 228/2000 vp
1603:
1604: Asiamiespostien perustaminen ja Postin osoite-
1605: tietopalvelujen kehittäminen
1606:
1607:
1608:
1609:
1610: Eduskunnan puhemiehelle
1611:
1612: Uutiset postikonttorien sulkemisesta ja postin kisterikeskuksen tiedot. Tietojen saantiin liittyvä
1613: toimihenkilöiden irtisanomisesta ovat nostaneet ongelma on se, että vaikka Postilla on oikeus ke-
1614: esiin kysymyksen asiamiespostien perustamises- rätä ja ylläpitää väestötietoja, Posti ei saa luovut-
1615: ta ja postin palveluvalikoiman laajentamisesta. taa osoitetietoja ulkopuolisille.
1616: Vanhusten, sairaiden ja vammaisten pääsy Postin palvelujen kehittämiseksi ja työllisyy-
1617: postipalvelujen ääreerr vaikeutuu jatkossa, kun den lisäämiseksi Postin puitteissa voitaisiin ke-
1618: puolet postikonttoreista suljetaan. Oman lähipos- hittää osoitetietopalveluja, joita kansalaiset voi-
1619: tin sijaan asiakkaat voivat joutua tekemään sivat käyttää maksullisella palvelunumerolla.
1620: usean kilometrin matkan päästäkseen hoitamaan Väestörekisterikeskuksen ja Postin osoitetieto-
1621: postiasioita. Postipalvelujen turvaamiseksi Posti palvelut eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toi-
1622: pitäisi velvoittaa neuvottelemaan asiamiespos- siaan täydentäviä.
1623: tien perustamisesta suljettavien postikonttorien
1624: tilalle. Edellä olevan perusteella ja eduskurrnan työjär-
1625: Toinen postien sulkemiseen liittyvä ongelma jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
1626: liittyy työntekijöiden irtisanomiseen. Kansalais- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1627: ten osoitetietoja antaa Väestörekisterikeskuksen tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1628: maksullinen puhelinpalvelu, mutta tiedot eivät
1629: aina ole ajan tasalla. Sellaisissa tapauksissa, että Aikooko hallitus valvoa, että suljetta-
1630: henkilö on muuttanut, mutta ei ole vielä jättänyt vien postikonttorien tilalle perustetaan
1631: muuttoilmoitusta tai hän on muuttanut väliaikai- vastaava määrä asiamiespostejaja
1632: sesti ulkomaille, ja hänen postiosoitteensa Suo-
1633: messa on muuttunut ulkomailla asumisen ajaksi, katsooko hallitus, että Postin palveluva-
1634: Väestörekisterikeskuksen tiedot eivät ole riittä- likoimaa voitaisiin laajentaa kannatta-
1635: vät. Näissä tapauksissa Postin hallussa olevat vuuden parantamiseksi ja työllisyyden
1636: osoitetiedot ovat täsmällisemmät kuin Väestöre- lisäämiseksi luomalla kansalaisille tar-
1637: koitetut maksulliset osoitetietopalvelut?
1638:
1639:
1640: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
1641:
1642: Matti Kangas /vas
1643: Matti Huutola /vas
1644:
1645:
1646: Versio 2.0
1647: KK 228/2000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministerin vastaus
1648:
1649:
1650:
1651:
1652: Eduskunnan puhemiehelle
1653:
1654: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Postin osoitetietojärjestelmä on tehty ensisi-
1655: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jaisesti Postin perusliiketoiminnan eli postilähe-
1656: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tysten jakelun, kuljetuksen ja käsittelyn perus-
1657: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas taksi. Tämä on myös todettu perusteluissa halli-
1658: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuksen esityksessä eduskunnalle postitoiminta-
1659: 228/2000 vp: laiksi.
1660: Postin osoitepalvelujen, jotka perustuvat eri-
1661: Aikooko hallitus valvoa, että suljetta- tyisesti asiakkaiden Postilie ilmoittamiin osoit-
1662: vien postikonttorien tilalle perustetaan teenmuutoksiin, tarkoituksena on tukea Postin
1663: vastaava määrä asiamiesposteja ja ydinliiketoimintaa. Osoitepalveluiliaan Posti tar-
1664: kistaa ja korjaa vanhoja, puutteellisia ja virheel-
1665: katsooko hallitus, että Postin palveluva- lisiä osoitteita niille yrityksille ja yhteisöille, joi-
1666: likoimaa voitaisiin laajentaa kannatta- den kanssa se on solminut palveluista sopimuk-
1667: vuuden parantamiseksi ja työllisyyden sen. Palvelut ovat yrityksille maksullisia. Posti ei
1668: lisäämiseksi luomalla kansalaisille tar- luovuta uusia henkilö- ja osoitetietoja näille yri-
1669: koitetut maksulliset osoitetietopalvelut? tyksille.
1670: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Posti ei myöskään saa luovuttaa osoitetietoja
1671: ti seuraavaa: ulkopuolisille maksua vastaan. Lain nojalla
1672: Väestörekisterikeskus ylläpitää väestötietojär-
1673: Postipalveluiden saatavuus ja laatu eivät vaaran- jestelmää, josta se antaa kansalaisten osoitetieto-
1674: nu, vaikka Postin yhteistyö Leonia Pankin kans- ja myös maksullisena puhelinpalveluna.
1675: sa päättyy vuoden 2000 lopussa. Maassamme säi- Posti on keskittynyt yritys- ja yhteisöasiakkai-
1676: lyy jatkossakin 1 500 kiinteää postitoimipistettä, den rekisteri en korjauspalveluihin ja jättänyt "Jo-
1677: jotka voivat olla joko postiyrittäjien ylläpitämiä ka miehen osoitteenkyselypalvelun" pois palve-
1678: tai Postin oman henkilökunnan hoitamia toimi- luistaan.
1679: paikkoja. Kuluttajille Posti tatjoaa osoitteenmuutok-
1680: Ratkaisematta on vielä se, miten monta Postin seen liittyviä ilmaisia tai kohtuuhintaisia palve-
1681: omaa konttoria on tarkoituksenmukaista Leonia luita, joista esimerkkeinä postilähetysten edel-
1682: Pankin kanssa päättyvän yhteistyön jälkeen leen lähettäminen ja uuden osoitteen välittämi-
1683: muuttaa yrittäjien ylläpitämiksi. nen Postin korjauspalveluissa niille yrityksille ja
1684: Posti haluaa tulevaisuudessakin turvata toimi- yhteisöille, joiden asiakas muuttaja on. Näitä
1685: paikkaverkoston, joka kattaa koko maan. Teh- osoitepalveluitaan Posti kehittää tulevaisuudes-
1686: dessään ratkaisuja siitä, miten palveluita tarjo- sakin.
1687: taan ja missä asiointipaikat sijaitsevat, Posti pi- Kansalaiset ovat toivoneet, että osoitteenmuu-
1688: tää lähtökohtanaan ensiluokkaisesti toimivien toksen voisi tehdä samalla kerralla Postiin ja
1689: postipalveluiden tarjoamista. Postin lähettämi- Väestörekisterikeskukseen. Posti onkin yhteis-
1690: sen ja vastaanottamisen on oltava sen asiakkaille työssä Väestörekisterikeskuksen kanssa kehittä-
1691: mahdollisimman helppoa ja joustavaa. nyt osoitteenmuutospalvelua yhteisestä puhelin-
1692:
1693:
1694: 2
1695: Ministerin vastaus KK 228/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
1696:
1697:
1698: numerosta, lomakkeesta ja Internet-osoitteen- teisen linjansa mukaisesti pitänyt osoitepalvelui-
1699: muutoksesta. den henkilöstöstä hyvää huolta.
1700: Muuttotiedot voi kuten aiemmin myös ilmoit- Postin osoitehuoltopalvelua tarjoavat toimi-
1701: taa erikseen kummallekin taholle. Internet-palve- pisteet Suomessa ovat vähentyneet viime vuosi-
1702: lu on jo toiminnassa ja muut palvelut otetaan na kuudestatoista yhteentoista ja niiden henkilö-
1703: käyttöön kuluvan huhtikuun aikana. määrä on vähentynyt 120:stä vakituisena toimi-
1704: Postin ja Väestörekisterikeskuksen osoitteen- vaan 68:aan osoitehuoltajaan. Posti ei ole irtisa-
1705: muutospalveluita yhdistettäessä on pyritty jaka- nonut ketään näistä noin viidestäkymmenestä
1706: maan työtä tasaisesti kummallekin organisaatiol- työtä vaille jääneestä henkilöstä. He ovat sijoittu-
1707: le. Näin turvataan parhaiten työpaikkojen säily- neet Postissa muihin tehtäviin, siirtyneet eläk-
1708: minen kummassakin organisaatiossa. keelle luonnollisen poistuman kautta tai omasta
1709: Viime vuosina Posti on kehittänyt osoitepal- tahdostaan lähteneet uusiin tehtäviin tai opintoi-
1710: veluitaan tehokkaammiksi ja automatisoinut ru- hin Postin ulkopuolelle.
1711: tiininomaisia, yksitoikkoisia tehtäviä. Työvoi- Edellä mainituin periaattein Posti kehittää tu-
1712: mapolitiikan kannalta katsottuna Posti on perin- levaisuudessakin osoitepal vei uitaan.
1713:
1714:
1715: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
1716:
1717: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1718:
1719:
1720:
1721:
1722: 3
1723: KK 228/2000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministerns svar
1724:
1725:
1726:
1727:
1728: Tili riksdagens talman
1729:
1730: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger affårsverksamhet, dvs. utdelning, transport och
1731: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- hantering av postförsändelser. Detta har även
1732: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti framhållits i motiveringen till regeringens propo-
1733: Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga sition med förslag till en lag gällande posttjäns-
1734: spörsmål SS 228/2000 rd: ter.
1735: Syftet med Postens addresstjänster, som hu-
1736: imnar regeringen övervaka att det i vudsakligen grundar sig på de adressförändring-
1737: stället för de postkontor som stängs in- ar som kunderna meddelar Posten, är att stöda
1738: rättas ett motsvarande antal postombud Postens egentliga affårsverksamhet. Med hjälp
1739: och av sin adresstjänst kontrollerar och korrigerar
1740: Posten föråldrade, bristfålliga och felaktiga
1741: anser regeringen att Postens servi- adresser för sådana företag och sammanslutning-
1742: ceurval kan utvidgas i syfte att förbättra ar med vilka den har ingått ett avtal om tjänsten.
1743: Iänsamhelen och öka sysselsättningen Tjänsten är avgiftsbelagd för företagen. Posten
1744: genom att det skapas en avgiftsbelagd lämnar inte ut nya person- och adressuppgifter
1745: adressregistertjänst för medborgarna? till dessa företag.
1746: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Posten får inte heller ge ut adressuppgifter till
1747: föra följande: utomstående mot betalning. Med stöd av lag upp-
1748: rätthåller Befolkningsregistercentralen ett be-
1749: Tillgången och kvaliteten på posttjänster äventy- folkningsdatasystem, ur vilket den ger ut med-
1750: ras inte fastän Postens samarbete med Leonia borgarnas adressuppgifter även i form av avgifts-
1751: Bank upphör vid utgången av år 2000. I vårt land belagda telefontjänster.
1752: finns även i fortsättningen 1 500 fasta postkon- Posten har koncentrerat sig på uppgifter som
1753: tor som antingen drivs av postföretagare eller hänför sig till korrigering av registren över före-
1754: sköts av Postens egen personal. tags- och sammanslutningsklientelet och från-
1755: Det har ännu inte avgjorts hur stor del av Pos- gått tillhandahållandet av adresstjänster till all-
1756: tens egoa kontor som efter att samarbetet med mänheten.
1757: Leonia upphört ändras till postkontor som drivs För konsumenterna erbjuder Posten avgifts-
1758: av företagare. fria eller rimligt prissatta tjänster i anslutning till
1759: Posten vill också i fortsättningen trygga sitt adressförändringar, av vilka kan nämnas exem-
1760: landsomfattande postkontorsnätverk. 1 samband pelvis eftersändning av postförsändelser och för-
1761: med fattandet av beslut om hur tjänsterna skall medling av den nya adressen inom Postens korri-
1762: tillhandahållas och var kontoren eller ombuden geringsservice till de företag och sammanslut-
1763: placeras, har Posten som utgångspunkt att till- ningar som den som flyttar är kund hos. Dessa
1764: handahålla förstklassiga posttjänster. Avsikten är adresstjänster kommer Posten att utveckla även i
1765: att det skall vara så lätt och smidigt som möjligt fortsättningen ..
1766: för kunderna att sända och ta emot post. Medborgarna har framfört önskemål om att en
1767: Postens adressregistersystem har utvecklats adressändring samtidigt skall kunna göras hos
1768: särskilt med tanke på Postens grundläggande Posten och Befolkningsregistercentralen. Posten
1769:
1770: 4
1771: Ministerns svar KK 228/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
1772:
1773:
1774: och Befolkningsegistercentralen har således till- matiserat rutinmässiga och enformiga uppgifter.
1775: sammans utvecklat en adressändringsservice där Med tanke på arbetskraftspolitiken har Posten i
1776: en adressändring kan göras till bägge instanser enlighet med sina traditionella riktlinjer tagit god
1777: under ett gemensamt telefonnummer, på en ge- hand om personalen inom adresstjänsten.
1778: mensam blankett och under en gemensam adress Antalet verksamhetsställen i Finland som till-
1779: på Internet. De ändrade uppgifterna kan såsom handahåller Postens adresstjänster har under de
1780: hittills också meddelas separat till de båda instan- senaste åren minskat från 16 till 11 och antalet
1781: serna. Internettjänsten har redan tagits i bruk och anställda vid dem från 120 till 68 ordinarie an-
1782: de andra tjänstena tas i bruk före utgången av ställda. Posten har inte sagt upp en enda av de ca
1783: april i år. 50 personer som bli~it utan arbete. Dessa perso-
1784: Vid sammanslagningen av Postens och Be- ner har övergått i andra uppgifter inom Posten,
1785: folkningsregistercentralens adressändringstjäns- gått i pension till följd av naturlig avgång eller av
1786: ter har man försökt fördela arbetet jämnt mellan egen vilja sökt sig till andra uppgifter eller stu-
1787: de båda organisationerna. På detta sätt kan man dier utanför Posten.
1788: bäst trygga arbetsplatserna inom bägge organisa- 1 enlighet med de principer som anges ovan
1789: tioner. kommer Posten att även i fortsättningen utveckla
1790: Posten har under de senaste åren utvecklat sina sina adresstjänster.
1791: adresstjänster i en effektivare riktning och auto-
1792:
1793:
1794: Helsingfors den 5 april 2000
1795:
1796: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
1797:
1798:
1799:
1800:
1801: 5
1802: KK 229/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
1803:
1804:
1805:
1806:
1807: KIRJALLINEN KYSYMYS 229/2000 vp
1808:
1809: Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain
1810: nojalla maksettavat EVO-korvaukset
1811:
1812:
1813:
1814:
1815: Eduskunnan puhemiehelle
1816:
1817: Erikoissairaanhoitolakia ja kansanterveyslain kaa, kun sen on nyt arvioitu kuitenkin
1818: 40 §:ää muutettiin tämän vuoden alusta niin, että olevan 37 miljoonaa markkaa,
1819: myös muut kuin yliopistosairaalat voivat saada
1820: suoraa EVO-korvausta tutkimuksesta. Lakia val- mihin osaan maata nämä siirtomiljoo-
1821: misteltaessa arvioitiin, että muihin kuin yliopis- nat keskittyvät,
1822: tosairaaloihin maksettaisiin noin seitsemän mil-
1823: onko niin, että tämä siirto keskittää
1824: joonaa markkaa.
1825: EVO-rahoja suuressa mittakaavassa
1826: Nyt on osoittautunut, että muihin yksiköihin
1827: pääkaupunkiseudulle, joka eriasteisilla
1828: siirrettävä tutkimus-EVO on peräti 37 miljoonaa
1829: yhteistyöhankkeilla pystyy haravoi-
1830: markkaa. Tämä leikkaa oleellisesti sairaanhoito-
1831: maan kaiken alueelle tehtävän tutkimuk-
1832: piirien jo valmista käyttösuuuni telmaa. Leikkaus
1833: sen EVO-rahoituksen piiriin,
1834: tulee olemaan noin kuusi prosenttia kokonais-
1835: EVOsta ja yli kymmenen prosenttia tutkimus- kuka vastaa, että muualla tehty tutkimus
1836: EVOsta. on yliopistotasoista tutkimusta, kuten
1837: laki edellyttää ja
1838: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1839: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti kuka vahtii, että sairaanhoitopiirin ta-
1840: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- solla leikkaus ei kohdistuisi koulutus-
1841: vaksi seuraavan kysymyksen: EVOon vaan tutkimus-EVOon, josta
1842: siirto on myös tehty sekä
1843: Miksi erikoissairaanhoitolain ja kan-
1844: santerveyslain valmistelussa oli niin miten valittiin yksityiset laitokset, joihin
1845: harhaanjohtavat markat, että EVO-ra- tutkimus-EVOa siirretään, ja miten ne
1846: hojen siirto olisi vain 7 miljoonaa mark- ovat maantieteellisesti keskittyneet?
1847:
1848:
1849:
1850: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
1851:
1852: Liisa Hyssälä /kesk
1853:
1854:
1855:
1856:
1857: Versio 2.0
1858: KK 229/2000 vp -Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
1859:
1860:
1861:
1862:
1863: Eduskunnan puhemiehelle
1864:
1865: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1866: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
1867: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1868: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän Lääkärikoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta
1869: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheu-
1870: 229/2000 vp: tuvien kustannusten valtionkorvauksia koskevia
1871: erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain niin
1872: Miksi erikoissairaanhoitolain ja kan- sanottuja EVO-säännöksiä muutettiin tämän vuo-
1873: santerveyslain valmistelussa oli niin den alusta. Hammaslääkärikoulutus tuli korvauk-
1874: harhaanjohtavat markat, että EVO-ra- sen piiriin, asetuksella säädettiin korvaukseen oi-
1875: hojen siirto olisi vain 7 miljoonaa mark- keutetut yksityiset terveydenhuollon palvelun-
1876: kaa, kun sen on nyt arvioitu kuitenkin tuottajat, yliopistosairaalakuntayhtymät saavat
1877: olevan 37 miljoonaa markkaa, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuskorvauksen
1878: suoritettujen tutkintojen perusteella ja yliopisto-
1879: mihin osaan maata nämä siirtomiljoo- tasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoimin-
1880: nat keskittyvät, nasta suoritettava korvaus maksetaan suoraan
1881: kaikille korvaukseen oikeutetuille palvelujen
1882: onko niin, että tämä siirto keskittää tuottajille. Aikaisemmin viimeksi mainittu kor-
1883: EVO-rahoja suuressa mittakaavassa vaus maksettiin yliopistollista sairaalaa ylläpitä-
1884: pääkaupunkiseudulle, joka eriasteisilla ville kuntayhtymille, joiden tuli osoittaa kolmas-
1885: yhteistyöhankkeilla pystyy haravoi- osa korvauksesta erillisiin tutkimushankkeisiin
1886: maan kaiken alueelle tehtävän tutkimuk- yliopistosairaalan erityisvastuualueella.
1887: sen EVO-rahoituksen piiriin, Hallituksen esityksessä arvioitiin, että tutki-
1888: kuka vastaa, että muualla tehty tutkimus mustoiminnan kustannusten korvauksena suori-
1889: on yliopistotasoista tutkimusta, kuten tettaisiin vuonna 2000 yhteensä 293,2 miljoonaa
1890: laki edellyttää ja markkaa, josta noin 6 miljoonaa markkaa muille
1891: korvaukseen oikeutetuille palvelun tuottajille
1892: kuka vahtii, että sairaanhoitopiirin ta- kuin yliopistosairaanhoitopiireille. Arvio perus-
1893: solla leikkaus ei kohdistuisi koulutus- tui tietoihin, joita yliopistosairaaloita ylläpitävät
1894: EVOon vaan tutkimus-EVOon, josta kuntayhtymät ovat ilmoittaneet erityisvastuu-
1895: siirto on myös tehty sekä alueensa muiden terveydenhuollon palvelujen
1896: tuottajien saaneen korvauksena tutkimushank-
1897: miten valittiin yksityiset laitokset, joihin keiden kautta. Lisäksi on huomattava, että tutki-
1898: tutkimus-EVOa siirretään, ja miten ne mustoiminnan lopullinen määräraha nousi edus-
1899: ovat maantieteellisesti keskittyneet? kuntakäsittelyn jälkeen 353,2 miljoonaan mark-
1900: kaan. Aikaisemman lainsäädännön tutkimustoi-
1901:
1902:
1903:
1904:
1905: 2
1906: Ministerin vastaus KK 229/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
1907:
1908:
1909: minnan määräraha maksettiin yliopistosairaala- ja OYSin erityisvastuualueelle 1,6 miljoonaa
1910: kuntayhtymälle myös silloin, kun tutkimushank- markkaa. Yliopistosairaalan erityisvastuualueta-
1911: keeseen osallistui muita sairaaloita. Vaikka yli- solla tarkasteltuna TAYSin ja KYSin erityisvas-
1912: opistosairaalan saamasta määrärahasta tuli vä- tuualueet saivat tänä vuonna enemmän tutkimus-
1913: hintään kolmasosa käyttää erillisiin tutkimus- korvausta ja muut vähemmän kuin viime vuon-
1914: hankkeisiin yliopistosairaalan erityisvastuualu- na. Osittain tämä johtuu siitä, että tutkimusmää-
1915: eella, määrärahasta vain kaksi kolme prosenttia rärahasta siirrettiin 6,8 miljoonaa markkaa lääkä-
1916: meni muille kuin yliopistosairaanhoitopiirille. ri- ja hammaslääkärikoulutuksen EVO-korvauk-
1917: Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mu- snn.
1918: kaan muut kuin yliopistosairaalat eivät ole saa- EVO-korvauksiin oikeutettuja yksityisluon-
1919: neet aikaisempaa korvaustapaa sovellettaessa to- teisia palvelujen tuottajia ovat asetuksen
1920: dellista osuuttaan vastaavaa korvausta. 1206/1999 mukaan Käpylän kuntoutuskeskus,
1921: Tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritetta- sairaala Orton, Reumasäätiön sairaala, Suomen
1922: van korvauksen määräytymistapaa ei lainmuu- Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron sekä
1923: toksen yhteydessä muutettu. Korvaus perustuu SPR V eripal vel u. Korvaukseen oikeutetuksi
1924: tieteellistenjulkaisujen lukumääräänjajulkaisul- määrittely perustui mainittujen palvelujentuotta-
1925: le annettuihin pisteisiin. Julkaisupisteiden mää- jien valtakunnalliseen merkitykseen terveyspal-
1926: rät lasketaan keskiarvona niiltä kolmelta viimei- velujärjestelmän kannalta tärkeillä erityisosaa-
1927: seltä kalenterivuodelta, joilta tiedot ovat saata- misen alueilla. Huomattava osa niiden toiminnan
1928: vissa. Tutkimusten yliopistotasaisuuden arvioi- rahoituksesta muodostuu kuntien ja kuntayhty-
1929: vat kaikkien tutkimusten osalta lääkäri- ja ham- mien hankkimista palveluista perityistä korvauk-
1930: maslääkärikoulutusta antavat yliopistot. Tänä sista. Tähän saakka kunnat ja kuntayhtymät ovat
1931: vuonna korvaus jakautuu siten, että yliopistosai- näitä palveluja hankkiessaan maksaneet lääkäri-
1932: raaloiden osuus on 316,2 miljoonaa, muita sai- koulutuksen ja tutkimustoiminnan kustannukset
1933: raaloita ylläpitävien kuntayhtymien osuus 23,2 palveluhinnoissa. Tämän vuoden alusta edellä
1934: miljoonaa, terveyskeskuksia ylläpitävien kun- mainittuihin kustannuksiin tulee EVO-korvaus.
1935: tien ja kuntayhtymien osuus 3,2 miljoonaa, val- Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
1936: tion mielisairaaloiden osuus 1,6 miljoonaa ja yk- ministeriö toteaa, että EVO-korvauksen saami-
1937: sityisluonteisten palveluntuottajien osuus 9 mil- sen määräytymisperusteena ei ole ollut tervey-
1938: joonaa markkaa. denhuollon palveluntuottajan maantieteellinen
1939: Viime vuoteen verrattuna tänä vuonna HYKS sijainti.
1940: saa 18,6 miljoonaa, TYKS 8,6 miljoonaa, TAYS Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen
1941: 6,1 miljoonaa, KYS 6,0 miljoonaa ja OYS 4,4 119/2000 mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpi-
1942: miljoonaa markkaa vähemmän tutkimuskorvaus- tävien kuntayhtymien on annettava vuoden 2001
1943: ta. Tänä vuonna muiden kuin yliopistosairaaloi- kesäkuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveys-
1944: den saarnat tutkimuskorvaukset kohdistuvat yli- ministeriölle selvitys siitä, miten ne ovat käyttä-
1945: opistosairaaloiden erityisvastuualueille siten, neet toisaalta koulutustoiminnan ja toisaalta tut-
1946: että HYKSin erityisvastuualueelle tulee 14,1 mil- kimustoiminnan kustannuksiin saamansa EVO-
1947: joonaa, TYKSin erityisvastuualueelle 4,4 miljoo- korvaukset. Muiden kuin yliopistosairaaloiden
1948: naa, TAYSin erityisvastuualueelle 7,4 miljoo- EVO-koulutuskorvauksen saaminen edellyttää
1949: naa, KYSin erityisvastuualueelle 9,6 miljoonaa yliopiston hyväksymistä.
1950:
1951:
1952: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2000
1953:
1954: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
1955:
1956:
1957: 3
1958: KK 229/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
1959:
1960:
1961:
1962:
1963: Tili riksdagens talman
1964:
1965: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
1966: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
1967: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa
1968: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål De bestämmelser om specialstatsandel i lagen om
1969: SS 229/2000 rd: specialiserad sjukvård och folkhälsolagen som
1970: gäller ersättningar av statsmedel för kostnader
1971: Vmför var markbeloppen vid beredning- som föranleds av läkarutbildningen och hälsove-
1972: en av lagen om specialiserad sjukvård tenskaplig forskning på universitetsnivå ändra-
1973: och folkhälsolagen så missvisande, dvs. des vid ingången av detta år. Ändringen innebär
1974: på så sätt att över:föringen av special- att tandläkarutbildningen omfattas av ersättning-
1975: statsandelspengar slrulle vara bara en, att det genom förordning bestäms om vilka
1976: 7 milj. mk, medan den enligt nuvarande privata serviceproducenter inom hälso- och sjuk-
1977: beräkningar blir 37 milj. mk, vården som är berättigade till ersättning, att sam-
1978: kommuner som är huvudmän för universitets-
1979: till viiken del av landet koncentrerar sig sjukhus får ersättning för läkar- och tandläkarut-
1980: dessa öve1förda miljoner, bildningen på basis av antalet examina och att er-
1981: sättningen för hälsovetenskaplig forskning på
1982: är det så att denna öve1:föring i stor ska- universitetsnivå betalas direkt till alla service-
1983: la koncentrerar specialstatsandelspeng- producenter som är berättigade till ersättningen.
1984: arna tili huvudstadsregionen, som med Tidigare betalades sistnämnda ersättning till de
1985: samarbetsprojekt på olika nivå kan få samkommuner som var huvudmän för universi-
1986: all forskning i området att on?fattas av tetssjukhus. Dessa samkommuner skulle anvisa
1987: specia ls ta tsandels.finansieringen, en tredjedel av ersättningen till fristående forsk-
1988: ningsprojekt inom specialansvarsområdet för ett
1989: vem svararför att forskning som görs på
1990: annat håll ligger på universitetsnivå, universitetssjukhus.
1991: 1 regeringens propositionen bedömdes att to-
1992: vilket lagen förutsätter, och
1993: talt 293,2 milj. mk betalas i ersättning för kostna-
1994: vem kontrollerar att nedskärningen på der för forskningsverksamhet år 2000, varav ca
1995: sjukvårdsdistriktsnivå inte drabbar spe- 6 milj. mk betalas till andra till ersättning berät-
1996: cialstatsandelenför utbildning utan spe- tigade serviceproducenter än sådana sjukvårdsdi-
1997: cialstatsandelen för forskning, från vii- strikt i vilka det finns ett universitetssjukhus.
1998: ken överföringen även har gjorts, samt Kalkylen baserade sig på de uppgifter som de
1999: samkommuner som är huvudmän för universi-
2000: på vilka grunder valdes de privata in- tetssjukhus har gett om den ersättning som andra
2001: rättningar tili vilka !>pecialstatsandelför serviceproducenter inom hälso- och sjukvården
2002: forskning öve1:[örs och var finns de geo- inom deras specialansvarsområde erhållit genom
2003: grafiskt? forskningsprojekten. Dessutom bör det noteras
2004:
2005:
2006:
2007: 4
2008: Ministems svar KK 229/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
2009:
2010:
2011: att det slutliga anslaget för forskningsverksamhe- sjukhusen uppgår i år för specialansvarsområdet
2012: ten steg tili 353,2 milj. mk efter behandlingen i för Helsingfors universitetscentralsjukhus tili
2013: riksdagen. Anslaget för forskning betalades en- 14,1 milj. mk, för specialanvarsområdet för Åbo
2014: ligt den tidigare lagstiftningen tili en samkoru- universitetscentralsjukhus tili 4,4 milj. mk, för
2015: mun som var huvudman för ett universitetssjuk- specialansvarsområdet för Tammerfors universi-
2016: hus även då andra sjukhus deltog i forskningspro- tetssjukhus tili 7,4 milj. mk, för specialansvars-
2017: jektet. Trots att minst en tredjedel av det anslag området för Kuopio universitetssjukhus tili
2018: som universitetssjukhuset erhåliit skulie använ- 9,6 milj. mk och för specialansvarsområdet for
2019: das för fristående forskningsprojekt inom speci- Uleåborgs universitetssjukhus tili 1,6 milj. mk.
2020: alansvarsområdet för ett universitetssjukhus, Utifrån specialansvarsområdena för universitets-
2021: gick endast två tre procent av anslaget tili andra sjukhusen fick specialansvarsområdena för Tam-
2022: än sådana sjukvårdsdistrikt i vilka det finns ett merfors universitetssjukhus och Kuopio univer-
2023: universitetssjukhus. Enligt social- och hälso- sitetssjukhus mer ersättning för forskning än i
2024: vårdsministeriet fick andra än universitetssjuk- fjol medan de övriga fick mindre. Detta beror
2025: hus inte en ersättning som motsvarar deras verk- delvis på att 6,8 milj. mk av forskningsanslaget
2026: liga andel när det tidigare ersättningssättet tili- överfördes tili specialstatsandelsersättningar för
2027: lämpades. läkar- och tandläkarutbildningen.
2028: Sättet att bestämma den ersättning som betala- Privata serviceproducenter som är berättigade
2029: des för kostnadema för forskningsverksamhet tili specialstatsandelsersättningar är enligt för-
2030: ändrades inte i samband med lagändringen. Er- ordning 120611999 Kottby rehabiliteringscenter,
2031: sättningen baserar sig på antalet vetenskapliga sjukhuset Orton, Reumastiftelsens sjukhus, Suo-
2032: publikationer och på de poäng publikationerna men aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron
2033: tilldelats. Antalet publikationspoäng beräknas samt FRK Blodtjänst. Preciseringen av vilka som
2034: som ett medeltal för de tre senaste kalenderår för har rätt tili ersättning baserade sig på den riksom-
2035: vilka uppgifter kan erhålias. 1 fråga om ali forsk- fattande betydelse som nämnda serviceproducen-
2036: ning är det de universitet som ger läkar- och tand- ter har inom specialkunskapsområden som är
2037: läkarutbildning som bedömer om forskningen viktiga med tanke på systemet för hälso- och
2038: når upp tili universitetsnivå eller inte. 1 år förde- sjukvårdstjänster. En avsevärd del av deras verk-
2039: lar sig ersättningen på så sätt att andelen tili uni- samhet finansieras med ersättningar som tas ut
2040: versitetssjukhusen uppgår tili316,2 milj. mk, an- för tjänster som de tilihandahålier kommunerna
2041: delen tili samkommuner som är huvudmän för och samkommunerna. Hittills har kommuner och
2042: andra sjukhus tili23,2 milj. mk, andelen tili kom- samkommuner när de utnyttjat dessa tjänster he-
2043: muner och samkommuner som är huvudmän för taiat kostnaderna för läkarutbildningen och
2044: hälsocentraler tili 3,2 milj. mk, andelen tili sta- forskningsverksamheten i priserna på tjänsterna.
2045: tens sinnessjukhus tili 1,6 milj. mk och andelen Från ingången av detta år betalas specialstatsan-
2046: tili privata serviceproducenter tili 9 milj. mk. delsersättning för dessa kostnader.
2047: I jämförelse med i fjol får Helsingfors univer- På basis av vad som anförts ovan konstaterar
2048: sitetscentralsjukhus i år 18,6 milj mk, Åbo uni- social- och hälsovårdsministeriet att erhåliande
2049: versitetscentralsjukhus 8,6 milj. mk, Tammer- av specialstatsandelsersättning inte har varit be-
2050: fors universitetssjukhus 6,1 milj. mk, Kuopio roende av var serviceproducenten inom hälso-
2051: universitetssjukhus 6,0 milj. mk och Uleåborgs och sjukvården finns geografiskt.
2052: universitetssjukhus 4,4 milj. mk mindre i forsk- Enligt social- och hälsovårdsministeriets be-
2053: ningsersättning. De ersättningar för forskning slut 119/2000 skali samkommuner som är huvud-
2054: som betalas tili andra än universitetssjukhus män för universitetssjukhus före utgången av juni
2055: inom specialansvarsområdet för universitets- 2001 lämna social- och hälsovårdsministeriet en
2056:
2057:
2058:
2059:
2060: 5
2061: KK 229/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
2062:
2063:
2064: utredning över hur den specialstatsandelsersätt- Om andra än universitetssjukhus får specialstats-
2065: ning som erhållits för kostnadema för utbild- andelsersättning för utbildning krävs universite-
2066: nings- och forskningsverksamhet har använts. tets godkännande.
2067:
2068:
2069: Helsingfors den 3 april 2000
2070:
2071: Omsorgsminister Eva Biaudet
2072:
2073:
2074:
2075:
2076: 6
2077: KK 230/2000 vp - Hannu Takkula /kesk
2078:
2079:
2080:
2081:
2082: KIRJALLINEN KYSYMYS 230/2000 vp
2083:
2084: Perusopetuksen turvaaminen Lapissa
2085:
2086:
2087:
2088:
2089: Eduskunnan puhemiehelle
2090:
2091: Kuntien valtionosuusleikkaukset ovat ajaneet taan jouduttamassa hallitsematonta muuttoliiket-
2092: monet Lapin kunnista taloudellisen ahdingon tä, koskapa nuoret perheet luonnollisesti kanta-
2093: partaalle. Huoli peruspalvelujen säilymisestä on vat huolta lastensa tulevaisuudesta ja mahdolli-
2094: noussut kuntalaisten keskeiseksi puheenaiheek- suuksista hyvään opetukseen. Tällä hetkellä mo-
2095: si. Valtiovallan toimet mm. postipalvelujen suh- nessa Lapin kunnassa on päättäjien käsissä esi-
2096: teen sekä uhat perustienpidon ylläpidosta ovat li- tyksiä kyläkoulujen lakkauttamisesta taloudelli-
2097: sänneet huolta haja-asutusalueen turvatusta huo- sin perustein, vaikka pedagogiset seikat puhuisi-
2098: misesta. Kun tähän lisätään se tosiasia, että kult- vat toista.
2099: tuurillinen tasa-arvo ei ole toteutunut maassam-
2100: me huolimatta siitä, että viimeiset seitsemän Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2101: vuotta ovat olleet ennätysmäisen taloudellisen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2102: kasvun aikaa, ovat huolet myös koulutuksellises- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2103: ta tasa-arvosta ja perusopetuksen turvaamisesta vaksi seuraavan kysymyksen:
2104: aiheellisia.
2105: Nyt olemassa oleva epävarmuus koulutuksel- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-
2106: lisesta tasa-arvosta sekä perusopetuksen turvaa- vatakseen riittävät resurssit Lapissa an-
2107: misesta Lapin syrjäisimmissä kunnissa on osal- nettavan perusopetuksen varmistami-
2108: seksi myös tulevaisuudessa?
2109:
2110:
2111: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
2112:
2113: Hannu Takkula /kesk
2114:
2115:
2116:
2117:
2118: Versio 2.0
2119: KK 230/2000 vp- Hannu Takkula /kesk Ministerin vastaus
2120:
2121:
2122:
2123:
2124: Eduskunnan puhemiehelle
2125:
2126: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
2127: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tun lain ( 63511998) mukaan opetusministeriö voi
2128: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta
2129: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Takkulan erityisestä syystä korottaa valtionosuuden perus-
2130: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tana olevaa yksittäisen koulutuksen järjestäjän
2131: 230/2000 vp: yksikköhintaa. Keskeisinä kriteereinä harkinnan-
2132: varaisten yksikköhintojen korotuksissa on pidet-
2133: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur- ty todellisten kustannusten ja laskennallisen yk-
2134: vatakseen riittävät resurssit Lapissa an- sikköhinnan eroa sekä ns. siirtymätasauskuntien
2135: nettavan perusopetuksen varmistami- tilanteen säilyttämistä. Lapin läänin kunnista on
2136: seksi myös tulevaisuudessa? harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotuksen pe-
2137: rusopetuksen osalta saanut esimerkiksi kuluvalle
2138: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vuodelle kaikkiaan kuusi Lapin läänin kuntaa.
2139: ti seuraavaa: Myönteistä edistysaskelta saamelaisten koti-
2140: Viime vuosina toteutetut valtionosuuksien perus- seutualueen kunnille merkitsi viime vuonna voi-
2141: teina olevien yksikköhintojen leikkaukset ovat maan tullut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-
2142: aiheuttaneet sen, että opetustoimen yksikköhin- sesta annetun lain muutos (1186/1998). Lakia
2143: nat ovat jääneet jälkeen todellisista käyttökustan- muutettiin siten, että saamenkieliseen ja saamen
2144: nuksista. kielen opetukseen myönnetään tarkoitussidon-
2145: Valtion ensi vuoden talousarvion merkitys on naista, "korvamerkittyä" valtionavustusta valtio-
2146: opetustoimen perusedellytysten parantamisen neuvoston vahvistamien perusteiden mukaan.
2147: kannalta huomattava. Vuoden 2001 talousarvio- Valtionavustus myönnetään perusopetuksen, lu-
2148: ta koskevan hallituksen kehyspäätöksen mukaan kion ja ammatillisen koulutuksen yhteenlaske-
2149: ensimmäistä kertaa useita vuosia jatkunutta val- tuista opetus tunneista. Avustuksen myöntämisen
2150: tionosuuden yksikköhintojen jälkeenjääneisyyt- edellytyksenä on, että opetusryhmien koko kou-
2151: tä tullaan nyt korjaamaan. Korjausta ei voida teh- lutuksen järjestäjää kohti on keskimäärin vähin-
2152: dä kerralla, mutta talousarvioesityksessä tullaan tään viisi oppilasta.
2153: lähtemään siitä, että kuntien valtionosuuksia lisä- Vaikka yksikköhintojen tasokorjaus tulee to-
2154: tään puolella lakisääteisestä valtion ja kuntien teutuessaan parantamaan merkittävästi kuntien
2155: välisen kustannustenjaon muutoksesta vuonna edellytyksiä perusopetuksen hoitamiseen, ope-
2156: 2001. Toinen puolisko tarkistuksesta toteutetaan tusministeriö tulee tarkoin seuraamaan Lapin
2157: vuosina 2002 ja 2003. kuntien koulutoimen taloudellista tilannetta.
2158:
2159:
2160:
2161:
2162: 2
2163: Ministerin vastaus KK 230/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
2164:
2165:
2166: Opetusministeriö tulee edelleen harkinnanvarais- le aiheuttama taloudellinen rasitus muodostu
2167: ten yksikköhintojen korotusten avulla varmista- kohtuuttomaksi.
2168: maan, ettei perusopetuksen yksittäiselle kunnal-
2169:
2170:
2171: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
2172:
2173: Opetusministeri Maija Rask
2174:
2175:
2176:
2177:
2178: 3
2179: KK 230/2000 vp - Hannu Takkula /kesk Ministerns svar
2180:
2181:
2182:
2183:
2184: Tili riksdagens talman
2185:
2186: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bildningsuppgift eller av något annat särskilt skäl
2187: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- höja det pris per enhet som ligger tili grund för
2188: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- statsandelen tili en enskild utbildningsanordna-
2189: nu Takkula /cent undertecknade skriftliga spörs- re. Som de viktigaste kriterierna för att priset per
2190: mål SS 230/2000 rd: enhet skall kunna höj as enligt prövning har man
2191: ansett skillnaden mellan de faktiska kostnadema
2192: Vilka åtgärder avser regeringen vidta och det kalkylerade priset per enhet samt att situ-
2193: för att trygga tillräckliga resurser så att ationen i kommuner med s.k. övergångsutjäm-
2194: den grundläggande utbildningen i Lapp- ning bevaras. Av kommunema i Lapplands Iän
2195: land säkras även i framtiden? har t.ex. för innevarande år totalt sex kommuner
2196: enligt prövning fått höjt pris per enhet för den
2197: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- grundläggande utbildningens del.
2198: föra följande: Ett framsteg för kommunerna inom samernas
2199: De senaste årens nedskärningar i de priser per en- hembygdsområde innebar en ändring av lagen
2200: het som ligger till grund för statsandelarna har om undervisnings- och kulturverksarnhet
2201: lett till att undervisningsväsendets priser per en- (1186/1998) som trädde i kraft i fjol. Lagen änd-
2202: het släpar efter de verkliga driftskostnaderna. rades så att det för undervisning på och i samiska
2203: Statens budget för nästa år är av stor betydelse beviljas ändamålsbundet, "öronmärkt" statsun-
2204: med tanke på utsikterna att förbättra de grundläg- derstöd enligt grunder som fastställs av statsrå-
2205: gande förutsättningar för undervisningsverksam- det. Statsunderstöd beviljas för det sammanlag-
2206: heten. Enligt regeringens rambeslut gällande da antalet undervisningstimmar i den grundläg-
2207: budgeten för 200 1 kommer man nu för första gande utbildningen, gymnasiet och yrkesutbild-
2208: gången att korrigera den mångåriga eftersläp- ningen. En förutsättning för att understöd skall
2209: ningen i priserna per enhet för statsandelarna. beviljas är att storleken på undervisningsgrup-
2210: Korrigeringen kan inte göras på en gång, men ut- perna i genomsnitt är minst fem elever per utbild-
2211: gångspunkten i budgetförslaget kommer att vara ningsanordnare.
2212: att statsandelarna till kommunerna stiger med Fastän nivåhöjningen av priserna per enhet när
2213: hälften av den lagstadgade ändringen i kostnads- den genomförs avsevärt kommer att förbättra
2214: fördelningen mellan stat och kommun år 2001. kommunernas förutsättningar att sköta den
2215: Den andra hälften av justeringen genomförs 2002 grundläggande utbildningen, kommer undervis-
2216: och 2003. ningsministeriet noggrant att följa den ekonomis-
2217: Enligt lagen om finansiering av undervis- ka situationen inom skolväsendet i kommunerna i
2218: nings- och kulturverksamhet (635/1998) kan un- Lappland. Undervisningsministeriet kommer
2219: dervisningsministeriet på basis av en särskild ut- alltjämt med hjälp av förhöjda priser per enhet att
2220:
2221:
2222:
2223:
2224: 4
2225: Ministerns svar KK 230/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
2226:
2227:
2228: säkra att den ekonomiska belastningen av den
2229: grundläggande utbildningen inte blir oskälig för
2230: en enskild kommun.
2231:
2232:
2233:
2234: Helsingfors den 31 mars 2000
2235:
2236: Undervisningsminister Maija Rask
2237:
2238:
2239:
2240:
2241: 5
2242: KK 231/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
2243:
2244:
2245:
2246:
2247: KIRJALLINEN KYSYMYS 23112000 vp
2248:
2249: Suur-Saimaan Taipalsaaren Pyhälahden vene-
2250: vaikaman rakentaminen
2251:
2252:
2253:
2254:
2255: Eduskunnan puhemiehelle
2256:
2257: Taipalsaaren Suur-Saimaalla Pyhälahden suulle Asiasta on Kaakkois-Suomen ympäristökes-
2258: on pitkin 1990-lukua rakennettu venevaikamaa ja kus antanut lausunnon Itä-Suomen vesioikeudel-
2259: aallonmurtajaa ilman asianmukaista lupaa. Ope- le 3.12.1998.
2260: raatioon on kuulunut myös rannan ja järvenpoh-
2261: jan ruoppaus. Vesioikeus myönsi luvan jälkikä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2262: teen edellyttäen, että aallonmurtajan paikkaa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2263: siirretään ja että aallonmurtajaan tehdään kaksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2264: aukkoa. Kummatkin osapuolet ovat valittaneet vaksi seuraavan kysymyksen:
2265: vesioikeuden päätöksestä Vaasan hallinto-oikeu-
2266: teen. Mitä hallitus tekee estääkseen peruste-
2267: Aallonmurtaja on muuttanut alueen ympäris- luissa kuvatun kaltaisten, vuosia jatku-
2268: töä. Veden virtaaruisolosuhteet ovat muuttuneet vien ja ympäristöä vahingoiltavien lu-
2269: siten, että veteen liukenee savea ja muuta aines- vattomien rantapenger1J1shankkeiden
2270: ta, joka leviää mökkiläisten hiekkarannoille. poistumisen ja
2271: Noin 50 metrin aallonmurtajaa on rakennettu ai-
2272: noastaan neljän veneen tarpeelle. Tarpeen täyt- ovatko Kaakkois-Suomen ympäristökes-
2273: täisi tavallinen laituriratkaisu. kuksen 3.12.1998 asiasta antaman lau-
2274: Suur-Saimaan järviluonto on ainutlaatuista ja sunnon perustelut asianmukaisia?
2275: herkkää, jossa yksittäisetkin ylilyönnit vaikutta-
2276: vat heikentävästi sen luontoarvoihin.
2277:
2278:
2279: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
2280:
2281: Pentti Tiusanen /vas
2282:
2283:
2284:
2285:
2286: Versio 2.0
2287: KK 231/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
2288:
2289:
2290:
2291:
2292: Eduskunnan puhemiehelle
2293:
2294: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kutuksia. Tarkastuksen jälkeen ympäristökeskus
2295: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- on kehottanut 23.7.1998 päivätyllä kirjeellä ra-
2296: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kentajia hakemaan lupaa tehdyille rakenteille tai
2297: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas purkamaan luvattomat rakenteet annettuihin
2298: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK määräaikoihin mennessä.
2299: 231/2000 vp: Hakemus Itä-Suomen vesioikeudelle jätettiin
2300: määräaikaan mennessä. Kysymyksessä mainitus-
2301: Mitä hallitus tekee estääkseen peruste- sa ympäristökeskuksen kirjeessä 3.12.1998 Itä-
2302: luissa kuvatun kaltaisen, vuosia jatkuvi- Suomen vesioikeudelle on esitetty rakenteiden
2303: en ja ympäristöä vahingoiltavien luvat- muuttamista koskevat ehdot. Aallonmurtajan
2304: lomien rantapengerryshankkeiden pois- länsipuolella oleva noin 20 metriä pitkä ruop-
2305: tumisen ja pausmassoista tehty niemeke on esitetty poistet-
2306: tavaksi ja aallonmurtajan itäreuna vahvistetta-
2307: ovatko Kaakkois-Suomen ympäristökes- vaksi kiviheitokkeella niin, ettei aallokko huuh-
2308: kuksen 3.12.1998 asiasta antaman lau- do siitä maa-aineksia. Lisäksi on esitetty aallon-
2309: sunnon perustelut asianmukaisia? murtajaa madallettavaksi. Näin muutettuna
2310: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on puolta-
2311: ti seuraavaa: nut rakenteiden säilyttämistä. Perusteluna esite-
2312: tään, että aallonmurtaja ja venevalkama ovat tar-
2313: Kysymyksessä oleva Taipalsaaren Suur-Sai- peen ammatin harjoittamiselle. Venevaikaman
2314: maan Pyhälahden suulla oleva venevalkama on yksi osakas on sisävesien ammattikalastaja.
2315: perustettu jo 1930-luvulla. Vaikaman osakkaat Itä-Suomen vesioikeuden 4.11.1999 antamas-
2316: päättivät vuonna 1989 rakentaa vaikaman edus- sa päätöksessä on otettu huomioon Kaakkois-
2317: talle laiturin. Laiturin rakentamisesta ilmoitet- Suomen ympäristökeskuksen esitykset. Lisäksi
2318: tiin Peltoin kalastuskunnalle, jonka kokous- ranta-asukkaiden vaatimuksesta aallonmurtajaan
2319: pöytäkirjaan asia merkittiin tiedoksi 13.3.1989. on määrätty tehtäväksi veden virtauksen paranta-
2320: Tämän jälkeen rakennettiin laituri ja lisäksi miseksi ja veneelläkulun helpottamiseksi kaksi
2321: 1990-luvulla venevaikaman osakkaat ovat ruo- aukkoa. Päätöksestä ovat valittaneet Vaasan hal-
2322: panneet rantaa ja tehneet aallonmurtajan ilman linto-oikeuteen sekä luvan hakijat että ranta-
2323: vesilain mukaista lupaa. asukkaat. Asian käsittely on edelleen kesken.
2324: Venevalkama-alueen eteen vesialueelle teh- Venevaikaman lupakäsittely tapahtuu voimas-
2325: dyistä rakentamisista ja ruoppauksista olivat sa olevan vesilain mukaan. Ympäristöhallinnon
2326: osakkeet tehneet ilmoituksen Kaakkois-Suomen osalta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on
2327: ympäristökeskukselle toukokuussa vuonna 1998. toimivaltainen viranomainen. Lisäksi kunnan
2328: Ympäristökeskuksen paikan päällä tekemässä ympäristöviranomaisella ja kaikilla asianosaisil-
2329: tarkastuksessa noin 50 metriä pitkä aallonmur- la on puhevalta asiassa. Hallitus ei voi puuttua
2330: taja ja tehdyt ruoppaukset on todettu sellaisiksi, yksittäiseen hankkeeseen lupaprosessin aikana.
2331: että ne saattavat aiheuttaa vesilain kieltämiä vai-
2332:
2333:
2334: 2
2335: Ministerin vastaus KK 231/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
2336:
2337:
2338: Ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uu- den muutosten vuoksi. Oikeusministeriö on aset-
2339: distus tuli voimaan 1.3.2000. Vesilaista siirret- tanut vesilain uudistusta valmistelemaan toimi-
2340: tiin vesiensuojelun sääntely uuteen ympäristön- kunnan, jonka tulee saada työnsä valmiiksi
2341: suojelulakiin. Vesilakia uudistettiin edellisen 1.6.2002 mennessä. Toimikunnan tehtäviin kuu-
2342: kerran laajasti vuonna 1987. Vesilain uusi laa- luu myös harkita kysyjän kuvaamien rantaraken-
2343: jempi uudistaminen on nähty tarpeelliseksi ym- teiden luvan myöntämisen perusteiden tarkista-
2344: päristönsuojelulainja yhteiskunnassa tapahtunei- mista.
2345:
2346:
2347: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
2348:
2349: Ympäristöministeri Satu Hassi
2350:
2351:
2352:
2353:
2354: 3
2355: KK 23112000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerns svar
2356:
2357:
2358:
2359:
2360: Tili riksdagens talman
2361:
2362: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tera ned de olovliga konstruktionerna före utsatt
2363: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tid.
2364: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- Ansökan till Östra Finlands vattendomstol in-
2365: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- lämnades före utsatt tid. 1 det brev av miljöcen-
2366: mål SS 231/2000 rd: tra1en daterat den 3 december 1998 som nämns i
2367: spörsmå1et före1äggs Östra Finlands vattendom-
2368: Vad gör regeringenför attförhindra så- sto1 villkor för ändring av konstruktionerna. Det
2369: dana miljöskadliga strandterasserings- har föreslagits att den ca 20 meter 1ånga 1and-
2370: arbeten som beskrivs i motiveringen och tunga som an1agts av muddringsmassor skall av-
2371: som i åratal pågått utan tillstånd och 1ägsnas och att den Östra sidan av vågbrytaren
2372: skall förstärkas med en stenvall så att vågmassor-
2373: är den motivering som Sydöstra Fin- na inte spo1ar bort jordmateria1 från den. Dess-
2374: lands miljöcentral gav den 3 december utom har det föreslagits att vågbrytaren skall gö-
2375: 1998 i ärendet korrekt? ras 1ägre. Förutsatt att dessa ändringar genom-
2376: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förs ger Sydöstra Fin1ands miljöcentra1 sitt bifall
2377: föra följande: till att konstruktionerna får stå kvar. Som motive-
2378: ring anges att vågbrytaren och båthamnen är nöd-
2379: Båthamnen i Taipatsaari vid Pyhäjärvis mynning vändiga för yrkesutövandet. En de1ägare i båt-
2380: i Stor-Saimen anlades redan på 1930-talet. Del- hamnen är professionell insjöfiskare.
2381: ägarna i projektet beslöt 1989 att anlägga en 1 Östra Fin1ands vattendomsto1s beslut av den
2382: brygga vid hamnens inlopp. Man meddelade fis- 4 november 1999 har de av Sydöstra Finlands
2383: kelaget i Peltoi om bygget och ärendet protokoll- miljöcentral framlagda förslagen beaktats. Dess-
2384: fördes för kännedom den 13 mars 1989. Därefter utom har det efter krav från dem som bor 1ängs
2385: anlades bryggan och dessutom har delägarna i stränderna bestämts att det skall göras två öpp-
2386: båthamnen på 1990-talet låtit muddra stranden ningar för att förbättra vattengenomströmningen
2387: och byggt en vågbrytare utan sådant tillstånd som och underlätta båttrafiken. Både de som ansökt
2388: krävs enligt vattenlagen. om tillstånd och den loka1a befo1kningen har
2389: De1ägarna gjorde i maj 1998 en anmä1an till 1ämnat in klagomål till Vasa förvaltningsdom-
2390: Östra Finlands mi1jöcentral om de an1äggningar stol. Ärendet är fortfarande under behandling.
2391: och muddringar som utförts på vattenområdet Behandlingen av tillstånd för båthamnen sker i
2392: utanför båthamnen. 1 en inspektion som miljö- enlighet med vattenlagen. 1 fråga om miljöför-
2393: centralen utförde på ort och ställe konstaterades valtningen är Sydöstra Finlands mi1jöcentra1 be-
2394: den ca 50 meter 1ånga vågbrytaren och muddring- hörig myndighet. Dessutom har kommunens mil-
2395: arna eventuellt kunna ha sådana verkningar som jömyndighet och alla sakägare talan i ärendet.
2396: är förbjudna enligt vatten1agen. Efter inspektio- Regeringen kan inte ingripa i ett enskilt projekt
2397: nen uppmanade miljöcentralen i ett brev daterat under den tid ansökningsprocessen pågår.
2398: den 23 juli 1998 byggarna att ansöka om tillstånd Den nya miljöskydds- och vattenlagstiftning-
2399: för de konstruktioner som uppförts eller att mon- en trädde i kraft den 1 mars 2000. Regleringen av
2400:
2401:
2402: 4
2403: Ministems svar KK 23112000 vp- Pentti Tiusanen /vas
2404:
2405:
2406: vattenskyddet överfördes från vattenlagen tili sion med uppgift att bereda revideringen av vat-
2407: den nya miljöskyddslagen. Föregående genom- tenlagen och meningen är att den skall bli fårdig
2408: gripande revidering av vattenlagen skedde 1987. med sitt arbete före den 1 juni 2002. Tili kommis-
2409: Återigen har en ny omfattande revision av vatten- sionens uppgifter hör också att se över grundema
2410: lagen ansetts nödvändig på grund av miljö- för beviljande av tillstånd for sådana strandkon-
2411: skyddslagen och de ändringar som ägt rum i sam- struktioner som spörsmålsställaren beskriver.
2412: hället. Justitieministeriet har tillsatt en kommis-
2413:
2414:
2415:
2416: Helsingfors den 5 april 2000
2417:
2418: Miljöminister Satu Hassi
2419:
2420:
2421:
2422:
2423: 5
2424: KK 232/2000 vp - Matti Kangas /vas
2425:
2426:
2427:
2428:
2429: KIRJALLINEN KYSYMYS 232/2000 vp
2430:
2431: Rintamamiesten lääkärintarkastusten korvaa-
2432: minen
2433:
2434:
2435:
2436:
2437: Eduskunnan puhemiehelle
2438:
2439: Suomessa rintamamiehillä on mahdollisuus pääs- olla melkoinen taloudellinen rasitus. Valtion mit-
2440: tä kuntoutukseen. Kuitenkin he joutuvat käy- takaavassa on kyse pienestä asiasta. Yksittäiselle
2441: mään lääkärintarkastuksessa ennen kuntoutuk- rintamamiehelle asia saattaa olla hyvinkin mer-
2442: seen pääsyä, koska päätös kuntoutukseen pääsys- kittävä.
2443: tä edellyttää lääkärintodistusta. Potilas joutuu
2444: itse maksamaan lääkärintarkastuksen, vaikka ei Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2445: ole edes varmaa, pääsekö hän kuntoutukseen sil- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2446: loin, kun haluaa tai pääseekö ollenkaan. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2447: Käytännössä potilas voi joutua käymään lää- vaksi seuraavan kysymyksen:
2448: kärintarkastuksessa pari kolmekin kertaaja mak-
2449: samaan monet lääkärinkulut, ennen kuin hän pää- Katsooko hallitus, että niissä tapauksis-
2450: see vihdoin kuntoutukseen. Tämä ei ole mikään sa, joissa lääkärintarkastus liittyy kun-
2451: ongelma hyvätuloisille eläkeläisille, mutta sen toutukseen pääsyyn, rintamamiesten
2452: sijaan pienituloisille, eläkkeellä oleville rintama- lääkärintarkastuksesta aiheutuvat kulut
2453: miehille lääkärintodistusten hankkiminen voi voitaisiin maksaa valtion budjetista?
2454:
2455:
2456: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
2457:
2458: Matti Kangas /vas
2459:
2460:
2461:
2462:
2463: Versio 2.0
2464: KK 232/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
2465:
2466:
2467:
2468:
2469: Eduskunnan puhemiehelle
2470:
2471: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa raaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa
2472: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- huomioon kuntoutuksen tarve ja sen kiireelli-
2473: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen syys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen
2474: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas että veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aiheut~
2475: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen KK taa toimintakyvyn häiriöitä, on mahdollisuus
2476: 232/2000 vp: päästä kuntoutukseen.
2477: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka
2478: Katsooko hallitus, että niissä tapauksis- asetettiin 14 päivänä huhtikuuta 1976 selvittä-
2479: sa, joissa lääkärintarkastus liittvv kun- mään mm., onko lääketieteellisiä tai sosiaalisia
2480: toutukseen pääsyyn, rintama~;iesten perusteita erityisesti sotaveteraaneille tarkoitet-
2481: lääkärintarkastuksesta aiheutuvat kulut tujen terveydenhuolto- ja kuntoutuspalvelujen
2482: voitaisiin maksaa valtion budjetista? järjestämiseksi, tarkasteli rintamaolosuhteissa
2483: olleiden, rintamasotilastunnuksen omaavien rin-
2484: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tamamiesten terveydentilaa kunnissa tehtyjen
2485: ti seuraavaa: terveystarkastusten tutkimusaineiston pohjalta.
2486: Rintamaveteraanikuntoutus on lakisääteinen Tutkimusaineisto käsitti mm. Oulun yliopistolli-
2487: etuus niille rintamaveteraaneille, joille on myön- sessa keskussairaalassa tutkittujen 906:n rinta-
2488: netty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rinta- mamiehen ja Lahden kaupungin toimesta tutkit-
2489: matunnus (laki rintamaveteraanien kuntoutuk- tujen 3 llO:n rintamamiehen terveystarkastuk-
2490: sesta 1184/1988 myöhemmin tehtyine muutoksi- sen tilastotiedot
2491: neen). Rintaveteraanien kuntoutuksesta annetun Eri kunnissa suoritettujen terveystarkastusten
2492: lain etuutta ei myönnetä, jos rintamaveteraanilla kokonaisaineiston keskinäinen vertailtavuus ei
2493: on oikeus saada kuntoutusta vahingon tai ammat- ollut työryhmän mukaan mahdollista, mutta joh-
2494: titaudin perusteella, kuten sotilasvammalain topäätöksenä rintamaveteraanien terveydentilas-
2495: (404/1948), liikennevakuutuslain (279/ 1959), ta- ta työryhmä toteaa, että veteraanit ovat varsin
2496: paturmavakuutuslain ( 608/1948) tai maatalous- sairaita, ja vertailtaessa keskinäistä terveydenti-
2497: yrittäjien tapaturmavakuutuslain ( 1026/1981) laa voidaan todeta, että etulinjassa pitkään olleet
2498: taikka näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla. ovat muita veteraaneja sairaampia. Kysymys sii-
2499: Etuuden saantiin liittyy pääsääntöisesti aina pe- tä, ovatko rintamaveteraanit sairaampia kuin
2500: rusteet sekä kriteerit, joilla etuus myönnetään. muut vastaavanikäiset ja tarvitsevatko he näin ol-
2501: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain len erityisesti veteraaneille tarkoitettuja tervey-
2502: 2 § sisältää säädökset näistä molemmista, perus- denhuolto- ja kuntoutuspalveluja, on vaikeaa sel-
2503: teesta kuntoutukseen säädetään 2 momentissa vittää, sillä Suomesta ei löydy sellaista vertailu-
2504: jonka mukaan kuntoutukseen voidaan valita rin~ ryhmää, jonka jäsenet eivät olisi suorittaneet rin-
2505: tamaveteraani, jolle kuntoutuksen antaminen toi- tamapalvelusta, muttajoka muuten vastaisi tutki-
2506: mintakyvyn edistämiseksi, säilyttämiseksi tai musten kohteeksi valittua rintamasotilasjoukkoa.
2507: muusta syystä on tarpeellista ja valintakriteereis- Työryhmä ehdotti rintamaveteraanien kuntou-
2508: tä 3 momentissa, jonka mukaan rintamavete- tustoiminnan jatkamista lääkinnällisenä kuntou-
2509:
2510:
2511: 2
2512: Ministerin vastaus KK 232/2000 vp- Matti Kangas /vas
2513:
2514:
2515: tuksena, ja työryhmän kannanotot vaikuttivat tamista koskevaa momenttia sovelletaan myös
2516: keskeisesti käynnistyneen rintamaveteraanien muihin maksuihin.
2517: kuntoutustoiminnan lakisääteistämiseen. Osa kunnista on tehnyt päätöksen, jolla ter-
2518: Vamman tai sairauden ja sen häiriön toteami- veyskeskusmaksua ei peritä esimerkiksi veteraa-
2519: seksi ja kuntoutuksen kiireellisyyden arvioimi- neilta.
2520: seksi tarvitaan kuntoutushakemukseen lääkärin- Lisäksi kunnat ovat myös tehneet päätöksiä
2521: todistus, joka ei saa olla 12 kuukautta vanhempi. veteraaneille myönnettävistä maksuttomista
2522: Lääkärintodistuksen merkitys kasvaa varsinkin etuuksista, kuten uintimaksut, sisäiset bussi- tai
2523: silloin, jos veteraanilla ei ole pysyvää hoitosuh- muut liikennöintimaksut, asiointi- tai muut tuki-
2524: detta terveyskeskukseen. palvelut tai myöntäneet talousarviossaan kunnal-
2525: Veteraanikuntoutuksen toteuttaminen kunnas- lisen määrärahan veteraanikuntoutukseen ja
2526: sa riippuu myös siitä, miten kunnissa toimitaan muuhun veteraanitoimintaan. Sosiaali- ja ter-
2527: veteraanikuntoutuksen haku- ja päätösmenette- veysministeriön 1999 rintamaveteraaniasiain
2528: lyssä. Osa kunnista on jo kauan toteuttanut ns. neuvottelukunnalle tekemän selvityksen mukaan
2529: jatkuvaa hakumenettelyä, jolloin veteraani tai kuntien talousarviomäärärahojen suuruus vete-
2530: hänen omaisensa voi toimittaa hakemuksen vete- raanitoimintaan vuonna 1998 oli yhteensä 35
2531: raanikuntoutukseen pitkin vuotta ja hakemus on miljoonaa markkaa vuodessa ja vuonna
2532: tämänjälkeen voimassa niin kauan kuin veteraa- 1999 37, 1 miljoonaa markkaa.
2533: ni pääsee kuntoutukseen. Jatkuva hakumenettely Lääkärintodistusmaksun suorittaminen val-
2534: on erityisen toimivaa terveyskeskuksen itse jär- tion varoista edellyttäisi lain ja asetuksen sosiaa-
2535: jestäessä veteraanikuntoutusta ja ostaessa avo- li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista muutta-
2536: kuntoutusta kunnan alueella tai läheisyydessä mista terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon
2537: toimiviita palveluntuottajilta. maksujen osalta sekä edellyttäisi perintä- tai las-
2538: Laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon kutusmenettelyn luomista yksityislääkärin anta-
2539: asiakasmaksut ovat luonteeltaan enimmäismak- mista yksittäisistä lääkärintodistuksista.
2540: suja, joista voidaan poiketa alaspäin tai määritel- Ottaen huomioon terveyskeskuspalvelujen
2541: lä palvelut myös maksuttomiksi. Lisäksi laissa kattavuuden sosiaali- ja terveysministeriö kat-
2542: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista soo, että lääkärintodistusmaksuihin voidaan riit-
2543: (734/1992) 11 §:ssä säädetään maksun perimät- tävästi vaikuttaa kunnallisella päätöksenteolla.
2544: tä jättäminen ja alentaminen. Pääsääntönä mak- Lääkärintodistusmaksun suorittaminen veteraa-
2545: sujen perimättä jättämiseen sosiaali- ja tervey- neille valtion varoista aiheuttaisi taas uudentyyp-
2546: denhuollon palveluissa on elatusvelvollisuus, pisenja byrokraattisen perintä- ja laskutusmenet-
2547: toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökoh- telyn, jonka vaikuttavuus ja kustannushyöty olisi
2548: dat. Palveluja tuottava kunta tai kuntayhtymä voi erittäin vähäinen.
2549: päättää, että maksun perimättäjättämistä tai alen-
2550:
2551:
2552: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2000
2553:
2554: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
2555:
2556:
2557:
2558:
2559: 3
2560: KK 232/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerns svar
2561:
2562:
2563:
2564:
2565: Tili riksdagens talman
2566:
2567: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rehabilitering skall beaktas behovet av rehabilite-
2568: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ring och den skyndsamhet som krävs. Särskild
2569: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti uppmärksamhet skall fåstas vid att veteraner som
2570: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål har en skada eller sjukdom som orsakar störning i
2571: SS 232/2000 rd: funktionsförmågan får möjlighet till rehabilite-
2572: ring.
2573: Anser regeringen att kostnaderna för Vid social- och hälsovårdsministeriet tillsat-
2574: frontveteranernas läkarundersökningar tes den 14 april 1976 en arbetsgrupp med upp-
2575: kunde betalas ur statsbudgeten i de fall drag att bl.a. utreda om det finns medicinska el-
2576: där läkarundersökning är en förutsätt- ler sociala grunder för ordnande av särskilda, för
2577: ningför rehabilitering? frontveteraner avsedda hä1sovårds- och rehabi1i-
2578: teringstjänster. Arbetsgruppen granskade hä1so-
2579: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tillståndet hos frontmän med fronttecken som
2580: föra följande: tjänstgjort i frontförhållanden på basis av forsk-
2581: Rehabilitering av frontveteraner är en lagstadgad ningsmaterial från hälsoundersökningama i kom-
2582: förmån för sådana frontveteraner som har tillde- munema. Forskningsmaterialet bestod bl.a. av
2583: lats frontmanna-, fronttjänst- eller fronttecken statistiska uppgifter från hälsoundersökningar
2584: (lag om rehabilitering av frontveteraner som gällde 906 frontmän, som undersökts vid
2585: 1184/1988 jämte ändringar). Den förmån som Uleåborgs universitets centralsjukhus och 3 110
2586: anges i lagen om rehabilitering av frontveteraner frontmän, som undersökts av Lahtis stad.
2587: ges inte om frontveteranen har rätt att på grund Enligt arbetsgruppen var det omöjligt att jäm-
2588: av skada eller yrkessjukdom få rehabilitering en- föra allt det material som man erhållit från hälso-
2589: ligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst undersökningarna i kommunerna, men som slut-
2590: (404/1948), trafikförsäkringslagen (279/1959), sats beträffande frontveteranernas hälsotillstånd
2591: lagen om olycksfallsförsäkring ( 608/ 1948) eller konstaterar arbetsgruppen att veteranema är
2592: lagen om olycksfallsförsäkring för lantbruksföre- mycket sjuka, och vid jämförelse av deras hälso-
2593: tagare ( 1026/81) eller en tidigare lag som mot- tillstånd kan konstateras att de som varit länge i
2594: svarar någon av dessa lagar. För erhållande av främsta linjen är sjukare än andra veteraner. Frå-
2595: förmån bör det i regel alltid finnas grunder och gan om frontveteranema är sjukare än andra i
2596: kriterier på basis av vilka förmånen beviljas. 1 2 § motsvarande ålder och om de av denna anled-
2597: lagen om rehabilitering av frontveteraner ingår ning behöver särskilda, för frontveteraner avsed-
2598: bestämmelser om båda förutsättningarna. Om da hälsovårds- och rehabiliteringstjänster, är svår
2599: grunderna föreskrivs i 2 mom., enligt viiken för att klarlägga eftersom det inte finns någon sådan
2600: rehabilitering kan utses en frontveteran som be- jämförelsegrupp i Finland, vars medlemmar inte
2601: höver få rehabilitering för att främja eller upp- skulle ha tjänstgjort vid fronten men som annars
2602: rätthålla funktionsförmågan eller av någon an- skulle motsvara den frontmannagrupp som är fö-
2603: nan orsak, och om kriterierna föreskrivs i 3 remål för undersökningen.
2604: mom., enligt viiken då frontveteraner utses för
2605:
2606: 4
2607: Ministems svar KK 232/2000 vp- Matti Kangas /vas
2608:
2609:
2610: Arbetsgruppen föreslog att rehabiliteringen av heter eller vårdsynpunkter har beaktats. Den
2611: frontveteraner fortsätter som medicinsk rehabili- kommun eller samkommun som producerar ser-
2612: tering och arbetsgruppens ståndpunkter inverka- vicen kan besluta att momentet om efterskänkan-
2613: de mycket på den lagstiftning om rehabilitering- de och nedsättning av avgift skall tillämpas även
2614: en av frontveteraner som inletts. på andra avgifter.
2615: För konstaterande av en skada eller sjukdom En del kommuner har beslutat att hälsovårds-
2616: och därav föranledd störning samt för bedöm- avgifter inte uppbärs av t.ex. veteraner.
2617: ning av hur brådskande rehabiliteringen är be- Dessutom har vissa kommuner fattat beslut
2618: hövs för rehabiliteringsansökan ett läkarintyg om avgiftsfria förmåner som beviljas veteraner,
2619: som inte får vara äldre än 12 månader. Läkarinty- t.ex. till simhallar, för buss- och andra fårder, för
2620: gets betydelse ökar i synnerhet i det fall att vete- tjänster som gäller uträttande av ärende eller an-
2621: ranen inte har bestående vårdförhållande till häl- nan stödservice, eller i sin budget beviljat kom-
2622: sovårdscentralen. munalt anslag för rehabilitering av veteraner och
2623: Genomförandet av veteranrehabiliteringen i för annan veteranverksamhet. Enligt den utred-
2624: en kommun beror även på det förfarande som till- ning som social- och hälsovårdsministeriet gjor-
2625: lämpas i kommunen vid ansökan och beslut om de 1999 för delegationen för frontveteranfrågor
2626: veteranrehabilitering. En del av kommunerna har uppgick kommunernas budgetanslag för veteran-
2627: redan länge tillämpat s.k. kontinuerligt ansök- verksamheten 1998 till sammanlagt 35 milj. mk
2628: ningsförfarande, vilket innebär att veteranen el- per år och 1999 till 37, 1 milj. mk.
2629: ler någon anhörig kan lämna in rehabiliteringsan- Om avgifterna för läkarintyg skulle betalas
2630: sökan under årets lopp och efter det är ansökan i med statens medel skulle det förutsätta att lagen
2631: kraft ända tills veteranen får rehabilitering. Ett och förordningen om klientavgifter inom social-
2632: kontinuerligt ansökningsförfarande är särskilt och hälsovården ändras då det gäller hälsocen-
2633: praktiskt när hälsocentralen själv ordnar rehabili- tralavgifterna och avgifterna för den specialisera-
2634: teringen och köper öppen rehabilitering inom de sjukvården och att ett uppbördsoch debite-
2635: kommunens område eller av en serviceproducent ringsförfarande inrättas för läkarintyg som ges av
2636: i närheten. privata läkare.
2637: 1 lag bestämda klientavgifter inom social- och Med beaktande av hur täckande hälsocentral-
2638: hälsovården är till karaktären maximiavgifter servicen är anser social- och hälsovårdsministe-
2639: från vilka kan avvikas så att avgifterna fastställs riet att man genom kommunalt beslutsfattande i
2640: till ett lägre belopp eller tjänsterna är gratis. tillräckligt hög grad kan inverka på avgifterna för
2641: Dessutom föreskrivs i 11 § lagen om klientavgif- läkarintyg. Om avgifterna för läkarintyg för vete-
2642: ter inom social- och hälsovården (734/1992) om raner betalas med statens medel innebär det att ett
2643: efterskänkande och nedsättning av avgift. Hu- nytt och byråkratiskt uppbörds- och debiterings-
2644: vudregeln för att en avgift för social- och hälso- system måste införas och att dess effekt och kost-
2645: vårdstjänster efterskänks är att den betalnings- nadsnytta vore mycket liten.
2646: skyldiges försörjningsplikt eller utkomstmöjlig-
2647:
2648:
2649:
2650: Helsingfors den 3 april 2000
2651:
2652: Omsorgsminister Eva Biaudet
2653:
2654:
2655:
2656:
2657: 5
2658: KK 233/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
2659:
2660:
2661:
2662:
2663: KIRJALLINEN KYSYMYS 233/2000 vp
2664:
2665: Asiakirjoissa käytetyn kielen ymmärrettävyy-
2666: den parantaminen
2667:
2668:
2669:
2670:
2671: Eduskunnan puhemiehelle
2672:
2673: Valtionhallinnon, sen eri yksiköiden ja useiden da viranomaisilta teksti, jonka asian hän ymmär-
2674: yhteiskunnallisten virastojen käyttämää kieltä on tää riidattomasti yhden lukemiskerran aikana.
2675: toistuvasti kritisoitu vaikeatajuiseksi kapulakie- Kansalaisilla tulee olla ehdoton oikeus asioi-
2676: leksi, joka suorastaan kuhisee virheitä ja suora- dessaan virkamiesten kanssa saada heitä koske-
2677: naisia käsittämättömyyksiä. "Hyvinä" esimerk- vat päätökset tai ohjeet sellaisella suomen kielel-
2678: keinä tästä voidaan mainita Kansaneläkelaitok- lä kirjoitettuna, että ei muodostu riskiä väärinym-
2679: sen kielenkäytön valinta vuoden 1999 kielisam- märtämisestä tai päätösten tai ohjeiden täydelli-
2680: makoksi ja saman laitoksen sijoittuminen kärki- sestä ymmärtämättömyydestä. Tilannetta voi-
2681: päähän samassa yhteydessä myös muina vuosi- daan verrata ruotsinkielisen väestön oikeuteen
2682: na. Myös poliisin, ministeriöiden sekä pankkien, asioida omalla äidinkielellään viranomaisten
2683: vain muutamia muita esimerkkejä mainitakseni, kanssa. Nykyinen käsittämätön viranomaisten
2684: käyttämää kieltä on arvosteltu samassa Helsin- käyttämä kieli luo tilanteen, että kansalainen pa-
2685: gin yliopiston suomen kielen laitoksen kisassa: himmassa tapauksessa asuu ummikkona omassa
2686: sitä on hyvin vaikea ymmärtää. kotimaassaan. Tämän takia hallituksen tulisi ryh-
2687: Kokonaan oman erikoisen kokonaisuutensa tyä pikaisiin toimiin lyhyellä tähtäimellä virka-
2688: muodostaa maamme ED-jäsenyyden myötä laa- mieskuntamme oikea- ja selväkielisyystason ko-
2689: jempaan käyttöön tullut, unionin toimesta laadit- hottamiseksi virkakielen osalta ja pitkällä tähtäi-
2690: tu ns. suomenkielinen säännöstö ja ohjeisto. Tätä mellä perinteisessä äidinkielen opetuksessa ny-
2691: aihetta on käsitelty laajasti mm. Helsingin Sano- kyistä suuremman huomion kiinnittämistä oikea-
2692: missa 20.5.1999, jossa todetaan: "EU:n muistiot kielisyyteen ja ymmärrettävän kielen tuottami-
2693: ja esitteet vilisevät kielivirheitä" sekä "Sekavia seen.
2694: säännöksiä on mahdoton ymmärtää." Jopa tekste-
2695: jä työkseen, ammattiteksteinään käsittelevät ju- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2696: ristit joutuvat turvautumaan saman tekstin eng- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2697: lannin- ja ranskankielisiin versioihin käsittääk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2698: seen, mistä esimerkiksi komission tuottamissa vaksi seuraavan kysymyksen:
2699: teksteissä tarkasti ottaen on kysymys. Sama epä-
2700: selvä suomenkieli päätyy myös eteenpäin yritys- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vir-
2701: ten, kunnallishallinnon ja tavallisten kansalais- kmnieskunnan käyttämän virkakielen ta-
2702: ten ihmeteltäväksi. Vastuu oikein käsittämisestä son parantamiseen tavallisen kansalai-
2703: jää kuitenkin lukijalle, ei tekstin tuottajalle. Kui- sen paremmin ymmärrettäväksi, Suo-
2704: tenkin kansalaisen perusoikeuksiin kuuluisi saa- messa levitettävän Euroopan unionin
2705:
2706:
2707: Versio 2.0
2708: KK 233/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
2709:
2710:
2711: tuottamien suomenkielisten asiakirjojen tattujen tietojen käyttöön ottamiseksi
2712: ja ohjeiden tason parantamiseksi sekä perinteisessä kielenhuollon opetukses-
2713: uusien, tutkittujen ja jo käytännössä tes- sa?
2714:
2715:
2716: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
2717:
2718: Raimo Vistbacka /ps
2719:
2720:
2721:
2722:
2723: 2
2724: Ministerin vastaus KK 233/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
2725:
2726:
2727:
2728:
2729: Eduskunnan puhemiehelle
2730:
2731: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa esityksen, jonka mukaan vireillä olevassa hallin-
2732: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tomenettelylainsäädännön uudistamishankkees-
2733: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sa vaatimus asiakirjojen kielen selkeydestä tulee
2734: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan erityisesti ottaa huomioon.
2735: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä
2736: 233/2000 vp: keskeinen asema on Kotimaisten kielten tutki-
2737: muskeskuksella ja sen kielilautakunnilla. Tutki-
2738: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vir- muskeskus edistää viranomaisten kielenkäytön
2739: kamieskunnan käyttämän virkakielen ta- selkeyttä monin toimenpitein, esimerkiksi perus-
2740: son parantamiseen tavallisen kansalai- tamansa valtionhallinnon virastojen kielenhuol-
2741: sen paremmin ymmärrettäväksi, Suo- toverkoston välityksellä, antamalla maksullista
2742: messa levitettävän Euroopan unionin kielenkäytön koulutusta sekä julkaisemalla kie-
2743: tuottamien suomenkielisten asiakirjojen len oppaita.
2744: ja ohjeiden tason parantamiseksi sekä
2745: Oikeusministeriö tarkastaa lakien ja muiden
2746: uusien, tutkittujen ja jo käytännössä tes-
2747: säädösten kieliasun. Säädösvalmistelukoulutuk-
2748: tattujen tietojen käyttöön ottamiseksi
2749: sessa kiinnitetään erityistä huomiota säädöskie-
2750: perinteisessä kielenhuollon opetukses-
2751: len virheettömyyteen ja ymmärrettävyyteen.
2752: sa?
2753: Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen pe-
2754: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rustettiin kaksi vuotta sitten EU-kielenhuoltajan
2755: ti seuraavaa: virka. Myös näitä kielenhuoltopalveluja tarjo-
2756: taan viranomaisille. Tutkimuskeskus on julkais-
2757: Kielellä on keskeinen asema viranomaisten työs-
2758: sut tältäkin alueelta suomalaisille virkamiehille
2759: sä. Kielen merkitys on korostunut jatkuvasti, kun
2760: tarkoitettuja opaskirjoja ja tekstejä. Yhteistyötä
2761: viranomaisten tehtävät ovat moninaistuneet, on EU:n komission käännöstoimiston kanssa kehite-
2762: syntynyt eri tehtävissä tarvittavia erikoiskieliä ja tään jatkuvasti.
2763: monikielinen yhteistyö on lisääntynyt.
2764: Vuonna 1982 annettiin valtioneuvoston pää- Kielenhuollon koulutukseen kiinnitetään en-
2765: tös toimenpiteistä valtion viranomaisten kielen- tistä enemmän huomiota. Kotimaisten kielten
2766: käytön parantamiseksi. Koska päätöksessä mai- tutkimuskeskus järjestää Helsingin yliopiston
2767: nitut valtionhallinnon organisaatiot, tehtävät ja kanssa kielenhuollon koulutusta. Yliopisto-opis-
2768: toimivaltakysymykset olivat muuttuneet, päätös keluun sopivaa aineistoa julkaistaan artikkelei-
2769: kumottiin 1 päivästä helmikuuta 2000. Viran- na. Kielenhuollossa vahvistetaan yhteyksiä kou-
2770: omaisten vastuu ja velvollisuus huolehtia omalla luihin ja ruotsin kielen tutkija toimii konsulttina
2771: hallinnonalallaan käytettävästä kielestä ja sen ke- ruotsinkielisissä kouluissa. Myös kielenhuollon
2772: hityksestä ei ole kuitenkaan kadonnut eikä kumo- palveluja kehitetään. Asiakkaiden käyttöön tul-
2773: tun virkakielipäätöksen keskeinen sisältö ole me- laan tarjoamaan Kielikellon sähköinen arkisto,
2774: nettänyt ajankohtaisuuttaan. Tämän johdosta nimistönhuollon tietokantoja sekä monipuoliset
2775: opetusministeriö on tehnyt oikeusministeriölle kielenhuollon verkkosivut
2776:
2777:
2778: 3
2779: KK 233/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
2780:
2781:
2782: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
2783:
2784: Opetusministeri Maija Rask
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: 4
2790: Ministerns svar KK 233/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
2791:
2792:
2793:
2794:
2795: Tili riksdagens talman
2796:
2797: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hos justitieministeriet om att kravet på ett klart
2798: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- språk i myndighetemas handlingar särskilt skall
2799: rådet översänt följande av riksdagsledamot beaktas i den aktuella revideringen av lagstift-
2800: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga ningen om förvaltningsförfarande.
2801: spörsmål SS 233/2000 rd: Vid utvecklandet av myndighetsspråket har
2802: Forskningscentralen för de inhemska språken
2803: Vilka åtgärder avser regeringen vidta och dess språknämnder en central ställning.
2804: för att förbättra nivån på tjänstemanna- Forskningscentralen arbetar på flera sätt för klar-
2805: kårens kanslispråk så att det blir mer het i myndighetsspåket, t.ex. via det språkvårds-
2806: begripligtför en vanlig medborgare, att nät för ämbetsverk inom statsförvaltningen som
2807: nivån på de finskspråkiga dokument och centralen har inrättat, genom att ge avgiftsbelagd
2808: anvisningar från Europeiska unionen språklig utbildning och genom att ge ut språk-
2809: som sprids i Finland förbättras samt så handböcker.
2810: att ny, utforskad och redan i praktiken
2811: Justitieministeriet granskar språkdräkten i la-
2812: testad kunskap börjar tillämpas i den
2813: gar och andra författningar. Lagberedningsut-
2814: traditionella språkvårdsundervisning-
2815: bildningen betonar att författningsspråket skall
2816: en?
2817: vara felfritt och begripligt.
2818: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Vid forskningscentralen för de inhemska språ-
2819: föra följande: ken inrättades för två år sedan en tjänst som EU-
2820: språkvårdare. Myndighetema erbjuds även dessa
2821: Språket har en central ställning i myndighetemas språkvårdstjänster. Forskningscentralen har ock-
2822: arbete. Språkets betydelse har hela tiden fram- så inom detta område publicerat handböcker och
2823: trätt tydligt när myndighetemas uppgifter har bli- texter avsedda för finska tjänstemän. Samarbetet
2824: vit mångsidigare, det har uppstått specialspråk med europeiska kommissionens översättningsby-
2825: som behövts för olika uppgifter och samarbetet rå utvecklas kontinuerligt.
2826: på tlera språk har ökat.
2827: År 1982 utfårdades ett statsrådsbeslut om åt- Det fåsts allt större uppmärksarnhet vid språk-
2828: gärder för förbättrande av de statliga myndighe- vårdsutbildningen. Forskningscentralen för de
2829: temas språkbruk. Eftersom de organisationer, inhemska språken ordnar tillsammans med Hel-
2830: uppgifter och befogenhetsfrågor inom statsför- singfors universitet språkvårdsutbildning. Mate-
2831: valtningen som nämndes i beslutet hade ändrats, ria! som lämpar sig för universitetsstudier publi-
2832: upphävdes beslutet den 1 februari 2000. Myndig- ceras i artikelform. Inom språkvården stärks kon-
2833: hetemas ansvar och skyldighet att vinnlägga sig taktema till skoloma och en forskare i svenska
2834: om språkbruket inom sitt förvaltningsområde och arbetar som konsult i de svenska skoloma. Också
2835: sörja för att det utvecklas har likväl inte försvun- språkvårdstjänstema utvecklas. Kundema kom-
2836: nit, inte heller har det centrala innehållet i det mer att erbjudas språkvårdstidskriften Kielikel-
2837: upphävda beslutet förlorat sin aktualitet. Därför los elektroniska arkiv, databaser inom namnvår-
2838: har undervisningsministeriet gjort en framställan den samt mångsidiga webbsidor för språkvård.
2839:
2840:
2841: 5
2842: KK 233/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
2843:
2844:
2845: Helsingfors den 31 mars 2000
2846:
2847: Undervisningsminister Maija Rask
2848:
2849:
2850:
2851:
2852: 6
2853: KK 234/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: KIRJALLINEN KYSYMYS 234/2000 vp
2859:
2860: Tuulivoiman hyödyntäminen
2861:
2862:
2863:
2864:
2865: Eduskunnan puhemiehelle
2866:
2867: Energiateknologian tutkimusohjelman NEMO Vaasan ja Tornion välisen merialueen sekä
2868: 2:n loppuraportista voidaan lukea tuulivoiman rannikon saarista ja luodoi1ta saatavan tuulivoi-
2869: mahdollisuuksista. Merialueella Vaasasta Tor- man potentiaali on yhteensä 385 TWh/vuosi. Tä-
2870: nioon lasketaan olevan teknistä potentiaalia hän lukuun ei ole vielä laskettu mukaan Lapin
2871: 40 TWh:n vuosituotantoon. Tähän tulokseen on tuntureilla olevia mahdollisuuksia eikä rannik-
2872: päädytty suurta varovaisuutta noudattavilla las- ko- ja saaristoalueen potentiaalia, josta on tehty
2873: kentaperiaatteilla. Lopputulos on sikäli epätark- omat tutkimukset.
2874: ka, että siinä ei ole otettu huomioon teknistä ke- Ottaen huomiooon Suomen todella lupaavat
2875: hitystä lainkaan. Tulokseen on päädytty käyttä- mahdollisuudet tuulienergian hyödyntämisessä
2876: mällä laskennassa 1,5 MW:n tehoisia laitoksia. olisi järkevää luoda edellytykset oman tuulivoi-
2877: Tällä hetkellä kuitenkin Pohjan Voima Oy on malaitosteollisuuden kehitykselle. Tulisi nähdä,
2878: käynnistänyt selvityshankkeen Kokkolan edus- että tässä on teollisuudelle tulevaisuuden kasvu-
2879: talle rakennettavien 5 MW:n tehoisten merituuli- sektori, eikä vain Suomessa, vaan puhtaalle ener-
2880: voimalaitosten rakentamiseksi. Tuulivoimalai- giantuotannolle on tilausta kaikkialla maailmas-
2881: tosten teho onkin noussut odottamattoman suu- sa.
2882: reksi ja nopeammin kuin on osattu odottaa. Jos
2883: NEMO 2:n potentiaalilaskelmaa korjataan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2884: 5 MW:n laitoksilla toteutettavaksi, alueen poten- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2885: tiaali onkin 165 TWh vuosittain. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2886: Tuulivoiman mahdollisuuksista voi lukea vaksi seuraavan kysymyksen:
2887: myös VTT:n tiedotteesta 1572. Siinä on tutkittu
2888: tuulivoiman potentiaalia rannikon saarissa ja luo- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2889: doilla. Tulokseksi on saatu 30 TWh per vuosi. tyä selvittääkseen tuulivoiman todelli-
2890: Tässäkään tutkimuksessa ei ole otettu huomioon set mahdollisuudet, jotta Suomen ranni-
2891: teknisen kehityksen mahdollisuutta. Jos potenti- kon ja merialueen tarjoamat runsaat
2892: aaliarviota korjataan toteutettavaksi 5 MW:n lai- energialuonnonvarat voidaan ottaa te-
2893: toksilla, niin rannikon pienten saarten ja luotojen hokkaasti käyttöön?
2894: tuulivoimapotentiaali onkin 220 TWh vuosittain.
2895:
2896:
2897: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
2898:
2899: Kimmo Kiljunen /sd
2900:
2901:
2902: Versio 2.0
2903: KK 234/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
2904:
2905:
2906:
2907:
2908: Eduskunnan puhemiehelle
2909:
2910: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa den kymmenen vuoden aikajänteellä. Sisämaan
2911: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuulivoimapotentiaalia ei ole vielä yksityiskoh-
2912: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taisesti selvitetty.
2913: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen Valtio on tukenut tuulivoiman kehittymistä
2914: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK voimakkaasti koko 1990-luvun rahoittamana tut-
2915: 234/2000 vp: kimus- ja kehitystoimintaa, sekä erilaisin talou-
2916: dellisin ohjauskeinoin. Vuonna 1997 voimaan
2917: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tulleessa energiaverojärjestelmän muutoksessa
2918: tyä selvittääkseen tuulivoiman todelli- tuulivoimalle myönnettiin oikeus saada verotu-
2919: set mahdollisuudet, jotta Suomen ranni- kea. Vuonna 1998 tukea nostettiin niin, että se on
2920: kon ja merialueen tarjoamat runsaat nyt 4,1 p/kWh. Energiatukia on myönnetty tuuli-
2921: energialuonnonvarat voidaan ottaa te- voimalaitosinvestointeihin ja niihin tähtääviin
2922: hokkaasti käyttöön? esiselvityksiin. Käytännössä kaikki Suomen tuu-
2923: livoimahankkeet ovat saaneet investointitukea
2924: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 30-40 %. Sekä verotuen että investointituen
2925: ti seuraavaa: taso on korkeampi kuin muiden uusiutuvien ener-
2926: Tuulivoiman käyttö Suomessa on kasvanut hy- gialähteiden tukitaso.
2927: vin voimakkaasti viime vuosina, mutta määrälli- Kauppa- ja teollisuusministeriön laajan asian-
2928: sesti sen merkitys on vielä vähäinen. Vuonna tuntijataustaryhmän tuella valmistelema uusiutu-
2929: 1999 tuulivoimalla tuotettiin n. 50 GWh sähköä vien energialähteiden edistämisohjelma valmis-
2930: ja vuoden lopussa asennettua tuulivoimatehoa oli tui loppuvuodesta 1999. Ohjelman lähtökohtina
2931: 35 MW. Myös tuulivoimalaitosten koko on kas- ovat Suomen energiastrategia, Kioton ilmaston-
2932: vanut nopeasti. muutossopimus ja EY:n komission julkaisema
2933: Suomen tuulivoiman teknistä tuotantopoten- Yhteisön strategiaaja toimintasuunnitelmaa kos-
2934: tiaalia on arvioitu 1990-luvulla rannikoilla, La- keva valkoinen kirja "Tulevaisuuden energia;
2935: pissa ja merialueilla alueellisten kartoitusten pe- uusiutuvat energialähteet". Uusiutuvien energia-
2936: rusteella. Teknisen ylärajan saavuttamista rajoit- lähteiden edistämisohjelma on valkoista kirjaa
2937: tavat kuitenkin kustannukset, erilaiset maankäy- vastaava kansallinen ohjelma. Ohjelmaa on esi-
2938: tön rajoitukset sekä sähköverkon ja sähkön- telty eduskunnan talousvaliokunnalle marras-
2939: tuotantojärjestelmän rajoitukset. Tämänhetki- kuussa 1999.
2940: seen kaavoitustilanteeseen sekä nykytekniik- Edistämisohjelman tavoitteena on parantaa
2941: kaan ja -hintoihin perustuen parhaat mahdolli- uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä suh-
2942: suudet tuulivoiman hyödyntämiseen ovat ranni- teessa muihin energialähteisiin ja lisätä näin nii-
2943: kolla ja Lapissa. Pitkällä aikavälillä eniten tuuli- den käyttöä huomattavasti. Ohjelma korostaa eri-
2944: voiman hyödyntämismahdollisuuksia löytyy me- tyisesti puun ja kierrätyspolttoaineiden energia-
2945: rialueilta. Merelle sijoitettavien suurempien ns. käytön ja tuulivoiman lisäämistä. Lisäksi toimen-
2946: offshore-tuulipuistojen arvioidaan saavuttavan piteitä kohdistetaan pienvesivoimaan, peltobio-
2947: taloudellisen ja teknisen toteuttamiskelpoisuu- massaan, aurinkoenergiaan ja maalämpöön. Oh-
2948:
2949:
2950: 2
2951: Ministerin vastaus KK 234/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
2952:
2953:
2954:
2955: jelman tavoitteena on lisätä uusiutuvilla energia- tys kasvaa ja sen osuus voi olla useita prosentteja
2956: lähteinä tuotetun energian määrää 50 %:1la vuo- sähkönkulutuksestamme.
2957: teen 1995 verrattuna vuoteen 2010 mennessä. Merkittävä toimenpide tuulivoiman edistämi-
2958: Vuonna 2025 uusiutuvilla energialähteinä tuote- seksi on uuden teknologian kehittäminen ja kau-
2959: tun energian määrä olisi vuoteen 1995 verrattuna pallistaminen. Teknologisia haasteita tulevaisuu-
2960: kaksinkertainen. Nämä tavoitteet ovat haastavat. dessa ovat yksikkökoon nostaminen ja siirtymi-
2961: Tuulivoiman osalta edistäruisohjelman tavoi- nen offshore-laitoksiin. Muita keskeisiä toimen-
2962: te on 500 MW vuonna 2010 (vuosituotanto n. piteitä ovat taloudelliset keinot, joista verotus ja
2963: 1 TWh). Lyhyellä aikavälillä tuulivoiman ener- investointituki ovat vaikuttavimmat. Lisäksi oh-
2964: giataloudellinen merkitys on kuitenkin vielä pie- jelman toteuttamisessa pyritään poistamaan tuu-
2965: ni. Vuoteen 2025 mennessä tuulivoiman merki- livoiman kehitystä hidastaviahallinnollisia estei-
2966: tä.
2967:
2968:
2969:
2970: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
2971:
2972: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
2973:
2974:
2975:
2976:
2977: 3
2978: KK 234/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd Ministerns svar
2979:
2980:
2981:
2982:
2983: Tili riksdagens talman
2984:
2985: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nomförbara inom en tidsaxel på tio år. Vind-
2986: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kraftspotentia1en inne i landet har ännu inte retts
2987: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- ut i detalj.
2988: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- Staten har kraftigt understött utvecklandet av
2989: mål SS 234/2000 rd: vindkraften under hela 1990-talet genom att fi-
2990: nansiera forskningen och utvecklingen samt ge-
2991: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt nom olika ekonomiska styrmedel. 1 den ändring
2992: att vidta för att utreda vindkraftens reel- av energiskattesystemet som trädde i kraft år
2993: la möjligheter för att de omfattande en- 1997 beviljades vindkraften rätt till skattestöd
2994: erginaturresurser som den finska kus- År 1998 höjdes stödet så att det nu är 4,1 p/kWh:
2995: ten och havsomr det erbjuder effektivt Energistöd har beviljats för investeringar i vind-
2996: skall kunna tas i bruk? kraftverk och för förutredningar som syftar till
2997: sådana. 1 praktiken har alla finska vindkraftspro-
2998: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- jekt fått investeringsstöd på 30--40 %. Nivån på
2999: föra följande: både skattestödet och investeringsstödet är högre
3000: Användningen av vindkraft har ökat mycket kraf- än stödnivån på övriga förnybara energikällor.
3001: tigt i Finland under de senaste ren, men kvantita- En hand1ingsplan för förnybara energikällor,
3002: tivt är dess betydelse ännu ringa. År 1999 produ- som hande1s- och industriministeriet har berett
3003: cerades ca 50 GWh el med vindkraft och vid ut- med stöd av en bred bakgrundsgrupp bestående
3004: gången av året uppgick den installerade vind- av sakkunniga, blev klar vid utgången av år 1999.
3005: kraftseffekten till 35 MW. Också storleken på Utgångspunkterna för denna handlingsp1an är
3006: vindkraftverken har ökat snabbt. Finlands energistrategi, Kyotoavtalet om klimat-
3007: Den tekniska produktionspotentialen för den förändring och den av EG-kommissionen publi-
3008: finska vindkraften har bedömts under 1990-talet cerade Vitboken för en gemenskapsstrategi och
3009: utgående från regionala kartläggningar vid kus- handlingsplan "Energi för framtiden: förnybara
3010: terna, i Lappland och i havsornrådena. Möjlighe- energikällor". Handlingsplanen för förnybara
3011: terna att nå den övre gräns som tekniken ställer energikällor är en nationell handlingsp1an som
3012: begränsas dock av kostnaderna, olika begräns- motsvarar vitboken. Hand1ingsp1anen presente-
3013: ningar i markanvändningen samt begränsningar i rades för riksdagens ekonomiutskott i november
3014: elnätet och elproduktionssystemet. Utgående 1999.
3015: från dagens planläggningssituation samt den nu- Syftet med handlingsplanen är att förbättra de
3016: varande tekniken och de nuvarande priserna förnybara energikällornas konkurrenskraft i för-
3017: finns de bästa möjligheterna att utnyttja vind- hållande till övriga energikällor och att på detta
3018: kraften vid kusten och i Lappland. På 1ång sikt sätt ansen1igt utöka användningen av dem. Hand-
3019: ligger de flesta möjligheterna att utnyttja vind- lingsplanen betonar särskilt utökaudet av an-
3020: kraft i havsområdena. Det uppskattas att större vändningen av ved och återvinningsbränslen för
3021: s.k. offshore-vindparker, som skall placeras i ha- energiproduktion samt utökaudet av vindkraften.
3022: vet, kommer att b1i ekonomiskt och tekniskt ge- Dessutom inriktas åtgärder på småskalig vatten-
3023:
3024:
3025: 4
3026: Ministems svar KK 234/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
3027:
3028:
3029: kraft, åkerbiomassa, so1energi och jordvärme. 2025 ökar vindkraftens betydelse och dess andel
3030: S yftet med hand1ingsp1anen är att mängden ener- kan utgöra flera procent av vår elförbrukning.
3031: gi som produceras med fömybara energikälior år En betydande åtgärd för främjande av vind-
3032: 2010 skali ha ökat med 50% jämfört med mäng- kraften är att utveckla och kommersialisera ny
3033: den år 1995. År 2025 skali den energimängd som teknik. Tekniska utmaningar för framtiden är att
3034: produceras med förnybara energikälior vara dub- höja enhetsstorleken och att övergå tili offshore-
3035: be1t så stor som år 1995. Denna må1sättning är en kraftverk. Andra centrala åtgärder är ekonomis-
3036: stor utmaning. ka medel, av vilka beskattningen och investe-
3037: 1 fråga om vindkraften är må1et i handlingspla- ringsstöd har den största verkan. Dessutom efter-
3038: nen 500 MW år 2010 (en årsproduktion på ca strävar man vid realiserandet av handlingsplanen
3039: 1 TWh). På kort sikt är vindkraftens energieko- att undamöja de administrativa hinder som för-
3040: nomiska betydelse dock ännu liten. Fram tili år dröjer utvecklandet av vindkraften.
3041:
3042:
3043: Helsingfors den 4 april 2000
3044:
3045: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
3046:
3047:
3048:
3049:
3050: 5
3051: KK 235/2000 vp- Kirsi Piha /kok
3052:
3053:
3054:
3055:
3056: KIRJALLINEN KYSYMYS 235/2000 vp
3057:
3058: Yritysten toiminnan ympäristövaikutukset
3059:
3060:
3061:
3062:
3063: Eduskunnan puhemiehelle
3064:
3065: Kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudet ovat tuo- raista, joutuvat vuosittain antamaan seikkaperäi-
3066: neet kauppoihin suuret valikoimat erinäisin eko- set raportit siitä, miten ympäristöön vaikuttava
3067: merkinnöin varustettuja tuotteita. Merkintöjen toiminta on hoidettu ja minkälaisia mahdollisia
3068: tarkoitus on helpottaa ihmisiä tekemään järkeviä parannuksia on saatu aikaan. Tiedot liitetään
3069: ostopäätöksiä suuntaamaHa kulutusta ympäris- myös yrityksen tilinpäätökseen.
3070: töystävällisiin tuotteisiin. Tämä puolestaan toi- Tämäntyyppinen raportointi antaa rehellisem-
3071: mii kannustimena yrityksille valmistaa tuotteita, män kuvan yrityksen ympäristöystävällisyydestä
3072: jotka ansaitsevat näitä joutsen- ym. merkkejä. kuin yksittäisten tuotteiden kruunaaminen esi-
3073: Järjestelmä on hyvä, mutta ei ilman ongelmia merkiksi pohjoismaisella joutsenmerkillä tai eu-
3074: -ei yksi ekotuote kesää tee. Valveutuneita pää- rooppalaisella eurokukkasella.
3075: töksiä tehdäkseen olisi kuluttajan tiedettävä koko
3076: totuus: miten tavaran tai palvelun tuottajan toi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3077: minta kaiken kaikkiaan vaikuttaa ympäristöön. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3078: Mikäli tuotteen valmistanut tai palvelua tarjoava valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3079: yritys toisaalla toimii ympäristölle haitallisella vaksi seuraavan kysymyksen:
3080: tavalla, on ympäristöystävällisiin valintoihin
3081: pyrkiväliä kuluttajalla oikeus tästä tietää voidak- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta
3082: seen mielekkäästi kanavoida kulutustaan. yritysten ympäristöön vaikuttava toi-
3083: Naapurimaassamme Ruotsissa on laissa eritel- minta saataisiin entistä läpinäkyväm-
3084: ty sellaiset toiminnot (yhteensä kolmattasataa ka- mäksi määrittelemällä esimerkiksi lais-
3085: tegoriaa), joiden harjoittaminen on niiden ympä- sa sellaiset toiminnot, joita harjoittava
3086: ristövaikutusten takia luvanvaraista. Yritykset, yritys joutuu raportoimaan aiheutta-
3087: joiden toiminta tämän perusteella on luvanva- miensa ympäristövaikutusten laadun ja
3088: määrän?
3089:
3090:
3091: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
3092:
3093: Kirsi Piha /kok
3094:
3095:
3096:
3097:
3098: Versio 2.0
3099: KK 235/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
3100:
3101:
3102:
3103:
3104: Eduskunnan puhemiehelle
3105:
3106: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Suomalaisissa ympäristöluvissa määrätään
3107: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- laitokset raportoimaan päästöistään (ilmaan, ve-
3108: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teen ja jätteinä) ja niiden vaikutuksista (etenkin
3109: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan /kok vesiekosysteemeihin). Lisäksi luvissa on määrät-
3110: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ty, kuinka erilaisista häiriötilanteista on raportoi-
3111: 235/2000 vp: tava viranomaisille. Tiedot päästöistä tallenne-
3112: taan valtionhallinnon ympäristölupien valvojien
3113: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta käytössä olevaan V AHTI-järjestelmään. Valtion
3114: yritysten ympäristöön vaikuttava toi- viranomaiset antavat järjestelmästä tietoja niitä
3115: minta saataisiin entistä läpinäA:yväm- kysyttäessä. Näitä tietoja käytetään paitsi val-
3116: mäksi määrittelemällä esimerkiksi lais- tionhallinnon omissa selvityksissä ja tutkimuk-
3117: sa sellaiset toiminnot, joita harjoittava sissa myös konsulttien selvityksissä ja niitä on
3118: yritys joutuu raportoimaan aiheutta- luovutettu myös yliopistojen käyttöön. Viran-
3119: miensa ympäristövafkutusten laadun ja omaisista Tilastokeskus saa vuosittain kopion
3120: määrän? tietokannasta. Tilastokeskuksella on mahdolli-
3121: suus hakea tietoja käyttöliittymän kautta suoraan
3122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen järjestelmästä.
3123: seuraavaa: Ympäristölupien mukainen raportointi viran-
3124: Kysyjä viittaa yritysten tilinpäätöksiin kulutta- omaisille yhdessä yritysten vapaaehtoisten ym-
3125: jien ympäristötiedon lähteinä Ruotsissa. Asia on päristöasioiden hallintajärjestelmien kanssa luo
3126: ajankohtainen myös meillä. Siitä, miten ja mitä pohjan ympäristötiedon tuottamiselle ja ympäris-
3127: ympäristötietoja olisi kerrottava yritysten tilin- töasioista raportoinnille. Rekisteröityjä EMAS-
3128: päätöksissä ja vuosikertomuksissa, on jo olemas- järjestelmiä on tällä hetkellä Suomessa 30 ja ISO
3129: sa ohjeita, esimerkiksi Tilastokeskus on selvittä- 14 001 -standardin mukaisia jäijestelmiä noin
3130: nyt ympäristökustannustietojen arvioimista ja 330. Uusia järjestelmiä rakennetaan 50-100
3131: laskemista. Euroopan unionin tasolla tilinpäätös- vuodessa. Neuvoston asetukseen (ETY) N:o
3132: direktiivin (78/660/ETY) mukainen yhteyskomi- 1836/93 perustuva EMAS-järjestelmä (Eco Ma-
3133: tea valmistelee parhaillaan asiaa käsittelevää nagement and Audit Scheme) edellyttää yrityk-
3134: suositusta. Näillä ohjeilla pyritään erityisesti ta- siltä ulkopuolisen todentajan vahvistaman ympä-
3135: loudellisesti merkittävien ympäristökustannus- ristöselonteon julkaisemista ja asettamista saata-
3136: ten ja -vastuiden raportoinnin selkeyteen. Hyvä ville. Kansainvälinen ISO 14 001 -ympäristöjär-
3137: raportointi paljastaa yrityksen "ympäristösuori- jestelmästandardi ei edellytä kuin yrityksen ym-
3138: tuskyvyn" markkinoille - niin kuluttajille kuin päristöpolitiikan julkaisemista, mutta useat tä-
3139: sijoittajillekin. Toisaalta on todettava, että tilin- hän järjestelmään kuuluvat yritykset julkaisevat
3140: päätös kuvaa ensisijaisesti yrityksen taloudellis- ympäristöraportin vapaaehtoisesti. EMAS-ase-
3141: ta tulosta ja asemaa; kuluttajalle olennainen ym- tuksen uudistustyö on meneillään, ja uusi asetus
3142: päristötieto saadaan yleensä erillisen ympäristö- mahdollistaa myös muiden kuin teollisuusyritys-
3143: raportoinnin avulla. ten liittymisen EMAS-järjestelmään. EMAS-yri-
3144:
3145:
3146: 2
3147: Ministerin vastaus KK 235/2000 vp - Kirsi Piha /kok
3148:
3149:
3150: tysten ympäristöraportointia varten on valmis- töraportointi on Suomessa kehittynyt hyvin. Tä-
3151: teilla myös komission ohje. män takia ei ole ilmennyt tarvetta antaa säädök-
3152: Ympäristöraportoinoin tueksi on julkaistu oh- siä pakollisesta raportoinoista muuten kuin mitä
3153: jekirjanen ympäristöministeriön Suomen lupajärjestelmä edellyttää. Ympäristöviranomai-
3154: Ympäristö -sarjassa (Suuntaviivoja ympäristöra- set tulevat kuitenkin jatkossakin tiedollisen oh-
3155: portointiin, no 295, 1999). Ohjeella on ollut laa- jauksen ja raportointikilpailujen avulla kannusta-
3156: ja jakelu ja se on jaettu myös kaikille maan yrityksiä omaehtoisesti kertomaan avoi-
3157: ISO 14 001 -standardin mukaan sertifioidun ym- mesti ympäristöasioistaan kansalaisille. Kuiten-
3158: päristöjärjestelmän omaaville yrityksille. kin, kun komission tiedonanto ympäristöasioi-
3159: Raportoinoin kehittämiseksi on tuettu myös den ilmoittamisesta yritysten vuositilinpidossa
3160: ympäristöraportointikilpailuja, joiden kriteerit on valmistunut, YM tulee yhdessä KTM:n kans-
3161: omalta osaltaan ohjaavat raportoinoin muotoa ja sa arvioimaan tältä osin kansallisten suositusten
3162: kehitystä. Vapaaehtoisuuteen perustuva ympäris- tarpeen.
3163:
3164:
3165: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
3166:
3167: Ympäristöministeri Satu Hassi
3168:
3169:
3170:
3171:
3172: 3
3173: KK 235/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministems svar
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: Tili riksdagens talman
3179:
3180: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Enligt de finska miljötillstånden skall anlägg-
3181: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningama rapportera om sina utsläpp (i luften,
3182: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kirsi vattnet och som avfall) och deras inverkningar
3183: Piha /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS (särskilt på vattenekosystem). Därtill har i till-
3184: 235/2000 rd: stånden bestämts hur man skall rapportera olika
3185: stömingssituationer till myndighetema. Informa-
3186: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att tionen om utsläppen registreras i V AHTI-syste-
3187: sådan företagsverksamhet som inverkar met, som används av dem som övervakar miljö-
3188: på miljön skall bli mera genomskådlig, tillstånden inom statsförvaltningen. Statens myn-
3189: t. ex. genom att i lag bestämma att före- digheter ger på begäran uppgifter ur systemet.
3190: tag som utövar viss verksamhet skall bli Dessa uppgifter används förutom i statsförvalt-
3191: tvungna att rapportera de förorsakade ningens egna utredningar och undersökningar
3192: miljökonsek-vensernas karaktär och om- även i konsultutredningar och uppgifter har även
3193: fattning? ställts till universitetens förfogande. Statistik-
3194: centralen får årligen .en kopia av databasen av
3195: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- myndighetema. Statistikcentralen kan söka in-
3196: föra följande: formation direkt från systemet via ett användar-
3197: Spörsmålsställaren hänvisar till det faktum att gränssnitt.
3198: svenska konsumenter använder företagens bok- Rapporteringen till myndighetema i enlighet
3199: slut som källor för miljöinformation. Frågan är med miljötillstånden, i kombination med företa-
3200: aktuell även hos oss. Det finns redan anvisningar gens frivilliga miljöledningssystem, utgör grun-
3201: om viiken miljöinformation som skall ingå i fö- den för produktionen av miljöinformation och för
3202: retagens bokslut och årsredovisningar och hur rapporteringen om miljöfrågor. För tillfållet
3203: den skall presenteras, t.ex. har Statistikcentralen finns 30 registrerade EMAS-system i Finland och
3204: gjort en utredning om uppskattning och beräk- ca 330 system enligt ISO 14 001. Årligen byggs
3205: ning av uppgifter om miljökostnadema. Inom 50-100 nya system upp. EMAS-systemet (Eco
3206: Europeiska unionen bereder en kontaktkommitte Management and Audit Se herne), som baserar sig
3207: enligt redovisningsdirektivet (78/660/EEG) som på rådets förordning (EEG) Nr 1836/93, förutsät-
3208: bäst en rekommendation som gäller frågan. Med ter att företagen publicerar en miljöredovisning
3209: dessa anvisningar strävar man särskilt till att rap- som bestyrkts av en utomståeride kontrollant och
3210: porteringen av miljökostnader och -ansvar som gör den tillgänglig. Den internationella standar-
3211: är ekonomiskt betydande skall vara tydlig. En den ISO 14 001 för miljöledningssystem förut-
3212: god rapportering avslöjar företagets "miljö- sätter inget annat än att företagets miljöpolicy
3213: prestanda" för marknaden - såväl för konsu- publiceras, men många företag som hör till detta
3214: mentema som för investerama. Å andra sidan bör system publicerar frivilligt miljörapporter. Arbe-
3215: det konstateras att bokslutet i första hand visar tet med att reformera EMAS-förordningen pågår
3216: företagets ekonomiska resultat och ställning; den och den nya förordningen gör det möjligt även
3217: miljöinformation som är viktig för konsumenten för andra företag än industriföretag att gå med i
3218: fås oftast från en särskild miljörapport. EMAS-systemet. För EMAS-företagens miljö-
3219:
3220: 4
3221: Ministems svar KK 235/2000 vp - Kirsi Piha /kok
3222:
3223:
3224:
3225: rapportering bereds även kommissionens riktlin- basis har utvecklats väl i Finland. Därför har det
3226: Jer. inte uppstått något behov att ge författningar om
3227: Som stöd för miljörapporteringen har en bro- obligatorisk rapportering, förutom tili den del
3228: schyr med riktlinjer för miljörapporteringen pu- som tillståndssystemet förutsätter. Miljömyndig-
3229: blicerats i miljöministeriets serie Suomen Ympä- hetema kommer ändå även i fortsättningen att
3230: ristö (Suuntaviivoja ympäristöraportointiin, nr med hjälp av kunskapsmässig styming och rap-
3231: 295, 1999). Anvisningama har haft en stor sprid- porteringstävlingar sporra företagen att frivilligt
3232: ning och de har även delats ut tili alla företag som och öppet berätta om sina miljöfrågor för med-
3233: har ett miljöledningssystem som certifierats en- borgama. När kommissionens meddelande om
3234: ligt ISO 14 001-standarden. anmälan om miljöfrågor i samband med företa-
3235: För att utveckla rapporteringen har även täv- gens årsredovisning har fårdigställts kommer
3236: lingar i miljörapportering understötts, vilkas kri- miljöministeriet ändå tillsammans med handels-
3237: terier bidrar tili att styra rapporteringens form och industriministeriet att bedöma behovet av na-
3238: och utveckling. Miljörapporteringen på frivillig tionella rekommendationer.
3239:
3240:
3241:
3242: Helsingfors den 6 april 2000
3243:
3244: Miljöminister Satu Hassi
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: 5
3250: KK 236/2000 vp -Juha Karpio /kok
3251:
3252:
3253:
3254:
3255: KIRJALLINEN KYSYMYS 236/2000 vp
3256:
3257: Kunnan tiedonsaantioikeus yhteisöveroasioissa
3258:
3259:
3260:
3261:
3262: Eduskunnan puhemiehelle
3263:
3264: Kuntien kannalta yhteisöveron merkitys on ko- luetteloita konserneista, yksikuntaisista ja moni-
3265: rostunut edelleen, koska sen tuottoon voidaan ja kuntaisista yrityksistä suuruusjärjestyksessä. Ve-
3266: halutaan vaikuttaa eri toimenpitein. Kunnan me- ronsaajaa luonnollisesti kiinnostaisi yksityiskoh-
3267: nestyksen kannalta elinkeinopolitiikalla ja pa- taisempi tieto ja myös tietojen oikeellisuuden tar-
3268: nostuksella yritystoiminnan edellytysten paran- kistaminen. Suurimpien yritysten osalta tietoja
3269: tamiseen on erityisen suuri merkitys koko seu- voi yrittää koota ja yhdistellä omatoimisesti,
3270: dun taloudelle. mutta on syytä kysyä, onko tällainen resurssien
3271: Yhteisöveron tuotto voidaan siis nähdä tulok- käyttö tarkoituksenmukaista, etenkin kun työ
3272: sena siitä, että kunta on valinnut toimintastrate- kertaantuu kaikissa tuloksellisesta toiminnasta
3273: giansa ja systemaattisesti etenee sen toteutta- kiinnostuneissa kunnissa.
3274: miseksi. Yhteisövero on koko maan verokerty-
3275: mästä ja yleisistä suhdanteista riippuvainen, ja Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3276: muutokset näkyvät tilityksissä parin vuoden vii- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3277: veellä. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3278: Yhteisövero on erityisen kiinnostava kuntien vaksi seuraavan kysymyksen:
3279: päättäjien kannalta, koska elinkeinotoimintaan
3280: tehdyistä sijoituksista halutaan toteutumatietoa. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3281: Sitä tulisi kunnallisessa päätöksenteossa analy- tyä, että kunnilla yhteisöveron saajana
3282: soida ja tehdä myös uusia ennusteita. Kuiten- on mahdollisuus saada sen määräytymi-
3283: kaan veronsaajan eli kunnan käytettävissä ei ole seen kohdistuvia yksityiskohtaisia tieto-
3284: yrityskohtaisia markkamääräisiä tietoja, vaan ja nykyistä enemmän?
3285:
3286:
3287: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
3288:
3289: Juha Karpio /kok
3290:
3291:
3292:
3293:
3294: Versio 2.0
3295: KK 236/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
3296:
3297:
3298:
3299:
3300: Eduskunnan puhemiehelle
3301:
3302: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa jen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömää-
3303: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rien suhteessa. Kuntien osuus jaetaan yksittäis-
3304: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ten kuntien yritystoimintaeräksi näin saatujen
3305: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok kunnittaisten laskentaerien suhteessa.
3306: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kunnan ja seurakunnan metsäerää laskettaes-
3307: 236/2000 vp: sa perusteena käytetään kantorahatuloja. Lisäksi
3308: perusteena käytetään metsän laskennallisen puh-
3309: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- taan tuoton perusteella arvioituja saamatta jää-
3310: tyä, että kunnilla yhteisöveron saaj~na neitä kantorahatuloja lakisääteisistä luonnonsuo-
3311: on mahdollisuus saada sen määräytymi- jelualueiden metsämaista.
3312: seen kohdistuvia yksityiskohtaisia tieto- Verontilityslain 14 §:n mukaan valtiovarain-
3313: ja nykyistä enemmän? ministeriö vahvistaa kunnan ja seurakunnan yh-
3314: teisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet
3315: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Valtiovarainministeriön päätöksen yksittäisten
3316: ti seuraavaa: kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien
3317: Yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöve- yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteista
3318: ron jako-osuuksista säädetään verontilityslaissa. mukaan yritystoimintaerän laskentaperusteena
3319: Verontilityslain 13 §:n mukaan kunnan ja seura- käytetään viimeksi valmistuneen verotuksen ve-
3320: kunnan jako-osuus määräytyy vuosittain kunkin rotustietoja sekä yhteisöjen toimipaikka-, henki-
3321: kunnan yritystoimintaerän ja metsäerän summan löstö- ja konsernitietoina käytetään Tilastokes-
3322: suhteellisena osuutena kaikkien kuntien vastaa- kuksen vastaavan vuoden yritys- ja toimipaikka-
3323: vasta summasta. Yritystoimintaerä määräytyy si- rekisterin tietoja.
3324: ten, että kullekin yhteisölle verovuodelta mak- Metsäerän laskentaperusteena käytetään myös
3325: suunpantu yhteisövero, vähennettynä yhtiöveron viimeksi valmistuneen verotuksen verotustieto-
3326: hyvityksestä annetussa laissa tarkoitetuilla osin- ja. Kunnittaisina kantorahatuloina käytetään
3327: gonsaajan hyväksi luetuilla yhtiöveron hyvityk- Metsäntutkimuslaitoksen vastaavalta vuodelta
3328: sillä, jaetaan kunnittaiseksi yritystoimintaerän laskemia kunnittaisia bruttokantorahatulotietoja.
3329: laskentaeräksi. Jos yhteisöllä on toimipaikka Luonnonsuojelualueista saamatta jääneinä kanto-
3330: vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tä- rahatuloina käytetään Metsähallituksen vastaa-
3331: män kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toi- valta vuodelta asianomaisille metsämaille laske-
3332: mipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisä- maa metsän puhdasta tuottoa. Metsäerän osalta
3333: tään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimi- kullekin kunnalle ja seurakunnalle toimitetaan
3334: paikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suh- sitä koskevat kantarahatulotiedot.
3335: teessa. Konserniavustuksesta verotuksessa anne- Yritystoimintaerät lasketaan Tilastokeskuk-
3336: tun lain (82511986) mukaisessa konsernisuhtees- sessa ja laskentatulos toimitetaan Verohallituk-
3337: sa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin selle, joka tilitysviranomaisena laskee sovelletta-
3338: yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien lasken- vat yhteisöveron jako-osuudet ja suorittaa vero-
3339: taeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisö- tulojen tilittämisen veronsaajille.
3340:
3341:
3342: 2
3343: Ministerin vastaus KK 236/2000 vp- Juha Karpio /kok
3344:
3345:
3346: Kunnan yritystoimintaerän laskentaerät koos- anna mahdollisuutta yhteisön toimipaikan henki-
3347: tuvat yksikuntaisten ja monikuntaisten yhteisö- löstön määrätiedon sisällyttämiseen kunnille me-
3348: jen sekä konserniin kuuluvien yhteisöjen verois- neviin yhteisöverotietoihin.
3349: ta. Tilastokeskus toimittaa kullekin kunnalle näi- Yritystoimintaerää laskettaessa yhteisön vero-
3350: den kolmen ryhmän pienille kunnille 25:nja suu- tustietona käytetään yhteisölle maksuunpantua
3351: rille kunnille 50:n eniten yritystoimintaerään vai- veroa, josta on vähennetty yhtiöveron hyvitys, eli
3352: kuttaneen yhteisön nimet suuruusjärjestyksessä. sitä verojen määrää, joka yhteisölle todella tulee
3353: Tietoihin ei nykyisin sisälly tietoa yhteisön toi- maksettavaksi. Verotustietojen julkisuudesta ja
3354: mipaikan henkilöstömäärästä eikä veroerän mää- salassapidosta annetun lain 5 §:n mukaan yhtei-
3355: rästä. Lisäksi Tilastokeskus toimittaa kunnille ja söjen ja yhteisetuuksien verotustiedoista vuosit-
3356: seurakunnille tilastotietoja yhteisöjen kunnittai- tain toimitetussa verotuksessa julkisia ovat nimi,
3357: sista henkilöstön määristä toimialoittain. kotikunta ja liike- ja yhteisötunnus. Lisäksi julki-
3358: Yritystoimintaerää laskettaessa yhteisön toi- sia ovat tiedot verotettavasta tulosta ja varalli-
3359: mipaikkojen kunnittaisina henkilöstömäärinä suudesta, maksuunpannun veron yhteismäärästä,
3360: käytetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaik- ennakoiden yhteismäärästä sekä veronkannassa
3361: karekisterissä olevaa yhteisön henkilöstömäärä- maksettavasta tai palautettavasta määrästä. Yri-
3362: tietoa. Tilastolain 17 §:n mukaan tiedot yritys- tystoimintaerän laskennassa käytettävä mak-
3363: ten, konsernien, yhteisöjen ja ammatinharjoitta- suunpantu vero, josta on vähennetty yhtiöveron
3364: jien liike- ja yhteisötunnuksesta ja sen voimassa- hyvitys, ei ole verotuksenjulkinen tieto, joten on
3365: oloajasta, nimestä, kielitunnuksesta, kotikunnas- katsottu, että sitä ei voida sisällyttää kunnille me-
3366: ta ja osoitteesta, oikeudellisesta muodosta, toimi- neviin yhteisöverotietoihin.
3367: alasta, toiminnan sijainnista, toimipaikoista, pää- Hallitus selvittää, millä edellytyksillä olisi
3368: asiallisista hyödykkeistä, henkilökunnan määräs- mahdollista toimittaa kunnille ja seurakunnille
3369: tä, ulkomaankaupan harjoittamisesta sekä kon- yhteisöveron määräytymiseen vaikuttavia tietoja
3370: sernin osalta konsernisuhteista ovat julkisia. Ti- nykyistä yksityiskohtaisempina.
3371: lastokeskus on katsonut, että tämä säännös ei
3372:
3373:
3374: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
3375:
3376: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3377:
3378:
3379:
3380:
3381: 3
3382: KK 236/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerns svar
3383:
3384:
3385:
3386:
3387: Tili riksdagens talman
3388:
3389: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger (825/1986) sammanräknas dock och läggs till de
3390: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- berörda kommunernas kalkyleringsposter i för-
3391: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha hållande till antalet anställda vid de tili koncer-
3392: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål nen hörande samfundens driftställen per koru-
3393: SS 236/2000 rd: mun. Kommunernas andel delas upp i de enskil-
3394: da kommunernas företagsverksamhetsposter i
3395: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta förhållande till de på detta sätt uträknade kalky-
3396: för att kommunerna i egenskap av mot- leringsposterna för respektive kommun.
3397: tagare av samfundsskatt skall kunna få Kommunens och församlingens skogspost be-
3398: detaljerade uppgifter i större utsträck- räknas utgående från de respektive kommuner-
3399: ning än tidigare om hur samfundsskat- nas rotprisinkomster. 1 denna grund inräknas
3400: ten fastställs? även de på basis av den kalkylerade nettoinkom-
3401: sten av skogsbruket uppskattade uteblivna rotpri-
3402: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sinkomstema för skogsmark inom lagstadgade
3403: föra följande: naturskyddsornråden.
3404: Om utdelningen av samfundsskatten i de enskil- Enligt 14 § lagen om skatteredovisning fast-
3405: da kommunerna och församlingarna bestäms i la- ställer finansministeriet grunderna för beräkning
3406: gen om skatteredovisning. Enligt lagens 13 § be- av kommunemas och församlingamas utdelning
3407: stäms kommunens och församlingens utdelning av samfundsskatterna. Enligt finansministeriets
3408: årsvis som en relativ andel av summan av den för beslut om beräkningsgrunderna för utdelningen
3409: respektive kommun fastställda företagsverksam- av samfundsskatten i de enskilda kommunema
3410: hetsposten och skogsposten i förhållande till och evangelisk-lutherska församlingarna beräk-
3411: summan för alla kommuner. Företagsverksam- nas företagsverksamhetsposten utgående från be-
3412: hetsposten bestäms så att för varje samfund upp- skattningsuppgifterna från senast fårdigställda
3413: delas den för skatteåret påförda samfundsskat- beskattning samt används såsom uppgifter om
3414: ten, med avdrag för de gottgörelser för bolags- samfundens driftställen och antal anställda och så
3415: skatt enligt lagen om gottgörelse för bolagsskatt som koncernuppgifter uppgifterna i Statistikcen-
3416: som tillgodoräknats dividendtagaren, i kalkyle- tralens företags- och arbetsställeregister för mot-
3417: ringsposter för kommunernas företagsverksam- svarande år.
3418: hetsposter. Om ett samfund har driftställen en- Som beräkningsgrund för skogsposten an-
3419: dast i en kommun, läggs samfundets skatt till vänds också beskattningsuppgiftema från senast
3420: denna kommuns kalkyleringspost. Om samfun- fårdigställda beskattning. Som de respektive
3421: det har driftställen i flera kommuner, läggs sam- k?mmunemas rotprisinkomster används de upp-
3422: fundets skatt tili dessa kommuners kalkylerings- gifter om kommunernas bruttorotprisinkomster
3423: poster i förhållande till antalet anställda vid sam- som Skogsforskningsinstitutet frarnräknat för
3424: fundets driftställen per kommun. Skatterna för motsvarande år. Som uteblivna rotprisinkomster
3425: samfund som står i koncernförhållande enligt la- för skogsmark inom naturskyddsområden an-
3426: gen om koncernbidrag vid beskattningen vänds den nettoinkomst av skogsmarken i fråga
3427:
3428:
3429: 4
3430: Ministems svar KK 236/2000 vp- Juha Karpio /kok
3431:
3432:
3433:
3434: som F orststyrelsen framräknat för motsvarande samheten är belägen, driftstälien, huvudsakliga
3435: år. Tili varje kommun och församling skickas nyttigheter, antal anställda, idkande av utrikes-
3436: uppgifter om rotprisinkomstema för skogsposten handel samt, i fråga om koncerner, koncernför-
3437: i fråga. hållanden är offentliga. Statistikcentralen har an-
3438: Företagsverksamhetsposten uträknas av Sta- sett att denna bestämmelse inte gör det möjligt att
3439: tistikcentralen och resultatet skickas tili Skatte- uppgifter om antal anställda på samfundets drift-
3440: styrelsen, som i egenskap av redovisningsmyn- ställe kan ingå i de uppgifter om samfundsskat-
3441: dighet räknar ut den utdelning av samfundsskat- ten som kommunerna får ta del av.
3442: ten som skali tillämpas och redovisar skattein- Vid beräkningen av företagsverksamhetspos-
3443: komstema för skattetagama. ten används såsom samfundets beskattningsupp-
3444: Kommunemas kalkyleringsposter för före- gifter den skatt som påförts samfundet, från vii-
3445: tagsverksamhetsposten består av skatterna för ken gottgörelsen för samfundsskatt har avdra-
3446: samfund med driftställe i en kommun och sam- gits, dvs. det skattebelopp som samfundet verkli-
3447: fund med driftställen i flera kommuner samt sam- gen skall betala. Enligt 5 § lagen om offentlig-
3448: fund som hör tili en koncern. Tili varje kommun i het och sekretess i fråga om beskattningsuppgif-
3449: dessa tre grupper skickar Statistikcentralen nam- ter är namn, hemkommun och samt affårs- och
3450: nen på de samfund i storleksordning som inver- samfundssignum offentliga beskattningsuppgif-
3451: kat mest på företagsverksamhetsposten, tili de ter för samfund och samfållda förmåner i den år-
3452: små kommunerna 25 och tili de stora kommuner- ligen verkstälida beskattningen. Offentliga är
3453: na 50 namn. Uppgifterna innehålier inte nuförti- dessutom uppgifterna om den beskattningsbara
3454: den någon information om antalet anställda på inkomsten, det sammanlagda beloppet debitera-
3455: driftstället eller om skattepostens belopp. Dess- de skatter, det sammanlagda beloppet forskott
3456: utom skickar Statistikcentralen tili kommunema samt det belopp som skall betalas eller återbäras
3457: och församlingarna statistikuppgifter om antalet vid skatteuppbörden. Den företagsverksamhets-
3458: samfund inom olika branscher per kommun. post som används vid beräkning av den påförda
3459: Vid beräkning av företagsverksamhetsposten skatten, från viiken gottgörelsen för bolagsskatt
3460: används uppgifter om antalet anställda hos sam- har avdragits, är inte en offentlig beskattnings-
3461: fundet från Statistikcentralens företags- och ar- uppgift. Av denna anledning har man ansett att
3462: betsställeregister som grund för antalet anställda denna uppgift inte kan ingå i de uppgifter om
3463: vid samfundets driftställen per kommun. Av samfundsskatten som kommunerna får ta del av.
3464: 17 § statistiklagen framgår att uppgifter om före- Regeringen utreder under vilka förutsättning-
3465: tags, koncerners, samfunds och yrkesutövares af- ar det vore möjligt att låta kommunerna och för-
3466: fårs- och samfundssignum och sådant signums samlingarna ta del av mera detaljerade uppgifter
3467: giltighetstid samt namn, språksignum, hemkom- som inverkar på fastställandet av samfundsskat-
3468: mun och adress, juridisk form, bransch, var verk- ten.
3469:
3470:
3471: Helsingfors den 5 april 2000
3472:
3473: Finansminister Sauli Niinistö
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: 5
3479: 1
3480: 1
3481: 1
3482: 1
3483: 1
3484: 1
3485: 1
3486: 1
3487: 1
3488: 1
3489: 1
3490: 1
3491: 1
3492: 1
3493: 1
3494: 1
3495: 1
3496: 1
3497: 1
3498: 1
3499: 1
3500: 1
3501: 1
3502: 1
3503: 1
3504: 1
3505: 1
3506: KK 237/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
3507:
3508:
3509:
3510:
3511: KIRJALLINEN KYSYMYS 237/2000 vp
3512:
3513: Turvapaikanhakijoiden palauttaminen Kolum-
3514: biaan
3515:
3516:
3517:
3518:
3519: Eduskunnan puhemiehelle
3520:
3521: Suomesta haki vuonna 1999 turvapaikkaa 26 ko- puoltaa suojelun tarve tai painava humanitaari-
3522: lumbialaista, vuonna 1998 määrä oli 20. Vuonna nen tai muu erityinen syy". Kun poliittiselta ase-
3523: 1999 käsiteltiin 35:n kolumbialaisen tekemää maltaan "neutraalit" ulkomaalaiset lähetystyön-
3524: turvapaikkahakemus ta. Yhdellekään hakijoista ei tekijät eivät kykene turvallisuussyistä asumaan
3525: myönnetty turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Ulko- Kolumbiassa, on vaikea nähdä, kuinka esimer-
3526: maalaisvirasto siis pitää Kolumbiaa turvallisena kiksi poliittisesti aktiiviset maan kansalaiset voi-
3527: maana. daan maahan turvallisesti palauttaa.
3528: Kolumbian 37 vuotta jatkuneessa sisällisso- Turvapaikka voidaan antaa Suomessa ulko-
3529: dassa ja siihen liittyvissä väkivaltaisuuksissa on maalaiselle, jos hänellä on kotimaassaan perus-
3530: kuollut yli 35 000 ihmistä. Kolumbian hallituk- tellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi "ro-
3531: sen mukaan pelkästään neljän viime vuoden aika- dun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteis-
3532: na maasta on paennut 800 000 ihmistä. Jopa lähe- kunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen
3533: tystyöntekijät ovat jättäneet maan voimakkaasti mielipiteen johdosta". On selvää, että Kolumbia
3534: lisääntyneen turvattomuuden vuoksi. Vuoden on maa, jossa on suuri riski joutua vainotuksi esi-
3535: 1999 aikana kaikki Suomen lähetysseuran työn- merkiksi tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään
3536: tekijät lähtivät Kolumbiasta turvallisuussyihin kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.
3537: vedoten.
3538: Maaliskuun 2000 aikana YK julkaisee ihmis- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3539: oikeuskomissaarin raportin, jossa käsitellään Ko- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
3540: lumbian tilannetta. Raportin mukaan Kolumbian vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3541: hallitus ei ole toteuttanut lupauksiaan ihmis- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3542: oikeuksien suojelemisesta, eikä ihmisoikeuksia
3543: pidetä maassa riittävän tärkeinä. Siviiliväestön Millä Suomi perustelee sitä, että maas-
3544: ahdistelu, verilöylyt, katoamiset ja kaappaukset tamme turvapaikkaa hakevat kolumbia-
3545: ovat entisestään lisääntyneet. YK moittii rapor- laisetjäävät poikkeuksetta ilman oleske-
3546: tissa myös sitä, että Kolumbian presidentti lulupaa tai turvapaikkaa ja heidät pa-
3547: Andres Pastrana esti tammikuussa lain, joka oli- lautetaan takaisin Kolumbiaan, vaikka
3548: si tehnyt katoamisista ja kansanmurhista rikok- YK:n mukaan Kolumbia ei ole toteutta-
3549: sia. nut lupauksiaan ihmisoikeuksien suoje-
3550: Suomeen saapuvalle ulkomaalaiselle voidaan lemisesta ja ihmisoikeusrikkomukset
3551: ulkomaalaislain 20 §:n mukaan myöntää oleske- ovat sisällissotaa käyvässä maassa ylei-
3552: ... ?
3553: lulupa mm., jos "oleskeluluvan myöntämistä Sla.
3554:
3555:
3556:
3557:
3558: Versio 2.0
3559: KK 237/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
3560:
3561:
3562: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
3563:
3564: Anni Sinnemäki /vihr Riitta Prusti /sd
3565: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Erkki Kanerva /sd
3566: Ulla Anttila /vihr
3567:
3568:
3569:
3570:
3571: 2
3572: Ministerin vastaus KK 237/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
3573:
3574:
3575:
3576:
3577: Eduskunnan puhemiehelle
3578:
3579: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- lautti hakemuksen virastoon uudelleen käsiteltä-
3580: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- väksi. Yhden hakijan osalta lääninoikeus vahvis-
3581: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ti ulkomaalaisviraston päätöksen hylätä hake-
3582: vastattavaksi kansanedustaja Anni Sinnemäen mus, koska hakija voitiin lähettää toiseen Euroo-
3583: /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen pan unionin valtioon, joka on Dublinin yleissopi-
3584: KK 23 7/2000 vp: muksen mukaan vastuussa turvapaikkahakemuk-
3585: sen käsittelystä. Kahdeksan hakijan osalta turva-
3586: Millä Suomi perustelee sitä, että maas- paikkahakemukset raukesivat hakijoiden peruu-
3587: tamme turvapaikkaa hakevat kolumbia- tettua hakemuksensa.
3588: laiset jäävät poikkeuksetta ilman oleske- Käännyttämispäätökset on pantu täytäntöön
3589: lulupaa tai turvapaikkaa ja heidät pa- niiltä osin kuin ko1umbialaisia turvapaikanhaki-
3590: lautetaan takaisin Kolumbiaan, vaikka joita on käännytetty Euroopan maihin. Muuta-
3591: YK:n mukaan Kolumbia ei ole toteutta- mat hakemuksensa peruuttaneet hakijat ovat ha-
3592: nut lupauksiaan ihmisoikeuksien suoje- lunneet palata Kolumbiaan mahdollisimman
3593: lemisesta ja ihmisoikeusrikkomukset pian. Jotkut kielteisen päätöksen saaneet hakijat
3594: ovat sisällissotaa käyvässä maassa ylei- ovat lähteneet kotimaahansa Kansainvälisen siir-
3595: ... ?
3596: sza. tolaisuusjärjestön lennoilla vapaaehtoisina ko-
3597: tiinpalaajina. Yksi perhe, jossa kaksi perheenjä-
3598: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- senistä on Yhdysvaltain kansalaisia, on mennyt
3599: ti seuraavaa: Yhdysvaltoihin. Lisäksi joidenkin kielteisen tur-
3600: Ensimmäiset kolumbialaiset turvapaikanhakijat vapaikkapäätöksen saaneiden hakijoiden nykyis-
3601: tulivat Suomeen vuonna 1998. Tuolloin heitä oli tä olinpaikkaa ei tunneta, joten tietoa siitä, ovat-
3602: 20. Viime vuonna heitä oli 26. Vuonna 1998 ul- ko he palanneet kotimaahansa, ei ole.
3603: komaalaisvirasto teki kolumbialaisten turvapaik- Ulkomaalaisvirasto on käsitellyt jokaisen Ko-
3604: kahakemuksiin kuuden hakijan osalta raukeamis- lumbiasta tulleen turvapaikanhakijan hakemuk-
3605: päätökset, koska he olivat peruuttaneet hakemuk- sen yksilöllisesti, ellei ole ollut kyse siitä, että
3606: sensa. Muunlaatuisia kyseessä olevia hakijoita toinen valtio on vastuussa turvapaikkahakemuk-
3607: koskevia turvapaikkapäätöksiä vuonna 1998 ei sen käsittelystä. Ulkomaalaisvirasto on tutkinut
3608: kunkin hakijan esittämät hakemuksen perusteet.
3609: tehty.
3610: Vuonna 1999 yksi hakija sai niin kutsutussa Tällöin on huomioitu, onko hakija esittänyt vaka-
3611: normaalissa turvapaikkamenettelyssä ulkomaa- via ihmisoikeusloukkauksia tai muita sellaisia
3612: laisvirastosta kielteisen päätöksen, johon on vali- perusteita, jotka liittyvät palautuskieltoihin tai
3613: tusoikeus. Muiden 25 hakijan osalta tehdyissä vainon pelkoon rodun, uskonnon, kansallisuu-
3614: päätöksissä ulkomaalaisvirasto totesi, että hake- den, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulu-
3615: mukset ovat ilmeisen perusteettomia. Alistarui- misen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Yleensä
3616: sen jälkeen Uudenmaan lääninoikeus vahvisti 24 hakemuksissa ei ole esitetty tällaisia perusteita.
3617: hakijan osalta ulkomaalaisviraston tekemän pää- Ulkomaalaisvirastossa on siis katsottu, ettei
3618: töksen. Yhden hakijan osalta lääninoikeus pa- turvapaikan tai suojelun tarpeen perusteella
3619:
3620:
3621: 3
3622: KK 237/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym. Ministerin vastaus
3623:
3624:
3625: myönnettävään oleskelulupaan riitä pelkästään tä aiheutuvista seuraamuksista yksittäisille ihmi-
3626: se, että hakija tulee Kolumbiasta. Merkittävää on sille. Ulkomaalaisvirasto ei ole tehnyt koskaan
3627: se, millainen hakijan henkilöhistoria on, mitä hä- linjausta, jonka mukaan Kolumbiasta tulleiden
3628: nelle on tapahtunut tai mihin toimintaan hän on turvapaikanhakijoiden hakemukset voisi yleises-
3629: ottanut osaa. Sen perusteella ja maan olosuhteet ti ottaen hylätä ja käännyttää heidät kotimaahan-
3630: huomioon ottaen on arvioitu hakemuksen perus- sa. Jokainen hakemus tutkitaan ja arvioidaan yk-
3631: teet ja ulkomaalaislaissa tarkoitettu perusteltu silöllisesti. Tähän mennessä käsittelyyn ei ole
3632: vainon pelko ja suojelun tarve. tullut sellaista hakemusta, jossa olisi ollut perus-
3633: Ulkomaalaisvirasto on tietoinen Kolumbian teita myöntää turvapaikka tai oleskelulupa muul-
3634: epävakaasta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja sii- la perusteella.
3635:
3636:
3637: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
3638:
3639: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
3640:
3641:
3642:
3643:
3644: 4
3645: Ministems svar KK 237/2000 vp -Anni Sinnemäki /vihr ym.
3646:
3647:
3648:
3649:
3650: Tili riksdagens talman
3651:
3652: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger annan medlemsstat av Europeiska unionen som
3653: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- enligt Dublinkonventionen är ansvarig för pröv-
3654: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni ningen av ansökan om asyl. Vad gäller åtta asyl-
3655: Sinnemäki /gröna m.fl. undertecknade skriftliga sökande, förföll asylansökningarna efter det att
3656: spörsmål SS 237/2000 rd: sökandena hade återtagit sina ansökningar.
3657: Beslut om avvisning har verkställts i den mån
3658: Vilka skäl ger Finland för att de colom- colombiska asylsökande har avvisats till europe-
3659: bianer som ansöker om asyl i Finland iska länder. Några sökande som har återtagit sina
3660: utan undantag inte beviljas uppehålls- ansökningar har velat återvända till Colombia så
3661: tillstånd eller asyl utan återsänds tiliha- fort som möjligt. Några sökande som har fått be-
3662: ka tili Colombia, även om Colombia en- slut om avslag har begett sig till sitt hemland med
3663: ligt FN inte har hållit sina löften om att IOM:s (lnternational Organisation for Migra-
3664: respektera de mänskliga rättigheterna tion) flyg som frivilliga återflyttare. En familj där
3665: och att människorättskränkningar är två av familjemedlemmarna är medborgare i För-
3666: vanliga i detta land som drabbats av in- enta Staterna har rest till Förenta Staterna. Dess-
3667: bördeskrig? utom finns det några sökande som har fått beslut
3668: om avslag på sina ansökningar och vars nuvaran-
3669: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de vistelseort inte är känd, och därför vet man
3670: föra följande: inte om de har återvänt till sitt hemland eller inte.
3671: De första asylsökande från Colombia kom till Varje ansökan som lämnats in av en colom-
3672: Finland år 1998. Då var de 20 till antalet. Förra bisk asylsökande har behandlats individuellt av
3673: året var deras antal 26. 1 fråga om sex colombis- utlänningsverket om det inte har varit fråga om
3674: ka asylsökande fattade utlänningsverket år 1998 att en annan stat är ansvarig för behandlingen av
3675: beslut om att ärendet förfallit, eftersom dessa asylansökan. Utlänningsverket har undersökt
3676: hade återtagit sina ansökningar. Annorlunda grunderna för varje ansökan som sökandena läm-
3677: asylbeslut angående sökandena i fråga fattades nat in. Då har man tagit hänsyn till om sökanden
3678: har åberopat allvarliga kränkningar av de mänsk-
3679: inte år 1998.
3680: År 1999 fick en sökande i s.k. normalt förfa- liga rättigheterna eller andra sådana grunder som
3681: rande utlänningsverkets beslut om avslag i vilket hänför sig till återsändningsförbudet eller fruk-
3682: ändring får sökas genom besvär. 1 de beslut som tan för förföljelse på grund av ras, religion, natio-
3683: fattats i fråga om de övriga 25 sökandena konsta- nalitet, tillhörighet till en viss sarnhällsgrupp el-
3684: terade utlänningsverket att ansökningama var ler på grund av politisk uppfattning. Vanligen har
3685: uppenbart ogrundade. Efter att besluten under- sådana skäl inte åberopats i ansökningama.
3686: ställts länsrätten i Nylands län fastställde denna Vid utlänningsverket har man alltså ansett att
3687: utlänningsverkets beslut angående 24 sökanden. det inte räcker som grund för beviljande av asyl
3688: För en sökandes del fastställde länsrätten utlän- eller uppehållstillstånd på grund av behov av
3689: ningsverkets beslut enligt vilket ansökan av- skydd att sökanden kommer från Colombia. Det
3690: slogs, eftersom den sökande kunde sändas till en som är väsentligt är sökandens personhistoria,
3691:
3692:
3693: 5
3694: KK 237/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym. Ministerns svar
3695:
3696:
3697: vad som har hänt honom eller viiken verksamhet aldrig gjort någon Iinjedragning eniigt viiken de
3698: han har deitagit i. På grund av detta och med hän- ansökningar som lämnats in av asylsökande från
3699: syn till omständigheterna i Iandet i fråga har man Colombia skulle allmänt taget avsiås och sökan-
3700: bedömt de grunder som åberopats i ansökan och dena avvisas till sitt hemiand. Varje ansökan un-
3701: den väigrundad fruktan för förföijeise och det be- dersöks och bedöms individuellt. Biand de an-
3702: hov av skydd som avses i utlänningsiagen. sökningar som hittills behandlats har det inte fun-
3703: Utiänningsverket känner till de instabiia sam- nits en enda där asyl kunde ha beviijats på någon
3704: hälleiiga förMllandena i Coiombia och dess föij- annan grund.
3705: der för enskiida personer. Utlänningsverket har
3706:
3707:
3708: Helsingfors den 5 aprii 2000
3709:
3710: Inrikesminister Kari Häkämies
3711:
3712:
3713:
3714:
3715: 6
3716: KK 238/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
3717:
3718:
3719:
3720:
3721: KIRJALLINEN KYSYMYS 238/2000 vp
3722:
3723: Kotiäitien eläketurva
3724:
3725:
3726:
3727:
3728: Eduskunnan puhemiehelle
3729:
3730: Suomessa on naisia, jotka ovat tehneet ja tulevat Ei ole oikein, että perhe-eläkettä ei miehen
3731: tekemään elämäntyönsä kotona perheen hyväksi. kuoltua makseta edes osittain sille, joka on vuo-
3732: Kotityöstä ei kuitenkaan kerry työeläkettä. Oman sia hoitanut lapset, kodin ja miehenkin siinä si-
3733: eläkkeen puuttumisen lisäksi kodissa työskennel- vussa.
3734: lyttä äitiä voi kohdata odottamaton toinen tilan- Esimerkiksi Saksassa avioeron sattuessa puo-
3735: ne. Avioeron sattuessa heidän eläkkeensäjää pel- lisot jakavat avioliiton aikana karUuneen eläke-
3736: kän kansaneläkkeen varaan. Julkisuudessa onkin oikeutensa.
3737: esiintynyt näkemys, että kotiäideille tulisi turva-
3738: ta parempi eläketurva. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3739: On todella kummallista, että ensimmäinen vai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3740: mo, joka on huolehtinut kotinsa, miehensä jalas- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3741: tensa hyvinvoinnista elämänsä parhaat vuodet ns. vaksi seuraavan kysymyksen:
3742: kotiäitinä saamatta siitä palkkaa tai kerryttämät-
3743: tä omaa eläketurvaansa, mutta säästämällä yh- Onko hallitus tietoinen nykyisen lain-
3744: teiskunnalta esimerkiksi suuret lasten päivähoi- säädännön suomasta heikosta eläketur-
3745: tokustannukset, menettää vanhuudenturvansa, vasta kotiäideille tietyissä erityistilan-
3746: jos puoliso avioituu uudelleen tai kuolee, jolloin teissa?
3747: toinen vaimo saa koko perhe-eläkkeen.
3748:
3749:
3750: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
3751:
3752: Timo Ihamäki /kok
3753:
3754:
3755:
3756:
3757: Versio 2.0
3758: KK 238/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
3759:
3760:
3761:
3762:
3763: Eduskunnan puhemiehelle
3764:
3765: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Työeläkkeissä eläkkeeseen oikeuttava palve-
3766: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lusaika on pääsäännön mukaan sama kuin työ-
3767: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suhteen voimassaoloaika. Yksityisellä sektorilla
3768: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden mittai-
3769: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nen palkaton lapsenhoito- tai muu palkaton aika
3770: 238/2000 vp: luetaan eläkettä kartuttavaksi ajaksi. Jos palka-
3771: ton jakso kestää yli vuoden tai työsuhde päättyy
3772: Onko hallitus tietoinen nykyisen lain- palkattomaan jaksoon, työsuhde katsotaan eläke-
3773: säädännön suomasta heikosta eläketur- turvaa määriteltäessä päättyneen viimeiseen päi-
3774: vasta kotiäideille tietyissä erityistilan- vään, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa.
3775: teissa? Jaksottamalla kotona oloa ja työntekoa voi työ-
3776: suhteen sisäänjäävä eläkettä kartuttava aika olla
3777: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen yhteensä pidempikin kuin vuosi. Siten esimer-
3778: seuraavaa: kiksi lastenhoitoajat eivät aina jää työeläketur-
3779: Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta rin- van ulkopuolelle. Julkisella sektorilla lapsenhoi-
3780: nakkaisesta eläkejärjestelmästä. Kansaneläkejär- toajat kartuttavat eläkettä vanhempainrahakau-
3781: jestelmän kautta eläkkeellä olevalle henkilölle den loppuun saakka.
3782: turvataan vähimmäistoimeentuloturva. Työelä- Työkyvyttömyyseläkkeessä palvelusajaksi
3783: kejärjestelmän tarkoituksena on puolestaan taata voidaan lukea myös tuleva aika eli aika työkyvyt-
3784: vakuutetun kulutustason säilyminen eläkkeelle tömyyden alkamisesta eläkeikään. Tuleva aika
3785: jäätäessä ja eläkeaikana. Työeläkkeen suuruus luetaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyys alkaa
3786: määräytyy eläkkeen perusteena olevan palkan ja työsuhteen kestäessä tai vuoden kuluessa työsuh-
3787: työssäoloajan pituuden perusteella. teen päättymisestä. Tätä 360 päivän jälkikarens-
3788: Naimisissa olevilla kotiäideillä ja muillakin siaikaa laskettaessa huomioon ei oteta päiviä, jol-
3789: naimisissa olevilla kokonaan työelämästä poissa loin alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi on lap-
3790: olleilla henkilöillä on pysyvän tai pitkäaikaisen senhoidon vuoksi ollut poissa ansiotyöstä. Las-
3791: työkyvyttömyyden ja vanhuuden kohdatessa oi- tenhoitoaikaa saa tällöin olla yhteensä enintään
3792: keus tämän vuoden indeksitasossa vähintään yhdeksän vuotta.
3793: 2 231 markan suuruiseen kansaneläkkeeseen Myös yksityisten alojen eläkepalkan määräy-
3794: kuukaudessa. Jos tällainen henkilö on eronnut, tymisessä on otettu huomioon Iapsenhoitoajan
3795: vastaava kansaneläkkeen vähimmäismäärä on vaikutus. Jos esimerkiksi niihin kalenterivuo-
3796: 2 542 markkaa. Lisäksi pienituloisilla eläkkeen- siin, joilta saadut ansiot muuten otettaisiin eläke-
3797: saajilla on mahdollisuus saada asumismenoihin- palkkaan mukaan, sisältyy työsopimuslaissa tar-
3798: sa eläkkeensaajien asumistukea. koitettua palkatonta erityisäitiys-, äitiys- ja van-
3799: Niissä tapauksissa, joissa henkilön työeläke hempainlomaa tai hoitovapaata, eläkkeen perus-
3800: jostakin syystä, kuten esimerkiksi kotiäitinä ole- teena oleva palkka lasketaan siten, että kalenteri-
3801: misen vuoksi, jää pieneksi, kansaneläke täyden- vuosina otetaan huomioon vain sellaiset vuodet,
3802: tää työeläkkeen puuttumista.
3803:
3804: 2
3805: Ministerin vastaus KK 238/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
3806:
3807:
3808: joihin ei sisälly edellä mainittua palkatonta ai- Kysymyksen perusteluosassa todetaan, että
3809: kaa. esimerkiksi Saksassa avioeron sattuessa puolisot
3810: Myös vuoden 1990 alusta voimaan tulleessa jakavat avioliiton osalta karUuneen eläkeoikeu-
3811: perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa tensa. On totta, että Saksan perhe-eläkejärjestel-
3812: kotiäitien asema otettiin keskeisesti huomioon. mä poikkeaa meidänjärjestelmästämme. Siellä ei
3813: Kansaneläkejärjestelmään kuuluvalla yleisellä ole yleisen perhe-eläkejärjestelmämme mukaista
3814: perhe-eläkkeellä turvataan lesken ja lasten vä- vähimmäistoimeentulon turvaavaa leskeneläket-
3815: himmäistoimeentulo perheen huoltajan kuole- tä. Saksassa leskeneläke määräytyy edunjättäjä-
3816: man jälkeen. Yleinen perhe-eläke täydentää työ- puolison ansioeläkkeen perusteella. Puolison
3817: eläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen antamaa kuolemaa seuranneen kolmen kuukauden jäl-
3818: toimeentuloturvaa, jos perheen tulot ovat pienet. keen leskeneläke voi olla enintään 60 prosenttia
3819: Yleiseen perhe-eläkkeeseen kuuluva leskenelä- edunjättäjän ansioeläkkeestä. Leskeneläkettä
3820: ke päättyy, kun leski saavuttaa 65 vuoden ylei- voivat pienentää lapseneläke ja leskeneläkkeen
3821: sen vanhuuseläkeiän tai hän solmii uuden aviolii- saajan omat tulot. Leskeneläkettä voidaan mak-
3822: ton ennen 50:tä ikävuottaan. Jälkimmäisessä ta- saa myös entiselle aviopuolisolle, jos edunjättäjä
3823: pauksessa leskelle maksetaan kuitenkin kertakor- on ollut velvollinen maksamaan hänelle elatus-
3824: vauksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaa- apua ja avioero on tapahtunut ennen 1. 7.1977.
3825: va määrä. Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläkkee- Muussa tapauksessa entisellä puolisolla voi olla
3826: seen ei ole oikeutta kuolleen henkilön entisellä oikeus kasvatuseläkkeeseen, jos edunsaaja hoi-
3827: puolisolla. taa omaa tai entisen aviopuolison alaikäistä lasta
3828: Työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen tar- eikä ole avioitunut uudelleen. Kasvatuseläke ei
3829: koituksena on korvata sitä tulonmenetystä, joka ole kuitenkaan varsinainen perhe-eläke, sillä se
3830: perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Perhe- maksetaan edunsaajan omasta vakuutuksesta ja
3831: eläke määräytyy kuolleen perheenhuoltajan työs- määräytyy hänen omien vakuutusaikojensa ja
3832: tään ansaitseman eläkkeen perusteella. Leski ja karUuneen eläkkeen perusteella.
3833: lapset jakavat perhe-eläkkeen siten, että lesken Kysymys aviopuolisoiden eläkkeen jakami-
3834: osuus edunjättäjän eläkkeestä on 17-50 pro- sesta avioerotilanteessa oli esillä vuoden 1990
3835: senttia sen mukaan, kuinka monta lasta on edun- alusta voimaan tulleen uudistetun perhe-eläke-
3836: saajina. Lesken omat työeläkkeet voivat eläkeso- lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Silloin
3837: vituksen kautta vaikuttaa vähentävästi lesken- kuitenkin oikeusministeriö ja keskeiset työeläke-
3838: eläkkeen määrään, joten ne kotiäidit, joilla ei ole järjestelmän kehittämisestä vastaavat työmarkki-
3839: omia työeläketuloja, hyötyvät työeläkelakien naosapuolet katsoivat, ettei eläkkeen jakamiselle
3840: mukaisesta leskeneläkkeestä eniten. Lisäksi on ole riittäviä lainsäädännöllisiä perusteita.
3841: huomattava, ettei leskeneläkkeen eläkesovitusta Suomessa eläketurvaan liittyviä kysymyksiä
3842: tehdä, jos leskellä on huollettavanaan alle 18- lasten kotona tapahtuvan hoidon ajalta on selvi-
3843: vuotias lapsi. Leskeneläkkeen saamiselle ei ole tetty useammassa työryhmässä viimeisten kym-
3844: säädetty takaikärajaa, ja sitä maksetaankin yleen- menen vuoden aikana. Työryhmien ehdottamista
3845: sä lesken kuolemaan saakka. toimenpiteistä on yleisesti pidetty kiireellisimpi-
3846: Työeläkelakien mukaiseen leskeneläkkeeseen nä alle vuoden ikäisten lasten hoitoajalta karttu-
3847: on oikeus myös edunjättäjän entisellä puolisolla, van eläketurvan järjestämistä. Osa näistä ehdo-
3848: jos edunjättäjä on avioerotilanteessa velvoitettu tuksista on toteutettu muun muassa siten, ettei
3849: maksamaan elatusapua entiselle puolisolleen. lapsenhoitoaika heikennä työsuhteen eläkepalk-
3850: Tällöin entisen puolison leskeneläkeosuus mää- kaa ja että alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika
3851: räytyy hänen saamansa elatusavun perusteella. pidentää tulevan ajan jälkikarenssia.
3852: Entisen puolison leskeneläke voi olla kuitenkin Hallitusohjelmassa todetaan perhepolitiikan
3853: enintään puolet perhe-eläkkeen leskeneläkeosuu- osalta yleisellä tasolla, että hallitus edistää sellai-
3854: desta, jos myös leski on edunsaajana. sia olosuhteita ja eri toimijoiden välistä yhteis-
3855:
3856:
3857: 3
3858: KK 238/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
3859:
3860:
3861: työtä, jolla tuetaan vastuullista vanhemmuutta, mista eläkekarttumaan. Asia on selvitettävänä
3862: turvallista kasvuympäristöä ja kasvua tasapuoli- työmarkkinaosapuolten välillä. Selvityksen val-
3863: seen aikuisuuteen. Nimenomaisesti eläketurvan mistuttua sosiaali- ja terveysministeriö päättää
3864: osalta hallitusohjelmassa luvataan muun muassa tarvittavista toimenpiteistä.
3865: selvittää vanhempain- ja hoitorahakauden laske-
3866:
3867:
3868: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
3869:
3870: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
3871:
3872:
3873:
3874:
3875: 4
3876: Ministerns svar KK 238/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
3877:
3878:
3879:
3880:
3881: Tili riksdagens talman
3882:
3883: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för t.ex. barnavård eller annan tid utan lön på
3884: har Ni, Fru taiman, till behöriga mediem av stats- högst ett år som ingår i arbetsförhållandet tili den
3885: rådet översänt följande av riksdagsiedamot Timo tid under viiken pension intjänas. Om perioden
3886: Ihamäki /sami undertecknade skriftliga spörsmål utan Iön räcker över ett år eller arbetsförhållan-
3887: SS 238/2000 rd: det upphör under en period utan lön anses då pen-
3888: sionen bestäms att arbetsförhåliandet har upp-
3889: Å.r regeringen medveten om det svaga hört den sista dagen för viiken arbetstagaren be-
3890: pensionsskydd som den nuvarande lag- talades lön. Genom periodisering av den tid som
3891: stiftningen ger hemmamammor i vissa arbetstagaren är hemma och i arbete kan den tid
3892: specials ituationer? inom arbetsförhåliandet under viiken pension in-
3893: tjänas t.o.m. bli längre än ett år. Därför faller t.ex.
3894: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- barnavårdsperioderna inte alltid utanför arbets-
3895: föra följande: pensionsskyddet. Inom den offentliga sektorn in-
3896: 1 Finland består pensionsskyddet av två paraliei- tjänas pension under barnavårdsperioderna tili
3897: Ia pensionssystem. Genom foikpensionssyste- utgången av föräldrapenningsperioden.
3898: met tryggas minimiutkomstskyddet för pensione- Inom invalidpensionen kan tili tjänstgöringsti-
3899: rade. Syftet med arbetspensionssystemet för sin den räknas även återstående tid, dvs. tiden från
3900: del är att trygga den försäkrades konsumtionsni- det att invaliditeten inträdde tili pensionen. Åter-
3901: vå då han elier hon går i pension och under pen- stående tid räknas in i pensionen om invalidite-
3902: sionstiden. Arbetspensionens storlek bestäms en- ten börjar medan arbetsförhållandet varar eller
3903: Iigt den lön och arbetstid som utgör grund för ett år efter att arbetsförhållandet har upphört. Vid
3904: pensionen. beräknandet av denna efterkarenstid på 360 da-
3905: Gifta hemmamammor och även andra gifta gar beaktas inte sådana dagar då en förälder till
3906: personer som har stått helt utanför arbetslivet har ett barn som är under tre år har varit borta från
3907: vid bestående elier långvarig arbetsoförmåga och förvärvsarbetet på grund av barnavård. Barna-
3908: ålderdom rätt tili en foikpension som är minst vårdstiden får härvid uppgå till högst nio år.
3909: 2 231 mk i månaden en1igt årets indexnivå. Om Ä ven vid bestämmandet av pensionen inom
3910: en sådan person är frånski1d är folkpensionens den privata sektorn har verkan av den tid då pen-
3911: minimibe1opp 2 542 mk. Dessutom kan pen- sionstagaren skött barn beaktats. Om det t.ex. i de
3912: sionstagare med små inkomster få bostadsbidrag kalenderår under viika erhållna inkomster annars
3913: för pensionstagare för boendekostnaderna. skulie beaktas i pensionen, ingår sådan moder-
3914: 1 de fali då en persons arbetspension av någon skaps-, särskild moderskaps-, föräidra- eller
3915: orsak, t.ex. på grund av att hon är hemmamam- vårdledighet utan Iön som avses i lagen om ar-
3916: ma, blir liten, kompletterar foikpensionen det betsavtal räknas den lön som utgör grund för pen-
3917: som fattas av arbetspensionen. sionen så att som kalenderår beaktas endast såda-
3918: Inom arbetspensionssystemet är i regel den tid na år i vilka inte ingår ovan nämnda tid utan lön.
3919: under viiken arbetsförhållandet varar den tjänst- Även i den reform av familjepensionssyste-
3920: göringstid som berättigar till arbetspension. met som trädde i kraft vid ingången av 1990 be-
3921: Inom den privata sektorn räknas en tid utan lön aktades hemmamammornas stälining på ett avgö-
3922:
3923: 5
3924: KK 238/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
3925:
3926:
3927:
3928: rande sätt. Med hjälp av den allmänna familje- inom familjepensionen, om även den efterlevan-
3929: pensionen, som ingår i folkpensionssystemet, de är förmånstagare.
3930: tryggas den efterlevandes och bamens minimiut- I motiveringsdelen till spörsmålet konstateras
3931: komst efter att familjeförsörjaren dött. Den all- att makama i t.ex. Tyskland i fall av skilsmässa
3932: männa familjepensionen kompletterar det ut- delar på den pensionsrätt som tjänats in under äk-
3933: komstskydd som ges i form av familjepension tenskapet. Det är sant att familjepensionssyste-
3934: enligt arbetspensionslagama, om familjens in- met i Tyskland avviker från vårt system. I det tys-
3935: komster är små. Den efterlevandepension som in- ka systemet förekommer inte sådan efterlevande-
3936: går i familjepensionen upphör då den efterlevan- pension som tryggar en minimiutkomst som in-
3937: de uppnår den allmänna ålderspensionsåldem 65 går i det allmänna familjepensionssystemet hos
3938: år eller om den efterlevande ingår ett nytt äkten- oss. I Tyskland bestäms efterlevandepensionen
3939: skap före 50 års ålder. I det senare fallet betalas utgående från den förmånslåtande makens för-
3940: till den efterlevande dock som engångskompen- värvspension. Efter de tre månader som följer på
3941: sation en summa som motsvarar tre års efterle- makens död kan efterlevandepensionen vara
3942: vandepension. Rätt till efterlevandepension inom högst 60 % av förmånslåtarens förvärvspension.
3943: den allmänna familjepensionen har inte en död Efterlevandepensionen kan bli mindre p.g.a.
3944: persons före detta make. bampension och efterlevandepensionstagarens
3945: Avsikten med familjepension enligt arbets- egna inkomster. Efterlevandepension kan också
3946: pensionslagama är att kompensera den inkomst- betalas till en före detta make om förmånslåtaren
3947: förlust som försörjarens död orsakar familjen. varit skyldig att betala underhållsbidrag och
3948: Familjepensionen bestäms enligt den pension skilsmässan har ägt rum före den 1 juli 1977. I
3949: som den döda familjeförsörjaren tjänat in genom annat fall kan den före detta maken ha rätt till
3950: sitt arbete. Den efterlevande och bamen delar fa- vårdnadspension, om förmånstagaren vårdar sitt
3951: miljepensionen så, att den efterlevandes andel av eget eller den före detta makens minderåriga bam
3952: förmånslåtarens pension är 17-50 % beroende och inte har ingått nytt äktenskap. Vårdnadspen-
3953: på hur många bam som är förmånstagare. Den ef- sionen är dock inte en egentlig familjepension,
3954: terlevandes egna arbetspensioner kan genom eftersom den betalas från förmånstagarens egen
3955: pensionsjämkning inverka minskande på efterle- försäkring och bestäms utgående från förmånsta-
3956: vandepensionen och således har de hemmamam- garens egna försäkringstider och den intjänade
3957: mor som inte har egna arbetspensionsinkomster pensionen.
3958: den största nyttan av efterlevandepensionen en- Frågan om delning av makens pension i fall av
3959: ligt arbetspensionslagama. Dessutom bör det no- skilsmässa togs upp i samband med beredningen
3960: teras att någon pensionsjämkning inte görs i frå- av den fömyade familjepensionslagstiftningen,
3961: ga om efterlevandepensionen om den efterlevan- som trädde i kraft från och med ingången av
3962: de försörjer ett bam under 18 år. Någon övre ål- 1990. Då ansåg dock justitieministeriet och de
3963: dersgräns för efterlevandepensionen har inte centrala arbetsmarknadsparter som svarar för ut-
3964: fastställts och pensionen betalas också i allmän- vecklandet av arbetspensionssystemet att det inte
3965: het fram till den efterlevandes död. finns tillräckliga lagstiftningsgrunder för del-
3966: Berättigad till efterlevandepension enligt ar- ning av pensionen.
3967: betspensionslagama är också förmånslåtarens Under de senaste tio åren har frågan om pen-
3968: före detta make, om förmånslåtaren vid skilsmäs- sionsskyddet för den tid under vilken man vårdar
3969: san förpliktigats att betala underhållsbidrag till bam i hemmet utretts i många arbetsgrupper. Av
3970: sin före detta make. I detta fall bestäms den före de åtgärder som arbetsgruppema föreslagit har
3971: detta makens andel av efterlevandepensionen av det ansetts vara mest brådskande att organisera
3972: det underhållsbidrag maken får. Efterlevande- det arbetspensionsskydd som intjänas under den
3973: pensionen för en före detta make kan dock vara tid då man vårdar bam som inte har fyllt ett år. En
3974: högst hälften av efterlevandepensionsandelen del av dessa förslag har genomförts bl.a. så att
3975:
3976:
3977: 6
3978: Ministems svar KK 238/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
3979:
3980:
3981: bamavårdstiden inte minskar den pensionsgrun- tili harmoniska vuxna. I regeringsprogrammet lo-
3982: dande lönen och så att vården av bam som inte vas uttryckligen i fråga om pensionsskyddet bl.a.
3983: fyllt tre år förlänger efterkarensen för återståen- att inräknandet av föräldra- och vårdpenningspe-
3984: de tid. rioder i pensionstillväxten utreds. Frågan utreds
3985: I regeringsprogrammet konstateras beträffan- mellan arbetsmarknadsorganisationema. När ut-
3986: de familjepolitiken på allmän nivå att regeringen redningen blivit klar kommer social- och hälso-
3987: främjar sådana förhållanden och sådant samarbe- vårdsministeriet att besluta om behövliga åtgär-
3988: te mellan olika aktörer som stöder ansvarsfullt der.
3989: föräldraskap, en trygg uppväxtmiljö och fostran
3990:
3991:
3992:
3993: Helsingfors den 5 april 2000
3994:
3995: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
3996:
3997:
3998:
3999:
4000: 7
4001: KK 239/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
4002:
4003:
4004:
4005:
4006: KIRJALLINEN KYSYMYS 239/2000 vp
4007:
4008: Puolustushallinnon kiinteistölaitoksen perusta-
4009: minen
4010:
4011:
4012:
4013:
4014: Eduskunnan puhemiehelle
4015:
4016: Valtiovarainministeriö asetti 5.2.1999 jatkotyö- päätynyt ehdottamaan toisenlaista organisaatio-
4017: ryhmän (Puolustushallinnon kiinteistötyöryhmä) ratkaisua.
4018: selvittämään Valtion kiinteistöhallintotyöryh- Puolustushallinnon kiinteistötoimen organi-
4019: män muistion (VM:n työryhmämuistioita 24/98) sointia on käsitelty laajasti myös eduskunnassa.
4020: pohjalta valtion kiinteistöhallinnon uudelleen- Asiaan ovat ottaneet kantaa eduskunnan hallinto-
4021: organisointia puolustushallinnon kiinteistötoi- valiokunta, puolustusvaliokunta sekä valtiova-
4022: men ja rakennuslaitoksen osalta. Työryhmän rainvaliokunta. Hallintovaliokunta totesi
4023: enemmistö nimettiin valtiovarainministeriön hal- 26.11.1998 Valtion kiinteistölaitoslaista anta-
4024: linnonalalta ja vähemmistö puolustushallinnosta. massaan lausunnossa, että siltä osin kuin nykyi-
4025: Työryhmän enemmistö päätyi ehdottamaan, set kiinteistöyksiköt hallitsevat asianomaisen
4026: että puolustushallinnolle tarpeelliset toimitilat ja tehtäväalueen toimintaan käyttöominaisuuksil-
4027: niihin liittyvät alueet siirretään Valtion kiinteis- taan ja luonteeltaan kiinteästi liittyvää toimitila-
4028: tölaitokseen, metsäalueet Metsähallitukseen, tar- ja kiinteistökantaa, ei omaisuutta tule siirtää kiin-
4029: peettomat toimitilakiinteistöt Kapiteeli Oy:lle ja teistölaitoksen hallintaan vastoin kiinteistöjen
4030: asunnot Kruunuasunnot Oy:lle. Puolustushallin- nykyisten käyttäjien tahtoa. Valiokunta korosti
4031: non rakennuslaitoksen palvelutuotanto liikelai- samalla sitä, että toimitilakysymyksissä on otet-
4032: tostettaisiin omaksi valtiovarainministeriön alai- tava huomioon valtion virastojen omat näkemyk-
4033: seksi kiinteistöpalveluja tuottavaksi liikelaitok- set toimitilatarpeista. Tällöin liiketaloudelliset
4034: seksi. Ase- ja viestintärakenteet jäisivät osana periaatteet eivät saa nousta ensisijaisiksi.
4035: ase- ja viestintälaitteita puolustusvoimien hallin- Kun puolustushallinnon kiinteistötoimen or-
4036: taan ja budjettitalouden piiriin. ganisointiasiaa on käsitelty eduskunnan valio-
4037: Puolustushallinnon toimitilat, rakenteet ja har- kunnissa, ovat kuultavina olleet valtiovarainmi-
4038: joitusalueet ovat oleellinen osa puolustusvoi- nisteriön edustajat korostaneet ainoana vaihtoeh-
4039: mien kriisiajan suorituskykyä. Tästä syystä puo- tona olevan puolustushallinnon kiinteistövaralli-
4040: lustushallinnon kiinteistötoimeen kohdistuu mo- suuden hallinnan siirtäminen edellä esitetyllä ta-
4041: nia erityisvaatimuksia, jotka puolustushallinnos- valla usealle eri taholle.
4042: sa toimivan kiinteistöorganisaation on täytettä-
4043: vä. Nämä erityisvaatimukset tulevat puolustus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4044: hallinnossa kiinteistötyöryhmän yksimielisen kä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4045: sityksen mukaan paremmin toteutetuiksi puolus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4046: tushallinnon ehdottamassa omassa kiinteistölai- vaksi seuraavan kysymyksen:
4047: tosmallissa. Kuitenkin työryhmän enemmistö on
4048:
4049:
4050: Versio 2.0
4051: KK 239/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
4052:
4053:
4054: Mitä esteitä hallitus katsoo olevan ole- tuksen mielestä tuo maanpuolustukselle
4055: massa puolustushallinnon oman kiin- ja
4056: teistölaitoksen perustamisen suhteen ja
4057: mitä taloudellista tai toiminnallista lisä-
4058: mitä lisäarvoa puolustushallinnon kiin- arvoa valtiovarainministeriö näkee saa-
4059: teistövarallisuuden hajauttaminen halli- vutettavan omistajuuden keskittämisel-
4060: lä Valtion kiinteistölaitokselle?
4061:
4062:
4063: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
4064:
4065: Kari Rajamäki /sd
4066:
4067:
4068:
4069:
4070: 2
4071: Ministerin vastaus KK 239/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
4072:
4073:
4074:
4075:
4076: Eduskunnan puhemiehelle
4077:
4078: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa töt, oikeus- ja poliisitalot sekä virastojen ja lai-
4079: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tosten käytössä olevat valtion toimistokiinteistöt
4080: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mukaan lukien eräät ns. poikkeusolojen suojati-
4081: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd lat Vankilakiinteistöjen siirtämisestä Valtion
4082: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kiinteistölaitokselle on valmistunut 31.12.1999
4083: 239/2000 vp: ehdotus, jota hallituksen tekemän valtiontalou-
4084: den kehyspäätöksen mukaisesti on tarkoitus ryh-
4085: Mitä esteitä hallitus katsoo olevan ole- tyä toteuttamaan vuodesta 2001 alkaen. Samoin
4086: massa puolustushallinnon oman kiin- puolustushallinnon kiinteistötyöryhmä on
4087: teistölaitoksen perustamisen suhteen ja 30.9.1999 valmistuneessa loppuraportissaan
4088: (valtiovarainministeriön työryhmämuistioita
4089: mitä lisäarvoa puolustushallinnon kiin- 19/1999) päätynyt ehdottamaan puolustushallin-
4090: teistövarallisuuden hajauttaminen halli- non kiinteistöjen siirtämistä pääosin Valtion
4091: tuksen mielestä tuo maanpuolustukselle kiinteistölaitokselle.
4092: ja Puolustushallinnon osalta asiaan liittyy, kuten
4093: aikaisemmin jo toteutettujenkin järjestelyjen
4094: mitä taloudellista tai toiminnallista lisä-
4095: arvoa valtiovarainministeriö näkee saa- osalta, varautuminen kiinteistöjen käyttäjien toi-
4096: mitiloihinsa ja alueisiin kohdistuvien toiminnal-
4097: vutettavan omistajuuden keskittämisel-
4098: listen ja muiden tarpeiden mahdollisimman hy-
4099: lä Valtion kiinteistölaitokselle?
4100: vään täyttämiseen. Lisäksi ratkaisujen tulee olla
4101: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- perusteltuja myös valtion kiinteistöstrategian
4102: ti seuraavaa: kannalta; strategian toteuttaminen on jo tähän
4103: mennessä merkinnyt satojen miljoonien markko-
4104: Kysymys liittyy valtion kiinteistöstrategian to- jen vapauttamista tuottavaan käyttöön, mm. toi-
4105: teuttamiseen, jossa keskeisenä pyrkimyksenä on mitiloja koskeviin investointeihin.
4106: yhtäältä valtion kiinteistöjen omistajatehtävien ja Valtion tähän mennessä toteuttamissa liikelai-
4107: toisaalta kiinteistöjen käyttäjien roolin selkeyttä- tpsratkaisuissa on johdonmukaisesti vältetty yh-
4108: minen. Tavoitteena on tehostaa kiinteistöjen täältä monopoliaseman syntymistä ja toisaalta si-
4109: omistajatehtävien hoitoa ja edesauttaa käyttäjien tä, että samalle liiketoiminta-alueelle olisi perus-
4110: keskittymistä varsinaisten päätehtäviensä tulok- tettu kaksi valtion omistamaa toimijaa. Mitä tu-
4111: selliseen hoitamiseen. Näitä tavoitteita olisi pe- lee kysymyksessä tarkoitettuihin erilaisten vaih-
4112: rin vaikea saavuttaa, ellei olisi valmiuksia myös toehtojen yksityiskohtaisiin vertailuihin, valtio-
4113: perinteisten hallinnonalarajojen yli ulottuviin varainministeriö pyytää saada viitata edellä mai-
4114: ratkaisuihin. nittuun puolustushallinnon kiinteistötyöryhmän
4115: Kiinteistöstrategian toteuttamisessa on edetty loppuraporttiin, jonka sisä1tämiä seikkaperäisiä
4116: vuodesta 1998 alkaen asteittain, mutta johdon- tarkasteluja ei laajuutensa vuoksi ole mahdollis-
4117: mukaisesti. Valtion kiinteistölaitoksen omistuk- ta tässä yhteydessä toistaa.
4118: seen on osoitettu enenevältä osin valtion pysy- Puheena olevasta organisointikysymyksestä
4119: vään käyttöön tarkoitettu kiinteistökanta, kuten on käyty ja käydään edelleen tarkentavia neuvot-
4120: mm. valtion yliopisto- ja tutkimuslaitoskiinteis- teluja valtiovarainministeriön ja puolustusminis-
4121:
4122: 3
4123: KK 239/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerin vastaus
4124:
4125:
4126: teriön välillä. Uudistuksen valmistelussa pyri- asia on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltä-
4127: tään luonnollisesti ottamaan huomioon kaikki väksi valmistelujen etenemisen myötä. Todetta-
4128: oleelliset asiaan vaikuttavat seikat edellä todetun koon, että valmistelujen vaiheesta on tehty sel-
4129: mukaisesti. Kun oleelliset muutokset edellyttä- koa eduskunnan puolustusvaliokunnalle ja val-
4130: vät lainsäädäntötason ja budjettipäätöksiä paitsi tiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustus-
4131: organisaation myös omaisuussiirtojen osalta, jaostolle 29.2.2000.
4132:
4133:
4134: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
4135:
4136: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
4137:
4138:
4139:
4140:
4141: 4
4142: Ministems svar KK 239/2000 vp - Kari Rajamäki /sd
4143:
4144:
4145:
4146:
4147: Tili riksdagens talman
4148:
4149: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger större utsträckning fått överta fastighetsbestånd
4150: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- som är avsett för permanent användning hos sta-
4151: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari ten, såsom bl.a. statliga fastigheter som används
4152: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål av universitet och forskningsanstalter, tings- och
4153: SS 239/2000 rd: polishus samt statliga kontorsfastigheter som dis-
4154: poneras av ämbetsverk och inrättningar, inklusi-
4155: Vilka hinder anser regeringen att det ex- ve vissa skyddsrum för s.k. undantagsförhållan-
4156: isterar i fråga om inrättande av ett eget den. Ett förslag om överföring av fångelsefastig-
4157: fastighetsverk för försvarsförvaltningen heter tili Statens fastighetsverk blev klart den 31
4158: och december 1999. Avsikten är att år 2001 börja ge-
4159: nomföra förslaget enligt regeringens rambeslut
4160: vilket mervärde anser regeringen att en om statsekonomin. Försvarsförvaltningens fas-
4161: uppspjälkning av försvarsförvaltning- tighetsarbetsgrupp gick likaså i den slutrapport
4162: ens fastighetsförmögenhet för med sig som fårdigstälides den 30 september 1999 (fi-
4163: för försvaret och . nansministeriets arbetsgruppspromemorior
4164: vilket ekonomiskt e/ler funktionellt mer- 19/ 1999) in för att föreslå att försvarsförvaltning-
4165: värde anser finansministeriet att upp- ens fastigheter överflyttas i huvudsak tili Statens
4166: nås när ägarskapet koncentreras hos fastighetsverk.
4167: Statens fastighetsverk? På samma sätt som i fråga om redan tidigare
4168: genomförda arrangemang är saken för försvars-
4169: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förvaltningens vidkommande förknippad med
4170: föra följande: beredskap att så bra som möjligt tillgodose de
4171: funktionelia och andra behov som de som använ-
4172: Spörsmålet hänför sig till förverkligandet av sta- der fastighetema har i fråga om sina lokaler och
4173: tens fastighetsstrategi, i viiken den centrala strä- områdena. Dessutom måste lösningama vara mo-
4174: van är att klarlägga å ena sidan ägaruppgiftemas tiverade också med hänsyn tili statens fastighets-
4175: roli i fråga om statens fastigheter och å andra si- strategi; realiseringen av strategin har hittills re-
4176: dan rolien för dem som använder fastighetema. dan inneburit att hundratals miljoner mark har
4177: Målet är att effektivera skötseln av ägaruppgif- frigjorts för produktiv användning, bl.a. investe-
4178: tema när det gälier fastighetema och hjälpa an- ringar i lokaler.
4179: vändama att koncentrera sig på en framgångsrik 1 de lösningar som staten hittilis har gått in för
4180: skötsel av sina egentliga huvuduppgifter. Att nå när det gälier affårsverken har man konsekvent
4181: dessa mål vore synnerligen svårt om det inte undvikit å ena sidan uppkomsten av monopol-
4182: fanns beredskap också för lösningar som över- stälining, å andra sidan införandet av två statsäg-
4183: skrider de traditionella gränsema mellan förvalt- da aktörer inom samma bransch. Vad beträffar de
4184: ningsområden. detaljerade jämförelser av olika altemativ som
4185: Förverkligandet av fastighetsstrategin har från avses i spörsmålet ber finansministeriet att få
4186: och med 1998 avancerat stegvis, men konse- hänvisa tili den ovan nämnda slutrapporten av
4187: kvent. Statens fastighetsverk har i sin ägo i alit försvarsförvaltningens fastighetsarbetsgrupp.
4188:
4189: 5
4190: KK 239/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministems svar
4191:
4192:
4193: Den innefattar rätt detaljerade studier som det sentliga förändringar förutsätter beslut på lag-
4194: inte är möjligt att upprepa i detta sammanhang stiftningsnivå och budgetbeslut förutom i fråga
4195: p.g.a. deras omfattning. om organisationen även i fråga om överföringar
4196: Preciserande förhandlingar om den aktuella av egendom, är avsikten att saken skall ges till
4197: organiseringsfrågan har förts och förs fortfaran- riksdagen för behandling i och med att förbere-
4198: de mellan finansministeriet och försvarsministe- delsema framskrider. Det kan framhållas att en
4199: riet. 1 samband med beredningen av reformen redogörelse för förberedelsestadiet har avgetts
4200: strävar man naturligtvis efter att beakta alla vä- till riksdagens försvarsutskott och finansutskot-
4201: sentliga omständigheter som inverkar på saken i tets säkerhets- och försvarsdelegation 29.2.2000.
4202: enlighet med det som framhållits ovan. Då vä-
4203:
4204:
4205: Helsingfors den 4 april 2000
4206:
4207: Finansminister Sauli Niinistö
4208:
4209:
4210:
4211:
4212: 6
4213: KK 240/2000 vp - Heli Paasio /sd
4214:
4215:
4216:
4217:
4218: KIRJALLINEN KYSYMYS 240/2000 vp
4219:
4220: Tielaitoksen liikelaitostamisen yhteydessä syn-
4221: tyvät säästöt
4222:
4223:
4224:
4225:
4226: Eduskunnan puhemiehelle
4227:
4228: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Tie- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4229: laitoksen tuotannon liikelaitostamisesta. Liiken- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4230: neministeriön teettämässä, 28.10.1999 julkais- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4231: tussa tutkimuksessa (liikenneministeriön julkai- vaksi seuraavan kysymyksen:
4232: su 36/99) todetaan (s. 83) seuraavaa: " ... Tielai-
4233: toksen tuotannon liikelaitostamisen myötä saa- Mihin asiasta vastaava ministeri perus-
4234: vutetaan arviolta 300 miljoonan markan säästöt. taa väitteensä Tielaitoksen liikelaitosta-
4235: Suuri osa säästöistä on jo syntynyt organisaation misen yhteydessä syntyvistä 300 miljoo-
4236: keventämisen seurauksena. Liikelaitostaminen nan markan säästöistä ja
4237: sinällään ei tuo säästöjä ... ". Liikenneministeri
4238: Heinonen on kuitenkin julkisuudessakin toden- mistä väitetyt säästöt yksilöitynä muo-
4239: nut, että tehtävällä uudistuksella voitaisiin sääs- dostuvat?
4240: tää nykyiseen verrattuna 300 miljoonaa markkaa
4241: vuodessa.
4242:
4243:
4244: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
4245:
4246: Heli Paasio /sd
4247:
4248:
4249:
4250:
4251: Versio 2.0
4252: KK 240/2000 vp - Heli Paasio /sd Ministerin vastaus
4253:
4254:
4255:
4256:
4257: Eduskunnan puhemiehelle
4258:
4259: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vion perustana ovat tienpidon noin 3,5 miljardin
4260: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- markan vuotuiset hankekustannukset
4261: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan tienpi-
4262: vastattavaksi kansanedustaja Heli Paasion /sd don kilpailuttamisesta ja Ruotsin Tielaitoksen
4263: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK oman tuotannon osallistumisesta kilpailuun ovat
4264: 240/2000 vp: seuranneet pysyväisluonteisesti yli 20 %:n sääs-
4265: töt yleisten teiden tienpidossa. Ruotsissa kilpailu
4266: Mihin asiasta vastaava ministeri perus- käynnistyi vuonna 1992 ja avautui kokonaan
4267: taa väitteensä Tielaitoksen liikelaitosta- vuoden 1998 loppuun mennessä. Ruotsin tienpi-
4268: misen yhteydessä syntyvistä 300 miljoo- to vastaa olosuhteiltaan pitkälle meidän olosuh-
4269: nan markan säästöistä ja teitamme.
4270: Suomessa vuosina 1998 ja 1999 toteutetut kil-
4271: mistä väitetyt säästöt yksilöitynä muo- pailuttamiskokeilut osoittavat vastaavien säästö-
4272: dostuvat? jen olevan meilläkin realistisia. Kokeiluina kil-
4273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pailutettiin kaikkiaan 16 suunnittelukohdetta, 30
4274: ti seuraavaa: rakentamisen ja ylläpidon hanketta sekä 10 hoi-
4275: don alueurakkaa siten, että myös Tielaitoksen
4276: Kysymyksessä viitataan liikenneministeriön jul- oma tuotanto osallistui kilpailuun. Näiden kokei-
4277: kaisuun 36/99 "Suomen liikenneinfrastruktuurin lujen perusteella urakkakilpailulla saavutetaan
4278: kustannustason kansainvälinen vertailu". Julkai- 5-20% edullisempi hintataso kuin ilman kilpai-
4279: sun sivulla 83 mainittu kustannussäästöjä koske- lua. Vertailuna on käytetty sekä tavoitekustan-
4280: va lausuma pitää paikkansa. Huomattavat säästöt nusarvioita että perinteisellä tavalla toteutettuja
4281: on saatu aikaan jo virastomuotoista toimintaa te- hankkeita. Tielaitoksen tuotannon liikelaitosta-
4282: hostamalla ja organisaatiouudistukseen valmis- mista koskevaan valtioneuvoston periaatepäätök-
4283: tautumalla. Näiden lisäksi tulevat varsinaiset lii- seen sisältyvää arviota 300 miljoonan markan
4284: kelaitostamisella ja kilpailun avaamisella saavu- kustannussäästöistä voidaankin pitää hyvin pe-
4285: tettavissa olevat säästöt. Näitä koskevat arviot rusteltuna ja mieluummin varovaisena kuin opti-
4286: perustuvat kansainvälisiin kokemuksiin, meillä mistisena arviona hankkeen taloudellisista hyö-
4287: vuosina 1998 ja 1999 toteutettuihin kilpailutta- dyistä.
4288: miskokeiluihin sekä suurten hankkeiden kilpai- Kustannussäästöt syntyvät sekä paitsi kilpai-
4289: luttamiseen kokonaisrahoituksella. luttamisesta sinänsä, myös tiehallinnon ja tuotan-
4290: Yleisten teiden tienpidon kilpailuttamisen non organisaatioiden keventymisestä, tuotannon
4291: seurauksena saavutetut kustannussäästöt ovat ol- kapasiteetin ja osaamisen paremmasta hyödyntä-
4292: leet muissa maissa 10-30 %:n suuruusluokkaa. misestä, toiminnan joustavuuden lisääntymises-
4293: Tielaitosuudistuksen valmisteluvaiheessa on tä, uusien innovaatioidenja työmenetelmien käy-
4294: käytetty kansainvälisten kokemusten alarajaa eli töstä sekä alihankintatyön nykyistä tehokkaam-
4295: arvioitu säästöt noin 7-10 %:n suuruisiksi. Ar- masta käytöstä. Nämä kaikki mahdollistuvat tie-
4296: laitosuudistuksen myötä.
4297:
4298:
4299: 2
4300: Ministerin vastaus KK 240/2000 vp - Heli Paasio /sd
4301:
4302:
4303:
4304: Tielaitosuudistuksella tiehallinto ja tuotanto päätettyjä kokeiluja lukuun ottamatta) kilpailla
4305: tulevat eri organisaatioiksi, mikä takaa kilpailun uusista suurista kokonaisrahoitushankkeista,
4306: neutraalisuuden ja läpinäkyvyyden. Liikelaitos- koska se olisi samaa organisaatiota tilaajan kans-
4307: muodossa mahdollistetaan tuotannon osallistu- sa.
4308: minen kilpailuun ja myös tuleviin uusiin koko- Liikelaitosmuodossa varmistetaan kilpailun
4309: naisrahoitushankkeisiin, jotka voidaan toteuttaa asteittain avauduttua Tielaitoksen tuotannolle ta-
4310: nykyistä kustannustehokkaammin. Virastomuo- savertaiset kilpailumahdollisuudet sen toimialal-
4311: toisena Tielaitoksen tuotanto ei voisi (erityisesti la myös yleisten teiden ulkopuolella.
4312:
4313:
4314: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
4315:
4316: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
4317:
4318:
4319:
4320:
4321: 3
4322: KK 240/2000 vp - Heli Paasio /sd Ministems svar
4323:
4324:
4325:
4326:
4327: Tili riksdagens talman
4328:
4329: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nas nedre gräns, dvs. besparingama uppskatta-
4330: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- des till ca 7-10%. Grunden för denna uppskatt-
4331: rådet översänt följande av riksdagsledamot Heli ning är väghållningens årliga projektkostnader
4332: Paasio /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS på ca 3,5 mrd. mk.
4333: 240/2000 rd: Enligt utredningar som gjorts i Sverige har
4334: konkurrensutsättningen av väghållningen och det
4335: På vad baserar den minister som har an- att svenska Vägverkets egen produktion har del-
4336: svar för ärendet sitt påstående om be- tagit i konkurrensen medfört bestående bespa-
4337: sparingar på 300 milj. mk som uppstår i ringar på över 20 % när det gäller väghållningen
4338: samband med ombildningen av Vägver- av allmänna vägar. I Sverige inleddes konkurren-
4339: ket tili ett affärsverk, och sen 1992 och öppnades helt i slutet av 1998. För-
4340: hållandena när det gäller väghållningen i Sverige
4341: vad består de påstådda besparingarna motsvarar långt våra egna förhållanden.
4342: av specificerat? De försök med konkurrensutsättning som ge-
4343: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nomfördes i Finland 1998 och 1999 visade att
4344: föra följande: motsvarande besparingar är realistiska även hos
4345: oss. Som försök konkurrensutsattes allt som allt
4346: I spörsmålet hänvisas till trafikministeriets publi- 16 planeringsobjekt, 30 projekt för byggande och
4347: kation 36/99 "Trafikinfrastrukturens kostnadsni- underhåll samt 10 regionala entreprenader gäl-
4348: vå i Finland, en intemationell jämförelse". Utta- lande skötseln så, att även Vägverkets egen pro-
4349: landet om kostnads- besparingar på sidan 83 i pu- duktion deltog i tävlingen. På basis av dessa för-
4350: blikationen stämmer. Betydande besparingar har sök uppnås genom anbudstävlan en prisnivå som
4351: åstadkommits redan genom en effektivering av är 5-20 % förmånligare än vad den är utan kon-
4352: verksamheten av ämbetsverkstyp och genom för- kurrens. Som jämförelse har använts både mål-
4353: beredelser på en organisationsreform. Dessutom kostnadsuppskattningar och projekt som genom-
4354: tillkommer de egentliga besparingar som kan förts på det traditionella sättet. Den uppskattning
4355: åstadkommas genom ombildning till affårsverk om kostnadsbesparingar på 300 milj. mk som in-
4356: och öppnande av konkurrensen. Uppskattningar- går i statsrådets principbeslut om ombildning av
4357: na om detta baserar sig på intemationella erfaren- Vägverkets produktion till ett affårsverk kan där-
4358: heter, försök med konkurrensutsättning som ge- för anses vara väl motiverad och snarare en för-
4359: nomförts hos oss 1998 och 1999 samt konkur- siktig än en optimistisk uppskattning av den eko-
4360: rensutsättning av stora projekt genom totalfinan- nomiska nyttan med projektet.
4361: siering. Kostnadsbesparingama uppstår, förutom av
4362: De kostnadsbesparingar som nåtts genom en konkurrensutsättningen i sig, också av att vägför-
4363: konkurrensutsättning av väghållningen av all- valtningens och produktionens organisationer
4364: männa vägar har i andra länder varit i storleks- blir mindre tungrodda, produktionens kapacitet
4365: klassen 10-30 %. När väg- verksreformen be- och kunnande utnyttjas bättre, verksarnheten blir
4366: reddes användes de intemationella erfarenheter- smidigare, nya innovationer och arbetsmetoder
4367:
4368:
4369: 4
4370: Ministems svar KK 240/2000 vp - Heli Paasio /sd
4371:
4372:
4373:
4374: tas i bruk samt av att underleveransarbete utnytt- kets produktion inte (bortsett från de särskilda
4375: jas på ett effektivare sätt än för närvarande. Allt försök som slutförts) kunna konkurrera om nya
4376: detta blir möjligt i och med Vägverksreformen. stora totalfinansieringsprojekt, eftersom produk-
4377: Genom vägverksreformen blir vägförvaltning- tionen skulle höra tili samma organisation som
4378: en och produktionen skilda organisationer, vil- beställaren.
4379: ket garanterar en neutral och transparent konkur- Genom affårsverksformen säkerställs, sedan
4380: rens. 1 och med affårsverksformen blir det möj- konkurrensen gradvis öppnats, jämlika konkur-
4381: ligt för produktionen att delta i konkurrensen och rensförutsättningar för Vägverkets produktion
4382: även i nya totalfinansieringsprojekt i framtiden, inom dess verksamhetsområde, även på andra
4383: vilka kan genomföras mer kostnadseffektivt än områden än allmänna vägar.
4384: för närvarande. Som ämbetsverk skulle Vägver-
4385:
4386:
4387: Helsingfors den 4 april 2000
4388:
4389: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
4390:
4391:
4392:
4393:
4394: 5
4395: KK 241/2000 vp- Marja Tiura /kok
4396:
4397:
4398:
4399:
4400: KIRJALLINEN KYSYMYS 241/2000 vp
4401:
4402: Kotona lapsia hoitavan vanhemman eläketurva
4403:
4404:
4405:
4406:
4407: Eduskunnan puhemiehelle
4408:
4409: Tänä päivänä kotiin lapsia ja perhettä hoitamaan Ongelmaksi nousee kotiin perhettä hoitamaan
4410: jäävä vanhempi tekee harkitusti keskimääräises- jäävän vanhemman eläkekertymä. Lastenhoidos-
4411: tä poikkeavan valinnan. Muutama vuosi sitten ta, pyykinpesusta, siivouksesta ja ruoan valmis-
4412: kotiäitiyden olemus tiivistettiin osuvasti Helsin- tuksesta syntyy eläkekertymää vain ja ainoas-
4413: gin Sanomien Nyt-liitteessä seuraavasti: "Hiek- taan, mikäli kyseinen toiminta tapahtuu kodin ul-
4414: kalaatikolla lapset tekevät kakkuja ja hiekkalaa- kopuolella. Koska kotona lapsia hoitaessa työelä-
4415: tikon reunalla istuvat kotiäidit Päivästä toiseen. ke ei kerry, on monen kyseisessä tilanteessa ole-
4416: Viikosta toiseen. Vuodesta toiseen." Muutama van työikäisen ainoa vaihtoehto vapaaehtoinen
4417: vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan päätoi- eläkevakuutus. Pienituloisille tämän vaihtoeh-
4418: miset äidit tuntevat kuitenkin itsensä paljon on- don valitseminen ei aina ole taloudellisesti mah-
4419: nellisemmiksi kuin mikään muu ammattiryhmä. dollista. Kansaneläkkeen lisäksi kotona perhettä
4420: Tämä kertoo siitä, että kotiäidit ovat onnistuneet hoitaneella on oikeus vain leskeneläkkeeseen.
4421: järjestämään elämänsä haluamallaan tavalla ei- Tässäkin oma lukunsa ovat tietysti ne tapaukset,
4422: vätkä ole kotona pakosta päivähoitopaikan puut- joihin liittyy avioero.
4423: tuessa.
4424: Lasten ja perheen hoitaminen kotona on ras- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4425: kasta työtä, jota pitäisi myös kunnioittaa. Lasten jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4426: ja nuorten pahoinvointi maassamme tuo esille valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4427: tarpeen kotona tapahtuvan kasvatustyön arvos- vaksi seuraavan kysymyksen:
4428: tuksen lisäämiselle. Vanhemmille, jotka ovat
4429: valmiita jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan ja Onko hallitus pohtinut mahdollisuuksia
4430: perhettään, tulisi taata myös valinnan edellyttä- kotona lapsia hoitavan vanhemman elä-
4431: mät taloudelliset mahdollisuudet. keturvaan liittyvien ongelmien ratkaise-
4432: miseksi?
4433:
4434:
4435: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
4436:
4437: Marja Tiura /kok
4438:
4439:
4440:
4441:
4442: Versio 2.0
4443: KK 241/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
4444:
4445:
4446:
4447:
4448: Eduskunnan puhemiehelle
4449:
4450: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Työeläkkeissä eläkkeeseen oikeuttava palve-
4451: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lusaika on pääsäännön mukaan sama kuin työ-
4452: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suhteen voimassaoloaika. Yksityisellä sektorilla
4453: vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden mittai-
4454: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nen palkaton lapsenhoito- tai muu palkaton aika
4455: 241/2000 vp: luetaan eläkettä kartuttavaksi ajaksi. Jos palka-
4456: ton jakso kestää yli vuoden tai työsuhde päättyy
4457: Onko hallitus pohtinut mahdollisuuksia palkattomaan jaksoon, työsuhde katsotaan eläke-
4458: kotona lapsia hoitavan vanhemman elä- turvaa määriteltäessä päättyneen viimeiseen päi-
4459: keturvaan liittyvien ongelmien ratkaise- vään, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa.
4460: miseksi? Jaksottamalla kotona oloa ja työntekoa voi työ-
4461: suhteen sisään jäävä eläkettä kartuttava aika olla
4462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen yhteensä pidempikin kuin vuosi. Siten esimer-
4463: seuraavaa: kiksi lastenhoitoajat eivät aina jää työeläketur-
4464: Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta rin- van ulkopuolelle. Julkisella sektorilla lapsenhoi-
4465: nakkaisesta eläkej ärj estelmästä. Kansaneläkej är- toajat kartuttavat eläkettä vanhempainrahakau-
4466: jestelmän kautta eläkkeellä olevalle henkilölle den loppuun saakka.
4467: turvataan vähimmäistoimeentuloturva. Työelä- Työkyvyttömyyseläkkeessä palvelusajaksi
4468: kejärjestelmän tarkoituksena on puolestaan taata voidaan lukea myös tuleva aika eli aika työkyvyt-
4469: vakuutetun kulutustason säilyminen eläkkeelle tömyyden alkamisesta eläkeikään. Tuleva aika
4470: jäätäessä ja eläkeaikana. Työeläkkeen suuruus luetaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyys alkaa
4471: määräytyy eläkkeen perusteena olevan palkan ja työsuhteen kestäessä tai vuoden kuluessa työsuh-
4472: työssäolaajan pituuden perusteella. teen päättymisestä. Tätä 360 päivän jälkikarens-
4473: siaikaa laskettaessa huomioon ei oteta päiviä, jol-
4474: Naimisissa olevilla kotiäideillä ja muillakin loin alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi on lap-
4475: naimisissa olevilla kokonaan työelämästä poissa senhoidon vuoksi ollut poissa ansiotyöstä. Las-
4476: olleilla henkilöillä on pysyvän tai pitkäaikaisen tenhoitoaikaa saa tällöin olla yhteensä enintään
4477: työkyvyttömyyden ja vanhuuden kohdatessa oi- yhdeksän vuotta.
4478: keus tämän vuoden indeksitasossa vähintään Myös yksityisten alojen eläkepalkan määräy-
4479: 2 231 markan suuruiseen kansaneläkkeeseen tymisessä on otettu huomioon Iapsenhoitoajan
4480: kuukaudessa. Jos tällainen henkilö on eronnut, vaikutus. Jos esimerkiksi niihin kalenterivuo-
4481: vastaava kansaneläkkeen vähimmäismäärä on siin, joilta saadut ansiot muuten otettaisiin eläke-
4482: 2 542 markkaa. Lisäksi pienituloisilla eläkkeen- palkkaan mukaan, sisältyy työsopimuslaissa tar-
4483: saajina on mahdollisuus saada asumismenoihin- koitettua palkatonta erityisäitiys-, äitiys- ja van-
4484: sa eläkkeensaajien asumistukea. hempainlomaa tai hoitovapaata, eläkkeen perus-
4485: Niissä tapauksissa, joissa henkilön työeläke teena oleva palkka lasketaan siten, että kalenteri-
4486: jostakin syystä, kuten esimerkiksi kotiäitinä ole- vuosina otetaan huomioon vain sellaiset vuodet,
4487: misen vuoksi, jää pieneksi, kansaneläke täyden- joihin ei sisälly edellä mainittua palkatonta ai-
4488: tää työeläkkeen puuttumista. kaa.
4489:
4490: 2
4491: Ministerin vastaus KK 24112000 vp- Marja Tiura /kok
4492:
4493:
4494: Myös vuoden 1990 alusta voimaan tulleessa jos edunjättäjä on avioerotilanteessa velvoitettu
4495: perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa maksamaan elatusapua entiselle puolisolleen.
4496: kotiäitien asema otettiin keskeisesti huomioon. Tällöin entisen puolison leskeneläkeosuus mää-
4497: Kansaneläkejärjestelmään kuuluvalla yleisellä räytyy hänen saamansa elatusavun perusteella.
4498: perhe-eläkkeellä turvataan lesken ja lasten vä- Entisen puolison leskeneläke voi olla kuitenkin
4499: himmäistoimeentulo perheen huoltajan kuole- enintään puolet perhe-eläkkeen leskeneläkeosuu-
4500: man jälkeen. Yleinen perhe-eläke täydentää työ- desta, jos myös leski on edunsaajana.
4501: eläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen antamaa Kysymys aviopuolison eläkkeen jakamisesta
4502: toimeentuloturvaa, jos perheen tulot ovat pienet. avioerotilanteessa oli esillä vuoden 1990 alusta
4503: Yleiseen perhe-eläkkeeseen kuuluva leskenelä- voimaan tulleen uudistetun perhe-eläkelainsää-
4504: ke päättyy, kun leski saavuttaa 65 vuoden ylei- dännön valmistetun yhteydessä. Silloin kuiten-
4505: sen vanhuuseläkeiän tai hän solmii uuden aviolii- kin oikeusministeriö ja keskeiset työeläkejärjes-
4506: ton ennen 50:tä ikävuottaan. Jälkimmäisessä ta- telmän kehittämisestä vastaavat työmarkkinaosa-
4507: pauksessa leskelle maksetaan kuitenkin kertakor- puolet katsoivat, ettei eläkkeen jakamiselle ole
4508: vauksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaa- riittäviä lainsäädännöllisiä perusteita.
4509: va määrä. Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläkkee- Eläketurvaan liittyviä kysymyksiä lasten koto-
4510: seen ei ole oikeutta kuolleen henkilön entisellä na tapahtuvan hoidon ajalta on selvitetty useam-
4511: puolisolla. massa työryhmässä viimeisten kymmenen vuo-
4512: Työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen tar- den aikana. Työryhmien ehdottamista toimenpi-
4513: koituksena on korvata sitä tulonmenetystä, joka teistä on yleisesti pidetty kiireellisimpinä alle
4514: perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Perhe- vuoden ikäisten lasten hoitoajalta karttuvan elä-
4515: eläke määräytyy kuolleen perheenhuoltajan työs- keturvan järjestämistä. Osa näistä ehdotuksista
4516: tään ansaitseman eläkkeen perusteella. Leski ja on toteutettu muun muassa siten, ettei lapsenhoi-
4517: lapset jakavat perhe-eläkkeen siten, että lesken toaika heikennä työsuhteen eläkepalkkaa ja että
4518: osuus edunjättäjän eläkkeestä on 17-50 pro- alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika pidentää tu-
4519: senttia sen mukaan, kuinka monta lasta on edun- levan ajanjälkikarenssia.
4520: saajina. Lesken omat työeläkkeet voivat eläkeso- Hallitusohjelmassa todetaan perhepolitiikan
4521: vituksen kautta vaikuttaa vähentävästi lesken- osalta yleisellä tasolla, että hallitus edistää sellai-
4522: eläkkeen määrään, joten ne kotiäidit, joilla ei ole sia olosuhteita ja eri toimijoiden välistä yhteis-
4523: omia työeläketuloja, hyötyvät työeläkelakien työtä, jolla tuetaan vastuullista vanhemmuutta,
4524: mukaisesta leskeneläkkeestä eniten. Lisäksi on turvallista kasvuympäristöä ja kasvua tasapuoli-
4525: huomattava, ettei leskeneläkkeen eläkesovitusta seen aikuisuuteen. Nimenomaisesti eläketurvan
4526: tehdä, jos leskellä on huollettavanaan alle 18- osalta hallitusohjelmassa luvataan muun muassa
4527: vuotias lapsi. Leskeneläkkeen saamiselle ei ole selvittää vanhempain- ja hoitorahakauden laske-
4528: säädetty takaikärajaa, ja sitä maksetaankin yleen- mista eläkekarttumaan. Asia on selvitettävänä
4529: sä lesken kuolemaan saakka. työmarkkinaosapuolten välillä. Selvityksen val-
4530: Työeläkelakien mukaiseen leskeneläkkeeseen mistuttua sosiaali- ja terveysministeriö päättää
4531: on oikeus myös edunjättäjän entisellä puolisolla, tarvittavista toimenpiteistä.
4532:
4533:
4534: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
4535:
4536: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4537:
4538:
4539:
4540:
4541: 3
4542: KK 241/2000 vp - Marja Tiura /kok Ministerns svar
4543:
4544:
4545:
4546:
4547: Tili riksdagens talman
4548:
4549: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för t.ex. barnavård eller annan tid utan lön på
4550: har Ni, Fru talman, till behörig medlem av stats- högst ett år som ingår i arbetsförhållandet till den
4551: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- tid under viiken pension intjänas. Om perioden
4552: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål utan lön räcker över ett år eller arbetsförhållan-
4553: SS 241/2000 rd: det upphör under en period utan lön anses då pen-
4554: sionen bestäms att arbetsförhållandet har upp-
4555: Har regeringen övervägt möjligheter att hört den sista dagen för viiken arbetstagaren be-
4556: lösa problemen i anslutning tili pen- talades lön. Genom periodisering av den tid som
4557: sionsskyddet för föräldrar som vårdar arbetstagaren är hemma och i arbete kan den tid
4558: sina barn hemma? inom arbetsförhållandet under vilken pension in-
4559: tjänas t.o.m. bli längre än ett år. Därför faller t.ex.
4560: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- barnavårdsperioderna inte alltid utanför arbets-
4561: föra följande: pensionsskyddet. lnom den offentliga sektorn in-
4562: 1 Finland består pensionsskyddet av två parallel- tjänas pension under barnavårdsperioderna till
4563: la pensionssystem. Genom folkpensionssyste- utgången av föräldrapenningsperioden.
4564: met tryggas minimiutkomstskyddet för pensione- Inom invalidpensionen kan till tjänstgöringsti-
4565: rade. Syftet med arbetspensionssystemet för sin den räknas även återstående tid, dvs. tiden från
4566: del är att trygga den försäkrades konsumtionsni- det att invaliditeten inträdde till pensionen. Åter-
4567: vå då han eller hon går i pension och under pen- stående tid räknas in i pensionen om invalidite-
4568: sionstiden. Arbetspensionens storlek bestäms en- ten börjar medan arbetsförhållandet varar eller
4569: ligt den lön och arbetstid som utgör grund för ett år efter att arbetsförhållandet har upphört. Vid
4570: pensionen. beräknandet av denna efterkarenstid på 360 da-
4571: Gifta hemmamammor och även andra gifta gar beaktas inte sådana dagar då en förälder till
4572: personer som har stått helt utanför arbetslivet har ett barn som är under tre år har vari t borta från
4573: vid bestående eller långvarig arbetsoförmåga och förvärvsarbetet på grund av barnavård. Barna-
4574: ålderdom rätt till en folkpension som är minst vår~stiden får härvid uppgå till högst nio år.
4575:
4576: 2 231 mk i månaden enligt årets indexnivå. Om A ven vid bestämmandet av pensionen inom
4577: en sådan person är frånskild är folkpensionens den privata sektorn har verkan av den tid då pen-
4578: minimibelopp 2 542 mk. Dessutom kan pen- sionstagaren skött barn beaktats. Om det t.ex. i de
4579: sionstagare med små inkomster få bostadsbidrag kalenderår under vilka erhållna inkomster annars
4580: för pensionstagare för boendekostnaderna. skulle beaktas i pensionen, ingår sådan moder-
4581: 1 de fall då en persons arbetspension av någon skaps-, särskild moderskaps-, föräldra- eller
4582: orsak, t.ex. på grund av att hon är hemmamam- vårdledighet utan lön som avses i lagen om ar-
4583: ma, blir liten, kompletterar folkpensionen det betsavtal räknas den lön som utgör grund för pen-
4584: som fattas av arbetspensionen. sionen så att som kalenderår beaktas endast såda-
4585: lnom arbetspensionssystemet är i regel den tid na år i vilka inte ingår ovan nämnda tid utan lön.
4586: under vilken arbetsförhållandet varar den tjänst- Även i den reform av familjepensionssyste-
4587: göringstid som berättigar till arbetspension. met som trädde i kraft vid ingången av 1990 be-
4588: Inom den privata sektorn räknas en tid utan lön aktades hemmamammornas ställning på ett avgö-
4589:
4590: 4
4591: Ministerns svar KK 241/2000 vp- Marja Tiura /kok
4592:
4593:
4594:
4595: rande sätt. Med hjälp av den alimänna familje- sin före detta make. 1 detta fali bestäms den före
4596: pensionen, som ingår i folkpensionssystemet, detta makens andel av efterlevandepensionen av
4597: tryggas den efterlevandes och barnens minimiut- det underhållsbidrag maken får. Efterlevande-
4598: komst efter att familjeförsörjaren dött. Den ali- pensionen för en före detta make kan dock vara
4599: männa familjepensionen kompletterar det ut- högst hälften av efterelevandepensionsandelen
4600: komstskydd som ges i form av familjepension inom familjepensionen, om även den efterlevan-
4601: enligt arbetspensionslagarna, om familjens in- de är förmånstagare.
4602: komster är små. Den efterlevandepension som in- Frågan om delning av makens pension i fali av
4603: går i familjepensionen upphör då den efterlevan- skilsmässa togs upp i samband med beredningen
4604: de uppnår den alimänna ålderspensionsåldem 65 av den reviderade familjepensionslagstiftningen,
4605: år elier om den efterlevande ingår ett nytt äkten- som trädde i kraft från och med ingången av
4606: skap före 50 års ålder. 1 det senare faliet betalas 1990. Då ansåg dock justitieministeriet och de
4607: tili den efterlevande dock som engångskompen- centrala arbetsmarknadsparter som svarar för ut-
4608: sation en summa som motsvarar tre års efterle- vecklandet av arbetspensionssystemet att det inte
4609: vandepension. Rätt tili efterlevandepension inom finns tillräckliga lagstiftningsgrunder för del-
4610: den alimänna familjepensionen har inte en död ning av pensionen.
4611: persons före detta make.
4612: Under de senaste tio åren har frågan om pen-
4613: Avsikten med familjepension enligt arbets-
4614: sionsskyddet för den tid under viiken man vårdar
4615: pensionslagarna är att kompensera den inkomst-
4616: barn i hemmet utretts i många arbetsgrupper. Av
4617: förlust som försörjarens död orsakar familjen.
4618: de åtgärder som arbetsgrupperna föreslagit har
4619: Familjepensionen bestäms enligt den pension
4620: det ansetts vara mest brådskande att organisera
4621: som den döda familjeförsörjaren tjänat in genom
4622: det arbetspensionsskydd som intjänas under den
4623: sitt arbete. Den efterlevande och barnen delar fa-
4624: tid då man vårdar barn som inte har fylit ett år. En
4625: miljepensionen så, att den efterlevandes andel av
4626: del av dessa förslag har genomförts bl.a. så att
4627: förmånslåtarens pension är 17-50 % beroende
4628: barnavårdstiden inte minskar den pensionsgrun-
4629: på hur många barn som är förmånstagare. Den ef-
4630: dande lönen och så att vården av barn som inte
4631: terlevandes egna arbetspensioner kan genom
4632: fylit tre år förlänger efterkarensen för återståen-
4633: pensionsjämkning inverka minskande på efterle-
4634: de tid.
4635: vandepensionen och således har de hemmamam-
4636: mor som inte har egna arbetspensionsinkomster 1 regeringsprogrammet konstateras beträffan-
4637: den största nyttan av efterlevandepensionen en- de familjepolitiken på alimän nivå att regeringen
4638: ligt arbetspensionslagarna. Dessutom bör det no- främjar sådana förhålianden och sådant samarbe-
4639: teras att någon pensionsjämkning inte görs i frå- te melian olika aktörer som stöder ansvarsfulit
4640: ga om efterlevandepensionen om den efterlevan- föräldraskap, en trygg uppväxtmiljö och fostran
4641: de försörjer ett barn under 18 år. Någon övre ål- tili harmoniska vuxna. 1 regeringsprogrammet lo-
4642: dersgräns för efterlevandepensionen har inte vas uttryckligen i fråga om pensionsskyddet bl.a.
4643: faststälits och pensionen betalas också i alimän- att inräknandet av föräldra- och vårdpenningspe-
4644: het fram tili den efterlevandes död. rioder i pensionstillväxten utreds. Frågan utreds
4645: Berättigad till efterlevandepension enligt ar- melian arbetsmarknadsorganisationerna. När ut-
4646: betspensionslagarna är också förmånslåtarens redningen blivit klar kommer social- och hälso-
4647: före detta make, om förmånslåtaren vid skilsmäs- vårdsministeriet att besluta om behövliga åtgär-
4648: san förpliktigats att betala underhålisbidrag tili der.
4649:
4650:
4651:
4652: Helsingfors den 5 april 2000
4653:
4654: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
4655:
4656: 5
4657: KK 242/2000 vp- Harry Wallin /sd
4658:
4659:
4660:
4661:
4662: KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2000 vp
4663:
4664: Oikeus vuorotteluvapaakorvaukseen
4665:
4666:
4667:
4668:
4669: Eduskunnan puhemiehelle
4670:
4671: Vuorotteluvapaajärjestelmä on osoittautunut hy- toon. Aikaisemmissa jaksoissa SIJaisena ollut
4672: väksi järjestelmäksi. Se mahdollistaa henkilön työtön on työllistynyt yrityksessä, joten tältä osin
4673: hetkellisen irrottautumisen työelämästä opiske- järjestelmä on toiminut.
4674: lun, itsensä muun kehittämisen tai muun syyn
4675: vuoksi. Lisäksi vuorotteluvapaa mahdollistaa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4676: työttömän pääsyn mukaan työelämään. Vuorotte- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4677: luvapaasäädöksissä todetaan, että vuorotteluva- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4678: paajakson on oltava vähintään 90 päivää, ja sitä vaksi seuraavan kysymyksen:
4679: saa olla kahden vuoden aikana enintään 359 päi-
4680: vää. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4681: Puoleeni kääntyi eräs vuorotteluvapaan käyt- tyä, että vuorotteluvapaasäädöstä uu-
4682: täjä, joka oli ollut vuorotteluvapaalla vuonna distetaan niin, että kahden vuoden jak-
4683: 1998 90 päivää, keväällä 1999 90 päivää ja syk- sossa voidaan käyttää vuorotteluvapaa-
4684: syllä 90 päivää ja nyt hän oli hakenut kevääksi seen 360 päivää, mikä mahdollistaisi
4685: 2000 vuorotteluvapaata 90 päivää. Päätös vuo- neljän 90 päivän jakson käyttämisen
4686: rotteluvapaakorvauksesta kuitenkin yllätti: hän kahdessa vuodessa ja
4687: ei saanut vuorotteluvapaakorvausta, sillä hänelle
4688: kertyy vuorotteluvapaata kahden vuoden aikana voitaisiinko 90 päivän minimirajaa ly-
4689: neljässä jaksossa 360 päivää eli yksi päivä liian hentää, jolloin 359 päivän määrää ei
4690: paljon. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin palata ta- tarvitsisi muuttaa; nykyinen säännös-
4691: kaisin työhön, mistä on seurauksena, että työllis- hän ei mahdollista korvauksetlista nel-
4692: tetty työtön työntekijä joutuu takaisin kortis- jän jakson käyttöä vuorotteluvapaan yh-
4693: teydessä?
4694:
4695:
4696: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
4697:
4698: Harry Wallin /sd
4699:
4700:
4701:
4702:
4703: Versio 2.0
4704: KK 242/2000 vp- Harry Wallin /sd Ministerin vastaus
4705:
4706:
4707:
4708:
4709: Eduskunnan puhemiehelle
4710:
4711: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa rusteella vuorottelukorvausta ei voida maksaa,
4712: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jos jakson pituus on alle 90 kalenteripäivää. Vuo-
4713: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rotteluvapaan pitämiselle jaksoina ei ole säädet-
4714: vastattavaksi kansanedustaja Harry Walliuin /sd ty muita määräaikoja.
4715: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Lain 2 §:n 3 momentissa säädetään, että vuo-
4716: 242/2000 vp: rotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijän
4717: työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan
4718: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden
4719: tyä, että vuorotteluvapaasäädöstä uu- välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.
4720: distetaan niin, että kahden vuoden jak- Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo
4721: sossa voidaan käyttää vuorotteluvapaa- rinnastetaan työssäoloon, mutta esimerkiksi äi-
4722: seen 360 päivää, mikä mahdollistaisi tiys-, isyys- tai vanhempainlomasta johtuvaa
4723: neljän 90 päivän jakson käyttämisen poissaoloa ei. Uuden vuorotteluvapaan voi aloit-
4724: kahdessa vuodessa ja taa aikaisintaan vuoden kuluttua edellisen vuo-
4725: rotteluvapaan päättymisestä.
4726: voitaisiinko 90 päivän minimirajaa ly- Kysymyksestä ei selviä, oliko vuorotteluva-
4727: hentää, jolloin 359 päivän määrää ei paan jaksottamisesta sovittu ennen ensimmäisen
4728: tarvitsisi muuttaa; nykyinen säännös- jakson alkamista. Siitä ei myöskään käy ilmi,
4729: hän ei mahdollista korvauksellista nel- millä perusteella vuorotteluvapaa hylättiin. Kui-
4730: jän jakson käyttöä vuorotteluvapaan yh- tenkin on selvää, että yhden vuorotteluvapaan
4731: teydessä? enimmäiskesto, vaikka se olisi pidetty useanakin
4732: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jaksona, ei voi ylittää 359 kalenteripäivää. Toi-
4733: ti seuraavaa: saalta, jos kevättä 2000 koskeva vuorotteluvapaa
4734: oli uusi hakemus, niin siinä tapauksessa edellyte-
4735: Vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain tään, että henkilö on ollut työssä samalla työnan-
4736: (1663/1995) 2 §:ssä säädetään, että vuorottelu- tajana vähintään vuoden aikaisemman vuorotte-
4737: vapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yh- luvapaan päättymisestä.
4738: denjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalente- Hallituksen esityksessä laiksi vuorotteluva-
4739: ripäivää. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on paakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liitty-
4740: sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan vien lakien muuttamisesta (HE 136/1995 vp) to-
4741: aloittamista. Erityisestä syystä jaksottamisesta detaan seuraavaa: "Jos palkaton vapaa kestää
4742: voidaan kuitenkin sopia myöhemminkin. enintään 359 päivää ja henkilö palaa työhönsä,
4743: ( 1201/ 1997) Työministeriössä valmistellussa työsuhdetta ei katkaista työntekijän eläkelakia
4744: vuorotteluvapaata koskevassa ohjeistuksessa on sovellettaessa. Tällöin henkilölle karttuu palkat-
4745: todettu, että erityistä syytä ei ole lainkohdassa toman vapaan ajalta eläketurvaa kuten työssäolo-
4746: määritelty tarkemmin. Se voi liittyä esimerkiksi ajalta. Koska ehdotetun vuorotteluvapaan enim-
4747: koulutusjärjestelyihin tai henkilön muuttunee- mäiskesto olisi 359 päivää, säilyisi tulevan ajan
4748: seen elämäntilanteeseen. Lain sanamuodon pe- oikeus vuorotteluvapaan ajan." Myöhemmin on
4749:
4750:
4751: 2
4752: Ministerin vastaus KK 242/2000 vp- Harry Wallin /sd
4753:
4754:
4755: tosin selvitetty, että vuorotteluvapaan käyttö voi vuorottelusopimus tehdään vuoden 2000 aikana
4756: tietyissä tilanteissa vaikuttaa eläkkeen määrään, ja vuorotteluvapaa pidetään 31.12.2001 mennes-
4757: jos esimerkiksi vuorotteluvapaa jaksottuu kah- sä. Lain voimassaolon päättymisen johdosta on
4758: den kalenterivuoden osalle tai jää selvästi alle parhaillaan käynnistymässä kolmikantaiset neu-
4759: vuoden mittaiseksi. Vuorotteluvapaan tarkoitus vottelut sen selvittämiseksi, voidaanko vuorotte-
4760: ja edellä sanottu huomioon ottaen ei kuitenkaan luvapaata koskevaa lainsäädäntöä jatkaa ja mil-
4761: ole tarkoituksenmukaista pyrkiä pidentämään laisin edellytyksin. Työministeriön näkemyksen
4762: vuorotteluvapaan kestoa. Lisäksi tietyt määrä- mukaan vuorotteluvapaajärjestelmää tulisi jat-
4763: ajat vuorotteluvapaan uusimiselle ovat perustel- kaa ja edelleen kehittää.
4764: tuja. Tämä on ilmaistu edellä sanotun hallituksen Vuorotteluvapaakorvaus on 70 prosenttia kun-
4765: esityksen perusteluissa muun muassa seuraavas- kin vapaalle lähtevän omasta työttömyysturvas-
4766: ti: "On myös ajateltavissa, että toistuvia, saman ta. Se rahoitetaan siten, että valtio kustantaa pe-
4767: henkilön kanssa sovittavia vuorotteluvapaita tu- rusosaa vastaavan määrän ja työnantajat ja pal-
4768: lisi välttää, koska näin voitaisiin tosiasiallisesti kansaajat ansiosidonnaisen osan työttömyystur-
4769: aikaansaada järjestelmä, jossa työttömyysturvan vaa koskevien rahoitusosuuksien suhteessa. Ra-
4770: saaminen ei edellyttäisi työn hakemista." hoitusvastuiden johdosta kolmikantayhteistyö
4771: Laki vuorotteluvapaakokeilusta on voimassa vuorotteluvapaan kehittämisessä on olennaista.
4772: vuoden 2000 loppuun kuitenkin siten, että sitä Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole mahdollista ar-
4773: sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vioida selvitystyön tuloksia yksityiskohtaisesti.
4774:
4775:
4776: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
4777:
4778: Työministeri Tarja Filatov
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: 3
4784: KK 242/2000 vp- Harry Wallin /sd Ministerns svar
4785:
4786:
4787:
4788:
4789: Tili riksdagens talman
4790:
4791: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger under 90 dagar. Inga andra tidsgränser gäller för
4792: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- periodisering av alterneringsledigheten.
4793: rådet översänt följande av riksdagsledamot Har- I 2 § 3 mom. föreskrivs att en förutsättning för
4794: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål alterneringsledighet är att arbetstagaren omedel-
4795: SS 242/2000 rd: bart innan altemeringsledigheten börjar har varit
4796: i arbete och stått i anställningsförhållande till
4797: Vilka åtgärder ä111nar regeringen vidta samma arbetsgivare i minst ett år utan avbrott.
4798: för revidering av författningen 0111 alter- Frånvaro på grund av sjukdom eller olycksfall
4799: neringsledighet så att det blir 111öjligt att jämställs med arbete, men inte till exempel från-
4800: hålla 360 dagar alterneringsledigt i en varo på grund av moderskaps-, faderskaps- eller
4801: tvåårsperiod, dvs. i fyra perioder 0111 90 föräldraledighet. En ny altemeringsledighet kan
4802: dagar under en tid av två år och inledas tidigast ett år efter det att den föregående
4803: altemeringsledigheten har upphört.
4804: kunde 111inimigränsen om 90 dagar för- Av spörsmålet framgår inte, om man hade
4805: kortas, så att tidsgränsen 359 dagar inte överenskommit om periodisering av alterne-
4806: skulle behöva ändras; den nuvarande ringsledigheten innan den första ledigheten in-
4807: bestämmelsen ger ju inte 111öjlighet att leddes. Där framgår ej heller, på vilka grunder le-
4808: hålla alterneringsledighet i fyra perio- digheten avslagits. Klart är i varje fall att maxi-
4809: der ochfå ersättning? milängden på en alterneringsledighet, även om
4810: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den hade tagits ut i flera perioder, inte får över-
4811: föra följande: skrida 359 kalenderdagar. Men, om det när det
4812: gäller altemeringsledigheten våren 2000 var frå-
4813: I 2 § lagen om altemeringsledighet (1663/1995) ga om en ny ansökan, skall personeo i så fall ha
4814: föreskrivs att altemeringsledigheten skall vara i varit i arbete hos samma arbetsgivare i minst ett
4815: minst 90 kalenderdagar utan avbrott och sam- år efter det att den tidigare alterneringsledighe-
4816: manlagt i högst 359 kalenderdagar. Om periodi- ten upphört.
4817: sering av altemeringsledigheten skall överens- I regeringens proposition till riksdagen med
4818: kommas i alterneringsavtalet innan ledigheten förslag till lag om försök med alterneringsledig-
4819: inleds. Av särskilda skäl kan avtal om periodise- het samt lagar om ändring av vissa lagar som har
4820: ring dock ingås senare. (120 11 1997) I de ansvis- samband med den (RP 13611995 rd) konstateras:
4821: ningar om altemeringsledighet som arbetsmini- "Om den oavlönade ledigheten varar högst 359
4822: steriet har utarbetat konstateras att lagrummet dagar och personeo återvänder till sitt arbete, av-
4823: inte närmare definierar vad som avses med sär- bryts arbetsförhållandet inte vid tillämpning av
4824: skilda skäl. Det kan till exempel vara fråga om lagen om pension för arbetstagare. Härvid intjä-
4825: utbildningsarrangemang eller förändringar i en nar personeo pensionsskydd under tiden för den
4826: personens livssituation. Enligt lagen kan alteme- oavlönade ledigheten på samma sätt som under
4827: ringsersättning inte betalas, om perioden varar tiden i arbete. Eftersom den föreslagna alteme-
4828: ringsledigheten kan vara i högst 359 dagar, bibe-
4829:
4830:
4831: 4
4832: Ministems svar KK 242/2000 vp- Harry Wallin /sd
4833:
4834:
4835: hålls också rätten tili återstående tid under ledig- dan alterneringsledighet i fråga om viiken alter-
4836: heten." Senare har det visserligen blivit utrett att neringsavtal ingås under år 2000 och ledigheten
4837: utnyttjande av altemeringsledighet i vissa fall tas ut före 31.12.2001. På grund av att lagens gil-
4838: kan påverka pensionens belopp, om altemerings- tighetstid upphör håller man på att inleda för-
4839: ledigheten tili exempel hålls i två perioder som handlingar på trepartsbasis för att utreda om lag-
4840: infaller under två kalenderår eller om ledigheten stiftningen om alterneringsledighet skall kunna
4841: varar klart under ett år. Med tanke på alteme- fortsättas och under vilka förutsättningar. Ar-
4842: ringsledighetens syfte och det som anförts ovan betsministeriet anser att systemet med alterne-
4843: är det dock inte ändamålsenligt att försöka för- ringsledighet borde fortsättas och vidareutveck-
4844: länga altemeringsledigheten. Dessutom är det las.
4845: motiverat med vissa begränsningar för förnyad 1 alterneringsersättning betalas 70 procent av
4846: altemeringsledighet. 1 ovan nämnda proposition den arbetslöshetsdagpenning som den som blir
4847: har detta uttryckts bland annat så här: "Det kun- alterneringsledig skulle ha rätt till. Den finansie-
4848: de också tänkas att man skulle gå in för att ras så att staten betalar den andel som svarar mot
4849: förhindra upprepade altemeringsledigheter om grunddelen och arbetsgivarna och löntagarna den
4850: vilka överenskoms med en och samma person, inkomstrelaterade andelen av utkomstskyddet för
4851: eftersom härigenom i själva verket kunde skapas arbetslösa. På grund av nämnda finansieringsan-
4852: ett system där erhållande av utkomstskydd för ar- svar är trepartssamarbetet av väsentlig betydelse
4853: betslösa inte förutsätter att en person söker arbe- då det gäller att utveckla alterneringsledigheten.
4854: te." 1 detta skede är det dock inte möjligt att närmare
4855: Lagen om alterneringsledighet är i kraft tili ut- utvärdera resultaten av utredningsarbetet.
4856: gången av 2000, dock så att den tillämpas på så-
4857:
4858:
4859:
4860: Helsingfors den 28 mars 2000
4861:
4862: Arbetsminister Tarja Filatov
4863:
4864:
4865:
4866:
4867: 5
4868: KK 243/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
4869:
4870:
4871:
4872:
4873: KIRJALLINEN KYSYMYS 243/2000 vp
4874:
4875: Työkyvyn säilyttäminen ja työkyvyn menettä-
4876: misen ennaltaehkäisy
4877:
4878:
4879:
4880:
4881: Eduskunnan puhemiehelle
4882:
4883: Opetusministeriössä on tehty ennusteita ja las- kinoille kymmeniätuhansia ihmisiä lisää. Tämä
4884: kettu, että Suomeen tulee työvoimapula ja että tarkoittaa edellä mainittuja toimenpiteitä, kuten
4885: uutta työvoimaa tarvitaan seuraavien 10 vuoden joustoa työajoissa, uudelleen- ja täydennyskou-
4886: aikana teollisuuteen, hoitoaloille ja palveluihin. lutusta sekä työssäolaajan kuntootuksen lisää-
4887: Erityisesti hoitoaloille povataan vaikeaa työvoi- mistä. Näin ennaltaehkäistään loppuun palaruis-
4888: mapulaa, sillä esimerkiksi teollisuuden voidaan ta työssä ja edesautetaan työssä jaksamista.
4889: olettaa kykenevän sopeutumaan tilanteeseen pa- Työkyvyn säilyttämiseen ja työkyvyn menet-
4890: remmin kuin monet muut alat automaation li- tämisen ennalta ehkäisevään hoitoon ei ole kiin-
4891: sääntyessä. Väestön keski-iän noustessa hoito- nitetty tarpeeksi huomiota. Kun ihmisten työky-
4892: aloille tarvitaan lisäväkeä. vyn säilyttämiseen satsataan riittävän ajoissa,
4893: Sodanjälkeiset suuret ikäluokat alkavat lähes- voidaan olettaa, että sairauspoissaolot vähene-
4894: tyä eläkeikää kuluvalla vuosikymmenellä, joten vät, työyhteisöjen ilmapiiri paranee ja työssäkäy-
4895: alle 50-vuotiaan työvoiman määrä tulee huomat- vien elämänlaatu paranee. Tästä seuraa suoraan
4896: tavasti pienenemään. Valtioneuvoston vuoden säästöä yhteiskunnalle terveyskeskuskäyntien
4897: 1997 periaatepäätöksen mukaan työvoiman vähetessä ja ihmisten voidessa paremmin. Ihmis-
4898: ikääntyminen aiheuttaa huomattavia kansan- ja ten työssäolaajan pidennyttyä tulevaisuuden työ-
4899: yritystaloudellisia kustannuksia. Kuitenkin voimapula helpottuu, ja tästäkin aiheutuu kan-
4900: ikääntymisen haittoja vähentävät toimenpiteet santaloudellista säästöä.
4901: ovat kansan- ja yritystaloudellisesti kannattavia. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien ihmisten
4902: Näitä toimenpiteitä ovat mm. työaikajärjestelyt, työkyvyn menettämisen ennaltaehkäisy on tär-
4903: systemaattiset työkunto-ohjelmat, ennalta ehkäi- keää. Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen oirei-
4904: sevät terveydenhuollon toimenpiteet, fyysisten siin on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huo-
4905: työolojen kehittämistyö ja työyhteisön hyvin- miota, jotta heidän työkykynsä voidaan säilyttää
4906: voinnin kehittämistyö. Jaksamisen ja toimivuu- ja siten ohjata heidät takaisin työelämään.
4907: den edelleenkehittäminen edellyttää sekä yksilöl-
4908: lisen että yhteisön osaaruistason kohottamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4909: Työvoimapulan helpottamiseksi voitaisiin pi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
4910: dentää ihmisten työuraa. Jos nykyistä eläkkeelle vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4911: jäämistä 59-vuotiaana saataisiin siirrettyä vuo- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4912: della tai kahdella, tulisi siitä vuosittain työmark-
4913:
4914:
4915:
4916:
4917: Versio 2.0
4918: KK 243/2000 vp - Hannu Aho /kesk ym.
4919:
4920:
4921:
4922: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työvoi- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
4923: man saanti tärkeillä sosiaali- ja tervey- tyä tehostaakseen ja lisätäkseen työky-
4924: denhuollon aloilla varmistuu myös tule- vyn säilyttämiseen tähtääviä ja työ-
4925: vaisuudessa sekä kyvyn menettämistä ennalta ehkäiseviä
4926: toimia?
4927:
4928:
4929:
4930: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
4931:
4932: Hannu Aho /kesk
4933: Inkeri Kerola /kesk
4934: Niilo Keränen /kesk
4935:
4936:
4937:
4938:
4939: 2
4940: Ministerin vastaus KK 243/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
4941:
4942:
4943:
4944:
4945: Eduskunnan puhemiehelle
4946:
4947: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa varsinkin, kun suuret ikäluokat alkavat ensi vuo-
4948: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sikymmenen vaihteessa tulla vanhuuseläke-
4949: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ikään. Kun työvoiman tarpeen merkittävin lisäys
4950: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Ahon /kesk toteutuu vasta kuluvan vuosikymmenen loppu-
4951: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK puolella, voidaan muutos ottaa huomioon koulu-
4952: 243/2000 vp: tuksen mitoituksessa ja sen sisällön kehittämis-
4953: työssä.
4954: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työvoi- Kysymyksen toinen osa koskee työkyvyn säi-
4955: man saanti tärkeillä sosiaali- ja tervey- lyttämiseen tähtäävien ja työkyvyn menettämistä
4956: denhuollon aloilla varmistuu myös tule- ehkäisevien toimien tehostamista ja lisäämistä.
4957: vaisuudessa sekä Nämä toimet ovat mitä ajankohtaisimpia jo tällä
4958: hetkellä. Suuret ikäluokat ovat jo siirtymässä ikä-
4959: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ryhmiin, joissa työelämään osallistuminen alkaa
4960: tyä tehostaakseen ja lisätäkseen työky- jyrkästi vähetä. Mikäli entisenlainen siirtyminen
4961: vyn säilyttämiseen tähtääviä ja työky- pois työelämästä jatkuu, työvoiman riittävyys
4962: vyn menettämistä ennalta ehkäiseviä muodostuu taloudellisen kasvun esteeksi. Halli-
4963: toimia? tuksen tavoitteena onkin kehittää työelämää ja
4964: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sosiaaliturvaa niin, että työura pitenee 2-3 vuo-
4965: ti seuraavaa: della.
4966: Nykyinen ja jo edeltävä hallitus ovat ryhty-
4967: Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nos- neet lukuisiin toimiin työkykyä edistävän toimin-
4968: taminen niin, että työssä olevien osuus työikäi- nan tehostamiseksi. Vuodet 1998-2002 katta-
4969: sestä väestöstä lähestyy 70 prosenttia. Tavoit- van Kansallisen ikäohjelman puitteissa on toi-
4970: teen toteuttaminen edellyttää työvoiman saata- meenpantu laaja-alaista uudistus- ja tiedotustoi-
4971: vuuden turvaamista avautuviin työpaikkoihin. mintaa. Vuonna 1998 voimaan tulleiden työtur-
4972: Hallituksen hankesalkkuun sisältyvässäja työmi- vallisuuslain muutosten mukaan työnantajan on
4973: nisteriön käynnistämässä työllisyysasteen nosta- otettava huomioon myös ikään ja ikääntymiseen
4974: minen -projektissa tullaankin käsittelemään mm. liittyvät seikat työntekijän suojelemiseksi joutu-
4975: työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuut- masta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta
4976: ta sekä työnvälitykseen liittyviä normeja. Projek- työn johdosta haittaa terveydelleen. Samana
4977: tin esitykset valmistuvat kuluvan vuoden syys- vuonna työministeriö järjesti erityisesti työnanta-
4978: kuun loppuun mennessä. jille suunnatun tiedotuskampanjan ikääntymi-
4979: Työvoiman saatavuusongelmat muodostuvat seen liittyvistä vahvuuksista ja mahdollisuuksis-
4980: tärkeiksi erityisesti demograafisten muutosten ta. Työsuojelutarkastajille ja työterveydenhuol-
4981: vuoksi. Väestön vanheneminen myös lisää henki- tohenkilöstölle on suunnattu Kansallisen ikäoh-
4982: löstötarvetta hoitoaloille, kuten kirjallisen kysy- jelman mukaisia useita koulutustilaisuuksia.
4983: myksen perusteluissa todetaan. Keski-iän nousu Työhallinnon henkilöstökoulutuksen tavoitteena
4984: lisää henkilökunnan tarvetta jatkuvasti, mutta on, että ikääntyminen otetaan huomioon läpäisy-
4985:
4986:
4987: 3
4988: KK 243/2000 vp -Hannu Aho /kesk ym. Ministerin vastaus
4989:
4990:
4991: periaatteella kaikissa työhallinnon palveluissa ja Työssä jaksamisen ohjelman toteuttamisesta
4992: toiminnoissa. vastaavat työministeriö, sosiaali- ja terveysmi-
4993: Työkykyä ylläpitävä toiminta, ns. tyky-toi- nisteriö ja opetusministeriö. Ohjelman projekti-
4994: minta, onkin lisääntynyt työpaikoilla. Tyky-ba- johtaja toimii työministeriössä. Ohjelman yhteis-
4995: rometrin mukaan suurin osa työssä käyvistä oli työryhmässä ovat edustettuina työnantajat ja am-
4996: tyky-toiminnan piirissä vuonna 1998. Kolman- mattijärjestöt. Työmarkkinaosapuolten lisäksi
4997: neksella työpaikoista oli myös suunnitelmia lisä- myös yrittäjillä ja maatalouden edustajilla sekä
4998: tä tyky-toimia seuraavan 12 kuukauden aikana. kirkolla ja urheilulla on edustajat ohjelman joh-
4999: Tyky-toiminnassa oli vähiten kiinnitetty huomio- toryhmässä. Monien toimijatahojen mukana olo
5000: ta muutoksen- ja kriisinhallinnan parantamiseen, on tarpeellista, sillä työssä jaksaminen nähdään
5001: työaikojenjoustavaan käyttöön sekä kiireen ja ai- ohjelmassa laaja-alaisesti. Jaksamiseen vaikutta-
5002: kapaineiden vähentämiseen. Nämä ovat juuri nii- viksi olennaisiksi tekijöiksi nähdään henkinen
5003: tä asioita, jotka on koettu kaikkein ongelmalli- jaksaminen ja hyvinvointi, työyhteisön toiminta
5004: simmiksi työolojen muutosta koskevissa tutki- ja kehittäminen, työympäristö ja työolosuhteet,
5005: muksissa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta työn hallinta ja siihen liittyvät osaaminen ja am-
5006: onkin tarvetta tyky-toiminnan parantamiseen mattitaito ynnä työaika- ja työjärjestelyt sekä
5007: varsinkin näissä kysymyksissä ja ylipäänsä sen henkilön oma fyysinen ja psyykkinen terveys.
5008: laajentamiseen eri työpaikoille. Kansallisen ikä- Työssä jaksamisen ohjelman tavoitteena on le-
5009: ohjelman seurannassa tullaankin kuluvana vuon- vittää niitä "hyviä käytäntöjä", joita yrityksissä ja
5010: na entistä tarkemmin seuraamaan ikääntyvien julkisen sektorin työpaikoilla on jo olemassa,
5011: työkyvyn ja työssä jaksamisen kehittymistä työ- sekä hyödyntää jo tehtyjen tutkimusten tuloksia.
5012: elämässä. Työpaikkakohtaisiin jaksamista edistäviin hank-
5013: Se, että nykyinen hallitus kiinnittää erityisen keisiin on haettavissa tukirahaa, jota voi saada
5014: huomion työntekijöiden työkyvyn säilymiseen ja myös yrittäjien ja maanviljelijöiden oman jaksa-
5015: työssä j aksamiseen, tulee kouriintuntuvasti esiin misen parantamiseen tarkoitettuihin yhteishank-
5016: myös siinä, että hallituksen hankesalkkuun sisäl- keisiin. Uuttakin tutkimusta käynnistetään muun
5017: tyy työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpide- muassa henkilöstötilinpäätöksistä. Ohjelmaan si-
5018: ohjelma. Ohjelma toteutetaan vuosina 2000- sältyy myös työhyvinvointia tukevan lainsäädän-
5019: 2003. nön kehittäminen.
5020:
5021:
5022: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
5023:
5024: Työministeri Tarja Filatov
5025:
5026:
5027:
5028:
5029: 4
5030: Ministems svar KK 243/2000 vp - Hannu Aho /kesk ym.
5031:
5032:
5033:
5034:
5035: Tili riksdagens talman
5036:
5037: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mycket sedan de stora åldersklassema vid nästa
5038: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- decennieskifte börjar nå pensionsåldern. Efter-
5039: rådet översänt följande av riksdagsledamot som den största ökningen av arbetskraftsbehovet
5040: Hannu Aho /cent m.fl. undertecknade skriftliga infaller först mot slutet av innevarande årtionde,
5041: spörsmål SS 243/2000 rd: kan dessa förändringar beaktas vid dimensione-
5042: ring av utbildningen och när dess innehåll ut-
5043: Vad ämnar regeringen göra för att till- vecklas.
5044: gången på arbetskraft inom de viktiga Spörsmålets andra del gäller effektiverade och
5045: social- och hälsovårdsbranscherna sä- ökade åtgärder för att upprätthålla arbetsförmå-
5046: kerställs även i framtiden och gan och förebygga arbetsoförmögenhet. Dessa
5047: åtgärder är mycket aktuella redan nu. De stora ål-
5048: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta dersklasserna håller redan på att flytta sig till ål-
5049: för att effektivisera och öka åtgärder dergrupper i vilka deltagandet i arbetslivet klart
5050: som syftar tili att upprätthålla arbets- kommer att minska. Om folk lämnar arbetslivet i
5051: fömågan och som förebygger arbets- samma takt som hittills, kommer tillgången på
5052: oförmögenhet? arbetskraft att utgöra ett hinder för ekonomisk
5053: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tillväxt i framtiden. Regeringen harju som mål
5054: föra följande: att utveckla arbetslivet och den sociala trygghe-
5055: ten så att den aktiva arbetslivsperioden förlängs
5056: Regeringens mål är att höja sysselsättningsgra- med 2-3 år.
5057: den så att andelen finländare i arbetsför ålder som Den nuvarande och redan den föregående re-
5058: är ute i arbetslivet skall närma sig 70 procent. En geringen har vidtagit flera åtgärder för att effek-
5059: förutsättning för att detta mål skall kunna uppnås tivera verksamheten som upprätthåller arbetsför-
5060: är att tillgången på arbetskraft till arbetsplatser mågan. lnom ramen för det nationella ålderspro-
5061: som blir lediga tryggas. 1 det av arbetsministeriet grammet som omspänner 1998-2002 har man
5062: igångsatta projektet för att höja sysselsättnings- satt i gång en omfattande reform- och informa-
5063: graden som ingår i regeringens projektportfölj tionsverksamhet. Enligt de ändringar i lagen om
5064: kommer man att behandla bl.a. arbetskraftens re- skydd i arbete som trädde i kraft 1998 skall ar-
5065: gionala och yrkesmässiga rörlighet samt normer betsgivaren iaktta även sådant som med hänsyn
5066: inom arbetsförmedlingen. Projektförslagen skall till arbetstagarens ålder och åldrande kan krävas
5067: bli fårdiga före slutet av det här årets september. för att skydda arbetstagaren mot olycksfall i ar-
5068: Problemen med tillgång på arbetskraft blir sär- betet eller av arbetet förorsakad ohälsa. Samma
5069: skilt viktiga i och med demografiska förändring- år ordnade arbetsministeriet en särskilt för ar-
5070: ar. När andelen äldre i befolkningen stiger ökar betsgivarna avsedd informationskampanj om den
5071: personalbehovet inom vårdbranscher, såsom det styrka och de möjligheter som åldem för med sig.
5072: konstateras i motiveringen till det skriftliga lnom det nationella åldersprogrammet har det
5073: spörsmålet. Den stigande medelåldem gör att ordnats flera kurser som inriktar sig på arbetar-
5074: personalbehovet ökar hela tiden, men särskilt skyddsingenjörer och personai inom företagshäl-
5075:
5076:
5077: 5
5078: KK 243/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym. Ministerns svar
5079:
5080:
5081: sovården. Ett mål för arbetsförvaltningens perso- För genomförandet av Orka arbeta-program-
5082: nalutbildning är att åldersaspekten integreras i all met ansvarar arbetsministeriet, social- och hälso-
5083: service och verksamhet inom arbetsförvaltning- vårdsministeriet och undervisningsministeriet.
5084: en. Projektledaren för programmet arbetar vid ar-
5085: Verksamheten som upprätthåller arbetsförmå- betsministeriet. 1 programmets samarbetsgrupp
5086: gan, s.k. tyky-verksamhet, har också ökat på ar- är arbetsgivare och fackorganisationer företräd-
5087: betsplatserna. Enligt tyky-barometern omfatta- da. Förutom arbetsmarknadsparterna har också
5088: des största delen av den yrkesverksamma befolk- företagarna och företrädare av jordbruket samt
5089: ningen av tyky-verksamheten 1998. En tredjedel kyrkan och idrotten sina representanter i pro-
5090: av arbetsplatserna hade planer på att öka tyky- grammets ledningsgrupp. Att många olika aktö-
5091: verksamheten under de påföljande 12 månader- rer är involverade i programmet är viktigt, efter-
5092: na. De frågor inom tyky-verksamhet som man som frågan hur orka och må väl i arbetet ses ur ett
5093: hade fåst minst uppmärksamhet vid gällde för- brett perspektiv i programmet. Såsom centrala
5094: bättrad förändrings- och krishanteringsförmåga, faktorer som ökar välbefinnandet på arbetsplat-
5095: flexibel användning av arbetstider samt minskad sen fastställs i programmet psykiskt välbefinnan-
5096: brådska och tidspress. Och ändå är detjust dessa de, arbetsgemenskapens funktion och utveck-
5097: frågor som upplevts vara de mest problematiska ling, arbetsmiljön och arbetsförhållandena, hur
5098: när man undersökt förändringar i arbetslivet. klara av sitt arbete och kompetensfrågor i an-
5099: Trots en positiv utveckling finns det behov att knytning till detta, arbetstids- och arbetsarrange-
5100: förbättra tyky-verksamheten i dessa frågor och mang samt personers egen fysiska och psykiska
5101: att i allmänhet utsträcka denna verksamhet för att hälsa.
5102: omfatta flera olika arbetsplatser. Vid uppfölj- Målet med programmet Orka arbeta är att spri-
5103: ning av det nationella åldersprogrammet kom- da de "best practices", som redan existerar vid fö-
5104: mer man därför i år att noggrannare följa utveck- retag och på arbetsplatser inom den offentliga
5105: lingen av äldre personers arbetsförmåga och or- sektorn, samt att ta del av resultat av de under-
5106: kande i arbetslivet. sökningar som gjorts. Man kan söka stödfinan-
5107: Den nuvarande regeringens strävan att lägga siering för arbetsplatsvisa projekt som främjar
5108: särskild vikt vid att arbetstagarna kan bevara sin välbefinnandet på arbetsplatsen. Samma stöd kan
5109: arbetsförmåga och orkar arbeta kommer påtag- också sökas av företagare ochjordbrukare för ge-
5110: ligt fram också genom det forsknings- och verk- mensamma projekt som främjar bättre orkande.
5111: samhetsprogram Orka arbeta som ingår i reger- Man sätter i gång också ny forskning bland annat
5112: ingens åtgärdsportfölj. Programmet genomförs i ankytning till personalbokslut. Programmet om-
5113: under 2000-2003. fattar även utveckling av en lagstiftning som stö-
5114: der välbefinnandet i arbetet.
5115:
5116:
5117: Helsingfors den 14 april 2000
5118:
5119: Arbetsminister Tarja Filatov
5120:
5121:
5122:
5123:
5124: 6
5125: KK 244/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
5126:
5127:
5128:
5129:
5130: KIRJALLINEN KYSYMYS 244/2000 vp
5131:
5132: V ammaistukeen oikeuttavat kulut
5133:
5134:
5135:
5136:
5137: Eduskunnan puhemiehelle
5138:
5139: Vammaistukea haettaessa tulee hakemukseen seinen sairaudesta johtovien kulujen määrä las-
5140: liittää laskelma kaikista sairauden aiheuttamista kettaisiin siten, että vuosittaiset kustannukset
5141: kuluista. Ongelmalliseksi on muodostunut se, laskettaisiin ensin yhteen ja saatu summa j aettai-
5142: että kulut tulee laskea kuukausittaisina niin, että siin kahdellatoista. Saatu osamäärä olisi sitten se
5143: joka kuukausi on kuluja tultava alimmaisen vam- markkamäärä, jonka tulisi ylittää vaadittu alem-
5144: maistuen määrä eli hieman yli 400 mk. Kulut ei- man vammaistuen markkamäärä. Näin otettai-
5145: vät suinkaan kenenkään osalta kuitenkaan ja- siin paremmin huomioon kuukausittaiset vaihte-
5146: kaannu joka kuukausi tasaisesti, vaanjonain kuu- lut kulujen osalta ja tukeen oikeuttavien joukko
5147: kautena summa voi jäädä alle tuon vaaditun ja muodostuisi nykyistä oikeudenmukaisemmin.
5148: toisena se voi ylittyä jopa kaksin-kolminkertai-
5149: sesti. Kansaneläkelaitoksen mukaan, samoin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5150: kuin tarkastuslautakunnankin mukaan, tämä ala- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5151: raja on ehdoton joka kuukauden osalta. Näin ol- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5152: len tukea hakevalla vammaisella on todellisuu- vaksi seuraavan kysymyksen:
5153: dessa oltava keskimäärin kuukaudessa olennai-
5154: sesti vaadittua markkamäärää suuremmat kulut, Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vam-
5155: ettei raja jonain kuukautena alittuisi ja tuki jäisi maistuen saamisen ehtona olevien sai-
5156: saamatta. raudesta kuukausittain aiheutuvien ku-
5157: Vammaistuen kohdalla olisi oikeudenmukai- lujen määrittelemiseksi siten, että vuo-
5158: sempaa muuttaa säännöksiä sellaisiksi, että ky- sittaiset kulut lasketaan yhteen ja jae-
5159: taan kahdellatoista?
5160:
5161:
5162: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
5163:
5164: Raimo Vistbacka /ps
5165:
5166:
5167:
5168:
5169: Versio 2.0
5170: KK 244/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
5171:
5172:
5173:
5174:
5175: Eduskunnan puhemiehelle
5176:
5177: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kustannusten on liityttävä sairaudesta tai vam-
5178: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- masta aiheutuvan toimintakyvyn alenemiseen.
5179: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kun vammaistukea maksetaan yksinomaan eri-
5180: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan tyiskustannusten johdosta, tuen saamisen edelly-
5181: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tyksenä on, että sairauden tai vamman aiheutta-
5182: 244/2000 vp: mien erityiskustannusten voidaan arvioida nou-
5183: sevan vähintään maksettavan vammaistuen mää-
5184: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vam- rään.
5185: maistuen saamisen ehtona olevien sai- Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan hy-
5186: raudesta kuukausittain aiheutuvien ku- väksyttävien erityiskustannusten määrästä teh-
5187: lujen määrittelemiseksi siten, että vuo- dään aina vammaistukea ratkaistaessa yksilökoh-
5188: sittaiset kulut lasketaan yhteen ja jae- tainen arviointi. Arviointi suoritetaan aina pitem-
5189: taan kahdellatoista? mällä aikavälillä sekä takautuva että tuleva aika
5190: huomioon ottaen. Tuki voidaan myöntää, jos sai-
5191: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- raudesta tai vammasta aiheutuvien tarpeellisten
5192: ti seuraavaa: kustannusten arvioidaan olevan jatkuvia ja sään-
5193: Vammaistukilain mukaan Suomessa asuvalle nöllisesti toistuvia vähintään vuoden ajalta. Vuo-
5194: 16-64-vuotiaalle vammaiselle henkilölle myön- simääräisistä kustannuksista lasketaan kuukautta
5195: netään vammaistukea jokapäiväisessä elämässä, kohti tulevat keskimääräiset kustannukset.
5196: työelämässä ja opiskelussa selviämisen tukemi- Vammaistuen myöntämisen edellytyksenä on,
5197: seksi. Tukea maksetaan haitan, tarvittavan avun, että keskimääräiset kustannukset ovat vähintään
5198: palvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseksi. vammaistuen suuruisia. Kertaluonteisia kustan-
5199: Vammaistukiasetuksen 4 §:n mukaan erityis- nuksia, joita ei voida hyväksyä lain edellyttämik-
5200: kustannuksilla tarkoitetaan henkilölle sairaudes- si jatkuviksi ja toistuviksi kustannuksiksi, ei voi-
5201: ta tai vammasta tavanomaisen elämän toimin- da sisällyttää vuotuisten kustannusten määrään.
5202: noista, työssäkäynnistä ja opiskelusta aiheutuvia Selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos menet-
5203: tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia siltä osin telee kysymyksessä ehdotetulla tavalla.
5204: kuin hän joutuu niistä itse vastaamaan. Erityis-
5205:
5206:
5207:
5208: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
5209:
5210: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
5211:
5212:
5213:
5214:
5215: 2
5216: Ministems svar KK 244/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
5217:
5218:
5219:
5220:
5221: Tili riksdagens talman
5222:
5223: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sättning av funktionsförmågan som sjukdomen
5224: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- elier skadan orsakat. Då handikappbidrag betalas
5225: rådet översänt följande av riksdagsledamot enbart på grund av särskilda kostnader förutsät-
5226: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga ter rätten tili bidraget att de särskilda kostnader
5227: spörsmål SS 244/2000 rd: som sjukdomen elier skadan medfört kan beräk-
5228: nas stiga minst tili beloppet av det handikappbi-
5229: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att drag som betalas.
5230: de månatliga kostnader som föranleds Enligt Folkpensionsanstaltens utredning görs
5231: av sjukdom och som förutsätts för att en alitid en individueli uppskattning av summan av
5232: handikappad skall få handikappbidrag specialkostnader som kan godkännas när beslut i
5233: skall definieras så att de årliga kostna- fråga om handikappbidrag fattas. Uppskattning-
5234: derna räknas ihop och delas med tolv? en görs alitid på lång sikt både retroaktivt och i
5235: fråga om framtiden. Stödet kan beviljas om de
5236: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nödvändiga kostnaderna som sjukdomen elier
5237: föra följande: skadan våliar uppskattas vara fortgående och re-
5238: Enligt lagen om handikappbidrag beviljas tili en i gelbundet återkommande under minst ett års tid.
5239: Finland bosatt handikappad person i åldern 16- De årliga kostnaderna ligger tili grund för beräk-
5240: 64 år handikappbidrag som stöd för att den han- ningen av de genomsnittliga kostnaderna per må-
5241: dikappade skali klara sig i det dagliga livet, ar- nad.
5242: betslivet och studierna. Stöd betalas som ersätt- Förutsättningen för att handikappbidrag skali
5243: ning för men, hjälpbehov, service och särskilda beviljas är att de genomsnittliga kostnaderna är
5244: kostnader. minst lika stora som handikappbidraget. En-
5245: Med särskilda kostnader avses enligt 4 § för- gångskostnader som inte kan anses vara sådana
5246: ordningen om handikappbidrag sådana nödvän- fortgående elier återkommande kostnader som
5247: diga extra kostnader som sjukdom elier skada lagen förutsätter kan inte ingå i beloppet av de år-
5248: våliar en person och som följer av det dagliga li- liga kostnaderna.
5249: vets rutiner, arbete och studier, tili den del den Enligt utredningen handlar Folkpensionsan-
5250: handikappade själv måste svara för dem. De sär- stalten på det sätt som föreslås i spörsmålet.
5251: skilda kostnaderna skali hänföra sig tili den ned-
5252:
5253:
5254:
5255: Helsingfors den 6 april 2000
5256:
5257: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
5258:
5259:
5260:
5261:
5262: 3
5263: j
5264: j
5265: j
5266: j
5267: j
5268: j
5269: j
5270: j
5271: j
5272: j
5273: j
5274: j
5275: j
5276: j
5277: j
5278: j
5279: j
5280: KK 245/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
5281:
5282:
5283:
5284:
5285: KIRJALLINEN KYSYMYS 245/2000 vp
5286:
5287: Työttömien oikeus matkustaa puolikaslipulla
5288: rautateillä
5289:
5290:
5291:
5292:
5293: Eduskunnan puhemiehelle
5294:
5295: Valtakunnallisesti tarkasteltuna työttömyys on tenkaan usko näitä varoja tarvittavan. Valtion-
5296: jatkuvasti ollut alenemaan päin. Alueellisesti rautateiltä voi kysyä sitäkin, onko kannattavaa
5297: työttömyyden rajumpi aleneminen sijoittuu lä- ajaa monia reittejä, ja joinakin ajankohtina hy-
5298: hinnä Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä joihinkin vinkin vajailla matkustajamäärillä, kuin saada
5299: vahvempiin kasvukeskuksiin. Alueellisesti yhä matkustaviita työttömiltä edes puolikaslipun hin-
5300: edelleen ongelmana ovat maan laita-alueet ja ta.
5301: harvaan asutut alueet. Työttömyyden kuvassa on Uskoisimme, että VR:n kanssa neuvotellen
5302: myös tapahtunut se muutos, että työttömien jou- asiaan löytyisi sopuratkaisu, jos vain tahtoa riit-
5303: kossa on yhä enemmän ns. toistuvaistyöttömiä. tää. Kun asiassa tuntuu olevan epävarmuutta,
5304: Monen pitkään työttömänä olleen kohdalla niin paras tapa olisi tehdä siitä vaikka vuoden
5305: työttömyys on aiheuttanut merkittäviä taloudelli- mittainen kokeilu ja sen jälkeen tehdä tarvittaes-
5306: sia vaikeuksia, mahdollisesti myös kontaktit sa kokemuksista riippuen pysyvämpiä ratkaisuja.
5307: ulospäin ovat heikentyneet, kun ei liiemmin ole
5308: varaa matkustaa. Ongelma kärjistyy juuri siellä, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5309: missä välimatkat ovat pitkät, ja kuitenkin juuri jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5310: heille asia olisi tärkein. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5311: Heidän kohdallaan liikkuvuuden ja aktiivisen tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5312: työnhaun käsite on mahdoton yhtälö toteuttaa.
5313: Vähät markat menevät jokapäiväiseen toimeen- Onko hallitus tietoinen siitä, ettei mo-
5314: tuloon. Uusien virikkeiden tai työnhaun johdosta nellakaan pitkäaikais- tai toistuvais-
5315: ostettaviin kalliisiin rautatielippuihin sekä lähes työttömällä ole vähäisintäkään talou-
5316: seitsemän markan litrahintaisen bensan ostoon ei dellista mahdollisuutta etsiä uusia virik-
5317: ole enää varaa, jos jollakin sattuisi vielä jokin au- keitä tai työtä matkustamalla ja
5318: tonromu olemaankin.
5319: Jo vuosien ajan on tehty toivomus- ym. aloit- näkeekö hallitus mahdolliseksi ja tar-
5320: teita siitä, että työttömille voitaisiin myöntää rau- peelliseksi kokeilunluonteisesti määrä-
5321: tateillä puolikaslippu. Asia on kariutunut siihen ajaksi neuvotella Valtionrautateiden
5322: ajatukseen, ettei valtion budjetissa olisi voitu kanssa sellaisista järjestelyistä, että
5323: myöntää varoja Valtionrautateille kompensaa- työttömät voisivat matkustaa rautateillä
5324: tion maksamiseen näiden lipputulojen menetyk- puolikaslipulla ja että tarpeen mukaan
5325: sistä. Jos asia on siitä kiinni, tulee tulevan vuo- valtion talousarvioon varataan riittävä
5326: den budjettiin varata riittävästi varoja esim. aktii- määräraha työttömien matkalippujen
5327: visen työllisyyspolitiikan puolelta. Emme kui- alennusten kompensointiin?
5328:
5329: Versio 2.0
5330: KK 245/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
5331:
5332:
5333: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
5334:
5335: Esa Lahtela /sd
5336: Unto Valpas /vas
5337: Pertti Turtiainen /vas
5338:
5339:
5340:
5341:
5342: 2
5343: Ministerin vastaus KK 245/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
5344:
5345:
5346:
5347:
5348: Eduskunnan puhemiehelle
5349:
5350: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sista päättää VR Osakeyhtiö itsenäisesti liiketa-
5351: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- loudellisin perustein.
5352: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Liikenneministeriön käytössä olevat joukko-
5353: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd liikenteen määrärahat on tarkoitettu yleisesti
5354: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK käytettävissä olevan joukkoliikenteen palvelujen
5355: 245/2000 vp: ostoon, säännöllistä joukkoliikennematkustusta
5356: tukevien yleisesti käytettävissä olevien seutu- ja
5357: Onko hallitus tietoinen siitä, ettei mo- kaupunkiliikenteen matkalippujen hinnanalen-
5358: nellakaan pitkäaikais- tai toistuvais- nuksiin sekä julkisen liikenteen kehittämiseen.
5359: työttömällä ole vähäisintäkään talou- Liikenneministeriön näkemys on, että satunnais-
5360: dellista mahdollisuutta etsiä uusia vi- ta liikkumista tukevia erityisryhmille tarkoitettu-
5361: rikkeitä tai työtä matkustamalla ja ja ja sosiaalisin perustein myönnettyjä lippualen-
5362: nuksia ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa ylei-
5363: näkeekö hallitus mahdolliseksi ja tar- sistä joukkoliikenteen edistämiseen tarkoitetuis-
5364: peelliseksi kokeilunluonteisesti määrä- ta määrärahoista. Liikkumisen sosiaalista tasa-
5365: ajaksi neuvotella Valtionrautateiden arvoa edistetään kaikille avoimen joukkoliiken-
5366: kanssa sellaisista järjestelyistä, että teen toimintaedellytyksiä parantamalla ja siten
5367: työttömät voisivat matkustaa rautateillä luomalla edellytyksiä kaikkien väestöryhmien
5368: puolikaslipulla ja että tmpeen mukaan liikkumisen mahdollisuudelle ja peruspalvelujen
5369: valtion talousarvioon varataan riittävä saavutettavuudelle.
5370: määräraha työttömien matkalippujen Työnhaun matkakustannusten osalta on syytä
5371: alennusten kompensointiin? todeta, että työministeriön käytettävissä on mää-
5372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- räraha, jota voidaan käyttää työttömän tai työttö-
5373: ti seuraavaa: mäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen tukemi-
5374: seen, jos hän hakee tai siirtyy työhön asuinpaik-
5375: Hallitus on tietoinen siitä, että monien työttö- kansa työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Lisäksi
5376: mien kohdalla matkustaminen on rajoitettua työt- työvoimatoimistot voivat tietyin edellytyksin
5377: tömyysaikaisen tulotason alhaisuuden vuoksi. myöntää työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
5378: Työttömien yleisestä junaliikenteen alennusli- seen hakeutuvalle matkakorvausta. Työministe-
5379: pusta liikenneministeriö toteaa, että Valtionrau- riön antaman kannanoton mukaan liikkuvuus-
5380: tateille maksettu korvaus sosiaalisin perustein avustus- ja hakeutumiskustannusten korvausjär-
5381: myönnetyistä matkalippujen hinnanalennuksista jestelmät ovat jatkossakin tarkoituksenmukainen
5382: poistettiin valtion talousarviosta 1990-luvun al- tapa edistää työhön ja koulutukseen hakeutumis-
5383: kupuolella. Nykyään junaliikenteen matkalippu- ta.
5384: jen hinnoista ja niihin myönnettävistä alennuk-
5385:
5386:
5387:
5388: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
5389:
5390: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
5391: 3
5392: KK 245/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
5393:
5394:
5395:
5396:
5397: Tili riksdagens talman
5398:
5399: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger De anslag för kollektivtrafik som trafikminis-
5400: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- teriet förfogar över är avsedda för köp av allmänt
5401: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa tillgängliga kollektivtrafiktjänster, för prissänk-
5402: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- ningar på sådana biljetter inom regionaltrafiken
5403: mål SS 245/2000 rd: och städemas intema kollektivtrafik som stöder
5404: regelbundet kollektivt åkande och som kan ut-
5405: ir regeringen medveten om att många nyttjas allmänt samt för utvecklande av kollek-
5406: långtidsarbetslösa och periodiskt ar- tivtrafiken. Trafikministeriets inställning är att
5407: betslösa inte har någon som helst ekono- det inte är ändamålsenligt att med allmänna an-
5408: misk möjlighet att söka arbete eller nya slag som skall främja kollektivtrafiken finansie-
5409: impulser genom att resa, och ra rabattbiljetter som stöder sporadiskt resande,
5410: är avsedda för specialgrupper och beviljas på so-
5411: finner regeringen det möjligt och nöd- ciala grunder. Den sociala jämlikheten främjas
5412: vändigt att på försök förhandla med genom bättre verksamhetsbetingelser för en kol-
5413: Statsjärnvägarna om ett tidsbegränsat lektivtrafik som är öppen för alla. På så sätt ska-
5414: arrangemang som berättigar arbetslösa par man förutsättningar för att hela befolkningen
5415: tili tågresor tili halva priset och att en- har en möjlighet att ta sig fram och har tillgång
5416: ligt behov reservera ett tillräckligt an- till basservice.
5417: slag i statsbudgeten för kompensering I fråga om resekostnadema för dem som söker
5418: av rabattbiljetter tili arbetslösa? jobb är det skäl att påpeka att arbetsministeriet
5419: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förfogar över anslag som kan användas till att
5420: föra följande: ekonomiskt stödja arbetssökande som är eller
5421: håller på att bli arbetslösa och som söker arbete
5422: Regeringen är medveten om att möjlighetema att eller börjar arbeta utanför pendlingsregionen för
5423: resa är begränsade för många arbetslösa på grund sin boningsort. Dessutom kan arbetskraftsbyråer-
5424: av den låga inkomstnivån. na under vissa förutsättningar bevilja reseersätt-
5425: När det gäller allmänna rabatterade tågbiljet- ning till dem som inleder arbetskraftspolitisk
5426: ter för arbetslösa påpekar trafikministeriet att er- vuxenutbildning. Enligt arbetsministeriets ställ-
5427: sättningen till Statsjämvägama för rabatter som ningstagande är systemen med rörlighetsunder-
5428: på sociala grunder beviljades på biljetter ströks stöd och ersättning för kostnader som förorsakas
5429: ur statsbudgeten i början av 1990-talet. Numera av att man söker sig till en annan ort också i fort-
5430: beslutar VR Aktiebolag självständigt på före- sättningen ett ändamålsenligt sätt att göra det
5431: tagsekonomiska grunder om biljettprisema inom lättare för folk att skaffa sig arbete och utbild-
5432: tågtrafiken och om rabatter på dessa priser. ning.
5433:
5434:
5435:
5436: Helsingfors den 12 april 2000
5437:
5438: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5439: 4
5440: KK 246/2000 vp - Esa Lahtela /sd
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: KIRJALLINEN KYSYMYS 246/2000 vp
5446:
5447: Opiskelijoiden televisiolupa
5448:
5449:
5450:
5451:
5452: Eduskunnan puhemiehelle
5453:
5454: Nykyistä televisiolupajärjestelmää kohtaan on jo lunastettu. Jos opiskelija taas olisi koko ajan
5455: esiintynyt kritiikkiä siinä ilmenneiden epäkoh- vakituisessa asuinpaikassaan, lupa tulisi saada
5456: tien vuoksi. Lupamaksujen suuruus on sama syr- puoleen hintaan. Näitä opiskelijoihin kohdistu-
5457: jäisemmilläkin seuduilla, vaikka palvelutmjon- via asioita pohdittaessa on hyvä muistaa myös se,
5458: nassa on suuriakin katvealueita, joilla vain osa että parempi olisi luoda järjestelmä, jolla lain
5459: kanavista näkyy. Luvan lunastaja maksaa näissä kuuliaisuutta voitaisiin mieluummin lisätä kuin
5460: tapauksissa osan tyhjästä ja on huonommassa heikentää.
5461: asemassa kuin ns. rintamailla asuva.
5462: Toisena merkittävänä epäkohtana on pidettä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5463: vä sitä, että esimerkiksi työn tai opiskelun vuok- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5464: si tilapäisesti toisella paikkakunnalla asuvan on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5465: hankittava televisiolupa, vaikka kotona vakitui- vaksi seuraavan kysymyksen:
5466: sessa asuinpaikassa lupa olisikin jo hankittu.
5467: Opiskelijoiden kohdalla tilanne on vaikein: kun Pitääkö hallitus mahdollisena muuttaa
5468: katsoo televisioluvan hinnan suuruutta ja vertaa televisiolupajärjestelmää siten, että
5469: sitä opiskelijan opintososiaalisiin tuloihin, epä- opiskelun vuoksi toisella paikkakunnal-
5470: suhta on ilmeinen. Maalaisjärjen mukaan oikeal- la tilapäisesti asuvat vapautetaan lu-
5471: ta ja kohtuulliselta tuntuisikin, että opiskelijat, vanlunastamisvelvoitteesta, jos kotona
5472: jotka asuvat tilapäisesti toisella paikkakunnalla, vakituisessa asunnossa lupa on kunnos-
5473: vapautettaisiin televisioluvan lunastamispakos- sa, ja jos siellä ei lupaa ole, se annetaan
5474: ta, jos kotona vakituisessa asuinpaikassa lupa on opiskelijalle puoleen hintaan?
5475:
5476:
5477: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
5478:
5479: Esa Lahtela /sd
5480:
5481:
5482:
5483:
5484: Versio 2.0
5485: KK 246/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
5486:
5487:
5488:
5489:
5490: Eduskunnan puhemiehelle
5491:
5492: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tenkin maksaa vain yhtä televisiomaksua jokais-
5493: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ta vakituista käyttöpaikkaa varten. Sen sijaan esi-
5494: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen merkiksi opiskelun tai työn vuoksi käytettävässä
5495: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd toisessa asunnossa olevasta televisiosta tulee
5496: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK maksaa erikseen televisiomaksu.
5497: 246/2000 vp: Vuonna 1998 säädetyn lain tavoitteena oli ai-
5498: kaansaada selkeä, tasapuolinen ja helposti val-
5499: Pitääkö hallitus mahdollisena muuttaa vottava televisiomaksujärjestelmä. Tämän vuok-
5500: televisiolupajärjestelmää siten, että si laista poistettiin kaikki aiemmin voimassa ol-
5501: opiskelun vuoksi toisella paikkakunnal- leisiin säännöksiin sisältyneet vapautusperusteet
5502: la tilapäisesti asuvat vapautetaan lu- Opiskelijoiden televisiomaksun alentaminen
5503: vanlunastamisvelvoitteesta, jos kotona herättäisi varmasti keskustelun muita ryhmiä
5504: vakituisessa asunnossa lupa on kunnos- (esimerkiksi työttömät, eläkeläiset) koskevien
5505: sa, ja jos siellä ei lupaa ole, se annetaan vastaavien poikkeussäännösten luomisesta. Eri-
5506: opiskelijalle puoleen hintaan? suuruisten maksujen olemassaolo mitä ilmeisim-
5507: min myös lisäisi maksulla keinottelijoiden mää-
5508: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rää. Samalla runsaasti poikkeuksia sisältävän
5509: ti seuraavaa: maksujärjestelmän ylläpitäminen ja sen tasapuo-
5510: Televisiomaksun määräämisestä ja maksuperus- lisuuden edellyttämä tehokas valvonta lisäisivät
5511: teista säädetään valtion televisio- ja radiorahas- järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia.
5512: tosta annetun lain (745/1998) 3 luvussa. Lain Näillä perusteilla hallitus ei pidä tarkoituksen-
5513: 7 §:n mukaan televisiolupa on maksettava jo- mukaisena muuttaa televisiolupajärjestelmää ky-
5514: kaista käytössä olevaa televisiota kohden. Per- symyksessä ehdotetuna tavalla.
5515: heen käytössä olevia televisioita varten tulee kui-
5516:
5517:
5518:
5519: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
5520:
5521: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
5522:
5523:
5524:
5525:
5526: 2
5527: Ministems svar KK 246/2000 vp- Esa Lahtela /sd
5528:
5529:
5530:
5531:
5532: Tili riksdagens talman
5533:
5534: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nent bruk. Däremot skall för en televisionsappa-
5535: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- rat som finns i en annan bostad som utnyttjas på
5536: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa grund av studier eller arbete betalas en separat te-
5537: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS levisionsavgift.
5538: 246/2000 rd: Syftet med lagen som stiftades 1998 var att få
5539: tili stånd ett klart och redigt samt rättvist avgifts-
5540: Anser regeringen det vara möjligt att system som lätt kan övervakas. Därför slopades
5541: ändra systemet med televisionslicenser alla de grunder för befrielse som ingick i tidigare
5542: så att personer som tillfälligt bor på an- lagbestämmelser.
5543: nan ort på grund av studier befrias från En sänkning av televisionsavgiften för stude-
5544: avgiftförutsatt att detfinns enlicensför rande skulle säkerligen väcka diskussion om att
5545: den stadigvarande bostaden, och om en motsvarande undantagsbestämmelser borde infö-
5546: sådan licens saknas, att studerande kun- ras också för andra grupper (t.ex. arbetslösa, pen-
5547: de få den tili halva priset? sionärer). Olika stora avgifter skulle med största
5548: sannolikhet också öka antalet personer som för-
5549: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- söker kringgå avgiften. Dessutom skulle det bli
5550: föra följande: dyrare att upprätthålla ett system med många un-
5551: Bestämmelser om fastställande av televisionsav- dantag och för att garantera jämlikheten skulle
5552: gift och om grundema för avgiften finns i 3 kap. det krävas en effektiv övervakning som ökade
5553: lagen om statens televisions- och radiofond kostnadema för systemet.
5554: (745/1998). Enligt 7 § skall för varje televisions- På anförda grunder anser regeringen att det
5555: apparat som används betalas en televisionsav- inte är ändamålsenligt att förändra systemet med
5556: gift. För användningen av televisionsapparater i televisionslicenser på det sätt som föreslagits i
5557: en familj skall dock betalas endast en televisions- frågan.
5558: avgift för varje plats där en apparat är i perma-
5559:
5560:
5561:
5562: Helsingfors den 6 april 2000
5563:
5564: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5565:
5566:
5567:
5568:
5569: 3
5570: KK 247/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
5571:
5572:
5573:
5574:
5575: KIRJALLINEN KYSYMYS 247/2000 vp
5576:
5577: Rautatiepalvelujen saatavuus ja Loimaan ase-
5578: marakennuksen aukiolo
5579:
5580:
5581:
5582:
5583: Eduskunnan puhemiehelle
5584:
5585: Rautateiden merkitys on ollut Loimaan seudulle aukiolon myös pitempään iltaisin ja viikonlop-
5586: ja on edelleen sekä henkilö- että tavaraliikenteen puisin.
5587: osalta aina merkittävää. Rautatieverkoston säh-
5588: köistyminen parantaa edelleen yhteyksiä Turun Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5589: suuntaan ja erityisesti myös Helsingin suuntaan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5590: varsinkin, jos vaihtoyhteyksiä Toijalassa voi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5591: daan parantaa. vaksi seuraavan kysymyksen:
5592: Loimaan rautatieasemalla lipunmyynti tapah-
5593: tuu edelleen arkisin maanantaista torstaihin kel- Aikooko hallitus huolehtia rautatiepal-
5594: lo 6.40-11.10 ja 12.30-17.00 sekä perjantai- velujen riittävästä saatavuudesta eri
5595: sin kello 6.40-11.10 ja 12.30-17.45. Sen si- seutukunnissa ja
5596: jaan iltaisin ja viikonloppuisin asemarakennus on
5597: suljettu. Tämä aiheuttaa matkustajille monia han- millaisia uusia yhteistyömalleja tai mui-
5598: kaluuksia ja alentaa palvelun tasoa. ta toimia aiotaan VR:n toimesta aloit-
5599: Asemarakennuksen tulee olla auki entiseen ta- taa Loimaan asemarakennuksen palve-
5600: paan, ja esimerkiksi yhteistyö Oy Matkahuolto lujen saatavuuden turvaamiseksi myös
5601: Ab:n kanssa mahdollistaisi asemarakennuksen myöhemmin iltaisinja viikonloppuisin?
5602:
5603:
5604:
5605: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
5606:
5607: Olavi Ala-Nissilä /kesk
5608:
5609:
5610:
5611:
5612: Versio 2.0
5613: KK 247/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
5614:
5615:
5616:
5617:
5618: Eduskunnan puhemiehelle
5619:
5620: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Yleisesti ottaen voidaan todeta, että asemien
5621: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- aukipitämisen edellytykset paranevat, jos niiden
5622: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen palveluja voidaan monipuolistaa. Loimaan ase-
5623: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän marakennuksessa on VR:n lisäksi myös Matka-
5624: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK huollon toimitilat ja heidän palveluksessaan on
5625: 247/2000 vp: kolme henkilöä. VR on aloittanut Matkahuollon
5626: kanssa neuvottelut tavoitteena yhteistyö siten,
5627: Aikooko hallitus huolehtia rautatiepal- että kumpikin organisaatio voisi myydä toistensa
5628: velujen riittävästä saatavuudesta eri matkalippuja. Näin palveluajat saataisiin huo-
5629: seutukunnissa ja mattavasti pidemmiksi ja samanaikaisesti voitai-
5630: siin asiakkaille myydä muitakin oheispalveluja ja
5631: millaisia uusia yhteistyömalleja tai mui- pitää odotushuone auki pidempään. Järjestely
5632: ta toimia aiotaan VR:n toimesta aloit- vaatii VR Osakeyhtiön mukaan myös muutoksia
5633: taa Loimaan asemarakennuksen palve- rakennuksen tiloihin. Näistä käydään parhaillaan
5634: lujen saatavuuden turvaamiseksi myös neuvotteluja rakennuksen omistavan Ratahallin-
5635: myöhemmin iltaisin ja viikonloppuisin? tokeskuksen kanssa.
5636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Vastineessaan VR Osakeyhtiö toteaa lisäksi,
5637: ti seuraavaa: että Toijala-Turku-radan sähköistystyön val-
5638: mistuttua kesäkuun alussa VR tulee parantamaan
5639: VR Osakeyhtiöltä pyydetyn vastineen mukaan palvelujaan ja lisäämään tarjontaa tällä rataosal-
5640: Loimaan asemalla on työskennellyt kolme liiken- la. Sen ohella, että junissa mahdollistetaan lipun-
5641: teenhoitotehtävistä huolehtiuutta henkilöä, jotka myynti joustavammin uuden konduktööreille tu-
5642: oman päätehtävänsä ohella ovat myyneet junalip- levan myyntilaitteen avulla, pyritään Loimaan
5643: puja ja joiden työskentelyaikana odotussali on ol- aseman palveluaikoja pidentämään yhteistyössä
5644: lut auki. samassa rakennuksessa toimivan Matkahuollon
5645: Rataverkon kauko-ohjauksen edistyessä vähe- kanssa.
5646: nee liikenteenhoitotehtäviä päätehtävänään hoi- Liikenneministeriön ja VR Osakeyhtiön väli-
5647: tavan henkilökunnan tarve. Toijala-Turku-rata- sessä henkilöliikenteen hoitoa vuosina 2000-
5648: osan kauko-ohjaus otettiin käyttöön maaliskuun 2004 koskevassa sopimuksessa todetaan, että VR
5649: alusta. Kun liikenteenhoitotehtävät loppuivat, vastaa sopimukseen sisältyvän junien ostoliiken-
5650: siirtyi yksi liikenteenhoitajista lipunmyyntitehtä- teen asianmukaisesta hoidosta, liikenteen tiedot-
5651: viin, muut kaksi siirtyivät pois Loimaalta. Loi- tamisesta ja matkalippujen myynnistä. Rautatie-
5652: maan henkilöliikenteen myynti mahdollistaa VR asemien palvelujen säilyttämisen edistämiseksi
5653: Osakeyhtiön mukaan vain yhden henkilön palk- liikenneministeriö on sopinut lääninhallitusten
5654: kaamisen henkilöliikenteen tehtäviin. Näin ollen kanssa, että ne voisivat alueellisten liikennepal-
5655: palveluajatkin on ollut sovitettava yhden henki- velujen asiantuntijana osallistua yhdessä kuntien
5656: lön työajan puitteisiin. ja muiden asianomaisten tahojen kanssa esille tu-
5657:
5658:
5659:
5660: 2
5661: Ministerin vastaus KK 247/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
5662:
5663:
5664: leviin pienempien rautatie- ja linja-autoasemien
5665: yhdistämishankkeisiin.
5666:
5667:
5668: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
5669:
5670: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
5671:
5672:
5673:
5674:
5675: 3
5676: KK 247/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerns svar
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: Tili riksdagens talman
5682:
5683: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Allmänt taget kan det konstateras att förutsätt-
5684: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningarna för att stationerna skall kunna hållas
5685: rådet översänt följande av riksdagsledamot Olavi öppna förbättras om servicen på dem kan göras
5686: Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga spörs- mångsidigare. 1 stationsbyggnaden i Loimaa
5687: mål SS 247/2000 rd: finns förutom VR:s även Matkahuoltos lokalite-
5688: ter, och där arbetar tre anställda. VR har börjat
5689: A."mnar regeringen se tili att det finns förhandla med Matkahuolto i syfte att kunna in-
5690: tillräcklig tillgång tili järnvägsservice i leda samarbete så att vardera organisationen kun-
5691: de olika ekonmniska regionerna och de sälja varandras biljetter. På detta sätt kunde
5692: betjäningstiderna förlängas avsevärt och samti-
5693: hurdana nya samarbetsmodeller eller digt kunde man också sälja andra kompletteran-
5694: andra arrangemang ämnar VR introdu- de tjänster och hålla väntsalen öppen längre. Ar-
5695: ceraför att trygga tillgången till service rangemanget kräver enligt VR Aktiebolag också
5696: i stationsbyggnaden i Loimaa också se- ändringsarbeten i byggnaden. Som bäst pågår
5697: nare på kvällarna och på veckosluten? förhandlingar om dessa ändringar med Banför-
5698: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- valtningscentralen som äger byggnaden.
5699: föra följande: 1 sitt bemötande konstaterar VR Aktiebolag
5700: dessutom att efter det att elektrifieringen av Toi-
5701: Enligt det bemötande som inbegärts av VR Ak- jala-Åbo-hanan blir klar i början av juni kom-
5702: tiebolag har tre personer på Loimaa station arbe- mer VR att förbättra sina tjänster och öka utbu-
5703: tat i trafikproduktionsuppgifter, och de har vid si- det på denna bandel. Förutom att smidigare bil-
5704: dan av sin egen huvudsyssla sålt tågbiljetter och jettförsäljning på tågen blir möjlig tack vare en
5705: under deras arbetstid har väntsalen varit öppen. ny försäljningsapparatur för konduktörerna strä-
5706: 1 och med att fjärrstyrningen av bannätet fram- var man efter att förlänga betjäningstiderna på
5707: skrider minskar behovet av sådan personai som Loimaa station i samarbete med Matkahuolto i
5708: sköter trafikproduktionsuppgifter som huvud- samma byggnad.
5709: syssla. Fjärrstyrning på bandelen Toijala-Åbo 1 det avtal mellan trafikministeriet och VR Ak-
5710: togs i bruk i början av mars. När trafikproduk- tiebolag som gäller skötseln av persontrafiken
5711: tionsuppgifterna upphörde övergick en av dem åren 2000-2004 konstateras att VR ansvarar för
5712: som sysslat med trafikproduktionsuppgifter till ändamålsenlig skötsel av den tågtrafik som ingår
5713: biljettförsäljning, medan de övriga två flyttade i avtalet, för information om trafiken och för för-
5714: bort från Loimaa. Försäljningen inom persontra- säljning av biljetter. För att främja bibehållandet
5715: fiken i Loimaa möjliggör enligt VR Aktiebolag av järnvägsstationernas service har trafikministe-
5716: att endast en person är anställd för uppgifter inom riet kommit överens med länsstyrelserna om att
5717: persontrafiken. Sålunda har det även varit nöd- de i egenskap av experter på regional trafikservi-
5718: vändigt att anpassa betjäningstiderna till en per- ce tillsammans med kommunerna och andra be-
5719: sons arbetstid. höriga instanser kunde delta i framtida projekt
5720:
5721:
5722:
5723: 4
5724: Ministems svar KK 247/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
5725:
5726:
5727: som avser att slå ihop mindre jämvägs- och buss-
5728: stationer.
5729:
5730:
5731: Helsingforsden 12 april 2000
5732:
5733: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
5734:
5735:
5736:
5737:
5738: 5
5739: KK 248/2000 vp- Gunnar Jansson /r
5740:
5741:
5742:
5743:
5744: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 248/2000 rd
5745:
5746: Byggandet av centret för sjösäkerhetsutbild-
5747: ning i Lojo
5748:
5749:
5750:
5751:
5752: Tili riksdagens talman
5753:
5754: Riksdagsledamot Esa Lahtela m.fl. frågar i skrift- Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
5755: ligt spörsmål SS 2/2000 rd bl.a. varifrån man hit- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
5756: tar elever tili sjösäkerhetscentret, som för 100 ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
5757: miljoner mark skall byggas i Lojo, ifall ( de fin- av statsrådet:
5758: ländska) fartygen försvinner.
5759: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen svarar Jfall sjöfart inte längre kan bedrivas un-
5760: 18.2.2000, att "frågan om huruvida det är nöd- der finländsk och åländsk jlagga, hur
5761: vändigt att bygga centret för sjösäkerhetsutbild- ser då undervisningsministern på Jram-
5762: ning i Lojo hör i första hand tili undervisningsmi- tidsutsikterna för sjöfartsutbildningen i
5763: nisteriets förvaltningsområde". stort innefattande även satsningen iLo-
5764: jo?
5765:
5766:
5767: Helsingfors den 15 mars 2000
5768:
5769: Gunnar Jansson /sv
5770:
5771:
5772:
5773:
5774: Versio 2.0
5775: Suomennos KK 248/2000 vp- Gunnar Jansson /r
5776:
5777:
5778:
5779:
5780: KIRJALLINEN KYSYMYS 248/2000 vp
5781:
5782: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen ra-
5783: kentaminen Lohjalie
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: Eduskunnan puhemiehelle
5789:
5790: Kansanedustaja Esa Lahtela ym. kysyvät kirjalli- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5791: sessa kysymyksessä KK 2/2000 vp mm., mistä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5792: löydetään koulutettavia merenkulun turvallisuus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5793: koulutuskeskukseen, joka rakennetaan 100 mil- vaksi seuraavan kysymyksen:
5794: joonalla markalla Lohjalle, jos (suomalaiset) lai-
5795: vat häviävät. Jos merenkulkua ei enää voida harjoit-
5796: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen vas- taa Suomen ja Ahvenanmaan lipun alla,
5797: taa 18.2.2000, että "mitä tulee Lohjalle rakennet- millaisina opetusministeri pitää meren-
5798: tavan merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuk- kulun koulutuksen tulevaisuudennäky-
5799: sen tarpeellisuuteen, asia kuuluu ensisijaisesti miä kaiken kaikkiaan käsittäen myös pa-
5800: opetusministeriön hallinnonalalle". nostuksen Lohja/le?
5801:
5802:
5803: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
5804:
5805: Gunnar Jansson lr
5806:
5807:
5808:
5809:
5810: 2
5811: Ministerin vastaus KK 248/2000 vp- Gunnar Jansson /r
5812:
5813:
5814:
5815:
5816: Eduskunnan puhemiehelle
5817:
5818: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lystöön 54 ja miehistöön 75. Vuonna 2010 ar-
5819: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vioidaan valmistuvan yhteensä 341 merenkulki-
5820: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jaa, näistä 163 kuuluu kansipäällystöön, 104 ko-
5821: vastattavaksi kansanedustaja Gunnar Janssonin /r nepäällystöönja 74 miehistöön.
5822: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Merenkulkijoiden kysyntä riippuu sekä tava-
5823: 248/2000 vp: raliikenteen että matkustajaliikenteen kehittymi-
5824: sestä merikuljetuksissa. Meriliikenteen kehitty-
5825: Jos merenkulkua ei enää voida harjoit- minen riippuu taas kotimaan talouden ja tätä laa-
5826: taa Suomen ja Ahvenanmaan lipun alla, jemmin maailman talouden kehittymisestä. Tä-
5827: mi!laisina opetusministeri pitää meren- hän liittyen oma vaikutuksensa saattaa olla myös
5828: kulun koulutuksen tulevaisuudennäkv- kauttakulkuliikenteen kehittymisellä. Merenku-
5829: miä käsittäen myös panostuksen Lohj~l lun koulutuksen mitoittamiseen tulevien tarpei-
5830: le? den mukaisesti liittyy isoja epävarmuustekijöitä.
5831: Mahdollisten ulosliputusten vaikutusta ei ole
5832: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: voitu ennakoida. Ulosliputuksessakin on erilai-
5833: Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa tode- sia vaihtoehtoja: saattaa olla niin, että eräissä ta-
5834: taan, että hallitus laatii kansallisen merenkulun ja pauksissa ulosliputetuissa aluksissa on kotimai-
5835: huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen kaup- nen päällystö, mutta ulkomainen miehistö. Kone-
5836: palaivaston kilpailuedellytyksiä parantavan oh- päällystön koulutuksen mitoittaminen on myös
5837: jelman. Työmarkkinaosapuolten päästyä sopi- erittäin vaikeata, koska suuri osa koulutetuista ei
5838: mukseen alan työehdoista alkaneelle sopimus- hakeudu aluksille, vaan vastaaviin energiainsi-
5839: kaudelle hallitus tulee lähiviikkoina päättämään nöörin tehtäviin maihin.
5840: Edellä tarkoitettujen selvitysten mukaan näyt-
5841: tästä ohjelmasta.
5842: Merenkulkualan koulutustarvetta vuoteen tää siltä, että päällystöä valmistuu riittävästi me-
5843: 2010 saakka on selvitetty kahdessa eri hankkees- renkulkuelinkeinon tarpeisiin. Sen sijaan näyttää
5844: sa. Liikenneministeriö ja merenkulun työnanta- siltä, että miehistötehtäviin valmistuvien määrä
5845: ja- ja työntekijäjärjestöt tilasivat Turun yliopis- ei riitä kattamaan elinkeinon tulevaa tarvetta.
5846: ton merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskes- Kysymys ei ole niinkään tarjonnasta, vaan siitä,
5847: kukselta tutkimuksen merenkulkijoiden tarpees- että miehistötehtäviin valmistavaa koulutusta ei
5848: ta suomalaisissa varustamoissa ja merenkulun koeta riittävän houkuttelevaksi.
5849: hallinnossa vuosina 1999-2010. Opetushallitus Mikäli hallituksen pyrkimyksistä huolimatta
5850: on puolestaan tehnyt selvityksen työvoimatar- kävisi niin, että Suomen lipun alla purjehtivia
5851: peesta ja ammatillisen koulutuksen mitoitukses- aluksia merkittävässä määrin edelleen uloslipu-
5852: ta vuoteen 2010 saakka. Molemmat selvitykset tettaisiin, jouduttaisiin toistamaan se, mitä teh-
5853: ovat päätyneet samansuuntaisiin tuloksiin. tiin 1980-luvulla vastaavassa tilanteessa. Tällöin
5854: Kuluvana vuonna valmistuu merenkulkualan lakkautettiin mantereella toimivasta viidestä me-
5855: oppilaitoksista yhteensä 300 merenkulkijaa. renkulkuoppilaitoksesta kaksi. Merenkulun tur-
5856: Näistä kansipäällystöön kuuluu 171, konepääl- vallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan ei osit-
5857:
5858:
5859: 3
5860: KK 248/2000 vp- Gunnar Jansson /r Ministerin vastaus
5861:
5862:
5863: taisella ulosliputuksella ole välitöntä vaikutusta. rajavartiosto sekä tulevaisuudessa myös maavoi-
5864: Turvallisuuskoulutuskeskuksen, johon Lohjalie mien helikopterilentäjät Lisäksi turvallisuus-
5865: perustettava pelastautumiskoulutuskeskus olen- koulutusta tarvitsevat kotimaan vesiliikenteen
5866: naisena osana kuuluu, palvelujen käyttäjiä varus- parissa työskentelevät.
5867: tamojen ja oppilaitosten lisäksi ovat merivoimat,
5868:
5869:
5870: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2000
5871:
5872: Opetusministeri Maija Rask
5873:
5874:
5875:
5876:
5877: 4
5878: Ministerns svar KK 248/2000 vp- Gunnar Jansson /r
5879:
5880:
5881:
5882:
5883: Tili riksdagens talman
5884:
5885: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 171 tili däcksbefålet, 54 tili maskinbefålet och 75
5886: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- till manskapet. År 2010 beräknas antalet utexa-
5887: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Gun- minerade uppgå till sammanlagt 341 sjöfarare,
5888: nar Jansson /sv undertecknade skriftliga spörs- varav 163 hör till däcksbefålet, 104 tili maskin-
5889: må1 SS 248/2000 rd: befålet och 74 till manskapet.
5890: Efterfrågan på sjöfarare beror både på hur
5891: Jfall sjöfart inte längre kan bedrivas un- godstrafiken och passagerartrafiken utvecklas
5892: der finländsk och åländsk flagga, hur inom sjötransporterna. Utveck1ingen av trafiken
5893: ser då undervisningsministern på fram- till sjöss beror igen på hur den inhemska ekono-
5894: tidsutsikterna för sjöfartsutbildningen i min utvecklas och i vidare bemärkelse på hur
5895: stort innefattande även satsningen i La- vär1dsekonomin utveck1as. Här kan även utveck-
5896: jo? lingen av genomfartstrafiken ha sin inverkan. Di-
5897: mensioneringen av sjöfartsutbildningen enligt
5898: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- framtida behov är förknippad med stora osäker-
5899: föra fö1jande: hetsmoment. Effekten av eventuella utflaggning-
5900: I den sittande regeringens program konstateras ar har inte kunnat förutsägas. Även vid utflagg-
5901: att regeringen för att trygga den nationella sjöfar- ningar finns olika altemativ: det kan vara så att
5902: ten och försörjningsberedskapen utarbetar ett utflaggade fartyg i vissa fall har inhemskt befål,
5903: program som förbättrar den finska hande1sflot- men i övrigt utländsk besättning. Att dimensio-
5904: tans konkurrenskraft. Efter att arbetsmarknads- nera maskinbefålsutbildningen är också synnerli-
5905: partema nått en överenskomme1se om arbetsvill- gen svårt, eftersom en stor del av de utbildade
5906: koren för branschen för den in1edda avta1sperio- inte söker sig ombord på fartyg, utan till krävan-
5907: den kommer regeringen de närmaste veckoma att de energiingenjörsuppgifter på land.
5908: fatta bes1ut om detta program. Enligt ovan avsedda utredningar förefaller det
5909: Utbi1dningsbehovet inom sjöfarten fram till år som om tillräck1igt med befå1 utexamineras för
5910: 2010 har utretts i två o1ika projekt. Trafikminis- sjöfartsnäringens behov. Däremot verkar det som
5911: teriet och sjöfartens arbetsgivar- och arbetarorga- om antalet utexaminerade för manskapsuppgif-
5912: nisationer beställde en undersökning av Sjöfarts- ter inte räcker för att täcka näringens framtida be-
5913: branschens utbi1dnings- och forskningscentra1 hov. Det är inte så mycket fråga om utbud, utan
5914: vid Åbo universitet om behovet av sjöfarande i om att utbildningen för manskapsuppgifter inte
5915: fin1ändska rederier och i sjöfartsförva1tningen upplevs tillräckligt 1ockande.
5916: åren 1999-2010. Utbildningsstyre1sen har för Ifall det trots regeringens ambitioner går så att
5917: sin del gjort en utredning om arbetskraftsbeho- fartyg under finsk flagg alltjämt flaggas ut i bety-
5918: vet och dimensioneringen av yrkesutbildningen dande omfattning, blir man tvungen att upprepa
5919: fram till år 2010. Båda utredningarna har kom- det som gjordes på 1980-talet i en motsvarande
5920: mit fram tillliknande resultat. situation. Då drogs två av de fem sjöfartsläroan-
5921: Innevarande år utexamineras samman1agt 300 stalter som fanns på fastlandet in. En partiell ut-
5922: sjöfarare från sjöfartsläroanstaltema. Av dem hör flaggning inverkar inte direkt på verksamheten i
5923:
5924:
5925: 5
5926: KK 248/2000 vp - Gunnar Jansson /r Ministems svar
5927:
5928:
5929: centret för sjösäkerhetsutbildningen. Säkerhets- stridskraftema, gränsbevakningen och i framti-
5930: utbildningscentret, som det planerade räddnings- den även av armens helikopterflygare. Vidare be-
5931: utbildningscentret i Lojo är en väsentlig del av, hövs säkerhetsutbildningen av dem som arbetar
5932: tillhandahåller tjänster som används inte bara av inom den inhemska sjötrafiken.
5933: rederier och läroanstalter, utan också av sjö-
5934:
5935:
5936: Helsingfors den 10 april 2000
5937:
5938: Undervisningsminister Maija Rask
5939:
5940:
5941:
5942:
5943: 6
5944: KK 249/2000 vp -Jari Leppä /kesk
5945:
5946:
5947:
5948:
5949: KIRJALLINEN KYSYMYS 249/2000 vp
5950:
5951: Kuljetus- ja koneyrittäjien kustannusten nousu
5952:
5953:
5954:
5955:
5956: Eduskunnan puhemiehelle
5957:
5958: Koneyrittäjien ja autoilijoiden kustannukset ovat Valtionyhtiöissä ja eri valtionhallinnon aloilla
5959: nousseet rajusti viimeisen vuoden aikana. Kus- on myös runsaasti yksityisiä yrittäjiä. Reilun pe-
5960: tannusten nousu on johtanut kannattavuusongel- lin neuvottelut ja taksojen tarkistus kustannuksia
5961: miin yrityksissä. Suurimmat lisäkustannukset vastaavaksi ovat hyvää yrittäjäpolitiikkaa ja ta-
5962: ovat aiheutuneet polttoaineiden hinnan kohoami- kaavat yrittäjyyden ja työllisyyden turvaamisen
5963: sesta. Lisääntyneitä kuluja ei ole kuitenkaan saa- ja kehittämisen. Valtio on suurin hyödynsaaja
5964: tu siirrettyä taksoihin eikä polttoaineiden hin- polttoaineiden hinnannoususta, ja siksi sen pitäi-
5965: taan ole tulossa alennusta, niin kuin valtiovarain- si toimia esimerkkinä yrittäjyyden ja työllisyy-
5966: ministeri on todennut. den turvaamisessa ja kannustamisessa.
5967: Kone- ja kuljetusalalla on myös huoli ammat-
5968: titaitoisen työvoiman ja yrittäjien vähenemises- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5969: tä. Alalla toimiminen vaatii jatkuvaa osaamis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5970: tason nostoa ja uuteen tekniikkaan investointeja. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5971: Kuljetusalan tuloskehityksen suunta on ollut täy- vaksi seuraavan kysymyksen:
5972: sin vastakkainen yleisen talouskehityksemme
5973: kanssa - lähes kaikki elinkeinoelämän muut Aikooko hallitus antaa ohjeita ja toimia
5974: osa-alueet ovat saaneet nauttia nousu- ja korkea- esimerkillisesti niin, että valtionyhtiöi-
5975: suhdanteen suotuisuudesta, mutta kone- ja kulje- den, valtion liikelaitosten ja eri valtion-
5976: tusalalla talousvaikeudet ja konkurssit lisäänty- hallinnon alojen yrittäjien taksoja tar-
5977: vät. kistetaan kustannusten nousun johdosta
5978: ja näin helpotetaan yrittäjien ahdinkoa?
5979:
5980:
5981: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
5982:
5983: Jari Leppä /kesk
5984:
5985:
5986:
5987:
5988: Versio 2.0
5989: KK 249/2000 vp- Jari Leppä /kesk Ministerin vastaus
5990:
5991:
5992:
5993:
5994: Eduskunnan puhemiehelle
5995:
5996: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mahdollista suoraan puuttua omistamiensa yh-
5997: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiöiden hinnoittelukäytäntöön silloin, kun nämä
5998: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen yhtiöt toimivat kilpailuolosuhteissa. Tällainen
5999: vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän /kesk puuttuminen olisi EU:n kilpailusäännösten vas-
6000: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tainen toimenpide.
6001: 249/2000 vp: Valtion liikelaitosten tuottamien palveluiden
6002: ja tavaroiden hinnoista päättää liikelaitos itse lii-
6003: Aikooko hallitus antaa ohjeita ja toimia ketaloudellisin perustein. Lähtökohtana on, että
6004: esimerkillisesti niin, että valtionyhtiöi- myös liikelaitokset toimivat mahdollisimman
6005: den, valtion liikelaitosten ja eri valtion- kustannustehokkaasti markkinoiden ja kilpailu-
6006: hallinnon alojen yrittäjien taksoja tar- sääntöjen edellyttämällä tavalla. Poikkeaminen
6007: kistetaan kustannusten nousun johdosta hinnoittelussa liiketaloudellisista periaatteista on
6008: ja näin helpotetaan yrittäjien ahdinkoa? liikelaitokselle mahdollista vain sillä perusteel-
6009: la, että eduskunta ja/tai valtioneuvosto antaa sil-
6010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- le palvelu- ja muita toimintatavoitteita, jotka tu-
6011: ti seuraavaa: lee ottaa hinnoittelussa huomioon.
6012: Toimiva markkinatalous ja terve yritystoiminta Valtion liikelaitokset kuten myös valtion vi-
6013: perustuvat siihen, että yritykset toimivat kilpau- rastot kuuluvat julkisista hankinnoista säädetyn
6014: lun alaisina ja pitävät huolta kilpailukyvystään lain piiriin. Niiden on noudatettava tämän lain
6015: toiminnan laatua ja tehokkuutta jatkuvasti paran- säännöksiä kilpailun sekä tarjousmenettelyyn
6016: tamalla. Yhä avoimemmilla markkinoilla ne ei- osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän koh-
6017: vät voi perustua julkisen vallan suoraan eivätkä telun aikaansaamiseksi. Näin ollen hankintojen
6018: hinnoittelun kautta annettavaan tukeen. Hinta- ja hinnat ja muut ehdot määräytyvät tarjouskilpai-
6019: kustannussäännöstely, jota aikaisemmin sovel- lun perusteella.
6020: lettiin monilla aloilla, ei ole enää millään tavalla Hintojen ja tariffien säätely yleisillä sopimuk-
6021: mahdollinen EU :ssa, johon Suomikin kiinteästi silla ja/tai julkisen vallan päätöksillä ei siis ole
6022: kuuluu. enää normaalioloissa mahdollista. Toisaalta se ei
6023: Valtionyhtiöt ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka olisi viisastakaan, koska tällainen vanhakantai-
6024: yleensä toimivat kilpailuympäristössä normaa- nen menettelytapa johtaisi pitkällä tähtäyksellä
6025: lien osakeyhtiöiden tavoin. Niiden osto- ja tuottavuuden heikompaan kehitykseen ja sitä
6026: myyntihinnat määräytyvät kysynnän ja tarjon- kautta kannattavuuden ja kilpailukyvyn huono-
6027: nan lakien mukaan. Valtion ei ole syytä eikä edes nemiseen yrityssektorissa.
6028:
6029:
6030:
6031: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
6032:
6033: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
6034:
6035:
6036: 2
6037: Ministems svar KK 249/2000 vp- Jari Leppä /kesk
6038:
6039:
6040:
6041:
6042: Tili riksdagens talman
6043:
6044: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lämpar som ägs av staten, när dessa bolag är
6045: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- verksamma i konkurrensförhållanden. Ett dylikt
6046: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari ingripande är en åtgärd i strid med EU:s konkur-
6047: Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål rensregler.
6048: SS 249/2000 rd: Prisema på de tjänster och varor som de statli-
6049: ga affårsverken producerar fastställer affårsver-
6050: Har regeringen för avsikt att ge anvis- ket själv på företagsekonomiska grunder. Ut-
6051: ningar och agera exemplariskt så att gångspunkten är att också affårsverken skall age-
6052: taxorna hos statsbolagen, statens affärs- ra så kostnadseffektivt som möjligt på det sätt
6053: verk och de företagare som är verksam- som marknaden och konkurrensreglema förutsät-
6054: ma på olika områden inom statsförvalt- ter. Det är möjligt för ett affårsverk att avvika
6055: ningen justeras tili följd av att kostna- från de företagsekonomiska principema vid pris-
6056: derna har stigit och så att företagarna sättningen endast på den grunden att riksdagen
6057: på detta sätt blir hjälpta i sitt trångmål? och/eller statsrådet ställer servicemål och andra
6058: mål i fråga om verksamheten villka bör beaktas
6059: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vid prissättningen.
6060: föra följande: 1 likhet med de statliga ämbetsverken omfat-
6061: En fungerande marknadsekonomi och en sund fö- tas också statens affårsverk av lagen om offent-
6062: retagsverksamhet baserar sig på att företagen är lig upphandling. Affårsverken skall följa bestäm-
6063: verksamma under konkurrens och sörjer för sin melsema i denna lag för att åstadkomma konkur-
6064: konkurrenskraft genom att kontinuerligt förbätt- rens samt ett jämbördigt och icke-diskrimineran-
6065: ra verksamhetens kvalitet och effektivitet. På en de bemötande av dem som deltar i ett anbudsför-
6066: allt öppnare marknad kan dessa inte grunda sig farande. Således fastställs prisema och övriga
6067: på stöd från det allmänna varken direkt eller via villkor vid upphandlingen utgående från en an-
6068: prissättningen. Den pris- och kostnadsreglering budstävling.
6069: som tidigare tillämpades på många sektorer är Det är således inte längre möjligt att i normala
6070: inte på något sätt längre möjlig inom EU, dit ju förhållanden reglera priser och tariffer genom
6071: också Finland hör. allmänna avtal och/eller beslut av myndigheter-
6072: Statsbolagen är självständiga enheter som i na. Å andra sidan vore detta inte heller klokt, ef-
6073: allmänhet agerar i en omgivning med konkur- tersom ett dylikt gammaldags förfaringssätt på
6074: rens på samma sätt som normala aktiebolag. De- lång sikt skulle leda till en svagare utveckling av
6075: ras inköps- och försäljningspriser fastställs en- produktiviteten och därigenom till att lönsamhe-
6076: ligt lagama om utbud och efterfrågan. Det är inte ten och konkurrenskraften på företagssektom
6077: skäl och inte ens möjligt för staten att direkt in- försvagas.
6078: gripa i den prissättningspraxis som de bolag till-
6079:
6080:
6081:
6082: Helsingfors den 5 april 2000
6083:
6084: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
6085: 3
6086: KK 250/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2000 vp
6092:
6093: Avustuksen myöntäminen Eero Nelimarkan
6094: huvilan kunnostamiseksi
6095:
6096:
6097:
6098:
6099: Eduskunnan puhemiehelle
6100:
6101: Nelimarkka-museo Alajärvellä on toiminut Ete- syntymästä. Tällöin olisi tavoitteena järjestää
6102: lä-Pohjanmaan aluetaidemuseona vuodesta 1995. Alajärvellä ja Nelimarkka-museossa sekä -akate-
6103: Museossa työskentelee kolme päätoimista työn- miassa normaalia näyttävämpää toimintaa, jol-
6104: tekijää sekä osa- ja tilapäisiä työntekijöitä. Neli- loin huvilaan suunniteltuja palveluja tarvittaisiin
6105: markka-museon pihapiirissä toimii myös Neli- kipeästi. Ongelmana on hankkeen rahoitus. Yh-
6106: markka-akatemia, jonka tiloina on Nelimarkan distys on kunnostanut huvilan piha-alueen, mut-
6107: entinen kotitalo. Siellä on taideopetusta, taiteili- ta rakennuksen kunnostamiseen tarvitaan rahaa
6108: jatalotoimintaa (kansainvälisiä taiteilijoita), koti- kaikkiaan useita satoja tuhansia markkoja. Ope-
6109: maisten taiteilijoiden työskentely- ja majoitustoi- tusministeriöltä on anottu avustusta 400 000 mk
6110: mintaa sekä koulutusta. Nelimarkan huvila sijait- ja Museovirastolta 40 000 mk. Myös muutamia
6111: see noin 400 metrin päässä museosta. Kyseinen pienempiä anomuksia on jätetty alueellisiin ra-
6112: kiinteistö on tarkoitus kunnostaa museota, akate- hastoihin mm. Nelimarkan ja huvilaperinteen ke-
6113: miaa ja matkailua palveleviksi keittiö-, ravinto- räämiseksi ja näytelmän tekemiseksi. Koko Ala-
6114: la- ym. tiloiksi. järven ja Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeän
6115: Eero Nelimarkka on rakennuttanut huvilan kulttuurihankkeen onnistumiseksi olisi varsin-
6116: vuonna 1932 ja nykyiseen muotoonsa se on laa- kin opetusministeriön avustuksen saaminen pi-
6117: jennettu vuosina 1945-1950. Nelimarkkojen kaisesti erittäin tärkeää.
6118: oman käytön jälkeen huvila on ollut suvun käy-
6119: tössä tai vuokrattuna 1980-luvun lopulle saakka. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6120: Vuonna 1992 Eero Nelimarkan perikunta myi hu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6121: vilan tontteineen perustettavalle Kiinteistö valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6122: Oy:lle, ja Kiinteistö Oy Pekkola perustettiin vaksi seuraavan kysymyksen:
6123: vuonna 1994. Sen osakkeet on siirretty samana
6124: vuonna Nelimarkka-museon rahastolle. Huvilan Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
6125: entisöintiä hoitaa ja toimintaa kehittelee Eero miin avustuksen myöntämiseksi Eero
6126: Nelimarkan huvilaseura ry, joka on perustettu Nelimarkan huvilaseura ry:lle Nelimar-
6127: vuonna 1993 (rekisteröity vuonna 1994). kan Alajärven Pekkolan kylällä museon
6128: Yhdistyksen tavoitteena on saada huvila kun- välittömässä läheisyydessä sijaitsevan
6129: toon ja käyttöön vuoteen 2001 mennessä, jolloin Eero Nelimarkan huvilakiinteistön kun-
6130: tulee kuluneeksi 110 vuotta Eero Nelimarkan nostamiseksi museota, akatemiaa ja
6131: matkailua palveleviksi tiloiksi?
6132:
6133: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
6134:
6135: Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
6136: KK 250/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
6137:
6138:
6139:
6140:
6141: Eduskunnan puhemiehelle
6142:
6143: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa keen valtionavustusta Kiinteistö Oy Pekkolan
6144: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- omistaman Eero Nelimarkan huvilan entisöin-
6145: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-
6146: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan netun lain (635/1998) mukaan avustusta voidaan
6147: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK myöntää kunnille sekä valtionosuuden piirissä
6148: 250/2000 vp: oleville museoille, teattereille ja orkestereille.
6149: Opetusministeriö on 29.2.2000 käsitellyt Eero
6150: Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi- Nelimarkan huvilaseura ry:n hakemuksen, mutta
6151: miin avustuksen myöntämiseksi Eero ei ole voinut myöntää anottua avustusta. Vaikka
6152: Nelimarkan huvilaseura ry:lle Nelimar- huvila sijaitsee Nelimarkka-museon läheisyydes-
6153: kan Alajärven Pekkolan kylällä museon sä ja siihen on suunniteltu museota tukevia toi-
6154: välittömässä läheisyydessä sijaitsevan mintoja, ei hakija ole valtionosuuden piirissä ole-
6155: Eero Nelimarkan huvilakiinteistön kun- va museo. Lisäksi käytettävissä oleva määräraha
6156: nostamiseksi museota, akatemiaa ja on erittäin niukka: tilojen hankkimiseen, perusta-
6157: matkailua palveleviksi tiloiksi? miskustannuksiin ja peruskorjauksiin käytettä-
6158: vissä oleva määräraha on vähentynyt vuoden
6159: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 1997 37 miljoonasta markasta vuoden
6160: ti seuraavaa: 2000 13,7 miljoonaan markkaan.
6161: Eero Nelimarkan huvilarakennus Alajärvellä on Hankkeeseen on anottu avustusta myös Mu-
6162: vuonna 1995 rakennussuojelulain nojalla suojel- seovirastolta, joka jo vuonna 1993 on tukenut
6163: tu kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti arvokas ra- päärakennuksen entistämistä 30 000 markalla.
6164: kennus. Suojelupäätös kattaa päärakennuksen li- Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus-
6165: säksi pihatuvan ja saunan sekä pihapiirin. Taitei- ten kunnossapitoa tai parantamista varten varat-
6166: lija Nelimarkan suunnittelema päärakennus ja pi- tuja määrärahoja on valtion vuoden 2000 talous-
6167: harakennukset on rakennettu 1930-luvun alussa arviossa yhteensä 3,1 miljoonaa markkaa, joka
6168: ja 1950-luvun lopulla. Eero Nelimarkan huvila- on tarpeeseen nähden pieni määräraha. Museovi-
6169: seura ry:n tarkoituksena on kehittää rakennuksis- rastoon saapui vuoden 2000 määrärahaan kohdis-
6170: ta matkailijoiden palvelupiste, joka palvelee Ne- tuneita hakemuksia yhteensä 453 kappaletta ja
6171: limarkka-museota ja Nelimarkka-akatemiaa sekä haettu avustusmäärä oli yli kymmenkertainen
6172: käyttää tiloja taiteilijaresidenssitoimintaan ja käytettävissä olevaan määrärahaan nähden,
6173: saunaperinteen esittelyyn. myönnettyjen avustusten suuruus oli keskimää-
6174: Eero Nelimarkan huvilaseura ry on anonut rin 24 000 markkaa. Tästä määrärahasta Museo-
6175: opetusministeriöltä 28.12.1999 päivätyllä hake- virasto myönsi 17.3.2000 20 000 markkaa Eero
6176: muksenaan 400 000 markkaa perustamishank- Nelimarkan huvilan pihatuvan entistämiseen.
6177:
6178:
6179:
6180: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
6181:
6182: Kulttuuriministeri Suvi Linden
6183:
6184: 2
6185: Ministems svar KK 250/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
6186:
6187:
6188:
6189:
6190: Tili riksdagens talman
6191:
6192: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger projekt uppgående tili 400 000 mark för renove-
6193: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ring av Eero Nelimarkka-villan, som ägs av Kiin-
6194: rådet översänt följande av riksdagsledamot teistö Oy Pekkola. Enligt lagen om finansiering
6195: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga av undervisnings- och kulturverksarnhet
6196: spörsmål SS 250/2000 rd: ( 635/1998) kan understöd beviljas kommuner
6197: samt museer, teatrar och orkestrar med statsan-
6198: Avser regeringen i snabb ordning vidta del. Undervisningsministeriet behandlade
6199: åtgärder för att bevilja Eero Nelimar- 29.2.2000 den av Eero Nelimarkan huvilaseura
6200: kan huvilaseura ry ett understöd för ry insända ansökan, men kunde inte bifalla den.
6201: iståndsättande av Eero Nelimarkkas vil- Även om villan är belägen i museets omedelbara
6202: lafastighet som finns i Nelimarkka-mu- närhet och funktioner som stöder museet har pla-
6203: seets omedelbara närhet i Alajärvi i nerats äga rum i villan, är den sökande inte ett
6204: Pekkala by, så att fastigheten kan betjä- museum som omfattas av statsandel. Det anslag
6205: na museet, akademin och turismen? som står tili förfogande är dessutom mycket
6206: knappt; anslaget för anskaffning av lokaler, an-
6207: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- läggningskostnader och grundliga reparationer
6208: föra följande: har sjunkit från 37 miljoner mark år 1997 tilll3, 7
6209: Eero Nelimarkkas villa i Alajärvi blev med stöd miljoner mark år 2000.
6210: av byggnadsskyddslagen skyddad som en kultur- Understöd för projektet har sökts också hos
6211: och personhistoriskt värdefull byggnad år 1995. Museiverket, som redan år 1993 understödde re-
6212: Skyddsbeslutet gäller utöver huvudbyggnaden en noveringen av huvudbyggnaden med 30 000
6213: gårdsstuga och en bastu samt byggnadema runt mark. Anslagen för underhåll eller reparation av
6214: gården. Den av konstnär Nelimarkka planerade kulturhistoriskt värdefulla byggnader uppgår i
6215: huvudbyggnaden och gårdsbyggnadema uppför- statsbudgeten för år 2000 tili sammanlagt 3,1
6216: des i början av 1930-talet och i slutet av 1950-ta- miljoner mark, vilket är ett litet anslag med tan-
6217: let. Eero Nelimarkan huvilaseura ry har för av- ke på behovet. Museiverket fick sammanlagt 453
6218: sikt att öppna byggnadema för turister. Byggna- ansökningar som gällde 2000 års anslag och det
6219: dema skall betjäna Nelimarkka-museet och Neli- understödsbelopp som söktes var tiodubbelt det
6220: markka-akademin och användas som konstnärs- anslag som står tili förfogande. De beviljade un-
6221: residens och för presentation av bastutraditionen. derstöden var i genomsnitt 24 000 mark. Av detta
6222: Eero Nelimarkan huvilaseura ry har i en ansö- anslag beviljade Museiverket 17.3.2000 20 000
6223: kan daterad 28.12.1999 hos undervisningsminis- mark för renovering av gårdsstugan invid Eero
6224: teriet anhållit om statsunderstöd för anläggnings- Nelimarkka-villan.
6225:
6226:
6227:
6228: Helsingfors den 7 april 2000
6229:
6230: Kulturminister Suvi Linden
6231:
6232: 3
6233: KK 25112000 vp- Matti Kangas /vas
6234:
6235:
6236:
6237:
6238: KIRJALLINEN KYSYMYS 251/2000 vp
6239:
6240: Asumistuen omavastuuosuuden muuttaminen
6241:
6242:
6243:
6244:
6245: Eduskunnan puhemiehelle
6246:
6247: Valtioneuvoston päätöksellä 1247/1999 kiristet- yhtäkkiä tapahtuvat elintason kiristykset tuntu-
6248: tiin tuntuvasti alimmissa tuloluokissa olevien ih- vat erityisen kovilta.
6249: misten olosuhteita, kun asumismenoista lasketta-
6250: via perusomavastuuosuuksia kasvatettiin. Pa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6251: himmillaan 2 000-3 000 markan kuukausitu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6252: loilla kituuttavien kansalaisten asumiskustan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6253: nuksia lisättiin jopa parilla sadalla markalla. Ta- vaksi seuraavan kysymyksen:
6254: lonpoikaisjärjellä ajatellen valtion leikkuri on
6255: osunut nyt väärään paikkaan. Onko hallituksen mielestä oikeudenmu-
6256: Eri puolilta Suomea on useita esimerkkejä sii- kaista, että alimmissa tuloluokissa ole-
6257: tä, että vuokrat ovat nousseet kymmenellä pro- vien asumistuen omavastuuosuutta kas-
6258: sentilla ja vastaavasti perusomavastuuosuuden vatettiin useilla prosenteilla, mikä kiris-
6259: tultua voimaan asumistuki on vähentynyt keski- ti tuntuvasti pienituloisten kansalaisten
6260: määrin 7-10 prosentilla. Pienituloisille tällaiset elintasoa?
6261:
6262:
6263: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
6264:
6265: Matti Kangas /vas
6266:
6267:
6268:
6269:
6270: Versio 2.0
6271: KK 25112000 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
6272:
6273:
6274:
6275:
6276: Eduskunnan puhemiehelle
6277:
6278: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Tukiperusteiden ennallaan pitäminen merkitsi
6279: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sitä, että niillä tuensaajilla, joilla asumistuen
6280: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen enimmäisvuokranormi jo leikkasi hyväksyttävää
6281: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas vuokraa tai vuokran korotus ei mahtunut koko-
6282: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK naisuudessaan asumistuessa hyväksyttävään
6283: 251/2000 vp: vuokratasoon, vuokran korotus tai osa siitä tuli
6284: kokonaan tueri saajan itse maksettavaksi. Tältä
6285: Onko hallituksen mielestä oikeudenmu- osin asumistuki todellisuudessa tiukkeni ja asu-
6286: kaista, että alimmissa tuloluokissa ole- mistuen saajan omavastuuosuus kasvoi. Asumis-
6287: vien asumistuen omavastuuosuutta kas- tuen määrä pysyi näissä tapauksissa ennallaan,
6288: vatettiin useilla prosenteilla, mikä kiris- vaikka vuokra nousi. Tuen saajien omavastuu-
6289: ti tuntuvasti pienituloisten kansalaisten osuuden nousu on johtunut tällöin asumismeno-
6290: elintasoa? jen noususta, ei asumistukiperusteiden tiukenta-
6291: misesta.
6292: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Asumistuen perusteet on pidetty entisellä ta-
6293: ti seuraavaa: solla sen vuoksi, että tukimäärärahaa on jouduttu
6294: Asumistuen perusteet säilytettiin vuoden 2000 muutoinkin lisäämään. Työllisyyden yleinen pa-
6295: tukiperusteissa (124 71 1999) samoina kuin vuon- rantuminen ei ole vähentänyt asumistuen tarvet-
6296: na 1998. Ainoana muutoksena oli se, että kol- ta. Tuen piiriin on tullut uusia pitkäaikaistyöttö-
6297: mannessa kuntaryhmässä yhden hengen ruoka- miä, erityisesti ansiosidonnaiselta päivärahalta
6298: kunnalla perusomavastuuosuuksia hieman alen- työmarkkinatuelle siirtyneitä.
6299: nettiin kolmessa alimmassa tuloluokassa. Tällä Asumistuessa hyväksyttävien enimmäisvuok-
6300: turvattiin se, että yksinäinen työmarkkinatukea rien korottaminen vastaamaan nykyistä parem-
6301: saava säilytti oikeutensa täysimääräiseen asumis- min tuensaajien todellista vuokratasoa on asu-
6302: tukeen myös kolmannessa kuntaryhmässä. Tuki- mistukijärjestelmän kiireellisimpiä kehittämis-
6303: perusteita ei siis, toisin kuin kysymyksessä on tehtäviä. Asian korjaamista on myös esitetty hal-
6304: esitetty, aktiivisesti tiukennettu miltään osin. litusohjelmassa ja selvitysmies Fredrikssonin eh-
6305: dotuksessa asuntopoliittiseksi strategiaksi vuo-
6306: sille 2000-2003.
6307:
6308:
6309: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
6310:
6311: Ministeri Suvi-Anne Siimes
6312:
6313:
6314:
6315:
6316: 2
6317: Ministems svar KK 251/2000 vp- Matti Kangas /vas
6318:
6319:
6320:
6321:
6322: Tili riksdagens talman
6323:
6324: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger drag rymdes dessa inte inom den hyresnivå som
6325: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- godkändes för bostadsbidrag, så att en hyreshöj-
6326: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti ning elier en del av dem i sin helhet måste beta-
6327: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål las av bidragstagaren själv. Tili dessa delar blev
6328: SS 25112000 rd: bostadsbidraget i · realiteten stramare, och bi-
6329: dragstagarens självriskandel ökade. 1 dessa fali
6330: Anser regeringen det rättvist att själv- bibehölis bostadsbidragsbeloppet vid det tidiga-
6331: riskandelen i bostadsbidraget för perso- re, även om hyran steg. Stegringen av bidragsta-
6332: ner i de lägsta inkomstklasserna ökats gamas självriskandel berodde då på stegringen i
6333: med många procent, vilket kännbart boendeutgiftema, inte på att grundema för bo-
6334: stramat åt levnadsstandarden för de stadsbidraget stramades åt.
6335: medborgare som är låginkomsttagare? Grundema för bostadsbidraget har bibehåliits
6336: på den tidigare nivån av den anledningen att bi-
6337: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dragsanslagen också annars har måst ökas. Den
6338: föra följande: alimänna förbättringen av sysselsättningsläget
6339: Grundema för bostadsbidraget bibehölis år 2000 har inte minskat behovet av bostadsbidrag. Nya
6340: (1247/1999) så att de var likadana som år 1998. långtidsarbetslösa, i synnerhet personer som från
6341: Den enda förändringen var att bassjälvriskande- inkomstbunden dagpenning nu gått över tili ar-
6342: len för en persons hushåli i kommungrupp III betsmarknadsstöd, har kommit inom ramen för
6343: sänktes något i de tre lägsta inkomstklassema. bostadsbidraget.
6344: Detta säkrade att en ensam person som fick ar- Höjningen av de maximihyror som godkänns
6345: betsmarknadsstöd bevarade sin rätt tili fulit bo- för bostadsbidrag så att de bättre än för närvaran-
6346: stadsbidrag också i kommungrupp 111. Grunder- de motsvarar bidragstagamas faktiska hyresnivå
6347: na för stödet har alitså inte, tvärtemot vad som hör tili de mest brådskande uppgiftema i fömyel-
6348: anförs i spörsmålet, aktivt stramats åt tili någon sen av bostadsbidragssystemet. Regeringspro-
6349: som helst del. grammet och utredningsman Fredrikssons för-
6350: Att grundema för bostadsbidraget bibehölis slag tili bostadspolitisk strategi åren 2000-2003
6351: vid det tidigare innebar att för de bidragstagare innehålier förslag om att saken skali tilirättaläg-
6352: vars godtagbara hyra elier hyreshöjning redan gas.
6353: beskars av maximihyresnormen för bostadsbi-
6354:
6355:
6356:
6357: Helsingfors den 24 mars 2000
6358:
6359: Minister Suvi-Anne Siimes
6360:
6361:
6362:
6363:
6364: 3
6365: KK 252/2000 vp- Esa Lahtela /sd
6366:
6367:
6368:
6369:
6370: KIRJALLINEN KYSYMYS 252/2000 vp
6371:
6372: Television näkyvyyden katvealueet Enon kun-
6373: nassa
6374:
6375:
6376:
6377:
6378: Eduskunnan puhemiehelle
6379:
6380: Enon kunnan pohjoispään kylien, Haapalahden, mistä, mikäli television näkyvyyksiä ei normaa-
6381: Ahvenisen, Uimaharjun ja Ukkolan, asukkailta lilla tavalla saada kuntoon.
6382: on tullut runsaasti valituksia, että MTV 3:n näky-
6383: vyys on heikko ja joskus jopa TV 2:n näkyvyys Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6384: reistailee sääolosuhteista riippuen. Vaikka jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6385: alueen ihmiset ovat valittaneet näistä katveista, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6386: jakelusta vastaavan Digita Oy:n toimesta ei ole vaksi seuraavan kysymyksen:
6387: ryhdytty toimiin näkyvyyden parantamiseksi.
6388: Koska kuitenkin kaikilta vaaditaan täysihintai- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo !yh-
6389: sen televisioluvan lunastamista, kylillä on jopa tyä, että television näkyvyyden katve-
6390: väläytelty kansalaisten yhdenvertaisuuden jou- alueet poistetaan Pohjois-Karjalassa si-
6391: duttamiseksi TV-lupien maksuboikotin järjestä- jaitsevan Enon kunnan pohjoispään ky-
6392: listä mahdollisimman pikaisesti?
6393:
6394:
6395: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
6396:
6397: Esa Lahtela /sd
6398:
6399:
6400:
6401:
6402: Versio 2.0
6403: KK 252/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
6404:
6405:
6406:
6407:
6408: Eduskunnan puhemiehelle
6409:
6410: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lähetysverkko on suunniteltava niin, että vas-
6411: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taanottoon riittää 10 metrin korkeudessa oleva
6412: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ulkoantenni.
6413: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd Digita Oy:n ja sen edeltäjä, Yleisradion jake-
6414: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lutekniikka on tehnyt useita vastaanottomittauk-
6415: 252/2000 vp: sia Enon kunnan alueella mm. Ahvenisen ja Ui-
6416: maharjun kylissä. Mittaukset ovat osoittaneet,
6417: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- että oikein valitun antennin paikan, riittävän kor-
6418: tyä, että television näkyvyyden katve- kean antennimaston ja hyvälaatuisen vastaanot-
6419: alueet poistetaan Pohjois-Karjalassa si- toantennin avulla saadaan kelvollinen televisio-
6420: jaitsevan Enon kunnan pohjoispään ky- vastaanotto. Asukkaille on annettu yksityiskoh-
6421: listä mahdollisimman pikaisesti? taiset ohjeet antenniratkaisuista.
6422: Monissa taloissa on antennit asennettu varsin
6423: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- matalalle. Käytössä on myös paljon sellaisia yh-
6424: ti seuraavaa: distelmäantenneja, joiden toimivuus hyvissäkin
6425: Pohjois-Karjalassa on huomattavan paljon kor- olosuhteissa on osoittatunut kyseenalaiseksi eril-
6426: keita vaaroja, jotka aiheuttavat maastoesteitä ra- lisantenneihin verrattuna.
6427: dioaalloille. Vuodenaikojen vaihtelut vaikutta- Alueella on myös varsin kriittisiäkin paikko-
6428: vat myös televisiokuvaan, esimerkiksi talvella ja. Alilähettimen rakentaminen ei kanavien taa-
6429: runsaslumiseen aikaan kuvassa on monin pai- juuspulan vuoksi ole aina edes mahdollista. Ali-
6430: koin häiriöitä. lähettimen kautta lähetysten vastaanotto edellyt-
6431: Television näkyvyysolosuhteiden on täytettä- täisi joka tapauksessa hyvän vastaanottoanten-
6432: vä kansainvälinen ITU-R:n normi, jonka mukaan nin asentamista.
6433:
6434:
6435:
6436: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
6437:
6438: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6439:
6440:
6441:
6442:
6443: 2
6444: Ministems svar KK 252/2000 vp- Esa Lahtela /sd
6445:
6446:
6447:
6448:
6449: Tili riksdagens talman
6450:
6451: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger utomhusantenn som är på 10 meters höjd räcker
6452: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- tili för mottagning.
6453: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa De ansvariga för distributionstekniken vid Di-
6454: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS gita Oy och dess föregångare Rundradion har ut-
6455: 252/2000 rd: fört åtskilliga mottagningsmätningar inom Eno
6456: kommuns område, bl.a i byama Ahveninen och
6457: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Uimaharju. Mätningama har visat att man med
6458: för att så snabbt som möjligt garantera rätt placering av antennen, en tillräckligt hög an-
6459: televisionssändningarnas sebarhet i de tennmast och en mottagarantenn av god kvalitet
6460: nordligaste byarna i Eno kommun som får en tillfredsställande televisionsbild. lnvånar-
6461: ligger i Norra Karelen? na har fått detaljerade anvisningar om hur de
6462: skall gå tili väga.
6463: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 många hus är antennema mycket lågt place-
6464: föra följande: rade. Det finns också en hei del sådana kombina-
6465: 1 Norra Karelen finns en hei del höga berg som tionsantenner på marknaden som t.o.m. i goda
6466: utgör terränghinder för radiovågor. De olika års- förhållanden har visat sig fungera mindre bra
6467: tidema påverkar också televisionsbilden, t.ex. på jämfört med separata antenner.
6468: vintem när det är mycket snö förekommer på På området finns också många synnerligen
6469: många håll stömingar i bilden. kritiska platser. Det är inte alltid ens möjligt att
6470: Sebarhetsförhållandena för television skall bygga slavsändare på grund av bristen på kanal-
6471: uppfylla den intemationella normen ITU-R, en- frekvenser. Mottagningen av sändningar via
6472: ligt viiken sändamätet skall planeras så att en slavsändare skulle i vilket fall som helst kräva en
6473: bra mottagarantenn.
6474:
6475:
6476:
6477: Helsingfors den 6 april 2000
6478:
6479: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
6480:
6481:
6482:
6483:
6484: 3
6485: KK 253/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6486:
6487:
6488:
6489:
6490: KIRJALLINEN KYSYMYS 253/2000 vp
6491:
6492: Yleisölle suunnattujen massatapahtumien ja
6493: elokuvateattereiden meluhaitat
6494:
6495:
6496:
6497:
6498: Eduskunnan puhemiehelle
6499:
6500: Suomalainen elokuvateatterikulttuuri on muuttu- ennen kaikkea heidän kuulostaan. Nuorena saa-
6501: nut muutamassa vuodessa silmin nähden radikaa- dut kuulovauriothan tulevat ilmi vasta vanhem-
6502: listi. Tuntuu, että lähtökohtana muutokselle on malla iällä. Onkin ennustettu, että muutaman
6503: ollut "suurempaa, enemmän ja kovempaa". Moni kymmenen vuoden päästä meillä on käsissämme
6504: asia onkin parantunut: paremmat tuolit, suuri jal- ensimmäinen suuri kuulovammaisten sukupolvi.
6505: katila, monipuoliset oheispalvelut jne. Elokuvateattereiden desibelitaso nousee ajoit-
6506: Suurin ja helpoimmin havaittavissa oleva tainjopa toiselle sadalle keskiarvon ollessa usein
6507: muutos on kuitenkin tapahtunut äänentoistossa. 85 dB:n ja 90 dB:n välillä. Haittarajat ylittyvät
6508: Äänimaailma kuulostaa entistä aidommalta ja siis sananmukaisesti "paukkuen". Elokuvissa-
6509: tarkemmalta. Parannuksen takana on Lucasfilm käynti onkin kärjistäen verrattavissa melutyö-
6510: Ltd:n myöntämä THX-luokitus. Järjestelmä ot- hön.
6511: taa huomioon kaikki äänentoistoketjun osa- Lisäksi eri massatapahtumissa kuulovamma-
6512: alueet arkkitehtuurista, laitteistosta ja akustiikas- riski on vähintäänkin samaa tasoa kuin elokuvis-
6513: ta lähtien. sa, jopa korkeampi. Rock-konserteissa äänenpai-
6514: THX-luokitus takaa siis paremman ja puh- ne ylittääjatkuvasti 95 dB. Myös esimerkiksijää-
6515: taamman äänielämyksen. Sen on kuitenkin huo- kiekko-otteluissa soitettu musiikki ja mainokset
6516: mattu takaavan myös jotain muuta: epämiellyttä- ovat usein epämiellyttävän korkealla tasolla.
6517: vän kovat äänenpaineet Terve korva tarvitsee-
6518: kin jokaisen elokuvissakäynnin jälkeen yhdestä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6519: kolmeen päivää palautuakseen melun aiheut- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6520: tamasta rasituksesta. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6521: Pahiten melusta kärsivät kuitenkin lapset ja vaksi seuraavan kysymyksen:
6522: vanhukset sekä kuulovammaiset, joita on arviol-
6523: ta noin 10 prosenttia koko väestöstä. Useat van- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6524: hemmat ovat olleet erittäin huolissaan paitsi las- tyä elokuvateattereiden ja massatapah-
6525: tensa piloille menneestä elokuvakokemuksesta, tumien (esim. rock-konsertit ja jääkiek-
6526: ko-ottelut) melutason alentamiseksi?
6527:
6528:
6529: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
6530:
6531: Eero Akaan-Penttilä /kok
6532:
6533:
6534: Versio 2.0
6535: KK 253/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerin vastaus
6536:
6537:
6538:
6539:
6540: Eduskunnan puhemiehelle
6541:
6542: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sille yleisötilaisuuksille antamaan suositukseen,
6543: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jossa lähtökohtana pidetään kuu1ovauriovaaraa.
6544: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen WHO:n asiantuntijaryhmän vuonna 1992 hyväk-
6545: vastattavaksi kansanedustaja Eero Akaan-Pentti- symien ympäristömelusuositusten mukaan erityi-
6546: län /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sesti nuorten kuuloa ajatellen katsottiin, ettei
6547: KK 253/2000 vp: yleisötilaisuuksien osallistujien tulisi altistua yli
6548: l 00 dB(A):n melulle neljän tunnin aikana. Vuon-
6549: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo !yh- na 1999 WHO on esittänyt tarkistuksia ja täyden-
6550: tyä elokuvateattereiden ja massatapah- nyksiä ympäristömelusuosituksiinsa muun muas-
6551: tumien (esim. rock-konsertit ja jääkiek- sa siten, että yleisötilaisuuksien melun arviointi-
6552: ko-ottelut) melutason alentamiseksi? perusteena käytettäisiin lisäksi melun huippuar-
6553: voa. Meluhuipun tulisi tämän mukaan olla aikui-
6554: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sille enintään 140 dB ja lapsille 120 dB.
6555: ti seuraavaa: Melulie erityisen herkät yksilöt voivat yleisö-
6556: Elokuvateattereiden ja massatapahtumien kor- tapahtumissa saada tilapäisen kuulokynnysmuu-
6557: keasta melutasosta on tehty useita valituksia vi- toksen tai pidempään kestävän tinnituksen taik-
6558: ranomaisille viime vuosina. Viranomaiset ovat ka kokea melun yleisesti epämiellyttävänä. Nämä
6559: kiinnittäneet huomiota mahdolliseen kuulovau- eivät kuitenkaan ole sellaisia haittoja, joihin voi-
6560: riovaaraan ja seuranneet tilannetta muun muassa taisiin terveydensuojelulain (7 63/1994) nojalla
6561: tekemällä tällaisissa tilaisuuksissa melumittauk- antaa rajoituksia. Toistaiseksi ei ole epidemiolo-
6562: sia. Esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristö- gista näyttöä kuulovaurioiden määrän lisäänty-
6563: keskus on konserttien melumittauksissa saanut misestä yleisötapahtumien melualtistuksen pe-
6564: keskiäänitasoksi 90-110 dB(A) ja enimmäisää- rusteella.
6565: nitasoksi 99-131 dB(A). On tärkeätä, että erilaisten yleisötilaisuuksien
6566: Yleisötapahtumien melutasojen aiheuttaman järjestäjät ottavat huomioon tilaisuuksiin osallis-
6567: kuulovauriovaaran arvioimiseksi on voitu käyt- tujien käsitykset koetuista meluhaitoista ja tarvit-
6568: tää sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 taessa arvioivat uudelleen tilaisuuksissa käytetyt
6569: antamaan sisäme1uohjeeseen sisältyvää suositus- äänenvoimakkuudet sekä huolehtivat esimerkik-
6570: ta yleisötilaisuuksille. Ohjeen mukaan viikon tar- si tiedottamisesta melutasoista yleisölle.
6571: kastelujakson ( 168 tuntia) kokonaismelualtistuk- Viranomaisten seuranta- ja valistustoimia, joi-
6572: sen ei tulisi olla yli 80 dB(A). Melutasoja on voi- ta jatketaan edelleen, voidaan siten pitää tässä
6573: tu myös verrata Maailman terveysjärjestön vaiheessa riittävinä.
6574: (WHO) sisätiloissa ja ulkona pidettäville erilai-
6575:
6576:
6577:
6578: Helsingissä l 0 päivänä huhtikuuta 2000
6579:
6580: Ympäristöministeri Satu Hassi
6581:
6582: 2
6583: Ministems svar KK 253/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
6584:
6585:
6586:
6587:
6588: Tili riksdagens talman
6589:
6590: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tion som Världshälsoorganisationen (WHO) har
6591: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- gett för olika publikevenemang som ordnas
6592: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero inomhus och utomhus, i viiken utgångspunkten
6593: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga är risken för hörselskador. WHO:s expertgrupp
6594: spörsmål SS 253/2000 rd: godkände 1992 rekommendationer om miljöbul-
6595: ler enligt vilka man särskilt med tanke på ungdo-
6596: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta mars hörsel ansåg att deltagare i pub1ikevene-
6597: för att sänka bullernivån i biografer och mang. inte får outsättas för buller över 100 dB(A) i
6598: under stora publikevenemang (t.ex. fyra tlmmar. Ar 1999 har WHO justerat och kom-
6599: rockkonserter och ishockeymatcher)? pletterat sina rekommendationer om miljöbuller
6600: bl.a. så att bullrets toppnivå dessutom skall an-
6601: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vändas som en beräkningsgrund för bullemivån
6602: föra följande: under publikevenemang. Bullertoppen får enligt
6603: Under de senaste åren har många klagomål rik- dessa vara högst 140 dB för vuxna och 120 dB för
6604: tats tili myndighetema på grund av den höga bul- barn.
6605: lemivån i biografer och under stora publikevene- Personer som är särskilt känsliga för buller
6606: mang. Myndighetema har fåst uppmärksamhet kan under publikevenemang drabbas av en tillfå1-
6607: vid den eventuella risken för hörselskador och lig förändring av hörtröskeln eller en mera lång-
6608: följt situationen bl.a. genom att göra bullermät- varig tinnitus eller uppleva bullret som allmänt
6609: ningar under sådana evenemang. Tili exempel obehagligt. Dessa är ändå inte sådana skador som
6610: vid bullermätningar som Helsingfors stads miljö- föranleder begränsningar enligt hälsoskyddsla-
6611: central har gjort under konserter har man som re- gen (76311994). För tillfållet finns ingen epide-
6612: sultat fått en genomsnittlig bullemivå på 90- miologisk bevisning om att hörselskadornas an-
6613: llO dB(A) och en maximal bullemivå på 99- tal ökar på grund av bullerexponering under
6614: 131 dB(A). publikevenemang.
6615: För uppskattningen av riskema för hörselska- Det är viktigt att de som arrangerar olika
6616: dor som orsakas av bullemivån under publikeve- publikevenemang beaktar publikens uppfattning
6617: nemang har man kunnat använda den rekommen- om de olägenheter som den upplever att bullret
6618: dation för publikevenemang som ingår i de anvis- för med sig och att de vid behov på nytt uppskat-
6619: ningar som social- och hälsovårdsministeriet tar ljudstyrkan under evenemangen samt t.ex.
6620: 1997 har gett om buller inomhus. Enligt anvis- sörjer för att pub1iken får information om buller-
6621: ningama får den totala exponeringen för buller nivån.
6622: under en observationsperiod på en vecka ( 168 Myndigheternas uppföljnings- och upplys-
6623: timmar) inte överstiga 80 dB(A). Bullemivåema ningsverksamhet, som ännu fortsätter, kan alltså i
6624: har även kunna jämföras med den rekommenda- detta skede anses vara tillräcklig.
6625:
6626:
6627:
6628: Helsingfors den 10 april 2000
6629:
6630: Miljöminister Satu Hassi
6631: 3
6632: KK 254/2000 vp- Gunnar Jansson /r
6633:
6634:
6635:
6636:
6637: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 254/2000 rd
6638:
6639: Bättre villkor för näringslivet på Åland
6640:
6641:
6642:
6643:
6644: Tili riksdagens talman
6645:
6646: Landskapet Åland är med i EU:s tullunion, men Trots detta återstår det många onödiga pro-
6647: står utanför skatteunionen avseende mervärdes- blem i utrikeshandeln.
6648: skatt och accis vilket skapat en fiskal gräns runt Problemen och lösningen på dem ligger i
6649: Åland som är skadlig för den del av näringslivet mervärdesskatteregistreringssystemet. Det för-
6650: som idkar handel med övriga EU. hållandet att åländska näringsidkare inte ingår i
6651: I början av medlemskapet i EU undanröjdes VAT-systemet medför extra kostnader, skapar
6652: dessa problem med en speciallag (1485/1994), osäkerhet och gör affårsverksamhet på Åland
6653: men senare skärptes reglema och formalitetema krångligare än vad som är rimligt i ljuset av riks-
6654: ökade dramatiskt från och med 1. 3.1997. dagens uttalanden.
6655: Riksdagen har konsekvent dels krävt så smidi- Skatte- och tullförvaltningen har riksdagens
6656: ga rutiner som möjligt för att proportionema i åt- uppdrag och fullmakt att "med alla tillgängliga
6657: gärdema skall stå i rimligt förhållande till ~eras medel" skapa frihandel mellan Åland och övriga
6658: syfte, dvs. att förhindra skatteläckage via Aland EU. Näringsidkare på Åland och alla andra mås-
6659: in i EU, dels vamat för problem för näringslivet, te kunna Iita på att uttalandena hörsammas och
6660: folkförsörjningen och en ojämn regional utveck- problemen undanröjs.
6661: ling i landskapet (StaUB 45/1996 rd, StaUB
6662: 9/1997 rd och StaUB 64/1997 rd). Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
6663: Den senaste lagändringen trädde i kraft ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
6664: 1.1.2000 på basen av RP 102/1999 rd. Då undan- ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
6665: röjdes kvarvarande problem i handeln mellan av statsrådet:
6666: Åland och riket. Statsutskottet återkom till kra-
6667: vet på ett smidigt förfarande: "Utskottet anser att Vad har regeringen gjort och vad äm-
6668: skatte- och tullförvaltningen med alla tillgängli- nar regeringen göra ytterligare för att
6669: ga medel måste se till att reformen tillämpas så undanröja de kvarvarande problem som
6670: flexibelt som möjligt" (StaUB 16/1999 rd). Utta- den fiskala gränsen runt Åland skapar
6671: landet omfattades av riksdagen och innehåller för det åländska näringslivet i ljuset av
6672: både ett uppdrag till regeringen och en anvisning riksdagens upprepade uttalanden
6673: till förvaltningen att problemen skall lösas utan ärendet?
6674: ytterligare lagstiftningsåtgärder från riksdagens
6675: sida.
6676:
6677:
6678: Helsingfors den 16 mars 2000
6679:
6680: Gunnar Jansson /sv
6681: Version 2.0
6682: Suomennos KK 254/2000 vp- Gunnar Jansson /r
6683:
6684:
6685:
6686:
6687: KIRJALLINEN KYSYMYS 254/2000 vp
6688:
6689: Ahvenanmaan elinkeinoelämän edellytysten
6690: parantaminen
6691:
6692:
6693:
6694:
6695: Eduskunnan puhemiehelle
6696:
6697: Ahvenanmaan maakunta on osa EU:n tulliunio- Tästä huolimatta ulkomaankaupassa on edel-
6698: nia, mutta on kuitenkin verounionin ulkopuolel- leen monia tarpeettomia ongelmia.
6699: la arvonlisäveron ja valmisteveron osalta, mikä Ongelmat ja niiden ratkaisu ovat arvonlisäve-
6700: on luonut Ahvenanmaan ympärille fiskaalisen ra- ron rekisteröintijärjestelmässä. Se seikka, että
6701: jan, joka on haitallinen muun EU:n kanssa kaup- ahvenanmaalaiset elinkeinonharjoittajat eivät
6702: paa harjoittavalle elinkeinoelämän osalle. kuuluneet arvonlisäverojärjestelmän piiriin, ai-
6703: ED-jäsenyyden alussa nämä ongelmat poistet- heuttaa lisäkustannuksia, luo epävarmuutta ja te-
6704: tiin erityislailla (1485/1994), mutta sittemmin kee liiketoiminnan Ahvenanmaalla monimutkai-
6705: säännöksiä tiukennettiin, ja muodollisuudet li- semmaksi kuin on kohtuullista eduskunnan lau-
6706: sääntyivät tuntuvasti 1.3.1997 lähtien. sumien valossa.
6707: Eduskunta on johdonmukaisesti toisaalta vaa- Vero- ja tullihallinnolla on eduskunnan toi-
6708: tinut mahdollisimman joustavia rutiineja, jotta meksianto ja valtuutus "kaikin käytettävissä ole-
6709: toimenpiteet olisivat kohtuullisessa suhteessa vin keinoin" luoda vapaakauppa Ahvenanmaan
6710: tarkoitukseensa eli estäisivät verovuodon Ahve- ja muun EU:n välille. Elinkeinonharjoittajien
6711: nanmaan kautta EU:hun, toisaalta eduskunta on Ahvenanmaalla ja kaikkien muiden on voitava
6712: varoittanut elinkeinoelämälle, kansanhuoliolle ja luottaa siihen, että lausumia noudatetaan ja on-
6713: maakunnan epätasapainoiselle alueelliselle kehi- gelmat poistetaan.
6714: tykselle aiheutuvista ongelmista (VaVM 45/1996
6715: vp, VaVM 9/1997 vp ja VaVM 64/1997 vp). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6716: Viimeisin lainmuutos tuli voimaan 1.1.2000 jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6717: hallituksen esityksen HE 102/1999 vp pohjalta. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6718: Tuolloin poistettiin Ahvenanmaan ja valtakun- vaksi seuraavan kysymyksen:
6719: nan välisessä kaupassa jäljellä olevat ongelmat.
6720: Valtiovarainvaliokunta palasi joustavan menette- Mitä hallitus on tehnyt ja mitä hallitus
6721: lyn vaatimukseen: "Valiokunta katsoo, että vero- aikoo edelleen tehdä poistaakseen jäl-
6722: ja tullihallintojen on kaikin käytettävissä olevin jellä olevat ongelmat, jotka Ahvenan-
6723: keinoin turvattava uudistuksen mahdollisimman maan ympärillä oleva fiskaalinen raja
6724: joustava soveltaminen" (VaVM 16/1999 vp ). aiheuttaa Ahvenanmaan elinkeinoelä-
6725: Eduskunta yhtyi lausumaan, joka sisältää sekä mälle ottaen huomioon eduskunnan
6726: toimeksiannon hallitukselle että ohjeen hallin- asiassa toistamat lausumat?
6727: nolle ongelmien ratkaisemisesta ilman enempiä
6728: lainsäädäntötoimenpiteitä eduskunnan taholta.
6729:
6730:
6731:
6732: 2
6733: KK 254/2000 vp- Gunnar Jansson /r
6734:
6735:
6736: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
6737:
6738: Gunnar Jansson /r
6739:
6740:
6741:
6742:
6743: 3
6744: KK 254/2000 vp - Gunnar Jansson /r Ministerin vastaus
6745:
6746:
6747:
6748:
6749: Eduskunnan puhemiehelle
6750:
6751: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- maiden kanssa käytävään kauppaan liittyviä
6752: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- viennin verottomuutta ja maahantuonnin verolli-
6753: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suutta koskevia säännöksiä. Poikkeus edellyttää
6754: vastattavaksi kansanedustaja Gunnar Janssonin /r verorajaa myös Ahvenanmaan ja muun Suomen
6755: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK välille. Ahvenanmaan ja muun Suomen välille
6756: 254/2000 vp: säädettiin 1 päivästä maaliskuuta 1997 lukien yh-
6757: teisölainsäädännön edellyttämä veroraja. Ahve-
6758: Mitä hallitus on tehnyt ja mitä hallitus nanmaanja muidenjäsenvaltioiden välillä on ve-
6759: aikoo edelleen tehdä poistaak5een jäl- rorajan edellyttämä sääntely ollut voimassa vuo-
6760: jellä olevat ongelmat, jotka Ahvenan- den 1995 alusta.
6761: maan ympärillä oleva fiskaalinen raja Ahvenanmaan verorajaa koskevan hallituksen
6762: aiheuttaa Ahvenanmaan elinkeinoelä- esityksen käsittelyn yhteydessä valtioneuvoston
6763: mälle ottaen huomioon eduskunnan pöytäkirjaan otettiin lausuma, jonka mukaan val-
6764: asiassa toistamat lausumat? tioneuvosto pitää tärkeänä sitä, että Ahvenan-
6765: maan ja muun Suomen välisten toimien arvon-
6766: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
6767: ti seuraavaa: lisävero- ja valmisteverokohtelu muodostuu käy-
6768: tännössä niin joustavaksi kuin se yhteisölainsää-
6769: Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn dännön puitteissa on mahdollista. Valtiovarain-
6770: sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 2 ministeriö asetti 7.11.1996 seurantaa varten työ-
6771: (Ahvenanmaa-pöytäkirja) mukaan Ahvenanmaa ryhmän, jossa olivat edustettuina asianomaiset
6772: jää Euroopan yhteisön välillistä verotusta koske- valtion viranomaiset sekä Ahvenanmaan maa-
6773: van harmonisoinnin ulkopuolelle. Poikkeuksen kuntahallituksen ja elinkeinoelämän edustajat.
6774: tarkoituksena on ollut varmistaa se, että veroton Työryhmän määräaika päättyi 15.6.1998.
6775: myynti vesi- ja ilma-alusten matkustajille Ahve- Työryhmä identifioi määräaikansa puitteissa
6776: nanmaan ja muun yhteisön välisessä liikenteessä kaikki merkittävimmät ongelmat. Ratkaistavissa
6777: voi jatkua vuoden 1999 kesäkuun jälkeenkin, jol- olevat ongelmat on työryhmätyön aikana tai sen
6778: loin verovapaus poistui muusta jäsenmaiden vä- jälkeen ratkaistu. Verorajamenettelyssä Ahve-
6779: lisestä liikenteestä. Arvonlisä- ja valmisteverot- nanmaan maakunnan ja muun Suomen välillä on
6780: toman matkustajamyynnin säilyttämistä pidet- pyritty säädösten puitteissa mahdollisimman
6781: tiin tärkeänä Ahvenanmaan liikenneyhteyksille suuriin yksinkertaistuksiin. Myös tulli- ja vero-
6782: ja sitä kautta maakunnan koko taloudelle. hallinto ovat antaneet joustavaan menettelyyn
6783: Tästä poikkeuksesta seuraa, että Ahvenanmaa tähtäävät ohjeet. Tämän lisäksi on lainsäädäntöä
6784: on arvonlisä- ja valmisteverotuksessa kolman- myöhemmin muutettu (laki 1113/1999) verora-
6785: nen maan asemassa suhteessa muuhun yhteisöön jastajohtuvan käytettyjen tavaroiden ja taide-esi-
6786: eli Ahvenanmaan ja muun yhteisön välillä on ve- neiden kaksinkertaisen verotuksen poistamisek-
6787: roraja. Yhteisön veroalueen ja Ahvenanmaan vä- si. Lain muutos tuli voimaan vuoden 2000 alussa
6788: lisiin myynteihin ja siirtoihin ei siten sovelleta si- eikä sen soveltamisessa tiedetä olleen ongelmia.
6789: säkaupan verotusjärjestelmää, vaan kolmansien
6790:
6791: 4
6792: Ministerin vastaus KK 254/2000 vp- Gunnar Jansson /r
6793:
6794:
6795: Ahvenanmaan kaupasta valtaosa (noin 85-90 liittyy tiettyjä vaikutuksia, muun muassa se, ettei
6796: %) suuntautuu muualle Suomeen ja tässä suh- Ahvenanmaan ja muiden jäsenvaltioiden välises-
6797: teessa on pyritty toteuttamaan merkittäviä yksin- sä kaupassa voida soveltaa yhteisön sisäkauppaa
6798: kertaistuksia. Muista jäsenvaltioista Ruotsi on koskevia säännöksiä.
6799: Ahvenanmaan suurin kauppakumppani ja myös Edellä esitetyn perusteeliaja ottaen huomioon
6800: Suomen ja Ruotsin tulliviranomaiset ovat yhteis- sen, että Ahvenanmaan verorajamenettelyt pe-
6801: työssä selvittäneet mahdollisuuksia yksinkertais- rustuvat Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, Ah-
6802: taa tiettyjä menettelyjä. venanmaan ja muiden jäsenvaltioiden välisessä
6803: Ahvenanmaan verotuksellinen erityisasema kaupassa ei hallituksen käsityksen mukaan ole
6804: edellyttää kuitenkin yhteisölainsäädännön mu- sellaisia ongelmia, jotka voitaisiin lainsäädäntö-
6805: kaan Ahvenanmaan maakunnan ja yhteisön vero- muutoksin poistaa.
6806: alueen välille verorajaa, johon automaattisesti
6807:
6808:
6809: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
6810:
6811: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6812:
6813:
6814:
6815:
6816: 5
6817: KK 254/2000 vp - Gunnar Jansson /r Ministerns svar
6818:
6819:
6820:
6821:
6822: Tili riksdagens talman
6823:
6824: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Åland, utan i stället tillämpas de bestämmelser
6825: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- om skattefri export och skattepliktig import som
6826: rådet översänt följande av riksdagsledamot Gun- gäller i fråga om handel med tredje land. Undan-
6827: nar Jansson /sv undertecknade skriftliga spörs- taget förutsätter också att det finns en skatte-
6828: mål SS 254/2000 rd: gräns mellan Åland och övriga Finland. Den 1
6829: ~ars 1997 infördes en sådan fiskal gräns mellan
6830: Vad har regeringen gjort och vad äm- Aland och övriga Finland i enlighet med gemen-
6831: nar regeringen göra ytterligare för att skapens lagstiftning. Från och med början av
6832: undanröja de kvarvarande prob/emen 1995 tillämpas mellan Åland och övriga med-
6833: som denfiska/a gränsen runt Åland ska- lemsländer en sådan reglering som följer av skat-
6834: par för det åländska näringslivet i l.fuset tegränsen.
6835: av riksdagens upprepade utta/anden i 1 samband med regeringens proposition angå-
6836: ärendet? ende skattegränsen runt Åland fogades till stats-
6837: rådets protokoll ett uttalande enligt vilket statsrå-
6838: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- det anser det vara viktigt att den skattemässiga
6839: föra följande: behand1ingen i fråga om mervärdesskatt och ac-
6840: Enligt protokoll nr 2 som utgör en bilaga till för- cis vid transaktioner mellan Åland och övriga
6841: draget om Finlands anslutning till Europeiska Finland i praktiken blir så flexibe1 som det inom
6842: unionen (Ålandsprotokollet) stannar Åland utan- ramen för gemenskaps1agstiftningen är möjligt.
6843: för harmoniseringen av Europeiska gemenska- Finansministeriet tillsatte den 7 november 1996
6844: pens indirekta beskattning. Avsikten med undan- en arbetsgrupp för att reda ut prob1emet. Arbets-
6845: taget har varit att trygga att den skattefria försälj- gruppen bestod av representanter för berörda
6846: ningen till p~ssagerare inom flyg- och sjötrafi- statliga myndigheter och Å1ands 1andskapsstyre1-
6847: ken mellan Aland och den övriga gemenskapen se samt närings1ivet och dess mandattid gick ut
6848: kan fortsätta också efter juni 1999 då skattefrihe- den 15 juni 1998.
6849: ten avskaffades i all annan trafik mellan med- Arbetsgruppen identifierade under sin man-
6850: lemsländerna. Det ansågs viktigt för Ålands tra- dattid alla de mest betydande problemen. De pro-
6851: fikförbindelser, och därmed för landskapets eko- blem som går att lösa har åtgärdats under den tid
6852: nomi i sin helhet, att den mervärdesskatte- och som arbetsgruppen var verksam eller senare. När
6853: accisfria försäljningen kvarstår. det gäller skattegränsen mellan landskapet Åland
6854: Av detta undantag följer att Åland i fråga om och övriga Finland har man inom ramen för gäl-
6855: mervärdes- och accisbeskattningen har status av 1ande författningar försökt förenk1a förfarandet
6856: tredje land i förhållande till den övriga gemen- så mycket som möj1igt. Också tuli- och skatteför-
6857: s,kapen, dvs. det finns en skattegräns mellan valtningen har gett anvisningar som syftar tili ett
6858: Aland och den övriga gemenskapen. Det skatte- flexibelt förfarande. Dessutom har 1agstiftning-
6859: system som gäller i den interna handeln tilläm- en senare ändrats (lag 1113/1999) för att undan-
6860: pas således inte på försäljning och överföring av röja dubbe1beskattningen av begagnade varor
6861: varor mellan gemenskapens skatteområde och och konstföremål till fö1jd av skattegränsen. Lag-
6862:
6863:
6864: 6
6865: Ministems svar KK 254/2000 vp- Gunnar Jansson /r
6866:
6867:
6868: ändringen trädde i kraft den 1 januari 2000 och gemenskapens skatteområde, vilket automatiskt
6869: man känner inte till att dess tillämpning skulle ha har vissa konsekvenser, bl.a. det att bestämmel-
6870: vållat några problem. serna om gemenskapens interna handel inte kan
6871: Av Ålands handel riktar sig största delen (ca tillämpas på handeln mellan Åland och de övriga
6872: 85-90 %) till övriga Finland och därvid har man medlemsländerna.
6873: försökt införa en hel del förenklingar. Av de öv- På grund av det ovan anförda och med beak-
6874: riga medlemsländema är Sverige Ålands vikti- tande av att förfarandena i fråga om skattegrän-
6875: gaste handelspartner och också de finska och sen runt Åland stödjer sig på Europeiska gemen-
6876: svenska tullmyndigheterna har i samarbete utrett skapens lagstiftning anser regeringen att det i
6877: möjligheterna att förenkla vissa förfaranden. handeln mellan Åland och de övriga medlems-
6878: Ålands särställning i skattehänseende förutsät- länderna inte föreligger sådana problem som
6879: ter likväl enligt gemenskapens lagstiftning att det kunde undanröjas genom ändringar i lagstiftning-
6880: finns en skattegräns mellan landskapet Åland och en.
6881:
6882:
6883:
6884: Helsingfors den 13 april 2000
6885:
6886: Finansminister Sauli Niinistö
6887:
6888:
6889:
6890:
6891: 7
6892: KK 255/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: KIRJALLINEN KYSYMYS 255/2000 vp
6898:
6899: Kaukovalojen sijoittaminen ajoneuvoon
6900:
6901:
6902:
6903:
6904: Eduskunnan puhemiehelle
6905:
6906: Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun Asialla on myös liikenneturvallisuuden suhteen
6907: asetuksen ( 1256/ 1992) mukaan auton valaisimet merkitystä sikäli, että Ajoneuvohallintokeskuk-
6908: tulee sijoittaa neuvoston direktiivin 76/756/ETY sen tulkinnan mukaan kaukovalot voidaan sijoit-
6909: mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neu- taa ajoneuvon katolle vain sellaisissa autoissa,
6910: voston direktiivillä 91/663/ETY. joissa ohjaamo ulottuu etuakselin etupuolelle.
6911: Direktiivissä 76/756/ETY on auton kaukova- Näin esimerkiksi nokallisissa kuorma-autoissa
6912: lojen sijainti pituussuunnassa määritelty seuraa- valot eivät saa tämän tulkinnan mukaan olla ka-
6913: vasti: "Ajoneuvon etuakselista eteenpäin ja asen- tolla, mutta sen sijaan nokattomissa kuorma-au-
6914: nettu siten, ettei lähtevä valo aiheuta epämuka- toissa saa.
6915: vuutta kuljettajalle suorasti eikä epäsuorasti taus- Liikenneturvallisuuden kannalta on edullista,
6916: tapeilien ja/tai ajoneuvon muiden heijastavien että voimakkaat kaukovalot ovat ajoneuvossa
6917: pintojen kautta." mahdollisimman ylhäällä ja siksi suunnattu jyr-
6918: Kaukovalojen pituusuuntainen sijainti on nyt kemmin alas. Näin vastaantulijat eivät häikäisty
6919: voimassa olevassa direktiivissä 91/663/ETY yhtä kaukaa kuin alemmaksi sijoitetuista kauko-
6920: muutettu kuulumaan seuraavasti: "Ajoneuvon valoista.
6921: edessä ja siten asennettuina, että lähetetty valo ei
6922: häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti tausta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6923: peilienja ajoneuvojen muiden heijastavien pinto- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6924: jen kautta." Suomessa Ajoneuvohallintokeskus valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6925: on kuitenkinjättänyt tämän muutoksen ottamatta vaksi seuraavan kysymyksen:
6926: huomioon ilmoittaessaan ohjeessaan 1210/204-
6927: 99, että ilmaisu "ajoneuvon edessä" tarkoittaa si- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
6928: tä, että kaukovalaisimien tulee olla sijoitettu etu- tyä, jotta Ajoneuvohallintokeskuksen
6929: akselin etupuolelle. Tämä tulkinta eroaa muiden ohjeet autojen kaukovalojen sijoitukses-
6930: Euroopan unionin jäsenmaiden käytännöstä. ta olisivat yhdenmukaiset neuvoston di-
6931: rektiivin 91/663/ETY kanssa?
6932:
6933:
6934: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
6935:
6936: Mikko Kuoppa /vas
6937:
6938:
6939:
6940:
6941: Versio 2.0
6942: KK 255/2000 vp -Mikko Kuoppa /vas Ministerin vastaus
6943:
6944:
6945:
6946:
6947: Eduskunnan puhemiehelle
6948:
6949: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Kun direktiiviä muutettiin vuonna 1991 direktii-
6950: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- villä 91/663/ETY, oli asiantuntijoiden keskuu-
6951: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen dessa yleinen näkemys, että häikäisemisen vä-
6952: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas hentämiseksi lisäkaukovalot tulisi sijoittaa entis-
6953: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK täkin edemmäksi autossa.
6954: 255/2000 vp: Korkealle aseunettavat lisäkaukovalot saatta-
6955: vat riippuen autosta, johon ne asennetaan, heijas-
6956: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- taa auton etuosan osista hajavaloa takaisin tämän
6957: tyä, jotta Ajoneuvohallintokeskuksen auton kuljettajalle aiheuttaen näin tarpeetonta ja
6958: ohjeet autojen kaukovalojen sijoitukses- liikenneturvallisuutta aina jossain määrin hei-
6959: ta olisivat yhdenmukaiset neuvoston di- kentävää häikäistymistä. Tällaisen tarpeettoman
6960: rektiivin 91 /663/ETY kanssa? häikäisyvaikutuksen välttämiseksi lisäkaukova-
6961: lot tulisi sijoittaa mahdollisimman eteen autossa.
6962: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Ottaen kuitenkin huomioon, ettei direktiivin voi-
6963: ti seuraavaa: massa oleva vaatimus kuitenkaan suoranaisesti
6964: Ajoneuvohallintokeskus ei ole jättänyt huomioi- edellytä, että lisävalot tulisi sijoittaa aina auton
6965: maHa direktiivin 76/756/ETY muutosta direktii- etummaisimpaan kohtaan, pidetään kohtuullise-
6966: villä 91/663/ETY. Se on huomioitu Ajoneuvo- na, että lisäkaukovaloja ei edelleenkään aseunet-
6967: hallintokeskuksen 23.6.1999 antamassa ohjeessa taisi auton etuosassa taaemmaksi kuin etuakseli.
6968: n:o 1210/204-99, jossa kaukovalojen sijainti on Edellä kerrotuista syistä Suomessa pidetään
6969: ilmaistu seuraavasti: "Ajoneuvon edessä ja siten edelleenkin tarpeellisena pitää voimassa yksin-
6970: asennettuina, että lähetetty valo ei häiritse kuljet- kertainen, jokaiselle soveltaj alle helposti ymmär-
6971: tajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja/tai rettävissä oleva ja katsastustoimipaikoilla yksi-
6972: ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta." selitteisesti todettavissa oleva selkeä vaatimus:
6973: Suomalainen perinne eteen asennettavaksi sallia sijoittaa lisäkaukovalot vain etuakselin etu-
6974: vaadittujen valojen suhteen on aina ollut se, että puolelle.
6975: valot on asennettava mahdollisimman eteen ja ne Koska lisäkaukovalojen sijoitusta koskevaa
6976: on sallittu sijoittaa jopa etupuskurin etupuolelle. direktiiviä 91/663/ETY jo nyt noudatetaan Suo-
6977: Tätä taustaa vasten ihmetystä herätti aikoinaan messa edellä sanotun mukaisesti liikenneturvalli-
6978: se, että alkuperäisen direktiivin 76/756/ETY sa- suusnäkökohdat huomioon ottaen, hallitus ei aio
6979: namuoto oli niinkin väljä, että asennuspaikaksi ryhtyä toimenpiteisiin lisäkaukovalojen asennus-
6980: "eteen" riitti sijainti "etuakselin etupuolella". säännösten muuttamiseksi.
6981:
6982:
6983:
6984: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
6985:
6986: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6987:
6988:
6989: 2
6990: Ministems svar KK 255/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
6991:
6992:
6993:
6994:
6995: Tili riksdagens talman
6996:
6997: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tili krävdes bara att det är framför framaxeln. När
6998: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- direktivet ändrades 1991 genom direktiv
6999: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- 91/663/EEG var den allmänna synen bland ex-
7000: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs- perter att de extra helljusstrålkastama skall pla-
7001: mål SS 255/2000 rd: ceras längre fram på bilen än tidigare för att
7002: minska bländningen.
7003: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta De extra helljusstrålkastare som monteras
7004: för att Fordonsförvaltningscentralens högt upp kan, beroende av bilen de monteras på,
7005: anvisningar om hur bilars helljusstrål- reflektera återspritt ljus från delar i bilens främre
7006: kastare skall vara placerade skallfören- del tilihaka till föraren och på detta sätt orsaka
7007: hetligas med rådets direktiv onödig b1ändning som alltid i viss mån minskar
7008: 91/663/EEG? trafiksäkerheten. För att undvika en sådan onö-
7009: dig bländande effekt borde de extra helljusstrål-
7010: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kastama placeras så långt fram på bilen som möj-
7011: föra följande: ligt. När man ändå tar i beaktande att det gällan-
7012: Fordonsförvaltningscentralen har inte bortsett de kravet i direktivet inte direkt förutsätter att de
7013: från ändringen av direktiv 76/756/EEG genom extra strålkastama alltid skall placeras längst
7014: direktiv 91/663/EEG. Ändringen har beaktats i fram på bilen, anses det vara rimligt att de extra
7015: Fordonsförvaltningscentralens anv1snmg nr helljusstrålkastama fortfarande inte skall monte-
7016: 1210/204-99 av den 23 juni 1999, enligt viiken ras längre bak på bilens framdel än framaxeln.
7017: helljusstrålkastama skall placeras framtill på for- Av de nämnda orsakema anser man i Finland
7018: donet och monteras på sådant sätt att det avgivna att det fortfarande är nödvändigt att hålla i kraft
7019: ljuset inte stör föraren, varken direkt eller indi- det klara kravet som varje tillämpare lätt kan för-
7020: rekt genom backspeglama och/eller andra reflek- stå och som entydigt kan konstateras på besikt-
7021: terande ytor på fordonet. ningsställena: att det endast är tillåtet att montera
7022: Den finska praxisen i fråga om strålkastare, extra heljusstrålkastare framför framaxeln.
7023: som enligt kraven skall monteras framtill, har all- Eftersom direktiv 91/663/EEG, som gäller
7024: tid varit att strålkastama skall placeras så långt placering av extra helljusstrålkastare, som sagt
7025: fram som möjligt och det är t.o.m. tillåtet att pla- redan nu följs i Finland och trafiksäkerhetssyn-
7026: cera dem framför den främre stötfångaren. Mot punktema beaktas, ämnar regeringen inte vidta
7027: denna bakgrund väckte det uppmärksamhet att några åtgärder för att ändra bestämmelsema om
7028: det ursprungliga direktivets 76/756/EEG ordaly- montering av extra helljusstrålkastare.
7029: delse var så fri att det av monteringsstället fram-
7030:
7031:
7032:
7033: Helsingfors den 7 april 2000
7034:
7035: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
7036:
7037: 3
7038: KK 256/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7039:
7040:
7041:
7042:
7043: KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2000 vp
7044:
7045: Hoitovapaajärjestelmän laajentaminen vanhus-
7046: ten hoitoon
7047:
7048:
7049:
7050:
7051: Eduskunnan puhemiehelle
7052:
7053: Vanhustenhuoltoa pyritään kehittämään siten, pottaisi nuorten työnsaantimahdollisuuksia ja
7054: että vanhukset voisivat mahdollisimman pitkään voisi osaltaan auttaa työssä jaksamista. Erityises-
7055: asua kotonaan. Tämä on useimpien vanhusten en- ti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työttömyys
7056: sisijainen toive. Kotona asuminen edellyttää kui- on kasvanut samanaikaisesti, kun yhä useampi
7057: tenkin monenlaisia tukimuotoja, joista omaisten ikääntynyt työntekijä uupuu työssään. Uupumis-
7058: antama tuki olisi vanhukselle varsinkin vaikeissa ta lisäävät usein omien vanhempien hoitamiseen
7059: tilanteissa ensiarvoisen tärkeä. Monet omaiset liittyvät tehtävät, joita varten ei ole mahdolli-
7060: haluaisivat jäädä hoitamaan läheistään kotiin, jos suuksia järjestää vapaata. Näin hoitovapaiden
7061: paluu entiseen työhön olisi turvattu. Tällä hetkel- laajentaminen myös vanhusten hoitoon palvelisi
7062: lä siihen ei useinkaan ole mahdollisuuksia, kos- monia tarpeita.
7063: ka tarvittava lainsäädäntö puuttuu.
7064: Perhevapaita koskevia säännöksiä tulisikin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7065: uudistaa siten, että myös vanhusten hoitamiseksi jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
7066: voitaisiin myöntää hoitovapaata. Työntekijällä vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7067: on nykyisin oikeus saada hoitovapaata siihen tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7068: saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoito-
7069: vapaa voidaan jaksottaa siten, että työntekijällä Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7070: on mahdollisuus pitää enintään kaksi hoitovapaa- tyä hoitovapaajärjestelmän laajentami-
7071: jaksoa. Myös osittaista hoitovapaata voitaisiin seksi koskemaan myös kotiin vanhuksia
7072: kehittää koskemaan vanhusten hoitoa. hoitamaan jääviä työntekijöitä?
7073: Vanhempien työntekijöiden mahdollisuus jää-
7074: dä hoitovapaalle vanhusten hoidon vuoksi hel-
7075:
7076:
7077: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
7078:
7079: Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Marja Tiura /kok
7080: Anne Huotari /vas Irja Tulonen /kok
7081: Pentti Tiusanen /vas Pertti Turtiainen /vas
7082: Mikko Elo /sd Mikko Kuoppa /vas
7083: Saara Karhu /sd
7084:
7085:
7086:
7087: Versio 2.0
7088: KK 256/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Ministerin vastaus
7089:
7090:
7091:
7092:
7093: Eduskunnan puhemiehelle
7094:
7095: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa omaishoitaja kokeilussa oli sosiaali- ja tervey-
7096: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- denhoitoalalta vanhempansa hoitamista varten
7097: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen palkatonta virkavapaata ottanut keski-ikäinen ty-
7098: vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Stenius- tär. Julkisen sektorin työntekijöiden yliedustuk-
7099: Kaukosen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen ky- seen tässä saattoi vaikuttaa talouden taantuma:
7100: symyksen KK 256/2000 vp: julkisella sektorilla kustannuksia pyrittiin karsi-
7101: maan suosimalla palkattornia virkavapauksia,
7102: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- mutta yksityiseltä sektorilta ei mahdollisesti us-
7103: tyä hoitovapaajärjestelmän laajentami- kallettu lähteä palkattomalle lomalle työpaikan
7104: seksi koskemaan myös kotiin vanhuksia menetyksen pelossa, kun samanaikaisesti toteu-
7105: hoitamaan jääviä työntekijöitä? tettiin lomautuksia ja irtisanomisia.
7106: Työsopimuslain muutoksella (357 11998) luo-
7107: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tiin työntekijälle oikeus poissaoloon pakottavis-
7108: ti seuraavaa: ta perhesyistä. Tuolloin edellytetään, että hänen
7109: Omaishoidon tukijärjestelmää 1990-luvulla kehi- välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen per-
7110: tettäessä on eri yhteyksissä nostettu esiin kysy- hettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuu-
7111: mys hoitovapaaoikeuden luomisesta kotiin omai- desta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakot-
7112: sia, erityisesti vanhuksia hoitamaan jääville tavan syyn vuoksi. Tuolta ajalta työnantaja ei ole
7113: omaisille ja läheisille. Omaishoidon tukea koske- velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä uudistus
7114: vassa selvitysraportissa vuodelta 1993 todetaan on omaishoidon tukemisen näkökulmasta oi-
7115: mm., että yhtenä hoitajien määrällisen lisäämi- keansuuntainen.
7116: sen keinona olisi hoitovapaaoikeuden myöntämi- Kun useimmissa tapauksissa omaishoito on
7117: nen perheenjäsenten hoitamiseen siten, kun se hyvin inhimillinen hoitomuoto, joka samanaikai-
7118: myönnetään alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmil- sesti on taloudellinen, olisi tarkoituksenmukais-
7119: le. Sittemmin syksyllä 1993 aloitettiin lyhytai- ta luoda erilaisia kannustimia hoitajille. Tällai-
7120: kaisen omaishoidon tuen kokeilu, johon osallis- nen kannustin olisi myös turvattu paluu omaan
7121: tui 15 kuntaa. Kokeilun eräänä tavoitteena oli työhön sitten, kun omaishoitajuus päättyisi. Täl-
7122: selvittää, miten työnantajat suhtautuvat omais- laisissa tilanteissa omaishoitajuus voisi myös
7123: taan tai läheistään hoitamaan jäävään työnteki- vuorotella esimerkiksi sisarusten kesken, ja täten
7124: jään. joissakin tilanteissa voitaisiin pitkäksikin aikaa
7125: Kokeilun aineisto ei ollut suuri, mutta se ku- turvata lähiomaisen hoito kotona samalla, kun
7126: vannee todellisuutta: Valtaosa kotiin jäävistä estettäisiin hoitajan uupumusta. Kuitenkin aina,
7127: hoitajista työskenteli julkisen sektorin palveluk- kun keskustellaan oikeudesta työstä poissa-
7128: sessa ja työnantaja suhtautui palkattomalle virka- oloon, on asia käsiteltävä yhdessä työmarkkina-
7129: vapaalle jäämiseen myönteisesti. Tyypillinen osapuolien kanssa.
7130:
7131:
7132:
7133: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
7134:
7135: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
7136:
7137: 2
7138: Ministems svar KK 256/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
7139:
7140:
7141:
7142:
7143: Tili riksdagens talman
7144:
7145: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tog tjänstledigt utan lön för att sköta endera av
7146: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- föräldrarna som en typisk närståendevårdare. Det
7147: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- faktum att arbetstagare inom den offentliga sek-
7148: jatta Stenius-Kaukonen /vänst m.fl. underteckna- torn var överrepresenterade i försöket kan bero
7149: de skriftliga spörsmål SS 256/2000 rd: på den ekonomiska recessionen: man försökte
7150: skära ned kostnaderna inom den offentliga sek-
7151: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta torn genom att gynna oavlönade tjänstledigheter,
7152: för att systemet med vårdledighet skall men inom den privata sektorn vågade man kan-
7153: utvidgas till att också gälla arbetstaga- ske inte ta tjänstledigt utan lön av rädsla för att
7154: re som stannar hemmaför att sköta åld- mista arbetsplatsen, eftersom permitteringar och
7155: ringar? uppsägningar förekom samtidigt.
7156: Genom en ändring av lagen om arbetsavtal
7157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- (357/1998) gav man arbetstagaren rätt tili frånva-
7158: föra följande: ro av tvingande familjeskäl. Det förutsätts då att
7159: Vid utvecklandet av stödsystemet för närstående- arbetstagarens omedelbara närvaro är nödvändig
7160: vård på 1990-talet togs frågan om rätten tili vård- av oförutsägbara eller tvingande skäl tili följd av
7161: ledighet för anhöriga och närstående som stannar en sjukdom eller olycka som drabbat hans eller
7162: hemma för att ta hand om sina anhöriga, särskilt hennes familj. Arbetsgivaren är inte tvungen att
7163: åldringar, upp i olika sammanhang. 1 en utred- betala lön för denna tid. Denna reform går i rätt
7164: ningsrapport om stödet för närståendevård från riktning när det gäller att stödja närståendevår-
7165: 1993 konstateras bl.a. att ett sätt att öka antalet den.
7166: vårdare skulle vara att bevilja rätt tili vårdledig- Eftersom närståendevård i de flesta fali är en
7167: het för skötseln av familjemedlemmar, på sam- mycket mänsklig vårdform, som samtidigt är
7168: ma sätt som ledighet beviljas föräldrar med barn ekonomisk, skulie det vara ändamålsenligt att
7169: under tre år. Senare på hösten 1993 inleddes ett skapa olika slags sporrar för vårdarna. En sådan
7170: försök med kortvarigt stöd för närståendevård i sporre vore också att arbetstagaren med säkerhet
7171: vilket 15 kommuner deltog. Ett mål med försö- skulle kunna återgå tili sitt eget arbete när vård-
7172: ket var att få reda på hur arbetsgivarna förhålier arbetet väl är tili ända. 1 sådana situationer kunde
7173: sig tili arbetstagare som stannar hemma för att ta vården också alternera t.ex. mellan syskon och på
7174: hand om en anhörig eller närstående. så sätt kunde man i vissa fall t.o.m. för långa ti-
7175: Försöksgruppen var inte stor med den torde ge der trygga vården av en nära anhörig i det egna
7176: rätt bild av verkligheten: Merparten av de vårda- hemmet samtidigt som man skulie förebygga ut-
7177: re som stannade hemma arbetade inom den of- brändhet hos vårdaren. Men när man diskuterar
7178: fentliga sektorn och arbetsgivaren förhöli sig po- rätten tili frånvaro från arbetet måste saken alitid
7179: sitivt till en oavlönad tjänstledighet. 1 försöket behandlas tilisammans med arbetsmarknadspar-
7180: framstod en medelålders dotter som arbetade terna.
7181: inom social- och hälsovårdsbranschen och som
7182:
7183:
7184: Helsingfors den 6 april 2000
7185:
7186: Omsorgsminister Eva Biaudet 3
7187: KK 257/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
7188:
7189:
7190:
7191:
7192: KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2000 vp
7193:
7194: Kauppakamareiden tavarantarkastajien puo-
7195: lueettomuus kuluttajan kannalta
7196:
7197:
7198:
7199:
7200: Eduskunnan puhemiehelle
7201:
7202: Rakennusvirheiden selvittelytilanteessa kulutta- va elin, vaan se on koottu lähes yksinomaan elin-
7203: javiranomaiset kehottavat kuluttajia käyttämään keinoelämän edustajista ja HTT-tavarantarkasta-
7204: kauppakamarien hyväksymiä tavarantarkastajia jista, ja esittelijä on suorassa alistussuhteessa
7205: (HTT) vakuuttaen heidän olevan ehdottoman kauppakamariin.
7206: puolueettomia ja päteviä eli turvallisia kulutta- Kuluttaja-asiamiehelle on tehty kirjelmä tästä
7207: jan kannalta. Kuluttajaviranomaisten yksisilmäi- HTT-tavarantarkastajien kyseenalaisesta puo-
7208: nen tavarantarkastajain suositteleminen on kulut- lueettomuudesta, mutta hän on ilmoittanut, ettei
7209: tajan aseman turvaamisen kannalta kyseenalais- hän ryhdy mihinkään toimiin asiassa. Näin siitä
7210: ta, sillä markkinoilla on muitakin yhtä päteviä ja huolimatta, että oikeudessa on saatu tavarantar-
7211: korkeatasoisia alan ammattilaisia. Vielä kyseen- kastajien päätöksestä poikkeavia tuomioita. Oli-
7212: alaisemmaksi tämän "ainoan oikean tien" suosit- si kuluttajien kannalta turvallisempaa, jos he voi-
7213: tamisen tekee se, että kauppakamariasetuksessa sivat kääntyä ehdottoman luotettavan tahon puo-
7214: määritellään ensin sen 1 §:n 1 momentissa: leen kohdatessaan ongelmia rakennusvirheiden
7215: "Kauppakamarin tehtävänä on toiminta-alueensa osalta, sillä niiden rahallinen arvo on monesti
7216: elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämi- korkea. Nykyisessäjärjestelmässä tähän ehdotto-
7217: nen ja yhteisten etujen valvominen" ja edelleen maan puolueettomuuteen on vaikea luottaa.
7218: 4 §:ssä: "Tehtävänsä toteuttamiseksi kauppa-
7219: kamari (kohta 6) hyväksyy elinkeinoelämän tar- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7220: peita varten tavarantarkastajia ... ". jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7221: Edellä olevan mukaisesti tavarantarkastajat valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7222: ovat vahvasti sidoksissa kauppakamarien jäsen- vaksi seuraavan kysymyksen:
7223: yrityksiin, mutta tätä tosiasiaa ei kuluttajalle mis-
7224: sään kerrota, vaan päinvastoin vakuutetaan jär- Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyis-
7225: jestelmän puolueettomuutta. Tavarantarkas- tä HTT-tavarantarkastajajärjestelmää
7226: tajien tekemästä virheellisestä tarkastuksesta voi on perusteltua epäillä puolueelliseksi
7227: valittaa Keskuskauppakamarin tavarantarkastus- sen toimiessa kauppakamarien alaisuu-
7228: lautakuntaan, mutta kyseinen elin ei yleisestä kä- dessa, jotka puolestaan muodostuvat
7229: sityksestä poiketen ole tuomioistuimeen verratta- usein valitusten kohteina olevista suu-
7230: rista alan yrityksistä ja
7231:
7232:
7233:
7234:
7235: Versio 2.0
7236: KK 257/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
7237:
7238:
7239: aikooko hallitus ryhtyä toimiin kulutta-
7240: jalle puolueettomamman tarkastusjär-
7241: jestelmän luomiseksi alalle?
7242:
7243:
7244: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
7245:
7246: Raimo Vistbacka /ps
7247:
7248:
7249:
7250:
7251: 2
7252: Ministerin vastaus KK 257/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
7253:
7254:
7255:
7256:
7257: Eduskunnan puhemiehelle
7258:
7259: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tavarantarkastajan on suoritettava tehtävänsä
7260: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- puolueettomasti ja huolellisesti. Erityisesti hän ei
7261: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen saa ottaa vastaan ohjeita tai mennä sitoumuksiin,
7262: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan jotka vähentäisivät hänen puolueettomuuttaan tai
7263: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vaikuttaisivat hänen lausuntojensa sisältöön eikä
7264: 257/2000 vp: käyttää asemaansa tai tehtäväänsä asiattoman
7265: edun tavoittelemiseksi. Tavarantarkastajien lau-
7266: Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyis- sunnot ovat teknisiä asiantuntijalausuntoja, ei-
7267: tä HTT-tavarantarkastajajärjestelmää vätkä tarkastajat voi antaa tarkastuskertomuksis-
7268: on perusteltua epäillä puolueelliseksi saan riidan ratkaisusuosituksia.
7269: sen toimiessa kauppakamarien alaisuu- Rakennusvirheitä selvittää kauppakamarei-
7270: dessa, jotka puolestaan muodostuvat den rakennustarkastajien lisäksi lukuisa määrä
7271: usein valituksen kohteina olevista suu- kiinteistöjen ja huoneistojen kuntotarkastajia.
7272: rista alan yrityksistä ja Asunto- ja omakotitalokaupan yhteydessä tehtä-
7273: viin kuntotarkastuksiin on vastikään luotu yhte-
7274: aikooko hallitus ryhtyä toimiin kulutta- näiset ohjeet. Hankkeessa ovat olleet mukana
7275: jille puolueettoman tavarantarkastus- Kuluttajavirasto, ympäristöministeriö, Suomen
7276: järjestelmän luomiseksi alalle? Kiinteistöliitto, Suomen kiinteistövälittäjäliitto,
7277: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Rakennustietosäätiö, Insinööritoimisto Raksys-
7278: ti seuraavaa: tems Oy, Teknillinen korkeakouluja Tekes. Kun-
7279: totarkastuksen tarkoituksena on saada puoluee-
7280: Kauppakamarit ovat hyväksyneet HTT -tavaran- tonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennustek-
7281: tarkastaja-nimikkeellä toimivia henkilöitä teke- nisestä kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisis-
7282: mään tavaroiden ja työsuoritusten arviointeja ta vaurioriskeistä välineeksi asuntokaupan osa-
7283: 1940-1uvulta lähtien. Pääasiallisesti tarkastuksia puolille.
7284: tehdään rakennus- sekä auto- ja konealoilla. Kuluttajavirasto voi tarjota apua kuluttajan oi-
7285: Edellytyksenä tavarantarkastajaksi pääsemiselle keudellisen aseman selvittämiseksi. Sen sijaan
7286: on korkeakoulututkinto tai erityisestä syystä muu rakennusvirheen toteaminen vaatii usein raken-
7287: asianomaisen alan tutkinto sekä yli kymmenen nusteknistä asiantuntemusta. Mahdollisen virhe-
7288: vuoden kokemus alan vaativista tehtävistä ja se, tilanteen selvittämiseksi Kuluttajaviraston neu-
7289: että henkilö pystyy toimimaan puolueettomasti vonnasta ohjataan kuluttajia aluksi kääntymään
7290: tavarantarkastajan tehtävässä. Tavarantarkasta- kuntansa rakennusviranomaisten puoleen, jotka
7291: jan on myös suoritettava erityinen koe. Tavaran- usein voivat opastaa kuluttajaa tarvittavan asian-
7292: tarkastajat ottavat toimeksiautonsa vastaan suo- tuntijan hankkimisessa.
7293: raan asiakkailta. Hallituksen käsityksen mukaan tavarantarkas-
7294: Keskuskauppakamarin valtuuskunnan vahvis- tusjärjestelmästä saadut kokemukset ovat myön-
7295: taman HTT-ohjesäännön, jota tavarantarkastajat teisiä ja järjestelmä toimii hyvin. Hallitus ei pidä
7296: ovat sitoutuneet noudattamaan, 11 §:n mukaan tarpeellisena edellä mainittujen toimenpiteiden
7297:
7298:
7299: 3
7300: KK 257/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
7301:
7302:
7303: lisäksi uusien tarkastusjärjestelmien luomista
7304: alalle.
7305:
7306:
7307: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
7308:
7309: Ministeri Kimmo Sasi
7310:
7311:
7312:
7313:
7314: 4
7315: Ministerns svar KK 257/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
7316:
7317:
7318:
7319:
7320: Tili riksdagens talman
7321:
7322: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tion och som varubesiktningsmännen har förbun-
7323: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- dit sig att fö1ja, skall varubesiktningsmannen ut-
7324: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot föra sin uppgift opartiskt och samvetsgrant. 1
7325: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga synnerhet får han inte ta emot instruktioner eller
7326: spörsmå1 SS 257/2000 rd: ingå förbinde1ser, som skulle minska hans opar-
7327: tiskhet eller inverka på innehållet i hans utlåtan-
7328: A"r regeringen medveten om att det är den och inte missbruka sin ställning eller uppgift
7329: motiverat att misstänka att det nuvaran- för att uppnå en obehörig fördel. Varubesikt-
7330: de systemet för GVM-varubesiktnings- ningsmännens utlåtanden är tekniska sakkunnig-
7331: män är partiskt, eftersom det lyder un- utlåtanden, och besiktningsmännen kan inte i
7332: der handelskamrarna, som i sin tur bil- sina besiktningsberätte1ser ge rekommendatio-
7333: das av stora företag i branschen, vilka ner om hur en tvist bör lösas.
7334: ofta är föremål för klagomål och Byggnadsfel utreds utöver av handelskamrar-
7335: nas byggnadsinspektörer också av ett stort antal
7336: har regeringenför avsikt att vidta åtgär- inspektörer som undersöker fastigheters och 1ä-
7337: der för att för konsumenterna skapa ett genheters skick. För de granskningar av en bo-
7338: opartiskt system för varubesiktning i stads eller ett egnahemshus skick som skall gö-
7339: branschen? ras i samband med ett köp har enhetliga anvis-
7340: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- ningar ny1igen utarbetats. 1 detta projekt har
7341: föra fö1jande: Konsumentverket, mi1jöministeriet, Finlands
7342: Fastighetsförbund, Fin1ands Fastighetsmäklare-
7343: Hande1skamrarna har sedan 1940-ta1et auktorise- förbund, Bygginformationsstiftelsen, Insinööri-
7344: rat personer med beteckningen GVM-varubesikt- toimisto Raksystems Oy, Tekniska högskolan
7345: ningsman för att utföra värderingar av varor och och Tekes varit med. Syftet med granskningen av
7346: arbetsprestationer. Besiktningar görs huvudsak- en byggnads skick är att få opartisk information
7347: 1igen inom byggnads- samt bi1- och maskinbran- om det byggnadstekniska skicket, reparationsbe-
7348: schen. Förutsättningen för att man skall kunna hoven och eventuella risker för skador i det ob-
7349: godkännas som varubesiktningsman är högsko1e- jekt som skall granskas som ett mede1 för parter-
7350: examen eller av särski1da skä1 någon annan behö- na i ett bostadsköp.
7351: rig branschinriktad examen samt över tio års er- Konsumentverket kan erbjuda hjälp när det
7352: farenhet av krävande uppgifter inom branschen gäller att reda ut konsumentens juridiska ställ-
7353: och att personen har förmåga att verka opartiskt i ning. Däremot krävs det ofta byggnadsteknisk
7354: varubesiktningsmannens uppgifter. En varube- sakkunskap för att konstatera ett byggnadsfel.
7355: siktningsman skall också av1ägga ett särskilt När det gäller att reda ut en situation där ett fel
7356: prov. Varubesiktningsmännen tar emot sina upp- eventuellt förekommer får konsumenterna vid
7357: drag direkt av kunderna. Konsumentverkets rådgivning rådet att först vän-
7358: Enligt 11 § stadgarna för varubesiktning, som da sig tili byggnadsmyndigheterna i sin kom-
7359: fastställs av Centra1handelskammarens delega-
7360:
7361:
7362: 5
7363: KK 257/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
7364:
7365:
7366: mun, vilka ofta kan vägleda konsumenten att sitiva och systemet fungerar väl. Regeringen an-
7367: skaffa sig den expert han eller hon behöver. ser det inte nödvändigt att utöver ovan nämnda
7368: Enligt regeringens uppfattning är erfarenhe- åtgärder skapa nya besiktningssystem inom bran-
7369: tema från systemet med varubesiktningsmän po- schen.
7370:
7371:
7372: Helsingfors den 6 april 2000
7373:
7374: Minister Kimmo Sasi
7375:
7376:
7377:
7378:
7379: 6
7380: KK 258/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
7381:
7382:
7383:
7384:
7385: KIRJALLINEN KYSYMYS 258/2000 vp
7386:
7387: Ammatillisen aikuiskoulutuksen resurssien tur-
7388: vaaminen
7389:
7390:
7391:
7392:
7393: Eduskunnan puhemiehelle
7394:
7395: Kotkan ammatillisen aikuiskoulutuksen opetus- hyvin motivoituneita. He pyrkivät työllistymään
7396: suunnitelmia joudutaan merkittävästi supista- ammattitaitoaan kohentamalla. Koulutukseen
7397: maan. Useita opettajia on jouduttu lomautta- kuuluu työharjoittelu, jonka kautta työpaikka
7398: maan. Määräaikaisten opettajien kohtaloksi jää usein luontevasti löytyy. Yksilöitten työllistymi-
7399: irtisanominen. Kaakkois-Suomen TE-keskus ei sen edellytyksiä ei pitäisi heikentää etenkään Ky-
7400: ole ostanut tarvittavia teollisuudenalan jatko- menlaaksossa, jossa työttömyysaste on korkea.
7401: kursseja korkean hinnan vuoksi. TE-keskusta si- Kotkassa työttömyysaste on viime vuodesta jopa
7402: too valtion talousarviossa asetettu tavoitemäärä noussut.
7403: opiskelijatyöpäivistä. Tällöin kalliimmat kurssit
7404: jäävät toteuttamatta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7405: Kotkassa joudutaankin vähentämään metalli- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7406: teollisuuden ja rakennusalan koulutusta, jotka valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7407: ovat kalliita, mutta alueella hyvin tarpeellisia. vaksi seuraavan kysymyksen:
7408: Rakennusteollisuus on yksi niistä aloista, joita
7409: uhkaa muutaman vuoden päästä työvoimapula. Aikooko hallitus turvata ammatillisen
7410: Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitus on aikuiskoulutuksen määrällisen ja laa-
7411: pudonnut 10 prosentin vuosivauhtia. Aikuisten dullisen tason ja
7412: ammatillisen lisäkoulutuksen laskennallisia vuo-
7413: sipaikkoja on vastaavasti vähennetty yli puolella aikooko hallitus reagoida Kotkan am-
7414: kolmen vuoden aikana. Vuonna 1997 paikkoja matillisen aikuiskoulutuksen vaikeaan
7415: oli 40 000, nyt enää 18 000. tilanteeseen, jossa koulutustarpeen kas-
7416: Omaehtoisen kouluttautumisen resurssien vä- vaessa joudutaan vähentämään annetta-
7417: hentäminen ei ole perusteltua. Opiskelijat ovat vaa koulutusta?
7418:
7419:
7420:
7421: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
7422:
7423: Pentti Tiusanen /vas
7424:
7425:
7426:
7427:
7428: Versio 2.0
7429: KK 258/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
7430:
7431:
7432:
7433:
7434: Eduskunnan puhemiehelle
7435:
7436: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sään 342 milj. mk. Vähennystä on 7 %. Kaak-
7437: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kois-Suomen alueella (Kymenlaakson ja Etelä-
7438: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Karjalan maakunnissa) käytettiin hankintoihin
7439: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas vuonna 1999 52 milj. mk. Etelä-Suomen läänin-
7440: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hallituksen arvion mukaan hankintojen määrä
7441: 258/2000 vp: Kaakkois-Suomessa vuonna 2000 on noin 46
7442: milj. mk. Vähennystä on 12 %.
7443: Aikooko hallitus turvata ammatillisen Kotkan ammatilliselta koulutuskeskukselta
7444: aikuiskoulutuksen määrällisen ja laa- Etelä-Suomen lääninhallitus hankki vuonna 1999
7445: dullisen tason ja lisäkoulutusta 3,9 milj. mk:lla. Lääninhallituk-
7446: sen arvion mukaan hankintojen arvo vuonna
7447: aikooko hallitus reagoida Kotkan am- 2000 tulee olemaan noin 3,8 milj. mk. Vähennys-
7448: matillisen aikuiskoulutuksen vaikeaan tä on 3%.
7449: tilanteeseen, jossa koulutustarpeen kas- Opetusministeriönrahoittamanaikuisten oma-
7450: vaessajoudutaan vähentämään annetta- ehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen määrä on
7451: vaa koulutusta? Kotkan ammatillisessa koulutuskeskuksessa säi-
7452: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lymässä vuonna 2000 lähes vuoden 1999 tasolla.
7453: ti seuraavaa: Kysymyksessä esitettyyn huoleen koulutuskes-
7454: kuksen vaikeasta tilanteesta ei siis opetusminis-
7455: Laki ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta teriön rahoittaman koulutuksen osalta ole aihet-
7456: (1138/ 1996) on ollut voimassa vuodesta 1997 ta. Koko valtakunnan tasolla lisäkoulutuksen
7457: lähtien. Lain mukaan lääninhallitukset hankkivat määrä on vuonna 2000 jonkin verran vähenemäs-
7458: ammatillista lisäkoulutusta julkisen valvonnan sä, ja opetusministeriö on tietoinen siitä aiheutu-
7459: alaisilta oppilaitoksilta ja erityisestä syystä muil- vista ongelmista. Väheneminen johtuu ko. ta-
7460: ta koulutuspalvelujen tarjoajilta opetusministe- lousarviomäärärahan sopeuttamisesta opetusmi-
7461: riön niille vuosittain myöntämän määrärahan nisteriön pääluokan budjettikehyksiin. Ministe-
7462: puitteissa. Vuonna 1997 lisäkoulutuksen hankin- riö on eri toimintojen rahoitusta koskevissa rat-
7463: tojen määrä oli 557 milj. mk, vuonna 1998 749 kaisuissaan ottanut huomioon kaikki sen pääluo-
7464: milj. mk ja vuonna 1999 noin 920 milj. mk (en- kan menokehykseen vaikuttavat tekijät.
7465: nakkotieto ). Vuonna 2000 lääninhallituksilla on Työministeriöllä on vuonna 2000 käytettävis-
7466: hankintoihin käytettävissään noin 850 milj. mk. sä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-
7467: Kokonaisuutena lisäkoulutuksen määrä on siis kintaan 853 300 000 markkaa. Tästä summasta
7468: viime vuoteen asti lisääntynyt merkittävästi. 55 300 000 markkaa on osoitettu Kaakkois-Suo-
7469: Tänä vuonna määrän odotettavissa oleva vähene- men työvoima- ja elinkeinokeskuksen käyttöön.
7470: minen on noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sillä arvioidaan hankittavan n. 400 000 oppilas-
7471: Etelä-Suomen lääninhallitus käytti vuonna työpäivää, mikä tarkoittaa runsaan 5 000 henki-
7472: 1999 lisäkoulutuksen hankintoihin 366 milj. mk. lön kouluttamista, jos koulutuksen kesto on kes-
7473: Tänä vuonna lääninhallituksella on käytettävis- kimäärin neljä kuukautta.
7474:
7475:
7476: 2
7477: Ministerin vastaus KK 258/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
7478:
7479:
7480: 1990-luvun alusta lähtien voimassa olevan Vuosina 1995-2000 työvoimapoliittisen ai-
7481: työvoimapoliittista ammatillista aikuiskoulutus- kuiskoulutuksen hankintaan käytettävissä olleet
7482: ta koskeva lainsäädäntö edellyttää, että koulutus määrärahat
7483: hankitaan pyytämällä tarjoukset eri koulutuksen
7484: järjestäjiltä. Tämä merkitsee sitä, että mikään vuosi kokomaa
7485: koulutuksen järjestäjä ei voi lähteä siitä, että sil- 1995 861 154 000 mk
7486: tä hankitaan vuosittain tietty määrä koulutusta.
7487: TE-keskustasolla ratkaisun siitä, mitä koulutusta 1996 163 130 000 mk
7488: hankitaan ja mistä se hankitaan tekee TE-keskuk- 1997 1 092 000 000 mk
7489: sen työvoimaosasto näiden tarjousten ja alueelli- 1998 942 510 000 mk
7490: sen tarpeen mukaan. 1999 939 070 000 mk
7491: Vuonna 2000 työvoimapoliittiseen aikuiskou-
7492: 2000 853 300 000 mk
7493: lutuksen hankintaan käytettävät määrärahat ovat
7494: suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 1995.
7495: Vuoden 1995 jälkeen hankintamäärärahoja voi- Työvoimapoliittinen aikuiskoulutuksen maara
7496: makkaasti lisättiin. Työllisyystilanteen parannut- perustuu ensi sijassa työmarkkinoiden ja työttö-
7497: tua hankintamäärärahoja on vähitellen pienen- myyden kehitykseen. Työttömyyden vähentyes-
7498: netty vuodesta 1996 lähtien, kuten alla olevasta sä koulutuksen määrää yleensä vähennetään. Toi-
7499: taulukosta nähdään. saalta työvoimapula voi olla myös peruste koulu-
7500: tuksen lisäämiselle.
7501:
7502:
7503: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2000
7504:
7505: Opetusministeri Maija Rask
7506:
7507:
7508:
7509:
7510: 3
7511: KK 258/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerns svar
7512:
7513:
7514:
7515:
7516: Tili riksdagens talman
7517:
7518: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Södra Karelen) användes år 1999 52 milj. mk till
7519: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- anskaffningar. Enligt länsstyrelsens uppskatt-
7520: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pent- ning kommer anskaffningarna i sydöstra Finland
7521: ti Tiusanen /vänst undertecknade skrift1iga spörs- år 2000 att vara ca 46 milj. mk. Minskningen är
7522: må1 SS 258/2000 rd: 12%.
7523: Från yrkesutbildningscentret Kotkan ammatil-
7524: Avser regeringen säkra den kvantitativa linen koulutuskeskus skaffade länsstyre1sen för
7525: och kvalitativa nivån på yrkesutbild- Södra Finlands 1än år 1999 tilläggsutbildning för
7526: ningen för vuxna och 3,9 milj. mk. Enligt länsstyre1sens uppskattning
7527: kommer värdet på anskaffningarna att vara ca 3,8
7528: avser regeringen reagera på den svåra milj. mk år 2000. Minskningen är 3 %.
7529: situationen inom yrkesutbildningen för Den frivilliga yrkesinriktade tilläggsutbild-
7530: vuxna i Kotka, där man när utbildnings- ningen för vuxna som finansieras av undervis-
7531: behovet ökar måste minska på utbudet? ningsministeriet, verkar i Kotkan ammatillinen
7532: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- koulutuskeskus år 2000 hålla sig på nästan sam-
7533: föra fö1jande: ma nivå som 1999. Den i spörsmålet uttryckta
7534: oron över utbildningscentrets svåra situation
7535: Lagen om finansiering av yrkesinriktad tilläggs- finns det således beträffande den utbildning som
7536: utbi1dning (113811996) har varit i kraft sedan undervisningsministeriet finansierar ingen anled-
7537: 1997. En1igt 1agen kan 1änsstyre1serna inom ra- ning till. På riksnivå märks år 2000 en smärre
7538: men för det ans1ag som undervisningsministeriet minskning i tilläggsutbildningen, och undervis-
7539: årligen bevi1jar skaffa yrkesinriktad tilläggsut- ningsministeriet är medvetet om de problem det-
7540: bildning från alla 1äroanstalter som står under of- ta föranleder. Minskningen beror på en anpass-
7541: fentlig uppsyn och av särski1da skäl även från an- ning av budgetanslaget till budgetramarna för
7542: dra lämpliga producenter av utbi1dningstjänster. ministeriets huvudtitel. Ministeriet har i sina av-
7543: År 1997 skaffades tilläggsutbi1dning för 557 göranden gällande finansieringen avolika funk-
7544: mi1j. mk, år 1998 för 749 mi1j. mk och år 1999 för tioner beaktat alla faktorer som inverkar på ut-
7545: ca 920 mi1j. mk (prel.). År 2000 har länsstyrelser- giftsramen för huvudtiteln.
7546: na ca 850 milj. mk till sitt förfogande för anskaff- Arbetsministeriet har år 2000 till sitt förfogan-
7547: ningar. Totalt sett har summan för tilläggsutbild- de 853 300 000 mk för anskaffning av arbets-
7548: ning alltså fram till i fjol ökat avsevärt. Den i år kraftspolitisk vuxenutbildning. Av summan har
7549: väntade minskningen är ca 8 % jämfört med i 55 300 000 mk anvisats Sydöstra Finlands ar-
7550: fjol. bets- och näringscentral. För dessa pengar an-
7551: Länsstyrelsen för Södra Finlands Iän satte skaffas enlig uppskattning ca 400 000 elevarbets-
7552: 1999 ner 366 milj. mk på anskaffning av yrkesin- dagar, vilket betyder utbi1dning av drygt 5 000
7553: riktad tilläggsutbildning. 1 år står 342 milj. mk personer om utbildningen varar i genomsnitt fyra
7554: till länsstyrelsens förfogande. Minskningen är månader.
7555: 7 %. I sydöstra Finland (Kymmenedalen och
7556:
7557:
7558: 4
7559: Ministems svar KK 258/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
7560:
7561:
7562: Sedan början av 1990-ta1et förutsätter den gä1- Anslag för anskaffning av arbetskraftspo1itisk
7563: 1ande 1agstiftningen om arbetskraftspo1itisk yr- vuxenutbildning 1995-2000
7564: kesutbi1dning för vuxna att utbildningen skaffas
7565: genom att anbud inbegärs avolika utbi1dningsan- år hela landet
7566: ordnare. Detta innebär att ingen utbildningsan-
7567: 1995 861 154 000 mk
7568: ordnare kan utgå ifrån att en viss mängd utbild-
7569: ning år1igen köps av dem. När det gäller arbets- 1996 1 163 130 000 mk
7570: och näringscentralema träffas avgörandet om vii- 1997 1 092 000 000 mk
7571: ken utbi1dning som skall skaffas, och av vem, ut- 1998 942 510 000 mk
7572: gående från dessa anbud och enligt regionala be- 1999 939 070 000 mk
7573: hov av centralens arbetskraftsavdelning.
7574: 2000 853 300 000 mk
7575: År 2000 1igger ans1agen för anskaffning av ar-
7576: betskraftspolitisk vuxenutbildning ungefår på
7577: samma nivå som 1995. Efter år 1995 steg an- Omfattningen av den arbetskraftspo1itiska vux-
7578: skaffningsans1agen kraftigt. Sedan sysse1sätt- enutbi1dningen baserar sig i första hand på hur ar-
7579: ningsläget förbättrats har anslagen småningom betsmarknaden och arbetslösheten utvecklas. När
7580: minskat från och med 1996, så som framgår av arbets1ösheten minskar, minskar van1igen utbild-
7581: nedanstående tabell. ningen. Å andra sidan kan även brist på arbets-
7582: kraft utgöra en grund för att öka utbildningen.
7583:
7584:
7585: Helsingfors den 10 april 2000
7586:
7587: Undervisningsminister Maija Rask
7588:
7589:
7590:
7591:
7592: 5
7593: KK 259/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r ym.
7594:
7595:
7596:
7597:
7598: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 259/2000 rd
7599:
7600: Rehabiliteringspenning för unga handikappade
7601:
7602:
7603:
7604:
7605: Tili riksdagens talman
7606:
7607: Avsikten med lagen om ändring av folkpensions- slut för sina välmotiverade ansökningar om reha-
7608: lagen från år 1998 är att ge och förbättra unga biliteringspenning. Det gäller alltså ungdomar,
7609: handikappades möjlighet till rehabilitering och som inte p.g.a. sitt handikapp har någon möjlig-
7610: utbildning. Lagen var ett viktigt led i att förverk- het att skaffa sig en utbildning, som de kan för-
7611: liga det första av Handikapparbetsgruppens '96 sörja sig på utan stöd i framtiden. Detta har drab-
7612: förslag. bat bl.a. ungdomar som fått vårdbidrag för barn
7613: Lagen om rehabiliteringspenning 5 a § garan- tills de fyllt 16 år.
7614: terar att "till en ung person som fyllt 16 år och
7615: som är handikappad på det sätt som avses i 2 § la- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
7616: gen om rehabilitering som ordnas av folkpen- ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
7617: sionsanstalten betalas rehabiliteringspenning ställa följande spörsmål tili behörig medlem av
7618: utan hinder ... , förutsatt att en personlig studie- statsrådet:
7619: och rehabiliteringsplan har uppgjorts för ho-
7620: nom." Genom förordning bestäms närmare om de Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-
7621: perioder som berättigar till rehabiliteringspen- der för att rehabiliteringspenning för
7622: ning samt om innehållet för studie- och rehabili- unga handikappade belalas utan hin-
7623: teringsplanen. der?
7624: 1 ljuset av det ovan nämnda är det förvånande
7625: att unga handikappade trots allt fått fållande be-
7626:
7627:
7628:
7629: Helsingfors den 17 mars 2000
7630:
7631: Margareta Pietikäinen /sv
7632: Pehr Löv /sv
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Version 2.0
7638: Suomennos KK 259/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r ym.
7639:
7640:
7641:
7642:
7643: KIRJALLINEN KYSYMYS 259/2000 vp
7644:
7645: Nuorille vammaisille maksettava kuntootus-
7646: raha
7647:
7648:
7649:
7650:
7651: Eduskunnan puhemiehelle
7652:
7653: Kansaneläkelain muuttamisesta vuonna 1998 an- ta kielteisiä päätöksiä hyvin perusteltuihin kun-
7654: netun lain tarkoituksena on tarjota nuorille vam- toutusrahahakemuksiinsa. Kyse on siis nuorista,
7655: maisille mahdollisuuksia kuntoutukseen ja kou- joilla ei vammansa vuoksi ole minkäänlaista
7656: lutukseen ja parantaa niitä. Laki oli tärkeänä osa- mahdollisuutta hankkia koulutusta, jonka avulla
7657: na Vammaistyöryhmä '96:n ensimmäisen ehdo- he voisivat elättää itsensä tulevaisuudessa tarvit-
7658: tuksen toteuttamisessa. sematta tukea. Tämän kohteeksi ovat joutuneet
7659: Kuntoutusrahalain 5 a § takaa, että "kuntou- mm. nuoret, jotka ovat saaneet lapsen hoitotukea
7660: tusrahaa maksetaan ... estämättä ... kansaneläke- siihen saakka, kun ovat täyttäneet 16 vuotta.
7661: laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun
7662: lain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla vajaakuntoiselle Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7663: 16 vuotta täyttäneelle nuorelle ... edellyttäen, että jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
7664: hänelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7665: kuntoutussuunnitelma." Asetuksella säädetään tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7666: tarkemmin kuntoutusrahaan oikeuttavista jak-
7667: soista sekä opiskelu- ja kuntoutumissuunnitel- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7668: man laatimisesta ja sisällöstä. tyä, jotta kuntoutusrahaa maksettaisiin
7669: Edellä todetun valossa on hämmästyttävää, nuorille vammaisille ilman edellä mai-
7670: että nuoret vammaiset saavat kaikesta huolimat- nittuja esteitä?
7671:
7672:
7673: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
7674:
7675: Margareta Pietikäinen /r
7676: Pehr Löv /r
7677:
7678:
7679:
7680:
7681: 2
7682: Ministerin vastaus KK 259/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r ym.
7683:
7684:
7685:
7686:
7687: Eduskunnan puhemiehelle
7688:
7689: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nuorten kuntoutusrahaetuudet säilyivät ennal-
7690: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- laan.
7691: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kansaneläkelaitos on seurannut lain voimaan-
7692: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi- tuloa yhteistyössä työkyvyttömyys- ja kuntoutus-
7693: sen /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen asiantuntijoiden kanssa. Kansaneläkelaitos on
7694: KK 259/2000 vp: pyrkinyt löytämään yhteisen linjan siihen, mil-
7695: loin kuntoutusraha tulisi myönnettäväksi. Seu-
7696: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- rannassa on käynyt ilmi, että kyseeseen tulevat
7697: tyä, jotta kuntoutusrahaa maksettaisiin henkilöt ovat melko vaikeasti vammaisia ja että
7698: nuorille vammaisille ilman edellä mai- heillä on rajalliset mahdollisuudet siirtyä amma-
7699: nittuja esteitä? tilliseen kuntoutukseen. Yleisimmät sairausryh-
7700: mät ovat olleet älyllinen kehitysvammaisuus,
7701: psyykkinen kehityshäiriö, Downin syndroma
7702: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sekä CP-vamma.
7703: ti seuraavaa: Saadun selvityksen mukaan vuoden 1999 jou-
7704: lukuun alkuun mennessä KRL:n 5 a §:n mukai-
7705: Kuntoutusrahalain (KRL) 5 a §:n mukaan työ-
7706: sia nuorten kuntoutusrahahakemuksia oli käsitel-
7707: kyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemi-
7708: ty Kansaneläkelaitoksessa 169, joista 150 oli
7709: seksi kuntoutusrahaa maksetaan vajaakuntoisel-
7710: myönnetty ja 19 hylätty. Kaikki hylkäyspäätök-
7711: le 16 vuotta täyttäneelle nuorelle ammatillisen
7712: setjohtuivat sairauden, vian tai vamman vaikeus-
7713: kuntoutumisen varmistamiseksi edellyttäen, että
7714: asteen arviointiin liittyvistä tekijöistä. Kolmessa
7715: hänelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja
7716: hylkäykseen johtaneessa tapauksessa vammai-
7717: kuntoutumissuunnitelma. Edellytyksenä on, että
7718: suus todettiin niin suureksi, ettei ammatillisia
7719: nuoren työkyky- ja ansiomahdollisuudet ovat
7720: kuntoutumismahdollisuuksia katsottu olevan, ja
7721: kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk-
7722: nämä nuoret ohjattiin hakemaan työkyvyttö-
7723: sesta annetun lain 2 §:n tarkoittamalla tavalla
7724: myyseläkettä. Muissa sairauden vaikeusaste ei
7725: heikentyneet. Kuntoutusrahan määrä on tällöin
7726: ollut riittävä.
7727: 2 100 markkaa kuukaudessa. Hallituksen esityk-
7728: sen (HE 87/1998 vp) perustelujen mukaan muu- Vuonna 2000 Kansaneläkelaitos on hylännyt
7729: toksella pyrittiin ensisijaisesti vaikuttamaan nii- seitsemän hakemusta, koska vammaisuus oli ar-
7730: hin vaikeasti vajaakuntoisiin nuoriin, jotka oli- vioitu niin suureksi, ettei ammatillisen kuntou-
7731: vat siirtyneet tähän asti suoraan eläkkeelle ilman tuksen mahdollisuuksia katsottu olevan. Muissa
7732: tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. tapauksissa vammaisuus oli arvioitu niin lieväk-
7733: Uudistus kohdennettiin niihin nuoriin, joiden si, etteivät lain soveltamisen edellytykset täytty-
7734: vammaisuuden kokonaisvaikeusaste edellyttää neet. Tällöin Kansaneläkelaitos tutki, täyttääkö
7735: syvennettyä ohjausta ja kuntoutusta. Samalla hei- nuori KRL:n 2 §:n edellytykset ammatillisen
7736: dän kuntotusrahansa tasoa tarkistettiin siten, että kuntoutuksen myöntämiseksi. Jos edellytykset
7737: se tukee kuntoutukseen hakeutumista työkyvyt- ovat täyttyneet, on Kansaneläkelaitos myöntänyt
7738: tömyyseläkkeen sijasta. Muiden vajaakuntoisten kuntoutuksen. Tällöin 16 vuotta täyttäneelle
7739:
7740: 3
7741: KK 259/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r ym. Ministerin vastaus
7742:
7743:
7744: maksetaan normaaliperusteinen kuntoutusraha, nisteriössä. Tässä yhteydessä on myös tarkoituk-
7745: jonka määrä ansiotuloja vailla olevalle on noin senmukaista tarkistaa, onko nuorten vammaisten
7746: 1 500 markkaa kuukaudessa. kuntoutusrahajärjestelmässä muutosta vaativia
7747: Kysymys vammaisten toimeentulon edelleen ongelmia.
7748: kehittämisestä on vireillä sosiaali- ja terveysmi-
7749:
7750:
7751: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
7752:
7753: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
7754:
7755:
7756:
7757:
7758: 4
7759: Ministerns svar KK 259/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r ym.
7760:
7761:
7762:
7763:
7764: Tili riksdagens talman
7765:
7766: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Folkpensionsanstalten har följt lagens ikraft-
7767: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- trädande i samarbete med invaliditets- och reha-
7768: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- biliteringsexperterna. Folkpensionsanstalten har
7769: gareta Pietikäinen /sv m.fl. undertecknade skrift- strävat efter att finna en gemensam utstakning för
7770: liga spörsmål SS 259/2000 rd: när rehabiliteringspenning skall beviljas. 1 upp-
7771: följningen har det kommit fram att de personer
7772: Vad ämnar regeringen vidta för åtgär- som kommer i fråga är tämligen svårt funktions-
7773: der för att rehabiliteringspenning för hämmade och att deras möjligheter att övergå tili
7774: unga handikappade betalas utan hin- yrkesinriktad rehabilitering är begränsade. De
7775: der? vanligaste sjukdomsgrupperna har varit för-
7776: ståndshandikapp, psykisk utvecklingsstörning,
7777: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Downs syndrom samt CP-skada.
7778: föra följande: Enligt erhållen utredning hade Folkpensions-
7779: Enligt 5 a § lagen om rehabiliteringspenning, anstalten, vid ingången av december år 1999 be-
7780: för förebyggande av invaliditetspensionering och handlat 169 rehabiliteringspenningsansökningar
7781: säkerställande av yrkesinriktad rehabilitering be- i enlighet med 5 a § lagen om rehabiliterings-
7782: talas rehabiliteringspenning tili unga personer penning, varav 150 beviljades och 19 avslogs.
7783: som fyllt 16 år förutsatt att en personlig studie- Alla avslagsresolutioner var beroende på fakto-
7784: och rehabiliteringsplan har uppgjorts. En förut- rer som hade att göra med evalueringen av sjuk-
7785: sättning för detta är att den ungas arbetsförmåga domens, lytets eller skadans svårighetsgrad. 1 tre
7786: och möjligheter tili inkomst är försvagade på det av fallen som ledde tili avslag konstaterades han-
7787: sätt som förutsätts i 2 § lagen om rehabilitering dikappet vara sa gravt att inte yrkesinriktade re-
7788: som ordnas av folkpensionsanstalten. Rehabilite- habiliteringsmöjligheter ansågs finnas och dessa
7789: ringspenningens be1opp är härvid 2 100 mark i unga styrdes tili att ansöka om invaliditetspensi-
7790: månaden. Enligt motiveringen i regeringens pro- on. I de andra fallen var inte sjukdomens svårig-
7791: position (RP 87/1998 rd) eftersträvade man att hetsgrad tillräcklig.
7792: med ändringen påverka de svårt funktionshäm- Under år 2000 har Folkpensionsanstalten av-
7793: made ungdomar som hittills har börjat lyfta pen- slagit sju ansökningar, på grund av att handikap-
7794: sion direkt utan någon effektiverad bedömning pet uppskattades vara så gravt att inte yrkesinrik-
7795: av arbetsförmågan eller rehabilitering. Refor- tade rehabiliteringsmöjligheter ansågs finnas. 1
7796: men riktades tili de ungdomar beträffande vilka de övriga fallen uppskattades handikappet vara
7797: handikappets totala svårighetsgrad förutsätter så lindrigt att det inte uppfyllde kraven för till-
7798: fördjupad handledning och rehabilitering. Samti- lämpning av lagen. 1 sådana fall utreder Folkpen-
7799: digt justerades nivån på deras rehabiliteringspen- sionsanstalten ifall den unga uppfyller kraven för
7800: ning så att den stöder rehabilitering i stället för yrkesmässing rehabilitering i § 2 lagen om reha-
7801: invaliditetspension. Rehabiliteringspenningför- biliteringspenning. Ifall kraven uppfyllts har
7802: månerna för andra funktionshämmade ungdomar Folkpensionsanstalten beviljat rehabilitering. Då
7803: förblev oförändrade. betalas rehabiliteringspenning på normala grun-
7804:
7805:
7806: 5
7807: KK 259/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r ym. Ministems svar
7808:
7809:
7810: der till en person som fyllt sexton år. Beloppet vårdsministeriet. I samband med detta är det ock-
7811: som beviljas en person utan utkomst är cirka så ändamålsenligt att granska problem som skul-
7812: 1 500 mark i månaden. le kräva en ändring av rehabiliteringspennings-
7813: Frågan om att vidareutveckla de handikappa- systemet för unga handikappade.
7814: des utkomst är aktuell inom social- och hälso-
7815:
7816:
7817: Helsingfors den ll april 2000
7818:
7819: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
7820:
7821:
7822:
7823:
7824: 6
7825: KK 260/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
7826:
7827:
7828:
7829:
7830: KIRJALLINEN KYSYMYS 260/2000 vp
7831:
7832: Metsäyhtiöiden kilpailulain vastainen yhteistyö
7833: puukaupassa
7834:
7835:
7836:
7837:
7838: Eduskunnan puhemiehelle
7839:
7840: Kilpailuvirasto on tutkinut metsäyhtiöiden teke- teessa. Esimerkiksi kuitupuun hinta on ollut vii-
7841: mää yhteistyötä puukaupassa mm. Etelä-Savos- me aikoina erittäin alhainen ja jopa laskussa,
7842: sa. Epäilyksien mukaan metsäyhtiöt ovat rikko- vaikka suhdanteet metsäteollisuudelle ovat ol-
7843: neet kilpailulain 6 §:ää, joka kieltää hintakartel- leet otolliset ja mm. selluloosan hinta on nousus-
7844: lit. Kyseisen pykälän mukaan saman tuotanto- tai sa.
7845: jakeluportaan elinkeinonharjoittajat eivät saa so- Suomessa on noin 400 000 metsänomistajaa.
7846: pia hinnasta. Osalle heistä metsätulot ovat tärkeä osa toimeen-
7847: Julkisuuteen tulleiden epäilyjen mukaan mm. tuloa. Tämän johdosta valtion olisi turvattava
7848: Etelä-Savossa yhtiöt ovat jakaneet hankinta- avoin kilpailu ja toimivat markkinat puukaup-
7849: alueita sekä kertoneet toisilleen puun ostohin- paan liittyvissä neuvotteluissa, sillä markkinata-
7850: noista, hankintamääristä ja tulevaisuuden suun- lous toimiakseen vaatii tasavertaiset neuvottelu-
7851: nitelmistaan, vaikka se on kiellettyä. Puukaupan ja sopimusosapuolet
7852: sopimusasetelma on ilman kartellejakin vaikea
7853: puunmyyjän kannalta, sillä yksittäisen metsän- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7854: omistajan kauppakumppanina on yhä useammin jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7855: jopa maailmanlaajuinen suuryhtiö. Metsäyhtiöi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7856: den omistuksen keskittyminen ja kansainvälisty- vaksi seuraavan kysymyksen:
7857: minen on johtanut tilanteeseen, jossa puunmyy-
7858: jiä vastassa on markkinoilla usein vain kolme os- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
7859: tajaa. Puunmyyjien tilannetta on lisäksi haitan- tyä taatakseen avoimen kilpailun ja toi-
7860: nut se, että Kilpailuvirasto on kieltänyt puun- mivat markkinat puukaupassa sekä
7861: myyjien yhteistoiminnan markkinoilla. Tämän 400 000 metsänomistajalle tasavertai-
7862: johdosta monet puunmyyjät kokevat, että puun sen aseman heidän neuvote/lessaan puu-
7863: hintataso ja ostoehdot päätetäänjossakin muual- kaupan ehdoista metsäyhtiöiden kans-
7864: la kuin myyjän ja ostajan kesken puukauppatilan- sa?
7865:
7866:
7867: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
7868:
7869: Pekka Nousiainen /kesk
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: Versio 2.0
7875: KK 260/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministerin vastaus
7876:
7877:
7878:
7879:
7880: Eduskunnan puhemiehelle
7881:
7882: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa notoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja
7883: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tai vastikkeita taikka rajoittaa tuotantoa, jakaa
7884: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen markkinoita tai hankintalähteitä, elleivät ne ole
7885: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen välttämättömiä järjestelyille, jotka tehostavat
7886: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuotantoa tai jakelua taikka edistävät teknistä tai
7887: 260/2000 vp: taloudellista kehitystä ja hyöty pääosaltaan tulee
7888: asiakkaille tai kuluttajille. Kilpailuvirasto voi an-
7889: Mihin toimenpiteisiin hallitus oikoo ryh- taa kilpailunrajoituslain 6 §:n kiellosta poik-
7890: tyä taatakseen avoimen kilpailun ja toi- keuksen, mikäli lain 19 §:ssä toteutetut edelly-
7891: mivat markkinat puukaupassa sekä tykset täyttyvät.
7892: 400 000 metsänomistajalle tasavertai- Kilpailuvirasto antoi 6. 8.1999 päätöksen Maa-
7893: sen aseman heidän neuvotellessaan puu- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:n bake-
7894: kaupan ehdoista metsäyhtiöiden kans- rnalle poikkeusluvalle metsänomistajien yhteis-
7895: sa? työksi raakapuukaupassa. Virasto katsoi ratkai-
7896: sussaan, etteivät kilpailunrajoituslain 19 §:n
7897: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edellytykset poikkeusluvan myöntämiselle täyt-
7898: ti seuraavaa: tyneet ja hylkäsi hakemuksen. Kilpailuviraston
7899: Raakapuun myyjinä Suomessa toimivat pääasias- ratkaisusta on valitettu kilpailuneuvostoon, jossa
7900: sa yksittäiset metsänomistajat, joskin jonkin ver- asian käsittely jatkuu. Hallituksen toimivaltaan
7901: ran raakapuuta saadaan myös metsäteollisuuden ei kuulu puuttua kilpailuviranomaisten yksittäi-
7902: omista ja valtion metsistä. Raakapuun suurim- sissä kilpailunrajoitusasioissa tekemiin ratkaisui-
7903: mat ostajat ovat kolme suurinta metsäyhtiötä hin.
7904: Metsäliitto, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Kilpailuviraston viimeisimmät tutkimukset
7905: Oyj. Lisäksi ostajina toimivat itsenäiset sahat, ovat keskittyneet epäilyihin kolmen suuren met-
7906: jotka paikallisesti lisäävät kilpailua raakapuun säyhtiön kartellista raakapuun ostossa. Tutki-
7907: ostossa, erityisesti tukkipuun osalta. musten tarkoituksena on selvittää, onko metsäta-
7908: Kilpailunrajoituksista annetun lain, jäljempä- loudessa käytetty menettelytapoja, jotka ovat ny-
7909: nä kilpailunrajoituslaki, 6 §:n mukaan samalla kyisen kilpailunrajoituslain vastaisia. Viraston
7910: tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinon- tavoitteena on varmistaa, että myös raakapuun
7911: harjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa ostajapuolella toimii terve kilpailu ja raakapuun
7912: sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastetta- hinta muodostuu kilpailullisilla markkinoilla.
7913: vana menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkei-
7914:
7915:
7916: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
7917:
7918: Ministeri Kimmo Sasi
7919:
7920:
7921: 2
7922: Ministerns svar KK 260/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
7923:
7924:
7925:
7926:
7927: Tili riksdagens talman
7928:
7929: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger marknaden eller leveranskälloma, om dessa åt-
7930: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gärder inte är nödvändiga för arrangemang som
7931: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- effektiverar produktionen eller distributionen el-
7932: ka Nousiainen /cent undetecknade skriftliga ler främjar den tekniska eller ekonomiska ut-
7933: spörsmål SS 260/2000 rd: vecklingen varvid nyttan huvudsakligen kom-
7934: mer kundema eller konsumentema till godo.
7935: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt Konkurrensverket kan bevilja dispens från förbu-
7936: att vidta för att garantera en öppen kon- det i 6 § konkurrensbegränsningslagen, ifall för-
7937: kurrens och en fungerande marknad utsättningama enligt 19 § lagen uppfylls.
7938: inom trähandeln samt en jämlik ställ- Konkurrensverket meddelade den 6 augusti
7939: ningför de 400 000 skogsägarna när de 1999 ett beslut på Maa- ja metsätaloustuottajain
7940: förhandlar om villkoren för trähandeln Keskusliitto ry:s ansökan om dispens för skogs-
7941: med skogsbolagen? ägamas samarbete i handeln med råvirke. Äm-
7942: betsverket ansåg i sitt avgörande att förutsätt-
7943: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ningama i 19 § konkurrensbegränsningslagen för
7944: föra följande: att bevilja dispens inte uppfylldes och förkastade
7945: Försäljama av råvirke i Finland är huvudsakli- ansökan. Konkurrensverkets avgörande har över-
7946: gen enskilda skogsägare, även om råvirke i nå- klagats hos konkurrensrådet, där behandlingen
7947: gon mån också fås ur skogsindustrins egna och av ärendet fortgår. Regeringen har inte behörig-
7948: statens skogar. De största köpama av råvirke är het att ingripa i de avgöranden som konkurrens-
7949: de tre största skogsbolagen Metsäliitto, Stora myndighetema har fattat i enskilda ärenden som
7950: Enso Abp och UPM-Kymmene Abp. Dessutom gäller konkurrensbegränsningar.
7951: köper också de självständiga sågarna i synnerhet Konkurrensverkets senaste undersökningar
7952: timmerträd, och dessa ökar lokalt konkurrensen har koncentrerats på misstankar om att de tre sto-
7953: vid inköp av råvirke. ra skogsbolagen har bildat kartell vid inköp av rå-
7954: Enligt 6 § lagen om konkurrensbegränsning- virke. Syftet med undersökningarna är att reda ut,
7955: ar, nedan konkurrensbegränsningslagen, får i ett om det inom skogsbruket har använts sådana för-
7956: och samma produktions- eller distributionsled faringssätt som strider mot den nuvarande kon-
7957: verksamma näringsidkare eller sammanslutning- kurrensbegränsningslagen. Ämbetsverkets mål
7958: ar av sådana inte genom avtal, beslut eller där- är att säkerställa att en sund konkurrens fungerar
7959: med jämförbart förfarande bestämma eller re- också hos den part som köper in råvirke och att
7960: kommendera priser eller vederlag som skall upp- priset på råvirke bildas på den konkurrensutsatta
7961: bäras eller betalas i samband med näringsverk- marknaden.
7962: samhet eller begränsa produktionen, dela upp
7963:
7964:
7965:
7966: Helsingfors den 6 april 2000
7967:
7968: Minister Kimmo Sasi
7969:
7970:
7971: 3
7972: KK 26112000 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym.
7973:
7974:
7975:
7976:
7977: KIRJALLINEN KYSYMYS 261/2000 vp
7978:
7979: Maahan, veteen ja luonnonvaroibio kohdistu-
7980: vien oikeuksien selvittäminen Lapissa
7981:
7982:
7983:
7984:
7985: Eduskunnan puhemiehelle
7986:
7987: Oikeusministeriön toimeksiannosta hallitusneu- hin liittyviin oikeuksiin tai hallinnointiin teh-
7988: vos Pekka Vihervuori on tehnyt selvityksen maa- dään, on tehtävä perusteellinen, puolueeton, oi-
7989: han, veteen, luonnonvaroihioja perinteisiin elin- keudellinen selvitys siitä, kenelle tällaiset oikeu-
7990: keinoihin liittyvistä oikeuksista saamelaisten ko- det ovat aikanaan kuuluneet ja ketkä ovat näiden
7991: tiseutualueella. oikeuksien perillisiä tällä hetkellä.
7992: Hallitusneuvos Pekka Vihervuori on tehnyt Olemme vakavasti huolestuneita siitä kehityk-
7993: myös ehdotukset lainmuutoksista, jotka hänen sestä, joka on johtanut ihmisten henkilösuhtei-
7994: mukaansa olisi tehtävä. Esitys on saanut hyvin den kärjistymiseen saamelaisten kotiseutualueel-
7995: ristiriitaisen vastaanoton varsinkin saamelaisten la. Jos valtiovallan puolelta tehdään hätiköityjä
7996: kotiseutualueella. Suurin osa lappalaisten jälke- päätöksiä ilman perusteellisia selvityksiä, kärjis-
7997: läisistä kokee tulevansa väärin kohdelluiksi, jos tetään tilannetta tavalla, joka ei ole kenenkään
7998: asiassa edetään hallitusneuvos Vihervuoren eh- etujen mukaista.
7999: dotusten mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että pai-
8000: kallisen väestön käsitykset nautinta-ja omistus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8001: oikeuksista poikkeavat toisistaan. Luotettavan jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
8002: kokonaisselvityksen puuttuminen osaltaan ruok- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8003: kii ristiriitoja. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8004: Valtioneuvosto on antanut jo vuonna 1993 sil-
8005: loisen saamelaisvaltuuskunnan tehtäväksi saa- Onko hallituksen tarkoituksena tehdä
8006: melaisten maahan, veteen ja luonnonvaroibio perusteellinen oikeudellinen selvitys
8007: kohdistuvien oikeuksien selvittämisen. Selvitys- oikeuksista maahan, veteen ja luonnon-
8008: tä ei ole tehty eikä ole tiedossa, onko se edes vi- varoihin Lapissa, ennen kuin se ryhtyy
8009: reillä. toimenpiteisiin selvitysmiehen, hallitus-
8010: Katsomme, että ennen kuin minkäänlaisia neuvos Vihervuoren ehdotusten johdos-
8011: uusia päätöksiä maahan, veteen ja luonnonvaroi- ta?
8012:
8013:
8014: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
8015:
8016: Ossi Korteniemi /kesk
8017: Hannes Manninen /kesk
8018:
8019:
8020:
8021: Versio 2.0
8022: KK 261/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym. Ministerin vastaus
8023:
8024:
8025:
8026:
8027: Eduskunnan puhemiehelle
8028:
8029: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- teen perustuva ratkaisu, että näillä alueilla ei il-
8030: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- man painavaa syytä harjoitettaisi luontaiselinkei-
8031: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nojen harjoittamista häiritsevää toimintaa.
8032: vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korteniemen Selvitysmiehen ehdotus rakentuu sanottujen
8033: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen alueiden käyttöoikeuden ja niiden saamelaisten
8034: KK 261/2000 vp: perinteisiä elinkeinoja vaarantavan käytön rajoi-
8035: tusten pohjalle. Esityksen keskeisiä piirteitä ovat
8036: Onko hallituksen tarkoituksena tehdä saamelaisten ja muun paikallisen väestön myötä-
8037: perusteellinen oikeudellinen selvitys vaikutus alueiden luovutusta, vuokraus ta ja käyt-
8038: oikeuksista maahan, veteen ja luonnon- tömuodon muutoksia koskevassa päätöksenteos-
8039: varoihin Lapissa, ennen kuin se ryhtyy sa sekä valtion erilaisten kiinteistötulojen kana-
8040: toimenpiteisiin selvitysmiehen, hallitus- voiminen saamelaiskäräjien ja alueen kuntien
8041: neuvos Vihervuoren ehdotusten johdos- hallinnaimaan rahastoon käytettäväksi laissa
8042: ta? osoitetulla tavalla. Ehdotus koskee vain saame-
8043: laisten kotiseutualuetta ja sen piirissä ovat sekä
8044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen saamelaiset että muu paikallinen väestö.
8045: seuraavaa: Saamelaisten maahan, veteen ja luonnonvaroi-
8046: Selvitysmies, hallintoneuvos Vihervuori on oi- hin kohdistuvien oikeuksien selvittely annettiin
8047: keusministeriön 25.5.1999 antaman toimeksian- vuonna 1993 silloisen saamelaisvaltuuskunnan
8048: non johdosta tehnyt esityksen siitä, mitä lainsää- tehtäväksi. Selvitysmiehen työ on tästä erillinen
8049: däntömuutoksia kansainvälisen työjärjestön al- selvitys, jolla ei ole tarkoitus vaikuttaa· tuohon
8050: kuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopi- sittemmin saamelaiskäräjille siirtyneeseen tehtä-
8051: muksen (ILO-sopimus 169) ratifioinnin esteiden vään, vaan esittää malli ratkaisuksi saamelaisten
8052: poistaminen edellyttäisi. kotiseutualueella sijaitsevien valtion maina hal-
8053: Selvityksen keskeisenä tarkoituksena on ollut linuoitujen alueiden käyttöoikeudesta. Kysymys
8054: sen analysoiminen, miten kansainväliset sopi- valtion maina hallinuoitujen alueiden omistusoi-
8055: mukset huomioon ottaen turvataan saamelaisten keudesta saamelaisten kotiseutualueella jätettiin
8056: oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen perin- selvitysmiehen toimeksiannon ulkopuolelle. Hal-
8057: teisten (luontais )elinkeinojen osalta saamelais- litus on katsonut, että tarvetta erillisen oikeudel-
8058: ten kotiseutualueella ja miten samalla turvataan lisen selvityksen teettämiseen ei ole ollut.
8059: muun paikallisen väestön oikeudet (luon- Oikeusministeriö on pyytänyt 57:ää eri tahoa
8060: tais)elinkeinojen harjoittamiseen yhdenvertai- antamaan 31.3.2000 mennessä lausuntonsa selvi-
8061: suusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi toimeksian- tyksen johdosta. Jatkotoimenpiteet, mahdolliset
8062: nossa kysyttiin, olisiko esitettävissä sellainen lisäselvitykset mukaan lukien, tulevat harkitta-
8063: saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevien val- vaksi lausuntopalautteen pohjalta.
8064: tion maina hallinuoitujen alueiden käyttöoikeu-
8065:
8066:
8067: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2000
8068:
8069: Oikeusministeri Johannes Koskinen
8070: 2
8071: Ministems svar KK 26112000 vp- Ossi Korteniemi /kesk ym.
8072:
8073:
8074:
8075:
8076: Tili riksdagens talman
8077:
8078: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bedriva någon verksamhet som stör idkandet av
8079: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- de naturenliga näringama.
8080: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ossi Utredningsmannens förslag bygger på nyttjan-
8081: Korteniemi /cent m.fl. undertecknade skriftliga derätten tili de nämnda områdena och på be-
8082: spörsmål SS 26112000 rd: gränsningar av sådant nyttjande som utgör ett hot
8083: mot samernas traditionelia näringar inom dessa
8084: Å.mnar regeringen göra en grundlig ju- områden. Viktiga faktorer i förslaget är samer-
8085: ridisk utredning om rätten tili jord, vat- nas och den övriga lokalbefolkningens medver-
8086: ten och naturresurser i Lappland innan kan i det beslutsfattande som gälier överlåtelse,
8087: den vidtar åtgärder med anledning av arrendering och ändringar i användningen av om-
8088: utredningsmannens, förvaltningsrådet råden samt en kanalisering av statens olika fas-
8089: Vihervuoris förslag? tighetsintäkter tili en fond som förvaltas av sa-
8090: metinget och kommunema i området för att an-
8091: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vändas på ett i lagen avsett sätt. Förslaget gäller
8092: föra följande: endast samemas hembygdsområde och omfattar
8093: Utredningsmannen, förvaltningsrådet Vihervuo- både samema och den övriga lokala befolkning-
8094: ri har i enlighet med det uppdrag som justitiemi- en.
8095: nisteriet gav honom 25.5.1999 lämnat ett förslag År 1993 gavs den dåvarande delegationen för
8096: angående vilka ändringar som behövs i lagstift- sameärenden i uppdrag att utreda samernas rätt
8097: ningen för att undanröja hindren för en ratifice- tili jord, vatten och naturresurser. Utrednings-
8098: ring av ILO-konventionen 169 om ursprungs- mannens arbete är en separat utredning som inte
8099: och stamfolk. syftar till att påverka nämnda uppgift, viiken se-
8100: Det viktigaste syftet med utredningen var att dermera har överförts tili sametinget, utan tili att
8101: analysera hur man med beaktande av de intema- föreslå en modell med hjälp av viiken man nå en
8102: tionella konventionerna kan trygga samernas rätt lösning beträffande nyttjanderätten till de områ-
8103: att inom ramen för sin egen kultur idka traditio- den inom samernas hembygdsområde som admi-
8104: nella naturnäringar i sin egen hembygd och hur nistreras som statens mark. Utredningsmannens
8105: man samtidigt i enlighet med jämlikhetsprinci- uppdrag omfattar inte frågan om äganderätten till
8106: pen tryggar den övriga lokala befolkningens rätt de områden på samernas hembygdsområde som
8107: att idka naturnäringar. Dessutom ville man ge- administreras som statens mark. Regeringen har
8108: nom uppdraget utröna om en sådan lösning, vii- ansett att det inte har funnits något behov av en
8109: ken grundar sig på samemas nyttjanderätt tili de särskild juridisk utredning.
8110: områden inom samernas hembygd som adminis- Justitieministeriet har med anledning av utred-
8111: treras som statens mark, kunde föreslås att man ningen bett 57 olika parter om utlåtande senast
8112: på dessa områden inte utan vägande skäl skulle 31.3.2000. Behovet av fortsatta åtgärder, däri-
8113: bland eventuella tiliäggsutredningar, tas upp tili
8114: prövning först då remissförfarandet avslutats.
8115:
8116:
8117:
8118: Helsingfors den 10 april 2000
8119:
8120: Justitieminister Johannes Koskinen 3
8121: KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
8122:
8123:
8124:
8125:
8126: KIRJALLINEN KYSYMYS 262/2000 vp
8127:
8128: Valtion osittain omistamien yhtiöiden palkkio-
8129: ja henkilöstöpolitiikka
8130:
8131:
8132:
8133:
8134: Eduskunnan puhemiehelle
8135:
8136: Entisten valtionyhtiöiden palkkio- ja henkilöstö- Optiojärjestelyjen oikeudenmukaisuudesta on
8137: politiikka on noussut jälleen esille julkisuudes- käyty vilkasta keskustelua. Optiojärjestelmän si-
8138: sa. Yhtiöiden johtajat saavat palkkioita samanai- tominen yritysjohdolle eli ns. avainhenkilöille on
8139: kaisesti kuin muun henkilöstön asemaa heiken- ongelmallista. Tämä käy ilmi mm. SAK:n teettä-
8140: netään. Perusteena kannustusjärjestelmille käy- mästä työmarkkinailmastotutkimuksesta, josta
8141: tetään yleensä sitä, että niiden oletetaan lisäävän selviää, että kolme neljäsosaa suomalaisista kat-
8142: yhtiöiden johdon ja myös henkilöstön työmoti- soo, että palkansaajat ovat oikeutettuja samaan
8143: vaatiota, sitoutumista yritykseen ja työskentely- tuloniisään kuin minkä optiojärjestelyt tuovat
8144: tehokkuutta. Tämän arvellaan parantavan yhtiön yritysjohtajille. Stora Enson johtajien optio-oh-
8145: johtamista ja hoitamista. jelma tuomittiin mm. Suomen ja Ruotsin Paperi-
8146: Eduskunnalle 30.11.1999 luovutetussa "Val- liittojen taholta. Ne katsoivat järjestelyn olevan
8147: tiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1998" peiteltyä palkkaa, koska ohjelma antaa ylimpään
8148: otetaan kantaa tulospalkkioihin ja optioihin. Sii- johtoon kuuluville 200 johtajalle taatun tuoton
8149: nä todetaan mm., että ei ole oikein, että palkkiot osakkeen hintaan sidottujen optioiden kautta.
8150: ja optioedut voivat realisoitua ilman johdon tai Myös silloinen kauppa- ja teollisuusministeri
8151: muun henkilöstön lisäponnisteluja. Valtion- Erkki Tuomioja arvosteli Stora Enson johdolle
8152: yhtiöiden kannustusjärjestelmää moititaan ker- myönnettyjä optioita.
8153: tomuksessa sekavaksi, eikä sen katsota olevan Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi on to-
8154: johdonmukainen. dennut, että Suomessajaetaan yritysjohtajille op-
8155: Valtiontilintarkastajat toteavat, että ministe- tioita löperöin perustein. Samojen henkilöiden
8156: riöt eivät ole kyenneet osoittamaan kannustusjär- palkitseminen sekä tulospalkkioilla että optioilla
8157: jestelmien todellisia, perusteltuja ja todennetta- on Sasin mukaan liiallista. Ongelma on myös se,
8158: vissa olevia vaikutuksia yhtiöidenjohdon ja hen- että yritysjohtajat istuvat usein monien yritysten
8159: kilöstön suorituskykyyn tai tuloksiin. Valtion- hallinnossa siten, että he pystyvät jakamaan toi-
8160: tilintarkastajain kertomuksessa todetaan edel- nen toisilleen palkkioita, vaikka lopulliset pää-
8161: leen, että valtionyhtiöiden johdon ja henkilöstön tökset menevätkin yhtiökokousten päätettäviksi.
8162: kannustusjärjestelmät pitäisi laatia palkitsemaan Rautaruukkikonsernin tulos oli tappiollinen
8163: vain johdon ja henkilöstön tavanomaisen suori- vuonna 1999. Julkisuudessa olleiden tietojen mu-
8164: tustason selvästi ylittäviä, poikkeuksellisia saa- kaan Rautaruukkikonserni suunnittelee johdon
8165: vutuksia. Näyttää siltä, että johtajien palkkiojär- palkitsemisjärjestelmän luomista. Määrältään
8166: jestelyihin ei yleensä ole tähän mennessä liitty- optio-oikeuksia annettaisiin noin 2 000 000 kap-
8167: nyt minkäänlaisia tulostavoitteita. paletta, joiden yhteisarvo tämän hetken osake-
8168:
8169:
8170: Versio 2.0
8171: KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
8172:
8173:
8174: kurssin mukaan laskettuna on noin 70 miljoonaa onko hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin
8175: markkaa. selkiyttääkseen kannustusjärjestelmien
8176: Samalla kun optio-oikeuksia ehdotetaan, yh- johdonmukaisuutta, erityisesti koskien
8177: tiössä on suunnitteilla toteuttaa ns. tervehdyttä- optiojärjestelyjen suhdetta hyvään hen-
8178: misohjelma, jonka kohteena ovat eri työntekijä- kilöstöpolitiikkaanja
8179: ryhmät. Rautaruukin Ammattiosasto 200:n mu-
8180: kaan tervehdyttämistoimet ovat jatkuneet tauotta onko kauppa- ja teollisuusministeriö an-
8181: jo vuosia, ja ne ovat vieneet työntekijöiltä uskon tanut yhtenäisiä ohjeita palkkiopolitii-
8182: vakaaseen tulevaisuuteen. Tällainen ilmapiiri kasta siten, että palkkiot koskisivat mui-
8183: työntekijöiden keskuudessa ei voi olla vaikutta- takin henkilöstöryhmiä kuin johtajia ja
8184: matta työn tuloksiin yhtiössä. Johtajille tarkoitet-
8185: onko hallitus tietoinen Rautaruukki
8186: tu optio-ohjelma ja samanaikainen muihin työn-
8187: Oy:n optio-ohjelmasta ns. avainhenki-
8188: tekijöihin kohdistuva saneerausohjelma on epä-
8189: löille ja
8190: oikeudenmukaista ja henkilöstöryhmiä eriarvos-
8191: tavaa politiikkaa. miten hallitus suhtautuu optio-oikeuk-
8192: sien antamiseen avainhenkilöille samal-
8193: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- la kun Rautaruukilla muihin henkilöstö-
8194: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- ryhmiin kohdistetaan ns. tervehdyttä-
8195: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- misohjelmia ja
8196: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8197: aikooko hallitus tarvittaessa ryhtyä toi-
8198: Onko hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin menpiteisiin, jotta hyvää henkilöstöpoli-
8199: valtionyhtiöiden kannustusjärjestelmiin tiikkaa noudatettaisiin Rautaruukki
8200: liittyen valtiontilintarkastajain kerto- Oy:ssä tasapuolisesti kaikkiin henkilös-
8201: muksen pohjalta ja töryhmiin?
8202:
8203:
8204: Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2000
8205:
8206: Unto Valpas /vas Reijo Laitinen /sd
8207: Mikko Kuoppa /vas Esa Lahtela /sd
8208: Tapio Karjalainen /sd Lauri Kähkönen /sd
8209: Pertti Turtiainen /vas
8210:
8211:
8212:
8213:
8214: 2
8215: Ministerin vastaus KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
8216:
8217:
8218:
8219:
8220: Eduskunnan puhemiehelle
8221:
8222: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
8223: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
8224: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8225: vastattavaksi kansanedustaja Unto Valpaksen Valtioneuvosto on valtion omistajapolitiikkaa
8226: /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koskevassa syyskuussa 1999 tekemässään peri-
8227: KK 262/2000 vp: aatepäätöksessä korostanut, että on perusteltua
8228: soveltaa valtionyhtiöissä yhtiö- ja tapauskohtai-
8229: Onko hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin sen harkinnan mukaan johdon sitouttamis- ja
8230: valtionyhtiöiden kannustejärjestelmiin kannustejärjestelmiä, jotka parhaiten turvaavat
8231: liittyen valtiontilintarkastajain kerto- näiden yhtiöiden kilpailukyvyn tarvittavien joh-
8232: muksen pohjalta ja toresurssien rekrytoinnissa. Valtioneuvoston pe-
8233: riaatepäätöksessä korostetaan lisäksi, että kun
8234: onko hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin uusia johdon kannustejärjestelmiä otetaan käyt-
8235: selkiyttääkseen kannustusjärjestelmien töön, on samanaikaisesti pyrittävä kehittämään ja
8236: johdonmukaisuutta, erityisesti koskien soveltamaan myös koko henkilöstöä motivoivia
8237: optiojärjestelyjen suhdetta hyvään hen- kannustimia.
8238: kilöstöpolitiikkaan ja Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
8239: kunta hyväksyi tammikuussa 2000 kannanoton,
8240: onko kauppa- ja teollisuusministeriö an- jossa em. valtioneuvoston periaatepäätöksen
8241: tanut yhtenäisiä ohjeita palkkiopolitii- pohjalta linjataan valtion omistamissa yhtiöissä
8242: kasta siten, että palkkiot koskisivat mui- sovellettavissa olevat kannustinjärjestelmät Mi-
8243: takin henkilöstöryhmiä kuin johtajia ja nisterivaliokunnan kannanoton mukaan:
8244: - Ylimmän johdon kannustejärjestelmiä ke-
8245: onko hallitus tietoinen Rautaruukki
8246: hitettäessä on perusteltua pyrkiä kokonaan pois
8247: Oy:n optio-ohjelmasta ns. avainhenki-
8248: perinteisen kaavamaisen optiomallin käytöstä,
8249: löilleja
8250: jolloin harkinnan mukaan voidaan tarvittaessa
8251: miten hallitus suhtautuu optio-oikeuk- siirtyä tulosperusteisen vertailevan optiomallin
8252: sien antamiseen avainhenkilöille samal- (TVO-malli) tai suositeltavimmin osakepalkkio-
8253: la kun Rautaruukilla muihin henkilöstö- mallin (ROP-malli) käyttöön.
8254: ryhmiin kohdistetaan ns. tervehdyttä- - Valtion omistamien yhtiöiden ylimmän
8255: misohjelmia ja johdon ja asiantuntijoiden sekä hallintoelinten
8256: jäsenten palkkio-/kannustejärjestelmien kehittä-
8257: aikooko hallitus tarvittaessa ryhtyä toi- mistä tulee jatkaa. Tässä kehittämisessä tulee kii-
8258: menpiteisiin, jotta hyvää henkilöstöpoli- reellisimmin selvittää teknologiayritysten nopei-
8259: tiikkaa noudatettaisiin Rautaruukki den kansainvälisten muutosten aiheuttamat haas-
8260: Oy.·ssä tasapuolisesti kaikkiin henkilös- teet ja vaatimukset palkkio-/kannustejärjestel-
8261: töryhmiin? mien kehittämisessä ja soveltamisessa.
8262:
8263:
8264:
8265: 3
8266: KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym. Ministerin vastaus
8267:
8268:
8269: Kannanotossaan ministerivaliokunta korosti Talouspoliittisen ministerivaliokunnan viime
8270: kannustejärjestelmien merkitystä myös koko tammikuussa hyväksymiä linjauksia on noudatet-
8271: henkilöstön motivoinnissa. tu muissakin yhtiöissä. Tämän kevään yhtiöko-
8272: Tämän talouspoliittisen ministerivaliokunnan kouksissa on sekä Outokummussa että Rautaruu-
8273: kannanoton kauppa- ja teollisuusministeriö lä- kissa hyväksytty johdon kannustejärjestelmät,
8274: hetti tiedoksi kaikille ministeriöille sekä hallin- jotka ovat edellä mainitun ROP-mallin mukaisia.
8275: nonalansa valtionyhtiöille. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee valvomaan
8276: Helmikuussa 2000 hallituksen talouspoliitti- ja myötävaikuttamaan yhdessä muiden valtion
8277: nen ministerivaliokunta hyväksyi Sonera Oyj: tä omistamista yhtiöistä vastuussa olevien ministe-
8278: varten kannustejärjestelmän, joka on edellä mai- riöiden kanssa siihen, että valtion omistamat yh-
8279: nitun TVO-mallin mukainen, mutta jossa on eri- tiöt noudattavat kannustejärjestelmien kehittämi-
8280: tyisesti otettu huomioon teknologiayritysten sessä ja soveltamisessa talouspoliittisen ministe-
8281: poikkeuksellisen voimakas arvon kehitys viime rivaliokunnan linjauksia niin johdon kuin eri
8282: kuukausien aikana. Tämä järjestelmä otettiin vä- henkilöstöryhmienkin suhteen.
8283: littömästi käyttöön Sonera-konsernissa koskien
8284: sekä johtoa että henkilöstöä.
8285:
8286:
8287: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
8288:
8289: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
8290:
8291:
8292:
8293:
8294: 4
8295: Ministems svar KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: Tili riksdagens talman
8301:
8302: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
8303: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
8304: rådet översänt följande av riksdagsledamot Unto
8305: Valpas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga Statsrådet har i sitt principbeslut om statens ägar-
8306: spörsmål SS 262/2000 rd: politik från september 1999 betonat att det är mo-
8307: tiverat att i statsbolagen enligt prövning per bo-
8308: Har regeringen utgående fi'ån statsrevi- lag och fall tillämpa system som knyter ledning-
8309: sorernas berättelse vidtagit åtgärder en till bolaget och premierar den. Dessa system
8310: med anlmytning tili statsbolagens pre- tryggar bäst rekryteringen av de ledarresurser
8311: mieringssystem och som dessa bolag behöver för sin konkurrens-
8312: kraft. 1 statsrådets principbeslut betonas dessut-
8313: har regeringen vidtagit åtgärderför att om att när nya premieringssystem för ledningen
8314: klargöra hur konsekventa premierings- tas i bruk måste man samtidigt eftersträva att ut-
8315: systemen är, särskilt vad gäller options- veckla och tillämpa också sådana incitament som
8316: arrangemangen i förhållande tili en god motiverar hela personalen.
8317: personalpolitik, och Regeringens finanspolitiska ministerutskott
8318: godkände i januari 2000 ett ställningstagande, i
8319: har handels- och industriministeriet gett vilket linjer för de premieringssystem som kan
8320: enhetliga anvisningar om premierings- tillämpas i de statsägda bolagen dras upp utgåen-
8321: politiken så att premieringen skall gälla de från ovan nämnda principbeslut av statsrådet.
8322: också andra personalgrupper än direk- 1 ministerutskottets ställningstagande sägs:
8323: törerna och - När premieringssystem för den högsta led-
8324: är regeringen medveten om Rautaruuk- ningen utvecklas är det motiverat att helt sträva
8325: ki Oy:s optionsprogram för s.k. nyckel- bort från bruket av den traditionella schematiska
8326: personer och optionsmodellen, varvid man enligt prövning vid
8327: behov kan övergå till en resultatbaserad jämfö-
8328: hur förhåller sig regeringen tili att nyck- rande optionsmodell eller, vilket är mera rekom-
8329: elpersoner ges rätt tili optioner samti- mendabelt, till en modell där premieringen ut-
8330: digt som Rautaruukkis övriga personal- görs av aktier.
8331: grupper genomgår ett s.k. saneringspro- - Utvecklandet av premieringssystemen för
8332: gram, och de statsägda bolagens högsta ledning och sak-
8333: kunniga samt medlemmama i förvaltningsorga-
8334: har regeringen för avsikt att vid behov nen bör fortgå. 1 detta utvecklande bör med det
8335: vidta åtgärder för att en god personal- snaraste redas ut vilka utmaningar och krav de
8336: politik skall drivas i Rautaruukki Oy snabba intemationella förändringama i teknolo-
8337: jämlikt i fråga om alla personalgrup- giföretagen ställer på utvecklandet och tillämp-
8338: per? ningen av premieringssystemen.
8339:
8340:
8341:
8342: 5
8343: KK 262/2000 vp- Unto Valpas /vas ym. Ministerns svar
8344:
8345:
8346: 1 sitt ställningstagande betonade ministerut- omedelbart i bruk i Sonera-koncernen och det
8347: skottet betydelsen av premieringssystemen ock- gäller både ledningen och personalen.
8348: så när det gäller att motivera hela personalen. De linjer som finanspolitiska ministerutskot-
8349: Detta ställningstagande av finanspolitiska mi- tet godkände ijanuari har följts också i andra bo-
8350: nisterutskottet sände handels- och industriminis- lag. Vid sina bolagsstämmor i vår har både Outo-
8351: teriet för kännedom till alla ministerier samt till kumpu och Rautaruukki godkänt premieringssy-
8352: statsbolagen inom ministeriets förvaltningsområ- stem för ledningen som stämmer överens med
8353: de. den ovan nämnda modell där premieringen ut-
8354: 1 februari 2000 godkände regeringens finans- görs av aktier. Handels- och industriministeriet
8355: politiska ministerutskott ett premieringssystem kommer tillsammans med övriga ministerier som
8356: för Sonera Abp, vilket stämmer överens med den är ansvariga för statsägda bolag att övervaka och
8357: ovan nämnda resultatbaserade optionsmodellen, medverka tili att de bolag som ägs av staten föl-
8358: men i vilket teknologiföretagens exceptionellt jer finanspolitiska ministerutskottets linjer vid
8359: starka värdeutveckling under de senaste måna- utvecklandet och tillämpningen av premierings-
8360: derna har beaktats särskilt. Detta system togs systemen såväl i fråga om ledningen som i fråga
8361: om de olika personalgrupperna.
8362:
8363:
8364: Helsingfors den 7 april 2000
8365:
8366: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
8367:
8368:
8369:
8370:
8371: 6
8372: KK 263/2000 vp - Veijo Puhjo /vas
8373:
8374:
8375:
8376:
8377: KIRJALLINEN KYSYMYS 263/2000 vp
8378:
8379: Huumekoirien riittävyys
8380:
8381:
8382:
8383:
8384: Eduskunnan puhemiehelle
8385:
8386: Porissa koko kaupungin ainoa huumekoira on tärkeää tehtävää, kun yhteiskunta ei Sonera-mil-
8387: jäänyt vastikään eläkkeelle. Koska uutta huume- jardeillakaan pysty osoittamaan riittävästi varoja
8388: koiraa ei ole saatu tilalle, on Porin Yrittäjät ry niinkin halpaan ja tehokkaaseen toimintaan kuin
8389: aloittanut rahankeräyksen uuden huumekoiran huumekoirien käyttöön.
8390: saamiseksi Poriin.
8391: Huumeiden tuonti Suomeen tapahtuu ny- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8392: kyään 80-prosenttisesti Virosta ja Pietarin suun- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8393: nasta. Loput 20 prosenttia kulkeutuu Suomeen si- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8394: ten mitä moninaisimpia reittejä. Näin Porin sata- vaksi seuraavan kysymyksen:
8395: makin voi olla yksi kulkureitti.
8396: On vaikeaa ymmärtää, että yksityiset tahot Mitä hallitus aikoo tehdä, että huume-
8397: joutuvat paikkaamaan yhteiskunnalle kuuluvaa koirien toiminta koko Suomessa turva-
8398: taan asianmukaisella tasolla?
8399:
8400:
8401: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
8402:
8403: Veijo Puhjo /vas
8404:
8405:
8406:
8407:
8408: Versio 2.0
8409: KK 263/2000 vp- Veijo Puhjo /vas Ministerin vastaus
8410:
8411:
8412:
8413:
8414: Eduskunnan puhemiehelle
8415:
8416: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- oli Suomessa koulutettuja poliisikoiria 190 kpl.
8417: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Niistä oli huumausaineiden etsintäkoiria 97 kpl.
8418: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tullilaitoksella on lisäksi tällä hetkellä huumaus-
8419: vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puhjon /vas aineiden etsintäkoiria 31. Vuoden lopussa niiden
8420: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lukumäärä tulee olemaan 39 kpl.
8421: 263/2000 vp: Poliisikoirien kokonaislukumäärä on edelleen
8422: kasvussa ylittäen vuoden 2000 aikana todennä-
8423: Mitä hallitus aikoo tehdä, että huume- köisesti 200 kappaleen rajan. Lukumäärän kasvu
8424: koirien toiminta koko Suomessa turva- johtuu osittain viime aikoina kasvaneesta huu-
8425: taan asianmukaisella tasolla? mausainerikollisuudesta. Huumekoiria on sijoi-
8426: tettu kattavasti ja poliisitoiminnan kannalta tar-
8427: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- koituksenmukaisesti koko maahan.
8428: ti seuraavaa: Porin kihlakunnan poliisilaitoksella, johon
8429: Poliisikoiratoiminnan järjestämisestä alueellaan kansanedustaja Puhjo viittaa, on tällä hetkellä
8430: vastaavat poliisin lääninjohdot ja Helsingin po- yhteensä 5 kpl poliisikoiria ja niistä 3 kpl on saa-
8431: liisilaitos. Poliisikoulun alainen Hämeenlinnassa nut huumekoulutuksen.
8432: sijaitseva Poliisikoiralaitos kouluttaa poliisikoi- Hallitus on huolestuneena seurannut huu-
8433: rien ohjaajat ja hankkii poliisikoirat mausaineiden käytön lisääntymistä Suomessa ja
8434: Koulutettuja poliisikoiria oli vuonna 1997 tukee kaikkia sellaisia tarkoituksenmukaisia kei-
8435: Suomessa 178 kpl, joista 89 kpl oli huumausai- noja, mm. huumekoirien toimintaa, joilla voi-
8436: neiden etsintäkoiria. Vuonna 1998 oli poliisikoi- daan ehkäistä huumausaineiden käytön leviämis-
8437: rien lukumäärä 187 kpl ja niistä huumausainei- tä.
8438: den etsintäkoiria oli 95 kpl. Vuoden 2000 alussa
8439:
8440:
8441:
8442: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
8443:
8444: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
8445:
8446:
8447:
8448:
8449: 2
8450: Ministems svar KK 263/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
8451:
8452:
8453:
8454:
8455: Tili riksdagens talman
8456:
8457: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 95 narkotikahundar. 1 början av 2000 fanns det
8458: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 190 dresserade polishundar i Finland av vilka 97
8459: rådet översänt följande av riksdagsledamot Vei- var narkotikahundar. Tullverket har dessutom för
8460: jo Puhjo /vänst undertecknade skriftliga spörs- närvarande 31 narkotikahundar. 1 slutet av året
8461: mål SS 263/2000 rd: kommer antalet att uppgå tili 39.
8462: Det totala antalet polishndar ökar hela tiden
8463: Vad ämnar regeringen göraför att tryg- och kommer under 2000 sannolikt att överstiga
8464: ga en adekvat standard på verksamhe- 200. Det ökade antalet beror delvis på den senas-
8465: ten med narkotikahundar i hela Fin- te tidens ökade narkotikabrottslighet. Narkotika-
8466: land? hundama är utplacerade så att verksamheten
8467: täcker hela Jandet och på ett sätt som är ända-
8468: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- målsenligt med tanke på polisverksamheten.
8469: föra följande: Polisinrättningen i Bjömeborgs härad, som
8470: Polisens länsledningar och Helsingfors polisin- riksdagsledamot Puhjo hänvisar tili, har för när-
8471: rättning ansvarar för verksamheten med polis- varande sammanlagt 5 polishundar, av vilka 3 har
8472: hundar inom det egna området. Polishundsinrätt- fått narkotikaträning.
8473: ningen i Tavastehus, som lyder under Polissko- Regeringen har med oro följt det ökade narko-
8474: lan, utbildar polishundförare och skaffar polis- tikamissbruket i Finland och stöder alla ända-
8475: hundar. målsenliga åtgärder, bl.a. verksamheten med nar-
8476: År 1997 fanns det 178 dresserade polishundar kotikahundar, som kan förebygga en spridning av
8477: i Finland. Av dessa var 89 narkotikahundar. År narkotikamissbruket.
8478: 1998 var antalet polishundar 187 och av dem var
8479:
8480:
8481:
8482: Helsingfors den 5 april 2000
8483:
8484: lnrikesminister Kari Häkämies
8485:
8486:
8487:
8488:
8489: 3
8490: KK 264/2000 vp -Ulla-Maj Wideroos /r ym.
8491:
8492:
8493:
8494:
8495: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 264/2000 rd
8496:
8497: Prisstegringen på bränsle
8498:
8499:
8500:
8501:
8502: Tili riksdagens talman
8503:
8504: Svenska riksdagsgruppen är oroad över den se- ingsprogrammet utlovade skattesänkningen på
8505: naste tidens prisstegring på bränsle. Bensinpri- 10-11 miljarder. En sänkning skulle knappast
8506: serna har stigit med nästan 2 mark under det se- medföra negativa miljökonsekvenser i form av
8507: naste året. Konsumentpriserna på lätt brännolja ökad onödig trafik, eftersom priserna inte skulle
8508: har nästan fördubblats under samma tidsperiod. sjunka tili en nivå som kunde kallas billig. En
8509: Prisstegringen slår hårt mot yrkestrafiken och sänkning av bränsleaccisen motiveras också av
8510: t.ex. växthusodlarna. Också privatbilisterna och det faktum att staten redan på hösten räknade
8511: ägare av egnahemshus som uppvärms med lätt med minskade skatteintäkter på grund av mins-
8512: brännolja känner av de höga priserna, med för- kad bränsleförbrukning.
8513: sämrad köpkraft som resultat. Prisstegringen Ett av argumenten mot sänkning av bränsleac-
8514: innebär både inflation i sig och ökar inflations- ciserna har varit att den senaste tidens prissteg-
8515: trycket. ring inte har berott på dem. 1 en situation då stör-
8516: Grundorsaken tili prisstegringen är att priset sta delen av priset består av acciser och skatter
8517: på råolja stiger på grund av Opec-ländernas pro- måste man kräva en aktiv politik av staten också i
8518: duktionsbegränsningar. 1 Finland består dock det fallet. Staten borde ha som mål att med sin ac-
8519: konsumentpriserna endast tili en liten del av råol- cispolitik bidra tili att dämpa oljeprishöjningens
8520: jans pris. T.ex. bensinens pris bestod innan den kostnadseffekter.
8521: nu pågående prisstegringen började enbart tili ca
8522: 10 procent av råoljans pris. Drygt 10 procent be- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
8523: ror på distributionskostnader. Resten är skatt och ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
8524: accis. ställa följande spörsmål tili behörig medlem av
8525: Den situation med kraftigt stigande priser som statsrådet:
8526: vi nu befinner oss i leder tili många problem rent
8527: samhälleligt sett. Situationen kräver åtgärder. Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
8528: Vilka åtgärder kan då komma i fråga? Ett direkt för att dämpa de stigande bränslepriser-
8529: eller indirekt stöd tili drabbade näringar, t.ex. na, och
8530: åkerier och växthusodlare, kunde vara önskvärt.
8531: Problemet är dock EU:s regler för näringsstöd. kommer regeringen att tillämpa en aktiv
8532: En allmän sänkning av bränsleaccisen skulle politikföratt utjämna de ekonomiska ef-
8533: komma alla drabbade tili godo. En sänkning av fekterna av oljeprisstegringen inom vis-
8534: den skulle kunna rymmas innanför den i reger- sa oljeberoende sektorer?
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: Version 2.0
8540: KK 264/2000 vp - Ulla-Maj Wideroos /r ym.
8541:
8542:
8543: Helsingfors den 17 mars 2000
8544:
8545: Ulla-Maj Wideroos /sv Margareta Pietikäinen /sv
8546: Pehr Löv /sv Henrik Lax /sv
8547: Ola Rosendahl /sv Klaus Bremer /sv
8548: Gunnar Jansson /sv Håkan Nordman /sv
8549: Nils-Anders Granvik /sv
8550:
8551:
8552:
8553:
8554: 2
8555: Suomennos KK 264/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
8556:
8557:
8558:
8559:
8560: KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2000 vp
8561:
8562: Polttoaineen hinnannousu
8563:
8564:
8565:
8566:
8567: Eduskunnan puhemiehelle
8568:
8569: Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolestunut Polttoaineveron yleisestä alentamisesta hyö-
8570: viime aikojen polttoaineiden hinnannoususta. tyisivät kaikki kärsimään joutuneet. Veron alen-
8571: Bensiinin hinta on noussut lähes 2 markkaa vii- taminen saattaisi mahtua hallitusohjelmassa lu-
8572: meisen vuoden aikana. Kevyen polttoöljyn kulut- vatun 10-11 miljardin markan veronalennuk-
8573: tajahinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet samana sen piiriin. Alennuksella olisi tuskin kielteisiä
8574: ajanjaksona. Hinnannousu kohdistuu voimak- ympäristövaikutuksia tarpeettoman liikenteen li-
8575: kaasti ammattiliikenteeseen ja esim. kasvihuone- sääntymisenä, koska hinnat eivät alenisi tasolle,
8576: viljelyyn. Myös yksityisautoilijat ja kevyellä jota voisi kutsua halvaksi. Polttoaineveron alen-
8577: polttoöljyllä lämmitettävien omakotitalojen nusta voidaan perustella myös sillä tosiseikalla,
8578: omistajat saavat tuntea korkeiden hintojen vaiku- että valtio laski jo syksyllä verotulojen alenevan
8579: tukset, joiden tuloksena heidän ostovoimansa polttoaineen käytön vähentymisen vuoksi.
8580: heikkenee. Hinnannousu aiheuttaa jo sinällään Yhtenä argumenttina polttoaineverojen alen-
8581: inflaatiota ja lisää inflaatiopainetta. tamista vastaan on ollut se, että viime aikojen
8582: Perimmäisenä syynä hinnannousuun on raaka- hinnannousu ei ole johtunut polttoaineverojen
8583: öljyn hinnan kohoaminen Opec-maiden tuotanto- vaikutuksesta. Tilanteessa, jossa suurin osa hin-
8584: rajoitusten vuoksi. Suomess~ kuluttajahinnat nasta muodostuu valmisteveroista ja veroista, on
8585: muodostuvat kuitenkin ainoastaan pieneksi osak- vaadittava valtiolta aktiivista politiikkaa myös
8586: si raakaöljyn hinnasta. Esimerkiksi bensiinin tällaisessa tapauksessa. Valtion tavoitteena tulisi
8587: hinnassa oli ennen nyt käynnissä olevan hinnan- olla myötävaikuttaa valmisteveropolitiikalla öl-
8588: nousun alkua ainoastaan noin 10 prosenttia raa- jyn hinnannousun aiheuttamien kustannusvaiku-
8589: kaöljyn hintaa. Runsaat 10 prosenttia aiheutuu tusten hillitsemiseen.
8590: jakelukustannuksista. Loppu on veroa ja valmis-
8591: teveroa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8592: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
8593: Nykyinen tilanne voimakkaasti kohoavine
8594: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8595: hintoineenjohtaa moniin ongelmiin puhtaasti yh-
8596: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8597: teiskunnan kannalta nähtynä. Tässä tilanteessa
8598: tarvitaankin toimenpiteitä. Millaiset toimenpi-
8599: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8600: teet sitten voivat tulla kyseeseen? Suora tai välil- tyä polttoaineiden hinnannousun hillit-
8601: linen tuki kärsimään joutuneille elinkeinoille, semiseksi ja
8602: esim. kuljetusliikkeille ja kasvihuoneviljelijöil-
8603: le, saattaisi olla toivottavaa. Ongelmana ovat aikooko hallitus harjoittaa aktiivista po-
8604: kuitenkin elinkeinotukea koskevat EU:n sään- litiikkaa lasalakseen öljyn hinnannou-
8605: nökset. sun aiheuttamia taloudellisia vaikutuk-
8606: sia eräillä öljystä riippuvaisilla aloilla?
8607:
8608: 3
8609: KK 264/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
8610:
8611:
8612: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
8613:
8614: Ulla-Maj Wideroos /r Margareta Pietikäinen /r
8615: Pehr Löv /r Henrik Lax /r
8616: Ola Rosendahl /r Klaus Bremer /r
8617: Gunnar Jansson /r Håkan Nordman /r
8618: Nils-Anders Granvik /r
8619:
8620:
8621:
8622:
8623: 4
8624: Ministerin vastaus KK 264/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: Eduskunnan puhemiehelle
8630:
8631: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa roja. Kysymyksessä esitetty käsitys, että hallitus-
8632: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ohjelman tavoite alentaa työn verotusta 10-11
8633: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen miljardilla markalla olisi laajennettavissa myös
8634: vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj Wideroo- polttoaineverotukseen, ei ole hallitusohjelman
8635: sin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mukainen. Hallitusohjelmassa päinvastoin tode-
8636: KK 264/2000 vp: taan, että verotuksen painopistettä pyritään siirtä-
8637: mään muun muassa energiaverotuksen suuntaan,
8638: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- millä voitaisiin osaltaan rahoittaa tuloveroalen-
8639: tyä polttoaineiden hinnannousun hillit- nusta.
8640: semiseksi ja Kuten kysymyksessäkin todetaan, öljyä käyt-
8641: tävien alojen erityistuki ei ole helposti toteutetta-
8642: aikooko hallitus harjoittaa aktiivista po- vissa, koska yleisesti tukipolitiikasta pyritään
8643: litiikkaa tasatakseen öljynhinnannou- luopumaan ja koska EU:n tukia ja verotusta kos-
8644: sun aiheuttamia taloudellisia vaikutuk- kevat säännökset rajoittavat huomattavasti mah-
8645: sia eräillä öljystä riippuvaisilla aloilla? dollisuuksia kansallisesti toteuttaa erilaisia tuki-
8646: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- järjestelmiä ilman monimutkaista ja lopputulok-
8647: ti seuraavaa: sen kannalta epävarmaa lupamenettelyä.
8648: Kysymyksessä ehdotetaan polttoaineiden ve-
8649: Kysymys perustuu jo useasti käsiteltyyn aihee- rotuksen keventämistä myös sillä perusteella,
8650: seen siitä, että polttoaineiden viimeisen vuoden että polttoaineverokertymän ennustetta joudut-
8651: aikana tapahtunut hinnannousu aiheuttaa lisäkus- tiin viime vuonna alentamaan, koska kohonneet
8652: tannuksia öljyä kuluttavilla aloilla. Tämän ohel- hinnat pienensivät polttoaineiden myyntiä ja sa-
8653: la öljyn hinnan kohoaminen on osaltaan nopeut- malla verotuottoa. Arvioitu verotuoton pienene-
8654: tanut yleistä inflaatiota. minen ei kuitenkaan sinänsä ole perustelu poltto-
8655: Ongelma ei koske ainoastaan Suomea, vaan on aineverotuksen keventämiseksi. Sitä paitsi pääs-
8656: yhteinen koko maailmalle. Öljyntuottajamaat töjä aiheuttavan kulutuksen pienentäminen on
8657: ovat reagoineet öljyn kohonneeseen hintaan, ja juuri se tavoite, jota monien mielestä tulisi edis-
8658: OPEC-maat päättivätkin 28.3.2000 lisätä öljyn- tää ajoneuvojen käyttöä verottamalla.
8659: tuotantoa. Jo ennen päätöstä markkinat olivat en- Käytännössä öljyn maailmanmarkkinahinto-
8660: nakoineet tämän ja raakaöljyn hinta oli alentunut jen lyhytaikaisiin heilahteluihin olisi verotuksel-
8661: noin 5 USD:a barrelilta korkeimmalta tasoltaan. lisesti erittäin vaikea reagoida. Valtio ei yleensä-
8662: Raakaöljyn hinnan lasku tuntuu vasta tietyn vii- kään voi ottaa kannettavakseen vastuuta jonkin
8663: veen jälkeen Suomen vähittäishinnoissa, ja odo- hyödykkeen - kuten tässä tapauksessa poltto-
8664: tettavissa on, että talven korkea hintataso alenee nesteiden - hintojen säilymisestä tietyllä tasol-
8665: kevään aikana. la verotusta muuttamalla.
8666: Siltä osin kuin kyse on maailmanmarkkinahin- Hallitusohjelman mukaisen talous- ja veropo-
8667: noista, ei Suomi voi niihin paljoakaan vaikuttaa. litiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että
8668: Öljytuotteiden hinnasta noin 70 prosenttia on ve- käytettävissä olevin keinoin pyritään siihen, että
8669:
8670:
8671: 5
8672: KK 264/2000 vp - Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministerin vastaus
8673:
8674:
8675: kansalaisten taloudellinen asema ja kulutusmah- tavan välillisiä veroja alentamalla. Tämä koskee
8676: dollisuudet kohenisivat paranevien työ- ja ansio- erityisesti polttonesteiden veroja, minkä vuoksi
8677: mahdollisuuksien kautta. Kun tämä linja on valit- hallitus ei aio verotuksellisin keinoin puuttua
8678: tu, ei kulutuskysynnästä voida ajatella huolehdit- polttonesteiden hintatasoon.
8679:
8680:
8681: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
8682:
8683: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
8684:
8685:
8686:
8687:
8688: 6
8689: Ministems svar KK 264/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Tili riksdagens talman
8695:
8696: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger en att bränslebeskattningen kunde rymmas
8697: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- innanför regeringsprogrammets mål att sänka be-
8698: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla- skattningen av arbete med 10-11 mrd. mk,
8699: Maj Wideroos /sv m.fl. undertecknade skriftliga stämmer inte överens med regeringsprogram-
8700: spörsmål SS 264/2000 rd: met. Av regeringsprogrammet framgår däremot
8701: att avsikten är att tyngdpunkten i beskattningen
8702: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta överförs bl.a. tili energibeskattningen, vilket för
8703: för att dämpa de stigande bränslepriser- sin del kunde finansiera en inkomstskattesänk-
8704: na, och ning.
8705: Såsom även framgår av spörsmålet är det inte
8706: kommer regeringen att tillämpa en aktiv enkelt att införa ett särskilt stöd för sektorer som
8707: politikför att utjämna de ekonomiska ef- använder olja, eftersom avsikten är att frångå
8708: fekterna av oljeprisstegringen inom vis- stödpolitik i allmänhet och eftersom bestämmel-
8709: sa oljeberoende sektorer? ser om EU-stöd och beskattning i stor utsträck-
8710: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ning begränsar möjlighetema att införa olika na-
8711: föra följande: tionella stödsystem utan några invecklade och,
8712: med tanke på s1utresultatet, osäkra tillståndsför-
8713: Spörsmålet gäller ett tema som har behandlats faranden.
8714: många gånger, nämligen att bränsleprisstegring- I spörsmålet föreslås att beskattningen av
8715: en under det senaste året förorsakar merkostna- bränslen lindras även på grund av att prognosen
8716: der inom sektorer som använder olja. Utöver det- för de bränsleacciser som inflyter måste sänkas i
8717: ta har oljeprisstegringen för sin del bidragit tili fjol på grund av att prisstegringen minskade
8718: att öka inflationen i allmänhet. bräns1eförsäljningen och samtidigt skatteavkast-
8719: Problemet berör inte enbart Finland utan hela ningen. En beräknad minskning av skatteinkom-
8720: världen. De oljeproducerande ländema har rea- stema utgör dock i sig ingen motivering för att
8721: gerat på det höga oljepriset och 28.3.2000 beslöt lindra bränslebeskattningen. Dessutom anser
8722: OPEC-ländema att öka oljeproduktionen. Redan många att en minskning av sådan konsumtion
8723: innan detta beslut togs hade marknaden förutsett som förorsakar utsläpp uttryckligen är ett mål
8724: detta och priset på råolja hade sjunkit med ca som borde främjas genom beskattning av an-
8725: 5 USD per fat från dess högsta nivå. En sänkning vändningen av fordon.
8726: av priset på råolja märks först efter en viss för- Beskattningstekniskt vore det i praktiken
8727: dröjning i minuthandeln i Finland, och det är att mycket svårt att reagera på kortvariga svängning-
8728: vänta att vintems höga prisnivå kommer att sjun- ar i världsmarknadsprisema på olja. Staten kan i
8729: ka under våren. allmänhet inte åta sig ansvaret för att bevara pri-
8730: Tili den del det är fråga om världsmarknads- set på olika nyttigheter - i detta fall flytande
8731: prisema kan Finland inte påverka särdeles myck- bränslen- på en viss nivå genom att ändra be-
8732: et. Ca 70 % av priset på oljeprodukter utgörs av skattningen.
8733: acciser. Den i spörsmålet framförda uppfattning-
8734:
8735:
8736: 7
8737: KK 264/2000 vp -Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministerns svar
8738:
8739:
8740: Ett viktigt mål för den ekonomiska politiken man inte tänka sig att se till konsumtionsefterfrå-
8741: och skattepolitiken enligt regeringsprogrammet gan genom att sänka de indirekta skatterna. Detta
8742: är att med befintliga medel försöka förbättra gäller i synnerhet acciserna på flytande bränslen
8743: medborgarnas ekonomiska situation och kon- och därför ämnar regeringen inte med skattetek-
8744: sumtionsmöjligheter genom bättre arbets- och ut- niska medel inverka på prisnivån för flytande
8745: komstmöjligheter. Då en sådan linje har valts kan bränslen.
8746:
8747:
8748:
8749: Helsingforsden 13 april 2000
8750:
8751: Finansminister Sauli Niinistö
8752:
8753:
8754:
8755:
8756: 8
8757: KK 265/2000 vp - Esa Lahtela /sd
8758:
8759:
8760:
8761:
8762: KIRJALLINEN KYSYMYS 265/2000 vp
8763:
8764: Rajavartiolaitoksen henkilöstön työaikajärjes- ·
8765: telyt
8766:
8767:
8768:
8769:
8770: Eduskunnan puhemiehelle
8771:
8772: Rajavartiolaitoksen henkilöstöryhmät ja laitok- telmä perustuu täysin työnjohto-oikeuteen, mikä
8773: sen esikunta ovat käyneet useaan otteeseen neu- on täysin poikkeuksellista muuhun valtionhallin-
8774: votteluja tasoitusvapaajärjestelmän käyttöön- toon verrattuna. Ihmetyttää vain, mikä asiassa
8775: otosta. Neuvottelut eivät kuitenkaan ole johta- takkuaa, onhan kysymys uudesta mahdollisuu-
8776: neet pysyvään ratkaisuun. Kysymys, otetaanko desta, joka toteutuessaan olisi kaikkien edun mu-
8777: tasoitusvapaajärjestelmä käyttöön ja missä muo- kainen.
8778: dossa, ei ole yhdentekevä. Nykyisin voimassa
8779: oleva työaikajärjestelmä sisältää jäykkyyksiä, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8780: jotka eivät mahdollista suoraan niin suuria työ- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8781: aikojenjärjestelyjä kuin mihin olisi tarve. Kesäl- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8782: lä on kiirettä ja ylityöpainetta ja talvella osin ns. vaksi seuraavan kysymyksen:
8783: tyhjäkäyntiaikaa.
8784: Jos edellä mainittu ongelma saataisiin työn- Onko hallitus tietoinen siitä, mitkä ovat
8785: johto-oikeuksien puitteissajärkevällä työaikaj är- ne esteet, joiden vuoksi rajavartiolaitok-
8786: jestelyllä ratkaistua, merkitsisi se työn tehokkuu- sen henkilöstön ja esikunnan väliset
8787: den nousua sekä merkittäviä säästöjä henkilöstö- neuvottelut työn tehokkuutta nostavan
8788: kuluissa. Henkilöstön osalta se merkitsisi kesällä tasoitusvapaajärjestelmän käyttöön-
8789: pidettävien vapaiden siirtymistä nykyistä enem- otosta eivät etene ja
8790: män talvikaudelle, mikä edellyttää kannustavia
8791: työaikamääräyksiä. Tiettävästi henkilöstöryh- mitä hallitus aikoo tehdä jouduttaak-
8792: mien esitys tasoitusvapaajärjestelmäksi lähtee seen järkevän ratkaisun aikaansaamis-
8793: juuri em. pohjalta. Esitetty tasoitusvapaajärjes- ta?
8794:
8795:
8796:
8797: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
8798:
8799: Esa Lahtela /sd
8800:
8801:
8802:
8803:
8804: Versio 2.0
8805: KK 265/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
8806:
8807:
8808:
8809:
8810: Eduskunnan puhemiehelle
8811:
8812: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tosopimuksella. Neuvoteltaessa rajavartiolaitok-
8813: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sen vuoden 2000 tarkentavasta virkaehtosopi-
8814: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen muksesta päämääränä oli järjestelmän sisällyttä-
8815: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd minen rajavartiolaitoksen työaikasopimukseen.
8816: näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen KK Neuvotteluissa pääsopijajärjetöjen STTK-J ry:n
8817: 265/2000 vp: ja Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n edustajat edel-
8818: lyttivät järjestelmän käyttöönoton ehtona työ-
8819: Onko hallitus tietoinen siitä, mitkä ovat aika- ja palkkausjärjestelyjä, joiden välitön vuo-
8820: ne esteet, joiden vuoksi rajavartiolaitok- sittainen kustannusvaikutus olisi työntekijäpuo-
8821: sen henkilöstön ja esik"Unnan väliset len laskelmien mukaan ollut noin 30 miljoonaa
8822: neuvottelut työn tehokkuutta nostavan markkaa. Pääosa kustannuksista olisi lisäksi pitä-
8823: tasoitusvapaajärjestelmän käyttöön- nyt kohdentaa palkkausjärjestelmien kehittämi-
8824: otosta eivät etene ja sen kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla
8825: työaikakorvauksiin. Korkeat kustannukset muo-
8826: mitä hallitus aikoo tehdä jouduttaak- dostuivat rajavartiolaitoksen esikunnan puolelta
8827: seen järkevän ratkaisun aikatmsaamis- sopimukseen pääsyn esteeksi.
8828: ta? Lisäksi neuvotteluissa jäi ratkaisematta raja-
8829: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vartiolaitoksen työaikasopimuksen suhteellisiin
8830: seuraavaa: työtuntinormien taulukoihin liittyvä työaikaa ly-
8831: hentävä vaikutus keskeytyneessä jaksossa. Val-
8832: Kyseessä on työaikajärjestely, jossa tehty ylityö tion työmarkkinalaitos, joka tarkastaa ja hyväk-
8833: korvataan osaksi rahana ja osaksi vapaa-aikana. syy hallinnonalakohtaiset tarkentavat virkaehto-
8834: Työaikajärjestelyn käyttö edellyttää ajanjaksoja, sopimukset, edellytti vuoden 1999 kokeilusopi-
8835: jolloin syntyy ylityön tekemisen tarvetta ja ajan- muksen hyväksyessään, että työajan lyhentymi-
8836: jaksoja, jolloin työvoiman tarve on tavanomaista sestä johtuva ongelma poistetaan.
8837: vähäisempää. Rajavartiolaitoksen toiminnassa Rajavartiolaitos on omalta osaltaan valmis hy-
8838: tällaisia ajanjaksoja esiintyy vuosittain säännöl- väksymään tasoitusvapaajärjestelmän käyttöön-
8839: lisesti. Kysymyksessä kuvattu työaikajärjestely oton, mikäli järjestelmästä ei aiheudu nykyiseen
8840: soveltuu rajavartiolaitoksen toimintaan erin- tilanteeseen verrattuna lisäkustannuksia ja raja-
8841: omaisesti. Vuonna 1999 toteutetun kokeilun pe- vartiolaitoksessa sovelletaan keskeytyneen jak-
8842: rusteella myös tekniset valmiudet työaikajärjes- son työajan laskennassa valtion yleisen virka- ja
8843: telyn käyttöönotolle ovat olemassa. työehtosopimuksen mukaisia suhteellisten työ-
8844: Työaikajärjestelyn käyttöönotosta on sovitta- tuntinormien taulukoita.
8845: va hallinnonalakohtaisella tarkentavalla virkaeh-
8846:
8847:
8848:
8849: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
8850:
8851: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
8852:
8853:
8854:
8855: 2
8856: Ministems svar KK 265/2000 vp - Esa Lahtela /sd
8857:
8858:
8859:
8860:
8861: Tili riksdagens talman
8862:
8863: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningsområde. Då man förhandlade om det preci-
8864: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- serande tjänstekollektivavtalet för gränsbeva-
8865: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa ningsväsendet för innevarande år var målet att
8866: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS innesluta det aktuella systemet i arbetstidsavtalet
8867: 265/2000 rd: för gränsbevakningsväsendet. 1 förhandlingama
8868: presumerade representanter för de ledande avtals-
8869: Har regeringen vetskap om eventuella partema FTFC-0 rf och Valtion yhteisjärjestö
8870: hinder på grund av vilkaförhandlingar- VTY ry att vissa arbetstids- och avlöningsarrang-
8871: na mellan personalen vid gränsbevak- emang skulle uppställas som villkor för ibrukta-
8872: gandet av systemet. Enligt kalkyler av arbetsta-
8873: ningsväsendet och staben för gränsbe-
8874: garsidan skulle den omedelbara kostnadseffekten
8875: vakningsväsendet om ibrulctagande av
8876: av nyssnämnda arrangemang årligen ha uppgått
8877: uijämningsledighetssystemet, som med- tili ett belopp av cirka 30 miljoner mark. Tillika
8878: för en ökad arbetseffektivitet, inte fram- borde huvuddelen av kostnadema ha anvisats tili
8879: skrider och arbetstidsersättningar, vilket inte hade varit ända-
8880: målsenligt med tanke på utvecklingen av avlö-
8881: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i
8882: ningssystemen. 1 fråga om staben för gränsbevak-
8883: syfte att påskynda tillkomsten av en för-
8884: ningsväsendet medförde de höga kostnadema att
8885: nuftig lösning? en överenskommelse inte kunde uppnås.
8886: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 förhandlingama kunde man inte heller kom-
8887: föra följande: ma överens om den förkortning av arbetstiden
8888: som de relativa arbetstidsnormema föranleder.
8889: Enligt arbetstidsregleringen i fråga kompenseras Vid godkännandet av avtalet för 1999 i experi-
8890: utfört övertidsarbete dels i pengar, dels som fri- mentsyfte förutsatte statens arbetsmarknads-
8891: tid. Bruket av arbetstidsregleringen förutsätter att verk, som granskar och godkänner de preciseran-
8892: det förekommer tidsperioder under vilka det är de tjänstekollektivavtalen för respektive förvalt-
8893: behövligt att arbeta på övertid och likaledes att ningsområde, att problemen som härrör från en
8894: det förekommer tidsperioder då behovet av ar- förkortning av arbetstiden skall elimineras.
8895: betskraft är mindre än sedvanligt. 1 gränsbevak- Gränsbevakningsväsendet är för sin del redo
8896: ningsväsendets verksamhet infaller dylika tidspe- att acceptera ibruktagandet av utjämningsledig-
8897: rioder regelbundet varje år. Den arbetstidsregle- hetssystemet, såvida detta i jämförelse med den
8898: ring som framställts ovan lämpar sig ytterst väl
8899: rådande situationen inte föranleder merkostna-
8900: för gränsbevakningsväsendets verksamhet. Tili
8901: der. Tillika förutsätts härvid att man inom gräns-
8902: följd av det försök som genomfördes 1999 existe-
8903: rar även de tekniska förutsättningama för ibrukta- bevakningsväsendet vid uträkningen av arbetsti-
8904: gandet av systemet med arbetstidsreglering. den i en avbruten period tillämpar tabeller för re-
8905: En överenskommelse om ibruktagande av ar- lativa arbetstidsnormer enligt statens allmänna
8906: betstidsregleringen skall ingås genom preciseran- tjänste- och arbetskollektivavtal.
8907: de tjänstekollektivavtal för respektive förvalt-
8908:
8909:
8910:
8911: Helsingfors den 6 april 2000
8912:
8913: lnrikesminister Kari Häkämies 3
8914: KK 266/2000 vp - Hannu Aho /kesk
8915:
8916:
8917:
8918:
8919: KIRJALLINEN KYSYMYS 266/2000 vp
8920:
8921: Toimintaansa aloittavan yrittäjän sairaus-
8922: päiväraha
8923:
8924:
8925:
8926:
8927: Eduskunnan puhemiehelle
8928:
8929: Yrityksen aloittaessa toimintansa sen vakiintu- seen. Kuitenkin aloittavalla yrittäjällä yritykses-
8930: neeseen tulonmuodostukseen saattaa kulua jopa tä johtuvat kulut juoksevat myös sairausaikana.
8931: useita vuosia. Verotettava tulos jää näinä vuosi- Ongelmaksi jää edelleen se, millä rahalla yrit-
8932: na usein tappiolliseksi tai ainakin hyvin pienek- täjä pystyy elämään ja tulemaan toimeen sairaus-
8933: si. Tällöin yrittäjälle ei kerry verotettavaa ansio- aikana. Tämä epävarmuus on esteenä monelle
8934: eikä pääomatuloa. Jos yrittäjä sairastuu ja hänel- toiminnan aloittamista harkitsevalle kansalaisel-
8935: le on verotuksessa vahvistettu tappiollinen tulos, le. Perusteltua olisikin maksaa sairauspäivära-
8936: hän jää täysin ilman sairauspäivärahaa. haa aloittavalle yrittäjälle esimerkiksi kahden
8937: Hallitus on asettanut useitakin työryhmiä poh- vuoden ajan peruspäivärahan (112 mk/päivä)
8938: timaan yrittäjän sv-päivärahaan liittyviä ongel- verran verotettavasta tulosta riippumatta.
8939: mia. Silti näyttää edelleen, että aloittava yrittäjä
8940: on jäämässä sairausaikana perustoimeentulotur- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8941: van ulkopuolelle. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8942: Kelan myöntämään tarveharkintaiseen päivä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8943: rahaan on vain teoreettinen mahdollisuus, sillä vaksi seuraavan kysymyksen:
8944: sen saamisessa otetaan huomioon aviopuolison
8945: tulot ja yrityksen varallisuus. Tarveharkintaises- Onko hallituksella aikomusta pikaisesti
8946: sa päivärahassa puolison pienetkin, jo 1 300 mar- parantaa toimintaansa aloittavan yrittä-
8947: kan kuukausitulot vaikuttavat päivärahan suu- jän sosiaaliturvaa ja
8948: ruuteen ja johtavat usein päivärahan menetyk-
8949: mitkä ovat ne toimenpiteet, joihin halli-
8950: tus aikoo asiassa ryhtyä?
8951:
8952:
8953: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
8954:
8955: Hannu Aho /kesk
8956:
8957:
8958:
8959:
8960: Versio 2.0
8961: KK 266/2000 vp - Hannu Aho /kesk Ministerin vastaus
8962:
8963:
8964:
8965:
8966: Eduskunnan puhemiehelle
8967:
8968: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tulos tuloverolain mukaan on katsottava puhtaak-
8969: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- si ansiotuloksi. Työtuloksi ei kuitenkaan katsota
8970: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen metsätalouden puhdasta tuottoa eikä osinkotu-
8971: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Ahon /kesk loa. Mainitun asetuksen 3 momentin perusteella
8972: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK työtulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säi-
8973: 266/2000 vp: lyttämisestä aiheutuneet kustannukset.
8974: Sairausvakuutuslain tarkoittamaan verotuk-
8975: Onko hallituksella aikomusta pikaisesti sessa todettuun työtuloon luettavan elinkeinotoi-
8976: parantaa toimintaansa aloittavan yrittä- minnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden Kan-
8977: jän sosiaaliturvaa ja saneläkelaitos saa suoraan veroviranomaiselta.
8978: Tällöin työtuloon luettava elinkeinotoiminnan tai
8979: mitkä ovat ne toimenpiteet, joihin halli- maatalouden jaettavan yritystulon ansiotulo-
8980: tus aikoo asiassa ryhtyä? osuus on sama kuin veroviranomaisen laskema ja
8981: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- verottama ansiotulo-osuus. Mikäli päiväraha
8982: ti seuraavaa: määrätään sairausvakuutuslain 17 §:n nojalla
8983: hakijan esittämien selvitysten perusteella, työtu-
8984: Sairausvakuutuslain 16 §:n ja sairausvakuutus- loon luettavan ansiotulo-osuuden laskeminen ta-
8985: asetuksen 10 §:n mukaan sairauspäiväraha mää- pahtuu samojen verosäännösten perusteella, joi-
8986: räytyy lähtökohtaisesti vakuutetun työkyvyttö- ta veroviranomainen soveltaa verotuksessa.
8987: myyden alkamista edeltäneenä vuonna toimite- Elinkeinonharjoittajan sairausajan turvaan
8988: tussa verotuksessa vahvistettujen työtulojen pe- vaikuttaa yritystulon jakaminen ansio- ja pää-
8989: rusteella. Mikäli vakuutetun työtulot ovat olleet omatuloksi. Tuloverolain 38 §:n mukaan elin-
8990: olennaisesti suuremmat välittömästi ennen työ- keinotoiminnan tai maatalouden tulos katsotaan
8991: kyvyttömyyden alkamista kuin verotuksessa to- pääomatuloksi siltä osin kuin se vastaa verovuot-
8992: detut, vakuutetun hakemuksesta voidaan sairaus- ta edeltäneen verovuoden päättyessä olleelle net-
8993: päiväraha määrätä sairausvakuutuslain 17 §:n ja tovarallisuudelle laskettua 18 % :n vuotuista tuot-
8994: sairausvakuutusasetuksen 10 §:n mukaisesti näi- toa. Jaettavan yritystulon ja pääomatulo-osuu-
8995: den työtulojen perusteella. Lisäksi yrittäjällä on den erotus on ansiotulo-osuutta, joka luetaan sai-
8996: muiden vakuutettujen tavoin oikeus sairausva- rausvakuutuslain mukaiseen työtuloon. Tämän
8997: kuutuslain 18 b § :n perusteella toimeentulonsa ansiotulo-osuuden perusteella määräytyy myös
8998: turvaamiseksi välttämättömään tarveharkintai- sairausvakuutusmaksu.
8999: seen sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on Sairausvakuutuksen päivärahan tarkoituksena
9000: kestänyt vähintään 60 päivää. Tarveharkintainen on niin palkansaajan kuin yrittäjänkin osalta
9001: sairauspäiväraha on enintään 60 markkaa päiväl- kompensoida sairaudesta aiheutuvaa ansionme-
9002: tä. netystä. Vakuutusperiaatteen mukaisesti tavoit-
9003: Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n 2 momentin teena on mahdollisimman hyvin korvata mene-
9004: mukaan vakuutetun elinkeinotoiminnan tai maa- tettyä ansiota ja toisaalta etuuksien tulee perus-
9005: talouden tulos katsotaan työtuloksi siltä osin kuin tua myös suoritettuihin maksuihin.Tämä ei ny-
9006:
9007:
9008: 2
9009: Ministerin vastaus KK 266/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9010:
9011:
9012: kyään aina toteudu. Etuus- ja maksutaso on usein sen nettovarallisuus saattaa olla niin suuri, ettei
9013: erityisesti yrittäjillä liian alhainen. Sairausva- tuloksen jaossa pääomatuloksi/ansiotuloksi jää
9014: kuutuksessa etuuden perustana oleva työtulo ei jäljelle ollenkaan työtuloon luettavaa ansiotuloa.
9015: välttämättä vastaa myöskään yrittäjän todellista Kysymyksessä esille otettua asiaa on laajem-
9016: työpanosta. min selvitetty myös sosiaali- ja terveysministe-
9017: Hallitus on tietoinen yrittäjien sosiaaliturvaan riön asettamassa pääomatulojen ja varallisuuden
9018: liittyvistä ongelmista. Sen vuoksi Paavo Lippo- vaikutuksia sosiaaliturvaan selvittäneessä työ-
9019: sen II hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, ryhmässä (1997:30). Työryhmä ehdotti, että yrit-
9020: että pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaa- täjille määrättäisiin sosiaaliturvassa käytettävä
9021: liturvaa ja sen rahoitusta tullaan selvittämään. yhtenäinen tulokäsite lyhyt- ja pitkäaikaisetuuk-
9022: Yrittäjien sairausvakuutuslain mukainen työ- sia silmällä pitäen ja jonka perusteella yrittäjät
9023: tulo on usein vähäinen sen johdosta, että työtu- maksaisivat sosiaaliturvamaksut ja saisivat vas-
9024: loon luettava maatalouden ja elinkeinotoiminnan taavasti lakiin perustuvat sosiaaliturvaetuudet
9025: ansiotulo-osuuden määrä lasketaan vero- ja kir- Työryhmän ehdotuksen mukaan sairausvakuu-
9026: janpitolain säännöksiä noudattaen, jolloin tulon- tuslain mukaisen päivärahan perusteeksi voitai-
9027: hankkimis- ja säilyttämiskulujen vähentämisen siin ottaa yrittäjälle vahvistettava MYEL- tai
9028: jälkeen jaettavaa yritystuloa ei jää juurikaan jäl- YEL-työtulo. Asiaa on valmisteltu tältä pohjalta
9029: jelle. Näin on usein erityisesti aloittavien yritys- sosiaali- ja terveysministeriössä ja tarkoituksena
9030: ten kohdalla. Päivärahan perusteena oleva työtu- on vuoden 2000 loppuun mennessä selvittää, voi-
9031: lo saattaa jäädä vähäiseksi siinäkin tilanteessa, taisiinko aloittavan yrittäjän sosiaaliturvaa pa-
9032: että yrityksellä olisijaettavaa yritystuloa. Yrityk- rantaa työryhmän ehdottarualla tavalla.
9033:
9034:
9035: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
9036:
9037: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
9038:
9039:
9040:
9041:
9042: 3
9043: KK 266/2000 vp - Hannu Aho /kesk Ministems svar
9044:
9045:
9046:
9047:
9048: Tili riksdagens talman
9049:
9050: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ses dock inte nettointäkt av skogsbruk eller divi-
9051: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dendinkomst. Enligt 8 § 3 mom. avdras från in-
9052: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- komsten kostnadema för dess förvärvande och
9053: nu Aho /cent undertecknade skriftliga spörsmål bibehållande.
9054: SS 266/2000 rd: Folkpensionsanstalten får uppgifter om de för-
9055: värvsinkomstandelar av näringsverksamhet eller
9056: imnar regeringen snabbt förbättra so- jordbruk som betraktas såsom i beskattningen
9057: cialskyddet för företagare som inleder konstaterad arbetsinkomst enligt sjukförsäk-
9058: sin verksamhet och ringslagen direkt av skattemyndighetema. Då är
9059: den såsom arbetsinkomst betraktade förvärvsin-
9060: vilka är de åtgärder som regeringen äm- komstandelen av företagsinkomst som skall för-
9061: nar vidta i frågan? delas och som hänför sig till näringsverksamhet
9062: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- eller jordbruk densamma som den förvärvsin-
9063: föra följande: komstandel som skattemyndighetema räknar ut
9064: och beskattar. Om dagpenningen med stöd av
9065: Enligt 16 § sjukförsäkringslagen och 10 § sjuk- 17 § sjukförsäkringslagen fastställs på basis av
9066: försäkringsförordningen fastställs den försäkra- de utredningar som sökanden framställer, räknas
9067: des sjukdagpenning i första hand på grundvalen den försvärvsinkomstandel som betraktas som
9068: av de arbetsinkomster som konstaterats vid be- arbetsinkomst ut enligt samma skattebestämmel-
9069: skattningen året före arbetsoförmågans inträde. ser som skattemyndigheterna iakttar i beskatt-
9070: Om den försäkrades arbetsinkomster omedelbart ningen.
9071: innan arbetsoförmågan inträffade varit avsevärt En näringsidkares grundskydd för sjukdomsti-
9072: större än de som konstaterats i beskattningen, kan den påverkas av att företagsinkomsten delas upp i
9073: sjukdagpenningen med stöd av 17 § sjukförsäk- förvärvs- och kapitalinkomst. Enligt 38 § in-
9074: ringslagen och 10 § sjukförsäkringsförordning- komstskattelagen betraktas resultatet av närings-
9075: en på ansökan av den försäkrade fastställas en- verksamhet eller jordbruk såsom kapitalinkomst
9076: ligt dessa arbetsinkomster. Dessutom har företa- till dendel den motsvarar en 18 procents årlig av-
9077: gare på samma sätt som andra försäkrade rätt till kastning på nettoförmögenheten vid utgången av
9078: nödvändig behovsprövad sjukdagpenning enligt det föregående skatteåret. Förvärvsinkomstande-
9079: 18 b § sjukförsäkringslagen för att trygga sinut- len utgörs av skillnaden mellan den företagsin-
9080: komst när arbetsoförmågan har varat minst 60 komst som skall fördelas och kapitalinkomstan-
9081: dagar. Den behovsprövade sjukdagpenningen är delen och betraktas som arbetsinkomst enligt
9082: högst 60 mark per dag. sj ukförsäkringslagen. Även sjukförsäkringsav-
9083: Enligt 8 § 2 mom. sjukförsäkringsförordning- giften fastställs på basis av denna förvärvsin-
9084: en anses resultatet av en försäkrads näringsverk- komstandel.
9085: samhet eller jordbruk som arbetsinkomst till den Syftet med sjukförsäkringens dagpenning är
9086: del det skall anses som nettoförvärvsinkomst en- att i fråga om både löntagare och företagare kom-
9087: ligt inkomstskattelagen. Som arbetsinkomst an- pensera inkomstbortfall tili följd av sjukdom. En-
9088:
9089:
9090: 4
9091: Ministems svar KK 266/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9092:
9093:
9094: ligt försäkringsprincipen är målet att ersätta in- ger tili grund för dagpenningen kan förbli låg
9095: komstbortfall i så hög grad som möjligt och där- även i det fallet att företaget har företagsinkomst
9096: till skall förmånema basera sig på betalda avgif- som skall fördelas. Företagets nettotillgångar kan
9097: ter. För närvarande uppfylls detta mål inte alltid. vara så stora att det vid indelningen av resultatet i
9098: Förmåns- och avgiftsivån är ofta för låg särskilt i kapitalinkomst/förvärvsinkomst inte blir kvar nå-
9099: fråga om företagare. Inom sjukförsäkringen mot- gon förvärvsinkomst som kan räknas som arbets-
9100: svarar den arbetsinkomst som utgör grund för inkomst.
9101: förmånen nödvändigtvis inte företagarens faktis- Den fråga som tas upp i spörsmålet har i större
9102: ka arbetsinsats. utsträckning utretts även av en av social- och häl-
9103: Regeringen är medveten om de problem som sovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som hade
9104: hänför sig tili företagarnas socialskydd. Därför som uppdrag att reda ut kapitalinkomsternas och
9105: ingår i programmet för statsminister Paavo Lip- förmögenhetens inverkan på socialskyddet
9106: ponens II regering ett uttalande om att man kom- (1997:30). Arbetsgruppen föreslog att för företa-
9107: mer att utreda småföretagares och självständiga garna fastställs ett inom socialskyddet tillämp-
9108: yrkesutövares socialskydd och finansieringen av ligt enhetligt inkomstbegrepp med tanke på kort-
9109: det. variga och långvariga förmåner på grundval av
9110: Företagares arbetsinkomst enligt sjukförsäk- vilket företagarna betalar socialskyddsavgift och
9111: ringslagen är ofta låg beroende på att beloppet av i gengäld har rätt tili de socialskyddsförmåner
9112: förvärvsinkomstandelar av näringsverksamhet som grundar sig på lag. Enligt arbetsgruppens
9113: eller jordbruk som betraktas som arbetsinkomst förslag kan grunden för dagpenning enligt sjuk-
9114: beräknas enligt bestämmelserna i skattelagen och försäkringslagen utgöras av LFöPL- eller FöPL-
9115: bokföringslagen, varvid det inte blir kvar mycket arbetsinkomsten. Ärendet bereds vid social- och
9116: företagsinkomst som skall fördelas efter att kost- hälsovårdsministeriet så att LFöPL- eller FöPL-
9117: naderna för inkomstens förvärvande och bibehål- arbetsinkomsten kan användas som grund för fö-
9118: lande har dragits av. Så är fallet ofta särskilt i frå- retagares dagpenning enligt sjukförsäkringsla-
9119: ga om nya företag. Den arbetsinkomst som lig- gen från och med ingången av 2000.
9120:
9121:
9122: Helsingfors den II april 2000
9123:
9124: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
9125:
9126:
9127:
9128:
9129: 5
9130: KK 267/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: KIRJALLINEN KYSYMYS 267/2000 vp
9136:
9137: Liikkeen- ja ammatinharjoittajan päiväraha
9138: sekä kilometrikorvaukset
9139:
9140:
9141:
9142:
9143: Eduskunnan puhemiehelle
9144:
9145: Liikkeen- ja ammatinharjoittajan päiväraha sekä täänkin yhtä mittavat niin yrittäjälle kuin palkan-
9146: kilometrikorvaukset ovat pienemmät kuin taval- saajallekin. On otettava huomioon myös se, että
9147: lisella palkansaajalla. Kun työmatka kestää yli pk-sektorilla liikkeen- ja ammatinharjoittajan
9148: kuusi tuntia, on palkansaajan päiväraha 71 mk ja toimenkuvaan kuuluvat rutiinitöiden lisäksi liik-
9149: liikkeen- ja ammatinharjoittajan päiväraha keenjohdolliset tehtävät, mikä lisää ammatin
9150: 56 mk. Edelleen kokopäivärahan ollessa kysees- kuormittavuutta. Tämän huomioon ottaen on
9151: sä palkansaaja saa 157 mk ja yrittäjä 106 mk päi- yrittäjien vähennysoikeus saatettava tasa-arvoi-
9152: vässä. seen asemaan palkansaajien kanssa.
9153: Kilometrikorvauksissa sama epäoikeudenmu-
9154: kainen käytäntö toistuu. Kun tavallinen palkan- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9155: saaja lähtee töihin toiselle paikkakunnalle, onki- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9156: lometrikorvaus omaa autoa käytettäessä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9157: 211 p/km, mutta liikkeen- ja ammatinharjoitta- vaksi seuraavan kysymyksen:
9158: jalla kilometrikorvaus on vain II 0 p/km, vaikka
9159: käytetty aika ja etäisyys kilometreissä sekä käy- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9160: tetty kulkuneuvo olisivat täysin samat kuin pal- tyä kannustaakseen yrittäjyyttä Suomes-
9161: kansaaj alla. sa sekä parantaakseen yritystoiminnan
9162: Tämä epäoikeudenmukainen käytäntö aiheut- taloudellisia mahdollisuuksia ja
9163: taa eriarvoisuutta palkansaajan sekä liikkeen- ja
9164: ammatinharjoittajan välille. Polttoaine- ja muut mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9165: kulut ovat samansuuruisia niin yrittäjälle kuin tyä, jotta liikkeen- ja ammatinharjoitta-
9166: palkansaajallekin, ja siten nykyinen käytäntö jan päiväraha- ja kilometrikorvauskäy-
9167: tuntuu kohtuuttomalta ja perusteettomalta. Erot täntö saatetaan tasavertaiseksi ja oikeu-
9168: ovat suuria ja tuntuvia, vaikka tulonhankkimi- denmukaiseksi muihin kansalaisiin ver-
9169: seen käytetty aika, matka ja vaiva ovat vähin- rattuna?
9170:
9171:
9172:
9173: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
9174:
9175: Hannu Aho /kesk
9176:
9177:
9178:
9179:
9180: Versio 2.0
9181: KK 267/2000 vp - Hannu Aho /kesk Ministerin vastaus
9182:
9183:
9184:
9185:
9186: Eduskunnan puhemiehelle
9187:
9188: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sen laskemaa kilometrikorvauksen enimmäis-
9189: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- määrää vastaavaksi. Verovuonna 2000 määrä on
9190: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 2,11 mk/km.
9191: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Ahon /kesk Mahdollisuus matkakorvausten saamiseen
9192: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK edellä mainitulla tavalla on myös osakeyhtiön tai
9193: 267/2000 vp: henkilöyhtiön osakkaalla, joka on työsuhteessa
9194: yhtiöön. Yksityisliike ei sen sijaan ole erillinen
9195: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- oikeushenkilö eikä liikkeen- tai ammatinharjoit-
9196: tyä kannustaakseen yrittäjyyttä Suomes- taja ole työsuhteessa yritykseen. Tätä heijastaa
9197: sa sekä parantaakseen yritystoiminnan sekin, ettei yksityisen elinkeinonharjoittajan it-
9198: taloudellisia mahdollisuuksia ja selleen maksama palkka ole verotuksessa vähen-
9199: nyskelpoinen, toisin kuin henkilö- ja osakeyh-
9200: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tiössä.
9201: tyä, jotta liikkeen- ja ammatinharjoitta- Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
9202: jan päiväraha- ja kilometrikorvauskäy- 8 §:n 1 momentin 12 kohdan mukaan vähennys-
9203: täntö saatetaan tasavertaiseksi ja oikeu- kelpoista on verovelvollisen ja hänen puolisonsa
9204: denmukaiseksi muihin kansalaisiin ver- elinkeinotoimintaan liittyvästä työmatkasta ai-
9205: rattuna? heutunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
9206: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kuin Verohallitus tarkemmin määrää. Laissa ei
9207: ti seuraavaa: ole tältä osin kytkentää valtion työmarkkinalai-
9208: toksen laskelmiin eikä Verohallitus ole sidottu
9209: Työnantajan työntekijälle maksamat matkakus- verovapaiden päivärahojen tai kilometrikorvaus-
9210: tannusten korvaukset ovat työntekijälle verova- ten määriin vahvistaessaan liikkeen- ja ammatin-
9211: paata tuloa enintään Verohallituksen määrää- harjoittajan työmatkasta aiheutuneen elantokus-
9212: mään summaan asti. Tuloverolain 73 §:n mu- tannusten lisäyksen.
9213: kaan Verohallitus vahvistaa työnantajalta työ- Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi kuitenkin
9214: matkasta saadun verovapaan päivärahan määrän aina vähentää työmatkasta aiheutuneet matka-
9215: käyttäen perusteena valtion työmarkkinalaitok- kustannukset todellisen suuruisena kirjanpitoon
9216: sen laskemaa matkakustannusten yhteismäärää. merkittyjen menojen perusteella. Vähennettävä
9217: Kotimaan päivärahaa määrättäessä tästä yhteis- määrä voi olla selvityksen perusteella suurempi-
9218: määrästä vähennetään säästyneiden elantokus- kin kuin kaavamaisesti sovellettava määrä, joka
9219: tannusten osuutena 15 prosenttia. Verovuonna tulee kyseeseen vain, jos vähennystä ei ole tehty
9220: 2000 verovapaa kotimaan kokopäiväraha on 157 kirjanpidossa tai muutoin luotettavasti selvitetty.
9221: mk ja osapäiväraha 71 mk. Palkansaajan kiinteästi vahvistettu kilometri-
9222: Tuloverolain 73 §:n mukaan Verohallitus korvaus palvelee ennen muuta yksinkertaistaruis-
9223: vahvistaa verovelvollisen omalla autollaan teke- tavoitteita niin verotuksen kuin työnantajan raha-
9224: mästä työmatkasta saadun verovapaan kilometri- liikenteen ja kirjanpidonkin näkökulmasta. Työ-
9225: korvauksen määrän valtion työmarkkinalaitok- markkinapoliittisista syistä siihen on vanhastaan
9226:
9227:
9228: 2
9229: Ministerin vastaus KK 267/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9230:
9231:
9232: sisältynyt myös verotukea ylikompensaation lain edellyttämä kansalaisten yhdenvertaisuus ei
9233: muodossa. Koska tästä on säädetty eduskunnan merkitse sitä, etteikö eri asemassa olevia henki-
9234: tahdon mukaisesti laissa, veroviranomaisilla ei löitä voisi koskea eri verosäännökset Elinkeino-
9235: ole mahdollisuutta veroedun poistamiseen, vaan verotuksen kehittämisen tavoitteisiin ei kuulu
9236: asiasta olisi säädettävä lailla. Liikkeen- ja amma- kaavamaisten vähennysten laajentaminen yli to-
9237: tinharjoittamiseen liittyy sekä vero- että kirjanpi- dellisten kulujen eikä hallitus pidä matkakustan-
9238: tosäännösten edellyttämä laaja tulojen ja meno- nusten vähentämisen laajentamista tältä osin pe-
9239: jen kirjaamisvelvollisuus. Ei olisi asianmukais- rusteltuna.
9240: ta, että menojen vähentäminen sallittaisiin elin- Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut
9241: keinoverotuksessa tosittein esitettyä selvitystä kannustamaan yrittäjyyttäja parantamaan yritys-
9242: laajemmin. toiminnan edellytyksiä muun muassa vuoden
9243: Palkansaajien ja yrittäjien verotus eroavat toi- 2000 alussa käynnistyneen yrittäjyyshankkeen
9244: sistaan monilta muiltakin osin. Suomen perustus- avulla.
9245:
9246:
9247: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
9248:
9249: Ministeri Suvi-Anne Siimes
9250:
9251:
9252:
9253:
9254: 3
9255: KK 267/2000 vp- Hannu Aho /kesk Ministems svar
9256:
9257:
9258:
9259:
9260: Tili riksdagens talman
9261:
9262: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger meterersättning som skall betalas till en skatt-
9263: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skyldig för arbetsresor som denne har företagit
9264: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- med egen bil. Under skatteåret 2000 är beloppet
9265: nu Aho /cent undertecknade skriftliga spörsmål 2,11 mk/km.
9266: SS 267/2000 rd: Möjlighet till reseersättning på det sätt som
9267: anges ovan har även delägare i ett aktiebolag el-
9268: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ler personbolag som står i arbetsförhållande till
9269: för att sporra företagsamheten i Fin- bolaget. En enskild näringsidkare är däremot inte
9270: land ochför attförbättra de ekonomiska en enskildjuridisk person och en affårsidkare el-
9271: förutsättningarna Jör företagsverksam- ler yrkesutövare står inte i arbetsförhållande till
9272: het och företaget. Detta framgår även av att den lön som
9273: en enskild näringsidkare betalar åt sig själv inte
9274: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta är avdragbar i beskattningen, vilket är möjligt i
9275: för att praxis då det gäller dagtrakta- person- och aktiebolag.
9276: mente och kilometerersättningar för af- Enligt 8 § 1 mom. 12 punkten lagen om be-
9277: färsidkare och yrkesutövare skall jäm- skattning av inkomst av näringsverksamhet är
9278: ställas och fås på en rättvis nivå i för- den ökning av levnadskostnadema som orsakas
9279: hållande till övriga medborgare? av arbetsresa i samband med den skattskyldiges
9280: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och hans makes näringsverksamhet avdragbar, i
9281: föra följande: enlighet med vad Skattestyrelsen bestämmer när-
9282: mare. Till denna del finns det inte i lagen någon
9283: De resekostnadsersättningar som arbetsgivare hänvisning till statens arbetsmarknadsverks ut-
9284: betalar arbetstagare är skattefri inkomst upp till räkningar och då Skattestyrelsen fastställer be-
9285: det belopp som Skattestyrelsen fastställer. Enligt loppen av skattefria dagtraktamenten eller kilo-
9286: 73 § inkomstskattelagen fastställer Skattestyrel- meterersättningar är den inte bunden till den ök-
9287: sen beloppen av skattefria dagtraktamenten som ning av levnadskostnadema som föranleds av af-
9288: arbetsgivaren betalar för arbetsresor, utgående fårsidkarens eller yrkesutövarens arbetsresor.
9289: från de av statens arbetsmarknadsverk uträknade En affårsidkare eller yrkesutövare kan dock
9290: resekostnadsbeloppen. När inrikesdagtraktamen- alltid dra av resekostnadema för arbetsresor till
9291: ten fastställs skall från summan dras av en 15 deras riktiga beloppp på basis av de utgifter som
9292: procents andel för inbesparade levnadskostna- antecknats i bokföringen. Beloppet som avdras
9293: der. Under skatteåret 2000 är det skattefria hel- kan enligt utredning vara t.o.m. större än det be-
9294: dagtraktamentet 157 mk och partiella dagtrakta- lopp som formellt tillämpas och som kommer i
9295: mentet 71 mk för resor i hemlandet. fråga endast om avdraget inte har gjorts i bokfö-
9296: Enligt 73 § inkomstskattelagen fastställer ringen eller utretts på annat tillförlitligt sätt.
9297: Skattestyrelsen, i överensstämmelse med de Den fastställda kilometerersättningen för lön-
9298: maximikilometerersättningar som statens arbets- tagare betjänar framför allt strävandena efter en-
9299: marknadsverk har räknat ut, den skattefria kilo- kelhet då det gäller både beskattningen och ar-
9300:
9301:
9302: 4
9303: Ministerns svar KK 267/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9304:
9305:
9306: betsgivarens penningrörelse och bokföring. Av många andra delar. Den jämlikhet för medbor-
9307: arbetsmarknadspolitiska skäl har i ersättningen garna som förutsätts i Finlands grundlag innebär
9308: sedan gammalt ingått även skattestöd i form av inte att inte personeri olika ställning kan behand-
9309: överkompensation. Eftersom detta är angivet i las olika i skattehänseende. Till målen för ut-
9310: lag i enlighet med riksdagens vilja, kan inte skat- vecklandet av beskattningen av näringsverksam-
9311: temyndigheterna slopa skatteförmånen, utan det- het hör inte en utvidgning av de formella avdra-
9312: ta borde bestämmas i lag. Till affårsverksamhet gen så att de beviljas för belopp som överskrider
9313: och yrkesutövning hör en omfattande skyldighet de verkliga utgifterna, och regeringen anser inte
9314: att bokföra inkomster och utkomster, viiken för- att det till denna del är motiverat att utvidga rätt-
9315: utsätts i både skatte- och bokföringsbestämmel- ten att avdra resekostnaderna.
9316: serna. Det vore inte lämpligt att vid beskattning- Regeringen har i regeringsprogrammet för-
9317: en av näringsverksamhet tillåta att utgifterna av- bundit sig att sporra företagsamheten och förbätt-
9318: dras till ett högre belopp än vad kvittona anger. ra förutsättningama för företagsverksamhet bl.a.
9319: Beskattningen av löntagare och beskattningen genom det företagarprojekt som inleddes vid in-
9320: av företagare skiljer sig från varandra även till gången av 2000.
9321:
9322:
9323: Helsingfors den 12 april 2000
9324:
9325: Minister Suvi-Anne Siimes
9326:
9327:
9328:
9329:
9330: 5
9331: KK 268/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
9332:
9333:
9334:
9335:
9336: KIRJALLINEN KYSYMYS 268/2000 vp
9337:
9338: Puuopetuksen tason turvaaminen
9339:
9340:
9341:
9342:
9343: Eduskunnan puhemiehelle
9344:
9345: Puutuoteteollisuuden Visio 2010:n mukaan Suo- Tarve korkealuokkaisen puuopetuksen lisää-
9346: men tulisi nousta puualan keskeiseksi osaajaksi miseksi on edelleen korostunut. Vaikka rakenta-
9347: Euroopassa. Tuotannon kapasiteetti kasvun li- misen yleiseurooppalainen suuntaus on ollut las-
9348: säämiseksi on riittävä, mutta puurakentamiseen keva, niin puun osuus rakennusmateriaalimarkki-
9349: liittyvän osaamisen tulisi kasvaa samassa tahdis- noilla on kuitenkin ollut kasvava. Kotimaan
9350: sa tuotannon kanssa. Viime vuosien aikana me- markkinat ovat saavuttamassa kasvurajansa. Me-
9351: kaaniseen metsäteollisuuteen liittyvän tutkimuk- kaanisen puuteollisuuden kasvupotentiaali on
9352: sen ja koulutuksen lisääminen on vaikuttanut korkealuokkaisissa, jalostetuissa puutuotteissa,
9353: useiden puurakentamiselle merkityksellisten korkean osaamisen tehostamisessa sekä viennis-
9354: hankkeiden toteutumiseen. Tämä näkyy muun sä ulkomaille.
9355: muassa puun käytön lisääntymisenä rakentami- Puurakentamisen professuurin puitteissa on
9356: sessa sekä erityisesti puukerrostalojen, puusilto- tarjottu opetusta, johdettu tutkimus- ja kehitys-
9357: jen ja puurakenteisten julkisten rakennusten ke- hankkeita sekä tuotettu merkittävä määrä opetus-
9358: hitystyössä. Myös uusia puutuotteita on omak- materiaalia, joka palvelee koko korkeakoulun
9359: suttu merkittäviin vientihankkeisiin. puurakentamisen opetusta ja tutkimusta. Profes-
9360: Puurakentamisen tehostettu opetus alkoi Tek- suuri on viiden vuoden aikana hakenut uomansa,
9361: nillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan ja jolle toiminta Teknillisessä korkeakoulussa voi-
9362: rakennus- ja ympäristötekniikan osastojen, ark- daan rakentaa. Opetustyön merkitys on näkynyt
9363: kitehtiosaston sekä VTT:n yhteistyönä vuonna myös nuoren arkkitehtipolven ensimmäisissä,
9364: 1995. Professuuri saatiin käynnistettyä Metsä- julkisuutta saavuttaneissa puurakennuksissa sekä
9365: teollisuus ry:nja Puuinfo Oy:n sekä opetusminis- lisääntyvässä kiinnostuksessa puun käyttöön ra-
9366: teriön erillisrahoituksen turvin. Teknillinen kor- kentamisessa ja arkkitehtuurissa. Puurakentami-
9367: keakoulu perusti professuuria varten viran, joka sen professuurin toimikausi päättyy kuluvan vuo-
9368: sijoitettiin arkkitehtiosastolle. Opetusministe- den kesäkuun lopussa. Rahoituksen puuttumisen
9369: riön erillisrahoitus päättyi vuonna 1997. vuoksi puurakentamisen oppituolin tulevaisuus
9370: Puurakentamisen oppituoli on mahdollistanut on vaakalaudalla.
9371: puun ekologisten, teknisten ja arkkitehtonisten
9372: ominaisuuksien arvioinnin. Opetus käsittää Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9373: muun muassa perustiedot puun ominaisuuksista jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9374: ja mahdollisuuksista, puurakentamisen historias- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9375: ta sekä puun käytöstä rakentamisessa. vaksi seuraavan kysymyksen:
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: Versio 2.0
9381: KK 268/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
9382:
9383:
9384: Mitä hallitus aikoo tehdä puuopetuksen
9385: nykyisen tason turvaamiseksi ja kehittä-
9386: miseksi opetuksen kaikilla tasoilla?
9387:
9388:
9389: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
9390:
9391: Markku Laukkanen /kesk
9392:
9393:
9394:
9395:
9396: 2
9397: Ministerin vastaus KK 268/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
9398:
9399:
9400:
9401:
9402: Eduskunnan puhemiehelle
9403:
9404: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- niin, että Suomi nousisi puualan keskeiseksi
9405: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- osaajaksi Euroopassa.
9406: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Koulutuspolitiikan keskeisin tavoite viime
9407: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen vuosina on ollut koulutuksen tason kohottami-
9408: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nen kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteeseen on
9409: 268/2000 vp: pyritty mm. perustamalla ammattikorkeakoulu-
9410: laitos tiede- ja taidekorkeakoulujen rinnalle sekä
9411: Mitä hallitus aikoo tehdä puuopetuksen muuttamalla koko toisen asteen ammatillinen
9412: nykyisen tason turvaamiseksi ja kehittä- koulutus kolmivuotiseksi. Samaan tavoitteeseen
9413: miseksi opetuksen kaikilla tasoilla? on pyritty tiedekorkeakouluissa tutkijakoulutuk-
9414: sen laadun parantamisella sekä jatkokoulutuksen
9415: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suunnitelmallisella lisäämisellä.
9416: ti seuraavaa: Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
9417: Kysymyksen perusteluista ilmenee, että kysy- puualan uuden rakenteen mukainen kolmivuoti-
9418: mys koskee puun mekaanista jalostamista. nen koulutus otetaan käyttöön tänä vuonna. Puu-
9419: Maamme vientitulojen kannalta elektroniik- alan perustutkinto jakautuu kolmeen koulutusoh-
9420: ka- ja metalliteollisuuden ohella puu on edelleen jelmaan: sahateollisuuden koulututusohjelma, le-
9421: hyvin merkittävä. Puu on uusiutuva luonnonvara vyteollisuuden koulutusohjelma sekä puusepän
9422: eikä puutuotteella ole haitallisia ympäristövaiku- koulutusohjelma. Lisäksi ovat erilliset veneenra-
9423: tuksia, sillä se ei elinkaarensa lopussakaan muo- kennuksen perustutkinto ja verhoilualan perus-
9424: dostu ongelmajätteeksi. Ympäristöystävällisyy- tutkinto. Rakennusalan perustutkintoon kuulu-
9425: tensä ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi puu- vassa talonrakennusohjelmassa on huomioitu ke-
9426: tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan. hittyvän puurakentamisen tarpeet. Käsi- ja taide-
9427: Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ai- teollisuusalan perustutkinnossa voidaan mm.
9428: kana käynnistettiin Puun Aika -kampanja, jota suuntautua rakennusalan ja puualan opintoihin.
9429: nykyinen hallitus on jatkanut. Kampanja on ollut Rakennusalalle suuntautuvat artesaanit työsken-
9430: tärkeä päänavaaja julkisen vallan ja teollisuuden televät rakennuksilla ja tekevät sekä remontoivat
9431: yhteistyölle. Kampanjalla on pyritty kehittä- ja entistävät puu- ja kivirakenteita. Puualan ar-
9432: mään mekaanista puunjalostusta sekä edistä- tesaani puolestaan valmistaa erilaisia käyttöesi-
9433: mään alan vientiä. Kampanjalla on tähdätty myös neitä yksittäis- tai sarjatyönä. Hän voi opiskelun-
9434: maaseudun työllisyyden ja toimeentuloedellytys- sa aikana tai myöhemmin erikoistua mm. sisus-
9435: ten parantamiseen. Samaa on tavoiteltu sisällyt- tus- tai huonekalupuusepäksi, veneenrakentajak-
9436: tämällä Kansallinen metsäohjelma 2010 nykyi- si, koristeveistäjäksi tai soitinrakentajaksi.
9437: sen hallituksen ohjelmaan. Kohottamalla puuhun Puualan osaamistason nostamiseksi opetus-
9438: liittyvää osaamista kaikilla koulutusasteilla hallitus on järjestänyt ja järjestää alan opettajille
9439: saamme aikaan sellaisia korkeatasoisia pitkälle lisäkoulutusta.
9440: jalostettuja tuotteita, jotka mahdollistavat puu- Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia puu-
9441: teollisuuden Visio 2010 -tavoitteen toteutumisen alan koulutusohjelmia on kahdeksassa ammatti-
9442:
9443:
9444: 3
9445: KK 268/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
9446:
9447:
9448: korkeakoulussa. Lisäksi toisen asteen ammatilli- käytössä puuta jalostavassa teollisuudessa ja
9449: sen koulutuksen tapaan puualan osaamista sisäl- uusien investointien kehittämisessä.
9450: tyy moniin kulttuurialalle sijoittuviin koulutus- Puualaan liittyvää tohtorin tutkintoon johta-
9451: ohjelmiin. Ammattikorkeakoululaitoksen perus- vaa koulutusta annetaan mm. rakennusfysiikan
9452: tamiseen oleellisena osana liittyy opettajien tutkijakoulussa "Terveellinen ja pitkäikäinen ra-
9453: osaamistason kohottaminen. Tämän varmistami- kennus", joka toteutetaan yhteistyössä Teknilli-
9454: seksi on opettajien muodollisia kelpoisuusvaati- sen korkeakoulun, Tampereen teknillisen kor-
9455: muksia nostettu sekä käynnistetty laaja ohjelma keakoulun, Kuopion yliopiston, Kansanterveys-
9456: opettajien kouluttamiseksi ylempiin korkeakou- tieteen laitoksen sekä VTT:n kanssa. Opetusmi-
9457: lututkintoihin, lisensiaateiksi ja tohtoreiksi. Li- nisteriö on osoittanut tähän tutkijakouluun 10
9458: säksi on opetusministeriön ylimääräisillä avus- tutkijapaikkaa vuosille 1998-2001. Future
9459: tuksilla parannettu ammattikorkeakoulujen mui- home -tutkijakoulu sai opetusministeriöltä viisi
9460: takin edellytyksiä antaa entistä korkeatasoisem- tutkijaopiskelijapaikkaa vuosille 1999-2002.
9461: paa opetusta. Tämä tuottaa tuloksia lähivuosina Tämä tutkijakoulu toteutetaan yhteistyössä Tek-
9462: ja koituu luonnollisesti myös puualan opetuksen nillisen korkeakoulun, Tampereen teknillisen
9463: hyväksi. Ammattikorkeakoulut ovat eräitä poik- korkeakoulun, Oulun yliopiston, Lapin yliopis-
9464: keuksia lukuun ottamatta luonteeltaan alueellisia ton ja Joensuun yliopiston kanssa.
9465: korkeakouluja, jotka katsovat perustehtäväkseen Puutekniikan, -rakentamisen ja -arkkitehtuu-
9466: oman alueensa elinkeinoelämän tukemisen ja rin opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä on
9467: edistämisen. Useimpien alueiden kehittämisstra- Teknillisellä korkeakoululla oma hankesuunni-
9468: tegioissa puuala on luontaisiin raaka-aineen tuo- telmansa vuosille 2000-2005. Teknillisen kor-
9469: tantoedellytyksiin perustuen yhtenä kehittämi- keakoulun puutekniikan professuurin käynnistä-
9470: sen painopistealana. miseksi opetusministeriö osoitti korkeakoululle
9471: Teknillisessä korkeakoulussa on puunjalostus- erityistä hankerahoitusta vuosina 1996 ja 1997.
9472: tekniikan koulutusohjelmassa puun mekaanisen Teknillisen korkeakoulun rahoitus professuurille
9473: tekniikan opintosuunta. Puualalla ja rakennus- on päättymässä vuonna 2000. Korkeakoulu on
9474: tekniikalla on kytkennät toisiinsa. Rakennustek- tehnyt opetusministeriölle edellä mainitun han-
9475: niikkaa voi opiskella Teknillisessä korkeakou- kesuunnitelman mukaisen esityksen, joka sisäl-
9476: lussa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tää professuurin jatkamisen vuonna 2001. Han-
9477: (Oulun yliopiston rakentamistekniikan koulutus- ke-esitys on esillä opetusministeriön ja Teknilli-
9478: ohjelma lakkautetaan asteittain 31.7.2001 men- sen korkeakoulun välisissä tulosneuvotteluissa
9479: nessä). Arkkitehtuurin koulutusohjelma on Tek- kuluvan kevään aikana. Myös Lappeenrannan
9480: nillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknilli- teknillisessä korkeakoulussa on vireillä hanke
9481: sessä korkeakoulussa ja Oulun yliopistossa. Puu- liiketoimintalähtöisen puuteknologian kehittämi-
9482: alaan kytkeytyy myös Taideteollisessa korkea- seksi. Hankkeeseen liittyy koivu- ja levyosaa-
9483: koulussa suoritettava taiteen kandidaatin tutkin- miskeskus, jonka tavoitteena on luoda itäisen
9484: toon johtava sisustusarkkitehtuurin ja huonekalu- Suomen alueelle monipuolinen koivun jalostuk-
9485: suunnittelun koulutusohjelma. Samoin siihen seen ja tutkimukseen perustuva osaamis- ja yh-
9486: liittyvät teollisen muotoilun kandidaatin ja mais- teistyökokonaisuus.
9487: terin koulutusohjelmat, joita järjestetään sekä Suomen Akatemia on tukenut puurakentami-
9488: Lapin yliopistossa että Taideteollisessa korkea- seen liittyvää tutkimusta EKOLA-ohjelmassaan
9489: koulussa. Voimakkaasti kehittyvä tieteenala on noin 13 miljoonalla markalla.
9490: Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelli- Vai takunnallisessa osaamiskeskusohj elmassa
9491: sessä tiedekunnassa annettava puuteknologia. Se on uudella ohjelmakaudella (1999-2006) kaksi
9492: keskittyy niihin puuraaka-aineen ominaisuuk- puualaan liittyvää osaamiskeskusta. Pohjois-
9493: siin, joilla on merkitystä puuvarojen hallitussa Karjalan osaamiskeskuksen yhtenä osaamisala-
9494:
9495:
9496:
9497: 4
9498: Ministerin vastaus KK 268/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
9499:
9500:
9501:
9502: na on puuteknologia ja metsätalous. Osaamiskes- ruistavoite on johtanut kaikilla koulutusasteilla
9503: kuksen toimijoita ovat mm. Joensuun yliopisto, erilaisiin puualaan liittyviin projekteihin, joita on
9504: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Helsin- rahoitettu EU:n rahastoista.
9505: gin yliopiston maaseudun tutkimus- ja kehittä- Tekesillä on kaksi vuoteen 2002 kestävää puu-
9506: miskeskus, itäisen Suomen ammattikorkeakou- alan tutkimusohjelmaa. Tukista tuplasti - puu-
9507: lut, Kainuun puualan kehittämiskeskus sekä tuotteelle lisääjalostusarvoa -ohjelman tavoittee-
9508: Muotoilun tutkimuslaitos. Puutuotealan osaaruis- na on erityisesti puutuoteteollisuuden vientiin
9509: keskus on valtakunnallinen verkosto-osaamis- tähtäävän jatkojalostuksen lisääminen ja kilpai-
9510: keskus. Puutuotealan osaaruiskeskuksen muo- lukyvyn parantaminen. Tekes on rahoittanut oh-
9511: dostavat Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, jelmaa 46,5 milj. markalla. Toinen hanke on huo-
9512: Oulun yliopisto, Vaasan yliopisto, Teknillinen nekalualan teknologia- ja kehittämisohjelma Di-
9513: korkeakoulu, Tampereen teknillinen korkea- van. Ohjelmalla luodaan teknologian keinoin
9514: koulu, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, edellytyksiä kannattavalle, kansainvälistyvälle ja
9515: Taideteollinen korkeakoulu, Metsäntutkimuslai- kilpailukykyiselle huonekaluteollisuudelle. Te-
9516: tos ja Valtion teknillinen tutkimuslaitos. kes on rahoittanut ohjelmaa 11,5 milj. markalla.
9517: Alueellisissa elinkeinoelämän kehittämis-
9518: suunnitelmissa puualan osaaruistason kohotta-
9519:
9520:
9521: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
9522:
9523: Opetusministeri Maija Rask
9524:
9525:
9526:
9527:
9528: 5
9529: KK 268/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
9530:
9531:
9532:
9533:
9534: Tili riksdagens talman
9535:
9536: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att Finland blir det land i Europa som har den
9537: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- centrala kompetensen inom träbranschen.
9538: rådet översänt följande av riksdagsledamot Det viktigaste målet i utbildningspolitiken de
9539: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- senaste åren har varit att höja utbildningsnivån på
9540: ga spörsmål SS 268/2000 rd: alla utbildningsstadier. För att nå målet har man
9541: bl.a. inrättat yrkeshögskoleväsendet vid sidan av
9542: Vad avser regeringen göra för att säkra vetenskaps- och konsthögskoloma och gjort all
9543: och utveckla den nuvarande nivån på yrkesutbildning på andra stadiet treårig. 1 de ve-
9544: träundervisningen på alla stadier i ut- tenskapliga högskoloma har man försökt nå sam-
9545: bildningen? ma mål genom att förbättra kvaliteten på forskar-
9546: utbildningen och genom planmässig utökning av
9547: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- påbyggnadsutbildningen.
9548: föra följande: 1 yrkesutbildningen på andra stadi et införs den
9549: Det framgår av spörsmålets motiveringar att frå- treåriga utbildningen i träbranschen enligt den
9550: gan gäller mekanisk förädling av trä. nya strukturen i år. Grundexamen inom träbran-
9551: Med tanke på landets exportintäkter är träet schen indelas i tre utbildningsprogram: utbild-
9552: vid sidan av elektronik- och metallindustrin fort- ningsprogrammet för sågindustrin, utbildnings-
9553: farande mycket betydelsfullt. Trä är en fömybar programmet för skivindustrin och utbildnings-
9554: naturtillgång och träprodukter saknar skadliga programmet för snickare. Fristående finns dess-
9555: inverkningar på miljön, inte ensi slutet av sin ex- utom grundexamen i båtbyggnad och grundexa-
9556: istens utgör de problemavfall. På grund av sin men inom tapetseringsbranschen. 1husbyggnads-
9557: miljövänlighet och sina andra egenskaper kom- programmet, som hör till grundexamen inom
9558: mer träproduktema att få ökad efterfrågan. byggnadsbranschen, har behoven inom utveck-
9559: Under Paavo Lipponens första regering starta- lingen att bygga i trä beaktats. 1 grundexamen
9560: des kampanjen Träets Tid, som den sittande re- inom hantverk och konstindustri kan man bl.a.
9561: geringen har fört vidare. Kampanjen har varit ett inrikta sig på studier inom byggnadsbranschen
9562: viktigt led i samarbetet mellan myndighetema och träbranschen. Artesaner med inriktning mot
9563: och industrin. Kampanjen har syftat till att ut- byggnadsbranschen arbetar i olika byggnader. De
9564: veckla den mekaniska träförädlingen och främja tillverkar, reparerar och restaurerar trä- och sten-
9565: exporten inom branschen. Kampanjen har också konstruktioner. Artesaner med inriktning mot
9566: siktat på att förbättra sysselsättningen och ut- träbranschen tillverkar för sin del olika bruksfö-
9567: komstvillkoren på landsbygden. Samma mål ef- remål i enskilda exemplar eller som serietillverk-
9568: tersträvas när man i den sittande regeringens pro- ning. De kan under studiema eller senare specia-
9569: gram har tagit in Nationella skogsprogrammet lisera sig och bli bl.a. inrednings- eller möbel-
9570: 2010. Genom att höja kunnandet om trä på alla snickare, båtbyggare, dekorationssnidare eller
9571: utbildningsstadier får vi till stånd sådana högtstå- instrumentbyggare.
9572: ende långtförädlade produkter som gör det möj- För att höja nivån på kunnandet inom träbran-
9573: ligt att uppnå träindustrins Vision 2010-mål om schen har utbildningsstyrelsen ordnat och kom-
9574:
9575:
9576: 6
9577: Ministems svar KK 268/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
9578:
9579:
9580: mer den att ordna fortbildning för lärare inom skapliga fakulteten i Helsingfors universitet. Den
9581: branschen. fokuserar på de egenskaper i träråvaran som har
9582: Utbildningsprogram inom träbranschen som betydelse i en behärskad användning av trätill-
9583: leder tili en yrkeshögskoleexamen finns vid åtta gångarna i träförädlingsindustrin och i investe-
9584: yrkeshögskolor. Dessutom ingår i likhet med yr- ringsutvecklingen.
9585: kesutbildningen på andra stadiet kunnande inom Doktorandutbildning i samband med träbran-
9586: träbranschen i många utbildningsprogram som schen ges bl.a. i forskarskolan för byggnadsfysik
9587: hänför sig till kulturområdet. Till inrättandet av "Hälsosamma och långlivade byggnader", som
9588: yrkeshögskoleväsendet hör i väsentlig grad att genomförs i samverkan mellan Tekniska högsko-
9589: höja läramas kompetensnivå. För att säkra detta lan, Tammerforstekniska högskola, Kuopio uni-
9590: har de formella behörighetskraven för lärare versitet, Folkhälsoinstitutet och Statens tekniska
9591: höjts och ett omfattande program för att utbilda forskningscentral. Undervisningsministeriet har
9592: lärare för högre högskoleexamina och tilllicenti- anvisat forskarskolan 10 forskarplatser för åren
9593: ater och doktorer satts i gång. Vidare har yrkes- 1998-2001. Forskarskolan "Future Home" fick
9594: högskolomas andra förutsättningar att ge under- av undervisningsministeriet fem forskarstude-
9595: visning av ännu högre kvalitet förbättrats genom randeplatser för åren 1999-2002. Denna fors-
9596: extra understöd från undervisningsministeriet. karskola genomförs i samverkan mellan Teknis-
9597: Detta ger resultat de närmaste åren och gagnar ka högskolan, Tammerfors tekniska högskola,
9598: självfallet även undervisningen inom träbran- Uleåborgs universitet, Lapplands universitet och
9599: schen. Yrkeshögskolorna är, med vissa undantag Joensuu universitet.
9600: när, tili sin natur regionala högskolor, som be- För utvecklingen av undervisningen och
9601: traktar det som sin grundläggande uppgift att forskningen i träteknik, träbyggande och träarki-
9602: stödja och främja näringslivet inom sin region. 1 tektur har Tekniska högskolan en särskild pro-
9603: utvecklingsstrategin för de flesta regioner utgör jektplan för åren 2000-2005. För inrättandet av
9604: träbranschen utgående från de naturliga förutsätt- en professur i träteknik vid Tekniksa högskolan
9605: ningama att producera råvaror ett prioriterat om- anvisade undervisningsministeriet högskolan
9606: råde för utvecklingen. särskild projektfinansiering åren 1996 och 1997.
9607: Tekniska högskolan har i sitt utbildningspro- Tekniska högskolans finansiering av professuren
9608: gram för träförädlingsteknik studieinriktningen upphör år 2000. Högskolan har gjort en framstäl-
9609: mekanisk träteknik. Träbranschen och byggnads- lan hos undervisningsministeriet enligt den
9610: tekniken har kopplingar till varandra. Byggnads- nämnda projektplanen och föreslagit att profes-
9611: teknik kan man studera i Tekniska högskolan och suren fortsätter år 2001. Framställningen tas upp
9612: Tammerfors tekniska högskola (vid Uleåborgs i resultatförhandlingarna mellan undervisnings-
9613: universitet läggs utbildningsprogrammet för ministeriet och Tekniska högskolan under våren.
9614: byggnadsteknik stegvis ner fram till 31.7.2001 ). Även i Villmanstrands tekniska högskola pågår
9615: Utbildningsprogrammet för arkitektur finns i ett projekt för att utveckla träteknologin i en
9616: Tekniska högskolan, Tammerfors tekniska hög- affårsbetonad riktning. Till projektet hör ett
9617: skola och Uleåborgs universitet. Samband med björk- och skivkompetenscentrum som syftar till
9618: träbranschen har också utbildningsprogrammet att i östra Finland skapa en mångsidig kompe-
9619: för inredningsarkitekt och möbelplanering som tens- och samarbetshelhet kring björkförädling
9620: leder till konstkandidatexamen, som avläggs vid och -forskning.
9621: Konstindustriella högskolan. Likaså finns sam- Finlands Akademi har stött forskning i sam-
9622: band med kandidat- och magistersprogrammen band med träbyggande inom programmet
9623: för industridesign, som ordnas både i Lapplands EKOLA med ca 13 milj. mark.
9624: universitet och Konstindustriella högskolan. Ett 1 det riksomfattande kompetenscentrumpro-
9625: vetenskapsområde i kraftig utveckling är trätek- grammet finns under den nya programperioden
9626: nologin, som finns vid agrikultur- och forstveten- ( 1999-2006) två kompetenscentrum som gäller
9627:
9628:
9629: 7
9630: KK 268/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerns svar
9631:
9632:
9633:
9634: träbranschen. Ett kompetensområde i Norra Ka- inom träbranschen på alla utbildningsstadier lett
9635: relens kompetenscentrum är träteknologi och till olika EU-fondfinansierade projekt med an-
9636: skogsbruk. Aktörer i kompetenscentret är bl.a. knytning till träbranschen.
9637: Joensuu universitet, Villmanstrands tekniska Tekniska utvecklingscentralen (Tekes) har två
9638: högskola, landsbygdens forsknings- och utbild- forskningsprogran inom träbranschen som pågår
9639: ningsinstitut vid Helsingfors universitet, yrkes- fram till år 2002. Programmet "Dubbelt mer av
9640: högskolorna i östra Finland, Kainuu utvecklings- stocken- högre förädlingsvärde för träproduk-
9641: central för träbranschen samt Designforsknings- ter" syftar i synnerhet till att öka vidareförädling-
9642: institutet. Träproduktbranschens kompetenscen- en med tanke på exporten inom träproduktsindu-
9643: trum är ett riksomfattande nätverk. Centret bil- strin och till att förbättra konkurrenskraften. Te-
9644: das av Helsingfors universitet, Joensuu universi- kes har finansierat programmet med 46,5 milj.
9645: tet, Uleåborgs universitet, Vasa universitet, Tek- mark. Det andra projektet är teknologi- och ut-
9646: niska högskolan, Tammerfors Tekniska högsko- vecklingsprogrammet "Divan" inom möbel-
9647: la, Villmanstrands tekniska högskola, Konstin- branschen. Med hjälp av programmet skapas med
9648: dustriella högskolan, Skogsforskningsinstitutet teknologiska medel förutsättningar för en lön-
9649: och Statens tekniska forskningscentral. sam, internationellt inriktad och konkurrenskraf-
9650: 1 de regionala pianeroa för att utveckla nä- tig möbelindustri. Tekes har finansierat program-
9651: ringslivet har målet att höja kompetensnivån met med 11,5 milj. mark.
9652:
9653:
9654:
9655: Helsingfors den 11 april 2000
9656:
9657: Undervisningsminister Maija Rask
9658:
9659:
9660:
9661:
9662: 8
9663: KK 269/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
9664:
9665:
9666:
9667:
9668: KIRJALLINEN KYSYMYS 269/2000 vp
9669:
9670: Karjankuljetustehtävissä sotatoimialueelia
9671: olleiden tasavertainen kohtelu
9672:
9673:
9674:
9675:
9676: Eduskunnan puhemiehelle
9677:
9678: Tasa-arvovaltuutettu on useissa lausunnoissaan seurauksena miehet eivät ole voineet saada sa-
9679: ottanut kantaa siihen, että rintamapalvelustun- moja etuja kuin naiset."
9680: nusta ei ole myönnetty miehille samoin edelly- Apulaisoikeuskansleri on kuitenkin kiirehti-
9681: tyksin kuin naisille. Viimeisimmissä lausunnois- nyt sosiaali- ja terveysministeriössä asiaa koske-
9682: sa kannanoton perusteena on ollut kansallisen van selvitystyön toteuttamista, koska asia kos-
9683: lainsäädännön ohella Euroopan yhteisöjen sään- kee suhteellisen korkean iän saavuttaneita henki-
9684: nöstö. Epätasa-arvoinen menettely on koskenut löitä. Samalla apulaisoikeuskansleri on selvitys-
9685: mm. tilanteita, joissa nainen on saanut rintama- työn keskeneräisyyden vuoksi pidättäytynyt
9686: palvelustunnuksen ja siitä seuraavat sosiaalitur- muista toimenpiteistä.
9687: va- ja kuntoutusetuudet toimittuaan karjankulje-
9688: tustehtävissä sotatoimialueella, kun taas mies ei Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9689: ole niitä saanut. Vuoden 1998 alussa voimaan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9690: tullut kuntoutuslainsäädäntö tai sen jälkeen tul- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9691: leet lainmuutokset eivät ole muuttaneet em. tilan- vaksi seuraavan kysymyksen:
9692: netta sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta
9693: miksikään. Milloin asiaa koskeva selvitystyö saa-
9694: Apulaisoikeuskansleri on viime marraskuises- daan päätökseen ja
9695: sa päätöksessään todennut, että "rintamapalve-
9696: lustunnusta koskevan asetuksen sanamuodon mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy so-
9697: mukainen soveltaminen eittämättä johtaa tilan- tatoimialueella karjankuljetustehtävis-
9698: teeseen, jota ei voitane pitää, asiaa arvioiden sä olleiden miesten ja naisten tasaver-
9699: naisten ja miesten välisenä tasa-arvokysymykse- taisen kohtelun ja etuuksien aikaansaa-
9700: nä, ongelmattomana. Asetuksen soveltamisen miseksi rintamaveteraaneja koskevissa
9701: asioissa?
9702:
9703:
9704: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
9705:
9706: Kari Rajamäki /sd
9707:
9708:
9709:
9710:
9711: Versio 2.0
9712: KK 269/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerin vastaus
9713:
9714:
9715:
9716:
9717: Eduskunnan puhemiehelle
9718:
9719: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa
9720: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taikkailmatorjunta-tai rannikkojoukoissa, meri-
9721: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyk-
9722: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd siköissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-
9723: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-
9724: 269/2000 vp: sa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
9725: Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi vuoden
9726: Milloin asiaa koskeva selvitystyö saa- 1994 lopussa. Tunnusten myöntämiselle asetettu-
9727: daan päätökseen ja jen tavoitteiden katsottiin tulleen siihen mennes-
9728: sä saavutetuiksi niin, että sodissamme raskaim-
9729: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy so- man taakan kantaneiden miesten ja naisten saat-
9730: tatoimialueel/a karjankuljetustehtävis- taminen rintamaveteraaneille tarkoitettujen
9731: sä olleiden miesten ja naisten tasaver- etuuksien piiriin on toteutettu.
9732: taisen kohtelun ja etuuksien aikaansaa- Uusien rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
9733: miseksi rintamaveteraaneja koskevissa sen ja rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuk-
9734: asioissa? sien saajien piirin laajentamisen sijasta ministe-
9735: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- riössä on pidetty ensisijaisena kuntoutuksen jär-
9736: ti seuraavaa: jestämistä eräille ilman tunnusta oleville henki-
9737: löryhmille. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki
9738: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä anne- eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
9739: tun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, joka velleiden kuntoutuksesta ( 1039/ 1997). Lain tar-
9740: on Suomen kansalaisena osallistunut tai joka nyt koituksena on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen
9741: on Suomen kansalainen ja on osallistunut, vuo- jätjestäminen niille eräissä vuosien 1939-1945
9742: sien 1939-1945 sotien aikana puolustusvoi- sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei
9743: mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reservi- ole rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetus-
9744: läisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vaki- sa laissa edellytettyjä rintamaveteraanitunnuk-
9745: naisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin so- sia. Heille ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan
9746: tatoimiin katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistus laissa tarkoitettuun palvelukseen osallis-
9747: on todistettavasti osallistunut taisteluihin rinta- tumisesta.
9748: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
9749: tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannik- tä, että rintamasotilaseläkejärjestelmän ulkopuo-
9750: kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi il- lelle on jäänyt myös rintamalla taistelleita vete-
9751: mavoimien lentoyksiköissä. raaneja, jotka eivät syystä taikka toisesta ole rin-
9752: Rintamapalvelustunnus on myönnetty siitä an- tamasotilastunnusta hakeneet. Mainitun kuntou-
9753: netun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle, tuslain tarkoituksena on turvata tämän ryhmän
9754: joka on Suomen kansalaisena palvellut, tai nai- kuntoutuspalvelujen järjestäminen. Apulaisoi-
9755: selle, joka nyt on Suomen kansalainen ja on pal- keuskanslerin näkemyksen mukaan myös karjan-
9756: vellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rinta- kuljettajien osalta tuki- ja kuntoutusjärjestelmä
9757:
9758:
9759: 2
9760: Ministerin vastaus KK 269/2000 vp - Kari Rajamäki /sd
9761:
9762:
9763: on huomioon otettava vaihtoehto rintamapalve- on tutkittavaksi. Päätös ei ole tullut vielä sosiaa-
9764: lustunnusasetuksen muuttamiselle. li- ja terveysministeriön tietoon. Sosiaali- ja ter-
9765: Kysymys siitä, onko rintamapalvelustunnus- veysministeriö selvittää ED-lainsäädännön huo-
9766: asetus ristiriidassa Euroopan yhteisöjen direktii- mioon ottaen, onko kyseinen selvitystyö tarpeen.
9767: vin 79/7 /ETY kanssa, on saatettu EU:n komissi-
9768:
9769:
9770: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
9771:
9772: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
9773:
9774:
9775:
9776:
9777: 3
9778: KK 269/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerns svar
9779:
9780:
9781:
9782:
9783: Tili riksdagens talman
9784:
9785: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vid luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-
9786: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- krafternas fartygsenheter eller inom 1uftstrids-
9787: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari krafternas flygenheter eller på annat sätt har ver-
9788: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål kat i med fronttjänst jämförbara uppgifter inom
9789: SS 269/2000 rd: området för en operativ enhet med frontansvar.
9790: Ansökningstiden för alla teeken gick ut vid ut-
9791: När kommer utredningsarbetet som gäl- gången av 1994. De mål som hade uppställts i
9792: ler saken i fråga att slutföras och fråga om beviljandet av teeken ansågs då ha upp-
9793: nåtts på ett sådant sätt att de män och kvinnor
9794: vilka åtgärder kommer regeringen att som i våra krig hade burit den tyngsta bördan
9795: vidta för att uppnå en jämlik behandling hade blivit delaktiga av de förmåner som är av-
9796: och jämlika förmåner i ärenden som gäl- sedda för frontveteraner.
9797: lerfrontveteraner, för män och kvinnor 1 stället för att bevilja nya frontveterantecken
9798: som i krigsoperationsområden arbetat och utvidga kretsen av dem som blivit delaktiga
9799: med boskapstransporteringsuppdrag? av de förmåner som är avsedda för frontvetera-
9800: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ner har ministeriet ansett det vara viktigast att
9801: föra följande: ordna rehabilitering för vissa persongrupper som
9802: saknar tecken. Vid ingången av 1998 trädde la-
9803: Frontmannatecken har tilldelats som avses i den gen om rehabilitering för personer som tjänst-
9804: givna förordningen (772/ 1969) åt en man, vilken gjort i vissa uppdrag i Finlands krig (1039/1997)
9805: som finsk medborgare deltagit, eller som nu är i kraft. Syftet med lagen är att göra det möjligt att
9806: finsk medborgare och har deltagit, under krigen ordna rehabilitering för personer som har tjänst-
9807: 1939-1945 i försvarsmaktens trupper, i de gjort i vissa uppdrag i anslutning till krigen
9808: egentliga krigshandlingarna som reservist, lant- 1939-1945 och som inte har de frontveteran-
9809: värnsman, frivillig eller i aktiv tjänst. 1 de egent- tecken som förutsätts i lagen om rehabi1itering av
9810: 1iga krigshandlingarna anses den ha deltagit som frontveteraner. Dessa personer bevi1jas inte sepa-
9811: bevisligen tagit del i strider inom trupper, höran- rata tecken, utan till dem utfårdas intyg över att
9812: de till en operativ enhet med frontansvar eller de deltagit i sådan tjänstgöring som avses i lagen.
9813: inom dess område eller också i luftvärns- eller Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
9814: kusttrupper, inom sjöstridskrafternas fartygsen- om att också många veteraner som kämpat vid
9815: heter eller inom luftstridskrafternas flygenheter. fronten har blivit utanför frontmannapensions-
9816: Fronttjänsttecknet har enligt den givna förord- systemet därför att de av en eller annan orsak inte
9817: ningen (55411978) tilldelats en kvinna, vilken ansökt om att få frontmannatecken. Målet med
9818: som finsk medborgare tjänat, eller en kvinna som den nämnda rehabiliteringslagen är att trygga
9819: nu är finsk medborgare och har tjänat eller ver- ordnandet av rehabiliteringstjänster för denna
9820: kat, under krigen 1939-1945 vid trupper, höran- grupp. Enligt den biträdande justitiekans1erns
9821: de till en operativ enhet med frontansvar, eller mening är också stöd- och rehabiliteringssyste-
9822:
9823:
9824:
9825: 4
9826: Ministerns svar KK 269/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
9827:
9828:
9829: met för boskapstransportöremas del ett altema- EU komissionen för att undersökas. Beslutet har
9830: tiv för en ändring av förordningen om fronttjänst- ännu inte kommit tili social- och hälsovårdsmi-
9831: tecken som bör tas i beaktande. nisteriets kännedom. Social- och hälsovårdsmi-
9832: Frågan är om huruvida förordningen om front- nisteriet reder ut EU-lagstiftningen med hänsyn
9833: tjänsttecken står i strid med de europeiska ge- tili huruvida utredningsarbetet i fråga är nödvän-
9834: menskapernas direktiv 79/7/ETY, har stälits till digt.
9835:
9836:
9837: Helsingfors den 11 april 2000
9838:
9839: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
9840:
9841:
9842:
9843:
9844: 5
9845: KK 270/2000 vp- Esa Lahtela /sd
9846:
9847:
9848:
9849:
9850: KIRJALLINEN KYSYMYS 270/2000 vp
9851:
9852: Maistraatin holhouksesta perimät maksut
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Eduskunnan puhemiehelle
9858:
9859: Kun kunnallisen virkaholhoojan tehtävät siirtyi- Myös kaiken kaikkiaan niiden osalta, joilta mak-
9860: vät maistraatin holhousyksikköön kertaheitolla, sua perittäisiin, tulisi maksut kohdentaa suurien,
9861: merkitsi se useissa paikoissa ensinnäkin asiointi- useiden miljoonien markkojen omaisuuksien
9862: matkojen pitenemistä ja niistä aiheutuvia lisäkus- edunvalvonnasta perittäviin maksuihin.
9863: tannuksia. Toiseksi maistraatit kävivät rahasta-
9864: maan ihan toiseen malliin kuin mitä asioiden hoi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9865: taminen entisen järjestelmän aikaan oli. Maist- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9866: raatti perii edunvalvonnasta omaisuuden käy- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9867: pään arvoon kytketyn palvelumaksun, jonka suu- vaksi seuraavan kysymyksen:
9868: ruus on 200-600 mk, enimmillään 1 000 mark-
9869: kaa. Maksujen perinnästä voi välttyä ainoastaan Onko hallitus tietoinen niistä vaikutuk-
9870: silloin, jos vuositulot jäävät alle 25 000 markan. sista, joita virkaholhoojan tehtävien
9871: Aikaisemmassa virkaholhooj aj ärjestelmässä siirtyminen maistraatille aiheutti ja niis-
9872: monet kunnat hoitivat holhoustyön ilman erilli- tä lisäkustannuksista, joita asiakkaille
9873: siä maksuja. Uusi järjestelmä tuntuu kohtuutto- tästä muutoksesta aiheutui sekä
9874: malta ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa toi-
9875: nen alaikäisen lapsen vanhemmista on kuollut ja näkeekö hallitus mahdolliseksi, että hol-
9876: omaisuuden arvo on sellainen, että asiat joudu- houksesta perittävä! maksut kohdennet-
9877: taan hoitamaan maistraatin holhousyksikön toi- taisiin vain todella suuriin omaisuuk-
9878: mesta, vaikka lapsi elääkin samanaikaisesti elos- siin tapauksissa, joissa alaikäinen lapsi
9879: sa olevan vanhempansa kanssa yhdessä. tai lapset asuvat oman vanhempansa
9880: Todellisuudessa tämä elossa oleva vanhempi kanssa ja laista johtuen maistraatin hol-
9881: voisi hoitaa lapsen asiat, mutta siihen hänelle ei housyksikkö valvoo heidän rahankäyt-
9882: anneta mahdollisuutta. Kun tällainen velvoite töään, tai että maksua ei perittäisi ollen-
9883: johtuu laista, olisi kohtuullista, ettei holhoukses- kaan?
9884: ta em. tapauksissa perittäisi palvelumaksua.
9885:
9886:
9887:
9888: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
9889:
9890: Esa Lahtela /sd
9891:
9892:
9893:
9894:
9895: Versio 2.0
9896: KK 270/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
9897:
9898:
9899:
9900:
9901: Eduskunnan puhemiehelle
9902:
9903: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa senttia maalla. Käytännössä suuri osa holhous-
9904: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lautakunnista ei perinyt tilintarkastusmaksua,
9905: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vaikka laki sen salli. Uuden holhoustoimesta an-
9906: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd netun lain 85 §:n 3 momentin mukaan holhousvi-
9907: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ranomaisen suoritteista peritään maksuja siten
9908: 270/2000 vp: kuin valtion maksuperustelaissa ( 150/ 1992) sää-
9909: detään. Maistraattien tuottamien holhoustoimen
9910: Onko hallitus tietoinen niistä vaikutuk- suoritteiden maksuista säädetään rekisterihallin-
9911: sista, joita virkaholhoojan tehtävien non suoritteiden maksuista annetussa sisäasiain-
9912: siirtyminen maistraatille aiheutti ja niis- ministeriön päätöksessä (916/1999, muutettu
9913: tä lisäkustannuksista, joita asiakkaille 1055/ 1999). Holhoustoimesta annetussa laissa
9914: tästä muutoksesta aiheutui sekä omaksuttu ratkaisu vastaa siis vanhan lain ratkai-
9915: sua. Holhoustoimesta annetun lain ratkaisu on
9916: näkeekö hallitus mahdolliseksi, että hol- myös linjassa sen periaatteen kanssa, että hallin-
9917: houksesta perittävät maksut kohdennet- non tuottamista palveluista pääsääntöisesti peri-
9918: taisiin vain todella suuriin omaisuuk- tään maksu.
9919: siin tapauksissa, joissa alaikäinen lapsi Sisäasiainministeriön päätöksen mukaan
9920: tai lapset asuvat oman vanhempansa maistraatti perii päämiehellä tilikauden lopussa
9921: kanssa ja laistajohtuen maistraatin hol- olevien bruttovarojen mukaisesti määräytyvän ti-
9922: housyksikkö valvoo heidän rahankäyt- lintarkastusmaksun seuraavasti: jos bruttovarat
9923: töään, tai että maksua ei perittäisi ollen- ovat enintään 200 000 mk, maksu on 200 mklti-
9924: kaan? lintarkastus, jos bruttovarat ovat 200 001-
9925: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 400 000 mk, tilintarkastusmaksu on 600 mk/tilin-
9926: ti seuraavaa: tarkastus ja jos bruttovarat ovat yli 400 001 mk,
9927: maksu on 1 000 mk/tilintarkastus. Tilintarkastus-
9928: Holhouslainsäädännön kokonaisuudistus tuli maksua ei kuitenkaan peritä, jos päämiehen net-
9929: voimaan 1.12.1999. Holhoustoimesta annetulla totulot rahana annetut sosiaaliset etuudet mu-
9930: lailla (442/1999) lakkautettiin holhouslautakun- kaan luettuina ovat vähemmän kuin 25 000 mk
9931: nat ja niiden tehtävät siirrettiin maistraateille. vuodessa. Nettotulolla tarkoitetaan tuloa, joka
9932: Vanhan holhouslain (34/1898) aikana hol- saadaan vähentämällä päämiehen tuloista enna-
9933: houstilejä tarkasti holhouslautakunta. Uuden hol- konpidätyksen tai ennakonkannon mukainen
9934: houstoimesta annetun lain mukaan holhoustilejä vero ja siihen mahdollisesti liittyvät työntekijän
9935: tarkastaa maistraatti. Vanhan holhouslain 14 §:n lakisääteiset maksut.
9936: mukaan holhouslautakunnalla oli oikeus saada Holhouslain uudistus ei vaikuttanut virkahoi-
9937: palkkiona holhunalaisen pääoman antamasta boojien asemaan. Holhoustoimen edunvalvonta-
9938: puhtaasta tulosta, elinkustannuksia siitä poislu- palveluiden järjestämisestä annetun lain
9939: kematta, vissin osan, ei kuitenkaan enempää kuin (443/ 1999) mukaan vastuu virkaholhoojan palve-
9940: yhden prosentin kaupungissa ja puolitoista pro- luiden saatavuudesta on edelleen kunnissa. Vir-
9941:
9942:
9943: 2
9944: Ministerin vastaus KK 270/2000 vp- Esa Lahtela /sd
9945:
9946:
9947: kaholhoojasta käytetään nyttemmin nimikettä perheen ulkopuolinen henkilö lapsen edunvalvo-
9948: yleinen edunvalvoja. Holhoustoimesta annetun jana. On kuitenkin tapauksia, joissa edunvalvoja-
9949: lain 44 §:n mukaan täysi-ikäisen edunvalvojana vanhemman ohelle on tuomioistuimen päätöksel-
9950: ja alaikäiselle määrätyllä edunvalvojalla on oi- lä määrätty esimerkiksi virkaholhooja. Tällaises-
9951: keus saada kohtuullinen palkkio päämiehen va- sa tapauksessa tuomioistuin on saattanut määrä-
9952: roista. Myös yleisellä edunvalvojana on oikeus tä, että virkaholhoojan tehtävänä on hoitaa ala-
9953: palkkioon. Oikeusministeriö on antanut tarkem- ikäisen lapsen omaisuutta. Lain lähtökohtana on,
9954: mat ohjeet palkkion määräytymisen perusteista että virkaholhoojalla on oikeus saada palkkio
9955: (OMO 151:00/06/0 111999). Nykyinen laki ei poik- edunvalvontatehtävän hoitamisesta, ja maistraa-
9956: kea vanhasta laista, koska myös vanhan holhous- tilla on oikeus saada maksu tilintarkastuksesta.
9957: lain 49 §:n mukaan holhoojalla oli oikeus saada Puheena olevassa suhteessa nykyinen laki vastaa
9958: kohtuullinen palkkio. Osa virkaholhoojista ei vanhaa lakia.
9959: vanhan lain aikana ottanut palkkiota, vaikka laki Sisäasiainministeriön päätös on voimassa vuo-
9960: oikeutti siihen. Uusi lainsäädäntö ei aseta estettä den 2000 loppuun. Sisäasiainministeriö seuraa
9961: tämän käytännön jatkumiselle. kuluvan vuoden aikana maksupäätöksen sovelta-
9962: Holhoustoimesta annetun lain säännökset kos- mista ja kerää tietoja holhoustoimen kustannuk-
9963: kevat kaikkia alaikäisiä. Suurin osa alaikäisten sista. Näin saatujen tietojen pohjalta on tarkoitus
9964: edunvalvoonoista ei kuitenkaan ole tilivelvolli- valmistella uusi maksupäätös, jossa voidaan ny-
9965: suuden piirissä, koska alaikäisillä ei yleensä ole kyistä tarkemmin ottaa huomioon todelliset kus-
9966: omaisuutta. Jos alaikäinen saa omaisuutta, jonka tannukset ja määritellä yksityiskohtaisemmin eri
9967: arvo on yli 90 000 markkaa tai kuolinpesäosuu- suoritetyyppien maksut sekä ne holhoustoimen
9968: den, jonka arvo on yli 90 000 markkaa, edunval- suoritteet, joiden osalta on maksuperustelaissa
9969: vojan on annettava tili omaisuuden hoidosta tarkoitettuja erityisiä syitä määrätä maksut ylei-
9970: maistraatille. Useimmiten edunvalvojavanhempi sesti tai tietyltä ryhmältä omakustannusarvoa
9971: hoitaa tehtäväänsä ilman, että hänen ohellaan on alempana tai jättää maksut kokonaan perimättä.
9972:
9973:
9974:
9975: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2000
9976:
9977: Oikeusministeri Johannes Koskinen
9978:
9979:
9980:
9981:
9982: 3
9983: KK 270/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministems svar
9984:
9985:
9986:
9987:
9988: Tili riksdagens talman
9989:
9990: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger levnadskostnaden icke avräknad, en viss del,
9991: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- dock ej mer än en procent i stad och en och en
9992: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa halv procent på landet. 1 praktiken uppbar en stor
9993: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS del av förmyndamämndema inte någon avgift för
9994: 270/2000 rd: granskningen av redovisningama trots att det var
9995: möjligt enligt lag. Enligt 85 § 3 mom. i den nya
9996: A'r regeringen medveten om de verk- lagen om förmyndarverksamhet uppbärs för för-
9997: ningar som ÖveTförandet av tjänsteför- myndarmyndighetens prestationer avgifter en-
9998: myndarnas uppgifter tili magistraterna ligt lagen om grunderna för avgifter tili staten
9999: har och om de tilläggsutgifter som kun- (150/1992). Bestämmelser om avgifter som upp-
10000: derna har orsakats med anledning av bärs för magistratens förmyndarprestationer
10001: ändringen och finns i inrikesministeriets beslut om avgiftema
10002: för registerförvaltningens prestationer
10003: anser regeringen det möjligt att rikta de (916/1999, ändrad 1055/1999). Den 1ösning som
10004: avgifter som uppbärs i samband med valts i lagen om förmyndarverksamhet motsva-
10005: förmyndarverksamheten tili verkligt sto- rar sålunda lösningen i den gamla lagen. Lös-
10006: ra egendomar i sådana fall då det min- ningen i lagen om förmyndarverksamhet är där-
10007: deråriga barnet eller barnen bor till- till i linje med principen om att en avgift i regel
10008: sammans med sin förälder och magi- skall uppbäras för tjänster som produceras av för-
10009: stratens förmyndarenhet på grund av la- valtningen.
10010: gen övervakar deras penninganvänd- Enligt inrikesministeriet beslut uppbär magi-
10011: ning eller att avgifter inte alls uppbärs? straten en revisionsavgift som bestäms enligt de
10012: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bruttotiligångar som huvudmannen har i slutet av
10013: föra följande: redovisningsperioden enligt följande: om brutto-
10014: tillgångama är högst 200 000 mark är avgiften
10015: Totalreformen av förmynderskapslagstiftningen 200 mark/revision, om bruttotillgångarna är
10016: trädde i kraft 1.12.1999. Med lagen om förmyn- 200 001-400 000 mark är avgiften 600 marklre-
10017: darverksamhet (442/1999) drogs förmyndar- vision och om bruttotillgångarna är över 400 001
10018: nämndema in och nämndemas uppgifter överför- mark är avgiften 1 000 mark/revision. Revisions-
10019: des tili magistratema. avgift tas emellertid inte ut om huvudmannens
10020: Under den tid då den gamla förmynder- nettoinkomster, de socia1a förmåner som givits i
10021: skaps1agen (34/1898) var i kraft granskades för- pengar medräknade, understiger 25 000 mark om
10022: myndarredovisningama av förmyndamämnden. året. Med nettoinkomst avses den inkomst som
10023: Enligt den nya lagen om förmyndarverksamhet fås när skatten en1igt förskottsinnehållning eller
10024: granskas förmyndarredovisningama av magistra- förskottsuppbörd och arbetstagarens lagstadgade
10025: ten. Enligt 14 § i den gamla förmynderskapsla- avgifter som, eventuellt hänför sig tili förskotts-
10026: gen hade förmyndamämnden rätt att i arvode få innehållningen dras av från huvudmannens in-
10027: av de omyndigas behållnna kapitalavkastning, komster.
10028:
10029:
10030: 4
10031: Ministems svar KK 270/2000 vp - Esa Lahtela /sd
10032:
10033:
10034: Reformen av förmynderskapslagen inverkade lämna en redovisning för skötseln av egendomen
10035: inte på tjänsteförmyndamas ställning. Enligt Ia- tili magistraten. För det mesta sköter intressebe-
10036: gen om ordnande av intressebevakningstjänster i vakarföräldem sitt uppdrag utan att han elier hon
10037: förmyndarverksamheten (443/1999) bär korumu- vid sin sida har en person som står utanför famil-
10038: neroa fortfarande ansvaret för tillgången på jen som intressebevakare för bamet. Det finns
10039: tjänsteförmyndartjänster. Tjänsteförmyndama dock fall där domstolen har förordnat t.ex. en
10040: kallas numera för allmänna intressebevakare. En- tjänsteförmyndare vid sidan av intressebevakar-
10041: ligt 44 § lagen om förmyndarverksamhet har in- föräldem. 1 ett sådant fall kan domstolen ha be-
10042: tressebevakare för 18 år fyllda personer och för stämt att det ingår i tjänsteförmyndarens upp-
10043: minderåriga förordnade intressebevakare rätt tili drag att sköta den minderårigas egendom. Ut-
10044: ett skäligt arvode ur huvudmannens medel. Ä ven gångspunkten i Iagen är att tjänsteförmyndaren
10045: allmänna intressebevakare har rätt tili arvode. har rätt tili arvode för skötseln av intressebeva-
10046: Justitieministeriet har utfårdat närmare anvis- karuppdraget och att magistraten har rätt att ta ut
10047: ningar om grundema för bestämmande av arvo- en avgift för granskningen av redovisningen. 1
10048: det (OMO 151:00/06/0 1/1999). Den nuvarande la- detta avseende motsvarar den nuvarande lagen
10049: gen avviker inte från den gamla lagen, eftersom den gamla lagen.
10050: förmyndaren även enligt 49 § i den gamla för- lnrikesministeriets beslut är i kraft tili utgång-
10051: mynderskapslagen hade rätt att få ett skäligt ar- en av 2000. lnrikesministeriet följer tillämpning-
10052: vode. En del av tjänsteförmyndama uppbar inte en av avgiftsbeslutet och samlar in uppgifter om
10053: medan den tidigare lagen var i kraft något arvo- kostnadema för förmyndarverksamheten. Avsik-
10054: de, trots att Iagen berättigade därtill. Dennya Iag- ten är att med utgångspunkt i den information
10055: stiftningen är inget hinder för att gamma! praxis som erhållits bereda ett nytt avgiftsbeslut där
10056: får fortsätta. man kan beakta de faktiska kostnaderna för pre-
10057: Bestämmelsema i lagen om förmyndarverk- stationema bättre än i det nuvarande beslutet och
10058: samhet gäller för alla minderåriga. Största delen meri detalj, ange avgifterna för olika slag av för-
10059: av intressebevakningama för minderåriga omfat- myndarprestationer samt de förmyndarpresta-
10060: tas dock inte av redovisningsskyldigheten, efter- tion er för vilka det finns i Iagen om grunderna
10061: som minderåriga vanligen inte har egendom. Om för avgift r tili staten avsedda särskilda skäl att i
10062: en minderårig får egendom vars värde är större än allmänhet eller för vissa grupper fastställa avgif-
10063: 90 000 mark eller en dödsboandel vars värde är tema tili ett Iägre belopp än självkostnadsvärdet
10064: större än 90 000 mark, skali intressebevakaren elier att inte alis ta ut några avgifter.
10065:
10066:
10067:
10068: Helsingfors den 10 april 2000
10069:
10070: Justitieminister Johannes Koskinen
10071:
10072:
10073:
10074:
10075: 5
10076: KK 271/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
10077:
10078:
10079:
10080:
10081: KIRJALLINEN KYSYMYS 27112000 vp
10082:
10083: Karhunkaato Suomessa
10084:
10085:
10086:
10087:
10088: Eduskunnan puhemiehelle
10089:
10090: Huoli karhukannan suuruudesta vaivaa kansalai- kuhunkin lääniin siten, että alueellisia petokasau-
10091: sia eri puolilla maata ja erityisesti ainakin Suur- tumia ei pääse syntymään. Ruotsalaiset ovat saa-
10092: Savon alueella. Karhuja todella pelätään. Ongel- neet komission hyväksynnän mallilleen. Suo-
10093: mana alkaa olla karhukannan alueellisten tihen- messa Ruotsin malli tarkoittaa sitä, että metsä-
10094: tymien syntyminen. Esimerkiksi Puumalan, Sul- pinta-alaan suhteutettuna kanta olisi 750 karhua.
10095: kavan ja Rantasalmen alueilla kaikki eivät uskal- Kantaa voitaisiin säädellä siten, että annettaisiin
10096: la mennä metsään sienestämäänja marjastamaan. sen kasvaa syrjäisillä seuduilla suuremmaksi ja
10097: Viime jahtikaudella maa- ja metsätalousminis- vastaavasti pienenneitäisiin sitä asutusalueilla.
10098: teriö oli myöntänyt Etelä-Savon riistanhoitopii- Näin ollen karhunmetsästyslupia myönnettäisiin
10099: rille kuuden karhun kaatokiintiön, josta viisi kos- siten, että esimerkiksi juuri Rantasalmen, Puu-
10100: ki niin sanottuja häirikkökarhuja ja yksi oli kan- malanja Sulkavan karhutihentymät saataisiin pu-
10101: nanhoitoon tarkoitettu kaato. Todellisuudessa retuksi.
10102: alueella kaadettiin vain kaksi ns. häirikkökar- Direktiivimuutos on vaikea, mutta karhun
10103: hua. Ongelmaa tuottaakin se, että häiriköiviä ja metsästysmääräyksiä voitaisiin lieventää myös
10104: vahingoittavia karhuja on vaikea erottaa muista. kansallisilla järjestelyillä.
10105: Ruotsissa karhukanta arvioidaan yhtä suurek-
10106: si kuin Suomessa eli noin tuhanneksi eläimeksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10107: Kestävän kehityksen periaatteella karhuja met- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10108: sästetään siten, että tavoitteeksi on asetettu 1 000 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10109: yksilön karhukanta, joka pysyy kutakuinkin va- vaksi seuraavan kysymyksen:
10110: kiona vuosittain. Ruotsissa myönnetään vuosit-
10111: tain karhun metsästyslupia kiintiöperiaatteella Voisiko Suomen karhukannan suhteen
10112: soveltaa Ruotsin mallia?
10113:
10114:
10115: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
10116:
10117: Timo Ihamäki /kok
10118:
10119:
10120:
10121:
10122: Versio 2.0
10123: KK 27112000 vp -Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
10124:
10125:
10126:
10127:
10128: Eduskunnan puhemiehelle
10129:
10130: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa valvontamenettelyn, joka koskee mm. juuri kar-
10131: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hun metsästystä. Komissio on puuttunut myös
10132: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen metsästysasetuksen 5 §:n nojalla tapahtuvaan
10133: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok karhun kiintiömetsästykseen poronhoitoalueella.
10134: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Komission mukaan ko. kiintiömetsästys ei tapah-
10135: 27112000 vp: du luontodirektiivin 16 artiklan e-kohdan edel-
10136: lyttämällä tavalla tarkoin valvotuissa oloissa.
10137: Voisiko Suomen karhukannan suhteen Suomi on menettelyn kuluessa joutunut tiukenta-
10138: soveltaa Ruotsin mallia? maan kansallisia säädöksiään, esimerkiksi met-
10139: sästysasetuksen 5 §:n mukainen alue on jaettu
10140: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pienempiin osiin. Vielä ei ole tietoa siitä, miten
10141: ti seuraavaa: komissiossa suhtaudutaan Suomen tekemiin tiu-
10142: Euroopan yhteisöjen luontotyyppien ja luonnon- kennuksiin ja tarkennuksiin.
10143: varaisen eläimistön ja kasviston suojelusta anne- Muutetut säännökset ovat olleet voimassa yh-
10144: tussa direktiivissä (92/43/ETY, luontodirektiivi) den metsästyskauden ajan. Maa- ja metsätalous-
10145: karhu on mainittu liitteessä IV, jossa luetellaan ministeriö on tietoinen säännösten aiheuttamista
10146: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joka edellyttävät käytännön metsästyksen ongelmista. Saatujen
10147: tiukkaa suojelua. Luontodirektiivin artiklan 12 kokemusten perusteella ministeriössä selvite-
10148: mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelli- täänkin mahdollisuutta yksinkertaistaa menette-
10149: set toimenpiteet näitä eläinlajeja koskevan tiu- lyjä. Ruotsissa käytössä oleva malli on eräs mah-
10150: kan suojelujärjestelmän käyttöön ottamiseksi. dollinen vaihtoehto. Ei kuitenkaan ole sanottua
10151: Tästä tiukasta suojelusta voidaan kuitenkin poi- että Ruotsissa käytössä oleva malli sellaisenaa~
10152: keta luontodirektiivin artiklan 16 nojalla, mikäli Suomen olosuhteissa täyttäisi luontodirektiivin
10153: muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja jollei poik- vaatimukset. Ruotsissa on viime vuosina ammut-
10154: keus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan tu noin 50 yksilöä, kun taas Suomessa 80-100
10155: suojelutason säilyttämistä. Kyseessä ei kuiten- yksilöä. Toisaalta myös Ruotsissa on esiintynyt
10156: kaan ole yleinen poikkeus, vaan sen on perustut- ongelmia siellä käytössä olevan mallin sovelta-
10157: tava johonkin viidestä 16 artiklassa mainittuun misessa. Tästä syystä Suomessa on nykyisen by-
10158: yksilöityyn perusteeseen. rokratian keventämisen ohella tarkoitus ensisijai-
10159: Suomi on pyrkinyt täyttämään luontodirektii- sesti saada muutos luontodirektiivin karhun luo-
10160: vin velvoitteet jäsenyyden alusta alkaen. Komis- kitukseen. Myös Ruotsissa on päädytty samaan
10161: sio on kuitenkin käynnistänyt Suomea kohtaan ratkaisuun.
10162:
10163:
10164:
10165: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
10166:
10167: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
10168:
10169:
10170: 2
10171: Ministems svar KK 27112000 vp- Timo Ihamäki lkok
10172:
10173:
10174:
10175:
10176: Tili riksdagens talman
10177:
10178: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger del som gäller bland annat just jakten på björn.
10179: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Kommissionen har också tagit upp den kvotjakt
10180: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo på björn som med stöd av jaktförordningens 5 §
10181: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål bedrivs inom renskötselområdet. Enligt kommis-
10182: SS 271/2000 rd: sionen sker inte nämnda kvotjakt under strängt
10183: kontrollerade förhållanden så som det förutsätts i
10184: Kan möjligen den svenska modellen till- punkt e i artikel 16 i habitatdirektivet. Finland
10185: lämpas på björnbeståndet i Finland? har under den tid kontrollförfarandet pågått
10186: tvingats att skärpa sina nationella bestämmelser.
10187: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Exempelvis har det ornråde som avses 'i jaktför-
10188: anföra följande: ordningens 5 § delats upp i mindre delar. Ännu
10189: I Europeiska gemenskapernas direktiv om beva- vet vi inte hur kommissionen förhåller sig till de
10190: rande av livsmiljöer samt vilda djur och växter skärpningar och justeringar Finland gjort.
10191: (92/43/EEG, habitatdirektivet) är brunbjörnen De ändrade bestämmelsema har varit i kraft
10192: nämnd i bilaga IV, i viiken de arter är förteckna- under en jaktsäsong. Jord- och skogsbruksminis-
10193: de som är av ett gemenskapsintresse som kräver teriet är medvetet om de problem bestämmelser-
10194: noggrant skydd. Enligt artikel 12 i habitatdirekti- na förorsakat den praktiska j akten. Utgående från
10195: vet skall medlemsstatema vidta nödvändiga åt- de erfarenheter som erhållits utreder ministeriet
10196: gärder för införande av ett strikt skyddssystem möjlighetema att förenkla förfarandet. Den i
10197: för djurarterna ifråga. Från detta noggranna Sverige tillämpade modellen är en möjlighet. Det
10198: skydd kan dock undantag göras med stöd av arti- är dock inte sagt att den svenska modellen som
10199: kel 16 i habitatdirektivet, förutsatt att det inte sådan fyller habitatdirektivets krav i Finland. Un-
10200: finns någon annan lämplig lösning och att undan- der de senaste åren har det i Sverige årligen skju-
10201: taget inte försvårar upprätthållandet av en gynn- tits omkring 50 individer medan avskjutningen i
10202: sam bevarandestatus hos bestånden av de berör- Finland uppgår till 80-100 individer. Å andra
10203: da arterna. Här är det dock inte fråga om något sidan har det också i Sverige förekommit pro-
10204: generellt undantag utan detta måste grunda sig på blem vid tillämpningen av den där använda mo-
10205: någon av fem i artikel 16 angivna specificerade dellen. Utöver målet att lätta på nuvarande byrå-
10206: anledningar. krati är den primära avsikten här i Finland att få
10207: Finland har från första början av medlemska- till stånd en ändring i habitatdirektivet av klassi-
10208: pet strävat till att fullgöra de i habitatdirektivet ficeringen av björnen. Även i Sverige har man
10209: angivna skyldighetema. Trots detta har kommis- kommit till samma slutsats.
10210: sionen inlett ett kontrollförfarande för Finlands
10211:
10212:
10213:
10214: Helsingfors den 7 april 2000
10215:
10216: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
10217:
10218:
10219:
10220: 3
10221: 1
10222: 1
10223: 1
10224: 1
10225: 1
10226: 1
10227: 1
10228: 1
10229: 1
10230: 1
10231: 1
10232: 1
10233: 1
10234: 1
10235: 1
10236: 1
10237: 1
10238: 1
10239: 1
10240: 1
10241: 1
10242: 1
10243: 1
10244: 1
10245: 1
10246: 1
10247: 1
10248: 1
10249: 1
10250: KK 272/2000 vp -Hannes Manninen /kesk
10251:
10252:
10253:
10254:
10255: KIRJALLINEN KYSYMYS 272/2000 vp
10256:
10257: Utsjoen kunnan kouluverkon turvaaminen
10258:
10259:
10260:
10261:
10262: Eduskunnan puhemiehelle
10263:
10264: Utsjoki on ainoa kunta Suomessa, jossa on saa- asukkaan Utsjoen kunnalle se on kuitenkin lähes
10265: melaisenemmistö. Siksi on erityisen tärkeää, että yhden veroprosentin tuoton verran.
10266: kunta voi olla tiennäyttäjä saamen kielen ja saa- Käsitykseni mukaan valtion on etsittävä kei-
10267: melaiskulttuurin säilyttämisessä. Koulutus on noja, joilla opetus voidaan turvata sekä laadul-
10268: kielen ja kulttuurin sekä kunnan elinvoimaisuu- taan että saavutettavuudeltaan perustuslain edel-
10269: den kannalta tärkein kysymys. lyttämällä tavalla myös Utsjoella. Eräänä tällai-
10270: Opetusministeriö on suhtautunut saamen kie- sena keinona olisi mahdollisuus saamenkielisen
10271: len ja saamenkielisen opetuksen järjestelyihin opetusryhmän muodostamiseen anomuksen pe-
10272: viime vuosina myönteisesti. Säännöksiä on muu- rusteella erityisestä syystä myös viittä oppilasta
10273: tettu niin, että saamenkielinen opetusryhmä voi- pienemmälle ryhmälle valtion kustannuksella
10274: daan muodostaa jo viidestä oppilaasta ja että var- ja/tai ylimääräisen, nykyistä suuremman tuntike-
10275: sinaisesta opettamisesta aiheutuvat kulut makse- hyksen lisäyksellä.
10276: taan valtion toimesta.
10277: Tilanne on kuitenkin mennyt niin vaikeaksi, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10278: että sekään ei enää riitä. Utsjoen kunnan talous jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10279: heikkenee edelleen ja oppilasmäärät laskevat. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10280: Aivan lähiaikoina kunnanvaltuusto joutuu otta- vaksi seuraavan kysymyksen:
10281: maan kantaa Nuorgamin ja Outakosken koulujen
10282: lakkauttamiseen. Jos ne lakkautetaan, jäisi kun- Onko hallitus tietoinen Utsjoen kunnan
10283: taan vain Kirkonkylän ja Karigasniemen koulut, koulutoimen asianmukaisen järjestämi-
10284: jolloin ala-asteen pienillekin oppilaille tulisi sen vaikeuksistaja
10285: koulumatkaa noin 40-50 km yhteen suuntaan
10286: eli 2 tuntia/päivä ilman odotuksia. Utsjoen kun- onko hallitus valmis muuttamaan sään-
10287: nan yli 5 100 neliökilometrin pinta-alan huo- nöksiä siten, että saamenkielinen ope-
10288: mioon ottaen tilanne johtaa kohtuuttomuuksiin. tusryhmä voitaisiin perustaa erityisistä
10289: Kunnan suorittamien laskelmien mukaan nel- syistä myös viittä pienemmälle oppilas-
10290: jän koulun säilyttäminen on noin 515 000 mark- määrälle, ja/tai muutoin kehittämään
10291: kaa kalliimpaa kunnalle kuin kahden koulun säi- ylimääräistä koulutoimen lisäavustus-
10292: lyttäminen. Vaikka summa on pieni, niin 1 400 järjestelmää saamelaisalueen kunnille,
10293: vai
10294:
10295:
10296:
10297:
10298: Versio 2.0
10299: KK 272/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
10300:
10301:
10302:
10303: olisiko mahdollista selvittää yhdessä pohjoismaisen, valtion kustantaman
10304: Norjan kanssa mahdollisuudet yhteis- koulun ylläpitämiseen Nuorgamissa?
10305:
10306:
10307: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
10308:
10309: Hannes Manninen /kesk
10310:
10311:
10312:
10313:
10314: 2
10315: Ministerin vastaus KK 272/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
10316:
10317:
10318:
10319:
10320: Eduskunnan puhemiehelle
10321:
10322: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- saanut kuluvalle vuodelle kaikkiaan kuusi kun-
10323: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taa, muun muassa Utsjoen kunta, joka myös on
10324: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen saanut lukion osalta korotuksen lukion yksikkö-
10325: vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen hintaansa. Koska valtio edellä mainitun rahoitus-
10326: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lain nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna
10327: 272/2000 vp: laissa 1186/1998, maksaa kokonaan saamen kie-
10328: len ja saamenkielisen opetuksen opetuskustan-
10329: Onko hallitus tietoinen Utsjoen kunnan nukset perusopetuksen, lukion ja ammatillisen
10330: koulutoimen asianmukaisen järjestämi- koulutuksen osalta saamelaisten kotiseutualueel-
10331: sen vaikeuksista ja la, näitä opetuskustannuksia ei voida kaksinker-
10332: taisen rahoituksen välttämiseksi korotuksissa ot-
10333: onko hallitus valmis muuttamaan sään- taa huomioon.
10334: nöksiä siten, että saamenkielinen ope- Harvaan asuttujen alueiden vähenevien oppi-
10335: tusryhmä voitaisiin perustaa erityisistä lasmäärien myötä lisääntyvät paineet yhdistää
10336: syistä myös viittä pienemmälle oppilas- kouluja. Näin tapahtuu myös saamelaisten koti-
10337: määrälle, ja/tai muutoin kehittämään seutualueella, jossa pitkät matkat vaikeuttavat ti-
10338: ylimääräistä koulutoimen lisäasvustus- lannetta. Saamen kielen ja saamenkielisen ope-
10339: järjestelmää saamelaisalueen kunnille, tuksen avulla ei kuitenkaan pystytä merkittävästi
10340: vai vaikuttamaan tilanteeseen. Outakosken koulus-
10341: olisiko mahdollista selvittää yhdessä sa, jonka oppilaat on kuluvana vuonna tilapäises-
10342: Norjan kanssa mahdollisuudet yhteis- ti sijoitettu Karigasniemen kouluun, olisi saadun
10343: pohjoismaisen, valtion kustantaman selvityksen mukaan ollut luokilla 0-6 kuusi saa-
10344: koulun ylläpitämiseen Nuorgamissa? menkielistä oppilasta ja kolme suomenkielistä.
10345: Nuorgamin koulun oppilasmäärä on kuluvana
10346: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vuonna luokilla 0-6 kuusi saamenkielistä oppi-
10347: seuraavaa: lasta sekä kaksi 8. luokan oppilasta, jotka saavat
10348: opetusta ala-asteen yhteydessä, eli yhteensä kah-
10349: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne- deksan oppilasta. Suomenkielisiä oppilaita on
10350: tun lain (635/ 1998) mukaan opetusministeriö voi luokilla 0-6 yhteensä 10. Tehdyn ennusteen
10351: erityisen koulutustehtävän tai muusta erityisestä mukaan tilanne on ensi lukuvuonna sama, mutta
10352: syystä korottaa valtionosuuden perustana olevaa sitä seuraavana vuonna eli lukuvuonna 2001-
10353: koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa. Harkin- 2002 oppilasmäärä laskee yhdellä kummassakin
10354: nanvaraisten yksikköhintojen korotuksissa kes- kieliryhmässä, kun se lukuvuonna 2002-2003
10355: keisinä kriteereinä on pidetty todellisten kustan- nousee yhdellä saamelaisoppilaalla. Lukuvuon-
10356: nusten ja laskennallisen yksikköhinnan eroa sekä na 2005-2006 olisi ala-asteella yhteensä kuusi
10357: ns. siirtymätasauskuntien tilanteen säilyttämistä. saamenkielistä ja kuusi suomenkielistä oppilasta.
10358: Lapin läänin kunnista on harkinnanvaraisen yk- Utsjoen lukiossa on kuluvana lukuvuonna kol-
10359: sikköhinnan korotuksen perusopetuksen osalta me saamenkielistä opiskelijaa, jotka saavat saa-
10360:
10361:
10362: 3
10363: KK 272/2000 vp- Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
10364:
10365:
10366: men kielen opetuksen lisäksi saamenkielistä ope- me syksynä. Hankkeen toteutukseen liittyy kui-
10367: tusta matematiikassa. Näinkin pieni opetusryh- tenkin vaikeuksia ja saadun tiedon mukaanhan-
10368: mä on mahdollinen perusopetusryhmien ollessa ke ei Norjan puolelta etene.
10369: Karigasniemen ja Utsjoen kirkonkylän kouluissa Opetusministeriö seuraa saamen kielen ja saa-
10370: vastaavasti isompia. menkielisen opetuksen kehitystä saamelaisten
10371: Norjan kanssa on selvitetty mahdollisuuksia kotiseutualueella ja harkitsee mahdollisesti
10372: aikaansaada yhteinen koulu Nuorgamin ja Pul- muuttuneiden olosuhteiden niin edellyttäessä
10373: magin (Norja) osalta. Selvitys, johon oli saatu In- muutoksen esittämistä opetusryhmän oppilas-
10374: terreg Nordkalottenilta määräraha, valmistui vii- määrään.
10375:
10376:
10377: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
10378:
10379: Opetusministeri Maija Rask
10380:
10381:
10382:
10383:
10384: 4
10385: Ministerns svar KK 272/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
10386:
10387:
10388:
10389:
10390: Tili riksdagens talman
10391:
10392: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sex kommuner för innevarande år beviljats en
10393: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- höjning av priset per enhet enligt prövning i frå-
10394: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- ga om den grundläggande utbildningen, bland
10395: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga dem Utsjoki kommun som också fått ett höjt pris
10396: spörsmål SS 272/2000 rd: per enhet för gymnasieutbildningen. Eftersom
10397: staten med stöd av nämnda finansieringslag, så-
10398: Å.r regeringen medveten om de svårighe- dan den lyder ändrad i lag 1186/1998, helt beta-
10399: ter Utsjoki k01nmun har att ordna skol- lar kostnadema för undervisningen i samiska och
10400: väsendet på ett ändamålsenligt sätt och på samiska i den grundläggande utbildningen,
10401: gymnasiet och yrkesutbildningen på samemas
10402: är regeringen redo att ändra bestäm- hembygdsområde, kan dessa undervisningskost-
10403: melserna så att en samiskspråkig under- nader inte beaktas i höjningar eftersom detta
10404: visningsgrupp av särskilda skäl kan in- skulle leda tili dubbel finansiering.
10405: rättas också för färre än fem elever 1 och med att elevantalet i glest befolkade om-
10406: ochleller i övrigt utveckla ett extraordi- råden sjunker ökar trycket att slå samman skolor-
10407: närt systemför extra understödför skol- na. Så är fallet också på samemas hembygdsom-
10408: väsendet i fråga om kommuner på same- råde där de 1ånga avstånden försvårar läget. Med
10409: området, eller hjälp av undervisningen i samiska och på samis-
10410: skulle det vara möjligt att tillsammans ka kan man dock inte påverka situationen sär-
10411: med Norge utreda möjligheterna att skilt mycket. Outakoski skola, vars elever under
10412: upprätthålla en samnordisk, statsfinan- innevarande år temporärt varit placerade i Kari-
10413: gasniemi skola, skulle enligt en utredning ha haft
10414: sierad skola i Nuorgam?
10415: sex samiskspråkiga och tre finskspråkiga elever i
10416: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- årskurs 0-6. 1 Nuorgam sko1a finns i år sex sa-
10417: föra följande: miskspråkiga elever i årskurs 0-6 samt två ele-
10418: ver i årskurs 8 som får undervisning i samband
10419: Enligt lagen om finansiering av undervisnings- med lågstadiet, dvs. sammanlagt åtta e1ever. An-
10420: och kulturverksamhet ( 635/1998) kan undervis- talet finskspråkiga elever i årskurs 0-6 uppgår
10421: ningsministeriet på basis av en särskild utbild- tili totalt 10. Enligt en prognos är läget detsam-
10422: ningsuppgift eller av andra särskilda skäl höja det ma nästa år, men därpå följande år, dvs. läsåret
10423: pris per enhet för utbildningsanordnaren som 2001-2002 sjunker elevantalet med en elev i
10424: läggs till grund för statsandelen. Centrala kriteri- vardera språkgruppen, för att läsåret 2002-2003
10425: er vid höjningen av priserna per enhet enligt öka med en samiskspråkig elev. Läsåret 2005-
10426: prövning har ansetts vara skillnaden mellan de 2006 kommer det att finnas sammanlagt sex sa-
10427: verkliga kostnadema och det kalkylerade priset miskspråkiga och sex finskspråkiga eleveri låg-
10428: per enhet samt strävan att bibehålla läget oför- stadiet.
10429: ändrat i fråga om de s.k. övergångsutjämnings- 1 Utsjoki gymnasium går detta läsår tre sa-
10430: kommunema. 1 Lapplands Iän har sammanlagt miskspråkiga studerande, som utöver undervis-
10431:
10432:
10433: 5
10434: KK 272/2000 vp - Hannes Manninen /kesk Ministerns svar
10435:
10436:
10437: ning i samiska också får undervisning på samis- ten, blev klar i höstas. Genomförandet av projek-
10438: ka i matematik. Också en så liten undervisnings- tet är dock inte problemfritt och enligt uppgift
10439: grupp är möjlig medan gruppema inom den avancerar det inte på den norska sidan.
10440: grundläggande utbildningen i skoloma i Karigas- Undervisningsministeriet följer utvecklingen
10441: niemi och Utsjoki kyrkby på motsvarande sätt är när det gäller undervisningen i samiska och på
10442: större. samiska på samernas hembygdsområde. Om
10443: Möjligheterna att åstadkomma en gemensam eventuella förändrade förhållanden så kräver
10444: skola i fråga om Nuorgam och Pulmag (Norge) kommer ministeriet att överväga att föreslå en
10445: har utretts tillsammans med Norge. Utredningen, ändring av antalet elever per undervisnings-
10446: som hade fått ett anslag från Interreg Nordkalot- grupp.
10447:
10448:
10449: Helsingforsden 12 apri12000
10450:
10451: Undervisningsminister Maija Rask
10452:
10453:
10454:
10455:
10456: 6
10457: KK 273/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: KIRJALLINEN KYSYMYS 273/2000 vp
10463:
10464: Valtion velan ennenaikainen maksaminen
10465:
10466:
10467:
10468:
10469: Eduskunnan puhemiehelle
10470:
10471: Valtion velka on yhä varsin suuri ja rajoittaa mer- nen lyhentäminen maksaa nykyisellä korkotasol-
10472: kittävästi mm. finanssipolitiikan pitkän aikavä- la, ja paljonko tulisivat olemaan ennenaikaisen
10473: lin liikkumatilaa. Helmikuun lopulla velkaa oli velan lyhennyksen kokonaiskustannukset? Mikä
10474: 4 21 ,3 miljardia markkaa. Velan määrästä ja sen olisi lyhin realistinen aikaväli toteuttaa velan ly-
10475: seurauksista johtuen julkisuudessa on vilkastu- hentäminen Soneran myyntituloilla?
10476: nut keskustelu velan ennenaikaisesta takaisin-
10477: maksusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10478: Käytännössä takaisinmaksu voi tapahtua joko jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10479: ylijäämäisillä budjeteilla tai omaisuuden myyn- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10480: nillä. Osakekurssien nousu ja erityisesti Soneran vaksi seuraavan kysymyksen:
10481: kurssin kohoaminen ovat luoneet näkemyksen,
10482: jonka mukaan Soneran koko valtionosuus olisi Onko hallitus selvittänyt valtion velan
10483: myytävä ja myyntitulot käytettävä pääasiassa ve- ennenaikaista lyhentämistä, ja jos on,
10484: lan ennenaikaiseen lyhentämiseen.
10485: Valtion Sonera-omistuksen markkinahinta on niin kuinka nopeasti olisi mahdollista
10486: tätä nykyä noin 200 miljardia markkaa. Mitä täl- lyhentää esimerkiksi puolet valtion ve-
10487: laisella markkamäärällä tehty velan ennenaikai- lan määrästä ja kuinka paljon siitä koi-
10488: tuisi ylimääräisiä kustannuksia?
10489:
10490:
10491: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
10492:
10493: Antero Kekkonen /sd
10494:
10495:
10496:
10497:
10498: Versio 2.0
10499: KK 273/2000 vp -Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
10500:
10501:
10502:
10503:
10504: Eduskunnan puhemiehelle
10505:
10506: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- korkea, koska suuri osa lainoista otettiin silloin,
10507: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kun yleinen korkotaso oli korkea.
10508: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Normaalin kuoletusaikataulun mukaisten lai-
10509: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen nojen jälleenrahoittamatta jättämällä veisi vuo-
10510: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teen 2004 saakka, ennen kuin velan määrä puo-
10511: 273/2000 vp: liintuisi. Velan määrän pienentäminen tällä ta-
10512: voin ei kuitenkaan olisi valtion edun mukaista,
10513: Onko hallitus selvittänyt valtion velan mikäli ylimääräisistä myyntituloista saadut varat
10514: ennenaikaista lyhentämistä, ja jos on, säilytettäisiin valtion kassassa. Valtion kassasi-
10515: joituksista saatava tuotto on huomattavasti alhai-
10516: niin kuinka nopeasti olisi mahdollista sempi kuin velasta maksettava korko (vuonna
10517: lyhentää esimerkiksi puolet valtion ve- 1999 valtion kassan keskimääräinen tuotto oli
10518: lan määrästä ja kuinka paljon siitä koi- 2,5 %ja velasta maksettava niroelliskorko oli n.
10519: tuisi ylimääräisiä kustannuksia? 6,5 %). Sen sijaan valtion tulisi lyhentää velkaa
10520: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti harkitusti ja toteuttaa lyhennyksiä yleisten velan-
10521: seuraavaa: hoitotavoitteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa
10522: mm. sitä, että lyhennykset pyrittäisiin kohdista-
10523: Valtion velka helmikuun lopussa oli niroellisar- maan mahdollisuuksien mukaan suhteellisen ta-
10524: voisesti 421 mrd. mk ja markkina-arvoisesti 453 saisesti eri juoksuaikoihin. Erityisesti on huo-
10525: mrd. mk. Velan keskimääräinen nimellinen kor- mattava, ettei velan määrän pieneneminen tarkoi-
10526: ko oli n. 6,5 %. Velan nopeutetun takaisinmak- ta uuden lainanoton lopettamista kokonaan, vaan
10527: sun yhteydessä tulee velan nimellisarvon lisäksi tarvittaessa vanhojen kalliiden lainojen takaisin-
10528: tarkastella velan markkina-arvoa, mikä kuvastaa ostoja ja korvaamista sopivilla velkarakenteen
10529: valtion lainojen yhteenlaskettua käypää kaupan- parantamiseksi. Lisäksi on huomattava, että ta-
10530: käyntiarvoa. Nimellisarvoa suurempi markkina- loudellinen tapa velan ennenaikaiseen lyhentä-
10531: arvo kuvastaa ensi sijassa siitä, että valtion lai- miseen (esim. sijoittajien löytäminen ja hinta-
10532: noista maksetaan nykyiseen korkotasoon nähden neuvottelut) vaatii aikaa.
10533: korkeampaa juoksevaa nimellistä korkoa. Sijoit- Velan ennenaikaisesta takaisinmaksusta ei ai-
10534: taja ei luovu hallussaan olevasta velkakirjasta ni- heudu lisäkustannusta. Julkisuudessa esitetty aja-
10535: mellisarvoon, vaan haluaa hyvityksen sijoituk- tus lisäkustannuksesta perustuu väärinkäsityk-
10536: sensa korkeasta tuotosta. Valtion budjetissa tämä seen, että edellä kuvattu velan markkina-arvon
10537: markkina-arvon ja nimellisarvon erotus kirja- eroavuus niroellisarvosta aiheuttaisi sinänsä lisä-
10538: taan nk. pääomatappiona. Ilmiö on vastaava kuin kustannuksen. Se, että markkina-arvoltaan suu-
10539: osakemarkkinoilla, missä esimerkiksi useimpien resta lainasta maksetaan takaisinoston yhteydes-
10540: osakkeiden markkina-arvo on moninkertainen sä enemmän, ei kuitenkaan ole todellinen kustan-
10541: niiden niroellisarvoon nähden. Valtion lainoista nus, vaan joukkovelkakirjalainaan liittyvä tekni-
10542: maksettava korko (ts. sijoittajan saama tuotto) on nen ominaisuus. Mikäli lainasta maksetaan mark-
10543: kina-arvoisesti enemmän, tämä korvautuu tule-
10544:
10545:
10546: 2
10547: Ministerin vastaus KK 273/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
10548:
10549:
10550: vien vuosien suurempina vuotuisten korkomeno- Tulevien vuosien korkomenojen säästö on pit-
10551: jen säästönä. Valtion lainoista valtaosa on jouk- källä tähtäimellä keskimäärin 650 milj. mk vuo-
10552: kovelkakirjalainoja, joiden velan nimellis- ja tuisia korkomenoja jokaista käytettyä 10 mrd.
10553: markkina-arvo eroavat huomattavasti toisistaan. markkaa kohden. Säästö on tätä suuruusluokkaa,
10554: Siten käytännössä velan nopeutettu takaisinmak- mikäli oletetaan, että korkotaso säilyisi nykyise-
10555: su edellyttää lainojen takaisinostoja markkina- nä sekä velan korkorakenne säilytettäisiin nykyi-
10556: arvossa. senkaltaisena.
10557:
10558:
10559: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
10560:
10561: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
10562:
10563:
10564:
10565:
10566: 3
10567: KK 273/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerns svar
10568:
10569:
10570:
10571:
10572: Tili riksdagens talman
10573:
10574: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger talas på statens lån ( dvs. den avkastning som in-
10575: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vesteraren får) är hög, eftersom en stor del av lå-
10576: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- nen togs upp när den allmänna räntenivån var
10577: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- hög.
10578: mål SS 273/2000 rd: Om man avstår från att refinansiera lån med
10579: normal amorteringstidtabell halveras skulden
10580: Har regeringen utrett en tidigarelägg- först 2004. En sådan minskning av skulden lig-
10581: ning av amorteringen av statsskulden ger dock inte i statens intresse, ifall de medel som
10582: och om så är fallet erhållits i form av extra försäljningsinkomster
10583: behålls i statens kassa. Den avkastning som sta-
10584: hur snabbt är det möjligt att amortera tens kassainvesteringar ger är avsevärt lägre än
10585: t.ex. hälften av statsskulden och hur den ränta som betalas på skulden ( 1999 var av-
10586: mycket extra kostnader för detta med kastningen av statens kassai medeltal2,5 % och
10587: sig? den nominella ränta som betalades på skulden ca
10588: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 6,5 %). Däremot borde staten betala av skulden
10589: föra följande: med eftertanke och sköta avbetalningarna enligt
10590: de allmänna skuldskötselmålen. Detta betyder
10591: Statsskuldens nominella värde var i slutet av fe- bl.a. att man i mån av möjlighet försöker rikta
10592: bruari 421 mrd. mk och dess marknadsvärde 453 amorteringarna relativt järnnt tilllån med olika
10593: mrd. mk. Den genomsnittliga nominella räntan löptider. Särskilt bör man lägga märke till att
10594: på skulden var ca 6,5 %. 1 samband med en på- minskningen av skulden inte betyder att man helt
10595: skyndad återbetalning av skulden bör man gran- slutar ta nya lån, utan att man vid behov återkö-
10596: ska såväl skuldens nominella värde som dess per gamla dyra lån och ersätter dem med mera
10597: marknadsvärde, vilket reflekterar statsskuldens lämpliga lån i syfte att förbättra skuldens struk-
10598: sammanlagda gängse handelsvärde. Marknads- tur. Därtill bör det beaktas att ett ekonomiskt sätt
10599: värdet, som är större än det nominella värdet, att tidigarelägga avbetalningen av skulden (t.ex.
10600: återspeglar i första hand det faktum att på statens att hitta investerarna och förhandla om priset)
10601: lån betalas en löpande nominell ränta som är hö- kräver tid.
10602: gre än den nuvarande räntenivån. En investerare En tidigarelagd återbetalning av skulden inne-
10603: avstår inte från ett skuldebrev som han har i sin bär inga extra kostnader. Den tanke om extra
10604: ägo till dess nominella värde, utan vill ha ersätt- kostnader som presenterats i offentligheten base-
10605: ning för den goda avkastningen på investering- rar sig på en missuppfattning om att den ovan be-
10606: en. 1statsbudgeten antecknas denna skillnad mel- skrivna skillnaden mellan skuldens marknads-
10607: lan marknadsvärdet och det nominella värdet värde och nominella värde i sig skulle förorsaka
10608: som s.k. kapitalförlust. Fenomenet är detsamma extra kostnader. Det att man för ett lån med högt
10609: som på aktiemarknaden, där exempelvis de flesta marknadsvärde i samband med återköpet betalar
10610: aktiers marknadsvärde är mångdubbelt i förhål- mera är emellertid inte en reell kostnad utan en
10611: lande till det nominella värdet. Den ränta som be- teknisk egenskap hos masskuldebrevslån. lfall
10612:
10613:
10614: 4
10615: Ministems svar KK 273/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
10616:
10617:
10618: man för lånet betalar ett högre marknadsvärde, De inbesparingar i ränteutgifter som sker un-
10619: ersätts detta under de kommande åren i form av der de kommande åren är på lång sikt i medeltal
10620: större inbesparingar i de årliga ränteutgiftema. 650 milj. mk. i årliga ränteutgifter per varje be-
10621: Majoriteten av statens lån är masskuldebrevslån lopp av 10 mrd. mk som använts. lnbesparingen
10622: och dessa skulders nominella värden och mark- är av denna storleksklass om man antar att ränte-
10623: nadsvärden skiljer sig avsevärt från varann. Där- nivån hålls på den nuvarande nivån och att sku1-
10624: för förutsätter en påskyndad återbetalning av dens räntestruktur bibehålls oförändrad.
10625: skulden att lånen återköps tili sitt marknadsvär-
10626: de.
10627:
10628:
10629: Helsingfors den 11 april 2000
10630:
10631: Finansminister Sauli Niinistö
10632:
10633:
10634:
10635:
10636: 5
10637: KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr
10638:
10639:
10640:
10641:
10642: KIRJALLINEN KYSYMYS 274/2000 vp
10643:
10644: Siviilipalvelusmiesten rangaistukset
10645:
10646:
10647:
10648:
10649: Eduskunnan puhemiehelle
10650:
10651: Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa palvelus- Siviilipalvelusmiehiä on haastettu oikeuteen
10652: taan suorittavat siviilipalvelusmiehet järjestivät esimerkiksi viiden myöhästymisen takia. Viides-
10653: 21.2.2000 päivän mittaisen työnseisauksen. tä myöhästymisestä on sittemmin siis seurannut
10654: Työnseisauksella he protestoivat mielivaltaisena rangaistus, jonka ensikertalainen voi saada esi-
10655: pitämäänsä siviilipalveluskeskuksen kurinpitoa merkiksi törkeästä pahoinpitelystä. Näin ollen
10656: vastaan. kurinpitotoimien alhainen käyttökynnys johtaa
10657: Siviilipalvelusmiesten mielestä kurinpitoran- tilanteeseen, jossa siviilipalvelusmiehet joutuvat
10658: gaistuksia on annettu viime aikoina ilman kun- muiden ihmisten, myös varusmiesten, kanssa
10659: nollisia perusteita ja rangaistukset ovat olleet epätasa-arvoiseen asemaan: siviilipalvelusmie-
10660: suhteettoman ankaria. Myös Aseistakieltäytyjä- het joutuvat hyvin helposti kärsimään ehdotto-
10661: liitto on ilmaissut huolestumisensa kurinpito- mia vankeusrangaistuksia melko mitättömien
10662: käytännön muuttumisesta. Järjestön mukaan rikkeiden seurauksena. Ehdoton vankeusrangais-
10663: Vaasan siviilipalveluskeskuksen ja Lapinjärven tus kurinpitokeinona esimerkiksi varusmiehelle
10664: siviilipalveluskeskuksen kurinpitokäytännöissä on puolestaan todella harvinainen.
10665: on olennainen ero. Vuoden aikana rikosilmoitus on tehty 71 sivii-
10666: Ääriesimerkkejä ankarasta kurinpidosta ovat lipalvelusmiehestä. Viime vuonna siviilipalve-
10667: palvelusvelvollisuuden olennaisesta laiminlyön- lusmiehen koulutusjaksolle osallistui 1 742
10668: nistä tehdyt rikosilmoitukset Lapinjärven siviili- miestä. Tämä merkitsee, että noin neljä prosent-
10669: palveluskeskus on käyttänyt tätä toimenpidettä tia siviilipalvelusmiehistä saa rikosilmoituksen
10670: muiden kurinpitorangaistusten tapaan, vaikka teosta, josta ainoa rangaistus on ehdotonta van-
10671: kyse on äärimmäisen voimakkaasta toimen- keutta. Luku on huolestuttavan korkea. Vaasan
10672: piteestä. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan Vaasan siviilipalveluskeskuksen aikoinaan teettämästä
10673: siviilipalveluskeskuksessa käytettiin rikosilmoi- selvityksestä puolestaan ilmeni, että kurinpito-
10674: tuksia kurinpitokeinona huomattavasti varovai- rangaistukset keskittyvät tiettyihin palveluspaik-
10675: semmin kuin Lapinjärvellä on käytäntönä. koihin. Tämä viittaa siihen, että rangaistuksen
10676: Jos siviilipalvelusmies kotiutetaan jatkuvien saaminen ei riipu vain siviilipalvelusmiehestä,
10677: kurinpitorangaistusten vuoksi, on siitä lain mu- vaan siitä paikasta, jossa hän palvelustaan suorit-
10678: kaan tehtävä rikosilmoitus. Jos tästä seuraa syyte taa.
10679: ja rangaistus, rangaistus on aina ehdotonta van-
10680: keutta puolet jäljellä olevasta palvelusajasta. Oi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10681: keuslaitoksella ei siis siviilipalvelusrikoksesta jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10682: syytettyjä tuomittaessa ole normaalia liikkuma- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10683: varaa. vaksi seuraavan kysymyksen:
10684:
10685:
10686: Versio 2.0
10687: KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr
10688:
10689:
10690: Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääk- viilipalvelusmiesten kurinpitorangais-
10691: seen, ovatko valtakunnallisen siviili- tukset keskittyneet tiettyihin palvelus-
10692: palveluskeskuksen kurinpitokäytännöt paikkoihin?
10693: muuttuneet aikaisemmasta ja ovatko si-
10694:
10695:
10696: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
10697:
10698: Anni Sinnemäki /vihr
10699:
10700:
10701:
10702:
10703: 2
10704: Ministerin vastaus KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr
10705:
10706:
10707:
10708:
10709: Eduskunnan puhemiehelle
10710:
10711: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa käyttöön ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin
10712: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nykyisellään liittyviä ongelmia. Työryhmän tu-
10713: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lee 30.9.2000 mennessä esittää tarvittavat ratkai-
10714: vastattavaksi kansanedustaja Anni Sinnemäen suehdotukset epäkohtien korjaamiseksi.
10715: /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Voimassa olevan siviilipalveluslain 26 §:n
10716: 274/2000 vp: mukaan siviilipalvelusrikoksesta tuomitaan pal-
10717: veluksesta kieltäytyjien lisäksi myös siviilipalve-
10718: Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääk- lusmies, joka hänelle määrätystä kurinpitoran-
10719: seen, ovatko valtakunnallisen siviili- gaistuksesta huolimatta edelleen olennaisesti lai-
10720: palveluskeskuksen kurinpitokäytännöt minlyö palvelusvelvollisuutensa. Tuomittava
10721: muuttuneet aikaisemmasta ja ovatko si- rangaistus on aina puolet siviilipalvelusmiehen
10722: viilipalvelusmiesten kurinpitorangais- jäljellä olevasta palvelusajasta eli rangaistuksen
10723: tukset keskittyneet tiettyihin palvelus- mittaamisessa tuomioistuimilla ei ole harkinta-
10724: paikkoihin? valtaa. Sen sijaan edellä mainittu lainkohta mah-
10725: dollistaa harkinnan pohdittaessa, onko mies yli-
10726: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen paansa syyllistynyt siviilipalvelusrikokseen.
10727: seuraavaa: Sekä syyttäjä että tuomioistuin voivat kohdal-
10728: Siviilipalvelusjärjestelmän yhden ongelmakoh- taan harkita, onko mies edelleen olennaisesti lai-
10729: dan muodostavat siviilipalveluslain sisältämät minlyönyt palvelusvelvollisuutensa. Mikäli har-
10730: kurinpito-ja rangaistussäännökset hyvin lievien kinnassa päädytään siihen, ettei olennaisuuskri-
10731: kurinpitokeinojen ja ehdottoman vankeusran- teeri täyty, voi syyttäjä tehdä syyttämättäjättä-
10732: gaistuksen välillä ei ole lainkaan vaihtoehtoja. mispäätöksen tai tuomioistuin jättää rangaistuk-
10733: Tällöin voi syntyä tilanteita, joissa suhteellisen seen tuomitsematta. Tällaisiin syyttämättäjättä-
10734: vähäisistä mutta kuitenkin usein toistuvista pal- mispäätöksiin tai tuomitsematta jättämisiin on
10735: velusrikkomuksista seuraa ehdoton vankeusran- kuitenkin päädytty hyvin harvoin.
10736: gaistus. Työministeriön siviilipalvelusasioista vastaa-
10737: Nykyisessä muodossaan järjestelmä ei toteuta va virkamies tarkasti kevättalvella 1999 Lapin-
10738: yleisessä rikosoikeudellisessa ajattelussa ja lain- järven siviilipalveluskeskuksen siihen asti teke-
10739: säädännössä keskeistä suhteellisuuden periaatet- mät kurinpitopäätökset sekä rikosilmoitukset
10740: ta varsinkaan verrattaessa varusmiehiä ja siviili- eikä tuolloin löytynyt erityistä huomautettavaa.
10741: palvelusmiehiä toisiinsa. Toisaalta varusmiehiä Vastaavanlainen tarkastus tehtiin tänä vuonna
10742: koskeva rikoslain 45 luku samoin kuin sotilasku- huhtikuun 4. päivä. Tarkastuksessa todettiin, että
10743: rinpitolaki antavat kurinpidon ja rangaistusten siviilipalveluskeskuksen vuonna 1999 tekemistä
10744: osalta huomattavasti enemmän liikkumavaraa 71 rikosilmoituksesta 56 koski henkilöitä, jotka
10745: kuin siviilipalveluslain mukainen sääntely. joko kokonaan tai jonkin ajan palveltuaan kiel-
10746: Työministeriö onkin 17.3.2000 asettanut työ- täytyivät suorittamasta siviilipalvelusta ja 14 ri-
10747: ryhmän selvittämään yksityiskohtaisesti siviili- kosilmoitusta koski täydennyspalveluksesta kiel-
10748: palvelusmiesten kurinpitoon, pakkokeinojen täytyneitä. Näin ollen siviilipalveluskeskus teki
10749:
10750:
10751: 3
10752: KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr Ministerin vastaus
10753:
10754:
10755: vuonna 1999 vain yhden rikosilmoituksen toistu- rahojen menetys tietyltä ajalta tai varoitus ja vain
10756: vien kurinpitorangaistusten vuoksi. yhdessä tapauksessa päädyttiin rikosilmoituk-
10757: Palveluspaikat tekivät vuonna 1999 yhteensä seen.
10758: 9 rikosilmoitusta ja näistäkin 7 oli tapauksia, Lapinjärven koulutuskeskus tekee vuosittain
10759: joissa mies kieltäytyi kokonaan palveluksesta. tarkastuskäyntejä palveluspaikkoihin. Tarkastus-
10760: Varsinaisia kurinpitopäätöksiä Lapinjärven käynnit pyritään kohdistamaan ensisijaisesti nii-
10761: koulutuskeskus teki viime vuonna 54 kappaletta. hin paikkoihin, joista siviilipalvelusmiehet ovat
10762: Valtaosassa tapauksissa oli kyse luvattomista tehneet valituksia. Tällöin tarkastetaan myös pal-
10763: poissaoloista. Rangaistukseksi määrättiin päivä- veluspaikan tekemät kurinpitopäätökset
10764:
10765:
10766: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
10767:
10768: Työministeri Tarja Filatov
10769:
10770:
10771:
10772:
10773: 4
10774: Ministems svar KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr
10775:
10776:
10777:
10778:
10779: Tili riksdagens talman
10780:
10781: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tvångsmedel och straffrättsliga påföljder. Arbets-
10782: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- gruppen skall före 30.9.2000 komma med för-
10783: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni slag tili behövliga lösningar för att råda bot på
10784: Sinnemäki /gröna undertecknade skriftliga spörs- dessa olägenheter.
10785: mål SS 274/2000 rd: Enligt 26 § i den gällande civiltjänstlagen
10786: döms för civiltjänstgöringsbrott förutom de som
10787: Vad ämnar regeringen göraför att utre- vägrar fullgöra civiltjänst även en civiltjänstgö-
10788: da om det disciplinära förfarandet som rare som trots ådömt disciplinstraff fortfarande
10789: tillämpas av den riksomfattande civil- försummar sin tjänsteplikt på ett väsentligt sätt.
10790: tjänstcentralen har förändrats från tidi- Straffet motsvarar alltid hälften av civiltjänstgö-
10791: gare, och om civiltjänstgörarnas disci- rarens återstående tjänstgöringstid, vi1ket med
10792: plinstraff har koncentrerats tili vissa andra ord betyder att domstolar inte har pröv-
10793: tjänstgöringsställen? ningsrätt i fråga om straffmätning. Däremot ger
10794: nämnda lagrum möjlighet tili prövning, när man
10795: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- överväger huruvida civiltjänstgöraren över hu-
10796: föra följande: vud har gjort sig skyldig tili civiltjänstgörings-
10797: Disciplin- och straffbestämmelsema i civiltjänst- brott. Både åklagaren och domstolen har för egen
10798: lagen utgör ett problemområde inom civiltjänst- del möjlighet att pröva, om civiltjänstgöraren
10799: göringssystemet, då alla altemativ mellan myck- fortfarande försummar sin tjänsteplikt på ett vä-
10800: et lindriga disciplinära medel och ovillkorligt sentligt sätt. Om prövningen ger tili resultat att
10801: fångelsestraff saknas. Därför kan det uppstå situ- väsentlighetskriteriet inte uppfylls, kan åklara-
10802: ationer där relativt ringa, men ofta återkomman- ren fatta beslut om åtalseftergift eller domstollen
10803: de tjänstgöringsförseelser leder tili ovillkorligt lämna brottet obestraffat. Dylika beslut om åtals-
10804: fångelsestraff. eftergift eller att ett brott lärnnas obestraffat har
10805: 1 sin nuvarande form följer systemet inte den dock tillgripits ytterst sällan.
10806: för det straffrättsliga tänkandet och den straff- Arbetsministeriets tjänsteman som ansvarar
10807: rättsliga lagstiftningen centrala principen om för civiltjänsteärenden granskade vårvintem
10808: proportionalitet. Särskilt märks detta då man 1999 de disciplinära beslut som Lappträsk utbild-
10809: jämför beväringar och civiltjänstgörare med var- ningscentral hade fattat och de polisanmälningar
10810: andra. Strafflagens 45 kap. som gäller beväring- som centralen gjort, och fann då inget särskilt att
10811: ar samt militärdisciplinlagen ger å sin sida betyd- anmärka på. Motsvarande granskning förrättades
10812: ligt större utrymme för tolkning i fråga om disci- i år den 4 april2000. 1 samband rned granskning-
10813: plin och straff än regleringen enligt civiltjänstla- en konstaterades att 56 av de 71 polisanmälning-
10814: gen. ar som civiltjänstcentra1en gjort 1999 gällde per-
10815: Arbetsministeriet har 17.3.2000 tillsatt en ar- soner som antingen helt och hållet vägrat att full-
10816: betsgrupp för att närmare utreda de nuvarande göra civiltjänst eller som vägrade att fortsätta sin
10817: problemen med det disciplinära förfarandet som tjänstgöring efter en tid i civiltjänst. Det kom
10818: tiliämpas på civiltjänstgörare, användning av fram att 14 av polisanmälningama hade gjorts på
10819:
10820:
10821: 5
10822: KK 274/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr Ministems svar
10823:
10824:
10825: grund av vägran att fuligöra kompletterande Som straff påfördes förlust av dagspenningen för
10826: tjänstgöring. Civiltjänstcentralen gjorde således en viss tid elier en vaming. Endast ett av falien
10827: under 1999 endast en polisanmälan på grund av ledde tili en polisanmälan.
10828: upprepade disciplinstraff. Lappträsk utbildningscentral gör årligen in-
10829: Tjänstgöringsställena gjorde 1999 samman- spektionsresor tili olika tjänstgöringsstälien. Av-
10830: lagt 9 polisanmälningar. Också här var det i 7 fali sikten är att dessa inspektioner i första hand in-
10831: fråga om situationer där en civiltjänstgörare väg- riktas på sådana tjänstgöringsstälien som civil-
10832: rat att fortsätta sin tjänstgöring. tjänstgörare har klagat om. Samtidigt granskas
10833: Antalet egentliga disciplinära beslut som också de disciplinära beslut som det aktuella
10834: Lappträsk utbildningscentral i fjol fattat uppgick tjänstgöringsstäliet har fattat.
10835: tili 54. Flertalet av falien gällde olovlig frånvaro.
10836:
10837:
10838: Helsingfors den 7 april 2000
10839:
10840: Arbetsminister Tarja Filatov
10841:
10842:
10843:
10844:
10845: 6
10846: KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
10847:
10848:
10849:
10850:
10851: KIRJALLINEN KYSYMYS 275/2000 vp
10852:
10853: Rintamaveteraanien kuntoutuksen siirtäminen
10854: kunnilta valtiolle
10855:
10856:
10857:
10858:
10859: Eduskunnan puhemiehelle
10860:
10861: Sotiin osallistuneet veteraanit, rintamapalveluk- set haetaan Valtiokonttorin sotilasvamma-ja ve-
10862: sessa olleet naiset, sotavammaiset ja heidän teraaniyksiköltä.
10863: omaisensa, kaatuneiden ja kadonneiden omaiset Rintamaveteraanien kuntoutuksesta vastaa siis
10864: sekä eräät rintamatehtävissä olleet työvelvolliset kunta. Kuntoutuksen taso vaihtelee huomattavas-
10865: voivat saada erilaisia veteraaneille ja heidän ti eri kuntien välillä. Eikö valtio voisi ottaa myös
10866: omaisilleen tarkoitettuja etuuksia ja palveluita. tämän kuntoutuksen hoitaakseen, jotta samanlai-
10867: Näitä ovat rintamasotilaseläke, rintamalisä, yli- nen palvelutaso taattaisiin kaikille rintamavete-
10868: määräinen rintamalisä, rintamaveteraanien var- raaneille?
10869: haiseläke, sotilasvammalain etuudet ja kuntou-
10870: tus. Useat kunnat ovat järjestäneet omille vete- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10871: raaneilleen erilaisia etuuksia ja palveluita. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10872: Sotilasvammalain mukaista kuntoutusta voi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10873: hakea Valtiokonttorin sotilasvamma-ja veteraa- vaksi seuraavan kysymyksen:
10874: niyksiköltä. Rintamaveteraanien kuntoutuslain
10875: mukaista kuntoutusta voi hakea asuinkunnan ter- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta rintama-
10876: veyslautakunnalta. Sotainvalidien ja muiden en- veteraanien kuntoutuslain mukainen
10877: nen 1.1.1991 vammautuneiden ja sairastuneiden kuntoutus olisi tasa-arvoista kaikille
10878: sekä heidän omaistensa sotilasvammakorvaukset rintamaveteraaneille ja jotta vastuu täs-
10879: suoritetaan sotilasvammalain nojalla. Korvauk- täkin kuntoutuksesta siirtyisi kunnilta
10880: valtiolle?
10881:
10882:
10883: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
10884:
10885: Kimmo Kiljunen /sd
10886:
10887:
10888:
10889:
10890: Versio 2.0
10891: KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
10892:
10893:
10894:
10895:
10896: Eduskunnan puhemiehelle
10897:
10898: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kii-
10899: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- reellisyys ( 1 §, 2 §). Näiden seikkojen toteamis-
10900: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta varten tarvitaan lääkärintodistus, joka ei saa
10901: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen olla 12 kuukautta vanhempi (STM, määräysko-
10902: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK koelma 1994:44 ).
10903: 275/2000 vp: Lainsäädäntö määrittelee rintamaveteraani-
10904: kuntoutuksen hallinnollisen ja toiminnallisen ko-
10905: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta rintama- konaisuuden; 1) valtion talousarviossa olevat
10906: veteraanien kuntoutuslain mukainen määrärahat jaetaan kunnille siellä asuvien rinta-
10907: kuntoutus olisi tasa-arvoista kaikille maveteraanien suhteessa (5 §:n 2 mom.), 2) ha-
10908: rintamaveteraaneille ja jotta vastuu täs- kumenettely kuntoutukseen määritellään lain pe-
10909: täkin kuntoutuksesta siirtyisi kunnilta rusteella annetun asetuksen (1348/1988) 1 §:ssä.
10910: valtiolle? 3) kunnan monijäseninen toimielin (esim. sosiaa-
10911: li-ja terveyslautakunta) voi jätjestää kuntoutuk-
10912: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sen itse tai hankkia kuntoutuspalvelut 4 §:ssä tar-
10913: ti seuraavaa: koitetulta sairaanhoito- tai muulta tutkimus- ja
10914: Suomen sodissa 1939-1945 vammautuneiden ja hoitolaitokselta (5 §:n 3 mom.), 4) kunnan moni-
10915: taistelleiden sekä sotaolosuhteissa työskennellei- jäseninen toimielin voi vahvistaa tarkemmat pe-
10916: den etuuksista on säädetty lainsäädännöllä. rusteet ja ohjeet kuntoutukseen hyväksymisestä
10917: Etuuksien saannin edellytyksistä säädetään erik- mm. silloin, kun toimielin delegoi päätäntäval-
10918: seen kussakin erillislaissa. Sodassa haavoittunei- lan alaiselleen virkamiehelle. Näiden perustei-
10919: den ja vammautuneiden huollosta ja hoidosta den ja ohjeiden tulee perustua rintamaveteraa-
10920: säädetään sotilasvammalaissa (404/1948). Vam- nien kuntoutuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoi-
10921: mojen hoidon lisäksi kuuluu sotilasvammalain tettuihin valintaperusteisiin sekä sosiaali- ja ter-
10922: etuuksiin myös lääkinnällinen kuntoutus (6 §) veysministeriön antamiin ohjeisiin (3 §).
10923: sotainvalidin vamman, sairauden tai ikääntymi- Valtio varaa vuosittain talousarviossaan mää-
10924: sen toimintakykyisyydelle tuoman haitan perus- rärahat edellä mainittujen lakien mukaista toi-
10925: teella. Haitan aste määritellään kulloinkin voi- mintaa varten pääluokassa 33, sosiaali- ja ter-
10926: massa olevassa sotilasvammalaissa työkyvyttö- veysministeriön hallinnonala ja veteraanikuntou-
10927: myysasteena. Kuntouttaminen voidaan korvata tus toteutetaan pääasiassa valtion talousarviossa
10928: vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työky- varatuilla määrärahoilla. Määräraha on noussut
10929: vyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, vaik- vuosittain ja on vuoden 2000 talousarviossa 200
10930: ka kuntoutuksen tarve ei aiheutuisikaan korva- miljoonaa markkaa. Määrärahoilla on kuntoutet-
10931: tusta vammasta tai sairaudesta. tu vuosittain noin 26 000-27 600 veteraa-
10932: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun nia/aviopuolisoa, ja kuntoutusta saaneiden mää-
10933: lain ( 1184/1988) perusteella annettavan kuntou- rä on noussut tasaisesti määrärahojen kasvun
10934: tuksen edellytyksenä on, että henkilölle on annet- suhteessa.
10935: tu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintama- Kunnat ovat myös varanneet talousarviois-
10936: tunnus ja jolle kuntoutuksen antaminen toiminta- saan veteraanipalveluja varten määrärahoja, joi-
10937: kyvyn edistämiseksi, säilyttämiseksi tai muusta ta sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu-
10938: syystä on tarpeellista. Kuntoutukseen valittaessa kaan vuonna 1989 oli 371 kunnassa 36 miljoo-
10939:
10940: 2
10941: Ministerin vastaus KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
10942:
10943:
10944: naa markkaa. Vastaava luku kymmenen vuotta tasuhteen arvioinnissa tunnettaisiin palveluntar-
10945: myöhemmin vuonna 1998 oli 35 miljoonaa ja joajat Koska avokuntoutuksen tarjoajia on pal-
10946: vuonna 1999 37,2 miljoonaa markkaa. Veteraa- jon, ei niitä ole mahdollista keskittää yhteen pis-
10947: nikuntoutukseen käytettiin näistä määrärahoista teeseen. Kunnilla on lisäksi valvontavastuu
10948: vuonna 1998 64 %ja vuonna 1999 71 %. Kun- alueensa yksityisten sosiaalipalvelujen valvon-
10949: tien omien veteraanimäärärahojen käytön perus- nasta annettujen lain alaisista palveluntuottajista.
10950: teista päättää kunnallisvaltuusto. Edellä olevaan viitaten totean, että valtion va-
10951: Veteraanikuntoutus toteutetaan suurelta osin roin toteutettavaan rintamaveteraanien kuntou-
10952: järjestöjen, säätiöiden tai muiden yhteisöjen kun- tukseen kaikille kunnille on turvattu yhtäläiset
10953: toutuslaitoksissa ja yritysten, kuten kylpylaitos- taloudelliset edellytykset. Tältä osin eri kunnissa
10954: ten kuntoutusyksiköissä. Nämä yksiköt toimivat asuvilla rintamaveteraaneilla on yhtäläiset mah-
10955: yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain dollisuudet saada kuntoutusta.
10956: (152/1990) ja siitä annetun asetuksen (744/1990) Mikäli rintamaveteraanikuntoutus toteutettai-
10957: alaisina. Valtiolla ei ole omistuksessaan sellaisia siin nykyiselle veteraanimäärälle ilman tarvehar-
10958: toimintayksiköitä, jotka voisivat tarjota vete- kintaa kerran vuodessa, olisi määrärahatarve
10959: raanikuntoutusta. Valtiokonttorin sotilasvamma- vuosittain 5-6 kertaa nykyistä suurempi. Näin
10960: ja veteraaniasiain yksikkö kilpailuttaa vuosittain suuriin yksittäisen määrärahan korotuksiin ei ole
10961: laitoskuntoutusta antavat yksiköt kolmessa kun- mahdollisuuksia ottaen huomioon valtiontalou-
10962: toutusluokassa ottaen huomioon veteraanikun- delliset seikat.
10963: toutuksen laatu-hintasuhteen. Valtiokonttorin so- Veteraanien ikääntyminen tulee edelleen
10964: tilasvamma- ja veteraaniasiainyksikkö lisäksi te- myös muuttamaan veteraanikuntoutuksen järjes-
10965: kee päätökset ulkomailla asuvien rintamavete- tämistapoja, jolloin lähellä kotia tai kotona ta-
10966: raanien kuntoutuksesta. pahtuvaan kuntoutukseen suuntautuu lisäänty-
10967: Kunnat kilpailuttavat avokuntoutuksen sosiaa- vää tarvetta. Eräät kunnat ovat uudistaneet vete-
10968: li- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti (STM raanikuntoutuksen järjestämistapoja omalla
10969: 1994:44). Veteraaniväestön ikääntyminen on ai- alueellaan siten, että veteraanikuntoutus voidaan
10970: heuttanut lisääntyvää kysyntää avokuntoutuspal- toteuttaa mahdollisimman pitkälle jokaisen
10971: veluista. Avokuntoutukseen kuuluvat ryhmäkun- ikääntyvän veteraanin omista lähtökohdista. So-
10972: toutus, kotona annettava kuntoutus ja päiväkun- siaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä
10973: toutus. Ryhmä- ja päiväkuntoutukseen osallistu- selvittää parhaillaan sotainvalidien laitosten tule-
10974: minen onnistuu vain, jos niitä on mahdollista saa- vaa käyttöä ja yhtenä selvityksen alaisena asiana
10975: da omasta kunnasta tai liikenteellisesti saavutet- on mm. laitosten halukkuus toimia laitos- ja avo-
10976: tavalla etäisyydellä kodista. Avokuntoutusta to- kuntoutusta antavana toimintayksikkönä lähi-
10977: teuttavat monessa kunnassa "yhden naisen/mie- alueen rintamaveteraaneille.
10978: hen yritykset", joita ylläpitävät sosiaali- ja ter- Veteraanikuntoutuksen järjestämistavan siir-
10979: veydenhuollon ammatinharjoittamisesta annetun täminen valtion viranomaisille ei ole perusteltua,
10980: lain mukaiset ammatinharjoittajat esim. lääkintä- sillä veteraanien keski-ikä ja kotona asumista ko-
10981: voimistelijat, kuntohoitajat, puheterapeutit tai rostava toimintakykyisyyden ylläpito vaatii tule-
10982: toimintaterapeutit. Lisäksi avokuntoutusta järjes- vina vuosina lisääntyvässä määrin erilaisia avo-
10983: tävät mm. veljeskodit, terveyskeskukset, asumis- kuntoutuksen muotoja, kuntoutuksen jatkuvuut-
10984: palveluyksiköt, erikoislääkärijohtoiset sairaalat ta ja muita lähellä veteraanin kotia annettavia
10985: ym. kuntoutuspalveluja, joiden järjestäminen sovel-
10986: Kilpailuttamisen jakamisella on pyritty mm. tuu parhaiten kunnille.
10987: siihen, että veteraanikuntoutuksen laatu- ja hin-
10988:
10989:
10990: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
10991:
10992: Peruspalveluministeri Eva Biaudet 3
10993: KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerns svar
10994:
10995:
10996:
10997:
10998: Tili riksdagens talman
10999:
11000: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ( 1184/ 1988) är att personen i fråga har tilldelats
11001: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- frontmanna-, fronttjänst- eller fronttecken och att
11002: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- rehabiliteringen är nödvändig för främjande eller
11003: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- upprätthållande av funktionsförmågan eller av
11004: mål SS 275/2000 rd: någon annan orsak. Då frontveteraner utses för
11005: rehabilitering skall hänsyn tas till behovet av re-
11006: Vad ämnar regeringen göra för att alla habilitering och den skyndsamhet som krävs
11007: Jrontveteraner skall ha lika möjlighet ( 1 §, 2 §). För att dessa omständigheter skall kun-
11008: tili rehabilitering enligt lagen om reha- na konstateras föreligga, förutsätts läkarintyg
11009: bilitering av frontveteraner och för att som inte får vara äldre än 12 månader (SHM:s fö-
11010: ansvaret också för denna rehabilitering reskriftsamling, 1994:44).
11011: skall övergå från kommunerna till sta- 1 lagstiftningen regleras den administrativa
11012: ten? och praktiska helhet som rehabiliteringen av
11013: frontveteraner utgör på följande sätt: 1) ur ansla-
11014: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gen i statsbudgeten delas medel ut till kommu-
11015: föra följande: nerna enligt antalet i kommunen bosatta frontve-
11016: Förmånerna för dem som under de krig Finland teraner (5 § 2 mom.), 2) ansökningsförfarandet
11017: utkämpade 1939-1945 invalidiserades och del- regleras i 1 § i den förordning (1348/ 1988) som
11018: tog i striderna samt utförde annat arbete anges i utfårdats med stöd av lagen, 3) ett kollegialt or-
11019: vår lagstiftning. De särskilda förutsättningarna gan i kommunen (t.ex. social- och hälsovårds-
11020: för erhållande av förmånerna anges i olika lagar. nämnden) kan ordna rehabiliteringen själv eller
11021: Lagen om skada, ådragen i militärtjänst skaffa rehabiliteringstjänster hos sådana sjuk-
11022: (404/1948) innehåller bestämmelser om försörj- vårds- eller andra undersöknings- och vårdan-
11023: ning och vård för dem som sårats och invalidise- stalter som avses i 4 § (5 § 3 mom.), 4) ett kolle-
11024: rats i krig. Utöver behandlingen av skador ingår gialt organ i kommunen kan fastställa närmare
11025: också medicinsk rehabilitering (6 §) på grund av grunder och anvisningar för godkännande till re-
11026: det men som skada, sjukdom eller åldrande föror- habilitering bl.a. i sådana fall då organet delege-
11027: sakar krigsinvalider i de förmåner som före- rar beslutsrätten till en tjänsteinnehavare som ly-
11028: skrivs i lagen om skada, ådragen i militärtjänst. der under nämnden. Dessa grunder och anvis-
11029: Graden av men definieras i den för tilWillet gäl- ningar skall basera sig på de urvalskriterier som
11030: lande bestämmelsen i lagen om skada, ådragen i avses i 2 § lagen om rehabilitering av frontvete-
11031: militärtjänst som invaliditetsgrad. En skadad el- raner samt på social- och hälsovårdsministeriets
11032: ler insjuknad, vars invaliditetsgrad är minst anvisningar (3 §).
11033: 10 %, kan få ersättning för rehabilitering, även Staten anslår årligen budgetmedel under hu-
11034: om behovet av rehabilitering inte beror på skada vudtitel 33, social- och hälsovårdsministeriets
11035: eller sjukdom som ersätts. förvaltningsområde, för den verksamhet som
11036: Förutsättningen för att rehabilitering skall ges grundar sig på de lagar som nämns ovan, och re-
11037: enligt lagen om rehabilitering av frontveteraner habiliteringen av veteraner sker i huvudsak med
11038:
11039:
11040: 4
11041: Ministerns svar KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
11042:
11043:
11044: de medel som reserverats i statsbudgeten. Ansla- sköts i många kommuner av enmansföretag, som
11045: get har ökat varje år och uppgår i budgeten för drivs av sådana yrkesutövare som avses i lagen
11046: 2000 till200 milj. mk. Med dessa medel har var- om yrkesutbildade personer inom hälso- och
11047: je år ca 26 000-27 600 veteraner elier makar tili sjukvården, t.ex. fysioterapeuter, konditionsskö-
11048: veteraner fått rehabilitering, och deras antal har tare, talterapeuter eller ergoterapeuter. Dess-
11049: stigit i jämn takt samtidigt som anslagen ökat. utom ordnas öppen rehabilitering av bl.a. hem i
11050: Kommunerna har också reserverat anslag för brödraförbundets regi, hälsovårdscentraler, en-
11051: veterantjänster i sina budgeter, och medlen upp- heter för boendeservice, specialistledda sjukhus
11052: gick enligt social- och hälsovårdsministeriets ut- m.m.
11053: redningar tili sammanlagt 36 miljoner mark för- Syftet med uppdelningen av konkurrensutsätt-
11054: delat på 371 kommuner 1989. Motsvarande siff- ningen är bl.a. att de som erbjuder service skali
11055: ra tio år senare, 1998, var 35 miljoner och vara bekanta för dem som utför utvärderingen av
11056: 1999 37,2 milj. mk. Av dessa anslag användes förhållandet mellan pris och kvalitet inom reha-
11057: 64 % tili rehabilitering av veteraner 1998 och biliteringen av frontveteraner. Eftersom det finns
11058: 71 % 1999. Beslut om grunderna för användning- så många näringsidkare som erbjuder tjänster
11059: en av kommunernas egna anslag för veteraner inom den öppna vården, är det inte möjligt att
11060: fattas av kommunfulimäktige. koncentrera tjänsterna tili ett serviceställe. Kom-
11061: Rehabiliteringen av veteraner genomförs tili munerna har dessutom tillsynsansvaret inom sitt
11062: största delen i rehabiliteringsanstalter som upp- område då det gälier de serviceproducenter som
11063: rätthålis av organisationer, stiftelser eller andra lyder under lagen om tillsyn över privat social-
11064: sammanslutningar och i företags, t.ex. badinrätt- service.
11065: ningars, rehabiliteringsenheter. Dessa enheter ly- Med hänvisning tili vad som anförs ovan kon-
11066: der under lagen och förordningen om privat häl- staterar jag att alla kommuner har garanterats
11067: so- och sjukvård (152/1990 och 744/1990). Sta- jämbördiga ekonomiska förutsättningar för den
11068: ten äger inte några sådana verksamhetsenheter rehabilitering av frontveteraner som sker med
11069: som skulie kunna erbjuda rehabilitering för front- statliga medel. Tili denna del har frontveteraner
11070: veteraner. Enheten för militärskade- och veteran- som bor i olika kommuner lika möjligheter att få
11071: ärenden vid statskontoret konkurrensutsätter årli- rehabili tering.
11072: gen de enheter som erbjuder anstaltsrehabilite- Om alla frontveteraner som nu finns i vårt land
11073: ring enligt en indelning i tre rehabiliteringskate- skulle få rehabilitering en gång om året utan be-
11074: gorier, med beaktande av förhållandet melian re- hovsprövning, vore behovet av anslag 5-6
11075: habiliteringens pris och kvalitet. Enheten för mi- gånger så stort som för närvarande. Det finns inte
11076: litärs-kade- och veteranärenden vid statskontoret några möjligheter att genomföra en så stor ök-
11077: fattar dessutom beslut om rehabilitering av front- ning av ett enskilt anslag med beaktande av de
11078: veteraner som är bosatta utomlands. statsekonomiska omständigheterna.
11079: Kommunerna konkurrensutsätter den öppna Veteranernas stigande medelålder kommer
11080: rehabiliteringen enligt social- och hälsovårdsmi- också i fortsättningen att ändra sättet att ordna re-
11081: nisteriets anvisning (SHM 1994:44). Veteraner- habilitering, varvid efterfrågan på rehabilitering
11082: nas stigande medelålder har lett tili ökad efterfrå- som sker i anslutning tili elier i hemmet kommer
11083: gan på öppen rehabilitering. Tili tjänsterna inom att öka. En del kommuner har reviderat sättet att
11084: den öppna rehabiliteringen hör grupprehabilite- ordna rehabilitering så, att rehabiliteringen så
11085: ring, rehabilitering i hemmet och dagrehabilite- långt som möjligt kan ordnas utgående från varje
11086: ring. Deltagande i grupp- och dagrehabilitering veterans egna förutsättningar. En av social- och
11087: lyckas endast om det är möjligt att erhålla sådan hälsovårdsministeriet tilisatt arbetsgrupp utreder
11088: rehabilitering i den egna hemkommunen eller på som bäst den framtida användningen av krigsin-
11089: lämpligt avstånd från hemmet med tanke på tra- validernas institutioner, och en fråga som skall
11090: fikförbindelserna. Den öppna rehabiliteringen redas ut är bl.a. institutionernas beredviliighet att
11091:
11092:
11093: 5
11094: KK 275/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerns svar
11095:
11096:
11097: fungera som verksamhetsenheter för anstaltsre- satt boende hemma under kommande år i allt
11098: habilitering och öppen rehabilitering för frontve- högre grad kommer att kräva olika former av öp-
11099: teranema i den kringliggande regionen. pen rehabilitering, fortgående rehabilitering och
11100: Det är inte motiverat att överföra rehabilite- andra rehabiliteringstjänster som ges i närheten
11101: ringen av veteraner på statliga myndigheter, ef- av hemmet. 1 fråga om alla dessa rehabiliterings-
11102: tersom veteranernas medelålder och ett upprätt- former är kommunen bäst lämpad att stå för ar-
11103: hållande av funktionsförmågan som betonar fort- rangemangen.
11104:
11105:
11106: Helsingfors den 13 april 2000
11107:
11108: Omsorgsminister Eva Biaudet
11109:
11110:
11111:
11112:
11113: 6
11114: KK 276/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2000 vp
11120:
11121: Oikeus vedenpinnan nostamiseen
11122:
11123:
11124:
11125:
11126: Eduskunnan puhemiehelle
11127:
11128: Maassamme on useita järviä ja vesialueita, joi- sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista
11129: den vedenpintaa on laskettu tai se on muista syis- esim. viljelyksille.
11130: tä laskenut. Tällaisten vesijättöalueiden taloudel-
11131: linen arvo on olematon samoin kuin niiden hyö- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11132: tykäyttömahdollisuus. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11133: Järven kunnostaminen vedenpintaa nostamal- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11134: la on usein tällaisissa tapauksissa perusteltua: se tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11135: nostaisi rantojenomistajien omaisuuden arvoa ja
11136: olisi samalla sekä maisemallisesti että kalastuk- Onko hallitus tietoinen siitä, että yksit-
11137: sen yms. hyötykäytön kannalta järkevää. täisen rannanomistajan oikeus estää
11138: Ongelma on kuitenkin siinä, että nykyisen järvien vedenpinnan nostaminen on mo-
11139: lainsäädännön mukaan yksittäisellä rannanomis- nissa tapauksissa perusteetonta eten-
11140: tajana on oikeus estää kunnostustoimenpiteet kin, kun toimenpiteestä vahinkoa kärsi-
11141: jopa pelkässä kiusantekotarkoituksessa. Olisi pe- ville taattaisiin oikeus täyteen korvauk-
11142: rusteltua, että yksittäisen rannanomistajan seenja
11143: oikeutta em. toimenpiteiden estämiseen rajoitet-
11144: taisiin, mutta samalla hänelle luonnollisesti taat- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11145: taisiin oikeus täyteen korvaukseen kunnostami- tyä epäkohdan korjaamiseksi?
11146:
11147:
11148:
11149: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
11150:
11151: Eero Lämsä /kesk
11152: Raimo Mähönen /sd
11153:
11154:
11155:
11156:
11157: Versio 2.0
11158: KK 276/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerin vastaus
11159:
11160:
11161:
11162:
11163: Eduskunnan puhemiehelle
11164:
11165: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kunnostustarpeeseen nähden. Kunnostushank-
11166: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- keiden toteuttaminen edellyttääkin yleensä myös
11167: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rannanomistajien tukea ja osallistumista.
11168: vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk Järven kunnostaminen vedenpintaa nostamal-
11169: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK la vaatii yleensä vesilain mukaisen luvan ympä-
11170: 276/2000 vp: ristölupavirastolta. Tällöin ympäristölupavirasto
11171: käsittelee asian hakijan laatiman hakemuksen ja
11172: Onko hallitus tietoinen siitä, että yksit- suunnitelman pohjalta. Mikäli vesistön kunnos-
11173: täisen rannanomistajan oikeus estää tushanke täyttää vesilain mukaiset luvan myöntä-
11174: järvien vedenpinnan nostaminen on mo- misen edellytykset, ympäristölupavirasto myön-
11175: nissa tapauksissa perusteetonta eten- tää luvan ja määrää lupaehdot sekä korvaukset
11176: kin, kun toimenpiteestä vahinkoa kärsi- kaikista vahingoista, haitoista ja edunmenetyk-
11177: ville taattaisiin oikeus täyteen korvauk- sistä asianomaisille. Yksittäisen rannanomista-
11178: seenja jan vastustus sellaisenaan- vailla vesilain mu-
11179: kaisia vahvoja perusteita - ei vielä riitä estä-
11180: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- mään luvan myöntämistä järven vedenpinnan
11181: tyä epäkohdan korjaamiseksi? nostamiseen. Mikäli järven keskivedenkorkeutta
11182: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nostetaan merkittävästi, veden alle jäävä maa-
11183: ti seuraavaa: alue ja sillä olevat rakennukset on korvattava ve-
11184: silain mukaisesti, ellei asiasta ole muuta sovittu
11185: Juuri valmistuneen vesistöjen kunnostustarvesel- tai vahingonkärsijä ole suostunut siihen, että hä-
11186: vityksen mukaan lähes 1 500 järveä ja noin 500 nelle ei makseta tältä osin korvausta. Vahingon-
11187: jokea on maassamme kunnostuksen tarpeessa. kärsijän kunnostushankkeesta mahdollisesti saa-
11188: Noin puolessa kunnostustarpeessa olevista jär- ma hyöty otetaan huomioon korvausta määrättä-
11189: vistä koetaan ongelmaksi mataluus, johon saatai- essä.
11190: siin yleensä parannusta vedenpintaa nostamalla. Oikeusministeriö on 22.3.2000 asettanut toi-
11191: Vesistöjen kunnostustarve on viime vuosina voi- mikunnan selvittämään vesilain uudistustarpeet
11192: makkaasti lisääntynyt. Vesistön kunnostushank- ja tekemään 1.6.2002 mennessä tarpeellisiksi
11193: keet toteutetaan usein alueellisen ympäristökes- katsomansa ehdotukset lain uudistamiseksi. Toi-
11194: kuksen, työvoima- ja elinkeinokeskuksen, kun- mikunnan laajaan toimeksiantoon sisältyy myös
11195: tien ja muiden paikallisten hyödynsaajatahojen vesistön kunnostukseen liittyvien lupakysymys-
11196: yhteistyönä. Valtio rahoittaa vesistöjen kunnos- ten tarkastelu. Tällöin kysymyksessä tarkoitetut
11197: tusta yleensä enintään puolella hankkeen koko- näkökohdat tulevat myös tarkasteltaviksi. Näin
11198: naiskustannuksista. Valtion rahoitusmahdolli- ollen kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta
11199: suudet eivät kuitenkaan ole riittävät vesistöjen muihin toimenpiteisiin.
11200:
11201:
11202:
11203: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
11204:
11205: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11206: 2
11207: Ministerns svar KK 276/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.
11208:
11209:
11210:
11211:
11212: Tili riksdagens talman
11213:
11214: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningsprojekten kräver oftast även att strandägar-
11215: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- na stöder och deltar i dem.
11216: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero lståndsättningen av en sjö genom höjning av
11217: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- vattennivån kräver oftast ett tillstånd enligt vat-
11218: mål SS 276/2000 rd: tenlagen av miljötillståndsverket. 1 sådana fall
11219: behandlar miljötillståndsverket ärendet på basis
11220: Ar regeringen medveten om att en en- av den ansökan och pian som sökanden har gjort
11221: skild strandägares rätt att förhindra att upp. lfall projektet för iståndsättning av vatten-
11222: vattennivån i en sjö höjs i mångafall är draget fyller kriterierna för beviljande av till-
11223: ogrundad, särskilt omfull ersättning ga- stånd enligt vattenlagen, beviljar miljötillstånds-
11224: ranteras tili dem som blir lidande av åt- verket tillståndet och verket bestämmer också
11225: gärden, och tillståndsvillkoren samt ersättningarna för alla
11226: skador, olägenheter och förluster av förmåner till
11227: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ifrågavarande personer. En enskild strandägares
11228: för att avhjälpa detta missförhållande? motstånd i sig- utan starka grunder enligt vat-
11229: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tenlagen - räcker ännu inte tili för att förhindra
11230: föra följande: beviljandet av tillstånd att höja vattennivån i
11231: sjön. lfall sjöns medelvattenstånd höjs betydligt
11232: Enligt en nyligen fårdigställd utredning om vat- skall det landområde som blir under vattnet och
11233: tendragens behov av iståndsättning är nästan byggnaderna på det ersättas enligt vattenlagen,
11234: 1 500 sjöar och ca 500 åar i vårt land i behov av förutom om man träffat någon annan överens-
11235: iståndsättning. 1 fråga om ungefår hälften av de kommelse i ärendet eller om skadelidanden har
11236: sjöar som är i behov av iståndsättning anses pro- gått med på att han inte får ersättning för detta.
11237: blemet vara att de är grunda, vilket i allmänhet Den nytta som skadelidanden eventuellt kan ha
11238: kan avhjälpas genom att vattennivån höjs. Vat- av iståndsättningsprojektet beaktas när ersätt-
11239: tendragens behov av iståndsättning har ökat mar- ningen storlek bestäms.
11240: kant under de senaste åren. Projekten för istånd- Justitieministeriet har den 22 mars 2000 till-
11241: sättning av vattendrag genomförs ofta i samarbe- satt en kommission som skall utreda behovet av
11242: te mellan den regionala miljöcentralen, arbets- en revidering av vattenlagen och kommissionen
11243: krafts- och näringscentralen, kommunerna och skall senast den 1 juni 2002 presentera de förslag
11244: andra lokala nyttohavarinstanser. Staten finan- tili ändringar i lagen som den anser vara nödvän-
11245: sierar oftast iståndsättningen av vattendrag med diga. Tili kommissionens omfattande uppdrag
11246: högst hälften av totalkostnaderna för projektet. hör även granskning av tillståndsfrågor som hän-
11247: Statens finansieringsmöjligheter är dock inte till- för sig till iståndsättning av vattendrag. 1 detta
11248: räckliga i förhållande tili vattendragens behov av fall granskas även de synpunkter som avses i
11249: iståndsättning. Genomförandet av iståndsätt- spörsmålet. Därför ger spörsmålet inte i detta
11250: skede anledning till andra åtgärder.
11251:
11252:
11253:
11254: Helsingfors den 6 april 2000
11255:
11256: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11257: 3
11258: KK 277/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
11259:
11260:
11261:
11262:
11263: KIRJALLINEN KYSYMYS 277/2000 vp
11264:
11265: Osa-aikaeläkejärjestelmän monipuolistaminen
11266:
11267:
11268:
11269:
11270: Eduskunnan puhemiehelle
11271:
11272: Työssä jaksaminen on muodostunut vakavaksi tettava esimerkiksi "intervallieläkkeelläolo" eli
11273: ongelmaksi Suomessa; yhä useammat haluaisi- vaikkapa kolme kuukautta työssä, kolme kuu-
11274: vat päästä eläkkeelle jo 55-60-vuotiaina. Kun kautta eläkkeellä -tyylinen osa-aikaeläke. Myös
11275: tämä yhdistetään yhä kasvaviin eläkkeelle siirty- muita rytmityksiä voitaisiin käyttää eläkkeelle
11276: viin ikäluokkiin, on alettu pelätä ns. elatussuh- siirtyvän omista lähtökohdista ja toiveista riip-
11277: teen vääristymistä, mikä puolestaan on luomassa puen. Näin palveltaisiin yksilöllisemmin ihmistä
11278: paineita eläkeiän nostamiseen, eläkemaksujen ja autettaisiin paremmin hänenjaksamistaan työ-
11279: tuntuvaan korottamiseen ja eläkkeiden tason elämässä. Ratkaisun tekemisessä voitaisiin kuul-
11280: alentamiseen. la ihmisen itsensä lisäksi työterveyshuollon
11281: Yhtenä keinona lykätä lopullista eläkkeelle asiantuntijoita.
11282: siirtymistä on luotu osa-aikaeläkejärjestelmä,
11283: jonka turvin ikääntyvä työntekijä voi päästä osa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11284: aikaiselle eläkkeelle jo alle 60-vuotiaana. Tätä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11285: mahdollisuutta onkin käytetty kiitettävän paljon valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11286: hyväksi, ja sen turvin moni on jaksanut olla työ- vaksi seuraavan kysymyksen:
11287: elämässä mukana lopulliseen eläkeikään saakka,
11288: ja toisaalta moni työtön on saanut työtä tuurates- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin nykyis-
11289: saan osa-aikaeläkkeellä olevaa/olevia työnteki- ten osa-aikaeläkemuotojen monipuolis-
11290: jöitä. Ongelmaksi on muodostunut se, että osa-ai- tamiseksi enemmän ihmisen itsensä toi-
11291: kaeläkkeen muodot ovat vielä liian kankeat; veista ja tarpeista lähteviksi, jolloin ne
11292: eläkkeelläolon tapoja tulisikin monipuolistaa. tehokkaammin edesauttavat työssä jak-
11293: Nykyisten eläkemuotojen lisäksi olisi mahdollis- samista normaaliin eläkeikään saakka?
11294:
11295:
11296: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
11297:
11298: Raimo Vistbacka /ps
11299:
11300:
11301:
11302:
11303: Versio 2.0
11304: KK 277/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
11305:
11306:
11307:
11308:
11309: Eduskunnan puhemiehelle
11310:
11311: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa me kokopäivää viikossa. Näin tuntuma työelä-
11312: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mään säilyy ja tutkimuksen mukaan osa-aikaelä-
11313: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keläiset myös tunsivat itsensä aktiivisesti työelä-
11314: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan mässä mukana oleviksi. Viikon aikajaksoissa
11315: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK (1-6 viikkoa kokopäivätyössä ja 1-6 viikkoa
11316: 277/2000 vp: eläkkeellä) työskenteli vain 12 % osa-aikaeläk-
11317: keellä olevista.
11318: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin nykyis- Osa-aikaeläke on tarkoitettu edistämään työs-
11319: ten osa-aikaeläkemuotojen monipuolis- sä pysymistä. Osa-aikaeläkkeen ehtojen muutta-
11320: tamiseksi enemmän ihmisen itsensä toi- minen siten, että työstäpoissaolojaksoja voitai-
11321: veista ja tarpeista lähteviksi, jolloin ne siin pidentää esimerkiksi kolmen kuukauden mit-
11322: tehokkaammin edesauttavat työssä jak- taiseksi, voisi joissakin tapauksissa edesauttaa
11323: samista normaaliin eläkeikään saakka? työssä jaksamista. Pitkähkö lepo- tai kuntoutus-
11324: jakso voisi yksittäiselle työntekijälle tai yrittäjäl-
11325: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- le palauttaa menetettyä työkykyä takaisin.
11326: ti seuraavaa: Osa-aikaeläkkeeseen liittyvät pidemmät tauot
11327: Osa-aikaeläkettä koskevat säännökset ovat ol- voivat kuitenkin olla ongelmallisia niin työyhtei-
11328: leet voimassa vuodesta 1987. Osa-aikaeläkeläis- sön, työntekijän ja työnantajankin kannalta. Töi-
11329: ten määrä alkoi kuitenkin merkittävästi kasvaa den järjestelyissä voisi tulla työnantajan ja mui-
11330: vasta vuonna 1998. Tällöin osa-aikaeläkkeen den työntekijöiden kannalta ongelmia, jos työn-
11331: ikärajaa alennettiin 56 vuoteen väliaikaisella lail- tekijä olisi pitkähkön ajan kokonaan poissa työ-
11332: la. Tässä yhteydessä muutettiin myös eläkkeen paikalta. Eläketurvakeskuksen tekemän tutki-
11333: laskusääntöjä mm. niin, ettei osa-aikaeläkkeellä- muksen mukaan jo nykyisen mittaiset poissaolo-
11334: olo juurikaan alenna tulevan vanhuuseläkkeen jaksot saattavat ruuhkauttaa palkansaajan töitä.
11335: määrää. Kun osa-aikaeläkeläisiä oli vuoden 1997 Yrittäjille nykyisenkin mittaiset poissaolot voi-
11336: lopussa noin 7 000, niin vuoden 1999 lopussa vat aiheuttaa ongelmia tilausten toimittamisessa.
11337: heitä oli jo noin 18 500. Osa-aikaeläkeläisten Osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle pit-
11338: määrät ovat kasvaneet myös siksi, että yleinen kät poissaolot voivat aiheuttaa sen, että hän jou-
11339: työllisyystilanne on parantunut ja myös ikäänty- tuu työyhteisössä ulkopuoliseksi. Tutkimuksen
11340: neiden työntekijöiden on ollut entistä helpompi kohteena olleet osa-aikaeläkkeensaajat raportoi-
11341: saada sekä kokoaikaista että osa-aikaista työtä. vat osa-aikaeläkeläisyyden seurauksena syrjäy-
11342: Eläketurvakeskuksessa tehdyn tutkimuksen tymisen tunnetta. He eivät esimerkiksi saaneet
11343: mukaan osa-aikaeläkkeen ongelmat eivät ole liit- kutsuja kokouksiin tai kuulleet riittävästi työ-
11344: tyneet siihen, että osa-aikaeläkettä koskevat työ- paikkaansa liittyvistä suunnitelmista. Jos työnte-
11345: aikamääräykset olisivat liian kankeita. Suurin kijä on kovin kauan poissa työpaikaltaan ja jos
11346: osa osa-aikaeläkkeellä olevista teki työtä joka hän vielä kokee mahdollisesti jääneensä työyh-
11347: viikko siten, että työtä tehtiin joka päivä osa-ai- teisön ulkopuolelle, seurauksena saattaa olla pi-
11348: kaisesti tai siten, että työtä tehtiin kaksi tai kol-
11349:
11350: 2
11351: Ministerin vastaus KK 277/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
11352:
11353:
11354: kemminkin hakeutuminen kokonaan pois työelä- jestelystä. Tämän väliaikaisen lain voimassaolo-
11355: mästä kuin työssä jatkaminen. aikaa pidennettiin vuoden 2002 loppuun vuoden
11356: Osa-aikaeläkkeeseen liittyvät säädökset ovat 2000 alusta voimaan tulleella eläkkeelle siirty-
11357: jo nyt varsin joustavat. Koska työntekijä sopii mistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä
11358: työajoista ja muista työehdoista yhdessä työnan- toimenpiteitä koskevalla lainmuutoksella. Halli-
11359: tajansa kanssa ja yrittäjä sitoutuu vähentämään tuksen esityksen perusteluissa todetaan, että osa-
11360: työaikaansa puoleen, voidaan nykyisen lain puit- aikaeläkejärjestelmän toimivuutta ja väliaikai-
11361: teissa toteuttaa hyvinkin yksilöllisiä työaikajär- sen lain vaikutuksia työssä jaksamiseen seura-
11362: jestelyitä. taan. Ratkaisut osa-aikaeläkkeen kehittämisestä
11363: Osa-aikaeläkkeen ikäraja on alennettu 58 vuo- tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa
11364: desta 56 vuoteen väliaikaisella lailla ikääntyvien ennen vuoden 2002 loppua.
11365: työntekijöiden osa-aikatyö- ja osa-aikaeläkejär-
11366:
11367:
11368: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
11369:
11370: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
11371:
11372:
11373:
11374:
11375: 3
11376: KK 277/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
11377:
11378:
11379:
11380:
11381: Tili riksdagens talman
11382:
11383: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger detta sätt upprätthålls kontakten med arbetslivet
11384: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och enligt undersökningen kände dessa personer
11385: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- sig också fortfarande aktiva i arbetslivet. Endast
11386: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga 12 % av de deltidspensionerade arbetade i perio-
11387: spörsmål SS 277/2000 rd: der på några veckor ( 1-6 veckor heltidsarbete
11388: och 1-6 veckor pension).
11389: Ainnar regeringen vidta åtgärder för att Avsikten med deltidspensionen är att främja
11390: göra de nuvarande fonnerna för deltids- fortsatt medverkan i arbetslivet. En ändring av
11391: pension mångsidigare så att man i stör- villkoren för deltidspension så att frånvaroperio-
11392: re utsträckning utgår från människor- derna från arbetet kunde förlängas till t.ex. tre
11393: nas egna önskemål och behov, så att de månader, kunde i vissa fall bidra till att arbetsta-
11394: effektivare bidrar till att människorna garna bättre orkar med sitt arbete. En längre vilo-
11395: orkar med sitt arbete till den normala eller rehabiliteringsperiod kunde innebära att en
11396: pensionsåldern? enskild arbetstagare eller företagare återfår sin
11397: förlorade arbetsförmåga.
11398: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Längre frånvaroperioder som hör till deltids-
11399: föra följande: pension kan emellertid vara problematiska för ar-
11400: Bestämmelserna om deltidspension har varit i betsgemenskapen, arbetstagaren och arbetsgiva-
11401: kraft från år 1987. Antalet deltidspensionerade ren. När det gäller organiseringen av arbetet kan
11402: började dock öka avsevärt först 1998. Då sänktes det uppstå problem för arbetsgivaren och de an-
11403: åldersgränsen för deltidspension till 56 år genom dra arbetstagarna, om en arbetstagare är helt och
11404: en temporär lag. 1 detta sammanhang ändrades hållet borta från arbetsplatsen en längre tid. En-
11405: även reglerna för uträkning av pensionen bl.a. så ligt pensionsskyddscentralens undersökning kan
11406: att deltidspension inte nämnvärt minskar belop- även frånvaroperioder av nuvarande längd göra
11407: pet av den framtida ålderspensionen. Antalet del- att löntagaren överhopas med arbete. För företa-
11408: tidspensionerade var ca 7 000 vid utgången av gare kan även frånvaroperioder av nuvarande
11409: 1997 och redan ca 18 500 vid utgången av 1999. längd förorsaka problem när det gäller att levere-
11410: Antalet deltidspensionerade har ökat även på ra beställningar.
11411: grund av att sysselsättningsläget i allmänhet har För en deltidspensionerad arbetstagare kan
11412: förbättrats och att även äldre arbetstagare lättare lång frånvaro leda till att han hamnar utanför ar-
11413: än förut har fått både heltids- och deltidsarbete. betsgemenskapen. De deltidspensionerade som
11414: Enligt en undersökning som har utförts av utgjorde föremål för undersökningen uppgav att
11415: pensionsskyddscentralen har problemen med del- de kände sig utanför som en följd av arrange-
11416: tidspension inte berott på att arbetstidsbestäm- manget med deltidspension. De kallades t.ex.
11417: melserna angående deltidspension skulle ha varit inte till möten och fick inte tillräcklig informa-
11418: för osmidiga. Största delen av de deltidspensio- tion om planer gällande arbetsplatsen. Om en ar-
11419: nerade arbetade varje vecka antingen deltid varje betstagare är mycket långa perioder borta från ar-
11420: dag eller två eller tre hela dagar per vecka. På betsplatsen och dessutom upplever att han even-
11421:
11422:
11423: 4
11424: Ministerns svar KK 277/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
11425:
11426:
11427: tuellt blir utanför arbetsgemenskapen, kan följ- för äldre arbetstagare. Giltighetstiden för denna
11428: den snarare bli att han helt och hållet söker sig temporära lag förlängdes till utgången av 2002
11429: bort från arbetslivet än att han fortsätter i arbets- med en lagändring som gäller senareläggning av
11430: livet. pensionering och främjande av fortsatt medver-
11431: De författningar som gäller deltidspension är kan i arbetslivet. Ändringen trädde i kraft vid in-
11432: redan nu mycket smidiga. Eftersom arbetstaga- gången av 2000. Av motiveringen till regering-
11433: ren kommer överens om arbetstider och övriga ens proposition framgår att deltidspensionssyste-
11434: arbetsvillkor med sin arbetsgivare och företaga- mets funktionsduglighet och den temporära la-
11435: ren förbinder sig att minska sin arbetstid med gens verkningar på hur arbetstagama orkar i ar-
11436: hälften, kan mycket individuella arbetstidsar- betslivet skall följas upp. Beslut om hur deltids-
11437: ran?emang vidtas inom ramen för gällande lag. pensionen skall utvecklas fattas i samarbete med
11438: Aldersgränsen för deltidspension har sänkts arbetsmarknadsorganisationema före utgången
11439: från 58 år till 56 år genom en temporär lag om av 2002.
11440: deltidsarbets- och deltidspensionsarrangemang
11441:
11442:
11443: Helsingfors den 13 april 2000
11444:
11445: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11446:
11447:
11448:
11449:
11450: 5
11451: KK 278/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
11452:
11453:
11454:
11455:
11456: KIRJALLINEN KYSYMYS 278/2000 vp
11457:
11458: Ulkomaisten avainosaajien veroetu
11459:
11460:
11461:
11462:
11463: Eduskunnan puhemiehelle
11464:
11465: Teknologiayhtiöillä on maailmanlaajuisesti pula seisen avainosaajien 35 prosentin lähdeveron.
11466: osaavista ihmisistä. Globaalisti puhutaan jopa Tästä syystä monet tähän mennessä suoma-
11467: miljoonan ammattilaisen vajeesta. Tämä ongel- laisyrityksiin työllistetyt ulkomaiset ammattilai-
11468: ma koskettaa myös suomalaisia teknologiayh- set ovat lähdössä maastamme. Sitä taustaa vas-
11469: tiöitä. Koulutusjärjestelmämme ei pysty tuotta- ten, että Suomi on yksi teknologian kärkimaista
11470: maan riittävästi yritysten tarvitsemia osaajia, jo- ja hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen
11471: ten suomalaisyritykset joutuvat jatkossa yhä voi- maamme aktiivisesta siirtymisestä tietoyhteis-
11472: makkaammin kilpailemaan osaavasta työvoimas- kuntaan, voidaan ratkaisua pitää ristiriitaisena
11473: ta kansainvälisillä markkinoilla. Samoja osaajia asetettujen tavoitteiden kanssa.
11474: tavoittelevat kuitenkin monet muutkin maat, joil-
11475: la on tarjota työpaikan lisäksi monia etuja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11476: Suomella ei valitettavasti ole kovin monia ve- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11477: tovoimatekijöitä, jotka houkuttelisivat maaham- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11478: me tämän alan ammattilaisia. Yksi tällainen teki- vaksi seuraavan kysymyksen:
11479: jä on ollut ulkomaisten avainhenkilöiden vero-
11480: etu, jonka avulla muutamat yritykset, mm. No- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11481: kia, ovat saaneet alan huippuosaajia maahamme. tyä turvatakseen ulkomaisten avainhen-
11482: Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt lopettaa ky- kilöiden rekrytoinnin Suomessa sijaitse-
11483: viin yrityksiin?
11484:
11485:
11486: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
11487:
11488: Markku Laukkanen /kesk
11489:
11490:
11491:
11492:
11493: Versio 2.0
11494: KK 278/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
11495:
11496:
11497:
11498:
11499: Eduskunnan puhemiehelle
11500:
11501: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mukaan lain piiriin kuuluvan työskentelyn on pi-
11502: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tänyt alkaa vuosien 1996 ja 1999 välisenä aika-
11503: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen na. Näin ollen lain soveltaminen päättyy
11504: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen 31.12.2001.
11505: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Avainhenkilölain sisältö merkitsee olennaista
11506: 278/2000 vp: poikkeamista yleisistä palkkatulon verotusta kos-
11507: kevista Suomen tuloverolainsäädännön periaat-
11508: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- teista. Laki säädettiin määräaikaiseksi ja sillä
11509: tyä turvatakseen ulkomaisten avainh~n houkutellaan erityisen päteviä henkilöitä Suo-
11510: kilöiden rekrytoinnin Suomessa sijaitse- meen verotuksellisin keinoin. Avainhenkilölain
11511: viin yrityksiin? tyyppisellä kohdennetulla erityishuojennuksella
11512: ei pitkällä aikavälillä ole ollut tarkoitustakaan
11513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ratkaista Suomen sisäistä korkean ansiotulojen
11514: ti seuraavaa: verotuksen ongelmia.
11515: Vuoden 1996 alusta lukien voimassa olleen ulko- Lain määräaikaisuuden lisäksi ED-oikeus on
11516: mailta tulevan palkansaajan lähdeverosta anne- tuonut mukanaan ongelmia, joita ei aikaisemmin
11517: tun lain (1551/1995), avainhenkilölain, mukaan ole tiedostettu. Tanskassa on vuodesta 1992 ollut
11518: ulkomailta tulevat henkilöt, joilla on erityistä voimassa samantyyppinen avainhenkilölaki kuin
11519: asiantuntemusta taikka jotka toimivat opettajina meillä. Ennen kuin laki siellä säädettiin, Tanska
11520: suomalaisessa ylemmässä oppilaitoksessa (esim. notifioi lainsäädäntöaikeistaan ED-komissiolle
11521: yliopisto) tai harjoittavat tieteellistä tutkimustyö- joka ei silloin nähnyt ED-oikeuden eli valtiontu-'
11522: tä yleiseksi eduksi, voivat Suomesta saadun palk- kisäännösten kannalta esteitä avainhenkilölaille.
11523: katulonsa verotuksessa tietyin edellytyksin vali- Tanska on tänä syksynä ollut suunnittelemassa
11524: ta tavallisen tuloverotuksen asemesta palkkatu- lainmuutosta ja on jälleen notifioinut suunnitel-
11525: lon lähdeverotuksen enintään 24 kuukauden mistaan komissiolle, jonka ao. pääosaston alusta-
11526: ajaksi. Palkkatulon lähdeveron suuruus on 35 va kannanotto on ollut varauksellinen lainmuu-
11527: prosenttia palkasta. toshankkeelle. Kannanoton perusteena ovat ED :n
11528: Vajaan neljän vuoden voimassaoloaikanaan nykyiset, aikaisemmasta poikkeavat valtiontuki-
11529: avainhenkilölakia on sovellettu yhteensä noin sa- säännökset, joiden soveltuvuutta avainhenkilö-
11530: taan ulkomailta tulleeseen palkansaajaan. Lakia lainsäädäntöön nyt selvitetään. Ruotsi - Suo-
11531: oli tarkoitus alun perin soveltaa vain kaksi vuot- men, Tanskan ja eräiden muiden ED-valtioiden
11532: ta. Lain päätarkoitus, pyrkimys edistää erityis- esimerkin pohjalta - valmistelee avainhenkilö-
11533: asiantuntemusta omaavien henkilöiden Suomeen lakia, jollaista siellä ei ennestään ole. Ruotsi on
11534: tuloa, ei kuitenkaan toteutunut toivotussa laajuu- myös tiedustellut komissiolta lain yhteensoveltu-
11535: dessa. Elinkeinoelämän edustajien mielestä syy- vuutta ED:n valtiontukisäännösten kanssa ja saa-
11536: nä oli lain lyhyt voimassaoloaika. Näistä syistä nut niin ikään komission taholta alustavan va-
11537: sen soveltamista jatkettiin kahdella vuodella rauksellisen kannanoton. '
11538: 21.11.1997 annetulla lailla (1 023/ 1997), jonka
11539:
11540: 2
11541: Ministerin vastaus KK 278/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
11542:
11543:
11544: Suomessa avainhenkilölain soveltamisen Suomi jätti joulukuussa 1999 ilmoituksen
11545: mahdollista jatkamista on käsitelty mm. hallituk- (notifikaation) avainhenkilölaista ED-komissiol-
11546: sen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa le ja pyysi komission kannanottoa, onko ulko-
11547: viimeksi syksyllä 1999. Valiokunnassa päädyt- mailta tulevaan palkansaajaan sovellettava läh-
11548: tiin kuitenkin siihen, että ensin selvitetään ED- deverojärjestelmä, jota Suomessa ei ole pidetty
11549: komission kanta avainhenkilölainsäädännön so- valtion tukena, yhteensopiva yhteisölainsäädän-
11550: veltuvuuteen yhteisölainsäädännön kanssa. Tä- nön kanssa a) nykyisen sisältöisenä ja/tai b) muu-
11551: män kannanoton pyytämiseen Suomella yhteisö- tettuna siten, että se koskee vain korkeakoulu-
11552: oikeuden mukaan on velvollisuus. opettajia ja tiettyjä tutkijoita.
11553: Ulkomaalaisten erityisverokohtelu on yksi Komissio on pyytänyt Suomen ilmoitukseen
11554: muoto verovaroilla käytävää kilpailua, jonka lisätietoja mm. siitä, miten lakia on käytännössä
11555: epäterveistä muodoista pitäisi päästä eroon. sovellettu eri henkilöryhmiin, erilaisiin yrityk-
11556: Vaikka avainhenkilölaki koskee lähtökohtaisesti siinja eri tuotantosektoreihin, samoin kuin selvi-
11557: vain palkansaajan tuloverotuksen lieventämistä, tystä kokonaisverorasituksen eroista lähdevero-
11558: voidaan ulkomaisten asiantuntijoiden veroetu järjestelmän ja normaalin progressiivisen järjes-
11559: tulkita myös yhteiskunnan tueksi heidän työnan- telmän välillä. Valtiovarainministeriö antaa ko-
11560: tajilleen, jotka konkreettisesti säästävät lain pii- missiolle sen pyytämät lisätiedot lähiviikkoina.
11561: rissä olevien palkkakustannuksissa. Voidaan pe- Komission vastausta Suomen joulukuiseen noti-
11562: rustellusti kyseenalaistaa tarve valtion eli viime fikaatioon odotetaan siten vielä kuluvan kevään
11563: kädessä veronmaksajien varoin tukea muutoin- aikana. Hallitus ottaa tämän jälkeen kantaa
11564: kin menestyviä yrityksiä, joilla on taloudelliset avainhenkilölainsäännön soveltamisen mahdolli-
11565: edellytykset ratkaista ulkomaisten asiantuntijoi- seen jatkamiseen ja sen sisältöön.
11566: den saaminen palvelukseensa maksamalla heille
11567: riittävän korkeaa palkkaa.
11568:
11569:
11570:
11571: Helsingissä _14 päivänä huhtikuuta 2000
11572:
11573: Ministeri Suvi-Anne Siimes
11574:
11575:
11576:
11577:
11578: 3
11579: KK 278/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk Ministerns svar
11580:
11581:
11582:
11583:
11584: Tili riksdagens talman
11585:
11586: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lagen omfattar skall ha börjat mellan 1996 och
11587: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 1999. Under dessa omständigheter upphör till-
11588: rådet översänt följande skriftliga spörsmål SS lämpningen av lagen den 31 december 2001.
11589: 278/2000 rd av riksdagsledamot Markku Laukka- Innehållet i lagen om källskatt för löntagare
11590: nen /cent: från utlandet innebär att man avsevärt avviker
11591: från de allmänna principer för beskattning av lö-
11592: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta neinkomst som ingår i Finlands inkomstskatte-
11593: för att trygga rekryteringen av utländ- lagstiftning. Lagen stiftades för en viss tid och
11594: ska nyckelpersoner tili företag som är med den lockas särskilt kompetenta personer till
11595: stationerade i Finland? Finland med hjälp av beskattningen. Avsikten
11596: med en sådan särskild skattelättnad som ingår i
11597: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lagen om källskatt för löntagare från utlandet har
11598: föra följande: inte på lång sikt varit att lösa problemen med den
11599: Enligt lagen om källskatt för löntagare från utlan- stränga beskattningen av förvärvsinkomster i
11600: . det (1551/1995) som trädde i kraft vid ingången Finland.
11601: av 1996 kan personer från utlandet som har spe- Förutom att lagen gäller en viss tid har EU-
11602: ciella kunskaper eller som arbetar som lärare vid rätten fört med sig problem som man tidigare inte
11603: en finsk högre läroanstalt (t.ex. ett universitet) el- har varit medvetna om. Danmark har sedan 1992
11604: ler bedriver vetenskapligt forskningsarbete i all- haft en gällande lag om beskattning av utländska
11605: mänt intresse för beskattningen av de löneinkom- löntagare av samma typ som den finska. Innan la-
11606: ster de fått i Finland under vissa förutsättningar gen stiftades anmälde Danmark om sina lagstift-
11607: välja källbeskattning av löneinkomsterna för ningsavsikter till Europeiska kommissionen, som
11608: högst 24 månader i stället för vanlig inkomstbe- då ansåg att varken EU-rätten eller reglerna om
11609: skattning. Källskatten på löneinkomsten är 35 statsstöd utgjorde hinder för lagen om beskatt-
11610: procent av lönen. ning av utländska löntagare. Danmark har i höst
11611: Under de knappa fyra år som lagen om käll- planerat en lagändring och har igen anmält om
11612: skatt för löntagare från utlandet har varit i kraft sina planer till kommissionen, vars behöriga ge-
11613: har lagen tillämpats på sammanlagt ca hundra neraldirektorat har varit återhållsam i sitt preli-
11614: löntagare som kommit från utlandet. Ursprungli- minära ställningstagande till en ändring av la-
11615: gen var det meningen att lagen bara skulle tilläm- gen. Grunden till ställningstagandet är EU:s nu-
11616: pas i två år. Lagens huvudsakliga syfte, att göra varande regler om statsstöd, vilka avviker från de
11617: det lättare för personer med speciell sakkunskap tidigare och vilkas förenlighet med lagstiftning-
11618: att komma till Finland, nåddes dock inte i önskad en om beskattning av utländska löntagare nu ut-
11619: omfattning. Näringslivets representanter anser reds. Sverige bereder en helt ny lag om beskatt-
11620: att orsaken till detta var lagens korta giltighets- ning av utländska löntagare på basis av exem-
11621: tid. Av dessa orsaker förlängdes tillämpningen plen i Finland, Danmark och vissa andra EU-län-
11622: med två år genom en lag av den 21 november der. Även Sverige, som har hört sig för i kommis-
11623: 1997 ( 1023/ 1997), enligt viiken det arbete som sionen om hur lagen är förenlig med EU:s regler
11624:
11625:
11626: 4
11627: Ministems svar KK 278/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
11628:
11629:
11630: om statsstöd, har fått ett preliminärt, återhåli- utländska experter i sin tjänst genom att betala
11631: samt stäliningstagande från kommissionen. dem tillräckligt hög lön.
11632: 1 Finland har den eventuelia fortsättningen på Finland lämnade i december 1999 sin anmä-
11633: tillämpningen av lagen om käliskatt för löntaga- lan (notifikation) om lagen om källskatt för lön-
11634: re från utlandet behandlats i bl.a. regeringens fi- tagare från utlandet till Europeiska kommissio-
11635: nanspolitiska ministerutskott senast hösten 1999. nen och bad om kommissionens ställningstagan-
11636: 1 ministerutskottet kom man ändå till den s1utsat- de till huruvida det käliskattesystem som tiliäm-
11637: sen att man först utreder Europeiska kommissio- pas på löntagare från utlandet och som i Finland
11638: nens stälining tili hur lagen om käliskatt för lön- inte har ansetts vara statsstöd är förenligt med ge-
11639: tagare från utlandet är förenlig med gemenska- menskapens lagstiftning a) i sin nuvarande form
11640: pens lagstiftning. Enligt gemenskapsrätten har och!eller b) ändrat så att den gälier endast lärare
11641: Finland en skyldighet att be om ett sådant stäli- vid högskolor och vissa forskare.
11642: ningstagande. Kommissionen har bett om tilläggsuppgifter
11643: Särbehandlingen av utlänningar i beskatt- gällande Finlands anmälan bl.a. i fråga om hur la-
11644: ningshänseende är en form av konkurrens med gen i praktiken har tillämpats på o1ika grupper av
11645: hjälp av skattemedel, vars osunda former man personer, olika slag av företag och olika produk-
11646: borde bli av med. Ä ven om lagen om käliskatt för tionsområden, liksom även en utredning om den
11647: löntagare från utlandet egentligen gälier endast totala skillnaden i skattebördan melian käliskat-
11648: en lindring av inkomstbeskattningen av löntaga- tesystemet och det normala progressiva syste-
11649: re, kan utländska experters skatteförmåner även met. Finansministeriet ger kommissionen den
11650: toikas som samhäliets stöd tili deras arbetsgiva- tilläggsinformation den bett om inom de närmas-
11651: re, som konkret gör inbesparingar i lönekostna- te veckorna. Kommissionens svar på den notifi-
11652: dema f<ir dem som omfattas av lagen. Man kan kation Finland gjorde i december torde fås ännu
11653: motiverat ifrågasätta behovet av att med hjälp av under denna vår. Regeringen tar efter det stäli-
11654: statens, dvs. i sista hand skattebetalamas, medel ning tili en eventueli fortsättning på tillämpning-
11655: stöda företag som annars också är framgångsrika en av lagstiftningen om källskatt för löntagare
11656: och har de ekonomiska förutsättningarna att få från utlandet och dess innehåll.
11657:
11658:
11659:
11660: Helsingfors den 14 april 2000
11661:
11662: Minister Suvi-Anne Siimes
11663:
11664:
11665:
11666:
11667: 5
11668: KK 279/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
11669:
11670:
11671:
11672:
11673: KIRJALLINEN KYSYMYS 279/2000 vp
11674:
11675: Ulkomaalaisviraston päätöksenteon hitaus
11676:
11677:
11678:
11679:
11680: Eduskunnan puhemiehelle
11681:
11682: "En nähnyt passiani puoleen vuoteen", otsikoi ul- nerikkomus maaliskuussa 1998 johti hänen kan-
11683: komaalainen professori kirjoitustaan yleisön- salaisuushakemuksensa asettamiseen kahden
11684: osastossa. Hän oli tullut Suomeen yhden luku- vuoden odotusajalle, jolloin hänen hakemuksen-
11685: vuoden ajaksi vierailevana tutkijana tutkimusra- sa käsittelyä jatketaan vasta nyt, maaliskuussa
11686: hastoista saamiensa apurahojen turvin. Heti Suo- 2000. Hän on koko ajan ollut töissä Suomessa, ja
11687: meen saavuttuaan hän anoi yhdeksän kuukauden näin hänen toimeentulonsakin on turvattu. Alku-
11688: oleskelulupaa itselleen ja kahdelle pienelle lap- vuodesta 1998 hän esitti kiirehtimispyynnön kan-
11689: selleen. Hänellä ei ollut mahdollisuutta anoa salaisuushakemukseensa, koska oli muuttamassa
11690: oleskelulupaa ennen Suomeen tuloa, koska hä- yhdessä ulkomaille suomalaisen tyttöystävänsä
11691: nen työnsä vaati jatkuvaa matkustamista ja näin työn perässä. Vastaus kiirehtimispyyntöön oli
11692: ollen hän tarvitsi koko ajan passiaan. kielteinen, koska esitetty peruste ei vastauksen
11693: Lupaa anoessaan hän pyysi kiirehtimään ano- mukaan "luonnollisestikaan ole sellainen, jonka
11694: muksensa hyväksymistä, koska hänellä oli edes- vuoksi kansalaisuushakemuksenne voisi ohittaa
11695: sään useita lyhyitä esiintymis- ja tutkimusmatko- aikaisemmin tulleet hakemukset".
11696: ja ulkomaille. Hänen tapauksensa ei pitänyt olla Ulkomaalainen pianotaiteilija, joka on asunut
11697: millään lailla monimutkainen. Jos anomuksessa Suomessa vuodesta 1990 lähtien ja jolla on ollut
11698: olisi ollut jotakin epätavallista, niin eikö siitä oli- vakituinen virka Suomessa samoin vuodesta
11699: si pitänyt huomauttaa anomusta jätettäessä? 1990 lähtien, on anonut Suomen kansalaisuutta
11700: Kun hän oli hankkinut syntymätodistuksen, vuonna 1998. Hän yritti myös kiirehtiä hakemus-
11701: josta ilmeni, että hän oli suomalaisen äidin tytär, taan, mutta sai helmikuussa 2000 kielteisen vas-
11702: Ulkomaalaisvirasto lupasi kiirehtiä asiaa. Sen tauksen. Hän oli perustellut kiirehtimistä sillä
11703: jälkeen kesti vielä kolme viikkoa, ennen kuin hä- tosiasialla, että Suomea edustavana kansainväli-
11704: nellä oli lupa kädessään. Yhteensä aikaa oli kulu- senä taiteilijana Suomen passi vähentäisi viisu-
11705: nut yli viisi kuukautta. Miten kauan olisi vielä mirulettia tiettyihin maihin ja että itse asiassa hä-
11706: kestänyt, jos hän ei olisi puhunut suomea ja ollut nen nykyisestä passistaan loppuvat sivut. Paikal-
11707: suomalaista syntyperää? linen suurlähetystö Suomessa ei pysty sivumää-
11708: Ulkomaalainen toimittaja, joka on asunut Suo- rää lisäämään, ja uuden passin saanti vanhasta-
11709: messa vuodesta 1992 lähtien, haki Suomen kan- kaan "kotimaasta" ei oikein tule kysymykseen,
11710: salaisuutta joulukuussa 1997. Tällöin hänen var- sillä siellä päässä asiapaperit ovat puolestaan
11711: sinainen kotinsa ja asuntonsa oli viimeksi kulu- kunnossa suomalaisen passin saamista varten.
11712: neiden viiden vuoden ajan ollut Suomessa ja tuli Nyt hän joutuu kieltäytymään kansainvälisillä
11713: edelleen olemaan, kuten kansalaisuuslain 4 §:n l areenoilla järjestettävistä konserteista vedoten
11714: momentin mukaan laitetaan ehdoksi ulkomaalai- asianmukaisten asiapapereiden puuttumiseen.
11715: selle Suomen kansalaisuutta hakevalle. Liiken-
11716:
11717: Versio 2.0
11718: KK 279/2000 vp -Kimmo Kiljunen /sd
11719:
11720:
11721: On ymmärrettävää, että pakolaismäärien kas- muut kansalaisuusehdot täyttävä hakija voi saa-
11722: vaessa Suomessa Ulkomaalaisvirastolla on kii- da päätöstä kansalaisuuden myöntämisestä no-
11723: rettä ja kenties henkilökunnan vähyyttäkin, mut- peammin kuin vähintään kahden ja puolen vuo-
11724: ta syytä on varmasti myös siinä, kuinka työt jär- den- jos silloinkaan- kuluttua. Nämä hakijat
11725: jestetään. Niin sanotut selvät tapaukset, joille ovat usein akateemisesti koulutettuja ja heillä on
11726: lupa varmasti myönnetään, olisi syytä käsitellä usein muualla kuin Suomessa suoritettu korkea-
11727: ensin "alta pois",jottajäisi enemmän aikaa esim. koulututkinto, ehkä parikin. Heille on jo luulta-
11728: pakolaisten h~kemuksille. vasti tarjottu töitä muista maista, mutta he ovat
11729: Herättää kuitenkin ihmetystä, eikö minkään- kuitenkin kiintyneet Suomeen, oppineet kielen ja
11730: laista harkintaa ole käytettävissä myöntämispro- rakentaneet sosiaalisen verkoston tänne. He ei-
11731: sessin nopeuttamiseksi, kun kyseessä on esimer- vät haluaisi lähteä muualle. Kankea byrokratia
11732: kiksi kansainväliseen henkilövaihtoon ulkomaa- kansalaisuushakemuksissa saa heidät ehkä lopul-
11733: laisiin akateemisiin tutkijoihin, opettajiin sekä ta kuitenkin lähtemään Suomesta.
11734: asiantuntijoihin liittyvä oleskelulupapäätös. Ei
11735: ole syytä asettaa turhaan esteitä niille, jotka ovat Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11736: kiinnostuneita maastamme, kulttuuristamme, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11737: historiastamme ja kielestämme. Pikemminkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11738: heitä olisi rohkaistava tulemaan Suomeen ja vie- vaksi seuraavan kysymyksen:
11739: lä mieluiten mahdollisimman pitkäksi ajanjak-
11740: soksi. Tällöin vältyttäisiin pikaisilta virhearvioil- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta niin
11741: ta Suomesta ja suomalaisista sekä kuuluisan oleskelulupa- kuin kansalaisuushake-
11742: "vääränlaisen" Suomi-kuvan viemiseltä maail- mustenkin käsittelyä Ulkomaalaisviras-
11743: malle. Ulkomaalaisia yritysjohtajia yritetään tossa saataisiin nopeutettua ja jotta vi-
11744: houkutella Suomeen lievemmällä palkkavero- rastolla olisi enemmän harkintaa käytet-
11745: kohtelulla. Eikö olisi aika houkutella myös tie- tävissään kansainväliseen akateemi-
11746: de- ja kulttuuriväkeä helpommalla oleskelulupa- seen henkilövaihtoon liittyvissä oles-
11747: byrokratialla? kelulupatapauksissa, samoin kuin sel-
11748: Eikö pitkään Suomessa asunut, työssä käyvä keästi kaikki kansalaisuusehdot täyttä-
11749: ja kaikin puolin kunniallisuuden vaatimukset ja vien, Suomen kansalaisuutta hakevien
11750: henkilöiden kohdalla?
11751:
11752:
11753: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
11754:
11755: Kimmo Kiljunen /sd
11756:
11757:
11758:
11759:
11760: 2
11761: Ministerin vastaus KK 279/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
11762:
11763:
11764:
11765:
11766: Eduskunnan puhemiehelle
11767:
11768: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- voimavaroja on jouduttu kohdeotamaan myös
11769: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- voimakkaasti lisääntyneiden turvapaikkahake-
11770: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen musten käsittelyyn.
11771: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen Viraston tietojärjestelmän viimeistelyvaihees-
11772: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa olevan uudistamistyön aikana on viraston si-
11773: 279/2000 vp: säiset työprosessit käyty yksityiskohtaisesti läpi
11774: niitä samalla uudistaen. Parhaillaan on menossa
11775: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta niin ulkopuolisen asiantuntijan suorittama viraston
11776: oleskelulupa- kuin kansalaisuushake- toiminnan arviointi, jonka yhteydessä myös työ-
11777: muslenkin käsittelyä Ulkomaalaisviras- tapojen uudistamistarve arvioidaan. Selvitysten
11778: tossa saataisiin nopeutettua ja jotta vi- perusteella tarkastellaan mm. lupa-asioiden voi-
11779: rastolla olisi enemmän harkintaa käytet- mavaratarvetta ottaen huomioon myös valtionta-
11780: tavzssaan kansainväliseen akateemi- louden mahdollisuudet lisäyksiin.
11781: seen henkilövaihtoon liittyvissä oles- Vastauksena kysymykseen, joka koskee Ulko-
11782: kelulupatapauksissa, samoin kuin sel- maalaisvirastolle annettavaa lisättyä harkintaval-
11783: keästi kaikki kansalaisuusehdot täyttä- taa kansainväliseen akateemiseen henkilövaih-
11784: vien, Suomen kansalaisuutta hakevien toon liittyvissä oleskelulupatapauksissa, voidaan
11785: henkilöiden kohdalla? todeta seuraavaa.
11786: Lupien myöntämistä on yksinkertaistettu niin,
11787: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- että oleskeluluvan myöntää hakijalle jo tämän
11788: ti seuraavaa: lähtömaassa oleva Suomen diplomaattinen edus-
11789: Viimeisten viiden vuoden aikana Ulkomaalaisvi- tusto. Näissä tapauksissa edustusto ei pyydä lau-
11790: rastossa vireille tulleiden asioiden määrä on li- suntoa Ulkomaalaisvirastolta, jos oleskelu kes-
11791: sääntynyt 70 %. Ratkaistujen asioiden määrä on tää enintään yhden lukuvuoden. Myöskään työlu-
11792: samana aikana kasvanut 66 % ja henkilöstön paa ei edellytetä. Käsittelyaika on yleensä muu-
11793: määrää on lisätty 41 %. Vaikka viraston organi- tamia päiviä.
11794: saatiota ja työtapoja on kehitetty, henkilöstön Jos henkilö saapuu maahan ilman oleskeluosa
11795: määrän ja tuottavuuden lisäys ei ole pystynyt kat- tarkoituksen edellyttämää lupaa, luvan myöntää
11796: tamaan asiamäärien kasvua, josta johtuen käsitte- Ulkomaalaisvirasto. Lupa myönnetään Suomes-
11797: lyajat ovat edelleen pitkiä ja etenkin oleskelu- sa ainoastaan erikseen laissa määritellyillä perus-
11798: lupa-asioissa ne ovat viime aikoina pidentyneet. teilla, joita on mm. suomalainen syntyperä.
11799: Oleskelulupien käsittelyyn ovat vaikuttaneet Ulkomaalaisvirasto käsittelee hakemukset
11800: myös vuoden 1999 toukokuussa toteutetun ulko- pääsääntöisesti niiden saapumisjärjestyksessä.
11801: maalaislain muutoksen vaikutukset, erityisesti Tätä edellyttää perustuslain 6 §:n yleinen yhden-
11802: muutoksenhaun laajeneminen kaikkiin oleskelu- vertaisuussäännös. Hallituksen esityksen (HE
11803: lupahakemuksiin ja kaikkien perhesiteeseen pe- 309/1993 vp) mukaan yhteiskunnallinen asema
11804: rustuvien lupien käsittelyn siirtäminen Ulkomaa- ei saa johtaa myönteiseenkään sellaiseen erillis-
11805: laisvirastolle. Näiden uusien tehtävien lisäksi kohteluun, joka asettaisi jonkun ryhmän ilman
11806:
11807:
11808: 3
11809: KK 279/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
11810:
11811:
11812:
11813: hyväksyttävää perustetta muihin nähden eri ase- Kansalaisuusasioissa Suomessa olevan työ-
11814: maan. paikan säilyttäminen tai menestyksellinen hoita-
11815: Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta voi- minen voivat olla kiirehtimisperusteita, jos haki-
11816: daan poiketa, jos hakemuksen kiirehtimiseen on jan nykyisestä kansalaisuudesta on huomattavaa
11817: erityisen painavia syitä. Ulkomaalaisviraston haittaa näiden seikkojen kannalta. Lisäksi kansa-
11818: hallintokäytännössä oleskelulupa-asian käsitte- laisuushakemusten käsittelyä voidaan kiirehtiä
11819: lyn kiirehtimiseen johtavia tekijöitä ovat olleet korkean iän sekä muiden inhimillisten syiden pe-
11820: pitkälle edennyt raskaudentila, opiskelu tutkin- rusteella. Pääperiaatteena on kuitenkin yhden-
11821: toon tai ammattiin valmistavassa oppilaitokses- vertaisuusperiaatteesta johdettu käsittely saapu-
11822: sa, solmittu työsopimus tai työmatka sekä huolta- misj ärj es ty ksessä.
11823: jaa vailla olevan hakijan alaikäisyys.
11824:
11825:
11826:
11827: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2000
11828:
11829: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
11830:
11831:
11832:
11833:
11834: 4
11835: Ministerns svar KK 279/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
11836:
11837:
11838:
11839:
11840: Tili riksdagens talman
11841:
11842: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Man har varit tvungen att anvisa resurser för
11843: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dessa nya uppgifter men dessutom också för be-
11844: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- handlingen av asylansökningar, som har ökat
11845: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- markant.
11846: mål SS 279/2000 rd: Under den reform av utlänningsverkets data-
11847: behandlingssystem som nu ligger i slutfasen har
11848: Vad ämnar regeringen göra för att på- man ingående gått igenom ämbetsverkets interna
11849: skynda behandlingen av både uppehålls- arbetsprocesser och samtidigt reformerat dessa.
11850: tillstånds- och medborgarskapsansök- För tillfållet pågår en utvärdering av ämbetsver-
11851: ningar vid utlänningsverket och för att kets verksamhet av en utomstående expert. 1 sam-
11852: ge utlänninsgverket ökad prövningsrätt i band med denna bedöms också behovet av att
11853: fråga om uppehållstillstånd i samband fömya arbetsmetoder. På basis av utredningama
11854: med internationellt akademiskt person- skall man bl.a. undersöka hur mycket resurser be-
11855: utbyte och likaså i fråga om personer hövs för tillståndsärenden också med beaktande
11856: som ansöker om finskt medborgarskap av statsfinansiella möjligheter att öka resurser.
11857: och tydligt uppfyller alla villkor för Som svar på det spörsmål som gäller ut län-
11858: medborgarskap? ningsverkets ökade prövningsrätt i fråga om up-
11859: pehållstillstånd i samband med internationellt
11860: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- akademiskt personutbyte kan man konstatera föl-
11861: föra följande: jande:
11862: Under de senaste fem åren har antalet anhängiga Beviljande av tillstånd har förenklats så att sö-
11863: ärenden vid utlänningsverket ökat med 70 %. Un- kanden beviljas tillstånd av en fisk diplomatisk
11864: der samma tid har antalet avgjorda ärenden ökat beskickning redan i utreselandet. 1 dessa fall be-
11865: med 66 % och personalantalet med 41 %. Ä ven gär beskickningen inte något utlåtande av utlän-
11866: om verkets organisation och arbetsmetoder har ningsverket om vistelsen varar högst ett läsår.
11867: utvecklats, har ökningen i personalantalet och Sökanden behöver inte heller skaffa arbetstill-
11868: produktiviteten inte kunnat täcka ökningen i an- stånd. Behandlingstiden är i regel några dagar.
11869: talet ärenden. Därför är behandlingstiderna fort- Om en person kommer tilllandet utan det till-
11870: farande långa och särskilt i fråga om uppehålls- stånd som syftet med hans eller hennes vistelse
11871: tillståndsärenden har de under senare tid blivit förutsätter, beviljas tillståndet av utlänningsver-
11872: allt längre. ket. Tillståndet beviljas i Finland endast på grun-
11873: Behandlingen av uppehållstillståndsansök- der som särskilt definieras i lagen, till exempel
11874: ningar har också påverkats av de ändringar avut- finländsk härkomst.
11875: länningslagen som genomfördes i maj 1999, sär- 1 regel behandlar utlänningsverket ansökning-
11876: skilt det att ändringssökandet utvidgades att om- ama i den ordning de lämnas in. Bestämmelsen
11877: fatta alla ansökningar om uppehållstillstånd och öm jämlikhet i 6 § grundlagen kräver detta. En-
11878: att behandlingen av alla tillstånd som grundar sig ligt regeringens proposition (RP 309/1993 rd) får
11879: på familjeband överfördes till utlänningsverket. samhällelig ställning inte leda ens till sådan posi-
11880:
11881:
11882: 5
11883: KK 279/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministems svar
11884:
11885:
11886: tiv särbehandling att någon grupp utan godtag- 1 fråga om medborgarskapsärenden kan be-
11887: bart skäl ges en annan ställning än andra. handlingen av en ansökan påskyndas för att sö-
11888: Man kan avvika från principen för jämlik be- kanden som vistas i Finland kan behålla sin ar-
11889: handling om det finns särskilt vägande skäl för betsplats eller sköta sitt arbete med framgång, om
11890: att påskynda behandlingen av en ansökan. 1 ut- sökandens nuvarande medborgarskap är till stor
11891: länningsverkets förvaltningspraxis har behand- skada med tanke på dessa omständigheter. Dess-
11892: lingen av en ansökan påskyndats om sökanden utom kan behandlingen av en medborgarskapsan-
11893: har varit höggravid. Andra faktorer som har lett sökan påskyndas på grund av sökandes höga ål-
11894: till att behandlingen påskyndats har varit exa- der samt av andra mänskliga skäl. Huvudprinci-
11895: mens- eller yrkesförberedande studier vid en lä- pen är ändå att ansökningama behandlas i den
11896: roanstalt, arbetsavtal som sökanden ingått eller ordning de lämnas in, vilket härletts från jämlik-
11897: arbetsresa samt att sökanden som kommit utan hetsprincipen.
11898: vårdnadshavare har varit minderårig.
11899:
11900:
11901: Helsingfors den 17 april 2000
11902:
11903: lnrikesminister Kari Häkämies
11904:
11905:
11906:
11907:
11908: 6
11909: KK 280/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
11910:
11911:
11912:
11913:
11914: KIRJALLINEN KYSYMYS 280/2000 vp
11915:
11916: Vuosaaren satamahankkeen Natura-arvion kä-
11917: sittely valtioneuvostossa
11918:
11919:
11920:
11921:
11922: Eduskunnan puhemiehelle
11923:
11924: Ympäristöministeri vastasi kirjalliseen kysy- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11925: mykseen KK 960/1999 vp koskien valtioneuvos- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11926: ton päätöstä Vuosaaren sataman Natura-vaiku- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11927: tusten arvioinnista todeten mm. seuraavaa: vaksi seuraavan kysymyksen:
11928: "On syytä välttää sen toistumista, että luon-
11929: nonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lau- Miltä osin Uudenmaan ympäristökes-
11930: suntomenettely ei tuota riittävän selkeää tulosta, kuksen lausuntoa oli pidettävä niin tul-
11931: jotta laissa säädetty menettely voidaan toteuttaa kinnanvaraisena, että luonnonsuojelu-
11932: ilman tässä tapauksessa tehtyä esivaihetta vaiku- lain 66 §:n 1 momentissa tarkoitettu ky-
11933: tusten merkittävyyden osalta." symys, heikentääkö Vuosaaren satama-
11934: Edelleen todettiin alueellisia ympäristökes- hanke merkittävästi Natura 2000 -ver-
11935: kuksia ohjeistettavan vastedes, jotta niiden me- kostoon otetun Mustavuoren-Östersun-
11936: nettelyn tuloksena saataisiin yksiselitteistä ai- domin alueen luonnonarvoja, oli siirret-
11937: neistoa päätöksenteon pohjaksi. Vastaus perus- tävä valtioneuvoston ratkaistavaksi sekä
11938: tuu näkemykseen, ettei Uudenmaan ympäristö-
11939: keskuksen antamaa lausuntoa voitu pitää loppu- kuuluuko edellä sanottu arviointi ympä-
11940: tulokseltaan riittävän selkeänä. Uudenmaan ym- ristöministeriön näkemyksen mukaan
11941: päristökeskus päätyi lausunnossaan arvioon, että valtioneuvostolle sellaisissakin tapauk-
11942: satamahanke heikentäisi merkittävästi Musta- sissa, joissa valtioneuvosto ei ole enem-
11943: vuoren-Östersundomin ehdotetun Natura- pää suunnitelman hyväksyvän kuin vah-
11944: alueen luonnonarvoja. vistavankaan viranomaisen asemassa
11945: Näin merkittävän ennakkotapauksen perus- luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentis-
11946: teet on syytä selvittää riittävän tarkasti, jotta nii- sa tarkoitetulla tavalla?
11947: den pohjalta voitaisiin ohjata tulkintakäytäntöä
11948: jatkossa muissa vastaavissa tapauksissa.
11949:
11950:
11951: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
11952:
11953: Pentti Tiusanen /vas
11954:
11955:
11956:
11957:
11958: Versio 2.0
11959: KK 280/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
11960:
11961:
11962:
11963:
11964: Eduskunnan puhemiehelle
11965:
11966: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vitetty arviointi- ja päätöksentekomenettelyä
11967: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sekä arvioinnin perusteita.
11968: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen On tärkeää huomata, että luonnonsuojelulais-
11969: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas sa säädetään päätöksentekoa edeltävästä arvioin-
11970: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ti- ja lausuntomenettelystä. Luonnonsuojelulain
11971: 280/2000 vp: 66 §:n 1 momentin mukaan "viranomainen ei saa
11972: myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka
11973: Miltä osin Uudenmaan ympäristökes- hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n
11974: kuksen lausuntoa oli pidettävä niin tul- 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausun-
11975: kinnanvaraisena, että luonnonsuojelu- tomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman
11976: lain 66 §:n 1 momentissa tarkoitettu ky- heikentävän merkittävästi valtioneuvoston Natu-
11977: symys, heikentääkö Vuosaaren satama- ra 2000 -verkostoon ehdottaman tai siihen sisäl-
11978: hanke merkittävästi Natura 2000 -ver- lytetyn alueen luonnonarvoja."
11979: kostoon otetun Mustavuoren-Östersun- Vuosaaren seutukaavan tapauksessa arviointi-
11980: domin alueen luonnonarvoja, oli siirret- ja lausuntomenettelyyn kuuluvista selvityksistä
11981: tävä valtioneuvoston ratkaistavaksi, ja lausunnoista, jotka on esitetty vastauksessani
11982: sekä edustaja Tiusasen kirjalliseen kysymykseen KK
11983: 960/1999 vp, käy ilmi, että Vuosaaren satama-
11984: kuuluuko edellä sanottu arviointi ympä- hankekokonaisuuden vaikutukset kohdistuvat
11985: ristöministeriön näkemyksen mukaan Mustavuoren, Labbackan ja Porvarinlahden
11986: valtioneuvostolle sellaisissakin tapauk- alueeseen. Tehtyjen selvitysten mukaan merkit-
11987: sissa, joissa valtioneuvosto ei ole enem- tävimmät vaikutukset Mustavuoren ja Lab-
11988: pää suunnitelman hyväksyvän kuin vah- backan alueisiin aiheutuvat satamatoimintojen ja
11989: vistavankaan viranomaisen asemassa liikenteen melusta. Merkittävimmät vaikutukset
11990: luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentis- Porvarinlahden alueeseen aiheutuvat rautatiesil-
11991: sa tarkoitetulla tavalla? lan rakentamisesta ja valmiin sillan estevaikutuk-
11992: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sesta sekä liikenteen ja satamatoimintojen ai-
11993: ti seuraavaa: heuttamasta melusta. Aineiston perusteella teh-
11994: dyssä johtopäätöksessä, sekä Bio ta BD Oy:n sel-
11995: Valtioneuvosto toteaa 2.12.1999 tekemänsä pää- vityksessä että Uudenmaan ympäristökeskuksen
11996: töksen perusteluissa, että luonnonsuojelulain lausunnossa, todetaan, että heikentäviä vaikutuk-
11997: 65 §:n mukaisessa arviointi- ja lausuntomenette- sia voidaan pitää merkittävinä ehdotetuna Natu-
11998: lyssä ei ole tarkasteltu seutukaavan aluevaraus- ra 2000 -alueella esiintyville lintudirektiivin liit-
11999: ten toteuttamisen vaikutuksia sillä tavoin kuin teen 1 lintulajeille kirjokerttu, pyy ja pikkulepin-
12000: luontodirektiivin 1, 3 ja 6 artiklanja luonnonsuo- käinen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausun-
12001: jelulain 5, 65 ja 66 § edellyttävät. Päätöksessä nossa todetaan, että "hankkeen vaikutukset hei-
12002: on tarkasteltu tarkemmin näitä säännöksiä ja sel- kentäisivät merkittävästi lintudirektiivin liitteen
12003: 1 lajien: kirjokerttu, pyy, pikkulepinkäinen ja
12004:
12005:
12006: 2
12007: Ministerin vastaus KK 280/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
12008:
12009:
12010: kehrääjä, elinympäristöä Mustavuoren lehto ja heikentääkö Vuosaaren satamahanke merkittä-
12011: Östersundomin lintuvedet -alueella." västi Natura 2000 -verkostoon otetun Mustavuo-
12012: Vuosaaren seutukaavaan sisältyvän sataman ja ren lehto - Östersundomin lintuvedet -alueen
12013: sen maaliikenneyhteyksien ympäristövaikutuk- luonnonarvoja.
12014: sia oli tarkasteltu aikaisemmin useissa eri yh- Asiasta neuvoteltiin oikeuskanslerin kanssa
12015: teyksissäja eri aikoina. Esimerkiksi satamahank- erityisesti sen vuoksi, että luonnonsuojelulain
12016: keen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn 66 §:n säännöksen on tulkittava tarkoittavan
12017: vireillä ollessa alueen merkitystä valmisteltava- vain sellaista tilannetta, jossa lain 65 §:n ar-
12018: na olleen Natura 2000 -verkoston kannalta ei ol- viointi- ja lausuntomenettelyn perusteella tehtä-
12019: lut vielä vahvistettu. Sataman maaliikenneyh- vä johtopäätös on yksiselitteinen. Oikeuskansle-
12020: teyksien väyliä onkin merkittävästi tarkistettu ri on esittänyt kantansa lausunnossaan
12021: YVA-menettelyn jälkeen. Koska satama ja sen 23.11.1999 ympäristöministeriölle. Lausunto si-
12022: maaliikenneyhteydet aiheuttavat merkittävim- sältyy kokonaisuudessaan valtioneuvoston pää-
12023: mät seutukaavan toteuttamisen ympäristövaiku- tökseen 2.12.1999. Lausunnossa oikeuskansleri
12024: tukset, niitä koskevia selvityksiä on käytetty tarkastelee kysymystä siitä, minkälainen Natura
12025: seutukaavan valmistelussa. Seutukaavan Natura 2000 -aluetta koskeva päätös voidaan käsitellä
12026: -alueelle kohdistuvien vaikutusten tarkastelu pe- valtioneuvostossa ilman, että samalla vaaraune-
12027: rustuu siten hyvin eri tasoisiinja vaikeasti yhdes- taan kansalaisten perusoikeutena turvattua muu-
12028: sä tarkasteltaviin selvityksiin, joita on pyritty ko- toksenhakuoikeutta. Oikeuskansleri toteaa, että
12029: koamaan Biota Oy:n selvityksessä. Mahdollises- "... valtioneuvostossa voidaan käsitykseni mu-
12030: ti näistä syistä rakennuslain mukaisen kaavoituk- kaan näin ollen käsitellä luonnonsuojelulain
12031: sen yhteydessä toteutettu luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentissa (371/1999) tarkoitettu ky-
12032: 65 §:n tarkoittama arviointi- ja lausuntomenette- symys siitä, heikentääkö satamahanke merkittä-
12033: ly ei muodostunut selkeäksi päätöksentekoperus- västi Natura 2000 -verkostoon ehdotetun alueen
12034: taksi. Uudenmaan liitto toteaa valtioneuvostolle suojeltaviksi aiottuja luonnonarvoja. Mikäli näin
12035: osoitetussa hakemuksessaan: "Vaikka ympäristö- katsotaan tapahtuvan, voidaan valtioneuvoston
12036: keskuksen arviota merkittävästä heikentymises- päätöksen jälkeen ryhtyä luonnonsuojelulain
12037: tä edellä mainituille lintudirektiivin liitteen 1 la- 66 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin jatkotoi-
12038: jeille ei voidakaan lintuselvitysten valossa pitää menpiteisiin. Toimenpiteitä harkittaessa on ar-
12039: täysin kiistattomana ja loogisena johtopäätökse- vioitava, olisiko asiassa hankittava myös luon-
12040: nä tehdyistä selvityksistä ja tutkimuksista, on nonsuojelulain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettu
12041: Uudenmaan liitto kuitenkin päätynyt lausunnon Euroopan yhteisöjen komission lausunto."
12042: perusteella hakemaan valtioneuvostolta luonnon- Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
12043: suojelulain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettua sanotun arvioinnin osalta on ollut kyse luonnon-
12044: päätöstä Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyh- suojelulain 66 §:n 2 momentin tarkoittamasta
12045: teyksiä koskevan seutukaavan ja seutukaava- päätöksestä ja sen valmistelusta erityisesti tilan-
12046: muutoksen hyväksymisen mahdollistamiseksi." teessa, jossa on ollut epäselvyyttä siitä, osoittaa-
12047: Ympäristöministeriö pitää mahdollisena, että ko lain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausunto-
12048: hakemuksen tekemisen perusteena ovat olleet menettely, että suunnitelma merkittävästi hei-
12049: myös muut kuin luonnonsuojelulain 65 ja kentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemisek-
12050: 66 §:ssä tarkoitetut perusteet. Koska kyseessä si alue on otettu Natura 2000 -verkostoon. Vuo-
12051: oli ensimmäinen tapaus, jolloin valtioneuvoston saaren seutukaavaa koskevassa kysymyksessä ei
12052: käsiteltäväksi oli saatettu hakemus luonnon- tältä osin ole ollut merkitystä sillä, onko valtio-
12053: suojelulain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettua neuvosto suunnitelman hyväksyvän tai vahvista-
12054: päätöstä varten, oli tarpeen samalla käydä läpi van viranomaisen asemassa luonnonsuojelulain
12055: valmistelumenettely sekä luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Natu-
12056: 66 §:n 1 momentissa tarkoitettu kysymys siitä, ra-arviointi liittyy lukuisiin eri lakien mukaisiin
12057:
12058:
12059: 3
12060: KK 280/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
12061:
12062:
12063: päätöksiin. Useimmat niistä koskevat tilanteita, ministeriössä ja valmisteluun kuuluu päätöksen
12064: joissa valtioneuvosto ei ole enempää suunnitel- edellytysten tarkistaminen. Luonnonsuojelulain
12065: man hyväksyvän kuin vahvistavankaan viran- 66 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen valmis-
12066: omaisen asemassa. Ei ole tiedossa, mitkä tahot teluun kuuluu luonnollisesti sen selvittäminen,
12067: toimittavat asian valtioneuvostolle luonnonsuo- että kyse on tilanteesta, jossa Natura 2000
12068: jelulain 66 §:n 2 momentin mukaista päätöstä -alueen luonnonarvot merkittävästi heikkenevät
12069: varten. Valtioneuvostossa päätökset tehdään kui- ja että tähän johtopäätökseen on päädytty asian-
12070: tenkin aina esittelystä. Valtioneuvoston yleisis- mukaisten selvitysten perusteella.
12071: tunnon ratkaisua valmistellaan asianomaisessa
12072:
12073:
12074: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
12075:
12076: Ympäristöministeri Satu Hassi
12077:
12078:
12079:
12080:
12081: 4
12082: Ministems svar KK 280/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
12083:
12084:
12085:
12086:
12087: Tili riksdagens talman
12088:
12089: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger procedur med bedömning och utlåtande. Enligt
12090: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- naturvårdslagens 66 § 1 mom. "får myndigheter-
12091: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- na inte bevilja tilistånd att förverkliga ett projekt
12092: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- eller godkänna eller fastställa en pian, om den
12093: mål SS 280/2000 rd: procedur med bedömning och utlåtande som av-
12094: ses i 65 § 1 och 2 mom. visar att projektet eller
12095: 1 vilket avseende ansågs Nylands miljö- planen avsevärt försvagar naturvärdena i ett om-
12096: centrals utlåtande vara så mångtydigt, råde som hör tili eller som på statsrådets förslag
12097: att den fråga som avses i naturvårdsla- skall ingå i nätverket Natura 2000."
12098: gen 66 § 1 mom. om hamnprojektet i 1 de utredningar och yttranden som ankommer
12099: Nordsjön avsevärt försvagar naturvär- på proceduren med bedömning och utlåtande och
12100: dena i Svarta backen-Östersundom som framförts i mitt svar på riksdagsledamot
12101: området, som införlivats i Natura 2000- Tiusanens skriftliga spörsmål SS 960/1999 rd om
12102: nätverket, måste öveiföras till statsrå- Nordsjöns regionplan, framgår det att verkning-
12103: det för avgörande i frågan, samt ama av helheten av Nordsjöns hamnprojekt rik-
12104: tas tili Svarta backen, Labbacka och Borgar-
12105: hör ovan nämnda bedömning enligt mil- strandsviken. De påtagligaste verkningama i
12106: jöministeriets uppfattning till statsrådet Svarta backen och Labbacka förorsakas enligt ut-
12107: även i sådana fall där statsrådet utgör redningar av verksarnheten i hamnen och trafik-
12108: den myndighet som varken godkänner bullret. Bygget av jämvägsbron och den fårdiga
12109: eller fastställer planen på det sätt som brons hinder samt trafikbullret och verksamhe-
12110: avses i naturvårdslagens 66 § 1 mom.? ten i hamnen utgör de påtagligaste verkningama i
12111: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Borgarstrandsviken. 1 den slutsats som man dra-
12112: git på basis av materialet, samt i Biota BD Oy:s
12113: föra följande:
12114: utredning och i Nylands miljöcentrals utlåtande
12115: Statsrådet konstaterar i motiveringen tili beslutet konstateras att negativa verkningar kan anses
12116: 2.12.1999 att man i proceduren med bedömning vara avsevärda för fågelartema höksångare, jär-
12117: och utlåtande i enlighet med naturvårdslagens pe och törnskata som anges i bilaga 1 tili fågeldi-
12118: 65 § inte har undersökt verkningama av förverk- rektivet och som påträffas i Natura 2000-områ-
12119: ligandet av regionplanens områdesreserveringar det. 1 Nylands miljöcentrals utlåtande konstate-
12120: på det sätt som naturdirektivet 1, artikel 3 och 6 ras att "projektets verkningar skulle avsevärt för-
12121: och naturvårdslagen 5, 65 och 66 § förutsätter. sämra tili fågeldirektivets bilaga 1 hörande arter-
12122: Dessa bestämmelser och proceduren med bedöm- nas: höksångare, järpe, tömskata, och nattskär-
12123: ning och bes1utsfattande samt motiven tili be- ran, livsmiljö i Svarta backens lundområde och
12124: dömningen har undersökts och utretts närmare i fågelvattnen i Östersundom."
12125: beslutet. Nordsjöhamnen, som ingår i Nordsjö region-
12126: Det är viktigt att observera att beslutsfattandet plan, och landtrafikförbindelsemas miljökon-
12127: föreskrivs i naturvårdslagen enligt ovan nämnda sekvenser har undersökts i flera olika samman-
12128:
12129:
12130: 5
12131: KK 280/2000 vp - Pentti Tinsanen /vas Ministerns svar
12132:
12133:
12134:
12135: hang under o1ika tidpunkter. När t.ex. bedöm- Man förhand1ade om saken med justitiekans-
12136: ningsförfarandet av mi1jökonsekvenserna för 1ern i synnerhet av den an1edning att naturvårds-
12137: hamnprojektet var anhängigt, hade områdets be- lagens 66 § skall toikas så att den avser endast en
12138: tyde1se för Natura 2000-nätverket, som var un- sådan situation där den s1utsats som bör dras på
12139: der beredning, inte ännu bekräftats. Hamnens basis av proceduren med bedömning och utlåtan-
12140: 1andtrafik1eder har också avsevärt granskats ef- de i 1agens 65 § är entydig. Justitiekans1ern har
12141: ter MKB- förfarandet. Eftersom hamnen och framfört sin ståndpunkt i sitt utlåtande
12142: 1andtrafikförbindelserna ger upphov till de mest 23.11.1999 till miljöministeriet. Utlåtandet ingår
12143: avsevärda miljökonsekvenser vid förverk1igan- isin helhet i statsrådets bes1ut 2.12.1999. 1 utlå-
12144: det av regionp1anen, har utredningarna av dessa tandet dryftar justitiekanslern frågan om vilket
12145: använts vid beredningen av regionp1anen. Under- slag av beslut som gäller Natura 2000-området
12146: sökningen av de konsekvenser som riktas på re- kan behandlas i statsrådet utan att samtidigt ut-
12147: gionp1anens Natura-område baserar sig sålunda sätta medborgarnas besvärsrätt i fara. Justitiemi-
12148: på utredningar av olika nivåer och som är svåra nistern konstaterar att
12149: att granska samtidigt. Biota Oy har i sin utred- "... enligt min uppfattning kan man således i
12150: ning försökt sam1a ihop dessa utredningar. Möj- statsrådet behandla den fråga som avses i natur-
12151: 1igtvis var detta orsaken till att det förfarande vårdslagens 66 § 1 mom. (37111999) om hamn-
12152: med bedömning och utlåtande som avses i natur- projektet avsevärt försvagar naturvärdena i det
12153: vårdslagens 65 § och som utfördes i samband område som man ämnar skydda och som föresla-
12154: med planeringen en1igt byggnads1agen inte ut- gits ingå i Natura 2000-nätverket. Om så är fa1-
12155: gjorde en klar grund för ett beslutsfattande. Ny- let, kan man efter statsrådets beslut vidta de fort-
12156: lands förbund konstaterar i sin ansökan riktad till satta åtgärder som avses i naturvårdslagens 66 §
12157: statsrådet: "Fastän miljöcentralens bedömning 2 mom. Vid övervägning av åtgärder bör man be-
12158: om att de ovan nämnda arterna i bilaga 1 till få- döma om det utlåtande av Europeiska unionens
12159: geldirektivet försvagas avsevärt kan den inte i kommission som avses i naturvårdslagens 66 § 3
12160: ljuset av fågelutredningarna anses vara en helt mom. bör erhållas i frågan."
12161: obestridd och 1ogisk s1utsats dragen av utred- På basis av ovan nämnda framförande måste
12162: ningar och undersökningar, har Ny1ands förbund man konstatera att för nämnda bedömnings del
12163: på basis av utlåtandet ändå bes1utat att ansöka om har det varit frågan om det bes1ut som avses i na-
12164: ett möj1igt godkännande av statsrådet av det be- turvårds1agens 66 § 2 mom. och dess beredning,
12165: s1ut som gäller regionplanen och regionp1anför- i synnerhet i en situation där det har varit ok1art
12166: ändringar som berör Nordsjö hamn och dess tra- om proceduren med bedömning och utlåtande en-
12167: fikförbindelser och som avses i naturvårds1agens 1igt lagens 65 § visar att planen avsevärt försva-
12168: 66 § 2 mom." gar de naturvärden i området som har införlivats i
12169: Mi1jöministeriet anser det möj1igt att även an- Natura 2000-nätverket för skyddande. 1 frågan
12170: dra grunder än de som avses i naturvårdslagens om Nordsjö regionplan har det i det här fallet ing-
12171: 65 och 66 § har utgjort grunden till ansökan. Det en betydelse om statsrådet utgör den myndighet
12172: var nödvändigt att samtidigt gå igenom bered- som godkänner eller fastställer en plan på det sätt
12173: ningsproceduren samt den fråga som avses i na- som avses i naturvårdslagens 66 § 1 mom. Natu-
12174: turvårds1agens 66 § 1 mom. om Nordsjö hamn- ra-bedömningen anknyts till flera olika lagenliga
12175: projekt avsevärt försvagar naturvärdena i Svarta beslut. De flesta beslut gäller situationer där
12176: backens 1und och fåge1vattnen i Östersundom statsrådet utgör en myndighet som varken god-
12177: som införlivats i Natura 2000-nätverket, efter- känner eller fastställer en pian. Det finns ingen
12178: som det var frågan om det första fallet där man kännedom om vilka sektorer tillställer statsrådet
12179: tillställt statsrådet en ansökan för behand1ing och ett ärende för det beslut som avses i naturvårds-
12180: för det bes1ut som avses i naturvårds1agens 66 § lagens 66 § 2 mom. 1 statsrådet fattas emellertid
12181: 2mom. besluten alltid på föredragning. Statsrådets ple-
12182:
12183:
12184: 6
12185: Ministems svar KK 280/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
12186:
12187:
12188: narmötes avgörande bereds i ifrågavarande mi- frågan om en situation där naturvärdena avsevärt
12189: nisterium och till beredningen hör att man ser försvagas i Natura 2000-området, och att man
12190: över premissema för ett beslut. 1 den beredning kommit fram tili denna slutsats på basis av behö-
12191: av ett beslut som avses i naturvårdslagens 66 § 2 riga utredningar.
12192: mom. ingår naturligtvis en utredning om det är
12193:
12194:
12195: Helsingfors den 25 april 2000
12196:
12197: Miljöminister Satu Hassi
12198:
12199:
12200:
12201:
12202: 7
12203: KK 28112000 vp -Hannes Manninen /kesk
12204:
12205:
12206:
12207:
12208: KIRJALLINEN KYSYMYS 28112000 vp
12209:
12210: Palkanmaksua koskeva muistutusaika
12211:
12212:
12213:
12214:
12215: Eduskunnan puhemiehelle
12216:
12217: Oikeuskäytännössä on omaksuttu kanta, jonka rustuslain edellyttämänäkin- kaikille yhteises-
12218: mukaan palkanmaksua koskeva yleinen muistu- ti lyhyehköstä, kaikille osapuolille kohtuullises-
12219: tusaika on kymmenen vuotta. Se perustunee ylei- ta vanhentumisajasta. Se saattaisi kaikki osapuo-
12220: seen saatavan vanhenemiseen. Tällainen tulkinta let yhdenvertaiseen asemaan.
12221: asettaa kuitenkin työntekijät ja viranhaltijat sekä
12222: työnantajat täysin eriarvoiseen asemaan itsestä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12223: riippumattomista syistä, koska joissakin sopi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12224: muksissa tuo aika on kaksi viikkoa ja kunnan vir- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12225: kasäännössä kolme vuotta. Tämä eriarvoisuus vaksi seuraavan kysymyksen:
12226: koskee myös järjestäytyneitä työntekijöitä, sillä
12227: aika voi olla esim. kaksi viikkoa tai kymmenen Katsooko hallitus, että yleisen saatavan
12228: vuotta riippuen siitä, onko työnantajajärjestäyty- kymmenen vuoden vanhentumisajan so-
12229: nyt vai ei. veltaminen palkanmaksua koskevaan
12230: Myös työnantajan oikeusturvan kannalta kym- muistutusaikaan on kohtuullinen ja kan-
12231: menen vuoden aika on täysin kohtuuton varsin- salaisten yhdenvertaisuusperiaatteen
12232: kin, jos työntekijä on useilla työsopimuksilla tie- mukainen sekä lainsäätäjän tarkoitusta
12233: toisesti sitoutunut tiettyyn palkkatasoon. Yleisen vastaava ja
12234: saatavan vanhentumisajan soveltaminen on ky-
12235: seenalaista myös siitä syystä, että palkanmuistu- katsooko hallitus, että kyseessä on sel-
12236: tusaikana ennen vaatimuksen vahvistamista ei lainen keskeisesti yksilöön kohdistuva
12237: ole olemassa mitään saatavaa. Näin ollen kym- perusoikeus, että siitä uuden perustus-
12238: menen vuoden raja ei ole voinut olla lainsäätäjän lain mukaan on säädettävä lailla ja
12239: tarkoitus. Se ilmennee myös sopimusten huomat- aikooko hallitus esittää uudistettavaan
12240: tavasti lyhyemmistä ajoista, jotka valitettavasti työsopimuslakiin kaikille yhteistä oi-
12241: kuitenkin koskevat vain osaa työntekijöistä ja keusturvan ja yhdenvertaisuuden takaa-
12242: työnantajista. vaa aikaa?
12243: Nyt valmisteilla oleva työsopimuslain muutos
12244: mahdollistaisi säätää laissa - ehkäpä uuden pe-
12245:
12246:
12247: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
12248:
12249: Hannes Manninen /kesk
12250:
12251:
12252: Versio 2.0
12253: KK 28112000 vp -Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
12254:
12255:
12256:
12257:
12258: Eduskunnan puhemiehelle
12259:
12260: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa va säännös, joka koskee työsopimuksen lakkaa-
12261: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mista koskevan asian vireille saattamista. Niin
12262: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ikään työaikalaissa ja vuosilomalaissa on erityi-
12263: vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen set, kahden vuoden kanneaikaa koskevat sään-
12264: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nökset.
12265: 281/2000 vp: Joissakin työehtosopimuksissa samoin kuin
12266: virkaehtosopimuksissa on sovittu palkanmaksua
12267: Katsooko hallitus, että yleisen saatavan koskevasta muistutusajasta ja kanneajasta. Työ-
12268: kymmenen vuoden vanhentumisajan so- ja virkaehtosopimusosallisen sopimisoikeus pe-
12269: veltaminen palkanmaksua koskevaan rustuu tältä osin työ- ja virkaehtosopimuslaissa
12270: muistutusaikaan on kohtuullinen ja kan- säädettyyn yleiseen sopimiskompetenssiin (ns.
12271: salaisten yhdenvertaisuusperiaatteen säännöstämiskompetenssiin). Näitä määräyksiä
12272: mukainen sekä lainsäätäjän tarkoitusta sovelletaan työ- ja virkaehtosopimukseen sidot-
12273: vastaava ja tujen osapuolten välisissä työ- ja palvelussuh-
12274: teissa mainituissa laeissa säädetyin oikeusvaiku-
12275: katsooko hallitus, että kyseessä on sel- tuksin.
12276: lainen keskeisesti yksilöön kohdistuva Eri sopimusalojen palkanmaksun muistutusai-
12277: perusoikeus, että siitä uuden perustus- kaa ja kanneaikaa koskevat työ- ja virkaehtosopi-
12278: lain mukaan on säädettävä lailla ja musmääräykset vaihtelevat sisällöltään ja sito-
12279: aikooko hallitus esittää uudistettavaan vuudeltaan jossakin määrin, mikä johtuu muun
12280: työsopimuslakiin kaikille yhteistä oi- muassa erilaisista alakohtaisista tarpeista. Useis-
12281: keusturvan ja yhdenvertaisuuden takaa- sa tapauksissa nämä määräykset asettavat työnte-
12282: vaa aikaa? kijälle velvollisuuden huomauttaa palkanmak-
12283: sussa olevasta virheestä kahden viikon kuluessa
12284: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- palkan maksamisesta. Huomautusvelvollisuus
12285: ti seuraavaa: kohdistuu yleensä palkanmaksussa tapahtunei-
12286: siin ns. teknisiin virheisiin (lasku- yms. virhei-
12287: Voimassa olevassa työsopimuslaissa säädetään siin) eikä palkkaperusteisiin. Edellä tarkoitettu
12288: palkanmaksuajasta ja -kaudesta, palkan eräänty- määräys saattaa lisäksi olla pelkkä menettelyta-
12289: misestä sekä palkanmaksupaikasta ja -tavasta. pamääräys, jonka mukaisen määräajan laimin-
12290: Laissa ei sitä vastoin ole säännöstä kysymykses- lyönti ei johda saatavan menettämiseen. Kunkin
12291: sä tarkoitetusta palkanmaksua koskevasta muis- työehtosopimusmääräyksen sisältöä on tulkitta-
12292: tutusajasta. Näin ollen työsopimuslaista ja työso- va aina työehtosopimusosallisten yhteisen tarkoi-
12293: pimuksesta johtuvat saatavat vanhentuvat työ- tuksen mukaan.
12294: suhteen kestäessä määräajasta velkomisasioissa Työsopimuslakikomitea on työsopimuslain
12295: sekäjulkisesta haasteesta velkojille vuonna 1868 uudistustyön aikana pohtinut runsaasti työsopi-
12296: annetussa asetuksessa (oikeammin laissa) sääde- muslaista ja työsopimuksesta johtuvien saata-
12297: tyn 10 vuoden kuluttua. Työsopimuslaissa on li- vien vanhentumiseen liittyviä kysymyksiä. Ko-
12298: säksi erityinen kahden vuoden kanneaikaa koske-
12299:
12300: 2
12301: Ministerin vastaus KK 281/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
12302:
12303:
12304: mitean ehdotus lähtee siitä, että työsopimuslaista ja virkaehtosopimuslakeihin eikä niiden nojalla
12305: ja työsopimuksesta johtuvat saatavat vanhenisi- tehtyihin edellä tarkoitettuihin määräyksiin.
12306: vat työsuhteen kestäessä edelleen yleisen kym- Hallitus valmistelee parhaillaan esitystä
12307: menen vuoden vanhentumisajan kuluessa. Sen si- uudeksi työsopimuslaiksi työsopimuslakikomi-
12308: jaan työsuhteen päättyessä olisi komitean ehdo- tean ehdotusten pohjalta. Esitys on tarkoitus an-
12309: tuksen mukaan noudatettava lyhyttä, kahden taa eduskunnalle kuluvan vuoden toukokuun ai-
12310: vuoden kanneaikaa saatavien raukeamisen uhal- kana.
12311: la. Tämän kanneajan kuluessa vireille pannulla Oikeusministeriö on työsopimuslakikomitean
12312: kanteella voitaisiin vaatia työsuhteen kestäessä mietinnöstä antamassaan lausunnossa katsonut,
12313: syntyneitä saatavia taannehtivasti yleisen van- että eri laeissa olevat erityiset vanhentumissään-
12314: hentumisajan puitteissa. Ehdotettua lyhyttä kan- nökset, joissa vanhentumisajan pituus, sen aika-
12315: neaikaa on perusteltu muun muassa sillä, että ruisajankohta sekä määräajan katkaisemistavat
12316: myös nämä riita-asiat saataisiin työsuhteen päät- vaihtelevat tapauksittain, ovat lainsäädännön sel-
12317: tyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja vyyden kannalta ongelma. Erityissäännösten yh-
12318: yhtä aikaa työaikalakiin perustuvien riita-asioi- tenäistäminen ja karsiminen onkin ollut yksi syy
12319: den kanssa. Komitea ei sen sijaan ehdota uuteen siihen, että oikeusministeriössä on käynnistetty
12320: työsopimuslakiin kysymyksessä tarkoitettua eri- vanhentumislainsäädännön kokonaisuudistuk-
12321: tyistä palkanmaksun muistutusaikaa koskevaa sen valmistelu. Tässä valmistelussa otettaneen
12322: säännöstä. huomioon myös kirjallisessa kysymyksessä tar-
12323: Työsopimuslakikomitean ehdotuksella uudek- koitetut uuden perustuslain säännökset.
12324: si työsopimuslaiksi ei ole tarkoitus puuttua työ-
12325:
12326:
12327: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
12328:
12329: Työministeri Tarja Filatov
12330:
12331:
12332:
12333:
12334: 3
12335: KK 28112000 vp- Hannes Manninen /kesk Ministems svar
12336:
12337:
12338:
12339:
12340: Tili riksdagens talman
12341:
12342: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bestämmelse om en tid på två år för talans väck-
12343: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ande, som gäller anhängiggörande av ärende be-
12344: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- träffande upphörande av arbetsavtal. Likaså in-
12345: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga går i arbetstidslagen och semesterlagen särskilda
12346: spörsmål SS 281/2000 rd: bestämmelser om en tid på två år för talans väck-
12347: ande.
12348: Anser regeringen att det i fråga om en 1 en del kollektivavtalliksom i en del tjänste-
12349: allmän Jordran är rimligt och i enlighet kollektivavtal har man kommit överens om en
12350: med jämställdhetsprincipen för medbor- påminnelsetid och tid för talans väckande då det
12351: garna att tillämpa tio års preskriptions- gäller lönebetalning. Avtalsrätten för den som är
12352: tid på den påminnelsetid som gäller lö- delaktig i ett kollektiv- eller tjänstekollektivav-
12353: nebetalning och att detta motsvarar lag- tal baserar sig till dessa delar på den allmänna
12354: stiftarens syfte och kompetens att ingå avtal (den s.k. regleringskom-
12355: petensen) varom bestäms i lagama om kollektiv-
12356: anser regeringen att det är fråga om en och tjänstekollektivavtal. Dessa bestämmelser
12357: sådan grundrättighet som centralt gäl- tillämpas på arbets- och anställningsförhållande-
12358: ler individen att därom enligt den nya na mellan de till kollektiv- och tjänstekollektiv-
12359: grundlagen bör bestämmas genom lag avtalet bundna partema med de rättsverkningar
12360: och som föreskrivs i nämnda lagar.
12361: ämnar regeringen föreslå Jör alla en ge- Bestämmelsema i kollektiv- och tjänstekol-
12362: mensam tid som garanterar rättsskydd lektivavtalen som gäller påminnelsetiden och ti-
12363: och jämställdhet att införas i den för- den för talans väckande i anslutning till olika av-
12364: nyade lagen om arbetsavtal? talsbranscher varierar i någon mån till sitt inne-
12365: håll och sin bindande karaktär, vilket bl.a. beror
12366: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- på olika branschvisa behov. 1 flera fall förpliktar
12367: föra följande: dessa bestämmelser arbetstagaren att anmärka
12368: om fel i lönebetalningen inom två veckor från det
12369: 1 den gällande lagen om arbetsavtal ingår bestäm- lönen utbetalats. Anmärkningsskyldigheten gäl-
12370: melser om lönebetalningstid och lönebetalnings- ler i allmänhet s.k. tekniska fel i lönebetalningen
12371: period, förfall av lön samt lönebetalningsplats (räkne- o.dyl. fel), inte lönegrundema. Ovan av-
12372: och lönebetalningssätt. 1 lagen finns däremot inte sedda bestämmelse kan dessutom vara enbart en
12373: någon bestämmelse om den i spörsmålet avsedda bestämmelse angående förfaringssätt, där för-
12374: påminnelsetiden i fråga om lönebetalning. lfall summelsen av den frist som anges inte leder till
12375: arbetsförhållandet fortsätter, preskriberas sålun- förlust av fordran. Varje kollektivavtalsbestäm-
12376: da fordringar som beror på lagen om arbetsavtal melses innehåll bör alltid toikas enligt kollektiv-
12377: och arbetsavtalet efter l 0 år enligt den förord- avtalspartemas gemensamma ändamål.
12378: ning från 1868 som gäller frist i fordringsären- Arbetsavtalskommitten har under revidering-
12379: den samt offentlig stämning av borgenärer. 1 la- en av lagen om arbetsavtal dryftat en hel del frå-
12380: gen om arbetsavtal ingår dessutom en särskild
12381:
12382: 4
12383: Ministems svar KK 28112000 vp - Hannes Manninen /kesk
12384:
12385:
12386: gor som hänför sig tili preskriberingen av ford- Det är inte meningen att man med arbetsav-
12387: ringar som föranleds av arbetsavtal och lagen om talskommittens förslag tili ny lag om arbetsavtal
12388: arbetsavtal. Kommittens förslag utgår från att kommer att ingripa i lagama om kolletiv- och
12389: fordringar föranledda av arbetsavtal och lagen tjänstekollektivavtal eller i de ovan avsedda be-
12390: om arbetsavtal skulle preskriberas, ifall arbets- stämmelsema som gjorts på basis av dessa lagar.
12391: förhållandet skulle fortgå efter den allmänna pre- Regeringen bereder som bäst en proposition
12392: skriptionstiden på tio år. I stället borde man en- med förslag tili ny lag om arbetsavtal utgående
12393: ligt kommitteförslaget vid upphörandet av ett ar- från arbetsavtalskommittens förslag. Meningen
12394: betsförhållande iaktta en kort tid på två år för ta- är att överlåta propositionen tili riksdagen under
12395: lans väckande med risk för förfall av fordringar- maj månad.
12396: na. Genom att anhängiggöra talan inom denna tid Justitieministeriet har i sitt utlåtande om ar-
12397: för talans väckande kunde man retroaktivt yrka betsavtalskommittens betänkande ansett att de i
12398: på de fordringar som uppstått under arbetsförhål- olika lagar ingående särskilda preskriptionsbe-
12399: landets lopp inom ramen för den allmänna pre- stämmelsema, där preskriptionstidens längd och
12400: skriptionstiden. Den föreslagna korta tiden för ta- begynnelsetidpunkt samt sätten att avbryta fris-
12401: lans väckande har motiverats bl.a. med att också ten varierar från fall tili fall, utgör ett problem
12402: dessa tvistemål kunde lösas möjligast snabbt ef- med tanke på lagstiftningens redighet. Specialbe-
12403: ter ett avslutat arbetsförhållande och samtidigt stämmelsemas förenhetligande och nedskäming
12404: med de tvistemål som baserar sig på arbetstidsla- har därför vairt en av orsakerna tili att det i justi-
12405: gen. Däremot föreslår kommitten inte att någon tieministeriet inletts en beredning av en totalre-
12406: sådan särskild bestämmelse gällande påminnel- form av preskriptionslagstiftningen. 1 denna be-
12407: setid i anslutning tili lönebetalning som avses i redning torde man också beakta de nya grund-
12408: spörsmålet skall införas i den nya lagen om ar- lagsbestämmelser som avses i det skriftliga
12409: betsavtal. spörsmålet.
12410:
12411:
12412:
12413: Helsingfors den 14 april 2000
12414:
12415: Arbetsminister Tarja Filatov
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: 5
12421: KK 282/2000 vp - V aito Koski /sd ym.
12422:
12423:
12424:
12425:
12426: KIRJALLINEN KYSYMYS 282/2000 vp
12427:
12428: Velkaneuvonta ja yksityishenkilöiden velkaj är-
12429: jestely
12430:
12431:
12432:
12433:
12434: Eduskunnan puhemiehelle
12435:
12436: Valtioneuvosto asetti jo 23.10.1997 ministerityö- misen kehitys maassamme on edelleen kasvussa.
12437: ryhmän, jonka eräänä tehtävänä oli tehdä toimen- Tilastotiedot osoittavat, että ulosmittauksen asia-
12438: pidesuosituksia ylivelkaantumisen seurauksista kasmäärät nousevat: esimerkiksi vuonna I996
12439: ja sen korjaamiseen käytettyjen menetelmien tar- määrä oli 304 000 henkilöä, kun määrä vuonna
12440: koituksenmukaisuudesta. Työryhmä tekikin eh- I998 oli kasvanut jo 335 000 henkilöön. Myös
12441: dotuksia mm. velkaneuvonnan kehittämisestä, ylivelkaantuneiden talouksien määrät osoittavat
12442: takaajien aseman parantamisesta ja sosiaalisen kasvua: vuonna I995 näitä talouksia oli 85 000
12443: luoton kehittämisestä. Ministerityöryhmä esitti kappaletta, vuonna I996 120 000 kappaletta ja
12444: mm. erityisen selvitysmiehen asettamista kartoit- vuonna I997 jo I28 000 kappaletta. Tällaisesta
12445: tamaan ja sovittamaan yhteen maan eri osien vel- kehityksestä huolimatta velkaneuvonta on nykyi-
12446: kaneuvontapalveluja. Ministerityöryhmä piti sin järjestetty osin tilapäisjärjestelyin, joillakin
12447: myös tärkeänä, että sosiaali- ja terveysminis- paikkakunnilla se on säästösyistä jopa kokonaan
12448: teriön 14.10.1997 asettama velkaongelmatyöryh- lopetettu. Näin niiden ihmisten asema, jotka ovat
12449: mä selvittää kuntien halukkuuden sosiaalisen joutuneet osaksi tällaista kehitystä, vaikeutuu en-
12450: Juototuksen kokeiluun sekä tällaisen Juototuksen tisestään. Erityistä huomiota on julkisuudessa
12451: yksityiskohtaiset järjestämistavat. Edellä maini- viime aikoina saanut maamme nuorison velkaan-
12452: tun sosiaali- ja terveysministeriön velkaongelma- tumiskehitys. Näyttääkin siltä, että on tarvetta
12453: työryhmän tehtävänä oli myös tehdä esityksiä sekä velkaneuvonnan lisäämiseen että velkaon-
12454: velkaantuneiden kotitalouksien toimeentulo-on- gelmista kärsivien asioiden hoitamiseen. Mikäli
12455: gelmien lievittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäise- tilanteeseen ei nopeasti puututa, sillä on vaiku-
12456: miseksi. tusta kansalaisten syrjäytymiskehitykseen ja so-
12457: Selvitysmiehen esitys valmistui 30 päivänä siologisten ongelmien lisääntymiseen.
12458: marraskuuta I998, jonka jälkeen oikeusministe-
12459: riö asetti II päivänä maaliskuuta I999 työryh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12460: män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset halli- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
12461: tuksen esityksiksi laiksi velkaneuvonnasta ja vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12462: laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä anne- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12463: tun lain muuttamisesta. Lain uudistaminen on
12464: myös kirjattu hallitusohjelmaan. Onko hallitus tiedostanut ylivelkaantu-
12465: Edellä kuvatun takia monet ongelmien kanssa misen tilanteen ja miten nopeasti se ai-
12466: elävät ihmiset odottavat hallitukselta käytännön koo tuoda valmiste/emansa esitykset
12467: toimenpiteitä. Valitettavaa on, että ylivelkaantu- eduskunnan käsittelyyn ylivelkaantunei-
12468: den aseman helpottamiseksi?
12469:
12470: Versio 2.0
12471: KK 282/2000 vp - V aito Koski /sd ym.
12472:
12473:
12474: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
12475:
12476: Valto Koski /sd
12477: Marjaana Koskinen /sd
12478:
12479:
12480:
12481:
12482: 2
12483: Ministerin vastaus KK 282/2000 vp- V aito Koski /sd ym.
12484:
12485:
12486:
12487:
12488: Eduskunnan puhemiehelle
12489:
12490: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Oikeusministeriön asettama työryhmä es1tt1
12491: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- viime vuoden kesäkuussa valmistuneessa ehdo-
12492: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuksessaan, että velkaneuvonta mahdollisimman
12493: vastattavaksi kansanedustaja Valto Kosken /sd nopeassa aikataulussa lakisääteistetään. Lakieh-
12494: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK dotuksen tavoitteena on varmistaa laadullisesti ja
12495: 282/2000 vp: määrällisesti riittävien velkaneuvontapalvelujen
12496: saatavuus koko maassa. Esitystä on saadussa lau-
12497: Onko hallitus tiedostanut ylivelkaantu- suntopalautteessa laajalti pidetty tarpeellisena.
12498: misen tilanteen ja miten nopeasti se ai- Oikeusministeriö tähtää siihen, että lakiehdotus
12499: koo tuoda valmiste/emansa esitykset voidaan antaa kuluvan kevään aikana.
12500: eduskunnan käsittelyyn ylivelkaantunei- Oikeusministeriössä valmistellaan parhail-
12501: den aseman helpottamiseksi? laan laajaa ulosottolain kokonaisuudistuksen
12502: 2. vaihetta. Ulosottolain uudistushankkeeseen
12503: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sisältyvät säännökset muun muassa velalliskoh-
12504: ti seuraavaa: taisesta ulosottoasian käsittelystä ja tuomion täy-
12505: Velkaongelmia on monin tavoin ja usealla tahol- täntöönpanokelpoisuuden määräajasta. Ensin
12506: la pyritty hoitamaan koko viime vuosikymme- mainittu tarkoittaa sitä, että samaa velallista kos-
12507: nen ajan. Tehokkain ja paljon käytetty keino on kevia ulosottoasioita hoidetaan keskitetysti, jol-
12508: ollut yksityishenkilön velkajärjestely. Velkajär- loin voidaan paremmin löytää kuhunkin tilantee-
12509: jestelyn ulkopuolelle on eri syistä jäänyt joukko seen sopivat ratkaisut. Ulosottoperusteen määrä-
12510: velallisia, joilla ei ole mahdollisuuksia maksaa aikaisuus tarkoittaisi sitä, että kun määräaika on
12511: perinnässä olevia velkojaan ainakaan kokonaan. kulunut umpeen, ulosottokoneisto ei panisi tuo-
12512: Heidän asemansa kannalta merkittäviä hankkeita miota tai muuta ulosottoperustetta täytäntöön.
12513: ovat velkaneuvonnan lakisääteistäminen, ulosot- Tämä ratkaisu olisi ulosotto-oikeudellinen eikä
12514: toperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden van- merkitsisi itse saatavan lopullista vanhentumista
12515: hentuminen ja vanhentumislainsäädännön uudis- yksityisoikeudellisessa mielessä. Hallituksen
12516: taminen. esitys on tarkoitus antaa vuoden 2001 aikana.
12517: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen Oikeusministeriössä on asetettu toimikunta
12518: ohjelmassa todetaan, että hallitus huolehtii vel- jonka tehtävänä on velan vanhentumista koske~
12519: kaneuvonnan alueellisesta saatavuudesta. Tällä van lainsäädännön uudistaminen. Tämän uudis-
12520: hetkellä velkaneuvonta perustuu vapaaehtoisuu- tustyön yhteydessä tulee pohdittavaksi, tulisiko
12521: teen eikä sitä ole organisoitu yhtenäisesti. Kun keskeytettävissä olevan vanhentumisajan ohella
12522: velkaneuvonta perustuu vapaaehtoisuuteen, pal- säätää myös velan lopullisesta vanhentumisesta.
12523: velun saatavuus vaihtelee eri alueilla huomatta- Tällainen vanhentumismekanismi poistaisi elin-
12524: vasti. ikäisen velkavastuun. Nykyisin vanhentumisen
12525:
12526:
12527:
12528:
12529: 3
12530: KK 282/2000 vp- V aito Koski /sd ym. Ministerin vastaus
12531:
12532:
12533: käytännön merkitys on tässä suhteessa vähäinen, ehdoton vanhentumisaika. Toimikunnan määrä-
12534: koska velkoja voi aina estää velan vanhentumi- aika päättyy kesäkuun 1 päivänä 2001.
12535: sen. Poikkeuksena ovat verot ja maksut, joissa on
12536:
12537:
12538:
12539: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
12540:
12541: Oikeusministeri Johannes Koskinen
12542:
12543:
12544:
12545:
12546: 4
12547: Ministerns svar KK 282/2000 vp - V aito Koski /sd ym.
12548:
12549:
12550:
12551:
12552: Tili riksdagens talman
12553:
12554: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skuldrådgivningen tryggas genom lagstiftning så
12555: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- fort som möjligt. Målet med den föreslagna la-
12556: rådet översänt följande av riksdagsledamot Valto gen är att säkerställa att tillräckliga skuldrådgiv-
12557: Koski /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- ningstjänster, både när det gäller kvalitet och om-
12558: mål SS 282/2000 rd: fattning, skall erbjudas i hela landet. Av utlåtan-
12559: dena framgår att man i stor utsträckning anser
12560: Å.r regeringen medveten om läget när den föreslagna lagen vara behövlig. Justitiemi-
12561: det gäller överskuldsättning och enligt nisteriets målsättning är att lagförslaget skall
12562: viiken tidtabell ämnar regeringen läm- kunna överlämnas ännu i vår.
12563: na sina propositioner tili riksdagen i Vid justitieministeriet utarbetas som bäst det
12564: syfte att underlätta de överskuldsattas andra steget av totalreformen av utsökningsla-
12565: situation? gen. I förslaget till den nya utsökningslagen in-
12566: går bestämmelser om bland annat gäldenärspeci-
12567: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fik handläggning av utsökningsärenden och om
12568: föra följande: en tidsfrist för domars verkställbarhet. Det först-
12569: Under det senaste decenniet har man på flera sätt närnnda innebär att utsökningsärenden som gäl-
12570: och på många olika håll strävat efter att lösa ler en och samma gäldenär handläggs på ett cen-
12571: skuldproblemen. Det mest effektiva och använda traliserat sätt, varvid möjligheterna att finna
12572: medlet har varit skuldsaneringen för privatperso- lämpliga lösningar i varje enskilt fall är större.
12573: ner. Av olika orsaker har en grupp gäldenärer Att utsökningsgrunden är tidsbegränsad betyder
12574: som åtminstone inte helt och hållet lyckats betala att utsökningsmyndigheterna efter att tidsfristen
12575: de skulder som indrivits blivit utanför skuldsane- löpt ut inte verkställer en dom eller någon annan
12576: ringen. Åtgärder som har varit viktiga med tanke utsökningsgrund. Ett sådant avgörande är utsök-
12577: på dessa personers ställning har varit stiftandet ningsrättsligt och medför inte att själva fordran
12578: av en lag om skuldrådgivning, preskriptionen av preskriberas i privaträttsligt avseende. Avsikten
12579: utsökningsgrundens verkställbarhet och refor- är att regeringspropositionen avlåts under 2001.
12580: men av preskriptionsbestämmelserna. Vid justitieministeriet har tillsatts en kommis-
12581: 1 programmet för statsminister Paavo Lippo- sion med uppgift att revidera lagstiftningen om
12582: nens II regering konstateras att regeringen ser till preskription av skulder. 1 samband med detta ar-
12583: den regionala tillgången på skuldrådgivning. För bete kommer man att ta ställning till huruvida det
12584: närvarande baserar sig skuldrådgivningen på fri- förutom möjligheten att avbryta preskriptionsti-
12585: villighet och den är inte enhetligt organiserad. den också borde föreskrivas om slutlig preskrip-
12586: Eftersom skuldrådgivningen är frivillig varierar tion av skulder. En preskriptionsmekanism av
12587: tillgången på dessa tjänster avsevärt i de olika re- denna typ skulle eliminera ett livslångt ansvar för
12588: gionerna. skulder. För tillfållet är den praktiska betydelsen
12589: En av justitieministeriet tillsatt arbetsgrupp av preskription i detta fall liten eftersom borge-
12590: framförde i sitt förslag som blev klart i juni att nären alltid kan förhindra att en skuld preskribe-
12591:
12592:
12593:
12594: 5
12595: KK 282/2000 vp - V aito Koski /sd ym. Ministems svar
12596:
12597:
12598: ras. Skatter och avgifter är undantag från detta ef-
12599: tersom de har en absolut preskriptionstid. Kom-
12600: missionens mandat går ut den 1 juni 2001.
12601:
12602:
12603:
12604: Helsingfors den 14 april 2000
12605:
12606: Justitieminister Johannes Koskinen
12607:
12608:
12609:
12610:
12611: 6
12612: KK 283/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
12613:
12614:
12615:
12616:
12617: KIRJALLINEN KYSYMYS 283/2000 vp
12618:
12619: Menettelytapojen oikeellisuus työssäkäynti-
12620: alueita määritettäessä
12621:
12622:
12623:
12624:
12625: Eduskunnan puhemiehelle
12626:
12627: Hallituksen esitykseen HE 135/1999 vp sisältyi Kun työministeriö vahvisti työssäkäyntialueet
12628: myös esitys työssäkäyntialuetta koskevan sään- kuluvalle vuodelle, se pyysi sitä ennen lausunnot
12629: nöksen muuttamisesta siten, että työministeriö TE-keskusten alueellisten työvoimaosastojen
12630: antaisi vuosittaiset määräykset työssäkäynti- kautta paikallisilta työvoimatoimikunnilta. Pie-
12631: alueiksi yhtenäisen käytännön aikaansaamisek- niä poikkeuksia lukuun ottamatta ministeriö ei
12632: si. Eduskunta- ja valiokuntakäsittelyssä nähtiin ottanut kuitenkaan huomioon työvoimatoimikun-
12633: monia ongelmia siinä, että työssäkäyntialueiden tien lausunnoissa esitettyjä näkökohtia työssä-
12634: määrittäminen siirretään työministeriön tehtä- käyntialueiden rajaamisesta, vaan toteutti ne här-
12635: väksi. Työssäkäyntialueet ovat tyypillisesti var- käpäisesti oman tahtonsa mukaan. Tämän seu-
12636: sin paikallisia seikkoja, jotka riippuvat muun rauksena syntyi välimatkoiltaan kohtuuttoman
12637: muassa julkisesta liikenteestä ja sen seurauksena suuria työssäkäyntialueita, joilla ei ole mitään te-
12638: työmatkoihin kuluvasta ajasta, työmatkakustan- kemistä inhimillisyyden tai eduskunnan lausu-
12639: nuksista sekä muista vastaavista tekijöistä. So- man tahdon kanssa.
12640: siaali- ja terveysvaliokunta toteaakin mietinnös-
12641: sään, että "paikallisen asiantuntemuksen käyttä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12642: minen työssäkäyntialueita määriteltäessä on eri- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
12643: tyisen tärkeää". vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12644: Edellä mainittujen seikkojen vuoksi valiokun- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12645: ta esittikin lakiehdotuksen 10 §:n muuttamista si-
12646: ten, että työssäkäyntialueiden määrääminen ta- Onko työministeriö noudattanut halli-
12647: pahtuu työvoimatoimikuntien suorittaman val- tuksen mielestä eduskunnan tahtoa ja
12648: mistelun pohjalta. Tämä pykälä tuli sitten myös vahvistanut työssäkäyntialueet työvoi-
12649: eduskunnan päätökseksi. Mitä sitten tapahtui? matoimikuntien valmistelun pohjalta?
12650:
12651:
12652: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
12653:
12654: Esa Lahtela /sd
12655: Marjaana Koskinen /sd
12656: Unto Valpas /vas
12657:
12658:
12659:
12660:
12661: Versio 2.0
12662: KK 283/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
12663:
12664:
12665:
12666:
12667: Eduskunnan puhemiehelle
12668:
12669: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nottujen pendelöintitietojen perusteella yhteis-
12670: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työssä työmarkkinaosapuolten ja työvoima- ja
12671: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen elinkeinokeskusten kanssa.
12672: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd Lainmuutos oli tarkoitettu tulemaan voimaan
12673: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1.1.2000, jolloin myös määräyksen työssäkäynti-
12674: 283/2000 vp: alueista tuli olla työvoimatoimikuntien käytettä-
12675: vissä. Ottaen huomioon tehtävään käytettävissä
12676: Onko työministeriö noudattanut halli- olevan ajan ja sen vaatiman työmäärän työminis-
12677: tuksen mielestä eduskunnan tahtoa ja teriön oli ryhdyttävä välittömästi hallituksen esi-
12678: vahvistanut työssäkäyntialueet työvoi- tyksen antamisen jälkeen valmistelemaan mää-
12679: matoimikuntien valmistelun pohjalta? räystä kuntakohtaisista työssäkäyntialueista.
12680: Pohjana käytettiin työvoimatoimikuntien määrit-
12681: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- telemiä tuolloin käytössä olleita työssäkäynti-
12682: ti seuraavaa: alueita, joita täydennettiin Tilastokeskuksesta
12683: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen val- saatujen pendelöintitietojen perusteella. Työssä-
12684: mistelun yhteydessä päätettiin esittää työttö- käyntialueiden määrä lisääntyi huomattavasti
12685: myysturvalain työssäkäyntialuetta koskevaa siirryttäessä työvoimatoimikuntakohtaisista alu-
12686: säännöstä muutettavaksi työssäkäyntialueiden eista kuntakohtaisiin työssäkäyntialueisiin.
12687: yhdenmukaistamiseksi eri osissa maata ja lähi- Paikallisen asiantuntemuksen saamiseksi työ-
12688: liikkuvuuden edistämiseksi. Hallituksen esitys ministeriössä laadittu ehdotus työssäkäynti-
12689: HE 135/1999 vp työttömyysturvalain muuttami- alueiksi lähetettiin lausunnolle kaikkiin työvoi-
12690: sesta annettiin eduskunnalle 29.10.1999. Esityk- ma- ja elinkeinokeskuksiin, joiden tuli ennen lau-
12691: sessä työttömyysturvalain 10 §:ää ehdotettiin sunnon antamista hankkia kirjallinen lausunto
12692: muutettavaksi siten, että työministeriö antaisi yh- alueensa työvoimatoimikunnilta. Ehdotusta käsi-
12693: tenäisen käytännön aikaansaamiseksi määräyk- teltiin myös työvoimapoliittisessa neuvottelu-
12694: sen työttömyysturvalain mukaisista työssäkäyn- kunnassa, jossa on työmarkkinajärjestöjen edus-
12695: tialueista. Työssäkäyntialueet määriteltäisiin tus. Työministeriö toimitti laatimansa ehdotuk-
12696: kuntakohtaisesti. Pykälään sisältyvää työssä- sen myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvalio-
12697: käyntialueen yleistä määrittelyä ehdotettiin sa- kunnan käyttöön, joka käsitteli samaan aikaan
12698: malla täsmennettäväksi siten, että niihin paikka- hallituksen esitystä.
12699: kuntiin, joilla henkilön asuinpaikkakunnalta ylei- Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti
12700: sesti käydään töissä, rinnastettaisiin sellaiset 7.12.1999 antamassaan mietinnössä lakiehdotuk-
12701: paikkakunnat, joissa päivittäinen työssäkäynti on sen 10 §:ää muutettavaksi siten, että työministe-
12702: vastaavassa ajassa ja vastaavin kustannuksin riö vahvistaa vuosittain työvoimatoimikuntien
12703: mahdollista. Arvion perusteena tuli hallituksen valmistelun pohjalta yhtenäisen käytännön ai-
12704: esityksen perustelujen mukaan käyttää paikka- kaansaamiseksi määräyksen työssäkäyntialueis-
12705: kunnalla tavanomaisesti työmatkoilla käytettyä ta. Valiokunta piti tärkeänä paikallisen asiantun-
12706: matkustustapaa. Määräys piti valmistella niin sa- temuksen käyttämistä työssäkäyntialueita määri-
12707:
12708:
12709: 2
12710: Ministerin vastaus KK 283/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
12711:
12712:
12713:
12714: teltäessä. Valiokunnan tekemän muutosehdotuk- myksen mukaisesti pynttun myös siihen, että
12715: senjohdosta työministeriö täydensi työvoima- ja työssäkäyntialueet olisivat keskenään johdonmu-
12716: elinkeinokeskuksille lähettämäänsä lausunto- kaiset siten, ettei syntyisi tilanteita, joissa yhdes-
12717: pyyntöä ja kehotti keskuksia huolehtimaan siitä, tä kunnasta edellytetään otettavaksi toisesta työ-
12718: että ehdotus työssäkäyntialueiksi käsitellään työ- tä vastaan mutta ei päinvastoin. Lapissa, jossa
12719: voimatoimikuntien kokouksissa. Tarvittaessa ke- matkat ovat hyvin pitkiä, työssäkäyntialueita
12720: hotettiin pitämään ylimääräinen toimikunnan ko- vahvistettiin kyläkohtaisesti työvoimatoimikun-
12721: kous. tien esityksen mukaisesti.
12722: Kaikkien työvoimatoimikuntien lausunnot Työministeriön käsityksen mukaan kaikki
12723: muutosesityksineen olivat työministeriön käytet- maan työvoimatoimikunnat ovat saaneet vaikut-
12724: tävissä lopullista määräystä vahvistettaessa. Sekä taa annetun määräyksen sisältöön, joten sosiaali-
12725: työvoima- ja elinkeinokeskusten että toimikun- ja terveysvaliokunnan edellyttämä paikallisen
12726: tien lausunnot olivat pääosin myönteisiä, ja teh- asiantuntemuksen käyttäminen on toteutunut jo
12727: dyt muutosesitykset otettiin vahvistetussa mää- ensimmäistä määräystä annettaessa.
12728: räyksessä huomioon mahdollisuuksien mukaan. Työministeriö on pyytänyt työvoimatoimikun-
12729: Ottaen huomioon, että lainmuutoksen tavoittee- nilta jatkuvaa palautetta määräyksen toimivuu-
12730: na oli nimenomaan työssäkäyntialueiden yhden- desta. Saadun palautteen johdosta määräystä on-
12731: mukaistaminen, ei kaikkia toimikuntien tekemiä kinjo kerran muutettu Lapin eräiden työssäkäyn-
12732: . muutosesityksiä voitu hyväksyä. Sosiaali- ja ter- tialueiden osalta.
12733: veysvaliokunnan mietinnössään esittämän näke-
12734:
12735:
12736: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2000
12737:
12738: Työministeri Tarja Filatov
12739:
12740:
12741:
12742:
12743: 3
12744: KK 283/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
12745:
12746:
12747:
12748:
12749: Tili riksdagens talman
12750:
12751: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na beredas i sam-arbete med arbetsmarknadspar-
12752: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tema och arbetskrafts- och näringscentra1ema.
12753: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lagändringen avsågs träda i kraft 1.1.2000, då
12754: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- också föreskriftema om pendlingsregioner skul-
12755: mål SS 283/2000 rd: le vara tillgängliga för arbetskraftskommissio-
12756: nema. Med beaktande av den tid man hade för
12757: Anser regeringen att arbetsministeriet uppgiften och den arbetsmängd uppgiften krävde
12758: har följt riksdagens vilja och fastställt var arbetsministeriet tvunget att omedelbart efter
12759: pendlingsregionerna utgående från ar- det att regeringspropositionen hade lämnats till
12760: betskraftskommissionernas beredning? riksdagen börja bereda förskrifter om kommun-
12761: visa pendlingsregioner. Arbetet utgick från de
12762: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dåvarande, av arbetskraftskommissionema fast-
12763: föra följande: slagna pendlingsregionema som kompletterades
12764: 1 samband med beredningen av budgetproposi- med pendlingsuppgifter från Statistikcentralen.
12765: tionen för 2000 beslöt man föreslå att bestämmel- Antalet pendlingsregioner ökade betydligt då
12766: sen om pendlingsregion i lagen om utkomst- man övergick från arbetskraftskommissionsvisa
12767: skydd för arbetslösa ändras så att pendlingsregio- pendlingsregioner till kommunvisa dito.
12768: nema i olika delar av landet blir enhetliga och att För att rådfråga lokala sakkunniga sände ar-
12769: möjlighetema att pendla till arbete främjas. Re- betsministeriet sitt förslag på remiss till arbets-
12770: geringens proposition RP 135/1999 rd med för- krafts- och näringscentralema som skulle skaffa
12771: slag till 1ag om ändring av lagen om utkomst- skriftliga utlåtanden av det egna områdets arbets-
12772: skydd för arbetslösa förelades riksdagen kraftskommissioner innan de gav sitt eget utlå-
12773: 29.10.1999. Förslaget gick ut på en ändring av tande. Förslaget behandlades också vid delega-
12774: l 0 § så att arbetsministeriet för att åstadkomma tionen för arbetskraftspolitik, där arbetsmark-
12775: en enhetlig praxis skall fastställa föreskrifter om nadsorganisationema är företrädda. Arbetsminis-
12776: pendlingsregioner enligt nämnda lag. Pendlings- teriet lämnade sitt förslag också till riksdagens
12777: regionema skall fastställas kommunvis. Samti- social- och hälsovårdsutskott, som samtidigt ock-
12778: digt föreslogs en sådan precisering i den defini- så hade regeringspropositionen för behandling.
12779: tion av pendlingsregion som ingår i bestämmel- Social- och hälsovårdsutskottet föreslog i sitt
12780: sen att man med de orter där personer från bo- betänkande 7.12.1999 att lagförslagets 10 § skul-
12781: ningsorten allmänt har sina arbetsplatser också le ändras så att i syfte att åstadkomma en enhet-
12782: skall jämställa de orter där det med motsvarande lig praxis fastställer arbetsministeriet utgående
12783: tidsåtgång och till motsvarande kostnader är möj- från arbetskraftskommissionernas beredning år-
12784: ligt att ha sin dagliga arbetsplats. Som grund för ligen föreskrifter om pendlingsområden. Utskot-
12785: bedömningen skulle enligt motiveringen i propo- tet betonade vikten av att man beaktar den lokala
12786: sitionen användas det på vilket sätt personer på sakkunskapen när pendlingsregionema fast-
12787: orten vanligen reser till sina arbeten. Dessa före- ställs. På grund av utskottets ändringsförslag
12788: skrifter skulle utifrån de s.k. pendlingsuppgifter- kompletterade arbetsministeriet sin begäran om
12789:
12790:
12791: 4
12792: Ministems svar KK 283/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
12793:
12794:
12795: utlåtande till arbetskrafts- och näringscentraler- na också skall stå i logisk proportion tili varan-
12796: na och uppmanade centraleroa att se till att ar- dra, för att det inte skulle uppstå situationer där
12797: betskraftskommissionema behandlar förslaget personer som bor i en kommun förutsätts ta emot
12798: till pendlingsregioner vid sina möten. arbete i en annan kommun, men inte omvänt. 1
12799: Kommissionema uppmanades att hålla extra mö- Lappland där resoma är mycket långa, fastställ-
12800: ten vid behov. des pendlingsregionema för vissa byar enligt för-
12801: Arbetsministeriet hade tillgång till alla arbets- slag från respektive arbetskraftskommissioner.
12802: kraftskommissioners utlåtanden med ändrings- Arbetsministeriet anser att alla arbetskrafts-
12803: förslag när de slutliga föreskriftema fastställdes. kommissionema har haft möjlighet att påverka
12804: Såväl arbetskrafts- och näringscentralemas som föreskriftemas innehåll, varför kravet om att lo-
12805: kommissionemas utlåtanden var mestadels posi- ka! sakkunskap bör beaktas blev uppfyllt redan i
12806: tiva. Ändringsförslagen togs så långt möjligt i de första föreskriftema.
12807: beaktande vid fastställande av föreskriftema. Då Arbetsministeriet har bett arbetskraftskom-
12808: Iagändringen uttryckligen gick ut på att göra missionema om fortlöpande respons på hur väl
12809: pendlingsregionema enhetliga, kunde inte alla de anser att föreskriftema fungerar. Utifrån de
12810: ändringsförslag från kommissionema godkän- svar som erhållits har föreskriftema för vissa
12811: nas. Enligt social- och hälsovårdsutskottets be- pendlingsregioner i Lappland redan en gång hun-
12812: tänkande var ett av målen att pendlingsregioner- nit förändras.
12813:
12814:
12815:
12816: Helsingfors den 10 april 2000
12817:
12818: Arbetsminister Tarja Filatov
12819:
12820:
12821:
12822:
12823: 5
12824: KK 284/2000 vp - Esa Lahtela /sd
12825:
12826:
12827:
12828:
12829: KIRJALLINEN KYSYMYS 284/2000 vp
12830:
12831: Edellisen puolison sukunimen käytön kieltämi-
12832: nen
12833:
12834:
12835:
12836:
12837: Eduskunnan puhemiehelle
12838:
12839: Käytännön esimerkkien pohjalta sukunimilaissa eron tulisi katkaista oikeus entisen aviopuolison
12840: on ilmennyt ongelmakohta, joka olisikin aiheel- sukunimen käyttöön uutta avioliittoa solmittaes-
12841: lista korjata. Tällainen ongelma on syntynyt ti- sa.
12842: lanteessa, jossa henkilö naimisiin mennessään on
12843: ottanut puolisonsa nimen. Myöhemmin hän on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12844: sitten eronnut ja mennyt uudelleen naimisiin, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12845: mutta uudessa avioliitossa hän haluaakin säilyt- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12846: tää edellisestä avioliitosta saamansa sukunimen vaksi seuraavan kysymyksen:
12847: tai mahdollisesti uuden puolison nimen, jonka
12848: liitteenä hän käyttää aikaisemmasta avioliitosta Onko hallitus ollut tietoinen sukunimi-
12849: itselleen jättämäänsä nimeä. laissa olevista ongelmista ja
12850: Koska tällainen on ollut mahdollista, siitä on
12851: syntynyt ikäviä väärinkäsityksiä ja ylimääräisiä aikooko hallitus tuoda eduskunnalle esi-
12852: riitoja. Vaikka sukunimeä ei voikaan "patentoi- tyksen, jolla kiellettäisiin edellisestä
12853: da", tuntuisi kohtuulliselta ja oikealta, että avio- avioliitosta saadun sukunimen käyttö
12854: uuden avioliiton solmimisen jälkeen?
12855:
12856:
12857: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
12858:
12859: Esa Lahtela /sd
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Versio 2.0
12865: KK 284/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: Eduskunnan puhemiehelle
12871:
12872: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sukunimensä, jonka hän on saanut toiselta puoli-
12873: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- soita avioliittonsa perusteella, ottamalla sen ni-
12874: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen men, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ol-
12875: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd lessaan. Jos puoliso on avioliiton aikana käyttä-
12876: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nyt yhteisen sukunimen edellä sitä sukunimeä,
12877: 284/2000 vp: joka hänellä oli avioliittoon mennessään, hän voi
12878: avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa sukuni-
12879: Onko hallitus ollut tietoinen sukunimi- mekseen myös tämän nimen.
12880: laissa olevista ongelmistaja Edellä kuvatut säännökset perustuvat 1.1.1986
12881: voimaan tulleeseen sukunimilainsäädännön
12882: aikooko hallitus tuoda eduskunnalle esi- uudistukseen (694/1985). Asiaa koskevan halli-
12883: tyksen, jolla kiellettäisiin edellisestä tuksen esityksen HE 236/1984 vp perustelujen
12884: avioliitosta saadun sukunimen käyttö mukaan pidettiin ennen uudistusta voimassa ol-
12885: uuden avioliiton solmimisen jälkeen? leen lainsäädännön yhtenä epäkohtana sitä, että
12886: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- avioliitossa ollut nainen ei voinut säilyttää aikai-
12887: ti seuraavaa: semman avioliittonsa perusteella saamaansa su-
12888: kunimeä, vaikka hän olisi tullut tunnetuksi jäl-
12889: Nimilain 7 §:n mukaan avioliittoon aikovat voi- kimmäisellä sukunimellä ja sukunimen säilyttä-
12890: vat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että minen sen vuoksi olisi hänelle tarpeellista. Suku-
12891: he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi suku- nimilainsäädännön uudistuksessa oli yhtenä ta-
12892: nimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommal- voitteena turvata sukunimen pysyvyys ja sen
12893: lakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ol- muuttumattomuus. Tähän tavoitteeseen liittyen
12894: lessaan. Yhteisen sukunimen sijasta avioliittoon pidettiin tärkeänä, että lainsäädännössä kunnioi-
12895: aikovat voivat myös säilyttää omat sukunimensä. tetaan kummankin kihlakumppanin mahdollista
12896: Jos avioliittoon aikovalla on aikaisemmasta tarvetta saada säilyttää se sukunimi, jolla hänet
12897: avioliitosta saatu sukunimi, hän voi säilyttää tä- tunnetaan.
12898: män sukunimen uudessa avioliitossa. Hän voi Edellä mainitun uudistuksen yhteydessä ku-
12899: myös ottaa uuden puolisonsa sukunimen ja tä- mottiin avioliittolain 84 §, jonka mukaan tuo-
12900: män sukunimen edellä käyttää sitä sukunimeä, mioistuimella oli toimivalta miehen vaatimuk-
12901: joka hänellä on avioliiton solmimisen hetkellä. sesta tietyillä edellytyksillä määrätä, että vaimol-
12902: Sen sijaan avioliittoon aikovat eivät yhteiseksi la ei ole oikeutta miehensä sukunimen käyttämi-
12903: sukunimeksi voi ottaa sitä sukunimeä, jonka toi- seen. Asiaa koskevan hallituksen esityksen HE
12904: nen kihlakumppaneista on saanut aikaisemmasta 236/1984 vp mukaan katsottiin, että sukunimen
12905: avioliitosta. muuttamiseen vastoin sukunimen haltijan tahtoa
12906: Eronnut puoliso voi myös ottaa takaisin enti- yleensä liittyy enemmän haittoja kuin sellaiseen
12907: sen sukunimensä. Nimilain 9 §:n mukaan puoli- järjestelmään, jossa pakollinen sukunimen muut-
12908: so voi avioliiton purkautumisen jälkeen muuttaa taminen ei tule kysymykseen. Nykyisen nimilain
12909:
12910:
12911:
12912: 2
12913: Ministerin vastaus KK 284/2000 vp - Esa Lahtela /sd
12914:
12915:
12916: mukaan tuomioistuin ei voi päättää, että puoliso ongelmaksi. Väestörekisterikeskuksesta saadun
12917: menettää oikeutensa entisen puolisonsa sukuni- tiedon mukaan on melko yleistä, että puoliso
12918: meen. avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa takaisin
12919: Oikeusministeriön käsityksen mukaan vuon- entisen sukunimensä. Vuonna 1997 avioeroja
12920: na 1986 toteutetun sukunimilainsäädännön myönnettiin 13 745 ja suoritettiin 3 539 sukuni-
12921: uudistusta, jolle nykyisen nimilain sukunimeä men muutosta avioliiton purkautumisen jälkeen.
12922: koskevat säännökset perustuvat, on pidetty on- Oikeusministeriössä ei tällä hetkellä ole vireillä
12923: nistuneena. Nimilautakunnasta saatujen tietojen nimilakiin kohdistuvaa uudistusta.
12924: mukaan puheena olevaa asiaa ei yleisesti koeta
12925:
12926:
12927: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
12928:
12929: Oikeusministeri Johannes Koskinen
12930:
12931:
12932:
12933:
12934: 3
12935: KK 284/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
12936:
12937:
12938:
12939:
12940: Tili riksdagens talman
12941:
12942: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har fått av den andra maken genom att anta det
12943: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- släktnamn som han eller hon senast hade såsom
12944: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa ogift. Om maken framför det gemensamma släkt-
12945: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS namnet har använt det släktnamn som han eller
12946: 284/2000 rd: hon hade när äktenskapet ingicks, kan han eller
12947: hon efter äktenskapets upplösning också anta
12948: Å.r regeringen medveten om problemen i detta namn som sitt släktnamn.
12949: släktnamnslagen och De ovan beskrivna bestämmelsema grundar
12950: sig på den reform av släktnamnslagstiftningen
12951: ämnar regeringen tili riksdagen avlåta (694/1985) som trädde i kraft 1.1.1986. En1igt
12952: en proposition som innehåller ett för- motiveringen i regeringsproposthonen RP
12953: bud mot att i ett nytt äktenskap använda 236/1984 rd ansågs detvara ett missförhållande i
12954: ett släktnamn som man har fått genom den lagstiftning som gällde före reformen att en
12955: ett tidigare äktenskap? kvinna som hade varit gift förut inte kunde behål-
12956: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- la det släktnamn som hon hade fått genom ett ti-
12957: föra följande: digare äktenskap, även om hon hade blivit känd
12958: under det släktnamnet och det därför skulle ha
12959: Enligt 7 § namnlagen kan de som ämnar ingå äk- varit nödvändigt för henne att få behålla släkt-
12960: tenskap gemensamt besluta att de skall anta ett namnet. Ett av målen för reformen av släkt-
12961: gemensamt släktnamn. Som gemensamt släkt- namnslagstiftningen var att säkerställa släktnam-
12962: namn kan antas det släktnamn som någondera av nets varaktighet och oföränderlighet. I samband
12963: dem senast hade som ogift. De som ämnar ingå med detta mål ansågs det viktigt att man i lag-
12964: äktenskap kan också välja att behålla sina släkt- stiftningen respekterar de båda förlovades even-
12965: namn i stället för att ta ett gemensamt släktnamn. tuella behov av att få behålla det släktnamn un-
12966: Om den som ämnar ingå ett äktenskap har ett der vilket han eller hon är känd.
12967: släktnamn från ett tidigare äktenskap, får han el- I samband med den ovan nämnda reformen
12968: ler hon behålla detta släktnamn även i det nya äk- upphävdes 84 § äktenskapslagen enligt viiken
12969: tenskapet. Han eller hon kan även ta sin nya ma- domstolen var behörig att på mannens framstäl-
12970: kes släktnamn och framför detta släktnamn an- lan under vissa förutsättningar besluta att hus-
12971: vända det släktnamn som han eller hon har när trun inte har rätt att använda mannens släktnamn.
12972: äktenskapet ingås. De som ämnar ingå äktenskap Enligt regeringspropositionen RP 236/1984 rd
12973: kan däremot inte som gemensamt släktnamn ta ansågs det att en ändring av släktnamnet mot
12974: ett sådant släktnamn som den ena av de förlova- innehavarens vilja vanligen medför större olä-
12975: de har fått genom ett tidigare äktenskap. genheter än ett system där en dylik obligatorisk
12976: En frånskild make kan även ta tilihaka sitt ändring av släktnamnet inte kommer i fråga. En-
12977: gamla släktnamn. Enligt 9 § namnlagen kan en ligt den nuvarande namnlagen kan en domstol
12978: make efter äktenskapets upplösning ändra det inte besluta att en make skall förlora sin rätt att
12979: släktnamn som han eller hon genom äktenskapet använda sin före detta makes släktnamn.
12980:
12981:
12982: 4
12983: Ministerns svar KK 284/2000 vp - Esa Lahtela /sd
12984:
12985:
12986: Enligt justitieministeriets uppfattning har ganska vanligt att makar efter äktenskapets upp-
12987: släktnamnsreformen från 1986 och på viiken den lösning tar tilihaka sitt förra släktnamn. År 1997
12988: nuvarande namnlagens bestämmelser grundar sig beviljades 13 745 äktenskapsskillnader och gjor-
12989: ansetts lyckad. Enligt uppgifter från nämnden för des 3 539 släktnamnsändringar efter upplösning
12990: namnärenden upplevs den ovan nämnda frågan av äktenskapet. Vid justitieministeriet pågår inte
12991: inte allmänt sett som ett problem. Enligt uppgif- för närvarande något reformarbete i fråga om
12992: ter från Befolkningsregistercentralen är det narnnlagen.
12993:
12994:
12995: Helsingfors den 14 april 2000
12996:
12997: Justitieminister Johannes Koskinen
12998:
12999:
13000:
13001:
13002: 5
13003: KK 285/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
13004:
13005:
13006:
13007:
13008: KIRJALLINEN KYSYMYS 285/2000 vp
13009:
13010: Turvallisuustaitojen ja -valmiuksien kehittämi-
13011: nen kouluissa
13012:
13013:
13014:
13015:
13016: Eduskunnan puhemiehelle
13017:
13018: Viime aikoina olemme joutuneet kuulemaan ja räyksiä tulisi muuttaa, jos terveystieto määritel-
13019: näkemään lukuisia uutisia vanhustentaloissa ja lään kaikille pakolliseksi oppiaineeksi. Perus-
13020: palvelulaitoksissa sattuneista tulipaloista. Niistä opetuksen osalta ryhmä on katsonut, että terveys-
13021: järkyttävimmin kosketti meitä kaikkia kansalai- tiedon opetuksen tehostaminen tapahtuisi jousta-
13022: sia Maaningan tuhoisa onnettomuus, jossa viisi vimmin siten, että terveystiedon opinnot sisälly-
13023: vanhusta menehtyi. Palokuntien tiedossa on vii- tettäisiin osaksi kansalaistaito-nimistä oppiainet-
13024: meisten kolmen kuukauden ajalta miltei 20 uh- ta. Kansalaistaito jakautuisi kolmeen osa-aluee-
13025: kaavaa palon alkua vastaavissa laitoksissa. seen: terveystietoon ja terveyden edistämiseen,
13026: Nykyisessä pelastustoimilaissa käsitellään on- sosiaalisten taitojen ja yleisten kansalaistaitojen
13027: nettomuuksien ehkäisyä monessa eri kohdassa, kehittämiseen sekä turvallisuustaitojen ja -val-
13028: vaikkakin käsittely koskee enimmäkseen palotar- miuksien saavuttamiseen.
13029: kastuksia. Vähintään yhtä tärkeää kuin konkreet-
13030: tiset palotarkastukset olisi valistuksen ja neuvon- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13031: nan sekä omatoimista varautumista koskevan jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
13032: opetuksen tehostaminen jokaiselle kansalaiselle. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13033: Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitii- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13034: kan osasto asetti 27.9.1999 virkamiesryhmän,
13035: jonka tehtäväksi annettiin valmistella kannanot- Miten hallitus aikoo edistää palo- ja pe-
13036: toa siitä, miten perusopetusta, lukiotaja ammatil- lastus tointa koskevaa valistustoimintaa
13037: lista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä ja mää- koululaitoksessa ja parantaa koululais-
13038: ten turvallisuustaitoja ja -valmiuksia?
13039:
13040:
13041: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
13042:
13043: Timo Seppälä /kok Lasse Viren /kok
13044: Petri Salo /kok Kalervo Kummola /kok
13045: Olli Nepponen /kok Pekka Ravi /kok
13046: Raija Vahasalo /kok Pertti Mäki-Hakola /kok
13047:
13048:
13049:
13050:
13051: Versio 2.0
13052: KK 285/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym. Ministerin vastaus
13053:
13054:
13055:
13056:
13057: Eduskunnan puhemiehelle
13058:
13059: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tain perusopetuksen oppilaille pelastustieto- ja
13060: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taitokilpailun (Nou Hätä!). Kilpailu on tarkoitet-
13061: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tu 8. vuosiluokan oppilaille. Oppilaat muodosta-
13062: vastattavaksi kansanedustaja Timo Seppälän vat koulukohtaisia kilpailujoukkueita. Kilpailuja
13063: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen käydään sekä koulu- ja kuntatasolla että aluekil-
13064: KK 285/2000 vp: pailuina. Kilpailu huipentuu valtakunnalliseen
13065: loppukilpailuun. Kilpailuun liittyy myös yleinen
13066: Miten hallitus aikoo edistää palo- ja pe- palo- ja pelastustoimen ja muiden turvallisuus-
13067: lastus tointa koskevaa valistustoimintaa asioiden perehdyttävän opetuksen jakso, johon
13068: koululaitoksessa ja parantaa koululais- voivat osallistua kaikki 7-9 vuosiluokkien oppi-
13069: ten turvallisuuslaitajaja -valmiuksia? laat. Perehdyttävä opetus ja kilpailut toteutetaan
13070: koulujen ja paikallisten palo- ja pelastuslaitosten
13071: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- yhteistyönä. Kouluille toimitetaan maksutta pa-
13072: ti seuraavaa: lo- ja pelastusasioita sekä muita turvallisuus-
13073: Palo- ja pelastustoimeen liittyviä sekä muita ylei- asioita käsittelevää materiaalia, jota ne voivat
13074: siä turvallisuustietoja ja -taitoja sekä -valmiuk- käyttää myös muulloin turvallisuusasioita koske-
13075: sia käsitellään nykyisin perusopetuksessa niin sa- van opetuksen yhteydessä. Osallistuminen kil-
13076: notulla läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden ope- pailuun ja perehdyttävään opetukseen on vapaa-
13077: tuksen yhteydessä. Tällaisia aineita ovat esimer- ehtoista. Tänä keväänä kilpailuun on ilmoittautu-
13078: kiksi yhteiskuntaoppi, kotitalous ja liikunta. nut yhteensä runsaat 1 350 joukkuetta yhteensä
13079: Vuosiluokilla l-6 turvallisuuteen liittyviä 215 koulusta. Kaiken kaikkiaan kilpailun ja pe-
13080: asioita sisältyy ympäristö- ja luonnontieto -nimi- rehdyttävän opetuksen piirissä on tänä vuonna
13081: seen oppiainekokonaisuuteen. Opetushallituk- runsaat 16 000 oppilasta.
13082: sen vuonna 1994 antamien peruskoulun opetus- Opetusministeriössä on valmisteltu toimenpi-
13083: suunnitelman valtakunnallisten perusteiden mu- teitä, joilla tehostettaisiin terveyteen ja tervey-
13084: kaan liikunnan opetuksen tavoitteena on muun den edistämiseen liittyvien asioiden käsittelyä
13085: ohella, että oppilas oppii turvalliset liikuntatavat perusopetuksessa. Valmistelussa on ollut esillä
13086: ja uimataidon, osaa toimia hengenpelastus- ja en- että perusopetukseen lisättäisiin pakolliseksi op~
13087: siaputilanteissa sekä liikkua turvallisesti maalii- piaineeksi terveystieto-niminen aine ja määritel-
13088: kenteessä ja vesillä. Kunnat ja muut opetuksen täisiin sille oma tuntimäärä valtioneuvoston tun-
13089: järjestäjät päättävät paikallisissa opetussuunni- tijakopäätöksessä. Oppiaineen sisältö olisi laaja-
13090: telmissaan, miten paljon turvallisuusasioita ope- alainen ja se jakaantuisi useaan osa-alueeseen,
13091: tetaan. joita olisivat esimerkiksi varsinainen terveystie-
13092: Sisäasiainministeriö on yhdessä opetusminis- to ja terveyden edistäminen, sosiaalisten taitojen
13093: teriön, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, ja yleisten kansalaistaitojen kehittäminen sekä
13094: Suomen Palopäällystöliiton, lääninhallitusten, turvallisuustaitojen ja -valmiuksien saavuttami-
13095: alueellisten pelastusliittojen sekä palolaitosten nen. Viimeksi mainittuihin taitoihin ja valmiuk-
13096: kanssa järjestänyt vuodesta 1997 lukien vuosit- siin kuuluisivat myös palo-ja pelastustoimen pii-
13097:
13098:
13099: 2
13100: Ministerin vastaus KK 285/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym.
13101:
13102:
13103: riin kuuluvat asiat. Terveystiedon opetuksen ta- kiin (628/1998). Hallitus pyrkii antamaan esityk-
13104: voitteet ja sisällöt määrättäisiin tarkemmin ope- sen terveystiedon opetuksen tehostamisesta
13105: tushallituksen antamissa opetussuunnitelman eduskunnalle vielä tämän kevätistuntokauden ai-
13106: valtakunnallisissa perusteissa. Edellä todetut toi- kana.
13107: menpiteet edellyttävät muutoksia perusopetusla-
13108:
13109:
13110: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2000
13111:
13112: Opetusministeri Maija Rask
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: 3
13118: KK 285/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym. Ministerns svar
13119:
13120:
13121:
13122:
13123: Tili riksdagens talman
13124:
13125: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ordnat en tävling i räddningskunskaper och -får-
13126: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- digheter (Nou Hätä!) för elverna i årskurs 8.
13127: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Eleverna bildar lag sko1vis. Uttagningstävlingar
13128: Seppälä /saml m.fl. undertecknade skriftliga ordnas både på skol- och kommunnivå och regio-
13129: spörsmål SS 285/2000 rd: nal nivå. Tävlingarna utmynnar i en riksomfat-
13130: tande final. 1 tävlingen ingår också ett allmänt in-
13131: Hur avser regeringen främja upp/ys- troducerande undervisningsavsnitt om brand-
13132: ningsarbetet kring brand- och rädd- och räddningsväsendet och andra säkerhetsfrå-
13133: ningsväsendet i skolorna och förbättra gor. Allaeleveri årskurs 7-9 kan deltai det. ln-
13134: skolelevernas kunskaper och färdighe- troduktionsperioden och tävlingama sker som
13135: ter i säkerhetsfrågor? samarbete mellan skolorna och de lokala brand-
13136: och räddningsverken. Skolorna får gratis materi-
13137: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- a! om brand- och räddningsfrågor samt annat ma-
13138: föra följande: teria! som behandlar säkerhetsfrågor. Detta inate-
13139: Säkerhetskunskaper och -fårdigheter som ankny- rial kan de använda också annars när säkerhets-
13140: ter tili brand- och räddningsväsendet samt andra frågor tas upp i undervisningen. Det är frivilligt
13141: allmänna dylika fårdigheter tas för närvarande att delta i tävlingen och i introduktionsperioden.
13142: upp i den grundläggande utbildningen i olika äm- Denna vår har drygt 1 350 lag från sammanlagt
13143: nen enligt principen för s.k. genomgående te- 215 skolor anmält sig tili tävlingen. Sammanlagt
13144: man. Sådana ämnen är t.ex. samhällslära, huslig kommer drygt 16 000 elever att deltai tävlingen
13145: ekonomi och gymnastik. 1 årskurs 1-6 ingår sä- och introduktionsperioden i år.
13146: kerhetsfrågorna i den läroämneshelhet som heter På undervisningsministeriet har man berett åt-
13147: miljö och naturkunskap. Enligt de av Utbild- gärder för att frågor som hänför sig tili hälsan och
13148: ningsstyrelsen 1994 fastställda riksomfattande främjandet av hälsan skall behandlas effektivare i
13149: grunderna för grundskolans 1äroplan är må1et för den grundläggande utbildningen. Vid beredning-
13150: gymnastiken bl.a. att eleverna skall skaffa sig re- en har man framfört tanken att tili den grundläg-
13151: gelbundna motionsvanor, 1ära sig simma och veta gande utbildningen foga det obligatoriska ämnet
13152: hur man handlar i livräddnings- och första hjäl- hälsokunskap. För detta ämne fastställs ett eget
13153: pensituationer samt kunna röra sig tryggt i trafi- timantal i statsrådets beslut om timfördelningen.
13154: ken tilllands och sjöss. Kommunerna och de öv- Läroämnets innehåll skall vara omfattande och
13155: riga utbildningsanordnarna beslutar i sin lokala indelas i tre delområden: egentlig hälsokunskap
13156: läroplan i viiken mån säkerhetsfrågor tas upp i och främjandet av hälsan, utveckling av sociala
13157: undervisningen. fårdigheter och allmänna medborgarfårdigheter
13158: lnrikesministeriet har tilisammans med under- samt uppnående av säkerhetsfårdigheter. 1 de
13159: visningsministeriet, Räddningsbranschens Cen- sistnämnda kunskaperna och fårdigheterna skall
13160: tralorganisation i Finland, Finlands brandbefåls- också ingå sådana frågor som gäller brand- och
13161: förbund, länsstyrelserna, de regionala räddnings- räddningsväsendet. Målet för och innehållet i un-
13162: förbunden och brandverken sedan 1997 årligen dervisningen i hälsokunskap skall närmare anges
13163:
13164:
13165: 4
13166: Ministerns svar KK 285/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
13167:
13168:
13169: i de av Utbildningsstyrelsen fastställda grunder- avge en proposition till riksdagen med förslag till
13170: na för läroplanen. Ovannämnda åtgärder förut- effektivering av undervisningen i hälsokunskap
13171: sätter ändringar i lagen om grundläggande utbild- under vårsessionen.
13172: ning (628/1998). Regeringen strävar efter att
13173:
13174:
13175: Helsingfors den 18 april 2000
13176:
13177: Undervisningsminister Maija Rask
13178:
13179:
13180:
13181:
13182: 5
13183: KK 286/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
13184:
13185:
13186:
13187:
13188: KIRJALLINEN KYSYMYS 286/2000 vp
13189:
13190: Poliisin määrärahat ja erityisesti Itä-Suomen
13191: läänin avoinna olevat poliisin virat
13192:
13193:
13194:
13195:
13196: Eduskunnan puhemiehelle
13197:
13198: Valtioneuvoston kihlakuntauudistusta koskevan tuu ja esim. henkilöstön sietokyky heikkenee.
13199: selonteon yhteydessä kiinnitettiin huomiota po- Itä-Suomessa on myös kärjistymässä huumeri-
13200: liisipalvelujen saatavuuden heikentymiseen. Pää- kollisuus kaikkine lieveilmiöineen. Samaan ai-
13201: asiassa kysymys on poliisin resurssivajeesta. kaan Itä-Suomen läänissä oli viime vuonna vir-
13202: Eduskunnassa on yleisesti edellytetty, että polii- koja täyttämättä noin 80, joista poliisin virkoja
13203: siresurssitilanteeseen on löydettävä nykyistä kes- noin 60. Muun muassa Varkauden teollisuuskau-
13204: tävämpi ratkaisu. Tämän jälkeen voidaan myös pungissa on edelleen neljä virkaa täyttämättä, ja
13205: kihlakuntauudistuksen vaikutusta poliisipalvelu- tämän vuoden kehyksen vaikutus nostanee va-
13206: jen osalta toden teolla arvioida. Poliisin osalta on jeen pahimmillaan yhteensä seitsemään virkaan.
13207: keskeisesti kyse ihmisten luottamuksesta näiden Varkauden kokoisen kaupungin poliisivahvuu-
13208: palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten perustur- dessa tämä on todella raju, vakavasti vaikuttava
13209: vaan kuuluvista palveluista. Vaikka erilaisilla tilanne.
13210: yhteistoimintajärjestelyillä poliisipalvelujen saa-
13211: tavuutta ja poliisin toimintaa voidaan parantaa, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13212: on keskeisesti kuitenkin kyse poliisin määrä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13213: rahoista. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13214: Erityisen huolestuttavaksi on muodostumassa vaksi seuraavan kysymyksen:
13215: tilanne Itä-Suomen läänissä, jossa nykyinen hen-
13216: kilöstöresurssien kehitys johtaa pian palveluver- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13217: koston riisumiseen raskaalla kädellä. Vaikka ra- tyä yleensä poliisivoimavarojen turvaa-
13218: hoituskehystä k01jataankin lisäbudjeteilla, koko miseksi ja erityisesti Itä-Suomen läänis-
13219: toiminnan pitkäjänteinen toteuttaminen vaaran- sä kärjistyvän poliisiresurssitilanteen
13220: vuoksi?
13221:
13222:
13223: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
13224:
13225: Kari Rajamäki /sd
13226:
13227:
13228:
13229:
13230: Versio 2.0
13231: KK 286/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerin vastaus
13232:
13233:
13234:
13235:
13236: Eduskunnan puhemiehelle
13237:
13238: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vuonna 2000 käytettävissä olevasta poliisin
13239: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toimintamäärärahasta poliisin ylijohto on koh-
13240: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen dentanut paikallispoliisin yksiköille 2,35 %
13241: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd enemmän kuin vastaavasti vuoden 1999 määrära-
13242: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hasta. Itä-Suomen läänin osalta lisäys on paikal-
13243: 286/2000 vp: lispoliisin rahoitusmallin vaikutuksesta pienem-
13244: pi eli 1,27 %. Rahoitusmalli perustuu väestömää-
13245: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- rään, rikosmääriin, hälytystehtäviin ja muihin te-
13246: tyä yleensä poliisivoimavarojen turvaa- kijöihin, jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat
13247: miseksi ja erityisesti Itä-Suomen läänis- poliisin voimavaratarpeisiin. Myös harvaanasut-
13248: sä kärjistyvän poliisiresurssitilanteen tujen alueiden erityistekijät on pyritty ottamaan
13249: vuoksi? rahoituksen kohdentumisessa huomioon. Ilman
13250: sitä Itä-Suomen osuus olisi edellä todettua pie-
13251: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nempi.
13252: ti seuraavaa: Markkamääräisesti Itä-Suomen läänin perus-
13253: Tehtyjen selvitysten pohjalta hallitusohjelmaan rahoitus vuoden 2000 talousarviosta on noin 227
13254: on kirjattu tavoitteeksi poliisin voimavarojen li- milj. mk, jossa on lisäystä 3 milj. mk edelliseen
13255: sääminen. Perustelluista syistä poliisin rahoitus- vuoteen verrattuna. Itä-Suomen lääni on saanut
13256: tasoa on vuodesta 1997 lähtien eri toimin voitu poliisin rahoituksesta jakoperusteiden mukaisen
13257: nostaa ja näin turvata poliisipalvelusten kohtuul- osuutensa niin kuin muutkin läänit ja valtakun-
13258: linen saatavuus ja palvelutaso. Pääministeri Paa- nalliset yksiköt. Siirtyvän rahoituksen osalta Itä-
13259: vo Lipposen II hallituksen strategiasalkkuun si- Suomen lääni on ollut viime vuosina keskimää-
13260: sältyy poliisihallinnon kehittämishanke, jossa räistä paremmassa asemassa.
13261: mm. arvioidaanpoliisipalveluja suhteessa yhteis- Kaikki poliisin yksiköt joutuvat sopeuttamaan
13262: kunnan muihin peruspalveluihinja pyritään mää- ja suunnittelemaan vuoden 2000 toimintansa
13263: rittelemään poliisipalvelujen tarvetta. Hanke on vuodelta 1999 siirtyvän rahoituksen ja vuoden
13264: jakautunut työryhmiin, joista toisen puheenjohta- 2000 talousarviossa olevan rahoituksen puitteis-
13265: jana on maaherra Heikki Koski. Työryhmän mää- sa. Yhtenäisin perustein tehdyt rahoituksen käyt-
13266: räaika on vuoden 2000 loppuun mennessä. Hank- tösuunnitelmat sisältyvät poliisin ylijohdon ja
13267: keen tuloksia tullaan hyödyntämään arvioitaessa sen alaisten yksikköjen tekemiin vuoden 2000 tu-
13268: ja mitoitettaessa poliisihallinnon voimavarojen lossopimuksiin. Tällöin on otettu erityisesti huo-
13269: tarvetta suhteessa valtionhallinnon muihin tehtä- mioon vuoden 2000 talousarvioon sisältyvä lau-
13270: väalueisiin. suma rahoituksen kohdentamisesta henkilöstö-
13271: Edustaja Rajamäki on huolestunut erityisesti menoihin. Toiminnan ja rahoituskehyksen so-
13272: Itä-Suomen läänin tilanteesta. Hän viittaa myös peuttaminen toisiinsa tarkoittaa jatkuvaa tehtävi-
13273: P?liisin henkilöresursseihin Varkauden kaupun- en ja menojen huolellista priorisointia. Varkau-
13274: gtssa. den osalta resurssien kohdentamisesta vastaa Itä-
13275: Suomen lääninhallitus.
13276:
13277:
13278: 2
13279: Ministerin vastaus KK 286/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
13280:
13281:
13282: Lopuksi korostaisin sitä, että hallitus tmmn miesten määrä oli vuonna 1999 keskimäärin
13283: poliisin toimintaedellytysten turvaamiseksi niin 7 960, jossa oli lisäystä 69 edelliseen vuoteen
13284: kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Käytännön verrattuna. Itä-Suomen läänissä vastaavat luvut
13285: toimena on mm. edellä selostamani strategiasalk- olivat, 703 ja 10.
13286: kuun sisältyvä arviointihanke ja poliisin perus- Palveluverkoston riisuminen ei voi poliisin
13287: koulutuksen lisääminen. Poliisin peruskoulutuk- tuottamien turvallisuuspalvelujen kohdalla tulla
13288: sen aloituspaikkoja on lisätty henkilöstön saata- kysymykseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,
13289: vuuden parantamiseksi. Niiden vaikutus henki- etteikö toimintojen hoitoa voida järkeistää ja te-
13290: löstömääriin näkyy kuitenkin viiveellä. Poliisi- hostaa.
13291:
13292:
13293: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2000
13294:
13295: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
13296:
13297:
13298:
13299:
13300: 3
13301: KK 286/2000 vp -Kari Rajamäki /sd Ministerns svar
13302:
13303:
13304:
13305:
13306: Tili riksdagens talman
13307:
13308: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Av de anslag för polisens verksamhet som står
13309: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- till buds 2000 har polisens högsta ledning till en-
13310: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari heter inom den lokala polisen allokerat 2,35 %
13311: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål mera än vad som var fallet 1999 när det gäller
13312: SS 286/2000 rd: motsvarande anslag. 1 fråga om Östra Finlands
13313: län är tillägget p.g.a. den finansieringsmodell
13314: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta som den lokala polisen använder något mindre,
13315: för att trygga polisens resurser i allmän- dvs. 1,27 %. Finansieringsmodellen baserar sig
13316: het och särskilt på grund av den tillspet- på befolkningssmängden, brottsfrekvensen,
13317: sqde situationen för polisens resurser i alarmuppdrag och andra faktorer som direkt eller
13318: Ostra Finlands Iän? indirekt påverkar polisens behov av resurser. Av-
13319: sikten har också varit att beakta glesbebyggda re-
13320: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gioners särfaktorer vid allokering av finansie-
13321: föra följande: ringen. Utan detta skulle Östra Finlands andel
13322: Utgående från de utredningar som gjorts har man vara mindre än angetts ovan.
13323: i regeringsprogrammet ställt som mål att öka po- Markbeloppet av basfinansieringen för Östra
13324: lisens resurser. Av välgrundade orsaker har fi- Finlands län är av statsbudgeten för 2000 cirka
13325: nansieringsnivån för polisen sedan 1997 kunnat 227 milj. mk, i vilket ingår ett tillägg om circa
13326: höjas med hjälp avolika åtgärder och således har 3 milj. mkjämfört med föregående år. Östra Fin-
13327: en skälig tillgång på polistjänster och en likaså lands Iän har fått sin enligt indelningsgrunderna
13328: skälig servicenivå kunnat tryggas. 1 strategiport- bestämda andel av finansieringen för polisen, all-
13329: följen för statsminister Paavo Lipponens II reger- deles som de andra länen och de riksomfattande
13330: ing ingår ett projekt för utvecklande av polisför- enheterna. 1 fråga om den överförda finansiering-
13331: valtningen. 1 projektet utvärderas bl.a. polistjäns- en har Östra Finlands län under de senaste åren
13332: tema i förhållande till övrig basservice i samhäl- haft det bättre ställt än i genomsnitt.
13333: let och avsikten är att fastställa behovet av polis- Alla polisens enheter är tvungna att anpassa
13334: tjänster. Projektet är uppdelat i arbetsgrupper, och planera verksamheten 2000 inom ramen för
13335: där en av ordförandena är landshövding Heikki den finansiering som överförs från 1999 och den
13336: Koski. Arbetsgruppens tidsfrist går ut vid ut- finansiering som ingår i statsbudgeten för 2000.
13337: gången av 2000. Resultaten av projektet kommer Dispositionsplaner som uppgjorts på enhetliga
13338: att utnyttjas vid utvärdering och dimensionering grunder ingår i de resultatavtal för 2000 som po-
13339: av behovet av resurser för polisförvaltningen i lisens högsta ledning och dess underställda enhe-
13340: förhållande till andra uppgiftsområden inom ter slutit. Härvid har det uttalande som ingår i
13341: statsförvaltningen. statsbudgeten för 2000 om att finansieringen
13342: Riksdagsledam.?t Rajamäki är särskilt orolig skall användas för personalkostnader särskilt be-
13343: för situationen i Ostra Finlands Iän. Han hänvi- aktats. Anpassning av verksamheten och finan-
13344: sar också till polisens personresurser i Varkaus sieringsramen till varandra innebär en noggrann
13345: stad. prioritering av uppgifter och utgifter hela tiden.
13346:
13347:
13348: 4
13349: Ministems svar KK 286/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
13350:
13351:
13352: Med tanke på Varkaus svarar länsstyrelsen i Öst- Det kommer ändå att dröja innan deras inverkan
13353: ra Finlands län för allokeringen av resurser. på personalantalet är påtaglig. Antalet polismän
13354: Till slut vill jag understryka att regeringen var i genomsnitt 7 960 år 1999, i vilket ingår en
13355: kommer att handla enligt regeringsprogrammet, ökning om 69 jämfört med föregående år. I Östra
13356: för att trygga förutsättningarna för poliseos verk- Finlands Iän var motsvarande siffror 703 och 10.
13357: samhet. Praktiska åtgärder är bl.a., det ovan redo- 1 fråga om de av polisen producerade säker-
13358: gjorda utvärderingsprojektet som ingår i strategi- hetstjänsterna kan servicenätet absolut inte ban-
13359: portföljen och utökning av poliseos grundutbild- tas ner. Detta utesluter dock inte en rationalise-
13360: ning. Nybörjarplatser i poliseos grundutbildning ring och effektivisering av verksamheten.
13361: har utökats för att förbättra tillgång på personal.
13362:
13363:
13364: Helsingfors den 17 april 2000
13365:
13366: Inrikesminister Kari Häkämies
13367:
13368:
13369:
13370:
13371: 5
13372: KK 287/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
13373:
13374:
13375:
13376:
13377: KIRJALLINEN KYSYMYS 287/2000 vp
13378:
13379: Polttonesteiden hinnankorotuksen vaikutus
13380: maatalousyrittäjien tuloihin
13381:
13382:
13383:
13384:
13385: Eduskunnan puhemiehelle
13386:
13387: Sovittaessa maatalousyrittäjien tulotasosta Suo- arvaamattomat tuotantokustannusten nousut pi-
13388: meoja EU:n välillä käydyissä neuvotteluissa so- tää korvata täysimääräisesti kansallisista varois-
13389: vittiin järjestelystä, jossa maatalouden tulot las- ta maatalouden harjoittajille.
13390: kevat vuosittain. Tuotantokustannuksia lasket-
13391: taessa maataloudessa käytettävien polttonestei- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13392: den hinnat olivat lähes 50 % alemmat kuin tällä jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
13393: hetkellä. Polttoöljyn hinnannousu vaikuttaa suo- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13394: raan maatalousyrittäjän tulotasoon: kuivatuskus- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13395: tannukset nousevat lähes kaksinkertaisiksi, sa-
13396: moin kotieläintilojen lämmityskustannukset, ko- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
13397: neiden käyttö kallistuu, ja välillisiä vaikutuksia ta maatalousyrittäjille korvataan ennal-
13398: on useita, esim. lannoitteiden hinnannousu, rahti- ta arvaamaton polttonesteiden hinnan-
13399: kustannuksien nousu ym. Suomen ja EU:n käy- nousu kansallisista varoista jo tämän
13400: mien neuvottelujen jälkeen tapahtuneet ennalta vuoden aikana?
13401:
13402:
13403: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
13404:
13405: Mauri Salo /kesk Jukka Vihriälä /kesk
13406: Timo Kalli /kesk Matti Väistö /kesk
13407:
13408:
13409:
13410:
13411: Versio 2.0
13412: KK 287/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym. Ministerin vastaus
13413:
13414:
13415:
13416:
13417: Eduskunnan puhemiehelle
13418:
13419: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kustannustekijä. Kasvihuonetuotannon kustan-
13420: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nuksista noin viidennes muodostuu polttoaine-
13421: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kustannuksista.
13422: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk EU-jäsenyysaikana maatalouden tukijärjestel-
13423: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mä ei sisällä mekanismia, joka automaattisesti
13424: 287/2000 vp: ottaisi huomioon kustannusten nousun. Maa- ja
13425: puutarhatalouden tukijärjestelmä muodostuu
13426: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- EU:n kokonaan rahoittamista tulotuista ja osara-
13427: ta maatalousyrittäjille korvataan ennal- hoitteisista luonnonhaittakorvauksesta ja ympä-
13428: ta arvaamaton polttonesteiden hinnan- ristötuesta sekä näitä järjestelmiä täydentävistä
13429: nousu kansallisista varoista jo tämän kansallisista tuista. EU-tukien taso määräytyy
13430: vuoden aikana? yhteisen maatalouspolitiikan säädösten perus-
13431: teella eivätkä tuotannon kannattavuuskehitys tai
13432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- muut vastaavat syyt vaikuta tukien tasoon.
13433: ti seuraavaa: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen
13434: Maatalouden kansallisen tukipaketin m1t01tus vuosittaisen valmistelun tavoitteena on sovittaa
13435: liittymisvaiheessa perustui tietyille oletuksille yksikkötukien tasot käytettävissä olevaan määrä-
13436: tuottojen ja kustannusten kehityksestä. Toteutu- rahaan ottaen huomioon maa- ja puutarhatalou-
13437: nut kehitys on jossain määrin poikennut eräiden den tulo- ja kannattavuuskehitys eri alueilla ja
13438: kustannuserien osalta arvioidusta. Poikkeamat tuotantosuunnissa. Tässä yhteydessä voidaan ot-
13439: ovat olleet kahdensuuntaisia. Kokonaistasalla taa huomioon tuotannon kannattavuuteen vaikut-
13440: tarkasteltuna maatalouden kustannuskehitys on tavissa tuotto- tai kustannustekijöissä tapahtu-
13441: ollut maltillista. neet merkittävät muutokset. Polttoaineiden hin-
13442: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tojen nousun vaikutukset näkyvät selvimmin kas-
13443: maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman vihuonetuotannossa, jossa tämän kustannuserän
13444: mukainen kokonaiskustannus vuonna 1999 oli suhteellinen osuus on varsin suuri. Vuoden 2000
13445: 15 207 milj. mk, mikä oli 256 milj. markkaa kansallisen tuen ratkaisun yhteydessä kasvihuo-
13446: ( 1, 7 %) vuotta 1995 enemmän. Vastaavana ajan- netuotannon heikentynyt kannattavuus otettiin
13447: jaksona poltto- ja voiteluainekustannus kasvoi huomioon korottamalla kansallista tukea pitkän
13448: 48 milj. markkaa (8,4 %). Poltto- ja voiteluai- viljelyn osalta 7 mklm2 (11,5 %) ja lyhyen vilje-
13449: neiden osuus kokonaiskustannuksista on noin lyn osalta 3 mk/m2 ( 9,7 %).
13450: 4 %. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna sen Kansallisen tuen kokonaistaso on kansallises-
13451: osuus kokonaiskustannuksista on 3-6 %. Kas- ti määriteltävissä komission hyväksymien enim-
13452: vihuonetuotannossa polttoainekustannus on mäismäärien puitteissa. Tältä osin voidaan myös
13453: muuta maa- ja puutarhataloutta merkittävämpi kustannuskehitys ottaa huomioon. Hallitus käsit-
13454: telee seuraavan kerran kansallisen maatalous-
13455:
13456:
13457:
13458:
13459: 2
13460: Ministerin vastaus KK 287/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.
13461:
13462:
13463: tuen tasoa vuoden 2001 tulo- ja menoarvioesityk- kanssa on myös tarkoitus neuvotella kansalli-
13464: sen valmistelun yhteydessä. Tuottajajärjestöjen seen tukeen mahdollisesti tehtävistä muutoksista.
13465:
13466:
13467: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
13468:
13469: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13470:
13471:
13472:
13473:
13474: 3
13475: KK 287/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym. Ministerns svar
13476:
13477:
13478:
13479:
13480: Tili riksdagens talman
13481:
13482: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger När ett land är medlem i EU ingår det inte i
13483: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- stödsystemet för jordbruket någon sådan meka-
13484: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mau- nism som automatiskt beaktar kostnadsstegring-
13485: ri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- ar. Stödsystemet för jordbruket och trädgårdsod-
13486: mål SS 287/2000 rd: lingen består av inkomststöd, som helt finansie-
13487: ras av EU, av delfinansierade kompensationsbi-
13488: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta drag och miljöstöd för jordbruket samt av natio-
13489: för att lantbruksföretagarna redan i år nella stöd som kompletterar dessa. Nivån på EU-
13490: skall få ersättning av nationella medel stöden fastställs på grundval av de rättsakter som
13491: för den oförutsedda prisstegringen i frå- gäller den gemensamma jordbrukspolitiken, och
13492: ga omjlytande bränslen? varken produktionens lönsamhetsutveckling el-
13493: ler andra motsvarande omständigheter påverkar
13494: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- stödnivån.
13495: föra följande: Målet med den årliga beredningen av det na-
13496: Dimensioneringen av det nationella stödpaketet tionella stödet för jordbruket och trädgårdsod-
13497: för jordbruket i det skede när Finland anslöt sig lingen är att anpassa nivån på enhetsstöden till
13498: till EU grundade sig på vissa antaganden i fråga det anslag som står till buds med beaktande av in-
13499: om inkomsternas och utgifternas utveckling. Den komst- och lönsamhetsutvecklingen för jordbru-
13500: verkliga utvecklingen har i viss mån avvikit från ket och trädgårdsodlingen på olika områden och
13501: det uppskattade när det gäller vissa utgiftsposter. inom olika produktionsriktningar. 1 detta sam-
13502: A vvikelserna har varit dubbelriktade. Granskad manhang kan man beakta sådana betydelsefulla
13503: som en helhet har kostnadsutvecklingen varit förändringar som har inträffat i fråga om de in-
13504: måttfull inom jordbruket. komst- eller utgiftsfaktorer som påverkar pro-
13505: Enligt Lantbruksekonomiska forskningsan- duktionens lönsamhet. Verkningarna av höjning-
13506: staltens heltäckande kalkyl för jordbruket och en av bränslepriserna syns tydligast i växthuspro-
13507: trädgårdsodlingen uppgick de totala utgifterna duktionen, där denna utgiftsposts relativa andel
13508: 1999 ti1115 207 milj. mk, vilket var 256 milj. mk är rätt stor. 1 samband med beslutet om det natio-
13509: (1,7 %) mer än 1995. Under motsvarande period nella stödet 2000 beaktades växthusproduktio-
13510: steg bränsle- och smörjmedelskostnaderna med nens försärnrade lönsamhet genom en höjning av
13511: 48 milj. mk (8,4 %). Bränslenas och smörjmed- det nationella stödet i fråga om produkter med
13512: lens andel av de totala utgifterna är ca 4 %. Bero- lång odlingssäsong med 7 mk/m2 (11 ,5 %) och i
13513: ende på produktionsriktning är deras andel av de fråga om produkter med kort odlingssäsong med
13514: totala utgifterna 3-6 %. lnom växthusproduk- 3 mklm2 (9,7 %).
13515: tionen är bränslekostnaden en påtagligare kost- Det totala nationella stödet kan fastställas na-
13516: nadsfaktor än inom det övriga jordbruket och tionellt inom ramen för de maximibelopp som
13517: trädgårdsodlingen. Av utgifterna för växthus- kommissionen har godkänt. Till denna del kan
13518: produktionen utgörs ca en femtedel av bränsle- även kostnadsutvecklingen beaktas. Regeringen
13519: kostnader. behandlar nästa gång nivån på det nationella
13520:
13521:
13522: 4
13523: Ministems svar KK 287/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.
13524:
13525:
13526: jordbruksstödet i samband med beredningen av handla om ändringar som eventuellt skall göras i
13527: budgeten för 2001. Man har även för avsikt att det nationella stödet.
13528: tillsammans med producentorganisationema för-
13529:
13530:
13531: Helsingfors den 14 april 2000
13532:
13533: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13534:
13535:
13536:
13537:
13538: 5
13539: KK 288/2000 vp - Sakari Smeds Iski
13540:
13541:
13542:
13543:
13544: KIRJALLINEN KYSYMYS 288/2000 vp
13545:
13546: Nuorten tietoisuus toisen maailmansodan aikai-
13547: sista juutalaisvainoista
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Eduskunnan puhemiehelle
13553:
13554: Tuoreen mielipidemittauksen mukaan noin vii- lukirjastojen valikoimiin kiinnittää parempaa
13555: dennes 15-24-vuotiaista nuorista pitää väitteitä huomiota. Ruotsin mallin mukaista juutalaisvai-
13556: toisen maailmansodan aikaisista juutalaisvai- noihin keskittyvää tiedotuskampanjaa ja -mate-
13557: noista vahvasti liioiteltuina. Koululaisten kes- riaalia kouluihin tulee myös harkita.
13558: kuudessa havaitun lukutaidon puutteen lisäksi
13559: myös perustiedot lähihistoriasta joutuvat tutki- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13560: muksen tulosten valossa kyseenalaisiksi. Eräi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13561: den tietojen mukaan esimerkiksi perusopetukses- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13562: sa juutalaisvainoja käsitellään vain muutama tun- vaksiseuraavan kysymyksen:
13563: ti. Hatarat historiatiedot voivat heikentää kykyä
13564: vastaanottaa kriittisesti rasistisia mielipiteitä ja Miten hallitus suhtautuu mielipidemit-
13565: materiaalia, jota levitetään mm. Intemetin kaut- tauksen tietoihin, joiden mukaan viiden-
13566: ta. Kuuden miljoonan juutalaisen kansanmurha nes suomalaisista nuorista pitää väittei-
13567: on poikkeuksellisen järkyttävä historiallinen ta- tä juutalaisvainoista vahvasti liioiteltui-
13568: pahtuma, jonka muistuttaminen uusille sukupol- na ja
13569: ville on tärkeää. Juutalaisvainoja ei voida jättää
13570: Intemetin tai viihdeteollisuuden välittämän sir- mitkä toimenpiteet hallitus katsoo
13571: palemaisen kuvan tai väärän tiedon varaan. aiheellisiksi tällaisen vääristymän kor-
13572: Nuorten tiedon tason nostamiseksi tulee kou- jaamiseksi?
13573: lujen historianopetuksen riittävyyteen sekä kou-
13574:
13575:
13576: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2000
13577:
13578: Sakari Smeds /skl
13579:
13580:
13581:
13582:
13583: Versio 2.0
13584: KK 288/2000 vp - Sakari Smeds /skl Ministerin vastaus
13585:
13586:
13587:
13588:
13589: Eduskunnan puhemiehelle
13590:
13591: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- voidaan aiheellisesti pitää kansalaisten perussi-
13592: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vistykseen kuuluvana. Näistä syistä historian ja
13593: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen yhteiskuntaopin opiskelulla tulee olla riittävästi
13594: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl aikaa peruskoulun ja lukion tuntijaossa ja opetus-
13595: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK suunnitelmissa.
13596: 288/2000 vp: Historian ja yhteiskuntaopin opetukselle va-
13597: rattu opetusaika peruskoulussa on säilyttänyt
13598: Miten hallitus suhtautuu mielipidemit- suhteellisen osuutensa. Valinnaisuuden lisäämi-
13599: tauksen tietoihin, joiden mukaan viiden- nen on leikannut siitä samassa määrin kuin muis-
13600: nes suomalaisista nuorista pitää väittei- takin oppiaineista. Ylläpitäjä voi siirtää osan va-
13601: tä juutalaisvainoista vahvasti liioiteltui- linnaisille kursseille varatusta ajasta pakolliseen
13602: na ja opetukseen. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan tiettä-
13603: västi ole missään tehty historian taikka yhteis-
13604: mitkä toimenpiteet hallitus katsoo kuntaopin opetuksen hyväksi. On tärkeää huoleh-
13605: aiheellisiksi tällaisen vääristymän kor- tia siitä, että opetussuunnitelmat toteuttavat olen-
13606: jaamiseksi? naisten ja keskeisten sisältökohtien opiskelua.
13607: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Toisen maailmansodan edeltävät tapahtumat,
13608: seuraavaa: itse sota ja sen seuraukset ovat olennaisia ja kes-
13609: keisiä. Seurauksia tarkasteltaessa käsitellään mo-
13610: Menneisyyden tunteminen on nykyisyyden ym- nia traagisia ihmisryhmien kohtaloita, joihin
13611: märtämisen perusta ja tulevaisuutta koskevien kuuluvat juutalaisvainot ja myös esimerkiksi
13612: ratkaisujen kivijalka. Sen vuoksi historian tunte- evakkokysymykset Opetushallitus on parhail-
13613: mus on tärkeää nyky-yhteiskunnan kannalta. laan tuottamassa Suomen kouluja varten juuta-
13614: Sama koskee yhteiskuntaoppia. Demokraattisen laisvainoista omaa materiaalia. Se valmistuu al-
13615: yhteiskunnan järjestelmän, sääntöjen ja kansalai- kusyksystä ja on tarkoitus postittaa perusopetuk-
13616: sen oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen on sen 7-9 vuosiluokkia opettaville kouluille, lu-
13617: lähtökohta aktiiviselle osallistumiselle. Se taas kioille ja ammattioppilaitoksille. Näin koulujen
13618: on puolestaan demokratian säilymisen edellytys. huomio kiinnitetään erityisesti tähän historian
13619: Myös talouden sääntöjen ja talouselämän sekä traagiseen vaiheeseen.
13620: yksityistalouden lainalaisuuksien tuntemusta
13621:
13622:
13623:
13624: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2000
13625:
13626: Opetusministeri Maija Rask
13627:
13628:
13629:
13630:
13631: 2
13632: Ministems svar KK 288/2000 vp - Sakari Smeds /skl
13633:
13634:
13635:
13636:
13637: Tili riksdagens talman
13638:
13639: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger finnas tillräcklig tid för studier i historia och
13640: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- samhällslära i grundskolans och gymnasiets tim-
13641: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saka- fördelning och läroplan.
13642: ri Smeds /tkf undertecknade skriftliga spörsmål Den undervisningstid som har reserverats för
13643: SS 288/2000 rd: undervisning i historia och samhällslära i grund-
13644: skolan har bevarat sin relativa andel. Den ökade
13645: Hur förhåller sig regeringen tili de upp- valfriheten har inskränkt på dessa läroämnen i
13646: gifter i en åsiktsmätning, enligt vilka var samma mån som på andra. Huvudmannen kan
13647: femte ungfinländare anser påståendena överföra en del av den tid som reserverats för de
13648: om judeföiföljelserna starkt överdrivna valfria kurserna tili den obligatoriska undervis-
13649: och ningen. Denna lösning har veterligen dock ingen-
13650: stans tillgripits till förmån för undervisning i his-
13651: vilka åtgärder anser regeringen befoga- toria eller sarnhällslära. Det är viktigt att sörja för
13652: de för att rätta tili en sådan förvridning? att läroplanerna upptar studier i väsentliga och
13653: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- centrala innehållspunkter.
13654: föra följande: Händelsema som föregick andra världskriget,
13655: själva kriget och dess följder är väsentliga och
13656: Kännedom om det förgångna är grunden till för- centrala. 1 granskningen av följderna behandlas
13657: ståelse av nutiden och grundvalen för avgörande- många för hela människogrupper tragiska öden,
13658: na om framtiden. Därför är kunskap i historia till vilka judeförföljelserna och också t.ex. eva-
13659: viktig med tanke på dagens samhälle. Det samma kueringsfrågorna hör. Utbildningsstyrelsen hål-
13660: gäller samhällslära. Att känna till det demokratis- ler som bäst på att producera material för de fin-
13661: ka samhällssystemet, dess regler och medborgar- ländska skolorna om judeförföljelserna. Det blir
13662: nas rättigheter och skyldigheter är utgångspunk- klart i början av hösten och meningen är att det
13663: ten för ett aktivt samhällsdeltagande. Detta är i skall postas till skolor som undervisar i årskurs
13664: sin tur en förutsättning för demokratins bestånd. 7-9 i den grundläggande utbildningen, gymna-
13665: Även kännedom om ekonomins regler och nä- sierna och yrkesläroanstalterna. På det här sättet
13666: ringslivets och privatekonomins lagbundenheter skall skolorna särskilt göras uppmärksamma på
13667: kan med fog anses höra till medborgamas grund- detta tragiska skede i historien.
13668: läggande bildning. Av dessa anledningar bör det
13669:
13670:
13671:
13672: Helsingfors den 18 april 2000
13673:
13674: Undervisningsminister Maija Rask
13675:
13676:
13677:
13678:
13679: 3
13680: KK 289/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk
13681:
13682:
13683:
13684:
13685: KIRJALLINEN KYSYMYS 289/2000 vp
13686:
13687: Kihlakuntien lakkauttamissuunnitelmat
13688:
13689:
13690:
13691:
13692: Eduskunnan puhemiehelle
13693:
13694: Eduskunta on vastikään käsitellyt kihlakunta- ettei nykyiseen nimismiesjärjestelmään tule teh-
13695: uudistusta. Eduskunnan 14.3.2000 yksimielises- dä supistuksia.
13696: ti hyväksymässä hallintovaliokunnan mietinnös- Nyt on kuitenkin liikkunut tietoja, joiden
13697: sä todetaan seuraavaa: "Kun kihlakuntien välisel- mukaan sisäasiainministeriössä ja oikeus-
13698: lä yhteistyöllä on rajoituksensa, on arvioitava ministeriössä on korkeimpien virkamiesten toi-
13699: laadukkaiden palveluiden saatavuutta kihlakun- mesta valmisteltu muistio, joka sisältää ehdotuk-
13700: tajaon mahdollisten muutosten näkökulmasta. sen 10-17 kihlakunnan lakkauttamisesta tai yh-
13701: Tällaiset muutokset on tämän vuoksi kussakin distämisestä toisiin kihlakuntiin.
13702: yksittäistapauksessa harkittava tarkkaan. Kihla- Tällaiset suunnitelmat ovat jyrkästi eduskun-
13703: kunnan yhdistäminen toisen kihlakunnan kanssa nan ilmaiseman kannan vastaisia.
13704: on viimeinen vaihtoehto. On pohdittava perus-
13705: teellisesti myös jokaisen ratkaisun seurausvaiku- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13706: tuksia eri näkökulmat huomioon ottaen pitem- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13707: mällä aikavälillä, jottei samalla aiheuteta jonkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13708: toisen kihlakunnan lakkauttamistarvetta." Mie- vaksi seuraavan kysymyksen:
13709: tinnössä todetaan niin ikään, että laissa sallittua
13710: nimismiesjärjestelmää on voitava käyttää kihla- Onko suunnitteilla useiden, jopa 10-17
13711: kunnan lakkauttamisen sijasta. Lisäksi todetaan, kihlakunnan lakkauttaminen?
13712:
13713:
13714: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
13715:
13716: Paula Lehtomäki /kesk
13717:
13718:
13719:
13720:
13721: Versio 2.0
13722: KK 289/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk Ministerin vastaus
13723:
13724:
13725:
13726:
13727: Eduskunnan puhemiehelle
13728:
13729: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vät toimialansa perustehtävistä itse. Näin tarjolla
13730: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- olisi mahdollisimman laaja palveluvalikoima
13731: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mahdollisimman monessa kihlakunnassa. Tämä
13732: vastattavaksi kansanedustaja Paula Lehtomäen on myös edellytys kihlakunnanvirastojen yhtei-
13733: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sen henkilöstön tehtävien ja yhteisen määrära-
13734: 289/2000 vp: han käyttöalan kehittämiselle eduskunnan
13735: (Ha VM 6/2000 vp) linjausten mukaisesti.
13736: Onko suunnitteilla useiden, jopa 10-17 Kihlakuntien koon tulee olla sellainen, että
13737: kihlakunnan lakkauttaminen? toimialueilla on riittävästi asioita osastojen ja vi-
13738: rastojen käsiteltäviksi. Tämä tarkoittaa, että vi-
13739: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen rastoissa riittää tehtäviä useammalle kuin yhdel-
13740: seuraavaa: le virkamiehelle joka sektorilla. Loma-aikojen ja
13741: Laissa valtion paikallishallinnon kehittämisen muiden poissaolojen sijaisuusjärjestelyt on voi-
13742: perusteista ( 126/ 1992) on kihlakuntauudistuksen tava hoitaa joustavasti ja pääsääntöisesti saman
13743: tavoitteiksi asetettu palvelujen laadun ja kansa- viraston puitteissa. Vaikka erilaiset yhteistoimin-
13744: laisten oikeusturvan parantaminen, palvelujen tajärjestelyt ovat mahdollisia ja välttämättömiä-
13745: riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri kin joidenkin erikoistehtävien hoitamisessa, tuli-
13746: osissa turvaaminen ja edellytysten luominen toi- si toimialueen muodostua myös ulosotossa ja
13747: mintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siir- syyttäjätoimessa mahdollisimman usein yhdestä
13748: tämiselle paikallistasolle sekä palvelujen talou- kihlakunnasta. Hallintovaliokunnan mietinnössä
13749: delliselle tuottamiselle. Kihlakuntajaossa tulee pidettiin poliisin ja syyttäjän nykyisiä yhteistoi-
13750: ottaa huomioon alueiden erityispiirteet niin, että mintajärjestelyjä liian pitkälle menevinä.
13751: syntyy edellytykset em. tavoitteiden saavuttami- Sisäasiainministeriön tarkoituksena on selvit-
13752: selle. tää, onko kihlakuntien määrä tällä hetkellä sellai-
13753: Kihlakuntajakoon kohdistuu useita vaatimuk- nen, että jokainen kihlakunta pystyy itsenäisesti
13754: sia ja odotuksia, jotka ovat osin erisuuntaisia. vastaamaan peruspalveluistaan ja toimimaan ta-
13755: Kihlakuntajako on aina kompromissi toiminnal- loudellisesti sekä että henkilöstön erikoistumi-
13756: listen ja muiden tarpeiden välillä. Kihlakunta- nen voidaan turvata. Samalla on kuitenkin säily-
13757: jaon perustehtävänä on tarjota hyvä perusta polii- tettävä kihlakuntajako riittävän tiheänä, että sen
13758: sin, ulosoton, syyttäjän ja maistraattien toimin- luonne paikallisena aluejakona säilyy.
13759: noille. Peruslähtökohtana on, että nykytasoisin Valtion paikallishallinnon toimintojen perus-
13760: määrärahoin jokainen kihlakunta pystyisi tarjoa- tana kihlakuntajakoa on tarkoitus kehittää niin,
13761: maan normaalit järjestyspoliisipalvelut itsenäi- että samalla jaolla voitaisiin toimia pitkään il-
13762: sesti. man muutoksia. Tämä antaisi kunnollisen tilai-
13763: Kihlakuntien kyky vastata itsenäisesti alueen- suuden pitkäjänteiseen yhteistyön kehittämiseen
13764: sa peruspalveluista tarkoittaa myös, että jokai- kihlakunnissa sekä takaisi henkilöstölle työ-
13765: sessa kihlakunnanvirastossa tulee olla useampi rauhan. Mikäli toiminnallisista lähtökohdista
13766: kuin yksi, mieluiten kolme osastoa, jotka selviä- käytävä keskustelu kihlakuntien määrästä ja nii-
13767:
13768:
13769: 2
13770: Ministerin vastaus KK 289/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk
13771:
13772:
13773:
13774: denvähentämisestä jatkuu, eivät henkilöstön mo- hallintovaliokunnan mietintö kihlakuntauudis-
13775: tivaatio ja paikallinen yhteistyö pääse kehitty- tuksesta annetusta valtioneuvoston selonteosta,
13776: mään terveesti. Jakoa kehitettäessä on huomioi- edellä mainittu muistio ja valtioneuvoston
13777: tava myös lähitulevaisuuden kehitys: palvelutuo- 4.ll.l999 antama periaatepäätös valtion paikal-
13778: tannon kehittyvät menetelmät, tulevaisuuden yh- listen aluejaotusten selkeyttämisestä ja yhtenäis-
13779: teistyötarpeet sekä alueiden kehitystrendit tämisestä. Lääninhallitukset tekevät ehdotuksen-
13780: Sisäasiainministeriö on käynnistänyt valmis- sa kihlakuntajaosta ja pyytävät asiasta kuntien,
13781: telun, joka tähtää kihlakuntajaon pahimpien toi- kihlakunnanvirastojen, kihlakuntien erillisten vi-
13782: minnallisten ongelmien lieventämiseen. Valmis- rastojen ja maakunnan liittojen lausunnot. Tä-
13783: telu etenee valtion paikallishallinnon kehittämi- män jälkeen sisäasiainministeriössä valmistel-
13784: sen perusteista annetun lain 3 §:n säännöksien laan mahdolliset muutokset valtioneuvoston pää-
13785: mukaan. Sisäasiainministeriö ja oikeusministe- tökseen kihlakuntajaosta.
13786: riö ovat yhteistyössä valmistelleet muistion, jos- Päätöksiä kihlakuntajaon muuttamisesta ei ole
13787: sa tuodaan esiin kihlakuntajakoa koskevia eri te- tehty, mutta kihlakuntajaon kehittämisen valmis-
13788: kijöitä. Sisäasiainministeriö on 6.4.2000 päivä- telu on aloitettu. Tavoitteena on saada aikaan ja-
13789: tyllä kirjeellään pyytänyt lääninhallituksia aloit- ko, joka mahdollisimman hyvin vastaa siihen
13790: tamaan kihlakuntajaon kehittämisen valmistelun kohdistuviin erisuuntaisiinkin vaatimuksiin.
13791: lain säännöksien mukaisesti. Kirjeen liitteenä on
13792:
13793:
13794: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
13795:
13796: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
13797:
13798:
13799:
13800:
13801: 3
13802: KK 289/2000 vp - Paula Lehtomäki /kesk Ministerns svar
13803:
13804:
13805:
13806:
13807: Tili riksdagens talman
13808:
13809: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger en avdelning, helst tre, och att varje avdelning
13810: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- själv klarar av de grundläggande uppgifterna
13811: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pau- inom sin sektor. På så sätt skulle serviceutbudet
13812: la Lehtomäki /cent undertecknade skriftliga vara så mångsidigt som möjligt i så många härad
13813: spörsmål SS 289/2000 rd: som möjligt. Detta är också en förutsättning en-
13814: ligt de linjer riksdagen dragit upp för utvecklan-
13815: Planeras indragningen av jlera, rentav det av användningen av häradsämbetenas gemen-
13816: 10-17 härad? samma personal, gemensamma uppgifter och ge-
13817: mensamma anslag (FvUB 6/2000 rd).
13818: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Häradenas storlek skall vara sådan att det finns
13819: föra följande: tillräckligt många ärenden för avdelningarna och
13820: Enligt lagen om grunderna för utvecklande av ämbetsverken att behandla inom respektive sek-
13821: den statliga lokalförvaltningen ( 126/ 1992) är må- tor. Detta innebär att det inom varje sektor vid
13822: let för häradsreformen att förbättra de erbjudna ämbetsverket finns arbete för mer än en tj änste-
13823: tjänsternas kvalitet och medborgarnas rättssäker- man. Arrangemangen beträffande semestervika-
13824: het, att trygga tjänsternas tillgänglighet för alla rier och ersättare vid andra typer av frånvaro
13825: på lika villkor och i tillräcklig mån i olika delar skall kunna skötas smidigt och i regel internt
13826: av landet samt att skapa förutsättningar för kon- inom ämbetsverket. Även om olika samarbetsar-
13827: centration av de olika funktionerna, överföring rangemang är möjliga och oundvikliga då det
13828: av beslutanderätt till lokal nivå och produktion gäller vissa specialuppgifter, skall verksamhets-
13829: av tjänster på ett ekonomiskt sätt. 1 häradsindel- området även för utmätnings- och åklagarväsen-
13830: ningen skall de olika områdenas särdrag beaktas det bestå av endast ett härad så långt det är möj-
13831: så att det skapas fön.itsättningar för att nå de mål ligt. Enligt förvaltningsutskottets betänkande an-
13832: som nämns ovan. sågs de nuvarande samarbetsarrangemangen då
13833: På häradsindelningen ställs flera krav och för- det gäller polis och åklagare vara för omfattande.
13834: väntningar, som delvis går i olika riktning. lndel- lnrikesministeriet har för avsikt att utreda om
13835: ningen i härad är alltid en kompromiss mellan häradenas antal för närvarande är sådant att varje
13836: funktionella och andra behov. Det grundläggan- härad självständigt förmår svara för basservicen
13837: de syftet med häradsindelningen är att erbjuda en och fungera på ett ekonomiskt sätt samt så att
13838: god grund för polis-, utsöknings- och åklagarvä- personalens specialisering kan säkerställas. Sam-
13839: sendenas samt magistraternas verksamhet. Den tidigt skall dock häradsindelningen fortfarande
13840: grundläggande utgångspunkten är att varje härad omfatta tillräckligt många härad för att dess ka-
13841: med hjälp av den nuvarande anslagsnivån själv- raktär av lokal områdesindelning skall bestå.
13842: ständigt skall kunna erbjuda normala ordnings- Syftet är att häradsindelningen som grund för
13843: polistjänster. den statliga lokalförvaltningen skall utvecklas på
13844: Häradenas förmåga att självständigt svara för ett sådant sätt att samma indelning fungerar un-
13845: basservicen inom sitt område innebär också att der en längre tid utan ändringar. Detta skulle ge
13846: det vid varje häradsämbete måste finnas fler än en ordentlig chans att utveckla samarbetet i hära-
13847:
13848:
13849: 4
13850: Ministems svar KK 289/2000 vp- Paula Lehtomäki /kesk
13851:
13852:
13853: dena på lång sikt samt garantera de anställda ar- reutvecklandet av häradsindelningen i enlighet
13854: betsro. Om den pågående diskussionen om ut- med lagens bestämmelser. Som bilaga medföljer
13855: gångspunktema för verksamheten beträffande förvaltningsutskottets betänkande med anled-
13856: antalet härad och minskandet av detta fortsätter, ning av statsrådets redogörelse om verkställighe-
13857: har personalens motivation och det lokala samar- ten av häradsreformen, den ovan nämnda prome-
13858: betet inte någon möjlighet att utvecklas på ett morian och statsrådets principbeslut av den 4 no-
13859: sunt sätt. Vid utvecklandet av häradsindelningen vember 1999 om förtydligande och förenhetli-
13860: måste också utvecklingen inom den närmaste gande av statens lokala områdesindelningar.
13861: framtiden beaktas, dvs. de metoder för service- Länsstyrelsema framlägger sitt förslag tili hä-
13862: produktion som utvecklas, framtida samarbetsbe- radsindelning och begär utlåtanden i ärendet från
13863: hov och utvecklingstrendema i regionema. kommunema, häradsämbetena, häradenas fristå-
13864: Inrikesministeriet har inlett en beredning i syf- ende ämbetsverk och förbunden på landskapsni-
13865: te att lindra de värsta funktionella problemen vå. Härefter bereder inrikesministeriet eventuel-
13866: med häradsindelningen. Beredningen fortskrider la ändringar i statsrådets beslut om häradsindel-
13867: i enlighet med 3 § lagen om grundema för ut- ningen.
13868: vecklande av den statliga lokalförvaltningen. In- Några beslut om ändringar i häradsindelning-
13869: rikesministeriet och justitieministeriet har ge- en har inte fattats, men beredningen av en vidare-
13870: mensamt berett en promemoria där olika faktorer utveckling av häradsindelningen har inletts. Må-
13871: som berör häradsindelningen presenteras. Inri- let är att få tili stånd en sådan indelning som så
13872: kesministeriet har i ett brev av den 6 april 2000 väl som möjligt motsvarar de krav som ställs på
13873: bett länsstyrelsema inleda beredningen av vida- den från olika håll.
13874:
13875:
13876:
13877: Helsingfors den 19 april 2000
13878:
13879: Region- och kommunminister Martti Korhonen
13880:
13881:
13882:
13883:
13884: 5
13885: KK 290/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: KIRJALLINEN KYSYMYS 290/2000 vp
13891:
13892: Arkistojen digitointi
13893:
13894:
13895:
13896:
13897: Eduskunnan puhemiehelle
13898:
13899: Maamme kolmen viimeisen hallituksen aikana tointia tehostettava. Lisäksi kyseessä on monesti
13900: on tietoyhteiskuntapolitiikka ollut keskeinen historiallisesti arvokkaiden tietojen säilyminen ja
13901: kansallinen strateginen linjaus, joka on myös tallentaminen. Maassamme on esimerkiksi mo-
13902: tuottanut tulosta erityisesti tietointensiivisillä nia kuva-arkistoja, joiden digitoinnilla alkaa olla
13903: kasvualoilla. Myös nykyisen hallituksen hallitus- jo kiire, sillä pian ei ole enää henkilöitä, jotka
13904: ohjelmassa on kirjattu tavoitteita, joilla ediste- pystyvät auttamaan kuvien tunnistuksessa ja ku-
13905: tään Suomen aktiivista siirtymistä tietoyhteis- vatietojen antamisessa. Yksi tärkeimmistä on
13906: kuntaan. Museoviraston kuva-arkisto, mutta myös mo-
13907: Toimivassa tietoyhteiskunnassa tiedon tulee nien yksityisten valokuvaajien arkistot kaipaa-
13908: löytyä verkoista. Nyt työelämään siirtyvät nuo- vat pikaista digitointia, jotta ne säilyvät jälkipol-
13909: ret etsivät suurimman osan tarvitsemastaan tie- ville.
13910: dosta nimenomaan tietoverkoista. Tarvittavan
13911: tiedon saanti verkosta edellyttää toimenpiteitä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13912: mittavien tietokantojen luomiseksi eri aloilta. Si- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13913: sältö-Suomi-projekti on askel tähän suuntaan, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13914: mutta sen tulokset ovat toistaiseksi jääneet mel- vaksi seuraavan kysymyksen:
13915: ko vähäisiksi. Suomalaisten arkistojen digitointi
13916: vaatii rahaa ja työvoimaa, mutta mikäli halutaan Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13917: päästä todelliseen tietoyhteiskuntaan, jossa tieto tyä maamme arkistojen digitoinnin edis-
13918: on kaikkien ulottuvilla, on dokumenttien digi- tämiseksi ja kansallisen digitaalisen ar-
13919: kiston luomiseksi?
13920:
13921:
13922: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
13923:
13924: Markku Laukkanen /kesk
13925:
13926:
13927:
13928:
13929: Versio 2.0
13930: KK 290/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
13931:
13932:
13933:
13934:
13935: Eduskunnan puhemiehelle
13936:
13937: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa määrää, haurautta, erityistä arvoa ja sitä, ettei ai-
13938: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- neiston digitointi aiheuta tekijänoikeudellisia on-
13939: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen gelmia. Digitointityö aloitettiin tietokantojen di-
13940: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen gitoinnista.
13941: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Vuonna 1996 käynnistyneen MUISTI-projek-
13942: 290/2000 vp: tin (kansallisen aineiston digitointi ja verkko-
13943: käyttö) toteuttajina ovat olleet Helsingin yliopis-
13944: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo !yh- ton kirjasto, Kansallisarkisto, Museovirasto ja
13945: tyä maamme arkistojen digitoinnin edis- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Projektissa
13946: tämikseksi ja kansallisen digitaalisen luotiin edellytykset kokoelmien siirtämiseksi di-
13947: arkiston luomiseksi? gitaaliseen muotoon.
13948: Arkistolaitos on myös usean vuoden ajan ke-
13949: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hittänyt operatiivista tietojärjestelmää, jonka
13950: ti seuraavaa: avulla kansalaiset voivat jo nyt saada Intemetistä
13951: Arkistojen digitointia koskeva työ on aloitettu arkistokohtaista tietoa esimerkiksi maakunta-ar-
13952: vuonna 1996 opetusministeriön Suomi tietoyh- kistoissa olevista tietoaineistoista. Digitoitavan
13953: teiskunnaksi -ohjelman avulla. Vuosina 1996-- aineiston valinnassa arkistolaitos on lähtenyt sii-
13954: 1999 on ohjelmaan suunnattujen määrärahojen tä, että aineiston tulee palvella erityisesti tieteel-
13955: turvin tehty arkistojen, museoiden ja kirjastojen listä tutkimusta. Kaiken aineiston digitointi olisi
13956: tietokantojen sekä kansallisesti merkittävän kult- kustannuksiltaan miljardiluokkaa.
13957: tuuriperinnön digitointia ja aineiston saattamista Museoviraston kuva-arkistojen kokoelmien
13958: yleisön saataville tietoverkkoon. Tämän lisäksi hoidossa on keskitytty kuvien arkistointiin,
13959: ohjelman avulla on voitu edistää taiteen eri osa- kuva-aineistojen tekstitietojen atk-tallentami-
13960: alueilla toimivien yksityisten yhdistysten ja sää- seenja kuvien digitointiin. Suomen valokuvatai-
13961: tiöiden paperilla hallussa olevien tietokantojen ja teen museo tuottaa Valokuvan muisti -projektin
13962: aineiston digitointia sekä niiden saattamista tie- yhteydessä luettelointisuunnitelmat kaikista
13963: toverkkoon. maamme tärkeimmistä kuva-arkistoista. Projek-
13964: Arkistoaineistojen kohdalla kaiken aineiston tin yhteydessä kartoitetaan myös tärkeimmät yk-
13965: digitointi ja sen saattaminen tietoverkkoihin ei sityisten valokuvaajien kokoelmat. Suomen elo-
13966: kuitenkaan - useista syistä - ole mahdollista kuva-arkiston TENHO-projektin avulla on saatu
13967: eikä tarkoituksenmukaistakaan. Tästä syystä ai- luetteloitua suomalaisen elokuvan historian tie-
13968: neistojen digitoinnissa on kiinnitetty erityistä tokantaa atk:lle. Myös muiden taiteenalojen, ku-
13969: huomiota valikointiin. ten mediataiteen, musiikin ja tanssin vastaavan-
13970: Opetusministeriö määritteli vuoden 1995 laisten tietokantojen saattamista tietoverkkoon
13971: Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassaan on tuettu Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmalla.
13972: ( 1996) ne kriteerit, joiden avulla on valittu kirjas- Arkistoaineiston digitointi ja asettaminen tie-
13973: tojen, museoiden ja arkistojen digitoitavaa ai- toverkkojen välityksellä yleisön saataville on te-
13974: neistoa. Kriteereinä on käytetty aineiston käytön hokas keino saattaa maamme henkistä kulttuuri-
13975:
13976:
13977: 2
13978: Ministerin vastaus KK 290/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
13979:
13980:
13981: perintöä suurten käyttäjäryhmien ulottuville. Ar- Iisia, osin lainsäädännöllisiä. Valmisteilla oleva
13982: kistoissa olevan aineiston digitointi ja digitaalis- tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskeva Eu-
13983: ten aineistojen käyttö edellyttävät taloudellisten roopan yhteisön direktiivi vaikuttaa osaltaan sii-
13984: resurssien lisäksi lainsäädännön, kuten henkilö- hen, minkä sisältöisiä käytettävissä olevat ratkai-
13985: tietolainsäädännön noudattamista. Käytännössä sut tulevat olemaan. Viranomaisarkistoille eivät
13986: alle sata vuotta vanhojen henkilötietoja sisältä- sen sijaan tekijänoikeuskysymykset muodostu
13987: vien aineistojen kohdalla henkilötietolainsäädän- ongelmaksi.
13988: tö asettaa rajoituksia aineiston käyttöönasettami- Tulevaisuudessa hallitus jatkaa jo käynnisty-
13989: sessa myös Internetin välityksellä. neiden digitointihankkeiden tukemista ja mah-
13990: Tekijänoikeudella suojatuo aineiston digitoi- dollisuuksien mukaan uusien projektien aloitta-
13991: minen edellyttää puolestaan erillistä lupaa, mikä- mista niiden määrärahojen puiteissa, joita val-
13992: li arkisto ei ole luovutuksen yhteydessä aineiston tion talousarviossa tietoyhteiskunnan kehittämi-
13993: oikeuksien haltijalta tällaista lupaa saanut. Teki- seen ohjataan.
13994: jänoikeudelliset järjestelyt ovat osin sopimukset-
13995:
13996:
13997: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
13998:
13999: Kulttuuriministeri Suvi Linden
14000:
14001:
14002:
14003:
14004: 3
14005: KK 290/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
14006:
14007:
14008:
14009:
14010: Tili riksdagens talman
14011:
14012: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hovsrättsliga problem. Digitaliseringsarbetet in-
14013: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- leddes med databasema.
14014: rådet översänt följande av riksdagsledamot MUISTI-projektet (kansallisen aineiston digi-
14015: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- tointi ja verkkokäyttö, ung. digitalisering och
14016: ga spörsmål SS 290/2000 rd: nätanvändning av nationellt material), som star-
14017: tade 1996, genomförs av Helsingfors universi-
14018: Vilka åtgärder avser regeringen vidta tets bibliotek, Riksarkivet, Museiverket och Fin-
14019: för att främja digitaliseringen av lan- ska Litteratursällskapet. 1 projektet skapades för-
14020: dets arkiv och för att skapa ett natio- utsättningar för att ge samlingar digital form.
14021: nellt digitalt arkiv? Arkivväsendet har också under flera års tid ut-
14022: vecklat ett operativt informationssystem med
14023: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vars hjälp medborgama redan nu kan få aktuell
14024: föra följande: information från ett arkiv via Internet, t.ex. ur da-
14025: Arbetet med att digitalisera arkiven inleddes tamaterial som finns i landsarkiven. 1 valet av
14026: 1996 med hjälp av undervisningsministeriets material för digitaliseringen har arkivverket ut-
14027: wogram Det finländska informationssamhället. gått från att materialet skall tjäna särskilt den ve-
14028: Aren 1996-1999 har man genom anslag som tenskapliga forskningen. Att digitalisera allt ma-
14029: riktats till programmet utfört digitalisering av da- teria! skulle innebära kostnader i miljardklassen.
14030: tabaser i arkiv, museer och bibliotek samt av na- 1 vården av museiverkets bildarkiv har man fo-
14031: tionellt betydande kulturarv och gjort materialet kuserat på arkivering av bilder, databehandling
14032: tillgängligt för allmänheten på datanät. Vidare av textuppgifter i bildmaterialen och på digitali-
14033: har man med hjälp av programmet kunnat främja sering av bilder. Finlands fotografiska museum
14034: digitalisering av databaser och materia! som pri- producerar i samband med projektet Valokuvan
14035: vata föreningar och stiftelser på olika delområ- muisti ("Fotominnet") katalogiseringsplaner
14036: den inom konsten haft på papper samt utlägg- över landets alla viktigaste bildarkiv. 1 samband
14037: ningen av dem på datanät. med projektet kartläggs också de viktigaste sam-
14038: 1 fråga om arkivmaterial är likväl digitalise- lingama hos privata fotografer. Med hjälp av Fin-
14039: ring av allt material och utläggningen av det på lands filmarkivs projekt TENHO har man lyck-
14040: datanät - av flera anledningar - inte möjligt ats katalogisera den finländska filrnhistoriens da-
14041: och inte ens ändamålsenligt. Därför har man fåst tabas på data. Också utläggningen på datanät av
14042: särskild uppmärksamhet vid urvalet av material. motsvarande databaser inom andra konstarter,
14043: Undervisningsministeriet angav i sin Kun- såsom mediakonsten, musiken och dansen, har
14044: skapsstrategi för utbildningen och forskningen understötts genom programmet Det finländska
14045: för 1995 (1996) de kriterier med vars hjälp man informationssamhället.
14046: valt materia} i bibliotek, museer och arkiv för di- Digitaliseringen och utläggningen av arkivma-
14047: gitalisering. Kriteriema har varit användningens terial på datanät så att de görs tillgängliga för all-
14048: omfattning, materialets skörhet och speciella mänheten är ett effektivt sätt att få ut landets in-
14049: värde och att digitaliseringen inte medför upp- tellektuella kulturarv till stora användargrupper.
14050:
14051:
14052: 4
14053: Ministems svar KK 290/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
14054:
14055:
14056: Digitaliseringen av det material som finns i arki- upphovsrättsliga arrangemangen handlar dels om
14057: ven och användningen av det digitala materialet avtalsfrågor, dels om lagstiftningsfrågor. Euro-
14058: förutsätter att förutom de ekonomiska resursema peiska gemenskapens direktiv om upphovsrätten
14059: också lagstiftningen, såsom lagstiftningen om i informationssamhället, som är under bered-
14060: personuppgifter efterlevs. För material som är ning, inverkar för sin del på vilket innehåll lös-
14061: under hundra år gammalt och som innehåller per- ningama kommer att få. För myndighetsarkiven
14062: sonuppgifter gäller i praktiken att lagstiftningen utgör de upphovsrättsliga frågoma däremot inget
14063: om personuppgifter begränsar möjlighetema att problem.
14064: göra det tillgängligt också när det sker via Inter- 1 framtiden kommer regeringen fortsättnings-
14065: net. vis att stödja redan igångsatta digitaliseringspro-
14066: Digitalisering av material som är skyddat av jekt och i mån av möjlighet nya projekt inom de
14067: upphovsrätt kräver för sin del särskilt tillstånd, anslagsramar som anges för utvecklingen av in-
14068: ifall arkivet inte i samband med överlåtelsen har formationssamhället i statens budget.
14069: fått ett sådant tillstånd av rättsinnehavaren. De
14070:
14071:
14072: Helsingfors den 19 april 2000
14073:
14074: Kulturminister Suvi Linden
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: 5
14080: KK 291/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
14081:
14082:
14083:
14084:
14085: KIRJALLINEN KYSYMYS 29112000 vp
14086:
14087: Terveydenhuollon työllisyyden parantaminen
14088:
14089:
14090:
14091:
14092: Eduskunnan puhemiehelle
14093:
14094: Maamme terveydenhuollossa on tällä hetkellä On selvää, että nyt tarvitaan yhteiskunnan li-
14095: 32 000 työtöntä työntekijää. He ovat terveyden- säpanostusta sekä terveyden- että sairaanhoidos-
14096: hoitajia, sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoi- sa ja vanhustenhuollossa. Vauraan yhteiskunnan
14097: tajia. Toisaalta hoidon tarve on suurin terveyden- on huolehdittava sairaista, vammaisista ja van-
14098: huollossa, sairaanhoidossa ja vanhusten hoitami- huksista. Lisäpanostus hoitotyöhön merkitsee
14099: sessa. Valitettavasti työ ja työvoima eivät kohtaa elämisen laadun parantamista.
14100: tällä hetkellä riittävästi toisiaan. Terveysalan Hyvätasoisen hoidon turvaamiseksi hallituk-
14101: koulutus on maassamme huippuluokkaa, mistä sen olisi määriteltävä normit, jotka takaavat riit-
14102: on erinomaisena esimerkkinä se, että maamme tävän henkilöstön maamme kaikkiin hoitolaitok-
14103: terveydenhoidon henkilöstöä houkutellaan ulko- siin.
14104: maille töihin. Valitettavan monet ovat muutta-
14105: neet työn perässä esim. Norjaan. On myös syytä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14106: harkita, onko Suomen tämänhetkinen terveyden- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14107: huollon henkilöstön koulutus ylimitoitettu tar- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14108: peeseen nähden. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14109: Eräs viime vuosina yleistynyt ilmiö on se, että
14110: terveydenhuollossa on yhä enemmän käytetty ti- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
14111: lapäisiä ja osa-aikaisia työsuhteita. Niinpä työ- omalta osaltaan ryhtyä terveydenhuol-
14112: suhteiden vakinaistamiseen pitäisi pyrkiä kaikin lon työllisyyden parantamiseksi?
14113: keinoin.
14114:
14115:
14116: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
14117:
14118: Mikko Elo /sd
14119: Pentti Tiusanen /vas
14120:
14121:
14122:
14123:
14124: Versio 2.0
14125: KK 29112000 vp - Mikko Elo /sd ym. Ministerin vastaus
14126:
14127:
14128:
14129:
14130: Eduskunnan puhemiehelle
14131:
14132: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattei-
14133: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hin koulutettujen nuorten ammattitaitq sekä yllä-
14134: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pitää nykyisen henkilöstön ammattitaitoa siihen
14135: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd ym. saakka, kunnes työntekijöiden eläkkeelle siirty-
14136: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK minen nopeutuu.
14137: 29112000 vp: Terveydenhuollossa oli työttömiä työnhakijoi-
14138: ta lokakuun lopussa 1999 18 493 henkilöä, mikä
14139: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo on 10 % kaikista työttömistä työnhakijoista
14140: omalta osaltaan ryhtyä terveydenhuol- (314 913). Tyypillistä terveydenhuoltoalan työt-
14141: lon työllisyyden parantamiseksi? tömyydelle on, että yhtäjaksoinen työttömyyden
14142: kesto on muita ammattiryhmiä lyhyempää. Edel-
14143: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lä mainituista työttömistä työnhakijoista oli noin
14144: ti seuraavaa: 60 % ollut työttömänä alle kolme kuukautta kun
14145: Hallitus on seurannut terveydenhuollon työlli- vastaava luku esimerkiksi sosiaalialalla on 41 %
14146: syystilannetta ja toisaalta henkilökunnan riittä- ja palvelualalla 37 % . Yksittäisissä ammattini-
14147: vyyttä eri terveydenhuollon tehtävissä. Hallitus mikkeissä on työttömyyden kestossa ja ikäraken-
14148: on esittänyt hyväksymässään sosiaali- ja tervey- teessa suuria eroja. Tilastollisesti on myös osoi-
14149: denhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa toi- tettu, että sosiaalialan ja terveydenhuoltoalan
14150: menpiteitä, joilla henkilökunnan riittävyys ter- työttömistä työnhakijoista on työvoimapoliitti-
14151: veydenhuollossa pyritään turvaamaan. Näillä toi- sissa toimenpiteissä olevien osuus kaksi kertaa
14152: menpiteillä vaikutetaan myös samalla terveyden- suurempi kuin em. alojen työttömien työnhaki-
14153: huoltoalan työllisyystilanteeseen. Tavoite- ja toi- joiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista.
14154: mintaohjelmassa mainitaan kolme keskeistä toi- Viime vuosien kehitys on ollut, että kunnissa
14155: menpidettä. 1) Kunnissa käytetään edelleen aktii- suositaan määräaikaisten virkasuhteiden käyt-
14156: visesti hyväksi vuorotteluvapaan ja mahdolli- töä. Tätä kehityssuuntaa ei voi pitää hyvänä,
14157: suuksien mukaan myös osa-aikalisäjärjestelmän vaan kuntien tulee tarkemmin harkita, minkälai-
14158: suomia mahdollisuuksia tarjota työtä uusille seen työsuhteeseen he palkkaavat henkilökun-
14159: työntekijöille ja kannustaa työntekijöitä hankki- taa. Potilasturvallisuus ja potilaiden hyvä hoito
14160: maan lisä- ja täydennyskoulutusta. 2) Työminis- edellyttävät, että laitoksissa on pysyvää ja tar-
14161: teriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen peeksi koulutettua henkilökuntaa, jotta hoitovir-
14162: Kuntaliitto yhdessä selvittävät vuoden 1999 ai- heiltäja laiminlyönneiltä vältytään. Vaihtuva, ti-
14163: kana kuntien työllistämistuen kehittämistarpeet lapäinen henkilökunta ei pysty riittävän hyvin
14164: sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pyritään siihen, vastaamaan lisääntyviin hoidollisiin vaatimuk-
14165: että kunnissa työllistämistukea ei käytettäisi sel- siin, joita jatkuvasti kehittyvät hoitomenetelmät
14166: laisten tehtävien hoitamiseen, jotka vaativat py- edellyttävät.
14167: syvää henkilöstöä. 3) Sosiaali- ja terveysministe- Suomessa valmistuu eriasteisista sosiaali- ja
14168: riö, työministeriö ja Suomen Kuntaliitto selvittä- terveydenhuollon oppilaitoksista ja ammattikor-
14169: vät vuoden 200 1 aikana, millä keinoin voidaan keakouluista noin 13 800 opiskelijaa vuosittain.
14170:
14171:
14172: 2
14173: Ministerin vastaus KK 29112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
14174:
14175:
14176: Aloituspaikkoja koulutukseen on sosiaali- ja ter- tää järjestelmä, jonka avulla sosiaali- ja tervey-
14177: veysalalla 5 000. Määrää vähennettiin huonon denhuollon työvoiman määrällistä kehitystä ja
14178: työllisyystilanteen takia 500:lla vuodesta 1999 tarvetta seurataan ajantasaisesti ja ennakoidaan
14179: lähtien. Vastavalmistuneiden työllistymisessä on alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toimikunnan
14180: selkeitä alueellisia eroja. Uudellamaalla vasta- työn tuloksena saadaan ehdotus järjestelmäksi,
14181: valmistuneet sijoittuvat parhaiten työelämään, jonka tuottaman tiedon avulla suurilta heitoilta
14182: sen sijaan ongelmia on esimerkiksi Keski-Poh- työvoiman tarjonnassa ja kysynnässä vältytään.
14183: janmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pir- On kuitenkin huomattava, että minkäänjärjestel-
14184: kanmaalla. Pääkaupunkiseudulla alkaa olla jo män avulla ei voi saada täysin tarkkaa tietoa kou-
14185: pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä. Samanai- lutusmäärien ja työvoiman tarpeen suhteesta,
14186: kaisesti vastavalmistuneita sairaanhoitajia siir- koska muutokset yhteiskunnassa ja myös tervey-
14187: tyy työhön muun muassa Norjaan, Ruotsiin ja denhuollossa ovat voimakkaita ja aiheuttavat yl-
14188: Englantiin. Tällä hetkellä arvioidaan, että ulko- lättäviäkin käänteitä, joihin on mahdotonta etu-
14189: mailla työskentelee noin kolme tuhatta suoma- käteen varautua.
14190: laista sairaanhoitajaa, heistä tuhat Norjassa ja tu- Kysymyksessä viitataan myös normeihin, joil-
14191: hat Englannissa. Ulkomailla tarjottava parempi la hallitus pyrkisi takaamaan riittävän henkilös-
14192: palkka ja hyvin järjestetyt asumis- ym. olosuh- tön kaikkiin hoito laitoksiin. On todettava, että tä-
14193: teet houkuttelevat enemmän kuin maan sisällä ta- mäntyyppisestä normiohjauksesta on Suomen
14194: pahtuva muutto toiselle paikkakunnalle. Tulevai- terveydenhuollossa luovuttu. Kuitenkin tavoite-
14195: suudessa, kun hoitohenkilöstön työttömyys uh- ja toimintaohjelman mukaisesti jatkuvan laadun-
14196: kaa muuttua työvoimapulaksi, joudutaan mietti- hallintatyön turvaamiseksi valmistelevat sosiaa-
14197: mään keinoja, jolla henkilökuntaa houkutellaan li- ja terveysministeriö, Stakes, kunnat ja Suo-
14198: pysymään Suomessa ja siirtymään paikkakunnil- men Kuntaliitto sekä palvelujen käyttäjät yhteis-
14199: le, jotka voivat tarjota paitsi koulutusta vastaa- työnä laatusuosituksia, jotka sisältävät myös suo-
14200: vaa työtä, myös etuuksia, joiden avulla asettumi- situksia henkilöstön mitoitusperusteista. Henki-
14201: nen uudelle paikkakunnalle helpottuu. löstön mitoitusperusteita koskevia suosituksia
14202: Edellä mainittujen tavoite- ja toimintaohjel- tullaan laatimaan vanhustenhuollossa, mielenter-
14203: man toimenpiteiden lisäksi hallitus on käynnistä- veyspalveluissa ja vammaisten asumispalveluis-
14204: nyt myös muita toimenpiteitä, joilla edesaute- sa. Tämä työ on käynnistymässä Stakesinjohdol-
14205: taan terveydenhuollon työelämän tarpeiden ja la ja valmistuu ohjelmakauden aikana.
14206: koulutuksen tasapainoa. On todettava, että tällä Hallitus on tietoinen ongelmista, jotka liitty-
14207: hetkellä ei ole käytettävissä hyvää sosiaali- ja vät toisaalta siihen, että Suomessa on joukko am-
14208: terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointi- mattitaitoista henkilökuntaa työttömänä ja toi-
14209: järjestelmää, jonka avulla saataisiin ajantasaista saalta eri laitoksissa on niukkuutta henkilökunta-
14210: tietoa alan työvoimatarpeesta ja siinä tapahtuvis- määrissä. Muun muassa edellä mainituin keinoin
14211: ta muutoksista. Suomessa on ollut ja on edelleen- pyritään tilanteeseen vaikuttamaan. Hallitus on
14212: kin käytössä erilaisia menetelmiä, joiden avulla myös päättänyt kasvattaa valtionosuuksien tasoa
14213: on pyritty siihen, että koulutuksen tuottama am- seuraavat kolme vuotta, jolloin kuntien mahdol-
14214: mattihenkilöstön määrä vastaisi työelämän tar- lisuudet palkata henkilökuntaa myös terveyden-
14215: vetta, mutta vieläkään ei ole onnistuttu luomaan huoltoon paranevat. Tämä osaltaan auttaa työllis-
14216: järjestelmää, jonka avulla tasapaino saavutettai- tämään nyt työttömänä olevia terveydenhuollon
14217: siin. Tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti so- työntekijöitä ja varautumaan tulevaisuuteen, jol-
14218: siaali- ja terveysministeriö on asettanut toimi- loin terveydenhuoltoa uhkaa voimakkaan eläköi-
14219: kunnan, jonka tehtävänä on tehdä arvio sosiaali- tymisen mukana tuoma työvoimapula. Viisaat
14220: ja terveydenhuollon työvoimatarpeesta ja kehit- kuntien päätöksentekijät varmistavat työvoiman
14221:
14222:
14223:
14224:
14225: 3
14226: KK 29112000 vp- Mikko Elo /sd ym. Ministerin vastaus
14227:
14228:
14229: saannin tulevaisuudessa jo nyt työllistämällä hoi- koulutettu ja joissa heitä jo tällä hetkellä tarvi-
14230: tohenkilökuntaa niihin tehtäviin, joihin heitä on taan.
14231:
14232:
14233: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
14234:
14235: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
14236:
14237:
14238:
14239:
14240: 4
14241: Ministems svar KK 291/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
14242:
14243:
14244:
14245:
14246: Tili riksdagens talman
14247:
14248: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tillgripas för att unga människor med yrkesut-
14249: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- bildning inom social- och hälsovården skall kun-
14250: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- na bevara sin yrkeskompetens och den befintliga
14251: ko Elo /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- personalen ha kvar sin yrkesskicklighet tills pen-
14252: mål SS 291/2000 rd: sioneringsprocessen börjar gå snabbare.
14253: 1 slutet av oktober 1999 fanns det 18 493 ar-
14254: Vilka åtgärder ämnar regeringen för sin betslösa arbetssökande inom hälso- och sjukvår-
14255: del vidtaför att förbättra sysselsättning- den, vilket utgör 10 % av alla arbetslösa arbets-
14256: en inom hälso- och sjukvården? sökande (314 913). Typiskt för arbetslösheten
14257: inom hälso- och sjukvården är att den oavbrutna
14258: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbetslöshetstiden är kortare än inom andra yr-
14259: föra följande: kesgrupper. Av ovan närnnda arbetslösa arbets-
14260: Regeringen har gett akt dels på sysselsättningslä- sökande hade ca 60 % varit arbetslösa mindre än
14261: get inom hälso- och sjukvården och dels på hur tre månader, när motsvarande tai t.ex. inom det
14262: personalen räcker tili i olika uppgifter inom häl- sociala området är 41 % och inom servicesektorn
14263: so- och sjukvården. Regeringen har i det mål- och 37 %. Då det gäller enskilda yrkesbeteckningar
14264: verksamhetsprogram för social- och hälsovården finns det stora skillnader i fråga om arbetslöshe-
14265: som den godkänt föreslagit åtgärder med hjälp av tens varaktighet och i åldersstrukturen. Man har
14266: vilka man försöker trygga tillräcklig personai också statistiskt visat att av de arbetslösa arbets-
14267: inom hälso- och sjukvården. Med dessa åtgärder sökande inom det sociala området och hälso- och
14268: inverkar man även på sysselsättningen inom häl- sjukvården är den andel som berörs av arbets-
14269: so- och sjukvården. 1 mål- och verksarnhetspro- kraftspolitiska åtgärder två gånger större än den
14270: grammet nämns tre centrala åtgärder. 1) Kommu- andel som de arbetslösa arbetssökande i närnnda
14271: nerna bör alltjämt flitigt utnyttja de möjligheter branscher utgör av alla arbetslösa arbetssökande.
14272: tili nyanställningar som alterneringsledighet er- Under de senaste åren har utvecklingen gått i
14273: bjuder, likaså i mån av möjlighet dra samma nyt- den riktningen att kommunerna favoriserar tjäns-
14274: ta av deltidstillägget och samtidigt uppmuntra de ~eförhållanden för viss tid. Denna utveckling kan
14275: anställda att gå på kompletterande utbildning och mte anses bra, utan kommunerna måste noggran-
14276: fortbilda sig. 2) Arbetsministeriet, social- och nare överväga i viiken typ av tjänsteförhållande
14277: hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunför- de anställer personal. Patientsäkerheten och en
14278: bund utredde 1999 tillsammans om sysselsätt- god vård av patienterna förutsätter att det vid
14279: ningsstödet tili kommunerna kunde omstrukture- vårdanstalterna finns fast anställd och tillräck-
14280: ras inom social- och hälsovården. Ambitionen är ligt utbildad personai för att felbehandlingar och
14281: att kommunerna inte skall utnyttja sysselsätt- försummelser skall kunna undvikas. Tillfållig
14282: ningsstödet för arbetsuppgifter som kräver fast personai som hela tiden byts ut kan inte i tillräck-
14283: anställd personal. 3) År 2001 utreder social- och ligt hög grad svara på de ökade krav som vården
14284: hälsovårdsministeriet, arbetsministeriet och Fin- ställer och som vårdmetoderna, som ständigt ut-
14285: lands Kommunförbund vilka medel som måste vecklas, förutsätter.
14286:
14287:
14288: 5
14289: KK 29112000 vp - Mikko Elo /sd ym. Ministems svar
14290:
14291:
14292: 1 Finland utexamineras årligen ca 13 800 stu- har i enlighet med mål- och verksamhetspro-
14293: derande från olika läroinrättningar och yrkeshög- grammet tillsatt en kommitte vars uppgift är att
14294: skolor för social- och hälsovården. Det finns bedöma behovet av arbetskraft inom social- och
14295: 5 000 nybörjarplatser för utbildning inom social- hälsovården och utveckla ett system enligt vilket
14296: och hälsovården. Antalet minskades med 500 man kunde följa den kvantitativa utvecklingen
14297: från 1999 på grund av den dåliga sysselsättnings- och behovet av arbetskraft på aktuell nivå och
14298: situationen. Det finns klara regionala skillnader förutse utvecklingen både regionalt och i hela
14299: då det gäller sysselsättandet av nyexaminerade. landet. Kommitten skall utarbeta ett förslag till
14300: Bäst placerar sig nyexaminerade i Nyland i ar- ett system som producerar sådan information att
14301: betslivet, däremot finns det problem i t.ex. mel- stora skillnader mellan utbudet och efterfrågan
14302: lersta Österbotten, norra Karelen, Kajanaland på arbetskraft kan undvikas. Det bör dock obser-
14303: och Birkaland. 1 huvudstadsregionen börjar det veras att inget system kan ge helt exakt informa-
14304: redan råda brist på yrkeskunniga arbetstagare. tion om förhållandet mellan antalet studerande
14305: Samtidigt flyttar nyexaminerade sjuksköterskor och behovet av arbetskraft, eftersom det sker
14306: till arbetsplatser i Norge, Sverige och England. kraftiga och t.o.m. överraskande förändringar i
14307: För närvarande beräknas ca 3 000 finska sjukskö- samhället och även inom hälso- och sjukvården
14308: terskor arbeta utomlands. Av dessa arbetar ca som det är omöjligt att förutse.
14309: 1 000 i Norge och 1 000 i England. Utomlands I spörsmålet hänvisas även till normer med
14310: erbjuds högre lön och organiserade bostads- och hjälp av vilka regeringen försöker trygga tillräck-
14311: andra förhållanden, vilket lockar arbetstagama lig personai till alla vårdanstalter. Det bör kon-
14312: mera än flyttning till en annan ort i hemlandet. 1 stateras att man har frångått denna typ av norm-
14313: framtiden, då arbetslösheten bland vårdpersona- giving inom hälso- och sjukvården i Finland. En-
14314: len hotar att övergå till brist på arbetskraft, blir ligt mål- och verksamhetsprogrammet utarbetas
14315: man tvungen att fundera på vilket sätt personalen dock som stöd för den ständigt pågående kvali-
14316: skall kunna lockas att stanna i Finland och flytta tetsledningen kvalitetsrekommendationer i sam-
14317: till orter som erbjuder inte bara arbete som mot- arbete mellan social- och hälsovårdsminsteriet,
14318: svarar utbildningen utan också förmåner som gör Stakes, kommunema, Finlands Kommunförbund
14319: det lättare för arbetstagaren att bosätta sig på den och dem som använder servicen. 1 dessa ingår
14320: nya orten. även rekommendationer gällande grundema för
14321: Utöver de åtgärder som nämns i mål- och dimensionering av personalen. Rekommendatio-
14322: verksamhetsprogrammet har regeringen vidtagit nema kommer att gälla åtminstone åldringsvår-
14323: även andra åtgärder med hjälp av vilka man främ- den, mentalvårdstjänstema och bostadsservicen
14324: jar balansen mellan arbetsmarknadens behov och för handikappade. Detta arbete håller på att inle-
14325: utbildningen inom hälso- och sjukvården. Det das under Stakes ledning och kommer att slutfö-
14326: bör konstateras att det inte för närvarande finns ras under programperioden.
14327: något bra system enligt vilket arbetskraftsbeho- Regeringen är medveten om de problem som
14328: vet inom social- och hälsovården kunde förutses hänför sig till att det å ena sidan finns yrkeskun-
14329: och med hjälp av vilket man kunde få fårska upp- nig personai som är arbetslös och å andra sidan
14330: gifter om arbetskraftsbehovet i branschen samt råder brist på arbetskraft på olika vårdanstalter.
14331: de förändringar som sker gällande behovet. 1 Fin- Med hjälp av bl.a. ovan nämnda åtgärder försö-
14332: land har man tillämpat och tillämpar fortfarande ker man påverka situationen. Regeringen har
14333: olika metoder med stöd av vilka man har försökt även beslutat höja statsandelamas nivå under de
14334: få det antal yrkesutbildade arbetstagare som ut- följnade tre åren, varvid kommunemas möjlighe-
14335: bildningen producerar att matsvara arbetsmark- ter att anställa personai även inom hälso- och
14336: nadens behov, men ännu har man inte lyckats sjukvården förbättras. Denna åtgärd kommer att
14337: skapa ett system med hjälp av vilket man skulle bidra till att arbetstagare inom hälso- och sjuk-
14338: uppnå balans. Social- och hälsovårdsministeriet vården som nu är arbetslösa sysselsätts och till att
14339:
14340:
14341: 6
14342: Ministems svar KK 29112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
14343:
14344:
14345:
14346: man är förberedd på den brist på arbetskraft som i betskraft i framtiden genom att redan nu syssel-
14347: framtiden hotar inom hälso- och sjukvården på sätta vårdpersonalen i sådana uppgifter som de
14348: grund av den stora pensionsvågen. Kloka besluts- har utbildats tili och där de redan för närvarande
14349: fattare i kommunema tryggar tillgången på ar- behövs.
14350:
14351:
14352: Helsingfors den 13 april 2000
14353:
14354: Omsorgsminister Eva Biaudet
14355:
14356:
14357:
14358:
14359: 7
14360: KK 292/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
14361:
14362:
14363:
14364:
14365: KIRJALLINEN KYSYMYS 292/2000 vp
14366:
14367: Tshetshenian lasten auttaminen
14368:
14369:
14370:
14371:
14372: Eduskunnan puhemiehelle
14373:
14374: Tshetshenian sodassa eletään jonkinlaista väli- Suomi lähetti aikoinaan Ruotsiin ja muihin
14375: vaihetta; neuvotteluja rauhan saamiseksi ei kui- Pohjoismaihin tuhansia lapsia turvaan sodan ja-
14376: tenkaan ole aloitettu. Tshetsheniassakin eniten loista. Talvisodan aikana, 60 vuotta sitten, tshet-
14377: kärsivät siviilit, erityisesti lapset, vanhukset ja sheenit avasivat venäläisiä vastaan toisen, eteläi-
14378: naiset. Maailman julkinen mielipide on odotta- sen rintaman, joka helpotti suomalaisten sotilai-
14379: nut Venäjän lopettavan sotatoimet pikaisesti ja den painetta. Nyt meillä olisi tilaisuus auttaa
14380: toimivan aidon rauhan saamiseksi alueelle, mut- Tshetshenian kansaa omalta osaltamme tar-
14381: ta käytännön tasolla toimia kansan kärsimysten joamalla heidän lapsilleen turvaa, kunnes rauha
14382: helpottamiseksi ei ole juuri tehty. saadaan aikaiseksi ja maan jälleenrakentaminen
14383: Liettuataisen Avikilain kaupungissa toimii or- käyntiin.
14384: pokoti, joka oman maansa lasten lisäksi on alka-
14385: nut vastaanottaa suojiinsa tshetsheenilapsia so- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14386: danjaloista. Toiminnan sai käyntiin Liettuan par- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14387: lamentissa toimiva Tshetshenia-ryhmä, joka on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14388: lisäksi edesauttanut lasten sijoittamista liettualai- vaksi seuraavan kysymyksen:
14389: siin perheisiin sekä järjestänyt kesäleirejä useille
14390: kymmenille Tshetshenian lapsille. Ryhmän edus- Onko hallitus suunnittelemassa käytän-
14391: taja vieraili näissä merkeissä myös Suomen edus- nön toimia Tshetshenian siviiliväestön,
14392: kunnassa, mutta ei saanut asialleen juurikaan etenkin lasten, auttamiseksi Suomessa?
14393: ymmärrystä.
14394:
14395:
14396: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
14397:
14398: Markku Laukkanen /kesk
14399:
14400:
14401:
14402:
14403: Versio 2.0
14404: KK 292/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
14405:
14406:
14407:
14408:
14409: Eduskunnan puhemiehelle
14410:
14411: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa markalla. Lisäksi Suomi tuki yhdellä miljoonalla
14412: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- markalla YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toi-
14413: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mintaa sotaa pakenevien hyväksi ja 106 000 mar-
14414: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen kalla Maailman terveysjärjestön lääketoimituk-
14415: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sia. Ulkoasiainministeriö päättää lähitulevaisuu-
14416: 292/2000 vp: dessa uudesta avustuserästä, jolloin avustusum-
14417: maa nostettaisiin tänä vuonna viiteen miljoonaan
14418: Onko hallitus suunnittelemassa käytän- markkaan ottaen huomioon erityisesti Tshetshe-
14419: nön toimia Tsetshenian siviiliväestön, nian, mutta myös sitä ympäröivien alueiden hy-
14420: etenkin lasten, auttamiseksi Suomessa? vin vaikea humanitaarinen tilanne. Apua on tar-
14421: koitus kanavoida jatkossa SPR/ICRC:n,
14422: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- UNHCR:n ja Kirkon ulkomaanavun kautta.
14423: ti seuraavaa: YK:nvuoden 1989 yleissopimuksen lapsen oi-
14424: Lasten suojelu aseellisissa konflikteissa on ollut keuksista mukaan kaiken lapsen oikeuksia suoje-
14425: kansainvälisen yhteisön kasvavan huolen kohtee- levan toiminnan tulee tapahtua lapsen oman edun
14426: na 1990-luvun, jolloin sekä YK:n yleiskokous, ehdoilla. Suojelua konfliktialueilla voidaan ke-
14427: ihmisoikeustoimikunta että lapsen oikeuksien hittää humanitaaristen operaatioiden ja ihmisoi-
14428: komitea ovat antaneet suosituksensa aiheesta. keuksien monitoroinnin kautta sekä konfliktin
14429: Lasten oikeudet ovat myös olleet Suomen ihmis- osapuolten sitoutumisella lapsia suojeleviin eri-
14430: oikeuspolitiikan painopistealueita naisten, vä- tyistoimenpiteisiin. Väliaikaistoimenpiteiden ei
14431: hemmistöjen ja alkuperäiskansojen ohella. tule vaikeuttaa uudelleensopeutumista konfliktin
14432: YK:npääsihteeri nimitti oman lasten oikeuk- jälkeiseen tilanteeseen. Lapsen edun mukaista on
14433: sien erityisedustajan vuonna 1997, joka on jatka- pääsääntöisesti pysyä omien huoltajiensa hoidos-
14434: nut lasten suojelupuutteiden ratkomista yhdessä sa ja mikäli uudelleensijoitteluun on tarvetta, sen
14435: UNICEF:in ja muiden humanitaaristen järjestö- tulee aina olla vapaaehtoista ja mieluiten tapah-
14436: jen, ETYJ:in sekä YK-jäsenmaiden, ml. EU, tua lähellä kotiseutua. Poikkeuksia voivat muo-
14437: kanssa. Erityisedustajan laajan kenttätyön tulok- dostaa erityiset olosuhteet, esimerkiksi erityis-
14438: sena YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 25. sairaanhoidon tarve. UNHCR arvioi kansainväli-
14439: elokuuta 1999 ohjeeiliset säännökset lasten suo- sen suojelumandaattinsa perusteella kansainväli-
14440: jelemiseksi aseellisissa konflikteissa. sen uudelleensijoitus- tai evakuointitarpeen kus-
14441: Suomi myönsi pian sodan alettua syksyllä sakin kriisitilanteessa tehden mahdolliset esityk-
14442: 1999 3,1 miljoonaa markkaa humanitaarista set hallituksille. Suomelle ei ole toistaiseksi teh-
14443: apua sodan uhrien auttamiseksi Kaukasuksella. ty esityksiä tshetsheenipakolaislasten sijoittami-
14444: Suomen Punaisen Ristin (SPR) ja Kansainväli- seksi. Suomesta on toistaiseksi hakenut turva-
14445: sen Punaisen Ristin Komitean (ICRC) yhteistä paikkaa yksi perhe, joka on kertonut tulleensa
14446: avustushanketta Suomi tuki kahdella miljoonalla Tshetsheniasta.
14447:
14448:
14449:
14450: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
14451:
14452: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
14453: 2
14454: Ministems svar KK 292/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: Tili riksdagens talman
14460:
14461: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger jekt understöddes med två milj. mk av Finland.
14462: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- Dessutom gav Finland en milj. mk i bidrag tili
14463: rådet översänt följande av riksdagsledamot FN:s flyktingkommissariat UNHCR för arbetet
14464: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- bland dem som flydde undan kriget och 106 000
14465: ga spörsmål SS 292/2000 rd: mk tili Världshälsoorganisationen för transpor-
14466: ter av läkemedel. lnom en snar framtid kommer
14467: Håller regeringen på med praktiska åt- utrikesministeriet att besluta om en ny bidrags-
14468: gärder för att i Finland hjälpa den tje- post och det är då meningen att årets bidrag skall
14469: tjenska civilbefolkningen, särskilt bar- höjas tili fem milj. mk med särskild hänsyn tili
14470: nen? den mycket svåra humanitära situationen i fram-
14471: för allt Tjetjenien men också i de omkringliggan-
14472: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de områdena. Meningen är att biståndet i fortsätt-
14473: föra följande: ningen skall kanaliseras via FRK/ICRC, UNHCR
14474: Skyddet av barn i väpnade konflikter har varit fö- och Kyrkans utlandshjälp.
14475: remål för det intemationella samfundets växande Enligt 1989 års FN-konvention om barnets
14476: oro under 1990-talet då FN:s generalförsamling, rättigheter skall barnets bästa komma i främsta
14477: kommission för de mänskliga rättigheterna och rummet vid alla åtgärder som rör skydd för bam.
14478: kommitte för barnets rättigheter har kommit med Skyddet i konfliktområden kan utveck1as genom
14479: rekommendationer i denna fråga. Bamens rättig- humanitära insatser och övervakning av de
14480: heter har också varit ett tyngdpunktsområde för mänskliga rättighetema samt genom att partema i
14481: den finska politiken angående mänskliga rättig- en konflikt förbinder sig att vidta särskilda åtgär-
14482: heter, vid sidan av rättigheterna för kvinnor, mi- der som skyddar barnen. De interimistiska åtgär-
14483: noriteter och ursprungsbefolkningar. derna får inte försvåra återanpassningen när kon-
14484: FN:s generalsekreterare utnämnde en egen flikten är över. 1 regel är det bäst för bamet att
14485: särskild företrädare för bamens rättigheter 1997. stanna hos sina vårdnadshavare. 1 de fall att om-
14486: Tilisammans med Unicef och andra humanitära placering behövs skall den alltid vara frivillig
14487: organisationer, OSSE och FN:s medlemsländer, och helst ske i närheten av hemtraktema. Särskil-
14488: inbegripet EU, harhan fortsatt arbetet med att av- da omständigheter kan utgöra undantag, t.ex. be-
14489: hjälpa bristerna i bamens skydd. Hans omfattan- hovet av specialsjukvård. UNHCR bedömer be-
14490: de fåltarbete resulterade i att FN:s säkerhetsråd hovet av intemationell omplacering eller evakue-
14491: antog riktlinjer för skydd av barn i väpnade kon- ring särskilt för varje krissituation i enlighet med
14492: flikter den 25 augusti 1999. sitt intemationella skyddsmandat och kommer
14493: Rätt snart efter krigsutbrottet hösten 1999 be- med eventuella förslag tili regeringarna. Finland
14494: viljade Finland 3,1 milj. mk i humanitärt bistånd har tills vidare inte mottagit några framställning-
14495: för att hjälpa krigets offer i Kaukasien. Finlands ar om placering av tjetjenska barnflyktingar. 1
14496: Röda Kors (FRK) och lnternationella Röda Kors- Finland har tilis vidare en familj som sagt sig
14497: kommittens (ICRC) gemensamma biståndspro- komma från Tjetjenien sökt asyl.
14498:
14499:
14500:
14501: Helsingfors den 14 april 2000
14502:
14503: Utrikesminister Erkki Tuomioja 3
14504: j
14505: j
14506: j
14507: j
14508: j
14509: j
14510: j
14511: j
14512: j
14513: j
14514: j
14515: j
14516: j
14517: j
14518: j
14519: j
14520: j
14521: j
14522: j
14523: j
14524: j
14525: j
14526: j
14527: KK 293/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
14528:
14529:
14530:
14531:
14532: KIRJALLINEN KYSYMYS 293/2000 vp
14533:
14534: Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut
14535:
14536:
14537:
14538:
14539: Eduskunnan puhemiehelle
14540:
14541: Henkilöltä, joka joutuu krooniseen laitoshoi- minimitulorajan, jolla sosiaali- ja terveysminis-
14542: toon, peritään hoitomaksuina 80 prosenttia kuu- teriön mukaan toimeentulotuen myöntämisperus-
14543: kausittaisista nettotuloista. Palkkatulojen lisäksi teet täyttyvät. Kuitenkaan ministeriö ei ole anta-
14544: otetaan huomioon mm. korko-, osinko- ja vuok- nut kunnille virallisesti tällaisia ohjeita uuden
14545: ratulot 15 §:n 5 momentin soveltamisesta.
14546: Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuja Voimassa olevan lain takia monen perheen
14547: koskevan lain (734/1992) 15 §:ssä todetaan, että elintaso laskee huomattavan paljon, jos krooni-
14548: maksu voidaan kuitenkin määrätä sen suuruisek- seen laitoshoitoon joutuneen tulot ovat olleet
14549: si, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtai- perheen päätulonlähde. Suurehkoistakin nettotu-
14550: seen käyttöön jää kuukausittain vähintään 450 loista 80 prosenttia syö leijonanosan. Perityn
14551: markkaa. 17. 9.1999 annetulla asetuksella lain maksun jälkeen käteen jäävä osuus ylittää usein
14552: 15 §:ään lisättiin 5 momentti, jossa määrätään, vain niukasti minimitulorajan. Tuskin on oikeu-
14553: että "selvityksen perusteella maksu tulee tarvit- denmukaista rangaista kotiin jäänyttä roimalla
14554: taessa määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asia- elintason laskulla siksi, että tämän aviopuoliso
14555: kasmaksuista annetun lain (734/1992) 11 §:n on joutunut pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
14556: säännös huomioon ottaen 1 momentissa säädet-
14557: tyä alemmaksi siten, että yhteistaloudessa elä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14558: neen henkilön ja alaikäisten lasten elatus tulee jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14559: asianmukaisesti turvatuksi". valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14560: Asetuksessa paino on kahdessa kohdassa: sa- vaksi seuraavan kysymyksen:
14561: nassa "tarvittaessa" ja sanoissa "asianmukaisesti
14562: turvatuksi". "Tarvittaessa" -sana viittaa siihen, Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
14563: että potilaan kuukausituloista perittävää summaa ta pitkäaikaista laitoshoitoa koskevan
14564: alennetaan 80 prosentista, jos avio- tai avopuoli- lain (734/1992) 15 §:n 5 momenttia voi-
14565: son toimeentulo ei tule muutoin "asianmukaises- taisiin soveltaa jo ennen kuin toimeentu-
14566: ti turvatuksi". Toisin sanoen mainittua 80 pro- lotuen myöntämisperusteet täyttyvät ja
14567: senttia ryhdytään alentamaan vasta silloin, kun näin estää kotiinjäävän puolison elinta-
14568: avio- tai avopuolison tulot uhkaavat jäädä alle son kohtuuton lasku?
14569:
14570:
14571: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
14572:
14573: Eero Akaan-Penttilä /kok
14574:
14575:
14576: Versio 2.0
14577: KK 293/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerin vastaus
14578:
14579:
14580:
14581:
14582: Eduskunnan puhemiehelle
14583:
14584: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lakia säädettäessä, on t01mmut pääsääntöisesti
14585: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hyvin ja sen perusteella on voitu ottaa huomioon
14586: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen esimerkiksi pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutu-
14587: vastattavaksi kansanedustaja Eero Akaan-Pentti- neiden henkilöiden puolison ja lasten elatuksen
14588: län /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tarve maksua alentavana tekijänä.
14589: KK 293/2000 vp: Asiakasmaksulain 11 §:n soveltaminen on
14590: kuitenkin edellyttänyt sitä, että palvelun käyttä-
14591: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- jä, esimerkiksi pitkäaikaisessa laitoshoidossa
14592: ta pitkäaikaista laitoshoitoa koskevan oleva tai hänen valtuuttamansa henkilö, pyytää
14593: lain (734/1992) 15 §:n 5 momenttia voi- maksun alennusta. Erityisesti pitkäaikaiseen lai-
14594: taisiin soveltaa jo ennen kuin toimeentu- toshoitoon otetut henkilöt tai heidän omaisensa
14595: lotuen myöntämisperusteet täyttyvät ja eivät ole aina tienneet tästä maksun alentamis-
14596: näin estää kotiin jäävän puolison elinta- mahdollisuudesta. Sen vuoksi maksun alentamis-
14597: son kohtuuton lasku? ta ei aina ole haettu, vaikka siihen olisi ollut hy-
14598: vät perusteet.
14599: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Jotta pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan
14600: ti seuraavaa: henkilön tai hänen omaistensa tietämättömyys ei
14601: Kuten kysymyksessä todetaan, on pitkäaikaisen johtaisi toimeentuloa vaikeuttaviin oikeuden me-
14602: laitoshoidon maksu 80 prosenttia hoidossa ole- netyksiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
14603: van henkilön nettotuloista. Hoidettavalle on kui- maksuista annettua asetusta (912/1992), jäljem-
14604: tenkin aina jätettävä vähintään 450 markkaa kuu- pänä asiakasmaksuasetus, muutettiin 1.10.1999
14605: kaudessa käyttövaraksi. Mikäli laitoshoitoon lukien. Muutoksella asetukseen lisättiin uusi
14606: joutuneella on huollettavia, esimerkiksi alaikäi- 15 §:n 5 momentti, jonka mukaan henkilön jou-
14607: siä lapsia tai puoliso, joiden elatus on ollut koko- tuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon, tulee hänen
14608: naan tai pääosin riippuvainen hoitoon joutuneen perhetilanteensa selvittää ennen maksun määrää-
14609: tuloista, merkitsisi tämä 80 prosentin maksu sitä, mistä ja tämän selvityksen perusteella alentaa
14610: että edellä todettujen huonettavien toimeentulo maksua siten kuin asiakasmaksulain 11 §:ssä
14611: vaikeutuisi olennaisesti. säädetään.
14612: Koska tällainen tilanne ei ole miltään osin pe- Asiakasmaksuasetuksen 15 §:n 5 momentin
14613: rusteltu, voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksena on edellä olevan mukaisesti ollut
14614: asiakasmaksuista annetun lain (734/1992), jäl- nimenomaisesti varmistaa se, että jo ennen pitkä-
14615: jempänä asiakasmaksulaki, 11 §:n perusteella aikaishoidon maksun määräämistä selvitetään
14616: yksittäistapauksissa alentaa maksua, jos henki- hoitoon joutuneen puolison ja alaikäisten lasten
14617: lön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset toimeentulon edellytykset. Jos selvitys osoittaa,
14618: tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen sii- että puolison ja alaikäisten lasten toimeentulo on
14619: hen on syytä. Tämä maksun alentamista koskeva riippuvainen kokonaan tai osittain hoitoon joutu-
14620: säännös, joka sisällytettiin sosiaali- ja terveyden- neen tuloista, tulee tämä ottaa huomioon jo siinä
14621: huollon asiakasmaksusäännöksiin asiakasmaksu- vaiheessa, kun maksu määrätään. Säännöksen
14622:
14623:
14624: 2
14625: Ministerin vastaus KK 293/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
14626:
14627:
14628: tarkoituksena on siten toimia juuri siten kuin ky- sen sijaan voida ennakoida sellaista tilannetta,
14629: symyksessä toivotaan eli maksua voidaan ja tar- jossa pitkäaikaishoidon aikana kotiin jääneiden
14630: vittaessa pitääkin alentaa jo ennen kuin toimeen- omaisten taloudellinen tilanne muuttuu siitä,
14631: tulon myöntämisperusteet täyttyvät. Sosiaali- ja mikä se oli hoidon alkaessa. Mikäli taloudellinen
14632: terveysministeriön tiedossa ei ole, että kunnat ja tilanne muuttuu olennaisesti, pitää tällaisissa ta-
14633: kuntayhtymät olisivat toimineet asiakasmaksu- pauksissa asianosaisten itse olla aktiivisia ja pyy-
14634: asetuksen 15 § :n 5 momentin vastaisesti. tää tarvittaessa pitkäaikaishoidon maksun alenta-
14635: Asiakasmaksuasetuksen 15 §:n 5 momentin mista.
14636: tai minkään muunkaan säännöksen perusteella ei
14637:
14638:
14639: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
14640:
14641: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
14642:
14643:
14644:
14645:
14646: 3
14647: KK 293/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok Ministems svar
14648:
14649:
14650:
14651:
14652: Tili riksdagens talman
14653:
14654: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger fungerat bra och på basis av den har t.ex. under-
14655: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- håll av make och bam till en person som tagits in
14656: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero för långvarig anstaltsvård kunnat beaktas som en
14657: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga avgiftsminskande faktor.
14658: spörsmål SS 293/2000 rd: Tillämpningen av 11 § klientavgiftslagen har
14659: emellertid förutsatt att den som använder tjäns-
14660: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ten, t.ex. en person i långvarig anstaltsvård eller
14661: för att 15 § 5 mom. i lagen om långvarig en av honom befullmäktigad person, skall anhål-
14662: anstaltsvård (734/1992) skall kunna till- la om nedsättning av avgiften. I synnerhet perso-
14663: lämpas redan innan villkoren för bevil- ner som tagits in för långvarig anstaltsvård eller
14664: jande av utkomststöd uppfylls och såle- deras anhöriga har inte alltid känt till denna möj-
14665: des förhindra att levnadsstandarden för lighet att få nedsatt avgift. Därför har nedsätt-
14666: den make som bor kvar hemma inte sjun- ning inte alltid sökts även om det hade funnits
14667: ker oskäligt mycket? goda grunder för beviljande.
14668: F ör att okunskapen hos en person i långvarig
14669: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- anstaltsvård eller hans anhöriga inte skallleda till
14670: föra följande: rättsförluster som försvårar utkomsten, ändrades
14671: Såsom framgår av spörsmålet utgör avgiften för förordningen om klientavgifter inom social- och
14672: långvarig anstaltsvård 80 % av klientens nettoin- hälsovården (912/1992), nedan klientavgiftsför-
14673: komster. Den som får vård måste emellertid all- ordningen, från den 1 oktober 1999. Genom änd-
14674: tid ha minst 450 mk per månad till sitt förfogan- ringen fogades ett nytt 5 mom. till förordningens
14675: de. Om den som tas in för anstaltsvård har t.ex. 15 §, enligt vilket familjesituationen skall utre-
14676: minderåriga barn eller en make, vars försörjning das när en person tas in för 1ångvarig anstalts-
14677: helt eller i huvudsak varit beroende av klientens vård innan avgiften bestäms och på basis av den-
14678: inkomster, innebär 80 % av avgiften att utkomst- na utredning skall avgiften sänkas i enlighet med
14679: förutsättningama för ovan nämnda personer vä- 11 § klientavgiftslagen.
14680: sentligt försvåras. Syftet med 15 § 5 mom. klientavgiftsförord-
14681: Eftersom en dylik situation inte på något vis är ningen är i enlighet med det som står ovan ut-
14682: motiverad kan avgiften med stöd av 11 § lagen tryckligen att garantera att utkomstförutsättning-
14683: om klientavgifter inom social- och hälsovården ama för maken och minderåriga barn till den som
14684: (734/ 1992), nedan klientavgiftslagen, nedsättas i tagits in för vård utreds redan innan avgiften för
14685: . enski1da fall, om det finns skäl därtill med beak- långtidsvård bestäms. Om utredningen visar att
14686: tande av den betalningsskyldiges försörjnings- maken och de minderåriga bamens utkomst är
14687: plikt eller utkomstmöj1igheter eller vårdsynpunk- helt eller delvis beroende av inkomsterna hos den
14688: ter. Denna bestämmelse om nedsättning av avgif- som tagits in för vård, skall detta beaktas redan
14689: ten som togs in bland de bestämmelser som gäl- då avgiften bestäms. Syftet med bestämme1sen är
14690: ler klientavgifter inom social- och hälsovården således att förfaringssättet uttryckligen ska vara
14691: då klientavgiftslagen stiftades, har i detstorahela det som avses i spörsmålet, dvs. att avgiften kan
14692:
14693:
14694: 4
14695: Ministerns svar KK 293/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
14696:
14697:
14698: och vid behov bör nedsättas redan innan villko- annan bestämmelse som helst förutse en sådan si-
14699: ren för beviljande av utkomststöd uppfylls. Tili tuation där den ekonomiska situationen för de an-
14700: social- och hälsovårdsministeriets kännedom har höriga som bor kvar hemma under långtidsvår-
14701: inte kommit att kommunerna och samkommuner- den förändras jämfört med läget i början av vår-
14702: na skulle ha brutit mot 15 § 5 mom. klientavgifts- den. Om den ekonomiska situationen förändras
14703: förordningen. väsentligt skall de berörda partema själva vara
14704: Det är däremot omöjligt att med stöd av 15 § aktiva och vid behov anhålla om att avgiften för
14705: 5 mom. klientavgiftsförordningen eller viiken långtidsvård sänks.
14706:
14707:
14708:
14709: Helsingfors den 13 april 2000
14710:
14711: Omsorgsminister Eva Biaudet
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: 5
14717: KK 294/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk ym.
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: KIRJALLINEN KYSYMYS 294/2000 vp
14723:
14724: Seutukuntajaon tarkistuksen aikataulu
14725:
14726:
14727:
14728:
14729: Eduskunnan puhemiehelle
14730:
14731: Sisäasiainministeriö pyysi viime syksynä kunnil- sisäasiainministeriöstä luvattiin toteuttaa muu-
14732: ta ja maakunnan liitoilta lausunnon mahdollisis- tokset alkukevään 2000 aikana. Uuden ohjelma-
14733: ta tarpeista tarkistaa voimassa olevaa seutukunta- kauden kehittämishankkeiden valmistelu on
14734: jakoa. Seutukunnista on muodostunut keskeinen käynnissä. Pohjois-Pohjanmaalla toimitaan käy-
14735: aluekehitysorganisaatio erityisesti EU:n tavoite- tännössä jo uuden aluejaon pohjalta.
14736: ohjelmien toteutuksessa. Vastaavasti seutukunta- Olisikin välttämätöntä, että seutukuntajaon
14737: työ on lisännyt kuntien välistä yhteistyötä myös muutokset vahvistettaisiin pikaisesti tämän ke-
14738: muilla hallinnonaloilla. vään aikana. Tämä varmistaisi EU:n uuden ra-
14739: Koko maassa seutukuntajaon tarkistusta esitti kennerahastokauden täysimääräisen hyödyntä-
14740: toistakymmentä kuntaa. Pohjois-Pohjanmaalla misen jo alkuvaiheessa. Seutukuntamuutoksia ei
14741: näitä muutosesityksen tehneitä kuntia oli seitse- tulisi kytkeä kihlakuntien aluejakoon, koska kyse
14742: män, eli Haapavesi ja Rantsila haluavat Siika- on kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustu-
14743: latvan seutukuntaan, Pudasjärvi Iin seutukun- vasta toiminnasta. Kihlakuntien aluejakoon kun-
14744: taan ja Lumijoki, Liminka, Temmes ja Tyrnävä nat eivät ole esittäneet muutoksia.
14745: Oulun seutukuntaan.
14746: Pohjois-Pohjanmaan liitto antoi omassa lau- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14747: sunnossaan tuen seutukuntamuutoksille. Muu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14748: tosesitykset perustuvat kuntien valtuustojen pää- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14749: töksiin. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14750: Hallitus on korostanut omissa kannanotois-
14751: saan kunnallisen itsehallinnon vahvistamista. Tä- Aikooko hallitus vahvistaa kuntien ja
14752: män mukaan olisi johdonmukaista, että seutu- maakunnan liittojen esittämät tarkistuk-
14753: kuntajaossa kunnioitettaisiin kunnallisdemokra- set seutukuntajakoon vielä kevään 2000
14754: tiaa. aikana ja
14755: Lopulliset päätökset seutukuntajaon tarkista-
14756: misesta ovat kuitenkin viivästyneet. Alun perin kunnioittaako hallitus päätöksessään
14757: kunnallista itsehallintoa?
14758:
14759:
14760: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
14761:
14762: Antti Rantakangas /kesk Unto Valpas /vas
14763: Inkeri Kerola /kesk Pekka Vilkuna /kesk
14764: Tapio Karjalainen /sd
14765:
14766: Versio 2.0
14767: KK 294/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym. Ministerin vastaus
14768:
14769:
14770:
14771:
14772: Eduskunnan puhemiehelle
14773:
14774: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- seutukunnan alue kattaisi yhden tai useamman
14775: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kihlakunnan tai päinvastoin kihlakunta yhden tai
14776: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen useamman seutukunnan. Varsinkin suurten kes-
14777: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- kusten yksittäiset kihlakunnat ja seutukunnat tu-
14778: kaan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- levat jatkossakin poikkeamaan alueellisesti toi-
14779: myksen KK 294/2000 vp: sistaan. Paitsi väestömäärät myös kielipoliittiset
14780: syyt voivat olla syynä siihen.
14781: Aikooko hallitus vahvistaa kuntien ja Sisäasiainministeriö on juuri ( 6.4.2000) lähet-
14782: maakunnan liittojen esittämät tarkistuk- tänyt lääninhallituksille kirjeen, jossa niiltä pyy-
14783: set seutukuntajakoon vielä kevään 2000 detään ehdotukset kihlakuntajaon muuttamisek-
14784: aikana ja si. Lääninhallitukset veivoitetaan hankkimaan
14785: asiasta asianomaisten kuntien, kihlakunnanviras-
14786: kunnioittaako hallitus päätöksessään tojen, kihlakuntien erillisten virastojen ja maa-
14787: kunnallista itsehallintoa? kunnan liittojen lausunnot. Valmistelussa on
14788: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- otettava huomioon seutukuntajakoon suunnitel-
14789: ti seuraavaa: lut muutokset. Esitykset ja lausunnot tulee toi-
14790: mittaa sisäasiainministeriölle 26.5.2000 mennes-
14791: Sisäasiainministeriö käynnisti seutukuntajaon sä.
14792: tarkistamisen todella jo 22.9.1999 pyytämällä Seutukuntajaon ja kihlakuntajaon yhteensovit-
14793: maakunnan liitoilta perustellut ehdotukset voi- taminen on siis mahdollista vasta, kun kihlakun-
14794: massa olevaan seutukuntajakoon. Tarkoituksena taehdotukset ovat tulleet alueiden lausuntokier-
14795: oli, että seutukuntajaon muutostarpeet olisivat rokselta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutok-
14796: siinä vaiheessa tiedossa, kun kihlakuntajaon set seutukuntajakoon tulisivat voimaan vuoden
14797: uudistus pääsisi alkamaan. Ajatuksena oli, että 2001 alusta. Se ei kuitenkaan millään tavalla voi
14798: eduskunnalle toukokuussa 1999 annettu valtio- olla esteenä kuntayhteistyölle maakunnan ja kun-
14799: neuvoston selonteko kihlakuntauudistuksen to- tien ehdottaman uuden seutukunnan sisällä. Mo-
14800: teutumisesta (VNS 111999 vp) olisi voitu käsitel- nessa tapauksessa näin on jo käynytkin.
14801: lä syysistuntokaudella. Niin ei kuitenkaan käy- Sisäasiainministeriöllä on kuntien seutukun-
14802: nyt. Eduskunta käsitteli selonteon hallintovalio- tayhteistyöstä erittäin myönteiset kokemukset.
14803: kunnan mietinnön (Ha VM 6/2000 vp) pohjalta Erityisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan mu-
14804: täysistunnossaan vasta 14.3.2000. kaisessa kehittämistyössä on toteutettu useita ja
14805: Seutukuntajaon ja kihlakuntajaon yhteensovit- tuloksiltaan merkittäviä koko seutukunnan yh-
14806: tamisvelvollisuus perustuu valtioneuvoston peri- teishankkeita. Parhaillaan on käynnistynyt alue-
14807: aatepäätökseen 4.11.1999 valtion paikallisten kehityslain uudistamisvalmistelu. Siinä yhtey-
14808: aluejaotusten selkeyttämisestä ja yhtenäistämi- dessä arvioidaan myös seutukuntien merkitystä
14809: sestä. Pyrkimyksenä on yhteensovittaa niin, että alueellisen kehittämisen toimijoina.
14810:
14811:
14812:
14813: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
14814:
14815: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
14816: 2
14817: Ministems svar KK 294/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym.
14818:
14819:
14820:
14821:
14822: Tili riksdagens talman
14823:
14824: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kala områdesindelningar. Syftet är att enhetliga
14825: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- indelningen på det sättet att en ekonomisk region
14826: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti skulle täcka en eller flera härad eller vice versa
14827: Rantakangas /cent m.fl. undertecknade skriftliga att ett härad skulle täcka en eller flera ekonomis-
14828: spörsmål SS 294/2000 rd: ka regioner. 1 synnerhet enskilda härad och eko-
14829: nomiska regioner av stora centrum kommer ock-
14830: Har riksdagen för avsikt att ännu under så i fortsättningen att regionalt avvika från var-
14831: våren 2000 fastställa de ändringar av andra. Förutom folkmängden kan också språkpo-
14832: indelningen i ekonomiska regioner som litiska skäl vara orsaken tili det.
14833: kommunerna och landskapsförbunden Inrikesministeriet har nyligen ( 6.4.2000)
14834: har föreslagit och skickat ett brev tilllänsstyrelsema och bett dem
14835: ge sina förslag till förändringar av häradsindel-
14836: respekterar riksdagen den kommunala ningen. Länsstyrelsema åläggs att skaffa utlåtan-
14837: självstyrelsen i sitt beslut? den från häradsämbeten, häradens särskilda ser-
14838: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vicekontorna och landskapsförbunden. 1 förbere-
14839: föra följ ande: delsema bör man ta i beaktande de förändringar
14840: som har planerats för indelningen i ekonomiska
14841: lnrikesministeriet inledde faktiskt redan den 22 regioner. Inrikesministeriet ber att få förslagen
14842: september 1999 granskningen av indelningen i och utlåtandena senast den 26 maj 2000.
14843: ekonomiska regioner genom att be motiverade Det är alltså möjligt att koordinera indelning-
14844: förslag om förändringar tili den gällande indel- en i ekonomiska regioner och häradsindelningen
14845: ningen i ekonomiska regioner från landskapsför- först då häradsförslagen har kommit från remiss.
14846: bunden. Syftet var att förändringsbehoven av in- I dagens läge ser det ut att förändringarna av in-
14847: delningen i ekonomiska regioner skulle ha varit delningen i ekonomiska regioner skulle kunna
14848: kända i det skedet då reformen av häradsindel- träda i kraft från och med början av 2001. Det kan
14849: ningen skulle börja .. Meningen var att Statsrå- ändå på inget sätt vara ett hinder för kommun-
14850: dets redogörelse om verkställigheten av härads- samarbete inom den nya ekonomiska region som
14851: reformen (SRR 111999 rd) som inlämnades tili landskapsförbundet och kommunerna har före-
14852: riksda,gen i maj 1999 skulle ha behandlats under slagit. 1 många fall har detta redan hänt.
14853: höstsessionsperioden. Så gick det ändå inte. Inrikesministeriet har mycket goda erfarenhe-
14854: Riksdagen hade förvaltningsutskottets betänkan- ter av kommunernas samarbete i de ekonomiska
14855: de (FvUB 6/2000 rd) som grund och behandlade regionerna. 1 synnerhet inom utvecklingsarbetet
14856: redogörelsen först i sitt plenum den 14 mars som baserar sig på EU:s regional- och strukturpo-
14857: 2000. litik har man genomfört flera gemensamma pro-
14858: Skyldigheten att koordinera indelningen i eko- jekt som har varit betydelsefulla för hela ekono-
14859: nomiska regioner och härad baserar sig på stats- miska regionen. För närvarande har man inlett en
14860: rådets principbeslut den 4 november 1999 om revidering av lagen om regional utveckling. 1 det
14861: förtydligande och förenhetligande av statens lo- sammanhanget evalueras också de ekonomiska
14862:
14863:
14864: 3
14865: KK 294/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk ym. Ministerns svar
14866:
14867:
14868: regionernas betydelse som aktörer för den regio-
14869: nala utvecklingen.
14870:
14871:
14872:
14873: Helsingfors den 14 april 2000
14874:
14875: Region- och kommunminister Martti Korhonen
14876:
14877:
14878:
14879:
14880: 4
14881: KK 295/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
14882:
14883:
14884:
14885:
14886: KIRJALLINEN KYSYMYS 295/2000 vp
14887:
14888: Tornionjoen lisääminen Natura-ohjelmaan
14889:
14890:
14891:
14892:
14893: Eduskunnan puhemiehelle
14894:
14895: Tornionlaakson asukkaille ja maanomistajille on mitä vaikutuksia Naturaan lisäämisellä tulisi ole-
14896: tullut täydellisenä yllätyksenä tieto, että hallitus maan alueen maanviljelykseen, lohenpyyntiin,
14897: kaavailee Tornionjoen lisäämistä Natura 2000 siianlippoukseen ja muuhun perinnekalastuk-
14898: -ohjelmaan. Virikkeenä on ollut julkisuuteen toi- seen, lomarakentamiseen, turpeenottoon ja
14899: mitettujen tietojen mukaan Ruotsin kannanmuu- asuinkiinteistöjen sekä teollisuuslaitosten jäte-
14900: tos asiassa. Todellisten syiden jäljet johtanevat vesien puhdistukseenja mitkä ovat käytön rajoi-
14901: kuitenkin kotimaisiin sylttytehtaisiin. tusten korvausperusteet Vasta tällaisen infor-
14902: Tieto on aiheuttanut ihmetystä ja vahvoja epä- maatiokierroksen jälkeen on mahdollista harkita
14903: luuloja viranomaisia kohtaan. Perustellusti voi- periaatepäätöksen tekemistä.
14904: daan sanoa, että paikallisten asukkaiden ja ympä-
14905: ristöministeriön välillä vallitsee täydellinen luot- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14906: tamuspula. Maanomistajat kokevat joutuneensa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14907: ympäristöviranomaisten kiusanteon kohteeksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14908: Kun yksi ohjelma on saatu päätökseen, niin uusi vaksi seuraavan kysymyksen:
14909: odottaa jo nurkan takana. Tällaisesta tilanteesta
14910: on kerta kaikkiaan päästävä. Aikooko hallitus välittömästi ennen kuin
14911: Tietojen mukaan ympäristöministerin johta- tekee periaatepäätöksen Tornionjoen li-
14912: ma ministerityöryhmä selvittää asiaa. Ilmeisesti säämisestä Natura-ohjelmaan järjestää
14913: pyritään ensin tekemään periaatepäätös ja vasta maanomistajille ja paikallisille asuk-
14914: sitten informoidaan maanomistajia. Järjestys on kaille sekä kunnille kuulemistilaisuuk-
14915: väärä. Ministeriön on ensin kuultava maanomis- sia, joissa selvitetään täsmällisesti ja
14916: tajia ja paikallista väestöä, ja heidän mielipiteen- myös kirjallisina alueen rajaukset sekä
14917: sä on otettava huomioon asiasta päätettäessä. mahdolliset vaikutukset maanviljelyk-
14918: Suurin ongelma on se, että ympäristöviran- seen, lohenpyyntiin, siianlippoukseen ja
14919: omaiset ovat peruneet aiempien suojeluohjel- muuhun perinnekalastukseen, turpeen-
14920: mien yhteydessä antamiaan lupauksia kiristämäl- ottoon ja asuinkiinteistöjen sekä teolli-
14921: lä ja tulkitsemalla maankäytön rajoituksia tiu- suuslaitosten jätevesien puhdistukseen,
14922: kemmin myöhemmässä vaiheessa. ja mitkä ovat korvausperusteet ja
14923: Käsitykseni mukaan ympäristöviranomaisten
14924: on välittömästijärjestettävä paikalliselle väestöl- mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai-
14925: le tilaisuuksia, joissa on annettava tietoa siitä, koo ryhtyä paikallisten asukkaiden luot-
14926: kuuluvatko suunniteltuun alueeseen Tornionjoen tamuksen palauttamiseksi ympäristömi-
14927: lisäksi Muonionjoki ja sivujoet vai mitkä alueet, nisteriötä kohtaan?
14928:
14929:
14930:
14931: Versio 2.0
14932: KK 295/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
14933:
14934:
14935: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
14936:
14937: Hannes Manninen /kesk
14938:
14939:
14940:
14941:
14942: 2
14943: Ministerin vastaus KK 295/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
14944:
14945:
14946:
14947:
14948: Eduskunnan puhemiehelle
14949:
14950: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- dyn ehdotuksen täydentämistä. Täydennystyön
14951: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valmistelua varten hallitusryhmät ovat nimen-
14952: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen neet ministerityöryhmän, joka on aloittanut työn-
14953: vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen sä 24.3.2000.
14954: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Ympäristöministeriö on alustavasti selvittä-
14955: 295/2000 vp: nyt mitä ehdotuksen täydentämiseksi olisi tehtä-
14956: vä. Täydennystarpeet merkitsevät toisaalta sitä,
14957: Aikooko hallitus välittömästi ennen kuin että jo ehdotettujen alueiden luonnontieteellisiä
14958: tekee periaatepäätöksen Tornionjoen li- tietoja tulisi tarkistaa, ja toisaalta sitä, että harki-
14959: säämisestä Natura-ohjelmaan järjestää taan tarvetta uusien alueiden osoittamiseen. Bo-
14960: maanomistajille ja paikallisille asuk- reaalisella vyöhykkeellä Fennoskandian luon-
14961: kaille sekä kunnille kuulemistilaisuuk- nontilaiset jokireitit ovat yksi näistä luontodirek-
14962: sia, joissa selvitetään täsmällisesti ja tiivin liitteessä 1 mainituista luontotyypeistä, joi-
14963: myös kirjallisina alueen rajaukset sekä den osalta harkitaan tarvetta uusista alueista.
14964: mahdolliset vaikutukset maanviljelyk- Selvityksiä eri lajien ja luontotyyppien osalta
14965: seen, lohenpyyntiin, siianlippoukseen ja jatketaan tulevan kesän aikana ja syksyllä on tar-
14966: muuhun perinnekalastukseen, turpeen- koitus järjestää boreaalisen vyöhykkeen täyden-
14967: ottoon ja asuinkiinteistöjen sekä teolli- nysehdotuksesta kuuleminen luonnonsuojelulain
14968: suuslaitosten jätevesien puhdistukseen, 64 §:n edellyttämällä tavalla. Kuulemisessa tu-
14969: ja mitkä ovat korvausperusteet ja levat olemaan esillä alueiden kartat sekä selvi-
14970: tykset niistä luonnonarvoista, joiden perusteella
14971: mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai- aluetta esitetään verkostoon. Mikäli Tornionjoki
14972: koo ryhtyä paikallisten asukkaiden luot- sisältyy tähän ehdotukseen, ympäristöhallinto on
14973: tamuksen palauttamiseksi ympäristömi- lisäksi yhteydessä kyseisen alueen kuntiin ja jär-
14974: nisteriötä kohtaan? jestää maanomistajille ja paikallisille asukkaille
14975: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kuulemistilaisuuksia. Annetuista lausunnoista,
14976: yleisötilaisuuksista ja kirjallisista kannanotoista
14977: seuraavaa:
14978: saatu palaute tulee olemaan valtioneuvoston käy-
14979: Euroopan komissio on keväällä 1999 aloittanut tettävissä ennen päätöksentekoa asiasta.
14980: Natura 2000 -verkoston boreaalisen sekä alpiini- Luonnontilaisten jokireittien luontotyypin tur-
14981: sen luonnonmaantieteellisen alueen osalta Suo- vaamisessa on kysymys vesiluonnon säilyttämi-
14982: men ja Ruotsin kansallisten ehdotusten arvioin- sestä. Riittävä suojelun taso voidaan näillä koh-
14983: nin. Arvioinnin perusteella komissio on kirjeel- teilla pääsääntöisesti turvata vesilain ja koskien-
14984: lään pyytänyt Suomea varmistamaan, että eräät suojelulain nojalla. Natura 2000 -verkostoa ja
14985: luontodirektiivin liitteen 1 luontotyypit ja liitteen sen vaikutuksia on selvitetty tarkemmin jo ke-
14986: II lajien elinympäristöt ovat riittävästi edustettui- väällä 1997 järjestettyä kuulemista varten laadi-
14987: na Natura 2000 -verkostossa Suomessa. Tämän tussa ympäristöministeriön muistiossa sekä elo-
14988: vuoksi Suomi on valmistelemassa aiemmin teh- kuussa 1998 tehdyssä valtioneuvoston päätök-
14989:
14990:
14991: 3
14992: KK 295/2000 vp - Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
14993:
14994:
14995: sessä. Kuten näistä ilmenee, vesivarojen hoitoon vaikutuksia joen luontotyyppiin. Riittävän tehok-
14996: ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä voidaan rajoi- kaasti käsitellyt tai vaikutuksiltaan vähäiset ve-
14997: tuksetta harjoittaa Natura 2000 -verkostoon kuu- det voidaan johtaa myös Natura 2000 -alueella
14998: luvilla vesilain nojalla toteutettavilla alueilla ja olevaan vesistöön.
14999: niiden läheisyydessä, mikäli ne eivät merkittä- Mikäli Tornionjoki tulee sisältymään täyden-
15000: västi heikennä alueen valinnan perusteena olevia nysehdotukseen, tavoitteena tulee olemaan vesis-
15001: luonnonarvoja. Joen sisältyminen verkostoon si- tön säilyminen nykyisellä tavalla voimataloudel-
15002: ten ei esimerkiksi aiheuta rajoituksia valuma- lisesti rakentamattomana, puhtaana ja eurooppa-
15003: alueen maatalouteen, tavanomaisiin metsätalous- laisittain harvinaisen luonnontilaisena jokivesis-
15004: toimenpiteisiin, kalastukseen, kalakantojen hoi- tönä, joka edelleen tarjoaa maanomistajille ja
15005: toon tai metsästykseen. Vaikutuksiltaan laajem- muulle väestölle monipuoliset mahdollisuudet
15006: pien hankkeiden kuten turvetuotanto-alueiden tai elinkeinoihin ja virkistyskäyttöön, kuten tähän-
15007: jätevesien johtamisen osalta on ensin selvitet- kin saakka.
15008: tävä, onko hankkeilla merkittävästi heikentäviä
15009:
15010:
15011: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
15012:
15013: Ympäristöministeri Satu Hassi
15014:
15015:
15016:
15017:
15018: 4
15019: Ministerns svar KK 295/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
15020:
15021:
15022:
15023:
15024: Tili riksdagens talman
15025:
15026: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sett en ministerarbetsgrupp, som inledde sitt ar-
15027: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bete 24.3.2000.
15028: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- Miljöministeriet har preliminärt utrett vad som
15029: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga bör göras för att komplettera förslaget. Komplet-
15030: spörsmål SS 295/2000 rd: teringsbehoven betyder å ena sidan att man bör
15031: granska de områdenas naturgeografiska uppgif-
15032: imnar regeringen innan ett principbe- ter som redan föreslagits, och å andra sidan att
15033: slut fattas om att foga Torne älv tili Na- man överväger behovet att markera nya områ-
15034: tura-programmet ordna höranden för den. De naturliga större vattendragen av fennos-
15035: markägarna, lokalbefolkningen samt kandisk typ i den boreala zonen utgör en av de
15036: kommunerna där man noggrant utre- naturtyper som nämns i bilaga 1 till habitatdirek-
15037: der, även skriftligen, gränsdragningar- tivet för vilkas del man överväger behovet av nya
15038: na för området samt eventuella konse- områden.
15039: kvenser för jordbruket, laxjisket, silifis- Man fortsätter utredningarna avolika arter och
15040: ket och annat traditionellt jiske, torvtäk- naturtyper under kommande sommar och på hös-
15041: ten samt för reningen av avfallsvattnet ten har man för avsikt att ordna ett hörande av
15042: frånfastigheter och industrianläggning- kompletteringsförslaget till den boreala zonen på
15043: ar, och vilka är ersättningsgrunderna det sätt som naturvårdslagen 64 § förutsätter.
15044: och Kartor över områdena samt utredningar av natur-
15045: värdena på vilkas grund området föreslås ingå i
15046: vilka övriga åtgärder ämnar regeringen nätverket kommer att tas upp i hörandet. Miljö-
15047: vidta för att återställa lokalbefolkning- förvaltningen är dessutom i kontakt med kommu-
15048: ens förtroende för miljöministeriet? nerna i området och ordnar höranden för mark-
15049: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ägare och lokalbefolkningen. Det gensvar som
15050: föra följande: man erhållit av givna utlåtanden, i möten för all-
15051: mänheten och av skriftliga ställningstaganden
15052: Europeiska kommissionen har under våren 1999 kommer att finnas till statsrådets förfogande
15053: inlett en utvärdering av Finlands och Sveriges innan man fattar ett beslut i frågan.
15054: nationella förslag för den boreala och alpina na- Det är frågan om att bevara öppna vattendrag
15055: turgeografiska zonens del i Natura 2000-nätver- när man säkrar naturtypen av de naturliga större
15056: ket. På basis av utvärderingen har kommissionen vattendragen av fennoskandisk typ. En tillfreds-
15057: i sitt brev bett Finland förvissa sig om att vissa ställande skyddsnivå av dessa platser kan garan-
15058: naturtyper i bilaga 1 tili habitatdirektivet och ar- teras med stöd av vattenlagen och forsvårdsla-
15059: temas livsmiljöer i bilaga II är tillräckligt repre- gen. Natura 2000-nätverket och dess verkningar
15060: senterade i Natura 2000-nätverket i Finland. Av har utretts mer ingående i miljöministeriets pro-
15061: den anledningen bereder Finland en komplette- memoria som skrevs för hörandet som ordnades
15062: ring av det tidigare förlaget. För beredningen av redan på våren 1997 samt i beslutet som statsrå-
15063: kompletteringsarbetet har regeringsgrupperna ut- det fattade i augusti 1998. Såsom det framgår av
15064:
15065:
15066: 5
15067: KK 295/2000 vp - Hannes Manninen /kesk Ministems svar
15068:
15069:
15070: dessa kan de åtgärder som berör skötsel och an- ten som behandlats tillräckligt effektivt eller som
15071: vändning av vattenresursema vidtas obegränsat har mindre verkningar kan avledas även till ett
15072: med stöd av vattenlagen på de områden som hör vattensystem som ingår i ett Natura 2000-områ-
15073: till Natura 2000-nätverket och i närheten av de.
15074: dessa om de inte avsevärt försvagar naturvärde- Målet är att vattensystemet skall på nuvarande
15075: na i området. Att älven ingår i nätet förorsakar så- sätt bevaras obebyggt med tanke på energihus-
15076: lunda inte t.ex. begränsningar på avrinningsom- hållning, rent och som ett sällsynt naturligt älv-
15077: rådets jordbruk, allmänna skogsbruksåtgärder, vattensystem ur en europeisk synvinkel, som
15078: fiske, fiskbeståndets skötsel eller på jakt. Vid fortfarande erbjuder markägama och den övriga
15079: projekt med mer vidsträckta verkningar, såsom befolkningen mångsidiga möjligheter till att idka
15080: områden med torvproduktion eller avledning av näringsgrenar och rekreation om Tome älv ingår
15081: avloppsvattnet skall man först utreda om projek- i kompletteringsförslaget.
15082: ten avsevärt försvagar älvens naturtyp. Det vat-
15083:
15084:
15085: Helsingfors den 25 april 2000
15086:
15087: Miljöminister Satu Hassi
15088:
15089:
15090:
15091:
15092: 6
15093: KK 296/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
15094:
15095:
15096:
15097:
15098: KIRJALLINEN KYSYMYS 296/2000 vp
15099:
15100: Ympäristöministerin toimet Vuotos-asiassa
15101:
15102:
15103:
15104:
15105: Eduskunnan puhemiehelle
15106:
15107: Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut Kemijoki Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15108: Oyj:lle luvan Vuotoksen rakentamiseen. Samalla jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15109: yhtiö on oikeutettu aloittamaan allasalueella met- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15110: sien raivauksenjo ennen luvan lainvoimaisuutta. vaksi seuraavan kysymyksen:
15111: Vuotos on ollut vireillä vuosikymmeniä. Halli-
15112: tus on aiemmin ilmoittanut, että Vuotos-asia on Pitääkö hallitus ympäristöministerin
15113: vesioikeuskäsittelyssä ja etenee sitä kautta eikä toimenpiteitä asianmukaisina, ja vas-
15114: hallitus puutu asiaan. Lupapäätöksen tultua julki- taavalko ne koko hallituksen kantaa ja
15115: suuteen ympäristöministeri ilmoitti kuitenkin vä- elleivät, niin
15116: littömästi, että hän on antanut tehtäväksi laatia
15117: valituksen lupapäätöksestä sekä pyynnön toi- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
15118: menpidekiellosta ennen luvan lainvoimaisuutta. tyä Vuotoksen allasalueen raivaustöi-
15119: Vuotoksen altaan rakentaminen on tärkeä pait- den käynnistämiseksi ja
15120: si energiataloudellisesti, myös Koillis-Lapin jos hallitus taas hyväksyy ympäristömi-
15121: sekä myöhemmin koko Lapin työllisyyden kan- nisterin toimenpiteet, niin mihin korvaa-
15122: nalta. Ympäristöministerin toimenpiteet kuiten- viin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turva-
15123: kin estävät tai ainakin siirtävät työpaikkojen syn- takseen Koillis-Lapin työllisyyden ja
15124: tyä Lappiin. Työn käynnistäminen helpottaisi kuntien talouden?
15125: myös allasalueen kuntien taloutta.
15126:
15127:
15128:
15129:
15130: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
15131:
15132: Hannes Manninen /kesk
15133:
15134:
15135:
15136:
15137: Versio 2.0
15138: KK 296/2000 vp - Hannes Manninen /kesk Ministerin vastaus
15139:
15140:
15141:
15142:
15143: Eduskunnan puhemiehelle
15144:
15145: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- van selvityksen ja todennut, että hallitus seuraa
15146: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vesilain mukaisessa käsittelyssä olevan hank-
15147: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keen etenemistä. Hallituksen kannanotto tarkoit-
15148: vastattavaksi kansanedustaja Hannes Mannisen ti sitä, että valtio ei Kemijoki Oy:n osakkaana
15149: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nähnyt tarpeelliseksi puuttua asian käsittelyyn
15150: 296/2000 vp: vesilain mukaisessa menettelyssä. Vesilain mu-
15151: kaan yleisen edun valvonta vesioikeuskäsittelys-
15152: Pitääkö hallitus ympäristöministerin sä kuuluu valtion viranomaisille toimialoillaan.
15153: toimenpiteitä asianmukaisina, ja vas- Ympäristöministeriö on ottanut hankkeeseen
15154: taavalko ne koko hallituksen kantaa ja kantaa juuri tässä ominaisuudessa. Hallituksella
15155: elleivät, niin ei ole ollut tarkoitus puuttua tähän viranomaisten
15156: lakisääteiseen tehtävään.
15157: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Ympäristöministeriö päätti 21.3.1995 päivä-
15158: tyä Vuotoksen allasalueen raivaustöi- tyllä kirjeellään ympäristöhallinnosta annetun
15159: den käynnistämiseksi ja lain 4 §:n 4 momentin nojalla, että ympäristömi-
15160: jos hallitus taas hyväksyy ympäristömi- nisteriö käyttää toimialallaan alueelliselle ympä-
15161: nisterin toimenpiteet, niin mihin korvaa- ristökeskukselle kuuluvaa vesilain mukaista pu-
15162: viin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turva- hevaltaa yleisen edun valvonnassa ja hankkeen
15163: takseen Koillis-Lapin työllisyyden ja laillisuusvalvonnassa Vuotoksen tekojärven ja
15164: kuntien talouden? voimalaitoksen rakentamista sekä säännöstelyä
15165: koskevassa, Pohjois-Suomen vesioikeudessa vi-
15166: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- reillä olevassa Kemijoki Oy:n hakemusasiassa
15167: ti seuraavaa: siihen asti, kunnes asiassa on annettu lainvoimai-
15168: nen päätös. Maa- ja metsätalousministeriö teki
15169: Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 1992 toimioh- vastaavan päätöksen alueelliselle ympäristökes-
15170: jeen, jonka mukaan valtion puolesta Kemijoki kukselle kuuluvan puhevallan käyttämisestä
15171: Oy:n osakkaana ei ole estettä sille, että Kemijoki 31.3.1995. Näin meneteltiin, koska Vuotos-
15172: Oy ryhtyy hakemaan Vuotoksen altaan ja voima- hankkeessa on kyse mittavasta ja vaikutuksiltaan
15173: laitoksen rakentamislupaa vesioikeudelta. Toi- merkittävästä hankkeesta sekä valtakunnallisesti
15174: miohjeessa todetaan myös, että hankkeen rahoi- ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta.
15175: tussuunnitelman tulee pohjautua sille, ettei hank- Ympäristöministeriön toiminta asiassa perus-
15176: keelle myönnetä valtion tukea muutoin kuin tuu nimenomaan vesilain mukaiseen asemaan
15177: mahdollisena työllistämistukena altaan täydelli- yleisen edun valvojana toimialallaan, joka kattaa
15178: seen raivaamiseen ja muihin mahdollisiin ympä- mm. vesien- ja luonnonsuojelun. Yleisen edun
15179: ristötöihin eikä kunnissa rahoiteta valtion varoil- valvojan roolissa ympäristöministeriö on ottanut
15180: la ns. kompensaatiohankkeita. kantaa hankkeeseen muistutuksessaan Pohjois-
15181: Sittemmin hallitus on iltakoulussaan marras- Suomen vesioikeudelle Vuotos-hankkeen katsel-
15182: kuussa 1995 merkinnyt tiedoksi hallitusohjel- muskirjasta, selityskirjelmässään Kemijoki Oy:n
15183: man mukaisen Vuotoksen allashanketta koske-
15184:
15185: 2
15186: Ministerin vastaus KK 296/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
15187:
15188:
15189: tekemästä muistutuksesta katselmuskirjaan sekä silta osin ennalleen olisi enää mahdollista. Ym-
15190: suullisesti vesilain mukaisissa katselmuskokouk- päristöministeriön tarkoituksena on turvata
15191: sissa ja vesioikeuden järjestämässä suullisessa alueen luonnonarvojen säilyminen, kun asiaa ei
15192: käsittelyssä. Ympäristöministeriö on johdonmu- ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu.
15193: kaisesti esittänyt huolensa hankkeen ympäristö- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
15194: vaikutuksista ja katsonut, että hankkeen toteutta- ympäristöministeriö on toiminut asiassa yleisen
15195: minen aiheuttaa niin huomattavia ja laaja-alaisia edun valvojana toimialallaan. Yleisen edun val-
15196: vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuh- vonnasta on säädetty vesilaissa. Vaasan hallinto-
15197: teissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa, ettei oikeus kumosi 19.4.2000 Pohjois-Suomen vesi-
15198: hankkeelle ole vesilain mukaisia luvan myöntä- oikeuden Kemijoki Oy:lle myöntämän luvan
15199: misen edellytyksiä. aloittaa rajatut raivaustyöt Vuotoksen alueella
15200: Vesioikeuden myönnettyä Kemijoki Oy:lle ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta. Hallitus
15201: töiden aloittamisluvan ympäristöministeriö vesi- pyrkii turvaamaan alueen työllisyyttä ja kuntien
15202: lain mukaisena yleisen edun valvojana katsoi va- taloutta normaalein työllisyyspoliittisin perus-
15203: lituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle, että ve- tein. Vuotos-hankkeen lupakäsittely ei kuiten-
15204: sioikeuden päätös mahdollistaisi laaja-alaiset rai- kaan sellaisenaan anna aihetta erityistoimenpitei-
15205: vauksetja siten alueen luonnonsuhteiden muutta- siin.
15206: misen niin, ettei tilanteen palauttaminen olennai-
15207:
15208:
15209: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
15210:
15211: Ympäristöministeri Satu Hassi
15212:
15213:
15214:
15215:
15216: 3
15217: KK 296/2000 vp -Hannes Manninen /kesk Ministems svar
15218:
15219:
15220:
15221:
15222: Tili riksdagens talman
15223:
15224: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger handlingen enligt vattenlagen. Regeringens
15225: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ståndpunkt innebar, att staten som delägare i Ke-
15226: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- mijoki Ab ansåg det inte vara nödvändigt att be-
15227: nes Manninen /cent undertecknade skriftliga fatta sig med behandlingen av frågan i vatten-
15228: spörsmål SS 296/2000 rd: lagsproceduren. Enligt vattenlagen hör bevak-
15229: ningen av det allmänna intresset i vattendom-
15230: Anser regeringen miljöministerns åtgär- stolsproceduren tili de statliga myndighetemas
15231: der vara ändamålsenliga, och motsva- verksamhetsområden. Miljöministeriet har tagit
15232: rar de regeringens ståndpunkt och om ställning till projektet just i denna egenskap. Re-
15233: inte, geringen har inte haft för avsikt att befatta sig
15234: med myndighetemas lagstadgade åliggande.
15235: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 1 sitt brev daterat den 21.3.1995 beslöt miljö-
15236: för att påbörja röjningsarbetet av Vuo- ministeriet med stöd av 4 § 4 mom. lagen om
15237: tos bassängområde och miljöförvaltningen att miljöministeriet utnyttjar
15238: om regeringen godkänner miljöminis- på sitt verksamhetsområde den yttranderätt en-
15239: terns åtgärder, vilka gottgörande åtgär- ligt vattenlagen som i bevakningen av det all-
15240: männa intresset hör till den regionala miljöcen-
15241: der ämnar regeringen vidta för att säk-
15242: ra sysselsättningen och kommunernas tralen, och i bevakningen av projektets laglighet i
15243: ekonomi i nordöstra Lappland? Kemijoki Ab:s ansökan som gäller byggandet av
15244: Vuotos konstgjorda sjö och kraftverk samt vat-
15245: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tenreglering, och som är anhängigt i Norra Fin-
15246: föra följande: lands vattendomstol, tills ett lagkraftvunnet be-
15247: slut utfårdas i frågan. Jord- och skogsbruksminis-
15248: 1 juni 1992 utfårdade statsrådet ett direktiv enligt teriet fattade ett motsvarande beslut 31.3.1995
15249: vi1ket som de1ägare i Kemijoki Ab finns det inget om utnyttjandet av den yttranderätt som hör till
15250: hinder för statens del att Kemijoki Ab ansöker den regionala miljöcentralen. Man gick till väga
15251: om byggnadslov för Vuotos bassäng och kraft- på detta vis, eftersom Vuotos-projektet är ett om-
15252: verk av vattendomstolen. 1 direktivet konstateras fattande projekt med avsevärda verkningar och
15253: även att projektets finansieringsplan bör baseras med landsomfattande och principiell vikt.
15254: på att projektet inte beviljas statsbidrag annat än Miljöministeriets verksamhet i frågan baserar
15255: som ett eventuellt sysselsättningsstöd för en full- sig uttryckligen på ställningen som bevakare av
15256: ständig röjning av reservoaren och andra miljöar- det allmänna intresset enligt vattenlagen på sitt
15257: beten, och att s.k. kompenseringsprojekt i kom- verksamhetsområde, som täcker bl.a. vatten- och
15258: munema inte finansieras med statsmedel. naturskyddet. Miljöministeriet har i rollen som
15259: Regeringen har sedermera i sin aftonskola i bevakare av det allmänna intresset tagit ställning
15260: november 1995 noterat för kännedom en utred- tili projektet i sin anmärkning tili Norra Finlands
15261: ning som gäller Vuotos bassängprojekt i enlighet vattendomsto1 om syneprotokollet, i skrivelsen
15262: med regeringsprogrammet och konstaterat att re- om anmärkningen som Kemijoki Ab framställt i
15263: geringen fö1jer projektets framskridning i be-
15264:
15265: 4
15266: Ministems svar KK 296/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
15267:
15268:
15269: syneprotokollet samt muntligt i synemöten en- lig grad. Miljöministeriets avsikt är att säkra be-
15270: ligt vattenlagen och i den muntliga behandlingen varandet av naturvärdena i ornrådet eftersom man
15271: arrangerat av vattendomstolen. Miljöministeriet inte har fattat ett lagkraftvunnet beslut i frågan.
15272: har konsekvent framfört sin oro över projektets Regeringen konstaterar på basis av ovanståen-
15273: miljöverkningar och ansett att projektet förorsa- de att miljöministeriet har på sitt verksamhets-
15274: kar så avsevärda och vidsträckta skadliga föränd- område agerat som bevakare av det allmänna in-
15275: ringar i miljöns naturförhållanden och sjönatur tresset i frågan. Det finns bestämmelser om be-
15276: och dess verksamhet att det finns inga förutsätt- vakningen av det allmänna intresset i vattenla-
15277: ningar för att bevilja tillstånd för projektet enligt gen. Vasa förvaltningsdomstol upphävde
15278: vattenlagen. 19.4.2000 det tillstånd som Norra Finlands vat-
15279: Då vattendomstolen beviljade Kemijoki Ab tendomstol beviljat Kemijoki Ab för att börja be-
15280: tillstånd att påbörja arbetena, ansåg miljöminis- gränsade röjningsarbeten på Vuotos-ornrådet
15281: teriet som bevakare av det allmänna intresset en- innan byggnadslovet vunnit laga kraft. Regering-
15282: ligt vattenlagen i sitt besvär tili Vasa förvalt- en strävar att säkra sysselsättningen i området
15283: ningsrätt, att vattendomstolens beslut skulle möj- och kommunemas ekonomi på normala syssel-
15284: liggöra vidsträckta röjningar och sålunda föränd- sättningspolitiska grunder. Behandlingen av till-
15285: ra naturförhållandena i området på så sätt att det ståndet för Vuotos-projektet ger emellertid inte
15286: inte längre var möjligt att återställa läget i väsent- som sådan anledning till specialåtgärder.
15287:
15288:
15289: Helsingfors den 28 april 2000
15290:
15291: Miljöminister Satu Hassi
15292:
15293:
15294:
15295:
15296: 5
15297: KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r
15298:
15299:
15300:
15301:
15302: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 297/2000 rd
15303:
15304: Deltidssjukskrivning
15305:
15306:
15307:
15308:
15309: Tili riksdagens talman
15310:
15311: Vårt sjukförsäkringssystem känner bara tili hel Frågan om deltidssjukskrivning nämns inte i re-
15312: arbetsoförmåga på grund av sjukdom ( 14 § geringsprogrammet, men borde ändå tas upp till
15313: 2 mom. sjukförsäkringslagen). 1 det levande li- debatt bland medborgama.
15314: vet förekommer det säkerligen många exempel
15315: där sjukdom inte nedsatt arbetsförmågan helt Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
15316: utan endast delvis. 1 sådana fali kunde man väl ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
15317: tänka sig ett system med deltidssjukskrivning ver stälia följande spörsmål till behörig medlem
15318: både för att ge möjlighet tili sysselsättning och av statsrådet:
15319: för att främja en successiv återgång till arbete
15320: efter en total sjukskrivning, i form av t.ex. tre Viiken inställning har regeringen tili
15321: fjärdedels-, halv- elier en fjärdedelssjukskriv- deltidssjukskrivning och tili att komplet-
15322: mng. tera sjukförsäkringssystemet med en så-
15323: Frågan har stor humanitär bärvidd. De sam- dan möjlighet?
15324: hälisekonomiska effektema är också betydande.
15325:
15326:
15327:
15328: Helsingfors den 30 mars 2000
15329:
15330: Gunnar Jansson /sv
15331:
15332:
15333:
15334:
15335: Version 2.0
15336: Suomennos KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r
15337:
15338:
15339:
15340:
15341: KIRJALLINEN KYSYMYS 297/2000 vp
15342:
15343: Osa-aikainen sairausloma
15344:
15345:
15346:
15347:
15348: Eduskunnan puhemiehelle
15349:
15350: Sairausvakuutusjärjestelmämme tuntee vain täy- kittävät. Kysymystä osa-aikaisesta sairauslomas-
15351: den työkyvyttömyyden sairauden perusteella ta ei mainita hallitusohjelmassa, mutta asia olisi
15352: (sairausvakuutuslain 14 §:n 2 momentti). Eläväs- nostettava kansalaiskeskusteluun.
15353: sä elämässä on varmasti monia esimerkkejä, jois-
15354: sa sairaus ei ole alentanut työkykyä täysin vaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15355: ainoastaan osittain. Tällaisissa tapauksissa voi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15356: taisiin hyvin ajatella osa-aikaista sairauslomajär- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15357: jestelmää, joka tarjoaisi mahdollisuuden tehdä vaksi seuraavan kysymyksen:
15358: työtä ja edistäisi asteittaista paluuta työhön koko-
15359: päiväisen sairauslomalla olon jälkeen esim. sai- Miten hallitus suhtautuu osa-aikaiseen
15360: rauslomana, joka olisi kolme neljäsosaa, puolet sairauslomaan ja sairausvakuutusjär-
15361: tai yksi neljäsosa nykyisestä. jestelmän täydentämiseen tällaisella
15362: Asia on inhimillisesti laajakantoinen. Asian mahdollisuudella?
15363: kansantaloudelliset vaikutukset ovat myös mer-
15364:
15365:
15366: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
15367:
15368: Gunnar Jansson /r
15369:
15370:
15371:
15372:
15373: 2
15374: Ministerin vastaus KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r
15375:
15376:
15377:
15378:
15379: Eduskunnan puhemiehelle
15380:
15381: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa hyväksytään kokopäiväisenä, kun sairausloma
15382: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- perustuu lääkärintodistukseen. Hoitavalla lääkä-
15383: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rillä ei ole oikeutta myöntää sairauslomaa tai
15384: vastattavaksi kansanedustaja Gunnar Janssonin /r määrätä henkilöä sairauslomalle. Hän ainoastaan
15385: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK esittää lääkärintodistuksena arvionsa potilaan
15386: 297/2000 vp: työkyvystä. Viime kädessä työnantaja joutuu te-
15387: kemään ratkaisun siitä, onko työntekijä esittä-
15388: Miten hallitus suhtautuu osa-aikaiseen mänsä lääkärintodistuksen perusteella estynyt
15389: sairauslomaan ja sairausvakuutusjär- työnteosta.
15390: jestelmän täydentämiseen tällaisella Työoikeudellinen lainsäädäntö ei aseta esteitä
15391: mahdollisuudella? sille, että työntekijä voisi palata sairauslomalta
15392: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työhön lisäämällä hänen työaikaansa asteittain
15393: esimerkiksi kahdesta tunnista alkaen. Edellytyk-
15394: ti seuraavaa:
15395: senä kuitenkin on, että työntekijä ja työnantaja
15396: Työsopimuslain 28 §:ssä säädetään työntekijän sopivat asiasta. Työsuhde perustuu työnantajan
15397: oikeudesta paikalliseen sairauslomaan. Säännök- ja työntekijän keskinäiseen sopimukseen. Sopi-
15398: sen mukaan työntekijä, joka on estynyt tekemäs- musehtojen muuttaminen edellyttää sopimusta,
15399: tä työtään sellaisen sairauden tai tapaturman ellei toisella sopijapuolena ole lakiin perustuvaa
15400: vuoksi, jota hän ei ole itse aiheuttanut tahallaan oikeutta yksipuolisesti ilmoittaa sopimusehdon,
15401: tai törkeällä huolimattomuudella, on oikeutettu kuten työajan muuttamisesta. Työntekijän oi-
15402: saamaan palkkansa sairauspäiviltä enintään kui- keus lyhentää työaikaansa perustuu sopimuk-
15403: tenkin sairauden alkamispäivää seuranneen seit- seen sekä työaikalain 15 §:n että työsopimuslain
15404: semännen arkipäivän loppuun saakka. Jos työnte- 35 d §:n tarkoittamissa tapauksissa.
15405: kijän työsuhde on jatkunut alle kuukauden, hä- Kysymyksessä esitetty järjestely voi olla jois-
15406: nellä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. sakin tapauksissa perusteltu. Kaikkiin tilantei-
15407: Tätä sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on siin se ei kuitenkaan sovi. Jos sairausloman ajak-
15408: useissa työehtosopimuksissa huomattavasti laa- si tilalle on palkattu määräaikaisessa sopimus-
15409: jennettu. suhteessa oleva sijainen, myös hänen asemansa
15410: Työsopimuslain perusteella työntekijällä on on otettava huomioon tilapäisiä työaikamuutok-
15411: toisaalta laillinen oikeus työstä poissaoloon, kun sia tehtäessä. Poikkeukselliset työaikajärjestelyt
15412: hänen työkykynsä on alentunut 28 §:ssä sääde- vaikuttavat yleensä myös muiden samassa työyh-
15413: tyin tavoin ja toisaalta hänellä on oikeus palk- teisössä olevien työntekijöiden asemaan, mikä on
15414: kaan laissa määritellyiltä päiviltä. Säännöksen niin ikään otettava huomioon työn järjestelyissä.
15415: lähtökohtana on, että työntekijän työkyky on las- Joissakin työaikamuodoissa, kuten esimerkiksi
15416: kenut siinä määrin, että hän on estynyt tekemästä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, osittai-
15417: työtään. Työsopimuslaki ei sinänsä asettane vaa- nen työhön paluu on useimmiten käytännössä
15418: timuksia sille, että sairausloman tulisi kestää ko- mahdotonta.
15419: konaisia päiviä. Käytännössä työkyvyttömyys
15420:
15421: 3
15422: KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r Ministerin vastaus
15423:
15424:
15425: Sairausvakuutuslain perusteella vakuutettu on on yhtä suuri kuin työeläkelakien mukaisten
15426: oikeutettu sairauspäivärahaan, jos tämä on koko- työkyvyttömyyseläkkeiden määrä korotettuna
15427: päiväisesti kykenemätön tekemään tavallista työ- 33 prosentilla. Tämä kuntoutusmuoto mahdollis-
15428: tään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Osit- taa asteittaisen työhön paluun esimerkiksi työko-
15429: taisen työkyvyttömyyden perusteella sairauspäi- keilun muodossa.
15430: värahaa ei suoriteta. Periaatteessa voidaan todeta, että suurin osa
15431: Pidempiaikaisen työkyvyttömyyden kohdalla työkyvyttömyyttä korvaavien vakuutusjärjestel-
15432: henkilöllä on oikeus myös työ- ja kansaneläke- mien eläke-etuuksista mahdollistaa osa-aikaisen
15433: järjestelmien etuuksiin. Työeläkelakien mukais- työhön paluun. Sairausvakuutuslain mukaisen
15434: ta osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan, kun päivärahan tehtävänä on kuitenkin turvata lyhyt-
15435: henkilön työkyvyn voidaan arvioida olevan yhtä- aikaisen työstä poissaolojen aiheuttamaa ansion-
15436: jaksoisesti alentunut ainakin vuoden ajan vähin- menetystä. Osittaisen sairausloman hyväksymi-
15437: tään kahdella viidenneksellä. Määräajaksi myön- nen sairausvakuutusjärjestelmässä edellyttäisi,
15438: netty työkyvyttömyyseläke myönnetään työnte- että myös sairausvakuutuspäiväraha voitaisiin
15439: kijän kuntoutumisen edistämiseksi kuntoutustu- maksaa osapäivärahana. Tähän muutokseen liit-
15440: kena, joka jatkuu niin kauan kuin työntekijän ar- tyy sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan
15441: vioidaan olevan estynyt tekemästä ansiotyötä luonteen johdosta useita tulkinnallisia ja hallin-
15442: työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntoutustuki on täl- nollisia ongelmia, jotka olisi ensin selvitettävä.
15443: löin osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Näitä ovat muun muassa osittaisen työkyvyttö-
15444: Osatyökyvyttömyyseläkettä ja sitä vastaavaa myyden käsite ja työnantajan oikeus saada päivä-
15445: kuntoutustukea voidaan maksaa myös silloin, raha itselleen maksettua palkkaa vastaaviita osin.
15446: kun työntekijä joutuu siirtymään osa-aikatyöhön Lisäksi olisi selvitettävä osapäivärahan vaikutus
15447: sairauden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ja päivärahan enimmäismaksuaikaan, ensisijaisuus-
15448: kuntoutustuen maksaminen alkaa yleensä vasta aikaan ja työkyvyttömyyseläkkeen alkamisai-
15449: sairausvakuutuksen ensisij aisuusaj an päättymi- kaan.
15450: sen jälkeen. Maksaminen tulee kysymykseen si- Sairausvakuutuslaissa säädetyn päivärahan
15451: ten lähinnä silloin, kun sairauspäivärahakausi ei osittaminen on parhaillaan selvitettävänä pohdit-
15452: ole ollut riittävä työkyvyn palauttamiseen. taessa hallitusohjelmaan liittyen mahdollisuutta
15453: Muulle kuin työkyvyttömyyseläkkeellä ole- käyttää äitiys- ja vanhempainvapaata osa-aikai-
15454: valle maksetaan työeläkejärjestelmästä työky- sena. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä osasai-
15455: vyttömyyden ehkäisemiseksi kuntoutusrahaa sil- rauspäivärahan osalta on perusteltua päättää mai-
15456: tä ajalta, jona hän on estynyt tekemästä ansio- nitusta selvitystyöstä saatavien tulosten perus-
15457: työtään kuntoutuksen johdosta. Kuntoutusraha teella yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
15458:
15459:
15460: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2000
15461:
15462: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
15463:
15464:
15465:
15466:
15467: 4
15468: Ministerns svar KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r
15469:
15470:
15471:
15472:
15473: Tili riksdagens talman
15474:
15475: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gon rätt att sjukskriva någon eller föreskriva
15476: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- sjukledighet. Han ger med läkarintyget endast sin
15477: rådet översänt följande av riksdagsledamot Gun- egen bedörnning av patientens arbetsförmåga. 1
15478: nar Jansson /sv undertecknade skriftliga spörs- sista hand är det arbetsgivaren som fattar beslut
15479: mål SS 297/2000 rd: om huruvida arbetstagaren på grundval av läkar-
15480: intyget är förhindrad att utföra sitt arbete elier in-
15481: Viiken inställning har regeringen tili te.
15482: deltidssjukskrivning och tili att komplet- Utgående från arbetsrättslagstiftningen finns
15483: tera sjuliförsäkringssystemet med en så- det inget som skulle hindra arbetstagaren från att
15484: dan möjlighet? återvända tili arbetslivet från sin sjukledighet så
15485: att arbetstiden ökar stegvis från t.ex. två timmar.
15486: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Det förutsätter dock att arbetsgivaren och arbets-
15487: föra följande: tagaren kommer överens om saken. Ett arbetsför-
15488: 1 28 § lagen om arbetsavtal föreskrivs om arbets- hållande grundar sig på ett inbördes avtal mellan
15489: tagarens rätt tili avlönad sjukledighet. Enligt be- arbetsgivaren och arbetstagaren. En ändring av
15490: stämmelsen har en arbetstagare som är förhind- avtalsvillkoren förutsätter en nytt avtal, om inte
15491: rad att utföra arbete tili följd av sjukdom elier den ena avtalsparten har på lag grundad rätt att
15492: olycksfall som han inte har våliat uppsåtligen el- ensidigt anmäla om ändring av ett avtalsvilikor,
15493: ler genom grov vårdslöshet, rätt att erhålia lön såsom arbetstiden. Arbetstagarens rätt att korta
15494: högst tili utgången av den sjunde vardagen efter av sin arbetstid grundar sig på avtalet samt på så-
15495: den dag då hindret uppstod. Om arbetsförhållan- väll5 § lagen om arbetstidslagen som 35 d § la-
15496: det har varat en kortare tid än en månad har ar- gen om arbetsavtal då det gäller fall som avses i
15497: betstagaren rätt att få 50 procent av sin lön. Den- dessa lagar.
15498: na skyldighet att betala lön för sjukdomstid har Ett sådant arrangemang som föreslås i spörs-
15499: utvidgats märkbart i flera av kollektivavtalen. målet kan i vissa fall vara motiverat. Det lämpar
15500: Enligt lagen om arbetsavtal har arbetstagaren sig dock inte för alla situationer. Om en vikarie
15501: å ena sidan laglig rätt att vara borta från arbetet har anställts i avtalsförhållande för viss tid i stäl-
15502: när hans arbetsförmåga är nedsatt på det sätt som let för den anstälide under hans sjukledighet,
15503: anges i 28 § och å andra sidan harhan rätt tilllön måste även hänsyn tas tili vikariens ställning vid
15504: under det antal dagar som föreskrivs i lagen. Be- temporära ändringar av arbetstiden. Avvikande
15505: stämmelsen utgår ifrån att arbetstagarens arbets- arrangemang beträffande arbetstiden inverkar
15506: förmåga har sjunkit i en sådan utsträckning att också i allmänhet på de övriga arbetstagamas
15507: han är förhindrad att utföra sitt arbete. Lagen om ställning i arbetsgemenskapen, vilket skall beak-
15508: arbetsavtal torde i sig inte ställa några krav på att tas när arbetet organiseras. Då det gäller vissa
15509: sjukledigheten skall omfatta hela arbetsdagar. 1 former av arbetstid, t.ex. oavbrutet treskiftsarbe-
15510: praktiken betraktas arbetsoförmågan som gällan- te, är det i praktiken oftast omöjligt att en an-
15511: de hela dagar då sjukledigheten grundar sig på ett ställd skulle återvända stegvis tili arbetslivet.
15512: läkarintyg. Den behandlande läkaren har inte nå-
15513:
15514: 5
15515: KK 297/2000 vp- Gunnar Jansson /r Ministems svar
15516:
15517:
15518: Enligt sjukförsäkringslagen har den försäkra- höjd med 33 procent. Denna rehabiliteringsform
15519: de rätt till dagpenning, om han på heltid är oför- gör det möjligt för en konvalescent att stegvis
15520: mögen att utföra sitt vanliga arbete eller sådant återvända tili arbetslivet, t.ex. i form av arbets-
15521: arbete som är nära jämförbart med hans vanliga prövning.
15522: arbete. På basis av partiell arbetsoförmåga utbe- 1 princip kan det framhållas att de flesta av för-
15523: talas inte sjukdagpenning. månema inom de försäkringssystem som ersätter
15524: 1 fall det är fråga om en längre tids arbetsoför- arbetsoförmåga gör det möjligt för en arbetstaga-
15525: måga har personen rätt också till förmåner enligt re att stegvis återvända tili arbetslivet. Syftet med
15526: arbets- och folkpensionssystemen. Delinvalid- dagpenning enligt sjukförsäkringslagen är emel-
15527: pension enligt lagama om pension för arbetstaga- lertid att kompensera inkomstbortfali på grund av
15528: re betalas ut om en persons arbetsförmåga under kortvarig frånvaro från arbetet. Ett godkännande
15529: en ettårsperiod bedöms vara varaktigt nedsatt av delsjukskrivning i sjukförsäkringssystemet
15530: med åtminstone två femtedelar. lnvalidpension förutsätter att också dagpenning på basis av sjuk-
15531: för viss tid i syfte att främja arbetstagarens reha- försäkringen kan utbetalas delvis. Tili en sådan
15532: bilitering beviljas i form av rehabiliteringsstöd, förändring ansluter sig flera tolkningsmässiga
15533: som betalas ut så länge som arbetstagaren be- och administrativa problem som först måste utre-
15534: döms vara oförmögen att utföra förvärvsarbete das. Sådana problem är bl.a. begreppet partiell
15535: på grund av sin invaliditet. Rehabiliteringsstödet arbetsoförmåga och arbetsgivarens rätt att själv
15536: är härvid lika stort som delinvalidpensionen. få dagpenningen för den del som motsvarar den
15537: Delinvalidpension och motsvarande rehabilite- lön han betalar ut. Dessutom måste man utreda
15538: ringsstöd kan betalas ut också i sådana fall då en deltidsdagpenningens inverkan på denmaximala
15539: arbetstagare tvingas övergå tili deltidsarbete på utbetalningstiden av dagpenning, primärtiden
15540: grund av sjukdom. Utbetalningen av invalidpen- och tidpunkten för när utbetalningen av invalid-
15541: sion och rehabiliteringsstöd inleds i allmänhet pension skall inledas.
15542: först efter det att dagpenningens primärtid har ut- En uppdelning av den dagpenning om viiken
15543: gått. Utbetalningen kommer därmed i fråga när- bestäms i sjukförsäkringslagen är för närvarande
15544: mast i sådana fall då perioden för utbetalning av föremål för utredning samtidigt som man övervä-
15545: dagpenning inte har varit tiliräckligt lång för att ger möjligheten att, med hänvisning tili reger-
15546: arbetsförmågan skall återställas. ingsprogrammet, ta ut moderskaps- och föräldra-
15547: Tili andra än mottagare av invalidpension be- ledigheten på deltid. Då det gäller eventuelia
15548: talas rehabiliteringspenning enligt arbetspen- fortsatta åtgärder i fråga om deltidsdagpenning är
15549: sionssystemet för att förebygga arbetsoförmåga det motiverat att i samråd med arbetsmarknads-
15550: under den tid då de är förhindrade att utföra för- organisationema fatta vidare beslut först när så-
15551: värvsarbete på grund av rehabilitering. Rehabili- dana beslut kan grunda sig på resultaten av
15552: teringspenningen är lika stor som invalidpensio- nämnda utredning.
15553: nemas belopp enligt arbetspensionslagama, för-
15554:
15555:
15556: Helsingfors den 18 april 2000
15557:
15558: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
15559:
15560:
15561:
15562:
15563: 6
15564: KK 298/2000 vp - Mikko Immonen /vas
15565:
15566:
15567:
15568:
15569: KIRJALLINEN KYSYMYS 298/2000 vp
15570:
15571: Valtatien 8 liikenneturvallisuuden parantami-
15572: nen
15573:
15574:
15575:
15576:
15577: Eduskunnan puhemiehelle
15578:
15579: Jo muutaman vuoden ajan vilkasliikenteisellä ja enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
15580: monin paikoin huonokuntoisella valtatiellä 8 lii- Vielä vuonna 1997 vuosittaisten liikenneturmien
15581: kenneonnettomuudet ovat huolestuttavasti li- maara oli puolet pienempi, eli tilanne
15582: sääntyneet vuosi vuodelta. Valtatien 8 liikenne- valtatiellä 8 on hyvin nopeasti kehittynyt huo-
15583: kelpoisuus on liikennevilkkauteen nähden todel- mattavasti pahemmaksi.
15584: la alhainen verrattuna moniin muihin yhtä liiken-
15585: nöityihin teihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15586: Valtatien 8 onnettomuustilastot ovat pahim- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15587: mat koko Länsi-Suomen alueella. Liikkuvan po- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15588: liisin vuoden kestävää tehovalvontaa valtatiellä 8 vaksi seuraavan kysymyksen:
15589: Turun ja Merikarvian välillä onkin nyt toteutettu
15590: yli kahden kuukauden ajan. Tehovalvonta ei kui- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
15591: tenkaan ole vähentänyt liikenneonnettomuuksia, jatkuvien ja vakavien liikenneturmien
15592: vaan tammi-helmikuussa tiellä sattui kymmenen estämiseksi ja liikenneturvallisuuden li-
15593: henkilövahinkoon johtanutta turmaa eli yksi säämiseksi valtatiellä 8?
15594:
15595:
15596: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
15597:
15598: Mikko Immonen /vas
15599:
15600:
15601:
15602:
15603: Versio 2.0
15604: KK 298/2000 vp- Mikko Immonen /vas Ministerin vastaus
15605:
15606:
15607:
15608:
15609: Eduskunnan puhemiehelle
15610:
15611: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Lisääntyneet kohtaamisonnettomuudet vuon-
15612: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- na 1998 ja erityisesti lisääntyneet hirvieläinon-
15613: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nettomuudet vuosina 1998-1999 kasvattivat on-
15614: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Immosen nettomuuksien määrää verrattuna vuoteen 1997.
15615: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kahden viimeisen vuoden aiempaa korkeammat
15616: 298/2000 vp: onnettomuusluvut voivatjohtua myös satunnais-
15617: vaihtelusta. On myös todettava, että vuonna 1999
15618: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tapahtui henkilövahinko-onnettomuuksia koko
15619: jatkuvien ja vakavien liikenneturmien maassa valtateillä aiempia vuosia enemmän.
15620: estämiseksi ja liikenneturvallisuuden li- Liikenneturvallisuuden ja liikenteen toimi-
15621: säämiseksi valtatiellä 8? vuuden kannalta ongelmallisimmat paikat valta-
15622: tiellä 8 ovat Raision, Maskun, Laitilan ja Eura-
15623: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- joen keskustojen kohdat ja Porin keskustan poh-
15624: ti seuraavaa: joispuolen ruuhkautuvat tiejaksot Maskussa
15625: Valtatie 8 toimii Suomen länsirannikon taajamia (2 kpl) ja Laitilassa onkin vaarallisimpiin ja
15626: yhdistävänä pääväylänä, jonka liikeoteeilistä ruuhkautuneimpiin valtatien nelihaaraliittymiin
15627: merkitystä korostaa yhtenäisen rannikon suuntai- jouduttu asentamaan liikennevalot.
15628: sen rataverkon puuttuminen. Turun tiepiiri on vuonna 1993 laatinut tarve-
15629: Turun ja Merikarvian välisellä noin 200 km:n selvityksen valtatien 8 parantamisesta Turun ja
15630: pituisen valtatiejakson yksiajorataisella osuudel- Porin välillä. Selvityksessä määriteltiin lyhyen ja
15631: la tien leveys vaihtelee pääosin 9,0-12,0 metrin pidemmän aikavälin investointitoimenpiteet,
15632: välillä. Keskimääräinen vuorokautinen ajoneu- joilla valtatien tasovaatimukset pystytään täyttä-
15633: voliikenteen määrä (KVL) on Turun ja Porin vä- mään. Toimenpiteistä on toteutettu tähän men-
15634: lisellä tiejaksolla 5 000-26 500 sekä Porin ja nessä vain pieni osa ja jäljellä olevien toimenpi-
15635: Merikarvian välisellä valtatiejaksolla l 800- teiden kustannukset ovat arviolta yli 350 Mmk.
15636: 12 500. Lähivuosina toteutunee kehittämisen rahoi-
15637: Vuosina 1993-1997 valtatiellä 8 Turun ja tuksella valtatien 8 parantaminen Raision koh-
15638: Merikarvian välillä tapahtui keskimäärin 50 hen- dalla ja Porin pohjoispuolella välillä Hyvelä-
15639: kilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Vuon- Söörmarkku.
15640: na 1997 luku oli tavallista alhaisempi (44), kun Perustienpidon rahoituksella ulotetaan yhte-
15641: taas vuosina 1998-1999 henkilövahinko-on- näinen tievalaistus lähivuosina Turun suunnasta
15642: nettomuuksia tapahtui aiempaa enemmän (59 ja valtatietä 8 Nousiaisiin saakka. Laitilan etelä-
15643: 63). Keskimääräinen onnettomuusaste kahdelta puolelle rakennetaan yksi ohituskaista. Samoin
15644: viimeiseltä vuodelta, noin 0,117 henkilövahinko- Rauman pohjoispuolelle rakennetaan ohituskais-
15645: onnettomuutta miljoonaa ajoneuvokilometriä tapari. Näiden toimien liikenneturvallisuusvai-
15646: kohden, vastaa Turun tiepiirin valtatieverkon kutus jäänee kuitenkin pienehköksi ottaen huo-
15647: keskimääräistä arvoa, mutta ylittää koko maan mioon liikenteen kasvun.
15648: vastaavan keskiarvon (0,086).
15649:
15650: 2
15651: Ministerin vastaus KK 298/2000 vp -Mikko Immonen /vas
15652:
15653:
15654: Valtateiden 8 ja 1 talvikunnossapidon eli liuk- aloitettu, ja tiepiirissä on käynnistynyt selvitys-
15655: kauden, lumen ja sohjon poiston toimenpideai- työ, jonka tuloksena on vielä tämän vuoden aika-
15656: koja on koeluonteisesti lyhennetty kahdesta tun- na tarkoitus laatia erillisohjelma liikenneturvalli-
15657: nista yhteen. Kaiken kaikkiaan kalenterivuosi suuden parantamiseksi piirin alueella. Ohjelman
15658: 1999 oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen vai- voidaan ennakoida koskevan taajamateiden ohel-
15659: kea niin kunnossapitäjälle kuin tienkäyttäjille. la myös rannikon pääteitä.
15660: Turun tiepiirissä vuonna 1998 valmistuneen
15661: liikenneturvallisuussuunnitelman toteutus on
15662:
15663:
15664: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
15665:
15666: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
15667:
15668:
15669:
15670:
15671: 3
15672: KK 298/2000 vp- Mikko Immonen /vas Ministems svar
15673:
15674:
15675:
15676:
15677: Tili riksdagens talman
15678:
15679: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger oner med älgar under 1998-1999 resulterade i
15680: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- en ökning av antalet olyckor under dessa år i jäm-
15681: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- förelse med år 1997. De höga olyckstalen under
15682: ko Immonen /vänst undertecknade skriftliga de senaste två åren kan även bero på en slump-
15683: spörsmål SS 298/2000 rd: mässig variation. Det bör även påpekas att anta-
15684: let olyckor med personskador som följd 1999 var
15685: Kommer regeringen att vidta åtgärder högre än normalt på samtliga huvudvägar i Fin-
15686: för att förhindra de ständiga och allvar- land.
15687: liga trafikolyckorna och för att öka tra- 1 fråga om trafiksäkerhet och trafikens smidig-
15688: fiksäkerheten på riksväg 8? het utgörs de mest problematiska ortema längs
15689: riksväg 8 av Resos, Masku, Laitila och Eura-
15690: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- åminnes centrum samt av de högtrafikerade väg-
15691: föra följande: sträckor som är belägna norr om Bjömeborgs
15692: Riksväg 8 fungerar som en förenande huvudled centrum. 1 Masku (2 st.) och Laitila har man varit
15693: för tätortema på den finländska västkusten. Dess tvungen att installera trafikljus vid de farligaste
15694: oc~ mest trafikerade fyrvägskorsningama.
15695: betydelse för trafiken understryks av att det sak-
15696: nas ett gemensamt bannät längs kusten. Abo vägdistrikt gjorde 1993 en utredning om
15697: Längs den ca 200 kilometer långa avsnittet av behovet av en förbättring av sträckan Åbo-
15698: riksvägen mellan Åbo och Sastmola, som har Bjömeborg längs riksväg 8. 1 utredningen be-
15699: bara en körbana, varierar vägens bredd mellan skrevs vilka investeringsåtgärder som bör vidtas
15700: 9,0 och 12,0 meter. Det genomsnittliga antalet såväl på kort sikt som på lång sikt för att nivåkra-
15701: fordon per dygn varierar mellan 5 000 och ven för riksvägen skall uppfyllas. Hittills har en-
15702: 26 500 på sträckan Åbo-Bjömeborg och på dast en liten del av åtgärdema vidtagits. Kostna-
15703: sträckan Bjömeborg-Sastmola mellan 1 800 dema för de återstående åtgärdema uppgår till
15704: och 12 500. 350 milj.mk.
15705: På riksväg 8 mellan Åbo och Sastmola inträf- Inom de närmaste åren torde en förbättring av
15706: fade under åren 1993-1997 i medeltal50 olyck- riksväg 8 komma att genomföras vid Reso och
15707: or som ledde till personskador. År 1997 var siff- norrom Bjömeborg på sträckan Hjulböle-Sö-
15708: ran under det normala (44) medan det under dermark med hjälp av finansiering som beviljas
15709: 1998-1999 inträffade fler olyckor än tidigare för utvecklande av vägnätet.
15710: (59 och 63). Det genomsnittliga antalet olyckor Genom finansiering av basväghållningen
15711: de senaste två åren, 0, 117 olyckor med person- kommer under de närmaste åren den samman-
15712: skador som följd per en miljon fordonskilome- hängande vägbelysningen att utvidgas från Åbo
15713: ter, motsvarar det genomsnittliga värdet för Åbo 1ängs riksväg 8 till Nousis och söder om Laitila
15714: vägdistrikts huvudvägsnät. Det överskrider dock kommer ett omkömingsfålt att byggas. Ä ven norr
15715: motsvarande medelvärde för hela landet (0,086). om Raumo kommer det att byggas två omkör-
15716: Det stigande antalet frontalkollisioner under ningsfålt. Dessa åtgärder kommer dock att påver-
15717: 1998 och framförallt det stigande antalet koHisi-
15718:
15719: 4
15720: Ministems svar KK 298/2000 vp - Mikko Immonen /vas
15721:
15722:
15723: ka trafiksäkerheten endast i liten utsträckning när Den pian för trafiksäkerhet som utarbetades av
15724: man tar i beaktande att trafiken ständigt ökar. Åbo vägdistrikt 1998 har börjat genomföras och
15725: Åtgärdstiden för vinterunderhåll på riksväg 8 man har även inlett en utredning som enligt pla-
15726: och riksväg 1, dvs. åtgärder för halka, snöplog- nema kommer att resultera i ett specialprogram
15727: ning och avlägsnande av snömodd, har på prov för förbättrande av trafiksäkerheten inom distrik-
15728: skurits ner från två timmar tili en timme. Allt som tet redan under detta år. Programmet kommer
15729: allt var kalenderåret 1999 ett ovanligt besvärligt sannolikt vid sidan om tätortema även att beröra
15730: år i södra Finland för såväl dem som sköter un- huvudvägama längs kusten.
15731: derhållet av vägama som för dem som använder
15732: vägama.
15733:
15734:
15735: Helsingfors den 27 april 2000
15736:
15737: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
15738:
15739:
15740:
15741:
15742: 5
15743: KK 299/2000 vp- Jussi Ranta /sd
15744:
15745:
15746:
15747:
15748: KIRJALLINEN KYSYMYS 299/2000 vp
15749:
15750: Kaakkois-Suomen saamasta Interreg III A -oh-
15751: jelmien ED-rahoituksesta
15752:
15753:
15754:
15755:
15756: Eduskunnan puhemiehelle
15757:
15758: Sisäministeriö päättää lopullisesti kesäkuun lo- vat: 1) Suomen ja samalla ED:n tärkeimmät lii-
15759: pulla ED:n Interreg- eli raja-alueyhteistyöraho- kenneyhteydet Suomesta Venäjälle kulkevat
15760: jen jaosta Suomen rajamaakunnille vuosiksi Kaakkois-Suomen Interreg-alueen kautta. 2) Lä-
15761: 2000-2006. Suurimman osan rahoista, noin 150 hialueiden merkittävimmät alueet sijaitsevatjuu-
15762: miljoonaa markkaa, on saamassa Karjalan tasa- ri Kaakkois-Suomen välittömässä läheisyydessä.
15763: vallan rajayhteistyö. Kaakkois-Suomen Interreg- Taloudelliset ja toiminnalliset yhteydet Suomes-
15764: alue saisi rajayhteistyölleen Pietarin ja Leningra- ta Pietariin ja Leningradin alueelle ovat laajem-
15765: din alueen kanssa noin 100 miljoonaa markkaa. mat ja tiheämmät kuin vastaavat yhteydet muille
15766: Kaakkois-Suomen Interreg-alueella on kuiten- Venäjän lähialueille. 3) Kaakkois-Suomen osaa-
15767: kin enemmän toimintaa· Venäjän puolella. Venä- miskeskuksen keskeinen toimintalohko on Venä-
15768: jän väestökeskittymä on Pietarin alueella. Lii- jän kauppa ja logistiikka. 4) Suomen suurin ja ke-
15769: kennevirrat Venäjälle kulkevat Kaakkois-Suo- hittynein lähialueiden tieteen ja kulttuurin osaa-
15770: men raja-asemien kautta ja suurimmat rajanyli- miskeskus sijaitsee Pietarissa. 5) Kaakkois-Suo-
15771: tyspaikka- ja muut infrastruktuurihankkeet ovat messa on jo ohjelmakauden alkaessa kaavailtua
15772: Pietarin suunnalla. ED-rahoituksen osuutta suurempi kysyntä. 6)
15773: Interreg III A -ohjelmien ED-rahoituksen ja- Kaakkois-Suomen alueella sijaitsevat rajanyli-
15774: kokriteerit painottuvat hyvin voimakkaasti van- tyspaikat tuovat mukanaan myös ongelmia ja näi-
15775: hassa ohjelmassa käytettyyn jakaumaan (50 %). tä tulisi pystyä ehkäisemään. 7) Interreg-ohjelma
15776: Myös ohjelma-alueen pinta-alan merkitys on on väline, jonka kautta Pohjoinen ulottuvuus -ta-
15777: huomattava jakokriteereissä (12,5 %). Jakokri- voite konkretisoituu.
15778: teereissä tulisi kuitenkin ottaa huomioon entistä Etelä-Karjalan liitto teki alkanutta Interreg III
15779: enemmän Kaakkois-Suomen luontaiset, taloudel- -ohjelmakautta vuosille 2000-2006 koskevan
15780: liset ja toiminnalliset edellytykset. Kaakkois- rahoituskyselyn, joka paljasti suuren eron tavoit-
15781: Suomessa sijaitsevat Suomen tärkeimmät kan- teiden ja rahoitusmahdollisuuksien välillä. Ra-
15782: sainväliset liikenneyhteydet, ja väestön painopis- hoitustarpeita löytyy yhteyksien kehittämisen,
15783: tealue Venäjällä on Kaakkois-Suomen lähialueil- yritystoiminnan ja sen toimintaympäristön kehit-
15784: la. tämisen, ympäristönsuojelun ja maankäytön
15785: Syyt, joiden takia Kaakkois-Suomen tulisi suunnittelun sekä taitotiedon ja yhteistyön edel-
15786: saada enemmän Interreg-rahoitusta, ovat seuraa- lytysten kehittämisen aloilta.
15787:
15788:
15789:
15790:
15791: Versio 2.0
15792: KK 299/2000 vp- Jussi Ranta /sd
15793:
15794:
15795: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- Aikooko hallitus lisätä Kaakkois-Suo-
15796: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti men saamaa Interreg-rahoitusosuutta?
15797: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15798: vaksi seuraavan kysymyksen:
15799:
15800:
15801: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
15802:
15803: Jussi Ranta /sd
15804:
15805:
15806:
15807:
15808: 2
15809: Ministerin vastaus KK 299/2000 vp- Jussi Ranta /sd
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Eduskunnan puhemiehelle
15815:
15816: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- missa (5 %). Edellä mainitut kriteerit perustuvat
15817: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pitkälti komission maiden välisessä jaossa käyt-
15818: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tämiin kriteereihin (40 % edellisen kauden suh-
15819: vastattavaksi kansanedustaja Jussi Rannan /sd teessa, 40 % kokonaisväestön ja raja-alueiden
15820: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK väestön suhteessa, 20 % poliittisten prioriteet-
15821: 299/2000 vp: tien ja paikallisten erityisolosuhteiden perusteel-
15822: la).
15823: Aikooko hallitus lisätä Kaakkois-Suo- Jaosto 4 hyväksyi 2.2.2000 em. kriteereihin
15824: men saamaa INTERREG-rahoitusosuut- perustuen seuraavat viitteelliset rahoituskehyk-
15825: ta? set A-ohjelmille:
15826:
15827: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
15828: Milj. Milj.
15829: ti seuraavaa:
15830: Ohjelma euroa euroa
15831: Euroopan komissio on osoittanut Suomelle 129 Saaristo 3,7 4,5
15832: milj. euroa INTERREG-yhteisöaloitteeseen kau- Merenkurkku-MittSkandia 9,3 11,5
15833: della 2000-2006. Tästä kehyksestä vähintään Pohjoiskaiotti 10,3 12,7
15834: puolet ja enintään 80% tulee osoittaa perinteisel-
15835: Barents 9,9 12,2
15836: le raja-alueyhteistyölle (A-ohjelmat). Lisäksi vä-
15837: hintään 14 % tulee osoittaa laajemmalle valtioi- Karjala 22,5 27,7
15838: den väliselle yhteistyölle (B-ohjelmat) ja 6 % Kaakkois-Suomi 16,7 20,5
15839: alueiden väliselle yhteistyölle (C-ohjelmat). Etelä-Suomen rannikko-
15840: Kaakkois-Suomi on Suomen toiseksi suurin A- seutu 11,4 14,0
15841: ohjelma. Lisäksi Kaakkois-Suomen alue voi saa- A-ohjelmien rahoitusosuus 65% 80%
15842: da rahoitusta B- ja C-ohjelmien kautta.
15843: Suomessa asiaa on valmisteltu sisäasiainmi-
15844: Rahoituskehykset täsmentyvät ohjelmaprosessin
15845: nisteriön aluekehitysosastolla ja käsitelty lnter-
15846: myötä.
15847: reg-ohjelmien valmistelua koordinoivassa kes-
15848: Rahoituskehysten suhteen on yhä tiettyjä epä-
15849: kushallinnon työryhmässä sekä ED-asioiden ko-
15850: varmuustekijöitä. Itämeren B-ohjelman osalta
15851: mitean alaisessa alue- ja rakennepolitiikan jaos-
15852: useat Suomen kumppanuusmaat näyttävät ole-
15853: tossa (ns. jaosto 4). Rahanjakoa suunniteltaessa
15854: van valmiita nostamaan rahoituksen tasoa huo-
15855: on otettu huomioon jatkuvuus eli edellisen kau-
15856: mattavasti mikä asettaa Suomelle paineita vas-
15857: den rahoituksen taso (50%), väestöpohja yhteis-
15858: taavansuuntaiselle panostukselle. Vastaavia ra-
15859: työpotentiaalin ilmentäjänä (12,5 %), suomalai-
15860: hoituspaineita on myös Merenkurkku-MittSkan-
15861: sena erityispiirteenä alueiden laajuus (pinta-ala)
15862: dian, Pohjoiskalotin ja Barents/Kolarcticin ohjel-
15863: (12,5 %) sekä poliittiset prioriteetit (20 %, josta
15864: mien suhteen. Suomen ja Ruotsin välisissä neu-
15865: 3/4 Venäjän rajalle ja 1/4 Merenkurkun alueel-
15866: votteluissa on lähdetty siitä, että molemmat maat
15867: le). Lopuksi jätettiin pieni järjestelyvara Suomen
15868: osoittavat mahdollisimman samansuuruiset va-
15869: ja Ruotsin osuuksien tasaamiseksi ns. länsiohjel-
15870:
15871: 3
15872: KK 299/2000 vp -Jussi Ranta /sd Ministerin vastaus
15873:
15874:
15875: rat näihin ohjelmiin. Tasapainoinen rahoitus on avaamista sekä uusia neuvotteluja Ruotsin kans-
15876: myös komission lähtökohta. sa.
15877: Koska tarkoituksena on luovuttaa Saariston ja Kansanedustaja Rannan kirjallisessa kysy-
15878: Merenkurkku-MittSkandian ohjelmat komissiol- myksessä tuodaan esille useita perusteita sille,
15879: le jo 30.4.2000 mennessä, alue- ja rakennepolitii- miksi Kaakkois-Suomen ohjelman rahoitusta tu-
15880: kan jaosto (jaosto 4) päätti 7.4.2000 tarkentaa lisi lisätä. Nämä asiat ovat olleet esillä jakoesi-
15881: näiden kahden ohjelman rahoituskehykset (4 mil- tystä valmisteltaessa ja perusteena Kaakkois-
15882: joonaa euroa Saariston ja 10 miljoonaa euroa Suomen ohjelman priorisointiin. Komissio edel-
15883: Merenkurkku-MittSandian ohj elmalle). lyttää, että myös ulkorajoilla rahoitetaan ensi si-
15884: Edellä mainituista syistä liikkumavaraalue-ja jassa rajan ylittäviä hankkeita. Vaikka merkkejä
15885: rakennepolitiikan jaoston hyväksymän vaihtelu- Venäjän talouden käänteestä parempaan on ha-
15886: välin sisällä on kaventunut. Koska muiden ohjel- vaittavissa, on edelleen huomattavaa epävar-
15887: maesitysten valmistelu on kesken ja ne on tarkoi- muutta Luoteis-Venäjän hankkeiden rahoitukses-
15888: tus jättää komissiolle vasta syys-lokakuussa, on ta ja aikatauluista.
15889: syytä pitää jäljellä oleva liikkumavara auki kun- Tarkasteltaessa rahoituksen jakautumista
15890: nes saadaan tarkempaa tietoa ohjelmien sisällös- Kaakkois-Suomen ja Karjalan ohjelmien välillä
15891: tä. Edellä mainituista B-ohjelmien ja Ruotsin sisäasiainministeriö toteaa, että Kaakkois-Suomi
15892: kanssa yhteisten A-ohjelmien sidonnaisuuksista on hyötynyt selvästi eniten rajakaupasta ja että
15893: johtuen sisäasiainministeriö näkee liikkumava- jatkossakin markkinavetoinen kehityspotentiaali
15894: ran koskevan lähinnä Karjalan, Kaakkois-Suo- on suurin tällä alueella. Kaakkois-Suomen ohjel-
15895: men ja Etelä-Suomen rannikkoseudun ohjelmia. man rahoitus kasvaa jo jaosto 4:n esityksen mu-
15896: Viimeksi mainitun ohjelman rahoitusosuus mää- kaisesti merkittävästi, ja varoja voidaan ohjelma-
15897: räytyy kokonaan em. laskennallisten kriteerien alueen sisällä käyttää entistä vapaammin. Lisäk-
15898: mukaan. Lisäksi raja-alueyhteistyö EU:n hakija- si on syytä korostaa, että komission suuntaviiva-
15899: maiden kanssa on poliittinen painopiste. esityksen mukaan asianmukaista huomiota tulee
15900: Tarkistusvara koskee siten lähinnä Karjalan ja kiinnittää Unionin ulkorajoihin ja kaikkein syr-
15901: Kaakkois-Suomen ohjelmia, joihin esitetään yh- jäisimpiä alueita koskevaan yhteistyöhön. Suo-
15902: teensä lähes puolet (47 %) Suomen Interreg III men tapauksessa tämä tarkoittaa Karjalan ohjel-
15903: A-varoista. Sisäasiainministeriön näkemyksen man priorisoimista. Karjalan alueen luontaiset
15904: mukaan mahdollisen tarkistuksen tulisi silloin ta- kehitysedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin
15905: pahtua ns. prioriteettirahan puitteissa. Jakoesi- Kaakkois-Suomen, ja näin ollen Karjalan ohjel-
15906: tyksessä on tässä vaiheessa osoitettu 3/4 ns. prio- massa tarvittavat kehittämispanostukset ovat
15907: riteettirahasta Karjalan ja Kaakkois-Suomen oh- enemmän julkisen tuen varassa.
15908: jelmille. Tätä suurempi rahoituksen uudelleen Edellä esitetyn perusteella sisäasiainministe-
15909: suuntaaminen merkitsisi hyväksytyn jakomallin riö toteaa, että tällä hetkellä ei ole perusteita
15910: (kriteerien) hylkäämistä, koko jakoesityksen muuttaa tehtyä jakoesitystä.
15911:
15912:
15913:
15914: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
15915:
15916: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
15917:
15918:
15919:
15920:
15921: 4
15922: Ministems svar KK 299/2000 vp- Jussi Ranta /sd
15923:
15924:
15925:
15926:
15927: Tili riksdagens talman
15928:
15929: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sen och 114 tili K varkenregionen). Till slut läm-
15930: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nade man lite svängrum för utjämnande av Fin-
15931: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jussi lands och Sveriges andelar i de program som rik-
15932: Ranta /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS tar sig västerut (5 %). Ovan nämnda kriterier är
15933: 299/200 rd: långt baserade på de kriterier som korumissioneo
15934: använde i fördelningen mellan ländema (40 % i
15935: Har regeringen för avsikt att öka den förhållande till föregående period, 40% i förhål-
15936: INTERREG -finansieringsandel som lande tili totalbefolkningen och befolkningen i
15937: Sydöstra Finland erhåller? gränsregionema, 20 % på basis av politiska prio-
15938: riteringar och lokala särförhållanden).
15939: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- På basis av de ovan nämnda kriteriema god-
15940: föra följande: kände sektion 4 den 2 februari 2000 följande in-
15941: Europakommissionen har anvisat 129 milj. euro dikativa finansieringsramar för A-programmen:
15942: för INTERREG-gemenskapsinitiativet i Finland
15943: under perioden 2000-2006. Av denna ram skall Milj. Milj.
15944: minst hälften och högst 80% anvisas för traditio- Program euro euro
15945: nellt gränsregionalt samarbete (A-program). Skärgården 3,7 4,5
15946: Dessutom skall minst 14 % anvisas för ett mera Kvarken-MittSkandia 9,3 II ,5
15947: omfattande transnationellt samarbete (B-pro- Nordkaiotten I0,3 12,7
15948: gram) och 6 % för interregionalt samarbete (C-
15949: Barents 9,9 12,2
15950: program). Sydöstra Finland är Finlands näst
15951: största A-program. Dessutom kan Sydöstra Fin- Karel en 22,5 27,7
15952: land få finansiering genom B- och C- program- Sydöstra Finland 16,7 20,5
15953: men. Södra Finlands kustregion 11,4 14,0
15954: 1 Finland har ärendet beretts vid inrikesminis- A -programmens jinansie-
15955: teriets avdelning för regional utveckling. Ären- ringsandel 65% 80%
15956: det har också behandlats i centralförvaltningens
15957: arbetsgrupp som koordinerar beredningen av ln-
15958: Finansieringsramama kommer att preciseras un-
15959: terreg-programmen samt i regional- och struktur-
15960: der programprocessens gång.
15961: politiska sektionen (s.k. sektion 4) som är under-
15962: Det finns fortfarande vissa osäkerhetsfaktorer
15963: ställd kommittt~n för EU-ärenden. När man pla-
15964: i fråga om finansieringsramama. Vad gäller Ös-
15965: nerat fördelningen av pengar har man tagit hän-
15966: tersjöområdets B-program verkar flera av Fin-
15967: syn till kontinuitet, d.v.s. föregående periods
15968: lands samarbetspartners vara beredda att höja fi-
15969: finansieringsnivå (50%), befolkningsunderlag
15970: nansieringsnivån avsevärt, vilket pressar Fin-
15971: som manifesterar samarbetspotentialen ( 12,5 %),
15972: land till motsvarande insats. Likadana finansie-
15973: regionemas stora omfattning (areal) som är kän-
15974: ringstryck finns också i fråga om K varken-
15975: netecknande för Finland (I2,5 %) samt politiska
15976: MittSkandias, Nordkalottens och Barents/Kol-
15977: prioriteringar (20 %, av vilket 3/4 till ryska grän-
15978: arctics program. 1 förhandlingama mellan Fin-
15979:
15980: 5
15981: KK 299/2000 vp -Jussi Ranta /sd Ministems svar
15982:
15983:
15984: land och Sverige har man utgått ifrån att de rued- bära att den godkända fördelningsmodellen (kri-
15985: el som de två ländema anvisar för dessa program terier) överges och fördelningsförslaget i sin hel-
15986: är så lika som möjligt. Även kommissionen utgår het öppnas, vilket innebär nya förhandlingar med
15987: från en välbalanserad finansiering. Sverige.
15988: Eftersom avsikten är att överlämna Skärgår- Riksdagsledamot Ranta framför i sitt skriftli-
15989: dens och Kvarken-MittSkandias program till ga spörsmål flera grunder för att öka finansie-
15990: kommissionen före den 30 april 2000, beslutade ringen för Sydöstra Finlands program. Dessa frå-
15991: regional- och strukturpolitiska sektionen (sek- gor har tagits upp vid beredningen av fördel-
15992: tion 4) den 7 april 2000 att precisera finansie- ningsförslaget och de har legat till grund för pri-
15993: ringsramama för dessa två program (4 miljoner oriteringen av Sydöstra Finlands program. Koru-
15994: euro för Skärgårdens och 10 miljoner euro för missioneo förutsätter att man också vid de yttre
15995: Kvarken- MittSkandias program). gränsema i första hand finansierar gränsöverskri-
15996: Av ovan nämnda skäl har rörelsefriheten inom dande projekt. Även om det finns teeken på eko-
15997: den gaffel som godkänts av regional- och struk- nomisk tillväxt i Ryssland, råder det fortfarande
15998: turpolitiska sektionen krympt. Då beredningen stor osäkerhet om finansieringen och tidtabeller-
15999: av de övriga programförslagen inte ännu slut- na för projekt i Nordvästra Ryssland.
16000: förts, och då de skall överlämnas till korumissio- Vid en avvägning av fördelningen av finansie-
16001: neo först i september-oktober är det skäl att beva- ringen mellan Sydöstra Finlands och Karelens
16002: ra rörelsefriheten tills man fått närmare informa- program, noterar inrikesministeriet att Sydöstra
16003: tion om innehållet i programmen. Med anledning Finland har dragit mest nytta av gränshandeln
16004: av ovan nämnda bindningar till B-programmen och att den marknadsdrivna utvecklingspotentia-
16005: och till de gemensamma A-programmen med len även i fortsättningen kommer att vara störst
16006: Sverige anser inrikesministeriet att rörelsefrihe- inom detta ornråde. Finansieringen för Sydöstra
16007: ten närmast gäller Karelens, Sydöstra Finlands Finlands program ökar markant redan på basen
16008: och Södra Finlands kustregions program. Finan- av utvecklingssektionens förslag och EU-med-
16009: sieringen för det sistnämnda programmet be- len kan användas friare än tidigare inom pro-
16010: stäms i sin helhet enligt ovan nämnda kalkylmäs- grarnregionen. Därutöver är det skäl att under-
16011: siga kriterier. Dessutom är gränsregionalt samar- stryka att kommissionen i sitt förslag till riktlin-
16012: bete med EU:s kandidatländer politiskt priorite- jer fåster avsevärd vikt vid Unionens yttre grän-
16013: rat. ser och samarbete som gäller de mest avlägsna
16014: Justeringsutrymmet gäller således närmast regionema. 1 Finlands betyder det betoning av
16015: Karelens och Sydöstra Finlands program. Enligt Karelens program. 1 Karelen är de naturliga för-
16016: förslaget skall totalt nästan hälften (47 %) av Fin- utsättningar för utvecklingen inte lika goda som i
16017: lands lnterreg III A medel riktas till dessa. lnri- Sydöstra Finland och därför är de behövliga ut-
16018: kesministeriet anser att en eventuelljustering i så vecklingssatsningama inom Karelens program
16019: fall borde ske inom ramen för den finansiering mer beroende av offentligt stöd.
16020: som beviljas på basis av politiska prioriteringar. 1 Med stöd av det ovan anförda konstaterar inri-
16021: detta skede har man i fördelningsförslaget anvi- kesministeriet att det för tillfållet inte finns grun-
16022: sat 3/4 av denna finansiering för Karelens och der för att ändra på det aktuella förde1ningsför-
16023: Sydöstra Finlands program. En ny allokering av slaget.
16024: finansieringen som går ut över detta skulle inne-
16025:
16026:
16027: Helsingfors den 19 april 2000
16028:
16029: Region- och kommunminister Martti Korhonen
16030:
16031:
16032: 6
16033: KK 300/2000 vp - Katri Komi /kesk
16034:
16035:
16036:
16037:
16038: KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2000 vp
16039:
16040: Alaikäisen tietosuoja
16041:
16042:
16043:
16044:
16045: Eduskunnan puhemiehelle
16046:
16047: Suomessa on perinteisesti arvostettu lasten var- seikoista tai kun se muuten on välttämätöntä lap-
16048: haista itsenäistymistä ja kunnioitettu yksilön sen hoidon tai huollon turvaamiseksi. Nykymuo-
16049: suojaa häntä itseään koskevissa asioissa. Van- toisessa lainsäädännössä alaikäisen oikeudet joh-
16050: hempien mukanaolo alaikäisten lastensa elämää tavat eräänlaiseen heitteillejättöön.
16051: koskevassa päätöksenteossa koetaan jo suhteelli- Monet tietosuojatut tilanteet ovat juuri niitä,
16052: sen nuorten lasten kohdalla sekaantumiseksi hei- joista vanhempien ehdottomasti pitäisi saada tie-
16053: dän itsemääräämisoikeuteensa. Lapsia kannuste- toa. Tällä hetkellä kaikki terveydenhoitoon liitty-
16054: taan omien päätösten tekoon varsin varhaisessa vät toimenpiteet voivat pysyä salassa vanhem-
16055: iässä. Alaikäisen itseään koskevista terveydelli- milta, jos alaikäinen niin haluaa. Ainoastaan en-
16056: sistä tiedoista säädetään mm. laissa potilaan ase- nen mielenterveydelliseen hoitoon määräämistä
16057: masta ja oikeuksista ja erityislainsäädännössä, laki velvoittaa selvittämään alaikäisen oman
16058: kuten mielenterveyslaissa, raskauden keskeyttä- mielipiteen lisäksi tämän holhoojan tai hänen
16059: misestä annetussa laissa ja päihdehuoltolaisssa. hoidostaan ja kasvatuksestaan välittömästi en-
16060: Suomalainen nuori on monen asian kanssa te- nen hoitoon määräämistä vastanneen mielipiteen
16061: kemässä päätöstä yksin. Yksilön tietosuojaa ko- (mielenterveyslaki, 11 §). Nykyisen lainsäädän-
16062: rostava lainsäädäntömme antaa hänelle siihen nön mukaan alaikäinen lapsi tuo holhoojalle run-
16063: mahdollisuuden, sillä mitään tarkkoja ikärajoja saasti valvollisuuksia. Samalla näyttää holhoo-
16064: ei ole, vaan alaikäinen saa velvoittaa esimerkiksi jalla olevan niukasti oikeuksia suhteessa lasta
16065: häntä sairaalassa hoitaneen henkilökunnan pitä- koskeviin tietoihin.
16066: mään kaikki häntä koskevat tiedot salassa huolta-
16067: jaltaan tai muulta lailliselta edustajaltaan, jos ala- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16068: ikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoansa näh- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16069: den kykenee päättämään hoidostaan (laki poti- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16070: laan asemasta ja oikeuksista, 9 §). Vanhemmat vaksi seuraavan kysymyksen:
16071: asetetaan aika avuttomaan asemaan varsinkin
16072: suhteessa murrosikäisiin lapsiinsa. Katsooko hallitus nykyisen tiukan ala-
16073: Lainsäädännön yksilönsuojaa korostava sisäl- ikäisen tietosuojaa koskevan lainsää-
16074: tö ei ainoastaan estä huolestuneita vanhempia dännön palvelevan alaikäisten turvalli-
16075: saamasta omaa alaikäistä lastaan koskevaa tie- suutta ja etua ja
16076: toa, vaan myös antaa vanhemmille vääränlaisen
16077: signaalin vastuun jakautumisesta. Huoltajan pi- mitä hallitus aikoo tehdä holhoojan tie-
16078: täisi saada alaikäistä koskevia tietoja vastoin tä- donsaannin parantamiseksi suhteessa
16079: män tahtoa ainakin silloin, kun on kyse alaikäi- holhottavaa koskeviin, tämän hoidon ja
16080: sen terveydentilaan välittömästi vaikuttavista huollon kannalta oleellisiin tietoihin?
16081:
16082: Versio 2.0
16083: KK 300/2000 vp -Katri Komi /kesk
16084:
16085:
16086: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
16087:
16088: Katri Komi /kesk
16089:
16090:
16091:
16092:
16093: 2
16094: Ministerin vastaus KK 300/2000 vp - Katri Komi /kesk
16095:
16096:
16097:
16098:
16099: Eduskunnan puhemiehelle
16100:
16101: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 2 momentissa todetaan lisäksi, että jos alaikäi-
16102: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nen potilas ikäänsä ja kehitystasoansa nähden
16103: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oi-
16104: vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk keus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa kos-
16105: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muul-
16106: 300/2000 vp: le lailliselle edustajalleen.
16107: Alaikäisen potilaan asemaa tarkasteltaessa on
16108: Katsooko hallitus nykyisen tiukan ala- potilaslain säännösten lisäksi otettava huomioon
16109: ikäisen tietosuojaa koskevan lainsää- muun muassa lapsen huollosta ja tapaamisoikeu-
16110: dännön palvelevan alaikäisten turvalli- desta annetun lain (361/1983), holhoustoimesta
16111: suutta ja etua ja annetun lain (442/1999) ja lastensuojelulain
16112: (683/1983) säännökset. Alaikäisten hoitoa kos-
16113: mitä hallitus aikoo tehdä holhoojan tie- kevia säännöksiä sisältyy lisäksi erityislainsää-
16114: donsaannin parantamiseksi suhteessa däntöön, muun muassa mielenterveyslakiin
16115: hoiholtavaa koskeviin, tämän hoidon ja (1116/1990), raskauden keskeyttämisestä annet-
16116: huollon kannalta oleellisiin tietoihin? tuun lakiin (239/ 1970) ja päihdehuoltolakiin
16117: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- (4111986).
16118: ti seuraavaa: Keskeistä alaikäisen itsemääräämisoikeuden
16119: ulottuvuuden kannalta on potilaslain säännösten
16120: Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki perusteella sen arviointi, kykeneekö alaikäinen
16121: (785/1992), jäljempänä potilaslaki, on hoitoa potilas ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäyty-
16122: koskeva yleislaki, jossa säädetään keskeisistä po- misen merkityksen ja vaikutuksen terveydentilal-
16123: tilaan hoitoon ja kohteluun liittyvistä oikeudelli- leen. Lakia valmisteltaessa pohdittiin sitä, pitäi-
16124: sista periaatteista. Eräitä lain keskeisiä periaat- sikö laissa säätää tietty ikäraja, jonka jälkeen ala-
16125: teita ovat hoitosuhteen luottamuksellisuus sekä ikäinen voisi itse päättää hoidostaanjasiihen liit-
16126: potilaan itsemääräämisoikeus, jolla tarkoitetaan tyvien tietojen luovuttamisesta. Tällaista ei kui-
16127: sitä, että potilasta hoidetaan yhteisymmärrykses- tenkaan pidetty perusteltuna, koska kyky päättää
16128: sä hänen kanssaan. hoidosta riippuu muun muassa alaikäisen kyp-
16129: Potilaslain 7 §:n mukaan alaikäisen potilaan syydestä ja se saattaa myös vaihdella esimerkik-
16130: mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä si hoitotoimenpiteen laadun ja laajuuden taikka
16131: silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoan- sairauden laadun vuoksi.
16132: sa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja Sen arvioiminen, milloin alaikäinen kykenee
16133: kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään itse päättämään hoidostaan, on jätetty potilaslais-
16134: hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmär- sa hoitavan lääkärin ja muun terveydenhuollon
16135: ryksessä hänen kanssaan. Jos taas alaikäinen ei ammattihenkilön ratkaistavaksi erikseen kussa-
16136: kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidet- kin yksittäistapauksessa. Asiaa ratkaistaessa tuli-
16137: tava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai si lainperustelujen(HE 185/1991 vp)mukaanot-
16138: muun laillisen edustajansa kanssa. Lain 9 §:n taa huomioon muun muassa potilaan ikä, hänen
16139:
16140:
16141: 3
16142: KK 300/2000 vp - Katri Komi /kesk Ministerin vastaus
16143:
16144:
16145: yleinen kypsyytensä sekä hoitotoimenpiteen lenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvät
16146: luonne ja siihen mahdollisesti liittyvät riskiteki- asiat. Alaikäisen itsemääräämisoikeutta koske-
16147: jät. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös po- vat säännökset edistävät siten osaltaan alaikäi-
16148: tilaan sairauden tai ongelman vaikutus hänen ar- sen etua ja antavat terveydenhuollon ammatti-
16149: viointikykyynsä. Esimerkiksi alkoholi- tai huu- henkilölle mahdollisuuden edistää osaltaan luot-
16150: meongelmaisen nuoren arviointikyky saattaa olla tamuksen rakentamista huoltajiin.
16151: tämän ongelman johdosta heikentynyt. Tähän Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo tervey-
16152: seikkaan on kiinnitetty huomiota myös tervey- denhuollon ammattihenkilöillä olevan riittävät
16153: denhuoltohenkilökunnan koulutuksessa. valmiudet arvioida, kykeneekö alaikäinen päättä-
16154: Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mään itse hoidostaan. Jos hoitava ammattihenki-
16155: mukaan tietoisuus siitä, että alaikäinen voi itse lö katsoo alaikäisen potilaan kykenevän tähän,
16156: päättää hoidostaan ja että hoitoa koskevia tietoja potilaalle on potilaslain 5 §:n mukaisesti annet-
16157: ei ilman hänen suostumustaan luovuteta vanhem- tava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon
16158: mille, on omiaan helpottamaan alaikäisen hoi- merkityksestä sekä muista hänen hoitoonsa liitty-
16159: toon hakeutumista erityisesti sellaisissa tilanteis- vistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä
16160: sa, joissa hän kokee huoltajan mukaantulon kiu- hänen hoitamisestaan. Näihin seikkoihin kuulu-
16161: sallisena tai joissa alaikäisen ja huoltajan välillä vat alaikäisen potilaan kohdalla myös huoltajien
16162: on näkemysristiriitoja. Tällaisia tilanteita ovat osuus hänen hoidossaan.
16163: tyypillisesti esimerkiksi sukupuolisuuteen, mie-
16164:
16165:
16166: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
16167:
16168: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: 4
16174: Ministems svar KK 300/2000 vp - Katri Komi /kesk
16175:
16176:
16177:
16178:
16179: Tili riksdagens talman
16180:
16181: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger re eller någon annan laglig företrädare. 1 9 § 2
16182: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- mom. patientlagen konstateras dessutom att en
16183: rådet översänt följande av riksdagsledamot Katri minderårig patient som med beaktande av ålder
16184: Komi /saml undertecknade skriftliga spörsmål och utveckling kan fatta beslut om vården har rätt
16185: SS 300/2000 rd: att förbjuda att uppgifter om hans hälsotillstånd
16186: och vård ges tili hans vårdnadshavare eller nå-
16187: Anser regeringen att den nuvarande gon annan laglig företrädare.
16188: stränga lagstiftningen som gäller sekre- Vid granskning av en minderårig patients
16189: tessbelagda uppgifter i samband med ställning tar man i beaktande, förutom patientla-
16190: minderåriga patienters hälsotillstånd gens bestämmelser, också bland annat bestäm-
16191: tjänar de minderårigas trygghet ochför- me1ser i 1agen angående vårdnad av bam och um-
16192: del och gängesrätt (361/1983), 1agen om förmyndarverk-
16193: samhet (422/1999) och bamskyddslagen
16194: vad avser regeringen göra för att för- ( 683/1983). Bestämme1ser angående vård av
16195: bättra vårdnadshavarens tillgång tiliin- minderåriga ingår, förutom i speciallagstiftning-
16196: formation vad gäller väsentlig iriforma- en, bland annat i mentalvårdslagen (1116/1990),
16197: tion som berör vård och omsorg av den lagen om avbrytande av havandeskap (239/1970)
16198: omyndiga personen? och lagen om missbrukarvård (41 /1986).
16199: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Centralt för räckvidden beträffande de
16200: föra följande: minderårigas självbestämmanderätt är uppskat-
16201: tandet, på basis av patientlagens bestämmelser,
16202: Lagen om patientens ställning och rättigheter av ifall den minderåriga patienten kan förstå vår-
16203: (785/ 1992), härefter patientlagen, är en allmän dens eller vägran att låta sig vårdas betydelse och
16204: lag om vård, där centrala rättsliga principer som inverkan på sitt hälsotilistånd. Då 1agen förbered-
16205: gäller patientens vård och behand1ing bestämts. des övervägde man ifall en särski1d å1dersgräns
16206: Några av lagens centrala principer är vårdförhål- borde anges i 1agen, efter viiken en minderårig
16207: landets sekretessbelagda karaktär samt patien- själv skulle kunna bestämma om sin vård och att
16208: tens sjä1vbestämmande rätt, med vilket avses att information ges ut gällande den. Detta ansågs
16209: patienten vårdas i samförstånd med honom sjä1v. ändå inte vara motiverat eftersom förmågan att
16210: Enligt 7 § patientlagen skall en minderårig sjä1v bestämma om sin vård bland annat beror på
16211: patients åsikter om en vård- eller behandlingsåt- den minderåriges mogenhet och kan också varie-
16212: gärd utredas, om det med beaktande av patien- ra på grund av tili exempel vårdåtgärdens art och
16213: tens ålder eller utveckling är möjligt. Vården av omfattning eller sjukdomens art.
16214: en minderårig patient skall ske i samförstånd med Uppskattandet av när en minderårig sjä1v kan
16215: patienten, om han med beaktande av ålder och ut- bestämma om sin vård har i patientlagen lämnats
16216: veckling kan fatta beslut om vården. Om en min- tili den vårdande läkaren eller yrkespersonen
16217: derårig patient inte kan fatta beslut om vården, inom hälso- och sjukvården att skilt fastställa i
16218: skall han vårdas i samråd med sin vårdnadshava- varje enskilt fall. I enlighet med lagens motive-
16219:
16220:
16221: 5
16222: KK 300/2000 vp- Katri Komi /kesk Ministems svar
16223:
16224:
16225:
16226: ringar (RP 185/1991 rd) skall bland annat patien- den minderårige och vårdnadshavaren. Sådana
16227: tens ålder, hans allmänna mogenhet samt vårdåt- situationer uppstår ofta i frågor som gäller se-
16228: gärdens natur och möjliga riskfaktorer i samband xualitet, mental hälsa eller användningen av rus-
16229: med denna tas i beaktande då saken bestäms. 1 medel. Bestämmelsema om de minderårigas
16230: avgörandet av detta skall också sjukdomens eller självbestämmanderätt främjar för sin del de min-
16231: problemets inverkan på patientens omdömesför- derårigas intressen och ger yrkespersonema inom
16232: måga tas i beaktande. Omdömesförmågan hos en hälso- och sjukvården en möjlighet att för sin del
16233: ung person som har problem med alkohoi eller främja att tillit till vårdnadshavama byggs upp.
16234: narkotika, till exempel, kan på grund av dessa Social- och hälsovårdsministeriet anser att yr-
16235: problem vara nedsatt. Man har fåst uppmärksam- kespersoner inom hälso- och sjukvården har till-
16236: het vid denna aspekt också i hälso- och sjuk- räckliga förutsättningar för att bedöma om den
16237: vårdspersonalens utbildning. minderårige själv kan bestämma om sin vård. Om
16238: Enligt social- och hälsovårdsministeriets syn- den vårdande yrkespersonen anser att den min-
16239: punkt har kännedomen om att en minderårig själv derårige patienten kan klara av detta, skall pa-
16240: kan bestämma om sin vård och att information tienten enligt 5 § patientlagen ges en utredning
16241: om hans vård inte får ges till hans föräldrar utan om sitt hälsotillstånd, vårdens betydelse samt an-
16242: hans samtycke, underlättat att minderåriga söker dra faktorer som hör samman med hans vård som
16243: sig till vård speciellt i sådana situationer, där han har betydelse då man fattar beslut om hans vård.
16244: upplever det pinsamt ifall våmadshavaren följer Till dessa faktorer hör också våmadshavamas an-
16245: med eller där det finns åsiktskonflikter mellan del i vården av en minderårig patient.
16246:
16247:
16248:
16249: Helsingfors den 19 april 2000
16250:
16251: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
16252:
16253:
16254:
16255:
16256: 6
16257: KK 301/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
16258:
16259:
16260:
16261:
16262: KIRJALLINEN KYSYMYS 30112000 vp
16263:
16264: Kihlakuntauudistuksen vaikutus haja-asutus-
16265: alueiden toimistojen työllistämismahdollisuuk-
16266: siin
16267:
16268:
16269:
16270:
16271: Eduskunnan puhemiehelle
16272:
16273: Kihlakuntien toimistot ovat aikaisemmin pysty- kakuntien (keskuspaikat) työttömien Ja haja-
16274: neet työllistämään mm. työttöminä olleita toimis- asutusalueiden työttömien välillä.
16275: totyöntekijöitä ja juristeja. Kihlakuntauudistuk-
16276: senjälkeen varsinkin haja-asutusalueiden toimis- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16277: tojen työliistämismahdollisuudet ovat merkittä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16278: västi heikentyneet, sillä ministeriö on päättänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16279: rajoittaa valtion työllistämistä. Kihlakuntien kes- vaksi seuraavan kysymyksen:
16280: kuspaikat ovat pystyneet jatkamaan omaa työllis-
16281: tämistään lähes entiseen malliin, mutta kihlakun- Onko hallitus tietoinen siitä, että kihla-
16282: tien sivualueiden toimistoille ei ole enää riittänyt kuntauudistus ja valtion työllistämistoi-
16283: tukirahaa tähän tarkoitukseen huolimatta vähin- mien vähentäminen kaikkien työvoima-
16284: täänkin entisen tasoisesta lisätyövoiman tarpees- toimistojen alueella on johtanut siihen,
16285: ta. Tämä tilanne on seurausta siitä, että työllistä- etteivät haja-asutusalueiden toimipis-
16286: misrajoitukset on tehty "tasapuolisesti" kaikkien teet pysty enää työllistämään työttömiä
16287: työvoimatoimistojen alueella. Suhteellisuusperi- juristeja tai toimistotyöntekijöitä edel-
16288: aatteesta seuraa se, että haja-asutusalueen toimis- leen vallitsevasta tarpeesta huolimatta
16289: tot eivät pysty työllistämään enää yhtään työtön- ja
16290: tä valtiolle ja työvoimatoimistot joutuvat evää-
16291: mään sivualueiden toimistojen tarpeet. Tämä aikooko hallitus ryhtyä toimiin tilanteen
16292: puolestaan johtaa eriarvoisuuteen suurten paik- korjaamiseksi tasapuolisemmaksi?
16293:
16294:
16295:
16296: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
16297:
16298: Raimo Vistbacka /ps
16299:
16300:
16301:
16302:
16303: Versio 2.0
16304: KK 30112000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
16305:
16306:
16307:
16308:
16309: Eduskunnan puhemiehelle
16310:
16311: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Koska talouden kasvun arvioidaan myös kulu-
16312: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vana vuonna jatkuvan suotuisana ja työttömyy-
16313: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen den, kuten pitkäaikaistyöttömyydenkin, jatkavan
16314: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan alenemistaan, työvoimapoliittisten toimenpitei-
16315: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK den tasoa on vuonna 2000 alennettu edelliseen
16316: 30112000 vp: vuoteen verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosi-
16317: na toteutettua linjausta. Tukityöllistettyjen mää-
16318: Onko hallitus tietoinen siitä, että kihla- rän arvioidaan vähenevän edellisestä vuodesta
16319: kuntauudistus ja valtion työllistämistoi- 4 200 henkilöllä ja olevan kuluvana vuonna kes-
16320: mien vähentäminen kaikkien työvoima- kimäärin 43 800 henkilöä. Työllistäminen vähe-
16321: toimistojen alueella on johtanut siihen, nee kaikilla sektoreilla, valtiolla, kunnissa ja yk-
16322: etteivät haja-asutusalueiden toimipis- sityisellä sektorilla. Lisäksi juuri valtiolle työl-
16323: teet pysty enää työllistämään työttömiä listäminen supistuu muita sektoreita suhteellises-
16324: juristeja tai toimistotyöntekijöitä edel- ti enemmän. Yhdistelmätuen osuus työllistetyis-
16325: leen vallitsevasta tarpeesta huolimatta tä vuonna 2000 on yhteensä 12 000 henkilöä,
16326: ja missä on lisäystä edelliseen vuoteen 2 000.
16327: Volyymin alentaminen on samalla merkinnyt
16328: aikooko hallitus ryhtyä toimiin tilanteen niihin käytettävissä olevien määrärahojen vähe-
16329: korjaamiseksi tasapuolisemmaksi? nemistä. Työllistämistukeen on vuodelle 2000
16330: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- budjetoitu yhteensä 1 982 milj. markkaa, jossa
16331: ti seuraavaa: on vähennystä edelliseen vuoteen yhteensä 283
16332: milj. markkaa. Työllistämistukimäärärahojen
16333: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on to- alueellisesta jaosta päättää valtioneuvosto. TE-
16334: dettu, että rakenteeltaan ongelmallisen työttö- keskusten työvoimaosastot jakavat määrärahat
16335: myyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syr- edelleen alueensa työvoimatoimistoille. Työllis-
16336: jäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen työ- tämistuesta päättäminen on pääsääntöisesti har-
16337: voimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen kinnanvaraista, ja päätöksen määrärahan myön-
16338: työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtu- tämisestä tekee työvoimatoimisto.
16339: nut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä Työllistämistukimäärärahoja kohdennetaan
16340: kohdennetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttö- erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa
16341: miin. Edelleen hallitusohjelmassa on todettu, että oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttö-
16342: työttömille tarjotaan uusi mahdollisuus ennen 12 miin, ikääntyneisiinja vajaakuntoisiin. Ohjelmil-
16343: kuukauden työttömyyttä ja nuorille ennen 6 kuu- la pyritään osaamisen ja ammattitaidon paranta-
16344: kauden työttömyyttä. Tämä on todettu myös Suo- miseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden
16345: men työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Yhdistel-
16346: 1999. Tämä on työvoimapolitiikan toteutuksessa mätukea voidaan maksaa pitkään työttömänä ol-
16347: painopisteenä ja tarkoitus toteuttaa koko maassa leiden henkilöiden työllistämiseen vapaaehtois-
16348: kaikilla alueilla.
16349:
16350:
16351: 2
16352: Ministerin vastaus KK 301/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
16353:
16354:
16355: yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kuntiin ja kun- markkinoille, tilapäisiin työpaikkoihin. Tuki-
16356: tayhtymiin sekä yrityksiin. työllistäminen ei saa olla pysyväisluonteisten
16357: Työministeriön hallinnonalan vastuualuee- tehtävien hoitamista. Käytännössä tämä tarkoit-
16358: seen ei kuulu kysymyksessä todettujen kihlakun- taa sitä, että tukityöllistämisen päättyessä nor-
16359: tien keskuspaikkojen tai sivualueiden toimipis- maalia toimintaa voidaan edelleen jatkaa. Kysy-
16360: teiden ylläpitäminen. Myös valtiolle tuella työl- myksessä mainittujen virastojen toimintaedelly-
16361: listettäessä tarkoituksena on, että näin voidaan tykset välttämättömän henkilöstön suhteen tulee
16362: sijoittaa työttömiä henkilöitä, joilla muuten on turvata kyseisen hallinnonalan omin resurssein.
16363: merkittäviä vaikeuksia sijoittua avoimille työ-
16364:
16365:
16366: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
16367:
16368: Työministeri Tarja Filatov
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: 3
16374: KK 301/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
16375:
16376:
16377:
16378:
16379: Tili riksdagens talman
16380:
16381: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger arbetskraftspolitiken och avses att genomföras på
16382: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- alla områden i hela landet.
16383: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eftersom den ekonomiska tiliväxten beräknas
16384: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga fortgå gynnsam också i år och arbetslösheten, så-
16385: spörsmål SS 30112000 rd: som också långtidsarbetslösheten, beräknas fort-
16386: sätta sin nedgång, har de arbetskraftspolitiska åt-
16387: Ar regeringen medveten om att härads- gärdernas nivå år 2000 sänkts jämfört med i fjol.
16388: reformen och reducerandet av statens Nivån följer de senaste årens riktlinjer. Antalet
16389: sysselsättningsårtgärder inom alla ar- stödsysselsatta beräknas minska från i fjol med
16390: betskraftsbyråers områden har lett tili 4 200 personer och i år uppgå i genomsnitt tili
16391: att verksamhetsställena i glesbygderna 43 800 personer. Mottagandet av sysselsättning
16392: inte längre kan skaffa sysselsättning åt minskar inom alla sektorer, hos staten, hos kom-
16393: arbetslösa jurister eller byråfunktionä- munerna och inom den privata sektorn. Därtill
16394: rer trots det alltjämt rådande behovet minskar anställandet hos staten relativt sett mera
16395: och än inom de övriga sektorerna. Det sammansatta
16396: stödets andel av de sysselsatta år 2000 är inalles
16397: ämnar regeringen vidta åtgärder för att 12 000 personer, med en ökning på 2 000 jäm-
16398: avhjälpa situationen så att den blir mera fört med föregående år.
16399: rättvis? Minskandet av volymen har samtidigt innebu-
16400: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rit en minskning av de tilibudsstående anslagen. 1
16401: föra följande: sysselsättningsstöd har det för 2000 budgeterats
16402: sammanlagt 1 982 milj. mark, med en minskning
16403: 1 Paavo Lipponens andra regeringsprogram kon- på totalt 283 milj. mark från i fjol. Statsrådet be-
16404: stateras det att man för att lätta på den tili sin slutar om den regionala fördelningen av ansla-
16405: struktur problematiska arbetslösheten och för att gen för sysselsättningsstöd. TE-centralernas ar-
16406: förhindra utslagning från arbetsmarknaden tryg- betskraftsavdelningar fördelar anslagen vidare
16407: gar den aktiva arbetskraftspolitikens resurser tili arbetskraftsbyråerna inom sitt område. Be-
16408: med beaktande av den utveckling som skett i ar- slutsfattandet beträffande sysselsättningsstödet
16409: betslöshetens omfattning och struktur. De arbets- sker i regel enligt prövning och beslutet om be-
16410: kraftspolitiska åtgärderna riktas i första hand till viljande av anslag fattas av arbetskraftsbyrån.
16411: de långtidsarbetslösa. Vidare konstateras det i re- Anslag för sysselsättningsstöd allokeras speci-
16412: geringsprogrammet att de arbetslösa erbjuds en ellt tili de grupper som har en svag ställning på
16413: ny möjlighet före 12 månaders arbetslöshet och arbetsmarknaden, såsom ungdomar, långtidsar-
16414: de unga erbjuds en ny möjlighet före 6 månaders betslösa, äldre arbetstagare och handikappade.
16415: arbetslöshet. Detta har också konstaterats i Fin- Genom programmen syftar man till att förbättra
16416: lands sysselsättningspolitiska verksamhetsplan kunnandet och yrkesku~skapen, förhindra utslag-
16417: 1999. Detta är tyngdpunkten i genomförandet av ning och åstadkomma effektiva jobbsökarsitua-
16418: tioner. Sammansatt stöd kan betalas för att ge
16419:
16420:
16421: 4
16422: Ministems svar KK 301/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
16423:
16424:
16425: sysselsättning åt långtidsarbetslösa personeri fri- ras på den öppna arbetsmarknaden, i tillfålliga
16426: villig- o.dyl. organisationer, hushåll, kommuner arbetsplatser. Stödsysselsättningen får inte gå ut
16427: och samkommuner samt företag. på att sköta uppgifter av permanent natur. 1 prak-
16428: Till ansvarsområdet för arbetsministeriets för- tiken betyder detta att den normala verksamhe-
16429: valtningsgren hör inte att upprätthålla de i spörs- ten kan fortsätta efter det att stödsysselsättning-
16430: målet konstaterade centralsätena för häradema en upphört. De i spörsmålet nämnda ämbetsver-
16431: eller biområdenas verksamhetsställen. Avsikten kenas verksamhetsbetingelser vad gäller nödvän-
16432: med stödsysselsättning hos staten är också att dig personai bör tryggas med det ifrågavarande
16433: man på så sätt kan placera arbetslösa personer, förvaltningsområdets egna resurser.
16434: vilka annars har betydande svårigheter att place-
16435:
16436:
16437: Helsingfors den 13 april 2000
16438:
16439: Arbetsminister Tarja Filatov
16440:
16441:
16442:
16443:
16444: 5
16445: KK 302/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
16446:
16447:
16448:
16449:
16450: KIRJALLINEN KYSYMYS 302/2000 vp
16451:
16452: Koulunkäyntiavustajien toimenkuvan selkeyt-
16453: täminen ja ammattitaidon kehittäminen
16454:
16455:
16456:
16457:
16458: Eduskunnan puhemiehelle
16459:
16460: Koulunkäyntiavustajat toimivat hyvin erilaisissa hen, että avustajan tehtävissä suositaan ammatti-
16461: ja moninaisissa tehtävissä: he avustavat liiken- taidottomia, valtion varoin työllistettäviä henki-
16462: teessä kulkemisessa, terapiassa ja liikuntatun- löitä pitkäaikaista ja monipuolista ammattitaitoa
16463: neilla, aamuvalmisteluissa avustettavan kotona omaavien kustannuksella. Myös palkkauksen
16464: ja tuntien alussa koululla, väli tunneilla, he valvo- taso jää osittain tämän takia työn vaativuutta aja-
16465: vat jälki-istuntoja, ovat mukana ruokailun val- tellen liian alhaiselle tasolle. Tämän takia tulisi-
16466: vonnassa ja avustavat omaa avustettavaansa, toi- kin ryhtyä toimiin koulunkäyntiavustajien toi-
16467: mivat ohjaajina opetustilanteessa opettajan oh- menkuvan selkeyttämiseksi, ammattitaitovaati-
16468: jeiden mukaan, hoitavat lyhyitä opettajan sijai- musten määräämiseksi, työsuhteiden tarkem-
16469: suuksia jne. Tämän lisäksi tehtäviin voi kuulua maksi säätelemiseksi sekä palkkauksen tarkista-
16470: mm. opetusmateriaalin ja -välineiden tekemistä, miseksi työn vaativuuden tasolle. Tämä olisi pit-
16471: tuntien valmistelussa ja suunnittelussa auttamis- källä tähtäimellä niin autettavien lasten ja heidän
16472: ta, kotiläksyjen teon valvontaaja auttamista sekä vanhempiensa kuin myös koulun ja yhteiskun-
16473: monisteiden tekemistä. Avustajan on myös tie- nan etu.
16474: dettävä monista sairauksista ja niissä annettavas-
16475: ta ensiavusta riittävästi, jotta hän pystyy toimi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16476: maan riittävän nopeasti apua tarvittaessa. Työtä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16477: voidaan siis täydellä syyllä pitää vaativana, mo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16478: nipuolisena ja vastuullisena. vaksi seuraavan kysymyksen:
16479: Ongelmaksi on näyttänyt muodostuvan kou-
16480: lunkäyntiavustajien kohdalla se, että heidän työ- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin koulun-
16481: suhteensa on hyvin epämääräinen ja repaleinen. käyntiavustajien toimenkuvan selkeyttä-
16482: Monet kunnat eivät solmi toistaiseksi voimassa miseksi ja ammattitaitovaatimusten
16483: olevia työsuhteita, vaan vain vuodeksi kerral- määrittelemiseksi asetuksen tai lain
16484: laan, jolloin lomien aikana tulee työttömyysjak- tasaisena sekä alan palkkaustason tar-
16485: soja ja lomaetuus jää saamatta. Tänä johtaa sii- kistamiseksi työn vaativuutta vastaavak-
16486: si?
16487:
16488:
16489: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
16490:
16491: Raimo Vistbacka /ps
16492:
16493:
16494: Versio 2.0
16495: KK 302/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
16496:
16497:
16498:
16499:
16500: Eduskunnan puhemiehelle
16501:
16502: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa jestäjä päättää, millainen koulutus ja työkoke-
16503: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mus avustajalta edellytetään. Mainitun perusope-
16504: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuslain 31 §:n 1 momentin perusteella avustaja-
16505: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan palvelut tulee olla laadullisesti kuitenkin sellai-
16506: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK set, että oppilas voi avustajan tukemana opiskel-
16507: 302/2000 vp: la täysipainoisesti. Perusopetuslainsäädännössä
16508: ei säädetä opettajien ja muun henkilöstön palk-
16509: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin koulun- kauksesta eikä muista palvelussuhteen ehdoista,
16510: käyntiavustajien toimenkuvan selkeyttä- vaan niistä on voimassa, mitä virka- ja työehtoso-
16511: miseksi ja ammattitaitovaatimusten pimuksissa on työnantaja- ja työntekijäjärjestö-
16512: määrittelemiseksi asetuksen tai lain jen välillä sovittu.
16513: tasaisena sekä alan palkkaustason tar- Opetushallituksen vuonna 1996 julkaiseman
16514: kistamiseksi työn vaativuutta vastaavak- Erityisopetuksen tila -arvioinnin mukaan perus-
16515: si? koulussa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia
16516: runsaat 1 600 ja sivutoimisia noin 250. Koulun-
16517: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- käyntiavustajia oli erityisesti kuulo-, näkö-, lii-
16518: ti seuraavaa: kunta- ja kehitysvammaisia oppilaita varten.
16519: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen perusope- Koulunkäyntiavustajista suuri osa oli palkattu
16520: tuslain (628/1998) 37 §:n 2 momentin mukaan työllisyysvaroilla. Vain osa avustajista oli saa-
16521: perusopetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen nut tehtävään erityisen koulutuksen.
16522: järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä mää- Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtävään
16523: rä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opet- suuntautuvaa koulutusta järjestetään terveys- ja
16524: tajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tun- sosiaalialan ammattitutkintoon tähtäävänä kou-
16525: tiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta hen- lutuksena. Koulutuksesta suuri osa järjestetään
16526: kilökuntaa. Perusopetuslain 31 §:n 1 momentin kansanopistoissa. Opetushallituksen vahvista-
16527: mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea mat tutkinnon perusteet tulivat voimaan elokuus-
16528: tarvitsevalla oppilaalla on muun ohella oikeus sa 1995. Koulutus kestää yhdeksästä kuukaudes-
16529: saada maksutta opetukseen osallistumisen edel- ta vuoteen.
16530: lyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut Perus- Uudessa koululainsäädännössä ei säädetä reh-
16531: opetuslainsäädännössä ei säädetä tarkemmin, toreiden, opettajien ja muun henkilökunnan toi-
16532: millä tavoin avustajapalvelut järjestetään, vaan menkuvista ja tehtävistä, vaan toimenkuvien ja
16533: niiden järjestämisestä päättää asianomainen ope- tehtävien määrittely on jätetty yleisesti paikalli-
16534: tuksenjärjestäjä eli kunta, kuntayhtymä, yksityi- seen päätösvaltaan. Koulunkäyntiavustajien toi-
16535: nen opetuksen järjestäjä taikka valtion oppilai- menkuvat ja tehtävät määritellään tavallisesti
16536: tos. Opetuksen järjestäjä voi itse palkata avusta- joko työsopimuksessa tai erillisissä toimenkuvis-
16537: jat tai hankkia avustajapalvelut ostopalveluina. sa. Erilaisten olosuhteiden ja avustettavien oppi-
16538: Avustajille ei ole lainsäädännössä säädetty erityi- laiden johdosta tehtävät voivat merkittävästikin
16539: siä kelpoisuusvaatimuksia, vaan opetuksen jär- poiketa toisistaan. Näin ollen myös tehtävän
16540:
16541:
16542: 2
16543: Ministerin vastaus KK 302/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
16544:
16545:
16546:
16547: edellyttämä osaaminen voi olla erilaista. Koulun- seuraa kuitenkin perusopetuslainsäädännön so-
16548: käyntiavustajan ammattitutkinto antaa hyvän pe- veltamista ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
16549: rustan avustajan tehtäviin. Kuitenkin myös muu sääntelyn muuttamiseksi tai lisäämiseksi. Erityi-
16550: soveltuva koulutus voi antaa valmiuksia tehtä- sesti kysymykseen voisi tulla koulunkäyntiavus-
16551: vässä toimimiseen. tajia koskevien kelpoisuusvaatimusten säätely.
16552: Hallitus katsoo, ettei ainakaan tässä vaiheessa Sen sijaan avustajien toimenkuviin sekä palk-
16553: ole tarvetta uudelle valtakunnalliselle koulun- kaukseen ja muihin palvelussuhteen ehtoihin ei
16554: käyntiavustajia koskevalle säätelylle. Hallitus ole tarkoitus lainsäädännöllä puuttua.
16555:
16556:
16557: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
16558:
16559: Opetusministeri Maija Rask
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: 3
16565: KK 302/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
16566:
16567:
16568:
16569:
16570: Tili riksdagens talman
16571:
16572: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger slutar viiken utbildning och arbetserfarenhet som
16573: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- krävs av ett biträde. På basis av det nämnda
16574: rådet översänt följande av riksdagsledamot 1 mom. i 31 § i lagen om grundläggade utbild-
16575: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga ning skall biträdestjänsterna i fråga om kvalitet
16576: spörsmål SS 302/2000 rd: dock vara sådana att eleven med biträdets stöd
16577: kan studera fullödigt. 1 lagstiftningen om grund-
16578: Avser regeringen vidta åtgärd?r för att läggande utbildning bestäms inte om lärarnas och
16579: förtydliga befattningsbeskrivningen för den övriga personalens avlöning, inte heller om
16580: skolgångsbiträden och för att definiera andra anställningsvillkor, utan om dem gäller
16581: kraven på yrkesfärdighet på förord- vad som har avtalats mellan arbetsgivar- och ar-
16582: nings- eller lagnivå samt för att justera betstagarorganisationerna i tjänstekollektivavta-
16583: lönenivån så att den motsvarar de krav len och kollektivavtalen.
16584: arbetet ställer? Enligt utbildningsstyrelsens utredning om
16585: specialundervisningen från 1996 hade grundsko-
16586: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lorna drygt 1 600 skolgångsbiträden i huvudsyss-
16587: föra följande: la och ca 250 i bisyssla. Skolgångsbiträden fanns
16588: Enligt 37 § 2 mom. i lagen om grundläggande ut- speciellt för hörsel- eller synskadade och rörel-
16589: bildning (628/1998), som trädde i kraft vid in- se- eller utvecklingshämmade elever. En stor del
16590: gången av 1999, skall en utbildningsanordnare av skolgångsbiträdena avlönades med sysselsätt-
16591: med beaktande av den form i viiken utbildningen ningsmedel. Bara en del av assistenterna var sär-
16592: ordnas ha ett tillräckligt antal lärartjänster eller skilt utbildade för uppgiften.
16593: lärare i arbetsavtalsförhållande. Utbildningsan- Utbildning med inriktning särskilt på uppgif-
16594: ordnaren kan dessutom ha timlärare, skolgångs- ten som skolgångsbiträde ordnas som utbildning
16595: biträden och annan personal. Enligt 31 § 1 mom. för en yrkesexamen inom hälsovården och det so-
16596: i lagen har handikappade elever och andra elever ciala området. Utbildningen ordnas huvudsakli-
16597: i behov av särskilt stöd dessutom rätt att avgifts- gen i folkhögskolor. Utbildningsstyrelsen har
16598: fritt få sådana tolknings- och biträdestjänster som fastställt grunderna för examen. De trädde i kraft
16599: är en förutsättning för att de skall kunna delta i i augusti 1995. Utbildningen räcker mellan nio
16600: undervisningen. 1 lagstiftningen om grundläg- månader och ett år.
16601: gande utbildning anges inte närmare på vilket 1den nya skollagstiftningen föreskrivs inte om
16602: sätt biträdestjänsterna skall ordnas, utan det be- rektorernas, lärarnas och den övriga personalens
16603: slutar utbildningsanordnaren, dvs. kommunen, befattningsbeskrivningar och uppgifter, utan an-
16604: samkommunen, den privata utbildningsanordna- givandet av befattningsbeskrivningarna och upp-
16605: ren eller den statliga läroanstalten. Utbildnings- gifterna har generellt förbehållits den lokala be-
16606: anordnaren kan själv anställa biträden eller köpa slutanderätten. Befattningsbeskrivningarna och
16607: biträdestjänster. Det finns inte i lagstiftningen uppgifterna för skolgångsbiträden anges vanli-
16608: några särskilda bestämmelser om behörighets- gen antingen i arbetsavtalet eller i särskilda be-
16609: krav för biträden, utan utbildningsanordnaren be- fattningsbeskrivningar. Beroende på förhållande-
16610:
16611:
16612: 4
16613: Ministems svar KK 302/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
16614:
16615:
16616: na och eleveroa som skall assisteras kan uppgif- tande reglering i fråga om skolgångsbiträden. Re-
16617: tema skilja sig t.o.m. i betydande grad från var- geringen följer likväl tillämpningen av lagen om
16618: andra. Sålunda kan den kompetens som uppgif- grundläggande utbildning och vidtar vid behov
16619: ten kräver också variera. Yrkesexamen skol- åtgärder för att ändra eller öka regleringen. Sär-
16620: gångsbiträde ger en god grund för biträdesupp- skilt kan det komma på fråga att justera behörig-
16621: giftema. Ändå kan också annan lämplig utbild- hetskraven för skolgångsbiträden. Däremot är det
16622: ning ge fårdigheter för att ha hand om uppgiften. inte lagstiftningsvägen meningen att ingripa i be-
16623: Regeringen anser att det åtminstone i detta fattningsbeskrivningama eller avlöningen av bi-
16624: skede inte finns något behov av en ny riksomfat- träden.
16625:
16626:
16627:
16628: Helsingfors den 14 april 2000
16629:
16630: Undervisningsminister Maija Rask
16631:
16632:
16633:
16634:
16635: 5
16636: KK 303/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
16637:
16638:
16639:
16640:
16641: KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2000 vp
16642:
16643: Suojatyömääräysten aiheuttamat ongelmat ja
16644: epäkohdat
16645:
16646:
16647:
16648:
16649: Eduskunnan puhemiehelle
16650:
16651: Suojatyötä säätelevissä lain ja asetuksen tasoisis- palkka on pienempi kuin olisi normaalityöstä ol-
16652: sa määräyksissä säädetään, että jonkin kunnan lut". Suojatyössä olevat kokevat tämän "palkan-
16653: alueella suojatyötä tekevän henkilön on asuttava alennuksen" epäoikeudenmukaisena, sillä mo-
16654: kyseisen kunnan alueella, tai mikäli hän muuttaa nesti työtä tehdään täysin 100 prosenttisesti.
16655: toisen kunnan puolelle, hän menettää suojatyö- Tuntuu väärältä, että kroonisesta sairaudesta tai
16656: paikkansa. Tästä vammaisen tai muutoin työky- vammaisuudesta rangaistaan vielä taloudellises-
16657: vyltään alentuneen henkilön perustuslaillista tikin. Ainakin kaikkia tulisi kohdella samanar-
16658: asuinpaikan valinnan oikeutta rajoittavasta mää- voisesti niin, että joko Kela/vakuutusyhtiö mak-
16659: räyksestä seuraa se, ettei suojatyöpaikassa oleva saisi kaikille palkasta vähennettävän 20 % tai sit-
16660: henkilö voi ostaa tai vuokrata asuntoa toisesta ten sitä ei saisi kukaan.
16661: kunnasta, vaikka hän menisi esimerkiksi avo- tai
16662: avioliittoon ko. kunnassa asuvan, siellä ehkä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16663: oman asunnon omistavan henkilön kanssa. Kaik- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16664: kein eriskummallisimmalta ja epäoikeudenmu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16665: kaisimmalta tämä tuntuu alueilla, joissa kunnat vaksi seuraavan kysymyksen:
16666: ovat pieniä tai rajoittuvat alueellisesti lomittain.
16667: Kyseinen vanhentunut ja ennen kaikkea ihmisar- Onko hallitus tietoinen siitä, että suoja-
16668: voa loukkaava määräys tulisi pikaisesti kumota. työsäännöksissä on perusteluissa esiin
16669: Toinen suojatyötä koskeva epäkohta on sen otettuja epäkohtia ja epäoikeudenmu-
16670: palkkausjärjestelmä. Suojatyötä tekeville makse- kaisuuksia ja
16671: taan vain 80 % normaalista lähtöpalkasta, ellei
16672: Kela tai vakuutusyhtiö korvaa tätä "erotusta, jos mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nii-
16673: den poistamiseksi?
16674:
16675:
16676: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
16677:
16678: Raimo Vistbacka /ps
16679:
16680:
16681:
16682:
16683: Versio 2.0
16684: KK 303/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
16685:
16686:
16687:
16688:
16689: Eduskunnan puhemiehelle
16690:
16691: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa le työmarkkinoille. Suojatyön tekeminen perus-
16692: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette tuu työsuhteeseen ja siitä maksetaan palkkaa.
16693: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Työtoiminta puolestaan on tarkoitettu kehitys-
16694: nen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vist- vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat arkitoi-
16695: backan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- mintojen harjaannuttamista ja joille työtoiminta
16696: sen KK 303/2000 vp: antaa vaihtelua elämänkulkuun. Työtoiminta pe-
16697: rustuu huolto-, ei työsuhteeseen, joten siitä ei
16698: Onko hallitus tietoinen siitä, että suoja- makseta palkkaa, vaan ns. ahkeruusraha. Vuo-
16699: työsäännöksissä on perusteluissa esiin den 1998 lopussa suojatyöhön osallistui 3 078
16700: otettuja epäkohtia ja epäoikeudenmu- vajaakuntoista työntekijää ja työtoimintaan noin
16701: kaisuuksia ja 10 300 kehitysvammaista henkilöä.
16702: Vuonna 1992 tehdyn selvityksen mukaan suo-
16703: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- jatyöntekijöiden työkyky ja palkkataso vaihteli-
16704: tyä niiden poistamiseksi? vat huomattavasti. Suojatyöntekijöistä 60 % sai
16705: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- toimeentulonsa pelkästä palkkatulosta. Yleisenä
16706: ti seuraavaa: huomiona oli, että huomattava osa työntekijöistä
16707: sai työehtosopimusten mukaista peruspalkkaa,
16708: Kotikuntalain (20111994) mukaan henkilön koti- mutta käytännössä vajaakuntoisuus näyttää leik-
16709: kunta on pääsääntöisesti se kunta, jossa hän asuu. kaavan henkilökohtaisia palkanlisiä, minkä
16710: Kunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollonjärjes- vuoksi palkkataso jää alle yleisen ansiotason.
16711: tämisestä kuntalaisille. Suojatyö kuuluu kuntien Erilaisia sosiaaliturvaetuuksia palkan lisäksi sai
16712: sosiaalipalveluvarustukseen, ja kunta voi järjes- 40 % suojatyöntekijöistä. Eläkettä saavien suoja-
16713: tää sen itsenäisesti omana toimintanaan, yhdessä työntekijöiden palkan määrittelyssä yleisenä
16714: muiden kuntien kanssa tai ostaa palvelut vam- käytäntänä näytti olevan, että palkka ja työaika
16715: maisjärjestöjen ylläpitämistä suojatyökeskuksis- sovitettiin yhdessä työntekijän kanssa sellaisek-
16716: ta. Henkilön muuttaessa toiseen kuntaan vastuu si, että ansio ei vaikuta eläkkeeseen, koska se ta-
16717: palvelujen järjestämisestä siirtyy entiseltä koti- kasi perusturvallisuuden vaikeammin vammaisil-
16718: kunnalta uudelle kotikunnalle, mikä aiheuttaa le työntekijöille.
16719: suojatyöpaikan menettämisen, elleivät molem- Suojatyötä koskevien säädösten uusiminen on
16720: mat kunnat satu hankkimaan palveluja samasta ajankohtainen haaste, sillä Vammaispalvelulain
16721: työkeskuksesta. (380/1987) säätämisen yhteydessä vuonna 1987
16722: Kuntien sosiaalihallinto järjestää vammaisten kumottiin sen edeltäjä Invalidihuoltolaki muilta
16723: henkilöiden työllistymispalveluja kahdella eri ta- osin, paitsi sen suojatyötä koskevat säädökset
16724: valla: Invalidihuoltolain (907/1946) mukainen ovat edelleen voimassa. Sosiaali- ja terveysmi-
16725: suojatyö on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jot- nisteriö onkin asettanut selvitysmiehen, jonka
16726: ka eivät vammaisuuden vuoksi työllisty avoimil- tehtävänä on valmistella 31.7.2000 mennessä
16727:
16728:
16729:
16730:
16731: 2
16732: Ministerin vastaus KK 303/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
16733:
16734:
16735: säädösesitys suojatyöjärjestelmän uudistamisek- kijöiden määrästä, ansiotasosta ja työsuhteiden
16736: si. Samaan aikaan käynnissä on tilastollinen sel- laadusta. Selvityksen odotetaan valmistuvan syk-
16737: vitys tukitoimia tarvitsevien vammaisten työnte- syllä 2000.
16738:
16739:
16740: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
16741:
16742: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
16743:
16744:
16745:
16746:
16747: 3
16748: KK 303/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
16749:
16750:
16751:
16752:
16753: Tili riksdagens talman
16754:
16755: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bete på den öppna arbetsmarknaden. Det skydda-
16756: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- de arbetet grundar sig på ett arbetsförhållande
16757: rådet översänt följande av riksdagsledamot och den som utför skyddat arbete får lön för det.
16758: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga Arbetsverksamhet för sin del är avsedd för ut-
16759: spörsmål SS 303/2000 rd: vecklingsstörda personer, som behöver få öv-
16760: ning i vardagsysslor och för vilka verksamheten
16761: ir regeringen medveten om att det i lag- ger omväxling i livet. Arbetsverksamheten grun-
16762: stiftningen angående skyddat arbete dar sig inte på ett arbetsförhållande utan på ett
16763: finns sådana missförhållanden och vårdförhållande, det betalas alltså ingen lön för
16764: orättvisor som nämns i motiveringarna det utan i stället får personen en s.k. flitpenning. I
16765: samt slutet av 1998 utförde 3 078 begränsat arbetsföra
16766: personer skyddat arbete och i arbetsverksamhet
16767: vilka åtgärder tänker regeringen vidta deltog cirka 10 300 utvecklingsstörda personer.
16768: för att avlägsna dem? Enligt en utredning utförd 1992 varierar ar-
16769: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- betsförmågan och lönenivån mycket för de perso-
16770: föra följande: ner som utför skyddat arbete. F ör 60 % av perso-
16771: nerna med skyddat arbete var lönen den enda in-
16772: Enligt lagen om bernkorumun (201/1994) är en komstkällan. En allmän iakttagelse var att en stor
16773: persons bernkorumun i regel den korumun där del av dessa personer fick grundlön som grundar
16774: personen bor. Ordnandet av social- och hälso- sig på kollektivavtal, men i praktiken tycks en
16775: vård för kommuninvånarna ankommer på kom- begränsat arbetsför person inte få några personli-
16776: munen. Skyddat arbete ingår i kommunernas so- ga lönetillägg och därför blir lönenivån under
16777: cialservice och kommunen kan ordna det själv- den allmänna inkomstnivån. Olika sociala förmå-
16778: ständigt som sin egen verksamhet, tillsammans ner utöver lönen fick 40 % av personerna med
16779: med andra kommuner eller köpa tjänster av cen- skyddat arbete. Vid fastställande av lönen för de
16780: traler för skyddat arbete som upprätthålls av han- personer som även får pension verkade praxisen
16781: dikapporganisationer. Då en person flyttar till en vara den att lönen och arbetstiden sammanjäm-
16782: annan korumun överflyttas ansvaret för att ordna kas tillsammans med arbetstagaren så att inkom-
16783: tjänster från den tidigare hemkommunen till den sten inte inverkar på pensionen, eftersom den ga-
16784: nya hemkommunen, vilket leder till att personen ranterar en bastrygghet för arbetstagare med svå-
16785: mister den skyddade arbetsplatsen ifall inte de ra handikapp.
16786: båda kommunerna råkar köpa tjänster av samma Revideringen av bestämmelserna om skyddat
16787: arbetscentral. arbete är en aktuell utmaning, eftersom man i
16788: Kommunernas socialväsende ordnar syssel- samband med stiftandet av lagen om service och
16789: sättningstjänster för handikappade personer på stöd på grund av handikapp (380/1987) 1987
16790: två sätt: Skyddat arbete i enlighet med lagen om upphävde dess föregångare lagen om invalidvård
16791: invalidvård (90711946) är avsett för sådana per- till övriga delar förutom vad gäller bestämmel-
16792: soner som på grund av handikapp inte kan få ar- serna om skyddat arbete, som fortfarande är i
16793:
16794:
16795: 4
16796: Ministerns svar KK 303/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
16797:
16798:
16799: kraft. Social- och hälsovårdsministeriet har till- statistisk utredning om hur många handikappade
16800: satt en utredningsman med uppgift att lägga fram arbetstagare som är i behov av stödåtgärder, de-
16801: ett förslag tili revidering av systemet med skyd- ras inkomstnivå samt arbetsförhållandets art. Ut-
16802: dat arbete senast 31.7 .2000. Samtidigt pågår en redningen väntas bli fårdig hösten 2000.
16803:
16804:
16805: Helsingfors den 14 april 2000
16806:
16807: Omsorgsminister Eva Biaudet
16808:
16809:
16810:
16811:
16812: 5
16813: KK 304/2000 vp - Hannu Takkula /kesk
16814:
16815:
16816:
16817:
16818: KIRJALLINEN KYSYMYS 304/2000 vp
16819:
16820: Yleisradion tv-lähetysten näkyvyyden paranta-
16821: minen Sodankylän kunnassa
16822:
16823:
16824:
16825:
16826: Eduskunnan puhemiehelle
16827:
16828: Yleisradion toimittamat tv-lähetykset näkyvät tv-lupamaksu kuin niiltäkin talouksilta, joissa
16829: heikosti Sodankylän kunnan alueella. Pyhätuntu- näkyvyys on normaali ja lisäksi näkyy myös
16830: rin tv-lähettimen näkyvyysalueella on monia ky- TV 4 -kanava.
16831: liä ja noin 250 taloutta, joissa on ollut ongelmia
16832: tv-lähetyksissä jo 19 vuoden ajan. Pysyvänä on- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16833: gelmana esiintyvät vuodenaikojen mukaan vaih- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16834: televat varjokuvat Oireina ovat myös sekava ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16835: levoton tv-kuva, stereo nicam -ääni katkoo ja vaksi seuraavan kysymyksen:
16836: tekstitelevisio ei aina toimi. Ongelma poistuu ai-
16837: noastaan lähetinpaikkaa muuttamalla, esim. ali- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16838: lähettimellä jostain lähistöllä olevasta vaarasta. tyä, jotta Yleisradion tv-lähetykset saa-
16839: Puutteista huolimatta Pyhätunturin tv-lähetti- taisiin näkymään Sodankylän Orajär-
16840: men alueen talouksilta peritään samansuuruinen ven alueella asiaan kuuluvalla tavalla
16841: mahdollisimman pian?
16842:
16843:
16844: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
16845:
16846: Hannu Takkula /kesk
16847:
16848:
16849:
16850:
16851: Versio 2.0
16852: KK 304/2000 vp - Hannu Takkula /kesk Ministerin vastaus
16853:
16854:
16855:
16856:
16857: Eduskunnan puhemiehelle
16858:
16859: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa myksessä esitetyn alueen lähetysverkko on suun-
16860: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- niteltu siten, että se täyttää ITU-R-normin vaati-
16861: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mustason. Tämä mahdollistaa hyvälaatuisen tele-
16862: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Takkulan visiokuvan vastaanoton sillä edellytyksellä, että
16863: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kotitalouden vastaanottoantenni on kunnossa ja
16864: 304/2000 vp: oikein suunnattu.
16865: Digita Oy on tarkistanut Sodankylän kunnas-
16866: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sa Pyhätunturin radio- ja televisioaseman näky-
16867: tyä, jotta Yleisradion tv-lähetykset saa- vyysalueella kaikki huonoa televisiolähetysten
16868: taisiin näkymään Sodankylän Orajär- vastaanottoa koskevat valitukset, myös Orajär-
16869: ven alueella asiaan kuuluvalla tavalla ven alueella. Mittaukset ovat osoittaneet, että hy-
16870: mahdollisimman pian? vän vastaanottoantennin välityksellä saadaan
16871: kunnollinen televisiokuva. Asukkaille on myös
16872: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- annettu yksityiskohtaiset ohjeet antenniratkai-
16873: ti seuraavaa: suista. Kuvan laadun parantaminen Sodankylän
16874: Television näkyvyysolosuhteiden on täytettävä Orajärven alueella edellyttää siten ennen kaik-
16875: kansainvälinen ITU-R-normi. Normin mukaan kea talouksien antennien uudelleen säätöä taikka
16876: lähetysverkko on suunniteltava niin, että vas- mahdollisesti tehokkaamman antennin hankki-
16877: taanottoon riittää enintään kymmenen metrin mista.
16878: korkeudessa sijaitseva ulkoantenni. Myös kysy-
16879:
16880:
16881: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
16882:
16883: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16884:
16885:
16886:
16887:
16888: 2
16889: Ministerns svar KK 304/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
16890:
16891:
16892:
16893:
16894: Tili riksdagens talman
16895:
16896: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sändningsnätet på det område som närnns i spörs-
16897: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- målet har planerats så att det uppfyller ITU-R-
16898: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- normens kravnivå. Detta möjliggör mottagandet
16899: nu Takkula /cent undertecknade skriftliga spörs- av en TV-bild av god kvalitet, förutsatt att hus-
16900: mål SS 304/2000 rd: hållenas mottagarantenn är i skick och riktad åt
16901: rätt håll.
16902: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Digita Ab har granskat alla klagomål om dålig
16903: för att Rundradions TV-sändningar så mottagning när det gäller televisionssändningar
16904: snabbt som möjligt skall kunna ses på inom sebarhetsområdet för Pyhätunturis radio-
16905: behörigt sätt i Orajärvi-området i So- och TV-station i Sodankylä kommun, även inom
16906: dankylä? Orajärvi-området. Mätningarna har visat att det
16907: med en bra mottagarantenn är möjligt att få en
16908: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- oklanderlig TV-bild. Invånarna har också fått ut-
16909: föra följande: förliga anvisningar om antennlösningar. Således
16910: Sebarhetsförhållandena för TV skall uppfylla förutsätter en förbättring av bildkvaliteten inom
16911: kraven i den internationella ITU-R-normen. En- Orajärvi-området i Sodankylä framför allt att
16912: ligt normen skall sändningsnätet planeras så att hushållenas antenner justeras på nytt eller att en
16913: det med tanke på mottagandet är tillräckligt med effektivare antenn eventuellt skaffas.
16914: en utomhusantenn på högst 10 meters höjd. Ä ven
16915:
16916:
16917: Helsingfors den 25 april 2000
16918:
16919: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16920:
16921:
16922:
16923:
16924: 3
16925: KK 305/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
16926:
16927:
16928:
16929:
16930: KIRJALLINEN KYSYMYS 305/2000 vp
16931:
16932: Kihlakuntien mahdollinen vähentäminen
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: Eduskunnan puhemiehelle
16938:
16939: Äskettäin on tullut ennakkotietoja, joiden mu- kaikissa tilanteissa onnistuneen lopputuloksen
16940: kaan kaikista edellisistä vakuutteluista huolimat- aikaansaamiseksi.
16941: ta kihlakuntajakoa oltaisiin muuttamassa ja sa-
16942: malla kihlakuntien määrää vähentämässä jopa 17 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16943: kihlakunnalla. Ennakkokäsitysten mukaan Län- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16944: si-Suomen läänistä saatettaisiin vähentää jopa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16945: 5-7 kihlakuntaa. vaksiseuraavan kysymyksen:
16946: Mahdollinen kihlakuntien vähentäminen veisi
16947: poliisit äärialueilta pois ja siirtäisi heidät keskus- Onko vireillä suunnitelmia kihlakuntien
16948: paikkoihin. Näin poliisin palvelut etääntyisivät maaran vähentämiseksi huolimatta
16949: kansalaisista ja turvallisuuden tunne heikkenisi eduskunnan hallintovaliokunnan kan-
16950: nykyisestään. nanotoista, joiden tarkoituksena on kih-
16951: Kihlakuntien vähentäminen olisi kaikin ta- lakuntien toiminnan kehittäminen ja
16952: voin kielteinen toimenpide. Kihlakuntajaon mah- alueellinen kihlakuntajaon tarkastelu ja
16953: dollinen muuttaminen edellyttää kuntien kuule- joiden mukaan kihlakuntajako toteutet-
16954: mista ja niiden mielipiteen huomioon ottamista taisiin vasta vuonna 2005?
16955:
16956:
16957: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
16958:
16959: Lauri Oinonen /kesk
16960:
16961:
16962:
16963:
16964: Versio 2.0
16965: KK 305/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
16966:
16967:
16968:
16969:
16970: Eduskunnan puhemiehelle
16971:
16972: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa palvelut itsenäisesti ja että jokaisessa kihlakun-
16973: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nanvirastossa olisi useampi kuin yksi osasto.
16974: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tämä on myös edellytys kihlakunnanvirastojen
16975: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen yhteisen henkilöstön tehtävien ja yhteisen määrä-
16976: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK rahan käyttöalan kehittämiselle eduskunnan
16977: 305/2000 vp: (Ha VM 6/2000 vp) linjausten mukaisesti.
16978: Kihlakuntien koon tulee olla sellainen, että
16979: Onko vireillä suunnitelmia kihlakuntien toimialueilla on riittävästi asioita osastojen ja vi-
16980: määrän vähentämiseksi huolimatta rastojen käsiteltäviksi, mikä tarkoittaa, että viras-
16981: eduskunnan hallintovaliokunnan kan- toissa riittää tehtäviä useammalle kuin yhdelle
16982: nanotoista, joiden tarkoituksena on kih- virkamiehelle joka sektorilla. Loma-aikojen ja
16983: lakuntien toiminnan kehittäminen ja muiden poissaolojen sijaisuusjärjestelyt on voi-
16984: alueellinen kihlakuntajaon tarkastelu ja tava hoitaa joustavasti ja pääsääntöisesti saman
16985: joiden mukaan kihlakuntajako toteutet- viraston puitteissa. Vaikka erilaiset yhteistoimin-
16986: taisiin vasta vuonna 2005? tajärjestelyt ovat mahdollisia ja välttämättömiä-
16987: kin joidenkin erikoistehtävien hoitamisessa, tuli-
16988: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen si toimialueen muodostua myös ulosotossa ja
16989: seuraavaa: syyttäjätoimessa mahdollisimman usein yhdestä
16990: Laissa valtion paikallishallinnon kehittämisen kihlakunnasta. Hallintovaliokunnan mietinnössä
16991: perusteista (126/1992) on kihlakuntauudistuksen pidettiin poliisin ja syyttäjän nykyisiä yhteistoi-
16992: tavoitteiksi asetettu palvelujen laadun ja kansa- mintajärjestelyjä liian pitkälle menevinä.
16993: laisten oikeusturvan parantaminen, palvelujen Sisäasiainministeriön tarkoituksena on selvit-
16994: riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri tää, onko kihlakuntien määrä tällä hetkellä sellai-
16995: osissa turvaaminen ja edellytysten luominen toi- nen, että jokainen kihlakunta pystyy itsenäisesti
16996: mintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siir- vastaamaan peruspalveluistaan ja toimimaan ta-
16997: tämiselle paikallistasolle sekä palvelujen talou- loudellisesti sekä että henkilöstön erikoistumi-
16998: delliselle tuottamiselle. Kihlakuntajaossa tulee nen voidaan turvata. Samalla on kuitenkin säily-
16999: ottaa huomioon alueiden erityispiirteet niin, että tettävä kihlakuntajako riittävän tiheänä, että sen
17000: syntyy edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. luonne paikallisena aluejakona säilyy. Kihlakun-
17001: Kihlakuntajakoon kohdistuu useita vaatimuk- tajaon kehittämisen siirtäminen useita vuosia
17002: sia ja odotuksia, jotka ovat osin eri suuntaisia, eteenpäin pakottaisi lisäämään yhteistoimintajär-
17003: minkä vuoksi se on aina kompromissi toiminnal- jestelyjä nykyisestä, mikä olisi omiaan mitä-
17004: listen ja muiden tarpeiden välillä. Kihlakunta- töimään kihlakuntajakoa perusaluejakona. Laa-
17005: jaon perustehtävänä on taijota hyvä perusta polii- jat yhteistoimintajärjestelyt tekevät myös paikal-
17006: sin, ulosoton, syyttäjän ja maistraattien toimin- lisen yhteistyön palvelujen tarjonnassa ja suun-
17007: noille. Peruslähtökohtana on, että nykytasoisin nittelussa monimutkaisemmaksi, kun saman
17008: määrärahoin jokainen kihlakunta pystyisi tarjoa- alueen palveluista vastaavat eri virastot.
17009: maan kunkin kihlakunnanviraston osaston perus-
17010:
17011: 2
17012: Ministerin vastaus KK 305/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
17013:
17014:
17015: Hallintovaliokunnan mietinnössä kihlakunta- nen ei merkitse, että poliisi automaattisesti vetäi-
17016: uudistuksesta annetusta valtioneuvoston selon- si palveluja pois kihlakuntien reuna-alueilta.
17017: teosta on todettu selkeästi, että kihlakuntien väli- Sisäasiainministeriö on käynnistänyt valmis-
17018: sellä yhteistyöllä on rajoituksensa, minkä vuoksi telun, joka tähtää kihlakuntajaon pahimpien toi-
17019: on arvioitava laadukkaiden palvelujen saatavuut- minnallisten ongelmien lieventämiseen. Valmis-
17020: ta myös kihlakuntajaon mahdollisten muutosten telu etenee valtion paikallishallinnon kehittämi-
17021: näkökulmasta. Nämä toimenpiteet voidaan ja ny- sen perusteista annetun lain 3 § :n säännöksien
17022: kyolosuhteiden vuoksi niitä tuleekin tehdä ennen mukaan. Sisäasiainministeriö ja oikeusministe-
17023: uuden selonteon antamista vuonna 2005. riö ovat yhteistyössä valmistelleet muistion, jos-
17024: Valtion paikallishallinnon toimintojen perus- sa tuodaan esiin kihlakuntajakoa koskevia eri te-
17025: tana kihlakuntajakoa on tarkoitus kehittää niin, kijöitä. Sisäasiainministeriö on 6.4.2000 päivä-
17026: että samalla jaolla voitaisiin toimia pitkään il- tyllä kirjeellään pyytänyt lääninhallituksia aloit-
17027: man muutoksia. Tämä antaisi kunnollisen tilai- tamaan kihlakuntajaon kehittämisen valmistelun
17028: suuden kihlakunnanvirastojen kehittämiseen lain säännöksien mukaisesti. Kirjeen liitteenä on
17029: sekä takaisi henkilöstölle työrauhan. Mikäli toi- hallintovaliokunnan mietintö kihlakuntauudis-
17030: minnallisista lähtökohdista käytävä keskustelu tuksesta annetusta valtioneuvoston selonteosta,
17031: kihlakuntien määrästä ja niiden vähentämisestä edellä mainittu muistio ja valtioneuvoston
17032: jatkuu, eivät henkilöstön motivaatio ja paikalli- 4.11.1999 antama periaatepäätös valtion paikal-
17033: nen yhteistyö pääse kehittymään terveesti. Jakoa listen aluejaotusten selkeyttämisestä ja yhtenäis-
17034: kehitettäessä on huomioitava myös lähitulevai- tämisestä. Lääninhallitukset tekevät ehdotuksen-
17035: suuden kehitys: palvelutuotannon kehittyvät me- sa kihlakuntajaosta ja pyytävät asiasta kuntien,
17036: netelmät, tulevaisuuden yhteistyötarpeet sekä kihlakunnanvirastojen, kihlakuntien erillisten vi-
17037: alueiden kehitystrendit rastojen ja maakunnan liittojen lausunnot. Tä-
17038: Kihlakuntajaon ja poliisin palvelujen saata- män jälkeen sisäasiainministeriöissä valmistel-
17039: vuuden välillä ei ole suoraa yhteyttä. Kihlakun- laan mahdolliset muutokset valtioneuvoston pää-
17040: tien yhdistäminen on laajan yhteistoiminnan tökseen kihlakuntajaosta.
17041: vaihtoehto paikoissa, joissa resurssit eivät mah- Päätöksiä kihlakuntajaon muuttamisesta ei ole
17042: dollista kihlakunnan itsenäistä palvelutuotantoa. tehty, mutta kihlakuntajaon kehittämisen valmis-
17043: Poliisin resurssipula on keskeinen syy poliisin telu on aloitettu. Tavoitteena on saada aikaan ja-
17044: näkyvyyden puutteisiin ja mahdollisiin palvelu- ko, joka mahdollisimman hyvin vastaa siihen
17045: tason laskuihin. Kihlakuntien hallittu vähentämi- kohdistuviin erisuuntaisiinkin vaatimuksiin.
17046:
17047:
17048:
17049: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
17050:
17051: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
17052:
17053:
17054:
17055:
17056: 3
17057: KK 305/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
17058:
17059:
17060:
17061:
17062: Tili riksdagens talman
17063:
17064: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger självständigt skall kunna erbjuda normal basser-
17065: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vice med hjälp av nuvarande anslag och att det
17066: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri vid varje häradsämbete skall finnas fler än en av-
17067: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål delning. Detta är också en förutsättning enligt de
17068: SS 305/2000 rd: linjer riksdagen dragit upp för utvecklandet av
17069: användningen av häradsämbetenas gemensam-
17070: Finns det planer på att minska antalet ma personal, gemensamma uppgifter och gemen-
17071: härad oavsett riksdagens förvaltnings- samma anslag (FvUB 6/2000 rd).
17072: utskotts ställningstaganden, enligt vilka Häradenas storlek skall vara sådan att det finns
17073: häradenas verksamhet bör utvecklas, tillräckligt många ärenden för avdelningarna och
17074: den regionala häradsindelningen gran- ämbetsverken att behandla inom respektive sek-
17075: skas och häradsindelningen genom- tor, vilket innebär att det inom varje sektor vid
17076: föras först 2005? ämbetsverket finns arbete för mer än en tjänste-
17077: man. Arrangemangen beträffande semestervika-
17078: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rier och ersättare vid andra typer av frånvaro
17079: föra följande: skall kunna skötas smidigt och i regel internt
17080: Enligt lagen om grunderna för utvecklande av inom ämbetsverket. Ä ven om olika samarbetsar-
17081: den statliga lokalförvaltningen ( 126/ 1992) är må- rangemang är möjliga och oundvikliga då det
17082: let för häradsreformen att förbättra de erbjudna gäller vissa specialuppgifter, skall verksamhets-
17083: tjänsternas kvalitet och medborgarnas rättssäker- området även för utmätnings- och åklagarväsen-
17084: het, att trygga tjänsternas tillgänglighet för alla det bestå av endast ett härad så långt det är möj-
17085: på lika villkor och i tillräcklig mån i olika delar ligt. Enligt förvaltningsutskottets betänkande an-
17086: av landet samt att skapa förutsättningar för kon- sågs de nuvarande samarbetsarrangemangen då
17087: centration av de olika funktionerna, överföring det gäller polis och åklagare vara för omfattande.
17088: av beslutanderätt till lokal nivå och produktion lmikesministeriet har för avsikt att utreda om
17089: av tjänster på ett ekonomiskt sätt. 1 häradsindel- häradenas antal för närvarande är sådant att varje
17090: ningen skall de olika områdenas särdrag beaktas härad självständigt förmår svara för basservicen
17091: så att det skapas förutsättningar för att nå de mål och fungera på ett ekonomiskt sätt samt så att
17092: som nämns ovan. personalens specialisering kan säkerställas. Sam-
17093: På häradsindelningen ställs flera krav och för- tidigt skall dock häradsindelningen fortfarande
17094: väntningar, som delvis går i olika riktning, och omfatta tillräckligt många härad för att dess ka-
17095: därför är indelningen i härad alltid en kompro- raktär av lokal områdesindelning skall bestå. Att
17096: miss mellan funktionella och andra behov. Det skjuta upp utvecklandet av häradsindelningen
17097: grundläggande syftet med häradsindelningen är med flera år skulle tvinga häradena att utöka
17098: att erbjuda en god grund för polis-, utsöknings- samarbetsarrangemangen ytterligare, vilket vore
17099: och åklagarväsendenas samt magistraternas ägnat att omintetgöra häradsindelningens bety-
17100: verksamhet. Den grundläggande utgångspunkten delse som basområdesindelning. Omfattande
17101: är att de olika avdelningarna vid varje härad samarbetsarrangemang bidrar också till att göra
17102:
17103:
17104: 4
17105: Ministems svar KK 305/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
17106:
17107:
17108: det lokala samarbetet mera invecklat i fråga om synlighet och tili den eventuella nedgången i ser-
17109: utbud och planering av tjänster, då olika ämbets- vicenivån. En kontrollerad minskning av antalet
17110: verk svarar för servicen inom samma område. härad innebär inte att polisen automatiskt skulle
17111: Av förvaltningsutskottets betänkande om minska sin service i häradenas utkanter.
17112: statsrådets redogörelse om verkställigheten av Inrikesministeriet har inlett en beredning i syf-
17113: häradsreformen framgår klart att samarbete hära- te att lindra de värsta funktionella problemen
17114: dena emellan har sina begränsningar. Därför med häradsindelningen. Beredningen fortskrider
17115: måste tillgången på högklassig service bedömas i enlighet med 3 § lagen om grunderna för ut-
17116: även utgående från eventuella ändringar i härads- vecklande av den statliga lokalförvaltningen. In-
17117: indelningen. Sådana åtgärder kan och också skall rikesministeriet och justitieministeriet har ge-
17118: vidtas på grund av de nu rådande förhållandena mensamt berett en promemoria där olika faktorer
17119: innan en ny redogörelse avges 2005. som berör häradsindelningen presenteras. Inri-
17120: Syftet är att häradsindelningen som grund för kesministeriet har i ett brev av den 6 april 2000
17121: den statliga lokalförvaltningen skall utvecklas på bett länsstyrelserna inleda beredningen av vida-
17122: ett sådant sätt att samma indelning fungerar un- reutvecklandet av häradsindelningen i enlighet
17123: der en längre tid utan ändringar. Detta skulle ge med lagens bestämmelser. Som bilaga medföljer
17124: en ordentlig chans att utveckla häradsämbetena förvaltningsutskottets betänkande med anled-
17125: samt garantera de anställda arbetsro. Om den på- ning av statsrådets redogörelse om verkställighe-
17126: gående diskussionen om utgångspunkterna för ten av häradsreformen, den ovan närnnda prome-
17127: verksamheten beträffande antalet härad och morian och statsrådets principbeslut av den 4 no-
17128: minskandet av detta fortsätter, har personalens vember 1999 om förtydligande och förenhetli-
17129: motivation och det lokala samarbetet inte någon gande av statens lokala områdesindelningar.
17130: möjlighet att utvecklas på ett sunt sätt. Vid ut- Länsstyrelserna framlägger sitt förslag tili hä-
17131: vecklandet av häradsindelningen måste också ut- radsindelning och begär utlåtanden i ärendet från
17132: vecklingen inom den närmaste framtiden beak- kommunerna, häradsämbetena, häradenas fristå-
17133: tas, dvs. de metoder för serviceproduktion som ende ämbetsverk och förbunden på landskapsni-
17134: utvecklas, framtida samarbetsbehov samt utveck- vå. Härefter bereder inrikesministeriet eventuel-
17135: lingstrenderna i regionerna. la ändringar i statsrådets beslut om häradsindel-
17136: Det finns inte något direkt samband mellan hä- nmgen.
17137: radsindelningen och tiligången på polisservice. Några beslut om ändringar i häradsindelning-
17138: Sammanslagningen av härad är ett alternativ tili en har inte fattats, men beredningen av en vidare-
17139: omfattande samarbete på orter där resurserna inte utveckling av häradsindelningen har inletts. Må-
17140: räcker till för att häradena självständigt skall let är att få till stånd en sådan indelning som så
17141: kunna producera tjänster. Poliseos otillräckliga väl som möjligt motsvarar de krav som ställs på
17142: resurser är en central orsak till poliseos bristande den från olika håll.
17143:
17144:
17145:
17146: Helsingfors den 19 april 2000
17147:
17148: Region- och kommunminister Martti Korhonen
17149:
17150:
17151:
17152:
17153: 5
17154: KK 306/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
17155:
17156:
17157:
17158:
17159: KIRJALLINEN KYSYMYS 306/2000 vp
17160:
17161: Hoitovapaata koskeva seuranta
17162:
17163:
17164:
17165:
17166: Eduskunnan puhemiehelle
17167:
17168: Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17169: kehitetty mm. lasten hoitovapaajärjestely, jol- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17170: loin toinen lapsen vanhemmista voi jäädä hoita- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17171: maan lasta, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. vaksi seuraavan kysymyksen:
17172: Näyttää siltä, ettei hoitovapaitten käytöstä ole
17173: kattavia seurantatietoja. Seuranta olisi kuitenkin Tietääkö hallitus, että seuranta puuttuu
17174: erittäin tärkeää, jotta perhe- ja työelämän yhteen- hoitovapaitten käytöstä ja
17175: sovittamista voitaisiin kehittää edelleen.
17176: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17177: tyä lasten hoitovapaitten aktiivisen seu-
17178: rannan luomiseksi?
17179:
17180:
17181: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
17182:
17183: Marjatta Vehkaoja /sd
17184:
17185:
17186:
17187:
17188: Versio 2.0
17189: KK 306/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd Ministerin vastaus
17190:
17191:
17192:
17193:
17194: Eduskunnan puhemiehelle
17195:
17196: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa käyntitilaston tietoja. Hoitovapaalla oli 27 pro-
17197: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- senttia kotihoidon tukeen oikeutettujen perhei-
17198: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen den äideistä ja 2 prosenttia isistä. Selvityksen on-
17199: vastattavaksi kansanedustaja Marjatta Vehka- gelmaksi muodostui, ettei käytettävissä ollut
17200: ojan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tarkkaa tietoa hoitovapaata pitäneistä.
17201: KK 306/2000 vp: Kansaneläkelaitoksen ja Stakesin vielä julkai-
17202: semaUoman lasten hoitotutkimuksen mukaan
17203: Tietääkö hallitus, että seuranta puuttuu vuoden 1998 lopussa oli hoitovapaalla 36 pro-
17204: hoitovapaitten käytöstä ja senttia alle kolmivuotiaiden lasten äideistä. Kos-
17205: ka tutkimusaineistossa ei ollut tietoa voimassa
17206: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- olevasta työsuhteesta, liioittelee luku tutkimuk-
17207: tyä lasten hoitovapaitten aktiivisen seu- sen tekijän mukaan todellisella hoitovapaalla ol-
17208: rannan luomiseksi? leiden osuutta. Aineistosta ei voitu myöskään
17209: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- selvittää, kuinka paljon hoitovapaaseen oikeute-
17210: ti seuraavaa: tuista oli sitä käyttänyt. Selvityksen mukaan mitä
17211: enemmän perheessä on pieniä lapsia, sitä useam-
17212: Hoitovapaalainsäädäntö on ollut voimassa vuo- min äiti jäi hoitovapaalle. Mitä enemmän äidillä
17213: desta 1985 lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriö on koulutusta, sitä vähäisempää hoitovapaan
17214: on selvittänyt kaksi kertaa varsin laajan otanta- käyttö oli. Yleisintä hoitovapaan käyttö on ollut
17215: tutkimuksen avulla hoitovapaan käyttöä sekä uu- sosioekonomiselta asemaltaan alempien toimi-
17216: distuksen vaikutuksia työmarkkinoiden toimin- henkilöiden ja työntekijöiden keskuudessa.
17217: taan. Tutkimusaineistot on kerätty vuosina 1986 Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä
17218: ja 1989. Vuonna 1989 tehdyn selvityksen mu- työministeriön kanssa pyrkinyt selvittämään
17219: kaan hoitovapaata käytti hoitovapaaseen oikeute- mahdollisuuksia hoitovapaan käytön jatkuvan
17220: tuista naisista noin 46 prosenttia, mutta miehistä seurannan toteuttamiseksi. Tilastokeskuksen tie-
17221: alle 1 prosenttia. Hoitovapaajärjestelmän ensim- dostoista hoitovapaalla olevien määrää ei pysty-
17222: mäisinä voimassaolovuosina ei sitä ole pidetty tä selvittämään. Tilastokeskuksen Työvoimatut-
17223: niin pitkänä kuin siihen olisi ollut mahdollisuus. kimuksessa hoitovapaalla olevat äidit ja isät las-
17224: Osittaisen hoitovapaan käyttö on ollut erittäin ketaan työvoiman ulkopuolelle kuuluviksi huoli-
17225: vähäistä, vain 6 prosenttia siihen oikeutetuista matta siitä, että heillä on voimassa oleva työsuh-
17226: naisista ja vain 0,2 miehistä oli lyhentänyt työai- de. Sen sijaan äitiys-, isyys- ja vanhempainva-
17227: kaansa lasten hoidon vuoksi. Tämänjälkeen hoi- paalla olevat kuuluvat työvoimaan, jos heillä on
17228: tovapaitten käytöstä ei ole saatavissa koko maata voimassa oleva työsuhde.
17229: koskevia tilastoja. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden käytös-
17230: Kansaneläkelaitoksella yritettiin vuonna 1993 tä saadaan varsin kattavat tilastotiedot Kansan-
17231: selvittää kotihoidon tukea saaneiden henkilöiden eläkelaitoksen rekistereistä. Yhtenä mahdolli-
17232: hoitovapaan käyttöä yhdistämällä kotihoidon suutena on pyritty selvittämään, voitaisiinko
17233: tuen rekisteritietoihin Tilastokeskuksen työssä- myös hoitovapaan käyttöä koskevat tiedot saada
17234:
17235:
17236: 2
17237: Ministerin vastaus KK 306/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
17238:
17239:
17240: Kansaneläkelaitokselta. Hoitovapaata pitävät Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä
17241: saavat suurella todennäköisyydellä lasten koti- työministeriön kanssa pyrkii järjestämään seu-
17242: hoidon tukea. Hoitovapaan käytöstä voitaisiin rannan Tilastokeskuksen tai Kansaneläkelaitok-
17243: kerätä tieto samassa yhteydessä, kun haetaan las- sen kanssa. Tämän lisäksi muutaman vuoden vä-
17244: ten kotihoidon tukea. Kansaneläkelaitos tilastoi liajoin tehtävän erillisselvityksen avulla pyritään
17245: nykyisin vain sellaista tietoa, joka on tarpeen kartoittamaan vanhempien kokemuksia hoitova-
17246: etuutta myönnettäessä. Tämän takia tietoa hoito- paan käytöstä ja hoitovapaan vaikutuksia työ-
17247: vapaasta ei nykyisin kerätä. markkinoiden toimintaan.
17248:
17249:
17250: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
17251:
17252: Peruspalveluministeri Eva Biaudet
17253:
17254:
17255:
17256:
17257: 3
17258: KK 306/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd Ministerns svar
17259:
17260:
17261:
17262:
17263: Tili riksdagens talman
17264:
17265: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger År 1993 försökte Folkpensionsanstalten reda
17266: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ut användningen av vårdledighet hos personer
17267: rådet översänt följande av riksdagsledamot som erhållit hemvårdsstöd genom att foga infor-
17268: Marjatta Vehkaoja /sd undertecknade skriftliga mation om arbete från Statistikcentralen till re-
17269: spörsmål SS 306/2000 rd: gisterinformation som gäller stöd för vårdledig-
17270: het. 1 de familjer som var berättigade till stöd för
17271: Vet regeringen att uppföljning av vård- hemvård höl127 procent av mödrarna och 2 pro-
17272: ledigheternas användning saknas och cent av fåderna vårdledighet. Problemet med ut-
17273: redningen var att informationen om de som hade
17274: vilka åtgärder kommer regeringen att hållit vårdledighet inte var tillräckligt exakt.
17275: vidta för att skapa en aktiv uppföljning Enligt Folkpensionsanstaltens och Stakes
17276: av ledighet för vård av barn? ännu opublicerade undersökning om vård av barn
17277: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- höl136 procent av mödrarna till under tre år gam-
17278: föra följande: la barn vårdledighet i slutet av 1998. Eftersom
17279: det inte i undersökningsmaterialet fanns informa-
17280: Lagstiftningen som gäller vårdledighet har varit i tion om arbetsförhållanden som skulle ha varit i
17281: kraft sedan 1985. Med hjälp av en mycket omfat- kraft menar den som utfört undersökningen att
17282: tande samspelundersökning har social- och häl- siffran överdriver andelen av de som verkligen
17283: sovårdsministeriet två gånger utrett användning- hållit vårdledighet. Ur materialet kunde man inte
17284: en av vårdledighet samt ändringens inverkan på heller reda ut hur många som använde sin vårdle-
17285: arbetsmarknadernas verksamhet. Materialet för dighet av de som var berättigade till den. Enligt
17286: undersökningen samlades in under 1986 och utredningen höll modern desto oftare vårdledig-
17287: 1989. Enligt utredningen som gjordes 1989 höll het ju flera småbarn det fanns i familjen. Ju högre
17288: 46 procent av de kvinnor vårdledighet som var utbildning modern hade desto mindre blev an-
17289: berättigade till den, men av de män som var be- vändningen av vårdledigheten. Vanligast har
17290: rättigade till den höll endast under en procent vårdledighetens användning varit bland anställ-
17291: vårdledighet. Under de första åren som vårdle- da och arbetstagare av lägre socioekonomisk
17292: dighetssystemet fanns höll man inte så långa le- ställning.
17293: digheter som man skulle ha haft möj1ighet till. 1 samarbete med arbetsministeriet har social-
17294: Användningen av partiell vårdledighet har varit och hälsovårdsministeriet strävat efter att klargö-
17295: mycket liten, endast 6 procent av kvinnorna och ra möjligheterna till att förverkliga en fortgående
17296: endast 0,2 procent av männen som varit berätti- utredning av användningen av vårdledigheten.
17297: gade till vårdledighet minskade på sin arbetstid Det är inte möjligt att ur Statistikcentralens upp-
17298: på grund av vård av barn. Sedan dessa utredning- gifter reda ut antalet personer som håller vårdle-
17299: ar gjordes finns det inte någon statistik att tillgå dighet. 1 Statistikcentralens arbetskraftsunder-
17300: för hela landet gällande användningen av vårdle- sökning anser man att mödrar och fåder som hål-
17301: dighet. ler vårdledighet inte hör till arbetskraften även
17302: om de befinner sig i ett arbetsförhållande. Däre-
17303:
17304:
17305: 4
17306: Ministems svar KK 306/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd
17307:
17308:
17309: mot anses de som är på moderskaps-, fader- sionsanstalten statisktikför nu endast sådan in-
17310: skaps- och föräldraledighet höra tili arbetskraf- formation som behövs för att bevilja denna för-
17311: ten, om de är i ett gällande arbetsförhållande. mån. Därför samlar man för tillfållet inte in infor-
17312: Om användningen av moderskaps-, fader- mation om vårdledighet.
17313: skaps- och föräldraledighet kan man få omfattan- 1 samarbete med arbetsministeriet strävar soci-
17314: de statistisk information ur Folkpensionsanstal- al- och hälsovårdsministeriet efter att ordna upp-
17315: tens register. Som en möjlighet har man strävat följningen av vårdledighet tillsammans med Sta-
17316: efter att utreda ifall också informationen om an- tistikcentralen eller Folkpensionsanstalten. Ut-
17317: vändningen av vårdledigheten kunde fås genom över detta försöker man, med hjälp av en fristå-
17318: Folkpensionsanstalten. De som håller vårdledigt ende utredning som görs med några års mellan-
17319: erhåller med stor sannolikhet också stöd för hem- rum, kartlägga föräldrarnas upplevelser av an-
17320: vård av bamen. Information om användningen av vändningen av vårdledighet samt vårdledighe-
17321: vårdledighet kunde samlas in i samband med an- tens inverkan på arbetsmarknadens verksamhet.
17322: sökan om stöd för hemvård av bam. Folkpen-
17323:
17324:
17325: Helsingfors den 13 april 2000
17326:
17327: Omsorgsminister Eva Biaudet
17328:
17329:
17330:
17331:
17332: 5
17333: KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17334:
17335:
17336:
17337:
17338: KIRJALLINEN KYSYMYS 307/2000 vp
17339:
17340: Alaikäisten lasten korvausvelvollisuus elatus-
17341: apuoikeudenkäynnissä
17342:
17343:
17344:
17345:
17346: Eduskunnan puhemiehelle
17347:
17348: Avioerotilanteessa järjestetään alaikäisten lasten oikeuden päätöksellä korvaamaan puolet miehen
17349: huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevat oikeudenkäyntikuluista. Korkein oikeus on pe-
17350: asiat. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, rustellut päätöstään siten, että lapsen elatuksesta
17351: on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua annetun lain säännöksistä ilmenee, että lapsen
17352: riippumatta siitä, onko lapsi vanhempiensa yh- oikeus elatukseen on lapselle itselleen kuuluva
17353: teishuollossa tai vain toisen vanhemman huollos- oikeus, joka oikeudenkäynnissä toteutetaan lap-
17354: sa. Elatusavun määrää voidaan myöhemmin sen nimissä. Lasta edustaa hänen huoltajansa tai
17355: muuttaa, mikäli olosuhteissa on tapahtunut niin uskottu mies. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun
17356: olennaisia muutoksia, että elatusavun muutta- mukaan vastuussa vastapuolen oikeudenkäynti-
17357: mista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan kulujen korvaamisesta on pääsääntöisesti asian-
17358: vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä koh- osainen itse.
17359: tuullisena. Jos vastapuoli ei suostu sopimaan On käsittämätöntä, että elatusapukiistassa
17360: muutoksista, on mahdollista vaatia muutoksia oi- alun perin kanteen nostaneen huoltajan asemesta
17361: keudessa. Elatusavun määrä ja suorittamistapa hänen alaikäiset lapsensa tuomitaan korvaamaan
17362: vahvistetaan sopimuksella tai oikeuden päätök- vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi huo-
17363: sellä. mioitavaa on, että elatusapu maksetaan aina suo-
17364: Eräässä tapauksessa miehen entinen avio- raan huoltajalle, ei alaikäisille lapsille.
17365: vaimo nosti kanteen tätä vastaan vaatiakseen li-
17366: sää elatusapua. Käräjäoikeus katsoi, ettei mak- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17367: settavan elatusavun määrää muuteta ja että kanta- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17368: jat tuomitaan maksamaan puolet miehen oikeu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17369: denkäyntikuluista (Nro 372, L 99/5419). Tuo- vaksi seuraavan kysymyksen:
17370: mionjälkeen käräjätuomari otti miehen asianaja-
17371: jaan yhteyttä ja sanoi, että kanteen nostamisessa Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen
17372: oli tapahtunut muotovirhe, koska korkeimman elatusapukiistoihin liittyvän epäkoh-
17373: oikeuden päätöksen (KKO 1999: 122) mukaan tä- dan, jonka mukaan alaikäiset lapset tuo-
17374: mänkaltaisissa tapauksissa kantajina täytyy olla mitaan vastaamaan oikeudenkäyntiku-
17375: elatusapua saavat alaikäiset lapset. luista?
17376: Näin ollen entisen pariskunnan alaikäiset lap-
17377: set, joilla ei ole ansiotuloja, ovat velvollisia
17378:
17379:
17380:
17381:
17382: Versio 2.0
17383: KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17384:
17385:
17386: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
17387:
17388: Leena-Kaisa Harkimo /kok
17389:
17390:
17391:
17392:
17393: 2
17394: Ministerin vastaus KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17395:
17396:
17397:
17398:
17399: Eduskunnan puhemiehelle
17400:
17401: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- lapsen veivoittamista korvaamaan voittaneen
17402: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- osapuolen oikeudenkäyntikuluja.
17403: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä on
17404: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- viimeksi muutettu 1.6.1999 voimaan tulleella
17405: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lainsäädännöllä. Nykyisin voimassa olevan oi-
17406: KK 307/2000 vp: keudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaan
17407: asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset
17408: Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei
17409: elatusapukiistoihin liittyvän epäkoh- ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaa-
17410: dan,jonka mukaan alaikäiset lapset tuo- maan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeu-
17411: mitaan vastaamaan oikeudenkäyntiku- denkäyntikulut Uutta lainsäädäntöä koskevista
17412: luista? hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että
17413: myös lapsen elatus ta koskevat jutut on tarkoitet-
17414: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tu kuulumaan tämän pykälän soveltamisalaan sil-
17415: ti seuraavaa: tä osin kuin sovinto ei niissä ole sallittu. Elatus-
17416: Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa oli ky- apuasioissa tuomioistuimen on viran puolesta
17417: symys kanteesta kahden alaikäisen lapsen elatus- huolehdittava lapsen edusta. Nämä uudet lain-
17418: avun korottamiseksi. Kanne oli nostettu elatus- säännökset, joiden soveltaminen merkitsisi sitä
17419: velvollista, tässä tapauksessa lasten isää vastaan. että kuluvastuu syntyisi lapselle vain erityisestä'
17420: Lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä il- syystä, tulivat kuitenkin voimaan vasta sen jäl-
17421: menee, että lapsen oikeus elatukseen on hänelle keen, kun kysymyksessä tarkoitetussa tapaukses-
17422: itselleen kuuluva taloudellinen etuus, joka myös sa oli jo annettu hovioikeuden tuomio.
17423: oikeudenkäynnissä toteutetaan lapsen nimissä. Oikeudenkäyntikulujen vaatiminen lapselta
17424: Asianosaisina lapsen elatusapua koskevassa on asianosaisen tahdon varassa. Kysymyksessä
17425: oikeudenkäynnissä ovat toisaalta lapsi ja toisaal- viitatussa tapauksessa isä oli nimenomaisesti
17426: ta se, jolta elatusapua vaaditaan. Lain mukaan kohdistanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa
17427: elatusapua koskevissa asioissa alaikäistä lasta omiin lapsiinsa. Tämä ei luonnollisesti ole pakol-
17428: edustaa hänen huoltajansa tai uskottu mies. Oi- lista. Samoin senkään jälkeen kun lapset on jo
17429: keudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikuluja kos- tuomittu korvausvelvollisiksi, ei lasten isän ole
17430: kevat säännökset on puolestaan kirjoitettu siten, pakko periä tuomittuja oikeudenkäyntikulukor-
17431: että pääsääntöisesti voittajan oikeudenkäyntiku- vauksia, vaan hän voi antaa ne anteeksi.
17432: lujen korvaamisesta on vastuussa vain hävinnyt Kuten kysymyksessä mainitun korkeimman
17433: asianosainen itse, ei sen sijaan hänen edustajan- oikeuden ratkaisun perusteluistakin käy ilmi, jos
17434: tällaisessa elatusapuasiaa koskevassa oikeuden-
17435: sa.
17436: Edellä sanotuista säännöksistä voi käytännös- käynnissä lasta edustaa huoltaja, jonka luona lap-
17437: sä seurata tilanne, jolloin lapsi "häviää" oikeu- si pysyvästi asuu, voidaan esittää näkökohtia
17438: denkäynnin ja jolloin joudutaan harkitsemaan jotka puoltaisivat sitä, että lapsen sijasta huoltaj~
17439:
17440:
17441:
17442: 3
17443: KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerin vastaus
17444:
17445:
17446: olisi vastuussa vastapuolen oikeudenkäyntikulu- käytännössä paljon. Oikeusministeriö tulee seu-
17447: jen korvaamisesta. raamaan sitä, millaiseksi uusien säännösten so-
17448: Uudet 1.6.1999 voimaan tulleet kulusäännök- veltamiskäytäntö muodostuu ja ryhtyy tarvittaes-
17449: set ovat olleet voimassa vasta vähän aikaa eikä sa sen perustella tarkemmin selvittämään lain-
17450: kysymyksessä mainitun kaltaisia tapauksia ole säädännön lisämuuttamistarpeita.
17451:
17452:
17453: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
17454:
17455: Oikeusministeri Johannes Koskinen
17456:
17457:
17458:
17459:
17460: 4
17461: Ministems svar KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
17462:
17463:
17464:
17465:
17466: Tili riksdagens talman
17467:
17468: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Bestämmelsema om rättegångskostnader änd-
17469: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- rades senast genom lagstiftning som trädde i
17470: rådet översänt följande av riksdagsledamot kraft den l juni 1999. Enligt den gällande 1ydel-
17471: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade sen i rättegångsbalkens 21 kap. 2 § skall parter-
17472: skriftliga spörsmål SS 307/2000 rd: na själva svara för sina rättegångskostnader i ett
17473: mål där förlikning inte är tillåten, om det inte
17474: Vad ämnar regeringen göra för att av- finns särskilda skäl att ålägga den ena parten att
17475: skaffa det missförhållande i samband helt eller delvis ersätta motpartens kostnader. Av
17476: med tvister om underhållsbidrag som Ie- den regeringsproposition i vilken motiveringen
17477: der tili att minderåriga barn döms att till den nya lagstiftningen finns framgår att avsik-
17478: betala rättegångskostnader? ten är att tillämpningsområdet för denna para-
17479: graf också skall omfatta mål som gäller under-
17480: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- håll för bam, till den del förlikning inte är tillå-
17481: föra följande: ten i dem. 1 mål som gäller. underhållsbidrag skall
17482: 1 det fall som avses i spörsmålet hade talan väckts domstolen på tjänstens vägnar bevaka barnets in-
17483: för att höja underhållsbidraget till två minderåri- tresse. Dessa nya bestämmelser som om de till-
17484: ga bam. Talan hade väckts mot den underhålls- lämpas medför att kostnadsansvar endast av sär-
17485: skyldige, i detta fall bamens far. Av bestämmel- skilda skäl uppkommer för ett barn, trädde dock i
17486: sema i lagen om underhåll för bam framgår att kraft först efter att hovrättens dom redan hade
17487: bamets rätt till underhåll är en ekonomisk för- meddelats i det fall som avses i spörsmålet.
17488: mån som tillkommer bamet självt, och också rätt- Det är upp till parten att kräva bamet på ersätt-
17489: tegången förs i bamets eget namn. ning för rättegångskostnaderna. 1 det fall som det
17490: Parter i en rättegång som gäller underhållsbi- hänvisas till i spörsmålet hade fadem uttryckli-
17491: drag till ett bam är dels bamet, dels den som gen riktat sitt yrkande om ersättning för rätte-
17492: krävs på bidraget. Enligt lagen företräder vård- gångskostnadema mot sina egna barn. Detta är
17493: nadshavaren eller en god man ett minderårigt självfallet inte obligatoriskt. lnte heller behöver
17494: bam i angelägenheter som rör underhållsbidrag. barnens far, efter det att bamen har dömts till er-
17495: Bestämmelsema om rättegångskostnader i rätte- sättningsskyldighet, kräva in de ersättningar som
17496: gångsbalken har för sin del utformats så att en- dömts ut, utan han kan efterskänka dem.
17497: dast den förlorande parten själv i regel är ansva- Så som också framgår av motiveringen till det
17498: rig för ersättandet av vinnarens rättegångskostna- avgörande av högsta domstolen som närnns i
17499: der, men däremot inte den som företräder förlo- spörsmålet kan det, om barnet vid en dylik rätte-
17500: raren. gång som gäller underhållsbidrag företräds av
17501: De ovan närnnda bestämmelsema kan i prakti- vårdnadshavaren och bamet stadigvarande bor
17502: ken leda till en situation där barnet "förlorar" hos denna, anföras synpunkter som talar för att
17503: rättegången och man blir tvungen att överväga att vårdnadshavaren och inte bamet skall ansvara för
17504: ålägga bamet att ersätta den vinnande partens ersättandet av motpartens rättegångskostnader.
17505: rättegångskostnader.
17506:
17507: 5
17508: KK 307/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerns svar
17509:
17510:
17511: De nya kostnadsbestämmelserna som trädde i ningspraxis utformar sig i fråga om de nya be-
17512: kraft den 1 juni 1999 har varit i kraft endast en stämmelserna och vid behov utgående från den
17513: kort tid, och antalet sådana fall som det som närmare utreda behoven av ytterligare ändringar i
17514: nämns i spörsmålet är inte stort i praktiken. Jus- lagstiftningen.
17515: titieministeriet kommer att följa hur tillämp-
17516:
17517:
17518: Helsingfors den 14 april 2000
17519:
17520: Justitieminister Johannes Koskinen
17521:
17522:
17523:
17524:
17525: 6
17526: KK 308/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
17527:
17528:
17529:
17530:
17531: KIRJALLINEN KYSYMYS 308/2000 vp
17532:
17533: Koulutettujen sairaanhoitajien työllistäminen
17534: Suomessa
17535:
17536:
17537:
17538:
17539: Eduskunnan puhemiehelle
17540:
17541: Suomen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuli- kaan viisasta kouluttaa ammattitaitoisia sairaan-
17542: si jatkossa entistä enemmän sijoittaa terveyden- hoitajia työskentelemään toisen maan hyväksi,
17543: huoltoon. Nykyisellä säästölinjalla hoidon laatu kun omakin maa heitä tarvitsisi.
17544: on väistämättä heikentynyt hoitohenkilöstön Voisiko ajatella, että valtiovalta antaisi kun-
17545: määrän vähentämisen ja myös ammattitaidotto- nille erillisen korvamerkityn määrärahan, jolla
17546: man henkilöstön palkkaamisen vuoksi. Arvioi- kunnat voisivat palkata lisää sairaanhoitajia kun-
17547: daankin, että tällä hetkellä 27-30% sairaanhoi- nalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sai-
17548: tajista ei ole pysyvässä työsuhteessa. Yli 3 000 raanhoitajien palkkataso saataisiin samalla pa-
17549: sairaanhoitajaa on mennyt ulkomaille töihin sik- remmaksi? Eduskunta ja hallitus myöntäisivät tä-
17550: si, koska Suomessa ei ole pysyviä työsuhteita. hän tarkoitukseen tietyn rahasumman (vrt. nuor-
17551: Yhden sairaanhoitajan koulutus maksaa yhteis- ten ja lasten psykiatriseen hoitoon määräraha),
17552: kunnalle yli l 00 000 mk. minkä jälkeen kunnat joutuisivat itse sitoutu-
17553: Koulutettuja sairaanhoitajia tarvitaan Suo- maan sairaanhoitajien korotettuun palkkatasoon
17554: messa. Heitä on, koska Suomessa koulutetaan ja/tai pitämään lisätyn määrän sairaanhoitajia
17555: runsaasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan am- kunnan terveydenhuollossa.
17556: mattilaisia. Mutta heitä ei käytetä, vaikka työtä
17557: olisi. Koulutetusta henkilökunnasta on suuri pu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17558: la, kun kunnalliset palvelutehtävät suorastaan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17559: huutavat hoitohenkilöstöä töihin. Kuitenkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17560: 34 000 sairaanhoitajaa on jatkuvasti työttömänä. vaksi seuraavan kysymyksen:
17561: Jos sairaanhoitaja on työttömänä, hänen työpa-
17562: noksensa menetetään ja yhteiskunta maksaa hä- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta koulute-
17563: nelle työttömyyskorvausta lähes 80 % hänen pal- tut sairaanhoitajat saadaan hyödylli-
17564: kastaan. Ei ole mielekästä, että 3 000 hoitajaa seen työhön Suomessa ja
17565: rekrytoi itsensä ulkomaille parempien työmah-
17566: dollisuuksien ja korkeampien palkkojen toivos- voiko ajatella korvamerkityn määrä-
17567: sa, vaikka alan työtä olisi Suomessakin tarjolla, rahan soveltamista kyseisessä tapauk-
17568: mikäli vain haluaa. Ei ole kansantaloudellisesti- sessa?
17569:
17570:
17571:
17572: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
17573:
17574: Timo Ihamäki /kok
17575:
17576: Versio 2.0
17577: KK 308/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
17578:
17579:
17580:
17581:
17582: Eduskunnan puhemiehelle
17583:
17584: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tipalveluun. Koulutuksen saaneet eivät juuri ole
17585: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette pitkäaikaistyöttömiä.
17586: totmtttanut valtioneuvoston asianomaisen Yllä mainittuun lukumäärään ei sisälly ne sai-
17587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- raanhoitajat, jotka ovat siirtyneet työhön ulko-
17588: mäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen maille, lähinnä Englantiin, Norjaan ja Ruotsiin.
17589: KK 308/2000 vp: Heidän lukumääräkseen on arvioitu 3 000. Tilas-
17590: totietojen puuttuessa ei voida antaa tarkkoja lu-
17591: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta koulute- kuja siitä kuinka paljon sairaanhoitajia lähtee ul-
17592: tut sairaanhoitajat saadaan hyödylli- komaille ja kuinka paljon heitä palaa takaisin.
17593: seen työhön Suomessa ja Viime vuosina ulkomaille muutto on selvästi li-
17594: sääntynyt. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi ovat alka-
17595: voiko ajatella korvamerkityn määrära- neet harjoittaa aktiivista rekrytointipolitiikkaa,
17596: han soveltamista kyseisessä tapaukses- jolla varsinkin vastavalmistuneita sairaanhoita-
17597: sa? jia houkutellaan ulkomaille. Sairaanhoitajat läh-
17598: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tevät paitsi hyvien etuuksien vuoksi, myös sen ta-
17599: ti seuraavaa: kia, että he haluavat ylläpitää ammattitaitoaan,
17600: johon Suomessa ei tällä hetkellä ole mahdolli-
17601: Laillistettujen työikäisten sairaanhoitajien mää- suutta.
17602: rä oli Suomessa vuoden 1999 lopussa 57 765. Yhden sairaanhoitajan koulutus maksaa yh-
17603: Tästä joukosta kuntasektorilla työskentelee run- teiskunnalle noin 200 000 markkaa opintoso-
17604: sas 40 000 sairaanhoitajaa. Osa työikäisistä sai- siaalisine etuineen. Ulkomaille tai muihin am-
17605: raanhoitajista työskentelee yksityissektorilla, matteihin menetetyt sairaanhoitajat merkitsevät
17606: pieni osa yrittäjinä ja osa on työttöminä. Työttö- siten suomalaisen yhteiskunnan kannalta suurta
17607: mien sairaanhoitajien määrä vaihtelee kuukausit- menetettyä koulutusinvestointia.
17608: tain. Vuoden 1999 lopun työnvälitystilastojen On arvioitu, että vuoden 2000-2008 välillä
17609: mukaan työttöminä oli 2 841 sairaanhoitajaa ja siirtyy vähintään opistoasteen suorittanutta ter-
17610: 2 013 erikoissairaanhoitajaa. Sairaanhoitajat veydenhuollon ammattihenkilöstöä eläkkeelle
17611: ovat työttöminä lyhyitä jaksoja, varsin suuri osa yhteensä noin 6 000 henkilöä. Lisäksi henkilö-
17612: alle kolme kuukautta. Työttöminä olevia sairaan- kunnan tarpeeseen tulee vaikuttamaan muutok-
17613: hoitajia palkataan lyhyisiin, määräaikaisiin työ- set palvelutarpeessa ja hoitokäytännäissä sekä jo
17614: suhteisiin, koska kunnat eivät ole viime vuosina nyt olemassa oleva selvä työvoiman puute joissa-
17615: palkanneet pysyvää henkilökuntaa, eivätkä pit- kin hoitolaitoksissa.
17616: käaikaisia sijaisia terveydenhuollon tehtäviin. Kaikki yllä mainitut asiat ovat hallituksen tie-
17617: Kunnat suosivat määräaikaisia työsuhteita koulu- dossa. Hallitus on kirjannut sosiaali- ja tervey-
17618: tetun henkilöstön kohdalla ja palkkaavat työllis- denhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan 2000-
17619: tämisvaroin pitkäaikaistyöttömiä terveydenhuol- 2003 selkeitä tavoitteita riittävän henkilökunnan
17620: lon eri tehtäviin, kuten vanhustenhuoltoon jako- takaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
17621: Kuntien tulisi hoitaa pysyvät tehtävät vakinaisel-
17622:
17623:
17624: 2
17625: Ministerin vastaus KK 308/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
17626:
17627:
17628: la henkilökunnalla, siten kuin sekä laki kunnalli- toutumista ja ammattitaidon ylläpitoa. Lisäksi
17629: sen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta että työ- selvitetään yhdessä työministeriön ja Suomen
17630: sopimuslaki kuntia velvoittavat. Vaativissa teh- Kuntaliiton kanssa keinoja, joilla työstä poissa
17631: tävissä tarvitaan anunattitaitoista, osaavaa ja py- oleva koulutettu henkilöstö säilyttää anunattitai-
17632: syvää henkilöstöä. Olisi hyvin toivottavaa, että tonsa. Jotta työvoimatarvetta voitaisiin parem-
17633: kunnat vakinaistaisivat tilapäisissä työsuhteissa min ennakoida ja seurata, sosiaali- ja terveysmi-
17634: olevia sairaanhoitajia, koska jatkuva epävar- nisteriö on asettanut toimikunnan arvioimaan
17635: muus toimeentulosta ajaa sairaanhoitajia ulko- eläkepoistuman, palvelutarvemuutoksen, tekno-
17636: maille, ja muihin ammatteihin. logian ja työvoimaan osallistumisasteen vaiku-
17637: Korvamerkinnän käyttö sairaanhoitajien palk- tusta koulutustarpeeseen. Toimikunnan tehtävä
17638: kauksessa ei ole tarkoituksenmukaista. Ei myös- on myös tehdä ehdotus työvoimatarpeen seuran-
17639: kään ole kovin tarkoituksenmukaista synnyttää tajärjestelmäksi.
17640: kaksoismiehitystä sairaaloihin siksi aikaa, kun Hallitus on tehnyt myös päätöksen, että tule-
17641: sairaanhoitajia on työttöminä, sillä tämä on kal- van kolmen vuoden aikana valtionosuuksien ta-
17642: lista ja toisaalta ylimiehityksen purkaminen on soa kasvatetaan, jolloin kuntien mahdollisuudet
17643: vaikeata sitten kun työvoiman ylitarjonnasta siir- palkata uutta, koulutettua henkilöstöä paranevat.
17644: rytään työvoimapulaan. Sen sijaan harkinnanar- Viime vuosien kehitys on johtanut ongelmiin,
17645: voista voisi olla se, että lähivuosina pyrittäisiin jopa laiminlyönteihin terveyspalvelujen järjestä-
17646: tehostamaan sairaanhoitajien jatko- ja täyden- misessä. Palkkaamalla vastavalmistuneita tai
17647: nyskoulutusta, jolloin nyt työtä vailla olevat nuo- työttöminä olevia sairaanhoitajia työhön, kunnat
17648: ret sairaanhoitajat pääsisivät koulutuksessa ole- samalla varmistavat heidän ammattitaidon säily-
17649: vien sijaisiksi samalla kun koulutuksessa olevien misen ja kehittymisen sekä varmistavat työnteki-
17650: ammattitaito modernisoituisi. jöiden saatavuuden myös lähivuosina, jolloin
17651: Muina keinoina työllisyyden parantamiseksi eläkkeelle siirtyminen vilkastuu.
17652: nähdään muun muassa vuorotteluvapaan ja osa- Lisäksi on todettava, että hoitohenkilökunnan
17653: aikalisäjärjestelmän entistä tehokkaampi hyö- palkkauskysymykset ovat työ-markkinasopimus-
17654: dyntäminen ja sellaisten toimenpiteiden käyt- ten piiriin kuuluvia asioita.
17655: töönoton edistäminen, jotka edistävät työhön si-
17656:
17657:
17658: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
17659:
17660: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
17661:
17662:
17663:
17664:
17665: 3
17666: KK 308/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministems svar
17667:
17668:
17669:
17670:
17671: Tili riksdagens talman
17672:
17673: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1 det ovan nämnda antalet ingår inte de sjuk-
17674: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- skötare som har sökt sig tili arbete utomlands,
17675: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo närmast tili England, Norge och Sverige. Deras
17676: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål antal har uppskattats vara 3 000. 1 brist på statis-
17677: SS 308/2000 rd: tisk information är det inte möjligt att ge exakta
17678: uppgifter över hur många sjukskötare åker utom-
17679: Vad avser regeringen göraför att utbil- lands och hur många av dem som återvänder tili
17680: dade sjukskötare skall kunna erhålla Finland. Under de senaste åren har förflyttning-
17681: gagnelig sysselsättning i Finland och en utomlands klart ökat. Norge och Sverige, tili
17682: exempel, har börjat praktisera en aktiv rekryte-
17683: kan man överväga att tillämpa det öron- ringspo1itik, med viiken speciellt nyss fårdigbliv-
17684: märkta anslaget i detta fall? na sjukskötare lockas utomlands. Sjukskötama
17685: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- åker iväg inte bara på grund av de goda förmåner-
17686: föra följande: na, utan också därför att de vili upprätthålia sin
17687: yrkeskunnighet, tili vilket det för tillfåliet inte
17688: Vid utgången av 1999 fanns det 57 765 legitime- finns möjlighet i Finland.
17689: rade sjukskötare i arbetsför ålder i Finland. Av En sjukvårdares utbildning kostar sarnhäliet
17690: denna grupp arbetar dryga 40 000 sjukskötare cirka 200 000 mark med studiesociala förmåner.
17691: inom den korumunala sektorn. En del av sjukskö- Sjukvårdare som flyttar och anställs utomlands
17692: tarna i arbetsför ålder arbetar inom privatsek- eller byter yrken utgör således en stor förlust för
17693: torn, en liten del som företagare och en del är ar- det finska samhällets del vad gälier det man in-
17694: betslösa. Antalet arbetslösa sjukskötare varierar vesterat i utbildning.
17695: per månad. Enligt arbetsförmedlingsstatistiken Man har uppskattat att sammanlagt cirka 6 000
17696: fanns det 2 841 arbetslösa sjukskötare och 2 013 yrkespersoner inom hälso- och sjukvård som av-
17697: arbetslösa specialsjukvårdare vid utgången av 1agt examen på läroverksnivå eller högre kom-
17698: 1999. Sjukskötare är arbetslösa under korta mer att gå i pension mellan åren 2000 och 2008.
17699: perioder, en särskilt stor del i under tre månader. Också förändringar i servicebehov och vårdprax-
17700: Arbetslösa sjukskötare anstälis tili korta, tids- is kommer att inverka på behovet av personai och
17701: bundna arbetsförhålianden, därför att kommuner- den klara bristen på arbetskraft som redan nu rå-
17702: na inte under de senaste åren har anstälit stadig- der i vissa vårdinstitutioner.
17703: varande personal, och inte helier långfristiga Regeringen är medveten om alla de ovan-
17704: stäliföreträdare tili uppgifter inom hälsovården. närnnda aspekterna. 1 sitt mål och verksarnhets-
17705: Kommunerna prioriterar tidsbestämda arbetsför- program för social- och hälsovården 2000-2003
17706: hållanden vad gälier utbildad personai och an- har regeringen antecknat klara målsättningar för
17707: stälier långtidsarbetslösa med hjälp av sysselsätt- att garantera en tillräcklig personai inom social-
17708: ningsmedel tili olika uppgifter såsom tili exem- och hälsovården. Kommunerna skali sköta de
17709: pel åldringsvård och hemvårdservice. De som er- fasta uppgiftema med stadigvarande personal, så
17710: hållit utbildning är oftast inte långtidsarbetslösa. som det förutsätts av kommunen i både lagen om
17711:
17712:
17713: 4
17714: Ministems svar KK 308/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
17715:
17716:
17717: kornmunala tjänsteinnehavares anställnings- emot arbetet och upprätthållande av yrkeskun-
17718: trygghet och lagen om arbetsavtal. Tili krävande nigheten. Tillsammans med arbetsministeriet och
17719: uppgifter behövs en yrkeskunnig, skicklig och Finlands Kommunförbund utreds dessutom åt-
17720: stadigvarande personal. Det vore mycket önsk- gärder med vilka utbildad personai kan upprätt-
17721: värt att kommunema fastanställde sådana sjuk- hålla sin yrkesskicklighet trots frånvaro från ar-
17722: skötare som befinner sig i tillfålliga arbetsförhål- betslivet. För bättre varsel och uppföljning har
17723: landen, eftersom en fortgående oro över sin in- social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en kom-
17724: komst gör att sjukskötare söker sig utomlands mitte för att utvärdera pensionsbortfallets, för-
17725: och tili andra yrken. ändringen av servicebehovets, teknologins och
17726: Användningen av öronmärkningen vid anställ- arbetskraftens medverkningsgrads inverkan på
17727: ning av sjukskötare är inte ändamålsenlig. Det är behovet av utbildning. Kommittens uppgift är
17728: inte heller särskilt ändamålsenligt att skapa dub- också att ge ett förslag för ett uppföljningssys-
17729: belbemanning i sjukhusen under den tiden som tem för arbetskraftsbehovet.
17730: sjukskötare är arbetslösa, därför att detta är dyrt Regeringen har också gjort ett beslut om att
17731: och å andra sidan blir överbemanningen svår att statsandelamas nivå skall ökas under de tre kom-
17732: upplösa då man övergår från överutbud tili brist mande åren, varvid kommunemas möjlighet att
17733: på arbetskraft. 1 stället kunde det vara värt att anställa ny, utbildad personai förbättras. Utveck-
17734: överväga att man under de närmaste åren skulle lingen under de senaste åren har lett tili problem,
17735: sträva efter att effektivera sjukskötamas fortbild- och t.o.m. tili försumligheter i ordnandet av häl-
17736: ning och kompletterande utbildning, så att de sovårdstjänster. Genom att anställa nyss fårdig-
17737: unga sjukskötama som nu är utan arbete kunde blivna eller arbetslösa sjukvårdare, säkerställer
17738: bli ställföreträdare för de som deltar i fortbild- kommunema på samma gång att deras yrkes-
17739: ningen på samma gång som yrkeskunnigheten skicklighet upprätthålls och utvecklas samt att
17740: hos yrkespersonema som deltar i fortbildningen tillgången till personai säkras också inom de när-
17741: skulle modemiseras. maste åren, då övergången tili pension blir livli-
17742: Som andra åtgärder för att förbättra sysselsätt- gare.
17743: ningen ses bland annat att man mera effektivt ut- Till slut måste det konstateras, att anställ-
17744: nyttjar alterneringsledigheten och deltidstill- ningsfrågor gällande vårdpersonal hör tili ramen
17745: läggssystemet och att man främjar att sådana för arbetsmarknadsavtal.
17746: åtgärder tas i bruk som främjar förpliktelse gent-
17747:
17748:
17749: Helsingfors den 2 maj 2000
17750:
17751: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
17752:
17753:
17754:
17755:
17756: 5
17757: KK 309/2000 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
17758:
17759:
17760:
17761:
17762: KIRJALLINEN KYSYMYS 309/2000 vp
17763:
17764: Korkeakoulutetun poliisipäällystön riittävyys
17765:
17766:
17767:
17768:
17769: Eduskunnan puhemiehelle
17770:
17771: Olemme aina voineet luottaa suomalaisen polii- lainmukaisuuden valvonnassa ovat erittäin vaati-
17772: sin toimintaan, minkä tuoreet tutkimuksetkin via. Vt. menettely romuttaa osaltaan alipäällystö-
17773: vahvistavat. Tähän ovat ratkaisevasti vaikutta- tutkinnon suorittaneiden kiinnostusta pyrkiä suo-
17774: neet lainsäädännössä asetetut tiukat kriteerit po- rittamaan poliisipäällystön tutkintoa.
17775: liisikoulutukseen pyrkiville sekä vaativa koulu- Poliisien korkeakoulutukseen olisikin ohjatta-
17776: tus. va nykyistä enemmän taloudellisia resursseja ja
17777: Viime aikoina huolta ovat kuitenkin herättä- poliisipäällystön korkeakoulukapasiteettia on
17778: neet tiedot, joiden mukaan korkeakoulutettua po- voimakkaasti lisättävä. Poliisipäällystöön kou-
17779: liisipäällystöä ei olekaan koulutettu riittävästi ja luttautuminen on myös tehtävä taloudellisesti
17780: lähiaikoina on tulossa ennen näkemätön poliisi- houkuttelevaksi palkkausta kehittämällä.
17781: päällystön pula. Nyt tätä pulaa on ryhdytty kor- Vain näin on mahdollista säilyttää kansalais-
17782: vaamaan antamalla ylikonstaapeleille, joilla ei ten luottamus poliisin ammattitaitoon.
17783: ole päällystön pätevyyttä, vt. nimityksiä komisa-
17784: rioiksi ja rikoskomisarioiksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17785: Poliisipäällystön virkaan on edellytyksenä po- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17786: liisipäällystön tutkinto, joka on korkeakoulutut- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17787: kinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17788: perehtyneisyys tehtäväalueeseen. Korkeakoulu-
17789: tutkinto on perusteltua, koska poliisipäällystön Onko hallitus tietoinen uhkaavasta po-
17790: tehtävät ihmisten oikeuksien huomioon ottami- liisipäällystöpulasta ja
17791: sessa ja tasavertaisessa kohtelussa, pakkokeino-
17792: jen käytöstä päätettäessä tai alaistensa toimien mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
17793: ongelman korjaamiseksi?
17794:
17795:
17796: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
17797:
17798: Anneli Jäätteenmäki /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
17799: Mauri Pekkarinen /kesk Jukka Vihriälä /kesk
17800: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Petri Salo /kok
17801: Olavi Ala-Nissilä /kesk
17802:
17803:
17804:
17805:
17806: Versio 2.0
17807: KK 309/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Ministerin vastaus
17808:
17809:
17810:
17811:
17812: Eduskunnan puhemiehelle
17813:
17814: Eduskunnan työjätjestyksen 27 §:ssä mainitus- Poliisiammattikorkeakoulussa on paraikaa
17815: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- meneillään neljä päällystökurssia, joista päällys-
17816: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen töä valmistuu seuraavasti:
17817: vastattavaksi kansanedustaja Anneli Jäätteen-
17818: mäen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- 30.12.2000 14 henkilöä
17819: myksen KK 309/2000 vp:
17820: 30.12.2001 14 henkilöä
17821: Onko hallitus tietoinen uhkaavasta po- 30.12.2002 15 henkilöä
17822: liisipäänvstöpulasta ja 30.12.2003 22 henkilöä
17823: 15.06.2003 35 henkilöä
17824: mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
17825: ongelman korjaamiseksi?
17826: Näin ollen vuoden 2003 puoleenväliin mennessä
17827: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valmistuu yhteensä 100 päällystötutkinnon suo-
17828: ti seuraavaa: rittanutta.
17829: Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyn selvi-
17830: Poliisipäällystön ennakoitavissa oleva eläkkeel- tyksen mukaan päällystökoulutuksen saaneiden
17831: lejäämisikä on noin 59 vuotta. Poliisipäällystöön reservi on vuoden 2000 lopussa 20 ja vastaavana
17832: kuuluvia poliisimiehiä ikäryhmässä 55-64 on aikana avoinna olevia virkoja tai määräaikaisin
17833: 146 henkilöä (24,8 %) ja ikäryhmässä 50-54 on järjestelyin hoidettavia virkoja on 20, joten vuo-
17834: 134 (22,8 %) henkilöä eli ikäryhmässä 50-64 on den 2000 lopussa kysyntä ja tarjonta ovat tasa-
17835: nyt 280 henkilöä eli 47,6 %. Kymmenen vuoden painossa. Ongelmana on se, etteivät kaikki kou-
17836: kuluessa päällystöstä poistuu noin 280 henkilöä lutetut hakeudu avoinna oleviin päällystötehtä-
17837: eläkkeelle. viin, jos se merkitsisi siirtymistä toiselle paikka-
17838: Päällystöpulan poistamiseksi ja poliisipäällys- kunnalle. Osin tästä johtuu, ettei kaikkia päällys-
17839: tön tuleva poistuma huomioon ottaen sisäasiain- tötoimia saada kovin nopeasti täytettyä.
17840: ministeriön poliisiosasto on osoittanut Poliisiam- Päällystökoulutukseen liittyvää hatjoittelua
17841: mattikorkeakoulun vuoden 2000 määrärahake- kehitetään paraikaa siten, että päällystöopiskeli-
17842: hykseen 1,5 miljoonan markan lisämäärärahan jat tulevat toimimaan määräajan komisarion teh-
17843: päällystökoulutuksen lisäämiseksi siten, että tävissä koulutuksen aikana. Suunnitelman mu-
17844: syyskuun alussa tänä vuonna sisään otettavien kainen harjoittelu ori tarkoitus ottaa käyttöön
17845: oppilaiden määrä voidaan kaksinkertaistaa. Tar- 1.9 .2000. Päällystöopiskelijat tulevat toimimaan
17846: koituksena on suunnata voimavaroja myös tule- komisarion tehtävissä poliisilaitoksissa ja muis-
17847: vina vuosina koulutettavien määrien lisäämiseen sa poliisin kenttäyksiköissä. Täten he voivat
17848: siten, että tiedossa oleva poliisipäällystön nor- osaltaan olla poistamassa mahdollista tilapäistä
17849: maalia suurempi poistuma voidaan ottaa huo- päällystöpulaa. Ennen siirtymistä kenttäharjoit-
17850: mioon.
17851:
17852:
17853:
17854:
17855: 2
17856: Ministerin vastaus KK 309/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
17857:
17858:
17859: teluun varmistetaan heidän pätevyytensä toimia kaikki opiskelijat palkkauksellisesti tasavertai-
17860: komisarion tehtävissä. seen asemaan. Myös päällystökoulutukseen .ha-
17861: Yksi päällystökoulutukseen liittyvä ongelma keutumismahdollisuuksia ollaan nopeuttamassa.
17862: on koulutukseen hakeutumishalukkuus, jota on- Tämä on osaltaan aleotamassa opiskelijoiden
17863: gelmaa pyritään poistamaan mm. opiskeluajan keski-ikää, joka tällä hetkellä on noin 37-39
17864: palkkausta yhdenmukaistamaila ja saattamalla vuotta.
17865:
17866:
17867: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
17868:
17869: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
17870:
17871:
17872:
17873:
17874: 3
17875: KK 309/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym. Ministerns svar
17876:
17877:
17878:
17879:
17880: Tili riksdagens talman
17881:
17882: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 30.12.2000 14 personer
17883: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 30.12.2001 14 personer
17884: rådet översänt följande av riksdagsledamot An-
17885: 30.12.2002 15 personer
17886: neli Jäätteenmäki /cent m.fl. undertecknade
17887: skriftliga spörsmål SS 309/2000 rd: 30.12.2003 22 personer
17888: 15.06.2003 35 personer
17889: A"r regeringen medveten om en hotande
17890: brist på polisbefäl och Sålunda kommer antalet personer som avlagt be-
17891: falsexamen att uppgå ti11100 före mitten av 2003.
17892: vilka åtgärder tänker den vidta för att
17893: Enligt en utredning som gjorts vid polisyrkes-
17894: avhjälpa problemet?
17895: högskolan är en reserv av personer med befalsut-
17896: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bildning 20 i slutet av 2000 och samtidigt är an-
17897: föra följande: talet lediga tjänster eller tjänster som sköts med
17898: visstidsarrangemang 20, vilket betyder att det är
17899: Polisbefil räknas gå i pension i cirka 59 års ålder. balans mellan tillgång och efterfrågan i slutet av
17900: 1 åldersgruppen 55-64 finns 146 polismän som 2000. Problemet är att alla de som fått befalsut-
17901: hör tili po1isbefå1et (24,8 %) och i åldersgruppen bildning inte söker sig tilllediga befalsuppgifter
17902: 50--54 finns 134 personer (22,8 %), vilket bety- om det innebär att man skall flytta till någon an-
17903: der att i åldersgruppen 50-64 finns nu 280 per- nan ort. Delvis beror det därpå att alla befals-
17904: soner, dvs. 47,6 % av polisbefålet. Inom tio år tjänster inte kan tillsättas så fort.
17905: skall280 befålspersoner avgå med pension. Den praktik som ansluter sig till befalsutbild-
17906: För att avhjälpa befålsbristen och med beak- ningen utvecklas som bäst så att befalsstuderan-
17907: tande av polisbefalets stundande avgång har inri- de under sin utbildning kommer att sköta kom-
17908: kesministeriets polisavdelning anvisat ett till- missaries uppgifter för viss tid. Avsikten är att
17909: läggsanslag om 1,5 miljoner mark för Polisyrkes- införa den planerade praktiken den 1 september
17910: högskolans anslagsram för 2000. Anslaget skall 2000. Befalsstuderande kommer att sköta kom-
17911: användas för att utöka befålsutbildningen så att missaries uppgifter vid polisinrättningar och po-
17912: antalet elever som blir antagna i början av sep- lisens andra faltenheter. På detta sätt kan de för
17913: tember i år kan fördubblas. Avsikten är att även sin del avhjälpa en eventuell tillfallig befalsbrist.
17914: under de kommande åren rikta resurser till att ut- Innan praktikanterna börjar faltpraktiken kon-
17915: öka antalet personer som blir antagna till utbild- trolleras deras kompetens att sköta kommissaries
17916: ningen så att polisbefalets avgång som man vet är uppgifter.
17917: större än normalt kan beaktas. Ett problem som hänför sig till befalsutbild-
17918: För tillfållet pågår fyra befålskurser vid polis- ning är polismännens benägenhet att söka sig till
17919: yrkeshögskolan. Befalspersoner utexamineras utbildningen. Man försöker lösa detta problem
17920: från dessa kurser på följande sätt: bl.a. genom att förenhetliga avlöningen under
17921:
17922:
17923:
17924:
17925: 4
17926: Ministems svar KK 309/2000 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
17927:
17928:
17929: studietiden och genom att göra alla studerande fålsutbildningen har förlängts och anspråksnivån
17930: jämlika med avseende på lön. Möjligheten att höjts och då utbildningen nu är på högskolenivå
17931: söka sig tili befålsutbildningen påskyndas också. förutsätter detta att lönenivån skall justeras för
17932: Detta bidrar tili att sjunka medelåldem av stude- att motsvara utbildningen och uppgiftema.
17933: rande som för tillfållet är 37-39 år. Då polisbe-
17934:
17935:
17936:
17937: Helsingfors den 25 april 2000
17938:
17939: Inrikesminister Kari Häkämies
17940:
17941:
17942:
17943:
17944: 5
17945: KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
17946:
17947:
17948:
17949:
17950: KIRJALLINEN KYSYMYS 310/2000 vp
17951:
17952: Laboratoriokulujen Kela-korvaukset
17953:
17954:
17955:
17956:
17957: Eduskunnan puhemiehelle
17958:
17959: Sairaalalehdessä 9/1999 Tampereen yliopistolli- on asetuksella määrätty enintään omia kustan-
17960: sen sairaalan Laboratoriokeskuksen ylilääkäri nuksia vastaavaksi. Artikkelin mukaan yksityis-
17961: Ari Miettinen arvioi, että yksityisille laborato- ten laboratorioiden määrä onkin huomattavasti
17962: rioille maksetaan sairausvakuutuskorvauksina lisääntynyt.
17963: vuosittain noin 150 miljoonaa markkaa liikaa
17964: verrattuna laboratorioiden todellisiin kustannuk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17965: siin. Artikkelissa viitataan siihen, että laborato- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17966: riotutkimukset ovat vuosikymmenten mittaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17967: muuttuneet käsityöstä pitkälle automatisoiduksi vaksi seuraavan kysymyksen:
17968: teolliseksi toiminnaksi ja tuotantokustannukset
17969: ovat samalla alentuneet merkittävästi. Hinnoitte- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
17970: lua ohjannutta SV-taksaa ei kuitenkaan ole tar- tyä, että lääketieteellisistä laboratorio-
17971: kistettu alaspäin ainakaan 15 vuoteen. Sairaaloi- kustannuksista maksettavat korvaukset
17972: den suorittamista kokeista maksettava hintataso vastaisivat tutkimusteknologian muut-
17973: tuessa todellista kustannustasoa?
17974:
17975:
17976: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
17977:
17978: Matti Vanhanen /kesk
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: Versio 2.0
17984: KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen lk:esk Ministerin vastaus
17985:
17986:
17987:
17988:
17989: Eduskunnan puhemiehelle
17990:
17991: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mukaan suoriteta vakuutetulle tämän terveyskes-
17992: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kukselle maksamasta määrästä. Kustannuksia ei
17993: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen myöskään korvata, jos terveydenhuollon palve-
17994: vastattavaksi kansanedustaja Matti Vanhasen lut on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon
17995: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa lais-
17996: 310/2000 vp: sa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen sairausvakuu-
17997: tuksen korvauksia ei suoriteta julkisen tervey-
17998: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- denhuollon palveluista.
17999: tyä, että lääketieteellisistä laboratorio- Sairausvakuutuksesta korvataan tutkimuksen
18000: kustannuksista maksettavat korvaukset ja hoidon kustannuksia enintään vahvistetun sai-
18001: vastaisivat tutkimusteknologian muuttu- rausvakuutustaksan mukaisesta määrästä. Sai-
18002: essa todellista kustannustasoa? rausvakuutuksen taksat vahvistaa Kansaneläke-
18003: laitoksen hallitus sosiaali- ja terveysministeriön
18004: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- antamien perusteiden mukaisesti. Sairausvakuu-
18005: ti seuraavaa: tusasetuksen mukaan laboratoriotutkimusten tak-
18006: Sairausvakuutusetuuksiin on oikeus kaikilla Suo- sojen perusteita vahvistettaessa on otettava huo-
18007: messa asuvilla. Sairausvakuutus korvaa osan yk- mioon tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden laatu
18008: sityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoito- sekä sen vaatima työ ja aiheuttama kustannus. Si-
18009: palvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. ten näiden taksojen perusteina käytetään muun
18010: Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan- muassa henkilökunnan palkkakustannuksia, huo-
18011: hoitona korvataan muun muassa vakuutetulle neistokustannuksia ja tarveainekustannuksia.
18012: lääkärin määräämä sairausvakuutusasetuksessa Kansaneläkelaitos seuraa myös palveluista perit-
18013: tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu tut- täviä hintoja, mutta pääpaino taksoja vahvistet-
18014: kimus tai annettu hoito. Laissa tarkoitettuna lai- taessa asetetaan kuitenkin tapahtuneelle kustan-
18015: toksena pidetään yksityisestä terveydenhuollosta nuskehitykselle.
18016: annetussa laissa tarkoitettua yksityistä palvelu- Vuonna 1999 tutkimuksen ja hoidon kustan-
18017: jen tuottajaa. Palvelun tuottajalla tarkoitetaan yk- nuksia Kansaneläkelaitos on korvannut sairaus-
18018: sittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, vakuutuslain perusteella yhteensä 340 miljoonal-
18019: yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, la markalla. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen
18020: joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuotta- mukaan korvausprosentti on ollut keskimäärin
18021: vaa yksikköä. 43 prosenttia perityistä hinnoista, joskin eräissä
18022: Sairausvakuutuslain perusteella korvataan osa tavallisissa laboratoriotutkimuksissa korvausta-
18023: vakuutetuille aiheutuneista tarpeellisista sairaan- so on jäänyt noin 13 prosenttiin, kuten esimerkik-
18024: hoidon kustannuksista. Korvauksia suoritetaan si gynekologisissa irtosolututkimuksissa. Taval-
18025: siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk- lisimpia korvattavia laboratoriotutkimuksia ovat
18026: sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten- olleet gynekologinen irtosolututkimus, perusve-
18027: kaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle renkuva ja lasko.
18028: maksamaan. Sairausvakuutuskorvausta ei lain
18029:
18030: 2
18031: Ministerin vastaus KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
18032:
18033:
18034: Yksityisten laboratoriopalveluiden hinnoitte- että yksityissektorilta saadulla lähetteellä voi
18035: lu on voimassa olevan kilpailulainsäädännön pe- saada terveyskeskuksesta laboratorio- tai kuvan-
18036: rusteella vapaata eikä sosiaali- ja terveysministe- tamistutkimuspalveluita asiakasmaksua vastaan.
18037: riöllä ole siten oikeutta määrätä yksityisten labo- Asiakasmaksuasetuksen perusteella mainituista
18038: ratoriopalveluiden hintoja. Tutkimuskustannus- terveydenhuollon palveluista asiakkaalta voi-
18039: ten sairausvakuutuskorvauksesta huolimatta po- daan periä enintään palvelujen tuottamisesta ai-
18040: tilaan itsensä kustaunettavaksi jää Kansaneläke- heutuvia todellisia kustannuksia vastaava asia-
18041: laitoksen tilastojen mukaan vielä huomattava kasmaksu. Kunnalla on kuitenkin oikeus itsenäi-
18042: osa. Siten potilaan itsensä maksaman osuuden tu- sesti päättää tarjoaako se kyseisiä palveluita vai
18043: lisi myös osaltaosa vaikuttaa kilpailun kautta la- et.
18044: boratoriopalveluiden hintoihin. Hintakilpailun Kysymys laboratoriotaksojen tarkistamisesta
18045: myötä laboratoriopalveluiden laadunvalvonnan on ollut esillä sosiaali- ja terveysministeriön
18046: tärkeys myös korostuu. asettamassa sairaanhoitotoimikunnassa. Toimi-
18047: Sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti on kunta julkaisi mietintönsä vuonna 1993 (Komi-
18048: vahvistettu korvaustaksat, joiden perusteella jul- teanmietintö 1993:29). Mietinnössään toimikun-
18049: kisin varoin korvataan vakuutetulle aiheutuneita ta totesi, että sairausvakuutuksen korvauslajit
18050: yksityisten laboratoriopalveluiden kustannuksia. tutkimuksen ja hoidon osalta olisi tarkoituksen-
18051: Näitä taksoja vahvistettaessa otetaan huomioon mukaista säilyttää nykyisellään. Ne tulisi kuiten-
18052: sairausvakuutuskorvausjärjestelmän periaate, kin tarkistaa ja rajata sisällöllisesti mietinnössä
18053: jonka mukaanjulkisin varoin korvataan vain tar- vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Suurin
18054: peellisista tutkimuksista aiheutuneita välttämät- rakenteellinen ja sisällöllinen muutos tulisi kos-
18055: tömiä kustannuksia. Korvaustaksojen tasotarkis- kemaan laboratoriotutkimuksia. Näiden kohdal-
18056: tus on tehty viimeksi vuonna 1989. la otettaisiin huomioon erityisesti automaation
18057: Yksityisten ja julkisten laboratoriopalvelui- tuomat mahdollisuudet kliiniskemiallisten
18058: den tuotantokustannus- ja hintavertailuista on analyysien tutkimisessa. Korvauksen perusteena
18059: julkaistu vain vähän luotettavaa tietoa. Hintaver- ei enää olisi nimikekohtainen taksa vaan analyy-
18060: tailuja tehtäessä on aina otettava huomioon kaik- si kokonaisuudessaan tai mahdollisesti kahteen
18061: ki kustannustekijät. Esimerkiksi automatiikan ja osaan porrastettuna. Laboratoriotutkimusten tak-
18062: suurten sarjojen myötä varsinaisen laboratorio- san nimikkeistö tulisi huomattavasti supistu-
18063: analytiikan kustannukset voivat huomattavasti- maan nykyisestä. Toimikunnan mietinnöstä saa-
18064: kin alentua tutkimuksissa, jotka ovat automati- dut lausunnot eivät kuitenkaan puoltaneet toimi-
18065: soitavissa. Analytiikkakustannusten pienentyes- kunnan ehdotusten jatkovalmistelua sellaise-
18066: sä näytteenottokustannukset saattavat muodos- naan.
18067: taa pääosan tutkimusten kustannuksista. Tämän Sairausvakuutuksen korvaustaksa vastaa labo-
18068: mukaan voidaan toisaalta arvioida, että sairaus- ratorioiden keskimääräistä taksatasoa. Tämä ta-
18069: vakuutustaksa ja potilaan saama korvaus voivat kaa sen, että kansalaisia asuinpaikasta riippumat-
18070: määräytyä ilman yhtymäkohtia todellisiin tuo- ta kohdellaan tasavertaisesti. Tästä lähtökohdas-
18071: tantokustannuksiin. Tämän on väitetty taasen ta arvioituna sairausvakuutuksen laboratoriotak-
18072: johtaneen yksityissektorin tutkimusten ylihin- san purkaminen laboratoriokohtaisiin erillistak-
18073: noitteluun. soihin ei liene tarkoituksenmukaista. Valtionta-
18074: Laboratoriosektorilla on arvioitu olevan noin loudelle asetetut tavoitteet yhdessä julkisen ter-
18075: 50 prosentin ylikapasiteetti, minkä on nähty ole- veydenhuollon rahoitustilanteen sekä sairausva-
18076: van palvelujärjestelmän kehittämisen esteenä ja kuutuksen rahoituksen ongelmallisuuden kanssa
18077: haittaavan julkisen ja yksityisen sektorin välistä vaativat entistä tarkempaa selvitystyötä myös
18078: yhteistyötä. Yhteistyötä on pyritty kehittämään taksauudistuksen toteuttamiseksi. Jotta tervey-
18079: vuoden 1999 alusta voimaan tulleella asiakas- denhuollon kustannukset saadaan hallintaan, on
18080: maksulain muutoksella, jolla on mahdollistettu, ensin selvitettävä, mitä tarpeettomia päällekkäi-
18081:
18082:
18083: 3
18084: KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk Ministerin vastaus
18085:
18086:
18087: syyksiä on purettava ja kuinka käytettävissä ole- tä sekä arvioi mahdollisista taksanmuutoksista
18088: via voimavaroja voidaan kohdentaa nykyistä te- vakuutettujen sairausvakuutuslain mukaisiin
18089: hokkaammin. Kansaneläkelaitoksen tilastojen korvauksiin aiheutuvia muutoksia. Kansaneläke-
18090: perusteella laboratoriotutkimusten korvausmää- laitos tarkistaa aina määräajoin sairausvakuutuk-
18091: rissä ei ole viime vuosina tapahtunut kasvua. sen eri taksojen ajanmukaisuutta. Kansaneläke-
18092: Parhaillaan Suomen Kuntaliiton laboratorioni- laitos on ryhtynyt jo alustavasti suunnittelemaan
18093: mikkeistätyöryhmä on uudistamassa laboratorio- laboratoriotaksan mahdollista uudistamista ot-
18094: tutkimusten nimikkeistöä. Alustavien tietojen taen huomioon vakuutettujen yhdenvertaisen
18095: mukaan tavoitteena olisi saattaa tämä uudistus kohtelun ja automatiikassa tapahtuneen kehityk-
18096: voimaan aikaisintaan vuoden 2002 alusta. Tarkoi- sen vaikutukset laboratoriotaksan perusteisiin
18097: tuksenmukaista olisi, että sairausvakuutuksessa sekä vireillä olevan nimikkeistöuudistuksen.
18098: käytettäisiin vastaavia nimikkeitä kuin julkisella Näiden selvitysten valmistuttua sosiaali- ja
18099: sektorilla. terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
18100: Kansaneläkelaitos seuraa jatkuvasti tutkimuk- siin sairausvakuutuksen taksan perusteiden tar-
18101: sen ja hoidon palvelutuotannossa ja palveluista kistamiseksi.
18102: aiheutuvissa kustannuksissa tapahtuvaa kehitys-
18103:
18104:
18105: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
18106:
18107: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
18108:
18109:
18110:
18111:
18112: 4
18113: Ministems svar KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
18114:
18115:
18116:
18117:
18118: Tili riksdagens talman
18119:
18120: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nader för sjukvård om hälsovårdsservicen har
18121: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ordnats så som avses i lagen om planering av och
18122: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti statsandel för social- och hälsovården. Följaktli-
18123: Vanhanen /cent undertecknade skriftliga spörs- gen betalas ersättning ur sjukförsäkringen inte
18124: mål SS 310/2000 rd: för offentliga hälso- och sjukvårdstjänster.
18125: Ur sjukförsäkringen ersätts kostnadema för
18126: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta undersökning och behandling högst till ett be-
18127: för att ersättningarnaför medicinska la- lopp enligt den fastställda sjukförsäkringstaxan.
18128: boratoriekostnader skall matsvara den Sjukförsäkringstaxoma fastställs av Folkpen-
18129: faktiska kostnadsnivån när undersök- sionsanstaltens styrelse på de grunder som soci-
18130: ningstekniken förändras? al- och hälsovårdsministeriet anger. Enligt sjuk-
18131: försäkringsförordningen skall vid fastställandet
18132: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- av grundema för taxoma för laboratorieunder-
18133: föra följande: sökningar avseende fåstas vid undersökningens
18134: Alla som är bosatta i Finland har rätt till sjukför- eller vårdåtgärdens art samt det arbete den krä-
18135: säkringsförmåner. Sjukförsäkringen ersätter en ver och de kostnader den föranleder. Sålunda an-
18136: del av kostnadema för privatläkare och för anli- vänds som grund för dessa taxor bl.a. lönekostna-
18137: tande av andra privata sjukvårdstjänster. dema för personalen, kostnadema för lokaler och
18138: Med stöd av 5 § sjukförsäkringslagen ersätts materialkostnader. Folkpensionsanstalten följer
18139: såsom sjukvård bl.a. av läkare för den försäkrade också de avgifter som uppbärs för servicen, men
18140: föreskriven undersökning eller behandling i an- det viktigaste kriteriet vid fastställandet av taxor
18141: stalter som närmare anges i sjukförsäkringsför- är dock kostnadsutvecklingen.
18142: ordningen. Som sådana anstalter som avses i la- År 1999 har F olkpensionsanstalten på basis av
18143: gen betraktas privata serviceproducenter enligt sjukförsäkringslagen ersatt kostnader för under-
18144: lagen om privat hälso- och sjukvård. Med servi- sökning och behandling till ett belopp av sam-
18145: ceproducent avses en enskild eller ett bolag, ett manlagt 340 milj. mk. Enligt uppgift från Folk-
18146: andelslag, en förening eller någon annan sam- pensionsanstalten var den genomsnittliga ersätt-
18147: manslutning eller stiftelse som har en enhet som ningsprocentsiffran 43 % av de priser som upp-
18148: tillhandahåller hälso- och sjukvårdstjänster. burits, även om ersättningsnivån för vissa vanli-
18149: På grundval av sjukförsäkringslagen ersätts de ga laboratorieundersökningar blev endast ca
18150: försäkrade för en del av de nödvändiga kostna- 13 %, som t.ex. i fråga om gynekologiska cytolo-
18151: dema för sjukvård. Ersättning betalas till den del, giska undersökningar. De vanligaste laboratorie-
18152: vartill kostnadema för vården skulle ha uppgått undersökningar för vilka ersättning utgått harva-
18153: för den försäkrade med undvikande av onödiga rit gynekologisk cytologisk undersökning,
18154: kostnader, men utan äventyrande av den försäk- grundblodbild och sänka.
18155: rades hälsa. Enligt lagen ersätts den försäkrade Enligt gällande konkurrenslagstiftning är pris-
18156: inte för den summa denna betalat till hälsovårds- sättningen av privata laboratorietjänster fri och
18157: centralen. Ersättning betalas inte heller för kost- sålunda har social- och hälsovårdsministeriet inte
18158:
18159:
18160: 5
18161: KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk Ministerns svar
18162:
18163:
18164:
18165: rätt att bestämma priserna på privata laboratorie- som gör det möjligt att en person med en remiss
18166: tjänster. Trots den ur sjukförsäkringen betalda er- även från den privata sektorn kan få service i
18167: sättningen för undersökningskostnaderna får pa- form av laboratorieundersökningar och bildering
18168: tienten, enligt Folkpensionsanstaltens statistik, på en hälsovårdscentral mot en klientavgift. På
18169: fortfarande själv stå för en betydande del av kost- grundval av klientavgiftsförordningen kan av kli-
18170: naderna. Då borde på grund av konkurrensen den enten för nämnda tjänster inom hälso- och sjuk-
18171: andel som patienten själv betalar för sin del på- vården tas ut högst en avgift som motsvarar kost-
18172: verka priserna på laboratorietjänsterna. 1 och naderna för produktion av servicen. Kommunen
18173: med priskonkurrensen accentueras även vikten har dock rätt att självständigt besluta om den ger
18174: av kvalitetskontroll i fråga om laboratorietjäns- ifrågavarande service eller inte.
18175: ter. Frågan om en justering av laboratorietaxorna
18176: De ersättningstaxor med stöd av vilka de för- har behandlats av den av social- och hälsovårds-
18177: säkrade av offentliga medel ersätts för kostnader- ministeriet tillsatta sjukvårdsförsäkringskom-
18178: na för privata laboratorietjänster har fastställts missionen. Kommissionen offentliggjorde sitt
18179: enligt bestämmelserna i sjukförsäkringslagen. betänkande 1993 (Komittebetänkande 1993:29).
18180: Vid fastställandet av dessa taxor beaktas den 1 betänkandet ansåg kommissionen att det vore
18181: sjukförsäkringsersättningsprincip enligt vilken ändamålsenligt att bibehålla sjukförsäkringens
18182: endast sådana nödvändiga kostnader som föran- ersättningsslag i deras nuvarande form i fråga om
18183: leds av behövliga undersökningar ersätts av of- undersökning och behandling. Dessa ersättnings-
18184: fentliga medel. En nivåjustering av ersättnings- slag borde dock i innehållshänseende ses över
18185: taxorna har senast genomförts 1989. och begränsas enligt principerna i betänkandet.
18186: Endast en liten mängd tillförlitlig information Den största strukturella och innehållsmässiga
18187: har publicerats om produktionskostnads- och förändringen skulle gälla laboratorieundersök-
18188: prisjämförelser beträffande privata och offentli- ningarna. A vsikten är att i fråga om dem beakta i
18189: ga laboratorietjänster. Vid prisjämförelser skall synnerhet de möjligheter som automationen
18190: alltid alla kostnadsfaktorer beaktas. 1 och med medför i samband med undersökning av klinisk-
18191: t.ex. automatiken och stora serier kan kostnader- kemiska analyser. Grunden för ersättningen skul-
18192: na för den egentliga laboratorieanalytiken sjunka le inte längre utgöras av en taxa för vissa åtgärd-
18193: t.o.m. betydligt när det gäller undersökningar skategorier utan av analysen i dess helhet eller
18194: som kan automatiseras. 1 och med att analytik- eventuellt uppspjälkt i två delar. Antalet katego-
18195: kostnaderna minskar kan kostnaderna för prov- rier i laboratorieundersökningstaxorna skulle
18196: tagning utgöra största delen av undersöknings- minska betydligt. Utlåtandena om kommissio-
18197: kostnaderna. Enligt detta kan det å andra sidan nens betänkande stödde dock inte en fortsatt be-
18198: förmodas att sjukförsäkringstaxan och den ersätt- redning av kommissionens förslag som sådana.
18199: ning som betalas tili patienten kan bestämmas Ersättningstaxan inom sjukförsäkringen mot-
18200: utan att de har något samband med de verkliga svarar laboratoriernas genomsnittliga taxanivå.
18201: produktionskostnaderna. Detta i sin tur påstås ha Detta garanterar att medborgarna behandlas jäm-
18202: lett till att undersökningarna på den privata sek- likt oberoende av boningsort. Uppskattat från
18203: torn har överprissatts. den utgångspunkten är det knappast ändamålsen-
18204: Det har beräknats att det inom laboratoriesek- ligt att spjälka upp laboratorietaxan i skilda taxor
18205: torn finns en överkapacitet på ca 50 %, vilket har för olika laboratorier. De mål som uppställts för
18206: ansetts utgöra ett hinder för en utveckling av ser- statsekonomin kräver, då man dessutom beaktar
18207: vicesystemet samtidigt som det har inverkat finansieringsläget inom den offentliga hälso- och
18208: menligt på samarbetet mellan den offentliga och sjukvården samt problemen i samband med fi-
18209: privata sektorn. Strävan har varit att utveckla nansieringen av sjukförsäkringen, noggrannare
18210: samarbetet genom en ändring i klientavgiftsla- utredningar än någonsin om reformen av taxorna
18211: gen som trädde i kraft vid ingången av 1999 och skall kunna genomföras. För att kostnaderna
18212:
18213:
18214: 6
18215: Ministems svar KK 310/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
18216:
18217:
18218: inom hälso- och sjukvården skall fås under kon- produktionen inom vården och hos kostnadema
18219: troll måste det först klarläggas vilka onödiga för tjänster samt uppskattar de förändringar som
18220: överlappningar som skall elimineras och på vil- eventuella ändringar i taxoma förorsakar när det
18221: ket sätt de tili buds stående resursema kan omför- gäller ersättningar enligt sjukförsäkringslagen
18222: delas på ett effektivare sätt än vad som nu är fal- tili försäkrade. Folkpensionsanstalten kontrolle-
18223: let. På basis av Folkpensionsanstaltens statistik rar med jämna mellanrum att sjukförsäkringens
18224: har ersättningsbeloppen för laboratorieundersök- taxor är tidsenliga. Folkpensionsanstalten har re-
18225: ningar inte ökat under de senaste åren. dan preliminärt börjat planera en eventuell re-
18226: En arbetsgrupp som Finlands Kommunför- form av laboratorietaxan med beaktande av hur
18227: bund har tillsatt håller som bäst på att reformera en jämlik behandling av de försäkrade och ut-
18228: laboratorieundersökningamas nomenklatur. En- vecklingen inom automatiken inverkar på grun-
18229: ligt preliminära uppgifter är målet att denna re- dema för laboratorietaxan samt av den reform av
18230: form skall träda i kraft tidigast vid ingången av nomenklaturen som redan satts i gång.
18231: 2002. Det vore mest ändamålsenligt att man inom När dessa utredningar är slutförda vidtar soci-
18232: sjukförsäkringen skulle använda motsvarande al- och hälsovårdsministeriet nödvändiga åtgär-
18233: nomenklatur som inom den offentliga sektom. der för att se över grundema för sjukförsäkrings-
18234: Folkpensionsanstalten följer hela tiden ut- taxan.
18235: vecklingen hos undersökningama och service-
18236:
18237:
18238: Helsingfors den 19 april 2000
18239:
18240: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
18241:
18242:
18243:
18244:
18245: 7
18246: KK 311/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
18247:
18248:
18249:
18250:
18251: KIRJALLINEN KYSYMYS 311/2000 vp
18252:
18253: Korkeakoulujen rahoituksen ja tietotekniikan
18254: huippuosaajien koulutuksen turvaaminen
18255:
18256:
18257:
18258:
18259: Eduskunnan puhemiehelle
18260:
18261: Tieto ja osaaminen ovat taloudellisen kilpailuky- naisrahoituksessa on kasvanut, mutta tulevaisuu-
18262: vyn perusta. Lamavuosina aloitettu johdonmu- dessa perusrahoituksen jälkeenjääneisyys on es-
18263: kainen panostus tutkimus- ja kehitystyöhön on teenä ulkoisen rahoitusosuuden kasvattamiselle.
18264: tuottanut tulosta, mikä näkyy uusien kasvualojen Teknillisen korkeakoulun rooli tietoteollisuu-
18265: vahvistumisena ja Suomen elinkeinorakenteen den huippuosaajien kouluttajana on merkittävä.
18266: monipuolistumisena. Suomalainen tietotekniik- Nyt korkeakoulun tietotekniikan osastolla ollaan
18267: ka on viime vuosien aikana luonut edellytyksiä kuitenkin tilanteessa, jossa mietitään, joudutaan-
18268: tuotekehittelylle ja menestyville yrityksille. Tie- ko tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian la-
18269: toteollisuustoimialan ympärille rakentunut klus- boratorio sulkemaan syyslukukaudeksi rahapu-
18270: teri työllistää tuhansia suomalaisia eri kokoisissa lan vuoksi. Osaston kolmesta muusta laborato-
18271: yrityksissä. Myös sen menestyminen tulevaisuu- riosta vain Suomen Akatemian huippuyksikkönä
18272: dessa perustuu huippuosaamiseen. toimiva informaatiotekniikan laboratorio pärjää
18273: Perusrahoituksen tasosta on tullut monen kor- kohtalaisesti. Opetuksen ja tutkimuksen kehittä-
18274: keakoulun kehityksen este. Kansainvälisesti ver- misen asemesta osaston professorit joutuvat ar-
18275: tailtuna Suomi on OECD-maiden joukossa vasta vioimaan, mitkä virat jätetään hoitamatta, mitä
18276: 14. sijalla, kun vertaillaan korkeakouluopiskeli- kursseja ei pidetä ja mitkä laitteet jätetään hank-
18277: jaa kohti käytettävää rahoitusta. Kuluvan vuosi- kimatta. Korkeakoulun sisäisin siirroin lisärahoi-
18278: kymmenen aikana korkeakoulujen toimintame- tusta ei enää löydy, joten ratkaisun täytyy löytyä
18279: noista on leikattu noin 450 miljoonaa markkaa. valtion yliopistoille ohjaaman perusrahoituksen
18280: Budjettivaroista maksettavien yliopistojen toi- piiristä.
18281: mintamenojen reaalinen taso on tänä vuonna sa-
18282: malla tasolla kuin vuonna 1991. Samanaikaises- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18283: ti opiskelijoiden ja tutkintojen määrä on kasva- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18284: nut merkittävästi kaikissa korkeakouluissa erityi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18285: sesti tietoteollisuudelle keskeisillä aloilla. vaksi seuraavan kysymyksen:
18286: Myös yritysrahoituksen ja muun ulkoisen ra-
18287: hoituksen määrä ja merkitys yliopistojen koko-
18288:
18289:
18290:
18291:
18292: Versio 2.0
18293: KK 31112000 vp - Markku Laukkanen /kesk
18294:
18295:
18296: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tarpeisiin sekä korkeakoulujen perusra-
18297: tyä korkeakoulujen opetuksen turvaami- hoituksen jälkeenjääneisyyden korjaa-
18298: seksi ja huippuasaajien kouluttamiseksi miseksi tämän hetken koulutustarpeiden
18299: edelleen kasvaviin tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle?
18300:
18301:
18302: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
18303:
18304: Markku Laukkanen /kesk
18305:
18306:
18307:
18308:
18309: 2
18310: Ministerin vastaus KK 311/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
18311:
18312:
18313:
18314:
18315: Eduskunnan puhemiehelle
18316:
18317: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sä on valmisteltu esitystä laiksi korkeakoululai-
18318: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toksen kehittämisestä annetun lain muuttamises-
18319: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta. Esityksessä pyritään turvaamaan yliopistojen
18320: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen toimintamenojen reaalitaso ja ottamaan huo-
18321: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mioon toiminnassa tapahtuvat muutokset. Esitys
18322: 31112000 vp: liittyy vuoden 2001 valtion talousarvioesityk-
18323: seenjaon tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydes-
18324: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä
18325: tyä korkeakoulujen opetuksen turvaami- tammikuuta 2001. Tämän lisäksi olisi tiukasta fi-
18326: seksi ja huippuasaajien kouluttamiseksi nanssipolitiikasta huolimatta pystyttävä asteit-
18327: edelleen kasvaviin tietoyhteiskunnan tain poistamaan myös yliopistojen perusrahoi-
18328: tarpeisiin sekä korkeakoulujen perusra- tuksen jälkeenjääneisyyttä.
18329: hoituksen jälkeenjääneisyyden korjaa- Hallituksessa on nähty, että tietoteollisuuden
18330: miseksi tämän hetken koulutustarpeiden monipuoliset kasvumahdollisuudet on kyettävä
18331: edellyttämälle tasolle? hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Tiedon
18332: ja osaamisen kokonaiskehitys riippuu ratkaise-
18333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vasti kasvatuksesta, koulutuksesta ja opetuksen
18334: ti seuraavaa: ajanmukaisuudesta kaikilla koulutusasteilla. Täl-
18335: Yliopistojen reaalimäärärahat ovat laskeneet tä osin merkittävä rooli tulee olemaan meneil-
18336: vuosina 1991-1998 uusia opiskelijoita kohden lään olevalla opettajankoulutuksen laadullisella
18337: 12 prosenttia ja maisterin ja tohtorin tutkintojen ja määrällisellä kehittämisellä. Opetussisältöjen
18338: yhteismäärää kohden 28 prosenttia. Rahoituksen ajanmukaisuuteen ja uudistamiseen tullaan kiin-
18339: jälkeenjääneisyys on heijastunut erityisesti kou- nittämään erityistä huomiota läpi koko koulutus-
18340: lutukseen, koska siihen ei ole juuri saatavissa järjestelmän.
18341: budjettirahoituksen ulkopuolista rahoitusta. Täl- Yliopistosektorin eräs keskeisimmistä erillis-
18342: lä hetkellä yliopistot ovat eri asemassa suhteessa rahoitusta saaneista valtakunnallisista ohjelmis-
18343: muihin koulutusasteisiin, joiden osalta hallitus ta on viime vuosina ollut tietoteollisuusohjelma,
18344: on jo päättänyt palauttaa valtionosuuksien yksik- jonka puitteissa tietoteollisuusalojen perusopis-
18345: köhinnat vuoteen 2003 mennessä lamaa edeltä- kelijoiden määrää lisätään yliopistoissa 1 000
18346: välle tasolle. Yliopistojen määrärahojen riittä- opiskelijana vuoteen 2000 mennessä verrattuna
18347: vyydestä onkin kannettu huolta eduskunnan li- vuoden 1998 tasoon. Vuosina 1998-2002 anne-
18348: säksi erityisesti yliopistojen rehtorien taholta. taan yliopistoissa tämän lisäksi muuntokoulutus-
18349: Hallitusohjelmassa ja opetusministeriön hal- ta 5 150 uudelle opiskelijalle. Ohjelma on välttä-
18350: linnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitet- mätön alan riittävän työvoiman ja kilpailukyvyn
18351: tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa turvaamiseksi. Yritykset ovatkin olleet kiinteästi
18352: vuosille 1999-2004 asetettiin tavoitteeksi yli- mukana ohjelman suunnittelussa ja toteutukses-
18353: opistojen perusrahoituksen kehityksen turvaami- sa. Tulevaisuuden haasteita alalle asettaa opetta-
18354: nen edelleen lainsäädännöllä. Opetusministeriös- jaresurssien saatavuuden lisäksi riittävät mate-
18355:
18356:
18357: 3
18358: KK 31112000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
18359:
18360:
18361: maattis-luonnontieteelliset perustiedot omaavan hyödyntämiseen. Innovaatiojärjestelmän toimin-
18362: opiskelija-aineksen löytäminen. takyvyn parantamiseksi hallituksessa valmisteil-
18363: Hallitusohjelman peruslinjauksissa todetaan, la olevaan tulevaisuuspakettiin on tarkoitus sisäl-
18364: että Suomen menestyminen perustuu korkeata- lyttää useita yliopistojen perusrahoitusta ja muu-
18365: soiseen koulutukseen ja tutkimukseen, innovatii- ta kehittämistä tukevia elementtejä.
18366: viseen osaamiseen sekä modernin teknologian
18367:
18368:
18369: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2000
18370:
18371: Opetusministeri Maija Rask
18372:
18373:
18374:
18375:
18376: 4
18377: Ministems svar KK 311/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
18378:
18379:
18380:
18381:
18382: Tili riksdagens talman
18383:
18384: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att utvecklingen av basfinansieringen till univer-
18385: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- siteten fortfarande skall säkerställas genom lag-
18386: rådet översänt följande av riksdagsledamot stiftning. På undervisningsministeriet har man
18387: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- berett en proposition med förslag tilllag om änd-
18388: ga spörsmål SS 31112000 rd: ring av lagen om utveckling av högskoleväsen-
18389: det. Syftet med propositionen är att trygga realni-
18390: Vilka åtgärder avser regeringen vidta vån på universitetens omkostnader och beakta de
18391: Jör att trygga undervisningen vid hög- ändringar som skett i verksamheten. Propositio-
18392: skolorna och för att utbilda personer nen anknyter till budgetpropositionen för 2001
18393: med spetskunnande för de ständigt väx- och avses bli behandlad i samband med den. La-
18394: ande behoven i informationssamhället gen avses träda i kraft den 1 januari 2001. Utöver
18395: samt för att avhjälpa eftersläpningen i detta borde man trots den strama finansieringspo-
18396: högskolornas basjinansiering så att den litiken gradvis kunna avhjälpa också eftersläp-
18397: motsvarar den nivå som dagens utbild- ningen i universitetens basfinansiering.
18398: ningsbehov förutsätter? 1 regeringen har man ansett att de mångsidiga
18399: tillväxtmöjligheterna inom informationsindu-
18400: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- strin måste kunna utnyttjas effektivare än förut.
18401: föra följande: Kunskaps- och kompetensutvecklingen som hel-
18402: Universitetens realanslag har under 1991-1998 het beror i avgörande grad på uppfostran, utbild-
18403: sjunkit med 12 procent per nya studerande och ning och undervisningens tidsenlighet på alla ut-
18404: med 28 procent per det totala antalet magister- bildningsstadier. Den pågånde kvalitativa och
18405: och doktorsexamina. Eftersläpningen i finansie- kvantitativa utvecklingen av lärarutbildningen
18406: ringen har haft återverkningar speciellt på utbild- kommer att spela en betydande roll i det avseen-
18407: ningen, eftersom det inte finns just någon annan det. 1 hela utbildningssystemet kommer man att
18408: finansiering än budgetfinansiering för den. För lägga särskild vikt vid att undervisningsstoffet är
18409: närvarande är universiteten i en annan ställning aktuellt och att det revideras.
18410: än de andra utbildningsstadiema. 1 fråga om Ett av de viktigaste riksomfattande program-
18411: dessa har regeringen redan beslutat att före 2003 men med särskild finansiering inom universitets-
18412: återställa priserna per enhet för statsandelarna till sektorn under de senaste åren har varit informa-
18413: den nivå som rådde före den ekonomiska krisen. tionsindustriprogrammet. lnom ramen för det ut-
18414: Man har på olika håll varit bekymrad över hur ökas antalet studerande som bedriver grundstu-
18415: universitetens anslag skall räcka till, inte bara i dier inom informationsindustribranscherna med
18416: riksdagen utan särskilt bland universitetsrekto- 1 000 fram till år 2000 jämfört med 1998 års ni-
18417: vå. 1 universiteten ges under 1998-2002 dess-
18418: rerna.
18419: 1 regeringsprogrammet och i planen för ut- utom examensinriktad fortbildning för 5 150 nya
18420: veckling av utbildningen inom undervisningsmi- studerande. Programmet är nödvändigt för att sä-
18421: nisteriets förvaltningsområde och av forskning- kerställa tillräcklig arbetskraft och konkurrens-
18422: en vid universiteten för 1999-2004 anges målet kraft inom branschen. Företagen har aktivt varit
18423:
18424:
18425: 5
18426: KK 311/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk Ministerns svar
18427:
18428:
18429: med i planeringen och genomförandet av pro- hög nivå, innovativt kunnade samt förmåga att
18430: grammet. De framtida utmaningarna för bran- utnyttja modem teknologi. Det framtidspaket
18431: schen är förutom tillgången till lärarresurser att som är under beredning i regeringen och vars syf-
18432: finna studerande som innehar tillräckliga mate- te är att förbättra innovationssystemets funk-
18433: matisk-naturvetenskap liga baskunskaper. tionsförmåga är tänkt att innehålla flera element
18434: 1 de grundläggande målsättningarna i reger- som stöder basfinansieringen och annan utveck-
18435: ingsprogrammet konstateras att Finlands fram- ling av universiteten.
18436: gång är beroende av utbildning och forskning på
18437:
18438:
18439: Helsingfors den 18 april 2000
18440:
18441: Undervisningsminister Maija Rask
18442:
18443:
18444:
18445:
18446: 6
18447: KK 312/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
18448:
18449:
18450:
18451:
18452: KIRJALLINEN KYSYMYS 312/2000 vp
18453:
18454: Muistihäiriöistä kärsivien potilaiden lääkekor-
18455: vaukset
18456:
18457:
18458:
18459:
18460: Eduskunnan puhemiehelle
18461:
18462: Monilla ikääntyneillä vanhuksilla muistihäiriöt omassa kodissaan joutumatta kalliin laitoshoi-
18463: vaikeuttavat jokapäiväisiä askareita. Vanhukset don piiriin.
18464: haluavat kuitenkin asua kodissaan. Se on myös Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääk-
18465: yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. Kotona asu- keet ovat varsin kalliita. Taloudellisesti vanhuk-
18466: mista vaikeuttavat erilaiset muistiin liittyvät häi- setjoutuvat tiukoille lääkkeiden kalleuden vuok-
18467: riöt, joista vakavimpia on Alzheimerin tauti. si. Sen tähden olisi aiheellista laajentaa lääkkei-
18468: Taudin kulkua voidaan hoitaa lääkityksellä den peruskorvattavuuden rajaa koskemaan myös
18469: (takriini, donepetsiili tai rivastigmiini). Alzhei- muita muistihäiriöisiä, joille nimenomaan tode-
18470: merin taudissa lääkkeen peruskorvattavuuden taan lääkkeestä olevan hyötyä. Onhan yhteiskun-
18471: edellytyksenä on, että lääkettä käytetään lievän nallekin paljon helpompaa ja taloudellisempaa
18472: tai keskivaikean Alzheimerin taudin oireen mu- korvata potilaalle dementialääkitys kuin mahdol-
18473: kaiseen hoitoon. Diagnoosin on oltava puhdas linen kallis laitoshoito.
18474: Alzheimerin tauti. Muissa dementiaa ja muisti-
18475: häiriöitä aiheuttavissa sairauksissa lääkkeen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18476: käyttö ei kuulu peruskorvattavuuden piiriin. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18477: On kuitenkin tapauksia, joissa henkilöt sairas- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18478: tavat eriasteisia muistin häiriötiloja, sekamuo- vaksi seuraavan kysymyksen:
18479: toista dementiaa. Jos esimerkiksi muunlaisesta
18480: muistihäiriöstä kärsivälle henkilölle määrätään Mitä hallitus aikoo tehdä, että takriini-,
18481: Alzheimerin taudissa käytettävää lääkettä, sitä ei donepetsiili- ja rivastigmiini-nimisten
18482: korvata hänelle. Tällöin lääke ei kuulu peruskor- lääkkeiden peruskorvattavuuden edelly-
18483: vattavuuden piiriin, vaikka potilaalle olisi siitä il- tyksiä laajennettaisiin ja
18484: miselvää hyötyä, koska lääkkeen käyttöaihe on
18485: suppea ja koska tautia ei ole määritelty puhtaaksi että myös muistihäiriöistä kärsivät poti-
18486: Alzheimerin taudiksi. Kuitenkin Alzheimerin laat voisivat saada lääkkeensä perus-
18487: taudissa käytettävä lääkitys auttaa huomattavasti korvattavuuden piiriin silloin, kun he
18488: muistihäiriöistä kärsiviä potilaita selviytymään käyttävät Alzheimerin tautiin tarkoitet-
18489: tua lääkettä ja hyötyvät siitä lääketie-
18490: teellisesti?
18491:
18492:
18493: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
18494:
18495: Jouko Jääskeläinen /skl
18496: Versio 2.0
18497: KK 312/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministerin vastaus
18498:
18499:
18500:
18501:
18502: Eduskunnan puhemiehelle
18503:
18504: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa dossa käytettävät lääkkeet. Kyseiset lääkkeet
18505: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ovat peruskorvattavia edellyttäen, että erillissel-
18506: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vityksellä on osoitettu riittävä hoidollinen perus-
18507: vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen te ja että muut korvattavuuden edellytykset täyt-
18508: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tyvät. Valtioneuvoston päätöksessä on todettu,
18509: 312/2000 vp: että Kansaneläkelaitos päättää, mitkä ovat ne eri-
18510: tyiset käyttöaiheet, joilla näiden lääkkeiden kor-
18511: Mitä hallitus aikoo tehdä, että takriini-, vattavuus on lääketieteellisesti perusteltu ottaen
18512: donepetsiili- ja rivastigmiini-nimisten huomioon lääkkeen hoidollisen arvon.
18513: lääkkeiden peruskorvattavuuden edelly- Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan pe-
18514: tyksiä laajennettaisiin ja ruskorvattavuuden edellytyksenä on, että lääket-
18515: tä käytetään merkittävää toiminnallista haittaa ai-
18516: että myös muistihäiriöistä kärsivät poti- heuttavan lievän tai keskivaikean Alzheimerin
18517: laat voisivat saada lääkkeensä perus- taudin oireenmukaiseen hoitoon. Peruskorvatta-
18518: korvattavuuden piiriin silloin, kun he vuus ei koske sairauksia, joissa näiden lääkkei-
18519: käyttävät Alzheimerin tautiin tarkoitet- den tehoa ei ole osoitettu. Lääkelaitos vahvistaa
18520: tua lääkettä ja hyötyvät siitä lääketie- tieteellisen tutkimustyön perusteella lääkkeille
18521: teellisesti? hyväksytyn käyttöaiheen. Niihin ei kuulu kyseis-
18522: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ten lääkkeiden käyttö vaikeassa Alzheimerin tau-
18523: ti seuraavaa: dissa taikka muissa dementiasairauksissa, minkä
18524: vuoksi ne eivät myöskään ole korvattavia sai-
18525: Sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin rausvakuutuksesta.
18526: (113311997) mukaan valtioneuvosto päättää sai- Hoitomahdollisuuksien parantuminen ja lää-
18527: raudet ja niiden hoitoon käytettävät merkittävät kehoidon hinta asettavat aiempaa suuremmat
18528: ja kalliit lääkkeet, joiden korvaaminen peruskor- vaatimukset dementian taudin diagnostiikalle,
18529: vattuna edellyttää erillisselvityksellä osoitettua vaikeusasteen määrittämiselle sekä hoidon tehon
18530: riittävää hoidollista perustetta. Säännöksen tar- arvioimiselle.
18531: koituksena on, että kalliiden lääkehoitojen kor- Dementian lääkehoitomahdollisuus on uusi
18532: vaukset kohdennetaanja käyttö rajataan vain po- asia. Kaikkien sen hoidossa tällä hetkellä käytet-
18533: tilaisiin, jotka käytettävissä olevan tiedon ja lää- tävien myyntiluvan saaneiden lääkkeiden perus-
18534: kevalmisteesta saadun näytön perusteella hyöty- vaikutusmekanismi on samanlainen. Taudin kes-
18535: vät kyseisestä hoidosta. toon ne eivät vaikuta, eikä niistä ole näytetty ole-
18536: Valtioneuvoston päätöksessä (735/1998) on van hyötyä kaikille Alzheimerin tautia sairasta-
18537: tällaisena sairautena mainittu merkittävää toi- ville potilaillekaan. Valmistajien ilmoituksen
18538: minnallista haittaa aiheuttava Alzheimerin tauti mukaan kaikkien mainittujen lääkkeiden, takrii-
18539: erityisin käyttöaihein sekä sen hoidossa käytettä- nin, donepetsiilinja rivastigmiinin käyttöaihe on
18540: vinä lääkkeinä takriini, donepetsiili, rivastigmii- lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin oi-
18541: ni ja muut merkittävät ja kalliit tämän taudin hoi- reenmukainen hoito. Tämän käyttöaiheen on
18542:
18543:
18544: 2
18545: Ministerin vastaus KK 312/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
18546:
18547:
18548: myös Lääkelaitos vahvistanut. Muista dementian selville siitä, mikä on niiden todellinen hoidolli-
18549: muodoista ei tässä yhteydessä ole mainintaa. nen merkitys. Mikäli tutkimusnäyttöä nyt käytös-
18550: Saadun selvityksen mukaan Kansaneläkelaitok- sä olevien Alzheimerin taudin lääkkeiden tehos-
18551: sen peruskorvattavuudelle asettamat edellytyk- ta muissakin dementiamuodoissa saadaan ja nii-
18552: set ovat siten nykytietämyksen mukaiset. Koska den käyttöaiheet laajenevat, asia tulee uudelleen
18553: lääkkeet ovat olleet laajassa käytössä vasta ly- sosiaali- ja terveysministeriössä käsiteltäväksi.
18554: hyen aikaa, voidaan vasta ajan kuluessa päästä
18555:
18556:
18557: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
18558:
18559: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: 3
18565: KK 312/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl Ministems svar
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: Tili riksdagens talman
18571:
18572: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dra betydelsefulla och dyra läkemedel som an-
18573: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vänds vid behandling av denna sjukdom. För
18574: rådet översänt följande av riksdagsledamot dessa läkemedel betalas grundersättning förut-
18575: Jouko Jääskeläinen /fkf undertecknade skriftliga satt att det genom en särskild utredning har vi-
18576: spörsmål SS 312/2000 rd: sats att tillräckliga terapeutiska grunder förelig-
18577: ger och att de övriga villkoren för erhållande av
18578: Vi/ka åtgärder har regeringenför avsikt ersättning uppfylls. 1 statsrådets beslut konstate-
18579: att vidta för att förutsättningarna för be- ras att Folkpensionsanstalten beslutar vilka de
18580: talning av grundersättningför läkemed- särskilda indikationer är som gör att ersättningen
18581: len takrin, donepezil och rivastigmin för dessa läkemedel är medicinskt motiverad med
18582: skall utvidgas och hänsyn tillläkemedlets terapeutiska värde.
18583: Enligt Folkpensionsanstaltens beslut är en för-
18584: att även patienter som lider av minnes- utsättning för grundersättningen att läkemedlet
18585: rubbningar kan få grundersättning när används för palliativ behandling av lindrig eller
18586: de använder ett läkemedel som är avsett medelsvår Alzheimers sjukdom som orsakar be-
18587: för behandling av Alzheimers sjukdom tydande funktionella men. Grundersättningen
18588: och får nytta av det ur medicinsk syn- gäller inte sjukdomar på vilka dessa läkemedel
18589: punkt? inte har dokumenterad verkan. Läkemedelsver-
18590: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ket fastställer på grundval av vetenskaplig forsk-
18591: föra följande: ning den indikation som godkänns för läkeme-
18592: del. Till dessa indikationer hör inte användning-
18593: Enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen en av läkemedlen i fråga vid svår Alzheimers
18594: (1133/1997) bestämmer statsrådet de sjukdomar sjukdom eller andra demenssjukdomar, och där-
18595: och de betydelsefulla och dyra läkemedel för vil- för ersätts de inte heller genom sjukförsäkringen.
18596: ka grundersättning kan betalas efter att det ge- De förbättrade behandlingsmöjlighetema och
18597: nom en särskild utredning visats att tillräckliga priset på läkemedelsbehandlingen ställer större
18598: terapeutiska grunder föreligger. Syftet med be- krav än tidigare på diagnostiken i anslutning till
18599: stämmelsen är att ersättningama för dyra läkeme- demens, fastställandet av dess svårighetsgrad
18600: delsbehandlingar skall riktas och deras använd- samt bedörnningen av behandlingens verkan.
18601: ning begränsas enbart till de patienter som enligt När det gäller demens är möjligheten att be-
18602: tillgänglig kunskap och en dokumentation av lä- handla sjukdomen med läkemedel en ny sak. Den
18603: kemedlets verkningar har nytta av behandlingen i grundläggande verkningsmekanismen för de lä-
18604: fråga. kemedel som för närvarande används för behand-
18605: 1 statsrådets beslut (735/1998) nämns som en ling av sjukdomen och som erhållit försäljnings-
18606: sådan sjukdom Alzheimers sjukdom som orsakar tillstånd är densamma. De påverkar inte sjuk-
18607: betydande funktionella men med särskild indika- domstiden, och det finns inte heller bevis på att
18608: tion, samt som läkemedel vilka används vid be- de är till nytta för alla patienter med Alzheimers
18609: handlingen takrin, donepezil, rivastigmin och an- sjukdom. Enligt uppgift från tillverkaren är indi-
18610:
18611:
18612: 4
18613: Ministems svar KK 312/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl
18614:
18615:
18616: kationen för de nämnda läkemedlen, takrin, do- har använts allmänt endast under en kort tid, är
18617: nepezil och rivastigmin, palliativ behandling av det först med tiden möjligt att få klarhet i viiken
18618: lindrig eller medelsvår Alzheimers sjukdom. deras verkliga terapeutiska betydelse är. Om man
18619: Denna indikation har även fastställts av Läkeme- får dokumentation av att de läkemedel som an-
18620: delsverket. Det finns inget omnämnande av an- vänds vid behandlingen av Alzheimers sjukdom
18621: dra former av demens i detta sammanhang. En- har verkan även vid behandlingen av andra for-
18622: ligt den utredning som man erhållit överensstäm- mer av demens och om deras indikationer utvid-
18623: mer de förutsättningar för grundersättning som gas, skall saken på nytt upptas tili behandling vid
18624: Folkpensionsanstalten ställt upp med de fakta social- och hälsovårdsministeriet.
18625: som framkommit hittills. Eftersom läkemedlen
18626:
18627:
18628: Helsingfors den 19 april 2000
18629:
18630: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: 5
18636: KK 313/2000 vp - Mikko Immonen /vas
18637:
18638:
18639:
18640:
18641: KIRJALLINEN KYSYMYS 313/2000 vp
18642:
18643: Luonnonmukaisen sikatuotannon ja luonnon-
18644: mukaisen tuotannon ohjeiden vastaavuus
18645:
18646:
18647:
18648:
18649: Eduskunnan puhemiehelle
18650:
18651: Luonnonmukainen tuotanto on vihdoinkin saa- kaudella vaadittaisiin porsaan kasvatusta luon-
18652: massa omat kaivatut ohjeensa, näin ollen myös nonmukaisesti vieroituksesta lähtien. Tilanne on
18653: luonnonmukainen sikatuotanto. Vielä luonnos- mahdoton, sillä mistään ei ole saatavissa riittä-
18654: vaiheessa olevista ohjeista saa valitettavasti sen vää määrää luomukasvatettuja välitysporsaita
18655: vaikutelman, ettei eläintuotantoa ja nimenomaan 24.8.2000 mennessä, jolloin ohjeet tulevat voi-
18656: luomusikatuotantoa ja niiden käytäntöjä ole tun- maan. Tuottajat ovat halukkaita rakentamaan
18657: nettu kovin hyvin ohjeita työstettäessä. Tulevat emakkosikaloita, mutta he ovat joutuneet odotta-
18658: ohjeet ovat ristiriidassa moniin luomusikatuotan- maan kyseisiä ohjeita, jotka määrittävät myös
18659: non lainalaisuuksiin nähden. Jos näitä ohjeita ei näiden emakkosikaloiden vaatimukset. Vuonna
18660: luoda ottaen huomioon luomusikatuotannon ar- 1999 luomusikoja kasvatettiin noin 13 500 kpl,
18661: kea, on todennäköistä tuottaa ohjeita, joiden nou- joista välitysporsaita oli noin 10 000 kpl.
18662: dattaminen ei ole ainoastaan vaikeaa vaan mah- Markkinoiden vaikeutena on muun muassa se,
18663: dotonta. että mikään kaupparyhmittymä ei ole kiinnostu-
18664: Seuraavat epäkohdat ovat keskeisimpiä risti- nut yksittäisestä 3 500 sian erästä, vaan tuotetta
18665: riitaisuuksia luonnonmukaisen sikatuotannon ja (sikaa) pitää olla tarjolla kaiken aikaa.
18666: luonnosvaiheessa olevien luonnonmukaisen tuo-
18667: tannon ohjeiden välillä vuoden 2003 loppuun Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18668: kestävällä siirtymäkaudella. Suunnitteilla oleva jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18669: kasvun vähimmäisaika sioille olisi 4 kuukautta, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18670: ennen kuin ne hyväksyttäisiin luomueläimiksi. vaksi seuraavan kysymyksen:
18671: Näin ollen siat tulisivat niin isoiksi, että niiden
18672: kelpuuttaminen teollisuuteen kyseenalaistuisi. Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
18673: Normaali sikojen keskimääräinen kasvuaika on varmistaakseen luonnonmukaisen tuo-
18674: 100-110 vuorokautta eli selvästi alle 4 kuukau- tannon ohjeiden vastaavan luonnonmu-
18675: den. Toinen selkeä epäkohta on se, että siirtymä- kaisen sikatuotannon nykytilannetta ja
18676: olosuhteita?
18677:
18678:
18679: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
18680:
18681: Mikko Immonen /vas
18682:
18683:
18684:
18685: Versio 2.0
18686: KK 313/2000 vp- Mikko Immonen /vas Ministerin vastaus
18687:
18688:
18689:
18690:
18691: Eduskunnan puhemiehelle
18692:
18693: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sen vähimmäisvaatimuksista, joita Suomessa tul-
18694: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taisiin soveltamaan 24.8.2000 alkaen.
18695: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Lainsäädännön soveltamis- ja valvontaohjeet
18696: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Immosen tulevat sisältymään Kasvintuotannon tarkastus-
18697: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK keskuksen ohjeisiin, joita koskeva luonnos on
18698: 313/2000 vp: valmistunut 3.2.2000.
18699: Kysymyksen perusteluissa esiin tuodut ristirii-
18700: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin taisuudet käytännön sikatalouden ja luonnonmu-
18701: varmistaakseen luonnonmukaisen tuo- kaisen eläintuotannon säädösten ja ohjeiden vä-
18702: tannon ohjeiden vastaavan luonnonmu- lillä liittyvät eläinten alkuperävaatimuksiin ja sii-
18703: kaisen sikatuotannon nykytilannetta ja hen vähimmäisaikaan, joka tavanomaisesta tuo-
18704: olosuhteita? tannosta peräisin olevaa porsasta on kasvatettava
18705: luonnonmukaisesti ennen kuin sen markkinoimi-
18706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nen viittauksin luonnonmukaiseen tuotantota-
18707: ti seuraavaa: paan on sallittua. Nämä vaatimukset ovat sellai-
18708: Euroopan unionin neuvoston asetus (EY) sia, joista on yksityiskohtaisesti säädetty jo neu-
18709: 1804/1999 luonnonmukaisesta eläintuotannosta voston asetuksessa, eivätkä jäsenvaltiot voi niis-
18710: hyväksyttiin 19.7.1999, ja sitä aletaan soveltaa tä kansallisesti poiketa.
18711: 24.8.2000 alkaen. Koska kysymyksessä on neu- Koska sekä eläinten alkuperää että siirtymä-
18712: voston asetus, sitä on sovellettava sellaisenaan, vaiheen pituutta sääntelevät vaatimukset sisälty-
18713: ellei jäsenvaltioille ole asetuksessa erikseen an- vät suoraan neuvoston asetukseen, ei maa- ja
18714: nettu valtuuksia säätää yksittäisestä asiakohdas- metsätalousministeriöllä eikä Kasvintuotannon
18715: ta kansallisesti. Neuvoston asetuksessa luonnon- tarkastuskeskuksella ole mahdollisuutta asetusta
18716: mukaisesta eläintuotannosta on jäsenvaltioille täytäntöönpannessaan muuttaa kyseisiä kohtia,
18717: annettu tietyissä kohdin kansallista toimivaltaa. vaan ne on täytäntöönpantava Suomessa asetuk-
18718: Kansallisesti voidaan muun muassa päättää neu- sen mukaisesti.
18719: voston asetusta tiukemmista eläinsuojelua koske- Siltä osin kuin jäsenvaltioille on jätetty ase-
18720: vista vaatimuksista sekä soveltaa tietyissä koh- tuksessa päätäntävaltaa, hallituksen tarkoitukse-
18721: din asetusta lievempiä vaatimuksia, esimerkiksi na on käyttää sitä luonnonmukaista eläintuotan-
18722: vanhojen eläinsuojien osalta. toa koskevan järjestelmän sopeuttamiseksi mah-
18723: Neuvoston asetuksen täytäntöönpanemiseksi dollisimman hyvin maamme tuotanto-olosuhtei-
18724: kansallisella tasolla laadittu maa- ja metsätalous- siin ja -käytäntöön. Tässä tarkoituksessa hallitus
18725: ministeriön ehdotus ministeriön asetukseksi tulee jatkossakin toimimaan kiinteässä yhteis-
18726: luonnonmukaisesta eläintuotannosta on ollut lau- työssä elinkeinonharjoittajien sekä tarkastus- ja
18727: suntokierroksella helmikuussa. Asetusehdotuk- valvontaviranomaisten kanssa.
18728: seen sisältyvät ne poikkeamat neuvoston asetuk-
18729:
18730:
18731:
18732: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
18733:
18734: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18735: 2
18736: Ministems svar KK 313/2000 vp- Mikko Immonen /vas
18737:
18738:
18739:
18740:
18741: Tili riksdagens talman
18742:
18743: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ning som skulle komma att tillämpas i Finland
18744: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- från och med den 24 augusti 2000.
18745: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- Tillämpnings- och övervakningsanvisningar
18746: ko Immonen /vänst undertecknade skriftliga kommer att ingå i Kontrollcentralen för växtpro-
18747: spörsmål SS 313/2000 rd: duktions anvisningar. Ett utkast till anvisningar
18748: fårdigställdes den 3 februari 2000.
18749: Har regeringen för avsikt att vidta åt- De motstridigheter mellan praktisk svinhus-
18750: gärder för att säkerställa att anvisning- hållning och bestämmelsema och anvisningama
18751: arna om ekologisk animalieproduktion om ekologisk animalieproduktion som framförs i
18752: överensstämmer med den ekologiska spörsmålsmotiveringen gäller djurens ursprung
18753: svinhushållningens nuläge och förhål- och den minsta tid som en gris som härrör från
18754: landen? konventionell produktion skall födas upp enligt
18755: reglerna för ekologisk animalieproduktion, in-
18756: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nan den får saluföras som ekologiskt produce-
18757: föra följande: rad. Dessa krav fastställs i detalj redan i rådets
18758: Rådets förordning (EG) nr 1804/1999 om ekolo- förordning, och medlemsstatema kan inte avvika
18759: gisk animalieproduktion antogs den 19 juli 1999 nationellt från dem.
18760: och tillämpas från och med den 24 augusti 2000. Eftersom bestämmelsema om både djurens ur-
18761: Eftersom det är fråga om en förordning av rådet sprung och omställningsperiodens längd ingår di-
18762: är den direkt tillämplig om medlemsstaterna i rekt i rådets förordning, har jord- och skogs-
18763: förordningen inte har getts särskilda befogenhe- bruksministeriet och Kontrollcentralen för växt-
18764: ter att nationellt bestämma om vissa enskilda produktion inte någon möjlighet att ändra dessa
18765: punkter. 1 rådets förordning om ekologisk anima- punkter vid verkställigheten av förordningen,
18766: lieproduktion har medlemsstaterna tilldelats na- utan verkställigheten i Finland måste ske i enlig-
18767: tionell beslutanderätt beträffande vissa punkter. het med rådets förordning.
18768: Nationellt kan man bestämma bland annat om att Till den del medlemsstatema i förordningen
18769: tillämpa strängare djurskyddsbestämmelser samt har getts nationell bestämmanderätt, har reger-
18770: om att tillämpa lindrigare krav i en del fall, t.ex. ingen för avsikt att utöva den för att anpassa sys-
18771: beträffande gamla byggnader. temet för ekologisk animalieproduktion så väl
18772: Jord- och skogsbruksministeriets förslag till som möjligt till rådande produktionsförhållan-
18773: ministeriets förordning om ekologisk animalie- den och produktionspraxis. 1 detta syfte kommer
18774: produktion, som utarbetats för att verkställa rå- regeringen att fortsätta sitt nära samarbete med
18775: dets förordning på nationell nivå, remissbehand- yrkesutövama samt tillsyns- och kontrollmyn-
18776: lades i februari. 1 förslaget till förordning ingår digheterna.
18777: de avvikelser från minimikraven i rådets förord-
18778:
18779:
18780:
18781: Helsingfors den 19 april 2000
18782:
18783: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18784: 3
18785: KK 314/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
18786:
18787:
18788:
18789:
18790: KIRJALLINEN KYSYMYS 314/2000 vp
18791:
18792: Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä mahdol-
18793: lisuus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivä-
18794: rahaan
18795:
18796:
18797:
18798:
18799: Eduskunnan puhemiehelle
18800:
18801: Työttömyysturvalain 1 aja 16 §:n nojalla yrityk- si useiden vuosien ajalta maksanut jäsenmaksun-
18802: sessä työssä oleva yrittäjän puoliso taikka per- sa palkansaajapuolen työttömyyskassaan. Työt-
18803: heenjäsen eivät ole oikeutettuja työttömyyskor- tömyyskassoilla ei ole velvollisuutta informoida
18804: vaukseen. Kun puolison omistus on alle 50 % siitä, milloin jäsen menettää työttömyysturvan-
18805: eikä työttömyysuhan alla olevalla puolisalia taik- sa. Kassoilla ei siis ole myöskään velvollisuutta
18806: ka perheenjäsenellä ole vastaavaa määräämisval- palauttaa ns. aiheetta maksettuja jäsenmaksuja.
18807: taa eikä omistusosuutta yrityksessä, hän ei voi
18808: myöskään olla Yrittäjäkassan jäsen. Ongelmalli- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18809: seksi tilanne muodostuu silloin, kun yrittäjä jou- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18810: tuu irtisanomaan taloudellisista ja tuotannollisis- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18811: ta syistä kaikki työntekij änsä, myös puolisonsa ja vaksi seuraavan kysymyksen:
18812: muun perheenjäsenensä. Palkansaajapuolen kas-
18813: sajäsenyys voi työttömyyden kohdatessa yksit- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin yrittä-
18814: täistapauksissa osoittautua vastikkeettomaksi jien ja heidän perheenjäsentensä työttö-
18815: huolimatta siitä, että puoliso tai perheenjäsen oli- myysturvaan liittyvien epäkohtien pois-
18816: tamiseksi?
18817:
18818:
18819: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
18820:
18821: Esko Kurvinen /kok
18822:
18823:
18824:
18825:
18826: Versio 2.0
18827: KK 314/2000 vp- Esko Kurvinen /kok Ministerin vastaus
18828:
18829:
18830:
18831:
18832: Eduskunnan puhemiehelle
18833:
18834: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa laaja yksimielisyys siitä, ettei tätä yrittäjänriskiä
18835: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette tule kompensoida työttömyysturvalla.
18836: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Yrittäjillä on samanlainen oikeus työttömyys-
18837: nen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen turvaan kuin muilla ansiotyöntekijöillä silloin,
18838: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kun työ on selkeästi loppunut. Yritystoiminnan
18839: 314/2000 vp: luonteesta johtuvaa yrittäjäriskiin liittyvää tila-
18840: päistä keskeytystä ei sen sijaan tule kattaa työttö-
18841: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin yrittä- myysturvalla. Tämän vuoksi työajan lyhentämis-
18842: jien ja heidän perheenjäsentensä työttö- tilanteet ja lomautukset on nimenomaisella sään-
18843: myysturvaan liittyvien epäkohtien pois- nöksellä suljettu työttömyysturvan ulkopuolelle.
18844: tamiseksi? Tämä koskee myös samassa taloudessa asuvia
18845: yritystoiminnassa työskenteleviä perheenjäseniä.
18846: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Yritystoiminnan erityisluonne otetaan huo-
18847: ti seuraavaa: mioon myös yrittäjän määrittelyä koskevissa
18848: Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat säännök- säännöksissä. Yrittäjäksi määrittely edellyttää ai-
18849: set uudistettiin vuoden 1995 alusta lukien. Lain- na, että henkilö työskentelee yrityksessä ja omaa
18850: muutoksilla laajennettiin työttömyyspäiväraha- siinä asemansa ja oman tai perheenjäsentensä
18851: oikeus koskemaan myös yrittäjiä. Olennainen pa- omistuksen kautta määräysvaltaa. Perheenjäse-
18852: rannus oli, että yrittäjillä on mahdollisuus va- net määritellään laissa suppeasti: vain puolison
18853: kuuttaa itsensä myös ansioon suhteutetun työttö- tai lasten tai vanhempien omistuksella on merki-
18854: myyspäivärahan varalta. Kansainvälisesti ver- tystä. Lisäksi edellytetään, että perheenjäsenten
18855: taillen yrittäjien työttömyysturva Suomessa on tulee asua samassa taloudessa, millä korostetaan
18856: hyvä: EU-maista vain lähinnä Pohjoismaissa perheyrityksen kiinteän taloudellisen kokonai-
18857: yrittäjillä on ansioon suhteutettu työttömyystur- suuden merkitystä.
18858: va, osin Suomessa toteutettua järjestelmää sup- Yrittäjien ansioturvasta saatujen runsaan vii-
18859: peampana. den vuoden kokemusten perusteella ei edellä to-
18860: Kun yrittäjien työttömyysturvaa laajennettiin, detuista keskeisistä periaatteista ole perusteita
18861: oli järjestelmää kehitettäessä erityisen tärkeää ot- luopua. Tähän päädyttiin myös sosiaali- ja ter-
18862: taa huomioon yritystoiminnan erityisluonne sekä veysministeriössä viime vuonna virkatyönä yh-
18863: työttömyysvakuutuksen ehtojen että rahoituksen dessä yrittäjien työttömyysturvan toimeenpanos-
18864: osalta. Yrittäjän oma vaikutus yritystoimintaan ta huolehtivien kanssa tehdyssä selvitystyössä.
18865: ja sitä kautta työllistymiseensä on olennaisesti Perheenjäsenten asemassa on toimeenpanon
18866: erilainen kuin palkansaajalla. Yrittäjä kantaa itse osalta ollut jossain määrin ongelmia ja epäyhte-
18867: vastuun ja riskin työnsä tuloksellisuudesta ja yri- näisiä käytäntöä, mitä on pyritty korjaamaan ja
18868: tyksensä toiminnan jatkuvuudesta. Yrittäjätoi- edelleen korjataan ohjeistuksella ja koulutuksel-
18869: mintaan kuuluu olennaisesti taloudellisen riskin la. Selkeimmät ongelmat todettiin yrittäjien
18870: olemassaolo. Uudistusta valmisteltaessa vallitsi myyntivoiton jaksotuksessa, jota koskevat sään-
18871: nökset uudistettiinkin tämän vuoden alusta lu-
18872:
18873:
18874: 2
18875: Ministerin vastaus KK 314/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
18876:
18877:
18878: kien. Lisäksi on tarkoitus Suomen Yrittäjien te- säilyttänyt työttömyyspäivärahaoikeutensa yri-
18879: kemien ehdotusten pohjalta käynnistää selvitys- tystoiminnan estämättä. Yritystoiminnan jatkut-
18880: työ, jolla sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädän- tua yli 18 kuukautta erottaa palkansaajakassa
18881: nössä olevia yrittäjä- ja palkkakäsitteitä voitai- yrittäjäksi siirtyneen jäsenen. Jäsenen työttö-
18882: siin yhtenäistää. myysturvaoikeus tulee tätä ennen tutkittavaksi
18883: Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee työttömyys- yleensä vain hänen hakiessaan kassaha päivära-
18884: turvalaissa yrittäjäksi määritelty henkilö, jonka haa.
18885: toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoi- Työttömyyskassan jäsenyys on vapaaehtoista
18886: minnasta saatavaan tuloon. Palkansaajakassat ja jäsenmaksujen myötä henkilö vakuuttaa itsen-
18887: puolestaan ovat tarkoitetut palkansaaja-asemas- sä työttömyyden varalta. Niitä maksetaan mui-
18888: sa toimiville työntekijöille. Tästä huolimatta pal- den vahinkovakuutusten maksujen tapaan vahin-
18889: kansaajakassan jäsen säilyttää työttömyysturva- gon eli tässä tapauksessa työttömäksi joutumisen
18890: oikeutensa, jos hänen yritystoimintansa kestää varalta. Vakuutusmaksut eivät ole jälkikäteen pa-
18891: enintään 18 kuukautta. Vasta mainitun 18 kuu- lautettavissa riippumatta siitä, tuleeko henkilö
18892: kauden kuluttua on todettavissa, onko henkilö työttömyyspäivärahaan oikeutetuksi vai ei.
18893:
18894:
18895: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2000
18896:
18897: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
18898:
18899:
18900:
18901:
18902: 3
18903: KK 314/2000 vp- Esko Kurvinen /kok Ministerns svar
18904:
18905:
18906:
18907:
18908: Tili riksdagens talman
18909:
18910: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger företagsverksamheten hör i väsentlig grad en
18911: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ekonomisk risk. När revideringen bereddes råd-
18912: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko de i stor utsträckning enighet om att denna före-
18913: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs- tagarrisk inte bör kompenseras med utkomst-
18914: mål SS 314/2000 rd: skydd för arbetslösa.
18915: Företagare har samma rätt tili utkomstskydd
18916: imnar regeringen vidta åtgärder för att för arbetslösa som andra förvärvsarbetande när
18917: eliminera de missförhållanden som är det är klart att arbetet har tagit slut. Däremot bör
18918: förknippade med utkomstskyddet för ar- ett tillfålligt avbrott som beror på företagsverk-
18919: betslösa i fråga om företagare och de- samhetens karaktär och som hänför sig tili före-
18920: ras familjemedlemmar? tagarrisken inte täckas med utkomstskydd för ar-
18921: betslösa. På grund härav har förkortande av ar-
18922: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- betstiden och permitteringar lämnats utanför ut-
18923: föra följande: komstskyddet för arbetslösa enligt en uttrycklig
18924: Bestämmelserna som gäller utkomstskydd för ar- bestämmelse. Detta gäller också familjemedlem-
18925: betslösa företagare reviderades vid ingången av mar som bor i samma hushåll och deltar i före-
18926: 1995. Genom lagändringen utvidgades rätten tili tagsverksamheten.
18927: arbetslöshetsdagpenning tili att omfatta också fö- Den särskilda karaktären hos företagsverk-
18928: retagare. En väsentlig förbättring var att företa- samheten beaktas också i bestämmelserna som
18929: garna fick möjlighet att teckna en försäkring som gäller definitionen av en företagare. En defini-
18930: också berättigar till inkomstrelaterad arbetslös- tion som företagare förutsätter alltid att personen
18931: hetsdagpenning. Internationellt sett har Finland i fråga arbetar i ett företag och där har bestäm-
18932: ett bra utkomstskydd för arbetslösa företagare. manderätt genom sin ställning samt eget eller
18933: Av EU-länderna är det så gott som bara de nor- sina familjemedlemmars innehav. Lagen ger en
18934: diska länderna som har ett inkomstrelaterat ut- begränsad definition på en familjemedlem, en-
18935: komstskydd för arbetslösa företagare. Dessa sys- dast makens eller barnens eller föräldrarnas inne-
18936: tem är delvis mer begränsade än det finska syste- hav har betydelse. Dessutom förutsätts att famil-
18937: met. jemedlemmarna bor i samma hushåll, genom vil-
18938: När utkomstskyddet för arbetslösa företagare ket betydelsen av familjeföretaget som en fast
18939: utvidgades var det vid utvecklandet av systemet ekonomisk enhet understryks.
18940: av särskild vikt att företagsverksamhetens sär- De erfarenheter som i drygt fem år inhämtats
18941: skilda karaktär beaktas såväl i fråga om villkoren av utkomstskyddet för företagare ger ingen an-
18942: för som finansieringen av arbetslöshetsförsäk- ledning till att frångå de ovan nämnda centrala
18943: ringen. En företagare kan påverka företagsverk- principerna. Samma slutsats nåddes också i en ut-
18944: samheten och genom den sin sysselsättning på ett redning som i fjol gjordes som tjänsteuppdrag vid
18945: helt annat sätt än en löntagare. En företagare bär social- och hälsovårdsministeriet i samarbete
18946: själv ansvaret och tar risken för resultatet av sitt med de instanser som verkställer utkomstskyd-
18947: arbete och företagets fortsatta verksamhet. Till det för arbetslösa företagare. Familjemedlem-
18948:
18949:
18950: 4
18951: Ministems svar KK 314/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
18952:
18953:
18954: mamas ställning har i fråga om verkställigheten i elier hennes företagsverksamhet pågår i högst 18
18955: viss mån medfört problem och inkonsekvenser, månader. Först efter dessa 18 månader kan det
18956: som man försökt rätta tili och som man alitjämt konstateras om personeo i fråga har behåliit sin
18957: rättar tili med hjälp av anvisningar och utbild- rätt tili arbetslöshetsdagpenning utan hinder av
18958: ning. De mest påtagliga problemen gälide perio- företagsverksamheten. Då företagsverksamheten
18959: diseringen av företagares försäljningsvinst och pågått över 18 månader utesluter löntagarkassan
18960: bestämmelsema därom reviderades vid ingången medlemmen, som har b1ivit företagare. Före det
18961: av detta år. Dessutom är avsikten att på förslag av utreds en medlems rätt tili utkomstskydd får ar-
18962: Företagama i Finland inleda en utredning som betslösa i alimänhet bara när medlemmen ansö-
18963: syftar tili att förenhetliga begreppen företagare ker om dagpenning hos kassan.
18964: och lön i lagstiftningen om social trygghet. Medlemskap i en arbetslöshetskassa är frivil-
18965: Medlemskap i en företagarkassa beviljas en ligt och genom medlemsavgiftema försäkrar en
18966: person som motsvarar definitionen på företagare person sig mot arbetslöshet. Medlemsavgiftema
18967: i lagen om utkomstskydd för arbetslösa och vars betalas på samma sätt som andra skadeförsäk-
18968: utkomst måste anses grunda sig på inkomst av fO- ringspremier mot skador, dvs. i detta fali arbets-
18969: retagsverksamhet. Löntagarkassoma i sin tur är löshet. Försäkringspremiema kan inte återbeta-
18970: avsedda för arbetstagare i löntagarstälining. las i efterhand oberoende av om personen berät-
18971: Trots det behålier en medlem i en löntagarkassa tigas till arbetslöshetsdagpenning elier inte.
18972: sin rätt tili utkomstskydd för arbetslösa, om hans
18973:
18974:
18975: Helsingfors den 18 april 2000
18976:
18977: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
18978:
18979:
18980:
18981:
18982: 5
18983: KK 315/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
18984:
18985:
18986:
18987:
18988: KIRJALLINEN KYSYMYS 315/2000 vp
18989:
18990: Lisääntyvän perheväkivallan vähentäminen ja
18991: uhrien auttaminen
18992:
18993:
18994:
18995:
18996: Eduskunnan puhemiehelle
18997:
18998: Perheväkivalta on lisääntynyt maassamme hälyt- kailu, jopa kiristys on lisännyt osaltaan ihmisten
18999: tävästi. Väkivalta on myös raaistunut niin, että turvattomuutta, mikä usein johtaa siihen, ettei
19000: kuolemaan johtaneita tapauksia on tullut tietoon uhkaitujen takia uskalla edes ilmiantaa tekoon
19001: yhä useampia viime kuukausien aikana. Yhteis- syyllistä tai kääntyä viranomaisten puoleen apua
19002: kunnassamme tapahtuu käsittämättömiä väkival- saadakseen.
19003: lantekoja ja murhenäytelmiä, joiden seuraukset
19004: ovat raskaat kantaa uhrien lähiomaisille ja myös Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19005: tekoon syyllistyneen läheisille. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19006: Jatkuva perheväkivalta on fyysisen ja henki- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19007: sen kärsimyksen lisäksi pelon ja uhkailun takia vaksi seuraavan kysymyksen:
19008: epäinhimillistä. Usein perheväkivallan uhreiksi
19009: joutuvat myös lapset, joille jo pelkkä väkivallan- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19010: tekojen näkeminen on traumaattinen kokemus. tyä, että perheväkivalta saataisiin vähe-
19011: Lisääntynyt perheväkivalta kohdistuu lapsiin nemään maassamme ja että perheväki-
19012: myös fyysisesti. vallan uhrien mahdollisuudet turvalli-
19013: Pahoinpitelyjen ja seksuaalisen väkivallan li- seen ja ihmisarvoiseen elämään voitai-
19014: säksi mm. vanhuksiin kohdistuva pelottelu ja uh- siin turvata?
19015:
19016:
19017: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
19018:
19019: Marja-Leena Kemppainen /skl
19020:
19021:
19022:
19023:
19024: Versio 2.0
19025: KK 315/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministerin vastaus
19026:
19027:
19028:
19029:
19030: Eduskunnan puhemiehelle
19031:
19032: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kaikki ministeriöt, jotka oman hallinnonalansa
19033: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- puitteissa tukevat projektin tavoitteiden toteutu-
19034: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mista varmistaen valtakunnallisen projektin re-
19035: vastattavaksi kansanedustaja Marja-Leena surssit ja muut toimintaedellytykset.
19036: Kemppaisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy- Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisypro-
19037: myksen KK 315/2000 vp: jektin tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkival-
19038: lan näkyväksi tekeminen, väkivallan vastaisten
19039: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- asenteiden vahvistaminen, väkivallan määrän vä-
19040: tyä, että perheväkivalta saataisiin vähe- hentäminen ja uhrien sekä tekijöiden tarvitse-
19041: nemään maassamme ja että perheväki- mien palveluiden kehittäminen ja tehostaminen.
19042: vallan uhrien mahdollisuudet turvalli- Projekti valmistelee kansallista toimintaohjel-
19043: seen ja ihmisarvoiseen elämään voitai- maa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämi-
19044: siin turvata? seksi. Projekti on käynnistynyt perhe- ja lähisuh-
19045: deväkivallan ehkäisytyöstä mukaan lukien sek-
19046: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suaalinen väkivalta. Perheväkivallan kaikki osa-
19047: ti seuraavaa: puolet, uhrit ja tekijät on otettu huomioon palve-
19048: Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta lujen kehittämistyössä. Perustetut 12 aluetyöryh-
19049: ovat moniulotteisia asioita, joilla on vakavia ja mää suunnittelevat ja koordinoivat alueellista
19050: laaja-alaisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykki- työtä. Lääninhallitusten ja sosiaali-ja terveysmi-
19051: seen terveyteen sekä perheiden hyvinvointiin. nisteriön välisissä tulossopimuksissa edellyte-
19052: Niillä on lisäksi juridisia, taloudellisia ja sosiaa- tään myös lääninhallitusten osallistuvan alueel-
19053: lisia seurauksia. Pääministeri Paavo Lipposen II laan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisypro-
19054: hallituksen ohjelman mukaan erityistä huomiota jektin työhön.
19055: kiinnitetään perheväkivallan torjumiseen. Myös Jotta poliisin ammattikoulutusta, työpaikka-
19056: rikoksen uhrien oikeusturvaa parannetaan. koulutusta, tutkimustoimintaa ja rikoksentorjun-
19057: Osana Paavo Lipposen I hallituksen tasa-arvo- taan myös kuuluvaa lähipoliisitoimintaa sekä tie-
19058: ohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti dotusta voitaisiin kehittää tarpeiden mukaan, po-
19059: vuonna 1998 viisivuotisen hankkeen, joka sisäl- liisin ylijohto Suomessa on asettanut perheväki-
19060: tää kaksi Stakesin toteuttamaa projektia: naisiin vallan ehkäisyn ohjausryhmän, jonka tehtävänä
19061: kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektin ja pros- on asiaan liittyvä koordinointi ja kehittämistoi-
19062: tituution ehkäisyprojektin. Hanke kuuluu myös minta.
19063: pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen kes- Lasten ja nuorten asenteisiin ja käyttäytymi-
19064: keisiin hankkeisiin (hankesalkku). Hankkeelle seen on pyritty vaikuttamaan muun muassa kou-
19065: on myönnetty valtion talousarviossa 1,5 miljoo- luissa toteutettujen projektien avulla. Erityisesti
19066: naa markkaa vuodelle 1998 ja 2,5 miljoonaa järjestöt ovat panostaneet toiminnan kehittämi-
19067: markkaa vuodelle 1999. Kuluvalle vuodelle seen vanhuksiin kohdistuvan väkivallan torjumi-
19068: hankkeelle on varattu 4 miljoonaa markkaa. seksi. Järjestöjen merkitys väkivallan ehkäisyssä
19069: Hankkeen johtoryhmässä ovat edustettuina lähes ja uhrien tukemisessa on tärkeä. Raha-automaat-
19070:
19071:
19072: 2
19073: Ministerin vastaus KK 315/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
19074:
19075:
19076: tiyhdistyksen tuki tähän toimintaan pyritään jat- miten voitaisiin mahdollisimman kokonaisvaltai-
19077: kossakin turvaamaan. sesti ehkäistä rikoksen uhriksi joutumista ja pa-
19078: Myös lainsäädäntö tukee väkivallan ehkäisyä. rantaa uhrin asemaa käytännössä. Toimikunnan
19079: Laki lähestymiskiellosta on ollut voimassa run- on toimeksiautonsa mukaisesti kiinnitettävä eri-
19080: saan vuoden. Uudistus on osoittautunut tarpeelli- tyitä huomiota rikoksen uhriksijoutuneiden nais-
19081: seksi: lähestymiskieltoja määrättiin viime vuon- ten, lasten ja vanhusten asemaan.
19082: na 1 066. Tyypillinen tapaus, jossa lähestymis- Väkivallan torjumisessa myös kansainvälinen
19083: kieltoa voidaan käyttää, on entisen puolison häi- yhteistyö on tärkeää. Suomi järjesti EU-puheen-
19084: rintä. Lähestymiskieltoa ei voida määrätä samas- johtajuuskautenaan muun muassa naisiin kohdis-
19085: sa taloudessa asuvien välille. Oikeusministeriö tuvasta väkivallasta EU-asiantuntijakokouksen,
19086: tulee kevään aikana asettamaan työryhmän val- jossa määriteltiin väkivaltatyön palvelumallikri-
19087: mistelemaan lähestymiskieltolain täydentämistä teereitä. Suomi on myös pyrkinyt aktiivisesti vai-
19088: ns. häätösääntelyllä. Uudistus tarkoittaisi sitä, kuttamaan siihen, että yhteisön toimintaohjelma
19089: että väkivaltaisesti perheenjäseniään kohtaan (Daphne), jolla tuetaan lapsiin, nuoriin ja naisiin
19090: käyttäytyvä henkilö voitaisiin poistaa yhteisestä kohdistuvan väkivallan torjuntaa, hyväksyttiin.
19091: kodista. Komission rahoitus tänä vuonna aloitettaville
19092: Oikeusministeriö on myös asettanut toimikun- hankkeille on parhaillaan haettavissa. Sosiaali- ja
19093: nan selvittämään rikoksen uhrin aseman paranta- terveysministeriö on varannut hankkeiden oma-
19094: mista toiminnallisin, tiedotuksenisin ja koulu- rahoitusosuuden tukemiseen 500 000 markkaa
19095: tuksellisin toimenpitein. Toimikunta selvittää, kuluvalle vuodelle.
19096:
19097:
19098: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
19099:
19100: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
19101:
19102:
19103:
19104:
19105: 3
19106: KK 315/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministems svar
19107:
19108:
19109:
19110:
19111: Tili riksdagens talman
19112:
19113: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ser och andra verksamhetsförutsättningar för det
19114: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- riksomfattande projektet.
19115: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- , Syftet med projektet för att förebygga vå1d
19116: ja-Leena Kemppainen /fkf undertecknade skrift- mot kvinnor är att synliggöra våldet mot kvin-
19117: liga spörsmål SS 315/2000 rd: nor, stärka attitydema mot våld och minska vål-
19118: det samt att utveckla och effektivera den service
19119: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta som såväl offren som förövama behöver. lnom
19120: för att minska familjevåldet i vårt land ramen för projektet bereds ett nationellt hand-
19121: och för att garantera familjevåldets of- lingsprogram för att minska våldet mot kvinnor.
19122: fer ett tryggt och människovärdigt Iiv? Projektet inleddes med förebyggande arbete i
19123: samband med familjevåld och våld i nära förhål-
19124: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- landen inklusive sexuellt våld. Alla parter i fa-
19125: föra följande: miljevåldet, såväl offren som förövama, har be-
19126: Både våld mot kvinnor och familjevåld är in- aktats i samband med utvecklandet av servicen.
19127: vecklade frågor som har allvarliga och omfattade De 12 regionala arbetsgrupper som tillsatts pla-
19128: följder på den fysiska och psykiska hälsan och på nerar och samordnar det regionala arbetet. 1 re-
19129: familjens välbefinnande. De har även juridiska, sultatavtalen mellan länsstyrelsema och social-
19130: ekonomiska och sociala följder. Enligt program- och hälsovårdsministeriet förutsätts att även
19131: met för statsminister Paavo Lipponens II reger- länsstyrelsema deltar inom sitt område i projek-
19132: ing ägnas särskild uppmärksamhet åt förebyg- tet för att förebygga våld mot kvinnor.
19133: gandet av familjevåld. Även rättsskyddet för För att vid behov kunna utveckla yrkesutbild-
19134: brottsoffer förbättras. ningen för poliser, utbildningen på arbetsplatsen
19135: Som en del av jämställdhetsprogrammet för och forskningsverksamheten samt närpolisverk-
19136: Paavo Lipponens 1 regering inledde social- och samheten, som även är en del av brottsbekämp-
19137: hälsovårdsministeriet 1998 ett femårigt projekt i ningen, och informationen, har den högsta led-
19138: vilket ingår två projekt som genomförs av Sta- ningen inom polisen i Finland tillsatt en led-
19139: kes: projektet för att förebygga våld mot kvinnor ningsgrupp för förebyggande av familjevåld,
19140: och projektet för att förebygga prostitution. Pro- med samordnings- och utvecklingsuppgifter i an-
19141: jektet hör även till de centrala projekten för Paa- slutning till detta.
19142: vo Lipponens II regering (projektportfölj). 1 Bams och ungas attityder och beteende har
19143: statsbudgeten har 1,5 miljoner mark reserverats man försökt påverka bland annat med hjälp av
19144: för projektet för 1998 och 2,5 miljoner mark för olika projekt i skolorna. Organisationema har
19145: 1999. För år 2000 har reserverats 4 miljoner särskilt satsat på att utveckla verksamheten för
19146: mark. 1 projektets ledningsgrupp är nästan alla att bekämpa våld mot äldre personer. Organisa-
19147: ministerier representerade, som inom ramen för tionema har en viktig roll då det gäller att före-
19148: sitt eget förvaltningsområde stöder genomföran- bygga våld och att stöda offren. Penningautomat-
19149: det av projektets mål genom att säkerställa resur- föreningens stöd för denna verksamhet försöker
19150: man även i fortsättningen säkerställa.
19151:
19152:
19153: 4
19154: Ministems svar KK 315/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
19155:
19156:
19157: Även lagstiftningen stöder förebyggandet av för ett brott samt förbättra offrets ställning i prak-
19158: våld. Lagen om besöksförbud har varit i kraft re- tiken. Kommissionen skall i enlighet med sitt
19159: dan ett år. Reformen har visat sig nödvändig: i uppdrag fåsta särskild uppmärksamhet vid ställ-
19160: fjol meddelades 1 066 besöksförbud. Ett typiskt ningen för de kvinnor, bam och äldre personer
19161: fall där besöksförbud kan användas är då en per- som blivit offer för ett brott.
19162: son utsätts för trakasserier av en före detta make. Intemationellt samarbete är även viktigt då det
19163: Besöksförbud kan inte meddelas att gälla perso- gäller att bekämpa våld. Finland ordnade under
19164: ner i samma hushåll. Justitieministeriet kommer sitt ordförandeskap ett EU-sakkunnigmöte om
19165: under våren att tillsätta en arbetsgrupp för att be- bland annat våld mot kvinnor, där man slog fast
19166: reda en komplettering av lagen om besöksförbud servicekriteriema för arbetet mot våld. Finland
19167: med en s.k. vräkningsreglering. Revideringen har även aktivt försökt påverka godkännandet av
19168: skulle betyda att en person som beter sig våld- gemenskapens handlingsprogram (Daphne), med
19169: samt mot sin familj kunde avlägsnas från det ge- vilket man stöder bekämpandet av våld mot bam,
19170: mensamma hemmet. unga och kvinnor. Ansökningstiden för kommis-
19171: Justitieministeriet har även tillsatt en kommis- sionens finansieringsbidrag för projekt som på-
19172: sion för att utreda hur brottsoffrens ställning kun- börjas i år pågår som bäst. Social- och hälso-
19173: de förbättras med hjälp av verksamhets-, infor- vårdsministeriet har för år 2000 reserverat
19174: mations- och utbildningsåtgärder. Kommissio- 500 000 mark för att stöda projektens egna finan-
19175: nen skall utreda hur man så helhetsbetonat som sieringsandelar.
19176: möjligt kunde förhindra att en person blir offer
19177:
19178:
19179: Helsingfors den 25 april 2000
19180:
19181: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
19182:
19183:
19184:
19185:
19186: 5
19187: KK 316/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
19188:
19189:
19190:
19191:
19192: KIRJALLINEN KYSYMYS 316/2000 vp
19193:
19194: Terveydenhuollon päällekkäiskustannusten sel-
19195: vittäminen
19196:
19197:
19198:
19199:
19200: Eduskunnan puhemiehelle
19201:
19202: Sairaanhoidossa on sekä asiantuntijoiden että Jos palveluiden rakennetta ei muuteta, yhteis-
19203: asiakkaiden mukaan päällekkäisyyttä. Samoja työn ongelmia ei korjata ja toimintakulttuureja ei
19204: tutkimuksia voi syystä pitää turhana menoeränä. kehitetä seurauksena voi olla tehottomuuden li-
19205: Sitä paitsi päällekkäiset tutkimukset ovat poti- sääntyminen.
19206: laille rasittavia ja turhauttavia. Esimerkki ongel- Tarkkoja terveydenhuollon laboratoriokustan-
19207: masta: nustietoja ei ole saatavilla eriävien laskentatapo-
19208: Asiakas menee lääkärille kertomaan vaivas- jen vuoksi, mutta Kuntaliiton arvio julkiselta
19209: taan. Asiakkaalle tehdään laboratorio- ja/tai rönt- sektorilta vuodelta 1997 on 1 145 723 000 mk il-
19210: gentutkimuksia. Tutkimukset antavat aiheen jat- man entisen HYKSin ja muutaman pienen alue-
19211: kotoimenpiteisiin. Asiakas saa lähetteen sairaa- sairaalan kustannuksia ja ilman patologian osuut-
19212: laan jatkotutkimuksia varten. Lähetteessä lääkä- ta. Laboratorio- ja röntgentutkimukset yhdessä
19213: ri kertoo potilaalle tehtyjen tutkimusten tulokset. ovat siis miljardiluokan menoerä sosiaali- ja ter-
19214: Potilas menee poliklinikalle. Hänestä tehdään veydenhuollon menoissa.
19215: uudet tutkimukset. On mahdollista, että potilaal-
19216: le tehdään täsmälleen samat tutkimukset, jotka jo Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19217: on tehty. Näin voi tapahtua myös siksi, että täs- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19218: mällinen tieto tutkimuksista ei ole siirtynyt pai- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19219: kasta toiseen. vaksi seuraavan kysymyksen:
19220: Dosentti Olli-Pekka Ryynäsen, dosentti Mark-
19221: ku Myllykankaan sekä professori Juha Kinnusen Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19222: mukaan nykyisellä terveysbudjetilla on kaikki tyä terveydenhuollon päällekkäiskustan-
19223: edellytykset korkealaatuiseen ja kattavaan hoi- nusten selvittämiseksi ja sitä kautta ter-
19224: toon kaikille. Toimintojen päällekkäisyys saat- veydenhuoltoon kohdennettujen varojen
19225: taa kuitenkin olla uhkana näille edellytyksille. käytön tehostamiseksi?
19226:
19227:
19228: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
19229:
19230: Antero Kekkonen /sd
19231:
19232:
19233:
19234:
19235: Versio 2.0
19236: KK 316/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
19237:
19238:
19239:
19240:
19241: Eduskunnan puhemiehelle
19242:
19243: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lääkehuollossa ja tukipalveluissa, kuten ravinto-,
19244: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vaate- ja teknisessä huollossa. Ylikapasiteettion-
19245: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen gelmaa lisäävät yksityisen terveydenhuollon la-
19246: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen boratorio- ja kuvantamispalvelut, joiden kustan-
19247: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nuksia katetaan sairausvakuutuksesta ja joiden
19248: 316/2000 vp: toiminnasta vastaavat usein julkisten sairaaloi-
19249: den erikoislääkärit ja kemistit.
19250: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Sairaanhoitopiirien poliklinikkakäynnit ja ter-
19251: tyä terveydenhuollon päällekkäiskustan- veyskeskusten lääkärikäynnit vuonna 1998 oli-
19252: nusten selvittämiseksi ja sitä kautta ter- vat yhteensä noin 17 miljoonaa. Niiden vuode-
19253: veydenhuoltoon kohdennettujen varojen osastolla tuotettiin noin 1,2 miljoonaa hoitojak-
19254: käytön tehostamiseksi? soa. Yksityissektorilla Kelan korvaamia lääkäri-
19255: käyntejä oli 3,3 miljoonaa. Hoitojaksoja yksityis-
19256: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sairaaloissa oli noin 57 000.
19257: ti seuraavaa: Sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten labo-
19258: Suomen terveydenhuoltoa on 1990-luvulla ar- ratorio- ja röntgenkustannukset olivat vuonna
19259: vioitu useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä 1997 yhteensä noin 2,5 miljardia markkaa. Sama-
19260: selvityksissä. Näissä selvityksissä on todettu yh- na vuonna sairausvakuutuksesta korvattujen yk-
19261: täpitävästi, että suomalainen terveydenhuollon sityisten laboratorio- ja röntgentutkimusten kus-
19262: palvelujärjestelmä on perusrakenteiltaan kunnos- tannukset olivat lähes 440 miljoonaa markkaa.
19263: sa ja osoittanut kestävyytensä myös vaikean ta- Kela korvasi kustannuksista potilaille noin 190
19264: louslaman aikana. Terveyspalvelujen saatavuus miljoonaa markkaa. Työterveyshuollon runsaan
19265: ja hyvä taso on pitkälti hyvin koulutetun ja moti- 170 miljoonan markan laboratoriokustannuksiin
19266: voituneen terveydenhuollon henkilöstön ansiota. Kela maksoi 80 miljoonan markan korvauksen.
19267: Selvityksissä on esiin nostettu myös puutteita ja Yhteensä terveydenhuollon laboratorio- ja ku-
19268: kehittämistarpeita, joita järjestelmän eri tasoille vantamiskustannukset ovat vuodessa yli 3 miljar-
19269: on kehittynyt vuosikymmenien aikana. Näitä dia markkaa, mikä on 6-7 % terveydenhuollon
19270: ovat esimerkiksi laitosvaltainen hoitokulttuuri, kokonaismenoista.
19271: perus- ja erikoistason toimivuus, hoitoonpääsy ja Vuonna 1998 julkaistun selvityksen mukaan
19272: toimintojen tarpeeton päällekkäisyys ja ylikapa- terveydenhuollon laboratoriotutkimukset seit-
19273: siteetti. senkertaistuivat vuodesta 1992 vuoteen 1995.
19274: Terveydenhuollon kehittämisprojektin selvi- Huolimatta laboratorioautomatiikan ja sähköi-
19275: tysmiehet totesivat vuonna 1998, että tarpeeton- sen viestinnän voimakkaasta kehityksestä myös
19276: ta terveyspalvelujen päällekkäisyyttä on sekä sai- laboratorioiden määrä seitsenkertaistui. Labora-
19277: raanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa että myös torioita on noin 1 500. Kapasiteettia on arvioitu
19278: niiden välillä. Päällekkäisyyttä ja ylikapasiteet- olevan jopa 50 % yli tarpeen.
19279: tia on etenkin kliinisessä laboratoriotoiminnas- Kunnallisen laboratoriotoiminnan päällekkäi-
19280: sa, lääketieteellisissä kuvantamispalveluissa, syyksiä on alettu purkaa perustamalla sairaanhoi-
19281:
19282:
19283: 2
19284: Ministerin vastaus KK 316/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
19285:
19286:
19287: topiirien ja kuntien yhteisesti hallinnoimia labo- siin. Tämän on väitetty taasenjohtaneen yksityis-
19288: ratorioyksiköitä. Niistä on saatu hyviä kokemuk- sektorin tutkimusten ylihinnoitteluun. Ministe-
19289: sia esimerkiksi Tampereella, Jyväskylässä, Lah- riö käynnistää selvityksen sairausvakuutuksen
19290: dessa ja Oulussa. Tampereen laboratoriokeskus taksojen tarkistamiseksi viimeistään siinä vai-
19291: on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän heessa, kun laboratorionimikkeistöä uudistavan
19292: liikelaitos. työryhmän työ valmistuu.
19293: Vuonna 1998 tehdyn asiakasmaksuasetuksen Julkisen sektorin laboratorio- ja röntgenyksi-
19294: muutoksen jälkeen terveyskeskukset ja sairaalat köt myyvät vielä varsin vähän palvelujaan ulko-
19295: voivat myydä laboratorio- ja kuvantamispalve- puolelle. Kelan korvaustaksa ylittääjulkisten sai-
19296: luja omakustannushintaan myös yksityislääkärin raaloiden laboratorioiden hintatason yli kolmin-
19297: lähettämille potilaille. Vaikka maksut eivät oi- kertaisesti, mikä alentaa asiakkaalle aiheutuvia
19298: keuta Kelan korvauksiin, palvelut ovat potilaalle kustannuksia ja pitää kysyntää yllä.
19299: edullisempia kuin yksityissektorilla Kelan palau- Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän
19300: tuksen jälkeen. Hintavertailuja tehtäessä on otet- Terveydenhuolto 2000-luvulle -projektin eräänä
19301: tava huomioon se, että automatiikan ja suurten toimenpiteenä on tarpeettomien päällekkäisyyk-
19302: sarjojen myötä varsinaisen laboratorioanalytii- sien purkaminen kunnallisessa terveydenhuollos-
19303: kan kustannukset voivat huomattavastikin alen- sa. TH-2000 -projektin loppuraportit valmistu-
19304: tua tutkimuksissa, jotka ovat automatisoitavissa. vat vuoden 2001 loppuun mennessä. Valtioneu-
19305: Analytiikkakustannusten pienentyessä näytteen- voston hyväksymässä sosiaali- ja terveydenhuol-
19306: ottokustannukset saattavat muodostaa pääosan lon tavoite- ja toimintaohjelmassa 2000-2003
19307: tutkimusten kustannuksista. Tämän mukaan voi- on eräänä toimenpidesuosituksena laboratorio-
19308: daan toisaalta arvioida, että sairausvakuutustak- palvelujen ja lääketieteellisen kuvantamisen alu-
19309: sa ja potilaan saama korvaus voivat määräytyä il- eellisten kehittämishankkeitten tukeminen. Täl-
19310: man yhtymäkohtia todellisiin tuotantokustannuk- laisia hankkeita on jo käynnistynyt.
19311:
19312:
19313: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
19314:
19315: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
19316:
19317:
19318:
19319:
19320: 3
19321: KK 316/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerns svar
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: Tili riksdagens talman
19327:
19328: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vårdscentralerna som dem emellan. Överlapp-
19329: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningar och överkapacitet förekommer framför
19330: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- allt i fråga om de kliniska laboratoriernas verk-
19331: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- sarnhet, medicinsk avbildning, läkemedelsbe-
19332: mål SS 316/2000 rd: handling och stödtjänster, t.ex. kosthåll, kläd-
19333: vård och teknisk service. Överkapacitetsproble-
19334: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta met ökar ytterligare p.g.a. att laboratorietjänster
19335: för att utreda överlappningarna i hälso- och radiologiska tjänster tillhandahålls inom den
19336: och sjukvårdskostnaderna och därige- privata hälso- och sjukvården, vilka ersätts av
19337: nom effektivera användningen av de sjukförsäkringen och för vilka ofta de allmänna
19338: medel som anslagits för hälso- och sjuk- sjukhusens specialläkare och kemister svarar.
19339: vård? Antalet poliklinikbesök inom sjukvårdsdistri-
19340: ken och läkarbesök vid hälsovårdscentralerna
19341: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- uppgick till sammanlagt ca 17 miljoner 1998. På
19342: föra följande: bäddavde1ningarna genomfördes ca 1,2 miljoner
19343: Hälso- och sjukvården i Finland har under 1990- vårdperioder. Folkpensionsanstalten betalade er-
19344: talet utvärderats i flera finländska och internatio- sättning för 3,3 miljoner läkarbesök inom den
19345: nella utredningar. 1 dessa utredningar har det privata sektorn. Antalet vårdperioder på privata
19346: samstämmigt konstaterats att det finländska sys- sjukhus var ca 57 000.
19347: temet för hälso- och sjukvårdsservice vilar på Sjukvårdsdistriktens och hälsovårdscentraler-
19348: stadig grund och att det har bevisat att det klarat nas laboratorie- och röntgenkostnader uppgick
19349: av även den svåra ekonomiska recessionen. Till- till sammanlagt ca 2,5 rnrd. mk 1997. Samma år
19350: gången på hälso- och sjukvårdsservice och den uppgick de kostnader för privata laboratorie- och
19351: goda servicenivån är i stor utsträckning den väl- röntgenundersökningar som ersattes av sjukför-
19352: utbildade och motiverade hälso- och sjukvårds- säkringen till nästan 440 milj. mk. Folkpensions-
19353: personalens förtjänst. 1 utredningarna har även anstalten ersatte patienternas kostnader med ca
19354: brister och utvecklingsbehov lyfts fram, vilka un- 190 milj. mk. Av företaghälsovårdens drygt 170
19355: der årtiondenas lopp har uppkommit på olika ni- milj. mk. i laboratoriekostnader ersatte FP A 80
19356: våer i systemet. Sådana är t.ex. en anstaltsdomi- milj. mk. Sammanlagt uppgår laboratorie- och
19357: nerad vårdkultur, bas- och specialhälsovårdens röntgenkostnaderna till över 3 mrd. mk per år,
19358: funktion, möjligheterna att få vård och en onödig vilket är 6-7 % av de totala utgifterna för hälso-
19359: överlappning och överkapacitet i fråga om vissa och sjukvården.
19360: funktioner. Enligt en utredning som publicerades 1998
19361: De utredningsmän som var tillsatta inom ra- ökade antalet laboratorieundersökningar sjufal-
19362: men för projektet för utveckling av social- och digt från 1992 till 1995. Oberoende av den kraf-
19363: hälsovården konstaterade 1998 att det finns onö- tiga utvecklingen inom laboratorieautomatiken
19364: diga överlappningar i hälso- och sjukvårdsservi- och den elektroniska kommunikationen ökade
19365: cen såväl inom sjukvårdsdistrikten och vid hälso- också laboratoriernas antal sjufaldigt. Antalet la-
19366:
19367:
19368: 4
19369: Ministems svar KK 316/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
19370:
19371:
19372: boratorier uppgår till ca 1 500. Kapaciteten har sen att sjukförsäkringstaxan och den ersättning
19373: bedömts vara upp tili 50 % större än behovet. patienten får kan bestämmas utan något reelit
19374: Man har börjat undanröja överlappningarna samband med produktionskostnaderna. Detta har
19375: inom den kommunala laboratorieverksamheten i sin tur påståtts leda tili överpriser i fråga om un-
19376: genom att inrätta laboratorieenheter som admi- dersökningar som utfors inom den privata sek-
19377: nistreras gemensamt av sjukvårdsdistrikten och torn. Ministeriet kommer att starta en utredning
19378: kommunerna. Man har goda erfarenheter av så- om justering av sjukforsäkringstaxoma senast i
19379: dana i bl.a. Tammerfors, Jyväskylä, Lahtis och det skede då arbetsgruppen för revidering av no-
19380: Uleåborg. Laboratoriecentralen i Tammerfors, menklaturen inom laboratorieverksamheten av-
19381: Tampereen laboratoriokeskus, är ett affårsverk slutat sitt arbete.
19382: som drivs av samkommunen för Birkalands sjuk- Laboratorie- och röntgenenheterna inom den
19383: vårdsdistrikt. offentliga sektorn säljer i mycket liten utsträck-
19384: Efter den ändring av förordningen om klient- ning tjänster tili utomstående. FPA:s ersättnings-
19385: avgifter inom social- och hälsovården som ge- taxa överstiger prisnivån i fråga om de alimänna
19386: nomfördes 1998 kan hälsovårdscentraler och sjukhusens laboratorietjänster mer än trefaldigt,
19387: sjukhus sälja laboratorie- och röntgentjänster tili vilket sänker kostnaderna för kunderna och bibe-
19388: självkostnadspris också tili patienter som remit- håller efterfrågan.
19389: terats av privatläkare. Även om avgifterna inte En åtgärd inom ramen för social- och hälso-
19390: berättigar tili ersättning från FPA, så är tjänster- vårdsministeriets projekt Hälso- och sjukvård för
19391: na mera förmånliga för patienterna än inom den 2000-talet är att komma tili rätta med de onödiga
19392: privata sektorn efter ersättning från FP A. När överlappningarna inom den kommunala hälso-
19393: prisjämförelser görs bör det också beaktas att de vården. Slutrapporterna för projektet fårdigstälis
19394: faktiska kostnaderna för laboratorieanalyser kan före utgången av 2001. 1 det av statsrådet god-
19395: minskas märkbart med hjälp av automatik och kända mål- och verksamhetsprogrammet för so-
19396: stora serier då det gäller undersökningar som kan cial- och hälsovården 2000-2003 är en av de re-
19397: automatiseras. 1 och med att kostnaderna för ana- kommenderade åtgärderna att understöda regio-
19398: lyserna minskar kan provtagningskostnadema ut- nala utvecklingsprojekt som gälier laboratorie-
19399: göra största delen av kostnaderna för undersök- tjänster och medicinsk avbildning. Sådana pro-
19400: ningarna. På basis av detta kan man dra slutsat- jekt har redan inletts.
19401:
19402:
19403: Helsingfors den 25 april 2000
19404:
19405: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: 5
19411: KK 317/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19412:
19413:
19414:
19415:
19416: KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2000 vp
19417:
19418: Yliopistojen perusrahoituksen korjaaminen
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Eduskunnan puhemiehelle
19424:
19425: Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on to- sivät lisävelvoitteita supistuneilla perusvoima va-
19426: dennut yliopistojen perusrahoitustilanteen kestä- roilla. Rehtorien neuvosto on jopa pelotellut ope-
19427: mättömäksi. Rehtorien neuvoston mukaan bud- tuksen ja opiskelijoiden sisäänottojen supistami-
19428: jettikehys ja yliopistojen alustavat vuoden 2001 sella sekä muilla toiminnan rajoituksilla.
19429: tulossopimukset eivät vastaa yliopistojen resurs- Yliopistojen perusrahoitus ja opiskelijamää-
19430: sitarvetta. Resurssitarve perustuu yliopistojen rien kasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana
19431: määrällisten ja laadullisten koulutustavoitteiden eivät ole vastanneet toisiaan. Suomessa koulutus-
19432: saavuttamiseen. menot yliopistosektorilla opiskelijaa kohden ovat
19433: Yliopistot antavat korkeinta opetusta ja teke- selvästi OECD:nkeskitasoa pienemmät.
19434: vät perustutkimusta. Suomen tulevaisuus perus-
19435: tuu innovaatiotoimintaan sekä yliopistoissa suo- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19436: ritettavaan osaamisen ja tutkimuksen edistämi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19437: seen. Yliopistojen perusrahoitukseen kohdistu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19438: neet leikkaukset 1990-luvulla ovat vaikuttaneet vaksi seuraavan kysymyksen:
19439: erityisen ankarasti perusopetukseen.
19440: Yliopistojen rehtorit ovat ilmaisseet, etteivät Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä korja-
19441: he näe mahdolliseksi hyväksyä nyt ehdotettuja takseen yliopistojen perusrahoituksen
19442: vuoden 2001 tulossopimuksia, sillä ne merkitsi- vastaamaan kasvaneita määrällisiä ja
19443: laadullisia koulutustavoitteita?
19444:
19445:
19446: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
19447:
19448: Leena-Kaisa Harkimo /kok
19449:
19450:
19451:
19452:
19453: Versio 2.0
19454: KK 317/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerin vastaus
19455:
19456:
19457:
19458:
19459: Eduskunnan puhemiehelle
19460:
19461: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Hallitusohjelmassa ja opetusministeriön hal-
19462: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- linnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitet-
19463: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
19464: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- vuosille 1999-2004 asetettiin tavoitteeksi yli-
19465: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen opistojen perusrahoituksen kehityksen turvaami-
19466: KK 317/2000 vp: nen edelleen lainsäädännöllä. Opetusministeriös-
19467: sä on valmisteltu esitystä laiksi korkeakoululai-
19468: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä korja- toksen kehittämisestä annetun lain muuttamises-
19469: takseen yliopistojen perusrahoituksen ta. Esityksessä pyritään turvamaan yliopistojen
19470: vastaamaan kasvaneita määrällisiä ja toimintamenojen reaalitaso ja ottamaan huo-
19471: laadullisia koulutustavoitteita? mioon toiminnassa tapahtuvat muutokset. Esitys
19472: liittyy vuoden 2001 valtion talousarvioesityk-
19473: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seenjaon tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydes-
19474: ti seuraavaa: sä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä
19475: Yliopistojen reaalimäärärahat ovat laskeneet tammikuuta 2001. Tämän lisäksi olisi tiukasta fi-
19476: vuosina 1991-1998 uusia opiskelijoita kohden nanssipolitiikasta huolimatta pystyttävä asteit-
19477: 12 prosenttia ja maisterin ja tohtorin tutkintojen tain poistamaan myös yliopistojen perusrahoi-
19478: yhteismäärää kohden 28 prosenttia. Rahoituksen tuksen jälkeenjääneisyyttä.
19479: jälkeenjääneisyys on heijastunut erityisesti kou- Hallitusohjelman peruslinjauksissa todetaan,
19480: lutukseen, koska siihen ei ole juuri saatavissa että Suomen menestyminen perustuu korkeata-
19481: budjettirahoituksen ulkopuolista rahoitusta. Täl- soiseen koulutukseen ja tutkimukseen, innovatii-
19482: lä hetkellä yliopistot ovat eri asemassa suhteessa viseen osaamiseen sekä modernin teknologian
19483: muihin koulutusasteisiin, joiden osalta hallitus hyödyntämiseen. Innovaatiojärjestelmän toimin-
19484: on jo päättänyt palauttaa valtionosuuksien yksik- takyvyn parantamiseksi hallituksessa valmisteil-
19485: köhinnat vuoteen 2003 menennessä lamaa edel- la olevaan tulevaisuuspakettiin on tarkoitus sisäl-
19486: tävälle tasolle. lyttää useita yliopistojen perusrahoitusta ja muu-
19487: ta kehittämistä tukevia elementtejä.
19488:
19489:
19490: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2000
19491:
19492: Opetusministeri Maija Rask
19493:
19494:
19495:
19496:
19497: 2
19498: Ministems svar KK 317/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
19499:
19500:
19501:
19502:
19503: Tili riksdagens talman
19504:
19505: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nisteriets förvaltningsområde och av forskning-
19506: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av en vid universiteten för 1999-2004 anges målet
19507: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot att utvecklingen av basfinansieringen tili univer-
19508: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade siteten fortfarande skall säkerställas genom lag-
19509: skriftliga spörsmål SS 317/2000 rd: stiftning. På undervisningsministeriet har man
19510: berett en proposition med förslag tilllag om änd-
19511: Vad avser statsrådet göra för att rätta ring av lagen om utveckling av högskoleväsen-
19512: till universitetens basfinansiering så att det. Syftet med propositionen är att trygga realni-
19513: den motsvarar de växande kvantitativa vån på universitetens omkostnader och beakta de
19514: och kvalitativa utbildningsmålen? ändringar som skett i verksamheten. Propositio-
19515: nen anknyter till budgetpropositionen för 2001
19516: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- och avses bli behandlad i samband med den. La-
19517: föra fö1jande: gen avses träda i kraft den 1 januari 2001. Utöver
19518: Universitetens realans1ag har under 1991-1998 detta borde man trots den strama finansieringspo-
19519: sjunkit med 12 procent per nya studerande och litiken gradvis kunna avhjälpa också eftersläp-
19520: med 28 procent per det totala antalet magister- ningen i universitetens basfinansiering.
19521: och doktorsexamina. Eftersläpningen i finansie- 1 de grundläggande målsättningarna i reger-
19522: ringen har haft återverkningar speciellt på utbild- ingsprogrammet konstateras att Finlands fram-
19523: ningen, eftersom det inte finns just någon annan gång är beroende av utbildning och forskning på
19524: finansiering än budgetfinansiering för den. För hög nivå, innovativt kunnade samt förmåga att
19525: närvarande är universiteten i en annan ställning utnyttja modern teknologi. Det framtidspaket
19526: än de andra utbildningsstadiema. 1 fråga om som är under beredning i regeringen och vars syf-
19527: dessa har regeringen redan beslutat att före 2003 te är att förbättra innovationssystemets funk-
19528: återställa priserna per enhet för statsandelarna tili tionsförmåga är tänkt att innehålla flera element
19529: den nivå som rådde före den ekonomiska krisen. som stöder basfinansieringen och annan utveck-
19530: 1 regeringsprogrammet och i planen för ut- ling av universiteten.
19531: veckling av utbildningen inom undervisningsmi-
19532:
19533:
19534:
19535: Helsingfors den 18 april 2000
19536:
19537: Undervisningsminister Maija Rask
19538:
19539:
19540:
19541:
19542: 3
19543: KK 318/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
19544:
19545:
19546:
19547:
19548: KIRJALLINEN KYSYMYS 318/2000 vp
19549:
19550: Perhepäivähoidon hoitokulukorvauksen säätä-
19551: minen verovapaaksi tuloksi
19552:
19553:
19554:
19555:
19556: Eduskunnan puhemiehelle
19557:
19558: Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan pal- dettavien lasten lukumäärästä riippuen. Pienitu-
19559: kan lisäksi hoitokulukorvausta hoidosta aiheutu- loiselle ammattiryhmälle tällä on merkitystä.
19560: neista välittömistä kustannuksista. Korvaus on Valtiontalouden kannalta merkitys on vähäinen.
19561: määrältään Suomen Kuntaliiton vuosittain anta- Ns. kolmiperhehoidossa- joka on myös kun-
19562: man suosituksen mukainen. nallista päivähoitotoimintaa-täsmälleen perhe-
19563: Hoitokulukorvausta maksetaan niiltä päiviltä, päivähoitoon rinnastuvissa tapauksissa lasten
19564: joina lapsi on hoidossa. Kokopäivähoidossa ole- vanhemmille maksettavia hoitokulukorvauksia ei
19565: valle lapselle tarjotaan kolme ateriaa, osapäivä- myöskään ole säädetty verovapaiksi, mutta nii-
19566: hoidossa kaksi ateriaa päivittäin. Korvaus kattaa den suhteen menetellään aivan kuin ne olisivat
19567: ruokamenojen lisäksi muut hoitoon liittyvät ta- verovapaita.
19568: vanomaiset kustannukset, kuten askartelutarvik- Yksityisen perhepäivähoitajan hoitokulukor-
19569: keet sekä sähkön, veden ja puhelimen käytön. vausta vastaavaa etuutta ei lueta verotettavaksi
19570: Vaikka hoitokulukorvauksesta ei toimiteta en- tuloksi, vaan palkkaukseksi katsotaan vanhem-
19571: nakonpidätystä, koska kyseessä on ennakkope- pien maksamasta hoitomaksusta ainoastaan hoi-
19572: rintälain 8 §:ssä tarkoitettu palkansaajalle työn tokuluilla alennettu määrä.
19573: suorittamisesta aiheutuvien kustannusten kor- Edellä olevan perusteella on selvää, että kun-
19574: vauksena maksettu hyvitys, niin korvausta ei ole nalliset perhepäivähoitajat ovat eriarvoisessa
19575: säädetty verovapaaksi tuloksi, vaan se lisätään asemassa muihin samaa työtä tekeviin verrattu-
19576: lopullisessa verotuksessa perhepäivähoitajan ve- na, ja siksi hoitokulukorvaus tulisi säätää verova-
19577: ronalaisiin tuloihin. Samalla tuloista myönne- paaksi.
19578: tään suosituksen mukaisen hoitokulukorvauksen Perhepäivähoidon hoitokulukorvauksen säätä-
19579: suuruinen tulonhankkimisvähennys. minen verovapaaksi selkeyttää perhepäivähoita-
19580: Tämä monimutkainenjärjestely aiheuttaa kun- jien verotusta ja saattaa heidät yhdenvertaiseen
19581: nallisille perhepäivähoitajille ongelmia. asemaan muiden verovelvollisten kanssa.
19582: Hoitokulukorvauksen perusongelma on se,
19583: että lopullisessa verotuksessa hoitokulukorvauk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19584: sen suuruinen vähennys "syö" tulonhankkimisvä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
19585: hennyksen, jonka kunnallinen perhepäivähoitaja vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19586: muutoin saisi. Tämä kiristää perhepäivähoitajan tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19587: verotusta usealla sadalla markalla vuodessa hoi-
19588:
19589:
19590:
19591:
19592: Versio 2.0
19593: KK 318/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
19594:
19595:
19596: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jien verotus saatetaan yhdenvertaiseen
19597: jotta kunnallisille perhepäivähoitajille asemaan muiden verovelvollisten kans-
19598: maksettava hoitokulukorvaus sääde- sa?
19599: tään verovapaaksi ja perhepäivähoito-
19600:
19601:
19602: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
19603:
19604: Pirkko Peltomo /sd Matti Saarinen /sd
19605: Jussi Ranta /sd Reijo Laitinen /sd
19606: Ulla Anttila /vihr Kari Uotila /vas
19607: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Jorma Vokkolainen /vas
19608: Virpa Puisto /sd Lauri Kähkönen /sd
19609:
19610:
19611:
19612:
19613: 2
19614: Ministerin vastaus KK 318/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
19615:
19616:
19617:
19618:
19619: Eduskunnan puhemiehelle
19620:
19621: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- hankkimismenoina vähennettävissä. Käytäntö
19622: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- saattaa pinnalta katsoen vaikuttaa tarpeettoman
19623: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen byrokraattiselta ja verotusta turhaan monimut-
19624: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon kaistavalta. Tosiasiassa käytäntö turvaa verovel-
19625: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vollisten tasapuolisen kohtelun. Tämä johtuu tu-
19626: KK 318/2000 vp: lonhankkimisvähennyksestä, joka myönnetään
19627: kaikille palkkatuloa saaville automaattisesti mut-
19628: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, ta jonka tarkoituksena on kattaa vähennyksen
19629: jotta kunnallisille perhepäivähoitajille enimmäismäärään eli 2 100 markkaan saakka tu-
19630: maksettava hoitokulukorvaus sääde- lon hankkimisesta aiheutuneita menoja. Jos kulu-
19631: tään verovapaaksi ja perhepäivähoita- korvaukset eivät olisi mukana veronalaisessa
19632: jien verotus saatetaan yhdenvertaiseen bruttotulossa, tulonhankkimisvähennyksen tar-
19633: asemaan muiden verovelvollisten kans- koitus ei tällaisten korvausten saajilla toteutuisi,
19634: sa? vaan se myönnettäisiin tavallaan turhaan. Tämä
19635: merkitsisi sitä, että kulukorvausten saajat olisi-
19636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vat paremmassa asemassa kuin sellaiset palkan-
19637: ti seuraavaa: saajat, jotka vastaavat tulonhankkimiskuluista
19638: Perhepäivähoitajien kulukorvausten verokohte- itse ja vähentävät ne vasta lopullisessa verotuk-
19639: lussa on jo 1980-luvun alussa omaksuttu käytän- sessa. Tämän vuoksi hallituksen tarkoituksena ei
19640: tö, jossa kulukorvaukset ovat palkan tavoin ve- ole ryhtyä toimiin sovelletun käytännön muutta-
19641: ronalaisia mutta lopullisessa verotuksessa tulon- miseksi.
19642:
19643:
19644:
19645: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
19646:
19647: Ministeri Suvi-Anne Siimes
19648:
19649:
19650:
19651:
19652: 3
19653: KK 318/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym. Ministems svar
19654:
19655:
19656:
19657:
19658: Tili riksdagens talman
19659:
19660: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ter för inkomstens förvärvande. Denna praxis kan
19661: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- på ytan verka onödigt byråkratisk och som ett
19662: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk- förfarande som i onödan gör beskattningen mera
19663: ko Peltomo /sd m.fl. undertecknade skriftliga invecklad. 1 själva verket säkerställer praxisen
19664: spörsmål SS 318/2000 rd: dock en jämlik behandling av de skattskyldiga.
19665: Detta beror på det avdrag för inkomstens förvär-
19666: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta vande som automatiskt beviljas alla med lönein-
19667: för att den vårdkostnadsersättning som komster och som syftar tili att täcka utgifter för
19668: betalas tili kommunala familjedagvår- inkomstens förvärvande upp tili avdragets maxi-
19669: dare skall göras skattefri och familj'e- mibelopp, dvs. 2 100 mk. Om kostnadsersätt-
19670: dagvårdarna vad beskattningen beträf- ningama inte tas med i den skattepliktiga brutto-
19671: far försättas i en jämlik ställning till- inkomsten skulle avsikten med avdraget för in-
19672: sammans med andra skatts!..yldiga? komstens förvärvande inte uppnås när det gäller
19673: sådana som får dylika ersättningar, utan det sku1-
19674: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- le på sätt och vis beviljas i onödan. Detta skulle
19675: föra följande: innebära att de som får kostnadsersättningar
19676: När det gäller den skattemässiga behandlingen av skulle befinna sig i en bättre ställning än sådana
19677: familjedagvårdamas kostnadsersättningar an- löntagare som själva svarar för kostnadema för
19678: togs redan i början av 1980-talet en praxis som inkomstens förvärvande och drar av dem först i
19679: innebär att kostnadsersättningar på samma sätt den slutliga beskattningen. Av denna orsak har
19680: som lön är skattepliktiga inkomster, men att de i regeringen inte för avsikt att vidta åtgärder för att
19681: den slutliga beskattningen kan dras av som utgif- ändra den tillämpade praxisen.
19682:
19683:
19684:
19685: Helsingfors den 26 april 2000
19686:
19687: Minister Suvi-Anne Siimes
19688:
19689:
19690:
19691:
19692: 4
19693: KK 319/2000 vp- Esa Lahtela /sd
19694:
19695:
19696:
19697:
19698: KIRJALLINEN KYSYMYS 319/2000 vp
19699:
19700: Valtion arava- ja korkotukilainavaltuuksien li-
19701: sääminen Pohjois-Karjalaan
19702:
19703:
19704:
19705:
19706: Eduskunnan puhemiehelle
19707:
19708: Valtion asuntorahasto on 14.3.2000 päättänyt tä- Valtion asuntorahaston tulee olla myös varo-
19709: män vuoden arava- ja korkotukilainavaltuuksis- jenjaossaan tasapuolinen ja ottaa päätöksissään
19710: ta. Valtakunnan tasolla määrärahat ovat valtion huomioon sosiaalinen sekä aluepoliittinenkin nä-
19711: talousarvion mukaan viime vuoden tasolla eli kökulma. Edellä mainittu ratkaisu ei näitä tun-
19712: 7 miljardia markkaa, josta nyt on jaossa 6,18 mil- nusmerkkejä täytä.
19713: jardia markkaa. Lainavaltuuksista esitetään kas- Jotta myös itäisessä Suomessa asuntorakenta-
19714: vukeskuksiin lähes 80% ja vähintään puolet aloi- minen ja peruskorjaukset saataisiin liikkeelle,
19715: tettavista asunnoista pääkaupunkiseudun ja sen niin jakamattoman, lähes miljardin markan mää-
19716: kehysalueen kuntiin. Asuntorahaston päätös ro- rärahan osalta asuntorahaston tulee ensi tilassa
19717: mahduttaa Pohjois-Karjalaan suunnatun arava- ja kohdentaa riittävä määrä arava- ja korkotukilai-
19718: korkotukien määrän. Joensuun seudulla rahoitus navaltuuksia Pohjois-Karjalan asuntorakenta-
19719: putoaa kolmannekseen edellisvuoteen verrattu- mishankkeiden tukemiseen.
19720: na. Monissa maakunnan kunnissa myöntämisval-
19721: tuutta ei ole ollenkaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19722: Asuntorahaston varojen kohdentamisen perus- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19723: teena on ollut vaikea asuntotilanne suurissa kas- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19724: vukeskuksissa. Vaikka asuntotilanne onkin vai- vaksi seuraavan kysymyksen:
19725: kea monissa paikoissa suuren muuttovoiton
19726: vuoksi, asuntorahaston ei pidä päätöksenteos- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19727: saan unohtaa myöskään sitä, että Pohjois-Karja- tyä, että Valtion asuntorahaston jaka-
19728: lassakin on asuntorakentamisen rahoitustarve ta- mattomista asuntorakentamiseen tarkoi-
19729: louden elpymisen myötä kasvanut ja uusia hake- tetuista varoista tullaan osoittamaan
19730: muksia on jätetty suuri määrä. Nyt tehty päätös tarvetta vastaava määrä Pohjois-Karja-
19731: onkin siinä suhteessa aluekehityksen osalta huo- lan maakunnan arava- ja korkotukilai-
19732: no ja saattaa jättää monta omakoti-, vuokra-asun- navaltuuksien myöntämiseen?
19733: to- ja perusparannushanketta toteuttamatta.
19734:
19735:
19736: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
19737:
19738: Esa Lahtela /sd
19739:
19740:
19741:
19742: Versio 2.0
19743: KK 319/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
19744:
19745:
19746:
19747:
19748: Eduskunnan puhemiehelle
19749:
19750: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- taan vain niille alueille, joilla on kohtuuhintais-
19751: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ten asuntojen tarvetta ja kysyntää ottaen huo-
19752: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mioon alueen tuleva väestönkehitys sekä vapaa-
19753: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd rahoitteisten asuntojen hinta- ja vuokrataso. Vä-
19754: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hintään puolet arava- ja korkotukilainoilla raken-
19755: 319/2000 vp: nettavista uusista asunnoista osoitetaan talousar-
19756: viossa edellytetysti pääkaupunkiseudulle ja sen
19757: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kehyskuntiin. Uustuotantoa painotetaan enem-
19758: tyä, että Valtion asuntorahaston jaka- män kuin perusparannusta niillä kasvualueilla,
19759: mattomista asuntorakentamiseen tarkoi- joilla asuntojen tarjonta ei vastaa lisääntynyttä
19760: tetuista varoista tullaan osoittamaan kysyntää.
19761: tarvetta vastaava määrä Pohjois-Karja- Valtion asuntorahasto toteutti 14.3.2000 kun-
19762: lan maakunnan arava- ja korkotukilai- nittaisen lainajaon käyttösuunnitelmassa edelly-
19763: navaltuuksien myöntämiseen? tettyjen perusteiden nojalla. Lainajaossa kunnit-
19764: taisista arava- ja korkotukilainojen myöntämis-
19765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja hyväksymisvaltuusosoituksista lähes 80 %
19766: ti seuraavaa: (vuonna 1999 noin 75 %) kohdistettiin suurim-
19767: Hallitusohjelman mukaan kestävällä asuntopoli- piin kasvukeskuksiin, joita ovat pääkaupunkiseu-
19768: tiikalla edistetään toimivia ja hintavakaita asun- tu kehyskuntineen sekä Turun, Tampereen, Jy-
19769: to- ja rakennusmarkkinoi ta. Uusien asuntojen ko- väskylän, Kuopion ja Oulun seudut. Valtuusosoi-
19770: konaistuotannon tulee vastata tarvetta pitkällä ai- tuksista noin 87 % kohdennettiin 30:een eniten
19771: kavälillä. valtuuksia saavaan (seutu)kuntaan. Pääkaupun-
19772: Vuoden 2000 talousarviossa on aravalainoja kiseudun osuus koko maasta on 44 %. Pääkau-
19773: varten osoitettu 4,4 miljardin markan suuruinen punkiseudulla tontti- ja hintaongelmat saattavat
19774: myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolainoja var- hidastaa hankkeiden liikkeellelähtöä.
19775: ten 2,6 miljardin markan suuruinen hyväksymis- Lainoitusvaltuusosoitusten alueittaisessa ja
19776: valtuus. Valtioneuvosto on 2.3.2000 vahvistanut kuntakohtaisessa kohdentamisessa on otettu huo-
19777: käyttösuunnitelman, jossa päätettiin näiden yh- mioon erilaiset asuntomarkkinat, työssäkäynti-
19778: teensä 7 miljardin markan suuruisten lainoitus- alueet sekä uusien asuntojen ja perusparantami-
19779: valtuuksien alueellisista ja muista käyttöperus- sen tarve. Asuntomarkkinoita on arvioitu muun
19780: teista vuodeksi 2000. Käyttösuunnitelman mu- muassa vanhojen asuntojen hintatason, tyhjien
19781: kaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uuslai- aravavuokra-asuntojen ja aiemmin osoitettujen
19782: noitusta lisätään väestöltään voimakkaasti kasva- valtuuksien käyttöasteen sekä hankkeiden käyn-
19783: villa kaupunkiseuduilla siten, että väestönkas- nistymisedellytysten perusteella. Myös mahdol-
19784: vun ohella otetaan aiempaa paremmin huomioon liset aravalainojen maksuhäiriöt ja asuntolainoi-
19785: myös muut asuntomarkkinatekijät tukseen liittyvät riskit on otettu huomioon. Asun-
19786: Asuntojen kysynnän alueellisten erojen vuok- tojen tarpeen arvioinnin perusteena on käytetty
19787: si hallitus on talousarvion mukaisesti edellyttä- erityisesti vuokra-asuntoa hakevien määrää. Kas-
19788: nyt, että valtion tukea uustuotantoon kohdenne- vukeskusten ulkopuolisten kuntien valtuuksien
19789: (20 % koko maasta) jaossa on lähdetty erityis-
19790:
19791: 2
19792: Ministerin vastaus KK 319/2000 vp- Esa Lahtela /sd
19793:
19794:
19795: kohteiden, kuten palvelutalojen, opiskelija-asun- vista. Vain joka viides arava-asunnon hakija sai
19796: tojen ja lähiöprojektien perusparannuskohtei- asunnon. Tyhjiä aravavuokra-asuntoja ei ole.
19797: den, ensisijaisuudesta. Asunnottomia pääkaupunkiseudulla on noin
19798: Valtion asuntorahaston lainajaossa vuonna 5 000.
19799: 2000 on Joensuun 8 kuntaa käsittävääri kuntaryh- On myös huomattava, että asuntojen hinta- ja
19800: mään (JYTY -kunnat) kohdistettu valtuusosoitus vuokratasojen erot maan eri osien välillä ovat
19801: 26 269 000 markkaa. Vuoden 1999 valtuusosoi- kasvaneet. Alueille, joilla arava- ja korkotukilai-
19802: tus oli 51 356 000 markkaa. Vuoden 2000 laina- noitetun uustuotannon hintataso olennaisesti ylit-
19803: jaossa on kuitenkin otettu huomioon myös se, tää alueen asuntomarkkinoilla vallitsevan hinta-
19804: että vuoden 1999 valtuusosoituksen puitteissa tason ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrata-
19805: Joensuun kaupungin puoltamista lainavarauksis- son, lainoitetaan asuntoja vain erityisen paina-
19806: ta ei sitovaa kohdekohtaista lainapäätöstä ole tä- vasta syystä.
19807: hän mennessä tehty 3 hankkeesta, jotka sitovat Monissa JYTY -kunnissa asunto-osakkeiden
19808: lainavarauksia yhteensä 14 650 000 markkaa. hintataso jää tehtyjen kauppojen perusteella alle
19809: Joensuun seudun asuntomarkkinoiden kehitys 4 000 markkaan1m2 . Riski asuntojen jäämisestä
19810: on selvästi maltillisempaa kuin valtakunnallisis- tyhjilleen kasvaa sitä enemmän, mitä selvemmin
19811: sa kasvukeskuksissa: väestömäärä Joensuun kau- asuntojen markkinahintataso alittaa uustuotan-
19812: pungissa on nousussa, mutta ympäröivissä non hintatason.
19813: JYTY -kunnissa laskussa. Tarkasteltaessa koko Asunto- ja sosiaalipolitiikan lähestymista-
19814: Pohjois-Karjalaa väestökato on vielä suurempi. paan kuuluu, että kansalaisia tuetaan heidän
19815: Vuokra-asuntoa hakeneiden määrä Joensuussa omien olosuhteittensa perusteella. Asunnonhaki-
19816: on laskussa, samoin muissa JYTY -kunnissa. Ha- joiden tasa-arvon kannalta tavoitteena ovat si-
19817: kijoista erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa j aintipaikkakunnasta riippumattomat yhtäläiset
19818: oli Joensuussa 15,4 %, muissa JYTY-kunnissa mahdollisuudet valtion tukemaan asuntokan-
19819: keskimäärin vain 7,2 %. taan. Lainoituksen alueellisella kohdentamisella
19820: Tyhjien aravavuokra-asuntojen osuus kannas- hallitus on pyrkinyt poistamaan epätasa-arvoa eri
19821: ta on Joensuun kaupungissa 0,5 %ja määrä on alueilla asuvien kansalaisten kesken suuntaamai-
19822: kasvanut (vähintään 2 kk tyhjillään oli 25 asun- la tuotantoa seuduille, joilla alueen väestönkehi-
19823: toa vuonna 1999, kun luku vuonna 1998 oli vielä tys huomioon ottaen on vuokra- ja asumisoikeus-
19824: 16). Ympäröivissä JYTY-kunnissa tyhjiä arava- asunnoille suurin tarve ja kysyntä, joilla ei ole
19825: vuokra-asuntoja on keskimäärin jopa 3,2 % kan- pysyvästi tyhjillään olevia valtion lainoittamia
19826: nasta, kun valtakunnallinen keskiarvo on 1,0 %. tai korkotukemia vuokra-asuntoja ja joilla asun-
19827: Asunnottomien määrä Joensuun kaupungissa on tojen voidaan arvioida säilyvän käytössä myös
19828: voimakkaassa laskussa (asunnottomia 146 vuon- pitkään tulevaisuudessa.
19829: na 1998 ja 80 vuonna 1999). Asuntomarkkinoi- Hallitus seuraa jatkuvasti asuntorakentamisen
19830: deosa luonteen perusteella Joensuun seutu ei ja -rahoituksen kehittymistä tietoisena asunto-
19831: kuulu asuntomäärärahojenjaossa erikseen nimet- sektorin sekä eri alueiden työllisyyden ja elinkei-
19832: tyihin kasvukeskuksiin. noelämän kiinteästä vuorovaikutuksesta. Alueit-
19833: Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntoa hake- taisen asuntomarkkina-analyysin hyväksikäyttöä
19834: neiden määrä on noin 44 000. Hakijoista erittäin tuen kohdentamisessa on tarkoitus edelleen lisä-
19835: kiireellisten osuus on yli 40 %, mikä vastaa tä.
19836: 70 %:a koko maan kiireellisesti asuntoa tarvitse-
19837:
19838:
19839:
19840: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
19841:
19842: Ministeri Suvi-Anne Siimes
19843:
19844: 3
19845: KK 319/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerns svar
19846:
19847:
19848:
19849:
19850: Tili riksdagens talman
19851:
19852: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger folkningsutvecklingen samt pris- och hyresnivån
19853: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- på fritt finansierade bostäder. Minst hälften av de
19854: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa nya bostäder som finansieras med arava- och rän-
19855: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS testödslån förutsätts enligt budgeten bli byggda i
19856: 319/2000 rd: huvudstadsregionen och kranskommunerna. Ny-
19857: produktion viktas kraftigare än ombyggnads-
19858: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta verksamhet i tillväxtornråden där utbudet på bo-
19859: för att anvisa ett mot behovet svarande städer inte motsvarar den ökade efterfrågan.
19860: belopp av Statens bostadsfonds outdela- Statens bostadsfond fördelade 14.3.2000 lå-
19861: de bostadsbyggnadsmedel för beviljan- nen mellan kommunerna enligt de i dispositions-
19862: de av fullmakter för arava- och ränte- planen angivna grunderna. Vid fördelningen an-
19863: stödslån inom landskapet Norra Kare- visades närmare 80 % ( 1999 cirka 75 %) av be-
19864: len? villningsfullmakterna och fullmakterna att god-
19865: känna räntestödslån till de största tillväxtcentra
19866: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dvs. huvudstadsregionen med kranskommune;
19867: föra följande: samt till Åbo-, Tammerfors-, Jyväskylä-, Kuo-
19868: Enligt regeringsprogrammet skall en fungerande pio- och Uleåborgsregionen. Cirka 87 % av full-
19869: och prismässigt stabil bostads- och byggmark- makterna anvisades de 30 ekonomiska regioner
19870: nad främjas genom en hållbar bostadspolitik. To- som fick de största fullmakterna. Huvudstadsre-
19871: talproduktionen av nya bostäder skall på lång sikt gionens andel av hela landets fullmakter är 44 %.
19872: motsvara behovet. De inom huvudstadsregionen förekommande
19873: I statsbudgeten för 2000 har för aravalån anvi- tomt- och prisproblemen kan bromsa inledandet
19874: sats en bevillningsfullmakt för 4,4 miljarder av byggprojekten.
19875: mark och en fullmakt att godkänna räntestödslån Vid fördelningen av lånefullmakterna mellan
19876: för 2,6 miljarder mark. Statsrådet fastställde regionerna och kommunerna har beaktats skillna-
19877: 2.3.2000 en dispositionsplan med regionala och derna mellan olika bostadsmarknader och pend-
19878: övriga grunder för sammanlagt 7 miljarder marks lingsregioner samt behovet av nyproduktion och
19879: lånefullmakter år 2000. Enligt dispositionspla- ombyggnad av bostäder. Bostadsmarknaden har
19880: nen skall långivningen till nyproduktion av hy- bedömts bl.a. utgående från prisnivån på gamla
19881: resbostäder och bostadsrättsbostäder ökas i starkt bostäder, antalet tomma aravahyresbostäder och i
19882: expanderande urbana regioner, med beaktande viiken utsträckning tidigare beviljade fullmakter
19883: inte bara av befolkningsökningen utan också av nyttjats samt förutsättningarna för inledande av
19884: andra faktorer på bostadsmarknaden. projekt. Eventuella betalningsstömingar i sam-
19885: På grund av de regionala skillnaderna i efter- band med aravalån har beaktats och likaså de kre-
19886: frågan på bostäder har regeringen i enlighet med ditrisker som är förenade med bostadslån. Som
19887: statsbudgeten förutsatt att statsstöd för nypro- en grund för bedömning av bostadsbehovet har
19888: duktion riktas endast till ornråden där det finns använts antalet ansökningar om hyresbostäder.
19889: behov av och efterfrågan på bostäder till skäligt Vid fördelningen av fullmakter mellan kommu-
19890: pris, med beaktande av den prognostiserade be- nerna utanför tillväxtcentra (20% av hela landet)
19891: har speciella objekt prioriterats, till exempel ser-
19892:
19893: 4
19894: Ministerns svar KK 319/2000 vp- Esa Lahtela /sd
19895:
19896:
19897: vicehus, studiebostäder och projektartad om- Några tomma aravahyresbostäder finns inte. An-
19898: byggnad i förorter. talet bostadslösa i huvudstadsregionen uppgår till
19899: Vid Statens bostadsfonds lånefördelning 2000 cirka 5 000.
19900: anvisades Joensuu-kommungruppens 8 kommu- Det bör även noteras att skillnaderna i bostä-
19901: ner (JYTY -kommunerna) lånefullmakter för dernas pris- och hyresnivåer har ökat mellan de
19902: 26 269 000 mark. År 1999 anvisades fullmakter olika delarna av landet. På områden där prisni-
19903: för 51 356 000 mark. Vid lånefördelningen för vån på nyproducerade bostäder med arava- och
19904: 2000 beaktades emellertid också den omständig- räntestödslån väsentligt överstiger den inom om-
19905: heten att av de lånereserveringar soni Joensuu rådets bostadsmarknad rådande prisnivån och hy-
19906: stad hade förordat inom ramen för 1999 års full- resnivån på fritt finansierade bostäder, beviljas
19907: makter saknades dittills lånebeslut i fråga om bostadslån endast av synnerligen vägande skäl.
19908: 3 projekt. Dessa binder lånereserveringar för 1 många JYTY-kommuner ligger den faktiska
19909: sammanlagt 14 650 000 mark. prisnivån på aktiebostäder under 4 000 mk!m2.
19910: Utvecklingen på Joensuuregionens bostads- Risken för att bostäder kommer att stå tomma
19911: marknad ligger klart under genomsnittet för lan- växer i proportion till hur uppenbart marknads-
19912: dets tillväxtcentra: i Joensuu stad växer folk- prisnivån underskrider nyproduktionens prisni-
19913: mängden, medan den minskar i de omgivande vå.
19914: JYTY -kommunerna. En granskning av läget i Bostads- och socialpolitiken är inriktad på att
19915: hela Norra Karelen visar en ännu större folk- medborgarna skall stödjas utgående från deras
19916: minskning. Antalet hyresbostadsansökningar är faktiska förhållanden. Med tanke på jämlikheten
19917: på nedåtgående både i Joensuu och i de övriga mellan bostadssökandena är målet att de obero-
19918: JYTY -kommunerna. 1 Joensuu var bostadsbeho- ende av viiken ort det är fråga om skall ha sam-
19919: vet akut för 15,4 % av sökandena, i de övriga ma möjligheter att nyttja det statsunderstödda bo-
19920: JYTY-kommunerna för endast 7,2 %. stadsbeståndet. Regeringen vill genom regional
19921: Av aravahyresbostäderna i Joensuu stad stod styrning av långivningen eliminera ojämlikheten
19922: 0,5 % tomma och andelen har vuxit på senaste tid mellan medborgarna inom olika områden så att
19923: ( 1999 stod 25 bostäder tomma i minst 2 måna- produktionen kanaliseras till regioner där beho-
19924: der, medan motsvarande antal 1998 var 16). 1 de vet av och efterfrågan på hyresbostäder och bo-
19925: omgivande JYTY-kommunerna står hela 3,2 % stadsrättsbostäder till följd av befolkningsut-
19926: av aravahyresbostäderna tomma. Medeltalet för vecklingen är störst, där det inte finns permanent
19927: hela landet är 1,0 %. Antalet bostadslösa i Joen- tomma statsbelånade eller räntestödda hyresbo-
19928: suu stad uppvisar en markant minskning ( 14 7 bo- städer och där man kan räkna med att bostäderna
19929: stadslösa 1998 och 80 bostadslösa 1999). Joen- är i användning långt in i framtiden.
19930: suuregionens bostadsmarknad är inte sådan att Regeringen följer bostadsbyggandets och bo-
19931: den vid fördelningen av bostadsanslagen kan stadsfinansieringens utveckling, medveten om
19932: hänföras till de särskilt uppräknade tillväxt- att det råder en signifikativ växelverkan mellan å
19933: centra. ena sidan bostadssektorn och å andra sysselsätt-
19934: 1 huvudstadsregionen har cirka 44 000 hyres- ningsläget och näringslivet på olika områden.
19935: bostadsansökningar lämnats in. Bostadsbehovet A vsikten är att regionala bostadsmarknadsanaly-
19936: är akut för över 40 % av sökandena, vilket mot- ser i större utsträckning skallläggas till grund för
19937: svarar 70% av hela landets akuta bostadsbehov. fördelningen av stöden.
19938: Endast var femte sökande kan få en aravabostad.
19939:
19940:
19941:
19942: Helsingfors den 26 april 2000
19943:
19944: Minister Suvi-Anne Siimes
19945:
19946: 5
19947: KK 320/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
19948:
19949:
19950:
19951:
19952: KIRJALLINEN KYSYMYS 320/2000 vp
19953:
19954: Turpeelle aluepolttoaineena erityisverokohtelu
19955:
19956:
19957:
19958:
19959: Eduskunnan puhemiehelle
19960:
19961: Pohjois- ja Itä-Suomessa on valtion, kuntien ja laitosten toiminta on uhattuna. Turpeen käytön
19962: yksityisten toimesta panostettu soiden kunnos- väheneminen nykyisestään merkitsee muutoin-
19963: tukseen, kone- ja laiteinvestointeihin sekä poltto- kin vaikeilla työllisyysalueilla lisääntyvää työt-
19964: laitoksiin jo vuosikymmenien ajan. Tämä kehi- tömyyttä. Nykyiset turpeen verotuskäytännöt
19965: tys on merkinnyt sekä turvetuotannossa että tur- johtavat sekä kansantalouden että erityisesti Poh-
19966: peenpoltossa nykyaikaisen teknologian käyt- jois- ja Itä-Suomessa aluetalouksien kannalta
19967: töönottoa. Aluetalouksissa energiaomavaraisuus epäedulliseen kehitykseen.
19968: on lisääntynyt. Samanaikaisesti turveala on vai-
19969: kuttanut merkittävästi haja-asutusalueiden työlli- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19970: syyteen. Tällä hetkellä voidaan arvioida useiden jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19971: tuhansien ihmisten hankkivan Pohjois- ja Itä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19972: Suomessa toimeentulonsa joko välittömästi tai vaksi seuraavan kysymyksen:
19973: välillisesti turvealalta.
19974: Nykyiset verotuskäytännöt ovat kuitenkin vai- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19975: keuttamassa turpeen liiketaloudellista hyödyntä- tyä, että turve saa aluepolttoaineena
19976: mistä. Turpeen käyttömäärät ovat alentuneet jopa erityisverokohtelun ja uhattuna olevat
19977: siinä määrin, että turvetta hyödyntävien poltto- työpaikat voidaan säilyttää?
19978:
19979:
19980: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
19981:
19982: Kyösti Karjula /kesk
19983:
19984:
19985:
19986:
19987: Versio 2.0
19988: KK 320/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
19989:
19990:
19991:
19992:
19993: Eduskunnan puhemiehelle
19994:
19995: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tuotanto on Suomessa vähentynyt viime vuosina
19996: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- olennaisesti, koska pohjoismaisilta markkinoilta
19997: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen on sähköä ollut saatavissa edulliseen hintaan eikä
19998: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan kotimaisia lauhdelaitoksia ole kannattanut käyt-
19999: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tää kuin lyhyitä jaksoja. Tämä tilanne voi muut-
20000: 320/2000 vp: tua nopeastikin, riippuen pohjoismaisesta vesi-
20001: voimatilanteesta ja pidemmällä aikavälillä, mi-
20002: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- käli sähkömarkkinoiden ylikapasiteetti vähenee.
20003: tyä, että turve saa aluepolttoaineena Sen sijaan kaukolämmön ja yhdistetyn sähkön ja
20004: erityisverokohtelun ja uhattuna olevat lämmön tuotannossa turpeen käyttö on laskenut
20005: työpaikat voidaan säilyttää? vain muutamalla prosentilla. Teollisuuskäytössä
20006: turpeen kulutus on lisääntynyt yli 20 prosentilla.
20007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Turpeen kokonaiskulutus näyttäisi kuitenkin ale-
20008: ti seuraavaa: nevanjonkin verran myös viime vuonna.
20009: Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen Vuoden 1997 alussa energiaverojärjestelmää
20010: on hallituksen energiastrategian yhtenä keskeise- muutettiin siten, että sähkön energialähteiden ve-
20011: nä päämääränä. Tarkoituksena on erityisesti edis- rottamisesta luovuttiin ja ryhdyttiin verottamaan
20012: tää puun käyttöä siten, että puu olisi merkittävä sähköä lopputuotteena. Samassa yhteydessä läm-
20013: polttoaine aluelämpökeskuksissa ja lämmitysvoi- möntuotannon polttoaineiden energiasisällön
20014: malaitoksissa. Lisääntynyt puunkäyttö vaikutta- mukaan määräytyvästä energiaosuudesta luovut-
20015: nee siten, että tulevaisuudessa puu korvaa fossii- tiin ja vero määrättiin yksinomaan energialäh-
20016: listen polttoaineiden lisäksi myös jossain määrin teen hiilisisällön perusteella. Tässä yhteydessä
20017: turvetta. On myös mahdollista, että turpeen käyt- turpeelle määrättiin vero, joka oli 4,2 markkaa
20018: tömäärä voi hieman nousta, koska kiinnostus ra- megawattitunnilta eli noin 116 laskentaperustei-
20019: kentaa puuta ja turvetta yhdessä käyttäviä lämpö- den mukaisesta. Tällä ratkaisulla oli tarkoitus
20020: laitoksia ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotan- turvata erityisesti turpeen kilpailuasemaa tuonti-
20021: tolaitoksia on kasvanut. Myös eduskunta on tuke- pohtoaineisiin nähden. Vuonna 1997 veroa nos-
20022: nut kyseistä hallituksen energiapoliittista linjaus- tettiin 9 markkaan megawattitunnilta.
20023: ta. Energiaturpeen kokonaiskäyttömäärien muu-
20024: Turpeen tuotanto ja käyttö on lisääntynyt Suo- toksiin ovat viime vuosina vaikuttaneet energia-
20025: messa huomattavasti kahden viimeisen vuosi- veromuutosten lisäksi monet muutkin seikat ja li-
20026: kymmenen aikana. Veroratkaisut ovat osaltaan säksi eri tavoin riippuen siitä, mitä turpeenkäyt-
20027: edistäneet tätä myönteistä kehitystä. Vuoden tösektoria (mm. lauhdesähkön tuotanto, vastapai-
20028: 1996 jälkeen energiaturpeen käyttö on kuitenkin nesähkö ja/tai lämmöntuotanto taajamissa ja
20029: laskenut erityisesti lauhdelaitoksissa tapahtuvas- teollisuudessa) tarkastellaan. Esimerkiksi turve-
20030: sa erillisessä sähköntuotannossa, jossa siitä ei lauhdesähköntuotanto on perinteisesti joutunut
20031: kanneta veroa. Niissä turpeen käyttö on vähenty- kilpailemaan sähkömarkkinoilla tuontisähkön ja
20032: nyt runsaalla kolmanneksella. Lauhdesähkön rannikon suurten kivihiilivoimalaitosten kanssa.
20033:
20034:
20035: 2
20036: Ministerin vastaus KK 320/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
20037:
20038:
20039: Voidaan arvioida, että lauhdesähkösektorilla mallinen polttoaine, niin marraskuussa 1999
20040: keskeinen turvesähkön kilpailukykyyn vaikutta- kauppa- ja teollisuusministeriö kutsui asiantunti-
20041: va tekijä on ollut, ei suinkaan energiaverotus jaryhmän selvittämään muun muassa turpeen
20042: vaan uuden sähkömarkkinalain myötä tapahtu- asemaa Suomen kasvihuonekaasutaseissa ja
20043: nut sähkömarkkinoiden avautuminen kotimaassa mahdollisuutta muuttaa turpeen kohtelua Suo-
20044: ja ulkomaille. Sähkömarkkinat ovat edelleen sel- men hiilidioksidipäästöjä laskettaessa. Työn on
20045: laisessa siirtymävaiheessa, että esim. sähköpörs- määrä valmistua toukokuun 2000 aikana. Kaup-
20046: sissä on usein tarjolla halpaa sähköä ulkomailta pa- ja teollisuusministeriö tilasi myös Energia-
20047: mm. hyvästä vesitilanteesta johtuen. Myös kivi- Ekono Oy:ltä selvityksen aiheesta "Valtion ener-
20048: hiilikäyttöisiä suuria lauhdutusvoimalaitoksia on giapolitiikka ja sen vaikutukset turveteollisuu-
20049: seisotettu viime vuosina pitkiäkin aikoja halvan teen 1990-luvulla". Tämä selvitys valmistuu
20050: tuontisähkön vuoksi. Sähkömarkkinoilla on li- maaliskuun 2000 aikana ja antanee tuntuvasti li-
20051: säksi käynnissä edelleen voimakas rakennemuu- sätietoa muun muassa arvioitaessa energiatur-
20052: tos ja toistaiseksi on myös havaittavissa halutto- peen käyttöön vaikuttaneita seikkoja ja tekijöitä.
20053: muutta investoida uuteen sähköntuotantokapasi- Lisäksi valtiovarainministeriö on tammikuussa
20054: teettiin. Markkinoille tulevien sähköerien nykyi- 2000 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
20055: nen edullisuus johtunee siis osaltaan myös siitä, selvittää ja tarkistaa nykyisen, vuoden 1997 alus-
20056: että sähköä tuotetaan jo itsensä takaisin maksa- ta voimaan tulleen energiaverolainsäädännön on-
20057: neilla tuotantolaitoksilla. gelmakohdat ja esittää tarpeelliset lainsäädäntö-
20058: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti mar- tai ohjeistusmuutokset. Työryhmän määräaika on
20059: ras-joulukuussa 1999 kaksi selvityshanketta, 15 päivänä toukokuuta 2001.
20060: joista saadaan lisätietoa ja tausta-aineistoa ar- Turpeen käyttö on koko Suomen kansantalou-
20061: vioitaessa turpeen energiakäyttöä ja sen muutok- delle ja erityisesti aluepoliittisesti erittäin tärkeä
20062: sia laajemminkin. Koska turve on kasvihuone- asia, minkä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti ener-
20063: kaasujen vähentämistavoitteen kannalta ongel- giamarkkinoiden kehitystä.
20064:
20065:
20066: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
20067:
20068: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
20069:
20070:
20071:
20072:
20073: 3
20074: KK 320/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk Ministerns svar
20075:
20076:
20077:
20078:
20079: Tili riksdagens talman
20080:
20081: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger eftersom vi har haft tillgång till billig elektricitet
20082: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- på den nordiska marknaden och det inte har lönat
20083: rådet översänt följande av riksdagsledamot sig att hålla i gång de inhemska kondenskraftver-
20084: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga ken mer än under korta perioder. Denhär situatio-
20085: spörsmål SS 320/2000 rd: nen kan ändras t.o.m. mycket snabbt beroende på
20086: situationen i Norden när det gäller vattenkraft
20087: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta och på längre sikt i och med att överkapaciteten
20088: för att torven i egenskap av regionalt på marknaden minskar. Däremot har använd-
20089: bränsle skall få en särskild skattemäs- ningen av torv vid produktionen av fjärrvärme
20090: sig behandling och för att de hotade ar- och kombinerad el och värme minskat endast
20091: betsplatserna skall kunna bibehållas? med några procent. lnom industrin har torvför-
20092: brukningen ökat med över 20 procent. Det ser
20093: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- likväl ut som om den totala förbrukningen av torv
20094: föra följande: också i fjol minskade en aning.
20095: Ett centralt mål för regeringens energistrategi är 1 börj an av 1997 ändrades energiskattesyste-
20096: att utöka användningen av förnybara energifor- met så att man upphörde med att beskatta elener-
20097: mer. Målet är särskilt att främja användningen av gikällorna och började beskatta elektriciten som
20098: ved så att veden skulle bli ett betydande bränsle i slutprodukt. 1 samma veva avstod man från den
20099: regionvärmecentraler och kraftvärmeverk. En energiandel som bestämdes enligt energihalten
20100: ökad användning av ved torde ha den effekten att hos de bränslen som används vid värmeproduk-
20101: veden i framtiden, förutom fossila bränslen, ock- tionen och skatten fastställdes uteslutande på
20102: så i viss mån ersätter torven. Det är också möjligt grundval av energikällans kolhalt. 1 detta sam-
20103: att användningen av torv kan öka något, efter- manhang fastställdes för torven en accis som ut-
20104: som intresset för att bygga värmeanläggningar gjorde 4,2 mk/MWh, dvs. ungefår 1/6 av accisen
20105: som använder både ved och torv och anläggning- enligt beräkningsgrunderna. Avsikten var att
20106: ar för produktion av såväl el som värme har vuxit denna lösning skulle trygga särskilt torvens kon-
20107: kurr~nsställning i förhållande till importbräns-
20108: kraftigt. Också riksdagen har gett sitt stöd till
20109: denna regeringens energipolitiska linje. len. Ar 1997 höjdes accisen till 9 mk/MWh.
20110: Produktionen och användningen av torv har På ändringarna i de totala användningsmäng-
20111: ökat märkbart i Finland under de två senaste år- derna av energitorv har under de senaste åren ut-
20112: tiondena. De skattebeslut som fattats har medver- över ändringarna av energiskatten också många
20113: kat till denna positiva utveckling. Efter 1996 har andra faktorer inverkat. Dessa har dessutom in-
20114: användningen av energitorv likväl minskat sär- verkat på olika sätt beroende på viiken torvan-
20115: skilt vid den separata elproduktion som sker i vändningssektor (bl.a. produktion av kondensel,
20116: kondenskraftverk för viiken ingen skatt uppbärs. mottrycksel och/eller värmeproduktion i tätorter-
20117: 1 dem har användningen av torv minskat med en na och inom industrin) man granskar. Exempel-
20118: dryg tredjedel. Produktionen av kondensel har vis produktionen av kondensel med hjälp av torv
20119: minskat avsevärt i Finland under de senaste åren har traditionellt varit tvungen att konkurrera på
20120:
20121:
20122: 4
20123: Ministems svar KK 320/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk
20124:
20125:
20126: e1marknaden med importerad e1 och kustens sto- matiskt bränsle med tanke på målet att minska
20127: ra stenkolskraftverk. Det kan uppskattas att en mängden drivhusgaser sammankallade handels-
20128: central faktor som påverkar torvelens konkur- och industriministeriet i november 1999 en ex-
20129: renskraft i kondenselsektom inte i så hög grad är pertgrupp för att bl.a. utreda torvens ställning i
20130: energibeskattningen som det att elmarknaden i Finlands drivhusgasbalans och möjligheten att
20131: och med den nya elmarknadslagen har öppnats ändra behandlingen av torv vid beräkningen av
20132: såväl här hemma som utomlands. Elmarknaden Finlands koldioxidutsläpp. Meningen är att arbe-
20133: befinner sig fortfarande i ett sådant övergångs- tet blir fårdigt i maj 2000. Handels- och industri-
20134: skede att det t.ex. på elbörsen ofta bjuds ut billig ministeriet beställde också av Energia-Ekono Oy
20135: el från utlandet bl.a. på grund av en god vattensi- en utredning angående statens energipolitik och
20136: tuation. Också stora kondenskraftverk som drivs dess verkningar på torvindustrin under 1990-ta-
20137: med stenkoi har under de senaste åren stått, t.o.m. let. Denna utredning blir klar i mars 2000 och ger
20138: långa tider, tili följd av den billiga importerade fönnodligen en hei del tilläggsinformation bl.a.
20139: elströmmen. På elmarknaden pågår dessutom för en bedömning av vilka omständigheter och
20140: fortfarande en kraftig strukturomvandling och faktorer som har påverkat densenaste tidens ut-
20141: tills vidare har man också kunnat skönja ovillig- veckling i fråga om användningen av energitorv.
20142: het att investera i ny elproduktionskapacitet. Det Dessutom tillsatte finansministeriet i januari
20143: att de elpartier som kommer ut på marknaden i 2000 en arbetsgrupp som skall utreda och se över
20144: dagens läge är så billiga torde således tili en del problemen i gällande energiskattelagstiftning,
20145: bero också på det att elströmmen produceras i som trädde i kraft vid ingången av 1997, samt fö-
20146: produktionsinrättningar som redan har återbeta- reslå behövliga ändringar i lagstiftningen och an-
20147: lat sig. visningama. Arbetsgruppen sitter tili den 15 maj
20148: Handels- och industriministeriet startade i no- 2001.
20149: vember-december 1999 två utredningsprojekt Användningen av torv är en mycket viktig frå-
20150: som kommer att ge tilläggsinformation och bak- ga för hela vår samhällsekonomi och i synnerhet
20151: gundsmaterial då man skall bedöma utvinningen för ekonomin i de områden där torv produceras
20152: av energi ur torv och ändringar i energiutvinning- och därför följer regeringen noga utvecklingen
20153: en mera allmänt. Eftersom torven är ett proble- på energimarknaden.
20154:
20155:
20156: Helsingfors den 26 april 2000
20157:
20158: Finansminister Sauli Niinistö
20159:
20160:
20161:
20162:
20163: 5
20164: KK 321/2000 vp- Katri Komi /kesk ym.
20165:
20166:
20167:
20168:
20169: KIRJALLINEN KYSYMYS 32112000 vp
20170:
20171: Maantien 4520 ja paikallistien 15329 peruspa-
20172: rantaminen
20173:
20174:
20175:
20176:
20177: Eduskunnan puhemiehelle
20178:
20179: Hyvät tieyhteydet ovat haja-asutusalueilla elin- odotetaan ainakin välille Jäppilän kk-Hietaky-
20180: ehto. Toimiva ja hyväkuntoinen tieverkko paitsi län koulu (noin 6 km).
20181: palvelee paikallista väestöä ja liiketoimintaa, Edellä mainittuihin tarkoituksiin käytetään
20182: myös tukee muita liikenteen muotoja, esimerkik- myös paikallistietä 15329 (Jäppilän kk-Maave-
20183: si kulkuyhteyksiä lentokentille. Myös kesäasu- si),jonka kunto on 12 kilometrin pituiselta osuu-
20184: tuksen ja kunnan matkailuarvon kannalta hoide- delta yhtä huono kuin maantien 4520. Tästä ties-
20185: tut tiet ovat todella tärkeitä. tä ei ole tehty kunnostussuunnitelmaa ollenkaan.
20186: Jäppilän kunta on 1980-luvun alusta lähtien Maantie 4520 kuului TVL:n toimenpidesuunni-
20187: ajanut erittäin huonokuntoisen maantien 4520 telmaan 1980-luvun puolivälissä, mutta on myö-
20188: (Jäppi1än kk-Suontee) perusparantamista ja hemmin pudonnut suunnitelmista pois. Teiden
20189: päällystämistä. Kyseinen tieosuus on 19 km pit- huono kunto on kunnalle rasite ja varsinkin kou-
20190: kä, kapea ja mutkainen soratie, jota ei ole perus- lulaisten bussikuljetusten kannalta liikennetur-
20191: parannettu 30 vuoteen. Tie on päällystetty Suo- vallisuusriski.
20192: nenjoelta Suonteelle, mutta Pieksämäen tiemes-
20193: taripiirin puolella ei muita toimenpiteitä ole teh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20194: ty kuin päällystetty kirkonkylästä 3 kilometrin jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
20195: osuus, ja sekin pohjavesialueen vuoksi. Tietä vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20196: käytetään mm. koululaiskuljetuksissa, asiointi- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20197: liikenteessä sekä tieosuutta erityisesti rasittavas-
20198: sa puunajossa, ja kesäisin tieosuuden käyttö on Mitä hallitus aikoo tehdä Jäppilän kun-
20199: vilkasta runsaan kesäasutuksen vuoksi. Tien vä- nan asukkaiden asiointiliikenteen ja lä-
20200: littömässä vaikutuspiirissä on lähes 70 taloutta ja pikulkuliikenteen kannalta oleellisten
20201: 120 vapaa-ajanasuntoa. Aluksi toimenpiteitä maantien 4520 ja paikallistien 15329
20202: perusparantamisen edistämiseksi?
20203:
20204:
20205: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
20206:
20207: Katri Komi /kesk
20208: Raimo Mähönen /sd
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: Versio 2.0
20214: KK 32112000 vp- Katri Komi /kesk ym. Ministerin vastaus
20215:
20216:
20217:
20218:
20219: Eduskunnan puhemiehelle
20220:
20221: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa määrä on liian vähäinen perustelemaan tien pääl-
20222: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lystämistä. Kummallakaan tiellä ei ole rekisteröi-
20223: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ty runkokelirikkoa, joka on ensisijainen toimen-
20224: vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk pideperuste vähäliikenteisillä sorateillä. Tällöin-
20225: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kin sorateitä voidaan parantaa lähinnä vain piste-
20226: 321/2000 vp: kohtaisesti. Valtaosalla sorateistä voi esiintyä ke-
20227: lirikkoon liittyviä pintavauriota samoin kuin sa-
20228: Mitä hallitus aikoo tehdä Jäppilän kun- dekausien aiheuttamaa pehmentymistä. Näiden
20229: nan asukkaiden asiointiliikenteen ja lä- normaali-ilmiöiden haitat korjataan kunnossapi-
20230: pikulkuliikenteen kannalta oleellisten totoimin, ja tiet pyritään pitämään jatkuvasti lii-
20231: maantien 4520 ja paikallistien 15329 kennekelpoisessa kunnossa.
20232: perusparantamisen edistämiseksi? Alempiluokkaisten teiden perusparantamisia
20233: tehdään perustienpidon kokonaisrahoituksen
20234: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sekä perustienpidon kokonaisohjauksen määrit-
20235: ti seuraavaa: telemissä puitteissa. Tiepiiri ohjelmoi yksittäiset
20236: Jäppilän kirkonkylästä Suonteelle johtavan kohteet neuvotellen näiden priorisoinnista
20237: maantien 4520 alkuosa eli Jäppilän kirkonkylän alueellisten sidosryhmien kanssa. Kummankaan
20238: puoleisessa päässä olevat 5 kilometriä on pääl- kysymyksessä mainitun tien perusparantamista
20239: lystetty vuonna 1998. Alkuosalla on liikennettä ei ole voitu sisällyttää edes Kaakkois-Suomen
20240: keskimäärin 250 autoa vuorokaudessa ja aivan tiepiirin pidemmän aikavälin ohjelmiin. Sekä
20241: alussa enemmänkin. Tämän jakson jälkeinen 16 koko maassa että Etelä-Savossa on runsaasti vil-
20242: kilometrin mittainen tieosuus on Suonteelle asti kasliikenteisempiä sorateitä, joilla on myös kor-
20243: sorapintainen. Tämän tieosuuden liikennemäärä jausta vaativaa runkokelirikkoa.
20244: on vastaavasti hyvin alhainen, vain vajaat 100 Tielaitos pyrkii hyödyntämään muitakin mah-
20245: autoa vuorokaudessa. dollisuuksia mm. Jäppilän tiehankkeiden rahoit-
20246: Jäppilän kirkonkylästä Maavedelle johtavasta tamiseen. Nyt puheena olevat hankkeet voisivat
20247: 17 kilometrin pituisesta paikallistiestä 15329 on periaatteessa tulla kysymykseen esimerkiksi
20248: puolestaan päällystetty vain runsaat 2 kilometriä EU:n aluekehitysrahaston tavoite 1 -ohjelman
20249: Jäppilän kirkonkylän puoleisessa päässä. Liiken- kohteina. Päätösvalta ohjelmien sisällöstä on
20250: nettä tällä tiellä on keskimäärin 180 autoa vuoro- kuitenkin maakunnan liitoilla, ja Etelä-Savossa
20251: kaudessa. tällaisia hankkeita on ehdolla paljon eri puolilla
20252: Molemmat tiet edustavat varsin normaalia maakuntaa.
20253: haja-asutusalueen soratiestöä, jonka liikenne-
20254:
20255:
20256: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
20257:
20258: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
20259:
20260: 2
20261: Ministems svar KK 32112000 vp- Katri Komi /kesk ym.
20262:
20263:
20264:
20265:
20266: Tili riksdagens talman
20267:
20268: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger läggning av vägen. På ingendera av vägama har
20269: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- registrerats några tjälskador i vägstommen, vil-
20270: rådet översänt följande av riksdagsledamot Katri ket utgör en primär grund för åtgärder på grusvä-
20271: Komi /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- gar med liten trafikmängd. Ä ven i sådana fall kan
20272: mål SS 321/2000 rd: grusvägama förbättras endast ställvis. På mer-
20273: parten av grusvägama kan det förekomma ytliga
20274: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i skador som är förknippade med menföre liksom
20275: syfte att främja en grundlig förbättring även sådan uppmjukning som förorsakats av
20276: av landsväg 4520 och bygdeväg 15329, regn. Olägenhetema till följd av dessa normala
20277: vilka med tanke på att invånarna i Jäp- fenomen iståndsätts genom underhållsåtgärder
20278: pilä k01nmun skall kumw uträtta sina samtidigt som man går in för att fortgående hålla
20279: ärenden samt med tanke på genomfarts- vägama i trafikdugligt skick.
20280: trafiken är av väsentlig betydelse? Grundlig förbättring av vägar av lägre rang ge-
20281: nomförs inom ramen för totalfinansieringen av
20282: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- basväghållningen samt den totala stymingen av
20283: föra följande: basväghållningen. Vägdistriktet planerar de en-
20284: Det första avsnittet av landsväg 4520 från Jäppi- skilda objekten genom förhandlingar om priori-
20285: lä kyrkby tili Suontee, dvs. den sträcka om 5 km seringen av dessa med de lokala intressegrupper-
20286: som är belägen i den ända av vägen som leder tili na. En grundlig förbättring av vare sig nämnda
20287: Jäppilä kyrkby försågs med beläggning år 1998. landsväg eller bygdeväg har kunnat tas med i ens
20288: Det första avsnittet av vägen trafikeras av i ge- de program på längre sikt som gjorts upp av Syd-
20289: nomsnitt 250 bilar per dygn och det allra första östra Finlands vägdistrikt. Såväl i hela landet
20290: avsnittet av vägen av t.o.m. ett större antal. Väg- som i Södra Savolax finns många grusvägar med
20291: sträckan om 16 km efter detta ända fram tili större trafikmängder som också har sådana tjäl-
20292: Suontee har grusyta. Trafikmängden på denna skador i vägstommen som kräver reparation.
20293: vägsträcka är i stället mycket liten, bara knappt Vägverket försöker utnyttja även andra möj-
20294: 100 bilar per dygn. ligheter i syfte att finansiera bl.a. vägprojekten i
20295: Av det avsnitt om 17 km av bygdeväg 15329 Jäppilä. Dylika projekt kan i princip bli aktuella
20296: från Jäppilä kyrkby till Maavesi har däremot en- t.ex. som objekt inom EU:s regionala utveck-
20297: dast drygt 2 km beläggning på Jäppiläsidan. Tra- I.ingsfonds mål 1-program. Beslutanderätten i
20298: fiken på denna väg uppgår till i genomsnitt 180 fråga om innehållet i programmen ankommer
20299: bilar per dygn. dock på förbunden på landskapsnivå och i Södra
20300: De båda vägama representerar ett mycket nor- Savolax har ett stort antal liknande projekt före-
20301: malt grusvägsbestånd i en glesbygd vars trafik- slagits på olika håll i landskapet.
20302: mängd är för liten för att kunna motivera en be-
20303:
20304:
20305: Helsingfors den 27 april 2000
20306:
20307: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
20308:
20309: 3
20310: KK 322/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
20311:
20312:
20313:
20314:
20315: KIRJALLINEN KYSYMYS 322/2000 vp
20316:
20317: Maidon maakiintiön ylitys
20318:
20319:
20320:
20321:
20322: Eduskunnan puhemiehelle
20323:
20324: Suomen maidontuotannon maakiintiö EU:ssa on vasta kasvusta. Päinvastoin monilla tuotannon-
20325: 2 327,2 miljoonaa litraa. Elintarviketiedon en- aloilla tulokehitys on aleneva. Valtiontalouden
20326: nusteen ja kiintiörekisterin mukaan kyseinen kannalta kyse on vain noin 30 miljoonan markan
20327: kiintiö on ylittymässä 0,6 prosentilla eli 14 mil- määrärahasta. Yksittäisille tiloille menetys on
20328: joonalla litralla. Tämä merkitsee sitä, että Suomi kuitenkin hyvin merkittävä. Suomen tulisi pyr-
20329: joutuu maksamaan ko. ylityksestä kiintiömaksun kiä neuvottelemaan vastaisen varalle nykyistä
20330: EU:lle. Kaavailujen mukaan kaikelta ilman kiin- suurempi maidon maakiintiö, jotta tuotannon ke-
20331: tiötä tuotetulta maidolta peritään 2,18 markan li- hittäminen mahdollistettaisiin jatkossakin.
20332: sämaksu. Tämä merkitsisi tuhansien ja jopa kym-
20333: menientuhansien markkojen kiintiömaksua niil- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20334: tä tiloilta, jotka ovat ylittäneet maitokiintiönsä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20335: Kyse on tiloista, jotka ovat kehittäneet tuotan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20336: toaan nykyisen maatalouspolitiikan vaatimusten vaksi seuraavan kysymyksen:
20337: mukaan. Usein kyse on nuorista tuottajista.
20338: Viime vuosina eri tahot ovat korostaneet, ettei Onko hallitus valmistautunut neuvotte-
20339: maakiintiö tule ylittymään. Nyt syntynyt tilanne lemaan EUn kanssa nykyistä suurem-
20340: on uusi ja aiheuttaa monille tiloille kohtuutto- masta maidontuotannon maakiintiöstä
20341: man kannattavuuden menetyksen. Paras tapa oli- ja
20342: si, mikäli valtio ei perisi maidontuottajilta ylitys-
20343: maksua, vaan osoittaisi tällä tavoin joustavuutta aikooko se periä viljelijäiitä maidontuo-
20344: ja myönteistä asennetta. Maatalous ei muutoin- tannon maakiintiön ylitysmaksut vai voi-
20345: kaan ole pääsemässä hyötymään talouden vah- ko se jättää ne perimättä?
20346:
20347:
20348:
20349: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
20350:
20351: Antti Rantakangas /kesk
20352:
20353:
20354:
20355:
20356: Versio 2.0
20357: KK 322/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
20358:
20359:
20360:
20361:
20362: Eduskunnan puhemiehelle
20363:
20364: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Uudistuksen yhteydessä sovittiin kaikkien jä-
20365: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- senvaltioiden maitokiintiöt vuoteen 2008 saak-
20366: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ka. Suomi sai näissä neuvotteluissa 36 miljoonan
20367: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- kilon lisäyksen maitokiintiöönsä. Nykyinen mai-
20368: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tokiintiö kasvaa sanotulla määrällä vuosien 2005
20369: sen KK 322/2000 vp: ja 2008 välisenä aikana. Hallitus ei aio valmis-
20370: tautua lisäneuvotteluihin maidontuotannon maa-
20371: Onko hallitus valmistautunut neuvotte- kiintiön suhteen. Maidon markkinatilanne huo-
20372: lemaan EU:n kanssa nykyistä suurem- mioon ottaen ei ole realistista pyrkiä kasvatta-
20373: masta maidontuotannon maakiintiöstä maan Suomen maitokiintiötä ennen vuotta 2005.
20374: ja Neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3950/92 on
20375: säädetty maitokiintiön ylitysmaksusta. Ylitys-
20376: aikooko se periä viljelijäiitä maidontuo- maksut ovat keino tasapainottaa maatalousmark-
20377: tannon maakiintiön ylitysmaksut vai voi- kinoita. Edellä mainitussa asetuksessa ylitys-
20378: ko se jättää ne perimättä? maksujen perintävelvoite on siirretty jäsenval-
20379: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tioille. Neuvoston asetuksen 2 artiklan mukaises-
20380: seuraavaa: ti maa- ja metsätalousministeriön tulee periä yli-
20381: tysmaksut siltä meijeriltä, jolle kiintiönsä ylittä-
20382: Vuoden 1999 kuluessa on saatu päätökseen neu- nyt tuottaja on viimeksi toimittanut maitoa päät-
20383: vottelut muiden Euroopan unionin jäsenvaltioi- tyneen tuotantojakson aikana. Hallitus katsoo,
20384: denja komission kanssa Euroopan yhteisön (EY) että jäsenvaltion perintävastuu on tältä osin mää-
20385: maatalouspolitiikan uudistamisesta. Tämä niin rätty yksiselitteisesti ja selkeästi.
20386: kutsuttu AGENDA 2000 -uudistus on tärkeä lin-
20387: jaus myös EY:n maidontuotantopolitiikan osalta.
20388:
20389:
20390:
20391: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
20392:
20393: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20394:
20395:
20396:
20397:
20398: 2
20399: Ministems svar KK 322/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Tili riksdagens talman
20405:
20406: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1 samband med reformen kom man överens om
20407: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- alla medlemsstaters mjölkkvoter fram tili 2008.
20408: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Som resultat av dessa förhandlingar utökades
20409: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga Finlands mjölkkvot med 36 miljoner kg. Den nu-
20410: spörsmål SS 322/2000 rd: varande mjölkkvoten ökar med nämnda mängd
20411: mellan 2005 och 2008. Regeringen har inte för
20412: Har regeringen förberett sig på att för- avsikt att förbereda sig för ytterligare förhand-
20413: handla med EU om en större landsA-vot lingar om landskvoten för mjölkproduktion. Med
20414: för mjölkproduktion än den nuvarande beaktande av marknadsläget för mjölk är det inte
20415: och realistiskt att försöka utöka Finlands mjölkkvot
20416: före 2005.
20417: ämnar den bära upp avgifterna för att Genom rådets förordning (EEG) nr 3950/92
20418: landskvoten överskridits av jordbrukar- bestäms om den avgift som skall tas ut när mjölk-
20419: na eller kan den lämna avgifterna där- kvoten överskrids. Syftet med avgiftema är att
20420: hän? stabilisera marknaden för jordbruksprodukter. 1
20421: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ovan nämnda förordning har skyldigheten att
20422: bära upp avgifter överförts på medlemsstatema. 1
20423: föra följande:
20424: enlighet med artikel 2 i rådets förordning skall
20425: Förhandlingama med Europeiska unionens övri- jord- och skogsbruksministeriet bära upp avgif-
20426: ga medlemsstater och korumissioneo om refor- tema av det mejeri tili viiken en producent som
20427: men av Europeiska gemenskapens (EG) jord- överskridit sin kvot senast har levererat mjölk
20428: brukspolitik slutfördes under 1999. 1 denna re- under den avslutade produktionsperioden. Reger-
20429: form, den s.k. AGENDA 2000, ingår även viktig ingen anser att medlemsstatens ansvar för upp-
20430: riktlinjer för EG:s mjölkproduktionspolitik. börden av avgiftema tili denna del är entydigt
20431: och klart angivet.
20432:
20433:
20434:
20435: Helsingforsden 19 april 2000
20436:
20437: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20438:
20439:
20440:
20441:
20442: 3
20443: KK 323/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym.
20444:
20445:
20446:
20447:
20448: KIRJALLINEN KYSYMYS 323/2000 vp
20449:
20450: Kuulovammaisten hätäpuhelut
20451:
20452:
20453:
20454:
20455: Eduskunnan puhemiehelle
20456:
20457: Kuurot ja kuulovammaiset ovat huolissaan tasa- remmat mahdollisuudet asioiden hoitamiseen
20458: arvoisesta tiedonsaannista ja oikeusturvasta hätä- liikkeellä ollessa tai kun kiinteä tekstipuhelin ei
20459: keskuspalveluissa. Hätäkeskuspalvelut ovat kuu- ole käytettävissä, mutta hätäviesteissä sitä ei voi
20460: rojen ja kuulovammaisten tavoittamattomissa, toistaiseksi hyödyntää. Kuurojen Liitto ry:llä on
20461: sillä niihin ei saa yhteyttä kuurojen ja kuulovam- ollut vuodesta 1998 käynnissä ISDN-yhteyksin
20462: maisten käyttämillä tekstipuhelimilla ja gsm- totmtva kuvapuhelukokeilu. Viittomakielisiä
20463: tekstiviestimillä. Nopean avun saaminen hätä- palveltaessa elävää kuvaa välittävät viestimet,
20464: tilanteessa voi tämän vuoksi vaarantua. edellä mainitun kaltaiset ISDN-yhteyksin tai In-
20465: Hälytyskeskusten kanssa asioidaan äärimmäi- ternet-verkon yli toimivat, tarjoavat tehokkaim-
20466: sissä tilanteissa. Niiden toimintaan on tämän man viestintäyhteyden. Tämä tulisi ottaa huo-
20467: vuoksi kiinnitettävä erityisen suurta huomiota. mioon myös hätäkeskusten toimintaa kehitettäes-
20468: Hätäkeskuksissa tulee olla teksti puhelin, ja teks- sä.
20469: tipuhelimella soitettaessa hätänumeron pitäisi Eduskunnan hallintovaliokunta on kirjelmäs-
20470: olla kaikissa hälytyskeskuksissa yleinen hätänu- sään 20.12.1999 kiinnittänyt sisäasiainministe-
20471: mero 112. riön huomiota siihen, etteivät tekstipuhelin ja
20472: Tällä hetkellä tekstipuhelin on vain 14:ssä yli tekstiviestiyhteydet hätäkeskuksiin toimi. Valio-
20473: 30:stä hälytyskeskuksesta, näistäkin vain kol- kunta katsoi tuolloin, että hätäkeskuksissa tulee
20474: messa keskuksen tekstipuhelinnumero on 112. olla kehittyneen tietotekniikan mahdollistamat
20475: Muilla hälytyskeskuksilla, joissa tekstipuhelin keinot hätäilmoitusten tekemiseen. Näitä ovat
20476: yleensä on, sen numero on pitkä, erilainen ja vai- muun muassa tekstipuhelimet ja automaattisten
20477: keasti muistettava. ilmoitustensiirtojärjestelmien kautta tulevat hä-
20478: Tekstipuhelinta tai gsm-viestintää käyttävät täilmoitukset. Valiokunta katsoi edelleen olevan
20479: kuurot, kuuroutuneet, vaikeasti huonokuuloiset, tärkeää, että hätänumero 112 on tällöinkin käy-
20480: kuurosokeat ja puhevammaiset Pelkästään kuu- tettävissä kaikissa tapauksissa.
20481: lovammaisia on noin 10 % väestöstä. Viittoma-
20482: kielisiä kuuroja on noin 5 000. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20483: Tekstipuheluiden välityspalvelu ei sovellu hä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
20484: tätapauksiin, koska puheluita joutuu usein jonot- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20485: tamaan eivätkä puheluiden välittäjät ole pelastus- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20486: alan ammattilaisia.
20487: Kuurojen ja kuulovammaisten keskuudessa Mihin toimenpiteisiin sisäasiainministe-
20488: nopeasti levinneet gsm-tekstiviestit eivät myös- riö aikoo ryhtyä hätäkeskuspalvelujen
20489: kään tavoita hälytyskeskuksen 112-hätäpalve- nopean saatavuuden turvaamiseksi kuu-
20490: lua. Matkapuhelinviestintä tarjoaa entistä suu- lovammaisille ja sen korjaamiseksi, että
20491:
20492: Versio 2.0
20493: KK 323/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym.
20494:
20495:
20496: hätänumero 112-palvelut olisivat myös puheluin kuurojen ja kuulovammaisten
20497: gsm-tekstiviestein sekä teksti- ja kuva- saavutettavissa?
20498:
20499:
20500: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
20501:
20502: Säde Tahvanainen /sd Jussi Ranta /sd
20503: Pia Viitanen /sd Pirkko Peltomo /sd
20504: Esa Lahtela /sd Matti Vähänäkki /sd
20505: Jyrki Katainen /kok Heli Paasio /sd
20506: Kari Rajamäki /sd Jouni Backman /sd
20507: Irina Krohn /vihr Jouko Skinnari /sd
20508: Unto Valpas /vas Ulla Juurola /sd
20509: Jukka Gustafsson /sd Reijo Kallio /sd
20510: Tapio Karjalainen /sd Klaus Heliberg /sd
20511: Lauri Oinonen /kesk Leena Luhtanen /sd
20512: Inkeri Kerola /kesk Riitta Prusti /sd
20513: Osmo Puhakka /kesk Tuula Haatainen /sd
20514: Ilkka Taipale /sd Kalevi Olin /sd
20515: Ossi Korteniemi /kesk Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
20516: Leena-Kaisa Harkimo /kok Erkki Kanerva /sd
20517: Irja Tulonen /kok Arto Seppälä /sd
20518: Kaarina Dromberg /kok Tero Rönni /sd
20519: Susanna Huovinen /sd Rakel Hiltunen /sd
20520:
20521:
20522:
20523:
20524: 2
20525: Ministerin vastaus KK 323/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Eduskunnan puhemiehelle
20531:
20532: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- numero valtakunnallisena tekstipuhelinnumero-
20533: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- na on tällä hetkellä vaikea toteuttaa käytännössä.
20534: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Paras tutkituista vaihtoehdoista on tällä hetkellä
20535: vastattavaksi kansanedustaja Säde Tahvanaisen se, että tekstipuheluille määrätään yksi oma val-
20536: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen takunnallinen hälytysnumeronsa, joka liittymä
20537: KK 323/2000 vp: sijaitsisi yhdessä toimivista hätäkeskuksista, esi-
20538: merkiksi Keski-Suomen hätäkeskuksessa. Häly-
20539: Mihin toimenpiteisiin sisäasiainministe- tysviiveet voitaisiin tässä vaihtoehdossa parhai-
20540: riö aikoo ryhtyä hätäkeskuspalvelujen ten pystyä minimoimaan, kun sinänsä harvinai-
20541: nopean saatavuuden turvaamiseksi kuu- settekstiviesti-ja vastaavat hälytykset hoidettai-
20542: lovammaisille ja sen korjaamiseksi, että siin keskitetysti yhdestä pisteestä.
20543: hätänumero 112-palvelut olisivat myös Parhaillaan selvitetään 112-tekstiviestipalve-
20544: gsm-tekstiviestein sekä teksti- ja kuva- lun käynnistämistä, jolloin numeroon 112 lähe-
20545: puheluin kuurojen ja kuulovammaisten tetty tekstiviesti välitettäisiin alueella toimivaan
20546: saavutettavissa? hätäkeskukseen. Toiminnan käyttöönoton tekni-
20547: set edellytykset eivät ole vielä kunnossa, sillä
20548: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tekstiviestien ohjaus edellyttää matkapuhelimien
20549: ti seuraavaa: paikannusjärjestelmän toteutusta. Lisäksi hätä-
20550: keskusten tietojärjestelmiin täytyy toteuttaa teks-
20551: Kuulovammaisten hälytyskeskuspalvelut tiviestien vastaanottomahdollisuus, jota ei vielä
20552: Sisäasiainministeriö on selvittänyt mahdolli- ole olemassa.
20553: suuksia kattavien hätäkeskuspalveluiden turvaa- Käynnissä olevaa selvitystyötä jatketaan so-
20554: miseksi kuuroille ja kuulovammaisille. veltuvien vammaispalveluiden ratkaisemiseksi.
20555: Kunnallisia hätäkeskuksia on maassamme toi- Eri vaihtoehtojen teknis-taloudellinen pohja on
20556: minnassa tällä hetkellä yhteensä 33 kpl ja eri vi- selvitettävä huolella ja rahoitusvaikutusten ja to-
20557: ranomaistahoja palvelevia kokeiluhätäkeskuksia teutettavien järjestelyjen toimivuus suunnitelta-
20558: 4 kpl. Valtaosassa em. keskuksia ei ole tekstipu- va siten, että palvelujen käyttäjä ja tarjoaja suo-
20559: heluiden vastaanottoa varten soveltuvia tekstipu- riutuisivat osastaan osapuolia tyydyttävällä ja
20560: helinlaitteistoja. mahdollisimman vähän viiveitä aiheuttavalla ta-
20561: Osa kunnallisista hätäkeskuksista on teknises- valla. Kaikkia väestöryhmiä tulee kohdella oi-
20562: ti monilta osiltaan varsin vaatimattomasti varus- keudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla, ot-
20563: tettuja, eikä niissä käytettävissä oleva tietotek- taen kuitenkin huomioon ratkaisujen toimivuus
20564: niikka sellaisenaan tue nykyaikaisten tekstivies- ja kustannusvaikutukset myös pitkällä tähtäimel-
20565: tintä- tai muiden tietoteknisten järjestelmien liit- lä.
20566: tämistä hätäkeskusten laitteistoihin. Kuvapuhelimien käyttöönottoa hätäkeskustoi-
20567: Selvitystyössä ollaan vaiheessa, jossa etsitään minnassa ei ole katsottu mahdolliseksi, koska
20568: teknis-taloudellisesti soveltuvia hätäkeskusrat- niiden käyttöön liittyvät tekniset standardit ja
20569: kaisuja, jotka käytäntöön tuotuina parhaiten pal- toimintamallit eivät ole vakiintuneet.
20570: velisivat kuuroja ja kuulovammaisia. 112-hätä-
20571:
20572: 3
20573: KK 323/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym. Ministerin vastaus
20574:
20575:
20576: Kokeiluhätäkeskustoiminnasta saatujen koke- 2005 loppuun mennessä. Siinä yhteydessä tul-
20577: musten perusteella on vuoden 2000 alussa vah- laan ratkaisemaan myös kuulovammaisten hätä-
20578: vistettu hätäkeskuslaki, jonka perusteella hätä- keskuspalvelujen toteuttaminen käytännössä.
20579: keskustoiminta organisoidaan uudelleen vuoden
20580:
20581:
20582: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
20583:
20584: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
20585:
20586:
20587:
20588:
20589: 4
20590: Ministerns svar KK 323/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym.
20591:
20592:
20593:
20594:
20595: Tili riksdagens talman
20596:
20597: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ar. F ör tillfållet är det svårt att i praktiken genom-
20598: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- föra att nödnumret 112 skulle fungera som ett
20599: rådet översänt följande av riksdagsledamot Säde riksomfattande nummer för texttelefoner. Det
20600: Tahvanainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga bästa av de utforskade alternativen går ut på att
20601: spörsmål SS 323/2000 rd: det skall fastställas ett eget riksomfattande nöd-
20602: nummer för texttelefoner, vilket skulle vara an-
20603: Vilka åtgärder kommer inrikesministe- slutet tili en fungerande nödcentral, t.ex. Meller-
20604: riet att vidta för att garantera hörselska- sta Finlands nödcentral. Fördröjningar i alarme-
20605: dade personer snabb betjäning vid lan- ringen skulle minimeras bäst med detta alterna-
20606: dets nödcentra/er och hur kommer man tiv genom att de sällan förekommande nödmed-
20607: att korrigera 112 tjänsterna så att de delandena i form av textmeddelanden och liknan-
20608: även kan nås av döva och hörselskada- de då skulle skötas koncentrerat vid en nödcen-
20609: de genom GSM-textmeddelanden och tral.
20610: med hjälp av text- och bildtelefoner? För närvarande utreds möjligheterna att inle-
20611: da 112-tjänster via textmeddelanden. Ett text-
20612: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- meddelande som skickats tili nummer 112 skulle
20613: föra följande: då förmedlas till den nödcentral som är verksam
20614: inom området. De tekniska förutsättningarna för
20615: Nödcentralernas tjänster för hörselskadade en sådan verksamhet är ännu inte tillräckligt ut-
20616: Inrikesministeriet har utrett möjlighetema att ga- veck1ade i och med att förmedlingar av textmed-
20617: rantera döva och hörselskadade heltäckande delanden skulle kräva att ett positionssytem an-
20618: tjänster vid nödcentralema. passat för mobilte1efoner införs. Därtill vore det
20619: 1 Finland finns det för tilifållet 33 kommunala nödvändigt att införa ett system som skulle göra
20620: nödcentraler. Utöver dessa finns det 4 statliga det möjligt för nödcentralemas datasystem att ta
20621: nödcentraler som grundats i försökssyfte. De emot textmeddelanden. Ett sådant system finns
20622: flesta av de ovan nämnda centraleroa har ingen ännu inte vid landets nödcentra1er.
20623: utrustning som är anpassad för att ta emcit samtai Den utredning som för närvarande görs kom-
20624: från texttelefoner. mer att fortsätta för att man skall finna lösningar
20625: En del av de kommunala nödcentralema är ur så att handikappade personer kan utnyttja 112-
20626: teknisk synvinkel till stora delar endast anspråks- tjänsterna. De ekonomiska och tekniska grunder-
20627: löst utrustade. Därmed stöder inte den tekniska na för de olika altemativen bör utredas omsorgs-
20628: utrustning som används vid dessa nödcentraler fullt. Därtill bör de ekonomiska konsekvensema
20629: att modem textkommunikation eller andra infor- och tillämpningsmöj1ighetema för de system som
20630: mationstekniska system ansluts tili den. skall införas p1aneras på ett sådant sätt att såväl
20631: 1 utredningsarbetet är man nu i ett skede där de som erbjuder tjänstema som de som använder
20632: man försöker hitta tekniskt-ekonomiskt lämpliga dem kan sköta sin del på ett för båda parter till-
20633: lösningar för att nödcentralerna i framtiden skall fredsställande sätt med så få fördröjningar som
20634: kunna betjäna döva och hörselskadade på bästa möj1igt. Alla befolkningsgrupper skall behand-
20635: möjliga sätt genom tiliämpning av dessa lösning-
20636:
20637: 5
20638: KK 323/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym. Ministerns svar
20639:
20640:
20641: las rättvist och jämlikt. Ändå skall uppmärksam- tes i början av 2000 lagen om nödcentraler. Utgå-
20642: het även fåstas vid lösningarnas funktionsduglig- ende från denna lag kommer verksarnheten vid
20643: het och kostnadseffekter även på lång sikt. landets nödcentraler att omorganiseras före ut-
20644: Det har inte ansetts möjligt att tai bruk bildte- gången av 2005. I samband med det kommer det
20645: lefoner vid nödcentralerna eftersom de tekniska även att fattas beslut om hur nödcentralernas
20646: standarderoa och handlingsmönstren för bildtele- tjänster i praktiken skall kunna utnyttjas av hör-
20647: foner ännu inte är standardiserade. selskadade.
20648: På basis av den erfarenhet som erhölls genom
20649: försöksverksamheten vid nödcentralerna stadfås-
20650:
20651:
20652: Helsingfors den 26 april 2000
20653:
20654: Inrikesminister Kari Häkämies
20655:
20656:
20657:
20658:
20659: 6
20660: KK 324/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym.
20661:
20662:
20663:
20664:
20665: KIRJALLINEN KYSYMYS 324/2000 vp
20666:
20667: Terveydenhuoltoalan oppilaskohtaiset harjoit-
20668: telumaksut
20669:
20670:
20671:
20672:
20673: Eduskunnan puhemiehelle
20674:
20675: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden koulutuk- kun luokan opettaja sairastuu. Harjoittelumaksu
20676: seen kuuluu useita pakollisia harjoittelujaksoja peritään siitä huolimatta.
20677: eri hoito- ja oppilaitoksissa. Terveydenhuolto-
20678: alan oppilaitos joutuu maksamaan oppilaskohtai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20679: sen harjoittelumaksun. Lisäksi oppilaitos kustan- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
20680: taa opiskelijoiden ateriat, suojavaatteet ja tava- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20681: roiden säilytystilat. Muiden ammattialojen oppi- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20682: laitoksilla tällaista maksuvelvoitetta ei ole, vaan
20683: useissa tapauksissa työnantajat maksavat harjoit- Mitä hallitus aikoo tehdä saattaakseen
20684: telijoille palkkaa. Terveydenhoitoalan opiskeli- terveydenhuoltoalan opiskelijat oppi-
20685: joiden koulutukseen kuuluu myös tutustuminen laskohtaisen harjoittelumaksun suhteen
20686: eri kasvuvaiheessa olevien lasten ja nuorten kehi- tasavertaiseen asemaan muiden opiske-
20687: tykseen toimimalla kouluavustajana. Kouluavus- lijoiden kanssa ja
20688: tajan tehtävät voivat laajeta opettajan tehtäviksi,
20689: aikooko hallitus ohjeistaa kuntia har-
20690: joittelumaksujen keräämisessä?
20691:
20692:
20693: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
20694:
20695: Säde Tahvanainen /sd Kaarina Dromberg /kok
20696: Pia Viitanen /sd Ilkka Taipale /sd
20697: Jyrki Katainen /kok Susanna Huovinen /sd
20698: Irina Krohn /vihr Jussi Ranta /sd
20699: Unto Valpas /vas Pirkko Peltomo /sd
20700: Kari Rajamäki /sd Heli Paasio /sd
20701: Jukka Gustafsson /sd Matti Vähänäkki /sd
20702: Lauri Oinonen /kesk Jouni Backman /sd
20703: Tapio Karjalainen /sd Esa Lahtela /sd
20704: Inkeri Kerola /kesk Jouko Skinnari /sd
20705: Osmo Puhakka /kesk Ulla Juurola /sd
20706: Leena-Kaisa Harkimo /kok Reijo Kallio /sd
20707: Irja Tulonen /kok Klaus Heliberg /sd
20708:
20709: Versio 2.0
20710: KK 324/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
20711:
20712:
20713: Leena Luhtanen /sd Erkki Kanerva /sd
20714: Riitta Prusti /sd Arto Seppälä /sd
20715: Tuula Haatainen /sd Tero Rönni /sd
20716: Kalevi Olin /sd Rakel Hiltunen /sd
20717: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
20718:
20719:
20720:
20721:
20722: 2
20723: Ministerin vastaus KK 324/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym.
20724:
20725:
20726:
20727:
20728: Eduskunnan puhemiehelle
20729:
20730: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vistettaviin valtionavun perusteena käytettäviin
20731: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette oppilaskohtaisiin normeihin. Resurssia ei käyttö-
20732: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- tarkoitukseltaan sidottu, mutta se oli nimen-
20733: nen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tahvanai- omaan tarkoitettu edistämään käytännön opetuk-
20734: sen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- sen, ohjatun harjoittelun toteuttamista työelä-
20735: sen KK 324/2000 vp: män toimintayksiköissä.
20736: Muiden alojen koulutuksessa harjoittelu on ol-
20737: Mitä hallitus aikoo tehdä saattaakseen lut opetussuunnitelman ulkopuolista työelämäs-
20738: terveydenhuoltoalan opiskelijat oppi- sä harjaantumista, josta työnantaja on maksanut
20739: !askohtaisen harjoittelumaksun suhteen palkan. Harjoittelu ei ole kytkeytynyt opetus-
20740: tasavertaiseen asemaan muiden opiske- suunnitelman tavoitteisiin. Käytäntö on edelleen
20741: lijoiden kanssa ja voimassa ammattikorkeakoulujen osalta.
20742: Ammattikorkeakoulu voi maksaa työnantajal-
20743: aikooko hallitus ohjeistaa kuntia har- le koulutuskorvausta, mikäli työharjoittelu pe-
20744: joittelumaksujen keräämisessä? rustuu koulutussopimukseen. Koulutuskorvauk-
20745: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sista päättää opetusministeriö. Vuonna 2000
20746: ti seuraavaa: maksettava koulutuskorvaus on enintään 860
20747: markkaa kuukaudessa opiskelijaa kohti. Terveys-
20748: Terveysalan koulutuksessa on opetussuunnitel- alan opiskelijoiden ohjauksesta ja korvaoksista
20749: maan perinteisesti sisältynyt käytännön opiske- sovitaan ammattikorkeakoulun ja terveydenhuol-
20750: lu, joka on ollut tavoitteista ja opettajien vastuul- lon toimintayksikköjen keskinäisellä sopimuk-
20751: la olevaa ohjattua opiskelua. Opiskelun ohjauk- sella. Opiskelu on opetussuunnitelman mukaista
20752: seen osallistuivat myös käytännön työpaikkojen ohjattua harjoittelua ilman työsuhdetta työnanta-
20753: ohjaajat. Opetusyksikön käytöstä maksettiin jaan. Muilla koulutusaloilla työnantaja voi palka-
20754: koulutuksen ylläpitäjälle valtakunnallisen malli- ta opiskelijan harjoittelijaksi. Tähän tarkoituk-
20755: sopimuksen mukainen korvaus. Opiskelijoiden seen opetusministeriö on myöntänyt erillistä val-
20756: ohjaus sisältyi osana työpaikkaohjaajan työhön tionavustusta. Avustuksella on pyritty varmista-
20757: ja palkkaan. maan se, että opiskelija saa harjoittelun suorite-
20758: Valtakunnallisesta sopimusmallista luovut- tuksi. Niissä tapauksissa, joissa opiskelija on saa-
20759: tiin, kun valtion vuoden 1994 tulo- ja menoarvio- nut harjoittelupaikan ilman tukeakin, valtion-
20760: esityksessä käytännön opetuksen toteuttamista avustusta ei ole käytetty.
20761: varten ohjaajien palkkoihin sisältynyt määräraha Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
20762: siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluo- on työssäoppiminen vuoden 1999 alusta voi-
20763: kasta opetusministeriön pääluokkaan (83 mmk). maan tulleessa ammatillista koulutusta koskevas-
20764: Siirron tarkoituksena oli helpottaa oppilaitosten sa laissa (630/1998) ja asetuksessa (81111998)
20765: sekä palvelujärjestelmän toimintayksiköiden vä- määritelty kaikilla aloilla opetussuunnitelmaan
20766: listä käytännön opetusta koskevien sopimusten kuuluvaksi oppimiseksi.
20767: tekoa. Määräraha sisällytettiin vuoden 1994 vah-
20768:
20769:
20770: 3
20771: KK 324/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym. Ministerin vastaus
20772:
20773:
20774: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain vutetaan. Terveydenhuollon toisen asteen amma-
20775: mukaan työssäoppiminen perustuu koulutuksen tillisen koulutuksen työssäoppiminen on siten
20776: järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjallisen sopi- vuoden 1999 alusta lukien ollut tasavertaisessa
20777: mukseen. Asetuksessa on tarkemmin määrätty asemassa muiden alojen kanssa. Terveysalan
20778: koulutuksen järjestäjän ja työnantajan väliseen koulutuksessa työnantajalle maksettavista kor-
20779: sopimukseen sisällytettävistä sopimuskohdista vauksien vähimmäis- tai enimmäismääristä ei ole
20780: mm. työnantajalle mahdollisesti maksettavista sovittu tai määrätty valtakunnallisella tasolla,
20781: korvauksista. Työssäoppimisen pääsääntö on, et- vaan korvaukset vaihtelevat jarjestäjittäin.
20782: tei opiskelija ole työsuhteessa työnantajaan. Jos Opetusministeriö tulee selvittämään sosiaali-
20783: niin erikseen sovitaan, työnantajan ja opiskelijan ja terveysalan koulutuksen osalta sopimusmal-
20784: välille voidaan solmia työsopimus. Tämä ratkai- lien toimivuutta ja arvioimaan tarvetta sopimus-
20785: su tuo mukanaan kaikki työsuhteeseen kuuluvat mallien alakohtaisesta tarkentamisesta riittävän
20786: asiat. Keskeistä on, että opiskelun tavoitteet saa- yhtenäisten käytäntöjen aikaansaamiseksi.
20787:
20788:
20789: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
20790:
20791: Opetusministeri Maija Rask
20792:
20793:
20794:
20795:
20796: 4
20797: Ministems svar KK 324/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
20798:
20799:
20800:
20801:
20802: Tili riksdagens talman
20803:
20804: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger grund för statsbidraget 1994. Resursen var inte
20805: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bunden till ett bestämt syfte, men den var ut-
20806: rådet översänt följande av riksdagsledamot Säde tryckligen avsedd att främja praktisk undervis-
20807: Tahvanainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga ning och handledd praktik i verksamhetsenheter i
20808: spörsmål SS 324/2000 rd: arbetslivet.
20809: När det gäller utbildningen inom andra bran-
20810: Vad avser regeringen göra för att de stu- scher har praktiken utgjort träning i arbetslivet
20811: derande inom hälsovårdsbranschen utanför läroplanen. För denna praktik har arbets-
20812: skall bemötas på samma sätt som andra givaren betalt lön. Praktiken har inte varit kopp-
20813: studerande i fråga om praktikavgiften lad till målen i läroplanen. Denna praxis gäller
20814: per elev och fortfarande i fråga om yrkeshögskolorna.
20815: En yrkeshögskola kan betala utbildningser-
20816: ämnar regeringen ge kommunerna an- sättning till en arbetsgivare om arbetspraktiken
20817: visningar om hur praktikavgifterna skall baserar sig på ett utbildningsavtal. Undervis-
20818: samlas in? ningsministeriet fattar beslut om utbildningser-
20819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sättningarna. År 2000 är utbildningsersättningen
20820: föra följande: högst 860 mark per månad per studerande. Om
20821: handledningen · av studerande inom hälsovårds-
20822: 1 hälsovårdsutbildningen har det i läroplanen av branschen och om ersättningarna bestäms i ett
20823: tradition ingått praktiska studier som har bestått avtal mellan yrkeshögskolan och verksamhetsen-
20824: av målinriktade, handledda studier på läramas hetema inom hälsovården. Studierna är läroplan-
20825: ansvar. 1 handledningen av studiema deltog ock- senlig handledd praktik utan att den studerande
20826: så handledarna på arbetsplatserna. Till den som står i arbetsavtalsförhållande till arbetsgivaren. 1
20827: stod för utbildningen betalades ersättning enligt andra branscher kan arbetsgivaren anställa den
20828: ett riksomfattande modellavtal för användningen studerande som praktikant. För detta ändamål har
20829: av undervisningsenheten. Handledningen av de undervisningsministeriet beviljat ett särskilt
20830: studerande ingick som en del i arbetsplatshandle- statsunderstöd. Med understödet har man velat
20831: darens arbete och lön. säkerställa att den studerande genomför prakti-
20832: Den riksomfattande avtalsmodellen slopades ken. 1 de fall då en studerande fått en praktikplats
20833: när anslaget för handledarnas löner för praktisk även utan stöd har statsunderstöd inte använts.
20834: undervisning överfördes från social- och hälso- Enligt lagen (630/1998) och förordningen
20835: vårdsministeriets huvudtitel till undervisnings- (81111998) om yrkesutbildning som trädde i kraft
20836: ministeriets huvudtitel (83 mmk) i budgetpropo- i början av 1999 ingår inlärning i arbetet i läro-
20837: sitionen för 1994. Syftet med överföringen var att planen inom alla branscher i yrkesutbildningen
20838: göra det lättare för läroanstalterna och verksam- på andra stadiet.
20839: hetsenheterna i servicesystemet att ingå avtal om Enligt lagen om yrkesutbildning bygger inlär-
20840: den praktiska undervisningen. Anslaget inklude- ning i arbetet på ett skriftligt avtal mellan utbild-
20841: rades i de per elev fastställda normerna som ningsanordnaren och arbetsplatsen. Genom för-
20842:
20843:
20844: 5
20845: KK 324/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym. Ministems svar
20846:
20847:
20848: ordning bestäms närmare om vad som skall tas in haft samma ställning som i andra branscher. Någ-
20849: i avtalet mellan utbildninganordnaren och arbets- ra avtal eller bestämmelser om minimi- eller
20850: givaren, bl.a. om ersättningar som eventuellt be- maximibelopp på de ersättningar som betalas till
20851: talas till arbetsgivaren. Huvudregeln när det gäl- arbetsgivaren inom hälsovårdsutbildningen finns
20852: ler inläming i arbetet är att den studerande inte inte på riksnivå, utan ersättningama varierar be-
20853: står i arbetsavtalsförhållande till arbetsgivaren. roende på utbildningsanordnaren.
20854: Om man särskilt kommer överens om det kan ett När det gäller utbildningen inom social- och
20855: arbetsavtal ingås mellan arbetsgivaren och den hälsovårdsbranschen kommer undervisningsmi-
20856: studerande. En sådan lösning för med sig allt det nisteriet att utreda hur väl avtalsmodellema
20857: som hör till ett arbetsavtalsförhållande. Det cen- fungerar och ta ställning till om det finns behov
20858: trala är att målet för studiema uppnås. I yrkesut- av branschvisa justeringar av avtalsmodellema i
20859: bildningen på andra stadiet inom hälsovården har syfte att åstadkomma en tillräckligt enhetlig
20860: inläming i arbetet således från början av 1999 praxis.
20861:
20862:
20863: Helsingfors den 27 april 2000
20864:
20865: Undervisningsminister Maija Rask
20866:
20867:
20868:
20869:
20870: 6
20871: KK 325/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk ym.
20872:
20873:
20874:
20875:
20876: KIRJALLINEN KYSYMYS 325/2000 vp
20877:
20878: Valtion asuntorahoituksen epäoikeudenmukai-
20879: nen kohdentuminen
20880:
20881:
20882:
20883:
20884: Eduskunnan puhemiehelle
20885:
20886: Valtion asuntorahasto jakoi maaliskuussa tämän uuden asunnon verran. Määrä ei riitä korvaa-
20887: vuoden arava- ja korkotukilainavaltuuksia noin maan edes asuntojen poistumaa. Aravalainoitus-
20888: 6 miljardia markkaa. Tämän vuoden tason olles- ta vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentami-
20889: sa noin 7 miljardia markkaa jakamatta jäi nyt seen ja perusparantamiseen Joensuun seudun
20890: noin miljardi markkaa. Lainavaltuuksista lähes kunnat hakivat n. 50 milj. mk ja tulossa on 12
20891: 80 % esitetään kasvukeskuksiin ja vähintään milj. mk.
20892: puolet aloitettavista asunnoista pääkaupunkiseu- Joensuun seutu käänsi viime vuonna väestö-
20893: dun ja sen kehysalueen kuntiin. Painotetusti mu- tappion kasvuksi, ja väestönkasvu oli Joensuun
20894: kana ovat myös Turun, Tampereen, Jyväskylän, seudulla suurempaa kuin missään muualla kau-
20895: Kuopion ja Oulun seudut. Sen sijaan Joensuun punkiseudulla Itä-Suomessa. Tästä huolimatta
20896: seutukunnan osalta valtion asuntorahoitus ro- Kuopion seutukunta sai määrärahaa kolminker-
20897: mahtaa. Kun vielä vuonna 1998 valtion asuntora- taisesti Joensuuhun verrattuna.
20898: hoitus Joensuun seutukuntaan oli 95,8 milj. mk,
20899: on esitys tälle vuodelle vain 26,2 milj. mk. Toi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20900: sin sanoen kahdessa vuodessa asuntorahoitus jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
20901: Joensuun seutukuntaan on pudonnut lähes nel- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20902: jännekseen vuoden 1998 tasosta. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20903: Tälle vuodelle Joensuun seutukunnan kahdek-
20904: san kuntaa haki asuntolainoitusta n. 290 asunnon Onko hallitus tietoinen valtion asun-
20905: rakentamiseen ja n. 200 asunnon perusparantami- torahoituksen epäoikeudenmukaisesta
20906: seen. Lainoitusta saatiin vain n. 120 asunnolle si- jaosta ja
20907: ten, että koko Joensuun seudulla valtion tukemaa
20908: uustuotantoa saadaan liikkeelle korkeintaan 50 mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa-
20909: miseksi?
20910:
20911:
20912: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
20913:
20914: Anu Vehviläinen /kesk
20915: Pekka Ravi /kok
20916:
20917:
20918:
20919:
20920: Versio 2.0
20921: KK 325/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym. Ministerin vastaus
20922:
20923:
20924:
20925:
20926: Eduskunnan puhemiehelle
20927:
20928: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- rahoitteisten asuntojen hinta- ja vuokrataso. Vä-
20929: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hintään puolet arava- ja korkotukilainoilla raken-
20930: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nettavista uusista asunnoista osoitetaan talousar-
20931: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen viossa edellytetysti pääkaupunkiseudulle ja sen
20932: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kehyskuntiin. Uustuotantoa painotetaan enem-
20933: KK 325/2000 vp: män kuin perusparannusta niillä kasvualueilla,
20934: joilla asuntojen tarjonta ei vastaa lisääntynyttä
20935: Onko hallitus tietoinen valtion asun- kysyntää.
20936: torahoituksen epäoikeudenmukaisesta Valtion asuntorahasto toteutti 14.3.2000 kun-
20937: jaosta ja nittaisen lainajaon käyttösuunnitelmassa edelly-
20938: tettyjen perusteiden nojalla. Lainajaossa kunnit-
20939: mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaa- taisista arava- ja korkotukilainojen myöntämis-
20940: miseksi? ja hyväksymisvaltuusosoituksista lähes 80 %
20941: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- (vuonna 1999 noin 75 %) kohdistettiin suurim-
20942: ti seuraavaa: piin kasvukeskuksiin, joita ovat pääkaupunkiseu-
20943: tu kehyskuntineen sekä Turun, Tampereen, Jy-
20944: Hallitusohjelman mukaan kestävällä asuntopoli- väskylän, Kuopiooja Oulun seudut. Valtuusosoi-
20945: tiikalla edistetään toimivia ja hintavakaita asun- tuksista noin 87 % kohdennettiin 30:een eniten
20946: to- ja rakennusmarkkinoi ta. Uusien asuntojen ko- valtuuksia saavaan (seutu)kuntaan. Pääkaupun-
20947: konaistuotannon tulee vastata tarvetta pitkällä ai- kiseudun osuus koko maasta on 44 %. Pääkau-
20948: kavälillä. punkiseudulla tontti- ja hintaongelmat saattavat
20949: Vuoden 2000 talousarviossa on aravalainoja hidastaa hankkeiden liikkeellelähtöä.
20950: varten osoitettu 4,4 miljardin markan suuruinen Lainoitusvaltuusosoitusten alueittaisessa ja
20951: myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolainoja var- kuntakohtaisessa kohdentamisessa on otettu huo-
20952: ten 2,6 miljardin markan suuruinen hyväksymis- mioon erilaiset asuntomarkkinat, työssäkäynti-
20953: valtuus. Valtioneuvosto on 2.3.2000 vahvistanut alueet sekä uusien asuntojen ja perusparantami-
20954: käyttösuunnitelman, jossa päätettiin näiden yh- sen tarve. Asuntomarkkinoita on arvioitu muun
20955: teensä 7 miljardin markan suuruisten lainoitus- muassa vanhojen asuntojen hintatason, tyhjien
20956: valtuuksien alueellisista ja muista käyttöperus- aravavuokra-asuntojen ja aiemmin osoitettujen
20957: teista vuodeksi 2000. Käyttösuunnitelman mu- valtuuksien käyttöasteen sekä hankkeiden käyn-
20958: kaan vuokra-ja asumisoikeusasuntojen uuslainoi- nistymisedellytysten perusteella. Myös mahdol-
20959: tusta lisätään väestöltään voimakkaasti kasvavil- liset aravalainojen maksuhäiriöt ja asuntolainoi-
20960: la kaupunkiseuduilla siten, että väestönkasvun tukseen liittyvät riskit on otettu huomioon. Asun-
20961: ohella otetaan aiempaa paremmin huomioon tojen tarpeen arvioinnin perusteena on käytetty
20962: myös muut asuntomarkkinatekijät erityisesti vuokra-asuntoa hakevien määrää. Kas-
20963: Asuntojen kysynnän alueellisten erojen vuok- vukeskusten ulkopuolisten kuntien valtuuksien
20964: si hallitus on talousarvion mukaisesti edellyttä- (20 % koko maasta) jaossa on lähdetty erityis-
20965: nyt, että valtion tukea uustuotantoon kohdenne- kohteiden, kuten palvelutalojen, opiskelija-asun-
20966: taan vain niille alueille, joilla on kohtuuhintais- tojen ja lähiöprojektien perusparannuskohtei-
20967: ten asuntojen tarvetta ja kysyntää ottaen huo- den, ensisijaisuudesta.
20968: mioon alueen tuleva väestönkehitys sekä vapaa-
20969:
20970: 2
20971: Ministerin vastaus KK 325/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
20972:
20973:
20974: Valtion asuntorahaston lainajaossa vuonna hintataso selvästi korkeampi kuin esimerkiksi
20975: 2000 on Joensuun 8 kuntaa käsittävään kuntaryh- Joensuussa. Vuokra-asuntoa hakeneiden määrä
20976: mään (JYTY -kunnat) kohdistettu valtuusosoitus on samoin nousussa ja hakijoista erittäin kiireei-
20977: 26 269 000 markkaa. Vuoden 1999 valtuusosoi- lisiksi luokiteltavia vuonna 1999 oli 25,0 %.
20978: tus oli 51 356 000 markkaa. Vuoden 2000 laina- Tyhjiä aravavuokra-asuntoja ei ole. Asunnotto-
20979: jaossa on kuitenkin otettu huomioon myös se, muus on vähentynyt vain hieman (asunnottomia
20980: että vuoden 1999 valtuusosoituksen puitteissa 80 vuonna 1998 ja 75 vuonna 1999).
20981: Joensuun kaupungin puoltamista lainavarauksis- On myös huomattava, että asuntojen hinta- ja
20982: ta ei sitovaa kohdekohtaista lainapäätöstä ole tä- vuokratasojen erot maan eri osien välillä ovat
20983: hän mennessä tehty 3 hankkeesta, jotka sitovat kasvaneet. Alueille, joilla arava- ja korkotukilai-
20984: lainavarauksia yhteensä 14 650 000 markkaa. noitetun uustuotannon hintataso olennaisesti ylit-
20985: Joensuun seudun asuntomarkkinoiden kehitys tää alueen asuntomarkkinoilla vallitsevan hinta-
20986: on selvästi maltillisempaa kuin valtakunnallisis- tason ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrata-
20987: sa kasvukeskuksissa: väestömäärä Joensuun kau- son, lainoitetaan asuntoja vain erityisen paina-
20988: pungissa on nousussa, mutta ympäröivissä vasta syystä.
20989: JYTY-kunnissa laskussa. Tarkasteltaessa koko Monissa JYTY -kunnissa asunto-osakkeiden
20990: Pohjois-Karjalaa väestökato on vielä suurempi. hintataso jää tehtyjen kauppojen perusteella alle
20991: Vuokra-asuntoa hakeneiden määrä Joensuussa 4 000 markkaan/m2 . Riski asuntojen jäämisestä
20992: on laskussa, samoin muissa JYTY -kunnissa. Ha- tyhjilleen kasvaa sitä enemmän, mitä selvemmin
20993: kijoista erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa asuntojen markkinahintataso alittaa uustuotan-
20994: oli Joensuussa 15,4 %, muissa JYTY-kunnissa non hintatason.
20995: keskimäärin vain 7,2 %. Asunto- ja sosiaalipolitiikan lähestymista-
20996: Tyhjien aravavuokra-asuntojen osuus kannas- paan kuuluu, että kansalaisia tuetaan heidän
20997: ta on Joensuun kaupungissa 0,5 %ja määrä on omien olosuhteittensa perusteella. Asunnonhaki-
20998: kasvanut (vähintään 2 kk tyhjillään oli 25 asun- joiden tasa-arvon kannalta tavoitteena ovat si-
20999: toa vuonna 1999, kun luku vuonna 1998 oli vielä j aintipaikkakunnasta riippumattomat yhtäläiset
21000: 16). Ympäröivissä JYTY-kunnissa tyhjiä arava- mahdollisuudet valtion tukemaan asuntokan-
21001: vuokra-asuntoja on keskimäärin jopa 3,2% kan- taan. Lainoituksen alueellisella kohdentamisella
21002: nasta, kun valtakunnallinen keskiarvo on 1,0 %. hallitus on pyrkinyt poistamaan epätasa-arvoa eri
21003: Asunnottomien määrä Joensuun kaupungissa on alueilla asuvien kansalaisten kesken suuntaamai-
21004: voimakkaassa laskussa (asunnottomia 146 vuon- la tuotantoa seuduille, joilla alueen väestönkehi-
21005: na 1998 ja 80 vuonna 1999). Asuntomarkkinoi- tys huomioon ottaen on vuokra- ja asumisoikeus-
21006: deosa luonteen perusteella Joensuun seutu ei asunnoille suurin tarve ja kysyntä, joilla ei ole
21007: kuulu asuntomäärärahojenjaossa erikseen nimet- pysyvästi tyhjillään olevia valtion lainoittamia
21008: tyihin kasvukeskuksiin. tai korkotukemia vuokra-asuntoja ja joilla asun-
21009: Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntoa hake- tojen voidaan arvioida säilyvän käytössä myös
21010: neiden määrä on noin 44 000. Hakijoista erittäin pitkään tulevaisuudessa.
21011: kiireellisten osuus on yli 40 %, mikä vastaa Hallitus seuraa jatkuvasti asuntorakentamisen
21012: 70 %:a koko maan kiireellisesti asuntoa tarvitse- ja -rahoituksen kehittymistä tietoisena asunto-
21013: vista. Vain joka viides arava-asunnon hakija sai sektorin sekä eri alueiden työllisyyden ja elinkei-
21014: asunnon. Tyhjiä aravavuokra-asuntoja ei ole. noelämän kiinteästä vuorovaikutuksesta. Alueit-
21015: Asunnottomia pääkaupunkiseudulla on noin taisen asuntomarkkina-analyysin hyväksikäyttöä
21016: 5 000. tuen kohdentamisessa on tarkoitus edelleen lisä-
21017: Kuopiossa, johon kysymyksessä viitattiin, tä.
21018: väestömäärä on nousussa ja asuntojen markkina-
21019:
21020:
21021: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
21022:
21023: Ministeri Suvi-Anne Siimes 3
21024: KK 325/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym. Ministerns svar
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Tili riksdagens talman
21030:
21031: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger folkningsutvecklingen samt pris- och hyresnivån
21032: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- på fritt finansierade bostäder. Minst hälften av de
21033: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu nya bostäder som finansieras med arava- och rän-
21034: Vehviläinen /cent m.fl. undertecknade skriftliga testödslån förutsätts enligt budgeten bli byggda i
21035: spörsmål SS 325/2000 rd: huvudstadsregionen och kranskommunerna. Ny-
21036: produktion viktas kraftigare än ombyggnads-
21037: ir regeringen medveten om den orättvi- verksamhet i tillväxtområden där utbudet på bo-
21038: safördelningen av statens bostadsjinan- städer inte motsvarar den ökade efterfrågan.
21039: siering och Statens bostadsfond fördelade 14.3.2000 1å-
21040: nen mellan kommunerna enligt de i dispositions-
21041: vad ämnar regeringen göra för att rätta planen angivna grunderna. Vid fördelningen an-
21042: tili saken? visades närmare 80 % ( 1999 cirka 7 5 %) av be-
21043: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- villningsfullmakterna och fullmaktema att god-
21044: föra följande: känna räntestödslån tili de största tillväxtcentra,
21045: dvs. huvudstadsregionen med kranskommuner
21046: Enligt regeringsprogrammet skall en fungerande samt tili Åbo-, Tammerfors-, Jyväskylä-, Kuo-
21047: och prismässigt stabil bostads- och byggmark- pio- och Uleåborgsregionen. Cirka 87% av full-
21048: nad främjas genom en hållbar bostadspolitik. To- maktema anvisades de 30 ekonomiska regioner
21049: talproduktionen av nya bostäder skall på lång sikt som fick de största fullmakterna. Huvudstadsre-
21050: motsvara behovet. gionens andel av hela landets fullmakter är 44 %.
21051: 1 statsbudgeten för 2000 har för aravalån anvi- De inom huvudstadsregionen förekommande
21052: sats en bevillningsfullmakt för 4,4 miljarder tomt- och prisproblemen kan bromsa inledandet
21053: mark och en fullmakt att godkänna räntestödslån av byggprojekten.
21054: för 2,6 miljarder mark. Statsrådet fastställde Vid fördelningen av lånefullmaktema mellan
21055: 2.3.2000 en dispositionsplan med regionala och regionema och kommunerna har beaktats skilina-
21056: övriga grunder för sammanlagt 7 miljarder marks derna mellan olika bostadsmarknader och pend-
21057: lånefullmakter år 2000. Enligt dispositionspla- lingsregioner samt behovet av nyproduktion och
21058: nen skall långivningen till nyproduktion av hy- ombyggnad av bostäder. Bostadsmarknaden har
21059: resbostäder och bostadsrättsbostäder ökas i starkt bedömts bl.a. utgående från prisnivån på gamla
21060: expanderande urbana regioner, med beaktande bostäder, antalet tomma aravahyresbostäder och i
21061: inte bara av befolkningsökningen utan också av viiken utsträckning tidigare beviljade fullmakter
21062: andra faktorer på bostadsmarknaden. nyttjats samt förutsättningarna för inledande av
21063: På grund av de regionala skillnaderna i efter- projekt. Eventuella betalningsstörningar i sam-
21064: frågan på bostäder har regeringen i enlighet med band med aravalån har beaktats och likaså de kre-
21065: statsbudgeten förutsatt att statsstöd för nypro- ditrisker som är förenade med bostadslån. Som
21066: duktion riktas endast tili områden där det finns en grund för bedömning av bostadsbehovet har
21067: behov av och efterfrågan på bostäder tili skäligt använts antalet ansökningar om hyresbostäder.
21068: pris, med beaktande av den prognostiserade be- Vid fördelningen av fullmakter mellan kommu-
21069:
21070:
21071: 4
21072: Ministerns svar KK 325/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
21073:
21074:
21075: nerna utanför tillväxtcentra (20% av hela landet) talet bostadslösa i huvudstadsregionen uppgår tili
21076: har speciella objekt prioriterats, tili exempel ser- cirka 5 000.
21077: vicehus, studiebostäder och projektartad om- 1 Kuopio, som det hänvisas tili i spörsmålet,
21078: byggnad i förorter. ökar folmängden och priserna på bostadsmarkna-
21079: Vid Statens bostadsfonds lånefördelning år den ligger på en klart högre nivå än tili exempel i
21080: 2000 anvisades Joensuu-kommungruppens 8 Joensuu. Antalet ansökningar om hyresbostäder
21081: kommuner (JYTY -kommunerna) lånefulimakter är likaså på väg uppåt och i 25,0% av falien klas-
21082: för 26 269 000 mark. År 1999 anvisades fulimak- sificerades sökandenas bostadsbehov 1999 som
21083: ter för 51 356 000 mark. Vid lånefördelningen akut. Några tomma aravahyresbostäder finns in-
21084: för 2000 beaktades emeliertid också den omstän- te. Bostadslösheten har minskat endast en aning
21085: digheten att av de lånereserveringar som Joensuu ( 1998 var 80 utan bostad och 1999 hade antalet
21086: stad hade förordat inom ramen för 1999 års fuli- sjunkit tili 75).
21087: makter saknades dittilis lånebeslut i fråga om Det bör även noteras att skilinaderna i bostä-
21088: 3 projekt. Dessa binder lånereserveringar för dernas pris- och hyresnivåer har ökat melian de
21089: sammanlagt 14 650 000 mark. olika delarna av landet. På områden där prisni-
21090: Utvecklingen på Joensuuregionens bostads- vån på nyproducerade bostäder med arava- och
21091: marknad ligger klart under genomsnittet för lan- räntestödslån väsentligt överstiger den inom om-
21092: dets tiliväxtcentra: i Joensuu stad växer folk- rådets bostadsmarknad rådande prisnivån och hy-
21093: mängden, medan den minskar i de omgivande resnivån på fritt finansierade bostäder, beviljas
21094: JYTY -kommunerna. En granskning av läget i bostadslån endast av synnerligen vägande skäl.
21095: hela Norra Karelen visar en ännu större folk- 1 många JYTY -kommuner ligger den faktiska
21096: minskning. Antalet hyresbostadsansökningar är prisnivån på aktiebostäder under 4 000 mk/m2.
21097: på nedåtgående både i Joensuu och i de övriga Risken för att bostäder kommer att stå tomma
21098: JYTY -kommunerna. 1 Joensuu var bostadsbeho- växer i proportion tili hur uppenbart marknads-
21099: vet akut för 15,4 % av sökandena, i de övriga prisnivån underskrider nyproduktionens prisni-
21100: JYTY-kommunerna för endast 7,2 %. vå.
21101: Av aravahyresbostäderna i Joensuu stad stod Bostads- och socialpolitiken är inriktad på att
21102: 0,5 % tomma och andelen har vuxit på senaste tid medborgarna skali stödjas utgående från deras
21103: ( 1999 stod 25 bostäder tomma i minst 2 måna- faktiska förhålianden. Med tanke på jämlikheten
21104: der, medan motsvarande antal 1998 var 16). 1 de melian bostadssökandena är målet att de obero-
21105: omgivande JYTY -kommunerna står hela 3,2 % ende av viiken ort det är fråga om skali ha sam-
21106: av aravahyresbostäderna tomma. Medeltalet för ma möjligheter att nyttja det statsunderstödda bo-
21107: hela landet är l,O %. Antalet bostadslösa i Joen- stadsbeståndet. Regeringen vili genom regional
21108: suu stad uppvisar en markant minskning ( 146 bo- styrning av långivningen eliminera ojämlikheten
21109: stadslösa 1998 och 80 bostadslösa 1999). Joen- melian medborgarna inom olika områden så att
21110: suuregionens bostadsmarknad är inte sådan att produktionen kanaliseras tili regioner där beho-
21111: den vid fördelningen av bostadsanslagen kan vet av och efterfrågan på hyresbostäder och bo-
21112: hänföras tili de särskilt uppräknade tiliväxt- stadsrättsbostäder tili följd av befolkningsut-
21113: centra. vecklingen är störst, där det inte finns permanent
21114: 1 huvudstadsregionen har cirka 44 000 hyres- tomma statsbelånade elier räntestödda hyresbo-
21115: bostadsansökningar lämnats in. Bostadsbehovet städer och där man kan räkna med att bostäderna
21116: är akut för över 40 % av sökandena, vilket mot- är i användning långt in i framtiden.
21117: svarar 70 % av hela landets akuta bostadsbehov. Regeringen följer bostadsbyggandets och bo-
21118: Endast var femte sökande kan få en aravabostad. stadsfinansieringens utveckling, medveten om
21119: Några tomma aravahyresbostäder finns inte. An- att det råder en signifikativ växelverkan melian å
21120:
21121:
21122:
21123:
21124: 5
21125: KK 325/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym. Ministems svar
21126:
21127:
21128: ena sidan bostadssektom och å andra sysselsätt- ser i större utsträckning skallläggas till grund för
21129: ningsläget och näringslivet på olika områden. fördelningen av stöden.
21130: Avsikten är att regionala bostadsmarknadsanaly-
21131:
21132:
21133: Helsingfors den 27 april 2000
21134:
21135: Minister Suvi-Anne Siimes
21136:
21137:
21138:
21139:
21140: 6
21141: KK 326/2000 vp- Risto Kuisma /rem
21142:
21143:
21144:
21145:
21146: KIRJALLINEN KYSYMYS 326/2000 vp
21147:
21148: Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
21149: telemarkkinoilla
21150:
21151:
21152:
21153:
21154: Eduskunnan puhemiehelle
21155:
21156: Määräävässä markkina-asemassa olevat tele- Tilanne on kohtuuton kuluttajien kannalta, se
21157: yhtiöt (Elisa/Finnet-yhtiöt/HPY Oyj) ovat koh- on kohtuuton markkinoille pyrkivien yritysten
21158: tuuttoman korkealla hinnoittelunaan estäneet uu- kannalta ja se on vastoin Suomen periaatetta ava-
21159: sien kilpailijoiden tulon Suomen telemarkkinoil- ta telemarkkinat kilpailulle. Ylisuurilla maksuil-
21160: le. Yhtiöt vaativat kohtuuttoman suuria korvauk- ta on estetty ainakin maailmanlaajuisen ACN-yh-
21161: sia asiakkaan puheluiden siirrosta toiselle te- tymän pääsy Suomen markkinoille.
21162: leoperaattorille. Vaadittavat korvaukset ovat
21163: kymmen- jopa satakertaiset verrattuna siihen, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21164: millaisia maksuja muissa maissa peritään. Mak- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21165: sut ovat myös monikymmenkertaiset verrattuina valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21166: Soneran vaatimiin vastaaviin maksuihin. vaksi seuraavan kysymyksen:
21167: Ylisuurilla, täysin kohtuuttomilla maksuilta
21168: pyritään estämään kilpailijoiden tulo markkinoil- Onko hallitus tietoinen teleyhtiöiden
21169: le. Tässä on myös onnistuttu. määräävän markkina-aseman väärin-
21170: Vaikka kyse on selkeästi määräävän markki- käytöstäja
21171: na-aseman väärinkäytöstä, johon myös Kilpailu-
21172: virasto on puuttunut, ei tilanne ole palautunut mitä hallitus aikoo tehdä telemarkkinoi-
21173: lailliseen olotilaan. den saattamiseksi normaaliin tilaan?
21174:
21175:
21176:
21177: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
21178:
21179: Risto Kuisma /rem
21180:
21181:
21182:
21183:
21184: Versio 2.0
21185: KK 326/2000 vp- Risto Kuisma /rem Ministerin vastaus
21186:
21187:
21188:
21189:
21190: Eduskunnan puhemiehelle
21191:
21192: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa takorvausta vastaanjärjestää käyttäjän kauko-tai
21193: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kansainvälisen telepalvelun valinta siten, että
21194: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen soitto ohjataan käyttäjän ilmoittaman teleyrityk-
21195: vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman sen telepalveluun. Kytkentää pyytänyt teleyritys
21196: /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK voi vaatia Telehallintokeskusta tutkimaan hin-
21197: 326/2000 vp: noittelun kohtuullisuutta. Tällöin tutkinta perus-
21198: tuu edellä mainittuun telelainsäädäntöön. Kyt-
21199: Onko hallitus tietoinen teleyhtiöiden kentää pyytänyt teleyritys voi myös vaatia Kil-
21200: määräävän markkina-aseman väärin- pailuvirastoa tutkimaan, ovatko jotkut teleyrityk-
21201: käytöstäja set syyllistyneet tällaisessa hinnoittelussa mää-
21202: räävän markkina-aseman väärinkäyttöön.
21203: mitä hallitus aikoo tehdä telemarkkinoi- Amerikkalainen teleyritys American Commu-
21204: den saattamiseksi normaaliin tilaan? nications Network (ACN) on neuvotellut ensisi-
21205: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jaisvalintaa koskevasta sopimuksesta mm. Fin-
21206: ti seuraavaa: net-yhtiöiden kanssa. Kun neuvottelut eivät ole
21207: johtaneet toivottuun lopputulokseen, ACN on
21208: Suomessa telemarkkinoille pääsy on perinteises- asiamiehensä välityksellä 15. maaliskuuta esittä-
21209: ti ollut helppoa. Ainoastaan matkaviestinverkko- nyt Kilpailuvirastolie tutkinta- ja toimenpide-
21210: jen rakentaminen vaatii toimiluvan, muuten alal- pyynnön määräävässä markkina-asemassa ole-
21211: le tulijan tarvitsee tehdä pelkkä ilmoitus liiken- van teleyhtiön kohtuuttomasta hinnoittelupolitii-
21212: neministeriölle toimintansa aloittamisesta. kasta.
21213: Teleyrityksen ostaessa toiselta markkinavoi- Hallitus katsoo, että Suomessa on toimiva ja
21214: maitaan huomattavalta teleyritykseltä telepalve- teletoiminnan kilpailua edistävätele-ja kilpailu-
21215: luita on hinnoittelua säännelty telemarkkinalais- lainsäädäntö. Hallitus tukee kaikkia toimenpitei-
21216: sa. Tällöin teleyritysten keskinäisten tuotteiden tä, joilla ohjataan telemarkkinoita toimimaan ny-
21217: hintojen tulee olla kustannussuuntautuneet siten, kyisen lainsäädännön antaman kehyksen mukai-
21218: että markkinavoimaitaan huomattavan teleyri- sesti. Lainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti, jotta
21219: tyksen saama korvaus voi omakustannushinnan telepalveluiden laatu ja hintataso edelleen kehit-
21220: lisäksi sisältää kohtuullisen tuoton. tyvät myönteisesti. Kansainväliset vertailut
21221: Kirjallisessa kysymyksessä esillä olevasta en- osoittavat, että Suomi on tässä kehitystyössä on-
21222: sisijaisvalinnasta on telelainsäädännössä selkeät nistunut hyvin. Tilastovertailut osoittavat myös,
21223: säädökset. Markkinavoimaitaan huomattavan te- että telemarkkinoiden tilanne on normaali tai
21224: leyrityksen tulee käyttäjän valtakirjan omaavan jopa keskimääräistä parempi.
21225: toisen teleyrityksen pyynnöstä kohtuullista ker-
21226:
21227:
21228:
21229: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
21230:
21231: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
21232:
21233:
21234: 2
21235: Ministems svar KK 326/2000 vp - Risto Kuisma /rem
21236:
21237:
21238:
21239:
21240: Tili riksdagens talman
21241:
21242: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gångsersättning ordna ett val av fjärrteletjänster
21243: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och intemationella teletjänster så att samtalet
21244: rådet översänt följande av riksdagsledamot Risto styrs till det teleföretags teletjänst som använda-
21245: Kuisma /ref undertecknade skriftliga spörsmål ren har uppgett. Det teleföretag som begärt upp-
21246: SS 326/2000 rd: koppling kan kräva att Teleförvaltningscentralen
21247: utreder prissättningens skälighet. 1 dessa fall
21248: Ar regeringen medveten om missbruket grundar sig utredningen på telelagstiftningen.
21249: när det gäller telebolagens domineran- Det teleföretag som begärt uppkoppling kan även
21250: de marknadsställning och kräva att Konkurrensverket skall undersöka om
21251: enskilda teleföretag i prissättningen har gjort sig
21252: vad ämnar regeringen göra för att tele- skyldiga tili missbruk av sin dominerande ställ-
21253: marknaden skallnormaliseras? ning.
21254: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Det amerikanska teleföretaget American
21255: föra följande: Communications Network (ACN) har bl.a. med
21256: Finnet-bolagen förhandlat om ett avtal om för-
21257: 1 Finland har det av tradition varit lätt att komma handsval. Då förhandlingama inte ledde till öns-
21258: in på telemarknaden. Koncession krävs endast kat resultat tillställde ACN genom sitt ombud den
21259: för byggandet av mobiltelenät, i övrigt måste den 15 mars Konkurrensverket en utrednings- och åt-
21260: som kommer in på marknaden endast göra en an- gärdsbegäran som gällde oskälig prissättningspo-
21261: mälan till trafikministeriet om att verksamheten litik hos ett telebolag med dominerande mark-
21262: inleds. nadsställning.
21263: 1 telemarknadslagen regleras prissättningen i Enligt regeringen har Finland en fungerande
21264: de fall när ett teleföretag köper teletjänster av ett tele- och konkurrenslagstiftning som främjar te-
21265: annat teleföretag med betydande marknadsinfly- leverksamheten. Regeringen stöder alla sådana
21266: tande. 1 dessa fall skall prisema på teleföreta- åtgärder genom vilka telemarknaden styrs till att
21267: gens inbördes produkter vara kostnadsorientera- fungera inom ramen för den nuvarande lagstift-
21268: de så att i den ersättning som ett teleföretag med ningen. Lagstiftningen utvecklas på kontinuerlig
21269: betydande marknadsinflytande får kan förutom basis för att teletjänstemas kvalitet och prisnivå
21270: självkostnadspriset ingå en skälig avkastning. skall fortsätta att utvecklas i en positiv riktning.
21271: Telelagstiftningen innehåller klara bestäm- Enligt intemationella jämförelser har Finland
21272: melser om förhandsval, som tas upp i det skriftli- lyckats väl i detta utvecklingsarbete. Jämförelser
21273: ga spörsmålet. Ett teleföretag med betydande av statistiken visar också att läget på telemarkna-
21274: marknadsinflytande skall på begäran av ett annat den är normalt eller t.o.m. bättre än i medeltal.
21275: teleföretag som innehar fullmakt mot skälig en-
21276:
21277:
21278:
21279: Helsingfors den 25 april 2000
21280:
21281: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
21282:
21283:
21284: 3
21285: KK 327/2000 vp- Risto Kuisma /rem
21286:
21287:
21288:
21289:
21290: KIRJALLINEN KYSYMYS 327/2000 vp
21291:
21292: Ammattiliikenteen kuljettajien tullikirja
21293:
21294:
21295:
21296:
21297: Eduskunnan puhemiehelle
21298:
21299: Ammattiliikenteen kuljettajille on säädetty tulli- ten selitykset ja perustelut ovat kuljettajien mie-
21300: kirjavelvollisuus, joka rajoittaa verovapaat tuo- lestä olleet ristiriitaisia ja epäloogisia.
21301: miset yhteen kertaan kuukaudessa. Suomen lii-
21302: tyttyä ED:njäseneksi tullikirja poistui Suomen ja Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21303: ED-maiden välisestä liikenteestä. Eräiden tieto- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21304: jen mukaan tullikirjaa ollaan palauttamassa ta- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21305: kaisin myös Suomen ja muiden ED-maiden väli- vaksi seuraavan kysymyksen:
21306: seen liikenteeseen.
21307: Ammattiliikenteen kuljettajat kokevat laajalti Mihin perustuu ammattikuljettajia kos-
21308: tullikirjan epäoikeudenmukaiseksi. Sen koetaan keva tullikirjakäytäntö,
21309: myös syrjivän ja asettavan kansalaiset eriarvoi-
21310: seen asemaan. Tullikirjan epäillään olevan myös aiotaanko se jälleen laajentaa koske-
21311: ED-säännösten vastainen. Tullikirjan osalta vi- maan myös EU-maiden liikennettä ja
21312: ranomaiset eivät ole myöskään antaneet selkeitä aikooko hallitus poistaa tullikirjojen
21313: perusteita tullikirjakäytännölle. Tulliviranomais- käytön?
21314:
21315:
21316: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
21317:
21318: Risto Kuisma /rem
21319:
21320:
21321:
21322:
21323: Versio 2.0
21324: KK 327/2000 vp - Risto Kuisma /rem Ministerin vastaus
21325:
21326:
21327:
21328:
21329: Eduskunnan puhemiehelle
21330:
21331: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Kansallisessa lainsäädännössämme henkilö-
21332: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kuntatuomisia koskevat tullittomuussäännökset
21333: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sisältyvät tullilain 12 §:ään, ja niiden kanssa yh-
21334: vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman denmukaiset verottomuussäännökset ovat val-
21335: /rem näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK misteverotuslain 21 §:ssä ja arvonlisäverolain
21336: 327/2000 vp: 95 §:n 3 momentissa. Tullilain mainitussa koh-
21337: dassa säädetään, että tullittomien ja verottomien
21338: Mihin perustuu ammattikuljettajia kos- tuomisten määrä ei saa ylittää sitä määrää, joka
21339: keva tullikirjakäytäntö, matkustajalla on oikeus tuoda kerralla tullitta,
21340: sekä rajoitetaan tuontikerrat yhteen kertaan kuu-
21341: aiotaanko se jälleen laajentaa koske- kaudessa.
21342: maan myös EU-maiden liikennettä ja Tullittomuuden ja verottomuuden toteuttami-
21343: aikooko hallitus poistaa tullikirjojen seksi henkilön on esitettävä tulliviranomaiselle
21344: käytön? tullin antama henkilökohtainen tullauskirja, jo-
21345: hon tehtävällä merkinnällä tulliviranomainen
21346: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vahvistaa tuonnin. Tullauskirjaansa säännöllises-
21347: ti seuraavaa: ti käyttämällä kuljetusvälineen henkilökuntaan
21348: kuuluvat henkilöt voivat siten itse valita, milloin
21349: Suomen ja kolmannen maan välisessä ammatti- ja missä he hyödyntävät oikeuttaan tuomistensa
21350: maisessa liikenteessä olevan kulkuneuvon henki- tullittomaan ja verottomaan tuontiin kolmanteen
21351: lökuntaan kuuluva henkilö saa tuoda tullittomas- maahan suuntautuneelta työmatkalta. Tullauskir-
21352: ti ja verottomasti kolmannesta maasta Suomeen jamenettelyn ei ole katsottu syrjivän ammatti-
21353: kerran kuukaudessa tuomisia sen mukaan kuin maisessa liikenteessä palvelevia kuljettajia, kos-
21354: tullittomuusasetuksessa (Neuvoston asetus (EY) ka rajoitussäännös ja sen valvontakeinona käy-
21355: N:o 918/83) matkustajasta säädetään. Tullitto- tetty tullauskirjamenettely koskevat kansalaisuu-
21356: muusasetuksen 49 artiklassa on jäsenvaltioille desta ja asuinpaikasta riippumatta kaikkia Suo-
21357: myönnetty oikeus alentaa tullittomien tavaroi- men ja kolmannen maan välisessä ammattimai-
21358: den arvoa ja/tai määrää, kun niitä tuovat yhtei- sessa liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö-
21359: söön kolmansien maiden ja yhteisön välisessä kuntaan kuuluvia. Lisäksi valtioneuvoston oi-
21360: liikenteessä käytettävien kuljetusvälineiden hen- keuskansleri on 3. 9.1997 antamallaan päätöksel-
21361: kilöstö. Vastaavanlainen määräys arvonlisä- lä todennut, etteivät rajoitussäännös ja tullauskir-
21362: veron ja valmisteveron osalta sisältyy Kansain- jamenettely ole kansalaisia koskevan yhdenver-
21363: välisessä matkustajaliikenteessä tapahtuvassa taisuusperiaatteen vastaisia.
21364: maahantuonnissa kannettaviin liikevaihto- ja val- On syytä korostaa sitä, että matkustajienkin
21365: misteveroihin liittyviä vapautuksia koskevien la- kohdalla tulliton ja veroton tuomisoikeus rajoit-
21366: kien, asetusten ja hallinnollisten määräysten tuu vain satunnaisiin tuonteihin.
21367: yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston direk- Tullauskirjamenettelyä sovelletaan ainoas-
21368: tiivin (69/169/ETY) 5 artiklan 2 kohtaan taan yhteisön vero- ja/tai tullialueen ulkopuolel-
21369: (72/230/ETY).
21370:
21371: 2
21372: Ministerin vastaus KK 327/2000 vp - Risto Kuisma /rem
21373:
21374:
21375: ta tuotaviin tuomisiin. Kysyjä tarkoittanee kysy- tuontimenettely olisi saatu samanlaiseksi kuin
21376: myksellään tullauskirjamenettelyn laajentami- matkustajillakin. Rajoitukset oli tarkoitus säätää
21377: sesta koskemaan ED-maiden liikennettä sitä, mi- vastaamaan pääpiirteittäin rajoituksia säätänei-
21378: ten Ahvenanmaan liikenteen osalta menetellään. den yhteisön jäsenvaltioiden säännöksiä. Tuol-
21379: Ahvenanmaa ei kuulu yhteisön veroalueeseen, loin selvitettiin, että esimerkiksi Belgia, Luxem-
21380: minkä vuoksi Ahvenanmaan ja Manner-Suomen burg, Ranska, Irlanti, Italia ja Itävalta ovat rajoit-
21381: välillä tuomistenverottomuuteen sovelletaan sa- taneet henkilökuntatuomiset muun muassa väke-
21382: moja säännöksiä kuin Suomen ja kolmansien vien alkoholijuomien osalta 0,250 litraan tuonti-
21383: maiden väliseen liikenteeseen. Ahvenanmaan kerralta. Edellä mainitussa hallituksen esitykses-
21384: osalta tullauskirjamenettelyä koskevat säännök- sä ehdotettiin määrälliseksi rajoitukseksi 0,375
21385: set ovat 1.3.1997 voimaan tulleen Ahvenanmaan litraa tuontikerralta. Eduskunnan hallintovalio-
21386: maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisä- kunnan mukaan ehdotetut matkakohtaiset tullit-
21387: vero- ja valmisteverolainsäädäntöön koskevan tomia ja verottomia tuomisia koskevat rajoituk-
21388: lain 21 ja 32 §:ssä. Verovapaan myynnin päätty- set eivät olisi kohdelleet eri liikennevälineissä
21389: minen yhteisön veroalueena 1. 7.1999 ei tuonut palvelevaa henkilökuntaa tasapuolisesti. Hallin-
21390: muutoksia tullauskirjan käyttövelvollisuuteen. tovaliokunta päätyi ehdottamaan nykyisenjärjes-
21391: Hallitus ehdotti jo vuonna 1995 (HE 178/1995 telmän säilyttämistä, eikä uudistusta näin ollen
21392: vp ), että tullauskirjamenettelystä luovuttaisiin ja toteutettu.
21393: siirryttäisiin tuontikohtaisiin arvo- ja määrärajoi- Hallitus ei suunnittele kulkuneuvon henkilö-
21394: tuksiin, joiden noudattamista valvottaisiin pisto- kuntaan kuuluvien henkilöiden tuontioikeutta
21395: kokein. Näin menetellen henkilökuntatuomisten koskevien säännösten muuttamista.
21396:
21397:
21398: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
21399:
21400: Ministeri Suvi-Anne Siimes
21401:
21402:
21403:
21404:
21405: 3
21406: KK 327/2000 vp- Risto Kuisma /rem Ministems svar
21407:
21408:
21409:
21410:
21411: Tili riksdagens talman
21412:
21413: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger påförande av accis samt i 95 § 3 mom. mervär-
21414: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- desskattelagen. 1 nämnda lagrum i tullagen be-
21415: rådet översänt följande av riksdagsledamot Risto stäms att mängden av hernkomstgåvor under en
21416: Kuisma /rem undertecknade skriftliga spörsmål kalendermånad inte får överstiga den mängd som
21417: SS 327/2000 rd: en resande tullfritt får föra in på en gång samt be-
21418: gränsas införseln av tull- och skattefria varor till
21419: På vad grundar sig förfarandet med en en gång i månaden.
21420: förtullningsbok som gäller yrkesförare, För konstaterande av tull- och skattefrihet
21421: skall personeo i fråga för tullmyndigheten visa
21422: är avsikten att återigen utvidga den tili upp den personliga förtullningsbok som tullen
21423: att gälla även trafik inom EU-länderna har gett och i vilken tullmyndigheten genom en
21424: och anteckning bekräftar införseln. Genom att regel-
21425: har regeringen för avsikt att avskaffa bundet använda förtullningsboken kan de som
21426: bruket av förtullningsböcker? tillhör personalen på ett transportmedel sjä1v väl-
21427: ja när och var de utnyttjar sin rätt att föra in hem-
21428: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- komstgåvor tull- och skattefritt från en arbetsre-
21429: föra följande: sa i tredje land. Förfarandet med en förtullnings-
21430: bok har inte ansetts diskriminera de förare som
21431: Den som tillhör personalen på ett transportmedel tjänstgör inom intemationell trafik därför att den
21432: i yrkesmässig trafik mellan Finland och tredje begränsande bestämmelsen och förfarandet med
21433: land får som tullfria och skattefria hemkomstgå- en förtullningsbok gäller oberoende av nationali-
21434: vor föra in varor från ett tredje land till Finland tet och boningsort alla som tillhör personalen på
21435: en gång i månaden enligt vad som bestäms om re- ett transportmedel i yrkesmässig trafik mellan
21436: sande i tullfrihetsförordningen (Rådets förord- Finland och tredje land. Dessutom har justitie-
21437: ning (EEG) nr 918/83). 1 artikel 49 i tullfrihets- kanslem i statsrådet har genom sitt beslut
21438: förordningen har medlemsstatema beviljats rätt 3. 9.1997 konstaterat att den begränsande bestäm-
21439: att minska värdet och/eller kvantiteten för varor melsen och förfarandet med en förtullningsbok
21440: för vilka befrielse beviljas om dessa importeras inte strider mot jämlikhetsprincipen för medbor-
21441: av besättningen på transportmedel som används gama.
21442: mellan tredje land och gemenskapen. En motsva- Det är skäl att poängtera att även för resande
21443: rande bestämmelse om mervärdesskatt och acci- gäller rätten att tull- och skattefritt föra in varor
21444: ser ingår i artikel 5.2 (72/230/EEG) i rådets di- endast sporadisk införsel.
21445: rektiv om harmonisering av lagstiftningen om Förfarandet med en förtullningsbok tillämpas
21446: befrielse från omsättningsskatter och punktskat- endast på införsel från områden utanför gemen-
21447: ter på varor som införs av resande (69/169/EEG). skapens tull- ochleller skatteområde. Spörsmåls-
21448: 1 vår nationella lagstiftning ingår bestämmel- ställaren torde med en utvidgning av förfarandet
21449: sema om tullfrihet för personai som för in hem- med en förtullningsbok till att gälla trafik inom
21450: komstgåvor i 12 § tullagen och motsvarande EU-länder som anges i spörsmålet avse hur man
21451: skattefrihetsbestämmelser ingår i 21 § 1agen om
21452:
21453: 4
21454: Ministems svar KK 327/2000 vp- Risto Kuisma /rem
21455:
21456:
21457: skall förfara med Ålandstrafiken. Åland hör inte att föreskriva om begränsningarna så att de i hu-
21458: tili gemenskapens skatteområde varvid på skatte- vudsak skulle motsvar begränsningarna i gemen-
21459: fri införsel mellan Åland och det fasta Finland skapens medlemsstater. 1 detta skede klarlades
21460: tillämpas samma bestämmelser som på införsel i att t.ex. Belgien, Luxemburg, Frankrike, lrland,
21461: trafik mellan Finland och tredje länder. 1 fråga Italien och Österrike har begränsat personalens
21462: om Åland ingår bestämmelsema om förfarandet hemkomstgåvor för starka alkoholdryckers del
21463: med en förtullningsbok i 21 § och 32 § lagen om tili 0,250 1per införsel. 1 ovan nämnda regerings-
21464: undantag för landskapet Åland i fråga om mer- proposition föreslogs som kvantitativ begräns-
21465: värdesskatte- och accislagstiftningen som trädde ning 0,375 1 per införsel. Enligt riksdagens för-
21466: i kraft den 1.3.1997. Upphörandet av den skatte- valtningsutskott skulle de begränsningar av in-
21467: fria försäljningen inom gemenskapens skatteom- förseln av tuli- och skattefria hemkomstgåvor per
21468: råde 1. 7.1999 innebar inte några ändringar i frå- resa som föreslogs ha inneburit en ojämlik be-
21469: ga om skyldigheten att använda förtullningsbok. handling av personalen på olika transportmedel.
21470: Regeringen föreslog redan 1995 (RP 178/1995 Förvaltningsutskottet beslöt att föreslå att det nu-
21471: rd) att man skulle slopa förfarandet med en för- varande systemet bevaras och således genomför-
21472: tullningsbok och övergå tili begränsning av vär- des inte reformen.
21473: det och kvantiteten för införseln, som skulle Regeringen har inga planer på att ändra be-
21474: övervakas med stickprovskontroller. På detta sätt stämmelserna om rätt tili införsel av varor för
21475: skulle förfarandet beträffande personalens inför- dem som tillhör personalen på ett transportme-
21476: sel av hemkomstgåvor ha jämställts med övriga deL
21477: resandes. Avsikten i regeringspropositionen var
21478:
21479:
21480: Helsingfors den 26 april 2000
21481:
21482: Minister Suvi-Anne Siimes
21483:
21484:
21485:
21486:
21487: 5
21488: KK 328/2000 vp- Juha Karpio /kok
21489:
21490:
21491:
21492:
21493: KIRJALLINEN KYSYMYS 328/2000 vp
21494:
21495: Kihlakunnanvirastojen kehittämistoimenpiteet
21496:
21497:
21498:
21499:
21500: Eduskunnan puhemiehelle
21501:
21502: Vuonna 1996 tuli voimaan paikallishallintoon kentämistä suuressa osassa Suomea. Mainitut
21503: liittyvä kihlakuntauudistus. Maaliskuun 14. päi- toimenpiteet ovat herättäneet huolestuneisuutta
21504: vänä vuonna 2000 käytiin palautekeskustelu sii- myös lakkautettavaksi suunniteltujen kihlakun-
21505: tä, miten uudistus on toteutunut. Ei tässä keskus- tien henkilöstön keskuudessa.
21506: telussa eikä hallituksen edustajienkaan taholta
21507: ole käynyt ilmi, että kihlakuntien määrää oltai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21508: siin vähentämässä. Päinvastoin keskustelua käy- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21509: tiin vilkkaasti siitä, mitä tehtäviä voitaisiin tule- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21510: vaisuudessa siirtää keskushallinnosta paikallista- vaksi seuraavan kysymyksen:
21511: solle ja nimenomaan myös kihlakunnanvirastoil-
21512: le. Kuntaministerin taholta ilmoitettiin myös täl- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
21513: löin, että tällaisia suunnitelmia on olemassa. Nyt tyä, että hallitusohjelman mukaisesti
21514: kuitenkin on ilmennyt, että ministeriössä suunni- keskushallinnon tehtäviä hajautetaan
21515: tellaan kihlakunnanvirastojen lukumäärän oleel- paikallistasoille ja että samalla turva-
21516: lista vähentämistä ja tätä kautta palvelutason hei- taan työrauha kihlakunnanvirastossa
21517: työskenteleville?
21518:
21519:
21520: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
21521:
21522: Juha Karpio /kok
21523:
21524:
21525:
21526:
21527: Versio 2.0
21528: KK 328/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
21529:
21530:
21531:
21532:
21533: Eduskunnan puhemiehelle
21534:
21535: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Tämä on myös edellytys kihlakunnanvirastojen
21536: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- yhteisen henkilöstön tehtävien ja yhteisen määrä-
21537: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rahan käyttöalan kehittämiselle eduskunnan
21538: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok (HaVM 6/2000 vp) linjausten mukaisesti.
21539: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kihlakuntien koon tulee olla sellainen, että
21540: 328/2000 vp: toimialueilla on riittävästi asioita osastojen ja vi-
21541: rastojen käsiteltäviksi, mikä tarkoittaa, että viras-
21542: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- toissa riittää tehtäviä useammalle kuin yhdelle
21543: tyä, että hallitusohjelman mukaisesti virkamiehelle joka sektorilla. Loma-aikojen ja
21544: keskushallinnon tehtäviä hajautetaan muiden poissaolojen sijaisuusjärjestelyt on voi-
21545: paikallistasoille ja että samalla turva- tava hoitaa joustavasti ja pääsääntöisesti saman
21546: taan työrauha kihlakunnanvirastossa viraston puitteissa. Vaikka erilaiset yhteistoimin-
21547: työskenteleville? tajärjestelyt ovat mahdollisia ja välttämättömiä-
21548: kin joidenkin erikoistehtävien hoitamisessa, tuli-
21549: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen si toimialueen muodostua myös ulosotossa ja
21550: seuraavaa: syyttäjätoimessa mahdollisimman usein yhdestä
21551: Laissa valtion paikallishallinnon kehittämisen kihlakunnasta. Hallintovaliokunnan mietinnössä
21552: perusteista (126/1992) on kihlakuntauudistuksen pidettiin poliisin ja syyttäjän nykyisiä yhteistoi-
21553: tavoitteiksi asetettu palvelujen laadun ja kansa- mintajärjestelyjä liian pitkälle menevinä.
21554: laisten oikeusturvan parantaminen, palvelujen Sisäasiainministeriön tarkoituksena on selvit-
21555: riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri tää, onko kihlakuntien määrä tällä hetkellä sellai-
21556: osissa turvaaminen ja edellytysten luominen toi- nen, että jokainen kihlakunnanvirasto pystyy it-
21557: mintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siir- senäisesti vastaamaan peruspalveluistaan ja toi-
21558: tämiselle paikallistasolle sekä palvelujen talou- mimaan taloudellisesti sekä että henkilöstön eri-
21559: delliselle tuottamiselle. Kihlakuntajaossa tulee koistuminen voidaan turvata.
21560: ottaa huomioon alueiden erityispiirteet niin, että Hallintovaliokunnan mietinnössä kihlakunta-
21561: syntyy edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. uudistuksesta annetusta valtioneuvoston selon-
21562: Kihlakuntajakoon kohdistuu useita vaatimuk- teosta on todettu selkeästi, että kihlakuntien väli-
21563: sia ja odotuksia, jotka ovat osin erisuuntaisia, sellä yhteistyöllä on rajoituksensa, minkä vuoksi
21564: minkä vuoksi se on aina kompromissi toiminnal- laadukkaiden palvelujen saatavuutta on arvioita-
21565: listen ja muiden tarpeiden välillä. Kihlakunta- va myös kihlakuntajaon mahdollisten muutosten
21566: jaon perustehtävänä on tarjota hyvä perusta polii- näkökulmasta.
21567: sin, ulosoton, syyttäjän ja maistraattien toimin- Valtion paikallishallinnon toimintojen perus-
21568: noille. Peruslähtökohtana on, että nykytasoisin tana kihlakuntajakoa on tarkoitus kehittää niin,
21569: määrärahoin jokainen kihlakunta pystyisi tarjoa- että samalla jaolla voitaisiin toimia pitkään il-
21570: maan kunkin kihlakunnanviraston osaston perus- man muutoksia. Tämä antaisi kunnollisen tilai-
21571: palvelut itsenäisesti ja että jokaisessa kihlakun- suuden kihlakunnanvirastojen kehittämiseen
21572: nanvirastossa olisi useampi kuin yksi osasto. sekä takaisi henkilöstölle työrauhan. Mikäli toi-
21573:
21574:
21575: 2
21576: Ministerin vastaus KK 328/2000 vp- Juha Karpio /kok
21577:
21578:
21579: minnallisista lähtökohdista käytävä keskustelu palvelupisteiden määrä pyritään pitämään ennal-
21580: kihlakuntien määrästä ja niiden vähentämisestä laan tai lisäämään sitä kihlakuntajakoa kehitet-
21581: jatkuu, eivät henkilöstön motivaatio ja paikalli- täessä.
21582: nen yhteistyö pääse kehittymään terveesti. Sisäasiainministeriö on käynnistänyt valmis-
21583: Kihlakuntajaon ja palvelujen saatavuuden vä- telun, joka tähtää kihlakuntajaon pahimpien toi-
21584: lillä ei ole suoraa yhteyttä. Kihlakuntien yhdistä- minnallisten ongelmien lieventämiseen. Valmis-
21585: minen on laajan yhteistoiminnan vaihtoehto pai- telu etenee valtion paikallishallinnon kehittämi-
21586: koi~sa, joissa resurssit eivät mahdollista kihla- sen perusteista annetun lain 3 § :n säännöksien
21587: kunnan itsenäistä palvelutuotantoa. mukaan. Sisäasiainministeriö ja oikeusministe-
21588: Hallituksen hankesalkun mukaisen, Slsa- riö ovat yhteistyössä valmistelleet muistion, jos-
21589: asiainministeriön johdolla toimivan Hajautettu- sa tuodaan esiin kihlakuntajakoa koskevia eri te-
21590: ja joustava palveluhallinto -hankkeen ja valtiova- kijöitä. Sisäasiainministeriö on 6.4.2000 päivä-
21591: rainministeriön johdolla käynnistettävän Kes- tyllä kirjeellään pyytänyt lääninhallituksia aloit-
21592: kushallintohankkeen yhteistyönä tehostetaan tamaan kihlakuntajaon kehittämisen valmistelun
21593: valmistelua, joka hankesalkun mukaisesti tähtää lain säännöksien mukaisesti. Kirjeen liitteenä on
21594: operatiivisten tehtävien sekä tapaus- ja hanke- hallintovaliokunnan mietintö kihlakuntauudis-
21595: kohtaisen päätöksenteon siirtämiseen keskushal- tuksesta annetusta valtioneuvoston selonteosta,
21596: linnosta alaspäin. Valmistelu on käynnissä kai- edellä mainittu muistio ja valtioneuvoston
21597: kissa ministeriöissä siten, että muutokset voi- 4.11.1999 antama periaatepäätös valtion paikal-
21598: daan toteuttaa viimeistään vuoden 2003 alusta. listen aluejaotusten selkeyttämisestä ja yhtenäis-
21599: Nämä prosessit voivat tuoda tehtäviä myös pai- tämisestä. Lääninhallitukset tekevät ehdotuksen-
21600: kallistasolle ja kihlakuntahallintoon. Kihlakun- sa kihlakuntajaosta ja pyytävät asiasta kuntien,
21601: nanvirastojen rakenteessa asiakaspalvelutehtä- kihlakunnanvirastojen, kihlakuntien erillisten vi-
21602: viä hoitavat ja muita kansalaisille suunnattuja rastojen ja maakunnan liittojen lausunnot. Tä-
21603: palveluja tuottavat virastojen osastot, joita ovat män jälkeen sisäasiainministeriössä valmistel-
21604: poliisilaitos, syyttäjäosasto, ulosotto-osasto ja laan mahdolliset muutokset valtioneuvoston pää-
21605: maistraatti. Kihlakunnanvirastojen yhteiset teh- tökseen kihlakuntajaosta.
21606: tävät ovat poikkeuksetta sisäiseen hallintoon Päätöksiä kihlakuntajaon muuttamisesta ei ole
21607: kuuluvia tukitehtäviä. tehty, mutta kihlakuntajaon kehittämisen valmis-
21608: Paikallistasolle uusia yleishallintotehtäviä on telu on aloitettu. Tavoitteena on saada aikaan ja-
21609: keskitetty kihlakunnanvirastojen puitteissa ko, joka mahdollisimman hyvin vastaa siihen
21610: maistraatteihin. Maistraatteja on kolmekymmen- kohdistuviin erisuuntaisiinkin vaatimuksiin ja
21611: täseitsemän eivätkä mahdolliset kihlakuntajaon jolla voitaisiin toimia pitkään, mikä on omiaan
21612: muutokset vaikuta niiden määrään. Ylipäätään turvaamaan työrauhaa kihlakunnanvirastoissa.
21613:
21614:
21615:
21616: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
21617:
21618: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
21619:
21620:
21621:
21622:
21623: 3
21624: KK 328/2000 vp -Juha Karpio /kok Ministerns svar
21625:
21626:
21627:
21628:
21629: Tili riksdagens talman
21630:
21631: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kunna erbjuda normal basservice med hjälp av
21632: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nuvarande anslag och att det vid varje häradsäm-
21633: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha bete skall finnas fler än en avdelning. Detta är
21634: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål också en förutsättning enligt de linjer riksdagen
21635: SS 328/2000 rd: dragit upp för utvecklandet av användningen av
21636: häradsämbetenas gemensamma personal, gemen-
21637: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta samma uppgifter och gemensamma anslag
21638: för att centralförvaltningens uppgifter i (FvUB 6/2000 rd).
21639: enlighet med regeringsprogrammet Häradenas storlek skall vara sådan att det finns
21640: skall decentraliseras tili loka! nivå och tillräckligt många ärenden för avdelningarna och
21641: för att de som är anställda vid härads- ämbetsverken att behandla inom respektive sek-
21642: ämbetena samtidigt ska/l garanteras ar- tor. Detta innebär att det inom varje sektor vid
21643: betsro? ämbetsverket finns arbete för mer än en tjänste-
21644: man. Arrangemangen beträffande semestervika-
21645: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rier och ersättare vid andra typer av frånvaro
21646: föra följande: skall kunna skötas smidigt och i regel internt
21647: Enligt lagen om grunderna för utvecklande av inom ämbetsverket. Även om olika samarbetsar-
21648: den statliga lokalförvaltningen ( 126/ 1992) är må- rangemang är möjliga och oundvikliga då det
21649: let för häradsreformen att förbättra de erbjudna gäller vissa specialuppgifter, skall verksamhets-
21650: tjänsternas kvalitet och medborgarnas rättssäker- området även för utmätnings- och åklagarväsen-
21651: het, att trygga tjänsternas tillgänglighet för alla det bestå av endast ett härad så långt det är möj-
21652: på lika villkor och i tillräcklig mån i olika delar ligt. Enligt förvaltningsutskottets betänkande an-
21653: av landet samt att skapa förutsättningar för kon- sågs de nuvarande samarbetsarrangemangen då
21654: centration av de olika funktionerna, överföring det gäller polis och åklagare vara för omfattande.
21655: av beslutanderätt till lokal nivå och produktion lnrikesministeriet har för avsikt att utreda om
21656: av tjänster på ett ekonomiskt sätt. 1 häradsindel- häradenas antal för närvarande är sådant att varje
21657: ningen skall de olika områdenas särdrag beaktas härad självständigt förmår svara för basservicen
21658: så att det skapas förutsättningar för att nå dessa och fungera på ett ekonomiskt sätt samt så att
21659: mål. personalens specialisering kan säkerställas.
21660: På häradsindelningen ställs flera krav och för- Av förvaltningsutskottets utlåtande om stats-
21661: väntningar, som delvis går i olika riktning. lndel- rådets redogörelse om verkställigheten av hä-
21662: ningen i härad är alltid en kompromiss mellan radsreformen framgår klart att samarbete härade-
21663: funktionella och andra behov. Det grundläggan- na emellan har sina begränsningar. Därför måste
21664: de syftet med häradsindelningen är att erbjuda en tillgången på högklassig service bedömas även
21665: god grund för polis-, utsöknings- och åklagarvä- utgående från eventuella ändringar i häradsindel-
21666: sendenas samt magistraternas verksamhet. Den ningen.
21667: grundläggande utgångspunkten är att de olika av- Syftet är att häradsindelningen som grund för
21668: delningarna vid varje härad självständigt skall den statliga lokalförvaltningen skall utvecklas på
21669:
21670:
21671: 4
21672: Ministems svar KK 328/2000 vp- Juha Karpio /kok
21673:
21674:
21675: ett sådant sätt att samma indelning fungerar un- betena koncentrerade till magistratema. Dessa är
21676: der en längre tid utan ändringar. Detta skulle ge trettiosju till antalet och eventuella ändringar i
21677: en ordentlig chans att utveckla samarbetet i hära- häradsindelningen påverkar inte deras antal. Det
21678: dena på lång sikt samt garantera de anställda ar- är i allmänhet meningen att serviceställenas an-
21679: betsro. Om den pågående diskussionen om ut- tal skall bibehållas eller ökas vid utvecklingen av
21680: gångspunktema för verksamheten beträffande häradsindelningen.
21681: antalet härad och minskandet av detta fortsätter, Inrikesministeriet har inlett en beredning i syf-
21682: har personalens motivation och det lokala samar- te att lindra de värsta funktionella problemen
21683: betet inte någon möjlighet att utvecklas på ett med häradsindelningen. Beredningen fortskrider
21684: sunt sätt. i enlighet med 3 § lagen om grundema för ut-
21685: Det finns inte något direkt samband mellan hä- vecklande av den statliga lokalförvaltningen. In-
21686: radsindelningen och tillgången på service. Sam- rikesministeriet och justitieministeriet har ge-
21687: manslagningen av härad är ett altemativ till om- mensamt berett en promemoria där olika faktorer
21688: fattande samarbete på orter där resursema inte som berör häradsindelningen presenteras. Inri-
21689: räcker till för att häradena självständigt skall kesministeriet har i ett brev av den 6 april 2000
21690: kunna producera tjänster. bett länsstyrelsema inleda beredningen av vida-
21691: 1 samarbete mellan det av inrikesministeriet reutvecklandet av häradsindelningen i enlighet
21692: ledda projektet för skapande av en decentralise- med lagens bestämmelser. Som bilaga medföljer
21693: rad och smidig serviceförvaltning, ett av projek- förvaltningsutskottets betänkande med anled-
21694: ten i regeringens projektportfölj, och det central- ning av statsrådets redogörelse om verkställighe-
21695: förvaltningsprojekt som skall inledas av finans- ten av häradsreformen, den ovan närnnda prome-
21696: ministeriet effektiveras den beredning som en- morian och statsrådets principbeslut av den 4 no-
21697: ligt syftet med projektportföljen skall överföra de vember 1999 om förtydligande och förenhetli-
21698: operativa uppgiftema samt beslutsfattandet i en- gande av statens lokala områdesindelningar.
21699: skilda fall och projekt från centralförvaltningen Länsstyrelsema framlägger sitt förslag till hä-
21700: till de lägre instansema i beslutshierarkin. Bered- radsindelning och begär utlåtanden i ärendet från
21701: ningen pågår vid alla ministerier och skall ske i · kommunema, häradsämbetena, häradenas fristå-
21702: en sådan takt att ändringama kan genomföras se- ende ämbetsverk och förbunden på landskapsni-
21703: nast vid ingången av 2003. Dessa processer kan vå. Härefter bereder inrikesministeriet eventuel-
21704: innebära att uppgifter också överförs tilllokalni- la ändringar i statsrådets beslut om häradsindel-
21705: vå och till häradsförvaltningen. Inom häradsäm- ningen.
21706: betena sköts kundserviceuppgifter och produce- Några beslut om ändringar i häradsindelning-
21707: ras annan till medborgama riktad service av äm- en har inte fattats, men beredningen av en vidare-
21708: betsverkets avdelningar, vilka är polisinrättning- utveckling av häradsindelningen har inletts. Må-
21709: en, åklagaravdelningen, exekutionsavdelningen let är att få till stånd en sådan indelning som så
21710: och magistraten. Häradsämbetenas gemensam- väl som möjligt motsvarar de krav som ställs på
21711: ma uppgifter är utan undantag stöduppgifter som den från olika håll och som fungerar en längre
21712: hänför sig till den intema förvaltningen. tid, vilket är ägnat att garantera de anställda vid
21713: På den lokala nivån är de nya allmänna för- häradsämbetena arbetsro.
21714: valtningsuppgiftema inom ramen för häradsäm-
21715:
21716:
21717:
21718: Helsingfors den 27 april 2000
21719:
21720: Region- och kommunminister Martti Korhonen
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: 5
21726: KK 329/2000 vp- Jari Vilen /kok
21727:
21728:
21729:
21730:
21731: KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2000 vp
21732:
21733: Luonnontuotteiden arvonlisävero
21734:
21735:
21736:
21737:
21738: Eduskunnan puhemiehelle
21739:
21740: Luonnontuotteiden talteenottoa on Suomessa tu kaupan ensimmäiseen portaaseen. Se alentaa
21741: edistetty muun muassa verotusta koskevilla sään- luonnollisesti poimijoille maksettavaa hintaa. Ti-
21742: nöksillä. Niinpä luonnonmarjojen, sienten ja yrt- lanteesta näkyykin selvästi, että marjanpoiminta
21743: tien poiminta on poimijalle arvonlisäverosta ja esimerkiksi Lapissa on viidessä vuodessa vähen-
21744: tuloverosta vapaata. Toisin on kuitenkin tuottei- tynyt satovaihtelutkin huomioon ottaen. Siellä
21745: den kaupan osalta. Vuonna 1995 arvonlisävero poimintakustannukset tulevat muutenkin kor-
21746: tuli koskemaan myös edellä mainittujen luonnon- keiksi muun muassa pitkien välimatkojen vuoksi.
21747: tuotteiden myyntitoimintaa. Luonnonmarjojen Tilanteen korjaamiseksi luonnontuotteita kos-
21748: myynnin arvonlisävero uhkaakin nyt pahasti keva verokanta tulisi arvioida uudelleen. Näin
21749: marjanpoiminnan kannattavuutta mm. Lapissa, edistettäisiin luonnontuotteiden talteenottoa,
21750: jossa otetaan myyntiä varten talteen 30-40 pro- kauppaa ja käyttöä sekä parannettaisiin asialli-
21751: senttia koko maan luonnonmarjasadosta. sesti veronsa hoitavan yritystoiminnan kilpailu-
21752: Arvonlisäveron käyttöönotto on heikentänyt edellytyksiä markkinoilla. Tämä tarkoittaisi
21753: poimijoilta luonnontuotteita ostavien yritysten luonnollisesti myös harmaille markkinoille ajau-
21754: toimintaedellytyksiä. Arvonlisäveron määrä on tumisen ehkäisyä. Lopputulos valtiolle olisi ve-
21755: 17 prosenttia, ja se koskee niin luonnonmarjo- rotulojenkin näkökulmasta varmasti positiivinen.
21756: jen, sienten kuin yrttienkin myyntiä. Tämä elät-
21757: tää muun muassa pimeää marjakauppaa ja nostaa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21758: kotimaisen luonnonmarjan hintaa tuontimarjoi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21759: hin verrattuna. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21760: Kehitysalueilla marjanpoiminta on merkittävä vaksi seuraavan kysymyksen:
21761: sivuelinkeino, eikä sen työllisyyttä tukevaa vai-
21762: kutusta ole varaa menettää. Olisikin elintärkeää Mitä hallitus aikoo tehdä estääkseen pi-
21763: saada suomalaiset marjat riittävän hyvään kilpai- meän luonnontuotekaupan kasvun sekä
21764: luasemaan EU:n ulkopuolelta tuotavien marjo- tukeakseen kehitysalueiden luonnon-
21765: jen kanssa. tuotteiden hyödyntämistä kaupallisesti?
21766: Vaikkapoimijan marjatulot ovat verovapaita,
21767: 17 prosentin arvonlisävero on kuitenkin piilotet-
21768:
21769:
21770: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
21771:
21772: Jari Vilen /kok
21773:
21774:
21775: Versio 2.0
21776: KK 329/2000 vp- Jari Vilen /kok Ministerin vastaus
21777:
21778:
21779:
21780:
21781: Eduskunnan puhemiehelle
21782:
21783: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nin säätäminen muita elintarvikkeita alemman
21784: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- verokannan alaiseksi ei ole tarkoituksenmukais-
21785: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta, koska se lisäisi määrittely- ja rajanvetotilan-
21786: vastattavaksi kansanedustaja Jari Vilenin /kok teita arvonlisäverotuksessa ja vaikeuttaisi siten
21787: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK järjestelmän hallinnoitavuutta sekä yritysten että
21788: 329/2000 vp: hallinnon kannalta. Toimenpide aiheuttaisi myös
21789: kaupan vääristymistä, koska vero kohdistuisi eri
21790: Mitä hallitus aikoo tehdä estääkseen pi- suuruisena jalostamattomiin luonnontuotteisiin
21791: meän luonnontuotekaupan kasvun sekä verrattuna marja- ja sienijalosteisiin sekä mah-
21792: tukeakseen kehitysalueiden luonnon- dollisiin muihin korvaaviin elintarvikkeisiin.
21793: tuotteiden hyödyntämistä kaupallisesti? Luonnontuotealan kehittämistä on viime vuo-
21794: sina pohdittu lukuisissa työryhmissä ja toimikun-
21795: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nissa. Vuosina 1995-1999 on toteutettu keräily-
21796: ti seuraavaa: tuotealan kehittämistyöryhmän (työryhmämuis-
21797: Kirjallisessa kysymyksessä ehdotetaan, että vä- tio MMM 1995:5) esittämiä toimenpiteitä koti-
21798: hittäismyyntipisteestä myytäviin luonnontuottei- maisten luonnonmarjojen, -sienien ja -yrttien
21799: siin sovellettavaa arvonlisäverokantaa tulisi har- hyödyntämisen ja taloudellisen merkityksen li-
21800: kita uudelleen. säämiseksi. Kehittämisohjelma on toteutettu
21801: Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan itse- sekä alueellisina että koko maan kattavina toi-
21802: poimittujen, luonnonvaraisten marjojen ja sien- menpiteinä. Kehittämisohjelman puitteissa on ra-
21803: ten myynti on vapautettu verosta, jos poimija hoitettu lukuisia luonnontuotteisiin liittyviä
21804: myy ne sellaisenaan muualta kuin erityisestä hankkeita.
21805: myynti paikasta. Keräilytuotealan kehittämistyöryhmän ehdot-
21806: Arvonlisäverotuksessa sovellettava yleinen tamista toimenpiteistä on toteutunut myös varas-
21807: verokanta on 22 prosenttia. Elintarvikkeisiin so- tointituen palauttaminen. Kotimaisten metsämar-
21808: velletaan 17 prosentin suuruista alennettua vero- jojen ja -sienten pitkäaikaista varastointia oli
21809: kantaa ja eräisiin muihin hyödykkeisiin 8 prosen- tuettu vuodesta 1981 lähtien. Suomen ED-jäse-
21810: tin alennettua verokantaa. Elintarvikkeisiin so- nyyden seurauksena tukea ei kuitenkaan makset-
21811: vellettava alennettu verokanta otettiin käyttöön tu vuosina 1995 ja 1996. Varastointitukea makse-
21812: arvonlisäverotukseen siirryttäessä vuonna 1994 taan nykyisin pohjoisen tuen alueelta poimituis-
21813: ja säädettiin pysyväksi vuoden 1998 alusta lu- ta ja varastoiduista kotimaisista metsämarjoista
21814: kien. Viimeksi mainitussa yhteydessä verokanta- ja -sienistä. Toteutunut tuki on vaihdellut puolu-
21815: rakennetta muutettiin siten, että aikaisemmat kalla välillä 0,28-0,47 mk/kg ja mustikalla vä-
21816: kaksi muuta 6 ja 12 prosentin suuruista verokan- lillä 0,31-0,52 mk/kg. Hillalle tukea ei ole mak-
21817: taa korvattiin 8 prosentin verokannalla. settu lainkaan. Tukea on maksettu vuosittain yh-
21818: Vähittäismyyntipisteestä tapahtuvaan luon- teensä noin miljoona markkaa. Varastointikaute-
21819: nontuotteiden myyntiin sovelletaan 17 prosentin na 1998-1999 tukeen varattiin kuitenkin koti-
21820: verokantaa. Luonnontuotteiden vähittäismyyn- maisten yritysten kilpailuaseman turvaamiseksi
21821:
21822:
21823: 2
21824: Ministerin vastaus KK 329/2000 vp- Jari Vilen /kok
21825:
21826:
21827: EU:n sallima vuotuinen enimmäismäärä 2 mil- - luonnontuotteiden talteenotto,
21828: joonaa markkaa. Tuen maksamista on tarkoitus -tuotekehitys ja jatkojalostus,
21829: jatkaa edelleen. - markkinointi,
21830: Luonnontuotekaupan kehittämistä selvitettiin - yritysten kannattavuus ja kilpailukyky,
21831: myös maa- ja metsätalousministeriön asettamas- - yhtenäinen laadunhallinta,
21832: sa luontoyrittämistyöryhmässä vuonna 1997 -osaamisen kehittäminen ja
21833: (maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu - luonnontuotealan yhteistyön kehittäminen.
21834: l/1998). Kehitysalueiden luonnontuotteiden kaupalli-
21835: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän puitteis- nen hyödyntäminen on siten jatkuvasti aktiivis-
21836: sa asetettu luonnontuotealan teemaryhmä on val- ten kehittämistoimenpiteiden kohteena. Koti-
21837: mistellut uuden valtakunnallisen luonnontuote- maisten marjojen kaupallisen hyödyntämisen
21838: alan kehittämisohjelman vuosille 2000-2006 edistäminen vaikuttaa myös pimeästä luonnon-
21839: (maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu tuotekaupasta aiheutuvia haittavaikutuksia lie-
21840: 3/2000). Kehittämisohjelman painopisteiksi on ventävästl.
21841: valittu osaaminen, yrittäjyys, laatu, yhteistyö Hallitus tukee jatkossakin pyrkimyksiä koti-
21842: sekä kestävä ja monipuolinen luonnon hyödyntä- maisten luonnontuotteiden kaupallisen hyödyn-
21843: minen. Ohjelman toimenpide-ehdotukset koske- tämisen edistämiseksi.
21844: vat seuraavia osa-alueita:
21845:
21846:
21847: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
21848:
21849: Ministeri Suvi-Anne Siimes
21850:
21851:
21852:
21853:
21854: 3
21855: KK 329/2000 vp- Jari Vilen /kok Ministems svar
21856:
21857:
21858:
21859:
21860: Tili riksdagens talman
21861:
21862: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger e1, eftersom detta skulle öka antalet definierings-
21863: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och gränsdagningssituationer i mervärdesbe-
21864: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jari skattningen och så1edes försvåra administrering-
21865: Vilen/saml undertecknade skriftliga spörsmål SS en av systemet både ur företagens och skatteför-
21866: 329/2000 rd: valtningens synvinkel. Dessutom skulle åtgär-
21867: den snedvrida hande1n, eftersom skatten skulle
21868: Vad har regeringen för avsikt att göra vara o1ika stor för å ena sidan ickeföräd1ade na-
21869: för att förhindra tillväxten av den svarta turprodukter och å andra sidan föräd1ade bär- och
21870: handeln av naturprodukter samt för att svampprodukter och eventuella övriga motsva-
21871: stöda nyttjandet av naturprodukter kmn- rande 1ivsmedel.
21872: mersiellt inom utvecklingsområdena? Utvecklandet av naturproduktsbranschen har
21873: övervägts i många arbetsgrupper och kommitteer
21874: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- under de senaste åren. Under 1995-1999 har de
21875: föra följande: åtgärder som arbetsgruppen för utvecklande av
21876: I det skriftliga spörsmå1et föres1ås att den mer- uppsam1ingsproduktbranschen ( arbetsgruppspro-
21877: värdesskattesats som tillämpas på försä1jningen memoria JSM 1995:5) framställt för att utöka ut-
21878: av naturprodukter på minutförsäljningsställen nyttjandet av inhemska vilda bär, svampar och
21879: skall omprövas. örter samt deras ekonomiska betyde1se genom-
21880: En1igt mervärdesskattelagen (150111993) är förts. Utvecklingsprogrammet har genomförts i
21881: försä1jning av sjä1vp1ockade vi1da bär och svam- form av både regionala och landsomfattande åt-
21882: par som p1ockaren sä1jer som sådana från en an- gärder. Inom ramen för utveck1ingsprogrammet
21883: nan p1ats än en särski1d försä1jningsp1ats befria- har ett flerta1 projekt som hänför sig till naturpro-
21884: de från skatt. dukter finansierats.
21885: Den allmänna skattesats som tillämpas vid Av de åtgärder som arbetsgruppen för utveck-
21886: mervärdesbeskattningen är 22 %. På livsmede1 1ande av uppsam1ingsproduktbranschen föres1a-
21887: tillämpas en sänkt skattesats på 17 % och på vis- git har även återinförandet av 1agringsstödet ge-
21888: sa andra nyttigheter en sänkt skattesats på 8 %. nomförts. Långtids1agringen av inhemska skogs-
21889: Den sänkta skattesatsen på 1ivsmedel togs i bruk bär och -svampar har understötts från 1981. Som
21890: vid övergången tili mervärdesbeskattning 1994 en följd av Finlands med1emskap i EU har stöd
21891: och blev bestående från ingången av 1998. I det- dock inte beta1ats under 1995 och 1996. Lag-
21892: ta sammanhang ändrades strukturen på skattesat- ringsstöd beta1as för närvarande för inhemska
21893: sen så att de tidigare skattesatsema på 6 och 12 % skogsbär och åsvampar som p1ockats inom områ-
21894: ersattes med en skattesats på 8 %. det för nordligt stöd. Det utbeta1da stödet har va-
21895: På försä1jningen av naturprodukter på minut- rierat mellan 0,28 och 0,47 mk/kg för lingon och
21896: försä1jningsställen tillämpas en skattesats på mellan 0,31 och 0,52 mk/kg för blåbär. För hjort-
21897: 17 %. Det vore inte ändamålsen1igt att bestämma ron har inte något stöd alls beta1ats. Årligen har
21898: att en 1ägre skattesats skall tillämpas på deta1j- samman1agt ca en miljon mk betalats i form av
21899: hande1 med naturprodukter än på andra livsmed- stöd. För att trygga de inhemska företagens kon-
21900:
21901:
21902: 4
21903: Ministems svar KK 329/2000 vp- Jari Vilen /kok
21904:
21905:
21906: kurrensställning reserverades emellertid under - tillvaratagande av naturprodukter,
21907: lagringsperioden 1998-1999 det maximibelopp - produktutveck1ing och fortsatt föräd1ing,
21908: på 2 milj. som EU tillåter. Avsikten är att utbeta1- - marknadsföring,
21909: ningen av stödet fortsätter. - företagens lönsamhet och konkurrenskraft,
21910: Utveck1ingen av hande1n med naturprodukter - enhetlig kva1itetskontroll,
21911: utreddes även i arbetsgruppen för naturbruksfö- - utveck1ing av kunnandet och
21912: retagande som tillsatts av jord- och skogsbruks- - utveck1ingen av samarbetet inom naturpro-
21913: ministeriet 1997 (landsbygdspo1itikens samar- duktbranschen.
21914: betsgrupps publikation 1/1998). Det kommersiella nyttjandet av naturproduk-
21915: Temagruppen för naturproduktbranschen som ter inom utvecklingsområdena är så1unda före-
21916: tillsatts inom ramen för 1andsbygdspolitikens mål för fortgående och aktiva utveck1ingsåtgär-
21917: samarbetsgrupp har berett ett nytt utveck1ings- der. Främjandet av det kommersiella nyttjandet
21918: program för naturproduktbranschen för 2000- av inhemska bär 1indrar även de negativa verk-
21919: 2006 (landsbygdspo1itikens samarbetsgrupps pu- ningama av svar hande1 med naturprodukter.
21920: blikation 3/2000). Som tyngdpunkt för utveck- Regeringen kommer även i fortsättningen att
21921: 1ingsprogrammet har va1ts kunnande, företagan- stöda strävanden för att främja det kommersiella
21922: de, kva1itet, samarbete samt hållbart och mångsi- nyttjandet av naturprodukter.
21923: digt nyttjande av naturen. Åtgärdsförs1agen gä1-
21924: ler fö1jande delområden:
21925:
21926:
21927: Helsingfors den 26 april 2000
21928:
21929: Minister Suvi-Anne Siimes
21930:
21931:
21932:
21933:
21934: 5
21935: KK 330/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
21936:
21937:
21938:
21939:
21940: KIRJALLINEN KYSYMYS 330/2000 vp
21941:
21942: Laivojen luotsauksen muutossuunnitelmat itäi-
21943: sellä Suomenlahdella
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: Eduskunnan puhemiehelle
21949:
21950: Itäisellä Suomenlahdella luotsipaikkana on Puheena oleva luotsauspaikan muutos saattaa
21951: Öregrund. Julkisuudessa olleiden tietojen mu- vaikuttaa toteutettuna merenkulun turvallisuu-
21952: kaan luotsipaikkaa on ehdotettu siirrettäväksi teen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan ei
21953: Kaunissaaren itäpuoliselle selälle. Näin alukset luotsauspaikan muuttamiseen ole liitetty ympä-
21954: kulkisivat luotsitta Kaunissaaren-Ristisaaren ristöarviota eikä selvitystä hankkeen mahdolli-
21955: eteläpuolista poijuväylää, itäisen Suomenlahden sista ympäristövaikutuksista.
21956: kansallispuiston alueella. Poijuväylä on vaikeas-
21957: ti navigoitava. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21958: Tunnetusti itäisen Suomenlahden kemikaali- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21959: liikenne on kasvamassa. Lisäksi Itämerellä liik- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21960: kuu huonokuntoisia säiliöaluksia, mistä Kotkaan vaksi seuraavan kysymyksen:
21961: pysäytetty maltalainen, mukavuuslipun alla pur-
21962: jehtiva Sceptre on tuore esimerkki. Onko valtioneuvosto tietoinen Suomen-
21963: Jäätalven aikana suunniteltu luotsipaikka, lahden merenkulkupiirin valmistelussa
21964: Kaunissaaren itäpuolinen merialue, on vaikeasti olevasta hankkeesta muuttaa laivojen
21965: hoidettavissa. Kesäisin alueella on vilkas huvi- luotsausta itäisellä Suomenlahdella ja
21966: veneliikenne.
21967: Maailmanlaajuisen yleisperiaatteen mukaises- onko hanke valtioneuvoston mielestä
21968: ti alukset luotsataan uloimpien karien ohi sekä meriturvallisuuden kannalta järkevä ja
21969: aluksen tullessa määränpäähänsä että lähtiessä onko hankkeesta aikomus tehdä ympä-
21970: sieltä. Suomen luotsausasetus vaatii "sisäisillä ristöselvitys?
21971: aluevesillä" käytettävän luotsia.
21972:
21973:
21974: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
21975:
21976: Pentti Tiusanen /vas
21977:
21978:
21979:
21980:
21981: Versio 2.0
21982: KK 330/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
21983:
21984:
21985:
21986:
21987: Eduskunnan puhemiehelle
21988:
21989: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sienja kuUerinhoitajien osuus on merkittävä. Li-
21990: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- säksi työryhmässä ovat mukana Luotsiliiton ja
21991: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Suomen Konepäällystöliiton edustajat.
21992: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas Selvitystyö valmistuu suunnitelmien mukaan
21993: näin kuuluvan kirjallisen kysyinyksen KK 15.5.2000, jolloin työryhmän on määrä antaa
21994: 330/2000 vp: oma suosituksensa luotsaustoiminnan järjestämi-
21995: seksi itäisellä Suomenlahdella.
21996: Onko valtioneuvosto tietoinen Suomen- Työn valmistuttua Merenkulkulaitoksen kes-
21997: lahden merenkulkupiirin valmistelussa kushallinto ja Suomenlahden merenkulkupiiri ar-
21998: olevasta hankkeesta muuttaa laivojen vioivat ne toiminnalliset muutosmahdollisuudet
21999: luotsausta itäisellä Suomenlahdella ja itäisen Suomenlahden luotsaustoiminnassa, jot-
22000: ka ovat tarpeen vaarantamatta alus- ja ympäristö-
22001: onko hanke valtioneuvoston mielestä turvallisuutta.
22002: meriturvallisuuden kannalta järkevä ja Alus-, väylä- ja ympäristöturvallisuus sekä
22003: onko hankkeesta aikomus tehdä ympä- henkilöstön työolojen turvallisuus ovat Suomen-
22004: ristöselvitys? lahden merenkulkupiirin johtoajatuksena piirin
22005: toimintoja kehitettäessä. Myös itäisen Suomen-
22006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lahden luotsausjärjestelyjen lopullista ratkaisua
22007: ti seuraavaa: arvioitaessa ja toteutuspäätöstä tehtäessä turval-
22008: lisuusnäkökohdat tietysti asetetaan taloudellis-
22009: Suomenlahden merenkulkupiiri on tehostanut ten seikkojen edelle.
22010: luotsaustoimintaansa voimakkaasti koko 1990- Voimassaolevan lainsäädännön mukaan luot-
22011: luvun ajan. Mainittuna ajanjaksona on toteutettu saustoiminnan toiminnalliset järjestelyt eivät
22012: useita rationalisointitoimenpiteitä. Ennen lopul- vaadi ympäristöselvityksen tekemistä.
22013: listen päätösten tekemistä piiri on kattavasti sel- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
22014: vittänyt aiottujen toimenpiteiden vaikutukset, Merenkulkulaitoksen tehtävänä on muun muassa
22015: joihin sisältyy taloudellisuuden, toiminnallisuu- jatkuvasti kehittää luotsaustoimintaa ja luotsaus-
22016: den ja ennen kaikkea luotsauksen turvallisuuden henkilöstön tehokasta käyttöä. Lähtökohtana on
22017: arviointi. Selvitykset on tehty pääasiassa kon- kuitenkin pidettävä sitä, että luotsaustoiminnan
22018: sulttiselvityksinä. Henkilöstö on ollut aktiivises- tarkoituksena luotsauslain (90/1998) 1 §:n mu-
22019: ti mukana antamassa oman asiantuntijapanoksen- kaan on alusliikenteen turvallisuuden edistämi-
22020: sa tehtyihin selvityksiin. nen ja alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien
22021: Luotsaustoiminnan järjestely itäisen Suomen- haittojen ehkäiseminen. Tästä johtuen itäisen
22022: lahden alueella on yksi Suomenlahden merenkul- Suomenlahden luotsausjärjestelyt selvitetään en-
22023: kupiirin luotsaustoiminnan kehityshankkeista. sin perusteellisesti ja kattavasti. Päätös luotsaus-
22024: Hankkeen perusselvitystyö on käynnistynyt. Sel- toiminnan kehittämisestä tehdään selvitystyön
22025: vitystyössä on mukana konsultti ja hankkeen työ- tulosten perusteella.
22026: ryhmän muodostaa piirin henkilöstö, jossa luot-
22027:
22028:
22029: 2
22030: Ministerin vastaus KK 330/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
22031:
22032:
22033: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
22034:
22035: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
22036:
22037:
22038:
22039:
22040: 3
22041: KK 330/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministems svar
22042:
22043:
22044:
22045:
22046: Tili riksdagens talman
22047:
22048: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de. Utöver dessa ingår även representanter för
22049: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- Lotsförbundet r.f. och Finlands Maskinbefålsför-
22050: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- bund r.f.
22051: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- Enligt pianeroa kommer utredningen att slut-
22052: mål SS 330/2000 rd: föras 15.5.2000. I samband med detta är det me-
22053: ningen att arbetsgruppen skall ge sina rekom-
22054: ir regeringen medveten om det initiativ mendationer angående hur lotsningen borde or-
22055: som bereds vid Finska vikens sjöfartsdi- ganiseras i de östra delama av Finska viken.
22056: strikt och som gäller ändringar i lots- När arbetet är slutfört kommer Sjöfartsverkets
22057: ningen av fartyg i de Östra delarna av centralförvaltning och Finska vikens sjöfartsdi-
22058: Finska viken och strikt att utvärdera vilka funktionella möjligheter
22059: det finns för att ändra på lotsningen i de östra de-
22060: anser regeringen att initiativet är för- lama av Finska viken utan att fartygs- och miljö-
22061: nuftigt utifrån sjösäkerheten och säkerheten äventyras.
22062: har man för avsikt att göra en miljöut- När verksamheten inom distriktet utvecklas
22063: redning angående initiativet? prioriterar Finska vikens sjöfartsdistrikt fartygs-,
22064: farleds- och miljösäkerhet samt säkra arbetsför-
22065: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- hållanden för personalen. Även när utredningen
22066: föra följande: utvärderas och det slutgiltiga beslutet fattas an-
22067: gående lotsningsarrangemangen för de östra de-
22068: Finska vikens sjöfartsdistrikt har under hela lama av Finska viken kommer självfallet säker-
22069: 1990-talet kraftigt effektiviserat sin lotsverksam- hetsaspektema att prioriteras framför ekonomis-
22070: het. Under den nämnda tidsperioden har flera ra- ka aspekter.
22071: tionaliseringsåtgärder vidtagits. Innan slutgiltiga Enligt gällande lagstiftning kräver funktionel-
22072: beslut har fattats har distriktet grundligt utrett la arrangemang av lotsningen inte att en miljöut-
22073: viiken inverkan de planerade åtgärdema har. I ut- redning görs.
22074: redningen har man tagit fasta på ekonomi, funk- På basis av det som nämnts ovan konstaterar
22075: tionsduglighet och framförallt säkerhet. Utred- regeringen att en av Sjöfartsverkets uppgifter är
22076: ningama har i huvudsak genomförts som konsult- att kontinuerligt utveckla lotsningen och en ef-
22077: utredningar. Personalen har aktivt deltagit i ut- fektiv användning av lotspersonalen. Utgångs-
22078: redningama i egenskap av sakkunniga. punkten är dock lotsningsverksamhetens syfte
22079: Organiseringen av lotsningen i de östra de- som enligt 1 § lotsningslagen (90/1998) är att
22080: lama av Finska viken är ett av Finska vikens sjö- främja säkerheten inom fartygstrafiken samt att
22081: fartsdistrikts utvecklingsinitiativ som berör lots- förebygga miljöskador som trafiken kan orsaka.
22082: verksamheten. Det grundläggande utredningsar- Därför kommer lotsningsarrangemangen för Fin-
22083: betet gällande initiativet har inletts. I utredning- ska vikens östra delar först att utredas grundligt
22084: en deltar konsulter och initiativets arbetsgrupp och heltäckande. Ett beslut angående utveckling-
22085: består av personalen vid distriktet. I arbetsgrup-
22086: pen är andelen lotsar och kutterskötare betydan-
22087:
22088: 4
22089: Ministerns svar KK 330/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
22090:
22091:
22092: en av lotsningen kommer att fattas utgående från
22093: resultaten av utredningen.
22094:
22095:
22096:
22097: Helsingfors den 27 april 2000
22098:
22099: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22100:
22101:
22102:
22103:
22104: 5
22105: KK 33112000 vp- Tero Rönni /sd ym.
22106:
22107:
22108:
22109:
22110: KIRJALLINEN KYSYMYS 33112000 vp
22111:
22112: Ammattimaisen liikenteen henkilökunnan tul-
22113: littornia tuomisia koskevan tullauskirjamenet-
22114: telyn poistaminen
22115:
22116:
22117:
22118:
22119: Eduskunnan puhemiehelle
22120:
22121: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suo- tulleissa ei ole riittäviä resursseja tarkastaa tul-
22122: men ja kolmannen maan välisessä ammattimai- lauskirjoja. Kasvavan ammattimaisen rikollisuu-
22123: sessa liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö- den, kuten laittoman huumausaineiden maahan-
22124: kuntaan kuuluva henkilö saa tuoda tullitta tuomi- tuonnin, estämiseksi viranomaisten resursseja tu-
22125: sia kerran kuukaudessa. Tuomisten määrä ei ka- leekin kohdentaa entistä tarkoituksenmukaisem-
22126: lenterikuukauden aikana saa ylittää määrää, joka min. Nykyinen tullauskirjamenettely on näissä
22127: matkustajalla on oikeus kerralla tuoda tullitta. oloissa resurssien tuhlaamista, ja se johtaa am-
22128: Tullittomanja verouoman tuomisoikeuden rajoi- mattimaisesti liikennöivän henkilökunnan sattu-
22129: tusten valvomiseksi tuomiset merkitään tullaus- manvaraiseen ja epätasapuoliseen kohteluun.
22130: kirjaan, joka tarkastetaan tullissa. Matkustajien
22131: tuomisten osalta valvonta tapahtuu pistokokein. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22132: Lainsäädäntö on ollut jo vuosikausia sama, ja se jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
22133: koskee ilma- ja vesialuksien ja maantieliiken- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22134: teessä olevien kulkuneuvojen henkilökuntaa. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22135: Ulkomaanliikenteessä olevien kulkuneuvojen
22136: henkilökunta ja tullilaitoksen henkilöstö ovatko- Onko tullauskirjamenettely hallituksen
22137: keneet tullauskirjamenettelyn hankalaksi. Vas- mielestä tarkoituksenmukainen menette-
22138: taavaa menettelyä ei ole muualla Euroopassa. ly ja
22139: Tullauskirjamenettely on käytännössä vaihdellut
22140: eri tulleissa. Tilannetta ei muuta se, että Tullihal- mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-
22141: litus on 1.3.2000 täsmentänyt ohjeitaan asiassa. lulla hallitus ryhtyy tullauskirjamenette-
22142: Tähän on syynä mm. se, että vilkasliikenteisissä lyn poistamiseksi?
22143:
22144:
22145:
22146: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
22147:
22148: Tero Rönni /sd
22149: Klaus Heliberg /sd
22150:
22151:
22152:
22153:
22154: Versio 2.0
22155: KK 33112000 vp- Tero Rönni /sd ym. Ministerin vastaus
22156:
22157:
22158:
22159:
22160: Eduskunnan puhemiehelle
22161:
22162: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa taan kuuluvia eriarvoiseen asemaan. Myös val-
22163: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tioneuvoston oikeuskansleri on 3.9.1997 anta-
22164: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mallaan päätöksellä todennut, etteivät rajoitus-
22165: vastattavaksi kansanedustaja Tero Rönnin /sd säännös ja tullauskirjamenette1y ole kansalaisia
22166: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK koskevan yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia.
22167: 331/2000 vp: Matkustajienkin kohdalla tulliton ja veroton tuo-
22168: misoikeus rajoittuu vain satunnaisiin tuonteihin.
22169: Onko tullauskirjamenettely hallituksen Jäsenvaltioilla on oikeus rajoittaa henkilökun-
22170: mielestä tarkoituksenmukainen menette- tatuomisten arvoa ja/tai määrää, kun niitä tuo yh-
22171: ly ja teisöön kolmansien maiden ja yhteisön välisessä
22172: liikenteessä käytettävien kuljetusvälineiden hen-
22173: mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau- kilöstö. Tämä on todettu tullittomuusasetuksen
22174: lulla hallitus ryhtyy tullauskirjamenette- (Neuvoston asetus (EY) N:o 918/83) 49 artiklas-
22175: lyn poistamiseksi? saja Kansainvälisessä matkustajaliikenteessä ta-
22176: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pahtuvassa maahantuonnissa kannettaviin liike-
22177: ti seuraavaa: vaihto- ja valmisteveroihin liittyviä vapautuksia
22178: koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten
22179: Henkilökuntatuomisia koskevat tullittomuus- määräysten yhdenmukaistamisesta annetun
22180: säännökset sisältyvät tullilain 12 §:ään ja niiden neuvoston direktiivin (69/ 169/ETY) 5 artiklan
22181: kanssa yhdenmukaiset verottomuussäännökset 2 kohdassa (72/230/ETY). Useat jäsenvaltiot
22182: ovat valmisteverotuslain 21 §:ssäja arvonlisäve- ovat sisällyttäneetkin lainsäädäntöönsä henkilö-
22183: rolain 95 §:n 3 momentissa. Tullittomuuden ja kuntatuomisia koskevia määrällisiä tai tavaroi-
22184: verottomuuden toteuttamiseksi henkilön on esi- den arvoa koskevia rajoitussäännöksiä, joiden
22185: tettävä tulliviranomaiselle tullin antama henkilö- noudattamista valvotaan pistokokein. Tällöin
22186: kohtainen tullauskirja, johon tehtävällä merkin- henkilökuntatuomisten tuontimenettely on saa-
22187: nällä tulliviranomainen vahvistaa tuonnin. Tul- tettu samanlaiseksi kuin matkustajillakin. Suo-
22188: lauskirjaansa säännöllisesti käyttämällä kuljetus- messa puolestaan noudatetaan matkustajille ase-
22189: välineen henkilökuntaan kuuluvat henkilöt voi- tettuja rajoituksia tuomistenmäärän ja arvon suh-
22190: vat itse valita, milloin ja missä he hyödyntävät teen sekä rajoitetaan tuontikerrat yhteen kertaan
22191: oikeuttaan tuomistensa tullittomaan ja verotto- kuukaudessa. Suomessa valvontakeinoksi valit-
22192: maan tuontiin kolmanteen maahan suuntautu- tiin tullauskirjamenettely.
22193: neelta työmatkalta. Hallitus ehdotti jo vuonna 1995 (HE 178/1995
22194: Rajoitussäännös ja tullauskirjamenettely kos- vp ), että tullauskirjamenettelystä luovuttaisiin ja
22195: kevat kansalaisuudesta ja asuinpaikasta riippu- siirryttäisiin tuontikohtaisiin arvo- ja määrärajoi-
22196: matta kaikkia Suomen ja kolmannen maan väli- tuksiin. Hallituksen esityksessä rajoitukset oli
22197: sessä ammattimaisessa liikenteessä olevan kul- tarkoitus säätää vastaamaan pääpiirteittäin rajoi-
22198: kuneuvon henkilökuntaan kuuluvia, minkä vuok- tuksia säätäneiden yhteisönjäsenvaltioiden sään-
22199: si niiden ei ole katsottu asettavan henkilökun- nöksiä. Tuolloin selvitettiin, että esimerkiksi
22200:
22201:
22202: 2
22203: Ministerin vastaus KK 331/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
22204:
22205:
22206: Belgia, Luxemburg, Ranska, Irlanti, Italia ja Itä- sia koskevat rajoitukset eivät olisi kohdelleet eri
22207: valta ovat rajoittaneet henkilökuntatuomiset liikennevälineissä palvelevaa henkilökuntaa ta-
22208: muun muassa väkevien alkoholijuomien osalta sapuolisesti. Hallintovaliokunta päätyi ehdotta-
22209: 0,250 litraan tuontikerralta. Edellä mainitussa maan nykyisen järjestelmän säilyttämistä eikä
22210: hallituksen esityksessä ehdotettiin määrälliseksi uudistusta näin ollen toteutettu.
22211: raj oitukseksi 0,3 75 litraa tuontikerralta. Edus- Hallitus ei suunnittele kulkuneuvon henkilö-
22212: kunnan hallintovaliokunnan mukaan ehdotetut kuntaan kuuluvien henkilöiden tuontioikeutta
22213: matkakohtaiset tullittornia ja verottomia tuomi- koskevien säännösten muuttamista.
22214:
22215:
22216: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
22217:
22218: Ministeri Suvi-Anne Siimes
22219:
22220:
22221:
22222:
22223: 3
22224: KK 33112000 vp- Tero Rönni /sd ym. Ministerns svar
22225:
22226:
22227:
22228:
22229: Tili riksdagens talman
22230:
22231: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger det har genom sitt beslut 3.9.1997 konstaterat att
22232: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- den begränsande bestämmelsen och förfarandet
22233: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tero med en förtullningsbok inte strider mot jämlik-
22234: Rönni /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- hetsprincipen för medborgarna. Ä ven för resan-
22235: mål SS 331/2000 rd: de gäller rätten att tuli- och skattefritt föra in va-
22236: ror endast sporadisk införsel.
22237: ir förfarandet med en förtullningsbok Medlemsstaterna har rätt att minska värdet
22238: ändamålsenligt enligt regeringen och och/eller kvantiteten för varor för vilka befrielse
22239: beviljas om dessa importeras av besättningen på
22240: vilka åtgärder kommer regeringen att transportmedel som används mellan tredje land
22241: vidta och enligt viiken tidtabell för att och gemenskapen. Detta har konstaterats i arti-
22242: avskaffa förfarandet med en förtull- kel 49 i tullfrihetsförordningen (Rådets förord-
22243: ningsbok? ning (EEG) Nr 918/83) och i artikel 5.2
22244: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- (72/230/EEG) i rådets direktiv om harmonise-
22245: föra följande: ring av lagstiftningen om befrielse från omsätt-
22246: ningsskatter och punktskatter på varor som in-
22247: Bestämmelserna om tullfrihet för personai som förs av resande (69/169/EEG). Många medlems-
22248: för in hemkomstgåvor ingår i 12 § 1 mom. tulla- stater har även i sin lagstiftning infört begränsan-
22249: gen och motsvarande skattefrihetsbestämmelser de bestämmelser om kvantiteten eller värdet av
22250: ingår i 21 § lagen om påförande av accis samt i varor som personalen för in som hemkomstgåvor
22251: 95 § 3 mom. mervärdesskattelagen. För konstate- och dessa övervakas med stickprovskontroller.
22252: rande av tuli- och skattefrihet skall personen i På detta sätt har förfarandet beträffande persona-
22253: fråga för tullmyndigheten visa upp den personli- lens införsel av hemkomstgåvor jämställts med
22254: ga förtullningsbok som tullen har gett och i vii- övriga resandes. 1 Finland efterföljs begränsning-
22255: ken tullmyndigheten genom en anteckning be- ar av införsel för resande i fråga om kvantiteten
22256: kräftar införseln. Genom att regelbundet använ- och värdet av införseln samt begränsas antalet in-
22257: da förtullningsboken kan de som tillhör persona- förslar tili en gång i månaden. 1 Finland valdes
22258: len på ett transportmedel själv välja när och var förfarandet med en förtullningsbok som övervak-
22259: de utnyttjar sin rätt att föra in hemkomstgåvor ningsmetod.
22260: tull- och skattefritt från en arbetsresa i tredje Regeringen föreslog redan 1995 (RP 178/1995
22261: land. rd) att man skulle slopa förfarandet med en för-
22262: Den begränsande bestämmelsen och förfaran- tullningsbok och övergå till begränsning av vär-
22263: det med en förtullningsbok gäller oberoende av det och kvantiteten för införseln. Avsikten i re-
22264: nationalitet och boningsort alla som tillhör perso- geringspropositionen var att föreskriva om be-
22265: nalen på ett transportilledel i yrkesmässig trafik gränsningama så att de i huvudsak skulle mot-
22266: mellan Finland och tredje land, varvid de inte har svar begränsningarna i gemenskapens medlems-
22267: ansetts försätta dem som hör till personalen i en stater. 1 detta skede klarlades att t.ex. Belgien,
22268: ojämlik ställning. Ä ven justitiekanslern i statsrå- Luxemburg, Frankrike, lrland, Italien och Öster-
22269:
22270:
22271: 4
22272: Ministems svar KK 33112000 vp- Tero Rönni /sd ym.
22273:
22274:
22275:
22276: rike har begränsat personalens hemkomstgåvor sonalen på olika transportmedel. Förvaltningsut-
22277: för starka alkoholdryckers del tili 0,250 1 per in- skottet beslöt att föreslå att det nuvarande syste-
22278: försel. I ovan nämnda regeringsproposition före- met bevaras och således genomfördes inte refor-
22279: slogs som kvantitativ begränsning 0,375 1perin- men.
22280: försel. Enligt riksdagens förvaltningsutskott Regeringen har inga planer på att ändra be-
22281: skulie de begränsningar av införseln av tuli- och stämmelserna om rätt tili införsel av varor för
22282: skattefria hemkomstgåvor per resa som före- dem som tillhör personalen på ett transportme-
22283: slogs ha inneburit en ojämlik behandling av per- deL
22284:
22285:
22286: Helsingfors den 26 april 2000
22287:
22288: Minister Suvi-Anne Siimes
22289:
22290:
22291:
22292:
22293: 5
22294: KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
22295:
22296:
22297:
22298:
22299: KIRJALLINEN KYSYMYS 332/2000 vp
22300:
22301: Irakin ja Suomen välisten suhteiden kehittämi-
22302: nen ja Irakin vastaisten talouspakotteiden lie-
22303: ventäminen
22304:
22305:
22306:
22307:
22308: Eduskunnan puhemiehelle
22309:
22310: Irakin armeija hyökkäsi Kuwaitiin vuonna 1990. Näyttää yhä ilmeisemmältä, ettei pakotteissa
22311: Kansainvälinen liittouma pakotti Irakin vetäyty- ole kyse enää Kuwaitin miehityksen kostamises-
22312: mään ja asetti Irakin taloussaartoon. Irakin kansa ta, vaan halusta näännyttää Irakin kansa ja päästä
22313: kärsi sodasta suunnattomasti, koska USA:n täs- hallitsemaan Irakin valtavia öljyvaroja. Jos kysy-
22314: mäohjukset osuivat asutuskeskuksiin ja väestön- mys on kostosta, ei kosto ole ainakaan oikeuden-
22315: suojiin. Esimerkiksi vuonna 1991 Bagdadin lai- mukainen, koska näistä toimista kärsii Irakin
22316: dalla olevaan suomalaisten rakentamaan väes- kansa, eivät johtajat. Irakin tapauksessa käydään
22317: tönsuojaan osunut ohjus tappoi kerralla 1 200 ih- arvovaltapeliä irakilaisten hengellä.
22318: mistä, etupäässä naisia, lapsia ja vanhuksia. Suomella ja Irakilla on ollut perinteisesti hy-
22319: Lisäksi liittouma käytti panssariohjuksissa vät suhteet, ja maidemme väliset taloussuhteet
22320: köyhdytettyä uraania, joka teki viljelykelvotto- ovat olleet erittäin toimivat. Tuhansia suomalai-
22321: maksi laajoja alueita parasta viljelymaata. Edel- sia työskenteli 1980-luvulla Irakissa rakennus-
22322: leen uraani aiheuttaa runsaasti pahoja sikiövau- töissä ja asiantuntijoina. Kuitenkin muihin poh-
22323: rioita. Bagdadissa olevan Saddamin lastensairaa- joismaihin verrattuna Suomi on jäänyt pahasti
22324: lan potilaat ovat todella järkyttävää nähtävää. jälkeen kauppasuhteiden elvyttämisessä ja yh-
22325: Kauppasaarto on jatkunut 10 vuotta. Lapset ja teistyön lisäämisessä Irakin kanssa. Ainakin
22326: vanhukset ovat sairaita ja heikkoja, koska kaup- Ruotsi ja Norja sekä monet Etelä-Euroopan maat
22327: pasaarto estää tehokkaasti ruoan, lääkkeiden ja ovat tuntuvasti lisänneet yhteistyötään Irakin
22328: lääketarvikkeiden pääsyn maahan, joka on luon- kanssa odottaen talouspakotteiden poistumista ja
22329: nonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista mais- laajamittaisen kaupan avautumista.
22330: ta.
22331: Monet Irakissa toimineet YK:n korkeat virka- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22332: miehet ovat eronneet tehtävistään protestina jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
22333: USA:n painostuspolitiikalle ja YK:n asettamien vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22334: tuhoisien talouspakotteiden jatkamiselle. Irakin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22335: vastaisen liittouman nimissä USA ja Iso-Britan-
22336: nia jatkavat edelleen pommituksia Irakia vas- Onko hallitus tietoinen, että Irakin vas-
22337: taan, vaikka maa on taipunut kansainvälisten tar- taiset talouspakotteet ja Irakia vastaan
22338: kastusryhmien vaatimuksiin vakoiluskandaaleis- jatkuvat hyökkäykset ovat aiheuttaneet
22339: ta huolimatta. humanitaarisen katastrofin Irakissa ja
22340:
22341:
22342:
22343: Versio 2.0
22344: KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
22345:
22346:
22347: millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aikooko hallitus lisätä yhteistyötä Ira-
22348: EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä kin hallituksen kanssa ja näin parantaa
22349: Irakin vastaisten talouspakotteiden lie- suomalaisten yritysten pääsyä Irakin
22350: ventämiseksi sekä markkinoille kauppasaarron poistues-
22351: sa?
22352:
22353:
22354: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
22355:
22356: Matti Kangas /vas Lauri Oinonen /kesk
22357: Toimi Kankaanniemi /skl Pentti Tiusanen /vas
22358: Mikko Kuoppa /vas Veijo Puhjo /vas
22359: Raimo Vistbacka /ps
22360:
22361:
22362:
22363:
22364: 2
22365: Ministerin vastaus KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
22366:
22367:
22368:
22369:
22370: Eduskunnan puhemiehelle
22371:
22372: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teen on arvioitu olevan parhaan Pohjois-Irakissa,
22373: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette jossa YK ja avustusjärjestöt pystyvät parhaiten
22374: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- toimimaan.
22375: nen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan Kaikkia YK:njäsenmaita sitovat turvallisuus-
22376: /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen neuvoston YK:n peruskirjan nojalla asettamat
22377: KK 332/2000 vp: Irakin vastaiset pakotteet. Irakin tilannetta on kä-
22378: sitelty etupäässä YK:n turvallisuusneuvostossa,
22379: Onko hallitus tietoinen, että Irakin vas- jossa Suomi ei ole jäsenenä. Toivomme, että
22380: taiset talouspakotteet ja Irakia vastaan YK:n turvallisuusneuvoston joulukuussa 1999
22381: jatkuvat hyökkäykset ovat aih(;!uttaneet hyväksymä uusin Irakia koskeva päätöslauselma
22382: humanitaarisen katastrofin Irakissa ja nro 1284 mahdollistaa myös humanitaarisen ti-
22383: lanteen parantamisen sekä asteittain pakotteiden
22384: millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lieventämisen ja poistamisen. Tämä edellyttää
22385: EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä kuitenkin Irakilta yhteistyötä YK:n kanssa. Pää-
22386: Irakin vastaisten talouspakotteiden lie- töslauselma sisältää ns. oil-for-food-ohjelman
22387: ventämiseksi sekä merkittävän laajentamisen ja lupamenettelyn
22388: aikooko hallitus lisätä yhteistyötä Ira- osittaisen yksinkertaistamisen. Myös Irakin öl-
22389: kin hallituksen kanssa ja näin parantaa jynmyyntikatto poistettiin. Irakin aseriisuntavel-
22390: suomalaisten yritysten pääsyä Irakin votteita valvomaan on asetettu UNMOVIC, joka
22391: markkinoille kauppasaarron poistues- toimii IAEA:n entisen pääjohtajan Hans Blixin
22392: johdolla. Irakin johdon lopullinen suhtautumi-
22393: sa?
22394: nen päätöslauselman nro 1284 täytäntöönpanoon
22395: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ei ole vielä tiedossa. Ilman sen myötävaikutusta
22396: ti seuraavaa: UNMOVIC ei voi aloittaa toimintaansa eikä
22397: edellytyksiä pakotteiden poistamiselle siten syn-
22398: YK:nasettamat pakotteet Irakia vastaan ovat ol- ny.
22399: leet voimassa jo yhdeksän vuotta. Irakin johdon Irakin tilanne on esillä monilla eri forumeilla
22400: haluttomuus panna toimeen YK:n turvallisuus- ja Suomen ulkopoliittisenjohdon keskusteluissa.
22401: neuvoston päätökset on johtanut tähän tilantee- Lähitulevaisuudessa ei YK:n turvallisuusneuvos-
22402: seen. Samanaikaisesti YK ja sen erityisjärjestöt ton pysyvien jäsenien kesken näytä olevan mah-
22403: ovat kiinnittäneet toistuvasti huomiota jatkuvas- dollisuuksia päästä yksimielisyyteen em. päätös-
22404: ti huonoutuvaan humanitaariseen tilanteeseen lauselmaa nro 1284 pitemmälle menevistä toi-
22405: Irakissa. YK:nhyväksymä ns. oil-for-food ohjel- mista. Suomen hallitus pyrkii vaikuttamaan sii-
22406: ma ei ole toiminut niin hyvin kuin oli toivottu. hen, että Irakin johto toimisi yhteistyössä YK:n
22407: Humanitaarista apua Irakiin on lisätty, mutta ja sen uuden tarkastuselimen UNMOVICin kans-
22408: avun perillemenoa Irakin kaikkiin osiin ei ole sa. Suomi pyrkii myös vaikuttamaan erityisesti
22409: kansainvälisen yhteisön toimesta kyetty varmis- YK:n sanktiokomiteassa edustettuina oleviin
22410: tamaan. Irakin hallituksen myötävaikutus on tar- maihin, jotta oil-for-food-ohjelman puitteissa
22411: peen tässäkin suhteessa. Humanitaarisen tilan-
22412:
22413: 3
22414: KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministerin vastaus
22415:
22416:
22417: myönnettävät vientiluvat eivät tarpeettomasti lut rajoitettua Persianlahden sodanjälkeen ja Ira-
22418: viivästy etenkään silloin kun viennillä on vaiku- kin vastaisten pakotteiden tultua voimaan. Pakot-
22419: tusta humanitaariseen tilanteeseen Irakissa. teet eivät sinänsä kiellä esimerkiksi vierailuja,
22420: Tämä voisi olla myös tapa saada Irak osoitta- mutta käytännössä korkean tason vierailut ovat
22421: maan parempaa valmiutta yhteistyöhön päätös- olleet harvinaisia. Irakin ulkoministeriön val-
22422: lauselman nro 1284 toimeenpanemiseksi. Avun tuuskunta vieraili viime helmikuussa Suomessa,
22423: perillemeno Irakin keski- ja eteläosiin on kuiten- Ruotsissa ja Tanskassa. Irak on esittänyt myös
22424: kin paljolti riippuvainen Irakin hallituksen omis- ulkoministeriönsä valtiosihteerin vierailua Suo-
22425: ta toimista. EU suurimpana humanitaarisen avun meen, mihin on suhtauduttu myönteisesti. Äsket-
22426: antajana Irakiin pyrkii keskittämään avustustoi- täin Bagdadissa vieraili suomalainen liikemies-
22427: mintaa Irakin keski- ja eteläosien kuvemoraattei- valtuuskunta luomassa yhteyksiä eri ministeriöi-
22428: hin, joissa tilanne on vaikein. EU:n humanitaari- hin sekä esittelemässä suomalaisyritysten mah-
22429: sen avun elin ECHO kiinnittää erityistä huomio- dollisuuksia osallistua oil-for- food-päätöslausel-
22430: ta sairaaloiden toimintaedellytyksiin, vedenpuh- man hankintaohjelman mukaisiin toimituksiin.
22431: distamoihin sekä aliravittujen lasten auttami- Valtuuskuntaan kuului myös ulkoasiainministe-
22432: seen. Myös muihin heikoimmassa asemassa ole- riön edustajia. Olemme katsoneet hyödylliseksi
22433: viin väestöryhmiin on kiinnitetty avustustoimin- kuunnella myös Irakin näkemyksiä humanitaari-
22434: nassa erityishuomiota. sesta tilanteesta maassa sekä YK:n päätöslausei-
22435: Suomen, samoin kuin muidenkin EU-maiden mien täytäntöönpanosta.
22436: kanssakäyminen Irakin hallituksen kanssa on ol-
22437:
22438:
22439: Helsingissä 25 huhtikuuta 2000
22440:
22441: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
22442:
22443:
22444:
22445:
22446: 4
22447: Ministems svar KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.
22448:
22449:
22450:
22451:
22452: Tili riksdagens talman
22453:
22454: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger organisationema har de bästa arbetsförutsätt-
22455: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ningama.
22456: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti Samtliga FN-länder är bundna av de sanktio-
22457: Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga ner mot Irak som säkerhetsrådet har fastställt
22458: spörsmål SS 332/2000 rd: med stöd av FN-stadgan. Den irakiska situatio-
22459: nen har främst behandlats i FN:s säkerhetsråd,
22460: ir regeringen medveten om att de eko- som Finland inte är medlem av. Vi hoppas att sä-
22461: nomiska sanktionerna och de ständiga kerhetsrådets senaste Irak-resolution, nr 1284,
22462: attackerna mot Irak har åstadkommit en från december 1999 skall möjliggöra förbättring
22463: humanitär katastrofi landet, bl.a. av den humanitära situationen och att sank-
22464: tionema lindras och tas bort undan för undan.
22465: vilka åtgärder tänker regeringen vidta i Detta förutsätter dock att Irak samarbetar med
22466: EU och i internationella organisationer FN. Resolutionen innebar en betydande utvidg-
22467: for att lindra de ekonomiska sanktioner- ning av programmet "olja mot mat"och vissa för-
22468: na mot Irak, och enklingar av tillståndsförfarandet. Dessutom av-
22469: skaffades taket för Iraks oljeförsäljning. UNMO-
22470: avser regeringen att öka samarbetet
22471: VIC, som arbetar under ledning av IAEA:s förre
22472: med den irakiska regeringen för att på
22473: generaldirektör Hans Blix, skall övervaka de ira-
22474: detta sätt förbättra de finska företagens
22475: kiska nedrustningsförpliktelsema. Tills vidare är
22476: tillträde tili den irakiska marknaden då
22477: det inte känt hur den irakiska ledningen sist och
22478: handelsbojkotten upphör?
22479: slutligen kommer att förhålla sig till resolution
22480: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1284. Utan ledningens medverkan kan UNMO-
22481: föra följande: VIC inte inleda sitt arbete, vilket betyder att det
22482: inte uppstår förutsättningar för att ta bort sanktio-
22483: FN-sanktionema mot Irak har nu varit i kraft i nio nema.
22484: år. Situationen har uppkommit tili följd av den Situationen i Irak är uppe på många olika fo-
22485: irakiska ledningens ovilja att verkställa de beslut rum och i samtai inom Finlands utrikespolitiska
22486: som FN:s säkerhetsråd fattat. Samtidigt har FN ledning. Det verkar inte vara möjligt att inom en
22487: och dess fackorgan upprepade gånger uppmärk- snar framtid nå samförstånd bland de permanen-
22488: sammat den allt sämre humanitära situationen i ta medlemmama i säkerhetsrådet om åtgärder
22489: Irak. Programmet "olja mot mat", som godkänts som går längre än resolution 1284. Finlands re-
22490: av FN, har inte fungerat så bra som man hade gering försöker medverka tili att den irakiska led-
22491: hoppats. Den humanitära hjälpen tili Irak har ningen kunde samarbeta med FN och det nya
22492: ökat, men det intemationella samfundet har inte övervakningsorganet UNMOVIC. Finland försö-
22493: kunnat säkra att hjälpen når alla delar av landet. ker också påverka särskilt de Iänder som är repre-
22494: Också här behövs samverkan av den irakiska re- senterade i FN:s sanktionsutskott så att export-
22495: geringen. Man har bedömt att den humanitära si- tillstånden inom ramen för programmet "olja mot
22496: tuationen är bäst i norra Irak där FN och bistånds- mat" inte fördröjs i onödan, särskilt inte i de fall
22497:
22498:
22499: 5
22500: KK 332/2000 vp- Matti Kangas /vas ym. Ministems svar
22501:
22502:
22503: där exporten har konsekvenser för den humanitä- gränsade sedan kriget i Persiska viken och ikraft-
22504: ra situationen i Irak. Detta kunde också vara ett trädandet av sanktionema mot Irak. Sanktioner-
22505: sätt att få Irak att uppvisa större beredskap till na förbjuder inte i sig t.ex. besök, men i prakti-
22506: samarbete för att genomföra resolution 1284. Att ken har besök på hög nivå varit sällsynta. En de-
22507: biståndet når fram i de mellersta och södra de- legation från det irakiska utrikesministeriet be-
22508: lama av Irak är dock i hör grad beroende av den sökte Finland, Sverige och Danmark i februari.
22509: irakiska regeringens egna åtgärder. EU som är Irak har också föreslagit ett Finlandsbesök av
22510: den största givaren av humanitärt bistånd till Irak statssekreteraren vid det irakiska utrikesministe-
22511: försöker koncentrera hjälpen till guvemementen riet, något som man har förhållit sig positivt till.
22512: i mellersta och södra Irak där situationen är svå- En finsk affårsmannadelegation besökte nyligen
22513: rast. EU:s kontor för humanitärt bistånd ECHO Bagdad för att skapa kontakter med olika minis-
22514: uppmärksammar i synnerhet sjukhusens verk- terier och presentera de finska företagens möjlig-
22515: samhetsförutsättningar, situationen i vattenre- heter att delta i de resolutionsenliga leveransema
22516: ningsverk och hjälpen till undemärda bam. Även inom programmet "olja mot mat". 1 delegationen
22517: andra befolkningsgrupper som hör till de mest ut- ingick även representanter för utrikesministeriet.
22518: satta har fått särskild uppmärksamhet i bistånds- Vi har ansett det gagnligt att även höra irakiska
22519: verksamheten. synpunkter på den humanitära situationen i lan-
22520: Finlands, liksom de andra EU-ländemas kon- det och på sättet att genomföra FN:s resolutioner.
22521: takter med den irakiska regeringen har varit be-
22522:
22523:
22524: Helsingfors den 25 april 2000
22525:
22526: Utrikesminister Erkki Tuomioja
22527:
22528:
22529:
22530:
22531: 6
22532: KK 333/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
22533:
22534:
22535:
22536:
22537: KIRJALLINEN KYSYMYS 333/2000 vp
22538:
22539: Opintotuen takaisinperintä
22540:
22541:
22542:
22543:
22544: Eduskunnan puhemiehelle
22545:
22546: Opintotuen saajat ovat kesätyömahdollisuuksien lukukaudenjälkeen ei enää taannehtivasti vaikut-
22547: parannuttua hyvin huolestuneita opintotuen mah- taisi tuen saamiseen.
22548: dollisesta takaisinperinnästä kesäaikaisten palk-
22549: kojen takia. Tyypillisin kysymyksenasettelu on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22550: se, miten opiskelija talvella voi tietää, saako hän jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22551: kesällä töitä vai ei. Ammattikorkeakoulussakin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22552: opiskeleva saattaa kesäaikana ylitöitä tekemällä vaksi seuraavan kysymyksen:
22553: ansaita jopa 60 000 markkaa, josta verojen jäl-
22554: keen jää käteen nelisenkymmentätuhatta mark- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22555: kaa. Tämä omaan aktiivisuuteen perustuva han- tyä, että opiskelijat eivät joutuisi kesä-
22556: kinta saattaa sitten mitätöidä alkuvuodenkin työn tai muun työskentelyn takia palaut-
22557: opintotuen. tamaan aiemmin samana vuonna saa-
22558: Järjestelmää olisi kehitettävä niin, että opinto- maansa opintotukea ja että opintotuen
22559: tukea tarkasteltaisiin lukukausittain siten, että ja muiden tulojen keskinäinen tarkaste-
22560: opintotuki antaa taloudelliset edellytykset luku- lu rajoitettaisiin lukukausittain tapahtu-
22561: kauden aikana elämiseen mutta että töihinmeno vaksi?
22562:
22563:
22564: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
22565:
22566: Tanja Karpela /kesk
22567:
22568:
22569:
22570:
22571: Versio 2.0
22572: KK 333/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
22573:
22574:
22575:
22576:
22577: Eduskunnan puhemiehelle
22578:
22579: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Opiskelija pystyi ansaitsemaan opintotuen
22580: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ohella tukikuukausien aikana vain vähäisessä
22581: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen määrin, koska opintotuen määrään vaikuttava tu-
22582: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan loraja oli varsin alhainen. Sen sijaan opintotuki-
22583: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kuukausien ulkopuolisilla tuloilla ei ollut lain-
22584: 333/2000 vp: kaan vaikutusta opintotuen määrään. Tarvehar-
22585: kinta oli tiukka, jos opiskelijana ei ollut lainkaan
22586: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tuloja opintotuen ulkopuolisina kuukausina tai
22587: tyä, että opiskelijat eivät joutuisi kesä- jos tulot olivat vähäiset. Kuitenkin opiskelijana
22588: työn tai muun työskentelyn takia palaut- saattoi olla suuret tulot kuukausina, joina hän ei
22589: tamaan aiemmin samana vuonna saa- nostanut opintotukea ja hän sai silti muilta kuu-
22590: maansa opintotukea ja että opintotuen kausilta opintotuen täysinmääräisenä. Tämä oli
22591: ja muiden tulojen keskinäinen tarkaste- ristiriidassa sen opintotukilain periaatteen kans-
22592: lu rajoitettaisiin lukukausittain tapahtu- sa, että tukea myönnetään opiskelijalle taloudel-
22593: vaksi? lisen tarpeen perusteella. Lisäksi lukukausien ai-
22594: kana ansiotuloja saavan opiskelijan oli hallittava
22595: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuloharkinnan vaikeat yksityiskohdat, kuten eri
22596: ti seuraavaa: tulolajien kohdentaminen tukikuukausille, sekä
22597: Ennen vuoden 1998 alusta voimaan tullutta opin- seurattava tulojensa kertymää ja otettava yhteyt-
22598: totukilain muutosta opintotukea myönnettäessä tä viranomaisiin useita kertoja lukukaudessa.
22599: otettiin huomioon opiskelijan omat tuloverolais- Myös tulojen jälkivalvonnan yhteydessä opiske-
22600: sa tarkoitetut veronalaiset ansio- ja pääomatulot lija joutui yksityiskohtaisesti selvittämään, mi-
22601: lukukausittain. Lukukauden tukikuukausien kes- ten tulot olivat jakautuneet lukukausikohtaisesti
22602: kimääräisten tulojen ylittäessä 1 800 markkaa ja mitkä tulot oli ansaittu tukikuukausina. Tulo-
22603: kuukaudessa, opintorahaa ja asumislisää vähen- rajojen noudattamisen valvonta tapahtui jälkikä-
22604: nettiin jokaista tämän tulorajan ylittävää täyttä teen verotustietojen pohjalta ja oli menettelynä
22605: 300 markkaa kohden 10 prosenttia. Opintotukea hankala ja työläs. Jälkikäteiskontrollia ei pystyt-
22606: ei enää myönnetty, jos keskimääräiset kuukausi- ty toteuttamaan aukottomasti, koska opintotues-
22607: tulot opintotukikuukausina olivat 4 800 markkaa sa käytettiin eri tarkasteluajanjaksoa kuin vero-
22608: tai enemmän. Lisäksi opiskelija ei ollut oikeutet- tuksessa. Järjestelmä olisi toiminut oikein, jos
22609: tu lainkaan opintotukeen sellaisen kuukauden ai- opiskelijat olisivat ilmoittaneet tuloistaan tarkas-
22610: kana, jona hänen tulonsa olivat yli 7 000 mark- ti etukäteen. Koska näin ei läheskään aina tapah-
22611: kaa. Tulorajat olivat lukukausikohtaisia ja tulot tunut, olivat tulonsa ilmoittaneet ja ilmoittamat-
22612: otettiin huomioon vain niiltä kuukausilta, joille ta jättäneet eri asemassa. Vanhalla järjestelmällä
22613: opintotukea oli haettu. Muiden kuukausien tulot tuloharkintaa ei voitu toteuttaa niin, että opiske-
22614: eivät vaikuttaneet opintotuen myöntämiseen. lijoita olisi kohdeltu tasavertaisesti.
22615: Opiskelija oli velvollinen ilmoittamaan Kansan- Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtu-
22616: eläkelaitokselle tulojen muutoksesta. va tarveharkinta uudistettiin vuoden 1998 alusta
22617:
22618:
22619: 2
22620: Ministerin vastaus KK 333/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
22621:
22622:
22623: voimaan tulleella opintotukilain muutoksella monelta kuukaudelta kuin vapaan tulon korotta-
22624: (920/1997). Uudistuksen tarkoituksena oli sel- minen omaa vuosituloa vastaavaksi vaatii. Opis-
22625: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta- kelija, joka ansaitsee kesällä ja syyslukukautena
22626: pahtuvaa tarveharkintaa ja luoda järjestelmä, jos- enemmän kuin 78 000 markkaa, joutuu siten pa-
22627: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises- lauttamaan myös keväällä nostamaansa opintotu-
22628: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei kea. Hallitus katsoo, ettei tämä ole ongelmallis-
22629: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan ta, koska opiskelija voi vuositulorajaansa nos-
22630: ajalta, jolle hän hakee opintotukea. Vuosittainen taakseen palauttaa opintotukea vielä saman ka-
22631: vapaan tulon raja on joustava ja määräytyy sen lenterivuoden joulukuun loppuun mennessä ja
22632: mukaan, miten monen kuukauden aikana opiske- koska kyse on viime kädessä tarveharkinnasta.
22633: lija nostaa opintotukea. Opiskelija voi kalenteri- Hallituksen tarkoituksena on päättää opiskeli-
22634: vuoden aikana säännellä henkilökohtaista va- jan omien tulojen perusteella tapahtuvan tarve-
22635: paan tulon rajaansa jättämällä opintotuen nosta- harkinnanja siihen liittyvän takaisinperinnän ke-
22636: matta joinakin kuukausina tai palauttamaHa va- hittämistoimenpiteistä opintotukijärjestelmän ar-
22637: paaehtoisesti yhden tai useamman kuukauden ai- viointitutkimuksen valmistuttua toukokuun lo-
22638: kana nostamansa opintotuen. pulla. Hallitus katsoo kuitenkin, ettei järjestel-
22639: Jos opiskelija ei ole kevätlukukauden aikana män selkeyden ja sen tuottaman yhdenvertaisuu-
22640: ansiotyössä, mutta ansaitsee kesän ja syysluku- den vuoksi ole tällä hetkellä syytä palata luku-
22641: kauden aikana niin paljon, että vapaan tulon raja kausikohtaiseen opiskelijan omien tulojen perus-
22642: ylittyisi, on hänen palautettava opintotukea niin teella tapahtuvaan tarveharkintaan.
22643:
22644:
22645: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
22646:
22647: Kulttuuriministeri Suvi Linden
22648:
22649:
22650:
22651:
22652: 3
22653: KK 333/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministems svar
22654:
22655:
22656:
22657:
22658: Till riksdagens talman
22659:
22660: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Den studerande var sky1dig att underrätta Fo1k-
22661: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- pensionsanstalten om ändringar i inkomstema.
22662: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Tan- Under stödmånadema kunde den studerande
22663: ja Karpe1a /cent undertecknade skriftliga spörs- endast i ringa mån ha inkomster vid sidan av stu-
22664: må1 SS 333/2000 rd: diestödet, eftersom den inkomstgräns som inver-
22665: kade på studiestödsbe1oppet var rätt 1åg. Inkom-
22666: Vilka åtgärder avser regeringen vidta ster utanför studiestödsmånadema hade däremot
22667: Jör att de studerande på grund av som- ingen inverkan på studiestödsbe1oppet. Behovs-
22668: marjobb eller annat förvärsarbete inte prövningen var sträng om den studerande inte
22669: skall bli tvungna att återbetala studie- hade haft några inkomster under de månader som
22670: stöd som de fått tidigare samma år och inte berördes av studiestöd eller om inkomstema
22671: Jör att granskningen av studiestödet i var små. Den studerande kunde ändå ha haft sto-
22672: förhållande tili andra inkomster skall ra inkomster under de månader då han inte 1yfte
22673: begränsas tili en termin? studiestöd och trots det få studiestöd till fullt be-
22674: 1opp för de andra månadema. Detta stod i strid
22675: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- med principen i 1agen om studiestöd om att stöd
22676: föra fö1jande: beviljas studerande på basis av ekonomiskt be-
22677: Före den ändring av 1agen om studiestöd som hov. En studerande som har förvärvsinkomster
22678: trädde i kraft i början av 1998 beaktade man vid under terminema skulle också behärska de svåra
22679: bevi1jande av studiestöd terminvis de skattep1ik- deta1jema i inkomstprövningen, såsom hur o1ika
22680: tiga förvärvs- och kapita1inkomster en1igt in- inkomsts1ag skall hänföras till stödmånadema,
22681: komstskatte1agen som den studerande hade haft. samt fö1ja inkomstema och ta kontakt med myn-
22682: När de genomsnittliga inkomstema under termi- dighetema flera gånger per termin. Också i sam-
22683: nens stödmånader överskred 1 800 mark i måna- band med inkomstövervakningen i efterskott var
22684: den, minskades studiepenningen och bostadstill- den studerande tvungen att i deta1j utreda hur in-
22685: 1ägget med 10 procent för varje helt be1opp av komstema hade förde1at sig på terminema och
22686: 300 mark som överskred denna inkomstgräns. vi1ka inkomster som förtjänats under stödmåna-
22687: Studiestöd beviljades inte om de genomsnitt1iga dema. Övervakningen av att inkomstgränsema
22688: månadsinkomstema under studiestödsmånader- hade fö1jts skedde i efterhand på basis av skatte-
22689: na var 4 800 mark eller mer. Dessutom var en uppgiftema och var både besvärlig och arbets-
22690: studerande inte alls berättigad till studiestöd un- dryg. Efterhandskontrollen kunde inte göras på
22691: der en sådan månad då hans eller hennes inkom- ett vattentätt sätt eftersom man inom studiestö-
22692: ster översteg 7 000 mark. Inkomstgränsema gäll- det använde en annan granskningsperiod än i be-
22693: de per termin och inkomstema beaktades endast skattningen. Systemet skulle ha fungerat rätt om
22694: för de månader för vi1ka den studerande hade an- de studerande hade uppgivit sina inkomster exakt
22695: sökt om studiestöd. Inkomster under andra måna- på förhand. Eftersom detta 1ångtifrån alltid var
22696: der inverkade inte på bevi1jande av studiestöd. fallet var de som hade uppgivit sin inkomster och
22697: de som inte hade gjort det i olika ställning. 1 det
22698:
22699:
22700: 4
22701: Ministerns svar KK 333/2000 vp - Tanja Karpela /kesk
22702:
22703:
22704: gamla systemet kunde inkomstprövningen inte nen förtjänar så mycket att fribeloppsgränsen
22705: göras så att de studerande fick samma behand- skulle överskridas, skall han återbetala studie-
22706: ling. stöd för så många månader som höjningen av fri-
22707: Behovsprövningen på basis av den studeran- beloppet så att det motsvarar den egna årsin-
22708: des egna inkomster reformerades genom en änd- komsten kräver. En studerande som under som-
22709: ring av lagen av studiestöd (920/1997) som träd- maren och höstterminen förtjänar mer än 78 000
22710: de i kraft vid ingången av 1998. Syftet med refor- mark, blir, således tvungen att återbetala också
22711: men var att göra den behovsprövning som sker på det studiestöd han lyft under våren. Regeringen
22712: basis av den studerandes egna inkomster klarare ser inte detta som något problem, eftersom den
22713: och skapa ett system där alla studerande behand- studerande för att höja sin årsinkomstgräns kan
22714: las jämlikt. Utgångspunkten för modellen var att återbetala studiestödet under samma kalenderår
22715: de studerande då de ansöker om studiestöd inte ända fram tili slutet av december och eftersom
22716: behöver uppskatta inkomstema för den tid de sö- det i sista hand är fråga om behovsprövning.
22717: ker stöd. Den årliga fribeloppsgränsen är flexi- Regeringen har för avsikt att fatta beslut om
22718: bel och är beroende av under hur många månader den behovsprövning som sker på basis av den
22719: den studerande lyfter studiestöd. Under kalender- studerandes egna inkomster och om utvecklings-
22720: året kan den studerande reglera sin personliga fri- åtgärdema när det gäller återkrav i anslutning tili
22721: beloppsgräns genom att låta bli att lyfta studie- detta efter det att en utvärdering av studiestöds-
22722: stöd under några månader eller genom att frivil- systemet blivit klar i slutet av maj. Regeringen
22723: ligt återbetala det stöd han lyft under en eller fle- anser dock att systemet är klart och jämlikt och
22724: ra månader. att det därför för närvarande inte finns skäl att
22725: Om den studerande inte förvärvsarbetar under återgå till behovsprövning på basis av den stude-
22726: vårterminen men under sommaren och hösttermi- randes inkomster terminvis.
22727:
22728:
22729: Helsingfors den 3 maj 2000
22730:
22731: Kulturminister Suvi Linden
22732:
22733:
22734:
22735:
22736: 5
22737: KK 334/2000 vp- Klaus Heliberg /sd
22738:
22739:
22740:
22741:
22742: KIRJALLINEN KYSYMYS 334/2000 vp
22743:
22744: Yksityissairaalan perustaminen Helsingin yli-
22745: opistollisen keskussairaalan yhteyteen
22746:
22747:
22748:
22749:
22750: Eduskunnan puhemiehelle
22751:
22752: Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan väkseen ja siirrä potilasta julkisen HYKS:in hoi-
22753: HYKS:iin suunnitellaan yksityissairaalaa. Yksi- dosta yksityissairaalaan?
22754: tyis-HYKS vuokraisi tilat ja laitteet HYKS:istä, Kuka hoitaisi potilaat, joille tulee komplikaa-
22755: ja sairaalassa tehtäisiin leikkauksia ja muita toi- tioita yksityissairaalassa?
22756: menpiteitä iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoitus Mielestäni idea yksityissairaalasta julkisen
22757: on, että HYKS:in oma henkilökunta tekisi töitä sairaalan sisällä on askel kohti järjestelmää, jos-
22758: yksityisen HYKS:in palkkalistoilla vapaa-aika- sa jokainen maksaa täyden hinnan käyttämistään
22759: naan. sairaalapalveluista.
22760: Yksityissairaalan perustamista on käsitelty
22761: viime vuoden lopulla HYKS:in hallituksen salai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22762: sella listalla, ja asia on siirretty uuden HUS:n jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22763: hallitukselle. Nyt asiaa valmistellaan ja tuodaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22764: päätettäväksi kevään aikana. Kuinka on mahdol- vaksi seuraavan kysymyksen:
22765: lista, että tällaista eriarvoisuutta lisäävää hanket-
22766: ta voidaan valmistella julkisen sairaalan hallin- Onko hallitus tietoinen suunnitelmista
22767: nossa? sijoittaa HYKS:in yhteyteen yksityissai-
22768: Kuinka voidaan edellyttää, että lääkärit ja muu raala ja
22769: hoitohenkilökunta voisivat vastaisuudessa tehdä
22770: jatkuvasti kahta työtä? Eivätkö viimeaikaiset va- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
22771: litukset henkilöstön työskentelystä resurssien tyä, ettei julkisen tuen varassa toimiva
22772: ylärajoilla sairaaloissa pidäkään paikkansa vai yliopistollinen keskussairaala siirry jär-
22773: mistä on kysymys? jestelmään, jossa hoitotoimenpiteeseen
22774: Kuinka voitaisiin varmistaa, etteivät HYKS:in vaikuttaa potilaan taloudellinen asema?
22775: palkkalistalla olevat lääkärit käytä tilannetta hy-
22776:
22777:
22778: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
22779:
22780: Klaus Hellberg /sd
22781:
22782:
22783:
22784:
22785: Versio 2.0
22786: KK 334/2000 vp - Klaus Heliberg /sd Ministerin vastaus
22787:
22788:
22789:
22790:
22791: Eduskunnan puhemiehelle
22792:
22793: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa molemmat siitä hyötyvät. Sairaalan toiminnasta
22794: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- saarnat vuokratuotot parantavat periaatteessa
22795: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen myös julkisen sairaanhoidon asemaa. Väestön
22796: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Hellbergin ikääntyminen luo jatkossa niin suuria paineita
22797: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK terveydenhoidon kokonaismenoihin, ettei mi-
22798: 334/2000 vp: tään potentiaalista rationalisointiajatusta ole syy-
22799: tä jättää tutkimatta. Yksityis-HYKS-malliin si-
22800: Onko hallitus tietoinen suunnitelmista sältyy kuitenkin periaatteellisia kysymyksiä, jot-
22801: sijoittaa HYKS:in yhteyteen yksityissai- ka on ratkaistava ennen kuin asiaan voi ottaa
22802: raala ja myönteistä kantaa.
22803: Suomessa on jo nyt mahdollisuus käyttää yk-
22804: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sityisiä terveydenhoitopalveluja. Se, että tämä ta-
22805: tyä, ettei julkisen tuen varassa toimiva pahtuisi julkisen sairaalan tiloissa, ei välttämättä
22806: yliopistollinen keskussairaala siirry jär- merkitsisi eriarvoisuuden kasvua terveydenhoi-
22807: jestelmään, jossa hoitotoimenpiteeseen dossa. Mahdollinen riski Yksityis-HYKS-mallis-
22808: vaikuttaa potilaan taloudellinen asema? sa sisältyy siihen, että lääkäreiden työteho virka-
22809: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- aikana heikkenisi, koska potilaiden hoito mak-
22810: ti seuraavaa: sullisena aikana olisi taloudellisesti motivoidum-
22811: paa. Sama ongelma sisältyy jo nykykäytäntöön,
22812: Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon jossa yksityinen vastaanotto tapahtuu vain muis-
22813: mukaan ajatus yksityis-HYKS:istä on ollut kes- sa tiloissa. Ennen mahdollista myönteisen kan-
22814: kusteluasiana esillä toukokuussa 1999 HYKS:in nan ottamista Yksityis-HYKS-hankkeeseen on
22815: hallituksen seminaarissa. Asia on jätetty jatko- varmistuttava, että mahdollisuus yksityisvas-
22816: valmisteluun ja siirtynyt hallintouudistusten yh- taanottoon julkisessa sairaalassa ei heikennä jul-
22817: teydessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito- kisia palveluja käyttävien potilaiden asemaa. Sa-
22818: piirille (HUS). Asian virkamiesselvittely on aloi- moin on taattava se,' että vastaanottotiloista ja
22819: tettu. On mahdollista, että hanke selvittelyn jäl- laitteistosta maksetaan sairaalalle käypää vuok-
22820: keen etenee HUS:in hallituksen käsittelyyn. Täl- raa.
22821: lä hetkellä asiasta ei ole ehdotusta tai suunnitel- Mikäli Yksityis-HYKS-hanke etenee, on sel-
22822: maa, johon sosiaali- ja terveysministeriö ja/tai vitettävä mm. potilasturvallisuuteen, potilasva-
22823: valtioneuvosto voisi ottaa kantaa. kuutukseen, yksityisen terveydenhuollon laitok-
22824: Julkisen sairaalan vapaana olevan ilta- ja vii- sen lupa-asioihin liittyvät asiat, samoin kuin hen-
22825: konloppukapasiteetin ottaminen yksityisen ter- kilöstön työaika-, valtionosuus- ja muuhun lain-
22826: veydenhuollon käyttöön sisältää mahdollisuu- säädäntöön liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi
22827: den huomattavaan kustannusten säästöön yksi- yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mu-
22828: tyisen ja julkisen terveydenhoitojärjestelmän yh- kaan palvelun tuottajan tulee etukäteen ennen
22829: teenlasketuissa kustannuksissa. Näin syntyvä toiminnan aloittamista kirjallisesti hakea lupa
22830: säästö pitäisi olla mahdollista jakaa siten, että palvelujen antamiseen lääninhallitukselta, joka
22831:
22832:
22833: 2
22834: Ministerin vastaus KK 334/2000 vp - Klaus Heliberg /sd
22835:
22836:
22837: toimivaltaisena viranomaisena selvittää, ovatko mahdollista, että asiassa joudutaan selvittämään
22838: edellytykset luvan hyväksymiselle olemassa. Sa- kilpailunäkökohtia julkisen toiminnan sisällä jär-
22839: malla on selvitettävä, onko julkisen sairaalan ti- jestettävän ja muun yksityisen sairaalatoiminnan
22840: loissaja sairaalan henkilökunnan toimesta toteut- välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa
22841: tava yksityinen toiminta järjestettävissä kansa- hankkeen mahdollista etenemistä ja tarvittaessa
22842: laisten yhdenvertaisuutta loukkaamatta. On myös ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin.
22843:
22844:
22845: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
22846:
22847: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: 3
22853: KK 334/2000 vp - Klaus Heliberg /sd Ministems svar
22854:
22855:
22856:
22857:
22858: Tili riksdagens talman
22859:
22860: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger borde vara möjligt att dela på denna inbesparing
22861: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- så att båda parter drar nytta av den. De hyresin-
22862: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus komster som sjukhuset får för verksamheten för-
22863: Heliberg /sd undertecknade skriftliga spörsmål bättrar i princip även den offentliga sjukvårdens
22864: SS 334/2000 rd: ställning. Den åldrande befolkningen skapar i
22865: framtiden så stort tryck på de totala hälso-
22866: ir regeringen medveten om planerna på vårdskostnadema att ingen potentiell rationalise-
22867: att grunda ett privatsjukhus i samband ringside kan lämnas oundersökt. Modellen för
22868: medHUCSoch HUCS privatsjukhus är ändå förknippad med
22869: principiella frågor som måste lösas innan det är
22870: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta möjligt att förhålla sig positivt till saken.
22871: för att universitetscentralsjukhuset, vars 1 Finland har man redan nu möjligheten att an-
22872: verksamhet stöds med offentliga medel, lita privata hälsovårdstjänster. Att denna verk-
22873: inte skall gå över tili ett system där pa- samhet äger rum i lokaler som hör till ett offent-
22874: tientens ekonomiska situation inverkar ligt sjukhus betyder inte nödvändigtvis att ojäm-
22875: på behandlingen? likheten ökar i hälsovården. En eventuell risk
22876: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- med modellen för HUCS privatsjukhus ligger i
22877: föra följande: att läkarnas arbetseffektivitet under tjänstetiden
22878: minskar, eftersom det vore ekonomiskt mera mo-
22879: Enligt de uppgifter som social- och hälsovårds- tiverande att vårda patienter under den avgiftsbe-
22880: ministeriet har fått har tanken på ett privatsjuk- lagda tiden. Samma problem ansluter sig redan
22881: hus vid HUCS diskuterats under det seminarium till nuvarande praxis, förutom att den privata
22882: som HUCS styrelse ordnade i maj 1999. Ärendet mottagningen äger rum i andra lokaler. lnnan
22883: har lämnats för vidare beredning och i samband man intar en positiv ställning till projektet med
22884: med de administrativa reformema överförts till HUCS privatsjukhus bör man försäkra sig om att
22885: Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt möjligheten att ha privatmottagning i ett offent-
22886: (HNS). Beredningen på tjänstemannanivå har re- ligt sjukhus inte försvagar de patienters ställning
22887: dan börjat. Det är möjligt att projektet efter ut- som anlitar offentliga tjänster. Likaså skall man
22888: redningen tas upp i styrelsen för HNS. För tillfål- garantera att till sjukhuset betalas gängse hyra för
22889: let finns inga sådana förslag eller planer i ärendet mottagningslokalerna och apparaturen.
22890: som social- och hälsovårdsministeriet och/eller lfall projektet med HUCS privatsjukhus fram-
22891: statsrådet kan ta ställning till. skrider bör frågor som har att göra med bl.a. pa-
22892: Det faktum att den privata hälso- och sjukvår- tientsäkerheten, patientförsäkringen, den privata
22893: den tar i bruk sådan kapacitet som under kvällar hälso- och sjukvårdens tillstånd, personalens ar-
22894: och veckoslut står till förfogande på offentliga betstid, statsandelama och andra lagstiftningsfrå-
22895: sjukhus medför en möjlighet att spara betydligt i gor utredas. T.ex. enligt lagen om privat hälso-
22896: de sammanlagda kostnadema för det privata och och sjukvård skall serviceproducenten innan
22897: offentliga systemet för hälso- och sjukvård. Det verksamheten inleds skriftligt ansöka om till-
22898:
22899:
22900: 4
22901: Ministems svar KK 334/2000 vp- Klaus Heliberg /sd
22902:
22903:
22904: stånd för att få tillhandahålla tjänster av länssty- kränks. Det är även möjligt att man i ärendet be-
22905: relsen, som i egenskap av behörig myndighet ut- höver utreda frågor om konkurrens mellan privat
22906: reder om villkoren för beviljande av tillstånd hälso- och sjukvård inom den offentliga verk-
22907: uppfylls. Samtidigt skall det utredas om det är sarnheten och annan privat hälso- och sjukvård.
22908: möjligt att ordna privat verksamhet i det offentli- Social- och hälsovårdsministeriet följer hur pro-
22909: ga sjukhusets lokaler viiken bedrivs av sjukhu- jektet framskrider och vidtar vid behov de åtgär-
22910: sets personai utan att medborgamas jämlikhet der som frågan kräver.
22911:
22912:
22913: Helsingfors den 27 april 2000
22914:
22915: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
22916:
22917:
22918:
22919:
22920: 5
22921: KK 335/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
22922:
22923:
22924:
22925:
22926: KIRJALLINEN KYSYMYS 335/2000 vp
22927:
22928: Pohjoismaiden ulkopuolella asuville Suomessa
22929: syntyneille myönnettävä kaksoiskansalaisuus
22930:
22931:
22932:
22933:
22934: Eduskunnan puhemiehelle
22935:
22936: Satojatuhansia suomalaisia on viime sotien jäl- salaisuutta, koska he ovat joutuneet luopumaan
22937: keen muuttanut ulkomaille paremman toimeen- siitä saatuaan toisen maan kansalaisuuden. Olisi
22938: tulon toivossa. Suurin kohdemaa on ollut naapu- käytännön jokapäiväisen elämän kannalta hel-
22939: rimaamme Ruotsi, mutta myös Euroopan ulko- pompaa, jos Suomesta muualle muuttaneille, toi-
22940: puolelle USA:han, Kanadaan ja Australiaan on sen maan kansalaisuuden saaneille entisille Suo-
22941: siirtynyt kymmeniätuhansia suomalaisia. Heistä men kansalaisille voitaisiin myöntää kaksoiskan-
22942: monet ovat asuneet uudessa kotimaassaan jo vuo- salaisuus. Näin he Suomessa asuessaan olisivat
22943: sikymmeniä, mutta siitä huolimatta he ovat mie- tasavertaisessa asemassa, mihin heillä entisinä
22944: leltään suomalaisia, ja monet heistä harkitsevat maan kansalaisina ja tänne palanneina tulisi olla
22945: vanhuuden päivinään muuttavansa takaisin syn- oikeus.
22946: nyinmaahansa sukulaistensa lähelle.
22947: Varsinkin em. kaukaisempiin maihin muutta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22948: neiden on ollut välttämätöntä ottaa uuden asuin- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22949: maansa kansalaisuus, sillä eläketurvan ja mui- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22950: den sosiaalisten etuuksien, yritystoiminnan lupa- vaksi seuraavan kysymyksen:
22951: käytännön sekä työlupa-asioiden järjestäminen
22952: olisi muutoin ollut käytännössä mahdotonta. Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kaksois-
22953: Kansalaisuutta vaihtamalla he ovat siis turvan- kansalaisuuden mahdollistamiseksi niil-
22954: neet toimeentulonsa ja vanhuudenturvansa. le entisille Suomen kansalaisille, jotka
22955: Muuttaessaan eläkkeelle päästyään Suomeen ovat toiseen maahan muuton sekä siellä
22956: asumaan nämä paluumuuttajat kohtaavat monia asumisen ja eläketurvan kertymisen ta-
22957: ongelmia, koska heillä ei ole enää Suomen kan- kia joutuneet ottamaan kyseisen maan
22958: kansalaisuuden?
22959:
22960:
22961: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
22962:
22963: Raimo Vistbacka /ps
22964:
22965:
22966:
22967:
22968: Versio 2.0
22969: KK 335/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
22970:
22971:
22972:
22973:
22974: Eduskunnan puhemiehelle
22975:
22976: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa (LA 180/1999 vp) monikansalaisuuden sallivak-
22977: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- si kaikissa tilanteissa. Sisäasiainministeriö on la-
22978: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kialoitteesta pyydetyssä lausunnossaan esittänyt,
22979: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan että monikansalaisuuskysymys selvitettäisiin
22980: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kansalaisuuslain kokonaisuudistuksen yhteydes-
22981: 335/2000 vp: sä.
22982: Kansanedustaja Raimo Vistbackan kysymyk-
22983: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin kaksois- sen otsikko (Pohjoismaiden ulkopuolella asuvil-
22984: kansalaisuuden mahdollistamiseksi niil- le Suomessa syntyneille myönnettävä kaksois-
22985: le entisille Suomen kansalaisille, jotka kansalaisuus) käsittää rajoitetumman henkilö-
22986: ovat toiseen maahan muuton sekä siellä ryhmän kuin varsinainen kysymys. Sisäasiainmi-
22987: asumisen ja eläketurvan kertymisen ta- nisteriön tarkoituksena on kansalaisuuslakia uu-
22988: kia joutuneet ottamaan kyseisen maan distettaessa harkita suhtautumista monikansalai-
22989: kansalaisuuden? suuteen kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa
22990: muun muassa, paitsi entisiä Suomen kansalaisia,
22991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jotka ovat menettäneet kansalaisuutensa saades-
22992: ti seuraavaa: saan vieraan valtion kansalaisuuden, ja niitä Suo-
22993: Kansalaisuuslain uudistaminen sisältyy hallitus- men kansalaisia, jotka haluaisivat hankkia vie-
22994: ohjelmaan. Kansalaisuuslain uudistustyö alkoi raan valtion kansalaisuuden menettämättä Suo-
22995: sisäasiainministeriössä jo 1990-luvun alkupuo- men lainsäädännön takia Suomen kansalaisuut-
22996: lella. Työ keskeytettiin vuonna 1997 väliaikai- taan, myös niitä ulkomaalaisia, jotka haluavat
22997: sesti, koska tuolloin myös muut pohjoismaat al- hankkia Suomen kansalaisuuden ja säilyttää siitä
22998: koivat uudistaa omaa kansalaisuuslainsäädän- huolimatta nykyisen kansalaisuutensa.
22999: töään ja koska pidettiin tärkeänä seurata muiden Monikansalaisuuteen on perinteisesti katsottu
23000: pohjoismaiden uudistusten etenemistä. Uuden liittyvän ongelmia muun muassa äänioikeuskysy-
23001: kansalaisuuslain valmistelu aloitettiin sisäasiain- myksen, asevelvollisuuden, konsulaarisen avun
23002: ministeriössä uudelleen tämän kuun alussa. antamisen ja valtakunnan turvallisuuskysymys-
23003: Suomen voimassa oleva kansalaisuuslaki suh- ten kannalta. Näiden seikkojen merkitys yksilön
23004: tautuu kielteisesti varsinkin aikuisten monikan- ja yhteiskunnan kannalta on tarkoitus selvittää
23005: salaisuuteen eli niin sanottuun kaksoiskansalai- kansalaisuuslainsäädännön uudistamistyön yh-
23006: suuteen. Voimassa olevassa kansalaisuuslaissa ja teydessä. Koska kansalaisuuslainsäädäntömme
23007: sen vakiintuneessa soveltamiskäytännössä entis- pitkälti perustuu pohjoismaiseen yhteistyöhön ja
23008: ten Suomen kansalaisten kansalaisuuden takai- koskapohjoismaidenvälinen kansalaisuussuhtei-
23009: sin saamista on toisaalta monin tavoin helpotettu ta koskeva sopimus on juuri vuonna 1999 uudis-
23010: muihin hakijoihin verrattuna. tettu, on kansalaisuuslain uudistamistyössä tar-
23011: Kansanedustaja Riitta Prusti on tehnyt laki- koitus seurata tarkkaan kehitystä myös muissa
23012: aloitteen kansalaisuuslain muuttamiseksi pohjoismaissa.
23013:
23014:
23015:
23016: 2
23017: Ministerin vastaus KK 335/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
23018:
23019:
23020: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
23021:
23022: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
23023:
23024:
23025:
23026:
23027: 3
23028: KK 335/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
23029:
23030:
23031:
23032:
23033: Tili riksdagens talman
23034:
23035: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger (LM 180/1999 rd). Enligt motionen skall flerfal-
23036: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- digt medborgarskap tillåtas under alla förhållan-
23037: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Rai- den. I det utlåtande som begärts om lagmotionen
23038: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga har inrikesministeriet föreslagit att frågan om
23039: spörsmå1 SS 335/2000 rd: flerfaldigt medborgarskap skall utredas i sam-
23040: band med tota1reformen av medborgarskapsla-
23041: Har regeringen för avsikt att vidta åt- gen.
23042: gärder för att möjliggöra dubbelt med- Titeln för riksdagsledamot Raimo Vistbackas
23043: borgarskap för de före detta finska med- spörsmål (Dubbelt medborgarskap som beviljas
23044: borgare som på basis av att de flyttat tili åt personer som bor utanför de nordiska ländema
23045: något annat land, bott och tjänat in pen- men som är födda i Finland) omfattar en mer be-
23046: sion där har blivit tvungna att förvärva gränsad grupp av personerän spörsmålet i sig. In-
23047: medborgarskap i landet ifråga? rikesministeriet har for avsikt att överväga in-
23048: ställningen till flerfa1digt medborgarskap i sin
23049: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- helhet i samband med reformen av medborgar-
23050: föra fö1jande: skapslagen. Detta omfattar bl.a. förutom före det-
23051: En reform av medborgarskaps1agen ingår i reger- ta finska medborgare som har för1orat sitt när de
23052: ingsprogrammet. Reformen av medborgarskaps- har förvärvat medborgarskap i en främmande stat
23053: 1agen in1eddes vid inrikesministeriet redan i bör- och de finska medborgare som skulle vilja för-
23054: jan av 1990-ta1et. Arbetet avbröts 1997 tillfå1- värva medborgarskap i en främmande stat utan
23055: ligt, eftersom de andra nordiska länderna också att med stöd av den finska lagstiftningen förlora
23056: började reformera medborgarskapslagstiftning- finskt medborgarskap också de utlänningar som
23057: en då, och eftersom det ansågs vara viktigt att föl- vill förvärva finskt medborgarskap och det oak-
23058: ja hur reformen i de andra nordiska länderna fort- tat bevara sitt nuvarande medborgarskap.
23059: skred. Beredningen av den nya medborgarskap- Flerfaldigt medborgarskap har traditionellt an-
23060: slagen inleddes vid inrikesministeriet på nytt i setts vara problematiskt bl.a. i fråga om rösträtt,
23061: början av denna månad. vämplikt, konsu1är hjälp och rikets säkerhetsfrå-
23062: Finlands gällande medborgarskapslag förhål- gor. Avsikten är att i samband med reformen av
23063: ler sig negativt till särskilt vuxna personers fler- medborgarskapslagstiftningen .utreda vad dessa
23064: faldiga medborgarskap, dvs. så kallat dubbelt omständigheter har för betydelse för individen
23065: medborgarskap. I gällande medborgarskaps1ag och samhället. Eftersom vår medborgarskapslag-
23066: och dess vedertagna tillämpningspraxis har man stiftning långt baserar sig på nordiskt samarbete
23067: å andra sidan på många sätt gjort det lättare för och eftersom avta1et mellan de nordiska ländema
23068: finska medborgare att förvärva medborgarskap om medborgarskapsförhållandena reformerades
23069: på nytt jämfört med andra sökande. 1999, har vi för avsikt att i reformen av medbor-
23070: Riksdagsledamot Riitta Prusti har väckt lag- garskapslagen också noga fö1ja med utveckling-
23071: motion om ändring av medborgarskapslagen en i de andra nordiska ländema.
23072:
23073:
23074:
23075: 4
23076: Ministems svar KK 335/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
23077:
23078:
23079: Helsingfors den 28 april 2000
23080:
23081: Inrikesminister Kari Häkämies
23082:
23083:
23084:
23085:
23086: 5
23087: KK 336/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
23088:
23089:
23090:
23091:
23092: KIRJALLINEN KYSYMYS 336/2000 vp
23093:
23094: CAP-tuen lisäysalojen saaminen pysyvän EU:n
23095: tuen piiriin
23096:
23097:
23098:
23099:
23100: Eduskunnan puhemiehelle
23101:
23102: Euroopan unioni on maksanut viisi vuotta ns. heuttaa vuosittain toistuvana hakumenettelynä
23103: CAP-tukea rehuviljahehtaareille. Uusi hiljattain runsaasti turhaa byrokratiaa. Siksi olisikin järke-
23104: hyväksytty agenda laajentaa tuen piiriin myös vämpää vakinaistaa myös lisäysalojen CAP-kel-
23105: nurmen, josta valmistetaan AIV-rehua. EU:n poisuus pysyvästi.
23106: tuen alkaessa koskea Suomea määriteltiin tuki-
23107: kelpoisuus vuoden 1991 pellon käytön perusteel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23108: la. Tämän vuoksi ko. vuodenjälkeen raivatut pel- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23109: toalat eivät ole CAP-kelpoisia eräin poikkeuk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23110: sin. Yksi näistä poikkeuksista on ns. tukialojen vaksi seuraavan kysymyksen:
23111: lisäykset, joita ovat mm. vuosina 1992-1994
23112: maaseutuelinkeinohallinnon luvalla raivatut loh- Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ns. CAP-
23113: kot. Kyseiset tukeen oikeutetut lisäysalat hyväk- tuen lisäysalojen saamiseksi pysyvästi
23114: sytään tuen piiriin vuosittain tehtävien anomus- EU:n tuen piiriin, jotta vuosittaisesta,
23115: ten perusteella, ja niiden yhteisala saa olla kor- vain 0, 1 prosenttia peltoalastamme kos-
23116: keintaan 0, 1 % Suomen perusalasta eli vain 1 591 kevasta tukibyrokratiasta päästäisiin
23117: hehtaaria. Määrä on siis häviävän pieni mutta ai- eroon?
23118:
23119:
23120: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
23121:
23122: Raimo Vistbacka /ps
23123:
23124:
23125:
23126:
23127: Versio 2.0
23128: KK 336/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: Eduskunnan puhemiehelle
23134:
23135: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teella peltokasvien tukeen oikeuttavaksi väliai-
23136: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kaisesti tai pysyvästi korkeintaan 0,1 prosenttia
23137: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen v:altion perusalasta. Perusalalla tarkoitetaan alaa,
23138: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan jolle voidaan maksaa peltokasvien tukea. Suo-
23139: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK men perusala on 1 591 000 hehtaaria, josta 0,1
23140: 336/2000 vp: prosenttia on 1 591 hehtaaria.
23141: Suomessa CAP-tukikelpoisuuden lisäykset
23142: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin ns. CAP- hyväksytään vain väliaikaisesti kyseistä haku-
23143: tuen lisäysalojen saamiseksi pysyvästi vuotta koskien. Lisäyksen perusteeksi hyväksy-
23144: EU-tuen piiriin, jotta vuosittaisesta, tään muun muassa vuosina 1992-1994 annetut
23145: vain 0,1 prosenttia peltoalastamme kos- maaseutuelinkeinohallinnon raivausluvat sekä
23146: kevasta tukibyrokratiasta päästäisiin ajalla 1.1.1992-10.4.2000 laillistuneet uusjako-
23147: eroon? toimitusten raivauspäätökset
23148: CAP-tukikelpoisuuden lisäyksiä ei ole haluttu
23149: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hyväksyä pysyvästi, koska tällöin lisäysalaa si-
23150: ti seuraavaa: toutuisi sellaisillekin peltolohkoille, joille ei
23151: Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljeli- välttämättä haeta joka vuosi peltokasvien tukea.
23152: jöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o Kun lisäystä haetaan erikseen vuosittain, hake-
23153: 125111999 7 artiklan 1 kohdan mukaan peltoloh- mus kohdistuu vain lohkoille, joille aiotaan ha-
23154: ko ei ole oikeutettu peltokasvien tukeen (CAP- kea kyseisenä vuonna peltokasvien tukea. Näin
23155: tukeen) eli lohko on CAP-tukikelvoton, jos se oli 1 591 hehtaariin ei sisälly suotta peltolohkoja,
23156: 31 päivänä joulukuuta 1991 pysyvänä laitumena, joille ei edes tarvita kyseisenä vuonna CAP-tuki-
23157: pysyvässä viljelyksessä, metsinä tai muussa kuin kelpoisuutta. Alan riittävyys voidaan siten pa-
23158: maatalouskäytössä. remmin taata vuosittain lisäystä todella tarvitse-
23159: Sanotun artiklan muissa kohdissa sekä tukijär- ville viljelijöille.
23160: jestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille an- Tukikelpoisuuden lisäyksiä haetaan vuosit-
23161: netun neuvoston asetuksen (EY) N:o 125111999 tain erillisessä haussa samaan aikaan tilakohtais-
23162: soveltamista koskevista yksityiskohtaisista sään- ten, lohkojen välillä tehtävien CAP-tukikelpoi-
23163: nöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o suuden vaihtojen kanssa. Näin ollen lisäysten
23164: 2316/1999 2 artiklassa määritellään poikkeuk- vuosittaisesta hausta aiheutuva työmäärä valtion
23165: set, joiden puitteissa jäsenvaltio voi hyväksyä ja kuntien hallinnolle ei ole suuri. Lisäystä joka
23166: peltokasvien tukeen oikeuttavaksi myös CAP-tu- vuosi hakevalle viljelijälle hausta aiheutuu yli-
23167: kikelvottomia lohkoja. määräistä työtä, mutta koko 1 591 hehtaarin säi-
23168: Eräs tällainen poikkeus on sanotun komission lyttäminen vuosittain jaettavana on katsottu vil-
23169: asetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukainen CAP-tu- jelijöiden edun mukaiseksi.
23170: kikelpoisuuden lisäys. CAP-tukikelpoisuuden li- CAP-tukikelpoisuuden lisäystä on vuosina
23171: säyksessäjäsenvaltio voi hyväksyä CAP-tukikel- 1996-1999 haettu 1 591 hehtaarin rajaa pie-
23172: vottomia lohkoja asettamiensa säännösten perus- nemmälle alalle. Tämän vuoksi lisäysperusteita
23173:
23174:
23175: 2
23176: Ministerin vastaus KK 336/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
23177:
23178:
23179: on vuosina 1997 ja 2000 lisätty niin, että useam- tuen purun. Mikäli tulevina vuosina lisäysala
23180: milla viljelijöillä olisi mahdollisuus saada tuki- edelleen jää vajaaksi, CAP-tukikelpoisuuden li-
23181: kelvottomia lohkoja peltokasvien tukeen oikeut- säysten pysyvää hyväksymistä voidaan harkita
23182: tavaksi. Tänä vuonna lisäysalan odotetaan kasva- uudelleen.
23183: van myös säilörehunurmen tultua peltokasvien
23184:
23185:
23186: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000
23187:
23188: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23189:
23190:
23191:
23192:
23193: 3
23194: KK 336/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
23195:
23196:
23197:
23198:
23199: Tili riksdagens talman
23200:
23201: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kan medlemsstaten enligt de bestämmelser den
23202: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- utfårdar temporärt eller permanent godkänna
23203: rådet översänt följande av riksdagsledamot icke CAP-stödberättigande skiften som utgör
23204: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga högst 0,1 % av statens basareal som berättigande
23205: spörsmål SS 336/2000 rd: tili stöd för jordbruksgrödor. Med basareal avses
23206: den area1 för vilken stöd för jordbruksgrödor kan
23207: imnar regeringen vidta åtgärder för att betalas. Finlands basareal är l 591 000 hektar
23208: den ökning av jordbruksarealen som be- och 0, l % av det är 1 591 hektar.
23209: rättigar tili CAP-stöd permanent skall 1 Finland godkänns ökningar av den CAP-
23210: börja omfattas av EU-stöd, så att vi stödberättigande arealen endast temporärt för an-
23211: skulle bli av med den årliga stödbyrå- sökningsåret i fråga. Som grund för ökning god-
23212: krati som gäller endast 0,1 % av vår känns bl.a. de tillstånd till åkerröjning som lands-
23213: åkerarel? bygdsnäringsförvaltningen meddelat 1992-
23214: 1994 samt sådana röjningsbeslut i samband med
23215: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nyskiftesförrättningar som vunnit laga kraft un-
23216: föra följande: der tiden 1.1.1992-10.4.2000.
23217: Enligt artikel 7 första stycket i rådets förordning Man har inte velat godkänna permanenta ök-
23218: (EG) nr 125111999 om upprättande av ett stöd- ningar av den CAP-stödberättigande arealen, ef-
23219: system för producenter av vissa jordbruksgrödor tersom ökningen då skulle bindas också tili såda-
23220: berättigar ett åkerskifte inte till stöd för jord- na åkerskiften för vilka det inte nödvändigtvis
23221: bruksgrödor (CAP-stöd), dvs. skiftet är icke söks stöd för jordbruksgrödor för varje år. När
23222: CAP-stödberättigande, om åkerskiftet den 31 de- ansökan om ökning görs särskilt för varje år, av-
23223: cember 1991 utnyttjades för permanent bete eller ser ansökan endast skiften för vilka man ämnar
23224: fleråriga grödor eller var skogbevuxet eller ut- ansöka om stöd för jordbruksgrödor det aktuella
23225: nyttjades för andra ändamål än jordbruk. året. Sålunda ingår i de 1 591 hektaren inte i onö-
23226: 1 övriga stycken i nämnda artikel samt i artikel dan åker-skiften som inte ens behöver vara CAP-
23227: 2 i kommissionens förordning (EG) nr 2316/1999 stödberättigande året i fråga. På detta sätt kan
23228: om tillämpningsföreskrifter till rådets förord- man bättre garantera att arealen varje år räcker
23229: ning (EG) nr 125111999 om upprättande av ett till för de jordbrukare som faktiskt behöver en
23230: stödsystem för producenter av vissa jordbruks- ökning av den CAP-stödberättigande arealen.
23231: grödor anges i vilka undantagsfall en medlems- Ansökan om ökning av den stödberättigande
23232: stat kan godkänna att stöd för jordbruksgrödor arealen görs vid en särskild ansökningsomgång
23233: beviljas för skiften som är icke CAP-stödberätti- varje år samtidigt med CAP-stödberättigande by-
23234: gande. ten mellan stödberättigande och icke stödberätti-
23235: Ett sådant undantag är den ökning av den gande skiften på de enskilda lägenheterna. Sålun-
23236: CAP-stödberättigande arealen som närnns i arti- da medför de årliga ansökningama om ökning
23237: kel 2.4 i kommissionens förordning. När en med- ingen stor arbetsbörda för statens och kommu-
23238: lemsstat ökar den CAP-stödberättigande arealen nernas förvaltning. För en jordbrukare som varje
23239:
23240:
23241: 4
23242: Ministems svar KK 336/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
23243:
23244:
23245: år ansöker om ökning medför detta extra arbete, 2000 utökats så att flera jordbrukare skall ha möj-
23246: men det har ansetts ligga i jordbrukarnas intresse lighet att få stöd för jordbruksgrödor för icke
23247: att hela arealen på 1 591 hektar kan fördelas var- stödberättigande skiften. 1 år förväntas arealen
23248: je år. öka därför att även ensilagevall omfattas av stöd
23249: Ansökningama om ökning av den CAP-stöd- för jordbruksgrödor. Ifall arealen fortsätter att
23250: berättigande area1en 1996-1999 har gällt en underskrida gränsen för ökning av den stödberät-
23251: areal som är mindre än 1 591 hektar. Av denna tigande arealen, kan en permanent ökning av den
23252: anledning har grunderna för ökning 1997 och CAP-stödberättigande arealen övervägas.
23253:
23254:
23255: Helsingfors den 19 april 2000
23256:
23257: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23258:
23259:
23260:
23261:
23262: 5
23263: KK 337/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
23264:
23265:
23266:
23267:
23268: KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2000 vp
23269:
23270: Yritystulon pakkopääomatulo-osuus
23271:
23272:
23273:
23274:
23275: Eduskunnan puhemiehelle
23276:
23277: Suomalaisessa yritysverotuksessa on yhä pakol- täjän sosiaaliturvaa, koska useat sosiaalietuudet,
23278: linen jako pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin netto- kuten sairaus-, äitiys- ja vanhempainraha on si-
23279: varallisuuden perusteella. Hallitusohjelman lu- dottu verotuksessa vahvistettuun ansiotuloon.
23280: vatessa ansiotuloverotuksen keventymistä ja sa- Eduskunta edellytti hyväksyessään hallituk-
23281: malla pääomatuloverotuksen kiristämistä jäävät sen esitykseen HE 32/1999 vp pohjautuvan tulo-
23282: ne yrittäjät väliinputoajiksi, joiden ansiot koostu- verolain muutoksen, että hallitus selvittää kevät-
23283: vat pääasiassa pääomatuloista. istuntokauden 2000 aikana toimenpiteet, joilla
23284: Useimpien maatalouden harjoittajien ansiotu- tuloverolain 38 §:n mukaista jaettavan yritystu-
23285: lon osuus maatalouden tulosta jää pieneksi tai lon pääomatulolaskentaa voidaan korjata siten,
23286: sitä ei jää lainkaan, kun tulosta määritetään ensin että yritystulon ja pääomatulon osuus voidaan
23287: pääomatulo-osuus. Eduskunnan hyväksymä ve- jättää vahvistamatta silloin, kun tämä johtaa an-
23288: rotuksen muutos kiristää toteutuessaan useim- siotuloverotusta ankarampaan lopputulokseen.
23289: pien maatalouden harjoittajien verotusta ja kär-
23290: jistää entisestään pääomatulona ja ansiotulona Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23291: verottamisen välistä ongelmaa. Tämä koskee jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
23292: myös muita yrittäjiä. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23293: Esimerkiksi Ruotsissa tämänkaltainen ongel- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23294: ma on ratkaistu antamalla verotettavalle mahdol-
23295: lisuus valita, jakaako hän tulonsa ansio- ja pää- Mitä hallitus aikoo tehdä muodostaak-
23296: omatuloihin vai verotetaanko hänen koko yritys- seen verotusjärjestelmästä kaikkien yrit-
23297: tulonsa ansiotulona. täjien kannalta oikeudenmukaisemman
23298: Yritystulon pakollinen jako pääoma- ja ansio- ja mahdollistaakseen koko yritystulon
23299: tulo-osuuksiin heikentää ratkaisevasti myös yrit- verottamisen ansiotulona yrittäjän näin
23300: halutessa?
23301:
23302:
23303: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
23304:
23305: Olli Nepponen /kok
23306: Pertti Hemmilä /kok
23307:
23308:
23309:
23310:
23311: Versio 2.0
23312: KK 337/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym. Ministerin vastaus
23313:
23314:
23315:
23316:
23317: Eduskunnan puhemiehelle
23318:
23319: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tus matalana. Kunnallisverotuksen perusvähen-
23320: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nys ja ansiotulovähennys sekä valtionverotuksen
23321: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen verotettavan tulon 47 600 markan alaraja johta-
23322: vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen /kok vat osaltaan siihen, että alhaisissa tuloluokissa
23323: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ansiotulojen verotus on pääomatulojen verotusta
23324: 337/2000 vp: keveämpää. Ansiotuloverotuksen vähennyksiä
23325: myönnettäessä ei oteta huomioon verovelvolli-
23326: Mitä hallitus aikoo tehdä muodostaak- sen pääomatuloja, joten vähennykset hyödyttä-
23327: seen verotusjärjestelmästä kaikkien yrit- vät myös pääomatuloa saavia yrittäjiä.
23328: täjien kannalta oikeudenmukaisemman Pääomatulo-osuuden suuruus johtuu ennen
23329: ja mahdollistaakseen koko yritystulon kaikkea siitä, että pääomatulo-osuuden määrä ei
23330: verottamisen ansiotulona yrittäjän näin enää välttämättä vastaa sen alkuperäistä tarkoi-
23331: halutessa? tusta. Pääomatulo-osuuden määrän tulisi kuvas-
23332: taa sitä tuottoa, jonka vastaavalle sijoitukselle
23333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- saisi muista sijoituskohteista. Nykyinen 18 %:n
23334: ti seuraavaa: pääomatulo-osuus on liian korkea muiden sijoi-
23335: Nykyisen tuloverojärjestelmän keskeisenä ta- tuskohteiden tuottoon verrattuna, vaikka otetaan
23336: voitteena on toteuttaa eri sijoitusmuotojen neut- huomioon oman pääoman suuremmasta riskistä
23337: raalisuus verotuksessa. Tämän vuoksi kaikista si- johtuva korkeampi tuottovaatimus. Pääomatulo-
23338: joituksista saatuja tuottoja verotetaan saman ve- osuusprosenttia korotettiin vuodesta 1997 al-
23339: rokannan mukaan eli 29 %:n pääomaverokannal- kaen yrittäjien vaatimuksesta nimenomaan siksi,
23340: la. Myös omaan yritykseen tehdyt sijoitukset ha- että yrittäjät olivat kokeneet elinkeinonharjoitta-
23341: luttiin järjestelmää luotaessa tasavertaisiksi mui- jien ja henkilöyhtiöiden olevan osakeyhtiöitä
23342: den sijoitusten kanssa. Tämä tapahtui siten, että huonommassa asemassa, koska ainakin osa yri-
23343: yrityksestä saadusta tulosta verotetaan pääoma- tykseen jätetystä voitosta tuli usein verotetuksi
23344: tulona se osa, joka voidaan katsoa yritykseen si- ansiotulona.
23345: joitetun pääoman tuotoksi ja vastaavan suurin Vaikka pääomatulon suuri määrä koetaan epä-
23346: piirtein sitä tuottoa, jonka vastaavalle sijoituksel- kohdaksi, yrittäjien ja järjestöjen taholta on toi-
23347: le voisi saada muista kohteista. Loppuosan yri- saalta edelleen esitetty toteutettavaksi myös sel-
23348: tystulosta voidaan katsoa olevan korvausta yrit- laisia toimenpiteitä, joilla pääomatulo-osuuden
23349: täjän työpanoksesta ja se verotetaan ansiotulona. määrä nousisi entisestään. Jotta pääomatuloa li-
23350: Pääomatulon määrä muodostuu nykyisellä säävät ehdotukset eivät olisi haitaksi niille, joille
23351: 18 %:n pääomatulo-osuudella joidenkin yrittä- pääomatulon lisääntyminen on epäedullista, rat-
23352: jien kohdalla niin suureksi, että he kokevat sen kaisuksi on esitetty valinnaisuutta. Tuloksena
23353: epäkohtana ja haluaisivat suuremman osan vero- olisi useasta eri vaihtoehdosta koostuva vero-
23354: tettavaksi ansiotulona. Vähäisten ansiotulojen suunnittelujärjestelmä, jonka avulla verovelvol-
23355: verotuksen edullisuus johtuu suurelta osin pyrki- linen voisi minimoida veronsa. Tällainen kehitys
23356: myksistä pitää pienituloisten henkilöiden vero-
23357:
23358: 2
23359: Ministerin vastaus KK 337/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
23360:
23361:
23362: murentaisi veropohjaa ja vaarantaisi pitkällä täh- tuisi. Yel-työtulon käyttöönottoon tähtäävä jat-
23363: täimellä koko verojärjestelmän rakenteen. kotyö on vireillä sosiaali- ja terveysministeriös-
23364: Sen sijaan, että ratkaisua haetaan valinnaisuu- sä. Verolakien muuttaminen ei ole näin ollen tar-
23365: desta, olisikin pohdittava, ovatko nykyisen pää- peen tämän epäkohdan korjaamiseksi.
23366: oma- ja ansiotulojaon perusteet enää oikeita, vai Eduskunta on lausumassaan (EV 11111999 vp)
23367: tulisiko pääomatulo-osuudeksi katsottavaa osaa edellyttänyt, että hallitus selvittää mahdollisuut-
23368: mahdollisesti alentaa alkuperäistä tarkoitusta ta jättää yritystulon pääomatulo-osuus vahvista-
23369: vastaavaksi. matta silloin, kun tämä johtaa ansiotuloverotusta
23370: Pääomaverouudistus muutti yrittäjien ansiotu- ankarampaan lopputulokseen. Hallitus käsittelee
23371: lojen määrittelyä ja heijastui sitä kautta sosiaali- lausuman siinä yhteydessä, kun selvitetään yri-
23372: turvaan. Yrittäjien sosiaaliturvaa ei ole kuiten- tystulon pääoma- ja ansiotulojakoon liittyviä on-
23373: kaan välttämätöntä sitoa verotuksen ansiotulon gelmia ja nykyisen pääomatulo-osuuden oikea-
23374: määrään. Havaittujen epäkohtien vuoksi yrittä- määräisyyttä. Hallituksen tavoitteena on verojär-
23375: jien sosiaaliturvan kehittämistä onkin pohdittu jestelmän kehittäminen mahdollisimman oikeu-
23376: pääomatulojen ja varallisuuden vaikutuksia so- denmukaiseksi myös yrittäjien kannalta, mutta
23377: siaaliturvaan selvittäneen työryhmän muistiossa hallitus katsoo, että yritystulon verotuksen alen-
23378: (STM 1997:30). Työryhmä ehdotti sairausvakuu- taminen kysymyksessä ehdotetuna tavalla ei ole
23379: tusmaksun perustaksi ansiotulon sijasta yel-työ- paras keino edistää tämän tavoitteen toteutumis-
23380: tuloa, johon myös etuuden määrä tällöin perus- ta.
23381:
23382:
23383: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
23384:
23385: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
23386:
23387:
23388:
23389:
23390: 3
23391: KK 337/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym. Ministems svar
23392:
23393:
23394:
23395:
23396: Tili riksdagens 'talman
23397:
23398: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger på att man försöker hålla beskattningen av perso-
23399: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ner med små inkomster låg. Grundavdraget och
23400: rådet översänt följande av riksdagsledamot Olli förvärvsinkomstavdraget vid kommunalbeskatt-
23401: Nepponen /saml m.fl undertecknade skriftliga ningen och samt den nedre gränsen på 47 600 mk
23402: spörsmål SS 337/2000 rd: för beskattningsbar inkomst vid statsbeskattning-
23403: en leder för sin del till att beskattningen av för-
23404: Vad har regeringen för avsikt att göra värvsinkomster i låga inkomstklasser är lindriga-
23405: för att skapa ett beskattningssystem som re än beskattningen av kapitalinkomster. Vid be-
23406: är rättvist ur alla företagares synvinkel viljandet av avdrag vid beskattningen av för-
23407: ochför att möjliggöra att helaföretags- värvsinkomster beaktas inte den skattskyldiges
23408: inkomsten beskattas som förvärvsin- kapitalinkomster varvid även företagare som er-
23409: komst om företagaren så önskar? håller kapitalinkomst drar nytta av avdragen.
23410: Storleken av kapitalinkomstandelen beror
23411: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- framför allt på att beloppet av kapitalinkomstan-
23412: föra följande: delen inte längre nödvändigtvis motsvarar dess
23413: Det centrala målet för det nuvarande inkomst- ursprungliga syfte. Kapitalinkomstandelen bor-
23414: skattesystemet är att förverkliga en neutral be- de återspegla den avkastning som man kunde er-
23415: handling av olika investeringsformer i beskatt- hålla av en motsvarande investering i andra in-
23416: ningen. Därför beskattas avkastningen av alla in- vesteringsobjekt. Den nuvarande kapitalinkomst-
23417: vesteringar enligt samma kapitalskattesats dvs. andelen på 18% är för hög jämfört med avkast-
23418: 29 %. Då systemet infördes ville man även att in- ningen från andra investeringsobjekt även om
23419: vesteringar som gjorts i det egna företaget skulle man beaktar kravet på högre avkastning på grund
23420: bli likvärdiga med andra investeringar. Detta av den högre risk som det egna kapitalet medför.
23421: skedde så att den andel av inkomsten från företa- Procenttalet för kapitalinkomstandelen höjdes
23422: get beskattas som kapitalinkomst som kan anses från ingången av 1997 på företagamas begäran
23423: vara avkastning på det kapital som investerats i uttryckligen därför att företagama ansåg att nä-
23424: företaget och som anses i stort sett svara mot den ringsidkare och personbolag innehade en sämre
23425: avkastning som kunde erhållas från en motsva- ställning än aktiebolag därför att åtminstone en
23426: rande investering av annan form. Resten av före- del av den vinst som lämnats i bolaget ofta blev
23427: tagsinkomsten kan anses vara ersättning för före- beskattad som förvärvsinkomst.
23428: tagarens arbetsinsats och den beskattas som för- Fastän kapitalinkomstens höga belopp upp-
23429: värvsinkomst. levs som ett missförhållande har det från företa-
23430: Beloppet av kapitalinkomstandelen blir vid sin gamas och organisationemas håll å andra sidan
23431: nuvarande nivå på 18% så hög för en del företa- fortfarande framställts även sådana åtgärder ge-
23432: gare att de anser detta som ett missförhållande nom vilka kapitalinkomstandelen ytterligare
23433: och önskar att en större del skulle beskattas som skulle stiga. För att de förslag att öka kapitalin-
23434: förvärvsinkomst. Den förmånliga beskattningen komsten inte skall förorsaka men för dem för vil-
23435: av små förvärvsinkomster beror till största delen ka en ökning av kapitalinkomsten är oförmånligt
23436:
23437:
23438: 4
23439: Ministems svar KK 337/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
23440:
23441:
23442: har man föreslagit valmöjlighet som en lösning. fönnånen i stället för förvärvsinkomst skulle
23443: Resultatet skulle bli ett skatteplaneringssystem grunda sig på arbetsinkomst enligt FöPL på vii-
23444: bestående av flera olika altemativ med hjälp av ken beloppet av förmånen skulle grunda sig. Det
23445: vilket den skattskyldige skulle kunna minimera fortsatta arbetet för att ta i bruk arbetsinkomst en-
23446: sin skatt. Ett sådant system skulle bryta ner skat- ligt FöPL är anhängigt vid social- och hälso-
23447: tebasen och på lång sikt äventyra skattesyste- vårdsministeriet. Det föreligger alltså inte något
23448: mets hela struktur. behov att ändra skattelagama för att avlägsna
23449: 1 stället för att söka finna lösningen genom detta missförhållande.
23450: valbarhet borde man överväga om grundema för Riksdagen har i sitt uttalande (RSv 111/1999
23451: den nuvarande indelningen i kapital- och för- rd) förutsatt att regeringen utreder möjligheten
23452: värvsinkomster längre är riktig eller om den an- att inte fastställa kapitalinkomstandelen då detta
23453: del som anses vara kapitalinkomstandel eventu- leder tili ett strängare slutresultat än förvärvsin-
23454: ellt borde sänkas för att matsvara dess ursprung- komstbeskattningen. Regeringen handlägger ut-
23455: liga syfte. talandet i det sammanhang då problemen i sam-
23456: Kapitalskattereformen ändrade definitionen band med fördelningen av företagsinkomst i ka-
23457: av förvärvsinkomster för företagare och åter- pital- och förvärvsinkomstandel och det riktiga
23458: speglade sig därigenom på socialskyddet. Det är beloppet av den nuvarande kapitalinkomstande-
23459: emellertid inte nödvändigt att binda företagamas len utreds. Regeringen har som mål att utveckla
23460: socialskydd tili förvärvsinkomstema vid beskatt- skattesystemet i en så rättvis riktning som möj-
23461: ningen. På grund av de missförhållanden som ligt även ur företagamas synvinkel, men reger-
23462: uppdagats har utvecklingen av företagamas soci- ingen anser att en sänkning av beskattningen av
23463: alskydd granskats i promemorian av den arbets- företagsinkomst på det sätt som föreslås i spörs-
23464: grupp som utrett inverkan av kapitalinkomster målet inte är det bästa förfaringssätt att genomfö-
23465: och förmögenhet på socialskyddet (SHM ra detta.
23466: 1997:30). Arbetsgruppen föreslog att beloppet av
23467:
23468:
23469: Helsingfors den 2 maj 2000
23470:
23471: Finansminister Sauli Niinistö
23472:
23473:
23474:
23475:
23476: 5
23477: KK 338/2000 vp- Annika Lapintie /vas
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: KIRJALLINEN KYSYMYS 338/2000 vp
23483:
23484: Eläkeläisten tulotason parantaminen
23485:
23486:
23487:
23488:
23489: Eduskunnan puhemiehelle
23490:
23491: Eläkkeensaajien reaalitulot kasvoivat 1990-lu- Yleisemminkin eläketulovähennystä on pidetty
23492: vulla selvästi palkansaajien tuloja vähemmän. harkitsemisen arvoisena ratkaisuna reaalieläk-
23493: Käytettävissä oleviin tuloihin ovat vaikuttaneet keiden alenemisen estämiseksi.
23494: itse eläkkeeseen ja sen verotukseen kohdistuneet Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt
23495: muutokset. Tilanne on heikoin yli 65-vuotiailla. niiden 123 000 eläkeläisen tilanteen, joiden koh-
23496: Tiedot ovat peräisin Veronmaksajien Keskuslii- dalla on toteutunut kansaneläkkeen pohjaosan
23497: ton tutkimuksesta "Eläkkeet, verot ja ostovoi- kaksinkertainen leikkaus. Ministeri Maija Perho
23498: ma". lupasi suullisella kyselytunnilla 9.12.1999 ryh-
23499: Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen yh- tyä toimenpiteisiin tämän ongelmaryhmän osalta
23500: teismäärä oli vuonna 1991 1, 7 prosenttia, vuon- saatujen selvitysten pohjalta.
23501: na 1994 jo 7,45 prosenttia sekä vuonna 2000 Pohjaosan leikkaus kahteen kertaan on kosket-
23502: edelleenkin 3,2 prosenttia kunnallisverotuksessa tanut julkisen sektorin ansioeläkejärjestelmän
23503: verotettavasta tulosta. piirissä olleita henkilöitä. He kokevat edelleen-
23504: Lääkkeiden ja terveydenhuollon maksujen ko- kin leikkaukset epäoikeudenmukaisiksi ja koh-
23505: rotukset sekä muiden elinkustannusten nousu tuuttomiksi.
23506: ovat osaltaan myös heikentäneet kansaneläkkei- Sosiaali- ja terveysvaliokunta on myös toden-
23507: den reaaliarvoa. nut, että valtion taloudellisen tilanteen niin sal-
23508: Käytettävissä olevien reaalitulojen muutos liessa tulee kansaneläkkeen pohjaosan leikkaa-
23509: vuosina 1991-2000 jää kaikilla yli 65-vuotiail- minen pysäyttää. Katsooko hallitus, että tähän
23510: la negatiiviseksi. Myös pelkän kansaneläkkeen olisi nyt aihetta?
23511: varassa elävien eläkeläisten reaalinen ansiokehi-
23512: tys kääntyy laskuun, mikäli inflaatio kiihtyy yli Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23513: kahden prosentin vuonna 2000. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23514: Nämä tiedot ovat huolestuttavia. Eläkeläisten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23515: asemaa ja toimeentuloa on ehdottomasti tarkas- vaksi seuraavan kysymyksen:
23516: teltava kokonaisvaltaisesti. Terveydenhuollon
23517: palvelut ja niiden kustannukset ovat ikääntyneil- Millä toimenpiteillä hallitus ratkaisee
23518: le erityisen merkitseviä. kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvä-
23519: Veronmaksajien Keskusliiton tutkimuksesta hennyksen aiheuttaman epäoikeuden-
23520: selviää, että eläketulovähennysten ansiosta yksi- mukaisuuden,
23521: näinen eläkkeensaaja maksaa veroa vähemmän
23522: kuin vastaavan suuruista palkkatuloa saava pal- miten hallitus aikoo parantaa kaikkein
23523: kansaaja noin 75 000 markan tulotasoon asti. pienituloisimpien eläkkeensaajien ase-
23524: maa vuoden 2001 eläkeratkaisuissa,
23525:
23526:
23527: Versio 2.0
23528: KK 338/2000 vp - Annika Lapintie /vas
23529:
23530:
23531: miten hallitus aikoo estää jatkossa kan- miten hallitus suhtautuu eläketulovä-
23532: saneläkkeiden reaaliarvon heikentymi- hennyksen käyttöön reaalieläkkeiden
23533: senja alenemisen estämiseksi?
23534:
23535:
23536: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
23537:
23538: Annika Lapintie /vas
23539:
23540:
23541:
23542:
23543: 2
23544: Ministerin vastaus KK 338/2000 vp - Annika Lapintie /vas
23545:
23546:
23547:
23548:
23549: Eduskunnan puhemiehelle
23550:
23551: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- maan vaikuttavat muun muassa sosiaali- ja ter-
23552: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- veyspalveluista suoritettavat palvelu- ja hoito-
23553: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen maksut sekä elinkustannusten muutokset, merkit-
23554: vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien tävimpinä ruuan, asumisen ja lääkkeiden hinta-
23555: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kehitys. Toisaalta tarkastelussa olisi otettava
23556: 338/2000 vp: huomioon myös eläkkeensaajien pääomatulot
23557: sekä heidän eläkkeiden lisäksi saarnat tulonsiir-
23558: Millä toimenpiteillä hallitus ratkaisee rot kuten eläkkeensaajien asumistuki ja hoitotu-
23559: kansaneläkkeen pohjaosan kaksoisvä- ki. Näitä kaikkia tekijöitä ei ole voitu ottaa huo-
23560: hennyksen aiheuttaman epäoikeuden- mioon Veronmaksajien Keskusliiton tekemässä
23561: mukaisuuden, vertailussa.
23562: Pelkistäen voidaan todeta, että eläkkeensaa-
23563: miten hallitus aikoo parantaa kaikkein jien reaalitulojen lasku ei ollut 1990-luvun alun
23564: pienituloisimpien eläkkeensaajien ase- lamavuosina niin raju kuin palkansaajilla. Eläk-
23565: maa vuoden 2001 eläkeratkaisuissa, keensaajien ostovoima kääntyi nousuun vuonna
23566: miten hallitus aikoo estää jatkossa kan- 1995, mutta vuosikymmenen lopun myönteinen
23567: saneläkkeiden reaaliarvon heikentymi- kehitys on ollut hitaampi kuin palkansaajilla.
23568: Vuoden 1996 alussa toteutettu kansaneläk-
23569: senja
23570: keen muuttaminen eläkevähenteiseksi ei heiken-
23571: miten hallitus suhtautuu eläketulovä- tänyt pienituloisimpien eläkkeensaajien asemaa.
23572: hennyksen käyttöön reaalieläkkeiden Kansaneläkeuudistus perustui valtiontalouden
23573: alenemisen estämiseksi? säästötarpeisiin sekä tarpeeseen selkeyttää eläke-
23574: järjestelmän eri osien roolia. Muutoksen jälkeen
23575: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kansaneläkkeen pohjaosaa ei ole enää myönnetty
23576: ti seuraavaa: kaikille. Vuonna 2000 kansaneläkettä ei myönne-
23577: tä uusille eläkkeen hakijoille, joiden työeläketu-
23578: Eläkeiän saavuttaneiden keskimääräinen eläke
23579: lot kuntaryhmästä riippuen ylittävät puolisoilla
23580: on koko 1990-luvun kasvanut ansiotasoindeksiä
23581: 4 591 tai 4 785 markkaa kuukaudessa ja yksinäi-
23582: nopeammin. Tähän kehitykseen ovat vaikutta-
23583: sellä henkilöllä 5 213 tai 5 440 markkaa kuukau-
23584: neet uudet myönnettävät työeläkkeet, jotka ovat
23585: dessa.
23586: nostaneet keskieläkkeen tasoa. Väestöryhmittäi-
23587: Kansaneläkkeen entistä pohjaosaa on edellä
23588: nen tarkastelu eläkkeensaajien ja palkansaajien
23589: mainituista syistä asteittain vuodesta 1996 al-
23590: tulojen kehityksestä antaakin erilaisen lopputu-
23591: kaen alennettu. Alennus koskee sellaisia eläk-
23592: loksen kuin Veronmaksajien Keskusliiton esi-
23593: keensaaj ia, joilla ei ole ollut oikeutta kansaneläk-
23594: merkkitapausten perustella tekemä vertailu.
23595: keen lisäosaan. Kansaneläkkeen pohjaosan pois-
23596: Yksittäisen eläkkeensaajan toimeentulon ta-
23597: taminen ei siten koske pienituloisimpia eläk-
23598: soon vaikuttavat eläkkeen määrän lisäksi vero-
23599: keensaajia. Vuonna 1996 pelkkää kansaneläk-
23600: tuksen taso ja eläkkeensaajilta perittävät sosiaa-
23601: keen pohjaosaa saavien kansaneläke maksettiin
23602: liturvamaksut. Lisäksi eläkkeensaajien ostovoi-
23603:
23604: 3
23605: KK 338/2000 vp- Annika Lapintie /vas Ministerin vastaus
23606:
23607:
23608: 60 markalla vähennettynä. Tämän jälkeen kan- siin on moninkertainen pohjaosan poistamisen
23609: saneläkkeen entistä pohjaosaa on pienennetty 20 vaikutukseen verrattuna.
23610: prosentilla vuosina 1997 ja 1998. Vuoden 1999 Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
23611: alussa kansaneläkkeen entistä pohjaosaa alennet- pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
23612: tiin 17,3 prosenttia ja vuoden 2000 maaliskuun alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
23613: alussa 20 prosenttia. Entinen pohjaosa poistuu van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
23614: kokonaan viimeistään vuoden 2002 alussa. Hen- löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
23615: kilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta lisäosaan, poh- pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
23616: jaosan määrä on ollut korkeimmillaankin noin 11 että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen
23617: prosenttia työeläkkeestä. salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
23618: Kansaneläkkeen pohjaosa on ollut mukana keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
23619: eläkkeiden yhteensovituksessa. Yhteensovituk- Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän sel-
23620: sella varmistetaan, että kokonaiseläke voi olla vityksen mukaan pohjaosan vähennyksen piiriin
23621: enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko- arvioidaan kuuluvan noin 120 000 työeläkkeen
23622: naispalkasta. Jos palkka on ollut alle 7 065 mark- saajaa, joista vain noin 40 OOO:lla vaikutus on
23623: kaa kuukaudessa, kansaneläkkeen pohjaosaa ei täyden pohjaosan suuruinen. Jos vähennetty poh-
23624: ole otettu eläkkeiden yhteensovituksessa lain- jaosa kompensoitaisiin täysimääräisesti, siitä
23625: kaan huomioon ja se ei ole siten vähentänyt työ- työeläkejärjestelmälle aiheutuvat kustannukset
23626: eläkkeen määrää. Palkan ylittäessä 7 065 mark- hallintomenoineen olisivat alkuvuosina vajaat
23627: kaa kuukaudessa työeläkettä vähentävänä on 550 miljoonaa markkaa. Valtion osuus kustan-
23628: otettu huomioon 6 prosenttia ylitteestä. Kun nuksista olisi noin 210 miljoonaa markkaa, kun-
23629: palkka on ylittänyt 14 348 markkaa kuukaudes- tien noin 250 miljoonaa markkaa ja yksityisalo-
23630: sa, kokonaiseläkettä on vähennetty täyden pohja- jen noin 80 miljoonaa markkaa.
23631: osan määrällä. Kun kaikille eläkkeensaajille Eläkelaitosten vuosittainen ratkaisukapasi-
23632: maksettiin kansaneläkejärjestelmästä työeläk- teetti on noin 50 000-60 000 tapausta vuodes-
23633: keen suuruudesta riippumatta kansaneläkkeen sa. Pohjaosan täysimääräinen kompensointi kol-
23634: pohjaosaa, oli tämä etuus laskennallisesti muka- minkertaistaisi eläkelaitoksissa tehtävien päätös-
23635: na edellä mainitussa yhteensovitussäännöksessä. ten määrän samanaikaisesti, kun niiden atk-toi-
23636: Vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen jälkeen mintaa rasittaa euromuunnoksen toteuttamisen
23637: kansaneläkkeen pohjaosaa ei ole enää maksettu valmistelu. Tämän vuoksi Eläketurvakeskus on
23638: kaikille eläkkeensaajille, minkä vuoksi sen vai- todennut, että mahdollinen kompensointi olisi to-
23639: kutus työeläkkeiden yhteensovituksessa poistet- teutettava hallinnollisesti kevennetysti, mahdol-
23640: tiin. lisesti rajaten kompensaatiota saavien piiriä.
23641: Työeläkejärjestelmää koskevilla lainmuutok- Tämä taas voisijohtaa uusiin kompensaatiovaati-
23642: silla on uusien myönnettävien työeläkkeiden eh- muksiin.
23643: toihin jouduttu säästösyistä tekemään eläkkeen Tarkoituksena oli, että sosiaali- ja terveysmi-
23644: määrään vaikuttavia muutoksia. Julkisella sekto- nisteriö yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa
23645: rilla uusien työsuhteiden perusteella myönnettä- kartoittaa vuoden 2001 talousarvioesityksen val-
23646: vien eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 66 pro- mistelua varten selvityksissä esiin tuotujen näkö-
23647: sentista 60 prosentiksi vuoden 1993 alusta, mikä kohtien pohjalta työeläkejärjestelmässä olevat
23648: vastaa yksityisen sektorin työeläkkeiden tavoite- muutostarpeet Eläketurvakeskuksesta saadun
23649: tasoa. Lisäksi vuoden 1996 alusta voimaan tul- tiedon mukaan työ valmistuu kuluvan huhtikuun
23650: leet muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan loppuun mennessä.
23651: laskutapaan alentavat kaikkien uusien työeläk- Eläkkeiden ostovoiman säilyttämiseksi kan-
23652: keiden tasoa. Näiden muutosten vaikutus vuoden saneläkkeitä tarkistetaan vuosittain elinkustan-
23653: 1996 j ä1keen alkaneisiin ja alkaviin työeläkkei- nusten nousua vastaavasti. Yli 65-vuotiaiden
23654: eläkkeensaajien työeläkkeen määrään vaikuttaa
23655:
23656:
23657: 4
23658: Ministerin vastaus KK 338/2000 vp - Annika Lapintie /vas
23659:
23660:
23661: lisäksi ansiotulojen kehitys 20 prosentin painol- Tällaisia eläkkeensaajia on noin neljännes kai-
23662: la. Niin kansan- kuin työeläkkeiden ostovoiman kista eläkkeensaajista. Näissäkin tapauksissa
23663: säilyminen on siten turvattu vuosittain tehtävinä eläkkeensaajien kokonaisverotus on mainitun
23664: indeksikorotuksi11a. selvityksen mukaan vain alle prosenttiyksikön
23665: Eläketulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa palkansaajia korkeampi.
23666: tehtävä eläketulovähennys merkitsee sitä, että Pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman pa-
23667: kaikkein pienituloisimmat eläkkeensaajat eivät rantamiseksi täyden kansaneläkkeen määrää on
23668: joudu lainkaan maksamaan veroa eivätkä siten hallitusohjelman mukaan tarkoitus korottaa in-
23669: myöskään sairausvakuutusmaksua. Eläketulovä- deksikorotuksen lisäksi 50 markalla kuukaudes-
23670: hennys keventää myös pientä tai keskisuurta työ- sa vuoden 2002 alussa. Sosiaali- ja terveysminis-
23671: eläkettä saavien verotusta. Kunna11isverotuksen teriön tarkoituksena on valtion vuoden 2001 ta-
23672: eläketulovähennyksestä hyötyi vuonna 1998 lä- lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä sel-
23673: hes 800 000 eläkkeensaajaa. Kunnallisveroa vittää, onko kansaneläkkeen tasokorotusta mah-
23674: maksavat eläkkeensaajat ovat myös hyötyneet dollista aientaa. Lisäksi ha11itusohjelman mukai-
23675: eläkkeensaajien korotetun sairausvakuutusmak- sesti eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutus-
23676: sun alentamisesta. Eläkkeensaajien maksuja on maksua on tarkoitus asteittain alentaa.
23677: alennettu vuoden 1994 tasosta yhteensä 4,25 pro- Tuloverolaissa eläketulovähennyksen määrä
23678: senttiyksiköllä. on sidottu täyden kansaneläkkeen määrään. Kun
23679: Yksinäisen eläkkeensaajan verotus on Veron- kansaneläkkeeseen tullaan tekemään tasokoro-
23680: maksajien Keskusliiton tekemän selvityksen mu- tus, samassa yhteydessä on tarpeen myös selvit-
23681: kaan palkansaajan verotusta korkeampi vasta, tää, onko eläketulovähennystä tässä yhteydessä
23682: kun vuositulot ylittävät noin 75 000 markkaa. tarkistettava.
23683:
23684:
23685:
23686: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
23687:
23688: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
23689:
23690:
23691:
23692:
23693: 5
23694: KK 338/2000 vp- Annika Lapintie /vas Ministerns svar
23695:
23696:
23697:
23698:
23699: Tili riksdagens talman
23700:
23701: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skattningens nivå och de socialskyddsavgifter
23702: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- som uppbärs av pensionstagare. På pensionsta-
23703: rådet översänt följande av riksdagsledamot garnas köpkraft inverkar dessutom bland annat
23704: Annika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga service- och vårdavgifterna inom social- och häl-
23705: spörsmål SS 338/2000 rd: sovården samt förändringarna i levnadskostna-
23706: derna, främst prisutvecklingen beträffande mat,
23707: Med vilka åtgärder kommer regeringen boende och läkemedel. Å andra sidan borde man
23708: att lösa den orättvisa som den dubbla vid en granskning även beakta pensionstagarnas
23709: avhängigheten för folkpensionens bas- kapitalinkomst samt de inkomstöverföringar
23710: del förorsakar, pensionstagarna får utöver pensionen, såsom bo-
23711: stadsbidrag och vårdbidrag för pensionstagare. 1
23712: hur tänker regeringen förbättra situa- den jämförelse som Skattebetalarnas Centralför-
23713: tionen för pensionstagare med de allra bund gjort har det inte varit möjligt att beakta alla
23714: lägsta inkomsterna i pensionsuppgörel- dessa faktorer.
23715: senför 2001, Förenklat kunde man konstatera att pensions-
23716: hur tänker regeringen i fortsättningen tagarnas realinkomster inte sjönk lika kraftigt
23717: förhindra att folkpensionernas realvär- som löntagarnas under lågkonjunkturen i början
23718: de försämras och av 1990-talet. Pensionstagarnas köpkraft började
23719: stiga 1995, men den gynnsamma utvecklingen i
23720: hur förhåller sig regeringen till använd- slutet av årtiondet har varit långsammare än för
23721: ningen av pensionsinkomstavdraget för löntagarna.
23722: att förhindra att realpensionerna sjun- Situationen för pensionstagare med de lägsta
23723: ker? inkomsterna försämrades inte i och med att folk-
23724: pensionen blev pensionsavhängig i början av
23725: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1996. Folkpensionsreformen baserade sig på be-
23726: föra följande: hovet av inbesparingar inom statsekonomin samt
23727: på behovet att göra de olika delarnas roll inom
23728: Den genomsnittliga pensionen för personer som
23729: pensionssystemet tydligare. Efter reformen har
23730: uppnått pensionsåldern har under hela 1990-talet
23731: alla inte längre fått folkpensionens basdel. Nya
23732: stigit snabbare än förtjänstnivåindexet. De nya
23733: pensionsansökanden, vars arbetspensionsin-
23734: pensionsformerna, som höjt genomsnittspensio-
23735: komster i fråga om makar överstiger 4 591 eller
23736: nernas nivå, har inverkat på denna utveckling. En
23737: 4 785 mark och i fråga om ensamstående perso-
23738: granskning befolkningsgruppvis av hur pen-
23739: ner 5 213 eller 5 440 mark i månaden beroende
23740: sionstagarnas och löntagarnas inkomster utveck-
23741: på kommungrupp, beviljas inte längre någon
23742: lats ger därför ett annat slutresultat än Skattebe-
23743: folkpension 2000.
23744: talarnas Centralförbunds jämförelse som grun-
23745: Folkpensionens tidigare basdel har av ovan
23746: dar sig på exempel.
23747: närnnda orsaker stegvis minskats från 1996.
23748: På den enskilda pensionstagarens utkomstni-
23749: Minskningen gäller sådana pensionstagare som
23750: vå inverkar förutom pensionens storlek även he-
23751:
23752: 6
23753: Ministems svar KK 338/2000 vp- Annika Lapintie /vas
23754:
23755:
23756: inte haft rätt till fo1kpensionens tilläggsdel. S1o- ringar på de arbetspensioner som började och
23757: pandet av fo1kpensionens basde1 gäller så1edes börjar efter 1996 är mångfaldiga jämfört med slo-
23758: inte pensionstagare med de 1ägsta inkomstema. pandet av basde1en.
23759: År 1996 minskades fo1kpensionen för dem som Då riksdagen godkände den lag med viiken
23760: endast fick fo1kpensionens basde1 med 60 mark. minskningen av folkpensionens basdel tidigare-
23761: Efter det har fo1kpensionens tidigare basde1 1ades till ingången av 1999 förutsatte den att re-
23762: minskats med 20 % åren 1997 och 1998. Från geringen ser till att det med det snaraste utreds
23763: början av 1999 minskades folkpensionens tidiga- hur många personer som fått sin arbetspension
23764: re basdel med 17,3 % och från början av mars minskad med ett belopp som motsvarar basde-
23765: 2000 med 20 %. Den tidigare basdelen försvin- len. Dessutom forutsatte riksdagen att regering-
23766: ner senast vid ingången av 2002. För dem som en lägger fram en lagändring om stopp för ned-
23767: inte haft rätt till tilläggsdel har basdelens belopp skärningar i folkpensionens basdel så snart det fi-
23768: också när den var som högst utgjort endast cirka nansiella läget tillåter det.
23769: 11 % av arbetspensionen. Enligt en utredning av social- och hälsovårds-
23770: Folkpensionens basde1 har samordnats med ministeriet beräknas cirka 120 000 arbetspen-
23771: andra pensioner. Genom samordning säkerställer sionstagares basdel ha minskats och för endast
23772: man att den totala pensionen är högst 60-66 % cirka 40 000 har minskningen motsvarat hela
23773: av arbetstagarens totala lön. Om lönen varit min- basdelen. Om den minskade basdelen skulle
23774: dre än 7 065 mark i månaden har inte basdelen kompenseras till sitt fulla belopp skulle arbets-
23775: alls beaktats vid samordningen, och den har så1e- pensionssystemets kostnader för detta, inklusive
23776: des inte minskat arbetspensionens belopp. Då lö- administrativa kostnader, vara knappa 550 miljo-
23777: nen varit högre än 7 065 mark i månaden har ar- ner mark under de första åren. Statens andel av
23778: betspensionen minskats med 6 % av den över- kostnadema skulle vara cirka 210 miljoner mark,
23779: skridande delen. Då lönen överskridit 14 348 kommunemas cirka 250 miljoner mark och den
23780: mark i månaden har den totala pensionen mins- privata sektoms cirka 80 miljoner mark.
23781: kats med ett belopp som motsvarar hela basde- Pensionsanstaltema har kapacitet att avgöra
23782: len. Då alla pensionstagare fick folkpensionens cirka 50 000-60 000 fall per år. Om basdelen
23783: basdel från folkpensionssystemet, oberoende av skulle kompenseras till sitt fulla belopp skulle
23784: arbetspensionens storlek, togs denna förmån ka1- antalet beslut stiga till det tredubb1a samtidigt
23785: kylmässigt med i den ovan nämnda samordnings- som pensionsbolagens ADB-verksamhet belas-
23786: bestämme1sen. Efter folkpensionsreformen 1996 tas av beredningen av införandet av euron. Av
23787: utbetalas inte folkpensionens basde1 längre till denna anledning har Pensionsskyddscentralen
23788: alla pensionstagare och därför slopades dess in- konstaterat att en eventuell kompensation bör gö-
23789: verkan på samordningen. ras 1ättare i förva1tningshänseende, eventuellt så
23790: Beträffande villkoren för nya arbetspensioner att de kompenserades antal minskas. Detta kan
23791: har man av inbesparingsskäl varit tvungen att igen leda till nya kompensationskrav.
23792: med lagändringar göra ändringar som påverkar Avsikten var att social- och hälsovårdsminis-
23793: pensionens belopp. Den nivå som sattes som mål teriet skulle, utgående från de synpunkter som
23794: för de pensioner som beviljas på basis av nya ar- lagts fram i utredningen, kartlägga tillsammans
23795: betsförhållanden inom den offentliga sektom med Pensionsskyddscentralen behovet av änd-
23796: sänktes från 66% till 60% räknat från början av ringar inom arbetspensionssystemet inför bered-
23797: 1993, vilket motsvarar den målsatta nivån för ar- ningen av budgetpropositionen för 2001. Enligt
23798: betspensioner inom den privata sektom. De änd- uppgift från Pensionsskyddscentralen blir arbe-
23799: ringar som trädde i kraft vid ingången av 1996, tet fardigt inom april 2000.
23800: och som gäller s.k. återstående tid och räknesät- För att bibehålla pensionemas köpkraft juste-
23801: tet för pensionslönen, sänker även nivån för alla ras folkpensionema årligen i enlighet med höj-
23802: nya arbetspensioner. Verkningama av dessa änd- ningen av levnadskostnadema. Förtjänstnivåns
23803:
23804:
23805: 7
23806: KK 338/2000 vp- Annika Lapintie /vas Ministerns svar
23807:
23808:
23809: utveck1ing inverkar dessutom med 20 procents komsten överstiger cirka 7 5 000 mark. Detta
23810: vikt på arbetspensionens be1opp för pensionsta- gäller cirka en fjärdedel av alla pensionstagare.
23811: gare som fyllt 65 år. Bibehållandet av såvä1 fo1k- Ä ven i dessa fall är pensionstagarnas totala be-
23812: som arbetspensionernas köpkraft är så1edes sä- skattning enligt ovan närnnda utredning mindre
23813: kerställt i och med de årliga indexförhöjningarna. än en procentenhet högre än löntagarnas.
23814: Pensionsinkomstavdraget som görs i stats- och För att förbättra situationen för pensionstaga-
23815: kommuna1beskattningen från pensionsinkoms- re med de lägsta inkomsterna höjs beloppet av
23816: ten betyder att pensionstagarna med de allra läg- full pension i en1ighet med regeringsprogrammet
23817: sta inkomsterna inte alls behöver betala skatt och med 50 mark i månaden räknat från ingången av
23818: således inte heller någon sjukförsäkringspremie. 2002 utöver den normala indexförhöjningen. So-
23819: Pensionsinkomstavdraget gör även beskattning- cial- och hälsovårdsministeriet har som avsikt att
23820: en lindrigare för dem som får liten eller medel- i samband med beredningen av budgetpropositio-
23821: stor arbetspension. Nästan 800 000 pensionsta- nen för 2001 utreda om det är möjligt att tidiga-
23822: garna hade 1998 nytta av pensionsinkomstavdra- relägga nivåförhöjningen av folkpensionen. Vi-
23823: get i kommunalbeskattningen. De pensionstaga- dare är det meningen att pensionstagamas förhöj-
23824: re som betalar kommunalskatt har även haft nyt- da sjukförsäkringspremie stegvis sänks i enlig-
23825: ta av att den förhöjda sjukförsäkringspremien för het med regeringsprogrammet.
23826: pensionstagare sjunkit. Pensionstagarnas avgif- 1 inkomstskattelagen är pensionsinkomstav-
23827: ter har sänkts med sammanlagt 4,25 procentenhe- dragets belopp bundet till folkpensionens fulla
23828: ter från 1994 års nivå. be1opp. 1 samband med en nivåförhöjning av
23829: Enligt en utredning av Skattebetalarnas Cen- folkpensionen är det även nödvändigt att utreda
23830: tralförbund är en ensamstående pensionstagares om det i detta sammanhang behövs en justering
23831: beskattning högre än en löntagares först då årsin- av pensionsinkomstavdraget.
23832:
23833:
23834: Helsingfors den 27 april 2000
23835:
23836: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
23837:
23838:
23839:
23840:
23841: 8
23842: KK 339/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
23843:
23844:
23845:
23846:
23847: KIRJALLINEN KYSYMYS 339/2000 vp
23848:
23849: Poliisien määrän lisääminen Varsinais-Suomen
23850: kihlakunnissa
23851:
23852:
23853:
23854:
23855: Eduskunnan puhemiehelle
23856:
23857: Julkisen sektorin menoja jouduttiin supistamaan maan kihlakunta sijalle 83 ja Raision kihlakunta
23858: lamavuosina, samoin myös poliisitoimen määrä- sijalle 86. Muutkaan varsinaissuomalaiset kihla-
23859: rahoja, minkä seurauksena poliisien määrä vähe- kunnat eivät tässä vertailussa menesty, sillä Vak-
23860: ni. Nyt kansantaloudessa on mennyt hyvin jo ka-Suomen kihlakunta on sijalla 62 ja Turun-
23861: usean vuoden ajan, mutta poliisitoimessa laman maan kihlakunta sijalla 63. Myös näissä kihla-
23862: seuraukset näkyvät yhä poliisien määrässä. Val- kunnissa on kasvava huumeongelma, jonka tor-
23863: tion vuotuisesta budjetista käytetään vain noin juntaan ja huumerikosten tutkintaan tarvitaan pi-
23864: 1,5 % poliisitoimen menoihin. Muihin ED-mai- kaisesti lisäresursseja. Lisääntynyt huumausai-
23865: hin verrattuna Suomessa on vähiten poliiseja nerikollisuus työllistää poliisia myös lisääntynei-
23866: suhteessa asukasmäärään. Virkoja on jäädytetty nä omaisuus- ja väkivaltarikoksina.
23867: ja myös sopivien hakijoiden puutteessa jätetty Nykyisellä henkilöstömäärällä ei ole realistis-
23868: täyttämättä. Suomessa yksi poliisi vastaa keski- ta odottaa poliisin pystyvän valvomaan yleistä
23869: määrin 650 kansalaisen turvallisuudesta, kun järjestystä ja turvallisuutta koko kihlakunnan
23870: ED-maiden keskiarvo on yksi poliisi 300:aa asu- alueella, kun pelkästään kihlakunnan keskuspai-
23871: kasta kohden. kan rikollisuus sitoo poliisin voimavarat. Kes-
23872: Entisten nimismiespiirien yhdistäminen kihla- kuspaikkakunnan ulkopuolelle voidaan lähteä
23873: kuntauudistuksessa ei myöskään parantanut po- vain hälytystehtäviin. Rikollisuus levittäytyy
23874: liisipalvelujen saatavuutta, vaikka se oli uudis- sinne, missä valvonta on vähäistä. Pienten varsi-
23875: tuksen tärkein tavoite. Poliisin palvelut ja näky- naissuomalaisten kuntien tilanne ei nykyisen po-
23876: minen katukuvassa keskittyvät entistä enemmän liisitoimen resurssijaon valossa näytä hyvältä.
23877: kihlakunnanviraston sijaintipaikkakunnalle, ja Poliiseja on saatava valvomaan myös pienim-
23878: reuna-alueilla palvelu on henkilöstöpulan vuok- pien kaupunkien ja kuntien katuturvallisuutta,
23879: si huonontunut. jos aiomme estää huumeongelmaa ja järjestäyty-
23880: Varsinais-Suomen poliisiresurssit ovat pai- nyttä rikollisuutta karkaamasta käsistämme.
23881: nottuneet Turkuun, jossa kansallisen vertailun ti-
23882: lastojen mukaan on toiseksi eniten poliiseja asu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23883: kaslukuun nähden. Kaikki Suomen 90 kihlakun- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23884: taa kattavassa, asukaslukuun suhteutetussa ver- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23885: tailussa Varsinais-Suomen seitsemästä kihlakun- vaksi seuraavan kysymyksen:
23886: nasta neljä sijoittuu viimeisten seitsemän kihla-
23887: kunnan joukkoon. Salon kihlakunta sijoittuu si- Aikooko hallitus noudattaa hallitusoh-
23888: jalle 87, Kaarinan kihlakunta sijalle 89, Loi- jelmaa ja lisätä poliisin resursseja ja
23889:
23890:
23891: Versio 2.0
23892: KK 339/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
23893:
23894:
23895: aiotaanko esimerkiksi Varsinais-Suo- suhteutettua poliisien määrää valtakun-
23896: men kihlakunnissa lisätä asukaslukuun nalliselle keskitasolle?
23897:
23898:
23899: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
23900:
23901: Pertti Hemmilä /kok
23902:
23903:
23904:
23905:
23906: 2
23907: Ministerin vastaus KK 339/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
23908:
23909:
23910:
23911:
23912: Eduskunnan puhemiehelle
23913:
23914: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Poliisin peruskoulutuksen aloituspaikkoja on
23915: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myös lisätty henkilöstön saatavuuden parantami-
23916: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen seksi. Niiden vaikutus henkilöstömääriin näkyy
23917: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän kuitenkin viiveellä. Poliisimiesten määrä oli
23918: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vuonna 1999 koko maassa keskimäärin 7 960,
23919: 339/2000 vp: jossa oli lisäystä 69 edelliseen vuoteen verrattu-
23920: na. Länsi-Suomen läänissä vastaavat luvut olivat
23921: Aikooko hallitus noudattaa hallitusoh- 2 179 ja 24.
23922: jelmaa ja lisätä poliisin resursseja ja Varsinais-Suomen alueen poliisimäärien toi-
23923: mivalta ja vastuu on säädösten mukaan asian-
23924: aiotaanko esimerkiksi Varsinais-Suo- omaisella poliisin lääninjohdolla ja poliisipäälli-
23925: men kihlakunnissa lisätä asukaslukuun köllä. Poliisin ylijohdon valtakunnallisen rahoi-
23926: suhteutettua poliisien määrää valtakun- tusmallin perusteella lääninjohdot kohdentavat
23927: nalliselle keskitasolle? saadun rahoituksen edelleen lääninsä alueella
23928: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- toiminnallisten ja muiden perusteiden mukaises-
23929: ti seuraavaa: ti. Viime kädessä kihlakunnan poliisipäällikkö
23930: ratkaisee, mitä resursseja hän käytännössä saa-
23931: Perustelluista syistä poliisin rahoitustasoa on maliaan rahoituksella hankkii.
23932: vuodesta 1997lähtien eri toimenpitein voitu nos- Edustaja Hemmilä on kysymyksessään ver-
23933: taa. Vuonna 2000 poliisin toimintamäärärahan taillut poliisimääriä suhteutettuna eri kihlakun-
23934: nettolisäys oli vuoteen 1999 verrattuna noin 57 tien asukaslukuihin. Pelkästään asukaslukuun
23935: milj. mk. suhteutetut poliisimäärien vertailut on todettu
23936: Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi po- ongelmallisiksi eri syistä, joita ei ole nyt tarkoi-
23937: liisin voimavarojen lisääminen, ja hallitus toimii tuksenmukaista enemmälti käsitellä. Kansainvä-
23938: tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Käytännön to- lisellä tasolla vertailut antavat viitteellisen tie-
23939: teuttamistoimena on hallituksen strategiasalk- don resurssien kokonaistasosta. Kuitenkin esim.
23940: kuun sisältyvä poliisihallinnon kehittämishanke, poliisin valtakunnallinen rahoitusmalli perustuu
23941: jossa mm. arvioidaan poliisipalveluja suhteessa väestömäärän ohella rikosmääriin, hälytystehtä-
23942: yhteiskunnan muihin peruspalveluihin ja pyri- viin ja muihin tekijöihin, jotka suoraan tai välil-
23943: tään määrittelemään poliisipalvelujen tarvetta. lisesti vaikuttavat poliisin voimavaratarpeisiin.
23944: Hanke on jakautunut työryhmiin, joista toisen Väestömäärän painoarvo rahoituksen kohdentu-
23945: puheenjohtajana on maaherra Heikki Koski. misessa on 20 %. Myös harvaan asuttujen aluei-
23946: Määräaika työryhmän työskentelylle on vuoden den erityistekijät on pyritty ottamaan rahoituk-
23947: 2000 loppuun. Hankkeen tuloksia tullaan hyö- sen kohdentumisessa huomioon.
23948: dyntämään arvioitaessa ja mitoitettaessa poliisi- Rahoituksen osalta on todettava, että vuoden
23949: hallinnon voimavarojen tarvetta suhteessa val- 2000 talousarvion toimintamäärärahasta poliisin
23950: tionhallinnon muihin tehtäväalueisiin. ylijohto on kohdentanut paikallispoliisin yksi-
23951:
23952:
23953:
23954: 3
23955: KK 339/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok Ministerin vastaus
23956:
23957:
23958: köille 2,35% enemmän kuin vastaavasta vuoden Kun rahoitusresurssit ovat aina rajalliset, on
23959: 1999 määrärahasta. Länsi-Suomen läänin lisäys syytä korostaa tässäkin yhteydessä sidosryhmä-
23960: on paikallispoliisin rahoitusmallin vaikutuksesta ja verkostotyöskentelyn tärkeyttä. Hyviä esi-
23961: pienempi eli 2,17 %. Markkamääräisesti Länsi- merkkejä tästä ovat talousrikos-ja huumeohjel-
23962: Suomen läänin perusrahoitus on tänä vuonna 660 mat Paikalliset toimijat on otettava entistä enem-
23963: milj. mk. Läänin suhteellinen osuus paikallispo- män mukaan ennalta estävään turvallisuustyö-
23964: liisin rahoituksesta on noin 30,5 %. Osuuden hön. Tämä on myös pitkällä tähtäimellä ainoa
23965: muutokseen vaikuttavat edellä todetut tekijät. realistinen keino saada rikosten ja hälytystehtä-
23966: Voitaneen olettaa, etteivät läänien väliset muu- vien jatkuva kasvu pysähtymään. Kihlakunnissa
23967: tokset lähivuosina ole kuitenkaan kovin suuria. ja kunnissa onkin meneillään alueellinen turval-
23968: Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen re- lisuussuunnitelmien laatiminen. Maaliskuun
23969: surssitaso määräytyy näin ollen sen mukaan, alussa julkistetun poliisin turvallisuusbaromet-
23970: mikä on koko poliisihallinnon valtakunnallinen rin kyselyn mukaan myös kansalaiset haluavat
23971: rahoitustilanne. viranomaisten ja järjestöjen paikallista yhteistyö-
23972: tä turvallisuustilanteen parantamiseksi.
23973:
23974:
23975: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
23976:
23977: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
23978:
23979:
23980:
23981:
23982: 4
23983: Ministerns svar KK 339/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
23984:
23985:
23986:
23987:
23988: Tili riksdagens talman
23989:
23990: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sens förvaltning i relation tili statsförvaltningens
23991: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- övriga arbetsfålt.
23992: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti Antalet nybörjarplatser inom polisens grund-
23993: Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs- utbildning har också utökats för att förbättra till-
23994: mål SS 339/2000 rd: gången på personal. Det är emellertid en åtgärd
23995: med fördröjd verkan då det gäller antalet anställ-
23996: Å.mnar regeringen följa regeringspro- da. Antalet poliser uppgick 1999 i genomsnitt tili
23997: grammet och utöka polisens resurser, 7 960 i hela landet, vilket var en ökning med 69
23998: och jämfört med året innan. 1 Västra Finlands Iän var
23999: motsvarande siffror 2 179 och 24.
24000: har man för avsikt att i t. ex. häradena i Behörigheten och ansvaret i fråga om antalet
24001: Egentliga Finland utöka antalet poliser poliser inom Egentliga Finlands område innehas
24002: i relation tili invånarantalet så att det enligt lagstiftningen av polisens länsledning och
24003: kommer upp tili den genomsnittliga ni- polischefen. Utgående från den riksomfattande
24004: vån i landet? finansieringsmodellen för polisens högsta led-
24005: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ning fördelar varje länsledning de erhållna med-
24006: föra följande: len inom länet enligt funktionella och andra prin-
24007: ciper. 1 sista hand avgör häradets polischef vilka
24008: Av motiverade skäl har polisen finansiella nivå resurser han i praktiken förvärvar med de finan-
24009: fr.o.m. 1997 kunnat höjas genom olika åtgärder. siella medel som står honom tili buds.
24010: Nettoökningen i polisens verksamhetsanslag för Riksdagsledamot Hemmilä har i sitt spörsmål
24011: 2000 var ca 57 milj. mkjämfört med 1999. ställt antalet poliser i relation tili antalet invåna-
24012: Ett av de mål som skrivits in i regeringspro- re i olika häraden. Att jämföra polisernas antal
24013: grammet är en ökning av polisens resurser, och med enbart antalet invånare har konstaterats vara
24014: regeringen arbetar för att nå detta mål. En prak- problematiskt av flera skäl som det inte är ända-
24015: tisk åtgärd i detta arbete är det projekt för utveck- målsenligt att gå närmare in på i detta samman-
24016: ling av polisen förvaltning som ingår bland re- hang. Jämförelser på intemationell nivå ger rikt-
24017: geringens strategier. lnom ramen för projektet givande uppgifter om resursernas totalnivå. För
24018: bedöms den service polisen tillhandahåller i rela- att ta den riksomfattande finansieringsmodellen
24019: tion tili samhällets övriga basservice, och syftet som exempel, så grundar den sig förutom på in-
24020: är att fastställa behovet av polisiär service. Pro- vånarantalet även på antalet brott, antalet utryck-
24021: jektarbetet har delats upp på två arbetsgrupper, ningar och andra faktorer som direkt eller indi-
24022: och landshövding Heikki Koski är ordförande för rekt påverkar polisens behov av resurser. lnvå-
24023: den ena gruppen. Gruppen har beretts tid för sitt narantalets vikt på det gäller fördelningen av re-
24024: arbete fram tili utgången av 2000. Resultatet av surser är 20 %. Även de specialfaktorer som gäl-
24025: projektet kommer att utnyttjas vid bedömningen ler glesbebygdsområden har man försökt beakta
24026: och dimensioneringen av resursbehovet för poli- vid fördelningen av resurser.
24027:
24028:
24029:
24030: 5
24031: KK 339/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok Ministerns svar
24032:
24033:
24034: Det kan i fråga om finansieringen konstateras Eftersom de finansiella resurserna alltid är be-
24035: att polisens högsta ledning har riktat 2,35 % mer gränsade, är det skäl att även i detta samman-
24036: av verksamhetsanslaget i budgeten för 2000 till hang understryka vikten av det arbete som uträt-
24037: de lokala polisenheterna än vad som var fallet i tas inom intressentgrupper och nätverk. Goda
24038: fråga om motsvarande anslag i budgeten för exempel på detta är programmen för bekämp-
24039: 1999. Ökningen för lokalpolisens del då det gäl- ning av ekonomisk brottslighet och narkotika-
24040: ler Västra Finlands län är på grund av finansie- brottslighet. Aktörerna på lokalnivå måste tas
24041: ringsmodellens verkningar mindre och utgör 2,17 med i det förebyggande säkerhetsarbetet i större
24042: %. Basfinansieringen för Västra Finlands län räk- utsträckning än tidigare. Detta är också på lång
24043: nat i mark uppgår i år till 660 milj. mk. Länets re- sikt det enda realistiska sättet att få den ständiga
24044: lativa andel av medlen för lokalpolisen är ca 30,5 ökningen i antalet brott och utryckningar att av-
24045: %. På ändringen i fråga om denna andel inverkar stanna. I häradena och kommunerna pågår utar-
24046: de faktorer som nämns ovan. Det finns dock skäl betandet av regionala säkerhetsplaner. Enligt re-
24047: att anta att ändringarna länen emellan inte kom- sultatet av polisens förfrågan om medborgarsä-
24048: mer att vara särskilt stora under de kommande kerheten som offentliggjordes i början av mars
24049: åren. Resursnivån för Västra Finlands län och önskar också medborgarna att myndigheter och
24050: Egentliga Finland fastställs därmed i enlighet organisationer skall samarbeta på loka1 nivå för
24051: med det finansiella läget för polisförvaltningen att förbättra säkerheten.
24052: på riksnivå i dess helhet.
24053:
24054:
24055:
24056: Helsingfors den 26 april 2000
24057:
24058: Inrikesminister Kari Häkämies
24059:
24060:
24061:
24062:
24063: 6
24064: KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: KIRJALLINEN KYSYMYS 340/2000 vp
24070:
24071: Postin pakettipalvelu-uudistuksen aiheuttamat
24072: haitat yrityksille
24073:
24074:
24075:
24076:
24077: Eduskunnan puhemiehelle
24078:
24079: Postin pakettipalvelut uudistuivat 3. huhtikuuta nyt tiedottaa ajoissa ja myös kuulla pienyrittä-
24080: 2000 alkaen. Uudistuksen tarkoituksena on no- jien näkökulma asiaan ennen muutosten toteutta-
24081: peuttaa pakettien toimitusta ja tehostaa pakettien mista.
24082: kulun seurantaa. Uudistuksen tarkoitus on sinän- Erityisen ongelmallista on hintojen nousu pos-
24083: sä hyvä ja perustuu postista saamieni tietojen tiennakolla lähetettävien tuotteiden postitukses-
24084: mukaan osittain asiakaskyselystä saatuun palaut- sa. Entinen tilaa vievä kirje on korvattu käsitteel-
24085: teeseen. tä maksikirje ja maksikirjeeseen on luvattu mah-
24086: Koska palveluita on monipuolistettu ja paran- dollisuus yhdistää postiennakkopalvelu vain tä-
24087: nettu, on myös hintoja nostettu. Uudistus toi mu- män vuoden loppuun asti. Tämäkin siirtymäaika
24088: kanaan keskimäärin runsaan l 0 prosentin hin- saatiin vasta uudistusta koskevan negatiivisen
24089: nankorotuksen. Yksityishenkilölle, joka lähettää palautteen perusteella. Ensi vuoden alusta ainoa
24090: postipaketteja ainoastaan satunnaisesti, hinnan- mahdollisuus lähettää tuotteita postiennakolla on
24091: korotus tuskin muodostuu ylivoimaiseksi. Sen si- lähettää ne paketteina. Postiennakko taas on tuot-
24092: jaan pienyrityksille, joiden tuotteet toimitetaan teitaan yksityishenkilöille markkinoivien pien-
24093: postin kautta, kyseinen kustannusten nousu saat- yrittäjien ainoa keino varmistaa, että asiakas
24094: taa merkitä toiminnan muuttumista kannattamat- maksaa tilaamansa tuotteen.
24095: tomaksi. Vaikka keskimääräinen hintojen nousu Maksikirjeen hintaa on nostettu tuntuvasti en-
24096: on vain l 0 prosentin luokkaa, on esimerkiksi tiseen tilaa vievään kirjeeseen nähden. Esimer-
24097: puolen kilon paketin lähettäminen postiennakol- kiksi kilon painoisen maksikirjeen postimaksu on
24098: ta kallistunut 46,5 prosenttia. 40 markkaa ja kahden kilon painoisen 65 mark-
24099: Posti tarjoaa yrityksille mahdollisuuden sol- kaa. Toinen maksikirje-käsitteeseen liittyvä on-
24100: mia logistiikkapalvelusopimuksia, mutta nämä gelma on lähetykselle määritelty enimmäiskoko.
24101: sopimukset ovat useille pienyrityksille liian kal- Kahden kilon enimmäispainon lisäksi lähetyk-
24102: liita. Lisäksi pienten yritysten on vaikea etukä- sen yhteenlaskettu pituus, korkeus ja leveys ei
24103: teen arvioida esimerkiksi viikoittaista tai kuu- saa ylittää 90 senttiä. Pienyrittäjän on siis tuottei-
24104: kausiHaista postipalveluidensa tarvetta. Logis- ta pakatessaan viivoittimen kanssa mittailtava ja
24105: tiikkapalvelusopimusasiakkaille Posti on tiedot- laskimen kanssa laskettava paketin koko. Mikäli
24106: tanut huhtikuun alusta voimaan tulleista muutok- mitat ylittyvät, vaikka paino jää alle kahden ki-
24107: sista, mutta muuten uudistus on valmisteltu hil- lon, on vaihdettava lähetystapa paketiksi.
24108: jaisuudessa. Koska hinnankorotukset ja lähetys- Pakettipalvelu-uudistuksen mukanaan tuomat
24109: ten Iuokitusten muuttuminen vaikuttavat olennai- muutokset kohdistuvat monella tapaa epäedulli-
24110: sesti postin kautta tuotteitaan lähettävien pienyri- sesti yrityksiin, jotka lähettävät kevyttä tavaraa,
24111: tysten kannattavuuteen, uudistuksesta olisi pitä- esimerkiksi tekstiilejä. Ennen uudistusta paketin
24112:
24113: Versio 2.0
24114: KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
24115:
24116:
24117: paino sai olla yli 20 kiloa, ennen kuin sitä alettiin kaan maksettavaksi tulee vähentämään tilauksia.
24118: hinnoitella myös tilavuuden mukaan. Uudistuk- On selvää, että kysyntä laskee, jos postikulut
24119: senjälkeen kaikki paketit hinnoitellaan punnitun nostavat esimerkiksi 70 markan hintaisen tekstii-
24120: painon tai tilavuuspainon perusteella riippuen lituotteen hinnan 123 markkaan. Mielestäni tuot-
24121: siitä, kumpi on suurempi. Esimerkiksi kahden ki- teita postin kautta toimittavat pienyrittäjät ovat
24122: lon paketin tilavuus saa olla korkeintaan joutuneet pakettipalvelu-uudistuksessa epäoi-
24123: 0,008 m\ eli käytännössä paketin mitat (pituus, keudenmukaisesti kohdelluiksi ja heidän ase-
24124: leveys, korkeus) saavat olla vain 20 senttiä suun- mansa tulisi turvata esimerkiksi erillisillä koh-
24125: taansa. Kun pakataan esimerkiksi seitsemän tuuhintaisilla postitussopimuksilla.
24126: t-paitaa pakettiin, jää paino alle kahden kilon,
24127: mutta tilavuus vaatii viiden kilon mukaisen pos- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24128: timaksun. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24129: Useissa pienyrityksissä tuotteet hinnoitellaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24130: sellaisella kateprosentilla, että edellä kuvattu vaksi seuraavan kysymyksen:
24131: kustannusten nousu tekee toiminnan kannatta-
24132: mattomaksi. Lisäksi uudistuksesta ei ole saatu Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että Pos-
24133: tietoa riittävän varhain, että postikustannukset tin pakettipalvelujen uudistus on aiheut-
24134: olisi voitu ajoissa ottaa huomioon markkinoin- tanut kohtuuttoman suuren kustannus-
24135: nissa. Postikulujen lisäys tuotteen hintaan asiak- ten kohoamisen postin kautta tuottei-
24136: taan toimittaville yrityksille?
24137:
24138:
24139: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
24140:
24141: Pertti Hemmilä /kok
24142:
24143:
24144:
24145:
24146: 2
24147: Ministerin vastaus KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
24148:
24149:
24150:
24151:
24152: Eduskunnan puhemiehelle
24153:
24154: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- käyntiin ja postimyynnin muuttuviin tarpeisiin.
24155: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Pakettipalvelulähetyksiä voidaan seurata viiva-
24156: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen koodilla noudosta jakeluun. Kun asiakkaan piti
24157: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän aikaisemmin noutaa tilaa vievä kirje postitoimi-
24158: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK paikasta, niin nykyään Posti toimittaa maksikir-
24159: 340/2000 vp: jeen perille asiakkaan osoitteeseen. Maksikir-
24160: jeen koko- ja painorajat ovat kuitenkin samat
24161: Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että Pos- kuin entisellä tilaa vievällä kirjeellä. Maksikirje,
24162: tin pakettipalvelujen uudistus on aiheut- joka on hinnaltaan edullisin vaihtoehto 500
24163: tanut kohtuuttoman suuren kustannus- gramman painoon saakka, on tarkoitettu esittei-
24164: ten kohoamisen postin kautta tuottei- den, näytteiden, kansioiden, julisteiden, kalente-
24165: taan toimittaville yrityksille? reiden ynnä muiden arvoltaan melko vähäisten
24166: tavaroiden kuljettamiseen, joilta asiakkaat eivät
24167: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- odota kulunseurantaa eivätkä kuittauksia. Posti
24168: ti seuraavaa: suosittelee arvokkaammille lähetyksille tavaran-
24169: Liikenneministeriön päätös postilaitoksen toimi- kuljetuspalveluita tai vakuutettua lähetystä.
24170: tusehtojen yleisistä perusteista (1388/1993) edel- Postipakettien hintojen korotukset, jotka joil-
24171: lyttää, että toimitusehtojen ja hintojen muutok- takin osin ovat melko huomattavia, johtuvat lä-
24172: sista pitää tiedottaa vähintään kuukautta ennen hinnä palvelun nopeutumisesta ja muusta palve-
24173: muutosten voimaantuloa ja että toimitusehtojen lujen parantamisesta. Maksikirjeen osalta voi-
24174: muutokset on myös toimitettava kuluttaja-asia- daan todeta, että entisen tilaa vievän kirjeen ar-
24175: miehen hyväksyttäväksi ennen niiden käyttöön- vonlisäverottomat hinnat ovat pysyneet samoina
24176: ottoa. Posti lähetti toimitusehtojen muutokset ja vuodesta 1994. Maksikirjeiden toimittaminen
24177: hinnastot kuluvan vuoden tammikuussa Kulutta- vastaanottajan osoitteeseen lisää huomattavasti
24178: javirastolie ja postitoimintaa valvovalle Telehal- kustannuksia. Varsinkin painavien ja kookkai-
24179: lintokeskukselle. Viranomaisten vaatimien muu- den maksikirjeiden jakaminen moninkertaistaa
24180: tosten jälkeen Kuluttajavirasto hyväksyi ehdot kustannukset verrattuna aikaisempaan tilantee-
24181: tammikuun loppupuolella. Hyväksytyt toimitus- seen, jolloin posti jakoi vastaanottajalle vain lä-
24182: ehdot ja hinnastot tulivat voimaan 3.4.2000. hetysten saapumisilmoitukset ja vastaanottaja
24183: Postin pakettipalvelut, joiden uudistaminen nouti lähetykset postitoimipaikasta.
24184: perustuu asiakkaiden tarpeista saatuun selvityk- Tehdyn selvityksen mukaan asiakkaat kuiten-
24185: seen, tarjoavat nyt entistä monipuolisemman pal- kin toivovat lähetysten jakamista vastaanottajan
24186: veluvalikoiman. Kolmesta vakiopalvelusta ja osoitteeseen.
24187: neljästä Keltaisen Kuljetuksen palvelusta moni- Uusilla pakettipalveluilla on tarkoitus vastata
24188: puolisine lisäpalveluineen saadaan helposti koo- asiakkaiden odotuksiin ja parantaa Postin logis-
24189: tuksi kullekin asiakkaalle sopiva palveluratkaisu. tiikkapalvelujen kannattavuutta. Hintojen korot-
24190: Palvelujen kehittämisessä oli lähtökohtana taminen johtuu kilpailuoikeuslainsäädännöstä ja
24191: muun muassa varautuminen sähköiseen kaupan- postitoimintalainsäädännöstä. Liikenneministe-
24192:
24193:
24194: 3
24195: KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok Ministerin vastaus
24196:
24197:
24198: non postipalveluista antamassa päätöksessä täntöä. Postin palvelu-uudistuksessa sitä muutet-
24199: (111/1999) todetaan, että postilaitoksen hintojen tiin vain siten, että tilavuusehto 200 kg/m3 muut-
24200: tulee olla kohtuulliset ja hinnoittelun on oltava tui 250 kg:ksi/m3. Alan eri yrityksillä tilavuuseh-
24201: avointa ja syrjimätöntä. Hinnat on myös sovitet- to vaihtelee 200 kilogrammasta 333 kilogram-
24202: tava kustannuksiin. Postitoimintalain 4 §:n mu- maan/m3.
24203: kaan postilaitoksen perimien maksujen tulee olla Posti ei voi julkisesti kertoa hinnoittelun pe-
24204: tasapuolisia ja kohtuullisessa suhteessa toimin- rustana olevaa kustannuslaskentaansa. Posti on
24205: nasta keskimäärin aiheutuviin kustannuksiin. Si- kuitenkin velvollinen kertomaan ja avaamaan
24206: ten Postin asemassa oleva yritys ei voi alihinnoi- kaikki hinnoitteluunsa liittyvät perusteet ja kus-
24207: tella palveluitaan kilpailluilla markkinoilla. tannuslaskennan yksityiskohdat Kilpailuvirastol-
24208: Pakettien ja muiden palvelulähetysten tila- Ie sekä Telehallintokeskukselle, joka valvoo Pos-
24209: vuushinnoittelu noudattaa alalla vallitsevaa käy- tin hinnoittelun kohtuullisuutta.
24210:
24211:
24212:
24213: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
24214:
24215: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: 4
24221: Ministerns svar KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
24222:
24223:
24224:
24225:
24226: Tili riksdagens talman
24227:
24228: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger och förändrade behov som gälier postförsäljning-
24229: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- en. Med hjälp av en streckkod är det möjligt att
24230: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti följa paketserviceförsändelserna från hämtning-
24231: Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörs- en tili utdelningen. När kunden tidigare måste
24232: mål SS 340/2000 rd: hämta skrymmande brev från postkontoret kan
24233: Posten numera leverera maxibrev ända hem tili
24234: Vad ämnar regeringen göra åt det att adressaten. Storleks- och viktgränserna för ett
24235: Postens reform av pakettjänsterna har maxibrev är dock desamma som för ett skrym-
24236: medfört en oskäligt stor höjning av kost- mande brev. Maxibrevet, som är det förmånligas-
24237: naderna för de företag som levererar te alternativet ända upp tili 500 gram, är avsett
24238: sina produkter via pasten? för sändandet av broschyrer, prover, mappar, af-
24239: ~scher, kalendrar och annat som är av tämligen
24240: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nnga värde och i fråga om vilka kunderna inte
24241: föra följande: förväntar sig uppföljning eller kvittering. När det
24242: Trafikministeriets beslut om de allmänna gälier värdefullare försändelser rekommenderar
24243: grunderna får postverkets leveransvilikor Posten varutransporttjänster elier att försändel-
24244: (1388/1993) förutsätter att kunderna skall infor- serna assureras.
24245: meras om ändringar av leveransvillkoren och pri- De till vissa delar rätt så betydande höjningar-
24246: serna åtminstone en månad före tidpunkten för na av postpaketpriserna beror främst på att servi-
24247: ändringen samt att ändringarna av leveransvill- cen har blivit snabbare och att tjänsterna i övrigt
24248: koren dessutom skali tillstälias konsumentom- har förbättrats. 1 fråga om maxibrevet kan man
24249: budsmannen för godkännande innan de införs. konstatera att de mervärdesskattefria priserna för
24250: Posten tillstälide i januari innevarande år Konsu- ett skrymmande brev har varit oförändrade sedan
24251: mentverket 'och Teleförvaltningscentralen, som 1994. Att leverera maxibreven till mottagarens
24252: övervakar postverksamheten, ändringarna av le- adress ökar kostnaderna betydligt. Utdelningen
24253: veransvillkoren samt prislistorna. Sedan de änd- av i synnerhet tunga och skrymmande maxibrev
24254: ringar som myndigheterna krävde hade gjorts medför en mångdubbel kostnadsökning jämfört
24255: godkände Konsumentverket villkoren i slutet av med tidigare praxis när Posten skickade endast
24256: januari. De godkända leveransvillkoren och pri- försändelsens ankomstavi tili mottagaren, som
24257: serna trädde i kraft den 3 april2000. sedan hämtade försändelsen på postkontoret.
24258: Postens pakettjänster, som ändrats tili följd av Enligt den utredning som har gjorts önskar
24259: en utredning om kundernas behov, kan nu erbju- kunderna dock att försändelserna skali delas ut
24260: da mångsidigare service än tidigare. Av tre stan- tili mottagarens adress.
24261: dardtjänster och fyra Keltainen Kuljetus-tjänster Syftet med de nya pakettjänsterna är att möta
24262: jämte mångsidiga tiliäggstjänster kan varje kund kundernas förväntningar och förbättra lönsamhe-
24263: enkelt erbjudas en lämplig servicelösning. Ut- ten när det gälier Postens logistiktjänster. Pris-
24264: gångspunkten för utvecklandet av tjänsterna var höjningen beror på lagstiftningen om konkur-
24265: bl.a. förberedelser för den elektroniska handeln rensrätt och postlagstiftningen. I trafikministeri-
24266:
24267:
24268: 5
24269: KK 340/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok Ministerns svar
24270:
24271:
24272: ets beslut om posttjänster (111/1999) konstateras inom branschen. Till följd av Postens servicere-
24273: att postverkets priser skall vara skäliga, prissätt- forrn ändrades prissättningen endast så att vo-
24274: ningen öppen för insyn och icke-diskrimineran- lymvillkoret blev 250 kg/m3 från att ha varit 200
24275: de samt att priserna skall anpassas till kostnader- kg/m3. Inom olika företag i branschen varierar
24276: na. Enligt 4 § postlagen skall de avgifter som volymvillkoret från 200 kg ti11333 kg/m3.
24277: postverken uppbär vara rättvisa och stå i rimlig Posten kan inte offentligt gå ut med den kost-
24278: proportion till de genomsnittliga kostnaderna för nadskalkyl som prissättningen grundar sig på.
24279: verksamheten. Ett företag i Postens ställning kan Posten är dock skyldig att för Konkurrensverket
24280: således inte underprissätta sina tjänster på den samt Teleförvaltnings- centralen, som övervakar
24281: konkurrensutsatta marknaden. skäligheten hos Postens prissättning, redogöra
24282: Prissättningen enligt volym av paket och an- för och öppna för insyn alla grunder för prissätt-
24283: dra serviceförsändelser iakttar gängse praxis ningen och detaljer i kostnadskalkylen.
24284:
24285:
24286: Helsingfors den 28 april 2000
24287:
24288: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
24289:
24290:
24291:
24292:
24293: 6
24294: KK 341/2000 vp- Matti Saarinen /sd
24295:
24296:
24297:
24298:
24299: KIRJALLINEN KYSYMYS 341/2000 vp
24300:
24301: Kuvan lisääminen aseenkantolupaan
24302:
24303:
24304:
24305:
24306: Eduskunnan puhemiehelle
24307:
24308: Ampuma-aseen hallussapitolupa on uusittu muo- kilön ampuma-aseen hallussapitolupa ja henki-
24309: vikortiksi, joka sopii hyvin taskuun ja on kestä- löllisyys.
24310: vä. Kortissa ei kuitenkaan ole kuvaa kortinhalti-
24311: jasta. Kyseisellä kortilla voi hankkia ampumatar- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24312: vikkeita. Kauppiaat eivät tiedä, kuka milläkin jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24313: kortilla ostoksia tekee, sillä varastettu korttikin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24314: on toimiva ostoväline, jos siinä ei ole kuvaa. vaksi seuraavan kysymyksen:
24315: Metsästyksen valvonta helpottuisi ja kortin
24316: väärinkäyttökään ei olisi mahdollista, jos kort- Onko hallitus tietoinen siitä, että ampu-
24317: tiin lisättäisiin kuva ja metsästyslakia muutettai- ma-aseen hallussapitoluvan kuvatto-
24318: siin siten, että annettaisiin riistanhoitoyhdistys- muus aiheuttaa ongelmia ja
24319: ten metsästyksenvalvojille oikeus tarkastaa hen-
24320: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä asian
24321: korjaamiseksi?
24322:
24323:
24324: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
24325:
24326: Matti Saarinen /sd
24327:
24328:
24329:
24330:
24331: Versio 2.0
24332: KK 341/2000 vp- Matti Saarinen /sd Ministerin vastaus
24333:
24334:
24335:
24336:
24337: Eduskunnan puhemiehelle
24338:
24339: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa korttien vaihtaminen olisi luvanhaltijalle maksu-
24340: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tonta.
24341: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kuvattoman muovisen hallussapitolupakortin
24342: vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd valmistuttaminen maksaa valtiolle joitakin mark-
24343: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK koja. Ase-elinkeinonharjoittajan palveluksessa
24344: 34112000 vp: olevalle, ampuma-aseita käsittelevälle henkilöl-
24345: le annettavan kuvallisen aseenkäsittelylupakor-
24346: Onko hallitus tietoinen siitä, että ampu- tin valmistuttaminen maksaa noin kymmenker-
24347: ma-aseen hallussapitoluvan kuvatto- taisen hinnan. Ottaen huomioon kuvallisten kort-
24348: muus aiheuttaa ongelmia tien kasvavan tilausmäärän johdosta saatava pal-
24349: jousalennus voidaan siten arvioida, että kuvalli-
24350: ja mihin toimiin hallitus ·aikoo ryhtyä siin hallussapitolupakortteihin siirtymisestä ai-
24351: asian korjaamiseksi? heutuisi vuositasolla ainakin miljoonan markan
24352: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lisäkustannukset. Uudelleenrekisteröinnin val-
24353: ti seuraavaa: tiolle aiheuttamat lisäkustannukset olisivat ku-
24354: vallisiin lupatodistuksiin siirryttäessä vastaavas-
24355: Ampuma-aselaki tuli voimaan 1.3.1998. Lain ti ainakin kymmenen miljoonaa markkaa. Lisäk-
24356: voimaan tullessa otettiin käyttöön muovinen hal- si luvanhaitijoille aiheutuisi lupatodistukseen
24357: lussapitolupakortti. Muovinen lupakortti on käy- tarvittavan valokuvan hankkimisesta lisäkuluja.
24358: tössä ainoastaan ampuma-aselain voimassa olles- Ampuma-aselain 90 §:ssä on säädetty luvan-
24359: sa annettujen lupien lupatodistuksena, joten lu- haltijalle velvollisuus esittää sekä pyydettäessä
24360: vanhaltijoilla on hallussaan yhä noin miljoona luovuttaa lupatodistuksensa poliisille 30 päivän
24361: vanhan lain aikana annettua pahvista lupatodis- kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan luovutta-
24362: tusta. misesta toiselle. Lain 96 §:ssä on puolestaan sää-
24363: Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle detty luvanhaltijalle velvollisuus luovuttaa lupa-
24364: kevätistuntokauden kuluessa ampuma-aselain todistus poliisille viipymättä, kun hallussapitoon
24365: muuttamista koskeva lakiesitys, jonka on tarkoi- oikeuttava lupa lakkaa olemasta voimassa. Nämä
24366: tus tulla voimaan 1.11.2000. Tähän esitykseen on säännökset turvaavat sen, että rauenneita lupa-
24367: tarkoitus sisällyttää hallussapitoon oikeuttavien kortteja ei juurikaan ole kansalaisten hallussa.
24368: lupien uudelleenrekisteröintiä koskevat säännök- Toisaalta siirtyminen muovisten lupakorttien
24369: set. Uudelleenrekisteröinti toteutettaisiin vuosi- käyttöön on oleellisesti vaikeuttanut niiden vää-
24370: na 2001-2003. Tällöin tarkastettaisiin ennen rentämistä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi
24371: ampuma-aselain voimaantuloa annetut hallussa- lupien väärinkäytön mahdollisuus on vähäinen
24372: pitoluvat, syötettäisiin niitä koskevat tiedot ase- eikä luvanhaltijan valokuvan lisäämisellä lupa-
24373: rekisteriin sekä vaihdettaisiin käytössä olevat korttiin saavutettaisi olennaista turvatason ko-
24374: pahviset lupatodistukset muovikortteihin. Uudel- hoamista. Valokuvan lisääminen vaikeuttaisi ai-
24375: leenrekisteröinnin yhteydessä tapahtuva lupa- noastaan patruunoiden hankkimista anastetulla
24376: lupakortilla.
24377:
24378:
24379: 2
24380: Ministerin vastaus KK 34112000 vp- Matti Saarinen /sd
24381:
24382:
24383:
24384: Patruunoiden hankkiminen anastetulla lupa- nen katsottaisiin syyllistyneen ampuma-aseri-
24385: kortilla ei ole käytännössä erityinen ongelma kokseen.
24386: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Ampuma-aseen hallussapitolupakortti ei ole
24387: Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tasoa voi- todistus henkilöllisyydestä vaan ainoastaan to-
24388: daan kohottaa huomattavasti tehokkaammin distus luvanhaltijalle myönnetystä hallussapito-
24389: suuntaamaila varoja uudelleenrekisteröinnin te- luvasta. Luvanhaltijan olisi osoitettava henkilöl-
24390: hokkaaseen toteuttamiseen, hankkimis- ja hallus- lisyytensä henkilöllisyyden virallisesti osoitta-
24391: sapitolupia myöntävien lupaviranomaisten am- valla asiakirjalla siinäkin tapauksessa, että hal-
24392: mattitaidon kehittämiseen sekä erityisesti suun- lussapitolupakortti olisi varustettu valokuvalla.
24393: nitteilla olevan armovuosijärjestelyn toteuttami- Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan ja valoku-
24394: seen. Armovuosijärjestelyllä tarkoitetaan menet- vaUoman hallussapitoluvan tietoja vertaamalla
24395: telyä, jossa kansalainen voisi tuoda hallussaan voidaan aina varmistua siitä, että hallussapitolu-
24396: olevan luvattoman aseen poliisille ilman, että hä- pakortti on luvanhaltijan hallussa.
24397:
24398:
24399: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
24400:
24401: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: 3
24407: KK 341/2000 vp - Matti Saarinen /sd Ministerns svar
24408:
24409:
24410:
24411:
24412: Tili riksdagens talman
24413:
24414: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Tillverkningen av p1astade tillståndskort utan
24415: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- fotografi kostar staten några mark. Att 1åta till-
24416: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Matti verka ett fotografiförsett kort som berättigar tili
24417: Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 hantering av vapen åt personer som är i tjänst hos
24418: SS 341/2000 rd: en vapennäringsidkare och som hanterar skjutva-
24419: pen kostar ungefår tio gånger mera. Man kan så-
24420: Å.r regeringen medveten om att det fak- 1edes uppskatta, med beaktande av den mängdra-
24421: tum att innehavstillståndet för skjutva- batt som fö1jer av det allt större anta1et beställ-
24422: pen inte är försett medfotografiförorsa- ningar på fotografiförsedda kort, att övergången
24423: kar problem och tili fotografiförsedda tillståndskort på årsnivå
24424: skulle innebära merkostnader på minst en mi1jon
24425: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta mark. Nyregistreringen vid övergången tili foto-
24426: för att rätta tili situationen? grafiförsedda tillståndsbevis skulle på motsva-
24427: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- rande sätt åsamka staten extra kostnader på minst
24428: föra fö1jande: 10 mi1j. mk. Dessutom skulle anskaffningen av
24429: ett fotografi för tillståndsbeviset medföra extra
24430: Skjutvapen1agen trädde i kraft den 1 mars 1998. kostnader för tiliståndshavarna.
24431: Vid 1agens ikraftträdande togs ett p1astat kort för 1 90 § skjutvapen1agen föreskrivs att tili-
24432: innehavstillstånd i bruk. De p1astade korten an- ståndshavaren inom 30 dagar från det ett skjutva-
24433: vänds som tillståndsbevis endast för tillstånd som pen eller en vapende1 har överlåtits tili någon är
24434: givits under den tid skjutvapen1agen varit i kraft, sky1dig att visa upp och på begäran överlämna
24435: så hos tillståndshavarna återfinns ännu över ca en tiliståndsbeviset tili po1isen. 1 1agens 96 § sägs
24436: mi1jon tillståndsbevis av papp som utfårdats un- åter att när ett tillstånd som berättigar tili inne-
24437: der den gam1a 1agens giltighetstid. hav upphör att gälla är tillståndshavaren sky1dig
24438: Regeringen har för avsikt att under vårsessio- att utan dröjsmå1 överlämna tillståndsbeviset tili
24439: nen tili riksdagen 1ämna en proposition med för- po1isen. Dessa bestämme1ser garanterar att tili-
24440: s1ag tili ändring av skjutvapen1agen som avses ståndskort som upphört att gälla inte just åter-
24441: träda i kraft den 1 november 2000. A vsikten är att finns hos medborgarna. Å andra sidan har över-
24442: i denna proposition inrymma bestämme1ser om gången tili p1astade kort gjort det väsentligt svå-
24443: en nyregistrering av innehavstillstånden. Enligt rare att förfa1ska tilistånden. På grund av ovan
24444: p1anerna genomförs nyregistreringen åren nämnda omständigheter är möj1igheten tili miss-
24445: 2001-2003. Härvid granskas de innehavstill- bruk av tillstånden mycket liten och säkerhetsni-
24446: stånd som medde1ats innan skjutvapen1agen träd- vån skulle inte väsentligt förbättras om tillstånds-
24447: de i kraft och dessutom matas uppgifter om dem kortet skulle förses med ett fotografi av till-
24448: in i vapenregistret samt byts tiliståndsbevisen av ståndshavaren. Ett fotografi skulle endast göra
24449: papp ut mot p1astade kort. En1igt förs1aget med- det svårare att anskaffa patroner med ett stu1et
24450: för bytet av kort i samband med nyregistreringen tillståndskort.
24451: inga kostnader för tiliståndshavaren.
24452:
24453:
24454: 4
24455: Ministerns svar KK 34112000 vp- Matti Saarinen /sd
24456:
24457:
24458:
24459: Anskaffningen av patroner med ett stulet till- skulle anses ha gjort sig skyldig tili skjutvapen-
24460: ståndskort utgör i praktiken inget särskilt pro- brott.
24461: blem med tanke på allmän ordning och säkerhet. Kortet som ger innehavstillstånd för skjutva-
24462: Nivån i fråga om allmän ordning och säkerhet pen är inget identitetsbevis utan endast ett intyg
24463: kan höjas betydligt effektivare genom att rikta re- för tiliståndshavaren över att innehavstilistånd
24464: surser tili att effektivt genomföra en nyregiste- har beviljats. Tillståndshavaren borde styrka sin
24465: ring, utveckla yrkesskickligheten hos de till- identitet med en officiell legitimationshandling
24466: ståndsmyndigheter som beviljar förvärvs- och också i det fallet att kortet för innehavstillstånd
24467: innehavstillstånd samt i synnerhet genomföra de skulle vara försett med ett fotografi. Genom att
24468: planerade arrangemangen med nådeår. Med nå- jämföra uppgifterna i legitimationshandlingen
24469: deårsarrangemang avses ett förfarande där en och det fotografilösa innehavstillståndet kan man
24470: medborgare kunde lämna ett olovligt vapen som alltid försäkra sig om att tillståndskortet är i till-
24471: han har i sin besittning tili polisen utan att han ståndshavarens besittning.
24472:
24473:
24474: Helsingfors den 26 april 2000
24475:
24476: Inrikesminister Kari Häkämies
24477:
24478:
24479:
24480:
24481: 5
24482: 1
24483:
24484: 1
24485:
24486:
24487:
24488:
24489: 1
24490:
24491: 1
24492: KK 342/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
24493:
24494:
24495:
24496:
24497: KIRJALLINEN KYSYMYS 342/2000 vp
24498:
24499: Karhujen kidutus Kiinassa
24500:
24501:
24502:
24503:
24504: Eduskunnan puhemiehelle
24505:
24506: Luinjärkyttyneenä Suomen tietotoimiston 5 päi- WSPA:n kampanjajohtaja Jonathan Pearce on
24507: vänä huhtikuuta 2000 laatiman uutisen, jossa sanonut STT:n uutisen mukaan Kiinan karhufar-
24508: kerrottiin, että Kiinassa on paljastunut laajamit- mien olevan pahin esimerkki tämäntapaisesta
24509: tainen karhujen julma kidutus sappinesteen saa- riistomaataloudesta: "Eläimiä pidetään käsittä-
24510: miseksi maan lääketeollisuuden tarpeisiin. Niin mättömän julmissa ja kauhistuttavissa oloissa.
24511: sanottujen karhufarmien säälimättömät menette- Tämä raaka käytäntö uhkaa villejä populaatioita,
24512: lytavat käyvät ilmi YK:n alaisuudessa toimivan joita jo nyt pidetään uhanalaisina. Karhunsappi-
24513: Maailman eläinsuojeluyhdistyksen WSPA:n tuo- tuotteiden voimakas markkinointi ympäri maail-
24514: reesta raportista. Raporttia käsitellään tarkem- maa on hinnoitellut jokaisen elävän karhun
24515: min ensi viikolla alkavassa uhanalaisten eläinten pään."
24516: kansainvälisen kaupan kokouksessa Nairobissa, Viime vuosina karhunsappituotannon määrä
24517: Keniassa. on dramaattisesti noussut. Karhun sappea ei enää
24518: WSP A:n raportissa kerrotaan, miten tuhansia käytetä ainoastaan perinteiseen kiinalaiseen lää-
24519: karhuja pidetään Kiinassa kauhistuttavissa olo- ketieteeseen, vaan yhä enemmän myös esimer-
24520: suhteissa sadoilla maatiloilla, ja niiden avulla kiksi shampootuotteisiin, viineihin ja silmätip-
24521: tuotetaan vuosittain arviolta 7 000 kiloa karhun poihin.
24522: sappea. Kiinan hallitus on kieltänyt karhun osien tai
24523: WSP A:n tutkijoiden mukaan metsistä tuodut karhunsappituotteiden myynnin maan ulkopuo-
24524: karhut silvotaan farmeilla ja niistä "lypsetään" lelle, sillä tämä olisi Kiinan lain ja kansainvälis-
24525: päivittäin sappinestettä. Karhuja pidetään häkeis- ten säädösten vastaista. WSPA on kuitenkin ha-
24526: sä, joihin ne makuuasennossa vaivoin mahtuvat. vainnut, että karhufarmit kuljettavat tuotteitaan
24527: Häkit on nostettu maan yläpuolelle siten, että ainakin Japaniin, Filippiineille, Koreaan ja
24528: karhujen on maattava rautahäkkien kalterien Hongkongiin.
24529: päällä mahallaan. Osa karhuista vuotaa sappines- WSPA:n mukaan karhun sappi on täysin tar-
24530: tettä koko ajan vatsan avoimista haavoista, joi- peeton tuote, koska sille on ainakin 75 erilaista
24531: hin farmien työntekijät asettavat letkun "lypsä- yrttikorviketta ja se voidaan korvata myös syn-
24532: misen" ajaksi ja tukkivat haavan metallinpalalla teettisesti tuotetulla aineella.
24533: lypsämisten väliajaksi. Karhut kärsivät erittäin
24534: suuria tuskia, ulvovatja lyövät päätään häkin sei- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24535: niä vasten. Jotkut karhuista jopa pureskelevat jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24536: omia käpäliään kivun kestämiseksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24537: Karhujen kuolleisuus farmeilla on 60-80 vaksi seuraavan kysymyksen:
24538: prosenttia lyhyen ajan kuluessa silpomisesta.
24539:
24540:
24541: Versio 2.0
24542: KK 342/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
24543:
24544:
24545: Onko valtioneuvosto tietoinen näistä muudet saataisiin pikaisesti loppumaan
24546: Kiinassa tapahtuneista törkeistä eläin- sekä
24547: rääkkäystapauksista ja
24548: mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
24549: mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- aikoo ryhtyä, että Kiinan hallitus ja kan-
24550: koo ryhtyä, jotta Kiinan hallitus kieltäi- sainvälinen yhteisö ryhtyisivät tehok-
24551: si karhun osien tai karhunsappituottei- kaasti valvomaan päätösten käytännön
24552: den tuotannon ja myynnin myös maansa noudattamista?
24553: sisäpuolella niin, että edellä kuvatutjul-
24554:
24555:
24556: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
24557:
24558: Petri Neittaanmäki /kesk
24559:
24560:
24561:
24562:
24563: 2
24564: Ministerin vastaus KK 342/2000 vp - Petri N eittaanmäki /kesk
24565:
24566:
24567:
24568:
24569: Eduskunnan puhemiehelle
24570:
24571: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa villieläinten käyttö lääketieteellisiin tarkoituk-
24572: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- siin asianmukaisissa laboratorioissa on kiinalai-
24573: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sen lainsäädännön mukaan laillista. Yksityishen-
24574: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen kilöiden ei ole sallittu pyydystää villieläimiä ja
24575: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kiinan hallitus pyrkii estämään salakuljetuksen
24576: 342/2000 vp: muidenkin tuotteiden osalta kuin karhunsapen.
24577: Suomi on Euroopan yhteisössä, Euroopan neu-
24578: Onko valtioneuvosto tietoinen näistä vostossa sekä muissa kansainvälisssä yhteyksis-
24579: Kiinassa tapahtuneista törkeistä eläin- sä (kuten WTO:ssa, jonka jäsen Kiina ei tosin
24580: rääkkäystapauksista ja vielä ole) pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan sii-
24581: hen, että saataisiin aikaan eläinten pitoa, hoitoa,
24582: mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- kohtelua ja käsittelyä koskevia kansainvälisiä
24583: koo ryhtyä, jotta Kiinan hallitus kieltäi- yleissopimuksia tai standardeja, joiden noudatta-
24584: si karhun osien tai karhunsappituottei- miseen mahdollisimman monet valtiot olisivat
24585: den tuotannon ja myynnin myös maansa valmiit sitoutumaan.Tavoitteena on taata eläin-
24586: sisäpuolella niin, että edellä kuvatut jul- ten hyvinvoinnin perusedellytysten toteutumi-
24587: muudet saataisiin pikaisesti loppumaan nen mahdollisimman laajalti.
24588: sekä Hallitus pitää tärkeänä sitä, että eläinten pi-
24589: mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- dossaja kohtelussa noudatettaisiin eläinsuojelul-
24590: koo ryhtyä, että Kiinan hallitus ja kan- lisia vähimmäisvaatimuksia, jotka takaisivat kai-
24591: sainvälinen yhteisö ryhtyisivät tehok- kille eläimille asianmukaisen kohtelun. Eläimiin
24592: kaasti valvomaan päätösten käytännön ei saisi missään kohdistaa julmia pitomenetelmiä
24593: noudattamista? tai tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä ai-
24594: heuttavia toimenpiteitä. Hallitus pyrkii eläinten-
24595: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suojeluasioissa vaikuttamaan eläinten pitoa ja
24596: ti seuraavaa: kohtelua sekä kansainvälistä kauppaa koskeviin
24597: kansainvälisiin normeihin ja sopimuksiin eläin-
24598: Kiinalaisen filosofian mukaan eläinten käyttö ih- ten hyvinvointia edistäväliä tavalla.
24599: miskunnan auttamiseksi on eettisesti oikein ja
24600:
24601:
24602:
24603: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
24604:
24605: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
24606:
24607:
24608:
24609:
24610: 3
24611: KK 342/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk Ministems svar
24612:
24613:
24614:
24615:
24616: Tili riksdagens talman
24617:
24618: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger djur för medicinska ändamål i ändamålsenliga la-
24619: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- boratorier. Det har inte varit tillåtet för privatper-
24620: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri soner att jaga och fånga vilda djur och den kine-
24621: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga siska regeringen försöker förhindra smuggling
24622: spörsmål SS 342/2000 rd: också i fråga om andra produkter än bjömgalla.
24623: Finland har i Europeiska gemenskapen, i Eu-
24624: Å~ regeringen medveten om dessa fla- roparådet och i andra intemationella samman-
24625: granta fall av djurplågeri i Kina, hang (t.ex. inom WTO, där Kina visserligen ännu
24626: inte är medlem) aktivt försökt arbeta för att få till
24627: vad tänker regeringen göra för att den stånd intemationella konventioner eller normer
24628: kinesiska regeringen skall förbjuda ock- för djurhållning och för skötsel, behandling och
24629: så inhemskförsäljning av björndelar el- hantering av djur, regler som så många stater som
24630: ler produkter av björngalla så att de be- möjligt kunde vara beredda att följa. Arbetet syf-
24631: skrivna grymheterna kundefå ett snabbt tar till att säkerställa största möjliga respekt för
24632: slut, och de grundläggande villkoren för djurens välfård.
24633: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Regeringen anser det viktigt att man vid djur-
24634: så att den kinesiska regeringen och det hållning och vid behandlingen av djur iakttar
24635: internationella samfundet skall inleda djurskyddets minimikrav som kunde garantera
24636: en effektiv övervakning av att besluten att alla djur får lämplig behandling. Ingenstans
24637: skall djur få utsättas för grym hantering eller för
24638: efterlevs i praktiken?
24639: åtgärder som förorsakar onödig smärta, plåga el-
24640: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ler lidande. 1 djurskyddsfrågor försöker regering-
24641: föra följande: en påverka de intemationella djurskyddsreglema
24642: och överenskommelsema om djurhållning och
24643: Enligt kinesisk filosofi är det etiskt korrekt att djurhantering samt om intemationell handel med
24644: använda djur för att hjälpa mänskligheten och ki- djur på ett sätt som främjar deras välfård.
24645: nesisk lagstiftning tillåter användning av vilda
24646:
24647:
24648:
24649: Helsingfors den 25 april 2000
24650:
24651: Utrikesminister Erkki Tuomioja
24652:
24653:
24654:
24655:
24656: 4
24657: KK 343/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
24658:
24659:
24660:
24661:
24662: KIRJALLINEN KYSYMYS 343/2000 vp
24663:
24664: Auraus metsänuudistuksessa ja vesiensuojelus-
24665: sa
24666:
24667:
24668:
24669:
24670: Eduskunnan puhemiehelle
24671:
24672: Ympäristöministeriö on 30.3.2000 päättänyt ve- Vesiensuojelun toimenpideohjelmassa on jo
24673: siensuojelun toimintaohjelmasta vuoteen 2005 muutoin selkeät linjaukset mm. ojituksesta, jolla
24674: saakka. Ohjelman metsätaloutta koskevassa estetään maa-ainesten suora pääsy vesistöihin.
24675: osassa todetaan yhtenä yksityiskohtana, että ki- Kivennäismaat, jotka ovat parhaita marja-aluei-
24676: vennäismaiden aurauksesta luovutaan kokonaan. ta, eivät yleensä sijaitse vesien rannoilla, joten
24677: Auraus on viime vuosiin saakka ollut tavan- mahdollisia aurausalueita ympäröivät asianmu-
24678: omainen menetelmä, jolla metsää uudistetaan kaiset ojitukset estävät vesien liettymisenja mm.
24679: hakkuualueille. Aurauksenjälki ei tietenkään ole mineraalien pääsyn vesiin. Vastaavissa maa- ja
24680: kaunis, ja myös metsässä liikkuminen auraus- metsätalousministeriön metsänhoidon toimenpi-
24681: alueilla on vaikeaa ensimmäisten 10--20 vuo- deohjelmissa ei aurauksista luopumista ole mai-
24682: den aikana aurauksen jälkeen. Toisaalta auraus- nittu.
24683: alueet ovat erityisesti Kainuussa ja muuallakin
24684: Pohjois-Suomessa olleet erittäin hyviä tuotta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24685: maan luonnonmarjaa: mustikkaa, puolukkaa ja jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24686: vadelmaa. Suurin osa Kainuussa, Koillismaalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24687: ja Etelä-Lapissa poimittavista luonnonmarjoista vaksi seuraavan kysymyksen:
24688: poimitaan aurausalueilta. Auraukset ovat siten
24689: osaltaan lisänneet metsien moninaiskäyttömah- Onko kivennäismaiden aurauksilla niin
24690: dollisuuksia. Marjastus on myös merkittävä toi- ratkaiseva merkitys vesiensuojelun kan-
24691: meentulonlähde alueilla, joilla työttömyys on nalta, että auraukset lopetetaan kaik-
24692: korkea ja uusien työpaikkojen syntyminen on hi- kialta ottamatta huomioon paikallisia
24693: dasta. Mikäli aurauksista luovutaan, kerättävä maasto-olosuhteita tai aurausten lopet-
24694: marjasato pienenee merkittävästi ja marjat tuo- tamisesta koituvaa marjasatojen mene-
24695: daan teollisuuden ja vähittäiskaupan tarpeisiin tystä?
24696: Karjalasta, josta jo nyt tuodaan runsaasti halpaa
24697: marjaa.
24698:
24699:
24700: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
24701:
24702: Niilo Keränen /kesk
24703:
24704:
24705:
24706: Versio 2.0
24707: KK 343/2000 vp - Niilo Keränen /kesk Ministerin vastaus
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: Eduskunnan puhemiehelle
24713:
24714: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa käsillä. Niinpä ympäristöministeriö katsoi, että
24715: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toimenpideohjelma tuli aikaansaada ripeästi.
24716: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Metsätalouden ohjelmavastuun kuuluessa maa-
24717: vastattavaksi kansanedustaja Niilo Keräsen /kesk ja metsätalousministeriölle ympäristöministeriö
24718: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kirjasi toimenpideohjelmaan vain sellaiset ve-
24719: 343/2000 vp: sien suojelua koskevat periaatteet, jotka maa- ja
24720: metsätalousministeriö on myös vahvistanut.
24721: Onko kivennäismaiden aurauksilla niin Päin vastoin kuin kysymyksessä esitetään, ki-
24722: ratkaiseva merkitys vesiensuojelun kan- vennäismaiden aurausta on tarkasteltu maa- ja
24723: nalta, että auraukset lopetetaan kaik- metsätalousministeriön jo vuonna 1994 yhdessä
24724: kialta ottamatta huomioon paikallisia ympäristöministeriön kanssa vahvistamassa met-
24725: maasto-olosuhteita tai aurausten lopet- sätalouden ympäristöohjelmassa. Siinä todetaan,
24726: tamisesta koituvaa marjasatojen mene- että maanpinnan muokkauksessa tulee käyttää
24727: tystä? kohteeseen soveltuvaa, mahdollisimman kevyttä
24728: maanpinnan käsittelymenetelmää. Karuja, lajit-
24729: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuneita kankaita ja lehtoja ei yleensä tulisi muo-
24730: ti seuraavaa: kata. Aurausta korvaavia menetelmiä kehitetään
24731: "Vesien suojelun toimenpideohjelma vuoteen ja kivennäismaiden aurauksista luovutaan metsä-
24732: 2005" on aikaisemmin vuonna 1998 valtioneu- taloudessa vuoden 1996 loppuun mennessä. Y m-
24733: voston periaatepäätöksenä vahvistetun "Vesien- päristöministeriö on siten toistanut maa- ja met-
24734: suojelun tavoitteet vuoteen 2005" -ohjelman yk- sätalousministeriön vahvistamat kivennäismaita
24735: silöity ja tarkempi toimintaohjelma. Kun tavoite- koskevat maanmuokkausperiaatteet sellaisenaan
24736: ohjelma vahvistettiin, samalla päätettiin, että vesien suojelun toimenpideohjelmassa.
24737: metsätalouden osalta varsinainen vesien suoje- Ympäristöministeriön mielestä metsäluontoa
24738: lua koskeva toimenpideohjelma esitellään maa- ja kivennäismaita kohtalaisen rajusti muuttava ja
24739: ja metsätalousministeriöstä. Y mpäristöministe- rumentava auraus ei ole järkevää toimintaa met-
24740: riö on vastuussa muusta vesiensuojelusta. sämarjojen tuotannon vuoksi, kun marjoja kas-
24741: Tavoiteohjelma, kuten sen toimenpideohjel- vaa joka tapauksessa.
24742: makin, ulottuu vuoteen 2005, joka on aika pian
24743:
24744:
24745:
24746: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
24747:
24748: Ympäristöministeri Satu Hassi
24749:
24750:
24751:
24752:
24753: 2
24754: Ministems svar KK 343/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
24755:
24756:
24757:
24758:
24759: Tili riksdagens talman
24760:
24761: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger är här. Av den orsaken ansåg miljöministeriet att
24762: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ett åtgärdsprogram måste snabbt fås till stånd. Då
24763: rådet översänt följande av riksdagsledamot Niilo programansvaret för skogsbruket hör till jord-
24764: Keränen /cent undertecknade skriftliga spörsmål och skogsbruksministeriet, skrev miljöministe-
24765: SS 343/2000 rd: riet in i åtgärdsprogrammet endast de principer
24766: för skydd av vattnen som har fastställts även av
24767: Har plogningarna av mineraljordarna jord- och skogsbruksministeriet.
24768: en så avgörande betydelse för skyddet 1 motsats till vad som framställs i spörsmålet,
24769: av vattnen att man upphör med plog- har plogningen av mineraljordar behandlats i
24770: ningarna överallt utan att ta i beaktan- skogsbrukets miljöprogram som fastställdes av
24771: de de lokala terrängförhållanden eller jord- och skogsbruksministeriet tillsammans med
24772: den förlust av bärskörd som upphöran- miljöministeriet redan 1994. 1 programmet kon-
24773: det av p/ogningarnaför med sig? stateras att man vid bearbetning av jordytan skall
24774: använda en sådan metod som är lämplig för jord-
24775: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ytan och är så lindrig som möjligt. Karga moar
24776: föra följande: och moar som gett upphov till nya arter samt lun-
24777: "Åtgärdsprogram för skydd av vattnen till ~r dar borde i allmänhet inte bearbetas. Metoder
24778: 2005" är ett specificerat och mer specifikt åt- som ersätter plogningen utvecklas och man av-
24779: gärdsprogram än det tidigare programmet "Må- står från plogningama av mineraljordar inom
24780: len för skydd av vattnen fram ti112005" som fast- skogsbruket före slutet av 1996. Miljöministeriet
24781: ställdes som ett principbeslut av statsrådet 1998. har i åtgärdsprogrammet för skydd av vattnen så-
24782: När målprogrammet fastställdes, beslöt man lunda upprepat som sådana de jordbearbetnings-
24783: samtidigt att det egentliga åtgärdsprogrammet principer för mineraljordar som fastställts av
24784: för skydd av vattnen som gäller skogsbruket skall jord- och skogsbruksministeriet.
24785: föredras från jord- och skogsbruksministeriet. Enligt miljöministeriet är plogningen, som rätt
24786: Miljöministeriet ansvarar för det övriga skyddet kraftigt förändrar och förfular skogsnaturen och
24787: av vattnen. mineraljordama, inte en fömuftig verksamhet i
24788: Målprogrammet, liksom dess åtgärdspro- fråga om produktionen av skogsbär eftersom bär
24789: gram, gäller ända fram till 2005 som ganska snart växer ändå.
24790:
24791:
24792:
24793: Helsingfors den 2 maj 2000
24794:
24795: Miljöminister Satu Hassi
24796:
24797:
24798:
24799:
24800: 3
24801: KK 344/2000 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
24802:
24803:
24804:
24805:
24806: KIRJALLINEN KYSYMYS 344/2000 vp
24807:
24808: Kohtuuttomien vuokrankorotusten estäminen
24809:
24810:
24811:
24812:
24813: Eduskunnan puhemiehelle
24814:
24815: Vuokrien nousu on 1990-luvulla ylittänyt selväs- peruskorjauksia, joilla korotuksia voisi perustel-
24816: ti yleisen hinta- ja kustannustason nousun. Erityi- la, vaan korotuksia perustellaan vain markkinati-
24817: sesti sen jälkeen, kun vuokrasääntely vuonna lanteella.
24818: 1995 kokonaan purettiin, vuokrien nousu on ol- Suuret vuokrankorotukset aiheuttavat monia
24819: lut nopeaa. Asuntomarkkinoiden epätasapainot- ongelmia pienituloisille vuokralaisille, joiden tu-
24820: tomuutta edistää myös pääkaupunkiseudulle ja lot ovat kiinteät ja joilla pienetkin lisäykset sään-
24821: muihin suuriin kaupunkeihin suuntautuva muut- nöllisissä kuukausiruenoissa pakottavat kiristä-
24822: toliike, jota aluepolitiikan heikentyminen on mään vyötä. Vuokralaisen asema on heikko suh-
24823: edistänyt. Vuokra-asuntojen kasvanut kysyntä ja teessa vuokraisäntään, joka voi mm. uhata vuok-
24824: paikoin suoranainen pula helpottavat vuokraisän- rasuhteen irtisanomisella, jos vuokralainen ei
24825: tien pyrkimyksiä periä mahdollisimman korkeita suostu maksamaan korotettua vuokraa. Kun
24826: vuokria. vuokrien suuruudelle tai niiden korotuksille ei
24827: Tilastolliset selvitykset (esim. Antti Siikanen ole selvää normia tai kattoa, vuokralaisen mah-
24828: ym.: Suomalaisten asumismenot Ympäristömi- dollisuudet puolustaa oikeuksiaan myös tuomio-
24829: nisteriö 1999) kertovat, että asumiskustannusten istuimessa ovat heikot.
24830: noususta kärsivät 1990-luvulla erityisesti pieni- Vuokralaisten aseman vahvistamiseksi ja kei-
24831: tuloiset väestöryhmät, joilla asumismenojen nottelun hillitsemiseksi tarvitaan lainsäädännöl-
24832: osuus käytettävissä olevista tuloista kasvoi sel~ lisiä keinoja. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi
24833: västi. Hyvätuloisimmissa väestöryhmissä sen si- vuokratasoa koskevat yleisohjeet, vuokrien koro-
24834: jaan asumismenojen suhteellinen merkitys jopa tuskatto tai asumistuen normien huomioon otta-
24835: vähentyi. minen arvioitaessa vuokrien kohtuullisuutta. Täl-
24836: On koko joukko esimerkkejä siitä, miten suu- laisia muutoksia valmisteltaessa myös määräai-
24837: ret vuokraisännät ovat toteuttaneet kerralla vuok- kainen vuokrasulku saattaisi olla tarpeen.
24838: rien suuria tasokorotuksia. Tuoreena esimerkki-
24839: nä voidaan mainita Helsingin Kalliossa osoit- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24840: teessa Toinen linja 31 oleva vanha vuokratalo, jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
24841: jossa omistajanvaihdoksen jälkeen on ryhdytty vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24842: toteuttamaan suuria, jopa 30-50 prosentin luok- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24843: kaa olevia tasokorotuksia. Omistajan ilmoitta-
24844: mat uudet vuokrat ovat monissa asunnoissa jopa Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
24845: yli 100 mk/m 2 , mikä selvästi ylittää yleisen vuok- ta kohtuuttomia vuokrankorotuksia voi-
24846: ratason ja esimerkiksi asumistuen normeissa taisiin hillitä ja vuokralaisten asema
24847: huomioon otettavat vuokrat. Talossa ei ole tehty suhteessa vuokraisäntiin vahvistuisi?
24848:
24849:
24850: Versio 2.0
24851: KK 344/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
24852:
24853:
24854: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
24855:
24856: Esko-Juhani Tennilä /vas
24857: Matti Huutola /vas
24858:
24859:
24860:
24861:
24862: 2
24863: Ministerin vastaus KK 344/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
24864:
24865:
24866:
24867:
24868: Eduskunnan puhemiehelle
24869:
24870: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tonttitarjonnan lisäämisestä sekä valtion tuke-
24871: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- man asuntotuotannon osuudesta ja sijainnista.
24872: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Yhteistoiminta-asiakirja valmistuu tämän ke-
24873: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- vään kuluessa.
24874: län /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Vuoden 2000 talousarviossa asuntolainoitus-
24875: sen KK 344/2000 vp: valtuutta nostettiin 100 miljoonalla markalla
24876: edellisvuoteen verrattuna. Tänä vuonna arvioi-
24877: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- daan aloitettavannoin 12 000 arava- ja korkotu-
24878: ta kohtuuttomia vuokrankorotuksia voi- kiasunnon rakentaminen.
24879: taisiin hillitä ja vuokralaisen asema Kaikkien edellä mainittujen toimien tavoittee-
24880: suhteessa vuokraisäntiin vahvistuisi? na on kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan tar-
24881: jonnan lisääminen. Aiemmin vallinneen kaltai-
24882: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seen vuokrasäännöstelyyn tai -sääntelyyn palaa-
24883: ti seuraavaa: minen ei hallituksen näkemyksen mukaan auttai-
24884: Hallitus lähtee asuntopoliittisessa toiminnassa si tämän tavoitteen saavuttamista. Vuokrien ko-
24885: siitä, että kohtuullinen asunto kohtuullisin kus- rotusten säännöstely ja sääntely esti uusien vuok-
24886: tannuksin ja tarvittaessa yhteiskunnan tuella on ra-asuntojen tuotantoa ja myös supisti olemassa
24887: välttämättämättömyyshyödyke. Keskeinen kei- ollutta vuokra-asuntokantaa. Vuokra-asunnon
24888: no vuokrien kurissa pitämiseksi on kysyntää vas- saanti vaikeutui. Vuokrien sääntelyn purulla py-
24889: taavan tarjonnan aikaansaaminen. rittiin nimenomaan lisäämään halukkuutta antaa
24890: Ylikysyntäalueilla asuntotarjonnan lisäämistä asuntoja vuokralle.
24891: estävät rakennuskelpoisen, kohtuuhintaisen tont- Valtioneuvosto antoi kesällä 1998 suosituk-
24892: timaan puute sekä myös rakennustyövoiman puu- sen eräistä asuinhuoneistojen vuokrien tarkista-
24893: te. Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio- mistavoista (409/1998). Suosituksessa koroste-
24894: kunta käsitteli elokuussa 1999 eräitä asuntopo- taan vuokralaisen tilanteen huomioon ottamista
24895: liittisia toimia, joiden tarkoituksena on tontti- muun muassa siten, että suurehkot vuokrien tar-
24896: maan tarjonnan lisääminen ja asuntorakentami- kistukset -jos ne ovat välttämättömiä esimer-
24897: sen edistäminen. Tässä tarkoituksessa säädettiin kiksi vuokranjälkeenjääneisyyden vuoksi- jak-
24898: kunnille oikeus määrätä korotettu kiinteistövero sotettaisiin. Kaikki vuokranantajat eivät ole suo-
24899: rakentamattomalle rakennuspaikalle sekä vapau- situsta kuitenkaan noudattaneet.
24900: tettiin myyntivoitto määräaikaisesti tuloverosta, Hyvään vuokranantajatapaan ei kuulu, että so-
24901: jos luonnollinen henkilö myy kiinteää omaisuut- pimusehtoja yritetään sopimuksen irtisanomisel-
24902: ta kunnalle. la uhkaamalla muuttaa kohtuuttomiksi tai vuok-
24903: Viime syyskuussa asetettiin ministeriryhmä ra korotetuksi tasolle, jolle tuomioistuin ei olisi
24904: valmistelemaan yhdessä pääkaupunkiseudun sitä vuokranantajan ajamasta kanteesta hyväksy-
24905: kuntien kanssa yhteistoiminta-asiakirja, johon si- nyt. Ympäristöministeriön asettaman selvitys-
24906: sältyvät muun muassa toimenpiteet valtion ja miehen 27.1.2000 jättämässä ehdotuksessa asun-
24907: kuntien asuntorakentamiseen tarkoitetun maan ja topoliittiseksi strategiaksi ehdotetaankin, että
24908:
24909:
24910: 3
24911: KK 344/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Ministerin vastaus
24912:
24913:
24914:
24915: tämä periaate kirjattaisiin asuinhuoneiston vuok- Muutoinkin hallitus pyrkii kaikin puolin lisää-
24916: rauksesta annettuun lakiin. Hallitus harkitsee tä- mään erityisesti kohtuuhintaisten vuokra- ja asu-
24917: män kevään aikana käsitellessään selvitysmie- misoikeusasuntojen tarjontaa sekä asuntomarkki-
24918: hen ehdotuksia myös, onko tämä ehdotus tarpeen noiden tasapainoista kehitystä.
24919: toteuttaa.
24920:
24921:
24922:
24923: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
24924:
24925: Ministeri Suvi-Anne Siimes
24926:
24927:
24928:
24929:
24930: 4
24931: Ministems svar KK 344/2000 vp- Esko-Juhani Jennilä /vas ym.
24932:
24933:
24934:
24935:
24936: Tili riksdagens talman
24937:
24938: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bostadsproduktionens ande1 och geografiska pla-
24939: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- cering. Samarbetsavta1et blir fårdigt under våren
24940: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- 2000.
24941: Juhani Tennilä /vänst m.fl. undertecknade skrift- 1 budgetpropositionen för 2000 höjdes befo-
24942: liga spörsmål SS 344/2000 rd: genheten att bevilja bostadslån med 100 miljoner
24943: mark jämfört med föregående år. Man räknar
24944: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta med att ca 12 000 arava- och räntestödsbostäder
24945: för attförhindra oskäliga hyreshöjning- kommer att börja byggas under detta år.
24946: ar och för att stärka hyresgästens ställ- Alla de ovan nämnda åtgärdema syftar till att
24947: ning iförhållande tili hyresvärden? öka utbudet av beståndet av hyresbostäder med
24948: skä1ig hyra. En återgång till hyresreg1ementering
24949: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- eller hyresreg1ering av det s1ag som vi tidigare
24950: föra följande: hade skulle inte en1igt regeringens uppfattning
24951: Regeringen utgår i sin bostadspolitiska verksam- bidra till måluppfylle1sen. Reglementeringen och
24952: het från att en skälig bostad tili skäliga kostnader reg1eringen av hyreshöjningar motverkade pro-
24953: och vid behov med stöd av samhället är en ound- duktioneo av nya hyresbostäder och minskade
24954: gänglig nyttighet. Ett centralt mede1 när det gäl- också det befintliga beståndet av hyresbostäder.
24955: ler att hålla hyroma i styr är att få tili stånd ett ut- Det b1ev svårare att få en hyresbostad. Man strä-
24956: bud som motsvarar efterfrågan. vade att uttryckligen öka villigheten att hyra ut
24957: 1 områden med överstor efterfrågan utgör bris- bostäder med avvecklingen av hyresregleringen.
24958: ten på byggduglig tomtmark tili skä1igt pris samt Statsrådet gav på sommaren 1998 en rekom-
24959: bristen på byggnadsarbetskraft ett hinder för ett mendation om vissa sätt att justera hyroma för
24960: ökat bostadsutbud. Regeringens ekonomisk-poli- bostads1ägenheter (409/1998). 1 denna rekom-
24961: tiska ministerutskott behandlade i augusti 1999 mendation framhålls att hyresgästens situation
24962: vissa bostadspolitiska åtgärder som syftar till att bör beaktas bl.a. så att större justeringar av hyran
24963: öka utbudet på tomtmarker och främja bostads- - om sådana är nödvändiga t.ex. för att hyran
24964: byggandet. 1 detta syfte gav man kommunema släpat efter- skall period1äggas. Alla hyresvär-
24965: rätten att fastställa en höjning av fastighetskatten dar har emellertid inte följt rekommendationen.
24966: för obyggda byggplatser och försä1jningsvinsten Det ingår inte i god hyresvärdssed att man för-
24967: befriades från inkomstskatt för viss tid om en na- söker göra avtalvillkoren oskä1iga genom att hota
24968: turlig person säljer en fast egendom till kommu- med uppsägning av avtalet eller få hyran höjd tili
24969: nen. en nivå som en domsto1 inte skulle ha godkänt på
24970: En ministergrupp tillsattes i september i fjol hyresvärdens ta1an. 1 det förslag till bostadspo1i-
24971: för att tillsammans med kommunema i huvud- tisk strategi som överlämnats 27.1.2000 av miljö-
24972: stadsregionen bereda ett samarbetsavtal som in- ministeriet tilisatta utredningsman föres1ås att
24973: begriper bl.a. åtgärdema för att öka utbudet på denna princip skall skrivas in i lagen om hyra av
24974: tomter och tomter avsedda för statligt och kom- bostads1ägenheter. När regeringen behandlar ut-
24975: munalt bostadsbyggande samt den statsstödda redningsmannens förs1ag under vårens 1opp,
24976:
24977:
24978: 5
24979: KK 344/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Ministerns svar
24980:
24981:
24982: överväger man också behovet att godkänna för- rättsbostäder .och att främja en balanserad ut-
24983: slaget. veckling på bostadsmarknaden.
24984: Regeringen strävar efter att på alla sätt öka
24985: särskilt utbudet av hyresbostäder och bostads-
24986:
24987:
24988: Helsingfors den 28 april 2000
24989:
24990: Minister Suvi-Anne Siimes
24991:
24992:
24993:
24994:
24995: 6
24996: KK 345/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
24997:
24998:
24999:
25000:
25001: KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2000 vp
25002:
25003: Humanistien korkea työttömyys
25004:
25005:
25006:
25007:
25008: Eduskunnan puhemiehelle
25009:
25010: Humanistisen koulutuksen saaneiden tie kuntien ei tunne enää omaa osaamistaan; seuraa suhteel-
25011: ja valtion työpaikkoihin tai virkoihin on umpiku- lisuudentajun puute, josta voi seurata epärealisti-
25012: jassa, koska uusia virkoja ei perusteta eikä mää- nen kuva omasta osaamisesta.
25013: räaikaisia työsuhteitakaan juuri ole. Työllistä- On myös hämmästyttävää, että ammattikor-
25014: mistukipaikkojakaan ei ole, koska jotkin työvoi- keakoulut panostavat tai ovat panostaneet saman-
25015: mapiirit ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan suuntaisiin oppilaspaikkoihin, jotka antavat päte-
25016: esim. valtion työllistämistukipaikkaan pääsee va- vyyden työskennellä samoissa viroissa tai työ-
25017: jaakuntoinen tai maahanmuuttaja. Vaikka kunta- tehtävissä kuin humanistit, vaikka suuri joukko
25018: sektorin pahin lama-aika on takanapäin, ei esim. akateemisesti koulutetuista humanisteista on
25019: kulttuuri- ja museoalan työsuhteisiin ole panos- työttömänä.
25020: tettu, vaan päinvastoin. Humanistien sijoittumi-
25021: nen yksityiselle sektorille on myös lähes mahdo- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25022: tonta, koska työpaikat ovat olleet perinteisesti jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
25023: kunta- ja valtiosektorilla ja esim. yksityinen saa vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25024: työllistämistukea vain, jos palkkaa työntekijän tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25025: toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen.
25026: Myös yliopistojen määrärahoja on supistettu Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy,
25027: niin, että on vaikeaa enää työllistyä erinäisiin että korkeasti/akateemisesti koulutetuil-
25028: projekteihin. Toisaalta taas "paremmat" akatee- la humanisteilla olisi työtä nyt ja tule-
25029: miset tuntuvat kelpaavan alalle kuin alalle. vaisuudessa ja
25030: Tulevaisuus vaikuttaa toivottomalta. Kun ei
25031: kerry työkokemusta, työpaikan saanti vaikeutuu aikooko hallitus rajoittaa uusia oppilas-
25032: entisestään, myös koulutus menee hukkaan ja toi- paikkoja, joilla koulutetaan työtehtä-
25033: saalta eläkettä ei kerry. Pitkään työttömänä ollut viin, joissa on jo nyt korkea työttömyys-
25034: aste?
25035:
25036:
25037: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
25038:
25039: Marjaana Koskinen /sd Mikko Immonen /vas
25040: Liisa Hyssälä /kesk Annika Lapintie /vas
25041: Ismo Seivästö /skl Virpa Puisto /sd
25042: Mauri Salo /kesk
25043:
25044:
25045: Versio 2.0
25046: KK 345/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerin vastaus
25047:
25048:
25049:
25050:
25051: Eduskunnan puhemiehelle
25052:
25053: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- rantamiseen. Hankkeista mainittakoon mm. Hel-
25054: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- singin yliopiston humanistisen tiedekunnan uus-
25055: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen media-opintokokonaisuus, laajat kieliaineiden
25056: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen sisällölliset uudistukset useissa yliopistoissa ja
25057: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen valtakunnallinen kieliteknologiaohjelma. Hank-
25058: KK 345/2000 vp: keilla pyritään lisäämään humanistisella alalla
25059: tutkintoa suorittavien työllistymismahdollisuuk-
25060: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, sia myös perinteisen julkisen sektorin ulkopuo-
25061: että korkeasti/akateemisesti koulutetuil- lella.
25062: la humanisteilla olisi työtä nyt ja tule- Hallitus on koulutuksen ja tutkimuksen kehit-
25063: vaisuudessa ja tämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004 otta-
25064: nut yhdeksi tavoitteeksi joustavoittaa yliopistol-
25065: aikooko hallitus rajoittaa uusia oppilas- lista tutkintorakennetta siten, että tutkinnoissa
25066: paikkoja, joilla koulutetaan työtehtä- voidaan nykyistä paremmin hyödyntää monitie-
25067: viin, joissa on jo nyt korkea työttömyys- teisyyttä. Monitieteisen tutkinnon arvioidaan
25068: aste? edistävän humanistien sijoittumista työelämään.
25069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Korkeakoulujen koulutustarjontaa mitoittaes-
25070: ti seuraavaa: saan hallitus ottaa huomioon alakohtaisesti enna-
25071: koitavissa olevan työvoimatarpeen. Tästä syystä
25072: Hallituksen talouspolitiikan päätavoite on työlli- esimerkiksi ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja
25073: syyden parantaminen. Muut hallituksen keskei- terveysalan aloituspaikkoja on vähennetty ja
25074: set kehittämislinjaukset tukevat tätä tavoitetta. aloituspaikkoja lisätty nopeasti kasvavilla aloilla
25075: Hallitus on edistänyt korkeakoulujen mahdol- kuten hallinnon ja kaupan, tekniikan sekä kult-
25076: lisuuksia tukea valmistuvien opiskelijoiden työl- tuurin koulutusaloilla. Yliopistoissa koulutusta
25077: listymistä käynnistämällä ura- ja rekrytointipal- on laajennettu tietoteollisuuden aloilla, kauppa-
25078: velut korkeakouluissa, kiinnittämällä huomiota tieteellisellä koulutusalalla ja opettajankoulutuk-
25079: opintojen aikaisen harjoittelun kehittämiseen sessa. Humanistinen ja opetusala ammattikorkea-
25080: sekä käyttämällä valmistuneiden työllistymistä kouluissa on hyvin pieni, eikä merkittäviä koulu-
25081: yhtenä tuloksellisuusrahan jakoperusteena. tusalalaajennuksia ole tehty. Nimestään huoli-
25082: Humanistinen koulutusala on laaja pitäen si- matta alan sisältö poikkeaa yliopistollisesta hu-
25083: sällään hyvin erilaisia oppiaineita. Alan koulu- manistisesta koulutusalasta merkittävästi, eikä
25084: tuksen saaneiden työllistyminen vaihtelee pääai- päällekkäisyyttä työmarkkinoilla juurikaan syn-
25085: neittain, mutta alan tutkinnon suorittaneiden ny. Kulttuurialan koulutusta o~ ammattikorkea-
25086: työttömyys on keskimäärin hiukan korkeampi kouluissa laajennettu. Valtaosa laajennuksesta
25087: kuin ylemmän korkeakoulututkinnon muulla on kohdistettu viestintä- ja kuvataidealalle, eri-
25088: alalla suorittaneilla. Hallitus on erityismäärära- tyisesti sisältötuotannon tarpeisiin. Hallitus pi-
25089: hoin tukenut useita hankkeita, joilla tähdätään tää alan koulutuksen vahvistamista perusteltuna
25090: humanistien työllistymismahdollisuuksien pa-
25091:
25092:
25093: 2
25094: Ministerin vastaus KK 345/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
25095:
25096:
25097: alan kehityksen ja työllistävän merkityksen huo-
25098: mioon ottaen.
25099:
25100:
25101: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2000
25102:
25103: Opetusministeri Maija Rask
25104:
25105:
25106:
25107:
25108: 3
25109: KK 345/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerns svar
25110:
25111:
25112:
25113:
25114: Tili riksdagens talman
25115:
25116: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger bättra humanisternas sysselsättningsmöj ligheter.
25117: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- Av projekten må nämnas bl.a. studiehelheten för
25118: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- nya medier vid Helsingfors universitets humanis-
25119: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli- tiska fakultet, de stora innehållsmässiga refor-
25120: ga spörsmål SS 345/2000 rd: merna av språkärnnen vid flera universitet och
25121: det riksomfattande språkteknologiprogrammet.
25122: Vilka åtgärder kommer regeringen att Med projekten strävar man efter att öka syssel-
25123: vidta så att högt/akademiskt utbildade sättningsmöjligheterna för dem som avlagt exa-
25124: humanister skall ha arbete nu och i men inom det humanistiska området också utan-
25125: framtiden och för den traditionella offentliga sektorn.
25126: Regeringen har i utvecklingsplanen för utbild-
25127: avser regeringen begränsa antalet nya ningen och forskningen för 1999-2004 satt som
25128: elevplatser Jör utbildning tili arbetsupp- ett mål att göra universitetsexamensstrukturen
25129: gifter där det redan nu finns en hög ar- smidigare så att det i examina är möjligt att i hö-
25130: betslöshetsnivå? gre grad utnyttja mångvetenskaplighet. En mång-
25131: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vetenskaplig examen bedöms främja humanister-
25132: föra följande: nas möjligheter att placera sig i arbetslivet.
25133: Vid dimensioneringen av högskolornas utbild-
25134: Regeringens ekonomisk-politiska huvudmål är ningsutbud beaktar regeringen arbetskraftsbeho-
25135: att förbättra sysselsättningen. Regeringens övri- vet enligt branschvisa prognostiseringar. Av den
25136: ga centrala utvecklingslinjer stöder detta mål. anledningen har t.ex. yrkeshögskolornas nybör-
25137: Regeringen har främjat högskolornas möjlig- jarplatser inom social- och hälsovårdsbranschen
25138: heter att stödja utsikterna för studerande som blir minskats och antalet nybörjarplatser ökats inom
25139: fårdiga att få arbete genom att starta karriär- och snabbt växande områden såsom utbildningsom-
25140: rekryteringstjänster i högskolorna, fåsta upp- rådena för handel och administration, teknik
25141: märksamhet på att praktiken under studierna ut- samt kultur. I universiteten har utbildningen ut-
25142: vecklas och genom att använda sysselsättningsni- vidgats inom områdena för informationsindu-
25143: vån bland utexaminerade som en grund i utdel- strin, det ekonomiska utbildningsområdet och lä-
25144: ningen av resultatpenning. rarutbildningen. Det humanistiska och pedago-
25145: Det humanistiska utbildningsområdet är vid- giska området i yrkeshögskolorna är mycket li-
25146: sträckt och omfattar läroämnen av väldigt olika tet, och inga områdesutvidgningar av betydelse
25147: slag. Sysselsättningsmöjligheterna för dem som har gjorts. Narnnet tili trots skiljer sig områdets
25148: fått utbildning inom området varierar efter hu- innehåll avsevärt från universitetens humanistis-
25149: vudämne, men arbetslösheten bland de utexami- ka utbildningsområde, och det förekommer just
25150: nerade är i genomsnitt en aning högre än bland inte överlappningar på arbetsmarknaden. Utbild-
25151: dem som avlagt högre högskoleexamen inom nå- ningen inom kultur har utvidgats i yrkeshögsko-
25152: got annat område. Regeringen har genom speci- lorna. Största delen av utvidgningen har riktats
25153: alanslag stött flera projekt som syftar tili att för- till kommunikations- och bildkonstområdet, i
25154:
25155:
25156: 4
25157: Ministems svar KK 345/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
25158:
25159:
25160: synnerhet till behoven inom innehållsproduktio- betydelsen, motiverat att stärka utbildningen
25161: nen. Regeringen anser det med hänsyn till ut- inom området.
25162: vecklingen inom området och den sysselsättande
25163:
25164:
25165:
25166: Helsingfors den 30 april 2000
25167:
25168: Undervisningsminister Maija Rask
25169:
25170:
25171:
25172:
25173: 5
25174: KK 346/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
25175:
25176:
25177:
25178:
25179: KIRJALLINEN KYSYMYS 346/2000 vp
25180:
25181: Lahti-Heinola-ohituskaistatien aiheuttamat
25182: ongelmat
25183:
25184:
25185:
25186:
25187: Eduskunnan puhemiehelle
25188:
25189: Järvenpää-Lahti-moottoritien valmistuttua lii- tie Lahden ja Heinolan välillä on liikenneturval-
25190: kenteen sujuminen valtatiellä 4 on tuntuvasti pa- lisuudeltaan ongelmallinen. Lukuisat vakavat lii-
25191: rantunut, mutta ruuhkat ovat siirtyneet nyt Lah- kenneonnettomuudet ovat jokaviikkoista tosi-
25192: den pohjoispuolelle. Valtatiestä 4 valmistunut asiaa. Liikenneturvallisuus paranisi tuntuvasti,
25193: selvitys osoittaa, että ruuhkat Lahden ja Heino- jos moottoritietä saataisiin jatkettua Lahdesta
25194: lan välillä voidaan poistaa vain rakentamalla Heinolaan asti.
25195: moottoritie. Välillä Lahti-Heinola on jo varauduttu moot-
25196: Hämeen tiepiirin ja Tielaitoksen tilaamassa toritien rakentamiseen. Nykyiselle ohituskaista-
25197: selvityksessä todetaan, että mitään moottoritie- tielle on mm. kaikki ylikulkusillat jo rakennettu
25198: hen sujuvuudeltaan verrattavaa tienparannuskei- valmiiksi ja riittävän leveiksi moottoritietä var-
25199: noa ei ole olemassa. Liikenne Lahden ja Heino- ten.
25200: lan välillä ruuhkautuu pahoin etenkin kesävii-
25201: konloppuisin. Ohituskaistojen päättymiskohtiin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25202: on syntynyt pitkiä jonoja. Lahteen viime syksy- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25203: nä valmistunut moottoritie on pahentanut ongel- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25204: maa entisestään. vaksi seuraavan kysymyksen:
25205: Lahden ja Heinolan välinen ohituskaistatie on
25206: valtakunnan hankalimpia liikennekohtia, sillä Onko hallitus tietoinen Lahti-Heinola-
25207: ohituskaistatie katkaisee sujuvan liikenneyhtey- ohituskaistatien aiheuttamista ongel-
25208: den kahden moottoritieosuuden Helsinki-Lahti mista liikenteen sujuvuudelle ja liiken-
25209: ja Heinola-Lusi väliltä. Nyt kahden moottori- neturvallisuudelle ja
25210: tien väliin jäävä ohituskaistatie kerää ruuhkaa ja
25211: lisää onnettomuusriskiä. Nykyinen ohituskaista- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25212: tyä nykyisen asiantilan korjaamiseksi?
25213:
25214:
25215: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
25216:
25217: Timo Ihamäki /kok
25218:
25219:
25220:
25221:
25222: Versio 2.0
25223: KK 346/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
25224:
25225:
25226:
25227:
25228: Eduskunnan puhemiehelle
25229:
25230: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa suuret liikennemäärien vaihtelut ja ehkä ajota-
25231: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- voissakin olevat puutteet tekevät tosiasiallisen ti-
25232: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lanteen kysymyksessä kuvatulla tavalla huonok-
25233: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok si.
25234: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Toisen ajoradan rakentaminen tiejaksolle on
25235: 346/2000 vp: perusteltu. Suunnittelun puolesta hanke voitai-
25236: siin aloittaa aikaisintaan vuoden 2002 lopulla.
25237: Onko hallitus tietoinen Lahti-Heinola- Esiselvitysten mukaan hankkeen kustannusarvio
25238: ohituskaistatien aiheuttamista ongel- on noin 185 milj. mk. Hankkeen toteutusajankoh-
25239: mista liikenteen sujuvuudelle ja liiken- ta ratkeaa lähivuosien toimenpideohjelmissa.
25240: neturvallisuudelle ja Tilanteen helpottamiseksi Tielaitoksen Hä-
25241: meen piirissä on selvitetty toimenpiteitä, joilla
25242: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- pahimpia ruuhkia saataisiin helpotetuksi ennen
25243: tyä nykyisen asiantilan korjaamiseksi? moottoritien toteutumista. Tarkoituksena on vie-
25244: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lä tänä vuonna toteuttaa menettely, jossa autoili-
25245: ti seuraavaa: joille välitetään näyttötauluin liikenteen seuran-
25246: tatietojen avulla reaaliaikainen tieto matka-ajas-
25247: Lahden ja Heinolan välisen moottoriliikennetie- ta Lahden ja Heinolan välillä. Lisäksi liikennetie-
25248: jakson riittämätön kapasiteetti ja tien muista dotusta lisätään varsinkin ruuhka-aikoina radios-
25249: osista poikkeava mitoitus ovat odotetulla tavalla sa ja Internetissä. Näiden toimien vaikutuksia
25250: lisänneet tiejakson ongelmallisuutta moottori- seurataan, ja mikäli ne eivät auta, harkitaan seu-
25251: tien valmistuttua etelästä Lahteen asti. Tiejakson raavana vuonna muuttuvien nopeusrajoitusten
25252: keskimääräinen liikenne 11 000 autoa/vrk ei si- asettamista.
25253: nänsä ole ohituskaistatielle ylivoimainen, mutta
25254:
25255:
25256: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
25257:
25258: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
25259:
25260:
25261:
25262:
25263: 2
25264: Ministems svar KK 346/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
25265:
25266:
25267:
25268:
25269: Tili riksdagens talman
25270:
25271: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mäktigt för omkömingsfilen. Däremot bidrar sto-
25272: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ra variationer i trafikmängden och kanske även
25273: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo brister i körsätt till att den verkliga situationen
25274: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål motsvarar den negativa bild som beskrivs ovan i
25275: SS 346/2000 rd: spörsmålet.
25276: Det är motiverat att bygga en ytterligare kör-
25277: Å.r regeringen medveten om de problem bana på vägsträckan. För planeringens del kunde
25278: som omkörningsfilen på motorvägen projektet inledas tidigast i slutet av 2002. Enligt
25279: mellan Lahtis och Heinola förorsakar den förberedande utredningen skulle kostnader-
25280: för trafiksmidigheten och trafiksäkerhe- na för projektet uppgå till ca 185 milj.mk. När
25281: ten samt projektet kan förverkligas kommer att avgöras
25282: utgående från de närmaste årens åtgärdsprogram.
25283: vilka åtgärder kommer regeringen att För att underlätta situationen har Vägverkets
25284: vidta för att förbättra den nuvarande si- distrikt i Tavastland utrett olika åtgärder för att
25285: tuationen? lindra den värsta rusningstrafiken innan motor-
25286: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt vägen fårdigställs. Avsikten är att detta år införa
25287: framföra följande: ett tillvägagångssätt, där bilistema blir informe-
25288: rade om den reella körtiden mellan Lahtis och
25289: Den otillräckliga kapaciteten på motortrafikle- Heinola via informationstavlor som förmedlar
25290: den mellan Lahtis och Heinola, samt dimensione- aktuell information om trafiken. Därtill kommer
25291: ringen av vägsträckan som avviker från övriga trafikinformationen via radio och Internet att öka
25292: delar av vägen, har som väntat bidragit till de framförallt under rusningstider. Effektema av
25293: problem som uppstått längs vägsträckan efter att dessa åtgärder kommer att följas upp och om det
25294: motorvägen mellan södra Finland och Lahtis får- skulle visa sig att de inte är tillräckliga, kommer
25295: digställdes. Den genomsnittliga mängden fordon man att överväga om det finns behov av att infö-
25296: på vägsträckan, 11 000/dygn, är inte i sig över- ra varierande hastighetsbegränsningar.
25297:
25298:
25299:
25300: Helsingfors den 27 april 2000
25301:
25302: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25303:
25304:
25305:
25306:
25307: 3
25308: 1
25309: 1
25310: 1
25311: 1
25312: 1
25313: 1
25314: 1
25315: 1
25316: 1
25317: 1
25318: 1
25319: 1
25320: 1
25321: 1
25322: 1
25323: 1
25324: 1
25325: 1
25326: 1
25327: 1
25328: 1
25329: 1
25330: 1
25331: 1
25332: 1
25333: 1
25334: 1
25335: 1
25336: 1
25337: 1
25338: KK 347/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25339:
25340:
25341:
25342:
25343: KIRJALLINEN KYSYMYS 347/2000 vp
25344:
25345: Väkivaltaisten kriminaalipotilaiden hoidon
25346: puutteet ja sen aiheuttamat vaaratekijät
25347:
25348:
25349:
25350:
25351: Eduskunnan puhemiehelle
25352:
25353: 1980-luvulla mielisairaalapaikkoja ajettiin liian maan heitä. Levottomat, kroonisoituvat kri-
25354: reippaasti alas. Samalla piti avohoidon kehittä- minaalipotilaat tarvitsisivat Etelä-Suomeen no-
25355: mistä jatkaa, mutta lama keskeytti hyvin aloite- peasti asianmukaisen hoitopaikan, mieluimmin
25356: tun hoitotien. Etelä-Suomessa on eniten vaativaa oman sairaalan. Väkivaltaiset kriminaalipotilaat
25357: psykiatrista hoitoa tarvitsevia potilaita, mutta saattavat muodostaa myös vaaratilanteita yhteis-
25358: heitä ei aina passiteta asianmukaiseen hoitoon. kunnassa.
25359: Väkivaltaisesti käyttäytyville potilaille ei löy-
25360: dy nykyään hoitopaikkoja. Ainoa keino saada pa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25361: hasti sairas sairaalahoitoon on lähettää hieman jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25362: terveempi potilas kotiin. Sairaaloiden paikkapu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25363: lasta johtuen käytäntö on kuitenkin ollut, että vaksi seuraavan kysymyksen:
25364: hankalasti käyttäytyvät potilaat sysätään herkäs-
25365: ti alkuhoidon jälkeen sairaaloiden ulkopuolelle Onko hallitus tietoinen väkivaltaisten
25366: - mielenterveyslaista huolimatta. kriminaalipotilaiden hoidon puutteista
25367: Ilman tuomiota jääneet ymmärrystä vailla ole- ja sen aiheuttamista vaaratilanteista ja
25368: vat henkilöt eivät ole vankilalainsäädännön alai-
25369: sia. Kuitenkin yhteiskunta on velvoitettu hoita- mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen pa-
25370: rantamiseksi?
25371:
25372:
25373: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
25374:
25375: Timo Ihamäki /kok
25376:
25377:
25378:
25379:
25380: Versio 2.0
25381: KK 347/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
25382:
25383:
25384:
25385:
25386: Eduskunnan puhemiehelle
25387:
25388: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mielisairaalat ottavat hoidettavakseen myös sai-
25389: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- raanhoitopiirin psykiatrisen sairaalan esityksestä
25390: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mielisairaita, joiden hoitaminen on erityisen vaa-
25391: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok rallista tai erityisen vaikeaa, jolloin heidän hoi-
25392: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tonsa sairaanhoitopiirin sairaalassa ei ole tarkoi-
25393: 34 7/2000 vp: tuksenmukaista. Näiden potilaiden osuus on noin
25394: 30 % valtion mielisairaaloissa hoidetuista poti-
25395: Onko hallitus tietoinen väkivaltaisten laista.
25396: kriminaalipotilaiden hoidon puutteista Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15
25397: ja sen aiheuttamista vaaratilanteista ja vuotta. Tätä nuorempia ei voida tuomita rikok-
25398: sesta, vaan heidän kohdallaan käytetään tarvit-
25399: mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen pa- taessa lastensuojelun keinoja. Lakia nuorista ri-
25400: rantamiseksi? koksentekijöistä sovelletaan henkilöön, joka teh-
25401: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dessään rangaistavan teon on ollut viisitoista
25402: ti seuraavaa: mutta ei kahtakymmentäyhtä vuotta täyttänyt.
25403: Alaikäisille tehdään mielentilatutkimuksia ar-
25404: Väkivaltaisten kriminaalipotilaiden hoidosta sää- vioiden mukaan 5-10 vuosittain. Suomessa
25405: detään mielenterveyslaissa ( 1116/90), mielenter- määrätään vuosittain tahdosta riippumattomaan
25406: veysasetuksessa (124 7/90) ja laissa valtion mie- hoitoon muutamia alle 18-vuotiaita kriminaali-
25407: lisairaaloista ( 1292/87). Suomalaisessa järjestel- potilaita. Näitä potilaita on jouduttu tavallisesti
25408: mässä tuomioistuin päättää mielentilatutkimuk- hoitamaan aikuisten suljetuilla osastoilla, koska
25409: sen teettämisestä ja syyntakeettomuudesta. Ter- Suomessa ei ole olemassa alaikäisille kriminaali-
25410: veydenhuollon oikeusturvakeskus päättää rikok- potilaille tarkoitettua hoitoyksikköä. Eduskun-
25411: sentekijään kohdistuvista terveydenhuollon toi- nan apulaisoikeusasiamies on 30.6.1999 alaikäi-
25412: menpiteistä. Kriminaalipotilaiden tahdosta riip- sen oikeuspsykiatrista hoitopaikkaa koskevassa
25413: pumaton hoito on mahdollista samojen edellytys- esityksessä sosiaali- ja terveysministeriölle to-
25414: ten mukaan kuin muidenkin mielenterveyspoti- dennut tämän puutteen. Terveydenhuollon oi-
25415: laiden hoito. Ensimmäisen hoitopäätöksen tekee keusturvakeskus on myös todennut tilanteen on-
25416: terveydenhuollon oikeusturvakeskus. gelmallisuuden.
25417: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön 23.8.1999 aset-
25418: vuosittain noin 40-50 potilasta hoitoon. Näiden tama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ala-
25419: potilaiden psykiatrinen hoito aloitetaan lähes ikäisten tahdosta riippumattoman psykiatrisen
25420: poikkeuksetta valtion mielisairaaloissa, Vanhan hoidon järjestämistä, esittää 27.4.2000 peruspal-
25421: Vaasan sairaalassa Vaasassa tai Niuvanniemen veluministerille luovuttamassaan raportissa, että
25422: sairaalassa Kuopiossa. Valtion mielisairaaloissa Suomeen perustetaan erittäin vaikeahoitoisten ja
25423: hoidetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- vaarallisten alaikäisten psykiatristen potilaiden
25424: sen lähettämiä, mutta tuomitsematta jätettyjä po- valtakunnallinen 12-paikkainen hoitoyksikkö.
25425: tilaita heidän tahdostaan riippumatta. Valtion Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ryhtymään
25426:
25427:
25428: 2
25429: Ministerin vastaus KK 347/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25430:
25431:
25432: tarvittaviin toimenp1teisun, jotta asianomaisen Aikuispsykiatriassa väkivaltaisten kriminaali-
25433: potilasryhmän hoidon tarve voidaan tarkoituk- potilaiden laitoshoitotarpeeseen on kyetty vas-
25434: senmukaisella tavalla tyydyttää. taamaan. Valtion mielisairaaloihin ei ole pitkiä
25435: Vaikeahoitoisten kriminaalipotilaiden keski- jonoja. Valtion mielisairaalat konsultoivat myös
25436: määräinen hoitoaika valtion mielisairaaloissa on kunnallisia mielisairaaloita ja suorittavat alan
25437: noin 8 vuotta ja muuten vaarallisilla ja vaikeahoi- tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Suomalaisessa
25438: toisilla potilailla noin 5 vuotta. Valtion mielisai- tutkimuksessa (Jari Tiihonen et al. 1996) seurat-
25439: raaloista potilaita voidaan siirtää kunnallisiin tiin noin 300:aa henkirikoksen tehnyttä potilasta.
25440: mielisairaaloihin, kun heidän terveydentilansa Sairaalahoidon päätyttyä rikoksen uusi alle 10
25441: tämän sallii. Siirto tapahtuu hoitavan ja vastaan- potilasta kahdeksan vuoden seuranta-aikana.
25442: ottavan sairaalan ylilääkäreiden sopimuksella. Mielenterveystyön kehittämiseen tarvitaan
25443: Vastentahtoisen hoidon jatkamisesta päättää yleisestikin lisää voimavaroja. Mielenterveystyö
25444: lääkäri, jonka päätös alistetaan hallinto-oikeu- on yksi painopistealue valtioneuvoston vahvista-
25445: den vahvistettavaksi kuuden kuukauden välein. massa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja
25446: Hoidon lopettamisesta päättää lääkäri, jonka pää- toimintaohjelmassa vuosille 2000-2003. Hel-
25447: tös alistetaan terveydenhuollon oikeusturvakes- mikuussa 2000 julkistettiin ministeriöitten yhtei-
25448: kuksen vahvistettavaksi. sen mielenterveystyön kehittämisohjelman
25449: Mielenterveysasetuksen 6 §:n mukaan mie- "Mielekäs Elämä!" mielenterveystyön kehittä-
25450: lenterveyslain mukaisessa tahdosta riippumatto- missuositukset. Psykososiaalisen kuntoutuksen
25451: massa hoidossa ollut henkilö voidaan ennen lo- tehostaminen ja avohoidon vahvistaminen ovat
25452: pullista sairaalasta poistamista päästää tervey- keskeisiä tekijöitä kehittämissuosituksissa.
25453: denhuollon oikeusturvakeskuksen määräämin Nämä ovat myös erittäin tärkeitä väkivaltaisten
25454: ehdoin sairaalasta enintään kuudeksi kuukaudek- kriminaalipotilaiden hoidossa. Kehittämissuosi-
25455: si kerrallaan. Tänä aikana henkilö on asianomai- tusten edellyttämiä jatkotoimia arvioidaan par-
25456: sen sairaanhoitopiirin psykiatrisen toimintayksi- haillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tarvit-
25457: kön valvonnassa. Sairaanhoitopiirin tulee määrä- tavat toimenpiteet tullaan toteuttamaan yhteis-
25458: tä valvonnasta vastaava psykiatrineo toimintayk- työssä kuntien, sairaanhoitopiirien, Stakesin ja
25459: sikkö. lääninhallitusten kanssa.
25460:
25461:
25462: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
25463:
25464: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: 3
25470: KK 347/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
25471:
25472:
25473:
25474:
25475: Tili riksdagens talman
25476:
25477: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger striktets psykiatriska sjukhus in sådana mental-
25478: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sjuka för vård vilka är särskilt farliga eller svåra
25479: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo att vårda, då det inte är ändamålsenligt att vårda
25480: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål dem vid sjukvårdsdistriktets sjukhus. Dessa pa-
25481: SS 347/2000 rd: tienter utgör ca 30 % av alla patienter som vårdas
25482: vid statens sinnessjukhus.
25483: Ar regeringen medveten om bristerna i Åldersgränsen för straffrättsligt ansvar är 15
25484: vården av våldsamma kriminalpatienter år. Personer som än under 15 år kan inte dömas
25485: och om de farliga situationer som dessa för brott, utan på dem tillämpas vid behov de
25486: brister orsakar och medel som barnskyddet erbjuder. Lagen om unga
25487: förbrytare tillämpas på personer som vid begåen-
25488: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta det av straftbar gärning fyllt femton, men inte
25489: för att förbättra situationen? tjugoett år. Varje år utförs sinnesundersökning på
25490: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- uppskattningsvis 5-10 minderåriga. 1 Finland
25491: föra följande: förordnas årligen några kriminalpatienter under
25492: 18 år till vård oberoende av deras egen vilja.
25493: Om vård av våldsamma kriminalpatienter be- Dessa patienter blir man vanligtvis tvungen att
25494: stäms i mentalvårdslagen (1116/90), mental- vårda på slutna avdelningar för vuxna, eftersom
25495: vårdsförordningen (1247/90) och i lagen om sta- det inte finns vårdenheter för minderåriga krimi-
25496: tens sinnessjukhus ( 1292/87). Enligt det finska nalpatienter i Finland. Riksdagens biträdande
25497: systemet bestäms i domstol huruvida sinnesun- justitieombudsman konstaterar att en sådan brist
25498: dersökning skall utföras och om personen i fråga råder i sin utredning till social- och hälsovårdmi-
25499: är otillräknelig. Rättsskyddscentralen för hälso- nisteriet av den 30 juni 1999 om rättspsykiatris-
25500: vården fattar beslut om gärningsmannens hälso- ka vårdplatser för minderåriga. Även rätts-
25501: och sjukvård. Vård av kriminalpatienter oberoen- skyddscentralen för hälsovården har konstaterat
25502: de av viljan är möjlig på basis av samma förut- att situationen är problematisk.
25503: sättningar som gäller andra mentalvårdspatien- Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
25504: ter. Det första vårdbeslutet fattas av rättsskydds- ministeriet tillsatte den 23 augusti 1999 och som
25505: centralen för hälsovården. fick i uppgift att utreda ordnandet av psykiatrisk
25506: Rättsskyddscentralen för hälsovården styr år- vård som är oberoende av viljan för minderåriga,
25507: ligen ca 40-50 patienter till vård. Dessa patien- framför i sin rapport av den 27 apri12000 till om-
25508: ters psykiatriska vård inleds nästan alltid vid sta- sorgsministern att det i Finland borde inrättas en
25509: tens sinnessjukhus, Gamla Vasa sjukhus i Vasa vårdenhet med 12 vårdplatser för minderåriga
25510: eller Niuvanniemi sjukhus i Kuopio. Vid statens mentalvårdspatienter som det är särskilt farligt
25511: sinnessjukhus vårdas, oberoende av deras vilja, eller svårt att vårda. Social- och hälsovårdsminis-
25512: patienter som rättsskyddscentralen för hälsovår- teriet kommer att vidta nödvändiga åtgärder för
25513: den har sänt dit och som inte har dömts. Statens att den ifrågavarande patientgruppens vårdbehov
25514: sinnessjukhus tar även på förslag av sjukvårdsdi-
25515:
25516:
25517: 4
25518: Ministerns svar KK 347/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25519:
25520:
25521: skall kunna tillfredsställas på ett ändamålenligt inte långa. Statens sinnessjukhus konsulterar
25522: sätt. även korumunala mentalsjukhus och bedriver un-
25523: Den genomsnittliga vårdtiden vid statens sin- dersöknings- och utvecklingsverksamhet i bran-
25524: nessjukhus för kriminalpatienter som det är svårt schen. 1 en finsk undersökning (Jari Tiihonen et
25525: att vårda är ca 8 år och ca 5 år för andra patienter al. 1996) följdes ca 300 patienter som hade be-
25526: som det är farligt eller svårt att vårda. Från sta- gått brott mot liv. Efter att sjukhusvården avslu-
25527: tens sinnessjukhus kan patienter, när deras hälso- tats begick mindre än 10 av dem nya brott under
25528: tillstånd tillåter detta, överföras tili korumunala en uppföljningstid på åtta år.
25529: mentalsjukhus. Överföringen sker på basis av ett För att mentalvården skall kunna utvecklas be-
25530: avtal mellan överläkaren för det vårdande och det hövs i allmänhet mera resurser. Mentalvården är
25531: mottagande sjukhusets. ett av de områden som prioriteras i det mål- och
25532: Om vård av en motvillig patient bestämmer en verksamhetsprogram för social- och hälsovården
25533: läkare, vars beslut underställs förvaltningsdom- för åren 2000-2003 som statsrådet fastställt. 1
25534: stolen med sex månaders intervaller. Om avslu- februari 2000 publicerades de rekommendatio-
25535: tande av vården bestämmer läkaren, vars beslut ner för utvecklande av mentalvården som kom-
25536: underställs rättskyddscentralen för hälsovården. mit fram i samband med ministeriernas gemen-
25537: Enligt 6 § mentalvårdsförordningen kan en samma utvecklingsprojekt för mentalvården "Ett
25538: person som vårdats oberoende av sin vilja före meningsfullt liv" ("Mielekäs elämä"). Effektive-
25539: den slutliga utskrivningen på villkor som medici- ringen av den psykosociala rehabiliteringen och
25540: nalstyrelsen bestärumer få lämna sjukhuset för den öppna vården är centrala element i utveck-
25541: högst sex månader i sänder. Under denna tid lingsrekommendationerna. Dessa är även myck-
25542: övervakas han av en psykiatrisk verksamhetsen- et viktiga i vården av våldsaruma kriminalpatien-
25543: het inom sjukvårdsdistriktet. Sjukvårdsdistriktet ter. De fortsatta åtgärder som utvecklingsrekom-
25544: skall utse den psykiatriska verksamhetsenhet mendationerna förutsätter utvärderas som bäst i
25545: som ansvarar för övervakningen. social- och hälsovårdsministeriet. De nödvändi-
25546: lnom vuxenpsykiatrin har man kunnat till- ga åtgärderna kommer att vidtas i samarbete med
25547: fredsställa behovet av anstaltsvård för kriminal- kommunema, sjukvårdsdistrikten, Stakes och
25548: patienter. Köerna till statens sinnessjukhus är länsstyrelsema.
25549:
25550:
25551:
25552: Helsingfors den 28 april 2000
25553:
25554: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
25555:
25556:
25557:
25558:
25559: 5
25560: KK 348/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
25561:
25562:
25563:
25564:
25565: KIRJALLINEN KYSYMYS 348/2000 vp
25566:
25567: Päivähoidon hallinnollinen järjestäminen kun-
25568: nassa
25569:
25570:
25571:
25572:
25573: Eduskunnan puhemiehelle
25574:
25575: Kuntalain mukaan kunnassa on oltava kunnan- laittomaksi esimerkiksi sosiaalilain painaessa
25576: valtuusto, kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä erityislakina ylitse muiden.
25577: tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Muun toi-
25578: mintansa kunta saa järjestää lähes kokonaan ha- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25579: luamallaan tavalla. Jos kunnassa on edelleen eri jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25580: tehtäväalueita hoitavia lautakuntia, niiden keski- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25581: näinen työnjako voi olla syntyneessä tilanteessa vaksi seuraavan kysymyksen:
25582: epätietoista ja ongelmallista.
25583: Pääsääntöisesti kunnissa on esimerkiksi päi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25584: vähoito sosiaalilautakunnan alaista ja koulutoi- tyä, jotta kunnat saavat järjestää esi-
25585: mi koululautakunnan alaista toimintaa, mutta merkiksi päivähoidon hallinnollisesti
25586: joissakin kunnissa päivähoito tai esiopetus on muunkin kuin sosiaalilautakunnan alai-
25587: alistettu koululautakunnalle. Tilaa on väitetty sena toimena?
25588:
25589:
25590: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
25591:
25592: Timo Ihamäki /kok
25593:
25594:
25595:
25596:
25597: Versio 2.0
25598: KK 348/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
25599:
25600:
25601:
25602:
25603: Eduskunnan puhemiehelle
25604:
25605: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mys on noussut esille eduskunnan käsitellessä
25606: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- esiopetusuudistusta. Hyväksyessään hallituksen
25607: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen esityksen (HE 91/1999 vp) esiopetusta koskevak-
25608: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok si lainsäädännöksi eduskunta edellytti, että halli-
25609: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tus valmistelee säännösmuutokset, jotka antavat
25610: 348/2000 vp: kunnille mahdollisuuden halutessaan siirtää päi-
25611: vähoidon hallinnon ja ohjauksen sosiaalilauta-
25612: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- kunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakunnal-
25613: tyä, jotta kunnat saavat järjestää esi- le.
25614: merkiksi päivähoidon hallinnollisesti Kysymys lasten päivähoidon hallinnollisesta
25615: muunkin kuin sosiaalilautakunnan alai- sijoittamisesta muualle kuin sosiaalihuollosta
25616: sena toimintana? vastaavan toimielimen alaisuuteen on noussut
25617: usein esille myös päivähoidon kehittämisestä
25618: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- keskusteltaessa. Päivähoidon tulee huolehtia var-
25619: ti seuraavaa: haiskasvatuksen kokonaisuudesta: lapsen hoi-
25620: Sosiaalihuoltolain (71 0/1982) 17 §:ssä määritel- dosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Saman jär-
25621: lään ne sosiaalipalvelut, joista kunnan on huoleh- jestelmän sisällä toteutuu lapsen kasvaminen ja
25622: dittava. Pykälän 2 momentissa todetaan lasten oppiminen sekä perheille tarjottava lapsen kas-
25623: päivähoidon kuuluvan niiden sosiaalipalvelujen vun tuki. Meillä on toteutettu eurooppalaisittain-
25624: piiriin, joiden järjestämisestä kunnan on huoleh- kin tarkastellen korkeatasoinen ns. EDUCARE-
25625: dittava sen mukaan kuin niistä erikseen sääde- järjestelmä. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta
25626: tään. Lasten päivähoidosta annetun lain päivähoito on osa lapsen huolenpitoa, lapsen ja
25627: (36/1973) 11 §:n 1 momentin mukaan velvolli- perheiden ongelmien ehkäisyä sekä tasa-arvoisia
25628: suus päivähoidon järjestämisestä kuuluu kunnal- osallistumismahdollisuuksia. Erityisenä alueena
25629: le. Pykälän 3 momentin (muut. 87 5/1981) mu- tulee tuolloin esille lastensuojelua tai muutoin
25630: kaan kunnalle tämän päivähoitolain mukaan kuu- erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten
25631: luvista tehtävistä huolehtii sosiaalilautakunta eli ja perheiden tukeminen sekä kuntoutus. Koulu-
25632: sosiaalihuoltolain 6 §:n (muut. 736/1992) 1 mo- tuspoliittisessa viitekehyksessä päivähoito muo-
25633: mentin nojalla kunnan muustakin sosiaalihuol- dostaa varhaislapsuuden opetuksen ja kasvatuk-
25634: losta vastaava toimielin. Edellä mainitun sosiaa- sen. Päivähoidon asetettu työvoimapoliittinen
25635: lihuoltolain muutoksen yleisperustelutekstissä näkökulma korostaa lapsen hyvää hoitoa, jotta
25636: (HE 216/1991 vp) todetaan, että hallintoa koske- vanhemmille on mahdollista osallistuminen työ-
25637: via säännöksiä uudistettaessa on kuntalaisten elämään.
25638: vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tärkeä- Muutettaessa lainsäädäntöä mahdollistamaan
25639: tä, että sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa ni- kunnille lasten päivähoidon sijoittamista muun-
25640: menomaisesti näihin asioihin perehtynyt luotta- kin toimielimen kuin sosiaalilautakunnan alai-
25641: mushenkilöistä koostuva elin. suuteen on tarkoituksenmukaista tuottaa selvitys-
25642: Lasten päivähoidon osalta hallintokuntakysy- tä ja arvioita hallintokuntaratkaisun laajemmas-
25643:
25644:
25645: 2
25646: Ministerin vastaus KK 348/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25647:
25648:
25649: takin vaikutuksesta palvelua käyttävien lasten ja tokunnan valinta on tarpeen selvittää myös per-
25650: perheiden elämään. hepoliittiseen tukijärjestelmään mahdollisesti
25651: Lasten päivähoitojärjestelmä on osa perhei- syntyvät yhteensovittamiskohdat.
25652: den valintaan perustuvaa pienten lasten hoidon Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa
25653: tukijärjestelmän kokonaisuutta. Päivähoidolle on työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää, mihin
25654: subjektiivisen oikeuden kautta tehty vaihtoehtoi- toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi tu-
25655: seksi pääsääntöisesti alle kolmivuotiaiden lasten lee ryhtyä, jotta eduskunnan lausuma tavoite voi-
25656: kohdalla kotihoidon tukijärjestelmä sekä kaik- daan tarkoituksenmukaisella tavalla toteuttaa.
25657: kien alle kouluikäisten lasten kohdalla yksityi- Työryhmä tulee koostumaan sekä sosiaali- että
25658: sen hoidon tukijärjestelmä. Toteutettaessa lasten opetustoimen asiantuntijoista.
25659: päivähoidon osalta kuntakohtaisesti vapaa hallin-
25660:
25661:
25662: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
25663:
25664: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
25665:
25666:
25667:
25668:
25669: 3
25670: KK 348/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
25671:
25672:
25673:
25674:
25675: Tili riksdagens talman
25676:
25677: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger (RP 91/1999 rd) med förslag till lagstiftning om
25678: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förskoleundervisning förutsatte man att regering-
25679: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo en bereder sådana ändringar i bestämmelserna
25680: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål som ger kommunerna möjlighet att om de så öns-
25681: SS 348/2000 rd: kar överföra förvaltningen och styrningen av
25682: dagvården från socialnämnden till den nämnd
25683: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta som svarar för undervisningsväsendet.
25684: för att kommunerna skall få ordna för- Frågan om överföringen av förvaltningen av
25685: valtningen av t.ex. dagvården så att barndagvården till att lyda under något annat or-
25686: verksamheten lyder under något annat gan än det som svarar för socialvården har ofta
25687: organ än socialnämnden? aktualiserats i diskussioner om utveckling av
25688: dagvården. Dagvården skall sörja för småbarns-
25689: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fostran i dess helhet: barnets vård, fostran och
25690: föra följande: undervisning. lnom samma system förverkligas
25691: Av 17 § socialvårdslagen (71 0/ 1982) framgår de barnets uppväxt och inlärning samt det stöd vad
25692: former av socialservice som kommunen skall gäller barnets uppväxt som familjerna erbjuds.
25693: sörja för. Av paragrafens 2 mom. framgår att Hos oss har genomförts ett s.k. EDUCARE-sys-
25694: barndagvården hör till de serviceformer som tem, vars kvalitet är hög även ur europeisk syn-
25695: kommunen skall sörja för enligt vad som härom vinkel. Ur socialpolitisk synvinkel utgör dagvår-
25696: bestäms särskilt. Enligt 11 § 1 mom. lagen om den en del av omsorgen om barnen, förebyggan-
25697: barndagvård (36/1973) är kommunen skyldig att det av problem hos barn och familjer samt lika
25698: ordna barndagvård. Enligt paragrafens 3 mom. möjligheter till deltagande. Som ett särskilt om-
25699: (ändr. 875/1981) sköts de åligganden som enligt råde kan därvid nämnas barnskyddet eller övrigt
25700: lagen ankommer på kommunen av socialnämn- stöd till barn och familjer som behöver särskild
25701: den, som med stöd av 6 § (ändr. 736/1992) 1 vård och fostran samt rehabilitering. Utbild-
25702: mom. socialvårdslagen är det organ som också ningspolitiskt sett består dagvården av undervis-
25703: svarar för socialvården i övrigt. 1 den allmänna ning och fostran under den tidiga barndomen.
25704: motiveringen till ovan nämnda ändring av social- Den sysselsättningspolitiska synvinkeln betonar
25705: vårdslagen (RP 216/1991 rd) konstateras att vid att dagvården skall ge barnen god vård för att för-
25706: revideringen av stadgandena om förvaltningen är äldrarna skall ha möjlighet att delta i arbetslivet.
25707: det för tryggande av kommunmedlemmarnas på- Om lagstiftningen ändras så att kommunerna
25708: verkningsmöjligheter viktigt att för social- och kan överföra barndagvården att lyda under något
25709: hälsovården svarar ett organ bestående av förtro- annat organ än socialnämnden, är det ändamåls-
25710: endevalda som satt sig in i just dessa frågor. enligt att utreda och bedöma vilka omfattande
25711: För barndagvårdens del har frågan om förvalt- verkningar en dylik förvaltningslösning skulle ha
25712: ning lyfts fram i samband med att riksdagen för de barn och familjer som använder denna ser-
25713: behandlat reformen av förskoleundervisningen. vice.
25714: När riksdagen godkände regeringens proposition
25715:
25716: 4
25717: Ministerns svar KK 348/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25718:
25719:
25720: Barndagvårdssystemet utgör en del av den hel- da eventuella samordningsfrågor som anknyter
25721: het som omfattar stödsystemet för vård av små tili det familjepolitiska stödsystemet.
25722: barn och som baserar sig på familjernas eget vai. Social- och hälsovårdsministeriet håller på att
25723: Som alternativ tili dagvården har genom den sub- tillsätta en arbetsgrupp med uppdrag att utreda
25724: jektiva rättigheten erbjudits systemet med stöd vilka åtgärder som bör vidtas för att lagstiftning-
25725: för hemvård av barn för i huvudsak barn under tre en skall kunna ändras för att målet i riksdagens
25726: år samt systemet med stöd för privat vård av barn uttalande skall kunna genomföras på ändamåls-
25727: för alla barn under skolåldern. När fritt vai av enligt sätt. Arbetsgruppen kommer att bestå av
25728: förvaltning genomförs i kommunerna i fråga om experter från såväl social- som undervisningsvä-
25729: barndagvården, är det nödvändigt att också utre- sendet.
25730:
25731:
25732: Helsingfors den 28 april 2000
25733:
25734: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
25735:
25736:
25737:
25738:
25739: 5
25740: KK 349/2000 vp -Timo Ihamäki /kok
25741:
25742:
25743:
25744:
25745: KIRJALLINEN KYSYMYS 349/2000 vp
25746:
25747: Suomen varautuminen tuberkuloosin yleistymi-
25748: seen
25749:
25750:
25751:
25752:
25753: Eduskunnan puhemiehelle
25754:
25755: Tuorein WHO:n raportti kertoo, että antibiootti- dessa yli puolet. Suomessa lopetettiin Calmette-
25756: hoitoja uhmaavat tappavat tuberkuloosin tyypit rokotukset tuberkuloosia vastaan monta vuotta
25757: yleistyvät sekä köyhissä että vauraissa maissa. sitten.
25758: Vaikka tapausten määrä toistaiseksi on pieni Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa useim-
25759: ja useimmissa tapauksissa tehottomaksi jäi vain mat tapaukset esiintyvät köyhillä maahanmuutta-
25760: yksi viidestä yleisimmästä lääkkeestä, on viime jilla tai aidsia tai syöpää sairastavilla, huumei-
25761: aikoina ilmennyt ainakin neljä yleisen lääkkeen den käyttäjillä tai muilla immuunitoiminnan riit-
25762: tavoittamattomissa olevaa tubityyppiä. Nämä tu- tämättömyydestä kärsivillä. Tapausten lisäänty-
25763: bityypit voidaan toki parantaa, mutta vain kus- minen kehitysmaissa taas saattaa sulattaa eri tau-
25764: tannuksin, jotka ovat sata kertaa suuremmat kuin tityypit yhteen kaikkea lääkitystä vastustavaksi
25765: tavallisesti tuberkuloosissa. ja erittäin tappavaksi epidemiaksi, joka iskee län-
25766: Tuberkuloosi oli pahimpia tappajia 1700- ja teen.
25767: 1800-luvuilla. Antibioottien keksiminen teki tau-
25768: dista miltei lopun. Tuberkuloosista on kuitenkin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25769: taas tullut yksi tuhoisimmista taudeista suurelta jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25770: osin aidsin takia. Vuosittain tartunnan saa noin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25771: kahdeksan miljoonaa ihmistä. vaksi seuraavan kysymyksen:
25772: Tuberkuloosia on tavattu myös vauraissa län-
25773: simaissa. Tanskassa oli viime vuonna mm. 500 Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25774: tuberkuloositapausta. Kasvua oli kolmessa vuo- tyä, jotta Suomessa varaudutaan mah-
25775: dolliseen tuberkuloosin yleistymiseen?
25776:
25777:
25778: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
25779:
25780: Timo Ihamäki /kok
25781:
25782:
25783:
25784:
25785: Versio 2.0
25786: KK 349/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
25787:
25788:
25789:
25790:
25791: Eduskunnan puhemiehelle
25792:
25793: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- si Ruotsissa ja Tanskassa, joissa se on noin puo-
25794: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- let. Vuonna 1995 ulkomaalaisten osuus oli kuusi
25795: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen prosenttia, vuonna 1998 yhdeksän ja viime vuon-
25796: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok na 10,5 prosenttia kaikista todetuista tapauksista.
25797: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Tuberkuloosibakteerien vastustuskyky lääk-
25798: 349/2000 vp: keitä kohtaan on tuberkuloosin lisääntymisen
25799: ohella toinen huolestuttava ilmiö Venäjällä ja
25800: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Baltian maissa, erityisesti Virossa. Vaikeahoitoi-
25801: tyä, jotta Suomessa varaudutaan mah- sia bakteereita löytyy siellä runsaalla kymmenes-
25802: dolliseen tuberkuloosin yleistymiseen? osalla uusista tuberkuloosipotilaista. Aikaisem-
25803: min hoitoa saaneista potilaista tällainen bakteeri
25804: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- on joka kolmannella. Lääkkeille vastustuskykyi-
25805: ti seuraavaa: sen tuberkuloosin hoito on vaikeaa, pitkäkestois-
25806: Suomessa tuberkuloosi väheni 1990-luvun puoli- ta ja kallista. Vaikeahoitoista tuberkuloosia on
25807: väliin asti, jonka jälkeen vuosittaiset tapausmää- Suomessa todettu vain yksittäistapauksiaja tässä
25808: rät tasaantuivat nykyiselle tasolle. Vuonna 1999 suhteessa tilanne on pysynyt erittäin hyvänä.
25809: uusia tuberkuloositapauksia todettiin 560. Vähe- Tuberkuloosi ei ole herkästi tarttuva tauti. Se
25810: nemisen syyt ovat olleet toisaalta elintason, eri- tarttuu vain keuhkoista keuhkoihin ja vaatii
25811: tyisesti asumistason paraneminen, aktiivinen tor- yleensä samassa taloudessa oleskeluun verratta-
25812: juntatyö sekä lääketieteen ja terveydenhuollon vaa kontaktia. Se ei tartu yhteisten ruokailuväli-
25813: kehittyminen. neiden tai pelkän fyysisen kontaktin kautta. Ai-
25814: Tuberkuloositilanne on pahentunut viime vuo- noastaan ysköksiinsä bakteereita erittävä keuh-
25815: sikymmenen puolivälin jälkeen eri puolilla maa- kotuberkuloosia sairastava potilas on tartunnan-
25816: ilmaa. Kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa vaarallinen. Bakteereita sisältäviä pisaroita syn-
25817: Venäjällä, Baltian maissa ja muuallakin entisen tyy erityisesti potilaan yskiessä.
25818: Neuvostoliiton alueella. Taudin ilmaantuvuus oli Tuberkuloosi on Venäjällä ja Baltian maissa
25819: vuonna 1997 Venäjällä 82, Virossa 57, Latviassa erityisesti syrjäytyneiden ihmisten tauti. Suuri
25820: 80 ja Liettuassa 81 uutta tapausta sataa tuhatta osa potilaista on alkoholisteja, huumeiden käyt-
25821: asukasta kohti, kun Suomessa vastaava luku oli täjiä ja asunnottomia. Tauti on hyvin yleinen
25822: 111100 000 vuonna 1999. Toisin kuin entisissä vankiloissa. Suomessa turisteina vierailevien ih-
25823: sosialistimaissa, joissa tuberkuloosi edelleen on misten joukossa tuberkuloosia on varmasti pal-
25824: pääasiassa työikäisten ihmisten sairaus, Suomes- jon vähemmän kuin Venäjällä ja Baltian maissa
25825: sa tapauksia esiintyy eniten vanhimmissa ikäluo- keskimäärin. Tämän vuoksi tuberkuloosin Suo-
25826: kissa. Lasten tuberkuloosi on Suomessa harvinai- meen leviämisen uhka ei ole niin suuri kuin pelk-
25827: suus ja kaikki vastasyntyneet rokotetaan edel- kien lukujen valossa näyttäisi.
25828: leen BCG (Bacillus-Calmette-Guerin) -rokotteel- Johtuen tuberkuloosipotilaitten taloudellises-
25829: la. Suomessa ulkomaalaisten osuus tuberkuloosi- ta asemasta, Suomeen matkustavien henkilöiden
25830: tapauksista on selvästi pienempi kuin esimerkik- joukossa on hyvin harvoin tuberkuloosia sairas-
25831:
25832:
25833: 2
25834: Ministerin vastaus KK 349/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25835:
25836:
25837: tavia. Vielä harvinaisempaa on, että matkalle oli- toteutettu tai käynnissä esimerkiksi Pietarin, Le-
25838: si lähtenyt tarttuvassa vaiheessa oleva eli hyvin ningradin oblastin, Murmanskin ja Karjalan
25839: sairas potilas. Venäjällä ja Baltiassa vierailevat kanssa. Lisäksi laajempi pohjoismainen yhteis-
25840: suomalaiset voivat vähentää tartunnan riskiään työhanke pyrkii parantamaan tilannetta koko Itä-
25841: ottamalla etäisyyttä yskiviin ihmisiin ja väittä- meren alueella. Niihin ovat Suomesta osallistu-
25842: mällä pitempiaikaista kontaktia edellä mainittu- neet sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministe-
25843: jen riskiryhmien kanssa. Koska tuberkuloosin le- riö, Kansanterveyslaitos ja Hengitys ja Terveys
25844: viämisen riski kuitenkin on olemassa, on huolel- r.y. Myös Maailman Terveysjärjestö on aktiivi-
25845: linen ilmaantuvien tapausten seuranta Suomessa nen alueella. Suomen ja muiden pohjoismaiden
25846: tarpeen. tuella WHO:n Moskovan toimisto keskittyy eri-
25847: Kansanterveyslaitos on yhdessä sosiaali- ja tyisesti tuberkuloosin torjunnan kehittämiseen
25848: terveysministeriön kanssa käynnistänyt vuonna Venäjällä.
25849: 1998 Suomen tuberkuloosin seuranta- ja hoito- HIV-positiiviset potilaat ovat maailmanlaajui-
25850: järjestelmän laatua koskevan tutkimusprojektin, sesti ja lähialueillamme merkittävä, uusi tuber-
25851: jonka tulokset ovat käytettävissä myöhemmin kuloosin riskiryhmä. Suomessa vuonna 1998
25852: tänä vuonna. käynnistyneen, suoneosisäisesti huumeita käyttä-
25853: Venäjältä ja Baltiasta pysyvästi maahan muut- vien keskuudessa leviävän HIV-epidemian tor-
25854: tavien terveystarkastusten yhteydessä selvite- junta ehkäisee näin ollen ennalta myös mahdolli-
25855: tään myös tuberkuloosin mahdollisuutta ja jos sia tuberkuloositapauksia tässä joukossa. Toistai-
25856: tauti havaitaan, potilas eristetään ja aloitetaan seksi ei yhteisinfektioita huumeiden käyttäjillä
25857: asiaankuuluva hoito. Potilaan eristystä jatketaan ole Suomessa tavattu.
25858: kunnes tiedetään onko potilaan taudin aiheutta- Tuberkuloosia esiintyy Suomessa edelleen ja
25859: nut bakteeri lääkkeille herkkä vai ei. Edellä mai- sen hoitojärjestelmän on jo tästäkin syystä toi-
25860: nittua menettelyä sovelletaan myös potilaisiin, mittava moitteettomasti. Terveydenhuoltojärjes-
25861: jotka Venäjältä tai Baltiasta hakeutuvat Suo- telmämme on varautunut lääkkeille vastustusky-
25862: meen tuberkuloosiaan hoidattamaan. Toistaisek- kyisen tuberkuloosin nopeaan toteamiseen ja hoi-
25863: si tällaisia tapauksia on ollut vain muutamia. toon. Keskussairaaloissa on potilaiden eristämi-
25864: Tilannetta pyritään hallitsemaan myös tuber- seen tarvittavat hoitohuoneet ja tuberkuloosin
25865: kuloosin hoidon ja diagnostiikan parantamiseen hoitoon tarvittavia lääkkeitä on riittävästi saata-
25866: tähtäävillä yhteistyöprojekteilla suomalaisten villa.
25867: osapuolten kanssa. Useita tällaisia projekteja on
25868:
25869:
25870: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
25871:
25872: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
25873:
25874:
25875:
25876:
25877: 3
25878: KK 349/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
25879:
25880:
25881:
25882:
25883: Tili riksdagens talman
25884:
25885: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger land står utlänningarna för en klart mindre andel
25886: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- av tuberkulosfallen än i t.ex. Sverige och Dan-
25887: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo mark, där deras andel uppgår till ungefår hälften
25888: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål av alla fall. År 1995 var utlänningarnas andel 6
25889: SS 349/2000 rd: %, år 1998 9% och förra året 10,5% av alla på-
25890: träffade fall.
25891: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Tuberkelbacillernas motståndskraft mot läke-
25892: för att vi i Finland skall ha beredskap medel är vid sidan av den ökade förekomsten av
25893: för att tuberkulosen eventuellt börjar fö- tuberkulos ett annat oroväckande fenomen i
25894: rekomma mera allmänt? Ryssland och de baltiska länderna, i synnerhet i
25895: Estland. Hos drygt en tiondedel av de nya tuber-
25896: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kulospatienterna i Estland påträffas svårskötta
25897: föra följande: bakterier. Tidigare påträffades sådana bakterier
25898: 1 Finland minskade förekomsten av tuberkulos hos en tredjedel av patienterna. Behandlingen av
25899: fram till mitten av 1990-talet varefter antalet läkemedelsresistent tuberkulos är svår, långva-
25900: sjukdomsfall som årligen påträffades stabilisera- rig och dyr. Endast enstaka fall av svårskött tu-
25901: de sig på nuvarande nivå. År 1999 påträffades berkulos har påträffats i Finland och i detta avse-
25902: 560 nya tuberkulosfall. Orsakerna till minskning- ende har situationen hållits synnerligen bra.
25903: en står att finna dels i den bättre levnadsstandar- Tuberkulosen är ingen sjukdom som smittar
25904: den, i synnerhet vad gäller bostäderna, och dels i lätt. Den smittar endast från lungor tilllungor och
25905: ett aktivt förebyggande arbete samt utvecklingen förutsätter i allmänhet kontakt som kan jämföras
25906: av läkarvetenskapen och hälso- och sjukvården. med vistelse i samma hushåll. Sjukdomen smit-
25907: Tuberkulossituationen har försämrats efter tar inte via gemensamma matbestick eller enbart
25908: 1995 på olika håll i världen. Utvecklingen harva- genom fysisk kontakt. Endast en patient med
25909: rit särskilt oroväckande i Ryssland, de baltiska lungtuberkulos som utsöndar bakterier i upphost-
25910: länderna och också i andra delar av det forna ningarna utgör en smittorisk. Droppar med bak-
25911: Sovjetunionen. År 1997 påträffades i Ryssland terier uppstår särskilt när patienten hostar.
25912: 82 sjukdomsfall, i Estland 57, i Lettland 80 och i Tuberkulosen är i Ryssland och Baltikum en
25913: Litauen 81 nya fall per 100 000 invånare, medan sjukdom som förekommer främst bland margina-
25914: motsvarande siffra i Finland 1999 var 11 fall per liserade personer. En stor del av patienterna är al-
25915: 100 000 invånare. 1 motsats till de forna socialist- koholister, narkomaner och arbetslösa. Sjukdo-
25916: länderna där tuberkulosen fortfarande i huvud- men är mycket allmän i fångelserna. Bland de
25917: sak är en sjukdom som förekommer hos den ar- personer som besöker Finland som turister upp-
25918: betsföra delen av befolkningen påträffas de fles- träder tuberkulos säkerligen i mycket mindre ut-
25919: ta sjukdomsfallen i Finland hos de äldsta ålders- sträckning än i Ryssland och de baltiska länder-
25920: klasserna. Tuberkulos hos barn är sällsynt i Fin- na i snitt. Därför är faran att tuberkulosen skall
25921: land och alla nyfödda vaccineras fortfarande med sprida sig till Finland inte så stor som det ser ut
25922: BCG-vaccin (Bacillus-Calmette-Guerin). 1 Fin- enbart i ljuset av siffror.
25923:
25924:
25925: 4
25926: Ministems svar KK 349/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
25927:
25928:
25929: På grund av tuberkulospatientemas ekonomis- parter vilka har som mål att förbättra behandling-
25930: ka ställning finns det mycket få tuberkulossjuka en och diagnosticeringen av tuberkulos. Flera så-
25931: bland dem som reser till Finland. Ännu mera säll- dana projekt har genomförts eller pågår som bäst
25932: synt är det att en mycket sjuk patient skulle ha be- t.ex. med S:t Petersburg, Leningrads oblast, Mur-
25933: gett sig ut på resa, dvs. en person som befinner mansk och Karelen. Dessutom pågår ett mera
25934: sig i det skedet då sjukdomen lätt smittar. Finlän- omfattande nordiskt samarbetsprojekt som försö-
25935: dare som besöker Ryssland och Baltikum kan ker förbättra situationen inom hela Östersjöns
25936: minska risken att bli besmittade genom att hålla område. I projekten har från Finlands sida delta-
25937: avstånd till hostande människor och undvika git social- och hälsovårdsministeriet, utrikesmi-
25938: mera långvarig kontakt med ovan nämnda risk- nisteriet, Folkhälsoinstitutet och Lunghälsan rf.
25939: grupper. Eftersom risken för att tuberkulosen Också Världshälsoorganisationen är aktiv på om-
25940: sprider sig likväl finns är det nödvändigt att nog- rådet. Med stöd från Finland och de övriga nor-
25941: grant följa de fall som uppdagas i Finland. diska ländema koncentrerar sig WHO:s byrå i
25942: Folkhälsoinstitutet påbörjade 1998 tillsam- Moskva särskilt på att effektivera bekämpningen
25943: mans med social- och hälsovårdsministeriet ett av tuberkulos i Ryssland.
25944: forskningsprojekt angående kvaliteten på syste- HIV-positiva patienter är i globalt perspektiv
25945: met för övervakning och behandling av tuberku- och inom våra närområden en betydande ny risk-
25946: los i Finland och resultaten av detta projekt fin- grupp när det gäller tuberkulos. Det bekämp-
25947: nas att tillgå senare i år. ningsarbete som påbörjades i Finland 1998 för att
25948: I samband med hälsokontrollerna av ryssar förhindra en HIV-epidemi bland personer som
25949: och balter som permanent vill bosätta sig i Fin- använder narkotika intravenöst förebygger sålun-
25950: land utreds också möjligheteten tili tuberkulos da också eventuella tuberkulosfall i denna grupp.
25951: och om sjukdomen påträffas isoleras patienten Tills vidare har inga gemensamma infektioner
25952: och en ändamålsenlig behandling påbörjas. Pa- påträffats bland narkomaner i Finland.
25953: tienten isoleras ända tills man vet om den bakte- Tuberkulos förekommer i Finland fortfarande
25954: rie som förorsakat patientens sjukdom är mottag- och vårdapparaten måste redan av denna orsak
25955: lig för läkemedel eller inte. Ovan nämna förfa- fungera klanderfritt. Vårt hälso- och sjukvårds-
25956: rande tillämpas också på patienter som söker sig system har beredskap för en snabb diagnostice-
25957: från Ryssland och Baltikum till Finland för vård. ring och behandling av läkemedelsresistent tu-
25958: Tills vidare har det förekommit endast några så- berkulos. I centralsjukhusen finns behövliga
25959: dana fall. vårdrum för isolering av patienter och tillgången
25960: Man försöker hålla läget under kontroll också på ändamålsenliga läkemedel för behandling av
25961: med hjälp av samarbetsprojekt med finländska tuberkulos är tillräcklig.
25962:
25963:
25964: Helsingfors den 28 april 2000
25965:
25966: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
25967:
25968:
25969:
25970:
25971: 5
25972: 1
25973: 1
25974: 1
25975: 1
25976: 1
25977: 1
25978: 1
25979: 1
25980: 1
25981: 1
25982: 1
25983: 1
25984: 1
25985: 1
25986: 1
25987: 1
25988: 1
25989: 1
25990: 1
25991: 1
25992: KK 350/2000 vp- Matti Huutola /vas ym.
25993:
25994:
25995:
25996:
25997: KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2000 vp
25998:
25999: Polttoaineiden verotuksen alueellinen porrasta-
26000: minen
26001:
26002:
26003:
26004:
26005: Eduskunnan puhemiehelle
26006:
26007: Alueelliset erot Suomessa ovat uudelleen kärjis- kaan vuonna 1996 polttoaineiden kulutukseen
26008: tymässä. Esimerkiksi vuosina 1993-1999 La- käytetiiin koko maassa kotitalouttakohden 4 660
26009: pin läänin väestö väheni lähes 8 600 asukkaalla. markkaa. Pohjois-Suomessa summa oli 5 600
26010: Samana aikana Uudenmaan maakunnan väestö markkaa, Uudellamaalla 3 600 markkaa ja pää-
26011: kasvoi noin 93 000 asukkaalla. Tasapainoisem- kaupunkiseudulla 3 l 00 markkaa. Pohjois-Suo-
26012: man alueellisen kehityksen turvaamiseksi tarvit- messa joudutaan käyttämään polttoaineisiin
26013: taisiin nyt entisiä ja myös uusia keinoja. 2 500 markkaa enemmän kotitaloutta kohden
26014: Yhtenä ongelmana Lapin ja Pohjois-Suomen kuin pääkaupunkiseudulla.
26015: kannalta on liikennepolttoaineiden hintojen nou- Maailmanmarkkinahintojen nousu sekä va-
26016: su, johon vaikuttavat muutokset maailmanmark- luuttakurssien muutokset ovat johtaneet siihen,
26017: kinoilla ja veropoliittiset ratkaisut. Entistä pa- että bensiinin hinta on kohonnut noin neljännek-
26018: hemmaksi ongelmaksi nousee samalla se, että sen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämä kär-
26019: joukkoliikenteen mahdollisuudet maan eri osissa jistää edellä kuvattua alueellista epäsuhtaa.
26020: ovat hyvin erilaiset. Harvaan asutuilla seuduilla Tarvitaan toimia, joilla näitä haittoja ja epä-
26021: erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa on käytän- suhtaisuuksia lievennetään. Yhtenä ratkaisuna
26022: nössä lähes mahdotonta tehdä päivittäisiä työ- ja voisi olla polttoaineveron alueellinen porrastus.
26023: asiointimatkoja muuten kuin omalla autolla. Koska verojen osuus bensiinin hinnasta on noin
26024: Näillä alueilla myös etäisyydet ovat paljon suu- kaksi kolmannesta, verotuksella vaikutetaan hy-
26025: rempia kuin keskuksissa, joissa asuinalueet, pal- vin olennaisesti liikennepolttoaineiden hintaan.
26026: velut ja työpaikat ovat lähekkäin. Lisäksi poltto-
26027: aineiden kuljetuskustannukset johtavat siihen, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26028: että bensiinin ja dieselöljyn vähittäishinta on jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
26029: näissä osissa maata korkeampi kuin Etelä-Suo- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26030: messa tai rannikkoseudulla. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26031: Yhdessä nämä tekijätjohtavat siihen, että Poh-
26032: jois- ja Itä-Suomessa asuvan työmatkakustan- Onko hallitus valmis ryhtymään toi-
26033: nukset ja muut liikennekustannukset voivat olla miin, joilla liikennepolttoaineiden hin-
26034: moninkertaiset esim. pääkaupunkiseudulla asu- tojen nousun haitallisia vaikutuksia La-
26035: van työntekijän vastaaviin kustannuksiin verrat- pissa sekä muualla harvaan asutuilla
26036: tuna. Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun mu- seuduilla lievennetään esim. poltto-
26037: aineen verotusta porrastamalla?
26038:
26039:
26040:
26041: Versio 2.0
26042: KK 350/2000 vp - Matti Huntola /vas ym.
26043:
26044:
26045: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
26046:
26047: Matti Huutola /vas Hannu Takkula /kesk
26048: Esko-Juhani Tennilä /vas Ossi Korteniemi /kesk
26049: Hannes Manninen /kesk Jari Vilen /kok
26050:
26051:
26052:
26053:
26054: 2
26055: Ministerin vastaus KK 350/2000 vp- Matti Huutola /vas ym.
26056:
26057:
26058:
26059:
26060: Eduskunnan puhemiehelle
26061:
26062: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- teen saavuttamiseksi hallitus on antanut esityk-
26063: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sen, jossa ehdotetaan työmatkakuluvähennyksen
26064: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen korottamista 5 000 markalla. Ylärajan korottami-
26065: vastattavaksi kansanedustaja Matti Huutolan /vas nen helpottaa erityisesti kysyjän tarkoittamaa vä-
26066: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK estöryhmää, sillä käytännössä nyt ehdotetun
26067: 350/2000 vp: enimmäismääräisen 28 000 markan suuruisen
26068: matkakuluvähennyksen voi tehdä vain henkilö,
26069: Onko hallitus valmis ryhtymään toi- jonka halvimmaksi työmatkakulkuneuvoksi hy-
26070: miin, joilla liikennepolttoaineiden hin- väksytään oma auto.
26071: tojen nousun haitallisia vaikutuksia La- Polttoaineverojen alueellinen porrastaminen
26072: pissa sekä muualla harvaan asutuilla on käytännössä erittäin vaikeasti toteutettavissa
26073: seuduilla lievennetään esim. poltto- hallinnollisista, valvonnallisista ja yhteisölain-
26074: aineen verotusta porrastamalla? säädännöllisistä syistä. Mineraaliöljyjen vero-
26075: tusta koskevien direktiivien 92/81/ETY ja
26076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 92/82/ETY mukaan kaikesta moottoripolttoai-
26077: ti seuraavaa: neena käytettävästä polttoaineesta on kannettava
26078: Kysymys on edelleen ajankohtainen, vaikka sa- moottoribensiinin tai dieselöljyn valmisteveroja
26079: mansisältöisiä kysymyksiä eduskunnassa on tal- kullakin polttoaineelia on ainoastaan yksi verota-
26080: ven aikana tehty jo useita. Polttoaineen hintaan so. Jäsenvaltion erityistarpeita varten direktiivin
26081: on vaikuttanut erityisesti viime aikoina voimak- 92/81/ETY 8 artiklan 4 kohdassa Euroopan unio-
26082: kaasti kohonnut raakaöljyn maailmanmarkkina- nin neuvostolle on säädetty mahdollisuus yksi-
26083: hinta, joka jopa kolminkertaistui runsaan vuoden mielisesti myöntää jäsenvaltiolle oikeus vapaut-
26084: aikana. Öljyn tuottajat päättivät kuitenkin maa- taa polttoaineen tietty käyttötarkoitus kokonaan
26085: liskuun lopulla tuotannonlisäyksestä, jonka seu- tai osittain verosta. Poikkeuslupajärjestelmä on
26086: r~uksesta raakaöljyn hinta on alentunut noin kol-
26087: ensisijaisesti tarkoitettu siirtymäajan järjestelyk-
26088: manneksella korkeimmalta tasoltaan. Raakaöl- si, jonka avulla jäsenvaltio voi sopeuttaa vero-
26089: jyn hinnan aleneminen siirtyy kuitenkin viiveel- tuksensa yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Eu-
26090: lä polttonesteiden vähittäismyyntihintoihin, joi- roopan yhteisöjen komissio on selvittänyt eri jä-
26091: den voidaan olettaa alenevan lähitulevaisuudes- senvaltioissa voimassa olevia erivapauksia nii-
26092: sa. den uudelleen arvioimiseksi ja sen perusteella
26093: Kysymyksen perusteluissa on viitattu erityi- ehdottanut, että uusia erivapauksia tulisi myön-
26094: sesti siihen, että Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvil- tää ainoastaan määräajaksi ja erittäin perustel-
26095: le oman auton käyttäminen työmatkoilla on vält- luista syistä. Tässä valossa poikkeusluvan saami-
26096: tämätöntäja että työmatkakustannukset ovat hei- nen polttoaineveron alueellista porrastamista
26097: dän osaltaan kohonneet polttoaineen hinnannou- . varten, edes lyhyeksi määräajaksi, olisi kyseen-
26098: sun myötä. Hallituksen eräänä tavoitteena on alaista erityisesti viimeaikainen käytäntö huo-
26099: työvoiman liikkuvuuden ylläpitäminen ja edistä- mioon ottaen. Esimerkiksi Alankomaiden
26100: minen. Verotuksellisena keinona tämän tavoit- hakiessa mahdollisuutta polttoaineverotuksen
26101:
26102:
26103: 3
26104: KK 350/2000 vp- Matti Huntola /vas ym. Ministerin vastaus
26105:
26106:
26107: alueelliseen porrastamiseen hakemusta ei hyväk- hankkia suoraan huoltoasemalta, ei voisi toimia
26108: sytty sisämarkkinaongelmien vuoksi. halutulla tavalla ilman huolellista ja runsaasti vi-
26109: Veron alueellinen porrastaminen ei ole myös- ranomaisia työllistävää valvontaa. Verottomuu-
26110: kään perusteltua lievemmin verotetun moottori- den toteuttaminen palautusteitse puolestaan edel-
26111: polttoaineen käytön toteuttamiseen liittyvien val- lyttäisi uuden hallinnollisesti raskaan ja runsaas-
26112: vonnallisten ongelmien vuoksi. On arvioitu, että ti henkilöresursseja vaativan palautusjärjestel-
26113: vähäisetkin veronalennukset saattaisivat johtaa män luomista. Myös palautusjärjestelmään liit-
26114: siihen, että polttoainetta kannattaisi siirtää maan tyisi huomattavia valvonnallisia ongelmia.
26115: eri osien välillä veroedun saamiseksi. Polttoaine- Hallitus ei näe tarpeelliseksi puuttua polttoai-
26116: veron alueellinen porrastus toteutettuna siten, neiden hinnanmuodostukseen polttoaineveroa
26117: että lievemmin verotettua polttoainetta voisi alueellisesti porrastamalla.
26118:
26119:
26120: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
26121:
26122: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
26123:
26124:
26125:
26126:
26127: 4
26128: Ministerns svar KK 350/2000 vp- Matti Huntola /vas ym.
26129:
26130:
26131:
26132:
26133: Tili riksdagens talman
26134:
26135: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gränsen underlättar situationen i synnerhet för
26136: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- den befolkningsgrupp som frågeställaren avser,
26137: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti eftersom endast personer för vilka egen bil god-
26138: Huutola /vänst m.fl. undertecknade skriftliga känns som det förmånligaste fordonet för arbets-
26139: spörsmål SS 350/2000 rd: resor i praktiken har rätt tili resekostnadsavdrag
26140: tili maximibeloppet av 28 000 mk.
26141: Å.r regeringen beredd att vidta åtgärder En regional differentiering av bränsleacciser-
26142: med hjälp av vilka de negativaföljderna na är i praktiken mycket svår att genomföra av
26143: av prisstegringen på drivmedel i Lapp- orsaker som anknyter tili administrationen, över-
26144: land samt i andra glesbygder kan lind- vakningen och gemenskapslagstiftningen. Enligt
26145: ras t.ex. genom en differentiering av direktiv 92/81/EEG och 92/82/EEG, som gäller
26146: bräns lebeskattningen? beskattning av mineraloljor, skall för allt bränsle
26147: som används som motorbränsle uppbäras accis
26148: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- på motorbensin eller dieselolja, och för varje
26149: föra följande: bränsle finns det endast en accisnivå. På grund av
26150: Frågan är fortfarande aktuell trots att det redan medlemsstatemas specifika behov fastställs i ar-
26151: har ställts många spörsmål med samma innehåll i tikel 8.4 i direktiv 92/81/EEG att Europeiska
26152: riksdagen under vintems lopp. Särskilt under den unionens råd enhälligt kan bevilja en medlems-
26153: senaste tiden har världsmarknadspriset på råolja stat rätt att befria ett visst användningssyfte helt
26154: stigit kraftigt, det har rentav tredubblats under ett eller delvis från skatt. Systemet med undantags-
26155: drygt år, vilket har inverkat på bränslepriset. 01- lov är i främsta hand avsett som ett arrangemang
26156: jeproducentema beslöt dock i slutet av mars om under en övergångstid med hjälp av vilket med-
26157: en produktionsökning varav följde att priset på lemsstaten kan anpassa sin beskattning så att den
26158: råolja sjönk med en tredjedel från sin högsta ni- stämmer överens med gemenskapslagstiftning-
26159: vå. En sänkning av priset på råolja märks emel- en. Europeiska gemenskapernas kommission har
26160: lertid först efter en viss fördröjning i minuthan- undersökt olika befrielser i medlemsstatema för
26161: delsprisema på flytande bränslen, så de kan vän- en omprövning av dem och utgående från detta
26162: tas sjunka inom den närmaste framtiden. arbete föreslagit att nya befrielser kan beviljas
26163: 1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas sär- endast för viss tid och av särskilt vägande skäl.
26164: skilt tili att människor som bor i norra och östra Med hänsyn tili nämnda omständigheter kan un-
26165: Finland är tvungna att använda egen bil för sina dantagslov för regional differentiering av bräns-
26166: arbetsresor och att deras kostnader för arbetsre- leaccisen t.o.m. för en viss kort tid ifrågasättas
26167: sor har stigit i takt med bränsleprisstegrinen. Ett särskilt med beaktande av praxis under den se-
26168: av regeringens mål är att upprätthålla och främja naste tiden. Som ett exempel kan nämnas att då
26169: arbetskraftens rörlighet. Som ett skattetekniskt Nederländema ansökte om tillstånd för regional
26170: medel för att uppnå detta mål har regeringen fö- differentiering av bränslebeskattningen avslogs
26171: reslagit att avdraget för arbetsresekostnader skall ansökan på grund av problem på den inre mark-
26172: höjas med 5 000 mk. En höjning av den övre naden.
26173:
26174:
26175: 5
26176: KK 350/2000 vp- Matti Huntola /vas ym. Ministems svar
26177:
26178:
26179: En regional differentiering av accisen är inte inte har noggrann övervakning som sysselsätter
26180: heller motiverad med hänsyn till de problem som myndighetema i stor utsträckning. Genomförs
26181: anknyter till övervakningen av användningen av skattefriheten i form av återbäringar förutsätter
26182: motorbränsle som beskattas lindrigare. Enligt det åter att det skapas ett system för återbäring
26183: uppskattning kan även mindre sänkningar av ac- som är administrativt sett tungt och kräver stora
26184: cisen leda till att det lönar sig att transportera personalresurser. Ett dylikt system har också om-
26185: bränsle mellan olika delar i landet för att uppnå fattande problem som anknyter till övervakning-
26186: skatteförmåner. En regional differentiering av en.
26187: bränsleaccisen som genomförs så att lindrigare Regeringen anser att det inte är nödvändigt att
26188: beskattat bränsle kan skaffas direkt från service- påverka prisbildningen på bränslen genom en re-
26189: stationen, fungerar inte på önskat sätt om man gional differentiering av bränsleaccisen.
26190:
26191:
26192: Helsingfors den 4 maj 2000
26193:
26194: Finansminister Sauli Niinistö
26195:
26196:
26197:
26198:
26199: 6
26200: KK 35112000 vp- Esa Lahtela /sd
26201:
26202:
26203:
26204:
26205: KIRJALLINEN KYSYMYS 351/2000 vp
26206:
26207: Ulkomaalaisten tekemien rikosten vähentämi-
26208: nen
26209:
26210:
26211:
26212:
26213: Eduskunnan puhemiehelle
26214:
26215: Uutisista voi silloin tällöin kuulla muukalaisvi- kohteita ovat kännykät, luotto- ja pankkikortit
26216: han purkauksia nousseen esiin lähinnä skinien sekä tietysti raha. Usein vielä käy niin, että ryös-
26217: toimesta. Pääsääntöisesti Suomea voi kuitenkin tetty omaisuus on menetetty lopullisesti eikä lä-
26218: pitää suhteellisen suvaitsevana maana. Joissakin heskään aina tekijöitä saada kiinni. Ei ihme, että
26219: asioissa Suomi on jopa muita maita lepsumpi: sii- kansalaisten keskuudessa on syntynyt katkeruut-
26220: tä esimerkkinä ovat turvallisiksi maiksi lukeutu- ta. Onko suomalainen yhteiskunta puolustusky-
26221: vista maista tulevat ns. pakolaiset, joita Ruotsi ei vytön keinovalikoimassaan torjua ja ennaltaeh-
26222: ota vastaan, mutta Suomi ottaa. käistä kansalaistensa perusturvallisuuteen liitty-
26223: Jatkuvista suvaitsevaisuuden lisäyspyrkimyk- vät loukkaukset? Jokainen edellä mainittu rikos
26224: sistä ja kampanjoista huolimatta vihan purkauk- on lisäämässä piilevää muukalaisvihaa, joka jos-
26225: sia aina silloin tällöin tulee esille. Muukalaisvi- sain vaiheessa riittävästi patouduttuaan tulee
26226: han synnyn syyt ovat moninaiset. Monesti katke- ulos tavalla tai toisella. Silloin seuraamukset voi-
26227: ruutta herättävät ne tiedot, joissa kerrotaan, kuin- vat olla arvaamattomat. Tämän patoutuman tor-
26228: ka hyvää huolta taloudellisessa mielessä tänne jumiseksi nyt jos koskaan on ryhdyttävä toimiin,
26229: tulevista ulkomaalaisista pidetään. Ja sitten suo- joilla tätä ulkomaisten rikollisten ja rikollisryh-
26230: malainen vertaa omaa elämäänsä, sitä kuinka pie- mien toimintaa voidaan vähentää ja rajoittaa.
26231: nellä palkalla hän tekee työtä, elättää itsensä ja
26232: maksaa nöyrästi veronsa tai on työttömänä työ- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26233: markkinatuella, pienellä eläkkeellä tai sosiaali- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26234: apujen varassa. Aiheellisesti kysytäänkin ja kat- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26235: sotaan, kohteleeka yhteiskunta heitä huonommin vaksi seuraavan kysymyksen:
26236: kuin muualta tulleita, jopa niin sanottuja pakolai-
26237: sia. Onko hallitus tietoinen esimerkiksi pää-
26238: Yhtenä syynä muukalaisvihaan ovat myös ul- kaupunkiseudulla tehtyjen ryöstöjen
26239: komaalaisten tekemät rikokset. Lukuisia esi- määrästä ja siitä, miten suuri osa niistä
26240: merkkejä on mm. siitä, kuinka pääkaupunkiseu- on ulkomaisten tai ulkomaista alkupe-
26241: dun kaduilla tai puiston poikki kävellen kulkeva rää olevien henkilöiden tekemiä ja
26242: ihminen on ryöstetty muitta mutkitta, ja ryöstäji-
26243: nä ovat ulkonäöltään selvästi afrikkalaista synty- mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
26244: perää olevat nuoret miehet. Haluttuja ryöstön näiden ryöstöjen ja muidenkin rikosten
26245: määrää saadaan vähennettyä?
26246:
26247:
26248:
26249:
26250: Versio 2.0
26251: KK 351/2000 vp- Esa Lahtela /sd
26252:
26253:
26254: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
26255:
26256: Esa Lahtela /sd
26257:
26258:
26259:
26260:
26261: 2
26262: Ministerin vastaus KK 35112000 vp- Esa Lahtela /sd
26263:
26264:
26265:
26266:
26267: Eduskunnan puhemiehelle
26268:
26269: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on perus-
26270: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tanut keskustan poliisipiiriin erillisen tutkinta-
26271: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ryhmän, jonka tehtäväalueena on ryöstöjen tut-
26272: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd kinta. Ryhmälle on nimetty yhdyshenkilö Helsin-
26273: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK gin kaupungin sosiaalivirastosta. Viimeaikaisis-
26274: 351/2000 vp: ta rikoksista useimmat on pystytty selvittämään.
26275: Tilastokeskuksen tietojen mukaan ryöstörikos-
26276: Onko hallitus tietoinen esimerkiksi pää- ten määrä Helsingissä kasvoi edellisen vuoden
26277: kaupunkiseudulla tehtyjen ryöstöjen määrään verrattuna 155 rikoksella.
26278: määrästä ja siitä, miten suuri osa niistä Espoossa ryöstörikosten määrä oli viime
26279: on ulkomaisten tai ulkomaista alkupe- vuonna 56. Määrä oli 26 tapausta pienempi kuin
26280: rää olevien tekemiä ja edellisenä vuonna. Vantaan ryöstörikosten mää-
26281: rä oli viime vuonna 217. Lukumäärä oli 11 enem-
26282: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että män kuin edellisenä vuonna. Espoossa ja Van-
26283: näiden ryöstöjen ja muidenkin rikosten taalla ryöstörikokseen epäillyistä ulkomaisten tai
26284: määrää saadaan vähennettyä? ulkomaista alkuperää olevien tekijöiden osuus ei
26285: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ole juurikaan muuttunut viime vuosina.
26286: ti seuraavaa: Edellä mainitut tilastoluvut ja toimenpiteet
26287: osoittavat, että ryöstöjen määrä ja ulkomaista al-
26288: Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin kuperää olevien tekijöiden lukumäärä ovat vähe-
26289: epäiltyjä henkilöitä oli Helsingissä tammi-maa- nemässä, mutta edelleen tarvitaan poliisin ja so-
26290: liskuussa tänä vuonna 981. Heistä oli kansalli- siaaliviranomaisten tiivistä yhteistyötä erityises-
26291: suudeltaan suomalaisia 867, somaleja 22, virolai- ti alle 15-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikos-
26292: sia 17 ja venäläisiä 12. kierteen katkaisussa.
26293: Helsingissä ilmoitettiin poliisille vuonna 1999 Hallitus seuraa tilanteen kehittymistä ja tulee
26294: yhteensä 822 ryöstörikosta, joihin epäiltyinä oli toimimaan niin, että poliisin ja muiden vastuu-
26295: kansallisuudeltaan suomalaisia 460, afrikkalai- viranomaisten toimintaedellytyksistä jatkossa-
26296: sia 92, joista somaleja 74, haitialaisia 27 ja aasia- kin huolehditaan niin, että yleisen järjestyksen ja
26297: laisia 19. Tänä vuonna ensimmäisen vuosineljän- turvallisuuden taso ei myöskään pääkaupunki-
26298: neksen aikana ryöstöjä ilmoitettiin 171 kpl, joi- seudulla heikkene.
26299: hin epäiltyinä on kansallisuudeltaan suomalaisia
26300: 56, afrikkalaisia 16, haitialaisia 5 ja aasialaisia 3.
26301:
26302:
26303: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
26304:
26305: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
26306:
26307:
26308: 3
26309: KK 351/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerns svar
26310:
26311:
26312:
26313:
26314: Till riksdagens talman
26315:
26316: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger fors centrums polisdistrikt. Gruppens uppgift är
26317: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att utreda rånen och det har utsetts en kontaktper-
26318: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa son för gruppen från socialverket. De flesta av
26319: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS sista tidens rån har varit möjliga att reda ut. En-
26320: 351/2000 rd: ligt uppgifter från Statistikcentralen ökade anta-
26321: let brott i fjol med 155 i jämförelse med före-
26322: ir regeringen medveten om antalet rån gående år.
26323: som gjorts i t.ex. huvudstadsregionen 1 Esbo uppgick antalet rån i fjol till 56. Anta-
26324: och om hur stor andel av dem som har let hade minskat med 26 i jämförelse med föregå-
26325: uiförts av utlänningar eller personer av ende år. 1 Vanda uppgick antalet rån till 217, vil-
26326: utländsk härkomst och ket innebär en ökning med 11 rån. 1 Esbo och
26327: Vanda har antalet rån där den misstänkta gär-
26328: vilka åtgärder kommer regeringen att ningsmannen är av utländsk härkomst eller utlän-
26329: vidta för att minska antalet rån av detta ningar inte förändrats märkbart under de senaste
26330: slag samt brott över huvud taget? åren.
26331: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Den ovan anförda statistiken och de närnnda
26332: föra följande: åtgärderna visar att antalet rån och antalet gär-
26333: ningsmän av utländsk härkomst minskat. Men
26334: 1 Helsingfors uppgick antalet personer misstänk- ändå behövs fortfarande ett nära samarbete mel-
26335: ta för brott mot liv och hälsa under perioden ja- lan polisen och socialmyndigheterna. Detta gäl-
26336: nuari till mars i år till 981. Av dessa var 867 fin- ler framför allt när det rör sig om brott vid vilka
26337: ländare, 22 somalier, 17 estländare och 12 ryssar. förbrytaren är under 15 år för att det skall vara
26338: År 1999 anmäldes allt som allt 822 rånförsök möjligt att bryta brottscirkeln.
26339: till polisen i Helsingfors. Av de som var miss- Regeringen kommer att följa med hur saken
26340: tänkta för dessa rån var 460 finländare, 92 afrika- utvecklas och kommer att agera så att verksam-
26341: ner (varav 74 somalier), 27 balter och 19 asiater. hetsförutsättningarna för polisen och andra myn-
26342: Under det första kvartalet i år anmäldes 171 rån digheter även i fortsättningen kommer att skötas
26343: och av de misstänkta är 56 finländare, 16 afrika- på ett sådant vis att nivån på den allmänna ord-
26344: ner, 5 balter och 3 asiater. ningen och säkerheten i huvudstadsregionen inte
26345: Polisinrättningen i Helsingfors härad har grun- försämras.
26346: dat en fristående utredningsgrupp för Helsing-
26347:
26348:
26349:
26350: Helsingfors den 2 maj 2000
26351:
26352: lnrikesminister Kari Häkämies
26353:
26354:
26355:
26356:
26357: 4
26358: KK 352/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
26359:
26360:
26361:
26362:
26363: KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2000 vp
26364:
26365: Primorskiin (Koivisto) rakennettavan öljysata-
26366: man muodostamaan öljyvahinkoriskiin varau-
26367: tuminen
26368:
26369:
26370:
26371:
26372: Eduskunnan puhemiehelle
26373:
26374: Suomenlahden tila on hälyttävä. Sen suurin uhka Primorskiin rakennettava öljysatama lisää öl-
26375: on rehevöityminen. Myös muut ympäristöongel- jynkäsittelyn sekä kuljetusten määrää ja näin kas-
26376: mat rasittavat Suomenlahtea. Erityisesti itäisillä vattaa ympäristövahinkojen riskiä.
26377: alueilla pohjan raskasmetallipitoisuudet ovat
26378: korkeita, mikä johtuu lähinnä Pietarin alueen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26379: kuormituksesta. Laivojen tahalliset ja tahattomat jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26380: öljypäästöt ovat lisääntyneet nekin. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26381: Maaliskuun 31 päivänä muurattiin Primorskin vaksi seuraavan kysymyksen:
26382: (Koivisto) öljysataman peruskivi. Primorsk si-
26383: jaitsee itäisellä Suomenlahdella. Ensi vaiheessa Miten Suomessa on varauduttu Primors-
26384: sataman kapasiteetiksi on laskettu 12 miljoonaa kin (Koivisto) öjysataman muodosta-
26385: tonnia, mikä määrä voidaan jatkossa nostaa aina maan aiempaa olennaisesti suurem-
26386: 20 miljoonaan tonniin. Ensimmäisten jopa paan öljyvahinkojen riskiin?
26387: 150 000 tonnin tankkereiden on suunniteltu läh-
26388: tevän satamasta jo vuoden 2001 loppupuolella.
26389:
26390:
26391: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
26392:
26393: Antero Kekkonen /sd
26394:
26395:
26396:
26397:
26398: Versio 2.0
26399: KK 352/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: Eduskunnan puhemiehelle
26405:
26406: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- antanut osaltaan niihin asiantuntemustaan. Ym-
26407: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- päristövaikutusten arviointimenettelyyn on kuu-
26408: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lunut mm. eri onnettomuusskenaarioiden tutki-
26409: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen minen Primorskiin johtavalla väylällä ja sen sel-
26410: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vittäminen, mitä mahdolliset onnettomuudet vai-
26411: 352/2000 vp: kuttavat Suomenlahden luontoon, voimalaitos-
26412: ten vedenottoon ja muuhun toimintaan. Suomen
26413: Miten Suomessa on varauduttu Primors- ympäristöviranomaiset ovat myös äskettäin toi-
26414: kin (Koivisto) öljysataman muodosta- mittaneet Venäjän Suomenlahden öljyntorjun-
26415: maan aiempaa olennaisesti suurem- nasta vastaavalle viranomaiselle Pietarin öljyn-
26416: paan öljyvahinkojen riskiin? torjuntakeskukseen myös Primorskin alueen si-
26417: sältävän öljyn kulkeutumisen ennustemallin, jon-
26418: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ka avulla mahdollisissa onnettomuustilanteissa
26419: seuraavaa: voidaan torjuntatoimenpiteet suunnata oikeille
26420: Suomenlahden öljykuljetukset tulevat moninker- alueille. Suomen ja Venäjän välisiä öljyntorjun-
26421: taistumaan lähivuosina Venäjän monien uusien taharjoituksia on järjestetty säännönmukaisesti
26422: öljysatamahankkeiden ja vanhojen satamien itäisellä Suomenlahdella, jotta maiden öljyntor-
26423: uudistamishankkeiden takia samoin kuin Viron junnan vastuuviranomaisten yhteistoiminta mah-
26424: öljynkuljetusten merkittävän lisäyksen takia. Sa- dollisissa vahinkotilanteissa olisi onnistunutta.
26425: tamahankkeiden toteutuksen aikataulu riippuu Itämeren suojelukomission HELCOM:n seuraa-
26426: luonnollisesti mm. Venäjän taloudellisen tilan- va öljyntorjuntaharjoitus pidetään Venäjän isän-
26427: teen kehittymisestä. Nykyisten suunnitelmien nöimänä elokuussa 2000 Suomenlahden itäpääs-
26428: mukaan mm. Batareynayan lahden poijulastaus- sä samoista syistä.
26429: paikan kautta öljykuljetukset alkaisivat jo kulu- Itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiu-
26430: van vuoden lopulla ja Primorskin uudesta öljy- den parantamiseksi Suomen ympäristöministeriö
26431: satamasta vuoden 200llopulla. Jo nyt öljykulje- rahoitti 1990-luvun alussa merkittävästi venä-
26432: tukset Suomenlahdella ovat kaksinkertaistuneet läisten viranomaisten kalustohankintoja Pietarin
26433: viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna alueella. Tällä hetkellä ollaan selvittämässä voi-
26434: johtuen lähinnä Viron Muugan sataman lisäänty- ko Suomen ympäristöministeriö nykyi~essä
26435: neestä öljyn vientiliikenteestä. Lisäksi myös muu muuttuneessa tilanteessa, mahdollisesti yhteis-
26436: meriliikenne kasvaa, sillä öljysatamien lisäksi työssä Tanskan ympäristöministeriön kanssa, tu-
26437: suunnitteilla on useita tavarasatamia tai niiden kea uutta kalustohankintaa vastaavasti kuin on
26438: kehittämisiä, joista suurin on jo rakenteilla oleva tehty Baltian maiden, Viron, Liettuan ja Latvian
26439: Ust Lugan suursatamahanke Suomenlahden ete- kohdalla.
26440: läpuolella. Onnettomuuden sattuessa Primorskin sata-
26441: Ympäristöhallinto on ollut sangen hyvin tie- massa tai sieltä lähtevällä väylällä Suomen alue-
26442: toinen satamahankkeiden edistymisestä, ja se on vedet ja saaristo ovat uhattuina maantieteellisen
26443: seurannut hankkeiden ympäristöselvityksiä ja etäisyyden ollessa pieni. Suomen viranomaiset
26444:
26445:
26446: 2
26447: Ministerin vastaus KK 352/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
26448:
26449:
26450: ovat pyrkineet parantamaan Suomen omaa öljyn- kaan, myös jääolosuhteissa toimimaan pystyvän,
26451: torjuntavalmiutta tällä alueella. Suomenlahdella öljyntorjunta/monikäyttöaluksen puuttuminen.
26452: partioivan rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Ympäristöviranomaiset ovat käyneet neuvottelu-
26453: Merikarhun oljyntorjuntalaitteisto uusitaan kulu- ja merellisten viranomaisten ja myös yksityisten,
26454: van kevään ja kesän aikana vastaamaan parem- alueella operoivien yritysten kanssa sopivan mo-
26455: min nykyisiä vaatimuksia, ja laitoksen kanssa on ni toimialuksen hankinnasta tai olemassa olevan
26456: aloitettu neuvottelut samalle alueelle sijoittuvan aluksen muutostyöstä. Neuvotteluja on käyty
26457: uuden ulkovartiolaivan varustamisesta myös öl- useammasta aluksesta, mutta päätöksiä alusten
26458: jyvahinkojen varalta. Kotkassa sijaitsevan val- hankinnasta tai rahoittamisesta ei ole vielä ole-
26459: tion öljyntorjuntavaraston meripuomimäärää on massa.
26460: lisätty vuonna 1999 ja nyt varastossa on 1 000 m Suomen viranomaiset ovat painottaneet kes-
26461: ensiluokkaista avomeripuomia, jolloin tämä Kot- kusteluissa venäläisten ja heidän käyttämiensä
26462: kan puomierä on suurin yksittäiseen valtion öl- asiantuntijoiden kanssa meriturvallisuuden mer-
26463: jyntorjuntavarastoon varastoitu meripuomierä. kitystä estämään ennalta öljyvahingot Tätä tur-
26464: Ympäristöviranomaisten ja merivoimien kanssa vallisuutta edistäviä seikkoja olisivat muun
26465: on sovittu, että merivoimien Kotkaan sijoitettu muassa uusien kaksoisrunkoisten öljytankkerei-
26466: Kala-lautta on käytettävissä ko. puomierän käsit- den käyttö,- Kansainvälisen merenkulkujärjes-
26467: telyaluksena. Mainittakoon myös, että valtion ta- tön MARPOL-yleissopimus edellyttää, että kaik-
26468: lousarvion ulkopuolisen öljysuojarahaston rahoi- ki uudet öljytankkerit rakennetaan kaksoisrun-
26469: tuksella Kotkan kaupunki on viime vuosina pys- koisina - saattohinaajien käyttö, millä varmis-
26470: tynyt hankkimaan uudenaikaisen itsenäisesti öl- tettaisiin öljytankkereiden ohjailtavuus alusten
26471: jyä keräävä 15 metrin öljyntorjuntaveneen sekä mahdollisissa häiriötilanteissa, sekä riittävän
26472: muuta modernia öljyntorjuntakalustoa. kattava VTS-liikenteenohjausjärjestelmä Pri-
26473: Suurimpana ongelmana itäisen Suomenlah- morskin väylällä.
26474: den öljyntorjuntavalmiudessa on valtion tehok-
26475:
26476:
26477: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
26478:
26479: Ympäristöministeri Satu Hassi
26480:
26481:
26482:
26483:
26484: 3
26485: KK 352/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministems svar
26486:
26487:
26488:
26489:
26490: Tili riksdagens talman
26491:
26492: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger en undersökning av olika olycks-scenarion i den
26493: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- farled som leder till Primorski, och en utredning
26494: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- om hur eventuella olyckor inverkar på naturen i
26495: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- Finska viken, kraftverkens vattenupptagning
26496: mål SS 352/2000 rd: s~mt på övrig verksamhet. De finska miljömyn-
26497: dlghetema har nyligen sänt en prognosmodell till
26498: Hur har man berett sig i Finland på den S:t Petersburgs oljebekämpningscentral som an-
26499: väsentligt större risken av oljeskador än svarar för oljebekämpningen i Finska viken på
26500: tidigare som uppstått i Primorski (Koi- den ryska sidan. Med hjälp av modellen, som
26501: visto) oljehamn? även inbegriper oljetransporten till Primorski
26502: området, kan man rikta bekämpningsåtgärdema
26503: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- till de rätta områdena vid eventuella olyckshän-
26504: föra följande: delser. Finland har tillsammans med Ryssland re-
26505: Oljetransportema i Finska viken kommer att gelbundet ordnat övningar i oljebekämpning i
26506: mångdubblas under de närmaste åren tack vare Östra Finska viken för att samarbetet mellan de
26507: Rysslands otaliga nya oljehamnsprojekt och mo- myndigheter i respektive Iänder som ansvarar för
26508: demiseringsprojekt av gamla hamnar samt den oljebekämpningen skall lyckas vid eventuella
26509: märkbara ökningen av Estlands oljetranporter. olyckor. 1 augusti 2000 ordnas skyddskommis-
26510: Att kunna hålla tidtabellen för hamnprojekten be- sionen för Östersjön HELCOM:s följande öv-
26511: ror naturligtvis på bl.a. utvecklingen av Ryss- ning i oljebekämpning i östra delen i Finska vi-
26512: lands ekonomiska situation. Enligt nuvarande ken med Ryssland som värd.
26513: planer, skulle oljetransportema via Batareynaya Finlands miljöministerium finansierade avse-
26514: vikens bojlastplats inledas redan i slutet av detta värt i början av 1990-talet de ryska myndigheter-
26515: år och från Primorski nya oljehamn i slutet av nas anskaffningar av utrustning i S:t Petersburg
26516: 2001. Redan nu har oljetransportema i Finska vi- området för att förbättra oljebekämpningsbered-
26517: ken fördubblats jämfört med situationen för fem skapen i östra Finska viken. För närvarande re-
26518: år sedan, vilket främst berorpå den ökade export- der man ut om Finlands miljöministerium i det
26519: trafiken av olja till Muuga hamn i Estland. Dess- nuvarande förändrade läget i samarbete med
26520: utom ökar den övriga sjötrafiken för utöver olje- Danmarks miljöministerium kan stöda en ny an-
26521: hamnar, planeras eller utvecklas ett flertal gods- skaffning av utrustning på motsvarande sätt som
26522: hamnar. Ust Luga storhamnsprojektet söder om gjorts för de baltiska ländemas, Estlands, Litau-
26523: Finska viken är det största projektet som redan är ens och Lettlands del.
26524: under byggnad. Finlands territorialvatten och skärgård är hota-
26525: Miljöförvaltningen har varit synnerligen med- de vid en eventuell olycka i Primorski hamnen el-
26526: veten om hamnprojektens utveckling och har ler i farleden eftersom det geografiska avståndet
26527: följt med projektens miljöutredningar samt bi- är väldigt kort. De finska myndighetema har strä-
26528: dragit med sin sakkunskap. Till proceduren med vat att förbättra Finlands oljebekämpningsbered-
26529: bedömning av miljöverkningama har hört bl.a. skap på detta område. Oljebekämpningsutrust-
26530:
26531:
26532: 4
26533: Ministerns svar KK 352/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
26534:
26535:
26536: ningen på gränsbevakningens bevakningsfartyg ett statligt, effektivt fartyg för oljebekämpning
26537: Merikarhu, som patrullerar i Finska viken, skall och månsidigt bruk, som även kan verka i isför-
26538: förnyas under denna vår och sommar för att bätt- hållanden. Miljömyndigheterna har underhand-
26539: re fylla nuvarande krav, och man har inlett för- lat med sjömyndigheterna och de företag som
26540: handlingar med gränsbevakningen om en place- verkar i området om att skaffa ett lämpligt allak-
26541: ring av ett nytt bevakningsfartyg som är utrustat tivitetsfartyg eller en omvandling av det existe-
26542: för att även bekämpa oljeskador på området. An- rande fartyget. Underhandlingar har förts om fle-
26543: talet oljebommar i statens oljebekämpningsför- ra fartyg, men ännu finns det inga beslut om
26544: råd, som ligger i Kotka, har ökats under 1999 och skaffning eller finansiering av fartyg.
26545: nu finns det 1 000 m oljebommar för öppna ha- De finska myndigheterna har i diskussionerna
26546: vet i förrådet, vilket gör Kotkas parti tili det med ryssarna och deras experter betonat betydel-
26547: största partiet av oljebommar som bevaras i ett sen av sjösäkerheten för att förebygga uppkom-
26548: statligt oljebekämpningsförråd. Miljömyndighe- sten av oljeskador. Användningen av oljetankers
26549: terna och flottan har kommit överens om att med dubbelt skrov.bl.a. skulle utgöra en befräm-
26550: Kala-flotten, som hör till flottan i Kotka, utgör jande faktor på säkerheten. Den internationella
26551: det fartyg som hanterar ifrågavarande oljebom- sjöfartsorganisationen MARPOL:s allmänna av-
26552: mar. Det bör även nämnas att under de senaste tai förutsätter att alla nya oljetankers skall byg-
26553: åren har Kotka stad med finansiering av olje- gas med dubbelt skrov, att man använder bogser-
26554: skyddsfonden, som inte ingår i statsbudgeten, båt för att säkra styrningen av oljetankers vid
26555: skaffat en 15 meters modern oljebekämpnings- eventuella störningar samt att VTS-trafikinfor-
26556: båt, som självständigt samlar in olja, samt annan mationssystemet för fartyg är tillräckligt omfat-
26557: modern oljebekämpningsutrustning. tande i Primorksi farled.
26558: Det största problemet i oljebekämpningsbe-
26559: redskapen i Östra Finska viken utgör saknaden av
26560:
26561:
26562: Helsingfors den 3 maj 2000
26563:
26564: Miljöminister Satu Hassi
26565:
26566:
26567:
26568:
26569: 5
26570: KK 353/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
26571:
26572:
26573:
26574:
26575: KIRJALLINEN KYSYMYS 353/2000 vp
26576:
26577: Alemman tieverkon teiden hoitaminen kevään
26578: aikana
26579:
26580:
26581:
26582:
26583: Eduskunnan puhemiehelle
26584:
26585: Suurin osa Suomen tieverkosta on alempaa tie- tä ei suinkaan tarvitse päällystää, mutta niiden
26586: verkkoa ja lähinnä sorapäällysteisiä paikallistei- kuntoon tulee varsinkin keväisin vaikuttaa kor-
26587: tä. Koko laajan maan asuttuna pitäminen edellyt- jaamalla kelirikkokohtia, uusimalla pintauksia,
26588: tää kaikkien tieyhteyksien kunnosta huolehtimis- höyläämällä, aukomalla ojia ja niin edelleen.
26589: ta, sillä palvelujen keskittyessä vain suuremmil- Myös alemman tieverkon pitäminen hyväkun-
26590: le paikkakunnille on harvaan asutuilla alueilla toisena on välttämätöntä, sillä haja-asutusaluei-
26591: omalla autolla liikkuminen ainoa tapa tulla toi- den ja maaseudun henkilöautoliikenne, koulu-
26592: meen. laiskuljetukset, bussiliikenne ja raaka-ainekulje-
26593: Kaikkien kansalaisten tasapuolinen kohtelu tukset ovat riippuvaisia kattavasta tieverkosta.
26594: edellyttää hyväkuntoisia tieyhteyksiä muualla- Hyvillä ja hoidetuilla tieyhteyksillä on myös vah-
26595: kin kuin pääteillä ja niiden läheisyydessä. Suo- va vaikutus asuinpaikkaa valittaessa, eivätkä
26596: men 78 000 kilometrin mittaisesta yleisten tei- huonokuntoiset paikallistiet saa olla syynä haja-
26597: den verkosta on pääteitä vain 13 000 kilometriä, asutusalueiden autioitumiseen.
26598: ja vaikka liikenne onkin niillä luonnollisesti vilk-
26599: kaampaa kuin haja-asutusalueiden pienemmillä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26600: teillä, eivät tieverkon hoitaminen ja kunnossapi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
26601: to saa keskittyä vain pää teille. Kiristyneessä tien- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26602: pidon rahoitustilanteessa varoja on kuitenkin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26603: suunnattu selkeimmin juuri pääteiden liikenteen
26604: sujuvuuteen samalla, kun alempiluokkaisten Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatak-
26605: ja vähemmän liikennöityjen teiden paran- seen maamme alemman tieverkon tei-
26606: tamistoimenpiteitä on jyrkästi supistettu. Kymen den liikennekelpoisuuden ympäri vuo-
26607: alueella erityisesti Ylämaan ja Miehikkälän kun- den ja erityisesti keväisinä kelirikkaai-
26608: tien tieverkon kunnossapitotoimet vaikuttavat koina ja estääkseen tieverkon rappeutu-
26609: unohtuneen. Kaikkia alemman tieverkon soratei- misen entisestään?
26610:
26611:
26612: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
26613:
26614: Seppo Lahtela /kesk
26615: Sakari Smeds /skl
26616:
26617:
26618:
26619: Versio 2.0
26620: KK 353/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym. Ministerin vastaus
26621:
26622:
26623:
26624:
26625: Eduskunnan puhemiehelle
26626:
26627: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- räti 28 000 km eli 36 % yleisistä teistä. Soratei-
26628: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- den liikennesuorite on vain 4% koko verkon lii-
26629: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kenteestä. Edellä olevan perusteella pääteiden
26630: vastattavaksi kansanedustaja Sepppo Lahtelan liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen on teho-
26631: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kasta panostaa. Alimmalla verkolla tehtyihin
26632: KK 353/2000 vp: matkoihin sisältyy kuitenkin yleensä myös ylem-
26633: pää verkkoa käyttäen tehty osuus, jolla nämäkin
26634: Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatak- tienkäyttäjät voivat hyödyntää parempitasoisia
26635: seen maamme alemman tieverkon tei- teitä.
26636: den liikennekelpoisuuden ympäri vuo- Sorateiden kelirikon vuoksi vuosittain noin
26637: den ja erityisesti keväisinä kelirikkoai- 3 000-5 000 tiekilometrille joudutaan asetta-
26638: koilw ja estääkseen tieverkon rappeutu- maan painorajoituksia. Soratiet pyritään pitä-
26639: misen entisestään? mään tyydyttävässä kunnossa erillisiä tienkohtia
26640: korjaamalla, kulutuskerrosta lisäämällä ja ojia
26641: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- aukomalla.
26642: ti seuraavaa: Liikenneministeriö valmistelee Tielaitoksen
26643: Tielaitos hoitaa noin 78 000 kilometrin mittaista organisaation uudistamiseen liittyvää lisätalous-
26644: yleisten teiden verkkoa, josta pääteitä on noin arviopakettia, johon sisältyy yhdeksi vuodeksi
26645: 13 000 km. Valtaosa yleisestä tieverkosta on ky- 200 milj. markan suuruinen lisäys perustienpi-
26646: symyksessä tarkoitettua alempaa tieverkkoa. toon. Lisäraha kohdistuisi pääosin alempiluok-
26647: Pääteiden keskimääräinen liikenne on kuitenkin kaiseen tieverkkoon sekä liikenneturvallisuustoi-
26648: yli 60 % koko tieverkon liikenteestä. Vähäliiken- menpiteisiin.
26649: teisimmät tiet ovat pääosin sorateitä, joita on pe-
26650:
26651:
26652:
26653: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
26654:
26655: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
26656:
26657:
26658:
26659:
26660: 2
26661: Ministems svar KK 353/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
26662:
26663:
26664:
26665:
26666: Tili riksdagens talman
26667:
26668: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vägar. Dessa utgör till och med 28 000 km eller
26669: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 36% av de allmänna vägama. Trafiken på dessa
26670: rådet översänt följande av riksdagsledamot grusvägar motsvarar endast 4 % av hela nätets
26671: Seppo Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftli- trafik. På basis av det som sagts ovan är det ef-
26672: ga spörsmål SS 353/2000 rd: fektivt att satsa på trafiksmidighet och säkerhet
26673: på huvudvägama. Resor som görs inom det se-
26674: Vilka åtgärder kommer regeringen att kundära vägnätet omfattar vanligen även sträck-
26675: vidta för att säkra jarbarheten på vägar- or inom det primära vägnätet. På så vis kan även
26676: na inom vårt lands sehmdära vägnät dessa vägtrafikanter dra nytta av vägar som är i
26677: året om, framförallt under våren vid ti- bättre skick.
26678: denför menföre, och vad kommer reger- På grund av menföre på grusvägama är det
26679: ingen att göra för att vägnätet inte skall tvunget att årligen införa viktbegränsningar på
26680: föifalla ännu mer? 3 000-5 000 vägkilometer. Man strävar efter att
26681: hålla grusvägama i nöjaktigt skick genom att för-
26682: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bättra enskilda vägavsnitt, tillföra slitlager och
26683: föra följande: öppna diken.
26684: Vägverket sköter ett vägnät som omfattar ca 1 anslutning tili att Vägverkets organisation
26685: 78 000 km allmänna vägar. Av dessa är ca förnyas bereder trafikministeriet ett tilläggsbud-
26686: 13 000 km huvudvägar. Största delen av vägnä- getpaket som innefattar ett tillägg på 200 milj.
26687: tet består av det som i spörsmålet omnämns som mk. under ett år för basväghållningen. Tillägget
26688: sekundärt vägnät. Trafiken på huvudvägama ut- skall huvudsakligen beröra åtgärder för det se-
26689: gör dock 60 % av all trafik inom vägnätet. De kundära vägnätet samt för trafiksäkerheten.
26690: minst trafikerade vägama är huvudsakligen grus-
26691:
26692:
26693: Helsingfors den 27 april 2000
26694:
26695: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
26696:
26697:
26698:
26699:
26700: 3
26701: KK 354/2000 vp - Kirsi Piha /kok
26702:
26703:
26704:
26705:
26706: KIRJALLINEN KYSYMYS 354/2000 vp
26707:
26708: KTM:n selvitys valtion omistajapolitiikasta ja
26709: sen käsittely eduskunnassa
26710:
26711:
26712:
26713:
26714: Eduskunnan puhemiehelle
26715:
26716: Valtionyhtiöt ovat olleet sodanjälkeisessä Suo- maankin taas tapetilla. Jottei tämäkin selvitys
26717: messa kansantalouden jälleen- ja uudisrakenta- näiltä osin päätyisi arkistojen uumeniin ainoas-
26718: misen peruspilareita. Etenkin raskaiden teollis- taan historioitsijain iloksi, olisi paikallaan saada
26719: ten infrastruktuurien luominen ja suurten inves- se eduskuntaan tavalla tai toisella ruodittavaksi.
26720: tointien vaatimukset olisivat olleet yksityiselle On jo aika ryhtyä sanoista tekoihin ja luopua
26721: sektorille ylitsepääsemättömiä. Näihin valtion- hallintoneuvostoista yhtiöissä, joissa valtiolla on
26722: yhtiöihin luotiin eräänlainen demokratian kurkis- pääasiassa sijoitusintressi, ja säilyttää ne vain
26723: tusaukko, hallintoneuvostot. Näin veronmaksa- sellaisissa yhtiöissä, joilla on selkeä yhteiskun-
26724: jille tarjoutui kansanedustajiensa välityksellä ai- nallinen tehtävä, kuten esimerkiksi Yleisradiolla
26725: nakin näennäinen mahdollisuus valvoa yhtiön on.
26726: toimintaa.
26727: Sittemmin ovat ajat muuttuneet. Valtion omis- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26728: tusosuus on useissa yhtiöissä pienentynyt huo- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26729: mattavasti ja pienenee yhä. Suuntaus on kanna- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26730: tettava. Valtaosa entisistä valtionyhtiöistä toimii vaksi seuraavan kysymyksen:
26731: tehokkaammin ns. omillaan, eikä myöskään ole
26732: perusteltua, että eduskunta osallistuu niiden pää- Aikooko hallitus tuoda kauppa- ja teolli-
26733: töksentekoon. suusministeriön selvityksen eduskunnan
26734: Hallintoneuvostojen olemassaolon tarpeelli- ja sen talousvaliokunnan käsiteltäväksi,
26735: suudesta tai turhuudesta on jo tehty useita selvi- ja jos aikoo,
26736: tyksiä. Nyt meneillään olevassa kauppa- ja teol-
26737: lisuusministeriön valtionyhtiöiden omistajapoli- niin missä muodossa ja millä aikataulul-
26738: tiikkaa koskevassa selvitystyössä aihe on var- la?
26739:
26740:
26741:
26742: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
26743:
26744: Kirsi Piha /kok
26745:
26746:
26747:
26748:
26749: Versio 2.0
26750: KK 354/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
26751:
26752:
26753:
26754:
26755: Eduskunnan puhemiehelle
26756:
26757: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa asiaa selvitettiin kauppa- ja teollisuusministe-
26758: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- riön työryhmissä. Näiden selvitysten pohjalta
26759: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen monia toimenpiteitä, joilla on parannettu hallin-
26760: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan /kok toneuvoston toimivuutta, on toteutettu. Lisäksi
26761: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK monissa yhtiöissä, joissa valtio on luopunut mää-
26762: 354/2000 vp: räysvallasta, hallintoneuvostosta on luovuttu ko-
26763: konaan. Myös nykyinen hallitus on lähtenyt val-
26764: Aikooko hallitus tuoda kauppa- ja teolli- tion omistajapoliittisessa linjauksessa siitä, että
26765: suusministeriön selvityksen eduskunnan hallintoneuvostosta luovutaan viimeistään sil-
26766: ja sen talousvaliokunnan käsiteltäväksi, loin, kun valtio luopuu määräysvallasta yhtiössä,
26767: ja jos aikoo, ~ ellei hallintoneuvoston säilyttämiseen ole ole-
26768: massa erityisiä syitä.
26769: niin missä muodossa ja millä aikataulul- Koska olosuhteiden muutokset ovat varsin no-
26770: la? peita, on kauppa- ja teollisuusministeriö jälleen
26771: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kerran katsonut aiheelliseksi arvioida hallinto-
26772: ti seuraavaa: neuvoston roolia ja asemaa sekä sen toiminnan
26773: kehittämistarvetta. Selvityksellä ei tähdätä mi-
26774: Monissa valtion omistamissa yhtiöissä on hallin- hinkään dramaattisiin muutoksiin, vaan siinä
26775: toneuvosto, jonka pääasiallinen tehtävä on toimi- analysoidaan hallintoneuvoston asemaa valtion
26776: van johdon ja yhtiön hallituksen toiminnan val- omistajapolitiikassa ja analyysin pohjalta arvioi-
26777: vominen. Hallintoneuvoston toimivaltuudet kui- daan tarvetta yhtiökohtaisiin toimenpiteisiin lä-
26778: tenkin jonkin verran vaihtelevat yhtiöstä toiseen. hitulevaisuudessa.
26779: Useiden valtion omistamien yhtiöiden liiketoi- Tarkoitus on, että kauppa- ja teollisuusminis-
26780: mintaympäristö ja omistusrakenne ovat viime teriön selvitys saatetaan toukokuun aikana halli-
26781: vuosien aikana radikaalisti muuttuneet ja muut- tuksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kä-
26782: tumassa, mikä on heijastunut myös hallintoneu- sittelyyn, jonka pohjalta hallitus voi päättää asian
26783: vostojen asemaan. jatkokäsittelystä. Näin ollen asian saattaminen
26784: Hallintoneuvoston roolia ja toiminnan kehittä- mahdollisesti eduskunnan käsiteltäväksi tulee
26785: mistä on aikaisemmin selvitetty useassakin esille siinä yhteydessä.
26786: yhteydessä; esimerkiksi vuosina 1993 ja 1995
26787:
26788:
26789:
26790: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
26791:
26792: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
26793:
26794:
26795:
26796:
26797: 2
26798: Ministerns svar l(K 354/2000 vp - Kirsi Piha /kok
26799:
26800:
26801:
26802:
26803: Tili riksdagens talman
26804:
26805: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ministeriet. På basis av dessa utredningar har fle-
26806: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ra åtgärder i syfte att förbättra förvaltningsrådets
26807: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kirsi funktion vidtagits. Dessutom har man helt dragit
26808: Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS in förvaltningsrådet vid många bolag där staten
26809: 354/2000 rd: har avstått från sin bestämmanderätt. Också den
26810: nuvarande regeringen har i sina riktlinjer för sta-
26811: Amnar regeringen hänskjuta den utred- tens ägarpolitik utgått från att förvaltningsrådet
26812: ning som handels- och industriministe- dras in senast i det skede då staten avstår från sin
26813: riet gjort tili riksdagen och dess finans- bestämmanderätt över bolaget om inga särskilda
26814: utskott, och skäl för bibehållandet av förvaltningsrådet före-
26815: ligger.
26816: om den skall göra detta, i viiken form Eftersom förhållandena ändras ganska snabbt,
26817: och enligt viiken tidtabell? har handels- och industriministeriet återigen an-
26818: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sett det nödvändigt att närmare granska förvalt-
26819: föra följande: ningsrådets roll och ställning samt behovet att ut-
26820: veckla dess verksamhet. Utredningen syftar inte
26821: Flera statsägda bolag har ett förvaltningsråd vars tili att få tili stånd några dramatiska ändringar
26822: huvudsakliga uppgift är att utöva tillsyn över den utan avsikten är att analysera förvaltningsrådets
26823: verksamma företagsledningens och bolagsstyrel- ställning i statens ägarpolitik och på basis av ana-
26824: sens verksamhet. Förvaltningsrådets befogenhe- lysen bedöma behovet av bolagsbundna åtgärder
26825: ter varierar dock något från bolag till bolag. Den inom den närmaste framtiden.
26826: omgivning där många statsbolag verkar liksom Avsikten är att handels- och industriministeri-
26827: även statsbolagens ägarstruktur har förändrats ra- ets utredning skall hänskjutas tili regeringens fi-
26828: dikalt under de senaste åren och håller fortfaran- nanspolitiska ministerutskott under maj månad.
26829: de på att ändras, vi1ket har återspeg1ats också i På basis av behand1ingen där kan regeringen se-
26830: förvaltningsrådens ställning. dan kan fatta beslut om fortsatt behandling av
26831: Förvaltningsrådets roll och utvecklingen av ärendet. Sålunda kommer frågan om ärendet
26832: dess funktion har tidigare utretts i flera samman- eventuellt skall hänskjutas tili riksdagen att tas
26833: hang: t.ex. 1993 och 1995 har saken utretts av ar- upp i detta sammanhang.
26834: betsgrupper som tillsats av handels- och industri-
26835:
26836:
26837:
26838: Helsingfors den 2 maj 2000
26839:
26840: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
26841:
26842:
26843:
26844:
26845: 3
26846: KK 355/2000 vp - Kirsi Piha /kok
26847:
26848:
26849:
26850:
26851: KIRJALLINEN KYSYMYS 355/2000 vp
26852:
26853: Olutveron sietämätön kovuus
26854:
26855:
26856:
26857:
26858: Eduskunnan puhemiehelle
26859:
26860: Oluen matkustajatuontirajaa toisesta EU-maasta oluen kuten muidenkin alkoholijuomien valmis-
26861: nostetaan näillä näkymin 15litrasta 24litraan ke- teveron tason, kunhan se ylittää neuvoston direk-
26862: vään aikana ja luultavasti 32 litraan ensi vuoden tiivissä asetetun minimirajan. Oluelle tämä raja
26863: alusta. EU:n normaali tuontiraja, 110 litraa, tulee on 1,87 ecua/hehtolitra/tilavuusprosenttiyksikkö
26864: voimaan 1.1.2004. etyylialkoholia. Keskioluen (4,5 %) osalta tämä
26865: Yksityinen maahantuonti on jo yli kymmen- tekee 0,50 mk/litra olutta. Suomessa olutvero on
26866: kertaistunut samalla, kun kotimainen oluen- 1, 70 mk/senttilitra etyylialkoholia eli keskioluen
26867: myynti on hiipunut. Ei ole mitään syytä olettaa, osalta 7,65 mk/litra olutta.
26868: etteikö trendi jatkuisi, kun sallitut tuontimäärät On selvää, että valmisteverotulot laskevat jat-
26869: edelleen kasvavat. kossakin. Kyse on vain siitä, minkä kustannuk-
26870: Syy kotimaisen myynnin kärsimyksiin löytyy sella. Jos veroja alennetaan, parannetaan koti-
26871: luonnollisesti verotuksesta. Oluen valmisteve- maisen panimoteollisuuden kilpailuedellytyksiä.
26872: ron roima alennus on ainoa keino pitää mallas- Jos ei, menevät myyntitulot ulkomaille ja vero-
26873: markat Suomessa. Stakesin Esa Österbergin mu- tuotot jäävät silti saamatta.
26874: kaan 20-30 prosentin alennus vähittäismyynti- Kaiken kaikkiaan alkoholiverokeskustelu
26875: hinnoissa riittäisi kääntämään trendin. Tämä on ollut epämääräistä ja huhujen maustamaa.
26876: puolestaan edellyttää noin 50 prosentin alennus- Yhtäällä sanotaan, ettei mitään varmasti tehdä
26877: ta valmisteveroon. ennen 31.12.2003 - ehkä (ministeri Siimes
26878: Vastauksessaan edustaja Korkeaojan esittä- vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni
26879: mään kirjalliseen kysymykseen olutverosta KK 219/1999 vp ). Toisaalta myönnetään, että
26880: (KK 50511999 vp) ministeri Siimes kirjoitti, että varmasti on pakko mennä alennuksiin ennen tuo-
26881: Suomessa on jo tehty "kaikki mahdolliset" alen- ta maagista päivämäärää- viimeistäänkin vuon-
26882: nukset olutveron osalta, ja viittasi pienpanimoi- na 2002 (valtiovarainministeriön vero-osaston
26883: den verohelpotuksiin ja alle 2,8 % alkoholia si- ylijohtaja Lasse Arvela ohjelmassa A plus, TV 1
26884: sältävien oluiden kevyempään verotukseen. Mi- 30.3.2000).
26885: nisterin mukaan olutveroon on siksi saatavissa Jos ja kun jossakin asustaa tieto siitä, mitä to-
26886: alennus vain "erikseen komissiolle tehtävällä ha- della aiotaan tehdä ja milloin, olisi demokratian
26887: kemuksella, jonka menestyminen on epävarmaa hengen mukaista tiedottaa asiasta avoimesti.
26888: ja menettely erityisen raskas". Tosiasiassa pien-
26889: panimoiden verohelpotukset ovat kaukana direk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26890: tiivin sallimasta tasosta, eikä niillä myöskään ole jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26891: mitään tekemistä itse oluen valmisteveroasteen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26892: kanssa. EU:n jäsenvaltiot saavat itse päättää vaksi seuraavan kysymyksen:
26893:
26894:
26895:
26896: Versio 2.0
26897: KK 355/2000 vp - Kirsi Piha /kok
26898:
26899:
26900:
26901: Aikooko hallitus alentaa oluen valmiste- niin kuinka paljon ja millaisella aika-
26902: veroa samalla, kun matkustajatuonnin taululla?
26903: rajoja jatkuvasti väljennetään, ja jos ai-
26904: koo,
26905:
26906:
26907: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
26908:
26909: Kirsi Piha /kok
26910:
26911:
26912:
26913:
26914: 2
26915: Ministerin vastaus KK 355/2000 vp - Kirsi Piha /kok
26916:
26917:
26918:
26919:
26920: Eduskunnan puhemiehelle
26921:
26922: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- oikeutettuja kaikki alle 5 500 000 litraa tuottavat
26923: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- panimot.
26924: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Suomi on neuvotellut Euroopan yhteisöjen ko-
26925: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan /kok mission kanssa poikkeuksesta, jonka mukaan
26926: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Suomi saisi oikeuden rajoittaa muista maista
26927: 355/2000 vp: kuin jäsenvaltioista saapuvan matkustajan olut-
26928: tuomisten määrän kuuteen litraan. Poikkeuksen
26929: Aikooko hallitus alentaa oluen valmiste- mahdollistavaa direktiiviehdotusta ei ole vielä
26930: veroa samalla, kun matkustajatuonnin hyväksytty neuvostossa. Hallitus ei toistaiseksi
26931: rajoja jatkuvasti väljennetään, ja jos ai- ole ottanut kantaa siihen, miten asia kansallisesti
26932: koo, saatetaan voimaan eli montako litraa olutta mat-
26933: kustaja saa tuoda mukanaan verotta Virosta tai
26934: niin kuinka paljon ja millaisella aika- Venäjältä. Tämä muutos ei ainakaan olennaisesti
26935: taululla? suureuna verottomien oluttuomisten määriä, jo-
26936: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ten se ei sinänsä vaadi olutveron alentamista.
26937: ti seuraavaa: Samalla kun komissio antoi ehdotuksensa
26938: oluttuomisten rajoituksista unionin ulkopuolisis-
26939: Kysymyksen perusteluissa on muun muassa vii- ta maista, se hyväksyi Suomen ilmoituksen olut-
26940: tattu hallituksen kirjalliseen kysymykseen KK tuomistensuurentamisen aikataulusta toisesta jä-
26941: 505/1999 vp annettuun vastaukseen, jossa on to- senvaltiosta saapuvan matkustajan osalta. Ko-
26942: dettu, että oluen osalta on saatettu voimaan kaik- mission kanssa sovitut olutmäärät ovat, kuten ky-
26943: ki yhteisöoikeudelliset mahdollisuudet olutve- symyksessäkin on todettu, 24 litraa heti direktii-
26944: ron alennukseen. Kysymyksessä nyt todetaan, vin tultua voimaan, 32 litraa 1.1.2001 ja 64 litraa
26945: että pienpanimaiden verohelpotukset ovat kauka- 1.1.2003, jonka jälkeen 1.1.2004 yhteisötason
26946: na direktiivin sallimasta tasosta eikä niillä ole määräykset tulevat voimaan. Kun direktiivi saa-
26947: mitään tekemistä itse oluen valmisteveroasteen tetaan kansallisesti voimaan ja toisesta jäsenval-
26948: kanssa. Alkoholin ja alkoholijuomien valmiste- tiosta saapuvan matkustajan oluttuomisten mää-
26949: verojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta anne- rä korotetaan 15 litrasta 24 litraan, ei tälläkään
26950: tun neuvoston direktiivin mukaan jäsenvaltiot muutoksella ole sellaisia vaikutuksia, että sen
26951: voivat soveltaa pienten riippumattomien pani- vuoksi olisi alennettava oluen veroa. Tämä joh-
26952: maiden valmistamaan olueen alennettuja valmis- tuu siitä, että ei ole oletettavaa, että matkustajat
26953: teverojen määriä, jos yritys tuottaa alle 200 000 toisivat mukanaan toisesta jäsenvaltiosta kuten
26954: hehtolitraa olutta vuodessa. Alennus ei saa olla esimerkiksi Ruotsista siellä verotettua olutta
26955: enempää kuin 50 % tavanomaista kansallista ve- olennaisesti nykyistä enemmän, erityisesti kun
26956: ron määrää alhaisempi. Suomessa pienpanimai- otetaan huomioon Ruotsissa vallitseva oluen ja-
26957: den veronalennus on saatettu voimaan siten, että kelujärjestelmä.
26958: veronalennus vaihtelee välillä 10-30% yrityk- Oluen matkustajatuonti nousi 3,5 miljoonasta
26959: sen tuotantomäärän mukaan. Alennukseen ovat litrasta unioniin liittymisen vuoksi enimmilleen
26960:
26961:
26962: 3
26963: KK 355/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
26964:
26965:
26966:
26967: 35 miljoonaan litraan vuonna 1996, jonka jäl- nukset kohdistetaan siirtymäkauden loppupuolel-
26968: keen se on tasaantunut noin 30 miljoonaan lit- le. Vuoden 2001 alussa toisesta jäsenvaltiosta
26969: raan. Vuodesta 1995 lähtien oluen kotimainen saapuvan matkustajan oluen tuoruismääriä on lu-
26970: myynti on pysytellyt noin 400 miljoonassa litras- vattu direktiivin mukaisesti suurentaa 32 litraan.
26971: sa. Noin 70-80 % matkustajien mukanaan tuo- Samassa yhteydessä voitaisiin harkita myös mui-
26972: masta oluesta on Suomessa valmistettua, maasta den alkoholijuomien tuontimäärien suurentami-
26973: vietyä ja jälleen takaisintuotua. Matkustajatuo- sia ja ainakin aloittaa keskustelu alkoholijuo-
26974: misina tuotava olut, josta ei kerry valtiolle vero- mien verotuksen alentamisen aikataulusta.
26975: tuottoja, ei kuitenkaan olennaisesti vähennä aina- Useat eri ministeriöt ovat teettäneet yhdessä
26976: kaan kotimaisten panimoiden toimintaedellytyk- tutkimuksen aiheesta "Alkoholijuomien hintata-
26977: siä, joskin se saattaa vähentää oluen kotimaista son alenemisen yhteiskunnalliset vaikutukset"
26978: vähittäismyyntiä. Myöskään oluen valmistevero- (STM:njulkaisuja 1998:8). Tutkimuksessa esite-
26979: tuotto ei ole toistaiseksi alentunut. tään neljän vaihtoehdon pohjalta arvioita siitä,
26980: Kun matkustajien oikeutta tuoda maahan ve- miten alkoholijuomia koskevat erilaiset verorat-
26981: rotta olutta ja muita alkoholijuomiajatkossa suu- kaisut vaikuttavat yhteiskuntaelämän eri aloihin
26982: rennetaan, joudutaan miettimään, missä vaihees- kuten esimerkikisi kansanterveyteen, sosiaalipo-
26983: sa ja kuinka paljon alkoholijuomaveroa on tar- litiikkaan, valtiontalouteen tai elinkeinoelä-
26984: koituksenmukaista alentaa, jotta vältyttäisiin mään. Tässä tutkimuksessa niin kutsutun pienen
26985: matkustajatuomisten kasvun aiheuttamilta ongel- vaihtoehdon mukaisten noin 15 %:n hinnanalen-
26986: milta. Poliittista kantaa verojen alentamiseksi on nusten vuoteen 2004 mennessä arveltiin riittävän
26987: otettu pääministeri Paavo Lipposen II hallituk- estämään tilastoimattoman kulutuksen kasvun.
26988: sen ohjelmassa. Siinä todetaan, että verojen alen-
26989:
26990:
26991:
26992: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
26993:
26994: Ministeri Suvi-Anne Siimes
26995:
26996:
26997:
26998:
26999: 4
27000: Ministems svar KK 355/2000 vp - Kirsi Piha /kok
27001:
27002:
27003:
27004:
27005: Tili riksdagens talman
27006:
27007: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ligt vilket Finland skulle få rätt att begränsa den
27008: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av ölmängd som resande från annat än ett medlems-
27009: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot land för in tili 6 l. Det förslag tili direktiv som
27010: Kirsi Piha /saml undertecknade skriftliga spörs- möjliggör undantaget har ännu inte godkänts i rå-
27011: mål SS 355/2000 rd: det. Regeringen har ännu inte tagit ställning tili
27012: hur saken genomförs på nationell nivå, dvs. hur
27013: imnar regeringen sänka accisen på öl många liter öl resande får föra in skattefritt från
27014: samtidigt som gränserna för resandes Estland eller Ryssland. Denna ändring innebär
27015: införsel hela tiden vidgas, och om så är, åtminstone inte någon avgörande ökning av den
27016: skattefria ölinförseln och kräver i själva verket
27017: hur mycket och enligt viiken tidtabell? inte någon sänkning av accisen på öl.
27018: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Samtidigt som kommissionen gav sitt förslag
27019: föra följande: tili begränsning av ölinförseln från Iänder utan-
27020: för unionen godkände den Finlands anmälan om
27021: 1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas bl.a. tili tidtabellen då det gäller en ökning av ölinförseln
27022: regeringens svar på det skriftliga spörsmålet SS för resande från en annan medlemsstat. De öl-
27023: 505/1999 rd, i vilket konstateras att Finland har mängder som Finland kommit överens om med
27024: satt i kraft alla de nedsättningar på accisen på öl kommissionen är, såsom även konstateras i
27025: som är möjliga i medlemsstatema. 1 spörsmålet spörsmålet, 24 l genast då direktivet träder i
27026: framförs nu att skattelättnaderna för små brygge- kraft, 32 l från 1.1.2001 och 64 l från 1.1.2003
27027: rier är långt ifrån den nivå som direktivet tiliåter varefter bestämme1serna på gemenskapsnivå trä-
27028: och att de inte har något att göra med själva ac- der i kraft 1.1.2004. Då direktivet genomförs på
27029: cisnivån på öl. Enligt rådets direktiv om harmo- nationell nivå och ölinförseln för en resande från
27030: nisering av strukturerna för punktskatter (acci- ett annat medlemsland höjs från 15 l tili24l, har
27031: ser) på alkohoi och alkoholdrycker kan medlems- inte heller denna ändring sådana verkningar att
27032: staterna tillämpa nedsatta skattesatser på öl accisen på öl därför borde sänkas. Det beror på
27033: bryggt av oberoende, små bryggerier om företa- att det inte är troligt att resande från ett annat
27034: get producerar mindre än 200 000 hl öl per år. De land, t.ex. Sverige, skulle föra med sig mera öl
27035: nedsatta skattesatserna får inte sättas mer än som beskattats där än för närvarande, särskilt då
27036: 50 % under den nationella standarden för punkt- man beaktar distributionssystemet i Sverige.
27037: skatter. 1 Finland har skattenedsättningen för små Den ölmängd som resande för in ökade på
27038: bryggerier genomförts så att skattenedsättningen grund av anslutningen tili unionen från 3,5 milj. l
27039: varierar mellan l 0 % och 30 % beroende på före- tili 35 milj. l år 1996, då införseln var som störst,
27040: tagets produktionsmängd. Alla bryggerier som och efter det har den stannat vid ca 30 milj. l. Se-
27041: producerar mindre än 5 500 000 l har rätt tili dan 1995 har ölförsäljningen i Finland rört sig
27042: skattenedsättning. kring 400 milj. l. Ungefår 70-80 % av det öl
27043: Finland har förhandlat med Europeiska ge- som resande för in i Finland har tillverkats här,
27044: menskapernas kommission om ett undantag, en- exporterats och förts in igen. Den mängd öl som
27045:
27046:
27047: 5
27048: KK 355/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministems svar
27049:
27050:
27051: förs in av resande, och som inte inbringar några får föra in till 32 1 från ingången av 2001. 1 detta
27052: skatter tili staten, minskar åtminstone inte på nå- sammanhang kunde man även överväga att öka
27053: got avgörande sätt verksamhetsbetingelsema för den mängd andra alkoholdrycker som får föras in
27054: inhemska bryggerier, även om den kan minska och åtminstone börja diskutera tidtabellen för en
27055: minutförsäljningen av öl i hemlandet. Accisin- nedsättning av accisema på alkoholdrycker.
27056: täktema från öl har inte heller minskat tillsvidare. Flera ministerier har varit med om att utföra en
27057: Då resandes rätt att skattefritt föra in öl och undersökning gällande samhällsverkningama av
27058: andra alkoholodrycker ökas i framtiden blir man en sänkning av prisnivån på alkoholdrycker
27059: tvungen att överväga i vilket skede och hur (SHM:s publikationer 1998:8). 1 undersökningen
27060: mycket det är ändamålsenligt att sänka accisen på presenteras utgående från fyra altemativ bedöm-
27061: alkoholdrycker för att man skall kunna undvika ningar av hur olika skattebeslut som gäller alko-
27062: de problem som en ökning av resandes införsel holdrycker inverkar på olika samhällsområden,
27063: för med sig. 1 programmet för statsminister Paa- t.ex. folkhälsan, socialpolitiken, statsekonomin
27064: vo Lipponens II regering har man tagit politisk och näringslivet. Enligt denna undersökning
27065: ställning till en sänkning av accisema. 1program- skulle en prissänkning på 15 % enligt det s.k.
27066: met konstateras att man senarelägger accissänk- minsta altemativet fram till 2004 räcka för att
27067: ningen till slutet av övergångsperioden. 1 enlig- förhindra en ökning av den icke statistikförda
27068: het med direktivet har man lovat höja den öl- konsumtionen.
27069: mängd som resande från ett annat medlemsland
27070:
27071:
27072: Helsingfors den 5 maj 2000
27073:
27074: Minister Suvi-Anne Siimes
27075:
27076:
27077:
27078:
27079: 6
27080: KK 356/2000 vp - Kirsi Piha /kok
27081:
27082:
27083:
27084:
27085: KIRJALLINEN KYSYMYS 356/2000 vp
27086:
27087: Tukilakkojen käytön rajoittaminen
27088:
27089:
27090:
27091:
27092: Eduskunnan puhemiehelle
27093:
27094: Lakkokevät on kukkeimmillaan, vaikka luonto syt ala ryhtyy lakkoon, oli tarkoitus mikä hyvän-
27095: vielä kitsasteleekin kevään merkkien kanssa. Au- sä.
27096: to- ja kuljetusalan lakko tukilakkoineen on la- Toisaalta lakko-oikeuden rajoittamiseen -
27097: mauttanut maamme ulkomaankaupan ja hanka- edes tukilakkojen osalta- ei saa ryhtyä kevyt-
27098: loittanut kansalaisten arkipäivää. Työtaistelu- mielisesti. Lainsäädännössämme olisi kuitenkin
27099: oikeus turvataan Suomen valtiosäännössä perus- hyvä olla selkeät määritelmät myötätuntolakois-
27100: oikeutena, ja hyvä niin. Lakko-oikeus suo työnte- ta ja säännöt ko. lakkojen käytön suhteen. Nykyi-
27101: kijöiden etujärjestöille aitoja vaikutusmahdolli- sellään tukilakkoa on pidetty Iaittornana vain
27102: suuksia työmarkkinoilla. joissakin sellaisissa tapauksissa, joissa sekä var-
27103: Myötätuntolakot sen sijaan herättävät hieman sinaisen lakon että tukilakon takana on sama
27104: ihmetystä. Ala, joka on juuri punnertanut omat työntekijäliitto. Kun kuitenkin tukilakkoasetta
27105: sopimuksensa kumpaakin osapuolta tyydyttä- käytetään yhtä ajattelemattomasti kuin nyt, on
27106: vään muotoon- ehkäpä lakonkin avulla- osal- lakko-oikeuden kavennuksille vaikea nähdä
27107: listuu toisen alan työtaisteluun ryhtymällä tuki- vaihtoehtoa.
27108: lakkoon. Näin toimii esimerkiksi SAK:n alainen Auto- ja kuljetusalan työtaistelussa tukilak-
27109: Kemianliitto, joka on ilmoittanut aikovansa sym- koineen on kyse kärpäsen metsästämisestä norsu-
27110: patialakkoilla AKT:n rinnalla. Tässä, kuten pyssyllä; lakkojen taloudelliset seuraamukset
27111: muussakin inhimillisessä toiminnassa, on vasta- ovat sen verran vakavia, että jatkossa yhteiskun-
27112: vuoroisuudella suuri merkitys. Syy tukilakkoon taa on voitava suojella vastaaviita tilanteilta.
27113: löytyy taannoisesta AKT:n lupauksesta tukea
27114: Kemianliittoa sen työtaistelun aikana. Tämän- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27115: tyyppinen "tukiverkostotoiminta" johtaa helpos- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27116: ti kestämättömään tilanteeseen: ensin Iakkoil- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27117: Iaan omien etujen takia, sitten kavereitten etujen. vaksi seuraavan kysymyksen:
27118: Tukilakot lisäävät eittämättä lakkoaseen jä-
27119: reyttä, mutta asiassa on toinenkin puoli. Ei tunnu Aikooko hallitus harkita tukilakkojen
27120: kovinkaan oikeutetulta, että sopimukseen pääs- käyttöoikeutta rajoittavan lakiesityksen
27121: antamista eduskunnalle?
27122:
27123:
27124: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
27125:
27126: Kirsi Piha /kok
27127:
27128:
27129: Versio 2.0
27130: KK 356/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministerin vastaus
27131:
27132:
27133:
27134:
27135: Eduskunnan puhemiehelle
27136:
27137: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- honkin sen yksittäiseen määräykseen. Vastaavat
27138: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- säännökset valtion virkamiesten osalta ovat val-
27139: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tion virkaehtosopimuslaissa (664/ 1970) ja kunti-
27140: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Pihan /kok en viranhaltijoiden osalta kunnallisessa virkaeh-
27141: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tosopimuslaissa (669/1970) sekä evankelis-lute-
27142: 356/2000 vp: rilaisten seurakuntien viranhaltijoiden osalta
27143: evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuk-
27144: Aikooko hallitus harkita tukilakkojen sista annetussa laissa (968/1974).
27145: käyttöoikeutta rajoittavan lakiesityksen Tämän työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle
27146: antamista eduskunnalle? jäävät myötätuntotarkoituksissa tai poliittisin
27147: lähtökohdin toimeenpannut työtaistelutoimenpi-
27148: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teet Myötätuntotyötaistelutoimenpiteillä tarkoi-
27149: ti seuraavaa: tetaan niitä painostustoimia, joilla työriitaan näh-
27150: Suomessa sekä työ- että virkaehtosopimusjärjes- den ulkopuolinen taho tukee jonkin muun sopi-
27151: telmään liittyy varsin laaja vapaus työtaistelutoi- musalan työriidan osapuolta. Myötätuntotoimet
27152: mien käyttöön. Käytännössä työehtosopimusneu- ovat sallittuja edellyttäen, että tuettava työtaiste-
27153: votteluihin liittyen työtaistelutoimenpiteillä on lutoimenpide itsessään on laillinen ja toisaalta,
27154: uhattu ja niitä on käytetty. Niistä on muodostu- että myötätyötaistelutoimin ei oman työrauhavel-
27155: nut osa työmarkkinakäytäntöä riippumatta siitä, voitteen vastaisesti pyritä vaikuttamaan omaan
27156: minkälaisia vaikutuksia toimenpiteillä on ollut työehtosopimukseen.
27157: riidan osapuolille ja ulkopuolisille. Työriidan johdosta toimeenpantavien työnsei-
27158: Työmarkkinaosapuolien toimeenpanemat työ- sausten toteuttamisessa noudatettavista menette-
27159: taistelutoimenpiteet voidaan ryhmitellä lytavoista säädetään työriitojen sovittelusta an-
27160: - niihin, joilla työehtosopimusneuvottelu- netussa laissa (420/1962). Lain 7 §:n mukaan
27161: jen yhteydessä pyritään vaikuttamaan oman alan työnseisaukseen tai sen laajentamiseen taikka
27162: työehtosopimuksen sisältöön ja sellaisen toimeenpanemiseen älköön työriidan
27163: - niihin, joilla pyritään tukemaan jonkin johdosta ryhdyttäkö, ellei viimeistään kahta viik-
27164: muun sopimusalan vaatimuksia eli niin sanottui- koa sitä ennen ole toimitettu valtakunnansovitte-
27165: hin myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin sekä lijain toimistoon ja vastapuolelle kirjallista il-
27166: - poliittisin lähtökohdin toimeenpantuihin moitusta, jossa aiotun työnseisauksen tai sen laa-
27167: työtaistelutoimenpiteisiin. jentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus on mai-
27168: nittu. Jos työriidan johdosta aiotun työnseisauk-
27169: Työrauhavelvollisuutta koskevat säännökset ovat sen tai sen laajentamisen katsotaan sen laajuu-
27170: työehtosopimuslaissa (436/ 1946). Työehtosopi- den tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteis-
27171: muslain mukaan voimassa olevaan työehtosopi- kunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomatta-
27172: mukseen osalliset tai muuten sidotut yhdistykset vasti vahingoittavan yleistä etua, työministeriö
27173: ja työnantajat ovat velvollisia välttämään kaik- voi lain 8 §:n mukaan sovittelijan esityksestä riit-
27174: kia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tävän ajan varaamiseksi sovittelua varten kieltää
27175: työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai jo-
27176:
27177: 2
27178: Ministerin vastaus KK 356/2000 vp - Kirsi Piha /kok
27179:
27180:
27181: aiottuun työnseisaukseen tai sen laajentamiseen Työrauhaan ja työtaistelutoimiin liittyviä
27182: ryhtymisen tai sen toimeenpanon enintään 14 asioita on selvitelty eri yhteyksissä. Erityisesti
27183: vuorokauden ajaksi työtaistelun ilmoitetusta al- työehtosopimuskierrosten yhteydessä toimeen-
27184: kamishetkestä lukien. pannut myötätuntotyötaistelutoimenpiteet ovat
27185: Työriitojen sovittelusta annettu laki ei sisällä herättäneet keskustelua asiasta. Viimeksi asia on
27186: poliittisiin ja myötätuntotyötaistelutoimenpitei- ollut esillä valtiovallan ja työmarkkinoiden kes-
27187: siin liittyvää ennakkoilmoitusvelvollisuutta. Tä- kusjärjestöjen välisissä keskusteluissa vuoden
27188: män vuoksi työmarkkinakeskusjärjestöt ovat so- 1995 loppupuolella ja vuoden 1996 keväällä.
27189: pineet osana 19.5.1993 tehtyä työmarkkinarat- Tällöin selviteltiin työnantajakeskusjärjestöjen
27190: kaisua poliittisia ja myötätuntotyötaisteluja kos- aloitteesta mahdollisuuksia kehittää työmarkki-
27191: kevasta ennakkoilmoitussuosituksesta. Järjestö- noiden neuvottelu- ja työriitojen sovittelujärjes-
27192: jen välisiin yleissopimuksiin on kirjattu mää- telmää. Yhtenä keskustelun kohteena oli myös
27193: räys, jonka mukaan ennen poliittiseen tai myötä- myötätuntotyötaistelutoimien eli tukilakkojen
27194: tuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan mahdollinen rajoittaminen. Tuolloin käydyissä
27195: valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle kolmikantakeskusteluissa ei kuitenkaan löydetty
27196: työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuk- yhteistä pohjaa uudistusten toteuttamiselle.
27197: sien mukaan vähintään neljä päivää aikaisem- Työntekijöiden lakko-oikeus samoin kuin
27198: min. Lisäksi määräyksen mukaan ilmoituksessa työnantajan oikeus työsulkuun ovat osa työmark-
27199: on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamis- kinoiden neuvottelu- ja työriitojen sovittelujär-
27200: hetki ja laajuus. Suosituksena pyrittiin vähentä- jestelmää, jota on säännelty työmarkkinajärjestö-
27201: mään poliittisista ja myötätuntotyötaisteluista ul- jen keskinäisten sopimusten ohella työ- ja virka-
27202: kopuolisille aiheutuvia haittoja. Sopimuksiin kir- ehtosopimuslainsäädännössä ja työriitojen sovit-
27203: jattu ennakkoilmoitusvelvollisuus koskee kuiten- telusta annetussa laissa. Vastuu tämän neuvotte-
27204: kin vain niitä aloja, jotka ovat keskusjärjestöjen lujärjestelmän toimivuudesta ja sen kehittämises-
27205: sopimuksen osaltaan hyväksyneet. Muun muas- tä on paitsi järjestöillä itsellään myös valtioval-
27206: sa Paperiliitto ry., Suomen Merimies-Unioni ry., lalla. Tämän vuoksi hallitus on omalta osaltaan
27207: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry. ja Elin- valmis työmarkkinoiden neuvottelu- ja työriito-
27208: tarviketyöläisten Liitto ry. eivät ole sitä hyväksy- jen sovittelujärjestelmän kehittämiseen edellyt-
27209: neet. täen, että asiasta voidaan päästä työmarkkinajär-
27210: jestöjen kanssa riittävään yhteisymmärrykseen.
27211:
27212:
27213: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2000
27214:
27215: Työministeri Tarja Filatov
27216:
27217:
27218:
27219:
27220: 3
27221: KK 356/2000 vp - Kirsi Piha /kok Ministerns svar
27222:
27223:
27224:
27225:
27226: Tili riksdagens talman
27227:
27228: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger enskild bestämmelse däri riktade kampåtgärder.
27229: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Motsvarande bestämmelser för statens tjänste-
27230: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kirsi män finns i lagen om statens tjänstekollektivav-
27231: Piha /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS tal (664/1970) och för kommunala tjänsteinneha-
27232: 356/2000 rd: vare i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal
27233: ( 66911970) samt förtjänsteinnehavare vid de
27234: imnar regeringen överväga att tili riks- evangelisk-lutherska församlingarna i lagen om
27235: dagen överlämna det lagförslag som be- den evangelisk-lutherska kyrkans kollektivavtal
27236: gränsar rätten tili anlitandet av stöd- (968/1974).
27237: strejker? Utanför denna fredsplikt står de kampåtgärder
27238: som verkställs för sympatiändamål eller med po-
27239: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- litiska utgångspunkter. Med sympatikampåtgär-
27240: föra följande: der avses de påtryckningsåtgärder genom vilka
27241: En mycket omfattande rätt att anlita kampåtgär- en i förhållande till arbetstvisten utomstående
27242: der hänför sig till såväl kollektiv- som tjänstekol- part stöder parterna i en annan avtalsbranschs ar-
27243: lektivavtalssystemet i Finland. 1 praktiken har betstvist. Sympatiåtgärder är tillåtna, förutsatt att
27244: man både hotat med och använt kampåtgärder i den kampåtgärd som stöds i sig själv är laglig och
27245: anslutning till kollektivavtalsförhandlingarna. å andra sidan att man genom sympatikampåtgär-
27246: Dessa åtgärder har utgjort en del av arbetsmark- der inte i strid med den egna fredsplikten försö-
27247: nadspraxis, oberoende av hurudana verkningar ker påverka det egna kollektivavtalet.
27248: åtgärderna haft på de stridande parterna och på 1 lagen om medling i arbetstvister (42011962)
27249: utomstående. ingår bestämmelser om de förfaringssätt som
27250: De av arbetsmarknadsparterna verkställda skall iakttas vid genomförandet av arbetsinstäl-
27251: kampåtgärderna kan grupperas i lelser på grund av arbetstvist. Enligt lagens 7 §
27252: - sådana genom vilka man i samband med "må arbetsinställelse icke inledas, utvidgas eller
27253: kollektivavtalsförhandling-arna försöker påver- igångsättas med anledning av uppkommen ar-
27254: ka innehållet i den egna branschens kollektivav- betstvist, såframt icke riksförlikningsmannaby-
27255: tal och rån och motparten senast två veckor därförinnan
27256: - sådana genom vilka man försöker stödja tillställts skriftligt meddelande, i vilket orsaker-
27257: kraven inom en annan avtalsbransch, dvs. genom na till den tillärnnade arbetsinställelsen eller ut-
27258: s.k. sympatikampåtgärder samt vidgningen av arbetsinställelse samt tidpunkten
27259: - kampåtgärder verkställda från politiska för dess begynnande ävensom dess omfattning
27260: utgångspunkter. äro angivna. Anses en på grund av en arbetstvist
27261: planerad arbetsinställelse eller utvidgning av den
27262: 1 lagen om kollektivavtal (436/1946) ingår be- med hänsyn till sin ofattning eller arbetsområ-
27263: stämmelser om fredsplikt. Enligt kollektivavta- dets art beröra samhällets livsviktiga funktioner
27264: let förpliktar de föreningar och arbetsgivare, som eller avsevärt skada ett allmänt intresse, kan en-
27265: är parter i eller annars bundna vid detsamma, att ligt 8 § arbetsministeriet på framställning av för-
27266: undvika alla mot avtalet i dess helhet eller någon
27267:
27268: 4
27269: Ministerns svar KK 356/2000 vp - Kirsi Piha /kok
27270:
27271:
27272:
27273: likningsmannen, i syfte att reservera tillräckligt Ärenden i ans1utning till arbetsfred och kamp-
27274: lång tid för medling, meddela förbud mot den åtgärder har utretts i o1ika sammanhang. 1 syn-
27275: planerade arbetsinställelsen eller dess utvidg- nerhet sympatikampåtgärder i samband med ko1-
27276: ning eller mot dess genomförande för högst 14 1ektivavta1srundan har väckt diskussion om sa-
27277: dygn räknat från den uppgivna tidpunkten för ken. Ärendet har senast varit uppe vid diskussio-
27278: stridsåtgärdens vidtagande." nema mellan statsmakten och arbetsmarknadens
27279: 1 lagen om medling i arbetstvister ingår ingen centra1organisationer i s1utet av 1995 och på vå-
27280: plikt tili förhandsmeddelande i anslutning till po- ren 1996. Härvid diskuterades på initiativ av de
27281: litiska och sympatikampåtgärder. Av denna an- centrala arbetsgivarorganisationerna möjlighe-
27282: ledning har de centrala arbetsmarknadsorganisa- tema att utveckla arbetsmarknadens förhand-
27283: tionerna som ett led i den uppnådda arbetsmark- lingssystem och systemet för med1ing i arbets-
27284: nadsuppgörelsen 19.5.1993 kommit överens om tvister. En eventuell begränsning av sympati-
27285: en rekommendation angående förhandsmedde- kampåtgärder, dvs. stödstrejker, var också ett av
27286: lande som gäller politiska och sympatikampåt- diskussionsämnena. Vid trepartsdiskussionerna
27287: gärder. 1 ett allmänt avtal organisationerna emel- då fann man dock inte någon gemensam grund
27288: lan har det inskrivits en bestämmelse enligt vii- för genomförandet av reformerna.
27289: ken riksförlikningsmannen och det behöriga ar- Arbetstagarnas strejkrätt 1iksom också arbets-
27290: betsgivar- och arbetstagarförbundet underrättas givarens rätt tili 1ockout utgör en del av arbets-
27291: om politisk eller sympatikampåtgärd innan så- marknadens förhandlingssystem och system för
27292: dan inleds senast fyra dagar tidigare i mån av med1ing i arbetstvister, vi1ka reg1erats både ge-
27293: möjlighet. Enligt bestämmelsen bör den ämnade nom arbetsmarknadsorganisationernas inbördes
27294: arbetstvistens orsaker, begynnelsetidpunkt och avtal och genom 1agstiftningen om kollektiv- och
27295: omfattning också anges i meddelandet. Genom tjänstekollektivavtal samt genom lagen om med-
27296: rekommendationen försökte man minska de olä- 1ing i arbetstvister. Ansvaret för detta förhand-
27297: genheter som politiska och sympatikampåtgär- 1ingssystems funktionsduglighet och dess ut-
27298: der förorsakar utomstående. Den i avtalen in- vecklande innehas inte bara av organisationerna
27299: skrivna plikten tili förhandsmeddelande gäller utan också av statsmakten. För den skull är reger-
27300: emellertid endast de branscher som för sin del ingen för egen del redo att utveckla arbetsmark-
27301: godkänt centralorganisationernas avtal. Bl.a. nadens förhand1ingssystem och systemet för
27302: Pappersförbundet r.f., Finlands Sjömans-Union med1ing i arbets-tvister, förutsatt att tillräckligt
27303: r.f., Bil- och Transportbranschens Arbetarför- samförstånd kan uppnås med arbetsmarknadsor-
27304: bund r.f. och Livsmedelsarbetarnas Förbund r.f. ganisationema.
27305: har inte godkänt avtalet.
27306:
27307:
27308:
27309: Helsingfors den 8 maj 2000
27310:
27311: Arbetsminister Tarja Filatov
27312:
27313:
27314:
27315:
27316: 5
27317: KK 357/2000 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.
27318:
27319:
27320:
27321:
27322: KIRJALLINEN KYSYMYS 357/2000 vp
27323:
27324: Valtion ja kuntien eläkejärjestelmien integraa-
27325: tion palauttaminen
27326:
27327:
27328:
27329:
27330: Eduskunnan puhemiehelle
27331:
27332: Rakenteelliset organisaatiomuutokset ovat arki- Valtion ja kuntien eläkejärjestelmien käsittely
27333: päivää myös julkisella sektorilla. Palkansaajaa nykykäytännön mukaan erillisinäjohtaa kohtuut-
27334: koskevat eläkejärjestelmät eivät kuitenkaan ta- tomiin eläketurvan menetyksiin palkansaajan
27335: kaa normaalia eläketurvaa tilanteessa, jossa jou- kannalta. Se vähentää myös työntekijän kiinnos-
27336: dutaan liikkumaan valtion ja kuntien eläkejärjes- tusta ottaa vastaan työtä ko. tilanteessa. Yhteis-
27337: telmien välillä. kunnallisesti on perusteltua, että työnteko on
27338: Esimerkkitapauksessa valtio myi Joensuun kannustavaa ja että tämänkaltaisista työmarkki-
27339: Metsä- ja puutalousoppilaitoksen Joensuun kau- noita jäykistävistä organisatorisista tekijöistä
27340: pungille vuonna 1995. Opettajat siirtyivät val- päästään eroon.
27341: tion eläkejärjestelmästä kuntien eläkejärjestel-
27342: män piiriin. Vuotta myöhemmin koulu muutet- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27343: tiin ammattikorkeakouluksi ja opetussuunnitel- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
27344: masta poistettiin liikunnan opetus. Lähes kolme- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27345: kymmentä vuotta liikunnanopettajana työsken- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27346: nelleen henkilön tehtävä päättyi. Sen sijaan, että
27347: opettaja olisi jäänyt työttömäksi, hänen onnistui Onko hallitus tietoinen valtion ja kun-
27348: saada väliaikainen virka pitkän työmatkan pääs- tien eläkejärjestelmien väliltä puuttu-
27349: tä yläasteelta ja lukiosta. Opettaja siirtyi takaisin van integraation aiheuttamista ongel-
27350: valtion eläkejärjestelmän piiriin, mutta uutena mista palkansaajille ja työmarkkinoille
27351: työntekijänä. Tämän tapahtumaketjun seuraukse- ja
27352: na oli, että hän menetti valintaoikeutensa päästä
27353: 60-vuotiaana eläkkeelle, ja eläkkeen määrä elä- mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan kor-
27354: ketulosta alentui 60 prosenttiin. jaamiseksi?
27355:
27356:
27357:
27358: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
27359:
27360: Lauri Kähkönen /sd Inkeri Kerola /kesk
27361: Erkki Kanerva /sd Marja-Leena Kemppainen /skl
27362: Unto Valpas /vas Saara Karhu /sd
27363: Nils-Anders Granvik /r Klaus Heliberg /sd
27364: Erkki Pulliainen /vihr
27365:
27366:
27367: Versio2.0
27368: KK 357/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym. Ministerin vastaus
27369:
27370:
27371:
27372:
27373: Eduskunnan puhemiehelle
27374:
27375: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- maksimieläke 66 prosenttia eläkepalkasta. Mikä-
27376: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- li palvelus valtiolla tai kunnalla ei jatkunut eläke-
27377: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ikään, oli eläketurva jatkuvuusperiaatteen mu-
27378: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Kähkösen /sd kaisesti pääosin yksityisen alan perusturvaa vas-
27379: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK taava. Vuosina 1993 ja 1995 voimaan tulleilla
27380: 357/2000 vp: laeilla järjestelmien etuudet muutettiin samalle
27381: tasolle yksityisen alan perusturvan kanssa. Suuri
27382: Onko hallitus tietoinen valtion ja kun- osa vuoden 1992 lopussa palveluksessa ollutta
27383: tien eläkejärjestelmien väliltä puuttu- henkilöstöä on kuitenkin edelleen osaksi parem-
27384: van integraation aiheuttamista ongel- pien etuuksien piirissä. Vanhoilla edunsaajilla on
27385: mista palkansaajille ja työmarkkinoille yksilöllinen eläkeikä, joka riippuu siitä, kuinka
27386: ja kauan edunsaaja oli ollut valtion (tai kunnan) elä-
27387: kejärjestelmän piirissä vuoden 1994 loppuun
27388: mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan kor- mennessä.
27389: jaamiseksi? Valtion ja kuntien eläkejärjestelmien välillä
27390: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen oli niin sanottu eläkeintegraatio vuoden 1987
27391: seuraavaa: alusta lukien. Valtion ja kuntien eläkejärjestel-
27392: mien niin sanottu integraatioperiaate tarkoitti si-
27393: Kaikki työeläkelait rakentuvat eläketurvanjatku- tä, että lähtiessään esimerkiksi kunnallisen eläke-
27394: vuuden periaatteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän piiristä valtion eläkejärjestelmän
27395: edunsaaja säilyttää ansaitsemansa eläketurvan, piiriin edunsaaja sai kunnallisesta eläkejärjestel-
27396: vaikka hän ennen eläketapahtumaa eroaakin pal- mästä niin sanotun lisäeläketurvan mukaisen
27397: veluksesta. Jatkuvuuden periaate koskee kuiten- eläkkeen, jos hän oli eläkeikään saakka palveluk-
27398: kin ainoastaan työeläkejärjestelmien niin sanot- sessa valtion eläkejärjestelmässä. Hän sai myös
27399: tua perusturvaa eli työntekijäin eläkelain mukais- valtion eläkejärjestelmästä lisäeläketurvan. Kos-
27400: ta minimitasoa. Tämän mukainen eläkeikä on 65 ka vuosien 1993 ja 1995 uudistusten jälkeen
27401: vuotta ja maksimieläke 60 prosenttia eläkepal- edunsaaja tulee uuteen järjestelmään uutena
27402: kasta. Yksityisellä alalla työnantaja voi järjestää edunsaajana, ei integraatioperiaate enää voinut
27403: niin sanottua lisäturvaa, jolloin eläkeikä voi olla toimia sellaisena kuin se oli ja siksi se kumottiin.
27404: alempi tai eläkkeen karttuma suurempi. Tällai- Hallitus on hyvin tietoinen valtion ja kuntien
27405: sen eläkkeen saamiseksi edellytetään kuitenkin, väliltä puuttuvan eläkeintegraation aiheuttamis-
27406: että palvelus samaan työnantajaan jatkuu eläke- ta ongelmista tietyissä tapauksissa. Asia on nous-
27407: ikään saakka. sut esille useissa ylläpitäjän vaihdoksissa, joissa
27408: Valtion ja kuntien eläkejärjestelmissä oli toimintoja on siirretty valtiolta kunnalle ja jois-
27409: aiemmin kaikilla edunsaajilla mahdollisuus niin sakin tapauksessa myös päinvastaiseen suun-
27410: sanottuun lisäeläketurvan mukaiseen eläkkee- taan. Näiden epäkohtien korjaamiseksi on sää-
27411: seen, mikäli heidän palveluksensa jatkui eläke- detty lukuisia erillislakeja. Esimerkiksi kysy-
27412: ikään saakka. Tällöin eläkeikä oli 63 vuotta ja myksessä viitattua Joensuun Metsä- ja puutalous-
27413:
27414:
27415: 2
27416: Ministerin vastaus KK 357/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
27417:
27418:
27419:
27420: oppilaitoksen siirtoa Joensuun kaupungille kos- Koska kyseisiä hankaluuksia on jatkuvasti
27421: kee laki eräistä henkilöstön asemaa koskevista esiintynyt ja erillislakeja joudutaan tekemään, on
27422: järjestelyistä kunnallistettaessa opetusministe- järjestelmässä parantamisen varaa. Valtion työ-
27423: riön hallinnonalaan kuuluvia ammatillisia oppi- markkinalaitos neuvotteli henkilöstöä edusta-
27424: laitoksia (1422/1994). Lain mukaan valtion elä- vien keskusjärjestöjen kanssa valtion eläkejärjes-
27425: kejärjestelmän piirissä olleet säilyttävät oikeu- telmään tehtävistä muutoksista niin sanotun
27426: tensa valtion eläketurvaan ja samoin oikeutensa Puro-paketin takia. Neuvotteluista tehdyssä pöy-
27427: lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen, jos he täkirjassa 14 päivänä lokakuuta 1999 sovittiin,
27428: pysyvät kunnallisessa palveluksessa eläkeikään- että eläketurvan taso suojataan sellaisissa tilan-
27429: sä saakka. teissa, joissa ylläpitäjä vaihtuu kunnallistettaes-
27430: Kysymyksessä mainitun liikunnanopettajan sa toimintoja lainsäädännön perusteella, ja lisäk-
27431: tapaus tunnetaan valtiovarainministeriössä. Hän si selvitetään mahdollisuutta hoitaa eläkesuo-
27432: menetti oikeutensa valtion lisäeläketurvan mu- jaukset myös, kun tehtävät siirtyvät valtiolta
27433: kaiseen eläkkeeseen siksi, että palvelus ei jatku- kunnan hoidettavaksi. Kuntien eläkevakuutus
27434: nut eläkeikään saakka kunnallisessa eläkejärjes- sopi henkilöstöä edustavien keskusjärjestöjen
27435: telmässä. Kun hän siirtyi valtion eläketurvan pii- kanssa kuntien eläkejärjestelmän osalta samoin.
27436: riin kuuluvaan tehtävään, hän tuli siihen uutena Muutokset koskisivat edunsaajia, joiden eläketa-
27437: edunsaajana, vaikka hänellä ennestään jo oli van- pahtuma sattuu vuoden 1999 jälkeen.
27438: han edunsaajan asema valtion eläkejärjestelmäs- Asia on parhaillaan valmisteltavana valtiova-
27439: sä. Tämä on kieltämättä hieman merkillinen lop- rainministeriössä. Valmistelu on osoittautunut
27440: putulos. Sinänsä liikunnanopettaja ei menettänyt varsin vaikeaksi, koska lain toimivuuden vuoksi
27441: oikeutta päästä 60-vuotiaana eläkkeelle, kun työ pitäisi kaikki tilanteet, joissa ongelmia voisi
27442: Joensuun ammattikorkeakoulussa loppui. Am- esiintyä, osata ennustaa. Siksi esitys saadaan
27443: mattikorkeakoulussa pysyessään liikunnanopet- eduskunnan käsittelyyn vasta syysistuntokaudel-
27444: tajan eläkeikä olisi ollut nimikirjanotteen perus- la. Tästä ei kuitenkaan aiheudu edunsaajille hait-
27445: teella arvioituna noin 63 vuotta 4 kuukautta. taa, sillä lakia olisi tarkoitus soveltaa tämän vuo-
27446: Uutena edunsaajana hänellä ei kuitenkaan ole den alusta lukien sattuneisiin eläketapahtumiin.
27447: mahdollisuutta päästä eläkkeelle nykyisestä työs- Annettavana lailla kumottaisiin aiemmin anne-
27448: tään 60 vuoden iässä. Tämä on mahdollista van- tut erillislait. Näin kyseisen liikunnanopettajan
27449: hoille edunsaajille, jotka antavat perusopetuslain asia tulisi myös hoidetuksi hänen kannaltaan
27450: mukaista opetusta. asiallisella tavalla.
27451:
27452:
27453: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
27454:
27455: Ministeri Suvi-Anne Siimes
27456:
27457:
27458:
27459:
27460: 3
27461: KK 357/2000 vp - Lauri Kähkönen /sd ym. Ministerns svar
27462:
27463:
27464:
27465:
27466: Tili riksdagens talman
27467:
27468: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger till pensionsåldern. Pensionsåldern var då 63 år
27469: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och maximipensionen uppgick till 66 % av pen-
27470: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri sionslönen. Om anställningen inom staten eller
27471: Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga kommunen inte fortgick till pensionsåldern mot-
27472: spörsmål SS 357/2000 rd: svarade pensionsskyddet i enlighet med kontinui-
27473: tetsprincipen huvudsakligen det pensionsskydd
27474: Ar regeringen medveten om de problem som gällde inom den privata sektorn. Genom de
27475: som den bristande integrationen mellan lagar som trädde i kraft 1993 och 1995 ändrades
27476: statens och kommunernas pensionssys- förmånerna inom systemen så att de blev lika sto-
27477: tem åsamkar löntagare och arbetsmark- ra som grundskyddet inonm den privata sektorn.
27478: nader och En stor del av dem som var anställda inom staten
27479: eller kommunen vid slutet av 1992 omfattas lik-
27480: vad ämnar regeringen göra för att rätta väl fortfarande delvis av bättre förmåner. Gamla
27481: till situationen? förmånstagare har en individuell pensionsålder
27482: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som beror på hur länge förmånstagaren hade ar-
27483: föra följande: betat inom ramen för statens (eller kommunens)
27484: pensionssystem före utgången av 1994.
27485: Alla arbetspensionslagar bygger på kontinuitets- Mellan statens och kommunernas pensions-
27486: principen för pensionsskydd. Det här betyder att system tillämpades från ingången av 1987 s.k.
27487: en förmånstagare har kvar det pensionsskydd pensionsintegration. Den s.k. integrationsprinci-
27488: som han intjänat också om han före pensionsfal- pen inom statens och kommunernas pensionssys-
27489: let avgår från sin tjänst. Kontinuitetsprincipen tem innebar att om en arbetstagare övergick t.ex.
27490: gäller likväl endast det s.k. grundskyddet inom från det kommunala pensionssystemet till sta-
27491: arbetspensionssystemen, dvs. den miniminivå tens pensionssystem så fick förmånstagaren från
27492: som tillkommer arbetstagaren enligt lagen om det kommunala pensionssystemet pension enligt
27493: pension för arbetstagare. Pensionsåldern är då 65 det s.k. tilläggspensionsskyddet, förutsatt att han
27494: år och maximipensionen uppgår till 60 % av pen- fram till pensionsåldern var anställd inom ramen
27495: sionslönen. Inom den privata sektorn kan arbets- för statens pensionssystem. Han fick tilläggspen-
27496: tagaren ordna s.k. tilläggsskydd, varvid pen- sionsskydd också från statens pensionssystem.
27497: sionsåldern kan bli lägre eller pensionens tillväxt Eftersom en förmånstagare efter reformerna
27498: bli större. För att en sådan pension skall komma i 1993 och 1995 kommer till det nya systemet som
27499: fråga förutsätts likväl att arbetstagaren är an- ny förmånstagare kunde integrationsprincipen
27500: ställd hos samma arbetsgivare ända till pensions- inte längre tillämpas som tidigare och därför upp-
27501: åldern. hävdes den.
27502: Tidigare hade alla förmånstagare inom statens Regeringen är väl medveten om de problem
27503: och kommunernas pensionssystem möjlighet tili som den bristande pensionsintegrationen mellan
27504: pension i enlighet med det s.k. tilläggspensions- stat och kommuner försorsakar i vissa fall. Frå-
27505: skyddet, förutsatt att deras anställning fortgick gan har aktualiserats vid flera fall där huvudman-
27506:
27507:
27508: 4
27509: Ministems svar KK 357/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
27510:
27511:
27512: nen har bytts och verksamheter har överförts från undervisning enligt lagen om grundläggande ut-
27513: stat till korumun och i vissa fall också i motsatt bildning.
27514: riktning. Ett flertal separata lagar har stiftats för Eftersom dylika problem har förekommit ide-
27515: korrigering av missförhållandena. I fråga om ligen och separata lagar måste stiftas finns det
27516: t.ex. övergången till Joensuu stad av den läroan- rum för förbättringar i systemet. Statens arbets-
27517: stalt som det hänvisas till i spörsmålet, Metsä- ja marknadsverk förhandlade med de centralorgani-
27518: puutalousoppilaitos i Joensuu, gäller lagen om sationer som företräder personalen om de änd-
27519: vissa arrangemang som gäller personalens ställ- ringar som bör göras i statens pensionssystem på
27520: ning vid kommunaliseringen av yrkesläroanstal- grund av det s.k. Puro-paketet. Enligt det proto-
27521: ter som hör till undervisningsministeriets förvalt- koll av den 14 oktober 1999 som upprättades vid
27522: ningsområde (142211994). Enligt lagen behåller förhandlingarna kom man överens om att pen-
27523: personer som omfattats av statens pensionssys- sionsskyddets nivå tryggas i sådana situationer
27524: tem sin rätt till statens pensionsskydd och likaså där huvudmannnen byts när verksamheter kom-
27525: sin rätt till pension i enlighet med tilläggspen- munaliseras på grund av lagstiftningen och dess-
27526: sionsskyddet, om de stannar i kommunal tjänst utom utreds möjligheten att sköta pensionsskyd-
27527: fram till pensionsåldern. den också då uppgifter överförs från staten till
27528: Vid finansministeriet känner man till fallet kommunen. Kommunernas pensionsförsäkring
27529: med den gymnastiklärare som nämns i spörsmå- kom överens på samma sätt i fråga om kommu-
27530: let. Han förlorade sin rätt till pension i enlighet nernas pensionssysten med de centralorganisa-
27531: med statens tilläggspensionsskydd för att anställ- tioner som företräder personalen. Ändringarna
27532: ningen inte fortsatte inom ramen för det korumu- föreslås gälla förmånstagare vars pensionsfall in-
27533: nala pensionssystemet fram till pensionsåldern. träffar efter 1999.
27534: När han övergick till en uppgift som omfattas av Ärendet är som bäst under beredning vid fi-
27535: statens pensionsskydd tillträdde han arbetet som nansministeriet. Beredningen har visat sig vara
27536: ny förmånstagare trots att han sedan tidigare re- mycket svår eftersom man, för att lagen skall
27537: dan hade en ställning som gammal förmånstaga- fungera, borde kunna förutspå alla de situationer
27538: re inom statens pensionssystem. Detta är onekli- där det kan uppstå problem. Därför kommer pro-
27539: gen ett lite märkvärdigt slutresultat. 1 och för sig positionen att lämnas till riksdagen för behand-
27540: förlorade gymnastikläraren inte sin rätt att gå i ling först under höstsessionen. Detta medför
27541: pension vid 60 år när arbetet vid yrkeshögskolan dock inga olägenheter för förmånstagaren efter-
27542: i Joensuu slutade. Om han stannat i yrkeshögsko- som avsikten är att lagen tillämpas på alla de pen-
27543: lan skulle gymnastiklärarens pensionsålder, om sionsfall som inträffat den 1 januari 2000 eller
27544: man utgår från matrikelutdraget, ha inträtt vid senare. Enligt förslaget upphävs genom den nya
27545: ungefår 63 år och 4 månader. Som ny förmånsta- lagen alla de separata lagar som givits tidigare.
27546: gare harhan likväl inte möjlighet att gå i pension Således skulle gymnastiklärarens ärende för hans
27547: från sitt nuvarande arbete vid 60 års åldern. Det- del bli skött på behörigt sätt.
27548: ta är möjligt för gamla förmånstagare som ger
27549:
27550:
27551:
27552: Helsingfors den 2 maj 2000
27553:
27554: Minister Suvi-Anne Siimes
27555:
27556:
27557:
27558:
27559: 5
27560: KK 358/2000 vp - Sakari Smeds /skl
27561:
27562:
27563:
27564:
27565: KIRJALLINEN KYSYMYS 358/2000 vp
27566:
27567: Hallituksen työllisyyspolitiikan tarkistaminen
27568:
27569:
27570:
27571:
27572: Eduskunnan puhemiehelle
27573:
27574: Hallituksen eduskunnalle antaman määräraha- remmin, sillä osallistuminen useammalle työlli-
27575: kehyksiä koskevan tiedonannon perusteella työt- syyskurssille ilman todellista mahdollisuutta
27576: tömyyden arvioidaan laskevan vuosina 2001- työllistyä ei ole kannustavaa. Kansalaispalaut-
27577: 2004 vain noin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. teen perusteella osaa työllisyyskurssien järjestä-
27578: Tarkastelujakson lopulla työttömyys olisi edel- jistä pidetään ammattitaidottomina ja kurssien
27579: leenkin noin 7,5-8,0 %. Tilannearvio on mieles- toteutusta puutteellisena. Sopivaakaan työhar-
27580: täni hälyttävä ja antaa vakavia perusteita työlli- joittelijaa ei palkata vakinaiseksi, vaan monessa
27581: syyspolitiikan tarkistamiselle. Helmikuussa 2000 potentiaalisessa työpaikassa työllisyyskurssilai-
27582: työttömiä työnhakijoita oli peräti 345 600. Yli set kiertävät ilmaisena työvoimana.
27583: vuoden työttömänä olleita on vajaat 100 000 ja Hallitusohjelma sisältää monia hyviä yrittä-
27584: yli 50-vuotiaita työnhakijoita 107 479. jyyttä ja sitä kautta uutta työtä luovia toimenpi-
27585: Hallituksen työllisyyspolitiikan keskeinen osa teitä perheyritysten sukupolvenvaihdosten edis-
27586: on ollut talouden kasvua, vakautta ja työmarkki- tämisestä, sivukulujen yhden maksun periaat-
27587: naosapuolten yhteistyötä edistävä toimintatapa. teen toteuttamisesta ja työnantajamaksujen por-
27588: Erilaisten lakkojen suma on nyttemmin asettanut rastamisesta pienipaikkaisen työvoiman tai syr-
27589: kolmikantayhteistyön onnistumisen kyseenalai- jäytymisuhan alla olevien työnsaantimahdolli-
27590: seksi. Paperiliiton lakko heikentää pitkittyessään suuksien parantamiseksi. Työnantajan alimman
27591: myös talouden kasvumahdollisuuksia koko kan- Kela-maksun alentamista selvitettiin ns. Pukki-
27592: santaloudessamme. Jan työryhmässä. Hallituksen monet hyvät aikeet
27593: Toistaiseksi hallitus ei ole ilmoittanut mistään odottavat yhä toteutustaan.
27594: merkittävämmästä muutoksesta harjoitetun työl- Veropolitiikkaakin tulisi käyttää nykyistä ak-
27595: lisyyspolitiikan linjaan, ellei sellaisena pidetä tiivisemmin työllisyyden parantamiseen. Vero-
27596: hallituksen aikomusta laskea aktiivisten työvoi- jen kevennysvaraa tulisi kohdentaa erityisesti
27597: mapoliittisten toimien määrää. Mielestäni aktii- pieniin palkkatuloihin, jotta työn kannustavuutta
27598: visten työvoimapoliittisten toimenpiteiden mää- vahvistettaisiin. Liian usein työttömät kokevat
27599: rää ei tulisi kaavamaisesti laskea, vaan suunnata turhautumista otettuaan vastaan pienipaikkaisen
27600: voimavaroja nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työn, kun ylikireä verotus ja tulonsiirtojen vähe-
27601: työllistämiseen ja alueellisten erojen kaventami- neminen leikkaavat tulotason kasvun olematto-
27602: seen. Joillakin alueilla on pulaa palkkaperustei- miin.
27603: sesta työllisyysmäärärahasta, ja toisilla alueilla
27604: työllisyysperusteiset investointimäärärahat ovat Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27605: olleet riittämättömiä. Työllisyyskoulutuksen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27606: suhteen tulisi parantaa työharjoittelijoiden mah- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27607: dollisuutta työllistyä kurssin jälkeen nykyistä pa- vaksi seuraavan kysymyksen:
27608:
27609: Versio 2.0
27610: KK 358/2000 vp- Sakari Smeds /skl
27611:
27612:
27613: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo tar- hystiedonannossa arvioitua tilannetta
27614: kentaa työllisyyspolitiikkaansa, jotta nopeammin?
27615: työttömyys saadaan alenemaan menoke-
27616:
27617:
27618: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
27619:
27620: Sakari Smeds /skl
27621:
27622:
27623:
27624:
27625: 2
27626: Ministerin vastaus KK 358/2000 vp - Sakari Smeds /skl
27627:
27628:
27629:
27630:
27631: Eduskunnan puhemiehelle
27632:
27633: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vuonna 1999 työttömiä oli Tilastokeskuksen
27634: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työvoimatiedustelun mukaan keskimäärin
27635: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 261 000 ja työttömyysaste oli 10,2 %. Työvoima-
27636: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl toimistoihin ilmoittautuneita työttömiä työnhaki-
27637: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK joita oli työministeriön työnvälitystilaston mu-
27638: 358/2000 vp: kaan vuonna 1999 keskimäärin 348 000.
27639: Työttömyyden rakenteellisista ongelmista vai-
27640: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo tar- keimpia ovat ikääntyvien ja heikosti koulutettu-
27641: kentaa työllisyyspolitiikkaansa, jotta jen korkea työttömyys. Kuitenkin yli vuoden yh-
27642: työttömyys saadaan alenemaan menoke- täjaksoisesti työttömänä olleiden määrä eli pitkä-
27643: hystiedonannossa arvioitua tilannetta aikaistyöttömyys vähenee nopeammin kuin työt-
27644: nopeammin? tömyys keskimäärin. Toisaalta toistuvaistyöttö-
27645: myyttä eli kiertoa työttömyyden, työvoimapoliit-
27646: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tisten toimenpiteiden ja lyhytaikaisten työsuhtei-
27647: ti seuraavaa: den kehässä edelleen esiintyy, vaikka jatkuvaa
27648: Kuten edustaja Smedsin kysymyksen johdanto- kokoaikatyötä tekevien määrä voimakkaasti kas-
27649: osassa todetaan, hallituksen työllisyyspolitiikka vaakin.
27650: perustuu keskeisesti jo hallituksen ohjelmankin Mikään edellä kuvatussa tai näkyvissä olevas-
27651: mukaisesti talouden kasvuun ja vakauteen sekä sa kehityksessä ei puolla työvoimapolitiikan pe-
27652: yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten kanssa. ruslinjan muuttamista. Hallitus jatkaa ohjelman-
27653: Keskeiseksi tavoitteekseen hallitus on asettanut sa mukaisesti työmarkkinoiden toimivuuden ja
27654: työllisyysasteen nostamisen siten, että se lähes- työtekijöiden osaamisen lisäämiseen, yritystoi-
27655: tyy hallituskauden aikana 70 prosenttia, mikä minnan ja kannustavuuden tukemiseen sekä syr-
27656: käytännössä merkitsee noin 7-8 prosentin työt- jäytymisen ehkäisemiseen sekä työssä jaksami-
27657: tömyysastetta. Päätavoitteena on lisäksi työlli- seen liittyvien hankkeiden valmistelua.
27658: syyden laajapohjaisen kohentumisen avulla tor- Kysymyksessä on lisäksi viitattu työvoimapo-
27659: jua köyhyyttä ja syrjäytymistä. liittisten toimenpiteiden osalta niiden määrään
27660: Vuonna 1999 työllisyysaste oli 66 % eli lähes sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vai-
27661: 2 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. kuttavuuteen.
27662: Vuonna 1999 työllisten määrä lisääntyi 74 000 Työttömyyden alentuessa työvoimapoliittis-
27663: henkilöä eli enemmän kuin yhtenäkään aiempa- ten toimenpiteiden määrää on alennettu ottaen
27664: na vuonna 1990-luvulla. Uudet työpaikat syntyi- kuitenkin huomioon tarve turvata voimavarat ra-
27665: vät valtaosin yksityiselle sektorille. Työvoiman kenteeltaan ongelmallisen työttömyyden helpot-
27666: tarjonnan kasvun vuoksi työttömyyden alenemi- tamiseen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen eh-
27667: nen oli työllisyyden elpymistä hitaampaa. Tieto- käisemiseen. Pääosin avoimilla työmarkkinoilla
27668: teknisessä työssä sekä siivous-, myynti- ja hoiva- tapahtunut työllisyyden paraneminen, joka on
27669: työssä esiintyi jopa jossain määrin työvoiman moninkertainen verrattuna työvoimapoliittisten
27670: saatavuusongelmia. toimien vähenemiseen, ja pitkäaikaistyöttömyy-
27671:
27672:
27673: 3
27674: KK 358/2000 vp - Sakari Smeds /skl Ministerin vastaus
27675:
27676:
27677: den aleneminen muuta työttömyyttä nopeammin denpiirissä on edelleen noin neljä prosenttia työ-
27678: osoittavat, että mainitut tavoitteet on varsin hy- voimasta.
27679: vin saavutettu. Lisäksi on huomattava, että kulu- Työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle on
27680: van vuoden alusta täysimääräisesti voimassa ole- asetettu varsin vaativat vaikuttavuustavoitteet ja
27681: va työvoimapolitiikan uudistus korostaa työlli- sitä on kehitetty määrätietoisesti osaamista pa-
27682: syyden hoidossa työvoimapalvelujen ensisijai- rantavaksi ja työvoiman rekrytointia tukevaksi
27683: suutta. Määräaikaisin toimenpitein on katkaistu toimenpiteeksi. Kuluvan vuoden aikana tavoit-
27684: työttömyysjaksoja, ylläpidetty ammattitaitoa ja teena on, että 55 prosenttia työvoimapoliittisen
27685: kontakteja työelämään sekä vahvistettu mahdol- aikuiskoulutuksen suorittaneista ei kolmen kuu-
27686: lisuuksia sijoittua pysyvästi työhön avoimille kauden kuluttua sen päättymisestä ole enää työt-
27687: työmarkkinoille. Toimenpiteiden kohteina olivat tömänä työnhakijana. Varmasti on yksittäisiä
27688: erityisesti pitkäaikaistyöttömät. Työllistämistu- kursseja, joiden laadussa on parantamisen varaa.
27689: kiin on turvauduttu vasta viimesijaisena keinona. Näkemykseni mukaan edustaja Smedsin saama
27690: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä on kansalaispalaute ei kuitenkaan millään lailla
27691: itse asiassa säilytetty korkealla tasolla, sillä nii- anna kokonaiskuvaa koulutuksen laadusta tai
27692: vaikutuksista.
27693:
27694:
27695: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
27696:
27697: Työministeri Tarja Filatov
27698:
27699:
27700:
27701:
27702: 4
27703: Ministems svar KK 358/2000 vp - Sakari Smeds /skl
27704:
27705:
27706:
27707:
27708: Tili riksdagens talman
27709:
27710: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger En1igt Statistikcentra1ens arbetskraftsunder-
27711: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- sökning uppgick anta1et arbets1ösa tili i genom-
27712: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Saka- snitt 261 000 personer 1999 och arbets1öshets-
27713: ri Smeds/fkf undertecknade skriftliga spörsmå1 graden var 10,2 %. Anta1et arbets1ösa arbetssö-
27714: SS 358/2000 rd: kande som anmä1t sig tili arbetskraftsbyråerna
27715: var en1igt arbetsministeriets arbetsförmed1ings-
27716: Genom vilka åtgärder ämnar regering- statistik 1999 i genomsnitt 348 000.
27717: en se över sin sysselsättningspolitik med Ett av de svåraste strukturella prob1emen var
27718: syfte att få arbets/ösheten att minska arbets1?,sheten b1and ä1dre och 1ågutbi1dade per-
27719: snabbare än vad som uppskattats i med- soner. Andå minskar arbets1ösheten b1and perso-
27720: delandet om utgiftsramarna? ner som varit arbets1ösa oavbrutet i över ett år
27721: dvs. 1ångtids-arbets1ösheten, snabbare än arbets~
27722: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- 1ösheten i genomsnitt. Men återkommande ar-
27723: föra fö1jande: bets1öshet, som avser cirku1ation melian arbets-
27724: Såsom det i inde1ningen tili riksdags1edamot 1öshet, arbetskraftspo1itiska åtgärder och kort-
27725: Smeds spörsmå1 konstateras bygger regeringen jobb, förekommer fortfarande, trots att anta1et
27726: redan en1igt regeringsprogrammet sin sysse1sätt- personer i varaktigt heltidsarbete växer kraftigt.
27727: ningspo1itik tili väsentliga de1ar på ekonomisk Ingenting i den ovan beskrivna eller den förut-
27728: tiliväxt och stabi1itet och samarbete med arbets- sägbara utveck1ingen ta1ar för en förändring i den
27729: marknadspartema. Som ett centralt må1 har re- arbetskraftspo1itiska grund1injen. Regeringen
27730: geringen satt att öka sysselsättningsgraden så att fortsätter i en1ighet med sitt program med att be-
27731: den under denna regeringsperiod skali närma sig reda projekt som skali förbättra arbetsmarkna-
27732: 70 procent, vi1ket i praktiken betyder en arbets- dens funktion och arbetstagarnas kompetens, stö-
27733: 1öshetsgrad på 7-8 procent. Ett av huvudmå1en da företagsamhet och initiativ som sporrar tili ar-
27734: är vidare att genom en ökning av sysse1sättning- bete samt förebygga uts1agning och hjä1pa de an-
27735: en rå bred bas avvärja fattigdom och uts1agning. stälida att orka bättre i arbetet.
27736: Ar 1999 var sysse1sättningsgraden 66 %, dvs. 1 spörsmå1singressen har det vidare hänvisats
27737: nära 2 procentenheter större än året innan. Under tili vo1ymen av de arbetskraftspo1itiska åtgärder-
27738: 1999 ökade anta1et sysse1satta med 74 000 perso- na och effekterna av arbetskraftspo1itisk vuxen-
27739: ner, mer än något annat år under 1990-ta1et. Nya utbi1dning.
27740: arbetsp1atser uppstod företrädesvis inom den pri- Samtidigt som arbets1ösheten minskar har an-
27741: vata sektorn. På grund av att utbudet av arbets- ta1et arbetskraftspo1itiska åtgärder också dragits
27742: kraft ökade minskade arbets1ösheten 1ångsamma- ner, men detta har gjorts med beaktande av beho-
27743: re än vad sysse1sättningen förbättrades. Inom in- vet att säkerstälia resurser för att under1ätta den
27744: formationstekniskt arbete samt städarbete, för- strukturelit prob1ematiska arbets1ösheten och fö-
27745: sä1jning och vårdarbete förekom tili och med i rebygga uts1agning från arbetsmarknaden. Det att
27746: viss mån prob1em med att få arbetskraft. sysse1sättningen har förbättrats främst på den
27747: öppna arbetsmarknaden och mångfa1digt i förhå1-
27748:
27749:
27750: 5
27751: KK 358/2000 vp - Sakari Smeds /skl Ministems svar
27752:
27753:
27754: lande till åtgärdsminskningama, och att långtids- ka fyra procent av arbetskraften berörs fortfaran-
27755: arbetslösheten sjunker snabbare än arbetslöshe- de av åtgärder.
27756: ten i övrigt, visar att arbetet för de nämnda målen Det har ställts rätt höga effektivitetskrav på
27757: har lyckats rätt bra. Det bör vidare märkas att den den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen och
27758: arbetskraftspolitiska reformen, som sedan början den har målmedvetet utvecklats i riktning mot en
27759: av detta år tillämpas i full utsträckning, betonar åtgärd för kompetensutveckling och för stödjan-
27760: arbetskraftsservicens förstahandskaraktär vid de av rekrytering av arbetskraft. Målet för i år är
27761: skötseln av sysselsättningen. Genom tidsbundna att andelen personer som tre månader efter avslu-
27762: åtgärder har man kunnat bryta arbetslöshetspe- tad utbildning fortfarande söker arbete skall fås
27763: rioder, förbättra yrkeskunskaper och kontakter att sjunka under 55 procent. Säkert finns det en-
27764: med arbetslivet samt ordna bättre möjligheter till skilda kurser vilkas kvalitet tål att förbättras.
27765: varaktig placering på den öppna arbetsmarkna- Men jag anser att den medborgarfeedback som
27766: den. Åtgärdema har inriktats i synnerhet på de riksdags-ledamot Smeds har fått ingalund ger en
27767: långtidsarbetslösa. Sysselsättningsstöd har till- täckande bild, varken när det gäller utbildning-
27768: gripits först som åtgärd i sista hand. ens kvalitet eller dess effekter.
27769: De arbetskraftspolitiska åtgärdemas volym
27770: har i själva verket hållits på en hög nivå, för cir-
27771:
27772:
27773: Helsingfors den 24 maj 2000
27774:
27775: Arbetsminister Tarja Filatov
27776:
27777:
27778:
27779:
27780: 6
27781: KK 359/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
27782:
27783:
27784:
27785:
27786: KIRJALLINEN KYSYMYS 359/2000 vp
27787:
27788: Nuorten oppisopimuskoulutus
27789:
27790:
27791:
27792:
27793: Eduskunnan puhemiehelle
27794:
27795: Oppisopimuskoulutuksen avulla voidaan edistää tavoitteen. Hämäräksi ovat kuitenkin jääneet ne
27796: juuri sellaista osaamista, jota yrityksissä tarvi- keinot ja toimenpiteet, joilla nuorten oppisopi-
27797: taan. Opiskelijoille oppisopimus puolestaan on muskoulutusta aiotaan lisätä. Strategia- ja lakita-
27798: pehmeä lasku opiskelusta työelämään, ja sillä solla oppisopimuskoulutus on siis tasavertainen
27799: voidaan välttää mm. vääriä uravalintoja. Erityi- väylä muuhun toisen asteen ammatilliseen koulu-
27800: sen tehokas väylä oppisopimuskoulutus voisi olla tukseen nähden, mutta käytäntö on toinen.
27801: syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla. Myös Euroopan unioni on kiinnittänyt huo-
27802: Viime vuosien aikana oppisopimuskoulutuk- miota oppisopimuskoulutukseen. Komission sel-
27803: seen osallistuvien määrä on lisääntynyt huomat- vityksen mukaan nuorten työttömyys on alhai-
27804: tavasti. Valtiontalouden tarkastusviraston selvi- sempi niissä EU-maissa, joissa oppisopimuskou-
27805: tyksen mukaan kasvu ei kuitenkaan ole koske- lutus on vakiintunut ammatillisen koulutuksen
27806: nut nuoria, vaan määrällinen kasvu johtuu siitä, muoto.
27807: että oppisopimusta ovat käyttäneet aikuiset lisä-
27808: koulutuksen väylänä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27809: Valtioneuvosto asetti jo vuonna 1995 tavoit- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27810: teeksi, että 20 % nuorten ammatillisesta perus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27811: koulutuksesta suoritettaisiin oppisopimuskoulu- vaksi seuraavan kysymyksen:
27812: tuksena. Tavoitetta ei ole kuitenkaan lähimain-
27813: kaan saavutettu. Hallituksen viime joulukuussa Mitä hallitus aikoo tehdä nuorten oppi-
27814: hyväksymä kehittämissuunnitelma toistaa saman sopimuskoulutuksen lisäämiseksi?
27815:
27816:
27817: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
27818:
27819: Anu Vehviläinen /kesk
27820:
27821:
27822:
27823:
27824: Versio 2.0
27825: KK 359/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
27826:
27827:
27828:
27829:
27830: Eduskunnan puhemiehelle
27831:
27832: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tuisia sopimuksia oli yhteensä 1 851 vuonna
27833: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- 1999.
27834: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Uusi koulutuslainsäädäntö tuli voimaan vuo-
27835: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen den 1999 alusta lukien. Oppisopimuskoulutuk-
27836: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sen järjestäminen oli ennen tätä kunnallinen teh-
27837: 359/2000 vp: tävä. Uudessa lainsäädännössä oppisopimuskou-
27838: lutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestä-
27839: Mitä hallitus aikoo tehdä nuorten oppi- mismuoto, jonka järjestämisedellytyksenä on
27840: sopimuskoulutuksen lisäämiseksi? opetusministeriön koulutuksen järjestäjille
27841: myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Koulu-
27842: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuksen järjestämislupien uudistamisen yhteydes-
27843: ti seuraavaa: sä oppisopimuskoulutusta järjestävien tahojen
27844: Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymässä kou- lukumäärää kasvatettiin laajentamalla lupa kos-
27845: lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmas- kemaan kaikkia kuntien ja kuntayhtymien ylläpi-
27846: sa vuosille 1999-2004 on toisen asteen amma- tämiä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä,
27847: tilliselle koulutukselle asetettu monia tavoitteita. yksityisiä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä
27848: Oppisopimuskoulutusta kehitetään vaihtoehtoi- sekä rekisteröityjä yhteisöjä.
27849: sena toisen asteen ammatillisen koulutuksen väy- Oppilaitosmuotoisena järjestettävä ammatilli-
27850: länä sekä työelämässä toimivan henkilöstön am- nen peruskoulutus on määrällisen säätelyn piiris-
27851: matillisen koulutuksen muotona. Oppisopimus- sä. Sen sijaan ammatillisena peruskoulutuksena
27852: koulutuksena toteutettavan peruskoulutuksen järjestettävä oppisopimuskoulutus on määrälli-
27853: tarjonta turvataan nuorille ja tarjontaa laajenne- sen säätelyn ulkopuolella. Alueellisesti ja paikal-
27854: taan etenkin aikuisille. lisesti toimivat koulutuksen järjestäjät voivat
27855: Oppisopimuskoulutuksen aloittavien määrä tehdä vapaasti peruskoulutuksena järjestettäviä
27856: pyritään nostamaan vuoden 2000 aikana noin 10 oppisopimuksia työelämän tarpeen ja kysynnän
27857: prosenttiin kaikista toiseen asteen aloituspaikois- mukaan.
27858: ta, mikä merkitsee vuosittain noin 5 000-6 000 Oppisopimuskoulutus on vaativa ammatilli-
27859: aloittajaa. Syyskuun 20.9.1999 tilastointipäivän sen peruskoulutuksen järjestämismuoto. Oppiso-
27860: mukaan kansallisesti rahoitetussa ammatillisessa pimuskoulutuksen perustana on työnantajan ja
27861: peruskoulutuksessa oli yhteensä 8 985 opiskeli- vähintään 15 vuotta täyttäneen henkilön välinen
27862: jaa, joista nuoria alle 25-vuotiaita oli 2 631. Vuo- määräinen työsopimus, jonka perusteella oppiso-
27863: den 2000 tammikuun alustavien tilastotietojen pimusopiskelija on oikeutettu sovellettavan työ-
27864: mukaan kansallisesti rahoitettuja nuorten amma- ehtosopimuksen mukaiseen palkkaan muilta kuin
27865: tillisen peruskoulutuksen oppisopimuksia oli tietopuolisten koulutusjaksojen ajalta. Oppisopi-
27866: voimassa 3 934 kappaletta, joten nuorten aloitta- muksen kesto on ammatillisen peruskoulutuksen
27867: jien määrä on kasvu-uralla. Näiden lisäksi Euroo- osalta yleensä kolme vuotta muun muassa opis-
27868: pan sosiaalirahaston osarahoittamia nuorten vuo- kelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuk-
27869: sesta riippuen.
27870:
27871:
27872: 2
27873: Ministerin vastaus KK 359/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk
27874:
27875:
27876: Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on, tamiseen ja pysyvän työpaikkapaikkaohjaajien
27877: että työpaikalla on käytettävissä opetussuunnitel- koulutusjärjestelmän kehittämiseen sekä tieto-
27878: man tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen verkkopohjaisen työssäoppimisen tietopalvelun
27879: koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi luomiseen. Toimet edistävät myös oppisopimus-
27880: tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvä- koulutuksen toteuttamismahdollisuuksia syven-
27881: lineistä sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilö- tämällä koulutuksenjärjestäjien ja työelämän yh-
27882: kuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vas- teistyötä sekä parantamalla työpaikkojen opetta-
27883: tuulliseksi kouluttajaksi. mismahdollisuuksia.
27884: Ammatillisen koulutuksen keskeinen tavoite Oppisopimuskoulutukselle valmistellaan vuo-
27885: on parantaa koulutuksen ja työelämän vuorovai- den 2000 aikana laatukriteerit sekä koulutuksen
27886: kutusta. Tähän pyritään muun muassa liittämällä järjestäjille ja työnantajille suunnattu laadunhal-
27887: ammatillisiin perustutkintoihin vuoteen 2001 lintasuositus, jota voidaan käyttää oppisopimus-
27888: mennessä vähintään puolen vuoden työssäoppi- koulutuksen kehittämiseksi. Edelleen opetusmi-
27889: misenjaksot sekä kehittämällä ammatilliseen pe- nisteriössä on valmisteilla oppisopimuskoulutuk-
27890: ruskoulutukseen vaiheittain näytöt osaamisen sen toimintaohjelma. Opetusministeriön vuosille
27891: varmistamiseksi. 1996-2000 asettama laaja-alainen oppisopi-
27892: Kehittämissuunnitelmassa esitetyllä työssäop- muskoulutuksen ja työelämäyhteyksien johto-
27893: pimisen tukiohjelmalla on tarkoitus vahvistaa ryhmä on parhaillaan laatimassa raporttia, jossa
27894: työelämän valmiuksia toimia nuorten koulutus- yhtenä osana ovat myös nuorten oppisopimus-
27895: ympäristöinä. Tukiohjelmassa on varauduttu koulutuksen edistämiskeinot.
27896: muun muassa 20 000 työpaikkaohjaajan koulut-
27897:
27898:
27899: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2000
27900:
27901: Opetusministeri Maija Rask
27902:
27903:
27904:
27905:
27906: 3
27907: KK 359/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerns svar
27908:
27909:
27910:
27911:
27912: Tili riksdagens talman
27913:
27914: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Den nya utbi1dnings1agstiftningen trädde i
27915: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kraft vid ingången av 1999. Att ordna läroavtals-
27916: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu utbildning var före det en kommunal uppgift. 1
27917: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- den nya 1agstiftningen är 1äroavtalsutbi1dningen
27918: mål SS 359/2000 rd: en form av yrkesutbildning, och en förutsättning
27919: för att utbildningen skall kunna ordnas är att un-
27920: Vad avser regeringen göra för att öka dervisningsministeriet har beviljat utbi1dnings-
27921: läroavtalsutbildningen för unga? anordnaren tillstånd att ordna utbildning. 1 sam-
27922: band med tillståndsreformen ökades antalet in-
27923: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- stanser som ordnar läroavtalsutbildning genom
27924: föra följande: att tillstånden utvidgades till att gälla alla anord-
27925: 1 utvecklingsplanen utbildning och forskning nare av grundläggande yrkesutbildning som en
27926: 1999-2004, som godkändes av statsrådet kommun eller samkommun är huvudman för, pri-
27927: 29.12.1999, ställs många mål för yrkesutbi1d- vata anordnare av yrkesutbildning och registrera-
27928: ningen på andra stadiet. Läroavta1sutbi1dningen de sammanslutningar.
27929: skall utvecklas som en alternativ yrkesutbild- All grund1äggande yrkesutbi1dning som ord-
27930: ningsväg på andra stadiet samt som en form av nas i skolbunden form omfattas av kvantitativ
27931: yrkesutbildning för personai i arbetslivet. Utbu- reglering. Däremot står läroavtalsutbildningen i
27932: det av grundläggande yrkesutbi1dning som ge- form av grundläggande yrkesutbildning utanför
27933: nomförs som läroavtalsutbildning säkras för den kvantitativa reg1eringen. Regionala och loka-
27934: unga och utbudet breddas i synnerhet för vuxna. la utbildningsanordnare kan fritt ingå läroavtal
27935: Man strävar efter att höja antalet personer som som ordnas som grundläggande utbildning enligt
27936: påbörjar läroavtalsutbildning 2000 till ca 10 pro- arbetslivets behov och efterfrågan.
27937: cent av alla nybörjarplatser på andra stadiet, vil- Läroavtalsutbildningen är en krävande form
27938: ket innebär omkring 5 000-6 000 nybörjare per av grund1äggande yrkesutbildning. Grunden för
27939: år. Enligt höstens statistikföringsdag 20.9.1999 läroavtalsutbildningen är ett arbetsavtal mellan
27940: fanns det i den nationellt finansierade grundläg- arbetsgivaren och en minst 15 år fylld person. På
27941: gande yrkesutbildningen sammanlagt 8 985 stu- basis av avtalet har läroavtalsstuderanden rätt till
27942: derande, av dem 2 631 unga under 25 år. En1igt lön enligt det aktuella kollektivavtalet för den tid
27943: preliminära statistikuppgifter för januari 2000 som inte hör till de teoretiska utbildningsperio-
27944: fanns det 3 934 gällande, nationellt finansierade derna. Ett läroavtal räcker för den grundläggan-
27945: läroavtal inom den grundläggande yrkesutbild- de yrkesutbildningens del i allmänhet tre år bero-
27946: ningen för unga och antalet unga som börjar i lä- ende bLa. på studerandens tidigare studier och ar-
27947: roavtal tenderar således att stiga. Till detta kom- betserfarenhet.
27948: mer de årliga avtalen för ungdomar där Europeis- Ett villkor för läroavtalsutbildning är att det på
27949: ka socia1fonden är medfinansiär, totalt 1 851 år arbetsplatsen finns tillräcklig tillgång till produk-
27950: 1999. tions- och serviceverksamhet med tanke på att
27951: man skall kunna ordna utbildning en1igt grunder-
27952:
27953:
27954: 4
27955: Ministems svar KK 359/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
27956:
27957:
27958: na läroplanen eller en fristående examen, behöv- dare utvecklas och att en datanätbaserad informa-
27959: liga arbetsredskap samt i fråga om yrkesskicklig- tionstjänst för inläming i arbetet skall skapas. Åt-
27960: het kompetent personai som kan utses tili ansva- gärdema främjar också möjlighetema att genom-
27961: riga utbildare för studeranden. föra läroavtalsutbildning genom att de fördjupar
27962: Ett centralt syfte med yrkesutbildningen är att samarbetet mellan utbildningsanordnama och ar-
27963: förbättra interaktionen mellan utbildning och ar- betslivet samt förbättrar arbetsplatsemas möjlig-
27964: betsliv. Detta försöker man uppnå bl.a. genom att heter att ge undervisning.
27965: fram utgången av 2001 foga perioder med inlär- Under 2000 utarbetas dels kvalitetskriterier
27966: ning i arbetet på minst ett halvt år till de yrkesin- för läroavtalsutbildningen och dels en rekom-
27967: riktade grundexamina samt genom att för den mendation om kvalitetskontroll, som riktar sig
27968: grundläggande yrkesutbildningen utveckla till utbildningsanordnama och arbetsgivama och
27969: periodvisa yrkesprov för att garantera kompeten- som kan användas för att utveckla läroavtalsut-
27970: sen. bildningen. Vidare pågår i undervisningsministe-
27971: Genom det stödprogram för inläming i arbetet riet beredningen av att handlingsprogram för lä-
27972: som anges i utvecklingsprogrammet är det me- roavtalsutbildningen. Ledningsgruppen för läro-
27973: ningen att stärka arbetslivets beredskap att avtalsutbildning och arbetslivskontakter, som
27974: fungera som utbildningsmiljö för ungdomar. undervisningsministeriet tillsatte på bred bas för
27975: Inom stödprogrammet är det bl.a. tänkt att 20 000 åren 1996-2000, håller på med sin rapport, där en
27976: arbetsplatshandledare skall utbildas, ett beståen- del behandlar olika sätt att främja läroavtalsut-
27977: de system för utbildningen av arbetsplatshandle- bildning för unga.
27978:
27979:
27980:
27981: Helsingfors den 30 april 2000
27982:
27983: Undervisningsminister Maija Rask
27984:
27985:
27986:
27987:
27988: 5
27989: KK 360/2000 vp - Pia Viitanen /sd
27990:
27991:
27992:
27993:
27994: KIRJALLINEN KYSYMYS 360/2000 vp
27995:
27996: Kestävän kehityksen indikaattorien hyödyntä-
27997: minen talousarvion laadinnassa
27998:
27999:
28000:
28001:
28002: Eduskunnan puhemiehelle
28003:
28004: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökes- Kun erilaisia mittareita luodaan, olisi tärkeää,
28005: kus ovat julkaisseet kestävän kehityksen indi- että niiden avulla ei vain seurata ja mitata, vaan
28006: kaattorit, joiden avulla voidaan arvioida maan että niiden osoittamilla tuloksilla on myös tosi-
28007: ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia ulottu- asiallista, ohjaavaa vaikutusta asioiden valmiste-
28008: vuuksia. Ne toimivat osana palvelemassa halli- luun. Siksipä olisi toivottavaa, että ne olisivat
28009: tuksen kestävän kehityksen ohjelman täytäntöön- suorassa yhteydessä myös talousarvion valmis-
28010: panoa. teluun.
28011: Mittarit osoittivat mm., että ympäristön tilas- Tällöin esimerkiksi kestävän kehityksen eko-
28012: sa näkyy vielä monenlaista kuormitusta mm. lii- logiset ja sosiaaliset ulottuvuudet tulisivat ote-
28013: kenteen, energian kokonaiskulutuksen ja jätteen tuksi huomioon tasavertaisempina taloudellisen
28014: määrän kasvun myötä. Sosiaalista kehitystä ku- ulottuvuuden ohessa myös silloin, kun resurs-
28015: vaavat mittarit kertovat, että esimerkiksi työlli- seista tosiasiassa päätetään, ei vain ohjelmia laa-
28016: syyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja ikääntyvän dittaessa.
28017: väestön oloihin olisi kiinnitettävä enemmän huo-
28018: miota. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28019: Tämän kaltaiset mittarit ovat erittäin tervetul- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28020: leita. Niiden avulla voidaan mennä isojen talous- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28021: lukujen sisälle ja katsoa, miten voivat ihminen ja vaksi seuraavan kysymyksen:
28022: ympäristö niiden sisällä.
28023: Esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta on edellyt- Miten hallitus aikoo hyödyntää kestä-
28024: tänyt mietinnössään (TuVM l/1997 vp), että hal- vän kehityksen mittaristoa talousarvion
28025: lituksen tulee kehittää BKT -keskeistä mittaris- laadinnassa niin, että sosiaaliset kehi-
28026: toa laajempi mittausjärjestelmä yhteiskunnalli- tystarpeet sekä tiedot ympäristön tilasta
28027: sen päätöksenteon pohjaksi. Tämä siksi, että ja kehitystarpeista tulevat nykyistä te-
28028: BKT -pohjainen asioiden mittaaruistapa on liian hokkaammin otetuksi huomioon samas-
28029: suppea: ihmisen ja luonnon hyvinvointia ei voi sa yhteydessä, kun resursseista pääte-
28030: mitata vain talouden mittareilla. tään ja
28031:
28032:
28033:
28034:
28035: Versio 2.0
28036: KK 360/2000 vp -Pia Viitanen /sd
28037:
28038:
28039: miten hyvin hallitus arvioi nykyisen mit- mittaristoa laajemman mittariston tar-
28040: tausjärjestelmän vastaavan tulevaisuus- peellisuudesta?
28041: valiokunnan näkemyksiä BKT-keskeistä
28042:
28043:
28044: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
28045:
28046: Pia Viitanen /sd
28047:
28048:
28049:
28050:
28051: 2
28052: Ministerin vastaus KK 360/2000 vp - Pia Viitanen /sd
28053:
28054:
28055:
28056:
28057: Eduskunnan puhemiehelle
28058:
28059: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sen talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena, aktii-
28060: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vinen työvoimapolitiikka, keskimääräisen työ-
28061: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen markkinoilta poistumisiän myöhentämistavoite
28062: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd 2-3 vuodella, asunnottomuuden vähentämiseen
28063: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tähtäävien toimien tehostaminen jne. On myös
28064: 360/2000 vp: aihetta todeta, että erityisesti syrjäytymisen eh-
28065: käisemisessä työllisyyden parantamisen kautta
28066: Miten hallitus aikoo hyödyntää kestä- on tavoitteita osin pystytty saavuttamaan alkupe-
28067: vän kehityksen mittaristoa talousarvion räisiä arvioita ripeämmällä vauhdilla.
28068: laadinnassa niin, että sosiaaliset kehi- Hallitusohjelmassa sovitut tavoitteet ovat kes-
28069: tystarpeet sekä tiedot ympäristön tilasta keisenä perustana hallituksen valmistellessa val-
28070: ja kehitystarpeista tulevat nykyistä te- tion talousarvioita. Valmistelutyössä korostuu,
28071: hokkaammin otetuksi huomioon samas- mitä päätettyjen kokonaisresurssien kohdentami-
28072: sa yhteydessä, kun resursseista pääte- seen tulee, kutakin hallinnonalaa johtavan minis-
28073: tään ja teriön rooli. Kysymyksessä mainituilla uusilla
28074: indikaattoreilla saattaa juuri tässä työvaiheessa
28075: miten hyvin hallitus arvioi nykyisen mit- olla tulevaisuudessa eniten uutta annettavana sen
28076: tausjärjestelmän vastaavan tulevaisuus- ohella, että hallitus tulee käyttämään niitä myös
28077: valiokunnan näkemyksiä BKT-keskeistä kestävän kehityksen ohjelman seurannassa.
28078: mittaristoa laajemman mittariston tar- Arvioitaessa tässä mielessä myös kysymyk-
28079: peellisuudesta? sessä tarkoitettua mittausjärjestelmän riittävyyt-
28080: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tä on syytä viitata myös niihin rajoituksiin, joita
28081: ti seuraavaa: mainitussa kestävän kehityksen mittaristoehdo-
28082: tusta esittelevässä julkaisussa on tuotu esille.
28083: Hallituksen keskeiset, koko hallituskautta koske- Näihin kuuluu mm. se, että kaikkia asioita ei voi-
28084: vat yleislinjaukset valtiontalouden resurssien ko- da järkevästi kuvata määrällisillä tunnusluvuilla.
28085: konaismitoituksesta ja suuntaamisesta on tehty Rajoituksistaankin huolimatta kestävän kehityk-
28086: hallitusohjelmassa. Ohjelmaa koskeneisiin po- sen indikaattorit muodostavat merkittävän väli-
28087: liittisiin neuvotteluihin ja ohjelman yksityiskoh- vaiheen kestävän kehityksen edistämisessä ja
28088: tien muotoutumiseen vaikuttivat tärkeällä taval- seurannassa. Merkityksellistä on myös se, että ne
28089: la samat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen samalla parantavat osaltaan mahdollisuuksia te-
28090: kestävän kehityksen ulottuvuudet, joista eräitä hostaa eri maissa vallitsevien olosuhteiden ja ke-
28091: on sisällytetty sittemmin myös kysymyksessä hityskulkujen keskinäistä vertailua.
28092: tarkoitettuun mittaristoon. Mitä tulee esimerkik- Lopuksi lienee syytä todeta, että indikaatto-
28093: si työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja rien käyttäminen talousarvion laadinnassa ei si-
28094: ikääntyvän väestön oloihin, voidaan tällaisina nänsä ole uutta. Se on ollut luonnollinen ja jatku-
28095: mainita ohjelmassa sovittu uusi työllisyysasteta- vasti kehittyvä osa jo viime vuosikymmenen al-
28096: voite, työllisyyden parantaminen yhtenä hallituk-
28097:
28098:
28099: 3
28100: KK 360/2000 vp - Pia Viitanen /sd Ministerin vastaus
28101:
28102:
28103: kuvuosina käyttöön otettua tulosbudjetointia ja
28104: siihen liittyvää tulostavoitteiden asetantaa.
28105:
28106:
28107: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
28108:
28109: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
28110:
28111:
28112:
28113:
28114: 4
28115: Ministems svar KK 360/2000 vp - Pia Viitanen /sd
28116:
28117:
28118:
28119:
28120: Tili riksdagens talman
28121:
28122: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na målet att nå en hög sysselsättningsgrad, att det
28123: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- huvudsakliga målet för regeringens ekonomiska
28124: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pia politik är att förbättra sysselsättningen, den akti-
28125: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål va arbetskraftspolitiken, målet att höja åldem då
28126: SS 360/2000 rd: arbetstagare lämnar arbetsmarknaden med 2-3
28127: år, att åtgärdema för att minska bostadsbristen
28128: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta effektiveras osv. Det finns även skäl att konstate-
28129: för att när budgeten görs upp utnyttja ra att man, särskilt i fråga om att förebygga ut-
28130: mätinstrumenten för en hållbar utveck- slagningen med hjälp av förbättrad sysselsätt-
28131: ling så att det sociala utvecklingsbeho- ning, i vissa fall har nått målen snabbare än man
28132: vet och uppgifterna om miljöns tillstånd ursprungligen räknade med.
28133: och utvecklingsbehov beaktas mera ef- De mål som man kommit överens om i reger-
28134: fektivt än nu när man fattar beslut om ingsprogrammet utgör en viktig grund för reger-
28135: resurserna och ingen när den bereder statsbudgeten. 1 bered-
28136: ningsarbetet betonas ministeriemas roll i led-
28137: hur väl anser regeringen att det nuva- ningen för olika förvaltningsområden med tanke
28138: rande systemet för mätning motsvarar på hur de totala resursema man beslutat om skall
28139: framtidsutskottets åsikt om att ett mera inriktas. De nya indikatorer som nämns i spörs-
28140: omfattande system än de BNP-baserade målet kan i just detta skede av arbetet i framtiden
28141: mätinstrumenten behövs? ha mest nytt att erbjuda, förutom att regeringen
28142: Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt an- kommer att använda dem även i uppföljningen av
28143: programmet för en hållbar utveckling.
28144: föra följande:
28145: När man uppskattar huruvida det mätsystem
28146: 1 regeringsprogrammet ingår regeringens centra- som avses i spörsmålet är tillräckligt, finns det
28147: la, generella riktlinjer för den totala dimensione- skäl att hänvisa även tili de begränsningar som
28148: ringen av de statsekonomiska resursema och vart har förts fram i den publikation som presenterar
28149: dessa skall riktas. Dessa riktlinjer omfattar hela förslaget tili mätaruppsättning för en hållbar ut-
28150: regeringsperioden. Samma dimensioner för en veckling. Tili dessa hör bl.a. det att alla aspekter
28151: hållbar utveckling i ekologiskt, ekonomiskt och inte på ett ändamålsenligt sätt kan beskrivas med
28152: socialt hänseende, av vilka vissa senare har ta- kvantitativa nyckeltal. Oberoende av begräns-
28153: gits med bland de mätinstrument som avses i ningama utgör indikatorema för en hållbar ut-
28154: spörsmålet, inverkade på ett betydande sätt på de veckling en betydande övergångsperiod i främ-
28155: politiska förhandlingama angående programmet jandet av en hållbar utveckling och uppföljning-
28156: och på den detaljerade utformningen av program- en av den. Viktigt är även att de samtidigt bidrar
28157: met. Vad gäller t.ex. sysselsättningen, förebyg- tili att förbättra möjlighetema att effektivera
28158: gandet av utslagning och den äldre befolkning- jämförelsen av omständighetema och utveck-
28159: ens förhållanden kan som exempel på sådana lingen i olika länder. ·
28160: nämnas det i regeringsprogrammet överenskom-
28161:
28162:
28163: 5
28164: KK 360/2000 vp - Pia Viitanen /sd Ministems svar
28165:
28166:
28167: Till sist bör det konstateras att användningen avancerande del av resultatbudgeteringen, som
28168: av indikatorer vid uppgörandet av budgeten i sig togs i bruk redan i början av förra decenniet, och
28169: inte är nytt. Det har varit en naturlig och ständigt det sättande av resultatmål som ingår i den.
28170:
28171:
28172: Helsingfors den 3 maj 2000
28173:
28174: Finansminister Sauli Niinistö
28175:
28176:
28177:
28178:
28179: 6
28180: KK 36112000 vp- Inkeri Kerola /kesk
28181:
28182:
28183:
28184:
28185: KIRJALLINEN KYSYMYS 361/2000 vp
28186:
28187: Opiskelijan valtiontakauksen turvaaminen
28188:
28189:
28190:
28191:
28192: Eduskunnan puhemiehelle
28193:
28194: Opintotukilain 15 §:n mukaan opintolainan val- dollista saada esimerkiksi vanhemmiltaan apua
28195: tiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opiskelukustannuksiin. Sen lisäksi, että opiske-
28196: opintotukilain mukaista opintorahaa tai ai- lija menettää myönnetyn opintorahan, on kohtuu-
28197: kuisopintorahaa. Väliinputoajan asemaan joutu- tonta, että hän menettää myös opintolainan val-
28198: vat ne opiskelijat, joille myönnetyn opintorahan tiontakauksen.
28199: määrä on alle 50 markkaa, koska niin pientä
28200: opintorahaa ei makseta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28201: Tällä hetkellä lakia tulkitaan siten, että opiske- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28202: lija, jolle on myönnetty opintoraha, jota ei mak- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28203: setakaan hänelle summan pienuuden tähden, ei vaksi seuraavan kysymyksen:
28204: myöskään ole oikeutettu saamaan opintolainan
28205: valtiontakausta. Kuitenkin perheessä saattaa olla Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä
28206: samanaikaisesti useampiakin opiskelijoita, jotka toimiin turvatakseen sellaisen opiskeli-
28207: voivat opiskella vain opintolainan turvin tai opis- jan oikeudet, joka on menettänyt opinto-
28208: kelijan ei joidenkin muiden syiden takia ole mah- lainan valtiontakauksen hänelle myön-
28209: netyn opintorahan pienuuden vuoksi?
28210:
28211:
28212: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
28213:
28214: Inkeri Kerola /kesk
28215:
28216:
28217:
28218:
28219: Versio 2.0
28220: KK 361/2000 vp -Inkeri Kerola /kesk Ministerin vastaus
28221:
28222:
28223:
28224:
28225: Eduskunnan puhemiehelle
28226:
28227: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden kohdal-
28228: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- la estää oikeuden opintolainan valtiontakauk-
28229: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen seen. Poikkeuksena ovat kuitenkin muualla kuin
28230: vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan vanhempiensa luona asuvat 18-19-vuotiaat
28231: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK opiskelijat, jotka opiskelevat muussa oppilaitok-
28232: 361/2000 vp: sessa kuin korkeakoulussa tai lukiossa. Heille
28233: voidaan opintotukilain mukaan myöntää opinto-
28234: Aikooko asianomainen ministeri ryhtyä lainan valtiontakaus, vaikka he eivät vanhem-
28235: toimiin turvatakseen sellaisen opiskeli- piensa tulojen perusteella ole oikeutettuja opin-
28236: jan oikeudet, joka on menettänyt opinto- torahaan. Kysymyksessä mainittu tilanne, jossa
28237: lainan valtiontakauksen hänelle myön- valtiontakausta ei myönnetä vanhempien tulojen
28238: netyn opintorahan pienuuden vuoksi? vuoksi, voi koskea siten vain vanhempiensa luo-
28239: na asuvia alle 20-vuotiaita muita kuin korkea-
28240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kouluopiskelijoita sekä alle 20-vuotiaita lukiolai-
28241: ti seuraavaa: sia asumismuodosta riippumatta. Lisäksi kysy-
28242: Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijär- myksessä mainittu erityistilanne, jossa lainata-
28243: jestelmä ulotettiin koskemaan kaikkia opiskeli- kausta ei voida myöntää nimenomaisesti sen
28244: joita vuonna 1994. Yksi järjestelmän keskeisim- vuoksi, että myönnettävä opintoraha jäisi alle 50
28245: piä piirteitä on se, että ilmaisen opintorahan markan, ei koske 18-19-vuotiaita itsenäisesti
28246: osuutta on kasvatettu ja vastaavasti opintolainan asuvia lukiolaisia, joille myönnettävä täysi opin-
28247: osuutta on vähennetty verrattuna aikaisempaan toraha on 1 270 markkaa. Näissä tapauksissa
28248: järjestelmään. Valtiontaloudellisista syistä oli vanhempien tulojen vuoksi alennettu opintora-
28249: tarpeen säilyttää vanhempien tuloihin perustuva han määrä on aina enemmän kuin 50 markkaa.
28250: tarveharkinta. Opintotukilain mukaan muiden Lukuvuonna 1998-1999 opintotuen saajia oli
28251: kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tu- yhteensä 321 578. Näistä alle 20-vuotiaita van-
28252: lot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäes- hempiensa luona asuvia ammatillisissa oppilai-
28253: sä, jos opiskelija on alle 20-vuotias. Opiskelijal- toksissa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevia oli
28254: la on oikeus täysimääräiseen opintorahaan, jos 18 164 ja alle 20-vuotiaita lukiolaisia yhteensä
28255: vanhempien tuloverolaissa tarkoitettujen puhtai- 38 076. Opintolainan valtiontakauksen kysyntä
28256: den ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään on ollut huomattavasti vähäisempää kuin opinto-
28257: 162 000 markkaa vuodessa. Opintorahaa vähen- rahan, ja alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä se on ol-
28258: netään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 4 000 lut erityisen vähäistä. Lukuvuonna 1998-1999
28259: markkaa kohden viisi prosenttia. Opintorahaa ei opintolainan valtiontakauksen hankki 40 pro-
28260: myönnetä, jos kuukausierän määrä jäisi 50:tä senttia opintotuen piirissä olevista opiskelijois-
28261: markkaa pienemmäksi. Kun opintotukilain mu- ta. Kaikista opintorahaa saavista lukialaisista
28262: kaan opintotuen valtiontakaus myönnetään opis- vain alle 10 prosenttia hankki myös opintolainan
28263: kelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuisopintora- valtiontakauksen.
28264: haa, vanhempien tulot voivat alle 20-vuotiaiden
28265:
28266: 2
28267: Ministerin vastaus KK 361/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk
28268:
28269:
28270: Opintolainan takaisinmaksu on muodostunut tuun opiskelijaryhmään. Varsinkaan nuorimpien
28271: ongelmaksi yhä useammalle 1990-luvun aikana opiskelijoiden velkaantumista ei voida pitää suo-
28272: samalla kun opintovelallisten määrä ja keskimää- tavana. Opintukijärjestelmä perustuu myös ta-
28273: räinen opintovelka on pienentynyt. Ongelmata- loudelliseen tarveharkintaan. Jos opiskelija ei
28274: pausten määrä on pysynyt suurena, vaikka työlli- vanhempiensa tulojen vuoksi ole oikeutettu opin-
28275: syystilanne on parantunut. Vuonna 1999 Kansan- torahaan, ei ole johdonmukaista, että hänelle
28276: eläkelaitoksen perinnässä oleva lainapääoma oli myönnettäisiin kuitenkin opintotuen valtionta-
28277: 838 miljoonaa markkaa ja korkojäämä 178 mil- kaus.
28278: joonaa markkaa. Tutkimusten mukaan maksuvai- Opintotukijärjestelmän kehittämistarpeiden
28279: keuksia on ollut suhteellisesti useammin nuorilla selvittämiseksi on viime vuoden syksyllä käyn-
28280: sekä ammattioppilaitoksissa opiskelevilla. nistetty opintotukijärjestelmän kokonaisarvioin-
28281: Hallitus katsoo, ettei mahdollisuutta saada ti, joka valmistuu toukokuun lopulla 2000. Ar-
28282: opintolainan valtiontakaus ole syytä opiskelijoi- viointitutkimuksen valmistumisen jälkeen pääte-
28283: den velkaantumisen ja lisääntyneiden maksuvai- tään mahdollisista kehittämistoimenpiteistä.
28284: keuksien vuoksi laajentaa kysymyksessä mainit-
28285:
28286:
28287: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
28288:
28289: Kulttuuriministeri Suvi Linden
28290:
28291:
28292:
28293:
28294: 3
28295: KK 361/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk Ministems svar
28296:
28297:
28298:
28299:
28300: Tili riksdagens talman
28301:
28302: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för rätten till statsborgen för studie1ån i fråga om
28303: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- studerande under 20 år som inte studerar vid hög-
28304: rådet översänt följande av riksdagsledamot Inke- sko1a. Ett undantag utgör dock studerande i å1-
28305: ri Kerola /cent undertecknade skriftliga spörsmå1 dem 18-19 år som inte bor hos förä1drama och
28306: SS 361/2000 rd: som studerar vid någon annan 1äroanstalt än en
28307: högskola eller ett gymnasium. Enligt 1agen kan
28308: Avser ministern vidta åtgärder för att de beviljas statsborgen för studiestöd, även om
28309: trygga rättigheterna för en sådan stude- de på basis av föräldramas inkomster inte har rätt
28310: rande som har gått miste om statsbor- till studiepenning. Den situation som nämns i
28311: gen för studielån på grund av att den be- spörsmå1et, dvs. att statsborgen inte beviljas på
28312: viljade studiepenningen är så liten? grund av förä1dramas inkomster, kan så1edes en-
28313: dast gälla studerande som inte studerar vid hög-
28314: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sko1a och som bor hos sina föräldrar samt gym-
28315: föra fö1j ande: nasiestuderande under 20 år oberoende av boen-
28316: Det nuvarande studiestödssystemet med huvud- deformen. Den speciella situation som nämns i
28317: vikten lagd på studiepenningen utsträcktes till att spörsmålet då 1åneborgen inte kan beviljas av den
28318: gälla alla studerande 1994. Ett av de viktigaste uttryckliga anledningen att studiepenningen
28319: dragen i systemet är att den fria studiepenning- skulle understiga 50 mark, gäller inte 18-19-
28320: ens ande1 har vuxit medan studielånets ande1 på åriga gymnasiestuderande som bor sjä1vständigt
28321: motsvarande sätt har sjunkit jämfört med det tidi- och för vi1ket studiepenningen till fullt belopp
28322: gare systemet. Av statsekonomiska skä1 var det uppgår till 1 270 mark. I dessa fall är den studie-
28323: nödvändigt att bibehålla den behovsprövning penning som sänks på grund av förä1dramas in-
28324: som sker på basis av förä1dramas inkomster. En- komster alltid högre än 50 mark.
28325: 1igt 1agen om studiestöd beaktas förä1dramas in- Under 1äsåret 1998-1999 var anta1et motta-
28326: komster i fråga om andra studerande än högsko- gare av studiestöd samman1agt 321 578. Av dem
28327: 1estuderande när studiepenning bevi1jas om den utgjorde antalet studerande under 20 år som bor
28328: studerande är under 20 år. Den studerande har hos förä1drama och studerar vid yrkes1äroansta1-
28329: rätt till studiepenning till fullt be1opp om förä1d- ter och andra 1äroanstalter 18 164 och antalet
28330: ramas samman1agda nettoförvärvs- och nettoka- gymnasiestuderande under 20 år samman1agt
28331: pita1inkomster en1igt inkomstskatte1agen är högst 38 076. Statsborgen för studie1ån har varit betyd-
28332: 162 000 mark per år. Studiepenningen minskas 1igt mindre efterfrågat än studiepenning och
28333: med fem procent för varje helt be1opp av 4 000 bland studerande under 20 år har efterfrågan va-
28334: mark som överskrider inkomstgränsen. Studie- rit synnerligen liten. Läsåret 1998-1999 skaffa-
28335: penning bevi1jas inte om be1oppet av en månads- des statsborgen för studielån av 40 procent av de
28336: post understiger 50 mark. När statsborgen för studerande som omfattas av studiestöd. Av alla
28337: studie1ån en1igt 1agen om studiestöd bevi1jas stu- gymnasiestuderande med studiepenning var det
28338: derande som får studiepenning eller vuxenstudie- under 10 procent som också skaffade statsborgen
28339: penning, kan förä1dramas inkomster sätta stopp för studielån.
28340:
28341:
28342: 4
28343: Ministems svar KK 361/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
28344:
28345:
28346: Återbetalningen av studielånet har blivit ett statsborgen för studielån till den grupp av stude-
28347: problem för allt fler under 1990-talet samtidigt rande som nämns i spörsmålet. 1 synnerhet i frå-
28348: som antalet personer med studieskulder och den ga om de yngsta studerandena kan skuldsättning
28349: genomsnittliga studieskulden har minskat. Anta- inte anses lämpligt. Studiestödssystemet baserar
28350: let problemfall har fortsättningsvis varit högt, sig också på ekonomisk behovsprövning. Om en
28351: trots att sysselsättningsläget har förbättrats. Det studerande på grund av föräldramas inkomster
28352: lånekapital som Folkpensionsanstalten krävde in inte är berättigad till studiepenning, är det inte lo-
28353: 1999 var 838 miljoner mark och ränteåterstoden giskt att han ändå skulle beviljas statsborgen för
28354: 178 miljoner mark. Enligt undersökningar har studiestöd.
28355: betalningssvårighetema drabbat unga och stude- 1 syfte att utreda behoven att utveckla studie-
28356: rande vid yrkesundervisningsanstalter oftare än stödssystemet startade man i fjol höstas en hel-
28357: andra. hetsutvärdering av studiestödssystemet. Utvärde-
28358: På grund av de studerandes skuldsättning och ringen blir klar i slutet av maj 2000. Beslut om
28359: ökade betalningssvårigheter anser regeringen att eventuella utvecklingsåtgärder fattas efter det att
28360: det inte finns skäl att utvidga möjligheten att få utvärderingen blivit klar.
28361:
28362:
28363: Helsingfors den 3 maj 2000
28364:
28365: Kulturminister Suvi Linden
28366:
28367:
28368:
28369:
28370: 5
28371: KK 362/2000 vp - Esa Lahtela /sd
28372:
28373:
28374:
28375:
28376: KIRJALLINEN KYSYMYS 362/2000 vp
28377:
28378: Työttömän matkustamisoikeuden laajentami-
28379: nen
28380:
28381:
28382:
28383:
28384: Eduskunnan puhemiehelle
28385:
28386: Tämänhetkisten säännösten mukaan työttömällä vertaisempana yhteiskunnanjäsenenä työssä ole-
28387: on oikeus kerran vuodessa- menettämättä työt- vaan verrattuna.
28388: tömyyskorvausta - lähteä ns. lomamatkalle,
28389: joka voi kestää enintään viikon. Saadakseen tä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28390: män oikeuden työtön joutuu tekemään seikkape- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28391: räisen selvityksen aikomuksistaan ja matkakoh- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28392: teesta. vaksi seuraavan kysymyksen:
28393: Tiukka viikon rajanmäärääminenon jäykkä ja
28394: byrokraattinen. Kohtuullista olisikin, jos sään- Onko hallitus ollut tietoinen, miten pal-
28395: nökset olisivat joustavammat, jolloin työvoima- jon työttömien keskuudessa on odotteita
28396: toimistolle annettaisiin enemmän harkintaa ottaa siitä, että työttömän matkustamisoikeu-
28397: huomioon kulloinenkin työhönsijoittumismah- teen voitaisiin saada nykyiseen verrattu-
28398: dollisuus. Vähimmäisehtona työttömällä tulisi na järkevää väljennystä ja
28399: olla oikeus vähintään kahteen viikon mittaiseen
28400: lomareissuun vuodessa ilman päivärahan mene- aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
28401: tystä ja sen lisäksi harkinnan mukaanjopa pitem- työttömän oikeutta matkustaa kauem-
28402: päänkin lomaan, jos tarjottavaa työtä ei ole työs- mas ilman päivärahan menetystä voi-
28403: säkäyntialueella työnvälityksen arvion mukaan daan jatkaa vähintään kahteen viikkoon
28404: yksinkertaisesti tiedossa. vuodessa ja työvoimatoimistoille anne-
28405: Uudistus voisi edesauttaa työtöntä henkilöä taan lisää harkintavaltaa työvoimatilan-
28406: saavuttamaan paremman henkisen vireyden, ja se teen niin salliessa antaa lupa pitem-
28407: parantaisi samalla työttömän ihmisoikeutta tasa- päänkin muualla oleskeluun?
28408:
28409:
28410:
28411: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
28412:
28413: Esa Lahtela /sd
28414:
28415:
28416:
28417:
28418: Versio 2.0
28419: KK 362/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
28420:
28421:
28422:
28423:
28424: Eduskunnan puhemiehelle
28425:
28426: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa matkojen osalta seuraavasti: Henkilön on katsot-
28427: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tava olevan työmarkkinoiden käytettävissä sel-
28428: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen laisen etukäteen työvoimatoimistolle ilmoitta-
28429: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd mansa satunnaisen ja lyhyen ulkomaanmatkan
28430: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ajalta, jonka aikana hän on tavoitettavissa ja ky-
28431: 362/2000 vp: kenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ot-
28432: tamaan vastaan työtä tai koulutusta.
28433: Onko hallitus ollut tietoinen, miten pal- Lainkohdan perusteella työnhakijana on tie-
28434: jon ~vöttömien keskuudessa on odotteita tyin edellytyksin oikeus satunnaiseen ja lyhytai-
28435: siitä, että työttömien matkustusoikeu- kaiseen ulkomaanmatkaan päivärahaoikeuttaan
28436: teen voitaisiin saada nykyiseen verrattu- menettämättä. Arvioitaessa sitä, onko työnhakija
28437: na järkevää väljennystä ja työmarkkinoiden käytettävissä ulkomaanmat-
28438: kansa aikana, ratkaisu perustuu säännöksestä il-
28439: aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla menevin perustein tehtävään kokonaisarvioon,
28440: työttömän oikeutta matkustaa kauem- jossa otetaan huomioon myös työnhakijan yksi-
28441: mas ilman päivärahan menetystä voi- löllisiä olosuhteita.
28442: daan jatkaa vähintään kahteen viikkoon Säännöksen tulkinnassa on saatavissa johtoa
28443: vuodessa ja työvoimatoimistoille anne- hallituksen esityksen (HE 88/1997 vp) yksityis-
28444: taan lisää harkintavaltaa työvoimatilan- kohtaisista perusteluista. Eduskunnan sosiaali- ja
28445: teen niin salliessa antaa lupa pitem- terveysvaliokunta on esityksen johdosta anta-
28446: päänkin muualla oleskeluun? massaan mietinnössä (StVM 13/1997 vp) lisäksi
28447: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edellyttänyt, että työministeriö antaa työvoima-
28448: ti seuraavaa: toiroistoille ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on
28449: turvata säännöksen tulkinnan mahdollisimman
28450: Työnhakutarkoituksessa muuhun EU- tai ETA- suuri yhdenmukaisuus eri työvoimatoimistojen
28451: maahan lähtevällä on EU:n niin sanotun koordi- välillä antaen samalla riittävät mahdollisuudet
28452: naatioasetuksen ( 1408171) säännösten perusteel- joustavien, tapauskohtaisten ratkaisujen tekemi-
28453: la oikeus säilyttää lähtömaansa työttömyysturva seen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannan-
28454: enintään kolmen kuukauden ajan. oton mukaisesti työministeriö on antanut sään-
28455: Kansallisessa lainsäädännössä, johon edustaja nöksen soveltamisesta ohjeet, jotka on osittain
28456: Lahtelan kysymyksessä viitataan, työmarkkinoi- uudistettu kuluvan vuoden aikana (0 2/2000
28457: den käytettävissä olosta säädetään työttömyys- TM/26.1.2000).
28458: turvalain (602/1984) 5 §:n 1 momentin 3 koh- Hallituksen esityksen perustelujen mukaan
28459: dassa ja 2 momentissa. Työmarkkinatuesta anne- matkan enimmäisaikana pidetään noin viikkoa.
28460: tun lain (1542/1993) 15 §:n 4 momentin mukaan Lain mukaan oikeus etuuteen säilyy ainoastaan
28461: samoja edellytyksiä sovelletaan myös työmark- satunnaisen matkan ajalta. Satunnaisena ja ly-
28462: kinatukeen. Työttömyysturvalain 5 §:n 2 mo- hyenä matkana voidaan ministeriön ohjeiden mu-
28463: mentti kuuluu työnhakijan tekemien ulkomaan- kaan pitää enintään kuuden maksupäivän kestois-
28464:
28465:
28466: 2
28467: Ministerin vastaus KK 362/2000 vp - Esa Lahtela /sd
28468:
28469:
28470:
28471: ta matkaa tai useampaa yhteensä enintään kuu- perheenjäsenten tai lähisukulaisten tapaamisesta
28472: den maksupäivän matkaa vuoden ajanjaksona. johtuvaa matkaa tai työkyvyn ja terveyden yllä-
28473: Kuuteen matkapäivään luetaan ainoastaan sellai- pitämiseksi välttämätöntä matkaa.
28474: set ulkomaanmatkat, joiden ajalta työnhakijalle Käsitykseni mukaan ohjeen sisältö vastaa
28475: on maksettu työttömyysetuutta. Laskuria eivät si- asiaa koskevassa hallituksen esityksessä ja sen
28476: ten kerrytä viikonloppuisin tapahtuvat matkat tai eduskuntakäsittelyssä esitettyjä periaatteita ja
28477: matkat, joiden ajalta työttömyysetuutta ei makse- näkökohtia. Samalla se turvaa valiokuntakäsitte-
28478: ta esimerkiksi työmarkkinatuen odotusajan tai lyssä lain soveltamiselle asetetut tavoitteet. Si-
28479: muun vastaavan syyn takia. ten käytännön muuttaminen edellyttäisi myös
28480: Ohjeen mukaan erityisestä syystä päivärahaoi- työttömyysturvalain muuttamista. Työttömyys-
28481: keus voi kuitenkin säilyä viikkoa pitemmän mat- turvaa koskevien säännösten valmistelu tapahtuu
28482: kan ajalta. Tällaisina syinä pidetään tietyin edel- kolmikantaisesti. Tällaista valmistelutyötä tai
28483: lytyksin harrastuksiin liittyvää, erityisesti työttö- neuvotteluja työmarkkinaosapuolten kanssa ei
28484: myysturvalain 4 a §:ssä tarkoitetusta vapaaeh- ole käynnissä.
28485: toistyöstä johtuvaa matkaa, ulkomailla asuvien
28486:
28487:
28488: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
28489:
28490: Työministeri Tarja Filatov
28491:
28492:
28493:
28494:
28495: 3
28496: KK 362/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerns svar
28497:
28498:
28499:
28500:
28501: Till riksdagens talman
28502:
28503: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger der 5 § 2 mom. lagen om utkomstskydd för ar-
28504: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bets1ösa som fö1jer: En person skall anses stå till
28505: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa arbetsmarknadens förfogande under en sådan på
28506: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS förhand till arbetskraftsbyrån anmä1d, tillfållig
28507: 362/2000 rd: och kort utlandsresa under viiken han är anträff-
28508: bar och inom en skälig och sedvan1ig tid kan ta
28509: Ar regeringen medveten om hur mycket emot arbete eller utbi1dning.
28510: det bland de arbetslösa finns förvänt- En1igt lagrummet har en arbetssökande under
28511: ningar om att man i de arbetslösas re- vissa förutsättningar rätt till en tillfållig och kort-
28512: sanderätt kunde få tili stånd en vettig li- varig utlandsresa utan att mista sin rätt till dag-
28513: beralisering i jämförelse med det nurå- penning. Då man bedömer huruvida arbetssökan-
28514: dande tillståndet och den står till arbetsmarknadens förfogande under
28515: utlandsresan, baserar sig avgörandet på en he1-
28516: ämnar regeringen vidta åtgärder ge- hetsbedömning vi1ken görs på de grunder som
28517: nom vilka de arbetslösas rätt att resa framgår av bestämme1sen och där man också be-
28518: längre utan att gå miste om dagpenning aktar arbetssökandens individuella förhållanden.
28519: kunde Jörlängas tili minst två veckor per Då det gäller tolkningen av bestämme1sen, kan
28520: år och arbetskraftsbyråerna ges utökad man få 1edning av den detaljerade motiveringen
28521: prövningsrätt om arbetskraftsläget så till regeringens proposition (RP 8811997 rd).
28522: tillåter att ge tillstånd t.o.m till längre Riksdagens social- och hälsovårdsutskott har i
28523: vistelse annorstädes? sitt betänkande (ShUB 13/1997 rd) på grund av
28524: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- propositionen dessutom förutsatt att arbetsminis-
28525: föra följande: teriet ger arbetskraftsbyråerna anvisningar vilka
28526: syftar till att mellan o1ika arbetskraftsbyråer
28527: På basis av bestämmelserna i EU:s så kallade trygga en möj1igast stor enhetlighet i tolkningen
28528: koordinationsförordning ( 1408171) har personer av bestämmelsen och att samtidigt ge möjlighe-
28529: som i jobbsökarsyfte reser till ett annat EU- eller ter till flexib1a lösningar i varje enskilt fa11. 1 en-
28530: EES-land rätt att behålla sitt utgångslands ut- lighet med socia1- och hä1sovårdsutskottets ställ-
28531: komstskydd för arbetslösa i högst tre månader. ningstagande har arbetsministeriet givit anvis-
28532: 1 den nationella lagstiftningen, vartill hänvi- ningar om tillämpningen av bestämme1sen. An-
28533: sas · i riksdagsledamot Lahtelas spörsmål, ingår visningarna har delvis förnyats under året
28534: bestämmelser om att stå till arbetsmarknadens (A 2/2000 AM /26.1.2000).
28535: förfogande i 5 § 1 mom. 3 punkten och 2 mom. Enligt motiveringen till regeringens proposi-
28536: lagen om utkomstskydd för arbetslösa tion anses ca en vecka utgöra maximitiden för en
28537: ( 602/1984 ). Enligt 15 § 4 mom. lagen om arbets- resa. Enligt 1agen bibehålls rätten till förmån en-
28538: marknadsstöd (1542/1993) tillämpas samma för- dast under en tillfållig resa. En1igt ministeriets
28539: utsättningar också på arbetsmarknadsstöd. Då det anvisningar kan en resa på högst sex beta1nings-
28540: gäller utlandsresor som arbetssökanden gör, ly- dagar eller flera resor på samman1agt sex beta1-
28541:
28542:
28543: 4
28544: Ministems svar KK 362/2000 vp - Esa Lahtela /sd
28545:
28546:
28547: ningsdagar under ett år anses som tillfålliga och eller nära släktingar eller resor som är nödvändi-
28548: korta resor. I de sex resedagama inberäknas en- ga för att upprätthålla arbetsförmågan och häl-
28549: dast sådana utlandsresor under vilka arbetssö- san.
28550: kanden fått arbetslöshetsförmån. Man räknar så- Enligt min uppfattning motsvarar anvisningar-
28551: ledes inte resor som sker under veckoslut eller re- nas innehåll de principer och synpunkter som
28552: sor under vilka arbetsöshetsförmån inte utbeta- framförs i regeringens proposition och i dess
28553: las, t.ex. på grund av karenstiden för arbetsmark- riksdagsbehandling. Samtidigt tryggar anvis-
28554: nadsstöd eller någon annan motsvarande orsak. ningama de mål som vid utskottsbehandlingen
28555: Enligt anvisningama kan av speciella skäl rätt- uppställts för tillämpningen av lagen. Sålunda
28556: ten tili dagpenning emellertid bibehållas under skulle en ändring av praxis förutsätta att också la-
28557: längre resor än en vecka. Som sådana skäl anses gen om utkomstskydd för arbetslösa ändras. Be-
28558: under vissa förutsättningar speciellt resor som redningen av bestämmelsema gällande utkomst-
28559: beror på frivilligt arbete enligt 4 a § lagen om skydd sker enligt trepartsprincipen. Sådan bered-
28560: utkomstskydd för arbetslösa och som hänför sig ning eller sådana förhandlingar pågår inte med
28561: tili ens intressen, resor som beror på sammanträf- arbetsmarknadspartema.
28562: fande med utomlands boende familjemedlemmar
28563:
28564:
28565: Helsingfors den 2 maj 2000
28566:
28567: Arbetsminister Tarja Filatov
28568:
28569:
28570:
28571:
28572: 5
28573: 1
28574:
28575:
28576:
28577:
28578: 1
28579:
28580: 1
28581:
28582:
28583:
28584:
28585: 1
28586:
28587: 1
28588:
28589:
28590:
28591:
28592: 1
28593:
28594: 1
28595: KK 363/2000 vp - Esa Lahtela /sd
28596:
28597:
28598:
28599:
28600: KIRJALLINEN KYSYMYS 363/2000 vp
28601:
28602: Tavanomaisen asunnon perintö- ja lahjavero-
28603: vapaus
28604:
28605:
28606:
28607:
28608: Eduskunnan puhemiehelle
28609:
28610: Elämme täällä pohjolassa ilmasto-olosuhteissa, tämän asunnon tai osuutensa rahaksi esimerkiksi
28611: joissa asunto on jokaiselle välttämätön. viiden vuoden sisällä, hän joutuisi silloin maksa-
28612: Asuminen ja siitä syntyvät kustannukset vie- maan siitä veron.
28613: vät perheiden tuloista merkittävän osan, asuivat- Edellä mainittu vaikuttaisi perintö- ja lahjave-
28614: pa he sitten vuokralla tai omistusasunnossa. Hy- rotuksen kertymään pienentävästi. Jotta tämä
28615: vin monilla henkilöillä ja perheillä menee koko syntyvä aukko valtiontalouden kannalta voitai-
28616: ikä asuntovelkojen maksuun. Asutaan pankin siin kattaa, voitaisiin perintö- ja lahjaverotukses-
28617: torpparina ja orjana. Monelta ennättävät hiukset sa tarkistaa todella suurten omaisuuksien edun-
28618: harmaantua ennen velanmaksun loppumista. Kun saajien veron määrää nykyistä korkeammaksi.
28619: sitten henkilö kuolee, alkaa jäljelle jääväliä puo-
28620: lisolla tai rintaperillisillä asunnon uudelleen lu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28621: nastaminen verottajalta perintöveron muodossa. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28622: Kovin mahdoton ei ole sekään tilanne, jossa tiu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28623: kalla säästämisellä ja työllä hankitusta yhteisestä vaksi seuraavan kysymyksen:
28624: kodista joudutaan luopumaan veroseuraamusten
28625: takia. Pitääkö hallitus mahdollisena muuttaa
28626: Nykyistä verotusmallia ei voida pitää kovin- nykyistä perintö- ja lahjaverotusta si-
28627: kaan inhimillisenä. Siksi perintö- ja lahjaverojär- ten, että tavanomainen puolisolle tai
28628: jestelmää pitää uskaltaa tarkastella ennakkoluu- rintaperilliselle jäävä tai annettu asun-
28629: lottomasti, sillä eikö ihmisen "pesän", tavan- to vapautetaan kokonaan veron piiristä
28630: omaisen omakotitalon tai asunto-osakkeen, tulisi ja verotuksen neutraliteetin säilyttämi-
28631: olla puolisolle ja rintaperillisille kokonaan veros- seksi järjestelystä syntyvä aukko kate-
28632: ta vapaa? Jos sitten perijä tai lahjansaaja muuttaa taan suurten omaisuuksien edunsaajien
28633: veroa lisäämällä?
28634:
28635:
28636: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
28637:
28638: Esa Lahtela /sd
28639:
28640:
28641:
28642:
28643: Versio 2.0
28644: KK 363/2000 vp -Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
28645:
28646:
28647:
28648:
28649: Eduskunnan puhemiehelle
28650:
28651: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa dyttäminen. Vaikka perintö- ja lahjaverotuksen
28652: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuotto on viime vuosina kasvanut kansallisvaral-
28653: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lisuuden lisääntymisen johdosta, perintö- ja lah-
28654: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd javerotuksen kohdalla fiskaaliset näkökohdat ei-
28655: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vät ole merkittävät, sillä verotuksen toimittami-
28656: 363/2000 vp: nen ja veron kantaminen aiheuttavat valtiolle
28657: suuria kustannuksia. Perintöverotuksella on
28658: Pitääkö hallitus mahdollisena muuttaa myös jakopoliittisia tavoitteita. Verotuksen tar-
28659: nykyistä perintö- ja lahjaverotusta si- koituksena on lisätä kansalaisten tasa-arvoa. Pe-
28660: ten, että tavanomainen puolisolle tai rintöveron pitäisi estää varallisuuden liiallista
28661: rintaperilliselle jäävä tai annettu asun- kasautumista. Perinnön saaminen on tavallaan
28662: to vapautetaan kokonaan veron piiristä ansaitsematonta, minkä johdosta siihen voidaan
28663: ja verotuksen neutraliteetin säilyttämi- kohdistaa suhteellisen ankarakin verotus. Näitä
28664: seksi järjestelystä syntyvä aukko kate- tavoitteita tärkeämpi merkitys lienee yhdenver-
28665: taan suurten omaisuuksien edunsaajien taisuuden toteuttaminen. Kun sekä tulo että pe-
28666: veroa lisäämällä? rintö antavat veronmaksukykyä, on molempia
28667: verotettava.
28668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kaikelle verotukselle asetetaan niin sanottu
28669: ti seuraavaa: neutraalisuusvaatimus, joka on osa verotuksen
28670: Perintövero ja lahjavero ovat varallisuudensiirto- tasapuolisuuden vaatimusta. Perintöverotukses-
28671: veroja, joiden kohteena on perintö, testamentti sa tämä merkitsee sitä, että verotus ei saa suosia
28672: tai lahja. Perinteisesti on katsottu, että perinnön tai rangaista erilaisia perintösaantoja. Verotuk-
28673: ja lahjan verottaminen on oikeutettua siitä syys- sen tulisi kohdistua samalla tavalla eri perilli-
28674: tä, että saannon oletetaan antavan veronmaksu- siin, vaikka peritty varallisuus olisi hyvinkin eri-
28675: kykyä perilliselle. Perintöverotus kuuluu niin sa- laatuista. Vero on aina maksettava rahana, joten
28676: nottuihin pääomaveroihin. Perintöverotus on veronmaksukykyisyyttä arvioitaessa on otettava
28677: omaisuuden lisäyksen verotusta, jonka kohteena huomioon perittyjen varojen rahaksimuutetta-
28678: on se varallisuuden lisäys, jonka perillinen on pe- vuus. Voimassa olevan perintö- ja lahjaverolain
28679: rittävän kuolemanjohdosta saanut. Todellista ve- ensisijaisena tavoitteena onkin ollut oikeuden-
28680: ronmaksukykyä lisäävä vaikutus perinnöllä on mukaisen verotuksen toteutuminen.
28681: erityisesti silloin, kun perilliset ovat jo aikuisia, Kuten edellä esitetystä käy ilmi, verotuksen
28682: vanhempiensa kodista pois muuttaneita tai kau- neutraalisuusperiaatteiden mukaista ei olisi asun-
28683: kaisia sukulaisia. Sen sijaan niissä tapauksissa, non vapauttaminen perintöverotuksesta. Ei voi-
28684: joissa perheenhuoltajaon kuollut, vaikka peril- da pitää oikeudenmukaisena, että jos perittävä
28685: listen varallisuus lisääntyykin, veronmaksukyky olisi asunut vuokralla ja olisi sijoittanut säästä-
28686: ei välttämättä lisäänny. mänsä varat muunlaiseen omaisuuteen, hänen pe-
28687: Perintöverotuksella on useita tavoitteita. Al- rillisensä joutuisivat maksamaan perintöveron,
28688: kuperäisin tavoite on valtion varaintarpeen tyy- mutta toisen perittävän asuntoon sijoitettu sa-
28689:
28690:
28691: 2
28692: Ministerin vastaus KK 363/2000 vp - Esa Lahtela /sd
28693:
28694:
28695: mansuuruinen varallisuus jäisi verottamatta. Pe- denmukaiseen lopputulokseen. Myös ehdotus pe-
28696: rintöoikeudessa on lesken asemaa parannettu vii- rintöveron maksuunpanosta, jos perillinen myisi
28697: me vuosina tehdyillä lainmuutoksilla. Eloonjää- asunnon viiden vuoden sisällä, aiheuttaisi vero-
28698: nyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnas- hallinnolle huomattavaa lisätyötä sekä aiheuttai-
28699: saan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asun- si ongelmia veron perimisessä.
28700: non. Tästä oikeudesta leski ei ole myöskään vel- Perintö- ja lahjaveron huomattava korottami-
28701: vollinen suorittamaan perintöveroa. Näillä sään- nenjohtaisi veronalaisten lahjoitusten vähenemi-
28702: nöksillä on haluttu estää se, että leski joutuisi seen ja vaikuttaisi olennaisesti ihmisten haluk-
28703: luopumaan omasta kodistaan. kuuteen säästää. Sen lisäksi olisi vaara, että ve-
28704: Kysymyksessä ehdotettu säännös olisi muu- ron välttämiseksi ryhdyttäisiin erilaisiin järjeste-
28705: toinkin ongelmallinen. Tavanomaisen omakoti- lyihin, joiden valvominen olisi vaikeata. Tämän
28706: talon tai osakehuoneiston määritteleminen olisi vuoksi perintö- ja lahjaverotuksen liiallinen ki-
28707: ylivoimainen tehtävä. Kun verotuksessa tavan- reys aiheuttaisi haitallisia seuraamuksia eikä vas-
28708: omainen asunto olisi määriteltävä rahana, tavan- taavaa veron tuoton lisääntymistä.
28709: omaisen asunnon arvo olisi erilainen eri puolilla Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen
28710: maata. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva pieni osa- hallitus ei pidä mahdollisena, että perintö- ja lah-
28711: kehuoneisto saattaa olla samanarvoinen kuin javerotusta muutettaisiin kysymyksessä esitetyl-
28712: haja-asutusalueella sijaitseva tilava omakotitalo. lä tavalla.
28713: Ehdotus johtaisi monissa tapauksissa epäoikeu-
28714:
28715:
28716: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
28717:
28718: Ministeri Suvi-Anne Siimes
28719:
28720:
28721:
28722:
28723: 3
28724: KK 363/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
28725:
28726:
28727:
28728:
28729: Tili riksdagens talman
28730:
28731: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger behov av medel. Trots att intäktema från arvs-
28732: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och gåvobeskattningen har ökat under de senast
28733: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa åren på grund av att nationalförmögenheten har
28734: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål ökat, är de fiskala synpunkterna då det gäller
28735: SS 363/2000 rd: arvs- och gåvobeskattningen inte betydelsefulla,
28736: eftersom själva beskattningen och skatteuppbör-
28737: Anser regeringen det vara möjligt att den förorsakar stora kostnader för staten. Arvs-
28738: ändra den nuvarande arvs- och gåvo- beskattningen har även fördelningspolitiska mål.
28739: skatten så att en vanlig bostad som till- Syftet med beskattningen är att öka medborgar-
28740: fallit eller givits maka/make eller bröst- nas jämlikhet. Arvsskatten borde förhindra att
28741: arvingar befrias från skatt helt och hål- förmögenheten ackumuleras för mycket. Erhål-
28742: let och att den lucka som uppstår på landet av ett arv är på sätt och vis oförtjänt, vil-
28743: grund av arrangemangför bevarande av ket innebär att en relativt sträng beskattning kan
28744: beskattningens neutralitet täcks genom riktas mot det. Det torde dock vara viktigare att
28745: ökad beskattning av förmånstagare av genomföra jämlikheten än att uppnå ovan närnn-
28746: stora egendomar? da mål. Då både inkomst och arv ger skattebetal-
28747: ningsförmåga bör båda beskattas.
28748: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- På all beskattning ställs s.k. neutralitetskrav,
28749: föra följande: som är en del av kravet på en jämlik beskattning.
28750: Arvsskatten och gåvoskatten är skatter för över- Vid arvsbeskattningen innebär detta att beskatt-
28751: låtelse av förmögenhet som riktas mot arv, testa- ningen inte får gynna eller straffa olika arvtaga-
28752: mente eller gåva. Traditionellt har man ansett att re. Beskattningen bör vara lika för olika arvingar
28753: beskattningen av arv och gåva är berättigad av även om den egendom som ärvs är mycket olika.
28754: den anledningen att fånget antas ge arvingen Skatten skall alltid betalas i pengar, vilket inne-
28755: skattebetalningsförmåga. Arvsbeskattningen hör bär att man vid bedömning av skattebetalnings-
28756: till de s.k. kapitalskattema. Arvsbeskattningen förmågan bör beakta möjligheterna att växla de
28757: innebär beskattning av ökad egendom och före- ärvda medlen till pengar. Därför har det huvud-
28758: mål för den är den ökning av egendomen som sakliga målet för den gällande lagen om skatt på
28759: arvtagaren har erhållit på grund av arvlåtarens arv och gåva också varit att beskattning skall vara
28760: död. Ett arv har en verkligt ökande inverkan på rättvis.
28761: skattebetalningsförmågan när arvtagarna redan Som framgår av det ovan anförda skulle det
28762: är vuxna, har flyttat bort från sitt föräldrahem el- inte stämma överens med neutralitetsprincipen
28763: ler är avlägsna släktningar. Däremot ökar inte att befria en bostad från arvsbeskattning. Om den
28764: nödvändigtvis skattebetalningsförmågan i de fall skattskyldige av har bott på hyra och placerat
28765: då familjens vårdnadshavare har dött, även om sina besparade medel i annan egendom kan det
28766: arvtagamas förmögenhet ökar. inte anses rättvist att hans arvingar skulle bli
28767: Det finns flera mål för arvsbeskattningen. Det tvungna att betala arvskskatt medan en annan
28768: ursprungliga målet är att tillfredsställa statens skattskyldig som placerat en lika stor förmögen-
28769:
28770:
28771: 4
28772: Ministems svar KK 363/2000 vp - Esa Lahtela /sd
28773:
28774:
28775: het i den bostad som ärvs inte beskattas. Än- den. Förslaget skulle i många fall leda till ett
28776: kans/änklingens ställning vid arvsbeskattningen orättvist slutresultat. Också förslaget att arvs-
28777: har förbättrats genom lagändringar under de se- skatten debiteras om arvtagaren säljer bostaden
28778: naste åren. Den efterlevande makan/maken får inom fem år skulle föranleda mycket extra arbete
28779: hålla den bostad som varit makarnas gemensam- för skatteförvaltningen och leda till problem vid
28780: ma hem i odelad besittning. Änkan/änklingen be- skatteuppbörden.
28781: höver inte heller betala arvsskatt för denna rättig- En avsevärd förhöjning av arvs- och gåvoskat-
28782: het. Med dessa bestämmelser har man velat för- ten skulle leda till att antalet beskattningsbara gå-
28783: hindra att änkan/änklingen blir tvungen att avstå vor minskar och inverka på ett avgörande sätt på
28784: från sitt eget hem. människornas vilja att spara. Dessutom skulle det
28785: Den bestämmelsen som föreslås i spörsmålet finnas risk för att man för undvikande av skatten
28786: är även i övrigt problematisk. Det vore en oöver- skulle vidta olika åtgärder som vore svåra att
28787: komlig uppgift att bestämma vad som är ett van- övervaka. På grund härav skulle en alltför stram
28788: ligt egnahemshus eller en vanlig aktielägenhet. arvs- och gåvobeskattning ha menliga följder och
28789: Då en vanlig bostad måste bestämmas i mark vid inte öka skatteintäktema på motsvarande sätt.
28790: beskattningen, skulle värdet av en vanlig bostad Med beaktande av ovan anförda synpunkter
28791: vara olika i olika delar av landet. En liten aktie- anser regeringen det inte vara möjligt att ändra
28792: lägenhet i huvudstadsregionen kan ha samma arvs- och gåvobeskattningen på det sätt som fore-
28793: värde som ett rymligt egnahemshus i glesbyg- slås i spörsmålet.
28794:
28795:
28796: Helsingfors den 4 maj 2000
28797:
28798: Minister Suvi-Anne Siimes
28799:
28800:
28801:
28802:
28803: 5
28804: KK 364/2000 vp - Matti Väistö /kesk
28805:
28806:
28807:
28808:
28809: KIRJALLINEN KYSYMYS 364/2000 vp
28810:
28811: Yritystoimintaa aloittavan nuoren pääomatuki
28812:
28813:
28814:
28815:
28816: Eduskunnan puhemiehelle
28817:
28818: Suomessa kynnys ryhtyä yrittäjäksi on huolestut- set. Monille yritystä perustaville tämä 50 000
28819: tavan korkea. Etenkin nuorten näkemyksissä markan aloitusavustus voisi olla ratkaisevan tär-
28820: esille ovat nousseet yrittämiseen liittyvät riskit ja keä tuki. Se madaltaisi osaltaan yritystoiminnan
28821: pelot. Osa näistä käsityksistä liittyy yhteiskun- aloituskynnystä ja olisi yksi tehokas keino paran-
28822: nalliseen ilmapiiriin ja byrokratiaan. Sosiaalitur- nettaessa yrittäjäksi ryhtymisen taloudellisia
28823: van heikkous myös askarruttaa. Ongelmia on edellytyksiä.
28824: myös yritystoiminnan aloittamisessa.
28825: Yritystoimintaan liittyviä epäkohtia on korjat- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28826: tava ripeästi, jotta työttömyys saadaan alene- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28827: maan. Kouluissa ja oppilaitoksissa on lisättävä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28828: yrittäjyyskasvatusta. Samalla on vahvistettava vaksi seuraavan kysymyksen:
28829: toimintamallia, jolla koulutuksesta valmistuvia
28830: ja yritystoimintaa aloittavia nuoria avustetaan ja Pitääkö hallitus mahdollisena edistää
28831: tuetaan eri tavoin yritystoiminnan alkuvaiheessa. yritystoimintaa tukemalla osakeyhtiö-
28832: Yhtenä uutena tukimahdollisuutena voisi olla muotoisen yrityksen aloittavaa nuorta
28833: osakepääoman rahoittaminen. Tällä osakeyhtiön yrittäjää kohdistetulla vähimmäispää-
28834: vähimmäispääoman suuruisella avustuksella oman suuruisella avustuksella ja
28835: kannustettaisiin aloittavaa yrittäjää. Tuki tulisi
28836: kohdistaa yrittäjävalmiudet hankkineille nuoril- aikooko hallitus tällä tai muilla erityis-
28837: le, jotka ovat käynnistämässä uutta yritystoimin- toimenpiteillä madaltaa nuorten kyn-
28838: taa, jolla olisi kannattavan toiminnan edellytyk- nystä ryhtyä yrittäjiksi?
28839:
28840:
28841:
28842: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
28843:
28844: Matti Väistö /kesk
28845:
28846:
28847:
28848:
28849: Versio 2.0
28850: KK 364/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
28851:
28852:
28853:
28854:
28855: Eduskunnan puhemiehelle
28856:
28857: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tukea myönnetään teollisille ja palvelualojen yri-
28858: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tyksille yritystoiminnan käynnistämisen edellyt-
28859: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tämiin investointeihin ja joissain tapauksissa
28860: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk myös yritystoiminnan käynnistämiseen liittyviin
28861: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK palkkakustannuksiin. Pienyritystuen suuruus
28862: 364/2000 vp: riippuu mm. hankkeen koosta, merkittävyydestä
28863: ja yrityksen sijaintialueesta.
28864: Pitääkö hallitus mahdollisena edistää Finnvera Oyj:n perustamislaina on tarkoitettu
28865: yritystoimintaa tukemalla osakeyhtiö- uuden yrityksen osakkaalle osakepääoman tai
28866: muotoisen yrityksen aloittavaa nuorta yhtiöpanoksen maksamiseen tai sen korottami-
28867: yrittäjää kohdistetulla vähimmäispää- seen toiminnan kahden ensimmäisen vuoden ai-
28868: oman suuruisella avustuksella ja kana. Lisäksi Finnvera Oyj:llä on yrityksen pe-
28869: rustamiseen käytettävissä pienlaina ja naisyrittä-
28870: aikooko hallitus tällä tai muilla erityis- jälaina. Pienlaina on pienten ja etenkin aikavien
28871: toimenpiteillä madaltaa nuorten kyn- yritysten rahoitustarpeisiin tarkoitettu laina, jota
28872: nystä ryhtyä yrittäjiksi? voidaan myöntää sekä palvelualoilla että tuotan-
28873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nollisilla aloilla toimiville yrityksille. Naisyrittä-
28874: ti seuraavaa: jille on käytettävissä erityinen yritysten perusta-
28875: miseen tarkoitettu naisyrittäjälaina. Sekä pien-
28876: Yrittäjyyden edistäminen on kauppa- ja teolli- että naisyrittäjälainoissa korko on valtion korko-
28877: suusministeriön toiminnassa keskeisellä sijalla. tuen ansiosta normaalitasoista pienempiYrityk-
28878: Tähän liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on sen perustamiseen on myös käytettävissä työmi-
28879: vuoden 2000 alusta käynnistänyt yrittäjyyshank- nisteriön starttiraha, joka on tarkoitettu yrittäjäk-
28880: keen, jonka tavoitteena on poistaa yritystoimin- si ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle.
28881: nan esteitä sekä kannustaa kaikkia hallinnon- Yrityksen perustamisvaiheeseen on käytettä-
28882: aloja uusien yritysten perustamista edistäviin toi- vissä myös pääomasijoitusyhtiöiden rahoitusta.
28883: miin. Hankkeella pyritään vauhdittamaan yrittä- Pääomasijoitusyhtiöistä erityisesti Sitra on kes-
28884: jyyttä sekä yritysten kasvua ja kilpailukykyä. kittynyt yrityksen aloitusvaiheen rahoittami-
28885: Hanke sisältyy hallitusohjelmaan ja on kaksivuo- seen. Sitra tekee oman pääoman ehtoisia sijoituk-
28886: tinen. sia erityisesti siemen- ja käynnistysvaiheen yri-
28887: Yrittäjyyden edistämiseksi on kauppa- ja teol- tyksiin.
28888: lisuusministeriön hallinnonalalla käytettävissä Yritystoiminnan aloittamiseen on käytettävis-
28889: erilaisia neuvonta-, koulutus- ja rahoituspalve- sä joukko erilaisia julkisia rahoitusmuotoja. Tar-
28890: luita. Yrityksen perustamiseen ja yritystoimin- koituksenmukaista on kaikilla erityistoimenpi-
28891: nan alkuvaiheeseen liittyvää rahoitusta myöntä- teillä maclaitaa nuorten kynnystä ryhtyä yrittäjik-
28892: vät lähinnä TE-keskukset ja Finnvera Oyj. TE- si. Näitä keinoja pohditaan ja kehitetään kauppa-
28893: keskusten myöntämä pienyritystuki on tarkoitet- ja teollisuusministeriön käynnistämässä yrittä-
28894: tu erityisesti aloitus- ja perustamisvaiheeseen ja jyyshankkeessa. Ko. hankkeessa on tarkoitus sel-
28895:
28896:
28897: 2
28898: Ministerin vastaus KK 364/2000 vp- Matti Väistö /kesk
28899:
28900:
28901: vittää mm. verotukseen, sosiaaliturvaan, yritys- via toimenpiteitä, joilla voidaan poistaa yritystoi-
28902: ten sukupolvenvaihdoksiin, pk-yrityksiin kohdis- minnan esteitä ja maclaitaa siten nuorten kynnys-
28903: tuviin hallinnollisiin rasitteisiin yms. kohdistu- tä ryhtyä yrittäjiksi.
28904:
28905:
28906: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
28907:
28908: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
28909:
28910:
28911:
28912:
28913: 3
28914: KK 364/2000 vp - Matti Väistö /kesk Ministerns svar
28915:
28916:
28917:
28918:
28919: Tili riksdagens talman
28920:
28921: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Det småföretagsstöd som beviljas av TE-centra-
28922: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- lerna är avsett särskilt för start- och etablerings-
28923: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti skedet. Stöd beviljas industriföretag och företag
28924: Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål inom servicesektorn för sådana investeringar
28925: SS 364/2000 rd: som krävs när företagsverksamhet skall inledas
28926: och i vissa fall också för täckande av lönekostna-
28927: Anser regeringen det möjligt att främja der i samband med inledningen av företagsverk-
28928: företagsverksamheten genom att stöda samhet. Beloppet för småföretagsstöd beror bl.a.
28929: en ungföretagare som grundar ett före- på projektets storlek, betydelse och det område
28930: tag i form av aÅ:tiebolag genom ett riktat där företaget i fråga är beläget.
28931: bidrag som tili sin storlek motsvarar mi- Finnvera Abp:s etableringslån är avsett för ak-
28932: nimikapitalet och tieägare i ett nytt bolag för betalning eller höj-
28933: ning av aktiekapitalet eller insatserna under de
28934: ämnar regeringen genom denna åtgärd två första verksamhetsåren. Finnvera Abp har
28935: eller några andra särskilda åtgärder dessutom smålån och kvinnoföretagarlån som
28936: sänka tröskeln för unga människor att kan beviljas för etablering av företag. Smålån är
28937: bli företagare? ett lån som är avsett för de finansieringsbehov
28938: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som små företag och särskilt företag som står i
28939: föra följande: begrepp att etablera sig har. Smålån kan beviljas
28940: både företag inom servicesektorn och företag
28941: Främjandet av företagsamhet har en central roll i som bedriver produktion. För kvinnliga företaga-
28942: handels- och industriministeriets verksamhet. 1 re finns ett särskilt kvinnoföretagarlån avsett för
28943: anslutning till detta har handels- och industrimi- etablering av företag. 1 fråga om både smålån och
28944: nisteriet vid ingången av 2000 startat ett företa- kvinnoföretagarlån är räntan lägre än normalt
28945: garprojekt som syftar till att avlägsna hindren för tack vare det statliga räntestödet. När det gäller
28946: företagsverksamhet och uppmuntra samtliga för- grundande av företag fmns dessutom arbetsmi-
28947: valtningsområden till åtgärder som främjar grun- nisteriets startpeng som är avsedd för en arbets-
28948: dandet av nya företag. Projektets syfte är att sätta lös arbetssökande som ämnar bli företagare.
28949: fart på företagsverksamheten samt på företags 1 det skede då företag grundas finns det också
28950: tillväxt och konkurrenskraft. Projektet ingår i re- möjlighet att få finansiering genom kapitalinves-
28951: geringsprogrammet och skall pågå i två år. teringsbolag. Av kapitalinvesteringsbolagen har
28952: För främjande av företagsamheten finns det särskilt Sitra koncentrerat sig på finansiering av
28953: inom handels- och industriministeriets förvalt- företag i startskedet. Sitra gör investeringar i
28954: ningsområde ett antal rådgivnings-, utbildnings- form av eget kapital särskilt i företag på grodd-
28955: och finansieringstjänster av olika slag. Finansie- stadiet eller i startskedet.
28956: ring i anslutning till grundandet av företag och Det finns flera olika former av offentlig finan-
28957: inledningsskedet av företagsverksamhet beviljas siering som kan användas för inledande av före-
28958: närmast av TE-centralerna och Finnvera Abp. tagsverksamhet. Det är ändamålsenligt att med
28959:
28960:
28961: 4
28962: Ministems svar KK 364/2000 vp - Matti Väistö /kesk
28963:
28964:
28965: hjälp av alla möjliga specialåtgärder sänka trös- skyddet, generationsväxlingen i företag, den ad-
28966: keln för unga människor att bli företagare. Dessa ministrativa belastning som medförs små och
28967: medel dryftas och utvecklas i samband med det medelstora företag osv. och med hjälp av vilka
28968: företagarprojekt som handels- och industriminis- man kan avlägsna hinder för företagsamhet och
28969: teriet har startat. Det är meningen att man vid det därigenom sänka tröskeln för unga människor att
28970: ovan nämnda projektet utreder bl.a. olika åtgär- bli företagare.
28971: der som ansluter sig tili beskattningen, social-
28972:
28973:
28974: Helsingfors den 3 maj 2000
28975:
28976: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
28977:
28978:
28979:
28980:
28981: 5
28982: KK 365/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
28983:
28984:
28985:
28986:
28987: KIRJALLINEN KYSYMYS 365/2000 vp
28988:
28989: Maatalousyrittäjien ja muiden pienyrittäjien
28990: sairauspäivärahan suuruus
28991:
28992:
28993:
28994:
28995: Eduskunnan puhemiehelle
28996:
28997: Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata sai- harvoin itse syyllinen elämäntilanteeseensa. Kun
28998: raudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheutta- maatalousyrittäjät ja pienyrittäjät ovat muuten-
28999: maa ansionmenetystä, ja sen suuruus riippuu työ- kin monissa asioissa tavallista palkansaajaa hei-
29000: tulojen määrästä. Maatalousyrittäjillä on MYEL- kommassa asemassa, ei olematon sairauspäivä-
29001: eläkelain ja pienyrittäjillä YEL-eläkelain mukai- raha ainakaan lisää nuorten innostusta hakeutua
29002: nen vakuutus, jonka tulee korvata alalla työsken- näille aloille. Alalle hakeutuminen on kuitenkin
29003: televien ansionmenetykset mahdollisen sairaus- maatalouden ja yrittäjyyden tulevaisuuden ja
29004: tapauksen sattuessa. Vielä muutama vuosi sitten suomalaisen ruoantuotannon turvaamisen elineh-
29005: korvaus oli kohtuullinen, muutama sata markkaa to. EU:n myötä suomalaisten maatalousyrittäjien
29006: päivältä, mutta esimerkiksi nykyisellään sairaus- verotettavat ansiotulot ovat pienentyneet entises-
29007: lomalle joutunut maatalousyrittäjä saa sairaus- tään, ja tämä vaikuttaa suoraan myös sairauspäi-
29008: päivärahaa Kelan päätöksen mukaan vaivaiset värahan pienentymiseen. Maatalousalan työnte-
29009: 15,70 markkaa päivässä. Tämä ei riitä mitenkään kijöillä ja pienyrittäjillä tulisi kuitenkin olla mui-
29010: normaaleihin elinkuluihin, saati sitten sairausta- den työntekijöiden tavoin normaalit elämiskus-
29011: pauksessa usein välttämättömän lomittajan palk- tannukset kattava sairauspäiväraha turvanaan.
29012: kaamiseen.
29013: Maatalousyrittäjinä puhdas verotettava ansio- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29014: tulo jää usein pieneksi, ja koska sairauspäivä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29015: rahan suuruuteen eivät vaikuta pääomatulot, jää- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29016: vät maatalousyrittäjien sairausaikaa korvaavat tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29017: tulot kohtuuttoman pieniksi, ja sama koskee
29018: pienyrittäjiä. Maataloudessa työskentelevillä tu- Mihin toimiin hallitus ryhtyy maatalous-
29019: lot muodostuvat usein juuri pääomatuloista ja yrittäjien ja pienyrittäjien sairauspäivä-
29020: esimerkiksi metsätalouden tuotosta, ja varsinai- rahan korottamiseksi ja sen suuruuden
29021: nen ansiotulo voi siis olla määrällisesti pieni, nykyisten määräytymisperusteiden tar-
29022: vaikka kokonaistuloilla tuleekin kohtuullisesti kistamiseksi ansiotulojen mukaan siten,
29023: toimeen. että sairauspäiväraha vastaa paremmin
29024: Tällainen kohtelu ja maatalousyrittäjien ja sitä tarvitsevan maatalousyrittäjän tai
29025: pienyrittäjien riittämätön sairauspäiväraha on pienyrittäjän kokonaistuloja ja kattaa
29026: epäoikeudenmukaista varsinkin, kun sairastunut normaalit elinkustannukset työn tekemi-
29027: ja normaaliin työhönsä kykenemätön henkilö on sen estyessä sairauden aikana?
29028:
29029:
29030:
29031: Versio 2.0
29032: KK 365/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
29033:
29034:
29035: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
29036:
29037: Seppo Lahtela /kesk
29038: Raimo Vistbacka /ps
29039:
29040:
29041:
29042:
29043: 2
29044: Ministerin vastaus KK 365/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
29045:
29046:
29047:
29048:
29049: Eduskunnan puhemiehelle
29050:
29051: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sairauspäiväraha on enintään 60 markkaa päiväl-
29052: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tä.
29053: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n 2 momentin
29054: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan mukaan vakuutetun elinkeinotoiminnan tai maa-
29055: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen talouden tulos katsotaan työtuloksi siltä osin kuin
29056: KK 365/2000 vp: tulos tuloverolain mukaan on katsottava puhtaak-
29057: si ansiotuloksi. Työtuloksi ei kuitenkaan katsota
29058: Mihin toimiin hallitus ry;htyy maatalous- metsätalouden puhdasta tuottoa eikä osinkotu-
29059: yrittäjien ja pienyrittäjien sairauspäivä- loa. Mainitun asetuksen 3 momentin perusteella
29060: rahan korottamiseksi ja sen suuruuden työtulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säi-
29061: ny!tyisten määräytymisperusteiden tar- lyttämisestä aiheutuneet kustannukset.
29062: kistamiseksi ansiotulojen mukaan siten, Sairausvakuutuslain tarkoittamaan verotuk-
29063: että sairauspäiväraha vastaa paremmin sessa todettuun työtuloon luettavan elinkeinotoi-
29064: sitä tarvitsevan maatalousyrittäjän tai minnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden Kan-
29065: pienyrittäjän kokonaistuloja ja kattaa saneläkelaitos saa suoraan veroviranomaiselta.
29066: normaalit elinkustannukset työn tekemi- Tällöin työtuloon luettava elinkeinotoiminnan tai
29067: sen estyessä sairauden aikana? maatalouden jaettavan yritystulon ansiotulo-
29068: osuus .on sama kuin veroviranomaisen laskema ja
29069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- verottama ansiotulo-osuus. Mikäli päiväraha
29070: ti seuraavaa: määrätään sairausvakuutuslain 17 §:n nojalla ha-
29071: Sairausvakuutuslain 16 § :n ja sairausvakuutus- kijan esittämien selvitysten perusteella, työtu-
29072: asetuksen 10 §:n mukaan sairauspäiväraha mää- loon luettavan ansiotulo-osuuden laskeminen ta-
29073: räytyy lähtökohtaisesti vakuutetun työkyvyttö- pahtuu samojen verosäännösten perusteella, joi-
29074: myyden alkamista edeltäneenä vuonna toimite- ta veroviranomainen soveltaa verotuksessa.
29075: tussa verotuksessa vahvistettujen työtulojen pe- Elinkeinonharjoittajan sairausajan turvaan
29076: rusteella. Mikäli vakuutetun työtulot ovat olleet vaikuttaa yritystulon jakaminen ansio- ja pää-
29077: olennaisesti suuremmat välittömästi ennen työ- omatuloksi. Tuloverolain 38 §:n mukaan elinkei-
29078: kyvyttömyyden alkamista kuin verotuksessa to- notoiminnan tai maatalouden tulos katsotaan
29079: detut, vakuutetun hakemuksesta voidaan sairaus- pääomatuloksi siltä osin kuin se vastaa verovuot-
29080: päiväraha määrätä sairausvakuutuslain 17 §:n ja ta edeltäneen verovuoden päättyessä olleelle net-
29081: sairausvakuutusasetuksen 10 §:n mukaisesti näi- tovarallisuudelle laskettua 18 %:n vuotuista tuot-
29082: den työtulojen perusteella. Lisäksi yrittäjällä on toa. Jaettavan yritystulon ja pääomatulo-osuu-
29083: muiden vakuutettujen tavoin oikeus sairausva- den erotus on ansiotulo-osuutta, joka luetaan sai-
29084: kuutuslain 18 b § :n perusteella toimeentulonsa rausvakuutuslain mukaiseen työtuloon. Tämän
29085: turvaamiseksi välttämättömään tarveharkintai- ansiotulo-osuuden perusteella määräytyy myös
29086: seen sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on sairausvakuutusmaksu.
29087: kestänyt vähintään 60 päivää. Tarveharkintainen Sairausvakuutuksen päivärahan tarkoituksena
29088: on niin palkansaajan kuin yrittäjänkin osalta
29089:
29090:
29091: 3
29092: KK 365/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym. Ministerin vastaus
29093:
29094:
29095: kompensoida sairaudesta aiheutuvaa ansionme- Hallitus on tietoinen yrittäjien sosiaaliturvaan
29096: netystä. Vakuutusperiaatteen mukaisesti tavoit- liittyvistä ongelmista. Sen vuoksi Paavo Lippo-
29097: teena on mahdollisimman hyvin korvata mene- sen II hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu,
29098: tettyä ansiota ja toisaalta etuuksien tulee perus- että pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaa-
29099: tua myös suoritettuihin maksuihin. Tämä ei ny- liturvaa ja sen rahoitusta tullaan selvittämään.
29100: kyään aina toteudu. Etuus- ja maksutaso on usein Kysymyksessä esille otettua asiaa on jo laa-
29101: erityisesti yrittäjillä liian alhainen. Sairausva- jemmin selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön
29102: kuutuksessa etuuden perustana oleva työtulo ei asettamassa pääomatulojen ja varallisuuden vai-
29103: välttämättä vastaa myöskään yrittäjän todellista kutuksia sosiaaliturvaan selvittäneessä työryh-
29104: työpanosta. mässä (1997:30). Työryhmä ehdotti, että yrittä-
29105: Yrittäjien sairausvakuutuslain mukainen työ- jille määrättäisiin sosiaaliturvassa käytettävä yh-
29106: tulo on usein vähäinen sen johdosta, että työtu- tenäinen tulokäsite lyhyt- ja pitkäaikaisetuuksia
29107: loon luettava maatalouden ja elinkeinotoiminnan silmällä pitäen ja joiden perusteella yrittäjät
29108: ansiotulo-osuuden määrä lasketaan vero- ja kir- maksaisivat sosiaaliturvamaksut ja saisivat vas-
29109: janpitolain säännöksiä noudattaen, jolloin tulon- taavasti lakiin perustuvat sosiaaliturvaetuudet
29110: hankkimis- ja säilyttämiskulujen vähentämisen Työryhmän ehdotuksen mukaan sairausvakuu-
29111: jälkeen jaettavaa yritystuloa ei jää juurikaan jäl- tuslain mukaisen päivärahan perusteeksi voitai-
29112: jelle. Näin on usein erityisesti aloittavien yritys- siin ottaa yrittäjälle vahvistettava MYEL- tai
29113: ten kohdalla. Päivärahan perusteena oleva työtu- YEL-työtulo. Tarkoituksena on, että asiaa selvi-
29114: lo saattaa jäädä vähäiseksi siinäkin tilanteessa, tetään edelleen erikseen kahdessa eri työryhmäs-
29115: että yrityksellä olisijaettavaa yritystuloa. Yrityk- sä, joista toinen käsittelee maatalousyrittäjien so-
29116: sen nettovarallisuus saattaa olla niin suuri, ettei siaaliturvaa ja toinen yrittäjien sosiaaliturvaa.
29117: tuloksen jaossa pääomatuloksi/ansiotuloksi jää Esitykset on tarkoitus saada valmiiksi vuoden
29118: jäljelle ollenkaan työtuloon luettavaa ansiotuloa. 2000 loppuun mennessä.
29119:
29120:
29121: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
29122:
29123: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
29124:
29125:
29126:
29127:
29128: 4
29129: Ministerns svar KK 365/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.
29130:
29131:
29132:
29133:
29134: Tili riksdagens talman
29135:
29136: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dagar. Den behovsprövade sjukdagpenningen är
29137: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- högst 60 mark per dag.
29138: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- Enligt 8 § 2 mom. sjukförsäkringsförordning-
29139: po Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga en anses resultatet av en försäkrads näringsverk-
29140: spörsmål SS 365/2000 rd: samhet elier jordbruk som arbetsinkomst tili den
29141: del det skali anses som nettoförvärvsinkomst en-
29142: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ligt inkomstskattelagen. Som arbetsinkomst an-
29143: för att lantbruksföretagarnas och små- ses dock inte nettointäkt av skogsbruk elier divi-
29144: företagarnas sjukdagpenning skall hö- dendinkomst. Enligt 8 § 3 mom. avdras från in-
29145: jas och de grunder på vilka penningens komsten kostnaderna för dess förvärvande och
29146: belopp för närvarande fastställs enligt bibehållande.
29147: förvärvsinkomsterna skall revideras, så Folkpensionsanstalten får uppgifter om de för-
29148: att sjukdagpenningen bättre motsvarar värvsinkomstandelar av näringsverksamhet eller
29149: de totalinkomster som lantbruksföreta- jordbruk som betraktas såsom i beskattningen
29150: garen eller småföretagaren behöver och konstaterad arbetsinkomst enligt sjukförsäk-
29151: så att den täcker normala levnadskost- ringslagen direkt av skattemyndigheterna. Då är
29152: nader under den tid han är oförmögen den såsom arbetsinkomst betraktade förvärvsin-
29153: att arbeta på grund av sjukdom? komstandelen av företagsinkomst som skall för-
29154: delas och som hänför sig till näringsverksamhet
29155: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- eller jordbruk densamma som den försvärvsin-
29156: föra följande: komstandel som skattemyndigheterna räknar ut
29157: Enligt 16 § sjukförsäkringslagen och 10 § sjuk- och beskattar. Om dagpenningen med stöd av
29158: försäkringsförordningen faststälis den försäkra- 17 § sjukförsäkringslagen fastställs på basis av
29159: des sjukdagpenning i första hand på grundvalen de utredningar som sökanden framställer, räknas
29160: av de arbetsinkomster som konstaterats vid be- den förvärvsinkomstandel som betraktas som ar-
29161: skattningen året före arbetsoförmågans inträde. betsinkomst ut enligt samma skattebestämmelser
29162: Om den försäkrades arbetsinkomster omedelbart som skattemyndigheterna iakttar i beskattningen.
29163: innan arbetsoförmågan inträffade varit avsevärt En näringsidkares grundskydd för sjukdomsti-
29164: större än de som konstaterats i beskattningen, kan den påverkas av att företagsinkomsten delas upp i
29165: sjukdagpenningen med stöd av 17 § sjukförsäk- förvärvs- och kapitalinkomst. Enligt 38 § in-
29166: ringslagen och 10 § sjukförsäkringsförordning- komstskattelagen betraktas resultatet av närings-
29167: en på ansökan av den försäkrade faststälias en- verksamhet eller jordbruk såsom kapitalinkomst
29168: ligt dessa arbetsinkomster. Dessutom har företa- tili dendel den motsvarar en 18 procents årlig av-
29169: gare på samma sätt som andra försäkrade rätt tili kastning på nettoförmögenheten vid utgången av
29170: nödvändig behovsprövad sjukdagpenning enligt det föregående skatteåret. Förvärvsinkomstande-
29171: 18 b § sjukförsäkringslagen för att trygga sin ut- len utgörs av skillnaden mellan den företagsin-
29172: komst när arbetsoförmågan har varat minst 60 komst som skall fördelas och kapitalinkomstan-
29173: delen och betraktas som arbetsinkomst enligt
29174:
29175:
29176: 5
29177: KK 365/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym. Ministems svar
29178:
29179:
29180: sjukförsäkringslagen. Även sjukförsäkringsav- gon förvärvsinkomst som kan räknas som arbets-
29181: giften fastställs på basis av denna förvärvsin- inkomst.
29182: komstandel. Regeringen är medveten om de problem som
29183: Syftet med sjukförsäkringens dagpenning är hänför sig till företagamas socialskydd. Därför
29184: att i fråga om både löntagare och företagare kom- ingår i programmet för statsminister Paavo Lip-
29185: pensera inkomstbortfall till följd av sjukdom. En- ponens II regering ett uttalande om att man kom-
29186: ligt försäkringsprincipen är målet att ersätta in- mer att utreda småföretagares och självständiga
29187: komstbortfall i så hög grad som möjligt och där- yrkesutövares socialskydd och finansieringen av
29188: till skall förmånema basera sig på betalda avgif- det.
29189: ter. För närvarande uppfylls detta mål inte alltid. Den fråga som tas upp i spörsmålet har redan
29190: Förmåns- och avgiftsivån är ofta för låg särskilt i utretts i större utsträckning av en av social- och
29191: fråga om företagare. Inom sjukförsäkringen mot- hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp, som
29192: svarar den arbetsinkomst som utgör grund för hade som uppdrag att reda ut kapitalinkomster-
29193: förmånen nödvändigtvis inte företagarens faktis- nas och förmögenhetens inverkan på socialskyd-
29194: ka arbetsinsats. det (1997:30). Arbetsgruppen föreslog att för fö-
29195: Företagares arbetsinkomst enligt sjukförsäk- retagama fastställs ett inom socialskyddet till-
29196: ringslagen är ofta låg beroende på att beloppet av lämpligt enhetligt inkomstbegrepp med tanke på
29197: förvärvsinkomstandelar av näringsverksamhet kortvariga och långvariga förmåner på grundval
29198: eller jordbruk som betraktas som arbetsinkomst av vilket företagama betalar socialskyddsavgift
29199: beräknas enligt bestämmelsema i skattelagen och och i gengäld har rätt tili de socialskyddsförmå-
29200: bokföringslagen, varvid det inte blir kvar mycket ner som grundar sig på lag. Enligt arbetsgrup-
29201: företagsinkomst som skall fördelas efter att kost- pens förslag kan grunden för dagpenning enligt
29202: nadema för inkomstens förvärvande och bibehål- sjukförsäkringslagen utgöras av LFöPL- eller
29203: lande har dragits av. Så är fallet ofta särskilt i frå- FöPL-arbetsinkomsten. Avsikten är att ärendet
29204: ga om nya företag. Den arbetsinkomst som lig- utreds ytterligare i två separata arbetsgrupper,
29205: ger till grund för dagpenningen kan förbli låg varav den ena behandlar lantbruksföretagamas
29206: även i det fallet att företaget har företagsinkomst socialskydd och den andra företagamas social-
29207: som skall fördelas. Företagets nettotillgångar kan skydd. Propositionema avses bli fårdiga före ut-
29208: vara så stora att det vid indelningen av resultatet i gången av 2000.
29209: kapitalinkomst/förvärvsinkomst inte blir kvar nå-
29210:
29211:
29212: Helsingfors den 3 maj 2000
29213:
29214: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
29215:
29216:
29217:
29218:
29219: 6
29220: KK 366/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
29221:
29222:
29223:
29224:
29225: KIRJALLINEN KYSYMYS 366/2000 vp
29226:
29227: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetta-
29228: jatilanne
29229:
29230:
29231:
29232:
29233: Eduskunnan puhemiehelle
29234:
29235: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetta- matillisella opetusalalla pätkätyöt ovat kuitenkin
29236: jia oli vuonna 1998 lähes 13 000, heistä enem- lisääntyneet myös muista syistä.
29237: mistö oli naisia. Opettajien keski-ikä on 45 vuot- KoulutusaJoittain 10-30 %:lla opettajista
29238: ta. Ammatillisten aineiden opettajista 60 % on puuttuu tehtävään vaadittava muodollinen kel-
29239: 40-54-vuotiaita. Tekniikan ja liikennesektorin poisuus. Epäpäteviltä opettajilta puuttuu usein
29240: opettajakunta on vanhinta. Näköpiirissä on jopa, opettajan pedagoginen koulutus. Muodollisen
29241: että ammatillista koulutusta uhkaa lähiaikoina pätevyyden puuttuminen rasittaa opettajan työn
29242: opettajapula. arvostusta.
29243: Ikäjakauma on huolestuttava: noin puolet Vain pieni opettajaryhmä kouluttaa itseään ak-
29244: 56-vuotiaista opettajista on jo osa-aikaeläkkeel- tiivisesti. Tilastoissa tosin eivät näy lyhyet kurs-
29245: lä. Työssä tapahtuvat muutokset sekä työrauha- sit ja opinnot. Opettajan työssä etenemismahdol-
29246: ongelmat ovat vanhemmille opettajille raskaita ja lisuudet ovat marginaaliset. Toisaalta tarjolla
29247: ovat eräs syy osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen. olevat täydennysopinnot eivät aina palvele opet-
29248: Opettajakoulutusta on lisätty, mutta ongelmana tajia.
29249: on, ettei opettajan työ ole riittävän vetovoimais-
29250: ta. Kaikille aloille ei ole ollut edes tarpeeksi ha- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29251: kijoita. Alalla työskentely on koettu aiempaa ras- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29252: kaammaksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29253: Opettajista on keskimäärin 30-35 % päätoi- vaksi seuraavan kysymyksen:
29254: misia tuntiopettajia. Opetuksessa käytetään ns.
29255: keikkaopettajia työelämäyhteyksien ylläpitämi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29256: seksi ja erityisasiantuntijoiden kuulemiseksi. tyä toisen asteen ammatillisen koulutuk-
29257: Keikkatyönä opetuksesta hoidetaan 3-4 %. Am- sen opettajapulan estämiseksi ja opetta-
29258: jien työssä jaksamisen lisäämiseksi?
29259:
29260:
29261: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
29262:
29263: Anu Vehviläinen /kesk
29264:
29265:
29266:
29267:
29268: Versio 2.0
29269: KK 366/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
29270:
29271:
29272:
29273:
29274: Eduskunnan puhemiehelle
29275:
29276: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa heistä 16,5 prosenttia (511) on vähintään 55-vuo-
29277: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiaita.
29278: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Ammatillisten oppilaitosten opettajista
29279: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen 76 prosenttia täyttää kaikilta osin säädetyt kel-
29280: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK poisuusvaatimukset Suurimmat puutteet liitty-
29281: 366/2000 vp: vät pedagogisiin opintoihin (puuttuu 12 prosen-
29282: tilta) ja siihen, että tutkinnon taso ei ole riittävä
29283: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- (9 prosentilla). Eniten kelpoisuutta vailla olevia
29284: tyä toisen asteen ammatillisen koulutuk- opettajia on kaupan ja hallinnon alalla sekä kult-
29285: sen opettajapulan estämiseksi ja opetta- tuurialalla.
29286: jien työssä jaksamisen lisäämiseksi? Opetusministeriön tarkoituksena on, että am-
29287: matillista opettajankoulutusta suunnataan opetta-
29288: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointi-
29289: ti seuraavaa: projektin selvitysten perusteella erityisesti tek-
29290: Ammatillista opettajankoulutusta on järjestetty niikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon
29291: vuodesta 1996 lukien viiden ammattikorkeakou- aloille. Eri koulutusalojen opettajankoulutuksen
29292: lun yhteydessä toimivassa opettajankoulutuslai- koulutustarpeiden seurantaa ja opettajankoulu-
29293: toksessa. Vuotuinen sisäänotto opettajankoulu- tuksen hoitamista varten luodaan lisäksi eri am-
29294: tukseen on ollut 950 opiskelijaa. Tämän lisäksi matillisiin opettajankoulutuslaitoksiin vastuu-
29295: opettajankoulutukseen on otettu erityisopettajia opettajakorkeakoulujärjestelmä.
29296: ja opinto-ohjaajia yhteensä 50 opiskelijaa vuosit- Kiinnostus opettajan tehtävään on ollut viime
29297: tain. aikoina laskussa. Opettajan työ koetaan lama-
29298: Ammatillisen koulutuksen opettajatilannetta vuosien jälkeen aikaisempaa raskaammaksi. Sitä
29299: on kartoitettu opettajien perus- ja täydennyskou- ei aina koeta riittävän kilpailukykyiseksi muiden
29300: lutuksen sisällöllisten ja määrällisten tarpeiden työtehtävien kanssa. Yleisen työllisyystilanteen
29301: ennakointiprojektin yhteydessä. Näiden selvitys- parantuminen on osaltaan vähentänyt erityisesti
29302: ten pohjalta ammatillisen opettajankoulutuksen ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeutu-
29303: aloituspaikkoja on lisätty vuonna 2000 yhteensä mista.
29304: 140 paikalla eli 950:stä 1 090:een. Aloituspaik- Opettajan ammatin vetovoiman lisäämiseen ja
29305: koja on tarkoitus lisätä edelleen vuonna 2001 uusiin koulutusjärjestelyihin on kiinnitettävä tä-
29306: noin 100 paikalla. män vuoksi erityistä huomiota. Ammatillisten
29307: Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen en- opettajien rekrytointia helpottavat osaltaan vuo-
29308: nakointihankkeen selvityksen mukaan ammatilli- den 1999 alusta voimaan tulleet uudet opetustoi-
29309: sen koulutuksen opettajista 13 prosenttia (1 645) men henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Opetta-
29310: on yli 55-vuotiaita. Ammatillisten opintojen jaksi voidaan nyttemmin ottaa, säädetyt kelpoi-
29311: opettajista ikääntynein opetushenkilökunta työs- suusvaatimukset muutoin täyttävä henkilö ehdol-
29312: kentelee tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, la, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuh-
29313:
29314:
29315:
29316: 2
29317: Ministerin vastaus KK 366/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
29318:
29319:
29320: teen alkamisesta suorittaa vaadittavat opettajan 45 550 000 markkaa. Opetusministeriö on määri-
29321: pedagogiset opinnot. tellessään koulutuspoliittisia painoalueita vuo-
29322: Opettajat ovat opetustoimen keskeisiä tulok- delle 2000 ottanut huomioon edellä mainituissa
29323: sentekijöitä. Opettajan rooli ja tehtävät muuttu- selvityksissä esille tulleita täydennyskoulutustar-
29324: vat uuden koululainsäädännön myötä. Koulutuk- peita. Ammatillisten opettajien täydennyskoulu-
29325: selle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edel- tuksen kannalta olennaisinta on koulutuksen työ-
29326: lyttää voimakasta panostamista opettajien lisä- ja elämäyhteyksien tukeminen, erityisesti työssäop-
29327: täydennyskoulutukseen. Tämä helpottaa osal- pimisjaksoihin liittyvä opettajien ja työpaikkaoh-
29328: taan muutoksiin sopeutumista ja opettajien työs- jaajien kouluttaminen.
29329: sä jaksamista. Ammatillisen koulutuksen uudistukset, ope-
29330: Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen en- tushenkilöstön ikärakenne, tietotekniikan kehi-
29331: nakointihanke on selvittänyt opetushenkilöstön tys sekä elinkeino- ja muun työelämän muutos
29332: osallistumista täydennyskoulutukseen vuosina korostavat uusia opettajien ja koulutuksenjärjes-
29333: 1996-1998. Tämän selvityksen mukaan eri kou- täjien osaamistarpeita ja lisäkoulutusohjelmien
29334: lutusmuotojen opettajat eroavat toisistaan mer- kiireellisyyttä. Näistä syistä lisäkoulutusohjel-
29335: kittävästi täydennyskoulutukseen osallistumises- mien riittävä volyymi ja nopea toteutus vaativat
29336: sa. Ammatillisten oppilaitosten opettajat osallis- tuekseen myös ESR-rahoitusta. Opetusministe-
29337: tuivat täydennyskoulutukseen tutkimusjakson ai- riön toimialueella on tarkoitus osoittaa tavoite 3
29338: kana merkittävästi enemmän (keskimäärin 49 -ohjelmassa toimikaudelle 2000-2006 ammatil-
29339: päivää) kuin esimerkiksi lukion opettajat (keski- lisesti suuntautuneen opetushenkilöstön koulu-
29340: määrin 25 päivää). tukseen vuosittain 32 600 000 markkaa sekä
29341: Edellä mainitun ennakointihankkeen sekä työssäoppimisen tukeen vuosittain 21 000 000
29342: Opetushallituksen suorittaman opettajien täyden- markkaa.
29343: nyskoulutuksen arvioinnin perusteella ammatilli- Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisee
29344: sen koulutuksen tärkeimmiksi täydennyskoulu- 27.4.2000 ammatillista opettajankoulutusta kos-
29345: tuksen tarveaineiksi muodostuivat yhteydet työ- kevan arvioinnin. Toukokuussa 2000 julkaistaan
29346: elämään, ala- ja ainekohtaiset tiedot, tietotek- seuraava opettajien perus- ja täydennyskoulutuk-
29347: niikka- ja tietoliikennevalmiudet, oppilaitoksen sen ennakointihankkeen selvitys ammatillisen
29348: sisäinen yhteistyö, aine- ja alakohtaiset opetus- opettajankoulutuksen kehittämistarpeista ja suo-
29349: suunnitelmat ja opiskelija-arviointi. situksista. Tämänjälkeen laaditaan opettajien pe-
29350: Valtion talousarviossa on osoitettu vuosittain rus-, pätevöittämis- ja täydennyskoulutusta tar-
29351: määräraha opetustoimen henkilöstökoulutuk- kemmin suuntaavat ohjelmat.
29352: seen. Määrärahan suuruus on tänä vuonna
29353:
29354:
29355: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2000
29356:
29357: Opetusministerin sijainen
29358: Ministeri Sinikka Mönkäre
29359:
29360:
29361:
29362:
29363: 3
29364: KK 366/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministems svar
29365:
29366:
29367:
29368:
29369: Tili riksdagens talman
29370:
29371: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Av lärama vid yrkesläroanstaltema uppfyller
29372: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 76% de föreskrivna behörighetsvillkoren till alla
29373: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu delar. De största bristerna hänför sig till de peda-
29374: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- gogiska studiema (saknas hos 12 %) och till det
29375: mål SS 366/2000 rd: faktum att examensnivån inte är tillräcklig (hos
29376: 9 %). De flesta lärare som inte är behöriga finns
29377: Vilka åtgärder avser regeringen vidta inom handel och administration och inom kultur.
29378: för att stoppa lärarbristen i yrkesutbild- Undervisningsministeriet har ambitionen att
29379: ningen på andra stadiet och för att lä- den yrkespedagogiska lärarutbildningen såsom
29380: rarna skall arka bättre i arbetet? utbildningsbehovsundersökningen anger skall
29381: riktas i synnerhet till områdena teknik och kom-
29382: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- munikation samt handel och administration. För
29383: föra följande: att följa utbildningsbehoven inom lärarutbild-
29384: Den yrkespedagogiska lärarutbildningen har se- ningen för olika utbildningsområden och för att
29385: dan 1996 ordnats vid institutionen för yrkespeda- ha hand om lärarutbildningen skapas dessutom
29386: gogisk lärarutbildning som finns i samband med ett system med ansvariga lärarhögskolor i de oli-
29387: fem yrkeshögskolor. Den årliga intagningen till ka yrkespedagogiska lärarutbildningsinstitutio-
29388: lärarutbildningen har varit 950 studerande. Ut- nerna.
29389: över detta har årligen sammanlagt 50 speciallä- Intresset för lärararbetet har de senaste tidema
29390: rar- och studiehandledarstuderande antagits till dalat. Arbetet upplevs efter recessionsåren som
29391: lärarutbildningen. än tyngre än förut och inte alltid som tillräckligt
29392: Lärarsituationen inom yrkesutbildningen har konkurrenskraftigt med andra arbeten. Det för-
29393: kartlagts i samband med ett projekt som gällt bättrade allmänna sysselsättningsläget har för sin
29394: framförhållning av behoven av grundutbildning del minskat intresset att söka i synnerhet till den
29395: och fortbildning av lärare såväl innehållsmässigt yrkespedagogiska lärarutbildningen.
29396: som kvantitativt. På basis av utredningama har Det bör därför fåstas särskild uppmärksamhet
29397: antalet nybörjarplatser i den yrkespedagogiska på att öka läraryrkets dragningskraft och på nya
29398: lärarutbildningen 2000 ökats med sammanlagt utbildningsarrangemang. Rekryteringen av lära-
29399: 140 platser, dvs, från 950 till 1 090. Det är me- re i yrkesämnen underlättas delvis av de nya be-
29400: ningen att nybörjarplatsema skall ökas med ytter- hörighetsvillkoren för personai inom undervis-
29401: ligare 100 platser 2001. ningsväsendet som trädde i kraft vid ingången av
29402: Enligt utredningen i framförhållningsprojek- 1999. Det är numera möjligt att som lärare anstäl-
29403: tet i fråga om grundutbildning och fortbildning la en person som i övrigt fyller de föreskrivna be-
29404: av lärare är 13% (1 645) av lärama i yrkesutbild- hörighetsvillkoren, förutsatt att de pedagogiska
29405: ningen över 55 år. Av lärama i yrkesstudier arbe- studier som krävs för lärare avläggs inom tre år
29406: tar den äldsta undervisningspersonalen inom om- efter att anställningen börjat.
29407: rådet teknik och kommunikation, av dem är Det är lärarna som står för de viktigaste resul-
29408: 16,5% (511) 55 år och äldre. taten inom undervisningsväsendet. Lärarnas roll
29409:
29410:
29411: 4
29412: Ministems svar KK 366/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
29413:
29414:
29415: och deras uppgifter ändras i och med den nya tanke på den yrkespedagogiska lärarfortbildning-
29416: skollagstiftningen. För att nå de mål som ställts en är att stödja utbildningens kontakter tili ar-
29417: upp för utbildningen krävs det kraftiga satsning- betslivet, i synnerhet sådan utbildning av lärare
29418: ar inom påbyggnadsutbildningen och fortbild- och arbetsplatshandledare som anknyter tili
29419: ningen av lärare. Detta underlättar för sin del an- periodema med inläming i arbetet.
29420: passningen till förändringama och ger lärama Reformema inom yrkesutbildningen, ålders-
29421: bättre möjligheter att orka i arbetet. strukturen bland undervisningspersonalen, ut-
29422: Framförhållningsprojektet beträffande beho- vecklingen av informationstekniken samt föränd-
29423: ven av lärarutbildning har utrett undervisnings- ringen i näringslivet och arbetslivet i övrigt ac-
29424: personalens deltagande i fortbildning 1996- centuerar de nya kompetensbehoven för lärare
29425: 1998. Enligt utredningen skiljer sig lärama i de och utbildningsanordnare samt att det brådskar
29426: olika utbildningsformema avsevärt från varan- med programmen för påbyggnadsutbildning.
29427: dra vad gäller deltagande i fortbildning. Yrkeslä- Programmen kräver därför stöd i form av finan-
29428: roanstaltemas lärare deltog under iakttagelsepe- siering också från ESF för att bli tillräckligt om-
29429: rioden betydligt meri fortbildning (i genomsnitt fattande och för att kunna genomföras i brådska-
29430: 49 dagar) än tili exempel gymnasielärama (i ge- de ordning. På undervisningsministeriets verk-
29431: nomsnitt 25 dagar). samhetsområde avses årligen 32 600 000 mark
29432: Utgående från det aktuella framförhållnings- bli anvisat för utbildning av den yrkesinriktade
29433: projektet och Utbildningsstyrelsens utvärdering undervisningspersonalen för perioden 2000-
29434: av lärarutbildningen utgörs de viktigaste fort- 2006 i mål 3-programmet, och för stöd tili inlär-
29435: bildningsbehoven i yrkesutbildningen av områ- ning i arbetet årligen 21 000 000 mark.
29436: dena kontakter tili arbetslivet, bransch- och äm- Rådet för utvärdering av högskolorna publice-
29437: nesvisa kunskaper, fårdigheter i informationstek- rade 27.4.2000 en utvärdering av den yrkespeda-
29438: nik och datakommunikation, intemt samarbete i gogiska lärarutbildningen. 1 maj 2000 publicerar
29439: läroanstalten, läroplaner för enskilda ämnen och Utbildningsstyrelsen inom projektet för bedöm-
29440: områden samt elevbedömning. ning av behovet av grundutbildning och fortbild-
29441: Det anvisas årligen i statsbudgeten anslag för ning bland lärare nästa utredning av utvecklings-
29442: personalutbildning inom undervisningsväsendet. behoven i den yrkespedagogiska lärarutbildning-
29443: Anslaget uppgår i år till45 550 000 mark. Under- en samt rekommendationer. Efter det görs när-
29444: visningsministeriet har när det fastställt de ut- mare program upp för inriktningen av grundut-
29445: bildningspolitiska fokuseringama för 2000 beak- bildningen, den kompetenshöjande utbildningen
29446: tat de fortbildningsbehov som kommit fram i de och den kompletterande utbildningen av lärare.
29447: nämnda utredningama. Det mest väsentliga med
29448:
29449:
29450:
29451: Helsingfors den 8 maj 2000
29452:
29453: Undervisningsministems ställföreträdare
29454: Minister Sinikka Mönkäre
29455:
29456:
29457:
29458:
29459: 5
29460: KK 367/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
29461:
29462:
29463:
29464:
29465: KIRJALLINEN KYSYMYS 367/2000 vp
29466:
29467: Gallupkyselyjen menettelytavat ja eettiset sään-
29468: nöt
29469:
29470:
29471:
29472:
29473: Eduskunnan puhemiehelle
29474:
29475: Galluptutkimuksia tekevät yritykset vakuutta- tenkin kunnioittaa haastateltujen tahtoa niin, että
29476: vat, että kyselyn kohteena olevien henkilöiden kirjalliseen vakuutukseen tietojen poistamisesta
29477: nimet, henkilötiedot tai mielipiteet eivät joudu suostuttaisiin.
29478: kenenkään tutkimuslaitoksen ulkopuolisen tie-
29479: toon. Kyselyissä haastateltavilta tiedustellaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29480: monesti hyvinkin henkilökohtaisia asioita, jotka jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29481: saattavat tuntua eettisesti arveluttavilta kysellä. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29482: Joku saattaa suostua haastatteluun esimerkiksi vaksi seuraavan kysymyksen:
29483: sen vuoksi, että haastattelija on tuttu, mutta tulee
29484: myöhemmin "katumapäälle" antamiensa tietojen Onko hallitus tietoinen siitä, että gallup-
29485: jatkokäyttöepäilysten takia. Mikäli haastateltu tutkimuksia tekevät yritykset eivät suos-
29486: pyytää poistamaan tietonsa, ei yrityksessä tästä tu antamaan kirjallista vakuutusta pyy-
29487: kieltäydytä mutta ei suostuta antamaan kuiten- detyn haastattelutietojen poistamisen
29488: kaan kirjallista vakuutusta tästä toimenpiteestä. toteuttamisesta ja
29489: Näin ollen hänelle voi jäädä epävarmuus siitä,
29490: onko poisto suoritettu vai ei. Yritysten tulisi kui- aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. tutki-
29491: musten eettisen tason parantamiseksi?
29492:
29493:
29494: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
29495:
29496: Raimo Vistbacka /ps
29497:
29498:
29499:
29500:
29501: Versio 2.0
29502: KK 367/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
29503:
29504:
29505:
29506:
29507: Eduskunnan puhemiehelle
29508:
29509: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Hän voi myös kieltää tietojensa käsittelyn näihin
29510: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tarkoituksiin. Henkilön käytännön mahdolli-
29511: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suuksia käyttää kielto-oikeuttaan parantaa se,
29512: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan että hänellä on henkilötietolain mukaan oikeus
29513: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK saada tietää tietojensa käsittelystä mainittuihin
29514: 367/2000 vp: tarkoituksiin. Henkilötietoja, joiden käsittelyyn
29515: ei ole henkilötietolain mukaista perustetta tai joi-
29516: Onko hallitus tietoinen siitä, että gallup- den käsittelyn rekisteröity on kieltänyt, ei saa kä-
29517: tutkimuksia tekevät yritykset eivät suos- sitellä. Rekisterinpitäjällä on henkilötietolain
29518: tu antamaan kirjallista vakuutusta pyy- mukaan velvollisuus poistaa rekisterissä olevat,
29519: detyn haastattelutietojen poistamisen käsittelyn tarkoituksen kannalta virheelliset, tar-
29520: toteuttamisesta ja peettomat tai puutteelliset tiedot ja estää tällais-
29521: ten tietojen leviäminen, jos tiedot voivat vaaran-
29522: aikooko hallitus ryhtyä toimiin ko. tutki- taa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen
29523: musten eettisen tason parantamiseksi? oikeuksiaan. Laissa ei ole säännöksiä siitä, että
29524: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rekisterinpitäjän on annettava tietojen poistami-
29525: ti seuraavaa: sesta kirjallinen vakuutus rekisteröidylle. Rekis-
29526: teröidyn oikeuksien toteutumisen hänen henkilö-
29527: Henkilötietojen käsittelyyn galluptutkimuksissa tietojensa käsittelyssä voidaan katsoa tulevan
29528: sovelletaan yksityisyyden suojaa henkilötietojen turvatuksi hänelle henkilötietolaissa säädetyillä
29529: käsittelyssä säänteleviä yleisiä säännöksiä, jotka oikeuksilla. Yksityisyyden suojan toteutumista ja
29530: sisältyvät henkilötietolakiin (523/ 1999). Henki- henkilötietolain säännösten noudattamista henki-
29531: lötietojen käsittely näihin tarkoituksiin on henki- lötietojen käsittelyssä valvoo tietosuojavaltuutet-
29532: lötietolain mukaan mahdollista muun muassa tu.
29533: asianomaisen henkilön suostumuksella tai siten Haastateltavan henkilön yksityisyyden suojan
29534: kuin lain 19 §:ssä säädetään. Osallistuminen gal- ja tiedollisen itsemääräämisoikeuden sekä mui-
29535: luptutkimukseen ja vastaaminen siinä esitettyi- den oikeuksien toteutumisen perusteet hänen
29536: hin kysymyksiin on vapaaehtoista. Kysymyksiin henkilötietojensa käsittelyssä galluptutkimuksia
29537: vastatessaan henkilö antaa tietoja harkintansa varten on turvattu yksityisyyden suojaa koskevil-
29538: mukaan ja suostumuksellaan. Jos henkilötietojen la henkilötietolain yleisillä säännöksillä. Halli-
29539: käsittely galluptutkimusta varten perustuu lain tus ei näin ollen näe asiassa tarvetta lainsäädän-
29540: 19 §:ään, tutkimuksessa voidaan käsitellä vain nöllisiin toimenpiteisiin. Ottaen huomioon gal-
29541: pykälässä lueteltuja perustietoja. Näitä ovat re- luptutkimusten moninaisuuden ja erityispiirteet
29542: kisteröidyn nimi, arvo tai ammatti, ikä, sukupuo- hallitus pitää kuitenkin suotavana, että kyselytut-
29543: li ja äidinkieli, yksi häneen liitettävä tunnistetie- kimusten tekijät ja niitä edustavat järjestöt yh-
29544: to sekä yhteystiedot yhteydenottoa varten. dessä kehittäisivät ja hyväksyisivät tämän alan
29545: Henkilö voi peruuttaa suostumuksensa henki- menettelyjä ohjaavia ja yhdenmukaistavia käy-
29546: lötietojensa käsittelyyn galluptutkimusta varten. tännesääntöjä. Näin voitaisiin käytännössä kehit-
29547:
29548:
29549: 2
29550: Ministerin vastaus KK 367/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
29551:
29552:
29553: tää erilaisten kyselytutkimusten eettistä tasoa ot-
29554: taen huomioon myös haastateltavien henkilöiden
29555: yksityisyyden suojaan liittyvät näkökohdat.
29556:
29557:
29558: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
29559:
29560: Oikeusministeri Johannes Koskinen
29561:
29562:
29563:
29564:
29565: 3
29566: KK 367/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
29567:
29568:
29569:
29570:
29571: Tili riksdagens talman
29572:
29573: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger En person kan återkalla sitt samtycke till be-
29574: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- handlingen av personuppgifter som gäller ho-
29575: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- nom själv för en gallupundersökning. Personeo
29576: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga kan också förbjuda behandlingen av uppgifterna
29577: spörsmål SS 367/2000 rd: för dessa ändamål. Möjligheterna att utnyttja
29578: denna förbudsrätt i praktiken förbättras av att en
29579: ir regeringen medveten om att företag person enligt personuppgiftslagen har rätt att få
29580: som gör gallupundersökningar vägrar veta om uppgifter som gäller honom behandlas
29581: ge en skriftligförsäkran om att intervju- för nämnda ändamål. Personuppgifter för vilkas
29582: uppgifter på begäran har utplånats och behandling det inte finns någon grund enligt per-
29583: sonuppgiftslagen eller vilkas behandling den re-
29584: har regeringen för avsikt att vidta åtgär- gistrerade har förbjudit får inte behandlas. Den
29585: der för att höja den etiska nivån på un- registeransvarige är enligt. personuppgiftslagen
29586: dersökningarna i fråga? skyldig att utplåna en personuppgift som ingår i
29587: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ett personregister och som med hänsyn till ända-
29588: föra följande: målet med behandlingen är oriktig, onödig eller
29589: bristfållig och att förhindra att en sådan uppgift
29590: På behandlingen av personuppgifter vid gallup- sprids, om uppgiften kan äventyra den registrera-
29591: undersökningar tillämpas personuppgiftslagens des integritetsskydd eller hans rättigheter. I la-
29592: (523/1999) allmänna bestämmelser om skydd för gen finns inga bestämmelser om att den register-
29593: den personliga integriteten vid behandling av ansvarige skall ge den registrerade en skriftlig
29594: personuppgifter. Behandling av personuppgifter försäkran om att uppgifterna har utplånats. De
29595: för dessa ändamål är enligt personuppgiftslagen rättigheter för den registrerade om vilka före-
29596: möjlig bl.a. med samtycke av personeo i fråga el- skrivs i personuppgiftslagen kan anses trygga en
29597: ler på det sätt som bestäms i lagens 19 §. Att del- registrerads rättigheter vid behandlingen av per-
29598: ta i en gallupundersökning och svara på de frågor sonuppgifter som gäller honom. Dataombuds-
29599: som ställs där är frivilligt. När en person svarar mannen övervakar att skyddet för den personliga
29600: på frågorna ger han uppgifter enligt eget övervä- integriteten förverkligas och att bestämmelserna
29601: gande och med sitt samtycke. Om behandlingen i personuppgiftslagen iakttas vid behandlingen
29602: av personuppgifter för en gallupundersökning av personuppgifter.
29603: grundar sig på lagens 19 §, kan endast de grund- Skyddet för den intervjuades personliga inte-
29604: läggande uppgifter som räknas upp i paragrafen gritet samt hans rätt att själv bestämma om upp-
29605: behandlas vid undersökningen. Sådana uppgifter gifter som lämnas ut och grunderna för förverkli-
29606: är den registrerades namn, titel eller yrke, ålder, gandet av personens övriga rättigheter vid be-
29607: kön och modersmål, en identifieringsuppgift som handlingen av personuppgifter som gäller ho-
29608: kan hänföras till personeo samt kontaktinforma- nom själv för gallupundersökningar har tryggats
29609: tion för tagande av kontakt. genom de allmänna bestämmelserna om skydd
29610: för den personliga integriteten i personupp-
29611:
29612:
29613: 4
29614: Ministems svar KK 367/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
29615:
29616:
29617: giftslagen. Regeringen anser således inte att det tar och antar uppförandekodexar i syfte att styra
29618: finns något behov av lagstiftningsåtgärder i frå- och förenhetliga förfarandena inom denna
29619: gan. Med beaktande av de många olika slagen av bransch. På detta sätt kunde man i praktiken höja
29620: gallupundersökningar och dessa undersökning- den etiska nivån på olika slag av enkäter, så att
29621: ars särdrag anser regeringen dock att det är önsk- också synpunkter som hänför sig tili skyddet för
29622: värt att de som gör dylika enkäter och de organi- de intervjuades personliga integritet beaktas.
29623: sationer som företräder dem tillsammans utarbe-
29624:
29625:
29626: Helsingfors den 3 maj 2000
29627:
29628: Justitieminister Johannes Koskinen
29629:
29630:
29631:
29632:
29633: 5
29634: 1
29635:
29636: 1
29637:
29638: 1
29639:
29640: 1
29641:
29642: 1
29643:
29644: 1
29645:
29646: 1
29647:
29648: 1
29649:
29650: 1
29651:
29652: 1
29653:
29654: 1
29655:
29656: 1
29657:
29658: 1
29659:
29660: 1
29661:
29662: 1
29663: KK 368/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
29664:
29665:
29666:
29667:
29668: KIRJALLINEN KYSYMYS 368/2000 vp
29669:
29670: Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaita
29671: elinympäristöjä koskevat korvaukset
29672:
29673:
29674:
29675:
29676: Eduskunnan puhemiehelle
29677:
29678: Metsälain (12.12.1996/1093) 10 § säätää erityi- teensa tulisi rajoituksista aiheutuvasta haitasta
29679: sen arvokkaiden elinympäristöjen turvaamises- suorittaa korvaus sillä tavoin, ettei siitä aiheudu
29680: ta. Kun tällainen erityisen arvokas kohde joudu- metsänomistajalle vähäistä suurempaa haittaa.
29681: taan 10 §:n nojallajättämäänjoko kokonaan taik-
29682: ka osaksi metsähakkuiden ulkopuolelle, tulee Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29683: valtion suorittaa metsänomistajalle tästä aiheutu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29684: vasta haitasta korvaus. Maa- ja metsätalousmi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29685: nisteriön päätöksen (MMM päätös metsätalou- vaksi seuraavan kysymyksen:
29686: den ympäristötuesta 11.2.2000/144) mukaan kor-
29687: vaus metsänomistajalle maksetaan kolmessa Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
29688: erässä, joista viimeinen erä 21 vuoden kuluttua. metsälain 10 §: n mukaisen erityisen ar-
29689: Erityisesti iäkkäämpien metsänomistajien osalta vokkaita elinympäristöjä koskevan kor-
29690: maksuaikataulu on epäoikeudenmukainen. Lain vauksen maksuaikataulun nopeutta-
29691: rajoittaessa metsänomistajien oikeutta omaisuu- miseksi?
29692:
29693:
29694: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
29695:
29696: Esko Kurvinen /kok
29697:
29698:
29699:
29700:
29701: Versio 2.0
29702: KK 368/2000 vp - Esko Kurvinen /kok Ministerin vastaus
29703:
29704:
29705:
29706:
29707: Eduskunnan puhemiehelle
29708:
29709: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa seksi taikka maanomistajalle myönnetään kor-
29710: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vaukseksi riittävä tuki valtion varoista. Maan-
29711: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen omistajalle aiheutuva vähäistä suurempi mene-
29712: vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen /kok tys korvataan tuella, jonka myöntämisestä, eh-
29713: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK doista, tasosta ja mahdollisesta takaisinperinnäs-
29714: 368/2000 vp: tä säädetään 11.2.2000 annetussa maa- ja metsä-
29715: talousministeriön päätöksessä metsätalouden
29716: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin ympäristötuesta (144/2000). Kysymyksessä vii-
29717: metsälain JO §:n mukaisen eritvisen ar- tataan tähän metsätalouden tukimuotoon.
29718: vokkaita elinympäristöjä kosk~van kor- Ympäristötukea koskevan ministeriön päätök-
29719: vauksen maksuaikataulun nopeuttami- sen mukaan ympäristötuen myöntämiseksi laadi-
29720: seksi? taan maanomistajan ja metsäkeskuksen välinen
29721: sopimus, johon otetaan määräykset muun muas-
29722: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sa sopimuksen kohteena olevasta alueesta
29723: seuraavaa: alueen käyttörajoitusten sisällöstä, mahdollisist~
29724: Metsälain (l 093/1996) tarkoituksena on edistää ympäristönhoitotöistä ja ympäristötuen lasken-
29725: metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaali- nassa käytettävistä perusteista. Sopimus on voi-
29726: sesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät massa 30 vuotta.
29727: antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun nii- Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta,
29728: den biologinen monimuotoisuus säilytetään. Lain hakkuuarvokorvauksesta ja muusta korvaukses-
29729: 10 §:n mukaan metsiä tulee hoitaa ja käyttää si- ta. Ympäristötuki myönnetään ja maksetaan
29730: ten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Korvaus jak-
29731: monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristö- sotetaan siten, että kutakin kalenterivuotta kohti
29732: jen säilymiselle turvataan. Metsälaissa on erik- laskettava tuki on kolmaskymmenesosa perus- ja
29733: seen todettu monimuotoisuuden kannalta erityi- hakkuuarvokorvauksesta. Kutakin etukäteen kor-
29734: sen tärkeät elinympäristöt Jos mainitut elinym- vattavaa kymmenvuotiskautta kohti laskettava ja
29735: päristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen maksettava tuki perustuu metsäkeskuksen toimi-
29736: kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, alueen maksuajankohtaa edeltävän kolmen edel-
29737: metsänomistajan lakisääteisenä velvollisuutena lisen kalenterivuoden puukuutiometrin keskikan-
29738: on sovittaa niitä koskevat hoito- ja käyttötoimen- tohinnan aritmeettiseen keskiarvoon. Muu kor-
29739: piteet siten, että elinympäristöjen ominaispiir- vaus, joka kattaa sopimuksen valmistelusta ja
29740: teet säilyvät. toimeenpanosta aiheutuneet kulut, maksetaan
29741: Jos elinympäristön säilyttämisvelvoitteesta ai- etukäteen koko 30 vuoden sopimuskaudeksi.
29742: heutuu maanomistajalle metsäntuoton vähene- Metsätalouden ympäristötuki on osa kestävän
29743: mistä tai muuta taloudellista menetystä, joka ei metsätalouden rahoituksesta annetun lain
29744: ole vähäistä, maanomistajalle myönnetään hake- (1094/1996) mukaista tukijärjestelmää. Maini-
29745: muksesta lupa toteuttaa hoito- ja käyttötoimenpi- tun lain 28 §:n mukaan rahoitusta ei saa periä ta-
29746: teet tavalla, josta aiheutuva menetys jää vähäi- kaisin enää sen jälkeen, kun rahoituksen myöntä-
29747:
29748:
29749: 2
29750: Ministerin vastaus KK 368/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
29751:
29752:
29753: ruisestä on kulunut kymmenen vuotta. Kestävän maa- ja metsätalousministeriöllä ole ollut muuta
29754: metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 § mahdollisuutta kuin säätää metsätalouden ympä-
29755: oikeuttaa kylläkin maa- ja metsätalousministe- ristötuki maksettavaksi kymmenvuotiskausittain
29756: riön antamaan tarkempia säännöksiä muun muas- aikaisemman kertakorvauksen sijasta. Maa- ja
29757: sa ympäristötuen takaisinperinnästä. Kyseessä metsätalousministeriö on ollut tietoinen
29758: olevaa valtuutussäännöstä on tulkittava Suomen 11.2.2000 annetun metsätalouden ympäristötuen
29759: perustuslain tultua 1.3.2000 voimaan niin, että ehtojen muuttamisen vaikutuksista maanomista-
29760: ministeriön antamalla säännöksellä ei voida aset- jan asemaan. Muun muassa tätä silmällä pitäen
29761: taa laissa olevaa määräystä merkittävästi anka- uusien säännösten nojalla myönnettävä ympäris-
29762: rampia velvoitteita yksittäiselle kansalaiselle. tötuki on tasoltaan noin 30 prosenttia aikaisem-
29763: Rahoituksen takaisinperintäajan pidentäminen paa korkeampi.
29764: kymmenestä vuodesta 30 vuoteen ministeriön Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo,
29765: asetuksella olisi tässä tapauksessa katsottava että ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä toimenpi-
29766: lainvastaiseksi. teisiin metsätalouden ympäristötuen maksami-
29767: Kun otetaan huomioon valtion varoista mak- seksi etukäteen kolmikymmenvuotiskaudeksi.
29768: settujen tukien takaisinperinnän turvaaminen, ei
29769:
29770:
29771:
29772: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
29773:
29774: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29775:
29776:
29777:
29778:
29779: 3
29780: KK 368/2000 vp - Esko Kurvinen lkok Ministems svar
29781:
29782:
29783:
29784:
29785: Tili riksdagens talman
29786:
29787: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger enligt jord- och skogsbruksministeriets beslut om
29788: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- miljöstöd för skogsbruket (144/2000) av den 11
29789: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko februari 2000, vilket innehåller bestämmelser om
29790: Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörs- beviljande, villkor, nivå och eventuella återkrav.
29791: mål SS 368/2000 rd: 1 spörsmålet hänvisas tili denna form av stöd för
29792: skogsbruket.
29793: imnar regeringen vidta åtgärder för att Enligt ministeriets beslut om miljöstöd skall
29794: påskynda tidtabellen för utbetalning av för beviljande av miljöstöd mellan markägare
29795: ersättningar för särskilt viktiga livsmil- och skogscentral uppgöras ett avtal som omfattar
29796: jöer enligt JO§ skogslagen? bestämmelser bl.a. om det område som avtalet
29797: gäller, nyttjandebegränsningamas innehåll,
29798: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- eventuella miljövårdsarbeten och grundema för
29799: föra följande: uträkning av miljöstödet. Avtalet gäller i 30 år.
29800: Syftet med skogslagen (1093/1996) är att främja Miljöstödet består av grundersättning, ersätt-
29801: en i ekonomiskt, ekologiskt och socialt hänseen- ning för avverkningsvärdet och annan ersättning.
29802: de hållbar skötsel och användning av skogama så Miljöstödet beviljas och betalas för tio år åt
29803: att skogama uthålligt ger en god avkastning sam- gången. Ersättningen periodiseras så att stödet
29804: tidigt som deras biologiska mångfald bevaras. för varje kalenderår utgör en trettiondedel av
29805: Enligt lagens 10 § skall skogama skötas och an- grundersättningen och ersättningen för avverk-
29806: vändas så att de allmänna förutsättningama för ningsvärdet. Det stöd som räknas ut och betalas i
29807: bevarande av livsmiljöer som är utmärkande för förskott för varje tioårsperiod grundar sig på det
29808: skogamas biologiska mångfald tryggas. 1 aritmetiska medelvärdet av medelrotpriset per
29809: skogslagen räknas upp sådana livsmiljöer som är kubikmeter virke inom skogscentralens verksam-
29810: särskilt viktiga med tanke på mångfalden. Om hetsområde under de tre föregående kalender-
29811: nämnda livsmiljöer befinner sig i naturtillstånd åren närmast före utbetalningen. Annan ersätt-
29812: eller ett tillstånd som påminner om detta samt av- ning, som täcker kostnadema för beredning och
29813: viker tydligt från omgivningen, hör det till skogs- verkställande av avtalet, betalas i förskott för
29814: ägarens lagstadgade skyldigheter att se tili att de hela avtalsperioden på 30 år.
29815: sköts och används så att livsmiljöemas särdrag Miljöstödet för skogsbruket är ett stödsystem i
29816: bevaras. enlighet med lagen om finansiering av hållbart'
29817: Om markägarens skyldighet att bevara livs- skogsbruk (1094/1996). Enligt 28 § nämnda lag
29818: miljön föranleder minskade skogsinkomster el- får finansiering inte längre återkrävas efter att tio
29819: ler annan ekonomisk förlust som inte är ringa för år har förflutit sedan finansieringen beviljades.
29820: markägaren, beviljas han på ansökan tillstånd att Enligt 19 § lagen om finansiering av hållbart
29821: sköta och använda skogen på ett sätt som föran- skogsbruk kan jord- och skogsbruksministeriet
29822: leder ringa förluster eller beviljas tillräcklig er- dock meddela närmare föreskrifter bl.a. om åter-
29823: sättning av statsmedel. Markägaren får ersätt- krav av miljöstöd. lfrågavarande bemyndigande
29824: ning för sådana förluster som är större än ringa bör efter att Finlands grundlag trädde i kraft den
29825:
29826:
29827: 4
29828: Ministerns svar KK 368/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
29829:
29830:
29831: 1 mars 2000 toikas så att enskilda medborgare skogsbruksministeriet har känt till vilka verk-
29832: inte kan åläggas betydligt strängare skyldigheter ningar de ändringar av villkoren för miljöstöd för
29833: genom ministeriets föreskrifter än genom lag. Att skogsbruket som infördes den 11 februari 2000
29834: förlänga tiden för återkrav av finansiering från 10 har för markägarnas ställning. Bland annat med
29835: till 30 år genom en förordning av ministeriet bör i beaktande av detta är det miljöstöd som beviljas
29836: detta fall anses lagstridigt. med stöd av de nya bestämmelserna ca 30 % hö-
29837: Då man beaktar tryggandet av återkrav av stöd gre än förut.
29838: som betalts av statsmedel har jord- och skogs- På ovan närnnda grunder anser regeringen att
29839: bruksministeriet inte haft någon annan möjlighet det inte är ändamålsenligt att vidta åtgärder som
29840: än att bestämma att miljöstödet för skogsbruket syftar tili att miljöstödet för skogsbruket skall be-
29841: skall betalas i 10-årsperioder i stället för såsom talas i förskott för en period av 30 år.
29842: en engångsersättning som tidigare. Jord- och
29843:
29844:
29845:
29846: Helsingfors den 3 maj 2000
29847:
29848: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29849:
29850:
29851:
29852:
29853: 5
29854: KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
29855:
29856:
29857:
29858:
29859: KIRJALLINEN KYSYMYS 369/2000 vp
29860:
29861: Eläkkeiden taitettu indeksi ja kansaneläkkeen
29862: pohjaosan leikkaaminen
29863:
29864:
29865:
29866:
29867: Eduskunnan puhemiehelle
29868:
29869: Suuri osa maamme eläkeläisistä on tyytymättö- deta, että jo vuosien 1996-2000 aikana yli 65-
29870: miä elinolosuhteittensa kehitykseen. Monet elä- vuotiaat eläkkeensaajat saavat työeläkeindek-
29871: keläisiä suututtavista, eläkkeitä heikentävistä jär- siinsä 3,49 % pienemmät indeksitarkistukset
29872: jestelmistä otettiin käyttöön 1990-luvun alku- kuin alle 65-vuotiaat. Samanaikaisesti voidaan
29873: puolen laman aikana. todeta, että inflaatio on kiihtymässä, jolloin 5-
29874: Eläkkeiden ostovoimaa heikentäviä tekijöitä 10 vuoden tähtäimellä voidaan arvioida tuloero-
29875: ovat mm. ylimääräinen sairausvakuutusmaksu, jen eri eläkkeensaajaryhmien ja palkansaajien
29876: kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus ja ns. taitet- välillä entisestään lisääntyvän. Toisaalta juuri yli
29877: tu indeksi, joka merkitsee selvää heikennystä 65 65-vuotiaiden työeläkkeet ovat usein pienempiä
29878: vuotta täyttäneiden eläkeläisten elintason kehi- kuin nuorempien eläkeläisikäluokkien, joten -
29879: tykseen. näyttää siltä, että erityisesti yli 65-vuotiaiden
29880: Eläkejärjestelmän heikennystä on perusteltu ryhmä on jäämässä selvästi jälkeen muiden tu-
29881: lähinnä eläkemenojen nopealla lisääntymisellä lonsaajaryhmien elintasosta. Tämä aiheuttaa ym-
29882: ns. suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Ti- märrettävää kritiikkiä maamme eläkeläisten kes-
29883: lastot osoittavat kuitenkin, että esim. vuosina kuudessa.
29884: 1997 ja 1998 eläkemenojen osuus bruttokansan- Monet eläkeläiset ovat myös olleet pettyneitä
29885: tuotteesta laski. kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamiseen, koska
29886: Eläkeläisten ylimääräistä sairausvakuutus- he ovat maksaneet kansaneläkemaksua koko työ-
29887: maksua on vähitellen pystytty alentamaan, ja täl- ikänsä. Erityisen epäoikeudenmukaisesti on koh-
29888: lä hetkellä näyttää vallitsevan suuri yksimieli- deltu niitä noin 130 000 suomalaista, joiden kan-
29889: syys siitä, että se poistetaan lopullisesti tämän saneläkkeen pohjaosa on leikattu kahteen ker-
29890: vaalikauden aikana. Kuitenkin erityisesti ns. tai- taan. Asiaa on selvitelty ja hallitus on lupaillut
29891: tettu indeksi on kysymys, joka pitää ottaa uudel- toimenpiteitä ainakin tämän epäkohdan poista-
29892: leen tarkasteltavaksi hallituksessa ja eduskun- miseksi. Kuitenkin lopullinen päätös on tekemät-
29893: nassa. Kuten tiedetään, eduskunta edellytti hy- tä siitä, että kansaneläkkeen pohjaosan leikkaa-
29894: väksyessään nykyisen indeksijärjestelmän, että minen kahteen kertaan korvattaisiin niille, joihin
29895: hallitus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä joh- se on kohdistunut.
29896: tuvia ongelmia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpitei-
29897: siin ongelmien ratkaisemiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29898: Alhainen inflaatio on osaltaan hillinnyt yli 65- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29899: vuotiaiden elintason heikentymistä muihin tulon- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29900: saajaryhmiin verrattuna. Kuitenkin on syytä to- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29901:
29902:
29903: Versio 2.0
29904: KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
29905:
29906:
29907: Aikooko hallitus muuttaa nykyistä ns. mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29908: taitettua indeksijärjestelmää siten, että tyä niiden eläkeläisten osalta, joilta
29909: se kohtelee yli 65-vuotiaita eläkeläisiä kansaneläkkeen pohjaosa on leikattu
29910: nykyistä paremmin ja kahteen kertaan?
29911:
29912:
29913: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
29914:
29915: Mikko Elo /sd Lauri Kähkönen /sd
29916: Erkki Kanerva /sd Harry Wallin /sd
29917:
29918:
29919:
29920:
29921: 2
29922: Ministerin vastaus KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
29923:
29924:
29925:
29926:
29927: Eduskunnan puhemiehelle
29928:
29929: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa heikennettiin tulevan ajan karttumaa sekä piden-
29930: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nettiin eläkepalkan laskentajaksoa kymmeneen
29931: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vuoteen. Myös työntekijäin eläkemaksu vähen-
29932: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd ym. netään työntekijän eläkepalkasta. Muutokset to-
29933: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teutettiin siten, että syntyvät säästöt kohdistuisi-
29934: 369/2000 vp: vat mahdollisimman tasapuolisesti eri kansalais-
29935: ryhmiin. Tulevan ajan karttuman leikkaus ja en-
29936: Aikooko hallitus muuttaa nykyistä ns. nen kaikkea eläkepalkan laskusäännön muutos
29937: taitettua indeksijärjestelmää siten, että kohdistuvat nyt työssä oleviin ja vaikuttavat mer-
29938: se kohtelee yli 65-vuotiaita eläkeläisiä kittävämmin eläkemenon kasvua hidastavasti
29939: nykyistä paremmin ja vasta tulevaisuudessa. Ainoastaan indeksimuu-
29940: tos koski jo eläkkeellä olevia, tulevaisuudessa se
29941: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- koskee yhtä lailla nyt työssä olevia.
29942: tyä niiden eläkeläisten osalta, joilta Muutosten tavoitteena oli saada aikaan työelä-
29943: kansaneläkkeen pohjaosa on leikattu kemaksujen ja eläke-etujen välinen tasapaino
29944: kahteen kertaan? 1990-luvun loppuvuosiksi ja samalla huolehtia
29945: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työeläkejärjestelmän pidemmän aikavälin mak-
29946: ti seuraavaa: sujen ja etujen tasapainosta. Taitettuun indeksi-
29947: järjestelmään siirtyminen ei siten ollut pelkäs-
29948: Työeläkejärjestelmässä otettiin käyttöön taitetun tään lama-aikaan tarkoitettu korjaustoimenpide,
29949: indeksin järjestelmä vuoden 1996 alusta. Tällöin vaan olennainen osa työeläkejärjestelmän pitkän
29950: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä- aikavälin selviytymisstrategiaa. Tältä osin perus-
29951: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in- teet eivät ole muuttuneet miksikään.
29952: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel- Perusteita ei muuta myöskään se kysyjien mai-
29953: läänja eläkeikäisten indeksin määräytymisperus- nitsema seikka, että eläkemenojen bruttokansan-
29954: teita muutettiin. Molempien indeksien mukaan tuoteosuus laski vuosina 1996-1997. Periaat-
29955: eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, johon si- teessa tämä voitaisiin nähdä myönteisenäkin viit-
29956: sältyy hintojen muutoksen lisäksi osa palkansaa- teenä siitä, että toteutetut eläkemuutokset alka-
29957: jien ansiotason reaalimuutoksesta. Työikäisten vat vaikuttaa. Tässä vaiheessa tulos on nähtävä
29958: indeksitarkistus määräytyy puoliksi kuluttajahin- seurauksena kansantuotteen poikkeuksellisen
29959: taindeksin ja puoliksi ansiotasoindeksin perus- voimakkaasta kasvusta sekä siitä, että kansanelä-
29960: teella. Eläkeikäisten indeksitarkistus määräytyy kemeno on hitaasti laskemassa.
29961: BO-prosenttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20- TEL-indeksisidonnainen työeläkemeno sen si-
29962: prosenttisesti ansiotasoindeksin muutosten pe- jaan on edelleen kasvussa ja tulee voimakkaasti
29963: rusteella. kasvamaan, kun suuret ikäluokat saavuttavat iän,
29964: Taitettuun indeksijärjestelmään siirtyminen jossa eläkkeelle siirtyminen alkaa olla nykyistä
29965: oli osa laajempaa työeläkepuolen eläkeuudistus- merkittävämpää. Taitettu indeksijärjestelmä on
29966: ta. Indeksimuutoksen ohella vuoden 1996 alusta osa sitä mekanismia, jolla ehkäistään TEL-mak-
29967:
29968:
29969: 3
29970: KK 369/2000 vp - Mikko Elo /sd ym. Ministerin vastaus
29971:
29972:
29973: sun ja sitä kautta välillisten työvoimakustannus- sien kumulatiivisen kehityseron tarkastelu ei ole
29974: ten kasvua. On huomattava, että eläkemenon kas- tarkoituksenmukaista, koska jokainen alle 65-
29975: vua hidastavien toimien tavoitteena on viime kä- vuotias eläkkeensaaja siirtyy aikanaan eläke-
29976: dessä kansantalouden ja sen yritystoiminnan kil- ikäisten indeksiturvan piiriin. Loppujen lopuksi
29977: pailukyvyn säilyttäminen ja sitä kautta turvata eläkekannassa on suhteellisen suppeajoukko sel-
29978: kansantalouden mahdollisuudet maksaa työelä- laisia, jotka eläkeaikanaan olisivat olleet joko
29979: kelaeissa säädetyt eläke-etuudet nyt ja tulevai- vain työikäisten tai vain eläkeikäisten indeksitur-
29980: suudessa. van piirissä.
29981: Kuten kysyjät toteavat, eläkeikäisten TEL-in- Kysymyksen perusteluissa epäillään, että yli
29982: deksillä tehdyt tarkistukset yhteensä vuosina 65-vuotiaiden työeläkkeet ovat usein pienempiä
29983: 1996-2000 ovat olleet noin 3,5 prosenttia pie- kuin nuorempien eläkeläisikäluokkien, ja siten
29984: nemmät kuin työikäisten TEL-indeksitarkistuk- erityisesti yli 65-vuotiaiden ryhmä olisi selvästi
29985: set, eli eläkeikäisten TEL-indeksi on jäänyt työ- jäämässä jälkeen muiden tulonsaajien ryhmästä.
29986: ikäisten TEL-indeksistäjälkeen vuotta kohti kes- Tuoreimmat eläketiedot kuitenkin osoittavat, että
29987: kimäärin 0, 7 prosenttia. Silti eläkeikäistenkin aikavien työkyvyttömyyseläkkeiden keskieläke
29988: TEL-indeksi on korottanut eläkkeiden reaalita- ei enää ylittäisi edeltävänä vuonna alkaneiden
29989: soa samalla jaksolla lähes 2,5 prosenttia. keskieläkettä, joka saattaa johtua osaltaan tule-
29990: Kysyjät arvioivat, että toistaiseksi matala van ajan karttumiskertoimen madaltamisesta.
29991: inflaatio olisi osaltaan hillinnyt yli 65-vuotiai- Eläkepalkan laskusääntö tulee täysimääräisesti
29992: den elintason heikentymistä muihin tulonsaaja- voimaan vasta lähivuosina ja silläkin on vaiku-
29993: ryhmiin verrattuna. Edelleen he myös arvioivat, tusta eläketurvan tasoon.
29994: että nyt kiihtymässä oleva inflaatio lisäisi enti- Voimassa oleva taitetun indeksin järjestelmä
29995: sestään eläkkeensaajaryhmien välisiä tuloeroja. on eduskunnan hyväksymä ja ehdotetut muutok-
29996: Näihin arvioihin sisältynee jonkinlainen väärin- set olivat myös perustuslakivaliokunnan arvioita-
29997: käsitys indeksitarkistusten merkityksestä, sillä vana. Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta
29998: työikäisten ja eläkeikäisten TEL-indeksien muu- kuitenkin edellytti, että hallitus seuraa kahdesta
29999: tosero riippuu viime kädessä vain palkansaajien erillisestä indeksistä aiheutuvia ongelmia ja ryh-
30000: ansiotason reaalimuutoksesta. Molemmat indek- tyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkai-
30001: sithän korvaavat täysimääräisesti tapahtuneen semiseksi.
30002: inflaation. Tämän lisäksi eläkeikäisten indeksi Hallitusohjelman mukaisesti taitetun indeksi-
30003: antaa 20 prosenttia ja työikäisten 50 prosenttia järjestelmän kehittämistarpeita tullaan selvittä-
30004: palkansaajien reaaliansion muutoksesta. mään. Työeläkelakien, kuten koko sosiaaliva-
30005: Voidaankin todeta, että matala inflaatio vuo- kuutuslainsäädännönkin, kehittäminen tapahtuu
30006: den 1995 jälkeen on johtanut huomattavan suu- kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen
30007: reen reaaliansiotason muutokseen ja siten jopa kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta hallitus val-
30008: jonkin verran ennakoitua suurempaan eroon työ- mistelee tarpeelliset lainsäädäntöuudistukset
30009: ikäisten ja eläkeikäisten TEL-indekseissä. Vuo- Samaan aikaan työeläkejärjestelmän uudista-
30010: sien 1996-2000 TEL-indeksilukujen määräyty- misen kanssa muutettiin kansaneläkelakia vuo-
30011: misväleillä reaaliansiotason muutos on keski- den 1996 alusta siten, että kansaneläke tuli eläke-
30012: määrin ollut lähes 2,5 prosenttia, kun esimerkik- vähenteiseksi. Uudistus perustui valtiontalouden
30013: si jaksolla 1985-2000 se on keskimäärin ollut säästötarpeisiin sekä tarpeeseen selkeyttää eläke-
30014: vajaat 2 prosenttia. järjestelmän eri osien roolia. Muutoksen jälkeen
30015: Joka tapauksessa yksin hintatason olennainen kansaneläkkeen pohjaosaa ei ole enää myönnetty
30016: kasvu, jos sellainen EU-oloista huolimatta tapah- kaikille. Vuonna 2000 kansaneläkettä ei myönne-
30017: tuisi, ei merkitse työikäisten ja eläkeikäisten tä uusille eläkkeen hakijoille, joiden työeläketu-
30018: TEL-indeksien eriytymisen voimistumista. Sitä lot kuntaryhmästä riippuen ylittävät puolisoilla
30019: paitsi vähänkään pitemmällä aikavälillä indek- 4 591 tai 4 785 markkaa kuukaudessa ja yksinäi-
30020:
30021:
30022: 4
30023: Ministerin vastaus KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
30024:
30025:
30026: sellä henkilöllä 5 213 tai 5 440 markkaa kuukau- rilla uusien työsuhteiden perusteella myönnettä-
30027: dessa. vien eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 66 pro-
30028: Kansaneläkkeen entistä pohjaosaa on edellä sentista 60 prosentiksi vuoden 1993 alusta, mikä
30029: mainituista syistä asteittain vuodesta 1996 al- vastaa yksityisen sektorin työeläkkeiden tavoite-
30030: kaen alennettu. Alennus koskee sellaisia eläk- tasoa. Lisäksi vuoden 1996 alusta voimaan tul-
30031: keensaajia, joilla ei ole ollut oikeutta kansaneläk- leet muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan
30032: keen lisäosaan. Kansaneläkkeen pohjaosan pois- laskutapaan alentavat kaikkien uusien työeläk-
30033: taminen ei siten koske pienituloisimpia eläk- keiden tasoa. Näiden muutosten vaikutus vuoden
30034: keensaajia. Vuonna 1996 pelkkää kansaneläk- 1996 jälkeen alkaneisiin ja alkaviin työeläkkei-
30035: keen pohjaosaa saavien kansaneläke maksettiin siin on moninkertainen pohjaosan poistamisen
30036: 60 markalla vähennettynä. Tämän jälkeen kan- vaikutukseen verrattuna.
30037: saneläkkeen entistä pohjaosaa on pienennetty 20 Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen
30038: prosentilla vuosina 1997 ja 1998. Vuoden 1999 pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999
30039: alussa kansaneläkkeen entistä pohjaosaa alennet- alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti-
30040: tiin 17,3 prosenttia ja vuoden 2000 maaliskuun van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki-
30041: alussa 20 prosenttia. Entinen pohjaosa poistuu löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty
30042: kokonaan viimeistään vuoden 2002 alussa. Hen- pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti,
30043: kilöillä, joilla ei ole ollut oikeutta lisäosaan, poh- että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen
30044: jaosan määrä on ollut korkeimmillaankin noin 11 salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk-
30045: prosenttia työeläkkeestä. keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
30046: Kansaneläkkeen pohjaosa on ollut mukana Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän sel-
30047: eläkkeiden yhteensovituksessa. Yhteensovituk- vityksen mukaan pohjaosan vähennyksen piiriin
30048: sella varmistetaan, että kokonaiseläke voi olla arvioidaan kuuluvan noin po 000 työeläkkeen
30049: enintään 60-66 prosenttia työntekijän koko- saajaa, joista vain noin 40 OOO:lla vaikutus on
30050: naispalkasta. Jos palkka on ollut alle 7 065 mark- täyden pohjaosan suuruinen. Jos vähennetty poh-
30051: kaa kuukaudessa, kansaneläkkeen pohjaosaa ei jaosa kompensoitaisiin täysimääräisesti, siitä
30052: ole otettu eläkk~iden yhteensovituksessa lain- työeläkejärjestelmälle aiheutuvat kustannukset
30053: kaan huomioon ja se ei ole siten vähentänyt työ- hallintomenoineen olisivat alkuvuosina vajaat
30054: eläkkeen määrää. Palkan ylittäessä 7 065 mark- 550 miljoonaa markkaa. Valtion osuus kustan-
30055: kaa kuukaudessa työeläkettä vähentävänä on nuksista olisi noin 210 miljoonaa markkaa, kun-
30056: otettu huomioon 6 prosenttia ylitteestä. Kun tien noin 250 miljoonaa markkaa ja yksityisalo-
30057: palkka on ylittänyt 14 348 markkaa kuukaudes- jen noin 80 miljoonaa markkaa.
30058: sa, kokonaiseläkettä on vähennetty täyden pohja- Eläkelaitosten vuosittainen ratkaisukapasi-
30059: osan määrällä. Kun kaikille eläkkeensaajille teetti on noin 50 000-60 000 tapausta vuodes-
30060: maksettiin kansaneläkejärjestelmästä työeläk- sa. Pohjaosan täysimääräinen kompensointi kol-
30061: keen suuruudesta riippumatta kansaneläkkeen minkertaistaisi eläkelaitoksissa tehtävien päätös-
30062: pohjaosaa, oli tämä etuus laskennallisesti muka- ten määrän samanaikaisesti, kun niiden atk-toi-
30063: na edellä mainitussa yhteensovitussäännöksessä. mintaa rasittaa euromuunnoksen toteuttamisen
30064: Vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen jälkeen valmistelu. Tämän vuoksi Eläketurvakeskus on
30065: kansaneläkkeen pohjaosaa ei ole enää maksettu todennut, että mahdollinen kompensointi olisi to-
30066: kaikille eläkkeensaajille, minkä vuoksi sen vai- teutettava hallinnollisesti kevennetysti, mahdol-
30067: kutus työeläkkeiden yhteensovituksessa poistet- lisesti rajaten kompensaatiota saavien piiriä.
30068: tiin. Tämä taas voisijohtaa uusiin kompensaatiovaati-
30069: Työeläkejärjestelmää koskevilla lainmuutok- muksiin.
30070: silla on uusien myönnettävien työeläkkeiden eh- Tarkoituksena oli, että sosiaali- ja terveysmi-
30071: toihin jouduttu säästösyistä tekemään eläkkeen nisteriö yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa
30072: määrään vaikuttavia muutoksia. Julkisella sekto- kartoittaa vuoden 2001 talousarvioesityksen vai-
30073:
30074:
30075: 5
30076: KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym. Ministerin vastaus
30077:
30078:
30079: mistelua varten selvityksissä esiin tuotujen näkö- tiedon mukaan työ valmistuu kuluvan huhtikuun
30080: kohtien pohjalta työeläkejärjestelmässä olevat loppuun mennessä.
30081: muutostarpeet Eläketurvakeskuksesta saadun
30082:
30083:
30084: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
30085:
30086: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
30087:
30088:
30089:
30090:
30091: 6
30092: Ministems svar KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
30093:
30094:
30095:
30096:
30097: Tili riksdagens talman
30098:
30099: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Övergången till systemet med brutet index var
30100: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ett led i en större pensionsreform inom arbets-
30101: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- pensionssystemet. Vid sidan av ändringen beträf-
30102: ko Elo /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- fande index försvagades vid ingången av 1996
30103: mål SS 369/2000 rd: tillväxten av s.k. återstående tid samt förlängdes
30104: perioden för beräkning av pensionslönen till tio
30105: Å.mnar regeringen ändra det nuvarande år. Vidare beslöts att arbetstagarnas pensionsav-
30106: systemet med s.k. brutet index så att det gift skall dras av från dessas pensionslön. Änd-
30107: behandlar de pensionstagare som är ringarna genomfördes så att de besparingar som
30108: äldre än 65 år bättre än för närvarande uppstod skulle fördelas så jämnt som möjligt
30109: och mellan de olika medborgargruppema i samhäl-
30110: let. Nedskärningen i fråga om tillväxten av s.k.
30111: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i återstående tid och framför allt ändringen av re-
30112: .fråga om de pensionstagare för vilka geln för beräkning av pensionslönen är inriktade
30113: folkpensionens basdel har skurits ned på de personer som för närvarande förvärvsarbe-
30114: två gånger? tar och kommer först i framtiden att på ett synli-
30115: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gare sätt ha en dämpande effekt på tillväxten i
30116: föra följande: fråga om pensionsutgiften. Endast indexändring-
30117: en gällde dem som redan gått i pension, i framti-
30118: lnom arbetspensionssystemet togs systemet med den gäller den likaså dem som nu är i arbete.
30119: s.k. brutet index i bruk vid ingången av 1996. Målet med reformerna var att i fråga om de
30120: Härvid separerades pensionsindex för dem som sista åren på 1990-talet åstadkomma en balans
30121: var under 65 år och dem som fyllt 65 år så att mellan arbetspensionsavgifterna och pensions-
30122: grundema för fastställande av index för personer förmånerna, samtidigt som avsikten var att se till
30123: i arbetsför ålder kvarstod oförändrade under det att avgifterna och förmånerna inom arbetspen-
30124: att grundema för personer i pensionså1dem änd- sionssystemet skulle vara i jämvikt på längre
30125: rades. 1 fråga om bägge index justeras pensioner- sikt. Övergången till systemet med brutet index
30126: na årligen på ett sätt som återspeglar dels pris- var sålunda inte enbart en justeringsåtgärd som
30127: ändringama, dels en del av realförändringama i avsåg recessionsperioden, utan den var ett vä-
30128: fråga om löntagarnas inkomstnivå. lndexjuste- sentligt element i arbetspensionssystemets över-
30129: ringen för dem som är i arbetsför ålder fastställs levnadsstrategi i ett längre perspektiv. På dessa
30130: till 50 % på basis av konsumentprisindex och till punkter är motiveringarna exakt desamma som
30131: 50 % i enlighet med inkomstnivåindex. lndexjus- förut.
30132: teringen för dem som är i pensionsåldern be- Motiveringarna påverkas inte heller av den av
30133: stäms till 80 % på basis av ändringarna i konsu- spörsmålsställarna nämnda omständigheten, en-
30134: mentprisindex och till 20 % i en1ighet med änd- ligt viiken pensionsutgifternas andel av bruttona-
30135: ringarna i inkomstnivåindex. tionalprodukten sjönk under 1996-1997. Detta
30136: kunde i princip också uppfattas som en positiv
30137:
30138:
30139: 7
30140: KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym. Ministerns svar
30141:
30142:
30143: signai på att de genomförda pensionsändringar- sionsåidern 20 % och indexet för personer i ar-
30144: na börjar visa resuitat. I det här skedet bör resui- betsför ålder 50 % av förändringen i löntagarnas
30145: tatet toikas som en föijd av nationaiproduktens reella inkomster.
30146: exceptionellt kraftiga ökning samt som ett teek- Det kan också konstateras att den låga inflatio-
30147: en på att foikpensionsutgiften Iångsamt håller på nen efter 1995 har Iett till en betydande föränd-
30148: att sjunka. ring i den reella inkomstnivån och därmed t.o.m.
30149: Den APL-indexbundna arbetspensionsutgif- till en skillnad i APL-index mellan personer i ar-
30150: ten ökar däremot alltjämt, och ökningen kommer betsför ålder och i pensionsåldern som är större
30151: att vara markant när de stora åldersklasserna upp- än väntat. Åren 1996-2000 har förändringen i
30152: når den åidern då pensioneringarna börjar vara reell inkomstnivå under intervallen för bestäm-
30153: frekventare än de är för närvarande. Systemet ning av APL-indextaien varit i genomsnitt näs-
30154: med brutet index är ett element i den mekanism tan 2,5 % då den t.ex. under perioden I985-
30155: genom viiken man förhindrar att APL-premien 2000 i genomsnitt har varit knappt 2 %.
30156: och de därigenom indirekta arbetskraftskostna- I vilket fall som heist kan inte endast en vä-
30157: derna ökar. Det bör noteras att måiet för åtgärder- sentlig ökning i prisnivån, om en sådan trots EU-
30158: na för att göra ökningen i pensionsutgiften lång- förhållandena vore aktuell, innebära att APL-in-
30159: sammare i sista hand är att bibehålla konkurrens- dex för personer i arbetsför åider och personer i
30160: förmågan hos nationalekonomin och dess affårs- pensionsåidern allt mer skulle fjärma sig från
30161: verksamhet och därigenom att trygga national- varandra. Dessutom är en jämföreise av den ku-
30162: ekonomins möjligheter att betala de pensionsför- mulativa skillnaden i utveckling när det gäller in-
30163: måner som bestäms om i arbetspensionslagarna dex inte meningsfull ensi ett litet längre perspek-
30164: nu och i framtiden. tiv, eftersom varje pensionstagare under 65 år i
30165: Såsom spörsmåisställarna konstaterar har jus- sinom tid övergår tili att omfattas av indexskydd
30166: teringarna med APL-index för personer i pen- för personer i pensionsåldern. I själva verket är
30167: sionsåldern under I996-2000 varit ca 3,5 % det en relativt liten grupp personer som under
30168: mindre än APL-indexjusteringarna för personeri pensionstiden omfattats endast av indexskyddet
30169: arbetsför åider. APL-index för personer i pen- för personer i arbetsför ålder eller av indexskyd-
30170: sionsåidern släpar således efter APL-index för det för personer i pensionsåldern.
30171: personeri arbetsför ålder med i genomsnitt 0, 7 % I motiveringen tili spörsmåiet misstänker
30172: per år. Trots detta har APL-index för personeri spörsmålsställarna att arbetspensionerna för per-
30173: pensionsåidern också höjt realnivån på pensio- soner över 65 år ofta är mindre än för yngre åi-
30174: nerna med ca 2,5 % under samma tidsperiod. dersklasser av pensionstagare, och att gruppen
30175: Spörsmålsställarna bedömer att den hittills personer över 65 år därmed klart håller på att
30176: låga inflationen skulle ha bidragit till att hejda komma på efterkälken jämfört med andra in-
30177: försämringen av levnadsstandarden för personer komsttagare. De fårskaste pensionsuppgifterna
30178: över 65 år i förhållande till andra inkomsttagar- visar dock att den genomsnittliga pensionen när
30179: grupper. Spörsmålsställarna bedömer ytterligare det gäller begynnande invalidpensioner inte
30180: att den nu ökande inflationen ytterligare ökar längre överskrider den genomsnittliga pensionen
30181: skillnaderna i inkomster mellan olika grupper av när det gäller pensioner som börjat föregående år.
30182: pensionstagare. I dessa bedömningar torde ingå Detta kan bero på att koefficienterna för beräk-
30183: något siags missförstånd om betydelsen av in- ning av tillväxten för återstående tid har sänkts.
30184: dexjusteringar, eftersom skillnaden i ändring av Beräkningsregeln för pensionsgrundande lön trä-
30185: APL-index för personeri arbetsför ålder och per- der i kraft helt först under de närmaste åren och
30186: soner i pensionsåidern i sista hand enbart beror också detta inverkar på nivån på pensionsskyd-
30187: på den reella förändringen i löntagarnas inkomst- det.
30188: nivå. Båda index ersätter ju helt och hållet infla- Det gällande systemet med brutet index har
30189: tionen. Dessutom ger indexet för personer i pen- godkänts av riksdagen och de föreslagna änd-
30190:
30191:
30192: 8
30193: Ministems svar KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
30194:
30195:
30196: ringama bedömdes också av grundlagsutskottet. 60-66 % av arbetstagarens totala lön. Om lönen
30197: Då riksdagen godkände lagförslaget förutsatte har varit mindre än 7 065 mk i månaden har folk-
30198: den dock att regeringen följer upp de problem pensionens basdel inte alls beaktats vid samord-
30199: som uppstår på grund av de två separata indexen ning av pensioner och den har således inte mins-
30200: och vid behov vidtar åtgärder för att lösa proble- kat arbetspensionens storlek. Om lönen har varit
30201: men. större än 7 065 mk i månaden har 6 % av den
30202: Enligt regeringsprogrammet kommer beho- summa som överskrider denna gräns beaktats så-
30203: ven att utveckla systemet med brutet index att ut- som minskning av arbetspensionen. Om lönen
30204: redas. Utvecklingen av arbetspensionslagama har överskridit 14 348 mk i månaden har den to-
30205: liksom av hela socialförsäkringslagstiftningen tala pensionen minskats med det totala beloppet
30206: sker i intimt samarbete med arbetsmarknadsorga- av basdelen. Då folkpensionens basdel oberoen-
30207: nisationema. Utgående från detta samarbete be- de av arbetspensionens storlek betalades tili
30208: reder regeringen de nödvändiga lagstiftningsre- samtliga pensionstagare ur folkpensionssyste-
30209: formema. met, ingick denna förmån i den ovan nämnda be-
30210: Samtidigt som arbetspensionssystemet revide- stämmelsen om samordning. Efter folkpensions-
30211: rades ändrades folkpensionslagen från och med reformen 1996 har folkpensionens basdel inte
30212: ingången av 1996 så att folkpensionen blev pen- längre betalats till alla pensionstagare, varför
30213: sionsavhängig. Reformen baserade sig på beho- dess effekt vid samordning av arbetspensioner
30214: ven av inbesparingar i statsekonomin samt på be- slopades.
30215: hovet att klarlägga rolleroa för de olika delama Genom lagändringar som gäller arbetspen-
30216: av pensionssystemet. Efter ändringen beviljas sionssystemet har man i villkoren för nya arbets-
30217: alla inte längre folkpensionens basdel. År 2000 pensioner som beviljas av ekonomiska skäl varit
30218: beviljas folkpension inte nya sökande vilkas ar- tvungen att göra ändringar som påverkar pensio-
30219: betspensionsinkomster beroende på kommun- nens storlek. Inom den offentliga sektorn sänktes
30220: grupp för makar överskrider 4 591 eller 4 785 mk den målsatta nivån för pensioner som beviljas på
30221: i månaden och för ensamstående personer 5 213 basis av nya arbetsförhållanden från 66 % till 60
30222: eller 5 440 mk i månaden. % vid ingången av 1993, vilket motsvarar den
30223: Den tidigare basdelen av folkpensionen har av målsatta nivån för arbetspensioner inom den pri-
30224: ovan nämnda orsaker gradvis sänkts från och vata sektorn. Dessutom sänker de ändringar som
30225: med 1996. Sänkningen gäller sådana pensionsta- gäller s.k. återstående tid och sättet att beräkna
30226: gare som inte har haft rätt till folkpensionens till- pensionen som trädde i kraft från och med in-
30227: läggsdel. Den slopade basdelen gäller således gången av 1996 nivån på samtliga nya arbetspen-
30228: inte de pensionstagare som har de lägsta inkom- sioner. Effekterna av dessa ändringar på arbets-
30229: sterna. År 1996 betalades folkpensionen mins- pensioner som beviljats och beviljas efter 1996 är
30230: kad med 60 mk till dem som far endast folkpen- mångfaldig jämfört med effekterna av slopandet
30231: sionens basdel. Härefter har den tidigare basde- av basdelen.
30232: len minskats med 20% åren 1997 och 1998. Vid Då riksdagen godkände den lag genom viiken
30233: ingången av 1999 sänktes den tidigare basdelen sänkningen av folkpensionens basdel tidigarela-
30234: med 17,3 % och vid ingången av mars 2000 med des tili ingången av 1999, förutsatte den att reger-
30235: 20 %. Den tidigare basdelen slopas helt senast ingen ser till att antalet personer vilkas arbets-
30236: vid ingången av 2002. För personer som inte haft pension minskats med basdelens belopp utreds
30237: rätt till tilläggsdelen har basdelens storlek också skyndsamt. Dessutom förutsatte riksdagen att re-
30238: när den varit som störst varit ca 11 % av arbets- geringen, om det statsekonomiska läget tillåter,
30239: penswnen. lägger fram ett förslag tilllagändring genom vii-
30240: Folkpensionens basdel har omfattats av sam- ken nedskärningen av folkpensionens basdel
30241: ordning av pensioner. Genom samordning säker- stoppas.
30242: ställs att den totala pensionen kan vara högst
30243:
30244:
30245: 9
30246: KK 369/2000 vp- Mikko Elo /sd ym. Ministerns svar
30247:
30248:
30249: Enligt den utredning som social- och hälso- redelserna för genomförandet av omvandlingen
30250: vårdsministeriet lät utföra beräknas ca 120 000 till euro är en påfrestning för pensionsanstalter-
30251: arbetspensionstagare omfattas av minskningen nas adb-verksamhet. Därför har Pensionsskydds-
30252: av basdelen. Av dessa är endast 40 000 sådana centralen konstaterat att en eventuell kompensa-
30253: för vilka effekten uppgår till den totala basdelens tion måste genomföras med lätt administration,
30254: belopp. Om den minskade basdelen kompensera- möjligen genom en begränsning av de personer
30255: des till sitt fulla belopp, skulle kostnaderna för som omfattas av kompensationen. Detta i sin tur
30256: arbetspensionssystemet av denna åtgärd inklusi- kunde leda till nya krav på kompensation.
30257: ve administrativa utgifter under de första åren Avsikten var att social- och hälsovårdsminis-
30258: vara nästan 550 milj. mk. Statens andel av kost- teriet tillsammans med Pensionsskyddscentralen
30259: naderna skulle vara ca 210 milj. mk, kommuner- kartlägger behoven av ändringar i arbetspen-
30260: nas ca 250 milj. mk och den privata sektorns ca sionssystemet utgående från de synpunkter som
30261: 80 milj. mk. läggs fram i de utredningar som gjorts med tanke
30262: Pensionsanstalternas årliga kapacitet är ca , på beredningen av budgetpropositionen för 2001.
30263: 50 000-60 000 avgjorda fall per år. En kompen- Enligt uppgift från Pensionsskyddscentralen är
30264: sation av det fulla beloppet av basdelen skulle arbetet fårdigt före utgången av innevarande april
30265: höja antalet avgöranden som görs på pensionsan- månad.
30266: stalterna till det tredubbla, samtidigt som förbe-
30267:
30268:
30269: Helsingfors den 4 maj 2000
30270:
30271: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
30272:
30273:
30274:
30275:
30276: 10
30277: KK 370/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
30278:
30279:
30280:
30281:
30282: KIRJALLINEN KYSYMYS 370/2000 vp
30283:
30284: Kauppapalveluiden turvaaminen haja-asutus-
30285: alueilla
30286:
30287:
30288:
30289:
30290: Eduskunnan puhemiehelle
30291:
30292: Haja-asutusalueiden asukas- ja palvelumäärät veluiden heikko saanti vaikeuttaisi elämää suu-
30293: ovat tunnetusti vaikeassa, toinen toistaan ruokki- resti näillä alueilla. Kauppa- ja teollisuusministe-
30294: vassa vähenemisen kierteessä. Eräs palveluiden riön vuonna 1999 teettämän kyselyn mukaan, jo-
30295: ongelmakohdista on päivittäistavaroiden saata- hon otettiin kymmenen eri puolella Suomea si-
30296: vuus. Ei ole lainkaan tavatonta, että kiinteät jaitsevaa syrjäkylää, etäisyys myymäläautolle oli
30297: kauppapaikat ovat lopettaneet toimintansa joilla- 2,5 km, kyläkauppaan 7,5 km, taajaman kaup-
30298: kin haja-asutusalueilla kokonaan. Tämä ongelma paan 23 km ja isompiin myymälöihin peräti
30299: on hankala varsinkin tietyille erityisryhmille: 64km.
30300: ikääntyneille, huonokuntoisille ja autottomille.
30301: Kauppa-autot on palvelumuoto, joka pystyy Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30302: saavuttamaan kohtuullisen hyvin myös kyseiset jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30303: erityisryhmät. Kauppa-autoyrittäjät ovat kuiten- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30304: kin vaikeassa tilanteessa, sillä kalusto on iäkästä vaksi seuraavan kysymyksen:
30305: ja uusimisen tarpeessa. Kauppa-autot on iso in-
30306: vestointierä eikä sitä, kuten ei kauppa-autoliiken- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30307: nettä muutoinkaan, tueta tänä päivänä enää lain- tyä turvatakseen kauppapalvelut myös
30308: kaan. Kuitenkin olisi perusteltua harkita erityisiä haja-asutusalueilla ja
30309: tukitoimia kauppa-autotoiminnan turvaamiseksi.
30310: Jos kauppa-autojen tarjoama päivittäistavaroi- mitä erityistoimenpiteitä hallitus aikoo
30311: den saatavuus haja-asutusalueilla heikkenee ny- tehdä tukeakseen kauppa-autotoimintaa
30312: kyisestään, katoaisi samalla myös yksi näiden haja-asutusalueiden palvelujen turvaa-
30313: alueiden viimeisistä henkirei 'istä, ja kauppapal- miseksi?
30314:
30315:
30316:
30317: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
30318:
30319: Kari Urpilainen /sd
30320:
30321:
30322:
30323:
30324: Versio 2.0
30325: KK 370/2000 vp- Kari Urpilainen /sd Ministerin vastaus
30326:
30327:
30328:
30329:
30330: Eduskunnan puhemiehelle
30331:
30332: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nemiseen entisestään, kunnes kauppatoiminta on
30333: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pakko lopettaa. Kauppa-autojen vetovoimaa vä-
30334: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen hentää myös niiden aikataulusidonnaisuus, aika-
30335: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd taulujen pitämättömyys ja tavaravarastojen ehty-
30336: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK minen reitin loppuosuuksilla.
30337: 370/2000 vp: Haja-asutusalueiden talouksista noin 80 pro-
30338: sentilla on käytettävissään auto ostosmatkojen
30339: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tekemiseen. Omalla autolla käydään ostoksilla
30340: tyä turvatakseen kauppapalvelut myös lähitaajamassa, kuntakeskuksessa tai sijainnista
30341: haja-asutusalueilla ja riippuen lähikaupungissa.
30342: Kauppa-autojen ja kyläkauppojen tukijoina
30343: mitä erityistoimenpiteitä hallitus aikoo paikalliset asukkaat ovat avainasemassa. Keskei-
30344: tehdä tukeakseen kauppa-autotoimintaa nen kysymys on, kokevatko he oman kylän pal-
30345: haja-asutusalueiden palvelujen turvaa- velut niin tärkeiksi, että olisivat valmiita keskit-
30346: miseksi? tämään nykyistä selvästi enemmän ostoksensa
30347: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kyläkauppaan tai kauppa-autoon.
30348: ti seuraavaa: Kauppa-autojen tai kyläkauppojen vetovoi-
30349: maisuutta voidaan periaatteessa lisätä erilaisten
30350: Päivittäistavaroiden ostotapoja ja kauppapalve- liitännäispalvelujen avulla. Lisäpalvelujen otta-
30351: lujen saavutettavuuden kehittymistä on seurattu mista käyttöön voi vaikeuttaa pieni väestömäärä.
30352: vuodesta 197 5 alkaen säännöllisin väliajoin teh- Lisäpalvelut vaativat usein myös investointeja.
30353: tävien tutkimusten avulla. Näiden mukaan haja- Asiamiespostin tai lääkekaapin antamat lisätuo-
30354: asutusalueiden asukkaat suhtautuvat yleensä tot ovat kuitenkin omiaan vahvistamaan haja-
30355: myönteisesti paikallisiin kyläkauppoihin ja kaup- asutusalueiden kauppojen selviytymismahdolli-
30356: pa-autoihin. Kuitenkin kyläkauppaan asennoitu- suuksia. Postin päätöksellä lisätä asiamiespos-
30357: misen ja todellisen ostokäyttäytymisen välillä tien määrää onkin siten haja-asutusalueiden
30358: vallitsee selvä ristiriita. Talouksien valtaosan kauppapalveluja vahvistava vaikutus.
30359: mielestä paikallisten myymälöiden palvelutar- Kauppa-autojen toimintaedellytyksiä helpotti
30360: jonnan tasoa voidaan pitää sinänsä riittävänä - liikkuvasta kaupasta annetun lain kumoaminen
30361: vielä hyväksyttävissä olevana, mutta taso ei kui- vuonna 1995, jolloin kauppa-autotoiminnan har-
30362: tenkaan ole sitä, mitä asiakkaat varsinaisesti ha- joittajille tuli mahdolliseksi karsia heikoimmin
30363: luavat. Kyläkauppa tai kauppa-auto kelpaa käy- kannattavat reitinosat
30364: tännössä ehkä täydennysostopaikaksi, ja nimen- Kauppa- ja teollisuusministeriöllä oli vuosina
30365: omaan tässä roolissa siihen asennoidutaan pää- 1975-1992 mahdollisuus tukea harvaan asuttu-
30366: osin myönteisesti. Tästä seuraa kuitenkin toimi- jen alueiden kauppapalveluja haja-asutusaluei-
30367: paikan palvelujen käytön väheneminen, mikä den vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain
30368: vaikeuttaa kilpailukykyisen tavaratarjonnan yllä- (1086/1974) perusteella. Hallituksella ei ole ai-
30369: pitämistä ja tämä puolestaanjohtaa ostojen vähe- komusta ottaa tällaista tukijärjestelmää uudel-
30370:
30371:
30372: 2
30373: Ministerin vastaus KK 370/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
30374:
30375:
30376: leen käyttöön. Haja-asutusalueiden kaupan tuke- ten perusteella, mikäli tuki on katsottu lain ta-
30377: minen on kuitenkin ollut rajoitetusti mahdollista voitteiden kannalta tarpeelliseksi.
30378: yritystuesta annetun lain (1136/1993) säännös-
30379:
30380:
30381: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2000
30382:
30383: Ministeri Kimmo Sasi
30384:
30385:
30386:
30387:
30388: 3
30389: KK 370/2000 vp- Kari Urpilainen /sd Ministerns svar
30390:
30391:
30392:
30393:
30394: Till riksdagens talman
30395:
30396: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger samheten måste upphöra. Butiksbilamas drag-
30397: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningskraft minskar också av det faktum att de är
30398: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari bundna av tidtabeller, att tidtabellema inte håller
30399: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål och att varulagren tar slut under de sista delama
30400: SS 370/2000 rd: av rutten.
30401: Av hushållen i glesbygden har ca 80 procent
30402: Vilka åtgärder har regeringenför avsikt en bil till sitt förfogande för inköpsresor. Med
30403: att vidta för att trygga butikstjänsterna egen bil far man på inköp till den närmaste tätor-
30404: också i glesbygden och ten, till kommunens centrum eller beroende på
30405: läget till närmaste stad.
30406: vilka specialåtgärder har regeringenför 1 egenskap av butiksbilamas och bybutikemas
30407: avsikt att vidta för att stöda butiksbils- stöttepelare intar de lokala invånama en nyckel-
30408: verksamheten för att tjänsterna i gles- ställning. Den centrala frågan är om de anser att
30409: bygden skall kumw tryggas? butiksservicen i byn är så viktig att de är beredda
30410: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att i klart större utsträckning än i dagens läge
30411: föra följande: koncentrera sina inköp till bybutiken eller butiks-
30412: bilen.
30413: Beteendet i fråga om dagligvaruinköpen och hur Butiksbilamas eller bybutikemas dragnings-
30414: tillgången till butikstjänster utvecklar sig har un- kraft kan i princip utökas med olika bitjänster.
30415: dersökts regelbundet sedan 197 5. Enligt dessa lbruktagandet av extra tjänster kan dock försvå-
30416: undersökningar förhåller sig invånama i glesbyg- ras av att befolkningsmängden är liten. De extra
30417: den i allmänhet positivt till de lokala bybutiker- tjänstema kräver ofta också investeringar. De
30418: na och butiksbilama. Emellertid råder det en klar tilläggsintäkter som erhålls av verksamhet som
30419: konflikt mellan attityden till bybutiken och det postombud eller av ett medicinskåp gör dock sitt
30420: verkliga köpbeteendet. Största delen av hushål- till för att öka glesbygdsbutikemas möjligheter
30421: len är av den åsikten att nivån på serviceutbudet i att klara sig. Postens beslut att öka antalet om-
30422: de lokala butikema i sig kan anses vara tillräck- budsposter har följaktligen en förstärkande ef-
30423: lig- eller sådan att den ännu kan anses accepta- fekt på butikstjänstema i glesbygden.
30424: bel, men nivån motsvarar dock inte den nivå som Butiksbilamas verksamhetsbetingelser under-
30425: kundema egentligen vill ha. 1praktiken duger by- lättades av att lagen om kringföringshandel upp-
30426: butiken eller butiksbilen kanske som komplette- hävdes 1995, varvid de som bedrev butiksbils-
30427: rande inköpsplats, och uttryckligen i denna roll handel fick en möjlighet att gallra bort de delar
30428: är attitydema till den huvudsakligen positiva. Av av ruttema som var minst lönsamma.
30429: detta köpbeteende följer emellertid att använd- Handels- och industriministeriet hade 1975-
30430: ningen av verksamhetsställets tjänster minskar, 1992 möjlighet att stöda butiksservicen i gles-
30431: vilket gör det svårt att upprätthålla ett konkur- bygden utgående från lagen om finansierings-
30432: renskraftigt varuutbud och detta igen leder till att stöd för detaljhandeln i glesbygder (1086/1974).
30433: inköpen minskar ännu mera till dess butiksverk- Regeringen har inte för avsikt att på nytt ta i bruk
30434:
30435:
30436: 4
30437: Ministems svar KK 370/2000 vp - Kari Urpilainen /sd
30438:
30439:
30440: ett sådant stödsystem. Det har emellertid i be- na i lagen om företagsstöd ( 1136/1993), ifall stöd
30441: gränsad utsträckning varit möjligt att understöda har ansetts nödvändigt med tanke på målen med
30442: handeln i glesbygden på basis av bestämmelser- lagen.
30443:
30444:
30445:
30446: Helsingfors den 20 april 2000
30447:
30448: Minister Kimmo Sasi
30449:
30450:
30451:
30452:
30453: 5
30454: KK 37112000 vp- Raimo Vistbacka /ps
30455:
30456:
30457:
30458:
30459: KIRJALLINEN KYSYMYS 371/2000 vp
30460:
30461: Kansainväliseen tavarankuljetukseen myönnet-
30462: tävään matkalupaan merkittävät tiedot
30463:
30464:
30465:
30466:
30467: Eduskunnan puhemiehelle
30468:
30469: Suomen maanteillä liikkuu yhä enenevässä mää- Nykyisen ohjeistuksen mukaan liikenneval-
30470: rin ulkomaisia tavaraa kuljettavia kuorma-auto- vonnassa asiaa ei pystytä aukottomasti selvittä-
30471: ja. Näistä suurin osa on Venäjän rekisterissä ole- mään, koska kuljettajalla ei ole mitään velvolli-
30472: via ajoneuvoja. Suomen ja Venäjän välisestä suutta esittää esimerkiksi rahtiasiakirjoja. Asia
30473: kansainvälisestä tieliikenteestä tehdyn sopimuk- saataisiin korjattua sillä, että matkalupa-asiakir-
30474: sen 5 artiklan mukaanjokaiseen tavarankuljetuk- jaan merkittäisiin edelleen ajoneuvon rekisteri-
30475: seen vaaditaan erillinen lupa. Lisäksi asiaa kos- numeron lisäksi myös perävaunun tai puoliperä-
30476: kevassa pöytäkirjassa termillä "moottoriajoneu- vaunun rekisterinumero.
30477: vo" tarkoitetaan tavaraliikenteessä kuorma-au-
30478: toa, kuorma-autoa ja perävaunua, vetoautoa tai Edellä olevan perusteeella ja eduskunnan työjär-
30479: vetoautoa ja puoliperävaunua. Matkalupa kan- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30480: sainväliseen tavarankuljetukseen maanteitse valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30481: myönnetään eri luvalla, johon liikenneministe- vaksi seuraavan kysymyksen:
30482: riön nykykäytännön mukaan merkitään ainoas-
30483: taan ajoneuvon rekisterinumero. Tämä on aiheut- Onko hallitus tietoinen siitä, että nyky-
30484: tanut liikennevalvonnassa moninaisia ongelmia käytännön mukaan kansainväliseen ta-
30485: ja mahdollistaa ilmeisesti myös väärinkäytöksiä. varankuljetukseen maanteitse annetta-
30486: Vaarana on, että kuorma-autoa tai vetoautoa käy- vaan matkalupaan merkitään ainoas-
30487: tetään sisäisessä liikenteessä ilman asianmukais- taan ajoneuvon rekisterinumero, ja
30488: ta lupaa siten, että sisäisessä liikenteessä saate-
30489: taan käyttää toista perävaunua tai puoliperävau- mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
30490: nua kuin autossa on ollut Suomeen tultaessa. ko. matkalupaan merkittäisiin ajoneu-
30491: Tämä synnyttää epätervettä kilpailua, jolloin von rekisterinumeron lisäksi myös perä-
30492: suomalaiset liikenteenharjoittajat joutuvat entis- vaunun tai puoliperävaunun rekisteri-
30493: tä vaikeampaan kilpailutilanteseen. numero?
30494:
30495:
30496:
30497: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
30498:
30499: Raimo Vistbacka /ps
30500:
30501:
30502:
30503:
30504: Versio 2.0
30505: KK 371/2000 vp -Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
30506:
30507:
30508:
30509:
30510: Eduskunnan puhemiehelle
30511:
30512: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sa on tilaa myös muille merkinnöille ja valvova
30513: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- viranomainen voi pyytää siihen merkittäväksi
30514: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen esimerkiksi perävaunun rekisterinumeron. Kul-
30515: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan jettajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä
30516: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sitä ilman kehotusta.
30517: 37112000 vp: Suomen matkalupalomakkeet vastaavat
30518: muualla Euroopassa käytettyjä. Joidenkin val-
30519: Onko hallitus tietoinen siitä, että nyky- tioiden matkaluvissa on kohta perävaunun rekis-
30520: käytännön mukaan kansainväliseen ta- terinumerolle, yleensä kuitenkaan ei. Perävau-
30521: varankuljetukseen maanteitse annetta- nun rekisterinumeron merkitsemisvelvollisuu-
30522: vaan matkalupaan merkitään ainoas- den käyttöön ottaminen edellyttäisi, että asiasta
30523: taan ajoneuvon rekisterinumero, ja on ensin keskusteltu rekisteröintivaltion viran-
30524: omaisten kanssa, jotta he voivat tiedottaa siitä
30525: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että omille kuljetusyrityksilleen. Todennäköisesti
30526: ko. matkalupaan merkittäisiin ajoneu- vastaava velvoite tultaisiin sen jälkeen asetta-
30527: von rekisterinumeron lisäksi myös perä- maan suomalaisille liikennöitsijöille asianomai-
30528: vaunun tai puoliperävaunun rekisteri- sessa valtiossa.
30529: numero? On huomattava, että paluukuormana saa viedä
30530: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maasta pois muun perävaunun kuin on Suomeen
30531: ti seuraavaa: tuonut. Näin ollen se, että matkalupalomakkee-
30532: seen merkittäisiin perävaunun rekisterinumero ja
30533: Kysymyksessä kiinnitetään huomio mahdolli- se olisi tarkastuksessa toinen kuin kuljetettavan
30534: suuteen harjoittaa ulkomailla rekisteröidyllä perävaunun rekisterinumero, ei olisi välttämättä
30535: kuorma-autolla laittomasti Suomen sisäistä lii- osoitus esimerkiksi laittomasta kabotaasista.
30536: kennettä eli kabotaasiaja katsotaan, että perävau- Näin ollen kysymyksessä mainittu keinokaan ei
30537: nun tai puoliperävaunun rekisterinumeron mer- ratkaisisi valvontaongelmaa.
30538: kitseminen matkalupalomakkeeseen parantaisi Laiton kabotaasi on ongelma, ja liikennemi-
30539: mahdollisuuksia estää laiton kuljetus. nisteriössä tullaan yhteistyössä valvontaviran-
30540: Suomen käyttämissä matkalupalomakkeissa omaisten, lähinnä poliisin ja tullin, kanssa harkit-
30541: on oma kohta vetoauton rekisterinumerolle, mut- semaan myös kysymyksessä mainitun keinon
30542: ta ei perävaunun rekisterinumerolle. Lomakkees- käyttämistä valvonnan helpottamiseksi.
30543:
30544:
30545:
30546: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
30547:
30548: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
30549:
30550:
30551:
30552: 2
30553: Ministerns svar KK 371/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
30554:
30555:
30556:
30557:
30558: Tili riksdagens talman
30559:
30560: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger andra anteckningar och den övervakande myn-
30561: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- digheten kan begära att t.ex. släpvagnens regis-
30562: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- ternummer antecknas där. Föraren har dock inte
30563: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga någon skyldighet att göra detta utan uppmaning.
30564: spörsmål SS 37112000 rd: Resetillståndsblanketterna i Finland motsva-
30565: rar de som används på andra håll i Europa. Vissa
30566: Ar regeringen medveten om att på det länders resetillstånd har en punkt som är avsedd
30567: resetillstånd som beviljas för internatio- för släpvagnens registernummer, men vanligtvis
30568: nella vägtransporter med gods anteck- saknas en sådan. Att införa en skyldighet att upp-
30569: nas enligt nuvarande praxis endast for- ge släpvagnens registernummer förutsätter att
30570: donets registernummer, och ärendet först har diskuterats med myndigheterna
30571: i registreringsstaten så att de kan informera sina
30572: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta egna transportföretag om saken. Därefter påförs
30573: för att på resetillståndet i fråga skall an- troligtvis de finska trafikidkarna motsvarande
30574: tecknas förutom fordonets registernum- skyldighet i staten i fråga.
30575: mer även släpvagnens eller påhängs- Det bör noteras att man ut ur landet som retur-
30576: vagnens registernummer? last får föra en annan släpvagn än den som fördes
30577: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- in tili Finland. Därför är det nödvändigtvis inte
30578: ett bevis på t.ex. illegal cabotage om släpvag-
30579: föra följande:
30580: nens registernummer antecknas i resetillstånds-
30581: 1 spörsmålet uppmärksammas möjligheten att blanketten och numret vid en kontroll är ett an-
30582: illegalt med en lastbil som registrerats i utlandet nat än den transporterade släpvagnens register-
30583: idka trafik inom Finland, dvs. cabotage, och det nummer. Således löser inte heller den metod som
30584: anses att antecknandet av släpvagnens eller på- nämns i spörsmålet problemet med övervakning-
30585: hängsvagnens registernummer på resetillstånds- en.
30586: blanketten skulle förbättra möjligheterna att för- Illegal cabotage är ett problem, och i syfte att
30587: hindra olagliga transporter. underlägga övervakningen kommer trafikminis-
30588: 1 de resetillståndsblanketter som används i teriet i samarbete med övervakningsmyndighe-
30589: Finland finns en särskild punkt som är avsedd för terna, främst polisen och tullen, att överväga att
30590: dragbilens men inte för släpvagnens registernum- använda även den metod som nämns i spörsmå-
30591: mer. På blanketten finns det även utrymme för let.
30592:
30593:
30594:
30595: Helsingfors den 9 maj 2000
30596:
30597: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
30598:
30599:
30600:
30601: 3
30602: KK 372/2000 vp - Veijo Puhjo /vas
30603:
30604:
30605:
30606:
30607: KIRJALLINEN KYSYMYS 372/2000 vp
30608:
30609: Palkkatietojen julkistaminen
30610:
30611:
30612:
30613:
30614: Eduskunnan puhemiehelle
30615:
30616: Julkisuudessa on tullut ilmi, että TietoEnator on jeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin
30617: yhdessä Merita-Nordbankenin kanssa rakentanut salaisuus on loukkaamaton".
30618: toimintamallin, jonka mukaan tiedot palkansaa- Mahdollinen perustuslaillinen ongelma liittyy
30619: jan erilaisista veroistaja maksuista menevät suo- siihen, kuuluuko palkansaajan palkkakuitissa
30620: raan työnantajalta eri tahoille. mainittujen jäsenmaksu- ja luontaisetutietojen
30621: Mallin tarkoitus lienee se, että palkanmak- antaminen ammattiliitoille, eläkelaitoksille ja
30622: suun liittyvät tiedot voitaisiin siirtää yrityksiltä muille vastaaville tahoille perustuslain määrää-
30623: suoraan viranomaisille, ammattiliitoille, eläke- män muun luottamuksellisen viestin piiriin vai
30624: laitoksille ja muille vastaaville tahoille. et.
30625: Sopimukset järjestelmän käyttöönotosta on
30626: tehty jo verottajan, eläkevakuutusyhtiöiden, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30627: työnantajajärjestöjen ja ammattiliitoista Teknis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30628: ten Liiton kanssa. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30629: Pyrkimys ratianalisointiin tietojenkäsittelyssä vaksi seuraavan kysymyksen:
30630: on sinänsä täysin hyväksyttävää, mutta tässä ta-
30631: pauksessa yksityiselämän suoja vaarantunee, Miten palkansaajan palkkakuitissa ole-
30632: koska vain vahvistetussa verotuksessa olevat pal- vat tiedot kuuluvat perustuslain mukai-
30633: kansaajan tiedot ovat julkisia. sen yksityiselämän suojan piiriin ja
30634: Uuden perustuslain yksityiselämän suojan
30635: kohdan 10 §:n toinen momentti kuuluu: "Kir- mitä hallitus aikoo tehdä, jos Tieto-
30636: Enatorin esittämä uusi toimintamalli on
30637: perustuslain vastainen?
30638:
30639:
30640: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
30641:
30642: Veijo Puhjo /vas
30643:
30644:
30645:
30646:
30647: Versio 2.0
30648: KK 372/2000 vp- Veijo Puhjo /vas Ministerin vastaus
30649:
30650:
30651:
30652:
30653: Eduskunnan puhemiehelle
30654:
30655: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ta annetun lain mukaan. Siten esimerkiksi tiedot
30656: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- palvelussuhteessa olevan kuulumisesta ammatti-
30657: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen liittoon ja palkasta pidätetystä jäsenmaksusta
30658: vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puhjon /vas ovat lain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan mukaan
30659: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja saa
30660: 372/2000 vp: luovuttaa vain työntekijän suostumuksella tai jos
30661: niin lailla säädetään. Koska ammattiliiton jäsen-
30662: Miten palkansaajan palkkakuitissa ole- maksu on vähennyskelpoinen verotuksessa, jä-
30663: vat tiedot kuuluvat perustuslain mukai- senmaksun perintää koskeva tieto kuuluu niihin
30664: sen yksityiselämän suojan piiriin ja tietoihin, joita verottajalla on lain mukaan oi-
30665: keus saada.
30666: mitä hallitus aikoo tehdä, jos Tieto- Milloin kysymys on yksityisestä työnantajas-
30667: Enatorin esittämä uusi toimintamalli on ta, johon ei sovelleta nimikirj alakia, palkkatodis-
30668: perustuslain vastainen? tuksen tietojen salassapito määräytyy henkilötie-
30669: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tolain 33 §:n mukaan. Henkilötietojen käsittely-
30670: ti seuraavaa: tehtäviä suorittava ei saa henkilötietolain vastai-
30671: sesti ilmaista sivulliselle henkilön taloudellista
30672: Palkansaajan palkkakuitissa olevien tietojen jul- asemaa koskevia tietoja. Henkilötietolain 8 §
30673: kisuus määräytyy julkishallinnossa viranomais- sääntelee ne yleiset edellytykset, joiden vallites-
30674: ten t01mmnan julkisuutta koskevan lain sa henkilötietoja saa luovuttaa tai muutoin käsi-
30675: (62111999) ja nimikirjalain (1010/1989) mukaan tellä. Henkilötiedon saa luovuttaa mm. silloin,
30676: sekä yksityissektorilla henkilötietolain kun luovuttaminen johtuu laissa säädetystä vel-
30677: (523/1999) mukaan. Nimikirjalain soveltamis- voitteesta. Henkilötietojen suojaa turvaa myös
30678: alaan kuuluvien virastojen ja laitosten henkilös- henkilötietolain 7 §:ssä säädetty henkilötietojen
30679: tön palkkausta koskevat tiedot ovat nimikirjalain käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimus. Henki-
30680: 7 §:n (627/1999) mukaan julkisia. Siten tieto lötietoja ei saa luovuttaa tavalla, joka on yhteen-
30681: henkilölle maksettavasta bruttopalkasta ja niistä sopimaton henkilötietojen alkuperäisen käyttö-
30682: eri eristä, joista palkka muodostuu, ovat julkisia. tarkoituksen kanssa.
30683: Koska palkkausta koskevat tiedot talletetaan Kysymyksessä viitataan julkisuudessa ollei-
30684: palkkarekisteriin, tietojen luovuttamisessa on vi- siin tietoihin TietoEnatorin yhdessä Merita-
30685: ranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun Nordbankenin kanssa rakentamaan toimintamal-
30686: lain 16 §:n 3 momentin osoittamalla tavalla otet- liin, jossa palkansaajaa koskevat tiedot siirretään
30687: tava huomioon henkilötietolainsäädäntö. Palkka- työnantajalta verottajalle, eläkevakuutusyhtiöl-
30688: rekisterin julkisiakaan tietoja ei saa luovuttaa sil- le, työnantajajärjestölle ja ammattiliitoille. Saa-
30689: le, jolla henkilötietolain mukaan ei ole oikeutta tujen tietojen mukaan kysymys on henkilöstöhal-
30690: tallettaa ja käyttää tällaisia tietoja. linnon tarkoituksia varten suunnitellusta tietoj är-
30691: Palkkatodistuksen muiden tietojen julkisuus jestelmästä, jonka avulla on tarkoitus hoitaa
30692: määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudes- työnantajalle kuuluvat tiedonantovelvoitteet Jä-
30693:
30694:
30695: 2
30696: Ministerin vastaus KK 372/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
30697:
30698:
30699: senmaksutietojen antaminen ammattiliitolle pe- teutetaan perustuslain 10 §:n 1 momentin lain-
30700: rustuu työntekijän suostumukseen sekä muut ky- säädäntötoimeksiautoa sekä pannaan täytäntöön
30701: symyksessä mainitut tiedonluovutustilanteet eri- EY:n henkilötietojen suojaa koskeva direktiivi
30702: tyislainsäädäntöön. On erityisesti syytä huoma- 95/46/EY. Henkilötietolaki samoin kuin viran-
30703: ta, että kukin taho saa vain ne tiedot, joita se lain omaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki ja
30704: mukaan tarvitsee. Tieto ammattiliiton jäsenmak- nimikirjalain 7 § on arvioitu perusoikeuksien
30705: susta ei siten välity työeläkelaitoksille eikä am- kannalta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa
30706: mattiliitolle vastaavasti tietoja esim. palkan ulos- (PeVL 25/1998 vp ja PeVL 43/1998 vp). Käytet-
30707: mittauksesta. tävissä olevien tietojen perusteella erityislainsää-
30708: Suomen perustuslain (7311 1999) 10 § :n 1 mo- dännössäkään ei näyttäisi olevan huomautetta-
30709: mentin mukaanjokaisen yksityiselämä, kunnia ja vaa perusoikeuksien kannalta.
30710: kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta Henkilötietojen suojaa koskevien säännösten
30711: säädetään lainkohdan mukaan lailla. Yksityiselä- noudattamisen valvonta kuuluu tietosuojavaltuu-
30712: män suojaa henkilötietojen käsittelyssä säänte- tetulle, jolle kysymys vastauksineen lähetetään
30713: lee yleislakina henkilötietolaki, jonka avulla to- tiedoksi.
30714:
30715:
30716:
30717: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
30718:
30719: Oikeusministeri Johannes Koskinen
30720:
30721:
30722:
30723:
30724: 3
30725: KK 372/2000 vp- Veijo Puhjo /vas Ministerns svar
30726:
30727:
30728:
30729:
30730: Tili riksdagens talman
30731:
30732: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger myndigheternas verksamhet. Så1edes är t.ex.
30733: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- uppgifter om att en person i anställningsförhå1-
30734: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Vei- 1ande hör till ett fackförbund och om med1emsav-
30735: jo Puhjo /vänst undertecknade skriftliga spörs- gifter som dragits av från 1önen sekretessbe1agda
30736: må1 SS 372/2000 rd: en1igt 1agens 24 § 1 mom. 32 punkt. Sekretessbe-
30737: 1agda uppgifter får 1ämnas ut endast med arbets-
30738: På vilket sätt omfattas uppgifterna på en tagarens samtycke eller om så föreskrivs genom
30739: löntagares lönekvitto av det grundlags- 1ag. Eftersom med1emsavgifter till fackförbund
30740: enliga skyddetför privatlivet och är avdragsgilla i beskattningen, hör uppgifterna
30741: om beta1da med1emsavgifter till de uppgifter som
30742: vad ämnar regeringen göra om den nya skattemyndigheten har rätt att få en1igt 1agen.
30743: verksamhetsmodell som TietoEnator ta- När det gäller privata arbetsgivare på vi1ka
30744: git fram strider mot grundlagen? matrikellagen inte tillämpas, bestäms sekretes-
30745: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- sen för uppgifterna i 1öneintyget en1igt 33 § per-
30746: föra fö1jande: sonuppgifts1agen. Den som behand1ar person-
30747: uppgifter får inte i strid med personuppgifts1a-
30748: Offentligheten för de uppgifter som framgår av gen för tredje man röja uppgifter om en annan
30749: en 1öntagares 1önekvitto bestäms inom den of- persons ekonomiska ställning. 1 8 § personupp-
30750: fentliga förva1tningen en1igt 1agen om offentlig- gifts1agen reg1eras de allmänna förutsättningar-
30751: het i myndigheternas verksamhet (62111999) och na för när personuppgifter får 1ämnas ut eller på
30752: matrikellagen (1010/1989) samt inom den priva- annat sätt behand1as. Personuppgifter får 1ämnas
30753: ta sektorn en1igt personuppgifts1agen ut bl.a. när utlämnandet föran1eds av en förp1ik-
30754: (52311999). Uppgifter om 1önerna till de anställ- te1se en1igt 1ag. Skyddet för personuppgifter tryg-
30755: da vid de ämbetsverk och inrättningar som om- gas också av det krav på ändamå1sbundenhet om
30756: fattas av matrikellagens tillämpningsområde är vi1ket bestäms i personuppgifts1agens 7 §. Per-
30757: en1igt matrikellagens 7 § ( 6271 1999) offentliga. sonuppgifter får inte 1ämnas ut på ett sätt som
30758: Uppgifterna om en persons brutto1ön och om de strider mot de ursprungliga ändamå1en med upp-
30759: poster som 1önen består av är så1edes offentliga. gifterna.
30760: Eftersom uppgifterna om 1önen registreras i ett 1 spörsmå1et hänvisas till de uppgifter som fö-
30761: 1öneregister, skall personuppgifts1agstiftningen rekommit i offentligheten om den verksarnhets-
30762: beaktas vid utlämnandet av uppgifter så som ang- modell som TietoEnator har utarbetat tillsam-
30763: es i 16 § 3 mom. 1agen om offent1ighet i myndig- mans med Merita-Nordbanken. Enligt modellen
30764: heternas verksamhet. lnte ens sådana uppgifter i överförs uppgifter om en 1öntagare från arbetsgi-
30765: 1öneregistret som är offentliga får 1ämnas ut till varen till skattemyndigheterna, pensionsförsäk-
30766: den som en1igt personuppgifts1agen inte har rätt ringsbo1ag, arbetsgivarorganisationer och fack-
30767: att registrera och använda dessa uppgifter. förbund. En1igt uppgift är det fråga om ett data-
30768: Offentligheten för de övriga uppgifterna i 1ö- system som utformats för persona1administrativa
30769: neintyget bestäms en1igt 1agen om offentlighet i syften och som är tänkt att användas som hjä1p
30770:
30771:
30772: 4
30773: Ministems svar KK 372/2000 vp- Veijo Puhjo /vas
30774:
30775:
30776: vid fuligörandet av den skyidighet att Iämna upp- vid behandiingen av personuppgifter är person-
30777: gifter som ankommer på arbetsgivaren. Utläm- uppgiftsiagen, genom viiken det Iagstiftnings-
30778: nandet av uppgifter tili ett fackförbund med tan- uppdrag som anges i grundiagens 10 § 1 mom.
30779: ke på medlemsavgiften grundar sig på arbetsta- fullgörs och EG:s direktiv 95/46/EG om skydd av
30780: garens samtycke och de övriga i spörsmåiet personuppgifter genomförs. Personuppgiftsia-
30781: nämnda situationema när uppgifter Iämnas ut på gen liksom även lagen om offentlighet i myndig-
30782: specialiagstiftning. Det är särskilt skäl att Iägga hetemas verksamhet och 7 § matrikellagen har
30783: märke tili att varje instans endast får de uppgifter med tanke på de grundiäggande rättighetema be-
30784: som den enligt lagen behöver. Uppgifter om dömts i riksdagens grundlagsutskott (GrUU
30785: medlemsavgifter tili ett fackförbund förmedlas 25/1998 rd och GrUU 43/1998 rd). På basis av de
30786: således inte tili arbetspensionsanstaltema, och på uppgifter som finns att tiligå verkar det inte hel-
30787: motsvarande sätt förmedias inte heller uppgifter ler inom speciallagstiftningen finnas något att
30788: om t.ex. utmätning av Iön tili fackförbund. anmärka med tanke på de grundläggande rättig-
30789: Enligt 10 § 1 mom. Finiands grundiag hetema.
30790: (7311 1999) är vars och ens privatliv, heder och Tillsynen över att bestämmelsema om skydd
30791: hemfrid tryggade. Om skyddet för personuppgif- för personuppgifter föijs hör tili dataombuds-
30792: ter bestäms eniigt Iagrummet genom Iag. Den all- mannen, tili viiken spörsmåletjämte svaret sänds
30793: männa Iag som regierar skyddet för privatlivet för kännedom.
30794:
30795:
30796:
30797: Helsingfors den 9 maj 2000
30798:
30799: Justitieminister Johannes Koskinen
30800:
30801:
30802:
30803:
30804: 5
30805: KK 373/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
30806:
30807:
30808:
30809:
30810: KIRJALLINEN KYSYMYS 373/2000 vp
30811:
30812: Tenojoen kalastussääntö
30813:
30814:
30815:
30816:
30817: Eduskunnan puhemiehelle
30818:
30819: Voimassa oleva laki Norjan kanssa Tenojoen ka- nistuisi mitenkään esim. Saimaan tai Päijänteen
30820: lastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn vesistöissä", kirjoittaa professori Hyvönen.
30821: sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön Professori Hyvösen kritiikki kohdistuu Teno-
30822: hyväksymisestä on tullut voimaan yhdessä sopi- joen kalastusoikeuksiin, joihin aiemmin ainakin
30823: muksenja säännönkanssa vuoden 1990 alusta. Jo epäsuorasti ovat puuttuneet myös oikeuskansle-
30824: sitä ennen Tenojoen kalastuksesta on käyty kiis- rit Kai Korte ja Risto Leskinen. Asialla on ylei-
30825: taa vuosikymmenien ajan. sempääkin merkitystä, ei vähiten siksi, että
30826: Tenojoen sopimukseen on kiinnittänyt huo- asiaan liittyy myös toinen valtio, Norja.
30827: miota sopimuksen oikeudelliselta kannalta mm.
30828: professori Veikko 0. Hyvönen. "Tenojoen sopi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30829: musta ja sääntöä sekä siihen liittyvää lainsäädän- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30830: töä on eräiltä osin pidettävä Euroopan ihmis- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30831: oikeussopimuksen ja Suomen voimassaolevan vaksi seuraavan kysymyksen:
30832: hallitusmuodon omaisuudensuojasäännöksen
30833: vastaisena. Vastaavanlaiset sopimukset eivät on- Mitä hallitus aikoo tehdä Tenojoen ka-
30834: lastuskiistojen ratkaisemiseksi?
30835:
30836:
30837: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
30838:
30839: Antero Kekkonen /sd
30840:
30841:
30842:
30843:
30844: Versio 2.0
30845: KK 373/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
30846:
30847:
30848:
30849:
30850: Eduskunnan puhemiehelle
30851:
30852: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- nen. Lisäksi ulkoasiainministeriö maaras1
30853: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- 18.12.1998 valtuuskunnalle tarvittavat asiantun-
30854: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tijat, yhteensä 18 henkilöä.
30855: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen Sopimusneuvotteluissa on noussut esille eräi-
30856: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tä hankalia kysymyksiä sekä itse sopimusten että
30857: 373/2000 vp: niihin liittyvien kalastussääntöjen osalta. Nämä
30858: liittyvät sekä maiden välillä oleviin erilaisiin kä-
30859: Mitä hallitus aikoo tehdä Tenojoen ka- sityksiin sovellettavien rajoitusten sisällöstä
30860: lastuskiistojen ratkaisemiseksi? puolin ja toisin että myös maiden sisällä vallitse-
30861: viin erilaisiin käsityksiin sovellettavista sään-
30862: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen nöistä. Maiden sisällä on lisäksi eri suuntaan me-
30863: seuraavaa: neviä käsityksiä tasapainosta alkuperäisväestön
30864: Kalastusta Tenojoella on säädelty Suomen ja kulttuurin ja elinkeinojen suojelun suhteesta pe-
30865: Norjan välisellä sopimuksella Tenojoen kalastus- rusoikeuksiin kuuluvaan omistusoikeuden kun-
30866: piirin yhteisestä kalastussäännöstä sekä siihen nioittamiseen erityisesti ulkopaikkakuntalaisten
30867: liittyvällä kalastussäännöllä. Voimassa oleva so- kalastusoikeuksien haltijoiden kohdalla. Näissä
30868: pimus on vuodelta 1989. Se ei ole enää kaikilta ja muissa kysymyksissä Suomen kantojen val-
30869: osin ajanmukainen, joten sitä on esitetty muutet- mistelemiseksi neuvotteluvaltuuskunta on kuul-
30870: tavaksi ja täydennettäväksi tietyiltä osin. lut paikallisia tahoja sekä eri alojen asiantuntijoi-
30871: Tasavallan presidentti määräsikin 22.10.1998 ta. Neuvottelut asioista ovat vielä kesken.
30872: yhdeksän henkilöä käsittävän neuvotteluvaltuus- Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
30873: kunnan, jonka tehtävänä on Suomen ja Norjan mys ei edellytä hallituksen taholta tässä vaihees-
30874: välisten Teno- ja Näätämäjokien kalastussopi- sa toimenpiteitä.
30875: musten ja -sääntöjen tarkistaminen ja uudistami-
30876:
30877:
30878:
30879: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000
30880:
30881: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30882:
30883:
30884:
30885:
30886: 2
30887: Ministems svar KK 373/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
30888:
30889:
30890:
30891:
30892: Tili riksdagens talman
30893:
30894: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kunniga tili delegationen, sammanlagt 18 perso-
30895: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ner.
30896: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- 1 avtalsförhandlingama har framkommit någ-
30897: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- ra besvärliga frågor både när det gäller själva
30898: mål SS 373/2000 rd: överenskommelsema och fiskeristadgoma i an-
30899: slutning tili dem. Dessa gäller både de två länder-
30900: Vad ämnar regeringen göraför att lösa nas olika uppfattningar om innehållet i de restrik-
30901: fiskestridigheterna i Tana älv? tioner som skall tillämpas i Finland respektive i
30902: Norge och också de olika uppfattningar som rå-
30903: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- der inom ländema i fråga om de inskränkande be-
30904: föra följande: stämmelsema. För bestämmelsemas vidkom-
30905: Fisket i Tana älv har reglerats genom en överens- mande råder olika uppfattningar också om den
30906: kommelse mellan Finland och Norge om en ge- balans som finns i skyddet av ursprungsbefolk-
30907: mensam fiskestadga för Tana älvs fiskedistrikt ningens kultur och näringar i förhållande tili res-
30908: jämte tillhörande fiskeribestämmelse. Gällande pekterandet av äganderätten som hör tili de
30909: överenskommelse är från 1989. Den är inte läng- grundläggande rättighetema särskilt i fråga om
30910: re till alla delar ändamålsenlig och därför har det de personer från annan ort som besitter fiskerät-
30911: föreslagits att dentili vissa delar skall ändras och tigheter. lnom ramen för beredningen av Fin-
30912: kompletteras. lands ståndpunkter har förhandlingsdelegationen
30913: Republikens president utsåg den 22 oktober i dessa och de andra frågoma hört olika instanser
30914: 1998 en förhandlingsdelegation bestående av nio samt sakkunniga på olika områden. Förhandling-
30915: personer som har i uppgift att se över och revide- ama pågår fortfarande.
30916: ra fiskeriöverenskommelsema och -stadgoma för Med anledning av det ovan sagda konstaterar
30917: Tana älv och Näätämöjoki. Dessutom förordna- jag att spörsmålet inte i detta skede ger anled-
30918: de utrikesministeriet den 18 december 1998 sak- ning tili några åtgärder från regeringens sida.
30919:
30920:
30921:
30922: Helsingfors den 2 maj 2000
30923:
30924: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30925:
30926:
30927:
30928:
30929: 3
30930: KK 374/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
30931:
30932:
30933:
30934:
30935: KIRJALLINEN KYSYMYS 374/2000 vp
30936:
30937: Pelastushelikoptereiden tarpeellisuus ja rahoi-
30938: tus
30939:
30940:
30941:
30942:
30943: Eduskunnan puhemiehelle
30944:
30945: Maamme pitkät etäisyydet ja erilaiset päivystys- FinOHTAn selvitys valmistunee noin kuukau-
30946: ratkaisut yhdessä mm. ihmisten muuttuneiden den kuluessa.
30947: odotusten kanssa ovat luoneet sellaisen kuvan,
30948: että helikopterit ovat välttämätön osa nykyaikais- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30949: ta ensihoitojärjestelmää, pelastustointa ja poti- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30950: lassiirtoa. Normaali sairaankuljetus ja sen kehit- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30951: täminen eivät niinkään tunnu kiinnostavan päät- vaksi seuraavan kysymyksen:
30952: täjiä.
30953: FinOHTA selvittää parhaillaan pelastus- Jos FinOHTAn selvitys pelastus- ja lää-
30954: ja lääkintähelikopteritoiminnan tuloksellisuutta. kintähelikopteritoiminnan tuloksellisuu-
30955: On vahvoja epäilyjä siihen suuntaan, että koko- desta tukee esim. lääkintähelikopterei-
30956: naisuutta katsottaessa pelastus- ja lääkintäheli- den käytön laajentamista, onko hallitus
30957: koptereiden käytön tuloksellisuus ei olisi kovin- valmis viemään asiaa eteenpäin järjes-
30958: kaan suuri. täen samalla toiminnan rahoituksen kes-
30959: tävälle perustalle?
30960:
30961:
30962: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
30963:
30964: Jaana Ylä-Mononen /kesk
30965:
30966:
30967:
30968:
30969: Versio 2.0
30970: KK 374/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen !kesk Ministerin vastaus
30971:
30972:
30973:
30974:
30975: Eduskunnan puhemiehelle
30976:
30977: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa minta rahoitettaisiin valtion ja kuntien yhteisin
30978: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toimin siten, että valtio vastaisi lentotoiminnan
30979: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kustannuksista ja kunnat varsinaisista lääkinnäl-
30980: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- lisistä sekä pelastustoimen palveluista. Kunnat
30981: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen osallistuisivat kustannuksiin pääosin sairaanhoi-
30982: KK 374/2000 vp: topiirien kautta. Työryhmän arvion mukaan ko-
30983: konaiskustannukset olisivat 65 milj. mk, josta
30984: Jos FinOHTAn selvitys pelastus- ja lää- valtion osuus olisi 36 milj. mk. Lisäksi kunnille
30985: kintähelikopteritoiminnan tuloksellisuu- maksettavat valtionosuudet kasvaisivat tervey-
30986: desta tukee esim. lääkintähelikopterei- denhuollon valtionosuuksia vastaavalla määräl-
30987: den käytön laajentamista, onko hallitus lä. Järjestelmä korvaisi nykyisen yhdistysmuo-
30988: valmis viemään asiaa eteenpäin järjes- toisen toiminnan Helsingissä, Oulussa ja Varkau-
30989: täen samalla toiminnan rahoituksen kes- dessa sekä pelastusviranomaisten Jyväskylässä
30990: tävälle perustalle? ylläpitämän pelastushelikopterin.
30991: Työryhmän esittämänjärjestelmän etuna olisi-
30992: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vat yhtenäisin perustein tapahtuvat helikopteri-
30993: seuraavaa: palvelujen hankinnat sekä helikopteritoiminnan
30994: Lääkinnällisissä tehtävissä, kadonneiden etsin- kytkeminen tarkoituksenmukaisemmalla tavalla
30995: nässä sekä pelastustehtävissä käytettävien heli- osaksi muuta viranomaistoimintaa. Samalla toi-
30996: kopterien toiminta on tällä hetkellä hajanaista, minta tulisi viranomaisten tiiviimpään valvon-
30997: koska sitä ylläpidetään varsin vaihtelevin toimin- taan. Raha-automaattiyhdistys vapautuisi yhdis-
30998: taperiaattein valtion, kuntien ja yksityisten yh- tysmuotoisen toiminnan avustamisesta, jonka
30999: distysten toimesta. Helikopterin käyttöä ei ole määrä vuonna 1999 oli yhteensä 18,7 milj. mk.
31000: kytketty parhaalla mahdollisella tavalla täyden- Työryhmä esitti toiminnan käynnistämistä vai-
31001: tämään viranomaisten tuottamia pelastus- ja lää- heittain niin, että aluksi käynnistettäisiin vain osa
31002: kintätoimen palveluja, jotka laitosten ulkopuolel- ehdotetuista toimipaikoista. Ensimmäistä vaihet-
31003: la perustuvat pääasiassa autojen käyttöön kulku- ta varten luotaisiin seurantajärjestelmä, jonka tu-
31004: välineinä. lokset vaikuttaisivat toiminnan jatkamista ja laa-
31005: Sisäasiainministeriön asettama helikopterityö- jentamista koskeviin päätöksiin. Tätä onkin pi-
31006: ryhmä esitti 29.1.1999 jättämässään muistiossa dettävä oikeana lähestymistapana. FinOHTAn
31007: (sisäasiainministeriön julkaisu 2011998), että toi- selvitykset palvelevat ensi vuoden talousarvion
31008: minta vakiinnutettaisiin valtakunnallisesti kah- valmisteluun liittyvää päätöksentekoa ja korvaa-
31009: deksasta toimipaikasta, käsin tapahtuvaksi. Toi- vat osittain alkuvaiheessa tarpeellisen seuran-
31010: nan. Ilmeistä kuitenkin on, että selvitykset eivät
31011:
31012:
31013:
31014:
31015: 2
31016: Ministerin vastaus KK 374/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
31017:
31018:
31019: täysin vastaa tuloksia, joita saataisiin etukäteen taan vaikuttaa myös Raha-automaattiyhdistyk-
31020: suunnitellulla seurantajärjestelmällä. sen mahdollisuudet osallistua toiminnan rahoi-
31021: Asiaan otetaan kantaa valtion vuoden 2001 ta- tukseen vastaisuudessa.
31022: lousarvion käsittelyn yhteydessä. Asian harkin-
31023:
31024:
31025: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
31026:
31027: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
31028:
31029:
31030:
31031:
31032: 3
31033: KK 374/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerns svar
31034:
31035:
31036:
31037:
31038: Tili riksdagens talman
31039:
31040: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger naderna via sjukvårdsdistrikten. Arbetsgruppen
31041: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- uppskattade de totala kostnaderna till 65 milj.
31042: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- mk, varav staten skulle stå för 36 milj. mk. Dess-
31043: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga utom skulle statsandelarna till kommunerna öka
31044: spörsmål SS 374/2000 rd: med ett belopp som motsvarar statsandelarna för
31045: hälsovården. Systemet skulle ersätta den nuva-
31046: Om FinOHTA:s utredning av resultaten rande verksamhet som bedrivs av föreningar i
31047: av verksamheten med räddnings- och Helsingfors, Uleåborg och Varkaus samt den
31048: ambulanshelikoptrar stöder t.ex. en ut- räddningshelikopter som räddningsmyndigheter-
31049: vidgad användning av ambulansheli- na håller i gång i Jyväskylä.
31050: koptrar, är regeringen då redo att arbe- Fördelen med det system som arbetsgruppen
31051: ta vidare i frågan och ge finansieringen föreslår är att helikoptertjänsterna kan skaffas på
31052: av verksamheten en hållbar grund? lika grunder och att helikopterverksamheten på
31053: ett mer ändamålsenligt sätt kopplas samman med
31054: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- myndigheternas övriga verksamhet. Samtidigt
31055: föra följande: förbättras myndigheternas tillsyn över verksam-
31056: Den verksamhet som bygger på användning av heten. Penningautomatföreningen behöver inte
31057: helikoptrar för medicinska uppdrag, för spaning längre understöda den verksamhet som sker i för-
31058: efter försvunna människor och för räddningsupp- eningsform. Denna finansiering uppgick till to-
31059: gifter är för tillfållet splittrad, eftersom verksam- talt 18,7 milj. mk 1999. Enligt arbetsgruppens
31060: heten sköts av staten, kommuner och privata för- förslag skall verksamheten inledas stegvis ge-
31061: eningar och verksamhetsprinciperna är tämligen nom att endast en del av de föreslagna baserna tas
31062: varierande. Användningen av helikoptrar har inte i bruk till en början. För den första fasen skall en-
31063: på bästa möjliga sätt fåtts att komplettera de ligt förslaget utarbetas ett uppföljningssystem,
31064: räddnings- och sjukvårdstjänster som myndighe- och resultaten från det påverkar de beslut som
31065: terna producerar och som utanför anstalterna hu- gäller den fortsatta verksamheten och en eventu-
31066: vudsakligen baserar sig på transport med hjälp av ell utvidgning av verksamheten. Detta är det rätt-
31067: bilar. ta tillvägagångssättet. FinOHT A:s utredningar
31068: En av inrikesministeriet tillsatt helikopterar- betjänar det beslutsfattande som gäller bered-
31069: betsgrupp föreslog i en promemoria av den 29 ja- ningen av nästa års budget och ersätter i början
31070: nuari 1999 (inrikesministeriets publikation delvis den behövliga uppföljningen. Det är ändå
31071: 20/1998) att verksamheten görs permanent på uppenbart att utredningarna inte helt och hållet
31072: riksnivå och utgår från åtta baser. Verksamheten motsvarar de resultat som ett på förhand planerat
31073: skulle finansieras av staten och kommunerna ge- uppföljningssystem skulle ge.
31074: mensamt genom att staten skulle stå för kostna- Man kommer att ta ställning till denna fråga i
31075: derna för flygverksamheten och kommunerna för samband med att statsbudgeten för 200 l behand-
31076: de egentliga sjukvårds- och räddningstjänsterna. las. Beslutet påverkas också av Penningautomat-
31077: Kommunerna skulle huvudsakligen delta i kost-
31078:
31079: 4
31080: Ministerns svar KK 374/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
31081:
31082:
31083: föreningens möjligheter att i fortsättningen vara
31084: med och finansiera verksamheten.
31085:
31086:
31087:
31088: Helsingfors den 4 maj 2000
31089:
31090: Inrikesminister Kari Häkämies
31091:
31092:
31093:
31094:
31095: 5
31096: KK 375/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
31097:
31098:
31099:
31100:
31101: KIRJALLINEN KYSYMYS 375/2000 vp
31102:
31103: Postikonttorien lakkauttamisen siirtäminen
31104: postitoimilain säätämisen jälkeen
31105:
31106:
31107:
31108:
31109: Eduskunnan puhemiehelle
31110:
31111: Postin ja Leonian keskinäisten t01mmtojen 2000 tai syksyllä 2000. Herää hyvin ajankohtai-
31112: uudelleenjärjestelyissä on suunniteltu lukuisten nen kysymys: kuinka hoidetaan syksyn kunnal-
31113: olemassa olevien postikonttoreiden lopettamista lisvaalien ennakkoäänestykset näillä paikkakun-
31114: ja postaalisten toimintojen uudelleenjärjestelyjä. nilla?
31115: Tämä on koettu palveluja heikentävänä uhkana Maahamme on tulossa piakkoin uusi postitoi-
31116: laajalti maassamme sekä maaseudulla että kau- mintalaki. Siinä määriteltäneen postin tehtävät ja
31117: punkien lähiöissä. Postikonttori on koettu tär- muut asiaan liittyvät kysymykset. Koska viime
31118: keäksi yhdyskuntien palveluvarustuksen kannal- aikoina on käyty voimakasta kansalaiskeskuste-
31119: ta. lua postaalisista palveluista kaikkinensa ja on-
31120: Nykyisellään postikonttorit edustavat virallis- gelmaksi on koettu uhka postin omien konttorien
31121: ta, eri eturistiriitoihin nähden neutraalia ja puo- vähenemisestä, on aiheellista siirtää postikont-
31122: lueetonta perinteistä valtion palvelua, jolla on toriverkoston mahdollinen uudelleenjärjestely
31123: laaja, kaikkien kansalaispiirien luottamus. Tämä uuden postitoimilain aikaan, jotta sen näkökoh-
31124: on ollut merkittävä seikka myös sen kannalta, dat tulisivat otetuiksi huomioon.
31125: että postikonttorit ovat toimineet luotettavina ja
31126: tehtävänsä hyvin hoitaneina kunnallisten ja val- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31127: tiollisten vaalien ennakkoäänestyspaikkoina. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31128: Vielä nykyisellään postikonttorien tiheys on ar- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31129: vioitu pääosin riittäväksi myös ennakkoäänestys- vaksi seuraavan kysymyksen:
31130: paikkojenkin tarpeen osalta tietyin poikkeuksin.
31131: Nyt julkistetun ratkaisun mukaan kuitenkin Mitkä tosiasialliset syyt estävät posti-
31132: esimerkiksi Keski-Suomessa on päätetty lopet- konttoriverkoston uudelleenjärjestelyn
31133: taa mm. seuraavat postikonttorit Multia, Haapa- siirtämisen uuden postitoimilain säätä-
31134: mäki, Petäjävesi, Uurainen, Tikkakoski, Säynät- misen jälkeen, jolla lailla määritellään
31135: salo, Lievestuore, Hankasalmi, Toivakka, Lei- postin tehtävätja
31136: vonmäki, Korpilahti, Kannonkoski, Pylkönmäki,
31137: Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Sumiainen, Konne- eikö olisi järkevämpää pidättäytyä jo-
31138: vesi, Pihtipudas sekä Jyväskylästä Huhtasuon, kaisesta postikonttorin sulkemisesta ja
31139: Keljonkankaan ja Keitinmäen konttorit. Osa odottaa uuden postitoimilain näkökoh-
31140: näistä konttoreista on päätetty lopettaa jo kesällä tien huomioon ottamista mahdollisissa
31141: järjestelyissä?
31142:
31143:
31144: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
31145:
31146: Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0
31147: KK 375/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
31148:
31149:
31150:
31151:
31152: Eduskunnan puhemiehelle
31153:
31154: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Postiyrittäjät hoitavat jo nykyisinkin noin tu-
31155: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hannen toimipaikan palvelut. Postiyrittäjän hoi-
31156: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tamasta toimipaikasta saa kaikki samat postipal-
31157: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen velut kuin Postin oman henkilökunnan hoitamis-
31158: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta toimipaikoista. Niissä toimipaikoissa, joissa
31159: 375/2000 vp: postiasiointi ei ole kovin vilkasta, on asiointi,
31160: joka liittyy postin lähettämiseen ja vastaanotta-
31161: Mitkä tosiasialliset syyt estävät posti- miseen, tarkoituksenmukaista hoitaa jonkin
31162: konttoriverkoston uudelleenjärjestelyn muun palveluyrityksen yhteydessä.
31163: siirtämisen uuden postitoimilain säätä- Postin yhteistyön päättyminen Leonia Pankin
31164: misen jälkeen, jolla lailla määritellään kanssa vuoden 2000 lopussa aiheuttaa huomatta-
31165: postin tehtävät ja via muutoksia Postin toiminnassa ja toimipaikko-
31166: jen työmäärissä. Joissakin posteissa runsaasti yli
31167: eikö olisi järkevämpää pidättäytyä jo- puolet siellä tehdystä työstä on ollut pankkityö-
31168: kaisesta postikonttorin sulkemisesta ja tä. Postin on sovitettava toimintansa muuttunei-
31169: odottaa uuden postitoimilain näkökoh- den olosuhteiden mukaisesti sekä turvattava yh-
31170: tien huomioon ottamista mahdollisissa teistyöllä paikallisten postiyrittäjien kanssa pal-
31171: järjestelyissä? velujen tehokkuus, niiden hyvä taso ja toimipaik-
31172: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kojen riittävät aukioloajat.
31173: ti seuraavaa: Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä esitet-
31174: tyyn Postin valmiuteen järjestää postikonttorinsa
31175: Suomen Posti Oy:n vuoden 2001 kesään mennes- syksyn kunnallisvaalien ennakkoäänestyspai-
31176: sä toteuttamat toimipaikkamuutokset eivät ole koiksi, todettakoon, että Posti käy oikeusministe-
31177: ristiriidassa postitoimilain uudistusten kanssa. riön kanssa parhaillaan neuvotteluja ennakko-
31178: Maassamme säilyy tulevaisuudessakin 1 500 äänestyksen järjestämisestä. Posti ja oikeusmi-
31179: kiinteää posti toimipistettä, jotka voivat olla joko nisteriö ovat keskustelleet sellaisesta mahdolli-
31180: postiyrittäjien ylläpitämiä tai Postin oman henki- suudesta, että Posti järjestäisi ennakkoäänestyk-
31181: lökunnan hoitamia toimipaikkoja. Postipalvelu- sen niissä kunnissa, joissa se järjesti vuoden
31182: jen taso säilyy nykyisellään. Jokaisessa kunnas- 2000 presidentinvaalien ennakkoäänestyksen.
31183: sa säilyy myös vähintään yksi asiointipiste. Muu- Postilla on tähän valmiudet. Postin ohella sata-
31184: toksilla ei myöskään ole vaikutusta Postin perus- kunta kuntaa huolehti kuitenkin itse presidentin-
31185: toimintaan, postinjakeluun ja kuljetukseen. vaalien ennakkoäänestyksestä.
31186:
31187:
31188:
31189: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
31190:
31191: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
31192:
31193:
31194: 2
31195: Ministems svar KK 375/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
31196:
31197:
31198:
31199:
31200: Tili riksdagens talman
31201:
31202: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Postföretagare sköter redan nu servicen vid ca
31203: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- l 000 kontor. På de kontor som sköts av postfö-
31204: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri retagare erhålls samma service som på de kontor
31205: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål som sköts av Postens egen personal. Vid sådana
31206: SS 375/2000 rd: kontor där postärenden inte sköts väldigt ofta är
31207: det mest ändamålsenligt att sköta ärenden som
31208: Vilka verkliga orsaker förhindrar att berör skickandet och mottagandet av post i sam-
31209: omorganiseringen av postkontorsnät- arbete med något annat tjänsteföretag.
31210: verket flyttas fram tills den nya postla- Tili följd av att Postens samarbete med Leonia
31211: gen har stiftats, genom viiken postens Bank upphör vid utgången av 2000 kommer det
31212: uppgifter fastslås, och att uppstå märkbara förändringar när det gäller
31213: Postens verksamhet och de olika postkontorens
31214: skulle det inte vara vettigare att avstå arbetsmängd. På en del postkontor har banktjäns-
31215: från varje stängning av postkontor och i terna upptagit mer än hälften av arbetstiden. Pos-
31216: stället invänta den nya lagen så att dess ten måste anpassa sin verksamhet efter de föränd-
31217: aspekter kan tas i beaktande vid even- rade förhållandena samt i samarbete med de Ioka-
31218: tuella omorganiseringar? la postföretagarna garantera servicens effektivi-
31219: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tet och goda nivå samt tillräckliga öppethåll-
31220: föra följande: ningstider för kontoren.
31221: Angående frågan i spörsmålet om Postens be-
31222: De ändringar i placeringen av postens kontor som redskap att låta postkontoren vara platser för för-
31223: Posten Finland Ab genomför fram tili sommaren handsröstningen i höstens kommunalval konsta-
31224: 200 l strider inte mot förändringarna i postlagen. teras att det för tillfållet pågår förhandlingar med
31225: 1 Finland kommer det fortsättningsvis att finnas justitieministeriet om hur förhandsröstning skall
31226: 1 500 fasta postkontor som kan upprätthållas an- organiseras. Posten och justitieministeriet har
31227: tingen av postföretagare eller av postens egen diskuterat en lösning som skulle innebära att Pos-
31228: personal. Nivån på posttjänsterna kommer att ten ansvarar för förhandsröstning i de kommuner
31229: hållas på samma nivå. 1 varje kommun kommer där den arrangerade förhandsröstningen vid pre-
31230: det därtill att kvarhållas minst ett serviceställe. sidentvalet 2000, eftersom Posten har beredskap
31231: Förändringarna påverkar inte heller postens tili det. Vid sidan om posten arrangerade dock ett
31232: grundverksamhet, utdelningen och transporten hundratal kommuner förhandsröstningen vid pre-
31233: av post. sidentvalet på egen hand.
31234:
31235:
31236:
31237: Helsingfors den 9 maj 2000
31238:
31239: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
31240:
31241:
31242: 3
31243: KK 376/2000 vp -Reijo Kallio /sd ym.
31244:
31245:
31246:
31247:
31248: KIRJALLINEN KYSYMYS 376/2000 vp
31249:
31250: Maanmittauslaitoksen Rauman ja Oriveden toi-
31251: mipaikkojen lakkautussuunnitelma
31252:
31253:
31254:
31255:
31256: Eduskunnan puhemiehelle
31257:
31258: Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto on syä, miten henkilökuntaa voidaan motivoida, jos
31259: tehnyt selvityksen toimipisteiden määrästä ja si- tuloksille ei anneta mitään arvoa.
31260: jainnista. Toimipisteselvityksen mukaan Pirkan- Rauman kaupunki on Pirkanmaan-Satakun-
31261: maan-Satakunnan maanmittaustoimistossa olisi nan alueen kolmanneksi suurin kaupunki, ja Rau-
31262: vuoden 2002 alussa neljä toimipistettä nykyisten man talousalueen asukasmäärä on yli 60 000. Jos
31263: kuuden sijaan. Nykyisistä toimipisteistä olisi tar- joitain muutoksia halutaan tehdä, niin lähinnä
31264: koitus lakkauttaa Rauman ja Oriveden toimipis- kyseeseen voisi perustellusti tulla kuntien uudel-
31265: teet leenjakaminen toimipisteiden toiminta-alueisiin
31266: Toimipisteselvityksessä on laskelmin verrattu siten, että matkustus- ja matka-aikakustannukset
31267: nykytilannetta (kuusi toimipistettä) sekä neljän muodostuisivat mahdollisimman pieniksi. Todet-
31268: toimipisteen että ns. maakuntamallin kanssa. Sel- takoon, että matkustus- ja matka-aikakustannuk-
31269: vityksen yhteenvedossa todetaan, että kumpi- set ovat pienimmät Rauman toimipisteessä
31270: kaan vaihtoehtomalleista ei poikkea kustannuk- (256 mk/toimitus), kun ne toimiston. alueella
31271: siltaan merkittävästi olemassa olevasta kuuden ovat 425 mk/toimitus.
31272: toimipisteen mallista. Siis ei saataisi juurikaan Syytä on painottaa myös sitä, että toimipiste-
31273: kustannussäästöjä, mutta palvelujen saatavuutta jaon uudelleenjärjestelyssä pitäisi ottaa huo-
31274: toimipisteiden lakkauttaminen huonontaisi sekä mioon alueiden kehittämisestä annetun lain sään-
31275: Rauman että Oriveden seuduilla. nökset. Näin ei ole tehty tämän asian valmistelus-
31276: Kansalaisten ja alueiden kuntien kannalta sa. Ja kun arvioidaan toimipisteverkon tarkoituk-
31277: oleelliselle asialle eli palvelujen saatavuuden senmukaisuutta, niin kyllä yhtenä keskeisenä
31278: heikkenemiselle ei toimenpideselvityksessä pan- lähtökohtana tulee olla palvelujen saatavuus.
31279: na painoa. Voikin perustellusti kysyä, keitä var- Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti,
31280: ten me ylläpidämme verovaroin palvelutarjon- mistä Rauman toimipiste on erinomainen esi-
31281: taa. Myös analyysi siitä, mikä vaikutus maan- merkki, on myös tärkeä näkökohta.
31282: käyttö- ja rakennuslailla on kuntien ja Maanmit- Vaikuttaakin siltä, että nyt ollaan valmistele-
31283: tauslaitoksen toimintaan, jää kovin puutteellisek- massa muutosta, jolla ei saavuteta mitään oleel-
31284: si. lista hyötyä. Sen sijaan muutos heikentäisi mo-
31285: Rauman toimipisteen osalta on huomattava, nien kansalaisten ja kuntien palvelujen saata-
31286: että se on toimiston alueen toiseksi tuloksellisin, vuutta ja aiheuttaisi monenlaista haittaa, työmo-
31287: mikä on onnistunut kehittämällä toimintaa ja tivaation laskua ja ylimääräisiä kustannuksia lak-
31288: omaksumalla uusia menetelmiä. Onkin syytä ky- kautettavaksi suunniteltujen toimipisteiden hen-
31289: kilökunnalle.
31290:
31291:
31292: Versio 2.0
31293: KK 376/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym.
31294:
31295:
31296: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31297: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- tyä, jotta Maanmittauslaitoksen Rau-
31298: vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- man ja Oriveden toimipisteiden lakkaut-
31299: tattavaksi seuraavan kysymyksen: tamisen valmistelu voidaan perusteetto-
31300: mana ja palveluja heikentävänä lopet-
31301: taa?
31302:
31303:
31304: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
31305:
31306: Reijo Kallio /sd Veijo Puhjo /vas
31307: Leea Hiltunen /skl Mikko Elo /sd
31308: Timo Kalli /kesk
31309:
31310:
31311:
31312:
31313: 2
31314: Ministerin vastaus KK 376/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym.
31315:
31316:
31317:
31318:
31319: Eduskunnan puhemiehelle
31320:
31321: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sentekoa ohjaa keskeisesti valtion talousarviossa
31322: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Maanmittauslaitokselle asetetuista yleisistä pal-
31323: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen velu- ja taloudellisuustavoitteista johtuvat vaati-
31324: vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kallion /sd mukset toiminnan taloudellisuudesta ja kansa-
31325: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK laisten palvelutason säilyttämisestä.
31326: 376/2000 vp: Kysymyksessä mainitun Pirkanmaan-Sata-
31327: kunnan maanmittaustoimiston toimipisteiden
31328: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- määrää ja sijaintia koskevan suunnitelman osalta
31329: tyä, jotta Maanmittauslaitoksen Rau- on todettava, että Pirkanmaan-Satakunnan maan-
31330: manja Oriveden toimipisteiden lakkaut- mittaustOimiston toimipistesuunnitelma on
31331: tamisen valmistelu voidaan perusteetto- maanmittaustoimiston toimesta lähetetty lausun-
31332: mana ja palveluja heikentävänä lopet- nolle Rauman ja Oriveden kaupungeille ja niille
31333: taa? alueen kunnille, jotka tällä hetkellä saavat Pir-
31334: kanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston pal-
31335: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- velut, joko Raumalta tai Orivedeltä, sekä Pirkan-
31336: ti seuraavaa: maan Liitolle, Satakuntaliitolle ja Maanmittaus-
31337: Maanmittauslaitoksen piirihallinnon toimintayk- laitoksen henkilöstöjärjestöille. Lausuntoaika
31338: sikköinä toimivien maanmittaustoimistojen luku- päättyi 2.5.2000.
31339: määrän, rajat ja hallintopaikat määrää maanmit- Siltä osin kuin on kysymys siitä, tuleeko Rau-
31340: tauslaitoksesta annetun lain (505/1991) 4 §:n man ja Oriveden toimipisteiden lakkauttamisen
31341: mukaan maa- ja metsätalousministeriö. Maan- valmistelu lopettaa perusteettomana ja palveluja
31342: mittauslaitoksesta annetun asetuksen heikentävänä, hallitus toteaa, että siitä päättämi-
31343: (1631/1993) 2 §:ssä on mahdollistettu se, että nen on mahdollista vasta, kun selvityksestä saa-
31344: maanmittaustoimistolla voi olla maa- ja metsäta- dut lausunnot on arvioitu. Lisäksi hallitus toteaa,
31345: lousministeriön määräämän hallintopaikan lisäk- että paras taho tekemään lopullisen arvion suun-
31346: si muita toimipisteitä toimialueellaan. Näistä hal- nitelman toteuttamiskelpoisuudesta ja siitä, tu-
31347: lintopaikan ulkopuolisista toimipisteistä päättää keeko suunnitelman toteuttaminen myös tavoi-
31348: asianomainen maanmittaustoimisto. tetta lisätä laitoksen kannattavuutta ja parantaa
31349: Maanmittaustoimistojen toimipisteiden sijoit- alueen palvelutasoa, on asianomainen maanmit-
31350: tamista koskevia säädöstasoisia erityisiä sään- taustoimisto, jolla on taloudellinen ja palveluta-
31351: nöksiä ei ole. Käytännössä maanmittaustoimis- sollinen tulosvastuu toimialueellaan.
31352: ton toimipisteiden sijoittamista koskevaa päätök-
31353:
31354:
31355:
31356: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
31357:
31358: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31359:
31360:
31361: 3
31362: KK 376/2000 vp- Reijo Kallio /sd ym. Ministerns svar
31363:
31364:
31365:
31366:
31367: Tili riksdagens talman
31368:
31369: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger jer av de service- och ekonomimål för Lantmäte-
31370: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- riverket som är uppställda i statsbudgeten. Det
31371: rådet översänt följande av riksdagsledamot Reijo vill säga att Lantmäteriverkets verksamhet skall
31372: Kallio /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- vara lönsam och att servicen för medborgaran
31373: mål SS 376/2000 rd: skall hållas på samma nivå.
31374: När det gäller den i spörsmålet närnnda planen
31375: Vilka åtgärder kommer regeringen att för antalet verksamhetsenheter och förvaltnings-
31376: vidta för att beredningen av nedlägg- orter för Birkaland-Satakunta lantmäteribyrå så
31377: ningen av Lantmäteriverkets verksam- har en pian som gäller verksamhetsenheterna på
31378: hetsställen i Rauma och Orivesi skall lantmäteribyråns initiativ sänts för utlåtande till
31379: avslutas eftersom den är ogrundad och Raumo och Orivesi städer och till de kommuner
31380: skulle servicenförsämras? som för närvarande erhåller tjänster från Birka-
31381: land-Satakunta lantmäteribyrå, antingen från
31382: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Raumo eller Orivesi. Därtili har planen skickats
31383: föra följande: tili Birkalands förbund, Satakunta förbund och
31384: Lantmäteribyråerna fungerar som enheter för Lantmäteriverkets personalorganisationer. Ti-
31385: Lantmäteriverkets distriktsförvaltning. Enligt den för utlåtandena löpte ut 2.5.2000.
31386: 4 § lagen om lantmäteriverket (505/1991) be- Beträffande frågan om man borde avsluta be-
31387: stämmer jord- och skogsbruksministeriet antalet redningen angående nedläggningen av verksam-
31388: lantmäteribyråer, gränserna för byråernas för- hetsenheterna i Raumo och Orivesi på grund av
31389: valtningsområden och deras förvaltningsorter. 1 att den är omotiverat och servicen försämras,
31390: 2 § förordningen om lantmäteriverket konstaterar regeringen att det inte är möjligt att
31391: (1631/1993) ges möjlighet för lantmäteribyråer- fatta ett beslut i den frågan innan utlåtandena om
31392: na att förutom de förvaltningsorter somjord- och utredningen har utvärderats. Därtill anser reger-
31393: skogsbruksministeriet har bestämt ha andra verk- ingen att lantmäteribyrån är den bästa instansen
31394: samhetsstälien inom sitt verksamhetsområde. att ge det slutgiltiga utlåtandet angående planens
31395: Lantmäteribyrån besluter om dessa verksam- genomförbarhet samt angående frågan om pla-
31396: hetsenheter som är belägna utanför förvaltnings- nen understöder Lantmäteriverkets mål, d.v.s. att
31397: orterna. dess verksamhet skall vara lönsam och att servi-
31398: Om placeringen av lantmäteribyråemas verk- cenivån skall förbättras. Regeringen anser lant-
31399: samhetsenheter finns inga särskilda bestämmel- mäteribyrån vara bäst lämpad för denna uppgift
31400: ser på författningsnivå. 1 praktiken styrs besluts- eftersom den har ansvaret för lönsamheten och
31401: fattandet när det gälier placeringen av lantmäte- servicenivån inom verksamhetsområdet.
31402: ribyråns verksamhetsenheter av de krav som föl-
31403:
31404:
31405:
31406: Helsingfors den 4 maj 2000
31407:
31408: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31409: 4
31410: KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31411:
31412:
31413:
31414:
31415: KIRJALLINEN KYSYMYS 377/2000 vp
31416:
31417: Työeläkkeiden ikääntyviä syrjivän indeksin
31418: korjaaminen
31419:
31420:
31421:
31422:
31423: Eduskunnan puhemiehelle
31424:
31425: Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa on käytössä yksi syrjinnän muoto. Asialla on myös kansain-
31426: ns. taitettu indeksi. Taitosraja on 65 vuotta. Sitä välinen ulottuvuutensa, kun suomalaiset maail-
31427: nuorempien työeläkkeellä olevien henkilöiden malla markkinoivat maatamme mallikelpoisena
31428: indeksitarkistus seuraa 50-prosenttisesti palkka- maana, joka on suvaitseva ja jossa tasa-arvo on
31429: kehitystä ja 50-prosenttisesti kuluttajahintojen toteutettu niin viimeisen päälle. Nämä vakuutte-
31430: kehitystä, kun taas yli 65-vuotiaiden indeksitar- lut eivät ole kovin uskottavia, kun täältä kiirii
31431: kistukseen lasketaan mukaan 20 prosenttia palk- viesti, ettei yhdenvertainen kohtelu koskekaan
31432: kakehitystä ja 80 prosenttia kuluttajahintojen yli 65-vuotiaita kansalaisia. Siksi mitä pikimmin
31433: vaikutusta. Edellä mainitusta laskentatavasta hallituksen ja eduskunnan on ryhdyttävä toimiin
31434: johtuen jo usean vuoden ajan yli 65-vuotiaiden tämän eriarvoistavan tekijän poistamiseksi.
31435: indeksitarkistukset ovatkin jääneet pienemmik-
31436: si, koska palkkakehitys on ollut nopeampaa kuin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31437: kuluttajahintojen nousu. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
31438: Ei ihme, että eläkeläisten keskuudessa moi- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31439: nen menettely on herättänyt närää perusteettoma- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31440: na ja iän perusteella syrjivänä. Onhan niin, ettei
31441: ikääntyminen vähennä menoja, vaan päinvastoin Näkeekö hallitus, että työeläkkeiden tar-
31442: liian useissa tapauksissa monien henkilöiden elä- kistuksissa käytetty ns. taitettu indeksi
31443: mään ikä tuo mukanaan sairauksia ja sitä kautta täyttää uuden perustuslain hengen, jos-
31444: lääkkeiden käyttöä. Lääkkeet ovat suhteettoman sa kielletään kaikenlainen syrjintä ja
31445: kalliita ja ylimääräinen, mutta välttämätön kus-
31446: tannuserä. aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla
31447: Taitettua indeksiä on pidettävä myös perustus- edellä mainitusta taitetusta indeksistä
31448: lain vastaisena, sillä kieltäähän perustuslaki kai- luovutaan, ja jo tulevissa indeksitarkis-
31449: kenlaisen syrjinnän; ikään liittyvä syrjintä on tuksissa käytetään samaa indeksiä iästä
31450: riippumatta?
31451:
31452:
31453: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
31454:
31455: Esa Lahtela /sd ErkkiKanerva/sd
31456: Unto Valpas /vas Saara Karhu /sd
31457: Matti Kangas /vas Pertti Turtiainen /vas
31458: Lauri Kähkönen /sd
31459: Versio 2.0
31460: KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
31461:
31462:
31463:
31464:
31465: Eduskunnan puhemiehelle
31466:
31467: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 1990-luvun loppuvuosiksi ja samalla huolehtia
31468: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työeläkejärjestelmän pidemmän aikavälin mak-
31469: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sujen ja etujen tasapainosta. Taitettuun indeksi-
31470: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd järjestelmään siirtyminen ei siten ollut pelkäs-
31471: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tään lama-aikaan tarkoitettu korjaustoimenpide,
31472: 377/2000 vp: vaan olennainen osa työeläkejärjestelmän pitkän
31473: aikavälin selviytymisstrategiaa. Tältä osin perus-
31474: Näkeekö hallitus, että työeläkkeiden tar- teet eivät ole muuttuneet miksikään.
31475: kistuksissa käytetty ns. taitettu indeksi TEL-indeksisidonnainen työeläkemeno on
31476: täyttää uuden perustuslain hengen, jos- edelleen kasvussa ja tulee voimakkaasti kasva-
31477: sa kielletään kaikenlainen syrjintä ja maan, kun suuret ikäluokat saavuttavat iän, jossa
31478: eläkkeelle siirtyminen alkaa olla nykyistä mer-
31479: aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla kittävämpää. Taitettu indeksijärjestelmä on osa
31480: edellä mainitusta taitetusta indeksistä sitä mekanismia, jolla ehkäistään TEL-maksun ja
31481: luovutaan, ja jo tulevissa indeksitarkis- sitä kautta välillisten työvoimakustannusten kas-
31482: tuksissa käytetään samaa indeksiä iästä vua. On huomattava, että eläkemenon kasvua hi-
31483: riippumatta? dastavien toimien tavoitteena on viime kädessä
31484: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kansantalouden ja sen yritystoiminnan kilpailu-
31485: ti seuraavaa: kyvyn säilyttäminen ja sitä kautta turvata kansan-
31486: talouden mahdollisuudet maksaa työeläkelaeissa
31487: Taitettuun indeksijärjestelmään siirtyminen oli säädetyt eläke-etuudet nyt ja tulevaisuudessa.
31488: osa laajempaa työeläkepuolen eläkeuudistusta. Mitä tulee indeksitarkistusten määrään eläke-
31489: Indeksimuutoksen ohella vuoden 1996 alusta ikäisten ja työikäisten välillä, niin eläkeikäisten
31490: heikennettiin tulevan ajan karttumaa sekä piden- TEL-indeksillä tehdyt tarkistukset yhteensä vuo-
31491: nettiin eläkepalkan laskentajaksoa kymmeneen sina 1996--2000 ovat olleet noin 3,5 prosenttia
31492: vuoteen. Myös työntekijäin eläkemaksu vähen- pienemmät kuin työikäisten TEL-indeksitarkis-
31493: netään työntekijän eläkepalkasta. Muutokset to- tukset, eli eläkeikäisten TEL-indeksi on jäänyt
31494: teutettiin siten, että syntyvät säästöt kohdistuisi- työikäisten TEL-indeksistä jälkeen vuotta kohti
31495: vat mahdollisimman tasapuolisesti eri kansalais- keskimäärin 0, 7 prosenttia. Silti eläkeikäisten-
31496: ryhmiin. Tulevan ajan karttuman leikkaus ja en- kin TEL-indeksi on korottanut eläkkeiden reaali-
31497: nen kaikkea eläkepalkan laskusäännön muutos tasoa samalla jaksolla lähes 2,5 prosenttia.
31498: kohdistuvat nyt työssä oleviin ja vaikuttavat mer- On valitettavaa, että edelleen vallitsee väärin-
31499: kittävämmin eläkemenon kasvua hidastavasti käsitys indeksitarkistusten merkityksestä, sillä
31500: vasta tulevaisuudessa. Ainoastaan indeksimuu- työikäisten ja eläkeikäisten TEL-indeksien muu-
31501: tos koski jo eläkkeellä olevia, tulevaisuudessa se tosero riippuu viime kädessä vain palkansaajien
31502: koskee yhtä lailla nyt työssä olevia. ansiotason reaalimuutoksesta. Molemmat indek-
31503: Muutosten tavoitteena oli saada aikaan työelä- sithän korvaavat täysimääräisesti tapahtuneen
31504: kemaksujen ja eläke-etujen välinen tasapaino inflaation. Tämän lisäksi eläkeikäisten indeksi
31505:
31506:
31507: 2
31508: Ministerin vastaus KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31509:
31510:
31511: antaa 20 prosenttia ja työikäisten 50 prosenttia kupuolen, iän tai muun henkilöön liittyvän syyn
31512: palkansaajien reaaliansion muutoksesta. perusteella.
31513: Voidaankin todeta, että matala inflaatio vuo- Hallituksen esityksen (HE 309/1993 vp), joka
31514: den 1995 jälkeen on johtanut huomattavan suu- koski muun muassa hallitusmuodon 5 §:ää, pe-
31515: reen reaalitason muutokseen ja siten jopa jonkin rusteluissa todetaan mainitun lainkohdan osalta,
31516: verran ennakoitua suurempaan eroon työikäisten ettei pykälä kiellä kaikenlaista erontekoa ihmis-
31517: ja eläkeikäisten TEL-indekseissä. Vuosien 1996 ten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjintä-
31518: -2000 TEL-indeksilukujen määräytymisväleil- säännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn.
31519: lä reaaliansiotason muutos on keskimäärin ollut Olennaista on, voidaanko erottelu perustella pe-
31520: lähes 2,5 prosenttia, kun esimerkiksi jaksolla rusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä
31521: 1985-2000 se on keskimäärin ollut vajaat 2 pro- tavalla. Siten perustuslaki ei kiellä lainsäädän-
31522: senttia. nöllistä erottelun tekemistä ihmisten välillä esi-
31523: Joka tapauksessa yksin hintatason olennainen merkiksi iän perusteella, kunhan erotteluun on
31524: kasvu, jos sellainen ED-oloista huolimatta tapah- perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä
31525: tuisi, ei merkitse työikäisten ja eläkeikäisten syy. Tämä ilmenee myös perustuslain 6 §:n 2
31526: TEL-indeksien eriytymisen voimistumista. Sitä momentin sanamuodosta "ilman hyväksyttävää
31527: paitsi vähänkään pitemmällä aikavälillä indek- perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan ... ".
31528: sien kumulatiivisen kehityseron tarkastelu ei ole Kuten edellä on todettu, työeläkeindeksiin
31529: tarkoituksenmukaista, koska jokainen alle 65- tehdyt muutokset koskevat myös nyt työssä ole-
31530: vuotias eläkkeensaaja siirtyy aikanaan eläke- via "tulevaisuuden eläkkeensaajia". Alle 65-vuo-
31531: ikäisten indeksiturvan piiriin. Loppujen lopuksi tiaita koskevan indeksin tavoitteena on turvata
31532: eläkekannassa on suhteellisen suppeajoukko sel- työkyvyttömyyseläkkeiden kohtuullinen kulu-
31533: laisia, jotka eläkeaikanaan olisivat olleet joko tustaso. Indeksin merkitys korostuu, mitä nuo-
31534: vain työikäisten tai vain eläkeikäisten indeksitur- rempana työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläk-
31535: van piirissä. keelle. Perusturvan kannalta indeksien erilaisuus
31536: Uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Sen on nähtävä pikemminkin työkyvyttömän työnte-
31537: 6 §:ssä on säännökset ihmisten yhdenvertaisuu- kijän etujen suojelemiseksi tarkoitettuna etuute-
31538: desta. Pykälän 1 momentin mukaan ihmiset ovat na kuin ihmisiä eri lailla kohtelevanajärjestelmä-
31539: yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentin nä.
31540: mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perus- Voimassa oleva taitetun indeksin järjestelmä
31541: tetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkupe- on eduskunnan hyväksymä ja ehdotetut muutok-
31542: rän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipi- set olivat myös perustuslakivaliokunnan arvioita-
31543: teen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun vana. Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta
31544: henkilöön liittyvän syyn perusteella. kuitenkin edellytti, että hallitus seuraa kahdesta
31545: Uudella perustuslailla kumotun hallitusmuo- erillisestä indeksistä aiheutuvia ongelmia ja ryh-
31546: don 5 §:ssä oli samanlaiset säännökset ihmisten tyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkai-
31547: yhdenvertaisuudesta lain edessä kuin uuden pe- semiseksi.
31548: rustuslain 6 §:ssä. Siten uusi perustuslaki ei täl- Hallitusohjelman mukaisesti taitetun indeksi-
31549: tä osin ole tuonut muutosta aikaisempaan verrat- järjestelmän kehittämistarpeita tullaan selvittä-
31550: tuna. mään. Selvitystyö käynnistyi 19.4.2000 asetetus-
31551: Perustuslain 6 §:n mukainen yhdenvertaisuus sa sosiaalimenotoimikunta 2000:ssa, jonka työl-
31552: edellyttää, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää le on asetettu määräajaksi 31.12.2001.
31553: perustetta asettaa eri asemaan muun muassa su-
31554:
31555:
31556:
31557: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
31558:
31559: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
31560: 3
31561: KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
31562:
31563:
31564:
31565:
31566: Tili riksdagens talman
31567:
31568: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dem som redan gått i pension, i framtiden gäller
31569: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- den likaså dem som nu är i arbete.
31570: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Målet med reformema var att i fråga om de
31571: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- sista åren på 1990-talet åstadkomma en balans
31572: mål SS 377/2000 rd: mellan arbetspensionsavgiftema och pensions-
31573: förmånema, samtidigt som avsikten var att se till
31574: Anser regeringen att det s.k. brutna in- att avgiftema och förmånema inom arbetspen-
31575: dex som används vid justeringarna av sionssystemet skulle vara i jämvikt på längre
31576: arbetspensionerna uppfYller den nya sikt. Övergången till systemet med brutet index
31577: grundlagens anda som förbjuder alla var sålunda inte enbart en justeringsåtgärd som
31578: former av diskriminering, och avsåg recessionsperioden, utan den var ett vä-
31579: sentligt element i arbetspensionssystemets över-
31580: ämnar regeringen vidta åtgärder med levnadsstrategi i ett längre perspektiv. På dessa
31581: vars hjälp det ovan nämnda brutna in- punkter är motiveringama exakt desamma som
31582: dexet slopas så att ett och samma, av ål- förut.
31583: dern oberoende index används redan i Den APL-indexbundna arbetspensionsutgif-
31584: kommande indexjusteringar? ten ökar alltjämt, och ökningen kommer att vara
31585: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- markant när de stora åldersklassema uppnår den
31586: föra följande: åldem då pensioneringama börjar vara frekven-
31587: tare än de är för närvarande. Systemet med brutet
31588: Övergången till systemet med brutet index var ett index är ett element i den mekanism genom vii-
31589: led i en större pensionsreform inom arbetspen- ken man förhindrar att APL-premien och de där-
31590: sionssystemet. Vid sidan av ändringen beträffan- igenom indirekta arbetskraftskostnadema ökar.
31591: de index försvagades vid ingången av 1996 till- Det bör noteras att målet för åtgärdema för att
31592: växten av s.k. återstående tid samt förlängdes pe- göra ökningen i pensionsutgiften långsammare i
31593: rioden för beräkning av pensionslönen till tio år. sista hand är att bibehålla konkurrensförmågan
31594: Vidare beslöts att arbetstagamas pensionsavgift hos samhällsekonomin och dess affårsverksam-
31595: skall dras av från dessas pensionslön. Ändringar- het och därigenom att trygga samhällsekonomins
31596: na genomfördes så att de besparingar som upp- möjligheter att betala de pensionsförmåner som
31597: stod skulle fördelas så jämnt som möjligt mellan det bestäms om i arbetspensionslagama nu och i
31598: de olika medborgargruppema i samhället. Ned- framtiden.
31599: skämingen i fråga om tillväxten av s.k. återståen- 1 fråga om indexjusteringmas storlek så har
31600: de tid och framför allt ändringen av regeln för be- justeringama med APL-index för personeri pen-
31601: räkning av pensionslönen är inriktade på de per- sionsåldem under 1996--2000 varit ca 3,5%
31602: soner som för närvarande förvärvsarbetar och mindre än APL-indexjusteringama för personeri
31603: kommer först i framtiden att på ett synligare sätt arbetsför ålder. APL-index för personer i pen-
31604: ha en dämpande effekt på tillväxten i fråga om sionsåldem släpar således efter APL-index för
31605: pensionsutgiften. Endast indexändringen gällde personeri arbetsför ålder med i genomsnitt 0, 7 %
31606:
31607:
31608: 4
31609: Ministerns svar KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31610:
31611:
31612: per år. Trots detta har APL-index för personer i 1 5 § regeringsformen som upphävdes genom
31613: pensionsåldern också höjt realnivån på pensio- den nya grundlagen fanns likadana bestämmel-
31614: nerna med nästan 2,5 % under samma tidsperiod. ser om allas likhet inför lagen som i 6 § i den nya
31615: Det är beklagligt att det fortsättningsvis råder grundlagen. Sålunda har den nya grundlagen inte
31616: missuppfattning om indexjusteringarnas betydel- i detta avseende medfört någon ändring.
31617: se, eftersom skillnaden mellan ändringen i APL- Jämlikhet enligt 6 § grundlagen förutsätter att
31618: index för personer i arbetsför ålder och för perso- ingen utan godtagbart skäl får särbehandlas bl.a.
31619: ner i pensionsåldern i sista hand endast beror på på grund av kön, ålder eller någon annan orsak
31620: realförändringen i löntagarnas inkomnstnivå. som gäller hans eller hennes person.
31621: Bägge indexen ersätter alltså inflationens verkan 1 regeringens proposition (RP 309/1993 rd)
31622: till fullt belopp. Därutöver ger indexet för perso- som bl.a. gällde 5 § regeringsformen, konstate-
31623: ner i pensionsåldern 20 % och för personer i ar- ras i fråga om detta lagrum att paragrafen inte
31624: betsförålder 50 % av förändringen i löntagarnas förbjuder all åtskkillnad mellan människor, även
31625: realinkomst. om åtskillnaden bygger på en av de särskilt
31626: Det kan också konstateras att den låga inflatio- nämnda grunderna i diskrimineringsstadgandet.
31627: nen efter 1995 har lett till en betydande föränd- Det väsentliga är om det är möjligt att motivera
31628: ring i den reella inkomstnivån och därmed t.o.m. åtskillnaden på ett sätt som är godtagbart med
31629: till en skillnad i APL-index mellan personer i ar- hänsyn till systemet för de grundläggande fri-
31630: betsför ålder och i pensionsåldern som är större och rättigheterna. Det innebär att grundlagen inte
31631: än väntat. Åren 1996-2000 har förändringen i förbjuder att det görs åtskillnad mellan männis-
31632: reell inkomstnivå under intervallen för bestäm- kor i lagstiftningen t.ex. på grund av ålder, om
31633: ning av APL-indextalen varit i genomsnitt näs- det bara finns ett godtagbart skäl till åtskillnaden
31634: tan 2,5 % då den t.ex. under perioden 1985- med hänsyn till systemet med de grundläggande
31635: 2000 i genomsnitt har varit knappt 2 %. fri- och rättigheterna. Detta framgår också av or-
31636: 1 vilket fall som helst kan inte endast en vä- dalydelsen i 6 § 2 mom. grundlagen: "lngen får
31637: sentlig ökning i prisnivån, om en sådan trots EU- utan godtagbart skäl särbehandlas ... ".
31638: förhållandena vore aktuell, innebära att APL-in- Liksom ovan konstaterades gäller ändringar-
31639: dex för personer i arbetsför ålder och personer i na som gjorts i arbetspensionsindexet också
31640: pensionsåldern allt mer skulle fjärma sig från "framtida pensionstagare" som för närvarande
31641: varandra. Dessutom är en jämförelse av den ku- förvärvsarbetar. Syftet med indexet för personer
31642: mulativa skillnaden i utveckling när det gäller in- under 65 år är att säkerställa en rimlig konsum-
31643: dex inte meningsfull ensi ett litet längre perspek- tionsnivå för invalidpensionerna. lndexets bety-
31644: tiv, eftersom varje pensionstagare under 65 år i delse blir större ju tidigare en arbetstagare måste
31645: sinom tid övergår till att omfattas av indexskydd invalidpensioneras. Med tanke på grundskyddet
31646: för personer i pensionsåldern. 1 själva verket är bör olikheten mellan indexen snarare ses som en
31647: det en relativt liten grupp personer som under förmån som är avsedd att skydda en icke arbets-
31648: pensionstiden omfattats endast av indexskyddet för arbetstagares rättigheter än ett system som
31649: för personer i arbetsför ålder eller av indexskyd- särbehandlar människor.
31650: det för personer i pensionsåldern. Det gällande systemet med brutet index har
31651: Den nya grundlagen trädde i kraft den 1 mars godkänts av riksdagen och de föreslagna änd-
31652: 2000. 1 6 § ingår bestämmelser om alla männis- ringama bedömdes också av grundlagsutskottet.
31653: kors j ämlikhet. Enligt 1 mom. är alla lika inför la- Då riksdagen godkände lagförslaget förutsatte
31654: gen. Enligt 2 mom. får ingen utan godtagbart skäl den dock att regeringen följer upp de problem
31655: särbehandlas på grund av kön, ålder, ursprung, som uppstår på grund av de två separata indexen
31656: språk, religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd och vid behov vidtar åtgärder för att lösa proble-
31657: eller handikapp eller av någon annan orsak som men.
31658: gäller hans eller hennes person.
31659:
31660:
31661: 5
31662: KK 377/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
31663:
31664:
31665: Enligt regeringsprogrammet kommer beho- kommissionen 2000 som tillsattes den 19 april
31666: ven att utveckla systemet med brutet index att ut- 2000 och som skall ha slutfört sitt arbete före den
31667: redas. Utredningsarbetet inleddes i socialutgifts- 31 december 200 l.
31668:
31669:
31670: Helsingfors den 5 maj 2000
31671:
31672: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
31673:
31674:
31675:
31676:
31677: 6
31678: KK 378/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
31679:
31680:
31681:
31682:
31683: KIRJALLINEN KYSYMYS 378/2000 vp
31684:
31685: Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden verokoh-
31686: telu
31687:
31688:
31689:
31690:
31691: Eduskunnan puhemiehelle
31692:
31693: Vuonna 1996 tuli voimaan laki ulkomailta tule- potuksin. Esimerkiksi Hollannissa ulkomaisille
31694: van palkansaajan lähdeverosta. Siinä määritel- asiantuntijoille myönnetään verotuksessa erityi-
31695: tiin, että mikäli ulkomailta tuleva henkilö työs- nen 35 %:n suuruinen vähennys, ja Norjassa tila-
31696: kentelee erityisasiantuntemusta edellyttävissä päisesti oleskeleva ekspatriaatti saa vähentää
31697: tehtävissä, mikäli hänen palkkansa on vähintään 15 % bruttotuloistaan ennen verotettavan tulon
31698: 35 000 markkaa kuukaudessa ja mikäli hän on laskemista.
31699: palkansaajana ainoastaan 24 kuukauden ajan, hän
31700: maksaa valtiolle palkkatulon lähdeveroa 35 pro- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31701: senttia. Kyseisen lain voimassaoloa jatkettiin jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31702: vuoden 1999 loppuun saakka. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31703: Ulkomailta tulevan erityisasiantuntijan ve- vaksi seuraavan kysymyksen:
31704: roetuutta käytettiin joidenkin arvioiden mukaan
31705: alle 200 tapauksessa neljän vuoden voimassa- Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä pataut-
31706: olon aikana. Ulkomaiset asiantuntijat ovat olleet taakseen ulkomaisia erityisasiantunti-
31707: hyödyllisiä erityisesti suomalaisille yrityksille ja joita koskevan veroedun tai
31708: tiedemaailmalle. Myös urheilussa ulkomaiset
31709: asiantuntijat ovat osoittaneet hyödyllisyytensä. mitä muita vaihtoehtoja tietyin ehdoin
31710: Muutamissa EU- ja ETA-maissa toteutetaan Suomessa työskentelevien ulkomaisten
31711: erilaisia käytäntöjä, joiden mukaan ulkomailta erityisasiantuntijoiden verokohteluun
31712: tulevia erityisasiantuntijoita kohdellaan verohel- valtioneuvosto on valmis esittämään?
31713:
31714:
31715:
31716: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
31717:
31718: Leena-Kaisa Harkimo /kok
31719:
31720:
31721:
31722:
31723: Versio2.0
31724: KK 378/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerin vastaus
31725:
31726:
31727:
31728:
31729: Eduskunnan puhemiehelle
31730:
31731: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- dessa. Elinkeinoelämän edustajien mielestä syy-
31732: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nä oli lain lyhyt voimassaoloaika. Näistä syistä
31733: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sen soveltamista jatkettiin kahdella vuodella
31734: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- 21.11.1997 annetulla lailla (1023/1997), jonka
31735: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mukaan lain piiriin kuuluvan työskentelyn on
31736: KK 378/2000 vp: pitänyt alkaa vuosien 1996 ja 1999 välisenä ai-
31737: kana. Näin ollen lain soveltaminen päättyy
31738: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä paZaut- 31.12.2001.
31739: taakseen ulkomaisia erityisasiantunti- Avainhenkilölain sisältö merkitsee olennaista
31740: joita koskevan veroedun tai poikkeamista yleisistä palkkatulon verotusta kos-
31741: kevista Suomen tuloverolainsäädännön periaat-
31742: mitä muita vaihtoehtoja tietyin ehdoin teista. Laki säädettiin määräaikaiseksi ja sillä py-
31743: Suomessa työskentelevien ulkomaisten ritään houkuttelemaan erityisen päteviä henkilöi-
31744: erityisasiantuntijoiden verokohteluun tä Suomeen verotuksenisin keinoin.
31745: valtioneuvosto on valmis esittämään? Suomessa avainhenkilölain soveltamisen
31746: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mahdollista jatkamista on käsitelty mm. hallituk-
31747: ti seuraavaa: sen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa
31748: viimeksi syksyllä 1999. Valiokunnassa päädyt-
31749: Vuoden 1996 alusta lukien voimassa olleen ulko- tiin kuitenkin siihen, että tässä vaiheessa lakia ei
31750: mailta tulevan palkansaajan lähdeverosta anne- jatketa vaan ensin selvitetään ED-komission kan-
31751: tun lain (1551/1995), avainhenkilölain, mukaan ta avainhenkilölainsäädännön soveltuvuuteen
31752: ulkomailta tulevat henkilöt, joilla on erityistä yhteisölainsäädännön kanssa, kuten Ruotsi ja
31753: asiantuntemusta taikka jotka toimivat opettajina Tanska olivat menetelteet omissa vastaavissa
31754: suomalaisessa ylemmässä oppilaitoksessa (esim. hankkeissaan. Tämän kannanoton pyytämiseen
31755: yliopisto) tai harjoittavat tieteellistä tutkimustyö- Suomella yhteisöoikeuden mukaan on velvolli-
31756: tä yleiseksi eduksi, voivat Suomesta saadun palk- suus.
31757: katulonsa verotuksessa tietyin edellytyksin vali- Ulkomaalaisten erityisverokohtelu on yksi
31758: ta tavallisen tuloverotuksen asemesta palkka- muoto verovaroilla käytävää kilpailua, jonka
31759: tulon lähdeverotuksen enintään 24 kuukauden epäterveistä muodoista pitäisi päästä eroon.
31760: ajaksi. Palkkatulon lähdeveron suuruus on 35 Vaikka avainhenkilölaki koskee lähtökohtaisesti
31761: prosenttia palkasta. vain palkansaajan tuloverotuksen lieventämistä,
31762: Vajaan neljän vuoden voimassaoloaikanaan voidaan ulkomaisten asiantuntijoiden veroetu
31763: avainhenkilölakia on sovellettu yhteensä noin sa- tulkita myös yhteiskunnan tueksi heidän työnan-
31764: taan ulkomailta tulleeseen palkansaajaan. Lakia tajilleen, jotka konkreettisesti säästävät lain pii-
31765: oli tarkoitus alun perin soveltaa vain kaksi vuot- rissä olevien palkkakustannuksissa. Voidaan pe-
31766: ta. Lain päätarkoitus, pyrkimys edistää erityis- rustellusti kyseenalaistaa tarve valtion eli viime
31767: asiantuntemusta omaavien henkilöiden Suomeen kädessä veronmaksajien varoin tukea muutoin-
31768: tuloa, ei kuitenkaan toteutunut toivotussa laajuu- kin menestyviä yrityksiä, joilla on taloudelliset
31769:
31770:
31771: 2
31772: Ministerin vastaus KK 378/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
31773:
31774:
31775: edellytykset ratkaista ulkomaisten asiantuntijoi- Komissio on pyytänyt Suomen ilmoitukseen
31776: den saaminen palvelukseensa maksamalla heille lisätietoja lain käytännön soveltamisesta. Valtio-
31777: riittävän korkeaa palkkaa. varainministeriö antaa komissiolle sen pyytämät
31778: Suomi jätti joulukuussa 1999 ilmoituksen lisätiedot lähiviikkoina. Komission vastausta
31779: (notifikaation) avainhenkilölaista ED-komissiol- Suomen joulukuiseen notifikaatioon odotetaan
31780: le ja pyysi komission kannanottoa, onko ulko- siten vielä kuluvan kevään aikana. Hallitus ottaa
31781: mailta tulevaan palkansaajaan sovellettava läh- tämän jälkeen kantaa avainhenkilölainsäädän-
31782: deverojärjestelmä, jota Suomessa ei ole pidetty nön soveltamisen mahdolliseen jatkamiseen ja
31783: valtion tukena, yhteensopiva yhteisölainsäädän- sen sisältöön. Hallituksessa ei edellä olevan li-
31784: nön kanssa a) nykyisen sisältöisenä ja/tai b) muu- säksi tutkita muita vaihtoehtoja Suomessa työs-
31785: tettuna siten, että se koskee vain korkeakoulu- kentelevien erityisasiantuntijoiden verotuksesta.
31786: opettajia ja tiettyjä tutkijoita.
31787:
31788:
31789: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
31790:
31791: Ministeri Suvi-Anne Siimes
31792:
31793:
31794:
31795:
31796: 3
31797: KK 378/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministems svar
31798:
31799:
31800:
31801:
31802: Tili riksdagens talman
31803:
31804: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att orsaken till detta var lagens korta giltighets-
31805: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tid. Av dessa orsaker förlängdes tillämpningen
31806: rådet översänt följande av riksdagsledamot med två år genom en lag av den 21 november
31807: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade 1997 (1 023/ 1997), enligt viiken det arbete som
31808: skriftliga spörsmål SS 378/2000 rd: lagen omfattar skall ha börjat mellan 1996 och
31809: 1999. Under dessa omständigheter upphör till-
31810: Vilka åtgärder kommer statsrådet att lämpningen av lagen den 31 december 1999. Un-
31811: vidta för att återställa den skatteförmån der dessa omständigheter upphör tillämpningen
31812: som berört utländska specialsakkunni- av lagen den 31 december 2001.
31813: ga eller Innehållet i lagen om källskatt för löntagare
31814: från utlandet innebär att man avsevärt avviker
31815: vilka andra alternativ för den skatte- från de allmänna principer för beskattning av lö-
31816: mässiga behandlingen av utländska spe- neinkomst som ingår i Finlands inkomstskatte-
31817: cialsakkunniga som arbetar i Finland är lagstiftning. Lagen stiftades för en viss tid och
31818: statsrådet berett att framlägga? med den strävar man efter att locka särskilt kom-
31819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- petenta personer tili Finland med hjälp av be-
31820: föra följande: skattningen.
31821: I Finland har den eventuella fortsättningen på
31822: Enligt lagen om källskatt för löntagare från utlan- tillämpningen av lagen om källskatt för löntaga-
31823: det (155111995), som trädde i kraft vid ingången re från utlandet behandlats i bl.a. regeringens fi-
31824: av 1996, kan personer från utlandet som har sak- nanspolitiska ministerutskott senast hösten 1999.
31825: kunskap eller arbetar som lärare vid en finsk I ministerutskottet kom man ändå tili den slutsat-
31826: högre läroanstalt (t.ex. universitet) eller bedriver sen att inte förlänga lagens giltighetstid nu utan
31827: vetenskapligt forskningsarbete i allmänt intresse först utreda Europeiska kommissionens ställning
31828: för beskattningen av de löneinkomster de fått i till hur lagen om källskatt för löntagare från ut-
31829: Finland, under vissa förutsättningar välja källbe- landet är förenlig med gemenskapens lagstift-
31830: skattning av löneinkomstema för högst 24 måna- ning, på samma vis som Sverige och Danmark
31831: der i stället för vanlig inkomstbeskattning. Käll- har förfarit i sina egna motsvarande initiativ. En-
31832: skatten på löneinkomsten är 35 procent av lönen. ligt gemenskapsrätten har Finland skyldighet att
31833: Under de knappt fyra år som lagen om käll- be om ett sådant ställningstagande.
31834: skatt för löntagare från utlandet har varit i kraft Särbehandlingen av utlänningar i beskatt-
31835: har lagen tillämpats på sammanlagt ca hundra ningshänseende är en form av konkurrens med
31836: löntagare som kommit från utlandet. Ursprungli- hjälp av skattemedel, vars osunda former man
31837: gen var det meningen att lagen bara skulle tilläm- borde bli av med. Ä ven om lagen om källskatt för
31838: pas i två år. Lagens huvudsakliga syfte, att göra löntagare från utlandet egentligen gäller endast
31839: det lättare för personer med speciell sakkunskap en lindring av inkomstbeskattningen av löntaga-
31840: att komma till Finland, nåddes dock inte i önskad re, kan utländska experters skatteförmåner även
31841: omfattning. Näringslivets representanter ansåg toikas som samhällets stöd till deras arbetsgiva-
31842:
31843:
31844: 4
31845: Ministems svar KK 378/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
31846:
31847:
31848: re, som konkret gör inbesparingar i lönekostna- ler b) ändrat så att den gäller endast lärare vid
31849: dema för dem som omfattas av lagen. Man kan högskolor och vissa forskare.
31850: motiverat ifrågasätta behovet av att med hjälp av Kommissionen har bett om tilläggsuppgifter
31851: statens, d.v.s. i sista hand skattebetalamas, rued- beträffande Finlands anmälan bl.a. i fråga om hur
31852: el stöda företag som annars också är framgångs- lagen i praktiken har tillämpats. Finansministe-
31853: rika och har de ekonomiska förutsättningama att riet ger kommissionen den tilläggsinformation
31854: få utländska experter isin tjänst genom att betala den bett om inom de närmaste veckoma. Kom-
31855: dem tillräckligt hög lön. missionens svar på den notifikation Finland gjor-
31856: Finland lämnade i december 1999 sin anmä- de i december torde fås under denna vår. Reger-
31857: lan (notifikation)om lagen om källskatt för lönta- ingen tar efter det ställning till en eventuell fort-
31858: gare från utlandet till Europeiska kommissionen sättning på tillämpningen av lagstiftningen om
31859: och bad om kommissionens ställningstagande till källskatt för löntagare från utlandet och dess
31860: huruvida det källskattesystem som tillämpas på innehåll. Regeringen undersöker inga andra möj-
31861: löntagare från utlandet och som i Finland inte har ligheter än den ovan nämnda angående beskatt-
31862: ansetts vara statsstöd är förenligt med gemenska- ningen av specialsakkunniga löntagare från ut-
31863: pens lagstiftning a) isin nuvarande form och/el- landet som arbetar i Finland.
31864:
31865:
31866: Helsingfors den 9 maj 2000
31867:
31868: Minister Suvi-Anne Siimes
31869:
31870:
31871:
31872:
31873: 5
31874: KK 379/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
31875:
31876:
31877:
31878:
31879: KIRJALLINEN KYSYMYS 379/2000 vp
31880:
31881: Perheyritysten sukupolvenvaihdosten edistämi-
31882: nen
31883:
31884:
31885:
31886:
31887: Eduskunnan puhemiehelle
31888:
31889: Maamme väestön nopea ikääntyminen koskettaa Perheyritysten ja niiden omistajien verotuksellis-
31890: myös yrittäjiä. Selvityksen mukaan sukupolven- ta asemaa voidaan parantaa tarkistamalla perin-
31891: vaihdos on ajankohtainen noin kymmenellä pro- tö- ja lahjaverolain sekä varallisuusverolain
31892: sentilla yrittäjistä seuraavien kolmen vuoden ai- säännöksiä.
31893: kana. Muun muassa Etelä-Savossa lähimmän vii- Yrittäjät toivovat, että he voisivat suorittaa su-
31894: den vuoden aikana yrittäjyydestä on luopumassa kupolvenvaihdoksen suunnitellusti ja hallitusti
31895: ikänsä perusteella arviolta 400-500 yrittäjää. ilman ongelmia siten, että myös jatkajan mahdol-
31896: Kun otetaan huomioon, että näissä yrityksissä lisuudet menestykselliseen yrittämiseen ovat tur-
31897: työskentelee kussakin arviolta 1-50 henkilöä, vatut.
31898: on kysymys merkittävästä työllisyyspoliittisesta
31899: asiasta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31900: Tutkimuksen mukaan joka viides yrittäjä ar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31901: vioi sukupolvenvaihdoksen tuovan ongelmia. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31902: Ongelmat saattavat koskea jatkajanrahoitusta ja vaksi seuraavan kysymyksen:
31903: verotuksellisia kysymyksiä niin jatkajan kuin
31904: luovuttajankin osalta. Näin ollen perheyritysten Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä per-
31905: sukupolvenvaihdosten edistäminen on tärkeä heyritysten sukupolvenvaihdosten edis-
31906: työllisyyspoliittinen ja alueellista kehittämistä tämiseksi siten, että yrittäjyyden jatku-
31907: edistävä asia. vuus turvataan hallitusti ja joustavasti
31908: Hallitusohjelmaan on kirjattu maininta perhe- sekä luopujan ettäjatkajan kannalta?
31909: yritysten sukupolvenvaihdosten edistämisestä.
31910:
31911:
31912: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
31913:
31914: Pekka Nousiainen /kesk
31915:
31916:
31917:
31918:
31919: Versio 2.0
31920: KK 379/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministerin vastaus
31921:
31922:
31923:
31924:
31925: Eduskunnan puhemiehelle
31926:
31927: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tää yritystoiminnan esteitä ja laatia näihin ratkai-
31928: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suehdotuksia sekä kannustaa kaikkia hallinnon-
31929: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen aloja uusien yritysten perustamista edistäviin toi-
31930: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen miin. Hanke toteutetaan yhteistyössä eri ministe-
31931: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK riöiden kanssa. Yrittäjyyshankkeen yhteydessä
31932: 379/2000 vp: selvitetään myös mahdollisuuksia edistää yritys-
31933: ten sukupolvenvaihdoksia. Hankkeen toteuttami-
31934: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä per- seksi kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen
31935: heyritysten sykupolvenvaihdosten edis- on perustettu yritysneuvottelukunta.
31936: tämiseksi siten, että yrittäjyyden jatku- Yrittäjyyshankkeen yhteydessä myös perhe-
31937: vuus turvataan hallitusti ja joustavasti yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen tu-
31938: sekä luopujan ettäjatkajan kannalta? lee selvitetyksi mahdollisimman monet näkökoh-
31939: dat huomioon ottavalla tavalla. Perheyritysten
31940: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sukupolvenvaihdosten edistämisen yhteydessä
31941: ti seuraavaa: tulee kuitenkin ottaa huomioon myös verotuksen
31942: Hallitusohjelman mukaan sukupolvenvaihdok- neutraalisuusnäkökohdat, jotka edellyttävät, että
31943: sia pyritään edistämään, mutta ohjelmassa ei ole perintö- ja lahjavero kohdistuu samansuuruisena
31944: mainittu, että sukupolvenvaihdosten edistämi- kaikenlaiseen omaisuuteen. Myös sukupolven-
31945: nen tapahtuisi nimenomaan perintö- ja lahjavero- vaihdostilanteissa on säilytettävä tasapaino vero-
31946: tusta ja varallisuusverotusta muuttamalla. Kaup- tuksen tasapuolisuuden ja yritystoimintaa jatka-
31947: pa- ja teollisuusministeriössä on tämän vuoden vien aseman helpottamista koskevien näkökoh-
31948: alussa käynnistetty hallitusohjelmassa mainittu tien välillä.
31949: yrittäjyyshanke. Hankkeen tavoitteena on selvit-
31950:
31951:
31952: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
31953:
31954: Ministeri Suvi-Anne Siimes
31955:
31956:
31957:
31958:
31959: 2
31960: Ministems svar KK 379/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
31961:
31962:
31963:
31964:
31965: Tili riksdagens talman
31966:
31967: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger finns for företagsverksamhet och utveckla for-
31968: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- slag tili lösningar av dessa samt understöda alla
31969: rådet översänt följande av riksdagsledamot de åtgärder inom förvaltningsområdena som vid-
31970: Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga tas för att understöda grundandet av nya företag.
31971: spörsmål SS 379/2000 rd: Projektet genomförs i samarbete med olika mi-
31972: nisterier. 1 samband med företagarprojektet ut-
31973: Vilka åtgärder kommer regeringen att reds även möjlighetema att främja generations-
31974: vidta för attfrämja generationsväxling- växlingar inom företag. För att kunna genomföra
31975: ar i familjeforetag så att företagsamhe- företagarprojektet har en företagsdelegation in-
31976: ten garanteras på ett kontrollerat och rättats i anslutning tili handels- och industrimi-
31977: smidigt sätt såväl för den som ger ifrån nisteriet.
31978: sig företaget som för den som tar över 1 samband med företagarprojektet kommer
31979: företaget? man även när det gäller främjandet av genera-
31980: tionsväxlingar i familjeföretag att beakta så
31981: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt många olika aspekter som möjligt. 1 samband
31982: framföra följande: med främjandet av generationsväxlingar i famil-
31983: Enligt regeringsprogrammet strävar man efter att jeföretag måste man dock även tai beaktande be-
31984: främja generationsväxlingar, men programmet skattningens neutralitetsaspekter, vilka förutsät-
31985: nämner inte att främjandet skulle ske genom en ter att arvs- och gåvoskatten är lika stor för all
31986: förändring av arvs- och gåvoskatten eller förmö- egendom. Även i fråga om situationer med gene-
31987: genhetsskatten. Vid handels- och industriminis- rationsväxlingar måste jämvikt bibehållas mel-
31988: teriet inledde man i början av detta år det företa- lan enjämlik beskattning och aspekter för att un-
31989: garprojekt som omnämns i regeringsprogram- derlätta situationen för dem som övertar ett före-
31990: met. Projektets mål är att utreda vilka hinder det tag.
31991:
31992:
31993:
31994: Helsingfors den 9 maj 2000
31995:
31996: Minister Suvi-Anne Siimes
31997:
31998:
31999:
32000:
32001: 3
32002: KK 380/2000 vp- Jari Vilen /kok
32003:
32004:
32005:
32006:
32007: KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2000 vp
32008:
32009: Petovahinkokorvausten omavastuuosuudet
32010:
32011:
32012:
32013:
32014: Eduskunnan puhemiehelle
32015:
32016: Maa- ja metsätalousministeriö määräsi 9.3.2000 johtaa ihmisten turhautumiseen, jolloin usein tur-
32017: takautuvasti poromiehille maksettavaksi oma- vaudutaan oman käden oikeuteen. Näin halutaan
32018: vastuuosuuden petovahingoista. Asetuksen mu- varmistaa, ettei peto pääse tekemään lisää tuho-
32019: kaan petovahinkojen omavastuuosuus on omista- ja. Ihmisten vihastuminen onkin varsin ymmär-
32020: jalle 1 500 markkaa. Kun samassa perheessä voi rettävää, kun he eivät koe saavansa kohtuullista
32021: olla neljä, viisikin poronomistajaa, samaa perhet- korvausta menetetystä omaisuudestaan. Kuiten-
32022: tä kohtaava omavastuuosuus nousee kohtuutto- kin käyttäessään oman käden oikeutta he rikko-
32023: man suureksi. Olisikin aiheellista pyrkiä koh- vat lakia ja aiheuttavat monella tavoin vahinkoa
32024: tuullistamaan tämä omavastuu siten, että oma- omalle elinkeinollensa.
32025: vastuuosuuden maksaminen koskisi esim. vaih- Vaikka petoeläinasiat kuumentavatkin helpos-
32026: toehtoisesti perhekuntaa jokaisen poronomista- ti ihmisten tunteita - varsinkin silloin, kun va-
32027: jan sijaan. hingonteko kohdistuu omaan tai läheisten omai-
32028: Petovahinkoja ei usein näe ensi silmäyksellä. suuteen- tämä ei saa johtaa lain rikkomiseen.
32029: Porot vaeltavat laajoillakin alueilla, ja vahingot Siksi olisikin tärkeää, että valtio pystyisijärjestä-
32030: selviävät vasta vähitellen. Raatojen etsintä vie ai- mään kohtuullisen ja oikeudenmukaiseksi koe-
32031: kaa ja kallista polttoainetta sekä kuluttaa kalus- tun korvauksen koituneista kuluista petoeläinten
32032: toa. Olosuhteet ja sääolot peittävät jäljet nopeas- tuhottua ihmisten omaisuutta. Kun korvaukset
32033: ti, ja osa tuhoista jää aina löytämättä. Näin ollen koetaan riittämättömiksi, turhautuminen pure-
32034: kulut voivat nousta jopa saatavia korvauksia taan helposti uhanalaisiin viattorniin eläimiin.
32035: korkeammiksi. Tällaista kehitystä ei pidä olla tukemassa.
32036: Porotaloudelle uusi omavastuuosuus merkit-
32037: see noin 1,3 miljoonan markan uutta kustannus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32038: ta. Se on pois alueelta ja elinkeinosta, joissa ra- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32039: han tarve on suurin. Uusi järjestelmä pakottaakin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32040: miettimään poronhoitoa uudesta näkökulmasta. vaksi seuraavan kysymyksen:
32041: Nykyisten olosuhteiden vallitessa tämä johtaa
32042: siihen, että porot joutuvat tätäkin kautta entistä Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32043: enemmän piharuokintaan. tyä petovahinkokorvausten omavastuu-
32044: Tämäntyyppiset määräykset koetaan perustel- osuuden kohtuullistamiseksi?
32045: lusti kohtuuttomiksi, ja ne voivat pahimmillaan
32046:
32047:
32048: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
32049:
32050: Jari Vilen /kok
32051: Versio 2.0
32052: KK 380/2000 vp- Jari Vilen /kok Ministerin vastaus
32053:
32054:
32055:
32056:
32057: Eduskunnan puhemiehelle
32058:
32059: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mamt- got, joissa hallintomenot saattoivat nousta kor-
32060: tussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette vausta suuremmiksi.
32061: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Korvaussäännökset uusittiin valtioneuvoston
32062: nen vastattavaksi kansanedustaja Jari Vilenin asetuksella petoeläinvahinkojen korvaamisesta
32063: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK (277 /2000). Asetuksen mukaan porovahingoista
32064: 380/2000 vp: voidaan edelleenkin korvata enintään tapetun tai
32065: vahingon takia lopetetun pqron käypää arvoa
32066: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- vastaavaa määrä kaksinkertaisena. Sen sijaan
32067: tyä petovahinkokorvausten omavast~u korvausta suoritetaan vahingosta vain siltä osin,
32068: osuuden kohtuullistamiseksi? kuin vahingon määrä on suurempi kuin l 500
32069: markkaa. Samaksi vahinkotapahtumaksi katso-
32070: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taan kaikki petoeläinten hakijalle samana kalen-
32071: ti seuraavaa: terivuonna aiheuttamat vahingot. Henkilövahin-
32072: Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia vahinko- koja lukuun ottamatta menettely on sama muissa-
32073: ja ei valtion varoista pääsääntöisesti korvata. kin kuin porovahingoissa.
32074: Poikkeuksena ovat suurten petoeläinten, hirvi- Aikaisemman päätöksen mukaisen korvauk-
32075: eläinten sekä eräiden luonnonsuojelulain piiriin sen alarajan epäkohtana oli, ettei alle 1 000 mar-
32076: kuuluvien harvinaisten eläinten aiheuttamat va- kan vahinkoa korvattu lainkaan kun taas vähän-
32077: hingot. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kin yli 1 000 markan vahinko korvattiin koko-
32078: johdosta maksettavia korvauksia vastaava mää- naan. Uuden menettelyn tarkoituksena on yhden-
32079: räraha kerätään hirvieläinten metsästäjiltä val- mukaisesti vähentää kaikilta vahingonkärsijöiltä
32080: tiolle. sama määrä. Tämän vähennyksen suuruus on
32081: Petoeläinten aiheuttamat vahingot korvattiin määräytynyt siten, että vakuutuksen perusteella
32082: viime vuoden loppuun saakka petoeläinvahinko- korvattavien vahinkojen omavastuu jää pääsään-
32083: jen korvaamisesta annetun valtioneuvoston pää- töisesti valtion korvausjärjestelmän ulkopuolel-
32084: töksen ( 13671 1997) mukaisesti. Porovahingosta le. Vähäisten vahinkojenjäädessä ilman korvaus-
32085: voitiin päätöksen mukaan korvata enintään tape- ta käytettävissä olevat korvausvarat on mahdol-
32086: tun tai vahingon takia lopetetun poron käypää ar- lista ohjata huomattavaa vahinkoa kärsineille.
32087: voa vastaava määrä kaksinkertaisena. Kaksinker- Porovahingon yksittäinen vahingonkärsijä on jo-
32088: taisen korvauksen tarkoituksena oli kattaa vahin- takuinkin samassa asemassa muun petovahingon
32089: kojen etsimisestä sekä vaikeiden maasto- ja sää- vahingonkärsijän kanssa sillä erotuksella, että to-
32090: olosuhteiden takia löytämättä jääneistä vahin- detut porovahingot korvataan kaksinkertaisina
32091: goista aiheutuneet menetykset. Korvausta ei suo- muiden vahingonkärsijöiden saadessa vain yh-
32092: ritettu, mikäli hakijalle vahingon johdosta suori- denkertaisen korvauksen todetusta vahingosta.
32093: tettavan korvauksen määrä oli pienempi kuin . Asetuksen (277 /2000) korvausperusteet laaje-
32094: l 000 markkaa. Alaraja oli sama muissakin kuin mvat koskemaan mm. henkilövahinkoja sekä
32095: porovahingoissa, ja sen tarkoituksena oli jättää eräitä irtaimistovahinkoja, mikä laajensi samalla
32096: korvausmenettelyn ulkopuolelle vähäiset vahin- merkittävästi valtion korvausvelvollisuutta. Val-
32097:
32098:
32099: 2
32100: Ministerin vastaus KK 380/2000 vp- Jari Vilen /kok
32101:
32102:
32103: tion talousarviossa korvausmäärärahaa ei laajen- korvausjärjestelmän piiriin kuuluneiden vahin-
32104: nusten johdosta kuitenkaan lisätty. Jotta myös kojen kohdalla välttämätöntä.
32105: näiden uusien vahinkoryhmien korvaaminen oli- Menettelyyn ei ole suunnitteilla muutoksia.
32106: si mahdollista, on säästäminen jo aikaisemman Ministeriö kuitenkin seuraa järjestelmän toimi-
32107: vuutta ja tarvetta sen edelleen kehittämiseksi.
32108:
32109:
32110: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
32111:
32112: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32113:
32114:
32115:
32116:
32117: 3
32118: KK 380/2000 vp- Jari Vilen /kok Ministems svar
32119:
32120:
32121:
32122:
32123: Tili riksdagtms talman
32124:
32125: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sättningsbeloppet, utanför ersättningsförfaran-
32126: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- det.
32127: rådet översänt följande av rigsdagsledamot Jari Ersättningsbestämmelsema reviderades ge-
32128: Vilen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS nom statsrådets förordning om ersättning för ska-
32129: 3 80/2000 rd: dor som orsakats av rovdjur (277 /2000). En1igt
32130: förordningen kan ersättning för skada på ren fort-
32131: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så sättningsvis betalas högst till ett belopp som mot-
32132: att rovdjursskadeersättningarnas själv- svarar det dubbla gängse värdet för den dödade
32133: riskandel når en rimlig nivå? elier på grund av skadan av1ivade renen. Där-
32134: emot betalas ersättning för skadefallet endast till
32135: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den del skadebeloppet överstiger 1 500 mark.
32136: föra följande: Samtliga skador sökanden orsakats av rovdjur
32137: Skador som orsakats av vilda djur ersätts som re- under samma kalenderår anses vara ett och sam-
32138: gel inte av statens medel. Ett undantag utgör ska- ma skadefa11. Med undantag för personskador är
32139: dor som orsakats av stora rovdjur, hjortdjur samt förfarandet detsamma vid skada på ren som vid
32140: vissa av naturvårdslagen omfattade sällsynta övriga skador.
32141: djur. Av hjortdjursjägama uppbär staten ett be- Nackdelen med den undre gränsen en1igt det
32142: lopp som motsvarar anslaget för betalning av er- tidigare bes1utet var att ersättningsbelopp under
32143: sättningar för de skador som orsakats av hjort- 1 000 mark inte ersattes alls medan skadebelop-
32144: djur. pen såfort de översteg 1 000 mark ersattes i sin
32145: Intill utgången av fjolåret ersattes skador som helhet. Syftet med det nya förfarandet är att en-
32146: orsakats av rovdjur enligt statsrådets beslut om hetligt dra av samma belopp av alla skadelidan-
32147: ersättning för skador, förorsakade av rovdjur de. Storleken på detta avdrag har fastställts så att
32148: ( 13671 1997). En1igt bes1utet kunde ersättning för självriskandelen för skador som ersätts på grund-
32149: skada på ren beta1as högst tili ett belopp som valen av försäkring som regel stannar utanför sta-
32150: motsvarade det dubbla gängse värdet för den dö- tens ersättningssystem. Genom att mindre ska-
32151: dade elier på grund av skadan avlivade renen. dor lämnas utan ersättning blir det möjligt att sty-
32152: Syftet med den dubb1a ersättningen var att täcka ra de disponibla ersättningsmedlen till dem som
32153: de förluster som förorsakats av sökande i sam- lidit betydande skador. Enskilda skadelidande på
32154: band med skadefallet samt av att skadade djur på grund av skada på ren är nära nog i samma ställ-
32155: grund av svåra terräng- och väderleksförhållan- ning som andra skadelidande på grund av rov-
32156: den icke påträffats. Ersättning betalades inte om djur med den skillnaden att konstaterade skador
32157: beloppet av den ersättning som med anledning av på ren ersätts med det dubbla beloppet medan öv-
32158: skadefaliet skulle beta1as tili sökanden understeg riga skadelidande endast ersätts med värdet för
32159: 1 000 mark. Den undre gränsen var densamma den konstaterade skadan.
32160: även vid andra än skade på ren och syftet med Förordningens (277/2000) grunder för ersätt-
32161: gränsen var att lämna mindre skadefali, för vil- ningen utvidgades att omfatta bl.a. personskador
32162: kas del förvaltningsutgiftema kunde överstiga er- samt vissa skador på lösöre, vilket samtidigt
32163:
32164:
32165: 4
32166: Ministems svar KK 380/2000 vp- Jari Vilen /kok
32167:
32168:
32169: innebar att statens ersättningsskyldighet avse- skadefalls del som sedan tidigare omfattats av er-
32170: värt utökades. Trots den ökade ersättningsskyl- sättningssystemet.
32171: digheten utökades inte anslaget för ersättningar i Ändringar av förfarandet är inte under plane-
32172: statsbudgeten. För att det skall vara möjligt att ring. Ministeriet följer dock med systemets funk-
32173: betala ersättningar även till de nya skadegrupper- tion och eventuella behov av ytterligare utveck-
32174: na är det nödvändigt att göra inbesparingar för de ling.
32175:
32176:
32177: Helsingfors den 10 maj 2000
32178:
32179: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32180:
32181:
32182:
32183:
32184: 5
32185: KK 381/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
32186:
32187:
32188:
32189:
32190: KIRJALLINEN KYSYMYS 38112000 vp
32191:
32192: Erityistuen määrä luonnonmukaista tuotantoa
32193: koskevissa sopimusehdoissa
32194:
32195:
32196:
32197:
32198: Eduskunnan puhemiehelle
32199:
32200: Luonnonmukaista tuotantoa koskevat sopimus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32201: ehdot jättävät tulkinnanvaraa muutamassa koh- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32202: din. Kohdassa 4. erityistuen määrä määritellään valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32203: maksettavaksi joko 610 tai 875 mk:n suuruisena vaksi seuraavan kysymyksen:
32204: peltohehtaarilta.
32205: 875 mk:n erityistuki luonnonmukaiseen tuo- Tarkoittaako luonnonmukaista tuotan-
32206: tantoon siirrettäviltä pelloilta edellyttää tiettyjä toa koskevien sopimusehtojen kohdassa
32207: asioita. Kyseinen sopimuskohta jää vaikeasel- 4 tehty jaottelu sitä, että 875 mk:n pelto-
32208: koiseksi. Kolmannessa kohdassa käytetään mää- hehtaarituen saaminen edellyttää kaik-
32209: rittelyä "ennen sopimuskauden alkamista". kien kolmen ehdon täyttymistä, ja
32210: Miten on tulkittavissa tilanne, jossa esim.
32211: vuodesta 1997 alkaen on vuokrattu ns. LUEL- tarkoittaako määrittely "ennen sopimus-
32212: peltoja tavanomaiseen viljelyyn ja nyt ollaan te- kauden alkua" välittömästi ennen vai
32213: kemässä samasta peltoalasta ensimmäistä LUO- yleensä aiemmin sekä
32214: MU-sopimusta? Kumpaa tukea tässä tilanteessa maksetaanko vuodesta 1997 alkaen ta-
32215: maksetaan? Sopimusteksti on hankala nimen- vanomaisesti viljellyistä, LUEL-rajoit-
32216: omaan erityistuen kohdalla. Edelleen jää epäsel- teista vapautuneista pelloista nyt ensim-
32217: väksi, tuleeko 875 mk:n tuen osalta kaikkien eh- mäistä kertaa LUOMU-sopimuksen pii-
32218: tojen täyttyä yhtäaikaisesti, mihin kirjoitustapa riin tulevina 875 mk:n erityistukea?
32219: viittaa.
32220:
32221:
32222: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
32223:
32224: Jaana Ylä-Mononen /kesk
32225:
32226:
32227:
32228:
32229: Versio 2.0
32230: KK 38112000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerin vastaus
32231:
32232:
32233:
32234:
32235: Eduskunnan puhemiehelle
32236:
32237: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tyä eivätkä ne käytännössä voikaan saman alan
32238: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- osalta täyttyä samanaikaisesti, vaan yhden koh-
32239: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen dan täyttyminen riittää.
32240: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- Edellä mainitun sopimusehtojen kohdan toi-
32241: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sen kohdan 3. alakohdan mukaan "peltoa onkos-
32242: KK 381/2000 vp: kenut ennen sopimuskauden alkamista LUEL:n
32243: tai muun vastaavanjärjestelmän mukainen sitou-
32244: Tarkoittaako luonnonmukaista tuotan- mus pellon viljelemättömyydestä taikka maatalo-
32245: toa koskevien sopimusehtojen kohdassa ustuotannon tasapainottamisesta annetun lain
32246: 4 tehty jaottelu sitä, että 875 mk:n pelto- (1261/1989) taikka vastaavan aikaisemman lain-
32247: hehtaarituen saaminen edellyttää kaik- säädännön mukainen sopimus pellon viljelemät-
32248: kien kolmen ehdon täyttymistä, ja tömyydestä." Tämä tarkoittaa tilannetta, jolloin
32249: sopimukseen haettua alaa on koskenut kyseisen-
32250: tarkoittaako määrittely "ennen sopimus- lainen viljelemättömyys ennen haetun sopimuk-
32251: kauden alkua" välittömästi ennen vai sen voimassaolon alkamista. Esimerkiksi LUEL-
32252: yleensä aiemmin sekä viljelemättömyyssitoumus on voinut päättyä
32253: maksetaanko vuodesta 1997 alkaen ta- vuoden 1999 loppupuolella tai keväällä 2000, ja
32254: vanomaisesti viljellyistä, LUEL-rajoit- sopimukseen sisällytettäessä kyseisestä alasta
32255: teista vapautuneista pelloista nyt ensim- maksetaan 875 markkaa. Jos pelto on ollut tavan-
32256: mäistä kertaa LUOMU-sopimuksen pii- omaisessa viljelyssä tai kesantona vuoden 1999
32257: riin tulevina 875 mk:n erityistukea? kasvukaudella, maksettava erityistuki on täl-
32258: löinkin 875 markkaa peltohehtaarilta. Tässä ta-
32259: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pauksessa ei ole merkitystä, onko kyseistä alaa
32260: ti seuraavaa: joskus aiemmin esimerkiksi vuonna 1997 koske-
32261: nut LUEL-viljelemättömyyssitoumus. Edellisen
32262: Luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuk- vuoden viljelykäytännöstä todetaan aina ensin,
32263: sen sopimusehtojen kohta 4 käsittelee tehtävän onko pelto ollut tavanomaisessa viljelyksessä.
32264: sopimuksen perusteella maksettavan erityistuen Jos peltoa on viljelty tavanomaisesti sopimus-
32265: määrää. Kyseisen kohdan rakenne ja sisältö on kauden alkamista edeltävänä kasvukautena, eri-
32266: sellainen, että siinä on luetteloitu kahdessa koh- tyistuki maksetaan 875 markan suuruisena.
32267: dassa ne eri tilanteet, joissa maksettavan erityis- Edellä selvitetyn mukaan vuodesta 1997 al-
32268: tuen määrä on 610 markkaa tai 875 markkaa. En- kaen tavanomaisesti viljellyistä, LUEL-rajoit-
32269: simmäisessä kohdassa on selvitetty ne tapaukset, teista vapautuneista pelloista, jotka tulevat ensi
32270: jolloin viljelijälle maksetaan 610 markkaa. Toi- kertaa luomusopimusten piiriin, maksetaan
32271: sessa kohdassa on määritelty ne tapaukset, jol- vuonna 2000 tehtävän luonnonmukaista tuotan-
32272: loin viljelijälle maksetaan 875 markkaa. Jokai- toa koskevan sopimuksen perusteella 875 mark-
32273: sen erillisen alakohdan ei näin ollen tarvitse täyt- kaa hehtaarilta viiden vuoden ajan.
32274:
32275:
32276:
32277:
32278: 2
32279: Ministerin vastaus KK 381/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
32280:
32281:
32282: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2000
32283:
32284: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32285:
32286:
32287:
32288:
32289: 3
32290: KK 38112000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministems svar
32291:
32292:
32293:
32294:
32295: Tili riksdagens talman
32296:
32297: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger samtidigt uppfyllas för en och samma areal, utan
32298: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- det är tillräckligt att en av punktema uppfylls.
32299: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- 1 den tredje underpunkten i den andra punkten
32300: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga i de aktuella avtalsvillkoren konstateras "om
32301: spörsmål SS 381/2000 rd: åkem före avtalsperiodens början har omfattats
32302: av en sådan förbindelse om att inte odla åker som
32303: Avser indelningen i punkt 4 i de avtals- ingåtts i enlighet med AvtrPL eller något motsva-
32304: villkor som gäller ekologisk produktion rande system eller av ett sådant avtal om att inte
32305: att alla tre villkor måste uppfyllas för att odla åker som ingåtts med stöd av lagen om ba-
32306: man skall få stödet om 875 mk per hek- lansering av lantbruks-produktionen ( 12611 1989)
32307: tar åker, och eller motsvarande tidigare lagstiftning". Detta
32308: avser en situation där den areal som avtalet skall
32309: betyder definitionen ''före avtalsperio- gälla har omfattats av en förbinde1se om att inte
32310: dens början" omedelbart före eller i all- odla åker innan det nu aktuella avta1et träder i
32311: mänhet före samt kraft. En sådan förbinde1se enligt t.ex. lagen om
32312: betalas för åkrar som fr.o.m. 1997 od- avträdelsepension kan ha upphört i slutet av 1999
32313: lats konventionellt och som befriats från eller under våren 2000, och när en sådan area1
32314: odlingsbegränsningar enligt lagen om börjar omfattas av avta1et betalas 875 mark. Ock-
32315: avträdelspension 875 mk i specialstöd så när åkem har odlats konventionellt eller varit i
32316: när de nu för första gången omfattas av träda under 1999 års vegetationsperiod är spe-
32317: cialstödet 875 mark per hektar åker. 1 ett sådant
32318: avtal om ekologisk produktion?
32319: fall har det ingen betydelse om arealen i fråga ti-
32320: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- digare, t.ex. 1997 har omfattats av en förbindelse
32321: föra följande: om att inte odla åker enligt lagen om avträdelse-
32322: pension. 1 fråga om föregående års odlingssitua-
32323: Punkt 4 i avtalsvillkoren för avtal om ekologisk tion konstateras alltid först om åkern har odlats
32324: produktion behandlar beloppet av det special- konventionellt. Om åkern har odlats konventio-
32325: stöd som utbetalas på grundval av avtalet. Den nellt vegetationsperioden före avtalsperiodens
32326: aktuella punkteos uppbyggnad och struktur är så- början, är specia1stödet 875 mark.
32327: dan att de olika situationer när specialstödet är 1 en1ighet med redogöre1sen ovan beta1as för
32328: 610 mark eller 875 mark räknas upp i två punk- åkrar som od1ats konventionellt fr.o.m. 1997, som
32329: ter. 1 den första punkten redogörs för de situatio- befriats från odlingsbegränsningar enligt 1agen
32330: ner då jordbrukaren får 610 mark. 1 andra punk- om avträdelspension och som för första gången
32331: ten beskrivs de situationer då jordbrukaren får omfattas av avta1 om eko1ogisk produktion 875
32332: 875 mark. Varje underpunkt behöver alltså inte mark per hektar i fem år på grundval av ett avtal
32333: vara uppfylld och de kan inte heller i praktiken om eko1ogisk produktion som ingås 2000.
32334:
32335:
32336:
32337: Helsingforsden 15 maj 2000
32338:
32339: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32340: 4
32341: KK 382/2000 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.
32342:
32343:
32344:
32345:
32346: KIRJALLINEN KYSYMYS 382/2000 vp
32347:
32348: Opintotukilaissa mainittujen etuuksien reaali-
32349: arvon parantaminen
32350:
32351:
32352:
32353:
32354: Eduskunnan puhemiehelle
32355:
32356: Opiskelijat ovatjääneetjälkeen muista kansalais- vointivaltion periaatteiden mukaan ole kestävää.
32357: ryhmistä tulonjakopolitiikassa. Muihin tulonsiir- Koulutus on yhä välttämättömämpi osa hyvin-
32358: toihin on tehty viime vuosina lain mukaiset in- vointiyhteiskuntaa, ja siksi valtion on kannettava
32359: deksitarkistukset, mutta opintotukeen niitä ei ole vastuunsa myös opiskelun aikaisesta toimeentu-
32360: tehty ollenkaan uuden lain (65/1994) hyväksymi- losta.
32361: sen jälkeen, sillä opintotukea ei ole sidottu elin-
32362: kustannusindeksiin. Vuodesta 1994 elinkustan- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32363: nusindeksi on noussut tämän vuoden helmikuu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
32364: hun verrattuna 7,2 prosenttia. Kun tukiin ei ole vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32365: tehty hintatason nousua vastaavia korotuksia, tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32366: niiden reaalinen arvo on laskenut selvästi. Opin-
32367: totuen taso on jo peruslähtökohdaltaan alle vii- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32368: mesijaisen toimeentulonormin, mikä ei hyvin- tyä opintotukilaissa mainittujen etuuk-
32369: sien reaaliarvon parantamiseksi?
32370:
32371:
32372: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
32373:
32374: Lauri Kähkönen /sd Unto Valpas /vas
32375: Erkki Kanerva /sd Esko-Juhani Tennilä /vas
32376: Tapio Karjalainen /sd Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
32377: Heli Paasio /sd Kirsi Ojansuu /vihr
32378: Saara Karhu /sd Olli Nepponen /kok
32379: Arto Seppälä /sd Raija Vahasalo /kok
32380: Harry Wallin /sd Matti Kangas /vas
32381:
32382:
32383:
32384:
32385: Versio 2.0
32386: KK 382/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym. Ministerin vastaus
32387:
32388:
32389:
32390:
32391: Eduskunnan puhemiehelle
32392:
32393: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Opintotuen määrärahat kasvoivat voimakkaas-
32394: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti 1990-luvun alussa. Kun vuonna 1991 opintotu-
32395: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kimenot olivat 2 157 miljoonaa markkaa, ne oli-
32396: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Kähkösen /sd vat vuonna 1994 jo 3 483 miljoonaa markkaa.
32397: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Vuonna 1995 hallituksen säästöpäätöksen osana
32398: 382/2000 vp: vuotuisia opintotukimenoja leikattiin 300 mil-
32399: joonalla markalla. Säästöt toteutettiin leikkaa-
32400: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- maila sekä opintorahaa että asumis lisää. Asumis-
32401: tyä opintotukilaissa mainittujen etuuk- lisän korvausastetta alennettiin 7 5 prosentista 67
32402: sien reaaliarvon parantamiseksi? prosenttiin. Tavoitteena oli kohdentaa leikkauk-
32403: set mahdollisimman tasapuolisesti kaikkiin opis-
32404: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kelijaryhmiin. Kuukausittaisen opintorahan pe-
32405: ti seuraavaa: rusmäärää leikattiin 20 vuotta täyttäneiltä itse-
32406: Opintotukilailla (65/1994) uudistettiin muiden näisesti asuviita 30 markkaa ja kaikilta vanhem-
32407: kuin korkeakouluopiskelijoiden opintotuki kor- piensa luona asuviita 120 markkaa. Alle 20-vuo-
32408: keakoulujen opintotuen kaltaiseksi, opintoraha- tiaiden muualla kuin vanhempien luona asuvien
32409: painotteiseksi tueksi. Muiden kuin korkeakoulu- opintorahaa ei leikattu, koska sen taso oli jo en-
32410: opiskelijoiden opintorahaa nostettiin opiskeluun nestään hyvin alhainen. Aikuisopintorahan vä-
32411: liittyvä ateriaetu huomioon ottaen korkeakoulu- himmäismäärää alennettiin vastaavasti 30 mar-
32412: opiskelijoiden opintorahaa vastaavaksi. Opinto- kalla kuukaudessa. Opintotukileikkausten vasta-
32413: tukilain tullessa voimaan 1.5.1994 opintorahan painoksi opintolainan valtiontakauksen määrää
32414: määrä muualla kuin vanhempien luona asuvalle korotettiin l 00 markalla kuukaudessa l 200 mar-
32415: 20 vuotta täyttäneelle oli korkeakoulussa opiske- kasta l 300 markkaan.
32416: levalle 1 570 markkaa ja muussa oppilaitoksessa Opintotukijärjestelmää on myöhemmin paran-
32417: 1 300 markkaa kuukaudessa. Muualla kuin van- nettu mm. muualla kuin vanhempien luona asu-
32418: hempien luona asuvalle 20 vuotta nuoremmalle vien alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden osalta
32419: sekä vanhempien luona asuvalle 20 vuotta täyttä- alentamalla suurempaan opintorahaan oikeutta-
32420: neelle opintorahan määrä oli korkeakoulussa 750 vaa ikärajaa 19 vuoteen elokuussa 1997 ja 18
32421: markkaa ja muussa oppilaitoksessa 500 markkaa vuoteen elokuussa 1998. Lisäksi opiskelijoiden
32422: kuukaudessa. Vanhempien luona asuvan opinto- asumisen tukea yhtenäistävän uudistuksen yhtey-
32423: raha oli 20 vuotta nuoremmalle korkeakoulussa dessä asumislisän korvausastetta on korotettu 67
32424: opiskelevalle 350 markkaaja muussa oppilaitok- prosentista 80 prosenttiin 1.5.2000 lukien. Lain-
32425: sessa 250 markkaa kuukaudessa. Aikuisopintora- muutoksen jälkeen itsenäisesti asuvien ja asu-
32426: han määrä oli 25 prosenttia opiskelijan opintoja mislisän maksimimäärää saavien opiskelijoiden
32427: edeltävästä vakiintuneesta kuukausitulosta, kui- kuukausittainen opintorahan ja asumislisän yh-
32428: tenkin vähintään 1 570 markkaa ja enintään teenlaskettu määrä nousi vähintään elinkustan-
32429: 2 800 markkaa. Asumislisän määrä oli 75 pro- nusindeksin nousun verran. Opintorahan ja asu-
32430: senttia alle l 275 markan asumismenoista. mislisän korkein yhteenlaskettu määrä nousi 18
32431:
32432:
32433: 2
32434: Ministerin vastaus KK 382/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
32435:
32436:
32437: vuotta täyttäneillä korkeakouluopiskelijoilla 6,9 mislisään, joten he eivät ole hyötyneet lainmuu-
32438: prosenttia ja muilla opiskelijoilla 7,8 prosenttia. toksesta.
32439: Alle 18-vuotiailla korkeakouluopiskelijoilla Opintorahan määrän korottaminen elinkustan-
32440: määrä nousi 10,3 prosenttia ja muilla opiskeli- nusindeksin nousua vastaavalla 7,2 prosentilla li-
32441: joilla 12,2 prosenttia. Vanhempien luona asuvat säisi valtion menoja noin 196 miljoonalla mar-
32442: opiskelijat eivät ole oikeutettuja opintotuen asu- kalla. Muutokseen ei ole valtiontaloudellisia
32443: edellytyksiä.
32444:
32445:
32446: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2000
32447:
32448: Kulttuuriministeri Suvi Linden
32449:
32450:
32451:
32452:
32453: 3
32454: KK 382/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym. Ministems svar
32455:
32456:
32457:
32458:
32459: Tili riksdagens talman
32460:
32461: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Ans1agen för studiestöd växte kraftigt i början
32462: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- av 1990-ta1et. Medan studiestödsutgiftema 1991
32463: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri var 2 157 mi1j. mk, uppgick de 1994 redan tili
32464: Kähkönen /sd m.fl. undertecknade skriftliga 3 483 mi1j. mk. År 1995 skars de årliga studie-
32465: spörsmål SS 382/2000 rd: stödsutgiftema ned med 300 milj. mk som ett led
32466: i regeringens sparbeslut. Inbesparingama ge-
32467: Vilka åtgärder avser regeringen vidta nomfördes genom nedskämingar såväl i studie-
32468: för att förbättra realvärdet på de förmå- penningen som i bostadstillägget. Ersättnings-
32469: ner som nämns i lagen om studiestöd? procenten för bostadstillägget sänktes från 75 %
32470: tili 67 %. Syftet var att nedskämingama skulle
32471: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- drabba alla grupper av studerande så jäm1ikt som
32472: föra följande: möjligt. Basbeloppet för den månatliga studie-
32473: Genom lagen om studiestöd (65/1994) reforme- penningen skars för studerande som fyllt 20 år
32474: rades studiestödet för andra än högskolestude- och bodde självständigt ned med 30 mark och för
32475: rande så att det analogt med studiestödet i hög- alla som bodde hos sina föräldrar med 120 mark.
32476: skoloma domineras av studiepenningen. Studie- Studiestödet för dem under 20 år som bodde nå-
32477: penningen för andra än högskolestuderande höj- gon annanstans än hos sina föräldrar sänktes in-
32478: des med beaktande av måltidsförmånen i anslut- te, eftersom nivån redan från förut var mycket
32479: ning tili studiema så att den motsvarade studie- låg. Minimibeloppet för vuxenstudiepenningen
32480: penningen för högskolestuderande. När 1agen om sänktes på motsvarande sätt med 30marki måna-
32481: studiestöd trädde i kraft den 1 maj 1994 var stu- den. Som en motvikt tili nedskämingama i stu-
32482: diepenningen för studerande som bodde någon diestödet höjdes statsborgen för studielån med
32483: annanstans än hos sina föräldrar och hade fylit 20 100 mark i månaden från 1 200 mk tili 1 300 mk.
32484: år 1 570 mark i högskolor och 1 300 mark per Studiestödssystemet har senare utvecklats
32485: månad i andra läroanstalter. För studerande som bl.a. i fråga om de studerande som bor hos sina
32486: bodde någon annanstans än hos sina föräldrar och föräldrar och som är under 20 år genom att ål-
32487: var yngre än 20 år och för studerande som bodde dersgränsen för den större studiepenningen
32488: hos sina föräldrar och hade :tylit 20 år var studie- sänkts tili 19 år i augusti 1997 och tili 18 år i au-
32489: penningen 750 mark i månaden i högskolor och gusti 1998. Vidare har man i samband med refor-
32490: 500 mark i månaden i andra läroanstalter. Studie- mema för att förenhetliga bostadsstödet tili de
32491: penningen för den som bodde hos sina förä1drar studerande höjt ersättningsprocenten för bostads-
32492: och var under 20 år var 350 mark i månaden i tiliägget från 67 % tili 80 % från 1.5.2000. Efter
32493: högsko1or och 250 mark i månaden i andra 1äro- lagändringen steg det sammanlagda beloppet av
32494: anstalter. Vuxenstudiepenningen var 25 % av studiepenningen och bostadstillägget per månad
32495: studerandens ordinarie månadsinkomst före stu- minst lika mycket som ökningen av levnadskost-
32496: diema, dock minst 1 570 mark och högst 2 800 nadsindex för studerande som bor självständigt
32497: mark. Bostadstillägget var 75 % av bostadsutgif- och får bostadstillägg tili maximalt belopp. Den
32498: tema upp tili 1 275 mark. högsta summan av studiepenningen och bostads-
32499:
32500:
32501: 4
32502: Ministerns svar KK 382/2000 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.
32503:
32504:
32505: tillägget steg för högsko1estuderande som har diestöd, och de har därför inte haft någon nytta av
32506: fyllt 18 år 6,9 % och för andra studerande 7,8 %. 1agändringen.
32507: För högsko1estuderande under 18 år steg sum- En höjning av studiepenningen med 7,2 %, vi1-
32508: man 10,3 % och för andra studerande 12,2 %. ket skulle motsvara höjningen i levnadskostnads-
32509: Studerande som bor hos sina förä1drar är inte be- index, skulle öka statens utgifter med ungefår
32510: rättigade till bostadstillägg som en form av stu- 196 miljoner mark. För en sådan ändring finns
32511: det inte statsekonomiska förutsättningar.
32512:
32513:
32514:
32515: Helsingfors den 11 maj 2000
32516:
32517: Kulturminister Suvi Linden
32518:
32519:
32520:
32521:
32522: 5
32523: KK 383/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
32524:
32525:
32526:
32527:
32528: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 383/2000 rd
32529:
32530: Tågturerna på kustbanan
32531:
32532:
32533:
32534:
32535: Tili riksdagens talman
32536:
32537: Det är allmänt att pendla tili huvudstadsregionen rats - antalet tågturer på kustbanan kommer
32538: från Västnyland. Med tåg åker man från Karis på bl.a. att öka - kommer antalet vanliga snälltåg
32539: en timme tili Helsingfors elier Åbo. År 1996 att minska. Det här innebär bl.a. att alla tåg inte
32540: pendlade 1 380 personer från Karis och 948 tili stannar i Karis. Dessutom blir det dyrare för
32541: Karis p.g.a. arbete elier studier. De västny- pendlaren att resa med tåg som trafikerar melian
32542: ländska kommunerna Hangö, Ekenäs, Karis, Po- kl. 18 och 23.
32543: jo, lngå och Sjundeå har gått in för att utveckla en
32544: regionbiljett för dem som har sin arbetsplats i hu- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32545: vudstadsregionen. A vsikten är att biljetten skall ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
32546: tas i bruk i början av juni 2000 och omfatta an- ver stälia följande spörsmål tili behörig medlem
32547: slutningstrafik i Västnyland, trafik tili Helsing- av statsrådet:
32548: forsregionen och anslutningstrafik i Helsingfors-
32549: regionen. Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-
32550: Nu infmmerar man från VR att samtidigt som der för att förutsättningarna för pend-
32551: de andra förutsättningarna för pendling förbätt- landet på kustbanan inte försämras?
32552:
32553:
32554: Helsingfors den 25 april 2000
32555:
32556: Margareta Pietikäinen /sv
32557:
32558:
32559:
32560:
32561: Version 2.0
32562: Suomennos KK 383/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
32563:
32564:
32565:
32566:
32567: KIRJALLINEN KYSYMYS 383/2000 vp
32568:
32569: Rantaradan junavuorot
32570:
32571:
32572:
32573:
32574: Eduskunnan puhemiehelle
32575:
32576: Työssäkäynti Länsi-Uudeltamaalta pääkaupunki- junavuorojen määrä rannikkoradalla tulee mm.
32577: seudulle on tavallista. Junamatka Karjaalta Hel- kasvamaan- tavallisten pikajunavuorojen mää-
32578: sinkiin tai Turkuun kestää tunnin. Vuonna 1996 rä tulee vähenemään. Tämä merkitsee mm. sitä,
32579: 1 380 henkilöä matkusti Karjaalta ja 948 henki- että kaikki junat eivät pysähdy Karjaalla. Lisäksi
32580: löä Karjaalle työn tai opintojen vuoksi. Länsi- matkustaminen on kalliimpaa junissa, jotka lii-
32581: Uudenmaan kunnat Hanko, Tammisaari, Karjaa, kennöivät klo l8:nja 23:n välillä.
32582: Pohja, Inkoo ja Siuntio ovat lähteneet kehittä-
32583: mään seutulippua pääkaupunkiseudulla työsken- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32584: televiä varten. Tarkoituksena on lipun käyttöön- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32585: otto kesäkuun 2000 alussa. Lippu käsittäisi lii- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32586: tyntäliikenteen Länsi-Uudellamaalla, liikenteen vaksi seuraavan kysymyksen:
32587: Helsingin seudulle ja liityntäliikenteen Helsin-
32588: gin seudulla. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
32589: Nyt VR tiedottaa, että samanaikaisesti työmat- tyä, jotta työmatkaliikenteen edellytyk-
32590: kaliikenteen muiden edellytysten parantuessa - set rantaradalla eivät heikkene?
32591:
32592:
32593: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
32594:
32595: Margareta Pietikäinen /r
32596:
32597:
32598:
32599:
32600: 2
32601: Ministerin vastaus KK 383/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
32602:
32603:
32604:
32605:
32606: Eduskunnan puhemiehelle
32607:
32608: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- hinnoitteluperiaatteitaan eri ryhmiä paremmin
32609: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- palveleviksi.
32610: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Rantaradan liikennetarjonnan suunnitteluun
32611: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi- vaikuttavat YTV-alueen liikenteen, YTV-alueen
32612: sen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ulkopuolisen lähiliikenteen, mm. Karjaan työ-
32613: 383/2000 vp: matka- ja asiointiliikenteen, Helsingin ja Turun
32614: välisen kaukoliikenteen, laivajunaliikenteen sekä
32615: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Pendolinoliikenteen tarpeet. Liikennetarjonnan
32616: tyä, jotta työmatkaliikenteen edellytyk- suunnittelua vaikeuttaa VR:n mukaan se, että ra-
32617: set rantaradalla eivät heikkene? dalla on vain yksi raide välillä Kirkkonummi -
32618: Turku ja että radan tekninen taso ei salli junano-
32619: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- peuksien nostamista matka-aikatavoitteiden mu-
32620: ti seuraavaa: kaisesti. Radan liikenteen lisääminen ruuhka-ai-
32621: Rantaradan liikennettä Helsingin ja Turun välillä kana esimerkiksi välille Karjaa - Helsinki on
32622: on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. VR VR:nmukaan erittäin vaikeaa. VR:llä on kuiten-
32623: Osakeyhtiö on kasvattanut junamäärää 12 junaan kin suunnitelmissa ensi vuonna parantaa työmat-
32624: suuntaansa ja vuoden sisällä junamäärä tulee kaliikennettä Karjaan ja Helsingin välillä vielä
32625: VR:n mukaan lisääntymään vielä 16 ju- yhdellä vuorolla.
32626: naan/suunta. Koko tämä tarjonta palvelee myös Valtio on osallistunut ja osallistuu rantaradan
32627: Karjaan seutua. Kaukojunien lisäksi Karjaan ja työmatkaliikenteen edellytysten ylläpitämiseen
32628: Helsingin välillä kulkee lähijunia täydentämässä ja parantamiseen ostamalla VR Osakeyhtiöltä
32629: tarjontaa. Karjaan ja Helsingin välistä kannattamatonta lä-
32630: VR Osakeyhtiöltä saadun vastineen mukaan se hiliikennettä ja kehittämällä yhdessä kuntien
32631: ei ole heikentämässä työmatkaliikenteen edelly- kanssa Länsi-Uudenmaan lippujärjestelmiä, joi-
32632: tyksiä rantaradalla. Junavuorojen määrä kasvaa den tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen hou-
32633: ja kalusto uudistuu. Toistaiseksi on myös selvää, kuttelevuutta ja sen osuutta työmatkaliikentees-
32634: että kaikki vuorot myös pysähtyvät Karjaalla. Li- sä.
32635: säksi VR:llä on vuoden sisällä tarkoitus uudistaa
32636:
32637:
32638:
32639: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
32640:
32641: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
32642:
32643:
32644:
32645:
32646: 3
32647: KK 383/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r Ministems svar
32648:
32649:
32650:
32651:
32652: Tili riksdagens talman
32653:
32654: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger revidera sina prissättningsprinciper så att de be-
32655: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tjänar olika kundgrupper bättre.
32656: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- På planeringen av trafikutbudet på kustbanan
32657: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga inverkar behoven när det gäller trafiken inom
32658: spörsmål SS 383/2000 rd: SAD-området och närtrafiken utanför SAD-om-
32659: rådet, bl.a. arbetsresor och resor för uträttande av
32660: Vad ämnar regeringen vidta för åtgär- ärenden till och från Karis, fjärrtrafiken mellan
32661: der för att förutsättningarna för pend- Helsingfors och Åbo, båt-tågtrafiken och Pendo-
32662: landet på kustbanan inte försämras? linotrafiken. Det som enligt VR försvårar plane-
32663: ringen av trafikutbudet är att det på sträckan
32664: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Kyrkslätt-Åbo endast finns ett spår och att spå-
32665: föra följande: rets standard tekniskt sett inte är så hög att man
32666: Trafiken på kustbanan mellan Helsingfors och skulle kunna öka hastigheten och på så vis också
32667: Åbo har utvecklats kraftigt under de senaste åren. förkorta restiden i motsvarighet till uppställda
32668: VR Aktiebolag har ökat antalet tåg till tolv per mål. Enligt VR är det mycket problematiskt att
32669: riktning och inom ett år kommer man enligt VR vid rusningstid öka antalet tågturer t.ex. mellan
32670: att ytterligare öka antalet till 16 tåg per riktning. Karis och Helsingfors. 1 VR:s planer för nästa år
32671: Hela detta utbud betjänar också Karisregionen. ingår dock att förbättra möjlighetema för pend-
32672: Förutom fjärrtågen går det också lokaltåg mellan lande mellan Karis och Helsingfors med ytterli-
32673: Helsingfors och Karis, vilka kompletterar utbu- gare en tur.
32674: det. Staten har deltagit och deltar i upprätthållan-
32675: VR Aktiebolag har i sitt genmäle uppgett att det och förbättrandet av förutsättningama för
32676: man inte har för avsikt att försämra förutsättning- pendlande genom att köpa upp olönsam närtrafik
32677: ama för pendlandet på kustbanan. Antalet tågtu- mellan Karis och Helsingfors och genom att till-
32678: rer ökar och materielen fömyas. Tills vidare är sammans med kommunema utveckla Västra Ny-
32679: det också klart att alla tågturer stannar i Karis. lands biljettsystem, vars mål är att öka kollektiv-
32680: Dessutom har VR för avsikt att inom ett år också trafikens attraktivitet och dess andel av pendel-
32681: trafiken.
32682:
32683:
32684:
32685: Helsingfors den 23 maj 2000
32686:
32687: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
32688:
32689:
32690:
32691:
32692: 4
32693: KK 384/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
32694:
32695:
32696:
32697:
32698: KIRJALLINEN KYSYMYS 384/2000 vp
32699:
32700: Luhangan kunnan Onkisalon saaren vakinais-
32701: ten asukkaiden perusoikeuksien ja peruspalve-
32702: luiden turvaaminen
32703:
32704:
32705:
32706:
32707: Eduskunnan puhemiehelle
32708:
32709: Valtioneuvosto antoi 19.6.1996 luvan Luhangan si jo aloitettua tieyhteyttä mantereelle, he olisi-
32710: kunnan Onkisalon saaressa olevaan Kiviniemen vat olleet tieyhteyden piirissä syksystä 1996 läh-
32711: tilaan RN:o 1:137 kuuluvan määräalan ja yksi- tien. Tällöin he olisivat saaneet nauttia siitä tur-
32712: tyistietoimituksessa N:o 118965-8 perustetun tie- vallisuudesta, hyvinvoinnista ja ennen kaikkea
32713: oikeuden lunastamiseksi valtiolle luonnonsuoje- kaikista niistä perusoikeuksista, jotka kuuluvat
32714: lutarkoituksiin. Lunastuslupaa ei ilmeisestikään jokaiselle Suomen kansalaiselle mutta joita il-
32715: olisi saanut ulottaa koskemaan tieoikeutta, joka man Onkisalon asukkaat on valtion toimenpitein
32716: oli maaoikeuden ja korkeimman oikeuden tuo- pakotettu elämään ja vaarantaruaan henkensä.
32717: mioilla vahvistettu, yleisen edun kannalta tärkeä Kansalaisten yleinen käsitys on, että Suomen
32718: ja Onkisalon vakinaisten asukkaiden ihmisarvoi- valtio on törkeästi rikkonut sen omia perustusla-
32719: sen elämisen kannalta suorastaan välttämätön, ja keja ja hyväksymiään kansainvälisiä ihmisoi-
32720: näin estää saaren asukkaita saamasta tätä tärkeä- keussopimuksia. Tätä kansalaisten yleistä käsi-
32721: tä ja välttämätöntä tieyhteyttä mantereelle. tystä tukee vahvasti se, että valtioneuvoston jä-
32722: Tiedossa oli, että pienen lapsen isä ja Onkisa- senet eivät ole voineet esittää selvää lainsäännös-
32723: lon postinkantaja olivat hukkuneet Päijäntee- tä, johon tämä Onkisalon vakinaisten asukkaiden
32724: seen. Tätä ei varmuudella olisi tapahtunut, jos tieyhteyden riisto ja siitä heille aiheutuneet kärsi-
32725: Onkisalo olisi ollut tieyhteydessä mantereeseen mykset perustuvat, vaikka sitä on useampikin
32726: ja kyseiset henkilöt olisivat voineet suorittaa kansanedustaja kirjallisella kysymyksellä asian-
32727: välttämättömät matkansa tieyhteyttä pitkin. Val- omaiselta valtioneuvoston jäseneltä tiedustellut.
32728: tioneuvoston olisi ollut ehdottomasti turvattava Kun on kysymys niin tärkeästä edusta ja oi-
32729: Onkisalon asukkaiden perusoikeudet ja peruspal- keudesta, joista todistettavasti saattaa riippua ih-
32730: velut asettamalla saaren ja mantereen välille misen henki ja joihin perustuvat kansalaisen pe-
32731: myrskyissä ja jäissä turvallisesti liikennöivä ke- rus- ja ihmisoikeudet, täytyy tällaisen edunriis-
32732: lirikkoalus tai ilmatyynyalus samalla, kun asuk- ton perustua selvään lainsäännökseen. Jos näin ei
32733: kailta riistettiin oikeus rakentaa tieyhteys lain- ole, kansalaisilla on oikeus väittää Onkisalon va-
32734: voimaisilla tuomioilla vahvistetulle tielinjalle. kinaisten asukkaidenjoutuneen valtion toimenpi-
32735: Kun tätä ei tehty, ovat Onkisalon vakinaiset tein mielivallan uhreiksi, mikä oikeusvaltiona it-
32736: asukkaat olleet syksystä 1996 lähtien moniksi seään pitävässä valtiossa ei nykypäivänä saisi
32737: viikoiksi venyneinä kelirikkokausina täysin il- tulla kysymykseen.
32738: man kaikkia niitä peruspalveluja, jotka kuuluvat
32739: kaikille muille Suomen kansalaisille. Jos hallitus Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32740: ei olisi riistänyt heiltä oikeutta rakentaa valmiik- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32741:
32742: Versio 2.0
32743: KK 384/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
32744:
32745:
32746: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- da nämä palvelut kaikkina vuoden- ja
32747: vaksi seuraavan kysymyksen: vuorokauden aikoina yhdenvertaisesti
32748: muiden kansalaisten kanssa tarvitse-
32749: Miten valtio aikoo heti turvata ja järjes- matta enää vaarantaa henkeään myrs-
32750: tää Onkisalon asukkaiden peruspalve- kyissä ja heikoilla jäillä turvautuessaan
32751: lut niin, että heillä on mahdollisuus saa- näihin palveluihin?
32752:
32753:
32754: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
32755:
32756: Lauri Oinonen /kesk
32757:
32758:
32759:
32760:
32761: 2
32762: Ministerin vastaus KK 384/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
32763:
32764:
32765:
32766:
32767: Eduskunnan puhemiehelle
32768:
32769: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
32770: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seuraavaa:
32771: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32772: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen Onkisalon asukkaiden peruspalveluiden turvaa-
32773: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK minen näyttäisi kysymyksen mukaan liittyvän
32774: 384/2000 vp: kiinteän tieyhteyden saamiseen Onkisalon saa-
32775: reen. Valtio on lunastanut Onkisalosta luonnon-
32776: Miten valtio aikoo heti turvata ja järjes- suojelutarkoituksiin ns. Kiviniemen alueen, joka
32777: tää Onkisalon asukkaiden peruspalve- sisältää vain vähäisen osan saaren alueesta. Kiin-
32778: lut niin, että heillä on mahdollisuus saa- teä tieyhteys saareen onkin periaatteessa mahdol-
32779: da nämä palvelut kaikkina vuoden- ja lista rakentaa muualta kuin Kiviniemen alueen
32780: vuorokauden aikoina yhdenvertaisesti kautta. Kun kyseessä on yksityisen tien tekemi-
32781: muiden kansalaisten kanssa tarvitse- nen, on asianosaisten haettava yksityistielain
32782: matta enää vaarantaa henkeään myrs- mukaista toimitusta tien tekemistä varten. Onki-
32783: kyissä ja heikoilla jäillä turvautuessaan salon tiekunta ei kuitenkaan ole pannut vireille
32784: näihin palveluihin? uutta toimitusta, jolla pitkään vireillä ollut hanke
32785: voitaisiin .saada lopullisesti ratkaistuksi. Valtio
32786: on lisäksi ollut aikanaan valmis korvaamaan tien
32787: rakentamisesta johtuvat lisäkustannukset.
32788:
32789:
32790:
32791: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
32792:
32793: Ympäristöministeri Satu Hassi
32794:
32795:
32796:
32797:
32798: 3
32799: KK 384/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
32800:
32801:
32802:
32803:
32804: Tili riksdagens talman
32805:
32806: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
32807: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
32808: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri
32809: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål Enligt spörsmålet verkar säkrandet av basservi-
32810: SS 384/2000 rd: cen för invånarna i Onkisalo vara förknippat med
32811: att få en fast vägförbindelse till ön Onkisalo. Sta-
32812: Hur ämnar staten omede/bart säkra och ten har löst in det s.k. Kiviniemiområdet som ett
32813: ordna basservice för invånarna i Onki- naturskyddsområde, som omfattar endast en li-
32814: salo så att de har en möjlighet att erhål- ten del av Onkisalo-området. 1 princip är det möj-
32815: la service året runt och dygnet runt lik- ligt att dra upp linjen för en fast vägförbindelse
32816: ställt med andra medborgare utan att annorstädes än genom Kiviniemi. När det är frå-
32817: behöva utsätta sina Iiv i fara i storm och gan om en anläggning av en enskild väg, bör par-
32818: på svag is när man är i behov av servi- terna ansöka om en förrättning vid anläggningen
32819: ce? av vägen som är i enlighet med lagen om enskil-
32820: da vägar. Onkisalo väglag har dock inte inlett en
32821: ny förrättning med viiken man kunde få en slut-
32822: lig lösning på frågan. Staten har dessutom i tiden
32823: varit redo att betala de tilläggskostnader som an-
32824: läggningen av vägen orsakar.
32825:
32826:
32827:
32828: Helsingfors den 23 maj 2000
32829:
32830: Miljöminister Satu Hassi
32831:
32832:
32833:
32834:
32835: 4
32836: KK 385/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
32837:
32838:
32839:
32840:
32841: KIRJALLINEN KYSYMYS 385/2000 vp
32842:
32843: Talousjätteiden lajittelun yhdenmukaistaminen
32844:
32845:
32846:
32847:
32848: Eduskunnan puhemiehelle
32849:
32850: Monissa kunnissa talousjätteiden keräily ja lajit- kialla olisi sama käytäntö. Teollisuuden olisi hel-
32851: telu toimii varsin hyvin. Alueenjätteenkäsittely- pompaa valmistaa keskitetysti tietynvärisiä pus-
32852: laitos päättää kuitenkin itse, minkä värisiin pus- seja. Kauppakin voisi paremmin hyödyntää os-
32853: seihin eri jätteet lajitellaan. Esimerkiksi energia- toskassia eli kääntökassia, jos kaikkialla olisi
32854: jätteet lajiteliaan Ekorosk-kuntien alueella Etelä- käytössä sisäpuoleltaan samanlaiset kassit.
32855: Pohjanmaalla mustiin pusseihin, mutta Kiertoka-
32856: pulan alueella Hämeessä biojätteet lajiteliaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32857: mustiin pusseihin. Kymenlaakson alueella ener- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
32858: giajätteet lajiteliaan taas oranssinvärisiin pussei- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32859: hin. vaksi seuraavan kysymyksen:
32860: Koska talousjätteiden lajittelu koko ajan yleis-
32861: tyy, olisi kuluttajien, teollisuuden ja kaupan kan- Onko hallitus tietoinen talousjätteiden
32862: nalta suotavaa, että lajittelu tapahtuisi koko lajitteluun liittyvästä ongelmasta ja
32863: maassa samojen periaatteiden mukaan, eli eri jät-
32864: teelle tarkoitetun pussin väri olisi sama koko mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä,
32865: maassa. jotta talousjätteistä saataisiin yhdenmu-
32866: Lajittelu muodostuisi helpommaksi turisteille kaiset lajitteluohjeet?
32867: ja ulkopaikkakunnalla työskenteleville, jos kaik-
32868:
32869:
32870: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
32871:
32872: Bjarne Kallis /skl
32873:
32874:
32875:
32876:
32877: Versio 2.0
32878: KK 385/2000 vp- Bjarne Kallis /skl Ministerin vastaus
32879:
32880:
32881:
32882:
32883: Eduskunnan puhemiehelle
32884:
32885: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tehuoltoa hoitavaa yhteistyöaluetta, joihin kuu-
32886: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lui noin 82 % maamme asukkaista. Kuntien yh-
32887: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teistyön avulla jätehuolto on kehittynyt nopeasti
32888: vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen kaatopaikkakeskeisestä toimintamallista lajitte-
32889: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK luun ja laitosmaiseen käsittelyyn ja hyödyntämi-
32890: 385/2000 vp: seen perustuviin jätehuoltojärjestelmiin. Kaato-
32891: paikkojen lukumäärä on supistunut viiden vuo-
32892: Onko hallitus tietoinen talousjätteiden den kuluessa 500 kaatopaikasta noin puoleen ja
32893: lajitteluun liittyvästä ongelmasta ja vähenee edelleen nopeasti. Samanaikaisesti lai-
32894: tosmainen jätteenkäsittely on lisääntynyt ja j ätet-
32895: mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä, tä käsittelevien laitosten lukumäärä on kasvanut
32896: jotta talousjätteistä saataisiin yhdenmu- yli 120:een. Kehitys on luonnollisesti kulkenut
32897: kaiset lajitteluohjeet? maan eri osissa eri tahtiin. Kotitalousjätteiden la-
32898: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen jittelu on kehittynyt nopeammin tiheään asutuil-
32899: seuraavaa: la alueilla, joilla on ollut paremmat taloudelliset
32900: mahdollisuudet perustaa lajiteltujen jätteiden
32901: Jätelaki (1072/1993) säätää kunnille velvoitteen hyödyntämislaitoksia.
32902: järjestää asumisessa syntyvän jätteen eli talous- Koska maallemme ovat tyypillisiä laajat haja-
32903: jätteen kuljetus sekä jätteen hyödyntäminen tai asutusalueet ja suhteellisen pienet jätekertymät,
32904: käsittely. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja tulee jätehuoltojärjestelmät ja lajittelumääräyk-
32905: pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa set suunnitella nämä erityispiirteet huomioon ot-
32906: vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydel- taen. Vaikka kuntien ohella myös valtioneuvos-
32907: le tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan tolla on jätelain nojalla oikeus antaa jätteiden la-
32908: ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen jittelua koskevia määräyksiä, valtakunnallisten
32909: järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknises- lajittelumääräysten antamiseen tulisi suhtautua
32910: ti ja taloudellisesti mahdollista. Kunta voi antaa pidättyvästi. Kuntien jätehuollon teknisten to-
32911: jätelain nojalla paikallisia yleisiä määräyksiä teuttamisratkaisujen päätöksenteon tulisi pää-
32912: muun muassa jätteiden lajittelusta. Määräysten sääntöisesti säilyä toteuttavilla kunnilla. On riit-
32913: antamisella varmistetaan, että kuntalaiset lajitte- tävää, että valtio asettaa tavoitteet ja yleiset laa-
32914: levat jätteensä kunnan valitseman jätehuoltojär- tuvaatimukset. Toteuttajien asiana on valita kei-
32915: jestelmän edellyttämällä tavalla. not.
32916: Jätehuollossa on tapahtunut jätelain voimaan- Valtioneuvosto on vuonna 1998 hyväksynyt
32917: tulon jälkeen voimakas rakennemuutos. Kunnat valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2005.
32918: ovat perustaneet alueellisia jätehuoltoyhtiöitä tai Siinä on asetettu jätehuollon kehittämiselle ylei-
32919: muulla tavoin järjestäytyneitä yhteistyöorgani- set laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Suunni-
32920: saatioita, joiden tehtävänä on huolehtia alueella telman toteutumista seurataan laatimalla seuran-
32921: syntyvien jätteiden hyödyntämisestä ja käsitte- taraportti vuoden 2001 aikana. Tällöin tarkastel-
32922: lystä. Vuoden 2000 alussa maassamme oli 48 jä- laan, ovatko jätehuoliolle asetetut tavoitteet to-
32923: Ministerin vastaus KK 385/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
32924:
32925:
32926: teutuneet tai toteumassa, vai edellyttääkö niiden asetettujen tavoitteiden mukaisesti, on yhtenä
32927: saavuttaminen valtion ohjauksen lisäämistä. Eri- keinona harkittava myös yleisen lajitteluvelvoit-
32928: tyisesti tarkastellaan biohajoavan jätteen lajitte- teen asettamista. Tällöinkin on otettava huo-
32929: lun ja hyödyntämisen edistymistä. Jos seuranta- mioon alueelliset ja jopa paikalliset erityispiir-
32930: raportti osoittaa, että nämä eivät ole kehittyneet teet.
32931:
32932:
32933: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
32934:
32935: Ympäristöministeri Satu Hassi
32936:
32937:
32938:
32939:
32940: 3
32941: KK 385/2000 vp- Bjarne Kallis /skl Ministems svar
32942:
32943:
32944:
32945:
32946: Tili riksdagens talman
32947:
32948: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ha hand om återvinning och behand1ing av det
32949: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- avfall som uppstår inom området. 1 början av
32950: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Bjar- 2000 fanns det 48 samarbetsområden för avfalls-
32951: ne Kallis /tkf undertecknade skriftliga spörsmå1 hantering i vårt 1and. Cirka 82 % av 1andets be-
32952: SS 385/2000 rd: fo1kning hörde till dessa. Genom kommunemas
32953: samarbete har avfallshanteringen snabbt utveck-
32954: Ar regeringen medveten om problemet i 1ats från en soptippscentrerad verksamhetsmo-
32955: samband med sorteringen av hushålls- dell till avfallshanteringssystem baserad på sorte-
32956: avfall och ring och anstaltsmässig behand1ing och utnytt-
32957: jande av avfall. Under en femårsperiod har anta-
32958: vilka åtgärder ämnar den vidta i syfte att 1et soptippar minskat från 500 till cirka hä1ften
32959: få enhetliga anvisningar om sortering och minskar ytter1igare i snabb takt. Samtidigt
32960: av hushållsavfall? har den anstaltsmässiga sophanteringen ökat och
32961: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- anta1et anstalter som behand1ar avfall har vuxit
32962: föra fö1jande: till över 120. Utveck1ingen har givetvis skett i
32963: o1ika takt i 1andets o1ika de1ar. Sorteringen av
32964: Avfalls1agen (1072/1993) föreskriver att kom- hushållsavfall har utveck1ats snabbare inom tätt
32965: munema skall ordna transport och återvinning e1- bebyggda områden som har haft bättre ekonomis-
32966: 1er behand1ing av avfall som uppkommit från bo- ka möj1igheter att bilda ansta1ter för utnyttjande
32967: sättning, dvs. hushållsavfall. En1igt avfalls1agen av sorterat avfall.
32968: skall avfallet insam1as och o1ika typer av avfall Eftersom vidsträckta g1esbygder och re1ativt
32969: hållas avski1da från varandra i avfallshantering- små avfallsmängder är typiska för vårt 1and, bör
32970: ens samtliga skeden i den omfattning det är möj- avfallshanteringssystemen och sorteringsanvis-
32971: 1igt för att hindra att det uppstår skada eller fara ningama p1aneras med hänsyn till dessa särdrag.
32972: för hä1san eller mi1jön eller behöv1igt med tanke Även om också statsrådet med stöd av avfalls1a-
32973: på adekvat ordnande av avfallshanteringen samt gen vid sidan av kommunema har rätt att medde-
32974: tekniskt och ekonomiskt möj1igt. Med stöd av av- 1a föreskrifter om sorteringen av avfall, bör man
32975: falls1agen kan kommunen utfårda 1oka1a allmän- förhålla sig återhållsamt till rikstäckande före-
32976: na bestämme1ser om b1and annat sorteringen av skrifter om avfallssortering. Bes1utsfattandet i
32977: avfall. Genom att medde1a anvisningar säker- fråga om tekniska 1ösningar för genomförande
32978: ställs att kommuninvånama sorterar sitt avta1 på bör i regel kvarstå hos de kommuner som genom-
32979: det sätt kommunens avfallshanteringssystem för- för dem. Det är nog med att staten ställer upp må1
32980: utsätter. och allmänna kva1itetskrav. De som står för de
32981: Det har skett en kraftig strukturförändring i praktiska arrangemangen får vä1ja med1en.
32982: avfallshanteringen sedan avfalls1agen trätt i År 1998 har statsrådet godkänt en rikstäckan-
32983: kraft. Kommunema har bi1dat regiona1a avfalls- de avfallsp1an fram till år 2005. 1 den ingår all-
32984: hanteringsbo1ag eller på annat sätt organiserade männa kvalitets- och kvantitetsmå1 för utveck-
32985: samarbetsorganisationer, som har till uppgift att 1ingen av avfallshanteringen. Det hur p1anen rea-
32986:
32987:
32988: 4
32989: Ministems svar KK 385/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
32990:
32991:
32992: liserats granskas genom en uppföljningsrapport en och återvinningen av biologiskt nedbrytbart
32993: under 200 l. Genom den bedöms om de för av- avfall. Om uppföljningsrapporten utvisar att
32994: fallshanteringen uppställda målen nåtts eller hål- dessa inte har utvecklats i enlighet med uppställ-
32995: ler på att nås eller om statens styming behöver ut- da mål, bör man överväga att förelägga en all-
32996: ökas från det nuvarande. Speciellt följer man upp män kvalitetsförpliktelse. Då bör regionala och
32997: hurdana framsteg det gjorts i fråga om sortering- även lokala särdrag beaktas.
32998:
32999:
33000: Helsingfors den 23 maj 2000
33001:
33002: Miljöminister Satu Hassi
33003:
33004:
33005:
33006:
33007: 5
33008: KK 386/2000 vp- Juha Karpio /kok
33009:
33010:
33011:
33012:
33013: KIRJALLINEN KYSYMYS 386/2000 vp
33014:
33015: Lievistä huumerikoksista syyttäminen
33016:
33017:
33018:
33019:
33020: Eduskunnan puhemiehelle
33021:
33022: Huumausaineiden käyttö säädettiin rangaistavak- ruehoitoon sitoutuminen voi olla myös teeskente-
33023: si vuonna 1966. Vuonna 1993 rikoslakiin kuiten- lyä syytteen nostamisen välttämiseksi.
33024: kin lisättiin erityissäännös syyttämättä ja tuomit- Tämä lievien huumerikosten syyttämättäjättä-
33025: sematta jättämisestä. Valtakunnansyyttäjä Matti minen asettaa myös tämän tyypin rikokset eri
33026: Kuusimäki ja valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen asemaan verrattuna esimerkiksi liikennerikko-
33027: ovat antaneet tämän vuoden alussa ohjeet syyttä- muksiin, joissa ei sovelleta rikoslain erityissään-
33028: mättä ja tuomitsematta jättämisestä lievissä huu- nöstä syyttämättä tai tuomitsematta jättämisestä.
33029: mausainerikoksissa. Ohjeitten mukaan syytettä
33030: ei aina tule nostaa, jos pieniä määriä huumeita on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33031: käytetty tai viljelty kotioloissa. Huumehoitoon jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33032: sitoutuminen voi myös olla syy jättää syyte nos- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33033: tamatta. Jokaisessa yksittäisessä tapauksessa on vaksi seuraavan kysymyksen:
33034: otettava huomioon huumausaineen määrä, käy-
33035: tön kesto, huumausaineen laatu ja olosuhteet Onko lievien huumausainerikosten syyt-
33036: etenkin siltä kannalta, onko rikos ollut huumeis- tämättä jättäminen yhteensopiva huu-
33037: ta vapaiden henkilöiden havainnoitavissa. Tä- mausainerikollisuutta vastaan käytäväs-
33038: män lisäksi syyte voidaanjättää ajamatta, jos "te- sä taistelussa ja
33039: ko ei heikennä yleistä lainkuuliaisuutta".
33040: Näiden ohjeiden henki on huumerikoksia vä- mitä hallitus aikoo tehdä, että tätä syyt-
33041: hättelevä. Esimerkiksi nuori aloitteleva käyttäjä täjälle osoitettua yleistä ohjetta syyttä-
33042: saattaa saada vain suullisen huomautuksen, mis- mättä jättämisestä huumausainerikok-
33043: tä saattaa käyttäjälle syntyä sellainen kuva, ettei sissa käytetään oikeudenmukaisesti ja
33044: huumausainerikos olekaan rikos. Toisaalta huu- tasapuolisesti?
33045:
33046:
33047:
33048: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
33049:
33050: Juha Karpio /kok
33051:
33052:
33053:
33054:
33055: Versio 2.0
33056: KK 386/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
33057:
33058:
33059:
33060:
33061: Eduskunnan puhemiehelle
33062:
33063: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tai rangaistus tuomitsematta silloin, kun teko olo-
33064: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suhteet huomioon ottaen ei ole ollut omiaan hei-
33065: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Syyte voi-
33066: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok daan jättää ajamatta tai rangaistus tuomitsematta
33067: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK myös, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa sosiaali-
33068: 386/2000 vp: ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.
33069: Rikoslain huumausainelukua koskevassa hal-
33070: Onko lievien huumausainerikosten syyt- lituksen esityksessä (HE 180/1992 vp) todettiin,
33071: tämättä jättäminen yhteensopiva huu- että yleisten toimenpiteistä luopumissäännösten
33072: mausainerikollisuutta vastaan käytäväs- soveltaminen huumausainerikoksissa on ollut
33073: sä taistelussa ja harvinaista. Erityissäännöksellä haluttiin koros-
33074: taa mahdollisuutta toimenpiteistä luopumiseen
33075: mitä hallitus aikoo tehdä, että tätä syyt- silloin, kun kyse on omasta käytöstä tai siihen lä-
33076: täjälle osoitettua yleistä ohjetta syyttä- heisesti liittyvistä huumausainerikoksista. Esi-
33077: mättä jättämisestä huumausainerikok- tyksen tarkoituksena on ollut, että näissä tapauk-
33078: sissa käytetään oikeudenmukaisesti ja sissa toimenpiteistä luopumista, nimenomaan
33079: tasapuolisesti? syyttämättä jättämistä, sovellettaisiin, jollei sitä
33080: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vastaan ole painavia syitä. Pelkän käytön perus-
33081: seuraavaa: teella ei syytteitä hallituksen esityksen mukaan
33082: tulisi yleensä ajaa eikä rangaistuksia tuomita.
33083: Osana rikoslain kokonaisuudistusta lakiin otet- Rangaistus tai sen pelko voi muun muassa estää
33084: tiin vuoden 1991 alusta yleissäännökset syyttä- käyttäjiä hakeutumasta hoitoon tai muutoin ohja-
33085: mättä jättämisestä. Säännökset siirrettiin niitä ta heidät yhteiskunnan ulkopuolelle siten, ettei-
33086: asiallisesti muuttamatta vuonna 1997 säädettyyn vät yhteiskunnan tuki- ja hoitojärjestelmät tavoi-
33087: lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Näiden ta heitä. Hallituksen kantaan erityissäännöksen
33088: yleissäännösten mukaan syyttämättä jättäminen tarpeesta yhtyi eduskunnan lakivaliokunta
33089: on mahdollista rikoksen vähäisyyden tai tekijän (LaVM 1711993 vp ). Lakivaliokunta korosti, et-
33090: nuoruuden perusteella taikka, jos tärkeä yleinen tei säännös muodostu "anteeksiantoautomaatik-
33091: tai yksityinen etu ei muuta vaadi, kohtuus- tai tar- si", kun syyttäjä säännöstä soveltaessaan tapauk-
33092: koituksenmukaisuusperusteilla sekä niin sanotul- sittain arvioi tilanteen kokonaisuudessaan ja har-
33093: la konkurenssiperusteella. Tämän lisäksi vuonna kitsee, onko toimenpiteistä luopuminen perustel-
33094: 1994 nykyisiä huumausainesrikossäännöksiä tua.
33095: säädettäessä rikoslain 50 luvun 7 §:ään otettiin Valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymässä
33096: näitä rikoksia koskeva erityinen toimenpiteistä periaatepäätöksessä huumausainepolitiikasta to-
33097: luopumissäännös. Sen mukaan huumausaineen detaan, että huumausainepolitiikan tarkoitukse-
33098: käytöstä ja käyttöön liittyvistä rikoksista voi- na on huumausaineiden leviämisen ja käytön eh-
33099: daan yleisten toimenpiteistä luopumissäännös- käiseminen sekä huumausaineista ja niiden ai-
33100: ten soveltamisen ohella jättää syyte nostamatta heuttamista ehkäisy-, hoito- ja kontrollitoimista
33101:
33102:
33103: 2
33104: Ministerin vastaus KK 386/2000 vp- Juha Karpio /kok
33105:
33106:
33107: koituvien yksilöllisten ja taloudellisten haittojen tarkoittamaksi "anteeksiantoautomaatiksi". Oh-
33108: jääminen mahdollisimman pieniksi. Periaatepää- jeessa toistetaan laissa mainitut edellytykset
33109: töksen mukaan siten myös kontrollitoimenpiteis- syyttämättä jättämiselle sekä toimenpiteistä luo-
33110: tä aiheutuvia kustannuksia ja haittoja tulee mini- pumista koskevan hallituksen esityksen ja edus-
33111: moida. kunta-asiakirjojen tekstiä. Ohjeessa mainittu
33112: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tutkinut yleisen lainkuuliaisuuden huomioon ottaminen
33113: toimenpiteistä luopumista huumausainerikoksis- sekä hoitoon sitoutuminen syyttämättä jättämi-
33114: sa (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisu sen edellytyksenä perustuvat voimassa olevaan
33115: 164. Helsinki 1999). Tutkimus osoitti, että syyt- lakiin. Ohjeessa kuvailtu tilanne, jossa aikuinen
33116: täjien soveltamiskäytännöissä oli huomattavia käyttää vähäisen määrän huumetta kotioloissa,
33117: eroja niin eri paikkakuntien kuin yksittäisten on mainittu esimerkkinä syyttämättä jättämises-
33118: syyttäjienkin välillä. Osa syyttäjistä ei lähtökoh- tä asiaa koskevassa hallituksen esityksessä. Oh-
33119: taisesti luovu syytteen nostamisesta vähäisissä- jeessa tuodaan esiin eräitä painaviksi katsottavia
33120: kään huumausainerikoksissa. Syyttäjillä oli syitä, joiden vallitessa huumausaineen käytöstä
33121: myös erilaisia tulkintoja syyteharkinnassa vai- tulisi harkita pikemminkin syytteen nostamista
33122: kuttavista seikoista ja niiden merkityksestä. Li- kuin syyttämättä jättämistä. Harkinnassa olisi
33123: säksi lain tarjoamaa mahdollisuutta luopua toi- otettava huomioon esimerkiksi huumausaineen
33124: menpiteistä sen vuoksi, että huumausaineen määrä, käytön kesto, huumausaineen laatu ja
33125: käyttäjä osoittaa sitoutuneensa huumehoitoon, vaara houkutella muitakin käyttämiseen. Ohjeen
33126: on sovellettu käytännössä harvoin. Epäyhtenäi- antamisella valtakunnansyyttäjä täytti sitä syyt-
33127: nen soveltamiskäytäntö syytteen nostamisessa on täjälaitoksen johtamis- ja valvontatehtävää, joka
33128: ongelma ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kan- hänelle on yleisistä syyttäjistä annetun lain
33129: nalta. 4 §:ssä annettu.
33130: Valtakunnansyyttäjänvirasto antoi tämän vuo- Perustuslain 104 §:n mukaan syyttäjälaitosta
33131: den alussa ohjeen seuraamusluonteisesta syyttä- johtaa valtakunnansyyttäjä. Hallitus ei voi kysy-
33132: mättä jättämisestä huumausainerikoksissa. Val- myksessä viitatulla tavalla puuttua itsenäisen
33133: takunnansyyttäjänviraston ohjeen tarkoituksena syyttäjälaitoksen sisäiseen ohjeeseen tai sen so-
33134: on yhtenäistää syyttämättäjättämiskäytäntöä ja veltamiseen käytännössä.
33135: torjua säännöksen muuttuminen lakivaliokunnan
33136:
33137:
33138: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
33139:
33140: Oikeusministeri Johannes Koskinen
33141:
33142:
33143:
33144:
33145: 3
33146: KK 386/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerns svar
33147:
33148:
33149:
33150:
33151: Tili riksdagens talman
33152:
33153: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ständigheterna har varit ägnad att försvaga den
33154: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- allmänna laglydnaden. Eftergift i fråga om åtal
33155: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha eller straffkan ske också om gärningsmannen vi-
33156: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål sar att han har förbundit sig att genomgå vård
33157: SS 386/2000 rd: som godkänns av social- och hälsovårdsministe-
33158: riet.
33159: Står åtalseftergift vid lindriga narkoti- 1 regeringspropositionen som gällde straffla-
33160: kabrott i samklang med kampen mot gens kapitel om narkotikabrott (RP 180/1992 rd)
33161: narkotikabrotts ligheten och konstaterades att de allmänna bestämmelserna
33162: om avstående från åtgärder tillämpats sällan i frå-
33163: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ga om narkotikabrott. Med specialbestämmelsen
33164: för att den allmänna anvisningen tili ville man understryka möjligheten att avstå från
33165: åklagarna om åtalseftergift vid narkoti- åtgärder då det gäller eget bruk av narkotika eller
33166: kabrott iakttas på ett rättvist ochjämlikt andra narkotikabrott som har nära samband med
33167: sätt? eget bruk. 1 propositionen avses att bestämmel-
33168: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sen om avstående från åtgärder, uttryckligen ef-
33169: föra följande: tergift i fråga om åtal, tillämpas i närnnda fall om
33170: vägande skäl inte talar mot tillämpning av be-
33171: Som en del av strafflagens totalreform intogs i la- stämmelsen. Enligt regeringspropositionen skall
33172: gen i början av 1991 allmänna bestämmelser om åtal i allmänhet inte väckas enbart på grund av
33173: åtalseftergift. Bestämmelserna överfördes utan eget bruk och straff inte heller dömas ut i sådana
33174: ändringar i sak tilllagen om rättegång i brottmål fall. Straffet eller rädslan för straffkan bland an-
33175: som stiftades 1997. Enligt dessa allmänna be- nat hindra missbrukarna från att söka vård eller
33176: stämmelser är åtalseftergift möjlig om brottet är på annat sätt styra dem ut ur samhället så att inte
33177: obetydligt eller gärningsmannen ung eller, om ett samhällets stöd- och vårdsystem kan nå dem.
33178: viktigt allmänt eller enskilt intresse inte kräver Riksdagens lagutskott förenade sig med reger-
33179: något annat, på skälighets- eller ändamålsenlig- ingens ståndpunkt i fråga om behovet av en spe-
33180: hetsgrunder samt på så kallade konkurrensgrun- cialbestämmelse (LaUB 1711993 rd) och utskot-
33181: der. Dessutom intogs i 50 kap. 7 § strafflagen i tet underströk att bestämmelsen inte avses fung-
33182: anslutning till att de nuvarande bestämmelserna era som en "ursäktsautomat" eftersom åklagaren
33183: om narkotikabrott stiftades en särskild bestäm- vid tillämpningen av bestämmelsen i varje en-
33184: melse om avstående från åtgärder i fråga om skilt fall bedömer situationen som en helhet och
33185: dessa brott. Enligt bestämmelsen kan när det gäl- överväger om det är motiverat att avstå från åt-
33186: ler bruk av narkotika och andra brott som har gärder.
33187: samband med bruk av narkotika, utöver vad som 1 det principbeslut om narkotikapolitiken som
33188: föreskrivs i den allmänna bestämmelsen om av- statsrådet antog 1998 konstateras att narkotika-
33189: stående från åtgärder, eftergift ske i fråga om åtal politikens mål är att förebygga spridningen och
33190: eller straff om inte gärningen med hänsyn till om- bruket av narkotika och se till att de individuella
33191:
33192:
33193: 4
33194: Ministems svar KK 386/2000 vp- Juha Karpio /kok
33195:
33196:
33197: och ekonomiska skador som narkotikan liksom en av lagutskottet avsedd "ursäktsautomat". 1 an-
33198: de förebyggande åtgärdema samt vård- och kon- visningen upprepas de förutsättningar som lagen
33199: trollåtgärdema som den medför blir så små som nämner för åtalseftergift och citeras vissa avsnitt
33200: möjligt. Enligt principbeslutet skall således ock- ur regeringspropositionen och riksdagshandling-
33201: så de kostnader och olägenheter som kontrollåt- ama som gäller avstående från åtgärder. 1 anvis-
33202: gärdema föranleder minimeras. ningen nämns beaktandet av den allmänna lag-
33203: Rättspolitiska forskningsinstitutet har under- lydnaden samt en förbindelse att genomgå vård
33204: sökt frågan om avstående från åtgärder vid nar- som förutsättning för åtalseftergift. Dessa om-
33205: kotikabrott (Rättspolitiska forskningsinstitutets ständigheter grundar sig på gällande lag. Den i
33206: publikation 164. Helsingfors 1999). Undersök- anvisningen beskrivna situationen att en vuxen
33207: ningen visade att det fanns stora skillnader mel- människa använder små mängder narkotika hem-
33208: lan åklagamas tillämpningspraxis både när det ma hos sig har nämnts som ett exempel på åtals-
33209: gällde olika orter och mellan olika åklagare. En eftergift i regeringspropositionen i fråga. 1 anvis-
33210: del av åklagama avstår i princip inte från att ningen anförs vissa vägande skäl vilkas existens
33211: väcka åtal ens när det gäller mindre narkotika- talar för ett väckande av åtal för bruk av narkoti-
33212: brott. Åklagama hade också olika tolkningar av ka snarare än för åtalseftergift. Vid prövningen
33213: de faktorer som påverkar åtalsprövningen och skall beaktas mängden av narkotika, hur långva-
33214: betydelsen av dem. Dessutom kommer den möj- rigt bruket varit, typen av narkotika och risken
33215: lighet som lagen erbjuder att avstå från åtgärder för att förleda andra tili att använda narkotika.
33216: för att missbrukaren visar att han förbundit sig att Genom att ge anvisningen uppfyllde riksåklaga-
33217: genomgå vård sällan tili tiliämpning i praktiken. ren den uppgift att leda och övervaka åklagama
33218: En oenhetlig tillämpningspraxis vid väckande av som enligt 4 § lagen om allmänna åklagare an-
33219: åtal är ett problem med tanke på den jämlika be- kommer på honom.
33220: handlingen av människor. Enligt grundlagens 104 § leds åklagarväsen-
33221: Riksåklagarämbetet gav i början av detta år en det av riksåklagaren. Regeringen kan inte på ett i
33222: anvisning om åtalseftergift av påföljdsnatur vid spörsmålet avsett sätt ingripa i en intern anvis-
33223: narkotikabrott. Syftet med riksåklagarämbetets ning för det självständiga åklagarväsendet eller i
33224: anvisning är att förenhetliga praxis när det gäller hur anvisningen iakttas i praktiken.
33225: åtalseftergift och förhindra att bestämmelsen blir
33226:
33227:
33228:
33229: Helsingfors den 19 maj 2000
33230:
33231: Justitieminister Johannes Koskinen
33232:
33233:
33234:
33235:
33236: 5
33237: KK 387/2000 vp- Jyrki Katainen /kok
33238:
33239:
33240:
33241:
33242: KIRJALLINEN KYSYMYS 387/2000 vp
33243:
33244: Puuhakkeen käytön lisääminen energiantuo-
33245: tannossa
33246:
33247:
33248:
33249:
33250: Eduskunnan puhemiehelle
33251:
33252: Hallitusohjelmassa mainitaan energiapolitiikan puun energiakäytössä teollistuneen maailman
33253: lähtökohtana olevan kokonaisvaltaisen energian- ykkösvaltio, silti edistämisohjelman uusiutuvien
33254: tuotannon kehittäminen. Ohjelmassa on mainittu energialähteiden lisäystavoite on puuenergian
33255: erityisesti toimenpidealueina energian tehok- varassa.
33256: kaan käytön ja energiansäästön edistäminen ja Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu
33257: bioenergian ja muun kotimaisen energiankäytön voisivat työllistää huonon työllisyyden alueilla
33258: edistäminen. Lisäksi hallitusohjelman mukaises- enemmän työttömiä metsureita ja metsäkoneen-
33259: ti uusia voimalaitosratkaisuja tehtäessä lähde- kuljettajia taimikonhoitoon, harvennukseen ja
33260: tään siitä, että yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuo- pystykarsintaan, mikäli TE-keskuksilla olisi
33261: tannon rakentamismahdollisuuksia hyödynne- mahdollisuus myöntää tukea kestävän metsäta-
33262: tään ja että tällaisten voimalaitosten polttoainee- louden rahoituksesta olevan lain mukaisesti met-
33263: na pyrittäisiin käyttämään maakaasun lisäksi ko- sänomistajille heidän työllistäessään työttömiä
33264: timaisia polttoaineita. metsureita. Lisäksi lisääntynyt harvennus työllis-
33265: Eduskunnan syksyllä 1997 hyväksymässä hal- täisi monilla alueilla nyt huonossa tilassa olevaa
33266: lituksen energiapoliittisessa selonteossa määri- konepajatoimintaa. On muistettava, että yleensä
33267: tellään Suomen energiastrategia. Strategia lähtee ne alueet, joilla hakkeen käytön lisääminen olisi
33268: siitä, että nimenomaan puun käyttöä aluelämpö- taloudellisesti kaikkein järkevintä, ovat maas-
33269: keskuksissa ja lämmitysvoimalaitoksissa lisä- samme korkean työttömyyden alueita.
33270: tään siellä, missä maakaasua ei ole saatavilla. Li-
33271: säksi kauppa- ja teollisuusministeriön valmiste- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33272: leman uusiutuvien energialähteiden edistämisoh- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33273: jelman painopiste on energiastrategian mukaises- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33274: ti puun energiakäytön lisäämisessä. Edistämisoh- vaksi seuraavan kysymyksen:
33275: jelman tavoitteena on lisätä uusiutuvien energia-
33276: lähteiden kilpailukykyä suhteessa muihin ener- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33277: giantuotantotapoihin. Kuitenkin siinä todetaan tyä, että nuorten metsien metsänparan-
33278: ohjelman vaativan valtion panostusta verotuk- nustoimilla voidaan helpottaa korkean
33279: sen, investointitukienja muun tuen muodossa ai- työttömyyden alueiden työllisyyttä ja
33280: nakin seuraavien kymmenen vuoden aikana 500 että kotimaisen puuhakkeen käyttöä li-
33281: miljoonaa markkaa. Vaikka Suomi onkin jo nyt sätään energiastrategian mukaisesti?
33282:
33283:
33284: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
33285:
33286: Versio 2.0
33287: Jyrki Katainen /kok
33288: KK 387/2000 vp - Jyrki Katainen /kok Ministerin vastaus
33289:
33290:
33291:
33292:
33293: Eduskunnan puhemiehelle
33294:
33295: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sen ja työllisyyden edistämisen kannalta keskei-
33296: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nen. Tarkoituksena on parantaa työllisyyttä juuri
33297: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sellaisilla alueilla, joilla on vähän työtilaisuuk-
33298: vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Kataisen /kok sia. Ensimmäisenä kampanjavuotena valtion
33299: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuella tehtyjen nuoren metsän hoitokohteiden
33300: 387/2000 vp: määrä nousi kaksinkertaiseksi edelliseen vuo-
33301: teen verrattuna.
33302: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Kampanjan viimeisinä vuosina on tavoitteena
33303: tyä, että nuorten metsien metsänparan- rahoittaa kestävän metsätalouden rahoituksesta
33304: nustoimilla voidaan helpottaa korkean annetun lain nojalla noin 145 000 hehtaaria vuo-
33305: työttömyyden alueiden työllisyyttä ja dessa nuoren metsän hoitokohteita. Valtion tuen
33306: että kotimaisen puuhakkeen käyttöä li- taso on 50-70 % maa- ja metsätalousministe-
33307: sätään energiastrategian mukaisesti? riön vahvistamista keskimääräisistä kustannuk-
33308: sista. Tukitaso on korkein Pohjois-Suomessa.
33309: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Keskimääräiset kustannukset on vahvistettu kor-
33310: ti seuraava: keammiksi silloin, kun maanomistaja palkkaa ti-
33311: Puun ja muiden uusiutuvien kotimaisten energia- lan ulkopuolisen työntekijän, verrattuna siihen,
33312: lähteiden käytön lisääminen on Suomen ener- kun hän toteuttaa työn itse.
33313: giastrategian selkeä tavoite. Uusiutuvilla ener- Viime vuonna valtion rahoittamissa nuorten
33314: gialähteillä on tärkeä merkitys sekä hiilidioksidi- metsien hoitotöissä työllistettiin noin 1 330 hen-
33315: päästöjen rajoittamisen että energiataloutemme kilötyövuoden verran. Valtion varoja oli töihin
33316: huoltovarmuuden kannalta. Puun käyttöön liit- käytettävissä enemmän kuin oli kysyntää.
33317: tyy myös merkittäviä paikallisia työllisyysvaiku- Puun energiakäyttö on viime vuosina kasva-
33318: tuksia. Vuoden 1999 syksyllä valmistunut kaup- nut erityisesti puunjalostusteollisuuden tuotan-
33319: pa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energia- non kasvun myötä. Puun energiakäyttö on lisään-
33320: lähteiden edistämisohjelma tukee ja tarkentaa tynyt merkittävästi myös kaukolämpösektorilla
33321: Suomen energiastrategian puupolttoaineiden tutkimus- ja kehitystoiminnan, investointiavus-
33322: käytön lisäämisen tavoitteita ja keinoja. tusten ja verotuksellisten edistäroistoimien an-
33323: Suomen kansallinen metsäohjelma ja viisivuo- siosta. Nämä toimet ovat luoneet vahvan perus-
33324: tinen nuoren metsän hoito -kampanja tukevat tan koko alan edelleen kehittymiselle.
33325: osaltaan erityisesti metsähakkeiden käytön lisää- Suomessa käytettiin vuonna 1999 puuperäisiä
33326: misen tavoitteita ja painottavat metsien hyvin- polttoaineita 6,1 Mtoe, mikä oli yhteensä lähes
33327: vointia, tuottavuutta ja metsätalouden hyvän hoi- 20 prosenttia koko maan primäärienergian kulu-
33328: don luomaa työllisyyttä. tuksesta. Tästä 2,7 Mtoe oli hakkeen, klapien, sa-
33329: Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuo- hanpurujen ja kuorien käyttöä ja 3,4 Mtoe puun-
33330: den 1998 alusta nuoren metsän hoito -kampan- jalostusteollisuuden jäteliemien käyttöä. Tällä
33331: jan, joka jatkuu vuoden 2002 loppuun. Kampan- osuudella puu on erittäin merkittävä energianläh-
33332: ja on metsien metsänhoidollisen tilan kohentami-
33333:
33334: 2
33335: Ministerin vastaus KK 387/2000 vp - Jyrki Katainen /kok
33336:
33337:
33338: de. Sähkön tuotannosta noin 10 prosenttia tuote- Puun energiakäytön tuntuvaan, mutta kuiten-
33339: taan puuperäisillä polttoaineilla. kin rajalliseen lisäämiseen on Suomessa hyvät
33340: Vuosikymmenen puolivälistä kiinteiden puu- mahdollisuudet. Jotta puupolttoaineet olisivat
33341: polttoaineiden energiakäyttö kasvoi vuoteen kilpailukykyisiä muuallakin kuin puunjalostus-
33342: 1999 mennessä noin 15 prosenttia. Kaukoläm- teollisuudessa, tarvitaan edelleen voimakkaita ja
33343: mön ja -voiman tuotannossa puun käyttö kasvoi jatkuvia edistämistoimia. Pitkäaikaisten, pysy-
33344: noin 80 prosenttia vastaavana aikana. Nähtävissä vien hyödyntämistapojen aikaansaamiseksi on
33345: onkin, että puun käytön lisääntyminen on vah- oleellista kehittää edelleen energiapuun korjuu-
33346: vassa kasvussa. Tästä on osoituksena puuta polt- ja käyttöteknologioita ja tukea näihin liittyviä in-
33347: toaineena käyttävien lämpölaitosten ja lämmitys- vestointeja. Tämän kaltaisilla toimilla saavute-
33348: voimalaitosten investointien voimakas kasvu pa- taan pysyvää, kestävää kilpailuetua, vaikkakin
33349: rina viime vuotena. Tämän seurauksena myös teknologian kehityksen ja investointien tukemi-
33350: hakkuutähdehakkeen käyttö on moninkertaistu- sen vaikutukset ilmenevätkin viiveellä. Hakkuu-
33351: nut. Vaikkakin määrät ovat vielä pieniä, tämä on tähteenja yleensä kaikkien metsähakkeiden käyt-
33352: selvä merkki hakkuutähdehakkeen kilpailuky- tö energiantuotannossa on vielä nähtävä kokonai-
33353: vyn merkittävästä parantumisesta. suudessaan uutena teknologisena alana. Vaikka
33354: Parhaat edellytykset puun energiakäytön li- lähtökohdat alan voimakkaalle kehittymiselle
33355: säämiseen on kaukolämpösektorilla eli lämmi- ovatkin kunnossa, vie aikansa, että hakkeen koko
33356: tysvoimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa, joissa korjuuketju, siihen liittyvä logistiikka ja puuta
33357: puulla voidaan korvata joko öljyä tai turvetta. käyttävä laitoskanta saadaan syntymään laaja-
33358: Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjel- mittaisesti Suomeen. Koko ketjun pitää voida ke-
33359: massa tavoitteena on kasvattaa puun energiakäyt- hittyä ja kasvaa tasapainossa, jotta mahdolli-
33360: töä lähes 50 prosentilla vuoteen 2010 mennessä suuksien mukaan vältytään alan kehitykselle hai-
33361: vuoden 1995 tasoon verrattuna. tallisilta sivuvaikutuksilta ja takaiskuilta.
33362:
33363:
33364: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
33365:
33366: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
33367:
33368:
33369:
33370:
33371: 3
33372: KK 387/2000 vp - Jyrki Katainen /kok Ministerns svar
33373:
33374:
33375:
33376:
33377: Tili riksdagens talman
33378:
33379: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ungskog, som skall pågå ända till slutet av 2002.
33380: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Kampanjen av central betydelse för förbättring-
33381: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jyrki en av skogarnas tillstånd ur skogsvårdssynvinkel
33382: Katainen /saml undertecknade skriftliga spörs- samt med tanke på främjandet av sysselsättning-
33383: mål SS 387/2000 rd: en. Syftet är att förbättra sysselsättningen just i
33384: de områden där det finns få arbetstillfållen. Un-
33385: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta der det första kampanjåret ökade antalet unga
33386: för att det svåra sysselsättningsläget i skogar där skogsvårdåtgärder vidtogs med stats-
33387: områden med hög arbetslöshet skall stöd till det dubbla jämfört med föregående år.
33388: kunna underlättas genom skogsförbätt- Under de sista åren av kampanjen är målet att
33389: ringsåtgärder i ungskogar och för att med stöd av lagen om finansiering av hållbart
33390: användningen av inhemsk träjlis ökas i skogsbruk finansiera vård av ungskog i en om-
33391: enlighet med energistrategin? fattning av ca 145 000 hektar per år. Statsstödet
33392: täcker 50-70 % av de genomsnittliga kostnader
33393: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som jord- och skogsbruksministeriet har fast-
33394: föra följande: ställt. Stödnivån är högst i norra Finland. De ge-
33395: Ökad användning av trä och andra förnybara in- nomsnittliga kostnaderna har fastställts på en
33396: hemska energikällor är ett klart mål för Finlands högre nivå i de fall där markägaren anställer en
33397: energistrategi. De förnybara energikällorna har arbetstagare utifrån att utföra arbetet jämfört med
33398: en stor betydelse både för minskningen av kol- den situation då han utför arbetet själv.
33399: dioxidutsläppen och med tanke på den energi- Under förra året skapade de skogsvårdsarbe-
33400: ekonomiska försörjningsberedskapen. Använd- ten i ungskogar som finansierades av staten sys-
33401: ningen av trä har också betydande verkningar på selsättning i en utsträckning som motsvarar ca
33402: sysselsättningen lokalt. Handels- och industrimi- 1 330 årsverken. Beloppet av de statsmedel som
33403: nisteriets handlingsplan för förnybara energikäl- fanns till förfogande för ändamålet var större än
33404: lor, som blev fårdig på hösten 1999, stöder och efterfrågan.
33405: preciserar målen för en ökad användning av trä- Användningen av trä för energiproduktion har
33406: bränsle och medlen genom vilka detta mål kan ökat under de senaste åren särskilt på grund av att
33407: nås i enlighet med Finlands energistrategi. träförädlingsindustrins produktion har ökat.
33408: Finlands nationella skogsprogram och den Energianvändningen av trä har ökat betydligt
33409: femåriga kampanjen för vård av ungskog stöder också inom fjärrvärmesektorn tack vare forsk-
33410: för sin del särskilt målet för en ökad användning nings- och utvecklingsverksamhet, investerings-
33411: av helträdsflis och framhäver vikten av skogar- bidrag och de skatteåtgärder som vidtagits i syfte
33412: nas välbefinnande, produktivitet och sysselsätt- att främja den. Dessa har skapat en stark grund
33413: ning som kan skapas genom god skogshushåll- för vidareutveckling av hela branschen.
33414: ning. 1 Finland användes 1999 träbaserade bränslen
33415: Vid ingången av 1998 1anserade jord- och i en omfattning av 6,1 Mtoe vilket svarade totalt
33416: skogsbruksministeriet en kampanj för vård av sett för nästan 20 procent av förbrukningen av
33417:
33418:
33419: 4
33420: Ministems svar KK 387/2000 vp - Jyrki Katainen /kok
33421:
33422:
33423:
33424: primärenergi i hela landet. Av de nämnda 6, 1 I Finland finns goda möjligheter tili en känn-
33425: Mtoe svarade användningen av flis, ved, sågspån bar men ändå begränsad ökning i användningen
33426: oeh bark för 2,7 Mtoe oeh användningen av trä- av trä i energiproduktionen. För att träbränslen
33427: förädlingsindustrins avlut för 3,4 Mtoe. Genom skall kunna vara konkurrenskraftiga oekså inom
33428: sin andel är träet en myeket viktig energikälia. Ca andra sektorer än träförädlingsindustrin behövs
33429: l 0 proeent av elektrieiteten produeeras med trä- fortfarande kraftiga oeh fortlöpande stimulansåt-
33430: baserade bränslen. gärder. För att få tili stånd långvariga, permaoen-
33431: Från mitten av deeenniet oeh fram tili 1999 ta sätt att utnyttja trä för energiproduktion är det
33432: ökade användningen av träbränsle i energipro- ytterst viktigt att teknologin i anslutning tili driv-
33433: duktionen med ea 15 proeent. Under samma pe- ningen oeh användningen av energivirke vidare-
33434: riod ökade användningen av trä i produktionen av utveeklas oeh att investeringar i den stöds. Ge-
33435: fjärrvärme oeh fjärrkraft med ea 80 proeent. Det nom dylika åtgärder kan permanenta långvariga
33436: är uppenbart att användningen av trä hålier på att konkurrensförmåner uppnås, även om de verk-
33437: öka kraftigt. Ett teeken på detta är de kraftigt ningar som stödjandet av teknologins utveekling
33438: ökade investeringar som under de två senaste oeh investeringarna kommer att visa sig först ef-
33439: åren gjorts i värmeanläggningar oeh värmekraft- ter en viss tid. Användningen av avverkningsav-
33440: verk som använder träbränsle. Tili följd av detta fall oeh helträdsflis i allmänhet i energiproduk-
33441: har oekså användningen av avverkningsavfali tionen måste doek ännu som helhet betraktas som
33442: mångdubblats. Även om mängderna fortfarande ett nytt teknologiornråde. Även om det finns för-
33443: är små, är detta ett tydligt teeken på att avverk- utsättningar för en kraftig utveekling av sektorn
33444: ningsavfaliets konkurrenskraft har ökat betyd- kommer det att ta tid innan man lyekas bygga upp
33445: ligt. hela drivningskedjan för flis med tillhörande lo-
33446: Bästa förutsättningar för en ökad användning gistik oeh de anläggningar som använder trä i
33447: av trä för energiproduktion finns inom fjärrvär- stor skala i Finland. Hela kedjan måste kunna ut-
33448: mesektorn dvs. i värmeanläggningar oeh värme- vecklas oeh växa i balans, för att de skadliga si-
33449: eentraler där antingen olja elier torv kan ersättas doverkningar och bakslag som är typiska för ut-
33450: med trä. Enligt handlingsplanen för förnybara vecklingen av bransehen i mån av möjlighet skali
33451: energikälior är målet att fram tili 2010 öka an- kunna undvikas.
33452: vändningen av trä i energiproduktionen med
33453: 50% jämfört med 1995 års nivå.
33454:
33455:
33456: Helsingfors den 17 maj 2000
33457:
33458: Handels- oeh industriminister Sinikka Mönkäre
33459:
33460:
33461:
33462:
33463: 5
33464: KK 388/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
33465:
33466:
33467:
33468:
33469: KIRJALLINEN KYSYMYS 388/2000 vp
33470:
33471: Alivuokralaisen maksaman vuokratulon vero-
33472: vapaus
33473:
33474:
33475:
33476:
33477: Eduskunnan puhemiehelle
33478:
33479: Asuntopula ja asuntojen hintojen nousu ovatjoh- vuokralaisen ottamisesta on vuokranantajalle
33480: taneet asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen, käytännössä enemmän vaivaaja haittaa kuin hyö-
33481: jolloin varsinkin suurissa asutuskeskuksissa ja tyä. Myöskään pienituloisten eläkeläisten ei kan-
33482: opiskelupaikkakunnilla asuntojen hinnat ja vuok- nata ottaa alivuokralaista, koska verotus veisi
33483: rat ovat nousseet huomattavan ylikorkeiksi, kun kolmasosan tuloista ja vuokratulo supistaisi
33484: tarjonta ei vastaa kysynnän määrää. Uusia asun- omaa asumistukea.
33485: toja ei ehditä rakentaa riittävän nopeasti, eikä toi- Parannuskeino tähän ongelmaan on sangen
33486: saalta kaikilla ole taloudellisia edellytyksiäkään yksinkertainen: alivuokralaistulosta sallittaisiin
33487: ostaa omaa asuntoa tai maksaa korkeata vuokraa. tehdä esimerkiksi 20 000 markan alivuokralais-
33488: Yksi nopea ja yksinkertainen keino asuntokes- vähennys, jolloin vain mainitun summan ylime-
33489: kuksien vaikean asuntopulan helpottamiseksi oli- nevästä osuudesta perittäisiin 29 %:n pääomatu-
33490: sivat alivuokralaisasunnot, jotka sopisivat kaik- lovero. Pieneläkeläisten kohdalla paras keino oli-
33491: kein parhaiten opiskelijoille, nuorille, kotoa si tehdä alivuokralaistulo etuoikeutetuksi tulok-
33492: muuttaneille sekä pienipalkkaisille yksinään asu- si, jolloin se ei pienentäisi heidän asumistu-
33493: ville ihmisille. Ainakin väliaikaisena ratkaisuna keaan. Näin saataisiin nopeasti ja ilman suuria
33494: alivuokralaisasunto puoltaa hyvin paikkaansa investointeja tarjolle suuri määrä halpoja asumis-
33495: muiden asumismuotojen rinnalla. Tällä hetkellä vaihtoehtoja juuri pienasuntomarkkinoille, joilla
33496: kuitenkin verotus estää tehokkaasti riittävän ali- kaikkein suurinta alitarjontaa esiintyy.
33497: vuokralaisasuntokannan syntymisen. Kun ali-
33498: vuokralaisia ottaisivat asuntoonsa tyypillisim- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33499: min iäkkäämmät, asuntonsa jo velattomaksi saa- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33500: neet tai muutoin ylimääräistä tilaa asunnossaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33501: omaavat, muodostuu verotus esteeksi alivuokra- vaksi seuraavan kysymyksen:
33502: laisen ottamiselle. Velattomas ta omistusasunnos-
33503: ta ei saa korkoja tai poistoja vähennyksiksi, ja Aikooko hallitus ryhtyä toimiin a/ivuok-
33504: näin ollen alivuokralaisen maksama vuokra tulee ralaistulon verotuksen /ieventämiseksi
33505: kokonaisuudessaan vuokranantajan puhtaaksi tu- kysymyksessä esitetyllä tavalla ja eläke-
33506: loksi ja verotettavaksi. Veroa peritään pääomatu- läisten alivuokralaistulon säätämiseksi
33507: lona eli 29 %:n mukaan. Tästä seuraa se, että ali- etuoikeutetuksi tuloksi?
33508:
33509:
33510: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
33511:
33512: Raimo Vistbacka /ps
33513: Versio 2.0
33514: KK 388/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
33515:
33516:
33517:
33518:
33519: Eduskunnan puhemiehelle
33520:
33521: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- käyttäytymisen ohjaamisesta verotuilla pidättäy-
33522: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- dytään.
33523: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Alivuokralaisasunnosta saatua tuloa verote-
33524: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan taan voimassa olevan tuloverolain (1535/1992)
33525: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mukaan samoin kuin muutakin vuokratuloa. Si-
33526: 388/2000 vp: ten esimerkiksi vuokratulon hankkimisesta joh-
33527: tuneet kustannukset ovat yleisten periaatteiden
33528: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin alivuok- mukaan vähennyskelpoiset. Alivuokralaissuh-
33529: ralaistulon verotuksen lieventämiseksi teen kannattavuuden arvioinnissa veroseuraa-
33530: kysymyksessä esitetyllä tavalla ja eläke- mukset vaikuttavat siten samoin kuin vuokrauk-
33531: läisten alivuokralaistulon säätämiseksi sessa yleensä. Alivuokralaisesta voi aiheutua
33532: etuoikeutetuksi tuloksi? vuokranantajalle enemmän vaivaa, mutta tätä ei
33533: voi pitää riittävänä perusteena veronhuojennuk-
33534: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- selle. Alivuokralaisilta saadun tulon asettami-
33535: ti seuraavaa: seen muista vuokratuloista poikkeavaan ase-
33536: Kokonaisverouudistuksessa, joka toteutettiin maan ei siten ole verotuksellista syistä aihetta.
33537: vuoden 1993 alusta, kaikki pääomatulot säädet- Kysymyksessä tarkoitettu verotuki ei myöskään
33538: tiin yhtenäisellä verokannalla veronalaisiksi. Ai- ole verojärjestelmämme lähtökohtien mukaista.
33539: kaisemmin pääomatuloja oli verotettu yhdessä Alivuokralaisasumisella on oma merkityksen-
33540: ansiotulojen kanssa progressiivisesti, mutta eri- sä väliaikaisena apuna asunnottomille. Nykyai-
33541: laisten pääomatulojen hankkimista oli kannustet- kana ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista
33542: tu verotuen luonteisilla keskenään vaihtelevilla kohdistaa yhteiskunnan tukea erityisesti tähän
33543: verovapauksilla ja vähennyksillä. Muuna kuin asumismuotoon. Eläkkeensaajien asumistukilain
33544: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratun (59111978) 6 §:ssä säädetyt etuoikeutetut tulot,
33545: asunnon vuokranantajana oli vuoteen 1992 asti joita ei oteta huomioon tuloina asumistukea vah-
33546: voimassa olleen tulo- ja varallisuusverolain vistettaessa, ovat kaikki sosiaalietuuksia. Koska
33547: (1240/1988) 97 §:n nojalla oikeus omaisuustulo- kaikilla pääomatuloilla on kysymyksessä tarkoi-
33548: vähennykseen, joka oli puolet bruttovuokratulos- tettu vaikutus asumistukeen, yhden pääomatulo-
33549: ta ja enimmillään 20 000 markkaa. Tästä vähen- lajin sisällyttäminen etuoikeutettuihin tuloihin
33550: nyksestä, kuten muistakin pääomatuloon kohdis- merkitsisi tosiasiassa tämä asumismuodon suosi-
33551: tuvista huojennuksista luopuminen liittyi kiin- mista vastoin nykyaikaisia asuntopoliittisia peri-
33552: teästi verojärjestelmän uudistamiseen. Nykyisin aatteita.
33553: tuloverojärjestelmän lähtökohtana on, että eri si- Hallitus ei mainituista syistä pidä tarpeellise-
33554: joitusmuodoista kertyviä pääomatuloja kohdel- na kysymyksessä tarkoitettua alivuokralaistulon
33555: laan neutraalisti ja kansalaisten taloudellisen verotusta koskevaa poikkeussäännöstä eikä
33556:
33557:
33558:
33559:
33560: 2
33561: Ministerin vastaus KK 388/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
33562:
33563:
33564: myöskään asuntopoliittisesti perusteltuna sitä,
33565: että eläkkeensaajien asumistukea vahvistettaessa
33566: alivuokralaistuloa tuetaan esitetyllä tavalla.
33567:
33568:
33569: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
33570:
33571: Ministeri Suvi-Anne Siimes
33572:
33573:
33574:
33575:
33576: 3
33577: KK 388/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
33578:
33579:
33580:
33581:
33582: Tili riksdagens talman
33583:
33584: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger garnas ekonomiska beteende med skattestöd und-
33585: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- viks.
33586: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot lnkomster från en underhyreslägenhet beskat-
33587: Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga tas en1igt gällande inkomstskattelag (1535/1992)
33588: spörsmå1 SS 388/2000 rd: på samma sätt som övriga hyresinkomster. Så-
33589: 1unda är t.ex. kostnader för anskaffning av hyres-
33590: imnar regeringen vidta åtgärder för att inkomster avdragbara en1igt allmänna principer.
33591: på det sätt som framförs i spörsmålet Vid bedömning av 1önsamheten då det gäller ett
33592: minska beskattningen då det gäller in- underhyresgästförhållande har skattefö1jderna
33593: komster från underhyresgäster och för samma verkan som vid hyresförhållanden i all-
33594: att föreskriva att inkomster från under- mänhet. En underhyresgäst kan föran1eda mera
33595: hyresgäster är prioriterade inkomster? besvär för hyresvärden, men detta kan inte anses
33596: som tillräck1ig orsak för skatte1ättnader. Det
33597: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- finns så1edes ingen anledning att av skattemässi-
33598: föra fö1jande: ga orsaker ställa inkomster från underhyresgäs-
33599: 1 den tota1skattereform som genomfördes vid in- ter i en annan ställning än andra hyresinkomster.
33600: gången av 1993 bestämdes att alla kapitalinkom- Det skattestöd som avses i spörsmå1et är inte hel-
33601: ster är skattep1iktig inkomst en1igt en gemensam ler förenligt med utgångspunkten för vårt skatte-
33602: skattesats. Tidigare hade kapitalinkomsterna be- system.
33603: skattats tillsammans med förvärvsinkomsterna Boende som underhyresgäst har sin egen bety-
33604: en1igt en progressiv ska1a, men anskaffningen av de1se som tillfållig hjä1p för bostads1ösa. Nuför-
33605: o1ika kapita1inkomster hade sporrats med skatte- tiden är det dock inte ändamålsenligt att styra
33606: stöd i form av naturliga och sinsemellan varie- samhällets stöd särskilt till denna form av boen-
33607: rande skattefriheter och avdrag. Hyresvärden för de. 1 6 § 1agen om bostadsbidrag för pensionsta-
33608: en bostad som hyrs ut som annan än fritidsbostad gare (59111978) angivna prioriterade inkomster,
33609: hade enligt 97 § 1agen om skatt på inkomst och som inte beaktas som inkomster då bostadsbidra-
33610: förmögenhet (1240/1988), som gällde till 1992, get fastställs, är alla socia1a förmåner. Eftersom
33611: rätt till ett förmögenhetsinkomstavdrag, som ut- alla kapitalinkomster har sådan inverkan på bo-
33612: gjorde hä1ften av bruttohyresinkomsterna och stadsbidraget som avses i spörsmålet, skulle in-
33613: högst 20 000 mk. S1opandet av detta avdrag, lik- för1ivandet av en form av kapitalinkomster i prio-
33614: som även andra skattelättnader som gällde kapi- riterade inkomster innebära att denna boende-
33615: talinkomster, var en viktig del av revideringen av form gynnas, vi1ket strider mot moderna princi-
33616: skattesystemet. Numera är utgångspunkten för per för bostadspolitiken.
33617: skattesystemet den att de kapitalinkomster som Av nämnda orsaker anser regeringen att den
33618: inflyter från o1ika former av investeringar be- undantagsbestämmelse som gäller beskattningen
33619: hand1as neutralt och att en styrning av medbor- av hyresinkomster som avses i spörsmålet inte är
33620: nödvändig och att det inte heller är bostadspoli-
33621:
33622:
33623:
33624: 4
33625: Ministerns svar KK 388/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
33626:
33627:
33628: tiskt motiverat att på det sätt som föreslås stöda
33629: inkomster från underhyresgäster då bostadsbi-
33630: draget för pensionstagare fastställs.
33631:
33632:
33633: Helsingfors den 17 maj 2000
33634:
33635: Minister Suvi-Anne Siimes
33636:
33637:
33638:
33639:
33640: 5
33641: KK 389/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
33642:
33643:
33644:
33645:
33646: KIRJALLINEN KYSYMYS 389/2000 vp
33647:
33648: Työsopimuslain kohtuuttomuus pienyrityksille
33649: sairaustapauksissa
33650:
33651:
33652:
33653:
33654: Eduskunnan puhemiehelle
33655:
33656: Nykyisen lainsäädännön mukaan työnantaja jou- koskaan sairastuu yhtä aikaa niin, että tilalle jou-
33657: tuu maksamaan työntekijälle yhdeksältä ensim- duttaisiin palkkaamaan "vaihtohenkilökuntaa".
33658: mäiseltä sairauslomapäivältä palkan oheiskului- Tähän pienyrittäjien ongelmaan tulisi luoda
33659: neen, ts. lähes kaksinkertaisen palkkakulun. Mi- jokin järjestelmä joko vakuutusteitse tai Kelan
33660: käli työntekijän tilalle on pakko palkata tuuraa- kautta niin, että yrittäjä ei jäisi yksin maksumie-
33661: ja!lomittaja, nousee työnantajan kustannus noin heksi esille otetuissa tapauksissa. Järjestelmän
33662: 3 ,5-kertaiseksi verrattuna vakituisen työntekijän olisi hyvä olla lakisääteinen, jotteivät vakuutus-
33663: peruspalkkaan. Tähän joudutaan joissain tehtä- yhtiöt pääsisi liikaa hyötymään tai rahastamaan
33664: vissä lisäämään esimerkiksi tilalle tulevan/lähe- järjestelmällä ja että kaikki yrittäjät lähtisivät
33665: tettävän työntekijän matkakuluja ja päivärahoja. mukaan ko. vakuutusmuotoon. Sen avulla voitai-
33666: Kaiken lisäksi tilalle palkattava työntekijä ei ole siin parhaimmissa tapauksissa välttää monta kas-
33667: aina täysin pätevä verrattuna sairastuneeseen va- sakriisi- tai konkurssitapausta.
33668: kituiseen työntekijään, jolloin myyntityössä tuot-
33669: to saattaa laskea ja työnantajan menetykset edel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33670: leen kasvavat. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33671: Tämä sairaustilanteiden kustannusvyyhti kos- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33672: kee nimenomaan pieniä työvoimavaltaisia aloja vaksi seuraavan kysymyksen:
33673: tapauksissa, jolloin useita työntekijöitä sairastuu
33674: yhtä aikaa esimerkiksi jonkin epidemian takia. Aikooko hallitus ryhtyä toimiin pienyri-
33675: Tapauksen kustannukset voivat nousta kohtuut- tysten työntekijöiden sairauskuluvakuu-
33676: tomiin mittasuhteisiin. Suurilla yrityksillä ongel- tusjärjestelmän lakisääteiseksi kehittä-
33677: ma on suhteellisesti vähämerkityksellisempi niin miseksi tasaamaan yrittäjälle työnteki-
33678: kustannusten kuin henkilökunnan määrän osalta, jöiden sairauslomakustannuksista koitu-
33679: esimerkiksi Nokian koko henkilökunta tuskin via ylimääräisiä kustannuksia?
33680:
33681:
33682: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
33683:
33684: Raimo Vistbacka /ps
33685:
33686:
33687:
33688:
33689: Versio 2.0
33690: KK 389/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
33691:
33692:
33693:
33694:
33695: Eduskunnan puhemiehelle
33696:
33697: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sujakson loppuun saakka, vaikka yhden kuukau-
33698: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- den aika täyttyisi sairausloman aikana.
33699: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Sairausajan palkkaa on lain mukaan maksetta-
33700: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan va työkyvyttömyyden alkamispäivää seuranneen
33701: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK seitsemännen arkipäivän loppuun saakka. Palkka
33702: 389/2000 vp: maksetaan tämän ajanjakson työpäiviltä.
33703: Työsopimuslain 28 §:n 2 momentin mukaan
33704: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin pienyri- sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta voi-
33705: tysten työntekijöiden sairausvakuutus- daan sopia toisin työehtosopimuksella. Sairaus-
33706: järjestelmän lakisääteiseksi kehittämi- ajan palkasta onkin määräyksiä käytännöllisesti
33707: seksi tasaamaan yrittäjille työntekijöi- katsoen kaikissa työnantaja- ja työntekijäliitto-
33708: den sairauslomakustannuksista koitu- jen välisissä työehtosopimuksissa. Työehtosopi-
33709: via ylimääräisiä kustannuksia ? muksissa on yleisesti sovittu työsopimuslain
33710: edellyttämää pidemmistä sairausajan palkan
33711: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksujaksoista. Maksujaksot on porrastettu
33712: ti seuraavaa: yleensä työsuhteen keston mukaan.
33713: Työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta työn- Sairausvakuutuslain 19 §:n mukaan päivära-
33714: tekijän sairastuessa säädetään työsopimuslain haa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, ei kuiten-
33715: 28 §:n 1 momentissa. Työsopimuslaki on yleis- kaan työkyvyttömyyden aikaruispäivältä eikä yh-
33716: laki, jota sovelletaan työnantajan ja työntekijän deksältä sitä lähinnä seuraavalta päivältä. Jos
33717: välisessä työsuhteessa riippumatta siitä, minkä työkyvyttömyys on alkanut uudelleen 30 päivän
33718: kokoisen yrityksen tai muun työnantajayhteisön kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi suoritettiin
33719: palveluksessa työntekijä tekee työtään. Työsopi- päivärahaa, suoritetaan päiväraha työkyvyttö-
33720: muslain työnantajaa ja työntekijää koskevat vel- myyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä,
33721: voitteet määräytyvät siten samoin periaattein kai- ei kuitenkaan silloin, kun kysymys on uudesta
33722: kissa työsuhteissa. sairaudesta, jonka ei voida katsoa liittyneen ai-
33723: Mainitun lainkohdan mukaan työnantaja on kaisempaan sairauteen.
33724: velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa, Työnantajana on työsopimuslain perusteella
33725: jos tämä on estynyt tekemästä työtään sairauden oikeus vähentää palkasta, mitä työntekijälle sa-
33726: tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut malta ajalta suoritetaan päivärahana tai siihen
33727: tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Täyden verrattavana korvauksena pakollisen tapaturma-
33728: palkan saamisen edellytyksenä on, että työsuhde vakuutuksen tai työnantajan kokonaan tai osaksi
33729: on työkyvyttömyyden alkamishetkellä kestänyt kustantaman muun vakuutuksen perusteella.
33730: vähintään kuukauden. Alle kuukauden kestänei- Työnantajan kustantamia vakuutuksia ovat lähin-
33731: siin työsuhteisiin sovelletaan rajoitettua palkan- nä yritysten vakuutuskassalain mukaiset sairaus-
33732: maksuvelvollisuutta. Työntekijällä on näissä ta- kassat.
33733: pauksissa oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. Työntekijällä ei ole yleensä oikeutta sairaus-
33734: Alennettua sairausajan palkkaa maksetaan mak- vakuutuslain mukaiseen päivärahaan työsopi-
33735:
33736:
33737: 2
33738: Ministerin vastaus KK 389/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
33739:
33740:
33741: muslain 28 §:n 1 momentin mukaiselta sairaus- työnantajien kesken. Kuvatusta lain uudistukses-
33742: ajan palkan maksujaksolta. Jos työsuhteessa so- ta aiheutuneet kustannukset on rahoitettu työnan-
33743: velletaan työsopimuslain mukaista pidempää sai- tajilta perittävällä ylimääräisellä 0,15 prosentin
33744: rausajan palkanmaksujaksoa ja työntekijälle tä- suuruisella sairausvakuutusmaksulla.
33745: män johdosta maksetaan sairausvakuutuslain Vuonna 1998 sairauspäivärahakausia, joissa
33746: mukaista päivärahaa osittain samalta ajalta kuin omavastuuaika oli sairastumispäivä ja yhdeksän
33747: sairausajan palkkaa, saa työnantaja vastaavasti senjälkeistä arkipäivää, alkoi lähes 330 000 kap-
33748: vähentää sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan paletta ja vastaavasti päivärahamenot olivat yli
33749: myös kyseiset päivärahat työntekijälle maksetta- 2 500 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 vastaa-
33750: vasta palkasta. Käytännössä yleensä kuitenkin via päivärahakausia alkoi lähes 340 000 kappa-
33751: menetellään siten, että työnantaja maksaa työnte- letta ja sairauspäivärahamenot olivat yli 2 700
33752: kijälle täyden palkan ja tapaturmavakuutuslai- miljoonaa markkaa.
33753: tos, sairauskassa tai Kansaneläkelaitos maksaa Kysymyksessä ehdotettu muutos merkitsisi to-
33754: päivärahan samalta ajalta työnantajalle. Pääsään- siasiassa omavastuuajan poistamista tai sen ly-
33755: töisesti työkyvyttömyyden ajalta maksettava päi- hentämistä. Vuonna 1999 maksettujen sairaus-
33756: väraha ei vastaa täyttä palkkaa. Esimerkiksi sai- päivärahojen perusteella laskettu ehdotus merkit-
33757: rausvakuutuslain mukainen päiväraha on enim- sisi sairauspäivärahamenojen kasvua arviolta
33758: millään noin 70 prosenttia palkasta. 865 miljoonalla markalla niissä tapauksissa, jois-
33759: Työnantajan velvollisuus maksaa työntekijäl- sa on syntynyt oikeus päivärahaan ja omavastuu-
33760: le palkkaa myös ajalta, jolloin tämän työsuoritus aika on ollut sairastumispäivä ja yhdeksän sen
33761: on estynyt, ilmentää osaltaan työnantajalle kuu- jälkeistä arkipäivää. Arvioidussa menojen li-
33762: luvaa yrittäjäriskiä. Sairausvakuutusjärjestel- säyksessä ei ole huomioitu omavastuuajan pois-
33763: mästä ei pääsääntöisesti korvata työnantajille tamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka syntyisi-
33764: työntekijöistä aiheutuneita välillisiä työvoima- vät mainittua omavastuuaikaa lyhyemmistä sai-
33765: kustannuksia lukuun ottamatta vanhempainpäi- rauspoissao loista.
33766: väraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustan- Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan
33767: nusten korvaamista työnantajille. Huhtikuusta poistaminen tai sen lyhentäminen lisäisi merkit-
33768: 1994 lukien voimassa olleen lain mukaan työnan- tävästi sairausvakuutusjärjestelmän menoja. Sai-
33769: tajalla, joka on suorittanut vanhempainrahakau- rausvakuutuslakiin perustuvat päivärahaetuudet
33770: della työntekijälle kertynyttä vuosilomapalkkaa maksetaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuu-
33771: tai vuosilomakorvausta, on ollut oikeus saada tusrahastosta, jonka varat kerätään työnantajilta
33772: korvausta jokaiselta kalenterikuukaudelta, jolta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla sekä val-
33773: vuosilomaa on kertynyt ja vuosilomakorvausta tion verovaroin. Kysymyksessä ehdotetun muu-
33774: on suoritettu. Vanhempainpäiväraha-ajalta suori- toksen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ra-
33775: tettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta hoittaminen merkitsisi myös näiden maksujen ja
33776: työnantajalle annetun lain tarkoituksena on ollut valtion vero-osuuden kasvamista.
33777: tasoittaa naisvaltaisten alojen maksurasitusta
33778:
33779:
33780:
33781: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
33782:
33783: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
33784:
33785:
33786:
33787:
33788: 3
33789: KK 389/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
33790:
33791:
33792:
33793:
33794: Tili riksdagens talman
33795:
33796: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningstid på en månad skulle uppnås under sjuk-
33797: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- domsperioden.
33798: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- Lön för sjukdomstiden skall enligt lagen om
33799: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga arbetsavtal betalas till och med den sjunde varda-
33800: spörsmål SS 389/2000 rd: gen efter den dag då arbetsoförmågan uppstod.
33801: Lön betalas för vardagarna under denna period.
33802: Avser regeringen vidta åtgärder för att Enligt 28 § 2 mom. lagen om arbetsavtal kan
33803: utveckla ett lagstadgat sjuliförsäkrings- arbetstagare och arbetsgivare genom kollektivav-
33804: system för arbetstagare anställda vid tal komma överens om andra arrangemang som
33805: småföretagför att utjämna de tilläggsut- gäller skyldigheten att betala lön för sjukdomsti-
33806: gifter som uppstår för företagarna tili den. Bestämmelser om lön för sjukdomstid finns
33807: följd av kostnaderna för arbetstagarnas i praktiskt taget alla kollektivavtal mellan arbets-
33808: sjukledigheter? givar- och arbetstagarförbund. 1 kollektivavtalen
33809: finns det vanligen bestämmelser om betalning av
33810: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lön för längre sjukdomstider än enligt lagen om
33811: föra följande: arbetsavtal. Betalningsperioderna är vanligen
33812: 1 28 § l mom. lagen om arbetsavtal bestäms om graderade efter längden på arbetsförhållandet.
33813: arbetsgivares förpliktelse att betala lön när ar- Enligt 19 § sjukförsäkringslagen utgår lön för
33814: betstagare insjuknar. Lagen om arbetsavtal är en varje vardag med undantag av den dag då arbets-
33815: allmän lag som tillämpas på arbetsförhållandet oförmågan inträdde, inte heller för de nio när-
33816: mellan arbetsgivare och arbetstagare oberoende mast följande vardagarna. Om arbetsoförmågan
33817: av storleken på företaget eller den typ av arbets- till följd av sjukdom åter inträtt inom 30 dagar
33818: plats arbetstagaren arbetar på. De förpliktelser från den dag, då den försäkrade senast erhöll dag-
33819: som bestäms i lagen om arbetsavtal gäller såle- penning, utgår dagpenning från och med den för-
33820: des alla former av arbetsförhållanden. sta vardagen efter att arbetsoförmågan inträtt.
33821: Enligt nämnda lagrum är arbetsgivaren för- Detta gäller dock inte när det är fråga om en ny
33822: pliktad att betala lön åt arbetstagaren om denna är sjukdom som inte kan sammankopplas med den
33823: förhindrad att utföra sitt arbete till följd av sjuk- tidigare sjukdomen.
33824: dom eller olycksfall, som han inte har vållat upp- Enligt lagen om arbetsavtal har arbetsgivaren
33825: såtligen eller genom grov vårdslöshet. För att er- rätt att dra av den summa från lönen som arbets-
33826: hålla fulllön förutsätts att arbetsförhållandet va- tagaren under samma period erhåller som dag-
33827: rat minst en månad vid den tidpunkt arbetsoför- penning eller annan jämförbar ersättning genom
33828: mågan uppstår. För arbetsförhållanden som varat en obligatorisk olycksfallsförsäkring eller någon
33829: under en månad tillämpas en begränsad förplik- annan försäkring, som bekostas fullständigt eller
33830: telse att betala lön. Vid sådana fall har arbetsta- delvis av arbetsgivaren. Försäkringar som bekos-
33831: garen rätt att erhålla 50 % av sin lön. Den sänkta tas av arbetsgivaren är närmast företagens sjuk-
33832: lönen för sjukdomstiden betalas fram till betal- kassor som omnämns i lagen om försäkringskas-
33833: ningsperiodens slut oberoende av om en anställ- sor.
33834:
33835:
33836: 4
33837: Ministerns svar KK 389/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
33838:
33839:
33840: Arbetstagaren har vanligen inte rätt att erhålla vare inom branscher där majoriteten anställda är
33841: den dagpenning som omnämns i sjukförsäk- kvinnor. De kostnader som uppkommit som en
33842: ringslagen under den period då lön för sjukdoms- följd av den ovan nämnda lagen har finansierats
33843: tiden betalas enligt 28 § 1 mom. lagen om ar- genom att arbetsgivarna erlagt ett tillägg på
33844: betsavtal. Om det i arbetsförhållandet tillämpas 0,15% på sina sjukförsäkringsavgifter.
33845: en längre betalningsperiod än vad som omnämns År 1998 var antalet sjukdagpenningsperioder,
33846: i arbetsavtalslagen, och om arbetstagaren till vid vilka självrisktiden var den dag arbetstaga-
33847: följd av detta under samma tid som han betalas ren insjuknade och de nio därpå följande varda-
33848: lön delvis även betalas dagpenning enligt sjuk- gama, näst intill 333 000 och de motsvarande ut-
33849: försäkringslagen, har arbetsgivaren enligt 28 § giftema för dag.l?enning uppgick till över 2 500
33850: sjukförsäkringslagen rätt att dra av en summa miljoner mark. Ar 1999 var motsvarande perio-
33851: som motsvarar dagpenningen från arbetstaga- der när dagpenning betalades närmare 340 000
33852: rens lön. 1 praktiken är tillvägagångssättet ändå och utgiftema för sjukdagpenning uppgick till
33853: det att arbetsgivaren betalar arbetstagaren full över 2 700 miljoner mark.
33854: lön medan försäkringsbolaget, sjukkassan eller Det förslag som nämns i spörsmålet skulle i
33855: Folkpensionsanstalten betalar arbetsgivaren dag- praktiken innebära att självrisktiden skulle av-
33856: penning för den tid arbetstagarens sjukdom va- skaffas eller förkortas. På basis av de sjukdag-
33857: rar. Huvudregeln är att den dagpenning som utbe- penningar som betalades år 1999 skulle förslaget
33858: talas för den tid arbetsoförmågan varar inte mot- innebära att utgiftema för sjukdagpenning skulle
33859: svarar den fullständiga lönen. Exempelvis utgör stiga med uppskattningsvis 865 miljoner mark i
33860: dagpenningen enligt sjukförsäkringslagen högst de fall, där det finns rätt till sjukdagpenning och
33861: 70 % av lönen. självrisktiden har utgjorts av den dag arbetstaga-
33862: Den förpliktelse som arbetsgivaren har att be- ren insjuknat och de därpå följande nio vardagar-
33863: tala arbetstagaren lön även under den tid som na. 1 den uppskattade ökningen av utgifterna har
33864: denna är förhindrad att utföra sitt arbete, speglar man inte tagit i beaktande de extra utgifter som
33865: delvis den företagarrisk som arbetsgivaren har. uppstår om självrisktiden avskaffas och som upp-
33866: Sjukförsäkringen ersätter i regel inte arbetsgiva- kommer när sjukfrånvaron är kortare än den
33867: rens indirekta arbetskraftskostnader för arbetsta- nämnda självrisktiden.
33868: garen bortsett från kostnader för semester som Om den självrisktid som omnämns i sjukför-
33869: uppkommit under den tid då arbetstagaren erhål- säkringslagen skulle avskaffas eller förkortas,
33870: lit föräldrapenning. Enligt den lag som trädde i skulle det innebära en märkbar ökning av sjuk-
33871: kraft i april 1994 har en arbetsgivare som har be- försäkringssystemets utgifter. De dagpennings-
33872: talt semesterlön eller semesterersättning till en förmåner som baserar sig på sjukförsäkringsla-
33873: arbetstagare under dennes föräldrapenningspe- gen betalas ur Folkpensionsanstaltens sjukför-
33874: riod rätt att erhålla ersättning för varje kalender- säkringsfond. Fonden består av de avgifter som
33875: månad under viiken semesterdagar har intjänats inkrävs av arbetsgivare och arbetstagare samt av
33876: och för vilka semesterersättning har utbetalats. statens skattemedel. För att finansiera de utgifter
33877: Syftet med lagen om ersättning till arbetsgivare som uppstår om den ändring som föreslås i spörs-
33878: för semesterkostnader för den tid föräldradag- målet genomförs skulle man bli tvungen att höja
33879: penning betalas har varit att utjämna den ekono- de avgifter som inkrävs av arbetsgivare och ar-
33880: miska belastning som uppkommer för arbetsgi- betstagare. Likväl skulle statens skatteandel öka.
33881:
33882:
33883: Helsingfors den 17 maj 2000
33884:
33885: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
33886:
33887:
33888: 5
33889: KK 390/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
33890:
33891:
33892:
33893:
33894: KIRJALLINEN KYSYMYS 390/2000 vp
33895:
33896: Erillisoikeudella opiskelevien asema
33897:
33898:
33899:
33900:
33901: Eduskunnan puhemiehelle
33902:
33903: Olen selvittänyt yliopistoissa erillisoikeudella yliopistossa samalla tavalla kuin varsinaiset
33904: opiskelevien asemaa. Useiden yhteydenottojen opiskelijatkin.
33905: perusteella olen huomannut, että erillisoikeudel- Olisikin kohtuullista, että erillisoikeudella
33906: la opiskelevat ovat varsin syrjäytyneessä asemas- opiskeleville myönnettäisiin opiskelijakortin
33907: sa moniin muihin opiskelijoihin verrattuna. myötä virallinen opiskelijan asema, vaikka he ei-
33908: Erillisoikeudella opiskeleva ei ole virallisesti vät opintotuen piiriin kuuluisikaan. Tällöin he-
33909: opiskelijan asemassa eikä näin ollen myöskään kin saisivat sentään opiskelija-alennuksia opis-
33910: oikeutettu opintotukeen. Esiin tulleiden tapaus- kelijaravintoloissa ja joukkoliikenteessä.
33911: ten mukaan erillisoikeudella opiskelevia pide-
33912: tään kuitenkin mm. työvoimatoimistossa ja so- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33913: siaalitoimistossa opiskelijoina, ja niinpä erillis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33914: oikeudella opiskelevat eivät pääse myöskään näi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33915: den toimistojen kautta myönnettävien tukien pii- vaksi seuraavan kysymyksen:
33916: riin.
33917: Työvoima- ja sosiaalitoimistoissa erillisoikeu- Onko valtioneuvosto tietoinen eril/isoi-
33918: della opiskelevat luokitellaan opiskelijoiksi hei- keudeila opiskelevien heikosta asemas-
33919: dän suorittamaosa korkean opintoviikkomäärän ta muihin opiskelijoihin verrattuna ja
33920: perusteella. Tästä huolimatta erillisoikeudella
33921: opiskeleville ei myönnetä opiskelukorttia eikä mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
33922: heitä näin ollen myöskään hyväksytä virallisesti koo ryhtyä erillisoikeudella opiskele-
33923: opiskelijoiksi, vaikka he suorittavat opintojaan vien aseman parantamiseksi?
33924:
33925:
33926:
33927: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
33928:
33929: Petri Neittaanmäki /kesk
33930: KK 390/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministerin vastaus
33931:
33932:
33933:
33934:
33935: Eduskunnan puhemiehelle
33936:
33937: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- suuteen. Erillisoikeudella opiskelevalla on näin
33938: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ollen oikeus opintotukeen, jos kysymyksessä
33939: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ovat lisäopinnot, jotka tähtäävät ammatilliseen
33940: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen tai virkakelpoisuuteen.
33941: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Oikeus tuettuun ateriaan opiskelijaravintolas-
33942: 390/2000 vp: sa on yliopistossa ylempää tai alempaa korkea-
33943: koulututkintoa suorittavalla opiskelijalla sekä
33944: Onko valtioneuvosto tietoinen erillisoi- sellaisella ammatilliseen tai erikoistumiskoulu-
33945: keudella opiskelevien heikosta asemas- tusohjelmaan taikka poikkeuskoulutukseen osal-
33946: ta muihin opiskelijoihin verrattuna ja listuvana opiskelijalla, joka voi saada opintotu-
33947: kea. Erillisoikeudella opiskelevalla on oikeus
33948: mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- ateriatuella alennettuun ateriaan opiskelijaravin-
33949: koo ryhtyä erillisoikeudella opiskele- tolassa, jos hän on oikeutettu opintotukeen.
33950: vien aseman parantamiseksi? Useissa tapauksissa opiskelijaedut kuten mat-
33951: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ka-alennukset ovat Suomen ylioppilaskuntien lii-
33952: ti seuraavaa: ton ja ylioppilaskuntien jäsenilleen neuvottele-
33953: mia etuja, joten ne eivät koske muita kuin yliop-
33954: Yliopisto voi hakemuksesta myöntää oikeuden pilaskunnan jäseniä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat
33955: suorittaa erillisiä opintoja henkilölle, jolla ei ole kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opis-
33956: oikeutta suorittaa tutkintoa yliopistossa. Tällai- kelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulutut-
33957: nen opiskelija voi suorittaa mm. erillisiä opinto- kintoonjohtaviin opintoihin. Ylioppilaskunta voi
33958: jaksoja ja opintokokonaisuuksia, aikaisemmin kuitenkin hyväksyä jäsenikseen myös muita yli-
33959: suorittamaansa tutkintoa täydentäviä opintoja, opiston opiskelijoita. Erillisoikeudella opiskele-
33960: toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritetta- vat eivät suoraan opintojensa perusteella kuulu
33961: vaan tutkintoon sisällytettäviä erillisiä opintoja, ylioppilaskuntaan.
33962: erillisiä opettajan pedagogisia opintoja tai erilli- Erillisoikeudella opiskelevia ei voida pitää yh-
33963: siä erityisopettajan opintoja taikka kelpoisuus- ja tenäisenä ryhmänä, joiden opintotuki tai muut
33964: pätevöitymisopintoja tai muuta täydennyskoulu- etuudet voitaisiin määrätä yhtenäisin perustein.
33965: tusta aikaisemman pohjakoulutuksensa lisäksi. Erillisoikeudella opiskelevien asema on voimas-
33966: Opiskeluoikeus on yleensä määräaikainen ja sii- sa olevien säädösten mukaan turvattu siten, että
33967: tä voidaan periä maksu. oikeus opintotukeen myönnetään, jos opinnot
33968: Korkeakoulussa opintotukea myönnetään tut- tähtäävät ammatilliseen kelpoisuuteen tai virka-
33969: kinnon, tieteellisen jatkotutkinnon tai erillisen kelpoisuuteen. Oikeus tuettuun opiskelijaruokai-
33970: ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorit- luun määräytyy opintotukioikeuden perusteella.
33971: tamiseen. Yksittäisen opintokokonaisuuden suo- Ylioppilaskunnanjäsenyyden muiden kuin ylem-
33972: rittamiseen opintotukea voidaan kuitenkin myön- pää ja alempaa korkeakoulututkintoa opiskele-
33973: tää korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jos lisä- vien osalta ratkaisee ylioppilaskunta.
33974: opinnot tähtäävät ammatilliseen tai virkakelpoi-
33975:
33976:
33977: 2
33978: Ministerin vastaus KK 390/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
33979:
33980:
33981: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
33982:
33983: Opetusministeri Maija Rask
33984:
33985:
33986:
33987:
33988: 3
33989: KK 390/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk Ministems svar
33990:
33991:
33992:
33993:
33994: Tili riksdagens talman
33995:
33996: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de studierätt har då rätt till studiestöd, om det är
33997: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- frågan om tilläggsstudier som syftar till behörig-
33998: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri het för ett yrke eller en tjänst.
33999: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga Rätt till subventionerade måltider i en stu-
34000: spörsmål SS 390/2000 rd: dentrestaurang har studerande som studerar för
34001: en högre eller lägre högskoleexamen vid univer-
34002: ir statsrådet medvetet om den svaga sitet, samt sådana studerande som deltar i ett yr-
34003: ställningen för dem som har fristående kesinriktat utbildningsprogram eller ett speciali-
34004: studierätt jämfört med andra studeran- seringsutbildningsprogram eller i undantagsut-
34005: de och bildning och som kan få studiestöd. De som har
34006: fristående studierätt har rätt till måltider som
34007: vilka åtgärder avser statsrådet vidta för subventioneras med måltidsstöd i en studentres-
34008: att förbättra situationen för dem som taurang, om de har rätt till studiestöd.
34009: har fristående studierätt? 1 många fall är studieförmånema, såsom rabat-
34010: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ter på resor, förmåner som Finlands studentkå-
34011: föra följande: rers fOrbund och studentkårema har förhandlat
34012: fram för medlemmama, så de gäller inte andra än
34013: Ett universitet kan på ansökan bevilja en person medlemmama i studentkåren. Till studentkåren
34014: som inte har rätt att avlägga en examen vid uni- hör alla de studerande vid ett universitet som har
34015: versitetet rätt till fristående studier. En sådan stu- antagits som studerande i studier som leder till en
34016: derande kan genomföra bl.a. fristående studiepe- lägre eller högre högskoleexamen. Studentkåren
34017: rioder och studiehelheter, studier som komplette- kan likväl godkänna även andra studerande vid
34018: rar en tidigare avlagd examen, fristående studier universitetet som medlemmar. De som har rätt
34019: som hör till en examen som avläggs vid någon till fristående studier hör inte på grundval av stu-
34020: annan finländsk högskola, fristående pedagogis- diema automatiskt till studentkåren.
34021: ka studier för lärare eller fristående studier för Alla som har rätt till fristående studier kan inte
34022: speciallärare, eller behörighetsgivande eller betraktas som en enhetlig grupp, vars studiestöd
34023: kompetenshöjande studier, eller annan komplet- eller andra förmåner kunde anges på enhetliga
34024: terande utbildning till en tidigare grundutbild- grunder. Ställningen för dem som har rätt till fri-
34025: ning. stående studier tryggas enligt gällande bestäm-
34026: 1 högskoloma beviljas studiestöd för att en melser så, att rätt till studiestöd beviljas om stu-
34027: studerande skall avlägga en examen eller veten- diema syftar till behörighet för ett yrke eller en
34028: skaplig påbyggnadsexamen eller genomföra ett tjänst. Rätten tili subventionerad studentbespis-
34029: fristående yrkesinriktat fortbildningsprogram. ning bestäms på basis av rätten till studiestöd.
34030: Den som har avlagt en högskoleexamen kan lik- Frågan om medlemskap i studentkåren avgörs för
34031: väl beviljas studiestöd för en enskild studiehel- andra än dem som studerar för en högre eller läg-
34032: het, om tilläggsstudiema syftar till yrkesbehörig- re högskoleexamen av studentkåren.
34033: het eller tjänstebehörighet. Den som har friståen-
34034:
34035:
34036: 4
34037: Ministems svar KK 390/2000 vp - Petri N eittaanmäki /kesk
34038:
34039:
34040: Helsingfors den 18 maj 2000
34041:
34042: Undervisningsminister Maija Rask
34043:
34044:
34045:
34046:
34047: 5
34048: KK 39112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
34049:
34050:
34051:
34052:
34053: KIRJALLINEN KYSYMYS 39112000 vp
34054:
34055: Liikaa maksetun opintotuen vapaaehtoinen pa-
34056: lauttaminen
34057:
34058:
34059:
34060:
34061: Eduskunnan puhemiehelle
34062:
34063: Kelan suorittama opintotukien takaisinperintä on sinja välttyä näin nyt uhkaavalta, täysin kohtuut-
34064: osoittautunut täysin kohtuuttomaksi. Opintotuki- tomaksi osoittautuneelta Kelan suorittamalta ta-
34065: lakiin ollaan tekemässä korjauksia, mutta kor- kaisinperinnältä.
34066: jaukset eivät ole vaikuttamassa mitenkään vuo- "Katumuspäivä" -järjestelmä on käytössä ai-
34067: den 1998 tukien takaisinperintään. Tällä hetkellä nakin muutamissa kirjastoissa, jotta viivästys-
34068: näyttää siltä, etteivät korjaukset ehdi vaikuttaa sakkoja pelkäävät lainaajat voisivat palauttaa
34069: myöskään vuonna 1999 liikaa maksettujen opin- ehkä jo vuosia lainassa olleet kirjat takaisin il-
34070: totukien takaisinperintään. man sanktioita. Järjestelmä on osoittautunut te-
34071: Monet opiskelijat olisivat valmiit maksamaan hokkaaksi.
34072: myös vuonna 1999 liikaa saamansa opintotuen
34073: takaisin korkoineen, mutta nykyisen lain mukai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34074: nen takaisinperintä on osoittautumassa monen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34075: opiskelijan kohdalla liian raskaaksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34076: Tulojen seuranta on useiden opiskelijoiden vaksi seuraavan kysymyksen:
34077: kohdalla ollut vaikeaa, sillä opiskelijoiden tulot
34078: ovat usein satunnaisia ja epäsäännöllisiä. Siksi Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto on
34079: ainakin vapaaehtoista liikaa maksetun opinto- ryhtynyt opintotuen takaisinperinnöstä
34080: tuen palautusaikaa on ehdottomasti jatkettava, annetun lain kohtuullistamiseksi nykyis-
34081: mutta tämäkään muutos ei ehtine vaikuttaa vuo- tä oikeudenmukaisemmaksi ja
34082: den 1999 tukien takaisinperintään.
34083: Vuoden 1999 opintotuen osalta olisikin otetta- onko valtioneuvosto valmis ottamaan
34084: va käyttöön erityinen "katumuspäivä", jonka ai- käyttöön edellä esittämäni "katumuspäi-
34085: kana opiskelijat voisivat maksaa kyseisenä vuon- vän" vuonna 1999 liikaa maksettujen
34086: na liikaa saamansa opintotuen korkoineen takai- opintolukien palauttamiseksi?
34087:
34088:
34089:
34090: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
34091:
34092: Petri Neittaanmäki /kesk
34093:
34094:
34095:
34096:
34097: Versio 2.0
34098: KK 39112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministerin vastaus
34099:
34100:
34101:
34102:
34103: Eduskunnan puhemiehelle
34104:
34105: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vapaaseen tuloonsaja ylitystä vastaava opintora-
34106: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ha tai asumislisä peritään takaisin.
34107: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
34108: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen ranta on käynnistetty tämän vuoden alussa vuo-
34109: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK den 1998 verotuksen valmistumisen jälkeen.
34110: 39112000 vp: Opintotuen saajia oli kyseisenä vuonna noin
34111: 350 000. Näistä runsaalle 6 prosentille eli 22 176
34112: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto on opiskelijalle lähetettiin helmikuun alussa opinto-
34113: ryhtynyt opintotuen takaisinperinnästä tukilaissa tarkoitettu päätösehdotus opintotuen
34114: annetun lain kohtuullistamiseksi nykyis- takaisinperinnästä. Päätösehdotus on lähetetty
34115: tä oikeudenmukaisemmaksi ja myös opiskelijoille, jotka ovat päättäneet tai
34116: aloittaneet opintonsa vuoden 1998 aikana ja jot-
34117: onko valtioneuvosto valmis ottamaan ka vapautuvat takaisinperinnästä, jos vapaan tu-
34118: käyttöön edellä esittämäni "katumuspäi- lon ylittävät tulot on ansaittu ennen opintojen
34119: vän" vuonna 1999 liikaa maksettu}en aloittamista tai opintojen päättymisen jälkeen.
34120: opintotukien palauttamiseksi? Näiden tuensaajien kohdalla tietoa siitä, minä
34121: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ajankohtana tulot on ansaittu, ei voida saada ve-
34122: ti seuraavaa: rotustiedoista vaan ainoastaan tueusaajalta itsel-
34123: tään.
34124: Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuva Päätösehdotukseen tyytymättömiä oli noin
34125: tarveharkinta uudistettiin vuoden 1998 alusta puolet ehdotuksen saaneista, koska uudelleenkä-
34126: voimaan tulleella opintotukilain muutoksella. sittelypyyntöjä on saapunut Kansaneläkelaitok-
34127: Uudistuksen tarkoituksena oli luoda selkeä jär- selle noin 10 000 opiskelijalta. Uudelleenkäsitte-
34128: jestelmä, jossa kaikkia opiskelijoita kohdellaan lypyyntöjen käsittely on vielä kesken, mutta tä-
34129: tasavertaisesti. Mallin lähtökohtana oli se, ettei hän mennessä käsitellyistä tapauksista noin kol-
34130: opiskelijan opintotukea hakiessaan tarvitse ar- mannes vapautuu takaisinperinnästä kokonaan.
34131: vioida tulojaan ajalta, jolle hän hakee opintotu- Takaisinperinnästä vapautuvat ovat pääasiassa
34132: kea. Vuosittainen vapaan tulon raja on joustava juuri opintonsa aloittaneita tai päättäneitä opis-
34133: ja määräytyy sen mukaan, miten monen kuukau- kelijoita, jotka ovat saaneet vapaan tulon rajan
34134: den aikana opiskelija nostaa tukea. Opiskelija voi ylittävät tulonsa ennen opintojen aloittamista tai
34135: kalenterivuoden aikana säännellä henkilökoh- valmistumisen jälkeen. Uudelleenkäsittelyn lo-
34136: taista vapaan tulon rajaansa jättämällä opinto- pullisen tuloksen voidaan arvioida pysyvän sa-
34137: tuen nostamatta joinakin kuukausina tai palautta- mankaltaisena kuin tähän mennessä käsitellyissä
34138: malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu- tapauksissa eli noin kolmasosa vapautuu perin-
34139: kauden aikana nostamansa opintotuen. Verotuk- nästä kokonaan, 15 pr<>sentilla perittävä summa
34140: sen valmistumisen jälkeen opiskelijan opinto- pienenee ja puolella takaisinperintään ei tule
34141: tuen lisäksi ansaitsemia tuloja verrataan hänen muutosta.
34142:
34143:
34144:
34145: 2
34146: Ministerin vastaus KK 39112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
34147:
34148:
34149: Opintotuen takaisinperintämallin tarkoitukse- perittävä määrä muodostuu, jos vapaa tulo ylit-
34150: na on toimia siten, että opiskelija säätelee opinto- tyy.
34151: tuen nostamista jo tuki vuoden aikana ja että mah- Voidaan arvioida, että valtaosa opiskelijoista
34152: dollisimman harvoin joudutaan turvautumaan ta- tietää vuositulonsa määrän kalenterivuoden lop-
34153: kaisinperintään. Opiskelijoista valtaosa on toimi- puun mennessä. Opintotuen vapaaehtoiseen pa-
34154: nut siten, ettei vapaa tulo ole ylittynyt. Vuonna lauttamiseen säädetty määräaika voi tosin olla
34155: 1998 opintotuen vapaaehtoisia palautuksia rekis- tiukka niillä opiskelijoilla, jotka ovat työskennel-
34156: teröitiin 5 574 kappaletta ja 17,4 miljoonaa leet lyhytaikaisissa työsuhteissa, etenkin joulun
34157: markkaa. Vuonna 1999 palautuksia oli jo kaksin- aikaan. Myös pääomatuloja tai yritys- ja amma-
34158: kertainen määrä eli 10 600 kappaletta ja 35,2 tinharjoittajan tuloja saavilla opiskelijoilla tulo-
34159: miljoonaa markkaa. Opintotuen vapaaehtoisten jen arvioiminenjoulukuun loppuun mennessä voi
34160: palautusten lisäksi tukea on peruttu etukäteen. tuottaa vaikeuksia. Hallituksen tarkoituksena on
34161: Lukumäärätietoa peruutuksista ei ole kuitenkaan arvioida opiskelijan omien tulojen perusteella ta-
34162: saatavissa. Lisäksi on huomattava, että valtaosal- pahtuvan opintotuen takaisinperinnän kehittä-
34163: la opiskelijoista tulot ovat niin pienet, ettei opin- mistarpeita sen jälkeen, kun on nykyistä tarkem-
34164: totuen peruutuksiin tai palautuksiin ole tarvetta. min tiedossa, kuinka monen opiskelijan kohdalla
34165: Vuoden 1998 tulovalvonnan piirissä olevista takaisinperintäehdotuksen mukainen takaisinpe-
34166: opiskelijoista 289 152:lla opiskelijana oli opin- rintä toteutetaan. Lopullisesti kehittämistoimen-
34167: totuen lisäksi muita tuloja alle 50 000 markkaa ja piteistä, kuten esimerkiksi opintotuen vapaaeh-
34168: vain 57 163:lla oli tätä suuremmat tulot. Yleisen toiselle palauttamiselle varatun ajan pidentämi-
34169: käsityksen mukaan uusi menettely on ollut opis- sestä, on tarkoitus päättää opintotukijärjestel-
34170: kelijoiden tiedossa. Kansaneläkelaitos ja opinto- män arviointiselvityksen valmistumisen jälkeen
34171: tukilautakunnat ovat tiedottaneet uudistuksesta toukokuun lopulla ja mahdolliset lainmuutokset
34172: runsaasti. Kansaneläkelaitoksen kotisivuilla on on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2001 alus-
34173: mm. vuodesta 1998 asti ollut laskentaohjelma, ta. Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista arvioi-
34174: jonka avulla voi laskea, minkälaiseksi takaisin- da kehittämistoimenpiteiden sisältöä.
34175:
34176:
34177:
34178: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
34179:
34180: Kulttuuriministeri Suvi Linden
34181:
34182:
34183:
34184:
34185: 3
34186: KK 391/2000 vp- Petri Neitiaanmäki !kesk Ministerns svar
34187:
34188:
34189:
34190:
34191: Tili riksdagens talman
34192:
34193: 1 det syfte 27 § riksdagens arb~tsordning anger bostadstillägg som motsvarar överskridningen
34194: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- återkrävs.
34195: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Petri Den första inkomstuppfö1jningen enligt den
34196: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga nya modellen in1eddes i början av detta år när be-
34197: spörsmå1 SS 391/2000 rd: skattningen för 1998 b1ev k1ar. Närnnda år var
34198: anta1et mottagare av studiestöd ca 350 000. Av
34199: Vilka åtgärder har statsrådet vidtagit dessa fick drygt 6 procent, dvs. 22 176 studeran-
34200: för att ändra /agen i fråga om återkrav de, i början av februari ett i 1agen om studiestöd
34201: av studiestöd så att den blir rättvisare avsett förs1ag till bes1ut om återkrav av studiestö-
34202: och det. Bes1utsförs1aget har också sänts till stude-
34203: rande som har avs1utat sina studier eller in1ett
34204: är statsrådet redo att ta i bruk ovan fö- sina studier under 1998 och som befrias från åter-
34205: reslagna "ångerdag" för återbetalning krav om de inkomster som överskrider fribe1op-
34206: av de studiestöd som betalts för mycket pet har erhållits innan studierna in1eddes eller ef-
34207: under 1999? ter det att studierna avs1utats. När det gäller dessa
34208: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- stödtagare kan information om vi1ken tidpunkt
34209: föra fö1jande: inkomsterna hänför sig till inte fås via beskatt-
34210: ningsuppgifterna utan endast av stödtagarna sjä1-
34211: Den behovsprövning som sker på basis av den va.
34212: studerandes egna inkomster reformerades ge- Missnöjda med bes1utsförs1aget var ca hä1ften
34213: nom en ändring av 1agen av studiestöd som träd- av mottagarna, eftersom Fo1kpensionsanstalten
34214: de i kraft vid ingången av 1998. Syftet med refor- fått motta ansökningar om omprövning från ca
34215: men var att skapa ett k1art system där alla stude- 10 000 studerande. Behand1ingen av dessa an-
34216: rande behand1as jäm1ikt. Utgångspunkten för sökningar är fortfarande på hä1ft, men ca en tred-
34217: modellen var att de studerande då de ansöker om j ede1 av de fall som behand1ats hittills kommer
34218: studiestöd inte behöver uppskatta inkomsterna helt att befrias från återkrav. De som b1ir befria-
34219: för den tid de söker stöd. Den årliga fribe1opps- de är i huvudsakjust de som in1ett studierna eller
34220: gränsen är flexibe1 och beroende av under hur avs1utat studierna och som förtjänat den inkomst
34221: många månader den studerande 1yfter studiestöd. som överskrider fribe1oppsgränsen innan studier-
34222: Under ka1enderåret kan den studerande reg1era na in1eddes eller efter att de avs1utats. Det s1utli-
34223: sin person1iga fribe1oppsgräns genom att 1åta bli ga resultatet av omprövningen kan anses b1i det-
34224: att 1yfta studiestöd under vissa månader eller ge- samma som i de fall som behand1ats hittills, dvs.
34225: nom att frivilligt återbeta1a det stöd han 1yft un- en tredjede1 befrias helt från återkrav, för 15 pro-
34226: der en eller flera månader. Efter det att beskatt- cent sjunker den summa som återkrävs och för
34227: ningen b1ivit k1ar jämförs de inkomster som den hä1ften sker ingen förändring i återkravet.
34228: studerande haft utöver studiestödet med den stu- Avsikten med modellen för återkrav av studie-
34229: derandes fribe1opp. Den studiepenning eller det stödet är att gå till väga så att den studerande reg-
34230: lerar lyftandet av studiestödet redan under stöd-
34231:
34232:
34233: 4
34234: Ministems svar KK 39112000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
34235:
34236:
34237:
34238: året och att återkrav skall behöva tillgripas så sä1- studerande kan räkna ut hur stort belopp som
34239: 1an som möj1igt. Största de1en av de studerande kommer att återkrävas om fribeloppet överskrids.
34240: har gått tili väga så att fribeloppet inte har över- Man kan anta att största de1en av de studeran-
34241: skridits. År 1998 registrerades 5 574 frivilliga de vet hur stor deras årsinkomst kommer att bli
34242: återbeta1ningar av studiestödet, vi1ket ger ett be- före s1utet av ka1enderåret. Den tid som bestämts
34243: 1opp på 17,4 mi1joner mark. År 1999 var anta1et för frivillig återbetalning av studiestödet kan
34244: återbetalningar redan det dubb1a, dvs. 10 600 st dock vara knapp för de studerande som haft kort-
34245: och summan 35,2 miljoner mark. Förutom att de variga arbetsförhållanden, i synnerhet kring ju-
34246: studerande frivilligt återbetalt studiestödet har de 1en. Också studerande som har kapita1inkomster
34247: också annullerat det på förhand. Några uppgifter eller inkomster som företagare eller yrkesutöva-
34248: om antalet annulleringar finns dock inte att få. re har svårt att bedöma inkomsterna före s1utet av
34249: Vidare bör observeras att största delen av stude- december. Regeringen har för avsikt att bedöma
34250: randena har så små inkomster att det inte före1ig- utveck1ingsbehoven i fråga om återkrav av stu-
34251: ger något behov av annulleringar eller återbetal- diestöd på basis av den studerandes egna inkom-
34252: ningar. Av de studerande som omfattades av in- ster efter det att man har exaktare information om
34253: komstövervakning 1998 hade 289 152 andra in- för hur många studerande det blir aktuellt med
34254: komster utöver studiestödet till ett belopp som återkrav enligt återkravsförs1aget. Avsikten är att
34255: understeg 50 000 mark medan bara 57 163 hade fatta slutligt bes1ut om utvecklingsåtgärderna,
34256: större inkomster än så. Den allmänna uppfatt- t.ex. om förlängning av den tid som reserverats
34257: ningen är att de studerande känt till det nya för- för frivillig återbetalning av studiestödet, efter
34258: farandet. Fo1kpensionsanstalten och studiestöds- det att en utvärdering av studiestödssystemet bli-
34259: nämndema har aktivt informerat om reformen. vit klar i slutet av maj. Avsikten är eventuella
34260: På Folkpensionsanstaltens hemsidor finns sedan lagändringar skall träda i kraft vid ingången av
34261: 1998 bl.a. ett kalkylprogram med vars hjälp de 2001. 1 detta skede är det ännu för tidigt att säga
34262: något om utvecklingsåtgärdernas innehåll.
34263:
34264:
34265:
34266: Helsingfors den 17 maj 2000
34267:
34268: Kulturminister Suvi Linden
34269:
34270:
34271:
34272:
34273: 5
34274: KK 392/2000 vp -Matti Väistö /kesk
34275:
34276:
34277:
34278:
34279: KIRJALLINEN KYSYMYS 392/2000 vp
34280:
34281: Yksityisteiden valtionavustuksen lisääminen
34282:
34283:
34284:
34285:
34286: Eduskunnan puhemiehelle
34287:
34288: Yksityisteiden nykyinen valtionavustus on noin Keskeinen vastuu koko tieverkoston kunnosta
34289: 40 miljoonaa markkaa. Määräraha on täysin riit- ja päivittäisestä tienpidosta on oltava valtiolla.
34290: tämätön tiestön kunnossapitoon. Valtionavustus- Valtionavustus onkin kiireesti nostettava vähin-
34291: ta saaneiden yksityisteiden vaikutuspiirissä asuu tään 120 miljoonan markan tasolle. Tällä on erit-
34292: kuitenkin noin puoli miljoonaa ihmistä. täin suuri merkitys myös muuttoliikkeen ja ny-
34293: Alempiasteisesta tieverkosta pääosa on yksi- kyistä tasapainoisemman alueellisen kehityksen
34294: tyisiä teitä. Tämän tieverkon osuus koko maan- kannalta.
34295: tieliikenteen kuljetussuoritteesta on noin kol- Yksityisteiden valtionosuuksien leikkaus on
34296: mannes. Keskeisellä sijalla ovat metsäteollisuu- merkinnyt teiden vaikutuspiirissä asuville ja nii-
34297: den ja koko metsäsektorin kuljetukset. tä käyttäville kohtuuttomasti lisäkustannuksia ja
34298: Yksityistiet ovat elintärkeä osa koko maan tie- monia hankaluuksia. Lisävastuiden siirtäminen
34299: verkostoa. Näitä teitä käytetään päivittäin niin muutoinkin talousahdingossa kamppaileville
34300: maatalouden, metsätalouden kuin muidenkin kunnille on myös vastuutonta ja epäoikeudenmu-
34301: elinkeinojen kuljetuksiin sekä asiointiin ja muun kaista.
34302: muassa koululaiskuljetuksiin. Yhtä lailla tiet
34303: ovat tärkeitä myös kesäasukkaille ja Iisääntyväl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34304: Ie matkailulle. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34305: Yksityistieavustukset olivat vuonna 1994 vie- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34306: lä 115 miljoonaa markkaa. Lipposen ensimmäi- vaksi seuraavan kysymyksen:
34307: nen halllitus romahdutti avustukset. Tämän seu-
34308: raukset näkyvät nyt teiden kunnon heikentymise- Aikooko hallitus kiireesti nostaa yksi-
34309: nä. Yksityisteistä on enää alle 30 prosenttia hy- tyisten teiden kunnossapitoon ja paran-
34310: väkuntoisia, kun vuosikymmenen alussa hyvä- tamiseen tarkoitettua valtionapua nykyi-
34311: kuntoisia teitä oli noin 70 prosenttia. sestä noin 40 miljoonasta markasta vä-
34312: hintään 120 miljoonaan markkaan?
34313:
34314:
34315: Helsingissä 27 päivänä huthikuuta 2000
34316:
34317: Matti Väistö /kesk
34318:
34319:
34320:
34321:
34322: Versio 2.0
34323: KK 392/2000 vp - Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
34324:
34325:
34326:
34327:
34328: Eduskunnan puhemiehelle
34329:
34330: Eduskunnan työjärjestyksen 27 § :ssä mainitus- vaja tarkoituksenmukainen tapa turvata kohtuul-
34331: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- liset liikkumisolosuhteet huomattavalla osalla
34332: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pienväylästöä. Valtionavustusten pienentymisen
34333: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk myötä kunnat ovat lisänneet avustuksiaan, ja en-
34334: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tistä enemmän kustannusvastuuta on kohdennet-
34335: 392/2000 vp: tu myös tiekunnille itselleen. Siitä huolimatta yk-
34336: sityisteiden rakenteellinen kunto on Tielaitoksen
34337: Aikooko hallitus kiireesti nostaa vksi- tekemän seurannan perusteella alkanut heiken-
34338: tyisten teiden kunnossapitoon ja p~ran tyä.
34339: tamiseen tarkoitettua valtionapua nykyi- On arvioitu, että teiden kunnon heikentymi-
34340: sestä noin 40 miljoonasta markasta vä- sen pysäyttämiseksi pitäisi yksityisteiden kun-
34341: hintään 120 miljoonaan markkaan? nossapidon avustamiseen olla käytettävissä noin
34342: 100 milj. mk vuodessa. Edellisen hallituksen mi-
34343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nisterityöryhmän mietinnössä, joka käsitteli lii-
34344: ti seuraavaa: kenneverkkojen kunnossapitoa ja kehittämistä
34345: Kysymyksessä esitetty huoli yksityisten teiden vuosina 2000-2003, esitettiin yksityisteiden
34346: kunnosta on sinänsä perusteltu. Tieliikennesuo- vuosittaisen valtionavun nostamista 100 milj.
34347: ritteesta kuitenkin yleisten teiden osuus on noin markkaan. Rahoitus arveltiin saatavan säästöis-
34348: kaksi kolmasosaaja katujen noin kolmannes. Yk- tä, joita syntyy vähäliikenteisimpien yleisten tei-
34349: sityisten teiden osuus koko tieliikennesuorittees- den ylläpitokustannuksista esim. muuttamalla
34350: ta on vain noin kaksi prosenttia. Raskasta liiken- yleisiä teitä yksityisiksi tai lisäämällä kunnossa-
34351: nettä yksityisteillä on keskimäärin vähemmän pidon kilpailuttamista. Sittemmin on Tielaitok-
34352: kuin yleisillä teillä, vaikkakin ajoittainen vaihte- sessa ja liikenneministeriössä voitu todeta, että
34353: lu voi olla huomattava. vähäliikenteisiä yleisiä teitä lakkauttamaila ja
34354: Vuosina 1997-2000 on valtionapua yksityis- kilpailuttamista lisäämällä ei kovin nopeasti saa-
34355: teille myönnetty keskimäärin 30---40 milj. vuteta merkittäviä säästöjä, joilla ehdotettu val-
34356: mk/vuosi. Apu on käytetty yksityisteillä olevien tionavun korotus olisi mahdollista kattaa.
34357: lauttapaikkojen ja vuosittain purettavien siltojen Maaseudulla yksityisten teiden kunto on tär-
34358: kunnossapitoon sekä yksityisteiden parantami- keä asia, mutta vielä tärkeämpää alueen elinkel-
34359: seen. Varsinaiseen teiden kunnossapidon avusta- poisuudelle, maa- ja metsätaloudelle sekä muul-
34360: miseen valtionapua ei ole riittänyt. le elinkeinoelämälle on yleisten teiden kunto.
34361: Kuntien avustus on ollut noin 130 milj. Kun tienpidon tiukkojen rahoituskehysten vuok-
34362: mk/vuosi. Kuntien avustusmäärät ovat vaihdel- si maaseudun vähäliikenteisten yleisten teiden
34363: leet suuresti ja riippuneet kunkin kunnan talou- kunnossa on alkanut tapahtua selvää taantumaa,
34364: dellisesta tilasta sekä kunnassa vallitsevasta maa- ei yksityisten teiden avustaminen yleisten teiden
34365: seutupolitiikasta. Yksityisteitä on hoidettu kol- kustannuksella ole perusteltua. Yksityisten tei-
34366: mikantaperiaatteella valtio - kunnat - tiekun- den ylläpitoon kohdennettava julkinen tuki on
34367: nat noin 30 vuoden ajan. Se on ollut hyvin toimi- nähtävä laajempana kokonaisuutena valtion ja
34368:
34369:
34370: 2
34371: Ministerin vastaus KK 392/2000 vp - Matti Väistö /kesk
34372:
34373:
34374: kuntien välisessä työn- ja kustannusten jaossa. määrällä valtio tukee haja-asutusalueen yksityis-
34375: Erillisen avustusmomentin käyttö antaa poliitti- ten teiden tienpitoa. Liikenneministeriö seuraa ti-
34376: sille päättäjille selkeän tavan ottaa kantaa, millä lannetta eduskunnan edellyttämällä tavalla.
34377:
34378:
34379: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
34380:
34381: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34382:
34383:
34384:
34385:
34386: 3
34387: KK 392/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministems svar
34388:
34389:
34390:
34391:
34392: Tili riksdagens talman
34393:
34394: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ligt trepartsprincipen stat - kommun - väglag
34395: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sedan ca 30 år. Det har varit ett väl fungerande
34396: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti och ändamålsenligt sätt att garantera rimliga rö-
34397: Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål relsemöjligheter på en anmärkningsvärd del av
34398: SS 392/2000 rd: de mindre trafikledema. Genom att statsbidragen
34399: har minskat har kommunerna ökat sina bidrag
34400: Har regeringen för avsikt att inom en och ett större kostnadsansvar än tidigare har ock-
34401: snar .framtid höja statsbidraget för un- så ålagts väglagen själva. Trots det har de enskil-
34402: derhåll och förbättring av enskilda vä- da vägamas strukturella kvalitet försämrats en-
34403: gar .från den nuvarande summan på ca ligt de uppföljningar som Vägverket gjort.
34404: 40 miljoner mark tili åtminstone 120 Det har uppskattats att det behövs ca 100 milj.
34405: miljoner mark? mk per år för att förhindra att vägskicket försäm-
34406: ras ytterligare. 1 ett betänkande av den föregåen-
34407: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de regeringens ministerarbetsgrupp framställdes
34408: föra följande: att statsbidraget för enskilda vägar borde höjas
34409: Den oro som uttrycks i spörsmålet när det gäller tili 100 milj. mk per år. Betänkandet behandlade
34410: enskilda vägars skick är i och för sig befogad. Av underhållet och utvecklingen av vägnäten under
34411: den totala vägtrafikprestationen utgörs dock ca 2000-2003. Det antogs att finansieringen fås
34412: två tredjedelar av trafik på allmänna vägar och ca från sådana inbesparingar som skulle uppkomma
34413: en tredjedel av trafik på gator. De enskilda vägar- av underhållskostnadema för de allmänna vägar
34414: nas andel av den sammanlagda vägtrafikpresta- som är minst trafikerade, t.ex. genom att allmän-
34415: tionen utgör endast ca två procent. Genomsnitt- na vägar ändras till enskilda vägar eller genom
34416: ligt förekommer tung trafik i mindre utsträck- ökad konkurrens om vägunderhållet. Sedermera
34417: ning på enskilda vägar än på allmänna vägar, har Vägverket och trafikministeriet kunnat kon-
34418: även om variationen tidvis kan vara avsevärd. statera att inga betydande inbesparingar som
34419: Under 1997-2000 har det i medeltal beviljats skulle täcka höjningen av stadsstödet uppkom-
34420: 30-40 milj. mk/år i statsbidrag för enskilda vä- mer särskilt snabbt genom att man drar in mindre
34421: gar. Bidraget har använts till underhåll av fårj- trafikerade allmänna vägar och ökar konkurren-
34422: platser och av broar som årligen nedmonteras sen.
34423: samt till att förbättra enskilda vägar. Bidraget har På landsbygden är vägskicket på de enskilda
34424: inte räckt till för att understöda det egentliga un- vägama av stor betydelse, men av ännu större be-
34425: derhållet av vägar. tydelse för områdets livsduglighet, jord- och
34426: Det kommunala bidraget har uppgått till ca skogsbruket och det övriga näringslivet är skick-
34427: 130 milj. mk per år. Bidragets storlek har varie- et på de allmänna vägama. När det på grund a'
34428: rat i stor utsträckning och varit beroende av kom- den strama finansieringsramen har börjat ske en
34429: munemas ekonomiska situation samt av den klar nedgång i vägskicket på de mindre trafikera-
34430: landsbygdspolitik som rått i kommunen för till- de allmänna vägama på landsbygden, är det inte
34431: fållet. De enskilda vägama har underhållits en- motiverat att understöda underhållet av enskilda
34432:
34433:
34434: 4
34435: Ministerns svar KK 392/2000 vp - Matti Väistö /kesk
34436:
34437:
34438: vägar på bekostnad av allmänna vägar. Det stat- tiska beslutsfattarna ett klart sätt att ta ställning
34439: liga stöd som riktas till underhållet av enskilda tilli viiken utsträckning staten skall stöda under-
34440: vägar måste ses som en större helhet i fördelning- hållet av enskilda vägar i glesbygderna. Trafik-
34441: en av arbetet och kostnaderna mellan stat och ministeriet övervakar situationen på de sätt riks-
34442: kommun. Ett särskilt bidragsmoment ger de poli- dagen kräver.
34443:
34444:
34445: Helsingfors den 17 maj 2000
34446:
34447: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34448:
34449:
34450:
34451:
34452: 5
34453: KK 393/2000 vp - Klaus Bremer /r
34454:
34455:
34456:
34457:
34458: KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2000 vp
34459:
34460: Nuorten yrittäjien starttilainajärjestelmän to-
34461: teuttaminen
34462:
34463:
34464:
34465:
34466: Eduskunnan puhemiehelle
34467:
34468: Nuorten 18-30-vuotiaiden työttömyys on suuri Naisyrittäjyyden kehittäminen on ollut yhtei-
34469: ja kasvava ongelma kaikissa EU:n jäsenmaissa. nen ongelma EU:ssa. Siihen on löydetty hyväksi
34470: Työelämä ei lupaa tämän päivän nuorille vakai- koettu naisyrittäjyyttä edistävä lainajärjestelmä.
34471: ta, pysyviä työpaikkoja, vaan ainoastaan pätkä- Se antaa hyvän mallin nuorten yrittäjien startti-
34472: työtulevaisuutta. Samalla elinkeinoelämän ylei- lainajärjestelmälle, jolle on olemassa yhteiskun-
34473: nen globalisaatio- ja ulkoistamiskehitys johtaa nallinen tilaus koko EU:ssaja samalla vahva EU-
34474: EU:n piirissä ennusteeseen, että mahdollisesti jo lähtöinen rahoitusperuste.
34475: vuoteen 2010 mennessä jopa yli puolet EU:n työ-
34476: voimasta on yksin-, kaksin- tai mikroyrittäjiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34477: Kansalaisille itselleen jää yhä enemmän tehtä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34478: väksi oman työpaikkansa luominen. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34479: Suomella on lisäksi toinen ongelma koulutet- vaksi seuraavan kysymyksen:
34480: tujen nuorten kohdalla. Hyvä kielitaito on alenta-
34481: nut merkittävästi kynnystä hakeutua ulkomaille Näkeekö hallitus nuorten yrittäjien
34482: töihin, kun työpaikkaa ei löydy kotimaasta. Suo- starttilainajärjestelmän toteuttamisen
34483: mi suorittaa jo nyt kiihtyvällä tahdilla kansanta- naisyrittäjälainan tapaan tarkoituksen-
34484: loudellisesti erittäin kallista ja jopa tuhoisaa kou- mukaiseksi mahdollisimman nopealla
34485: lutus- ja osaamisvientiä ulkomaille. aikataululla?
34486: Em. työelämän tulevaisuudennäkymien vaih-
34487: toehtona nuorilla on entistä paljon suurempi val-
34488: mius työllistää itseään yrittäjänä.
34489:
34490:
34491: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
34492:
34493: Klaus Bremer /r
34494:
34495:
34496:
34497:
34498: Versio 2.0
34499: KK 393/2000 vp - Klaus Bremer /r Ministerin vastaus
34500:
34501:
34502:
34503:
34504: Eduskunnan puhemiehelle
34505:
34506: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- milj. mk 4 100 naisyrittäjälle. Uusia työpaikkoja
34507: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- naisyrittäjälainoilla on luotu 4 500.
34508: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Edellä mainituista lainoista merkittävä osuus
34509: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r on kohdistunut nuorille yrittäjille. Yrittäjien kes-
34510: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ki-ikä pienlainoissa on ollut 35 vuotta ja naisyrit-
34511: 393/2000 vp: täjälainoissa 40 vuotta.
34512: Uusien aloittavien yritysten määrä on Suo-
34513: Näkeekö hallitus nuorten yrittäjien messa viime vuosina vähentynyt, ja yritysten
34514: starttilainajärjestelmän toteuttamisen määrä suhteessa väestöpohjaan on Suomessa
34515: naisyrittäjälainan tapaan tarkoituksen- edelleen pienempi kuin ED-maissa keskimäärin.
34516: mukaiseksi mahdollisimman nopealla Yrittäjyys ei Suomessa ilmenekään niin vahvana
34517: aikataululla? kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Yrittäjien
34518: osuus väestöstä on Suomessa vajaat 4 prosenttia,
34519: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jolla Suomi sijoittuu EU-maidenjälkipäähän. Lä-
34520: ti seuraavaa: hivuosina pk-yrityksissä on myös edessä kasva-
34521: Finnvera Oyj:nja sen edeltäjän Kera Oyj:n käy- va sukupolvenvaihdosongelma yrittäjien etsies-
34522: tössä on vuodesta 1996 lähtien ollut ns. pienlai- sä ikääntymisen myötä jatkajia yrityksilleen
34523: na, joka on tarkoitettu alle viisi henkilöä työllis- Hallitus onkin päättänyt vauhdittaa yrittäjyyt-
34524: täville yrityksille ja jonka enimmäismäärä on tä ja yritystoiminnan kasvua. Parhaillaan on to-
34525: valtioneuvoston päätöksellä 27.4.2000 korotettu teutettavana laaja yrittäjyyshanke, jossa vetovas-
34526: 100 000 markasta 200 000 markkaan. Näihin tuu on kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja johon
34527: pienlainoihin sisältyvät erityiset naisyrittäjälai- asianomaiset muut ministeriöt osallistuvat. Osa-
34528: nat, jotka myönnetään muuten samoilla ehdoilla na yrittäjyyden edistämistä on tarpeen edistää
34529: kuin muutkin pienlainat mutta kuitenkin siten, myös nuorten ryhtymistä yrittäjiksi.
34530: että niiden korko lainansaajalle on 112 prosent- Finnvera Oyj:llä on mahdollisuus nykyisten
34531: tiyksikköä edullisempi kuin muiden pienlaino- tuotteiden kautta tavoittaa nuoret 18-30-vuo-
34532: jen. Naisyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että nai- tiaat yrittäjät ja yritystoimintaa aloittavat yrittä-
34533: sella tai naisilla on omistukseen ja päätoimiseen jät. Nuorten yrittäjyyttä voitaisiin edistää käyttä-
34534: työskentelyyn yrityksessä perustuva määräys- ja mällä Finnvera Oyj:n nykyistä pienlainaa
34535: johtamisvalta yrityksessä. naisyrittäjälainojen tapaan markkinoimaila siitä
34536: Pienlainoja, mukaanluettuna naisyrittäjälai- osaa erityisenä nuorten yrittäjien lainana. Tarkoi-
34537: nat, on myönnetty tähän mennessä yhteensä lä- tuksena onkin, että nuorten yrittäjien lainan käyt-
34538: hes 1,3 mrd. mk 16 500 yritykselle, joissa on syn- töönotto ja sen käytännön kysymykset selvitet-
34539: tynyt runsaat 18 000 uutta työpaikkaa. Naisyrit- täisiin yhdessä Finnvera Oyj:n kanssa osana yrit-
34540: täjille näistä lainoista on myönnetty lähes 288 täjyyshanketta jo kuluvan vuoden aikana.
34541:
34542:
34543:
34544: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
34545:
34546: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
34547:
34548: 2
34549: Ministerns svar KK 393/2000 vp - Klaus Bremer /r
34550:
34551:
34552:
34553:
34554: Tili riksdagens talman
34555:
34556: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för företagare som har fätt kvinnoföretagarlån 40
34557: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- år.
34558: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus Antalet nya företag som inleder verksamhet i
34559: Bremer /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS landet har minskat under de senaste åren, och fö-
34560: 393/2000 rd: retagens antal i förhällande tili befolkningsun-
34561: derlaget är fortfarande mindre hos oss än i EU-
34562: Anser regeringen att det är ändamålsen- länderna i genomsnitt. Företagsamheten framträ-
34563: ligt att skapa ett system med startlån för der inte heller så starkt i Finland som i övriga
34564: unga företagare på samma sätt som EU-länder i genomsnitt. Företagarnas andel av
34565: kvinnoföretagarlånet enligt en så snabb befolkningen är knappt fyra procent här i landet,
34566: tidtabell som möjligt? och landet placerar sig därmed bland de sista av
34567: EU-länderna. Under de närmaste åren står de små
34568: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och medelstora företagen också inför ett växande
34569: föra följande: generationsskiftesproblem då företagarna letar
34570: Finnvera Abp och dess föregångare Kera Abp har efter någon som kan fortsätta med deras företag
34571: sedan 1996 till sitt förfogande haft ett s.k. små- när de själva börjar bli till åren.
34572: lån som är avsett för företag som sysselsätter får- Regeringen har följaktligen beslutat sig för att
34573: re än fem anstälida och vars maximistorlek har sätta fart pä företagsamheten och tiliväxten inom
34574: höjts frän 100 000 tili 200 000 mark med ett be- företagsverksamheten. Som bäst genomförs ett
34575: slut av statsrådet av den 27 april 2000. 1 dessa omfattande företagarprojekt, vilket leds av han-
34576: smålän ingär specialiän för kvinnliga företagare, dels- och industriministeriet och i vilket övriga
34577: vilka i övrigt beviljas pä samma villkor som öv- ministerier som berörs av saken deltar. Som en
34578: riga smålån, men pä sä sätt att den ränta som lån- del av främjandet av företagsamheten är det ock-
34579: tagaren skali betala för dem är 112 procentenhet så nödvändigt att främja ungdomarnas möjlighe-
34580: lägre än i fråga om övriga smälän. Med kvinno- ter att bli företagare.
34581: företagsamhet avses att en elier flera kvinnor ut- Finnvera Abp har en möjlighet att via de nuva-
34582: gående frän ägande och arbete i huvudsyssla i ett rande produkterna nå unga 18- till 30-åriga före-
34583: företag har bestämmanderätten och den styrande tagare och företagare som inleder företagsverk-
34584: makten i företaget. samhet. De ungas företagsamhet kunde främjas
34585: Smålän, inklusive kvinnoföretagarlän, har hit- genom användning av Finnvera Abp:s nuvarande
34586: tills beviljats uppgående tili totalt nästan 1,3 mrd smälän på samma sätt som kvinnoföretagarlänen
34587: mk till 16 500 företag, i vilka drygt 18 000 nya genom att en del av det marknadsförs som ett
34588: arbetsplatser har uppkommit. Av dessa län har specialiän för unga företagare. Syftet är följaktli-
34589: nästan 288 milj. mk beviljats 4 100 kvinnor i gen att ibruktagandet av ett län för unga företaga-
34590: kvinnoföretagarlän. Med kvinnoföretagarlänen re och de praktiska frågor som sammanhänger
34591: har 4 500 nya arbetsplatser skapats. med detta skali utredas tilisammans med Finnve-
34592: Av ovan nämnda län har en betydande andel ra Abp som en del av företagarprojektet redan
34593: inriktats pä unga företagare. Medeläldern för fö- under detta år.
34594: retagare som har fätt smålån har varit 35 är och
34595:
34596:
34597: 3
34598: KK 393/2000 vp - Klaus Bremer /r Ministerns svar
34599:
34600:
34601: Helsingfors den 17 maj 2000
34602:
34603: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
34604:
34605:
34606:
34607:
34608: 4
34609: KK 394/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk
34610:
34611:
34612:
34613:
34614: KIRJALLINEN KYSYMYS 394/2000 vp
34615:
34616: Rahoitustarkastuksen mahdollisuudet luotetta-
34617: van markkinainformaation takaamiseksi
34618:
34619:
34620:
34621:
34622: Eduskunnan puhemiehelle
34623:
34624: Talouden kehitysedellytysten kannalta toimivat Nykyisilla nopeatempoisilla ja herkkäliikkei-
34625: riskirahoitusmarkkinat ovat tärkeässä asemassa. sillä markkinoilla tiedotusrikkomuksia tai -ri-
34626: Maan teknologisen osaamisen tunnettuuden ja koksia seuraavat oikeuskäsittelyt eivät välttämät-
34627: kilpailukyvyn lisäksi kansainvälisen riskirahan tä riitä takaamaan markkinoiden luottamusta. On
34628: kiinnostuksen säilyttäminen edellyttää toimivia aika harkita, tuleeko Rahoitustarkastuksella olla
34629: instituutioita, jotka takaavat markkinoilla olevan nykyistä monipuolisemmat välineet, joilla se ky-
34630: tiedon oikeellisuuden ja reilut toimintaperiaat- kenee puuttumaan aktiivisesti markkinoilla ilme-
34631: teet. neviin häiriöihin ja myös ennalta ehkäisemään
34632: Viime vuosina osakemarkkinoiden luonnetta väärinkäytöksiä. Keskeisenä edellytyksenä tälle
34633: ovat ratkaisevasti muuttaneet Intemet-pohjais- toiminnalle voidaan pitää Rahoitustarkastuksen
34634: ten osakevälitysjärjestelmien yleistyminen ja mahdollisuutta lievien sanktioiden itsenäiseen
34635: kasvuyhtiöihin kohdistuneet tulevaisuudenodo- käyttöön.
34636: tukset osakkeiden arvonmääritys on yhä enem-
34637: män riippuvaista erilaisesta tulevaisuutta koske- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34638: vasta informaatiosta. Tämä mahdollistaa myös jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34639: tiedotukseen liittyvät, taloudellisilta seuraamuk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34640: siltaan aikaisempaa huomattavammat väärinkäy- vaksi seuraavan kysymyksen:
34641: tökset.
34642: Pörssiyhtiöiden velvollisuutena on kertoa Miten hallitus aikoo taata, että Rahoi-
34643: markkinoiden kannalta merkittävä informaatio. tustarkastuksella on käytettävissään
34644: Kuumenneessa tilanteessa vähemmän merkittä- riittävän monipuoliset välineet osake-
34645: vien asioiden tiedottamista voidaan kuitenkin markkinoilla tarjolla olevan informaa-
34646: käyttää yhtiön markkina-arvon nostamiseen. Si- tion oikeellisuuden varmistamiseksi ja
34647: nänsä asiallisetkin pitkän tähtäimen voittoennus- markkinaosapuolten luottamuksen säi-
34648: teet voivat olla pahimmillaan markkinoiden har- lyttämiseksi?
34649: haanjohtamista. Informaation ja disinformaation
34650: raja ei ole yksiselitteinen.
34651:
34652:
34653: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
34654:
34655: Kyösti Karjula /kesk
34656:
34657:
34658: Versio 2.0
34659: KK 394/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
34660:
34661:
34662:
34663:
34664: Eduskunnan puhemiehelle
34665:
34666: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa moittaa omistusosuutensa muutos julkisen kau-
34667: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pankäynnin kohteeksi otetusta yhtiöstä, julkisen
34668: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ostotarjouksen ja lunastustarjouksen tekijälle
34669: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan asetettu velvollisuus laatia tarjousasiakirja sekä
34670: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK arvopaperimarkkinalain 5 luvussa tarkoitetulle
34671: 394/2000 vp: ilmoitusvelvolliselle asetettu velvollisuus ilmoit-
34672: taa tietyt arvopaperiomistuksensa ja intressiyh-
34673: Miten hallitus aikoo taata, että Rahoi- teystietonsa. Velvoitteet kohdistuvat siten sekä
34674: tustarkastuksella on käytettävissään luonnollisiin henkilöihin että yhteisöihin. Vas-
34675: riittävän monipuoliset välineet osake- taavantyyppisiä velvollisuuksia on myös muussa
34676: markkinoilla tarjolla olevan informaa- rahoitusmarkkinoita koskevassa lainsäädännös-
34677: tion oikeellisuuden varmistamiseksi ja sä.
34678: markkinaosapuolten luottamuksen säi- Tiedonantoon liittyvien velvoitteiden laimin-
34679: lyttämiseksi? lyönti on sanktioitu. Vakavimmat väärinkäytök-
34680: set on sanktioitu rikoslain arvopaperimarkkinari-
34681: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen koksia koskevassa uudessa 51 luvussa, mutta vä-
34682: seuraavaa: hemmän moitittavien tekojen tai lievempien te-
34683: Julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvo- komuotojen sanktiointi on jätetty rikkomuspe-
34684: paperin liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvolli- rusteisena asianomaiseen erityislakiin. Viralli-
34685: suudesta säädetään arvopaperimarkkinalain sen oikeustien käyttäminen on usein kuitenkin ai-
34686: (495/1989) 2 luvussa. Tämä tiedonantovelvolli- kaa vievää ja toiminnallisesti raskasta. Monissa
34687: suus jakautuu säännölliseen ja jatkuvaan tiedon- rikkomusperusteisissa tapauksissa tämä prosessi
34688: antovelvollisuuteen. Säännöllinen tiedonantovel- voi tavoitettavaan lopputulokseen nähden olla
34689: vollisuus käsittää velvollisuuden julkistaa osa- yhteiskunnan kannalta kustannustehotonta ja
34690: vuosikatsaus ja tilinpäätös. Jatkuva tiedonanto- myös kohteen itsensä kannalta kohtuutonta. Hal-
34691: velvollisuus velvoittaa liikkeeseenlaskijaa jul- linnollinen sanktio voisi kustannustehokkuuten-
34692: kistamaan ilman aiheetonta viivytystä tiedot, jot- sa lisäksi ohjata nopeutensa vuoksi myös virallis-
34693: ka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvo- ta rikosprosessia tehokkaammin rahoitusmarkki-
34694: paperin arvoon. noilla tapahtuvaa toimintaa. Tämän vuoksi on pe-
34695: Jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvolli- rusteltua tutkia tarvetta mahdollistaa rahoitustar-
34696: suuden lisäksi arvopaperimarkkinalaissa asete- kastukselle tietynasteinen sanktioiden antamisoi-
34697: taan muitakin tiedonantoon liittyviä velvoitteita. keus. Samalla on kuitenkin ratkaistava sanktio-
34698: Tällaisia ovat esimerkiksi arvopaperin tarjaajal- uhan kohteen oikeusturvaan liittyvät kysymyk-
34699: le asetettu velvollisuus laatia tarjous- tai listal- set, kuten sanktiopäätöksen tekemiseen liittyvät
34700: leottoesite, kielto markkinoida arvopapereita an- prosessuaaliset menetelmät ja mahdollisuus va-
34701: tamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tie- littaa sanktiopäätöksestä. Sanktio-oikeuden tu-
34702: toja, osakkeenomistajalle tai häneen rinnastetta- lee näiltä ja muiltakin osin olla sopusoinnussa
34703: valle muulle henkilölle asetettu velvollisuus il- maamme yleisen oikeusjärjestelmän kanssa.
34704:
34705:
34706: 2
34707: Ministerin vastaus KK 394/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
34708:
34709:
34710:
34711: Arvopaperimarkkinoiden toimivuus edellyt- tuksen käsityksen mukaan tiedonantovelvolli-
34712: tää luottamusta markkinoiden puolueettomuu- suuksien noudattamisessa ei tällä hetkellä ole
34713: teen. Kaikilla sijoittajilla on oltava esimerkiksi sellaisia ongelmia, jotka välittömästi edellyttäisi-
34714: yhtäläinen mahdollisuus käyttää hyväkseen arvo- vät lainsäädäntöön perustuvia uusia välineitä.
34715: papereita ja niiden liikkeeseenlaskijoita koske- Hallitus tulee kuitenkin edelleen selvittämään
34716: via tietoja. Hallitus pitää tärkeänä arvopaperei- eri keinojen käyttömahdollisuutta ja käyttökel-
34717: den arvoon vaikuttavien tietojen julkistamisen poisuutta arvopaperimarkkinoiden tiedonanto-
34718: oikea-aikaisuutta ja riittävyyttä luottamuksen velvollisuuksien noudattamisen tehostamisessa.
34719: säilyttämiseksi arvopaperimarkkinoilla. Halli-
34720:
34721:
34722: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
34723:
34724: Ministeri Suvi-Anne Siimes
34725:
34726:
34727:
34728:
34729: 3
34730: KK 394/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk Ministems svar
34731:
34732:
34733:
34734:
34735: Tili riksdagens talman
34736:
34737: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger offentlig handel, skyldighet som ålagts den som
34738: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kommit med offentligt köpeanbud och inlös-
34739: rådet översänt följande av riksdagsledamot ningsanbud att göra upp en anbudshandling samt
34740: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga skyldighet som ålagts en i 5 kap. värdepappers-
34741: spörsmål SS 394/2000 rd: marknadslagen avsedd informationsskyldig att
34742: anmäla vissa innehav av värdepapper och infor-
34743: Hur ämnar regeringen garantera att Fi- mera om företag som han har gemensamma in-
34744: nansinspektionen har tillräckligt mång- tressen med. Skyldighetema gäller således både
34745: sidiga hjä/pmedel tili förfogande för att fysiska personer och företag. Motsvarande skyl-
34746: säkerställa att den information som er- digheter finns även i annan lagstiftning som gäl-
34747: bjuds på aktiemarknaden är riktig och ler finansmarknaden.
34748: för att upprätthålla marknadsparternas Underlåtenhet att fullgöra skyldigheter som
34749: förtroende? hänför sig till informationsförmedling är straff-
34750: bart. Om sanktioner för de grövsta missbruken
34751: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- föreskrivs i det nya 51 kap. strafflagen, vilket
34752: föra följande: gäller värdepappersmarknadsbrott, medan be-
34753: 1 2 kap. värdepappersmarknadslagen (49511989) stämmelser om sanktioner för mindre klander-
34754: föreskrivs om informationsskyldighet hos den värda handlingar eller för lindrigare former av
34755: som sätter värdepapper i omlopp bland allmänhe- handlingar såsom baserade på förseelser ingår i
34756: ten. Denna informationsskyldighet indelas i re- speciallagama i fråga. Det är dock ofta tidsödan-
34757: gelbunden och fortlöpande informationsskyldig- de och med hänsyn till verksamheten tungt att gå
34758: het. Regelbunden informationsskyldighet gäller den officiella rättsliga vägen. 1 många på en för-
34759: skyldighet att publicera delårsrapporter och bok- seelse baserade fall kan denna process med tanke
34760: slut. Fortlöpande informationsskyldighet åläg- på de slutresultat som önskas inte vara kostnads-
34761: ger den som sätter värdepapper i omlopp att utan effektiv för samhällets del och även oskäligt för
34762: oskäligt dröjsmål offentliggöra uppgifter som vä- objektet självt. En administrativ sanktion är inte
34763: sentligt påverkar värdepapperens värde. bara kostnadseffektiv utan kan också tack vare
34764: Utöver den regelbundna och fortlöpande in- sin snabbhet effektivare än den officiella straff-
34765: formationsskyldigheten ställs i värdepappers- processen styra verksamheten på finansmarkna-
34766: marknadslagen även andra krav på informations- den. På grund härav är det motiverat att undersö-
34767: förmedlingen. Sådana är bl.a. skyldighet för den ka möjlighetema för finansinspektionen att få en
34768: som erbjuder värdepapper att upprätta prospekt viss rätt att sätta in sanktioner. Samtidigt bör man
34769: och offentliggöra börsprospekt, förbudet att dock utreda de faktorer som hänför sig till rätts-
34770: marknadsföra värdepapper genom att lämna skyddet för den som hotas av sanktioner såsom
34771: osanna eller vilseledande uppgifter, aktieägaren de processuella metoder som hänför sig till sank-
34772: eller någon annan med honom jämställd person tionsbeslutet och möjlighetema att överklaga be-
34773: ålagd skyldighet att anmäla ändringar som sker i slutet. Rätten att vidta sanktionsåtgärder bör till
34774: hans ägarandel i ett bolag som blivit föremål för
34775:
34776: 4
34777: Ministems svar KK 394/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
34778:
34779:
34780: denna och även till övriga delar stämma överens den skall kunna upprätthållas. Enligt regeringen
34781: med det allmänna rättssystemet i vårt land. finns det inte för närvarande några sådana pro-
34782: Det krävs förtroende för marknadens opartisk- blem gällande iakttagandet av informationsskyl-
34783: het för att värdepappersmarknaden skall fungera. digheten som omedelbart skulle förutsätta nya,
34784: Alla investerare bör t.ex. ha lika möjlighet att ut- på lagstiftning baserade medel. Regeringen kom-
34785: nyttja information om värdepapper och deras mer dock att fortsätta att undersöka olika hjälp-
34786: emittenter. Regeringen anser det vara viktigt att medel samt deras användbarhet för effektivering
34787: uppgifter som påverkar värdepappers värde of- av informationsskyldigheten då det gäller värde-
34788: fentliggörs vid rätt tidpunkt, och att de är tillräck- pappersmarknaden.
34789: liga för att förtroendet på värdepappersmarkna-
34790:
34791:
34792: Helsingfors den 19 maj 2000
34793:
34794: Minister Suvi-Anne Siimes
34795:
34796:
34797:
34798:
34799: 5
34800: KK 395/2000 vp - Esa Lahtela /sd
34801:
34802:
34803:
34804:
34805: KIRJALLINEN KYSYMYS 395/2000 vp
34806:
34807: Eläkkeen maksatuksen nopeuttaminen eläke-
34808: . päätöksen jälkeen
34809:
34810:
34811:
34812:
34813: Eduskunnan puhemiehelle
34814:
34815: Kun ihminen hakee eläkettä ja se myönnetään hä- Jos tällainen vetkutteluvalta on tänä päivänä
34816: nelle, tulee kaiken oikeustajun mukaan tämä rii- eläkeyhtiöillä mahdollista, siihen on ehdottomas-
34817: dattomasti hänelle kuuluva eläke maksaa välittö- ti valtiovallan toimin saatava säännöt, joilla eläk-
34818: mästi ilman pitkiä odotusaikoja. Näin ei kuiten- keenhakijan oikeusturvaa vahvistetaan ja eläke-
34819: kaan näytä käytännössä olevan. Erään henkilön yhtiöt veivoitetaan maksamaan myönnetty eläke
34820: tapauksessa 500 työttömyyspäivän tullessa täy- välittömästi eläkepäätöksen antamisen jälkeen.
34821: teen tammikuun lopulla kuluvaa vuotta henkilö
34822: jätti eläkeanomuksen Fennialie 26 päivänä tam- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34823: mikuuta. Henkilö sai sitten 28.3.2000 tehdyn jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34824: myönteisen eläkepäätöksen, mutta hänelle luvat- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34825: tiin maksaa eläke takautuvasti vasta toukokuun vaksi seuraavan kysymyksen:
34826: alussa.
34827: Ei voi olla oikein, että eläkeyhtiö voi pitää Onko hallitus tietoinen niistä kohtuutto-
34828: työttömyyden vuoksi muutenkin vähillä rahoilla mista viivytyksiä, joita eläkeyhtiöt har-
34829: elämään joutunutta pitkäaikaistyötöntä rahatto- joittavat eläkepäätöksen ja ensimmäi-
34830: mana jo suhteellisen pitkän hakemuksen käsitte- sen eläkkeen maksatuksen välillä ja
34831: lyajan lisäksi vielä yli kuukauden eläkepäätök-
34832: sen antamisenkin jälkeen. Tänä odotusaikana aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseessä
34833: henkilön on jopa turvauduttava sosiaalitoimis- olevan viiveen poistamiseksi ja eläk-
34834: ton toimeentulotukeen saadakseen jokapäiväi- keenhakijan aseman parantamiseksi si-
34835: sen leipänsä. ten, että eläkeyhtiöt veivoitetaan maksa-
34836: maan myönnetty eläke välittömästi elä-
34837: kepäätöksen antamisen jälkeen?
34838:
34839:
34840: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
34841:
34842: Esa Lahtela /sd
34843:
34844:
34845:
34846:
34847: Versio2.0
34848: KK 395/2000 vp -Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
34849:
34850:
34851:
34852:
34853: Eduskunnan puhemiehelle
34854:
34855: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa vaatimuksensa sekä etuuden perustetta ja määrää
34856: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- koskevan sellaisen selvityksen kuin häneltä koh-
34857: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös
34858: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd eläkelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys.
34859: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Saman päätöksen perusteella myöhemmin suori-
34860: 395/2000 vp: tettavalle etuuserälle korotus kuitenkin lasketaan
34861: eräpäivästä.
34862: Onko hallitus tietoinen niistä kohtuutto- Työeläkelaitosten Liiton mukaan tavanomai-
34863: mista viivytyksistä, joita eläkeyhtiöt sesti eläkelaitokset maksavat uudet eläkkeet heti
34864: harjoittavat eläkepäätöksen ja ensim- niiden myöntämisenjälkeenjopa päivittäin tai ai-
34865: mäisen eläkkeen maksatuksen välillä ja nakin kaksi kertaa viikossa ja kaikki takautuvaan
34866: aikaan kohdistuvat eläkkeet maksetaan yleensä
34867: aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseessä välittömästi myönteisen eläkepäätöksen antami-
34868: olevan viiveen poistamiseksi ja eläk- sen jälkeen. Tämän jälkeen eläkelaitokset alka-
34869: keenhakijan aseman parantamiseksi si- vat maksaa eläkettä eläkelaitoksen tavanomaise-
34870: ten, että eläkeyhtiöt veivoitetaan maksa- na eläkkeiden maksupäivänä kerran kuukaudes-
34871: maan myönnetty eläke välittömästi elä- sa. Esimerkiksi työeläkeyhtiöt maksavat eläk-
34872: kepäätöksen antamisen jälkeen? keensaajille jo maksussa olevat eläkkeet etukä-
34873: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teen kuukauden ensimmäisenä pankkien aukiolo-
34874: ti seuraavaa: päivänä.
34875: Sosiaali- ja terveysministeriö on kysymyksen
34876: Työntekijäin eläkelain (TEL) 19 d §:ssä on vuoksi pyytänyt myös Keskinäinen vakuutusyh-
34877: säännökset eläkkeen maksamisen viivästymises- tiö Eläke-Pennialta selvitystä sen maksukäytän-
34878: tä. Nämä säännökset koskevat kaikkien yksityis- nöstä, koska kysymyksen perusteluosassa viita-
34879: ten alojen työeläkelakien mukaisten etuuksien taan yksittäistä henkilöä koskevaan Eläke-Fen-
34880: maksamista. nian myöntämän eläkkeen maksamisen viivästy-
34881: TEL:n 19 d §:n l momentin mukaan eläk- miseen.
34882: keen tai muun etuuden viivästyessä eläkelaitok- Eläke-Fennian mukaan sen vakiintuneena
34883: sen on maksettava viivästynyt eläke tai muu käytäntönä on maksaa hakijalle myönnetty eläke
34884: etuus viivästysajalta korotettuna. Etuuden koro- välittömästi sen jälkeen, kun eläkkeen määrä on
34885: tus vuotta kohden laskettuna on korkolain 4 §:n laskettu ja eläkepäätös annettu. Kuukausittain ta-
34886: 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukai- pahtuvan eläkkeen maksamisen lisäksi yhtiö
34887: nen. maksaa päivittäin taannehtivaan aikaan kohdistu-
34888: Pykälän 2 momentin mukaan etuuden korotus via eläke-eriä. Näin ollen myönnetyn etuuden
34889: lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ei maksamisessa ei yhtiön mukaan pitäisi tapahtua
34890: kuitenkaan ajalta ennen kuin kolme kuukautta on aiheetonta viivästystä.
34891: kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, Kysymyksen perusteluosassa mainitun yksit-
34892: jona etuudensaaja on esittänyt eläkelaitokselle täisen tapauksen osalta Eläke-Fennia on ilmoitta-
34893:
34894:
34895: 2
34896: Ministerin vastaus KK 395/2000 vp - Esa Lahtela /sd
34897:
34898:
34899:
34900: nut, ettei se voi riittämättömien yksilöintitieto- vittaessa antavansa sosiaali- ja terveysministe-
34901: jen vuoksi ottaa kantaa siihen, onko eläkkeen riölle yksityiskohtaisen selvityksen eläkkeen
34902: maksaminen kyseisessä tapauksessa mahdolli- maksamisen mahdollisen viivästymisen syistä,
34903: sesti viivästynyt. Yhtiö on myös ilmoittanut tar- jos se saa tapausta koskevat yksilöintitiedot.
34904:
34905:
34906: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
34907:
34908: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
34909:
34910:
34911:
34912:
34913: 3
34914: KK 395/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerns svar
34915:
34916:
34917:
34918:
34919: Tili riksdagens talman
34920:
34921: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nens grund och belopp som skäligen kan krävas
34922: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- av honom med beaktande även av pensionsan-
34923: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa staltens möjligheter att skaffa utredning. För en
34924: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS sådan förmånsrat som med stöd av ett och sam-
34925: 395/2000 rd: ma beslut skall betalas senare räknas dock för-
34926: höjningen från förfallodagen.
34927: ir regeringen medveten om de oskäliga Enligt Arbetspensionsanstalternas förbund be-
34928: förseningar som förekommer inom pen- talar pensionsanstalterna vanligtvis ut nya pen-
34929: sionsbolagen när det gäller tiden mel- sioner direkt efter att dessa beviljats. Detta görs
34930: lan pensionsbeslutet och den första ut- t.o.m. dag1igen eller åtminstone två gånger i
34931: betalningen och veckan och alla pensioner som gäller retroaktiv
34932: tid betalas också i allmänhet ut direkt efter att
34933: ämnar regeringen vidta åtgärder för att pensionsbeslutet fattats. Efter det börjar pen-
34934: motverka förseningen och förbättra pen- sionsanstalterna betala ut pensionen en gång per
34935: sionssökandens ställning så att pen- månad på sin vanliga pensionsutbetalningsdag.
34936: sionsbolagen förpliÅ:tigas tili att betala T.ex. arbetspensionsförsäkringsbolagen betalar
34937: ut pensionen direkt efter det att pen- ut pensionerna till pensionstagarna i förväg den
34938: sionsbeslutet har givits? första bankdagen i månaden.
34939: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Social- och hälsovårdsministeriet har med an-
34940: föra följande: ledning av spörsmålet bett Ömsesidiga försäk-
34941: ringsbo1aget Pensions-Fennia om en redogörelse
34942: 1 19 d § lagen om pension för arbetstagare för dess utbetalningspraxis, eftersom det i spörs-
34943: (APL) ingår bestämmelser för fördröjd utbetal- målets motiveringsdel hänvisas till ett dröjsmål
34944: ning av pension. Bestämmelserna gäller de för- med utbetalningen av pension som Pensions-
34945: måner som skall betalas ut enligt pensionslagar- Fennia beviljat en enskild person.
34946: na för alla privata branscher. Enligt Pensions-Fennia är bo1agets gängse
34947: 1 19 d § 1 mom. APL föreskrivs att om utbe- praxis att pensionen betalas ut till sökanden di-
34948: talningen av pension eller en annan förmån för- rekt efter att pensionsbe1oppet räknats ut och
34949: dröjs, skall pensionsanstalten betala den fördröj- pensionsbeslutet har fattats. Förutom att bolaget
34950: da pensionen eller andra förmånen förhöjd för betalar ut pensioner månatligen, betalar det dag-
34951: dröjsmålstiden. Förhöjningen per år följer den ligen ut pensionsrater som gäller retroaktiv tid.
34952: räntefot som avses i 4 § 3 mom. räntelagen. Därför borde det enligt bolaget inte ske obefoga-
34953: Enligt 19 d § 2 mom. skall förhöjningen av de förseningar när det gäller utbetalning av bevil-
34954: förmånen räknas ut för varje dag av dröjsmålsti- jade förmåner.
34955: den, dock inte för tiden innan tre månader förflu- Beträffande det enskilda fall som nämns i
34956: tit från utgången av den kalendermånad då för- spörsmålets motiveringsdel har Pensions-Fennia
34957: månstagaren hos pensionsanstalten framställt meddelat att bolaget på grund av otillräcklig in-
34958: sina anspråk samt en sådan utredning om förmå- formation om det enskilda fallet inte kanta ställ-
34959:
34960:
34961: 4
34962: Ministems svar KK 395/2000 vp- Esa Lahtela /sd
34963:
34964:
34965: ning till om utbetalningen av pensionen i detta eventuella orsaker till en försenad utbetalning av
34966: fall eventuellt varit försenad. Bolaget har också pensionen, förutsatt att närmare uppgifter om fal-
34967: meddelat att det vid behov ger social- och hälso- let ges.
34968: vårdsministeriet en detaljerad redogörelse för
34969:
34970:
34971: Helsingfors den 19 maj 2000
34972:
34973: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
34974:
34975:
34976:
34977:
34978: 5
34979: KK 396/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
34980:
34981:
34982:
34983:
34984: KIRJALLINEN KYSYMYS 396/2000 vp
34985:
34986: Uusien kuljettajien nopeusrajoituksen poista-
34987: misen vaikutus liikenneturvallisuuteen
34988:
34989:
34990:
34991:
34992: Eduskunnan puhemiehelle
34993:
34994: Vuonna 1972 määrättiin henkilöille, joilla oli ol- ole tuoneet toivottua vaikutusta ajotapoihin. Tut-
34995: lut ajokortti alle vuoden, ns. 80-lätkä. Tämä ra- kimuksissa on lisäksi todettu, että uusilla kuljet-
34996: joitus poistettiin puolestaan vuonna 1996 voi- tajilla on puutteena katseen kohdistaminen liian
34997: maan tulleen tieliikennelain muutoksen yhtey- kapealle ja lähellä olevalle alueelle, ajolinjan
34998: dessä. Tutkimuksissa on tämän jälkeen kiistatta seuraamisen vajavaisuus ja tarkkaavaisuuden
34999: todettu, että lätkän poistamisen jälkeen uusien suuntaaminen epäolennaisiin kohteisiin. Heillä
35000: kuljettajien henkilövahinkojen määrä on lisään- on myös toimintojen automatisoituminen vielä
35001: tynyt 43 prosenttia nopeusrajoitusalueilla kesken. Kaikkia näitä tekijöitä olisi mahdollista
35002: 100/km/h, kun se puolestaan lisääntyi rajoitus- harjoittaa ja kehittää "rauhassa", kun edelleen
35003: alueilla 80 km/h vain yhden prosentin verran. Li- olisi voimassa rauhallisempaan ajaruistapaan pa-
35004: säksi henkilövahinkojen määrän muutos poikke- kottava 80-lätkä. Samalla vältyttäisiin vuosittain
35005: si merkittävästi kokeneiden kuljettajien kehityk- arvion mukaan noin 20 vakavalta loukkaantumi-
35006: sestä samana ajanjaksona. Samansuuntainen ke- selta ja muutamalta kuolemantapaukselta.
35007: hitys tapahtui sekä mies- että naispuolisilla uusil-
35008: la kuljettajilla. Suurin nousu tapahtui tieltä suis- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35009: tumisten osalta, jotka tutkimusten mukaan johtu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35010: vat liiasta nopeudesta ja ovat seurausta 80 kilo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35011: metrin nopeusrajoituksen poistamisesta. vaksi seuraavan kysymyksen:
35012: Tapahtuneesta kehityksestä on kiistatta päätel-
35013: tävissä se, että 100 km/h on uusien kuljettajien Aikooko hallitus ryhtyä toimiin uusille
35014: harjoittelunopeudeksi liian korkea. Kehitystä ei kuljettajille aiemman tieliikennelain
35015: ole estänyt myöskään uuden lain mukainen "ris- mukaan määrätyn nopeusrajoituksen 80
35016: kikuljettajien ohjausjärjestelmä", jolla oli tarkoi- km/h palauttamiseksi, jotta kasvavalta
35017: tus korvata entinen 80-lätkä. Myöskään uusille onnettomuusriskiitä aloittelevien kuljet-
35018: kuljettajille suunnatut valistuskampanjat eivät tajien kohdalla vältyttäisiin?
35019:
35020:
35021: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
35022:
35023: Raimo Vistbacka /ps
35024:
35025:
35026:
35027:
35028: Versio 2.0
35029: KK 396/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
35030:
35031:
35032:
35033:
35034: Eduskunnan puhemiehelle
35035:
35036: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- että lyhytaikaisen ajokortin haltijaan kohdistetta-
35037: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vaa liikennerikkomusseurantaa tiukennettiin.
35038: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Muutetun lain mukaan uusi kuljettaja voidaan
35039: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan määrätä ajokieltoon hänen syyllistyttyään vuo-
35040: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK den kuluessa kahteen tieliikennelain rikkomuk-
35041: 396/2000 vp: seen.
35042: Uuden järjestelmän toimivuudesta on tehty
35043: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin uusille laajahko tutkimus. Sen yhteydessä todettiin mm.,
35044: kuljettajille aiemman tieliikennelain että ajokieltoasiain käsittely siihen liittyvine pu-
35045: mukaan määrätyn nopeusrajoituksen 80 hutteluineen ei toimi vielä riittävällä tehokkuu-
35046: kmlh palauttamiseksi, jotta kasvavalta della mm. tiedonkulkuun liittyvien ongelmien
35047: onnettomuusriskiitä aioitte/evien kuljet- vuoksi. Niin ikään tutkimuksessa todettiin, että
35048: tajien kohdalla vältyttäisiin? rikkomusten johdosta määrätyt ajokiellot olivat
35049: niihin määrättyjen kuljettajien mielestä odotet-
35050: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tua lyhyempiä.
35051: ti seuraavaa: Samoihin aikoihin tehty erillinen selvitys
35052: Vuoden 1995 loppuun asti oli ajokorttiasetukses- osoitti, että 18-20-vuotiaiden kuljettajien vaka-
35053: sa säännös, jonka mukaan ns. lyhytaikaisen ajo- vat onnettomuudet 100 km/h rajoitusten alueella
35054: kortin haltijan suurin sallittu nopeus oli 80 km/h. ovat viime vuosina lisääntyneet.
35055: Kuljettajan tuli pitää ajoneuvossaan tätä rajoitus- Nuoret ovat siten liikenteessä edelleen merkit-
35056: ta osoittavaa tunnusta. Kuljettajan suoritettua tävä riskiryhmä. On kuitenkin otettava huo-
35057: kuljettajaopetuksen toisen vaiheen hän saattoi- mioon, että 18-vuotiaiden ryhmässä vakavat on-
35058: aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua ajokor- nettomuudet ovat viime vuosina vähentyneet.
35059: tin saamisesta- vaihtaa ajokorttinsa ns. pitkäai- Onnettomuuskehitykseen vaikuttaneista tekijöis-
35060: kaiseen ajokorttiin, jolloin nopeusrajoitus pois- tä ei siten vielä voida vetää yksiselitteisiä johto-
35061: tui. päätöksiä. Liikenneministeriö selvittää parhail-
35062: Uusien kuljettajien nopeusrajoituksesta luo- laan uuden liikenneturvallisuusuunnitelman val-
35063: vuttiin, koska siitä ei yleisten nopeusrajoitusten mistelun yhteydessä, mihin toimiin uusi tieto
35064: voimassa ollessa ollut voitu todeta olevan liiken- nuorten kuljettajien liikenneriskeistä antaa aihet-
35065: neturvallisuuden kannalta merkittävää etua. Sa- ta.
35066: manaikaisesti tieliikennelakia muutettiin niin,
35067:
35068:
35069: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
35070:
35071: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35072:
35073:
35074:
35075: 2
35076: Ministerns svar KK 396/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
35077:
35078:
35079:
35080:
35081: Tili riksdagens talman
35082:
35083: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gen så att uppföljningen av trafikförseelser blev
35084: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- strängare för innehavare av kortvariga körkort.
35085: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- Enligt den ändrade lagen kan en ny förare få kör-
35086: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga förbud om han inom ett år gjort sig skyldig till två
35087: spörsmål SS 396/2000 rd: förseelser mot vägtrafiklagen.
35088: Det har gjorts en större undersökning om hur
35089: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för en det nya systemet fungerar och i samband med den
35090: återgång tili den tidigare enligt vägtra- konstaterades bl.a. att behandlingen av körför-
35091: fiklagen föreskrivna hastigheten på 80 budsärenden och de samtai som hänför sig till
35092: km/h för nya förare, så att den ökande den ännu inte fungerar tillräckligt effektivt, bl.a.
35093: olycksrisken för nya förare kan undvi- på grund av informationsproblem. 1 undersök-
35094: kas? ningen konstateras likaså att de körförbud som
35095: förelagts för trafikförseelser var kortare än vad
35096: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de berörda förarna hade väntat sig.
35097: föra följande: En separat undersökning gjord samtidigt visar
35098: Till utgången av 1995 fanns det i körkortsförord- att allvarliga olyckor bland 18-20-åriga förare
35099: ningen en bestämmelse enligt viiken högsta till- under de senaste åren har ökat på områden med
35100: låtna hastighet för en innehavare av ett s.k. kort- hastighetsbegränsningen l 00 krn/h.
35101: varigt körkort var 80 km/h. Föraren var tvungen Ungdomar utgör alltså fortfarande en risk-
35102: att i fordonet ha ett kännetecken som visade den- grupp i trafiken. Man måste emellertid tai beak-
35103: na begränsning. Efter att ha avlagt förarundervis- tande att de allvarliga olyckorna bland 18-åring-
35104: ningens andra skede kunde föraren - tidigast ar har minskat de senaste åren. Det är alltså ännu
35105: sex månader efter att han fått körkortet - byta inte möjligt att dra några enkla slutsatser om de
35106: sitt körkort till ett s.k. långvarigt körkort. Samti- faktorer som inverkar på utvecklingen när det
35107: digt slopades också hastighetsbegränsningen. gäller olyckor. Trafikministeriet utreder som bäst
35108: Hastighetsbegränsningarna för nya förare av- i samband med utarbetandet av en ny plan för tra-
35109: skaffades, eftersom man under den tid de allmän- fiksäkerhet vilka åtgärder som skall vidtas utgå-
35110: na hastighetsbegränsningarna var i kraft inte kun- ende från de nya uppgifterna om unga förares
35111: nat konstatera någon påtaglig skillnad vad gäller riskbeteende i trafiken.
35112: trafiksäkerhet. Samtidigt ändrades vägtrafikla-
35113:
35114:
35115:
35116: Helsingfors den 24 maj 2000
35117:
35118: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
35119:
35120:
35121:
35122:
35123: 3
35124: KK 397/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
35125:
35126:
35127:
35128:
35129: KIRJALLINEN KYSYMYS 397/2000 vp
35130:
35131: Poronhoitotyössä käytetyn moottorikelkan
35132: polttoaineen verotus
35133:
35134:
35135:
35136:
35137: Eduskunnan puhemiehelle
35138:
35139: Poromiehet käyttävät työssään nykyisin paljon Suomessa maksetaan polttoaineveron palau-
35140: moottorikeikkaa ja kesäisin maastomönkijää. tuksia energiavaltaiselle teollisuudelle sekä kas-
35141: Polttoainekustannukset nousevat erittäin suurik- vihuoneyrityksille. Kalastusalukset ja troolarit
35142: si, jopa niin, että ne uhkaavat poronhoidon kan- voivat tietyin edellytyksin saada verotonta polt-
35143: nattavuutta. Polttoaineiden hintojen nousu vii- toainetta (asetus 92211997). Siten poroelinkei-
35144: meksi kuluneen vuoden aikana on kärjistänyt on- non tukeminen tällä tavoin ei olisi vastoin val-
35145: gelmaa. misteverotuksessa sovellettuja periaatteita.
35146: Koska suuri osa bensiinin hinnasta on veroa,
35147: on tarpeen luoda järjestelmä, jolla porotaloudes- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35148: sa käytetystä bensiinistä saadaan jälkikäteen pa- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35149: lautus kuitteja vastaan. Palautus voisi olla esi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35150: merkiksi 50 prosenttia siitä polttoaineveron sum- vaksi seuraavan kysymyksen:
35151: masta, jonka poromies on maksanut ostaessaan
35152: bensiiniä moottorikelkkaan vuoden aikana. Näin Onko hallituksella valmiutta luoda jär-
35153: turvattaisiin pohjoisen kylien asuttuna pitämisel- jestelmä, jossa poromies saa palautuk-
35154: le tärkeän poroelinkeinon kannattavuus ja säily- sen polttoaineverosta, jonka hän on
35155: minen. maksanut käyttäessään nestemäisiä
35156: polttoaineita poronhoitotyössä?
35157:
35158:
35159: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
35160:
35161: Esko-Juhani Tennilä /vas
35162:
35163:
35164:
35165:
35166: Versio 2.0
35167: KK 397/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
35168:
35169:
35170:
35171:
35172: Eduskunnan puhemiehelle
35173:
35174: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- simielisesti komission tekemästä ehdotuksesta
35175: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myöntää jäsenvaltiolle oikeus vapauttaa polttoai-
35176: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen neen tietty käyttötarkoitus kokonaan tai osittain
35177: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- verosta. Poikkeusluvan hakeminen nyt käsillä
35178: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen olevaa tarkoitusta varten ei ole kuitenkaan perus-
35179: KK 397/2000 vp: teltua moottoribensiinin alennetulla verotasolla
35180: tapahtuvaan käyttöön liittyvien valvonnallisten
35181: Onko hallituksella valmiutta luoda jär- ongelmien vuoksi. Porotalouden ajoneuvoissa
35182: jestelmä, jossa poromies saa palautuk- käytetään polttoaineena pääosin moottoribensii-
35183: sen polttoaineverosta, jonka hän on niä, jonka käyttöä ajoneuvojen polttoaineena ei
35184: maksanut käyttäessään nestemäisiä ole Suomessa missään oloissa vapautettu poltto-
35185: polttoaineita poronhoitotyössä? aineverosta. Veroedun toteuttaminen palautus-
35186: teitse edellyttäisi uuden hallinnollisesti raskaan
35187: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja runsaasti henkilöresursseja vaativan palautus-
35188: ti seuraavaa: järjestelmän luomista. Palautusjärjestelmään liit-
35189: Mineraaliöljyjen verotusta koskevien direktii- tyisi myös huomattavia valvonnallisia ongelmia,
35190: vien 92/81/ETY ja 92/82/ETY mukaan kaikesta jotka korostuisivat bensiinin korkean verotason
35191: moottoripolttoaineena käytettävästä moottori- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen yleisyyden
35192: bensiinistä on kannettava moottoribensiinin val- vuoksi. Lisäksi on todettava, että poikkeuslupa-
35193: mistevero, jollei jäsenvaltiolla ole direktiivien järjestelmä on ensisijaisesti tarkoitettu siirtymä-
35194: mukaan oikeutta vapauttaa polttoaineen tiettyä ajanjärjestelyksi, jonka avulla jäsenvaltio voi so-
35195: käyttötarkoitusta tai alentaa veroa tällaisissa peuttaa verotuksensa yhteisölainsäädännön mu-
35196: tapauksissa. Direktiivin lähtökohtana on, että kaiseksi. Euroopan yhteisöjen komissio on sel-
35197: kullekin polttoaineelle on vain yksi verotaso. Ve- vittänyt eri jäsenvaltiossa voimassa olevia eriva-
35198: rovapaudesta säädetään direktiivin 92/82/ETY pauksia niiden uudelleen arvioimiseksi ja sen pe-
35199: 8 artiklassa. Siinä ei ole mainintaa jäsenvaltion rusteella ehdottanut, että uusia erivapauksia tuli-
35200: mahdollisuudesta myöntää verovapaus tai säätää si myöntää ainoastaan määräajaksi ja erittäin pe-
35201: alempi verotaso sellaiselle polttoaineelle, joka rustelluista syistä. Tässä valossa poikkeusluvan
35202: käytetään porotalouden harjoittamiseen. Artikla saaminen kysymyksessä mainittua tarkoitusta
35203: ei myöskään salli maastoajoneuvoissa tai moot- varten, edes lyhyeksi määräajaksi, olisi epävar-
35204: torikelkoissa käytettävän polttoaineen verova- maa erityisesti viimeaikainen käytäntö huo-
35205: pautta tai veronalennusta. Suomella ei siten ole mioon ottaen.
35206: oikeutta vapauttaa valmisteverosta polttoainetta, Kysymyksen perusteluissa on myös viitattu
35207: jota käytetään porotalouden harjoittajien mootto- valmisteverotuksessa käytössä oleviin kasvihuo-
35208: rikelkoissa. neiden, energiaintensiivisten yritysten ja ammat-
35209: Jäsenvaltion erityistarpeita varten direktiivin tikalastajien tuki- ja veronpalautusjärjestelmiin.
35210: 92/81/ETY 8 artiklan 4 kohtaan on sisällytetty Ammattikalastajien polttoaineen verottomuuden
35211: Euroopan unionin neuvostolle mahdollisuus yk- osalta on todettava, että se perustuu edellä maini-
35212:
35213:
35214: 2
35215: Ministerin vastaus KK 397/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
35216:
35217:
35218: tun direktiivin 92/81/ETY 8 artiklaan, jonka mu- kalastusalusten tuessa on kysymys bensiiniä huo-
35219: kaan jäsenvaltion on vapautettava valmisteveros- mattavasti lievemmin verotetun kevyen tai ras-
35220: ta polttoaineet, jotka käytetään yhteisön alueve- kaan polttoöljyn valmisteveron palauttamisesta
35221: sillä muissa kuin yksityisillä huvialuksilla. Se kalastajille. Tällä hetkellä käytössä olevien kas-
35222: antaa jäsenvaltiolle myös mahdollisuuden toteut- vihuoneiden ja alusten veronpalautusjärjestel-
35223: taa polttoaineen verottomuuden tai veronalen- mien mukaiset polttoöljyn veron palauttamiseen
35224: nuksen sisävesialuksille ja puutarhataloudessa liittyneet valvontaongelmat ja hallinnollisen työn
35225: käytettävälle polttoaineelle. Energiaintensiivis- runsas määrä ovat osoittaneet oikeaksi ne arvelut
35226: ten yritysten ja kasvihuoneiden tuessa on lisäksi vaikeuksista, joita mahdollinen veron palautta-
35227: kysymys Suomen korkean energiaverotuksen ai- minen korkeasti verotetusta tuotteesta kuten esi-
35228: heuttamien kilpailuhaittojen osittaisesta kom- merkiksi bensiinistä aiheuttaisi.
35229: pensoimisesta energiaa tuotannossaan runsaasti Edellä mainitun perusteella hallitus ei näe
35230: kuluttaville ja avoimilla markkinoilla toimiville mahdolliseksi eikä tarkoituksenmukaiseksi luo-
35231: yrityksille. On myös huomattava, että kasvihuo- da järjestelmää, jolla porotaloudessa käytetystä
35232: neiden ja energiaintensiivisten yritysten tuki ei polttoaineesta suoritettaisiin veronpalautus po-
35233: kohdistu lainkaan bensiiniin. Käytännössä myös ronhoitotyön harjoittajalle.
35234:
35235:
35236: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
35237:
35238: Ministeri Suvi-Anne Siimes
35239:
35240:
35241:
35242:
35243: 3
35244: KK 397/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministems svar
35245:
35246:
35247:
35248:
35249: Tili riksdagens talman
35250:
35251: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dispens för det nu avsedda ändamålet är dock inte
35252: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- motiverat på grund av de övervakningsproblem
35253: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- som är förknippade med användning av motor-
35254: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga bensin med nedsatt accis. I de fordon som an-
35255: spörsmål SS 397/2000 rd: vänds inom renhushållning används i huvudsak
35256: motorbensin som bränsle. I Finland har använd-
35257: ir regeringen beredd att skapa ett så- ningen av motorbensin som bränsle i fordon inte
35258: dant system inom vilket en renkarl får under några förhållanden befriats från bränsleac-
35259: återbäring på den bränsleaccis som han cis. För att en sådan skatteförmån skall kunna be-
35260: har betalt vid användning av flytande viljas i form av återbäringar måste ett nytt återbä-
35261: bränslen i samband med renskötseln? ringssystem skapas. Ett sådant system är admi-
35262: nistrativt tungrott och kräver stora personalresur-
35263: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ser. Med återbäringssystemet förknippas också
35264: föra följande: betydande övervakningsproblem som skulle
35265: Enligt direktiv 92/81/EEG och 92/82/EEG som framhävas på grund av den höga bensinaccisen
35266: gäller beskattningen av mineraloljor skall accis och det stora antalet bensindrivna fordon. Dess-
35267: för motorbensin tas ut på all motorbensin soman- utom bör det konstateras att dispenssystemet i
35268: vänds som motorbränsle, om inte medlemsstaten första hand är avsett som ett övergångsarrange-
35269: enligt direktivet har rätt att bevilja accisfrihet el- mang med hjälp av vilket en medlemsstat kanan-
35270: ler nedsatt accis för ett visst användningsornråde passa sin beskattning till gemenskapslagstift-
35271: för bränsle i dylika fall. Direktivet utgår från att ningen. Europeiska gemenskapemas kommis-
35272: det finns endast en accisnivå för varje bränsle. sion har klarlagt de gällande dispensema i olika
35273: Om accisfrihet bestäms i artikel 8 i direktiv medlemsstater i syfte att omvärdera dem, och på
35274: 92/82/EEG. Där nämns inga möjligheter för en basis av det föreslagit att nya dispenser endast
35275: medlemsstat att bevilja accisfrihet eller fastställa skall beviljas för en viss tid och på ytterst grun-
35276: en lägre accisnivå för sådant bränsle som an- dad anledning. Därför är det osäkert om dispens
35277: vänds vid renhushållning. Artikeln medger inte skulle beviljas ens för en kort tid för det ändamål
35278: heller accisfrihet eller nedsatt accis för bränslen som nämns i spörsmålet, i synnerhet med beak-
35279: som används i terrängfordon eller snöskotrar. Så- tande av den praxis som iakttagits på sista tiden.
35280: lunda har Finland ingen rätt att befria sådant I motiveringen till spörsmålet hänvisas också
35281: bränsle som används i renhushållningsidkares till de stöd- och accisåterbäringssystem inom ac-
35282: snöskotrar från accis. cisbeskattningen som tillämpas i fråga om växt-
35283: Med tanke på en medlemsstats specialbehov hus, energiintensiva företag och yrkesfiskare.
35284: kan Europeiska unionens råd enligt artikel 8.4 i Vad gäller accisfriheten för bränsle som används
35285: direktiv 92/81/EEG genom enhälligt beslut på av yrkesfiskare bör det konstateras att den byg-
35286: kommissionens förslag bevilja en medlemsstat ger på artikel 8 i det ovan nämnda direktivet
35287: rätt att helt eller delvis befria vissa användnings- 92/81/EEG. Enligt denna artikel skall en med-
35288: områden för bränsle från accis. Att ansöka om lemsstat från accis befria sådana bränslen som
35289:
35290:
35291: 4
35292: Ministems svar KK 397/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
35293:
35294:
35295: används i gemenskapens farvatten i andra fartyg brännolja som har en betydligt lägre accis än ben-
35296: än privata nöjesfartyg. Artikeln ger också en sin. De övervakningsproblem som är förenade
35297: medlemsstat möjlighet att bevilja accisfrihet el- med återbäringen av accisen på brännolja enligt
35298: ler nedsatt accis för bränsle som används i insjö- de nuvarande systemen för accisåterbäring för
35299: fartyg och inom trädgårdsnäringar. När det gäl- växthus och fartyg och omfattningen av det ad-
35300: ler stöd för energiintensiva företag och växthus ministrativa arbetet har visat att antagandena om
35301: är det dessutom fråga om att tili en viss del kom- de svårigheter som skulie förorsakas av en even-
35302: pensera företag som förbrukar mycket energi och tuell återbäring av accisen på produkter med hög
35303: som är verksamma på den öppna marknaden för accis, t.ex. bensin, är riktiga.
35304: de konkurrensnackdelar som Finlands höga ener- Med stöd av det ovan anförda anser regering-
35305: gibeskattning för med sig. Det bör också beaktas en att det varken är möjligt elier ändamålsenligt
35306: att stöd för växthus och energiintensiva företag att skapa ett system genom vilket renhushåli-
35307: inte alis omfattar bensin. Ä ven när det gälier stö- ningsidkare får återbäring på accisen på det
35308: det för fiskefartyg är det i praktiken fråga om bränsle som används vid renhushålining.
35309: återbäring tili fiskare av accisen på lätt elier tung
35310:
35311:
35312: Helsingfors den 23 maj 2000
35313:
35314: Minister Suvi-Anne Siimes
35315:
35316:
35317:
35318:
35319: 5
35320: 1
35321:
35322: 1
35323:
35324: 1
35325:
35326: 1
35327:
35328: 1
35329:
35330: 1
35331:
35332: 1
35333:
35334: 1
35335:
35336: 1
35337:
35338: 1
35339:
35340: 1
35341:
35342: 1
35343:
35344: 1
35345:
35346: 1
35347:
35348: 1
35349: KK 398/2000 vp - Tero Mölsä /kesk ym.
35350:
35351:
35352:
35353:
35354: KIRJALLINEN KYSYMYS 398/2000 vp
35355:
35356: Työssäoloehdon täyttymisen vaikutus työttö-
35357: myyspäivärahaan
35358:
35359:
35360:
35361:
35362: Eduskunnan puhemiehelle
35363:
35364: Ikääntynyt työtön, joka on täyttänyt 10 kuukau- työttömyyspäivärahalla olevia, jotka haluaisivat
35365: den työssäoloehdon ennen kuin hänelle on mak- tehdä työtä, ja työnantajatkin käyttäisivät mielel-
35366: settu 500 päivältä työttömyyspäivärahaa, voi ot- lään ammattitaitoista kokenutta työntekijää ly-
35367: taessaan vastaan tilapäisen, lyhytaikaisen työn hytaikaisissa työsuhteissa. Myös yhteiskunnan
35368: joutua tilanteeseen, jossa hänelle lasketaan uusi kannalta työnteko on aina parempi vaihtoehto,
35369: päiväraha toteutuneiden 10 kuukauden mukaan. varsinkin kun joiHain aloilla alkaa kausittain jo
35370: Tilapäisestä ansiosta kertynyt tulo voi olla sel- olla osaavasta työvoimasta pulaa.
35371: västi huonompi kuin aikaisempi päivärahan pe-
35372: rusteena ollut ansio, ja näin myös uusi päiväraha Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35373: jää pienemmäksi. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35374: Tämä on aiheuttanut sen, että ei uskalleta päi- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35375: värahan heikennyksen pelossa ottaa vastaan ly- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35376: hyttäkään työtä, vaikkakin ns. 80 %:n suojasään-
35377: nös takaa sen, että uusikin päiväraha on vähin- Mitä hallitus aikoo tehdä perusteluissa
35378: tään 80% edellisestä. On kuitenkin suuri joukko mainitun epäkohdan korjaamiseksi?
35379:
35380:
35381: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
35382:
35383: Tero Mölsä /kesk Ossi Korteniemi /kesk
35384: Matti Vanhanen /kesk Anu Vehviläinen /kesk
35385: Jorma Huuhtanen /kesk
35386:
35387:
35388:
35389:
35390: Versio 2.0
35391: KK 398/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym. Ministerin vastaus
35392:
35393:
35394:
35395:
35396: Eduskunnan puhemiehelle
35397:
35398: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ajan lisäksi enintään sen kalenterivuoden lop-
35399: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- puun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.
35400: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Jos henkilö työttömyyspäivärahan 500 päivän
35401: vastattavaksi kansanedustaja Tero Mölsän /kesk enimmäismaksuajan aikana täyttää 10 kuukau-
35402: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK den pituisen työssäoloehdon uudelleen, aloite-
35403: 398/2000 vp: taan päivärahapäivien laskeminen alusta ja
35404: ansiosidonnainen päiväraha lasketaan uudelleen.
35405: Ikääntynyt työtön, joka on täyttänyt 10 Palkasta riippuen päiväraha voi tällöin olla
35406: kuukauden työssäoloehdon ennen kuin suurempi tai pienempi kuin aiempi päiväraha.
35407: hänelle on maksettu 500 päivältä työttö- Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työt-
35408: myyspäivärahaa, voi ottaessaan vas- tömyyspäiväraha on kuitenkin vähintään 80 %
35409: taan tilapäisen, lyhytaikaisen työn jou- edellisestä työttömyyspäivärahasta, jota henki-
35410: tua tilanteeseen, jossa hänelle laske- lölle on maksettu. Vertailu tehdään täysimääräi-
35411: taan uusi päiväraha toteutuneiden 10 seen kokonaan työttömän päivärahaan, eikä ver-
35412: kuukauden mukaan. Tilapäisestä an- tailtaviin päivärahoihin lueta lapsikorotuksia.
35413: siosta kertynyt tulo voi olla selvästi huo- !kääntyneitä ja ns. eläkeputkea suunnitelleita
35414: nompi kuin aikaisempi päivärahan pe- kohdellaan tässä kuten muitakin työttömiä. Kui-
35415: rusteena ollut ansio, ja näin myös uusi tenkin, jos lisäpäivillä oleva henkilö menee työ-
35416: päiväraha jää pienemmäksi. Tämä on hön, ei enimmäismaksuaikaa aloiteta alusta eikä
35417: aiheuttanut sen, että ei uskalleta päivä- päivärahan perusteena olevaa palkkaa määrätä
35418: rahan heikennyksen pelossa ottaa vas- uudestaan, vaan lisäpäivien maksamista jatke-
35419: taan lyhyttäkään työtä. taan entisen tasoisena työn päätyttyä, mikäli hen-
35420: kilö muuten on oikeutettu työttömyyspäivära-
35421: Mitä hallitus aikoo tehdä perusteluissa haan.
35422: mainitun epäkohdan korjaamiseksi? Työministeriö ei näe tarvetta lainsäädännön
35423: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- muuttamiseen tältä osin.
35424: ti seuraavaa: Kuten kysyjät toteavat, työnteko on yhteis-
35425: kunnan kannalta aina parempi vaihtoehto kuin
35426: !kääntyneitä työttömiä koskevat samat työttö- työttömyys. Työhallinto pyrkiikin työllistämään
35427: myysturva- ja työmarkkinatukisäännökset kuin ikääntyvät työttömät normaaleille työmarkki-
35428: muitakin työttömiä työnhakijoita. Ainoa poik- noille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimen-
35429: keus on ns. lisäpäiväoikeus. Henkilölle, joka on piteiden avulla. Tavoitteena on pääministeri Paa-
35430: täyttänyt 57 vuotta ennen 500 työttömyyspäivä- vo Lipposen II hallituksen ohjelman mukaisesti
35431: rahapäivän täyttymistä, voidaan maksaa ansiosi- nostaa työssä käyvien osuus työikäisestä väestös-
35432: donnaista tai peruspäivärahaa tämän enimmäis- tä EU:n työllisyyssuuntaviivoissa tavoitteeksi
35433: asetettuun 70 prosenttiin. Tähän pääsemiseksi
35434:
35435:
35436:
35437: 2
35438: Ministerin vastaus KK 398/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym.
35439:
35440:
35441: tarvitaan myös ikääntyvien työllisyysasteen nos-
35442: tamista.
35443:
35444:
35445: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
35446:
35447: Työministeri Tarja Filatov
35448:
35449:
35450:
35451:
35452: 3
35453: KK 398/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym. Ministems svar
35454:
35455:
35456:
35457:
35458: Tili riksdagens talman
35459:
35460: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger slutet av det kalenderår under vilket han fyller 60
35461: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- år.
35462: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tero lfall en person under 500 dagars maximitid för
35463: Mölsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- utbetalning av arbetslöshetsdagpenning uppfyl-
35464: mål SS 398/2000 rd: ler 10 månaders arbetsvillkor på nytt, inleds be-
35465: räknandet av dagpenningsdagar från början och
35466: En äldre arbetslös, som uppfyllt JO må- den inkomstrelaterade dagpenningen räknas på
35467: naders arbetsvillkor innan det tili ho- nytt. Beroende på lönen kan dagpenningen här-
35468: nom utbetalats arbetslöshetsdagpen- vid vara större eller mindre än den tidigare dag-
35469: ningför 500 dagar, kan, då han tar emot penningen. Arbetslöshetsdagpenningen, som
35470: ett tillfälligt, kortvarigt arbete, råka i en fastställs på basis av de nya inkomstuppgiftema,
35471: situation där ny dagpenning beräknas åt är emeliertid minst 80 % av den föregående ar-
35472: honom enligt de 10 månader som upp- betslöshetsdagpenningen som betalats tili perso-
35473: nåtts. Den inkomst som han fått för den nen i fråga. Jämförelsen görs med det fulia belop-
35474: tillfälliga förtjänsten kan vara betydligt pet dagpenning för en helt arbetslös person, och i
35475: sämre än den tidigare förtjänsten som de jämförbara dagpenningama ingår inga bam-
35476: utgjort grunden för dagpenningen, och förhöjningar. Äldre personer och personer som
35477: sålunda blir den nya dagpenningen ock- planerat en s.k. pensionssluss behandlas här lika
35478: så mindre. Detta har lett tili att man av som andra arbetslösa. Om en person, som just
35479: rädsla för att få minskad dagpenning tillgodogör sig av tilläggsdagama, börjar arbeta,
35480: inte vågar ta emot ens ett kortvarigt inleds dock maximibetalningstiden inte från bör-
35481: jobb. jan, inte heller fastställs den lön som utgör grun-
35482: den för dagpenningen på nytt, utan betalningen
35483: Vad ämnar regeringen göra för att av- av tiliäggsdagama fortsätter på samma nivå efter
35484: hjälpa det i spörsmålet nämnda missför- det arbetet upphört, ifall personen i fråga annars
35485: hållandet? är berättigad tili arbetslöshetsdagpenning.
35486: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Arbetsministeriet anser det inte finnas något
35487: föra följande: behov av att lagstiftningen ändras tili dessa delar.
35488: Såsom spörsmålsstäliama konstaterar är arbe-
35489: För äldre arbetslösa gälier samma bestämmelser te ur samhälielig synpunkt alitid ett bättre alter-
35490: om arbetslöshetsskydd och arbetsmarknadsstöd nativ än arbetslöshet. Därför strävar arbetsför-
35491: som övriga arbetslösa arbetssökande. Enda un- valtningen efter att sysselsätta äldre arbetslösa på
35492: dantaget är rätten tili s.k. tilläggsdagar. Till en den normala arbetsmarknaden, vid behov med
35493: person, som har fylit 57 år innan 500 dagar med hjälp av utbildnings- och rehabiliteringsåtgär-
35494: arbetslöshetsdagpenning gått tili ända, kan man der. Målet är att i enlighet med statsminister Paa-
35495: utöver denna maximitid betala inkomstrelaterad vo Lipponens andra regeringsprogram öka ande-
35496: dagpenning elier grund-dagpenning till högst len förvärvsarbetande bland befolkningen i ar-
35497: betsför ålder tili 70 procent, vilket uppstälits som
35498:
35499:
35500: 4
35501: Ministerns svar KK 398/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym.
35502:
35503:
35504: mål i EU:s sysselsättningsriktlinjer. För att upp-
35505: nå detta behövs också en ökning av sysselsätt-
35506: ningsgraden för de äldre.
35507:
35508:
35509: Helsingfors den 24 maj 2000
35510:
35511: Arbetsminister Tarja Filatov
35512:
35513:
35514:
35515:
35516: 5
35517: KK 399/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
35518:
35519:
35520:
35521:
35522: KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2000 vp
35523:
35524: V uorotteluva paaj ärj estelmän vakinaistaminen
35525:
35526:
35527:
35528:
35529: Eduskunnan puhemiehelle
35530:
35531: Nykyisen vuorotteluvapaasta annetun lain voi- käytettäisiin itsensä kehittämiseen. Toisena kor-
35532: massaolo päättyy vuoden 2000 lopussa. Käyn- jausta tarvitsevana seikkana on yhä edelleen ol-
35533: tiinlähtövaikeuksien ja pienen korvauksiin teh- lut vuorottelukorvauksen matala taso, joka on
35534: dyn tasokorotuksen jälkeen vuorotteluvapaajär- pienipaikkaiselle ja muutenkin tiukalla elävälle
35535: jestelmä on koettu hyväksi työnjaon, jopa työpai- ihmiselle ollut esteenä vuorotteluvapaalle läh-
35536: neidenkin purun keinoksi. dössä. Näillä korjauksilla höystettynä vuorottelu-
35537: Jos maahamme olisi saatu tulopoliittinen ko- vapaalaki on aiheellista vakinaistaa vuoden 2001
35538: konaisratkaisu, mitä todennäköisimmin tupa- alusta.
35539: pöydässä olisi myös sovittu mahdollisesta vuo-
35540: rotteluvapaajärjestelmän jatkosta tai vakinaista- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35541: misesta. Kun keskitettyyn ratkaisuun ei työmark- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35542: kinoilla päästy, asia on nyt hoidettava suoraan vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35543: hallituksen ja eduskunnan toimesta. Kohtuullista tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35544: aikataulutuksen suhteen olisi, että hallitus linjoit-
35545: taisi kantansa eduskunnalle tiedottaen jo ennen Onko hallitus tietoinen niistä parannus-
35546: kesän budjettiriihtä vuorotteluvapaan jatkosta. tarpeista, joita vuorotteluvapaajärjes-
35547: Nykyinen suhteellisen pitkä kokeiluaika on telmään tarvitaanja
35548: osoittanut, että vuorotteluvapaajärjestelmällä on
35549: kysyntää ja sitä tarvitaan jatkossakin. Kokeiluai- näkeekö hallitus ajan kypsäksi tuoda
35550: ka on osoittanut myös ne puutteet, joita pitää eduskuntaan vuorotteluvapaalain vaki-
35551: mm. tehdä, että vuorotteluvapaata yhä enemmän naistamisesityksen hallituksen esitykse-
35552: .. ?
35553: na.
35554:
35555:
35556: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
35557:
35558: Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd
35559: Matti Kangas /vas Tero Rönni /sd
35560: Reijo Laitinen /sd Pirkko Peltomo /sd
35561: Harry Wallin /sd Rakel Hiltunen /sd
35562: Pia Viitanen /sd Lauri Oinonen /kesk
35563:
35564:
35565:
35566:
35567: Versio 2.0
35568: KK 399/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
35569:
35570:
35571:
35572:
35573: Eduskunnan puhemiehelle
35574:
35575: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- luvapaalla oleva osallistuu Koulutus- ja erora-
35576: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- haston sääntöjen mukaiseen ammatilliseen kou-
35577: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lutukseen vuorotteluvapaan aikana.
35578: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd Lain voimassaolon päättymisen johdosta on
35579: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vuorotteluvapaan jatkomahdollisuuksista kes-
35580: 399/2000 vp: kusteltu myös työministerin johtamassa työ-
35581: asiainneuvostossa. Vielä kevään kuluessa ovat
35582: Onko hallitus tietoinen niistä parannus- käynnistymässä kolmikantaiset neuvottelut sen
35583: tarpeista, joita vuorotteluvapaajärjes- selvittämiseksi, voidaanko vuorotteluvapaata
35584: telmään tarvitaan ja koskevaa lainsäädäntöä jatkaa ja millaisin edel-
35585: lytyksin. Näkemykset vuorotteluvapaan kehittä-
35586: näkeekö hallitus ajan kypsäksi tuoda mistarpeista eivät kaikilta osin ole yksimielisiä.
35587: eduskuntaan vuorotteluvapaalain vaki- Vuorotteluvapaakorvaus on 70 prosenttia kun-
35588: naistamisesityksen hallituksen esitykse- kin vapaalle lähtevän omasta työttömyysturvas-
35589: nä? ta. Se rahoitetaan siten, että valtio kustantaa pe-
35590: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rusosaa vastaavan määrän ja työnantajat ja pal-
35591: ti seuraavaa: kansaajat ansiosidonnaisen osan työttömyystur-
35592: vaa koskevien rahoitusosuuksien suhteessa.
35593: Laki vuorotteluvapaakokeilusta on voimassa Muun muassa näistä rahoitusvastuista johtuen
35594: vuoden 2000 loppuun kuitenkin siten, että sitä ko1mikantayhteistyö vuorotteluvapaan kehittä-
35595: sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joita koskeva misessä on olennaista.
35596: vuorottelusopimus tehdään vuoden 2000 aikana Vuorotteluvapaan vakinaistamiseen vaikuttaa
35597: ja vuorotteluvapaa pidetään 31.12.2001 mennes- myös meneillään oleva lainvalmistelutyö, joka
35598: sä. koskee omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulu-
35599: Lain voimassaolon aikana vuorotteluvapaasta tuksen kehittämistä ja siihen liittyvän aikuiskou-
35600: saatuja kokemuksia on kartoitettu seurantatutki- lutustuen valmistelua. Aikuiskoulutustuki olisi
35601: muksella. Lisäksi työministeriön alaisuudessa palkansaajien ammatillisen koulutuksen uudista-
35602: toimii työvuorottelun seurantaryhmä, jossa ovat miseen ja ylläpitoon tarkoitettu tuki. Tavoitteena
35603: edustettuina kaikki työmarkkinakeskusj ärj estöt, on, että uusi järjestelmä tulisi voimaan 1.8.2001
35604: sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministe- ja sen toimeenpanosta vastaisi Koulutus- ja ero-
35605: riö. Tämä seurantaryhmä on parhaillaan kokoa- rahasto. Tätä ehdotusta kehittänyt valtioneuvos-
35606: massa vuorotteluvapaan toimivuudesta tietoja ton asettama työryhmä totesi loppuraportissaan,
35607: kyselyllä, joka on lähetetty työvoimatoiroistoille että osittaista ammattikoulutusrahaa koskevat
35608: ja työttömyyskassoille. Noin 10 prosenttia vuo- ratkaisut tehdään työvuorottelua koskevien rat-
35609: rotteluvapaalla olevista saa osittaista ammatti- kaisujen yhteydessä. Kun aikuiskoulutustuen tar-
35610: koulutusrahaa. Sitä maksetaan Koulutus- ja ero- koituksena on nimenomaan antaa työssä käyville
35611: hastosta vuorottelukorvauksen lisäksi 1 100 aikuisille taloudelliset mahdollisuudet itsensä
35612: markkaa verottomana kuukaudessa, jos vuorotte- ammatilliseen kehittämiseen opintovapaan aika-
35613:
35614:
35615: 2
35616: Ministerin vastaus KK 399/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
35617:
35618:
35619: na, saattaa olla mahdollista, että vasta tästä ai- ketaan vähintään määräaikaisena ensi vuoden
35620: kuiskoulutustuesta saatavien kokemusten jäl- alustaja että asiaa koskeva hallituksen esitys voi-
35621: keen voidaan arvioida vuorotteluvapaan vaki- taisiin antaa eduskunnalle kuluvan vuoden syk-
35622: naistamista. syllä. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole mahdol-
35623: Työministeriön näkemyksen mukaan vuorot- lista arvioida, missä määrin ja millä tavoin vuo-
35624: teluvapaajärjestelmää tulisi kuitenkin jatkaa ja rotteluvapaalainsäädäntöä tässä yhteydessä kol-
35625: edelleen kehittää.' Työministeriön tavoitteena on mikantaisesti voidaan tarkistaa.
35626: joka tapauksessa, että vuorotteluvapaalakia jat-
35627:
35628:
35629: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
35630:
35631: Työministeri Tarja Filatov
35632:
35633:
35634:
35635:
35636: 3
35637: KK 399/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
35638:
35639:
35640:
35641:
35642: Tili riksdagens talman
35643:
35644: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skattefritt per månad utöver altemeringsersätt-
35645: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningen, ifall den som är på altemeringsledighet
35646: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa deltar i yrkesutbildning under altemeringsledig-
35647: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- heten enligt Utbildnings- och avgångsbidrags-
35648: mål SS 399/2000 rd: fondens stadgar.
35649: På grund av att lagens giltighetstid upphör har
35650: Å.r regeringen medveten om de behov av möjlighetema att fortsätta altemeringsledighe-
35651: förbättring som behövs i systemet med ten också diskuterats vid rådet för arbetsärenden
35652: alterneringsledighet och som leds av arbetsministem. Ännu under vårens
35653: lopp kommer man att inleda trepartsförhandling-
35654: anser regeringen tiden vara mogen för ar för att utreda om lagstiftningen gällande alter-
35655: att inför riksdagen i form av en reger- neringsledighet kan fortskrida och under huruda-
35656: ingsproposition framföra ett förslag om na förutsättningar. Åsiktema om behoven att ut-
35657: att permanenta lagen om alterneringsle- veckla altemeringsledigheten är inte i alla avse-
35658: dighet? enden enhälliga.
35659: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Altemeringsersättningen är 70 procent av den
35660: föra följande: altemeringslediges eget arbetslöshetsskydd. Er-
35661: sättningen finansieras så att staten bekostar det
35662: Lagen om försöket med altemeringsledighet är i belopp som motsvarar basdelen och arbetsgivar-
35663: kraft tili slutet av 2000, dock så att den tillämpas na och löntagama bekostar den inkomstrelatera-
35664: på altemeringsledigheter för vilka altemerings- de delen i proportion med de finansieringsande-
35665: avtal ingås under 2000 och där altemeringsledig- lar som gäller arbetslöshetsskyddet. Bl.a. på
35666: heten hålls före utgången av 31.12.2001. grund av dessa finansieringsandelar är treparts-
35667: De erfarenheter av altemeringsledighet som samarbetet i utvecklandet av altemeringsledighe-
35668: fåtts medan lagen varit i kraft har kartlagts ge- ten det väsentliga.
35669: nom en uppföljande undersökning. Under arbets- På permanentandet av altemeringsledigheten
35670: ministeriet verkar dessutom en grupp för uppfölj- inverkar också det pågående lagberedningsarbe-
35671: ning av arbetsaltemering med representanter från tet som gäller utvecklandet av den frivilliga yr-
35672: alla centrala arbetsmarknadsorganisationer, so- kesinriktade vuxenutbildningen och den därtill
35673: cial- och hälsovårdsministeriet och undervis- anslutna beredningen av vuxenutbildningsstöd.
35674: ningsministeriet. Denna uppföljningsgrupp hål- Vuxenutbildningsstödet är ett stöd avsett för att
35675: ler som bäst på att samlain uppgifter om hur al- fömya och upprätthålla löntagamas yrkesutbild-
35676: temeringsledigheten fungerar genom en enkät ning. Meningen är att det nya systemet träder i
35677: som sänts till arbetskraftsbyråema och arbetslös- kraft 1.8.2001 och att Utbildnings- och avgångs-
35678: hetskassoma. Ca 10 procent av dem som är på al- bidragsfonden skulle ansvara för dess verkstä1-
35679: temeringsledighet får partiellt yrkesutbildnings- lighet. Den av statsrådet tillsatta arbetsgruppen
35680: bidrag. Sådant utbetalas av Utbildnings- och av- som utvecklat detta förslag konstaterade i sin
35681: gångsbidragsfonden till ett belopp på 1 100 mark slutrapport att avgörandena gällande partiellt yr-
35682:
35683:
35684: 4
35685: Ministems svar KK 399/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
35686:
35687:
35688:
35689: kesutbildningsbidrag kommer att fattas i sam- dighet och utveckla det vidare. Arbetsministeri-
35690: band med avgörandena i fråga om alterneringsle- ets mål är i varje fall att lagen om alteneringsle-
35691: digheten. Då syftet med vuxenutbildningsstöd ut- dighet skall fortsätta med minst en begränsad gil-
35692: tryckligen är att också ge förvärvsarbetande vux- tighetstid från början av nästa år och att regering-
35693: na ekonomiska möjligheter att utveckla sig själ- ens proposition om ärendet kunde överlåtas till
35694: va yrkesmässigt under studieledighet, kan det riksdagen i höst. 1 detta skede är det dock inte
35695: vara möjligt att man först efter erfarenheterna av möjligt att bedöma i viiken grad och på vilket sätt
35696: detta vuxenutbildningsstöd kan bedöma perma- lagstiftningen om alterneringsledighet i detta
35697: nentandet av alterneringsledigheten. sammanhang kan revideras enligt trepartsprinci-
35698: Enligt arbetsministeriets åsikt bör man emel- pen.
35699: lertid fortsätta med systemet med alterneringsle-
35700:
35701:
35702:
35703: Helsingfors den 24 maj 2000
35704:
35705: Arbetsminister Tarja Filatov
35706:
35707:
35708:
35709:
35710: 5
35711: KK 400/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
35712:
35713:
35714:
35715:
35716: KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2000 vp
35717:
35718: Köyhän lapsen oikeus polkupyörään
35719:
35720:
35721:
35722:
35723: Eduskunnan puhemiehelle
35724:
35725: 1990-luvun lama ja sen seuraukset näkyvät yhä kaupungin Sosiaalitoimistosta harkinnanvaraista
35726: joidenkin korkeiden alueellisten työttömyyslu- avustusta li-vuotiaan tyttärensä polkupyörän os-
35727: kujen lisäksi suurena toimeentulotukiasiakkai- toon. Tytön luokka tekisi kevään aikana liikunta-
35728: den määränä, joka jo sinällään kuvaa köyhyyden ja liikennekasvatusmielessä polkupyöräretkiä
35729: lisääntymistä. Köyhyys ja työttömyys kulkevat luontoon, uimahalliin, varuskuntaan sekä mah-
35730: käsi kädessä. Vaikka työttömyys onkin pienenty- dollisiin muihin kohteisiin. Tyttö olisi mielel-
35731: nyt, työttömien keskuudessa osa on porukkaa, lään ajanut myös koulumatkan pyörällä, koska
35732: joka ei ole löytänyt paikkaansa työelämässä. samoilla kulmilla olevat koulukaveritkin niin te-
35733: Näyttää siltä, että työttömyydellä on vaara jopa kivät.
35734: periytyä. Kun vanhemmat ovat työttömiä, jos- Mutta miten kävikään. Sosiaalitoimisto kat-
35735: tain syystä näiden perheiden lapsetkaan eivät si- soi, ettei polkupyörä kuulu välttämättömyysme-
35736: joitu työmarkkinoille kovin hyvin. noksi ja hylkäsi anomuksen. Nyt ainakin yksi
35737: Kun köyhyys on lisääntynyt, yhä merkityksel- polkupyöräretki on jo toteutunut uimahallille.
35738: lisemmäksi on käynyt se, miten sosiaalipolitiik- Tämä edellä mainittu tyttö ei voinut osallistua
35739: kamme ja toimeentulotukijärjestelmämme toimi- retkelle, hänelle annettiin siksi aikaa tehtäviä,
35740: vat perheiden viimesijaisena turvana ja syrjäyty- joita hän voisi tehdä koululla. Voi vain arvailla,
35741: misen ennaltaehkäisijänä. miten tällainen vaikuttaa tämänkin lapsen henki-
35742: Yhtenä todella merkittävänä asiana köyhien seen kehitykseen, sosiaalisista suhteista luokka-
35743: keskuudessa ovat lapset. Heidän osaltaan ennalta tovereihin puhumattakaan.
35744: ehkäisevä työ on mitä merkittävin. Se vaatii Edellä mainitun laisessa tapauksessa kohtuul-
35745: myös sosiaalityöntekijöiltä todella sosiaalista liselta tuntuisi, että sosiaalitoimiston kuuluisi
35746: mieltä ja psykologista katsantoa, ettei lapsen tai myöntää rahat tytölle ilman kakisteluja tavan-
35747: nuoren elämä koko loppuiäksi pilaannu jonkin omaisen polkupyörän ostoon; se olisi mitä par-
35748: päätöksen johdosta. hainta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.
35749: Toimeentulotukilain henki on turvata perheel-
35750: le välttämättömät edellytykset tulla toimeen; on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35751: perusnormisto ja harkinnanvarainen osuus. Juuri jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35752: tämän harkinnanvaraisen osuuden käytöstä on- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35753: kin syntynyt eniten ongelmia ja siitä voi syntyä tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35754: myös suurimmat virhearvioinnit, jotka pitkässä
35755: pelissä voivat aiheuttaa paljonkin vahinkoa ja Näkeekö hallitus, että nykyinen toimeen-
35756: koitua yhteiskunnalle todella kalliiksi. tulotuki ja siitä annettu asetus ja ohjeis-
35757: Erään yksinhuoltajan esimerkkitapauksessa to on riittävä myös ennalta ehkäiseväs-
35758: toimeentulotuella elävä henkilö meni hakemaan sä sosiaalityössä ja
35759:
35760: Versio 2.0
35761: KK 400/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
35762:
35763:
35764:
35765: onko mahdollista, että hallitus voisi tar- tuen jaon perusteita siten, että käyhän-
35766: kistaa harkinnanvaraisen toimeentulo- kin lapsella onkin oikeus polkupyörään?
35767:
35768:
35769: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
35770:
35771: Esa Lahtela /sd
35772: Matti Kangas /vas
35773:
35774:
35775:
35776:
35777: 2
35778: Ministerin vastaus KK 400/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
35779:
35780:
35781:
35782:
35783: Eduskunnan puhemiehelle
35784:
35785: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nyttemmin myös korkeimman hallinto-oikeuden
35786: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- oikeuskäytäntö on ohjannut myöntämiskäytäntö-
35787: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jä eräiltä osin. Ministeriö on myös antanut suosi-
35788: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd tuksia toimeentulotukisäännösten soveltamises-
35789: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta (Toimeentulotuki-opas toimeentulotuen sovel-
35790: 400/2000 vp: tajille, STM:n oppaita 1998:2 sekä kuntatiedot-
35791: teet).
35792: Näkeekö hallitus, että nykyinen toimeen- Ehkäisevän toimeentulotuen perusteita ei ole
35793: tulotuki ja siitä annettu asetus ja ohjeis- valtakunnallisesti määritelty, vaan kunnat voivat
35794: to on riittävä myös ennalta ehkäiseväs- jokaisessa yksittäistapauksessa harkita, millä ta-
35795: sä sosiaalityössä ja voin henkilön sosiaalista suoriutumiskykyä voi-
35796: taisiin parhaiten edistää. Ministeriö on edellä
35797: onko mahdollista, että hallitus voisi tar- mainitussa oppaassaan kehottanut kuntia käyttä-
35798: kistaa harkinnanvaraisen toimeentulo- mään ehkäisevää toimeentulotukea osana suunni-
35799: tuen jaon perusteita siten, että käyhän- telmallista sosiaalityötä ja osoittamaan sitä var-
35800: kin lapsella on oikeus polkupyörään? ten riittävät määrärahat.
35801: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kun on kyse lapsen tarpeista, tulee ottaa huo-
35802: ti seuraavaa: mioon myös kuntia velvoittava lastensuojelulain-
35803: säädäntö. Lastensuojelulain 13 §:n 2 momentin
35804: Toimeentulotuen lisäosalla, josta säädetään toi- mukaan lasta ja nuorta tulee tarvittaessa tukea
35805: meentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7 §:n koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimi-
35806: 3 momentissa ja tarkemmin toimeentulotuesta sessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa ja
35807: annetun asetuksen (66/1998) 1 §:ssä, katetaan muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämi-
35808: muun muassa henkilön tai perheen erityisistä tar- sessä muun muassa taloudellista tukea antamal-
35809: peista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen la. Lapsiperheelle voi olla lastensuojelulliselta
35810: turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edis- kannalta tarpeen antaa taloudellista apua sellai-
35811: tämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Kunnilla sessakin tilanteessa, jossa toimeentulotuen saa-
35812: on mahdollisuus myöntää myös ehkäisevää toi- misen edellytykset eivät täyty, mutta perheellä
35813: meentulotukea, jonka myöntäminen ei ole sidok- on kuitenkin esimerkiksi velkaantumisesta johtu-
35814: sissa siihen, olisiko perhe oikeutettu tavanomai- via taloudellisia vaikeuksia.
35815: seen toimeentulotukeen. Polkupyörä on lapsen sosiaalisen elämän ja it-
35816: Toimeentulotuen myöntämisen edellytyksiä, senäistymisen kannalta tärkeä väline, koska sen
35817: ja esimerkiksi niitä menoja, jotka lisäosalla tulisi avulla hän voi laajentaa elämänpiiriään, kulkea
35818: kattaa, ei ole voitu täysin yksityiskohtaisesti harrastuksiin ja kavereita tapaamaan. Monet lap-
35819: määrätä lainsäädännössä. Kunnille on jätetty val- set kulkevat myös koulumatkansa polkupyörällä,
35820: taa harkita toimeentulotuen myöntäminen ta- ja pyöräily onkin kannatettava liikkumismuoto
35821: pauskohtaisesti, koska perheiden tarpeet ja tilan- tällaisena autoistuneena aikana. Lapset liikkuvat
35822: teet vaihtelevat suuresti. Hallinto-oikeuksien ja useasti yhdessä polkupyörillä, ja lapsi, jolla pyö-
35823:
35824:
35825: 3
35826: KK 400/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
35827:
35828:
35829: rää ei ole, jää tällaisen ystäväpiirin ulkopuolelle. sesta aiheutuvat kustannukset eivät ole erityisen
35830: Polkupyörän omistaminen onkin lasten kohdalla suuret, käytettyjä pyöriä saa edullisesti.
35831: hyvin tavanomainen, tavallaan oletettu asia. Ky- Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää kuntiin
35832: syjän kertomassa tapauksessa koulu on esimer- toukokuussa kuntatiedotteen, jossa painotetaan
35833: kiksi suunnitellut ohjelmaa sen oletuksen va- ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen mer-
35834: raan, että kaikilla oppilailla on polkupyörä. Lap- kitystä osana syrjäytymisen ehkäisyä, ja muistu-
35835: sen kannalta on erittäin ikävää ja hänen itsetun- tetaan kuntia myös lastensuojelulain velvoitteis-
35836: tonsa ja kaveruussuhteidensa kannalta haitallis- ta tukea taloudellisesti lapsia ja nuoria. Kun toi-
35837: ta, että hän joutuu jäämään syrjään luokan yhtei- meentulotukea uudistetaan, tulee vakavasti har-
35838: sistä toiminnoista, ja mahdollisesti monesta kittavaksi, pitäisikö toimeentulotuen perusosasta
35839: muustakin asiasta. Kunnalle pyörän hankkimi- irrottaa osa käytettäväksi ainoastaan lapsen tar-
35840: peisiin.
35841:
35842:
35843: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
35844:
35845: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
35846:
35847:
35848:
35849:
35850: 4
35851: Ministerns svar KK 400/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
35852:
35853:
35854:
35855:
35856: Tili riksdagens talman
35857:
35858: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger även vid högsta förvaltningsdomstolen har till
35859: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vissa delar styrt den praxis som tillämpas vid be-
35860: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa viljandet. Ministeriet har också gett rekommen-
35861: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- dationer för hur bestämmelserna om utkomststöd
35862: mål SS 400/2000 rd: skall tillämpas (Utkomststöd - vägledning för
35863: dem som fattar beslut om utkomststöd, SHM:s
35864: Anser regeringen att det nuvarande ut- handböcker 1998:2 samt kommuninfo).
35865: komststödet och förordningen därom Grunderna för förebyggande utkomststöd har
35866: samt anvisningarna är tillräckliga även inte fastställts på riksomfattande nivå, utan kom-
35867: inom det förebyggande sociala arbetet munerna kan i varje enskilt fall överväga hur en
35868: och persons sociala förmåga att reda sig på egen hand
35869: bäst kan främjas. Ministeri et har i sin ovan nämn-
35870: skulle regeringen kunna se över grun- da handbok uppmanat kommunerna att använda
35871: derna för det utkomststöd som betalas förebyggande utkomststöd som en del av det
35872: enligt prövning så att även fattiga barn planmässiga socialarbetet och anvisa tillräckliga
35873: har rätt tili cykel? anslag för ändamålet.
35874: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Då det är fråga om barns behov bör man också
35875: föra följande: beakta de skyldigheter som kommunerna har
35876: enligt barnskyddslagstiftningen. Enligt 13 §
35877: Med utkomststödets tilläggsdel, varom bestäms i 2 mom. barnskyddslagen skall barn och unga vid
35878: 7 § 3 mom. lagen om utkomststöd (1412/1997), behov stödas i deras skolgång, förvärvande av yr-
35879: och närmare i 1 § förordningen om utkomststöd ke, anskaffning av bostad och placering i arbete, i
35880: (66/1998) täcks bl.a. utgifter som på grund av en deras fritidsintressen och vid tillgodoseende av
35881: persons eller familjs särskilda behov eller forhål- andra personliga behov bl.a. i form av ekono-
35882: landen ansetts nödvändiga för tryggande av ut- miskt stöd. För barnfamiljer kan det ur barn-
35883: komsten eller främjande av förmågan att klara sig skyddssynpunkt vara nödvändigt att ge ekono-
35884: på egen hand. Kommunerna kan också bevilja fö- miskt stöd även i sådana situationer där förutsätt-
35885: rebyggande utkomststöd, vilket inte är bundet ningarna för utkomststöd inte uppfylls, men fa-
35886: vid om familjen är berättigad till sedvanligt ut- miljen ändå har ekonomiska svårigheter t.ex. på
35887: komststöd. grund av skuldsättning.
35888: Förutsättningarna för beviljande av utkomst- Cykel är ett viktigt redskap med tanke på bar-
35889: stöd, och t.ex. vilka utgifter som skall täckas med nets sociala liv och väg mot självständighet, ef-
35890: tilläggsdelen, har inte kunnat anges fullständigt tersom barnet med hjälp av cykeln kan utvidga
35891: detaljerat i lagstiftningen. Kommunerna har fått sin livsmiljö, ta sig till fritidsintressen och träffa
35892: rätt att överväga beviljandet av utkomststöd från sina kamrater. Många barn cyklar också till sko-
35893: fall till fall, eftersom familjernas behov och situ- lan och cykling är ett sätt att ta sig fram som bör
35894: ation varierar mycket. Den rättspraxis som till- understödas i en tid då bilismen ökar alltmer.
35895: lämpas vid förvaltningsdomstolarna och numera Barn rör sig ofta tillsammans på cykel, och ett
35896:
35897:
35898: 5
35899: KK 400/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministerns svar
35900:
35901:
35902: barn som inte har någon cykel blir utanför en så- 1 maj kommer social- och hälsovårdsministe-
35903: dan vänkrets. Det förväntas ofta på sätt och vis att riet att skicka ett kommuninfo tili kommunerna i
35904: barn äger en cykel. 1 det fall som spörsmålsstäl- vilket det poängteras hur viktigt det är att före-
35905: laren avser har skolan t.ex. planerat program en- byggande utkomststöd beviljas som en del av ar-
35906: ligt antagandet att alla elever har en cykel. Ur betet för att motarbeta utslagning. Vidare påmin-
35907: barnets synvinkel är det mycket tråkigt och skad- ner man i kommuninfot om de skyldigheter som
35908: ligt med tanke på barnets självkänsla och vän- kommunerna har enligt barnskyddslagen att eko-
35909: skapsrelationer om barnet blir utanför klassens nomiskt stöda barn och unga. Då utkomststödet
35910: gemensamma verksamhet och eventuellt även ses över måste man allvarligt överväga om det
35911: mycket annat. För kommunen är utgifterna för vore skäl att avskilja en del av utkomststödets
35912: anskaffning av en cykel inte särdeles stora, det grunddel för att användas endast för barnens be-
35913: finns begagnade cyklar att köpa tili överkomligt hov.
35914: pris.
35915:
35916:
35917: Helsingfors den 23 maj 2000
35918:
35919: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
35920:
35921:
35922:
35923:
35924: 6
35925: KK 40112000 vp- Markku Laukkanen /kesk
35926:
35927:
35928:
35929:
35930: KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2000 vp
35931:
35932: Luovutetuilla alueilla syntyneiden syntymä-
35933: kunta
35934:
35935:
35936:
35937:
35938: Eduskunnan puhemiehelle
35939:
35940: Eräiden terveyskeskusten tietokonerekisterit ei- epäilyjä siitä, voiko alkuperäisen kotipaikan
35941: vät tunnista luovutetun Karjalan alueella synty- puuttuminen tietorekisteristä aiheuttaa ongelmia
35942: neidenja muualle Suomeen evakkona muuttanei- kymmenilletuhansille luovutetuilla alueilla syn-
35943: den henkilötietoja. Luovutetussa Karjalassa si- tyneille suomalaisille peruspalvelujen saatavuu-
35944: jainnut syntymäpaikkakunta on eräissä esimerk- den tai passin käytön suhteen. Kotipaikan tunnis-
35945: kitapauksissa terveyskeskusten tietokonerekiste- tettavuus ja oikeellisuus kaikissa yhteyksissä on
35946: reissä muuttunut ilmaisuksi "ulkomaan kunta, ei myös siirtoväen henkilökohtaisen identiteetin
35947: EU-maa". Perusteluina on mainittu muun muas- kannalta välttämätön.
35948: sa se, ettei tietokoneelle voi merkitä entistä rajan-
35949: takaista kuntaa syntymäpaikaksi, koska sitä ei Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35950: enää ole olemassa. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35951: Kansalaispalautteen mukaan myöskään Kan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35952: saneläkelaitoksen asiakirjoissa ei käytetä Karja- vaksi seuraavan kysymyksen:
35953: lassa syntyneiden asiakkaiden alkuperäisiä oikei-
35954: ta syntymäpaikkatietoja, vaikka luovutettujen Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen
35955: alueitten kunnilla on Väestörekisterikeskuksen perusteluissa kuvatun kaltaisten henki-
35956: mukainen kuntanumero. Tietoa siitä, koskevatko lötietorekistereiden puutteet ja virheel-
35957: henkilötietorekisterin puutteet myös Petsamon ja lisyydet, jotta luovutetuilla alueilla syn-
35958: Sallan alueella syntyneitä, ei ole käytettävissä. tyneet henkilöt voivat käyttää oikeaa
35959: Kyseinen tietokonevirhe on aiheuttanut se- syntymäkuntaansa kaikissa asiakirjois-
35960: kaannusta terveyskeskuspalvelujen suhteen ja saja yhteyksissä?
35961:
35962:
35963: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
35964:
35965: Markku Laukkanen /kesk
35966:
35967:
35968:
35969:
35970: Versio 2.0
35971: KK 40112000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
35972:
35973:
35974:
35975:
35976: Eduskunnan puhemiehelle
35977:
35978: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mäkotikuntatietoja niille ei ole toimitettu enää
35979: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vuoden 1995 jälkeen, koska väestötietojärjestel-
35980: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mässä oleva tieto ei ole tarpeen niiden toiminnas-
35981: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen sa.
35982: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Periaatteena on, että väestötietojärjestelmään
35983: 40 l/2000 vp: merkitään tieto syntymäkotikunnasta sellaisena
35984: kuin se on ollut voimassa henkilön syntymän het-
35985: Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen kellä. Väestötietojärjestelmässä on säilytetty ja
35986: perusteluissa kuvatun kaltaisten henki- säilytetään edelleen luovutetun alueen kunnissa
35987: lötietorekistereiden puutteet ja virheel- ennen luovutusta syntyneillä henkilöillä tieto
35988: lisyydet, jotta luovutetuilla alueilla syn- suomalaisesta syntymäkotikunnasta muuttamat-
35989: tyneet henkilöt voivat käyttää oikeaa tomana, vaikka kunta ei enää alueluovutuksen
35990: syntymäkuntaansa kaikissa asiakirjois- johdosta kuulukaan Suomeen. Tieto säilyy synty-
35991: sa ja yhteyksissä? mähetken mukaisena myös silloin, kun esimer-
35992: kiksi kunnan nimi on myöhemmin muuttunut tai
35993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kunta on liitettyjohonkin toiseen kuntaan.
35994: seuraavaa: Henkilötietolaissa (523/1999) on asetettu hen-
35995: Väestötietojärjestelmään rekisteröidään henki- kilötietojen käsittelylle ja henkilörekisterin pi-
35996: löiden yksilöintiä sekä henkilö- ja perheoikeu- dolle yleiset edellytykset, joihin kuuluu muun
35997: dellisen aseman ja toimivaltaisuuden selvittämis- muassa vaatimus tietojen virheettömyydestä ja
35998: tä varten tarpeelliset perustiedot kaikista suoma- siitä, että käsiteltävien henkilötietojen tulee olla
35999: laisista ja Suomessa vakinaisesti asuvista ulko- käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia. Re-
36000: maalaisista. Tietoja käytetään hyväksi koko yh- kisteröidyllä on oikeus tarkastaa omien tietojen-
36001: teiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi tuomiois- sa paikkansapitävyys ja vaatia virheellisen tie-
36002: tuinmenettelyssä, hallinnollisessa päätöksenteos- don oikaisua tai tarpeettoman tiedon poistamista
36003: sa sekä eri viranomaisten tietojärjestelmien ja rekisteristä. Tietosuojavaltuutettu antaa henkilö-
36004: yksityisten yritysten asiakasrekisterien ajantasal- tietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvon-
36005: lapidossa. taa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Hen-
36006: Viranomaisille luovutetaan väestötietojärjes- kilötietolain yleiset periaatteet koskevat myös
36007: telmästä niille säädettyjen tehtävien hoitamises- kuntien terveyskeskusten henkilörekistereitä.
36008: sa tarpeelliset tiedot. Viranomaiset, jotka tarvit- Potilasasiakirjoihin sisällytettäviä tietoja on
36009: sevat toiminnassaan syntymäkotikuntatietoja, säännelty tarkemmin sosiaali- ja terveysministe-
36010: voivat saada ne väestötietojärjestelmästä. Esi- riön antamissa, potilasasiakirjojen laatimista
36011: merkiksi passiviranomaiset ja Kela saavat syn- koskevissa määräyksissä. Niiden mukaan poti-
36012: tymäkotikuntatiedon väestötietojärjestelmästä. lasasiakirjoihin merkitään potilaan kotikunta.
36013: Henkilötietoja luovutetaan myös sairaanhoitopii- Sen sijaan syntymäkotikuntaa ei ole edellytetty
36014: reille ja kuntien terveyskeskuksille, mutta synty- erikseen merkittäväksi.
36015:
36016:
36017:
36018: 2
36019: Ministerin vastaus KK 401/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
36020:
36021:
36022: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
36023:
36024: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
36025:
36026:
36027:
36028:
36029: 3
36030: KK 401/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerns svar
36031:
36032:
36033:
36034:
36035: Tili riksdagens talman
36036:
36037: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger inte längre uppgifter om födelsehemkommunen,
36038: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- eftersom den här informationen i befolkningsda-
36039: rådet översänt följande av riksdagsledamot tasystemet inte behövs för deras verksamhet.
36040: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- Principen är att · man i befolkningsdatasyste-
36041: ga spörsmål SS 401/2000 rd: met anger den födelsehemkommun som gällde
36042: vid personens födelse. 1 befolkningsdatasyste-
36043: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta met har uppgiften om den finländska födelse-
36044: för att rätta tili felen och bristerna i de hemkommunen bevarats för personer som är föd-
36045: personregister som nämns i motive- da före avträdelsen på ett numera avträtt område,
36046: ringsdelen, så att personer som fötts på och den här uppgiften är fortsättningsvis oför-
36047: avträdda områden kan använda sin rik- ändrad också fastän kommunen i fråga på grund
36048: tiga födelsehemkommun i alla doku- av landavträdelsen inte längre hör tili Finland.
36049: ment och i alla sammanhang? Uppgifterna bevaras enligt de förhållanden som
36050: rådde vid personens födelse också då t.ex. kom-
36051: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- munens namn senare har ändrats eller kommu-
36052: föra följande: nen senare har slagits ihop med någon annan
36053: 1 befolkningsdatasystemet registreras sådana kommun.
36054: basuppgifter som är nödvändiga för identifiering 1 personuppgiftslagen (523/1999) anges all-
36055: av personer samt för utredningar som berör den männa förutsättningar för behandling av person-
36056: person- och familjerättsliga ställningen samt uppgifter och förande av personregister. Hit hör
36057: rättshandlingsförmågan. Alla finländare samt ut- bl.a. felfrihetskravet och kravet att de personupp-
36058: länningar som är permanent bosatta i Finland gifter som behandlas skall vara behövliga med
36059: finns i befolkningsdatasystemet. Uppgifterna an- hänsyn till det angivna ändamålet. Den registre-
36060: vänds för hela samhällets informationsförsörj- rade har rätt att kontrollera att de egna uppgifter-
36061: ning, t.ex. i domstolsförfarande, administrativt na är korrekta och kan kräva att felaktig informa-
36062: beslutsfattande samt för ajourföring av såväl tion rättas till eller att onödig information stryks
36063: myndigheters datasystem som privatföretags ur registret. Dataombudsmannen ger anvisningar
36064: kundregister. och råd om behandlingen av personuppgifter
36065: Från befolkningsdatasystemet får myndighe- samt övervakar behandlingen av personuppgif-
36066: terna den information de behöver för att sköta ter. Personuppgiftslagens allmänna principer gäl-
36067: sina föreskrivna uppgifter. De myndigheter som i ler också de korumunala hälsovårdscentralernas
36068: sin verksamhet behöver uppgifter om födelse- personregister. Social- och hälsovårdsministe-
36069: hemkommunen kan få dessa från befolkningsda- riet har utfårdat noggrannare föreskrifter om upp-
36070: tasystemet. T.ex. passmyndigheterna och FPA gifterna i journalhandlingar och handlingarnas
36071: får information om födelsehemkommunen via utformning. Enligt de här föreskrifterna sätts pa-
36072: befolkningsdatasystemet. Personuppgifter ges tientens hemkommun ut, men däremot förutsätts
36073: också till sjukvårdsdistrikten och kommunernas det inte att födelsehemkommunen skall sättas ut.
36074: hälsovårdscentraler, men efter 1995 får dessa
36075:
36076: 4
36077: Ministems svar KK 401/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
36078:
36079:
36080: Helsingfors den 23 maj 2000
36081:
36082: Region- och kommunminister Martti Korhonen
36083:
36084:
36085:
36086:
36087: 5
36088: KK 402/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk
36089:
36090:
36091:
36092:
36093: KIRJALLINEN KYSYMYS 402/2000 vp
36094:
36095: Yhdysvesijohdon rakentaminen Alajärven, Soi-
36096: nio ja Lehtimäen kuntiin
36097:
36098:
36099:
36100:
36101: Eduskunnan puhemiehelle
36102:
36103: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen tär- toteuttamisen jälkeen kunnallinen vesijohto ta-
36104: kein uusi valtion vesihuoltotyöhanke vuodelle voittaisi jo 70 % kunnan talouksista. Kaikkiaan
36105: 2001 on yhdysvesijohto Alajärvi-Soini-Lehti- vesihuolto kohenisi 60 taloudessa, joista 250 si-
36106: mäki. Hankkeessa yhdistettäisiin kolmen vesilai- jaitsee haja-asutusalueella.
36107: toksen verkostot, jolloin vedenhankinnan jake- Erityisen kriittinen tilanne oli vuonna 1999
36108: lun varmuus paranisi oleellisesti. Samalla yhdys- Hautakylässä ja Keisalankylässä, jossa 25 suurta
36109: vesijohto luo mahdollisuudet Soinin haja-asutuk- karjatilaa oli pitkiä aikoja kantoveden varassa.
36110: selle liittyä keskitetyn vedenhankinnan piiriin. Vedensaannin turvaamisella parannettaisiin maa-
36111: Tällä hetkellä Soinissa on suurin osa asutuk- seudun palveluja, mikä auttaisi asutuksen pysy-
36112: sesta kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Soi- vyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Yh-
36113: nin asutuksen liittymisprosentti yleisiin vesijoh- dysvesihankkeella olisi merkittävä työllistävä
36114: toihin on Länsi-Suomen alueen heikoin, 39 %, vaikutus Järviseudulla.
36115: kun se muualla Länsi-Suomen ympäristökeskuk-
36116: sen alueella on keskimäärin yli 90 %. Kunnan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36117: keskustaajama on yhden vedenottamon varassa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36118: ja siten altis kriisi- ja häiriötilanteille. Erityisen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36119: uhan veden laadulle muodostavat vieressä sijait- vaksi seuraavan kysymyksen:
36120: seva hautausmaa ja maa-aineiston ottopaikka.
36121: Näitä puutteita poistamaan on laadittu osittain Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
36122: EU:n tuella Soinin, Alajärven ja Lehtimäen ver- tyä yhdysvesijohdon Alajärvi-Soini-
36123: kostot yhdistävä vesihuoltosuunnitelma, jonka Lehtimäki toteuttamiseksi valtion vesi-
36124: huoltotyönä vuonna 2001?
36125:
36126:
36127: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
36128:
36129: Jukka Vihriälä /kesk
36130:
36131:
36132:
36133:
36134: Versio 2.0
36135: KK 402/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk Ministerin vastaus
36136:
36137:
36138:
36139:
36140: Eduskunnan puhemiehelle
36141:
36142: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ti tarkoituksenmukainen vesihuoltoratkaisu, jol-
36143: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- la varmistetaan taajamien vedensaanti poikkeus-
36144: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen oloissa ja saadaan järjestetyksi keskitetty veden-
36145: vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän hankinta hankkeen vaikutuspiirissä olevilla haja-
36146: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK asutusalueilla. Hanke täyttää valtion vesihuolto-
36147: 402/2000 vp: töistä annetun valtioneuvoston päätöksen ehdot.
36148: Valtion vesihuoltotöitä toteutetaan valtion
36149: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- harkinnanvaraisina investointeina valtion talous-
36150: tyä yhdysvesijohdon Alajärvi-Soini- arvioissa tarkoitukseen myönnettävien määrära-
36151: Lehtimäki toteuttamiseksi valtion vesi- hojen puitteissa yhteistyössä asianomaisten kun-
36152: huoltotyönä vuonna 2001? tien ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa. Mah-
36153: dollisuudet sisällyttää kysymyksessä tarkoitettu
36154: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hanke jo vuoden 2001 talousarvioon selviävät ta-
36155: ti seuraavaa: lousarvioesityksen valmistelun ja käsittelyn yh-
36156: Yhdysvesijohtohankkeen Alajärvi-Soini-Leh- teydessä.
36157: timäki tarkoituksena on saada aikaan alueellises-
36158:
36159:
36160:
36161: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2000
36162:
36163: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36164:
36165:
36166:
36167:
36168: 2
36169: Ministerns svar KK 402/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk
36170:
36171:
36172:
36173:
36174: Tili riksdagens talman
36175:
36176: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger försörjning och därigenom trygga tätortsområde-
36177: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- nas tillgång på vatten under undantagsförhållan-
36178: rådet översänt fö1jande av riksdagsledamot Juk- den och ordna en centraliserad vattenförsörjning
36179: ka Vihriälä /cent undertecknade skriftliga spörs- för glesbygdsområdena inom projektets influens-
36180: mål SS 402/2000 rd: område. Projektet uppfyller villkoren för statsrå-
36181: dets beslut om statens vatten- och avloppsarbe-
36182: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ten.
36183: för att verkställa förbindelseledningen Statens vatten- och avloppsarbeten genomförs
36184: Alajärvi-Soini-Lehtimäki som statligt som investeringar enligt prövning inom ramen
36185: vatten- och avloppsarbete 2001? för de anslag som beviljas för detta ändamål i
36186: statsbudgeten och i samarbete med de berörda
36187: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kommunerna och andra samarbetsparter. Möjlig-
36188: föra följande: heterna att ta med det ifrågavarande projektet re-
36189: Syftet med projektet för förbindelseledningen dan i budgeten for 2001 utreds i samband med be-
36190: Alajärvi-Soini-Lehtimäki är att få tili stånd en redningen och behandlingen av budgetproposi-
36191: regionalt sett ändamålsenlig lösning för vatten- tionen.
36192:
36193:
36194:
36195: Helsingfors den 15 maj 2000
36196:
36197: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36198:
36199:
36200:
36201:
36202: 3
36203: KK 403/2000 vp- Lasse Viren /kok
36204:
36205:
36206:
36207:
36208: KIRJALLINEN KYSYMYS 403/2000 vp
36209:
36210: Liikenneverotuksen rakenteen muuttaminen
36211:
36212:
36213:
36214:
36215: Eduskunnan puhemiehelle
36216:
36217: Nykyinen hallitus on hallitusohjelmassaan lu- raan autoliikennettä koskevia veromuotojahan
36218: vannut nopeuttaa autokannan uusiutumista lii- ovat edellä mainitun autoveron ohella vuosittain
36219: kenteeseen liittyvän verotuksen rakennetta muut- kerättävä ajoneuvovero sekä poHtoaineisiin liit-
36220: tamalla. Tämä tehtäisiin ottamalla huomioon en- tyvät verot, joita ovat moottoriajoneuvovero (ns.
36221: nen kaikkea ympäristövaikutukset, erityisesti dieselvero ), polttoaineiden valmisteverot (perus-
36222: polttoaineen kulutus ja liikenneturvallisuus. vero, lisävero ja huoltovarmuusmaksu) sekä ar-
36223: Tehokkaaksi keinoksi autokannan nopeam- vonlisävero.
36224: malle uudistamiselle on esitetty muun muassa
36225: autoveron laskemista. Hallituksen taholta on kui- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36226: tenkin annettu ymmärtää, että valtiovarainminis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti·
36227: teriössä halutaan pitää kiinni autoveron tuotosta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36228: eikä autoveron laskemisen uskota madaltavan vaksi seuraavan kysymyksen:
36229: autojen kuluttajahintoja ja näin helpottavan auto-
36230: kannan nopeampaa uusiutumista. Miten hallitus aikoo muuttaa liikenne-
36231: Jos autokannan uusiutumista halutaan nopeut- verotuksen rakennetta nopeuttaakseen
36232: taa liikenneverotuksen rakennetta muuttamalla ja autokannan uusiutumista ja
36233: pelkän autoveron tason alentaminen ei tule tässä
36234: kysymykseen, tulee huomio kiinnittää muihin miten suunnitelmissa otetaan vero-, lii-
36235: autoliikennettä koskeviin veromuotoihin. Suo- kenne- ja ympäristöpolitiikan ohella
36236: huomioon aluepoliittiset näkökohdat?
36237:
36238:
36239: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
36240:
36241: Lasse Viren /kok
36242:
36243:
36244:
36245:
36246: Versio 2.0
36247: KK 403/2000 vp - Lasse Viren /kok Ministerin vastaus
36248:
36249:
36250:
36251:
36252: Eduskunnan puhemiehelle
36253:
36254: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Kysymyksen perusteluosassa todetaan, että
36255: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myös arvonlisävero voitaisiin ottaa mukaan sii-
36256: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen hen keinovalikoimaan, jolla voitaisiin vaikuttaa
36257: vastattavaksi kansanedustaja Lasse Virenin /kok autokannan uusiutumiseen. On kuitenkin huo-
36258: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mattava, että Suomessa sovellettavan arvonlisä-
36259: 403/2000 vp: verojärjestelmän veropohja, verokantarakenne ja
36260: verokannan taso on määritelty Suomea sitovasti
36261: Miten hallitus aikoo muuttaa liikenne- yhteisölainsäädännössä. Kuudes arvonlisävero-
36262: verotuksen rakennetta nopeuttaakseen direktiivi (77/388/ETY) ei mahdollista autojen
36263: autokannan uusiutumista ja vapauttamista arvonlisäverosta eikä alennetun
36264: verokannan soveltamista niihin eikä myöskään
36265: miten suunnitelmissa otetaan vero-, lii- muunlaista arvonlisäverokannan eriyttämistä.
36266: kenne- ja ympäristöpolitiikan ohella Sama koskee ajoneuvojen polttoaineita. Näiltä
36267: huomioon aluepoliittiset näkökohdat? osin verotuksellinen keinovalikoima on siten ky-
36268: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- symyksessä ehdotettua rajoitetumpaa.
36269: ti seuraavaa: Hallitusohjelman tavoitteen toteuttaminen
36270: edellyttää, että siitä verotuksellisesta keinovali-
36271: Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on muut- koimasta, joka on käytettävissä, valitaan mahdol-
36272: taa liikenneverotuksen rakennetta siten, että au- lisimman hyvin toimiva vaihtoehto. Tämä vaatii
36273: tokannan uusiutumista nopeutetaan ottaen ny- riittävän selvitystyön tekemistä. Valtiovarainmi-
36274: kyistä painokkaammin huomioon ympäristövai- nisteriössä on jo aloitettu eräitä selvityksiä.
36275: kutukset, erityisesti polttoaineen kulutus ja lii- Myös ED-tasolla on virinnyt kiinnostus kartoit-
36276: kenneturvallisuustekijät Hallitusohjelmassa ei taa mahdollisuuksia ottaa käyttöön autokantaan
36277: kuitenkaan ole tarkemmin yksilöity, millä tavoin vaikuttavia verotuksellisia ohjauskeinoja. Ko-
36278: tähän tavoitteeseen pyritään. Näin ollen ohjel- missio on hiljattain asettanut asiantuntijatyöryh-
36279: maan ei esimerkiksi sisälly lupausta minkään yk- män, jonka tarkoituksena on tarkastella eräitä
36280: sittäisen veron, kuten autoveron, laskemisesta. henkilöautoihin kohdistuvia verotustoimenpitei-
36281: Päinvastoin, ja kuten myös kysymyksen peruste- tä, jotta yhteisön henkilöautojen hiilidioksidi-
36282: luissa myönnetään, autokannan uusiutumisen no- päästöille asettama ympäristönsuojelullinen ta-
36283: peuttamiseksi on olemassa autoverotusta laajem- voite toteutuisi. Suomi on mukana tässä työryh-
36284: pi keinovalikoima. Liikenneverotukseen liitty- mässä ja on omasta puolestaan ehdottanut, että
36285: viä keinoja on löydettävissä autoverotuksen kun työryhmä suunnittelee vero-ohjauksessa
36286: ohella myös vuotuisessa ajoneuvoverotuksessa ja käytettäviä menetelmiä, työssä otettaisiin hiilidi-
36287: lisäksi mahdollisesti myös polttoaineverotukses- oksidipäästöjen ohella huomioon muutkin oh-
36288: sa. Se, että asiaa tarkastellaan kokonaisuutena, jaustarpeet. Vaikka työryhmän tavoitteena ei ole-
36289: on välttämätöntä paitsi parhaimman mahdollisen kaan yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden verotusta
36290: ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi myös vero- tältä osin vaan jättää mahdollisesti syntyvän ve-
36291: tuottojen riittävän tason ylläpitämiseksi. romallin käyttöönotto kunkin jäsenvaltion pää-
36292:
36293:
36294: 2
36295: Ministerin vastaus KK 403/2000 vp - Lasse Viren /kok
36296:
36297:
36298:
36299: tettäväksi, tultaneen käymään keskustelua myös saan, eikä hallitus vielä voi ottaa kantaa siihen,
36300: siitä, miten mahdolliset uudet veromallit olisivat millä tavoin ohjelmaa käytännössä tullaan toteut-
36301: sovellettavissa niin, että ne ovat kaikilta osin so- tamaan.
36302: pusoinnussa yhteisölainsäädännön kanssa. Se, mitä kysyjä tarkoittaa aluepoliittisten nä-
36303: Äskettäin työnsä aloittaneen uuden työryh- kökohtien huomioon ottamisella liikennevero-
36304: män tulosten lisäksi Suomen kansallisten muu- tuksen rakennetta muutettaessa, jää epäselväksi.
36305: tosten valmistelussa on tarpeen voida hyödyntää Sellaiseen malliin, jossa tieliikenteen verotusta
36306: myös jo päättyneen Auto-Oil II -hankkeen tulok- alueellistettaisiin esimerkiksi siten, että verokan-
36307: sia. Myös tässä työssä selviteltiin muun muassa nat olisivat eri suuruisia eri osissa maata, liittyy
36308: taloudellisen ohjauksen mahdollisuuksia auto- useita vaikeita yhteisölainsäädäntöön ja käytän-
36309: kannan kehittämiseksi entistä paremmaksi. Ko- nön valvontakysymyksiin liittyviä ongelmia.
36310: missio ei kuitenkaan vielä ole julkaissut hank- Näistä syistä verokantojen porrastamista maan
36311: keen loppuraporttia. Lisäksi tieliikenteen vero- eri alueiden välillä ei ole pidetty toteuttamiskel-
36312: tuksen muuttaminen on esillä EU:n liikenteen poisena. Jos taas kysymyksessä tarkoitetaan
36313: hinnoittelun valkoisen kirjan jatkovalmistelussa. aluepolitiikan huomioon ottamista esimerkiksi
36314: Tässä työssä on kysymys myös muiden liikenne- niin, että verojen vaikutuksia tulisi kohdentaa
36315: muotojen kuin tieliikenteen verotuksen koko- valtakunnallisessa tai alueellisessa rahanjaossa
36316: naisuudistuksesta, joskin tieliikenteen osalta taikka muussa politiikassa eniten veroja maksa-
36317: mahdolliset tulokset koskisivat ensin raskaan tie- ville, on huomautettava, että kaikki tieliikenteen
36318: liikenteen verotusta. Tämä hanke lähtee niin sa- verotulot ovat Suomessa yleiskatteellisia eikä
36319: notun rajakustannusperiaatteen mukaisesta vero- niitä osoiteta minkään erityisen menon katteeksi
36320: tuksesta, jonka toteuttaminen merkitsisi ainakin valtakunnallisesti saati alueellisesti. Rahankäyt-
36321: teknisessä mielessä mahdollisesti suuriakin muu- töön ja -jakoon liittyvät poliittiset päätökset teh-
36322: toksia verojärjestelmiin niin Suomessa kuin dään aivan eri lähtökohdista, erilaiseen tietoma-
36323: muuallakin. Vaikka mikään näistä ED-hankkeis- teriaaliin ja tarveharkintaan perustuen kuin vero-
36324: ta ei tarkoitakaan tieliikenneverotuksen yhden- tukselliset. Tätä perusrakennetta ei ole syytä
36325: mukaistamista jäsenvaltioiden kesken, vaan muuttaa. Vaikka hallitus sinänsä pitääkin aluepo-
36326: enemmänkin periaatelinjausten tai vero-ohjauk- litiikkaa tärkeänä, on tarkoituksenmukaisinta
36327: sen puitteiden valmistelua, on välttämätöntä, että myös jatkossa hoitaa aluepolitiikkaa sen omilla
36328: hankkeiden tuloksista on kansallisten muutosten keinoilla eikä liikenneverotuksen keinoin. Näis-
36329: valmistelussa käytettävissä enemmän tietoa kuin tä syistä hallituksen käsitys ainakin tässä vai-
36330: mitä toistaiseksi on saatavilla. Vasta tämän jäl- heessa on, ettei aluepolitiikalla tule olemaan kes-
36331: keen voidaan kotimaisessa selvitystyössä edetä keisesti vaikuttavaa roolia uudistettaessa liiken-
36332: siten, että yhteisönäkökulma tulee riittävästi ote- neverotuksen rakennetta hallitusohjelmassa mai-
36333: tuksi huomioon. Näin ollen selvitystyö hallitus- nitulla tavalla.
36334: ohjelman toteuttamiseksi on vasta alkuvaihees-
36335:
36336:
36337: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
36338:
36339: Ministeri Suvi-Anne Siimes
36340:
36341:
36342:
36343:
36344: 3
36345: KK 403/2000 vp - Lasse Viren /kok Ministems svar
36346:
36347:
36348:
36349:
36350: Tili riksdagens talman
36351:
36352: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1 motiveringsdelen tili spörsmålet framförs att
36353: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- även mervärdesskatten kunde tas med i det urval
36354: rådet översänt följande av riksdagsledamot Las- av medel med hjälp av vilka man kan påverka
36355: se Viren /saml undertecknade skriftliga spörsmål fömyelsen av bilbeståndet. Det bör dock beaktas
36356: SS 403/2000 rd: att den skattebas, skattesatsstruktur och nivå på
36357: skattesatsen som tillämpas i mervärdesskattesys-
36358: Hur ämnar regeringen ändra trafikbe- temet i Finland är definierad i gemenskapslag-
36359: skattningens struktur så att bilbeståndet stiftningen på ett bindande sätt för Finland. Det
36360: förnyas snabbare och sjätte mervärdesskattedirektivet (77 /388/EG)
36361: tillåter inte att mervärdesskatten för bilar slopas
36362: hur beaktas utöver skatte-, trafik- och eller att en nedsatt skattesats tillämpas på dem el-
36363: miljöpolitik även regionalpolitiska syn- ler att någon annan mervärdesskattesats avskiljs.
36364: punkter i planerna? Det samma gäller fordonsbränsle. Till denna del
36365: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- är det skattemässiga urvalet av medel därmed
36366: föra följande: mera begränsat än vad som föreslås i spörsmålet.
36367: För att det mål som anges i regeringsprogram-
36368: Enligt regeringsprogrammet är avsikten att änd- met skall uppnås förutsätts att man av det urval
36369: ra trafikbeskattningens struktur så att fömyelsen skattemässiga medel som står tili förfogande väl-
36370: av bilbeståndet påskyndas så att miljökonsekven- jer bästa möjliga altemativ. Det kräver ett till-
36371: sema, i synnerhet bränsleförbrukningen och tra- räckligt omfattande utredningsarbete. Vid fi-
36372: fiksäkerhetsfaktorema, beaktas i större utsträck- nansministeriet har man redan startat vissa utred-
36373: ning än tidigare. I regeringsprogrammet precise- ningar. Även på EU-nivå har intresset för att
36374: ras dock inte närmare på vilket sätt man kommer kartlägga möjlighetema att tai bruk skattemässi-
36375: att eftersträva detta mål. Således innehåller inte ga stymingsmedel som inverkar på bilbeståendet
36376: programmet något löfte om sänkning av någon vaknat. Kommissionen tillsatte nyligen en ar-
36377: enskild skatt, t.ex. bilskatten. Tvärtom, och så- betsgrupp med uppdrag att granska vissa beskatt-
36378: som också medges i motiveringen till spörsmå- ningsåtgärder som gäller personbilar för att det
36379: let, finns det ett större urval av medel än bilbe- miljömål som gemenskapen uppställt för person-
36380: skattningen för påskyndande av fömyelsen av bilamas koldioxidutsläpp skall uppnås. Finland
36381: bilbeståndet. Vid sidan av bilbeskattningen finns deltar i arbetsgruppens arbete och har för sin del
36382: det andra tillämpliga medel även inom den årliga föreslagit att arbetsgruppen, när den planerar
36383: fordonsbeskattningen och kanske även inom medel för styming av beskattningen, i sitt arbete
36384: bränslebeskattningen. Att saken betraktas som vid sidan av koldioxidutsläppen skall beakta
36385: helhet är nödvändigt inte bara för att stymingsef- även andra behov av styming. Även om arbets-
36386: fekten skall bli den bästa möjliga utan också för gruppens mål inte är att förenhetliga medlemssta-
36387: att man skall kunna hålla en tillräcklig nivå på temas beskattning tili denna del utan att låta var-
36388: skatteintäktema. je medlemsstat själv besluta om den vill tai bruk
36389: den skattemodell som eventuellt uppstår, torde
36390:
36391:
36392: 4
36393: Ministems svar KK 403/2000 vp - Lasse Viren /kok
36394:
36395:
36396: man även komma att diskutera hur eventuella nya början och regeringen kan inte ännu ta ställning
36397: skattemodeller kunde tiliämpas så att de tili alla tili hur programmet kommer att genomföras i
36398: delar stämmer överens med gemenskapslagstift- praktiken.
36399: ningen. Vad spörsmålsställaren avser med att regio-
36400: Vid beredningen av Finlands nationella änd- nalpolitiska synpunkter bör beaktas då trafikbe-
36401: ringar är det viktigt att kunna utnyttja inte bara skattningens struktur ändras förblir oklart. Tili en
36402: resultatet av den nyligen tilisatta arbetsgruppens sådan modell, enligt viiken beskattningen av
36403: arbete utan också resultaten av Auto-Oil 11-pro- vägtrafiken skulle regionaliseras t.ex. så att skat-
36404: grammet, som redan slutförts. Också i detta arbe- tesatsema skulle vara olika stora i olika delar av
36405: te utreddes bl.a. möjlighetema att genom ekono- landet hänför sig flera svåra problem som har
36406: misk styming förbättra bilbeståndet. Kommissio- samband med gemenskapslagstiftningen och
36407: nen har dock ännu inte offentliggjort projektets praktiska övervakningsfrågor. Av dessa orsaker
36408: slutrapport. Dessutom har en ändring av beskatt- har det inte ansetts möjligt att genomföra en gra-
36409: ningen av vägtrafiken tagits upp vid den fortsatta dering av skattesatsema i olika delar av landet.
36410: beredningen av en vitbok för prissättning av tra- Om det i spörsmålet däremot avses att regional-
36411: fiken inom EU. Detta arbete omfattar en totalre- politiska synpunkter bör beaktas så att skatte-
36412: videring av beskattningen av även andra trafik- verkningama vid den riksomfattande eller regio-
36413: former än vägtrafiken, även om eventuella resul- nala fördelningen av pengar eller i övrig politik
36414: tat i fråga om vägtrafiken i första hand skulle gäl- borde styras till dem som betalar mest skatt, bör
36415: la beskattningen av den tunga vägtrafiken. Detta det påpekas att alla skatteintäkter från vägtrafi-
36416: projekt utgår från beskattning enligt den s.k. mar- ken har allmän täckning och inte anvisas för täck-
36417: ginalkostnadsprincipen, som om den genomförs ande av någon särskild utgift vare sig på riks- el-
36418: torde innebära, åtminstone tekniskt sett, t.o.m. ler regionalnivå. De politiska besluten om an-
36419: stora förändringar i skattesystemen såväl i Fin- vändning och fördelning av pengar fattas på ba-
36420: land som annanstans. Trots att inget av dessa EU- sis av helt andra utgångspunkter, annat informa-
36421: projekt medför att beskattningen av vägtrafiken tionsmaterial och annan behovsprövning än skat-
36422: förenhetligas medlemsstatema emellan, utan temässiga. Det finns ingen anledning att ändra
36423: snarare innebär en beredning av den principiella denna grundstruktur. Ä ven om regeringen anser
36424: linjedragningen eller ramama för styming av be- att regionalpolitiken är viktig är det dock ända-
36425: skattningen, behövs det mera information om re- målsenligast att även i fortsättningen sköta regi-
36426: sultaten av projekten än för närvarande då de na- onalpolitiken med egna medel och inte genom
36427: tionella ändringama bereds. Först efter det kan trafikbeskattningen. På grund härav anser reger-
36428: utredningsarbetet i hemlandet framskrida så att ingen åtminstone i detta skede att regionalpoliti-
36429: genemenskapssynpunkten beaktas i tiliräckligt ken inte kommer att spela någon central roll då
36430: hög grad. Således är utredningsarbetet för ge- trafikbeskattningens struktur revideras på det sätt
36431: nomförande av regeringsprogrammet bara i sin som anges i regeringsprogrammet.
36432:
36433:
36434: Helsingfors den 23 maj 2000
36435:
36436: Minister Suvi-Anne Siimes
36437:
36438:
36439:
36440:
36441: 5
36442: KK 404/2000 vp - Matti Kangas /vas
36443:
36444:
36445:
36446:
36447: KIRJALLINEN KYSYMYS 404/2000 vp
36448:
36449: Lyhytaikaisten työsuhteiden työehtojen paran-
36450: taminen
36451:
36452:
36453:
36454:
36455: Eduskunnan puhemiehelle
36456:
36457: Laman myötä työmarkkinat joutuivat suureen Vanhan sanonnan mukaan työ tekijäänsä opet-
36458: muutokseen. Edelleen korkean työttömyyden taa. Tämä harvoin toteutuu pätkätöissä, koska ly-
36459: oloissa työelämässä vallitsevat työnantajan hyen työjakson aikana työntekijän ammattitaito
36460: markkinat. Laman aiheuttamat säästöpaineet ei ehdi karttua. JoiHain aloilla, esimerkiksi sai-
36461: ovat karsineet henkilöstön määrää monissa am- raanhoidossa, työn laatu on vaarassa heikentyä,
36462: mateissa. Pätkätyöt ovat viime vuosina jatkuvas- koska työntekijälle ei ehdi kertyä riittävästi ko-
36463: ti yleistyneet vakinaisten työsuhteiden kustan- kemusta työstään.
36464: nuksella. Uusista alle vuoden kestäneistä työsuh- Pätkätöihin liittyy lisäksi aluepoliittinen on-
36465: teista määräaikaisia työsopimuksia oli 56,3 % gelma. Muuttotappiokunnissa epävarmuus työn
36466: vuonna 1998. Kustannussäästöjen varjolla työn- saannista lisää muuttoliikettä kasvukeskuksiin,
36467: tekijöitä palkataan pätkätöihin tavallista huo- joissa mahdollisuudet saada työtä ovat parem-
36468: nommin työehdoin. Toistuvat pätkätyöjaksot mat kuin syrjäalueilla. Vakaalla talouskehityk-
36469: koituvat varsinkin nuorten työntekijöiden ongel- senä voidaan vaikuttaa työsuhteiden kehityk-
36470: maksi. seen, mutta hallitukselta kaivataan myös ohjaus-
36471: Pätkätöissä olevalle työntekijälle tulevaisuu- keinoja.
36472: den suunnittelu on hankalaa, koska työtä varjos-
36473: taa jatkuva riski joutua työttömäksi. Varsinaisia Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36474: lomia ei ole vaan lomakaudet syntyvät pätkätyö- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36475: jaksojen väliin. Taloudellinen turvattomuus on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36476: pätkätöissä paljon suurempaa kuin vakinaisessa vaksi seuraavan kysymyksen:
36477: työsuhteessa. Kokemus on osoittanut, että pätkä-
36478: töiden loputtua saattaa kulua pari kuukautta, en- Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
36479: nen kuin viimeinen palkka ja muut mahdolliset ns. pätkätöiden työehtoja määrittävän
36480: korvaukset tulevat. Pätkätöissä pitäisi toteutua lainsäädännön parantamiseksi, jotta
36481: nopean maksun periaate, eli töiden loputtua lop- vältytään työntekijöiden hyväksikäytöi-
36482: putili, lomarahat ja muunlaiset korvaukset mak- tä ja työsuhteisiin liittyviltä väärinkäy-
36483: setaan välittömästi töiden loputtua. töksiltä?
36484:
36485:
36486: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
36487:
36488: Matti Kangas /vas
36489:
36490:
36491: Versio 2.0
36492: KK 404/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
36493:
36494:
36495:
36496:
36497: Eduskunnan puhemiehelle
36498:
36499: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- prosenttia palkansaajista. Kaikista työsuhteista
36500: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vuonna 1997 toistaiseksi voimassa olevassa työ-
36501: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suhteessa oli noin 82 prosenttia, määräaikaisessa
36502: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas kokoaikatyössä 14 prosenttia ja määräaikaisessa
36503: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK osa-aikatyössä noin 4 prosenttia. Vuonna 1999
36504: 404/2000 vp: alle vuoden kestäneissä työsuhteissa toistaiseksi
36505: voimassa olevia työsuhteita oli 46 prosenttia,
36506: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä määräaikaisia kokoaikaisia työsuhteita 40 pro-
36507: ns. pätkätöiden työehtoja määrittävän senttia ja määräaikaisia osa-aikaisia työsuhteita
36508: lainsäädännön parantamiseksi, jotta 14 prosenttia.
36509: vältytään työntekijöiden hyväksikäytäl- Yhä yleisemmin on myös esitetty arvioita sii-
36510: tä ja työsuhteisiin liittyvi/tä väärinkäy- tä, että osa työvoimasta tulee siirtymään pysy-
36511: töksi/tä? västi lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja että työurat
36512: muodostuvat enenevässä määrin työttömyys- ja
36513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työjaksojen vaihteluksi. Tämän vuoksi on entistä
36514: ti seuraavaa: tärkeämpää kiinnittää huomiota epätyypillisissä
36515: Niin sanottujen pätkätöiden eli määräaikaisten ja työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan.
36516: osa-aikaisten työsuhteiden määrä kasvoi 1990- Niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa
36517: luvulla. Muutoksen taustalla on työmarkkinoilla olevien työntekijöiden asemaa onkin viime vuo-
36518: tapahtunut tuotannon ja toimialojen rakenne- sina parannettu useilla työlainsäädännön muu-
36519: muutos, jota kansainvälistyvä toimintaympäristö toksilla. Uudistuksilla on toisaalta pyritty paran-
36520: on kiihdyttänyt. Yritysten toimintaympäristö on tamaan työntekijöiden asemaa ja toisaalta tavoit-
36521: muuttunut siten, että sitä leimaa entistä suurempi teena on ollut toteuttaa työsuhteisiin liittyvä kus-
36522: epävakaus ja epävarmuus, mikä on aiheuttanut tannusneutraalisuus työnantajan kannalta. Tällä
36523: tarpeen reagoida muutoksiin nopeatempoisem- tarkoitetaan sitä, että työn hinta on työnantajalle
36524: min. sama riippumatta siitä, teettääkö hän työtä jatku-
36525: Työmarkkinat ovat vastanneet yhteiskunnassa vassa kokoaikaisessa työsuhteessa vai määräai-
36526: tapahtuneisiin muutoksiin muun muassa työvoi- kaisin ja osa-aikaisin sopimuksin.
36527: man käyttömuotojen muutoksina. Työvoimatut- Esimerkkeinä edellä tarkoitetuista lainmuu-
36528: kimukset osoittavat, että niin sanottujen epätyy- toksista voidaan mainita työsopimuslain sairaus-
36529: pillisten työsuhteiden osuus kasvoi 1990-luvul- ajan palkkaa koskevan säännöksen muuttaminen
36530: la. Lisäys näkyi erityisesti määräaikaisten ja osin ja palkkatodistuksen antamisvelvollisuutta kos-
36531: myös osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvu- kevan säännöksen säätäminen, opintovapaalain
36532: na. Alle vuoden kestäneistä uusista työsuhteista opintovapaaoikeuden syntymistä koskevan sään-
36533: vuonna 1997 määräaikaisia kokoaikaisia työsuh- nöksen ja vuosilomalain lomakorvaussäännösten
36534: teita oli 47 prosenttiaja määräaikaisia osa-aikai- muuttaminen. Niin sanottujen pätkätöiden kan-
36535: sia työsuhteita 15 prosenttia, kun taas toistaisek- nalta merkitystä oli erityisesti työeläkelain muut-
36536: si voimassa olevaan työsuhteeseen palkattiin 38 tamisella siten, että työnantajana on velvollisuus
36537:
36538:
36539: 2
36540: Ministerin vastaus KK 404/2000 vp - Matti Kangas /vas
36541:
36542:
36543: maksaa eläkemaksu jokaisesta maksamastaan koista. Lisäksi työnantajana olisi uutta työvoi-
36544: palkkamarkasta. maa tarvitessaan velvollisuus tarjota lisätyötä en-
36545: Myös työsopimuslakikomitean mietinnössä sisijaisesti osa-aikatyötä tekeville työntekijöille.
36546: (Komiteanmietintö 2000: 1) on kiinnitetty huo- Työnantajalla olisi myös velvollisuus kohdella
36547: miota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työn- työntekijöitä tasapuolisesti riippumatta siitä,
36548: tekijöiden asemaan. Säännösehdotuksissa on ovatko he määräaikaisissa vai osa-aikaisissa työ-
36549: muun muassa pyritty lähentämään toistaiseksi suhteissa. Komitean laatiman lakiehdotuksen
36550: voimassa olevia ja määräaikaisia työsopimuksia. mukaan työnantajan tulisi niin ikään huolehtia
36551: Laissa ehdotetaan säädettäväksi toistuvissa mää- siitä, että työntekijät voivat suoriutua työstään
36552: räaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan myös yrityksen muutostilanteissa. Työnantajalle
36553: olevan työntekijän työsuhde-etujen karttumises- asetettaisiin myös velvollisuus pyrkiä edistä-
36554: ta. mään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä ky-
36555: Komitean ehdotusten mukaan työnantaja vel- kyjensä mukaan työssä uralla etenemiseksi.
36556: voitettaisiin ottamaan huomioon palvelukses- Hallitus valmistelee parhaillaan esitystä
36557: saan olevien osa-aikaisten ja määräaikaisten uudeksi työsopimuslaiksi työsopimuslakikomi-
36558: työntekijöiden asema siten, että myös heille olisi tean ehdotusten pohjalta.
36559: ilmoitettava vapautuvista ja avoimista työpai-
36560:
36561:
36562: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
36563:
36564: Työministeri Tarja Filatov
36565:
36566:
36567:
36568:
36569: 3
36570: KK 404/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministems svar
36571:
36572:
36573:
36574:
36575: Tili riksdagens talman
36576:
36577: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1997 gällde cirka 82 procent arbetsavtal som var
36578: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- i kraft tilis vidare och 14 procent heltidsanställ-
36579: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti ningar för viss tid och cirka 4 procent deltidsan-
36580: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål ställningar för viss tid. Av de under ett år långa
36581: SS 404/2000 rd: arbetsförhållandena 1999 var 46 procent arbets-
36582: avtalsförhållanden som gällde tills vidare, me-
36583: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta dan 40 procent av dem var heltidsanställningar
36584: för att förbättra lagstiftningen som reg- för viss tid och 14 procent var deltidsanställning-
36585: lerar arbetsvillkoren för s.k. kortjobb ar för viss tid.
36586: för att arbetstagare inte skall bli utnytt- Allt allmännare har det framförts uppskatt-
36587: jade ochför att undvika missbruk i sam- ningar om att en del av arbetskraften kommer att
36588: band med arbetsförhållanden? varaktigt övergå tili kortvariga anställningar och
36589: att arbetslivskarriären i ökad grad kommer att be-
36590: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- stå av arbetslöshetsperioder varvade med arbets-
36591: föra följande: perioder. Därför är det allt viktigare att fåsta upp-
36592: Antalet s.k. kortjobb, dvs. visstids- och deltids- märksarnhet vid de arbetstagares ställning som
36593: anställningar ökade på 1990-talet. Denna föränd- utför atypiska arbeten.
36594: ring bör ses mot bakgrunden av den strukturom- De s.k. atypiska arbetstagamas ställning harju
36595: vandling inom produktion och näringsgrenar som på senare år förbättrats genom flera ändringar i
36596: skedde på arbetsmarknaden, som påskyndats av lagstiftningen. Dessa reformer har haft som mål
36597: den allt mer intemationaliserade omvärlden. Fö- dels att förbättra arbetstagamas ställning och dels
36598: retagens verksamhetsomgivning har förändrats att ur arbets-givarens synvinkel förverkliga den
36599: och präglas av allt större ostabilitet och osäker- kostnadsneutralitet som skall gälla för arbetsför-
36600: het, vilket har medfört behovet att reagera snab- hållanden. Med detta avses att arbetsgivaren
36601: bare på förändringar. skall betala samma pris för arbetet, oberoende av
36602: Arbetsmarknaden har svarat på de förändring- om han låter utföra arbetet i fortgående heltidsar-
36603: ar som skett i samhället bland annat med föränd- betsförhållande eller genom att ingå arbetsavtal
36604: ringar i sättet att använda arbetskraft. Arbets- för viss tid eller avtal om deltidsarbete.
36605: kraftsundersökningama visar att andelen s.k. aty- Som exempel på ovan avsedda lagändringar
36606: piska arbeten ökade på 1990-talet. Ökningen kan närnnas ändring av bestämmelsen om lön för
36607: märktes särskilt i och med att antalet visstidsan- sjukdomstid och en ny bestämmelse om skyldig-
36608: ställningar och i viss mån också deltidsanställ- het att ge löneintyg i lagen om arbetsavtal, änd-
36609: ningar steg. Av de nya arbetsförhållanden som ring av bestämmelsen om uppkomsten av rätt tili
36610: var kortare än ett år var år 1997 hela 4 7 procent studieledighet i lagen om studieledighet och av
36611: visstidsanställningar på heltid och 15 procent bestämmelsema om semesterersättningar i se-
36612: visstidsanställning-ar på deltid, medan 38 pro- mesterlagen. Särskild betydelse med tanke på de
36613: cent av löntagama var anställda genom arbetsav- s.k. kortjobben hade den ändring i arbetspen-
36614: tal som gällde tilis vidare. Av alla arbetsavtalen sionslagen som gick ut på att arbetsgivaren är
36615:
36616:
36617: 4
36618: Ministerns svar KK 404/2000 vp - Matti Kangas /vas
36619:
36620:
36621: skyldig att betala pensionsavgift för varje mark blir lediga. Arbetsgivare som behöver ny arbets-
36622: som han betalat i lön. kraft skall dessutom i första hand erbjuda mer-
36623: Också arbetsavtalskommitten har i sitt betän- arbete åt sina deltidsanställda arbetstagare. Ar-
36624: kande (Kommittebetänkande 2000: 1) fåst upp- betsgivare är också skyldiga att bemöta sina ar-
36625: märksamhet vid de arbetstagares ställning som betstagare opartiskt oberoende av om de har viss-
36626: utför atypiska arbeten. Syftet med de föreslagna tids- eller deltidsanställningar. Enligt det lagför-
36627: bestämmelserna är bland annat att närma arbets- slag soin kommitten har utarbetat skall arbetsgi-
36628: avtal för viss tid och arbetsavtal som gäller tills varen likaså sörja för att arbetstagarna kan klara
36629: vidare. Det föreslås att lagen skall föreskriva om av sitt arbete också vid omvandlingar i företaget.
36630: intjänandet av anställningsförmåner för en ar- Arbetsgivaren skulle också förpliktas att främja
36631: betstagare som utför upprepade visstidsanställ- arbetstagarens möjligheter till kompetensutveck-
36632: ningar hos samma arbetsgivare. ling och avancemang i karriären.
36633: Enligt kommittens förslag skall arbetsgivaren Regeringen håller som bäst på att bereda ett
36634: förpliktas att beakta sina deltids- och visstidsan- förslag till en ny arbetsavtalslag som bygger på
36635: ställda arbetstagares ställning så att också de arbetsavtalskommittens förslag.
36636: skall meddelas om arbetsplatser som är eller som
36637:
36638:
36639: Helsingfors den 26 maj 2000
36640:
36641: Arbetsminister Tarja Filatov
36642:
36643:
36644:
36645:
36646: 5
36647: KK 405/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
36648:
36649:
36650:
36651:
36652: KIRJALLINEN KYSYMYS 405/2000 vp
36653:
36654: Maistraattien holhoussuoritteiden maksut
36655:
36656:
36657:
36658:
36659: Eduskunnan puhemiehelle
36660:
36661: Holhouslaki muutettiin 1.12.1999 alkaen hol- ta, jos Suomen valtiolla ei ole enää muita "lypset-
36662: houstoimilaiksi. Tämän lain nojalla ohjataan täviä" kuin ilman omaa tahtoaan yksin lastensa
36663: mm. noin 100 000 lesken asemaa ja toimia Suo- huoltajiksi joutuneet lesket, jotka kokevat uuden
36664: messa. Laissa määritellään ne toimet, joita maist- lain "rangaistuslakina" asemaansa ja kohtaloaan
36665: raatit holhouksen valvojina tekevät. Sisäasiain- kohtaan.
36666: ministeriön päätöksellä 916/1999 määriteltiin ne
36667: korvaukset, joita maistraatit ovat oikeutettuja pe- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36668: rimään tekemistään holhoussuoritteista. Kysei- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36669: set maksut ovat varsin korkeita ja tilanteessa on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36670: oudointa se, että mm. leskien etujärjestölle oli vaksi seuraavan kysymyksen:
36671: uutta lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsi-
36672: teltäessä luvattu, ettei uuteen lakiin tule holhous- Onko hallitus tietoinen, että holhoustai-
36673: suoritteiden maksullisuutta. Kun uusi laki on ai- milain mukaisista maistraattien hol-
36674: kaisempaa tiukempi ja rajoittavampi, niin yhdes- houssuoritteista määrätyt maksut ovat
36675: sä nyt jälkikäteen määrättyjen suoritemaksujen kohtuuttomia ja asettavat yhdessä tiu-
36676: kanssa laki asettaa lesket eriarvoiseen asemaan kan lain kanssa lesket muita kansalaisia
36677: muihin kansalaisiin verrattuna. Olisi yhteiskun- heikompaan asemaan ja
36678: nan kannalta vähintään kohtuullista, että tiukan
36679: valvonnan ja tilivelvollisuuden alaisena elävät aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseis-
36680: lesket vapautettaisiin ko. maksuista. On onneton- ten maksujen poistamiseksi?
36681:
36682:
36683:
36684: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
36685:
36686: Raimo Vistbacka /ps
36687:
36688:
36689:
36690:
36691: Versio 2.0
36692: KK 405/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
36693:
36694:
36695:
36696:
36697: Eduskunnan puhemiehelle
36698:
36699: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- 25 000 mk vuodessa. Nettotulolla tarkoitetaan
36700: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuloa, joka saadaan vähentämällä päämiehen tu-
36701: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen loista ennakonpidätyksen tai ennakonkannon
36702: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan mukainen vero ja siihen mahdollisesti liittyvät
36703: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK työntekijän lakisääteiset maksut.
36704: 405/2000 vp: Holhoustoimen uudistuksessa maistraateille
36705: siirrettiin uudentyyppisiä tehtäviä, joita aiemmin
36706: Onko hallitus tietoinen, että holhoustai- olivat hoitaneet kuntien holhouslautakunnat.
36707: milain mukaisista maistraattien hol- Myös holhousviranomaisten tehtävien sisältöön
36708: houssuoritteista määrätyt maksut ovat tuli muutoksia uuden lain myötä. Kun holhous-
36709: kohtuuttomia ja asettavat yhdessä tiu- toimen suoritteiden maksuista ensimmäistä ker-
36710: kan lain kanssa lesket muita kansalaisia taa päätettiin ennen uudistuksen voimaantuloa,
36711: heikompaan asemaan ja käytettävissä ei siten ollut yksityiskohtaista tie-
36712: toa holhoustoimen erityyppisten suoritteiden
36713: aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseis- tuottamisen todellisista keskimääräisistä koko-
36714: ten maksujen poistamiseksi? naiskustannuksista maistraateissa. Kustannukset
36715: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen jouduttiin tässä vaiheessa arvioimaan melko kar-
36716: seuraavaa: keasti eikä maksujen määräämisessä ollut tällöin
36717: mahdollisuuksia suoritetyyppien ja eri tilantei-
36718: Holhoustoimesta annetun lain (44211999) 85 §:n den yksityiskohtaiseen jaotteluun.
36719: 3 momentin mukaan holhousviranomaisen suo- Sisäasiainministeriön päätös rekisterihallin-
36720: ritteista peritään maksuja siten kuin valtion mak- non suoritteiden maksuista on voimassa vuoden
36721: superustelaissa ( 150/ 1992) säädetään. Maistraat- 2000 loppuun. Sisäasiainministeriö seuraa mak-
36722: tien tuottamien holhoustoimen suoritteiden mak- supäätöksen soveltamista ja kerää tiedot hol-
36723: suista säädetään rekisterihallinnon suoritteiden houstoimen eri suoritetyyppien kustannuksista
36724: maksuista annetussa sisäasiainministeriön pää- sitä mukaa kun käytännön kokemusta näiden
36725: töksessä (916/1999, muutettu 1055/1999). suoritteiden tuottamisesta kertyy. Sisäasiainmi-
36726: Tilintarkastusmaksu on sisäasiainministeriön nisteriö asettaa lähiaikoina työryhmän, jonka
36727: päätöksen mukaan päämiehellä tilikauden lopus- tehtävänä on valmistella holhoussuoritteiden
36728: sa olevien bruttovarojen mukaisesti seuraava: jos uudet maksut siten, että nykyistä päätöstä tar-
36729: bruttovarat ovat enintään 200 000 mk, maksu on kemmin voidaan ottaa huomioon suoritteiden to-
36730: 200 mkltilintarkastus, jos bruttovarat ovat delliset kustannukset sekä määritellä nykyistä
36731: 200 001-400 000 mk, tilintarkastusmaksu on yksityiskohtaisemmin holhoustoimen eri suorite-
36732: 600 mk/tilintarkastus ja jos bruttovarat ovat yli tyyppien maksut. Tarkoituksena on maksupää-
36733: 400 001 mk, maksu on 1 000 mkltilintarkastus. töstä uudistettaessa myös selvittää ja määritellä
36734: Tilintarkastusmaksua ei kuitenkaan peritä, jos yksityiskohtaisemmin ne holhoustoimen suorit-
36735: päämiehen nettotulot rahana annetut sosiaaliset teet, joiden osalta on valtion maksuperustelaissa
36736: etuudet mukaan luettuina ovat vähemmän kuin tarkoitettuja erityisiä syitä määrätä maksut ylei-
36737:
36738:
36739: 2
36740: Ministerin vastaus KK 405/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
36741:
36742:
36743: sesti tai tietyltä ryhmältä omakustannusarvoa
36744: alempana tai jättää maksut kokonaan perimättä.
36745:
36746:
36747: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
36748:
36749: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
36750:
36751:
36752:
36753:
36754: 3
36755: KK 405/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
36756:
36757:
36758:
36759:
36760: Tili riksdagens talman
36761:
36762: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som givits i pengar medräknade, understiger
36763: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 25 000 mk om året. Med nettoinkomst avses den
36764: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- inkomst som fås när skatten enligt förskottsinne-
36765: mo Vistbacka /sf undertecknade skriftliga spörs- hållning eller förskottsuppbörd och arbetstaga-
36766: mål SS 405/2000 rd: rens lagstadgade avgifter som eventuellt hänför
36767: sig till den dras av från huvudmannens inkom-
36768: ir regeringen medveten om att avgifter- ster.
36769: na för magistraternas förmyndarpresta- 1 samband med reformen av förmyndarverk-
36770: tioner enligt lagen om förmyndarverk- samheten överfördes på magistratema uppgifter
36771: samhet är orimliga och att de tillsam- av ett nytt slag som tidigare hade skötts av kom-
36772: mans med den hårda lagen försätter ef- munernas förmyndarnämnder. Genom den nya
36773: terlevande makar i en svag ställning lagen företogs ändringar också beträffande inne-
36774: jämfört med de övriga medborgarna, hållet i förmyndarmyndigheternas uppgifter. När
36775: och man första gången beslutade om avgifter för för-
36776: myndarprestationer innan reformen hade trätt i
36777: ämnar regeringen vidta åtgärder för att kraft hade man alltså inte tillgång till detaljerade
36778: avskaffa avgifterna i fråga? uppgifter om de faktiska genomsnittliga sam-
36779: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- manlagda kostnaderna för utförandet av förmyn-
36780: föra följande: darprestationer av olika slag vid magistraterna. 1
36781: det skedet b1ev man tvungen att uppskatta kost-
36782: Enligt 85 § 3 mom. lagen om förmyndarverk- naderna tämligen grovt, och vid fastställandet av
36783: samhet (44211999) uppbärs för förmyndarmyn- avgifter var det då inte möjligt att gruppindela
36784: dighetens prestationer avgifter enligt lagen om olika prestationer och situationer i detalj.
36785: grunderna för avgifter till staten (150/1992). Be- lnrikesministeriets beslut om avgifterna för
36786: stämmelser om avgifterna för magistraternas för- registerförvaltningens prestationer är i kraft tili
36787: myndarprestationer ingår i inrikesministeriets utgången av 2000. lnrikesministeriet ger akt på
36788: beslut om avgifterna för registerförvaltningens tillämpningen av avgiftsbeslutet och samlar in
36789: prestationer (916/1999, ändr. 1055/1999). uppgifter om kostnaderna för olika slag av för-
36790: Enligt inrikesministeriets bes1ut är revisions- myndarprestationer efter hand som praktisk erfa-
36791: avgiften följande enligt de bruttotillgångar som renhet av utförandet av sådana prestationer fås.
36792: huvudmannen har i slutet av redovisningsperio- lnom en snar framtid kommer inrikesministeriet
36793: den: Om bruttotillgångarna är högst 200 000 mk att tillsätta en arbetsgrupp som har till uppgift att
36794: är avgiften 200 mk/revision, om bruttotillgång- bereda nya avgifter för förmyndarprestationer så
36795: arna är 200 001---400 000 mk är avgiften att man noggrannare än i det nuvarande bes1utet
36796: 600 mk/revision och om bruttotillgångarna är kan beakta prestationernas faktiska kostnader
36797: över 400 00 1 mk är avgiften 1 000 mklrevision. och att man mer detaljerat än nu kan definiera av-
36798: Revisionsavgift tas emellertid inte ut om huvud- gifterna för förmyndarverksamhetens olika pre-
36799: mannens nettoinkomster, de socia1a förmåner stationstyper. Avsikten är att i samband med re-
36800:
36801:
36802: 4
36803: Ministems svar KK 405/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
36804:
36805:
36806: videringen av avgiftsbeslutet också utreda och fastställa avgiftema till ett lägre belopp än själv-
36807: definiera närmare för vilka förmyndarprestatio- kostnadsvärdet allmänt eller för vissa grupper el-
36808: ners del det finns sådana särskilda skäl som av- ler att inte alls ta ut avgifter.
36809: ses i lagen om grundema för avgifter till staten att
36810:
36811:
36812: Helsingfors den 23 maj 2000
36813:
36814: Region- och kommunminister Martti Korhonen
36815:
36816:
36817:
36818:
36819: 5
36820: KK 406/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
36821:
36822:
36823:
36824:
36825: KIRJALLINEN KYSYMYS 406/2000 vp
36826:
36827: Kesälahti-Sarvisalo-tien kunnostaminen välil-
36828: lä Piikkeensalmi-Sarvisalo
36829:
36830:
36831:
36832:
36833: Eduskunnan puhemiehelle
36834:
36835: Kesälahden kunnassa Pohjois-Karjalassa on tukset voitaisiin pitkälti välttää peruskorjaamal-
36836: useita tieosuuksia, jotka keväisin kärsivät mitta- la kyseinen tieosuus paremmin vuodenaikojen
36837: vista kelirikoista. Routa ja virtaavat sularuisve- vaihteluja kestäväksi.
36838: det rikkovat teiden rakenteita aiheuttaen sortu-
36839: mia, painautumia ja reikiä teihin. Lisäksi näille Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36840: teille joudutaan asettamaan pitkiksikin ajoiksi jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36841: liikennöintiä hankaloittavia painorajoituksia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36842: päällysteen säilymisen vuoksi SOP-pinnatuilla vaksi seuraavan kysymyksen:
36843: teillä ja heikon kantavuuden takia sorapintaisilla
36844: teillä. Eräs jokavuotisesta kelirikosta kärsivä tie- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Ke-
36845: osuus on Kesälahti-Sarvisalo-tie ja sen osuus sä/ahde/la kulkevan Kesälahti-Sarvi-
36846: Piikkeensalmi-Sarvisalo. Nämä toistuvat rajoi- salo-tien peruskorjaamiseksi välillä
36847: Piikkeensalmi-Sarvisalo?
36848:
36849:
36850: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
36851:
36852: Raimo Vistbacka /ps
36853:
36854:
36855:
36856:
36857: Versio 2.0
36858: KK 406/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
36859:
36860:
36861:
36862:
36863: Eduskunnan puhemiehelle
36864:
36865: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- alemmalla tieverkolla. Näin on voitu turvata päi-
36866: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vittäinen liikennöitävyys henkilöautoliikenteel-
36867: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen le, joukkoliikenteelle ja maatalouden kuljetuk-
36868: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan sille. Painorajoitukset vaikeuttavat kuitenkin
36869: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK elinkeinoelämän kuljetuksia, varsinkin puutava-
36870: 406/2000 vp: rakuljetuksia, sekä matkailun kehittämistä maa-
36871: seudulla.
36872: Mihin toimiin hallitus aikoo 1yhtyä Ke- Liikenneministeriö pitää tärkeänä, että myös
36873: sälahdella kulkevan Kesälahti-Sarvi- haja-asutusalueella voidaan turvata palvelut ja
36874: salo-tien peruskorjaamiseksi välillä elinkeinoelämän toimintaedellytykset alueellista
36875: Piikkeensalmi-Sarvisalo? ja sosiaalista tasa-arvoa noudattaen. Kesälahden
36876: -Sarvisalon paikallistie 15507 on paikallista lii-
36877: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kennettä palveleva pistotie, jonka peruskorjaus
36878: ti seuraavaa: sinänsä olisi tarpeen, mutta sitä ei muut välttä-
36879: Kysymyksen perusteluissa esitetty kuvaus keliri- mättömät ja kiireellisemmät tienpitotarpeet huo-
36880: kosta ja sen aiheuttamista vaurioista ja haitasta mioon ottaen ole mahdollista sijoittaa lähivuo-
36881: liikenteelle vastaa liikenneministeriönkin mie- sien toteutusohjelmiin. Tie pidetään kuitenkin
36882: lestä todellisuutta. Tielaitos on joutunut viime kunnossapitotoimin mahdollisimman hyvin lii-
36883: vuosina aikaisempaa enemmän rajoittamaan ras- kennettä tyydyttävässä kunnossa.
36884: kaan liikenteen liikennöintiä kelirikkokautena
36885:
36886:
36887:
36888: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
36889:
36890: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
36891:
36892:
36893:
36894:
36895: 2
36896: Ministems svar KK 406/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
36897:
36898:
36899:
36900:
36901: Tili riksdagens talman
36902:
36903: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger På det här viset har man kunnat garantera vägar-
36904: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- nas skick så att de kunnat användas dagligen av
36905: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- personbilar och kollektivtrafik och för jord-
36906: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga brukstransporter. Viktbegränsningama inverkar
36907: spörsmål SS 406/2000 rd: emellertid negativt på näringslivets transporter,
36908: speciellt på trävarutransporter, samt på utveck-
36909: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta landet av landsbygdsturism.
36910: för att Kesälahti-Sarvisa/ovägen i Trafikministeriet anser det vara viktigt att man
36911: Kesälahti ska/1 förbättras grund/igt på också inom glesbygder kan trygga servicen och
36912: sträckan mellan Piikkeensalmi och Sar- näringslivets verksamhetsförutsättningar med
36913: visa/o? iakttagande av en regional och social jämlikhet.
36914: Kesälahti-Sarvisalo bygdeväg 15507 är en
36915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- stickväg som är avsedd för den lokala trafiken
36916: föra följande: och som i och för sig skulle behöva förbättras
36917: 1 motiveringen tili spörsmålet beskrivs tjälloss- grundligt, men p.g.a. andra oundvikliga och mera
36918: ningen och de skador och men den orsakar för brådskande väghållningsarbeten är det inte möj-
36919: trafiken, en beskrivning som också enligt trafik- ligt att ta med den här vägen i programmet för de
36920: ministeriet ger en sann bild av verkligheten. Väg- projekt som skall genomföras de närmaste åren.
36921: verket har mer än under tidigare år varit tvunget Vägen kommer ändå att underhållas så bra som
36922: att på sekundära vägnät införa begränsningar för möjligt för att den skall vara i tillfredsställande
36923: den tunga trafiken under tjällossningsperioden. skick för trafiken.
36924:
36925:
36926:
36927: Helsingfors den 17 maj 2000
36928:
36929: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
36930:
36931:
36932:
36933:
36934: 3
36935: KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
36936:
36937:
36938:
36939:
36940: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 407/2000 rd
36941:
36942: Inrättande av en energiförnyelsefond
36943:
36944:
36945:
36946:
36947: Tili riksdagens talman
36948:
36949: Enligt regeringens energistrategi, som avgavs tili mycket energiformen belastar miljön samt av
36950: riksdagen hösten 1997, är vind och soi framti- dess roll i elproduktionen. Energiförnyelsefon-
36951: dens energiformer, som internationellt sett från dens medel skulle användas till att stödja utbygg-
36952: och med cirka 2030 kommer att utgöra de vikti- naden och utvecklingen av förnybara energifor-
36953: gaste energiformerna och som kommer att använ- mer. En motsvarande fond har finansierat den
36954: das när andra energikällor ersättas. Enligt strate- framgångsrika utbyggnaden av vindkraft i Dan-
36955: gin är forskning och utveckling av dessa viktig. mark.
36956: Utvecklingen av trä- och biobränsle har i Finland En energiförnyelsefond skulle medföra flera
36957: varit framgångsrik. När det gäller vindkraft lig- fördelar. Arbetsbördan på handels- och industri-
36958: ger vi fortfarande på en låg nivå trots att vind- ministeriet skulle minska. 1 dagens läge kan vän-
36959: kraftskapaciteten under förra året utvecklades tetiden för besked från ministeri et för en del pro-
36960: kraftigt. jekt bli mycket lång. Finansieringen av olika
36961: Både för uppfyllandet av Kyotoavtalet och för stödåtgärder kunde göras delvis oberoende av
36962: en ekologiskt hållbar utveckling krävs det att statsbudgeten genom att fonden skulle haen möj-
36963: Finland i allt större utsträckning övergår tili för- lighet att samla medel under flera år för att stöda
36964: nybara energiformer. Det finns ingen enskild för- enskilda stora investeringar. Fonden kunde ta
36965: nybar energiform som ensam utgör lösningen för emot donationer från företag m.fl. som vili un-
36966: vår framtida energiproduktion, utan det krävs att derstöda förnybara energiformer. Fonden skulle
36967: alla alternativ utnyttjas tili fullo. Tilis vidare är vi också ha en större möjlighet att pröva nya stöd-
36968: bara i början av vägen till ibruktagande av förny- metoder än vad ministeriet har.
36969: bara energiformer, alltså är det viktigt att på alla
36970: sätt stödja utvecklingen. Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
36971: De förnybara energiformerna kunde stödjas ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
36972: bättre än i dag om man inrättade en energiförny- ställa följande spörsmål tili behörig medlem av
36973: elsefond. Denna kunde finansieras t.ex. genom statsrådet:
36974: att energibolagen till fonden överför en viss sum-
36975: ma för varje kWh producerad med konventionel- Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
36976: la metoder så att summan är beroende av hur för att inrätta en energiförnyelsefond?
36977:
36978:
36979: Helsingfors den 28 april 2000
36980:
36981: Ulla-Maj Wideroos /sv Margareta Pietikäinen /sv
36982: Christina Gestrin /sv Ola Rosendahl /sv
36983:
36984: Version 2.0
36985: Suomennos KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
36986:
36987:
36988:
36989:
36990: KIRJALLINEN KYSYMYS 407/2000 vp
36991:
36992: Uusiutuvan energian rahaston perustaminen
36993:
36994:
36995:
36996:
36997: Eduskunnan puhemiehelle
36998:
36999: Eduskunnalle syksyllä 1997 annetun hallituksen riippuisi kyseisen energiamuodon ympäristö-
37000: energiastrategian mukaan tuuli ja aurinko ovat kuormituksesta sekä sen roolista sähkön tuotan-
37001: tulevaisuuden energiamuotoja, jotka ovat kan- nossa. Uusiutuvan energian rahaston varoja käy-
37002: sainvälisesti katsoen noin vuodesta 2030 tär- tettäisiin uusiutuvien energiamuotojen laajenta-
37003: keimmät energiam~odot ja joita käytetään kor- misen ja kehittämisen tukemiseen. Vastaava ra-
37004: vaamaan muita energialähteitä. Strategian mu- hasto on rahoittanut tuulivoiman menestyksellis-
37005: kaan niiden tutkimus ja kehittäminen om tär- tä laajentamista Tanskassa.
37006: keää. Puu- ja biopolttoaineiden kehittäminen on Uusiutuvan energian rahastolla olisi monia
37007: ollut menestyksellistä Suomessa. Tuulivoiman hyötyjä. Työmäärä kauppa- ja teollisuusministe-
37008: osalta olemme edelleen matalalla tasolla siitä riössä vähenisi. Nykyisessä tilanteessa voi tie-
37009: huolimatta, että tuulivoimakapasiteettiä kehitet- don saamisen odotusaika ministeriöstä muodos-
37010: tiin viime vuonna voimakkaasti. tua hyvin pitkäksi joidenkin hankkeiden osalta.
37011: Sekä Kioton sopimuksen täyttämiseksi että Eri tukimuotojen rahoitus voitaisiin tehdä osit-
37012: kestävän kehityksen turvaamiseksi edellytetään, tain riippuvaksi valtion talousarviosta siten, että
37013: että Suomi siirtyy yhä laajemmassa määrin rahastolla olisi mahdollisuus kerätä varoja
37014: uusiutuviin energiamuotoihin. Meillä ei ole mi- useamman vuoden ajan yksittäisten suurten in-
37015: tään yksittäistä uusiutuvaa energiamuotoa, joka vestointien tukemiseen. Rahasto voisi ottaa vas-
37016: yksistään ratkaisisi energiantuotantomme tule- taan lahjoituksia yrityksiltä ym., jotka haluavat
37017: vaisuuden, vaan kaikkia vaihtoehtoja edellyte- tukea uusiutuvia energiamuotoja. Rahastolla oli-
37018: tään hyödynnettävän täysimääräisesti. Toistai- si myös parempi mahdollisuus kokeilla uusia tu- ·
37019: seksi olemme vasta alkumatkalla uusiutuvien kimuotoja kuin ministeriöllä.
37020: energiamuotojen käyttöönotossa, minkä vuoksi
37021: on siis tärkeää tukea tätä kehitystä kaikin tavoin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37022: Uusiutuvia energiamuotoja voitaisiin tukea jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
37023: nykyistä paremmin perustamalla uusiutuvan vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
37024: energian rahasto. Tämä voitaisiin rahoittaa esim. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
37025: siten, että energiayhtiöt siirtäisivät rahastoon tie-
37026: tyn summan kutakin perinteisin menetelmin tuo- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37027: tettua kilowattituntia kohden niin, että summa tyä uusiutuvan energian rahaston perus-
37028: tamiseksi?
37029:
37030:
37031:
37032:
37033: 2
37034: KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
37035:
37036:
37037: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
37038:
37039: Ulla-Maj Wideroos /r Margareta Pietikäinen /r
37040: Christina Gestrin /r Ola Rosendahl /r
37041:
37042:
37043:
37044:
37045: 3
37046: KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministerin vastaus
37047:
37048:
37049:
37050:
37051: Eduskunnan puhemiehelle
37052:
37053: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa keimpiä ovat energiaverotus ja investointien tu-
37054: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ki.
37055: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Investointitukea arvioidaan tarvittavan seu-
37056: vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj Wideroo- raavan kymmenen vuoden aikana vuosittain noin
37057: sin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 200 milj. markkaa, joka on noin kaksinkertainen
37058: KK 407/2000 vp: nykytasoon nähden. Investointituen pääpaino
37059: olisi edelleen uutta tekniikkaa soveltavissa in-
37060: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vestoinneissa. Tavoitteena on kehittää uusi inst-
37061: tyä uusiutuvan energian rahaston perus- rumentti, joka mahdollistaisi muutaman vuoden
37062: tamiseksi? välein suuren, 100-200 milj. markan demon-
37063: straatioavustuksen myöntämisen uuden teknolo-
37064: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- gian hankkeelle. Myös vakiintuneelle tekniikalle
37065: ti seuraavaa: tarvitaan edelleen tukea, mutta pienemmillä
37066: Hallituksen suunnitelmat uusiutuvien energia- avustusprosenteilla. Pääosin investointituen
37067: lähteiden käytön lisäämiseksi on kirjattu tuoree- myöntämisestä vastaisi jatkossakin kauppa- ja
37068: seen, vuonna 1999 hyväksyttyyn kauppa- ja teol- teollisuusministeriö.
37069: lisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden Kysyjät tuovat esiin ajatuksen, että uusiutuvia
37070: edistämisohjelmaan. Ohjelmalla edistetään sekä energiamuotoja voitaisiin tukea nykyistä parem-
37071: uusiutuvien energialähteiden tuotantoa että käyt- min perustamalla uusiutuvan energian rahasto.
37072: töä. Edistämisohjelmassa kohdistetaan toimenpi- Perusteluna on lähinnä se, että rahasto toisaalta
37073: teitä puun, tuulivoiman, kierrätyspolttoaineiden, kykenisi käsittelemään avustushankkeet no-
37074: pienvesivoiman, peltobiomassan, aurinkoener- peammin kuin ministeriö ja se kykenisi budjetti-
37075: gianja maalämmön hyödyntämiseksi. talouden ulkopuolisena laitoksena ministeriötä
37076: Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa joustavampaanja uusia tukimuotoja kokeilevam-
37077: uusiutuvien energialähteiden käyttömäärä ja- paan toimintaan.
37078: uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä Vaikka kysymyksessä ei asiaa suoraan sanota-
37079: vuoteen 2025 verrattuna vuoden 1995 tilantee- kaan, ajatuksena ilmeisesti olisi, että rahasto kor-
37080: seen. Pääosa tästä lisäyksestä on bioenergian va- vaisi kauppa- ja teollisuusministeriön nykyisen
37081: rassa, mutta myös esimerkiksi tuulivoiman osuus energiatuen uusiutuvien energialähteiden osalta.
37082: sähkön tuotannossa tulee jakson loppupuolella Näiden rinnakkaista toimintaa ei voi pitää järke-
37083: olemaan energiataloudellisesti merkitsevä eli vänä. Rahastomuotoisella tukijärjestelmällä voi-
37084: useita prosentteja. si varmaankin olla joitain etuja verrattuna nykyi-
37085: Edistämisohjelman tärkein päämäärä on lisätä seen budjettipohjaiseen tukijärjestelmään. Täl-
37086: uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä avoi- laisia voisivat olla juuri joustavuus tukiehdoissa
37087: milla energiamarkkinoilla suhteessa muihin ja -muodoissa. Tältä osin on kuitenkin huomatta-
37088: energialähteisiin. Keskeiset keinot ovat tällöin va, että esimerkiksi EU:n valtiontukisäännöt kos-
37089: uuden teknologian kehittäminen ja kaupallista- kisivat yhtä lailla valtion rahastosta myönnettä-
37090: minen sekä taloudelliset ohjauskeinot, joista tär- vää tukea.
37091:
37092:
37093: 4
37094: Ministerin vastaus KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
37095:
37096:
37097: Rahastomallissa voidaan kuitenkin nähdä tomuotoja eli yhdistettyä tuotantoa ja kaukoläm-
37098: useita ongelmia. Ensinnäkin hallituksen yleis- mitystä suhteessa talokohtaiseen öljy- ja sähkö-
37099: kanta uusien rahastojen perustamiseen on ollut lämmitykseen. Tätä ei voi pitää energiapolitii-
37100: torjuva, koska ne ovat demokratian kannalta on- kan kannalta hyväksyttävänä.
37101: gelmallisia siirtäessään varojen käyttöä eduskun- Uusiutuvan energian rahaston maksun kohdis-
37102: nan kontrollin ulkopuolelle. Niin ikään rahaston taminen ja kantaminen eri perustein kuin mitä
37103: rahoittaminen energiayhtiöiltä perittävin mak- energiaverotuksessa ja huoltovarmuusmaksun
37104: suinja erityisesti maksujen sitominen näiden tuo- osalta nykyisin tapahtuu toisi mukanaan myös
37105: tantotoiminnan ympäristökuormitukseen sisältää merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja moni-
37106: lukuisia ongelmia. Jos esimerkiksi maksua perit- mutkaistaisi järjestelmää entisestään. Kysyjien
37107: täisiin tuotetun sähkön perusteella joidenkin ym- mainitsemasta Tanskan esimerkistä todettakoon,
37108: päristökriteereiden mukaan porrastettuna, rasit- että järjestely, joka on toiminut hyvin sikäläisis-
37109: taisi se kotimaista sähköntuotantoa suhteessa sä säännellyn sähköhuollon oloissa, ei välttämät-
37110: tuontisähköön, koska siltä ei maksua voitaisi pe- tä ole siirrettävissä Suomen ja muiden Pohjois-
37111: riä EU:n säännösten perusteella. Tämä oli syynä maiden avoimesti kilpailluille sähkömarkkinoil-
37112: siihen, että energiaverotuksessa jouduttiin vuo- le.
37113: den 1997 alusta luopumaan sähkön tuotantopolt- Edellä esitetyn perusteella hallitus ei katso
37114: toaineiden verottamisesta niiden hiilidioksipitoi- olevan aihetta poiketa uusiutuvien energialähtei-
37115: suuden perusteella ja siirtymään yleiseen sähkön den edistämisohjelmassa esitetyistä suuntavii-
37116: kulutusveroon. Jos taas maksu kohdistettaisiin voista. Uusiutuvan energian tukimuotoja ja -käy-
37117: vain lämmöntuotannon polttoaineille kuten ny- täntöjä voidaan niiden puitteissa kehittää tarvet-
37118: kyinen hiilidioksidivero, se rasittaisi erityisesti ta vastaavasti.
37119: ympäristön kannalta edullisimpia lämmöntuotan-
37120:
37121:
37122: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
37123:
37124: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
37125:
37126:
37127:
37128:
37129: 5
37130: KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministems svar
37131:
37132:
37133:
37134:
37135: Tili riksdagens talman
37136:
37137: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Det bedöms att ca 200 milj. mark i investe-
37138: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ringsstöd behövs årligen under det kommande
37139: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla- decenniet, vilket utgör ca det dubbla jämfört med
37140: Maj Wideroos /sv m.fl. undertecknade skriftliga den nuvarande nivån. När investeringsstöd bevil-
37141: spörsmål SS 407/2000 rd: jas skall investeringar där ny teknik tillämpas
37142: fortsättningsvis prioriteras. Målet är att utveckla
37143: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ett nytt instrument som gör det möjligt att med
37144: för att inrätta en energiförnyelsefond? några års intervaller bevilja ett stort demonstra-
37145: tionsunderstöd på 100-200 milj. mark för ett
37146: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- projekt som innehåller ny teknik. Även sådan
37147: föra följande: teknik som redan är etablerad behöver stöd i fort-
37148: Regeringens planer på att utöka användningen av sättningen, men det beviljas enligt lägre under-
37149: fömybara energikällor har skrivits in i handels- stödsprocent. Också i fortsättningen kommer
37150: och industriministeriets fårska handlingsplan för handels- och industriministeriet i huvudsak att
37151: fömybara energikällor som godkändes 1999. svara för bevilj andet av investeringsstöd.
37152: Med planen främjas både produktionen och an- Spörsmålsställama tar upp tanken att fömyba-
37153: vändningen av fömybara energikällor. 1 hand- ra energiformer kunde stödjas bättre än i dag om
37154: lingsplanen ingår åtgärder som syftar till att ut- man inrättade en energifömyelsefond. Motive-
37155: nyttja trä, vindkraft, återvinningsbränslen, små- ringen till detta är främst att fonden å ena sidan
37156: skalig vattenkraft, åkerbiomassa, solenergi och kunde behandla de projekt som kan få understöd
37157: jordvärme. snabbare än ministeriet och att den å andra sidan
37158: Syftet med planen är att fördubbla mängden som en inrättning utanför budgetekonomin kun-
37159: fömybara energikällor som används och den el- de agera smidigare än ministeriet och pröva nya
37160: mängd som produceras med fömybara energikäl- stödmetoder i sin verksamhet.
37161: lor fram till 2025 jämfört med situationen 1995. Också om detta inte sägs rakt ut i spörsmålet är
37162: Huvuddelen av denna ökning är beroende av bio- tanken uppenbarligen att fonden kunde ersätta
37163: energi, men också t.ex. vindkraftens andel vid el- handels- och industriministeriets nuvarande en-
37164: produktionen kommer att vara av energiekono- ergistöd i fråga om fömybara energikällor. Det
37165: misk betydelse, dvs. flera procent, vid slutet av kan inte anses fömuftigt att dessa två inrättning-
37166: perioden. ar har parallell verksamhet. Ett stödsystem med
37167: Det viktigaste slutmålet för handlingsplanen formen av en fond har säkert en del fördelar jäm-
37168: är att öka de fömybara energikällomas konkur- fört med det nuvarande budgetbaserade stödsys-
37169: renskraft på den öppna energimarknaden i förhål- temet. Dylika kan vara just smidighet vad gäller
37170: lande till övriga energikällor. Viktiga åtgärder är stödvillkor och stödformer. 1 fråga om detta mås-
37171: härvid utvecklandet och kommersialiseringen av te man dock observera att t.ex. EU:s regler om
37172: ny teknologi samt ekonomiska styrmedel, av vil- statsstöd också gäller stöd som beviljas med
37173: ka de viktigaste är energisbeskattning och stöd medel ur en statlig fond.
37174: för investeringar.
37175:
37176: 6
37177: Ministems svar KK 407/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
37178:
37179:
37180: Modellen med en fond är emellertid förknip- som är förmånligare med tanke på miljön, såsom
37181: pad med flera problem. För det första har reger- kombinerad produktion och fjärrvärme jämfört
37182: ingens alimänna instälining tili inrättandet av nya med individuell husuppvärmning med olja och
37183: fonder varit negativ, eftersom de är problematis- el. Detta kan inte anses godtagbart ur energipoli-
37184: ka med tanke på demokratin då de ställer resurs- tisk synvinkel.
37185: användningen utanför riksdagens kontroll. Ock- Om en avgift kanaliseras och uppbärs tili en
37186: så finansieringen av fonden med avgifter som tas energiförnyelsefond på andra grunder än vad som
37187: ut av energibolagen och i synnerhet kopplandet sker idag vid energibeskattningen och i fråga om
37188: av avgiftema tili miljöbelastningen från dessa försörjningsberedskapsavgiften, medför detta
37189: bolags produktionsverksamhet innehålier talrika också betydande förvaltningskostnader och gör
37190: problem. Om t.ex. en avgift tas ut på basis av den systemet ännu mera komplicerat än det redan är.
37191: producerade elströmmen och graderas enligt vis- Om det danska exempel som spörsmålsställarna
37192: sa miljökriterier, innebär detta en belastning för nämner kan det konstateras att arrangemanget,
37193: den inhemska elproduktionen i förhåliande tili som har fungerat väl i de förhållanden med regle-
37194: importerad el, eftersom det utgående från EU:s rad elförsörjning som råder i Danmark, inte nöd-
37195: bestämmelser inte är möjligt att ta ut en avgift för vändigtvis kan överföras tili Finland och de övri-
37196: importerad el. Detta var skälet tili att man i ener- ga nordiska länderna där öppen konkurrens råder
37197: gibeskattningen vid ingången av 1997 blev på elmarknaden.
37198: tvungen att slopa beskattningen av bränslen som Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
37199: används för elproduktion utgående från deras ingen att det inte finns någon orsak att avvika
37200: koldioxidhalt och i stället övergå tili en allmän från de riktlinjer som har stakats ut i handlings-
37201: förbrukningsskatt på el. Om igen avgiften inrik- planen för förnybara energikällor. Inom ramen
37202: tas endast på bränslen som används för produk- för dessa linjer kan stödformerna och stödpraxi-
37203: tion av värme, såsom fallet är i fråga om den nu- sen i fråga om förnybar energi utvecklas så att de
37204: varande koldioxidskatten, utgör detta en belast- motsvarar behoven.
37205: ning i synnerhet för de värmeproduktionsformer
37206:
37207:
37208: Helsingfors den 19 maj 2000
37209:
37210: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
37211:
37212:
37213:
37214:
37215: 7
37216: KK 408/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
37217:
37218:
37219:
37220:
37221: KIRJALLINEN KYSYMYS 408/2000 vp
37222:
37223: Partisaanihyökkäysten uhrien rinnastaminen
37224: oikeudellisesti sotaveteraaneihin
37225:
37226:
37227:
37228:
37229: Eduskunnan puhemiehelle
37230:
37231: Sosiaali- ja terveysministeriölle on jätetty selvi- Nyt kun asia on uskallettu ottaa julkisen tar-
37232: tykset Itä-Lapin partisaani-iskujen kohteiksi jat- kastelun kohteeksi ja pohjaselvitykset on tehty,
37233: kosodan aikana joutuneista vielä elossa olevista on paikallaan, että partisaani-iskujen vielä elos-
37234: henkilöistä. Asiaa on selvittänyt myös Tyyne sa olevat uhrit rinnastetaan oikeudellisesti sota-
37235: Martikainen teoksessaan ( 1998) "Neuvostoliiton veteraaneihin tai heitä varten luodaan pikaisesti
37236: partisaanien tuhoiskut siviilikyliin 1941---42". oma lainsäädäntönsä, jolla taloudellisesti ote-
37237: Hautajärven ja Niemelän kylät olivat saman val- taan huomioon heidän henkilöhistoriansa tämä
37238: tion partisaanien hyökkäyksen kohteena 15.- osa.
37239: 19.7 .1943. Kaikkiaan hyökkäyksiä kohdistui Itä-
37240: Lapissa 23 kylään. Vastaavia tapauksia ja kohta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37241: loita kirjattiin runsaasti myös Kainuun ja Poh- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37242: jois-Karjalan kylissä jatkosodan aikana. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37243: Yhteistä partisaanien hyökkäysiskuille oli, vaksi seuraavan kysymyksen:
37244: että niistä "ei saanut puhua" Neuvostoliiton olles-
37245: sa Suomen itänaapurina. Näin ollen uhrien ase- Aikooko hallitus esittää eduskunnalle,
37246: maa ei katsottu voitavan ottaa millään tavoin että itärajan kyliin jatkosodan aikana
37247: huomioon kansallisessa lainsäädännössä. Jopa tehtyjen partisaani-iskujen uhrit rinnas-
37248: äidittömät orvot jäivät ilman sotaorpotukia. tetaan oikeudellisesti sotaveteraanei-
37249: hin?
37250:
37251:
37252: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
37253:
37254: Erkki Pulliainen /vihr
37255:
37256:
37257:
37258:
37259: Versio 2.0
37260: KK 408/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
37261:
37262:
37263:
37264:
37265: Eduskunnan puhemiehelle
37266:
37267: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa
37268: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, meri-
37269: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyk-
37270: nen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliai- siköissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-
37271: sen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-
37272: KK 408/2000 vp: sa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
37273: Rintamatunnus on myönnetty siitä annetun
37274: Aikooko hallitus esittää eduskunnalle, asetuksen (256/1988) mukaan henkilölle, joka
37275: että itärajan kyliin jatkosodan aikana Suomen kansalaisena on palvellut, ja henkilölle,
37276: tehtyjen partisaani-iskujen uhrit rinnas- joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut
37277: tetaan oikeudellisesti sotaveteraanei- . 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-'
37278: vuos1en
37279: hin? suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
37280: voimien linnoitusrakentajajoukoissa rintamavas-
37281: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
37282: ti seuraavaa: Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi vuoden
37283: Varsinainen sotaveteraanien erityinen sosiaali- 1994 lopussa. Tunnusten myöntämiselle asetettu-
37284: turva on kohdennettu henkilöille, joilla on rinta- jen tavoitteiden katsottiin tulleen siihen mennes-
37285: masotilastunnus, rintamapalvelustunnus taikka sä saavutetuksi niin, että sodissamme raskaim-
37286: rintama tunnus. man taakan kantaneiden miesten ja naisten saat-
37287: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä an- taminen rintamaveteraaneille tarkoitettujen
37288: netun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, etuuksien piiriin oli toteutettu. Tästä syystä tun-
37289: joka on Suomen kansalaisena osallistunut tai nusasetuksen muuttamiselle ja tunnusten haku-
37290: joka nyt on Suomen kansalainen ja on osallistu- ajan jatkamiselle ei ole ministeriössä nähty pe-
37291: nut vuosien 1939-1945 sotien aikana puolustus- rusteita. Poikkeuksena olivat vain ne ulkomaalai-
37292: voimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reser- set vapaaehtoiset, jotka todistettavasti olivat
37293: viläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai va- osallistuneet taisteluihin. Tämänkin tunnuksen
37294: kinaisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin hakuaika päättyi vuoden 1994 lopussa.
37295: sotatoimiin katsotaan osallistuneeksi henkilö Uusien rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
37296: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihi~ sen ja rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuk-
37297: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou- sien saajien piirin laajentamisen sijasta ministe-
37298: koissa tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- tai riössä on pidetty ensisijaisena kuntoutuksen jär-
37299: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä jestämistä eräille ilman tunnusta oleville henki-
37300: tahi ilmavoimien lentoyksiköissä. löryhmille.
37301: Rintamapalvelustunnus on myönnetty siitä an- Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki eräissä
37302: netun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle, Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellei-
37303: joka on Suomen kansalaisena palvellut, tai nai- den kuntoutuksesta (1039/1997). Lain tarkoituk-
37304: selle, joka nyt on Suomen kansalainen ja on pal- sena on mahdollistaa kuntoutuspalvelujenjärjes-
37305: vellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rinta- täminen niille eräissä vuosien 1939-1945 sotiin
37306:
37307:
37308: 2
37309: Ministerin vastaus KK 408/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
37310:
37311:
37312: liittyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei ole kaan suoriteta korvausta henkisistä vaurioista.
37313: rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa Sen sijaan ruumiinvamman seurauksena tai vam-
37314: laissa edellytettyjä rintamaveteraanitunnuksia. maan liittyvänä on voitu korvata myös psyykki-
37315: Heille ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan to- siä häiriöitä. Jotta partisaanien uhreille voitaisiin
37316: distus laissa tarkoitettuun palvelukseen osallistu- mahdollisesti jollakin tavoin muutoin hyvittää
37317: misesta. Kuntoutusta voi saada muun muassa heidän sodanaikaiset kärsimyksensä, olisi kui-
37318: henkilö, jolle olisi annettu edellä mainittu rinta- tenkin ensin tarkkaan selvitettävä uhrien tämän-
37319: masotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus, hetkinen määrä sekä se, ovatko he jo nyt jonkin
37320: jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa korvausjärjestelmän piirissä. Valtioneuvosto on
37321: säädettynä aikana. myöntänyt Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
37322: Sodan ajan siviiliuhrien kärsimät ruumiinvam- avustuksen Jatkosodan siviiliveteraanit ry:lle tu-
37323: mat puolestaan korvataan sotilasvammalain pe- ki- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Sel-
37324: rusteella. Korvauksia mainittujen partisaani-is- vitysten valmistuttua ministeriö ottaa asiaan tar-
37325: kujen aiheuttamista ruumiinvammoista voidaan kemmin kantaa.
37326: hakea edelleenkin. Lain perusteella ei kuiten-
37327:
37328:
37329: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
37330:
37331: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
37332:
37333:
37334:
37335:
37336: 3
37337: KK 408/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr Ministems svar
37338:
37339:
37340:
37341:
37342: Tili riksdagens talman
37343:
37344: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de till en operativ enhet med frontansvar, eller
37345: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vid 1uftväms- eller kusttrupper, inom sjöstrids-
37346: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- kraftemas fartygsenheter eller 1uftstridskrafter-
37347: ki Pulliainen /gröna underteeknade skriftliga nas flygenheter eller på annat sätt har verkat i
37348: spörsmål SS 408/2000 rd: med fronttjänst jämförbara uppgifter inom områ-
37349: det för en operativ enhet med frontansvar.
37350: imnar regeringen lägga fram ett för- Frontteeken har enligt förordningen om front-
37351: slag tili riksdagen att offi·en för de par- teeken (256/ 1988) tilldelats personer, vilka så-
37352: tisanattacker som under fortsättnings- som finska medborgare har tjänstgjort, eller per-
37353: kriget gjordes i byarna vid Östra grän- soner som nu är finska medborgare oeh har
37354: sen jämställs juridiskt med krigsvetera- tjänstgjort under krigen 1939-1945 med stöd av
37355: ner? lagen om arbetsplikt som befåstningsbyggare i
37356: försvarsmaktens fortifikationstrupper inom om-
37357: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rådet för en operativ enhet med frontansvar.
37358: föra följande: Ansökningstiden för alla teeken giek ut vid ut-
37359: Den egentliga soeiala trygghet som är särskilt av- gången av 1994. De må1 som hade uppställts i
37360: sedd för krigsveteraner hänför sig till personer fråga om beviljandet av teeken ansågs då ha upp-
37361: som har frontmannateeken, fronttjänstteeken el- nåtts på ett sådant sätt att de män oeh kvinnor
37362: ler frontteeken. som i våra krig hade burit den tyngsta bördan
37363: Frontmannateeken har enligt förordningen om hade blivit delaktiga av de förmåner som är av-
37364: frontmannateeken (772/ 1969) beviljats män vil- sedda för frontveteraner. Därför har ministeriet
37365: ka som finska medborgare har deltagit, eller män inte funnit fog för att ändra förordningen om
37366: som nu är finska medborgare oeh har deltagit un- frontteeken eller förlänga ansökningstiden. Ett
37367: der krigen 1939-1945 i de egentliga krigshand- undantag utgjorde de utländska frivilliga som be-
37368: lingama inom försvarsväsendets trupper såsom vis1igen hade deltagit i stridema. Ansökningsti-
37369: reservister, lantvämsmän eller frivilliga eller i den för detta teeken giek oekså ut vid utgången
37370: aktiv tjänst. I de egentliga krigshandlingama an- av 1994.
37371: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i stri- Ministeriet har ansett det vara viktigare att
37372: der inom trupper, hörande till en operativ enhet ordna rehabilitering för vissa persongrupper som
37373: med frontansvar eller inom dess område eller har b1ivit utan teeken i stället för att bevi1ja nya
37374: oekså i luftväms- eller kusttrupper, inom sjö- frontveteranteeken oeh utvidga kretsen av dem
37375: stridskraftemas fartygsenheter eller inom luft- som får förmåner avsedda för frontveteraner.
37376: s tridskraftemas fl ygenheter. Vid ingången av 1998 trädde lagen om rehabi-
37377: Fronttjänstteeken har enligt förordningen om litering för personer som tjänstgjort i vissa upp-
37378: fronttjänstteeken (554/1978) tilldelats kvinnor drag under Finlands krig (1039/1997) i kraft.
37379: vilka som finska medborgare har tjänat, eller Syftet med lagen är att göra det möjligt att ordna
37380: kvinnor som nu är finska medborgare oeh har tjä- rehabiliteringstjänster för dem som tjänstgjorde i
37381: nat under krigen 1939-1945 vid trupper, höran- vissa uppdrag i anslutning till krigen 1939-
37382:
37383:
37384: 4
37385: Ministems svar KK 408/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
37386:
37387:
37388: 1945 och som inte har de frontveterantecken som ersättning för psykiska skador. Däremot har er-
37389: förutsätts i lagen om rehabilitering av frontvete- sättning kunnat betalas också för psykiska stör-
37390: raner. Dessa beviljas inte särskilda tecken, utan ningar, om dessa är en följd av en kroppsskada
37391: ett intyg över att de deltagit i sådan tjänstgöring eller är förenade med en kroppsskada. För att par-
37392: som avses i lagen. Rehabilitering kan ges bl.a. så- tisanoffren eventuellt på något annat sätt skulle
37393: dana personer som skulle ha beviljats ovan få gottgörelse för de lidanden som de utsatts för
37394: nämnda frontmanna-, fronttjänst- eller frontteck- under kriget, borde man dock först noggrant utre-
37395: en om de hade ansökt om det inom den i respek- da offrens nuvarande antal och om de redan nu
37396: tive förordning utsatta tiden. får ersättning från något annat system. Statsrådet
37397: Kroppsskada som drabbat civila offer under har från Penningautomatföreningens intäkter be-
37398: kriget ersätts enligt lagen om skada, ådragen i viljat understöd tili föreningen Jatkosodan sivii-
37399: militärtjänst. Om ersättning för kroppsskada som liveteraanit ry för utveckling av stöd- och frivil-
37400: uppkommit vid de nämnda partisanattackema ligverksamheten. Ministeriet tar närmare ställ-
37401: kan alltjämt sökas. Enligt lagen betalas dock inte ning tili saken när utredningama är klara.
37402:
37403:
37404: Helsingfors den 24 maj 2000
37405:
37406: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
37407:
37408:
37409:
37410:
37411: 5
37412: KK 409/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
37413:
37414:
37415:
37416:
37417: KIRJALLINEN KYSYMYS 409/2000 vp
37418:
37419: Kierrätyksen toteutuminen jätehuollossa
37420:
37421:
37422:
37423:
37424: Eduskunnan puhemiehelle
37425:
37426: Maapallon väestö runsastuu miljardilla uudella huoltojärjestelmää. Viitteitä tästä on saatu siitä,
37427: kuluttajalla reilussa vuosikymmenessä. Lisää ai- että kaatopaikkojen (sinänsä oikean) keskittämi-
37428: netta kulutettavaksi ei mistään tälle planeetalle sen tuloksena luontoon heitettyjenjätteiden mää-
37429: tule. Vaatimus kestävästä kehityksestä ja kestä- rä on voimakkaasti lisääntynyt.
37430: västä luonnonvarojen käytöstä on syntynyt juuri Ympäristöministeriö on avainasemassa asioi-
37431: tästä realiteetista. Käytännössä se tarkoittaa raa- den saattamisessa oikealle tolalle. Toimenpiteil-
37432: ka-aineiden kierrätystä ja lajiteltujen jätteiden lä on enemmän kuin kiire.
37433: uudelleenkäyttöä.
37434: Suomalainen yhteiskunta on lähtenyt teorias- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37435: sa kiitettävästi mukaan kierrätykseen. Alkaneen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37436: kuukauden alusta lukien toimeliaisuuden piti en- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37437: tisestään tehostuman. Käytännön arki on kuiten- vaksi seuraavan kysymyksen:
37438: kin kaukana paperille piirretystä.
37439: Kotitalouksissa jätteet lajiteliaan asianmukai- Mihin toimiin hallitus ryhtyy pikaisesti
37440: sesti, mutta kaatopaikalla ne sotketaan keske- lajiteltujen jätteiden saattamiseksi
37441: nään jätemassaksi, joka joko haudataan tai polte- asiallisesti uudelleen käyttöön sen si-
37442: taan (yritetään polttaa). Näin ei voi jatkua. Kan- jaan, että ne kaatopaikalla sotketaan
37443: salaiset ryhtyvät pitämään pilkkanaan koko jäte- keskenään maahan haudattavaksi tai
37444: laitoksessa poltettavaksi?
37445:
37446:
37447: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
37448:
37449: Erkki Pulliainen /vihr
37450:
37451:
37452:
37453:
37454: Versio 2.0
37455: KK 409/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
37456:
37457:
37458:
37459:
37460: Eduskunnan puhemiehelle
37461:
37462: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sen jätteen sijoittaminen kaatopaikkojen penk-
37463: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kaan on kuntien jätelaitoksilta saatujen tietojen
37464: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mukaan kuitenkin päättynyt, ja talteensaatu jäte-
37465: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen raaka-aine pystytään toimittamaan hyödynnettä-
37466: /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK väksi.
37467: 409/2000 vp: Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan, että
37468: vuoden 2000 toukokuun alusta lukien kierrätys-
37469: Mihin toimiin hallitus ryhtyy pikaisesti toiminnan piti entisestään tehostuman. Mitään
37470: lajiteltujen jätteiden saattamiseksi koko maata koskevaa tämänkaltaista välitavoitet-
37471: asiallisesti uudelleen käyttöön sen si- ta ei kuitenkaan ole asetettu eikä muitakaan juuri
37472: jaan, että ne kaatopaikalla sotketaan tuohon ajankohtaan liittyviä säädösten tiuken-
37473: keskenään maahan haudattavaksi tai nuksia ole annettu. Todennäköisesti kysymyk-
37474: laitoksessa poltettavaksi? sessä tarkoitetaan Oulun kaupungin uutta jäte-
37475: huoltomääräystä, jossa 1.5.2000 lukien biojät-
37476: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen teen erilliskeräys laajennettiin koskemaan vähin-
37477: seuraavaa: tään neljän asunnon asuinkiinteistöjä. Aiempi
37478: Valtioneuvosto hyväksyi 2 päivänä heinäkuuta raja oli 10 asunnon kiinteistö. Kartonkipakkaus-
37479: 1998 valtakunnallisenjätesuunnitelman, jossa on ten keräys ulotettiin Oulussa koskemaan vähin-
37480: asetettu ohjeelliset tavoitteet jätteiden kierrätyk- tään 10 asunnon asuinkiinteistöjä. Uuden jäte-
37481: selle. Tavoitteet on asetettu ja toimet on osoitet- huoltomääräyksen toimeenpano ei ole Oulussa
37482: tu vuosille 2000 ja 2005. Tämän lisäksi jätteiden vielä edennyt kaikkiin niihin kiinteistöihin, joita
37483: kierrätyksestä ja muusta hyödyntämisestä on vii- määräys koskee.
37484: me vuosina annettu runsaasti uusia säädöksiä ja Jäteraaka-ainemarkkinat ovat suurelta osin
37485: kunnallisia määräyksiä. Valmisteilla on parhail- maailmanlaajuisia. Näillä markkinoilla kysyn-
37486: laan säädökset romuajoneuvojen sekä sähkö- ja nän ja tarjonnan sekä niiden myötä myös hinto-
37487: elektroniikkalaitteiden romun kierrätyksestä. jen vaihtelut ovat poikkeuksellisen voimakkaita.
37488: Säädösten tavoitteena on lisätä jätteiden hyödyn- Vaikutukset ulottuvat myös kansallisille jäteraa-
37489: tämistä. ka-ainemarkkinoille. Aika ajoin esimerkiksi ke-
37490: Seurantatietojen mukaanjätteiden kierrätys on räyspaperin ja -pahvin raaka-ainemarkkinoilla
37491: viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Monissa hinnat ovat laskeneet niin alas, että keräysyrityk-
37492: kunnissa alkulajiteltuja jätteitä kuitenkin varas- set ovat joutuneet supistamaan toimintaansa,
37493: toidaan kaatopaikkojen yhteydessä oleviin varas- minkä seuraukset kansalaiset ovat saattaneetjou-
37494: toihin odottamaan toimituksia teollisuuden käyt- tua kokemaan esimerkiksi keräyspaperin ja -pah-
37495: töön. Tämä on normaalia taloudellista toimintaa. vin keräyksen väliaikaisena tyrehtymisenä asuin-
37496: Joitakin jätejakeita on kysynnän puutteessa jou- alueillaan.
37497: duttu aikaisemmin sijoittamaan myös kaatopaik- Hallitus seuraa jäteraaka-ainemarkkinoiden
37498: kojen penkkaan. Näin on tapahtunut etenkin lasi- kehitystä ja pyrkii omalta osaltaan estämään sen,
37499: pakkausjätteelle. Lajitellun, hyödyntämiskelpoi- että jo lajiteltuja, raaka-ainekäyttöön soveltuvia
37500:
37501:
37502: 2
37503: Ministerin vastaus KK 409/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
37504:
37505:
37506: jätteitä jouduttaisiin loppusijoittamaan kaatopai-
37507: koille.
37508:
37509:
37510: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
37511:
37512: Ympäristöministeri Satu Hassi
37513:
37514:
37515:
37516:
37517: 3
37518: KK 409/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr Ministerns svar
37519:
37520:
37521:
37522:
37523: Tili riksdagens talman
37524:
37525: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nernas avfallsanläggningar lägger man inte läng-
37526: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- re sorterat och återanvändbart avfall vid kanten
37527: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- av avstjälpningsplatserna, och det råvaruavfall
37528: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga som tagits till vara kan levereras vidare för åter-
37529: spörsmål SS 409/2000 rd: användning.
37530: 1 det skriftliga spörsmålet närnns att återvin-
37531: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ningsverksamheten skulle effektiveras f.r.o.m.
37532: för att snabbt och sakligt återinföra sor- maj 2000. Ett dylikt etappmål för hela landet har
37533: teringen av avfall, i stället för att avfal- dock inte ställts upp och andra förordningar om
37534: let blandas ihop när det grävs ner i jor- skärpningar har inte utfårdats vid tidpunkten i
37535: den eller bränns upp i en anläggning? fråga. Det är sannolikt att man i spörsmålet hän-
37536: visar till Uleåborgs nya bestämmelse om avfalls-
37537: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- hantering i vilken den separata insamlingen av
37538: föra följande: bioavfall angår f.r.o.m. 1.5.2000 även en fastig-
37539: En riksomfattande avfallsplan som omfattar rikt- het med minst fyra bostäder. Den tidigare grän-
37540: givande målsättningar för återanvändningen av sen var vid en fastighet med 10 bostäder. 1 Uleå-
37541: avfall godkändes av statsrådet den 2 juli 1998. borg kom insamlingen av kartongförpackningar
37542: Målen och åtgärderna är uppställda och ämnade att gälla för fastigheter med minst 10 bostäder.
37543: för 2000 och 2005. Ett flertal nya förordningar Verkställandet av den nya bestämmelsen om av-
37544: och kommunala bestämmelser angående återvin- fallshantering har i Uleåborg inte ännu nått alla
37545: ning av avfall och annat nyttjande av avfall har de fastigheter som bestämmelsen gäller för.
37546: dessutom utfårdats under de senaste åren. För- Råvaruavfallsmarknaden är till en stor del
37547: ordningar om återvinning av skrotfordon samt el- världsomfattande. Växlingarna av efterfrågan
37548: och elektronikskrot bereds för närvarande. Syf- och utbudet samt priser är ovanligt kraftiga på
37549: tet med förordningarna är att öka nyttj andet av denna marknad. Konsekvenserna når även den
37550: avfall. nationella råvaruavfallsmarknaden. Tidvis har
37551: Återvinningen av avfall har enligt uppfölj- priserna t.ex. på råvaruavfallsmarknaden för re-
37552: ningen utvecklats gynnsamt under de senaste turpapper och -papp gått ned i den mån, att in-
37553: åren. 1 många kommuner lagras emellertid det samlingsföretagen har varit tvungna att skära ner
37554: avfall som sorterats i förväg i förråd vid avstjälp- på sin verksamhet, vilket har resulterat i att med-
37555: ningsplatserna för att sedan bli transporterat till borgarna har fått märka att t.ex. insamlingen av
37556: industrins användning. Detta är en normal ekono- returpapper och -papp har upphört för en tid på
37557: misk verksamhet. Tidigare har man varit tvung- deras bostadsområden.
37558: en att lärnna vissa avfallsrester vid kanten av av- Regeringen följer utvecklingen av råvaruav-
37559: stjälpningsplatserna p.g.a. brist på efterfrågan. fallsmarknaden och strävar efter förhindra det
37560: Detta har skett i synnerhet beträffande glasför- avfall som redan sorterats och som är lämpligt att
37561: packningsavfall. Enligt uppgifter från kommu-
37562:
37563:
37564: 4
37565: Ministerns svar KK 409/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
37566:
37567:
37568: användas som råvara från att hamna på avstjälp-
37569: ningsplatsen.
37570:
37571:
37572: Helsingfors den 25 maj 2000
37573:
37574: Miljöminister Satu Hassi
37575:
37576:
37577:
37578:
37579: 5
37580: KK 410/2000 vp- Markku Laukkaueu /kesk
37581:
37582:
37583:
37584:
37585: KIRJALLINEN KYSYMYS 410/2000 vp
37586:
37587: Elatusvelvollisten ja uusperheiden asema
37588:
37589:
37590:
37591:
37592: Eduskunnan puhemiehelle
37593:
37594: Uusperheiden määrä lisääntyy yhteiskunnassam- ei ole ollut. Elatustapauksissa voi käydä myös
37595: me jatkuvasti. Uusperheissä on yleensä toisen tai niin, että entisessä liitossa syntyneet lapset ja ny-
37596: molempien avio- tai avopuolisoiden lapsia enti- kyisessä liitossa syntyneet lapset ovat eriarvoi-
37597: sistä liitoista sekä yhteisiä lapsia. Useimmiten sessa asemassa.
37598: uusperheen isä on yhden tai useamman lapsen Lapsen kohtuullisen elintason turvaamisen on
37599: elatusvelvollinen. Yleensä entiset puolisot pääse- arvioitu maksavan noin 2 000 markkaa kuukau-
37600: vät sopuun keskenään lasten huoltajuudesta ja dessa. Pieni- tai keskituloisen maksaessa kysei-
37601: elatusmaksuista, mutta yhä useammin elatusrii- sen suuruisia elatusmaksuja ei uudesta liitosta
37602: toja ratkotaan oikeusteitse. Tavoitteena on voita- syntyneiden lasten huoltamiseen jää vastaavia
37603: va pitää uuden elämänvaiheen turvaamista kai- summia. Uudessa liitossa elävien tilanne voi
37604: kille osapuolille, minkä tekee mahdolliseksi vain muodostua sellaiseksi, jossa heillä ei ole talou-
37605: eri osapuolten oikeudenmukainen ja tasapuoli- dellisia mahdollisuuksia hankkia yhteisiä lapsia,
37606: nen kohtelu. koska entisen liiton lasten elatuskulut ovat niin
37607: Nykyinen laki elatusvelvollisuudesta mahdol- suuret. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen,
37608: listaa hyvin erilaisia käytäntöjä elatusmaksujen että pari asuu erillään tai ainakin pitää kahta eri
37609: määräämisessä eri kunnissa. Lapsen elatuksesta- osoitetta, koska toimeentulo on turvatumpi näin
37610: han vastaavat lapsen biologiset vanhemmat, mut- kuin yhdessä asuen.
37611: ta joissakin tapauksissa ovat uuden avopuolison
37612: tulot vaikuttaneet elatusmaksun määrään. Elatus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37613: maksun määrittelyssä tarvittavan tuloselvityksen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37614: käyttökin vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnis- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37615: sa se on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön, vaksi seuraavan kysymyksen:
37616: mutta toisissa kunnissa ovat elatussopimuksen
37617: osapuolista molemmat tai jompikumpi saaneet Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
37618: nähdä toistensa selvitykset jopa siten, että lasta tyä, että elatusvelvollisilla olisi tasaver-
37619: huoltava vanhempi on saanut tietoonsa sekä ela- tainen kohtelu maamme kaikissa kunnis-
37620: tusvelvollisen että tämän uuden avio- tai avopuo- sa ja että elatusmaksun määräämisessä
37621: lison tuloselvityksen, mutta toisin päin oikeutta turvataan myös elatusvelvollisen uus-
37622: perheen taloudellinen asema?
37623:
37624:
37625: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
37626:
37627: Markku Laukkanen /kesk
37628:
37629: Versio 2.0
37630: KK 410/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
37631:
37632:
37633:
37634:
37635: Eduskunnan puhemiehelle
37636:
37637: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa heen isistä ja 2 prosenttia äideistä maksaa elatus-
37638: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- maksua muualla asuvalle lapselle.
37639: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Elatusavun määrästä, vahvistamisesta ja
37640: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen muuttamisesta säädetään lapsen elatuksesta an-
37641: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK netussa laissa (elatuslaki, 704/1975). Lain mu-
37642: 410/2000 vp: kaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, jos-
37643: ta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Riittä-
37644: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vää elatusta ei ole pyritty määrittelemään tyhjen-
37645: tyä, että elatusvelvollisilla olisi tasaver- tävästi. Elatuslain 1 §:ssä lapsen elatuksen tode-
37646: tainen kohtelu maamme kaikissa kunnis- taan käsittävän lapsen kehitystason mukaisten ai-
37647: sa ja että elatusmaksun määräämisessä neellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen
37648: turvataan myös elatusvelvollisen uus- sekä lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen
37649: perheen taloudellinen asema? sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Elatusvas-
37650: tuun laajuutta arvioitaessa on lain 2 §:n mukaan
37651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- otettava huomioon vanhempien ikä, työkyky ja
37652: ti seuraavaa: mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytet-
37653: Uusperheitä, eli perheitä, joissa on kaksi van- tävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin
37654: hemman asemassa olevaa henkilöä sekä ainakin perustuva muu elatusvastuunsa. Huomioon ote-
37655: yksi lapsi, joka ei ole pariskunnan yhteinen, oli taan myös lapsen mahdollisuudet itse vastata ela-
37656: vuoden 1999 lopussa 4 7 000 eli noin 8 prosenttia tuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhem-
37657: lapsiperheistä. Aivan viime vuosina uusperhei- mille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia
37658: den määrä on jonkin verran lisääntynyt. Kun tai ne ovat vähäiset.
37659: avioerojen määrä on ollut korkealla viime vuosi- Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai
37660: na, se alkaa näkyä myös uusperheiden määrän tuomiolla, jos vanhempi ei muulla tavoin huoleh-
37661: kasvuna. Uusperheen vanhemmista vajaa puolet di lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu
37662: (43 prosenttia) on naimisissa keskenään ja loput vanhempansa luona. Ennen elatussopimuksen
37663: avoliitossa. Viime vuosina avoparien osuus on vahvistamista sosiaalilautakunnan on erityisesti
37664: jonkin verran kasvanut. harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuulli-
37665: Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka sena ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään
37666: on saanut uuden sosiaalisen isän. Uusperheistä elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut
37667: lähes puolella (46 prosenttia) on myös yhteisiä asiaan vaikuttavat seikat.
37668: lapsia. Jos uusperheeseen on syntynyt yhteinen Avoliitto ei Suomen lainsäädännön mukaan
37669: lapsi, ovat vanhemmat tavallisemmin menneet tuo mitään velvollisuuksia avopuolisoiden välil-
37670: naimisiin. Perheet, joissa asuu vakituisesti sekä le. Näin ollen elatusvelvollisen vanhemman avo-
37671: äidin, isän että yhteisiä lapsia ovat harvinaisia. puolison taloudellista tilannetta ei voimassa ole-
37672: Tällaisia perheitä on noin 600. Vielä julkaisemat- van lainsäädännön mukaan tulisi lähtökohtaises-
37673: toman tutkimuksen mukaan 17 prosenttia uusper- ti ottaa lainkaan huomioon arvioitaessa vanhem-
37674: man kykyä vastata lapsensa elatuksesta. Myös
37675:
37676:
37677: 2
37678: Ministerin vastaus KK 410/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
37679:
37680:
37681: puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus on ra- pahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatus-
37682: jattu ainoastaan avioliittoon. Avopuolison tulo- avun muuttamista on sekä lapsen että elatusvel-
37683: jen selvittämistä elatussopimuksen teon yhtey- vollisen olot huomioon ottaen pidettävä kohtuul-
37684: dessä voitaneen siis pitää vallitsevan oikeudenti- lisena. Todellisuutta vastaamaton ja epärealisti-
37685: lan vastaisena menettelynä. Vaikka aviopuoli- nen elatusvastuu voidaan siis saattaa uudelleen
37686: soilla on keskinäinen elatusvelvollisuus, heillä- arvioitavaksi. Oikeuskäytäntö on elatusapujen
37687: kään ei ole suoranaista velvollisuutta elättää toi- osalta ollut melko jäykkää, ja hakemuksiin ela-
37688: sen puolison lapsia, vaan velvollisuus elättää tusavun alentamiseksi esimerkiksi uusperhee-
37689: lasta perustuu vanhemmuuteen. Avioliittolain seen syntyvän uuden lapsen mukanaan tuoman li-
37690: 46 §:ssä tosin todetaan, että kummankin avio- säelatusvastuun myötä, on suhtauduttu nihkeäs-
37691: puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa per- ti. Oikeuskirjallisuudessa onkin kritisoitu liian
37692: heen yhteiseen talouteen, mikä lainkohta sisältää tiukkoja tulkintoja siitä, mikä on elatuslain
37693: ajatuksen siitä, että samassa perheessä asuvien 11 §:n tarkoittama olennainen muutos.
37694: lasten elintason tulisi olla sama. Tämän lainkoh- Sosiaalilautakuntien olisi kussakin yksittäista-
37695: dan tulkinta elatusapujen suuruutta määrättäessä pauksessa tärkeää pystyä mitoittamaan elatusapu
37696: ei ole kuitenkaan täysin riidatonta. mahdollisimman hyvin vastaamaan lapsen yksi-
37697: Lapsen oikeus elatukseen ei saisi olla riippu- löllisiä tarpeita ja molempien vanhempien elatus-
37698: vainen vanhemman uuden parisuhteen juridises- kykyä siten kuin elatuslaki edellyttää. Sosiaali-
37699: ta muodosta. Vanhemman elatuskykyä arvioi- hallitus on aikanaan pyrkinyt yleiskirjeillä ohjaa-
37700: taessa pitäisi voida ottaa huomioon kaikki siihen maan sosiaaliviranomaisia noudattamaan lain-
37701: tosiasiassa vaikuttavat olosuhteet, kuten uuden mukaisia elatusavun määräytymisperusteita.
37702: avio- tai avopuolison tulot. Avoliittojen ja uu- Yleiskirjeet on sittemmin kumottu valtionhallin-
37703: denlaisten perhekokoonpanojen yleistyminen tu- non norminannon uudistamisen yhteydessä. Vas-
37704: lee ottaa huomioon lakia lapsen elatuksesta uu- taavien uusien alemmanasteisten normien anta-
37705: distettaessa. minen ei vastaa kyseisen uudistuksen tavoitteita.
37706: Vahvistettua elatusapua voidaan elatuslain Lainmukaiseen käytäntöön tähtäävää ohjausta
37707: 11 §:n mukaan muuttaa uudella sopimuksella tai voidaan sen sijaan antaa muun muassa sosiaalivi-
37708: tuomiolla, jos niissä olosuhteissa, jotka on otetta- ranomaisille suunnatussa koulutuksessa.
37709: va huomioon elatusapua vahvistettaessa, on ta-
37710:
37711:
37712: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
37713:
37714: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
37715:
37716:
37717:
37718:
37719: 3
37720: KK 410/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
37721:
37722:
37723:
37724:
37725: Tili riksdagens talman
37726:
37727: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 2 % av mödrama underhåll till bam som bor på
37728: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- annat håll.
37729: rådet översänt följande av riksdagsledamot Bestämmelser om underhållsbidragets stor-
37730: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- lek, fastställande och ändring ingår i lagen om
37731: ga spörsmål SS 410/2000 rd: underhåll för bam (underhållslagen, 704/1975).
37732: Enligt lagen har bam rätt till tillräckligt under-
37733: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta håll som föräldrama svarar för efter sin förmåga.
37734: för att underhållsskyldiga skall bli lik- Man har inte försökt ge någon uttömmande defi-
37735: värdigt behandlade i landets alla kom- nition på vad som avses med tillräckligt under-
37736: muner och för att ekonomin också för håll. 1 1 § konstateras att underhåll innebär tillgo-
37737: den underhållsskyldigas nya familj skall doseende av de materiella och andliga behov som
37738: vara tryggad när underhållet fastställs? motsvarar bamets utvecklingsnivå, den vård och
37739: utbildning bamet behöver samt härav föranledda
37740: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kostnader. Vid bedömande av omfattningen av
37741: föra följande: föräldramas underhållsansvar beaktas enligt 2 §
37742: Vid slutet av 1999 fanns det 47 000 styvfamiljer, föräldramas ålder, arbetsförmåga och möjlighe-
37743: dvs. familjer med två vuxna i föräldraställning ter att delta i förvärvsarbete, beloppet av tillbuds-
37744: samt åtminstone ett bam som inte är parets ge- stående medel samt deras övriga, på lag grunda-
37745: mensamma, och dessa familjer utgjorde ca 8 % de underhållsansvar. Vidare beaktas bamets möj-
37746: av alla bamfamiljer. Under de senaste åren har ligheter att självt svara för sitt underhåll samt så-
37747: antalet styvfamiljer ökat en aning. 1 och med att dana omständigheter som gör att bamets under-
37748: antalet skilsmässor har varit högt under de senas- håll inte medför kostnader för föräldrama eller
37749: te åren börjar detta synas också i ett ökat antal att dessa kostnader är ringa.
37750: styvfamiljer. Av föräldrama i styvfamiljer är Underhållsbidraget kan fastställas genom av-
37751: knappt hälften (43 %) gifta med varandra och tai eller dom, om en förälder inte på annat sätt
37752: resten lever i ett samboförhållande. Under de se- sörjer för bamets underhåll eller om bamet inte
37753: naste åren har andelen sambopar ökat en aning. varaktigt bor hos föräldem. Innan underhållsav-
37754: 1 allmänhet är bamet i styvfamiljen modems talet fastställs skall socialnämnden särskilt pröva
37755: bam, som har fått en ny social far. 1 nästan hälf- huruvida avtalet kan anses skäligt med hänsyn
37756: ten (46 %) av styvfamiljema finns också gemen- till bamets rätt till tillräckligt underhåll, föräld-
37757: samma bam. Om ett gemensamt bam har fötts i ramas betalningsförmåga samt övriga till saken
37758: styvfamiljen har föräldrama oftast gift sig. Fa- hörande omständigheter.
37759: miljer med bam till både familjens mor och fa- Ett samboförhållande medför enligt finsk lag-
37760: miljens far samt gemensamma bam som perma- stiftning inte några skyldigheter för de samboen-
37761: nent lever ihop är sällsynta. Deras antal är ca 600. de. Därför borde den ekonomiska situationen för
37762: Enligt en undersökning som ännu inte publice- sambon till en underhållsskyldig förälder enligt
37763: rats betalar 17 % av styvfamiljemas fåder och gällande lagstiftning i princip inte alls beaktas
37764: vid bedömningen av föräldems förmåga att svara
37765:
37766:
37767: 4
37768: Ministerns svar KK 410/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
37769:
37770:
37771: för barriets underhåll. Också makars inbördes un- derhållsbidrag fastställs, att en ändring av under-
37772: derhållsskyldighet är begränsad endast till äkten- hållsbidraget kan anses skälig med beaktande av
37773: skap. En utredning av sambons inkomster vid såväl bamets som den förälders förhållanden som
37774: uppgörande av ett underhållsavtal kunde således betalar underhållsbidrag. Underhållsansvar som
37775: ses som ett förfarande som strider mot rådande är orealistiskt och inte motsvarar verkligheten
37776: rättspraxis. Ä ven om äkta makar har inbördes un- kan således tas upp tili ny bedömning. Rättsprax-
37777: derhållsskyldighet har de inte någon direkt skyl- is har varit rätt strikt i fråga om underhållsbidrag
37778: dighet att underhålla makens barn, utan skyldig- och ansökningar om sänkning av underhållsbi-
37779: heten att underhålla ett bam grundar sig på för- drag t.ex. på grund av ett ökat underhållsansvar
37780: äldraskap. 1 46 § äktenskapslagen konstateras tili följd av ett barn som fötts i den nya familjen
37781: visserligen att vardera maken efter förmåga skall har sällan godkänts. 1. den juridiska litteraturen
37782: bidra till familjens gemensamma hushåll. Detta har man också kritiserat de alltför snäva tolk-
37783: lagrum inrymmer taoken att levnadsnivån för ningarna av vad som i 11 § underhållslagen av-
37784: bam som lever i samma familj skall vara densam- ses med väsentlig förändring.
37785: ma. Tolkningen av detta lagrum vid faststäl- Det skulle vara viktigt att socialnämnderna i
37786: landet av underhållsbidragens storlek är likväl varje enskilt fall kunde avpassa underhållsbidra-
37787: inte helt entydig. get att så bra som möjligt svara mot bamets indi-
37788: Ett barns rätt tili underhåll får inte vara bero- viduella behov och båda föräldramas förmåga att
37789: ende av den juridiska formen på föräldems nya underhålla barnet på det sätt som underhållsla-
37790: parförhållande. När föräldems förmåga att beta- gen förutsätter. Socialstyrelsen försökte på sin
37791: la underhåll bedöms borde man kunna beakta alla tid genom cirkulär vägleda de sociala myndighe-
37792: förhållanden som de facto inverkar på denna, tema att följa de i lagen angivna grunderna för
37793: t.ex. den nya makens eller sambons inkomster. fastställande av underhållsbidrag. Cirkulären har
37794: Att samboförhållanden och nya familjekonstella- sedermera upphävts i samband med att normgiv-
37795: tioner blir vanligare bör beaktas vid en revide- ningen inom statsförvaltningen refomerades. Ut-
37796: ring av lagen om underhåll för bam. fårdande av nya normer på lägre nivå motsvarar
37797: Ett fastställt underhållsbidrags belopp kan en- inte reformens syften. Däremot kan anvisningar
37798: ligt 11 § underhållslagen ändras genom ett nytt som syftar tili lagenlig praxis meddelas bl.a. i
37799: avtal eller dom, om så väsentliga förändringar samband med utbildning som vänder sig tili de
37800: skett i de förhållanden som skall beaktas när un- sociala myndigheterna.
37801:
37802:
37803:
37804: Helsingfors den 31 maj 2000
37805:
37806: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
37807:
37808:
37809:
37810:
37811: 5
37812: KK 411/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
37813:
37814:
37815:
37816:
37817: KIRJALLLINEN KYSYMYS 411/2000 vp
37818:
37819: Vetelin Kalliojärven tien peruskorjaus- ja pääl-
37820: lystystyö
37821:
37822:
37823:
37824:
37825: Eduskunnan puhemiehelle
37826:
37827: 1990-luvun alkupuolella peruskorjattiin ja pääl- Kalliojärven tien kunnostamatta olevasta
37828: lystettiin Vetelin kunnassa kulkevasta noin 9 osuudesta ovat suunnitelmat valmiit jo tehdyn
37829: km:n pituisesta Kalliojärven tiestä 17853 suurin työn ajalta, joten hanke on kiinni vain sen vaati-
37830: osa eli noin 6 km:n pituinen osuus ns. Nykäsen- masta suhteellisen pienestä määrärahasta. Tiepii-
37831: tien peruskorjauksesta yli jääneillä varoilla. Kun- rin niukoista kunnossapitomäärärahoista sen to-
37832: nostamatta ja päällystämättä jäi vajaan kolmen teuttaminen lienee kuitenkin ylivoimaista. Siksi
37833: kilometrin mittainen osuus asutustaajaman koh- hankkeelle tulisi osoittaa pikaisesti rahaa minis-
37834: dalla rahojen loputtua. teriön toimesta ja samalla ryhtyä valmistelemaan
37835: Tämä mainittu tieosuus on edelleenkin korjaa- mainittujen Lappajärven suuntaan kulkevien
37836: matta ja päällystämättä, ja sen kunnossapitoakin kahden tieosuuden peruskorjausta.
37837: on viime vuosina laiminlyöty jättämällä mm. se-
37838: pelöinti tekemättä. Tämän seurauksena tieosuus Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37839: on päässyt erittäin huonoon kuntoon ja haittaa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37840: Kalliojärven kylän asukkaiden ja tien vaikutus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37841: piirissä olevien yritysten jokapäiväistä asiointia. vaksi seuraavan kysymyksen:
37842: Aikoinaan tien pohjaksi hakatut puut nousevat
37843: pintaan, ja suuremmat autot, kuten koulubussit, Mihin toimiin ja millä aikataululla hal-
37844: maitoautot, puurekat ja rehuautot, juuttuvat kiin- litus aikoo ryhtyä Vetelin kunnassa kul-
37845: ni tiehen kelirikon aikana. Edelleen tilannetta kevan Kalliojärven tien 17853 peruskor-
37846: huonontaa vielä se, ettei kylältä Lappajärven jauksen ja päällystämisen loppuunsaat-
37847: suuntaan olevien teiden Kalliojärvi-Luomala ja tamiseksi sekä kylästä Lappajärven
37848: Luomala-ltäkylä liikennejärjestelyjä ole myös- suunnan yhteyden muodostavien kah-
37849: kään parannettu. den tieosuuden vastaavien töiden aloit-
37850: tamiseksi?
37851:
37852:
37853: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
37854:
37855: Raimo Vistbacka /ps
37856:
37857:
37858:
37859:
37860: Versio 2.0
37861: KK 41112000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
37862:
37863:
37864:
37865:
37866: Eduskunnan puhemiehelle
37867:
37868: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa dan sulamisen aikana syntyvää tien rungon kan-
37869: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tavuuden heikkenemisestä aiheutuvaa runkokeli-
37870: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rikkoa on tiellä ollut vähäisessä määrin.
37871: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan Luomalan ja Itäkylän välisen Huopanan pai-
37872: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kallistien 17833 päällystämättömän osuuden lii-
37873: 41112000 vp: kennemäärä on samoin hyvin pieni ( 160 au-
37874: toa/vrk). Soratienä on Luomalan ja Itäkylän vä-
37875: Mihin toimiin ja millä aikataululla hal- lillä vielä 4 km:n tieosuus. Runkokelirikkoa on
37876: litus aikoo ryhtyä Vetelin kunnassa kul- ollut ajoittain.
37877: kevan Kalliojärven tien 17853 peruskor- Kummankaan tien rakenteen parantamista ja
37878: jauksen ja päällystämisen loppuunsaat- päällystämistä ei muiden kiireellisempien hank-
37879: tamiseksi sekä kylästä Lappajärven keiden vuoksi ole ollut mahdollista sisällyttää
37880: suunnan yhteyden muodostavien kah- Vaasan tiepiirin perustienpidon toteuttamisohjel-
37881: den tieosuuden vastaavien töiden aloit- miin. Teitä ylläpidetään ja hoidetaan kunnossapi-
37882: tamiseksi? totoimin kuten muitakin vastaavia sorateitä.
37883: Vaasan tiepiirin yleisistä teistä on sorapintai-
37884: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sia noin 3 000 kilometriä, joista kolmasosa on
37885: ti seuraavaa: puheena olevia kohteita vilkkaammin liikennöi-
37886: Kalliojärven paikallistie 17853 on vähäliikentei- tyjä. Toimenpiteitä suunnataan liikennettä pa-
37887: nen (noin 160 autoa/vrk) yhdystie Vetelin Räy- himmin haittaavien runkokelirikkokohtien erilli-
37888: ringin ja Lappajärven Luomalan välillä. Tien so- siin parannustoimiin. Tällöin ei kuitenkaan pa-
37889: rapintainen osuus on Vetelin kunnan puolella ranneta koko tietä vaan pelkästään runkokelirik-
37890: 2,4 km ja Lappajärven kunnan puolella 3,8 km kokohdat korjataan.
37891: pitkä, eli sorapintaa on yhteensä yli 6 km. Rou-
37892:
37893:
37894:
37895: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
37896:
37897: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
37898:
37899:
37900:
37901:
37902: 2
37903: Ministems svar KK 411/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
37904:
37905:
37906:
37907:
37908: Tili riksdagens talman
37909:
37910: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tjällossningen i någon mån uppstått skador till
37911: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- följd av att vägstomrnens bärighet har försvagats.
37912: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- Trafikflödet på det avsnitt av Huopanavägen
37913: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga (bygdeväg 17833) mellan Luomala och Itäkylä
37914: spörsmål SS 411/2000 rd: som saknar beläggning är också mycket litet ( 160
37915: bilar/dygn). På vägen mellan Luomala och Itäky-
37916: Hur och när ämnar regeringen skrida lä finns det ett grusavsnitt på 4 km. Tidvis har det
37917: tili åtgärder för att slutföra den grundli- förekommit tjälskador i vägstommen.
37918: ga förbättringen och beläggningen av Till följd av andra mer brådskande projekt har
37919: Kal!iojärvivägen 17853 i Veti! kommun det inte varit möjligt att i basväghållningens rea-
37920: samt för att inleda motsvarande arbeten liseringsprogram inom Vasa vägdistrikt uppta
37921: på de två vägsträckor somförbinder byn förbättringen av någondera vägs konstruktion el-
37922: med orter i riktning mot Lappajärvi? ler asfalteringen. Vägarna underhålls och sköts
37923: på samma sätt som andra motsvarande grusvägar.
37924: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Av de allmänna vägarna inom Vasa vägdi-
37925: föra följande: strikt är ca 3 000 km grusbelagda. En tredjedel av
37926: Kalliojärvi bygdeväg 17853 är en glest trafike- dessa är livligare trafikerade än de som nämns
37927: rad (ca 160 bilar/dygn) förbindelseväg mellan ovan. På sådana avsnitt som skadats tili följd av
37928: Röringe i Vetil och Luomala i Lappajärvi. Det tjällossningen och som stör trafiken mest vidtas
37929: grusbelagda avsnittet av vägen är 2,4 km på Ve- särskilda förbättringsåtgärder. Det är dock inte
37930: til kommuns sida och 3,8 km på Lappajärvi kom- möjligt att reparera hela vägen, utan endast de
37931: muns sida, det grusbelagda avsnittet är således ställen som skadats vid tjällossningen.
37932: mer än 6 km samrnanlagt. På vägen har det vid
37933:
37934:
37935: Helsingfors den 17 maj 2000
37936:
37937: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
37938:
37939:
37940:
37941:
37942: 3
37943: KK 412/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
37944:
37945:
37946:
37947:
37948: KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2000 vp
37949:
37950: Jokikylän tien kunnostaminen Evijärven kun-
37951: nassa
37952:
37953:
37954:
37955:
37956: Eduskunnan puhemiehelle
37957:
37958: Evijärven kunnan alueella Vaasan tiepiirissä kul- nellä sijalla. Muissa suunnitelmissa olevissa pa-
37959: kee ns. Jokikylän tie, jonka kunnostamista on pit- rannuskohteissa eivät kyläkunnat ole tiettävästi
37960: kään suunniteltu. Tämän useammasta osuudesta lupautuneet lähtemään mukaan hankkeen rahoi-
37961: muodostuvan tiekokonaisuuden yhteispituus on tukseen, johon lienee saatavissa myös EU-tukea.
37962: noin 12,5 kilometriä, ja perusparannushankkeen
37963: kokonaiskustannukset on arvioitu 4,9 miljoonak- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37964: si markaksi. Evijärven kunnanvaltuusto on hy- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37965: väksynyt kunnan osuudeksi mainituista kustan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37966: nuksista 700 000 markkaa, ja kyläläiset ovat lu- vaksi seuraavan kysymyksen:
37967: pautuneet maksamaan hankkeen edistämiseksi
37968: kustannuksista 418 000 markkaa. Tämän kaltai- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Evi-
37969: nen kunnan ja tien vaikutuspiirin asukkaiden mit- järven kunnassa kulkevan ns. Jokikylän
37970: tava osallistuminen perusparannuskustannuksiin tien kunnostamiseen tarvittavien varo-
37971: on harvinaista, ja se tulisi ottaa huomioon myös jen varaamiseksi valtion talousarvioon
37972: asetettaessa tiepiirin hankkeita tärkeysjärjestyk- mahdollisimman pian ottaen huomioon
37973: seen. Tällä hetkellä po. hanke on tiepiirin vuo- alueen asukkaiden sitoutumisen hank-
37974: teen 2006 ulottuvassa suunnitelmassa yhdeksän- keen kustannuksiin osallistumiseen?
37975:
37976:
37977: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
37978:
37979: Raimo Vistbacka /ps
37980:
37981:
37982:
37983:
37984: Versio 2.0
37985: KK 412/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
37986:
37987:
37988:
37989:
37990: Eduskunnan puhemiehelle
37991:
37992: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Paikallistiet ovat heikkokuntoisia ja sorapintai-
37993: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sia. Kelirikkorajoitukset haittaavat alueen elin-
37994: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keinotoi-mintaa ja tien varrella olevien kiviaines-
37995: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan materiaalialueiden hyödyntämistä. Liikenne-
37996: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK määrä on 120-215 autoa/vrk, josta raskaan lii-
37997: 412/2000 vp: kenteen osuus on 10-20 %.
37998: Tarvittavaa noin 13 km pitkää tien rakenteen-
37999: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Evi- parantamishanketta ei ole monien vielä kiireelli-
38000: järven kunnassa kulkevan ns. Jokikylän sempien hankkeidenjohdosta voitu sijoittaa Vaa-
38001: tien kunnostamiseen tarvittavien varo- san tiepiirin varsinaiseen ohjelmaan. Vaasan tie-
38002: jen varaamiseksi valtion talousarvioon piiri on kuitenkin Etelä-Pohjanmaan liiton kans-
38003: mahdollisimman pian ottaen huomioon sa selvittänyt sopivia kohteita EU:n aluekehitys-
38004: alueen asukkaiden sitoutumisen hank- rahaston Länsi-Suomen 2-tukialueen ohjelmiin
38005: keen kustannuksiin osallistumiseen? kaudelle 2000-2006, ja nyt puheena oleva han-
38006: ke on kirjattu mukaan ohjelmasopimukseen.
38007: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kyläkunnan sitoutuminen hankkeen rahoituk-
38008: ti seuraavaa: seen korostaa hankkeen tärkeyttä, ja se on jo vai-
38009: Paikallistiet 17873 ja 17885 yhdistävät Evijär- kuttanut hankeen priorisointiin. Tarkempi toteu-
38010: vellä Välijoen varressa olevat kyläalueet, suu- tusajankohta riippuu pääasiassa siitä, missä jär-
38011: rimpana Jokikylän, ja nauha-asutuksen kuntakes- jestyksessä varoja osoitetaan edellä mainitun oh-
38012: kukseen. Alueella on elin-voimaista maa- ja met- jelmasopimuksen toteuttamiseen eri alueille.
38013: sätaloutta, turkistarhausta sekä pienyrityksiä.
38014:
38015:
38016:
38017: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
38018:
38019: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
38020:
38021:
38022:
38023:
38024: 2
38025: Ministems svar KK 412/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
38026:
38027:
38028:
38029:
38030: Tili riksdagens talman
38031:
38032: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gränsningama medför olägenheter för närings-
38033: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- verksamheten på området och för utnyttjandet av
38034: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- stenmaterialområdena längs med vägen. Trafik-
38035: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga flödet är 120-215 bilar/dygn, och av detta upp-
38036: spörsmål SS 412/2000 rd: går den tunga trafikens andel till 10-20 %.
38037: På grund av många ännu mer brådskande pro-
38038: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i jekt har det inte varit möjligt att i Vasa vägdi-
38039: s;fte att så snart som möjligt i statsbud- strikts egentliga program uppta det nödvändiga
38040: geten reservera de medel som behövs för projektet för att förbättra den 13 km långa vägen.
38041: att iståndsätta den s.k. Jokikylävägen i Vasa vägdistrikt har dock tillsammans med Söd-
38042: Evijärvi kommun, med beaktande av att ra Österbottens förbund valt ut lämpliga projekt
38043: invånarna i området har förbundit sig tili Europeiska regionala utvecklingsfondens
38044: tili att de/tai kostnadernaför projektet? program som gäller perioden 2000-2006 för
38045: Västra Finlands stödområde 2, och det aktuella
38046: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- projektet har upptecknats i programavtalet.
38047: föra fö1jande: Det att bygemenskapen har förbundit sig tili
38048: Bygdevägama 17873 och 17885 förenar i Evijär- att deltai projektets finansiering framhäver pro-
38049: vi byama längs med Välijoki med varandra, jektets ändamålsenlighet, och det har redan in-
38050: störst av dem Jokikylä, samt befolkningen längs verkat så att projektet prioriterats. Den mer exak-
38051: med floden med kommuncentrumet. På området ta tidpunkten för genomförandet beror i huvud-
38052: finns ett livskraftigt jord- och skogsbruk, päls- sak på i viiken ordning medel anvisas tili realise-
38053: djursavel samt småföretag. Bygdevägama är i då- randet av det nämnda programavtalet på de olika
38054: ligt skick och har grusbeläggning. Menföresbe- områdena.
38055:
38056:
38057:
38058: Helsingfors den 17 maj 2000
38059:
38060: Traftkminister Olli-Pekka Heinonen
38061:
38062:
38063:
38064:
38065: 3
38066: KK 413/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
38067:
38068:
38069:
38070:
38071: KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2000 vp
38072:
38073: Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjaus
38074:
38075:
38076:
38077:
38078: Eduskunnan puhemiehelle
38079:
38080: Paikallistie 16853 (Kangasaho-Lehtomäki- sia perusparannus- ja kunnostustöitä ei aloiteta,
38081: Autio) on paikoin hyvin kapea ja siinä on jyrkkiä vaarantuvat koko tien vaikutusalueen turvetuo-
38082: mutkia ja vaikeita mäkikohtia. Lisäksi tiellä on tanto, metsätalous ja matkailuelinkeino sen lisäk-
38083: yksi kapea silta. Tien kunnossapito rajoittuu ny- si, että alueen asukkaiden ajoneuvojen vaurioitu-
38084: kyisin lanaukseen ja hiekoitukseen, josta ei hie- minen on mahdollista.
38085: kan tiehen painumisen takia ole suurta hyötyä
38086: tien kunnolle. Kuluvana keväänä kunnostustoi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38087: met ovat rajoittuneet kahden sepelikuorman aja- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38088: miseen tielle ja sen lanaamiseen kuuden kilomet- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38089: rin matkalta. Tiellä on jälleen painorajoitus, mikä vaksi seuraavan kysymyksen:
38090: on keskeyttänyt turvekuljetukset ja estää puu-
38091: tavaranajon tien varrelta. Kun alueella on lisäksi Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä pai-
38092: yksi suurehko matkailuyritys, johon tulisi pian kallistien 16853 (Lehtomäen paikal/is-
38093: päästä liikennöimään linja-autoilla, on tilanne tie) pikaiseksi peruskunnostamiseksi ja
38094: muodostumassa sietämättömäksi. Mikäli pikai- korjaamiseksi täysipainoisesti liikennöi-
38095: tävään kuntoon?
38096:
38097:
38098: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
38099:
38100: Raimo Vistbacka /ps
38101:
38102:
38103:
38104:
38105: Versio 2.0
38106: KK 413/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
38107:
38108:
38109:
38110:
38111: Eduskunnan puhemiehelle
38112:
38113: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa roudan sulamisen aikana. Soinin puolella ei vii-
38114: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- me vuosina ole inventoinneissa havaittu runko-
38115: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kelirikkoa. Karstulan puolella ovat raskaat turve-
38116: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan kuljetukset lisänneet runkokelirikkovaurioita,
38117: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mutta pahimmat kohdat on korjattu vuosina 1998
38118: 413/2000 vp: -1999 ja lisäksi tie on ojitettu kesällä 1999.
38119: Tie on höylätty tänä keväänä 4 kertaaja ongel-
38120: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä pai- makohtiin on ajettu n. 150 tonnia mursketta. Väi-
38121: kallistien 16853 (Lehtomäen paikallis- te vain kahdesta murskekuormasta ei pidä paik-
38122: tie) pikaiseksi peruskunnostamiseksi ja kaansa. Tiellä ei ole liioin ollut tänä vuonna pai-
38123: korjaamiseksi täysipainoisesti liikennöi- norajoitusta, vaan ainoastaan kelirikosta varoit-
38124: tävään kuntoon? tavat merkit. Tietarkastuksessa 8.5.2000 todet-
38125: tiin Karstulan puoleisessa päässä runkokelirikka-
38126: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vaurioita 11 kohteessa yhteispituudeltaan 690 m.
38127: ti seuraavaa: Näistä vain yksi kohde kuului lievää vakavam-
38128: Kangasahon-Aution paikallistien 16853 pituus paan luokkaan. Kesällä 2000 tielle lisätään noin
38129: on 20 km, ja siitä 5 km on Soinin ja 15 km Kars- 400 tonnia soraa. Jatkossa tien kuntoa seurataan
38130: tulan kunnassa. Soinin puolella liikennemäärä on ja täsmähoidetaan tarpeen mukaisesti. Tiellä ole-
38131: 55 autoa/vrk ja Karstulan puolella keskimäärin va Viherinjoen silta ei ole liikenteellinen ongel-
38132: 150 autoa/vrk. Asukkaita tien varrella noin 80. ma. Silta on lyhyt Uännemitta 4,5 m) ja suurin
38133: Tie on sorapintainen, ja sen kunto on melko tyy- sallittu ajoneuvoleveys on 4,3 m.
38134: dyttävä. Ainoa ongelma ovat kantavuuspuutteet
38135:
38136:
38137: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
38138:
38139: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
38140:
38141:
38142:
38143:
38144: 2
38145: Ministems svar KK 413/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
38146:
38147:
38148:
38149:
38150: Tili riksdagens talman
38151:
38152: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tunga torvtransporter medfört att tjälskadoma i
38153: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- vägstommen ökat, men de ställen som varit i
38154: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- sämst skick har iståndsatts I998-I999. Dess-
38155: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga utom har vägen dikats sommaren 1999.
38156: spörsmål SS 413/2000 rd: Vägen har i vår hyvlats 4 gånger och ca I50
38157: ton kross har körts tili de problematiska avsnit-
38158: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ten. Påståendet om endast två krosslass stämmer
38159: för att snabbt grundligt förbättra och inte. 1 år har det för vägen inte satts ut viktbe-
38160: iståndsätta i fullgott trafikerbart skick gränsningar i någon nämnvärd grad, utan endast
38161: bygdeväg 16853 (Lehtomäki bygdeväg)? märken som vamar för tjälskador. Vid en inspek-
38162: tion den 8 maj 2000 konstaterades i Karstuias
38163: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ända av vägen II ställen med tjälskador i väg-
38164: föra följande: stommen. Sammanlagt är det fråga om en sträcka
38165: Bygdevägen 16853 mellan Kangasaho och Autio på 690 m. Av dessa ställen var det endast ett som
38166: är 20 km lång, och av den sträckan hör 5 km tili var av en allvarligare klass än Iindrig. Sommaren
38167: Soini kommun och 15 km tili Karstula kommun. 2000 kommer ca 400 ton grus att bres ut på vä-
38168: På Soinis sida är trafikmängden på vägen 55 bi- gen. Vägens skick kommer i fortsättningen att
38169: lar/dygn och på Karstulas sida i genomsnitt 150 följas upp, och vid behov vidtas särskilda åtgär-
38170: bilar/dygn. Antalet invånare längs vägen är ca der på de probiematiska ställena. Viherinjoki-
38171: 80. Vägen har grusbeläggning och är i ett tämli- bron på vägen i fråga är inte något problem i tra-
38172: gen gott skick. Det enda problemet är brister i bä- fikmässigt hänseende. Bron är kort (spännvidden
38173: righeten vid tjällossningen. På senare år har man 4,5 m) och den största tillåtna fordonsbredden är
38174: vid inventeringar inte upptäckt några tjälskador i 4,3 m.
38175: vägstommen på Soinis sida. På Karstulas sida har
38176:
38177:
38178:
38179: Helsingfors den 17 maj 2000
38180:
38181: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
38182:
38183:
38184:
38185:
38186: 3
38187: KK 414/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
38188:
38189:
38190:
38191:
38192: KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2000 vp
38193:
38194: Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevien vä-
38195: himmäistavoitteiden toteutuminen
38196:
38197:
38198:
38199:
38200: Eduskunnan puhemiehelle
38201:
38202: Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkaus- EU:n komissio kaavailee uusia hyötykäyttö-
38203: jätteistä (962/1997) tuli voimaan 1.12.1997. Tä- tavoitteita vuosille 2001-2006. Ne toteutues-
38204: män tärkeän päätöksen tarkoituksena on tuotta- saan koskevat myös suomalaisia pakkaajia.
38205: jan vastuuta korostamalla mm. vähentää pak-
38206: kauksien ja pakkausjätteen määrää ja lisätä pak- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38207: kausten uudelleenkäyttöä ja syntyvän jätteen jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
38208: hyödyntämistä. Päätös koskee kaikkia Suomessa vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
38209: myytäviä ja kulutettavia pakkauksia ja niistä syn- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
38210: tyviä pakkausjätteitä, ja se perustuu EY:n direk-
38211: tiiviin (94/62/EY). Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryh-
38212: Päätös sisältää pakkauksien vähentämistä ja tynyt valtioneuvoston päätöksen
38213: pakkausjätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä (96211997) mukaisten vähimmäistavoit-
38214: koskevat vähimmäistavoitteet. Nämä vähim- teiden toteutumiseksi ja
38215: mäistavoitteet on täytettävä vuoden 2001 kesä-
38216: kuun loppuun mennessä. Pakkausten uudelleen- toteutuvatko vähimmäistavoitteet Suo-
38217: käyttö sekä muodostuvan pakkausjätteen kierrä- messa kesäkuun loppuun 2001 mennes-
38218: tys ja muu hyödyntäminen on esimerkiksi nostet- sä sekä
38219: tava 82 prosenttiin kaikkien käytettyjen pakkaus- mikä on hallituksen kanta EU"n komis-
38220: ten painosta. Päätöksessä on tavoitteet myös eri sion kaavailemiin uusiin pakkausten
38221: pakkausmateriaalien hyödyntämisestä ja kierrät- hyötykäyttötavoitteisiin vuosille 2001-
38222: tämisestä. 2006?
38223:
38224:
38225: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
38226:
38227: Pirkko Peltomo /sd Säde Tahvanainen /sd
38228: Riitta Prusti /sd Kalevi Olin /sd
38229:
38230:
38231:
38232:
38233: Versio 2.0
38234: KK 414/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym. Ministerin vastaus
38235:
38236:
38237:
38238:
38239: Eduskunnan puhemiehelle
38240:
38241: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Tuoreimmat, tosin vielä epäviralliset seuran-
38242: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tatiedot ovat vuodelta 1998. Niiden mukaan kier-
38243: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rätys- ja hyödyntämistavoitteet ollaan suurelta
38244: vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Peltomon osin saavuttamassa. Tavoitteisiin pääsy näyttää
38245: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vaikeimmalta muovipakkausjätteiden osalta.
38246: KK 414/2000 vp: Täydellä varmuudella ei voida tässä vaiheessa
38247: sanoa, onnistuuko tavoitteiden saavuttaminen
38248: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryh- kaikilta osin. Todennäköistä se joka tapauksessa
38249: tynyt valtioneuvoston päätöksen on, mihin yhtenä tärkeänä syynä on se, että ta-
38250: (96211997) mukaisten vähimmäistavoit- voitteista sovittiin yhteistyössä pakkausalan
38251: teiden toteutumiseksi ja edustajien kanssa, ja pyrkimyksenä oli sovittaa
38252: tavoitteet realistisiksi.
38253: toteutuvatko vähimmäistavoitteet Suo- Komissio on valmistellut keskustelumuistion
38254: messa kesäkuun loppuun 2001 mennes- direktiivin tarkistamisesta. Muistiossa on esitet-
38255: sä sekä ty kaksi vaihtoehtoa pakkausjätteiden hyödyntä-
38256: mikä on hallituksen kanta EU:n komis- mistavoitteiksi vuodelle 2006. Ensimmäisen
38257: sion kaavailemiin uusiin pakkausten vaihtoehdon mukaan pakkausjätteiden yleinen
38258: hyötykäyttötavoitteisiin vuosille 2001- hyödyntämistavoite olisi 90 prosenttia ja kierrä-
38259: 2006? tystavoite kullekin pakkausmateriaalille 60 pro-
38260: senttia. Toisessa vaihtoehdossa ei olisi lainkaan
38261: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen yleistä hyödyntämistavoitetta, kierrätystavoite
38262: seuraavaa: olisi 60 prosenttia siten, että lasijätettä tulisi kier-
38263: rättää 75 prosenttia, paperi- ja kartonkijätettä 65
38264: Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkaus- prosenttia, metallijätettä 55 prosenttia ja muovi-
38265: jätteistä (962/1997) perustuu olennaisilta kohdil- jätettä 20 prosenttia. Muovijätteen kierrätysta-
38266: taan ns. tuottajan vastuun periaatteeseen. Tämä voite tulisi saavuttaa yksinomaan mekaanisella
38267: tarkoittaa sitä, että pakattujen tuotteiden valmis- kierrätyksellä.
38268: tajat ja maahantuojat eli pakkaajat vastaavat ase- Useat jäsenvaltiot ovat pitäneet päätöksen-
38269: tettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Yksittäi- teon tueksi esitettyjä tilastoja jäsenmaiden tilan-
38270: nen pakkaaja voi siirtää velvoitteidensa hoitami- teesta vuodelta 1997 epäluotettavina ja vertailu-
38271: sen tältä osin ns. tuottaja yhteisölle. Näitä on Suo- kelvottomina. Komission tarjoama vaihtoehto 1
38272: meen perustettu kahdeksan kappaletta. Tuottaja- ei ole ollut yhdenkään jäsenvaltion mielestä hy-
38273: yhteisöjen yhteistyöelimenä toimii Pakkausalan väksyttävä. Vaihtoehtoa 2 ovat kannattaneet va-
38274: Ympäristörekisteri (PYR) Oy, joka huolehtii rauksitta vain kaksi jäsenmaata, Belgia ja Saksa.
38275: muun muassa seurantatietojen tuottamisesta ja Useat valtiot, mm. Suomi, ovat pitäneet parem-
38276: kierrätysmaksujen perimisestä. Kierrätysmak- pana pitäytyä direktiivin nykyisen kaltaisessa ta-
38277: suilla rahoitetaan pakkausjätteiden hyödyntämi- voitteenasettelussa, jossa on esitetty yleiset ta-
38278: sen kehittämistä, ja niiden merkitys on suuri ase- voitteet pakkausjätteiden hyödyntämiselle ja
38279: tettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
38280:
38281: 2
38282: Ministerin vastaus KK 414/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
38283:
38284:
38285: kierrätykselle sekä kaikkia neljää materiaaliryh- keva yhdistetty tavoite. Mikäli tämäkään ei tule
38286: mää koskeva yhteinen minimitavoite. Monet jä- kyseeseen, tulisi pitäytyä direktiivin nykyisen ra-
38287: senmaat eivät ole pitäneet tavoitteiden korotta- kenteen mukaisessa tavoitteen asettelussa ja ko-
38288: mista ollenkaan tarpeellisena. rottaa tavoitteita kohtuullisesti. Suomi on tuonut
38289: Suomi on korostanut pakkausjätteen koko- esiin myös myönteiset tutkimustulokset pakkaus-
38290: naiskuormituksen vähentämisen tärkeyttä. Jos jätteen rinnakkaispoltosta muiden polttoaineiden
38291: tätä ei voida ottaa tavoitteeksi, tulisi toissijaises- kanssa. Suomi on esittänyt myös tavoitteenaset-
38292: ti pyrkiä hyväksymään pakkausten uudelleen- tamisen ja tavoitteiden toteutumisen seurannan
38293: käyttöä ja pakkausjätteiden hyödyntämistä kos- toteuttamista kalenterivuosittain.
38294:
38295:
38296: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
38297:
38298: Ympäristöministeri Satu Hassi
38299:
38300:
38301:
38302:
38303: 3
38304: KK 414/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym. Ministems svar
38305:
38306:
38307:
38308:
38309: Tili riksdagens talman
38310:
38311: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger De mest fårska, visserligen ännu inofficiella,
38312: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- uppföljningsdata är från 1998. Enligt dem håller
38313: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirk- man i stor utsträckning på att uppnå målen i frå-
38314: ko Peltomo /sd m.fl. undertecknade skriftliga ga om materialåtervinning och återvinning. Svå-
38315: spörsmål SS 414/2000 rd: rast verkar det att vara att uppnå målen när det
38316: gäller plastförpackningsavfall. I detta stadium
38317: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit kan man inte med full säkerhet säga om uppnåen-
38318: för att uppnå minimimålen enligt stats- det av målen till alla delar lyckas. Sannolikt är
38319: rådets beslut (962/1997) och det i varje fall, vilket delvis beror på att målen
38320: avtalades i samråd med representanter för för-
38321: uppnås minimimålen i Finland fram tili packningsbranschen och strävan var att uppställa
38322: slutet av juni 2001 samt realistiska mål.
38323: viiken är regeringens ståndpunkt tili de Kommissionen har berett en diskussionspro-
38324: memoria angående justering av direktivet. Man
38325: av EU-kommissionen planerade nya må-
38326: har presenterat två alternativ i fråga om målen för
38327: len för avfallsanvändning .av förpack-
38328: återvinning av förpackningsavfall för 2006. En-
38329: ningar för 2001-2006?
38330: ligt det första altemativet är det allmänna målet
38331: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för återvinning av förpackningsavfall 90 procent
38332: föra följande: och återvinningsmålet för varje förpackningsma-
38333: terial 60 procent. Enligt det andra alternativet
38334: Statsrådets beslut om förpackningar och förpack- finns det inget allmänt mål för återvinning, mate-
38335: ningsavfall (962/1997) baserar sig huvudsakli- rialåtervinningsmålet är 60 procent så att 7 5 pro-
38336: gen på det s.k. producentansvaret. Detta innebär cent av glasavfallet bör återvinnas, 65 procent av
38337: att tillverkama av förpackade produkter och im- pappers- och kartongavfallet, 55 procent av me-
38338: portörema, dvs. förpackama, ansvarar för att de tallavfallet och 20 procent av plastavfallet. Åter-
38339: uppställda målen nås. En enskild förpackare kan vinningsmålet för plastavfall bör uppnås med en-
38340: till denna del överföra ansvaret för sina förplik- bart mekanisk materialåtervinning.
38341: telser till en s.k. producentsammanslutning. I Flera medlemsstater har ansett att den statistik
38342: Finland har det grundats åtta sådana sammanslut- om situationen i medlemsländerna för 1997 som
38343: ningar. Pakkausalan Ympäristörekisteri (PYR) presenterats som stöd för beslutsfattandet är otill-
38344: Oy verkar som samarbetsorgan för producent- förlitlig och ojämförbar. Inte en enda medlems-
38345: sammanslutningama. Bolaget har bland annat stat ansåg det av kommissionen presenterade al-
38346: hand om produktionen av uppföljningsdata och ternativet 1 vara godtagbart. Altemativ 2 har om-
38347: indrivningen av återvinningsavgifter. Utveck- fattats av endast två medlemsstater, Belgien och
38348: lingen av återvinningen av förpackningsavfall fi- Tyskland. Flera stater, bl.a. Finland, har ansett
38349: nansieras med återvinningsavgifter och betydel- det vara bättre att hålla sig till en målsättning i
38350: sen av dem är stor i syfte att uppnå uppställda stil med nuvarande direktiv, där man ställt upp
38351: mål. allmänna mål för återvinning och materialåter-
38352:
38353:
38354: 4
38355: Ministems svar KK 414/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
38356:
38357:
38358: vinning av förpackningsavfall samt ett allmänt och återvinning av förpackningsavfall. Om inte
38359: minimimål för samtliga fyra materialgrupper. heller detta kommer i fråga, bör man hålla sig till
38360: Flera medlemsstater har inte alls ansett det be- strukturen i den nuvarande direktivmålsättning-
38361: hövligt att höja målnivån. en och höja målen måttligt. Finland har också lyft
38362: Finland har understrukit vikten av att minska fram de positiva forskningsresultaten i fråga om
38363: den totala belastningen av förpackningsavfall. parallellbränning av förpackningsavfall tillsam-
38364: Om detta inte kan ställas som mål, bör man i an- mans med andra bränslen. Finland har också fö-
38365: dra hand försöka godkänna ett kombinerat mål reslagit en uppföljning kalenderårsvis av dels
38366: bestående av återanvändning av förpackningar målsättningen, dels förverkligandet av målen.
38367:
38368:
38369: Helsingfors den 26 maj 2000
38370:
38371: Miljöminister Satu Hassi
38372:
38373:
38374:
38375:
38376: 5
38377: KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
38378:
38379:
38380:
38381:
38382: KIRJALLINEN KYSYMYS 415/2000 vp
38383:
38384: Laiduneläinten eläinkuljetusten maksuttomuus
38385: perinnemaisema-alueilla
38386:
38387:
38388:
38389:
38390: Eduskunnan puhemiehelle
38391:
38392: Saaristomeren ja Lounais-Suomen rannikko- avustus on hädin tuskin riittänyt kattamaan muut
38393: alueen erityisen arvokkaiden perinnemaisemien kustannukset tai edes pitämään hoitoinnostusta
38394: hoito pienalaisilla kohteilla uhkaa loppua Meren- yllä. Nyt syntynyt tilanne estää siis olennaisesti
38395: kulkulaitoksen uuden käytännön myötä. Liiken- Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Metsä-
38396: neministeriön uusia ohjeita tulkitessaan Meren- hallituksen hoitotavoitteiden toteutumista bio-
38397: kulkulaitos katsoo, ettei se voi enää järjestää lai- diversiteetin ja maiseman kannalta erityisen ar-
38398: duneläinten ilmaiskuljetuksia saariston niille vokkailla maatalousalueilla.
38399: asukkaille, jotka itse asuvat ns. kiinteän kulkuyh- Pienalaiset kohteet etenkin Saaristomerellä
38400: teyden päässä esim. pääsaarta ympäröivillä saa- ovat kasvillisuudeltaan ja eliöstöltään Suomen
38401: rilla. arvokkaimpia, ja kohteiden arvo ja lajisto säily-
38402: Koska saariston pikkusaaret ovat käytännössä vät ainoastaan perinteisen maankäytön, kuten lai-
38403: lähes asumattomiaja niitä laiduntamalla hoitavat dunnuksen ja niiton avulla. Kuljetuksen järjestä-
38404: ihmiset asuvat pääsaarilla, johtaa käytäntö mo- misessä kyse on rahallisesti erittäin pienistä sum-
38405: nessa tapauksessa laidunnuksen loppumiseen. mista, mutta saariston arvokkaimpien perinne-
38406: Suuremmilla laidunnettavilla alueilla kuljetuk- maisemien vuosisataisen hoitoperinteen säilymi-
38407: seen voidaan saada rahoitusta maatalouden ym- nen ja saariston ihmisten elinkeinon kannalta il-
38408: päristötuen erityistukien kautta, esim. suunnitel- maiskuljetuksien järjestäminen arvokkailla lai-
38409: man mukaisiin kustannuksiin voidaan sisällyttää dunnettavilla alueilla olisi ensiarvoisen tärkeää.
38410: myös eläinten kuljetuskustannukset Maatalou-
38411: den ympäristötuen erityistuki on kuitenkin heh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38412: taariperusteinen, ja uudessa Suomen ehdotukses- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
38413: sa vuosille 2000-2006 tukikatto on 2 500 vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
38414: mk/ha/vuosi. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
38415: Saaristomeren pienalaisten kohteiden hoito on
38416: käytännössä järjestynyt niin, että kuljetukset on Aikooko hallitus turvata sen, että eläin-
38417: saatu Merenkulkulaitokselta/Saaristomeren me- kuljetukset ovat Saaristomeren ja Lou-
38418: renkulkupiiriltä ilmaiseksi ja muihin kustannuk- nais-Suomen rannikkoalueen arvokkail-
38419: siin on saatu erityisympäristötukea tai saariston la perinnemaisema-alueilla entiseen ta-
38420: ympäristönhoitoavustusta. Erityistuki tai muu paan maanomistajille maksuttornia ja
38421: että niihin osoitetaan valtion tukea ja
38422:
38423:
38424:
38425:
38426: Versio 2.0
38427: KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
38428:
38429:
38430: haluaako hallitus turvata Saaristome- denpienalaisten kohteiden arvokkaiden
38431: ren ja Lounais-Suomen rannikkoaluei- perinnemaisemien hoidon?
38432:
38433:
38434: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
38435:
38436: Marjaana Koskinen /sd Annika Lapintie /vas
38437: Esa Lahtela /sd Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
38438: Ville Itälä /kok Liisa Hyssälä /kesk
38439: Mauri Salo /kesk Pertti Hemmilä /kok
38440: Ismo Seivästö /skl Olavi Ala-Nissilä /kesk
38441: Mikko Immonen /vas Ilkka Kanerva /kok
38442: Heli Paasio /sd
38443:
38444:
38445:
38446:
38447: 2
38448: Ministerin vastaus KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
38449:
38450:
38451:
38452:
38453: Eduskunnan puhemiehelle
38454:
38455: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa rusteella tehtävistä toimenpiteistä aiheutuvia
38456: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kustannuksia ja tulonmenetyksiä. Perinnebio-
38457: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taoppien hoitoa koskevalla erityistukisopimuk-
38458: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen sella korvattavia hoitotoimia voivat olla esimer-
38459: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kiksi niitto, niittojätteen keruu ja poiskuljetus,
38460: KK 415/2000 vp: lehdestys, laidunnus, aitojen rakentaminen ja
38461: kunnostus, laiduneläinten juomaveden järjestä-
38462: Aikooko hallitus turvata sen, että eläin- minen, laiduneläinten kuljetukset ja valvonta,
38463: kuljetukset ovat Saaristomeren ja Lou- puuston ja pensaiden raivaus, kulotus sekä karja-
38464: nais-Suomen rannikkoalueen arvokkail- talouteen liittyvien rakenneimien kunnostus.
38465: la perinnemaisema-alueilla entiseen ta- Perinnebiotooppien hoitoa koskevassa erityis-
38466: paan maanomistajille maksuttornia ja tukisopimuksessa maksettavan erityistuen tuki-
38467: että niihin osoitetaan valtion tukea ja katto on Suomen esityksessä maaseudun kehittä-
38468: mistä koskevaksi ohjelmaksi 2 500 mk/ha/vuosi.
38469: haluaako hallitus turvata Saaristome- Tämä perustuu edellä mainitun neuvoston ase-
38470: ren ja Lounais-Suomen rannikkoaluei- tuksen (EY) N:o 1257/1999 liitteessä lueteltui-
38471: den pienalaisten kohteiden arvokkaiden hin yhteisön tuen vuotuisiin enimmäismääriin.
38472: perinnemaisemien hoidon? Monet kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään
38473: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- merkittävät perinnebiotoopit ovat kooltaan hy-
38474: ti seuraavaa: vin pieniä, eivätkä ne täyttäneet aikaisemman
38475: maatalouden ympäristöohjelman 1995-1999
38476: Maatalouden ympäristötukijärjestelmä vuosille mukaista minimipinta-alavaatimusta. Suomen
38477: 2000-2006 perustuu neuvoston asetukseen (EY) esityksessä maatalouden ympäristötukijärjestel-
38478: N:o 1257/1999 ja komission asetukseen (EY) mäksi 2000-2006 on tehtävien perinnebiotoop-
38479: N:o 1750/1999. Sanotun neuvoston asetuksen 24 pien hoitoa koskevilla erityistukisopimukselle
38480: artiklan mukaan tuki lasketaan seuraavin perus- edellytettyä minimipinta-alaa pienennetty 0, 15
38481: tein: tulonmenetys, sitoumuksesta aiheutuvat li- hehtaariin. Näin voidaan varmistaa myös Saaris-
38482: säkustannukset ja tarve kannustimen tarjoami- tomeren pienialaisten perinnebiotooppien pää-
38483: seen. Mainitun komission asetuksen 18 artiklan syä erityistukien piiriin.
38484: mukaan kannustin ei saa ylittää 20 prosenttia si- Maatalouden ympäristötuella ei esittämäänne
38485: toumuksen aiheuttamista tulonmenetyksistä ja li- ongelmaa eläinkuljetusten järjestämisestä voida
38486: säkustannuksista niitä erityisiä sitoumuksia lu- kokonaan hoitaa, koska maatalouden ympäristö-
38487: kuun ottamatta, joiden osalta korkeampi määrä tuen avulla maksettavaa tukea rajoittaa edellä
38488: katsotaan sitoumuksen tehokkaan soveltamisen mainitussa neuvoston asetuksessa asetettu enim-
38489: kannalta välttämättömäksi. mäismäärä. Ympäristötuen lisäksi tulee mahdol-
38490: Maatalouden ympäristötuen erityistukisopi- lisesti kysymykseen muiden saaristoalueilla toi-
38491: muksilla korvataan viljelijöille sopimuksen pe- mivien tahojen mahdolliset järjestelyt eläinkulje-
38492:
38493:
38494:
38495: 3
38496: KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerin vastaus
38497:
38498:
38499: tuksiin liittyen. Todettakoon vielä, että maata- pien hoitoa, ei muiden kiinteistönomistajien vas-
38500: louden ympäristötuen avulla voidaan tukea vain taavia toimenpiteitä.
38501: saaristoalueiden viljelijöiden perinnebiotoop-
38502:
38503:
38504:
38505: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
38506:
38507: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38508:
38509:
38510:
38511:
38512: 4
38513: Ministems svar KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
38514:
38515:
38516:
38517:
38518: Tili riksdagens talman
38519:
38520: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stöd av avtal om specialstöd för skötsel av natur-
38521: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- lig slåtter- och betesmark kan t.ex. vara slåtter,
38522: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Mar- insamling och transport av slåtteravfali, lövskär-
38523: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli- ning för foderändamål, bete, byggande och repa-
38524: ga spörsmå1 SS 415/2000 rd: ration av stängsel, ordnande av dricksvatten för
38525: betesdjur, transport och övervakning av betes-
38526: imnar regeringen trygga att djur- djur, röjning av trädbestånd och buskar, hygges-
38527: transporterna inom värdefulla traditio- bränning samt iståndsättning av byggnader som
38528: nella i kustområdena i Skärgårdshavet behövs för boskapsskötsel.
38529: och i sydvästra Finland fortfarande är Högsta beloppet för det specialstöd som beta-
38530: avgiftsfria för markägarna och att stat- las enligt avtal om specialstöd för skötsel av na-
38531: ligt stöd anvisas för dem, och turlig slåtter- och betesmark är 2 500 mk/ha/år
38532: enligt Finlands förslag till program för utveck-
38533: vill regeringen trygga skötseln av värde- 1ing av landsbygden. Detta grundar sig på de år-
38534: fulla traditionella miljöer med små are- liga maximibelopp för gemenskapens stöd som
38535: aler i kustområdena i Skärgårdshavet framgår av bi1agan tili ovan nämnda förordning
38536: och i sydvästra Finland? av rådet (EG) Nr 1257/1999.
38537: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Många naturliga s1åtter- och betesmarker som
38538: föra följande: är betyde1sefulia vad gälier växtlighet och fauna
38539: är mycket små och uppfyller inte kravet på mini-
38540: Systemet med miljöstöd för jordbruket för miarea1 en1igt det tidigare mi1jö-programmet för
38541: 2000-2006 grundar sig på rådets förordning jordbruket 1995-1999. 1 Fin1ands förslag tili
38542: (EG) Nr 1257/1999 och kommissionens förord- system med mi1jöstöd för jordbruket 2000-2006
38543: ning (EG) Nr 1750/1999. Enligt artikel 24 i rå- har den minimiarea1 som krävs i avtal om spe-
38544: dets ovan nämnda förordning beräknas stödet på cia1stöd för skötse1 av naturliga s1åtter- och be-
38545: grundval av: inkomstbortfali, extrakostnader tili tesmarker minskats tili 0, 15 hektar. På detta sätt
38546: följd av åtagandet och behovet av stimulansåt- kan det även garanteras att naturliga s1åtter- och
38547: gärder. Enligt artikel 18 i kommissionens ovan betesmarker med små arealer i Skärgårdshavet
38548: nämnda förordning får stimulansåtgärdema inte omfattas av specia1stöd.
38549: överstiga 20 % av det inkomstbortfali och de Med mi1jöstödet för jordbruket kan det pro-
38550: extrakostnader som åtagandet medför, utom när b1em att ordna djurtransporter som påtalas i
38551: det gälier särskilda åtaganden beträffande vilka spörsmå1et inte helt avhjälpas, eftersom det stöd
38552: en högre andel anses vara absolut nödvändig för som beta1as med hjälp av mi1jöstödet för jordbru-
38553: ett effektivt genomförande av åtgärden. ket begränsar det maximibe1opp som anges i rå-
38554: Med avtal om miljöspecialstöd för jordbruket dets ovan nämnda förordning. Utöver miljöstö-
38555: beviljas jordbrukarna ersättning för kostnader det kommer eventuelit även andra i skärgårdsom-
38556: och inkomstbortfali tili följd av åtgärder som vid- rådena verksamma aktörers eventuelia arrange-
38557: tas med stöd av avtalet. Åtgärder som ersätts med mang när det gälier djurtransporter i fråga. Vida-
38558:
38559:
38560: 5
38561: KK 415/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministems svar
38562:
38563:
38564: re bör det konstateras att med hjälp av miljöstöd slåtter- och betesmarker, inte andra fastighetsä-
38565: för jordbruket kan man endast stöda skötsel av i gares motsvarande åtgärder.
38566: skärgårdsområdena bosatta odlares naturliga
38567:
38568:
38569: Helsingfors den 23 maj 2000
38570:
38571: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38572:
38573:
38574:
38575:
38576: 6
38577: KK 416/2000 vp- Matti Väistö /kesk
38578:
38579:
38580:
38581:
38582: KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2000 vp
38583:
38584: Alueellisten verohelpotusten käyttöönotto
38585:
38586:
38587:
38588:
38589: Eduskunnan puhemiehelle
38590:
38591: Alueellisesti kohdistetuista verohelpotuksista ja aluekehitystä edistäväliä tavalla. Yrittäjyyden ja
38592: muista erityistoimenpiteistä on Norjassa saatu työllisyyden lisäämistä tarvitaan siellä, missä on
38593: hyviä tuloksia. Myös Suomessa on esitetty näi- työvoimaa.
38594: den ns. Norjan mallin mukaisten toimenpiteiden Myös pääministeri Paavo Lipponen antoi vap-
38595: käyttöönottoa. Aihepiiri oli esillä myös taannois- puna tukensa niin sanotun Norjan mallin mukai-
38596: ten presidentinvaalien yhteydessä. Kaikki ehdok- sille alueellisille verokannustimille. Tätä ennen
38597: kaat ilmaisivat huolensa maan alueellisesta kehi- ministeri Martti Korhonen on myös osaltaan ha-
38598: tyksestä. Erityistoimenpiteiden kiireellistä tar- lunnut kokeilla Norjan mallin mukaisia toimen-
38599: vetta on Pohjois-Karjalassa ja koko maan itä- ja piteitä, kuten alueellisesti kohdistettuja verokan-
38600: pohjoisosien alueella. Pohjois-Karjalassa on esi- nustimia. Sittemmin Korhonen ehti kuitenkin pe-
38601: tetty alueellisen kokeilun aloitusta. rumaan puheensa, joten hallituksen linja on jää-
38602: Työvoiman pakkautuminen muutamalle kas- nyt vähintäänkin hämäräksi.
38603: vualueelle on vakavalla tavalla lisäämässä näi-
38604: den alueiden asunto-, liikenne- ja palveluongel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38605: mia. Nykyisenlaisen muuttoliikkeen jatkuessa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38606: aktiivinen ja ei-aktiivinen väestö uhkaa samalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38607: jakaautua tavalla, joka aiheuttaa ennen pitkää vaksi seuraavan kysymyksen:
38608: koko maassa vaikeasti hallittavia ongelmia.
38609: Maassamme tarvitaankin ripeästi aluepolitii- Aikooko hallitus ripeästi ottaa käyttöön
38610: kan tehon palauttamista. On toteutettava sellai- alueelliset verohelpotukset ja muut niin
38611: sia konkreettisia toimenpiteitä, joilla hillitään sanotun Norjan mallin mukaiset toimen-
38612: muuttoliikettä ja lisätään yritysten kiinnostusta piteet, joille pääministeri Paavo Lippo-
38613: sijoittaa ja laajentaa toimintaansa tasapainoista nen antoi vappuna tukensa?
38614:
38615:
38616: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
38617:
38618: Matti Väistö /kesk
38619:
38620:
38621:
38622:
38623: Versio 2.0
38624: KK 416/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
38625:
38626:
38627:
38628:
38629: Eduskunnan puhemiehelle
38630:
38631: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Edellä kuvattua taustaa vasten ns. Norjan mal-
38632: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lin mukaisten alueellisten veronhuojennuksen
38633: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen käyttöönotto olisi meillä paluuta sellaiseen vero-
38634: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk järjestelmään, josta on haluttu luopua. Alueelli-
38635: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sen eriarvoisuuden vähentämiskeinona sitäkin
38636: 416/2000 vp: voidaan kuitenkin toki selvittää.
38637: Valtiovarainministeriön saamien tietojen mu-
38638: Aikooko hallitus ripeästi ottaa käyttöön kaan Norjan alueellinen veronhuojennusjärjes-
38639: alueelliset verohelpotukset ja muut niin telmä sisältää monia eri elementtejä, kuten moni-
38640: sanotun Norjan mallin mukaiset toimen- portaiset alueelliset sosiaaliturvamaksut, erityi-
38641: piteet, joille pääministeri Paavo Lippo- sen syrjäseutuvähennyksen sekä yleistä veroas-
38642: nen antoi vappuna tukensa? teikkoa alhaisemman asteikon tietyillä alueilla.
38643: Lakiteknisesti järjestelmä on varsin vaikeasel-
38644: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- koinen, sillä huojennuskategorioita on useita ja
38645: ti seuraavaa: niiden vertaaminen keskenään on hankalaa. Ve-
38646: Viimeisen kymmenen vuoden aikana veropoliit- ronhuojennukset ovat melko tuntuvia, sillä esi-
38647: tisena suuntauksena on ollut pyrkimys vähentää merkiksi erot veroasteikoissa ovat useita prosent-
38648: yhteiskunnan ohjausta veropoliittisin keinoin. tiyksikköjä. Tällä hetkellä meillä ei ole kuiten-
38649: Varsinkin aikanaan suosittuja verojärjestelmän kaan tietoa siitä, kuinka monta henkilöa huojen-
38650: kautta annettavia tukia on niin meillä kuin nusten piirissä on tai mitkä ovat verotulojen me-
38651: muuallakin karsittu. netykset. Tätä on tarkoitus lähiviikkoina selvit-
38652: Mahdollisimman neutraali verojärjestelmä oli tää Norjan viranomaisilta, sillä taloudellisilla
38653: tärkeänä tavoitteena mm. vuosien 1989 ja 1993 vaikutuksilla ja huojennuksen kattavuudella on
38654: verouudistuksissa. Ensin mainitussa vahvistet- keskeinen merkitys arvioitaessa järjestelmän so-
38655: tiin erityisesti henkilöverotuksen veropohjaa kar- veltuvuutta meille. Tarkoituksena on myös sel-
38656: simalla vähennyksiä. Vuonna 1993 taas luovut- vittää, millä tavoin Norjassa on onnistuttu ratkai-
38657: tiin suurimmasta osasta pääomatulojen ja yritys- semaan veronkierto-ongelmat tuntuvien vero-
38658: verotuksen erityishuojennuksia. Veropohjan helpotusten voisi kuvitella houkuttelevan erilai-
38659: vahvistuessa näiden tulolajien verokantaa voitiin siin näennäisiin asumisjärjestelyihin.
38660: tuntuvasti alentaa verotulojen kertymän vaaran- Keskustelussa Norjan mallin käyttökelpoisuu-
38661: tumatta. Verouudistusten yhteydessä omaksuttu desta meille ei ole täsmennetty sitä, millä alueil-
38662: veropoliittinen linja on osoittautunut onnistu- la järjetelmää olisi meillä syytä harkita. Jos huo-
38663: neeksi niin verovelvollisten kuin veronsaajien- jennukset koskisivat alueita, joilla taloudellinen
38664: kin kannalta. Verotus vääristää entistä harvem- kehitys on ollut keskimääräistä heikompaa yhdis-
38665: min taloudellista päätöksentekoa. Verojärjestel- tyneenä muuttotappioihin, huojennusten sovelta-
38666: mä on lisäksi yksinkertaistunut huomattavasti. misala laajenisi helposti niin laveaksi, että asial-
38667: Tämä on tehnyt mahdolliseksi mm. veroehdotus- la olisi tuntuva merkitys verotulojen kertymän
38668: menettelyn käyttöön ottamisen. kannalta. Samalla heräisi kysymys eriarvoisen
38669:
38670:
38671: 2
38672: Ministerin vastaus KK 416/2000 vp- Matti Väistö /kesk
38673:
38674:
38675: verokohtelun perustuslainmukaisuudesta. Huo- Norja poikkeaa tuntuvasti Suomesta. Norjan mit-
38676: jennus hyvin suppealla alueella ei taas helposti tavat öljy- ja kalavarat antavat mahdollisuuden
38677: johtaisi toivottuihin tuloksiin. tuntuviin tulonsiirtoihin niin haluttaessa. Meillä
38678: Tällä hetkellä ei ole selvää, kompensoisivatko tilanne on aivan toisenlainen. Asian tarkempi
38679: Norjan mallilla saavutettavat edut siitä aiheu- analysointi ja johtopäätösten tekeminen on mah-
38680: tuvia haittoja. On myös muistettava, että sekä ta- dollista vasta lisäselvitysten jälkeen.
38681: loudelliselta rakenteeltaan että maantieteeitään
38682:
38683:
38684: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
38685:
38686: Ministeri Suvi-Anne Siimes
38687:
38688:
38689:
38690:
38691: 3
38692: KK 416/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministems svar
38693:
38694:
38695:
38696:
38697: Tili riksdagens talman
38698:
38699: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Mot ovan refererade bakgrund skulle ett infö-
38700: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- rande av regionala skattelättnader enligt s.k.
38701: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti norsk modell innebära en återgång till ett system
38702: Väistö /cent undertecnade skriftliga spörsmål SS som man velat komma ifrån. Modellen kan dock
38703: 416/2000 rd: utredas som ett medel att minska den regionala
38704: oj äm1ikheten.
38705: imnar regeringen i snabb ordning ta i Enligt de uppgifter som finansministeriet fått
38706: bruk regionala skattelättnader och an- inbegriper det norska systemet med regionala
38707: dra åtgärder enligt s.k. norsk modell,Jör skattelättnader många olika element, såsom dif-
38708: vilka statsminister Paavo Lipponen gav ferentierade regionala socialskyddsavgifter, ett
38709: sitt stöd under första maj? särskilt avdrag för g1esbygd samt en 1ägre skatte-
38710: skala på vissa områden. Lagtekniskt är systemet
38711: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mycket ogenomskinligt, för det finns flera kate-
38712: föra följande: gorier av skattelättnader och en jämförelse av
38713: Under de senaste tio åren har tendensen i skatte- dem sinsemellan är besvärlig. Skattelättnadema
38714: politiken världen över varit en strävan att minska är ganska betydande, eftersom t.ex. skillnadema i
38715: samhällets styming med skattepolitiska medel. skatteskaloma är flera procentenheter. För närva-
38716: Särskilt har man, både hos oss och i andra Iänder rande känner vi likväl inte till hur många perso-
38717: gallrat bland de stöd som tidigare ofta gavs vi~ ner som omfattas av lättnaderna eller hur stor för-
38718: skattesystemet. lusten av skatteinkomstema är. Avsikten är att
38719: Ett så neutralt skattesystem som möjligt var under de närmaste veckoma utreda detta tillsam-
38720: målet bl.a. i de skattereformer som genomfördes mans med de norska myndigheterna, för de eko-
38721: 1989 och 1993. 1 den förstnämda reformen för- nomiska verkningarna och lättnademas omfatt-
38722: stärktes särski1t skatteunderlaget för personbe- ning är av avgörande betydelse då systemets till-
38723: sokattningen genom att minska på antalet avdrag. lämplighet hos oss skall bedömas. Avsikten är
38724: Ar 1993 slopades största delen av de speciella också att utreda på vilket sätt man i Norge har
38725: lättnader som gällt i fråga om kapitalinkomster lyckats lösa problemet med skattesmitning: bety-
38726: och företagsbeskattning. 1 och med att skatteun- dande skattelättnader kan tänkas locka till olika
38727: derlaget förstärktes kunde skattesatsen för dessa slags skenbara boendearrangemeng.
38728: inkomstslag sänkas betydligt utan att skatteintäk- 1 diskussionerna om den norska modellens an-
38729: tema äventyrades. Den skattepolitiska linje som vändbarhet har det inte preciserats på vilka områ-
38730: man gick in för i samband med skattereformema den det skulle vara skäl att införa systemet hos
38731: har visat sig vara lyckad både ur de skattskyldi- oss. Om 1ättnaderna skulle gälla områden där den
38732: gas och skattetagamas synvinkel. Beskattningen ekonomiska utvecklingen har varit svagare än i
38733: snedvrider i allt mindre grad det ekonomiska be- genomsnitt och utflyttningen varit stor, skulle
38734: s1utsfattandet. Skattesystemet har dessutom för- tillämpningsområdet för lättnaderna snabbt bli så
38735: enklats en he1 del. Detta har bl.a. gjort det möj- stort att saken skulle få en stor inverkan på skat-
38736: ligt att ta i bruk förfarandet med skatteförslag. teintänkterna. Samtidigt skulle frågan om huruvi-
38737:
38738:
38739: 4
38740: Ministerns svar KK 416/2000 vp- Matti Väistö /kesk
38741:
38742:
38743: da ojämlik skattebehandling står i överenstäm- avseenden avviker från Finland både i fråga om
38744: melse med grundlagen bli aktuell. Skattelättna- den ekonomiska strukturen och geografiska för-
38745: der på ett mycket begränsat område skulle å an- hållanden. Norges enorma olje- och fiskreserver
38746: dra sidan knappast leda till önskat resultat. ger, om så önskas, möjligheter till betydande in-
38747: För närvarande är det oklart om de förmåner komstöverföringar. Hos oss är situationen en helt
38748: som kan uppnås med den norska modellen kom- annan. En noggrannare analys av saken är möjlig
38749: penserar de olägenheter som modellen medför. och slutsatser kan dras först efter det att ytterliga-
38750: Man bör också komma ihåg att Norge i många re utredningar utförts.
38751:
38752:
38753: Helsingfors den 24 maj 2000
38754:
38755: Minister Suvi-Anne Siimes
38756:
38757:
38758:
38759:
38760: 5
38761: KK 417/2000 vp- Saara Karhu /sd
38762:
38763:
38764:
38765:
38766: KIRJALLINEN KYSYMYS 417/2000 vp
38767:
38768: Yleisradion tulevaisuus täyden palvelun yleis-
38769: radioyhtiönä
38770:
38771:
38772:
38773:
38774: Eduskunnan puhemiehelle
38775:
38776: Yleisradiolla on pitkät juuret ja maineikas histo- t01mmtaa rahoitetaan pääsääntöisesti katsojilta
38777: ria täyden palvelun yleisradioyhtiönä. Yleis- perittävillä televisiomaksuilla, joiden korottami-
38778: radion periaatteina ovat yhtiön mukaan riippu- sesta päätettiin vastikään, sekä kaupallisilta tv-
38779: mattomuus, kotimaisuus, luotettavuus ja korkea yhtiöiltä perittävällä toimilupamaksulla. Tästä
38780: laatu. Yleisradio pyrkii, ja on katsojatutkimusten toimilupamaksusta säädettiin vain kaksi vuotta
38781: mukaan onnistunut, tuottamaan jokaiselle jota- sitten, 23.4.1998.
38782: kin, asui hän sitten taajamassa tai maaseudulla, Katsojilta perittävää tv-maksua korotetaan.
38783: oli nuori tai vanha. Tärkeänä on pidetty, että Korotusta perusteltiin mm. digitalisoitumisen ai-
38784: Yleisradion ohjelmatuotannossa näkyy vahvasti heuttamilla kustannuksilla ja niistä seuranneena
38785: kotimainen näkökulma. Yleisradion talouden kiristymisellä. Yleisradion
38786: Yleisradion valttina voidaan pitää kulttuuri oh- rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää
38787: jelmien, uutis- ja ajankohtaisohjelmienja suurta- korkeatasoisen kotimaisen tv- ja radiotuotannon
38788: pahtumien välittämistä kaikille. Ohjelmatarjonta tulevaisuuden kannalta. Nyt kuitenkin samaan ai-
38789: on laajaa, ohjelmia löytyy niin perheen pienem- kaan lakisääteisiä kaupallisten tv-yhtiöiden toi-
38790: mille kuin iäkkäämmillekin. Yleisradion milupamaksuja ollaan poistamassa. Liikennemi-
38791: lastenohjelmat, tunnetuimpana varmasti TV 2:n nisteri Olli-Pekka Heinonen otti puheessaan Vaa-
38792: Pikku Kakkonen, ovat laadukkaita, ja ne on tehty sassa 26.4.2000 esille mahdollisuuden luopua
38793: juuri lasten tasapainoista kehitystä silmällä pi- näistä tv-yhtiöiden toimilupamaksuista, joilla ka-
38794: täen. Dokumentit ja ajankohtaisohjelmat ovat tetaan Yleisradion toimintaa. Hänen mukaansa
38795: suosittuja ja, mikä tärkeintä, puolueettomia ja lä- maksut eivät enää ole perusteltuja siinä vaihees-
38796: hellä suomalaista yhteiskuntaa. Katsoja voi luot- sa, kun televisio-ohjelmia voidaan ottaa vastaan
38797: taa siihen, että tietoa ei ohjaile kulissien takana tietokoneella tai matkapuhelimella. Liikennemi-
38798: jokin kaupallinen yms. taho. Yleisradio on jo nisteri Heinosen mukaan teknologian kehittymis-
38799: vuosia tuottanut todella laadukasta ja korkeata- tä tähän vaiheeseen asti on vaikea ennustaa, mut-
38800: soista teatteria kotikatsomoihin. Yleisradio huo- ta silti ministeri Heinonen ennakoi sopivaksi
38801: lehtii myös opetusohjelmista ja maamme vähem- ajankohdaksi kaupallisten tv-yhtiöiden toimilu-
38802: mistöjen mahdollisuudesta vastaanottaa ohjel- pamaksujen poistamiseen vuotta 2006 ilman vi-
38803: maa omalla kielellään. siota siitä, miten puuttuva rahoitus tullaan kom-
38804: Yleisradion ohjelmat eivät saa olla sidoksissa pensoimaan Yleisradiolle.
38805: poliittisiin tai kaupallisiin intresseihin. Tämän Toimilupamaksujen poistaminen vaikeuttaisi
38806: varmistamiseen on päästy siten, että vaikkakaan Yleisradion toimintaa. Yleisradio saa maksuina
38807: valtio ei suoranaisesti anna rahoitusta, se omis- noin 300 miljoonaa markkaa vuodessa. Heinosen
38808: taa 99,9 % Yleisradion osakkeista. Yleisradion mukaan liikenneministeriössä ei kuitenkaan ole
38809:
38810: Versio 2.0
38811: KK 417/2000 vp - Saara Karhu /sd
38812:
38813:
38814: valmiita suunnitelmia siitä, miten Yleisradion ta- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38815: lous turvataan uudessa tilanteessa. Puheessaan tyä turvatakseen Yleisradion laaduk-
38816: liikenneministeri Heinonen korosti Yleisradion kaan ja arvokkaan työn tulevaisuuden,
38817: ohjelmatuotannon laadukkuutta ja vakuutti, ettei Yleisradion toimintojen jatkuvuuden ny-
38818: Yleisradion asemaa heikennetä. kymuotoisina ja -määräisinä sekä Yleis-
38819: radion ammattitaitoisen henkilökunnan
38820: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- työpaikkojen säilymisen ja
38821: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38822: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- pitääkö hallitus liikenneministerin
38823: vaksi seuraavan kysymyksen: asiasta antamien perustelujen valossa
38824: oikeudenmukaisena sitä, että kansalai-
38825: Onko hallitus tietoinen siitä, millaisia silta perittävä tv-maksu säilyy ja sitä ko-
38826: vaikutuksia kaupallisten tv-yhtiöiden rotetaan samalla, kun kaupallisten tv-
38827: toimilupamaksujen poistamisella on yhtiöiden toimilupamaksusta suunnitel-
38828: Yleisradion toiminnalle, jollei menetet- laan luovuttavan?
38829: tyä rahoitusta täysimääräisesti korvata
38830: ja
38831:
38832:
38833: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
38834:
38835: Saara Karhu /sd
38836:
38837:
38838:
38839:
38840: 2
38841: Ministerin vastaus KK 417/2000 vp- Saara Karhu /sd
38842:
38843:
38844:
38845:
38846: Eduskunnan puhemiehelle
38847:
38848: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Tarkoituksena ei ole myöskään käynnistää
38849: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- keskustelua julkisen palvelun tehtävistä tai hal-
38850: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lintoneuvoston roolista. Liikenneministeriö on
38851: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd tietoinen siitä, että Yleisradio Oy:n hallintoneu-
38852: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vosto on viime aikoina käynyt perusteellisen kes-
38853: 417/2000 vp: kustelun Yleisradio Oy:njulkisen palvelun tehtä-
38854: vistä tulevassa tietoyhteiskunnassa, mikä saatet-
38855: Onko hallitus tietoinen siitä, millaisia tiin myös valtioneuvoston tietoon, kun se viime
38856: vaikutuksia kaupallisten tv-yhtiöiden vuoden lopulla päätti korottaa televisiomaksua.
38857: toimilupamaksujen poistamisella on Tavoitteena on ollut käynnistää keskustelu
38858: Yleisradion toiminnalle, jollei menetet- kaupallisten yhtiöiden maksaman toimilupamak-
38859: tyä rahoitusta täysimääräisesti korvata sun tarkoituksenmukaisuudesta tulevaisuuden di-
38860: ja gitaalisessa viestintäympäristössä. Esille on tuo-
38861: tu mahdollisuus toteuttaa toimilupamaksu-uudis-
38862: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tus silloin, kun analogiset televisiolähetykset ai-
38863: tyä turvatakseen Yleisradion laaduk- kanaan lopetetaan.
38864: kaan ja arvokkaan työn tulevaisuuden, Liikenneministeriön julkisissa kannanotoissa
38865: Yleisradion toimintojen jatkuvuuden ny- on selkeästi tuotu esille, ettäjos toimilupamaksu-
38866: kymuotoisina ja -määräisinä sekä Yleis- velvoite kaupallisilta yhtiöiltä päätetään tulevai-
38867: radion ammattitaitoisen henkilökunnan suudessa poistaa, tulee Yleisradio Oy:n rahoituk-
38868: työpaikkojen säilymisen ja sen turvaamiseksi rakentaa korvaava rahoitus-
38869: pitääkö hallitus liikenneministerin malli. Koska kyseessä olisi merkittävä suomalai-
38870: asiasta antamien perustelujen valossa sen radio- ja televisioviestinnän rahoitusrakenne-
38871: oikeudenmukaisena sitä, että kansalai- muutos, tulee tällaisiin valmistautua huolella ja
38872: silta perittävä tv.:cmaksu säilyy ja sitä ko- hyvissä ajoin.
38873: rotetaan samalla, kun kaupallisten tv- Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kokonais-
38874: yhtiöiden toimilupamaksusta suunnitel- tarjonta, sellaisena kuin yhtiön hallintoneuvosto
38875: laan luovuttavan? on sen linjannut, on merkittävä osatekijä suoma-
38876: laisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Erityi-
38877: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sesti Yleisradio Oy:n rooli on tärkeä tietoyhteis-
38878: ti seuraavaa: kunnan peruspalveluiden takaajana kaikille suo-
38879: malaisille varallisuudesta ja asuinpaikasta riip-
38880: Laissa Yleisradio Oy:stä (1380/1993) määrite- pumatta.
38881: tään Yleisradio Oy:lle annettu julkisen palvelun Keskustelussa ei voi kuitenkaan sivuuttaa
38882: tehtävä, jonka toteuttamista valvoo ja tulkitsee muita televisioalan toimijoita ja heidän tarpei-
38883: eduskunnan valitsema Yleisradio Oy:n hallinto- taan. On tärkeää, että televisioyhtiöiden välillä
38884: neuvosto. Tätä laissa määriteltyä tehtävää ei ole vallitsee terve kilpailutilanne. Se takaa parhaiten
38885: tarkoitus asettaa kyseenalaiseksi. kuluttajille monipuoliset sisältöpalvelut sekä tur-
38886:
38887:
38888: 3
38889: KK 417/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
38890:
38891:
38892: vaa alan jatkuvan kehityksen myös digitalisoitu-
38893: vassa yhteiskunnassa.
38894:
38895:
38896: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
38897:
38898: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
38899:
38900:
38901:
38902:
38903: 4
38904: Ministems svar KK 417/2000 vp- Saara Karhu /sd
38905:
38906:
38907:
38908:
38909: Tili riksdagens talman
38910:
38911: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Avsikten är inte heller att in1eda en diskussion
38912: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- om den allmännyttiga verksamhetens uppgifter
38913: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Saa- eller om förvaltningsrådets roll. Trafikministe-
38914: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 riet känner till att Rundradion Ab:s förvaltnings-
38915: SS 417/2000 rd: råd på senare tid har fört grund1iga diskussioner
38916: om vi1ka Rundradion Ab:s uppgifter i ans1utning
38917: Ar regeringen 111edveten 0111 vilka verk- till den allmännyttiga verksamheten kommer att
38918: ningar slopandet av koncessionsavgif- vara i det framtida informationssamhället, vi1ket
38919: terna för ko111111ersiella tv-bolag har för också statsrådet informerades om när det i s1utet
38920: Rundradions verksa111het, 0111 den finan- av förra året bes1utade höja te1evisionsavgiften.
38921: siering so111jörloras inte ersätts tili fullt Må1et har varit att in1eda en diskussion om än-
38922: belopp, och damå1sen1igheten när det gäller den koncessions-
38923: avgift som de kommersiella bo1agen beta1ar i den
38924: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta framtida digita1a kommunikationsmi1jön. En
38925: för att säkerställa att Rundradions kva- möj1ighet som har förts fram är att koncessions-
38926: litativa och värdefulla arbete har en avgiftsreformen genomförs när de ana1oga te1evi-
38927: fi'a111tid, att Rundradions verksamhet sionssändningama i sinom tid upphör.
38928: fortsätter i sin nuvarande form och om- Trafikministeriet har i sina offentliga ställ-
38929: fattning samt att arbetsplatserna för ningstaganden k1art fört fram att om man i fram-
38930: Rundradions yrkeskunniga personai he- tiden bes1utar s1opa de kommersiella bo1agens
38931: varas, och sky1dighet att beta1a koncessionsavgift, är det
38932: nödvändigt att få till stånd en ersättande finansie-
38933: anser regeringen att det är rättvist, i lju-
38934: set av de 111otiveringar so111 trafilaninis- ringsmodell för att säkerställa Rundradion Ab:s
38935: teriet har ji-amfört i ärendet, att den TV- finansiering. Eftersom detta skulle innebära en
38936: avgift so111 uppbärs hos 111edborgarna betydande ändring av den finska radio- och te1e-
38937: harstår och höjs, sa111tidigt som konces- visionskommunikationens finansieringsstruktur,
38938: är det nödvändigt att göra förberede1sema nog-
38939: sionsavgiften för de ko111mersiella TV-
38940: grant och i god tid.
38941: bolagen enligt planerna skall slopas?
38942: Det tota1a utbudet av Rundradion Ab:s allmän-
38943: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- nyttiga service, i enlighet med de 1injedragning-
38944: föra fö1jande: ar som bo1agets förvaltningsråd har gjort, är en
38945: viktig bidragande faktor när det gäller att bygga
38946: 1 1agen om Rundradion Ab (1380/1993) definie- upp det finska informationssamhället. 1 synner-
38947: ras den uppgift som har tillde1ats Rundradion Ab het Rundradion Ab:s spelar en väsentlig roll i frå-
38948: och som gäller den allmännyttiga verksamheten. ga om att garantera alla fin1ändare informations-
38949: Rundradion Ab:s förvaltningsråd, som utsetts av samhällets basservice, oberoende av förmögen-
38950: riksdagen, övervakar och to1kar fullgörandet av het och boningsort.
38951: uppgiften. Avsikten är inte att ifrågasätta denna
38952: uppgift som definieras i 1ag.
38953:
38954: 5
38955: KK 417/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministerns svar
38956:
38957:
38958: 1 diskussionerna kan man dock inte förbigå te- menterna bäst mångsidiga innehållstjänster och
38959: levisionsbranschens aktörer och deras behov. Det branschens fortsatta utveckling tryggas även i ett
38960: är viktigt att det råder en sund konkurrens mellan samhälle som digitaliseras.
38961: televisionsbolagen. På så sätt garanteras konsu-
38962:
38963:
38964: Helsingfors den 24 maj 2000
38965:
38966: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
38967:
38968:
38969:
38970:
38971: 6
38972: KK 418/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
38973:
38974:
38975:
38976:
38977: KIRJALLINEN KYSYMYS 418/2000 vp
38978:
38979: Suomalaisten YK-virkamiesten eläkkeiden ve-
38980: rotus
38981:
38982:
38983:
38984:
38985: Eduskunnan puhemiehelle
38986:
38987: Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuk- tien maksama eläke tulee Suomen verotuksen pii-
38988: sia ja -vapauksia koskevan yleissopimuksen, sa- riin. Ruotsissa, esimerkiksi YK:n eläkerahastos-
38989: moin kuin Yhdistyneiden Kansakuntien erityis- ta UN Joint Staff Pension Fund, maksettavat
38990: järjestöjen erioikeuksia ja -vapauksia koske- eläkkeet ovat verovapaita. YK-virkaa hoitaes-
38991: van yleissopimuksen voimaansaattamisesta saan suomalaisten, kuten kaikkien muidenkin
38992: 26.8.1958/387, SopS 24, säätää muun muassa, kansallisuuksien, palkkatulojen verotus hoituu
38993: että Yhdistyneiden Kansakuntien virkamiehet YK:n käytännön mukaan, mutta eläkkeelle siir-
38994: nauttivat verovapautusta YK:n heille suoritta- tyessään ja muuttaessaan takaisin Suomeen he
38995: mista palkoista ja palkkioista (Suomen Laki II, maksavat YK:lta saamastaan eläkkeestä verot
38996: Kv 107). Suomalaisten YK-virkamiesten verotus Suomeen.
38997: toteutuu näin ollen YK:n käytännön mukaan. Tämä on kynnyskysymys monelle suomalai-
38998: YK:n eläkejärjestelmän perustana on eläke- selle entiselle YK-virkamiehelle, kun hän valit-
38999: rahasto, jonka piiriin kuuluvat YK:ssa ja sen eri- see eläkepäivien viettopaikkaa. Moni olisi hyvin-
39000: tyisjärjestöissä työskentelevät. Rahastoon voivat kin halukas palaamaan Suomeen vuosien ulko-
39001: liittyä kaikki YK:n peruskirjan artiklassa 57(2) maillaolonjälkeen, mutta verotuskohtelu saa hei-
39002: mainitut erityisjärjestöt ja muut YK:n palkkajär- dät ehkä kuitenkin päättämään toisin.
39003: jestelmään osallistuvat kansainväliset järjestöt.
39004: Jokaisen rahastoon kuuluvan YK-järjestön täysi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39005: päiväisen työntekijän tulee kuulua eläkerahas- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39006: toon. Työntekijän eläkerahasto alkaa kertyä hä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39007: nen liityttyään YK:n eläkerahastoon ja loppuu, vaksi seuraavan kysymyksen:
39008: kun työntekijän jäsenyys lakkaa. Sekä työntekijä
39009: että työllistävä erityisjärjestö maksavat rahas- Pitääkö hallitus perusteltuna, että suo-
39010: toon prosenttimääräisiä eläkeosuuksia, jotka malaisten YK-viroissa työskennelleiden
39011: vaihtelevat työntekijän virkaiästä riippuen. eläkkeet kuuluvat Suomen verotuksen
39012: Kun YK-viroissa olleet suomalaiset siirtyvät piiriin, kun eläkkeensaaja muuttaa Suo-
39013: eläkkeelle Suomeen, Yhdistyneiden Kansakun- meen, vaikka työsuhteen ajalta verot
39014: maksetaanYK:nkäytännön mukaan?
39015:
39016:
39017: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
39018:
39019: Kimmo Kiljunen /sd
39020:
39021: Versio 2.0
39022: KK 418/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
39023:
39024:
39025:
39026:
39027: Eduskunnan puhemiehelle
39028:
39029: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa moilla ehdoilla kuin Yhdistyneiden Kansakun-
39030: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tien virkamiehet. Ensiksi mainitun yleissopimuk-
39031: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sen V artiklan 20 §:nja viimeksi mainitun yleis-
39032: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen sopimuksen VI artiklan 22 §:n määräysten mu-
39033: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kaan erioikeudet ja vapaudet myönnetään virka-
39034: 418/2000 vp: miehille yksinomaan järjestön etuja silmällä pi-
39035: täen eikä heidän henkilökohtaiseksi hyödykseen.
39036: Pitääkö hallitus perusteltuna, että suo- Henkilöllä, jonka palvelussuhde järjestöön on la-
39037: malaisten YK-viroissa työskennelleiden kannut, ei voida enää katsoa olevan sellaista vir-
39038: eläkkeet kuuluvat Suomen verotuksen kamiehen asemaa, jota edellä selostetuissa sopi-
39039: piiriin, kun eläkkeensaaja muuttaa Suo- musmääräyksissä edellytetään. Perusteita, jonka
39040: meen, vaikka työsuhteen ajalta verot nojalla erioikeuksia ja vapauksia puheena ole-
39041: maksetaanYK:nkäytännön mukaan? vien yleissopimusten nojalla myönnetään, ei siis
39042: myöskään enää ole. Niin ollen järjestön virka-
39043: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- miehille myönnetyt verovapausedut koskevat
39044: ti seuraavaa: vain palkkaa, jonka he ovat saaneet palvelussuh-
39045: Suomen sisäisessä verolainsäädännössä ei ole teensa aikana. Näin ollen eläkettä, jonka entiset
39046: erityissäännöksiä Yhdistyneiden Kansakuntien Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjes-
39047: tai niiden erityisjärjestöjen virkamiehille makset- töjen virkamiehet saavat aikaisemman palvelus-
39048: tavien palkkojen tai eläkkeiden verovapaudesta. suhteensa perusteella Yhdistyneiden Kansakun-
39049: Tuloverolaissa (1535/1992) on kuitenkin mää- tien eläkerahastosta, ei voida vapauttaa verosta
39050: räys Yhdistyneiden Kansakuntien tai jonkin sen edellä mainittujen yleissopimusten määräysten
39051: erityisjärjestön muualla kuin Suomessa suorite- nojalla. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisus-
39052: tusta asiantuntijatehtävästä suoritetun palkan tai saan 1978 II 556 omaksunut tämän tulkinnan.
39053: palkkion verovapaudesta (TVL:n 76 §:n 1 mo- Ruotsissa regeringsrätten on päätynyt samalle
39054: mentin 3 kohta). kannalle (RÅ 1971 ref. 9). Ruotsin regeringsrät-
39055: Sen sijaan Yhdistyneiden Kansakuntien erioi- ten on tämän jälkeen ratkaisussaan RÅ
39056: keuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen 1984 1:25 tosin asettunut päinvastaiselle kannal-
39057: (SopS 24/1958) V artiklan 18 §:n b kohdan mu- le kuin aikaisemmassa ratkaisussaan RÅ 1971
39058: kaan Yhdistyneiden Kansakuntien virkamiehet ref. 9 ja katsonut Yhdistyneiden Kansakuntien
39059: nauttivat verovapautusta Yhdistyneiden Kansa- eläkerahastosta saadun eläkkeen verosta vapaak-
39060: kuntien heille suorittamista palkoista ja palk- si tuloksi. Tässä uudemmassa ratkaisussaan, jos-
39061: kioista. Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjär- sa oli kysymys YK:n elintarvike- ja maatalous-
39062: jestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan järjestössä (FAO) suoritetun aikaisemman palve-
39063: yleissopimuksen (SopS 24/1958) VI artiklan lun perusteella maksetusta eläkkeestä, regerings-
39064: 19 §:n b kohdan mukaan erityisjärjestöjen virka- rätten ei kuitenkaan ole tulkinnut Yhdistyneiden
39065: miehet nauttivat verovapautusta erityisjärjestön Kansakuntien erityisjärjestöjen erioikeuksia ja
39066: heille suorittamista palkoista ja palkkioista sa- vapauksia koskevan yleissopimuksen määräyk-
39067:
39068:
39069: 2
39070: Ministerin vastaus KK 418/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
39071:
39072:
39073: siä toisin kuin vuoden 1971 ratkaisussaan, vaan men tavoin YK:n eläkkeitä. Lisäksi Euroopan
39074: uusi ratkaisu perustuu Ruotsissa voimassa ole- unionin jäsenvaltioista mm. Alankomaat, Bel-
39075: viin, eräiden vakuutusperusteisten suoritusten gia, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa verottavat
39076: verotusta koskeviin sisäisen verolain erityissään- niinikään YK:n eläkkeitä.
39077: nöksiin. Tämä vuoden 1984 regeringsrättenin Edellä olevaan viitaten hallitus pitää edelleen
39078: ratkaisun lopputulos ei siis perustu siihen, että perusteltuna YK:n eläkkeiden verotusta nykyi-
39079: kysymyksessä olisi erityisesti Yhdistyneiden sen, myös kansainvälisesti hyväksytyn mallin
39080: Kansakuntien maksama eläke. Muista Pohjois- mukaisesti.
39081: maista Tanska, Norja ja Islanti verottavat Suo-
39082:
39083:
39084: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
39085:
39086: Ministeri Suvi-Anne Siimes
39087:
39088:
39089:
39090:
39091: 3
39092: KK 418/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerns svar
39093:
39094:
39095:
39096:
39097: Tili riksdagens talman
39098:
39099: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger enta Nationernas tjänstemän. Enligt bestämmel-
39100: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- serna i artikel V 20 § i den förstnämnda konven-
39101: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- tionen och artikel VI 22 § i den sistnämnda kon-
39102: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- ventionen beviljas tjänstemännen privilegier och
39103: mål SS 418/2000 rd: immunitet i organisationens och fackorganens in-
39104: tresse och inte för att tillgodose dem personli-
39105: Anser regeringen det vara befogat att gen. En person vars tjänsteförhållande i organisa-
39106: pensionerna för dem som innahaft FN- tionen har upphört kan inte längre anses inneha
39107: tjänster omfattas av den finska beskatt- en sådan tjänsteställning som förutsätts i de kon-
39108: ningen när pensionstagaren flyttar tili ventionsbestämmelser som relateras ovan. Det
39109: Finland, även om skatten medan arbets- finns alltså inte heller längre några sådana grun-
39110: förhållandet pågår betalas enligt FN- der med stöd av vilka privilegier och immunitet
39111: praxis? kan beviljas. Därmed berör de förmåner i form av
39112: skattefrihet som beviljats tjänstemännen endast
39113: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den lön som de har lyft under sitt tjänsteförhål-
39114: föra följande: lande. Därmed kan de pensioner som före detta
39115: Finlands interna skattelagstiftning innehåller inte tjänstemän vid Förenta Nationerna och dess fack-
39116: några särskilda bestämmelser om skattefrihet då organ får från Förenata Nationernas pensions-
39117: det gäller löner eller pensioner som utbetalas till fond på grund av sitt tidigare tjänstgöringsförhål-
39118: tjänstemän som varit anställda av Förenta Natio- lande inte befrias från skatt med stöd av bestäm-
39119: nerna eller något av dess fackorgan. Inkomstskat- melserna i de konventioner som nämns ovan.
39120: telagen (1535/1992) innehåller dock en bestäm- Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt avgöran-
39121: melse om skattefrihet i fråga om löner eller arvo- de 1978 II 556 gått in för denna tolkning. 1
39122: den som Förenta Nationerna eller något av dess Sverige har regeringsrätten kommit till samma
39123: fackorgan betalar för sakkunniguppdrag som har slutsats (RÅ 1971 ref. 9). Regeringsrätten har
39124: utförts utanför Finland (ISkL 76 § 1 mom. 3 därefter i sitt avgörande RÅ 1984 1:25 dock in-
39125: punkten). tagit motsatt ~tåndpunkt jämfört med sitt tidigare
39126: Däremot skall Förenta Nationernas tjänste- avgörande RA 1971 ref. 9 och betraktat pension
39127: män enligt artikel V 18 § b punkten i konventio- från Förenta Nationernas pensionsfond som skat-
39128: nen rörande Förenta Nationernas privilegier och tefri inkomst. 1 det nyare avgörandet, som gällde
39129: immunitet (FördrS 24/1958) åtnjuta skattefrihet pension som utbetalats på grundval av tidigare
39130: för löner och andra inkomster uppburna från För- tjänstgöring vid FN:s fackorgan för livsmedels-
39131: enta Nationerna. Enligt artikel VI 19 § b punk- och jordbruksfrågor (FAO), har regeringsrätten
39132: ten i konventionen rörande privilegier och immu- emellertid inte tolkat bestämmelserna i konven-
39133: nitet för Förenta Nationernas fackorgan (FördrS tionen rörande Förenta Nationernas privilegier
39134: 24/1958) skall fackorganens tjänstemän åtnjuta och immunitet annorlunda än i avgörandet från
39135: skattefrihet för löner och andra inkomster upp- 1971, utan det nya avgörandet grundar sig på sär-
39136: burna från fackorgan på samma villkor som För- skilda bestämmelser i en gällande intern svensk
39137:
39138:
39139: 4
39140: Ministerns svar KK 418/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
39141:
39142:
39143: skattelag om skatt på vissa utbetalningar som sioner även i EU-medlemsstaterna Nederländer-
39144: grundar sig på försäkringar. Regeringsrättens na, Belgien, Storbritannien, Frankrike och Tysk-
39145: slutliga avgörande från 1984 grundar sig alltså land.
39146: inte på att det varit fråga om pension som utbeta- Med hänvisning tili vad som anförs ovan an-
39147: lats av just Förenta Nationerna. Av de övriga ser regeringen det fortfarande vara befogat att be-
39148: nordiska länderna tillämpar Danmark, Norge och skatta FN:s pensioner enligt den nuvarande, även
39149: Island samma praxis som Finland då det gäller internationellt godkända modellen.
39150: FN:s pensioner. Därutöver beskattas FN:s pen-
39151:
39152:
39153: Helsingfors den 24 maj 2000
39154:
39155: Minister Suvi-Anne Siimes
39156:
39157:
39158:
39159:
39160: 5
39161: KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
39162:
39163:
39164:
39165:
39166: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 419/2000 rd
39167:
39168: Skattefri ersättning för barnavårdskostnader
39169: för kommunala förtroendevalda
39170:
39171:
39172:
39173:
39174: Tili riksdagens talman
39175:
39176: Demokrati innebär att medborgare från alla sam- man betalas tili vårdaren som i sin tur erlägger
39177: hällsgrupper skall kunna deltai kommunens be- skatt och avgifter på densamma. Det beror på att
39178: slutsfattande och kunna verka som kommunala man i skattelagstiftningen med "lön" avser varje
39179: förtroendevalda. Principen är att det inte skall ta slag av lön, arvode, förmån och ersättning för
39180: kosta att vara t.ex. fullmäktigeledamot. 1 dag har förtroendeuppdrag. Strängt taget är det i det här
39181: speciellt unga bamfamiljer svårt att kombinera fallet dock fråga om en ersättning för en konkret
39182: jobb, familj och förtroendeuppdrag. Då en små- utgift på samma sätt som t.ex. kilometerersätt-
39183: bamsförälder aktiverar sig i kommunalpolitiken ningen. Kostnadsersättningen för bama-
39184: behövs ofta utomstående bamavård för att förtro- vårdskostnader för kommunala förtroendevalda
39185: endeuppdraget skall kunna skötas. borde därför göras skattefri på samma sätt som
39186: Enligt kommunallagen skall man tili en kom- kilometerersättningen är.
39187: munal förtroendevald betala ersättning för kost-
39188: nader som på grund av förtroendeuppdraget för- Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
39189: anleds av anordnandet av bamavård. Regeln togs ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
39190: in i lagen 1995. Ersättningen behöver inte täcka ställa följande spörsmål tili behörig medlem av
39191: alla kostnader fullt ut och den skall basera sig på statsrådet:
39192: en i fullmäktige godkänd arvodesstadga.
39193: Den ovan nämnda ersättningen räknas dock Vad ämnar regeringen vidta för åtgär-
39194: som skattepliktig inkomst för den förtroendeval- der för att göra ersättningen för barna-
39195: da. 1 praktiken betalar alltså förtroendevalda vårdskostnader för kommunala förtro-
39196: skatt på ersättningen samtidigt som bruttosum- endevalda skattefri?
39197:
39198:
39199: Helsingfors den 4 maj 2000
39200:
39201: Ulla-Maj Wideroos /sv Margareta Pietikäinen /sv
39202: Christina Gestrin /sv Eva Biaudet /sv
39203: Nils-Anders Granvik /sv Pehr Löv /sv
39204:
39205:
39206:
39207:
39208: Version 2.0
39209: Suomennos KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
39210:
39211:
39212:
39213:
39214: KIRJALLINEN KYSYMYS 419/2000 vp
39215:
39216: Kunnallisten luottamushenkilöiden lastenhoito-
39217: kustannusten korvauksen verottomuus
39218:
39219:
39220:
39221:
39222: Eduskunnan puhemiehelle
39223:
39224: Demokratiassa kansalaisten kaikista yhteiskunta- taan hoitajalle, joka puolestaan suorittaa veron ja
39225: ryhmistä tulee voida osallistua kunnan päätök- maksut siitä. Tämäjohtuu siitä, että verolainsää-
39226: sentekoon ja toimia kunnallisina luottamushenki- dännössä "palkalla" tarkoitetaan kaikenlaista
39227: löinä. Periaatteena on, että esim. valtuutettuna palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta luotta-
39228: toimimisesta ei tule aiheutua kustannuksia. Ny- mustoimesta. Tiukasti ottaen tässä tapauksessa
39229: kyisin erityisesti nuorilla lapsiperheillä on on kuitenkin kyse konkreettisen menon kovaami-
39230: vaikeuksia yhdistää työ, perhe ja luottamustehtä- sesta samalla tavalla kuin esim. kilometrikor-
39231: vät. Pienen lapsen vanhemman aktivoituessa vaus. Kunnallisten luottamushenkilöiden lasten-
39232: kunnallispolitiikassa luottamustoimen hoitami- hoitokustannusten kulukorvaus tulisikin tämän
39233: seen tarvitaan usein ulkopuolista lastenhoitoa. vuoksi tehdä verovapaaksi samalla tavoin kuin
39234: Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöl- kilometrikorvaus.
39235: le maksetaan korvausta kustannuksista, joita
39236: luottamustoimen vuoksi aiheutuu lastenhoidon Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39237: järjestämisestä. Säännös otettiin lakiin vuonna jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
39238: 1995. Korvauksen ei tarvitse kattaa kaikkia kus- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
39239: tannuksia täysimääräisesti, ja sen tulee perustua tattavaksi seuraavan kysymyksen:
39240: valtuuston hyväksymään palkkiosääntöön.
39241: Edellä mainittu korvaus luetaan kuitenkin ve- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39242: ronalaiseksi tuloksi luottamushenkilölle. Käy- tyä tehdäkseen kunnallisten luotta-
39243: tännössä luottamushenkilöt siis maksavat veroa mushenkilöiden lastenhoitokustannus-
39244: korvauksesta, samalla kun bruttosumma makse- ten korvauksen verottomaksi?
39245:
39246:
39247: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
39248:
39249: Ulla-Maj Wideroos /r Margareta Pietikäinen /r
39250: Christina Gestrin /r Eva Biaudet /r
39251: Nils-Anders Granvik /r Pehr Löv /r
39252:
39253:
39254:
39255:
39256: 2
39257: Ministerin vastaus KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
39258:
39259:
39260:
39261:
39262: Eduskunnan puhemiehelle
39263:
39264: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sesti myös veronalaisia. Tuloverolain 31 §:n 4
39265: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- momentin mukaan vähennyskelpoisia menoja ei-
39266: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vät ole elantomenot, joina pidetään muun muas-
39267: vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj Wideroo- sa lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja.
39268: sin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Lastenhoidonjärjestämisestä aiheutuneet kustan-
39269: KK 419/2000 vp: nukset on siten nimenomaisesti laissa säädetty
39270: elantomenoiksi.
39271: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Säännöksessä on kysymys verojärjestelmäm-
39272: tyä tehdäkseen kunnallisten luottamus- me keskeisestä peruslinjauksesta. Työnteko ko-
39273: henkilöiden lastenhoitokustannusten din ulkopuolella aiheuttaa lisäkustannuksia las-
39274: korvauksen verottomaksi? ten ja kodin hoidossa verrattuna siihen, että vero-
39275: velvollinen olisi kotona. Nämä kustannukset on
39276: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksettava työtuloilla, jolloin syntyy kysymyk-
39277: ti seuraavaa: sessä kuvattu tilanne. Tästä huolimatta kustan-
39278: Kuntalain (365/1995) 42 §:n 1 momentissa lue- nukset on nimenomaisesti säädetty vähennyskel-
39279: tellaan ne palkkiot ja korvaukset, jotka kunnalli- vottomiksi. Kotitaloudessa maksettavien palkka-
39280: selle luottamushenkilölle on maksettava. 1 kohta kustannusten vähennyskelpoisuus on kylläkin ol-
39281: velvoittaa maksamaan kokouspalkkiota, 2 kohta lut veropoliittisessa keskustelussa toistuvasti
39282: korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksis- esillä, mutta tällaisten kustannusten laajaa yleis-
39283: ta, joita luottamustoimesta aiheutuu sijaisen tä vähennyskelpoisuutta palkkatulosta ei ole mo-
39284: paikkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä nestakaan syystä pidetty mahdollisena. Parhail-
39285: taikka muusta vastaavasta syystä, ja 3 kohta mat- laan on menossa vuoden 2000 loppuun kestävä
39286: kakustannusten korvausta ja päivärahaa. Val- kotitalouksien teettämän työn tukikokeilu. Halli-
39287: tuusto päättää kuntakohtaisesti palkkioiden ja tus tulee kokeilun perusteella päättämään jatko-
39288: korvausten suorittamisen perusteista. toimenpiteistä. Kysymyksessä tarkoitetun lasten
39289: Kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta hoidosta maksettavan palkan perusteella on myös
39290: maksettavia palkkioita ja korvauksia verotetaan oikeus kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta
39291: samoin kuin työstä maksettavia korvauksia annetun lain (728/1997) mukaiseen vähennyk-
39292: yleensäkin. Kokouspalkkiot ja ansionmenetys- seen kokeilualueilla.
39293: korvaukset ovat siten verotettavaa tuloa. Lasten- Kunnallisista luottamustoimista maksettavien
39294: hoidon järjestämisestä aiheutuneiden kustannus- korvausten tulisi olla sellaisia, että tehtävien hoi-
39295: ten korvausten verotus määräytyy myös tulove- taminen on taloudellisesti mielekästä. Lastenhoi-
39296: rolain yleisten periaatteiden mukaan. tokorvausten verottamisen voi perustellusti kat-
39297: Tuloverolain 70 §:ssä on säädetty verova- soa jossain määrin vaikeuttavan niiden, joilla on
39298: paaksi matkakustannusten korvaukset. Muut tu- kotona pieniä lapsia, osallistumista luottamus-
39299: lonhankkimiskustannusten korvaukset ovat ve- tehtäviin. Vastaava tilanne koskee kuitenkin mai-
39300: ronalaisia. Verovelvollisen vähennyskelvotto- nitulla tavalla päätyötä ja muitakin luottamusteh-
39301: mien elantomenojen korvaukset ovat luonnolli- täviä ja sivutöitä. Yleinen lastenhoidon verova-
39302:
39303:
39304: 3
39305: KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministerin vastaus
39306:
39307:
39308: paa korvaamismahdollisuus ei voi tulla kysy- nen merkitys. Osallistumismahdollisuudet olisi
39309: mykseen. Kunnallisista luottamustehtävistä mak- pyrittävä turvaamaan luottamushenkilöiden palk-
39310: settavaa korvausta ei ole toisaalta perusteltua kioperusteiden mitoituksella. Kunnallisten luot-
39311: asettaa muihin palkkiollisiin töihin ja tehtäviin tamushenkilöiden lastenhoitokustannusten kor-
39312: verrattuna verotuksellisesti eri asemaan siitä- vausten tekeminen verottomaksi ei siten ole täs-
39313: kään huolimatta, että kunnalliseen itsehallintoon sä vaiheessa perusteltua.
39314: osallistumisella on demokratian kannalta erityi-
39315:
39316:
39317: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
39318:
39319: Ministeri Suvi-Anne Siimes
39320:
39321:
39322:
39323:
39324: 4
39325: Ministems svar KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym.
39326:
39327:
39328:
39329:
39330: Tili riksdagens talman
39331:
39332: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger der som inte är avdragningsgilla är naturligtvis
39333: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- också skattepliktiga. Enligt inkomstskattelagens
39334: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla- 31 § 4 mom. räknas som avdragbara utgifter inte
39335: Maj Wideroos /sv m.fl. undertecknade skriftliga levnadskostnadema, vilka omfattar bland annat
39336: spörsmål SS 419/2000 rd: utgifter för skötseln av bam och herumet. De ut-
39337: gifter som föranleds av anordnande av bamvård
39338: Vad ämnar regeringen vidta för åtgär- är således uttryckligen levnadskostnader enligt
39339: der för att göra ersättningen för barna- lagen.
39340: vårdskostnader för kommunala förtro- 1 bestärumelsen är det fråga om en centrallin-
39341: endevalda skattefri? jedragning för vårt skattesystem. Arbete utanför
39342: hemmet förorsakar större utgifter i fråga om
39343: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skötseln av bam och hemmetjämfört med att den
39344: föra följande: skattskyldige skulle vara heruma. Dessa utgifter
39345: 1 42 § 1 mom. kommunallagen (365/1995) räk- skall betalas från arbetsinkomsten, varvid den si-
39346: nas de arvoden och ersättningar upp som skall tuation som beskrivs i spörsmålet uppstår. Oav-
39347: betalas till en kommunal förtroendevald. Första sett detta är utgiftema uttryckligen icke avdrags-
39348: punkten förpliktar korumunen att betala samman- gilla enligt bestämmelsema. Avdragsgillheten
39349: trädesarvode, andra punkten ersättning för in- hos de löner som betalas av privathushåll har vis-
39350: komstbortfall och för kostnader som på grund av serligen upprepade gånger tagits upp i skattepoli-
39351: förtroendeuppdraget föranleds av avlönande av tiska diskussioner, men det har av flera olika skäl
39352: vikarie, anordnande av bamvård eller något mot- inte ansetts vara möjligt att sådana kostnader blir
39353: svarande och tredje punkten ersättning för rese- allmänt avdragsgilla. Som bäst pågår ett försök
39354: kostnader och dagtraktamente. Fullmäktige i var- att stöda det arbete som privathushållen låter ut-
39355: je korumun bestämmer om grundema för betal- föra. Försöket pågår tili årets slut. Regeringen
39356: ning av arvoden och ersättningar. kommer på basis av försöket att besluta om fort-
39357: De arvoden och ersättningar som betalas för satta åtgärder. På basis av den lön som avses i
39358: skötsel av kommunalt förtroendeuppdrag beskat- spörsmålet och som betalas för bamvård har man
39359: tas på saruma sätt som ersättningar för arbete i inom de områden som omfattas av försöket även
39360: allmänhet. Sammanträdesarvoden och ersätt- rätt tili avdrag enligt lagen om temporärt skatte-
39361: ningar för inkomstbortfall är således beskatt- stöd för hushållsarbete (728/1997).
39362: ningsbar inkomst. Beskattningen av ersättningar Ersättningama för korumunala förtroendeupp-
39363: som föranleds av anordnande av bamvård be- drag borde vara sådana att det är ekonomiskt me-
39364: stäms även enligt de allmänna principema i in- ningsfullt att sköta uppgiftema. Beskattningen av
39365: komstskattelagen. kostnadema för bamvård kan med fog anses in-
39366: Enligt 70 § inkomstskattelagen är resekost- verka i viss mån på deltagandet i förtroendeupp-
39367: nadsersättningama skattefria. Andra utgifter för drag för sådana personers del som har små bam
39368: inkomstens förvärvande är skattepliktiga. De er- hemma. En motsvarande situation råder dock
39369: sättningar för den skattskyldiges levnadskostna- även i fråga om huvudsyssla och andra förtroen-
39370:
39371:
39372: 5
39373: KK 419/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r ym. Ministerns svar
39374:
39375:
39376: deuppdrag och bisysslor. En allmän skattefri er- deltagandet i det kommunala självstyret har en
39377: sättningsmöjlighet för barnvård kan inte kotnma särskild betydelse med hänsyn till demokratin.
39378: på fråga. Å andra sidan är det heller inte motive- Möjligheterna att delta i denna verksamhet borde
39379: rat att i beskattningshänseende ge den ersättning tryggas genom att grunderna för de förtroende-
39380: som betalas för kommunala förtroendeuppdrag valdas arvoden dimensioneras rätt. 1 detta skede
39381: en annorlunda ställning än andra arbeten och är det alltså inte motiverat att göra kommunala
39382: uppgifter för vilka arvode betalas, oavsett av att förtroendevaldas barnvårdskostnader skattefria.
39383:
39384:
39385: Helsingfors den 26 maj 2000
39386:
39387: Minister Suvi-Anne Siimes
39388:
39389:
39390:
39391:
39392: 6
39393: KK 420/2000 vp - Nils-Anders Granvik /r
39394:
39395:
39396:
39397:
39398: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 420/2000 rd
39399:
39400: Ökade användningsmöjligheter för avlopps-
39401: slam som gödsel
39402:
39403:
39404:
39405:
39406: Tili riksdagens talman
39407:
39408: Ett hållbart samhälle bör så långt som möjligt bli lönsam då den decentraliseras så att transport-
39409: byggas enligt kretsloppsprincipen. Gällande av- kostnaderna blir låga. Med tanke på de långa av-
39410: lopsslam är förekomsten av tungmetaller ett pro- stånden på glesbygden torde i det fallet entrepre-
39411: blem som gör slammet ointressant som jordför- nörer vara ett totalekonomiskt bra alternativ tili
39412: bättringsmedel inom livsmedelsproduktionen. stora kommunala centralanläggningar. En upp-
39413: Samhället har ett ansvar att vidta åtgärder för att följning av tungmetallinnehållet bör självfallet
39414: en ökande mängd avloppsslam på ett tryggt sätt alltid finnas.
39415: kan återföras tili naturens kretslopp.
39416: Lokala entreprenörer bör alltså ges möjlighe- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
39417: ten att ta hand om avloppsslammet direkt från ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
39418: gårdarna innan det blandas med avloppsvatten ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
39419: från industri, bensinstationer eller dylikt vari av statsrådet:
39420: tungmetaller kan förekomma.
39421: Förekomsten av tungmetaller är enligt under- Vad anser regeringen om möjligheten
39422: sökningar klart lägre i slam från bostäder och tili att på mindre orter och på glesbygd
39423: djurstallar än från industrin. Genom att tillåta be- hantera avloppsslam från bostäder i
39424: handling av slam från bostäder och djurstallar på små (privata) behandlingsanläggningar
39425: lokal nivå kunde man få en trygg produkt be- med målsättning att uppnå en produkt
39426: handlad tili låga kostnader. Denna process kan som lokalt kan återgå i naturens krets-
39427: lopp via åkerbruk?
39428:
39429:
39430: Helsingfors den 4 maj 2000
39431:
39432: Nils-Anders Granvik /sv
39433:
39434:
39435:
39436:
39437: Version 2.{)
39438: Suomennos KK 420/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
39439:
39440:
39441:
39442:
39443: KIRJALLINEN KYSYMYS 420/2000 vp
39444:
39445: Jätelietteen käyttömahdollisuuksien lisäämi-
39446: nen lannoitteena
39447:
39448:
39449:
39450:
39451: Eduskunnan puhemiehelle
39452:
39453: Kestävää yhteiskuntaa on mahdollisimman pit- daan saada kannattavaksi hajauttamaila se siten,
39454: källe rakennettava kiertokulun periaatteen mu- että kuljetuskustannukset muodostuvat pieniksi.
39455: kaisesti. Jätelietteessä raskasmetalliesiintymät Kun otetaan huomioon haja-asutusalueiden pit-
39456: muodostavat ongelman, joka ei tee lietteestä kät etäisyydet, ovat urakoitsijat todennäköisesti
39457: kiinnostavaa maanparannusaineena elintarvike- parempi kokonaistaloudellinen vaihtoehto kuin
39458: tuotannossa. Yhteiskunnan vastuulla on toimen- suuret kunnalliset keskuslaitokset Tietysti aina
39459: piteisiin ryhtyminen, jotta lisääntyvä määrä jäte- on oltava raskasmetallisisällön seurantaa.
39460: lietettä voitaisiin palauttaa turvallisesti luonnon
39461: kiertokulkuun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39462: Paikallisille urakaitsijoille tulisi siis tarjota jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39463: mahdollisuus jätelietteestä huolehtimiseen suo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39464: raan tiloilta, ennen kuin se sekoittuu teollisuu- vaksi seuraavan kysymyksen:
39465: den, bensiiniasemien tai vastaavien jäteveteen,
39466: jossa voi esiintyä raskasmetalleja. Miten hallitus suhtautuu mahdollisuu-
39467: Tutkimusten mukaan raskasmetallien esiinty- teen asuntojen jätelietteen käsittelemi-
39468: minen on selvästi vähäisempää asunnoista ja seksi pienillä paikkakunnilla ja haja-
39469: eläintalleista tulevassa jätelietteessä kuin teolli- asutusalueilla pienissä (yksityisissä) kä-
39470: suudesta tulevassa lietteessä. Sallimalla asunto- sittelylaitoksissa, jotta päästäisiin sel-
39471: jen ja eläintallien lietteen käsittely paikallisella laiseen tuotteeseen, joka voi paikallises-
39472: tasolla pystyttäisiin saamaan turvallinen tuote al- ti palautua luonnon kiertokulkuun pelto-
39473: haisin käsittelykustannuksin. Tämä prosessi voi- viljelyn kautta?
39474:
39475:
39476: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
39477:
39478: Nils-Anders Granvik /sv
39479:
39480:
39481:
39482:
39483: 2
39484: Ministerin vastaus KK 420/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
39485:
39486:
39487:
39488:
39489: Eduskunnan puhemiehelle
39490:
39491: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa simman vähäinen ja lietteet hyödynnetään ensisi-
39492: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jaisesti materiaalina. Samoin niiden käsittelyssä
39493: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tulee noudattaa niin sanottua läheisyysperiaatet-
39494: vastattavaksi kansanedustaja Nils-Anders Gran- ta, jonka mukaisesti jäte on käsiteltävä yhdessä
39495: vikin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lähimmistä vaatimukset täyttävässä käsittelypai-
39496: KK 420/2000 vp: kassa. Läheisyysperiaatteen soveltamisella on
39497: merkitystä erityisesti kysyjän tarkoittamilla pie-
39498: Miten hallitus suhtautuu mahdollisuu- nillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla synty-
39499: teen asuntojen jätelietteen käsittelemi- vien asumisjätevesilietteiden käsittelyssä. Liet-
39500: seksi pienillä paikkakunnilla ja haja- teistä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai ympäris-
39501: asutusalueilla pienissä (yksityisissä) kä- tön pilaantumista. Lietteiden hygieenisyysomi-
39502: sittelylaitoksissa, jotta päästäisiin sel- naisuudet vaikuttavat kysyjän mainitsemien ras-
39503: laiseen tuotteeseen, joka voi paikallises- kasmetallien ja muiden haitta-aineiden ohella
39504: ti palautua luonnon kiertokulkuun pelto- merkitsevästi lietteiden turvalliseen käyttöön.
39505: viljelyn kautta? Lietteen keräys ja käsittely on luonteeltaan lai-
39506: tosmaista tai ammattimaista, jos liete on peräisin
39507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- useilta kiinteistöitä tai toiminta on vastikkeellis-
39508: ti seuraavaa: ta. Koska lietemäärät voivat tällöin olla huomat-
39509: Valtioneuvosto teki 19.3.1998 periaatepäätök- tavia, käsittelyn ympäristöhaittojen ehkäisy var-
39510: sen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005. Or- mistetaan ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 mo-
39511: gaanisten aineiden ja fosforin päästöjen vähentä- mentin mukaisella ympäristöluvalla. Ympäristö-
39512: miseksi asetettujen tavoitteiden täyttäminen lupaa ei kuitenkaan tarvita ympäristönsuojelu-
39513: edellyttää jätevesien käsittelyn merkittävää te- asetuksen (169/2000) 4 §:n mukaisesti silloin,
39514: hostamista myös haja-asutusalueilla. Puhdistuk- kun asumisjätevesiliete on esimerkiksi käsitelty
39515: sen tehostaminen edellyttää myös, että jäteve- vaarattomaksi ja liete hyödynnetään maanparan-
39516: sien puhdistuksessa syntyvien lietteiden asian- nusaineena tai lannoitteena esimerkiksi maanvil-
39517: mukaiseen käsittelyyn kiinnitetään lisääntyvää jelyssä. Lietteen käyttö on vaaraton ta, jos toimin-
39518: huomiota. nassa noudatetaan jätelain perusteella puhdista-
39519: Haja-asutusalueiden asutuksen jätevesien molietteen käytöstä maanviljelyssä annettua val-
39520: puhdistuksessa syntyvä liete on asumisessa syn- tioneuvoston päätöstä (282/1994). Päätöksessä
39521: tyvää jätettä, jonka keräyksestä, kuljetuksesta ja säädetään lietteelle ja lietteen sijoittamiseen käy-
39522: hyödyntämisestä tai käsittelystä säädetään jäte- tettävälle viljelymaalle suurimmat sallitut ras-
39523: laissa (1 072/ 1993) ja ympäristönsuojelulaissa kasmetallipitoisuudet ja -kuormitukset. Hygiee-
39524: (86/2000). Lietteen kuljetus tulisi hoitaa jätelain nisyys- ja hajuhaittojen torjumiseksi jätevesiliet-
39525: 10 §:n mukaanjoko kunnanjärjestämänä tai so- teet on käsiteltävä mädättämällä, kalkkistabiloi-
39526: pimusperusteisena jätteenkuljetuksena. Jätelain malla tai muulla vastaavalla tavalla ennen sijoit-
39527: säännösten mukaisesti toimintoja on myös kehi- tamista peltoon. Lisäksi päätöksessä säädetään
39528: tettävä niin, että lietteiden määrä on mahdolli- lietettä koskevien tietojen antamisesta, kirjanpi-
39529:
39530:
39531: 3
39532: KK 420/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r Ministerin vastaus
39533:
39534:
39535: dosta ja raportoinnista. Lietteen peltolevitykses- mien puhdistamolietteiden jatkokäsittelyä selvi-
39536: sä tulee ottaa huomioon myös maataloudesta pe- tetään aiempaa perusteellisemmin näissä suunni-
39537: räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoitta- telmissa.
39538: misesta annettu valtioneuvoston päätös Ympäristönsuojelulain nojalla ympäristömi-
39539: (219/1998, muutettu 907/1999), jossa muun nisteriöllä on oikeus antaa muun muassa haja-
39540: muassa säädettyä peltolannoitteiden vuosittaista asutuksen jätevesilietteen poistamista koskevia
39541: typen enimmäismäärää ei saa ylittää. yleisiä määräyksiä. Lain mukaan näiden mää-
39542: Oman asumisjätevesilietteen käyttö maanvil- räysten valmistelussa tulee ottaa huomioon eri-
39543: jelyssä ei ole luonteeltaan ammattimaista eikä tyisesti valtakunnalliset vesiensuojelun tavoit-
39544: laitosmaista, ja lietemäärät ovat niin pieniä, ettei teet. Saman lain mukaisesti kunnan ympäristön-
39545: toiminnalta haja-asutusalueilla vaadita erillistä suojelumääräyksissä voidaan antaa alueelliset
39546: ympäristölupaa. Kuitenkin myös tällöin on toi- erityisominaisuudet huomioon ottavia paikalli-
39547: mittava siten, ettei aiheuteta ympäristön pilaan- sia säädöksiä näistä lietteistä. Ympäristöministe-
39548: tumista. Kiinteistön omistajan tulee huolehtia sii- riön on tarkoituksena antaa yleisiä määräyksiä
39549: tä, että lietteet esimerkiksi käsitellään asianmu- haja-asutuksenjätevesien puhdistuksesta. Samal-
39550: kaisesti ennen peltoon sijoittamista ottamalla la on tarkoitus ohjeistaa asumisjätevesilietteiden
39551: huomioon viljelykasvit ja varmistamalla, että le- jätehuoltoa. Ohjeilla tuetaan haja-asutuksen jäte-
39552: vitysala on riittävä. vesihuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tar-
39553: Ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymäs- vittavien vesi- ja jätehuoltopalvelujen kehittä-
39554: sä vesiensuojelun toimenpideohjelmassa vuo- mistä. Tässä yhteydessä selvitetään myös mah-
39555: teen 2005 yleisen viemäriverkon ulkopuolella dollisuudet vähentää haja-asutuksen vesistökuor-
39556: olevan asutuksen jätevesikuormituksen vähentä- mitusta ja tehostaa jätehuoltoa kompostikäymä-
39557: misessä korostetaan muun muassa tarvetta paran- löiden avulla.
39558: taa kiinteistökohtaisten puhdistuslaitteiden Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES)
39559: asiantuntevaa ja ammattimaista hoitoa, huoltoa Vesihuolto 200 l -teknologiaohjelman puitteissa
39560: ja tarkkailua. Näin edistetään myös valtakunnal- toteutetaan laaja haja-asutuksen vesihuoltoa ja
39561: lisen jätesuunnitelmassa vuodelle 2000 asetettu- jätevedenpuhdistuksen tehostamista koskeva tut-
39562: ja tavoitteita lisätä lietteiden esikäsittelyä ennen kimushanke. Tutkimuksessa selvitetään muun
39563: hyödyntämistä maataloudessa tai viherrakenta- muassa miten erilaisten kiinteistökohtaisten puh-
39564: misessa ja vähentää käsittelemättömän lietteen distamoiden asiantunteva hoito ja valvonta voi-
39565: levittämistä pellolle. Vesiensuojelun toimenpi- daan järjestää taloudellisesti. Saatavat tulokset
39566: deohjelman mukaisesti vesi- ja jätehuollon yleis- otetaan huomioon haja-asutuksen jätevesien kä-
39567: suunnittelua kehitetään siten, että haja-asutuk- sittelyä ja puhdistuslaitteiden hoitoa koskevien
39568: sen asumisjätevesilietteiden käsittelyä ja taaja- määräysten valmistelussa.
39569:
39570:
39571: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
39572:
39573: Ympäristöministeri Satu Hassi
39574:
39575:
39576:
39577:
39578: 4
39579: Ministerns svar KK 420/2000 vp- Nils-Anders Granvik /r
39580:
39581:
39582:
39583:
39584: Tili riksdagens talman
39585:
39586: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger slammet i första hand återvinns som material. Li-
39587: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kaså bör den s.k. närhetsprincipen iakttas vid be-
39588: rådet översänt följande av riksdagsledamot Nils- handlingen av slammet. Enligt denna princip
39589: Anders Granvik /sv undertecknade skriftliga skall avfallet behandlas på det närmaste behand-
39590: spörsmå1 SS 420/2000 rd: lingsstället som uppfyller kraven. Tillämpningen
39591: av närhetsprincipen är av betydelse speciellt vid
39592: Vad anser regeringen om möjligheten behandlingen av det avloppsslam från bosättning
39593: tili att på mindre orter och på glesbygd som uppstår på de små orter och i de g1esbygder-
39594: hantera avloppsslam från bostäder i som spörsmålsställaren avser. Slammet får inte
39595: små (privata) behandlingsanläggningar förorsaka skada eller fara för hälsan eller miljön.
39596: med målsättning att uppnå en produkt Vid sidan av de tungmetaller och övriga skadliga
39597: som lokalt kan återgå i naturens krets- ämnen som spörsmålsställaren nämner påverkar
39598: lopp via åkerbruk? slammets hygieniska egenskaper en säker an-
39599: vändning av slammet.
39600: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Insamlingen och behand1ingen av s1am är tili
39601: föra fö1jande: sin natur anstaltsmässigt och yrkesmässigt, om
39602: Statsrådet fattade den 19 mars 1998 ett princip- slammet härstammar från flera fastigheter eller
39603: beslut om målen för skydd av vattnen fram till om verksamheten är avgiftsbelagd. Eftersom
39604: 2005. För att kunna uppnå de mål som uppställts slammängdema då kan vara betydande, säker-
39605: för att minska utsläppen av organiska ämnen och ställer rnan genom ett miljötillstånd en1igt 28 §
39606: fosfor förutsätts det att behandlingen av avlopps- 2 mom. miljöskyddslagen att miljöskador inte
39607: vattnet effektiviseras betydligt också i glesbyg- uppstår. Miljötillstånd enligt 4 § miljöskydds-
39608: derna. En effektivare rening förutsätter också att förordningen ( 169/2000) behöver emellertid inte
39609: det fåsts allt mer uppmärksamhet vid det slam sökas när avloppsslammet från bosättningen till
39610: som uppstår vid en adekvat rening av avlopps- exempel behandlats så att det är ofarligt och
39611: vattnet. slammet utnyttjas som jordförbättringsmedel
39612: Det slam som uppstår vid reningen av den i eller som gödsel t.ex. i jordbruket. Det är ofarligt
39613: glesbygdema befintliga bosättningens avlopps- att använda slammet om man i verksamheten en-
39614: vatten är ett slam som uppstår i samband med bo- ligt avfalls1agen följer statsrådets beslut om an-
39615: sättning. I avfallslagen (1 072/1993) och miljö- vändningen av slam från reningsverk inom jord-
39616: skydds1agen (86/2000) bestäms om insam1ingen, bruket (282/1994). I bes1utet bestäms de största
39617: transporten och återvinningen eller behand1ing- tillåtna tungmetallhaltema och -belastningama
39618: en av s1ammet. Slammet bör enligt 10 § av- för s1am och för den od1ingsmark som s1ammet
39619: falls1agen transporteras i form av kommunalt sprids ut på. För att bekämpa hygien- och 1uktbe-
39620: ordnad avfallstransport eller genom avfallstran- svär skall avloppss1ammet behandlas genom röt-
39621: sport enligt avtal. Enligt bestämmelsema i av- ning, genom kalkstabilisering eller på annat sätt
39622: fallslagen bör funktionerna också utvecklas så att innan det sprids ut på åkem. Vidare bestäms det i
39623: det uppstår så litet s1am som möjligt och så att beslutet vilka uppgifter som skall lämnas om
39624:
39625:
39626: 5
39627: KK 420/2000 vp - Nils-Anders Granvik /r Ministerns svar
39628:
39629:
39630: slam samt bokföringen och rapporteringen av ningsverksslam utreds noggrannare än tidigare i
39631: detsamma. Vid spridningen av slam på åkern bör dessa planer.
39632: man också beakta statsrådets beslut om begräns- Med stöd av miljöskyddslagen har miljöminis-
39633: ning av utsläpp i vattnen av nitrater frånjordbru- teriet rätt att meddela allmänna föreskrifter bland
39634: ket (219/1998, ändr. 90711999). Den där angivna annat angående transport av avloppsslam i gles-
39635: årliga maximimängden kväve i åkergödsel får bygderna. Enligt lagen skall i synnerhet de riks-
39636: inte överskridas. omfattande målen angående skydd av vattnen be-
39637: Bruket av eget bostadsavloppsslam i jordbru- aktas vid beredningen av dessa föreskrifter. En-
39638: ket är inte yrkesmässigt eller anstaltsmässigt till ligt samma lag kan lokala föreskrifter om detta
39639: sin natur och slammängderna är så små att det slam, som beaktar de regionala specialegenska-
39640: inte krävs något separat miljötillstånd för det i perna, meddelas i kommunens miljöskyddsbe-
39641: glesbygderna. Också då bör man dock gå till väga stämmelser. Miljöministeriet har för avsikt att
39642: så att man inte förorsakar skada för miljön. En meddela allmänna bestämmelser om reningen av
39643: fastighetsinnehavare bör se till att slammet t.ex. avloppsvattnen i glesbygderna. Samtidigt är det
39644: behandlas på ett adekvat sätt innan det sprids ut meningen att meddela anvisningar om hantering-
39645: på åkern genom att beakta odlingsväxterna och en av avloppsslam från bosättning. Med hjälp av
39646: genom att se till att spridningsområdet är tillräck- anvisningarna stöder man utvecklingen av ny
39647: ligt. vattenförsörjnings- och avfallshanteringsservice
39648: 1 det av miljöministeriet den 30 mars 2000 så att avloppsvattenhanteringen blir adekvat i
39649: godkända åtgärdsprogrammet för skydd av vatt- glesbygderna. Samtidigt utreds också möjlighe-
39650: nen fram till 2005 framhävs bland annat behovet terna att minska glesbygdernas belastning av vat-
39651: av att lyfta fram professionell skötsel, service tendragen och effektivisera avfallshanteringen
39652: och övervakning av de fastighetsbestämda re- genom komposttoaletter.
39653: ningsapparaterna när det gäller en minskning av lnom ramen för Teknologiska utvecklingscen-
39654: belastningen av avloppsvatten från bosättning. tralens (TEKES) teknologiprogram Vesihuolto
39655: På så sätt främjas också de i den riksomfattande 2001 genomförs ett omfattande forskningspro-
39656: avfallsplanen för 2000 uppställda målen att öka jekt angående vattenförsörjningen och effektivi-
39657: förbehandlingen av slam innan det utnyttjas i seringen av avloppsvattenreningen i glesbygder-
39658: jordbruket eller i trädgårdar och minska sprid- na. 1 utredningen klarläggs bland annat hur en
39659: ningen av obehandlat slam på åkern. Enligt åt- professionell skötsel och övervakning av olika
39660: gärdsprogrammet för skydd av vattnen utvecklas fastighetsbestämda reningsverk kan ordnas eko-
39661: den allmänna planeringen av vattenförsörjning- nomiskt. De resultat som fås beaktas vid bered-
39662: en och avfallshanteringen så att behandlingen av ningen av bestämmelser angående behandlingen
39663: avloppsslam från bosättningen i glesbygderna av avloppsvattnen och skötseln av reningsappa-
39664: och den fortsatta behandlingen av tätorternas re- rater i glesbygderna.
39665:
39666:
39667: Helsingfors den 26 maj 2000
39668:
39669: Miljöminister Satu Hassi
39670:
39671:
39672:
39673:
39674: 6
39675: KK 421/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
39676:
39677:
39678:
39679:
39680: KIRJALLINEN KYSYMYS 421/2000 vp
39681:
39682: Maatalouden tukibyrokratian keventäminen ja
39683: viljelijöiden oikeusturva
39684:
39685:
39686:
39687:
39688: Eduskunnan puhemiehelle
39689:
39690: Hallitus lupaa ohjelmassaan keventää pienyritys- Hyvän hallinnon periaate on, että etuuden ha-
39691: ten hallinnollisia rasitteita. Nyt on juuri menos- kija kykenee itse vaivatta hoitamaan edun hake-
39692: sa maatalouden tukihakemusten jättöaika, joka miseen liittyvät hallintotoimet, mutta maatalous-
39693: päättyy 26.5.2000. tukien hakemisessa useissa tapauksissa viljelijät
39694: Maataloustukien hakeminen on ollut hyvin tarvitsevat asiantuntija-apua ja nämä vielä vas-
39695: monimutkainen ja vaikea toimenpide. Nyt uuden tuuvakuutukset mahdollisten virheiden ja etuuk-
39696: rakennerahastokauden myötä hakemuslomakkei- sien menetysten varalta. Rangaistusseuraamuk-
39697: ta on uusittu ja uusia tukimuotoja on tullut. Avoi- set pienistä tahattomistakin virheistä voivat olla
39698: met ja hyväksymättömät tukiehdot aiheuttavat kohtuuttomia virheen laatuun suhteutettuna.
39699: epävarmuutta kylvöjä tekevissä ja tukihakemuk-
39700: sia täyttävissä viljelijöissä. Jo nyt on selvää, että Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39701: tukihakemukset on jätettävä ennen kuin on saatu jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39702: varmuutta ympäristötuen ja Lfa-tuen ehdoista. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39703: Kuitenkin viljelijät joutuvat sitoutumaan jopa vaksi seuraavan kysymyksen:
39704: useiksi vuosiksi ehtojen noudattamiseen, vaikka
39705: eivät tiedä niiden sisältöä. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
39706: Erityisesti kotieläintilat joutuvat tilanteeseen, tyä maatalouslukien hakemusjärjestel-
39707: jossa pienikin virhe tai epätarkkuus voi koitua män yksinkertaistamiseksi ja keventämi-
39708: kalliiksi. Eläintenrekisteröintimääräykset ovat seksi siten, että tuen hakija voi vaivatta
39709: hyvin tarkkoja. Määräykset rehualakelpoisuu- selviytyä tuen hakemiseen liittyvistä hal-
39710: desta ovat erilaiset CAP-tukien ja laajaperäisyys lintotoimista ja
39711: palkkion osalta. Samoin rehualakasvien kelpoi-
39712: suus on erilainen ja määräyksiä annetaan jopa miten hallitus aikoo parantaa viljelijöi-
39713: siemenseoksista ja hyväksyttävästä laiduntamis- den oikeusturvan länsimaisen oikeus-
39714: tavasta. Eriarvoisuutta lisäävät myös eri TE-kes- valtion periaatteiden mukaiseksi maata-
39715: kusten antamat erilaiset tulkintaohjeet loustukijärjestelmässä?
39716:
39717:
39718:
39719: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
39720:
39721: Pekka Nousiainen /kesk
39722:
39723:
39724:
39725: Versio 2.0
39726: KK 42112000 vp- Pekka Nousiainen lkesk Ministerin vastaus
39727:
39728:
39729:
39730:
39731: Eduskunnan puhemiehelle
39732:
39733: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Viljelijöiden oikeudet tukien saamiseksi on
39734: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pyritty turvaamaan siten, että heille lähetetään
39735: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vuosittain maa- ja metsätalousministeriön laati-
39736: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen mia tuen hakuoppaita, joissa selostetaan mahdol-
39737: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lisimman yksityiskohtaisesti tukien myöntämi-
39738: 42112000 vp: sen perusteet, tukihakemusten täyttäminen ja vir-
39739: heellisesti haetun tuen johdosta määrättävät seu-
39740: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- raamukset. Yksityiskohtaisuudella on pyritty sii-
39741: tyä maatalouslukien hakemusjärjestel- hen, että tuen hakija tietää muun muassa valvon-
39742: män yksinkertaistamiseksi ja keventämi- nassa huomioon otettavat ehdot ja voi varmistua
39743: seksi siten, että tuen hakija voi vaivatta tuen myöntämisestä oppaissa kerrotut ehdot täyt-
39744: selviytyä tuen hakemiseen liittyvistä hal- täessään. Oppaita on pyritty selventämään sitä
39745: lintotoimista ja mukaa kuin niissä on havaittu vaikeaselkoisuut-
39746: ta. Oppaat sisältävät myös luettelon niistä viran-
39747: miten hallitus aikoo parantaa viljelijöi- omaisista, joilta tuen hakija voi pyytää neuvoja
39748: den oikeusturvan länsimaisen oikeus- tukihakemuksen täyttämisessä.
39749: valtion periaatteiden mukaiseksi maata- EY -säädöksissä määrätään myös tukihake-
39750: loustukijärjestelmässä? musten korjaamisesta ja täydentämisestä, EY-
39751: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- säädökset ja EY-tuomioistuimen tulkinta syrjäyt-
39752: ti seuraavaa: tävät myös tältä osin kansalliset säännökset.
39753: EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia tukia
39754: Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan myönnettäessä hallintomenettelylaki tai kansalli-
39755: mukaisia pinta-alaan ja eläimiin perustuvia tuki- set oikeusperiaatteet tulevat sovellettaviksi ai-
39756: järjestelmiä hallinnoidaan ja valvotaan ns. yh- noastaan toissijaisesti. Hallintomenettelylain
39757: dennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän mukaisia menettelytapoja noudatetaan kuitenkin
39758: (IACS) avulla. Yhdennetystä hallinto- ja valvon- kansallisista varoista myönnettäviä tukia koske-
39759: tajärjestelmästä säädetään neuvoston asetukses- vien hakemusten käsittelyssä. Niinpä tuen myön-
39760: sa (ETY) N:o 3508/92 ja komission asetuksessa tävä viranomainen voi viimeksi mainittujen tu-
39761: (ETY) N:o 3887/92. kien osalta ennen päätöksen antamista pyytää ha-
39762: Euroopan yhteisön maataloustukia koskeva kijaa täydentämään tai koijaamaan hakemusta,
39763: yhteisölainsäädäntö sisältää kattavan ja erittäin jos hakemuksessa havaitaan virheitä.
39764: yksityiskohtaisen sääntelyn. Yhteisön maata- Kaikki tuki en yhteydessä valvottavat seikat ja
39765: loustukien myöntämisen perusteista, hakemuk- täysimääräisten tukien kriteereiksi asetetut pe-
39766: sessa ilmoitettavista tiedoista, hakemusten käsit- rusteet eivät johdu tukijärjestelmästä itsestään.
39767: telystä, valvonnasta ja muista menettelyistä sää- Esimerkiksi eläinten rekisteröintiä ja merkintää
39768: detään jäsenvaltiota sitovasti lukuisissa EY -ase- koskevat määräykset eivät tule pelkästään tuki-
39769: tuksissa tukikohtaisesti. järjestelmiä koskevista säännöksistä, vaan eläin-
39770: lääkintälainsäädännöstä. Eläinlääkintäsäädökset
39771:
39772:
39773: 2
39774: Ministerin vastaus KK 421/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
39775:
39776:
39777: ovat tiukentuneet merkittävästi ns. hullun leh- hyvin paljon. Voitaneenkin todeta, että tuki en ha-
39778: män taudin toteamisen jälkeen. kuopas on opas noin 80 000 erilaiselle yrityksel-
39779: Suomessa tukijärjestelmää monimutkaistaa le, joiden lähtökohdat poikkeavat toisistaan jo
39780: omalta osaltaan se, että yhdelle peltolohkolle valitusta yritysmuodosta alkaen. Pinta-alatuissa
39781: haetaan samanaikaisesti useita erilaisia tukia. tukihakemuksen täyttämistä on pyritty helpotta-
39782: Näiden tuki en perusteet tulevat eri asetuksista, ja maan esitäytetyillä tiedoilla niin pitkälle kuin se
39783: tukijärjestelmillä on erilaisia tavoitteita. Tuen on mahdollista. Myös tukihallinnon digitoimista
39784: hakijan on ilmoitettava tukihakemuksia täyttäes- pinta-aloista on ollut merkittävä hyöty virheiden
39785: sään usean tukimuodon ehtojen täyttämiseksi vähentämisessä, ja ne ovat helpottaneet tukihake-
39786: suoritetut toimenpiteet. Monissa muissa vähem- muksen täyttämistä tuen hakijan tietäessä lohko-
39787: män epäsuotuisilla alueilla sijaitsevissa jäsenval- jen pinta-alan.
39788: tioissa haetaan useimmiten vain yhtä tukea, jol- Liittyessään Euroopan unionin jäsenvaltioksi
39789: loin vain yhden tuen ehdot on ohjeistettava. Suomi hyväksyi osallistumisensa yhteisön yhtei-
39790: Agenda 2000 -ratkaisu toi mukanaan uusia tu- seen maatalouspolitiikkaan. Kansallinen etu on
39791: kimuotoja ja vaihtoehtoisia tukimahdollisuuksia tämän yhteisön yhteisen politiikan puitteissa ai-
39792: ja antoi enemmän valinnanmahdollisuuksia, mut- kaansaada säännöt, jotka sopivat hallintojärjes-
39793: ta monimutkaisti tukijärjestelmää entisestään. telmäämme ja oikeusturvanäkemyksiimme. Näi-
39794: Tuen hakijan työn helpottamiseksi Suomessa on tä näkemyksiä Suomi on tuonut esiin yhteisön
39795: lähdetty uudessa teurastuspalkkiojärjestelmässä lainsäädännön muuttamiseksi, tukij ärj esteimien
39796: hakumenettelystä, jossa maataloushallinto lähet- yksinkertaistamiseksi ja byrokratian vähentämi-
39797: tää teurastuspalkkiojärjestelmään osallistumisil- seksi. Suomi on muun muassa vastustanut nauta-
39798: moituksen antaneelle viljelijälle yhdennetyn hal- eläinten korvamerkkivalvonnan vaikutusten liit-
39799: linto- ja valvontajärjestelmän tiedoista kerätyn tämistä eläinpalkkioihin. Suomi on korostanut
39800: ehdotuksen niistä nautaeläimistä, jotka täyttävät edelleen sitä, että seuraamusten tulee olla oikeas-
39801: teurastuspalkkion myöntämisen edellytykset. sa suhteessa tuen hakijan tekemään virheeseen.
39802: Tuen hakijan tehtäväksi jää esitäytettyjen tieto- Maa- ja metsätalousministeriö kehittää jatku-
39803: jen tarkastaminen, mahdollisten puuttuvien tieto- vasti hallinnollisia menettelyjä sekä pinta-aloi-
39804: jen täydentäminen ja lomakkeen palauttaminen. hin että kotieläinten lukumääriin perustuvissa tu-
39805: Esitäytettyjen hakemusten muodostamisessa yh- kijärjestelmissä EY-säädösten asettamissa rajois-
39806: distetään tietoja eri toimijoiden, muun muassa sa. Tiedotuksella ja koulutuksella pyritään paran-
39807: järjestelmään sitoutuneiden teurastamoiden, tie- tamaan viljelijöiden tietoja tukijärjestelmistä ja
39808: tokannoista. Tietojen yhdistämisestä saatavien niissä tapahtuvista muutoksista. Maa- ja metsäta-
39809: kokemusten perusteella voidaanjatkossa ratkais- lousministeriö tulee tekemään parhaansa paitsi
39810: ta, onko samantapaisen tukihakuehdotuksen te- EU:n rahoitusosuuden turvaamiseksi ilman ra-
39811: keminen muissa eläinpalkkioissa tuen hakijan hoitusoikaisuriskiä myös hakemusjärjestelmän
39812: kannalta hakemusmenettelyä yksinkertaistavaa yksinkertaistamiseksi ja keventämiseksi.
39813: ja keventävää. Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä koko
39814: Pinta-alatuissa valmiiden tukihakuehdotusten hallituksen kanssa tulee edelleen jatkamaan tuki-
39815: tekeminen on vaikeampaa viljeltävien kasvien järjestelmien yksinkertaistamiseen tähtäävien
39816: muuttuessa vuosittain. Myös tukea hakevat tilat esitysten tekemistä Euroopan yhteisöjen asian-
39817: ja niiden viljelykäytäntö poikkeavat toisistaan omaisissa toimielimissä.
39818:
39819:
39820: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
39821:
39822: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39823:
39824:
39825: 3
39826: KK 421/2000 vp- Pekka Nousiainen !kesk Ministems svar
39827:
39828:
39829:
39830:
39831: Tili riksdagens talman
39832:
39833: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger många olika EG-förordningar som binder med-
39834: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- lemsstatema.
39835: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- Man har strävat efter att trygga jordbrukamas
39836: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga rätt att få stöd genom att årligen sända dem såda-
39837: spörsmål SS 421/2000 rd: na anvisningar som jord- och skogsbruksministe-
39838: riet gjort upp, i vilka grundema för beviljande av
39839: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta stöd, ifyllandet av stödansökan och på följdema
39840: för att förenkla och underlätta systemet av att man har ansökt om stöd på felaktiga grun-
39841: för ansökan om lantbruksstöd så att den der redogörs så detaljerat som möjligt. Dessa an-
39842: som ansöker om stöd lätt kan klara de visningar har gjorts detaljerade för att den som
39843: administrativa åtgärder som behövs för ansöker om stöd skall veta t.ex. vilka villkor som
39844: ansökan och beaktas vid övervakningen och kan försäkra sig
39845: om att stödet beviljas om de villkor som närnns i
39846: hur ämnar regeringen förbättra jord- handboken uppfylls. Man har strävat efter att
39847: brukarnas rättsskydd inom systemet för göra anvisningama tydligare allteftersom man
39848: lantbruksstöd, så att det fås att matsva- har märkt att de innehåller partier som är svåra att
39849: ra den västerländska rättsstatens princi- tolka. Anvisningama innehåller även en förteck-
39850: per? ning över de myndigheter av vilka den som ansö-
39851: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ker om stöd kan be om råd när det gäller att fylla i
39852: föra följande: ansökan om stöd.
39853: 1 EG-rättsaktema bestäms även om korrige-
39854: De stödsystem enligt Europeiska unionens ge- ring och komplettering av ansökan om stöd. EG-
39855: mensamma jordbrukspolitik som baserar sig på rättsaktema och EG-domstolens tolkning åsido-
39856: arealen och djuren administreras och övervakas sätter även till denna del de nationella bestäm-
39857: med hjälp av ett s.k. integrerat system för admi- melsema. Vid beviljande av stöd som EG finan-
39858: nistration och kontroll (IACS). Om det integrera- sierar helt eller delvis tillämpas lagen om förvalt-
39859: de systemet för administration och kontroll be- ningsförfarande eller nationella rättsgrundsatser
39860: stäms i rådets förordning (EEG) nr 3508/92 och i först i andra hand. Förfaringssätt enligt lagen om
39861: kommissionens förordning (EEG) nr 3887/92. förvaltningsförfarande tillämpas dock när ansök-
39862: Gemenskapens lagstiftning, som gäller lant- ningar om stöd som beviljas av nationella medel
39863: bruksstöden inom Europeiska gemenskapen, behandlas. Den myndighet som beviljar stödet
39864: innehåller en heltäckande och mycket detaljerad kan alltså för de sistnärnnda stödens del innan be-
39865: reglering. Om grundema för beviljande av ge- slutet fattas be sökanden att komplettera eller
39866: menskapens lantbruksstöd, om de uppgifter som korrigera sin ansökan om det konstateras att den
39867: skall anges i ansökan, om behandlingen av an- är bristfållig.
39868: sökningama, om övervakningen och om de an- Alla omständigheter som kontrolleras i sam-
39869: dra förfaranden som gäller olika stöd bestäms i band med stöden och de grunder som utgör krite-
39870: rier för erhållande av fullt stöd beror inte på stöd-
39871:
39872:
39873: 4
39874: Ministems svar KK 421/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
39875:
39876:
39877: systemen i sig. Exempelvis ingår bestämmelser odlas byts årligen. Även de gårdar som ansöker
39878: som gäller registreringen och märkningen av djur om stöd och deras odlingspraxis avviker avse-
39879: inte endast i de bestämmelser som gäller stödsys- värt från varandra. Man torde alltså kunna kon-
39880: temen, utan även i lagstiftningen om veterinär- statera att ansökningsanvisningen för stöden är
39881: medicin. Författningama om veterinärmedicin en anvisning för ca 80 000 olika jordbruksföre-
39882: har blivit betydligt strängare efter att den s.k. gal- tag, vilkas utgångslägen avviker från varandra
39883: na ko-sjukan konstaterades. redan vad beträffar den valda företagsformen. 1
39884: 1 Finland kompliceras stödsystemet av att man fråga om arealstöden har man strävat efter att un-
39885: samtidigt anhåller om många olika slag av stöd derlätta ifyllandet av stödansökningama med
39886: för samma åkerskifte. Grundema för beviljandet hjälp av förhandsifyllda uppgifter så långt som
39887: av dessa olika stöd finns i olika bestämmelser det är möjligt. Även stödadministrationens digi-
39888: och stödsystemen har olika målsättningar. Den taliserade arealer har varit tili stor nytta när det
39889: som ansöker om stöd skall när han fyller i stöd- gäller att minska felen och de har underlättat ifyl-
39890: ansökan meddela de åtgärder som vidtagits för att landet av stödansökningama eftersom den som
39891: fylla kraven för tlera olika stödformer. 1 många ansöker om stöd vet hur stora skiftena är.
39892: mindre missgynnade områden inom andra stater I samband med att Finland anslöt sig tili Euro-
39893: ansöks oftast om endast ett stöd, varvid anvis- peiska unionen godkändes deltagandet i gemen-
39894: ningar behövs endast för villkoren för ett enda skapens gemensamma jordbrukspolitik. Det lig-
39895: stöd. ger i Finlands intresse att inom ramen för gemen-
39896: Agenda 2000-uppgörelsen förde med sig nya skapens gemensamma politik få till stånd regler
39897: stödformer och altemativa stödmöjligheter och som passar in i vårt administrativa system och
39898: gav tlera valmöjligheter, men gjorde stödsyste- överensstämmer med vår uppfattning om rättssä-
39899: met ännu mera invecklat än tidigare. För att un- kerheten. Dessa uppfattningar har Finland fört
39900: derlätta arbetet för den som ansöker om stöd ut- fram för att ändra gemenskapens lagstiftning, för
39901: går man i Finland från ett sådant ansökningsför- att förenkla stödsystemen och för att minska by-
39902: farande i det nya systemet för slaktbidrag, enligt råkratin. Finland har bl.a. motsatt sig att inverk-
39903: vilket lantbruksförvaltningen sänder denjordbru- ningama av övervakningen av nötkreaturens
39904: kare som har anmält om sitt deltagande i slaktbi- öronmärkning kopplas ihop med djurbidragen.
39905: dragssystemet ett förslag angående de nötkreatur Finland har vidare betonat att på följdema bör stå
39906: som fyller kraven för beviljande av slaktbidrag i rätt förhållande till det fel som den som ansöker
39907: som har tagits fram ur uppgiftema i det integre- om stöd har begått.
39908: rade administrations- och kontrollsystemet. Den Jord- och skogsbruksministeriet utvecklar
39909: som ansöker om stöd behöver endast kontrollera kontinuerligt administrativa förfaringssätt inom
39910: de förhandsifyllda uppgiftema, komplettera med stödsystem som gäller både arealer och antalet
39911: uppgifter som eventuellt fattas och lämna in husdjur inom de ramar som EG-bestämmelsema
39912: blanketten. När blankettema förhandsifylls för- ställer. Genom information och utbildning strä-
39913: enas information från olika aktörers databaser, var man efter att förbättra jordbrukamas kunska-
39914: bl.a. från de slakterier som förbundit sig till sys- per om stödsystemen och om de förändringar
39915: temet. På basis av de erfarenheter som man fått som sker inom dem. Jord- och skogsbruksminis-
39916: av att förena uppgifter kan man i fortsättningen teriet kommer att göra sitt bästa, förutom för att
39917: avgöra om det vore enklare för den som ansöker trygga EU:s medfinansiering utan risk för finan-
39918: om stöd om han fick ett liknande förslag för an- siella korrigeringar, även för att förenkla och un-
39919: sökan om stöd för andra djurbidrag. derlätta ansökningssystemet.
39920: I fråga om arealstöd är det svårare att göra för- Jord- och skogsbruksministeriet kommer till-
39921: slag för ansökan om stöd eftersom de växter som sammans med hela regeringen att fortsätta att
39922:
39923:
39924:
39925:
39926: 5
39927: KK 42112000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministems svar
39928:
39929:
39930:
39931:
39932: framlägga förslag i Europeiska gemenskapemas
39933: behöriga institutioner och organ med målet att
39934: förenkla stödsystemen.
39935:
39936:
39937: Helsingfors den 26 maj 2000
39938:
39939: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39940:
39941:
39942:
39943:
39944: 6
39945: KK 422/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
39946:
39947:
39948:
39949:
39950: KIRJALLINEN KYSYMYS 422/2000 vp
39951:
39952: Velkajärjestelyssä olevan henkilön pienten tu-
39953: lojen huomioon ottaminen maksuohjelmassa
39954:
39955:
39956:
39957:
39958: Eduskunnan puhemiehelle
39959:
39960: Vuodelta 1997 olevan lain mukaan jokaisen ka- Velkajärjestely on monessa suhteessa luonnot-
39961: lenterivuoden päättyessä on velkajärjestelyvelal- toman tiukka. Ihminen elää siinä ikään kuin liian
39962: lisen tarkistettava vuoden aikana tienatut käteen ahtaassa häkissä, jossa ei ole varaa liikkumiseen
39963: jäävät tulot ja annettava velkojille niistä selvitys. ja on kaikesta tilivelvollinen toisille. Velkojille
39964: Velkojilla on oikeus tarkistaa velallisen vero- laki antaa huomattavasti enemmän liikkumava-
39965: todistus, joten lisätulot on todellakin viisainta raa. Muun muassa luottotietojen kuuluu lain mu-
39966: itse ilmoittaa. kaan puhdistua luottotietorekisteristä heti mak-
39967: Jos todellinen vuoden nettotulo on yli suohjelman päätyttyä. Pankkien tiedostoissa
39968: 3 600 mk suurempi kuin maksuohjelmaan mer- merkinnät kuitenkin säilyvät kaksi vuotta ohjel-
39969: kitty vuosi tulo, lisääntyneistä tuloista täytyy tilit- man päättymisen jälkeen, jona aikana velkojilla
39970: tää velkojille 3/4, eli l/4:n velallinen saa pitää it- on oikeus hakea muutosta maksuohjelmaan tai
39971: se. Jos saadaan yli 6 000 mk:n suuruinen kerta- maksuohjelman raukeamista, jos ilmenee, että li-
39972: suoritus, esim. perintö, veronpalautus, arpavoit- sätuloja on jäänyt tilittämättä taijotain on salattu.
39973: to tms., niin se täytyy tilittää kokonaan velkojil-
39974: le. Jos kertasuorituksia tulee useita koko mak- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39975: suohjelman keston aikana, ne lasketaan yhteen, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39976: ja jos summa ylittää 6 000 mk, ne tilitetään vel- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39977: kojille kokonaan. Pienet kertasuoritukset tulee vaksi seuraavan kysymyksen:
39978: pitää tallessa, kunnes maksuohjelman loputtua
39979: nähdään, ylittyykö 6 000 mk. Elämisen ja asu- Onko hallitus tietoinen maksuohjelmas-
39980: miskulujen nousuja ei lain mukaan oteta ollen- sa olevien henkilöiden pienistä tulon-
39981: kaan huomioon. Ainoastaan asumisolosuhteiden lisäyksistä aiheutuvista ongelmista, ja
39982: muutokset (toinen asunto) otetaan huomioon Ii- jos on, niin
39983: sätilityksen suuruutta laskettaessa. Kalliimpaan
39984: asuntoon muuttamista ei kuitenkaan hyväksytä mitä hallitus aikoo tehdä ongelman kor-
39985: ilman hyvää perustetta. jaamiseksi?
39986:
39987:
39988:
39989: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
39990:
39991: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
39992:
39993:
39994:
39995: Versio 2.0
39996: KK 422/2000 vp - Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Ministerin vastaus
39997:
39998:
39999:
40000:
40001: Eduskunnan puhemiehelle
40002:
40003: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Kysymyksessä viitatun lisäsuoritusvelvolli-
40004: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suuden tarkoituksena on huolehtia siis siitä, että
40005: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen velkojat saavat maksuohjelman keston aikana ve-
40006: vastattavaksi kansanedustaja Marja-Liisa Tykky- lallisen todellisen maksukyvyn mukaiset suori-
40007: läisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tukset. Alkuperäisessä laissa maksuohjelman
40008: KK 422/2000 vp: muuttamisen edellytykset oli säännelty varsin
40009: yleisellä tasolla ("velallisen maksukyvyssä on ta-
40010: Onko hallitus tietoinen maksuohjelmas- pahtunut olennainen muutos"). Tämä johti sii-
40011: sa olevien henkilöiden pienistä tulon- hen, että tuomioistuimessa jouduttiin käsittele-
40012: lisäyksistä aiheutuvista ongelmista, ja mään huomattava määrä maksuohjelman muu-
40013: jos on, niin toshakemuksia. Yksittäistä maksuohjelmaa saa-
40014: tettiin muuttaa tuomioistuimessa jopa useita ker-
40015: mitä hallitus aikoo tehdä ongelman kor- toja. Vuonna 1997 lakia muutettiinkin siten, että
40016: jaamiseksi? maksuohjelman muuttamisen edellytykset ja li-
40017: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- säsuoritusvelvollisuus määräytyvät mahdollisim-
40018: ti seuraavaa: man yksiselitteisesti. Näin muutokset on suurel-
40019: ta osin voitu hoitaa vapaaehtoisesti ilman tuo-
40020: Velkajärjestelyn tavoitteena on yhtäältä korjata mioistuinmenettelyä.
40021: velallisen taloudellinen tilanne ja toisaalta turva- Nykyisen lain mukaan lisäsuoritusvelvolli-
40022: ta velkojille mahdollisimman täysimääräinen suus syntyy, jos velallisen nettotulot kasvavat ka-
40023: maksu saatavilleen. lenterivuoden aikana vähintään 3 600 markkaa.
40024: Velkajärjestelyssä maksuohjelma määrää sen, Samoja periaatteita noudatetaan, jos velallisen
40025: kuinka suuren osuuden velallinen maksaa velois- käytettävissä olevat tulot kasvavat asumismeno-
40026: taan. Pääperiaate on, että velallisen maksuvara jen alenemisen vuoksi. Velallinen joutuu maksa-
40027: käytetään kokonaisuudessaan velkojen maksami- maan lisää myös, jos hän saa maksuohjelman
40028: seen. Maksuvaralla tarkoitetaan sitä osaa velalli- keston aikana esimerkiksi perinnön, jonka arvo
40029: sen tuloista, jota hän ei tarvitse välttämättömään ylittää 6 000 markkaa. Muutoksilla on haluttu
40030: toimeentuloonsa. Maksuohjelmaa laadittaessa osaltaan lisätä velkojille, muun muassa takaajille
40031: lähtökohtana ovat velallisen todelliset tulot, mut- tulevaa kertymää sekä ehkäistä erilaisia keinote-
40032: ta myös hänen tulevat ansaintamahdollisuutensa koisia varallisuusjärjestelyjä. Samassa yhteydes-
40033: otetaan siinä huomioon. Velkojat ovat myös oi- sä lakia muutettiin toisaalta niin, että velallinen
40034: keutettuja lisäsuoritukseen, jos velallisen maksu- saa pitää itsellään osan tulojensa lisäyksestä, mil-
40035: kyky ohjelman aikana olennaisesti paranee. Vas- lä on selkeä velallista kannustava vaikutus.
40036: taavasti velallisen maksuvelvollisuutta voidaan Edellä mainituista muutoksista keskusteltiin
40037: myöhemmin alentaa tai se voidaan jopa poistaa, vuoden 1997 uudistuksen yhteydessä perinpoh-
40038: jos hänen maksukykynsä ohjelman aikana heik- jaisesti eduskunnassa. Yleisesti ottaen uudistuk-
40039: kenee pitkäaikaisesti ja maksuvelvollisuus osoit- sen periaatteita voidaan pitää onnistuneinaja uu-
40040: tautuu sen vuoksi kohtuuttomaksi. distus on täyttänyt sille asetettuja tavoitteita.
40041:
40042:
40043: 2
40044: Ministerin vastaus KK 422/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
40045:
40046:
40047: Lain toimivuutta pyritään tarkoin seuraamaan. Tässä yhteydessä tulee arvioitavaksi myös lisä-
40048: Lähimmän vuoden aikana on myös tarkoitus sel- maksuvelvollisuutta koskevien markkamäärien
40049: vittää saatujen kokemusten perusteella lakiin liit- taso.
40050: tyviä mahdollisia epäkohtia ja korjaustarpeita.
40051:
40052:
40053: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
40054:
40055: Oikeusministeri Johannes Koskinen
40056:
40057:
40058:
40059:
40060: 3
40061: KK 422/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Ministerns svar
40062:
40063:
40064:
40065:
40066: Tili riksdagens talman
40067:
40068: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger talningsskyldigheten därför visar sig vara oskä-
40069: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av lig.
40070: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Syftet med den tilläggsprestationsskyldighet
40071: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd undertecknade som avses i spörsmålet är alltså att säkerställa att
40072: skriftliga spörsmål SS 422/2000 rd: borgenärerna under betalningsprogrammet får
40073: betalningar som motsvarar gäldenärens faktiska
40074: Å.r regeringen medveten om de problem betalningsförmåga. 1 den ursprungliga lagen reg-
40075: som små inkomstökningar förorsakar lerades förutsättningarna för ändringar i betal-
40076: gäldenärer med ett fastställt betalnings- ningsprogrammet på en rätt allmänt sätt (" gälde-
40077: program, och om så är fallet närens betalningsförmåga har förändrats väsent-
40078: ligt"). Detta ledde till att domstolarna blev tvung-
40079: vad ämnar regeringen göra för att lösa na att handlägga ett avsevärt antal ansökningar
40080: problemet? om ändring i betalningsprogram. Enskilda betal-
40081: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ningsprogram kunde ändras i domstol till och
40082: föra följande: med ett flertal gånger. År 1997 ändrades lagen
40083: sedan så att förutsättningarna för ändring av ett
40084: Målet med skuldsanering är dels att ordna upp betalningsprogram och tilläggsprestationsskyl-
40085: gäldenärens ekonomiska st~llning, dels att säker- digheten bestämdes på ett så entydigt sätt som
40086: ställa att en så stor del som möjligt av borgenä- möjligt. Sedan dess har ändringarna till stor del
40087: rernas fordringar blir betalda. kunnat skötas på frivillig väg utan domstolsförfa-
40088: Vid skuldsanering bestämmer betalningspro- rande.
40089: grammet hur stor den andel är som gäldenären Enligt nuvarande lag uppstår en tilläggspresta-
40090: skall betala av sina skulder. Huvudprincipen är tionsskyldighet för gäldenären om dennes netto-
40091: att gäldenärens betalningsmån i sin helhet an- inkomster höjs med minst 3 600 mk under ett ka-
40092: vänds för att betala skulderna. Med betalnings- lenderår. Samma principer iakttas om gäldenä-
40093: mån avses den del av gäldenärens inkomster som rens disponibla inkomst ökar på grund av att bo-
40094: denne inte behöver för sina oundgängliga lev- endekostnaderna minskar. Gäldenären blir skyl-
40095: nadskostnader. Vid fastställandet av betalnings- dig att betala mer också om denne under den tid
40096: programmet utgår man från gäldenärens faktiska betalningsprogrammet iakttas får till exempel ett
40097: inkomster, men också framtida förvärvsmöjlig- arv vars värde överstiger 6 000 mark. Med dessa
40098: heter beaktas. Borgenärerna har också rätt till ändringar har man dels velat öka den utdelning
40099: tilläggsprestationer om gäldenärens betalnings- som borgenärerna, bland annat borgensmännen
40100: förmåga förbättras väsentligt medan program- får, dels förebygga olika konstgjorda förmögen-
40101: met är i kraft. På motsvarande sätt kan gäldenä- hetsarrangemang. Samtidigt ändrades lagen så att
40102: rens betalningsskyldighet senare nedsättas eller gäldenären får hålla en del av inkomstökningen,
40103: till och med avlyftas om dennes betalningsförmå- vilket har en klart sporrande effekt.
40104: ga under programmet blir varaktigt sämre och be- Ovan nämnda ändringar diskuterades ingåen-
40105: de i riksdagen i samband med reformen 1997.
40106:
40107:
40108: 4
40109: Ministems svar KK 422/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
40110:
40111:
40112: Allmänt sett kan principema i reformen anses geringar som erfarenheten visar ansluter sig tili
40113: som lyckade och reformen har svarat mot de mål lagen. Samtidigt skall också de markbelopp på
40114: som uppställdes. Verkningama av lagen följs upp vilka tilläggsprestationsskyldigheten grundar sig
40115: och avsikten inom det närmaste året är att utreda ses över.
40116: eventuella missförhållanden och behov av korri-
40117:
40118:
40119: Helsingfors den 26 maj 2000
40120:
40121: Justitieminister Johannes Koskinen
40122:
40123:
40124:
40125:
40126: 5
40127: KK 423/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
40128:
40129:
40130:
40131:
40132: KIRJALLINEN KYSYMYS 423/2000 vp
40133:
40134: Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun
40135: arvonlisäverotusmenettelyn muuttaminen
40136:
40137:
40138:
40139:
40140: Eduskunnan puhemiehelle
40141:
40142: Ammattikorkeakouluja ylläpitävät niin yksityi- 5 %:n lisäkustannuksia liikevaihdosta laskettuna
40143: set kuin julkiset yhteisöt. Kunta voi olla myös osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille
40144: osakkaana itsenäisissä osakeyhtiöissä ja säätiöis- kunnallisiin ammattikorkeakouluihin verrattuna.
40145: sä. Vallitseva lainsäädäntömme ei kohtele näitä Osakeyhtiölle muodostuu lisäkustannuksia myös
40146: eri ammattikouluja ylläpitäviä yhteisöjä tasaver- talous- ja henkilöstöhallinnon sekä atk-palvelu-
40147: taisesti, mitä tulee arvonlisäverolainsäädäntöön. jen ostojen arvonlisäverosta. Lainsäädännölli-
40148: Erityinen ongelma on arvonlisäverolain nen epätasa-arvoisuus aiheuttaa jopa sen, että li-
40149: 130 §:n verottoman toiminnan ns. kuntapalautus- säkustannus syntyy ostettaessa palveluja osa-
40150: järjestelmä. Säännöksen mukaan kunnat ja kunta- keyhtiön osakkaana toimivalta kuntayhtymältä.
40151: yhtymät saavat palautuksena hankintoihinsa si-
40152: sältyvän veron silloin, kun ne eivät saa tehdä lain Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40153: 102 §:n mukaista vähennystä. Tämä ei kuiten- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40154: kaan koske itsenäisiä osakeyhtiöitä eikä säätiöi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40155: tä, vaikka kunta olisi niissä osakkaana. Tällöin vaksi seuraavan kysymyksen:
40156: kunnalliset ammattikorkeakoulut saavat suuren
40157: edun yhtiömuotoisiin ammattikorkeakouluihin Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40158: verrattuna. tyä yhtenäistääkseen yksityisten ja kun-
40159: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sel- nallisten ammattikorkeakoulujen arvon-
40160: vitysten mukaan merkitsee nykylainsäädäntö 4- lisäveron palautusjärjestelmää?
40161:
40162:
40163: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
40164:
40165: Kari Urpilainen /sd
40166:
40167:
40168:
40169:
40170: Versio 2.0
40171: KK 423/2000 vp - Kari Urpilainen /sd Ministerin vastaus
40172:
40173:
40174:
40175:
40176: Eduskunnan puhemiehelle
40177:
40178: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa män kautta ylläpitämän kuten myös yhtiö- ja sää-
40179: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiömuotoisen oppilaitoksen kustannukseksi.
40180: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Palautus- ja takaisinperintäjärjestelmässä val-
40181: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd tio palauttaa kunnille ja kuntayhtymille veroton-
40182: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisäl-
40183: 423/2000 vp: tyvät verot. Järjestelmän avulla toteutetaan han-
40184: kintaneutraalisuus kuntien ja kuntayhtymien itse
40185: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- tuottamien ja ostamien palvelujen välillä. Ilman
40186: tyä yhtenäistääkseen yksityisten ja kun- palautusoikeutta kuntien olisi edullisempaa tuot-
40187: nallisten ammattikorkeakoulujen arvon- taa koulutustoiminnassa käytettäviä tukipalvelu-
40188: lisäveron palautusjärjestelmää? ja itse kuin ostaa niitä ulkopuolisilta. Palautusoi-
40189: keuden seurauksena ostettujen palvelujen han-
40190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kintaan sisältyvä vero ei muodostu hankintahet-
40191: ti seuraavaa: kellä kunnalle ja kuntayhtymälle kustannuksek-
40192: Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että arvon- si, joten vero ei vaikuta hankintamuodon valin-
40193: lisäverotuksessa kuntien harjoittamaan verotto- taan. Kunnille ja kuntayhtymille maksetut palau-
40194: maan toimintaan sovellettavan palautusjärjestel- tukset peritään kunnilta takaisin niiden asukaslu-
40195: män seurauksena arvonlisäverolainsäädäntö ei kujen mukaan määräytyvinä osuuksina. Palau-
40196: kohtele eri muodoissa ylläpidettyjä ammattikor- tusoikeus ei näin ollen ole kuntasektorille etu
40197: keakouluja tasa-arvoisesti. sillä arvonlisävero muodostuu siitä huolimatt~
40198: Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:n mu- kunnille kustannukseksi.
40199: kaan koulutustoiminta on vapautettu verosta. Palautusoikeuden johdosta kunnan tai kun-
40200: Lain 40 §:n mukaan verottomalla koulutustoi- tayhtymän ylläpitämän oppilaitoksen hankintoi-
40201: minnalla tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatil- hin sisältyvä vero ei näy oppilaitoksen välittömä-
40202: lista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä tai- nä kustannuksena. Sen sijaan yhtiö- tai säätiö-
40203: teen perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään muodossa ylläpidetyssä oppilaitoksessa arvon-
40204: taijota lain nojalla avustetaan valtion varoin. Ve- lisävero näkyy välittömänä kustannuksena. Jos
40205: rottoman koulutuksen järjestäjänä voi olla julki- tarkastellaan pelkästään välittömiä kustannuk-
40206: nen tai yksityinen yhteisö. Ammattikorkeakoulu- sia, vaikuttaa siltä, että koulutuksen järjestämi-
40207: jen antama lakisääteinen koulutus on siten va- nen on edullisempaa kunnan tai kuntayhtymän
40208: pautettu arvonlisäverosta ylläpitomuodosta riip- ylläpitämässä oppilaitoksessa. Jos tarkastelussa
40209: pumatta. otetaan huomioon myös välilliset kustannukset,
40210: Koska lakisääteinen koulutus on verotonta, ongelmaa ei kuitenkaan muodostu. Koska palau-
40211: toimintaa varten hankittujen tavaroiden ja palve- tukset peritään kunnilta takaisin, rasittaa arvon-
40212: lujen ostoihin sisältyvät verot ovat arvonlisäve- lisäverokustannus tätä kautta kunnan taloutta.
40213: rotuksen yleisten periaatteiden mukaan vähen- Hallitusohjelman mukaan hallitus selvittää
40214: nyskelvottomia. Hankintoihin sisältyvän veron kuntien hankintoihin sovellettavaa arvonlisäve-
40215: tulee siten jäädä kunnan suoraan tai kuntayhty- ron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmää. Sel-
40216:
40217:
40218: 2
40219: Ministerin vastaus KK 423/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
40220:
40221:
40222: vitystyötä varten valtiovarainministeriö asetti 29 muita tapoja kuntien hankintoihin liittyvän neut-
40223: päivänä maaliskuuta 2000 kuntien hankintojen raalisuusongelman ratkaisemiseksi kuin nyky-
40224: arvonlisävero -työryhmän. Työryhmän tehtävä- muotoista palautus- ja takaisinperintäjärjestel-
40225: nä on kartoittaa kuntien hankintojen arvonlisäve- mää. Työryhmän määräaika päättyy 30 päivänä
40226: ron palautus- ja takaisinperintämenettelyyn liit- marraskuuta 2000.
40227: tyvät ongelmat sekä mahdollisuudet niiden rnt- Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua ongel-
40228: kaisemiseksi. Työryhmän tulee erityisesti selvit- maa ja vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi selvite-
40229: tää mahdollisuudet kuntien saamien palautusten tään parhaillaan edellä mainitun työryhmän työs-
40230: ja takaisinperinnän kuntakohtaisen kohtaannan kentelyn puitteissa.
40231: parantamiseksi. Työryhmä voi myös tarkastella
40232:
40233:
40234: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
40235:
40236: Ministeri Suvi-Anne Siimes
40237:
40238:
40239:
40240:
40241: 3
40242: KK 423/2000 vp - Kari Urpilainen /sd Ministems svar
40243:
40244:
40245:
40246:
40247: Tili riksdagens talman
40248:
40249: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kommunerna direkt eller via en samkorumun är
40250: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- huvudman för eller som drivs i bolags- eller stif-
40251: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari telseform.
40252: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål Enligt systemet för återbäring och återkrav
40253: SS 423/2000 rd: återbär staten till kommunerna och sarnkommu-
40254: nerna de skatter som betalats för anskaffningar
40255: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta som gjorts för skattefri verksamhet. Genom sys-
40256: för att förenhetliga de privata och kom- temet uppnås en anskaffningsneutralitet mellan
40257: munala yrkeshögskolornas återbärings- de tjänster kommunerna och sarnkommunerna
40258: systemför mervärdesskatt? producerat själva och de tjänster som de köpt.
40259: Utan återbäringsrätten vore det förmånligare för
40260: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kommunerna att själva producera de service-
40261: föra följande: tjänster som används inom utbildningsverksam-
40262: 1 det skriftliga spörsmålet konstateras att det åter- heten än att köpa dessa utifrån. En följd av rätten
40263: bäringssystem som vid mervärdesbeskattningen till återbäring är att den skatt som är inkluderad i
40264: tillämpas på kommunernas skattefria verksam- köpet av tjänster inte utgör någon kostnad för
40265: het resulterar i att lagstiftningen om mervärdes- kommunerna eller samkommunerna vid köptill-
40266: skatt behandlar yrkesskolor med huvudmän av fållet, det vill säga skatten påverkar inte valet av
40267: olika typ på ett ojämlikt sätt. anskaffningsform. De återbäringar som betalats
40268: Enligt 39 § mervärdesskattelagen till kommunerna och samkommunerna återkrävs
40269: (1501/1993) är utbildningstjänster befriade från dock som andelar vilka bestäms utgående från
40270: skatt. Enligt lagens 40 § menas med utbildnings- antalet invånare i kommunen. Härmed är återbä-
40271: tjänst allmänbildande utbildning och yrkesutbild- ringsrätten ingen fördel för kommunsektorn ef-
40272: ning, högskoleundervisning samt grundundervis- tersom mervärdesskatten ändå utgör kostnader
40273: ning i konst som ordnas med stöd av lag eller som för kommunerna.
40274: med stöd av lag understöds med statens medel. På grund av återbäringsrätten syns den skatt
40275: Den som ordnar skattefri utbildning kan utgöras som ingår i anskaffningar gjorda av läroanstalter
40276: av ett offentligt eller privat samfund. Därmed är med kommuner eller samkommuner som huvud-
40277: den lagstadgade utbildning som yrkeshögskolor män inte som en direkt kostnad för läroanstalten.
40278: erbjuder befriad från mervärdesskatt oberoende Däremot syns mervärdesskatten som en direkt
40279: av vilken typ av huvudman yrkeshögskolan har. kostnad för de läroanstalter som drivs i bolags-
40280: Eftersom den lagstadgade utbildningen är eller stiftelseform. Om man tar i beaktande en-
40281: skattefri är de skatter som hänför sig till köp av bart de direkta kostnaderna verkar det som om ut-
40282: produkter och tjänster som anskaffats eller köpts bildningen skulle vara billigare vid läroanstalter
40283: för verksamheten inte avdragsgilla enligt mer- med kommuner eller samkommuner som huvud-
40284: värdesbeskattningens allmänna principer. Den män. Om man däremot tar i beaktande även de in-
40285: skatt som ingår i anskaffningarna skall därmed idrekta kostnaderna uppstår dock inte detta pro-
40286: kvarstå som kostnad för den läroanstalt som blem. Eftersom återbäringarna återkrävs av kom-
40287:
40288:
40289: 4
40290: Ministems svar KK 423/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
40291:
40292:
40293: muneroa belastar kostnadema för mervärdesskat- framförallt utreda möjligheterna att förbättra den
40294: ten härmed kommunens ekonomi. kommunvisa incidensen när det gäller återkrav
40295: Enligt regeringsprogrammet utreder regering- och återbäringar som kommunema får. Arbets-
40296: en ett återbärings- och återkravssystem som skall gruppen kan även undersöka andra tillväga-
40297: tillämpas på de anskaffningar som kommunerna gångssätt än det nuvarande återbärings- och åter-
40298: gör. För utredningsarbetet tillsatte finansministe- kravssystemet för att lösa det neutralitetspro-
40299: riet den 29 mars 2000 en arbetsgrupp som skall blem som är förknippat med kommunernas an-
40300: utreda andelen mervärdesskatt i kommunernas skaffningar. Arbetsgruppens arbete skall vara
40301: anskaffningar. Arbetsgruppen har som uppgift att klart den 30 november 2000.
40302: kartlägga vilka problem som uppstår i samband Det problem som avses i spörsmålet och alter-
40303: med att mervärdesskatten för kommunernas an- nativa lösningar på det utreds som bäst av den ar-
40304: skaffningar återbärs och återkrävs, samt hur betsgrupp som nämns ovan.
40305: dessa problem kan lösas. Arbetsgruppen skall
40306:
40307:
40308:
40309: Helsingfors den 30 maj 2000
40310:
40311: Minister Suvi-Anne Siimes
40312:
40313:
40314:
40315:
40316: 5
40317: KK 424/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
40318:
40319:
40320:
40321:
40322: KIRJALLINEN KYSYMYS 424/2000 vp
40323:
40324: Kihlakuntajaon muuttaminen
40325:
40326:
40327:
40328:
40329: Eduskunnan puhemiehelle
40330:
40331: Eduskunta käsitteli 14.3.2000 valtioneuvoston vain poliisitoimi muiden tehtävien perustuessa
40332: selontekoa koskien kihlakuntauudistuksen toteu- tasoltaan hyväksyttävään yhteistoimintaan.
40333: tumista. Kolmen vaalikauden ajan valmisteltu, Yhteistyön kehittämistä valtion eri paikallis-
40334: valtion paikallishallintoa koskeva kihlakunta- hallinnon viranomaisten kesken korostettiin ja
40335: uudistus tuli voimaanjoulukuun alussa 1996. mahdollisuuksien mukaan kihlakunnan virasto-
40336: Kihlakuntauudistus on ollut henkilövaikutuk- jen yhteyteen tulisi saada lisääkin valtion eri pal-
40337: siltaan yksi suurimmista hallinnossa tehdyistä velutoimintoja. Näin voitaisiin taata riittävän ti-
40338: muutoksista. Se koski laajaa virkamiesjoukkoa, heä, kansalaisia lähellä oleva valtion palvelu-
40339: yli 11 500 henkilöä. Uudistus on ollut kohtalai- verkko.
40340: sen onnistunut, kuten eduskuntakin totesi. Uudis- On kuitenkin käynyt ilmi, että sisäasiainminis-
40341: tuksen todellisten vaikutusten arviointia haittaa teriössä valmistellaan jo nyt kihlakuntajaon tar-
40342: tosin mm. samanaikainen poliisin toimintamää- kistamista. Sisäasiainministeriön alaisissa lää-
40343: rärahojen niukkuus. ninhallituksissa asiasta on lähetetty kihlakunnil-
40344: Eduskunnan hallintovaliokunnan yksimieli- le ohjeita, jotka eivät vastaa eduskunnan asiasta
40345: sessä mietinnössä ja täysistunnon siitä käymässä juuri hyväksymää kantaa. Kihlakuntajaotuksen
40346: keskustelussa korostettiin työrauhan turvaamista muuttamisesta on myös pyydetty kunnilta lau-
40347: kihlakunnissa nyt, kun muutokset on vasta saa- suntoja. Sisäasiainministeriön lähettämässä kir-
40348: tettu voimaan. Erityisesti korostettiin, että kihla- jeessä ei myöskään ole tuotu esiin eduskunnan
40349: kuntajaon muutoksiin ei pidä ryhtyä, sillä nykyi- keskeisiä kantoja.
40350: set virastot ovat toimineet vasta vähän aikaa.
40351: Keskusteluissa korostui puitelain hengen mukai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40352: sesti kihlakuntien merkitys paikalishallinnon yk- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
40353: sikköinä. Kihlakuntien lakkauttamiseen edus- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
40354: kunta ei nähnyt aihetta pienemmissäkään viras- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
40355: toissa; eduskunta korostaa, että lakkauttamisen
40356: on oltava aina vasta viimeinen keino. Valiokunta Miksi sisäasiainministeriössä valmistel-
40357: piti myös hyväksyttävänä sellaista palvelujen laan kihlakuntien määrän vähentämistä
40358: tuotantotapaa, jossa kihlakunnassa hoidetaan vastoin eduskunnan kantaa?
40359:
40360:
40361: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
40362:
40363: Aulis Ranta-Muotio /kesk Paula Lehtomäki /kesk
40364: Jukka Vihriälä /kesk Matti Väistö /kesk
40365: Hannes Manninen /kesk
40366: Versio 2.0
40367: KK 424/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministerin vastaus
40368:
40369:
40370:
40371:
40372: Eduskunnan puhemiehelle
40373:
40374: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Hallintovaliokunnan mietinnössä on useita
40375: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kannanottoja, jotka liittyvät joko suoraan tai toi-
40376: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen minnallisten tarpeiden kautta kihlakuntajakoon.
40377: vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ranta-Muo- Mietinnössä katsotaan, että erilaiset yhteistoi-
40378: tion /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- mintajärjestelyt poliisin, syyttäjätoimen ja
40379: myksen KK 424/2000 vp: ulosoton aloilla ovat joko menneet tai menossa
40380: niin pitkälle, että tehtävien hoitaminen kihlakun-
40381: Miksi sisäasiainministeriössä valmistel- nittain vaarantuu tai ori jo vaarantunut.
40382: laan kihlakuntien määrän vähentämistä Yhteistoimintajärjestelyt eivät valiokunnan
40383: vastoin eduskunnan kantaa? mietinnön mukaan saa mitätöidä ajatusta palve-
40384: lujen kokoamisesta. Poliisin osalta yhteistoimin-
40385: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nan tarkoituksena on tukea kihlakunnan omaa
40386: ti seuraavaa: poliisitointa, johon poliisitoimi kihlakunnassa
40387: Hallintovaliokunta antoi valtioneuvoston selon- perustuu. Paikallishallinnon kannalta vaarallise-
40388: teosta kihlakuntauudistuksen toteutumisesta na pidetään sitä, että kihlakuntien palvelut siirre-
40389: (VNS 111999 vp) mietintönsä helmikuussa ja va- tään yksi kerrallaan pois kihlakunnasta. Valio-
40390: liokunnan mietinnön mukainen lausunto hyväk- kunta katsoo, että laadukkaiden palvelujen saata-
40391: syttiin. Valtioneuvoston käsiteltyä kyseisen vuutta on arvioitava myös kihlakuntajaon mah-
40392: eduskunnan vastauksen sisäasiainministeriö dollisten muutosten näkökulmasta. Kihlakuntien
40393: käynnisti kihlakuntajaon tarkistaruisprosessin lä- määrän vähentämistä valiokunta pitää kuitenkin
40394: hettämällä lääninhallituksille pyynnön kihlakun- viimeisenä keinona, jonka seuraukset on myös
40395: tajaon tarkistamisesityksistä. Lääninhallituksia tarkoin selvitettävä. Valiokunnan näkemyksen
40396: pyydettiin hankkimaan asiasta asianomaisten mukaan myös yhden osaston kihlakunnanviras-
40397: kuntien, kihlakunnanvirastojen, kihlakuntien tot ovat mahdollisia poikkeuksia pääsäännöstä,
40398: erillisten virastojen ja maakunnan liittojen lau- mikäli muut tehtävät perustuvat tasoltaan hyväk-
40399: sunnot. Esitykset ja lausunnot pyydettiin toimit- syttävään yhteistoimintaan.
40400: tamaan 26.5.2000 mennessä. Sisäasiainministe- Sisäasiainministeriö lähetti lääninhallituksille
40401: riön kirjeen liitteinä lääninhallituksille toimitet- materiaalia kihlakuntajaon tarkistamisen valmis-
40402: tiin eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö telun pohjaksi. Ministeriön itse valmistelema
40403: HaVM 6/2000 vp, valtioneuvoston periaatepää- materiaali on lähinnä esittely kihlakuntajaon tar-
40404: tös 4.11.1999 valtion paikallisten aluejaotusten koituksenmukaisuuteen vaikuttavista seikoista
40405: selkeyttäruisestä ja yhtenäistäruisestä sekä sisä- eikä se sisällä ehdottomia kriteereitä. Sisäasiain~
40406: asiainministeriön muistio 6.4.2000 kihlakunta- ministeriö on lääninhallituksille lähteneessä uu-
40407: jaon kehittämisestä 2000-luvulle. dessa materiaalissa korostanut kihlakuntajakoon
40408: Eduskunnan hyväksymässä lausumassa sano- liittyvinä seuraavia seikkoja:
40409: taan, että vuoden 2005 loppuun mennessä annet- - Kihlakuntien toimintojen tulee perustua
40410: tavassa selonteossa on otettava huomioon muun nykytasoisiin määrärahoihin. Näkyvissä ei ole,
40411: muassa kihlakuntajaon säilyminen paikallisen että eri toimialojen tai kihlakunnanvirastojen yh-
40412: luonteensa mukaisesti ja läheisyysperiaatetta teinen määräraha kasvaisi merkittävästi.
40413: noudattaen riittävän tiheänä. -Jokaisen kihlakunnan resurssien tulisi mah-
40414: dollistaa vähintään normaalien järjestyspoliisi-
40415:
40416: 2
40417: Ministerin vastaus KK 424/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
40418:
40419:
40420: palvelujen tarjoaminen. Tavoite on sisäasiainmi- vissa on kuitenkin, että lääninhallitukset ehdotta-
40421: nisteriön käsityksen mukaan sopusoinnussa hal- vat joitakin muutoksia nykyiseen kihlakunta-
40422: lintovaliokunnan mietinnössä esitettyjen kannan- jakoon.
40423: ottojen kanssa. Tiivistetysti syinä kihlakuntajaon tarkistami-
40424: - Kihlakuntien kyky vastata alueensa perus- sen käynnistämiseen olivat seuraavat seikat:
40425: palveluista tarkoittaa myös, ettäjokaisessa kihla- - Valtion paikallishallinnon voimavarat ei-
40426: kunnanvirastossa tulee olla useampi kuin yksi vät tällä hetkellä riitä siihen, että jokaisessa kih-
40427: osasto. Valiokunnan mietinnössä tätä pidettiin lakunnassa voitaisiin ylläpitää perustoimintoja.
40428: tavoiteltavana pääsääntönä, josta voidaan poike- Nähtävissä oleva kehitys ei tuo tullessaan lisä-
40429: ta tyydyttävien yhteistoimintajärjestelyjen avul- voimavaroja, vaan ne ovat lähitulevaisuudessa-
40430: la. kin erittäin niukat.
40431: - Toimialueilla tulee olla riittävästi asioita, - Kihlakuntajaon tulee olla todellinen perus-
40432: jotta virastoissa riittäisi tehtäviä useammalle aluejako, jonka puitteissa valtion paikallishallin-
40433: kuin yhdelle virkamiehelle. Tarkoituksena on, non palveluja tuotetaan laajasti. Tämä on mah-
40434: että palvelut olisivat saatavilla riippumatta virka- dollista vain, jos kihlakunnanvirastoissa on pää-
40435: miesten !omista ja muista poissaoloista. Laissa sääntöisesti useita osastoja. Voimavarojen niuk-
40436: asetettu tavoite, että luodaan edellytyksiä palve- kuuden vuoksi toimialat eivät pystyne lisäämään
40437: lujen taloudelliselle tuottamiselle, edellyttää riit- paikallistason yksiköiden määrää.
40438: täviä tehtävämääriä toimialueilla. Tavoite, että - Yhteistoimintajärjestelyt eivät saa aina-
40439: toimialueet muodostuisivat myös ulosotossa ja kaan laajentua nykyisestään, mutta toimialojen
40440: syyttäjätoimessa mahdollisimman usein yhdestä toiminnallisia tarpeita toimintojen järjestelyyn
40441: kihlakunnasta, on yhdenmukainen hallintovalio- on muun muassa voimavarojen vuoksi.
40442: kunnan mietinnön kanssa. -Oikeusturvan kannalta on välttämätöntä yl-
40443: - Jaon tarkistamisen tavoitteena tulee olla läpitää mahdollisuuksia henkilöstön erikoistumi-
40444: mahdollisimman kestävä rakenne, jolla voidaan seen.
40445: toimia pitkään ilman muutoksia. Tavoitteen pe- - Paikallisten aluejakojen yhtenäistäminen
40446: rusteluna on työrauhan takaaminen kihlakuntiin. edellyttänee joidenkin muutoksien tekemistä
40447: Tarkistamisessa on tämän vuoksi otettava huo- myös kihlakuntajakoon.
40448: mioon myös tuleva kehitys. - Kihlakunnanvirastojen yhteisten tehtävien
40449: - Sisäasiainministeriö kiinnitti huomiota laajentaminen ei voi onnistua hyvin, mikäli vi-
40450: myös siihen, että pelkästään toimialojen toimin- rastoissa ei ole riittävästi osastoja ja sen myötä
40451: nalliset tarpeet eivät voi sanella kihlakuntajakoa. yhteisiksi luokiteltavia tehtäviä. Yhteiset tehtä-
40452: Hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti kihla- vät ja henkilöstö ovat järjestelmän ydinaluetta.
40453: kuntajaon on joka tapauksessa oltava riittävän ti- - Kihlakuntajärjestelmän toiminnan ajan on
40454: heä, että sen luonne paikallisena aluejakona säi- toimialoilta esitetty, että kihlakuntien määrän vä-
40455: lyy. Jaon tulisi sopeutua paikallisiin toiminnallis- hentämiseen on toiminnallisia tarpeita. Nämä tar-
40456: taloudellisiin rakenteisiin ja mahdollistaa myös peet ovat osaltaan aiheuttaneet varsin laajoja yh-
40457: muiden paikallisten aluejakojen yhtenäistämi- teistoimintajärjestelyjä. Keskustelu kihlakuntien
40458: nen kihlakuntajakoon. määrästä on haitannut toimintojen kehittämistä ja
40459: Kihlakuntajaon tarkistamisen yksityiskohtais- luonut epävarmuutta henkilöstön keskuuteen. Pa-
40460: ta sisältöä on mahdotonta arvioida vielä, kun val- himpia epäkohtia korjaamalla on tarkoitus saa-
40461: mistelu lääninhallituksissa, kihlakunnissa, kun- vuttaa myös tässä suhteessa työrauha kihlakun-
40462: nissaja maakunnan liitoissa on kesken. Odotetta- tiin.
40463:
40464:
40465: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
40466:
40467: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
40468: 3
40469: KK 424/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministems svar
40470:
40471:
40472:
40473:
40474: Tili riksdagens talman
40475:
40476: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Förvaltningsutskottets betänkande inkluderar
40477: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- flera ställningstaganden som antingen direkt el-
40478: rådet översänt följande av riksdagsledamot Aulis ler via funktionella behov anknyter till häradsin-
40479: Ranta-Muotio /cent m.fl. undertecknade skriftli- delningen. 1 betänkandet anförs att olika samar-
40480: ga spörsmål SS 424/2000 rd: betsarrangemang inom polis-, åklagar- och ut-
40481: sökningsväsendet antingen har gått så långt eller
40482: Vmför bereder inrikesministeriet en håller på att göra det att skötseln av uppgiftema
40483: minskning av antalet härad mot riksda- häradsvis äventyras eller redan har äventyrats.
40484: gens vilja? Samarbetsarrangemangen får enligt utskottets
40485: betänkande inte omintetgöra tanken på koncen-
40486: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tration av servicen. För polisens vidkomrnande är
40487: föra följande: syftet med samarbetet att stöda det egna polisvä-
40488: Förvaltningsutskottet gav i februari ett betänkan- sendet i häradet som polisväsendet i ett härad
40489: de om statsrådets redogörelse om verkställighe- grundar sig på. Med tanke på den lokala förvalt-
40490: ten av häradsreformen (SRR 111999 rd) och ett ningen anses det vara farligt att servicefunktio-
40491: utlåtande i enlighet med utskottets betänkande nema i häradena flyttas bort från häradet en åt
40492: godkändes. Efter det att statsrådet hade behand- gången. Utskottet anser att tillhandahållandet av
40493: lat riksdagens svar inledde inrikesministeriet en högklassig service också måste bedömas ur en
40494: process för att se över häradsindelningen genom synvinkel som beaktar eventuella förändringar i
40495: att till länsstyrelsema skicka en begäran om för- häradsindelningen. Utskottet anser emellertid att
40496: slag till ändring av häradsindelningen. Länssty- en minskning av antalet härad är den sista utvä-
40497: relsema ombads skaffa utlåtanden i ärendet av gen, vars följder också måste utredas noggrant.
40498: kommunema, häradsämbetena, de fristående äm- Enligt utskottets mening kan även häradsämbe-
40499: betsverken i häradena och av förbunden på land- ten bestående av en enda avdelning vara undan-
40500: skapsnivå. Förslagen och utlåtandena skulle läm- tag från huvudregeln, ifall de övriga uppgiftema
40501: nas in före den 26 maj 2000. Som bilagor till in- grundar sig på samarbete som i fråga om nivån är
40502: rikesministeriets brev tilllänsstyrelsema skicka- acceptabelt.
40503: des ett betänkande av riksdagens förvaltningsut- lnrikesministeriet sände länsstyrelsema mate-
40504: skott FvUB 6/2000 rd, statsrådets principbeslut rial som grund för beredningen av en ändring av
40505: av den 4 november 1999 om förtydligande och häradsindelningen. Materialet som ministeriet
40506: förenhetligande av statens lokala ornrådesindel- självt har berett är främst en presentation av om-
40507: ningar samt inrikesministeriets promemoria av ständigheter som påverkar häradsindelningens
40508: den 6 april 2000 om utvecklandet av häradsindel- ändamålsenlighet, och det innehåller inte några
40509: ningen för 2000-talet. absoluta kriterier. lnrikesministeriet har i det nya
40510: 1 det uttalande som riksdagen godkänt sägs att material som gick till länsstyrelsema frarnhävt
40511: det i den redogörelse som skall ges före utgången följande omständigheter som anknyter till hä-
40512: av 2005 skall beaktas bl.a. att häradsindelningen radsindelningen:
40513: bibehålls tillräckligt tät i enlighet med sin lokala - Häradenas funktioner skall grunda sig på
40514: karaktär och med iakttagande av närhetsprinci- anslag av nuvarande storlek. lnom synhåll finns
40515: pen. inte något sådant som märkbart skulle öka det ge-
40516:
40517:
40518: 4
40519: Ministems svar KK 424/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
40520:
40521:
40522: mensaruma anslaget för olika behörighetsområ- Det är omöjligt att bedöma det detaljerade
40523: den eller häradsämbeten. innehållet i ändringen av häradsindelningen med-
40524: - Resursema inom varje härad skall göra det an beredningen i länsstyrelsema, häradena, koru-
40525: möjligt att åtminstone erbjuda normal ordnings- muneroa och förbunden på landskapsnivå fortfa-
40526: polisservice. Målsättningen stämmer enligt inri- rande pågår. Man kan emellertid vänta sig att
40527: kesministeriets uppfattning överens med de ställ- länsstyrelsema föreslår några ändringar i den nu-
40528: ningstaganden som anförts i förvaltningsutskot- varande häradsindelningen.
40529: tets betänkande. Sammanfattat var följande omständigheter or-
40530: - Häradenas förmåga att ansvara för områ- saker till att man började se över häradsindel-
40531: dets bastjänster innebär också att varje häradsäm- ningen:
40532: bete skall ha fler avdelningar än en. 1 utskottets - Den statliga lokalförvaltningens resurser
40533: betänkande ansågs detta vara en eftersträvans- räcker för närvarande inte tili att upprätthålla
40534: värd huvudregel, som det är möjligt att avvika basfunktionema i varje härad. Den utveckling
40535: ifrån genom tillfredsställande samarbetsarrange- som kan skönjas för inte med sig några tilläggs-
40536: mang. resurser, utan de är även i den närmaste framti-
40537: - Det skall inom behörighetsområdena fin- den mycket knappa.
40538: nas tillräckligt ärenden för att det vid ämbetsver- - Häradsindelningen skall vara en verklig
40539: ken skall finnas arbetsuppgifter för fler än en grundläggande områdesindelning inom ramama
40540: tjänsteman. Avsikten är att tjänstema skall vara för viiken servicen inom den statliga lokalför-
40541: tillgängliga oberoende av tjänstemännens semes- valtningen produceras i omfattande utsträck-
40542: trar och annan frånvaro. Den målsättning som ning. Detta är möjligt endast om det vid härads-
40543: uppställts i lag om att man skall skapa förutsätt- ämbetena i regel finns flera avdelningar. Tili
40544: ningar för en lönsam produktion av service krä- följd av de knappa resursema torde behörighets-
40545: ver ett tillräckligt antal uppgifter inom behörig- områdena inte förmå öka antalet enheter på lokal-
40546: hetsområdena. Målsättningen att behörighetsom- nivå.
40547: rådena även i fråga om utsöknings- och åklagar- - Samarbetsarrangemangen får åtminstone
40548: väsendet så ofta som möjligt bildas av ett härad inte utvidgas från det nuvarande, men behörig-
40549: stämmer överens med förvaltningsutskottets be- hetsområdenas funktionella behov när det gäller
40550: tänkande. ordnande av funktionema finns bl.a. tili följd av
40551: - Målsättningen för ändringen av indelning- resursema.
40552: en skall vara en så hållbar struktur som möjligt - Med tanke på rättssäkerheten är det nöd-
40553: som garanterar en långvarig verksamhet utan för- vändigt att upprätthålla möjligheter tili speciali-
40554: ändringar. Motiveringen tili målsättningen är att sering för personalen.
40555: arbetsron i häradena skall tryggas. Vid ändring- - Samordning av de lokala områdesindel-
40556: en skall därför beaktas även den framtida utveck- ningarna torde kräva vissa förändringar även i
40557: lingen. häradsindelningen.
40558: - lnrikesministeriet fåste uppmärksamhet -En utvidgning av häradsämbetenas gemen-
40559: även vid det faktum att enbart behörighetsområ- samma uppgifter kan inte lyckas väl om det vid
40560: denas funktionella behov inte får diktera härads- ämbetsverken inte finns tillräckligt avdelningar
40561: indelningen. 1 enlighet med förvaltningsutskot- och därmed även uppgifter som kan klassificeras
40562: tets betänkande skall häradsindelningen i vilket som gemensamma.
40563: fall som helst vara tillräckligt tät för att dess ka- - Under den tid häradssystemet verkat har det
40564: raktär som lokal områdesindelning bibehålls. ln- anförts från behörighetsområdena att det finns
40565: delningen bör anpassa sig tili de lokala ekono- funktionella behov av att minska antalet hära-
40566: miskt funktionella strukturema och även möjlig- den. Dessa behov har för sin del förorsakat rätt
40567: göra samordnandet av de övriga lokala områdes- omfattande samarbetsarrangemang. Diskussio-
40568: indelningama med häradsindelningen. nen om häradenas antal har försvårat utvecklan-
40569:
40570:
40571: 5
40572: KK 424/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Ministems svar
40573:
40574:
40575: det av funktionema och skapat osäkerhet bland genhetema är avsikten att uppnå arbetsro i hära-
40576: personalen. Genom att korrigera de värsta olä- dena även i detta avseende.
40577:
40578:
40579: Helsingfors den 26 maj 2000
40580:
40581: Region- och kommunminister Martti Korhonen
40582:
40583:
40584:
40585:
40586: 6
40587: KK 425/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
40588:
40589:
40590:
40591:
40592: KIRJALLINEN KYSYMYS 425/2000 vp
40593:
40594: Alkoholihaittojen kokonaiskustannukset suh-
40595: teutettuna alkoholiverojen tuottoon
40596:
40597:
40598:
40599:
40600: Eduskunnan puhemiehelle
40601:
40602: Eri tilastojen mukaan maassamme on alkoholin osuutensa myös väkivaltarikoksissa, joista erää-
40603: kokonaiskulutus ollut kasvussa. Keskioluen tul- nä esimerkkinä on perheväkivalta.
40604: tua vähittäiskauppoihin ja baareihin 1960-luvun Alkoholin aiheuttamia kuluja ovat myös mo-
40605: lopulla on oluiden kulutus lisääntynyt. Sittem- net kulut, kuten menetetyt työpäivät tilapäisen
40606: min on muodostunut lisääntyväksi trendiksi vii- työkunnon puuttumisen vuoksi. Lisäksi tulevat
40607: nien käyttö eri tavoin edistettynä. Samoin alko- mukaan aineettomat mutta todelliset haitat, jotka
40608: holipitoisten muiden juomien kuten mm. siide- liittyvät ihmisen henkiseen kokemusmaailmaan,
40609: rien käyttö on lisääntynyt. joiden seurauksina mm. rikkoutuu avioliitto- ja
40610: Ulkomaanmatkailun myötä on tuntuvasti kas- perhesuhteita. Näillä tekijöillä on suuri sosiaali-
40611: vanut myös matkustajina tuodun alkoholin mää- ja yhteiskuntapoliittinen kielteinen merkitys mo-
40612: rä eri muodoissaan eri maista. Alkoholin salaval- niin elämänalueisiin.
40613: mistuksenja käytön määristä voi olla vain oletta- Jotta yhteiskunnassa osattaisiin muodostaa
40614: muksia, mutta mitä ilmeisimmin tämä myös jat- tervettä kokonaiskuvaa alkoholipolitiikan perus-
40615: kuu ja on siirtynyt maaseudulta kaupunkitaaja- taksi, on aiheellista selvittää alkoholin eri muo-
40616: miinkin. doissaan yhteiskunnalle aiheuttamat taloudelli-
40617: Alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat lääketie- set kustannukset ja menetykset. Nämä voidaan
40618: teellisesti kiistattomasti tunnustettuja ja kosket- laskea tai laskennallisesti arvioida mm. edellä
40619: tavat koko ihmisen fyysisiä ja psyykkisiä elintoi- kerrottujen asioiden osalta lukuun ottamatta inhi-
40620: mintoja. Näiden sairauksien hoito tuottaa paljon millistä kärsimystä.
40621: kustannuksia, jotka sekä yhteiskunta että asian- Kuinka suuret ovat alkoholin aiheuttamat kus-
40622: omaiset itse joutuvat maksamaan. Näistä kuluis- tannustekijät sairauskulujen, ennenaikaisten
40623: ta voidaan esittää eri sairauksien osalta suhteelli- kuolemien, työkyvyn menetysten, aineellisten
40624: sen luotettavia kustannuslaskelmia. vahinkojen ja tilapäisten alkoholin aiheuttamien
40625: Samoin alkoholi aiheuttaa ennenaikaista kuo- ongelmien osalta suomalaisessa yhteiskunnassa
40626: lemaa ja lisää itsemurhariskiä. Myös näistä on sekä kuinka nämä kustannukset suhtautuvat val-
40627: koottavissa suuntaa antavat kustannukset eri ta- tion alkoholista saamaan verotuottoon?
40628: voin. Alkoholi on tekijänä monissa liikenne- ja
40629: muissa onnettomuuksissa, joiden kustannukset Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40630: ovat myös koottavissa niin kuolemantapauksina, jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
40631: vammautumisina, sairaanhoitokuluina kuin ai- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
40632: neellisinakin menetyksinä. Alkoholilla on tietty tattavaksi seuraavan kysymyksen:
40633:
40634:
40635:
40636:
40637: Versio 2.0
40638: KK 425/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
40639:
40640:
40641:
40642: Kuinka suuret ovat alkoholin aiheutta- mien osalta suomalaisessa yhteiskun-
40643: mat kustannustekijät sairauskulujen, en- nassa sekä kuinka nämä kustannukset
40644: nenaikaisten kuolemien, työkyvyn mene- suhtautuvat valtion alkoholista saa-
40645: tysten, aineellisten vahinkojen ja tila- maan verotuottoon?
40646: päisten alkoholin aiheuttamien ongel-
40647:
40648:
40649: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
40650:
40651: Lauri Oinonen /kesk
40652: Veijo Puhjo /vas
40653:
40654:
40655:
40656:
40657: 2
40658: Ministerin vastaus KK 425/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
40659:
40660:
40661:
40662:
40663: Eduskunnan puhemiehelle
40664:
40665: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- holin käytöstä aiheutuneet julkistaloudelliset
40666: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kustannukset olivat vuonna 1978 noin 1,2 miljar-
40667: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen dia markkaa ja alkoholin käytön kokonaiskustan-
40668: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen nukset noin 2,0 miljardia markkaa. Julkistalou-
40669: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen delliset kustannukset jäivät siis selvästi pienem-
40670: KK 425/2000 vp: miksi kuin valtion alkoholitulot, jotka tuolloin
40671: olivat noin 3,3 miljardia markkaa.
40672: Kuinka suuret ovat alkoholin aiheutta- Viime vuosina on tehty useita arvioita sekä al-
40673: mat kustannustekijät sairauskulujen, en- koholin että huumeiden käytön aiheuttamista
40674: nenaikaisten kuolemien, työkyvyn mene- kustannuksista. Alkoholin aiheuttamaa taloudel-
40675: tysten, aineellisten vahinkojen ja tila- lista rasitusta on tarkasteltu sekä välittömien että
40676: päisten alkoholin aiheuttamien ongel- välillisten kustannusten osalta. Välittömiä kus-
40677: mien osalta suomalaisessa yhteiskun- tannuksia ovat lähinnä alkoholin käytöstä aiheu-
40678: nassa sekä kuinka nämä kustannukset tuneet todelliset menot kuten esimerkiksi alkoho-
40679: suhtautuvat valtion alkoholista saa- liehtoiset sairaanhoitokustannukset, alkoholita-
40680: maan verotuottoon? pausten käsittelystä oikeus- ja vankeinhoitolai-
40681: toksessa aiheutuneet kustannukset sekä alkoholi-
40682: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- onnettomuuksien ja -rikosten yhteydessä mene-
40683: ti seuraavaa: tetyn tai turmeltuneen omaisuuden arvo.
40684: Alkoholin käytön kustannuksia on laskettu ja nii- Vuonna 1995 alkoholin aiheuttamat välittö-
40685: den laskutavoista on kiistelty Pohjoismaissa jo mät kustannukset olivat Jukka Salomaan mu-
40686: runsaan sadan vuoden ajan. Keskusteluun ovat kaan 2,7-3,4 miljardia markkaa (Ritva Hein ja
40687: osallistuneet hyvinkin arvovaltaiset taloustietei- Jukka Salomaa: Päihteiden käytön haittakustan-
40688: lijät kuten esimerkiksi Gunnar Myrdal ja Bertil nukset vuosina 1994-1995. Alkoholi ja huu-
40689: Ohlin, joista ensin mainittu oli hyvin kriittinen meet. Stakes, Tilastoraportti 4/1998). Valtiota ne
40690: laskelmia kohtaan ja jälkimmäinen arveli sellai- rasittivat noin 1,5 miljardilla markalla, kuntia
40691: sia kannattavan tuottaa. noin 0,6 miljardilla markalla ja vakuutusyhtiöitä
40692: Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomes- noin 0,5 miljardilla markalla. Kelan ja eläkeyh-
40693: sa on tehty monia selvityksiä alkoholin käytön tiöiden yhteenlaskettu osuus oli noin 0,3 miljar-
40694: kustannuksista. Vaikka alkoholin käytön kustan- dia markkaa ja kotitalouksien osuus 0,1 miljar-
40695: nukset ovat eri tutkimuksissa poikenneet toisis- dia markkaa. Valtio keräsi vuonna 1995 alkoho-
40696: taan selvästi, on kaikille tutkimuksille yhteistä, lituloja noin 10 miljardia markkaa, joista 7 mil-
40697: että alkoholin käytön valtiolle aiheuttamat kus- jardia tuli alkoholijuomien valmisteveroista.
40698: tannukset ovatjääneet valtion keräämiä alkoholi- Välillisillä kustannuksilla tarkoitetaan muun
40699: veroja pienemmiksi. Esimerkiksi Veikko Kasuri- muassa alkoholin käytöstä aiheutuvan työpanok-
40700: sen asiaa koskevan väitöskirjan (Veikko Kasuri- sen menetyksen arvoa sekä alkoholin käytöstä
40701: nen: Yrityksen yhteiskunnallisen laskentatoimen johtuvan ennenaikaisen kuoleman aiheuttamaa
40702: mittaamiskokeilu, Tampere 1991) mukaan alko- menetetyn elämän arvoa. Näiden vaikeasti ar-
40703:
40704:
40705: 3
40706: KK 425/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym. Ministerin vastaus
40707:
40708:
40709: vioitavien kustannusten määräksi on arvioitu al- vät ole sidoksissa konkreettisiin toimenpide-eh-
40710: koholin osalta 13,7-25,5 . miljardia markkaa dotuksiin.
40711: vuonna 1995. Kun välittömät ja välilliset kustan- Kysyjät ovat erityisen kiinnostuneita alkoholi-
40712: nukset lasketaan yhteen, ovat kustannukset noin kustannusten ja -tulojen suhteesta. Omalta koh-
40713: kaksin- tai kolminkertaiset valtion alkoholitu- daltani haluan todeta, että alkoholipoliittisia toi-
40714: loon verrattuna. mia ei tule ensisijaisesti arvioida niiden taloudel-
40715: Edellä mainitut tutkimustulokset osoittavat lisen edullisuuden perusteella vaan niiden sosiaa-
40716: kaksi seikkaa. Alkoholin kustannuksia koskeviin li- ja terveyspoliittisten tulosten perusteella. On
40717: laskelmiin liittyy huomattavia ongelmia sekä kä- toki hyvä, jos tehokkaat alkoholipoliittiset toi-
40718: sitteiden määrittelyssä että laskelmiin sisältyvi- met ovat edullisia. Yleensä on niin - ja tämän
40719: nä epävarmuuksina. Yhtä kaikki, tutkimukset ovat kansainväliset tutkimustulokset myös osoit-
40720: osoittavat, että alkoholin käytön haitat ovat vaka- taneet - että kaikkein edullisinta on ennalta-
40721: va yhteiskunnallinen ongelma. Ongelmallista on, ehkäisy. Toiseksi edullisinta on alkoholisairauk-
40722: että tällaiset laskelmat eivät kerro, miten alkoho- sien ja muiden alkoholiongelmien hoitaminen.
40723: lioloja olisi ryhdyttävä parantamaan, koska ne ei- Yhteiskunnalle tulee kaikkein kalleimmaksi se,
40724: että näitä ongelmia ei hoideta.
40725:
40726:
40727: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
40728:
40729: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
40730:
40731:
40732:
40733:
40734: 4
40735: Ministerns svar KK 425/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
40736:
40737:
40738:
40739:
40740: Tili riksdagens talman
40741:
40742: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tala kostnadema för alkoholkonsumtionen ca 2,0
40743: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- mrd. mk. Kostnadema för den offentliga ekono-
40744: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri mins del blev således klart lägre än statens in-
40745: Oinonen /cent m.fl. undertecknade skriftliga komster från alkohoi en, som 1978 var ca 3,3 rnrd.
40746: spörsmål SS 425/2000 rd: mk.
40747: Under de senaste åren har det gjorts flera be-
40748: Hur stora är de kostnader som alkoho- dörnningar av kostnadema för såväl alkohol- som
40749: len orsakar det finländska samhället när narkotikabruket. Frågan hur alkoholen belastar
40750: det gäller sjukdomskostnader, för tidig ekonomin har granskats för både de direkta och
40751: död, förlorad arbetsförmåga, materiel- de indirekta kostnademas del. Direkta kostnader
40752: la skador och tillfälliga alkoholrelatera- är främst faktiska utgifter på grund av alkohol-
40753: de problem, samt i viiken proportion bruk, t.ex. alkoholrelaterade sjukvårdskostna-
40754: står dessa kostnader tili statens skatte- der, kostnader för rätts- och fångvårdsväsendets
40755: intäkter från alkoholen? behandling av fall där alkoholen har en andel
40756: samt värdet på egendom som gått förlorad eller
40757: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ska?ats vid alkoholrelaterade olyckor eller brott.
40758: föra följande: Ar 1995 var de direkta kostnadema på grund
40759: Kostnadema för alkoholkonsumtionen har beräk- av alkoholen enligt Jukka Salomaa 2,7-3,4 rnrd.
40760: nats och beräkningssätten har varit en omtvistad mk (Ritva Hein och Jukka Salomaa: Päihteiden
40761: fråga i de nordiska ländema redan i drygt hundra käytön haittakustannukset vuosina 1994-1995).
40762: år. Också mycket ansedda ekonomiska experter, Alkoholi ja huumeet. Stakes, Tilastoraportti
40763: t.ex. Gunnar Myrdal och Bertil Ohlin, har delta- 4/1998). För staten var belastningen ca 1,5 rnrd.
40764: git i debatten. Myrdal var mycket kritisk tili be- mk, för kommunema ca 0,6 mrd. mk och för för-
40765: räkningama, och Ohlin ställde sig tvivlande till säkringsbolagen ca 0,5 mrd. mk. Folkpensions-
40766: att det lönar sig att producera sådana. anstaltens och pensionsbolagens sammanlagda
40767: Under de senaste årtiondena har det i Finland andel uppgick till ca 0,3 mrd. mk och hushållens
40768: gjorts många utredningar av kostnadema för al- andel tili 0,1 mrd. mk. År 1995 gav alkoholen
40769: koholkonsumtionen. Trots att kostnaderna för al- staten inkomster på ca 10 mrd. mk, varav 7 rnrd.
40770: koholbruket tydligt har avvikit från varandra i kom från accisen på alkoholdrycker.
40771: olika undersökningar, har alla undersökningar Med indirekta kostnader avses bl.a. värdet på
40772: det gemensamt att statens kostnader för alkohol- förlorade arbetsinsatser till följd av alkoholbruk
40773: konsumtionen är lägre än de alkoholskatter som samt värdet på Iiv som gått förlorade vid för tidig
40774: staten får in. Enligt Veikko Kasurinens doktors- död på grund av alkoholbruk. Dessa kostnader är
40775: avhandling om ärnnet (Veikko Kasurinen: Yri- svåra att uppskatta, men de har för alkoholens del
40776: tyksen yhteiskunnallisen laskentatoimen mittaa- bedömts tilll3,7-25,5 rnrd. mk 1995. När de di-
40777: miskokeilu, Tampere 1991) var t.ex. de kostna- rekta och de indirekta kostnadema räknas sam-
40778: der som alkoholkonsumtionen orsakade den of- man är kostnaderna ungefår dubbla eller tredubb-
40779: fentliga ekonomin 197 8 ca 1,2 mrd. mk och de to- la jämfört med statens inkomster från alkohoi en.
40780:
40781:
40782: 5
40783: KK 425/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym. Ministems svar
40784:
40785:
40786: De ovan nämnda undersökningsresultaten pe- stema från alkoholkonsumtionen. För min egen
40787: kar på två saker. Beräkningama av alkoholkost- del vill jag påpeka att de alkoholpolitiska åtgär-
40788: nadema är förknippade med avsevärda problem dema inte i första hand skall bedömas utifrån den
40789: både i fråga om definitionen av begreppen och ekonomiska lönsamheten, utan utifrån de social-
40790: den osäkerhet som ingår i kalkylema. 1 vilket fall och hälsovårdspolitiska resultaten. Visserligen är
40791: som helst visar undersökningama att skadeverk- det bra om effektiva alkoholpolitiska åtgärder
40792: ningama av alkoholbruket är ett allvarligt sam- också är förmånliga. Vanligen är det så- detta
40793: hällsproblem. Det problematiska är att sådana här har intemationella forskningsresultat också visat
40794: beräkningar inte berättar hur alkoholläget bör - att de förebyggande åtgärdema är de allra för-
40795: förbättras, eftersom de inte är bundna till några månligaste. Det näst förmånligaste är att sköta al-
40796: konkreta åtgärdsförslag. koholrelaterade sjukdomar och andra alkohol-
40797: Spörsmålsställama är särskilt intresserade av problem. Allra dyrast för samhället blir det om
40798: förhållandet mellan kostnadema för och inkom- dessa problem inte sköts.
40799:
40800:
40801: Helsingfors den 2 juni 2000
40802:
40803: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
40804:
40805:
40806:
40807:
40808: 6
40809: KK 426/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
40810:
40811:
40812:
40813:
40814: KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2000 vp
40815:
40816: Luokanopettajan koulutukseen hakeutuminen
40817: ylioppilastutkintoa suorittamattomien hakij oi-
40818: den osalta
40819:
40820:
40821:
40822:
40823: Eduskunnan puhemiehelle
40824:
40825: Suomenkielistä luokanopettajan koulutusta jär- varusmiespalvelusta, musiikista, kuvaamataidos-
40826: jestetään Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tu- ta, liikunnasta ja muiden aineiden opinnoista (lu-
40827: run, Oulun ja Lapin yliopistoissa sekä eräissä yli- kuvuoden kestävistä soveltuvista kansanopisto-
40828: opistojen alaisissa opettajankoulutuslaitoksissa. jen linjoista).
40829: Luokanopettajan koulutukseen hakeutujalta edel- Lisäansiopistejärjestelmän laatimisessa ja so-
40830: lytetään yleistä opintokelpoisuutta. Tämän mu- veltamisessa siten tosiasiallisesti konkretisoituu
40831: kaisesti hakukelpoisia ovat suomalaisen ylioppi- se, mitä yleisen opintokelpoisuuden antava muu
40832: lastutkinnon suorittaneet, IB-tutkinnon tai EB- kuin ylioppilastutkinto hakijalle mahdollistaa.
40833: tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulutut- Jos esimerkiksi - kuten asian laita on - 4,5-
40834: kinnon, ammatillisen korkea-asteen, ammatilli- vuotisen peruskoulupohjaisen terveydenhuollon
40835: sen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen am- opistoasteen suorittamisesta ja siihen liittyvistä
40836: matillisen tutkinnon suorittaneet. yliopistossa annettavaa opettajankoulutusta tuke-
40837: Luokanopettajan koulutukseen hyväksyminen vista oppiaineista (esim. kehityspsykologia, kas-
40838: tapahtuu kaksivaiheisen valinnan kautta. Ensim- vatustiede ja vuorovaikutus) ei anneta lisäansio-
40839: mäisen vaiheen valinta eli kutsuminen valintako- pisteitä, jää mahdollisuus päästä edes valintako-
40840: keisiin tapahtuu ns. valtakunnallisena yhteis- keen suorittamisvaiheeseen käytännössä olemat-
40841: valintana. Kaikkien suomenkielisten opettajan- tomaksi. Aikaisemmat muut kuin ylioppilastut-
40842: koulutusyksiköiden luokanopettajan koulutuk- kintoa koskevat opinnot eivät tuota ns. esivalin-
40843: siin haetaan samalla hakulomakkeella ja hake- tapisteitä, hakijaa ei kutsuta pääsykoevaiheeseen
40844: musten pisteytys suoritetaan aina keskitetysti Jy- eikä siten pääse lainkaan näyttämään todellista
40845: väskylän yliopistossa. Toiseen vaiheeseen pääsy osaamistaan. Esimerkkitapauksessa koulutervey-
40846: eli hyväksyminen osallistumaan valintakokee- denhoitajana toimiminen peruskoulussa ei tuota
40847: seen tapahtuu ylioppilastutkinnon arvosanojen ja lainkaan lisäansiopisteitä, koska työkokemuspis-
40848: mahdollisten lisäansiopisteiden yhteispistemää- teet tulkitaan rajaavasti.
40849: rän perusteella. Yleisen opintokelpoisuuden tosiasiallinen to-
40850: Suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamatto- teutuminen - siis lopulta luokanopettajan ja
40851: mien hakijoiden kutsuminen toiseen vaiheeseen muiden tiedekuntien koulutukseen hyväksymi-
40852: eli valintakokeen suorittamiseen perustuu haki- nen- on erityisen tärkeä suomalaista ylioppilas-
40853: jan lisäansiopisteiden pohjalta tehtävään harkin- tutkintoa suorittamattomien hakijoiden kannalta.
40854: taan. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kasvatus- Yleiseen opintokelpoisuuteen liittyy perusteltu
40855: tieteellisen tiedekunnan osalta lisäansiopisteitä odotus siitä, että yliopisto-opiskelun tulee olla
40856: saa tietyin edellytyksin opettajankokemuksesta, mahdollista myös niille, jotka ovat valinneet lu-
40857:
40858: Versio 2.0
40859: KK 426/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
40860:
40861:
40862: kionkäynnin sijaan esimerkiksi aikaisemmin am- järjestelmään, koska toisen asteen ammatillinen
40863: matillisen opistoasteen ja nyt kolmivuotisen am- koulutus ei ole riittävän vetovoimainen lukioon
40864: matillisen toisen asteen koulutuksen. Opettajan- verrattuna.
40865: koulutukseen hakeutumisen osalta edellä kuvat-
40866: tu kaksivaiheinen valintamenettely ei käytännös- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40867: sä turvaa ylioppilastutkintoa suorittamattomille, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40868: mutta muutoin hakukelpoisuuden takaavan tut- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40869: kinnon suorittaneille tasa-arvoisia mahdollisuuk- vaksi seuraavan kysymyksen:
40870: sia itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi elä-
40871: män. Järjestelmä ei myöskään anna todellista Pitääkö hallitus oikeudenmukaisena,
40872: mahdollisuutta jatkuvaan oppimiseen eikä kan- että muun kuin suomalaisen ylioppilas-
40873: nusta itsensä kehittämiseen. tutkinnon suorittaneita, mutta sinänsä
40874: Myös peruskoulussa annettavan opintojen oh- yleisen opintokelpoisuuden (hakukelpoi-
40875: jauksen kannalta on tärkeää, että opinnonohjaa- suuden) omaavia kohdellaan toissijaisi-
40876: jat pystyvät antamaan nuorille nykykäytäntöä na hakijoina opettajankoulutukseen ha-
40877: vastaavat tiedot jatko-opintomahdollisuuksiin keutumisen yhteydessä ylioppilastutkin-
40878: liittyvistä tekijöistä. Nuoret, ja ennen kaikkea non suorittaneisiin nähden ja
40879: heidän huoltajansa, eivät luota nykyiseen ylei-
40880: seen jatko-opintokelpoisuusjärjestelmään, koska mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40881: pelkäävät nuoren jäävän koulutuksen "umpi- tyä turvatakseen tasa-arvoiset mahdolli-
40882: perään". Tämä taas lisää lukionkäyntipaineita, suudet kaikille yleisen opintokelpoisuu-
40883: vaikka tällä hetkellä tarvittaisiin runsaasti esi- den (hakukelpoisuuden) omaaville pääs-
40884: merkiksi metalli- ja rakennusalan ammattilaisia. tä luokanopettajan ja lastentarhanopet-
40885: Olemme liukumassa 12-vuotiseen perusopetus- tajan koulutukseen?
40886:
40887:
40888:
40889: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
40890:
40891: Seppo Kääriäinen /kesk
40892:
40893:
40894:
40895:
40896: 2
40897: Ministerin vastaus KK 426/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
40898:
40899:
40900:
40901:
40902: Eduskunnan puhemiehelle
40903:
40904: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakoulu-
40905: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- opintoihin. Kelpoinen on myös henkilö, joka on
40906: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yli-
40907: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kääriäisen opisto-opetuksen opinnot tai jolla yliopisto tote-
40908: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK aa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot
40909: 426/2000 vp: ja valmiudet.
40910: Mahdollistaakseen luokanopettaja- ja lasten-
40911: Pitääkö hallitus oikeudenmukaisena, tarhanopettajakoulutukseen hakeutumisen yliop-
40912: että muun kuin suomalaisen ylioppilas- pilastutkintoa Suorittamattomille henkilöille ovat
40913: tutkinnon suorittaneita, mutta sinänsä yliopistot varanneet omat kiintiönsä yleisen
40914: yleisen opintokelpoisuuden (hakukelpoi- opintokelpoisuuden omaaville, ylioppilastutkin-
40915: suuden) omaavia kohdellaan toissijaisi- toa Suorittamattomille henkilöille. Mikäli näillä
40916: na hakijoina opettajankoulutukseen ha- hakijoilla ei ole yliopistoasetuksessa mainittua
40917: keutumisen yhteydessä ylioppilastutkin- ammatillista tutkintoa, mutta heillä on muulla ta-
40918: non suorittaneisiin nähden ja voin hankitut tiedekunnan riittäviksi katsomat
40919: hyväksymisen edellytykset, vaaditaan heiltä äi-
40920: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- dinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja
40921: tyä turvatakseen tasa-arvoiset mahdolli- yhdessä vieraassa kielessä lukion oppimäärä tai
40922: suudet kaikille yleisen opintokelpoisuu- ylioppilastutkinnon koe. Ylioppilastutkintoa
40923: den (hakukelpoisuuden) omaaville pääs- Suorittamattomille henkilöille varattujen kiin-
40924: tä luokanopettajan ja lastentarhanopet- tiöiden suuruudet vaihtelevat yliopistoittain ja
40925: tajan koulutukseen? ovat 5-l 0 % koulutuksen aloituspaikoista.
40926: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kaikkien muiden hakijoiden tavoin tulee ylioppi-
40927: ti seuraavaa: lastutkintoa suorittamattomien henkilöiden, jot-
40928: ka täyttävät edellä kuvatut edellytykset, osallis-
40929: Yliopistoasetuksen (115/1998) 12 §:n 1 momen- tua yliopiston järjestämään valintakokeeseen ja
40930: tin mukaan kelpoinen korkeakoulututkintoon osoittaa siinä omaavansa opintoja varten riittä-
40931: johtaviin opintoihin on henkilö, joka on suoritta- vät perustiedot. Valintakokeen sisältöjä tai toteu-
40932: nut ylioppilastutkintoasetuksessa ( l 000/1994) tustapoja ei ole eriytetty sen mukaan, onko haki-
40933: tarkoitetun tutkinnon. Edellä mainitun asetuksen jalla ylioppilastutkintoa vai ei. Valintakokeiden
40934: 2 momentin mukaan ylioppilastutkintoa suoritta- osiot vaihtelevat yliopistoittain. Tavallisimmin
40935: mattomilta henkilöiitä edellytetään vähintään käytettyjä valintakokeen yhdistelmiä ovat kirja-
40936: kolmivuotista ammatillista tutkintoa tai ammatil- kuulustelu, kirjallinen aineisto- tai sovellustehtä-
40937: lisen opistoasteen, ammatillisen korkea-asteen vä, yksilö- tai ryhmähaastattelu, yhteistyö- ja
40938: tai ammattikorkeakoulun tutkintoa. Kelpoinen vuorovaikutustaitoja arvioiva koe sekä taide- ja
40939: opiskelijaksi korkeakoulututkintoon johtaviin taitoaineiden näyte.
40940: opintoihin on myös henkilö, joka on saanut ulko- Vastaavalla tavalla on yleisen opintokelpoi-
40941: maisen koulutuksen, joka asianomaisessa maas- suuden omaaville, ylioppilastutkintoa suoritta-
40942:
40943:
40944: 3
40945: KK 426/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Ministerin vastaus
40946:
40947:
40948: mattomille henkilöille mahdollistettu hakeutumi- Suuntauduttaessa aineen opetusta antavan
40949: nen erityisopettajien ja erityisluokanopettajien opettajan tehtäviin tavanomaisin käytäntö on se,
40950: koulutukseen oman kiintiön (10 %) avulla. Näi- että opiskelija hakeutuu ensin siihen tiedekun-
40951: den hakijoiden tulee osallistua yliopiston järjes- taan, jossa tulevaa opetettavaa ainetta voi opis-
40952: tämään valintakokeeseen, jonka perusteella va- kella, ja opintojen myöhemmässä vaiheessa suo-
40953: linnat suoritetaan. Valintakokeen sisältöjä taito- rittaa opettajan pedagogiset opinnot. Myös ai-
40954: teutustapoja ei eriytetä hakijan aiemman tutkin- neenopettajaksi hakeutuminen on mahdollista
40955: totaustan perusteella. Valintakoe koostuu saman- niille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet yli-
40956: tyyppisistä osioista, joita käytetään luokanopet- oppilastutkintoa, koska aineopintoihin pyrittäes-
40957: taja- ja lastentarhanopettajakoulutukseen valit- sä ovat kiintiöt käytössä. Ainetiedekunnat varaa-
40958: taessa. Myös opinto-ohjaajakoulutukseen voivat vat kiintiöt yleisen opintokelpoisuuden omaavil-
40959: hakeutua ne henkilöt, joilla ei ole ylioppilastut- le, ylioppilastutkintoa Suorittamattomille haki-
40960: kintoa. Opinto-ohjaajakoulutukseen hakeutumi- joille. Kiintiöiden suuruudet vaihtelevat oppiai-
40961: nen on mahdollistettu yleisen opintokelpoisuu- neittain ja yliopistoittain. Tavallisimmin ne ovat
40962: den omaaville, ylioppilastutkintoa Suorittamatto- 5-10 % tiedekuntaan valittavien kokonaismää-
40963: mille hakijoille vastaavalla tavalla kuin luokan- rästä.
40964: ja lastentarhanopettajakoulutuksessa sekä eri- Yliopistoasetuksen 12 §:n 3 momentin mu-
40965: tyisopettaja- ja erityisluokanopettajakoulutuk- kaan yliopistot päättävät opiskelijavalintansa pe-
40966: sessa. rusteista.
40967:
40968:
40969: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
40970:
40971: Opetusministeri Maija Rask
40972:
40973:
40974:
40975:
40976: 4
40977: Ministerns svar KK 426/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
40978:
40979:
40980:
40981:
40982: Tili riksdagens talman
40983:
40984: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger den öppna universitetsundervisningen som uni-
40985: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- versitetet förutsätter eller den som universitetet
40986: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Sep- på andra grunder konstaterar ha tillräck1iga kun-
40987: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga skaper och fårdigheter för studiema.
40988: spörsmå1 SS 426/2000 rd: För att göra det möjligt för sådana som inte har
40989: av1agt studentexamen att söka tili k1ass1ärarut-
40990: Anser regeringen det rättvist att sådana bi1dningen och bamträdgårds1ärarutbi1dningen
40991: sökande som har avlagt annan än fin- har universiteten reserverat en egen kvot för de
40992: ländsk studentexamen, men i och för sig sökande med allmän studiebehörighet som inte
40993: har allmän studiebehörighet (är behöri- har av1agt studentexamen. Om dessa sökande
40994: ga att söka), i samband med ansökning- inte har en sådan yrkesinriktad examen som
40995: en tili lärarutbildningen behandlas som nämns i universitetsförordningen, men på annat
40996: andrahandssökande jämfört med dem sätt har skaffat sig de förutsättningar för att b1i
40997: som har avlagt studentexamen och godkända som fakulteten anser tillräck1iga, krävs
40998: det av dem att de har gymnasiets 1ärokurs eller
40999: vilka åtgärder avser regeringen vidta studentexamensprov i modersmå1et, det andra in-
41000: för att tillförsäkra alla som har allmän hemska språket och ett främmande språk. Storle-
41001: studiebehörighet (är behöriga att söka) ken på kvotema för personer som inte har av1agt
41002: jämlika möjligheter att komma in på ut- studentexamen varierar mellan universiten från 5
41003: bildningen av klasslärare och barnträd- tili 10 % av nybörjarp1atsema i utbi1dningen. På
41004: gårdslärare? samma sätt som alla andra sökande skall de som
41005: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- inte har av1agt studentexamen och som fyller de
41006: ovan redovisade kraven, de1ta i det urva1sprov
41007: föra fö1jande:
41008: som universitetet ordnar och i detta visa att de har
41009: En1igt 12 § 1 mom. universitetsförordningen tiliräck1iga grund1äggande kunskaper för studier-
41010: ( 115/ 1998) är den som har av1agt examen en1igt na. Innehållen i och sätten att genomföra urva1s-
41011: studentexamensförordningen (l 000/1994) behö- provet är inte differentierade en1igt det om sö-
41012: rig för studier som 1eder tili högsko1eexamen. kanden har studentexamen eller inte. Hur urva1s-
41013: En1igt 2 mom. i nämnda paragraf förutsätts att proven är sammansatta varierar från universitet
41014: den som inte har av1agt studentexamen skall ha tili universitet. Den van1igaste kombinationen är
41015: en minst treårig yrkesinriktad examen eller en boktentamen, skriftliga materia1- eller tiliämp-
41016: examen på institutnivå eller högre nivå inom yr- ningsuppgifter, intervju i grupp eller enskilt,
41017: kesutbi1dningen eller en yrkeshögsko1eexamen. prov som bedömer samarbets- och interaktions-
41018: Behörig som studerande i studier som 1eder tili en fårdigheter samt prov i konst- och fårdighetsäm-
41019: högsko1eexamen är också den som har en ut- nen.
41020: 1ändsk utbi1dning som i 1andet i fråga ger behö- På motsvarande sätt har man gjort det möjligt
41021: righet för motsvarande högsko1estudier. Behörig för personer med allmän studiebehörighet som
41022: är också den som har s1utfört sådana studier inom inte har av1agt studentexamen att söka tili utbi1d-
41023:
41024:
41025: 5
41026: KK 426/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Ministems svar
41027:
41028:
41029:
41030: ningen av speciallärare och utbildningen av spe- När en studerande inriktar sig på läraruppgif-
41031: cialklasslärare med hjälp av en egen kvot (10 %). ter som gäller ämnesundervisning är det vanli-
41032: Dessa sökande skall delta i det urvalsprov som gaste bruket att studeranden först söker till den
41033: universitetet ordnar och på basis av vilket antag- fakultet där det blivande undervisningsämnet kan
41034: ningen görs. Innehållen i och sätten att genomfö- studeras och i ett senare skede av studiema ge-
41035: ra urvalsprovet differentieras inte på grundval av nomför de pedagogiska studiema för lärare. Det
41036: en sökandes tidigare examina. Urvalsprovet be- är också möjligt att söka till ämneslärare för per-
41037: står av liknande delar som används i antagningen soner som inte har avlagt studentexamen, efter-
41038: till klasslärarutbildningen och bamträdgårdslä- som kvoter tillämpas i intagningen till ämnesstu-
41039: rarutbildningen. Också studiehandledarutbild- diema. Ämnesfakultetema reserverar kvoter för
41040: ningen kan den som inte har studentexamen söka sådana sökande med allmän studiebehörighet
41041: till. Detta har gjorts möjligt för sådana sökande som inte har avlagt studentexamen. Storleken på
41042: med allmän studiebehörighet som inte har avlagt kvoterna varierar enligt läroämne och universi-
41043: studentexamen, på samma sätt som i klass- res- tet. Vanligen utgör de 5-10 % av totalantalet
41044: pektive bamträdgårdslärarutbildningen samt i studerande som antas till fakulteten.
41045: speciallärar- respektive specialklasslärarutbild- Enligt 12 § 3 mom. i universitetsförordning-
41046: ningen. en beslutar universiteten om grunderna för urva-
41047: let av studerande.
41048:
41049:
41050:
41051: Helsingfors den 30 maj 2000
41052:
41053: Undervisningsminister Maija Rask
41054:
41055:
41056:
41057:
41058: 6
41059: KK 427/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
41060:
41061:
41062:
41063:
41064: KIRJALLINEN KYSYMYS 427/2000 vp
41065:
41066: Maantien 7056 Jokivarsi-Killinkoski kunnos-
41067: taminen Alavudella
41068:
41069:
41070:
41071:
41072: Eduskunnan puhemiehelle
41073:
41074: Maantie 7056 yhdistää Poliarin ja Katteluksen Olisi tien käytön ja hyödynnettävyyden kan-
41075: kylät sekä tien vieressä olevat pienemmät kylä- nalta lyhytnäköistä jättää kyseisen tien kunnosta-
41076: alueet ja haja-asutuksen Alavuden keskustaan minen ja päällystäminen puoliväliin. Myös toi-
41077: johtavalle kantatielle 66. Lisäksi tie välittää kan- sella puoliskolla on täsmälleen samanlaista lii-
41078: tatien 66 ja Virtain suunnan välistä ylimaakun- kennettä kuin nyt kunnostettavaksi aiotulla osuu-
41079: nallista ja seutukunnallista läpikulkuliikennettä. della. Tuntuisi järkevältä, että myös tien loppu-
41080: Tien varrella on runsaasti maa- ja metsätaloutta osa tehtäisiin kuntoon samassa yhteydessä, jol-
41081: sekä turvetuotantoa ja muuta yritystoimintaa. Tie loin koneiden siirroilta ja muilta aloituskustan-
41082: on erittäin huonokuntoinen ja routii pahoin ja on nuksilta vältyttäisiin. Näin menetellen tiestä saa-
41083: geometrialtaan heikko soratie. Tien liikenne- taisiin "kaikki hyöty irti" läpikulkuväylänä.
41084: tiheys on 220-370 autoa vuorokaudessa.
41085: Tielle on laadittu perusparannussuunnitelma, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan· työjär-
41086: joka käsittää huonokuntoisen sorapintaisen osuu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41087: den rakenteellisen parantamisen ja kevytpäällys- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41088: teellä päällystämisen tien puoliväliin asti eli noin vaksi seuraavan kysymyksen:
41089: 6 km:n matkalta. Hankkeen kustannusarvio on
41090: 4,5 miljoonaa markkaa. Alavuden kaupunki on Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
41091: lupautunut hankkeeseen mukaan 540 000 mar- maantien 7056 Killinkoski-Jokivarsi
41092: kalla. kunnostamiseksi jo suunnitellun 6 km:n
41093: osuuden sijasta koko matkaltaan?
41094:
41095:
41096: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
41097:
41098: Raimo Vistbacka /ps
41099:
41100:
41101:
41102:
41103: Versio 2.0
41104: KK 427/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
41105:
41106:
41107:
41108:
41109: Eduskunnan puhemiehelle
41110:
41111: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa paikoin erittäin mutkainen, ja sille on useina vuo-
41112: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sina jouduttu asettamaan painorajoitus runkoke-
41113: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lirikon vuoksi.
41114: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan Koko sorapintaisen osuuden kunnostaminen ja
41115: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK päällystäminen maksaisi arviolta 10 miljoonaa
41116: 427/2000 vp: markkaa. Hanketta ei nykyisellä perustienpidon
41117: rahoitustasolla ole voitu sijoittaa lähivuosien pa-
41118: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä rantamisohjelmiin. Vaasan tiepiiri ja Etelä-Poh-
41119: maantien 7056 Killinkoski_:_Jokivarsi janmaan liitto ovat kuitenkin tehneet EU:n alue-
41120: kunnostamiseksi jo suunnitellun 6 km:n kehitysrahaston kauden 2000-2006 tavoiteoh-
41121: osuuden sijasta koko matkaltaan? jelmaan 2liittyvän ohjelmasopimuksen,johon si-
41122: sältyy yhteisrahoitus maantien 7056 parantami-
41123: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seen ja päällystämiseen välillä Autionmäki-
41124: ti seuraavaa: Kaitavesi, yhteensä noin 6 kilometrin matkalla.
41125: Kansanedustaja Vistbacka on tehnyt samaa tietä Alustavan aikataulun mukaan hanke toteutetaan
41126: koskevan kirjallisen kysymyksen (KK 62/1999 vuosina 2003-2005.
41127: vp) vuosi sitten sekä myös sitä edeltäneenä vuon- Kaitavedeltä edelleen Killinkosken suuntaan
41128: na (KK 573/1998 vp). Tienparantaminen ei edel- tien liikennemäärä on alhaisimmillaan. Koska
41129: leenkään mahdu varsinaiseen perustienpidon oh- parantamisen yksikkökustannukset lisäksi ovat
41130: jelmaan, mutta sen sijaan on sovittu, että ainakin vaikeiden pohja- ja maasto-olojen vuoksi varsin
41131: osa hankkeesta toteutetaan EU:n aluekehitysra- korkeat, ei jatko-osan rahoitusta ole voitu priori-
41132: haston tuella. soida sen enempää EU:n tukiohjelmaan kuin pe-
41133: Maantie 7056 palvelee lähinnä Alavuden ja rustienpito-ohjelmaankaan. Soratieksi jäävän
41134: Killinkosken taajaman välisenä yhdystienä. Tien osan erilliset runkokelirikkokohdat on kuitenkin
41135: pituus on 27 kilometriä, ja sen 12 kilometrin pi- tarkoitus korjata perustienpidon varoin sekä säi-
41136: tuinen osuus Autionmäki-Katteluskylä on sora- lyttää tie liikennettä tyydyttävässä kunnossa nor-
41137: pintaista. Sorapintaisen osan liikennemäärä on maalein hoitotoimin.
41138: 200-350 autoa vuorokaudessa. Soraosuus on
41139:
41140:
41141: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
41142:
41143: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
41144:
41145:
41146:
41147:
41148: 2
41149: Ministems svar KK 427/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
41150:
41151:
41152:
41153:
41154: Tili riksdagens talman
41155:
41156: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Denna sträcka är på sina ställen mycket kurvig
41157: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- och har under flera år pålagts viktbegränsning tili
41158: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- följd av tjälskador.
41159: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga Att underhålla och belägga hela den grusbe-
41160: spörsmål SS 427/2000 rd: lagda sträckan skulle kosta ungefar l 0 milj. mk.
41161: Projektet har inte med nuvarande nivå på ansla-
41162: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta gen för basväghållning kunnat skrivas in i för-
41163: för att landsväg 7056 på sträckan Killin- bättringsprogrammen för de närmaste åren. Vasa
41164: koski-Jokivarsi skall underhållas i hela vägdistrikt och Södra Österbottens förbund har
41165: sin utsträckning i stället för på det re- dock i anslutning tili Europeiska regionala ut-
41166: dan planerade 6 kilometer långa avsnit- vecklingsfondens mål 2-program för programpe-
41167: tet? rioden 2000-2006 ingått ett avtal som omfattar
41168: gemensam finansiering av förbättring och be-
41169: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- läggning av landsväg 7056 på sträckan Aution-
41170: föra följande: mäki-Kaitavesi, sammanlagt ett ca 6 km långt
41171: Riksdagsledamot Vistbacka har ställt ett skrift- avsnitt. Enligt den preliminära tidtabellen skall
41172: ligt spörsmål gällande samma väg för ett år se- projektet genomföras åren 2003-2005.
41173: dan (SS 62/1999 rd) liksom även året dessförin- Från Kaitavesi vidare mot Killinkoski är tra-
41174: nan (SS 573/1998 rd). En förbättring av vägen fikmängden på vägen som minst. Eftersom styck-
41175: kan fortfarande inte innefattas i programmet för kostnadema för förbättringen på grund av svåra
41176: den egentliga basväghållningen, men det har där- grund- och terrängförhållanden dessutom skulle
41177: emot överenskommits att åtminstone en del av bli relativt höga, har finansieringen av den sista
41178: projektet genomförs med bidrag från Europeiska delen av vägen inte kunnat prioriteras vare sig
41179: regionala utvecklingsfonden. inom ramen för EU:s stödprogram eller basväg-
41180: Landsväg 7056 fungerar närmast som en för- hållningsprogrammet. A vsikten är dock att de
41181: bindelseväg mellan tätortema Alavo och Killin- menföresskadade ställena i vägkroppen på den
41182: koski. Vägens längd är 27 km och dess 12 km del av vägen som förblir grusväg skall repareras
41183: långa sträcka Autionrnäki-Katteluskylä är grus- med basväghållningsmedel samt att genom nor-
41184: belagd. Trafikmängden på det grusbelagda väg- mala underhållsåtgärder se tili att vägen fortsätt-
41185: avsnittet uppgår tili 200-350 bilar per dygn. ningsvis är trafikduglig.
41186:
41187:
41188:
41189: Helsingfors den 25 maj 2000
41190:
41191: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
41192:
41193:
41194:
41195:
41196: 3
41197: KK 428/2000 vp - Matti Kangas /vas
41198:
41199:
41200:
41201:
41202: KIRJALLINEN KYSYMYS 428/2000 vp
41203:
41204: Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden tuke-
41205: minen valtion toimenpitein
41206:
41207:
41208:
41209:
41210: Eduskunnan puhemiehelle
41211:
41212: Julkisuuteen on tullut tietoja puolustuslaitoksen kulmasta valtiolla on yhä tietynlainen vastuu työ-
41213: hankintojen uudenlaisesta suuntaamisesta. Koti- paikkojen säilyttämisestä.
41214: mainen puolustusvälineteollisuus on joutumassa Väliaikaisella kysynnän lisäämisellä voidaan
41215: uhanalaiseen asemaan. Esimerkiksi Vammas säilyttää puolustusvälineteollisuuden erityis-
41216: Defencetec Oy:n tehtailla Keski-Suomessa se on osaamista, vahvistaa työllisyyttä ja välttyä henki-
41217: johtamassa työntekijöiden irtisanomisiin. löstösaneerauksilta. Hankintoja tehtäessä tulisi
41218: Tuotannon vähentäminen on seurausta tilaus- korostaa tuotteiden kotimaisuutta ja priorisoida
41219: kannan supistumisesta, mikä tarkoittaa käytän- kotimaista tuotantoa. Samalla on välttämätöntä
41220: nössä tilausten loppumista lähes kokonaan vuo- varata rahaa lisäbudjettiin tilauskannan säilyttä-
41221: sien 2001-2002 osalta. Kuitenkin kyseessä on miseksi ja kotimaisen kysynnän tukemiseksi.
41222: vain tilapäinen notkahdus. Valtion tukitoimilla
41223: voitaisiin välttyä alaa uhkaaviita rakenteellisilta Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41224: muutoksilta ja henkilöstösaneerauksilta. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41225: Pitkään on ollut tarkoitus luoda puolustus- ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41226: kriisiajan valmiutta tukemalla alan kotimaista vaksi seuraavan kysymyksen:
41227: teollisuutta. Pitkällä aikavälillä luotua valmiutta
41228: ei saa yhtäkkiä romuttaa jättämällä ala muuta- Onko hallituksella tarkoitus varata ra-
41229: maksi vuodeksi oman onnensa nojaan. Samalla haa lisäbudjettiin kotimaisen puolustus-
41230: häviävät myös alan erikoisosaaminen ja ammat- välineteollisuuden säilyttämiseksi ja
41231: titaito. Vammas, Vihtavuori ja muut puolustus- alan työapikkojen turvaamiseksi sekä
41232: välineteollisuuden yritykset ovat entisiä valtion
41233: yrityksiä. Aikoinaan yrityksiiin töihin tulleet aikooko hallitus korostaa puolustusvoi-
41234: työntekijät tulivat valtiolle töihin, ja tästä näkö- mien materiaalihankintojen kotimai-
41235: suutta ulkomailla valmistettujen tuottei-
41236: den kustannuksella?
41237:
41238:
41239: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
41240:
41241: Matti Kangas /vas
41242:
41243:
41244:
41245:
41246: Versio 2.0
41247: KK 428/2000 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
41248:
41249:
41250:
41251:
41252: Eduskunnan puhemiehelle
41253:
41254: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- hankkia asiasta nopealla aikataululla työryhmä-
41255: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- selvitys jota käsiteltäisiin jatkopäätösten pohja-
41256: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen na hallituksen talouspoliittisessa ministerivalio-
41257: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas kunnassa. Mahdollisiin tilannetta korjaaviin jat-
41258: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kotoimiin, joista tulee erikseen päättää, kuuluu
41259: 428/2000 vp: lisäbudjettiteitse myönnettävä rahoitus.
41260: Puolustusvoimien tulevien hankintatarpeiden
41261: Onko hallituksella tarkoitus varata ra- kannalta yhteistyön kehittäminen kotimaisen
41262: haa lisäbudjettiin kotimaisen puolustus- alan teollisuuden kanssa myös pitemmällä tähtäi-
41263: tarviketeollisuuden säilyttämiseksi ja mellä ja huomioiden myös yhteistoiminta erityi-
41264: alan työpaikkojen turvaamiseksi sekä sesti eurooppalaisen puolustustarviketeollisuu-
41265: den kanssa nähdään erittäin tärkeänä. Tarvitaan
41266: aikooko hallitus korostaa puolustusvoi- teollisuuden ja puolustushallinnon aikaisempaa
41267: mien materiaalihankintojen kotimai- syvällisempää, suunnitelmallisempaa ja pitkäjän-
41268: suutta ulkomailla valmistettujen tuottei- teisempää yhteistyötä partnership-periaatteiden
41269: den kustannuksella? pohjalta. Tätä on pyritty edistämään mm aloitta-
41270: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- malla dialogi tulevia hankintoja koskien jo var-
41271: ti seuraavaa: haisessa su).lnnitteluvaiheessa ja kehittämällä
41272: hankeohjauksen toimintatapamallia. Uusi yhteis-
41273: Puolustustarviketeollisuuden tilanne tällä hetkel- työmalli edellyttäisi myös sitoutumista ja varau-
41274: lä on kriittisin niin sanotun perinteisen puolus- tumista raha- ja henkilöstövoimavaroin yli kym-
41275: tustarviketeollisuuden osalta, johon kuuluu eri- menen vuoden mittaisiin projekteihin, mikä vaa-
41276: tyisesti kotimainen ampumatarviketeollisuus. tisi merkittävää lisärahoitusta molemmilta osa-
41277: Ampumatarvikkeiden hankintaan ei ole pitkään puolilta.
41278: aikaan ollut käytössä tilausvaltuutta, vaan han- Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden ti-
41279: kintoja on jouduttu toteuttamaan vuosittain lauskantaan voidaan myönteisesti vaikuttaa
41280: myönnettävillä varoilla, mikä ei muun muassa myös suurissa ulkomaisissa puolustustarvikehan-
41281: tuotannon tasaisuustavoitteen kannalta ole paras kinnoissa (yli 50 miljoonaa markkaa) edellytetty-
41282: toimintatapa. Ampumatarviketeollisuuden ti- jen vastaostovelvoitteiden avulla. Yhteistyö puo-
41283: lauskanta on romahtamassa, ellei ryhdytä tilan- lustustarviketeollisuuden kanssa on priorisoitu
41284: netta korjaaviin toimenpiteisiin. Vaikea tilanne voimassaolevissa vastaostosäännöissä.
41285: on tiedostettu ja hallituksen tarkoituksena on
41286:
41287:
41288:
41289: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
41290:
41291: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
41292:
41293:
41294: 2
41295: Ministems svar KK 428/2000 vp - Matti Kangas /vas
41296:
41297:
41298:
41299:
41300: Tili riksdagens talman
41301:
41302: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger låta en arbetsgrupp göra en utredning som kan
41303: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- användas som grund för fortsatta beslut i reger-
41304: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti ingens finanspolitiska ministerutskott. Till såda-
41305: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål na eventuella fortsatta åtgärder som vidtas i syfte
41306: SS 428/2000 rd: att avhjälpa situationen och om vilka beslut skall
41307: fattas särskilt hör finansiering som beviljas i till-
41308: Har regeringen för avsikt att reservera läggsbudgeten.
41309: medel i tilläggsbudgeten för att den in- Med tanke på försvarsmaktens framtida upp-
41310: hemska försvarsmaterielindustrin skall handlingsbehov anses det vara synnerligen vik-
41311: kunna fortleva och arbetsplatserna på tigt att samarbetet med den inhemska industrin på
41312: området tryggas samt området utvecklas också på längre sikt och med
41313: beaktande särskilt av samarbetet med den euro-
41314: ämnar regeringen vad försvarsmaktens peiska försvarsmaterielindustrin. Det behövs ett
41315: materielupphandling beträ.ffar betona samarbete mellan industrin och förvarsförvalt-
41316: graden av inhemsk tillverkning på be- ningen som är mera djupgående, metodiskt och
41317: kostnad av utomlands tillverkade pro- långsiktigt än hittills och som utgår från partner-
41318: dukter? ship-principen. Försök att främja detta har gjorts
41319: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bl.a. genom att en dialog om kommande anskaff-
41320: föra följande: ningar har inletts redan i ett tidigt planeringsske-
41321: de och genom att modellen för det sätt på vilket
41322: Försvarsmaterielindustrins situation är för närva- projektstymingen fungerar har utvecklats. Den
41323: rande mest kritisk i fråga om den så kallade tra- nya samarbetsmodellen förutsätter också att par-
41324: ditionella försvarsmaterielindustrin, som särskilt tema förbinder sig och är beredda att satsa pen-
41325: inbegriper den inhemska ammunitionsindustrin. ning- och personalresurser på projekt som sträck-
41326: Beställningsfullmakt för upphandling av ammu- er sig över mer än tio år, vilket skulle innebära
41327: nition har inte på länge funnits att tillgå, och an- betydande tilläggsfinansiering från vardera par-
41328: skaffningen har skötts med hjälp av årligen bevil- ten.
41329: jade medel, vilket bl.a. med hänsyn till att syftet Det är möjligt att påverka den inhemska för-
41330: är att upprätthålla en jämn produktion inte är det svarsmaterielindustrins orderstock i positiv rikt-
41331: bästa tillvägagångssättet. Ammunitionsindu- ning också med hjälp av de motköpsförpliktelser
41332: strins orderstock kommer att minska dramatiskt som förutsätts vid de stora utländska försvarsma-
41333: om inte åtgärder i syfte att avhjälpa situationen terielanskaffningarna (över 50 milj. mk). Samar-
41334: vidtas. Det svåra läget är känt och regeringen har betet med försvarsmaterielindustrin är prioriterat
41335: för avsikt att inom ramen för en snabb tidtabell i de gällande motköpsbestämmelserna.
41336:
41337:
41338:
41339: Helsingfors den 26 maj 2000
41340:
41341: Försvsrsminister Jan-Erik Enestam
41342: 3
41343: KK 429/2000 vp -Mikko Elo /sd
41344:
41345:
41346:
41347:
41348: KIRJALLINEN KYSYMYS 429/2000 vp
41349:
41350: Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoshankkeen
41351: rakentamisen kiirehtiminen
41352:
41353:
41354:
41355:
41356: Eduskunnan puhemiehelle
41357:
41358: Eduskunnan vuonna 1954 hyväksymän päätök- kaa. Vesioikeuden myöntämän töiden aloittamis-
41359: sen mukaisesti on Kemijoen vesivoimasta raken- luvan jälkeen metsänomistaja olisi vapautunut
41360: nettu sähköntuotantoon n. 65 prosenttia. Raken- metsälain edellyttämistä metsänuudistusvelvoit-
41361: tamatta ovat muun muassa rakennussuunnitel- teista. Suunnitelmien mukaisiin puuston raivaus-
41362: miin sisältyvät Vuotoksen allas- ja voimalaitos- töihin olisi vaikealta työllisyysalueelta voitu
41363: hanke sekä Vuotoksen jälkeen mahdollistuvat osoittaa töihin yli 200 metsuria viiden vuoden
41364: pääuoman lisäkoneet ajaksi.
41365: Vuotos-hanke on edennyt valtioneuvoston Ympäristöministeriö on kuitenkin Vaasan hal-
41366: myönnettyä vuonna 1990 Kemijoki Oy:lle luvan linto-oikeudelle lähettämällään valituksella
41367: hankkia Vuotos-alueen maat maanomistajien te- 10.3.2000 ryhtynyt vastustamaan Pohjois-Suo-
41368: kemien myyntitarjousten perusteella. Vuonna men vesioikeuden myöntämää Vuotos-hankkeen
41369: 1992 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Vuo- käynnistymislupaa. Ympäristöministeriön vali-
41370: tos-hankkeen valmistelu- ja lupa-asioiden käyn- tuksen johdosta Vaasan hallinto-oikeus on
41371: nistämiseksi. 15.3.2000 päättänyt kieltää töiden aloittamis-
41372: Pohjois-Suomen vesioikeus antoi 29.2.2000 luvan antamisen.
41373: päätöksen nro 12/00/1 Vuotoksen tekojärven ja
41374: voimalaitoksen rakentamista sekä vesistön sään- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41375: nöstelyä Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41376: kunnissa ja töiden aloittamista lupapäätöksen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41377: lainvoimaiseksi tulemista koskevassa asiassa. vaksi seuraavan kysymyksen:
41378: Vuotos-hankkeen töiden kiireellistä aloitta-
41379: mislupaa pidetään yleisesti tärkeänä, sillä altaan Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
41380: puuttumisen vuoksi ovat energiataloudelliset me- tyä Vuotoksen tekojärven ja voimalai-
41381: netykset vuositasolla yli 100 miljoonaa mark- toksen rakentamisen aloittamiseksi
41382: mahdollisimman pikaisesti?
41383:
41384:
41385: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
41386:
41387: Mikko Elo /sd
41388:
41389:
41390:
41391:
41392: Versio 2.0
41393: KK 429/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
41394:
41395:
41396:
41397:
41398: Eduskunnan puhemiehelle
41399:
41400: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa dellä arvioida myönteiseksi. Näiden hanketta
41401: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- puoltavien tekijöiden ja hankkeeseen liittyvien
41402: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kielteisten, lähinnä ympäristön tilaan sekä alueen
41403: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd nykyisen väestön elinolosuhteisiin kohdistuvien
41404: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vaikutusten keskinäiseen vertailuun ei ole käytet-
41405: 429/2000 vp: tävissä yhteismitallisia perusteita. Loppuraport-
41406: tiin liittyy ympäristöministeriön edustajien eriä-
41407: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vä mielipide, jonka mukaan hankkeeseen liittyy
41408: tyä Vuotoksen tekojärven ja voimalai- vielä selvitystarpeita usean kysymyksen osalta.
41409: toksen rakentamisen aloittamiseksi Valtioneuvosto antoi 17.6.1992 edustajaansa
41410: mahdollisimman pikaisesti? Kemijoki Oy:n yhtiökokouksessa koskevan toi-
41411: miohjeen. Toimiohjeessa esitetään, että valtion
41412: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen edustaja Kemijoki Oy:n johtokunnassa ilmoittai-
41413: seuraavaa: si, että valtiolla ei Kemijoki Oy:n osakkaana ole
41414: Vuotoksen tekojärvi ja siihen sijoittuva voima- esteitä sille, että Kemijoki Oy ryhtyy hakemaan
41415: laitos tulivat ajankohtaiseksi v. 1991 pääministe- Vuotoksen altaan ja voimalaitoksen rakennuslu-
41416: ri Esko Ahon hallituksen hallitusohjelmaan sisäl- paa Pohjois-Suomen vesioikeudelta. Toimioh-
41417: tyneen maininnan Vesivoimaa voidaan rakentaa jeen antamista perusteltiin sähköhuollollisilla
41418: perusteella. Valtioneuvosto käsitteli 15.5.1991 syillä, hankkeen positiivisilla valtiontaloudelli-
41419: pidetyssä iltakoulussaan Vuotoksen altaan raken- silla vaikutuksilla, positiivisilla vaikutuksilla La-
41420: tamista. Tällöin päätettiin, että kauppa- ja teolli- pin työllisyystilanteeseen sekä hankkeen kannat-
41421: suusministeriö ryhtyy valmistelemaan ehdotusta tavuudella. Kemijoki Oy:n yhtiökokouksessa
41422: valtioneuvoston periaatepäätökseksi Vuotoksen tehdyn päätöksen perusteella Kemijoki Oy jätti
41423: altaan rakentamisesta. Valmistelun yhteydessä Vuotoksen tekojärveä koskevan lupahakemuk-
41424: arvioidaan hankkeen vaikutukset ympäristöön sen Pohjois-Suomen vesioikeudelle syyskuussa
41425: sekä laaditaan arvio sen valtiontaloudellisista vuonna 1992.
41426: vaikutuksista. Päätös merkitsi vesilain mukaisen Vuotoksen tekojärvi tuli uudelleen esille Lip-
41427: luvan hakuprosessin valmistelujen aloittamista. posen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelman
41428: Hankkeen vaikutuksia ympäristöön perustet- perusteella. Hallitus tutkii Vuotoksen allashank-
41429: tiin selvittämään työryhmä. Loppuraportissaan keen edellytykset uusimpien ympäristövaikutus-
41430: työryhmä (Vuotos-työryhmän raportti ten valossa. Uusimpien ympäristövaikutusten
41431: 18.10.1991) toteaa mm, että Vuotos-hankkeen merkitystä arvioimaan kauppa- ja teollisuusmi-
41432: hyödyt ovat suhteellisen selkeästi määriteltävis- nisteriö asetti työryhmän, joka loppuraportis-
41433: sä. Sen haittoja voidaan arvioida sen sijaan vain saan (Vuotos-tarkistustyöryhmän mmstw
41434: välttävästi. Hanke on energiataloudellisesti kan- 25/1995) totesi mm., että Vuotos-hankkeen ener-
41435: nattava ja sen vaikutukset kuntien ja valtion ta- giataloudellinen merkitys ei ole muuttunut siitä,
41436: louteen ovat myönteiset. Sen nettovaikutus työl- mitä se oli 1990-luvun alussa ja että hankkeen
41437: lisyyteen voidaan myös suurella todennäköisyy- työllisyysvaikutus on merkittävä. Hanke ei ai-
41438:
41439:
41440: 2
41441: Ministerin vastaus KK 429/2000 vp -Mikko Elo /sd
41442:
41443:
41444: heuttaisi kohtalokasta vähenemistä minkään kas- lia edellä mainittujen, ympäristön kannalta vä-
41445: vi tai eläinlajin esiintymiselle Suomessa. Hanke häistä merkitystä omaavien töiden aloittaminen
41446: aiheuttaisi vedenlaadun heikkenemistä alapuoli- todeten, ettei se pidä perusteltuna töiden aloitta-
41447: sessa vesistön osassa ensimmäisten vuosien aika- misen sallimista miltään osin ennen varsinaisen
41448: na. Työryhmä totesi asiantuntijoiden arvioiden rakentamislupapäätöksen lainvoimaiseksi tule-
41449: hankkeen hyöty- ja haittavaikutuksista poikkea- mista, koska hanke on vaikutuksiltaan erittäin
41450: van toisistaan ja hankkeen laajan tutkimus- ja laaja-alainen sekä yleisen että yksityisen edun
41451: selvitysaineiston kokonaisarvioinnin tulevan kannalta merkittävä. Lisäperusteluna luvan ku-
41452: parhaiten suoritetuksi vesioikeuskäsittelyssä. moamiseen Vaasan hallinto-oikeus esitti ympä-
41453: Raporttiin liittyi ympäristöministeriön edustajan ristöministeriön ilmoituksen hakea myöhemmin
41454: eriävä mielipide, jossa todetaan, että allas aiheut- muutosta myös varsinaiseen rakentamislupapää-
41455: taisi huomattavaa monimuotoisuuden vähene- tökseen. Tällaista muutosta ympäristöministeriö
41456: mistä ja huomattavia haittoja veden laadulle ala- on sittemmin 2.5.2000 päivätyllä kirjeellä myös
41457: puolisessa joen osassa. hakenut. Tämän muutoksenhaun seurauksena
41458: Hallitus käsitteli hanketta iltakoulussaan raukeaa Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntei-
41459: 22.11.1995. Iltakoulupäätöksen mukaan hallitus- nen lupa myös itse rakentamiselle ja harkinta
41460: ohjelman mukainen Vuotoksen allasta koskeva Vuotoksen tekojärven rakentamisesta ja vesien-
41461: selvitys merkitään tiedoksi ja hallitus seuraa ve- säännöstelystä siirtyy Vaasan hallinto-oikeudel-
41462: silain mukaisessa käsittelyssä olevan hankkeen le.
41463: etenemistä. Vuotoksen tekojärven ja vesistön säännöste-
41464: Pohjois-Suomen vesioikeus antoi 29.2.2000 lyn käsittelyssä on edetty lain edellyttämällä ta-
41465: luvan Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoksen valla. Vaasan hallinto-oikeudelle tehty muutos-
41466: rakentamiseen sekä vesistön säännöstelyyn, mut- hakemus estää Pohjois-Suomen vesioikeuden
41467: ta epäsi töiden aloittamislupaa koskevan hake- myönteisen rakentamisluvan voimaantulon ja
41468: muksen lukuun ottamatta työn suorittamiseksi siis rakennustöiden aloittamisen. Hallinto-oikeu-
41469: tarpeellisten, hakijan hallinnassa olevien aukei- den päätös vuorostaan kumoaa vesioikeuden
41470: den uudistusalojen, uudistuskypsienja vajaatuot- myöntämän luvan aloittaa ympäristön kannalta
41471: toisten metsien sekä siemenpuuasennossa ole- vähäistä merkitystä omaavat työt. Hallituksella
41472: vien metsien raivauksia. ei asian ollessa tässä vaiheessa ole mahdollisuut-
41473: Mm. ympäristöministeriö on ympäristöasioi- ta kiirehtiä Vuotoksen tekojärven ja voimalaitok-
41474: den valvojana hakenut muutosta vesioikeuden sen rakentamista. Mahdollisuus aloittaa työt
41475: päätökseen sallia edellä mainittujen alueiden rai- Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoksen rakenta-
41476: vaus. Muutoksenhaun johdosta Vaasan hallinto- miseksi syntyy Vaasan hallinto-oikeuden myön-
41477: oikeus kumosi 19.4.2000 tekemällään päätöksel- teisen päätöksen myötä sillä edellytyksellä, ettei
41478: lä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen sai- tästä päätöksestä valiteta.
41479:
41480:
41481: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
41482:
41483: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
41484:
41485:
41486:
41487:
41488: 3
41489: KK 429/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministems svar
41490:
41491:
41492:
41493:
41494: Tili riksdagens talman
41495:
41496: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger så med stor sannolikhet bedömas att dess nettoin-
41497: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- verkan på sysselsättningen är positiv. Inga sins-
41498: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- emellan mätbara grunder står till buds för en in-
41499: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS bördes j ämförelse mellan dessa faktorer, som till-
41500: 429/2000 rd: styrker projektet, och de negativa effekter som
41501: sammanhänger med projektet och som främst
41502: Vilka åtgärder har regeringenför avsikt gäller miljöns tillstånd samt levnadsförhållande-
41503: att vidta för att byggandet av den konst- na för den nuvarande befolkningen i området.
41504: gjorda sjön och kraftverket i Vuotos Till slutrapporten har en avvikande åsikt av mil-
41505: skall inledas så snart som möjligt? jöministeriets representanter fogats, enligt vii-
41506: ken flera frågor ännu behöver redas ut i samband
41507: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- med projektet.
41508: föra följande: Statsrådet gav den 17 juni 1992 sin represen-
41509: Den konstgjorda sjön i Vuotos och det kraftverk tant instruktioner som gäller Kemijoki Oy:s bo-
41510: som skall byggas i samband med den blev aktu- lagsstämma. 1 dem anförs att statens representant
41511: ella 1991 i och med ett omnämnande i statsminis- i Kemijoki Oy:s direktion skall meddela att det
41512: ter Esko Ahos regerings regeringsprogram om att att staten är delägare i Kemijoki Oy inte utgör nå-
41513: vattenkraften kan byggas ut. Statsrådet behandla- got hinder för Kemijoki Oy att ansöka om bygg-
41514: de i sin aftonskola den 15 maj 1991 byggandet av nadstillstånd hos Norra Finlands vattendomstol
41515: en bassäng i Vuotos. Härvid beslöts det att han- för bassängen och kraftverket i Vuotos. Instruk-
41516: dels- och industriministeriet börjar bereda ett för- tionema motiverades med elförsörjningsskäl,
41517: slag till principbeslut av statsrådet om byggandet projektets positiva verkningar på statsekonomin,
41518: av en bassäng i Vuotos. 1 samband med bered- positiva verkningar för sysselsättningsläget i
41519: ningen bedöms projektets konsekvenser för mil- Lappland samt projektets lönsamhet. Utgående
41520: jön. Samtidigt utarbetas en uppskattning av vilka från det beslut som fattades vid Kemijoki Oy:s
41521: effekter projektet kommer att ha på statsekono- bolagsstämma lämnade Kemijoki Oy i septem-
41522: min. Beslutet innebar att förberedelser inleddes ber 1992 till Norra Finlands vattendomstol in en
41523: inför den process som gäller ansökan om till- ansökan om tillstånd i fråga om projektet med
41524: stånd enligt vatten1agen. den konstgjorda sjön i Vuotos.
41525: En arbetsgrupp tillsattes för att reda ut vilka Den konstgjorda sjön i Vuotos togs på nytt upp
41526: konsekvenser projektet kommer att ha för mil- i regeringsprogrammet för Lipponens första re-
41527: jön. 1 sin slutrapport konstaterar arbetsgruppen gering med omnämnandet Regeringen undersö-
41528: (rapport 18.10.1991) bl.a. att nyttan av Vuotos- ker förutsättningama för bassängprojektet i Vuo-
41529: projektet kan fastställas relativt entydigt. Dä- tos i skenet av de nyaste mi1jöundersökningama.
41530: emot kan dess nackdelar endast i ringa grad be- Handels- och industriministeriet tillsatte en ar-
41531: dömas. Projektet är lönsamt med tanke på energi- betsgrupp för att bedöma betydelsen av de nyas-
41532: ekonomin och det har positiva verkningar på te miljöundersökningarna. Isin slutrapport (Vuo-
41533: kommunemas och statens ekonomi. Det kan ock- tosarbetsgruppens promemoria 25/ 1995) konsta-
41534:
41535:
41536: 4
41537: Ministerns svar KK 429/2000 vp- Mikko Elo /sd
41538:
41539:
41540: terar arbetsgruppen bl.a. att den energiekonomis- Vasa förvaltningsdomstol med ett bes1ut av den
41541: ka betydelsen av Vuotosprojektet inte har änd- 19 april2000 Norra Finlands vattendomstols be-
41542: rats från den som gälide vid början av 1990-talet slut att tiliåta att ovan nämnda arbeten, som är av
41543: och att projektets effekt på sysselsättningen är ringa betydelse med tanke på miljön, får inledas,
41544: betydande. Projektet medför ingen ödesdiger och domstolen konstaterade att den inte anser det
41545: minskning av förekomsten av någon växt- elier motiverat att det tiliåts att arbetena in1eds tili nå-
41546: djurart i Finland. Under de första åren medför gon del innan det egentliga beslutet om bygg-
41547: projektet en sämre vattenkvalitet i vattendragets nadstilistånd vinner laga kraft, eftersom projek-
41548: nedre lopp. Arbetsgruppen konstaterade att de tet tili sina verkningar är mycket vittomfattande
41549: sakkunnigas bedömningar av för- och nackdelar- samt betydande både för allmänna och enskilda
41550: na med projektet avviker från varandra, och att en intressen. Som en ytterligare motivering tili att
41551: helhetsbedömning av det omfattande undersök- tillståndet upphävdes anförde Vasa förvaltnings-
41552: nings- och utredningsmaterialet som gäller pro- domstol miljöministeriets meddelande att minis-
41553: jektet utförs bäst vid behandlingen i vattendom- teriet senare kommer att ansöka om en ändring
41554: stolen. Tili rapporten fogades en avvikande åsikt också av det egentliga beslutet om byggnadstili-
41555: av miljöministeriets representant, i viiken kon- stånd. En sådan ändring har miljöministeriet ock-
41556: stateras att bassängen medför en avsevärd minsk- så senare ansökt om med en skrivelse som är da-
41557: ning av diversiteten och betydande skador för terad den 2 maj 2000. Som en följd av ändrings-
41558: vattenkvaliteten i älvens nedre lopp. sökandet förfaller Norra Finlands vattendom-
41559: Regeringen behandlade projektet i sin afton- stols positiva tillstånd också i fråga om själva
41560: skola den 22 november 1995. Enligt det beslut byggandet, och prövningen vad gäller byggandet
41561: som fattades i aftonskolan antecknades den ut- av den konstgjorda sjön och regleringen av vat-
41562: redning som, i enlighet med regeringsprogram- tendragen i Vuotos övergår på Vasa förvaltnings-
41563: met, hade gjorts om bassängen i Vuotos för kän- domstol.
41564: nedom och regeringen skulle följa med hur pro- Vid behandlingen av den konstgjorda sjön och
41565: jektet, som genomgick behandling enligt vatten- regleringen av vattendragen i Vuotos har man
41566: lagen, framskred. framskridit på det sätt som förutsätts i lagen. Den
41567: Norra Finlands vattendomstol gav den 29 feb- ansökan om ändring som gjorts hos Vasa förvalt-
41568: ruari 2000 tilistånd tili att den konstgjorda sjön ningsdomstol gör att det positiva byggnadstili-
41569: och kraftverket i Vuotos får byggas samt tili reg- stånd som Norra Finlands vattendomstol gett inte
41570: lering av vattendraget, men förkastade den ansö- kan träda i kraft och byggnadsarbetena därmed
41571: kan som gällde tilistånd att inleda arbetena, med följaktligen inte inledas. Förvaltningsdomsto-
41572: undantag av nödvändiga röjningsarbeten i fråga lens beslut upphäver i sin tur vattendomstolens
41573: om öppna föryngringsområden, fömye1semog- tilistånd att inleda arbeten som är av ringa bety-
41574: na, underproduktiva skogar samt skogar som har delse med tanke på miljön. 1 detta skede av ären-
41575: fröträdsställning, vilka sökanden har i sin besitt- det är det inte möjligt för regeringen att påskyn-
41576: ning och där röjningsarbetena är nödvändiga för da byggandet av den konstgjorda sjön och kraft-
41577: att byggnadsarbetet skall kunna inledas. verket i Vuotos. En möjlighet att inleda arbetena
41578: Bland annat miljöministeriet har, i egenskap på att bygga den konstgjorda sjön och kraftver-
41579: av den instans som övervakar mi1jöfrågor, an- ket i Vuotos uppkommer om Vasa förvaltnings-
41580: sökt om en ändring av vattendomstolens beslut domstol fattar ett positivt beslut och förutsatt att
41581: att tiliåta röjningsarbeten på ovan nämnda områ- detta beslut inte överklagas.
41582: den. Till följd av ändringssökandet upphävde
41583:
41584:
41585: Helsingfors den 23 maj 2000
41586:
41587: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
41588: 5
41589: KK 430/2000 vp - Pehr Löv /r
41590:
41591:
41592:
41593:
41594: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 430/2000 rd
41595:
41596: Priset på körkortets teoriprov
41597:
41598:
41599:
41600:
41601: Tili riksdagens talman
41602:
41603: Att ta sitt körkort är en stor händelse för en ung Denna prissättning är diskriminerande efter-
41604: människa. Körkortet ger rättighet att köra bil och som de elever som bevisligen har svårigheter att
41605: man kan förflytta sig lättare. Specielit i glesbyg- förstå skriven text måste betala en större avgift
41606: den innebär möjligheten att själv kunna påverka för att de möjligen kan behöva hjälp med att för-
41607: sin mobilitet ett stort steg i en tonårings utveck- stå teoriprovet. Det är bra att denna hjälp erbjuds
41608: ling tili en självständig medborgare. dem, men de borde inte åläggas en högre avgift
41609: 1 dag hamnar de elever som har ett intyg över för servicen.
41610: läs- och skrivsvårigheter att betala extra för sitt
41611: teoriprov. Enligt trafikministeriets avgiftstabeli Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
41612: ( dokument nr 1180) kostar ett muntligt teoriprov ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
41613: hos Fordonsförvaltningscentralen för dessa ele- ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
41614: ver 180 mark, medan normalpris är 80 mark. av statsrådet
41615: Hos F ordonsförvaltningscentralen förklarar
41616: man prissättningen med att man under ett nor- Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
41617: malt teoriprov har 30 minuter tid att ensam slut- för att ta bort denna diskriminerande
41618: föra provet. Elever med intyg över läs- och skriv- prissättning, så att alla bilskoleelever
41619: svårigheter har 60 minuter på sig och kan få pro- får göra sitt teoriprov för 80 mark?
41620: vet muntligt och kan diskutera med och få hjälp
41621: av en besiktningsman.
41622:
41623:
41624:
41625: Helsingfors den 5 maj 2000
41626:
41627: Pehr Löv /sv
41628:
41629:
41630:
41631:
41632: Version 2.0
41633: Suomennos KK 430/2000 vp - Pehr Löv /r
41634:
41635:
41636:
41637:
41638: KIRJALLINEN KYSYMYS 430/2000 vp
41639:
41640: Ajokortin teoriakokeen hinta
41641:
41642:
41643:
41644:
41645: Eduskunnan puhemiehelle
41646:
41647: Ajokortin saaminen on suuri tapahtuma nuorelle sena sekä keskustella ja saada apua katsastusmie-
41648: ihmiselle. Ajokortti antaa oikeuden auton ajami- heltä.
41649: seen, jolloin siirtyminen paikasta toiseen on hel- Tämä hinnoittelu on syrjivä, koska oppilaat,
41650: pompaa. Erityisesti haja-asutusalueella mahdol- joilla on todistettavasti vaikeuksia ymmärtää kir-
41651: lisuus vaikuttaa omaan liikkuvuuteensa on suuri joitettua tekstiä, joutuvat maksamaan suurem-
41652: askel teini-ikäisen kehityksessä kohti itsenäistä man maksun siitä, että he mahdollisesti tarvitse-
41653: kansalaista. vat apua teoriakokeen ymmärtämisessä. On hy-
41654: Nykyisin oppilaat, joilla on todistus lukihäi- vä, että tämä apu tarjotaan heille, mutta heille ei
41655: riöstä, joutuvat maksamaan ylimääräistä teoria- pitäisi määrätä suurempaa maksua palvelusta.
41656: kokeestaan. Liikenneministeriön maksutaulukon
41657: (asiakirja nro 1180) mukaan Ajoneuvohallinto- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41658: keskuksen järjestämä suullinen teoriakoe mak- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41659: saa näille oppilaille 180 markkaa normaalihin- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41660: nan ollessa 80 markkaa. vaksi seuraavan kysymyksen:
41661: Ajoneuvohallintokeskuksessa hinnoittelua se-
41662: litetään sillä, että normaalissa teoriakokeessa on Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
41663: 30 minuuttia aikaa kokeen suorittamiseen yksin. tyä poistaakseen tämän syrjivän hinnoit-
41664: Oppilaat, joilla on todistus lukihäiriöstä, saavat telun siten, että kaikki autokoulujen op-
41665: 60 minuuttia aikaa ja voivat saada kokeen suulli- pilaat saavat suorittaa teoriakokeensa
41666: 80 markan hintaan?
41667:
41668:
41669: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
41670:
41671: Pehr Löv /r
41672:
41673:
41674:
41675:
41676: 2
41677: Ministerin vastaus KK 430/2000 vp - Pehr Löv /r
41678:
41679:
41680:
41681:
41682: Eduskunnan puhemiehelle
41683:
41684: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sen suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai
41685: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella
41686: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen on tosiasiallinen yksinoikeus. Laissa edellyte-
41687: vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r näin tään tällaisesta suoritteesta valtiolle perittävän
41688: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 430/2000 maksun vastaavan suuruudeltaan suoritteen tuot-
41689: vp: tamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustan-
41690: nusten määrää eli omakustannusarvoa.
41691: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Maksun määräytymistä suoritteen omakustan-
41692: tyä poistaakseen tämän syrjivän hinnoit- nusarvon perusteella on yleisesti pidetty hyväk-
41693: telun siten, että kaikki autokoulujen op- syttävänä määräytymisperusteena monopolisuo-
41694: pilaat saavat suorittaa teoriakokeensa ritteen kohdalla. Kuljettajantutkintomaksujen
41695: 80 markan hintaan? kohdalla onkin lähtökohtana pidetty sitä, että pe-
41696: rittävä maksu vastaa kokeidenjärjestämisestä ai-
41697: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- heutuneita kustannuksia. Suullisesti suoritetta-
41698: ti seuraavaa: van kokeen kustannukset ovat olennaisesti suu-
41699: Kuljettajantutkinnon teoriakokeesta perittävistä remmat kuin tietokoneavusteisesti suoritettavan
41700: maksuista määrätään Ajoneuvohallintokeskuk- kokeen.
41701: sen maksuja koskevan liikenneministeriön pää- Teoriakoe voidaan joutua suorittamaan suulli-
41702: töksen (1605/1995) liitteessä (1180/1999). Teo- sesti eri syistä. Suulliseen kokeeseen tulevilla
41703: riakokeen maksu on 80 markkaa ja suullisen teo- kokelailla on usein vaikeuksia lukemisen tai kuu-
41704: riakokeen maksu 180 markkaa. Maksujen ero lemisen ymmärtämisessä esimerkiksi terveydel-
41705: johtuu kustannuseroista kokeiden järjestämises- lisistä syistä tai ulkomaalaisina kielivaikeuksien
41706: sä. Tavallinen teoriakoe suoritetaan tietokone- johdosta. Maksuperustelaki mahdollistaa oma-
41707: avusteisena, eikä se edellytä tutkinnon vastaanot- kustannusarvoperiaatteesta poikkeamisen laissa
41708: tajan läsnäoloa henkilökohtaisesti. Suullisesti säädetyillä perusteilla. Koska Ajoneuvohallinto-
41709: järjestettävä teoriakoe edellyttää tutkinnon vas- keskus on nettobudjetoitu virasto, jonka toimin-
41710: taanottajan olevan henkilökohtaisesti läsnä. Ai- nan kustannukset katetaan toiminnasta saatavilla
41711: kaa suullisen kokeen vastaanottoon varataan 60 tuotoilla, omakustannusarvoperiaatteesta poik-
41712: keamisella jonkin suoritteen kohdalla on vaiku-
41713: minuuttia.
41714: Liikenneministeriö on päättänyt Ajoneuvohal- tuksia myös muista suoritteista perittäviin mak-
41715: lintokeskuksen maksuista valtion maksuperuste- suihin. Ajoneuvohallintokeskuksen maksuja kos-
41716: lain 8 §:n (348/1994) nojalla. Päätöksen 2 §:n keva päätös on tarkoitus uudistaa kokonaisuudes-
41717: mukaan kuljettajantutkintoihin liittyvät päätök- saan vuoden 2002 alusta. Tässä yhteydessä voi-
41718: set ovat omakustannusarvon mukaisia julkisoi- daan selvittää kuljettajaopetukseen ja kuljetta-
41719: keudellisia suoritteita. jantutkintoihin liittyvien suoritteiden maksut
41720: Valtion maksuperustelaissa tarkoitetaan jul- myös kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa.
41721: kisoikeudellisella suoritteella valtion viranomai-
41722:
41723:
41724: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
41725:
41726: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen 3
41727: KK 430/2000 vp- Pehr Löv /r Ministerns svar
41728:
41729:
41730:
41731:
41732: Tili riksdagens talman
41733:
41734: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger grundar sig på lag eller förordning och som myn-
41735: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- digheten har faktisk ensamrätt att utföra. Lagen
41736: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pehr förutsätter att avgiften för en sådan prestation
41737: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS skall motsvara de totala kostnader som förorsa-
41738: 430/2000 rd: kas staten av utförandet av prestationen, dvs.
41739: självkostnadsvärdet.
41740: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Det att avgiften bestäms på basis av prestatio-
41741: för att ta bort denna diskriminerande nens självkostnadsvärde har allmänt ansetts vara
41742: prissättning, så att alla bilskoleelever en godtagbar grund när det är fråga om monopol-
41743: får göra sitt teoriprov för 80 mark? prestationer. För förarexaminas del har man ock-
41744: så haft som utgångspunkt att den avgift som bärs
41745: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- upp skall motsvara de kostnader som ordnandet
41746: föra följande: av provet förorsakar. Kostnadema för prov som
41747: Om avgiftema för det teoriprov som ingår i förar- avläggs muntligt är betydligt större än för prov
41748: examen bestäms i bilagan (1180/1999) tili trafik- som avläggs med hjälp av en dator.
41749: ministeriets beslut om Fordonsförvaltningscen- Det kan vara nödvändigt att avlägga ett munt-
41750: tralens avgifter (1605/1995). Avgiften för teori- ligt teoriprov av olika orsaker. De examinander
41751: provet är 80 mark och för det muntliga teoripro- som deltar i det muntliga provet har ofta svårig-
41752: vet 180 mark. Skillnaden i avgifterna beror på att heter med läs- eller hörförståelsen t.ex. av hä1so-
41753: kostnadema för anordnandet av proven skiljer sig skäl eller för att de är utlänningar och har svårig-
41754: från varandra. Vid det vanliga teoriprovet an- heter med språket. Lagen om grundema för av-
41755: vänds datorer som hjälpmedel, och det förutsät- gifter till staten gör det möjligt att avvika från
41756: ter inte att den som håller examen är personligen självkostnadsvärdeprincipen på sådana grunder
41757: närvarande. Det förutsätter däremot det teori- som bestäms i lagen. Fordonsförvaltningscentra-
41758: prov som ordnas muntligt. För mottagande av det len är en nettobudgeterad myndighet vars verk-
41759: muntliga provet reserveras 60 minuter. samhetskostnader täcks med de inkomster som
41760: Trafikministeriet har bestämt om Fordonsför- fås av verksamheten, vilket betyder att om man
41761: valtningscentralens avgifter på basis av 8 § la- avviker från självkostnadsvärdeprincipen för nå-
41762: gen om grunderna för avgifter tili staten gon avgifts del, så inverkar detta även på avgifter
41763: (348/1994). Enligt beslutets 2 § är avgiftema för som uppbärs för andra prestationer. Beslutet om
41764: förarexamina offentligrättsliga avgifter enligt Fordonsförvaltningscentralens avgifter skall för-
41765: självkostnadsvärdet. nyas helt från ingången av 2002. 1 detta samman-
41766: 1 lagen om grundema för avgifter tili staten av- hang kan man utreda de avgifter som hänför sig
41767: ses med offentligrättslig prestation en sådan pre- tili förarutbildningen och förarexamen även i så-
41768: station av en statlig myndighet vars efterfrågan dana fall som det som avses i spörsmålet.
41769:
41770:
41771:
41772: Helsingfors den 31 maj 2000
41773:
41774: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
41775: 4
41776: KK 43112000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
41777:
41778:
41779:
41780:
41781: KIRJALLINEN KYSYMYS 43112000 vp
41782:
41783: Kiinteän omaisuuden luovutusvoiton verotta-
41784: minen
41785:
41786:
41787:
41788:
41789: Eduskunnan puhemiehelle
41790:
41791: Kiinteän omaisuuden myyjä, kuten metsän myy- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41792: jä, on tällä hetkellä verotuksellisesti eriarvoises- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41793: sa asemassa riippuen siitä, onko luovutuksensaa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41794: jana yksityinen taho vai valtio tai muu julkisyh- vaksi seuraavan kysymyksen:
41795: teisö. Tämä johtuu voimassa olevasta tulovero-
41796: lain säännöksestä, jonka mukaan luovutusvoiton Pitääkö hallitus perusteltuna nykyistä
41797: veronalaista määrää laskettaessa luovutushinnas- kiinteän omaisuuden luovutusvoiton ve-
41798: ta vähennetään 80 prosenttia, mikäli luovutuk- roetua myytäessä omaisuutta julkisyh-
41799: sensaajana on valtio, maakunta, kunta tai kun- teisölleja
41800: tayhtymä.
41801: Tällainen verotusmenettely suosii perusteetto- miten se sopii yhteen kilpailulainsää-
41802: masti julkisyhteisöjä kiinteän omaisuuden osta- dännön periaatteiden kanssa?
41803: jina.
41804:
41805:
41806: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
41807:
41808: Pekka Vilkuna /kesk
41809:
41810:
41811:
41812:
41813: Versio 2.0
41814: KK 43112000 vp - Pekka Vilkuna /kesk Ministerin vastaus
41815:
41816:
41817:
41818:
41819: Eduskunnan puhemiehelle
41820:
41821: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sovelletaan myös silloin, kun kiinteistö luovute-
41822: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taan pakkolunastuksin tai vapaaehtoisesti sellai-
41823: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen seen tarkoitukseen, johon mainittua menettelyä
41824: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan olisi voitu soveltaa.
41825: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Vuoden 2000 kesäkuun loppuun saakka on li-
41826: 431/2000 vp: säksi voimassa väliaikainen tuloverolain 48 a §
41827: (1028/1999), jonka mukaan myyntivoitto onko-
41828: Pitääkö hallitus perusteltuna nykyistä konaan verovapaata tuloa, jos kiinteistö luovute-
41829: kiinteän omaisuuden luovutusvoiton ve- taan kunnalle 1.10.1999-30.6.2000 välisenä ai-
41830: roetua myytäessä omaisuutta julkisyh- kana. Säännöksen tarkoituksena on ollut edesaut-
41831: teisölle ja taa kuntia hankkimaan maata asuntorakentamis-
41832: ta silmällä pitäen. Säännöksen voimassaoloaikaa
41833: miten se sopii yhteen kilpailulainsää- ei ole tarkoitus jatkaa, joten kunnalle myynneis-
41834: dännön periaatteiden kanssa? tä saatavat luovutusvoitot ovat ensi heinäkuusta
41835: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- alkaen samassa asemassa kuin ennen väliaikaista
41836: ti seuraavaa: lainmuutosta.
41837: Julkisiin tarkoituksiin luovutettavista kiinteis-
41838: Vuoden 1993 pääomaverouudistuksessa myynti- töistä saatavien luovutusvoittojen lievemmän ve-
41839: voittojen verotusta laajennettiin huomattavasti. rokohtelun taustalla on ollut ju1kisyhteisöjen
41840: Suurin osa myyntivoitoista tulee nykyään katta- maanhankinnan helpottaminen. Myös kohtuus-
41841: vasti verotetuksi. Poikkeuksena ovat oman asun- syyt puoltavat lievennyksiä pakkolunastuksissa
41842: non myynnistä saadut luovutusvoitot, jotka ovat tai niihin rinnastettavissa luovutuksissa.
41843: kahden vuoden omistuksen jälkeen verovapaata Aika ajoin on keskusteltu siitä, että neutraali-
41844: tuloa: Lievemmän verokohtelun piiriin jätettiin suussyistä erityishuojennuksista olisi luovuttava
41845: myös eräitä aiemmin kokonaan verovapaita luo- tai niiden piiriä ainakin supistettava. Kritiikki on
41846: vutuksia, joiden joukossa on myös kysymykses- kohdistunut varsinkin tavanomaisiin luovutuk-
41847: sä mainittu kiinteän omaisuuden luovutus kun- siin julkisyhteisöille, koska huojennukset asetta-
41848: nalle tai muulle julkisyhteisölle. Näihin luovu- vat nämä maanhankinnoissa usein myös perus-
41849: tuksiin sovelletaan aina 80 prosentin hankinta- teettomasti muita ostajia edullisempaan ase-
41850: meno-olettamaa, joten veron määrä luovutushin- maan.
41851: nasta on 5,8 prosenttia, kun se tavallisissa luovu- Neutraalin verojärjestelmän tavoitteiden kan-
41852: tuksissa on hankintameno-oleHamasta riippuen nalta nykytilaa voidaan kieltämättä arvostella.
41853: 14,5 tai 23,2 prosenttia. Lievennettyä verotusta Suunnitelmia huojennuksista luopumiseksi ei ole
41854:
41855:
41856:
41857:
41858: 2
41859: Ministerin vastaus KK 43112000 vp- Pekka Vilkuna /kesk
41860:
41861:
41862: kuitenkaan tällä hetkellä vireillä, sillä ajankohta asunnoista että rakennusmaasta, huojennukset on
41863: ei ole tällaisille muutoksille paras mahdollinen. syytä säilyttää.
41864: Niin kauan kun kasvukeskuksissa on pulaa sekä
41865:
41866:
41867: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
41868:
41869: Ministeri Suvi-Anne Siimes
41870:
41871:
41872:
41873:
41874: 3
41875: KK 43112000 vp - Pekka Vilkuna /kesk Ministerns svar
41876:
41877:
41878:
41879:
41880: Tili riksdagens talman
41881:
41882: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ning tillämpas också när en fastighet överlåts ge-
41883: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nom tvångsinlösning eller frivilligt för ett sådant
41884: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- ändamål att det nämnda förfarandet hade kunnat
41885: ka Vilkuna /cent undertecknade skriftliga spörs- tillämpas.
41886: mål SS 431/2000 rd: Fram till utgången av juni 2000 gäller också
41887: den temporära 48 a § inkomstskattelagen
41888: Anser regeringen det vara befogat med (1 028/ 1999), enligt viiken försäljningsvinst ut-
41889: den skatteförmån, som gäller vinst på gör helt skattefri inkomst om fast egendom över-
41890: överlåtelse av fast egendom då det är låtits till en kommun under tiden 1.10.1999-
41891: fråga om försäljning tili offentliga sam- 30.6.2000. Syftet med bestämmelsen har varit att
41892: fund, och gynna kommunernas anskaffning av mark med
41893: tanke på byggandet av bostäder. Någon förläng-
41894: hur går den ihop med konkurrenslag- ning av bestämmelsens giltighetstid planeras in-
41895: stiftningens principer? te, och överlåtelsevinst på försäljning till kom-
41896: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- muner betraktas därmed fr.o.m. ingången av juli
41897: föra följande: på samma sätt som före den temporära lagänd-
41898: ringen.
41899: 1 samband med 1993 års kapitalbeskattningsre- Bakgrunden till den lindrigare beskattningen i
41900: form utvidgades beskattningen av försäljnings- fråga om överlåtelsevinst på fastigheter som
41901: vinst betydligt. Den största delen av vinsten på överlåtits för offentliga ändamål har varit en öns-
41902: olika slag av försäljning är numera föremål för en kan att göra det lättare för offentliga samfund att
41903: heltäckande beskattning. Ett undantag utgörs av skaffa mark. Ä ven rimlighetsskäl talar för skatte-
41904: vinst som uppkommer vid försäljning av den lättnader då det gäller tvångsinlösningar eller
41905: egna bostaden. Denna vinst är skattefri inkomst överlåtelser som kan jämföras med dem.
41906: om bostaden har varit i säljarens ägo i två år. Allt emellanåt har det diskuterats om neutrali-
41907: Också i fråga om vissa tidigare helt skattefria ty- tetsskäl talar för att särskilda skattelättnader bor-
41908: per av överlåtelse är beskattningen fortfarande de frångås eller deras omfattning minskas. Kritik
41909: lindrigare. Sådana är bl.a. den i spörsmålet nämn- har riktats mot i synnerhet vanliga överlåtelser
41910: da överlåtelsen av fast egendom till en kommun till offentliga samfund, eftersom lättnaderna ofta
41911: eller ett annat offentligt samfund. På sådana utan grund placerar samfunden i en gynnsamma-
41912: överlåtelser tillämpas alltid en anskaffningspre- re ställning än andra köpare då det gäller mark-
41913: sumtion om 80 %, varvid andelen skatt på över- köp.
41914: låtelsepriset blir 5,8 %, då den vid vanliga över- Med hänsyn till att målet är ett neutralt skatte-
41915: låtelser uppgår till 14,5 eller 23,2% beroende på system kan den nu rådande situationen med fog
41916: anskaffningspresumtionen. Lindrigare beskatt- kritiseras. Några planer på att slopa lättnaderna
41917:
41918:
41919:
41920:
41921: 4
41922: Ministems svar KK 431/2000 vp - Pekka Vilkuna /kesk
41923:
41924:
41925: är dock för närvarande inte aktuella, eftersom tid- der som byggnadsmark i tillväxtcentra är det skäl
41926: punkten för sådana ändringar inte är den bästa att bibehålla lättnadema.
41927: tänkbara. Så länge det råder brist på såväl bostä-
41928:
41929:
41930:
41931: Helsingfors den 30 maj 2000
41932:
41933: Minister Suvi-Anne Siimes
41934:
41935:
41936:
41937:
41938: 5
41939: KK 432/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
41940:
41941:
41942:
41943:
41944: KIRJALLINEN KYSYMYS 432/2000 vp
41945:
41946: Pankkien palvelumaksujen kohtuullistaminen
41947:
41948:
41949:
41950:
41951: Eduskunnan puhemiehelle
41952:
41953: 1990-luvun alussa pankkikriisin yhteydessä pan- tiettävästi kaikkien pankkien automaateilla. Jois-
41954: kit ottivat käyttöön mitä erilaisimpia palvelu- sakin pankeissa on otettu käyttöön vielä erityi-
41955: maksuja nostaakseen talouttaan kuntoon. Olisi nen köyhyydestä ja pienituloisuudesta johtuva
41956: odottanut, että pankkikriisin ollessa ohi myös kuppauslisä: jos tilille tulevan rahan määrä on
41957: palvelumaksuista luovutaan tai ainakin pankit alle 4 000 markkaa, peritään vielä tilinhoitomak-
41958: lähtevät kilpailemaan maksujen edullisuudella sua.
41959: asiakkaistaan. Mutta näin ei ole käynyt. Pienet- Nykyiseen pankkien puolelta kartellisoitunee-
41960: kin pankit näyttävät huiman suuria tuloksia tilin- seen ja vailla kilpailua olevaan palvelumaksuilla
41961: päätöksissään korottaen samanaikaisesti palvelu- harrastettavaan ryöstöpolitiikkaan on yhteiskun-
41962: maksuja. Palvelumaksuista on tullut näköjään nan toimesta piirrettävä kohtuuden rajat. Tavoit-
41963: yksi häikäilemättömän rahastuksen keino, joka teena pitää olla tilanne, jossa käyhänkin ihmisen
41964: kohdentuu vielä sosiaalisesti hyvin epäoikeuden- tulee voida maksaa puhelin-, sähkö-, vuokra-, va-
41965: mukaisesti: vähävaraiset ja köyhätjoutuvat mak- kuutus- ym. välttämättömät, tavanomaiseen elä-
41966: samaan kaikista eniten, ja ne, joilla on varalli- mään kuuluvat laskut ilman ylimääräisiä kustan-
41967: suutta ja isot tulot, välttyvät maksujen suoritta- nuksia. Koska luontaiset markkinatalouden kil-
41968: miselta. pailumekanismit eivät asiaa näytä hoitavan,
41969: Mitenkään kohtuullisena ei voi pitää sellaista pankkiasiakkaan oikeuksista tulee säätää lailla,
41970: tilannetta, jossa henkilölle ei esimerkiksi ylivel- jolla maksuton laskunmaksuoikeus turvataan
41971: kaantumisesta johtuvan luottotietohäiriön vuok- kaikille tasapuolisesti.
41972: si avata edes pankkitiliä. Hän joutuu kuitenkin
41973: maksamaan elämiseensä liittyviä laskuja. Kun Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41974: tällainen henkilö menee maksamaan kahdenkym- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
41975: pin vesilaskua käteisellä pankin tiskille, hän jou- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41976: tuu maksamaan sen lisäksi kahdenkympin palve- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41977: lumaksun. Ja vaikka henkilöllä olisi tili pankissa
41978: - jos hänen tulonsa ovat toimeentulotuen tai Onko hallitus seurannut tilannetta, jDs-
41979: työmarkkinatuen suuruiset- hän joutuisi myös sa kaikki pankit ovat härskisti :ähteneet
41980: automaatilla maksaessaan vesimaksustaan yli- ryöstämään ennen kaikk~a pienituloisia
41981: määräisen useamman markan palvelumaksun ja köyhiä asiakkai~Ztan palvelumaksujen
41982: muodossa ja_
41983:
41984:
41985:
41986:
41987: Versio 2.0
41988: KK 432/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
41989:
41990:
41991:
41992: mitä hallitus aikoo tehdä, että ihmisten sa maksaa ilman ylimääräisiä kohtuut-
41993: arkipäivään liittyvät laskut voisi jatkos- tomia palvelumaksuja?
41994:
41995:
41996: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
41997:
41998: Esa Lahtela /sd
41999: Ismo Seivästö /skl
42000:
42001:
42002:
42003:
42004: 2
42005: Ministerin vastaus KK 432/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
42006:
42007:
42008:
42009:
42010: Eduskunnan puhemiehelle
42011:
42012: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa asiakkaansa käyttämään sellaisia maksupalvelu-
42013: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muotoja, kuten suoraveloitusta ja Intemetiä, jot-
42014: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ka ovat edullisimpia molemmille osapuolille.
42015: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd On totta, että useat pankit antavat maksupalve-
42016: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lumaksuissa alennusta sellaisille asiakkaille, jot-
42017: 432/2000 vp: ka täyttävät tietyt talletustenja/tai luottojen mää-
42018: riin tai asiakkaan ikään kytketyt ehdot. Pankkien
42019: Onko hallitus seurannut tilannetta, jos- käyttäymisen tekee ymmärrettäväksi se, että
42020: sa kaikki pankit ovat härskisti lähteneet asiakkaat tuottavat ·pankeille tuottoja sen mu-
42021: ryöstämään ennen kaikkea pienituloisin kaan, miten paljon erilaisia palveluja asiakkat
42022: ja köyhiä asiakkaitaan palvelumaksujen käyttävät. Eniten rahoituspalveluja käyttäviä
42023: muodossa ja asiakkaitaan pankit eivät halua menettää kilpaili-
42024: joilleen. Koska pankkien on pidettävä palvdu-
42025: mitä hallitus aikoo tehdä, että ihmisten maksujaan koskeva hinnasto kaikien saatavilla,
42026: arkipäivään liittyvät maksut voisi jat- on jokaisella pankkia valitessaan mahdollisuus
42027: kossa maksaa ilman ylimääräisiä koh- vertailla palvelumaksuja ja valita itselleen edul-
42028: tuuttomia palvelumaksuja? lisin pankki ja omalta kannaltaan edullisimmat
42029: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti maksutavat Näinjokainen voi vaikuttaa palvelu-
42030: maksujensa suuruuteen.
42031: seuraavaa:
42032: Tekninen kehitys ja kilpailun kiristyminen
42033: Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikana myös maksujenvälityksessä taannevat, että ihmi-
42034: pankkipalvelut olivat pääsääntöisesii ilmaispal- siilä on tulevaisuudessakin kohtuuhintaisia tapo-
42035: veluja, ja niiden kustannukset katettiin korko- ja maksaa tavanomaiset laskunsa. Valtiovarain-
42036: marginaalien kautta. Säännöstelyn purkaminen ja ministeriön asettaman ns. pankkipalvelutyöryh-
42037: pankkikilpailun kiristyminen ovat johtaneet pal- män tehtävänä on osaltaan ottaa huomioon myös
42038: velumaksujen käyttöön ja niiden kallistumiseen. nämä kysymykset. Työryhmän tuievien ehdotus-
42039: Yhtäältä syynä tähän on se, että pankit ovat alka- ten yhtenä lähtökohtana on se, että maksujenväli-
42040: neet hinnoitella palvelujaan kustannuksiaan vas- tyspalvelujen tarjonta on kokonaistaloudelliselta
42041: taavasti. Terveiden liiketoimintaperiaatteiden kannalta mahdollisimman tehokasta ja monipuo-
42042: mukaisesti palveluista aiheutuvat kulut kuuluvat lista. Lisäksi yksityishenkilöille välttämättömät
42043: niitä käyttävien maksettavaksi. Toisaalta palve- rahoitus- ja maksujenvälityspalvelut pitää voida
42044: lujen hinnoittelulla pankit pyrkivät ohjaamaan säilyttää kaikkien saatavilla.
42045:
42046:
42047:
42048: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
42049:
42050: Ministeri Suvi-Anne Siimes
42051:
42052:
42053: 3
42054: KK 432/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
42055:
42056:
42057:
42058:
42059: Tili riksdagens talman
42060:
42061: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de betaltjänster, såsom direktdebitering och In-
42062: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ternet, som är mest förmånliga för bägge parter.
42063: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Det stämmer att många banker ger sådana kun-
42064: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS der rabatt på betalningstjänster som uppfyller
42065: 432/2000 rd: vissa krav då det gäller beloppet av depositioner
42066: och/eller krediter eller villkor som är kopplade
42067: Har regeringen gett akt på situationen till kundemas ålder. Det faktum att kundema ger
42068: och noterat att alla banker hänsynslöst bankema intäkter enligt den mängd service de ut-
42069: har gått in för att med hjälp av sina ser- nyttjar gör bankemas beteende förståeligt. De
42070: vicavgifter röva från i synnerhet sina kunder som utnyttjar den största andelen finans-
42071: fattiga kunder och kunder med små in- tjänster vill bankema inte förlora till konkurren-
42072: komster, och tema. Eftersom bankema måste uppbevara pris-
42073: listoma över serviceavgiftema så att alla har till-
42074: vad ämnar regeringen göra för att folk i gång till dem, har var och en som väljer bank
42075: fortsättningen skall kunna betala de räk- möjlighet att jämföra serviceavgiftema och välja
42076: ningar som hör tili det dagliga livet utan den bank som enligt honom eller henne erbjuder
42077: oskäliga extra serviceavgifter? de förmånligaste betalningssätten. På så sätt kan
42078: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- var och en påverka serviceavgiftemas storlek.
42079: föra följande: Den tekniska utvecklingen och den ökande
42080: konkurrensen torde också i fråga om betalnings-
42081: Under den tid finansmarknaden var reglerad var förmedlingen garantera att folk även i fortsätt-
42082: bankservicen i regel avgiftsfri, och kostnadema ningen har möjiigheter att betala vanliga räkning-
42083: för den täcktes genom räntemarginalema__ Sio- ar till ett rimligt pris. Den av finansministeriet
42084: pandet av regleringen och den hårdhande konkur- tillsatta s.k. bankservicearbetsgruppen har delvis
42085: rensen bankema emdlan har lett till införandet till uppgift att beakta även dessa frågor. En avut-
42086: av servi<e~avgifter som blivit allt högre. Å ena si- gångspunktema för de förslag som arbetsgrup-
42087: dan är skälet till detta att bankema har börjat pen kommer att framlägga är att utbudet av betal-
42088: prissätta sin service enligt de kostnader den för- ningsförmedlingstjänster är så effektivt och
42089: anleder. I enlighet med sunda affårsprinciper mångsidigt som möjligt ur ett helhetsekonomiskt
42090: skall de som använder sig av service också betala perspektiv. Därutöver måste de finansierings-
42091: de omkostnader den ger upphov till. Å andra si- och betalningsförmedlingstjänster som är nöd-
42092: dan strävar bankema genom sin prissättning av vändiga för privatpersoner även i fortsättningen
42093: servicen efter att styra sina kunder till att utnyttja kunna bibehållas så att de är åtkomliga för alla.
42094:
42095:
42096:
42097: Helsingfors den 30 maj 2000
42098:
42099: Minister Suvi-Anne Siimes
42100:
42101: 4
42102: KK 433/2000 vp- Esa Lahtela /sd
42103:
42104:
42105:
42106:
42107: KIRJALLINEN KYSYMYS 433/2000 vp
42108:
42109: Turpeen käyttöedellytysten parantaminen ve-
42110: rotuksellisin keinoin
42111:
42112:
42113:
42114:
42115: Eduskunnan puhemiehelle
42116:
42117: Turpeen kokonaistuotanto oli korkeimmillaan yli mistä turpeen tuotannossa ainakaan nykyisessä
42118: 25 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuo- laajuudessaan.
42119: sina ovat nostomäärät kuitenkin selvästi laske- Hyväksyessään energiaverouudistuksen vuon-
42120: neet. Suurimpana syynä tähän ovat energiavero- na 1996 eduskunta edellytti lausumassaan pon-
42121: tuksen muutos vuoden 1997 alusta sekä sähkö- nessa, että mikäli turpeen käyttö vähenee ener-
42122: markkinoiden vapautuminen. giaverouudistuksen johdosta enemmän kuin
42123: Vaikka pohjoismaisen sähköpörssin kautta ta- 5 prosenttia vuoden 1996 tasosta, tulee hallituk-
42124: pahtuvan kaupan volyymi on vain pieni osa ko- sen ryhtyä toimenpiteisiin turpeen kilpailukyvyn
42125: konaiskaupasta, vaikuttaa sähkön pörssihinta sel- palauttamiseksi.
42126: västi yleiseen megawattihintaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksian-
42127: Tilastokeskuksen mukaan sähkön tuonti li- nosta Electrowatt-Ekonon tekemässä tuoreessa
42128: sääntyi vuoden 1999 aikana 19 prosenttia edelli- selvityksessä turpeen kokonaiskulutuksen on to-
42129: seen vuoteen verrattuna. Viennin vähenemisen dettu vähentyneen vuoden 1996 tasosta
42130: vuoksi sähkön nettotuonti lisääntyi vieläkin (23,8 TWh) neljä terawattituntia (19,8 TWh
42131: enemmän. Tuonnin kasvu perustui halvemman vuonna 1999). Tästä vähennyksestä selvitykses-
42132: tuontisähkön saatavuuteen vapautuneilta sähkö- sä arvioitiin verotuksen osuudeksi kaikkien lai-
42133: markkinoilta. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi tosten osalta tarkasteltuna 1, 7 TWh ja vuonna
42134: noin prosentin verran. 1996 käytössä olleiden laitosten osalta 2,4 TWh.
42135: Energiaverotuksen säätämishetkestä on tur- Turpeen käytön on arvioitu siten energiaverouu-
42136: peen kilpailukyky oleellisesti heikentynyt. Vii- distuksen johdosta vähentyneen noin 10 prosent-
42137: meisten kahdentoista kuukauden aikana on lauh- tia vuonna 1996 käytössä olleiden laitosten osal-
42138: dutussähkön tuotanto laskenut yli 40 prosenttia ta sekä kaikkia laitoksia tarkasteltaessakin run-
42139: huolimatta kotimaisen sähkönkulutuksen nou- saat 7 prosenttia.
42140: susta. Myös vastapainevoimaloiden kannatta- Energiaverotuksen muutos on asettanut kaksi
42141: vuus ja sitä kautta käyttö on laskenut selvästi. kotimaista bioenergiaa eli puun ja turpeen keski-
42142: Mikäli pikaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, on näiseen kilpailuasetelmaan. Tämä ei ole kansan-
42143: useimpien turvevoimaloiden kohtalona ajautua taloudellisesti viisasta. Puuenergian käytön voi-
42144: ns. varavoimalan asemaan, mikä tarkoittaa voi- makasta suosimista on perusteltu kansainvälis-
42145: malan käyttöä ainoastaan energiantarvehuippu- ten ilmastosopimusten velvoitteiden täyttämisel-
42146: jen tasaamiseksi muutamina kuukausina vuodes- lä. Myös kansallisen metsäohjelman tavoitteena
42147: sa. Tämäntyyppinen käyttö ei mahdollista am- on nostaa metsähakkeiden käyttö 5 miljoonaan
42148: mattitaitoisen yrittäjä- ja työntekijäkunnan säily- kiintokuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.
42149: Puuenergian käytön lisääminen on erittäin hyvä
42150:
42151: Versio 2.0
42152: KK 433/2000 vp- Esa Lahtela /sd
42153:
42154:
42155: ja suositeltava asia. Tulee kuitenkin muistaa, et- koitsijoita yli 600. Nostokaudella tuotantoalueil-
42156: tei puun energiakäytön lisääminen tavoitteiden la on enimmillään 1 600 traktoria ja työvoimaa
42157: mukaiseksi onnistu ilman vähintäänkin nykyisen 3 000 henkilöä.
42158: laajuista turvetuotantoa. Turpeen käytön väheneminen on johtanut sii-
42159: Laajamittaisessa käytössä vaaditaan metsä- hen, että maan johtava turpeen toimittaja Vapo
42160: hakkeiden laadun- ja prosessinhallintaan voima- Oy on antanut yrittäjille varoituksen yli 300 trak-
42161: laitoksissa turvetta seospohtoaineeksi 30-60 %. torin poistumisesta tuotannosta ensi tuotantokau-
42162: Suurtuottajat Vapo-konserni ja Turveruukki della (kesä 2000). Tämä tarkoittaa viidenneksen
42163: Oy tuottavat turpeesta yli 80 prosenttia. Pientuot- vähennystä tuotantokalustoon ja 550-600 työn-
42164: tajia on yli 200, ja heidän osuudekseen jää loput tekijän jäämistä työttömäksi jo pelkästään alku-
42165: 20 prosenttia. Kaukolämmöstä viidennes ja säh- tuotannossa. Tämän lisäksi negatiivisia työlli-
42166: köstäkin merkittävä osa tuotetaan turpeella. Tur- syysvaikutuksia kohdistuu kuljetukseen, hankin-
42167: peen käytöllä on vuosittain korvattu noin miljar- tayhtiöiden organisaatioon sekä voimalaitoskent-
42168: dilla markalla tuontipolttoaineita. Turvetietous tään.
42169: on nostanut Suomen maailmanjohtavaksi maak- Vähennykset kohdistuvat erityisesti Haapave-
42170: si turpeen tuotannon ja käytön teknologioiden den, Kajaanin ja Joensuun voimaloiden vaikutus-
42171: osaamisessa. alueelle. Suurimpien vaikeuksien kohdistuminen
42172: Maassamme on maailman suurimman sähköä jo ennestään vaikean työttömyyden alueille on
42173: tuottavan Haapaveden turvevoimalan lisäksi 20 mielestämme erittäin huolestuttavaa. Myös Sei-
42174: isoa turvevoimalaa, joissa on yhdistettyä kauko- näjoen, Kokkolan ja Tampereen voimaloiden
42175: lämmön- ja sähköntuotantoa. Lisäksi on lukuisia vaikutusalueella vähennykset ovat tuntuvia.
42176: paikallisia lämmöntuotantolaitoksia. Turpeen Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän
42177: käytön ohella niissä voidaan käyttää rinnan mui- selvityksen mukaan verotuksen muutoksen vai-
42178: ta biopolttoaineita, kuten metsähaketta. kutus turpeen käytön vähenemiseen on noin
42179: Turve työllisti kesällä 1999 kaikkiaan noin 10 prosenttia. Energiaverotuksen palauttaminen
42180: 6 000 henkilöä, joista 3 500 henkilöä välittömäs- vuoden 1996 mukaiseksi lisäisi näin ollen alku-
42181: ti turpeen nostossa, lastauksessa, kuljetuksessa tuotannon työpaikkoja - nykyisen tuotantoka-
42182: sekä tuottajayhtiöissä. Työllisyysvaikutukset pasiteetin ensin täystyöllistyttyä - arviolta noin
42183: maaseudun työttömyysalueilla ovat huomatta- 200 henkilön verran nykyisestä ja estäisi nyt uh-
42184: vat, koska itse turpeen tuotannossa välittömien kaavan lähes 600 ensi tuotantokaudella vaille
42185: työpaikkojen osuus on 80 prosenttia kokonais- työtä jäävän henkilön pitkäaikaistyöttömyyden.
42186: määrästä. Työpaikat kohdistuvat siis alueille, jot- Nykyiseen tilanteeseen ei pidä tyytyä. Korjaa-
42187: ka useimmiten ovat selviä muuttotappioalueita vina toimenpiteinä tulee ryhtyä palauttamaan
42188: ilman vaihtoehtoisia työllisyys- tai yrittäjyys- energiaverotus vuoden 1996 mukaiseksi. Tällä
42189: mahdollisuuksia. parannettaisiin turpeen kilpailukykyä energian-
42190: Turpeen työllisyysvaikutukset ulottuvat myös ja erityisesti sähköntuotannossa. Sähköveron-
42191: metalli- ja konepajateollisuuteen, sillä suurin osa palautus h.irpeelle mahdollistaisi tällä hetkellä
42192: tuotantokalustosta on kotimaista. Ruotsin lisätes- kannattamattomien lauhdutussähkövoimaloiden
42193: sä voimakkaasti turvetuotantoaan alasajettavan käytön.
42194: ydinvoiman osittaiseksi korvaamiseksi on näkö- Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt
42195: piirissä myös turveteknologian viennin kehitty- mielipiteitä, joiden mukaan merkittävä syy tur-
42196: minen. Tämä vaatii kuitenkin elinvoimaisen tur- peen käytön vähenemiseen on ollut metsähakkei-
42197: vetuotannon ylläpitämisen ja kehittämisen edel- den käytön lisääntyminen. Tämä ei kuitenkaan
42198: leen. pidä paikkaansa. Vaikka metsähakkeiden käyttö
42199: Turvekoneurakoitsijoiden yhteenlaskettu lii- näyttääkin olevan kasvussa, ei sillä ole ollut juu-
42200: kevaihto on noin 250 miljoonaa markkaa vuodes- rikaan vaikutusta turvetuotannon nykyiseen huo-
42201: sa. Kokonaisurakoitsijoita on noin 250 ja aliura- lestuttavaan tilanteeseen. Metsähakkeita käytet-
42202:
42203:
42204: 2
42205: KK 433/2000 vp - Esa Lahtela /sd
42206:
42207:
42208: tiin vuonna 1999 vain noin 500 000 kuutiometriä Energiaverotuksen tarkistaminen mahdollistaa
42209: eli miljoona terawattituntia, kun taas turpeen puun ja turpeen energiakäytön kehittämisen toi-
42210: käyttö väheni noin 4 miljoonaa terawattituntia. siaan tuki en, jolloin molempien kotimaisten polt-
42211: Metsähakkeen vuosittaiset käyttömäärät eivät ole toaineiden käyttö korvaa kivihiilen ja öljyn tuon-
42212: nousseet merkittävästi vuoden 1996 jälkeen. tia keskinäisen kilpailuasetelman sijaan ja auttaa
42213: Turpeen käytön väheneminen johtuu siis pää- ylläpitämään työllisyys- ja yrittäjyysmahdolli-
42214: osin turpeen heikentyneestä hintakilpailukyvys- suuksia alueilla, joille niitä ei muuten sijoitu.
42215: tä edullista tuontisähköä vastaan. Tämä johtaa
42216: siihen, että asetelmaa ei voida korjata kiristämäl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42217: lä fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42218: hiilen verokohtelua, sillä seurauksena tästä olisi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42219: ainoastaan tuonnin lisäys. Ainoastaan turpeen vaksiseuraavan kysymyksen:
42220: voimalaitoshintaa laskevalla verotuksellisella
42221: muutoksella voidaan parantaa turpeen hintakil- Nyt kun on selvää, että turpeen käyttö on
42222: pailukykyä sekä tuontisähköä että kotimaassa vähentynyt jopa 10 % energiaverotuk-
42223: tuontipohtoaineilla tuotettua energiaa kohtaan. sen muutoksen vuoksi, niin mihin toi-
42224: Puun ja turpeen toisistaan poikkeava verokoh- menpiteisiin hallitus ryhtyy turpeen ve-
42225: telu on asettanut lyhytnäköisesti molemmat koti- rotuksen muuttamiseksi siten, että tur-
42226: maiset biopolttoaineet keskinäiseen kilpailuase- peen käyttöä voitaisiin lisätä energian-
42227: telmaan. Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä viisasta tuotannossa, minkä seurauksena olisi
42228: kansantalouden, kansallisen metsäohjelman ta- työllisyyden paraneminen ja ulkomailta
42229: voitteiden eikä kansainvälisten ilmastosopimus- tuotavien fossiilisten polttoaineiden
42230: ten velvoitteiden täyttämisen kannalta. Mikäli korvaanluminen puhtaammalla kotimai-
42231: puun lisääntyvällä energiakäytöllä luodut työpai- sella energialla?
42232: kat ovat pois turpeen tuotannosta, ei saavutetulla
42233: lisäyksellä ole vaikutusta nettotyöllisyyteen.
42234:
42235:
42236: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
42237:
42238: Esa Lahtela /sd
42239:
42240:
42241:
42242:
42243: 3
42244: KK 433/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
42245:
42246:
42247:
42248:
42249: Eduskunnan puhemiehelle
42250:
42251: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1996 ener-
42252: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- giaverojärjestelmään liittyvät laajahkot lainmuu-
42253: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tokset, jotka tulivat voimaan 1.1.1997. Tämän
42254: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd jälkeen energiaverolainsäädäntöä on muutettu
42255: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kahdesti, 1.1.1998 ja 1.9.1998 alkaen siten, että
42256: 433/2000 vp: kummassakin muutoksessa painottui erityisesti
42257: pyrkimys ainespuuksi kelpaamattoman puun
42258: Nyt kun on selvää, että turpeen käyttö on energiakäytön lisäämiseen. Jälkimmäisessä muu-
42259: vähentynyt jopa 10 % energiaverotuk- toksessa turpeen veroa korotettiin lämmityssek-
42260: sen muutoksen vuoksi, niin mihin toi- torilla merkittäväksi, mutta fossiilisten tuonti-
42261: menpiteisiin hallitus ryhtyy turpeen ve- polttoaineiden energiaveroja korotettiin vielä
42262: rotuksen muuttamiseksi siten, että tur- tuntuvammin. Näissä veromuutoksissa näkyi
42263: peen käyttöä voitaisiin lisätä energian- myös tavoite energian tuotantorakenteen edistä-
42264: tuotannossa, minkä seurauksena olisi misestä vähemmän hiilipitoiseen taseeseen.
42265: työllisyyden paraneminen ja ulkomailta KTM:n toimeksiannosta on konsulttitoimisto
42266: tuotavien fossiilisten polttoaineiden Electrowatt-Ekono Oy:ltä juuri valmistunut sel-
42267: korvaanluminen puhtaammalla kotimai- vitys "Valtion energiapolitiikka ja sen vaikutuk-
42268: sella energialla? set t~rveteollisuuteen 1990-luvulla".
42269: Selvityksen mukaan turpeen energiakäyttö on
42270: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kehittynyt (v. 1999 alustava) seuraavasti:
42271: ti seuraavaa:
42272:
42273: Energiapolitiikkaa on Suomessa viime vuosina Muutos-% Muutos-%
42274: linjattu valtioneuvoston kesäkuussa 1997 edus- vuoteen verrattaessa
42275: kunnalle antaman energiapoliittisen selonteon, Käyttö 1996 ver- edelliseen
42276: Suomen energiastrategian suuntaviivojen mukai- Vuosi GWh rattuna vuoteen
42277: sesti. Eduskunta antoi loppusyksystä 1997 myön- 1996 23 550
42278: teisen lausunnon energiastrategiasta ja näin hy- 1997 23 150 -2 -2
42279: väksyi sen. Energiastrategian keskeisiä tavoite- 1998 21 750 -8 -6
42280: alueita ovat energian tuotantorakenteen edistämi-
42281: 1999 19 500 -17 -10
42282: nen vähemmän hiilipitoiseen taseeseen sekä
42283: energiamarkkinoiden edistäminen. Muita strate-
42284: gian tavoitealueita ovat mm. energian tehokkaan Energiaveromuutosten ohella merkittävä tur-
42285: käytön ja energiansäästön edistäminen sekä bio- peen energiakäyttöön vaikuttava tekijä on viime
42286: energian ja muun kotimaisen energian käytön vuosina ollut uusi sähkömarkkinalainsäädäntö ja
42287: edistäminen. Kotimaisista energialähteistä ener- sen mahdollistama markkinoiden avautuminen.
42288: giastrategia painottaa erityisesti puun energia- Suurimmillaan sähkömarkkinoiden avautuminen
42289: käytön lisäämisen merkitystä. on vaikuttanut kotimaassa tapahtuvaan lauhde-
42290: sähkön tuotantoon pienentäen sitä polttoaineesta
42291:
42292:
42293: 4
42294: Ministerin vastaus KK 433/2000 vp - Esa Lahtela /sd
42295:
42296:
42297: riippumatta. Turpeen käytön ja verotuksen ver- Lauhdesähkön tuotanto on Suomessa vähenty-
42298: tailua hankaloittavia tekijöitä ovat myös vuosit- nyt viime vuosina olennaisesti, koska pohjois-
42299: tain vaihtelevat lämmitystarve ( esim. v. 1999 oli maisilta markkinoilta on sähköä ollut saatavissa
42300: varsin leuto), Norja ja Ruotsin kulloinenkin vesi- edulliseen hintaan eikä kotimaisia lauhdelaitok-
42301: voimatilanne sekä puunjalostusteollisuuden suh- sia ole kannattanut käyttää kuin lyhyitä jaksoja.
42302: dannevaihtelut. Esimerkiksi v. 1999 sahoilta tuli Tämä tilanne voi muuttua nopeastikin, riippuen
42303: markkinoille puupolttoainetta puolitoistakertai- pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta ja pidem-
42304: sesti normaalivuoteen verrattuna ja se korvaa mällä aikavälillä markkinoiden ylikapasiteetin
42305: osittain turvetta lämmön tuotannossa sekä yhdis- vähentyessä.
42306: tetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Myös Edellä mainituista syistä hallitus ei ainakaan
42307: metsähakkeen saanti polttoainemarkkinoille on toistaiseksi katso, että energiaverotuksen muu-
42308: kasvamassa. tokset olisivat johtaneet turpeen aseman sellai-
42309: Electrowatt-Ekonon selvityksen asiantuntija- seen heikkenemiseen suhteessa muihin polttoai-
42310: arvion mukaan turpeen kokonaiskäytön 17 % neisiin, että tilanne vaatisi välittömiä muutoksia
42311: vähenemisestä vuosien 1997-1999 aikana yli turpeen verotukseen. Erityisesti kivihiileen näh-
42312: puolet eli 10 %-yksikköä johtuu muista tekijöis- den turpeen verotuksellinen asema lämmöntuo-
42313: tä kuin energiaverotuksesta, tärkeimpänä sähkö- tannossa on parantunut; vuoteen 1996 verrattuna
42314: markkinoiden avautuminen. Kolmen energiave- turve on saanut 13 mk/MWh lisää veroetua. Mai-
42315: romuutoksen ( 1.1.1997, 1.1.1998 ja 1.9.1998) nittakoon, että kivihiilen kokonaiskulutus on
42316: yhteisvaikutus puolestaan on aiheuttanut 7 %- vuodesta 1996 laskenut lähes 40 %ja vähennys
42317: yksikön pienenemisen turpeen käytössä. Tilasto- on kohdistunut kaikkiin energiantuotantotapoi-
42318: luvuista voidaan havaita, että vuoden 1997 aika- hin.
42319: na turpeen energiakäyttö pieneni vain vajaat Turpeen käyttö on koko Suomen kansantalou-
42320: 2 %. Edelleen tilastoluvuista nähdään, että tur- delle ja erityisesti alueiden talouksille erittäin
42321: peen kokonaiskäyttö on merkittävimmin vähen- tärkeä asia, minkä vuoksi hallitus seuraa tiiviisti
42322: tynyt vasta vv. 1998-1999 aikana, kun kaksi uu- energiamarkkinoiden kehitystä. Tulevia energia-
42323: sinta veromuutosta olivat tulleet voimaan. Selvi- veroratkaisuja harkittaessa otetaan huomioon
42324: tyksen arvion mukaan pääosa energiaverotuksen myös polttoainemarkkinoilla tapahtuva kehitys.
42325: aiheuttamasta turpeen käytön vähenemisestä vv. Toisaalta avoimen kilpailun vallitessa verotuk-
42326: 1997-1999 (1660 GWh) on korvautunut puulla sella ei voida puuttua hetkellisiin markkinahei-
42327: (1500 GWh). Ko. puusta suurin osa on teollisuu- lahteluihin.
42328: den puuperäisiä polttoaineita.
42329:
42330:
42331: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
42332:
42333: Ministeri Suvi-Anne Siimes
42334:
42335:
42336:
42337:
42338: 5
42339: KK 433/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministems svar
42340:
42341:
42342:
42343:
42344: Tili riksdagens talman
42345:
42346: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ter det har energiskatte1agstiftningen ändrats två
42347: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gånger, den 1 januari 1998 och 1 september 1998,
42348: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa på det sättet att båda ändringarna speciellt syfta-
42349: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS de till att öka energiutvinningen i fråga om så-
42350: 433/2000 rd: dant trä som inte duger som gagnvirke. 1 den se-
42351: nare ändringen höjdes skatten på torv avsevärt i
42352: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta, uppvärmningssektorn, men energiskattema på
42353: nu då det står klart att användningen av fossila importerade bränslen steg ännu mera. I
42354: torv har minskat med upp tili 10 % på dessa lagändringar syntes också strävan att främ-
42355: grund av beskattningen, för att beskatt- ja produktionsstrukturen i fråga om energi till en
42356: ningen ändras så att användningen av balans med mindre kolanvändning.
42357: torv kunde ökas inom energiproduktio- På uppdrag av HIM har en utredning av kon-
42358: nen, vilket skulle leda tili förbättrad sys- sultbyrån Electrowatt-Ekono angående statens
42359: selsättning och tili att fossila bränslen energipolitik och dess verkningar på torvindu-
42360: som importeras från utlandet ersätts strin på 1990-talet just b1ivit fårdig.
42361: med renare inhemsk energi? En1igt utredningen har utveck1ingen i fråga om
42362: användningen av torv som energi ( för 1999 preli-
42363: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- minära uppgifter) varit som följer:
42364: föra följande:
42365:
42366: Energipolitiken i Finland har under de senaste Använd- Å·ndring i indring i%
42367: åren följt den energipolitiska redogörelse, Fin- ning %jämfort jämfort med
42368: lands energistrategi, som statsrådet i juni 1997 År GWh med 1996 året innan
42369: gav till riksdagen. Riksdagen gav under senhös- 1996 23 550
42370: ten 1997 ett positivt uttalande om energistrategin 1997 23 150 -2 -2
42371: och godkände den därmed. De viktigaste målom- 1998 21 750 -8 -6
42372: rådena i energistrategin går ut på att främja pro-
42373: 1999 19 500 -17 -10
42374: duktionsstrukturen i fråga om energi till en ba-
42375: lans med mindre kolanvändning samt främja en-
42376: ergimarknaden. Andra målområden i strategin Vid sidan av ändringarna i energibeskattningen
42377: går bl.a. ut på att främja en effektiv användning har användningen av torv som energi under de se-
42378: av energi och spara energi samt gynna använd- naste åren påverkats av den nya elmarknadslag-
42379: ningen av bioenergi och annan inhemsk energi. 1 stiftningen som gjort det möjligt att öppna mark-
42380: fråga om inhemska energikällor understryker en- naden för konkurrens. Mest har den öppna el-
42381: ergistrategin särskilt betydelsen av en ökad an- marknaden inverkat på produktionen av konden-
42382: vändning av trä som energi. sel i Finland och minskat den oberoende av
42383: Riksdagen godkände i december 1996 rätt sto- bränsle. Det faktum att uppvärmningsbehovet va-
42384: ra lagändringar i anslutning till energiskattesys- rierar från år till år (t.ex. 1999 var ett mycket
42385: temet, vilka trädde i kraft den 1 januari 1997. Ef- varmt år) gör det svårt att jämföra användningen
42386:
42387:
42388: 6
42389: Ministems svar KK 433/2000 vp - Esa Lahtela /sd
42390:
42391:
42392: och beskattningen av torv. Andra faktorer som Produktioneo av kondensel har minskat avse-
42393: gör enjämförelse besvärlig är den vattenkraftssi- värt i Finland under de senaste åren eftersom vi
42394: tuation som för tillfållet råder i Norge och har haft tillgång till billig elektricitet på den
42395: Sverige samt konjunkturväxlingama inom träför- nordiska marknaden och det inte har lönat sig att
42396: ädlingsindustrin. T.ex. 1999 kom det från sågar- hålla i gång de inhemska kondenskraftverken
42397: na ut på marknaden över en och en halv gånger mer än under korta perioder. Den här situationen
42398: mera träbränsle jämfört med ett normalt år och kan ändras t.o.m. mycket snabbt beroende på si-
42399: det ersätter delvis torven i värmeproduktionen tuationen i Norden när det gäller vattenkraft och
42400: samt i den kombinerade produktioneo av el och på längre sikt i och med att överkapaciteten på
42401: värme. Också tillgången på träflis på bränsle- marknaden minskar.
42402: marknaden håller på att öka. Avovan nämnda orsaker anser regeringen åt-
42403: Enligt en sakkunnigbedömning i Elektrowatt- minstone tills vidare inte att ändringarna i ener-
42404: Ekonos utredning beror över hälften, dvs. 10 pro- gibeskattningen skulle ha lett till en sådan for-
42405: centenheter, av den minskning på 17 % som sämring av torvens ställning i förhållande till an-
42406: 1997-1999 skett i den totala användningen av dra bränslen att situationen skulle kräva omedel-
42407: torv på andra faktorer än energibeskattningen. bara ändringar i beskattningen av torv. Särskilt i
42408: Främst beror minskningen på att elmarknaden förhållande till stenkolen har torvens ställning i
42409: har öppnats för konkurrens. Den totala effekten skattemässigt avseende blivit bättre: jämfört med
42410: av de tre ändringarna i energibeskattningen 1996 har torvens skatteförmån förbättrats med 13
42411: (1.1.1997, 1.1.1998 och 1.9.1998) har å sin sida mk/MWh. Nämnas kan att totalkonsumtionen i
42412: medfört en minskning på 7 procentenheter i frå- fråga om stenkoi har minskat med nästan 40 %
42413: ga om användningen av torv. Statistiken visar att från 1996 och minskningen har gällt alla energi-
42414: under 1997 minskade användningen av torv som produktionssätt.
42415: energi endast med knappt 2 %. Vidare kan vi ur Användningen av torv är en mycket viktig frå-
42416: statistiken utläsa att den totala användningen av ga för samhällsekonomin i sin helhet och särskilt
42417: torv minskade i en mera betydande grad först för hushållen inom områden med torvproduktion
42418: 1998-1999, när de två nyaste skatteändringarna och därför följer regeringen noga utvecklingen
42419: hade trätt i kraft. Enligt den bedömning som in- på energimarknaden. Då framtida beslut om en-
42420: går i utredningen har huvuddelen av den minsk- ergiskatter fattas beaktas också den utveckling
42421: ning av torvanvändningen som berott på energi- som sker på bränslemarknaden. 1 och med att
42422: beskattningen 1997-1999 (1660 GWh) ersatts konkurrensen är fri går det å andra sidan inte att
42423: med trä (1500 GWh). Av denna trämängd utgörs via beskattningen påverka tillfålliga fluktuatio-
42424: största delen av industrins träbaserade bränslen. ner på marknaden.
42425:
42426:
42427:
42428: Helsingfors den 30 maj 2000
42429:
42430: Minister Suvi-Anne Siimes
42431:
42432:
42433:
42434:
42435: 7
42436: KK 434/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
42437:
42438:
42439:
42440:
42441: KIRJALLINEN KYSYMYS 434/2000 vp
42442:
42443: Virka- eli asiakielen tason parantaminen uudel-
42444: la, käytännössä testatulla tietämyksellä
42445:
42446:
42447:
42448:
42449: Eduskunnan puhemiehelle
42450:
42451: Opetusministeri Rask vastasi 14.3.2000 teke- Tietokoneet ja televisio ovat tuottaneet kosol-
42452: määni kirjalliseen kysymykseen (KK 233/2000 ti asiakielen käytön malleja. Pirstaleiset virkkeet
42453: vp) selvittäen selkeästi ja riidattomasti hallituk- ja lauseet, lyhenteet, kuviot ja numerosarjat sekä
42454: sen toimet virkakielen tason parantamiseksi. Sen tavalliselle ihmiselle uppo oudot kielen käyttä-
42455: sijaan ministeri jätti vastaamatta kysymykseni mistavat eivät kuitenkaan sovellu tavanomaiseen
42456: erittäin olennaiseen, jopa ratkaisevan tärkeään kielenkäyttöön. Viesti ei mene perille.
42457: osaan: "Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vir- Uusi tutkimus on tuottanut tietoa tilanteen pa-
42458: kamieskunnan käyttämän virkakielen tason pa- rantamiseksi. Asiakielen kirjoittajan olisi tiedet-
42459: rantamiseen ... sekä uusien, tutkittujen ja jo käy- tävä kelvollisen tuloksen aikaansaamiseksi vas-
42460: tännössä testattujen tietojen käyttöön ottamisek- taus ainakin näihin kysymyksiin:
42461: si perinteisessä kielenhuollon opetuksessa?" 1. Mikä pituus soveltuu käyttöön parhaiten?
42462: Vastauksessa selvitetään perinteistä kielenhuol- 2. Minkä kokoisia kappaleita on käytettävä?
42463: tajien tietämystä hyödyntäviä toimia, mutta 3. Minkä pituisia virkkeitä on suosittava?
42464: uusista ei mainita mitään. 4. Minkä pituisia ja lajisia lauseita on hyödyn-
42465: Nykyisin kielenhuoltomme toimii samojen nä- nettävä?
42466: kemysten varassa kuin alussa, toistasataa vuotta 5. Miten sanontaa on tiivistettävä?
42467: sitten: huolinta kohdistetaan sanaston tasoon, sa- 6. Miten lukijan mielenkiinto pidetään vireil-
42468: nojen muotoon ja merkitykseen. Aikaisemmin lä?
42469: kulloinkin suosiossa eli muodissa olleiden kiel- Nämä kuusi tasoa eivät kuulu tämänhetkisen
42470: ten vaikutus kohdistui sanastoon: lainattiin sano- kielenhuollon opetuksen piiriin. Niistä esitetään
42471: ja. Tämä työn kohdentaminen sanastoon ei kui- enintään mielipiteitä, mutta ei tutkittua ja testat-
42472: tenkaan riitä. Tilanteen selvensi Helsingin yli- tua tietoa. Missään ei opeteta asiakielen kirjoitta-
42473: opiston suomen kielen laitoksen mielenilmaus jia käyttämään kyseisiä kielen osa-alueita oi-
42474: (HS 11.12.1999): se valitsi Kelan kielenkäytön kein. Uuden tietämyksen käyttämistä yläasteen ja
42475: vuoden kielisammakoksi. Kansaneläkelaitos lukion opetusmateriaalina on KHO:n päätöksellä
42476: hyödyntää kielenkäytössään perinteisiä kielen- 11.12.1989 kielletty (Taltio nro 4517, Dnro
42477: huollon tietoja. Virkakielensä avulla laitos saa 1584/5/89).
42478: omat virheensä näyttämään jalomielisyydeltä Suomen kielen osalta tämä uusi tietämys on
42479: hallinnon alamaisia kohtaan. Virkakieli (= asia- julkaistu niteessä Asiasuomen aihiot (ISBN 951-
42480: kieli) on joutunut toistuvasti viime vuosina, liki 99870-8-8), suurten indoeurooppalaisten kielten
42481: kuukausittain, huomion kohteeksi kelvottomuu- ( englanti, ranska, saksa, ruotsi ja venäjä) osalta
42482: tensa takia. Tavallinen ihminen ei ymmärrä sitä. taasen englanniksi ja suomeksiniteessä The Mi-
42483: mesis of Structures - Struktuurien mimesis
42484:
42485: Versio 2.0
42486: KK 434/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
42487:
42488:
42489: (ISBN 951-96830-0-9), edellinen vuonna 1987 ja on hankittu, mutta ei käytännössä testattu. Asia-
42490: jälkimmäinen vuonna 1993. Testauksen tulokset kielen eli sanomalehtien kielen käyttö sujuu sel-
42491: puhukoot puolestaan. Vuosina 1976-1994 eli vitettyjen kielten piirissä samoin kuin Suomessa-
42492: 18 vuoden ajan perinteisen kielenkäytön tietä- kin.
42493: mystä täydennettiin eräässä lukiossa viiden oppi- Euroopan unionin jäsenmaana Suomi voisi
42494: tunnin verran kutakin oppilasta kohden hänen lu- edesauttaa tutkitun tiedon siirtoa EU:n käyttöön.
42495: kiokautensa aikana Asiasuomen aihiot -niteen Unioni hallitsee ja sitä hallitaan nimenomaan
42496: tiedoilla. Opetus vastasi koko em. kysymyssar- kielen avulla; kielenkäytön selkeyttämisen olet-
42497: jaan. Ylioppilaskokelaita kertyi 18 vuoden aika- taisi kuuluvan hallituksen mielenkiinnon kohtei-
42498: na yhteensä 1 056. Äidinkielen kokeen tulosten siin. Asiakielen (= virkakielen) ratkaiseva sel-
42499: yhteenveto on seuraava: keyttäminen nuorten opetuksen tasolta aina hal-
42500: linnon piiriin asti ei kuitenkaan tunnu kuuluvan
42501: Kappaletta Prosenttia ministeriön tietämyksen piiriin. Hallinnon kor-
42502: kein lainkäytön taso on sen toimen jopa kieltä-
42503: Laudatur 236 22,55 nyt, kuten edellä todettiin.
42504: Magnacum
42505: laude 31,44 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42506: 332
42507: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42508: Cum laude 410 38,83 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42509: Lubenter 67 6,34 vaksi seuraavan kysymyksen:
42510:
42511: Approba- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vir-
42512: tur 11 1,04 kakielen (= asiakielen) tason paranta-
42513: Yhteensä 1 056 kpl 100,00% miseksi uuden, käytännössä testatun tie-
42514: tämyksemme avulla niin Suomen valtion
42515: viranomaisten kuin EU:n virkamieskun-
42516: Yksikään kokelas ei tullut hylätyksi, ja kolmeen
42517: nankin kielenkäytön kohentamiseksi ja
42518: ylimpään arvosanaan ylsi noin 93 % kirjoitta-
42519: selkeyttämiseksi nykyisestään?
42520: neista. Indoeurooppalaisten kielten osalta tiedot
42521:
42522:
42523:
42524: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
42525:
42526: Raimo Vistbacka /ps
42527:
42528:
42529:
42530:
42531: 2
42532: Ministerin vastaus KK 434/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
42533:
42534:
42535:
42536:
42537: Eduskunnan puhemiehelle
42538:
42539: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- selkeästi laissa. Voimassa olevan hallintomenet-
42540: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- telylain (589/1982) 23 § velvoittaa viranomais-
42541: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta laatimaan hallintopäätökset niin, että "päätök-
42542: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan sestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosai-
42543: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia
42544: 434/2000 vp: muuten on ratkaistu". Asiakirjojen ymmärrettä-
42545: vyyden ja selkeyden voidaan sitä paitsi katsoa
42546: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vir- kuuluvan perustuslain 21 §:n 2 momentissa tar-
42547: kakielen (= asiakielen) tason paranta- koitettuihin hyvän hallinnon takeisiin, jotka tur-
42548: miseksi uuden, käytännössä testatun tie- vataan lailla. Tämän lisäksi, kuten vastauksessa-
42549: tämyksemme avulla niin Suomen valtion ni edelliseen kirjalliseen kysymykseen jo tote-
42550: viranomaisten kuin EU:n virkamieskun- sin, opetusministeriö on tehnyt oikeusministe-
42551: nankin kielenkäytön kohtentamiseksi ja riölle esityksen, että vireillä olevassa hallintome-
42552: selkeyttämiseksi nykyisestään? nettelylainsäädännön uudistamishankkeessa vaa-
42553: timus asiakirjojen selkeydestä otetaan erityisesti
42554: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- huomioon.
42555: ti seuraavaa: Näiden säädösten perusteella jokaisen valtion
42556: Kysymyksen perustelujen johdosta toteaisin en- viranomaisen velvollisuus on huolehtia anta-
42557: sinnäkin seuraavan: Äidinkielen ja kirjallisuu- miensa päätösten selkeydestä. Kansalaisten hyvä
42558: den opetuksen tavoitteena kouluissamme on palvelu kuitenkin edellyttää, että myös muut vi-
42559: muun ohella harjoittaa oppilaat kirjoittamaan sel- ranomaisten laatimat asiakirjat, tiedotteet ja oh-
42560: keästi. Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulu- jeet on laadittu hyvällä ja ymmärrettävällä kielel-
42561: muodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin en- lä.
42562: nakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorit- Selkeän ja ymmärrettävän virkakielen käyttö
42563: tama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. edellyttää paitsi harjaanousta tekstien laatimi-
42564: Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia seen, myös ajoittain toistuvaa koulutusta. Koros-
42565: ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin taisin edelleen Kotimaisten kielten tutkimuskes-
42566: ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen kuksen keskeistä asemaa kielenkäytön kehittämi-
42567: järjestäjille. Opetuksessa tulee noudattaa valta- sessä ja kielenhuollon opetuksessa. Tutkimus-
42568: kunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mu- keskus tarjoaa koulutuspalveluja, jotka on suun-
42569: kaisesti laadittua paikallista opetussuunnitel- nattu virkamieskunnalle ja jotka nimenomaisesti
42570: maa. Sellaista oppimateriaalia, jonka sisältö opastavat selkeän virkakielen käytössä. Myös
42571: poikkeaa opetussuunnitelmasta, ei tulisi opetuk- ED-kielen kielenhuollon palveluja on tarjolla
42572: sessa käyttää. Ainakin tulisi selvittää opiskeli- monipuolisesti. Tutkimuskeskuksen kielenhuol-
42573: joille, että oppimateriaalin sisältö poikkeaa nou- to perustuu kielen tutkimukseen, jossa nykykie-
42574: datettavasta opetussuunnitelmasta. len tutkimukseen on erityisesti kohdennettu voi-
42575: Viranomaisten vastuusta huolehtia omalla hal- mavaroja.
42576: linnonalallaan käytettävästä kielestä on säädetty
42577:
42578: 3
42579: KK 434/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
42580:
42581:
42582:
42583: On kuitenkin vielä todettava, että valtion vi- kannustavampaa, jos vuoden kielisammakon si-
42584: ranomaiset vastaavat itse siitä, että saatavilla ole- jasta esiteitäisiin viranomainen, jonka päätöksis-
42585: vaa koulutusta ja opastusta virkamiehille hanki- sä, julkaisuissa ja muissa teksteissä on käytetty
42586: taan ja että sitä hyödynnetään. Ehkä olisi myös esimerkillisen hyvää kieltä.
42587:
42588:
42589:
42590: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
42591:
42592: Opetusministeri Maija Rask
42593:
42594:
42595:
42596:
42597: 4
42598: Ministems svar KK 434/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
42599:
42600:
42601:
42602:
42603: Tili riksdagens talman
42604:
42605: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dighetema utforma myndighetsbeslut så att "av
42606: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- beslut tydligt skali framgå vad part är berättigad
42607: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- elier förpliktad tili elier hur ärendet annars av-
42608: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga gjorts". Att handlingar är begripliga och klara
42609: spörsmål SS 434/2000 rd: kan dessutom anses höra tili de garantier för god
42610: förvaltning som avses i 21 § 2 mom. grundlagen
42611: Vilka åtgärder avser regeringen vidta och som skall tryggas genom lag. Utöver detta,
42612: för att höja nivån på myndighetsspråket vilket jag konstaterade redan i mitt svar på före-
42613: med hjälp av den nya och i praktiken tes- gående spörsmål, har undervisningsministeriet
42614: tade kunskap vi har så att språkbruket gjort en framstälining hos justitieministeriet om
42615: hos de statliga myndigheterna i Finland att kravet på ett klart språk i handlingar särskilt
42616: och hos tjänstemännen i EU skulle för- skall beaktas i samband med revideringen av lag-
42617: bättras och bli klarare änförut? stiftningen om förvaltningsförfarande.
42618: På basis av dessa författningen är det varje
42619: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- statlig myndighets skyldighet att sörja för att de
42620: föra följande: beslut de utfårdar är klara och begripliga. God
42621: Med anledning av motiveringen tili spörsmålet medborgarservice förutsätter dock att också an-
42622: vili jag för det första framhålia följande. Under- dra handlingar, meddelanden och anvisningar av
42623: visningen i modersmålet och litteraturen i våra myndighetema utformas på ett gott och begrip-
42624: skolor har bl.a. som mål att få eleveroa att skriva ligt språk.
42625: klart och tydligt. 1 grundskolan, gymnasiet elier För att myndighetsspråket skali bli klart och
42626: andra skolformer finns det i dag ingen förhands- begripligt behövs förutom träning i hur texter
42627: granskning av läromedel. Utbildningsstyrelsens skrivs också återkommande utbildning på områ-
42628: granskning av läromedel slopades 1992. Utbild- det. Jag vili än en gång framhålla den centrala
42629: ningsanordnama beslutar själva vilket materia! ställning Forskningscentralen för de inhemska
42630: de använder. Materialproducentema kan således språken intar när det gälier att utveckla språkbru-
42631: rikta marknadsföringen av sina produkter direkt ket och undervisa i språkvård. Forskningscentra-
42632: tili utbildningsanordnama. 1 undervisningen len erbjuder utbildningstjänster som riktar sig tili
42633: måste en loka! läroplan, utarbetad enligt de riks- ämbetsmannakåren och som uttryckligen ger
42634: omfattande läroplansgrundema, iakttas. Sådant handledning i användningen av ett klart myndig-
42635: materia! som avviker från läroplanen borde inte hetsspråk. Det finns också mångsidiga språk-
42636: användas i undervisningen. De studerande borde vårdstjänster som gäller språket i EU. Språk-
42637: åtminstone informeras om att innehåliet i studie- vårdsarbetet vid forskningscentralen baserar sig
42638: materialet avviker från läroplanen. på språkforskningen, där man särskilt satsat re-
42639: Det finns klara bestämmelser i Iag om myndig- surser på forskning i modemt språkbruk.
42640: hetemas ansvar för det språk som används inom Det måste dock ytterligare konstateras att de
42641: förvaltningsområdet. Enligt 23 § gäliande lag statliga myndighetema själva svarar för att tjäns-
42642: om förvaltningsförfarande (589/1982) skali myn- temännen har tiligång tili utbildning och hand-
42643:
42644:
42645: 5
42646: KK 434/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
42647:
42648:
42649: ledning och att de utnyttjar denna. Det vore kan- dighet som använt ett exemplariskt gott språk i
42650: ske också mer sporrande om man i stället för att beslut, publikationer och andra texter.
42651: utse årets språkgroda skulle lyfta fram en myn-
42652:
42653:
42654: Helsingfors den 30 maj 2000
42655:
42656: Undervisningsminister Maija Rask
42657:
42658:
42659:
42660:
42661: 6
42662: KK 435/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
42663:
42664:
42665:
42666:
42667: KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2000 vp
42668:
42669: Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut
42670:
42671:
42672:
42673:
42674: Eduskunnan puhemiehelle
42675:
42676: Kirjallisessa kysymyksessäni KK 293/2000 vp Edellä kerrotun perusteella voidaankin olet-
42677: kysyin: "Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- taa, että usein myöskään kunnissa ei tunneta ky-
42678: ta pitkäaikaista laitoshoitoa koskevan lain seistä maksun alentamiseen oikeuttavaa pykälää.
42679: (73411992) 15 §:n 5 momenttia voitaisiin sovel- Ainakaan potilaalle siitä ei kaikesta päätellen
42680: taa jo ennen kuin toimeentulotuen myöntämispe- osata kertoa. Tässä valossa onkin hieman omi-
42681: rusteet täyttyvät ja näin estää kotiin jäävän puo- tuista, että ministeri odottaa pitkäaikaiseen lai-
42682: lison elintason kohtuuton lasku?'' toshoitoon otetun henkilön tai hänen lähiomais-
42683: Vastauksessaan ministeri toteaa, että mikäli tensa osaavan olla aktiivisia ja vaatia maksun
42684: lähiomaisten/potilaan taloudellinen tilanne alentamista.
42685: muuttuu olennaisesti, pitää asianosaisten tällai- Lisäksi vastauksessa todetaan, että mikäli ko-
42686: sissa tapauksissa olla itse aktiivisia ja pyytää tar- tiin jääneiden omaisten taloudellinen tilanne
42687: vittaessa pitkäaikaishoidon maksun alentamista. "muuttuu olennaisesti" perheenjäsenen joutues-
42688: Toisaalla ministeri Biaudet kuitenkin toteaa, että sa pitkäaikaiseen hoitoon, voidaan hoitomaksua
42689: "erityisesti pitkäaikaiseen laitoshoitoon otetut alentaa. Mainittu "olennainen muutos" on hyvin
42690: henkilöt eivät ole aina tienneet maksun alenta- väljä käsite, joka jättää kunnille pelottavan pal-
42691: mismahdollisuudesta". Toisin sanoen ministeri jon tulkinnanvaraa maksun alentamisesta päätet-
42692: odottaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon otettujen täessä.
42693: henkilöiden itse vaativan maksun alentamista ja
42694: olevan aktiivisia, vaikka myöntää, että usein po- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42695: tilas ei ole osannut hakea maksun alentamista, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42696: vaikka siihen olisi perusteita ollutkin. Kuten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42697: edellä mainitussa kysymyksessäni (KK 293/2000 vaksi seuraavan kysymyksen:
42698: vp) totesin, sosiaali- ja terveysministeriöstä ker-
42699: rottiin asiaa tiedustellessani, että minkäänlaisia Aikooko hallitus antaa kunnille tarkem-
42700: virallisia ohjeita kyseisen pykälän. 5 momentin mat ja viralliset ohjeet kyseisen pitkäai-
42701: käytöstä ja sen soveltamisesta kunnille ei ole an- kaista laitoshoitoa koskevan lain 15 §:n
42702: nettu. Asiasta on ainoastaan tiedotettu asetuksen 5 momentin käytöstä ja soveltamisesta
42703: tultua voimaan. ja
42704:
42705:
42706:
42707:
42708: Versio 2.0
42709: KK 435/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
42710:
42711:
42712: mikä on vastauksessa mainittu "olennai- millaiset ohjeet tuosta "olennaisesta
42713: nen muutos" potilaan taloudellisessa ti- muutoksesta" on kunnille annettu?
42714: lanteessa ja
42715:
42716:
42717: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
42718:
42719: Eero Akaan-Penttilä /kok
42720:
42721:
42722:
42723:
42724: 2
42725: Ministerin vastaus KK 435/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
42726:
42727:
42728:
42729:
42730: Eduskunnan puhemiehelle
42731:
42732: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- teistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten
42733: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lasten elatus tulee asianmukaisesti turvatuksi.
42734: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Mainittu säännös edellyttää siten, että omais-
42735: vastattavaksi kansanedustaja Eero Akaan-Pentti- ten tilanne selvitetään ennen kuin hoitomaksu en-
42736: län /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen simmäisen kerran määrätään. Tässä yhteydessä
42737: KK 435/2000 vp: maksun määrääjän tulee myös automaattisesti
42738: tehdä tarpeellinen alennus hoitomaksuun asetuk-
42739: Aikooko hallitus antaa kunnille tarkem- sessa mainittujen omaisten elatuksen turvaami-
42740: mat ja viralliset ohjeet kyseisen pitkäai- seksi.
42741: kaista laitoshoitoa koskevan lain 15 §:n Asetuksen säännös ei sen sijaan edellytä, että
42742: 5 momentin käytöstä ja soveltamisesta hoidon aikana selvitettäisiin omaisten taloudelli-
42743: ja nen tilanne ja siinä mahdollisesti tapahtuneet
42744: muutokset. Tähän on päädytty sen vuoksi, että
42745: mikä on vastauksessa mainittu "olen- hoidon aikainen omaisten taloudellisen tilanteen
42746: nainen muutos" potilaan taloudellises- jatkuva seuraaminen kunnan tai kuntayhtymän
42747: sa tilanteessa ja toimesta merkitsisi erittäin suurta lisätyötä viran-
42748: millaiset ohjeet tuosta "olennaisesta omaisille. Tämä voisi monissa tapauksissa mer-
42749: muutoksesta" on kunnille annettu? kitä voimavarojen siirtoa hoidosta ja hoivasta
42750: puhtaasti hallinnolliseen työhön, mitä ei voi pi-
42751: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tää perusteltuna. Lisäksi on varsin epävarmaa,
42752: ti seuraavaa: pystyttäisiinkö näinkään havaitsemaan kaikkia
42753: niitä tilanteita, joissa toimeentuloedellytykset
42754: Pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista säädetään ovat merkittävässä määrin heikentyneet. Sen
42755: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista vuoksi vastuu puolison ja alaikäisten lasten ta-
42756: annetussa asetuksessa (734/1992). Asetuksen loudellisen tilanteen seurannasta jää väistämättä
42757: 15 §:n 5 momentissa säädetään, että ennen kuin ensisijassa heille itselleen.
42758: pitkäaikaisen laitoshoidon tulosidonnainen mak- Asetuksen 34 §:n perusteella sosiaali- ja ter-
42759: su määrätään, tulee maksun määrääjän selvittää, veysministeriö voi antaa ohjeita sen täytäntöön-
42760: onko hoitoon otettu palvelun käyttäjä ennen lai- panosta. Tähän mennessä ohjeita ei ole annettu
42761: toshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa eikä ministeriön tietoon ole tullut niiden puut-
42762: avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa teesta johtuvia ongelmia muuten kuin harvoissa
42763: tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on yksittäistapauksissa. Ministeriö seuraa tilannetta
42764: ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun ja selvittää ohjeiden antamistarpeen.
42765: käyttäjän tuloista. Selvityksen perusteella maksu Ministeri Biaudetin vastauksessa mainittu
42766: tulee tarvittaessa määrätä sosiaali- ja terveyden- olennainen muutos tarkoittaa sellaista tilannetta,
42767: huollon asiakasmaksuista annetun lain jossa kotiin jääneen puolison tai alaikäisten las-
42768: (734/1992) 11 §:n säännös huomioon ottaen 1 ten toimeentulossa tapahtuu sellainen muutos
42769: momentissa säädettyä alemmaksi siten, että yh- jonka asianomaiset henkilöt itse kokevat omaa
42770:
42771:
42772: 3
42773: KK 435/2000 vp - Eero Akaan-Penttilä /kok Ministerin vastaus
42774:
42775:
42776: toimeentuloaan vaikeuttavaksi ja jonka perus- perusteella, tulee maksu määritellä samojen pe-
42777: teella he itse katsovat aiheelliseksi hakea muu- rusteiden mukaan kuin maksua ensimmäisen ker-
42778: tosta pitkäaikaishoidon maksuun. Haettaessa ran määrättäessä. Kunnille ei ole annettu asiasta
42779: muutosta pitkäaikaishoidon maksuun puolison ja ohjeita.
42780: lapsen toimeentulossa tapahtuneiden muutosten
42781:
42782:
42783: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
42784:
42785: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
42786:
42787:
42788:
42789:
42790: 4
42791: Ministems svar KK 435/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
42792:
42793:
42794:
42795:
42796: Tili riksdagens talman
42797:
42798: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Den nämnda bestämmelsen förutsätter således
42799: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att de anhörigas situation utreds innan vårdavgif-
42800: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero ten första gången fastställs. 1 detta sammanhang
42801: Akaan-Penttilä /saml undertecknade skriftliga skall den som fastställer avgiften också automa-
42802: spörsmål SS 435/2000 rd: tiskt göra ett så stort avdrag på vårdavgiften som
42803: behövs för att de i förordningen nämnda anhöri-
42804: Å'mnar regeringen ge kommunerna ojji- gas underhåll skall vara tryggad.
42805: ciella och mera detaljerade anvisningar 1 bestämmelsen förutsätts likväl inte att de an-
42806: för bruket och tillämpningen av nämnda hörigas situation, och de ändringar som eventu-
42807: 15 § 5 mom. som gäller långvarig an- ellt sker i den, skall utredas under den tid vården
42808: staltsvård och pågår. Detta är praxis eftersom en fortgående
42809: kontroll av de anhörigas ekonomiska situation
42810: vad är en sådan "väsentligförändring" under vårdtiden från kommunens eller samkom-
42811: i patientens ekonomiska situation som munens sida skulle innebära en hel del extra ar-
42812: nämns i svaret och bete för myndighetema. Detta skulle i många fall
42813: hurudana anvisningar har kommunerna kunna leda till att resurser överförs från vården
42814: fått angående denna "väsentliga för- och omsorgen till rent administrativt arbete, vil-
42815: ändring"? ket inte kan anses motiverat. Dessutom är det
42816: synnerligen osäkert om man ens på det sättet
42817: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skulle kunna upptäcka alla de situationer där ut-
42818: föra följande: komstvillkoren i betydande grad har försämrats.
42819: Därför ligger ansvaret för eventuella förändring-
42820: Bestämmelser om långvarig anstaltsvård ingår i ar i makens och de minderåriga bamens ekono-
42821: förordningen om klientavgifter inom social- och miska situation oundvikligen i första hand hos
42822: hälsovården (734/1992). 1 15 § 5 mom. nämns dem sjä1va.
42823: att innan den inkomstbundna avgiften för långva- Enligt 34 § kan social- och hälsovårdsminis-
42824: rig anstaltsvård bestäms skall det utredas om kli- teriet meddela anvisningar om tillämpningen av
42825: enten innan anstaltsvården inletts har levt i ge- förordningen. Tills vidare har inga anvisningar
42826: mensamt hushåll i äktenskap eller äktenskapslik- meddelats och ministeriet har inte fått kännedom
42827: nande förhållande eller om klienten har minder- om problem på grund av avsaknaden av anvis-
42828: åriga bam vars underhåll har varit helt eller del- ningar utom i något enstaka fall. Ministeriet föl-
42829: vis beroende av klientens inkomster. På basis av jer situationen och utreder huruvida det finns be-
42830: utredningen skall avgiften vid behov, med beak- hov att ge anvisningar.
42831: tande av 11 § lagen om klientavgifter inom soci- Den väsentliga förändring som nämns i minis-
42832: al- och hälsovården (734/1992), bestämmas vara ter Biaudets svar avser situationer där det sker en
42833: lägre än avgiften enligt 1 mom. så att underhållet sådan ändring i utkomsten för den make som bor
42834: av personen som har 1evt i gemensamt hushåll kvar hemma eller för minderåriga bam att de be-
42835: och de minderåriga bamen kan tryggas på behö- rörda personeroa själva upplever att förändring-
42836: rigt sätt.
42837:
42838: 5
42839: KK 435/2000 vp -Eero Akaan-Penttilä /kok Ministems svar
42840:
42841:
42842: en har försvårat deras egen utkomst och därför ringar i makens eller bamens utkomst skall avgif-
42843: anser att det är motiverat att söka ändring i avgif- ten fastställas på samma grunder som när den den
42844: ten för långvarig vård. Vid ansökan om ändring i första gången fastställs. Kommunema har inte
42845: avgiften för långvarig vård på grund av föränd- fått några anvisningar i frågan.
42846:
42847:
42848: Helsingfors den 30 maj 2000
42849:
42850: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
42851:
42852:
42853:
42854:
42855: 6
42856: KK 436/2000 vp -Hannu Takkula /kesk
42857:
42858:
42859:
42860:
42861: KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2000 vp
42862:
42863: Neuvostopartisaanien tuhoamissa kylissä elä-
42864: neiden rintama-avustukset
42865:
42866:
42867:
42868:
42869: Eduskunnan puhemiehelle
42870:
42871: Yhteiskuntamme on kunniakkaasti huolehtinut pelon alla. Vaikka monet heistä selviytyivät fyy-
42872: kunniavelasta sotiemme veteraaneille. Myös kes- sisesti koskemattomina, ovat psyykkiset jäljet
42873: keisellä tavalla maanpuolustustyöhön sotiemme pysyviä. On arvioitu, että partisaanit surmasivat
42874: aikana osallistuneet !otat ja pikku !otat ovat saa- kaikkiaan 200 siviiliä, mutta myös partisaanien
42875: neet heille kuuluvan arvostuksen. Kuitenkin vangeiksi sieppaamat ovat uhreja. Vain harvat
42876: edelleen on eräs joukko, joka kuuluu ns. histo- näistä siepatuista palasivat. Jatkosodan siviili-
42877: riamme valkoisiin lehtiin. Yhteiskunta ei ole vie- veteraanit ry on tehnyt selvityksen partisaani-
42878: lä huolehtinut kunniavelastaan neuvostopartisaa- iskujen kohteeksi joutuneista kylistä ja siellä elä-
42879: nien hyökkäysten kohteeksi joutuneille rajaseu- neistä sekä vielä elossa olevista henkilöistä, joil-
42880: dun ihmisille. la tulisi olla oikeus veteraanietuustunnukseen.
42881: Korvausten maksaminen partisaanikylien Selvityksen mukaan 1 376 henkilöllä olisi oi-
42882: asukkaille voidaan rinnastaa oikeusministeriön keus veteraanitunnuksen tai sotilasvammalain
42883: tasavallan presidentin kanslialle antaman lausun- mukaisiin etuisuuksiin.
42884: non mukaan haavoittumattomiin ja terveisiin so-
42885: tiemme veteraaneihin, joilla on lisäeläkkeet ja Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42886: kuntoutusoikeudet. Partisaanikylien ihmisten tu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42887: keminen voidaan nähdä myös vanhusten hoitona valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42888: ja kunniavelan maksuna näille sotiemme uhreil- vaksi seuraavan kysymyksen:
42889: le.
42890: Partisaanikylien ihmiset odottavat, että he saa- Mitä hallitus aikoo tehdä kunniave-
42891: vat yhteiskunnalta vastaavanlaisen kohteiun kuin lan maksamiseksi neuvostopartisaanien
42892: haavoittumattomat sotiemme veteraanit, lotat ja hyökkäyksien kohteeksi joutuneille raja-
42893: pikku lotat. Nämä pienissä rajaseudun kylissä seudun ihmisille sekä järjestääkseen
42894: pääosin eläneet äidit lapsineen ja vanhukset eli- heille oikeuden veteraanitunnukseen
42895: vätja tekivät työtäänjatkuvan uhan, hälytystenja ja/tai sotilasvammalain mukaisiin etui-
42896: suuksiin?
42897:
42898:
42899: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
42900:
42901: Hannu Takkula /kesk
42902:
42903:
42904:
42905: Versio 2.0
42906: KK 436/2000 vp - Hannu Takkula /kesk Ministerin vastaus
42907:
42908:
42909:
42910:
42911: Eduskunnan puhemiehelle
42912:
42913: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa selle, joka nyt on Suomen kansalainen ja on pal-
42914: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rinta-
42915: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa
42916: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Takkulan taikkailmatorjunta-tai rannikkojoukoissa, meri-
42917: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyk-
42918: 436/2000 vp: siköissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-
42919: seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-
42920: Mitä hallitus aikoo tehdä kunniavelan sa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
42921: maksamiseksi neuvostopartisaanien Rintamatunnus on myönnetty siitä annetun
42922: hyökkäyksien kohteeksi joutuneille raja- asetuksen (256/1988) mukaan henkilölle, joka
42923: seudun ihmisille sekä järjestääkseen Suomen kansalaisena on palvellut, ja henkilölle,
42924: heille oikeuden veteraanitunnukseen joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut,
42925: ja/tai sotilasvammalain mukaisiin etui- vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-
42926: suuksiin? suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
42927: voimien linnoitusrakentajajoukoissa rintamavas-
42928: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
42929: ti seuraavaa: Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi 1994 lo-
42930: Varsinainen sotaveteraanien entymen sosiaali- pussa. Tunnusten myöntämiselle asetettujen ta-
42931: turva on kohdennettu henkilöille, joilla on rinta- voitteiden katsottiin tulleen siihen mennessä saa-
42932: masotilastunnus, rintamapalvelustunnus taikka vutetuiksi niin, että sodissamme raskaimman taa-
42933: rintamatunnus. kan kantaneiden miesten ja naisten saattaminen
42934: Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä an- rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuksien pii-
42935: netun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle, riin oli toteutettu. Tästä syystä tunnusasetuksen
42936: joka on Suomen kansalaisena osallistunut tai muuttamiselle ja tunnusten hakuajan jatkamisel-
42937: joka nyt on Suomen kansalainen ja on osallistu- le ei ole ministeriössä nähty perusteita. Poik-
42938: nut, vuosien 1939-1945 sotien aikana puolus- keuksena olivat vain ne ulkomaalaiset vapaaeh-
42939: tusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin re- toiset, jotka todistettavasti olivat osallistuneet
42940: serviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai taisteluihin. Tämänkin tunnuksen hakuaika päät-
42941: vakinaisessa palwluksessa olevana. Varsinaisiin tyi vuoden 1994 lopussa.
42942: sotatoimiin katsotaan u., ...tlistuneeksi henkilö Uusien rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
42943: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihin' sen ja rintamaveteraaneille tarkoitettujen etuuk-
42944: rintamava~tun~~" ollct:n s~tatoi~iyhtv~än jou- sien saajien piirin laajentamisen sijasta ministe-
42945: hvl"Sa taht sen alueella tatkka tlmatorJunta- tat ~iös~ä on pidetty ensisijaisena kuntoutuksen jär-
42946: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä Jestamtsta c.a.i.Uo ilman tunnusta oleville henki-
42947: tahi ilmavoimien lentoyksiköissä. löryhmille.
42948: Rintamapalvelustunnus on myönnetty siitä an- Vuoden 1998 alusta tuli voimailn laki eräissä
42949: netun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellei-
42950: joka on Suomen kansalaisena palvellut, tai nai~ den kuntoutuksesta (1039/1997). Lain tarkoituk-
42951:
42952: 2
42953: Ministerin vastaus KK 436/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
42954:
42955:
42956: sena on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen järjes- hakea edelleenkin. Lain perusteella ei kuiten-
42957: täminen niille eräissä vuosien 1939-1945 sotiin kaan suoriteta korvausta henkisistä vaurioista.
42958: liittyneissä tehtävissä palvelleille, joilla ei ole Sen sijaan ruumiinvamman seurauksena tai vam-
42959: rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa maan liittyvänä on voitu korvata myös psyykki-
42960: laissa edellytettyjä rintamaveteraanitunnuksia. siä häiriöitä. Jotta partisaanien uhreille voitaisiin
42961: Heille ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan to- mahdollisesti jollakin tavoin muutoin hyvittää
42962: distus laissa tarkoitettuun palvelukseen osallistu- heidän sodanaikaiset kärsimyksensä, olisi kui-
42963: misesta. Kuntoutusta voi saada muun muassa tenkin ensin tarkkaan selvitettävä uhrien tämän-
42964: henkilö, jolle olisi annettu edellä mainittu rinta- hetkinen määrä sekä se, ovatko he jo nyt jonkin
42965: masotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus, korvausjärjestelmän piirissä. Valtioneuvosto on
42966: jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa myöntänyt Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
42967: säädettynä aikana. avustuksen Jatkosodan siviiliveteraanit ry:lle tu-
42968: Sodan ajan siviiliuhrien kärsimät ruumiinvam- ki- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Sel-
42969: mat puolestaan korvataan sotilasvammalain pe- vitysten valmistuttua ministeriö ottaa asiaan tar-
42970: rusteella. Korvauksia mainittujen partisaani-is- kemmin kantaa.
42971: kujen aiheuttamista ruumiinvammoista voidaan
42972:
42973:
42974: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
42975:
42976: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
42977:
42978:
42979:
42980:
42981: 3
42982: KK 436/2000 vp- Hannu Takkula /kesk Ministems svar
42983:
42984:
42985:
42986:
42987: Tili riksdagens talman
42988:
42989: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kvinnor som nu är finska medborgare oeh har tjä-
42990: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nat under krigen 1939-1945 vid trupper, höran-
42991: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- de till en operativ enhet med frontansvar, eller
42992: nu Takkula /eent underteeknade skriftliga spörs- vid luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-
42993: mål SS 436/2000 rd: krafternas fartygsenheter eller luftstridskrafter-
42994: nas flygenheter eller på annat sätt har verkat i
42995: Vad ämnar regeringen göra för att beta- med fronttjänst jämförbara uppgifter inom områ-
42996: la sin hedersskuld tili offren för de par- det för en operativ enhet med frontansvar.
42997: tisanattacker som under fortsättnings- Frontteeken har enligt förordningen om front-
42998: kriget gjordes i byarna vid Östra grän- teeken (256/1988) tilldelats personer, vilka så-
42999: sen samt för att de skall erhålla de vete- som finska medborgare har tjänstgjort, eller per-
43000: rantecken ochleller förmåner som de en- soner som nu är finska medborgare oeh har
43001: ligt lagen om skada, ådragen i militär- tjänstgjort under krigen 1939-1945 med stöd av
43002: tjänst är berättigade tili? lagen om arbetsplikt som befåstningsbyggare i
43003: försvarsmaktens fortifikationstrupper inom om-
43004: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rådet för en operativ enhet med frontansvar.
43005: föra följande: Ansökningstiden för alla teeken giek ut vid ut-
43006: Den egentliga soeiala trygghet som är särskilt av- gången av 1994. De mål som hade uppställts i
43007: sedd för krigsveteraner hänför sig till personer fråga om beviljandet av teeken ansågs då ha upp-
43008: som har frontmannateeken, fronttjänstteeken el- nåtts på ett sådant sätt att de män oeh kvinnor
43009: ler frontteeken. som i våra krig hade burit den tyngsta bördan
43010: Frontmannateeken har enligt förordningen om hade blivit delaktiga av de förmåner som är av-
43011: frontmannateeken (772/1969) beviljats män vil- sedda för frontveteraner. Därför har ministeriet
43012: ka som finska medborgare har deltagit, eller män inte funnit fog för att ändra förordningen om
43013: som nu är finska medborgare oeh har deltagit un- frontteeken eller förlänga ansökningstiden. Ett
43014: der krigen 1939-1945 i de egentliga krigshand- undantag utgjorde de utländska frivilliga som be-
43015: lingama inom försvarsväsendets trupper såsom visligen hade deltagit i striderna. Ansökningsti-
43016: reservister, lantvämsmän eller frivilliga eller i den för detta teeken giek oekså ut vid utgången
43017: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingama an- av 1994.
43018: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i stri- Ministeriet har ansett det vara viktigare att
43019: der inom trupper, hörande till en operativ enhet ordna rehabilitering för vissa persongrupper som
43020: med frontansvar eller inom dess område eller har blivit utan teeken i stället för att bevilja nya
43021: oekså i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö- frontveteranteeken oeh utvidga kretsen av dem
43022: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft- som får förmåner avsedda för frontveteraner.
43023: stridskrafternas flygenheter. Vid ingången av 1998 trädde 1agen om rehabi-
43024: Fronttjänstteeken har enligt förordningen om litering för personer som tjänstgjort i vissa upp-
43025: fronttjänstteeken (554/1978) tilldelats kvinnor drag under Finlands krig (103911997) i kraft.
43026: vilka som finska medborgare har tjänat, eller Syftet med lagen är att göra det möjligt att ordna
43027:
43028:
43029: 4
43030: Ministerns svar KK 436/2000 vp - Hannu Takkula /kesk
43031:
43032:
43033: rehabiliteringstjänster för dem som tjänstgjorde i kan alltjämt sökas. Enligt lagen betalas dock inte
43034: vissa uppdrag i anslutning till krigen 1939-1945 ersättning för psykiska skador. Däremot har er-
43035: och som inte har de frontveterantecken som för- sättning kunnat betalas också för psykiska stör-
43036: utsätts i lagen om rehabilitering av frontvetera- ningar, om dessa är en följd av en kroppsskada
43037: ner. Dessa beviljas inte särskilda tecken, utan ett eller är förenade med en kroppsskada. För att par-
43038: intyg över att de deltagit i sådan tjänstgöring som tisanoffren eventuellt på något annat sätt skulle
43039: avses i lagen. Rehabilitering kan ges bl.a. sådana få gottgörelse för de lidanden som de utsatts för
43040: personer som skulle ha beviljats ovan nämnda under kriget, borde man dock först noggrant utre-
43041: frontmanna-, fronttjänst- eller fronttecken om de da offrens nuvarande antal och om de redan nu
43042: hade ansökt om det inom den i respektive förord- får ersättning från något annat system. Statsrådet
43043: ning utsatta tiden. har från Penningautomatföreningens intäkter be-
43044: Kroppsskada som drabbat civila offer under viljat understöd tili föreningen Jatkosodan sivii-
43045: kriget ersätts enligt lagen om skada, ådragen i liveteraanit ry för utveckling av stöd- och frivil-
43046: militärtjänst. Om ersättning för kroppsskada som ligverksamheten. Ministeriet tar närmare ställ-
43047: uppkommit vid de nämnda partisanattackema ning tili saken när utredningama är klara.
43048:
43049:
43050:
43051: Helsingforsden 30 maj 2000
43052:
43053: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
43054:
43055:
43056:
43057:
43058: 5
43059: KK 437/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
43060:
43061:
43062:
43063:
43064: KIRJALLINEN KYSYMYS 437/2000 vp
43065:
43066: Tasapuolisuus Postin irtisanomisissa
43067:
43068:
43069:
43070:
43071: Eduskunnan puhemiehelle
43072:
43073: Suomen Posti Oy:ssä on viime vuosina vähennet- kansa on vaikealla työttömyysalueella, kuten La-
43074: ty työvoimaa mm. irtisanomisten kautta. Uusi ptssa.
43075: työvoiman vähentämisaalto on toteutumassa tänä On täysin perusteltua vaatia, että myös edellä
43076: vuonna, kun suuri osa Postin omista postikontto- mainitulle irtisanottujen ryhmälle myönnettäi-
43077: reista suljetaan ja kun Postin ja Leonia-pankin siin "kultainen kädenpuristus" tai muita irtisano-
43078: yhteistyö päättyy. Postin ilmoituksen mukaan mista pehmentäviä järjestelyjä. Mahdollisuudet
43079: työn vähentyminen postikonttoreissa vie noin korvaaviin työpaikkoihin pitäisi tutkia perusteel-
43080: 1 500 työpaikkaa. lisesti Posti-konsernin piiristä tai muualta val-
43081: Postin pääjohtaja Asko Saviaho on julkisuu- tion liikelaitoksista tai valtionhallinnosta. On
43082: dessa luvannut, että tässä uudessa vaiheessa irti- lähdettävä siitä, että julkisessa omistuksessa ole-
43083: sanottaville "voidaan tarjota lähtiessä vuoden va yhtiö toteuttaa tasapuolista henkilöstöpolitiik-
43084: palkka kultaisena kädenpuristuksena". (Lapin kaa.
43085: Kansa 10.12.1999). Tällainen vastaantulo Postin
43086: puolelta on tietenkin paikallaan, mutta samalla Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43087: syntyy kuitenkin kysymys irtisanottujen ja irtisa- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43088: nottavien työntekijöiden tasavertaisuudesta. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43089: Esimerkiksi kesäkuussa 1999 postin kuljetus- vaksi seuraavan kysymyksen:
43090: ja varikkotoiminnoista irtisanottiin 62 työnteki-
43091: jää. Irtisanomisaika päättyi vuoden 1999 lopus- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös
43092: sa. Irtisanottujen joukossa on jopa yli 30 vuotta vuonna 1999 Posti-konsernista irtisa-
43093: Postin palveluksessa olleita työntekijöitä, joiden nottujen työntekijöiden mahdollisuuk-
43094: mahdollisuudet työllistyä uudelleen ovat nyt hy- sia sijoittua työelämään edistettäisiin ja
43095: vin heikot. Erityisesti 50 vuotta täyttäneet, mutta jotta heitä kohdeltaisiin mahdollisim-
43096: ns. eläkeputki-iän alittavat irtisanotut putoavat man tasavertaisesti niiden kanssa, joi-
43097: täysin tyhjän päälle etenkin, jos heidän kotipaik- den irtisanomista suunnitellaan vuonna
43098: 2000 postikonttoriverkon harvetessa?
43099:
43100:
43101: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
43102:
43103: Esko-Juhani Tennilä /vas
43104:
43105:
43106:
43107:
43108: Versio 2.0
43109: KK 437/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
43110:
43111:
43112:
43113:
43114: Eduskunnan puhemiehelle
43115:
43116: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- yksipuolisesti taloudellisista ja tuotannollisista
43117: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- syistä tekemään irtisanomiseen. Posti olisi järjes-
43118: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tänyt myös näille henkilöille korvaavan työpai-
43119: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- kan Posti-konsernista muulta kuin heidän asuin-
43120: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen paikkakunnaitaan.
43121: KK 437/2000 vp: Postin ja Leonia-pankin yhteistyön päättymi-
43122: nen vuoden 2000 lopussa merkitsee Suomen Pos-
43123: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös ti Oy:lle noin 1 500 henkilön työpanoksen vähen-
43124: vuonna 1999 Posti-konsernista irtisa- tymistä vuosien 2000-2002 aikana.
43125: nottujen työntekijöiden mahdollisuuk- Suomen Posti Oy toteuttaa näissä muutoksis-
43126: sia sijoittua työelämään edistettäisiin ja sa henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisymmärryk-
43127: jotta heitä kohdeltaisiin mahdollisim- sessä hyväksyttyä henkilöstö- ja uudelleensijoi-
43128: man tasavertaisesti niiden kanssa, joi- tuksen politiikkaa, jonka mukaan muutosten koh-
43129: den irtisanomista suunnitellaan vuonna teena oleville henkilöille pyritään kaikin käytet-
43130: 2000 postikonttoriverkon harvetessa? tävissä olevin keinoin löytämään korvaavia työ-
43131: paikkoja Suomen Posti Oy:stä, Posti-konsernista
43132: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja myös muilta työmarkkinoilta. Posti tarjoaa
43133: ti seuraavaa: myös muita yksilöllisiä tukivaihtoehtoja, jotka
43134: Suomen Posti Oy noudattaa henkilöstöpolitiikas- muodostuvat koulutus- ja investointituista sekä
43135: saan yhtiössä voimassa olevia uudelleensijoitus- tarvittaessa kehittämisrahasta. Valituilla tuki-
43136: ohjelman mukaisia periaatteita. muodoilla pyritään siihen, että koko henkilöstö
43137: Kirjallisessa kysymyksessä mainitussa ta- on tasavertaisessa asemassa. Tukivalikoimaa va-
43138: pauksessa Suomen Posti Oy:n tytäryhtiössä, PT- littaessa on kuitenkin otettava huomioon muutos-
43139: Autopalvelut Oy:ssä vähennettiin vuonna 1999 ten suuruus ja laajuus.
43140: henkilöstöä. Osa heistä sijoittui uusiin tehtäviin Suomen Posti Oy on yhteisymmärryksessä
43141: Posti-konserniin, osa PT-Autopalvelun tukema- henkilöstöjärjestöjen kanssa laatinut vuosina
43142: na muualle valtionhallintoon ja yksityisten työn- 2000-2002 toteutettavaa muutosta varten tehos-
43143: antajien palvelukseen, osa siirtyi liikkeen luovu- tetut uudelleensijoittamisen periaatteet ja toimin-
43144: tusten yhteydessä uusien yrittäjien palvelukseen tatavat. Näihin periaatteisiin sisältyy henkilö-
43145: ja osalle järjestyi eläkeratkaisu. kohtaiseen kehittämissuunnitelmaan perustuva
43146: Tukitoimista huolimatta 18 henkilölle ei löy- kehittämisraha, joka antaa turvaa siirtymäkau-
43147: tynyt uutta työpaikkaa heidän kotipaikkakunnal- deksi tai tukee omaehtoista kouluttautumista tai
43148: taan. Heidän työsuhteensa päättyi työnantajan mahdollistaa yrityksen perustamisen.
43149:
43150:
43151:
43152: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
43153:
43154: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
43155:
43156: 2
43157: Ministems svar KK 437/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
43158:
43159:
43160:
43161:
43162: Tili riksdagens talman
43163:
43164: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger betsgivarens ensidiga uppsägning. Ä ven för
43165: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- dessa personer skulle Posten ha ordnat en ersät-
43166: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- tande arbetsplats inom Postkoncernen på någon
43167: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga annan ort än deras hemort.
43168: spörsmål SS 437/2000 rd: När Postens och Leoniabankens samarbete
43169: upphör i slutet av 2000 innebär det för Posten
43170: Vad ämnar regeringen göra för att fi'äm- Finland Ab att arbetsinsatsen minskar med ca
43171: ja även de personers möjligheter att 1 500 personer åren 2000-2002.
43172: komma in i arbetslivet som sagts upp vid Posten Finland Ab iakttar i dessa förändringar
43173: Postkoncernen år 1999 och för att de en personal- och omplaceringspolitik som har
43174: skall behandlas så lil.llärdigt som möj- godkänts i samförstånd med personalorganisatio-
43175: ligt med dem som enligt planerna skall nerna. Enligt denna politik forsöker man på alla
43176: ·sägas upp år 2000 när postkontorsnätet tili buds stående sätt hitta ersättande arbetsplat-
43177: glesnar? ser inom Posten Finland Ab, Postkoncernen och
43178: även på andra arbetsmarknader tili de personer
43179: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som berörs av omorganiseringen. Posten erbju-
43180: föra följande: der även andra individuella stödaltemativ, nämli-
43181: Posten Finland Ab iakttar i sin personalpolitik de gen utbildnings- och investeringsstöd samt vid
43182: principer som gälier i bolagets omplaceringspro- behov utvecklingspengar. Genom de valda stöd-
43183: formema strävar man efter att hela personalen
43184: gram.
43185: 1 det fali som nämns i det skriftliga spörsmålet skali vara i en jämbördig ställning. När stödutbu-
43186: reducerades 1999 personalen vid Posten Finland det bestäms bör man dock beakta hur stora och
43187: Ab:s dotterbolag PT-Biltjänster Ab. En del av de omfattande förändringarna är.
43188: anstälida fick nya uppgifter inom Postkoncer- Med tanke på den förändring som skali ge-
43189: nen, en del överfördes genom PT-Biltjänsters bi- nomföras 2000-:--2002 har Posten Finland Ab i
43190: stånd tili någon annan instans inom statsförvalt- samförstånd med personalorganisationerna gjort
43191: ningen elier till privata arbetsgivare, en del an- upp effektiverade principer och förfaringssätt för
43192: stälides i samband med affårsöverlåtelsema av omorganiseringen. 1 dessa principer ingår ut-
43193: nya företagare och för en del arrangerades pen- vecklingspengar som baserar sig på en personlig
43194: sionslösningar. utvecklingsplan och som ger säkerhet för över-
43195: Trots stödåtgärderna var det 18 personer som gångsperioden. Utvecklingspengarna kan också
43196: inte kunde ordnas en ny arbetsplats på sin hem- stöda utbildning på eget initiativ eller göra det
43197: ort. Deras arbetsförhållande upphörde av ekono- möjligt att starta ett eget företag.
43198: miska och produktionsmässiga skäl genom ar-
43199:
43200:
43201:
43202: Helsingfors den 2 juni 2000
43203:
43204: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
43205: 3
43206: KK 438/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
43207:
43208:
43209:
43210:
43211: KIRJALLINEN KYSYMYS 438/2000 vp
43212:
43213: Työvoimakoulutuksen ylläpitokorvauksen riit-
43214: tämättömyys
43215:
43216:
43217:
43218:
43219: Eduskunnan puhemiehelle
43220:
43221: Asetuksessa työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- keskustelun muotisanaa. On myös kohtuutonta,
43222: tuksesta (A 912/1990) on määritelty koulutusai- että tällaisessa tilanteessa työtön pakotetaan kou-
43223: kana maksettavan ylläpito- ja majoituskorvauk- lutukseen työttömyysturvan menettämisen uhal-
43224: sen suuruus. Ylläpitokorvaus on nykyisin 30 la. Myös asetuksen muita puutteita olisi korjatta-
43225: markkaa päivältä (A 1480/1992). Majoituskor- va. Se, että ylläpitokorvausta ei makseta sovitel-
43226: vauksena voidaan maksaa 30 markkaa päivältä. lun päivärahan yhteydessä, ei myöskään kannus-
43227: Nämä korvaukset, joiden markkamääriä ei ole ta hakeutumaan koulutukseen.
43228: moneen vuoteen tarkistettu, ovat käytännössä Opintososiaalisia etuja koskevaa asetusta oli-
43229: usein riittämättömiä korvaamaan niitä kustan- si muutettava siten, että normaalin ylläpitokor-
43230: nuksia, joita koulutukseen osallistumisesta ai- vauksen ylittävät matkakustannukset korvataan
43231: heutuu. Näin on varsinkin harvaan asutuilla seu- erikseen. Sen lisäksi ylläpito- ja majoituskor-
43232: duilla, joissa välimatkat ovat pitkät. Esimerkki- vauksen markkamääriä olisi tarkistettava vähin-
43233: nä voidaan mainita Enontekiön kunnassa Nunna- tään rahan arvon heikentymistä vastaavasti. Yllä-
43234: sesta Hettaan koulutukseen matkustava työtön, pitokorvaus olisi maksettava myös sovitellun
43235: jolla päivittäisen linja-automatkan hinta on 70 päivärahan tai työmarkkinatuen yhteydessä.
43236: markkaa.
43237: Varsinkin, jos koulutus tapahtuu työmarkkina- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43238: tuen varassa, kustannukset koulutukseen osallis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43239: tumisesta ovat usein kohtuuttomia. Työmarkki- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43240: natuki on vain 123 markkaa arkipäivältä, ja vero- vaksi seuraavan kysymyksen:
43241: tuksenjälkeen siitäjää käteen noin 100 markkaa.
43242: Esimerkkitapauksessa ylläpitokorvaus korvaa Onko hallitus valmis muuttamaan ase-
43243: alle puolet päivittäisen matkan hinnasta, ja työ- tusta työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-
43244: markkinatuesta jää matkakustannusten jälkeen tuksesta siten, että koulutuksesta aiheu-
43245: käytännössä käteen noin 60 mk/päivä. Tämän tuvat todelliset matkakustannukset ote-
43246: ohella on otettava huomioon mm. ruokailusta ai- taan ylläpitokorvauksessa huomioon
43247: heutuvat ylimääräiset kustannukset. normaalin ylläpitokorvauksen lisäksi ja
43248: Tällainen tilanne ei ole koulutuksen kannalta ylläpitokorvausta muutenkin paranne-
43249: "kannustava", jos käytetään sosiaalipoliittisen taan edellä esitetyllä tavalla?
43250:
43251:
43252: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
43253:
43254: Esko-Juhani Tennilä /vas
43255: Versio 2.0
43256: KK 438/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
43257:
43258:
43259:
43260:
43261: Eduskunnan puhemiehelle
43262:
43263: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ei voida palata ilman, että etuuksien maksu muut-
43264: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuu merkittävästi nykyistä kankeammaksi ja by-
43265: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rokraattisemmaksi.
43266: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- Nykytasoinen ylläpitokorvaus korvaa pääosal-
43267: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen la opiskelijoista heille aiheutuvat matkakustan-
43268: KK 438/2000 vp: nukset kohtuullisesti. Tasasuuruinen etuus joh-
43269: taa todellisiin kustannuksiin verrattuna tilantee-
43270: Onko hallitus valmis muuttamaan ase- seen, että osa opiskelijoista saa lievää ylikom-
43271: tusta työvoimapoliittisesta aikuiskou- pensaatiota. Toisaalta syntyy kieltämättä tilantei-
43272: lutuksesta siten, että koulutuksesta ai- ta, joissa opiskelija rahoittaa matkakustannuksia
43273: heutuvat todelliset matkakustannukset osittain myös muilla tuloillaan ja etuuksillaan.
43274: otetaan ylläpitokorvauksessa huomioon Säännölliseen koulutukseen osallistuvana on
43275: normaalin ylläpitokorvauksen lisäksi ja mahdollisuus käyttää matkoillaan julkisissa kul-
43276: ylläpitokorvausta muutenkin paranne- kuvälineissä erilaisia alennuslippuja. Esimerkik-
43277: taan edellä esitetyllä tavalla? si linja-autoliikenteen sarjalipuissa alennus on 40
43278: prosentin luokkaa. Lisäksi työssäkäyntialueensa
43279: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ulkopuolella koulutukseen osallistuvana on mah-
43280: ti seuraavaa: dollisuus saada majoittumiskustannuksiinsa eril-
43281: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen liitty- linen korvaus. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan
43282: vät opinto-sosiaaliset etuudet ovat kokonaisuute- työttömyysturvalain (602/1984) 10 §:n mukais-
43283: na varsin toimiva ja joustava järjestelmä, johon ta aluetta, jona pidetään vähintään henkilön
43284: opiskelijoiden taholta kohdistuva kritiikki on kä- asuinpaikkakuntaa, ellei erityisistä syistä muuta
43285: sitykseni mukaan varsin vähäistä. johdu. Työministeriön työssäkäyntialueita kos-
43286: Ylläpitokorvaus on 30 markan tasasuuruinen, kevassa päätöksessä (M 8/99 TM) on pinta-alal-
43287: veroton päiväkorvaus. Tasasuuruinen korvaus taan poikkeuksellisen suuria kuntia, muun muas-
43288: otettiin käyttöön vuoden 1993 alusta. Keskeise- sa Enontekiö, jaettu useammaksi työssäkäynti-
43289: nä tarkoituksena oli turvata nopea ja joustava alueeksi.
43290: etuuksien maksatus Kansaneläkelaitoksen toi- Sen sijaan on totta, että opiskelijan koulutusai-
43291: mistoissa ja työttömyyskassoissa tilanteessa, jos- kaisten työtulojen ja sosiaalietuuksien sekä yllä-
43292: sa työttömyyden nopeasti kasvaessa myös siihen pitokorvauksen yhteensovitukseen liittyy joita-
43293: liittyvien etuuksien saajamäärä kasvoi moninker- kin ongelmia, joilla on yhteys juuri sosiaalitur-
43294: taiseksi. Käytännössä ylläpitokorvaukseen tehty van kannustavuuteen. Näiden osalta ratkaisu-
43295: muutos on osoittautunut onnistuneeksi, ja vastaa- vaihtoehtojen valmistelu työministeriössä on
43296: va 30 markan korvaus on sittemmin otettu käyt- erillisen Kannustavuuden edistäminen -projektin
43297: töön myös työnhakukoulutuksessa ja vähintään tehtävänä. Se on väliraportissaan muun muassa
43298: 500 päivää työttömänä olleiden työharjoittelus- esittänyt, että majoituskorvausta voitaisiin mak-
43299: sa. Aiempaan käytäntöön, jossa matkakustannuk- saa myös työssäkäyntialueellaan koulutukseen
43300: sia korvattiin todellisten kustannusten mukaan, osallistuvalle, jos hän koulutusaikana majoittuu
43301:
43302:
43303: 2
43304: Ministerin vastaus KK 438/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
43305:
43306:
43307: muualla kuin kotipaikkakunnallaan. Lisäksi se tulojen johdosta alennettu. Ehdotusten osalta
43308: on esittänyt, että ylläpito- ja majoituskorvausta työministeriön tavoitteena on niiden mahdolli-
43309: ryhdyttäisiin maksamaan myös niille, joiden simman pikainen toteuttaminen.
43310: koulutustukea tai työmarkkinatukea on muiden
43311:
43312:
43313: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
43314:
43315: Työministeri Tarja Filatov
43316:
43317:
43318:
43319:
43320: 3
43321: KK 438/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerns svar
43322:
43323:
43324:
43325:
43326: Tili riksdagens talman
43327:
43328: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 500 dagar. Att återgå till den tidigare praxisen
43329: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- med ersättning för resekostnader enligt faktiska
43330: rådet översänt följande av av riksdagsledamot kostnader är inte möjligt utan att utbetalningen
43331: Esko-Juhani Tennilä /vänst undertecknade skrift- av förmåner samtidigt blir styvare och mer byrå-
43332: liga spörsmål SS 438/2000 rd: kratisk än vad som nu är fallet.
43333: För de flesta studerande betyder nuvarande er-
43334: ir regeringen redo att ändra förord- sättningsnivå en rimlig ersättning för resekostna-
43335: ningen om arbetskraftspolitisk vuxenut- derna. För en del av studerandena leder enhetliga
43336: bildning så att också sådana faktiska re- ersättningar, då de jämförs med ersättning enligt
43337: sekostnader som utbildningen medför faktiska kostnader, till en lindrig överkompensa-
43338: skall beaktas utöver den ordinarie er- tion. Å andra sidan uppstår det utan tvivel situa-
43339: sättningen när man beräknar ersätt- tioner där studerande finansierar sina resekostna-
43340: ningen för uppehälle och att denna er- der delvis via andra inkomster och förmåner.
43341: sättning även i övrigt förbättras på det Den som deltar i regelrätt utbildning har möj-
43342: sätt som anförts ovan? lighet att använda olika rabattbiljetter när de re-
43343: ser i allmänna fortskaffningsmedel. T.ex. för se-
43344: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- riebiljetter inom busstrafiken gäller en rabatt på
43345: föra följande: ungefår 40 procent. Den som deltar i utbildning
43346: Studiesociala förmåner som hänför sig till arbets- som ordnas utanför den egna pendlingsregionen
43347: kraftspolitisk vuxenutbildning som helhet be- har dessutom möjlighet att få en särskild ersätt-
43348: traktat utgör ett rätt välfungerande och flexibelt ning för inkvarteringskostnader. Med pendlings-
43349: system, och vad jag förstår, har det riktats gan- region avses enligt 10 § lagen om utkomstskydd
43350: ska litet kritik mot detta system från studerandes för arbetslösa (602/1984) ett område som omfat-
43351: håll. tar åtminstone personens hernkommun, förutsatt
43352: Ersättningen för uppehälle är en enhetlig, att särskilda skäl inte föranleder något annat. Ar-
43353: skattefri dagsersättning på 30 mark. Enhetlig er- betsministeriets beslut om pendlingsregioner (F
43354: sättning togs i bruk i början av 1993. Det centra- 8/99 AM) betyder att vissa till sin areal exceptio-
43355: la målet var att trygga en snabb och flexibel utbe- nellt stora kommuner, bland annat Enontekis, har
43356: talning av förmåner från folkpensionsanstaltens indelats i flera pendlingsregioner.
43357: byråer och arbetslöshetskassor i en situation där Däremot är det sant att sammanjärnkandet av
43358: den snabbt ökande arbetslösheten gjorde att ock- studerandenas arbetsinkomster och sociala för-
43359: så antalet mottagare av förmåner vid arbetslös- måner för utbildningstiden och uppehållsersätt-
43360: het mångdubblades. 1 praktiken har den ändring ningar är förknippat med vissa problem, som har
43361: som gjorts i fråga om ersättning för uppehälle vi- samband med just socialskyddets sporrande ver-
43362: sat sig lyckad, och motsvarande ersättning på 30 kan. Att försöka finna alternativa lösningar på
43363: mark har sedermera tagits i bruk också i jobbsö- dessa problem har vid arbetsministeriet uppdra-
43364: karutbildningen och i den arbetspraktik som ord- gits åt ett särskilt projekt för främjande av spor-
43365: nas för arbetslösa som varit utan arbete i minst rande verkan (Kannustavuuden edistäminen). 1
43366:
43367:
43368: 4
43369: Ministerns svar KK 438/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
43370:
43371:
43372: sin mellanrapport har projektet bland annat före- sättningar för uppehälle och inkvartering skall
43373: slagit att ersättning för inkvartering skall kunna börja betalas även till dem, för vilka utbildnings-
43374: betalas även till personer som deltar i utbildning stödet eller arbetsmarknadsstödet har sänkts på
43375: utanför sin pendlingsregion, förutsatt att de un- grund av andra inkomster. Arbetsministeriet strä-
43376: der utbildningen har sin bostad på en annan ort än var efter att så snart som möjligt kunna genomfö-
43377: hemkommunen. Vidare föreslår projektet att er- ra dessa förslag.
43378:
43379:
43380:
43381: Helsingfors den 30 maj 2000
43382:
43383: Arbetsminister Tarja Filatov
43384:
43385:
43386:
43387:
43388: 5
43389: KK 439/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
43390:
43391:
43392:
43393:
43394: KIRJALLINEN KYSYMYS 439/2000 vp
43395:
43396: Ajoksen satamahankkeen rahoitus
43397:
43398:
43399:
43400:
43401: Eduskunnan puhemiehelle
43402:
43403: Kemin kaupunki sekä paikallinen teollisuus ovat tukea 24 milj. markkaa. Kaupunki on myös esit-
43404: ryhtyneet yhdessä kehittämään Ajoksen satama- tänyt, että Ajoksen satamaan johtava nykyinen
43405: hanketta. Teollisuuden vienti tapahtuisi tulevai- kulkuväylä syvennettäisiin 10 metristä 11 met-
43406: suudessa pääosin Ajoksen satamasta. Veitsiluo- riin ja että Perämeren meriväylille osoitetaan
43407: don satama jäisi teollisuuden raaka-aineiden vuosittain riittävät kunnossapitomäärärahat
43408: tuontisatamaksi. Kemi-Tornio-alueen vienti on 7 prosenttia
43409: Ajoksen satamaan rakennettaisiin vaiheittain koko maan viennistä. Ajoksen sataman kehittä-
43410: 1-2 uutta laituripaikkaa, uusia laiturikenttiä mishanke on Kemin kaupungin ja Kemin-Tor-
43411: noin 10 ha sekä uudet liikenneväylät kuorma-au- nion talousalueen tärkeimpiä kärkihankkeita, jol-
43412: to- ja rautatieliikennettä varten. Satama-altaita la on merkitystä Perämeren kaaren ja koko kan-
43413: ruopattaisiin vastaamaan 10 metrin lastaus- santalouden kehitykselle.
43414: syvyyttä. Tavoitteena on saada rakennustyöt pää-
43415: tökseen vuonna 2006. Kemin kaupungin osuus Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43416: kustannusarviosta on noin 80 miljoonaa mark- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43417: kaa, ja paikallinen teollisuus ja muut yrittäjät ra- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43418: kentaisivat varastoja ja toimitiloja 30-60 mil- vaksi seuraavan kysymyksen:
43419: joonan markan arvosta.
43420: Kemin kaupunki on esittänyt, että puolet kau- Onko hallitus valmis turvaamaan val-
43421: pungin osuudesta saataisiin kansallisena (valta- tion varoista 50 prosentin rahoitusosuu-
43422: kunnallisena) rahoituksena. Hankkeeseen on den Kemin Ajoksen sataman kehittämis-
43423: myös anottu työllisyysperusteista investointi- hankkeelle ns. tulevaisuuspaketin yhtey-
43424: dessä tai muilla tavoilla?
43425:
43426:
43427: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
43428:
43429: Esko-Juhani Tennilä /vas
43430:
43431:
43432:
43433:
43434: Versio 2.0
43435: KK 439/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
43436:
43437:
43438:
43439:
43440: Eduskunnan puhemiehelle
43441:
43442: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa menpideohjelmiin. Väylän syventämistä koske-
43443: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- via tutkimuksia tai muita selvityksiä ei myös-
43444: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kään ole käynnissä. Jotta voitaisiin arvioida
43445: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- uudelleen väylän syventämisen yhteiskuntata-
43446: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen loudellista kannattavuutta ja edellytyksiä toteut-
43447: KK 439/2000 vp: taa se, tarvittaisiin luotettavaa tietoa sataman lii-
43448: kenteen kehittymisestä, jakautumasta ja väylän
43449: Onko hallitus valmis turvaamaan val- syventämisen vaikutuksista alueen elinkeinoelä-
43450: tion varoista 50 prosentin rahoitusosuu- mään.
43451: den Kemin Ajoksen sataman kehittämis- Varsinaisesta Kemin Ajoksen sataman kehit-
43452: hankkeelle ns. tulevaisuuspaketin yhtey- tämishankkeesta on todettava, että liikennemi-
43453: dessä tai muilla tavoilla? nisteriön hallinnonalalla ei ole nykyisin määrära-
43454: hoja, joilla voitaisiin tukea satama-alueella ta-
43455: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pahtuvia ja satamanpitäjän omistukseen jääviä
43456: ti seuraavaa: investointeja. Liikenneministeriön satamapoliit-
43457: Väylänpidon kannalta Merenkulkulaitos pitää tisen kannan mukaan satamatoimintojen tulee pe-
43458: kysymyksessä esitettyä kehityssuuntaa liiken- rustua vapaalle ja oikeudenmukaiselle kilpailul-
43459: teen ja liikenteen kasvun keskittämisestä Ajok- le. Valtio on yleensä osallistunut satama- hank-
43460: sen satamaan myönteisenä, koska tällöin myös keisiin rahoittamana vain satamaan tulevia lii-
43461: väylän kehittämis- ja kunnostustoimenpiteet voi- kenneyhteyksiä (meriväylä-, rata- ja tieinvestoin-
43462: daan entistä suuremmassa määrin keskittää Ajok- nit).
43463: sen väylään. Sen sijaan Veitsiluodon väylällä vä- Satamainvestoinneille voidaan mahdollisesti
43464: häinenkin syvyyden lisääminen edellyttää hyvin saada tukea työllisyyden parantamiseksi tarkoite-
43465: laajoja ja kalliita ruoppaustoimenpiteitä. tuista työministeriön hallinnonalan määrärahois-
43466: Meriväylien kehittämiseen valtion talousar- ta sekä EU:n aluekehitysrahaston määrärahoista,
43467: viossa osoitettu rahoitus on viime vuosina vähen- jotka on tarkoitettu EU:n tavoiteohjelmissa mää-
43468: tynyt. Tällä hetkellä Ajoksen väylän syventämis- riteltyjen aluekehitystavoitteiden toteuttamiseen.
43469: tä ei voida sisällyttää Merenkulkulaitoksen toi-
43470:
43471:
43472:
43473: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
43474:
43475: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
43476:
43477:
43478:
43479:
43480: 2
43481: Ministems svar KK 439/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
43482:
43483:
43484:
43485:
43486: Till riksdagens talman
43487:
43488: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ar i frågan om att göra farleden djupare eller an-
43489: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dra utredningar om farleden är heller inte på
43490: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- gång. Tillförlitliga uppgifter om trafikutveck-
43491: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga lingen och trafikens fördelning i harnnen samt
43492: spörsmål SS 439/2000 rd: om viiken inverkan en djupare farled skulle få på
43493: områdets näringsliv behövs för en omvärdering
43494: Å.r regeringen beredd att via ett s.k. av den sarnhällsekonomiska lönsamheten av en
43495: framtidspaket eller på annat sätt med djupare farled och av de förutsättningar som
43496: statens medel säkra en finansieringsan- krävs för att den skall kunna realiseras.
43497: del på 50 %för det projekt som syftar tili När det gäller det egentliga utvecklingsprojek-
43498: att utveckla Ajos hamn vid Kemi? tet, Ajos harnn vid Kemi, måste det konstateras
43499: att trafikministeriets förvaltningsornråde för när-
43500: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- varande inte har några anslag för att stöda inves-
43501: föra följande: teringar som görs på harnnområdet och som kvar-
43502: 1 spörsmålet talas det om en koncentration av tra- står hos den som driver harnnen. Grunden för tra-
43503: fiken och trafikökningen till Ajos. Sjöfartsverket fikministeriets hamnpolitik är att hamnverksam-
43504: anser att den utvecklingstrend som framställs i heten skall baseras på fri och rättvis konkurrens.
43505: spörsmålet är positiv med hänsyn till farledshåll- Staten har i allmänhet deltagit i harnnprojekt ge-
43506: ningen, eftersom åtgärdema för utvecklande och nom att finansiera endast trafikförbindelser till
43507: underhåll av farleden då i ännu högre grad kan hamnen (havsfarleds-, jämvägs- och väginveste-
43508: koncentreras just till Ajos-farleden. Däremot ringar).
43509: innebär också endast en liten ökning av Vetsi- För hamninvesteringar kan stöd eventuellt fås
43510: luoto-farledens djup mycket omfattande och dyra för främjande av sysselsättningen av anslag un-
43511: muddringsåtgärder. der arbetsministeriets förvaltningsornråde samt
43512: Budgetanslagen för farledema har minskat de från EU:s regionala utvecklingsfond, en fond av-
43513: senaste åren och projektet för att göra Ajos-farle- sedd för förverkligande av de regionala utveck-
43514: den djupare kan därför för tillfållet inte tas med i lingsmål som avses i EU:s målprogram.
43515: Sjöfartsverkets åtgärdsprogram. Undersökning-
43516:
43517:
43518:
43519: Helsingfors den 25 maj 2000
43520:
43521: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
43522:
43523:
43524:
43525:
43526: 3
43527: KK 440/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
43528:
43529:
43530:
43531:
43532: KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2000 vp
43533:
43534: Erityishoitoa vaativan lapsen kotihoidon tuki
43535:
43536:
43537:
43538:
43539: Eduskunnan puhemiehelle
43540:
43541: Paljon sairastelevan lapsen hoito on terveen lap- paa ja kotihoidon tuki mahdollistavat lapsen hoi-
43542: sen hoitoa vaativampaa ja vaatii jatkuvaa ympä- tamisen kotona 3-vuotiaaksi asti. Mikäli lapsella
43543: rivuorokautista huolenpitoa, lääkitystä, tarkkai- on vaikea sairaus, joka vaatii erityistä huolenpi-
43544: lua sekä useita sairaalassa- ja lääkärissäkäynte- toa kolmen ikävuoden jälkeenkin, haluaisivat
43545: jä. Moni sairaan lapsen vanhempi haluaa jäädä monet vanhemmat jatkaa lapsensa kotihoitoa
43546: kotiin ja hoitaa lapsensa itse kotona. Kunnalli- myös kolmen ikävuoden jälkeen. Työsopimus-
43547: sessa päivähoidossa tällaisen lapsen hoito sitoisi lain 35 c §:n mukaan (357/1998) työntekijällä
43548: paljon henkilökunnan aikaa, ja valitettava tosi- on oikeus saada hoitovapaata lapsen hoitamisek-
43549: asia on, ettei henkilökuntaa ole aina riittävästi ja si, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Sen sijaan
43550: lapsiryhmät voivat olla ylisuuria. Vaikka päivä- tätä vanhemman lapsen hoitaminen kokonaan
43551: hoitolaki edellyttäisikin myös sairaiden lasten kotona työsuhteen katkeamatta ei ole mahdollis-
43552: tarpeiden huomioon ottamista, käytäntö saattaa ta. Ainoastaan osittainen hoitovapaa tulee täl-
43553: ollajoissain kunnissa toinen. Esimerkiksi allergi- löin kysymykseen.
43554: sille ja astmaa sairastaville lapsille ei ole omia
43555: erityispäiväkoteja, ja tavallisissa päiväkodeissa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43556: vaikeimpia allergioita sairastavien lasten hoito jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
43557: ei ole mahdollista. ti työministeriön vastattavaksi seuraavan kysy-
43558: Työelämän vaatimukset tuntuvat lasten van- myksen:
43559: hemmista usein myös liian kovilta. Lapsen sai-
43560: rastelun takia valvottujen öiden jälkeen työnte- Aikooko työministeriö laajentaa hoito-
43561: kijä on hyvin väsynyt eikäjaksa tehdä työtä yhtä vapaan mahdollisuuden koskemaan
43562: huolellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi sairastelu ai- myös kolme vuotta täyttäneiden, alle
43563: heuttaa työstä poissaoloja. Tätä ei kaikissa työ- kouluikäisten lasten kotihoitoa ainakin
43564: paikoissa katsota kovin suopein silmin. Hoitova- sairaiden lasten kohdalla?
43565:
43566:
43567: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2000
43568:
43569: Susanna Rahkonen /sd
43570:
43571:
43572:
43573:
43574: Versio 2.0
43575: KK 440/2000 vp - Susanna Rahkonen /sd Ministerin vastaus
43576:
43577:
43578:
43579:
43580: Eduskunnan puhemiehelle
43581:
43582: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa si lainsäädännöksi. Komitean yksimielisen väli-
43583: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mietinnön pohjalta annettiin hallituksen esitys
43584: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen laiksi työsopimuslain muuttamisesta (HE
43585: vastattavaksi kansanedustaja Susanna Rahkosen 37/1998 vp ). Uudet perhevapaita koskevat työ-
43586: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sopimuslain 2 a luvun säännökset tulivat voi-
43587: 440/2000 vp: maan osin 1 päivänä kesäkuuta 1998 ja osin 1
43588: päivänä lokakuuta 1998.
43589: Aikooko työministeriö laajentaa hoito- Työsopimuslakikomitean yksimielisten ehdo-
43590: vapaan mahdollisuuden koskemaan tusten perusteella hallituksen esityksessä on
43591: myös kolme vuotta täyttäneiden, alle uuteen työsopimuslakiin, sen 4 lukuun sijoitettu
43592: kouluikäisten lasten kotihoitoa ainakin sellaisenaan vuonna 1998 voimaan tullut lain 2 a
43593: sairaiden lasten kohdalla? luku perhevapaista. Nämä säännökset vastaavat
43594: neuvoston direktiiviä, jolla on toimeenpantu Eu-
43595: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rooppa-tason työmarkkinajärjestöjen välinen
43596: ti seuraavaa: vanhempainlomaa koskeva sopimus. Säännökset
43597: Kysymys koskee lähinnä sosiaali- ja terveysmi- täyttävät myös neuvoston vuonna 1992 antaman
43598: nisteriön toimialaa. Tosin asiaa voidaan tarkas- raskaussuojeludirektiivin vaatimukset.
43599: tella myös työministeriön toimialaan kuuluvien, Työntekijällä on oikeus saada työstä vapaaksi
43600: työsopimuslaissa säädettyjen ja säädettävien aika, jolta hänellä on oikeus saada sairausvakuu-
43601: perhevapaita koskevien oikeuksien kannalta. tuslain mukaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai
43602: Työsopimuslakikomitea sai lopullisen mietin- vanhempainrahaa.
43603: tönsä valmiiksi 31.1.2000. Tämän työn pohjalta Lisäksi työntekijällä on työsopimuslain pe-
43604: valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä rusteella oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai
43605: eduskunnalle uudeksi työsopimuslaiksi, jolla muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan
43606: uudistettaisiin 1.1.1971 alkaen eli 30 vuotta voi- lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme
43607: massa ollut ja sen voimassaoloaikana yli 20 ker- vuotta. Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi
43608: taa muutettu työsopimuslaki. Näillä lainmuutok- jaksoa ja hoitovapaajakson vähimmäispituus on
43609: silla on pyritty paitsi täyttämään kansainvälisis- yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat
43610: tä sitoumuksista joutuvia velvoitteita myös so- kuitenkin sopia useammasta ja lyhyemmästäkin
43611: peuttamaan lainsäädäntö vastaamaan työelämän hoitovapaaj aksosta.
43612: muuttuneita vaatimuksia. Lainmuutosten yhtey- Työntekijällä, joka on ollut saman työnanta-
43613: dessä on lisääntyvästi tiedostettu ja otettu huo- jan työssä yhteensä vähintään 12 kuukautta vii-
43614: mioon muun muassa tasa-arvon ja perhe-elämän meksi kuluneen 24 kuukauden aikana, on oikeus
43615: työelämän sääntelylle asettamia vaatimuksia. siitä työnantajan kanssa sopiessaan lyhentää työ-
43616: Nyt on tarkoitus toteuttaa tämän työelämän pe- aikaansa laissa säädettävin edellytyksin. Työnte-
43617: ruslain kokonaisuudistus. kijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsensa tai
43618: Työsopimuslakikomitea valmisteli jo vuonna muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan
43619: 1998 erillisen esityksen perhevapaita koskevak- lapsen hoitamiseksi sen kalenterikuukauden lop-
43620:
43621:
43622: 2
43623: Ministerin vastaus KK 440/2000 vp - Susanna Rahkonen /sd
43624:
43625:
43626: puun, jona lapsi aloittaa peruskoulun. Lapsen Työntekijällä on myös oikeus saada tilapäistä
43627: molemmat vanhemmat eivät saa pitää osittaista hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuo-
43628: hoitovapaata samanaikaisesti. Säännös ei kuiten- tiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän
43629: kaan estä molempien vanhempien hoitovapaa- hoitamiseksi. Tämän hoitovapaan pituus on ku-
43630: jaksojen sijoittumista samalle ajanjaksolle, kun- takin sairautta kohden enintään neljä työpäivää.
43631: han vanhemmat eivät ole samanaikaisesti osittai- Edellä kuvatut säännökset on tarkoitus sisäl-
43632: selle hoitovapaalla. Siten on mahdollista, että lyttää uuteen työsopimuslakiin sellaisinaan, eli
43633: toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivisin ja siinä muodossa kuin ne ovat nyt voimassa työso-
43634: toinen iltapäivisin tai molemmat vuoropäivin. pimuslakikomitean vuonna 1998 tekemän ehdo-
43635: Osittaisen hoitovapaan käyttäminen perustuu tuksen pohjalta. Tämä perustuu työsopimuslaki-
43636: työnantajan ja työntekijän väliseen sopimuk- komitean lopullisen mietinnön yksimieliseen eh-
43637: seen eikä siten ole työntekijän ehdoton oikeus. dotukseen. Työministeriössä ei siten ole suunnit-
43638: Työnantaja voi kuitenkin kieltäytyä sopimasta teilla edellä kerrottuihin säännöksiin muutoksia.
43639: osittaisesta hoitovapaasta vain, jos siitä aiheutuu Jos sosiaali- ja terveysministeriön taholta val-
43640: sellaista vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai mistellaan sairausvakuutuslakiin muutoksia, jot-
43641: palvelutoiminnalle, jota ei voida välttää kohtuul- ka laajentavat äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai
43642: lisilla töiden järjestelyillä. Lisäksi työnantajan vanhempainrahakausia, saattavat tällaiset muu-
43643: on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymi- tokset heijastella myös työsopimuslaissa säädet-
43644: sen perusteena olevista seikoista. täviin perhevapaisiin.
43645:
43646:
43647: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
43648:
43649: Työministeri Tarja Filatov
43650:
43651:
43652:
43653:
43654: 3
43655: KK 440/2000 vp - Susanna Rahkonen /sd Ministerns svar
43656:
43657:
43658:
43659:
43660: Tili riksdagens talman
43661:
43662: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger det meningen att verkställa denna helhetsreform
43663: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av av arbetslivets grundlag.
43664: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Arbetsavtalskommitten beredde redan 1998 en
43665: Susanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga separat proposition med förslag till lagstiftning
43666: spörsmål SS 440/2000 rd: om familjeledigheter .. Utgående från kommit-
43667: tens enhälliga mellanrapport gavs en regerings-
43668: Å.mnar arbetsministeriet utvidga möjlig- proposition med förslag tilllag om ändring av la-
43669: heten till vårdledighet så att den skulle gen om arbetsavtal (RP 37/1998 rd). De nya be-
43670: omfatta också hemvård av barn under stämmelserna om familjeledighet i 2 a kap. la-
43671: skolåldern vilka fyllt tre år åtminstone gen om arbetsavtal trädde i kraft delvis den 1
43672: då det gäller sjuka barn? juni 1998 och delvis den 1 oktober 1998.
43673: På basis av arbetsavtalskommittens enhälliga
43674: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förslag har man i regeringens proposition med
43675: föra följande: förslag till ny lag om arbetsavtal, i dess 4 kapi-
43676: Spörsmålet gäller främst social- och hälsovårds- tel, som sådant placerat kapitel 2 a om familjele-
43677: ministeriets kompetensområde. Visserligen kan dighet, vilket ingick i den lag som trädde i kraft
43678: frågan också granskas med tanke på de rättighe- 1998. Dessa bestämmelser motsvarar rådets di-
43679: ter som gäller familjeledigheter, om vilka be- rektiv genom vilka man verkställt fördraget mel-
43680: stämts och kommer att bestämmas i lagen om ar- lan de europeiska arbetsmarknadsorganisationer-
43681: betsavtal, och som hör till arbetsministeriets na om föräldra1edighet. Bestämmelserna uppfyl-
43682: kompetensområde. ler också rådets direktiv om graviditetsskydd av
43683: Arbetsavtalskommitten fick sitt slutgiltiga be- 1992.
43684: tänkande fårdigt 31.1.2000. Utgående från detta Arbetstagaren har rätt att få ledigt från sitt ar-
43685: bereder man som bäst en regeringsproposition bete den tid under viiken han är berättigad till
43686: till riksdagen med förslag till en ny lag om ar- moderskaps-, specialmoderskaps-, faderskaps-
43687: betsavtal, genom vilken man skulle förnya den eller föräldraledighetspenning enligt sjukförsäk-
43688: lag om arbetsavtal som varit i kraft sedan ringslagen.
43689: 1.1.1971, dvs. 30 år, och som ändrats över 20 Därtill är arbetstagaren på basis av lagen om
43690: gånger under den tid lagen varit i kraft. Genom arbetsavtal berättigad till vårdledighet för att
43691: dessa lagändringar har man försökt att inte bara sköta sitt barn eller ett annat barn som är stadig-
43692: fullgöra de skyldigheter som beror på internatio- varande bosatt i hans hushåll tills barnet fyller
43693: nella utfåstelser utan också att anpassa lagstift- tre år. Vårdledigheten kan hållas i högst två pe-
43694: ningen så att den motsvarar de förändrade kra- rioder och vårdledighetsperiodens maximilängd
43695: ven inom arbetslivet. 1 samband med lagändring- är en månad. Arbetsgivaren och arbetstagaren
43696: arna har man i ökad utsträckning insett och be- kan dock komma överens om flera och kortare
43697: aktat de krav som bl.a. jämställdheten och famil- perioder.
43698: jelivet ställer på regleringen av arbetslivet. Nu är En arbetstagare som varit anställd hos en och
43699: samma arbetsgivare i sammanlagt minst 12 må-
43700:
43701:
43702: 4
43703: Ministems svar KK 440/2000 vp - Susanna Rahkonen /sd
43704:
43705:
43706: nader under de senaste 24 månaderna har rätt att mang. Dessutom bör arbetsgivaren förete för ar-
43707: vid överenskommelse med arbetsgivaren förkor- betstagaren en utredning om de omständigheter
43708: ta sin arbetstid under de förutsättningar som fast- som ligger tili grund för vägran.
43709: slås i lagen. Arbetstagaren kan få partieli vårdle- Arbetstagaren har också rätt att få tilifåliig
43710: dighet för att sköta sitt barn elier ett annat bam vårdledighet för att ordna vård för ett barn under
43711: som är stadigvarande bosatt i arbetstagarens hus- 10 år som plötsligt insjuknat, elier för att sköta
43712: håli tili slutet av den kalendermånad då bamet barnet. Denna vårdledighets längd är högst fyra
43713: börjar i grundskolan. Barnens båda föräldrar får arbetsdagar för varje enskild sjukdom.
43714: inte hålia partieli vårdledighet samtidigt. Be- Meningen är att införa ovan beskrivna bestäm-
43715: stämmelsen hindrar dock inte att båda föräldrar- melser i den nya lagen om arbetsavtal som såda-
43716: nas vårdledighetsperioder inträffar under sam- na, dvs. i den form i viiken de nu gälier utgående
43717: ma tidsperiod, bara föräldrama inte samtidigt är från arbetsavtalskommittens förslag av 1998.
43718: på partieli vårdledighet. Sålunda är det möjligt Detta baserar sig på arbetsavtalskommittens en-
43719: att den ena av föräldrarna sköter barnet om för- hälliga förslag tili det slutliga betänkandet. Ar-
43720: middagama och den andra om eftermiddagarna betsministeriet har sålunda inga planer på änd-
43721: eller att vardera turas om per dag. Användandet ringar tili ovan nämnda bestämmelser. Ifali det
43722: av partiell vårdledighet baserar sig på ett avtal vid social- och hälsovårdsministeriet bereds änd-
43723: mellan arbetsgivaren och arbetstagaren och är ringar tili sjukförsäkringslagen, vilka utvidgar
43724: sålunda inte arbetstagarens absoluta rättighet. moderskaps-, faderskaps-, specialmoderskaps-
43725: Arbets-givaren kan emellertid vägra att avtala eller föräldrapenningsperiodema, kan det hända
43726: om partieli vårdledighet endast ifali denna föror- att sådana ändringar avspeglas också i de famil-
43727: sakar sådan allvarlig olägenhet för arbetsplat- jeledigheter om vilka fastställs i lagen om ar-
43728: sens produktions- eller serviceverksamhet som betsavtal.
43729: inte kan undvikas med tilibörliga arbetsarrange-
43730:
43731:
43732: Helsingfors den 30 maj 2000
43733:
43734: Arbetsminister Tarja Filatov
43735:
43736:
43737:
43738:
43739: 5
43740: KK 441/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
43741:
43742:
43743:
43744:
43745: KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2000 vp
43746:
43747: Erityishoitoa vaativan lapsen kotihoidon tuki
43748:
43749:
43750:
43751:
43752: Eduskunnan puhemiehelle
43753:
43754: Paljon sairastelevan lapsen hoito on terveen lap- Hoitovapaa ja kotihoidon tuki mahdollistavat
43755: sen hoitoa vaativampaa ja vaatii jatkuvaa ympä- lapsen hoitamisen kotona 3-vuotiaaksi asti. Mi-
43756: rivuorokautista huolenpitoa, lääkitystä, tarkkai- käli lapsella on vaikea sairaus, joka vaatii erityis-
43757: lua sekä useita sairaalassa ja lääkärissäkäyntejä. tä huolenpitoa kolmen ikävuoden jälkeenkin, ha-
43758: Moni sairaan lapsen vanhempi haluaa jäädä ko- luaisivat monet vanhemmat jatkaa kotihoitoa
43759: tiin ja hoitaa lapsensa itse kotona. Kunnallisessa myös kolmen ikävuoden jälkeen.
43760: päivähoidossa tällaisen lapsen hoito sitoisi pal- Työsopimuslain 35 c §:n mukaan (357/1998)
43761: jon henkilökunnan aikaa, ja valitettava tosiasia työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lap-
43762: on, ettei henkilökuntaa ole aina riittävästi ja lap- sen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme
43763: siryhmät voivat olla ylisuuria. Vaikka päivähoi- vuotta. Sen sijaan tätä vanhemman lapsen hoita-
43764: tolaki edellyttäisikin myös sairaiden lasten tar- minen kokonaan kotona työsuhteen katkeamatta
43765: peiden huomioon ottamista, käytäntö saattaa olla ei ole mahdollista. Ainoastaan osittainen hoito-
43766: joissain kunnissa toinen. Esimerkiksi allergisille vapaa tulee tällöin kysymykseen.
43767: ja astmaa sairastaville lapsille ei ole omia erityis-
43768: päiväkoteja, ja tavallisissa päiväkodeissa vai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43769: keimpia allergioita sairastavien lasten hoito ei jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavas-
43770: ole mahdollista. ti sosiaali- ja terveysministeriön vastattavaksi
43771: Työelämän vaatimukset tuntuvat lasten van- seuraavan kysymyksen:
43772: hemmista usein myös liian kovilta. Lapsen sai-
43773: rastelun takia valvottujen öidenjälkeen työnteki- Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
43774: jä on hyvin väsynyt eikä jaksa tehdä työtä yhtä laajentaa kotihoidon tuen koskemaan
43775: huolellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi sairastelu ai- myös kolme vuotta täyttäneiden, alle
43776: heuttaa työstä poissaoloja. Tätä ei kaikissa työ- kouluikäisten lasten kotihoitoa ainakin
43777: paikoissa katsota kovin suopein silmin. sairaiden lasten kohdalla ?
43778:
43779:
43780: Helsinigssä 8 päivänä toukokuuta 2000
43781:
43782: Susanna Rahkonen /sd
43783:
43784:
43785:
43786:
43787: Versio 2.0
43788: KK 44112000 vp- Susanna Rahkonen /sd Ministerin vastaus
43789:
43790:
43791:
43792:
43793: Eduskunnan puhemiehelle
43794:
43795: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tainen etuus. Alinta hoitotukea maksetaan lapsel-
43796: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- le, joka sairauden, vian tai vamman vuoksi on sii-
43797: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nä määrin hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että
43798: vastattavaksi kansanedustaja Susanna Rahkosen siitä aiheutuu erityistä taloudellista tai muuta ra-
43799: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK situsta. Korotettua hoitotukea maksetaan silloin,
43800: 44112000 vp: kun lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva
43801: rasitus on huomattavan suuri. Erityishoitotukea
43802: Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö maksetaan, jos lapsen hoidon ja kuntoutuksen ai-
43803: laajentaa kotihoidon tuen koskemaan heuttama rasitus on erittäin suuri. Erityishoitotu-
43804: myös kolme vuotta täyttäneiden, alle ki on tarkoitettu kaikkein vaikeavammaisimmil-
43805: kouluikäisten lasten kotihoitoa ainakin le lapsille, joiden katsotaan tarvitsevan toisen
43806: sairaiden lasten kohdalla? henkilön lähes jatkuvaa apua ja valvontaa.
43807: Sairaan lapsen hoidonjärjestämiseksi on mah-
43808: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dollista saada sosiaalihuoltolain (71 0/ 1982) mu-
43809: ti seuraavaa: kaista omaishoidon tukea. Lain 27 a §:n mu-
43810: Lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon kaan omaishoidon tuki on tarkoitettu vanhuksen,
43811: tuesta annetun lain (1128/1996) 3 §:n 2 momen- vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtu-
43812: tissa todetaan, että oikeus kotihoidon tukeen on, van hoidon taikka muun huolenpidon turvaami-
43813: jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi kuuluu seksi. Tuki on harkinnanvaraista ja se muodos-
43814: samaan perheeseen alle kolmivuotiaan hoitora- tuu hoitopalkkioista ja palveluista, jotka määri-
43815: haan oikeuttavan ja samalla tavalla hoidettavan tellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitel-
43816: lapsen kanssa. massa. Hoitopalkkioiden määrästä säädetään
43817: Lasten kotihoidon tuen tavoitteena on ollut omaishoidosta annetulla asetuksella (318/1993).
43818: luoda perheille lasten päivähoidolle vaihtoehtoi- Lisäksi sairaan lapsen sairaudesta tai vammas-
43819: nen mahdollisuus jäädä jommankumman van- ta johtuvaan sairaanhoitoon tai kuntoutukseen
43820: hemman toimesta hoitamaan lasta kotiin tai jär- osallistumiseen johtuvasta lyhytaikaisesta an-
43821: jestää lapsen hoito muulla tavoin. Lähtökohtana sionmenetyksestä vanhemmilla on oikeus saada
43822: on lapsen ikään sidottu oikeus, joka kohtelee sa- korvausta Kansaneläkelaitokselta. Korvaus mak-
43823: malla tavoin kaikkia lapsia. Lapsen sairauden tai setaan sairausvakuutuslain ( 364/1963) mukaise-
43824: vammaisuuden johdosta perheille on rakennettu na erityishoitorahana ja sitä voidaan maksaa tie-
43825: erilliset hoidon järjestämiseen ja tukemiseen liit- tyin edellytyksin myös sairaala- tai sairaalan po-
43826: tyvät järjestelmät. liklinikkahoitoon liittyvässä kotihoidossa. Ajal-
43827: Sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi Kan- lisesti erityishoitoraha on rajattu kalenterivuo-
43828: saneläkelaitos maksaa lapsen hoitotuesta anne- dessa sairaalahoidon osalta 60 arkipäivään ja sen
43829: tun lain (444/1969) ja asetuksen (632/1969) mu- lisäksi sitä voidaan maksaa kotihoidon osalta
43830: kaista hoitotukea, jos lapsen sairaus ja sen hoito vastaavan ajanjakson pituisena. Korvaus perus-
43831: aiheuttaa perheelle erityistä taloudellista tai tuu hakijan työtuloihin vastaavasti kuin sairaus-
43832: muuta rasitusta. Lapsen hoitotuki on kolmipor- päivärahan osaltakin.
43833:
43834:
43835: 2
43836: Ministerin vastaus KK 441/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
43837:
43838:
43839: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) tisten lasten kohdalla päivähoitomuodon valin-
43840: 6 §:n mukaan päivähoidon tulee terveydellisiltä nalla voidaan usein edesauttaa sairaan lapsen
43841: ja muilta olosuhteiltaan olla lapselle ja lapsen kuntoutumista tai sairauden oireettomuutta valit-
43842: hoidolle sopiva. Erityistä hoitoa ja kasvatusta semalla hoitopaikaksi perhepäivähoito.
43843: tarvitsevalle lapselle tulee laatia lain 7 a §:n Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole suunni-
43844: mukaan kuntoutussuunnitelma, jossa tulee yh- telmia lasten kotihoidon tuen laajentamisesta yli
43845: teensovittaa lapsen kuntoutus yhteistyössä lap- kolmivuotiaille lapsille. Sairaiden ja vammais-
43846: sen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan muun ten lasten kohdalla hoidon lisätuen tarve järjes-
43847: sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoi- tyy edellä mainittujen erityistukien ja palvelujen
43848: men kanssa. Esimerkiksi allergisten tai astmaat- kautta.
43849:
43850:
43851: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
43852:
43853: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
43854:
43855:
43856:
43857:
43858: 3
43859: KK 44112000 vp - Susanna Rahkonen /sd Ministerns svar
43860:
43861:
43862:
43863:
43864: Tili riksdagens talman
43865:
43866: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger drag för barn är en förmån som beta1as enligt tre
43867: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- olika nivåer. Vårdbidrag till minsta belopp beta-
43868: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Su- 1as till ett barn som på grund av sjukdom, lyte el-
43869: sanna Rahkonen /sd undertecknade skriftliga ler skada är i behov av vård och rehabilitering i
43870: spörsmå1 SS 441/2000 rd: sådan omfattning att därav förorsakas särskild
43871: ekonomisk eller annan be1astning. Förhöjt vård-
43872: imnar social- och hälsovårdsministe- bidrag betalas då belastningen på grund av vår-
43873: riet utvidga stödet Jör hemvård av barn den och rehabiliteringen av barnet är påfallande
43874: så att det också skulle gälla hemvård av stor. Särskilt vårdbidrag beta1as om belastningen
43875: barn som har ./Yllt tre år men är under på grund av vården och rehabiliteringen av bar-
43876: skolåldern, åtminstone i fråga om sjuka net är synnerligen stor. Det särskilda vårdbidra-
43877: barn? get är avsett för de allra svårast handikappade
43878: barnen som anses behöva i det närmaste ständig
43879: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- hjälp och tillsyn av en annan person.
43880: föra fö1jande: För ordnande av vården av sjuka barn kan man
43881: Av 3 § 2 mom. 1agen om stöd för hemvård och erhålla stöd för närståendevård enligt social-
43882: privat vård av barn (1128/1996) framgår att rätt vårdslagen (710/1982). Enligt 1agens 27 a § är
43883: till stöd för hemvård av barn föreligger om bar- stödet för närståendevård avsett för tryggande av
43884: net inte har fyllt tre år eller om det hör till samma vård av och annan omsorg om åldringar, handi-
43885: familj som ett annat barn under tre år som berät- kappade eller sjuka i hemmet. Stödet betalas en-
43886: tigar till vårdpenning och som vårdas på samma ligt prövning och det består av vårdararvoden och
43887: sätt. service som anges i en vård- och serviceplan för
43888: Avsikten med stödet för hemvård av barn har den vårdbehövande. Vårdararvodenas be1opp
43889: varit att erbjuda familjerna ett alternativ till barn- fastställs i en förordning om stöd för närstående-
43890: dagvård, en möjlighet antingen för den ena för- vård (318/1993).
43891: äldern att stanna hemma och sköta barn eller att Dessutom har föräldrarna rätt till ersättning
43892: ordna barnets vård på något annat sätt. Utgångs- från F olkpensionsanstalten för förlorad förvärvs-
43893: punkten är en rättighet som är bunden vid bar- inkomst under kort tid som föranleds av sjukvård
43894: nets ålder och som är lika för alla barn. För famil- eller rehabi1itering på grund av barns sjukdom e1-
43895: jerna har byggts upp särski1da system för ordnan- ler skada. Ersättningen betalas i form av specia1-
43896: de och stödjande av vården på grund av barns vårdspenning enligt sjukförsäkringslagen
43897: sjukdom eller handikapp. (364/ 1963) och den kan beta1as under vissa förut-
43898: För stödjande av hemvård av sjuka barn beta- sättningar även när det är fråga om hemvård som
43899: 1ar Folkpensionsanstalten vårdbidrag enligt 1a- anknyter till sjukhusvård eller polik1inikvård.
43900: gen (444/1969) och förordningen om vårdbidrag Tidsmässigt begränsas specialvårdspenningen
43901: för barn (63211969), om barnets sjukdom eller till 60 vardagar per kalenderår i fråga om sjuk-
43902: behandlingen av den förorsakar särski1d ekono- husvård och dessutom kan den beta1as för hem-
43903: misk eller annan belastning för familjen. Vårdbi- vård under en motsvarande tidsperiod. Ersätt-
43904:
43905:
43906: 4
43907: Ministems svar KK 441/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd
43908:
43909:
43910: ningen baserar sig på sökandens arbetsinkomster kommunen. T.ex. när det är fråga om allergiska
43911: på samma sätt som i fråga om sjukdagpenningen. eller astmatiska bam kan man med hjälp av vai av
43912: Enligt 6 § lagen om bamdagvård (36/1973) dagvårdsform ofta främja rehabilitering av sjuka
43913: skall dagvården i fråga om sanitära och övriga barn eller symtomfrihet genom att välja familje-
43914: förhållanden vara lämplig för bam och för vård dagvård som dagvårdsform.
43915: av bam. För sammanjämkning av rehabilitering- Social- och hälsovårdsministeriet har inga pla-
43916: en av bam som är i behov av speciell vård och ner på att utsträcka stödet för hemvård av barn tili
43917: fostran utarbetas en rehabiliteringsplan för bar- att gälla barn som har fyllt tre år. I fråga om vår-
43918: net i enlighet med lagens 7 a § i samarbete med den av sjuka och handikappade barn tillgodoses
43919: bamets föräldrar och vid behov med annan soci- behovet av extra stöd genom ovan nämnda sär-
43920: alvård samt hälsovården och skolväsendet inom skilda bidrag och tjänster.
43921:
43922:
43923:
43924: Helsingfors den 30 maj 2000
43925:
43926: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
43927:
43928:
43929:
43930:
43931: 5
43932: KK 442/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
43933:
43934:
43935:
43936:
43937: KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2000 vp
43938:
43939: Pankkipalvelujen saatavuuden vaikeutuminen
43940: ja tasa-arvoisuus
43941:
43942:
43943:
43944:
43945: Eduskunnan puhemiehelle
43946:
43947: Suomalaisessa yhteiskunnassa käytännön raha- asiakkaita kohdellaan toisella tavalla, ja heidän
43948: asioiden hoito tapahtuu rahalaitosten avulla. palvelumaksunsa tulevat osin vähävaraisten
43949: Vuosikymmeniä jatkunut kehitys on johtanut asiakkaiden maksettaviksi.
43950: eläkkeiden, kuten muidenkin tulojen maksami- Olemme Suomessa uudessa tilanteessa: kansa-
43951: seen asianomaisen pankkitilille. Ilman pankki- laisten toimeentulon kannalta tavoitettavat pank-
43952: palveluja on mahdotonta tai erityisen vaikeata kipalvelut ovat välttämättömiä. Pankkiverkoston
43953: hoitaa palkka- ja eläketulotapahtumia ja huoleh- supistaminen on johtanut siihen, ettei osalla kan-
43954: tia säännöllisistä maksuista. Yhteiskunta on tu- salaisia enää ole turvallista mahdollisuutta käyt-
43955: kenut tätä kehitystä. tää pankkipalveluja. Iäkkäiden kansalaisten val-
43956: Pankkipalvelujen loppuminen monessa osin miudet pankkiautomaattien käyttöön tai puhelin-
43957: maatamme on antanut aihetta koko joukolle ky- ja Internet-pankin asiakkuuteen ovat rajatut. Li-
43958: symyksiä: miten ikääntyneet, eläkkeellä olevat säksi pankkien vahvasti harrastarua asiakkaiden
43959: kansalaiset saavat eläkkeensä, miten heidän on eriarvoinen kohtelu korkeine maksuineen on vai-
43960: mahdollista selviytyä maksujensa suorittamises- keuttamassa jäljellä olevien palvelujen käyttöä.
43961: ta ja heikentyykö heidän turvallisuutensa, kun
43962: viimeinenkin pankki lopettaa toimintansa asuin- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43963: alueella? Pankkitoiminnan loppuminen on erityi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43964: sesti kohdannut maaseudun lisäksi suurienkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43965: kaupunkien lähiöitä ja kaupunginosia. vaksi seuraavan kysymyksen:
43966: Käytännössä pankkipalveluista on tullut pal-
43967: velumuoto, jota aiheellisesti pidetään myös pe- Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak-
43968: rusoikeutena. Nykytilanne kehittyi pankkien ja seen esimerkiksi pankkipalvelujen va-
43969: mm. ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä. Nyt rassa olevan eläkkeiden maksujärjestel-
43970: tämä perusoikeus on häviämässä. män toimivuuden niillä alueilla, joissa
43971: Samanaikaisesti pankit kohtelevat asiakkai- pankkien toimipisteet on lopetettu ja
43972: taan entistä korostuneemmin "kahden kerroksen
43973: väkenä". Pienen tilisaldon omistaja joutuu mak- mitä merkitsee pankkien noudattama,
43974: samaan jokaisesta tilitapahtumasta ja tilille- ihmisten eriarvoisuutta korostava käy-
43975: panosta tai -otosta palvelumaksun. Muita pankki- täntö suomalaiselle tasa-arvolle?
43976:
43977:
43978:
43979: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
43980:
43981: Pentti Tiusanen /vas
43982: Versio 2.0
43983: KK 442/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
43984:
43985:
43986:
43987:
43988: Eduskunnan puhemiehelle
43989:
43990: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa set kuin pankit voisivat ottaa vastaan takaisin-
43991: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- maksettavia varoja. Toiseksi, pankit voisivat tar-
43992: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jota palvelujaan omien konttoreidensa lisäksi
43993: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas myös muiden yritysten välityksellä. Työryhmän
43994: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.
43995: 442/2000 vp: Säännöstelyn purkaminen ja pankkikilpailun
43996: kiristyminen ovat johtaneet palvelumaksujen
43997: Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaak- käyttöön ja niiden kallistumiseen. Yhtäältä syy-
43998: seen esimerkiksi pankkipalvelujen va- nä tähän on se, että pankit ovat alkaneet hinnoi-
43999: rassa olevan eläkkeiden maksujärjestel- tella palvelujaan kustannuksiaan vastaavasti.
44000: män toimivuuden niillä alueilla, joissa Terveiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti
44001: pankkien toimipisteet on lopetettu ja palveluista aiheutuvat kulut kuuluvat niitä käyt-
44002: tävien maksettavaksi. Toisaalta palvelujen hin-
44003: mitä merkitsee pankkien noudattama, noittelulla pankit pyrkivät ohjaamaan asiakkaan-
44004: ihmisten eriarvoisuutta korostava käy- sa käyttämään sellaisia maksupalvelumuotoja,
44005: täntö suomalaiselle tasa-arvolle? kuten suoraveloitusta ja lnternetiä, jotka ovat
44006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edullisimpia molemmille osapuolille. Tämä on
44007: ti seuraavaa: johtanut siihen, että pankkipalveluistaan maksa-
44008: vat eniten pienituloiset ja sellaiset henkilöt, jot-
44009: Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, ka haluavat hoitaa pankkiasiansa pankkikontto-
44010: jonka tehtävänä on mm. selvittää, miten voidaan reissa. Hallituksen on mahdotonta puuttua suo-
44011: edistää rahoituspalvelujen saatavuutta Suomen raan pankkien hinnoitteluun, mutta vaikuttamal-
44012: sisäisestä muuttoliikkeestä sekä pankkipalvelu- la pankkien toimintaympäristöön ja rahoituspal-
44013: jen tarjonnan teknisestä ja pankkien konttoriver- velujen kilpailutilanteeseen, on mahdollista vai-
44014: koston supistumisesta huolimatta. Palvelujen kuttaa välillisesti kansalaisten väliseen eriarvoi-
44015: saatavuuden varmistamisessa on periaatteessa suuteen.
44016: kaksi vaihtoehtoa: ensinnäkin myös muut yrityk-
44017:
44018:
44019: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
44020:
44021: Ministeri Suvi-Anne Siimes
44022:
44023:
44024:
44025:
44026: 2
44027: Ministems svar KK 442/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
44028:
44029:
44030:
44031:
44032: Tili riksdagens talman
44033:
44034: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger banker ta emot medel för återbetalning och för
44035: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- det andra kunde banker erbjuda sina service för-
44036: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- utom via sina egna kontor också via andra före-
44037: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- tag. Arbetsgruppens tidsfrist löper ut i slutet av
44038: mål SS 442/2000 rd: detta år.
44039: Slopandet av regleringen och den hårdare kon-
44040: Vad ämnar regeringen göra för att tryg- kurrensen i bankvärlden har lett tili att olika ser-
44041: ga t.ex. det av bankservicen beroende viceavgifter införts och höjts. Å ena sidan är or-
44042: systemet för utbetalning av pensioner på saken tili detta att bankerna börjat prissätta sin
44043: de områden där bankservicen har upp- service enligt kostnadema. Enligt sunda princi-
44044: hört och per för företagsverksamhet hör dettili att de kost-
44045: nader som servicen förorsakar skall betalas av
44046: vad betyder bankernas ojämlika be- dem som använder dem. Å andra sidan försöker
44047: handling av människor för den finländ- bankerna genom att prissätta servicen styra sina
44048: ska jämställdheten? kunder tili att använda sådana former av betal-
44049: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tjänst som direktdebitering och Internet, vilket är
44050: föra följande: de mest förmånliga för båda parter. Det här har
44051: lett tili att de som betalar mest för sin bankservi-
44052: Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp vars ce är låginkomsttagare och sådana som vill uträt-
44053: uppgift bl.a. är att reda ut hur man kan främja till- ta sina bankärenden på bankkontor. Det är för re-
44054: gången på finansiella tjänster trots omständighe- geringen omöjligt att direkt blanda sig i banker-
44055: ter som den inre flyttningsrörelsen i Finland och nas prissättning, men genom att inverka på ban-
44056: nedskärningar i det tekniska utbudet av bank- kemas verksamhetsmiljö och konkurrenssituatio-
44057: tjänster och i antalet kontor. För att säkra tili- nen i fråga om finansiella tjänster är det möjligt
44058: gången på service finns det i princip två alterna- att indirekt motverka ojämlikheten mellan med-
44059: tiv: för det första kunde också andra företag än borgama.
44060:
44061:
44062:
44063: Helsingfors den 30 maj 2000
44064:
44065: Minister Suvi-Anne Siimes
44066:
44067:
44068:
44069:
44070: 3
44071: KK 443/2000 vp - Arto Seppälä /sd
44072:
44073:
44074:
44075:
44076: KIRJALLINEN KYSYMYS 443/2000 vp
44077:
44078: Siikakosken paikallistien 15151 kunnostami-
44079: nen ja päällystäminen
44080:
44081:
44082:
44083:
44084: Eduskunnan puhemiehelle
44085:
44086: Siikakosken paikallistie on valtatien 5 ja Siika- kien 32. Oppilasmäärä on kasvussa, ja koulun yh-
44087: kosken yhdistävä paikallistie Etelä-Savossa. Pi- teydessä toimii myös seurakunnan päiväkerho.
44088: tuudeltaan se on noin kahdeksan kilometriä. Ver- Siikakosken tien piirissä on yritystoimintaa mm.
44089: rattuna moniin muihin paikallistieosuuksiin Ete- puutarha-alalla. Alueen vahva metsätalous tuo
44090: lä-Savossa ympärivuotinen liikenne on erityisen tielle paljon raskasta liikennettä.
44091: vilkasta tällä tiellä. Tietä käytetään paljon työ- Tielaitoksen suunnitelmissa Siikakosken pai-
44092: matkoihin ja päivittäiseen asiointiin lähimpään kallistien kunnostaminen on ollut tämän vuoden
44093: kaupunkiin. Todisteena tieliikenteen vilkkaudes- työllistämiskohteena. Näyttää kuitenkin siltä,
44094: ta Siikakosken paikallistie on linja-autojen vuo- että kunnostamishanketta ei toteutetakaan tänä
44095: roliikenteen piirissä. vuonna. Tämä on harmillista, sillä tien kunnosta-
44096: Seudun matkailuelinkeinon kannalta Siika- minenja päällystäminenjohtaisijo lyhyellä aika-
44097: kosken paikallistie on erittäin tärkeä. Sitä pitkin välillä säästöihin tien hoito- ja kunnossapito-
44098: päästään Etelä-Savon korkeimmalle kohdalle, kuluissa. Valtion tulee kantaa huolta alemman
44099: luonnonkauniille Neitvuorelle sekä Luonterille. tieverkon kunnosta, joka turvaa maaseudun ke-
44100: Tien vaikutuspiirissä olevat kylätoimikunnat hittymisen ympärivuotisesti niin alueen asukkai-
44101: ovat kehittäneet matkailutuotteistoa merkittäväs- den kuin matkailijoidenkin viihtyvyyden ja tur-
44102: ti. Kesäisin runsas loma-asukasliikenne lisääkin vallisuuden kannalta.
44103: tien kunnossapidon tarvetta. Seudulla on valmis-
44104: tumassa rantayleiskaava, joka tulee kuormitta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44105: maan Siikakosken paikallistietä yhä enemmän. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44106: Rantayleiskaavaan on suunnitteilla yli sata loma- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44107: mökkipaikkaa. Jo nyt paikallistien piirissä on vaksi seuraavan kysymyksen:
44108: useita satoja kesämökkejä.
44109: Tieosuuden käyttäjäkunta on monipuolinen. Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että
44110: Tieosuuden varrella toimii vireä Kuosmalan ala- Siikakosken paikallistien kunnostami-
44111: aste, jonka oppilasmäärä on esikoulu mukaan lu- nen ja päällystäminen toteutetaan vielä
44112: tänä vuonna?
44113:
44114:
44115: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
44116:
44117: Arto Seppälä /sd
44118:
44119:
44120: Versio 2.0
44121: KK 443/2000 vp- Arto Seppälä /sd Ministerin vastaus
44122:
44123:
44124:
44125:
44126: Eduskunnan puhemiehelle
44127:
44128: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa rungon parantamistarve ja verkollinen asema
44129: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- puoltavat toimenpiteitä.
44130: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tielle on laadittu parantamissuunnitelma,
44131: vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd mutta muut kiireellisemmät hankkeet eivät ole
44132: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mahdollistaneet hankkeen sijoittamista lähivuo-
44133: 443/2000 vp: sien tienpito-ohjelmiin. Tielaitos on myös esittä-
44134: nyt hanketta työllisyystyöohjelmiin, mutta sitä-
44135: Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että kään kautta ei ole löytynyt rahoitusta.
44136: Siikakosken paikallistien kunnostami- EU:n aluekehitysrahaston Itä-Suomen
44137: nen ja päällystäminen toteutetaan vielä tavoite 1 -ohjelma-asiakirjaan vuosille 2000--
44138: tänä vuonna? 2006 on kirjattu toimenpidekokonaisuuteen "si-
44139: säisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen"
44140: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- myös elinkeinoelämän ja matkailun kannalta tär-
44141: ti seuraavaa: keän paikallisen tieverkon parantaminen. Kaak-
44142: Siikakosken paikallistiellä on, kuten useilla kois-Suomen tiepiiri on esittänyt Etelä-Savon
44143: muillakin vastaavilla sorateillä, kysymyksen pe- maakunnan yhteistyöryhmälle Siikakosken pai-
44144: rusteluissa esitetyllä tavalla moninainen merki- kallistien ottamista tavoite 1 -ohjelman kautta
44145: tys vaikutusalueensa asutukselle ja toiminnoille. tuettavaksi hankkeeksi ohjelmavuosille 2000-
44146: Tiellä on liikennettä vajaat 300 autoa/vrk, mikä 2001. Vaikka ohjelman hankekohtaista sisältöä
44147: ei sinänsä vielä ole soratielle kohtuuttoman pal- ei ole vielä lopullisesti päätetty, näyttää hanke
44148: jon. Päällyste on kuitenkin tienkäyttäjille suuri olevan etenemässä tätä kautta.
44149: mukavuustekijä, ja tässä tapauksessa myös tien
44150:
44151:
44152: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
44153:
44154: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
44155:
44156:
44157:
44158:
44159: 2
44160: Ministems svar KK 443/2000 vp - Arto Seppälä /sd
44161:
44162:
44163:
44164:
44165: Till riksdagens talman
44166:
44167: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stommen och vägens ställning inom vägnätver-
44168: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ket för att åtgärder vidtas.
44169: rådet översänt följande av riksdagsledamot Arto För vägen har gjorts upp en förbättringsplan,
44170: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS men på grund av andra mer brådskande projekt
44171: 443/2000 rd: har projektet inte kunnat tas med i väghållnings-
44172: programmen för de närmaste åren. Vägverket har
44173: Vad ämnar regeringen göraför att byg- också föreslagit att projektet skall ingå i ett sys-
44174: devägen i Siikakoski repareras och be- selsättningsarbetsprogram, men inte heller ge-
44175: läggs ännu under innevarande år? norn ett sådant har finansiering kunnat ordnas.
44176: 1 de handlingar som upprättats för EU:s regio-
44177: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nala utvecklingsfonds rnål 1-program för Östra
44178: föra följande: Finland för 2000-2006 ingår i den åtgärdshel-
44179: Bygdevägen i Siikakoski har, liksom många an- het som gäller utveckling av det intema och ex-
44180: dra motsvarande grusvägar, såsom det anförs i terna kontaktnätet även förbättring av det lokala
44181: motiveringen till spörsmålet en mångahanda be- vägnätet som en viktig faktor med tanke på nä-
44182: tydelse för bebyggelsen och funktionema inom ringslivet och turismen. Sydöstra Finlands vägdi-
44183: sitt verkningsområde. Vägen trafikeras av knap- strikt har för den samarbetsgrupp som företräder
44184: pa 300 bilar per dygn, vilket inte i och för sig landskapet Södra Savolax föreslagit att bygdevä-
44185: ännu är ett oskäligt stort antal för en grusväg. Be- gen i Siikakoski skall upptas som ett projekt som
44186: läggningen är dock en betydande bekvämlighets- stöds inom ramen för mål 1-programrnet för
44187: faktor med tanke på väganvändama, och i detta 2000-2001. Fastän programmets projektinne-
44188: fall talar även behovet av en förbättring av väg- håll inte ännu har fastslagits slutgiltigt, ser det ut
44189: sorn om projektet skulle framskrida den här vä-
44190: gen.
44191:
44192:
44193:
44194: Helsingfors den 25 maj 2000
44195:
44196: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
44197:
44198:
44199:
44200:
44201: 3
44202: KK 444/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
44203:
44204:
44205:
44206:
44207: KIRJALLINEN KYSYMYS 444/2000 vp
44208:
44209: Farmaseuttipula
44210:
44211:
44212:
44213:
44214: Eduskunnan puhemiehelle
44215:
44216: Kallista laitoshoitoa on pyritty vähentämään te- kea palvelutaso. Vuoteen 2004 mennessä vajaus
44217: hokkaalla avohoidolla. Yksi edellytys avohoi- nykykoulutuksella on jo 500 farmaseuttia. Nyt
44218: don lisääntymiselle on kattava apteekkiverkosto. koulutusta annetaan Helsingissä, Turussa ja Kuo-
44219: Ilman sitä potilaat, omaiset ja kotiavustajat jou- piossa. Sisäänotot ovat maksimissaan.
44220: tuisivat hakemaan lääkkeet pitkienkin matkojen
44221: takaa. Lähes jokaisessa kunnassa on apteekki tai Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44222: useampikin. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44223: Suomessa apteekkien henkilökunnan koulu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44224: tustaso on korkea: 62 prosenttia on saanut yli- vaksi seuraavan kysymyksen:
44225: opistokoulutuksen. Kuitenkin nyt apteekit pote-
44226: vat farmaseutti pulaa: heti tarvittaisiin 100 farma- Miten opetusministeriö aikoo turvata
44227: seuttia lisää takaamaan ammattiapteekkien kor- apteekkien ammattitaitoisen työvoiman
44228: saannin?
44229:
44230:
44231: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
44232:
44233: Liisa Hyssälä /kesk
44234:
44235:
44236:
44237:
44238: Versio 2.0
44239: KK 444/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
44240:
44241:
44242:
44243:
44244: Eduskunnan puhemiehelle
44245:
44246: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mistui vain 145 farmaseuttia. Opetusministeriö
44247: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- on tulevaan eläkepoistumaan varautumiseksi so-
44248: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pinut Kuopion yliopiston kanssa kaudesta
44249: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän 1998-2001, että yliopisto lisää koulutuksen
44250: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vuotuista aloituspaikkamäärää 15 aloituspaikalla
44251: 444/2000 vp: vuosina 1999-2001. Myös Helsingin yliopisto
44252: on lisännyt koulutuksen aloituspaikkoja. Näin
44253: Miten opetusministeriö aikoo turvata valmistuvien määrä kasvaa seuraavina vuosina
44254: apteekkien ammattitaitoisen työvoiman noin 20-30 farmaseutilla.
44255: saannin? Vuoden 1999 lopulla Suomen Apteekkariliit-
44256: to toi esiin akuutin farmaseuttipulan. Tämän kat-
44257: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sottiin johtuvan apteekkien laajentuneesta auki-
44258: ti seuraavaa: olosta sekä vuoden 1996 koulutustuotoksen pie-
44259: Pääosa farmaseuttisesta henkilöstöstä, farmaseu- nuudesta. Apteekkariliiton tietojen mukaan ap-
44260: teista ja proviisoreista, työskentelee apteekeissa. teekkifarmaseuteista on tällä hetkellä eniten puu-
44261: Vuoden 1999 lopussa Suomessa oli 590 apteek- tetta Varsinais-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-
44262: kiaja 201 sivuapteekkia. Näissä oli 572 apteek- Suomessa. Tämän farmaseuttipulan täyttämisek-
44263: karin lisäksi yhteensä 3 891 farmaseuttiseen hen- si on erillisenä kertakoulutuksena sovittu Helsin-
44264: kilöstöön kuuluvaa. Näistä farmaseutteja oli gin ja Kuopion yliopiston kanssa yhteensä noin
44265: 3 281 ja proviisoreita 610. 100 farmaseutin kouluttamisesta muuntokoulu-
44266: Farmasian määrällistä koulutustarvetta ja kou- tuksena (esim. terveydenhuollon ammatillisen
44267: lutuksen kehittämistarpeita on perusteellisesti ar- tutkinnon pohjalta), edellyttäen, että siihen saa-
44268: vioitu lääkehuollon koulutus- ja työvoimatoimi- daan rahoitus rakennerahastoista.
44269: kunnan toimesta (Komiteanmietintö 1992:49) Akavan työministeriön tilastoihin pohjaavien
44270: sekä sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön tietojen perusteella lokakuussa 1999 oli 112 työ-
44271: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvotte- töntä farmaseuttityönhakijaa. Parhaillaan aptee-
44272: lukunnan Farmasian määräaikaisen jaoksen toi- keissa on noin 120 avointa farmaseutin tointa.
44273: mesta vuosina 1996-1997. Koulutukse~ järjes- Vuoden 1998 lopussa STAKESin ylläpitämäs-
44274: tämisessä on otettu huomioon mainittujen ehdo- sä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-
44275: tukset koulutusmääristä ja kehittämistarpeista. kusrekisterissä oli vuoden 1998 lopussa yhteen-
44276: Ikään perustuva farmaseuttien eläkkeelle pois- sä 5 726 Suomessa asuvaa, työikäistä laillistet-
44277: tuma kasvaa ensi vuosituhannen alussa nousten tua farmaseuttiaja vastaavasti 1 736 proviisoria.
44278: jyrkästi arviolta vuodesta 2003 alkaen, jolloin Farmaseuttikoulutuksen saaneita on siis huomat-
44279: poistuma on noin 80-100 farmaseuttia vuodes- tavasti enemmän kuin heitä on työssä lääkealal-
44280: sa. la. Lääkehuollon koulutus- ja työvoimatoimikun-
44281: Farmaseutteja valmistui vuosina 1994-1999 nan aloittaessa työnsä 1991 meneillään oli huo-
44282: ~eskimäärin 260, vuosi 1996 oli poikkeusvuosi,
44283: mattava farmaseuttipula. Kun toimikunta lopetti
44284: Jolloin koulutuksen uudistamisen johdosta val- työnsä vuonna 1992, oli pula muuttunut farma-
44285:
44286:
44287: 2
44288: Ministerin vastaus KK 444/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
44289:
44290:
44291: seuttien työttömyydeksi. Paitsi että työpaikkoja lutusjärjestelyjen lisäksi ei tässä vaiheessa ole
44292: supistettiin, työvoimaa saatiin myös koulutetus- tarvetta muihin järjestelyihin. Opetusministeriö
44293: ta farmaseuttihenkilöstöstä, joka tuli takaisin arvioi tilannetta uudelleen saatuaan käyttöönsä
44294: alalle. sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sosiaa-
44295: Ottaen huomioon koulutettujen farmaseuttien li- ja terveysalan työvoimatarpeen ennakointitoi-
44296: kokonaismäärän opetusministeriö katsoo, että lä- mikunnan tulokset toimikunnan työn päättymi-
44297: hivuosina valmistuvien määrän sekä muuntokou- sen (31.3.2001) jälkeen.
44298:
44299:
44300: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
44301:
44302: Opetusministeri Maija Rask
44303:
44304:
44305:
44306:
44307: 3
44308: KK 444/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
44309:
44310:
44311:
44312:
44313: Tili riksdagens talman
44314:
44315: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger med bara 145 utexaminerade farmaceuter. Med
44316: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- hänsyn till den kommande pensionsavgången har
44317: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa undervisningsministeriet för 1998-2001 avtalat
44318: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål med Kuopio universitet om att universitetet utö-
44319: SS 444/2000 rd: kar det årliga antalet nybörjarplatser i farmaceu-
44320: tutbildningen med 15 nybörjarplatser 1999-
44321: Hur avser undervisningsministeriet säk- 2001. Också Helsingfors universitet har ökat an-
44322: ra tillgången på yrkeskunnig arbets- talet nybörjarplatser för utbildningen. Sålunda
44323: kraft på apoteken? ökar antalet farmaceuter som utexamineras de
44324: närmaste åren med ca 20-30 stycken.
44325: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 slutet av 1999 förde Finlands Apotekareför-
44326: föra följande: bund fram den akuta bristen på farmaceuter.
44327: Största delen av den farmaceutiska personalen, Bristen ansågs bero på apotekens längre öppetti-
44328: farmaceuter och provisorer, arbetar på apotek. 1 der och på den begränsade utbildningsavkast-
44329: slutet av 1999 fanns det i Finland 590 apotek och ningen 1996. Enligt uppgift från Apotekareför-
44330: 201 filialapotek. På dem fanns förutom 572 apo- bundet råder den största bristen på apoteksfarma-
44331: tekare sammanlagt 3 891 anställda som hörde till ceuter för tillfållet i Egentliga Finland och i östra
44332: den farmaceutiska personalen. Av dem var 3 281 och norra Finland. För att upphjälpa denna brist
44333: farmaceuter och 610 provisorer. på farmaceuter har man som en fristående en-
44334: Det kvantitativa behovet av farmaceutisk ut- gångsutbildning avtalat med Helsingfors respek-
44335: bildning och behovet att utveckla utbildningen tive Kuopio universitet om utbildning av om-
44336: har ingående bedömts av kommissionen för ut- kring 100 farmaceuter i form av examensinriktad
44337: bildning och arbetskraft inom läkemedelsförsörj- fortbildning (utgående från t.ex. en yrkesinriktad
44338: ningen (Kommittebetänkande 1992:49) och där- examen i hälsovård), förutsatt att finansiering be-
44339: efter av den tidsbundna farmaceutiska sektionen viljas från strukturfondema.
44340: vid social- och hälsovårdsministeriets delegation Enligt uppgifter från Akava på basis av arbets-
44341: för yrkesutbildade personer inom hälso- och ministeriets statistik fanns det i oktober
44342: sjukvården 1996_:_ 1997. Utbildningen har ord- 1999 112 arbetslösa farmaceuter som sökte ar-
44343: nats med beaktande av de nämnda förslagen om bete. För tillfållet har apoteken ungefår 120 ledi-
44344: utbildningsvolymer och utvecklingsbehov. ga farmaceutbefattningar.
44345: Antalet farmaceuter som avgår med ålders- 1 slutet av 1998 fanns det i STAKES centralre-
44346: bunden pension ökar i början av detta årtusende gister över yrkesutbildad personai inom hälso-
44347: och stiger enligt beräkningar brant från och med vården sammanlagt 5 726 i Finland bosatta, lega-
44348: 2003, då avgången kommer att vara ungefår 80- liserade farmaceuter i arbetsför ålder och analogt
44349: 100 farmaceuter per år. 1 736 provisorer. Det finns alltså betydligt fler
44350: Åren 1994-1999 utexaminerades i genom- personer med farmaceututbildning än vad det
44351: snitt 260 farmaceuter per år; 1996 var till följd av finns sysselsatta inom läkemedelsbranschen. När
44352: att utbildningen reformerades ett undantagsår kommissionen för utbildning och arbetskraft
44353:
44354:
44355: 4
44356: Ministerns svar KK 444/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
44357:
44358:
44359: inom läkemedelsförsörjningen inledde sitt arbe- ningsarrangemang i detta skede finns behov av
44360: te 1991 fanns en betydande farmaceutbrist. När andra åtgärder. Undervisningsministeriet bedö-
44361: kommissionen avslutade sitt arbete 1992, hade mer situationen på nytt efter att ha fått resultaten
44362: bristen övergått i arbetslöshet. Förutom att ar- av den av social- och hälsovårdsministeriet till-
44363: betsplatserna blev fårre, ökade arbetskraften när satta kommissionen för prognostisering av ar-
44364: utbildade farmaceuter återvände till branschen. betskraftsbehovet inom social- och hälsovårds-
44365: Med hänsyn till totalnumeräret farmaceuter området när kommissionen blir klar med sitt ar-
44366: anser undervisningsministeriet att det inte utöver bete (31.3.2001).
44367: de närmaste årens utexamineringar och fortbild-
44368:
44369:
44370: Helsingforsden 30 maj 2000
44371:
44372: Undervisningsminister Maija Rask
44373:
44374:
44375:
44376:
44377: 5
44378: KK 44572000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
44379:
44380:
44381:
44382:
44383: KIRJALLINEN KYSYMYS 445/2000 vp
44384:
44385: Valtion omistusjärjestelyjen vaikutukset Sone-
44386: ran eläkkeensaajille
44387:
44388:
44389:
44390:
44391: Eduskunnan puhemiehelle
44392:
44393: Eläkesäätiön diffuusion mahdollistava lainsää- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44394: däntö on ollut vireillä jo jonkin aikaa edeten hi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
44395: taasti. PT:n Eläkesäätiön ja Sonera Oyj:n kannal- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
44396: ta asian hoitaminen kuntoon nopeassa aikataulus- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
44397: sa on tärkeää.
44398: Jos cliffuusialakeja ei ehditä muuttaa ennen Aikooko hallitus taata, ettei PT:n Eläke-
44399: kuin valtion omistus Sonerassa laskee alle 50 säätiön/Soneran eläkkeensaajille aiheu-
44400: prosentin, siitä seuraa, että Sonera maksaisi va- teta kohtuutonta taloudellista tilannetta
44401: rainsiirtoveroa n. 11 milj. markkaa ja tuloveroa eläkesäätiön diffuusion yhteydessä, mm.
44402: n. 45-103 milj. markkaa. Tähän on syynä se, yli 100 milj. markan varainsiirto- ja tu-
44403: että kun valtion omistus Sonerasta laskee alle loveroa ja
44404: 50 %:n, nykyinen PT:n Eläkesäätiö joudutaan ja-
44405: kamaan. Samassa yhteydessä olisi selvitettävä onko hallituksessa pohdittu, että valtion
44406: myös, voiko Posti jatkaa vanhassa säätiössä vai omistuksen laskiessa Sonerassa alle 50
44407: pitääkö senkin perustaa uusi säätiö. 9.5.2000 val- prosentin voidaan PT:n Eläkesäätiössä
44408: tion omistus Sonerasta on 53,3 prosenttia, mutta jakautuminen suorittaa kirjanpitoar-
44409: tiettävästi jo viikolla 20 haetaan valtion omistuk- voista,jolloin ei synny tulo- eikä varain-
44410: sen laskemista 0 prosenttiin, joten asialla on kii- siirtoveroa ja
44411: re. onko selvitetty, voiko Posti jatkaa Sone-
44412: ran Eläkesäätiössä?
44413:
44414:
44415: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
44416:
44417: Marjaana Koskinen /sd Harry Wa1lin /sd
44418: Esa Lahtela /sd Arto Seppälä /sd
44419: Klaus Heliberg /sd Erkki Kanerva /sd
44420: Virpa Puisto /sd Lauri Kähkönen /sd
44421: Ismo Seivästö /skl Raimo Mähönen /sd
44422: Heli Paasio /sd Säde Tahvanainen /sd
44423: Pia Viitanen /sd Riitta Prusti /sd
44424: Susanna Huovinen /sd Valto Koski /sd
44425:
44426: Versio 2.0
44427: KK 445/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
44428:
44429:
44430: Marjatta Vehkaoja /sd Reijo Laitinen /sd
44431: Ulla Juurola /sd Matti Vähänäkki /sd
44432: Matti Saarinen /sd Rakel Hiltunen /sd
44433:
44434:
44435:
44436:
44437: 2
44438: Ministerin vastaus KK 445/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
44439:
44440:
44441:
44442:
44443: Eduskunnan puhemiehelle
44444:
44445: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sen eräiden intressiyhtiöiden henkilöstö. Lisäksi
44446: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- eläkesäätiö huolehtii oman henkilöstönsä sekä
44447: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Työnantajaliitto Allianssi TLA ry:n henkilöstön
44448: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen eläketurvasta. Tilikauden 1999 päättyessä eläke-
44449: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen säätiö huolehti 28:n juridisesti eri työnantajan
44450: KK 445/2000 vp: henkilöstön eläketurvasta.
44451: PT:n Eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, johon
44452: Aikooko hallitus taata, ettei PT:n Eläke- voi kuulua kaksi tai useampia työnantajia. Eläke-
44453: säätiön/Soneran eläkkeensaajille aiheu- säätiölain 115 § :n mukaan yhteiseläkesäätiöön
44454: teta kohtuutonta taloudellista tilannetta voivat kuulua muun muassa samaan OYL:n 1 lu-
44455: eläkesäätiön diffuusion yhteydessä, mm. vun 3 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluvat
44456: yli 100 mi/j. markan varainsiirto- ja tu- yhtiöt taikka yhtiöt, joilla on sellainen yhteinen
44457: loveroa ja omistaja, joka omistaa vähintään 50 % kustakin
44458: työnantajayhteisöstä tai omistajalla on niissä tätä
44459: onko hallituksessa pohdittu, että valtion vastaava määräämisvalta. Siten Suomen Posti
44460: omistuksen laskiessa Sonerassa alle 50 -konserni intressiyhtiöineen ja Sonera-konserni
44461: prosentin voidaan PT:n Eläkesäätiössä intressiyhtiöineen ovat voineet kuulua samaan
44462: jakautuminen suorittaa kirjanpitoar- yhteiseläkesäätiöön valtion omistaessa koko-
44463: voista, jolloin ei synny tulo- eikä varain- naan Suomen Posti -konsernin ja Sonera-konser-
44464: siirtoveroa ja nista yli puolet.
44465: onko selvitetty, voiko Posti jatkaa Sone- Jos valtio luopuu omistuksestaan Sonera-kon-
44466: ran Eläkesäätiössä? semissa ja jo silloinkin, jos valtion omistama
44467: osuus Sonerasta vähenee alle 50 prosentin, pitää
44468: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- eläkesäätiö jakaa kahteen erilliseen säätiöön, So-
44469: ti seuraavaa: neran säätiöön ja Postin säätiöön. Voimassa ole-
44470: vien säännösten mukaan omaisuuden siirrot suo-
44471: Suomen PT Oy:stä tuli Posti-Telen yhtiöittämi- ritetaan tällaisessa tapauksessa markkinahin-
44472: sessä valtion omistaman konsernin emoyhtiö. taan. Nykytilanteessa siirrot ylittäisivät tämän-
44473: Sen suurimmat tytäryhtiöt olivat Suomen Posti hetkisen eläkevastuun muun muassa osakekurs-
44474: Oy ja Telecom Finland Oy. sien takia. Vuoden 1999 joulukuun 31. päivän ti-
44475: PT:n Eläkesäätiö, joka aloitti toimintansa lanteen mukaisesta Soneran säätiön omaisuuden
44476: 1.1.1994, perustettiin vuoden 1993 syksyllä huo- käyvästä arvosta pitäisi maksaa varainsiirtove-
44477: lehtimaan Suomen PT -konsernin henkilöstön roa 11 milj. markkaaja tuloveroa 59-103 milj.
44478: eläketurvasta. markkaa. Mikäli Postin säätiötä verotetaan sa-
44479: Suomen PT -konsernissa vuosina 1994-1999 moin periaattein, pitäisi sen omaisuuden käyväs-
44480: toteutettujen yritysjärjestelyjenjälkeen PT:n Elä- tä arvosta maksaa varainsiirtoveroa noin 30 milj.
44481: kesäätiön toimintapiiriin kuuluvat tällä hetkellä markkaaja tuloveroa noin 180-300 milj. mark-
44482: Suomen Posti -konsernin sekä sen eräiden intres- kaa. Verot tulisivat eläkesäätiöiden maksettavik-
44483: siyhtiöiden henkilöstö ja Sonera -konsernin sekä si.
44484:
44485: 3
44486: KK 445/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerin vastaus
44487:
44488:
44489: PT:n Eläkesäätiössä on jo käynnistetty valmis- voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa sekä
44490: telut siten, että säätiö joka tapauksessa jakautuisi että eläkesäätiön jakautumista koskeva asia voi-
44491: vuoden 2001 alusta erillisiksi Soneran ja Postin taisiin käsitellä ja ratkaista ehdotetun lain mukai-
44492: eläkesäätiöiksi. sesti, vaikka Vakuutusvalvontaviraston suostu-
44493: Eläkevakuutusyhtiöiden ja osakeyhtiöiden musta jakautumisesta olisi haettu ennen lain voi-
44494: cliffuusiosta ja verottomuudesta siinä säädettiin maantuloa.
44495: lailla 1997. Lain säännösten mukaan eläkevakuu- Hallituksen esitys on tarkoitus antaa vielä ke-
44496: tusyhtiöt ja osakeyhtiöt voivat jakautumistilan- säkuun aikana eduskunnalle.
44497: teessa käyttää omaisuussiirroissa kirjanpitoarvo- Lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriö
44498: ja, jotka saattavat olla huomattavastikin alle toteaa lisäksi, että jotta ehdotetuilta säännöksillä
44499: markkina-arvojen. Säätiöt jäivät tuolloin diffuu- olisi tarkoitetut vaikutukset (verottomuus jakau-
44500: siosäännösten ulkopuolelle. tumisessa), tämä edellyttäisi, että verolainsää-
44501: Liikenneministeriö on pyytänyt sosiaali- ja däntöä muutettaisiin vastaavasti. Tähän liittyen
44502: terveysministeriöitä sekä valtiovarainministe- PT:n Eläkesäätiö on pyytänyt keskusverolauta-
44503: riöltä lausunnon valtion omistusjärjestelyiden kunnalta ennakkoratkaisua EVL 52 d §:n sovel-
44504: vaikutuksista Soneran eläkkeensaajille. tuvuudesta (liiketoimintasiirron verottomuus)
44505: Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa 8.6.2000 eläkesäätiön osittaisjakautumistilanteessa. Pää-
44506: antamassaan lausunnossa, että sosiaali- ja ter- töksessään keskusverolautakunta on katsonut,
44507: veysministeriössä on valmisteilla hallituksen esi- että verojärjestelmästä annetun direktiivin
44508: tys eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain muutta- (90/434/ETY) ja hallituksen esityksen HE
44509: miseksi siten, että lakeihin otettaisiin eläkesää- 177/1995 vp on katsottava edellyttävän vastik-
44510: tiön ja eläkekassan jakautumista koskevat sään- keen antamista, jotta säännöstöä liiketoiminta-
44511: nökset. siirrosta voitaisiin soveltaa. Kun PT:n Eläkesää-
44512: Esityksessä eräissä tapauksissa eläkesäätiön tiö ei saisi mitään vastiketta osittaisen vakuu-
44513: vakuutustoiminnan luovuttaminen ja eläkekas- tustoiminnan luovuttamisesta, luovutukseen ei
44514: san vastuunsiirto rinnastettaisiin osakeyhtiön ja- voitaisi soveltaa EVL 52 d §:n säännöstä liike-
44515: kautumiseen. Eläkesäätiön jakautumisena pidet- toimintasiirrosta.
44516: täisiin eläkesäätiön koko vakuutustoiminnan tai Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo kuiten-
44517: sen osan luovuttamista selvitysmenettelyittä toi- kin, että vakuutustoiminnassa tulisi noudattaa
44518: selle eläkesäätiölle tai toisille eläkesäätiöille yhtäläisiä menettelytapoja ja samanlaista kohte-
44519: edellyttäen, että vastaanottava yhteisö olisi tätä lua vakuutuslaitoksesta riippumatta. Ei voi olla
44520: tarkoitusta varten perustettava uusi eläkesäätiö. oikein, että työeläkevakuutusyhtiö voi jakautua
44521: Lisäksi edellytettäisiin, että jakautuvan eläkesää- veroseuraamuksitta, mutta ei eläkesäätiö. Kum-
44522: tiön työnantaja ja uuden perustettavan eläkesää- pikin vakuutuslaitos hoitaa sosiaaliseen vakuut-
44523: tiön työnantaja tai uusien perustettavien eläke- tamiseen liittyvää toimintaa. Samanlaista kohte-
44524: säätiöiden työnantajat voisivat eläkesäätiön ja- lua edellyttää myös eläkelaitosten kilpailuneutra-
44525: kautumisen jälkeen kuulua samaan yhteiseläke- liteetti, johon eduskuntakin on usean lainsäädän-
44526: säätiöön. töhankkeen osalta kiinnittänyt huomiota.
44527: Jakautumisen yhteydessä siirtyvät varat ja ve- Valtiovarainministeriö toteaa 7.6.2000 anta-
44528: lat siirtyisivät uudelle eläkesäätiölle niiden kir- massaan lausunnossa, että koska eläkesäätiön ja-
44529: janpitoarvosta. kautuminen ei tähän mennessä ole ollut käytän-
44530: Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdol- nössä mahdollista, verolain jakautumissäännök-
44531: lisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty sessä ilmenevien periaatteiden soveltuvuuteen
44532: ja vahvistettu. eläkesäätiön jakautumisessa ei ole verotuksessa
44533: Lakeihin on tarkoitus ottaa myös voimaantu- jouduttu ottamaan kantaa.
44534: lo- ja siirtymäsäännökset, joiden mukaan lain Osittaisjakautumista vastaava lopputulos il-
44535: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin man välittömiä veroseuraamuksia on mahdollis-
44536:
44537:
44538: 4
44539: Ministerin vastaus KK 445/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
44540:
44541:
44542: ta toteuttaa osakeyhtiössä liiketoimintasiirtoa tapahtua veroseuraamuksitta elinkeinotulon ve-
44543: koskevien säännösten nojalla. rottamisesta annetun lain jakautumista koskevan
44544: Keskusverolautakunnassa on ollut esillä ta- säännöksen nojalla.
44545: paus, jossa kysyttiin liiketoimintasiirtoa koske- Siinä tapauksessa, että eläkesäätiön jakautu-
44546: vien verosäännösten soveltuvuutta eläkesäätiön mista ei pystyttäisi toteuttamaan ilman välittö-
44547: osittaisjakautumisen kaltaiseen tilanteeseen. miä veroseuraamuksia vastaavalla tavalla kuin
44548: Keskusverolautakunta katsoi, ettei kysymykses- nyt on säädetty muun muassa osakeyhtiöiden
44549: sä ole liiketoiminta- siirtona pidettävä tapahtu- osalta, valtiovarainministeriön tarkoituksena on
44550: ma. Tarkasteltavana ei sen sijaan ole ollut kysy- ryhtyä toimenpiteisiin verolainsäädännön muut-
44551: mystä siitä, voisiko eläkesäätiön jakautuminen tamiseksi.
44552:
44553:
44554: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
44555:
44556: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
44557:
44558:
44559:
44560:
44561: 5
44562: KK 445/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerns svar
44563:
44564:
44565:
44566:
44567: Tili riksdagens talman
44568:
44569: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tressebolag. Dessutom sköter pensionsstiftelsen
44570: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- pensionsskyddet för sin egen personai och perso-
44571: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- nalen vid arbetsgivarförbundet Allianssi TLA ry.
44572: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli- Vid slutet av räkenskapsperioden 1999 skötte
44573: ga spörsmål SS 445/2000 rd: pensionsstiftelsen pensionsskyddet för 28 juri-
44574: diskt olika arbetsgivares personal.
44575: imnar regeringen garantera att diffu- PT:s pensionsstiftelse är en sampensionsstif-
44576: sionen av pensionsstiftelsen inte leder telse till viiken kan höra två eller flera arbetsgi-
44577: tili en oskälig ekonomisk situation för vare. Enligt 115 § lagen om pensionsstiftelser
44578: PT:s pensionsstiftelses!Soneras pen- kan till en sampensionsstiftelse höra bl.a. bolag
44579: sionstagare, bl.a. en överlåtelse- och in- som hör tili en koncern som avses i 1 kap. 3 § la-
44580: komstskatt på över 100 milj. mk och gen om aktiebolag eller bolag som har en gemen-
44581: sam ägare, som äger minst 50% av respektive ar-
44582: har man inom regeringen tänkt att del- betsgivarsammanslutning eller har en motsvaran-
44583: ningen av PT:s pensionsstiftelse kan gö- de bestämmanderätt i dessa. Sålunda har koncer-
44584: ras tili bokföringsvärdet då statens nen Posten Finland jämte intressebolag och So-
44585: ägarandel i Sonera sjunker under 50 % nera-koncernen jämte intressebolag kunnat höra
44586: varvid det inte uppstår någon inkomst- till samma sampensionsstiftelse då staten ägde
44587: eller överlåtelseskatt och hela koncernen Posten Finland och över hälften
44588: har man utrett om Pasten kan fortsätta i av Sonera-koncernen.
44589: Soneras pensionsstiftelse? Om staten avstår från sin ägarandel i Sonera-
44590: koncernen och även då statens ägarandel i Sone-
44591: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ra blir mindre än 50 % måste pensionsstiftelsen
44592: föra följande: delas i två skilda stiftelser, Soneras stiftelse och
44593: Postens stiftelse. Enligt gällande bestämmelser
44594: PT Finland Ab blev vid bolagiseringen av Pos- överförs egendomen i dessa fall till marknads-
44595: ten-Tele moderbolag i en koncern som staten pris. För närvarande skulle överföringarna över-
44596: äger. De största dotterbolagen var Posten Fin- stiga det nuvarande pensionsansvaret bl.a. på
44597: land Ab och Telecom Finland Ab. grund av aktiekurserna. Enligt det gängse värde
44598: PT:s pensionsstiftelse, som inledde sin verk- som Soneras stiftelses egendom uppgick tili den
44599: samhet den 1 januari 1994, grundades hösten 31 december 1999 borde i överlåtelseskatt beta-
44600: 1993 för att sköta pensionsskyddet för persona- las 11 milj. mk och i inkomstskatt 59-103 milj.
44601: len vid koncernen PT Finland. mk. Ifall Postens sitftelse beskattas enligt sam-
44602: Efter de företagsarrangemang som 1994- ma principer borde för det gängse värdet som
44603: 1999 genomfördes i koncernen PT Finland hör dess egendom uppgick till betalas ca 30 milj. mk
44604: till PT:s pensionsstiftelses verksamhetssektor för i överlåtelseskatt och 180-300 milj. mk i in-
44605: närvarande personalen vid koncernen Posten Fin- komstskatt. Skatterna skulle betalas av pensions-
44606: land och några av dess intressebolag samt perso- stiftelserna.
44607: nalen vid Sonera-koncernen och några av dess in-
44608:
44609: 6
44610: Ministerns svar KK 445/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
44611:
44612:
44613: Vid PT:s pensionsstiftelse har man redan in- Avsikten är att ta in sådana ikraftträdelse- och
44614: lett förberedelser för att stiftelsen i vilket fali övergångsbestämmelser i lagen enligt vilka åt-
44615: som helst från ingången av 200 l skali uppdelas i gärder som verkstäliigheten av lagen förutsätter
44616: två skilda pensionsstiftelser, en för Sonera och en får vidtas innan lagen träder i kraft samt att ären-
44617: för Posten. den som gälier delning av pensionsstiftelsen kun-
44618: Om diffusion av pensionsförsäkringsbolag de behandlas och avgöras enligt den föreslagna
44619: och aktiebolag samt skattefrihet i samband med lagen, trots att Försäkringsinspektionens medgi-
44620: det föreskrevs genom lag 1997. Enligt lagen kan vande tili delningen hade sökts innan lagen trä-
44621: pensionsförsäkringsbolag och aktiebolag vid der i kraft.
44622: överföring av egendom då bolagen delas tiliäm- Regeringen ämnar avlåta propositionen tili
44623: pa bokföringsvärden, som betydligt kan under- riksdagen ännu i juni.
44624: skrida marknadsvärden. 1 det här skedet lämna- 1 sitt utlåtande konstaterar social- och hälso-
44625: des stiftelserna utanför diffusionsbestämmelser- vårdsministeriet dessutom att för att de föreslag-
44626: na. na bestämmelserna skall ha avsedd effekt (skatte-
44627: Trafikministeriet har begärt social- och hälso- frihet vid delningen) skulle det forutsätta att skat-
44628: vårdsministeriet samt finansministeriets utlåtan- telagstiftningen ändras på motsvarande sätt. 1 an-
44629: den om de verkningar som ägararrangemangen slutning tili detta har PT:s pensionsstiftelse av
44630: har för Soneras pensionstagare. centralskattenämnden begärt förhandsavgörande
44631: Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar i beträffande tiliämpningen av 52 d § lagen om
44632: sitt utlåtande av den 8 juni 2000 att vid social- beskattning av inkomst av näringsverksamhet
44633: och hälsovårdsministeriet bereds en regerings- ( skattefrihet för verksamhetsöverlåtelse) då en
44634: proposition med förslag tili ändring av lagen om pensionsstiftelse delas delvis. 1 sitt avgörande
44635: pensionsstiftelser och lagen om försäkringskas- har centralskattenämnden ansett att rådets direk-
44636: sor så att i lagarna tas in bestämmelser om del- tiv 90/434/EEG om ett gemensamt skattesystem
44637: ning av pensionsstiftelser och pensionskassor. och regeringens proposition RP 177/1995 rd för-
44638: Enligt propositionen skali överlåtelse av en utsätter att ett vederlag betalas för att bestämmel-
44639: pensionsstiftelses försäkringsverksamhet och serna om verksamhetsöverlåtelse skall kunna tili-
44640: överlåtelse av en pensionskassas ansvar i vissa lämpas. Då PT:s pensionsstiftelse inte skulle få
44641: fali jämstälias med delning av ett aktiebolag. något vederlag för delvis överlåtelse av försäk-
44642: Som delning av en pensionsstiftelse anses överlå- ringsverksamheten kan inte 52 d § NärSkL, som
44643: telse av pensionsstiftelsens hela försäkringsverk- gäller verksamhetsöverlåtelse, tiliämpas på över-
44644: samhet elier en del av den utan likvidationsförfa- låtelsen.
44645: rande tili en annan pensionsstiftelse elier tili an- Social- och hälsovårdsministeriet anser dock
44646: dra pensionsstiftelser under förutsättning att den att ett enhetligt förfarande och samma behand-
44647: övertagande sammanslutningen för detta ända- ling oberoende av försäkringsbolag bör iakttas i
44648: mål bör grunda en ny pensionsstiftelse. Dess- försäkringsverksamheten. Det kan inte vara rätt
44649: utom förutsätts att arbetsgivaren i den pensions- att ett arbetspensionsförsäkringsbolag men inte
44650: stiftelse som delas och arbetsgivaren i den nya en pensionsstiftelse kan delas utan skattepåfölj-
44651: pensionsstiftelse elier arbetsgivarna i de nya pen- der. Båda försäkringsanstalterna sköter verksam-
44652: sionsstiftelser som grundas kan höra tili samma het i anslutning tili sociala försäkringar. Dess-
44653: sampensionsstiftelse efter delningen. utom förutsätter pensionsanstalternas konkur-
44654: Tiligångar och skulder som överlåts i sam- rensneutralitet, som riksdagen har fåst uppmärk-
44655: band med delningen övergår tili pensionsstiftel- samhet vid i samband med flera lagstiftningspro-
44656: sen tili deras bokföringsvärde. jekt, lika behandling.
44657: Lagarna avses träda i kraft så snart som möj- Finansministeriet konstaterar i sitt utlåtande
44658: ligt efter det att de har antagits och blivit stadfås- av den 7 juni 2000 att eftersom det inte hittilis har
44659: ta. varit möjligt att i praktiken dela en pensionsstif-
44660:
44661:
44662: 7
44663: KK 445/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministems svar
44664:
44665:
44666: telse har man inte i beskattningen behövt ta ställ- ning av en pensionsstiftelse. Centralskattenämn-
44667: ning till hur de principer som framgår av skatte- den ansåg att det inte var fråga om verksamhets-
44668: lagens delningsbestämmelser skall tillämpas på överlåtelse. Däremot har man inte behandlat frå-
44669: delning av en pensionsstiftelse. gan om huruvida en pensionsstiftelse kunde de-
44670: Det är dock möjligt att i ett aktiebolag med las utan skattepåföljder med stöd av bestämmel-
44671: stöd av de bestämmelser som gäller verksamhets- sema om delning i lagen om beskattning av in-
44672: överlåtelse uppnå ett resultat som motsvarar del- komst av näringsverksamhet.
44673: vis delning utan direkta skattepåföljder. 1 det fall att en pensionsstiftelse inte kan delas
44674: Vid centralskattenämnden har behandlats ett utan direkta skattepåföljder på samma sätt som
44675: fall där man frågade hur skattebestämmelsema då det gäller bl.a. aktiebolag kommer finansmi-
44676: gällande verksamhetsöverlåtelse kunde tilläm- nisteriet att vidta åtgärder för att ändra skattelag-
44677: pas i en situation som påminner om delvis del- stiftningen.
44678:
44679:
44680:
44681: Helsingforsden 13 juni 2000
44682:
44683: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
44684:
44685:
44686:
44687:
44688: 8
44689: KK 446/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
44690:
44691:
44692:
44693:
44694: KIRJALLINEN KYSYMYS 446/2000 vp
44695:
44696: Odottavien äitien huumeseulonta
44697:
44698:
44699:
44700:
44701: Eduskunnan puhemiehelle
44702:
44703: Suonensisäisten huumeiden käyttäjiä arvioidaan ten testaus aiheuttaisi lisää kustannuksia. Vastaa-
44704: olevan Suomessa jo noin 20 000---40 000 ja vasti voimme pohtia, mitä tulee maksamaan huu-
44705: määrä kasvaa koko ajan. Käyttö aloitetaan yhä meäidin ja tämän lapsen hoito synnytyksen jäl-
44706: nuorempana, ja käyttäjät ovat sekä miehiä että keen. Minkälainen ennuste ja elämänkaari on
44707: naisia. odotettavissa tällaiset "elämän eväät" saaneelia
44708: Synnyttämään tulevat äidit ovat nykyään yhä lapsella, ja mitä se tulee yhteiskunnalle maksa-
44709: useammin käyttäneet huumeita. Pelkästään Tu- maan?
44710: run alueella viime vuonna rankasti huumeita Huumeiden käyttö tulee valitettavasti jatkos-
44711: käyttäviä äitejä kartoitettiin synnyttäjistä prosen- sakin kasvamaan, joten huumeäitien osuus odot-
44712: tin verran, eli n. 3 600 vauvasta 20 vauvaa oli tavista äideistä tulee lisääntymään samassa suh-
44713: huumeita käyttävien äitien synnyttämiä. Hyvin teessa.
44714: usein lapsi jouduttiin heti synnytyksen jälkeen
44715: ottamaan vieroitusoireiden takia keskolaan. Huu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44716: meäidit tulevat yleensä melko hyvässä kunnossa jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
44717: synnyttämään, mutta virtsatestissä huumeiden vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
44718: käyttö paljastuu. Synnytyksenjälkeen heidät ote- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
44719: taan äitiyspoliklinikalle seurantaan. Odottaville
44720: äideille tehdään verikoe, josta selviää mm. HIV- Minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryh-
44721: tartunta, sekä virtsakoe, josta selviää sokeri ja tyä, jotta nämä rankasti huumeita käyt-
44722: valkuainen. Nämä testit otetaan ns. tikulla, mutta tävät äidit voitaisiin seuloa esiin jo äi-
44723: huumetestiä näin ei vielä pystytä tekemään, jo- tiysneuvolassa ja saattaa heidät kaikai-
44724: suhoidon piiriin?
44725:
44726:
44727: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
44728:
44729: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Katri Komi /kesk
44730: Sari Sarkomaa /kok Susanna Huovinen /sd
44731: Kari Kärkkäinen /skl
44732:
44733:
44734:
44735:
44736: Versio 2.0
44737: KK 446/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio lkok ym. Ministerin vastaus
44738:
44739:
44740:
44741:
44742: Eduskunnan puhemiehelle
44743:
44744: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa dollisimman varhain tilanteet, joissa on tai voi
44745: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- olla kyseessä vaurioiden kehittyminen syntyväl-
44746: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen le lapselle. Oppaassa korostetaan perustervey-
44747: vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttu- denhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuoje-
44748: nen-Raiskion /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen lun, päihdehuollon ja muun sosiaalitoimen yh-
44749: kysymyksen KK 446/2000 vp: teistyön ja moniammatillisen osaamisen tärkeyt-
44750: tä.
44751: Minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryh- Kaikkien äitiyshuollon työntekijöiden on opit-
44752: tyä, jotta nämä rankasti huumeita käyt- tava havaitsemaan huumeiden käyttö. Myös huu-
44753: tävät äidit voitaisiin seuloa esiin jo äi- metesti on mahdollista tehdä, mutta on otettava
44754: tiysneuvolassa ja saattaa heidät katkai- huomioon, että testit tutkivat vain osan käytössä
44755: suhoidon piiriin? olevista huumeista. Ne kertovat vain sen hetki-
44756: sen huumeidenkäytön eivätkä kerro, onko käyttö
44757: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ollut satunnaista vai ongelmakäyttöä. Huumetes-
44758: ti seuraavaa: tit eivät siis korvaa luottamuksellista keskuste-
44759: Kysymyksen taustalla on huumeiden käytön li- lua odottavan äidin kanssa. Myöskään edellä
44760: sääntyminen ja huoli myös odottavien äitien huu- mainittu Stakesin hoitosuositus ei ehdota huume-
44761: meiden käytön lisääntymisestä. Huumeiden käyt- testejä odottaville äideille.
44762: täjien lapsista noin neljännes syntyy alipainoisi- Neuvolan tulee antaa perusinformaatiota huu-
44763: na ja noin neljänneksellä on vaikeita vieroitusoi- meista, antaa tietoa vieroitushoitopaikoista ja oh-
44764: reita. Siksi raskaus pitää ottaa vakavasti huo- jata odottava äiti äitiyspoliklinikalle. Äitiyspoli-
44765: mioon huumeiden käyttäjien hoitoratkaisuissa. klinikalla odottavaa seurataan tarkasti ja laitok-
44766: Äidin alkoholin käyttö on Suomessa kuitenkin sessa tapahtuvan huumevieroituksenjälkeen syn-
44767: selvästi suurempi ongelma kuin huumeiden käyt- nyttäjä tulisi ohjata päihdeongelmaisten synnyt-
44768: tö. täjien hoitoon erikoistuneeseen ensikotiin.
44769: Stakes on äskettäin julkaissut kansallisen hoi- Raskaus on erityisen tärkeä ajanjakso huumei-
44770: tosuosituksen "Seulontatutkimukset ja yhteistyö den käyttäjän elämässä, ja siksi hoitomotivaatio
44771: äitiyshuollossa, suositukset 1999". Suositusten on yleensä hyvä. Päihdehuollossa kohdataan har-
44772: tieteellinen perusta on tarkistettu Cochrane-tieto- voin tilanne, jossa raskaana oleva asiakas kiel-
44773: kannasta, johon on koottu tieteellinen näyttö ras- täytyy hoidosta. Hoitoon hakeutumiseen vaikut-
44774: kauteen ja synnytykseen liittyvien tutkimusten ja taa keskeisesti se, kyetäänkö asiakkaalle tarjoa-
44775: hoitojen vaikuttavuudesta. Suositusten mukaan maan hänen tarpeitaan vastaavaa hoitoa ja tuki-
44776: on tärkeää, että jo ensimmäisellä neuvolakäyn- toimia. Ongelmana on sanottu olevan sopivien
44777: nillä selvitetään koko perheen alkoholin ja mui- hoitopaikkojen puute, kuitenkin esimerkiksi
44778: den päihteiden käyttö. Jos äiti ei rohkene kertoa päihdehuollon kuntoutuslaitosten käyttöaste on
44779: päihteiden käytöstään, annetaan joka tapaukses- pysytellyt 60-70 %:n tasolla.
44780: sa kirjallista tietoa päihteiden käytön riskeistä Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja
44781: raskauden aikana. Tavoitteena on tunnistaa mah- Suomen Akatemian marraskuussa 1999 järjestä-
44782:
44783:
44784: 2
44785: Ministerin vastaus KK 446/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
44786:
44787:
44788: mässä huumeriippuvuuden hoitoa käsittelevässä palveluiden kehittämistarpeen arviointi, ehdotus-
44789: konsensuskokouksessa käsiteltiin myös raskaa- ten tekeminen palveluiden kehittämiseksi, selvi-
44790: na olevien hoitomahdollisuuksia ja -tarpeita. Eh- tystyön käynnistäminen sosiaali- ja terveyden-
44791: dotettiin, että raskaana olevien huumeongelmais- huollon säännösten ja toimintakäytäntöjen muut-
44792: ten hoito- ja konsultaatiopalvelut tulee järjestää tamiseksi siten, että niiden avulla voidaan suoja-
44793: erityisesti tehtävää varten perustettuihin yksiköi- ta myös syntymätöntä lasta sekä sosiaali- ja ter-
44794: hin, kuten erityisäitiysneuvoloihin ja ensikotei- veydenhuollon lainsäädännön kehittämistarpeen
44795: hin. arviointi tältä osin.
44796: Valtioneuvoston eduskunnalle vuonna 1995 Sosiaali- ja terveysministeriö on samaten lähi-
44797: antamassa Lapsipoliittisessa selonteossa "Las- aikoina asettamassa työryhmää kehittämään huu-
44798: tensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa" kiinnitettiin mausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoa kokonai-
44799: huomiota raskaana oleviin päihteitä käyttäviin suutena. Myös tämän ryhmän toimikauden suun-
44800: äiteihin ja syntymättömän lapsen suojeluun. nitellaan päättyvän helmikuun lopussa 2001.
44801: Myös valtioneuvoston joulukuussa 1998 anta- Taustalla on huumausaineiden käytön ja siitä ai-
44802: massa huumausainepolitiikkaa koskevassa peri- heutuvien haittojen lisääntyminen, mikä edellyt-
44803: aatepäätöksessä katsottiin, että raskaana olevien tävää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien
44804: päihteitä käyttävien äitien hoidon järjestämistä hoito- ja kuntoutuspalvelujen tehostamista vas-
44805: tulee selvittää ja tästä tulee tehdä tarvittavat ke- taamaan hoidon tarpeen kasvua. Tässä työryh-
44806: hittämisehdotukset. Sosiaali- ja terveysministe- mässä tullaan arvioimaan kokonaisuutena nykyi-
44807: riö on järjestänyt aiheesta kaksi asiantuntija- sen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjes-
44808: kokousta ja on asettamassa lähikuukausina työ- telmän edellytykset vastata keskeisten huumaus-
44809: ryhmää kehittämään päihteitä käyttävien raskaa- aineiden ongelmakäyttäjäryhmien hoidon tarpee-
44810: na olevien äitien tarvitsemia palveluita. Työryh- seen ja tehdä ehdotukset sosiaali- ja terveyden-
44811: män toimikauden suunnitellaan päättyvän helmi- huollon palvelu- ja rahoitusjärjestemän kehittä-
44812: kuussa 2001. Työryhmän tehtäviksi tulee raskaa- miseksi vastaamaan hoidon, kuntoutuksen ja
44813: na olevien päihteitä käyttävien äitien tarvitse- huollon tarpeita.
44814: mien palveluiden nykytilanteen kartoittaminen,
44815:
44816:
44817: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
44818:
44819: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
44820:
44821:
44822:
44823:
44824: 3
44825: KK 446/2000 vp- Marjukka Karttuuen-Raiskio /kok ym. Ministerns svar
44826:
44827:
44828:
44829:
44830: Tili riksdagens talman
44831:
44832: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rusmedelsanvändning under graviditeten. Målet
44833: har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av är att man i ett så tidigt skede som möjligt skall
44834: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot identifiera de situationer där det är eller kan vara
44835: Marjukka Karttunen-Raiskio /saml m.fl. under- fråga om att det ofödda barnet tar skada. 1 hand-
44836: tecknade skriftliga spörsmål SS 446/2000 rd: boken betonas vikten av att primärvården, den
44837: specialiserade sjukvården, barnskyddet, missbru-
44838: Vilka åtgärder bör vidtas för att mödrar karvården och annan socialförvaltning samarbe-
44839: som grovt missbrukar narkotika kunde tar och har sakkunskap inom många sektorer.
44840: sållas fram redan på mödrarådgivning- Alla som arbetar inom mödravården skalllära
44841: en och hänvisas tili akutvård? sig att ge akt på narkotikamissbruk. Det är även
44842: möjligt att utföra drogtest, men det bör beaktas
44843: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- att testerna endast reagerar på en del av de narko-
44844: föra följande: tiska medel som används, de ger resultat endast i
44845: Bakgrunden till spörsmålet utgörs av det tillta- fråga om användningen av narkotika i den aktu-
44846: gande narkotikamissbruket och oron över ett till- ella situationen och inte om användningen är
44847: tagande narkotikamissbruk även bland gravida slumpmässig eller utgör ett problem. Drogtest
44848: kvinnor. Ca l/4 av narkotikamissbrukares barn kan således inte ersätta förtroliga samtal med
44849: föds underviktiga och ca l/4 av dem har svåra ab- gravida kvinnor. 1 den ovan nämnda handboken
44850: stinenssymtom. Därför är det skäl att fåsta stor av Stakes föreslås inte heller att drogtest skall in-
44851: vikt vid graviditeten när det gäller att finna vård- föras för väntande mödrar.
44852: lösningar för narkotikamissbrukare. Mödrarnas Rådgivningen skall ge basinformation om nar-
44853: alkoholbruk är emellertid ett avsevärt större pro- kotika, ge information om var gravida kan få av-
44854: blem än narkotikamissbruket i Finland. giftning och hänvisa dem till moderskapspolikli-
44855: Stakes har nyligen publicerat en nationell niken. På moderskapspolikliniken följs mödrar-
44856: vårdrekommendation om screeningundersök- na noggrant med och efter avgiftningen skall de
44857: ningar och samarbetet inom mödravården ("Seu- hänvisas till mödrahem som är specialiserade på
44858: lontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, vård av mödrar med rusmedelsproblem.
44859: suositukset 1999"). Den vetenskapliga grunden Graviditeten är en särskilt viktig tidsperiod i
44860: för rekommendationerna har kontrollerats från en narkotikamissbrukares liv och därför är vård-
44861: databasen Cochrane, som vetenskapligt doku- motivationen i allmänhet hög. lnom missbrukar-
44862: menterar effektiviteten hos undersökningar och vården stöter man sällan på situationer där gravi-
44863: vårdmetoder som anknyter till graviditet och för- da kvinnor skulle vägra att ta emot vård. Om kli-
44864: lossningar. Enligt rekommendationerna är det enten kan erbjudas sådan vård och sådana stödåt-
44865: viktigt att man utreder hela familjens använd- gärder som motsvarar hennes behov har det stor
44866: ning av alkohoi och andra rusmedel redan vid det betydelse för i viiken utsträckning man söker sig
44867: första besöket på rådgivningen. Om modern inte till vård. Ett problem utgör den närnnda bristen
44868: vågar tala om att hon använder rusmedel, får hon på lämpliga vårdplatser. Ändå har t.ex. belägg-
44869: i alla fall skriftlig information om riskerna med
44870:
44871: 4
44872: Ministems svar KK 446/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
44873:
44874:
44875: ningsgraden vid rehabiliteringsansta1ter för miss- vida kvinnor som använder rusmedel behöver, att
44876: brukarvård förb1ivit på nivån 60-70 %. bedöma behovet av att utveck1a tjänstema och
44877: Vid det konsensusmöte om vård av narkotika- lägga fram förslag tili utveck1ande av tjänstema,
44878: beroende som Suoma1ainen Lääkäriseura Duode- att påbörja utredningsarbete för att ändra på be-
44879: cim ry och Fin1ands Akademi ordnade i novem- stämme1ser och praxis inom social- och hälsovår-
44880: ber 1999 behand1ades också vårdmöj1igheter och den så att man med hjä1p av dem även kan skyd-
44881: -behov när det gäller gravida. Det föres1ogs att da det ofödda bamet samt att bedöma behovet av
44882: vård- och rådgivningstjänster får gravida med att utveckla lagstiftningen inom social- och häl-
44883: narkotikaprob1em skall ordnas vid enheter som sovården till denna del.
44884: inrättats speciellt för ändamålet, t.ex. vid special- Social- och hälsovårdsministeriet kommer
44885: mödrarådgivningar och mödrahem. inom den närmaste framtiden också att tillsätta
44886: 1 den bampolitiska redogörelse som statsrådet en arbetsgrupp med uppgift att utveckla vården
44887: överlät till riksdagen 1995, "Från bamskydd mot av personer med rusmedelsproblem som en hel-
44888: bampo1itik", fåsts vikt vid gravida kvinnor som het. A vsikten är att tidsfristen även för denna ar-
44889: använder rusmedel och vid skydd av det ofödda betsgrupp utgår i s1utet av februari 2001. 1 bak-
44890: bamet. En1igt ett principbes1ut av statsrådet an- grunden finns en tilltagande användning av rus-
44891: gående rusmedelspolitik som gavs i december mede1 och ökade skadeverkningar, vilket förut-
44892: 1998 anses också att ordnandet av vården av gra- sätter att vård- och rehabiliteringstjänstema inom
44893: vida som använder rusmedel skall utredas och social- och hälsovården effektiveras så att de
44894: nödvändiga utvecklingsförs1ag 1äggas fram. So- motsvarar det tilltagande vårdbehovet. 1 denna
44895: cial- och hälsovårdsministeriet har kring ämnet arbetsgrupp kommer man på dethela taget att be-
44896: ordnat två möten med sakkunniga och kommer döma vilka förutsättningar det nuvarande servi-
44897: att tillsätta en arbetsgrupp under de närmaste må- cesystemet inom social- och hälsovården har att
44898: nadema med uppgift att utveckla sådana tjänster svara mot behovet av vård bland olika grupper av
44899: som gravida kvinnor med rusmedelsproblem be- personer med rusmedelsproblem och lägga fram
44900: höver. Avsikten är att tidsfristen för arbetsgrup- förslag till hur service- och finansieringssyste-
44901: pen utgår i februari 2001. Arbetsgruppen kom- met inom social- och hä1sovården kunde utveck-
44902: mer att få i uppgift att kartlägga den nuvarande las så att det motsvarar behoven i fråga om vård,
44903: situationen beträffande sådana tjänster som gra- rehabi1itering och omsorg.
44904:
44905:
44906:
44907: Helsingfors den 2 juni 2000
44908:
44909: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
44910:
44911:
44912:
44913:
44914: 5
44915: KK 447/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
44916:
44917:
44918:
44919:
44920: KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2000 vp
44921:
44922: Aikuisten hampaiden oikomishoidon korvaami-
44923: nen
44924:
44925:
44926:
44927:
44928: Eduskunnan puhemiehelle
44929:
44930: 1980-1uvun lopun taloudellisesti hyvinä aikoina tuuttomalta, että hampaiden perushoito ja jopa
44931: kunnallinen hammashoito oli hyvin järjestettyä omasta välinpitämättömyydestä johtuvien suu-
44932: ja kattavaa niin, että jopa enemmistöllä tietystä ongelmien hoidot kyllä korvataan, mutta perintö-
44933: ikäryhmästä voidaan sanoa olevan kokemuksia tekijöistä johtuvien, täysin itsestä riippumatto-
44934: ainakin jonkinasteisesta hampaiden oikomishoi- mista syistä syntyneiden pureotavirheiden oiko-
44935: dosta. Tuolloin hoidot lopetettiin yleensä yläas- minen ja korjaaminen jää täysin omakustantei-
44936: teiässä eikä jälkihoidoista tai -seurannasta juuri seksi. Monille nuorempana oikomishoitoa saa-
44937: puhuttu. neille hampaiden uudelleenhoitaminen aikuisiäs-
44938: Nyt nuo 1980-luvun lopulla oikomishoitoa sä on välttämätöntä, mutta parin vuoden uuden
44939: saaneet henkilöt ovat varttuneet nuoriksi aikui- hoitojakson kustannusten kohotessa jopa 15 000
44940: siksi, ja jälkihoidon puuttuessa monien purenta markkaan asian korjaaminen kokonaan omilla
44941: alkaa väistämättä palata korjausta vaativaan al- varoilla tuntuu mahdottomalta. Nykyään oiko-
44942: kutilanteeseen. Purentavirheistä, kuten ns. trau- mishoidoissa ollaan kehitytty sen verran, että oi-
44943: maattisesta purennasta aiheutuu jännitystiloja ja komista ei oikeastaan enää !opeteta samoin ja
44944: kireyttä niskaan ja leukaan sekä jatkuvaa pään- yhtä jyrkästi kuin aiemmin, vaan purennan säily-
44945: särkyä, ja nämä oireet haittaavat normaalia elä- miseksi saavutetunlaisena voidaan esimerkiksi
44946: mää. Lisäksi tietyissä purentavirheissä on ham- hoidetun suuhun hammasrivin taakse jättää ohut
44947: paiden irtoamisen vaara ilmeinen jopa hyvinkin rautalanka estämään hampaiden liukumista ta-
44948: nuorella iällä. kaisin virheasentoon tai hoidon pysyvyyden voi
44949: Kun tällainen pysyvämpää oikomishoitoa turvata öisin käytettävä hammaskehikko tai nis-
44950: mahdollisesti uudestaan tarvitseva henkilö sitten kaveto.
44951: hakeutuu hoitoon, hän saa huomata, että koko Tällaista jatkettua hoitoa ei annettu eikä pysy-
44952: lasku hänelle ehdottoman tärkeistä toimenpiteis- vää tulosta taattu niille monille henkilöille, joi-
44953: tä lankeaa hänen itsensä kustannettavaksi, sillä den hampaita oiottiin nuorempana, ja nyt heidän
44954: Kela ei korvaa mitään näistä aikuisten välttämät- on siis itse hoidettava kovalla hinnalla hampaan-
44955: tömistäkään oikomishoidoista eikä niiden jatka- sa uudelleen kuntoon. Tämä tuntuu epäoikeuden-
44956: misesta. Kaikille vuoden 1956 jälkeen syntyneil- mukaiselta, kun nyt tiedetään, ettei nuorempana
44957: le korvataan kyllä suun ja hampaiden tutkimuk- täysin korvattua oikomishoitoa tulisi monien
44958: sesta ja hoidosta 60% hammaslääkäreiden palk- kohdalla lopettaa missään vaiheessa. Kenelle-
44959: kioista, mutta nykytilanteessa tähän korvatta- kään ei tulisi muodostua oikomisen jatkohoidon
44960: vien toimenpiteiden piiriin ei kuulu oikominen aiemman puutteellisuuden vuoksi korkeita kus-
44961: eivätkä proteettiset toimenpiteet. Tuntuukin koh- tannuksia missään elämän vaiheessa.
44962:
44963:
44964: Versio 2.0
44965: KK 447/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
44966:
44967:
44968: kohdalla lopettaa m1ssaan vaiheessa. Kenelle- Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että ai-
44969: kään ei tulisi muodostua oikomisen jatkohoidon kuisiässä hampaiden oikomishoitoja
44970: aiemman puutteellisuuden vuoksi korkeita kus- tarvitsevat ja etenkin nuorempana oiko-
44971: tannuksia missään elämän vaiheessa. mishoitoa saaneet, mutta silloisen jatko-
44972: hoidon puuttumisen vuoksi uudelleen
44973: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- pureiltavirheiden korjaamista tarvitse-
44974: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti vat hertkilot saavat Kelalta korvauksia
44975: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- heille välttämättömien hoitotoimenpitei-
44976: vaksi seuraavan kysymyksen: den suorit;tamiseksi?
44977:
44978:
44979: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
44980:
44981: Seppo Lahtela /kesk
44982:
44983:
44984:
44985:
44986: 2
44987: Ministerin vastaus KK 447/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
44988:
44989:
44990:
44991:
44992: Eduskunnan puhemiehelle
44993:
44994: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tuksen korvauksiin hammashuollon kustannuk-
44995: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sista on pääsääntöisesti vuonna 1956 ja sen jäl-
44996: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keen syntyneillä, mikä vuonna 2000 tarkoittaa
44997: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan 44-vuotiaita ja sitä nuorempia. Korvausta suori-
44998: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tetaan sairausvakuutuslain mukaan suun ja ham-
44999: 447/2000 vp: paiden tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon kustan-
45000: nuksista 75 prosenttia enintään kansaneläkelai-
45001: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että ai- toksen vahvistaman taksan mukaisesta määrästä
45002: kuisiässä hampaiden oikomishoitoja sekä muusta hammaslääkärin suorittamasta ham-
45003: tarvitsevat ja etenkin nuorempana oiko- mashoidosta 60 prosenttia enintään mainitun tak-
45004: mishoitoa saaneet, mutta silloisenjatko- san mukaisesta määrästä. Vakuutetuille korva-
45005: hoidon puuttumisen vuoksi uudelleen taan myös hammaslääkärin määräämät laborato-
45006: purentavirheiden korjaamista tarvitse- rio- ja röntgentutkimukset sekä tarpeelliset lääk-
45007: vat henkilöt saavat Kelalta korvauksia keet vastaavasti kuin lääkärinkin määräämänä.
45008: heille välttämättömien hoitotoimenpitei- Lisäksi hammashuoltoon liittyvät tarpeelliset
45009: den suorittamiseksi? matkakustannukset on korvattu sairausvakuutuk-
45010: sen yleisten periaatteiden mukaisesti.
45011: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Muulle aikuisväestölle eli ennen vuotta 1956
45012: ti seuraavaa: syntyneille on korvattu joka kolmas kalenteri-
45013: Sairausvakuutuslakiin (364/ 1963) sisältyviä vuosi suun ja hampaiden tutkimuksen ja ennalta
45014: hammashuollon korvaussäännöksiä on uudistet- ehkäisevän hoidon kustannuksista 75 prosenttia
45015: tu vuonna 1991. Lain muutoksen ( 1714/1991) enintään vahvistetun taksan mukaisesta määräs-
45016: tarkoituksena oli ulottaa järjestelmällisen ham- tä. Lisäksi heillä on sairausvakuutuslain 5 §:n 2
45017: mashuollon korvaaminen koskemaan koko väes- momentin perusteella oikeus kuten vuonna 1956
45018: töä 1 päivästä heinäkuuta 1992 lukien. Hammas- ja sen jälkeen syntyneillä sairausvakuutuksen
45019: huollon korvaaminen olisi koskenut myös ham- hammashuollon korvauksiin, jos hammassairau-
45020: maslääkärin määräämiä laboratorio- ja röntgen- den hoitaminen on ollut muun sairauden kuin
45021: tutkimuksia, lääkkeitä sekä hammashoitoon liit- hammassairauden parantamiseksi välttämätöntä
45022: tyviä matkakustannuksia sekä osin protetiikan taikka säde- tai sytostaattihoidon vuoksi tarpeel-
45023: kustannuksia. Oikomishoito olisijäänyt korvaus- lista. Tällöin hoidon korvaaminen riippuu muun
45024: ten ulkopuolelle. Hammashuollon korvausten sairauden kuin hammassairauden hoidon edellyt-
45025: laajentamista koskemaan koko väestöä on sittem- tämästä tarpeesta. Korvaus on 60 prosenttia enin-
45026: min lykätty väliaikaisilla laeilla, viimeksi mar- tään vahvistetun taksan mukaisesta määrästä.
45027: raskuussa 1999 annetulla lailla ( l 020/ 1999), joka Oikomishoitoa on korvattu vakuutetuille sai-
45028: on tullut voimaan vuoden 2000 alusta ja on voi- rausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin perusteella,
45029: massa 31 päivään joulukuuta 2000 saakka. kun oikomishoito on ollut välttämätöntä muun
45030: Vuoden 2000 loppuun voimassa olevan sai- sairauden kuin hammassairauden kuten esimer-
45031: rausvakuutuslain mukaan oikeus sairausvakuu- kiksi synnynnäisen leukojen rakenteellisen poik-
45032:
45033:
45034: 3
45035: KK 447/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerin vastaus
45036:
45037:
45038: keavuuden parantamiseksi. Muu oikomishoito, tarkoitus saattaa voimaan tammikuun alusta 2001
45039: proteettiset toimenpiteet ja hammastekniset kus- lukien siten, että korvaukseen oikeutettujen piiri
45040: tannukset ovat jääneet hammashuollon korvaus- laajenee vuonna 1942 ja senjälkeen syntyneisiin
45041: ten ulkopuolelle. Myös purentafysiologinen hoi- vakuutettuihin. Lokakuun alusta 2002 lukien
45042: to on hammashoitona korvattavaa vuonna 1956 koko väestö saatetaan sairausvakuutuksen kor-
45043: ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille. Onnistu- vausjärjestelmän piiriin. Valmisteltavan uudis-
45044: neen oikomishoidon hoitotulos on yleensä pysy- tuksen tavoitteena on, että koko väestö saisi ter-
45045: vä ja oikomishoito ei yleensä edellytä jatkuvaa veystarpeen mukaiset suun terveydenhuollon
45046: hoitoa. Mikäli kuitenkin oikomishoidon jälkeen palvelut pääpiirteissään samassa laajuudessa
45047: potilaan purennassa ilmenee vielä ongelmia, voi- kuin hammashuollon korvauksia suoritetaan voi-
45048: daan niitä edelleen hoitaa purentafysiologisella massa olevan lain perusteella vuonna 1956 ja sen
45049: hoidolla. jälkeen syntyneille vakuutetuille. Uudistuksen
45050: Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail- tarkoituksena on saattaa kaikki kansalaiset suun
45051: laan valmisteltavana sairausvakuutuksen ham- terveydenhuollon suhteen samanarvoiseen ase-
45052: mashuoltokorvauksia koskeva uudistus, joka on maan muun terveydenhuollon palvelujen kanssa.
45053:
45054:
45055:
45056: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
45057:
45058: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
45059:
45060:
45061:
45062:
45063: 4
45064: Ministerns svar KK 447/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
45065:
45066:
45067:
45068:
45069: Tili riksdagens talman
45070:
45071: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger det personer som är 44 år och yngre. Enligt sjuk-
45072: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- försäkringslagen ersätts 75 % av högst det av
45073: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- Folkpensionsanstalten föreskrivna taxeenliga be-
45074: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs- loppet för undersökning av mun och tänder och
45075: mål SS 447/2000 rd: för profylaktisk vård. För annan tandvård som en
45076: tandläkare utfört ersätts 60 % av högstbeloppet
45077: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att enligt den närnnda taxan. Försäkrade personer
45078: Fpa skall bevilja personer som i vuxen betalas ersättning också för av tandläkare före-
45079: ålder är i behov av tandreglering, och skrivna laboratorie- och röntgenundersökningar
45080: särskilt sådana personer som fått tand- samt nödvändiga läkemedel på samma sätt som
45081: reglering som yngre, men som p.g.a. av- då de ordinerats av läkare. Dessutom har nödvän-
45082: saknad av eftervård behöver få ettfelak- diga resekostnader som ansluter sig till tandvård
45083: tigt bett korrigerat på nytt, ersättning ersatts enligt sjukförsäkringens allmänna princi-
45084: för nödvändig behandling? per.
45085: Resten av den vuxna befolkningen, d.v.s. så-
45086: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dana som är födda före år 1956 har för undersök-
45087: föra följande: ning av mun och tänder och för profylaktisk vård
45088: Sjukförsäkringslagens (364/1963) bestämmelser vart tredje kalenderår betalats ersättning om
45089: om ersättning för tandvård förnyades 1991. Av- 75 % av högstbeloppet enligt den fastställda
45090: sikten med lagändringen (1714/ 1991) var att det taxan. Dessutom har de, precis som 1956 och se-
45091: för kostnader som uppstår vid systematisk tand- nare födda personer, enligt 5 § 2 mom. sjukför-
45092: vård skulle betalas ersättning åt hela befolkning- säkringslagen genom sjukförsäkringen rätt till er-
45093: en fr.o.m. den 1 juli 1992. Ersättningen för tand- sättning för tandvård om behandlingen av en
45094: vård skulle också ha gällt av tandläkare före- tandsjukdom varit nödvändig för behandling av
45095: skrivna laboratorie- och röntgenundersökningar, annan sjukdom än en tandsjukdom eller erforder-
45096: ordinerade läkemedel, resekostnader som anshi- lig till följd av strålbehandling eller cytostatika-
45097: ter sig till tandvård samt delvis kostnader för pro- behandling. Då beror ersättningen på vård som
45098: tetiska åtgärder. Tandreglering skulle det inte ha varit nödvändig på grund av den andra sjukdo-
45099: betalats ersättning för. En ersättning för tand- men än tandsjukdomen. Ersättningen är 60 % av
45100: vård utökad till att gälla hela befolkningen har högstbeloppet enligt den fastställda taxan.
45101: sedan skjutits upp genom temporära lagar, senast För tandreglering betalas en försäkrad person
45102: genom en lag från november 1999 (1020/1999). ersättning enligt 5 § 2 mom. sjukförsäkringsla-
45103: Den här lagen trädde i kraft vid ingången av 2000 gen när tandregleringen varit nödvändig för till-
45104: och gäller t.o.m. den 31 december 2000. frisknande från annan sjukdom än tandsjukdom,
45105: Enligt den sjukförsäkringslag som är i kraft till som t.ex. för att förbättra medfödda avvikelser i
45106: årets slut har enligt huvudregeln de som är födda käken. För annan tandreglering, protetiska åtgär-
45107: 1956 och senare rätt till sjukförsäkringsersätt- der och tandtekniska kostnader utgår inte tand-
45108: ning för tandvårdskostnaderna. För 2000 innebär vårdsersättning. Också bettfysiologisk vård är
45109:
45110:
45111: 5
45112: KK 447/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministems svar
45113:
45114:
45115: tandvård som det betalas ersättning för åt försäk- tigade till ersättning vidgas till att gälla försäkra-
45116: rade personer födda 1956 och senare. Resultatet de födda 1942 och senare. Från början av okto-
45117: av en lyckad tandreglering är vanligen perma- ber 2002 utvidgas sjukförsäkringens ersättnings-
45118: nent och tandreglering förutsätter i allmänhet system till att gälla hela befolkningen. Målet med
45119: inte fortlöpande vård. Om patienten efter tand- den reform som förbereds är att hela befolkning-
45120: reglering ändå får problem med bettet, kan de här en skall få mun- och tandvård enligt hälsobeho-
45121: problemen fortfarande skötas med bettfysiolo- vet och i stort sett i samma utsträckning som de
45122: gisk vård. tandvårdsersättningar som enligt nuvarande lag
45123: Social- och hälsovårdsministeriet förbereder utgår till försäkrade födda 1956 och senare. Re-
45124: som bäst en reform angående ersättningar för formens syfte är att alla medborgare skall vara
45125: tandvård som betalas ut via sjukförsäkringen. likställda när det gäller mun- och tandvård på
45126: Den här reformen är tänkt att träda i kraft den 1 samma sätt som när det gäller annan service inom
45127: januari 2001, så att kretsen av dem som är berät- hälso- och sjukvården.
45128:
45129:
45130: Helsingfors den 30 maj 2000
45131:
45132: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
45133:
45134:
45135:
45136:
45137: 6
45138:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025