<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
148 Käyttäjää paikalla!
0.0074691772460938
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 |
1: Vuoden 2000
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset 448-674/2000 vp
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-991X
19: EDITA OYJ. HELSINK1200l
20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:
22:
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
25:
26:
27:
28: ASIAKIRJAT A-F
29:
30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
31: vahvistamattajääneet lait (VJL)
32: hallituksen esitykset (HE)
33: hallituksen kirjelmät
34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
35: muut asiat (M)
36: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
37: (VNP)
38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat:
39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
40: lakialoitteet (LA)
41: jelmät VN)
42: toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
43: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
44: B-osat: talousarvioaloitteet (TAA)
45: lisätalousarvioaloitteet (LTA)
46: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
47:
48: F-osat:
49: C-osat:
50: kirjalliset kysymykset (KK)-ja niihin anne-
51: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
52: tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
53: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
54: keskustelualoitteet (KA)
55: (VM) ja lausunnot (VL)
56: välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
57:
58: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
59: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
60: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
61: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
62: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
63: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
64: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
65: (PNL) E- ja F-osiin.
66: PÖYTÄKIRJAT
67:
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
70:
71:
72: HAKEMISTO
73:
74: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
75: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
76: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
77: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
78: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
79: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
80: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
81: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
82: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
83: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
84: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
85:
86:
87: INTERNET
88:
89: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
90: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
91: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
92: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
93: SISALLYSLUETTELO
94:
95:
96:
97: Kirjalliset kysymykset KK 456/2000 vp - Marjukka Karttunen-Rais-
98: 448-674/2000 vp kio /kok
99: Merenkulun tietokannan perustaminen (Baltic
100: Maritime Database)
101: KK 448/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
102: Luonnonmukaisen tuotannon sopimusehdot nen
103: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
104: Hemilä KK 457/2000 vp- Irja Tulonen /kok
105: Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien asema am-
106: KK 449/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk mattikorkeakoululaissa
107: Yliopistojen vuokrat Valtion kiinteistölaitokselle Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
108: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
109: KK 458/2000 vp- Irja Tulonen /kok
110: KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok Virheellisiin luokituksiin perustuvien väylämak-
111: Moniammatillinen yhteistyö ja huumausaineet sujen takaisinperintä
112: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
113: vaara nen
114: KK 45112000 vp - Esa Lahtela /sd KK 459/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
115: Arviosalmen lossin liikennöinti kesäkuukausina Vammaisten oikeus saada korvausta tarvitsemis-
116: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- taan apuvälineistä
117: nen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
118: KK 452/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk vaara
119: Suurlähetystöjen roolin uudistaminen KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
120: Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja .Valtion yliopistoilta perimien vuokrien kohtuul-
121: KK 453/2000 vp- Seppo Kanerva lkok lisuus
122: Valtionhallinnon ulkomailla työskentelevien ja Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
123: siirtovelvollisten virkamiesten vero.tuksellinen
124: kohtelu KK 461/2000 vp- Mikko Elo /sd
125: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Porin alueen postipalvelujen heikentymisen estä-
126: minen
127: KK 454/2000 vp - Tanja Karpela /kesk Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
128: Yliopistoilta perittävien maanvuokrien kohtuul- nen
129: lisuus
130: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö SS 462/2000 rd- Pehr Löv /sv
131: Bristen på ackumulatorer i en krissituation
132: KK 455/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Besvarats av: Minister Kimmo Sasi
133: Paluumuuttajien ja ulkomailla työskennelleiden
134: oikeus työttömyyspäivärahaan KK 462/2000 vp - Pehr Löv /r
135: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Akkupula kriisitilanteessa
136: Perho Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
137: Sisällysluettelo
138:
139:
140:
141: KK 463/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym. KK 471/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
142: Opettajankoulutuksen korkean tason säilyttämi- Petö-menetelmän hyväksyminen ja kehittäminen
143: nen Tampereen yliopistossa Suomessa
144: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
145:
146: KK 464/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk KK 472/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
147: Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen tehtä- Yrittäjäeläkkeiden määräytyminen
148: vien eriyttäminen Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
149: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
150: Perho
151: KK 473/2000 vp- Saara Karhu /sd
152: KK 465/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk Eläkkeensaajien ostovoiman kehitys
153: Siviilipalveluksen nykyisen pituuden säilyttämi- Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
154: nen
155: KK 474/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
156: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
157: Ammatillisen lisäkoulutuksen antaminen kan-
158: sanopistoissa
159: KK 466/2000 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
160: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
161: Säteilyloman poistaminen
162: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- KK 475/2000 vp- Esa Lahtela /sd
163: vaara Tienvarsien siisteyden parantamiseksi käynnis-
164: tettävä kampanja
165: KK 467/2000 vp- Arto Seppälä /sd Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
166: Kaatopaikkojen saattaminen EU:n kaatopaikka- nen
167: direktiivin ( 1999/31/EC) vaatimusten mukai-
168: seen kuntoon 1.11.2007 mennessä KK 476/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
169: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi Uukuniemen ja Kesälahden välisen kuntarajan
170: tarkistaminen
171: KK 468/2000 vp - Saara Karhu /sd Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
172: Kotiuttamisrahan palauttaminen nen
173: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
174: vaara KK 477/2000 vp- Matti Väistö /kesk
175: Päihdeprojektin käynnistäminen Pohjois-Karja-
176: KK 469/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk lassa
177: Viljelijän oikeusturvan huomioon ottaminen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
178: EU:n päätöksenteossa koskien Suomen LF A- ja vaara
179: ympäristöohjelmaa
180: KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
181: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
182: Verovirkamiehiä koskeva syyte Luxemburgin ti-
183: Hemilä
184: litietojen käyttämisestä
185: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
186: KK 470/2000 vp- Marja Tiura /kok
187: TerveydenhOitajien asema kouluissa KK 479/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
188: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Poliisiautojen autoveron poistaminen
189: vaara Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
190:
191: SS 471/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl. KK 480/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
192: Petö-metodens godkännande och utveckling Polttoainekustannusten kohtuullistaminen haja-
193: Finland asutusalueilla
194: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
195: Sisällysluettelo
196:
197:
198: KK 481/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. KK 491/2000 vp- Janina Andersson /vihr
199: Pankkiautomaattipalveluiden saatavuuden pa- Kestävän kehityksen asuntotuotanto
200: rantaminen erityisryhmille Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
201: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
202: KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr
203: KK 482/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ajoneuvopäästöjen aiheuttama ilmaston lämpe-
204: Valtimon-Pajukosken-Lotman paikallistien neminen
205: perusparantaminen Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
206: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
207: nen KK 493/2000 vp - Anne Huotari /vas
208: Arsenalin johdon vastuuvapaus
209: KK 483/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
210: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
211: Lapsisuodatin Internetiin
212: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- KK 494/2000 vp- Juha Karpio /kok
213: nen Kotipalvelujen verovähennyskokeilun selkeyttä-
214: KK 484/2000 vp - Timo Ihamäki /kok minen
215: Virvoitusjuomaveromallit Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
216: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes KK 495/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
217: KK 485/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Asbestin aiheuttamien haittojen korvaaminen
218: Pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
219: virvoitusjuoma-alalla Perho
220: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- KK 496/2000 vp- Janina Andersson /vihr
221: ka Mönkäre Kalan tappaminen pyydystämisen jälkeen
222: KK 486/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym. Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
223: Ympäristöystävällinen energia Hemilä
224: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
225: KK 497/2000 vp - Ulla Juurola /sd ym.
226: Hemilä Ammattitautilainsäädännön uudistaminen
227: KK 487/2000 vp- Seppo Kanerva /kok Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
228: Ruotsissa olevien vaikeavammaisten sotainvali- Perho
229: dien laitoshoidon turvaaminen KK 498/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
230: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Viljelijäväestön tulotason turvaaminen
231: vaara Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
232: KK 488/2000 vp- Pekka Ravi /kok Hemilä
233: Omaishoidon tuen verokohtelun lieventäminen KK 499/2000 vp - Antti Kalliomäki /sd
234: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Eläinpölylie allergisten ihmisten elinympäristön
235: KK 489/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym. puhtauden parantaminen
236: Rattijuoppojen hoitoonohjaus Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
237: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen vaara
238:
239: KK 490/2000 vp- Kari Urpilainen /sd SS 500/2000 rd- Pehr Löv /sv m.fl.
240: Porasenjärven kunnostaminen Den svenskspråkiga servicen vid Vasa och Kar-
241: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi leby skattebyråer
242: Hemilä Besvarats av: Minister Suvi-Anne Siimes
243: Sisällysluettelo
244:
245:
246:
247: KK 500/2000 vp - Pehr Löv /r ym. KK 510/2000 vp -Pentti Tiusanen /vas ym.
248: Vaasan ja Kokkolan verotoimistojen ruotsinkie- Lääkäripulan ratkaiseminen
249: liset palvelut Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
250: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes vaara
251:
252: KK 50112000 vp- Antti Rantakangas /kesk KK 511/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
253: Maaseutukuntien elinvoiman vahvistaminen Ilmavoimien työsopimussuhteisten lentokone-
254: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho- mekaanikkojen palkkaus ja työsuhteen ehdot
255: nen Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
256:
257: KK 502/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok KK 512/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
258: ym. Nuorten yrittäjyyden edistäminen
259: Lapsen terveen kasvun ja kehityksen turvaami- Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
260: nen tietoteknisessä ympäristössä ka Mönkäre
261: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
262: vaara KK 513/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk ym.
263: Poliisin resurssit huumausainerikollisuuden tor-
264: KK 503/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym. junnassa
265: Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän kannanotot Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
266: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
267: vaara KK 514/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk ym.
268: Monirikollisten rangaistus- ja hoitotoimenpiteet
269: KK 504/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
270: Ammatilliseen koulutukseen hakeminen
271: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask KK 515/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
272: Huumeidenvastaisen viranomaistoiminnan kehit-
273: KK 505/2000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl täminen
274: ym. Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
275: DDR:n Stasin kanssa yhteistyössä olleiden suo- vaara
276: malaisten toiminnan ja vastuun selvittäminen
277: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies KK 516/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk ym.
278: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
279: KK 506/2000 vp - Tarja Kautto /sd ym. Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
280: Syöpähoitoihin varautuminen vaara
281: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
282: vaara KK 517/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
283: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden-
284: KK 507/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk hoitopalvelut
285: Tierahojen jakoperusteet Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
286: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- vaara
287: nen
288: KK 518/2000 vp- Pia Viitanen /sd
289: KK 508/2000 vp - Matti Saarinen /sd Yksityisen hoidon tuen ehtojen joustavoiminen
290: Karkkilan virastotalon autioituminen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
291: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö vaara
292:
293: KK 509/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk KK 519/2000 vp - Klaus Bremer /r ym.
294: Metadonihoito terveyskeskuksissa Kansantaloudellisten seurausten kokonaishallin-
295: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- ta
296: vaara Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
297: Sisällysluettelo
298:
299:
300: KK 520/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym. KK 529/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk
301: Opettajaksi hakeutumisen suosio Luopumistukijärjestelmän muutokset
302: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
303: Hemilä
304: KK 52112000 vp - Saara Karhu /sd
305: Huumeriippuvaisten korvaushoidon saannin te- KK 530/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
306: hostaminen ym.
307: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Neilim-Ivalo-tien kunnostus
308: vaara Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
309: nen
310: KK 522/2000 vp - Sakari Smeds /skl
311: Radio Novan toimilupa KK 53112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
312: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Ortopedisen hoidon saatavuus Turussa
313: nen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
314: vaara
315: SS 523/2000 rd- Ulla-Maj Wideroos /sv
316: KK 532/2000 vp - Mauri Salo /kesk
317: Utplanteringen av sälar
318: Kasvinsuojeluoppaiden ostopakko maatalous-
319: Besvarats av: Jord- och skogsbruksminister Ka-
320: yrittäjille
321: levi Hemilä
322: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
323: Hemilä
324: KK 523/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
325: Hylkeiden istutukset KK 533/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk
326: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Natura-kohteiden perusteleminen
327: Hemilä Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
328:
329: KK 524/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok ym. KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
330: Postikonttoreiden lakkauttaminen Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakou-
331: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- lun aloituspaikat
332: nen Vastannut: Ministeri Suvi Linden opetusministe-
333: rin sijaisena
334: KK 525/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
335: Vammala-Vesilahti -seutu tien rakentaminen KK 535/2000 vp- Marja Tiura /kok
336: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Päiväkotien henkilöstötilanne
337: nen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
338: vaara
339: KK 526/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
340: KK 536/2000 vp- Marja Tiura /kok
341: Lääkäripulan helpottaminen koulutusta lisäämäl-
342: Filippiinien suomalaispanttivangit
343: lä
344: Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
345: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
346: SS 537/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
347: KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Busshållplatser för snabbturer
348: Lasten mielenterveyden hoito Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
349: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- nen
350: vaara
351: KK 537/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
352: KK 528/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym. Pikavuorojen pysäkit
353: Taiteen perusopetus Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
354: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask nen
355: Sisällysluettelo
356:
357:
358: SS 538/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv KK 546/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
359: Prissättningen på tjänster och materia! för syn- Asevelvollisuuden vapautusperusteet
360: skadade Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
361: Besvarats av: Undervisningsminister Maija Rask
362: KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd
363: KK 538/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen rahoi-
364: Näkövammaisten palveluiden ja aineiston hin- tuksen ja opetuksen tason turvaaminen
365: noittelu Vastannut: Ministeri Suvi Linden opetusministe-
366: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask rin sijaisena
367: KK 539/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
368: KK 548/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
369: Lasten ja nuorten liikuntaharrastuneisuuden li-
370: Toisella asteella annettavan opinto-ohjauksen
371: sääminen
372: turvaaminen
373: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
374: Vastannut: Ministeri Suvi Linden opetusministe-
375: KK 540/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk rin sijaisena
376: Postitoimipaikkojen sulkemisesta johtuva vaa-
377: lien ennakkoäänestyspaikkojen epäyhtenäinen KK 549/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
378: käytäntö Valtion alue- ja paikallishallinnon henkilöstö-
379: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen määrän kehitys
380: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen ministerin
381: KK 54112000 vp - Mikko Elo /sd valtiovarainministeriössä sijaisena
382: Reposaarentien kuljetusten siirtäminen rautateil-
383: le KK 550/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
384: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Haapamäen yhdyskunnan pitkäaikaisten työpaik-
385: nen kamenetysten korvaaminen
386: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho-
387: KK 542/2000 vp- Päivi Räsänen /skl nen
388: Yksinhuoltajien vapauttaminen asepalveluksesta
389: Vastannut: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam KK 55112000 vp- Seppo Lahtela /kesk
390: Kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan
391: KK 543/2000 vp- Esa Lahtela /sd Vastannut: Ministeri Martti Korhonen ministerin
392: Oikeus korvaukseen muuttuneen tilanteen mu- valtiovarainministeriössä sijaisena
393: kaisesti sotilasvamman pahentuessa
394: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- KK 552/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
395: vaara Nuorison alkoholipitoisten juomien käytöstä ai-
396: heutuvat ongelmat ja haittailmiöt
397: KK 544/2000 vp- Esa Lahtela /sd Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
398: Lujuusopin opetuksen lisääminen rakennesuun- vaara
399: nittelun koulutusohjelmiin
400: Vastannut: Ministeri Suvi Linden opetusministe- SS 553/2000 rd- Bjarne Kallis /fkf
401: rin sijaisena Minnesdag för Förintelsen
402: Besvarats av: Kulturminister Suvi Linden
403: KK 545/2000 vp - Esa Lahtela /sd
404: Imatran Höyrylaivat Oy:n konkurssin jälkeisen KK 553/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
405: tilanteen epäselvyyksien tutkimatta jättäminen Juutalaisten kansanmurhan muistopäivä
406: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
407: Sisällysluettelo
408:
409:
410: KK 554/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk KK 563/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok
411: Kaavailuista kohdistaa kiinteistövero metsiin ym.
412: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen ministerin Psykoterapian laadun turvaaminen lakisääteisil-
413: valtiovarainministeriössä sijaisena lä pätevyysvaatimuksilla
414: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
415: KK 555/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps vaara
416: Valtatien reuna-alueen laskeminen mukaan yksi-
417: tyistien hoitokunnan osakkaan tieyksikköihin KK 564/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
418: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- YK:n rauhanturvaorganisaation ja -operaation
419: nen palveluksessa olevien virkavapaus
420: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen ministerin
421: KK 556/2000 vp- Jussi Ranta /sd
422: valtiovarainministeriössä sijaisena
423: Kuljetusyritysten ylipaino- ja ylimittamaksut
424: Suomessa
425: KK 565/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
426: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
427: Aamujunayhteyden palauttaminen Helsingistä
428: nen Haapamäelle
429: KK 55 7/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
430: Investointituet Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma- nen
431: alueella
432: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho- KK 566/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
433: nen Lähihoitajien pääsy työharjoitteluun TYKSiin
434: Vastannut: Ministeri Suvi Linden opetusministe-
435: KK 558/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym. rin sijaisena
436: Traktorin polttoaineen lisäveron suorittamisvel-
437: vollisuus KK 567/2000 vp- Jyri Häkämies /kok
438: Vastannut: Ministeri Martti Korhonen ministerin TIR Camet -säännösten vastainen toiminta Suo-
439: valtiovarainministeriössä sijaisena men ja Venäjän rajalla
440: Vastannut: Ministeri Kalevi Hemilä liikennemi-
441: KK 559/2000 vp- Tarja Kautto /sd nisterin sijaisena
442: Erikoislääkäripulan vaikutukset julkiseen tervey-
443: denhuoltoon KK 568/2000 vp - Pekka Ravi /kok
444: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Hitaiden ajoneuvojen näkyvyyden parantaminen
445: vaara liikenteessä
446: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
447: KK 560/2000 vp- Arto Seppälä /sd ym.
448: nen
449: Nuorten työpajatoiminnan kansallinen rahoitus
450: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
451: KK 569/2000 vp - Matti Kangas /vas
452: KK 561/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Keliakiaa sairastavien ruoan hinta
453: Opintotuen takaisinperintä Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
454: Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden Perho
455:
456: KK 562/2000 vp - Jukka Mikkola /sd KK 570/2000 vp- Matti Kangas /vas
457: Pienyrittäjien lomaoikeus Sumiaisten kunnan postipalvelujenjärjestäminen
458: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
459: vaara nen
460: Sisällysluettelo
461:
462:
463: KK 571/2000 vp- Juha Karpio /kok KK 580/2000 vp- Niilo Keränen /kesk
464: Kirkon suorittamien yhteiskunnallisten palvelui- Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaami-
465: den korvaaminen nen kalastajille ja kalankasvattajille
466: Vastannut: Ministeri Kari Häkämies valtiova- Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
467: rainministerin sijaisena Hemilä
468:
469: KK 572/2000 vp - Saara Karhu /sd KK 581/2000 vp- Esa Lahtela /sd
470: Kunnianloukkausrikos Internetissä Työmarkkinatuen epäkohtien korjaaminen
471: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
472:
473: KK 573/2000 vp- Ulla Anttila /vihr ym. KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas
474: Länsi-Papuan tilanne Ruoppausmassojen haitalliset aineet
475: Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
476:
477: KK 583/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
478: KK 574/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Puolustushallinnon kiinteistötoimi
479: Maitokiintiön pienentäminen ja maidontuottajan Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
480: asema maidontuotannon väliaikaisen laskun yh-
481: teydessä KK 584/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
482: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Maatilalla asuvan opiskelijan työttömyysturva
483: Hemilä kesäaikana
484: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
485: KK 575/2000 vp- Kalervo Kummola /kok
486: Huumausainerikollisten syyttämättä jättäminen KK 585/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
487: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen Valtion irtisanoutuminen Vuosaaren sataman
488: edellyttämien rautatieinvestointien rahoittami-
489: KK 576/2000 vp- Tanja Karpela lkesk sesta
490: Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
491: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija nen
492: Perho
493: KK 586/2000 vp - Marja Tiura /kok
494: KK 577/2000 vp - Esa Lahtela /sd Lapsen yksityisen ja kunnallisen hoidon valinta-
495: Kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen mahdollisuudet kotihoidon rinnalla
496: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi kauppa- ja Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
497: teollisuusministerin sijaisena vaara
498:
499: KK 578/2000 vp -Niilo Keränen /kesk KK 587/2000 vp- Marja Tiura /kok
500: Välttämättömien lääkkeiden korvaaminen BBA-tutkintojen tutkintotodistukset
501: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Vastannut: Ministeri Suvi Linden opetusministe-
502: Perho rin sijaisena
503:
504: KK 579/2000 vp- Niilo Keränen /kesk KK 588/2000 vp- Marja Tiura /kok
505: Vahvojen kipulääkkeiden huomioiminen liiken- Työttömien 45-54-vuotiaiden naisten asema
506: teessä työmarkkinoilla
507: Vastannut: Sisäasiainministeri Kari Häkämies Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
508: Sisällysluettelo
509:
510:
511:
512: KK 589/2000 vp - Marja Tiura /kok KK 598/2000 vp - Tuija Nurmi /kok ym.
513: Kunnallisen sairaanhoidon laadun turvaaminen Kotiseutukulttuurin opetus
514: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
515: vaara
516: KK 599/2000 vp- Tarja Kautto /sd
517: KK 590/2000 vp - Outi Ojala /vas Luonnon roskaaminen
518: Työpaikkakiusaamisen aiheuttamat henkiset ja Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
519: taloudelliset kustannukset
520: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- KK 600/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
521: vaara Elintarvikeviraston terveysväittämä ravintoras-
522: vasta
523: KK 59112000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
524: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
525: ym.
526: Sähköyliherkkyyden diagnoosimenetelmien ke-
527: KK 60112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
528: hittäminen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös opiskeli-
529: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
530: joiden kesäajan toimeentulotuen myöntämispe-
531: vaara rusteiden tiukentamisesta
532: KK 592/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
533: Metsähallituksen hintapolitiikka Lapin maiden vaara
534: vuokrauksessa ja myynnissä
535: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi KK 602/2000 vp -Päivi Räsänen /skl
536: Hemilä Vaikeasti vammaisten nuorten toisen asteen ope-
537: tus
538: KK 593/2000 vp - Tanja Karpela /kesk Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
539: Yrittäjän työttömyysturvan karttuminen
540: Vastannut: Ministeri Osmo Soininvaara sosiaali- KK 603/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
541: ja terveysministerin sijaisena ym.
542: Lapsen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki
543: KK 594/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
544: Vaihtoehtoisten hoitomuotojen korvattavuus vaara
545: Vastannut: Ministeri Osmo Soininvaara sosiaali-
546: ja terveysministerin sijaisena KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
547: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leik-
548: KK 59512000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
549: kauksen lopettaminen
550: Puolustusvoimain kiinteistöhuollon henkilöstön
551: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
552: tulevaisuus
553: Perho
554: Vastannut: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
555:
556: KK 596/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym. KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
557: Työsuhteen ehdon muuttaminen Vaikeasti vammaisten oppilaiden toisen asteen
558: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi opetus
559: Hemilä Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
560:
561: KK 597/2000 vp- Hannu Aho /kesk KK 606/2000 vp- Harry Wallin /sd
562: Työharjoitteluraha sosiaali- ja terveydenhuolto- Pitkäaikaissairaan lapsen hoitoraha
563: aloilla sekä VES:n vaikutus opetuksen tasoon Vastannut: Ministeri Osmo Soininvaara sosiaali-
564: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask ja terveysministerin sijaisena
565: Sisällysluettelo
566:
567:
568: KK 607/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk KK 616/2000 vp - Petri Salo /kok
569: Esikoululaisten kuljetuskustannukset Julkisuuslainsäädäntö ja kuntien päätösasiakirjo-
570: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask jen saatavuus julkiselta palvelimelta
571: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
572: KK 608/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
573: Siviilipalvelusta suorittavien lykkäysperustei- KK 617/2000 vp - Katri Komi /kesk
574: den yhdenvertaisuus verrattuna asevelvollisuus- Perheensisäinen väkivalta ja lähestymiskielto
575: lain mukaista palvelua suorittavien lykkäyspe- Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
576: rusteisiin
577: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov KK 618/2000 vp - Pekka Nousiainen /kesk
578: Saimaannorpan aiheuttamien vahinkojen korvaa-
579: KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. minen ammattikalastajille
580: Öljyntorjuntavalmiuden parantaminen itäisellä Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
581: Suomenlahdella
582: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi KK 619/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
583: Osa-aikatyötä tekevien päivärahan korottaminen
584: KK 610/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Vastannut: Ministeri Osmo Soininvaara sosiaali-
585: Loimaan seutukunnan ja muiden siirtymätuen ja terveysministerin sijaisena
586: alueiden sekä ns. valkoisten alueiden määräraho-
587: jen lisääminen ja kehitysmahdollisuuksien tur- KK 620/2000 vp - Kari Urpilainen /sd ym.
588: vaaminen Huopana-Aholanmäki -tien kunnostaminen
589: Vastannut: Alue- ja kuntaministeri Martti Korho- Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
590: nen nen
591:
592: KK 61112000 vp - Sakari Smeds /skl KK 621/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
593: Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen Yhdistelmätuen määrä
594: Vastannut: Ministeri Osmo Soininvaara sosiaali- Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
595: ja terveysministerin sijaisena
596: KK 622/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
597: KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd Luomutuotanto
598: Biojätteen käsittelymahdollisuudet tulevaisuu- Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
599: dessa Hemilä
600: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
601: KK 623/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
602: KK 613/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
603: Harmaahylkeiden ampuminen ja hylkeiden suo-
604: ym.
605: jelualueiden perustaminen
606: Lääkeraaka-aineiden hankkiminen ja toimittami-
607: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
608: nen Kuubaan
609: Hemilä
610: Vastannut: Ministeri Satu Hassi
611:
612: KK 614/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas KK 624/2000 vp - Arto Seppälä /sd
613: Sirkkajärven pohjoispuolen tien kunnostaminen Puhelinpalvelujen saatavuuden takaaminen
614: Kittilässä Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino-
615: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- nen
616: nen
617: KK 625/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
618: KK 615/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Huumeiden käytön lisääntymisen ehkäiseminen
619: Tullilaitoksen sulkema tie Karigasniemellä Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
620: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes vaara
621: Sisällysluettelo
622:
623:
624: KK 626/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas KK 635/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
625: Kemijärven rantojen raivausten säännöstelyn te- Tupakkatuotteiden salakuljettaminen
626: hostaminen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
627: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
628: KK 636/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
629: KK 627/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
630: Elintarvikkeiden kevyt-päällysmerkintöjen mer-
631: Lapin poromiesten velkasaatavat Norjan Kauto-
632: kitys
633: keinon teurastamolta
634: Vastannut: Ministeri Kimmo Sasi
635: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
636: Hemilä
637: KK 63 7/2000 vp - Esko Helle /vas
638: KK 628/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk Entisten tasavallan presidenttien asema
639: Kaksinkertaisen metsäverotuksen estäminen Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
640: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
641: KK 638/2000 vp- Esko Helle /vas
642: KK 629/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
643: Estonia-hylyn hautarauhasopimus
644: Näkövammaisten pankkipalvelujen parantami-
645: Vastannut: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
646: nen
647: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
648: KK 639/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
649: KK 630/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Lapselle vanhemman kuollessa maksettava eläke
650: Suurpetojen pelon aiheuttamat esteet ihmisten Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
651: liikkumiselle luonnossa sekä haitat marjastuksel- Perho
652: le ja sienestykselle
653: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi KK 640/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
654: Hemilä Mielenterveystyön henkilöstön koulutus ja osaa-
655: misen lisääminen
656: KK 63112000 vp - Kimmo Kiljunen /sd
657: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
658: Ympäristövaikutusten arviointimenettely moot-
659: vaara
660: toriurheilukeskusta rakennettaessa
661: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
662: KK 64112000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
663: KK 632/2000 vp -Kari Myllyniemi /kesk Yritysten kulttuurisponsoroinnin edistäminen
664: Rikosten sovittelumenettely Vastannut: Kulttuuriministeri Suvi Linden
665: Vastannut: Oikeusministeri Johannes Koskinen
666: KK 642/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
667: SS 633/2000 rd- Bjarne Kallis /fkf
668: Leskeneläkkeen verotus
669: Radio Extrems program Cafe Satan
670: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
671: Besvarats av: Trafikminister Olli-Pekka Heino-
672: nen
673: KK 643/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
674: KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl Koulutusvakuutuksen toteuttaminen
675: Radio Extremin ohjelma Cafe Satan Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
676: Vastannut: Liikenneministeri Olli-Pekka Heino- Perho
677: nen
678: KK 644/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
679: KK 634/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
680: Uusien työssäkäyntialueiden aiheuttamat ongel-
681: Tupakkariippuvuuden katkaisu bupropionilla
682: mat syrjäseuduilla
683: Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
684: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
685: Perho
686: Sisällysluettelo
687:
688:
689: KK 645/2000 vp - Marja-Leena Kemppainen KK 654/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
690: /skl Ruotsinkielisen opetuksen taso
691: Rautateiden tasoristeyksien turvallisuus Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
692: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
693: Pekka Heinonen KK 655/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
694: Arvopuun korjuupalvelun tarjoaminen itsenäise-
695: KK 646/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk ym. nä yrittäjänä
696: Helsingin yliopiston kanslerin läsnäolo-oikeus ja Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik-
697: puhevalta valtioneuvostossa ka Mönkäre
698: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
699: KK 656/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
700: KK 64 7/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk Erityisvaltionosuuden jakautuminen
701: Junaturvallisuuden parantaminen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
702: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- vaara
703: Pekka Heinonen
704:
705: KK 648/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk KK 657/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
706: Tilaviiniyrittäjien toimintaedellytysten kohenta- Liikenneministeriön kansliapäällikön toiminta
707: minen Kymijoen ja Mäntyharjun kanavahankkeen yh-
708: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- teydessä
709: vaara Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-
710: Pekka Heinonen
711: KK 649/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
712: Polttoaineiden saannin turvaaminen haja-asutus- KK 658/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
713: alueilla Sotaveteraanirekisteri
714: Vastannut: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinik- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
715: ka Mönkäre Perho
716: KK 650/2000 vp - Katri Komi /kesk
717: KK 659/2000 vp -Pertti Turtiainen /vas
718: Traktorien ja työkoneiden polttoaineen käytön
719: Määräaikaisten työsuhteiden käyttämisen yleis-
720: ohjaus
721: tyminen yrityksissä
722: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
723: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
724: KK 651/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
725: D-luokan linja-autokortin mitätöinti eläkkeelle KK 660/2000 vp - Matti Kangas /vas
726: siirtyneiltä kuljettaj ilta Vuokralaisilta perittävän vuokravakuuden korot-
727: Vastannut: Liikenne- ja viestintäministeri Olli- tomuus
728: Pekka Heinonen Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
729:
730: KK 652/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok KK 66112000 vp - Matti Kangas /vas
731: Lastenpsykiatrian tilanne Sotainvalidien asuminen palvelutaloissa ja ra-
732: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- kennusvelan maksattaminen asukkailla
733: vaara Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes
734: KK 653/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok KK 662/2000 vp- Mikko Elo /sd
735: Arvonlisäverotuksen 50 000 markan verovelvol- Porin yliopistotasoisen koulutuksen kehittämi-
736: lisuusrajan lieventäminen nen
737: Vastannut: Ministeri Suvi-Anne Siimes Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
738: Sisällysluettelo
739:
740:
741: KK 663/2000 vp - Kari Rajamäki /sd KK 669/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
742: Pitkäaikaispotilaiden hoitomaksujen kohtuullis- Osittaisen hoitorahajärjestelmän joustavoiminen
743: taminen Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
744: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- vaara
745: vaara
746: KK 670/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
747: KK 664/2000 vp - Hannu Takkula /kesk Turkistachan siirron rahoitus
748: Natura 2000 -verkoston alueista päättäminen Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
749: Vastannut: Ympäristöministeri Satu Hassi
750: KK 671/2000 vp- Harry Wallin /sd
751: KK 665/2000 vp - Mikko Elo /sd
752: Eturauhassyövän seulontatutkimukset
753: Satakunnan työttömyystilanteen helpottaminen
754: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin-
755: Vastannut: Työministeri Tarja Filatov
756: vaara
757: KK 666/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
758: ETA:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden KK 672/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
759: lääkäreiden ammatinharjoittaminen Suomessa Pienteurastamojen ulkomaanvienti
760: Vastannut: Peruspalveluministeri Osmo Soinin- Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
761: vaara Hemilä
762:
763: KK 667/2000 vp - Esa Lahtela /sd KK 673/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
764: Emolehmätutkimukseen erikoistuneen tutkimus- Farmaseuttikoulutuksen lisääminen
765: yksikön toiminnan turvaaminen Tohmajärvellä Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
766: Vastannut: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi
767: Hemilä KK 674/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
768: Työttömyyskassojen jäsentilastoinuin valvon-
769: KK 668/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas nan tehostaminen
770: Vatialan yläasteen ja liikuntahallin rakentami- Vastannut: Sosiaali- ja terveysministeri Maija
771: nen yhdessä vaiheessa Kangasalalle Perho
772: Vastannut: Opetusministeri Maija Rask
773: KK 448/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
774:
775:
776:
777:
778: KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2000 vp
779:
780: Luonnonmukaisen tuotannon sopimusehdot
781:
782:
783:
784:
785: Eduskunnan puhemiehelle
786:
787: Vuosi sitten Euroopan unionissa sovittiin EU:n riippumatta sopimuskauden loppupuolella esim.
788: maatalouspolitiikan uudistuksesta. Uudistus poh- perikunnan ollessa vuokranantajana voi vuokra-
789: jautui Agenda 2000 -esitykseen, joka linjaa jä- sopimus purkautua. Kuitenkin sopimuskauden
790: senvaltioiden maatalouspolitiikkaa alkaneen aikana ympäristöä on hoidettu ja tuotteet ovat
791: vuosituhannen seitsemän ensimmäistä vuotta. täyttäneet luonnonmukaiselle viljelylle asetetut
792: Agenda 2000 -päätöksen mukainen maata- ehdot. On kohtuutonta, että viljelijä joutuisi hä-
793: louspolitiikka aiheuttaa muutoksia eri tukijärjes- nestä riippumattomista syistä maksamaan takai-
794: telmiin ja tukien maksuperusteisiin. Myös ympä- sin kaikki sopimuksen aikana maksetut erityistu-
795: ristötuen erityistuen saamisen sopimusehdot ja et.
796: tuen määrä muuttuivat verrattuna aiempaan sopi-
797: muskäytäntöön. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
798: Erityinen huomio kiinnittyy luonnonmukaista jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
799: tuotantoa koskevaan sopimusehtoon, jossa tode- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
800: taan seuraavaa: "Jos sopimusalan vähennys on vaksi seuraavan kysymyksen:
801: yli 20 % sopimuspinta-alasta, sopimus puretaan
802: ja kaikki sopimuksen voimassaoloaikana makse- Miten aiotaan ehkäistä yli 20 %:n pelto-
803: tut erityistuet peritään takaisin." pinta-alan pienentymisestä aiheutuva
804: Sopimusehto vaikuttaa kohtuuttomalta, sillä ympäristötuen erityistuen takaisinperin-
805: kyseessä on viiden vuoden mittainen sopimus- tä ja turvata luonnonmukaisen tuotan-
806: kausi. Viljelijän maat saattavat olla vuokrattuja, non viljelijälle toimeentulo, jos voidaan
807: jolloin vuokranantajan intressit ja taloudellinen osoittaa, että pienennys aiheutui viljeli-
808: tilanne ratkaisevat vuokraoikeuden. Viljelijästä jästä riippumattomista syistä?
809:
810:
811: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
812:
813: Merikukka Forsius /vihr
814:
815:
816:
817:
818: Versio 2.0
819: KK 448/2000 vp - Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
820:
821:
822:
823:
824: Eduskunnan puhemiehelle
825:
826: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kaan vastaavanlainen osittainen sopimuksesta
827: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- luopuminen ei ollut mahdollista, vaan kyseisessä
828: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen valtioneuvoston päätöksessä säädettiin vain koko
829: vastattavaksi kansanedustaja Merikukka For- sopimuksesta luopumisesta. Viljelijällä on näin
830: siuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ollen uusien sopimusten osalta tietynlainenjous-
831: sen KK 448/2000 vp: tovara pienempien pinta-alavähenemisien osalta.
832: Valmisteltavana olevaan uutta tukijärjestel-
833: Miten aiotaan ehkäistä yli 20 %:n pelto- mää koskevaan valtioneuvoston asetukseen luon-
834: pinta-alan pienentymisestä aiheutuva nonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäris-
835: ympäristötuen erityistuen takaisinperin- tötuesta on tarkoitus ottaa esitetyn ongelmatilan-
836: tä ja turvata luonnonmukaisen tuotan- teen poistava säännös. Esitettävän säännöksen
837: non viljelijälle toimeentulo, jos voidaan mukaan viljelijälle ei aiheudu edellä esitetyn kal-
838: osoittaa, että pienennys aiheutui viljeli- taisia seuraamuksia, jos sopimukseen sisältyvän
839: jästä riippumattomista syistä? pinta-alan väheneminen johtuu niin sanotusta
840: ylivoimaisesta esteestä. Vaikka tällaista ehtoa ei
841: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ole luonnonmukaista tuotantoa koskevissa sopi-
842: ti seuraavaa: musehdoissa, säännös voimaan tullessaan vel-
843: Luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuk- voittaa valtion puolesta sopimuksen tekeviä työ-
844: sen sopimusehtojen kohta 13 käsittelee sopimuk- voima- ja elinkeinokeskuksia ja niiden on otetta-
845: sen osasta luopumisen vaikutuksia viljelijän so- va se huomioon päätöksenteossaan. Viljelijän
846: pimukseen ja maksettuun erityistukeen. Tämän kannalta kyseessä ei ole viljelijän oikeuksia ra-
847: kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan sopi- joittava muutos, joten kyseinen säännös on mah-
848: muspinta-ala voi vähentyä enintään 20 % sopi- dollista sisällyttää edellä mainittuun valtioneu-
849: muskauden aikana. Tällaisen vähenemisen olles- voston asetukseen.
850: sa kyseessä on kyseiselle alueelle sopimusaikana Erityistukisopimuksiin sisällytettävän alan on
851: maksetut erityistuet perittävä takaisin. Toisen oltava koko sopimuskaudenjoko viljelijän omis-
852: kappaleen mukaan, jos sopimusalan vähennys on tuksessa tai koko sopimuskauden voimassa ole-
853: yli 20 % sopimuspinta-alasta, sopimus puretaan valla vuokrasopimuksella viljelijän hallinnassa.
854: ja kaikki sopimuksen voimassaoloaikana makse- Tässä tarkoitettu ylivoimainen este on siis yllät-
855: tut erityistuet peritään takaisin. Aiemmin voi- tävä asiantilan muutos, jota viljelijä ei ole voinut
856: massa olleen maatalouden ympäristötuesta anne- etukäteen ennakoida.
857: tun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) mu-
858:
859:
860: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
861:
862: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
863:
864:
865: 2
866: Ministerns svar KK 448/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
867:
868:
869:
870:
871: Tili riksdagens talman
872:
873: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger frånträdande av avtalet inte möjligt, utan i det
874: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- nämnda beslutet av statsrådet reglerades endast
875: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Meri- frånträdandet av hela avtalet. Odlaren har såle-
876: kukka Forsius /gröna undertecknade skriftliga des, när det gäller nya avtal, ett visst spelrum i
877: spörsmå1 SS 448/2000 rd: fråga om mindre arealminskningar.
878: Avsikten är att det i den förordning av statsrå-
879: På vilket sätt ämnar man förhindra det det om kompensationsbidrag och miljöstöd för
880: återkrav av miljöstödets specialstöd jordbruket som är under beredning och som gäl-
881: som beror på en minskning av åkerarea- ler det nya stödsystemet tas in en bestämmelse
882: len med drygt 20 % och trygga utkom- som eliminerar den ovan nämnda problemsitua-
883: sten Jör odlare med ekologisk produk- tionen. Enligt den föres1agna bestämme1sen skall
884: tion, om det kan påvisas att orsakerna odlaren inte drabbas av ovan avsedda påföljder,
885: till minskningen var oberoende av odla- om den arealminskning som ingår i avta]et beror
886: ren? på force majeure. Fastän ett dylikt villkor inte in-
887: går i de avtalsvillkor som gäller ekologisk pro-
888: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- duktion binder bestämmelsen, när den träder i
889: föra fö1jande: kraft, de arbetskrafts- och näringscentraler som
890: Punkt 13 i avta1svillkoren för avta1 om eko1ogisk för statens del ingår avtal, och de är tvungna att
891: produktion behand1ar verkningarna på od1arens beakta detta i sitt beslutsfattande. Med tanke på
892: avta1 och på det utbeta1da specia1stödet av att od- odlaren är det inte fråga om en förändring som
893: 1aren frånträder en del av avtalet. Enligt det för- begränsar odlarens rättigheter, och därför är det
894: sta stycket i denna punkt kan kontraktsarealen möjligt att foga bestämmelsen i fråga tili den
895: minska med högst 20 % under avtalsperioden. ovan nämnda förordningen av statsrådet.
896: Vid en sådan minskning skall de specialstöd som Den areal som tas in i avtalen om specialstöd
897: under avtalsperioden har betalats för området i skall under hela avtalsperioden vara antingen i
898: fråga återkrävas. Enligt det andra stycket hävs odlarens ägo eller under hela avtalsperioden i od-
899: avtalet om kontraktsarealen minskar med över 20 larens besittning genom ett gällande arrendeav-
900: %, och alla specialstöd som har betalats under av- tal. Force majeure som här avses är alltså en
901: talsperioden återkrävs. Enligt det beslut av stats- överraskande förändring i omständigheterna,
902: rådet om mi1jöstöd för jordbruket (760/1995) som odlaren inte på förhand har kunnat förutse.
903: som tidigare var i kraft var ett dylikt partiellt
904:
905:
906:
907: Helsingfors den 2 juni 2000
908:
909: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
910:
911:
912:
913: 3
914: KK 449/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
915:
916:
917:
918:
919: KIRJALLINEN KYSYMYS 449/2000 vp
920:
921: Yliopistojen vuokrat Valtion kiinteistölaitok-
922: selle
923:
924:
925:
926:
927: Eduskunnan puhemiehelle
928:
929: Yliopistojen huono perusrahoitustilanne on ylei- perusteluna voitontavoittelulle uusia investointe-
930: sesti tunnustettu tosiasia. Kiistattoman rahoitus- ja. Uudet investoinnit on kuitenkin mielestäni
931: vajeen korjaamiseen ei ole kuitenkaan vieläkään aina budjetoitava erikseen. Kiinteistölaitokselle
932: ryhdytty. riittää nollatulostavoite.
933: Yliopistot- kuten useimmat muutkin valtion Kunnat ovat tukeneet yliopistotoimintaa 1960-
934: virastot ja laitokset- toimivat Valtion kiinteis- luvulta lähtien valtion vaatimuksesta lahjoitta-
935: tölaitoksen tiloissa. Kiinteistölaitoksen tuloslas- malla tai myymällä symbolisin hinnoin yliopisto-
936: kelman mukaan sen tilikauden 1999 puhdas voit- jen tarvitsemat maa-alueet. Tästä huolimatta Val-
937: to oli 453 miljoonaa markkaa. Lisäksi valtiolle tion kiinteistölaitos on hinnoitellut tontit markki-
938: maksettiin perustamislainan korkoa 224 miljoo- nahintaaoja toiminut näin myös lahjoittajien int-
939: naa markkaa. ressien vastaisesti.
940: Viime vuonna kiinteistölaitos peri vuokria yli- Valtion talousarviosta annetun asetuksen
941: opistoilta, joiden osuus kiinteistölaitoksen vuok- ( 600/ 1997) 56 § :n mukaan "jollei omaisuuden
942: raamasta kiinteistökannasta on yli 40 prosenttia, käyttötarkoituksesta muuta johdu, käytetään val-
943: yhteensä 760 miljoonaa markkaa. Kiinteistöjen tion investointilaskelmissa ja muussa pääomien
944: hoitokulut olivat kuitenkin yhteensä vain 202 käytön arvioinnissa tuottovaatimuksena valtio-
945: miljoonaa markkaa. Vuokraa perittiin siis huo- konttorin laskemaa arvioinnin suorittamista edel-
946: mattavasti todellisia kuluja enemmän. Tämän li- täneen varainhoitovuoden markkamääräisen pit-
947: säksi yliopistoilta perittiin myös laskennallinen käaikaisen lainanoton efektiivistä korkokustan-
948: osuus- 90 miljoonaa markkaa- kiinteistölai- ousta valtiolle".
949: toksen perustamislainan koroista. Budjettiasetuksessa mainitut valtion pitkäai-
950: Kiinteistölaitos teki näin ollen viime vuonna kaisten markkamääräisten lainojen korot olivat
951: huomattavan voiton opetusministeriön hallin- 4,9 prosenttia vuonna 1998 ja 3,93 prosenttia
952: nonalalle ja kierrätti takaisin valtion kassaan yli- vuonna 1999. Näitä tuottoprosentteja olisi pitä-
953: opistoille osoitettuja budjettimäärärahoja. Tällai- nyt soveltaa yliopistojen vuokratasosta päätet-
954: nen kiinteistöbisnes perustuu väärin ymmärret- täessä.
955: tyyn omistajapolitiikkaan ja tuloksen tekemi- Kiinteistölaitos on kuitenkin perinyt vuokris-
956: seen perustehtävien kustannuksella. sa pääoman tuottoina vuonna 1999 ja kuluvana
957: Valtion kiinteistöt ja yliopistorakennukset vuonna yli asetuksessa (600/1997) mainitun las-
958: ovat valtion yhteisten tehtävien hoitamiseksi ra- kentaperusteen. Kiinteistölaitos perii valtiova-
959: kennettua omaisuutta. Niiden käyttöön ei ole mi- rainministeriön ohjeen mukaisesti yliopistoilta
960: tään tarvetta liittää markkinavuokria eikä tuotto- vuokria, jotka antavat sijoitetun pääoman tuotto-
961: vaatimuksia. Kiinteistölaitos on esittänyt yhtenä na 7 prosenttia rakennuksille ja 3 prosenttia ton-
962:
963: Versio 2.0
964: KK 449/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
965:
966:
967: teille. Valtiovarainministeriön kiinteistölaitok- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
968: selle antama ohje vuokriin sisältyvän sijoitetun jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
969: pääoman tuotoksi on siis edellä mainitun asetuk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
970: sen vastainen. vaksi seuraavan kysymyksen:
971: Yliopistojen perusrahoitusta voidaan kohen-
972: taa nopeasti, mikäli valtiovarainministeriö peruu Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
973: tältä vuodelta Valtion kiinteistölaitokselle asetta- aikoo ryhtyä Valtion kiinteistölaitoksen
974: mansa perustamispääoman korkovaatimuksen yliopistoilta perimien vuokrien ja nii-
975: sekä asetetut perusteettomat tulostavoitteet aina- den määräytymisperusteiden pikaiseksi
976: kin yliopistokiinteistöjen osalta. muuttamiseksi todellisia käyttökustan-
977: nuksia vastaaviksi?
978:
979:
980: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
981:
982: Petri Neittaanmäki /kesk
983:
984:
985:
986:
987: 2
988: Ministerin vastaus KK 449/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
989:
990:
991:
992:
993: Eduskunnan puhemiehelle
994:
995: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa taa huomioon kilpailulainsäädännön vaatimuk-
996: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- set, mikä edellyttää kilpailuneutraliteetin toteut-
997: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tamista eli tuottovaatimusten asettamista toimi-
998: vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen alalla noudatettujen käytäntöjen mukaisesti.
999: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Eduskunnan asettamien palvelutavoitteiden
1000: 449/2000 vp: mukaan Valtion kiinteistölaitos tuottaa valtion
1001: vuokralaisille toimitilapalveluja kohtuullisin
1002: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- markkinaperusteisin ehdoin pyrkien mm. pää-
1003: koo ryhtyä Valtion kiinteistölaitoksen oman tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen
1004: yliopistoilta perimien vuokrien ja nii- sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen. Toimitilo-
1005: den määräytymisperusteiden pikaiseksi jen tuottaminen ja rakennuskannan säilyttämi-
1006: muuttamiseksi todellisia käyttökustan- nen kysyntää vastaavana edellyttää peruskorjaus-
1007: nuksia vastaaviksi? teoja uusinvestointien vuosittaista noin 1,0-1,5
1008: miljardin markan rahoitusta. Kohtuullisten mark-
1009: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kinaperusteisten vuokrien soveltaminen tekee
1010: ti seuraavaa: mahdolliseksi em. investointien läpiviennin il-
1011: Perustuslain 81 §:n 2 momentin mukaan valtion man merkittävää ainakaan kasaantuvaa velkaan-
1012: viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun tumista.
1013: toiminnan maksullisuuden ja maksujen suuruu- Valtion kiinteistölaitoksen investoinnit yksin
1014: den perusteista säädetään lailla. yliopistosektorille olivat vuonna 1999 noin 500
1015: Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan kuulu- miljoonaa markkaa, ja yliopistojen kanssa käyty-
1016: vissa toimitiloissa otettiin vuokrat käyttöön vuo- jen neuvottelujen valossa tarve näyttää lähivuosi-
1017: den 1995 alussa. Vuosina 1995-1998 vuokrien na olevan vähintään samaa luokkaa.
1018: hinnoittelu perustui valtion maksuperustelain On syytä myös korostaa, että kun tilojen vuok-
1019: (15011992) 7 §:ään, jonka mukaan muiden kuin rat otettiin käyttöön, virastoille ja laitoksille ai-
1020: julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoitte1usta heutuneet vuokramenot kartoitettiin etukäteen ja
1021: päätetään liiketaloudellisin perustein. katettiin vastaavilla lisäyksillä toimintame-
1022: Vuoden 1999 alusta, kun Valtion kiinteistölai- nomäärärahoihin. Tällä järjestelyllä taattiin, että
1023: tos liikelaitostettiin, hinnoittelu perustuu valtion uuteen järjestelmään siirtymisestä ei valtiovuok-
1024: liikelaitoksista annetun lain (6271 1987) 7 §:n 2 ralaisille aiheutunut taloudellisia rasituksia.
1025: momenttiin, jonka mukaan hinnat päätetään lii- Kohtuulliset markkinaperusteiset vuokrat ovat
1026: ketaloudellisin perustein. toimiva tapa tehostaaja ohjata investointeja ja to-
1027: Liiketaloudelliset periaatteet tarkoittavat, että teuttaa tasapuolisuutta valtiovuokralaisia koh-
1028: laitoksen on toimittava kannattavasti ja tuotta- taan. Tärkeä seikka on myös se, että tähän toi-
1029: vasti myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tulee ot- mintamalliin oleellisena osana liittyvä Valtion
1030:
1031:
1032:
1033:
1034: 3
1035: KK 449/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministerin vastaus
1036:
1037:
1038: kiinteistölaitoksen altistaminen ulkopuoliselle Siirtymiseen käyttökustannuspohjaiseen
1039: kilpailulle on samalla omiaan tehostamaan pitkä- vuokrajärjestelmään ei ole perusteita.
1040: jänteisesti myös laitoksen asiakaspalvelua ja
1041: kaikkea toimintaa.
1042:
1043:
1044: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
1045:
1046: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1047:
1048:
1049:
1050:
1051: 4
1052: Ministems svar KK 449/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk
1053:
1054:
1055:
1056:
1057: Tili riksdagens talman
1058:
1059: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger enligt konkurrenslagstiftningen, vi1ket förutsät-
1060: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ter att konkurrensneutraliteten fullföljs, dvs. att
1061: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri avkastningskraven ställs i enlighet med den prax-
1062: Neittaanmäki /cent undertecknade skriftliga is som iakttas inom verksamhetsområdet i fråga.
1063: spörsmål SS 449/2000 rd: Enligt de servicemål som riksdagen ställt upp
1064: erbjuder Statens fastighetsverk statens hyresgäs-
1065: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta ter lokaliteter enligt skäliga marknadsbaserade
1066: för att de hyror som Statens fastighets- villkor, varvid avsikten bl.a. är att utnyttja kapi-
1067: verk uppbär av universiteten och de talet effektivt och lönsamt samt att se till att fas-
1068: grunder enligt vilka hyrorna fastställs tigheternas värde består. Att producera lokalite-
1069: snabbt skall ändras så att hyrorna mot- ter och att bevara byggnadsbeståndet på en nivå
1070: svarar de faktiska driftskostnaderna? som motsvarar efterfrågan förutsätter en årlig fi-
1071: nansiering på ca 1,0-1,5 mrd. mk vad gäller to-
1072: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- talrenoveringar och nyinvesteringar. Tillämp-
1073: föra följande: ningen av skäliga marknadsbaserade hyror gör
1074: Enligt 81 § 2 mom. grundlagen utfårdas genom det möj1igt att realisera ovan nämnda investe-
1075: lag bestämmelser om avgifter samt grundema för ringar utan någon betydande skuldsättning, åt-
1076: storleken av avgifter för de statliga myndigheter- minstone inte en ackumulerad sådan.
1077: nas tjänsteåtgärder, tjänster och övriga verksam- Statens fastighetsverks investeringar inom en-
1078: bart universitetssektorn uppgick 1999 till ca 500
1079: het.
1080: 1 fråga om de lokaliteter som finns i Statens milj. mk, och, i ljuset av förhandlingar som har
1081: fastighetsverks besittning togs hyror i bruk i bör- förts med universiteten, förefaller behovet under
1082: jan av 1995. Under 1995-1998 baserade sig de närmaste åren att vara av minst samma klass.
1083: prissättningen av hyrorna på 7 § lagen om grun- Det är ytterligare skäl att betona att man innan
1084: derna för avgifter till staten (150/1992), enligt hyressystemet infördes kartlade de hyresutgifter
1085: viiken priserna på andra myndighetsprestationer som orsakades ämbetsverken och inrättningarna
1086: än offentligrättsliga prestationer bestäms enligt samt täckte dessa utgifter med motsvarande till-
1087: företagsekonomiska grunder. lägg i anslagen för ornkostnader. Genom detta ar-
1088: Sedan början av 1999, då Statens fastighets- rangemang garanterade man att övergången till
1089: verk ombildades till ett affårsverk, har prissätt- det nya systemet inte orsakade statens hyresgäs-
1090: ningen baserats på 7 § 2 mom. lagen om statens ter ekonomisk belastning.
1091: affårsverk (627 /1987), enligt vilket priserna fast- Uppbärandet av skäliga marknadsbaserade hy-
1092: ställs på affårsekonomiska grunder. ror är ett fungerande sätt när det gäller att effek-
1093: De affårsekonomiska principerna innebär att tivera och styra investeringar och att tillämpa
1094: verket skall agera 1önsamt och produktivt också opartiskhet gentemot statens hyresgäster. Ett vik-
1095: på lång sikt. Dessutom skall man beakta kraven tigt element i denna modell är likaså att Statens
1096: fastighetsverk genom den utsätts för extern kon-
1097:
1098:
1099:
1100: 5
1101: KK 449/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk Ministerns svar
1102:
1103:
1104: kurrens på ett sätt som bidrar till att på lång sikt Det finns inte grunder för en övergång till ett
1105: effektivera också verkets kundservice och övriga hyressystem baserat på driftskostnaderna.
1106: verksamhet.
1107:
1108:
1109: Helsingfors den 31 maj 2000
1110:
1111: Finansminister Sauli Niinistö
1112:
1113:
1114:
1115:
1116: 6
1117: KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok
1118:
1119:
1120:
1121:
1122: KIRJALLINEN KYSYMYS 450/2000 vp
1123:
1124: Moniammatillinen yhteistyö ja huumausaineet
1125:
1126:
1127:
1128:
1129: Eduskunnan puhemiehelle
1130:
1131: Huumausainekysymys on luonteeltaan monita- ammattilaiset, huumeiden vastaista työtä teke-
1132: hoinen ja koskettaa monia eri hallinnonaloja. vien järjestöjen edustajat ja niin edelleen.
1133: Huumausaineisiin liittyviä kysymyksiä käsittele- Eri ammattiryhmien hyvin suunnitellulla ja or-
1134: vät useat eri ministeriöt riippuen siitä, minkälai- ganisoidulla yhteistyöllä voitaisiin parhaimmil-
1135: sesta ongelmasta tai tehtävästä on kysymys. laan ehkäistä huumeiden käytön aloittamista, lie-
1136: Tämä pirstaleisuus näkyy valitettavasti myös ventää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja
1137: käytännössä huumausaineongelman parissa ken- niin huumausaineita käyttävän henkilön kuin hä-
1138: tällä tehtävässä työssä. nen lähipiirinsäkin osalta sekä vaikuttaa huu-
1139: Konkreettisimmin huumausaineongelman mausaineiden käytön jatkumiseen. Tällainen ter-
1140: kanssa ovat tekemisissä poliisi ja huumehoito- veen järjen mukainen moniammatillinen yhteis-
1141: palveluja tarjoavat sosiaali- ja terveysalan am- työ olisi niin yksilön kuin yhteiskunnankin edun
1142: mattilaiset. Poliisin resurssit ovat riittämättömät mukaista.
1143: suhteessa huumausaineongelman nopeaan kas-
1144: vuun, eivätkä poliisin mahdollisuudet esimerkik- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1145: si katutason valvontaan ja huumausaineiden jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1146: käyttöön liittyvään valistustyöhön ole läheskään valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1147: tyydyttävät. Tällaisessa tilanteessa tulisi kiinnit- vaksi seuraavan kysymyksen:
1148: tää erityistä huomiota siihen, mitä eri
1149: ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä voitaisiin Onko Suomessa kokemuksia perusteluis-
1150: saada aikaan. Huumausaineiden käyttöä ehkäise- sa kuvatusta huumausaineongelman pa-
1151: vää ja vähentävää valistustyötä, hoitoon ohjausta rissa tehtävästä moniammatillisesta yh-
1152: ja käytön monenlaisia seurausvaikutuksia ratko- teistyöstä ja mikäli on, millaisia nämä
1153: vaa työtä voitaisiin tehokkaimmin tehdä moni- kokemukset ovat sekä
1154: ammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana
1155: paitsi poliisi, myös sosiaalityöntekijät, lasten- millä eri tavoilla huumausaineongel-
1156: suojeluviranomaiset, opettajat, terveydenhoidon man laajeneminen aiotaan ottaa huo-
1157: mioon valtion ensi vuoden budjetissa?
1158:
1159:
1160: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
1161:
1162: Lasse Viren /kok
1163:
1164:
1165:
1166: Versio 2.0
1167: KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok Ministerin vastaus
1168:
1169:
1170:
1171:
1172: Eduskunnan puhemiehelle
1173:
1174: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen ja po-
1175: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- liisin kanssa.
1176: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Sosiaali- ja terveysministeriö on tehostanut
1177: vastattavaksi kansanedustaja Lasse Virenin /kok päihteiden käytön ehkäisemiseksi tehtävää yh-
1178: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teistyötä muiden ministeriön kanssa, hallin-
1179: 450/2000 vp: nonalansa sisällä ja ehkäisevän päihdetyön jär-
1180: jestöjen kanssa. Ministeriö koordinoi ja yhteen-
1181: Onko Suomessa kokemuksia perusteluis- sovittaa eri tahojen toimintoja. Ministeriön käy-
1182: sa kuvatusta huumausaineongelman pa- tössä olevia päihdehaittojen ehkäisyyn varattuja
1183: rissa tehtävästä moniammatillisesta yh- määrärahoja on ohjattu kuntien ja järjestöjen to-
1184: teistyöstä ja mikäli on, millaisia nämä teuttamiin päihteiden käytön ehkäisyyn liittyviin
1185: kokemuksetovatsekä kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Suuressa osas-
1186: sa näitä hankkeita kehitetään moniammatillista
1187: millä eri tavoilla huumausaineongel- yhteistyötä.
1188: man laajeneminen aiotaan ottaa huo- Ministeriö on antanut Stakesille keskeisen
1189: mioon ensi vuoden budjetissa? vastuun kunnallisen päihdetyön kehittämisessä.
1190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Tässä työssä on painotettu viime vuoden aikana
1191: ti seuraavaa: erityisesti ehkäisevän päihdetyön moniammatil-
1192: lisen yhteistyön tehostamista. Stakes kehittää yh-
1193: Huumausaineiden käytön ehkäisyyn ja huumaus- dessä kuntien kanssa työmenetelmiä ja luo eriko-
1194: aineiden käyttäjien hoitoon liittyvän työn ylei- koisia kuntia varten toimintamalleja sekä vahvis-
1195: nen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja taa kuntien ammatillisen henkilöstön osaamista
1196: terveysministeriölle sekä lääninhallituksille. järjestämällä koulutusta ja tuottamalla koulutus-
1197: Käytännön työssä keskeinen vastuu on kunnilla. aineistoja.
1198: Päihteiden käytön ehkäisyä ja hoitoa koskeva Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey-
1199: lainsäädäntö edellyttää eri hallinnonaloilta ja den edistämisen keskuksen (TEK) ja sen jäsen-
1200: muilta toimijoilta laajaa yhteistyötä. Huumausai- järjestöjen kanssa päihteiden käytön ehkäisyssä.
1201: neiden käytön ehkäisystä ja huumausaineiden TEKin tehtävänä on järjestöjen tekemän työn ke-
1202: käyttäjien hoidosta säädetään huumausainelain hittäminen sekä suoraan väestöön suunnattu tie-
1203: 1 §:ssä sekä päihdehuoltolain 3 §:ssä ja raittius- dotus-, viestintä- ja vaikutustoiminta. Terveyden
1204: työlain 4 §:ssä. Kunnassa vastuu ehkäisevästä edistämisen keskus kehittää yhteistyössä jäsen-
1205: päihdetyöstä kuuluu raittiustyöstä vastaavalle järjestöjensä kanssa joukkotiedotusta ja siihen
1206: monijäseniselle toimielimelle, jonka tulee toi- liittyviä aineistoja sekä paikalliselle tasolle so-
1207: mia yhteistyössä erityisesti kunnan terveys-, so- veltuvia toimintamalleja.
1208: siaali- ja koulutoimen kanssa. Päihdehuoltolain Valtakunnallisissa huumetyön linjauksissa
1209: mukaan päihdeongelmien ehkäisyyn ja päihde- moniammatillinen yhteistyö on nostettu keskei-
1210: ongelmaisten hoitoon liittyvässä työssä vastuu sesti esiin. Huumausainepoliittisen toimikunnan
1211: on sosiaalilautakunnalla ja terveyslautakunnalla, mietinnössä "Huumausainestrategia 1997" (Ko-
1212: joiden tulee tehdä yhteistyötä muun sosiaali- ja miteanmietintö 1997:10) todetaan: "Vaikka pää-
1213: terveydenhuollon, raittiustoimen, työvoimavi- vastuu kansallisesta päihdepolitiikasta kuuluu
1214:
1215:
1216: 2
1217: Ministerin vastaus KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok
1218:
1219:
1220: sosiaali- ja terveysministeriölle, tarvitaan aina tuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee oh-
1221: myös oikein kohdennettuja kontrolli- ja valvon- jelmakaudella tähän liittyviä hankkeita."
1222: tatoimia. - Olennaista onkin eri viranomaista- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama nuor-
1223: hojen keskinäinen yhteistyö ja -ymmärrys toteu- ten huumeidenkäytön ehkäisytoimikunta on kar-
1224: tettaessa kansallista huume-ehkäisystrategiaa." toittanut hyviksi osoittautuneita ehkäisevän päih-
1225: Myös huumausainestrategian periaatekannan- detyön käytäntöjäja eri tahojen välistä yhteistyö-
1226: otoissa ja toimenpideohjelmassa korostetaan mo- tä. Toimikuntajättää mietintönsä ensi syksynä.
1227: nipuolisesti viranomaisten ja kansalaisten yhteis- Poliisin huumausainestrategia 2000-2003
1228: työtä. korostaa niin ikään moniammatillista yhteistyö-
1229: Valtioneuvoston joulukuussa 1998 tekemäs- tä: "Poliisi rakentaa paikallistasolla yhteistyöver-
1230: sä, huumausainepolitiikkaa koskevassa periaate- kostot nuorten kanssa toimivien viranomaisten
1231: päätöksessä todetaan: "Huumausaineiden käyt- kanssa ja sopii käytännön menettelyistä varhai-
1232: töä sekä niiden aiheuttamia ongelmia ja haittoja sen puuttumisen edellyttämän jatkotyöskentelyn
1233: voidaan ehkäistä tehokkaasti, mikäli kyetään tar- onnistumiseksi." Erityisesti mainitaan poliisin
1234: peeksi varhain ja tuloksekkaasti puuttumaan yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa asiantun-
1235: nuorten alkaviin päihdeongelmiin ja niitä enna- tija-avun saamiseksi ja hoitoonohjauksen järjes-
1236: koivaan oireiluun. Opetus-, sosiaali- ja terveys- tämiseksi huumeongelmaisille henkilöille polii-
1237: toimen ja poliisin toiminnassa on suuret mahdol- sin puuttumistilanteissa.
1238: lisuudet puuttua niihin varhain .. . Varhaisessa Yhteinen koulutus huumekysymyksiin on tär-
1239: puuttumisessa mainittujen viranomaisten entistä keä edellytys moniammatillisen yhteistyön on-
1240: tiiviimpi yhteistyö on välttämätön." Samassa yh- nistumiselle. Siksi sosiaali- ja terveysministeriö,
1241: teydessä mainitaan myös vapaaehtoinen kansa- Stakes ja Terveyden edistämisen keskus järjesti-
1242: laistoiminta. Periaatepäätöksen toimenpideohjel- vät yhteistyössä vuonna 1998 valtakunnallisen
1243: maan toteuttamisesta vastaavat useat viranomai- "Huumausainestrategia 1997" -kou1utusseminaa-
1244: set yhteistyössä. Myös muita vastuutahoja kuten risarjan, johon osallistui paikallistason toimijoi-
1245: tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä on nimet- ta kaikilta huumetyön sektoreilta, etenkin sosiaa-
1246: ty useissa kohdissa. li- ja terveystoimesta, päihdehuollosta, opetus-
1247: Valtioneuvoston päätös "Sosiaali- ja tervey- toimesta ja poliisista.
1248: denhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille Stakesin toimesta kerättiin ja julkaistiin vuon-
1249: 2000-2003" painottaa niin ikään moniammatil- na 1999 tiedot kuntien päihdestrategioista (Tuu-
1250: lista yhteistyötä: "Sosiaali- ja terveyshuollon ta- la Kekki: Kuntien päihdestrategiat vuosina
1251: voitteiden saavuttaminen vaatii kunnissa eri ta- 1994-1998, Stakes aiheita 42/1999). Paikallis-
1252: hojen yhteistyötä sekä kunnan sisällä, kuntien tason strategioista, toimijoista ja hankkeista on
1253: kesken että eri alueellisten toimijoiden kesken. julkaistu rekisterit myös Stakesin ehkäisevän
1254: Myös yksityisillä, yleishyödyllisten yhteisöjen ja päihdetyön Internet-sivuilla, johon on koottu
1255: järjestöjen palveluilla sekä omais- ja lähimmäis- runsaasti myös muuta paikallistason päihdetyötä
1256: työllä on tärkeä rooli palvelujen tuottamisessa. tukevaa aineistoa. Valmistumassa on laaja kun-
1257: Tehokkaan yhteistyön toteuttaminen myös käy- nallisen päihdestrategian kehittämisaineisto. Sta-
1258: tännössä vaatii työmuotojen uudistamista... ". kes on julkaissut myös ehkäisevän päihdetyön
1259: Ohjelman tavoitteessa 5: Päihdeongelmien eh- käsikirjan. Työvälineiden kehitystyö jatkuu
1260: käisy, sanotaan: "Yhteistyötä eri kuntien, hallin- vuonna 2000 muun muassa julkaisulla, joka kä-
1261: tokuntien sekä viranomaisten, järjestöjen ja elin- sittelee salassapitokysymyksiä moniammatilli-
1262: keinoelämän välillä päihdeongelmien ehkäisys- sessa yhteistyössä.
1263: sä lisätään ja ehkäisevän työn organisointi ja vas- Sosiaali- ja terveysministeriön, opetushalli-
1264: tuutahot selkeytetään." Tähän liittyy toimenpide- tuksen ja Stakesin toteuttamassa hankkeessa on
1265: suositus: "Kunnat nimeävät ehkäisevän päihde- kehitetty koulun ja ehkäisevää päihdetyötä kou-
1266: työn alueellisen vastuuhenkilön ja huolehtivat luihin tarjoavien kansalaisjärjestöjen ja muiden
1267: näiden henkilöiden riittävästä täydennyskoulu- koulun kumppanien yhteistyötä. Hankkeesta on
1268:
1269: 3
1270: KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok Ministerin vastaus
1271:
1272:
1273: julkaistu yksi moniste (Ehkäisevää päihdetyötä moniammatillinen koulutus, keskustelu ja toi-
1274: tukevien ohjelmien käyttö koulussa, opetushalli- mintatavoista sopiminen auttaa yksittäisten sek-
1275: tus, moniste 46/1988). Opaskirjanen koulun ja si- torien työntekijöitä rakentamaan asiakkailleen
1276: dosryhmien yhteistyöstä päihdekysymyksissä il- kattavan auttamisverkoston samalla kun he itse
1277: mestyy lähiaikoina. Päihdevalistuskysymyksiä saavat työlleen tukea muiden osaamisesta. Mui-
1278: on myös käsitelty opetushallituksen ja Stakesin den sektoreiden työn tunteminen ja ymmärtämi-
1279: yhteisessä moniammatillisessa seminaarissa nen mahdollistaa sellaisen riittävän yhteisym-
1280: marraskuussa 1999. märryksen ja toimien yhdensuuntaisuuden, joka
1281: Tärkeä moniammatillisen yhteistyön kehittä- on tehokkaan toiminnan edellytys. Moniamma-
1282: mishanke oli vuosina 1996-1998 toteutettu pal- tillisen verkostotyön suurimpia haasteita puoles-
1283: velurakenteen muutos ja henkilöstön kehittämi- taan ovat ne syvälliset työ- ja organisaatiokult-
1284: nen -hanke (Palmuke). Siinä kehitettiin moniam- tuurin muutokset, joita se tuo tullessaan.
1285: matillisen verkostotyön malli niin sanottuihin Huumausaineiden käytön ehkäisy ja käyttä-
1286: moniongelma- tai moniasiakkuustilanteisiin, jien tarvitsemat palvelut ovat kuntien vastuulla.
1287: joissa helposti syntyy päällekkäistä työtä ja epä- Valtio osallistuu kustannuksiin yleisen valtion-
1288: selvyyttä työnjaosta. osuuden puitteissa. Lisäksi valtion vuoden 2000
1289: STM on vuonna 1998 käynnistänyt verkostoi- talousarvioon sisältyy erikseen määräraha lasten-
1290: tuvat erityispalvelut -projektin, jonka toinen vai- suojelun suurten kustannusten rahoittamiseen
1291: he pyrkii erityisesti luomaan seudullista yhteis- (mom. 33.32.35 = 165 Mmk), jota määrärahaa
1292: -----ttyYJöm'ttää~,-hjoJtt'ttar-nnnnmn.:-p~åäi'ithh{\delehruud(o:HllEloH'nl--8lerl'iit~)li'isSfp)lla~h\l<'e!llumit'taa_ kunnat käyttävät myös alaikäisten päihdeongel-
1293: saataisiin kaikkien kuntien asukkaiden käyttöön. maisten palveluiden järjestämisessä. Samoin ku-
1294: Projektin aikana on jatkettu määrätietoista yli- luvan vuoden talousarvioon otettiin määräraha
1295: kunnallista palveluntuottamista sekä myös usean psykiatristen palveluiden järjestämistä varten
1296: maakunnan yhteistyöpyrkimyksiä. Projektissa (mom. 33.32.37 = 70 Mmk), jonka käytöstä sai-
1297: ovat mukana keskeiset valtakunnassa toimivat raanhoitopiirien esitysten mukaan osa kohden-
1298: järjestöt. tuu myös päihdepsykiatriaan. Ehkäisevän päih-
1299: Euroopan sosiaalirahaston tuella on toteutettu detyön paikallisia hankkeita tuetaan vuosittain
1300: ja toteutetaan monia monivuotisia projekteja terveyden edistämiseen varatuin määrärahoin
1301: myös päihdeongelmaisten tarvitsemien palvelu- (momentilla 33.53.50 vuonna 2000 37 Mmk,
1302: jen kehittämiseksi. Hyviä moniammatillisen työ- josta päihdehaittojen ehkäisyyn 11,5 Mmk).
1303: käytännön kuvauksia on raportoitu sekä työmi- Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytetään
1304: nisteriön että muiden julkaisuissa. vuosittain määrärahaa myös raittius- ja päihde-
1305: Moniammatillinen työkäytäntö kehittyy ole- työn edistämiseen (vuonna 2000 jaettu summa on
1306: massa olevien työntekijäin toteuttamana. Uusien 74 Mmk). Vuoden 2001 talousarvioesityksen laa-
1307: ammattityöntekijäin koulutuksessa on myös huo- dinnassa ehkäisevän päihdetyön ja päihdehuol-
1308: mioitu moniammatillisuuden merkitys mm. oppi- lon kehittäminen on keskeinen sosiaali- ja ter-
1309: kirjojen sisällöissä. Uudet koulutettavat työnte- veydenhuollon painoalue. Hallituksen tavoittee-
1310: kijät omaksuvat moniammatillisen tiimityön na on myös seuraavina vuosina kohdentaa riittä-
1311: käytäntöä myös työssä oppimisen jaksojen aika- västi määrärahoja psykiatrisiin palveluihin, päih-
1312: na. detyöhön ja päihdehuoltoon. Myös syrjäytymi-
1313: Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu- seen pyritään puuttumaan aiempaa varhaisem-
1314: kaan moniammatillinen yhteistyö on käytössä min ja tehokkaammin.
1315: oleva ja nopeasti yleistyvä työmuoto. Yhteinen
1316:
1317:
1318: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
1319:
1320: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
1321:
1322: 4
1323: Ministems svar KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok
1324:
1325:
1326:
1327:
1328: Tili riksdagens talman
1329:
1330: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger cialnämnden och hälsovårdsnämnden, som skall
1331: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- samarbeta med den övriga social- och hälsovår-
1332: rådet översänt följande av riksdagsledamot Las- den, nykterhetsverksamheten, arbetskraftsmyn-
1333: se Viren /saml undertecknade skriftliga spörsmål dighetema, skolväsendet, ungdomsverksamhe-
1334: SS 450/2000 rd: ten och polisen.
1335: Social- och hälsovårdsministeriet har intensi-
1336: Finns det i Finland erfarenhet av sådant fierat samarbetet för att förebygga missbruk av
1337: multiprofessionellt samarbete kring alkohoi och narkotika med de övriga ministerier-
1338: narkotikaproblemet som beskrivs i moti- na, inom sitt förvaltningsområde och med organi-
1339: veringen och om det jinns, hurudana är sationer som utför förebyggande arbete. Ministe-
1340: dessa eifarenheter, och riet samordnar de olika instansemas aktiviteter.
1341: De anslag för förebyggande av olägenheter för-
1342: på vilka olika sätt ämnar man beakta det knippade med rusmedelsbruk som ministeriet
1343: utbredda narkotikaproblemet i nästa års förfogar över har anvisats till försöks- och ut-
1344: budget? vecklingsprojekt för att förebygga missbruk som
1345: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- genomförs av kommuner och organisationer. En
1346: föra följande: stor del av dessa projekt går ut på att utveckla det
1347: multiprofessionella samarbetet.
1348: Den allmänna ledningen, stymingen och över- Ministeriet har delegerat det centrala ansvaret
1349: vakningen av arbetet med anknytning till före- för att utveckla det kommunala arbetet för att be-
1350: byggandet av narkotikabruk och vården av miss- kämpa rusmedelsmissbruk till Forsknings- och
1351: brukare ankommer på social- och hälsovårdsmi- utvecklingscentralen för social- och hälsovården
1352: nisteriet och länsstyrelsema. När det gäller det (Stakes). Under det senaste året har man i detta
1353: praktiska arbetet bär kommunema det största an- arbete särskilt betonat vikten av att effektivera
1354: svaret. Lagstiftningen beträffande förebyggan- det multiprofessionella samarbetet i den förebyg-
1355: det av rusmedelsmissbruk och missbrukarvården gande verksamheten. Stakes utvecklar i samarbe-
1356: kräver ett omfattande samarbete mellan de olika te med kommuner arbetsmetoder och utarbetar
1357: förvaltningama och andra aktörer. Om förebyg- verksamhetsmodeller för kommuner av olika
1358: gande av narkotikamissbruk och vård av miss- storlek samt förstärker kunnandet bland kommu-
1359: brukare bestäms i 1 § narkotikalagen, 3 § lagen nemas yrkespersonal genom att anordna utbild-
1360: om missbrukarvård och 4 § lagen om nykterhets- ning och producera utbildningsmaterial.
1361: arbete. 1 kommunema bärs ansvaret för det före- Ministeriet har ökat sitt samarbete med Cen-
1362: byggande arbetet av ett organ med många med- tret för hälsofrämjande och dess medlemsorgani-
1363: lemmar som skall i synnerhet samarbeta med det sationer inom förebyggandet av narkotikabruk.
1364: kommunala hälso-, social- och skolväsendet. En- Centret för hälsofrämjande har till uppgift att ut-
1365: ligt lagen om missbrukarvård ankommer det ar- veckla organisationemas arbete samt att inrikta
1366: bete som hänför sig till förebyggandet av miss- information och kommunikation direkt till be-
1367: bruksproblem och vården av missbrukare på so- folkningen samt att försöka påverka befolkning-
1368:
1369:
1370: 5
1371: KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok Ministerns svar
1372:
1373:
1374: en. Centret utveck1ar i samarbete med sina med- Även den service och det närstående- och anhö-
1375: 1emsorganisationer masskommunikation och ma- rigarbete som privata, allmännyttiga samman-
1376: teria1 som hänför sig till den samt verksamhets- slutningar och organisationer erbjuder spelar en
1377: modeller som 1ämpar sig för det 1oka1a planet. viktig roll inom tjänstesektorn. Omalla berörda
1378: Det multiprofessionella samarbetet har k1art parter skall kunna samarbeta effektivt också på
1379: lyfts fram i de riksomfattande riktlinjerna för ar- det praktiska p1anet måste arbetsmetoderna ses
1380: betet för att bekämpa narkotika. I den narkotika- över --- I programmets mål 5: Att förebygga
1381: politiska kommissionens betänkande Narkotika- missbruksprob1em sägs det: "Bättre samarbete
1382: strategin 1997 (Kommittebetänkande 1997: 10) mellan kommuner, förvaltningar, myndigheter,
1383: konstateras att även om huvudansvaret för den organisationer och näringsliv kring missbruks-
1384: nationella rusmedelspolitiken bärs av social- och problemen uppmuntras samtidigt som organisa-
1385: hälsovårdsministeriet, behövs det alltid även rätt tionen av och ansvarsfördelningen inom det före-
1386: riktade kontroll- och tillsynsåtgärder, och att det byggande arbetet förtyd1igas". Den rekommen-
1387: är viktigt med samarbete och samförstånd mel- derade åtgärden i detta sammanhang lyder:
1388: lan de olika myndigheterna när man genomför "Kommunerna utser personer som är områdesan-
1389: den nationella strategin för att förebygga narko- svariga för det alkohol- och narkotikaförebyg-
1390: tikabruk. Vikten av ett mångsidigt samarbete gande arbetet och ger de ansvariga adekvat fort-
1391: mellan myndigheter och medborgare under- bildning. Under programperioden stöder social-
1392: stryks även i de principiella ställningstagandena och hälsovårdsministeriet projekt med anknyt-
1393: och åtgärdsprogrammet i narkotikastrategin. ning till detta arbete".
1394: I statsrådets principbeslut om narkotikapoliti- En kommission för förebyggande av narkoti-
1395: ken, som givits i december 1998, konstateras: kamissbruk bland ungdomar, som social- och
1396: "Bruket av narkotika samt de problem och olä- hälsovårdsministeriet tillsatt, har till uppgift att
1397: genheter som narkotikan orsakar kan förebyggas kartlägga sådan praxis inom förebyggandet av
1398: effektivt om man tillräckligt tidigt och fram- rusmedelsmissbruk som visat sig vara 1yckad
1399: gångsrikt kan ingripa i de ungas begynnande rus- samt samarbetet mellan olika instanser. Kommis-
1400: problem och i de symptom som varslar om pro- sionen skalllämna sitt betänkande på hösten.
1401: blemen. Det finns stora möjligheter att inom un- Även polisens narkotikastrategi 2000-2003
1402: dervisnings- och socia1- och hälsovårdsväsendet understryker mu1tiprofessionellt samarbete: Poli-
1403: samt po1isens verksamhet ingripa i problemen i sen skall på det lokala planet bygga upp samar-
1404: ett tidigt skede .... Det är nödvändigt att närnnda betsnätverk med de myndigheter som arbetar
1405: myndigheter bedriver ett allt intensivare samar- med ungdomar och komma överens om de prak-
1406: bete när det gäller att ingripa på ett tidigt stadi- tiska förfarandena för att det fortsatta arbete som
1407: um." I sammanhanget nämns också frivillig med- krävs av tidigt ingripande skalllyckas. Man näm-
1408: borgarverksamhet. Flera myndigheter ansvarar ner i synnerhet samarbetet mellan polisen och so-
1409: tillsammans för genomförandet av åtgärdspro- cialmyndigheterna för att få sakkunnighjälp och
1410: grammet i samband med principbeslutet. Vid fle- anordna hänvisning till vård för personer med
1411: ra punkter har man även nämnt andra ansvariga narkotikaproblem i situationer då polisen ingri-
1412: instanser, såsom forskningsinstitutioner och per.
1413: medborgarorganisationer. Gemensam utbildning i narkotikafrågor utgör
1414: Statsrådets beslut Mål- och verksamhetspro- en viktig förutsättning för att det multiprofessio-
1415: gram för social- och hälsovården 2000-2003 nella samarbetet skal11yckas. I detta syfte anord-
1416: understryker 1ikaledes multiprofessionellt samar- nade social- och hälsovårdsministeriet, Stakes
1417: bete: "För att kommunerna skall kunna leva upp och Centret för hälsofrämjande 1998 en serie av
1418: till målen för socia1- och hä1sovården måste de riksomfattande seminarier med temat Narkotika-
1419: samarbeta internt inom kommunerna, med andra strategin 1997. Bland deltagarna var representan-
1420: kommuner och med olika regionala aktörer ... ter för alla sektorer inom arbetet för att bekämpa
1421:
1422:
1423: 6
1424: Ministerns svar KK 450/2000 vp - Lasse Viren /kok
1425:
1426:
1427:
1428: narkotika på det lokala planet, i synnerhet för so- bildar nätverk. Dess andra skede syftar i synner-
1429: cial- och hälsovården, missbrukarvården, skolvä- het till att åstadkomma regionalt samarbete för
1430: sendet och polisen. att invånare i alla kommuner skall ha tillgång till
1431: Stakes insamlade och publicerade 1999 upp- specialtjänster inom missbrukarvården. Man har
1432: gifter om kommunernas rusmedelsstrategier under projektet fortsatt med en målmedveten
1433: (Tuula Kekki: Kuntien päihdestrategiat vuosina överkommunal serviceproduktion och även be-
1434: 1994-1998, Stakes, Aiheita 42/1999). Register drivit samarbete mellan flera landskap. 1 projek-
1435: över lokala strategier, aktörer och projekt finns tet deltar landets centrala organisationer inom
1436: också på Stakes Internet sidor som behandlar fö- området.
1437: rebyggandet av rusmedelsmissbruk, där man Ett antal mångåriga projekt har genomförts el-
1438: också insamlat rikligt med annat materia! som ler håller på att genomföras med stöd från Euro-
1439: stöder arbetet på det lokala planet. Ett omfattan- peiska socialfonden för att utveckla service för
1440: de materia! som gäller att utveckla det kommuna- missbrukare. Rapporter om lyckad multiprofes-
1441: la arbetet för att bekämpa missbruk håller på att sionell arbetspraxis har ingått i både arbetsminis-
1442: fårdigställas. Stakes har också publicerat en teriets och andra instansers publikationer.
1443: handbok om förebyggande av rusmedelsmiss- Den multiprofessionella arbetspraxisen ut-
1444: bruk. Arbetet med att utveckla arbetsredskapen vecklas av den nuvarande personalen. Inom ut-
1445: fortsätter 2000 bl.a. genom att man ger ut en pu- bildningen av ny yrkespersonal har man också
1446: blikation som behandlar sekretessfrågor i det beaktat betydelsen av multiprofessionalism bl.a.
1447: multiprofessionella samarbetet. i läroböckernas innehåll. De nya anställda som
1448: Ett projekt som genomförts av social- och häl- utbildas tillägnar sig multiprofessionellt teamar-
1449: sovårdsministeriet, utbildningsstyrelsen och Sta- bete under perioder av inlärning i arbete.
1450: kes gick ut på att utveckla samarbetet mellan sko- Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
1451: lan och de medborgarorganisationer som utför fattning är multiprofessionellt samarbete en ar-
1452: förebyggande arbete för att bekämpa missbruk betsform som redan används och vars använd-
1453: bland skolungdomar samt skolans övriga part- ning hela tiden ökar. Gemensam multiprofessio-
1454: ner. Man har publicerat en stencil om projektet nell utbildning och diskussion samt överenskom-
1455: (Ehkäisevää päihdetyötä tukevien ohjelmien melse om gemensamma verksamhetssätt hjälper
1456: käyttö koulussa, Opetushallitus, moniste de anställda inom enskilda sektorer att bygga ett
1457: 46/1988). En guide om skolornas och intressent- genomgripande hjälpnätverk för sina klienter,
1458: gruppernas arbete i missbruksfrågor kommer att samtidigt som de själva får stöd för sitt arbete ge-
1459: ges ut inom en nära framtid. Frågor som gäller nom de andras kunnande. Det att man känner till
1460: rusmedelsupplysning behandlades också vid ut- och förstår arbetet inom andra sektorer möjlig-
1461: bildningsstyrelsens och Stakes gemensamma gör sådant tillräckligt samförstånd och sådan lik-
1462: multiprofessionella seminarium i november riktning av åtgärderna som utgör en förutsätt-
1463: 1999. ning för effektiv verksamhet. De största utma-
1464: Ett viktigt projekt för att utveckla det multi- ningarna för det multiprofessionella nätverksar-
1465: professionella samarbetet som genomfördes betet är för sin del de djupa förändringarna i ar-
1466: 1996-1998 gällde omvandling av servicestruk- bets- och organisationskulturen som det medför.
1467: turen och utveckling av personalen (Palmuke). Kommunerna ansvarar för förebyggandet av
1468: Man utvecklade en modell för multiprofessio- narkotikamissbruk och de tjänster som missbru-
1469: nellt nätverkssamarbete med tanke på så kallade karna är i behov av. Staten deltar i kostnaderna
1470: multiproblem- och multiklientskapssituationer, inom ramen för den allmänna statsandelen. Dess-
1471: där det lätt förekommer överlappande arbete och utom ingår det i statsbudgeten för 2000 ett sepa-
1472: oklarhet i fråga om arbetsfördelningen. rat anslag för finansiering av stora kostnader för
1473: Social- och hälsovårdsministeriet startade barnskyddet (mom. 33.32.35 = 165 mmk). Kom-
1474: 1998 ett projekt beträffande specialtjänster som munerna använder detta anslag även för att an-
1475:
1476:
1477: 7
1478: KK 450/2000 vp- Lasse Viren /kok Ministems svar
1479:
1480:
1481: ordna tjänster för minderåriga missbrukare. Lika- betet för att bekämpa rusmedelsmissbruk (år
1482: ledes intogs i budgeten för innevarande år ett an- 2000 ett belopp av 74 mmk). När man uppgör
1483: slag för att anordna psykiatriska tjänster (mom. budgetpropositionen för 2001 är utvecklandet av
1484: 33.32.37 = 70 mmk), en del av vilket inriktas en- det förebyggande arbetet och missbrukarvården
1485: ligt sjukvårdsdistriktens förslag till psykiatrisk ett centralt tyngdpunktsområde inom social- och
1486: missbrukarvård. Lokala projekt för att förebygga hälsovården. Regeringen har dessutom som mål
1487: missbruk stöds årligen genom anslag för hälso- för de närmaste åren att inrikta tillräckligt med
1488: främjande (mom. 33.53.50, 37 mmk år 2000, av anslag till den psykiatriska servicen, förebyggan-
1489: vilket belopp 11,5 mmk för att förebygga olägen- det av rusmedelsmissbruk och missbrukarvår-
1490: heter som orsakas av missbruk). Ett anslag ur den. Man strävar också efter att ingripa i social
1491: Penningautomatföreningens intäkter används år- utslagning i ett tidigare skede och på ett effekti-
1492: ligen även för att främja nykterhetsarbetet och ar- vare sätt än hittills.
1493:
1494:
1495: Helsingfors den 2 juni 2000
1496:
1497: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
1498:
1499:
1500:
1501:
1502: 8
1503: KK 451/2000 vp- Esa Lahtela /sd
1504:
1505:
1506:
1507:
1508: KIRJALLINEN KYSYMYS 45112000 vp
1509:
1510: Arvinsalmen lossin liikennöinti kesäkuukausi-
1511: na
1512:
1513:
1514:
1515:
1516: Eduskunnan puhemiehelle
1517:
1518: Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitsevan Rääk- la on aikataulusta luovuttu jo aikaisemmin juuri
1519: kylän ja Liperin kuntien välisellä Arvinsalmella edellä mainittujen seikkojen vuoksi.
1520: oleva lossi joutuu liikennöimään orjallisesti tiu-
1521: kan aikataulun puitteissa. Lähdöt ovat 15 minuu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1522: tin välein Liperin puoleiselta rannalta. Lossin jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1523: kuljettajien ja monien asiakkaiden toimesta on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1524: toivottu, että Arvinsalmen lossilla voitaisiin siir- vaksi seuraavan kysymyksen:
1525: tyä kesäkuun alun ja syyskuun lopun väliseksi
1526: ajaksi toimimaan ilman aikataulua. Tämä järjes- Näkeekö hallitus mahdollisena, että
1527: tely parantaisi yli pyrkiville tarjottavaa palvelua Pohjois-Karjalan maakunnassa Rääkky-
1528: ja lisäisi kiireisimpänä turistiaikana joustavuut- län ja Liperin välisellä kulkuyhteydellä
1529: ta. Sinälläänjärjestely ei lisäisi lossin käyttökus- Iiikennöivälie Arvinsalmen lossille an-
1530: tannuksia, koska lossia kuljettava henkilö on jat- netaan liikennöintimahdollisuus kesä-
1531: kuvasti paikalla. Monien muiden lossien kohdal- ajaksi ilman aikataulua aina kulloisen-
1532: kin tarpeen mukaan?
1533:
1534:
1535: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
1536:
1537: Esa Lahtela /sd
1538:
1539:
1540:
1541:
1542: Versio 2.0
1543: KK 451/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
1544:
1545:
1546:
1547:
1548: Eduskunnan puhemiehelle
1549:
1550: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sia liikennöivät aikataulun mukaan. Ilman aika-
1551: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- taulua liikennöitävät lossivälit ovat joko alle 250
1552: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen metrin pituisia tai niiden liikennemäärä on alle
1553: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd 100 autoa vuorokaudessa. Liikenteen sujuvuu-
1554: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK den vuoksi myös samalla tiellä lähekkäin sijaitse-
1555: 451/2000 vp: vat lossit kulkevat yhteensovitetun aikataulun
1556: mukaan.
1557: Näkeekö hallitus mahdollisena, että Tielaitoksen lauttayksikön selvitysten mu-
1558: Pohjois-Karjalan maakunnassa Rääkky- kaan lossin kustannukset lisääntyvät 80 000-
1559: län ja Liperin välisellä kulkuyhteydellä 100 000 markalla vuodessa, kun aikataulu poiste-
1560: Iiikennöivälie Arvinsalmen lossille an- taan. Lisäkustannus aiheutuu pääosin käyttötun-
1561: netaan liikennöintimahdollisuus kesä- tien määrän ja polttoaineen kulutuksen lisäänty-
1562: ajaksi ilman aikataulua aina kulloisen- misestä. Kun Arvinsalmen lossin kaltaisia paik-
1563: kin tarpeen mukaan? koja on kymmenen, merkitsisi aikataulun poista-
1564: minen näiltä paikoilta yhteensä noin miljoonan
1565: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- markan lisäkustannusta. Lossien kuljettamisen
1566: ti seuraavaa: kannalta aikataulun mukainen ajo helpottaa hen-
1567: Arvinsalmen lossivälin pituus on 458 metriä ja kilökunnan lakisääteisten taukojen järjestämistä
1568: lossin aikataulun mukainen vuoroväli 15 minuut- sekä lossien huoltotoimenpiteiden ja tarkastus-
1569: tia. Lossin kantavuus on 60 tonnia ja sitä käyttää ten suorittamista.
1570: keskimäärin 416 autoa vuorokaudessa. Edellä kerrottujen syiden vuoksi Arvinsalmen
1571: Yleisillä teillä on tällä hetkellä yhteensä lossin liikennettä tullaan jatkamaan aikataulun
1572: 47 lossipaikkaa ja viisi lautta-aluksilla liikennöi- mukaisesti.
1573: tävää lauttavä1iä. Kaikki lautta-alukset ja 20 los-
1574:
1575:
1576: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
1577:
1578: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1579:
1580:
1581:
1582:
1583: 2
1584: Ministems svar KK 451/2000 vp- Esa Lahtela /sd
1585:
1586:
1587:
1588:
1589: Tili riksdagens talman
1590:
1591: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tabell. De fårjsträckor som trafikeras utan tidta-
1592: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bell är antingen kortare än 250 meter eller så är
1593: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa trafikmängden på sträckoma mindre än 100 bilar
1594: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS per dygn. Med tanke på trafikens smidighet går
1595: 45112000 rd: fårjor som är belägna nära varandra och hör tili
1596: samma väg i trafik enligt samordnade tidtabeller.
1597: Anser regeringen det vara möjligt att Enligt de utredningar som vägverkets fårjen-
1598: Arvinsalmifärjan som trafikerar rutten het gjort ökar kostnadema för en fårja med
1599: mellan Rääkkylä och Liperi i landska- 80 000-100 000 mk om året om tidtabellema
1600: pet Norra Karelen ges möjlighet att frångås. Tilläggskostnadema föranleds huvud-
1601: sommartid gå i trafik utan tidtabell allt sakligen av att det antal timmar under viiken får-
1602: enligt behov? jan används och bränsleförbrukningen ökar. När
1603: det finns tio andra rutter som kan jämföras med
1604: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Arvinsalmifårjan, skulle slopandet av tidtabellen
1605: föra följande: på dessa sträckor medföra tilläggskostnader mot-
1606: Färjsträckan i Arvinsalmi är 458 meter lång och svarande ca en miljon mark. Då fårjtrafiken går
1607: enligt tidtabellen går fårjan med 15 minuters in- enligt tidtabell är det lättare att ordna de i lag fö-
1608: tervaller. Färjans bärkraft är 60 ton och den ut- reskrivna pausema för personalen samt även att
1609: nyttjas av i genomsnitt 416 bilar per dygn. vidta underhållsåtgärder och kontroller av fårjor-
1610: I det allmänna vägnätet finns för närvarande na.
1611: sammanlagt 47 fårjställen och fem fårjsträckor På grund av vad som anförs ovan kommer Ar-
1612: som trafikeras med frigående fårjor. Samtliga fri- vinsalmifårjan att fortsätta att gå i trafik enligt
1613: gående fårjor och 20 fårjor går i trafik enligt tid- tidtabell.
1614:
1615:
1616:
1617: Helsingfors den 25 maj 2000
1618:
1619: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
1620:
1621:
1622:
1623:
1624: 3
1625: KK 452/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk
1626:
1627:
1628:
1629:
1630: KIRJALLINEN KYSYMYS 452/2000 vp
1631:
1632: Suurlähetystöjen roolin uudistaminen
1633:
1634:
1635:
1636:
1637: Eduskunnan puhemiehelle
1638:
1639: Suurlähetystöjen tehtävät ovat olleet suurten Lähetystöverkostolla voidaan tukea korkeakou-
1640: muutospaineiden kohteena. Ulkopolitiikan eri luja ja pk-yrityksiä kansainvälisessä verkostoitu-
1641: alueilla tapahtuneen tehtävien erilaistumisen, misessa, lisätä eri maissa toteutettujen liiketoi-
1642: etenkin EU:n alueella tehtävien vähentymisen ja mintamallienja-alueiden tunnettuuttasekä välit-
1643: toisaalta kansainvälistymisen sekä tiedonkulkua tää muuta yritysten liiketoiminnan kannalta tär-
1644: helpottavan informaatioteknologian takia lähe- keää kansainvälistä informaatiota. Parhaimmil-
1645: tystöjen roolia tulee arvioida uudelleen. laan lähetystöverkosto voi tukea merkittävällä ta-
1646: Nykyisessä tilanteessa lähetystöverkoston valla uusien, kansainvälisten oppimisympäristö-
1647: hyödyntäminen edellyttää tehtäväkentän uudista- jen syntymistä ja toimintaa.
1648: mista. Useilla lähetystöillä on jo roolinsa vien-
1649: nin edistämisessä lähetystön oman aktiivisuuden Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
1650: ja samoissa tiloissa toimivien kaupallisten sih- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
1651: teerien kautta. Viennin ja kansainvälistymisen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1652: tärkeyden ja hyvien suhdanteiden vuoksi tätä toi- vaksi seuraavan kysymyksen:
1653: mintaa on sisällöllisesti laajennettava. Arvioi-
1654: taessa lähetystöjen tehtäviä uudelleen tulee har- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
1655: kita viennin edistämisen painopisteen siirtämistä tyä uudistaakseen suurlähetystöjen teh-
1656: osaamisen ja kansainvälistyvään yrittäjyyteen täviä tukemaan nykyistä määrätietoi-
1657: liittyvien tukipalvelujen tarjoamisen suuntaan. semmin maamme kansainvälistymistä?
1658:
1659:
1660: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
1661:
1662: Kyösti Karjula /kesk
1663:
1664:
1665:
1666:
1667: Versio 2.0
1668: KK 452/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
1669:
1670:
1671:
1672:
1673: Eduskunnan puhemiehelle
1674:
1675: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa hallintomallia sovelletaan myös NATO-edustus-
1676: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toon.
1677: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Toimintaympäristön muutoksista ja tieto- ja
1678: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan kommunikaatioteknisen vallankumouksesta huo-
1679: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK limatta ulkoasiainhallinnot ja suurlähetystöt ovat
1680: 452/2000 vp: säilyneet kansainvälisellä tasolla järjestelmänä,
1681: jolla valtiot pitävät yhteyksiä toisiinsa. Itsenäi-
1682: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- sen valtion tunnusmerkki on, että se on täysival-
1683: tyä uudistaakseen suurlähetystöjen teh- tainen toimija kansainvälisten asioiden hoidossa.
1684: täviä tukemaan nykyistä määrätietoi- Suomen ED-jäsenyyden on joskus arvioitu
1685: semmin maamme kansainvälistymistä? merkitsevän ulkomaanedustuksen verkoston
1686: merkityksen vähentymistä. Havaittava kehitys ei
1687: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kuitenkaan tue tätä näkemystä. Euroopan unio-
1688: ti seuraavaa: nin edustustot kolmansissa maissa edistävät ni-
1689: Toimintaympäristön muutosten johdosta ulko- menomaan Unionin ylikansallisia tavoitteita, ei-
1690: asiainhallinnon ja varsinkin ulkomaanedustuk- vätkä ne voi edustaa jäsenmaiden erityisiä kan-
1691: sen roolia ja tehtäviä on arvioitu ja kehitetty koko sallisia etuja. ED-maiden pääkaupungeissa sijait-
1692: 1990-luvun ajan. Kylmän sodan väistyttyä avat- sevien suurlähetystöjen tarvetta on arvosteltu,
1693: tiin edustustot mm. Baltian maissa, Ukrainassa ja mutta jäsenmaat pitävät niitä erittäin tärkeinä
1694: Natossa. Globalisaatio, turvallisuuden laaja kon- väylinä hankkia tietoa kumppaneiden suunnitel-
1695: septi ja ED-jäsenyys toivat Suomen ulkopolitiik- mista ja vaikuttaa alkulähteillä valmisteluun ja
1696: kaan uusia ulottuvuuksia, joihin vastaamiseksi linjauksiin, jotka määrittävät päätöksentekoa
1697: laajennettiin edustautumista Euroopan ulkopuo- ED-elimissä. Jäsenyyden myötä Suomenkin EU-
1698: lella. Vastapainona 1990-luvulla suljettiin kol- pääkaupunkiedustustoissa ovat muiden ministe-
1699: me suurlähetystöä ja yksi pääkonsulaatti (Havan- riöiden toimeksiannot lisääntyneet ja yhteyden-
1700: na, Bogota, Costa Rica ja Miinchen). Ulkoasiain- pito asemamaassa on laajentunut selvästi perin-
1701: ministeriön organisaatiota uudistettiin vuonna teisten ulkopoliittisten aiheiden ulkopuolelle.
1702: 1998. Kasvava matkailu sekä työskentely suomalai-
1703: Suomen unionijäsenyys loi uuden toiminta- sissa yrityksissä maailmalla on lisännyt konsuli-
1704: mallin, kaikkien hallinnonalojen edustajista tehtäviä ja muuttanut niiden luonnetta. Perintei-
1705: koostuvan ED-edustuston Brysseliin. Kyseisen set merenkulkuun liittyvät tehtävät ovat lähes hä-
1706: mallin mukaan valtionhallinnon virkamiehet ot- vinneet, mutta käytännössä vain maan oma suur-
1707: tavat virkavapautta omasta ministeriöstään ja lähetystö tai konsulaatti voi valvoa kansalaisten-
1708: siirtyvät määräajaksi ulkoasiainhallinnon palve- sa etuaja ennen kaikkea palvella heitä omilla kie-
1709: lukseen. Tämä organisaatiomalli mahdollistaa lillä. Konsulipalvelulaki määrittelee Suomen
1710: sen, että ED-edustusto toimii päällikkövirastona edustustojen velvoitteet palvella ja avustaa ulko-
1711: ja valmistelee ja toteuttaa kokonaisvaltaisesti mailla Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysy-
1712: Suomen kantoja ja linjauksia. Vastaavanlaista västi asuvia ulkomaalaisia. Nykyisessä kansain-
1713:
1714:
1715: 2
1716: Ministerin vastaus KK 452/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk
1717:
1718:
1719: välisessä toimintaympäristössä avustustehtävät ten, oikein kohdistettujen ja muutoksiin mukau-
1720: ovat myös vaikeutuneet, mistä osoituksena ovat tuvien henkilösuhdeverkostojen luomista. Suur-
1721: panttivankien kaappaukset ja lapsikaappaukset. lähetystöjen työn lisäarvo syntyy erityisesti am-
1722: Ajatukset toiminnasta yhteisissä pohjoismai- mattitaidolla rakennettujen henkilökontaktien
1723: den tai ED-maiden edustustoissa ovat ennenai- kokonaisuuksista.
1724: kaisia, ja itsenäisiin valtioihin perustuvassa Eu- Suomella on nyt 76 suurlähetystöä, seitsemän
1725: roopassa tarvitaan kansallisia suurlähetystöjä. kansainvälisessä järjestössä toimivaa pysyvää
1726: Myös EU-maat kilpailevat vienninedistämises- edustustoaja yksi erityisedustusto (NATO), kah-
1727: sä, investointien ja matkailijoiden houkuttelussa deksan pääkonsulaattia, yksi konsulaatti sekä
1728: sekä tiedottamisessa. Lisäksi on muistettava, että noin 400 kunniakonsulaattia kahdenvälisten suh-
1729: ED-maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset lin- teiden hoitamisen verkostona. Ulkoasiainhallin-
1730: jaukset poikkeavat toisistaan, toisten ollessa non perustavoitteesta ja toiminta-ajatuksesta joh-
1731: NATOn jäseniä ja toisten sotilaallisesti liittoutu- dettavassa strategisessa suunnittelussa punni-
1732: mattomia, minkä lisäksi jäsenmaiden lainsäädän- taan asemamaittain erityisesti seuraavia tehtäviä:
1733: nöt edellyttävät virkavastuita ja ulkoasiainhallin- - ulko- ja turvallisuuspolitiikka (mm. kriisin-
1734: non virkamiehiltä edellytettään oman maan kan- hallinta, asevalvonta, rauhan edistäminen sekä
1735: salaisuutta. ennalta ehkäisevä ulkopolitiikka, kuten ihmisoi-
1736: Toiminnan fyysisiä puitteita on toki voitu yh- keuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvista-
1737: distää, ja tästä on hyvänä esimerkkinä viiden minen, köyhyyden lievittäminen, ympäristövaa-
1738: Pohjoismaan suurlähetystökiinteistö Berliinissä. rojen torjuminen sekä terrorismin, rikollisuuden
1739: ED-mailla tämä on osoittautunut vaikeaksi, ja ja huumekaupan vastustaminen); kylmän sodan
1740: ensimmäiseksi suureksi yhteisesiintymiseksi tar- päättymisestä huolimatta nämä tehtävät ovat vii-
1741: koitettu rakennuskokonaisuus Nigerian uudessa me vuosina merkittävästi lisääntyneet.
1742: pääkaupungissa Abujassa on eriävien toiminnal- - kaupallis-taloudelliset tehtävät (mm. vien-
1743: listen tarpeiden vuoksi kutistunut vain muuta- ninedistämisen tuki, investointien ja matkailun
1744: man jäsenmaan hankkeeksi. edistäminen, huoltovarmuus kriisiaikoina);
1745: Ulkoasiainhallinnon perustavoiteon diploma- -konsuli-, passi- ja viisumitehtävät sekä
1746: tian keinoin vahvistaa maamme kansainvälistä - Suomen tunnetuksitekeminen (tiedotus-,
1747: asemaa ja vaikutusvaltaa sekä edistää Suomelle kulttuuri- ja sivistystehtävät).
1748: myönteisiä ratkaisuja kansainvälisessä kanssa- Ulkoasiainministeriö onkin yllä olevien tehtä-
1749: käymisessä. vien valossa parhaillaan uusimassa tehtäväluoki-
1750: Vaikka pienen maan on vaikeata yksin muoka- tustaan, joka otetaan käyttöön jo vuoden 2001
1751: ta tulevaisuutta etujensa mukaisesti, Suomi ei voi budjetin valmistelussa.
1752: tyytyä siihen, että me vain ajaudumme tai sopeu- Kirjallisen kysymyksen perusteluissa tode-
1753: dumme tulevaisuuteen. Sinänsä voimme olla tyy- taan verkoston hyödyntämisen edellyttävän teh-
1754: tyväisiä Suomen ulkopolitiikan tähänastisiin saa- täväkentän uudistamista sekä perinteisen vien-
1755: vutuksiin, sillä Suomen kansainvälinen asema ei ninedistämisen sisällöllistä laajentamista ja pai-
1756: ole koskaan historiamme aikana ollut yhtä hyvä nopisteen siirtämistä osaamisen ja kansainvälis-
1757: kuin nykyään. tyvään yrittäjyyteen liittyvien tukipalveluiden
1758: Tietoteknisen vallankumouksen myötä kan- tarjoamisen suuntaan. Edustustojen arvioidaan
1759: sainvälinen vaikuttaminen on kohdannut jatku- voivan tukea korkeakoulujen ja pk-yritysten
1760: vasti kiristyvää kilpailua kentällä, johon ovat il- kansainvälistä verkostoitumista, toimintamal-
1761: maantuneet perinteisten kansallisvaltioiden ohel- lien ja -alueiden tunnettuuden lisäämistä ja kan-
1762: la myös lukuisat Internet-verkostoa hyödyntävät sainvälisen informaation toimittamista ja par-
1763: kansalaisjärjestöt. haimmillaan uusien kansainvälisten oppimisym-
1764: Kilpailussa ei voida menestyä vain sähköisin päristöjen syntymistä ja toimintaa.
1765: välinein, vaan vaikuttaminen edellyttää lukuis-
1766:
1767:
1768: 3
1769: KK 452/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
1770:
1771:
1772:
1773: Vienninedistämisen mallit ovat muuttuneet Kirjallisessa kysymyksessä tiedusteltu kan-
1774: voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden ai- sainvälistymisen tukeminen on sinänsä aina kuu-
1775: kana. Ulkomaankauppaliiton (nykyinen Finpro) lunut ulkomaanedustuksen kaupallis-taloudellis-
1776: toiminnallisesti ohjaamat kaupalliset sihteerit ten ja tunnetuksitekemisen tehtävien joukkoon.
1777: siirrettiin 1990-luvun alussa kauppa- ja teolli- Ulkomaanedustus palvelee useita tahoja: ulkopo-
1778: suusministeriön hallinnonalalle. Samalla siirret- liittista johtoa, eduskuntaa, valtio- ja kuntayhtei-
1779: tiin ulkoasiainministeriön toimintamäärärahasta söä, keskusjärjestöjä ja yrityksiä, tiedeyhteisöjä,
1780: lähes 40 miljoonaa markkaa kauppa- ja teolli- tiedotusvälineitä, kansalaisjärjestöjä ja yksityi-
1781: suusministeriön budjettiin. siä kansalaisia. Informaation kahdensuuntainen
1782: Kansainvälistymisen tukeminen ja konsultoin- välittäminen, yhteyksien avaaminen sekä yritys-
1783: ti ovat sittemmin nousseet Finpron tavoitteissa ten ja korkeakoulujen hankkeiden tukeminen
1784: keskeiselle sijalle. Resurssien vähentyessä vuo- asemamaissa on toimintaa, johon edustustot ovat
1785: sien mittaan Finpro on sulkenut useita toimipis- valmiita ja jossa niillä on tarjottavana tarkoituk-
1786: teitä, ja ulkoasiainhallinnon on ollut vaikea ly- senmukaisia kontakteja.
1787: hyillä varoitusajoilla ennakoida toimintatarpei- Toiminnan kehittäminen edellyttää yhteistyö-
1788: den muutoksia eikä sillä ole resursseja paikata tä niiden viranomaisten kanssa, jotka voivat ar-
1789: Fipron toimistojen sulkemisen jättämiä aukkoja. vioida hankkeiden kotimaiset puitteet ja mahdol-
1790: Ulkoasiainhallinnon toimintamäärärahakehys lisuudet. Tämä on tärkeää myös siksi, että kan-
1791: on koko 1990-luvun ollut lähes muuttumaton ja sainvälistymishankkeiden rahoitustuki tulee
1792: pysynyt 800 miljoonan markan tasolla. Kymme- muilta viranomaisilta kuin ulkoasiainhallinnolta.
1793: nessä vuodessa inflaatio ja Suomen markan sekä Ulkomaanedustus tarjoaa Suomen valtion ai-
1794: euron arvon heikentyminen ovat hyvin merkittä- noan globaalisti kattavan toimipisteiden verkos-
1795: västi leikanneet ulkoministeriön toimintamäärä- ton, johon eri sektoreiden kansainvälisten toi-
1796: rahan ostovoimaa. Ellei lähivuosien toiminta- mintojen keskittäminen on valtiontaloudellisesti
1797: määrärahakehystä nosteta, joutuu ulkoasianhal- selvästi edullisempaa kuin, että jokainen valtion-
1798: linto merkittävästi vähentämään edustustover- hallinnonala ryhtyisi perustamaan omia toimipis-
1799: kostoaanja tarjoamiaan kansainvälisiä palveluja. teitään ulkomaille. Keskittäminen takaa parhai-
1800: Yritys- ja tuotetasoisessa vienninedistämises- ten myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon-
1801: sä ulkoasiainhallinnolla on siis kovin rajalliset mukaisuuden.
1802: resurssit. Siksi Finpron määrärahojen vähentämi- Kysymyksessä tarkoitettuja hankkeita voi-
1803: nen on johtanut siihen, että on päätetty kuluvan daan edistää lisäämällä kaupallisten sihteereiden
1804: vuoden aikana laatia kokonaisselvitys siitä, mi- toiminnan voimavaroja tai sijoittamalla koti-
1805: ten verovaroilla tuetaan yritysten kansainvälisty- maassa kansainvälistymistä tukevien viran-
1806: mistä. omaisten edustajia merkittäviä hankkeita varten
1807: edustustoihin määräaikaiseen virkasuhteeseen.
1808:
1809:
1810:
1811: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
1812:
1813: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
1814:
1815:
1816:
1817:
1818: 4
1819: Ministems svar KK 452/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
1820:
1821:
1822:
1823:
1824: Tili riksdagens talman
1825:
1826: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sätt kan förbereda och genomföra Finlands stånd-
1827: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- punkter och linjedragningar. En motsvarande
1828: rådet översänt följande av riksdagsledamot förvaltningsmodell tillämpas också vid Nato-
1829: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga representationen.
1830: spörsmål SS 452/2000 rd: Trots förändringama i verksamhetsmiljön och
1831: den genomgripande IT-revolutionen finns utri-
1832: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta kesförvaltningama och ambassadema kvar på det
1833: för att se över ambassadernas uppgifter intemationella planet. De utgör det system som
1834: i syfte att de skall kunna stödja vårt statema använder för att upprätthålia kontakter
1835: lands internationalisering på ett mer med varandra. En självständig stat kännetecknas
1836: målmedvetet sätt än i dag? av att den sköter sina intemationelia ärenden som
1837: en oberoende aktör.
1838: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Det har ibland anförts att utrikesrepresentatio-
1839: föra följande: nen minskat i betydelse tili följd av Finlands EU-
1840: Tili följd av förändringama i vår omvärld har medlemskap. Utvecklingen har dock inte gett nå-
1841: man utvärderat och utvecklat utrikesförvaltning- got stöd för detta synsätt. EU-representationema
1842: ens och särskilt utrikesrepresentationens roll och i tredje Iänder främjar unionens övemationella
1843: uppgifter under hela 1990-talet. När det kalia kri- mål och de kan inte företräda de enskilda med-
1844: get tog slut öppnades representationer i bl.a. de lemsländemas särskilda nationella intressen.
1845: baltiska ländema och Ukraina samt vid Nato. Man har kritiserat behovet av ambassader i EU-
1846: Globaliseringen, det breda säkerhetskonceptet ländemas huvudstäder, men medlemsländema
1847: och medlemskapet i EU förde med sig nya di- anser att dessa representationer är synnerligen
1848: mensioner i den finska utrikespolitiken och för viktiga kanaler för anskaffning av information
1849: att svara på dessa ökade man representationen om de andra EU-ländernas planer och i fråga om
1850: utanför Europa. 1 stäliet stängdes tre ambassader påverkning vid kälian av beredning och linje-
1851: och ett generalkonsulat (Havanna, Bogota, Costa dragningar som bestämmer beslutsfattandet i
1852: Rica och Miinchen) på 1990-talet. Utrikesminis- EU-organen. Vid de finska representationerna i
1853: teriets organisation reviderades 1998. EU-huvudstäderna har medlemskapet lett tili fler
1854: Finlands EU-medlemskap ledde tili tillkom- uppdrag från andra ministerier och kontaktema i
1855: sten av en ny verksamhetsmodeli, EU-represen- stationeringslandet har breddats också utanför
1856: tationen i Bryssel som företräder samtliga för- den traditionella utrikespolitiska ämneskretsen.
1857: valtningsområden, viiken innebär att statstjänste- Det allt tätare resandet och det faktum att fin-
1858: män från olika förvaltningsområden flyttar över ska företag arbetar runt om i världen har ökat de
1859: tili utrikesministeriet för en viss tid. Under den- konsulära uppdragen och ändrat deras karaktär.
1860: na tid är dessa tjänstemän tjänstlediga från sitt De traditionella sjöfartsuppgifterna har försvun-
1861: eget ministerium. Organisationsmodellen gör det nit så gott som helt, men i praktiken är det bara
1862: möjligt för EU-representationen att fungera som landets ambassad eller konsulat som kan bevaka
1863: en ledande myndighet som på ett övergripande medborgarnas intressen och, framför alit, betjä-
1864:
1865:
1866: 5
1867: KK 452/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk Ministems svar
1868:
1869:
1870: na dem på deras eget språk. 1 lagen om konsulära konkurrens på fåltet där många icke-statliga or-
1871: tjänster fastställs de finska representationemas ganisationer uppträder som aktörer via internet
1872: skyldighet att i utlandet bistå finska medborgare vid sidan av de traditionella nationalstaterna.
1873: och utlänningar som är fast bosatta i Finland. 1 1 konkurrensen kan man inte nå framgång en-
1874: dagens intemationella värld har dessa uppgifter bart med elektroniska hjälpmedel. lnflytande
1875: blivit svårare, vilket bland annat kommit till ut- kräver att man skapar ett nätverk av olika perso-
1876: tryck vid tagande av gisslan och bortförande av ner, kontakter som kan inriktas och anpassas ef-
1877: bam. ter behov. Ambassademas arbete ger mervärde,
1878: lden om samnordiska representationer eller särskilt genom summan av de professionellt ska-
1879: gemensamma EU-representationer är förhastad, i pade personkontakterna.
1880: ett Europa som bygger på självständiga stater be- Finland har i dag 76 ambassader, sju ständiga
1881: hövs nationella ambassader. Konkurrens finns representationer vid intemationella organisatio-
1882: också mellan EU-ländema inom exportfrämjan- ner och en särskild representation (Nato ), åtta ge-
1883: de, investeringar och turism samt på informa- neralkonsulat, ett konsulat och ca 400 honorär-
1884: tionsområdet. Dessutom skall man komma ihåg konsulat som utgör ett nätverk för skötseln av de
1885: att de utrikes- och säkerhetspolitiska linjedrag- bilaterala förbindelserna. 1 den strategiska plane-
1886: ningama inte är de samma i alla EU-länder, efter- ring som härleds ur utrikesförvaltningens grund-
1887: som vissa Iänder är Natomedlemmar medan an- läggande syfte och verksamhetside överväger
1888: dra är militärt alliansfria. Lagstiftningen i EU- man bl.a. följande uppgifter särskilt för de olika
1889: ländema förutsätter dessutom tjänsteansvar och stationeringsländema:
1890: kräver att tjänstemännen inom utrikesförvalt- - utrikes- och säkerhetspolitik (bl.a. krishan-
1891: ningen är medborgare i landet i fråga. tering, vapenkontroll, fredsfrämjande och före-
1892: Verksamhetens fysiska ramar har varit möjli- byggande utrikespolitik, t.ex. stärkandet av de
1893: ga att sammanföra. De fem nordiska ländemas mänskliga rättigheterna, demokratin och rättssta-
1894: gemensamma ambassadfastighet i Berlin är ett ten, lindrandet av fattigdomen, avvärjandet av
1895: bra exempel på detta. För EU-länderna har det miljöhot och bekämpandet av terrorism, brotts-
1896: däremot varit vanskligare. Meningen var att lighet och narkotikahandel). Även om det kalla
1897: byggnadskomplexet i Nigerias nya huvudstad kriget är slut har dessa uppgifter ökat märkbart
1898: Abuja skulle bli den första stora gemensamma under de senaste åren.
1899: satsningen, men till följd av de olika funktionella - ekonomiska och kommersiella uppgifter
1900: behoven har projektet krympt och omfattar nu- (bl.a. stöd för exportfrämjandet och främjande av
1901: mera endast några medlemsländer. investeringar och turism, försörjningstrygghet
1902: Utrikesförvaltningens grundläggande syfte är under kristid).
1903: att på diplomatisk väg förstärka vårt lands inter- - konsulära uppgifter samt pass- och visumä-
1904: nationella status och påverkningsmöjligheter renden.
1905: samt att inom det internationella umgänget främ- - att göra Finland känt i världen (informa-
1906: ja beslut som är positiva för Finland. tion, kultur och utbildningsuppdrag).
1907: Även om det för ett litet land är svårt att en- Utrikesministeriet håller som bäst på att för-
1908: samt forma framtiden enligt sina egna intressen, nya sin uppgiftsklassificering i ljuset av dessa
1909: kan Finland inte nöja sig endast med att vi driver uppgifter. Den nya klassificeringen skall tas i
1910: in i eller anpassar oss till framtiden. Vi kan dock bruk redan under beredningen av budgeten för
1911: vara nöjda med den finska utrikespolitikens re- 2001.
1912: sultat tili dags dato. Under hela vår historia har 1 motiveringen till det skriftliga spörsmålet
1913: Finland inte haft så hög internationell status om i konstateras att ett effektivt utnyttjande av nätver-
1914: dag. ket kräver att uppgiftsområdet förnyas, det tradi-
1915: IT-revolutionen har inneburit att det interna- tionella exportfrämjandet utvidgas innehållsmäs-
1916: tionella inflytandet möter en ständigt hårdnande sigt och tyngdpunkten läggas mer på kunnande
1917:
1918:
1919: 6
1920: Ministems svar KK 452/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk
1921:
1922:
1923: och ett utbud av stödtjänster som hör samman tat att utarbeta en helhetsrapport om det offentli-
1924: med att företagandet blir alit mer intemationelit. ga stödet tili intemationaliseringen av företag.
1925: 1 spörsmå1et görs bedömningen att representatio- Det intemationaliseringsstöd som spörsmåls-
1926: nema kunde stödja bildandet av intemationelia stäliaren efterlyser har i och för sig alitid funnits
1927: nätverk för högskolor och för små och medelsto- med bland utrikesrepresentationens säljfrämjan-
1928: ra företag. De kunde bidra tili att göra verksam- de uppgifter. Utrikesrepresentationen betjänar
1929: hetsmodeliema och verksamhetsområdena mer flera intressegrupper: den utrikespolitiska led-
1930: kända, till den intemationelia informationen och ningen, riksdagen, staten och kommunema, cen-
1931: i bästa fali till att nya intemationelia inlämings- tralorganisationema och företagen, det veten-
1932: miljöer uppkommer och fungerar. skapliga samfundet, massmediema, medborgar-
1933: Modellema för exportfrämjande har ändrats organisationema och den enskilda medborgaren.
1934: kraftigt under de senaste tio åren. Handelssekre- Representationema är beredda att förmedla in-
1935: terama som i funktionelit hänseende sköttes av formation i båda riktningama, skapa kontakter
1936: utrikeshandelsförbundet (numera Finpro) över- och stödja projekt som företag och högskolor har
1937: fördes i början av 1990-talet tili handels- och in- i stationeringsländema och för vilka representa-
1938: dustriministeriets förvaltningsområde. Samti- tionema kan erbjuda ändamålsenliga kontakter.
1939: digt överfördes nästan 40 miljoner mark från ut- Ett utvecklande av verksamheten förutsätter
1940: rikesministeriets verksamhetsanslag till handels- samarbete med de myndigheter som kan bedöma
1941: och industriministeriets budget. projektens nationelia ramar och möjligheter. Det-
1942: Stöd tili intemationaliseringen har liksom ta är viktigt bl.a. av den anledningen att det finan-
1943: konsultering sedermera fått en central plats bland siella stödet tili intemationaliseringsprojekten
1944: Finpros mål. Eftersom resursema minskat under härrör från andra myndigheter än utrikesförvalt-
1945: åren har Finpro stängt flera kontor och det harva- mngen.
1946: rit svårt för utrikesförvaltningen att på kort var- Utrikesrepresentationen är finska statens enda
1947: sel förutse ändringama. Utrikesförvaltningen har världsomspännande nät av kontor och kanslier.
1948: inte helier haft resurser att fylia de hål som ned- Med tanke på statsfinansema är det klart förmån-
1949: läggningen av Finpro-kontoren lämnat efter sig. ligare att koncentrera de olika sektorernas inter-
1950: Under hela 1990-talet har verksamhetsansla- nationelia verksamhet tili detta nät i stäliet för att
1951: gen inom utrikesförvaltningen håliits inom i stort börja etablera särskilda verksamhetspunkter i ut-
1952: sett samma ram, dvs. ca 800 miljoner mark. Un- landet för varje förvaltningsområde. Centralise-
1953: der en tioårsperiod har inflationen och den för- ringen är dessutom den bästa garanten för utri-
1954: svagade finska marken och euron medfört att an- kes- och säkerhetspolitisk konsekvens och följd-
1955: slagens köpkraft minskat betydligt. Om anslagen riktighet.
1956: inte höjs under de närmaste åren måste utrikes- De projekt som avses i spörsmålet kan främjas
1957: förvaltningen göra kännbara nedskämingar i sitt genom mer resurser tili handelssekretarnas arbe-
1958: representationsnät och i de intemationelia tjäns- te. En annan möjlighet är att personer som i hem-
1959: ter som utrikesförvaltningen erbjuder. landet arbetar vid myndigheter som stöder inter-
1960: Utrikesförvaltningen har alitså mycket be- nationaliseringen placeras vid representationer-
1961: gränsade resurser i fråga om exportfrämjande på na för en viss tid när det är fråga om betydande
1962: företags- och produktnivå. Därför har de minska- projekt.
1963: de Finpro-anslagen lett tili att man i år har beslu-
1964:
1965:
1966:
1967: Helsingfors den 30 maj 2000
1968:
1969: Utrikesminister Erkki Tuomioja
1970:
1971:
1972: 7
1973: KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok
1974:
1975:
1976:
1977:
1978: KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2000 vp
1979:
1980: Valtionhallinnon ulkomailla työskentelevien ja
1981: siirtovelvollisten virkamiesten verotuksellinen
1982: kohtelu
1983:
1984:
1985:
1986:
1987: Eduskunnan puhemiehelle
1988:
1989: Siirrot ja siirtymiset toiselle paikkakunnalle ovat taan ylimääräisen asunnon, jotta voisi suorittaa
1990: tarpeellisia ja tyypillisiä ulko- ja puolustusminis- saamansa tehtävän. Valtio ei tue tätä asumista
1991: teriön alaiselle johtohenkilöstölle. Samantapai- mitenkään, vaan päinvastoin edes verottaja ei
1992: sen pakon vuoksi eli valtion edustajahenkilön anna hyvitystä tulonhankkimisesta aiheutuneista
1993: virkauralla menestymisen vuoksi siirrettyjen etu- ylimääräisistä asumiskustannuksista. Verottajan
1994: jen ja haittojen tulisi olla samankaltaisia. Näin ei mielestä ylimääräinen upseerin asunto palvelus-
1995: kuitenkaan ole. paikkakunnalla katsotaan normaaliksi elantokus-
1996: Ulkomaille komennettava UM:n virkamies tannukseksi. Kun palkka vielä saattaa pudota pal-
1997: nauttii ns. valmiusrahaa, jolla hän voi hankkia veluspaikan ollessa alemmassa kalleusluokassa
1998: yksityistalouteensa edustusta varten erilaista vä- edelliseen työpaikkakuntaan verrattuna, vaikka
1999: lineistöä, kuten hopeisia ruokailuvälineitä, as- verot sinne kyllä osataan periä, on aivan selvää,
2000: tiastoja, huonekaluja yms. Nämä tarvikkeet eivät että eräät parhaimmista ja suunniteltuihin tehtä-
2001: suinkaan tule valtion kirjanpitoon, vaan jäävät viin soveliaista upseereista kieltäytyvät näistä
2002: yksityisomaisuudeksi. Ulkomailla lähetystöteh- koti- tai ulkomaan (pl. UM:n sotilasasiamies)
2003: tävissä olevat saavat palkan lisäksi ns. maakor- tehtävistä.
2004: vausta, joka yleensä tuplaa palkan. Sen lisäksi
2005: valtio osallistuu asuinhuoneiston vuokranmak- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2006: suun ja edustuksesta aiheutuvien ruokakulujen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2007: maksuun. Tiheästi pidetyt ruokailut kattavat valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2008: koko perheen muonatalouden muunakin aikana. vaksi seuraavan kysymyksen:
2009: Verottomien autojen yms. välineiden tuonti on
2010: vielä lisäetu. Mihin verotuksellisiin ja palkkaukselli-
2011: Kun puolustusvoimissa tai rajavartiolaitokses- siin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2012: sa henkilö siirretään toiselle paikkakunnalle, hän tyä saattaakseen kahden valtionhallin-
2013: saa ns. siirtorahan, joka kattaa muuttokulut Las- toon kuuluvan, samantapaisiin olosuh-
2014: ten koulun ja puolison työn vuoksi siirtynyt up- teisiin määrätyn henkilöstön keskenään
2015: seeri joutuu vuokraamaan virkapaikkakunnal- samanarvoiseen asemaan?
2016:
2017:
2018: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2000
2019:
2020: Seppo Kanerva /kok
2021: Versio 2.0
2022: KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok Ministerin vastaus
2023:
2024:
2025:
2026:
2027: Eduskunnan puhemiehelle
2028:
2029: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- maa kodin varustuksen uusimista. Varustautu-
2030: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- miskorvauksen suuruus vaihtelee nimikkeen
2031: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen palkkaryhmän tai tehtävän mukaan. Tässä ote~
2032: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kanervan taan huomioon virkamiehen edustusvelvollisuus
2033: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ja se, onko virkamiehellä käytettävissä valtion
2034: 453/2000 vp: kalustama asunto asemapaikassa. Tämä korvaus
2035: maksetaan täysimääräisenä ensimmäisen siirron
2036: Mihin toimenpiteisiin ja palkkaukselli- yhteydessä ja myöhemmin kotimaasta ulkomaan-
2037: siin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- edustukseen siirryttäessä ositettuna riippuen
2038: tyä saattaakseen kahden valtionhallin- ajasta, joka on kulunut edellisen varustautumis-
2039: toon kuuluvan, samantapaisiin olosuh- korvauksen maksusta.
2040: teisiin määrätyn henkilöstön keskenään Asettautumiskorvaus maksetaan jokaisen
2041: samanarvoiseen asemaan? muuton yhteydessä korvaamaan asettautumiseen
2042: liittyvät ylimääräiset kulut. Muuttokustannukset
2043: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- korvataan nimike- tai tehtävätason mukaisesti
2044: ti seuraavaa: määräytyvien muuttotavarakuutioiden mukaan.
2045: Ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten Edustuskorvauksia maksetaan laskutusta vas-
2046: erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista taan edustusvelvolliselle virkamiehelle vuosit-
2047: korvauksista ja muista etuisuuksista on säädetty tain sovittavaan rajaan asti. Tämä merkitsee sitä,
2048: laissa (651/1993) ja sen nojalla annetussa asetuk- että ravintolaedustaminen korvataan suoraan ra-
2049: sessa (652/1993). Tarkempia määräyksiä on an- vintolalaskun mukaan ja kotiedustaminen edus-
2050: nettu ulkoasiainministeriön päätöksellä. Valtion tustilaisuuden laadun mukaisesti asemapaikoit-
2051: virkaehtosopimuslain (66411970) 2 §:n mukaan tain vahvistettujen yksikköhintojen mukaan.
2052: näistä korvauksista ei voida sopia virkaehtosopi- Puolustusvoimien virkamiesten kotimaassa ta-
2053: muksella. Korvausnimikkeet ja korvausten pe- pahtuneiden siirtojen perusteella tehdyistä muu-
2054: rusteet luetellaan mainitun asetuksen 1 §:ssä. toista suoritettavista korvauksista on sovittu vir-
2055: Korvauksista paikalliskorotus muodostuu ni- kaehtosopimuksessa. Nykyiset määräykset ovat
2056: mikkeen, palkkaryhmän tai tehtävän mukaisesta olleet voimassa 1.1.1998 lukien. Niiden mukaan
2057: perusarvosta, joka kerrotaan asemapaikan kal- muutto- ja siirtokorvauksina suoritetaan virka-
2058: leustason ilmaisevalla kalleuskertoimella. Vai- miehenja hänen perheenjäsentensä matkustamis-
2059: keista olosuhteista asemapaikassa voidaan mak- kustannukset muuttomatkalta sekä muuttotava-
2060: saa olosuhdehaittalisää. Kohtuullisen tasoiset ran kuljetuskustannukset ja muuttoraha korvauk-
2061: asumiskustannukset korvataan, mutta samalla sena muista tarpeellisista muutosta aiheutuvista
2062: verotettavasta palkasta vähennetään 12,5 % ja kustannuksista riippuen perheen koosta.
2063: paikalliskorotuksesta 20 % vuokranvastikkeena. Majoittumiskorvausta voidaan maksaa hyväk-
2064: Varustautumiskorvauksen tarkoitus on korva- syttävän syyn takia väliaikaisesta asunnosta sel-
2065: ta esimerkiksi edustusvelvollisuuteen liittyvää laisissa tapauksissa, joissa perhe muuttaa enin-
2066: kodin kalustoa tai erilaisten olosuhteiden vaati- tään kuuden kuukauden kuluttua virkamiehen
2067:
2068:
2069: 2
2070: Ministerin vastaus KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok
2071:
2072:
2073: siirrosta tai kuusi kuukautta ennen siirtoa. Per- tävät määräykset on viime vuosikymmenen aika-
2074: heellisille maksetaan erilläänasumiskorvausta na ajanmukaistettu eli puolustusvoimien edellä
2075: joko 24 tai 12 kuukauden ajan siirrosta. Suuruu- kuvatut määräykset vuoden 1998 alusta ja ulko-
2076: deltaan korvaus vastaa 15:tä prosenttia matkus- asiainhallinnon laki ja asetus vuonna 1993 sekä
2077: tuspäivärahasta työssäolovuorokaudelta, jos vir- ulkoasiainministeriön päätös 1.2.1997 lukien.
2078: kamies toivoo sitä maksettavan 24 kuukauden Tulonhankkimisesta johtuvien kustannusten
2079: ajan, tai 30:tä prosenttia matkustuspäivärahasta korvauksia ei verojärjestelmässämme lähtökoh-
2080: 12 kuukauden ajalta. Lisäksi virkamiehelle kor- taisesti veroteta. Eräät korvaukset on säädetty
2081: vataan ensimmäisessä vaihtoehdossa yksi edesta- suoraan laissa verovapaiksi, ja jos näin ei ole me-
2082: kainen matka perheen asuinpaikkakunnalle kah- netelty, tulonhankkimiseen liittyvät todelliset
2083: dessa viikossa ja toisessa vaihtoehdossa yksi kustannukset ovat korvauksista vähennyskelpoi-
2084: matka viikossa. Uuden asunnon hallintakustan- sia. Ulkomaanedustuksessa palvelevan, ulko-
2085: nuskorvausta voidaan erityistapauksissa mak- maille sijoitetun henkilön valtiolta saama ulko-
2086: saa, jos virkamies joutuu hyväksyttävästä syystä mailla suoritetusta työstä tai paikallisista erikois-
2087: siirtämään muuttoa vuokraamaansa tai ostamaan- olosuhteista johtuvien erityisten menojen katta-
2088: sa asuntoon. miseksi tarkoitettu korvaus on tuloverolain
2089: Yleisesti ottaen puolustusvoimissa vuoden (1565/1992) 76 §:n 1 momentin 1 kohdassa sää-
2090: 1998 alusta voimaan tullut virkaehtosopimus ot- detty verovapaaksi tuloksi. Käytännön syistä tätä
2091: taa aiempaa paremmin huomioon perheenjäämi- kaavamaista ratkaisua voidaan pitää ainoana
2092: sen toiselle paikkakunnalle. Tämä näkyy varsin- vaihtoehtona. Ulkomailla aiheutuvien vähennys-
2093: kin perheellisten erilläänasumiskorvauksessa. kelpoisten kustannusten käsittely verotuksessa
2094: Ulkoasiainhallinnon säännöksissä pyritään tur- johtaisi siihen, että kunkin maan erityisolosuh-
2095: vaamaan ensisijaisesti virkamiehen mukana siir- teet ja henkilön elämäntilanne olisi arvioitava
2096: tyvien lasten ja puolison elinolosuhteet asema- Suomen veroviranomaisten toimesta. Perustel-
2097: paikassa, koska puolisolla ei yleensä ole mahdol- tua on lähteä siitä, että lainsäädäntöön perustu-
2098: lisuuksia harjoittaa omaa ammattiaan ulkomailla. vat korvaukset on mitoitettu vastaamaan aiheutu-
2099: Varustautumiskorvauksen tarkoituksena on via kustannuksia. Verrattaessa edustustossa pal-
2100: korvata sellaisia hankintoja, jotka aiheutuvat ni- velevia muihin ulkomailla työskenteleviin, on
2101: menomaan edustusvelvollisuudesta tai asemapai- otettava huomioon, että yli kuuden kuukauden
2102: kan erityisolosuhteista. Sitä ei makseta jokaisen yhtäjaksoisesta ulkomailla työskentelystä yksi-
2103: siirron yhteydessä. Puolustusvoimien muuttora- tyiseltä työnantajalta saatua palkkaa ei veroteta
2104: ha on vastaava muutosta aiheutuvien muiden Suomessa, joten työskentelyn perusteella mak-
2105: kuin irtaimiston kuljetuskustannusten korvaus, settavat samantyyppiset kustannusten korvauk-
2106: joka maksetaan jokaisen muuton yhteydessä. Se setkin jäävät Suomessa kokonaan verottamatta.
2107: on suuruusluokaltaan pienempi kuin edustusvel- Puolustusvoimissa ja rajavartiostossa Suo-
2108: vollisten virkamiesten varustautumiskorvaus, messa palvelevien verotusperusteet määräytyvät
2109: mutta melko lähellä muiden ulkoasiainhallinnon muiden Suomessa työskentelevien verovelvollis-
2110: virkamiesten varustautumiskorvausta. ten kanssa yhtäläisin perustein. Vaikkakin kanta-
2111: Vaikka puolustusvoimien ja ulkoasiainhallin- henkilökunta joutuu toistuvasti vaihtamaan pal-
2112: non siirtymävelvollisten virkamiesten urassa ja veluspaikkaa, se. on verovelvollisen varsinainen
2113: korvausjärjestelmissä on tiettyjä samankaltai- työpaikka, kun taas kysymyksessä rinnastettuja,
2114: suuksia, ei näitä voida kuitenkaan pitää vertailu- lähetettyjä ulkomaanedustuksen työntekijöitä pi-
2115: kelpoisilla. Ulkomailla toimimisen erityisvaati- detään verotuksellisesti Suomessa asuvina ja
2116: mukset ja -olosuhteet poikkeavat kotimaassa asu- vain tilapäisesti ulkomailla työskentelevinä. Yli-
2117: misesta ja työskenteleruisestä siinä määrin, että määräiset matkakustannukset voidaan korvata
2118: ulkoasiainhallinnon korvauksia voidaan pitää oi- verovapaasti työmatkakustannusten korvaamista
2119: keutettuina. Molempia korvausjärjestelmiä sää- koskevien periaatteiden mukaan, kun kysymys
2120:
2121:
2122: 3
2123: KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok Ministerin vastaus
2124:
2125:
2126: on tilapäisestä työstä erityisellä työntekemispai- lisille yleensä vähennyskelpoisiksi kuin niissä ti-
2127: kalla. Verovapaita matkakustannusten korvauk- lanteissa, joissa työskentely toisella paikkakun-
2128: sia ei sen sijaan voida maksaa sillä perusteella, nalla on ollut viransijaisuudesta johtuen määräai-
2129: että verovelvollisen varsinainen työpaikka on eri kaista tai asetelmaan muuten on liittynyt tilapäi-
2130: paikkakunnalla kuin missä muu perhe asuu. sesti kustannuksia kohottavia piirteitä. Tässä
2131: Työnantaja voi ennakkoperintälain mielessä kysymyksessä tarkoitettu verotuskäy-
2132: (1118/1996) 15 §:n nojalla korvata palkansaajal- täntö vastaa yleisiä verotusperiaatteita. Edellä
2133: le työn suorittamisesta aiheutuneita kustannuk- mainitut korvaukset kattavat siirrosta tilapäisesti
2134: sia ennakonpidätystä toimittamatta. Kysymyk- tietyn ajan aiheutuvia kustannuksia. Mikäli kor-
2135: sessä tarkoitettujen siirtymisve1vollisten lisään- vauksia ei tämän vuoksi veroteta, voidaanjärjes-
2136: tyneet kustannukset onkin verotuskäytännössä telmää pitää siirtyvien henkilöiden kannalta ve-
2137: hyväksytty osittain vähennyskelpoisiksi tulon- rotuksellisesti kohtuullisena.
2138: hankkimismenoiksi. Esimerkiksi Verohallituk- Kantahenkilökunnalle maksettavien kustan-
2139: sen viimeisimmän, 31.3.1994 annetun ohjeen nusten korvausperusteista sovitaan kulloisissa-
2140: mukaan virkaehtosopimuksen mukaisesta muut- kin virkaehtosopimuksissa. Heitä koskevien ve-
2141: torahasta voidaan muun selvityksen puuttuessa rotussäännösten muuttaminen kysymyksessä tar-
2142: 70 prosenttia katsoa vastaavan aiheutuneita vä- koitetusta syystä muita verovelvollisia edulli-
2143: hennyskelpoisia kustannuksia ja tämä määrä voi- semmiksi ei ole verotuksen neutraalisuusvaati-
2144: daan suorittaa ennakonpidätystä toimittamatta. muksen vuoksi perusteltua. Hallitus ei pidä näis-
2145: Työskentelypaikkakunnalla sijaitsevan toisen tä syistä tarpeellisena ryhtyä toimiin kysymyk-
2146: asunnon kustannuksia ei ole katsottu verovelvol- sessä tarkoitetussa asiassa.
2147:
2148:
2149: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
2150:
2151: Ministeri Suvi-Anne Siimes
2152:
2153:
2154:
2155:
2156: 4
2157: Ministerns svar KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok
2158:
2159:
2160:
2161:
2162: Tili riksdagens talman
2163:
2164: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger slutning tili representationssky1dighet i hemmet
2165: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- eller sådant fömyande av utrustningen i hemmet
2166: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Sep- som särskilda förhålianden kräver. Utrustnings-
2167: po Kanerva /sam1 undertecknade skriftliga spörs- ersättningens storlek varierar beroende på tjäns-
2168: må1 SS 453/2000 rd: tebenämning, lönekategori och uppgift. Härvid
2169: tas hänsyn tili tjänstemannens representations-
2170: Vilka åtgärder och lönemässiga korri- skyldighet och tili huruvida tjänstemannen har
2171: geringar ämnar regeringen vidta för tillgång tili en av staten möblerad bostad på sta-
2172: jämställande av två tili statsförvaltning- tioneringsorten. Utrustningsersättning utbeta1as
2173: en hörande personalgrupper som har att tili sitt fulia belopp i samband med den första
2174: tjänstgöra under likartade förhållan- flyttningen och senare vid förflyttning från hem-
2175: den? landet tili utrikesrepresentationen i relation tili
2176: hur lång tid som har förflutit sedan utrustningser-
2177: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- sättning senast har utbetalats.
2178: föra fö1jande: Instalieringsersättning betalas i samband med
2179: Om ersättningar på grundva1 av 1oka1a särförhå1- varje flyttning för ersättande av extra kostnader i
2180: 1anden samt andra förmåner tili tjänstemän inom samband med instaliering. Flyttningskostnader
2181: utrikesrepresentationen bestäms i en 1ag ersätts för ett visst antal kubikmeter flyttgods
2182: ( 65111993) och en förordning ( 65 211993) som gi- som fastställs enligt tjänstebenämning elier upp-
2183: vits med stöd av den. Närmare föreskrifter har ut- giftsnivå. Representationsersättning betalas mot
2184: fårdats genom utrikesministeriets bes1ut. En1igt faktura tili den representationsskyldige tjänste-
2185: 2 § 1agen om statens tjänstekoliektivavta1 mannen upp tili en viss gräns som faststälis årli-
2186: (664/1970) kan om sådana ersättningar inte avta- gen. Detta innebär att restaurangrepresentation
2187: 1as genom tjänstekoliektivavtal. Benämningama ersätts direkt en1igt restaurangräkningen och re-
2188: på och grundema för ersättningarna finns för- presentation i hemmet utgående från arten av tili-
2189: tecknade i 1 § i den nämnda förordningen. stäliningen, enligt stationeringsortsvis faststäli-
2190: Dådet gälier ersättningama är ortstillägget ba- da priser per enhet.
2191: serat på ett utgångsvärde en1igt tjänstebenäm- De flyttningsersättningar som utbetalas i sam-
2192: ning, 1önekategori elier uppgift. Utgångsvärdet band med försvarsmaktens tjänstemäns förflytt-
2193: multip1iceras med en dyrortskoefficient som ut- ningar i hemlandet har avtalats genom tjänstekol-
2194: trycker stationeringsortens dyrortsk1ass. För svå- lektivavtal. De nuvarande bestämmelsema gälier
2195: ra förhålianden på stationeringsorten kan ett tili- sedan den 1 januari 1998. Enligt dessa erläggs i
2196: 1ägg för ogynnsamma förhålianden utbetalas. flyttnings- och förflyttningsersättning tjänste-
2197: Rimliga boendekostnader ersätts, men samtidigt mannens och hans familjemedlemmars resekost-
2198: avdras 12,5 % från den beskattningsbara inkom- nader för flyttningsresan samt ersätts kostnader-
2199: sten och 20 % från ortstillägget i hyresvederlag. na för transport av flyttgods och avläggs flytt-
2200: Syftet med utrustningsersättningen är att er- ningsbidrag beroende på familjens storlek som
2201: sätta t.ex. utgifter för anskaffning av möb1er i an-
2202:
2203:
2204: 5
2205: KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok Ministems svar
2206:
2207:
2208: ersättning för andra nödvändiga kostnader på Ä ven om karriären och ersättningssystemen
2209: grund av flyttningen. för förflyttningsskyldiga tjänstemän inom för-
2210: Logiersättning för temporär bostad kan beta- svarsmakten och utrikesförvaltningen uppvisar
2211: las av godtagbar orsak i sådana fall då familjen vissa gemensamma drag, kan dessa ändå inte
2212: flyttar högst sex månader efter eller sex månader jämföras sinsemellan. De särskilda krav som
2213: före tjänstemannens förflyttning. För en tjänste- ställs på den som är verksam utomlands och de
2214: man med familj betalas separat ersättning för bo- särförhållanden som råder där avviker från de
2215: endet för en tid av antingen 24 eller 12 månader krav som ställs på den som bor och arbetar i hem-
2216: efter förflyttningen. Ersättningen motsvarar till landet i en sådan utsträckning att de ersättningar
2217: sin storlek 15 % av resedagtraktamentet per ar- som tillämpas inom utrikesförvaltningen kan an-
2218: betsdygn om tjänstemannen önskar att den utbe- ses befogade. De föreskrifter som reglerar båda
2219: talas under 24 månaders tid och 30 % av resedag- dessa ersättningssystem har reviderats under det
2220: traktamentet om den utbetalas under 12 måna- senaste decenniet, försvarsmaktens föreskrifter
2221: ders tid. Därutöver ersätts tjänstemannen enligt vid ingången av 1998 på det sätt som beskrivits
2222: det första alternativet även för en tur-returresa ovan och lagen och förordningen om utrikesför-
2223: var fjortonde dag till familjens boningsort och valtningen 1993 samt utrikesministeriets beslut
2224: enligt det andra alternativet för en resa i veckan. den 1 februari 1997.
2225: Ersättning för besittningskostnaderna i anslut- Ersättningar för kostnader som föranleds av
2226: ning till en ny bostad kan utbetalas i särskilda förvärvande av inkomst beskattas i regel inte
2227: fall, om en tjänsteman av godtagbar orsak tving- inom vårt skattesystem. Vissa ersättningar är
2228: as uppskjuta sin inflyttning i en bostad som han skattefria direkt med stöd av lag, och om så inte
2229: har hyrt eller köpt. är fallet kan de faktiska kostnadema för inkom-
2230: Allmänt taget tar det nya tjänstekollektivavta- stens förvärvande dras av från ersättningama i
2231: let för försvarsmakten, som trädde i kraft vid in- beskattningen. Av staten betald ersättning till
2232: gången av 1998, större hänsyn till att familjen personer som tjänstgör utomlands inom utrikes-
2233: bor på annan ort än tjänstemannen. Detta märks i representationen för täckande av särskilda utgif-
2234: synnerhet i ersättningen för boende till tjänste- ter i samband med utomlands utfört arbete eller
2235: män med familj då familjen bor på annan ort. Ut- på grund av lokala särförhållanden är enligt
2236: rikesförvaltningens bestämmelser syftar till att 7 6 § 1 mom. 1 punkten inkomstskattelagen
2237: trygga levnadsförhållandena på stationeringsor- (1565/1992) skattefri inkomst. Av praktiska skäl
2238: ten för i första hand medflyttande barn och ma- kan denna schablonmässiga lösning anses vara
2239: ke, som i allmänhet inte har några möjligheter att den enda tänkbara. En skattemässig behandling
2240: utöva det egna yrket utomlands. av avdragsgilla kostnader som uppstått utom-
2241: Syftet med utrustningsersättningen är att er- lands skulle leda till att de finska skattemyndig-
2242: sätta utgifterna för sådana anskaffningar som ut- hetema måste bedöma varje lands särförhållan-
2243: tryckligen föranleds av representationsskyldig- den och varje utomlands verksam persons livssi-
2244: heten eller av särskilda förhållanden på statione- tuation. Det finns grundad anledning att utgå
2245: ringsorten. Ersättningen betalas inte ut i sam- ifrån att de ersättningar som baserar sig på lag-
2246: band med varje förflyttning. Försvarsmaktens stiftningen har dimensionerats så att de motsva-
2247: flyttningsbidrag är motsvarande ersättning för rar de kostnader som uppstår. När anställda vid
2248: andra flyttningskostnader än sådana som föran- beskickningama jämförs med andra utomlands
2249: leds av transport av lös egendom och utbetalas i anställda, bör det beaktas att lön som av en privat
2250: samband med varje flyttning. Det är mindre till arbetsgivare betalas för arbete utomlands som
2251: storleken än utrustningsersättningen för repre- pågått längre än sex månader utan avbrott inte
2252: sentationsskyldiga tjänstemän, men nära nog lika beskattas i Finland, varvid även samma slag av
2253: stort som utrustningsersättningen för andra tjäns- kostnadsersättningar som betalas utgående från
2254: temän inom utrikesförvaltningen.
2255:
2256:
2257: 6
2258: Ministems svar KK 453/2000 vp - Seppo Kanerva /kok
2259:
2260:
2261: ett sådant arbetsförhållande faller helt utanför 70% av flyttningsbidrag som beta1as en1igt tjäns-
2262: Finlands beskattning. tekollektivavtal i brist på annan utredning anses
2263: Grunderna för beskattningen då det gäller i motsvara de avdragsgilla uppkomna kostnader-
2264: Finland tjänstgörande personer inom försvars- na, och detta belopp kan erläggas utan att för-
2265: makten och gränsbevakningen fastställs på sam- skottsinnehållning verkställs.
2266: ma sätt som i fråga om andra i Finland arbetande Kostnaderna för en andra bostad på den ort där
2267: skattskyldiga arbetstagare. Även om de som till- arbetet utförs har i allmänhet betraktats om av-
2268: hör stampersonalen ofta tvingas byta tjänstgö- dragsgilla bara i de fall där arbetet på annan ort
2269: ringsort, är denna ort den skattskyldigas egentli- har varit tillfålligt på grund av att det varit fråga
2270: ga arbetsställe, medan de utsända arbetstagare om ett vikariat, eller då arrangemangen har haft
2271: inom utrikesrepresentationen som i spörsmålet inslag som tillfålligt gett upphov till högre kost-
2272: jämställs med de nyss nämnda betraktas som bo- nader. 1 detta avseende motsvarar det beskatt-
2273: satta i Finland i skattemässigt hänseende och en- ningsförfarande som avses i spörsmålet de all-
2274: dast tillfålligt sysselsatta utomlands. Extra rese- männa principerna för beskattningen. De ovan
2275: kostnader kan ersättas skattefritt i enlighet med nämnda ersättningarna täcker de kostnader som
2276: de principer som gäller ersättning för kostnader tillfålligt för en viss tid tillfålligt föran1eds av en
2277: for arbetsresor, då det är fråga om tillfålligt arbe- förflyttning. Om ersättningarna därför inte be-
2278: te på en särskild förläggningsort. Skattefria er- skattas, kan systemet från de förflyttade perso-
2279: sättningar för resekostnader kan däremot inte ut- nernas synpunkt anses vara skäligt i skattemäs-
2280: betalas på sådana grunder att den skattskyldigas sigt hänseende.
2281: egentliga arbetsplats är belägen på en annan ort Om grunderna för de kostnadsersättningar
2282: än den där den övriga familjen är bosatt. som utbetalas till dem som tillhör stampersona-
2283: Arbetsgivaren kan med stöd av 15 § lagen om len avtalas i repektive tjänstekollektivavtal. En
2284: förskottsuppbörd ( 1118/ 1996) utan att förskotts- ändring av skattebestämmelserna av det skäl som
2285: innehållning verkställs ersätta en löntagare för avses i spörsmålet och i en riktning som skulle
2286: kostnader som åsamkas honom på grund av arbe- innebära att dessa tjänstemän kom i en ställning
2287: tet. De ökade kostnader för förflyttningsskyldiga som vore bättre än andra skattskyldigas är med
2288: som avses i spörsmålet är också enligt beskatt- tanke på de neutralitetskrav som ställs på beskatt-
2289: ningspraxis delvis avdragsgilla utgifter för in- ningen inte motiverad. Regeringen anser av där-
2290: komstens förvärvande. Enligt Skattestyrelsens för att det inte är nödvändigt att vidta åtgärder i
2291: senaste direktiv från den 31 mars 1994 kan t.ex. den fråga som avses i spörsmålet.
2292:
2293:
2294:
2295: Helsingfors den 31 maj 2000
2296:
2297: Minister Suvi-Anne Siimes
2298:
2299:
2300:
2301:
2302: 7
2303: KK 454/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
2304:
2305:
2306:
2307:
2308: KIRJALLINEN KYSYMYS 454/2000 vp
2309:
2310: Yliopistoilta perittävien maanvuokrien koh-
2311: tuullisuus
2312:
2313:
2314:
2315:
2316: Eduskunnan puhemiehelle
2317:
2318: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtio sittaa niiden taloutta maanvuokrilla sellaisesta-
2319: (Valtion kiinteistölaitos) perii yliopistoilta ns. kin omaisuudesta, jonka muodostumiseen valtio
2320: pääomavuokraa sellaisistakin yliopistojen tontti- ei ole itse sijoittanut lainkaan.
2321: ja maa-alueista, jotka valtio on saanut lahjoituk-
2322: sena. 1960-luvulta alkaen valtio on pääsääntöi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2323: sesti edellyttänyt yliopistokaupungeilta, että jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2324: nämä lahjoittavat yliopistojen tarvitsemat maa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2325: alueet valtiolle. Usein näihin lahjoituksiin on si- vaksi seuraavan kysymyksen:
2326: sältynyt nimenomainen ehto siitä, että valtio ei
2327: käytä lahjana saatua maa-aluetta muuhun kuin Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2328: yliopistotarkoitukseen. Nyt valtio kuitenkin pe- tyä, että yliopistoilta ei perittäisi vuok-
2329: rii yliopistoilta vuokraa lahjana saamastaan raa sellaisista maa-alueista, jotka val-
2330: omaisuudesta. tio on aikoinaan saanut lahjoituksena
2331: Yliopistojen rahoitusasema on muutenkin yliopistotarkoitukseen?
2332: tiukka. Siksi on kohtuutonta, että valtio vielä ra-
2333:
2334:
2335: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
2336:
2337: Tanja Karpela /kesk
2338:
2339:
2340:
2341:
2342: Versio 2.0
2343: KK 454/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
2344:
2345:
2346:
2347:
2348: Eduskunnan puhemiehelle
2349:
2350: Eduskunnan työjärjestyksen 27 § :ssä mainitussa Eduskunnan asettamien palvelutavoitteiden
2351: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mukaan Valtion kiinteistölaitos tuottaa valtion
2352: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vuokralaisille toimitilapalveluja kohtuullisin
2353: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan markkinaperusteisin ehdoin, pyrkien mm. pää-
2354: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK oman tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen.
2355: 454/2000 vp: Valtion lahjoituksina saamia maa-alueita ei
2356: vuokrien määrittelyssä ole asetettu erityisase-
2357: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- maan ostoina tai vaihtoina saatuihin maa-aluei-
2358: tyä, että yliopistoilta ei perittäisi vuok- siin nähden. Hinnoittelussa on seurattu kohtuulli-
2359: raa sellaisista maa-alueista, jotka val- sia markkinaperusteisia ehtoja. Vuokrattomuus
2360: tio on aikoinaan saanut lahjoituksena olisi myös vastoin kustannusvastaavuuden peri-
2361: yliopistotarkoitukseen? aatetta Valtion kiinteistölaitoksen maksaessa ky-
2362: symyksessä tarkoitetuista tonteista ja niille val-
2363: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tion varoin investoiduista rakennuksista asian-
2364: ti seuraavaa: omaisille kunnille vuosittain huomattavan suuret
2365: Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan kuuluvissa kiinteistöverot
2366: toimitiloissa otettiin käyttöön vuokrat vuoden Kysymyksen perusteluissa on viitattu valtion
2367: 1995 alussa. Vuosina 1995-1998 vuokrien hin- 1960-luvulla noudattamiin periaatteisiin yliopis-
2368: noittelu perustui valtion maksuperustelain tojen rakentamisessa. Lienee syytä todeta, että
2369: (150/1992) 7 §:ään, jonka mukaan muiden kuin raakamaa-alueita yliopistojen rakentamista var-
2370: julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelusta ten luovuttaneet kunnat pyrkivät luovutuksillaan
2371: päätetään liiketaloudellisin perustein. Näihin nopeuttamaan yliopistolaitosten rakentamista ja
2372: suoritteisiin luetaan mm. huoneisto- ja maan- laajentamista kaupungissaan, siinä myös onnis-
2373: vuokrat. tuen. Aiheena tälle olivat puolestaan epäilemättä
2374: Vuoden 1999 alusta, jolloin Valtion kiinteistö- ne merkittävät sekä kunnallistalautta että kau-
2375: laitos liikelaitostettiin, hinnoittelu on perustunut punkiseudun kehitystä vahvistaneet vaikutukset,
2376: valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) joita kyseiset kaupungit ovat ensinnä valtion ra-
2377: 7 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan hinnat pääte- hoittamien mittavien yliopistorakennusinves-
2378: tään liiketaloudellisin perustein. tointien ja sitten yliopistolaitosten toiminnan
2379: Liiketaloudellisia periaatteita noudatettaessa kautta tutkimusten mukaan saavuttaneetkin.
2380: laitoksen on toimittava kannattavasti ja tuotta- Lopuksi on syytä todeta, että vuokrajärjestel-
2381: vasti myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tulee ot- mään siirtymisen yhteydessä virastoille ja laitok-
2382: taa huomioon kilpailulainsäädännön vaatimuk- sille aiheutuneet vuokramenot kartoitettiin tar-
2383: set, mikä edellyttää kilpailuneutraliteetin toteut- koin ja katettiin vastaavilla lisäyksillä toiminta-
2384: tamista eli tuottovaatimusten asettamista toimi- menomäärärahoihin.
2385: alalla noudatettujen käytäntöjen mukaisesti.
2386:
2387:
2388: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
2389:
2390: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2391: 2
2392: Ministerns svar KK 454/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
2393:
2394:
2395:
2396:
2397: Tili riksdagens talman
2398:
2399: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ter lokaliteter enligt skäliga marknadsbaserade
2400: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- villkor, varvid avsikten bl.a. är att utnyttja kapi-
2401: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- talet effektivt och lönsamt.
2402: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- De markområden som staten fått i donation har
2403: mål SS 454/2000 rd: vid fastställandet av hyroma inte getts någon sär-
2404: stälining i jämförelse med sådana områden som
2405: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta förvärvats genom köp eller bytesarrangemang.
2406: for att det av universiteten inte skall Vid prissättningen har skäliga marknadsbasera-
2407: uppbäras hyra för sådana markområ- de villkor iakttagits. Om ingen hyra skulle upp-
2408: den som staten i tiden har fått i donation bäras, skulle detta strida mot principen om kost-
2409: för universitetsändamål? nadsmotsvarighet, eftersom Statens fastighets-
2410: verk för de i spörsmålet avsedda tomterna och de
2411: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- på dem med statsmedel investerade byggnadema
2412: föra följande: årligen betalar betydande fastighetsskatter till
2413: I fråga om de lokaliteter som finns i Statens fas- kommunema i fråga.
2414: tighetsverks besittning togs hyror i bruk i början I motiveringen till spörsmålet hänvisas tili de
2415: av 1995. Under 1995-1998 baserade sig pris- principer som staten på 1960-talet följde när det
2416: sättningen av hyrorna på 7 § lagen om grundema gällde byggandet av universitet. Det torde vara
2417: för avgifter tili staten ( 150/1992), enligt viiken skäl att konstatera att de kommuner som överlät
2418: priserna på andra myndighetsprestationer än of- råmarksområden för byggande av universitet ge-
2419: fentligrättsliga prestationer bestäms enligt före- nom dessa sina överlåtelser avsåg att påskynda
2420: tagsekonomiska grunder. Tili dessa prestationer byggandet och utvidgandet av universitetsväsen-
2421: räknas bl.a. hyrorna för lägenheter och markom- det i sina städer, vilket de också lyckades med.
2422: råden. Orsaken till förfarandet var utan tvekan de bety-
2423: Sedan början av 1999, då Statens fastighets- dande verkningar som var ägnade att stärka både
2424: verk ombildades tili ett affårsverk, har prissätt- den kommunala ekonomin och utvecklandet av
2425: ningen baserats på 7 § 2 mom. lagen om statens städema. Olika undersökningar visar att städema
2426: affårsverk (6271 1987), enligt vilket priserna fast- i fråga har blivit delaktiga av dessa verkningar
2427: ställs på affårsekonomiska grunder. genom, för det första, de stora byggnadsinveste-
2428: När ett verk arbetar enligt affårsekonomiska ringar som staten finansierat vad gäller universi-
2429: grunder skali det agera lönsamt och produktivt teten och, för det andra, genom själva universi-
2430: också på lång sikt. Dessutom skali man beakta tetsväsendets verksamhet.
2431: kraven enligt konkurrenslagstiftningen, vilket Avslutningsvis kan konstateras att man i sam-
2432: förutsätter att konkurrensneutraliteten fuliföljs, band med övergången tili hyressystemet nog-
2433: dvs. att avkastningskraven stälis i en1ighet med grant kartlade de hyresutgifter som orsakades
2434: den praxis som iakttas inom verksamhetsområ- ämbetsverken och inrättningama samt täckte
2435: det i fråga. dessa utgifter med motsvarande tillägg i ansla-
2436: Enligt de servicemål som riksdagen stälit upp gen för omkostnader.
2437: erbjuder Statens fastighetsverk statens hyresgäs-
2438:
2439:
2440:
2441: 3
2442: KK 454/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministems svar
2443:
2444:
2445: Helsingfors den 31 maj 2000
2446:
2447: Finansminister Sauli Niinistö
2448:
2449:
2450:
2451:
2452: 4
2453: KK 455/2000 vp -Tanja Karpela /kesk
2454:
2455:
2456:
2457:
2458: KIRJALLINEN KYSYMYS 455/2000 vp
2459:
2460: Paluumuuttajien ja ulkomailla työskennellei-
2461: den oikeus työttömyyspäivärahaan
2462:
2463:
2464:
2465:
2466: Eduskunnan puhemiehelle
2467:
2468: Euroopan unionin puitteissa pyritään sovitta- kia on kohtuuton, kun ottaa huomioon sen, että jo
2469: maan yhteen työttömyysturvan etuja eri jäsen- ulkomaille lähtö on monille suuri eikä edes ko-
2470: maissa. Tähän liittyen työttömyyskassoissa nou- vin halpa elämänmuutos.
2471: datetaan tulkintaa, joka pudottaa yli vuoden ul-
2472: komailla työskennelleen henkilön työmarkkina- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2473: tuen piiriin, mikäli hän palaa kotimaahan. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2474: Tämä sopii hyvin huonosti yhteen sen kanssa, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2475: että suomalaisia pitäisi kannustaa myös ulko- vaksi seuraavan kysymyksen:
2476: mailta saatavan työkokemuksen hankintaan. Eri-
2477: tyisesti korkean työttömyyden oloissa on jopa Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2478: suositeltavaa, että ihmiset hakevat väliaikaista tyä, jotta ulkomailla työskentely ei ro-
2479: työtä ulkomailta. Pelko oman työttömyysturvan muttaisi työntekijän suomalaista työttö-
2480: romahtamisesta ulkomailla vietetyn vuoden ta- myysturvaa?
2481:
2482:
2483: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
2484:
2485: Tanja Karpela /kesk
2486:
2487:
2488:
2489:
2490: Versio 2.0
2491: KK 455/2000 vp - Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
2492:
2493:
2494:
2495:
2496: Eduskunnan puhemiehelle
2497:
2498: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kentelymaassa ikään kuin ne olisivat olleet siellä
2499: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tehtyjä työskentelykausia. Suomen työttömyys-
2500: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen turvalain mukaan tämä alkutyössäoloehto on nel-
2501: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan jä viikkoa, jota noudatetaan yleisesti myös useas-
2502: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa muussa jäsenmaassa, mutta se on monessa
2503: 455/2000 vp: maassa myös huomattavasti pidempi.
2504: Muissa maissa kuin Ruotsissa, Tanskassa ja
2505: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Suomessa on yleinen työttömyysvakuutusjärjes-
2506: tyä, jotta ulkomailla työskentely ei ro- telmä, joten suomalainen työntekijä sopimus-
2507: muttaisi työntekijän suomalaista työttö- maahan työhön mennessään siirtyy automaatti-
2508: myysturvaa? sesti kyseisen maan yleisen työttömyysturvajär-
2509: jestelmän piiriin ja voi saada työttömäksi joudut-
2510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuaan työttömyyspäivärahaa työskentelymaasta
2511: ti seuraavaa: kyseisen maan lakien perusteella. Ansioon suh-
2512: Suomi solmi vuoden 1994 aiusta voimaan tul- teutetun päivärahan saaminen mainituissa kol-
2513: leen ETA-sopimuksen ja liittyi vuotta myöhem- messa pohjoismaassa edellyttää työttömyyskas-
2514: min Euroopan unionin jäseneksi. Sopimuksella saan liittymistä. Henkilön siirtyessä työskentele-
2515: helpotettiin mm. työvoiman vapaata liikkuvuutta mään sopimusmaahan kyseisen maan työnanta-
2516: Euroopan unionin alueella. Suomen solmittua jan palvelukseen ei hänen tarvitse maksaa jäsen-
2517: ETA-sopimuksen tuli Suomessa voimaan EU:n maksuja suomalaiseen kassaan.
2518: sosiaaliturvaa koskeva asetus 1408/71, joka sel- Sosiaaliturvaa koskeva asetus sisältää mah-
2519: laisenaan tuli voimaan Suomea sitovaksi lainsää- dollisuuden työskennellä toisessa sopimusmaas-
2520: dännöksi. Vuoden 1994 alusta tuli myös voi- sa ja palata takaisin lähtömaan työttömyysturva-
2521: maan uusi pohjoismainen sosiaalivakuutussopi- järjestelmän piiriin ilman alkutyössäoloehtoa.
2522: mus, joka sisältää työttömyysturvaa koskevan ns. Suomessa sovellettavan, muutoksenhakuelimis-
2523: viiden vuoden paluuoikeuden entiseen kotimaa- sä vakiintuneen käytännön mukaan tällaisen tila-
2524: han ilman alkutyössäoloehtoa. päisen työskentelyn rajana pidetään enintään yh-
2525: Sosiaaliturvaa koskevan asetuksen mukaan den vuoden työskentelyä toisessa sopimusmaas-
2526: henkilö on vakuutettuna samanaikaisesti vain yh- sa. Pohjoismaisen sopimuksen perusteella paluu-
2527: dessä sopimusmaassa. Henkilön siirtyessä työ- oikeus pohjoismaasta on viisi vuotta.
2528: hön toiseen sopimusmaahan hän siirtyy pääsään- Sosiaaliturvaa koskeva asetus antaa myös
2529: nön mukaan aina työskentelymaan sosiaaliturva/ mahdollisuuden työttömälle henkilölle mennä
2530: työttömyysturvajärjestelmän piiriin, eikä hänellä työnetsintään kolmen kuukauden ajaksi toiseen
2531: ole mahdollisuutta säilyttää vakuutustaan enti- sopimusmaahan työskentelymaan työttömyystur-
2532: sen kotimaansa työttömyysturvajärjestelmässä. valla. Yli vuoden pohjoismaiden ulkopuolella
2533: Jäsenmaan lainsäädännössä tarkemmin määrättä- työskennellyt ja työttömäksi jäänyt suomalainen
2534: vän alkutyössäoloehdon jälkeen työntekijän va- voi näin ollen valita, jääkö hän työskentelymaa-
2535: kuutus- ja työskentelykaudet hyväksytään työs- han ja saa siellä työttömyyspäivärahaa vai palaa-
2536:
2537:
2538: 2
2539: Ministerin vastaus KK 455/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
2540:
2541:
2542: ko hän työskentelymaan työttömyysturvalla ta- kuuluvaa henkilöpiiriä ja soveltamisalaa. Ehdo-
2543: kaisin Suomeen kolmen kuukauden ajaksi tus sisältää myös muutoksia työttömyysturvaa
2544: työnetsintään. Työskenneltyään Suomessa vaa- koskeviin säädöksiin. EU:n jäsenmaana Suomi
2545: dittavan neljän viikon ajan hän pääsee takaisin pyrkii vaikuttamaan ehdotuksen sisältöön sitä
2546: Suomen ansioon suhteutetun työttömyysturvan käsiteltäessä. Ministeriö katsoo, että voimassa
2547: piiriin. oleva asetus on pääosiltaan toimiva ja turvaa
2548: Euroopan yhteisön komissio antoi vuoden työntekijöiden työttömyysturvaoikeudet siirryt-
2549: 1999 alussa ehdotuksen uudeksi neuvoston ase- täessä maasta toiseen lukuun ottamatta käytän-
2550: tukseksi, joka korvaisi asetuksen 1408/71. Uusi nön soveltamiseen liittyviä teknisiä ongelmia.
2551: asetusehdotus laajentaa mm. asetuksen piiriin
2552:
2553:
2554: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
2555:
2556: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
2557:
2558:
2559:
2560:
2561: 3
2562: KK 455/2000 vp- Tanja Karpela !kesk Ministems svar
2563:
2564:
2565:
2566:
2567: Tili riksdagens talman
2568:
2569: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger godkänns arbetstagarens försäkrings- och arbets-
2570: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- perioder i arbetslandet som om de var arbets-
2571: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- perioder som genomförts där. Enligt Finlands lag
2572: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- om utkomstskydd för arbetslösa är kravet på ar-
2573: mål SS 455/2000 rd: bete fyra veckor, vilket allmänt efterföljs också i
2574: flere andra medlemsländer, men i många Iänder
2575: Vilka åtgärder kommer regeringen att är avsevärt längre.
2576: vidta för att inte arbetandet utomlands 1 andra Iänder än Sverige, Danmark och Fin-
2577: skall skada arbetstagarens jinländska land finns ett allmänt arbetslöshetsförsäkrings-
2578: utkomstskyddför arbetslösa? system, så då den finländska arbetstagaren börjar
2579: arbeta i avtalslandet övergår denne automatiskt
2580: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- till landet i frågas allmänna system för utkomst-
2581: föra följande: skydd för arbetslösa och kan ifall av arbetslöshet
2582: Finland slöt sig till EES-avtalet som trädde i kraft få arbetslöshetsdagpenning i landet där de arbe-
2583: vid ingången av 1994 och blev medlem i Europe- tar enligt lagama i landet i fråga. Att erhålla dag-
2584: iska unionen ett år senare. Med hjälp av avtalet penning i proportion till inkomsten i de tre ovan
2585: underlättades bland annat fri rörlighet för arbets- nämnda nordiska ländema förutsätter anslutning
2586: kraften inom den Europeiska unionens område. till arbetslöshetskassan. Då personen börjar arbe-
2587: Efter att Finland ingått EES-avtalet trädde för- ta för en arbetsgivare i ett avtalsland behöver inte
2588: ordning 1408/71 i kraft i Finland om EU:s social- arbetaren betala medlemsavgifter till den fin-
2589: trygghet, som trädde i kraft som förenande lag- ländska kassan.
2590: stiftning i Finland. Vid ingången av 1994 trädde Förordningen om social trygghet innehåller
2591: också ett nytt nordiskt socialförsäkringsavtal i möjligheten att arbeta i ett annat avtalsland och
2592: kraft, som gällande utkomstskyddet för arbetslö- att återvända till ursprungslandets system för ut-
2593: sa innehåller en så kallad fem års rätt att återvän- komstskydd för arbetslösa utan krav på att man
2594: da till det land man avrest från utan krav på att skall ha arbetat en viss tid. Enligt stadgad praxis i
2595: man skall ha arbetat en viss tid. fråga om ändringssökandeorgan som tillämpas i
2596: Enligt förordningen om social trygghet är en Finland är gränsen för sådant tillfålligt arbete
2597: person samtidigt försäkrad i endast ett avtals- högst ett års arbete i ett annat avtalsland. På ba-
2598: land. Då en person börjar arbeta i ett annat avtals- sis av det nordiska avtalet är rätten att återvända
2599: land förflyttas denne enligt huvudregeln alltid från ett nordiskt land fem år.
2600: innanför ramen för systemet för social trygg- Förordningen om social trygghet ger också
2601: het/utkomstskydd för arbetslösa i det land denne möjligheten för en arbetslös person att fara till ett
2602: arbetar i och har inte möjlighet att behålla sin för- annat avtalsland för att söka arbete i tre måna-
2603: säkring i systemet gällande utkomstskydd för ar- ders tid med stöd av arbetslandets utkomstskydd
2604: betslösa i sitt tidigare hemland. 1 enlighet med för arbetslösa. Således kan en finländare som ar-
2605: kravet på att man skall ha arbetat en viss tid som betat över ett år och blivit arbetslös utanför de
2606: närmare bestäms i medlemslandets lagstiftning nordiska ländema välja att antingen stanna i ar-
2607:
2608:
2609: 4
2610: Ministems svar KK 455/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
2611:
2612:
2613: betslandet och där erhålla arbetslöshetsdagpen- annat personkretsen och tillämpningsområdet.
2614: ning eller återvända till Finland med stöd av ar- Förslaget innefattar också ändringar tili författ-
2615: betslandets utkomstskydd för arbetslösa för att ningama om utkomstskyddet för arbetslösa. Som
2616: söka arbete i tre månaders tid. Efter att ha arbetat EU medlemsland försöker Finland inverka på
2617: i Finland i de fyra veckor som fordras förflyttas förslagets innehåll i samband med dess behand-
2618: arbetstagaren tillbaka innanför ramen för Fin- ling. Ministeriet anser att det gällande förslaget
2619: lands utkomstskydd för arbetslösa. huvudsakligen fungerar och säkrar arbetstagar-
2620: Europeiska gemenskapemas kommission gav nas rätt tili utkomstskydd för arbetslösa då de
2621: vid ingången av 1999 ett förslag tili ny rådets för- förflyttar sig från ett land till ett annat förutom
2622: ordning, som skulle ersätta förordning 1408/71. vid vissa tekniska problem som gäller den prak-
2623: Det nya förslaget tili förordning utvidgar bland tiska tillämpningen.
2624:
2625:
2626:
2627: Helsingfors den 31 maj 2000
2628:
2629: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
2630:
2631:
2632:
2633:
2634: 5
2635: KK 456/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
2636:
2637:
2638:
2639:
2640: KIRJALLINEN KYSYMYS 456/2000 vp
2641:
2642: Merenkulun tietokannan perustaminen (Baltic
2643: Maritirne Database)
2644:
2645:
2646:
2647:
2648: Eduskunnan puhemiehelle
2649:
2650: Itämeren alueelle pyritään rakentamaan yhteinen levaisuudessaja vaatii Suomelta ja muilta Itäme-
2651: merenkulun tietokanta, josta löytyy tietoja me- ren valtioilta ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä
2652: renkulun ja laivanrakennuksen yrityksistä ja näi- meriturvallisuuden parantamiseksi.
2653: den tuotteista ja palveluista. Lisäksi tietokannas- Kaikille avoin Itämeren merenkulun Internet-
2654: sa olisi omat tiedostot Itämeren merenkulun tur- tietokanta tarjoaisi kaikkein parhaimman ja te-
2655: vallisuudesta, Itämeren satamista, Itämeren ym- hokkaimman viestintävälineen reaaliaikaisen,
2656: päristönsuojelusta sekä käyttäjäliittymät meren- turvallisuudelle tärkeän tiedon välittämiseksi lai-
2657: kulun viranomaisten järjestelmiin ja muihin me- vojen, varustajien, satamienja viranomaisten vä-
2658: rialan avoimiin järjestelmiin. lillä. Suomalainen tietotekniikan osaaminen voi-
2659: Kaikki tietokannassa oleva tieto olisi nopeasti si Itämeren merenkulun tietokantaprojektin kaut-
2660: haettavissa vapaatekstihakumoottoreiden avulla. ta toimia koko EU:n pilottihankkeena niin kuin
2661: Tietokannassa olisi samanlaatuista informaatiota oli tarkoitus EU:n MARIS-ohjelmassa. Muiden
2662: kaikista Itämeren alueen maista ja suorat yhtey- merialueiden oli tarkoitus käyttää Itämeren tieto-
2663: det eteenpäin lisätiedon saantia varten. kantaa pohjana, kun yhteistä, koko EU:n katta-
2664: Tällainen merenkulun tietokanta mahdollistai- vaa tietokantajärjestelmää olisi rakennettu.
2665: si mm. nopean tiedonsaannin Itämerellä liikku- Ehdotettu Itämeren merenkulun tietokanta oli-
2666: vien alusten tiedoista, esim. todelliset jäänmurto- si suora jatkoprojekti EU:n MARIS Baltic Mari-
2667: luokat ym. miehistön pätevyydet. Järjestelmä time Database -projektille, johon Suomesta osal-
2668: auttaisi alusten tiedonvälitystä esim. onnetto- listuivat Helsingin kaupungin ED-toimisto (Itä-
2669: muustilanteissaja avun saamisessa. Tällaisen tie- meren MARIS-toimiston johtajana) sekä mm.
2670: tokannan välityksellä alusten olisi entistä no- Helcom, Uniscience Ltd (Teknillisen korkea-
2671: peampaa saada erilaiset sataman raportointikaa- koulun ja Helsingin yliopiston yhteinen yritys),
2672: vakkeet sekä sää-, hinaaja- ja satamatiedot Teknillisen korkeakoulun informaatiopalvelu,
2673: Tärkeimpänä kaikista on se, että tällainen Finnlines Ltd ja SeaCompanion Oy.
2674: avoin tietokanta auttaisi suojelemaan Itämerta, Ehdotettu Itämeren merenkulun tietokanta on
2675: sillä satamat ja viranomaiset saisivat parempaa saanut suurta kannatusta Suomessa ja ulkomail-
2676: tietoa siitä, minkälaisia aluksia merellä liikkuu. la. Projektiehdotus esiteltiin viime joulukuussa
2677: Tämän asian tärkeys lisääntyy, kun tiedämme kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenneminis-
2678: esimerkiksi Venäjän rakentavan uuden suuren öl- teriön ja Helsingin sataman edustajille, ja heidän
2679: jysataman Koivistoon sekä lisääntyvän nopea- suhtautumisensa ehdotukseen oli hyvin myöntei-
2680: kulkuisten alusten liikenteen Itämeren alueella. nen. Projektia on myös esitelty merenkulkulai-
2681: Merionnettomuuksien ja meriympäristölle haital- tokselle ja Suomen Varustamoyhdistykselle sekä
2682: listen päästöjen riskitaso on kasvamassa lähtitu- suomalaiselle merialan teollisuudelle.
2683:
2684: Versio 2.0
2685: KK 456/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
2686:
2687:
2688: Itämeren merenkulun tietokantaprojektin si- mesta siten, että siihen osallistuisi EU, Suomi
2689: sältöä on kehitelty yhdessä muiden MARIS-alue- sekä muita Itämeren valtioita.
2690: toimistojen kanssa. Etenkin saksalaiset ovat MARIS-Maritime Information Society oli
2691: osoittaneet suurta kiinnostusta, ja mm. Hampu- yksi EU:n Global Information Societyn 11 ohjel-
2692: rin teknillisen korkeakoulun ympäristöopin lai- masta.
2693: tos on jo ilmoittanut haluavansa osallistua pro- EU käynnisti vuonna 1995 Global Informa-
2694: jektiin, koska laivojen ympäristöystävällisyyden tion Societyn G 7- (myöhemmin G 8) ohjelmana.
2695: kehittäminen on eräs heidän keskeisimmistä pro- MARIS ei jatku omana ohjelmanaan vuoden
2696: jekteistaan. EU:n vaarallisten aineiden merikul- 1999 jälkeen. MARIS-aktiviteetit tulevat jatku-
2697: jetusprojektin suomalainen projektinjohtaja on maan muissa EU:n ohjelmissa ja projekteissa so-
2698: tiedustellut mahdollisuuksia osallistua Itämeren veltuvin osin.
2699: merenkulun tietokantaprojektiin jne.
2700: EU:n suhtautuminen Itämeren merenkulun tie- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2701: tokantaprojektiin on ollut myönteinen, ja EU hy- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2702: väksyi projektin osana MARIS-ohjelman jatkoa. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2703: Koko MARIS-ohjelman jatkon budjetti oli 16 vaksi seuraavan kysymyksen:
2704: miljoonaa markkaa, josta Suomen osuus oli
2705: 950 000 markkaa. Koska EU:n päätös tuli myö- Tuleeko koko Itämeren alueen yhteisen
2706: hään viime vuonna, ei suomalaista rahoitusta merenkulun tietokannan valmistumista
2707: pystytty järjestämään ja hanke peruuntui. kiirehtiä, sillä hankkeella on merkittävä
2708: Helsingin ED-toimiston pyynnöstä on hanket- rooli mm. Itämeren suojelussa ja meren-
2709: ta pyritty jatkamaan SeaCompanion Oy:n toi- kulun turvallisuuden lisääjänä?
2710:
2711:
2712: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2000
2713:
2714: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
2715:
2716:
2717:
2718:
2719: 2
2720: Ministerin vastaus KK 456/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
2721:
2722:
2723:
2724:
2725: Eduskunnan puhemiehelle
2726:
2727: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- hitystyötä, koska perusrunko on jo rakennettu
2728: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valmiiksi. Sen sijaan tarvittaisiin taho, joka päi-
2729: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vittäisi tiedot ja linkit sekä toimisi ylläpito-orga-
2730: vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttu- nisaationa, jotta jo aikaisemmin tehty työ ei me-
2731: nen-Raiskion /kok näin kuuluvan kirjallisen ky- nisi hukkaan. Projektin hyvänä puolena on mai-
2732: symyksen KK 456/2000 vp: nittava, että siihen on saatu mukaan kattavajouk-
2733: ko Itämeren valtioita, joten se on melko globaali
2734: Tuleeko koko Itämeren alueen yhteisen verrattuna muutamiin muihin tietokantoihin, jot-
2735: merenkulun tietokannan valmistumista ka vastaavasti jäävät usein varsin alueellisiksi.
2736: kiirehtiä, sillä hankkeella on merkittävä Hyvä puoli on myös se, että tietokanta vaikuttaa
2737: rooli mm. Itämeren suojelussa ja meren- selkeältä ja riippumattomalta, koska sieltä puut-
2738: kulun turvallisuuden lisääjänä? tuvat monelle muulle tietokannalle tyypilliset
2739: yritysmainokset
2740: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Tietokanta suunniteltiin lähinnä puhelinluette-
2741: ti seuraavaa: lonomaiseksi hakemistoksi, jolloin yhdellä Inter-
2742: Tällä hetkellä on meneillään useita samanaikai- net-osoitteella pääsisi hakemaan tietoja Itämeren
2743: sia Itämeren merenkulun portaali- ja tietokanta- alueen merenkulun toimijoista. Mitä tietokannan
2744: projekteja lähes kaikissa Itämeren maissa. Tämä tarjoamaan meriturvallisuuden parantamiseen tu-
2745: osoittaa, että yhteistä merenkulun tietokantaa pi- lee, niin tietokantaan ei ainakaan alun perin ollut
2746: detään tarpeellisena ja että tämän vuoksi useat ta- tarkoitus liittää mukaan eduskuntakysymyksessä
2747: hot ja maat ovat kiinnostuneita kehittämään sel- mainittuja alustietoja. Näin ollen tietokannan
2748: laisen. Täytyy siis muistaa, että eduskuntakysy- rooli tiedon välittäjänä eri osapuolten kesken -
2749: myksessä mainittu Baltic Maritime Databasen esimerkiksi vaaratilanteissa - ei ole kovin mer-
2750: jatko-osa ei ole ainoa kehitteillä oleva merenku- kittävä. Emme myöskään näe, että suunnitellus-
2751: lun tietokantahanke Itämeren alueella. sa muodossaan kyseinen tietokanta merkittävästi
2752: Nyt kyseessä olevan Itämeren tietokantapro- lisäisi merenkulun turvallisuutta tai toimisi eri-
2753: jektin taustana oleva MARIS-ohjelman Baltic tyistehtävässä Itämeren suojelussa.
2754: Maritime Database -projekti saatettiin loppuun Viimeisten tietojen mukaan hanketta ollaan
2755: kesällä 1998. Siihen mennessä oli saatu raken- käynnistämässä uudelleen, jolloin ympäristö- ja
2756: nettua tietokannan perusrunko, joka sisälsi n. 500 turvallisuusnäkökohdat voidaan ottaa uudelleen-
2757: linkkiä eri tahoille merenkulun alalla. Tietokanta harkintaan. Tässä vaiheessa hallitus ei aio ryhtyä
2758: on vieläkin melko keskeneräinen ja sisältää jo erityistoimiin kyseisen tietokannan valmistumi-
2759: osittain vanhentunutta tietoa. Projektin tämän- sen kiirehtimiseksi, vaan jää seuraamaan tapah-
2760: hetkinen tilanne on siis se, että tietokannan käyt- tuvaa kehitystä.
2761: töönottamiseksi ei tarvittaisi enää varsinaista ke-
2762:
2763:
2764: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
2765:
2766: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
2767:
2768: 3
2769: KK 456/2000 vp - Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Ministems svar
2770:
2771:
2772:
2773:
2774: Tili riksdagens talman
2775:
2776: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger längre behövs något egentligt utvecklingsarbete
2777: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- för att databasen skall kunna tas i bruk, eftersom
2778: rådet översänt följande av riksdagsledamot stommen redan är fardig. Däremot behövs det en
2779: Marjukka Karttunen-Raiskio /saml underteckna- instans som uppdaterar uppgiftema och Iänkarua
2780: de skriftliga spörsmål SS 456/2000 rd: och fungerar som upprätthållande organisation,
2781: för att det arbete som gjorts tidigare inte skall gå
2782: Bör färdigställandet av en databas för förlorat. Som en av fördelama med projektet kan
2783: den gemensamma sjöfarten inom hela nämnas att en heltäckande grupp Östersjöstater
2784: Östersjöområdet påskyndas, eftersom deltar i projektet, som därför är rätt globalt i jäm-
2785: projektet spelar en viktig roll bl.a. när förelse med vissa andra databaser som ofta blir
2786: det gäller skyddet av Östersjön och så- rätt regionala. En annan fördel är också det att da-
2787: som en faktor som ökar säkerheten inom tabasen verkar vara tydlig och oberoende, efter-
2788: sjöfarten? som den företagsreklam som är typisk för mång-
2789: en annan databas saknas.
2790: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Databasen planerades så att den närmast skul-
2791: föra följande: le vara ett telefonkatalogslikt index, som gör det
2792: För närvarande pågår i nästan alla Östersjölän- möjligt att med en enda intemetadress söka upp-
2793: der samtidigt flera projekt som avser portaler och gifter om aktörerna inom sjöfarten i Östersjöom-
2794: databaser för sjöfarten i Östersjön. Detta visar att rådet. Vad gäller den förbättring av sjösäkerhe-
2795: det anses att en gemensam databas för sjöfarten ten som databasen erbjuder var avsikten åtmin-
2796: behövs och att flera instanser och Iänder därför är stone inte från början att databasen skulle inklu-
2797: intresserade av att utveckla en sådan. Det gäller dera sådana fartygsuppgifter som nämns i spörs-
2798: alltså att komma ihåg att fortsättningen på den i målet. Databasens roll som informationsförmed-
2799: spörsmålet nämnda databasen Baltic Maritime lare mellan olika parter - t.ex. vid olika tillbud
2800: Database inte är det enda sjöfartsdatabasprojekt - är således inte särdeles betydande. Vi ser inte
2801: som planeras inom Östersjöområdet. heller att den ifrågavarande databasen i planerad
2802: Projektet Baltic Maritime Database, som ly- form skulle öka säkerheten inom sjöfarten avse-
2803: der under programmet Maris, vilket i sin tur ut- värt eller ha någon speciell uppgift i fråga om
2804: gör bakgrunden till den databas för Östersjön skyddet av Östersjön.
2805: som det nu är fråga om, slutfördes sommaren Enligt de senaste uppgifterna skall projektet
2806: 1998. Då hade stommen i databasen byggts upp, startas på nytt, och det är då möjligt att igen be-
2807: och den innehöll ca 500 länkar till olika instanser döma miljö- och säkerhetssynpunkterna. 1 detta
2808: i sjöfartsbranschen. Databasen är fortfarande i skede ämnar regeringen inte vidta några speciel-
2809: viss mån ofullbordad och den innehåller uppgif- la åtgärder för att påskynda fårdigställandet av
2810: ter och information som delvis redan är föråldra- databasen i fråga, utan nöjer sig med att följa ut-
2811: de. Situationen just nu är alltså sådan att det inte vecklingen.
2812:
2813:
2814:
2815: Helsingfors den 5 juni 2000
2816:
2817: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
2818: 4
2819: KK 457/2000 vp- Irja Tolonen /kok
2820:
2821:
2822:
2823:
2824: KIRJALLINEN KYSYMYS 457/2000 vp
2825:
2826: Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien asema
2827: ammattikorkeakoululaissa
2828:
2829:
2830:
2831:
2832: Eduskunnan puhemiehelle
2833:
2834: Ammattikorkeakouluissa on tekniikan koulutus- asemasta seuraavasti: ammattikorkeakoulussa on
2835: alalla toistasataa laboratorio- ja harjoitteluinsi- yliopettajan ja lehtorin virkoja ja toimia. Muista
2836: nööriä. Laboratorioinsinöörit järjestävät labora- viroista ja toimista säädetään tarvittaessa asetuk-
2837: torio- ja muuta opetusta merkittävässä määrin sella. Lisäksi voi olla tuntiopettajia ja luennoitsi-
2838: erityisesti ammattiaineissa. Laboratorioinsinöö- joita. Myöskään nykyinen asetus ei tunne labora-
2839: rit ovat pääosin pohjakoulutukseltaan insinööre- torio- tai harjoitteluinsinöörejä. Laboratorio- ja
2840: jä, ja heillä on vankka teollisuuskokemus vähin- harjoitteluinsinöörit mainitaan kuitenkin työeh-
2841: tään kolme vuotta tutkintoa vastaavissa tehtävis- tosopimuksessa, ja he ovat OAJ:n jäseniä.
2842: sä. Tekniikan koulutusalalla on teollisuusharjoit-
2843: telulla merkittävä rooli opiskelijoiden ammatti- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2844: taidon kehittämisessä. Tätä toimintaa koordinoi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2845: vat ja ohjaavat harjoitteluinsinöörit Laborato- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2846: rio- ja harjoitteluinsinöörit ovat merkittävä voi- vaksi seuraavan kysymyksen:
2847: mavara ammattikorkeakoulujen teknologia-, pal-
2848: velu- ja kurssitoiminnassa. Kyseisissä tehtävissä Aikooko opetusministeriö ammattikor-
2849: toimivat henkilöt ovat oleellinen osa ammatti- keakoululain uudistuksen yhteydessä
2850: korkeakoulujen toimintaa. liittää laboratorio- ja harjoitteluinsi-
2851: Laissa ammattikorkeakouluista ei kuitenkaan nöörien virat yliopettajien ja lehtorien
2852: mainita laboratorio- ja harjoitteluinsinöörejä. virkojen lisäksi pykälään, jossa säädel-
2853: Laissa säädetään opettajien ja muun henkilöstön lään opettajien ja muun henkilöstön ase-
2854: masta?
2855:
2856:
2857: Helsingissä II päivänä toukokuuta 2000
2858:
2859: Irja Tulonen /kok
2860:
2861:
2862:
2863:
2864: Versio 2.0
2865: KK 457/2000 vp- Irja Tulonen /kok Ministerin vastaus
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: Eduskunnan puhemiehelle
2871:
2872: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa laeista ja asetuksista kuntia ja muita koulutuksen
2873: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- järjestäjiä sitovia etenkin hallintoa ja toiminnan
2874: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen järjestämistapaa koskevia säännöksiä. Niin ikään
2875: vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok on henkilöstön virka- ja tehtävärakenteen sekä
2876: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK määrän sääntelystä pääosin luovuttu.
2877: 457/2000 vp: Lakiin ammattikorkeakouluopinnoista sisäl-
2878: tyykin nykyisen lainsäädäntötavan mukainen
2879: Aikooko opetusministeriö ammattikor- yleissäännös ammattikorkeakoulun opetus- ja
2880: keakoululain uudistuksen yhteydessä muusta henkilöstöstä. Samaan muotoon on kir-
2881: liittää laboratorio- ja harjoitteluinsi- joitettu 1.1.1999 voimaan tulleiden koululakien
2882: nöörien virat yliopettajien ja lehtorien henkilöstöpykälät
2883: virkojen lisäksi pykälään, jossa säädel- Ammattikorkeakoulun henkilöstöstä on am-
2884: lään opettajien ja muun henkilöstön ase- mattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin
2885: masta? otettu tarkemmat säännökset vain opettajistosta
2886: ja siitäkin lain tasolla säädetään vain yliopettajis-
2887: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta- ta ja lehtoreista. Asetuksella säädetään tämän
2888: vasti seuraavaa: henkilöstön kelpoisuus vaatimuksista. Muun hen-
2889: Lainsäädäntöä on 1980-luvulta lähtien väljennet- kilöstön viroista ja toimista, joihin laboratorio- ja
2890: ty ja uudistettu niin opetushallinnossa kuin muil- harjoitteluinsinööritkin kuuluvat, ei ole siis enää
2891: lakin hallinnon aloilla hallinnon hajauttamisen ja katsottu tarkoituksenmukaiseksi säätää. Ammat-
2892: sääntelyn purun periaatteiden mukaisesti. tikorkeakouluilla on parhaat edellytykset tehdä
2893: Lainsäädäntöä uudistettaessa on lisätty mer- tätä henkilöstöä koskevat ratkaisunsa itse.
2894: kittävästi paikallista päätösvaltaa kumoamaHa
2895:
2896:
2897:
2898: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
2899:
2900: Opetusministeri Maija Rask
2901:
2902:
2903:
2904:
2905: 2
2906: Ministerns svar KK 457/2000 vp- Irja Tulonen /kok
2907:
2908:
2909:
2910:
2911: Tili riksdagens talman
2912:
2913: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger organisera verksarnheten som varit bindande för
2914: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kommuner och andra utbildningsanordnare. Li-
2915: rådet översänt följande av riksdagsledamot Irja kaså har man i huvudsak frångått regleringen av
2916: Tulonen /saml undertecknade skriftliga spörsmål tjänste- och uppgiftsstrukturen samt personalvo-
2917: SS 457/2000 rd: lymen.
2918: Också lagen om yrkeshögskolestudier inne-
2919: Avser undervisningsministeriet i sam- håller en sådan allmän bestämmelse om under-
2920: band med revideringen av yrkeshögsko- visningspersonal och övrig personai vid yrkes-
2921: lelagen ta in laboratorie- och praktik- högskoloma som motsvarar dagens lagstiftnings-
2922: ingenjörstjänsterna med överlärar- och praxis. Samma utformning gäller för personalpa-
2923: lektorstjänsterna i den paragraf där lä- ragrafema i de skollagar som trädde i kraft den 1
2924: rarnas och den övriga personalens ställ- januari 1999.
2925: ning regleras? Närmare bestämmelser om personalen vid yr-
2926: keshögskoloma har tagits in i lagen om yrkes-
2927: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- högskolestudier bara beträffande lärarkåren och
2928: föra följande: också här gäller att bestämmelsema på lagnivå
2929: Lagstiftningen har allt sedan 1980-talet både endast berör överlärare och lektorer. Genom för-
2930: inom utbildningsförvaltningen och inom andra ordning föreskrivs om behörighetsvillkoren för
2931: områden av förvaltningen luckrats upp och för- denna personal. Att föreskriva om tjänstema och
2932: nyats i enlighet med principerna om decentralise- befattningama för den övriga personalen, dit
2933: ring och minskad reglering av förvaltningen. också laboratorie- och praktikingenjörema hör,
2934: När lagstiftningen reformerats har man mar- har inte längre ansetts ändamålsenligt. Yrkeshög-
2935: kant ökat den lokala beslutanderätten genom att i skoloma själva har de bästa förutsättningama att
2936: lagar och förordningar upphäva sådana bestäm- träffa avgöranden som gäller denna personal.
2937: melser om i första hand förvaltning och sättet att
2938:
2939:
2940:
2941: Helsingfors den 31 maj 2000
2942:
2943: Undervisningsminister Maija Rask
2944:
2945:
2946:
2947:
2948: 3
2949: KK 458/2000 vp- Irja Tolonen /kok
2950:
2951:
2952:
2953:
2954: KIRJALLINEN KYSYMYS 458/2000 vp
2955:
2956: Virheellisiin luokituksiin perustuvien väylä-
2957: maksujen takaisinperintä
2958:
2959:
2960:
2961:
2962: Eduskunnan puhemiehelle
2963:
2964: Merenkulussa käytettävien julkisten kulkuväy- maksulaki edellyttää maksujen takaisin perimis-
2965: lien ja vesiliikenteelle tarpeellisten turvalaittei- tä, jota ei kuitenkaan ole tehty.
2966: den rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä Viime vuonna havaittiin pelkästään kymmen-
2967: jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle kunta väylämaksurikkomusta. Tahallisia rikko-
2968: aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi kanne- muksia koskevaa jälkimaksatusta ei ole kuiten-
2969: taan valtiolle väylämaksua. Väylämaksua on vel- kaan vieläkään saatu käyntiin. Lain mukaan jäl-
2970: vollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa kimaksatus on toimitettava kolmen vuoden ku-
2971: kauppamerenkulkua Suomen aluevesillä rekiste- luessa rikkomuksesta. Suomen valtiolta on jää-
2972: röidyllä suomalaisella taikka ulkomaalaisella nyt saamatta kymmeniä miljoonia markkoja väy-
2973: aluksella. lämaksuja ulkomaisilta aluksilta.
2974: Vuonna 1998 uudistettu väylämaksulaki edel- Haluaako merenkulkulaitos antaa ulkomaisil-
2975: lyttää, että maksuvelvollisen, joka on kokonaan le rahtialuksille kohtuuttoman kilpailuedun mah-
2976: tai osittain laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuten- dollistamalla väärennetyillä dokumenteilla ja vil-
2977: sa taikka antanut määräämistä varten puutteelli- pillisin keinoin saavutetut alemmat väylämak-
2978: sen, erehdyttävän tai väärän ilmoituksen taikka sut? Ilman jälkimaksatusta tästä toiminnasta ei
2979: muun tiedon tai asiakirjan, on maksettava väylä- tule ulkomaisille laivoille mitään sanktioita,
2980: maksutjälkimaksuna. Teon tahallisuuden astees- vaikka laki mahdollistaisi jopa vankeusrangais-
2981: ta riippuen maksut on perittävä takaisin joko 30 tuksen tahallisista väylämaksurikkomuksista.
2982: tai 50 prosentilla korotettuina.
2983: Laivat luokitellaan väylämaksuja varten sen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
2984: mukaan, millaiseksi niiden jäissä kulkeminen ar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
2985: vioidaan. Pieni ja moottoriteholtaan heikko alus valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2986: tarvitsee jäänmurtajan apua enemmän kuin suuri vaksi seuraavan kysymyksen:
2987: ja voimakastehoinen alus. Monet ulkomaiset lai-
2988: vat ovat väylämaksujen alentamiseksi hankki- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
2989: neet todellisen luokitustodistuksen rinnalle toi- tyä, että ulkomaiset laivat eivät saisi
2990: sen, jonka mukaan aluksen luokka oikeuttaa kohtuutonta kilpailuetua virheellisiin
2991: alempiin väylämaksuihin. Väylämaksujen kiertä- luokituksiin perustuvilla väylämaksuil-
2992: misestä on näyttöä jo vuodelta 1994, jolloin Pien- la,
2993: tonnistoyhdistys, nykyinen Rahtialusyhdistys,
2994: teki siitä kirjallisen huomautuksen merenkulku- miksi perimistä ei ole saatu käyntiin uu-
2995: laitokselle. Uusi vuonna 1998 hyväksytty väylä- den väylämaksulain edellyttämällä ta-
2996: vallaja
2997:
2998: Versio 2.0
2999: KK 458/2000 vp- Irja Tuloneo /kok
3000:
3001:
3002: onko merenkulkulaitoksella riittävät re- liittyvää tarkastustoimintaa ja valvoa
3003: surssit hoitaa väylämaksuluokituksiin jälkimaksatusta?
3004:
3005:
3006: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2000
3007:
3008: Irja Tulonen /kok
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: 2
3014: Ministerin vastaus KK 458/2000 vp - Irja Tuloneo /kok
3015:
3016:
3017:
3018:
3019: Eduskunnan puhemiehelle
3020:
3021: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Merenkulkulaitoksesta saadun tiedon mukaan
3022: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- syksyllä vuonna 1999 merenkulkulaitoksen me-
3023: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen renkulkuosasto otti yhteyden laitoksen yleisen
3024: vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulosen /kok osaston oikeustoimistoon ja ilmoitti sekä itse ha-
3025: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vaitsemistaan sekä sen tietoon saatetuista tapauk-
3026: 458/2000 vp: sista, joissa alus oli Suomessa käydessään esittä-
3027: nyt sellaisen jäämaksuluokkatodistuksen, joka
3028: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- oli väylämaksun määräämisperusteena aluksen
3029: tyä, että ulkomaiset laivat eivät saisi kannalta edullisempi kuin jäämaksuluokkatodis-
3030: kohtuutonta kilpailuetua Virheellisiin tus, jonka alus olisi saanut, jos jäämaksuluokka
3031: luokituksiin perustuvilla väylämaksuil- olisi määrätty kysymyksessä olevan Suomessa
3032: la, käynnin yhteydessä.
3033: Merenkulkulaitos on 25.1.2000 lähettänyt
3034: miksi perimistä ei ole saatu käyntiin uu- Tullihallitukselle kirjeen, josta käyvät selville
3035: den väylämaksulain edellyttämällä ta- muun muassa väylämaksun kantoon, jälkimaksa-
3036: vallaja tukseen, maksunkorotukseen sekä väärinkäytös-
3037: onko merenkulkulaitoksella riittävät re- ten rangaistavuuteen liittyvät seikat. Kirjeessä on
3038: pyydetty tullilaitosta selvittämään tiettyjen alus-
3039: surssit hoitaa väylämaksuluokituksiin
3040: liittyvää tarkastustoimintaa ja valvoa ten osalta kantamatta jääneen väylämaksukerty-
3041: män sekä antamaan ohjeet aluehallinnolle lakiin
3042: perimistä?
3043: perustuvan jälkimaksatuksen toimittamiseksi
3044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- asianmukaisine korotuksineenja muine sanktioi-
3045: ti seuraavaa: neen.
3046: Tullihallitus on vastannut merenkulkulaitok-
3047: Väylämaksujen kiertämistä koskeva asia on otet- selle 28.3.2000 päivätyllä kirjeellä ja ilmoittanut
3048: tu liikenneministeriön seurantaan heti sen jäl- saattavansa 1.1.1999 jälkeen virheellisesti mää-
3049: keen, kun Ulkomaanliikenteen Pientonnistoyh- rätyt väylämaksut toimivaltaisen tullipiirin rat-
3050: distys (nykyisin Rahtialusyhdistys r.y.) kiinnitti kaistavaksi. Laki väylämaksulain muuttamisesta
3051: 9.12.1999 päivätyllä kirjeellään ministeriön huo- (761/1998) on tullut voimaan 1.1.1999. Laki si-
3052: miota kaksoisvetoisuuskysymykseen eli siihen sältää säännökset jä1kimaksatuksesta ( 11 b §) ja
3053: ongelmaan, että eräille aluksille on jääluokkato- maksunkorotuksesta (11 d §). Lain voimaantu1o-
3054: distukset myönnetty eri syväykselle kuin lasti- säännöksessä ei säädetä lain taannehtivasta so-
3055: merkkisyväys. Yhdistyksen kirje otettiin meren- veltamisesta. Edellä sanotun johdosta Tullihalli-
3056: kulun neuvottelukunnan työvaliokunnan käsitte- tus on katsonut, ettei ole lakiin perustuvia edelly-
3057: lyyn 14.12.1999, jolloin myös merenkulkulaitos tyksiä toimittaa jälkimaksatusta väylämaksuista,
3058: informoi asiasta. Asiaa käsiteltiin myös meren- jotka on määrätty ennen 1.1.1999.
3059: kulun neuvottelukunnan kokouksissa 10.1.2000 Merenkulkulaitos on Tullilaitoksen vastauk-
3060: ja 25.1.2000. Merenkulkulaitokselta edellytet- sen saatuaan tarkastellut ennen 1.1.1999 virheel-
3061: tiin tehokkaita perintätoimenpiteitä asiassa.
3062:
3063: 3
3064: KK 458/2000 vp- Irja Tulonen /kok Ministerin vastaus
3065:
3066:
3067:
3068: lisesti määrättyjen väylämaksujen perimismah- merioikeuteen perehtyneen suomalaisen asian-
3069: dollisuuksia ja on katsonut, että merenkulkulai- ajotoimiston kanssa mahdollisesta asiantuntija-
3070: tos voi itse väylämaksuasetuksen 7 §:n 2 mo- avusta ulkomaan perinnän toteuttamiseksi. Me-
3071: mentin perusteella ryhtyä perimistoimenpiteisiin renkulkulaitoksen mukaan laitoksella on perintä-
3072: enintään 10 vuotta vanhojen virheellisesti mää- toimenpiteisiin ja perinnän valvontaan riittävät
3073: rättyjen väylämaksujen osalta. Pykälässä sääde- resurssit.
3074: tään, että mikäli aluksen jäämaksuluokkatodis- Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto ja me-
3075: tuksen luokka on parempi kuin aluksen ominai- renkulkulaitoksen sisäinen tarkastus tutkivat par-
3076: suudet edellyttävät ja tämä johtuu siitä, että aluk- haillaan merenkulkulaitoksen toimintaa väylä-
3077: sesta on annettu virheellisiä tietoja jäämaksuluo- maksulain valvonnassa ja sen edellyttämässä
3078: kan määräämistä varten tai että aluksen j äämak- maksujen perinnässä.
3079: suluokan määrittämisen perusteena olevien tieto- Tarkastustoimintaa vaikeuttaa se, että kan-
3080: jen muuttumisesta ei ole ilmoitettu merenkulku- sainvälisten aluksenmittaus- ja lastiviivasopi-
3081: viranomaisille, kannetaan väylämaksu III jää- musten hengen vastaisesti eräät lippuvaltiot anta-
3082: maksuluokan mukaisesti siltä ajalta, jona aluk- vat aluksille tai sallivat luokituslaitosten antaa
3083: sen jäämaksuluokka on ollut virheellinen. aluksille kahdet asiakirjat. Näistä alus sitten va-
3084: Tullihallitus on ilmoittanut, että se on tullipii- litsee kulloinkin edullisemmat, jotka näytetään
3085: reille 28.4.2000 lähettämässään kirjeessä kehot- niiden valtioiden viranomaisille, joissa alukset
3086: tanut alueellisesti toimivaltaisia piirejä hank- käyvät.
3087: kimaan tiedot kunkin ilmoitetun aluksen sata- Merenkulkulaitoksen kenttäorganisaatio ja
3088: massa käynneistä 1.1.1999 alkaen sekä määrää- palkkiotoimiset alusten tarkastajat ehtivät kui-
3089: mään maksuvelvollisille väylämaksulain 11 b ja tenkin tarkastaa vain pienen osan Suomessa käy-
3090: 11 d §:n mukaiset seuraamukset. Lisäksi Tulli- vistä aluksista. Koska virheellisen jäämaksuluo-
3091: hallitus on ilmoittanut, että se tulee keskitetysti kan toteaminen edellyttää aluksen lastimerkin ni-
3092: valvomaan ja ohjaamaan, että säännöksiin perus- menomaista ja huolellista tarkastamista, eivät
3093: tuva väylämaksun jälkimaksatus muine lakiin pe- kaikki tapaukset välttämättä tule ilmi normaa-
3094: rustuvine sanktioineen toimitetaan mahdollisim- leissa tarkastuksissa.
3095: man yhdenmukaisesti ja oikein. Kansainvälisten sopimusten perusteella Suo-
3096: Merenkulkulaitos on ilmoittanut valmistele- men merenkulkuviranomaiset tarkastavat 25 %
3097: vaosa vanhempien väylämaksujen oikaisemista. Suomessa käyvistä ulkomaisista aluksista ja Suo-
3098: Merenkulkulaitoksella on sopimus ulkomaiseen men tarkastusorganisaatio on mitoitettu tämän
3099: perintään erikoistuneen yrityksen kanssa ja lai- mukaisesti.
3100: tos on lisäksi alustavasti sopinut kansainväliseen
3101:
3102:
3103:
3104: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
3105:
3106: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3107:
3108:
3109:
3110:
3111: 4
3112: Ministerns svar KK 458/2000 vp- Irja Tolonen /kok
3113:
3114:
3115:
3116:
3117: Tili riksdagens talman
3118:
3119: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger En1igt uppgifter från Sjöfartsverket kontakta-
3120: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- de Sjöfartsverkets sjöfartsavdelning den juridis-
3121: rådet översänt följande av riksdagsledamot Irja ka byrån vid verkets allmänna avde1ning och rap-
3122: Tuloneo /saml undertecknade skriftliga spörsmål porterade om både de fall som den själv upptäckt
3123: SS 458/2000 rd: och de fall som delgetts den i fråga om fartyg
3124: som när de besökte Finland hade företett ett så-
3125: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta dant bevis över isavgiftsklass som, eftersom det
3126: för att utländska fartyg inte skall få utgör grund för fastställande av farledsavgiften,
3127: oskäliga konkurrensfördelar på grund var förmånligare för fartyget än det bevis över is-
3128: av farledsavgifter som baserar sig på avgiftsklass som fartyget hade fått om isavgifts-
3129: felaktig klassificering, k1assen hade fastställts i samband med det aktu-
3130: ella besöket i Finland.
3131: varför har nian inte kommit i gång med Sjöfartsverket har den 25 januari 2000 sänt
3132: efterdebitering på det sätt som den nya Tullstyrelsen ett brev som bl.a. behandlar frågor i
3133: lagen om farledsavgift förutsätter, och anknytning tili uppbörd av farledsavgift, efterde-
3134: bitering, avgiftshöjning och straff för missbruk. 1
3135: har Sjöfartsverket tillräckliga resurser
3136: att sköta granskningen i anknytning tili brevet ombes Tullverket utreda beloppet av de
3137: klassificeringen i fråga om farledsavgif- farledsavgifter som inte har tagits ut av vissa far-
3138: ter och att övervaka efterdebiteringen? tyg samt att ge regionalförvaltningen anvisning-
3139: ar om efterdebitering enligt lag, jämte lämpliga
3140: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- höjningar och andra sanktioner.
3141: föra följande: Tullstyrelsen svarade Sjöfartsverket genom ett
3142: brev av den 28 mars 2000 och meddelade att den
3143: Trafikministeriet började följa upp kringgåendet efter den 1 j anuari 1999 för felaktigt fastställda
3144: av farledsavgifter genast efter det att Utrikesfar- farledsavgifter tili det behöriga tulldistriktet för
3145: tens Småtonnageförening (numera Fraktfartygs- avgörande. Lagen om ändring av lagen om far-
3146: föreningen rf) i ett brev av den 9 december 1999 ledsavgift (76111998) trädde i kraft den 1 januari
3147: fåste ministeriets uppmärksamhet på frågan om 1999. 1 1agen ingår bestämmelser om efterdebite-
3148: dubbla dräktigheter, dvs. problemet med att bevi- ring (11 b §) och avgiftshöjning (11 d §). 1 la-
3149: sen över isklass för vissa fartyg har beviljats en- gens ikraftträdelsebestämmelser föreskrivs inget
3150: ligt ett annat djupgående än det djupgående som om en retroaktiv tillämpning av 1agen. Med an-
3151: anges av lastmärket. Brevet från föreningen togs ledning av det ovan sagda har Tullstyrelsen fun-
3152: upp tili behandling i Sjöfartsdelegationens ar- nit att lagen inte ger några förutsättningar för ef-
3153: betsutskott den 14 december 1999, och då infor- terdebitering av far1edsavgifter som har fast-
3154: merade också Sjöfartsverket om frågan. Ärendet ställts före den 1 januari 1999.
3155: behand1ades också vid Sjöfartsde1egationens mö- Efter att ha fått svar från Tullverket har Sjö-
3156: ten den 10 och 25 januari 2000. Det förutsattes att fartsverket granskat möj1igheterna att ta ut far-
3157: Sjöfartsverket vidtar effektiva indrivningsåtgär- ledsavgifter som före den 1 januari 1999 har fast-
3158: der.
3159:
3160: 5
3161: KK 458/2000 vp - Irja Tolonen /kok Ministems svar
3162:
3163:
3164:
3165: ställts på felaktiga grunder. Sjöfartsverket har dessutom preliminärt avtalat med en finländsk
3166: ansett att det med stöd av 7 § 2 mom. förordning- advokatbyrå insatt i intemationell sjörätt om
3167: en om farledsavgift självt kan börja ta ut högst 10 eventuell experthjälp för indrivning utomlands.
3168: år gamla farledsavgifter som har fastställts på fel- Enligt Sjöfartsverket räcker dess resurser till för
3169: aktiga grunder. 1 paragrafen sägs att om fartygets indrivning och övervakning av indrivningen.
3170: klass enligt beviset över isavgiftsklass är bättre Också Statens revisionsverk och Sjöfartsver-
3171: än fartygets egenskaper förutsätter och detta be- kets interna revision undersöker som bäst Sjö-
3172: ror på att felaktiga uppgifter om fartyget givits fartsverkets verksamhet när det gäller att överva-
3173: för fastställande av isavgiftsklass eller på att sjö- ka tillämpningen av lagen om farledsavgift samt
3174: fartsmyndigheterna inte fått meddelande om att den uppbörd av avgifter som lagen förutsätter.
3175: de uppgifter som ligger till grund för faststäl- Granskningen försvåras av att vissa flaggsta-
3176: lande av fartygets isavgiftsklass ändrats, uppbärs ter i strid med andan i skeppsmätnings- och last-
3177: farledsavgift enligt isavgiftsklass III för den tid linjekonventionerna utfårdar två olika dokument
3178: då fartygets isavgiftsklass är felaktig. för fartygen eller tillåter att klassificeringssäll-
3179: Tullstyrelsen har meddelat att den i ett brev av skapen utfårdar två olika dokument. Av dessa
3180: den 28 april 2000 till tulldistrikten har uppmanat väljer fartyget sedan det som efter omständighe-
3181: de regionalt behöriga distrikten att skaffa uppgif- tema är förmånligare och visar detta för myndig-
3182: ter om varje anmält fartygs anlöpningar i ham- hetema i de stater som fartygen besöker.
3183: narna från och med den 1 januari 1999 samt att Sjöfartsverkets fåltorganisation och de far-
3184: besluta om påföljder för de betalningsskyldiga tygsinspektörer som får arvode hinner ändå gran-
3185: enligt 11 b och 11 d § lagen om farledsavgift. ska bara en liten del av de fartyg som besöker
3186: Dessutom har Tullstyrelsen meddelat att den cen- Finland. Eftersom fartygens lastmärken uttryck-
3187: traliserat kommer att sköta tillsyn och ledning så ligen måste granskas noggrant för att en felaktig
3188: att den efterdebitering av farledsavgifter som ba- isavgiftsklass skall uppdagas, avslöjas alla fall
3189: serar sig på bestämmelser samt andra lagfåsta inte nödvändigtvis vid normala granskningar.
3190: sanktioner genomförs så enhetligt och korrekt Utifrån intemationella överenskommelser
3191: som möjligt. granskar de finländska sjöfartsmyndighetema
3192: Sjöfartsverket har meddelat att det bereder en 25 % av de utländska fartyg som besöker Fin-
3193: korrigering av äldre farledsavgifter. Sjöfartsver- land, och den finländska granskningsorganisatio-
3194: ket har ett avtal med ett företag som har speciali- nen har dimensionerats enligt det.
3195: serat sig på indrivning utomlands, och verket har
3196:
3197:
3198:
3199: Helsingfors den 5 juni 2000
3200:
3201: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3202:
3203:
3204:
3205:
3206: 6
3207: KK 459/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
3208:
3209:
3210:
3211:
3212: KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2000 vp
3213:
3214: Vammaisten oikeus saada korvausta tarvitse-
3215: mistaan apuvälineistä
3216:
3217:
3218:
3219:
3220: Eduskunnan puhemiehelle
3221:
3222: Vammaispalvelulaissa ja sitä täydentävässä vam- sekä päättäjiltä vaaditaan oikeuskirjallisuuden
3223: maispalveluasetuksessa todetaan yksiselitteises- tuntemusta ja läpikäymistä näinkin "maanlähei-
3224: ti, että vamman tai sairauden johdosta tarpeellis- sen" ja selkeän lain tulkinnassa. Olisi pikaisesti
3225: ten välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimi- ryhdyttävä toimiin lainsäädäntömme saattami-
3226: sesta aiheutuneista kustannuksista korvataan seksi vammaispalvelulain ja -asetuksen osalta
3227: vammaiselle puolet. Tällaisia laitteita ovat esi- niin selkeään ja tulkintamahdollisuudet pois sul-
3228: merkiksi erikoishuonekalut, pyörätuolit ja auto. kevaan muotoon, että vammaisten subjektiivinen
3229: Vammasta johtuvat asunnon muutostyökustan- oikeus sairauden tai vammanjohdosta tarpeellis-
3230: nukset korvataan kokonaan. Lain ehdottoman si- ten hankintojen korvauksiin 50-prosenttisesti
3231: tovuuden korvausasiassa on vahvistanut myös turvataan riippumatta siitä, onko kunnan talous-
3232: KHO omassa ennakkopäätöksessään. arviossa osoitettu kullekin vuodelle tarkoituk-
3233: Huolimatta lain selkeästä määrittelystä ja seen riittävästi varoja.
3234: KHO:n päätöksestä jotkut kunnat kieltäytyvät
3235: edelleen korvaamasta mainittua 50% vammai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3236: sen lain määrittelemien apuvälineiden, kuten au- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3237: ton hankintakustannuksista vedoten siihen, ettei valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3238: kunnan talousarviossa ole varattu määrärahoja vaksi seuraavan kysymyksen:
3239: ko. hankintoihin. Osa kielteisen päätöksen saa-
3240: neista valittaa asiasta lääninoikeuteen ja Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vam-
3241: KHO:een, mutta asian monimutkaisuuden takia maispalvelulain ja -asetuksen muutta-
3242: suurelta osalta tämä jää tekemättä ja he tyytyvät miseksi niin, että turvataan vammaisten
3243: kunnan lain vastaiseen päätökseen menettäen ehdoton oikeus saada 50 prosentin kor-
3244: näin lain heille turvaaman oikeuden. Myös lää- vaus vamman tai sairauden johdosta
3245: ninoikeuksissa on ollut ristiriitaisia kantoja lain tarpeellisten välineiden, koneiden ja
3246: tulkinnan osalta. Myös eduskunnan apulais- laitteiden hankkimisesta aiheutuneista
3247: oikeusasiamies Paunio on puuttunut tähän vam- kustannuksista riippumatta siitä, onko
3248: maisen subjektiivisen oikeuden toteutumatta- hakemusta käsittelevä kunta varannut
3249: muuteen ja pitänyt syynä siihen puutteellista kyseisel/e vuodelle riittävästi määrära-
3250: lainsäädäntöä. hoja laista aiheutuviin kustannuksiin?
3251: On kohtuutonta, että vammaiselta tai edes
3252: kuntien päätöksiä valmistelevilta viranomaisilta
3253:
3254:
3255:
3256:
3257: Versio 2.0
3258: KK 459/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3259:
3260:
3261: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
3262:
3263: Raimo Vistbacka /ps
3264:
3265:
3266:
3267:
3268: 2
3269: Ministerin vastaus KK 459/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3270:
3271:
3272:
3273:
3274: Eduskunnan puhemiehelle
3275:
3276: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Näitä niin kutsuttuja subjektiivisia oikeuksia
3277: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ovat vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspal-
3278: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen velut, tulkkipalvelut ja palveluasuminen. Lisäksi
3279: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henki-
3280: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lölle asunnon muutostöistä ja asuntoon kuulu-
3281: 459/2000 vp: vien välineiden ja laitteiden hankkimisesta ai-
3282: heutuvat kustannukset. Muilta osin vammaispal-
3283: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vam- velulaki on muun sosiaali- ja terveydenhuollon
3284: maispalvelulain ja -asetuksen muutta- lainsäädännön tapaan väljähköä puitelainsäädän-
3285: miseksi niin, että turvataan vammaisten töä.
3286: ehdoton oikeus saada 50 prosentin kor- Korvausta vammaispalvelulain 9 §:n ja vam-
3287: vaus vamman tai sairauden johdosta maispalveluasetuksen 17 §:n mukaisista päivit-
3288: tarpeellisten välineiden, koneiden ja täisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavis-
3289: laitteiden hankkimisesta aiheutuneista ta välineistä, koneista ja laitteista voidaan myön-
3290: kustannuksista riippumatta siitä, onko tää vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä
3291: hakemusta käsittelevä kunta varannut vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa,
3292: kyseiselle vuodelle riittävästi määrära- viestinnässä tai henkilökohtaisessa suoriutumi-
3293: hoja laista aiheutuviin kustannuksiin? sessa kotona tai vapaa-aikana. Korvauksen mää-
3294: rä on pääsääntöisesti puolet laitteen hankkimi-
3295: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sesta aiheutuneista todellisista kustannuksista.
3296: ti seuraavaa: Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai lait-
3297: Vammaispalvelulaki (380/1987) ja sen nojalla teeseen tehdyt vamman vaatimat muutostyöt kor-
3298: annettu vammaispalveluasetus (759/1987) tuli- vataan kokonaan. Puheena olevan korvauksen
3299: vat voimaan 1.1.1988. Lain tarkoituksena on kunta myöntää talousarvioon varatun määrära-
3300: edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja han puitteissa.
3301: toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteis- Hallitusohjelman mukaisesti vammaispolitii-
3302: kunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vam- kan voimavaroja kohdeunetaan vammaispalvelu-
3303: maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. lain uudistamistarpeita selvittäneen Vammais-
3304: Suomessa noin yhdellä prosentilla väestöstä työryhmä '96:n ehdotusten suuntaisesti. Uudis-
3305: on arvioitu olevan niin merkittävää haittaa ai- tuksia valmistellaan sosiaali- ja terveysministe-
3306: heuttava vamma tai toimintavajavuus, että hei- riössä. Vammaistyöryhmä ehdotti, että vammais-
3307: dät voidaan katsoa vaikeavammaisiksi. He tarvit- politiikan voimavaroja kohdennettaisiin niin, että
3308: sevat erilaisia palveluja ja tukitoimia saavuttaak- nykyinen verotuksen kautta kanavoitava tuki
3309: seen yhdenvertaisen aseman muiden kanssa. Sen muutettaisiin suoraksi tueksi ja palveluiksi.
3310: vuoksi kunnille on säädetty erityinen velvolli- Vammaispalvelulain mukaisista subjektiivisista
3311: suus järjestää vaikeavammaisille henkilöille sel- oikeuksista ehdotettiin tulkkipalveluja, kuljetus-
3312: laisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia, jotka palveluja ja palveluasumista laajennettavaksi.
3313: ovat välttämättömiä itsenäisen elämän kannalta. Määrärahasidonnaisten palvelujen osalta työryh-
3314:
3315:
3316: 3
3317: KK 459/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
3318:
3319:
3320: mä katsoi, että henkilökohtainen avustaja -järjes- hin. Auton hankintaan liittyen Vammaistyöryh-
3321: telmää tulisi kehittää. Myös sosiaali- ja terveys- mä ehdotti, että vammaispalvelulainsäädännön
3322: ministeriön käsityksen mukaan henkilökohtai- mukainen tuki auton hankintaan ja muutostöihin
3323: nen avustaja -järjestelmän kehittäminen tulee sekä autoveron palautusjärjestelmä korvattaisiin
3324: priorisoida. uudella kansaneläkelaitoksen maksamalla auton-
3325: Valtaosa vammaispalvelulain 9 §:n ja vam- hankintatuella. Uusi järjestelmä olisi nykyistä
3326: maispalveluasetuksen 17 §:n mukaisista hake- joustavampi ja vammaisen henkilön yksilölliset
3327: muksista koskee korvauksen saamista auton han- liikkumistarpeet ja -edellytykset huomioon otta-
3328: kintakuluihin sekä autoon tehtäviin muutostöi- va.
3329:
3330:
3331: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
3332:
3333: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
3334:
3335:
3336:
3337:
3338: 4
3339: Ministems svar KK 459/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3340:
3341:
3342:
3343:
3344: Tili riksdagens talman
3345:
3346: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tjänster och ekonomiska stöd som är nödvändiga
3347: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- med tanke på ett självständigt liv. Dessa s.k. sub-
3348: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- jektiva rättigheter är enligt lagen om service och
3349: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga stöd på grund av handikapp fårdtjänst, tolktjänst
3350: spörsmål SS 459/2000 rd: och serviceboende. Dessutom skall kommunen
3351: ersätta en gravt handikappad för de kostnader
3352: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta som föranleds av ändringsarbeten i bostaden och
3353: för att lagen och förordningen om servi- anskaffning av redskap och anordningar till bo-
3354: ce och stöd på grund av handikapp skall staden. Till övriga delar är det i lagen om service
3355: ändras så att de handikappades ovill- och stöd på grund av handikapp fråga om vittom-
3356: korliga rätt tili 50 procents ersättning fattande ramlagstiftning i likhet med den övriga
3357: tryggas i fråga om kostnader för an- lagstiftningen om social- och hälsovård.
3358: skaffning av redskap, maskiner och an- Ersättning för redskap, maskiner och anord-
3359: ordningar som behövs på grund av han- ningar som behövs i den handikappades dagliga
3360: dikapp eller sjukdom, oberoende av om sysslor kan med stöd av 9 § lagen om service och
3361: den kommun som behandlar ansökan för stöd på grund av handikapp och 17 § motsvaran-
3362: just det året har reserverat tillräck/iga de förordning beviljas en handikappad som på
3363: anslag för kostnader som föranleds av grund av sitt handikapp eller sin sjukdom behö-
3364: lagen? ver dessa för att kunna förflytta sig, kommunice-
3365: ra eller klara sig hemma eller i sin fritidsverk-
3366: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samhet. Ersättningen uppgår i regel till hälften av
3367: föra följande: de faktiska kostnadema för anskaffning av an-
3368: Lagen om service och stöd på grund av handi- ordningen. Nödvändiga ändringsarbeten som på
3369: kapp (380/1987) och motsvarande förordning grund av handikappet utförs på ett redskap, en
3370: (759/1987) som givits med stöd av lagen trädde i maskin eller en anordning av standardmodell er-
3371: kraft den 1 januari 1988. Lagens syfte är att främ- sätts i sin helhet. Kommunen beviljar ersättning-
3372: ja de handikappades förutsättningar att leva och en inom ramen för det anslag som i budgeten har
3373: vara verksamma som jämbördiga medlemmar av reserverats för ändamålet.
3374: samhället samt att förebygga och undanröja olä- 1 enlighet med regeringsprogrammet fördelas
3375: genheter och hinder som handikappet medför. resurserna inom handikappolitiken på det sätt
3376: 1 Finland har uppskattningsvis en procent av som Handikapparbetsgruppen '96, som utrett be-
3377: befolkningen ett handikapp eller en funktions- hovet att revidera lagen om service och stöd på
3378: nedsättning som innebär en så betydande olägen- grund av handikapp, har föreslagit. Lagändring-
3379: het att de kan betraktas som gravt handikappade. ar bereds vid social- och hälsovårdsministeriet.
3380: De behöver olika slags tjänster och stöd för att Handikapparbetsgruppen '96 föreslog att resur-
3381: uppnå en jämbördig ställning med andra. Därför serna inom handikappolitiken skall fördelas så,
3382: har kommunerna enligt lag en särskild skyldig- att det stöd som i dag kanaliseras via beskattning-
3383: het att för gravt handikappade ordna sådana en skall omvandlas till direkt stöd och service.
3384:
3385:
3386: 5
3387: KK 459/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
3388:
3389:
3390: Av de subjektiva rättigheter som anges i lagen för anskaffning av bil och omkonstruering av bi-
3391: om service och stöd på grund av handikapp skall len. 1 fråga om anskaffning av bil föreslog Han-
3392: enligt förslaget tolktjänsten, fårdtjänsten och ser- dikapparbetsgruppen '96 att det stöd som ges en-
3393: viceboendet utökas. 1 fråga om de tjänster som är ligt lagstiftningen om service och stöd på grund
3394: bundna till anslag ansåg arbetsgruppen att syste- av handikapp för anskaffning och omkonstrue-
3395: met med personlig hjälpare skall utvecklas. Ock- ring av bil samt systemet med återbetalning av
3396: så social- och hälsovårdsministeriet anser att sys- bilskatten skall ersättas med ett nytt stöd för an-
3397: temet med personlig hjälpare skall prioriteras. skaffning av bil som betalas av folkpensionsan-
3398: Största delen av ansökningama, som görs med stalten. Det nya systemet skulle vara flexiblare
3399: stöd av 9 § lagen om service och stöd på grund än det nuvarande och ta hänsyn till den handikap-
3400: av handikapp och 17 § förordningen om service pades individuella rörelsebehov och förutsätt-
3401: och stöd på grund av handikapp, gäller ersättning ningar att röra sig.
3402:
3403:
3404:
3405: Helsingfors den 2 juni 2000
3406:
3407: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
3408:
3409:
3410:
3411:
3412: 6
3413: KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3414:
3415:
3416:
3417:
3418: KIRJALLINEN KYSYMYS 460/2000 vp
3419:
3420: Valtion ylilopistoilta perimien vuokrien koh-
3421: tuullisuus
3422:
3423:
3424:
3425:
3426: Eduskunnan puhemiehelle
3427:
3428: Julkisuuteen on viime päivinä tullut tietoja, joi- noudatettu, voidaan näin ollen pitää siis em. ase-
3429: den mukaan Helsingin yliopistolta ja myös muil- tuksen vastaisena. Laskennallisesti voidaan ar-
3430: ta yliopistoilta perittävien vuokrien taso olisi vioida, että viimeisten viiden vuoden aikana yli-
3431: kohtuuton. Yliopiston taholta on annettu ymmär- opistoilta on peritty liikaa vuokria väärän tuotto-
3432: tää, että valtiovarainministeriö olisi Valtion kiin- vaatimuksen takia (6,1 miljardin markan korkea-
3433: teistölaitoksen avulla imenyt ja edelleen imisi koulukiinteistöjen arvon mukaan määriteltynä)
3434: ylikorkeiden vuokrien avulla yliopistoilta takai- yhteensä 460 miljoonaa markkaa (vuodessa n.
3435: sin niille osoitetut määrärahojen lisäykset. Eräät 92 miljoonaa markkaa). Tämä pääomaosuudessa
3436: asiantuntijat ovat jopa todenneet, että vuokrat peritty ylisuuri vuokra on ollut omalta osaltaan
3437: olisivat voimassa olevien sääntöjen vastaiset. kiristämässä yliopistojen muutoinkin 1990-lu-
3438: Vuokrien määräytymisperusteissa on havaitta- vulla tehtyjen määrärahaleikkausten rasittamaa
3439: vissa tiettyä ristiriitaisuutta, sillä valtiovarainmi- taloutta. Asia tulisi perusteellisesti selvittää puo-
3440: nisteriön ohjeissa vuokranmäärityksen perusteik- lueettomien asiantuntijoiden toimesta, ja mikäli
3441: si edellytetään vuokran pääomaosuudelle 7 %:n ylikorkeita vuokria havaitaan perityn, ne tulee
3442: ja tonttipääomalle 3 %:n tuottoa. Valtion talous- palauttaa yliopistoille viipymättä.
3443: arviosta annetun asetuksen (600/1997) 56 §:ssä
3444: todetaan puolestaan, että "mikäli omaisuuden Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3445: käyttötarkoituksesta ei muuta johdu, käytetään jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3446: valtion investointilaskelmissa ja muussa pääomi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3447: en käytön arvioinnissa tuottovaatimuksena val- vaksi seuraavan kysymyksen:
3448: tiokonttorin laskemaa arvioinnin suorittamista
3449: edeltäneen varainhoitovuoden markkamääräisen Onko hallitus tietoinen siitä, että valtio-
3450: pitkäaikaisen lainanoton efektiivistä korkokus- varainministeriön ohje vuokranmääri-
3451: tannusta valtiolle". Nämä mainitut korot ovat ol- tyksen perusteiksi on ristiriidassa val-
3452: leet vuonna 1998 4,9% ja 3,93% vuonna 1999. tion talousarviosta annetun asetuksen
3453: Asetuksen mukaan näiden korkojen olisi tullut (60011997) 56 §:n pääomien tuottovaa-
3454: olla tuottoprosenttivaatimuksina määriteltäessä timusmääritelmien kanssa ja että tämä
3455: yliopistojen vuokratasoa vuosina 1998, 1999 ja ristiriita on johtanut yliopistojen osalta
3456: 2000. ylikorkeiden vuokrien perintään sekä
3457: Valtiovarainministeriön ohjetta vuokranmää-
3458: rityksestä, jota myös yliopistojen kohdalla on
3459:
3460:
3461:
3462: Versio 2.0
3463: KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3464:
3465:
3466: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ten liikaa perittyjen vuokrien palautta-
3467: asiantilan selvittämiseksi ja mahdollis- miseksi yliopistoille?
3468:
3469:
3470: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
3471:
3472: Raimo Vistbacka /ps
3473:
3474:
3475:
3476:
3477: 2
3478: Ministerin vastaus KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3479:
3480:
3481:
3482:
3483: Eduskunnan puhemiehelle
3484:
3485: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa momenttiin, jonka mukaan hinnat päätetään lii-
3486: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ketaloudellisin perustein.
3487: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Liiketaloudelliset periaatteet tarkoittavat, että
3488: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan laitoksen on toimittava kannattavasti ja tuotta-
3489: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vasti myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi tulee ot-
3490: 460/2000 vp: taa huomioon kilpailulainsäädännön vaatimuk-
3491: set, mikä edellyttää kilpailuneutraliteetin toteut-
3492: Onko hallitus tietoinen siitä, että valtio- tamista eli tuottovaatimusten asettamista toimi-
3493: varainministeriön ohje vuokranmääri- alalla noudatettujen käytäntöjen mukaisesti.
3494: tyksen perusteiksi on ristiriidassa val- Eduskunnan asettamien palvelutavoitteiden
3495: tion talousarviosta annetun asetuksen mukaan Valtion kiinteistölaitos tuottaa valtion
3496: (600/1997) 56 §:n pääomien tuottovaa- vuokralaisille toimitilapalveluja kohtuullisin
3497: timusmääritelmien kanssa ja että tämä markkinaperusteisin ehdoin, pyrkien mm. pää-
3498: ristiriita on johtanut yliopistojen osalta oman tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen
3499: ylikorkeiden vuokrien perintään sekä sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen. Toimitilo-
3500: jen tuottaminen ja rakennuskannan säilyttämi-
3501: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nen kysyntää vastaavana edellyttää peruskorjaus-
3502: asiantilan selvittämiseksi ja mahdollis- teoja uusinvestointien vuosittaista noin 1,0-1,5
3503: ten liikaa perittyjen vuokrien palautta- miljardin markan rahoitusta. Kohtuullisten mark-
3504: miseksi yliopistoille? kinaperusteisten vuokrien soveltaminen tekee
3505: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mahdolliseksi em. investointien läpiviennin il-
3506: ti seuraavaa: man merkittävää, ainakaan kasaantuvaa velkaan-
3507: tumista.
3508: Perustuslain 81 §:n 2 momentin mukaan valtion Kohtuulliset markkinaperusteiset vuokrat ovat
3509: viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun siten - paitsi lainsäädännön mukainen ja lain-
3510: toiminnan maksullisuuden ja maksujen suuruu- säädännön edellyttämä menettely- myös toimi-
3511: den perusteista säädetään lailla. va tapa tehostaa ja ohjata investointeja sekä to-
3512: Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan kuulu- teuttaa tasapuolisuutta valtiovuokralaisia koh-
3513: vissa toimitiloissa otettiin vuokrat käyttöön vuo- taan. Tärkeä seikka on myös se, että tähän toi-
3514: den 1995 alussa. Vuosina 1995-1998 vuokrien mintamalliin oleellisena osana liittyvä Valtion
3515: hinnoittelu perustui valtion maksuperustelain kiinteistölaitoksen altistaminen ulkopuoliselle
3516: (150/1992) 7 §:ään, jonka mukaan muiden kuin kilpailulle on samalla omiaan tehostamaan pitkä-
3517: julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelusta jänteisesti myös laitoksen asiakaspalvelua ja
3518: päätetään liiketaloudellisin perustein. kaikkea toimintaa.
3519: Vuoden 1999 alusta, kun Valtion kiinteistölai- Valtion kiinteistölaitoksen investoinnit yksin
3520: tos liikelaitostettiin, hinnoittelu perustuu valtion yliopistosektorille olivat vuonna 1999 noin 500
3521: liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 7 §:n 2 miljoonaa markkaa, ja yliopistojen kanssa käyty-
3522:
3523:
3524:
3525: 3
3526: KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
3527:
3528:
3529: jen neuvottelujen valossa tarve näyttää lähivuosi- tettiin vastaavilla lisäyksillä toimintamenomää-
3530: na olevan vähintään samaa luokkaa. rärahoihin. Tällä järjestelyllä taattiin, että uuteen
3531: On syytä myös todeta, että kun tilojen vuokrat järjestelmään siirtymisestä ei valtiovuokralaisil-
3532: otettiin käyttöön, virastoille ja laitoksille aiheu- le aiheutunut taloudellisia rasituksia.
3533: tuneet vuokramenot kartoitettiin etukäteen ja ka-
3534:
3535:
3536: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
3537:
3538: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3539:
3540:
3541:
3542:
3543: 4
3544: Ministems svar KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
3545:
3546:
3547:
3548:
3549: Tili riksdagens talman
3550:
3551: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Sedan början av 1999, då Statens fastighets-
3552: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- verk ombi1dades tili ett affårsverk, har prissätt-
3553: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Rai- ningen baserats på 7 § 2 mom. 1agen om statens
3554: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga affårsverk (62711987), en1igt vi1ket priserna fast-
3555: spörsmå1 SS 460/2000 rd: ställs på affårsekonomiska grunder.
3556: De affårsekonomiska principerna innebär att
3557: Å.r regeringen medveten om att finans- verket skali agera 1önsamt och produktivt också
3558: ministeriets anvisning om grunderna för på 1ång sikt. Dessutom skali man beakta kraven
3559: fastställande av hyra står i konflikt med en1igt konkurrens1agstiftningen, vi1ket förutsät-
3560: den paragraf (56§) i förordningen om ter att konkurrensneutra1iteten fullfö1js, dvs. att
3561: statsbudgeten (60011997) som avser de- avkastningskraven stälis i en1ighet med den prax-
3562: jinitionerna som gäller intäktskraven is som iakttas inom verksamhetsområdet i fråga.
3563: för kapital och att denna konfliktför uni- En1igt de servicemå1 som riksdagen ställt upp
3564: versitetens del har lett tili uppbörd av erbjuder Statens fastighetsverk statens hyresgäs-
3565: överstora hyror och ter 1okaliteter enligt skä1iga marknadsbaserade
3566: villkor, varvid avsikten bl.a. är att utnyttja kapi-
3567: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ta1et effektivt och 1önsamt samt att se tili att fas-
3568: för en utredning av situationen och for tigheternas värde består. Att producera 1oka1ite-
3569: att de hyror som eventuellt uppburits en- ter och att bevara byggnadsbeståndet på en nivå
3570: ligt alltfor stort belopp skall betalas tili- som motsvarar efterfrågan förutsätter en årlig fi-
3571: haka tili universiteten? nansiering på ca 1,0-1 ,5 mrd. mk vad gälier to-
3572: ta1renoveringar och nyinvesteringar. Tillämp-
3573: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an-
3574: ningen av skä1iga marknadsbaserade hyror gör
3575: föra fö1jande:
3576: det möj1igt att rea1isera ovan nämnda investe-
3577: En1igt 81 § 2 mom. grund1agen utfårdas genom ringar utan någon betydande sku1dsättning, åt-
3578: 1ag bestämme1ser om avgifter samt grunderna för minstone inte en ackumulerad sådan.
3579: stor1eken av avgifter för de stat1iga myndigheter- Uppbärandet av skä1iga marknadsbaserade hy-
3580: nas tjänsteåtgärder, tjänster och övriga verksam- ror är således - förutom att det är förenligt med
3581: het. lagstiftningen och utgör ett förfarande som lag-
3582: 1 fråga om de 1oka1iteter som finns i Statens stiftningen förutsätter - också ett fungerande
3583: fastighetsverks besittning togs hyror i bruk i bör- sätt när det gälier att effektivera och styra inves-
3584: jan av 1995. Under 1995-1998 baserade sig teringar och att tillämpa opartiskhet gentemot
3585: prissättningen av hyrorna på 7 § 1agen om grun- statens hyresgäster. Ett viktigt element i denna
3586: derna för avgifter tili staten (150/1992), en1igt modeli är likaså att Statens fastighetsverk genom
3587: viiken priserna på andra myndighetsprestationer den utsätts för extern konkurrens på ett sätt som
3588: än offentligrätts1iga prestationer bestäms en1igt bidrar till att på lång sikt effektivera också ver-
3589: företagsekonomiska grunder. kets kundservice och övriga verksamhet.
3590:
3591:
3592:
3593: 5
3594: KK 460/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministems svar
3595:
3596:
3597: Statens fastighetsverks investeringar inom en- utgifter som orsakades ämbetsverken och inrätt-
3598: bart universitetssektom uppgick 1999 till ca 500 ningama samt täckte dessa utgifter med motsva-
3599: milj. mk, och, i 1juset av förhand1ingar som har rande tillägg i anslagen för ornkostnader. Genom
3600: förts med universiteten, förefaller behovet under detta arrangemang garanterade man att över-
3601: de närmaste åren att vara av minst samma klass. gången till det nya systemet inte orsakade statens
3602: Det är ytterligare skäl att konstatera att man hyresgäster ekonomisk belastning.
3603: innan hyressystemet infördes kartlade de hyres-
3604:
3605:
3606: Helsingfors den 31 maj 2000
3607:
3608: Finansminister Sauli Niinistö
3609:
3610:
3611:
3612:
3613: 6
3614: KK 461/2000 vp- Mikko Elo /sd
3615:
3616:
3617:
3618:
3619: KIRJALLINEN KYSYMYS 46112000 vp
3620:
3621: Porin alueen postipalvelujen heikentymisen es-
3622: täminen
3623:
3624:
3625:
3626:
3627: Eduskunnan puhemiehelle
3628:
3629: Porin postioloissa on tapahtunut huomattavaa Meri-Porin alueella on myös sekä suuria että lu-
3630: heikentymistä viime vuosien aikana. Joitakin kuisa joukko pieniä yrityksiä, joille postipalve-
3631: vuosia sitten lopetettiin postit Pormestarin- lut ovat välttämättömän tärkeitä. Siksi Pihlavan
3632: luodosta ja Sampolasta, jotka molemmat ovat postikonttorin toimintaa tulee lakkauttamisen si-
3633: suuria kaupunginosia. Näihin väestömäärältään jasta jatkaa ja kehittää edelleen.
3634: suuriin kaupunginosiin ei myöskään sijoitettu Myös Toejoki on suuri kaupunginosa, jonka
3635: asiamiesposteja, mikä varmasti olisi ollut välttä- postipalvelujen lopettamista on vaikea ymmär-
3636: mätöntä. tää. Monille vanhuksille ja sairaille keskustan
3637: Tämän vuoden huhtikuun alussa porilaiset jär- postipalvelut ovat aivan liian kaukana.
3638: kyttyivät perusteellisesti, kun tuli tietoon Pihla- Porin alueen postitoimintojen heikkeneminen
3639: vanja Toejoen postin lakkauttaminen. näyttää jatkuvalta prosessilta. Niinpä postipalve-
3640: Pihlava on Meri-Porin alueen toiminnallinen lujen heikentämisen sijaan pitäisi ryhtyä kehittä-
3641: keskus. Siellä on terveyspalvelut, kouluja, pank- mään Porin kaupungin alueen postipalveluja.
3642: kipalveluja sekä vähittäiskauppoja, joiden palve- Tässä mielessä postin tulisi mahdollisimman no-
3643: lutaso on erittäin hyvä. Muualla Meri-Porissa on peasti ryhtyä toimenpiteisiin ainakin asiamies-
3644: 1990-luvun aikana palveluja vähennetty tuntu- postin järjestämiseksi Pormestarinluotoon ja
3645: vasti. Kouluja, samoin kuin pankki- ja postikont- Sampolaan.
3646: toreita on suljettu, minkä vuoksi palvelutaso on
3647: selvästi heikentynyt. Meri-Porissa (Pihlava, Enä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3648: järvi, Metsämaa, Kyläsaari, Uusiniitty ja Repo- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3649: saari) on yhteensä 10 650 asukasta viimeisen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3650: väestölaskennan mukaan. Tällä hetkellä Meri- vaksi seuraavan kysymyksen:
3651: Porin alueella toimii asiamiesposti Kyläsaares-
3652: sa, Mäntyluodossa ja Reposaaressa. Onko hallitus tietoinen Porin postipal-
3653: Ymmärrettävistä syistä Meri-Porin alueella velujen pitkään jatkuneesta heikentymi-
3654: tulisi olla yksi todellinen postin palvelupiste eli sestäja
3655: postin oma konttori. Meri-Porin postikonttorin
3656: luonnollinen sijoituspaikka on Pihlava, jonka mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3657: postikonttori peruskorjattiin vuosi sitten. Pihla- tyä estääkseen postikonttorien lakkaut-
3658: van postikonttorissa on myös ammattitaitoinen tamisen Pihlavassa ja Taejoella sekä
3659: henkilökunta, jonka työpaikat ovat vaarassa. asiamiespostien avaamiseksi Pormesta-
3660: rinluodossa ja Sampolassa?
3661:
3662:
3663:
3664: Versio 2.0
3665: KK 46112000 vp- Mikko Elo /sd
3666:
3667:
3668:
3669: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
3670:
3671: Mikko Elo /sd
3672:
3673:
3674:
3675:
3676: 2
3677: Ministerin vastaus KK 46112000 vp -Mikko Elo /sd
3678:
3679:
3680:
3681:
3682: Eduskunnan puhemiehelle
3683:
3684: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ta jonkin paikallisen palveluyrityksen yhteyteen
3685: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ei vähennä palvelujen saatavuutta eikä niiden ta-
3686: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen soa.
3687: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd Postin oman konttorin ylläpito Pihlavassa ja
3688: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Toejoella ei asiakasmääriä ajatellen ole tämän-
3689: 461/2000 vp: hetkisin näkymin perusteltua. Palveluiden järjes-
3690: täminen voi olla mahdollista myös yhteispalvelu-
3691: Onko hallitus tietoinen Porin postipal- pisteen avulla, jos yhteistyötahoja ilmaantuu riit-
3692: velujen pitkään jatkuneesta heikentymi- tävästi. Jos näin ei käy, postipalvelut pystytään
3693: sestäja hoitamaan tehokkaasti ja joustavasti paikallisen
3694: palveluyrityksen yhteydessä. Postia voidaan vas-
3695: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- taanottaa ja lähettää myös muulla tavalla. Jakelu
3696: tyä estääkseen postikonttorien lakkaut- hoitaa jo monet postinkulkuun liittyvät tehtävät,
3697: tamisen Pihlavassa ja Taejoella sekä yritykset käyttävät nouto-vientikuljetuksia, pu-
3698: asiamiespostien avaamiseksi Pormesta- helinpalvelu tarjoaa ratkaisuja postipalvelujen
3699: rinluodossa ja Sampalassa? käyttöön ja Internet ja uudet sähköiset postipal-
3700: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- velut ovat pian myös kuluttaja-asiakkaiden käy-
3701: tössä.
3702: ti seuraavaa:
3703: Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit-
3704: Porin postiolojen muutokset liittyvät Postin ja tuun asiaan uusien asiamiespostien avaamisesta
3705: Leonian yhteistyön päättymiseen. Postin omat Pormestarinluotoon ja Sampolaan, todettakoon,
3706: palvelut säilyvät toimipaikkamuutoksista huoli- että Suomen Posti Oy käynnistää parhaillaan mit-
3707: matta nykyisellä tasolla. Pankkipalvelujen lop- tavaa muutosprosessia, joka koskee 255 posti-
3708: puessa toimipaikoista Posti turvaa kattavan toi- konttoria. Uusien asiamiespostien avaamista lie-
3709: mipaikkaverkoston ja joustavat aukioloajat sol- nee ajankohtaista pohtia muutosprosessin edetes-
3710: mimalla uuden yhteistyösuhteen paikallisen yrit- sä.
3711: täjän kanssa. Postin muutto omasta toimipaikas-
3712:
3713:
3714:
3715: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
3716:
3717: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
3718:
3719:
3720:
3721:
3722: 3
3723: KK 461/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerns svar
3724:
3725:
3726:
3727:
3728: Tili riksdagens talman
3729:
3730: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ständigheten att Posten flyttar ut från det egna
3731: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kontoret och etablerar sig i anslutning till något
3732: rådet översänt följande av riksdagsledamot lokalt serviceföretag minskar inte tillgången på
3733: Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål tjänster och försärnrar inte servicenivån.
3734: SS 46112000 rd: Med tanke på det nuvarande kundunderlaget
3735: finns det inte någon orsak för Posten att upprätt-
3736: ir regeringen medveten om den försäm- hålla egna kontor i Pihlava och Toejoki. Servi-
3737: ring som postservicen i Björneborg un- cen kan eventuellt ordnas även med hjälp av
3738: dergått under en längre tid, och medborgarkontor, om ett tillräckligt stort antal
3739: samarbetsparter anmäler sig.
3740: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Om så inte är fallet, kan postservicen skötas
3741: för att förhindra att postkontoren i Pih- effektivt och smidigt i anslutning tili ett lokalt
3742: lava och Taejoki dras in samt för att serviceföretag. Post kan tas emot och skickas
3743: Borgmästarholmen och Sampala skallfå även på annat sätt. Postutdelarna sköter redan
3744: postombud? många uppgifter i anslutning till postgången, fö-
3745: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- retagen utnyttjar transporter från dörr tili dörr, te-
3746: föra följande: lefontjänsterna erbjuder alternativ tili posttjäns-
3747: terna och också konsumentkunderna har snart
3748: Förändringarna i postarrangemangen i Björne- tillgång tili Internet och de nya elektroniska post-
3749: borg hänger samman med att samarbetet mellan tjänsterna.
3750: Posten och Leonia har upphört. Postens egen ser- Då det gälier frågan om nya postombud i
3751: vice kommer oberoende av förändringarna då det Borgmästarholmen och Sampola, kan det konsta-
3752: gäller postkontoren att bibehållas på nuvarande teras att Posten Finland Ab som bäst håller på att
3753: nivå. När bankservicen upphör vid kontoren ga- inleda en omfattande förändringsprocess som be-
3754: ranterar Posten ett heltäckande kontorsnät och rör 255 postkontor. Det torde bli aktuellt att fun-
3755: flexibla öppethållningstider genom att ingå nya dera på nya postombud när förändringsprocessen
3756: samarbetsavtal med lokala företagare. Den om- hunnit komma i gång.
3757:
3758:
3759:
3760: Helsingfors den 7 juni 2000
3761:
3762: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
3763:
3764:
3765:
3766:
3767: 4
3768: KK 462/2000 vp - Pehr Löv /r
3769:
3770:
3771:
3772:
3773: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 462/2000 rd
3774:
3775: Bristen på ackumulatorer i en krissituation
3776:
3777:
3778:
3779:
3780: Tili riksdagens talman
3781:
3782: Produktionskapaciteten på startackumulatorer När tillverkning saknas i Norden kan vi inte läng-
3783: har ökat kraftigt under det senaste årtiondet, vil- re förlita oss tili att vi smidigt via import kan sä-
3784: ket lett tili att antalet fabriker minskat. I Väst- kerställa tillgången på de ackumulatorer vi behö-
3785: europa har antalet produktionsanläggningar ver.
3786: minskat från 65 tili 30. Ännu på 1980-talet fanns
3787: i Norden tio ackumulatorfabriker, medan det i år Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3788: inte finns en enda kvar. På grund av stordriftsför- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
3789: delama har tillverkarna blivit fårre, konkurren- ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
3790: sen ökat och priserna sjunkit. Neste sålde sin ack- av statsrådet:
3791: umulatortillverkning 1991.
3792: Denna utveckling, som förvisso följer en nor- Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
3793: mal marknadsekonomisk utveckling, orsakar en for att upprätthålla kunskapsnivån och
3794: säkerhetsrisk. I en krissituation finns ingen kun- faciliteterna för tillverkningen av acku-
3795: skap för att bygga upp ny tillverkning och vårt mulatorer och trygga tillgången på
3796: samhälle är mycket beroende av ackumulatorer. ackumulatorer i en krissituation?
3797:
3798:
3799: Helsingforsden 12 maj 2000
3800:
3801: Pehr Löv /sv
3802:
3803:
3804:
3805:
3806: Version 2.0
3807: Suomennos KK 462/2000 vp- Pehr Löv /r
3808:
3809:
3810:
3811:
3812: KIRJALLINEN KYSYMYS 462/2000 vp
3813:
3814: Akkup ula kriisitilanteessa
3815:
3816:
3817:
3818:
3819: Eduskunnan puhemiehelle
3820:
3821: Käynnistysakkujen tuotantokapasiteetti on li- akuista. Kun tuotantoa ei ole Pohjolassa, emme
3822: sääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmenen voi enää luottaa siihen, että pystymme joustavas-
3823: aikana, mikä on johtanut tehtaiden määrän pie- ti tuonnin avulla turvaamaan tarvittavien akku-
3824: nenemiseen. Länsi-Euroopassa tuotantolaitosten jen saatavuuden.
3825: määrä on vähentynyt 65:sta 30:een. Vielä 1980-
3826: luvulla Pohjolassa oli kymmenen akkutehdasta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
3827: Tänä vuonna niistä ei ole ainuttakaan jäljellä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
3828: Suurtuotantoetujen vuoksi valmistajat ovat vä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3829: hentyneet, kilpailu lisääntynyt ja hinnat alentu- vaksi seuraavan kysymyksen:
3830: neet. Neste myi akkutuotantonsa vuonna 1991.
3831: Tämä kehitys, joka tosin seuraa normaalia Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
3832: markkinatalouden kehitystä, aiheuttaa turvalli- tyä akkujen valmistuksessa tarvittavan
3833: suusriskin. Kriisitilanteessa meillä ei ole min- osaamistason ja edellytysten ylläpitämi-
3834: käänlaista tietoa uuden tuotannon käynnistykses- seksi ja akkujen saatavuuden turvaami-
3835: tä, ja yhteiskuntamme on hyvin riippuvainen seksi kriisitilanteessa?
3836:
3837:
3838: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
3839:
3840: Pehr Löv /r
3841:
3842:
3843:
3844:
3845: 2
3846: Ministerin vastaus KK 462/2000 vp - Pehr Löv /r
3847:
3848:
3849:
3850:
3851: Eduskunnan puhemiehelle
3852:
3853: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa varastointitoimintaa. Kaupallisten varastojen
3854: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- riittävyys normaalikulutuksella on tällä hetkellä
3855: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen noin 1,5-2 kuukauden luokkaa. Toisaalta akku-
3856: vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r näin jen laatu on parantunut ja niiden käyttöikä sen
3857: kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 462/2000 myötä kasvanut. Käynnistysakun keskimääräi-
3858: vp: nen käyttöikä on 5-6 vuotta, mikä osaltaan vä-
3859: hentää niiden akuuttia tarvetta lyhytaikaisissa
3860: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- kriisitilanteissa. Tämän vuoksi akkuhuollon tur-
3861: tyä akkujen valmistuksessa tarvitta~an vaamisen painopiste on siviilitarpeiden sijasta
3862: osaamistason ja edellytysten ylläpitämi- enemmänkin puolustusvoimien sektorilla.
3863: seksi ja akkujen saatavuuden turvaami- Valmistuksen loputtua akkuhuoltoa on pyritty
3864: seksi kriisitilanteessa? varmistamaan periaatteessa kahdella tavalla.
3865: Ruotsin ja Suomen välistä huoltovarmuusyhteis-
3866: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työtä koskevan sopimuksen perusteella akut si-
3867: ti seuraavaa: sällytettiin kriittisten tavaroiden listalle, ja näin
3868: Huoltovarmuuskeskus ja puolustustaloudellinen maiden välisen kaupan jatkuminen myös akku-
3869: suunnittelukunta ovat seuranneet ja selvittäneet jen osalta on varmistettu myös kansainvälisissä
3870: akku- ja paristohuoltoon liittyviä huoltovarmuus- kriisitilanteissa. Nyt tilanne on olennaisesti
3871: kysymyksiä 1980-luvun lopusta alkaen. Niiden muuttunut valmistustoiminnan loputtua myös
3872: toimesta on mm. kartoitettu yhteiskunnan välttä- Ruotsista.
3873: mättömien kulutustarpeiden turvaamista sekä Toinen keino on valmiiden akkujen varmuus-
3874: tuotannon kriittisten materiaalien riittävyyttä ja varastoiminen yhteistyössä maahantuojien kans-
3875: korvattavuutta. sa. Keskeiset toimittajat ovat Exide Oy ja Varta
3876: Maassamme oli 1990-luvun alussa kaksi käyn- Oy. Varastointia koskevia keskusteluja on käyty
3877: nistys- ja teollisuusakkujen valmistajaa. Toinen niiden kanssa, mutta toistaiseksi ei akkuja oleva-
3878: kotimainen akkujen valmistaja, Akkuteollisuus rastoitu valtion varmuusvarastoihin. Varastointi-
3879: Oy, lopetti valmistuksen maassamme vuonna vaihtoehdon käyttö on kuitenkin rajoitettua siitä
3880: 1991. Akkuhuollon turvaaminen tuli entistä ajan- syystä, että akut on varastaitava kuivavarattuina,
3881: kohtaisemmaksi keväällä 1996, kun ulkomaalais- jolloin niiden käyttöönotto edellyttää hapotuslin-
3882: omistukseen siirtynyt Pakkasakku Oy (Exide) lo- jan olemassaoloa.
3883: petti käynnistysakkujen valmistuksen maassam- Puolustusvoimat ovat kartoittaneet omalta
3884: me. Teollisuusakkujen valmistus oli loppunut jo osaltaan tilanteen ja ryhtyneet erityistoimenpitei-
3885: tätä aikaisemmin. Tämän jälkeen Suomessa on siin kriisitarpeensa turvaamiseksi.
3886: ollut vain akkujen maahantuontia ja kaupallista
3887:
3888:
3889:
3890: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
3891:
3892: Ministeri Kimmo Sasi
3893: 3
3894: KK 462/2000 vp - Pehr Löv /r Ministems svar
3895:
3896:
3897:
3898:
3899: Tili riksdagens talman
3900:
3901: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vårt land. Vid normal konsumtion räcker de kom-
3902: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- mersiell,a lagren i dagens läge för ca 1,5-2 må-
3903: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pehr nader. A andra sidan har ackumulatorema fått
3904: Löv /sv undertecknade skriftliga spörsmål SS bättre kvalitet och deras bruksålder i och med
3905: 462/2000 rd: detta ökat. Den genomsnittliga bruksåldem för
3906: en startackumulator är 5-6 år, vilket för sin del
3907: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta minskar det akuta behovet av dem i kortvariga
3908: för att upprätthålla kunskapsnivån och krissituationer. Till följd av detta bör större vikt
3909: faciliteterna för tillverkningen av acku- läggas vid att trygga ackumulatorförsörjningen
3910: mulatorer och trygga tillgången på inom försvarsmakten än inom det civila.
3911: ackumulatorer i en krissituation? Sedan tillverkningen upphört har man i prin-
3912: cip på två sätt försökt säkerställa ackumulator-
3913: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- försörjningen. Det första sättet var att utgående
3914: föra följande: från ett avtal om samarbete inom försörjningsbe-
3915: Försörjningsberedskapscentralen och försvars- redskapen mellan Sverige och Finland ta med
3916: ekonomiska planeringskommissionen har sedan ackumulatorema på listan över kritiska varor och
3917: slutet av 1980-talet följt och rett ut de försörj- således har det säkerställts att handeln mellan
3918: ningsberedskapsfrågor som sammanhänger med ländema också i fråga om ackumulatorer kom-
3919: ackumulator- och batteriförsörjningen. På åtgärd mer att fortgå även i internationella krissituatio-
3920: av dessa instanser har man bl.a. kartlagt möjlig- ner. Nu har situationen ändrats i väsentlig grad i
3921: hetema att tillgodose de konsumtionsbehov som och med att tillverkningen har upphört också i
3922: är nödvändiga för samhället samt hur tillräckliga Sverige.
3923: de material är som är kritiska för produktionen Det andra sättet är att säkerhetsupplagra fårdi-
3924: och möjligheten att ersätta dem. ga ackumulatorer i samarbete med importörerna.
3925: 1 vårt land fanns vid ingången av 1990-talet De centrala leverantörema är Exide Oy och Var-
3926: två tillverkare av start- och industriackumulato- ta Oy. Diskussioner om lagringen har förts med
3927: rer. Den ena inhemska tillverkaren av ackumula- dem, men hittills har inga ackumulatorer lagrats i
3928: torer, Akkuteollisuus Oy, slutade med sin till- statens säkerhetsupplag. Användningen av alter-
3929: verkning i landet 1991. Tryggandet av ackumula- nativet med upplagring begränsas dock av att
3930: torförsörjningen blev aktuellare än tidigare vå- ackumulatorer skalllagras torrladdade, vilket gör
3931: ren 1996, när Pakkasakku Oy (Exide), som över- att det måste finnas en syralinje för att de skall
3932: gått i utländsk ägo, slutade med tillverkningen av kunna tas i bruk.
3933: startackumulatorer i vårt land. Tillverkningen av Försvarsmakten har för sin del kartlagt situa-
3934: industriackumulatorer hade upphört redan tidiga- tionen och vidtagit särskilda åtgärder för att tryg-
3935: re. Efter detta har vi endast haft import av acku- ga sina behov vid en kris.
3936: mulatorer och kommersiell lagerverksamhet i
3937:
3938:
3939:
3940: Helsingfors den 6 juni 2000
3941:
3942: Minister Kimmo Sasi
3943: 4
3944: KK 463/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
3945:
3946:
3947:
3948:
3949: KIRJALLINEN KYSYMYS 463/2000 vp
3950:
3951: Opettajankoulutuksen korkean tason säilyttä-
3952: minen Tampereen yliopistossa
3953:
3954:
3955:
3956:
3957: Eduskunnan puhemiehelle
3958:
3959: 1990-luvulla yliopistojen perusrahoitusta leikat- Samanaikaisesti laitoksen vuokramenot ja palk-
3960: tiin ankarasti. Opetusministeriön työryhmä ar- kakustannukset ovat lisääntyneet ja yleinen kus-
3961: vioi, että viime vuosikymmenellä syntynyt rahoi- tannustaso noussut.
3962: tusvaje on noin 660 milj. markkaa. Samanaikai- Laitokseen kuuluu Hämeenlinnan opettajan-
3963: sesti, kun määrärahoja on leikattu, on yliopisto- koulutuslaitoksen lisäksi Tampereella sijaitsevat
3964: jen tehtäviä ja tavoitteita lisätty ja opiskelijoiden aineenopettajankoulutuksen ja lastentarhanopet-
3965: sisäänottomääriä nostettu. Jos toiminnan laajene- tajakoulutuksen yksiköt.
3966: minen otetaan laskuissa huomioon, nousee rahoi- Opettajankoulutuslaitoksen kuluvan vuoden
3967: tuksellinen vaje 1990-luvun alkuvuosiin verrat- määrärahavajaus on noin 1,5 milj. markkaa. Vaje
3968: tuna yli miljardiin markkaan. on huomattavan suuri. Käytännössä se tarkoittaa
3969: Perusrahoituksen suhteellinen väheneminen noin neljän professuurin vuotuisia palkkakustan-
3970: heijastuu suoraan perusopetuksen laatuun, koska nuksia. Yliopiston taholta ei uusia resursseja ole
3971: perusopetukseen on vaikeampi saada ulkopuolis- luvattu eikä määrärahan ylityksiin ole annettu lu-
3972: ta rahoitusta. Ministeriöitä saatavan rahoituksen paa. Koska säästöjä voidaan saada aikaan vain
3973: merkitys korostuu erityisesti aloilla, joilla harjoi- pitämällä virkoja auki, merkitsee 1,5 milj. mar-
3974: tetaan pääasiassa perusopetusta ja -tutkimusta. kan säästötavoite kestämätöntä tilannetta voi-
3975: Esimerkkinä tällaisista aloista on opettajankou- massa olevan opetussuunnitelman toteuttamisen
3976: lutus. ja opiskelijoiden opintojen sujuvuuden kannalta.
3977: Tampereen yliopiston opettajankoulutuslai- Auki olevat virat on jätettävä täyttämättä, opiske-
3978: toksella tilanne alkaa olla kestämätön. Opettajan- lijoiden ohjaus on karsittava minimiin ja pakolli-
3979: koulutuslaitos sai Tampereen yliopistolta kulu- sen opetuksen määrää on pudotettava. Opetusre-
3980: valle vuodelle noin 23,5 milj. markan määrära- surssien näin suuret leikkaukset ( 10 %) näkyvät
3981: han. Määräraha on säilynyt suunnilleen saman- koulutuksen vääjäämättömänä kapea-alaistumi-
3982: suuruisena vuodesta 1996, jolloin se oli 22,6 sena (esimerkiksi taito- ja taideaineiden opetuk-
3983: milj. markkaa. Vuodesta 1998 lähtien määräraha sen valtakunnallinen väheneminen luokanopetta-
3984: on ollut alijäämäinen, mutta budjettia on tasapai- jakoulutuksessa), oppimistulosten heikkenemi-
3985: notettu vuonna 1996 lastentarhanopettajien kou- senä sekä opiskeluaikojen pidentymisenä. Tä-
3986: lutuksen yliopistollistamiseen myönnetyllä eri- män seurauksena opettajien ammattitaito heikke-
3987: tyismäärärahalla. Tämä määräraha tuli kuitenkin nee ja valmistuvien opettajien määrä laskee. Tu-
3988: käytetyksi loppuun vuonna 1999. Opettajankou- levaisuuden kannalta kehitys on erittäin huoles-
3989: lutuslaitoksen budjettia on tasapainotettu karsi- tuttavaa, sillä suurten ikäluokkien jäädessä eläk-
3990: malla tuntiopetusta ja laitteistohankintoja sekä keelle tarvitsemme tuhansia eri alojen uusia päte-
3991: pitämällä avoimina olleita virkoja täyttämättä. viä opettajia.
3992:
3993: Versio 2.0
3994: KK 463/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
3995:
3996:
3997: Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on ol- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3998: lut korkealaatuinen peruskoulu. Sen yhtenä tär- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3999: keimpänä takaajana on ollut tasokkaan koulutuk-
4000: sen saanut ammattitaitoinen opettajakunta. Myös Miten hallitus aikoo taata opettajankou-
4001: hallitusohjelmassa todetaan, että koko väestön lutuksen resurssien ja koulutuksen kor-
4002: osaamistason nostaminen tukee Suomen kehitty- kean tason säilyttämisen Tampereen yli-
4003: mistä sivistyskansana ja ylläpitää Suomen kilpai- opistossa vuodesta 2000 eteenpäin ja
4004: lukykyä. samalla huolehtia siitä, että tulevaisuu-
4005: dessa valmistuu riittävä määrä opetta-
4006: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- jia?
4007: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
4008:
4009:
4010: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
4011:
4012: Kirsi Ojansuu /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
4013: Erkki Pulliainen /vihr Sirpa Pietikäinen /kok
4014: Anni Sinnemäki /vilu· Jari Koskinen /kok
4015: Tero Rönni /sd Irja Tulonen /kok
4016: Pia Viitanen /sd Päivi Räsänen /skl
4017: Leena Rauhala /skl Jouko Skinnari /sd
4018:
4019:
4020:
4021:
4022: 2
4023: Ministerin vastaus KK 463/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
4024:
4025:
4026:
4027:
4028: Eduskunnan puhemiehelle
4029:
4030: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa hoituksen ulkopuolista rahoitusta. Yliopistojen
4031: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- määrärahojen lasku on vaikuttanut huomattavas-
4032: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ti myös kaikkeen yliopistolliseen opettajankoulu-
4033: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Ojansuun tukseen.
4034: /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Hallitusohjelmassa ja opetusministeriön hal-
4035: KK 463/2000 vp: linnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitet-
4036: tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
4037: Miten hallitus aikoo taata opettajankou- vuosille 1999-2004 asetettiin tavoitteeksi yli-
4038: lutuksen resurssien ja koulutuksen kor- opistojen perusrahoituksen turvaaminen edel-
4039: kean tason säilyttämisen Tampereen yli- leen lainsäädännöllä. Opetusministeriössä on
4040: opistossa vuodesta 2000 eteenpäin ja valmisteltu esitystä laiksi korkeakoululaitoksen
4041: samalla huolehtia siitä, että tulevaisuu- kehittämisestä annetun lain muuttamisesta. Esi-
4042: dessa valmistuu riittävä määrä opetta- tyksessä pyritään turvaamaan yliopistojen toi-
4043: jia? mintamenojen reaalitaso ja ottamaan huomioon
4044: toiminnassa tapahtuvat muutokset. Esitys liittyy
4045: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vuoden 2001 valtion talousarvioesitykseen ja on
4046: ti seuraavaa: tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on
4047: Viime vuosikymmenen alussa vuonna 1991 yli- tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta
4048: opistomäärärahojen reaalitaso oli 4 858 milj. 2001.
4049: markkaa. Suurimmillaan määrärahat olivat vuon- Hallituksen tulevaisuuspakettiin on sisällytet-
4050: na 1992 ollen tällöin 4 913 milj. markkaa. Alim- ty erillisrahoitusta yliopistojen perusrahoituksen
4051: millaan määrärahat olivat vuonna 1994 ollen täl- jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Tämän lisäk-
4052: löin 4 486 milj. markkaa. Vuonna 1998 määrära- si tulevaisuuspakettiin sisältyy eräitä muita yli-
4053: hat olivat 4 841 milj. markkaa eli likimain vuo- opistojen perusrahoituksen vahvistamiseen välil-
4054: den 1991 tasolla. Yliopistojen toiminta laajentui lisesti liittyviä kokonaisuuksia. Näillä ratkaisuil-
4055: 1990-luvulla voimakkaasti. Maisterintutkintojen la on sekä suora että välillinen korjaava vaikutus
4056: määrä kasvoi 35 % vuodesta 1991 vuoteen 1998 myös yliopistollisen opettajankoulutuksen hei-
4057: ja tohtorintutkintojen määrä 88 % samalla aika- kenneeseen rahoitustilanteeseen.
4058: Suomalaisen opettajakunnan ikärakenteesta ja
4059: välillä.
4060: Arvioitaessa yliopistojen määrärahojen suh- tiettyjen opettajaryhmien heikosta kelpoisuusti-
4061: detta esimerkiksi uusiin opiskelijoihin ja suori- lanteesta johtuvaa opettajapulaa pyritään vähen-
4062: tettuihin tutkintoihin nähden, voidaan todeta, että tämään opettajankoulutuksen laajentamisohjel-
4063: 1990-luvulla määrärahat ovat laskeneet uusia malla. Opetusministeriön ja yliopistojen vuosia
4064: opiskelijoita kohden 13 prosenttia ja maisterin- 200 l-2003 koskevia tulosneuvotteluja varten
4065: ja tohtorintutkintojen yhteismäärää kohden 30 valmisteltiin opettajankoulutuksen laajentamis-
4066: prosenttia. Rahoituksen jälkeenjääneisyys on ohjelma ja sille osoitettava rahoitus. Opettajan-
4067: heijastunut erityisesti koulutukseen, koska sii- koulutuksen laajentamisohjelma koskee kaikkia
4068: hen ei ole ollut juurikaan saatavissa budjettira- opettajankoulutusta antavia yliopistoja. Se sisäl-
4069:
4070:
4071: 3
4072: KK 463/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym. Ministerin vastaus
4073:
4074:
4075: tää lisäyksiä muun muassa luokanopettaja- ja eri- ten matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa,
4076: tyisopettajakoulutukseen sekä aineenopettaja- kielissä, taideaineissa ja liikunnassa. Laajenta-
4077: koulutukseen useissa opetettavissa aineissa, ku- misohjelma ajoittuu vuosille 2001-2003.
4078:
4079:
4080: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
4081:
4082: Opetusministeri Maija Rask
4083:
4084:
4085:
4086:
4087: 4
4088: Ministems svar KK 463/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
4089:
4090:
4091:
4092:
4093: Tili riksdagens talman
4094:
4095: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tetsanslagen har i betydande omfattning inverkat
4096: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- också på ali universitetsutbildning av lärare.
4097: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kirsi 1 regeringsprogrammet och i planen för ut-
4098: Ojansuu /gröna m.fl. undertecknade skriftliga veckling av utbildningen inom undervisningsmi-
4099: spörsmål SS 463/2000 rd: nisteriets förvaltningsornråde och av forskning-
4100: en vid universiteten för 1999-2004 anges målet
4101: Hur avser regeringen garantera att re- att basfinansieringen tili universiteten fortfaran-
4102: surserna för och den höga nivån på ut- de skali säkerstälias genom lagstiftning. På un-
4103: bildningen inom lärarutbildningen i dervisningsministeriet har man berett en proposi-
4104: Tammerfors universitet bibehålls från tion med förslag tili lag om ändring av lagen om
4105: år 2000 framåt och på samma gång se utveckling av högskoleväsendet. Syftet med pro-
4106: tili att det i framtiden utexamineras till- positionen är att trygga realnivån på universite-
4107: räckligt många lärare? tens omkostnader och beakta de ändringar som
4108: skett i verksamheten. Propositionen anknyter tili
4109: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- budgetpropositionen för 2001 och avses bli be-
4110: föra följande: handlad i samband med den. Lagen avses träda i
4111: 1 början av förra decenniet var realnivån på uni- kraft den 1 januari 2001.
4112: versitetsanslagen 4 858 milj. mark 1991. Störst 1 regeringens framtidspaket ingår särskild fi-
4113: var anslagen 1992 då de uppgick tili 4 913 milj. nansiering för att undanröja eftersläpningen i
4114: mark. Minst var anslagen 1994 då de var 4 486 universitetens basfinansiering. Därtill innehåller
4115: milj. mark. År 1998 var anslagen 4 841 milj. framtidspaketet vissa andra helheter som indi-
4116: mark, dvs. i det närmaste på 1991 års nivå. Uni- rekt gälier stärkningen av universitetens basfi-
4117: versitetens verksamhet expanderade kraftigt på nansiering. Dessa lösningar har både en direkt
4118: 1990-talet. Antalet magisterexamina ökade med och en indirekt korrigerande effekt även på det
4119: 35% från 1991 til11998 och antalet doktorsexa- försärnrade finansieringsläget i universitetsut-
4120: mina med 88 % under samma tid. bildningen av lärare.
4121: Då man bedömer förhållandet m~lian universi- Med hjälp av ett program för att utvidga lärar-
4122: tetsanslagen och exempelvis antalet nya stude- utbildningen strävar man efter att upphjälpa lä-
4123: rande och antalet avlagda examina, kan man kon- rarbristen tili f()ljd av dels de finländska läramas
4124: statera att anslagen per nya studerande på 1990- åldersstruktur och dels vissa lärarkategoriers sva-
4125: talet har sjunkit med 13 % och per totalantalet ga konkurrensläge. För resultatunderhand1ingar-
4126: magister- och doktorsexamina med 30 %. Efter- na mellan undervisningsministeriet och universi-
4127: släpningen i finansieringen har haft återverk- teten i fråga om 2001-2003 bereddes ett pro-
4128: ningar specielit på utbildningen, eftersom det gram för utvidgad lärarutbildning samt finansie-
4129: inte finns just någon annan finansiering än bud- ring för detta. Programmet för utvidgad lärarut-
4130: getfinansiering för den. Nedgången i universi- bildning gäller alla universitet som ger lärarut-
4131: bildning. Det innehåller ökningar bl.a. i klasslä-
4132:
4133:
4134:
4135: 5
4136: KK 463/2000 vp -Kirsi Ojansuu /vihr ym. Ministems svar
4137:
4138:
4139: rar- och specialklasslärarutbilningen samt i äm- nen, språk, konstämnen och idrott. Programmet
4140: neslärarutbildningen i flera undervisningsäm- hänför sig til12001-2003.
4141: nen, såsom matematisk-naturvetenskapliga äm-
4142:
4143:
4144: Helsingfors den 30 maj 2000
4145:
4146: Undervisningsminister Maija Rask
4147:
4148:
4149:
4150:
4151: 6
4152: KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4153:
4154:
4155:
4156:
4157: KIRJALLINEN KYSYMYS 464/2000 vp
4158:
4159: Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen tehtä-
4160: vien eriyttäminen
4161:
4162:
4163:
4164:
4165: Eduskunnan pultemieltelle
4166:
4167: Ammattiliittojen jäsenyyttä tai jäseneksi liitty- seen työttömyysturvaan. Todellisuudessa kassa-
4168: mistä perustellaan edelleenkin yleisesti ansiosi- maksu on keskimäärin 200-400 markkaa kuu-
4169: donnaisella työttömyysturvalla. Yleinen käsitys kaudessa palkasta, työttömyyskassan menoista ja
4170: on, että ansiosidonnainen työttömyysturva edel- alan työttömyydestä riippuen. Tuolla maksulla
4171: lyttää ammattiliiton jäsenyyttä. Lain mukaan täl- työntekijä turvaa siis ansiosidonnaisen työttö-
4172: laista kytkentää ja pakkoa ei saa olla. Ammatti- myysturvan. Ammattiliiton jäsenyys ja siitä pe-
4173: liittoon on liityttävä erikseen ja työttömyyskas- rittävät maksut eivät enää lisää työttömyystur-
4174: saan erikseen. Molempienjäsenmaksut ovat eril- vaa.
4175: lisiä. Ammattiliittojen työttömyyskassan johto on
4176: Käytännössä työttömyyskassamaksuja ja am- usein sama kuin kyseisen ammattiliiton johto.
4177: mattiliiton jäsenmaksuja ei eritellä työnantajan Usein myös kassan johdossa istuu kyseisen am-
4178: pidättäessä työntekijän palkasta ay- ja työttö- mattiliiton virkailijoita. Kassat ostavat mm. toi-
4179: myyskassamaksut ja tilittäessä ne ammattiliitol- mistopalveluita ammattiliitoilta ja ovat vuokral-
4180: le. la ammattiliiton tiloissa. Hallinnollisella sidon-
4181: Ammattiliittojen jäsenmaksut ja toisaalta työt- naisuudella saattaa olla korottavaa vaikutusta os-
4182: tömyyskassojen jäsenmaksut ovat työntekijälle topalvelujen ja vuokrien hintaan. Työttömyys-
4183: hyvinkin eri suuruisia. Ay-jäsenmaksu on liitos- kassoja saatetaan laskuttaa enemmän kuin suorit-
4184: ta ja sen byrokratian raskaudesta riippuen 1-2 teet edellyttäisivät.
4185: prosenttia palkasta. Työntekijän maksama työt-
4186: tömyyskassamaksu puolestaan on kunkin toimi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4187: alan työllisyystilanteesta riippuen 0,2-0,3 pro- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4188: senttia bruttopalkasta. Voidaan kuitenkin sanoa, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4189: että kassamaksu on noin kymmenesosa ammatti- vaksi seuraavan kysymyksen:
4190: liiton jäsenmaksusta. Ammattiliiton jäsenmaksu
4191: ja työttömyyskassamaksu ovat yhteensä 1 000- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ammatti-
4192: 2 000 markkaa kuukaudessa työntekijän brutto- liitot eivät virheellisesti ja jopa harhaut-
4193: palkasta riippuen. Hyvin yleinen käsitys on, että tavasti markkinoi ammattiliiton jäse-
4194: koko tuo summa menee pääosin ansiosidonnai- nyyttä ansiosidonnaisella työttömyys-
4195: turvallaja
4196:
4197:
4198:
4199:
4200: Versio 2.0
4201: KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4202:
4203:
4204: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työttö- taan lain edellyttämän työttömyyskas-
4205: myyskassan ja ammattiliittojen hallinto san riippumattomuuden turvaamiseksi?
4206: nykyistä selkeämmin erotetaan toisis-
4207:
4208:
4209: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
4210:
4211: Kari Myllyniemi /kesk
4212:
4213:
4214:
4215:
4216: 2
4217: Ministerin vastaus KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4218:
4219:
4220:
4221:
4222: Eduskunnan puhemiehelle
4223:
4224: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi. Halli-
4225: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuksen esityksessä todetaan erikseen, että sään-
4226: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nös vastaa aikaisemman lain (125/34) vastaavaa
4227: vastattavaksi kansanedustaja Kari Myllyniemen säännöstä ja käytäntöä. Työttömyyskassalain
4228: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK säännöksellä on em. perustelujen valossa siis ha-
4229: 464/2000 vp: luttu turvata työttömyysturvan toimeenpanon
4230: häiriötön ja objektiivinen järjestäminen, mutta
4231: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ammatti- tarkoitus ei ollut puuttua vakiintuneeseen yhteis-
4232: liitot eivät virheellisesti ja jopa harhaut- työkäytäntöön työttömyyskassojen ja ammatti-
4233: tavasti markkinoi ammattiliiton jäse- liittojen välillä, kunhan kassan itsenäisyys edellä
4234: nyyttä ansiosidonnaisella työttömyys- todetuin tavoin voidaan varmistaa.
4235: turvallaja Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskas-
4236: sojen valvontaviranomainen on sosiaali- ja ter-
4237: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työttö- veysministeriö, jonka valvontatehtävään kuulu-
4238: mxvskassan ja ammattiliittojen hallinto vat lähinnä laillisuusvalvonta ja työttömyyskas-
4239: nykyistä selkeämmin erotetaan toisis- sojen talouden valvonta. Ammattiliittojen toi-
4240: taan lain edellyttämän (vöttömyyskas- minnan valvominen ei sen sijaan kuulu ministe-
4241: san riippumattomuuden turvaamiseksi? riön toimivaltaan. Kysymyksessä esiin nostettu
4242: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyyden
4243: ti seuraavaa: erillisyys on pyritty varmistamaan sekä lainsää-
4244: dännössä, ohjauksessa että valvonnassa. Työttö-
4245: Työttömyysvakuutusjärjestelmä on kehittynyt myyskassalain mukaan kassan jäseneksi pääse-
4246: alun perin ammattijärjestöjen jäsenilleen tar- misen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla,
4247: joamasta palvelusta ja sittemmin järjestöjen hoi- että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy
4248: tamista työttömyyskassoista nykyiseksi itsenäi- jäseneksi johonkin muuhun yhdistykseen, järjes-
4249: seksi työttömyyskassajärjestelmäksi, jota koske- töön tai yhteenliittymään. Sitenjäsenyyden ehto-
4250: va lainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 1985 na ei voi olla, että työttömyyskassan jäsen kuu-
4251: lähtien. Tämä kehityskulku otettiin huomioon luisi esimerkiksi ammattiliittoon. Tästä seuraa
4252: myös nykyistä järjestelmää valmisteltaessa. myös se, että jäsen voi erota ammattiliitosta il-
4253: Työttömyyskassalakia koskevan hallituksen esi- man, että sillä olisi vaikutusta työttömyyskassan
4254: tyksen (HE 34/1984 vp) perusteluissa todetaan- jäsenyyteen.
4255: kin, että työttömyyskassat toimivat yleensä am- Kun työttömyysturvan valvonnan resursseja
4256: mattijärjestöjen yhteydessä, vaikkakin niistä eril- on parin viime vuoden aikana olennaisesti lisät-
4257: lään olevina itsenäisinä yhteisöinä. Kassojen it- ty, on valvonnassa kiinnitetty erityistä huomiota
4258: senäisyyden säilyttämiseksi laissa edellytettiin, työttömyyskassojen itsenäiseen asemaan ja sii-
4259: että työttömyyskassat eivät saa harjoittaa muuta hen, että hyvän hallinnon vaatimukset, yhdenver-
4260: kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettua toimin- tainen kohtelu ja oikeusturvan takeet toteutuvat
4261: taa. Kassa ei myöskään saa olla sellaisessa yhtey- myös, kun on kysymys kassan jäsenten oikeuk-
4262: dessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdis- sista ja velvollisuuksista. Jäsenyyskysymysten
4263: tykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, osalta kassatarkastuksissa ei enää ole havaittu
4264:
4265: 3
4266: KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk Ministerin vastaus
4267:
4268:
4269: puutteita. Valvonnassa ei kuitenkaan kaikilta lintomenettelylain periaatteet on ulotettu koske-
4270: osin ole annettu eikä ole tarpeenkaan antaa yksi- maan myös työttömyyskassoja. Tällä on pyritty
4271: tyiskohtaisia määräyksiä siitä, miten työttömyys- omalta osaltaan varmistamaan se, että esimerkik-
4272: kassan on järjestettävä hallintonsa, vaan kassat si esteellisyyssäännökset otetaan asianmukaisel-
4273: voivat lain ja hyvän hallintotavan puitteissa itse la tavalla huomioon kassojen päätöksenteossa.
4274: valita menettelytapojaan. Työttömyyskassajär- Työttömyyskassan itsenäistä asemaa koske-
4275: jestelmä on osa yksityisellä sektorilla toimeen- vat periaatteet ovat keskeisellä sijalla myös työt-
4276: pantua hajautettua pakollista sosiaalivakuutusta, tömyyskassojen talouden valvonnassa. Taloudel-
4277: missä vakuutuskollektiivin tulee voida itsenäi- lista valvontaa varten ministeriö on antanut kir-
4278: sesti päättää hallintonsa järjestämisestä. Makset- janpidosta yksityiskohtaiset ohjeet, myös ulko-
4279: tavat vakuutuskorvaukset ja rahoitusperiaatteet puolisten palvelujen ostamisesta. Ohjeiden mu-
4280: ovat sen sijaan yksityiskohtaisesti lailla säännel- kaan on hyväksyttävää, että työttömyyskassa ja
4281: tyjä. kassan toimialalla toimiva ammattiliitto voivat
4282: Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuo- hoitaa yhteisesti joitakin hallinnollisia toiminto-
4283: sittain työttömyyskassan jäsenmaksut siten, että ja silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua.
4284: niitä yhdessä valtionosuuden ja työttömyysva- Tällöin keskinäisten veloitusten tulee perustua
4285: kuutusrahaston osuuden kanssa voidaan pitää aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskettuihin
4286: riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Mi- kuluihin, niiden riittävän yksityiskohtaiseen erit-
4287: nisteriön valvontavastuun piiriin kuuluu se, että telyyn ja dokumentointiin. Sopimukset veloituk-
4288: kassan jäsenmaksut vahvistetaan riittävän suu- sissa noudatettavista kustannusten jakoperiaat-
4289: riksi velvoitteiden täyttämiseksi ja että kassanjä- teista on kirjattava erilliseen kassan ja liiton vä-
4290: senten yhdenvertainen kohtelu toteutuu. Työttö- lillä tehtäviin palvelusopimuksiin, jotka määrä-
4291: myyskassan jäsenmaksun suuruus on kaikissa ti- ajoin on tarkistettava vastaamaan muuttuvia olo-
4292: lanteissa selkeästi määritelty ja siten eriteltävis- suhteita ja joita sopimuksia ministeriön harjoitta-
4293: sä ammattiliitonjäsenmaksusta. Sen sijaanjäsen- massa valvonnassa seurataan. Tarkoituksena on,
4294: maksujen perimismenettelystä kassa päättää itse- että ohjeiden ja valvonnan perusteella työttö-
4295: näisesti sääntöjensä mukaisesti, jotka ministeriö myyskassan erillisyys, itsenäisyys ja toimintava-
4296: vahvistaa. Käytännössä työttömyyskassojen jä- paus myös taloudellisessa suhteessa voidaan ob-
4297: senmaksujen perintä hoidetaan useimmissa työt- jektiivisesti todeta ja varmistua siitä, ettei työttö-
4298: tömyyskassoissa vuoden 1969 vakauttamissopi- myyskassan varoja käytetä muuhun kuin työttö-
4299: mukseen perustuvalla työnantajaperinnällä yh- myyspäivärahojen maksamiseen ja tarpeellisiin
4300: dessä ammattiliiton jäsenmaksun kanssa. Jäsen- hallintokustannuksiin.
4301: maksujen yhteisen perinnän tai ammattiliittojen Työttömyyskassojen valvonta on resurssien li-
4302: jäsenmaksujen perinnän työttömyyspäivärahasta sääntymisen myötä muuttunut aikaisempaa laa-
4303: ei ole katsottu muodostavan sellaista työttömyys- jemmaksija yksityiskohtaisemrnaksi. Sosiaali- ja
4304: kassalaissa tarkoitettua yhteyttä, jossa kassan it- terveysministeriön on tarkoitus jatkaa tätä kehi-
4305: senäisyys tulisi laissa kielletyllä tavalla rajoite- tystä niin, että ohjeistuksella ja valvonnalla voi-
4306: tuksi. daan varmistaa työttömyyskassojen talouden it-
4307: Kassojen asemaa julkisen tehtävän hoitajana senäisyys kaikilta osin. Kysymyksessä tarkoite-
4308: on korostettu sekä lainsäädännössä, ohjeistukses- tun ammattiliittojen toiminnan suhteen sosiaali-
4309: sa että valvonnassa. Kuluvan vuoden alusta hal- ja terveysministeriöllä ei ole toimivaltaa.
4310:
4311:
4312: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
4313:
4314: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
4315:
4316:
4317: 4
4318: Ministems svar KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4319:
4320:
4321:
4322:
4323: Tili riksdagens talman
4324:
4325: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger verksamhet än den som avses i lagen om ut-
4326: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av komstskydd för arbetslösa. Kassan får helier inte
4327: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot med en föreningar, organisationer eller andra
4328: Kari Mylllyniemi /cent undertecknade skriftliga sammanslutningar som bedriver annan verksam-
4329: spörsmål SS 464/2000 rd: het ha en sådan förbindelse att kassans självstän-
4330: dighet skulie begränsas. 1 regeringens proposi-
4331: Vad ämnar regeringen göra så att fack- tion påpekas speciellt att bestämmelsen motsva-
4332: förbunden inte på ettfelaktigt och t.o.m. rar både den tidigare lagen (125/34) och praxis.
4333: missvisande sätt marknadsför fac'kför- Enligt bestämmelsema i lagen om arbetslöshets-
4334: bundsmedlemskap med hjälp av det in- kassor och i ljuset av de tidigare nämnda motive-
4335: komstrelaterade utkomstskyddet och ringama har man alltså velat försäkra sig om att
4336: verkstäliandet av utkomstskyddet sker objektivt
4337: vad ämnar regeringen göra för att ar- och utan stömingar. A vsikten har ändå inte varit
4338: betslöshetskassans och fackförbundens att blanda sig i det etablerade samarbetet mellan
4339: förvaltning tydligare än tidigare skall arbetslöshetskassoma och fackförbunden, så
4340: skilja sig åt från varandra och på detta länge kassans självständighet kan säkras utgåen-
4341: sätt säkra den oberoende ställning som de från det som tidigare har nämnts.
4342: arbetslöshetskassan enligt lagen skall Enligt lagen om arbetslöshetskassor är ar-
4343: ha? betslöshetskassomas tillsynsmyndighet social-
4344: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och hälsovårdsministeriet. Tillsynsverksamhe-
4345: föra följande: ten omfattar främst laglighetsövervakning och
4346: övervakning av arbetslöshetskassomas ekonomi.
4347: Arbetslöshetsförsäkringssystemet har från bör- Att övervaka fackförbundens verksamhet hör
4348: jan utvecklats utgående från den service fackför- däremot inte till ministeriets befogenheter. Det
4349: bunden har erbjudit sina medlemmar. Numera ut- som betonas i spörsmålet, d. v.s. skillnaderna
4350: gör arbetslöshetskassoma efter att ha skötts av melian fackförbund och arbetslöshetskassa, har
4351: organisationema ett självständigt system. Lag- man försökt säkra via lagstiftning, anvisningar
4352: stiftningen för detta system har varit i kraft sedan och övervakning. Enligt lagen om arbetslöshets-
4353: 1985 och man har också tagit hänsyn till den här kassor får sådana vilikor för inträde och kvarstå-
4354: utvecklingsgången när det nuvarande systemet ende i arbetslöshetskassan inte stälias upp att den
4355: förbereddes. Bland motiveringama i regeringens som ansöker om medlemskap eller är medlem
4356: proposition (RP 34/1984 rd) med förslag tililag skali tillhöra elier ansluta sig tili någon annan
4357: om arbetslöshetskassor konstateras det också att förening, organisation elier sammanslutning.
4358: arbetslöshetskassoma trots att de är fristående Alitså kan villkoret för medlemskap inte vara att
4359: enheter i alimänhet verkar i samråd med fackför- en medlem av arbetslöshetskassan skulie höra
4360: bunden. För att kassoma fortsättningsvis skulie t.ex. tili ett fackförbund. Av det här följer också
4361: förbli självständiga, förutsattes det i lagen att ar- att en medlem kan utträda ur ett fackförbund utan
4362: betslöshetskassoma inte skulie få bedriva annan
4363:
4364:
4365: 5
4366: KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk Ministerns svar
4367:
4368:
4369: att det skulle ha någon inverkan på medlemska- ma inkasseringen av medlemsavgifter eller fack-
4370: pet i arbetslöshetskassan. förbundens uppbörd av medlemsavgifter från ar-
4371: Eftersom resurserna för övervakning av ut- betslöshetsdagpenningen har inte ansetts att ut-
4372: komstskyddet ökat väsentligt under de senaste göra en sådan i lagen om arbetslöshetskassor av-
4373: åren har man i övervakningen fåst speciell upp- sedd förbindelse som begränsar kassans själv-
4374: märksamhet vid arbetslöshetskassornas själv- ständighet på ett enligt lagen förbjudet sätt.
4375: ständiga ställning och vid att kraven på en god Kassornas ställning som förvaltare av ett of-
4376: administration, jämbördigt bemötande och rätts- fentligt uppdrag har betonats i såvällagstiftning
4377: skyddsgarantier förverkligas också när det är frå- och anvisningar som övervakning. Från början av
4378: ga om medlemmarnas rättigheter och skyldighe- det här året har principerna i lagen om förvalt-
4379: ter. När det gäller frågan om medlemskap har ningsförfarande utvidgats till att gälla också ar-
4380: man inte längre funnit några brister när man betslöshetskassorna. Genom det här har man för-
4381: granskat kassan. Under övervakningen har man sökt säkerställa att t.ex. bestämmelserna om jäv
4382: ändå inte till alla delar gett och inte heller funnit på ett korrekt sätt beaktas i kassornas beslutsfat-
4383: det nödvändigt att ge detaljerade föreskrifter om tande.
4384: hur arbetslöshetskassan skall ordna sin förvalt- De principer som gäller arbetslöshetskassans
4385: ning, utan kassoma har inom lagens ramar och självständiga ställning intar en central plats ock-
4386: inom ramarna för god förvaltningssed själva kun- så när det gäller övervakningen av arbetslöshets-
4387: nat välja sina tillvägagångssätt. Systemet med ar- kassornas ekonomi. För övervakningen av eko-
4388: betslöshetskassorna är en del av den privata sek- nomin har ministeriet gett detaljerade anvisning-
4389: torns decentraliserade obligatoriska socialför- ar om bokföring också när det gäller tjänster som
4390: säkring, där försäkringskollektivet självständigt köps utifrån. Enligt avisningarna måste det ac-
4391: skall kunna bestämma om hur dess förvaltning cepteras att arbetslöshetskassan och fackförbund
4392: skall ordnas. Om de försäkringsersättningar som som fungerar inom samma bransch som kassan
4393: skall betalas och om finansieringsprinciperna sköter vissa administrativa uppgifter gemen-
4394: finns det däremot detaljerade bestämmelser i lag. samt, då dettakan motiveras ekonomiskt. Härvid
4395: Social- och hälsovårdsministeriet fastställer skall de inbördes debiteringarna enligt orsaks-
4396: årligen arbetslöshetskassans medlemsavgifter så principen grunda sig på de uträknade kostnader-
4397: att de tillsammans med statsandelarna och arbets- na, på en tillräckligt detaljerad specificering av
4398: löshetsförsäkringsfondens andel räcker till för att dessa och på dokumentering. Överenskommel-
4399: kassan skall uppfylla det den förbundit sig till. ser om de kostnadsfördelningsprinciper som
4400: Till ministeriets övervakningsansvar hör att tili- skall följas vid debiteringen skall antecknas se-
4401: se att kassans medlemsavgifter är tillräckliga för parat i de avtal om service som förbund och kas-
4402: att arbetslöshetskassan skall kunna uppfylla sina sa gör upp. De här avtalen måste medjämna mel-
4403: förpliktelser och att principen om att kassans lanrum ses över så att de motsvarar förändringar i
4404: medlemmar skall bemötas på ett jämbördigt vis de rådande omständigheterna. Genom sin över-
4405: förverkligas. Arbetslöshetskassans medlemsav- vakning följer ministeriet också med detta. Av-
4406: gift är i alla situationer tydligt fastställd och kan sikten är att på basis av anvisningarna och över-
4407: på så vis skiljas från fackförbundets medlemsav- vakningen skall arbetslöshetskassans separata
4408: gift. Däremot fattar kassan enligt sina egna reg- och självständiga ställning samt handlingsfrihet
4409: ler, som fastställs av ministeriet, självständiga också ekonomiskt och objektivt sett kunna be-
4410: beslut om förfarandet vid inkasseringen av avgif- kräftas. Dessutom skall man kunna försäkra sig
4411: terna. 1 praktiken sköts inkasseringen av med- om att arbetslöshetskassans medel inte används
4412: lemsavgifterna i de flesta arbetslöshetskassor en- till annat än utbetalning av arbetslöshetsdagpen-
4413: ligt stabiliseringsavtalet från 1969, d.v.s. med- ning och tili nödvändiga administrativa kostna-
4414: lemsavgiften uppbärs av arbetsgivaren i sam- der.
4415: band med fackförbundsavgiften. Den gemensam-
4416:
4417:
4418: 6
4419: Ministems svar KK 464/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4420:
4421:
4422: Övervakningen av arbetslöshetskassoma har i ningar och övervakning kan säkra arbetslöshets-
4423: takt med att resurserna ökat ändrats till att bli mer kassornas ekonomiska självständighet till alla
4424: omfattande och detaljerad än tidigare. Social- delar. Vad gäller fackförbundens i spörsmålet av-
4425: och hälsovårdsministeriet har för avsikt att fort- sedda verksamhet har social- och hälsovårdsmi-
4426: sätta i den här riktningen så att man via anvis- nisteriet ingen befogenhet att vidta åtgärder.
4427:
4428:
4429: Helsingfors den 31 maj 2000
4430:
4431: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
4432:
4433:
4434:
4435:
4436: 7
4437: KK 465/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4438:
4439:
4440:
4441:
4442: KIRJALLINEN KYSYMYS 465/2000 vp
4443:
4444: Siviilipalveluksen nykyisen pituuden säilyttä-
4445: minen
4446:
4447:
4448:
4449:
4450: Eduskunnan puhemiehelle
4451:
4452: Siviilipalvelus kestää nykyisin 13 kuukautta ja miespalvelusaikaa voi silloin pitää jopa rangais-
4453: pisin varusmiespalvelusaika on 12 kuukautta. tusluonteisena.
4454: Palvelusaikoja voi nykyisellään pitää oikeuden-
4455: mukaisilla varusmiespalvelun siviilipalvelusta Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4456: vaativamman fyysisen rasituksen vuoksi. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4457: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan työmi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4458: nisteriö suunnittelisi siviilipalveluksen lyhentä- vaksi seuraavan kysymyksen:
4459: mistä kahdella kuukaudella. Uusi järjestelmä ei
4460: olisi enää oikeudenmukainen ja tasapuolinen ai- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta siviili-
4461: nakaan varusmiehinä 12 kuukautta palvelevien palveluksen ja varusmiespalveluksen pi-
4462: kannalta ja saattaisi ratkaisevasti vähentää moti- tuudet säilyisivät oikeudenmukaisina ja
4463: vaatiota palvella armeijassa varusmiehenä yhtä tasapuolisina eikä palvelusaikojen pi-
4464: vuotta, koska siviilipalveluksessa pääsee ajalli- tuuden muutoksilla heikennettäisi palve-
4465: sestikin kuukautta vähemmällä. Pisintä varus- lumotivaatiota?
4466:
4467:
4468: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
4469:
4470: Kari Myllyniemi /kesk
4471:
4472:
4473:
4474:
4475: Versio 2.0
4476: KK 465/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk Ministerin vastaus
4477:
4478:
4479:
4480:
4481: Eduskunnan puhemiehelle
4482:
4483: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa taan rankaisevaaja sen keston tulee olla kohtuul-
4484: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lisissa rajoissa suhteessa varusmiespalveluksen
4485: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kestoon. Euroopan parlamentin eri päätöslausel-
4486: vastattavaksi kansanedustaja Kari Myllyniemen mat (mm. A3-0025/92, C 441103-105 18.1.1994
4487: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ja A4-0223/96) puolestaan painottavat, että vaih-
4488: 465/2000 vp: toehtoisen palveluksen tulisi olla samanpituinen
4489: kuin asepalvelus.
4490: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta siviili- Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty
4491: palveluksen ja varusmiespalveluksen pi- - International katsoo, että siviilipalveluksen tuli-
4492: tuudet säilyisivät oikeudenmukaisina ja si mieluiten olla samanpituinen kuin normaali tai
4493: tasapuolisina eikä palvelusaikojen pi- perusasepalvelus mutta siviilipalveluksen pituus
4494: tuuden muutoksilla heikennettäisi pal- ei kuitenkaan missään tapauksessa saisi olla yli
4495: velumotivaatiota? puolitoistakertainen normaaliin asepalvelukseen
4496: verrattuna.
4497: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Varusmiesten vuonna 1998 tapahtuneen pal-
4498: seuraavaa: velusaikauudistuksen myötä siviilipalveluksen
4499: pituus on yli kaksinkertainen lyhimmänja samal-
4500: Perustuslaissa ilmaistu yhdenvertaisuusperiaate la yleisimmän palvelusajan puolustusvoimissa
4501: edellyttää kaikilla kansalaisilla olevan yhtäläiset suorittaviin nähden ja yli puolitoistakertainen
4502: oikeudet ja velvollisuudet suhteessa yhteiskun- keskimääräiseen noin kahdeksan ja puolen kuu-
4503: taan. Perustuslain 6 §:n 2 momentin sisältämän kauden palvelusaikaan nähden. Tämän johdosta
4504: syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa ilman hy- Amnesty International onkin alkanut adoptoida
4505: väksyttävää syytä asettaa eri asemaan esimerkik- suomalaisia aseistakieltäytyjiä mielipidevan-
4506: si vakaumuksen tai mielipiteen perusteella. Ih- geiksi. Todettakoon, että Suomi on tällä hetkellä
4507: misten yhdenvertaisuuden periaate on myös kan- ainoa Euroopan unionin jäsenvaltio, jossa on
4508: sainvälisten ihmisoikeussopimusten perusperi- mielipidevankeja.
4509: aatteita ja käytännössä kaikkiin ihmisoikeussopi- Vuonna 1997 hyväksytyssä valtioneuvoston
4510: muksiin liittyy myös syrjinnän kielto. turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan,
4511: Missään Suomea veivoittavassa kansainväli- että siviilipalvelusta ja varusmiespalvelusta kehi-
4512: sessä ihmisoikeussopimuksessa ei ole suoraa tettäessä on huolehdittava siitä, että palvelusolo-
4513: viittausta siviilipalveluksen kestoon. Lukuisat suhteet ja palvelusaika kehittyvät vertailukelpoi-
4514: kansainväliset elimet ja järjestöt ovat kuitenkin sesti varusmiespalveluun nähden.
4515: käsitelleet kysymystä. Keskeisimmät päätöslau- Siviilipalvelusjärjestelmään nykyisellään liit-
4516: selmat asiasta ovat Euroopan neuvoston ministe- tyvien ongelmien vuoksi työministeriö asetti hei-
4517: rikomitean suositus no. R (87) 8 vuodelta 1987 näkuussa 1999 selvitysmiehen kartoittamaan ko-
4518: sekä YK:n ihmisoikeuskomitean 22 huhtikuuta konaisvaltaisesti siviilipalvelusjärjestelmän epä-
4519: 1998 hyväksymä siviilipalvelusta koskeva pää- kohtia ja esittämäänjärjestelmään parannusehdo-
4520: töslauselma. Mainituissa asiakitjoissa viitataan tuksia. Selvitysmies, oikeustieteen tohtori, pro-
4521: siihen, että siviilipalvelus ei saa olla luonteel-
4522:
4523: 2
4524: Ministerin vastaus KK 465/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4525:
4526:
4527:
4528: fessori Jukka Kekkonen luovutti työministeriöl- Selvitysmiehen raportti lähetettiin lausunto-
4529: le raporttinsa toimenpideehdotuksineen joulu- kierrokselle tammikuussa 2000. Raportin ja siitä
4530: kuussa 1999. Raportti sisälsi useita muutosehdo- saatujen lausuntojen pohjalta työministeriössä on
4531: tuksia siviilipalvelusjärjestelmään. Yksi ehdo- ryhdytty valmistelemaan siviilipalveluslain
4532: tuksista oli siviilipalvelusajan lyhentäminen muuttamista moniltakin osin.
4533: l 0-ll kuukauteen.
4534:
4535:
4536:
4537: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
4538:
4539: Työministeri Tarja Filatov
4540:
4541:
4542:
4543:
4544: 3
4545: KK 465/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk Ministerns svar
4546:
4547:
4548:
4549:
4550: Tili riksdagens talman
4551:
4552: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger inom rimliga gränser stå i proportion till bevä-
4553: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ringstjänsten. Europaparlamentets olika resolu-
4554: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari tioner (bl.a. A3-0025/92, C44/l 03-105 av
4555: Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- 18.1.1994 och A4-0223/96) understryker å sin
4556: mål SS 465/2000 rd: sida att alternativ tjänstgöring bör vara lika lång
4557: som militärtjänst.
4558: Vad ämnar regeringen göra för att civil- lnternationella människorättsorganisationen
4559: tjänstens och beväringstjänstens läng- Amnesty lnternational anser att civiltjänsten
4560: der skall bibehållas rättvisa och jämli- helst bör vara lika lång som normal tjänstgöring
4561: ka och att ändringar i tjänsteperioderna eller grundmilitärtjänst, men civiltjänstens längd
4562: inte försvagar tjänstemotivationen? bör dock i inget fall få vara över en och en halv
4563: gånger i förhållande till normal militärtjänst.
4564: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 och med reformen av beväringarnas tjänstgö-
4565: föra följande: ringstid 1998 är civiltjänstens längd mer än dub-
4566: Likställdhetsprincipen, som uttrycks i grundla- bel i förhållande till dem som fullgör den kortas-
4567: gen, förutsätter att alla medborgare har likadana te och samtidigt den allmännaste tjänstgöringsti-
4568: rättigheter och skyldigheter i förhållande till den inom försvarsmakten. Likaså är civiltjäns-
4569: samhället. Enligt diskrimineringsförbudet i 6 § 2 tens längd över en och en halv gånger i förhållan-
4570: mom. regeringsformen för Finland får ingen utan de till den genomsnittliga tjänstgöringstiden på
4571: godtagbart skäl ges en annan ställning t.ex. på ca åtta och en halv månader. Av denna anledning
4572: grund av övertygelse och åsikt. Likställdhets- har Amnesty lnternational börjat adoptera fin-
4573: principen utgör också en av grundprinciperna i ländska vapenvägrare som åsiktsfångar. Det må
4574: internationella konventioner om mänskliga konstateras att Finland för närvarande är den
4575: rättigheter och i praktiken hänför sig också ett enda medlemsstaten i Europeiska unionen där det
4576: diskrimineringsförbud till alla människorätts- finns åsiktsfångar.
4577: konventioner. 1 statsrådets säkerhetspolitiska redogörelse
4578: lngen internationell människorättskonvention som godkändes 1997 konstateras det att man vid
4579: som förpliktar Finland innehåller någon direkt utveckling av civiltjänst och beväringstjänst bör
4580: hänvisning till civiltjänstens längd. Ett flertal in- se till att tjänstgöringsförhållandena och tjänst-
4581: ternationella organ och organisationer har emel- göringstiden utvecklas jämförbart i förhållande
4582: lertid behandlat frågan. De viktigaste resolutio- till beväringstjänsten.
4583: nerna i ärendet är rekommendation nr R (87) 8 På grund av de problem som för närvarande
4584: från år 1987, som givits av Europeiska rådets mi- hänför sig till civiltjänstsystemet utnärnnde ar-
4585: nisterkommitte, samt reso1utionen om civi1- betsministeriet i juli 1999 en utredningsman för
4586: tjänst, viiken godkänts av FN:s människorätts- att på ett övergripande sätt kartlägga civiltjänst-
4587: kommitte den 22 april 1998. 1 dessa dokument systemets olägenheter och framlägga förslag till
4588: hänvisar man till att civiltjänsten till sin natur en förbättring av systemet. Utredningsmannen,
4589: inte får vara bestraffande och dess längd bör juris doktor, professor Jukka Kekkonen, över-
4590:
4591:
4592: 4
4593: Ministems svar KK 465/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
4594:
4595:
4596: lämnade till arbetsministeriet sin rapport jämte Utredningsmannens rapport sändes för utlå-
4597: åtgärdsförslag i december 1999. Rapporten inne- tande i januari 2000. Utgående från rapporten
4598: höll flera förslag till ändring av civiltjänstsyste- och utlåtandena om denna har man vid arbetsmi-
4599: met. Ett av förslagen var att civiltjänstperioden nisteriet börjat bereda ändringar i civiltjänstla-
4600: skulle förkortas till 10-11 månader. gen.
4601:
4602:
4603:
4604: Helsingfors den 6 juli 2000
4605:
4606: Arbetsminister Tarja Filatov
4607:
4608:
4609:
4610:
4611: 5
4612: KK 466/2000 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
4613:
4614:
4615:
4616:
4617: KIRJALLINEN KYSYMYS 466/2000 vp
4618:
4619: Säteilyloman poistaminen
4620:
4621:
4622:
4623:
4624: Eduskunnan puhemiehelle
4625:
4626: Magneettikuvausdiagnostiikka ja toimenpidera- siaaliseen peruskirjaan ja sen valionaisen 2 artik-
4627: diologia ovat nykyaikaisessa lääketieteessä toi- lan 4 kohtaan, jonka mukaan sopimusvaltio on
4628: menpiteitä, jotka yleistyvät koko ajan. Tämä on velvollinen määräämään, että säädetyissä vaaral-
4629: potilaan kannalta myönteinen asia, koska rönt- lisissa tai terveydelle haitallisissa ammateissa
4630: gensäteiden avulla suoritettavissa toimenpiteissä työskenteleville työntekijöille myönnetään yli-
4631: riskit ovat pienemmät kuin perinteisillä tavoilla määräistä paikallista lomaa tai lyhennetty työ-
4632: tehtävissä operaatioissa ja toipumisaika toimen- viikko.
4633: piteen jälkeen on yleensä lyhyempi. Valiokunta muistuttaa mietinnössään myös
4634: Kielteistä on sen sijaan se, että sädetystyössä siitä, että kyseisen sosiaalisen peruskirjan hyväk-
4635: työskentelevä henkilökunta altistuu yhä lisäänty- symistä koskevan hallituksen esityksen
4636: vässä määrin niille säteille, joiden avulla toimen- HE 266/1990 vp 2 artiklan 4 kohdan yksityis-
4637: piteitä tehdään. Ns. säteilyvaarallista työtä teke- kohtaisissa perusteluissa viitataan silloin voi-
4638: välle väestölle määritellyt säteilyaltistusrajat massa olleeseen sairaalassa säteilyvahingollises-
4639: ylittyvät säännönmukaisesti. Esim. röntgenku- sa työssä toimivien vuosilomasta annettuun ase-
4640: vauksia ja sädehoitoja ei voida toteuttaa näitä ra- tukseen 175/1967. Valiokunta toteaa edelleen,
4641: joja ylittämättä. Säteily aiheuttaa kiistatta lisään- että siirtämällä asian työehtosopimuksin sovitta-
4642: tyvää riskiä perinnölliselle vauriolle ja syövälle. vaksi valtio ei kuitenkaan vapaudu vastuustaan
4643: Vuodesta 1967 vuoteen 1996 säteilytyönteki- sopimusvelvoitteen täyttämisestä.
4644: jöille myönnettiin lakiin ja asetukseen perustuva Säteilylomalla voidaan katsoa olevan työ-
4645: ylimääräinen säteilyloma. Lakiuudistuksen yh- suojelullinen peruste, ja Suomi Euroopan sosiaa-
4646: teydessä säteilyloma siirrettiin laista työmarkki- lisen perusasiakirjan allekirjoittaessaan on sitou-
4647: naosapuolten neuvoteltavaksi. Vuoden 2000 tunut säilyttämään ylimääräisen loman säteily-
4648: TES-neuvotteluissa säteilyloma poistettiin sopi- vaarallisessa työssä.
4649: muksista ilman mitään erillistä kompensaatiota.
4650: Hallituksen esitykseen HE 209/1996 vp laiksi Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4651: säteilylain 72 §:n kumoamisesta liittyen edus- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4652: kunnan työasiainvaliokunta on antanut mietin- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4653: tönsä TyVM 3/1997 vp. Siinä valiokunta muun vaksi seuraavan kysymyksen:
4654: ohella viittaa Suomen sitoutuneen Euroopan so-
4655:
4656:
4657:
4658:
4659: Versio 2.0
4660: KK 466/2000 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
4661:
4662:
4663: Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaak- Euroopan sosiaalisen perusasiakirjan
4664: seen säteilyvaarallista työtä tekeville hyväksymisen yhteydessä antamansa si-
4665: tarkoitetun ylimääräisen säteilyloman toumuksen mukaisesti?
4666:
4667:
4668: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2000
4669:
4670: Pertti Mäki-Hakola /kok
4671:
4672:
4673:
4674:
4675: 2
4676: Ministerin vastaus KK 466/2000 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok
4677:
4678:
4679:
4680:
4681: Eduskunnan puhemiehelle
4682:
4683: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sä oleville työntekijöille tämä raja luonnollisesti
4684: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ylittyy. Sen vuoksi säteilyn käytölle on säteily-
4685: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lainsäädännössä asetettu turvallisuusvaatimuk-
4686: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Mäki-Hako- sia, joita on noudatettava.
4687: lan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Hallituksen esityksen laiksi säteilylain 72 §:n
4688: KK 466/2000 vp: kumoamiseksi perusteluissa todettiin, että sätei-
4689: lylomalle ei ole olemassa sellaisia biologisia tai
4690: Mitä hallitus aikoo tehdä patauttaak- lääketieteellisiä perusteita, joiden nojalla säteily-
4691: seen säteilyvaarallista työtä tekeville vaurioita voitaisiin ehkäistä tai mahdollisesti jo
4692: tarkoitetun ylimääräisen säteilyloman saatua säteilyvauriota korjata. Näin ollen säteily-
4693: Euroopan sosiaalisen perusasiakirjan lomalle ei ole työsuojelullisia perusteita. Säteily-
4694: hyväksymisen yhteydessä antamansa si- lomaa koskeva sääntely katsotaan nimenomaan
4695: toumuksen mukaisesti? työmarkkinakysymykseksi eikä säteilylle altis-
4696: tusta Suomen mielestä ole katsottava Euroopan
4697: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sosiaalisen peruskirjan ao. kohdan tarkoittamak-
4698: ti seuraavaa: si vaaralliseksi työksi. Tämän vuoksi säteilylain
4699: Voimassa olevassa säteilylainsäädännössä ei pu- 72 §:n kumoaminen ei ollut ristiriidassa sosiaa-
4700: huta enää säteilyvaarallisesta työstä vaan käyte- lisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan kanssa,
4701: tään sen sijaan käsitteitä säteilytyö ja säteily- vaikkakin siinä vaiheessa kun asiasta säädettiin,
4702: luokkaan Aja B kuuluvat työntekijät. Säteilyase- käytettiin lain esitöissä perusteluna nimenomaan
4703: tuksessa säädetään säteilytyössä oleville työnte- peruskirjan po. kohtaa. On korostettava vielä ker-
4704: kijöille annosrajat Säteilytyöstä työntekijälle ai- taalleen, että kysymyksessä on ensisijaisesti
4705: heutuva efektiivinen annos ei saa ylittää keskiar- työmarkkina-asia, josta neuvotellaan osapuolten
4706: voa 20 millisievertiä (mSv) vuodessa viiden vuo- kanssa kolmikantaperiaatteen mukaisesti.
4707: den aikana eikä minkään vuoden aikana arvoa 50 Muualla kuin sairaalassa säteilytyötä tekevillä ei
4708: millisievertiä. Säteilyturvakeskuksen annosre- ole vastaavaa etuutta.
4709: kisteritietojen mukaan säteilytyössä olevat työn- Suomi on myös Euroopan neuvostolle vuonna
4710: tekijät eivät ole ylittäneet näitä rajoja. 1998 antamassaan määräaikaisraportissa Euroo-
4711: Säteilyasetuksen 6 §:ssä säädetään väestön pan sosiaalisen peruskirjan toteuttamisesta 2 ar-
4712: annosrajoista. Väestön efektiivisen annoksen an- tiklan 4 kohdassa selvittänyt tapahtuneen lain-
4713: nosraja on 1 millisievertti vuodessa. Säteilytyös- muutoksen.
4714:
4715:
4716:
4717: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2000
4718:
4719: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
4720:
4721:
4722:
4723: 3
4724: KK 466/2000 vp- Pertti Mäki-Hakola /kok Ministerns svar
4725:
4726:
4727:
4728:
4729: Tili riksdagens talman
4730:
4731: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som utför strålningsarbete överskrids denna
4732: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gräns givetvis. När det gäller användningen av
4733: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti strålning har man därför i strålskyddslagstift-
4734: Mäki-Hakola /saml undertecknade skriftliga ningen uppställt säkerhetskrav som måste iakttas.
4735: spörsmål SS 466/2000 rd: I motiveringen till regeringens proposition
4736: med förslag tilllag om upphävande av 72 § strål-
4737: Vad ämnar regeringen göra för att per- skyddslagen konstaterades att det inte finns bio-
4738: soner i strålningsfarligt arbete skall logiska eller medicinska grunder för strålnings-
4739: återfå den strålningssemester som i semester, dvs. semestern kan inte förebygga el-
4740: form av tilläggssemester anges i Euro- ler hjälpa till att korrigera eventuella strålnings-
4741: peiska sociala stadgan och som reger- skador. 1 arbetarskyddshänseende föreligger så-
4742: ingen i samband med godkännandet av lunda inte motiv för strålningssemester. Regle-
4743: stadgan har utfäst sig att följa? ringen av strålningssemestern betraktas uttryck-
4744: ligen som en arbetsmarknadsfråga, och enligt
4745: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Finlands uppfattning är strålningsexponering inte
4746: föra följande: att betrakta som riskfyllt på det sätt som avses i
4747: 1 den nuvarande strålskyddslagstiftningen talas punkten i fråga i Europeiska sociala stadgan.
4748: det inte längre om strålningsfarligt arbete, utan i Därför stod upphävandet av 72 § strålskyddsla-
4749: stället används begreppen strålningsarbete och gen inte i konflikt med artikel 2.4 i Europeiska
4750: arbetstagare i strålningskategori A och B. I strål- sociala stadgan, trots att man, i det skedet då man
4751: skyddsförordningen ingår bestämmelser om dos- bestämde om saken, i förarbetena till lagen som
4752: gränserna för personer som utför strålningsarbe- motivering angav uttryckligen nämnda punkt i
4753: te. Den effektiva dos som en arbetstagare erhål- stadgan. Det bör än en gång understrykas att det i
4754: ler vid strålningsarbete får inte överskrida medel- detta fall i första hand handlar om en arbetsmark-
4755: talet 20 millisievert (mSv) per år under fem år, nadsfråga som utifrån trepartsprincipen skall dis-
4756: och inte 50 mSv under något år. Enligt strålsäker- kuteras med de berörda parterna. Personer som
4757: hetscentralens dosregisteruppgifter har arbetsta- utför strålningsarbete på annat håll än i sjukhus
4758: garna i strålningsarbete inte överskridit dessa har inte motsvarande förmån.
4759: gränser. Finland har också 1998 isin rapport till Euro-
4760: 1 6 § strålskyddsförordningen ingår bestäm- parådet om realiseringen av Europeiska sociala
4761: melser om dosgränser för befolkningen. Dos- stadgan i samband med artikel 2.4 redogjort för
4762: gränsen för den effektiva dos som befolkningen den ovan nämnda lagändringen.
4763: utsätts för är 1 mSv under ett år. I fråga om dem
4764:
4765:
4766:
4767: Helsingfors den 19 juni 2000
4768:
4769: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
4770:
4771: 4
4772: KK 467/2000 vp- Arto Seppälä /sd
4773:
4774:
4775:
4776:
4777: KIRJALLINEN KYSYMYS 467/2000 vp
4778:
4779: Kaatopaikkojen saattaminen EU:n kaatopaik-
4780: kadirektiivin (1999/31/EC) vaatimusten mukai-
4781: seen kuntoon 1.11.2007 mennessä
4782:
4783:
4784:
4785:
4786: Eduskunnan puhemiehelle
4787:
4788: Euroopan unionin ns. kaatopaikkadirektiivi aset- Uusiin tavoitteisiin pääsemiseksi monelle, liian
4789: taa Euroopan kaatopaikoille uusia vaatimuksia, alhaisia jätemaksuja keränneelle kunnalle tulee
4790: jotka koskevat jätteiden käsittely- ja höydyntä- eteen jätemaksun korottaminen.
4791: misastetta. Vaikka Suomen lainsäädäntö on jo Pohjimmiltaan kyse on siitä, aletaanko kaato-
4792: saatettu direktiivin vaatimusten mukaiseksi, käy- paikkojen kunnostamistarpeisiin panostaa ajois-
4793: täntö laahaa perässä. Tästä on kehkeytymässä on- sa ja suunnitelmallisesti vai odotetaanko liian
4794: gelma: esimerkiksi nykyisillä toimilla ei tulla pitkään, jonka jälkeen ei voida tehdä muuta kuin
4795: pääsemään tavoitteiden mukaiseen kokonaisjäte- huonoja, paniikinomaisia ja lopulta kalliita rat-
4796: määrän hyödyntämisasteeseen. Ongelmaa ei ole kaisuja. Jos kaikki osapuolet jättävät jätehuollon
4797: otettu vakavasti tai sitten sen vaatimaa teknisten investointipäätökset viime hetkeen, kotimaisten
4798: muutosten suuruutta ei ole ymmärretty. Työtä toimijoiden toimituskapasiteet eivät tule riittä-
4799: olisi paljon: vuoden 2007 jälkeen Suomen noin mään ja lopulta kysyntä kasvattaa hinnat pilviin.
4800: 400 kaatopaikasta toimintaa voisi jatkaa nyky- Asian eteneminen nopeutuisi huomattavasti, jos
4801: kunnossa vain 3-5 kaatopaikkaa! alueellisten toimijoiden yhteistyö saataisiin
4802: Ongelma-alueen muodostavat seuraavat tavoi- käyntiin alueellisten jäteyhtiöiden muodossa.
4803: tevaatimukset, jotka on kirjattu Suomen lainsää-
4804: däntöön (VNp 861/97 ja VNp 1049/99). Ensinnä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
4805: kin käsittelemätöntä jätettä ei saa enää viedä ol- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
4806: lenkaan kaatopaikoille. Biohajoava jäte on laji- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4807: teltava sen syntypaikoilla. Kokonaisvaltaiseen vaksi seuraavan kysymyksen:
4808: lajitteluun tottuminen vie aikansa. Toiseksi ko-
4809: konaisjätemäärän hyödyntämisasteen tulisi olla Mitä hallitus tulee tekemään sen eteen,
4810: yli 70 %vuoteen 2005 mennessä. Nykytekniikal- että Suomen kaatopaikat saavuttaisivat
4811: la ja -kustannuksilla jo 50 % hyödyntämisasteen määräaikaan 1.11.2007 mennessä niil-
4812: ylittäminen tulee olemaan vaikeaa. Kolmanneksi le EU: n kaatopaikkadirektiivissä
4813: kulut kaatopaikan perustamisesta, ylläpitämises- (1999/31/EC) ja Suomen lainsäädän-
4814: tä ym. pitää kattaa jätteen vastaanottomaksuilla. nössä (VNp 861/97 ja VNp 1049/99)
4815: määritellyt tavoitteet?
4816:
4817:
4818: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
4819:
4820: Arto Seppälä /sd
4821: Versio 2.0
4822: KK 467/2000 vp- Arto Seppälä /sd Ministerin vastaus
4823:
4824:
4825:
4826:
4827: Eduskunnan puhemiehelle
4828:
4829: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Myös yhdyskuntien jätehuollon infrastruktuu-
4830: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rissa on tapahtunut oleellinen muutos. Kun vielä
4831: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 1990-luvun alussa yhdyskuntajätteiden käsitte-
4832: vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd lyä varten oli noin 500 kaatopaikkaa, oli niitä vii-
4833: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK me vuoden lopussa enää noin 220. Vähenevän
4834: 467/2000 vp: kehityksen ennakoidaan jatkuvan vielä useita
4835: vuosia. Valtioneuvoston hyväksymässä valta-
4836: Mitä hallitus tulee tekemään sen eteen, kunnallisessa jätesuunnitelmassa yhdyskuntajät-
4837: että Suomen kaatopaikat saavuttaisivat teen kaatopaikkojen lukumääräarviona vuonna
4838: määräaikaan 1.11.2007 mennessä niil- 2005 on noin 70 kaatopaikkaa. Arvio perustuu
4839: le EU·n kaatopaikkadirektiivissä siihen, että koko maa olisi tuolloin alueellisen
4840: (1999/31/EC) ja Suomen lainsäädän- yhteistyön piirissä ja että kullakin alueella olisi
4841: nössä (VNp 861/97 ja VNp 1049/99) yksi tai korkeintaan kaksi alueellista kaatopaik-
4842: määritellyt tavoitteet? kaa.
4843: Kaatopaikkojen lukumääräkehitystä vastaava,
4844: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mutta toisensuuntainen muutos on tapahtunut yh-
4845: seuraavaa: dyskuntajätteen laitosmaisessa käsittelyssä ja
4846: Yhdyskuntien jätehuollon myönteinen kehitys hyödyntämisessä. Kun 1990-luvun alussa maas-
4847: alkoi Suomessa 1990-luvulla, kun lainsäädän- samme oli ainoastaan 13 yhdyskuntajätteen kä-
4848: tömme uudistettiin vastaamaan EY:njätelainsää- sittely- tai hyödyntämislaitosta, oli viime vuo-
4849: däntöä ja toiminnan painopisteeksi asetettiin yh- den lopussa käytössä jo noin 120 lajittelu-, kom-
4850: dyskuntien jätehuollon parantaminen ja kuntien postointi-, biokaasu- tai jätettä polttoaineena
4851: yhteistyön lisääminen. Uudistunut lainsäädäntö, käyttävää laitosta. Kehittymistä on vauhdittanut
4852: kuntien toimenpiteet ja alueellisten ympäristö- myös tuottajan vastuun laajentuminen tuotesuun-
4853: keskusten ohjaus ovat johtaneet siihen, että yh- nittelusta ja tuotteen valmistamisesta yhä useam-
4854: dyskuntien jätehuolto on nopeasti kehittynyt massa tapauksessa tuotteen käytöstä poistami-
4855: kuntien yhteistyössä hoitamaksi alueelliseksi toi- seen.
4856: minnaksi. Yhdyskuntien jätehuollon nopeaan kehittymi-
4857: Kuntien alueellisen jätehuollon piiriin kuuluu seen on omalta osaltaan vaikuttanut kaatopai-
4858: nykyisin jo noin 70 prosenttia kunnista. Yhteis- koista vuonna 1997 annettu valtioneuvoston pää-
4859: työhön kuuluvissa kunnissa on noin 4,2 miljoo- tös (861/1997). Siihen on myöhemmin tehty eräi-
4860: naa asukasta. Yhteistyöalueita on lähes 50. Näis- tä tarkistuksia (1 049/1999). Kaatopaikkojen lu-
4861: sä luvuissa on mukana myös osittaiseen yhteis- pamenettelystä on säädetty ympäristönsuojelu-
4862: työhön kuuluvia kuntia ja alueita. Varsinaisia jä- laissa (86/2000) ja -asetuksessa ( 169/2000). Kaa-
4863: tehuollon alueellisia yhteistyöorganisaatioita on topaikkoja koskeva lainsäädäntömme vastaakin
4864: 33 ja niiden toimialueella 3,9 miljoonaa asukas- jo nyt 16.7.2001 mennessä voimaan saatettavak-
4865: ta. Yhteistyö on muutamia poikkeuksia lukuun si säädetyn EY:n kaatopaikkadirektiivin
4866: ottamatta edennyt tasaisesti koko maassa. (1999/31/EY) vaatimuksia. Biohajoavan jätteen
4867:
4868:
4869: 2
4870: Ministerin vastaus KK 467/2000 vp - Arto Seppälä /sd
4871:
4872:
4873: kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä koskevia seksi -siten, että vaadittujen toimien suunnitte-
4874: pitkän aikavälin tavoitteita on kuitenkin vielä tar- luun ja toteuttamiseen jäisi riittävästi aikaa.
4875: koitus täsmentää direktiivin ja valmisteilla ole- Yhdyskuntienjätehuoltoa on kehitetty johdon-
4876: van kansallisen ilmasto-ohjelman edellyttämällä mukaisesti ja pitkäjänteisesti 1990-luvun alusta
4877: tavalla. lukien. Yhdyskuntien jätehuolto onkin nopeasti
4878: Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston pää- kehittynyt alueelliseksi toiminnaksi, jossa perin-
4879: töksen siirtymäsäännösten mukaan päätöstä so- teinen yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely
4880: velletaan asteittain sen voimaan tullessa käytös- on korvautumassa yhtäältä teknisesti ja ympäris-
4881: sä olleisiin kaatopaikkoihin. Vuoteen 2002 men- tönsuojelullisesti kehittyneillä laitosmaisilla rat-
4882: nessä on kaikilla kaatopaikoilla järjestettävä kaa- kaisuilla ja toisaalta tasokkailla alueellisilla kaa-
4883: topaikkavesien keräys ja käsittely. Pääosa bioha- topaikoilla. Kaatopaikkoja koskevat uudet vaati-
4884: joavasta yhdyskuntajätteestä on vuoteen 2005 mukset määriteltiin Suomessa useita vuosia en-
4885: mennessä ohjattava muuhun kuin kaatopaikkakä- nen EY:n kaatopaikkadirektiivin voimaan saatta-
4886: sittelyyn. Marraskuun 1. päivänä 2007 on kaato- miselle asetettua määräaikaa, jotta kaatopaikan
4887: paikkojen pohjarakenteiden vastattava päätök- pitäjillä ja valvontaviranomaisilla olisi aikaa va-
4888: sen mukaisia rakenne- ja tiiviysvaatimuksia. Kai- rautua kiristyviin vaatimuksiin. Ympäristölupa-
4889: kille kaatopaikoille on haettava ympäristölupa menettelyllä on tarkoitus varmistaa, että kaato-
4890: porrastetun aikataulun mukaisesti viimeistään paikat saatetaan lainsäädännön mukaiseen kun-
4891: 31.12.2004 mennessä. Uusien vaatimusten to- toon säädetyssä määräajassa.
4892: teuttamisaikataulu on pyritty laatimaan realisti-
4893:
4894:
4895: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
4896:
4897: Ympäristöministeri Satu Hassi
4898:
4899:
4900:
4901:
4902: 3
4903: KK 467/2000 vp- Arto Seppälä /sd Ministems svar
4904:
4905:
4906:
4907:
4908: Tili riksdagens talman
4909:
4910: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nare. Samarbetet har med några få undantag
4911: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- framskridit jämnt i hela landet.
4912: rådet översänt följande av riksdagsledamot Arto Även infrastrukturen hos samhällenas avfalls-
4913: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS hantering har ändrats avsevärt. När det ännu i
4914: 467/2000 rd: början av 1990-talet fanns ca 500 avstjälpnings-
4915: platser för hantering av kommunalt avfall, fanns
4916: Vad ämnar regeringen göra för att av- det i slutet av förra året endast ca 220. Den mins-
4917: stjälpningsplatserna i Finland inom den kande utvecklingen förväntas fortsätta ännu i fle-
4918: utsatta tiden, före den 1 november 2007, ra år. Enligt uppskattningen i den riksomfattande
4919: skall nå de mål som ställts för dem i avfallsplan som statsrådet har godkänt kommer
4920: EU:s direktiv om deponering av avfall det år 2005 att finnas ca 70 avstjälpningsplatser
4921: (1999/31/EG) och i den finska lagstift- för kommunalt avfall. Uppskattningen baserar
4922: ningen (SRb 861197 och SRb 1049/99)? sig på att hela landet i det skedet skall omfattas
4923: av det regionala samarbetet och att alla regioner
4924: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- har en eller högst två regionala avstjälpningsplat-
4925: föra följande: ser.
4926: Den positiva utvecklingen inom samhällenas av- En utveckling som motsvarade den i antalet
4927: fallshantering började i Finland på 1990-talet, avstjälpningsplatser, men i motsatt riktning, har
4928: när vår lagstiftning reformerades så att den skul- skett i fråga om behandling och återvinning av
4929: le motsvara EU:s avfallslagstiftning och som kommunalt avfall i anläggningar. När det i bör-
4930: tyngdpunkt för verksamheten valdes att samhäl- jan av 1990-talet fanns bara 13 anläggningar för
4931: lenas avfallshantering skall förbättras och samar- behandling eller återvinning av kommunalt av-
4932: betet mellan kommunema ökas. Den reformera- fall, fanns det i slutet av förra året i bruk redan ca
4933: de lagstiftningen, kommunemas åtgärder och de 120 sorterings-, komposterings- eller biogasan-
4934: regionala miljöcentralemas styming har lett till 1äggningar eller an1äggningar där avfall används
4935: att samhällenas avfallshantering snabbt har ut- som bräns1e. Utvecklingen har påskyndats av att
4936: vecklats till en regional verksamhet som kommu- producentens ansvar i allt flera fall har vidgats
4937: nema sköter i samarbete. från produktutveckling och produktion till att
4938: Till kommunemas regionala avfallshantering skaffa bort produkten.
4939: hör numera redan ca 70 procent av kommunema. Statsrådets beslut om avstjälpningsplatser
4940: 1 de kommuner som deltar i samarbetet finns ca (86111997) som utfårdades 1997 har för sin del
4941: 4,2 miljoner invånare. Det finns nästan 50 samar- inverkat på den snabba utvecklingen i fråga om
4942: betsområden. Dessa siffror omfattar även kom- samhällenas avfallshantering. Beslutet har sena-
4943: muner och regioner som partiellt deltar i samar- re ändrats i viss mån (1049/1999). Om det till-
4944: betet. Det finns 33 egentliga regionala samar- ståndsförfarande som gäller avstjälpningsplatser
4945: betsorganisationer för avfallshantering och inom bestäms i miljöskyddslagen (86/2000) och miljö-
4946: deras verksamhetsområde bor 3,9 miljoner invå- skyddsförordningen (169/2000). Vår lagstift-
4947: ning som gäller avstjälpningsplatser motsvarar
4948:
4949:
4950: 4
4951: Ministerns svar KK 467/2000 vp - Arto Seppälä /sd
4952:
4953:
4954: redan nu kraven i EG-direktivet om deponering landet av de nya kraven rea1istisk genom att man
4955: av avfall (1999/31/EG) som skall träda i kraft den ger tillräckligt med tid för planeringen och ge-
4956: 16 juli 2001. De långsiktiga mål som gäller nomförandet av de åtgärder som krävs.
4957: minskning av behandlingen av biologiskt ned- Samhällenas avfallshantering har utvecklats
4958: brytbart avfall på avstjälpningsplatser ämnar konsekvent och långsiktigt sedan början av 1990-
4959: man dock ännu precisera på det sätt som förut- ta1et. Samhällenas avfallshantering har snabbt ut-
4960: sätts i direktivet och det nationella k1imatpro- vecklats tili en regiona1 verksamhet, inom viiken
4961: grammet som är under beredning. man håller på att ersätta den traditionella behand-
4962: Enligt övergångsbestämmelserna i statsrådets lingen av kommunalt avfall på avstjälpningsplat-
4963: beslut om avstjä1pningsplatser skall beslutet till- ser med å ena sidan tekniskt och miljöskydds-
4964: lämpas gradvis på de avstjä1pningsp1atser som är mässigt utvecklade lösningar i anläggningar och
4965: i bruk när bes1utet träder i kraft. Före 2002 skall å andra sidan med högklassiga regionala av-
4966: alla avstjälpningsplatser ha ordnat uppsamling stjä1pningsplatser. De nya kraven som gäller av-
4967: och behandling av lakvatten. Största delen av det stjälpningsplatsema slogs i Finland fast flera år
4968: biologiskt nedbrytbara korumunala avfallet skall före den utsatta tiden för ikraftträdandet av EG:s
4969: före 2005 styras till annan behandling än behand- direktiv för deponering av avfall, för att huvud-
4970: ling på avstjälpningsplats. Den 1 november 2007 männen för avstjälpningsplatsema och tillsyns-
4971: skall avstjä1pningsplatsemas bottenkonstruktion myndighetema skall ha tid att förbereda sig för
4972: motsvara de krav på konstruktionema och täthe- de strängare kraven. Avsikten med mi1jötill-
4973: ten som nämns i bes1utet. För alla avstjä1pnings- ståndsförfarandet är att säkerställa att avstjälp-
4974: platser skall enligt den graderade tidtabellen sö- ningsplatsernas skick motsvarar lagstiftningens
4975: kas mi1jötillstånd senast den 31 december 2004. krav inom den utsatta tiden.
4976: Strävan har varit att göra tidtabellen för uppfyl-
4977:
4978:
4979:
4980: Helsingforsden 21 juni 2000
4981:
4982: Miljöminister Satu Hassi
4983:
4984:
4985:
4986:
4987: 5
4988: KK 468/2000 vp -Saara Karhu /sd
4989:
4990:
4991:
4992:
4993: KIRJALLINEN KYSYMYS 468/2000 vp
4994:
4995: Kotiuttamisrahan palauttaminen
4996:
4997:
4998:
4999:
5000: Eduskunnan puhemiehelle
5001:
5002: Kotiuttamisrahan tarkoituksena oli ensimmäis- voidaan joutua keskeyttämään (esim. jalan kat-
5003: ten kahden reserviläisviikon toimeentulon tur- keamisen takia), ja tällöin varusmies putoaa tyh-
5004: vaaminen. Raha oli aluksi harkintaperusteinen, jän päälle. Takaisin palvelukseen joutuu palaa-
5005: kunnes vuonna 197 8 rahaa alettiin maksaa kaikil- maan, kun on parantunut. Varusmiehelle tällai-
5006: le. Kotiuttamisraha oli aina määrältään pieneh- nen on henkisesti ja fyysisesti raskasta, sen ei pi-
5007: kö, kunnes vuonna 1993 etuus poistettiin koko- täisi olla sitä myös taloudellisesti.
5008: naan. Läntisissä naapurimaissamme (Ruotsissa ja Monet päätyvätkin hakemaan tukea sosiaali-
5009: Norjassa) kehitys on ollut toisenlainen. Ruotsis- toimistoilta, joten kotiuttamisrahan myöntämi-
5010: sa kotiuttamisraha on n. 3 200 markkaa ja Nor- nen helpottaisi sosiaalitoimistojen työtä ja tekisi
5011: jassa 12 kuukautta palvelleilla n. 4 800 markkaa. järjestelmän oikeudenmukaiseksi. Kotiuttaruis-
5012: Kotiuttamisvaiheessa varusmiehille syntyy raha täytyisi osoittaa kaikille palveluksessa ole-
5013: ylimääräisiä menoja ja sosiaalietuoksien saantiin ville, ja sen pitäisi olla määrältään sellainen, että
5014: tulee yleensä katkos. Olosuhteet siviilielämässä se kattaisi tarpeelliset elinkustannukset. Rahaa
5015: ovat voineet palvelusaikana muuttua, ja pal- tulisi maksaa tietyn määräajan esim. palvelus-
5016: velusaikana siviilielämään kuuluvia asioita on ajasta riippuen.
5017: vaikea hoitaa. Esimerkiksi työnantaja on saatta-
5018: nut ajautua konkurssiin, ja uuden työpaikan ha- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5019: keminen palvelusaikana on jo käytännön syistä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5020: hankalaa. Kotiuttamisrahan puolesta puhuu myös valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5021: se, että varusmies ei palvelukseen astuessaan tie- vaksi seuraavan kysymyksen:
5022: dä oman koulutusaikansa pituutta, mikä hanka-
5023: loittaa siviilielämään palaamista. Työtä on var- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
5024: sin vaikea hakea, jos ei pysty kertomaan työnan- siviili- ja asepalveluksessa olleiden pa-
5025: tajalle, koska on käytettävissä. luuta siviilielämään helpotettaisiin ta-
5026: Myös terveydelliset syyt vaikuttavat palvelus- loudellisesti?
5027: aikaan. Pahimmassa tapauksessa palvelusaika
5028:
5029:
5030: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
5031:
5032: Saara Karhu /sd
5033:
5034:
5035:
5036:
5037: Versio 2.0
5038: KK 468/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
5039:
5040:
5041:
5042:
5043: Eduskunnan puhemiehelle
5044:
5045: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Alun perin kotiuttamisraha oli tarkoitettu tur-
5046: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vaamaan kotiutettavan henkilön toimeentulo
5047: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen noin kahden viikon ajalle asevelvollisuuden suo-
5048: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd rittamisen jälkeen. Jos kotiuttamisraha otettai-
5049: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK siin esimerkiksi ensi vuonna käyttöön, ja sen
5050: 468/2000 vp: määrä olisi noin puolet yksinäiselle henkilölle
5051: maksettavan toimeentulotuen perusosan määräs-
5052: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että tä, kotiuttamisrahan suuruudeksi muodostuisi
5053: siviili- ja asepalveluksessa olleiden pa- noin 1 000 markkaa. Kun kotiutettavia on vuo-
5054: luuta siviilielämään helpotettaisiin ta- den aikana noin 30 000, tulisi valtion budjettiin
5055: loudellisesti? varattavan vuosittaisen lisämäärärahan tarve ole-
5056: maan noin 30 miljoonaa markkaa.
5057: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Koska kotiuttamisrahan mahdollinen käyt-
5058: ti seuraavaa: töönotto liittyy maan puolustusvalmiuden ylläpi-
5059: Kuten kysymyksessä todetaan, siviili- ja asepal- tämiseen tähtääviin toimiin, sen rahoittaminen
5060: veluksessa olleiden siviilielämään siirtymistä tulisi asepalveluksesta vapautuvien osalta tapah-
5061: tuettiin aikanaan kotiuttamisrahan avulla. tua puolustusministeriön pääluokasta. Vastaa-
5062: Kotiuttamisrahan maksaminen kuitenkin lope- vasti siviilipalveluksessa olevien osalta kotiutu-
5063: tettiin 1.1.1993 lukien osana laman yhteydessä misraha tulisi suorittaa työministeriön toimesta,
5064: suoritettuja valtiontalouden säästötoimia. Lak- koska työministeriön vastuulla on siviilipalve-
5065: kauttamista hallitus perusteli myös sillä, että ko- lustoiminnan hallinnointi.
5066: tiuttamisraha, ottaen huomioon sen silloisen ta- Muilta osin siviilielämään siirtyvien taloudel-
5067: son, oli menettänyt huomattavan osan yhteiskun- lisen ja muun tukemisen on perusteltua tapahtua
5068: nallisesta merkityksestään. normaalien, koko väestölle tarkoitettujen palve-
5069: lujen ja tukimuotojen avulla.
5070:
5071:
5072: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
5073:
5074: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
5075:
5076:
5077:
5078:
5079: 2
5080: Ministerns svar KK 468/2000 vp- Saara Karhu /sd
5081:
5082:
5083:
5084:
5085: Tili riksdagens talman
5086:
5087: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Ursprungligen var hemförlovningspenningen
5088: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- avsedd att trygga den hemförlovades uppehälie i
5089: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa- ca två veckor efter att militärtjänsten var slut-
5090: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål förd. Om hemförlovningspenningen togs i bruk
5091: SS 468/2000 rd: t.ex. nästa år och dess belopp var ungefår hälften
5092: av utkomststödets grunddel för en ensamstående
5093: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta person, skulie hemförlovningspenningens be-
5094: för att återkomsten tili civilt Iiv för dem lopp vara ca 1 000 mk. När antalet hemförlovade
5095: som deltagit i civil- och militärtjänstgö- uppgår tili ca 30 000 under ett år, skulle det årli-
5096: ring skulle underlättas ekonomiskt? ga behovet av tilläggsanslag i statsbudgeten vara
5097: ca 30 milj. mk.
5098: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Eftersom ett eventuellt ibruktagande av hem-
5099: föra följande: förlovningspenning hör samman med åtgärder
5100: Såsom det konstateras i spörsmålet stöddes över- som syftar till upprätthåliandet av landets för-
5101: gången tili civilt liv för dem som deltagit i civil- svarsberedskap bör finansieringen av den, tili
5102: och militärtjänstgöring i tiden med hemförlov- den del det gäller dem som hemförlovas från mi-
5103: litärtjänst, finansieras med medel under försvars-
5104: ningspenning.
5105: Utbetalningen av hemförlovningspenning ministeriets huvudtitel. På motsvarande sätt bör
5106: upphörde dock från den 1 januari 1993 som en hemförlovningspenning för civiltjänstepliktigas
5107: del av de statsekonomiska sparåtgärder som vid- del betalas av arbetsministeriets medel, eftersom
5108: togs i samband med depressionen. Regeringen arbetsministeriet ansvarar för förvaltningen av
5109: motiverade slopandet även med att hemförlov- civiltjänsten.
5110: ningspenningen, med beaktande av dess dåvaran- 1 övrigt är det motiverat att ekonomiskt och
5111: de nivå, hade förlorat en stor del av sin samhälie- annat stöd tili personer som övergår tili civilt Iiv
5112: ges i form av normala tjänster och stöd som är av-
5113: liga betydelse.
5114: sedda för hela befolkningen.
5115:
5116:
5117:
5118: Helsingfors den 7 juni 2000
5119:
5120: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
5121:
5122:
5123:
5124:
5125: 3
5126: KK 469/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
5127:
5128:
5129:
5130:
5131: KIRJALLINEN KYSYMYS 469/2000 vp
5132:
5133: Viljelijän oikeusturvan huomioon ottaminen
5134: EU:n päätöksenteossa koskien Suomen LFA- ja
5135: ympäristöohjelmaa
5136:
5137:
5138:
5139:
5140: Eduskunnan puhemiehelle
5141:
5142: Kevättyöt ovat jo pitkällä eteläisessä Suomessa Agenda 2000 -vaikutuksesta viljan hintaa tul-
5143: ja pohjoisempanakin niitä jo aloitellaan. Viljeli- laan laskemaan entisestään, ja siten siitä saatava
5144: jöiden on pitänyt jo viikkoja sitten tehdä viljely- tulojen osuus laskee edelleen. Tämäkin korostaa
5145: suunnitelmansa vuoden 2000 kasvukautta var- selkeää tukipolitiikan tarvetta, minkä seurauk-
5146: ten. Kuitenkin tärkeät, viljelijästä riippumatto- sena viljelijöillä tulisi olla perusasiat saatavilla jo
5147: mat osat viljelysuunnitelman perustiedoista puut- viljelysuunnitelmia tehtäessä.
5148: tuvat. Jos Suomen esitys EU:ssa ei mene läpi sellai-
5149: Suomen esittämät LF A-ja ympäristöohjelmat senaan, viljelijän kannalta tilanne voi olla erityi-
5150: on edelleen hyväksymättä EU:n komissiossa. sen ongelmallinen.
5151: Asia on tiettävästi tulossa STAR-komitean käsit-
5152: telyyn lähiaikoina. Maataloustuotteiden nykyi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5153: sillä hinnoilla viljelijät eivät voi tehdä viljely- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5154: suunnitelmiaan, sillä tuotteista saatavat tulot ei- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5155: vät aina edes kata muuttuvia kustannuksia, min- vaksi seuraavan kysymyksen:
5156: kä vuoksi tuista saatavat rahat ovat tuotannon
5157: kannattavuuden edellytys. Mitä hallitus aikoo tehdä viljelijän oi-
5158: Nyt viljelijöillä ei kuitenkaan ole varmaa tie- keusturvan huomioon ottamiseksi EU:n
5159: toa, miten paljon LF A-ja ympäristötukea tullaan päätöksenteossa kaikissa tilanteissa
5160: maksamaan eri kasveille eri alueilla. Eteläiselle koskien Suomen LFA- ja ympäristöoh-
5161: Suomelle juuri LF A-tuen ulottaminen A-alueelle jelmaa?
5162: on ratkaiseva tekijä.
5163:
5164:
5165: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
5166:
5167: Olavi Ala-Nissilä /kesk
5168:
5169:
5170:
5171:
5172: Versio 2.0
5173: KK 469/2000 vp - Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
5174:
5175:
5176:
5177:
5178: Eduskunnan puhemiehelle
5179:
5180: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- valtioneuvoston yleisistunnossa viipymättä sen
5181: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jälkeen, kun komission edellä mainittu päätös on
5182: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen toimitettu Suomen viranomaisille.
5183: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän Kaikille viljelijöille toimitettiin toukokuussa
5184: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kuluvana vuonna 8.5.2000 päivätyt luonnonhait-
5185: 469/2000 vp: takorvauksen ja ympäristötuen sitoumusehdot
5186: Nämä ehdot olivat viljelijöiden käytettävissä en-
5187: Mitä hallitus aikoo tehdä viljelijän oi- nen peltoalatukien viimeistä hakupäivää
5188: keusturvan huomioon ottamiseksi EU:n 26.5.2000. Ennen näiden sitoumusehtojen toimit-
5189: päätöksenteossa kaikissa tilanteissa tamista kaikille viljelijöille oli huhtikuussa toi-
5190: koskien Suomen LFA- ja ympäristöoh- mitettu "Ympäristötuki"-opas sekä kaikkia tukia
5191: jelmaa? koskevat haku- ja täyttöohjeet sekä lomakkeet.
5192: Talven ja kevään aikana maataloushallinnon jär-
5193: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jestämissä koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa on
5194: ti seuraavaa: luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympä-
5195: Suomen horisontaalinen maaseudun kehittämis- ristötuen ehtoja selvitetty yksityiskohtaisesti.
5196: tä koskeva suunnitelma oli valtioneuvoston kä- Toisin sanoen viljelijöillä oli ennen kylvötöiden
5197: sittelyssä 5.8.1999. Valtioneuvosto hyväksyi aloittamista tiedossa luonnonhaittakorvauksen ja
5198: suunnitelman toimittamisen komissiolle. Ky- ympäristötuen sitoumuksen antamiseen liittyvät
5199: seessä oleva suunnitelma on hyväksytty ehdot. Yllä mainitun komission käsittelyn perus-
5200: 24.5.2000 yksimielisesti komission maatalouden teella ei näihin viljelijöille toimitettuihin sitou-
5201: rakenteet ja maaseudun kehittäminen -komitean musehtoihin tule muutoksia.
5202: eli niin sanotun STAR-komitean käsittelyssä. Viljelijä on edellä esitetyn perusteella jättäes-
5203: Komissio tulee tekemään Suomen ko. suunnitel- sään viimeistään 26.5.2000 vuotta 2000 koske-
5204: man ohjelmaksi hyväksyntää koskevan päätök- van tukihakemuksensa sitoutunut ehtoihin, joi-
5205: sensä kahden viikon sisällä kyseisestä päivästä den sisältö on varmistunut, eikä tämän vuoksi ole
5206: lukien. Luonnonhaittakorvausta ja maatalouden tarvetta viljelijöiden uuteen sitoutumiseen.
5207: ympäristötukea koskevat säädökset esitellään
5208:
5209:
5210:
5211: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
5212:
5213: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5214:
5215:
5216:
5217:
5218: 2
5219: Ministerns svar KK 469/2000 vp - Olavi Ala-Nissilä /kesk
5220:
5221:
5222:
5223:
5224: Tili riksdagens talman
5225:
5226: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger beslutet av kommissionen har sänts tili de finska
5227: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- myndigheterna.
5228: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola- 1 maj tillställdes alla odlare forbindelseviliko-
5229: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga ren för kompensationsbidraget och miljöstödet.
5230: spörsmål SS 469/2000 rd: Vilikoren var daterade den 8 maj 2000. Dessa
5231: villkor var tillgängliga för odlarna fore den sista
5232: Vad ämnar regeringen göra för att od- ansökningsdagen i fråga om arealstöden, dvs.
5233: larnas rättssäkerhet skall beaktas i EU:s den 26 maj 2000. lnnan dessa förbindelsevillkor
5234: beslutsfattande i samtliga situationer skickades tili alla odlare hade dessa i april fått
5235: som gäller Finlands LFA- och miljöpro- guiden "Miljöstöd", ansöknings- och ifyllnadsan-
5236: gram? visningar i fråga om alla stöd samt blanketter.
5237: Under vintern och våren har villkoren för kom-
5238: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- pensationsbidraget och miljöstödet för jordbru-
5239: föra följande: ket utretts i detalj i samband med skolning och
5240: Finlands horisontala pian för utvecklande av rådgivning som lantbruksförvaltningen har ord-
5241: landsbygden behandlades i statsrådet den 5 au- nat. Med andra ord hade odlarna innan sådden in-
5242: gusti 1999. Statsrådet godkände att planen till- leddes kännedom om de vilikor som anknyter tili
5243: ställs kommissionen. Den ifrågavarande planen förbindelsen i fråga om kompensationsbidrag
5244: godkändes den 24 maj 2000 enhälligt då den be- och miljöstöd. På grundval av den ovan nämnda
5245: handlades i kommitten för jordbruksstruktur och behandlingen i kommissionen görs inga ändring-
5246: landsbygdsutveckling, dvs. i den s.k. STAR- ar i dessa förbindelsevillkor, som har skickats tili
5247: kommitten. Kommissionen kommer inom två odlarna.
5248: veckor från sagda datum att fatta ett beslut om En odlare, som före den 26 maj 2000 lämnat in
5249: godkännande av programmet för den ifrågava- sin ansökan om stöd för 2000, har på grundval av
5250: rande finska planen. Författningar som gäller det ovan anförda bundit sig tili villkor vilkas
5251: kompensationsbidraget och jordbrukets miljö- innehåll blivit bekräftat, och det finns därför ing-
5252: stöd föredras vid statsrådets allmänna samman- et behov av någon ny förbindelse för odlarna.
5253: träde utan dröjsmål efter det att det ovan närnnda
5254:
5255:
5256:
5257: Helsingfors den 5 juni 2000
5258:
5259: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5260:
5261:
5262:
5263:
5264: 3
5265: KK 470/2000 vp- Marja Tiura /kok
5266:
5267:
5268:
5269:
5270: KIRJALLINEN KYSYMYS 470/2000 vp
5271:
5272: Terveydenhoitajien asema kouluissa
5273:
5274:
5275:
5276:
5277: Eduskunnan puhemiehelle
5278:
5279: Nuorten huumeiden ja päihteiden käyttö on kas- kaukonäköistä puhuttaessa koko väestön hyvin-
5280: vanut räjähdysmäisesti. Tämän me kaikki olem- voinnista ja myös rahallisesti halvinta hoitoa.
5281: me voineet havaita. Huumeet ja päihteet eivät Lamavuosien säästöt ennalta ehkäisevästä ter-
5282: kuitenkaan ole lasten ja nuorten ongelmista ai- veydenhoitotyöstä näkyvät jo tällä hetkellä sai-
5283: noita. Joka kymmenennellä alaluokkalaisella raanhoidon tarpeen kasvuna. Käytännössä koulu-
5284: lapsella on arvioitu olevan jokin mielenterveys- terveydenhoitajien ei tällä hetkellä ole mahdol-
5285: häiriö ja joka viidennellä lieviä mielenterveyson- lista tehdä ennalta ehkäisevää työtä resurssien
5286: gelmia. puutteen vuoksi. Heidän työnsä painottuukin pit-
5287: Koulut tarjoavat luontevat puitteet erilaisten kälti seulontoihinjajo olemassa olevien sairauk-
5288: lasten ja nuorten ongelmien löytämiselle ja sel- sien toteamiseen. Yhden kouluterveydenhoitajan
5289: vittämiselle. Lasten ja nuorten akuuttien ongel- vastuulla on 2 tai 3 koulua ja 800 oppilasta tai
5290: mien myötä on viime aikoina pohdittu erilaisia enemmän. Terveydenhoitajat ovat fyysisesti läs-
5291: ratkaisuja näiden ongelmien ennalta ehkäimise- nä kouluissa l-3 päivää viikossa. Lapsen ja
5292: miseksi ja hoitamiseksi. Erääksi osaratkaisuksi nuoren hätä ei kuitenkaan kysy päivää.
5293: on ehdotettu terveystiedon opetuksen lisäämistä.
5294: Keskusteluissa ei kuitenkaan ole tullut esille Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5295: kouluterveydenhoitajien rooli terveydenhoidon jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
5296: ammattilaisina, jotka ovat kouluissa jo valmiiksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5297: paikalla. Tällä hetkellä terveydenhoitajien am- vaksi seuraavan kysymyksen:
5298: mattitaito jää monessa suhteessa hyödyntämättä.
5299: Terveydenhoitajilla on kokonaisvaltaista tietoa Onko hallitus ryhtymässä toimenpitei-
5300: lapsen kasvusta ja kehittymisestä sekä myös sai- siin kouluterveydenhoidon kaiken po-
5301: rauksien ennaltaehkäisystä ja terveyden ylläpitä- tentiaalin hyödyntämiseksi ja tarpeellis-
5302: misestä. Ennalta ehkäisevä terveydenhoito on ten resurssien turvaamiseksi kaikille
5303: terveydenhoitajan työn alueille?
5304:
5305:
5306: Helsingissä l 0 päivänä toukokuuta 2000
5307:
5308: Marja Tiura /kok
5309:
5310:
5311:
5312:
5313: Versio 2.0
5314: KK 470/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
5315:
5316:
5317:
5318:
5319: Eduskunnan puhemiehelle
5320:
5321: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kouluyhteisön koko toiminnassa, myös opetus-
5322: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette suunnitelmissa ja arvioinnissa. Sosiaali- ja ter-
5323: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- veydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus
5324: nen vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran valmistelee yhteistyössä eri tahojen kanssa
5325: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kouluterveydenhuoltoon kouluterveydenhuollon
5326: KK 470/2000 vp: suosituksenllaatusuositukset, jotka sisältävät tar-
5327: vittaessa myös suosituksia henkilöstön mitoitus-
5328: Onko hallitus ryhtymässä toimenpitei- perusteista.
5329: siin kouluterveydenhoidon kaiken po- Kouluterveydenhuollon toimivuus ja resurssit
5330: tentiaalin hyödyntämiseksi ja tarpeellis- sekä lasten ja nuorten psykiatrineo hoito ovat
5331: ten resurssien turvaamiseksi kaikille yksi tämänvuotisen ministeriön lääninhallitusten
5332: terveydenhoitajan työn alueille? avulla suorittamasta peruspalvelujen arvioinnis-
5333: ta. Arviointi toteutetaan syksyllä 2000 ja se an-
5334: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taa valtakunnallista seurantatietoa joka puolelta
5335: ti seuraavaa: Suomea. Eräät lääninhallitukset, esim. Itä-Suo-
5336: Valtioneuvosto on hyväksynyt viime syksynä so- men ja Länsi-Suomen lääninhallitukset, ovat jo
5337: siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta- nyt omilla alueillaan tehneet seurantaa kouluter-
5338: ohjelman vuosille 2000--2003. Valtioneuvosto veydenhuollon sisällöstä ja resursseista, josta
5339: määrittelee ohjelmassa sosiaali- ja terveyden- myös on odotettavissa tuloksia lähiaikoina.
5340: huollon kehittämistavoitteet, tarvittavat toimen- Käsitellessään lasten ja nuorten mielenter-
5341: pidesuositukset ja toteuttajat. Ohjelmaa seura- veyspalvelujen kehittämiseen tarkoitettuja
5342: taan ja arvioidaan koko hallituksen nelivuotis- erityisval tionosuusavustushakemuksia sosiaali-
5343: kauden ajan. Toimenpide-esitykset perustuvat ja terveysministeriö kiinnitti erityistä huomiota
5344: pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjel- perus- ja kuntatason osuuteen, ts. siihen, että ko.
5345: maan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimi- määrärahaa suunnataan myös neuvolatoiminnan
5346: vuuden seurannassa esille tulleisiin kehittämis- ja kouluterveydenhuollon kehittämiseen.
5347: tarpeisiin. Tavoite- ja toimintaohjelmassa mainittua kou-
5348: Kouluterveydenhuolto sisältyy tavoite- ja toi- luterveydenhuollon suositusta on ryhdytty juuri
5349: mintaohjelman kahteen eri tavoitteeseen ja kah- valmistelemaan Stakesin asiantuntijatyöryhmän
5350: teen toimenpiteeseen. Tavoitteena on, että lasten toimesta. Suositus tulee painottamaan koulun ja
5351: ja nuorten ongelmat estetään ajoissa ja koko kou- kouluterveydenhuollon yhteistyötä sekä koulu-
5352: luyhteisö sitoutuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin terveydenhuollon ja oppilashuollon hyvin tiivis-
5353: ja terveyden edistämiseen. Kunnille annetaan tä yhteistyötä. Valtakunnallisella ohjeistuksella
5354: tehtäväksi varmistaa kouluterveydenhuoltoon ja pyritään luomaan yleinen kouluterveydenhuol-
5355: oppilashuoltoon riittävät voimavarat. Kouluter- lon linjaus. Kukin kunta ja koulu voivat kehittää
5356: veydenhuollon ja oppilashuollon asiantuntijoita ja täydentää valtakunnallista ohjetta eteenpäin
5357: neuvotaan toimimaan siten, että lasten ja nuorten omiin tarpeisiinsa vastaavaksi, koska kuntien eri-
5358: hyvinvoinnin edistäminen otetaan huomioon tyispiirteet ja myös lasten ja nuorten hyvinvointi
5359:
5360:
5361: 2
5362: Ministerin vastaus KK 470/2000 vp- Marja Tiura /kok
5363:
5364:
5365: vaihtelevat kunnittain. Tämä vaihtelu on tullut miinsä tulossopimuksiin sisällyttänyt lasten ja
5366: esille Stakesin suorittamasta valtakunnallisesta nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
5367: Kouluterveystutkimuksesta vuodesta 1996 läh- Esimerkiksi vuoden 2000 tulossopimus sisältää
5368: tien. lääninhallituksen toiminnan tehostamista var-
5369: Kouluterveydenhuollon sisältösuosituksen on haisnuorten (12-14 v.) tupakoinnin, alkoholin
5370: ajateltu kohdentavan terveystarkastuksia sekä ja huumeiden käytön ehkäisyssä alueellaan. Mi-
5371: mahdollisia seulontatutkimuksia koululaisten nisteriö on lisäksi lääninhallitusten kanssa pitä-
5372: nykyisen terveystilanteen mukaan, jolloin psyyk- missään yhteisneuvotteluissa kehottanut läänin-
5373: kisen ja sosiaalisen kehityksen tuki korostuu. hallituksia muistuttamaan kuntia lastenneuvola-
5374: Kouluterveydenhuollon yhteistyö muiden toimi- ja kouluterveydenhuollon palvelujen kehittämi-
5375: jatahojen kanssa korostuu. sestä ja resurssoinnista.
5376: Valtioneuvoston asettama kansanterveyden Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa että
5377: neuvottelukunta valmistelee TK21-ohjelmaa kunnilla on kansanterveyslain (66/ 1972) mukaan
5378: (Terveyttä kaikille 21. vuosisadalla -ohjelma), velvollisuus ylläpitää kouluterveydenhuoltoa.
5379: jossa lasten ja nuorten osalta on omat osionsa Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on
5380: sekä elämänkulku-osiossa että toiminnan kentis- järkevää ja taloudellista järjestää koulutervey-
5381: sä. Terveyden edistäminen ja koulu -osio käsitte- denhoitajan palvelut mahdollisimman helposti
5382: lee nuorten terveyttä ja hyvinvointia koulumaail- koululaisten saataville kouluille. Tällöin alkavat
5383: massa. ongelmat huomataan ja niihin voidaan puuttua jo
5384: Sosiaali- ja terveysministeriö on alaistensa lai- alkuvaiheessa ja näin vältytään erityistason kai-
5385: tosten (Stakes) ja lääninhallitusten kanssa teke- liilta hoidoilta.
5386:
5387:
5388: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
5389:
5390: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
5391:
5392:
5393:
5394:
5395: 3
5396: KK 470/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministems svar
5397:
5398:
5399:
5400:
5401: Till riksdagens talman
5402:
5403: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger het, också i läroplanema och bedömningen.
5404: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
5405: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- och hälsovården bereder i samarbete med olika
5406: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål instanser kvalitetsrekommendationer för skolhäl-
5407: SS 470/2000 rd: sovården. Till det här hör vid behov också re-
5408: kommendationer om grundema för dimensione-
5409: Amnar regeringen vidta åtgärder för att ring av personalen.
5410: all potential inom skolhälsovården skall Skolhälsovårdens ändamålsenlighet och resur-
5411: utnyttjas och för att säkra att det finns ser samt psykiatrisk vård av bam och unga är te-
5412: tillräckliga resurser för alla de områ- mat för en av de utvärderingar av basservicen
5413: den som hör tili en hälsovårdares upp- som ministeriet med hjälp av länsstyrelsema ge-
5414: gifter? nomför i år. Utvärderingen sker hösten 2000 och
5415: den ger uppföljningsinformation för hela landet.
5416: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Vissa länsstyrelser, t.ex. de i Östra och Västra
5417: föra följande: Finland, har redan nu på sina egna områden följt
5418: Statsrådet har förra hösten godkänt mål- och upp med en ny undersökning om skolhälsovår-
5419: verksamhetsprogrammet för social- och hälso- dens innehåll och resurser och resultaten av dessa
5420: vården för 2000-2003. 1 programmet lägger undersökningar väntas bli klara inom en snar
5421: statsrådet fast målen för utvecklandet av social- framtid.
5422: och hälsovården, nödvändiga rekommenderade När social- och hälsovårdsministeriet behand-
5423: åtgärder och aktörer för genomförandet. Pro- lade bidragsansökningar i fråga om specialstats-
5424: grammet kommer att följas upp och utvärderas andelar som är avsedda för utvecklingen av men-
5425: under regeringens hela fyraårsperiod. Förslagen talvårdstjänster för barn och unga fåste man sär-
5426: till åtgärder grundar sig på programmet för stats- skild uppmärksamhet vid andelarna till den pri-
5427: minister Paavo Lipponens II regering samt på de mära och kommunala nivån. Det är alltså viktigt
5428: utvecklingsbehov som kommit fram vid uppfölj- att anslagen ifråga också går till att utveckla råd-
5429: ningen av social- och hälsovården. givningsverksamhet och skolhälsovård.
5430: Skolhälsovården nämns i två av målen och två Den rekommendation om skolhälsovården
5431: av åtgärdema i mål- och verksamhetsprogram- som nämns i mål- och verksamhetsprogrammet
5432: met. Målet är att bams och ungdomars problem har nyligen börjat beredas av en expertgrupp från
5433: skall förebyggas i tid och att hela skolsamfundet Stakes. Rekommendationen kommer att betona
5434: förbinder sig till att främja bams och ungdomars såväl samarbete mellan skolan och skolhälsovår-
5435: välbefinnande och hälsa. Kommunema skall se den som ett speciellt intensivt samarbete mellan
5436: till att det finns tillräckliga resurser för skolhäl- skolhälsovården och elevvården. Genom lands-
5437: sovården och elevvården. Expertema inom skol- omfattande anvisningar försöker man lägga fast
5438: hälsovård och elevvård rekommenderas att arbe- en allmän riktlinje för skolhälsovården. Varje
5439: ta för att insatser för att främja bams och ungdo- kommun och skola kan utveckla och komplettera
5440: mars välbefinnande integreras i all skolverksam- de landsomfattande anvisningarna så att de mot-
5441:
5442:
5443: 4
5444: Ministems svar KK 470/2000 vp- Marja Tiura /kok
5445:
5446:
5447: svarar de egna behoven, eftersom kommunema derordnade inrättningar (Stakes) och länsstyrel-
5448: kännetecknas av olika särdrag och välbefinnan- sema tas också främjande av barns och ungas
5449: det hos bam och ungdomar varierar i olika kom- hälsa och välbefinnande upp. Resultatavtalet för
5450: muner. Den här variationen framkom i en under- 2000 innehåller t.ex. en effektivisering av läns-
5451: sökning om hälsa i skolan som Stakes gjorde styrelsemas verksamhet för att förebygga 12-
5452: 1996. 14-åringars användning av tobak, alkohoi och
5453: Tanken med rekommendationen om skolhäl- droger på respektive länsstyrelses område. Mi-
5454: sovårdens innehåll är att hälsoundersökningar nisteriet har dessutom i förhandlingar med läns-
5455: samt eventuell screening skall inriktas enligt styrelsema uppmanat dessa att påminna kommu-
5456: skolelevemas nuvarande hälsotillstånd. Stödet nema om det viktiga i att servicen inom barnråd-
5457: för psykisk och social utveckling kommer att be- givning och skolhälsovård utvecklas och att till-
5458: tonas. Skolhälsovårdens samarbete med andra in- räckliga resurser finns för detta.
5459: stanser framhävs också. Social- och hälsovårdsministeriet betonar att
5460: Den av statsrådet tillsatta folkhälsodelegatio- kommunerna enligt folkhälsolagen (66/1972) är
5461: nen förbereder TK21-programmet (Terveyttä sky1diga att upprätthålla skolhälsovården. Med
5462: kaikille 21. vuosisadalla - hälsa för alla under tanke på de ungas hälsa och välbefinnande är det
5463: 21 århundradet), som innehåller en egen del för både förnuftigt och ekonomiskt att ordna verk-
5464: barnen och ungdomama i såväl delen om lev- samheten så att skolhälsovårdaren finns på sko-
5465: nadsloppet som verksarnhetsfålten. 1 delen om lan så nära eleverna som möjligt. Då upptäcks
5466: främjande av hälsa och skolan behandlas ungas problemen redan i sin Iinda och man kan undvika
5467: hälsa och välbefinnande i skolvärlden. dyr specialiserad sjukvård.
5468: 1 det resultatavtal som social- och hälsovårds-
5469: ministeriet har ingått tillsammans med sina un-
5470:
5471:
5472:
5473: Helsingfors den 7 juni 2000
5474:
5475: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
5476:
5477:
5478:
5479:
5480: 5
5481: KK 471/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
5482:
5483:
5484:
5485:
5486: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 47112000 rd
5487:
5488: Petö-metodens godkännande och utveckling i
5489: Finland
5490:
5491:
5492:
5493:
5494: Tili riksdagens talman
5495:
5496: Petö-metoden eller "Conductive Education" är en grundlagen ger medborgama rätt till jämlikhet
5497: metod för att träna rörelsehindrade personer med och avgiftsfri grundläggande utbildning. Enligt
5498: bl.a. CP, MS, Parkinson och andra typer av hjäm- regeringsprogrammet (Lipponen II) skall reger-
5499: och ryggmärgsskador. Metoden har utvecklats i ingen effektivera verksamhet som har en mins-
5500: Ungem (Andras Petö 1893-1967) under 1940- kad social diskriminering som mål och "utveck-
5501: talet. lingen av en god jaguppfattning hos varje elev
5502: Metoden utnyttjas inom undervisning och ha- främjas". Att utveckla inlämings- och tränings-
5503: bilitering av bam och vuxna samt inom rehabili- metoder såsom Petö-metoden är ett led i utveck-
5504: tering av personer som t.ex. råkat ut för trafik- landet av jaguppfattningen hos elever med sär-
5505: olyckor. Petö-metoden benämns i den engelsk- skilda behov.
5506: språkiga världen med termen "Conductive Edu- De handikappade är beroende av att undervis-
5507: cation". Metoden har även spritt sig till Dan- ningsmetodema utvecklas. Petö-metoden saknar
5508: mark, Sverige, Norge och Finland. En del speci- fortfarande officiell ställning i undervisningen,
5509: alskolor i Finland utnyttjar i dag en Petö-inspire- habiliteringen och rehabiliteringen.
5510: rad metod i sin undervisning och träning av bam
5511: med särskilda behov fastän de saknar formellt ut- Hänvisande till det ovan anförda får vi i den ord-
5512: bildad personal. Även habiliterings- och rehabili- ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
5513: teringsenheter har inlett verksamhet utgående ställa följande spörsmål till behörig medlem av
5514: från Petö-metoden. 1 Norge har Sosialkommitten statsrådet:
5515: den 11.2.1999 uppmanat Stortinget att initiera
5516: anskaffning av kvalificerad personai för att säkra ir regeringen medveten om de problem,
5517: och vidareutveckla Petö-metoden (konduktiv som uppstår inom den grundläggande
5518: opplaering), som ett erbjudande i habiliterings- specialundervisningen, p.g.a. att Petä-
5519: servicen, samt att framlägga förslag till finansie- metoden inte officiellt har godkänd posi-
5520: ring av verksarnheten. 1 Norge har Petö-metoden tion i utbildningsväsendet och i habilite-
5521: blivit föremål för en professionell utvärdering ringssystemet och
5522: och bedömning och man går tydligen in för att
5523: bygga upp en nationell kunskap och en egen ut- avser statsrådet vidta åtgärder fär att
5524: bildning av konduktorer (Conductor). säkerställa tillgången på utbildad per-
5525: 1 enlighet med lag om grundläggande utbild- sonai med kompetens att använda Petä-
5526: ning (628/1998) skall utbildningen ordnas så att metoden i Finland fär undervisning, ha-
5527: elevemas förutsättningar beaktas (3 §). Även bilitering och rehabilitering?
5528:
5529:
5530:
5531: Version 2.0
5532: KK 47112000 vp- Håkan Nordman /r ym.
5533:
5534:
5535: Helsingfors den 16 maj 2000
5536:
5537: Håkan Nordman /sv Nils-Anders Granvik /sv
5538: Ulla-Maj Wideroos /sv Christina Gestrin /sv
5539:
5540:
5541:
5542:
5543: 2
5544: Suomennos KK 47112000 vp- Håkan Nordman /r ym.
5545:
5546:
5547:
5548:
5549: KIRJALLINEN KYSYMYS 471/2000 vp
5550:
5551: Petö-menetelmän hyväksyminen ja kehittämi-
5552: nen Suomessa
5553:
5554:
5555:
5556:
5557: Eduskunnan puhemiehelle
5558:
5559: Petö-menetelmä eli "Conductive Education" on Perusopetuslain mukaan (628/1998) on ope-
5560: menetelmä, jolla harjaannutetaan liikuntaestei- tus järjestettävä oppilaiden edellytysten mukai-
5561: siä henkilöitä, joilla on muun muassa CP-vam- sesti (3 §). Perustuslaki antaa myös kansalaisille
5562: ma, MS-tauti, Parkinsonin tauti tai muun tyyppi- oikeuden tasa-arvoon ja maksuttomaan perus-
5563: siä aivo- ja selkäydinvammoja. Menetelmä on opetukseen. Hallitusohjelman (Lipponen II) mu-
5564: kehitetty Unkarissa (Andras Petö 1893-1967) kaan hallituksen on tehostettava toimintaa, jonka
5565: 1940-luvulla. tavoitteena on vähentää sosiaalista syrjintää ja
5566: Menetelmää käytetään 1astenja aikuisten kou- "edistää jokaisen oppilaan hyvän minäkuvan
5567: lutuksessa ja kuntoutuksessa sekä esimerkiksi lii- muodostumista". Petö-menetelmän kaltaisten op-
5568: kenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden hen- pimis- ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen on
5569: kilöiden kuntoutuksessa. Englanninkielisessä osa erityistarpeita omaavien oppilaiden minäku-
5570: maailmassa Petö-menetelmää kutsutaan termillä van kehittämistä.
5571: "Conductive Education". Menetelmä on levinnyt Opetusmenetelmien kehittäminen on hyvin
5572: myös Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. tärkeätä vammaisten kannalta. Petö-menetelmäl-
5573: Suomessa eräät erityiskoulut hyödyntävät ny- lä ei vielä ole virallista asemaa koulutuksessa ja
5574: kyään Petö-menetelmästä vaikutteita saanutta kuntoutuksessa.
5575: menetelmää koulutuksessaan ja sellaisten lasten
5576: kuntoutuksessa, joilla on erityisiä tarpeita, vaik- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
5577: ka näillä kouluilla ei ole muodollisesti koulutet- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
5578: tua henkilökuntaa. On myös olemassa kuntoutus- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5579: yksiköitä, jotka ovat aloittaneet toimintansa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5580: Petö-menetelmän pohjalta. Norjassa Sosialkom-
5581: mitten on 11.2.1999 kehottanut Suurkäräjiä aloit- Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis-
5582: tamaan pätevän henkilökunnan hankkimisen ta, jotka syntyvät peruserityisopetukses-
5583: Petö-menetelmän (konduktiv opplaering) turvaa- sa siitä syystä, että Petä-menetelmällä
5584: miseksi ja kehittämiseksi kuntoutuspalvelujen li- ei ole virallisesti hyväksyttyä asemaa
5585: sänä sekä tekemään ehdotuksen toiminnan ra- opetustoimessa ja k-untoutusjärjestel-
5586: hoittamiseksi. Norjassa Petö-menetelmä on ollut mässäja
5587: ammatillisen harkinnan ja arvioinnin kohteena,
5588: ja siellä pyritään ilmeisesti rakentamaan konduk- aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpi-
5589: toreja (Conductor) koskevaa kansallista osaamis- teisiin sellaisen koulutetun henkilökun-
5590: ta ja omaa koulutusta. nan saatavuuden turvaamiseksi, jolla on
5591:
5592:
5593:
5594: 3
5595: KK 47112000 vp- Håkan Nordman /r ym.
5596:
5597:
5598:
5599: pätevyys käyttää Petä-menetelmää ope-
5600: tuksessa ja kuntoutuksessa Suomessa?
5601:
5602:
5603: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
5604:
5605: Håkan Nordman /r Nils-Anders Granvik /r
5606: Ulla-Maj Wideroos /r Christina Gestrin /r
5607:
5608:
5609:
5610:
5611: 4
5612: Ministerin vastaus KK 47112000 vp- Håkan Nordman /r ym.
5613:
5614:
5615:
5616:
5617: Eduskunnan puhemiehelle
5618:
5619: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- menetelmään erityistä koulutusta. Osa on saanut
5620: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- koulutusta Unkarissa, mutta Ruskeasuolla on jär-
5621: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jestetty myös tanskalaisen asiantuntijan avulla
5622: vastattavaksi kansanedustaja Håkan Nordmanin koulutusta, johon myös Mäntykankaan koulun
5623: /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK henkilökuntaa on osallistunut. Muissa kouluissa
5624: 4 ?l/2000 vp: tarvittavaa tietoa on hankittu itsenäisesti. Mene-
5625: telmän soveltamiseen liittyvää koulutusta järjes-
5626: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis- tetään Unkarissa ja Skotlannissa. Budapestissa
5627: ta, jotka syntyvät peruserityisopetukses- toimii Petö-Instituutti, joka toimii nelivuotisena
5628: sa siitä syystä, että Petä-menetelmällä konduktiivisen opetuksen opettajien (conduc-
5629: ei ole virallisesti hyväksyttyä asemaa tors) koulutuspaikkana.
5630: opetustoimessa ja kuntoutusjärjestel- Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen
5631: mässäja järjestämään sen alueella asuville oppilaille pe-
5632: rusopetusta. Lisäksi perusopetuslain mukaan
5633: aikooko valtioneuvosto ryhtyä toimenpi- vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitseval-
5634: teisiin sellaisen koulutetun henkilökun- ta oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuk-
5635: nan saatavuuden turvaamiseksi, jolla on seen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja
5636: pätevyys käyttää Petä-menetelmää ope- avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuolto-
5637: tuksessa ja kuntoutuksessa Suomessa? palvelut, erityiset apuvälineet sekä lain 39 §:n
5638: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nojalla järjestettävät palvelut.
5639: ti seuraavaa: Kunnan toimiessa perusopetuksen järjestäjä-
5640: nä oppilaiden kuntoutuksesta vastaa sosiaali- ja
5641: Suomessa konduktiivisen opetuksen (Petö-mene- terveystoimi. Pääsääntöisesti kouluissa toimii
5642: telmä) periaatteita soveltavia kouluja ovat lähin- oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu myös sosiaa-
5643: nä liikuntavammaisille tarkoitetut valtion erityis- li- ja terveystoimen edustajana kouluterveyden-
5644: koulut. Valtion erityiskoulut toimivat perusope- hoitaja. Erityisopetukseen siirretyille ja otetuille
5645: tuslain 39 §:n mukaisesti siten, että ne huolehti- oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen
5646: vat myös erityisopetuksen yhteydessä annetta- järjestämistä koskeva suunnitelma, johon myös
5647: vasta kuntoutuksesta ja opetukseen liittyvistä ke- tarvittavat kuntoutuspalvelut kirjataan.
5648: hittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä niin sanottui- Oppilaiden kuntoutuspalvelut järjestetään
5649: na resurssikeskuksina. Kunnat voivat hankkia pääasiassa kunnan terveydenhuollon tai Kelan
5650: näiltä kouluilta palveluita erityistä tukea tarvitse- kustantamina. Kunnallisen terveyspalvelujärjes-
5651: ville oppilailleen. telmän kuntoutusvelvoitteet liittyvät kansanter-
5652: Konduktiivisen opetuksen menetelmää sovel- veyslakiin (66/1972) ja erikoissairaanhoitolakiin
5653: tavat muun muassa Ruskeasuon koulu Helsingis- (1062/1989). Niiden mukaan kunnan on huoleh-
5654: sä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa ja Lohipa- dittava siitä, että kunnan asukkaat saavat tarpeel-
5655: don koulu Oulussa. Ruskeasuon koulussa on 2 liset kuntoutukseen liittyvät palvelut. Palveluita
5656: opettajaa, 2 hoitajaa ja 2 fysioterapeuttia saanut järjestävät terveyskeskukset ja sairaalat ja ne voi-
5657:
5658:
5659: 5
5660: KK 47112000 vp- Håkan Nordman /r ym. Ministerin vastaus
5661:
5662:
5663: daan tuottaa niiden omana toimintana tai hank- mukainen, jolloin jokaiselle lapselle pyritään jär-
5664: kia ostopalveluina. jestämään hänelle sopiva oppiruisympäristö lähi-
5665: Vaikeavammaisten kuntoutus kuuluu Kansan- kouluun. Kuntien tasolla se merkitsee panostusta
5666: eläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuteen. Kan- koulutilojen, henkilökunnan mitoituksenja valit-
5667: saneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tujen opetusmenetelmien edellyttämän koulutuk-
5668: annetun lain (610/1991) mukaan Kelan on järjes- sen sekä yhteistyömuotojen kehittämiseen.
5669: tettävä kuntoutusta muussa kuinjulkisessa laitos- Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä uu-
5670: hoidossa olevalle lapselle, joka lisäksi saa lapsen simmista opetus- ja kuntoutusmenetelmistä saa-
5671: hoitotuesta annetun lain mukaista korotettua hoi- taviin kokemuksiin ja niiden mahdollisimman
5672: totukea. Kela järjestää tällöin sellaiset pitkäai- laajaan hyödyntämiseen.
5673: kaiset ja vaativat muut kuin sairaalahoitoon liit- Erityistä hanketta konduktiivisen opetuksen
5674: tyvät kuntoutusjaksot joko laitos- tai avohoitona. virallistamiseksi ei opetusministeriössä ole vi-
5675: Kouluikäisen vaikeavammaisen lapsen kuntou- reillä. Opetustointa koskevat säännökset eivät
5676: tuksessa painottuvat koulutyöhön osallistumi- myöskään edellytä erillisten menetelmien viral-
5677: seen liittyvien taitojen tukeminen. Vaikeavam- listamista. Erityistä huomiota on kuitenkin kiin-
5678: maisen lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjal- nitettävä siihen, että oppilaitoksilla on käytettä-
5679: liseen kuntoutussuunnitelmaan, joka tehdään vä- vissään tarvitsemaansa viimeisintä tutkimustie-
5680: hintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi toa sekä resursseja laadukkaan opetuksen ja kun-
5681: kerrallaan. Kokonaisvastuu kuntoutuksesta on toutuksen turvaamiseen ja sen kehittämiseen tar-
5682: oppilaan asuinkunnalla. vittaessa täydennyskoulutuksen keinoin. Opetus-
5683: Uusien kuntoutusmenetelmien tuominen kun- ministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hal-
5684: tien perusopetuksessa olevien, erityistä tukea tar- linnonalan yhteistyö asiassa on tärkeätä.
5685: vitsevien oppilaiden kuntoutukseen edellyttää Opetusministeriön hallinnonalan osalta voi-
5686: yhteistyötä kuntien terveystoimen sekä koulutoi- daan tässä yhteydessä todeta, että valtionosuu-
5687: men välillä. Tähän yhteistyöhön opetusviran- den perusteena olevien oppilaskohtaisten yksik-
5688: omaiset ovat entistä enemmän kiinnittäneet huo- köhintojen saattaminen vastaamaan opetustoi-
5689: miota koulutusta ja konsultointipalveluja järjes- men hoidosta aiheutuvia todellisia keskimääräi-
5690: täessään. siä kustannuksia edesauttaa erityisopetuksen ke-
5691: On tärkeätä, että kuntoutuspalveluiden kehit- hittämiseen liittyvien perustavoitteiden toteutu-
5692: tämisessä otetaan huomioon oppilaan koko elä- mista.
5693: mänkaari ja että opetuksen, kuntoutuksenja mui- Valtioneuvoston 29 päivänä joulukuuta 1999
5694: den lasta tukevien palveluiden tavoitteet ovat so- hyväksymän opetusministeriön hallinnonalan
5695: pusoinnussa keskenään. Kuntoutuksenja opetus- koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutki-
5696: palveluiden yhteensovittaminen asettaa erityisiä muksen kehittämissuunnitelman mukaan erityis-
5697: vaatimuksia tilojen suunnittelulle ja henkilöstön opetuksen osalta jatketaan kehittämisprojektia,
5698: mitoitukselle. Kuntoutuspalveluiden tulisi olla jonka avulla etsitään ratkaisuja erityisopetuksen
5699: osana kunnan koulutoimen kehittämissuunnitel- käytännön ongelmiin ja kehitetään uudentyyppi-
5700: maa siten, että kaikille erityistä tukea tarvitsevil- siä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien lasten
5701: le voidaan taata tarvittavat palvelut. opetukseen.
5702: Erityisopetuksen kehittämisen painopisteen
5703: asettelu on niin sanotun inkluusio-periaatteen
5704:
5705:
5706:
5707: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
5708:
5709: Opetusministeri Maija Rask
5710:
5711:
5712: 6
5713: Ministems svar KK 471/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: Tili riksdagens talman
5719:
5720: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har det även i Brunakärr ordnats utbildning som
5721: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- också anställda vid Mäntykankaan koulu har del-
5722: rådet översänt följande av riksdagsledamot tagit i. 1 de andra skoloma har den behövliga kun-
5723: Håkan Nordman /sv m.fl. undertecknade skriftli- skapen skaffats på egen hand. Utbildning som
5724: ga spörsmål SS 47112000 rd: gälier tillämpning av metoden ordnas i Ungem
5725: och Skottland. I Budapest finns Petöinstitutet
5726: Å.r regeringen medveten om de problem, som ger 4 års utbildning i konduktiv undervis-
5727: som uppstår inom den grundläggande ning för lärare (conductors).
5728: specialundervisningen, p.g.a. att Petä- Enligt lagen om grundläggande utbildning är
5729: metoden inte ojjiciellt har godkänd posi- kommunen skyldig att ordna grundläggande ut-
5730: tion i utbildningsväsendet och i habilite- bildning för elever som bor på kommunens områ-
5731: ringssystemet och de. Vidare har handikappade elever och andra
5732: elever i behov av särskilt stöd enligt lagen om
5733: avser statsrådet vidta åtgärder fär att grundläggande utbildning rätt att avgiftsfritt få
5734: säkerställa tillgången på utbildad per- sådana tolknings- och biträdestjänster, övriga un-
5735: sonai med kompetens att använda Petä- dervisnings- och elevvårdstjänster, särskilda
5736: metoden i Finland fär undervisning, ha- hjälpmedel samt tjänster som ordnas med stöd av
5737: bilitering och rehabilitering? 39 § vilka är en förutsättning för att de skali kun-
5738: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na delta i undervisningen.
5739: föra följande: Då kommunen är den som anordnar grundläg-
5740: gande utbildning svarar social- och hälsovårds-
5741: 1 Finland är det närmast de statliga specialskolor- väsendet för rehabiliteringen och habiliteringen
5742: na för rörelsehindrade som tillämpar principema av elever. 1 regel finns det en elevvårdsgrupp i
5743: för konduktiv undervisning (Petö-metoden). De skolan. Tiliden hör också skolhälsovårdaren som
5744: statliga specialskoioma arbetar i enlighet med företrädare för social- och hälsovårdsväsendet.
5745: 39 § lagen om grundläggande utbildning så att För elever som intagits elier överförts tili speci-
5746: de i egenskap av s.k. resurscentrum också sörjer alundervisningen uppgörs en individuell pian för
5747: för rehabilitering och habilitering som ges i an- hur undervisningen skall ordnas. Ä ven de rehabi-
5748: slutning till specialundervisningen samt för ut- literings eller habiliteringstjänster som behövs
5749: vecklings-, handlednings- och stöduppgifter som skrivs in i planen.
5750: ansluter sig tili undervisningen. Kommunema Habiliterings- och rehabiliteringstjänstema
5751: kan av dessa skolor köpa tjänster för elever som för eleveroa ordnas i huvudsak så att det är den
5752: behöver särskilt stöd. korumunala hälsovården elier folkpensionsan-
5753: Den konduktiva undervisningsmetoden tilläm- stalten som betalar. Rehabiliterings- och habilite-
5754: pas bl.a. av Ruskeasuon koulu i Brunakärr i Hel- ringsskyldigheterna inom den korumunala hälso-
5755: singfors, Mäntykankaan koulu i Kuopio och i vårdsservicen anknyter tili folkhälsolagen
5756: Lohipadon koulu i Uleåborg. I Ruskeasuo-sko- (66/1972) och lagen om specialiserad sjukvård
5757: lan har 2 lärare, 2 skötare och 2 fysioterapeuter (1062/1989). Enligt dessa lagar skall kommunen
5758: fått specialutbildning i metoden. En del har utbil- sörja för att invånarna får de tjänster som behövs
5759: dats i Ungem, men med hjälp av en dansk expert i samband med rehabiliteringen. Tjänstema ord-
5760:
5761: 7
5762: KK 471/2000 vp- Håkan Nordman /r ym. Ministems svar
5763:
5764:
5765: nas av hälsocentralema och sjukhusen och de kan pen, dvs. man strävar efter att för varje bam ord-
5766: produceras inom den egna verksamheten eller na en lämplig inlämingsmiljö i närskolan. På
5767: upphandlas. kommunnivå innebär det att man satsar på att ut-
5768: Rehabiliteringen av de gravt handikappade veckla skollokalema, dimensioneringen av per-
5769: hör till folkpensionsanstaltens åligganden. En- sonalen samt den utbildning som krävs för de
5770: ligt lagen om rehabilitering som ordnas av folk- valda undervisningsmetodema samt samarbets-
5771: pensionsanstalten (610/1991) skall folkpensions- formema.
5772: anstalten ordna rehabilitering för bam som ges Särskild uppmärksamhet bör även fåstas vid
5773: annan vård än offentlig anstaltsvård och som erfarenheter av de nyaste undervisnings- och re-
5774: dessutom får vårdbidrag enligt lagen om vårdbi- habiliteringsmetodema och vid möjlighetema att
5775: drag för bam. FP A ordnar härvid sådana långva- utnyttja dem i så hög grad som möjligt.
5776: riga eller krävande, icke direkt till sjukvård an- Något särskilt projekt för att ge den kondukti-
5777: slutna rehabiliteringsperioder i from av anstalts- va undervisningen officiell status är inte aktuellt
5778: vård eller öppen vård. 1 rehabiliteringen och ha- på undervisningsministeriet. Bestämmelsema
5779: biliteringen av gravt handikappade bam i skolål- om undervisningsväsendet förutsätter inte heller
5780: dem betonas stödet av fårdigheter som gäller att särskilda metoder ges officiell status. Det bör
5781: möjlighetema att delta i skolarbetet. Den medi- dock fåstas extra uppmärksamhet vid att läroan-
5782: cinska rehabiliteringen av en gravt handikappad staltema har tillgång till de senaste aktuella
5783: baserar sig på en skriftlig rehabiliteringsplan som forskningsrönen och att de har resurser att trygga
5784: görs upp för minst ett och högst tre år i sänder. och utveckla en kvalitativ undervisning och reha-
5785: Helhetsansvaret för rehabiliteringen vilar på bilitering och habilitering, vid behov genom fort-
5786: elevens hernkommun. bildning. Samarbetet mellan undervisningsmi-
5787: Nya arbetsmetoder i habiliteringen och rehabi- nisteriets och social- och hälsovårdsministeriets
5788: literingen av elever i behov av särskilt stöd i den förvaltningsområde är viktigt i denna fråga.
5789: kommunala grundläggande utbildningen förut- För undervisningsministeriets förvaltnings-
5790: sätter samarbete mellan kommunemas hälso- områdes vidkommande kan det i detta samman-
5791: vårdsväsen och skolväsen. Utbildningsmyndig- hang konstateras att måluppnåelsen i fråga om de
5792: hetema har allt mer uppmärksammat detta samar- grundmål som gäller utvecklingen av specialun-
5793: bete då de ordnar utbildning och rådgivnings- dervisningen underlättas om de priser per enhet
5794: tjänster. per elev som ligger till grund för statsandelen
5795: Det är viktigt att man i utvecklingen av reha- kunde fås att motsvara de faktiska genomsnittli-
5796: biliteringstjänstema beaktar elevens hela lev- ga kostnadema för skötseln av undervisningsvä-
5797: nadsbana och att målen för undervisning, rehabi- sendet.
5798: litering och andra tjänster som stöder bamet är 1 den plan för utveckling av utbildningen inom
5799: samstämmiga. Samordningen av rehabilitering undervisningsministeriets förvaltningsområde
5800: och undervisningstjänster ställer särskilda krav och av forskningen vid universiteten som statsrå-
5801: på planeringen av lokaler och dimensioneringen det godkände den 29 december 1999 sägs att för
5802: av personal. Rehabiliteringstjänstema bör vara specialundervisningens del fortsätts det utveck-
5803: en del av kommunens plan för utveckling av lingsprojekt med vars hjälp man skall hitta lös-
5804: skolväsendet så att alla i behov av särskilt stöd ningar på praktiska problem i specialundervis-
5805: kan garanteras de behövliga tjänstema. ningen och utveckla nya lösningar i undervis-
5806: Fokuseringen i arbetet med att utveckla speci- ningen av bam i behov av särskilt stöd.
5807: alundervisningen följer den s.k. inklusionsprinci-
5808:
5809:
5810: Helsingfors den 13 juni 2000
5811:
5812: Undervisningsminister Maija Rask
5813: 8
5814: KK 472/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
5815:
5816:
5817:
5818:
5819: KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2000 vp
5820:
5821: Yrittäjäeläkkeiden määräytyminen
5822:
5823:
5824:
5825:
5826: Eduskunnan puhemiehelle
5827:
5828: Palkansaajien eläkkeet ovat tilastojen mukaan yli Yrittäjälle karttuva eläke saattaa kuitenkin
5829: 70 prosenttia korkeammat kuin yrittäjien eläk- jäädä käytännössä lähelle kansaneläkkeen tasoa.
5830: keet. Siihen on kaksi. pääsyytä: ensinnäkin erit- Näin voi käydä, vaikka yrittäjällä olisi takana
5831: täin suuri pienituloisten yrittäjien ryhmä ja toi- pitkäkin työura. Yrittäjän näkökulmasta on on-
5832: seksi se, että keski- ja hyvätuloisista yksinyrittä- gelma, että yrittäjäeläkkeen suuruus ei ole oikeu-
5833: jistä valtaosa alivakuuttaa eläketurvatarpeensa. denmukaisessa suhteessa kansaneläkkeenä mak-
5834: Tilastokeskuksen tilastojen mukaan maassam- settuun peruseläketurvaan tai maksettuihin yrit-
5835: me on yli 50 000 yksinyrittäjää, joiden ansiotu- täjäeläkevakuutusmaksuihin. Pitkään eläkemak-
5836: lot jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Tällöin köy- suja suorittaneen henkilön kannalta näyttää siltä,
5837: hyysrajana pidetään tuloa, joka on puolet ansio- että suoritetut eläkevakuutusmaksut eivät kartu-
5838: tuloa saavien keski tuloista. Yrittäjien alhainen ta vanhuudenturvaa millään tavoin. Lisäksi jär-
5839: eläketurva johtuu siis heidän todellisuudessakin jestelmä on rakennettu siten, ettei se anna ikään-
5840: pienistä tuloistaan. tyneelle yrittäjälle mielekästä mahdollisuutta
5841: Sen sijaan keski- ja hyvätuloisten yrittäjien korjata eläketurvaansa.
5842: valtaosan alhainen eläketurva on seurausta eläke- Esimerkiksi lähes 30 vuotta parturi-kampaaja-
5843: turvan alivakuuttamisesta. Alivakuuttamiseen on na työskennellyt alle 60-vuotias nainen maksaa
5844: useita syitä. Ensinnäkin varsinkin yrittäjyyden noin 12 000 markkaa vuodessa eläkemaksuja
5845: alkuvaiheessa nuori yrittäjä kokee eläkemaksut 60 000 markan vuositulostaan. Mikäli hän jäisi
5846: suhteettoman korkeiksi. Toiseksi eläkejärjestel- eläkkeelle 65-vuotiaana, hänen eläkkeensä olisi
5847: mä ei ota huomioon yrittäjäriskiä, vaan pakottaa 2 500 markkaa. Mikäli henkilö jäisi varhennetul-
5848: yrittäjän sitoutumaan kiinteisiin vakuutusmak- le varhaiseläkkeelle, hänen eläkkeensä tulisi ole-
5849: suihin, ennen kuin yrittäjä tietää maksukykynsä. maan 1 400 markkaa. Summat tuntuvat oikeute-
5850: Kolmanneksi yrittäjä saattaa epäillä järjestelmän tusti maksettuihin eläkemaksuihin nähden erit-
5851: pitkäaikaista luotettavuutta. täin pieniltä.
5852: Laki yrittäjien eläketurvasta tuli voimaan Eräänä vaihtoehtona on esitetty, että yrittäjien
5853: vuonna 1970. Laki pyrkii takaamaan yrittäjänä eläkelakia muutettaisiin siten, että sosiaali- ja
5854: toimivalle henkilölle työeläkkeen tasoisen, an- terveysministeriöllä olisi mahdollisuus erityisis-
5855: sioihin sidotun eläketurvan. Yrittäjältä kerätään tä syistä päättää yrittäjäeläkemaksuihin myön-
5856: eläkemaksu hänelle määritellyn työtulon perus- nettävästä erityisestä alennuksesta pitkään yri-
5857: teella. Tämänhetkinen yrittäjien eläkemaksu on tystoimintaa jatkaneille henkilöille. Alennus
5858: 21 prosenttia työtulosta. Yrittäjän eläkettä kart- myönnettäisiin määrävuosiksi ja myöntämisen
5859: tuu 1,5% vuodessa joko palkasta tai yrittäjän yhteydessä määritettäisiin vanhuuseläketurva
5860: työtulosta. Ikävuosilta 60-64 karttuma on aiemman, alentamattoman maksutason mukai-
5861: 2,5%. seksi.
5862:
5863: Versio 2.0
5864: KK 472/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
5865:
5866:
5867: Edellä esitetty muutos aiheuttaisi jonkin ver- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5868: ran kustannuksia, jotka voitaisiin kattaa yrittäjä- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5869: eläkemaksujen kertymästä. Koska maksujen
5870: alentaminen olisi harkinnanvaraista ja koskisi Aikooko hallitus uudistaa yrittäjien
5871: vain pientä joukkoa yrittäjistä, ei kustannusten eläkkeiden määräytymisperiaatteita ja
5872: taso olisi kohtuuton rasitus eläkejärjestelmälle.
5873: miten hallitus aikoo turvata pitkään yrit-
5874: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- täjinä toimineille kohtuullisen eläketur-
5875: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- van?
5876:
5877:
5878:
5879: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
5880:
5881: Anu Vehviläinen /kesk Matti Väistö /kesk
5882: Lauri Kähkönen /sd Säde Tahvanainen /sd
5883: Erkki Kanerva /sd Pekka Ravi /kok
5884: Esa Lahtela /sd
5885:
5886:
5887:
5888:
5889: 2
5890: Ministerin vastaus KK 472/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
5891:
5892:
5893:
5894:
5895: Eduskunnan puhemiehelle
5896:
5897: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- jestelmän epäkohtina. Tämän vuoksi sosiaali- ja
5898: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette terveysministeriö on asettamassa yrittäjien elä-
5899: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- kelain mukaista eläketurvaa ja YEL-työtulon
5900: nen vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläi- käyttöä sairausvakuutuksessa selvittävää työryh-
5901: sen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- mää. Tarkoituksena on, että työryhmän työ val-
5902: myksen KK 472/2000 vp: mistuisi tämän vuoden loppuun mennessä.
5903: Mainitun työryhmän tehtävänä olisi selvittää
5904: Aikooko hallitus uudistaa yrittäjien toimenpiteet, joilla YEL-järjestelmässä havaittu-
5905: eläkkeiden määräytymisperiaatteita ja ja epäkohtia voitaisiin korjata siten, että YEL-
5906: järjestelmä takaisi yrittäjille heidän tarvettaan ja
5907: miten hallitus aikoo turvata pitkään yrit- maksukykyään vastaavan eläketurvan sosiaali-
5908: täjinä toimineille kohtuullisen eläketur- sesta asemasta tai tulotasosta riippumatta. Työ-
5909: van? ryhmä selvittäisi myös YEL-työtulon käyttömah-
5910: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dollisuutta sairausvakuutuslain mukaisen päivä-
5911: ti seuraavaa: rahan määrittelyn perusteena.
5912: Työryhmän olisi selvitettävä myös mahdolli-
5913: Kysymyksen perusteluosassa on mainittu useita seen vakuutusmaksun alentamiseen liittyvät toi-
5914: sellaisia seikkoja, jotka erityisesti viime aikoina menpiteet. Työryhmän ehdotusten pohjalta voi-
5915: on eri tahoilta nostettu esiin yrittäjien eläkelain daan arvioida YEL-järjestelmän muutostarpeet
5916: mukaisen eläketurvan ja sen vakuutusmaksujär-
5917:
5918:
5919:
5920: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
5921:
5922: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
5923:
5924:
5925:
5926:
5927: 3
5928: KK 472/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym. Ministems svar
5929:
5930:
5931:
5932:
5933: Tili riksdagens talman
5934:
5935: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vårdsministeriet att tillsätta en arbetsgrupp som
5936: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- utreder pensionsskyddet enligt lagen om pension
5937: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu för företagare och användningen av FöPL-arbets-
5938: Vehviläinen /cent m.fl. undertecknade skriftliga inkomsten i sjukförsäkringen. Syftet är att arbets-
5939: spörsmål SS 472/2000 rd: gruppens arbete skall slutföras i år.
5940: Den nämnda arbetsgruppen har till uppgift att
5941: Å.mnar regeringen ändra principerna utreda vilka åtgärder som kunde vidtas för att
5942: för fastställandet av företagarpensioner korrigera de olägenheter som observerats i FöPL-
5943: och systemet, så att FöPL-systemet garanterar företa-
5944: gama ett pensionsskydd som motsvarar deras be-
5945: på vilket sätt ämnar regeringen garante- hov och betalningsförmåga oberoende av deras
5946: ra ett skäligt pensionsskydd för dem som sociala ställning eller inkomstnivå. Arbetsgrup-
5947: varit företagare under en lång tid? pen utreder också möjlighetema att använda
5948: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- FöPL-arbetsinkomsten som grund för faststäl-
5949: föra följande: landet av dagpenning enligt sjukförsäkringsla-
5950: gen.
5951: 1 motiveringen till spörsmålet nämns flera såda- Arbetsgruppen skall också utreda de åtgärder
5952: na omständigheter som i synnerhet densenaste ti- som anknyter till en eventuell sänkning av för-
5953: den på olika håll har lyfts fram såsom olägenhe- säkringspremien. Utgående från arbetsgruppens
5954: ter när det gäller pensionsskyddet enligt lagen förslag kan behovet av en revidering av FöPL-
5955: om pension för företagare och dess försäkrings- systemet bedömas.
5956: premiesystem. Därför kommer social- och hälso-
5957:
5958:
5959:
5960: Helsingfors den 5 juni 2000
5961:
5962: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
5963:
5964:
5965:
5966:
5967: 4
5968: KK 473/2000 vp -Saara Karhu /sd
5969:
5970:
5971:
5972:
5973: KIRJALLINEN KYSYMYS 473/2000 vp
5974:
5975: Eläkkeensaajien ostovoiman kehitys
5976:
5977:
5978:
5979:
5980: Eduskunnan puhemiehelle
5981:
5982: Veronmaksajain keskusliiton tuoreen tutkimuk- muutos vuosina 1991-2000 jää kaikilla tarkas-
5983: sen mukaan yli 65-vuotiaan keskituloisen eläk- telluilla yli 65-vuotiailla negatiiviseksi. Huoli-
5984: keensaajan käytettävissä olevat reaalitulot ovat matta 1990-luvun alkuvuosien suurista eläkein-
5985: laskeneet vuosina 1991-2000 noin kaksi pro- deksien korotuksista palkansaajien käytettävissä
5986: senttia. Laskuun ovat vaikuttaneet niin itse eläk- olevat reaalitulot ovat kasvaneet eläkkeensaajien
5987: keeseen kuin eläketulojen verotukseen kohdistu- reaalituloja nopeammin. Vastaavana ajanjakso-
5988: neet muutokset. na eläkeläisten käytettävissä olevat reaalitulot
5989: Eläketulon verotus kiristyi kokonaisvero- laskivat 2 %, vaikka työeläkejärjestelmän tavoit-
5990: uudistuksen jälkeen aina vuoteen 1994 asti. Eri- teena on työssäoloaikana saavutetun kulutusta-
5991: tyisesti verotusta kiristivät kansaneläke- ja sai- son ylläpitäminen myös eläkkeelläoloaikana.
5992: rausvakuutusmaksun korotukset, joiden yhteis- Tutkimuksessakin todetaan, että viime vuosi-
5993: määrä vuonna 1991 oli 1,7 %, vuonna 1994 kymmenille asti eläkejärjestelmäämme tehdyt
5994: 7,45% ja vuonna 2000 3,2% kunnallisverotuk- muutokset olivat pääasiassa etuuksien tasoa nos-
5995: sessa verotettavasta tulosta.· Vuodesta 1994 elä- tavia tai niihin oikeutettujen määrää kasvattavia.
5996: ketulon verotus on keventynyt selvästi, mutta on 1990-luvun uudistusten tavoitteeksi asetettiin
5997: yhä vuoden 1991 tasoa korkeammalla. eläkemenojen hillitseminen. Lisäksi, vaikka mer-
5998: Eläkkeiden kehitys oli 1990-luvulla kaksija- kittävä osa muutoksista kohdistuu tuleviin eläk-
5999: koista. Vuosikymmenen alussa indeksikorotuk- keisiin, niin myös jo maksussa oleviin eläkkei-
6000: set olivat suuret, kun taas vuosikymmenen loppu- siin on kohdistettu eläkemenoja ja maksettavia
6001: puolella tulokehitys jäi vaatimattomaksi. Vuosi- etuuksia leikkaavia, eläkkeensaajista raskailta
6002: kymmenen kolmena ensimmäisenä vuonna työ- tuntuvia muutoksia.
6003: eläkeindeksi nousi keskimäärin 5,1 % vuodessa.
6004: Vuosikymmenen viimeisinä vuosina nousu oli Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6005: enää noin 1,4 %. Eläkkeensaajien ostovoimaan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6006: vaikuttivat kuitenkin positiivisesti tuloveron ke- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6007: vennykset. vaksi seuraavan kysymyksen:
6008: Eläkkeensaajien ostovoimaan vaikuttaa myös
6009: jyrkkä veroprogressio, etenkin tulotasolla, jolla Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
6010: eläketulovähennys poistuu. Tutkimuksessa mu- ta myös eläkkeensaajien ostovoima ke-
6011: kana olleiden esimerkkitapausten osalta voidaan hittyy eikäjää enää tulevaisuudessa mii-
6012: todeta, että käytettävissä olevien tulojen reaali- nukselle?
6013:
6014:
6015: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
6016:
6017: Saara Karhu /sd Versio 2.0
6018: KK 473/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
6019:
6020:
6021:
6022:
6023: Eduskunnan puhemiehelle
6024:
6025: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- lista hintakehitystä. Kun vuonna 1990 inflaatio-
6026: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vauhti oli 6, 1 %, niin vuonna 1996 se oli enää
6027: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 0,5 %. Vaikka vuoden 1994 indeksikorotusjätet-
6028: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd tiinkin väliin ja palkansaajien työeläkemaksu al-
6029: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK koi vaikuttaa työeläkeindeksiin, koko 1990-lu-
6030: 473/2000 vp: vulla vanhuuseläkkeen saajien TEL-indeksi nou-
6031: si keskimäärin 2,8% vuodessa ja työikäisten alle
6032: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- 65-vuotiaiden eläkkeensaajien indeksi 3,1 %
6033: ta myös eläkkeensaajien ostovoima ke- vuodessa. Kun inflaatiovauhti oli keskimäärin
6034: hitt)~v eikäjää enää tulevaisuudessa mii- 2,1 % vuodessa, TEL-indeksi kasvatti 1990-lu-
6035: nukselle? vulla vanhuuseläkkeen saajien ostovoimaa keski-
6036: määrin 0,7% ja työikäisten eläkeläisten ostovoi-
6037: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maa 1,0 % vuodessa.
6038: ti seuraavaa: 1990-luvun puolivälistä lähtien ansiotulovero-
6039: Veronmaksajain keskusliiton tutkimuksessa on tusta on määrätietoisesti kevennetty ja kevennyk-
6040: tarkasteltu eläkkeensaajien tulokehitystä 1990- set on ulotettu koskemaan kaikkia väestöryhmiä.
6041: luvulla, joka oli hyvin poikkeuksellinen ajanjak- Valtion tuloveroasteikon kevennysten, kansan-
6042: so. Vuosikymmenen alkupuolella Suomen kan- eläkevakuutusmaksun poistamisen ja sairausva-
6043: santalous ajautui syvään lamaan, mikä näkyi kuutusmaksun alentamisen kautta kevennyksistä
6044: myös kaikkien väestöryhmien tulokehityksessä. ovat hyötyneet myös eläkkeensaajat Hallitusoh-
6045: Siten myös eläkkeensaajien ostovoima heikkeni jelman mukaisesti hallitus alensi edelleen eläk-
6046: 1990-luvun alkupuoliskolla, kun he osallistuivat keensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmak-
6047: "lamatalkoisiin" mm. maksamalla korotettua sai- sua tämän vuoden alusta 0,7 pennillä. Voidaan-
6048: rausvakuutusmaksua ja luopumalla vuoden 1994 kin todeta, että sekä palkansaajilla että eläkkeen-
6049: indeksikorotuksesta. On kuitenkin huomattava saajilla laman aikana tehdyt veronkiristykset on
6050: ' nyt pääosin purettu ja tuloverotuksessa on palat-
6051: että samaan aikaan palkansaajille määrättiin
6052: uusia sosiaaliturvamaksuja: vuonna 1992 työttö- tu lamaa edeltäneelle tasolle.
6053: myysvakuutusmaksu ja vuonna 1993 työeläke- Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana
6054: maksu. Vuonna 1994 palkansaajien työeläke- Suomen väestö harmaantuu maailmanennätys-
6055: maksu oli 3,0 % ja työttömyysvakuutusmaksu vauhtia, mikä merkitsee eläke- ja sairaanhoito-
6056: 1,87 % palkasta, ja vuonna 2000 vastaavat mak- menojen nopeaa kasvua. Jos työelämästä siirry-
6057: sut ovat 4,7 %ja 1,0 %palkasta. Eniten palkan- tään eläkkeelle yhtä varhain kuin nykyisin, eli
6058: saajien ostovoimaa laman aikana heikensi luon- noin 59 vuoden iässä, työeläkemenot suhteessa
6059: nollisesti työttömyys, kun lyhyessä ajassa lähes eläkkeiden rahoituspohjaan- palkkasummaan
6060: joka viides työntekijä jäi vaille työtä. - tulevat kaksinkertaistumaan vuoteen 2030
6061: Toisaalta laman aikana eläkkeensaajien osto- mennessä nykylainsäädännön mukaan. Tulevai-
6062: voimaa tuki inflaation nopea hidastuminen ja elä- suudessa eläkkeiden kasvava rahoitustarve voi-
6063: keindeksien seuraaminen vuoden viiveellä todel- daan parhaiten turvata talouskasvun ja myöntei-
6064:
6065:
6066: 2
6067: Ministerin vastaus KK 473/2000 vp- Saara Karhu /sd
6068:
6069:
6070: sen työllisyyskehityksen kautta. Jos työllisyysas- suotuisa tuottavuuden kehitys turvaavat parhai-
6071: te - työlliset suhteessa työikäiseen väestöön - ten myös eläkeläisten ostovoiman myönteisen
6072: saadaan nousemaan hallitusohjelman viitoitta- kehityksen. Jos työn tuottavuus ja palkansaajien
6073: malle noin 70 prosentin tasolle ja todellinen elä- reaaliansiot kasvavat 2,5 % vuodessa, työeläke-
6074: keikä nousemaan 2-3 vuodella, paineet väestön indeksi lisää työikäisten eläkeläisten ostovoimaa
6075: ikääntymisestä aiheutuviin eläkemaksujen koro- 1,25 % vuodessa ja vanhuuseläkeläisten 0,5 %
6076: tuksiin vähenevät olennaisesti. Kasvava talous ja vuodessa.
6077:
6078:
6079: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
6080:
6081: Ministeri Suvi-Anne Siimes
6082:
6083:
6084:
6085:
6086: 3
6087: KK 473/2000 vp- Saara Karhu /sd Ministems svar
6088:
6089:
6090:
6091:
6092: Tili riksdagens talman
6093:
6094: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mattades av och av att pensionsindexet följde den
6095: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- faktiska prisutveck1ingen med ett års dröjsmål.
6096: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa- När inflationstakten var 6,1 % år 1990, var den
6097: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål endast 0,5% år 1996. Fastän 1994 års indexhöj-
6098: SS 473/2000 rd: ning slopades och löntagarnas arbetspensionsav-
6099: gift började påverka arbetspensionsindexet, steg
6100: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta APL-indexet för å1derspensionstagarna under
6101: för att även pensionstagarnas köpkraft hela 1990-talet med i genomsnitt 2,8 % om året
6102: skall utvecklas ochframöver inte längre och indexet för pensionstagare under 65 år i ar-
6103: gå på minus? betsför ålder med 3, 1 % om året. Då inflations-
6104: takten uppgick till i genomsnitt 2, 1 % om året,
6105: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ökade APL-indexet under 1990-talet köpkraften i
6106: föra följande: fråga om ålderspensionstagare med i genomsnitt
6107: 1 en utredning av Skattebetalarnas Centralför- 0, 7 % och i fråga om pensionstagare i arbetsför
6108: bund har man undersökt pensionstagamas in- ålder med 1,0% om året.
6109: komstutveckling på 1990-talet, vilket var en Sedan mitten av 1990-talet har man målmed-
6110: mycket exceptionell tidsperiod. I början av de- vetet gått in för att 1indra beskattningen av för-
6111: cenniet drabbades Finlands samhällsekonomi av värvsinkomster och lättnaderna har omfattat alla
6112: en depression, vilket också återspeglade sig på befolkningsgrupper. Genom lättnader i statens
6113: inkomstutvecklingen i fråga omalla befolknings- inkomstskatteskalor, slopandet av folkpensions-
6114: grupper. Sålunda försämrades även pensionsta- premien och sänkning av sjukförsäkringsavgif-
6115: garnas köpkraft under den första hälften av 1990- ten har även pensionstagarna haft nytta av lättna-
6116: talet när de deltog i "depressionstalkon" genom derna. 1 enlighet med regeringsprogrammet sänk-
6117: att bl.a. betala förhöjd sjukförsäkringspremie och te regeringen den extra sjukförsäkringspremien
6118: avstå från 1994 års indexhöjning. Det bör dock för pensionstagare från ingången av detta år med
6119: observeras att för löntagarna fastställdes samti- ytterligare 0,7 penni. Således kan man konstate-
6120: digt nya socialskyddsavgifter: arbetslöshetsför- ra att de skatteåtstramningar som gjordes under
6121: säkringsavgjften 1992 och arbetspensionsavgif- depressionen i fråga om såvällöntagare som pen-
6122: ten 1993. Ar 1994 var löntagarnas arbetspen- sionstagare nu i regel har upplösts och att man
6123: sionsavgift 3,0 % och arbetslöshetsförsäkrings- inom inkomstbeskattningen har återgått till den
6124: avgift 1,87 % av lönen och 2000 är motsvarande nivå som rådde före depressionen.
6125: avgifter 4,7 % och 1,0 % av lönen. Den faktor Under de två följande deeennieroa kommer
6126: som mest försämrade löntagarnas köpkraft under Finlands befolkning att åldras i världsrekordtakt
6127: depressionen var naturligtvis arbetslösheten, då vilket innebär att pensions- och sjukvårdsutgif~
6128: nästan var femte arbetstagare inom en kort tid terna ökar snabbt. Om övergången från arbetsli-
6129: blev arbetslös. vet till pensionering fortsättningsvis sker lika ti-
6130: Å andra sidan stöddes pensionstagarnas köp- digt som för närvarande, dvs. vid ca 59 års ålder ,
6131: kraft under depressionen av att inflationen snabbt kommer arbetspensionsutgifterna i förhållande
6132:
6133:
6134: 4
6135: Ministems svar KK 473/2000 vp- Saara Karhu /sd
6136:
6137:
6138: tili pensionemas finansieringsgrund -lönesum- mer trycket att höja pensionspremiema tili följd
6139: man- att fördubblas före år 2030 enligt den nu- av den åldrade befolkningen att minska väsent-
6140: varande lagstiftningen. 1 framtiden kan det väx- ligt. Ekonomisk tillväxt och en gynnsam produk-
6141: ande finansieringsbehovet i fråga om pensioner- tivitetsutveckling är faktorer som bäst tryggar
6142: na bäst tryggas genom ekonomisk tillväxt och en den positiva utvecklingen av även pensionstagar-
6143: positiv sysselsättningsutveckling. Om man lyck- nas köpkraft. Om produktiviteten av arbetet och
6144: as höja sysselsättningsnivån, dvs. antalet perso- löntagamas realinkomster stiger med 2,5 % om
6145: ner som arbetar i förhåliande till befolkningen i året, ökar arbetspensionsindexet köpkraften i frå-
6146: arbetsför ålder, till den nivå om 70 % som utsta- ga om pensionstagare i arbetsför ålder med
6147: kats i regeringsprogrammet och på så sätt höja 1,25 % om året och i fråga om ålderspensionsta-
6148: den faktiska pensionsåldem med 2-3 år, kom- gare med 0,5 % om året.
6149:
6150:
6151: Helsingfors den 9 juni 2000
6152:
6153: Minister Suvi-Anne Siimes
6154:
6155:
6156:
6157:
6158: 5
6159: KK 474/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
6160:
6161:
6162:
6163:
6164: KIRJALLINEN KYSYMYS 474/2000 vp
6165:
6166: Ammatillisen lisäkoulutuksen antaminen kan-
6167: sanopistoissa
6168:
6169:
6170:
6171:
6172: Eduskunnan puhemiehelle
6173:
6174: Opetusministeriön työryhmä esittää, että nipuolistaa työtaitoja. Tätä kautta parannetaan
6175: vuoden 2001 alusta lukien ammatillisen lisäkou- yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdolli-
6176: lutuksen osalta siirryttäisiin laskennalliseen val- suuksia.
6177: tionosuusjärjestelmään. Esityksessä vapaa sivis- Toteutuessaan esitys vaikeuttaisi erityisesti
6178: tystyö eli esim. kansanopistot suljettaisiin pää- ruuhka-Suomen ulkopuolisilla alueilla lyhytkes-
6179: osin lisäkoulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Ny- toisen lisäkoulutuksen antamista.
6180: kyinen ammatillinen lisäkoulutusjärjestelmä on
6181: ollut voimassa kolme vuotta. Tänä aikana tehty Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6182: kehitystyö menisi hukkaan, mikäli vapaa sivis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6183: tystyö suljetaan järjestelmän ulkopuolelle. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6184: Vuoteen 2010 mennessä tarvitsemme yli mil- vaksi seuraavan kysymyksen:
6185: joona uutta työntekijää. Suuri tarve tulee ole-
6186: maan ammatillista taitoa vaativilla aloilla. Elin- Onko valtion tarkoituksenmukaista ra-
6187: keinojen kannalta on tärkeää mm. ammatillisella jata nyt aikuisopetusta mltavilta oppi-
6188: lisäkoulutuksella nostaa osaamisen tasoa ja mo- laitoksilla, esim. kansanopistoilta, mah-
6189: dollisuus lisäkoulutuksen antamiseen?
6190:
6191:
6192: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
6193:
6194: Tero Mölsä /kesk
6195:
6196:
6197:
6198:
6199: Versio 2.0
6200: KK 474/2000 vp- Tero Mölsä /kesk Ministerin vastaus
6201:
6202:
6203:
6204:
6205: Eduskunnan puhemiehelle
6206:
6207: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- määrärahan puitteissa. Pääosa lääninhallitusten
6208: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hankinnoista kohdistuu koulutuksen järjestäjiin,
6209: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen joilla on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-
6210: vastattavaksi kansanedustaja Tero Mölsän /kesk netussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammatilli-
6211: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sen lisäkoulutuksen järjestämislupa. Mainitun
6212: 4 74/2000 vp: lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain
6213: ( 632/ 1998) siirtymäsäännösten mukaan kaikki
6214: Onko valtion tarkoituksenmukaista ra- aikaisemman lainsäädännön mukaisesti ammatil-
6215: jata nyt aikuisopetusta antavilta oppi- lisen oppilaitoksen, ammatillisen aikuiskoulutus-
6216: laitoksilta, esim. kansanopistoilta, mah- keskuksen, valtakunnallisen erikoisoppilaitok-
6217: dollisuus lisäkoulutuksen antamiseen? sen, kansalaisopiston, kansanopiston, liikunnan
6218: koulutuskeskuksen tai opintokeskuksen ylläpitä-
6219: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- misluvan omanneet yhteisöt saivat uuden lain-
6220: ti seuraavaa: säädännön voimaantullessa automaattisesti uu-
6221: Valtion vuoden 2000 talousarvioesitykseen sisäl- den lainsäädännön mukaisen ammatillisen lisä-
6222: tyi lausuma, jonka mukaan ammatillisessa lisä- koulutuksen järjestämisluvan.
6223: koulutuksessa on tarkoituksena siirtyä vuoden Valmisteilla olevassa ammatillisen lisäkoulu-
6224: 2001 alusta laskennalliseen valtionosuusjärjes- tuksen laskennallisessa valtionosuusjärjestel-
6225: telmään. Opetusministeriö asetti 13.9.1999 työ- mässä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäruis-
6226: ryhmän laatimaan ehdotusta siitä, miten siirtymi- lupiin ei ole tarkoitus puuttua. Ne jäisivät voi-
6227: nen pantaisiin toimeen. Työryhmä sai muistion- maan sellaisinaan.
6228: sa valmiiksi 15.1.2000. Sen jälkeen muistio oli Nykyisin vain osa niistä ammatillisen lisäkou-
6229: laajalla lausuntokierroksella. Siinä esiin tullei- lutuksen järjestäruisluvan omaavista yhteisöistä,
6230: den näkökohtien perusteella muokattua opetus- jotka ylläpitävät myös vapaan sivistystyön oppi-
6231: ministeriön muistiota laskennalliseen valtion- laitosta, on tehnyt lääninhallituksille ammatillis-
6232: osuusjärjestelmään siirtymisen periaatteista käsi- ta lisäkoulutusta koskevia tarjouksia. Kaikki
6233: teltiin hallituksen sivistyspoliittisessa ministeri- niistä eivät ole johtaneet sopimukseen, koska lää-
6234: ryhmässä 23.5.2000. Ministeriryhmä hyväksyi ninhallitukset saavat enemmän tarjouksia kuin
6235: muistiossa esitetyt periaatteet, ja hallituksen esi- mitä niillä on käytettävissä olevilla määrärahoil-
6236: tystä valmistellaan nyt opetusministeriössä nii- la mahdollista rahoittaa. Valmisteilla olevassa
6237: den pohjalta. rahoitusjärjestelmässä opetusministeriö tekisi ta-
6238: Nykyisin voimassa olevan ammatillisen lisä- lousarviossa olevan määrärahan puitteissa vuo-
6239: koulutuksen rahoituksesta annetun lain sittain päätökset siitä, mitkä koulutuksen järjes-
6240: (1138/1996) mukaan lääninhallitukset hankkivat täjät saisivat valtionosuusrahoitusta ja kuinka
6241: ammatillista lisäkoulutusta ensisijaisesti julki- suurta rahoitus olisi. On ilmeistä, että tällöin-
6242: sen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta ja erityi- kään eivät kaikki ammatillisen lisäkoulutuksen
6243: sestä syystä muilta koulutuspalvelujen tarjoajilta järjestäruisluvan omaavat yhteisöt saisi rahoitus-
6244: opetusministeriön niille vuosittain myöntämän ta.
6245:
6246:
6247: 2
6248: Ministerin vastaus KK 474/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
6249:
6250:
6251: Opetusministeriön tarkoituksena on, että las- osuusrahoitusta saavien koulutuksen tarjoajien
6252: kennalliseen valtionosuusjärjestelmään siirryt- verkko on alakohtaisesti, alueellisesti ja erityis-
6253: täessä keskeisessä osassa ovat ammatilliseen ai- ryhmien koulutusta ajatellen kattava. Verkon
6254: kuiskoulutukseen erikoistuneet koulutuksen jär- kattavuutta arvioitaessa otetaan tasavertaisesti
6255: jestäjät eli ne järjestäjät, jotka aikaisemman lain- huomioon ne ammatillisen lisäkoulutuksen jär-
6256: säädännön perusteella ylläpitivät ammatillista ai- jestäruisluvan omaavat yhteisöt, jotka ylläpitä-
6257: kuiskoulutuskeskusta tai valtakunnallista eri- vät myös vapaan sivistystyön oppilaitosta kuten
6258: koisoppilaitosta. Sen lisäksi ministeriön tarkoi- esimerkiksi kansanopistoa.
6259: tuksena on huolehtia siitä, että tuleva valtion-
6260:
6261:
6262: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
6263:
6264: Opetusministeri Maija Rask
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: 3
6270: KK 474/2000 vp- Tero Mölsä /kesk Ministerns svar
6271:
6272:
6273:
6274:
6275: Tili riksdagens talman
6276:
6277: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger uppsyn och av särskilda skäl även från andra
6278: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- lämpliga producenter av utbildningstjänster.
6279: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tero Största delen av länsstyrelsernas upphandling
6280: Mölsä /cent undertecknade skriftliga spörsmål hänför sig till utbildningsanordnare som har så-
6281: SS 474/2000 rd: dant tillstånd att ordna yrkesinriktad tilläggsut-
6282: bildning som avses i lagen om yrkesinriktad vux-
6283: ir det ändamålsenligt att staten nu be- enutbildning (631/1998). Enligt en övergångsbe-
6284: gränsar möjligheten att ge tilläggsut- stämmelse i den nämnda lagen och i lagen om
6285: bildning för läroanstalter som ger vux- fritt bildningsarbete (632/1998) fick samman-
6286: enutbildning, t.ex. folkhögskolor? slutningar som enligt den tidigare lagstiftningen
6287: haft tillstånd att driva yrkesläroanstalt, yrkesut-
6288: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bildningscenter för vuxna, riksomfattande sär-
6289: föra följande: skild yrkesläroanstalt, medborgarinstitut, folk-
6290: I statens budgetproposition för 2000 ingick en högskola, idrottsutbildningscenter eller studie-
6291: passus enligt vilket det inom den yrkesinriktade central, när den nya lagstiftningen trädde i kraft
6292: tilläggsutbildningen är meningen att vid ingång- automatiskt tillstånd att ordna yrkesinriktad till-
6293: en av 2001 övergå till ett system med kalkylera- läggsutbildning enligt den nya lagstiftningen.
6294: de statsandelar. Undervisningsministeriet tillsat- Det finns inga avsikter att i det system med
6295: te 13.9.1999 en arbetsgrupp för att göra upp ett kalkylerade statsandelar för den yrkesinriktade
6296: förslag till hur övergången skall verkställas. Ar- tilläggsutbildningen som är under beredning in-
6297: betsgruppen blev klar med sin promemoria gripa i tillstånden att ordna yrkesinriktad till-
6298: 15 .1.2000. Promemorian skickades ut på remiss läggsutbildning. De förblir i kraft som sådana.
6299: till ett stort antal olika instanser. Den bearbeta- För närvarande har bara en del av de samman-
6300: des utgående från de synpunkter som kom fram i slutningar som har tillstånd att ordna yrkesinrik-
6301: remissvaren, och undervisningsministeriets pro- tad tilläggsutbildning och som även driver en lä-
6302: memoria om principerna för en övergång till ett roanstalt för fritt bildningsarbete, erbjudit läns-
6303: system med kalkylerade statsandelar behandla- styrelserna yrkesinriktad tilläggsutbildning. Alla
6304: des i regeringens kulturpolitiska ministergrupp anbud har inte lett till avtal eftersom länsstyrel-
6305: 23.5.2000. Ministergruppen godkände de princi- serna får fler anbud än vad de med tillbudsståen-
6306: per som angavs i promemorian och en regerings- de anslag har möjlighet att finansiera. I det finan-
6307: proposition om saken bereds nu utifrån dem på sieringssystem som är under beredning skall un-
6308: undervisningsministeriet. dervisningsministeriet inom ramen för ett anslag
6309: Enligt den gällande lagen om finansiering av i budgeten årligen besluta vilka utbildningsan-
6310: yrkesinriktad tilläggsutbildning ( 113 8/ 1996) ordnare som får statsandelsfinansiering och hur
6311: skaffar länsstyrelserna inom ramarna för ett an- stor finansieringen är. Det är uppenbart att alla
6312: slag som de årligen beviljas av undervisningsmi- sammanslutningar med tillstånd att ordna yrkes-
6313: nisteriet yrkesinriktad tilläggsutbildning från i inriktad tilläggsutbildning inte då heller får fi-
6314: första hand läroanstalter som står under offentlig nansiering.
6315:
6316:
6317: 4
6318: Ministems svar KK 474/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
6319:
6320:
6321: Det är undervisningsministeriets avsikt att ut- tet av utbildningsanordnare som får finansiering i
6322: bildningsanordnare som specialiserat sig på yr- form av statsandel är täckande vad gäller bran-
6323: kesutbildning för vuxna, dvs. de utbildningsan- scher, regioner och utbildning för grupper med
6324: ordnare som på basis av den tidigare lagstiftning- särskilda behov. Vid bedömningen av hur täck-
6325: en driver ett yrkesutbildningscenter för vuxna el- ande nätet är beaktas i jämlik grad alla sådana
6326: ler en riksomfattande särskild yrkesläroanstalt, sammanslutningar med tillstånd att ordna yrkes-
6327: vid övergången tili det kalkylbaserade statsan- inriktad tilläggsutbildning som även driver en lä-
6328: delssystemet skali haen central roli. Därtill är det roanstalt för fritt bildningsarbete, tili exempel en
6329: ministeriets föresats att se tili att det blivande nä- folkhögskola.
6330:
6331:
6332: Helsingforsden 12 juni 2000
6333:
6334: Undervisningsminister Maija Rask
6335:
6336:
6337:
6338:
6339: 5
6340: KK 475/2000 vp- Esa Lahtela /sd
6341:
6342:
6343:
6344:
6345: KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2000 vp
6346:
6347: Tienvarsien siisteyden parantamiseksi käynnis-
6348: tettävä kampanja
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Eduskunnan puhemiehelle
6354:
6355: Ulkomaalaisten toimesta Suomea on kehuttu mo- Myös tienvarsien siisteyden osalta tällaisen
6356: nissa yhteyksissä kauniiksi ja puhtaaksi maaksi. kampanjan käynnistäminen olisi taas aiheellista.
6357: Siksi meidän on hyvä pitää kiinni tästä imagosta Tämänkin kevään esimerkit ovat sen osoittaneet
6358: ja myös toimia siten, ettei maineemme ympäris- omin silmin nähtynä sekä runsaana kansalaispa-
6359: töasioissa heikentyisi omien toimiemme tai toi- lautteena.
6360: mettomuutemme vuoksi.
6361: Yksi jokakeväinen ongelmamme on lumien Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6362: sulettua tienvarsilta paljastuvat, talven aikana au- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6363: tojen ikkunoista syydetyt roinat Niiden raivaa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6364: minen vaatii suhteellisen paljon työtä, ennen vaksi seuraavan kysymyksen:
6365: kuin ne on saatu kerättyä Tielaitoksen toimesta
6366: tai talkoovoimin talteen. Jotta roskaamista ei ta- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
6367: pahtuisi, on kyse kuitenkin vain pienestä viitse- ta tienvarsiemme siisteyttä voitaisiin pa-
6368: liäisyydestä ja asenteesta. Moniin paljon vai- rantaa aiempaa pysyvämmällä tavalla
6369: keampiinkin epäkohtiin on saatu parannusta ja ja
6370: asenteiden muutosta järjestämällä asiasta tiedo-
6371: tuskampanja. näkeekö hallitus mahdolliseksi ja tar-
6372: peelliseksi kampanjan käynnistämisen?
6373:
6374:
6375: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
6376:
6377: Esa Lahtela /sd
6378:
6379:
6380:
6381:
6382: Versio 2.0
6383: KK 475/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
6384:
6385:
6386:
6387:
6388: Eduskunnan puhemiehelle
6389:
6390: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sia, näyttelyjä ja messuja sekä jaettu aiheeseen
6391: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette liittyviä PR-tuotteita. Tänäkin vuonna roskaami-
6392: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- nen ja sen seuraukset ovat osana Tielaitoksen
6393: nen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan palveluista kertovaa radiokampanjaa.
6394: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Koska roskaamisessa on paljolti kyse yleises-
6395: 475/2000 vp: tä asenteesta ja suhtautumisesta yhteiseen ympä-
6396: ristöämme, ei pelkästään autoilijoihin kohdistu-
6397: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- valla tiedotuskampanjoinnilla saada riittävää vai-
6398: ta tienvarsiemme siisteyttä voitaisiin pa- kutusta aikaan. Tiedotuksen olisi ulatuttava
6399: rantaa aiempaa pysyvämmällä tavalla myös kouluihin ja oppilaitoksiin. Laajemman
6400: ja kampanjoinnin toteuttamiseen tarvitaan mukaan
6401: myös muita asiasta kiinnostuneita tahoja. Tielai-
6402: näkeekö hallitus mahdolliseksi ja tar- tos pitää tienvarsien siisteyteen tähtäävää kam-
6403: peelliseksi kampanjan käynnistämisen? panjaa tarpeellisena ja on ilmoituksensa mukaan
6404: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valmis toimimaan asiassa aktiivisesti ja sille ase-
6405: ti seuraavaa: tettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti.
6406: Ainakin kolmen tiepiirin alueella on saatu
6407: Tienvarsien roskaaminen on sekä esteettinen että myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä paikkakun-
6408: taloudellinen ongelma. Roskaamisesta aiheutu- talaisten kanssa. Joidenkin tieosuuksien roskat
6409: vien esteettisten haittojen rahallista arvoa on vai- kerää paikkakuntalainen yhteisö, kuten kurssi-
6410: kea määrittää. Roskien poistamisesta aiheutuu keskus, urheiluseura tai kylätoimikunta Tielai-
6411: Tielaitokselle vuosittain noin 30 miljoonan mar- toksen kanssa tekemänsä vapaaehtoisen sopi-
6412: kan kustannukset. muksen perusteella. Näin asukkaat havaitsevat
6413: Tielaitos on vuosien ajan kampanjoinut tieym- konkreettisesti roskaamisen seuraukset ja oppi-
6414: päristön roskaamista vastaan osana ympäristöpo- vat vaalimaan ympäristöään. Ko. tieosuuksilla on
6415: litiikkaansa. Tienvarsien siisteys oli osana vuon- yleensä yhteisön nimellä ja tunnuksella varustet-
6416: na 1996 vietettyä Tielaitoksen ympäristövuotta, tu taulu, jossa kerrotaan kyseisen yhteisön pitä-
6417: minkä lisäksi on järjestetty alueellisia tempauk- vän tienvarret siistinä.
6418:
6419:
6420:
6421: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
6422:
6423: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
6424:
6425:
6426:
6427:
6428: 2
6429: Ministems svar KK 475/2000 vp- Esa Lahtela /sd
6430:
6431:
6432:
6433:
6434: Tili riksdagens talman
6435:
6436: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger en och dess följder som ett inslag i den radiokam-
6437: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- panj som berättar om Vägverkets tjänster.
6438: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Då nedskräpningen till stor del är en fråga om
6439: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS den allmänna inställningen och sättet att förhålla
6440: 4 75/2000 rd: sig tili den gemensamma miljön, uppnår man inte
6441: en tillräckligt bra effekt genom informations-
6442: Vad ämnar regeringen göra för att ren- kampanjer som endast riktar sig tili bilister. In-
6443: heten vid våra vägrenar skall kunnaför- formationen borde också nå ut tili skolor och lä-
6444: bättras på ett mer bestående sätt än tidi- roanstalter. För att kunna genomföra en mer om-
6445: gare, och fattande kampanj behövs även andra instanser
6446: som är intresserade av saken. Vägverket anser att
6447: anser regeringen att det är möjligt och kampanjen som har snygga vägrenar som mål är
6448: nödvändigt att inleda en kampanj? nödvändig och är enligt ett meddelande redo att
6449: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- verka aktivt för saken och i enlighet med de mil-
6450: jömål som ställts upp för det.
6451: föra följande:
6452: Åtminstone inom tre vägdistrikt har man posi-
6453: Nedskräpningen av vägrenama är både ett este- tiva erfarenheter av samarbetet med ortsboma. På
6454: tiskt och ekonomiskt problem. Det är svårt att i vissa vägavsnitt samlas skräpet upp av en sam-
6455: pengar uppskatta de estetiska olägenheter som manslutning på orten, t.ex. en kurscentral, en
6456: medförs av nedskräpningen. De kostnader som idrottsförening eller ett byalag. Detta sker på ba-
6457: avlägsnandet av skräp föranleder Vägverket årli- sis av frivilliga avtal som ingås med Vägverket.
6458: gen uppgår tili ca 30 milj. mk. På så sätt blir invånama på ett konkret sätt varse
6459: Vägverket har under tlera år som ett led i sin om följdema av nedskräpningen och lär sig att
6460: miljöpolitik fört kampanjer mot nedskräpningen väma om miljön. På dessa vägavsnitt finns det
6461: av vägmiljön. Att hålla vägrenama snygga in- vanligtvis en tavia som är försedd med samman-
6462: gick som en del av Vägverkets miljöår 1996. slutningens namn och signum, och på tavlan står
6463: Dessutom arrangerade man regionala kampan- det att det är sammanslutningen som håller väg-
6464: jer, utställningar och mässor samt delade ut PR- renama rena.
6465: produkter i ämnet. Även i år ingår nedskräpning-
6466:
6467:
6468:
6469: Helsingfors den 7 juni 2000
6470:
6471: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
6472:
6473:
6474:
6475:
6476: 3
6477: KK 476/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
6478:
6479:
6480:
6481:
6482: KIRJALLINEN KYSYMYS 476/2000 vp
6483:
6484: Uukuniemen ja Kesälahden välisen kuntarajan
6485: tarkistaminen
6486:
6487:
6488:
6489:
6490: Eduskunnan puhemiehelle
6491:
6492: Vaikka läänijako ja läänien rajat vasta muutama ylimääräisiä kustannuksia verrattuna tilantee-
6493: vuosi sitten järjestettiin uudelleen, asian käsitte- seen, jossa asiat voitaisiin hoitaa Kesälahden
6494: lyssä ei juurikaan saatu aikaiseksi keskustelua, kuntakeskuksessa. Samoin on myös lääninhallin-
6495: jolla pieniä, mutta yksittäisten ihmisten tai ta- non palveluiden osalta. Maanmittaus ja monet
6496: louksien kannalta merkittäviä rajojen järjestely- aluehallinnon palvelut ovat Kouvolassa, jonne on
6497: jä olisi tehty. moninkertainen matka Joensuuhun verrattuna,
6498: Yksi tällainen täysin maantieteellinen ja ih- joka on Pohjois-Karjalan maakunnallisten palve-
6499: misten kannalta inhimillinen läänin rajan synnyt- luiden keskus. Pahimmillaan on jopa käynyt niin,
6500: tämä ongelma on Kesälahden kunnassa pääasial- että pieneen maanlohkaisutoimeen on pitänyt
6501: lisesti sijaitseva Sarvisalon saari. Saaren eteläi- osallistua viranomaistahot Kouvolan ja Joen-
6502: sessä osassa Otrapäässä on kaksi taloutta. Nämä suun palvelupisteistä, jolloin kustannukset ovat
6503: taloudet ja saaren eteläinen kärki kuuluvat Uuku- muodostuneet kaksinkertaisiksi.
6504: niemen kuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Saa- Myös lankapuhelinyhteys omaan kuntakes-
6505: reen on tieyhteys Kesälahden suunnasta. Kesä- kukseen tai aluehallintoon on kalliimpaa kuin
6506: lahden kuntakeskukseen on tietä pitkin matkaa Pohjois-Karjalan suuntaan, sillä Sarvisalo kuu-
6507: noin l3 kilometriä. Uukuniemen kuntakeskuk- luu kokonaisuutena Pohjois-Karjalan (013) verk-
6508: seen, joka sijaitsee Niukkalassa, on maanteitse koryhmään, kun taas Uukuniemi kuuluu Kymen
6509: Kesälahden kuntakeskuksesta lisämatkaa vielä (05) verkkoryhmään.
6510: lähes 30 kilometriä. Todettakoon, että ainoa
6511: maantieyhteys omaan kuntakeskukseen kulkee Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6512: Kesälahden kuntakeskuksen halki. Vesiteitse jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
6513: matkaa Niukkalaan on 8 kilometriä. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6514: Näiden Sarvisalon kärjessä asuvien ihmisten tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6515: kunnalliset palvelut ja pääsääntöisesti myös ter-
6516: veyspalvelut sekä äänestäminen ovat omassa Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis-
6517: kuntakeskuksessa Niukkalassa tai Parikkalassa. ta, joita Sm'llisalon jakautuminen kah-
6518: Sinne matkustettaessa tulee aina huomattavasti den eri kunnan ja läänin alueelle aiheut-
6519: taaja
6520:
6521:
6522:
6523:
6524: Versio 2.0
6525: KK 476/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
6526:
6527:
6528: aikooko hallitus ryhtyä nopeasti toi- Suomen läänistä ja Uukuniemen kun-
6529: miin,joilla maantieteellisistäja inhimil- nasta Kesälahden kuntaan, Pohjois-
6530: lisistä syistä Sarvisalon eteläpää ja siel- Karjalan maakuntaan ja Itä-Suomen
6531: lä olevat kaksi taloutta siirretään Etelä- lääniin?
6532:
6533:
6534: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
6535:
6536: Esa Lahtela /sd
6537: Seppo Lahtela /kesk
6538:
6539:
6540:
6541:
6542: 2
6543: Ministerin vastaus KK 476/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
6544:
6545:
6546:
6547:
6548: Eduskunnan puhemiehelle
6549:
6550: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tehdä, mikäli esityksen kuntajaon muuttamisesta
6551: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette tekee asianomaisen kunnan valtuusto tai kunnan
6552: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- jäsen. Esitys asiasta toimitetaan Sisäasiainminis-
6553: nen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan teriölie (6 § 1 mom.). Kuntajakolain 2 momen-
6554: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tin perusteella kuntajaon muutos voi tulla vireil-
6555: KK 476/2000 vp: le myös sisäasiainministeriön aloitteesta. Sisä-
6556: asiainministeriön aloitteeseen perustavat muu-
6557: Onko hallitus tietoinen niistä ongelmis- tokset ovat kuitenkin harvinaisia erityistapauk-
6558: ta, joita Sarvisalon jakautuminen kah- sia ja edellyttäisivät sitä, että ministeriö on katso-
6559: den eri kunnan ja läänin alueelle aiheut- nut muutoksen tarpeelliseksi jo ennen aloiteoi-
6560: taaja keuden käyttöä. Mikäli kysymyksessä tarkoitet-
6561: tua muutosta koskeva esitys saapuu valtioneu-
6562: aikooko hallitus ryhtyä nopeasti toi- vostoon, asia tutkitaan ja ratkaistaan, ja mikäli
6563: miin, joilla maantieteellisistä ja inhimil- kuntajakolaissa 1, 3 ja 5 §:ssä säädetyt edelly-
6564: lisistä syistä Sarvisalon eteläpää ja siel- tykset täyttyvät muutos voidaan tehdä. Asian
6565: lä olevat kaksi taloutta siirretään Etelä- harkinta voi tapahtua kuitenkin vasta, kun mai-
6566: Suomen läänistä ja Uukuniemen kun- nittu esitys on tehty ja sen puolesta tarkoitetut pe-
6567: nasta Kesälahden kuntaan, Pohjois- rustelut ovat käytettävissä.
6568: Karjalan maakuntaan ja Itä-Suomen Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa kun-
6569: lääniin? tajaon muuttaminen merkitsisi samalla (kuntaja-
6570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kolain 45 §) myös maakunta- ja lääninrajojen
6571: ti seuraavaa: muuttumista.
6572:
6573: Kysymyksessä tarkoitettu kuntajaon muutos on
6574: kuntajakolain (1196/1997) mukaan mahdollista
6575:
6576:
6577:
6578: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
6579:
6580: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
6581:
6582:
6583:
6584:
6585: 3
6586: KK 476/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: Tili riksdagens talman
6592:
6593: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ( 1196/ 1997) göras om framställningen om en
6594: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ändring i kommunindelningen görs av fullmäkti-
6595: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa ge eller en medlem av kommunen. Framställ-
6596: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- ningen skall tillställas inrikesministeriet ( 6 § 1
6597: mål SS 476/2000 rd: mom.). Med stöd av 6 § 2 mom. kommunindel-
6598: ningslagen kan en ändring i kommunindelningen
6599: ir regeringen medveten om de problem anhängiggöras även på initiativ av inrikesminis-
6600: som uppdelningen av Sarvisalo på två teriet. Ändringar som baserar sig på inrikesmi-
6601: kommuner och på två Iän orsakar och nisteriets initiativ är dock sällsynta specialfall
6602: och de förutsätter att ministeriet har ansett änd-
6603: ämnar regeringen vidta snabba åtgär- ringen nödvändig redan innan rätten att ta initia-
6604: der för att av geografiska och humanitä- tiv utnyttjades. Om framställningen om den änd-
6605: ra skäl flytta södra de/en av Sarvisalo ring som avses i spörsmålet inkommer till stats-
6606: och de två hushåll som finns där från rådet undersöks och avgörs ärendet och om förut-
6607: Södra Finlands Iän och Uukuniemi kom- sättningama i 1, 3 och 5 § kommunindelningsla-
6608: mun till Kesälahti kommun i landskapet gen föreligger kan ändringen göras. En bedöm-
6609: Norra Karelen och i Östra Finlands ning av ärendet kan dock göras först då nämnda
6610: Iän? framställning har gjorts och motiveringama tili
6611: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den finns tillgängliga.
6612: föra följande: 1 det fall som avses i spörsmålet innebär änd-
6613: ringen i kommunindelningen samtidigt (45 §
6614: Den ändring i kommunindelningen som avses i kommunindelningslagen) att även landskaps-
6615: spörsmålet kan enligt kommunindelningslagen och länsgränsema ändras.
6616:
6617:
6618:
6619: Helsingfors den 5 juni 2000
6620:
6621: Region- och kommunminister Martti Korhonen
6622:
6623:
6624:
6625:
6626: 4
6627: KK 477/2000 vp- Matti Väistö /kesk
6628:
6629:
6630:
6631:
6632: KIRJALLINEN KYSYMYS 477/2000 vp
6633:
6634: Päihdeprojektin käynnistäminen Pohjois-Kar-
6635: jalassa
6636:
6637:
6638:
6639:
6640: Eduskunnan puhemiehelle
6641:
6642: Päihteiden aiheuttamat sairaudet ovat vakavalla Toteutettavassa projektissa korostuisi ennalta
6643: tavalla lisääntymässä koko maassa. Maakunnit- ehkäisevä toiminta. Näin kyettäisiin vähentä-
6644: taisen sairastavuustilaston kärjessä on Pohjois- mään päihdesairastavuutta ja siitä aiheutuvia in-
6645: Karjala, jossa päihdepotilaita on suhteellisesti himillisiä ongelmia ja taloudellisia menetyksiä.
6646: eniten. Vuonna 1998 Pohjois-Karjalassa oli tu- Keskeinen huomio olisi kiinnitettävä lapsiin ja
6647: hatta asukasta kohti noin seitsemän alkoholipoti- nuoriin sekä riskiryhmiin kuuluviin ihmisiin. Sa-
6648: lasta ja noin yksi huumepotilas. Päihteiden ai- malla on tarve lisätä yleistä valistusta ja antaa
6649: heuttamat ongelmat ja sairastavuus uhkaavat lä- kansalaisille perustiedot ja -taidot terveelliseen
6650: hivuosina lisääntyä voimakkaasti ilman erityis- ja hyvään elämään.
6651: toimenpiteitä.
6652: Maakunnassa toteutettu ja mittavaa kansain- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6653: välistäkin tunnettuutta saavuttanut Pohjois-Kar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6654: jala-projekti on käytännössä osoittanut terveys- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6655: valistuksen ja elämäntapojen muutoksen tehon. vaksi seuraavan kysymyksen:
6656: Määrätietoisen toiminnan tuloksena sydän- ja ve-
6657: risuonitautien torjunnassa ja sydänkuolleisuuden Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
6658: ehkäisyssä on saavutettu erinomainen tulos. maamme lisääntyvän päihdeongelman
6659: Alkoholi- ja huumevalistuksen toteutukselle sekä alkoholi- ja huumesairauksien vä-
6660: Pohjois-Karjala-projekti antaisi hyvän mallin. hentämiseksi ja
6661: Laaja-alaiseen yhteistyöhön pohjautuvan päih-
6662: deprojektin toiminnan tulisi olla asiantuntevaa ja onko hallitus valmis käynnistämään
6663: pitkäjänteistä. Maakunnallisten ja kuntatason toi- alueellisena kokeiluhankkeena laaja-
6664: mijoiden ohella keskeinen vastuu projektin to- alaisen ja pitkäjänteisen Pohjois-Karja-
6665: teutuksesta tulisi olla Kansanterveyslaitoksella. lan päihdeprojektin, jonka tuloksia käy-
6666: Pohjois-Karjalan päihdeprojektin tuloksia tulisi tettäisiin hyödyksi koko maan päihde-
6667: käyttää hyödyksi koko maan päihdetyössä. työn toteutuksessa?
6668:
6669:
6670:
6671: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
6672:
6673: Matti Väistö /kesk
6674:
6675:
6676:
6677: Versio 2.0
6678: KK 477/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministerin vastaus
6679:
6680:
6681:
6682:
6683: Eduskunnan puhemiehelle
6684:
6685: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- non vastuullisen toiminnan ja omavalvonnan ke-
6686: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- hittäminen.
6687: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Vuonna 1995 valmistui sosiaali- ja terveysmi-
6688: vastattavaksi kansanedustaja Matti Väistön /kesk nisteriön toimeksiannosta päihde- ja raittius-
6689: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK asiain neuvottelukunnan laatima esitys kansalli-
6690: 477/2000 vp: seksi alkoholiohjelmaksi vuosille 1996-1999 ja
6691: vuonna 1997 alkoholiohjelman toimenpideohjel-
6692: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ma. Näissä asiakirjoissa on luotu suuntaviivat
6693: maamme lisääntyvän päihdeongelman suomalaiselle alkoholipolitiikalle ja sen käytän-
6694: sekä alkoholi- ja huumesairauksien vä- nön toteuttamiselle. Asiakirjoissa on korostettu
6695: hentämiseksi ja erityisesti alkoholiasioissa toimivien tahojen yh-
6696: teistyötä ja paikallistason toiminnan kehittämis-
6697: onko hallitus valmis käynnistämään tä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi sekä alkoho-
6698: alueellisena kokeiluhankkeena laaja- lielinkeinon vastuuta. Kansalaiset on haluttu saa-
6699: alaisen ja pitkäjänteisen Pohjois-Karja- da aktiivisesti mukaan paikallistason alkoholipo-
6700: lan päihdeprojektin, jonka tuloksia käy- liittiseen keskusteluun ja toimintaan.
6701: tettäisiin hyödyksi koko maan päihde- Huumausainelainsäädäntöä on kehitetty siten,
6702: työn toteutuksessa? että huumausaineiden tarjontaa sekä käyttöä voi-
6703: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taisiin tehokkaasti ehkäistä ja huumausaineita
6704: ti seuraavaa: käyttävien hoitoa kehittää.
6705: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman huu-
6706: Alkoholin kulutus kääntyi kasvuun 1990-luvun mausainetoimikunnan mietintö kansalliseksi
6707: puolivälissä. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö huumausainestrategiksi valmistui vuonna 1997.
6708: ovat lisääntyneet 1990-luvulla. Päihde-ehtoiset Valtioneuvosto teki vuonna 1998 periaatepäätök-
6709: sairaudet ovat myös lisääntyneet. Edellä olevan sen huumausainepolitiikasta. Periaatepäätökses-
6710: kehityksen johdosta valtioneuvosto on käynnis- sä linjataan suomalaista huumausainepolitiikkaa
6711: tänyt useita toimenpiteitä. ja selkiytetään eri toimijoiden tehtävät ja yhteis-
6712: Suomi on sopeuttanut alkoholilainsäädän- työ. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeen-
6713: töään Euroopan unionin säännöksiin siten, että panoa johtaa eri ministeriöiden yhteinen koordi-
6714: tärkeät kansalliset tarpeemme on otettu huomi- naatiotyöryhmä.
6715: oon. Olemme säilyttäneet alkoholijuomien vähit- Sosiaali- ja terveysministeriö tukee käytös-
6716: täismyyntimonopolin ja säätäneet kansallisia sään olevilla päihdehaittojen ehkäisyyn tarkoite-
6717: tuontirajoituksia sekä säilyttäneet alkoholijuomi- tuilla varoilla valtakunnallisia, alueellisia ja pai-
6718: en anniskeluun ja vähittäismyyntiin liittyvät ikä- kallisia päihdehaittojen ehkäisyyn liittyviä ko-
6719: rajat sekä kehittäneet lupa- ja valvontajärjestel- keilu- ja kehittämishankkeita sekä toimii kiin-
6720: miä. Viranomaisten ja alkoholielinkeinon yhteis- teässä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon
6721: työtä on tehostettu tavoitteena alkoholielinkei- tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin, lää-
6722: ninhallitusten ja Terveyden edistämisen keskuk-
6723:
6724:
6725: 2
6726: Ministerin vastaus KK 477/2000 vp- Matti Väistö /kesk
6727:
6728:
6729: sen kanssa ehkäisevän päihdetyön paikallistason ja terveysministeriö järjesti yhdessä Kuntaliiton
6730: toiminnan kehittämiseksi. kanssa eräiden suurten kuntien edustajille huhti-
6731: Päihdesairauksien hoitoa on kehitetty yhdessä kuussa 2000 yhteisen neuvottelukokouksen huu-
6732: päihdehuollossa toimivien tahojen kanssa. Eri- meidenkäyttäjien keskuudessa leviävän HIV-epi-
6733: tyisesti on pyritty lisäämään mini-interventio- demian ehkäisyn tehostamiseksi.
6734: menetelmien käyttöä terveydenhuollossa. Sosi- Maassamme 12.10.1999 toteutetun päihdeta-
6735: aali- ja terveysministeriö on tukenut sairaanhoi- pauslaskennan tietojen mukaan koko maassa
6736: topiireissä viime vuosina toteutettua päihdesai- asiakkaat suorittivat runsaat 11 500 päihde-
6737: rauksien hoidon kehittämistyötä. ehtoista asiointia palveluihin tutkimusvuorokau-
6738: Valtioneuvoston hyväksymän sosiaali- ja ter- den aikana. Niistä 36% tehtiin terveydenhuollon
6739: veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman yksiköihin ja 64 % sosiaalihuollon yksiköihin.
6740: 2000-2003 mukaan tuetaan henkilöstön täyden- Asiaintien määrä lisääntyi 14 % edelliseen las-
6741: nyskoulutuksen järjestämistä mm. huumausaine- kentaan (v. 1995) verrattuna. Huomattavan suuri
6742: riippuvuuden hoidon kehittämiseksi. Näitä täy- lisäys tapahtui psykiatrisen sairaanhoidon puo-
6743: dennyskoulutuksia aloitetaan jo tämän vuoden lella, jossa asioinnit lisääntyivät 40 %.
6744: aikana. Päihdeongelmien kasvu on merkittävä sosiaa-
6745: Opetusministeriö on määrännyt viime vuonna linen, taloudellinen, kansanterveydellinen ongel-
6746: ammatilliseksi tutkinnoksi myös päihdetyön am- ma. Ongelmien vähentämiseksi tarvitaan usei-
6747: mattitutkinnon. Opetushallitus valmistelee tut- den tahojen samanaikaisia ja toisiaan tukevia toi-
6748: kinnon perusteita siten, että tutkintoon valmista- mia. Painopiste tulee olla paikallisen tason toi-
6749: va koulutus voisi alkaa syksyllä 2000. Tutkinto minnan kehittämisessä, mutta se vaatii tuekseen
6750: antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikor- valtakunnallisia ja alueellisia toimenpiteitä.
6751: keakouluopintoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö on kannustanut
6752: Sosiaali- ja terveysministeriö on lähiaikoina kuntia päihdesairauksien hoidon tehostamiseen
6753: asettamassa työryhmää kehittämään huumausai- ja näyttääkin siltä, että kunnissa osoitetaan aikai-
6754: neiden ongelmakäyttäjien hoitoa kokonaisuute- sempaa enemmän varoja päihdeongelmien hoi-
6755: na. Työryhmän toimikauden suunnitellaan päät- toonja hoitoonpääsy ja maksusitoumuksen saan-
6756: tyvän helmikuun lopussa 2001. Työryhmässä ti on helpottunut.
6757: tullaan arvioimaan kokonaisuutena nykyisen so- Kuten kysymyksen perusteluissa on esitetty,
6758: siaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän niin yhteisötason hyvään teoreettiseen pohjaan,
6759: edellytykset vastata keskeisten huumausainei- monipuolisiin toimenpiteisiin ja pitkäjänteisyy-
6760: den ongelmakäyttäjäryhmien hoidon tarpeeseen teen pohjautuvalla ohjelmalla on mahdollisuus
6761: ja tekemään ehdotukset sosiaali- ja terveyden- vaikuttaa ihmisen terveyteen liittyvään käyttäy-
6762: huollon palvelu- ja rahoitusjärjestelmän kehittä- tymiseen, tästä osoituksena ovat Pohjois-Karjala
6763: miseksi vastaamaan hoidon, kuntoutuksen ja -projektin kokemukset. Sosiaali- ja terveysmi-
6764: huollon tarpeita. nisteriön tiedon mukaan Pohjois-Karjalassa ol-
6765: Parhaillaan valmistellaan asetusta opioidiriip- laan suunnittelemassa projektin työtä jatkamaan
6766: puvaisten potilaiden hoidosta eräillä lääkkeillä. erityistä kansanterveyden keskusta, jossa useat
6767: Asetus on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1. 7.2000 tahot toimisivat yhteistyössä ja pyrkisivät toteut-
6768: eli sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeellisten tamaan terveyden edistämisen maakunnallisia
6769: hoitojen arviointia ja aloitusta on tarkoitus laa- yhteistyöhankkeita. Esitettyä päihdehanketta
6770: jentaa tähänastisesta. Tätä asiaa sivuten sosiaali- voitaisiin toteuttaa tällaisissa puitteissa.
6771:
6772:
6773:
6774: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
6775:
6776: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
6777:
6778: 3
6779: KK 477/2000 vp- Matti Väistö /kesk Ministerns svar
6780:
6781:
6782:
6783:
6784: Tili riksdagens talman
6785:
6786: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vårdsministeriet 1995 upp ett förslag till ett na-
6787: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tionellt alkoholprogram för 1996-1999, ett åt-
6788: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti gärdsprogram i ans1utning till a1koholprogram-
6789: Väistö /cent undertecknade skriftliga spörsmål met blev fårdigt 1997. 1 dessa handlingar har man
6790: SS 477/2000 rd: dragit upp riktlinjer för den finländska alkohol-
6791: politiken och dess genomförande i praktiken. 1
6792: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta hand1ingarna betonas särskilt samarbetet mellan
6793: för att minska det tilltagande rusmedels- de instanser som arbetar med alkoholfrågor, ut-
6794: problemet samt alkohol- och narkotika- vecklandet av verksamheten på lokal nivå för att
6795: relaterade sjukdomarna i vårt land och minska olägenheter förorsakade av alkohoi och
6796: alkoholnäringens ansvar. Man har velat få med-
6797: är regeringen redo att som ett regionalt borgarna aktivt med i den alkoholpolitiska dis-
6798: försöksprojekt starta ett omfattande och kussionen och verksamheten på lokal nivå.
6799: långsiktigt rusmedelsprojekt i Norra Narkotikalagstiftningen har formats så att så-
6800: Karelen, vars resultat kunde utnyttjas i väl utbudet på narkotika som narkotikabruket ef-
6801: det riksomfattande arbetet för förebyg- fektivt kan hindras samt vården av narkotika-
6802: gande av rusmedelsmissbruk? missbrukare utveck1as.
6803: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
6804: föra följande: satta narkotikapolitiska kommissionen blev får-
6805: dig med sitt betänkande till nationell narkotika-
6806: Alkoholkonsumtionen började öka i mitten av strategi 1997. Statsrådet fattade 1998 ett princip-
6807: 1990-talet. Narkotikaexperimenten och narkoti- beslut om narkotikapolitik. 1 principbeslutet dras
6808: kabruket har ökat på 1990-talet. Ä ven antalet rus- upp linjerna för den finländska narkotikapoliti-
6809: medelsrelaterade sjukdomar har ökat. Med anled- ken och klarläggs de olika aktörernas uppgifter
6810: ning av den ovan nämnda utvecklingen har stats- och samarbetet mellan dem. V erkställigheten av
6811: rådet vidtagit flera åtgärder. statsrådets principbeslut leds av en för de olika
6812: Finland har anpassat sin alkohollagstiftning ministerierna gemensam samordningsgrupp.
6813: till Europeiska unionens bestämmelser så att våra Med de medel för förebyggande av olägenhe-
6814: viktiga nationella behov har beaktats. Vi har bi- ter förorsakade av rusmedel som social- och häl-
6815: behållit detaljförsäljningsmonopolet för alkohol- sovårdsministeriet har till sitt förfogande stöder
6816: drycker och ställt upp nationella gränser för im- ministeriet riksomfattande, regionala och lokala
6817: port samt bibehållit åldersgränserna i anslutning försöks- och utvecklingsprojekt i anslutning till
6818: fill servering och detaljförsäljning av alkohol- förebyggande av olägenheter förorsakade av rus-
6819: drycker samt utvecklat tillstånds- och övervak- medel samt verkar i nära samarbete med Forsk-
6820: ningssystem. Samarbetet mellan myndigheterna nings- och utvecklingscentralen för social- och
6821: och alkoholnäringen har effektiverats med ut- hälsovården Stakes, länsstyrelserna och Centret
6822: vecklandet av en ansvarsfull verksamhet och för hälsofrämjande för att utveckla förebyggan-
6823: egenkontroll för alkoholnäringen som mål. det av rusmedelsmissbruk på lokal nivå.
6824: Delegationen för rusmedels- och nykterhets- Behandlingen av rusmedelsrelaterade sjukdo-
6825: ärenden gjorde på uppdrag av social- och hälso- mar har utvecklats tillsammans med aktörerna
6826:
6827: 4
6828: Ministems svar KK 477/2000 vp- Matti Väistö /kesk
6829:
6830:
6831: inom missbrukarvården. Man har särskilt strävat samt förhandlingsmöte för representanter för vis-
6832: efter att öka användningen av miniinterventions- sa stora kommuner för att intensifiera förebyg-
6833: metoder inom hälso- och sjukvården. Social- och gandet av att en HIV-epidemi sprids bland narko-
6834: hälsovårdsministeriet har understött det utveck- tikamissbrukare.
6835: lingsarbete angående behandling av rusmedelsre- Enligt inventeringen av missbrukarfall utförd
6836: laterade sjukdomar som genomförts inom sjuk- 12.10.1999 besöktes missbrukarvården i hela
6837: vårdsdistrikten de senaste åren. landet i drygt 11 500 ärenden under invente-
6838: Enligt det av statsrådet antagna mål- och verk- ringsdygnet. Av dessa gällde 36 % hälso- och
6839: samhetsprogrammet för social- och hälsovården sjukvårdsenheter och 64 % socialvårdsenheter.
6840: 2000-2003 understöds bl.a. sådan fortbildning Besöken ökade med 14 % jämfört med den före-
6841: för personalen som siktar på att utveckla vården gående inventeringen (år 1995). En påfallande
6842: vid narkotikaberoende. Fortbildningen påbörjas stor ökning skedde beträffande psykiatrisk sjuk-
6843: redan i år. vård, där besöken ökade med 40 %.
6844: Undervisningsministeriet har i fjol fastställt De tilitagande rusmedelsproblemen är ett be-
6845: även yrkesexamen i arbete bland missbrukare tydande socialt och ekonomiskt problem samt ett
6846: som en yrkesexamen. Utbildningsstyrelsen bere- folkhälsoproblem. För att minska problemen be-
6847: der som bäst examensgrundema så att utbild- hövs samtidiga åtgärder av flera olika instanser
6848: ningen som leder tili examen kunde börja hösten som stöder varandra. Tyngdpunkten skall ligga
6849: 2000. Examen ger behörighet för yrkeshögskole- på att utveckla verksamheten på den lokala ni-
6850: studier inom området. vån, men för detta behövs stöd i form av riksom-
6851: Social- och hälsovårdsministeriet kommer fattande och regionala åtgärder.
6852: inom kort att tillsätta en arbetsgrupp för att ut- Social- och hälsovårdsministeriet har upp-
6853: veckla vården av narkotikamissbrukare som en muntrat kommunema att effektivera behandling-
6854: helhet. Arbetsgruppens mandattid planeras gå ut en av rusmedelsrelaterade sjukdomar och det ser
6855: vid utgången av februari 2001. Arbetsgruppen också ut som om kommunerna skulle rikta mera
6856: kommer att göra en helhetsbedömning av vilka medel än tidigare tili behandlingen av rusmedels-
6857: förutsättningar det nuvarande servicesystemet problem och möjlighetema att få vård. Det har
6858: inom social- och hälsovården har att svara mot även blivit lättare att få betalningsförbindelser.
6859: vårdbehoven för de mest centrala narkotikamiss- Såsom det framförts i motiveringarna tili
6860: brukargruppema. Arbetsgruppen kommer även spörsmålet är det möjligt att påverka människans
6861: att lägga fram förslag tili hur service- och finan- hälsobeteende genom program som på samfunds-
6862: sieringssystemet inom social- och hälsovården nivå bygger på en god teoretisk grund, mångsidi-
6863: kunde utvecklas så att det motsvarar vård- och re- ga åtgärder och långsiktighet. Projektet i Norra
6864: habiliteringsbehovet. Karelen är ett bevis på detta. Enligt socia1- och
6865: Som bäst bereds en förordning om vård av opi- hälsovårdsministeriets uppgifter planerar man i
6866: oidberoende patienter med vissa läkemedel. För- Norra Karelen ett särskilt folkhälsocentrum för
6867: ordningen avses träda i kraft 1.7.2000. Syftet är att fortsätta med projektets arbete, där flera in-
6868: att utvidga bedömningen av vårdens nödvändig- stanser skulle samarbeta och genomföra hälso-
6869: het och inledandet av behandlingen med läkeme- främjande samarbetsprojekt på landskapsnivå.
6870: del. Med anknytning tili detta ordnade social- Det föreslagna projektet kunde genomföras inom
6871: och hälsovårdsministeriet tillsammans med Fin- sådana ramar.
6872: lands Kommunförbund i april 2000 ett gemen-
6873:
6874:
6875: Helsingforsden 12 juni 2000
6876:
6877: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
6878:
6879: 5
6880: KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
6881:
6882:
6883:
6884:
6885: KIRJALLINEN KYSYMYS 478/2000 vp
6886:
6887: Verovirkamiehiä koskeva syyte Luxemburgin
6888: tilitietojen käyttämisestä
6889:
6890:
6891:
6892:
6893: Eduskunnan puhemiehelle
6894:
6895: Eräässä käräjäoikeudessa tuomitussa kavallusju- si perintöveron määräämiseksi tarvittavien tieto-
6896: tussa vainajan leskelle langetettiin syyte ulko- jen käyvän ilmi paitsi lasten aikanaan tekemästä
6897: maisilla pankkitileillä olleiden noin 6 miljoonan tutkintapyynnöstä ja kuulustelupöytäkirjoista
6898: markan salaamisesta perunkirjan ulkopuolelle. sekä pesänselvitystä koskevan riidan yhteydessä
6899: Vainajan lasten kielteinen suhtautuminen varo- esiin tulleista tiedoista, myös käräjäoikeuden tur-
6900: jen jakamiseen perunkirjan ulkopuolellajohti sii- vaamisasiassa 24.9.1997 antamasta julkisesta
6901: hen, että leski kiisti rahojen olemassaolon eikä päätöksestä.
6902: niitä ilmoitettu perunkirjassa. Lasten tutkinta- Uudenmaan verovirasto laati asiasta tarkastus-
6903: pyynnössään esittämien tietojen perusteella po- kertomuksen, jonka perusteella Helsingin vero-
6904: liisi lähetti elokuussa 1995 oikeusapupyynnöt virasto teki 2.12.1997 lesken lahjaverotusta kos-
6905: Sveitsin ja Luxemburgin oikeusviranomaisille ti- kevan päätöksen. Helsingin veroviraston oikai-
6906: litietojen saamiseksi. sulautakunta pysytti lesken oikaisuvaatimuksen
6907: Luxemburgin tuomioistuimelta syyskuussa johdosta tekemässään päätöksessä toimitetun pe-
6908: 1997 saadusta vastauksesta ilmeni, että vainaja rintöverotuksen, mutta Uudenmaan lääninoikeus
6909: oli huhtikuussa 1994 siirtänyt nykyisen Merita kumosi sen 28.5.1999 tekemällään päätöksellä
6910: SA Luxemburg -pankin tilillään olleet 132 000 Luxemburgin tietojenkäyttörajoitukseen viitaten.
6911: dollaria nykyisen lesken tilille. Leski oli maalis- Oikeusministeriö lähetti 28.8.1998 Valtakun-
6912: kuussa 1995 siirtänyt rahat Sveitsissä olevalle ti- nansyyttäjälie oikeusministeri Jussi Järventauk-
6913: lilleen. Sveitsissä oli lisäksi lasten ilmoituksen sen ja hallitusneuvos Hannu Taimiston allekir-
6914: mukaan 342 000 dollaria heidän isälleen kuulu- joittaman toimenpidepyynnön, jossa pyydettiin
6915: neita rahoja. Luxemburgin antaman vastauksen selvittämään, ovatko poliisiviranomaiset tai ve-
6916: yhteydessä muistutettiin Luxemburgin tuomio- roviranomaiset syyllistyneet rikokseen käyttäes-
6917: istuimen tekemästä varaumasta, jonka mukaan sään Luxemburgista saatuja tilitietoja verotuk-
6918: tietoja ei ollut lupa käyttää verotuksellisista ri- sessa Luxemburgin asettamasta käyttörajoituk-
6919: koksista syytettäessä. sesta huolimatta. Oikeusministeriö ilmoitti toi-
6920: Epäillystä perintöveron kiertämisestä tiedon menpidepyyntönsä johtuneen siitä, että Sveitsin
6921: saanut Uudenmaan verovirasto käynnisti loka- viranomaiset olivat ilmoittaneet antavansa sieltä
6922: kuussa 1997 asiaa koskevan verotarkastuksen. lesken tileistä pyydetyt tiedot vain sillä edelly-
6923: Verovirasto pyysi poliisilta Luxemburgin tuo- tyksellä, että Suomen oikeusministeriö antaa va-
6924: mioistuimelta saadusta vastauksesta ilmeneviä kuutuksen siitä, ettei tietoja käytetä verotukselli-
6925: tili tietoja, mutta poliisi kieltäytyi antamasta niitä sen oikeusprosessin tutkintatarkoituksiin. Sveit-
6926: Luxemburgin tuomioistuimen vastauksessa esi- sin viranomaiset olivat ilmeisesti lesken asiamie-
6927: tetyn käyttörajoituksen vuoksi. Verovirasto tote- hen yhteydenoton perusteella ilmoittaneet Suo-
6928:
6929: Versio 2.0
6930: KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
6931:
6932:
6933: men viranomaisten rikkoneen lesken tapaukses- Kyseiset kolme virkamiestä ovat joutuneet syyt-
6934: sa Luxemburgin asettamia tietojen käyttörajoi- teeseen sen vuoksi, että he ovat pyrkineet toteut-
6935: tuksia. tamaan Suomessa lainmukaisen verotuksen, joka
6936: Tampereen kihlakunnan syyttäjänvirasto on on toteutettu Suomessa saatavilla olevan julki-
6937: 7.3.2000 tekemässään ratkaisussa luopunut syyt- sen tiedon perusteella.
6938: teestä poliiseja ja verotuspäätöksen tehneitä vir-
6939: kamiehiä kohtaan, mutta vaatii rangaistusta kol- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
6940: melle Uudenmaan projektiyksikössä työskennel- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
6941: leelle virkamiehelle. Haastehakemuksen mu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6942: kaan näiden rikoksiksi on katsottava seuraavat vaksi seuraavan kysymyksen:
6943: teot:
6944: - Projektiyksikön päällikkö on tietoisena Onko hallitus tietoinen edellä olevasta
6945: Luxemburgin tietojen käyttörajoituksesta anta- tilitietojen käyttöön liittyvästä proses-
6946: nut verotarkastajalle tarkastusmääräyksen ja hy- sista sekä talousrikosten tutkintaan
6947: väksynyt tarkastusilmoituksen. yleensä liittyvistä epäkohdista ja puut-
6948: - Projektiyksikön asianvalvoja on tietoise- teista ja jos on, niin
6949: na Luxemburgin tietojen käyttörajoituksesta
6950: hankkinut tarkastuskertomusta varten tarvitta- mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vastai-
6951: van materiaalin julkisista lähteistä. suudessa vältetään virkamiehiin kohdis-
6952: - Projektiyksikön verotarkastaja on tietoise- tuneet aiheettomat epäilyt ja jotta ta-
6953: na Luxemburgin tietojen käyttörajoituksesta lousrikosten tutkintaa kyetään nopeutta-
6954: käyttänyt niitä tarkastuskertomuksessaan. maan sekä tehostamaan?
6955:
6956:
6957:
6958: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
6959:
6960: Kimmo Kiljunen /sd
6961:
6962:
6963:
6964:
6965: 2
6966: Ministerin vastaus KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
6967:
6968:
6969:
6970:
6971: Eduskunnan puhemiehelle
6972:
6973: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- asian käsittely oikeusapua pyydettäessä kuuluu
6974: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pyynnön esittäneen osapuolen oikeusviranomais-
6975: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ten toimivaltaan. Oikeusapupyyntö on kuitenkin
6976: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen 2 artiklan a kohdan mukaan mahdollista evätä,
6977: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jos pyyntö esimerkiksi koskee rikosta, jota pyyn-
6978: 478/2000 vp: nön vastaanottanut sopimuspuoli pitää verori-
6979: koksena. Yleissopimukseen on kuitenkin vuonna
6980: Onko hallitus tietoinen edellä olevasta 1978 laadittu lisäpöytäkirja, jonka mukaan sii-
6981: tilitietojen käyttöön liittyvästä proses- hen liittyneet valtiot sitoutuvat olemaan sovelta-
6982: sista sekä talousrikosten tutkintaan matta edellä mainittua oikeusapupyynnön epää-
6983: yleensä liittyvistä epäkohdista ja puut- misperustetta. Suomi on ratifioinut lisäpöytäkir-
6984: teista ja jos on, niin jan, mutta Luxemburg ja Sveitsi eivät ole sitä ra-
6985: tifi oineet.
6986: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vastai- Kuten kansanedustaja Kiljusen kirjallisesta
6987: suudessa vältetään virkamiehiin kohdis- kysymyksestä ilmenee, antoi Luxemburgin oi-
6988: tuneet aiheettomat epäilyt ja jotta ta- keusviranomainen vuonna 1997 Suomen poliisi-
6989: lousrikosten tutkintaa kyetään nopeutta- viranomaisten esittämästä kavallusta koskevan
6990: maan ja tehostamaan? rikosasian esitutkintaan liittyvästä oikeusapu-
6991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pyynnöstä tietoja epäillyn pankkitilillä olevista
6992: ti seuraavaa: varoista ja niiden siirtämisestä. Luxemburgin oi-
6993: keusviranomainen antoi kuitenkin tiedot siten
6994: Toisen valtion viranomaisen ei tarvitse antaa ehdollisesti, että niiden käyttäminen verorikok-
6995: muun valtion viranomaiselle tai tuomioistuimel- sesta syytettäessä nimenomaisesti kiellettiin.
6996: le tietoja käytettäväksi esimerkiksi rikosasian Luxemburgin oikeusviranomainen sovelsi oi-
6997: esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä ilman sii- keusavun antamisen yhteydessä oikeusapusopi-
6998: hen velvoittavaa valtioiden välistä sopimusta. muksen 2 artiklan a kohdan mukaista oikeus-
6999: Koska tällaisen informaation saanti usein voi olla avun epäämisperustetta. Jos näitä tietoja ehdosta
7000: välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, on Eu- huolimatta käytetään verotusta koskevassa pää-
7001: roopan neuvoston puitteissa vuonna 1959 tehty töksessä, rikkoo Suomi valtiona niitä velvoittei-
7002: yleissopimus keskinäisen oikeusavun antamises- ta, joita olemme oikeusapusopimuksen ratifioin-
7003: ta rikosasioissa. Yleissopimus on Suomessa saa- nin yhteydessä sitoutuneet noudattamaan. Jos eh-
7004: tettu voimaan lailla 23.5.1980/284 ja se on voi- toja ei noudateta, tämä saattaisi käytännössäjoh-
7005: massa niin Suomen ja Luxemburgin kuin Suo- taa myös siihen, ettei oikeusapua ylipäätään an-
7006: men ja Sveitsinkin välillä. nettaisi.
7007: Sopimuksen 1 artiklan mukaan sopimuspuolet Koska Suomi on velvollinen noudattamaan,
7008: ovat sitoutuneet antamaan toisilleen mahdolli- mitä oikeusapusopimuksessa on sovittu, sääde-
7009: simman laajalti keskinäistä oikeusapua ryhdyt- tään kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa
7010: täessä toimenpiteisiin rikoksen johdosta, jos annetun lain (5.1.1994/4) 27 §:n 2 momentissa
7011:
7012:
7013: 3
7014: KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
7015:
7016:
7017: muun muassa, että oikeusapua antaneen valtion on Euroopan unionin oikeusapusopimusta neu-
7018: asettamia ehtoja tietojen käytön rajoituksista on voteltaessa aktiivisesti pyrkinyt oikeusapupyyn-
7019: noudatettava. Tämä tarkoittaa, että oikeusapu- nön epäämisperusteiden rajoittamiseen. Käsityk-
7020: pyynnön perusteella annettujen tietojen käyttö set verorikoksen sisällöstä voivat maittain vaih-
7021: vastoin asetettuja ehtoja on Suomessa voimassa della, ja esimerkiksi Luxemburgin tavoitteet ei-
7022: olevan lainsäädännön vastaista. Tietojen käyttö- vät verorikosten tutkimisen helpottamisen osalta
7023: kielto koskee yhtä lailla tiedot alun perin saanut- ole olleet täysin yhdenmukaiset muidenjäsenval-
7024: ta oikeusviranomaista kuin muitakin viranomai- tioiden kanssa.
7025: sia. Tilannetta ei muuta se, että tiedot ovat julki- Hallitus pitää toivottavana, että sekä Luxem-
7026: sia. Toisaalta Suomikin on tehnyt sopimukseen burg että Sveitsi ratifioisivat Euroopan Neuvos-
7027: varaumia ja antanut selityksiä, joita se odottaa ton oikeusapusopimukseen tehdyn lisäpöytäkir-
7028: muiden sopimuspuolien kunnioittavan. jan tai jättäisivät soveltamatta voimassa olevan
7029: Talousrikosten ja verotukseen liittyvien rikos- oikeusapusopimuksen verorikoksia koskevaa
7030: ten tutkintaa on niin kansallisesti kuin kansainvä- epäämisperustetta. Jos kyseiset valtiot kuitenkin
7031: lisesti pyritty tehostamaan. Edellä mainittu oi- valitsevat nykyisessä linjassaan pysymisen, on
7032: keusapusopimukseen liitetty pöytäkirja sekä Suomen valtiosopimusoikeutta koskevan Wie-
7033: vastikään 29 päivänä toukokuuta kuluvana vuon- nin yleissopimuksen määräysten mukaisesti nou-
7034: na hyväksytty yleissopimus keskinäisestä oi- datettava Suomea sitovia kansainvälisiä sopi-
7035: keusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jä- muksia siten kuin niistä on sovittu. Nykyiseen ti-
7036: senvaltioiden välillä sisältävät molemmat mää- lanteeseen ei näin ollen voida kansallisella lain-
7037: räyksiä tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Suomi säädännöllä vaikuttaa.
7038:
7039:
7040:
7041: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
7042:
7043: Oikeusministeri Johannes Koskinen
7044:
7045:
7046:
7047:
7048: 4
7049: Ministems svar KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
7050:
7051:
7052:
7053:
7054: Tili riksdagens talman
7055:
7056: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som vid den tidpunkt då rättshjälpen begärs fal-
7057: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ler under den anmodade partens jurisdiktion. En-
7058: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- ligt artikel 2 punktakan rättshjälp dock förväg-
7059: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- ras t.ex. om framställningen hänför sig tili en gär-
7060: mål SS 478/2000 rd: ning som av den anmodade parten anses som fis-
7061: ka1iskt brott. Tili konventionen fogades dock
7062: A"r regeringen medveten om den ovan 1978 ett tilläggsprotokoll enligt vilket de stater
7063: nämnda processen i anslutning till an- som tillträtt detta förbinder sig att inte tiliämpa
7064: vändningen av kontouppgifter samt tili den ovan nämnda grunden för förvägrande av
7065: de missförhållanden och brister som rättshjälp. Finland har ratificerat tiliäggsproto-
7066: hänför sig till utredningen av ekonomis- kollet, men det har inte Luxemburg och Schweiz.
7067: ka brott i allmänhet ocli, om så är fallet, Såsom framgår av riksdagsledamot Kiljunens
7068: skriftliga spörsmål gav den judiciella myndighe-
7069: vad ämnar regeringen göra för att obe- ten i Luxemburg 1997, med anledning av en be-
7070: fogade misstankar mot tjänstemän skall gäran om rättshjä1p som framställdes av de fin-
7071: lauma undvikas i framtiden och för att ska polismyndighetema och som hänförde sig tili
7072: utredningen av ekonomiska brott skall förundersökningen av ett brottmål som gällde
7073: kunna göras snabbare och effektivare? förskingring, uppgifter om tillgångar på den
7074: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- misstänktes bankkonto och om överföring av
7075: dem. Den judiciella myndigheten i Luxemburg
7076: föra följande:
7077: gav dock uppgiftema på det villkoret att använd-
7078: En myndighet i en stat behöver inte ge en myn- ningen av dem i ett åtal för fiska1t brott uttryck1i-
7079: dighet eller domstol i en annan stat uppgifter för gen förbjöds. Den judiciella myndigheten i Lux-
7080: att användas t.ex. vid en förundersökning eller emburg tillämpade vid lämnandet av rättshjälpen
7081: rättegång i brottmål, om det inte finns ett avtal den i artikel 2 punkt a i konventionen om rätts-
7082: mellan statema som förpliktar myndigheten tili hjä1p nämnda grunden för förvägrande av rätts-
7083: detta. Eftersom det ofta kan vara nödvändigt att hjä1p. Om dessa uppgifter trots villkoret används
7084: få sådan information för att ett brott skall kunna i ett beslut om beskattning, bryter Finland som
7085: utredas, ingicks inom ramen för Europarådet stat mot de förplikte1ser som vi har förbundit oss
7086: 1959 en konvention om inbördes rättshjälp i att iaktta vid ratificeringen av konventionen om
7087: brottmål. Konventionen har i Finland satts i kraft rättshjälp. Om villkoren inte iakttas, kunde dettai
7088: genom en lag 23.5.1980/284, och den gäller så- praktiken också leda tili att rättshjälp över huvud
7089: väl mellan Finland och Luxemburg som mellan taget inte lämnas.
7090: Finland och Schweiz. Eftersom Finland är sky1digt att iaktta vad som
7091: Enligt artikel l i konventionen har de för- har överenskommits i konventionen om rätts-
7092: dragsslutande partema förbundit sig att lämna hjälp, bestäms i 27 § 2 mom. lagen om intema-
7093: varandra rättshjälp i största möjliga utsträckning tionell rättshjä1p i straffrättsliga ärenden
7094: i mål eller ärenden vilka rör beivrande av brott (5.1.1994/4) bl.a. att villkoren för den främ1nan-
7095:
7096:
7097: 5
7098: KK 478/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerns svar
7099:
7100:
7101: de statens rättshjälp skall iakttas i fråga om be- ventionen om rättshjälp inom Europeiska unio-
7102: gränsningar i användningen av uppgifterna. Det- nen har Finland aktivt strävat efter att begränsa
7103: ta betyder att användning av uppgifter som läm- de grunder på vilka rättshjälp kan förvägras.
7104: nats på basis av en begäran om rättshjälp i strid Uppfattningarna om de fiskala brottens innehåll
7105: med uppställda villkor strider mot den gällande kan variera i olika länder, och t.ex. Luxemburgs
7106: finska lagstiftningen. Förbudet att använda upp- målsättningar beträffande underlättandet av ut-
7107: gifterna gäller såväl den judiciella myndighet redningen av fiskala brott har inte varit helt i
7108: som ursprungligen erhållit uppgifterna som övri- sarnklang med de övriga medlemsstaternas.
7109: ga myndigheter. Situationen förändras inte av att Regeringen anser att det är önskvärt att såväl
7110: uppgifterna är offentliga. Å andra sidan har ock- Luxemburg som Schweiz ratificerar tilläggspro-
7111: så Finland gjort förbehåll i konventionen och av- tokollet till Europarådets konvention om rätts-
7112: gett förklaringar som vi förväntar oss att de övri- hjälp eller låter bli att tillämpa grunden för för-
7113: ga fördragsslutande parterna respekterar. vägrande av rättshjälp i fråga om fiskala brott i
7114: Man har såväl nationellt som internationellt den gällande konventionen. Om staterna i fråga
7115: försökt effektivera utredningen av ekonomiska dock väljer att hålla fast vid sin nuvarande linje,
7116: och fiskala brott. Både det ovan nämnda proto- skall Finland, i enlighet med bestämmelserna i
7117: koll som fogats till konventionen om rättshjälp Wienkonventionen om traktaträtten, iaktta de in-
7118: och den konvention om inbördes rättshjälp i ternationella avtal som är förpliktande för Fin-
7119: brottmål mellan Europeiska unionens medlems- land så som överenskommits om dem. Man kan
7120: stater som godkändes nyligen, dvs. den 29 maj i således inte påverka nuläget genom nationelllag-
7121: år, innehåller bestämmelser som syftar till att stiftning.
7122: uppnå detta mål. Vid förhandlingarna om kon-
7123:
7124:
7125: Helsingfors den 7 juni 2000
7126:
7127: Justitieminister Johannes Koskinen
7128:
7129:
7130:
7131:
7132: 6
7133: KK 479/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: KIRJALLINEN KYSYMYS 479/2000 vp
7139:
7140: Poliisiautojen autoveron poistaminen
7141:
7142:
7143:
7144:
7145: Eduskunnan puhemiehelle
7146:
7147: Autoverosta säädetään autoverolaissa. Lain teen tehtävän, monimutkaisen veronpalautusme-
7148: 21 §:n mukaan autoverosta ovat asetuksella sää- nettelyn piirissä. Nimittäin autoverolain 50 §:n
7149: dettävin ehdoin vapaina mm. pelastusautot, sai- mukaan Tullihallitus voi erityisistä syistä hake-
7150: rasautot, invataksit, eläinlääkintäautot, kuorma- muksesta alentaa suoritettua tai suoritettavaa
7151: autot sekä yksinomaan ruumiidenja hautajaistoi- autoveroa tai poistaa sen kokonaan. Valtiova-
7152: mintaan liittyvien kukkalaitteiden kuljetukseen rainministeriö voi ottaa periaatteellisesti tärkeän
7153: käytettävät ruumisautot Pykälässä mainittua asian ratkaistavakseen. Näin ollen sisäministeriö
7154: asetusta ei ole annettu. on toistuvasti hakenut valtiovarainministeriöltä
7155: Poliisiautot eivät ole tämän säännöksen mu- henkilöautoveron poistamista ja jo maksettujen
7156: kaan järjestelmällisesti veroista vapaita. Laki ai- verojen palauttamista niiltä poliisin käyttöön tu-
7157: heuttaa sen, että poliisiviranomainen on auto- levilta pakettiautoilta, jotka on muutettu "mai-
7158: investoinneissaan epätasa -arvoisessa asemassa joiksi" tai sisustettu vaaka-autoiksi tai rikostutki-
7159: esimerkiksi pelastustoimeen nähden. Nyt hankit- musautoiksi. Autoveron palauttaminen on koske-
7160: tavan poliisiauton verotusarvosta veron määrä on nut vuositasolla noin 80-90 poliisiautoa. Hake-
7161: aina vähintään 50 prosenttia. Todettakoon, että mukset tehdään aina vuosittain tapauskohtaises-
7162: poliisi hankkii vuosittain noin 220-240 autoa. ti. Viime vuosina niiden käsittely on ollut sangen
7163: Poliisin näkökulmasta on outoa, että autove- hidasta. Poliisi on erillisestä hakemuksesta saa-
7164: ron vapautuksen ulkopuolelle on rajattu poliisi- nut viimeksi verojen palautusta vuonna 1998 teh-
7165: autot. Järkeenkäypää olisi, että vapautus koskisi dyistä poliisiauto-ostoista. Parhaillaan sisäminis-
7166: kaikkia hälytysajoneuvoja. Poliisiautojen osalta teriössä valmistellaan hakemusta vuonna 1999
7167: tuleekin tehdä nyt selkeä, muihin hälytysajoneu- hankittujen poliisiautojen osalta. Vuoden 1999
7168: voihin rinnastettava veroratkaisu eli vapauttaa osalta palautettava vero-osuus tulee olemaan
7169: ns. tunnukselliset poliisiautot autoverosta. noin 3 milj. mk.
7170: Poliisin resurssitilanne on edelleen heikko. Kaikkein yksinkertaisinta olisi, että autoveron
7171: Tällä hetkellä on täyttämättä yli 500 poliisivir- vapautus tunnuksellisille poliisiautoille säädet-
7172: kaa ja osassa maata supistetaan poliisiyksiköitä. täisiin autoverolain 21 §:ään.
7173: Mikäli poliisin käyttöön tulevat tunnukselliset
7174: autot vapautettaisiin autoverosta, poliisi pystyisi Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7175: vastaamaan nykyistä paremmin autojen uusiruis- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
7176: tarpeeseen sekä kohdistamaan nyt autoveron si- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7177: tomia varoja muuhun toimintaan. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7178: Poliisiautoista kuitenkin "maijat", ns. vaaka-
7179: autot ja rikostutkinta-autot ovat olleet jälkikä-
7180:
7181:
7182: Versio 2.0
7183: KK 479/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
7184:
7185:
7186: Mitä hallitus aikoo tehdä, että tunnuk- aikooko hallitus poistaa tunnuksellisilta
7187: selliset poliisiautot tulisivat muiden hä- poliisiautoilta kohtuuttoman autoveron?
7188: ~vtysajoneuvojen kanssa tasavertaisen
7189: verokohtelun piiriin ja
7190:
7191:
7192: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2000
7193:
7194: Anu Vehviläinen /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
7195: Mauri Salo /kesk Pentti Tiusanen /vas
7196: Tanja Karpela /kesk Leea Hiltunen /skl
7197: Pekka Nousiainen /kesk Ismo Seivästö /skl
7198: Matti Vanhanen /kesk Leena-Kaisa Harkimo /kok
7199: Eero Akaan-Penttilä /kok Raimo Vistbacka /ps
7200: Juha Rehula /kesk Tapio Karjalainen /sd
7201: Ilkka Kanerva /kok Jouko Jääskeläinen /skl
7202: Jyri Häkämies /kok Kirsi Piha /kok
7203: Kalervo Kummola /kok Olli Nepponen /kok
7204: Paula Lehtomäki /kesk Pekka Vilkurta /kesk
7205: Sakari Smeds /skl Erkki Pulliainen /vihr
7206: Matti Saarinen /sd Hanna Markkula-Kivisilta /kok
7207: Jyrki Katainen !kok Sulo Aittaniemi /alk
7208: Jukka Vihriälä /kesk Kari Myllyniemi /kesk
7209: Unto Valpas /vas Jukka Gustafsson /sd
7210: Harry Wallin /sd Eero Lämsä /kesk
7211: Petri Salo /kok Sirkka-Liisa Anttila /kesk
7212: Lauri Kähkönen /sd Aulis Ranta-Muotio /kesk
7213: Erkki Kanerva /sd Hannu Takkula /kesk
7214: Esa Lahtela /sd Kyösti Karjula /kesk
7215: Matti Väistö /kesk Esko Kurvinen /kok
7216: Säde Tahvanainen /sd Marja Tiura/kok
7217: Susanna Huovinen /sd Jari Vilen /kok
7218: Pekka Ravi /kok Mauri Pekkarinen /kesk
7219: Maria Kaisa Aula /kesk Klaus Heliberg /sd
7220: Päivi Räsänen /skl Marja-Leena Kemppainen /skl
7221: Hannu Aho /kesk Ola Rosendahl /r
7222: Liisa Hyssälä /kesk Markku Markkula /kok
7223: Pekka Kuosmanen /kok Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
7224: Kari Kantalainen /kok Rakel Hiltunen /sd
7225: Jorma Huuhtanen /kesk Esko-Juhani Tennilä /vas
7226: Anneli Jäätteenmäki /kesk Veijo Puhjo /vas
7227: Seppo Kääriäinen /kesk Mikko Kuoppa /vas
7228: Bjarne Kallis /skl Pauli Saapunki /kesk
7229: Seppo Lahtela /kesk Matti Vanhanen /kesk
7230: Matti Kangas /vas Johannes Leppänen /kesk
7231: Anne Huotari /vas Juha Korkeaoja /kesk
7232: Marjaana Koskinen /sd Timo Kalli /kesk
7233:
7234: 2
7235: KK 479/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
7236:
7237:
7238: Ossi Korteniemi /kesk Markku Laukkanen /kesk
7239: Risto Kuisma /rem Paula Kokkonen /kok
7240: Osmo Puhakka /kesk Leena Luhtanen /sd
7241: Antti Rantakangas /kesk Ulla Juurola /sd
7242: Lauri Oinonen /kesk Jorma Vokkolainen /vas
7243: Raija Vahasalo /kok Irja Tulonen /kok
7244: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok Ilkka Taipale /sd
7245: Jari Leppä /kesk Anni Sinnemäki /vihr
7246: Mirja Ryynänen /kesk Kari Uotila /vas
7247: Virpa Puisto /sd Olavi Ala-Nissilä /kesk
7248: Matti Vähänäkki /sd Raimo Mähönen /sd
7249: Tero Mölsä /kesk Tero Rönni /sd
7250: Pia Viitanen /sd Pirjo-Riitta Antvuori /kok
7251: Mika Lintilä /kesk Pertti Hemmilä /kok
7252:
7253:
7254:
7255:
7256: 3
7257: KK 479/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym. Ministerin vastaus
7258:
7259:
7260:
7261:
7262: Eduskunnan puhemiehelle
7263:
7264: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa taisiin siirtää hallinnonalalta toiselle esimerkiksi
7265: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vapauttamaHa hallinnonalan hankkimat tavarat
7266: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen valtiolle suoritettavasta verosta. Tämä ei vastaisi
7267: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen myöskään valtion talousarviosta annetun lain
7268: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 3 §:ssä olevia säännöksiä valtion talousarviossa
7269: KK 479/2000 vp: noudatettavasta bruttobudj etointiperiaatteesta,
7270: jonka mukaan arviot vuotuisista tuloista ja mää-
7271: Mitä hallitus aikoo tehdä, että tunnuk- rärahat vuotuisiin menoihin otetaan talousar-
7272: selliset poliisiautot tulisivat muiden hä- vioon bruttomääräisinä niin, ettei menoja vähen-
7273: lytysajoneuvojen kanssa tasavertaisen netä tuloista eikä tuloja menoista. Poliisiautojen
7274: verokohtelun piiriin ja verovapaus tosin alentaisi poliisitoiminnan näky-
7275: viä kustannuksia, mutta samansuuruinen kustan-
7276: aikooko hallitus poistaa tunnuksellisilta nusrasitus siirtyisi alentamaan valtiolle kertyvää
7277: poliisiautoilta kohtuuttoman autoveron? autoveron tuottoa. Vaikka kokonaistaloudellises-
7278: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ti tilanne säilyisi ennallaan, kustannusrasitus nä-
7279: ti seuraavaa: kyisi väärässä paikassa. Jos vielä kysymyksessä
7280: ehdotetuna tavalla verovapaudesta aiheutuva
7281: Kysymyksen perusteluosassa lähdetään siitä, että säästö käytettäisiin muihin kuluihin, valtion ko-
7282: poliisiautot tulisi autoverolain säännöksiä muut- konaiskustannukset kasvaisivat. Kysymys polii-
7283: tamalla vapauttaa autoverosta, jotta poliisi pys- sitoiminnan menojen kasvattamisesta tulisikin
7284: tyisi nykyistä paremmin vastaamaan autojen ratkaista valtion talousarvioon sisällytettävien
7285: uusimistarpeeseenja kohdistamaan autoveron si- määrärahojen käsittelyn yhteydessä eikä verova-
7286: tomia varoja muuhun toimintaan. Myöntämällä pauskysymyksenä.
7287: poliisiautoille verovapaus ne myös saatettaisiin Edellä mainittua budjetointiperiaatetta nou-
7288: samaan asemaan muiden hälytysajoneuvojen dattaen autovero kannetaan poliisiautojen ohella
7289: kanssa. muistakin valtion omistuksessa olevista autove-
7290: Yleisenä budjetointiperiaatteena on pidetty si- rolaissa tarkoitetuista ajoneuvoista. Autovero-
7291: tä, että valtionhallinnossa kaikki tavaroiden ja laissa ei ole myöskään yleistä muita hälytysajo-
7292: palveluiden hankkimisesta aiheutuvat kustan- neuvoja kuin poliisiautoja koskevaa verovapaut-
7293: nukset katetaan kyseisen hallinnonalan käyttöön ta. Laissa säädetty eräiden pelastus- ja sairasau-
7294: osoitetuilla määrärahoilla. Tämä on tärkeää siitä tojen verovapaus perustuu näiden ajoneuvojen
7295: syystä, että vain tällä tavoin menetellen on nähtä- varustelusta johtuvaan tavanomaista korkeam-
7296: vissä kullakin hallinnonalalla syntyvät todelliset paan verotusarvoon ja autoveron määrään. Vero-
7297: kustannukset. Monissa laitoksissa ja virastoissa vapauden avulla on haluttu tukea kaikkien niiden
7298: on siirrytty osana taloudenhoitoa muun muassa pelastus- ja sairasautojen hankintaa, jotka täyttä-
7299: liikekirjanpitoon. Valtion taloudenhoidon läpi- vät säädetyt tekniset vaatimukset. Näiden ajo-
7300: näkyvyyden kannalta olisi vähintäänkin kyseen- neuvojen verotuksellinen tuki kohdistuu merkit-
7301: alaista, jos hallinnonalan todellisia kulueriä voi-
7302:
7303:
7304: 4
7305: Ministerin vastaus KK 479/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
7306:
7307:
7308: tävässä määrin myös yksityisektorin omistukses- vapautettu suorittamasta henkilöauton korkeam-
7309: sa oleviin ajoneuvoihin. paa veroa siitä erityisestä syystä, että ajoneuvot
7310: On totta, että osalle poliisiautoja on myönnet- luonteensa ja käyttötarkoituksensa puolesta ovat
7311: ty hakemusperusteisia verohuojennuksia autove- katsottavissa pakettiautoiksi eikä henkilöautoik-
7312: rolain 50 §:ssä olevan yleisen huojennussään- si. Pakettiauton veromäärästä huojennusta ei ole
7313: nöksen nojalla. Verohuojennukset ovat kuiten- myönnetty. Huojennus ei ole myöskään koske-
7314: kin koskeneet vain tietynlaisia poliisiautoja ja nut tavanomaisia poliisikäytössä olevia henkilö-
7315: niissä on myönnetty vain osittain vapautus auto- autoja, joista siis on suoritettu täysimääräinen
7316: verosta. Kysymyksessä ovat olleet niin sanotut henkilöauton vero.
7317: mustat maijat eli pakettiautot, joihin on lisätty On myönnettävä, että hakemuksesta myönnet-
7318: taakse kovat penkit. Autoja käytetään partioajoi- tävä vapautus lisää hallinnollista työtä. Se on
7319: hin ja vain tilapäisesti henkilökuljetukseen. Mu- kuitenkin katsottu tarkoituksenmukaiseksi me-
7320: kana on ollut myös muutamia autoja, jotka on si- nettelyksi, jotta verovapauden kohteena olevat
7321: sustettu rikostutkimusautoiksi tai vaaka-autoik- ajoneuvot voidaan riittävällä tavalla yksilöidä.
7322: si. Nämä alun perin tavarankuljetukseen tarkoite- Hallituksen mielestä voisi kuitenkin olla tarkoi-
7323: tut, pakettiautoina verotetut ajoneuvot on niihin tuksenmukaista selvittää mahdollisuudet sisällyt-
7324: tehtyjen muutostöiden jälkeen rekisteröity tielii- tää näiden poliisiautojen osittainen hakemuspe-
7325: kennesäännösten nojalla henkilöautoiksi, jolloin rusteinen verovapaus suoraan lain säännöksiin.
7326: niistä on määrätty suoritettavaksi täysi autovero Tämä edellyttäisi ainakin sitä, että kyseiset ajo-
7327: eli henkilöauton veron ja pakettiauton verojen neuvot voidaan tieliikennesäännöksissä määritel-
7328: erotus. Huojennuspäätöksillä nämä ajoneuvot on lä riittävän yksityiskohtaisella tavalla.
7329:
7330:
7331: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
7332:
7333: Ministeri Suvi-Anne Siimes
7334:
7335:
7336:
7337:
7338: 5
7339: KK 479/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk ym. Ministerns svar
7340:
7341:
7342:
7343:
7344: Tili riksdagens talman
7345:
7346: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tili ett annat t.ex. genom att befria varor soman-
7347: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- skaffas tili ett förvaltningsområde från skatt tili
7348: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu staten. Detta skulle inte heller stämma överens
7349: Vehviläinen /cent m.fl. undertecknade skriftliga med 3 § lagen om statsbudgeten som gäller den
7350: spörsmål SS 479/2000 rd: bruttobudgeteringsprincip som bör iakttas i stats-
7351: budgeten och enligt viiken uppskattningarna av
7352: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta de årliga inkomsterna samt anslagen för de årliga
7353: för att polisbilar med kännetecken i utgifterna skall tas in i statsbudgeten till brutto-
7354: skattehänseende skulle behandlas lika belopp så att varken utgifterna dras av från in-
7355: som andra utryckningsfordon och komsterna eller inkomsterna från utgifterna.
7356: Skattefrihet för polisbilar skulle visserligen
7357: ämnar regeringen slopa den oskäliga minska de synliga kostnaderna för polisverksam-
7358: bilskatten för polisbilar med känneteck- heten, men en lika stor kostnadspost skulle över-
7359: en? föras och minska intäkterna av bilskatten till sta-
7360: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ten. Trots att situationen med tanke på ekonomin
7361: föra följande: som helhet skulle bli oförändrad skulle kostna-
7362: den dock synas på fel ställe. Om dessutom den in-
7363: 1 motiveringen till spörsmålet utgår man från att besparing som föranleds av skattefriheten skulle
7364: polisbilar genom ändring av bestämmelserna i användas för andra kostnader på det sätt som fö-
7365: bilskattelagen borde befrias från bilskatt för att reslås i spörsmålet, skulle statens totala kostna-
7366: polisen bättre skulle kunna bemöta behovet att der öka. Frågan om en ökning av utgifterna för
7367: förnya bilarna och rikta de medel som binds i bil- polisverksamheten borde därför lösas i samband
7368: skatten till någon annan verksamhet. Genom att med behandlingen av de anslag som ingår i stats-
7369: bevilja polisbilar skattefrihet skulle de komma i budgeten och inte som en fråga om skattefrihet.
7370: samma ställning som andra utryckningsfordon. Med iakttagande av ovan nämnda budgete-
7371: Den allmänna budgeteringsprincipen har varit ringsprincip uppbärs bilskatt inte bara för polis-
7372: att alla kostnader inom statsförvaltningen som bilar utan även för andra i bilskattelagen avsedda
7373: föranleds av anskaffning av var<?r och tjänster fordon som staten äger. 1 bilskattelagen ingår inte
7374: täcks med de anslag som anvisats för förvalt- heller någon allmän skattefrihet för andra utryck-
7375: ningsområdet i fråga. Detta är viktigt därför att ningsfordon än polisbilar. Den skattefrihet som i
7376: man genom att iaktta just detta förfarande kan se lagen föreskrivs för vissa räddningsbilar och am-
7377: de reella kostnader som uppstår inom varje för- bulanser baserar sig på att dessa fordon på grund
7378: valtningsornråde. Vid flera inrättningar och äm- av sin utrustning har ett högre beskattningsvärde
7379: betsverk har man börjat sköta ekonomin med och bilskattebelopp. Med hjälp av skattefrihet
7380: hjälp av bl.a. affårsbokföring. Med tanke på har man velat stöda anskaffning av alla sådana
7381: statshushållningens överskådlighet vore det räddningsbilar och ambulanser som uppfyller fö-
7382: minst sagt tvivelaktigt om de reella utgiftsposter- reskrivna tekniska krav. Det skattemässiga stö-
7383: na kunde överföras från ett förvaltningsornråde
7384:
7385:
7386: 6
7387: Ministerns svar KK 4 79/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
7388:
7389:
7390:
7391: det för dessa fordon riktar sig i hög grad även tili dessa fordon befriats från skatt som är högre än
7392: fordon som ägs av den privata sektorn. skatten på personbilar av den orsaken att fordo-
7393: Det är sant att för en del av polisbilarna har be- nen enligt typ och användningsändamål bör an-
7394: viljats skattelättnad på ansökan enligt den all- ses som paketbilar och inte som personbilar. 1
7395: männa skattelättnadsbestämmelse som ingår i fråga om det skattebelopp som skall betalas för
7396: 50 § bilskattelagen. Skattelättnaderna har dock en paketbil har inte beviljats någon skattelättnad.
7397: gällt endast vissa typer av polisbilar och för dessa Skattelättnaden gällde inte heller personbilar
7398: har beviljats endast partielllättnad med bilskat- som är i polisens normala bruk och för vilka allt-
7399: ten. Det har närmast varit fråga om piketbilar, så har betalats personbilskatt tili fullt belopp.
7400: dvs. paketbilar som har utrustats med hårda bän- Det bör medges att skattelättnad som beviljas
7401: kar baktili. Bilarna används för patrullering och på ansökan ökar det administrativa arbetet. Det
7402: endast tilifålligt för persontransporter. Skattelätt- har dock ansetts vara ett ändamålsenligt förfaran-
7403: naden har även inbegripit ett fåtal bilar som har de för att de fordon för vilka skattelättnaden be-
7404: inretts för brottsundersökning eller vägning. viljas skall kunna specificeras i tiliräckligt hög
7405: Dessa fordon, som ursprungligen är avsedda för grad. Enligt regeringen kunde det dock vara än-
7406: varutransporter och som beskattats som paketbi- damålsenligt att utreda möjligheterna att i lagen
7407: lar, har efter ändringsarbetena registrerats som direkt ta in bestämmelser om partiell skattelätt-
7408: personbilar enligt vägtrafikbestämmelserna, var- nad som beviljas på ansökan för dessa polisbilar.
7409: vid de har påförts full bilskatt, dvs. skillnaden Då krävs det åtminstone att fordonen i fråga kan
7410: mellan skatten på personbilar och skatten på pa- definieras så detaljerat som möjligt i vägtrafikbe-
7411: ketbilar. Genom beslut om skattelättnader har stämmelserna.
7412:
7413:
7414:
7415: Helsingfors den 9 juni 2000
7416:
7417: Minister Suvi-Anne Siimes
7418:
7419:
7420:
7421:
7422: 7
7423: 1
7424: 1
7425: 1
7426: 1
7427: 1
7428: 1
7429: 1
7430: 1
7431: 1
7432: 1
7433: 1
7434: 1
7435: 1
7436: 1
7437: 1
7438: 1
7439: 1
7440: 1
7441: 1
7442: 1
7443: 1
7444: 1
7445: 1
7446: 1
7447: 1
7448: 1
7449: 1
7450: KK 480/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
7451:
7452:
7453:
7454:
7455: KIRJALLINEN KYSYMYS 480/2000 vp
7456:
7457: Polttoainekustannusten kohtuullistaminen
7458: haja-asutusalueilla
7459:
7460:
7461:
7462:
7463: Eduskunnan puhemiehelle
7464:
7465: Jo viime marraskuussa, kun polttoaineen hintoja mattava, että merkittävä osa suomalaisista asuu
7466: jälleen kerran korotettiin, esitin ministerille kir- alueilla, joissa joukkoliikennettä ei ole.
7467: jallisen kysymyksen polttoaineen hintaan sisälty- Esitämme tämän kysymyksen, koska polttoai-
7468: västä verosta. Silloin ministeri Siimes vastasi, et- neen litrahinnan korotus 15-20 pennillä on jäl-
7469: tei valtion tehtävänä ole puuttua vapaasti ja te- leen kerran osoitus siitä, että asuinpaikasta riip-
7470: hokkaasti toimivien markkinoiden toimintaan. pumaton tasapuolinen kohtelu ei todellakaan ole
7471: Lisäksi hän sanoi valtiontalouden kärsivän, jos totta tämän päivän Suomessa. Päinvastoin vii-
7472: veroa alennetaan. Vastauksensa yhteenvetona meisen vuoden aikana tapahtunut polttoaineen
7473: ministeri esitti, ettei hallitus näe tarpeelliseksi litrahinnan korotus lähes kahdella markalla on li-
7474: puuttua polttoaineiden hinnanmuodostukseen sännyt kansalaisten eriarvoisuutta. Autoa joka-
7475: polttoaineveroa alentamalla. päiväisten asioidensa hoitoon tarvitsevat haja-
7476: Tämänpäiväisen hinnankorotuksen jälkeen asutusalueen ihmiset ovat täysin eri asemassa
7477: ollaan tilanteessa, jossa polttoaineen hinta on verrattuna heihin, joilla on mahdollisuus käyttää
7478: vuoden aikana noussut yli kaksi markkaa ja au- joukkoliikennettä. Myös haja-asutusalueen yrit-
7479: toa tarvitsevan kotitalouden polttoainekustan- täjät ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna taa-
7480: nukset ovat nousseet vuositasolla keskimäärin jamissa sijaitsevien yritysten omistajiin.
7481: jopa 3 000 markkaa. Niin sanottuja turhia ajoja
7482: on ministerin viimesyksyisessä vastauksessaan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7483: esittämän toivomuksen mukaisesti jouduttu jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
7484: useissa kotitalouksissa karsimaan jo ennen vii- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7485: meisimpiä hinnankorotuksia. Auto on useimmil- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7486: le haja-asutusalueen asukkaille ja yrittäjille ai-
7487: noa mahdollinen kulkuväline pakolliseen liikku- Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että ny-
7488: miseen paikasta toiseen. Tutkimusten mukaan kyinen polttoaineen hintataso vaaran-
7489: työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja näin ol- taa hallitusohjelmassa luvatun kaikkien
7490: len myös työmatkat pidentyneet. On myös huo- kansalaisten tasapuolisen kohtelun?
7491:
7492:
7493: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
7494:
7495: Pertti Hemmilä /kok
7496: Pertti Mäki-Hakola /kok
7497:
7498:
7499: Versio 2.0
7500: KK 480/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym. Ministerin vastaus
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: Eduskunnan puhemiehelle
7506:
7507: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa vistui peräti neljänneksen. Euron kurssi on talou-
7508: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- dellisten tekijöiden pohjalta arvioiden keinote-
7509: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen koisen matala, ja ainakin pidemmällä aikavälillä
7510: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän sen voidaan odottaa vahvistuvan, mikä helpottai-
7511: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen si myös markkamääräisiä hintapaineita.
7512: KK 480/2000 vp: Liikennepolttoaineiden veroja on nostettu
7513: niin, että bensiinin hinnasta nykyisin vajaat 3/4
7514: Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että nv- muodostuu polttoaine- ja arvonlisäverosta. Polt-
7515: kyinen polttoaineen hintataso vaara;l- toaineverojen korottaminen on perustunut vero-
7516: taa hallitusohjelmassa luvatun kaikkien poliittiseen linjaukseen, jonka mukaan on halut-
7517: kansalaisten tasapuolisen kohtelun? tu tehdä valtiontaloudessa tilaa työn verottami-
7518: sen keventämiselle. Samalla on pyritty vähentä-
7519: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mään energian kulutusta ja siten toimittu päästö-
7520: ti seuraavaa: jä vähentävään suuntaan. Kansainväliset ilmasto-
7521: Bensiinin ja muiden liikennepolttoaineiden hin- sopimukset edellyttävät hiilidioksidipäästöjen
7522: tojen kohoaminen viimeisen runsaan vuoden ai- vähentämistä, mitä tavoitetta myös liikennepolt-
7523: kana on perustunut ennen kaikkea öljyn maail- toaineiden käytön vähentäminen edistää. Poltto-
7524: manmarkkinahintojen nousuun. Sen hinta on aineen hintojen suhteellisen hinnan selkeä nousu
7525: noin kolminkertaistunut vuoden 1999 alusta. Öl- ensimmäisestä öljykriisistä lähtien on osaltaan
7526: jyntuottajamaiden viime talven sopimuksen mu- edistänyt teknistä kehitystä energian tehokkaam-
7527: kaan öljyntuotantoa lisätään ja hinnat on tarkoi- man käytön suuntaan. Lisäksi energian hinnan
7528: tus pitää tietyllä vaihteluvälillä. Sopimuksen nousu käynnistää vaihtoehtoisten energiamuoto-
7529: syntymisen aikoihin hinnat laskivat tilapäisesti jen kehitystyötä sekä uusien öljykenttien etsin-
7530: alle sopimuksen mukaisen alarajan, mutta touko- tää ja käyttöönottoa.
7531: kuun lopulla hinnat ovat kohonneet jälleen jopa Kysymyksessä mainittua työmatkaliikennettä
7532: yli sovitun tason. Varastojen täydennystarve ja tuetaan tuloverotuksessa yleisellä työmatkakulu-
7533: nopeutunut maailman talouskasvu saattavat kui- vähennyksellä, jonka määrää korotettiin hallituk-
7534: tenkin pitää öljyn kysynnän syksyyn saakka kor- sen esityksestä 5 000 markalla. Kyseinen lain-
7535: keana. Perinteisesti myös pohjoisen pallonpuo- muutos tuli voimaan 1.6.2000. Ylärajan korotta-
7536: liskon kesä lisää liikennepolttoaineiden kulutus- minen helpottaa erityisesti haja-asutusalueilla
7537: ta. Öljyn maailmanmarkkinahintojen kohoami- asuvien ja sieltä työssä käyvien henkilöiden ti-
7538: sen ohella polttonesteiden vähittäismyyntihinto- lannetta, sillä käytännössä enimmäismääräisen
7539: ja on keväällä lisäksi korottanut jalostamoyhtiöi- 28 000 markan suuruisen matkakuluvähennyk-
7540: den kasvattarua kate. sen voi tehdä vain henkilö, jonka halvimmaksi
7541: Raakaöljy hinnoitellaan dollareissa, joten dol- työmatkakulkuneuvoksi hyväksytään oma auto.
7542: larin vahvistuminen on osaltaan lisännyt raakaöl- Lisäksi paikallisliikennettä tuetaan paikoin eri
7543: jyn hintaa euroissa ja markoissa. Vuoden 1999 toimenpitein. Pidemmällä aikavälillä liikenteen
7544: alusta toukokuun loppuun mennessä dollari vah- rakenne on kuitenkin muuttunut kohti maantie-
7545:
7546:
7547: 2
7548: Ministerin vastaus KK 480/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
7549:
7550:
7551: kuljetuksia sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. laadittaessa ollut vielä noussut ongelmaksi. Polt-
7552: Oman auton käyttöä on lisännyt myös se, että toaineiden veron yleinen alentaminen tai alueel-
7553: palvelut ovat keskittyneet alueellisesti. linen porrastaminen olisi kallista ja lisäksi erit-
7554: Kysyjien huoli bensiinin hinnan kohoamisen täin vaikeasti toteutettavissa hallinnollisista, val-
7555: alueellisia ongelmia lisäävistä vaikutuksista on vonnallisista ja yhteisölainsäädännöllisistä syis-
7556: aiheellinen. Polttoaineen hinta on kuitenkin vain tä, kuten eduskunnassa on talven ja kevään aika-
7557: yksi osatekijä verrattaessa eri alueiden kustan- na usein todettu.
7558: nuksia. Lisäksi on pidettävä mielessä, että ener- Hallitus ei näe tarpeelliseksi puuttua polttoai-
7559: gian kulutus- ja hintakehitys ovat myös maail- neiden hinnanmuodostukseen polttoaineveroa
7560: manlaajuisia kysymyksiä. Yksinkertaisia ratkai- alentamalla. Aluepoliittista kehitystä seurataan
7561: suja polttoaineiden hintojen nousun mukanaan kuitenkin tarkoin ja kysyjien esille ottamaa on-
7562: tuomiin ongelmiin ei ole. Hallitusohjelmassa lin- gelmaa eri alueiden kustannusrakenteesta pohdi-
7563: jattiin viime vuoden keväällä myös aluepolitiik- taan sisäasiainministeriössä yhteistyössä muun
7564: kaa, mutta bensiinin hinta ei hallitusohjelmaa muassa maakunnan liittojen edustajien kanssa.
7565:
7566:
7567: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
7568:
7569: Ministeri Suvi-Anne Siimes
7570:
7571:
7572:
7573:
7574: 3
7575: KK 480/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym. Ministems svar
7576:
7577:
7578:
7579:
7580: Tili riksdagens talman
7581:
7582: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger t.o.m. en fjärdedel. Eurons kurs är, om man bedö-
7583: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- mer utgående från de ekonomiska faktorerna
7584: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pertti onatur1igt låg och åtminstone på längre sikt ka~
7585: Hemmi1ä /sam1 m.fl. undertecknade skriftliga man vänta sig att den blir starkare, vilket också
7586: spörsmå1 SS 480/2000 rd: 1ättar på pristrycket när det gäller priset i mark.
7587: Trafikbränsleskatterna har höjts så att något
7588: Vad ämnar regeringen göra åt det fak- mindre än 3/4 av bensinpriset numera består av
7589: tum att den nuvarande nivån på bränsle- bräns1eaccis och mervärdesskatt. Höjningen av
7590: priset äventyrar den jämlika behand- skatterna på bränsle har grundat sig på en skatte-
7591: ling av alla medborgare som utlovas i po1itisk 1inje som syftar tili att det skall finnas ut-
7592: regeringsprogrammet? rymme i statsekonomin för att 1ätta på beskatt-
7593: ningen av arbete. Samtidigt har ett syfte varit att
7594: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- minska energiförbrukningen och på sätt påverka
7595: föra fö1jande: utsläpppen. De internationella k1imatavta1en för-
7596: De stigande priserna på bensin och andra trafik- utsätter att ko1dioxiduts1äppen minskas, en mål-
7597: bräns1en under det senaste året har framför allt sättning som också främjas av att användningen
7598: baserat sig på att vär1dsmarknadspriset på o1ja av trafikbräns1en minskar. Att de re1ativa bräns-
7599: har stigit. 01jepriset har ungefår tredubb1ats se- leprisema har stigit ända sedan den första o1jekri-
7600: dan början av 1999. En1igt det avta1 som o1jepro- sen har för sin del bidragit tili att den tekniska ut-
7601: ducentländerna ingick i vintras skall o1jeproduk- vecklingen inriktats på effektivare energianvänd-
7602: tionen öka och priserna hållas inom vissa grän- ning. Dessutom leder höjda energipriser tili att
7603: ser. 1 samband med att avta1et ingicks sjönk pri- det startas projekt för att utveck1a alternativa en-
7604: serna tillfålligt under den avta1ade nedre gränser, ergiformer samt projekt för o1jeprospektering
7605: men i s1utet av maj steg priserna igen t.o.m. över och ibruktagande av nya o1jefålt.
7606: den avta1ade gränsen. Behovet av att fylla 1agren De arbetsresor som nämns i spörsmå1et stöds i
7607: och den snabbare g1oba1a ekonomiska tillväxten inkomstbeskattningen genom det allmänna kost-
7608: innebär eventuellt att efterfrågan kommer att nadsavdraget för arbetsresor som på regeringens
7609: vara stor ända fram till hösten. Traditionellt ökar förs1ag har höjts till 5 000 mark. Lagändringen
7610: också konsumtionen av trafikbräns1en när det är trädde i kraft den 1 juni 2000. Höjningen av den
7611: sommar på norra ha1vk1otet. Förutom till fö1jd av övre gränsen för kostnadsavdraget underlättar si-
7612: höjningen av världmarknadspriserna på olja har tuationen särskilt för dem som bor i glesbygder
7613: minutpriset på flytande bräns1en under våren och har långa arbetsresor, eftersom endast den
7614: höjts även därför att bensinbolagen höjer sin som får den egna bilen godkänd som billigaste
7615: täckning. fortskaffningsmede1 i praktiken kan göra det
7616: Priset på råo1ja fastställs i dollar, vilket för sin maximala resekostnadsavdraget på 28 000 mark.
7617: del har inverkat höjande på priset i euro och mark Dessutom understöds lokaltrafiken på olika sätt
7618: i och med att dollarn har blivit starkare. Från bör- på vissa orter. På 1ängre sikt har dock trafiken
7619: jan av 1999 tili slutet av maj stärktes dollarn med förändrats så att landsvägstransporterna har ökat
7620:
7621:
7622: 4
7623: Ministems svar KK 480/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
7624:
7625:
7626: både när det gäller persontrafik och godstrafik. män sänkning av bränsleskatten eller en regional
7627: Användningen av egen bil har också ökat genom gradering av bränslepriset är dyr och dessutom
7628: att servicen har koncentrerats regionalt. mycket svår att genomföra av admininstrativa
7629: Spörsmålsställamas oro för att verkningama och tillsynsmässiga orsaker samt p.g.a. gemen-
7630: av det höjda bensinpriset ökar de regionala pro- skapslagstiftningen, vilket under vintem och vå-
7631: blemen är befogad. Bränslepriset är dock endast ren ofta har konstaterats i riksdagen.
7632: en bidragande faktor när man jämför kostnader- Riksdagen anser det inte vara nödvändigt att
7633: na i olika regioner. Dessutom måste man komma ingripa i prisbildningen genom att sänka bränsle-
7634: ihåg att konsumtions- och prisutvecklingen i frå- skatten. Regeringen följer dock noggrant den re-
7635: ga om energi är en global fråga. Det finns inga gionalpolitiska utvecklingen och det problem
7636: enkla lösningar på de problem som bränslepris- med kostnadsstrukturen i de olika regionema
7637: höjningar medför. 1 regeringsprogrammet drog som spörsmålsställama tar upp avhandlas i inri-
7638: man i våras också upp linjema för regionalpoliti- kesministeriet i samråd med bl.a. representanter
7639: ken, men bensinpriset hade ännu inte blivit ett för förbunden på landskapsnivå.
7640: problem när regeringsprogrammet skrevs. En all-
7641:
7642:
7643:
7644: Helsingfors den 9 juni 2000
7645:
7646: Minister Suvi-Anne Siimes
7647:
7648:
7649:
7650:
7651: 5
7652: KK 48112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
7653:
7654:
7655:
7656:
7657: KIRJALLINEN KYSYMYS 48112000 vp
7658:
7659: Pankkiautomaattipalveluiden saatavuuden pa-
7660: rantaminen erityisryhmille
7661:
7662:
7663:
7664:
7665: Eduskunnan puhemiehelle
7666:
7667: Kaikki pankkiryhmittymät ovat laiminlyöneet vat elää täysipainoista elämää ja käyttää palve-
7668: pankkiautomaattipalveluiden kehittämisen kaik- luita. On välttämätöntä, että pankitkin saadaan
7669: kien ulottuville. Erityisiä pankkiautomaattipal- mukaan tähän palveluiden kehittämistyöhön, jos-
7670: veluita tarvitsevia ryhmiä ovat ainakin pyörätuo- sa vammaisuus ja toimintakyvyn rajoittuminen
7671: lia jatkuvasti käyttävät, jotka eivät omin avuin otetaan huomioon myös palveluautomaattien
7672: voi nousta pyörätuolista ylös, sekä pienikasvui- suunnittelussa, sijoituksessa ja hankinnassa. Jos
7673: set ihmiset. Automaatit on rakennettu seisaal- nämä palvelut eivät kehity luonnollista tietä, sii-
7674: laan työskentelyä varten, jolloin em. henkilöiden hen on tarvittaessa yhteiskunnan toimin asetetta-
7675: on mahdotonta käyttää omien rajoitteidensa va vähimmäisnormit ja velvoitteet.
7676: vuoksi näitä palveluita. Vammaisjärjestöt ovat
7677: tiettävästi useaan otteeseen pyrkineet vaikutta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7678: maan pankkeihin sellaisten laitteistojen saami- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
7679: seksi, jotka mahdollistaisivat pankkiauttamaat- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7680: tien käytön pyörätuolista käsin. Ainakaan Joen- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7681: suussa pienemmistä kunnista puhumattakaan
7682: nämä yhteydenotot eivät ole johtaneet tulokseen. Onko hallitus tiedostanut sen, että pan-
7683: Pankit ovat ilmoittaneet, ettei tällaisten laittei- kit eivät ole kehittäneet palveluitaan
7684: den hankinta mahdollisten käyttäjien vähäisyy- pyörätuolia käyttäviä ja muita vammai-
7685: den vuoksi ole kannattavaa. sia huomioon ottaviksi ja
7686: Yleisessä yhteiskuntarakentamisessa on pyrit-
7687: ty kehittämään esteettömiä vaihtoehtoja siten, mitä hallitus aikoo tehdä, että jatkossa
7688: että liikuntavammaiset, näkövammaiset sekä mo- myös näille henkilöille turvattaisiin ta-
7689: net muutkin toimintakyvyiltään rajoitteiset voisi- savertaisesti pankkiautomaattipalvelui-
7690: den saatavuus?
7691:
7692:
7693: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
7694:
7695: Esa Lahtela /sd Lauri Oinonen /kesk
7696: Lauri Kähkönen /sd Anu Vehviläinen /kesk
7697: Matti Väistö /kesk Pekka Ravi /kok
7698: Erkki Kanerva /sd Unto Valpas /vas
7699: Sulo Aittoniemi /alk Pertti Turtiainen /vas
7700:
7701: Versio 2.0
7702: KK 481/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
7703:
7704:
7705:
7706:
7707: Eduskunnan puhemiehelle
7708:
7709: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Mahdollisuudet pankkipalvelujen käyttämi-
7710: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seen ovat edellä mainituista syistä siten osittain
7711: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen heikentyneet sellaisten kansalaisten osalta, joilla
7712: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ei ole mahdollisuutta käyttää hyväkseen tietotek-
7713: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK niikkaa ja sähköisiä maksuvälineitä.· Tällainen
7714: 481/2000 vp: kehitys saattaa kohdistua erityisen haitallisesti
7715: joihinkin vammaisryhmiin sekä vanhuksiin. Toi-
7716: Onko hallitus tiedostanut sen, että pan- saalta teknologian kehitys mahdollistaa nykyisin
7717: kit eivät ole kehittäneet palveluitaan pankkiasioiden hoitamisen esimerkiksi kotona
7718: pyörätuolia käyttäviä ja muita vammai- olevalta tietokoneelta tai puhelimitse, mikä mer-
7719: sia huomioon ottaviksi ja kittävästi parantaa muun muassa liikuntavam-
7720: maisten asemaa tässä suhteessa.
7721: mitä hallitus aikoo tehdä, että jatkossa Pankkipalvelujen saatavuuteen liittyviä ylei-
7722: myös näille henkilöille turvattaisiin ta- siä lainsäädäntötarpeita selvitetään valtiovarain-
7723: savertaisesti pankkiautomaattipalvelui- ministeriön syyskuussa 1999 asettamassa pank-
7724: den saatavuus? kipalvelutyöryhmässä, jonka määräaika päättyy
7725: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 31.12.2000. Ministeriö on asettanut työryhmän
7726: ti seuraavaa: toimeksiannon yhdeksi lähtökohdaksi sen, että
7727: yksityishenkilöille välttämättömät rahoitus- ja
7728: Hallitus toteaa, että pankkien palvelutaso mää- maksujenvälityspalvelut voidaanjatkossakin säi-
7729: räytyy yleisen kilpailun ja yleisten asiakkaansuo- lyttää kaikkien saatavilla.
7730: japeriaatteiden perusteella. Yksityisten yritysten Hallitus katsoo, että vammaisten kansalaisten
7731: palvelutasoon ei voida vaikuttaa välittömästi jul- mahdollisuudet toimia yhteiskunnan tasavertaisi-
7732: kisin toimenpitein. na jäseninä tulee pyrkiä turvaamaan. Tavoitteena
7733: Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että pank- on kaikille soveltuva yhteiskunta. Tietoteknii-
7734: kiteknologian kehitys ja kilpailun kiristyminen kan sovellusten esteettömyys, kuten muunkin
7735: ovat johtamassa siihen, että peruspankkipalvelu- ympäristön ja palvelujen esteettömyys ovat tär-
7736: jen tarjonta on siirtymässä yhä enemmän itsepal- keitä tavoitteita. EU:n teknologiaohjelmissa tie-
7737: veluun perustuvaksi, erityisesti tietoverkkoihin. totekniikan esteettömyyttä pidetään niin tärkeä-
7738: Eri kansalaisryhmien pankkipalveluissa koke- nä tavoitteena, että sitä koskeva direktiiviesitys
7739: mat ongelmat johtuvat hallituksen käsityksen on komissiossa valmisteilla. Kotimaassa vam-
7740: mukaan ensisijaisesti pankkien pyrkimyksestä maisjärjestöt ja suomalaisiin pankkeihin auto-
7741: siirtyä nopeasti pankkipalvelujen elektroniseen maatteja toimittava laitevalmistaja ovat koon-
7742: tarjontaan perinteisen konttoreissa henkilökoh- neet yhteistyössä vammaisten käyttäjien tarpeet
7743: taisesti tapahtuvan asiakaspalvelun sijasta. Kehi- kehitystyön pohjaksi, jotta seuraavan polven
7744: tys on seurausta yhteiskunnan kehittymisestä tie- automaatti olisi nykyistä käyttäjäystävällisempi
7745: toyhteiskunnan suuntaan. myös iäkkäille ja vammaisille käyttäjille. Suo-
7746: men Pankkiyhdistys neuvottelee lisäksi vam-
7747:
7748:
7749: 2
7750: Ministerin vastaus KK 48112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
7751:
7752:
7753: maisjärjestöjen edustajien kanssa mahdollisuuk- sekä vammaisjärjestöjen yhteistyötä. Edellä mai-
7754: sista ottaa vammaisten asiakkaiden erityistarpei- nitun, pankkipalvelujen saatavuutta koskevan
7755: ta huomioon pankkien toiminnassa. yleisselvityksen yhteydessä valtiovarainministe-
7756: Hallitus katsoo, että vammaisten mahdollisuu- riö voi lisäksi erikseen kiinnittää sosiaali- ja ter-
7757: det käyttää välttämättömiä pankkipalveluita ovat veysministeriön samoin kuin pankkeja edusta-
7758: riittävästi turvattavissa edistämällä pankkeja vienjärjestöjen huomiota niihin ongelmiin, joita
7759: edustavien järjestöjen, tietotekniikan sovelluk- työryhmä on havainnut pankkipalvelujen saata-
7760: sia kehittävien toimijoiden ja laitevalmistajien vuudessa eri kansalaisryhmien osalta.
7761:
7762:
7763: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
7764:
7765: Ministeri Suvi-Anne Siimes
7766:
7767:
7768:
7769:
7770: 3
7771: KK 481/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerns svar
7772:
7773:
7774:
7775:
7776: Tili riksdagens talman
7777:
7778: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för de medborgare som inte har möjlighet att an-
7779: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vända datateknik och elektroniska betalningsme-
7780: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa del. En dylik utveckling kan drabba vissa grup-
7781: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- per av handikappade samt åldringar särskilt hårt.
7782: mål SS 481/2000 rd: Å andra sidan möjliggör teknologins utveckling
7783: numera att bankärenden sköts t.ex. via hemdator
7784: Ar regeringen medveten om att banker- eller per telefon, vilket avsevärt förbättrar bl.a.
7785: na inte har utvecklat sin service så att rörelsehindrades ställning i detta avseende.
7786: man tar hänsyn till rullstolsbundna och De allmänna behoven inom lagstiftningen an-
7787: andra handikappade och gående tillgången till bankservice utreds i en av
7788: finansministeriet i september 1999 tillsatt bank-
7789: vad ämnar regeringen göra för att ock- servicearbetsgrupp, vars mandattid löper ut den
7790: så dessa personer skall ha samma till- . 31 december 2000. Ministeriet har som utgångs-
7791: gång som andra tili bankautomatservi- punkt för arbetsgruppens uppdrag uppställt att
7792: ce? för privatpersoner behövliga finansierings- och
7793: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- betalningsförmedlingstjänster också i fortsätt-
7794: föra följande: ningen skall finnas att tillgå för alla och envar.
7795: Regeringen anser att man måste försöka tryg-
7796: Regeringen konstaterar att bankernas serviceni- ga de handikappade medborgarnas möjligheter
7797: vå utformas utgående från den allmänna konkur- att fungera i samhället som jämbördiga medlem-
7798: rensen och allmänna principer för klientskydd. mar av detta. Målet är ett samhälle som är anpas-
7799: Det är inte möjligt att genom offentliga åtgärder sat för alla. Lättillgängligheten i fråga om data-
7800: direkt påverka privata företags servicenivå. teknikens tillämpningar, liksom också den övri-
7801: Regeringen är likväl medveten om att utveck- ga omgivningens och servicens lättillgänglighet,
7802: lingen i fråga om bankteknologin och den allt är viktiga mål. Inom EU:s teknologiprogram an-
7803: hårdare konkurrensen håller på att leda till att ses datateknikens lättillgänglighet vara ett så vik-
7804: bankernas basservice i allt högre grad går ut på tigt mål att man som bäst i kommissionen bere-
7805: självbetjäning, särskilt via nätet. De problem som der ett förslag till direktiv om saken. 1 Finland
7806: olika medborgargrupper upplever i bankservicen har handikapporganisationerna och den tillverka-
7807: beror enligt regeringens uppfattning i första hand re som levererar automater till finländska banker
7808: på bankernas strävan att snabbt övergå till att er- i samråd sammanställt de handikappade använ-
7809: bjuda banktjänster på elektronisk väg i stället för darnas behov som underlag för utvecklingsarbe-
7810: den traditionella kundservice som sker personli- tet, så att nästa generations automat är mera an-
7811: gen på bankkontoren. Utvecklingen är en följd av vändarvänlig också för äldre och handikappade
7812: samhällets utveckling i riktning mot ett informa- användare. Bankföreningen i Finland förhandlar
7813: tionssamhälle. dessutom med representanter för handikapporga-
7814: Möjligheterna att anlita bankernas tjänster har nisationerna om möjligheterna att beakta de han-
7815: av ovan nämnda orsaker därför delvis försämrats
7816:
7817:
7818: 4
7819: Ministems svar KK 48112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
7820:
7821:
7822:
7823: dikappade kundemas speciella behov i banker- dikapporganisationer. 1 samband med ovan
7824: nas verksamhet. nämnda allmänna utredning av tillgången tili
7825: Regeringen anser att de handikappades möj- bankservice kan finansministeriet dessutom sär-
7826: ligheter att anlita nödvändiga banktjänster till- skilt fåsta social- och hälsovårdsministeriets lik-
7827: räckligt bra kan tryggas genom ett bättre samar- som också de bankerna representerande organi-
7828: bete mellan organisationer som representerar sationernas uppmärksamhet på de problem som
7829: bankema, aktörer som utvecklar datateknikens arbetsgruppen upptäckt i fråga om tillgången tili
7830: tillämpningar och bankomattillverkare samt han- bankservice för olika medborgargrupper.
7831:
7832:
7833:
7834: Helsingfors den 6 juni 2000
7835:
7836: Minister Suvi-Anne Siimes
7837:
7838:
7839:
7840:
7841: 5
7842: KK 482/2000 vp - Esa Lahtela /sd
7843:
7844:
7845:
7846:
7847: KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2000 vp
7848:
7849: Valtimon-Pajukosken-Lotman paikallistien
7850: perusparantaminen
7851:
7852:
7853:
7854:
7855: Eduskunnan puhemiehelle
7856:
7857: Valtimon kunnassa sijaitseva Valtimon-Paju- mys olisi merkittävästä myönteisestä lisäimpuls-
7858: kosken-Lotman tie on tärkeä tieyhteys Vaiti- sista niihin ponnisteluihin, joita Valtimon kunta
7859: moita Rautavaaralle. Valtimon puoleisessa pääs- on osoittanut yritystoiminnan hankinnan ja maa-
7860: sä 9 kilometrin matkalla on noin sata taloutta ja seudun elävänä pitämisen osalta.
7861: sen lisäksi useita kymmeniä kesäasuntoja. Pää-
7862: asiallinen asiointiliikenne suuntautuu Vaitimolle Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
7863: päin. Siksi peruskorjauksen ja pinnoituksen tar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
7864: ve olisikin juuri tämän 9 kilometrin matkalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7865: mitä suurin. Valtimon kunta ja tienvarren asuk- vaksi seuraavan kysymyksen:
7866: kaat ovat useaan otteeseen kiirehtineet tien pe-
7867: ruskorjausta tähän mennessä tosin laihoin tulok- Onko hallitus tietoinen niistä tiestöjen
7868: sin. Savo-Karjalan tiepiirin määrärahojen riittä- peruskorjausrästeistä ja -tarpeista, joi-
7869: mättömyyden vuoksi tien k01jaukseen ei ole ta Pohjois-Karjalan maakunnassa on
7870: liiennyt varoja. odottamassa vuoroaan ja
7871: Nyt, kun taloudellinen tilanne on kuitenkin pa-
7872: ranemaan päin ja Tielaitoksen järjestelyjen yh- näkeekö hallitus mahdolliseksi jo ensi
7873: teydessä on tiestöjen korjaukseen tulossa lisä- vuonna osoittaa riittävät määrärahat
7874: määrärahoja, niin odottaisi, että viimeinkin jo Valtimon kunnassa sijaitsevan Valti-
7875: ensi vuonna osoitettaisiin riittävät varat Pajukos- mon-Pajukosken-Lotman paikallis-
7876: ki-Lotmatien Valtimon puoleisen pään perus- tien peruskorjaukseen noin yhdeksän ki-
7877: kOtjaukseen noin 9 kilometrin matkalta. Kysy- lometrin matkalta Valtimon puoleisesta
7878: päästä?
7879:
7880:
7881: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
7882:
7883: Esa Lahtela /sd
7884:
7885:
7886:
7887:
7888: Versio 2.0
7889: KK 482/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
7890:
7891:
7892:
7893:
7894: Eduskunnan puhemiehelle
7895:
7896: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- nä paikallista liikennettä, jonka määrä alenee Pa-
7897: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette jukosken ja Lotman välisellä osuudella alle 100
7898: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- ajoneuvoon vuorokaudessa. Tie on päällystetty
7899: nen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan 2,4 kilometrin matkalta, ja loppuosa on sorapin-
7900: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tainen. Päällystetty osuus on huonokuntoinen ja
7901: 482/2000 vp: peruskorjauksen tarpeessa. Soratieosuus on tyy-
7902: dyttävässä kunnossa, mutta vaatisi laajan perus-
7903: Onko hallitus tietoinen niistä tiestöjen korjauksen päällystystä varten.
7904: peruskorjausrästeistä ja -tarpeista, joi- Yhä suurempi osa vähenevästä perustienpi-
7905: ta Pohjois-Karjalan maakunnassa on don rahoituksesta joudutaan liikenteen turvalli-
7906: odottamassa vuoroaan ja suuden ja sujumisen varmistamiseksi kohdista-
7907: maan vilkkaimmille teille. On tärkeää, että myös
7908: näkeekö hallitus mahdolliseksi jo ensi haja-asutusalueella voitaisiin turvata palvelut ja
7909: vuonna osoittaa riittävät määrärahat elinkeinoelämän toimintaedellytykset.
7910: Valtimon kunnassa sijaitsevan Valti- Esitetty peruskorjaus Vaitimosta Pajukoskel-
7911: mon-Pajukosken-Lotman paikallis- le asti ei muiden tarpeellisempien toimenpitei-
7912: tien peruskorjaukseen noin yhdeksän ki- den vuoksi mahdu nykyisiin lähivuosien ohjel-
7913: lometrin matkalta Valtimon puoleisesta miin. Kiireellisiä kelirikonpoistokohteita on
7914: päästä? Savo-Karjalan tiepiirin alueella siinä määrin, et-
7915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tei tämä kohde näytä mahtuvan ensi vuoden oh-
7916: ti seuraavaa: jelmaan siinäkään tapauksessa, että tienpidon ta-
7917: loudellinen tilanne pian paranisi kysymyksessä
7918: Valtimon-Pajukosken-Lotman maantie 5285 toivotulla tavalla. Toistaiseksi tie pyritään pitä-
7919: tarjoaa Vaitimosta yhteyden kantatielle 87 ja mään kunnossapitotoimin mahdollisimman hy-
7920: edelleen Rautavaaran suuntaan. Tiellä on lähin- vin liikennettä tyydyttävänä.
7921:
7922:
7923:
7924: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
7925:
7926: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
7927:
7928:
7929:
7930:
7931: 2
7932: Ministems svar KK 482/2000 vp - Esa Lahtela /sd
7933:
7934:
7935:
7936:
7937: Tili riksdagens talman
7938:
7939: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 2,4 kilometers avsnitt, och den resterande sträck-
7940: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- an är grusväg. Det asfalterade avsnittet är i dåligt
7941: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa skick och i behov av en grundlig förbättring. Det
7942: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS grusbelagda avsnittet är i nöjaktigt skick, men
7943: 482/2000 rd: skulle kräva en omfattande förbättring för att
7944: kunna asfalteras.
7945: A'r regeringen medveten om de ogjorda För att säkerställa säkerhet och smidighet i tra-
7946: genomgripande förbättringarna av väg- fiken är det nödvändigt att anvisa en allt större
7947: nätet och behoven av förbättringar som andel av den krympande finansieringen för bas-
7948: väntar på sin tur i Norra Karelens land- väghållningen till de livligast trafikerade vägar-
7949: skap och na. Det skulle vara viktigt att också på glesbyg-
7950: den kunna trygga servicen och näringslivets
7951: anser regeringen att det är möjligt att verksamhetsförutsättningar.
7952: redan nästa år anvisa tillräckligt med Tili följd av andra angelägnare åtgärder kan
7953: anslagför att grundligtförbättra bygde- den föreslagna genomgripande förbättringen av
7954: väg Valtimo-Pajukoski-Lotma i Valti- sträckan från Vaitimo ända fram till Pajukoski
7955: mo kommun på en ca nio kilometers inte tas med i de nuvarande programmen för de
7956: sträcka i Valtimos ända av vägen? närmast kommande åren. Inom Savolax-Kare-
7957: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lens vägdistrikt finns det så många tjälskadade
7958: föra följande: ställen som borde förbättras att projektet i fråga
7959: inte ser ut att rymmas med i nästa års program,
7960: Landsväg 5285 mellan Valtimo, Pajukoski och inte ens om väghållningens ekonomiska situa-
7961: Lotma erbjuder en anslutning till stamväg 87 och tion förbättras på det sätt som önskas i spörsmå-
7962: vidare i riktning mot Rautavaara. På vägen är det let. Strävan är tills vidare att genom underhålls-
7963: i huvudsak lokal trafik, som minskar i mängd på åtgärder hålla vägen i ett så tillfredsställande
7964: avsnittet Pajukoski-Lotma till att vara fårre än skick som möjligt med tanke på trafiken.
7965: 100 fordon per dygn. Vägen är asfalterad på ett
7966:
7967:
7968:
7969: Helsingfors den 7 juni 2000
7970:
7971: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
7972:
7973:
7974:
7975:
7976: 3
7977: KK 483/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym.
7978:
7979:
7980:
7981:
7982: KIRJALLINEN KYSYMYS 483/2000 vp
7983:
7984: Lapsisuodatin Internetiin
7985:
7986:
7987:
7988:
7989: Eduskunnan puhemiehelle
7990:
7991: Internet on ympäri maailman ulottuva tietokone- sen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tar-
7992: verkosto, joka tavoittaa kymmeniä miljoonia ih- vitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa". Van-
7993: misiä. Käyttäjien lukumäärä kasvaa päivittäin. hempien tukeminen lasten kasvattamisessa on
7994: Internetin käyttö on helppoa. Suomi on asukaslu- kirjattu myös lastensuojelulakiin.
7995: kuun suhteutettuna maailman eniten Internetiä Internetin tuomat rajattomat mahdollisuudet
7996: käyttävä maa. Internet on maailmanlaajuinen ko- ilman minkäänlaista estojärjestelmää vaikeutta-
7997: din, koulun ja työpaikan sähköinen tietopankki. vat vanhempien kasvatustehtävää. Vanhemmat
7998: Internet on lisännyt huomattavasti käyttäjien eivät pysty valvomaan, millä sivuilla lapset surf-
7999: vastuuta ja valtaa. Tämä tuo mukaan myös riske- failevat. Siksi Internetin käytön räjähdysmäinen
8000: jä. Myös rikollinen tai yleisiä moraalikäsityksiä leviäminen antaa asialliset perusteet luoda tieto-
8001: loukkaava aineisto voi levitä Internetin välityk- koneiden omistajia eli vanhempia ja kasvattajia
8002: sellä. Nuoret ja lapset altistuvat entistä enemmän palveleva suodatinjärjestelmä lasten ja nuorten
8003: tällaiselle aineistolle. Internetin periaate on, että parhaaksi.
8004: jokainen käyttäjä vastaa itse omasta toiminnas- Kansainväliset lapsijärjestöt ovat keskustel-
8005: taan. Jos joku syyllistyy rikolliseen toimintaan leet erilaisten suodatinohjelmien järjestämisestä
8006: tai lainvastaiseen menettelyyn, hän vastaa siitä, Internetiin. Näiden ohjelmien avulla vanhemmat
8007: mutta ongelmana on, miten estää rikollisia tai voisivat valvoa ja suodattaa sopimattomilla si-
8008: loukkaavia vaikutteita välittävä toiminta. Ongel- vuilla surffailua.
8009: mana ovat varsinkin lapsille ja nuorille suunna-
8010: tut vaikutteet. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8011: Lapset ja nuoret oppivat nopeasti Internetin jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
8012: käytön. Usein vanhemmat ovat oppilaan paikalla vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8013: lapsiinsa nähden tietokoneen käytössä. Lasten tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8014: yksinäiset iltapäivät luovat otollisen maaperän
8015: surffailla Internetin sivuilla ja löytää sieltä eri- Mitä hallitus aikoo tehdä Internetissä
8016: laista aineistoa. Internetin sivuilta on löytynyt esiintyvän rikollisen tai muutoin sopi-
8017: jopa huumeiden kasvatuksen ja pommien teon mattoman aineiston leviämisen estämi-
8018: ohjeet. Virtuaalitappaminen on käden ulottuvilla seksija
8019: ja myös lapsipornografiaa on löydetty verkoista.
8020: Lapset ovat usein kykenemättömiä käsittele- miten hallitus aikoo vauhdittaa erilais-
8021: mään ja ymmärtämään kohtaamiaan epäterveitä ten suodattimien eli esto-ohjelmien ke-
8022: ilmiöitä. YK:n yleissopimuksen lapsenoikeuk- hittämistä lnternetin käyttöturvallisuu-
8023: sien julistuksessa sanotaan, että lapsi "ruumiilli- den lisäämiseksi lasten ja nuorten koh-
8024: dalla ja
8025:
8026:
8027: Versio 2.0
8028: KK 483/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym.
8029:
8030:
8031: mitä hallitus aikoo tehdä, että palvelui- Internet-järjestelmän luomiseksi maail-
8032: den tarjoajat sitoutuvat kansainvälisin manlaajuisessa iriformaatiopalveluiden
8033: sopimuksin nykyistä tiukempien säädös- tarjonnassa?
8034: ten aikaansaamiseen käyttöturvallisen
8035:
8036:
8037: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
8038:
8039: Jouko Jääskeläinen /skl Leea Hiltunen /skl
8040: Ismo Seivästö /skl Päivi Räsänen /skl
8041: Sakari Smeds /skl
8042:
8043:
8044:
8045:
8046: 2
8047: Ministerin vastaus KK 483/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
8048:
8049:
8050:
8051:
8052: Eduskunnan puhemiehelle
8053:
8054: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vat uusien viestimien laittomia ja haitallisia si-
8055: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sältöjä sekä suojelevat kaikkien sähköisen kau-
8056: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pan käyjien, erityisesti alaikäisten, etuja. Myös
8057: vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen Interpol on ottanut aktiivisen roolin lapsiin koh-
8058: /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen distuvien rikosten, kuten Internetissä olevan lap-
8059: KK 483/2000 vp: sipomografian, torjunnassa.
8060: Euroopan tasolla Euroopan unioni on kiinnit-
8061: Mitä hallitus aikoo tehdä Internetissä tänyt huomiota uusien viestintätekniikoiden mu-
8062: esiintyvän rikollisen tai muutoin sopi- kanaan tuomiin ongelmiin jo vuonna 1996 vih-
8063: mattoman aineiston leviämisen estämi- reässä kirjassaan alaikäisten ja ihmisarvon suoje-
8064: seksija lusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa. Sil-
8065: loin herätetyn keskustelun seurauksena on synty-
8066: miten hallitus aikoo vauhdittaa erilais- nyt lukuisia uusia EY-asiakirjoja: mm. päätös-
8067: ten suodattimien eli esto-ohjelmien ke- lauselma Intemetin laittomasta ja haitallisesta si-
8068: hittämistä Internetin käyttöturvallisuu- sällöstä (17 .2.1997 1 97 /C 70/01) sekä suositus
8069: den lisäämiseksi lasten ja nuorten koh- Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuot-
8070: dalla ja tavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta
8071: mitä hallitus aikoo tehdä, että palvelui- edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tar-
8072: den tarjoajat sitoutuvat kansainvälisin koituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon
8073: sopimuksin nykyistä tiukempien säädös- suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle
8074: ten aikaansaamiseen käyttöturvallisen (24.9.1998 1 EYVL L 270). Euroopan parlamen-
8075: Internet-järjestelmän luomiseksi maail- tin ja neuvoston päätöksellä hyväksyttiin
8076: manlaajuisessa informaatiopalveluiden 25.1.1999 Internetin käyttöturvallisuuden paran-
8077: tarjonnassa? tamista koskeva yhteisön monivuotinen toimin-
8078: tasuunnitelma maailmanlaajuisten verkkojen lai-
8079: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tonta ja haitallistallista sisältöä torjumalla (ns.
8080: ti seuraavaa: Internet Action Pian) , jonka tavoitteena on mm.
8081: luoda turvallisempi käyttöympäristö Euroopan
8082: Internetin globaalin luonteen huomioon ottaen vihjelinjajärjestelmän sekä itsesääntelyn ja käy-
8083: tehokas toiminta laittomien ja haitallisten sisältö- tännesääntöjen avulla, kehittää suodatin- ja luo-
8084: jen torjumiseksi vaatii ylikansallisia toimenpitei- kittelujärjestelmiä sekä edistää tiedotustoimin-
8085: tä. Globaalin tason keskusteluja onkin käyty esi- taa. Nelivuotisen toimintasuunnitelman toteutta-
8086: merkiksi sähköistä kauppaa käyvien yritysten vä- miseen on varattu 25 miljoonaa euroa.
8087: lisen maailmanlaajuisen keskustelufoorumin Suomen puheenjohtajuuskaudella hyväksyt-
8088: GBDe:n (Global Business Dialogue on Electro- tiin neuvoston päätelmät alaikäisten suojelusta
8089: nic Commerce) piirissä. GBDe:n yhdeksi tavoit- digitaalisten audiovisuaalipalvelujen kehittyessä
8090: teeksi on asetettu sellaisten menettelytapojen (14.12.1999 1 13665/99). Päätelmissä jäsenval-
8091: (code of conduct) ja muiden itsesääntelymeka- tioita kehotetaan tarkistamaan alaikäisten suoje-
8092: nismien kehittäminen ja edistäminen, jotka torju-
8093:
8094: 3
8095: KK 483/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerin vastaus
8096:
8097:
8098: lua koskevien nykyistenjärjestelmien tehokkuut- kemiä ilmoituksia taittomiksi epäilemistään ai-
8099: ta sekä tehostamaan ponnistelujaan koulutus- ja neistoista ja tekisi niistä asianmukaiset ilmoituk-
8100: valistustoimien osalta sekä saattamaan yhteen set palveluntarjoajalle ja poliisille. Liikennemi-
8101: asianosaiset toimialat ja osapuolet tarkastele- nisteriö on käynnistämässä selvitystyötä, siitä
8102: maan, millä tavoin voidaan selkeyttää audiovi- mikä olisi paras tapa tällaisen järjestelmän luo-
8103: suaalisen sisällön arviointia ja luokittelua. Pää- miseksi. Jo nyt keskusrikospoliisilla on internet-
8104: telmien seurauksena liikenneministeriö järjesti rikosvihjepuhelinja -sähköpostiosoite, mutta nii-
8105: 28.2.2000 audiovisuaalisen alan kokouksen, jos- den tunnettavuus ei ole vielä kovin hyvä.
8106: sa pohdittiin keinoja alaikäisten suojelemiseksi. Ns. haitallisten aineistojen osalta hallitus pi-
8107: Kokouksen osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että tää tiedotustoiminnan edistämistä ensiarvoisen
8108: itsesääntely on paras keino rajoittaa haitallisten tärkeänä. Hallitus muistuttaa, että esim. erilaiset
8109: sisältöjen kulkeutumista lasten silmiin tai kor- lastensuojelujärjestöt voivat hakea ED-rahoitus-
8110: viin. Tekniikan kehittyessä on lainsäädännölli- ta projekteihinsa, joissa vanhempia ja opettajia
8111: sin keinoin entistä vaikeampaa rajoittaa haitalli- pyritään informoimaan parhaista keinoista ala-
8112: sen materiaalin esittämistä. Alan toimijat ovat et- ikäisten suojelemiseksi sisällöiltä, joilla saattaisi
8113: sineet tämän kevään aikana suuntaviivoja ala- olla haitallisia vaikutuksia heidän kehityksel-
8114: ikäisten suojeluun ja ensi syksynä on tarkoitukse- leen. Erilaiset suodattimet ovat myös yksi keino,
8115: na päästä konkreettisempiin toimenpiteisiin. jolla vanhemmat voivat valvoa lastensa Internet-
8116: Suomalaisessa viestintäkentässä itsesääntelyl- käyttäytymistä. Internetistä on ladattavissa suo-
8117: lä on pitkät perinteet ja siitä saadut kokemukset dattimia, jotka toimivat suosituimmissa selaimis-
8118: ovat olleet hyviä. Lehdistön ja perinteisten säh- sa ja hakuohjelmissa, mutta niiden tehokas toimi-
8119: köisten viestimien itsesääntelyelimenä on jo pit- minen vaatii vielä parempaa sivujen luokittelu-
8120: kään toiminut Julkisen Sanan Neuvosto ja puhe- järjestelmää sekä suodatinmahdollisuuksien pa-
8121: linpalveluiden itsesääntelystä on muutaman vuo- rempaa tunnettavuutta.
8122: den vastannut Maksoilisten puhelinpalveluiden Hallitus korostaa, että Internet on ilmiönä pää-
8123: eettinen lautakunta. Myös Internetin osalta lii- sääntöisesti hyvä ja hyödyllinen. Kun kuitenkin
8124: kenneministeriö pitää toimialan itsesääntelyä yli 300 miljoonalla käyttäjällä ympäri maailman
8125: parhaana keinona pyrittäessä torjumaan laitto- on pääsy yli 800 miljoonalle verkkosivulle, on
8126: mia ja haitallisia sisältöjä. Internet on niin nope- väistämätöntä, että myös loukkaavaa ja jopa lai-
8127: asti muuttuva kenttä, että ainoa tehokas tapa tonta Internetin käyttöä tapahtuu. Tätä Internetin
8128: kontrolloida sen sisältöjä on alan toimijoiden - pimeää puolta ei ole syytä liioitella, mutta on sel-
8129: yrittäjien ja käyttäjien - yhteistyö. Itsesäänte- vää, että se on otettava vakavasti ja sen torjumi-
8130: lyn avulla voidaan laittomien ja haitallisten sisäl- seksi on pyrittävä löytämään tehokkaita keinoja,
8131: töjen torjumiseksi löytää sellaisia keinoja, että jotta uusien palvelujen kehitykseen liittyvät ta-
8132: samalla säilytetään se. avoimuus ja innovatiivi- loudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset mahdolli-
8133: suus, joka uusiin viestintämuotoihin liittyy. suudet voivat laajasti toteutua. Hallitus pyrkii li-
8134: Laittomien aineistojen osalta liikenneministe- säämään Internetin käyttöturvallisuutta erityises-
8135: riön tavoitteena on, että Suomeen luotaisiin alan ti lasten keskuudessa ja pitää parhaana keinona
8136: toimijoiden yhteistyönä vihjelinjajärjestelmä siihen Internetin palveluiden tarjoajien, käyttä-
8137: (hotline ), joka käsittelisi Internetin käyttäjien te- jien ja teleoperaattorien yhteistyötä.
8138:
8139:
8140:
8141: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
8142:
8143: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
8144:
8145:
8146:
8147: 4
8148: Ministerns svar KK 483/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
8149:
8150:
8151:
8152:
8153: Tili riksdagens talman
8154:
8155: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dem som idkar elektronisk hande1, i synnerhet
8156: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- minderåriga. Även Interpo1 har en aktiv roll när
8157: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jou- det gäller att bekämpa brott mot barn, t.ex. barn-
8158: ko Jääskeläinen /fkfm.fl. undertecknade skriftli- pornografi på Internet.
8159: ga spörsmål SS 483/2000 rd: På europeisk nivå uppmärksammade Europe-
8160: iska unionen redan 1996 isin grönbok om skydd
8161: Vad ämnar regeringen göra för att för- av minderåriga och mänsk1ig värdighet i sam-
8162: hindra spridningen av brottsligt eller i band med audiovisuella tjänster och informa-
8163: övrigt opassande materia! på Internet, tionstjänster de prob1em som ny kommunika-
8164: och tionsteknik medför. Resu1tatet av den diskussion
8165: som då aktua1iserades är många nya EG-doku-
8166: på vilket sätt ämnar regeringen påskyn- ment, bl.a. en reso1ution om olag1igt och skad1igt
8167: da utvecklandet av olika lags .filter, dvs. innehåll på Internet ( 17.2.19971 97 /C 70/01) samt
8168: spärrprogram,för att det skall bli säkra- en rekommendation om utvecklingen av konkur-
8169: re för barn och ungdomar att använda renskraften hos den europeiska industrin för au-
8170: Internet, och diovisuella tjänster och informationstjänster ge-
8171: vad ämnar regeringen göra för att de nom främjande av nationella system för att upp-
8172: som ti(/handahåller tjänster skall ge- nå enjämförbar och effektiv skyddsnivå för min-
8173: nom internationella avtal förbinda sig deråriga och för den mänskliga värdigheten
8174: tili att få tili stånd strängare författning- (24.9.1998 1 EGT L 270). Genom Europaparla-
8175: ar än for närvarande för skapandet av mentets och rådets beslut antogs den 25 januari
8176: ett Internetsystem som är säkert att an- 1999 en flerårig handlingsplan på gemenskapsni-
8177: vända i det globala utbudet av informa- vå för att främja en säkrare användning av Inter-
8178: tionstjänster? net genom att bekämpa olagligt och skad1igt
8179: innehåll på globala nät (s.k. Internet Action
8180: Som svar på detta spörsmål rar jag vördsamt an- Pian). Syftet med handlingsplanen är bl.a. att
8181: föra följande: skapa en säkrare användarmiljö med hjälp av ett
8182: europeiskt direktrapporteringssystem samt själv-
8183: Med beaktande av Internets globala karaktär reglering och uppförandekoder, genom att ut-
8184: krävs det transnationella åtgärder för att bekämp- veckla filtrerings- och klassificeringssystem
8185: ningen av olagligt och skadligt innehåll skall samt genom att främja informationsverksamhe-
8186: vara effektiv. Diskussioner på en global nivå har ten. För genomförandet av den fyraåriga hand-
8187: faktiskt förts inom det världsomspännande dis- lingsplanen har 25 milj. euro reserverats.
8188: kussionsforumet GBD (Global Business Dialo- Under Finlands ordförandeskap godkändes rå-
8189: gue on Electronic Commerce) t.ex. med företag dets slutsatser om skydd av minderåriga mot bak-
8190: som idkar elektronisk handel. Ett mål för GDB grund av utvecklingen av digita1a audiovisuella
8191: har varit att utveckla och främja sådana metoder tjänster (14.12.1999 1 13665/99). I slutsatserna
8192: (code of conduct) och andra självregleringsme- uppmanas medlemsstaterna att kontrollera hur
8193: kanismer som bekämpar olagligt och skadligt effektiva de nuvarande systemen för skydd av
8194: innehåll i nya medier samt skyddar intressena för minderåriga är och att effektivera sina satsningar
8195:
8196: 5
8197: KK 483/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerns svar
8198:
8199:
8200: i fråga om utbildnings- och informationsåtgärder om sådant innehåll som de misstänker vara olag-
8201: samt att sammanföra de berörda branscherna och ligt och som skulle göra ändamålsenliga anmäl-
8202: parterna för att se över på vilket sätt man kan ningar om detta till dem som tillhandahåller
8203: göra utvärderingen och klassificeringen av det tjänsterna och till polisen. Trafikministeriet kom-
8204: audiovisuella innehållet tydligare. Som en följd mer att inleda en utredning om det bästa sättet att
8205: av slutsatserna arrangerade trafikministeriet den skapa ett sådant system. Redan nu har centralkri-
8206: 28 februari 2000 ett möte för den audiovisuella minalpolisen ett telefonnummer och en e-posta-
8207: branschen i vilket man dryftade metoder för att dress där man kan tipsa om Internetbrott, men det
8208: skydda minderåriga. Mötets deltagare var ense är inte så många som känner till dem ännu.
8209: om att självreglering är den bästa metoden när När det gäller s.k. skadligt material anser re-
8210: det gäller att sätta gränser så att skadligt innehåll geringen att främjandet av informationsverksam-
8211: inte skall nå barns ögon eller öron. I och med att heten har första prioritet. Regeringen påminner
8212: tekniken utvecklas blir det allt svårare att genom om att t.ex. olika barnskyddsorganisationer kan
8213: lagstiftningsåtgärder begränsa framförandet av ansöka om EU-finansiering för projekt där man
8214: skadligt innehåll. Aktörerna på branschen har i strävar efter att informera föräldrar och lärare om
8215: vår försökt finna riktlinjer när det gäller skyddet de bästa metoderna för att skydda minderåriga
8216: av minderåriga, och i höst är det meningen att mot innehåll som kan vara skadligt för deras ut-
8217: man skall kunna vidta mer konkreta åtgärder. veckling. Olika slag av filter är också ett sätt ge-
8218: Inom den finländska kommunikationen har nom vilket föräldrarna kan övervaka sina barns
8219: självregleringen långa traditioner, och de erfa- Internetanvändning. Från Internet kan man ladda
8220: renheter man fått har varit goda. Pressens och de ner filter som fungerar i de populäraste webblä-
8221: traditionella elektroniska kommunikationsmed- sarna och sökprogrammen, men för att dessa fil-
8222: lenas självregleringsorgan har redan länge varit ter skall fungera effektivt krävs det ett ännu bätt-
8223: Opinionsnämnden för massmedier, · och under re sidklassificeringssystem samt bättre känne-
8224: några år har en etisk nämnd för avgiftsbelagda te- dom om filtreringsmöjligheterna.
8225: lefontjänster svarat för självregleringen i fråga Regeringen betonar att Internet i huvudsak är
8226: om telefonitjänsterna. Också när det gäller Inter- ett bra och nyttigt fenomen. Eftersom mer än 300
8227: net anser trafikministeriet att självreglering inom miljoner användare i världen har tillgång till över
8228: branschen är det bästa sättet för att försöka be- 800 miljoner webbsidor är det dock oundvikligt
8229: kämpa olagligt och skadligt innehåll. Internet att det också förekommer kränkande och t.o.m.
8230: förändras så snabbt att det enda effektiva sättet olaglig Internetanvändning. Det finns ingen an-
8231: att kontrollera innehållet är att branschens aktö- ledning att överdriva denna mörka sida av Inter-
8232: rer, dvs. företagarna och användarna, samarbe- net, men det är klart att man måste ta den på all-
8233: tar. Med hjälp av självreglering är det möjligt att var och försöka finna effektiva metoder för att
8234: finna sådana metoder för bekämpningen av olag- bekämpa den så att ekonomiska, social och kul-
8235: ligt och skadligt material så att öppenhet och inn- turella förutsättningar i anslutning till utvecklan-
8236: ovativ verksamhet, som hör samman med nya det av nya tjänster skall kunna realiseras i stor
8237: kommunikationsformer, samtidigt bevaras. omfattning. Regeringen strävar efter att göra det
8238: När det gäller olagligt material är trafikminis- säkrare att använda Internet, i synnerhet med tan-
8239: teriets mål att man i Finland, som ett samarbete ke på barn, och anser att det bästa sättet är ett
8240: mellan aktörerna i branschen, skall få till stånd samarbete mellan dem som tillhandahåller tjäns-
8241: ett direktrapporteringssystem (hotline), som ter på Internet, de som använder tjänsterna och
8242: skulle behandla Internetanvändares anmälningar teleoperatörerna.
8243:
8244:
8245: Helsingfors den 12 jun12000
8246:
8247: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
8248: 6
8249: KK 484/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
8250:
8251:
8252:
8253:
8254: KIRJALLINEN KYSYMYS 484/2000 vp
8255:
8256: Virvoitusjuomaveromallit
8257:
8258:
8259:
8260:
8261: Eduskunnan puhemiehelle
8262:
8263: Suomen virvoitusjuomaverojärjestelmä ja siihen tai vaihtoehtoisesti perustaa oma maanlaajuinen
8264: sidoksissa oleva juomapakkausten palautus- ja kierrätysjärjestelmä. Lisäksi vero jarruttaa uu-
8265: panttijärjestelmä ovat viime aikoina saaneet sien ympäristölle ystävällisten tuotteiden kehi-
8266: osakseen kovaakin kritiikkiä, erityisesti alalla tystä, koska se erityisesti suosii uudelleentäytet-
8267: toimivien pienyritysten ja Kilpailuviraston tahol- täviä lasipulloja.
8268: ta. Nykyinen käytäntö suosii suuria panimoita ja Ruotsissa ei virvoitusjuomaveroa kerätä, vaan
8269: vaikeuttaa huomattavasti pientuottajien markki- siellä on käytössä kaikkien osapuolten hyväksy-
8270: noille tuloa ja siellä toimimista. Palautuspullojär- mä pantiilinen palautusjärjestelmä, jossa myös
8271: jestelmän ainutlaatuisuus ja hienous pitävätkin ei-uudelleentäytettävät juomapakkaukset (tölkit
8272: paikkansa vain niiden yritysten kohdalla (lähin- ja muovipullot) kiertävät. Tällaiset pakkaukset
8273: nä suurpanimot), jotka siinä ovat mukana. käytetään raaka-aineena uudelleen. Kertalasipul-
8274: Vertailukohdaksi voidaan ottaa esim. Ruotsi, loista tuottaja maksaajo hankintavaiheessa. Käy-
8275: jonne on syntynyt huomattava määrä virvoitus- tön jälkeen lasi menee murskaamoon ja siitä teh-
8276: juoma-alan pienyrityksiä. Edellytykset toimia dään uusia pulloja. Juomapakkausten käytöstä
8277: Suomessa ovat täysin toisenlaiset. Pitäminen so- peritään siis todellisia ympäristöhaittoja vastaa-
8278: keasti kiinni nykyisestä järjestelmästä osoittaa, va kierrätysmaksu, joka suoritetaan keräystä hoi-
8279: ettei Suomessa arvosteta erityisesti paikallista- tavalle yritykselle. Juomapakkausten kierto pe-
8280: solla työllistävää juoma-alan pienteollisuutta. rustuu pakkausjätedirektiivin mukaiseen tuotta-
8281: Vaikka juomapakkausten verotusta on perus- jan vastuun periaatteeseen, eikä kalliita liittymis-
8282: teltu ympäristösyillä, määräytyy vero nykyisin maksuja ole. Ruotsissa onkin aivan oikein katsot-
8283: pakkauksen sisällön perusteella ja vasta toiseksi tu, etteivät tuottajan vastuun periaate ja pakkaus-
8284: pakkauksen laadun perusteella. Samaan pak- ten samanaikainen verotus sovi yhteen.
8285: kaukseen pakatut tuotteet ovat verollisia mm. sen Tuottajan vastuuta koskevassa laissa on ase-
8286: mukaan, onko niissä hiilihappoa vai ei. Järjestel- tettu vaatimuksia mm. pakkausten keräykselle ja
8287: mä ei kohtele juomia neutraalisti ja nostaa lisäk- talteenotolle. Vaatimukset koskevat kaikkia pak-
8288: si joidenkin tuotteiden kohdalla kuluttajahintoja kauksia tai pakattuja tuotteita valmistavia, maa-
8289: kohtuuttomasti. Haittavero on käytännössä kil- hantuovia tai myyviä yrityksiä. Tavoitteiden saa-
8290: pailun este - seikka, jonka Kilpailuvirasto on vuttamiseksi on perustettu eri materiaalien ke-
8291: lausunnoissaan tuonut useasti esille. Veron voi räystä ja hyödyntämistä varten materiaaliyhtei-
8292: välttää, jos pakkaa juomansa uudelleentäytettä- söjä, jotka rahoittavat toimintansa jäsenyrityksil-
8293: vään, ministeriön hyväksymään kierrätysjärjes- tä kerättävillä maksuilla. Yhteisöön liittyminen
8294: telmään kuuluvaan lasi- tai muovipulloon. Pie- ei ole pakollista, mutta pakkausjätteen keräystä
8295: nen yrityksen on kuitenkin mahdotonta kattaa ja talteenottoa koskevat vaatimukset on joka ta-
8296: kierrätysjärjestelmän kustannukset ja velvoitteet pauksessa jollakin tavalla täytettävä. Liittymis-
8297:
8298: Versio 2.0
8299: KK 484/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
8300:
8301:
8302: maksut vaihtelevat yrityksen koosta riippuen ta, mikä pakottaa tuottajat käyttämään ei-uudel-
8303: 100 kruunusta 2 000 kruunuun (vrt. Suomessa leentäytettäviä pulloja. Nyt kotimaisen, kiven-
8304: palautuspullojärjestelmään liittymisen kustan- näissuolapitoisuudeltaan yli 500 mg:n kivennäis-
8305: nukset n. 100 000 markkaa tai omanjärjestelmän veden pullottaja joutuu maksamaan neljän mar-
8306: perustaminen vielä enemmän). Yritykset vastaa- kan haittaveron pulloista, joita ei kerätä takaisin
8307: vat itse kierrätysjätjestelmän toiminnasta. -sen sijaan, että pullottajat voisivat kilpailuky-
8308: Esimerkiksi: Suomessa neljän markan veron kyisesti käyttää ei-uudelleentäytettävää PET-
8309: kohteena olevien ei-uudelleentäytettävien PET- pulloa, kuten Ruotsissa.
8310: pullojen kierrätysjärjestelmä käynnistettiin
8311: Ruotsissa vuonna 1994. Yli 130 miljoonaa täl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8312: laista PET-pulloa myydään Ruotsissa joka vuosi. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8313: Pullot voi palauttaa, niistä maksetaan pantti ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8314: materiaali kierrätetään uusien pullojen raaka-ai- vaksi seuraavan kysymyksen:
8315: neeksi. Yli 80 % kierrätyskelpoisista pulloista
8316: palaa järjestelmään, ja mukana on lukuisia pani- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8317: moja ja maahantuojia. Vastaavasti Suomessa tyä selvittääkseen nykyiseen virvoitus-
8318: esim. kotimaiset luonnon kivennäisveden tuotta- juomaverojärjestelmään liittyvät ongel-
8319: jat voisivat käyttää näitä pulloja, sillä EU-direk- mat ja vaihtoehtoisten mallien (esim.
8320: tiivit edellyttävät lähteellä tapahtuvaa pullotus- Ruotsissa käytössä olevan) sopimisen
8321: Suomeen?
8322:
8323:
8324: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
8325:
8326: Timo Ihamäki /kok
8327:
8328:
8329:
8330:
8331: 2
8332: Ministerin vastaus KK 484/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
8333:
8334:
8335:
8336:
8337: Eduskunnan puhemiehelle
8338:
8339: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa netään raaka-aineenaja se on mukana pantillises-
8340: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sa, vastaavasti hyväksytyssä järjestelmässä, kan-
8341: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen netaan lisäveroa 1 markka litralta. Sovellettava
8342: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok järjestelmä suosii näin ensisijaisesti päällysten
8343: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK uudelleen täyttöä ja toissijaisesti raaka-aineen
8344: 484/2000 vp: hyödyntämistä. Päällyksen kertakäyttö ilman
8345: hyödyntämistä on sen sijaan ympäristön kannal-
8346: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ta huonoin vaihtoehto, ja vero-ohjauksella kan-
8347: tyä selvittääkseen nykyiseen virvoitus- nustetaan tämän välttämiseen. Tätä ympäristöpe-
8348: juomaverojärjestelmään liittyvät ongel- rusteista hierarkiaa tukee vuonna 1995 tehty elin-
8349: mat ja vaihtoehtoisten mallien (esim. kaariselvitys (Pakkausteknologiaryhmä ry:n ra-
8350: Ruotsissa käytössä olevan) sopimisen portti no. 43/1995).
8351: Suomeen? Alempaan lisäveroon tai verottomuuteen oi-
8352: keuttavia uudelleentäyttö- tai kierrätysjärjestel-
8353: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- miä on hyväksytty joitain kymmeniä. Mukana on
8354: ti seuraavaa: sekä suuria, maanlaajuisia järjestelmiä, että pie-
8355: Suomessa katsotaan, että juomapäällykset tarvit- niä, paikallisempiajärjestelmiä. Pienempiä pani-
8356: sevat niiden suuren määrän takia erityistä ympä- moita ja pullottamoita on mukana myös maanlaa-
8357: ristöohjausta pakkausten yleisen tuottajavastuu- juisissa järjestelmissä. Lisäverojärjestelmä ei
8358: järjestelmän ohella. Tätä pidetään tarpeellisena, kannusta ensisijaisesti pelkästään lasipullojen
8359: jotta saavutetaan pakkauksiin liittyvät ympäris- käyttöön vaan kaikkien uudelleen täytettävien
8360: tötavoitteet, kuten pakkausjätteen määrään sekä päällysmateriaalien käyttöön. Pantillisten, uudel-
8361: hyödyntämisasteeseen liittyvät tavoitteet. Juo- leen täytettävien muovipullojen osuus onkin vii-
8362: mapäällysten ympäristöohjaus toteutetaan vir- me vuosina lisääntynyt.
8363: voitusjuomaveron ja alkoholijuomaveron lisäve- Jo perustettujen kierrätysjärjestelmien toimin-
8364: rojen avulla. nasta, liittymisehdoista ja kustannusten jakautu-
8365: Näin saadaan keskeisten tuoteryhmien juoma- misesta päättävät järjestelmän perustaneet yri-
8366: päällykset ympäristötavoitteensa varsin hyvin to- tykset tai muut yksityisoikeudelliset tahot. Juo-
8367: teuttavan taloudellisen ohjauksen piiriin. Järjes- maverolakien lisäveroja koskevissa säännöksis-
8368: telmässä ovat mukana kaikki vähittäismyynti- sä ei ole mitään sellaista lähtökohtaa, että sen no-
8369: päällyksissä myytävät alkoholijuomat sekä vir- jalla oikeutettaisiin tai velvoitettaisiin poikkea-
8370: voitusjuomista lähinnä limonadit ja kivennäisve- maan kilpailuoikeudellisista normeista. Kuka ta-
8371: hansa voisi halutessaan perustaa myös PET-muo-
8372: det.
8373: Jos juomapäällys on kertakäyttöinen, eikä se vipullojen raaka-ainekierrätykseen perustuvan
8374: ole mukana raaka-aineen hyödyntämisjärjestel- järjestelmän, jollaista Suomessa ei vielä ole. Täl-
8375: mässä, kannetaan ympäristöperusteista lisäveroa laisista päällyksistä kannettaisiin lisäveroa
8376: 4 markkaa litralta. Jos päällys on uudelleen täy- 1 markka litralta. Nykyisin toimii sekä lasipääl-
8377: tettävä ja mukana ympäristöministeriön hyväk- lysten raaka-ainekierrätyksen järjestelmä että
8378: symässä, panttiin perustuvassa järjestelmässä, li- suhteellisen vähän aikaa sitten, vuonna 1996 pe-
8379: säveroa ei kanneta lainkaan. Jos päällys hyödyn- rustettu juomatölkkien kierrätysjärjestelmä, jot-
8380: ka molemmat ovat 1 markan lisäveron piirissä.
8381:
8382: 3
8383: KK 484/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
8384:
8385:
8386: Lisäveroporrastus kannustaa siis myös raaka-ai- vastaisiksi. Yhteisösäännösten asettamien sisä-
8387: neena hyödynnettävien päällystyyppien käyt- markkinavelvollisuuksien kannalta näyttäisikin,
8388: töön. että vielä ei ylipäänsä ole olemassa selkeitä ohje-
8389: Esimerkkinä nykyisen järjestelmän ongelmis- nuoria kansallisten ympäristöverojärjestelmien
8390: ta kysyjä viittaa erityisesti kotimaisen, yli 500 käytännön toteuttamisesta.
8391: milligrammaa kivennäissuoloja litrassa sisältä- Myös jotkut kotimaiset pienyrittäjät ovat ko-
8392: vän luonnon kivennäisveden kilpailuongelmiin. keneet lisäveron ongelmalliseksi. Hallitus on vir-
8393: Tähän liittyen hallitus on antanut esityksen HE kamiestasolla pyrkinyt useaan otteeseen selvittä-
8394: 40/2000 vp, joka on parhaillaan eduskunnan kä- mään lisäverojärjestelmään liittyviä kysymyk-
8395: siteltävänä. Hallitus esittää, että kivennäisvesien siä. Asiaan näyttäisikin liittyvän vaikeasti yh-
8396: kilpailutilannetta selkeytettäisiin nykyisestä si- teensovitettavia näkökohtia tilanteessa, johon
8397: ten, että luonnon kivennäisvedet, joista osa on yhteisötason säännösten tarjoaman kansallisen
8398: nykyisin virvoitusjuomaveron alaisia, rajattai- liikkumavaran muotoutumisvaihe aiheuttaa li-
8399: siin virvoitusjuomaveron soveltamisalan ulko- säksi omat ongelmansa.
8400: puolelle, ja veron piiriin kuuluisivat nykyiseen Myös vaihtoehtoisia järjestelmiä on kartoitet-
8401: tapaan keinotekoiset, tehdasvalmisteiset kiven- tu. Ei kuitenkaan ole löytynyt sellaista järjestel-
8402: näisvedet. Virvoitusjuomaverolain muuttaminen mää- olipa kyse sitten veropohjaisesta järjes-
8403: hallituksen esityksen mukaisesti poistaisi kysy- telmästä tai muusta sääntelystä - joka ottaisi
8404: jän tarkoittaman ongelman tältä osin. suoralta kädeltä huomioon kaikki esillä olleet nä-
8405: Yleisemmällä tasolla pitää paikkansa, että kökohdat ja joka olisi nykyjärjestelmää selkeästi
8406: Suomen juomapäällysten ympäristöohjausjärjes- parempi. Vaihtoehtoisten mallien hyötyjen ja
8407: telmään on viime vuosina kohdistunut tiettyjä haittojen tarkastelu edellyttäisi lisäksi ajantasais-
8408: paineita. Nykyisen muotoinen lisäverojärjestel- tettua tietoa eri päällysten, myös uusien, ympä-
8409: mä on alkujaan otettu käyttöön 1970-luvulla. Jär- ristövaikutuksista.
8410: jestelmä on haluttu pitää voimassa myös EU:n si- Nykyiseen järjestelmään tehtävistä muutok-
8411: sämarkkinatilanteessa, jossa jäsenvaltiot ovat sista aiheutuisi myös kustannuksia ja muutosvai-
8412: velvollisia rakentamaan kansalliset valmisteve- heen toimintahäiriöitä juoma-alan osapuolille.
8413: rojen tyyppiset verot siten, että tuontituotteiden Näin ollen lisäverojärjestelmän mahdollisen ra-
8414: syrjintää ei tapahdu. kennemuutostarpeen jatkoselvittely edellyttäisi,
8415: Euroopan komissio on osoittanut kiinnostusta että alaan vaikuttavien eri tekijöiden pitkän täh-
8416: Suomen lisäverojärjestelmää kohtaan kahden täimen kehityksestä on käytössä perusteltu näke-
8417: epävirallisluonteisen lisätietopyynnön muodos- mys.
8418: sa. Ensimmäiseen, erityisesti virvoitusjuomave- Hallitus katsoo, että edellä mainittu, parhail-
8419: ron ja alkoholijuomaveron lisäveroja koskenee- laan eduskunnan käsiteltävänä oleva muutoseh-
8420: seen kyselyyn vastattiin vuonna 1996, eikä kyse- dotus korjaisi virvoitusjuomaverolain välitöntä
8421: lyn tehnyt komission tulli- ja veroasioiden pää- puuttumista vaativan epäkohdan. Muilta osin
8422: osasto ole tältä osin edennyt asiassa. Samansisäl- hallitus seuraa tilannetta sekä asiaan liittyvien
8423: töisen kyselyn on toukokuussa 2000 lähettänyt useiden tekijöiden ja rajoitteiden kehitystä jat-
8424: komission ympäristöasioiden pääosasto. Toistai- kossa mahdollisen muun muutostarpeen kartoit-
8425: seksi mitään piirteitä lisäverojärjestelmässämme tamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi.
8426: ei kuitenkaan ole osoitettu yhteisölainsäädännön
8427:
8428:
8429: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
8430:
8431: Ministeri Suvi-Anne Siimes
8432:
8433:
8434: 4
8435: Ministerns svar KK 484/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
8436:
8437:
8438:
8439:
8440: Tili riksdagens talman
8441:
8442: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ningen återvinns som råmaterial och den omfat-
8443: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tas av ett system som bygger på pant och god-
8444: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo känts på motsvarande sätt uppbärs en tilläggsac-
8445: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål cis på 1 mark per liter. Det system som tillämpas
8446: SS 484/2000 rd: gynnar således i första hand förpackningar som
8447: kan återfyllas och i andra hand återvinning av rå-
8448: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta material. En engångsförpackning som inte åter-
8449: för att utreda de problem som hänför sig vinns utgör däremot det sämsta altemativet ur
8450: tili nuvarande läskedrycksaccissystem miljösynpunkt och genom skatter försöker man
8451: och allternativa modellers (t.ex. den ma- ~tyra utvecklingen så att sådana förpackningar
8452: de!! som används i Sverige) lämplighet mte används. Denna miljöbaserade hierarki får
8453: för Finland? stöd i den livscykelanalys som gjordes 1995
8454: (Rapport nr 43/1995 av Pakkausteknologiaryh-
8455: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mä ry).
8456: föra följande: Ett tiotal refill- och återvinningssystem som
8457: 1 Finland anser man att dryckesförpackningama berättigar till lägre tilläggsaccis eller accisfrihet
8458: på grund av de stora kvantitetema kräver sär- har godkänts. Däribland finns både stora lands-
8459: skild miljöstyming vid sidan av det allmänna omfattande system och små lokala system. Små
8460: systemet med producentansvar för förpackning- bryggerier och flasktappningsanläggningar finns
8461: ar. Detta anses nödvändigt för att de miljömål med också i det landsomfattande systemet. Till-
8462: som gäller förpackningarna skall uppnås, såsom läggsaccissystemet gynnar inte i första hand en-
8463: målen i fråga om mängden förpackningsavfall bart användningen av glasflaskor utan använd-
8464: och återvinningsgraden. Miljöstyrningen i fråga ningen av alla förpackningsmaterial som går att
8465: om dryckesförpackningar sker med hjälp av till- fylla på. Andelen pantbelagda plastflaskor som
8466: läggsacciser för läskedycksaccis och accis på al- går att fylla på har ökat under de senaste åren.
8467: koholdrycker. 1 fråga om redan befintliga återvinningssys-
8468: På detta sätt fås dryckesförpackningarna inom tems verksamhet, anslutningsvillkor och kost-
8469: de viktigaste produktgruppema inom ramen för nadsfördelning bestämmer de företag som byggt
8470: den ekonomiska stymingen som rätt bra uppnår upp systemet eller andra privaträttsliga instan-
8471: sitt miljömål. Systemet omfattar alla alkohol- ser. Bestämmelsema om tilläggsacciser i lagarna
8472: drycker som säljs i minutförsäljningsförpack- om dryckesaccciser inrymmer inga sådana prin-
8473: ningar samt av läskedryckema främst lemonader- ciper som skulle berättiga eller förplikta att avvi-
8474: na och mineralvattnen. ka från konkurrensreglerna. Vem som helst skul-
8475: Om dryckesförpackningen är en engångsför- le också kunna, om han så önskar, bygga upp ett
8476: packning och den inte omfattas av något återvin- system för återvinning av råmaterialet i PET-
8477: ningssystem för råmaterialets del uppbärs en mil- plastflaskor. Ett sådant system finns ännu inte i
8478: jömotiverad tilläggsaccis på 4 mark per liter. Om Finland. För sådana förpackningar skulle uppbä-
8479: förpackningen går att fylla på och omfattas av ett ras en tilläggsaccis på 1 mark per liter. För när-
8480: av miljöministeriet godkänt system som bygger varande finns både ett system för återvinning av
8481: på pant uppbärs ingen accis alls. Om förpack- glasförpackningar som råmaterial och ett system
8482:
8483:
8484: 5
8485: KK 484/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
8486:
8487:
8488: för återvinning av dryckesburkar, som infördes som strider mot gemenskapslagstiftningen. Med
8489: relativt nyligen 1996, och båda systemen omfat- avseende på de skyldigheter som gemenskapsbe-
8490: tas av tilläggsaccisen på 1 mark. Tilläggsaccis- stämmelserna ställer i fråga om den inre markna-
8491: graderingen gynnar således också användningen den verkar det som om det över huvud taget inte
8492: av förpackningstyper som kan återvinnas som rå- ännu finns några klara rättesnören för hur de na-
8493: material. tionella miljöskattesystemen skall genomföras i
8494: Som exempel på problem i det nuvarande sys- praktiken.
8495: temet hänvisar spörsmålsställaren till de konkur- Också några inhemska småföretagare har upp-
8496: rensproblem som inhemska naturliga mineral- levt tilläggsaccisen som problematisk. Regering-
8497: vatten som innehåller över 500 milligram mine- en har flera gånger på tjänstemannanivå försökt
8498: ralsalter per liter har. I anslutning till detta har re- utreda frågor i anslutning till tilläggsaccissyste-
8499: geringen avlåtit proposition RP 40/2000 rd som met. Frågan verkar vara förknippad med olika
8500: behandlas av riksdagen som bäst. Regeringen fö- synpunkter som är svåra att sammanjämka i ensi-
8501: reslår att konkurrenssituationen i fråga om mine- tuation där skedet med utformningen av det spel-
8502: ralvatten klarläggs så att de naturliga mineral- rum som gemenskapsbestämmelserna ger på na-
8503: vattnen, av vilka en del i dag är belagda med läs- tionell nivå dessutom förorsakar sina egna pro-
8504: kedrycksaccis, inte skall höra till tillämpnings- blem.
8505: området för läskedrycksaccis, medan artificiella Också alternativa system har kartlagts. Man
8506: fabrikstillverkade mineralvatten skall vara belag- har likväl inte kommit på ett sådant system -
8507: da ned accis på samma sätt som i dag. En ändring varken ett system som bygger på skatter eller nå-
8508: av lagen om lagen om sötsaks- och läskedrycks- gon annan reglering - som på rak arm skulle ta
8509: accis i enlighet med regeringens proposition hänsyn till alla de synpunkter som framförts och
8510: skulle till denna del undanröja det problem som som skulle vara klart bättre än det nuvarande. En
8511: spörmålsställaren avser. granskning av fördelar och nackdelar med alter-
8512: På en mera generell nivå stämmer det att vårt nativa modeller skulle dessutom förutsätta upp-
8513: system med miljöstyrning av dryckesförpack- daterade uppgifter om olika förpackningars, ock-
8514: ningar under de senaste åren har utsatts för ett så nya sådana, miljökonsekvenser.
8515: visst tryck. Det nuvarande tilläggsaccissystemet Ändringar i det nuvarande systemet skulle
8516: togs ursprungligen i bruk på 1970-talet. Man har också medföra kostnader och funktionsstörning-
8517: velat hålla systemet i kraft också i en situation ar under den tid ändringar genomförs för parter-
8518: med en inre marknad inom EU, där medlemssta- na inom dryckesbranschen. Således skulle en
8519: terna är skyldiga att utforma de nationella acci- fortsatt utredning av ett eventuellt behov att änd-
8520: serna på det sättet att det inte sker någon diskri- ra strukturen i tilläggsaccissystemet förutsätta att
8521: minering av importerade produkter. det finns en välgrundad syn på hur de olika fak-
8522: Europeiska kommissionen har visat intresse torer som påverkar branschen kommer att ut-
8523: för Finlands tilläggsaccissystem i form av två in- vecklas på lång sikt.
8524: officiella anhållanden om tilläggsuppgifter. Sva- Regeringen anser att ovan nämnda ändrings-
8525: ret på den första förfrågan som särskilt gällde läs- förslag, som riksdagen som bäst behandlar, skul-
8526: kedrycksaccis och accisen på alkoholdrycker le avhjälpa det missförhållande i lagen om söt-
8527: gavs 1996 och generaldirektoratet för tull- och saks- och läskedrycksaccis som kräver ett ome-
8528: skattefrågor som gjorde förfrågan har inte till delbart ingripande. Till övriga delar följer reger-
8529: denna del kommit framåt i ärendet. En förfrågan ingen situationen samt den fortsatta utveckling-
8530: med samma innehåll skickades i maj 2000 av en av flera faktorer och begränsningar som hän-
8531: kommissionens generaldirektorat för miljöfrå- för sig till frågan för att kartlägga och finna lös-
8532: gor. Tills vidare har man likväl inte påvisat att ningar på eventuella andra ändringsbehov.
8533: det skulle finnas något i vårt tilläggsaccissystem
8534:
8535:
8536:
8537: 6
8538: Ministems svar KK 484/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
8539:
8540:
8541: Helsingfors den 9 juni 2000
8542:
8543: Minister Suvi-Anne Siimes
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: 7
8549: KK 485/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
8550:
8551:
8552:
8553:
8554: KIRJALLINEN KYSYMYS 485/2000 vp
8555:
8556: Pienyritysten toimintaedellytysten parantami-
8557: nen virvoitusjuoma-alalla
8558:
8559:
8560:
8561:
8562: Eduskunnan puhemiehelle
8563:
8564: Nykyisen mallinen juomapakkausten haittavero lisuuksista perustaa oma, maanlaajuinen kierrä-
8565: vaikeuttaa huomattavasti pienien kotimaisten tysjärjestelmä. On myös muistettava, että nykyi-
8566: yritysten toimintaa ja estää käytännössä uusien sen kiertopullojärjestelmän ylläpidosta aiheutuu
8567: pientuottajien tulon markkinoille. Virvoitusjuo- kaupalle vuodessa 300--400 miljoonan markan
8568: maveron poistaminen helpottaisi tällaisten pien- käsittelykulut Nämä kulut maksaa lopulta kulut-
8569: ten ja paikallisten virvoitusjuomavalmistajien taja.
8570: asemaa ja lisäisi näin myös työllisyyttä. Nykyi- Virvoitusjuomaveron keräämistä perustellaan
8571: sen käytännön vallitessa pakkausten uudelleen- sekä valtiontaloudellisilla että ympäristönsuoje-
8572: käytön ja kieiTätyksen tuottajavastuu koskee lullisilla seikoilla. Lähemmin tarkasteltuna kum-
8573: Suomessa todellisesti vain yhtä tuoteryhmää, pikaan peruste ei ole kestävä. Virvoitusjuomave-
8574: juomapakkauksia. Tätä ei voida pitää elinkeino- ron tuotoksi on vuoden 2000 budjetissa arvioitu
8575: poliittisesti hyvänä ratkaisuna. n. 190 miljoonaa markkaa. Veron poistamisen ai-
8576: Vero leikkaa mm. kotimaisen kivennäisveden heuttama valtion verotulojen vähentyminen kor-
8577: kannattavuutta ja menekkiä. Heinolan Viikinäi- vautuisi kuitenkin jo lähitulevaisuudessa lähes
8578: sissä tuotettu kivennäisvesi, jonka kokonaiski- kokonaan virvoitusjuomien kysynnän kasvun ai-
8579: vennäisainepitoisuus on 630 mg/litra, on verol- heuttamien välillisten tulojen kasvulla. Kysyn-
8580: lista toisin kuin esim. Ranskasta Suomeen tuota- nän kasvu ja juoma-alan pienyritysten toiminta-
8581: va Evian-kivennäisvesi, sillä veroa ei kanneta ki- mahdollisuuksien parantaminen loisivat alalle
8582: vennäisvesistä, joiden kokonaiskivennäisainepi- myös lisää työpaikkoja.
8583: toisuus on alle 500 mg/litra. Tavallinen muovi- Lisäveron ulkopuolelle on rajattu 65 %juoma-
8584: pulloihin puHotettu talousvesi ei myöskään ole pakkauksista (maito, hedelmämehut, mehutiivis-
8585: verollista. teet, puHotetut talousvedet). Vero kohdistuu lä-
8586: Lisäveron voi välttää, mikäli liittyy ympäris- hinnä hiilihapollisiin juomiin eikä erottele juo-
8587: töministeriön hyväksymään kierrätysjärjestel- mia esim. tyypillisten juomapakkausten perus-
8588: mään. Liittymismaksu esim. suurpanimaiden ha- teella. Nykyisen pakkausveron voisikin korvata
8589: litsemaan pullopooliin on kuitenkin 100 000 esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevalla pantti-
8590: markkaa, minkä lisäksi yrityksen tulee pystyä järjestelmällä, joka perustuu tuottajan vastuu-
8591: hoitamaan järjestelmän kustannukset omaa seen eikä edellytä kalliita liittymismaksuja.
8592: markkinaosuuttaan vastaavasti. Vaihtoehtona on Ruotsissa tilanne olikin muutama vuosi sitten sa-
8593: perustaa oma, kattava kieiTätysjärjestelmä ja ha- manlainen kuin Suomessa nyt ja markkinoita hal-
8594: kea sille hyväksyntä. Pienen yrityksen on kuiten- litsi lähes 100-prosenttisesti pieni joukko suur-
8595: kin hyvin vaikeaa kattaa kierrätysjärjestelmästä yrityksiä. Tässä vaiheessa kuitenkin todettiin,
8596: aiheutuvat kustannukset puhumattakaan mahdol- etteivät tuottajan vastuun periaate ja pakkausten
8597:
8598: Versio2.0
8599: KK 485/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
8600:
8601:
8602: samanaikainen verotus sovi yhteen. Sittemmin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8603: Ruotsiin on syntynyt runsaasti pieniä innovatiivi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8604: sia juoma-alan yrityksiä. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8605: Tuoreen Elintarviketeollisuus 2000 -mietin- vaksi seuraavan kysymyksen:
8606: nön mukaan elintarviketeollisuuden kipeästi kai-
8607: paamia uusia työpaikkoja syntyy nimenomaan Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8608: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näiden yritys- tyä parantaakseen pienyritysten toimin-
8609: ten toimintaedellytyksiä olisi tuettava ja paran- taedellytyksiä virvoitusjuoma-alalla ja
8610: nettava kaikin mahdollisin keinoin. Juoma-alan puuttuakseen virvoitusjuomaverojärjes-
8611: pienteollisuus on toistaiseksi kuitenkin eriarvoi- telmän epäkohtiin?
8612: sessa asemassa muuhun elintarviketeollisuuteen
8613: verrattuna.
8614:
8615:
8616: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
8617:
8618: Timo Ihamäki /kok
8619:
8620:
8621:
8622:
8623: 2
8624: Ministerin vastaus KK 485/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: Eduskunnan puhemiehelle
8630:
8631: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nen ja WTO-neuvottelut. Elintarvike-alan kan-
8632: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nattavuusongelmista ja tulevaisuuden näkymistä
8633: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen huolehtimiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö
8634: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok asetti kesäkuussa 1999 Elintarviketeollisuus
8635: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 2000 -työryhmän.
8636: 485/2000 vp: Työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi vuoden
8637: 1999 lopussa, kartoitti perusteellisesti elintarvi-
8638: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- keteollisuuden tilanteen, tulevaisuuden muutos-
8639: tyä parantaakseen pienyritysten toimin- tekijät ja keskeiset toimintaedellytystekijät Li-
8640: taedellytyksiä virvoitusjuoma-a/alla ja säksi työryhmä esitti tekemiinsä johtopäätöksiin
8641: puuttuakseen virvoitusjuomaverojäljes- perustuvia ehdotuksia, joista kohdat kilpailuky-
8642: telmän epäkohtiin? ky ja sen tulkinta, yritystuet, elintarvikkeiden ar-
8643: vonlisäverotus sekä markkinoille pääsy kosketta-
8644: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vat suoranaisesti esitettyä kysymystä. Hallituk-
8645: seuraavaa: sen voidaan katsoa huolellisesti ja monipuolises-
8646: Virvoitusjuoma-ala on osa elintarviketeollisuu- ti tarkastelleen elintarviketeollisuuden toiminta-
8647: desta, jonka kilpailukyvystä hallitus on viime edellytyksiä sekä tehneen kilpailukyvyn edistä-
8648: ~iseen liittyviä ehdotuksia, jotka ovat toteutetta-
8649: vuosina kantanut erityistä huolta ja toteuttanut
8650: suurehkon määrän sitä tukevia toimenpiteitä. vma.
8651: Suomalainen elintarviketeollisuus avautui ko- Edustaja Timo Ihamäen hyvinkin rajattuun
8652: konaisuudessaan kansainväliselle kilpailulle ED- elintarviketeollisuuden osaan kohdistuva kysy-
8653: jäsenyyden myötä vuonna 1995. Alan kilpailuky- mys käsittää monia sekä julkisen vallan että elin-
8654: vyn parantamiseksi uudessa markkinatilanteessa keinoelämän itsensä päätäntävaltaan kuuluvia
8655: rakennettiin elintarviketeollisuudelle vuoteen kysymyksiä, jotka ovat olleet jo usean vuoden
8656: 1999 ulottuva investointi-, kansainvälistymis- ja ajan esillä sekä eduskunnassa, elinkeinoelämän
8657: kehittämistuista koostuva ns. siirtymiskauden tu- järjestöissä että julkisuudessa.
8658: kipaketti. Tämä katsottiin välttämättömäksi alan Keskeinen verotukseen liittyvä muutos on par-
8659: sopeutumisen helpottamiseksi ED-olosuhteisiin. haillaan eduskunnan käsittelyssä: Hallituksen
8660: Vuodesta 1998 alkaen Venäjän talouskriisin esitys Eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaveros-
8661: seurauksena vienti itään väheni ratkaisevasti. ta annetun lain liitteenä olevan virvoitusjuoma-
8662: Venäjän tilanne yhdistyneenä muihin markkina- verotaulukon muuttamisesta (HE 40/2000 vp ).
8663: tilanteen muutoksiin johti elintarviketeollisuu- Tämän esityksen tavoitteena on, että kaikki luon-
8664: den kannattavuuden selvään heikkenemiseen. nonvedet ja toisaalta kaikki keinotekoiset kiven-
8665: Samanaikaisesti oli nähtävissä kehitys kohti elin- näisvedet kilpailisivat näiden kahden ryhmän si-
8666: tarviketeollisuuden kansainvälistymisen nopeaa sällä samoin edellytyksin. Nykyisessä tilantees-
8667: lisääntymistä. Eri institutionaalisista muutosteki- sa eräät kotimaiset verollisten luonnonvesien
8668: jöistä mainittakoon ED:n maatalouspolitiikan pullottajat joutuvat, kuten kirjallisessa kysymyk-
8669: uudistuminen eli Agenda 2000, EU:n laajentumi- sessä todetaan, kilpailemaan useita verottomia
8670:
8671:
8672: 3
8673: KK 485/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
8674:
8675:
8676: sekä kotimaisia että ulkomaisia puUotteita vas- Laajempana kokonaisuutena pienten yritysten
8677: taan. toimintaympäristöä ja yrittämistä haittaavat ja
8678: Kysymyksessä viitataan myös pienyritysten vaikeuttavat tekijät ovat esillä hallitusohjelmaan
8679: toimintaedellytysten piiriin liittyviin osakysy- sisältyvässä kaksivuotisessa yrittäjyyshankkees-
8680: myksiin. Tällainen kilpailutilannetta vinouttava sa. Tavoitteena on poistaa yritystoiminnan estei-
8681: asetelma on esimerkiksi olemassa kierrätykseen tä ja kannustaa kaikkia hallinnonaloja uusien yri-
8682: liittyvässä palautusjärjestelmässä. Asia on ollut tysten perustamista edistäviin toimiin. Hankkeel-
8683: jo pitkähkön ajan esillä viranomaisten ja elinkei- la pyritään vauhdittamaan yrittäjyyttä sekä yri-
8684: noelämän piirissä. Näkemyserojen ja ratkaisu- tysten kasvua ja kilpailukykyä. Nämä ovat va-
8685: mallien kehittelyn osalta se on edelleen neuvotte- kaan talouskasvunjatkumisen ja työllisyyden pa-
8686: lujen alainen. ranemisen keskeisiä edellytyksiä.
8687:
8688:
8689:
8690: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
8691:
8692: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
8693:
8694:
8695:
8696:
8697: 4
8698: Ministems svar KK 485/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
8699:
8700:
8701:
8702:
8703: Tili riksdagens talman
8704:
8705: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ringen inom livsmedelsindustrin ses. Av de olika
8706: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- institutionelia ändringsfaktorerna kan nämnas re-
8707: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo videringen av EU:s jordbrukspolitik, d.v.s.
8708: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål Agenda 2000, EU:s utvidgning och WTO-för-
8709: SS 485/2000 rd: handlingarna. För att sörja för livsmedelsbrans-
8710: chens problem med lönsamheten och de framtida
8711: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt utsiktema tillsatte handels- och industriministe-
8712: att vidta för att förbättra verksamhets- riet i juni 1999 en arbetsgrupp med namnet Livs-
8713: betingelserna för småföretag inom läs- medelsindustrin 2000.
8714: kedrycksbranschen och för att ingripa i Arbetsgruppen, som fick sitt arbete klart vid
8715: missförhållandena i det accissystem som utgången av 1999, kartlade grundligt livsmedels-
8716: gäller läskedrycker? industrins situation, de framtida förändringsfak-
8717: torerna och de centrala faktorer som gäller verk-
8718: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samhetsbetingelserna. Dessutom lade arbets-
8719: föra följande: gruppen fram förslag som baserade sig på de slut-
8720: Läskedrycksbranschen är en del av livsmedelsin- satser som arbetsgruppen hade dragit. Av dessa
8721: dustrin, vars konkurrenskraft rege(ingen under förslag gäller punkterna om konkurrenskraft och
8722: de senaste åren har bekymrat sig särskilt mycket tolkning av den, företagsstöd, mervärdesbeskatt-
8723: om och vidtagit en större mängd åtgärder som ning av livsmedel samt inträde på marknaden di-
8724: stöd för den. rekt det ställda spörsmålet. Regeringen kan an-
8725: Den finska livsmedelsindustrin släpptes i sin ses ha granskat livsmedelsindustrins verksam-
8726: helhet fri för intemationell konkurrens i och med hetsbetingelser på ett omsorgsfullt och mångsi-
8727: EU-medlemskapet 1995. För att branschens kon- digt sätt samt kommit med förslag som anknyter
8728: kurrenskraft skulle kunna förbättras i det nya till främjandet av konkurrenskraften, vilka ge-
8729: marknadsläget sammanställdes ett s.k. stödpaket nomförs som bäst.
8730: för en övergångsperiod för livsmedelsindustrin. Riksdagsledamot Timo Ihamäkis spörsmål,
8731: Paketet består av investerings-, intemationalise- som gäller en mycket begränsad del av livsme-
8732: rings- och utvecklingsstöd och det kunde använ- delsindustrin, behandlar många frågor som både
8733: das till 1999. Detta ansågs nödvändigt för att ankommer på det allmänna och hör till den sek-
8734: branschens anpassning till EU-förhållandena tor som näringslivet självständigt kan besluta
8735: skulle kunna underlättas. om. Dessa frågor har redan under flera års tid va-
8736: Som en följd av den ekonomiska krisen i Ryss- rit uppe både i riksdagen, inom näringslivets or-
8737: land sjönk exporten till öster i avgörande grad ganisationer och i offentligheten.
8738: fr.o.m. 1998. Situationen i Ryssland i kombina- En central ändring som sammanhänger med
8739: tion med övriga ändringar i marknadsläget ledde beskattningen behandlas som bäst i riksdagen:
8740: till en klar försärnring av livsmedelsindustrins Regeringens proposition till Riksdagen med för-
8741: lönsamhet. Samtidigt kunde en utveckling i rikt- slag tilllag om ändring av den läskedrycksaccis-
8742: ning mot en snabb ökning av internationalise- tabell som ingår som bilaga till lagen om läske-
8743:
8744:
8745: 5
8746: KK 485/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
8747:
8748:
8749: drycksaccis (RP 40/2000 rd). Målet med denna lång tid varit på tal hos myndighetema och nä-
8750: proposition är att allt naturligt vatten och allt ringslivet. På grund av åsiktsskillnader pågår för-
8751: konstgjort mineralvatten skall konkurrera med handlingar om lösningsmodellema fortfarande.
8752: samma förutsättningar inom dessa två grupper. 1 De faktorer som skadar och försvårar de små
8753: den nuvarande situationen måste vissa inhemska företagens verksamhetsmiljö och företagsamhet
8754: flasktappningsanläggningar för accisbelagt na- tas som en större helhet upp i det företagarpro-
8755: turligt vatten konkurrera med flera accisfria både jekt som ingår i regeringsprogrammet. Målet är
8756: inhemska och utländska flaskprodukter, något att undanröja hindren för företagsverksamheten
8757: som också konstateras i det skriftliga spörsmålet. och att sporra alla förvaltningsområden tili åtgär-
8758: 1 spörsmålet hänvisas också tili sådana delfrå- der som främjar grundandet av nya företag. Med
8759: gor som faller inom ramen för småföretagens projektet strävar man efter att sätta fart på före-
8760: verksamhetsbetingelser. En dylik konstellation, tagsamheten samt företagens tillväxt och konkur-
8761: som snedvrider konkurrenssituationen, ingår renskraft. Dessa är centrala förutsättningar för att
8762: t.ex. i det retursystem som sammanhänger med en stabil ekonomisk tillväxt skall kunna fortgå
8763: återvinningen. Denna sak har redan en ganska och sysselsättningen förbättras.
8764:
8765:
8766: Helsingfors den 13 juni 2000
8767:
8768: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
8769:
8770:
8771:
8772:
8773: 6
8774: KK 486/2000 vp -Ismo Seivästö /skl ym.
8775:
8776:
8777:
8778:
8779: KIRJALLINEN KYSYMYS 486/2000 vp
8780:
8781: Ympäristöystävällinen energia
8782:
8783:
8784:
8785:
8786: Eduskunnan puhemiehelle
8787:
8788: Suomen metsiin jää vuosittain runsaasti hakkuu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8789: jätettä ja sitä kautta valtava määrä energiaa. On jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
8790: arvioitu, että määrä vastaa jopa muutamaa ydin- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8791: voimalaa. Metsänhoidossa jää maastoon myös tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8792: sellaista raaka-ainetta, jonka käyttö hiillytettynä
8793: olisi taloudellista. Puun polttoarvohan kasvaa Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8794: merkittävästi hiilenä. tyä, että Kansallisessa metsäohjelmas-
8795: Suomessa on kehitetty laite, hiiliretortti, jon- sa asetettu tavoite energiapuun käytön
8796: ka avulla voidaan hyödyntää harvennushakkuita lisäämisestä toteutuu ja edellä kuvattu
8797: hiileksi ottaen samalla talteen puun kemikaalit. hiillytysmenetelmä saadaan laajamittai-
8798: Hiiltä voidaan sitten käyttää energianlähteenä seen käyttöön niin Suomessa kuin kehi-
8799: niin kotimaassa kuin kehitysmaissakin. Menetel- tysyhteistyön kautta myös niissä maissa,
8800: mä mahdollistaa entistä ympäristöystävällisem- joissa ruoan/aitassa käytetään paljon
8801: män energiantuotannon. avotulta?
8802:
8803:
8804: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
8805:
8806: Ismo Seivästö /skl Leea Hiltunen /skl
8807: Kirsi Ojansuu /vihr Raimo Mähönen /sd
8808: Jouko Jääskeläinen /skl
8809:
8810:
8811:
8812:
8813: Versio 2.0
8814: KK 486/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym. Ministerin vastaus
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Eduskunnan puhemiehelle
8820:
8821: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vellettaviksi tarvittavat edistämistavat metsähak-
8822: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- keen korkean käyttötavoitteen saavuttamiseksi.
8823: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Viimeisin tukimuoto on 1.12.1999 käyttöön otet-
8824: vastattavaksi kansanedustaja Ismo Seivästön /skl tu metsähakkeen haketuksen tuki. Hallitus kat-
8825: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK soo myös, että valtion kuluvan vuoden talousar-
8826: 486/2000 vp: viossa on määrärahoja suurin piirtein riittävästi
8827: puun energiakäytön edistämiseen.
8828: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Vastauksena kysymyksessä käsitellyn puun
8829: tyä, että Kansallisessa metsäohjelmas- hiiltämisen laajempaan käyttöön saamiseen meil-
8830: sa asetettu tavoite energiapuun käytön lä totean, että Suomessa puuta hiilletään grillihii-
8831: lisäämisestä toteutuu ja edellä kuvattu leksija pajahiileksi eli sysiksi. Grillihiili on edel-
8832: hiillytysmenetelmä saadaan laajamittai- leen pääasiassa tuontitavaraa, ja markkinoilla
8833: seen käyttöön niin Suomessa kuin kehi- olisi kysyntää ja tilaa kotimaisille tuotteille. Pa-
8834: tysyhteistyön kautta myös niissä maissa, rin viime vuoden aikana tilanne on kehittynyt pa-
8835: joissa ruuan/aitassa käytetään paljon rempaan suuntaan. Mm. juuri kysymyksessä esi-
8836: avotulta? tetyllä tavalla ja menetelmällä muutama uusi
8837: yrittäjä on alkanut hiiltää valtion tukemasta nuo-
8838: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ren metsän hoidosta saatavaa pieniläpimittaista
8839: ti seuraavaa: lehtipuuta. Uusilla pienyrittäjillä on mahdolli-
8840: Kansallisessa metsäohjelmassa asetetaan tavoit- suus hakea työvoima- ja elinkeinopiireittä val-
8841: teeksi, että vuonna 2010 puuta- selluloosateol- tion tukea hankkeilleen. Tältä osin hallituksen ei
8842: lisuuden jäteliemet pois lukien - käytettäisiin 5 näyttäisi olevan tarpeen ryhtyä enempiin toimen-
8843: milj. m3 enemmän kuin vuosina 1997-1998 kes- piteisiin.
8844: kimäärin. Nuoren metsän hoitokohteista ja met- Hiilen käyttö kehitysmaissa polttoaineena liit-
8845: sän uudistamisaloilta saatavaa metsähaketta em. tyy tärkeään ja monitahoiseen asiaan. Noin puo-
8846: tavoiteluvusta on n. 2/3. Lokakuussa 1999 val- let ensiasteisesta puunkäytöstä maapallolla syn-
8847: mistuneessa Uusiutuvien energialähteiden edis- tyy ruoan valmistuksesta ja lämmityksestä. Puu-
8848: tämisohjelmassa tavoitetta on nostettu niin, että varojen niukkuus on ongelma vähäsateisilla ja
8849: jo pelkkää metsähaketta käytettäisiin vuonna lämpimillä tai vuoristoisilla alueilla.
8850: 2010 tuo 5 milj. m3 aiempaa enemmän. Metsä- Hiillettäessä puun energiasisällöstä häviää
8851: hakkeen kokonaiskäyttö olisi tuolloin yhteensä n. suuri osa. Tästä syystä asiantuntijat ovat pitäneet
8852: 6 milj. m3 • Viimeiset tiedot EU:n komissiosta erityisesti joidenkin afrikkalaisten heimojen ta-
8853: viittaavat siihen, että edellä sanottu keskeisin paa viettää iltaa nimenomaan hiili-, ei polttopuu-
8854: kansallinen bioenergiatavoitteemme ei unionille valkealla tuhlauksena. Näin varsinkin, jos puu on
8855: riittäisi. kannettava hyvinkin etäältä.
8856: Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen si- Myös avotulen käyttöä ruoanlaitossa on kysy-
8857: sältyy hallitusohjelmaan. Voidaan sanoa, että jien tapaan pidetty kehitysmaissa polttoaineen
8858: edellinen ja nykyinen hallitus ovat jo ottaneet so- matalatehoisena hyödyntämisenä. Tämän vuoksi
8859:
8860:
8861: 2
8862: Ministerin vastaus KK 486/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
8863:
8864:
8865: 1970-luvun lopulla mm. Afrikan kehitysmaita Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, että
8866: varten alettiin kehitellä erilaisia halpoja ratkaisu- tarvetta nimenomaan hiillytysmenetelmän sovel-
8867: ja tulisijoiksi. Osa muistutti meikäläistä telttaka- tamisen edistämiseen grillihiilen käytön lisäämi-
8868: minaa, jollaisten valmistukseen ideoitiin käytet- seksi kysymyksessä tarkoitetuissa kuivahkon il-
8869: täväksi esim. peltistenjätetynnyreiden puolikkai- maston kehitysmaissa ei liene. Sen sijaan ruoan-
8870: ta. Ulkogrilliä muistuttaneita tiilirakennelmia laitossa tarvittavien erilaisten halpojen kaminoi-
8871: esiteltiin myös. Kehittyneimmät, taloihin tai ma- den ja liesien käyttöä on perusteltua edistää eri-
8872: joihin tarkoitetut ratkaisut olivat tiilisiä, suoma- laisissa kehitysapuhankkeissa. Samoin on perus-
8873: laisen hella-uuniyhdistelmän tapaisia. Toteutta- teltua tukea kehitysmaiden pohtopuuvarojen in-
8874: miskelpoisimmat ratkaisut ovat tietääkseni kui- ventointeja ja pohtopuumetsien perustamista
8875: tenkin olleet sittemmin yleistyneet erilaiset sekä aurinkoenergian ja biojätteiden kaasukom-
8876: aurinkokeittimet. postoinnin avulla tapahtuvaa hyödyntämistä.
8877:
8878:
8879: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
8880:
8881: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8882:
8883:
8884:
8885:
8886: 3
8887: KK 486/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym. Ministems svar
8888:
8889:
8890:
8891:
8892: Tili riksdagens talman
8893:
8894: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger en redan har infört och tillämpar de olika tillvä-
8895: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gagångssätt som behövs för att den målsatta höga
8896: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ismo användningsgraden för skogsflis skall uppnås.
8897: Seivästö /fkf m.fl. undertecknade skriftliga Den senaste stödformen är det flisningsstöd som
8898: spörsmål SS 486/2000 rd: infördes 1.12.1999. Regeringen anser också att
8899: det i stort sett finns tillräckliga medel i inneva-
8900: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta rande års budget för främjandet av användningen
8901: för att det mål för ökad användning av av träenergi.
8902: energivirke som ställts i det nationella Som svar på spörsmålets andra del, att trä bor-
8903: skogsprogrammet skall uppnås och för de brännas till kol i en större omfattning i Fin-
8904: att den ovan beskrivna förkolningsmeto- land, konstaterar jag att trä förkolas till grillkol
8905: den skall tas i bruk i stor skala både i och smideskol, dvs. träkol i Finland. Grillkol är
8906: Finland och, genom utvecklingssamar- fortfarande i huvudsak en importvara och det
8907: betet, i de Iänder där matlagning i stor finns efterfrågan och rum för inhemska produk-
8908: utstäckning sker över öppen eld? ter på marknaden. Under de senaste åren har det
8909: skett en utveckling i positiv riktning. Bl.a. på det
8910: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sätt och med den metod som nämns i spörsmålet
8911: föra följande: har några nya företagare börjat kola unga lövträd
8912: 1 Finlands nationella skogsprogram ställs som som fås från den statsunderstödda vården av ung-
8913: mål att det skall användas 5 miljoner kubikmeter skog. Nya småföretagare kan ansöka om stats-
8914: mer träenergi - exklusive massaindustrins av- stöd för sina projekt hos arbetskrafts- och nä-
8915: fallslut- år 2010 än åren 1997-1998 i genom- ringscentralerna. 1 detta hänseende tycks det inte
8916: snitt. Andelen skogsflis som fås från vården av finnas någon anledning för regeringen att vidta
8917: ungskog och förnyelseytor utgör ca 2/3 av den ytterligare åtgärder.
8918: målsatta ökningen. 1 den handlingsplan för för- Användningen av kol som bränsle i utveck-
8919: nybara energikällor som blev fårdig i oktober lingsländerna ansluter sig till en viktig och kom-
8920: 1999 har den målsatta mängden höjts så att en- plex fråga. Ungefår hälften av direktförbrukning-
8921: bart användningen av skogsflis skall vara 5 mil- en av trävirke ansluter sig till matlagning och
8922: joner kubikmeter större år 2010. Den totala an- uppvärmning. Otillräckliga virkesresurser är ett
8923: vändningen av skogsflis skall då uppgå till ca 6 problem i regnfattiga och varma eller bergiga
8924: miljoner kubikmeter. De senaste uppgifterna från områden.
8925: Europeiska gemenskapernas kommission ger vid När trä bränns till kol förbrukas en stor del av
8926: handen att det ovan nämnda mest centra1a natio- energiinnehållet. Av den anledningen har exper-
8927: nella målet inte är tillräckligt ur unionens synvin- terna ansett särskilt vissa afrikanska stammars
8928: kel. sed att tillbringa kvällen vid en kol- eller vedeld
8929: Fullföljandet av det nationella skogsprogram- vara slöseri. Särskilt om virket måste hämtas på
8930: met ingår i regeringsprogrammet. Man kan säga mycket stora avstånd.
8931: att den föregående och den nuvarande regering-
8932:
8933: 4
8934: Ministems svar KK 486/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym.
8935:
8936:
8937: Också användningen av öppen eld vid matlag- Med hänvisning tili ovanstående redogörelse
8938: ning har, så som spörsmålsställama konstaterar, anser regeringen att det inte torde föreligga nå-
8939: ansetts vara en lågeffektiv bränsleanvändning. got behov att främja tillämpningen av den aktuel-
8940: Därför började man i slutet av 1970-talet bl.a. la förkolningsmetoden för att öka användningen
8941: med tanke på de afrikanska utvecklingsländema av grillkol i de utvecklingsländer med torrt kli-
8942: utveckla olika billiga eldstadslösningar. En del mat som avses i spörsmålet. Däremot är det mo-
8943: påminde om våra tältkaminer och de kunde till- tiverat att i anslutning tili olika utvecklingspro-
8944: verkas av t.ex. tunnhalvor. Också tegelkonstruk- jekt främja användningen avolika billiga matlag-
8945: tioner som påminde om utomhusgrillar presente- ningskaminer och spisar. Likaså är det motiverat
8946: rades. De mest utvecklade modellema, som var att stöda inventeringar av träbränsletillgångar
8947: avsedda att användas i hus eller hyddor, var av te- och planteringen av skogar samt utnyttjandet av
8948: gel och påminde om den traditionella finska ved- solenergi och gaskompostering av bioavfall i ut-
8949: spisen med ugn. De mest utvecklingsdugliga lös- vecklingsländema.
8950: ningama är såvittjag vetolika solkokare som se-
8951: dan också har blivit vanliga.
8952:
8953:
8954: Helsingfors den 6 juni 2000
8955:
8956: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8957:
8958:
8959:
8960:
8961: 5
8962: KK 487/2000 vp- Seppo Kanerva /kok
8963:
8964:
8965:
8966:
8967: KIRJALLINEN KYSYMYS 487/2000 vp
8968:
8969: Ruotsissa olevien vaikeavammaisten sotainvali-
8970: dien laitoshoidon turvaaminen
8971:
8972:
8973:
8974:
8975: Eduskunnan puhemiehelle
8976:
8977: Sotilasvammalaki turvaa sotiemme vaikeavam- massa, etenkin Espanjaan muuttaneiden sotain-
8978: maisille, vähintään 30 %:n sotainvalideille lai- validien osalta. Hoitokustannukset Viron laitok-
8979: toshoidon Valtiokonttorin laskuun. Sama oikeus sissa ovat vain kolmannes Suomen hoitolaitok-
8980: on ulkomailla asuvilla vaikeavammaisilla sotain- siin verrattuna, joten maksusitoumuksien teko
8981: valideilla. Ruotsissa asuva vaikeavammainen so- Viroon on jopa edullista valtiontalouden kannal-
8982: tainvalidi joutuu kuitenkin lähes kokonaan eris- ta. Suurimman ongelmaryhmän- Ruotsissa asu-
8983: tyksiin Ruotsissa olevasta perheestään tullessaan vien vaikeavammaisten sotainvalidien - asiat
8984: laitoshoitoon Suomeen. paranisivat sillä, jos Valtiokonttori antaisi sa-
8985: Ruotsissa on tällä hetkellä elossa noin 700 so- man maksusitoumuksen Ruotsiin, jonka se on
8986: tiemme sotainvalidia, joista vaikeavammaisia on valmis antamaan samalle henkilölle Suomen hoi-
8987: noin 300 henkilöä. Heistä 10 % on laitoshoidos- tolaitoksiin.
8988: sa Ruotsissa saamatta mitään tukea Suomesta (pl.
8989: sotavammakorvaus). Niinpä monet heistä ovat Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
8990: ajautuneet tilanteeseen, jossa sotainvalidin pie- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
8991: net tulot eivät ole riittäneet laitoshoidon maksui- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8992: hin ja puoliso on joutunut niitä maksamaan yh- vaksi seuraavan kysymyksen:
8993: teisvastuullisesti omista tuloistaan, jolloin jotkut
8994: ovat ajautuneet ahdinkoon omien elinkustannus- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
8995: ten suhteen. Etenkin, jos puoliso on ruotsalai- tyä turvatakseen ulkomailla, etenkin
8996: nen, tuntuu kummalta, miksi hänen yleensäkään Ruotsissa oleville vaikeavammaisille so-
8997: pitäisi olla Suomen sotien maksunainen. tainvalideille yhtäläiset hoitomahdolli-
8998: Samanlaisia tilanteita lienee myös Virossa suudet Suomessa asuviin verrattuna?
8999: asuvien aseveljien suhteen sekä muualla maail-
9000:
9001:
9002:
9003: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
9004:
9005: Seppo Kanerva /kok
9006:
9007:
9008:
9009:
9010: Versio 2.0
9011: KK 487/2000 vp- Seppo Kanerva /kok Ministerin vastaus
9012:
9013:
9014:
9015:
9016: Eduskunnan puhemiehelle
9017:
9018: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Ruotsissa ja muuallakin ulkomailla asuvien
9019: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sotainvalidien laitoshuollon esteeksi on käytän-
9020: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nössä muodostunut se, etteivät lääninhallitukset
9021: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kanervan ole voineet hyväksyä laitoshoidon yksiköiksi
9022: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK oman toimialueensa ulkopuolella sijaitsevia lai-
9023: 487/2000 vp: toksia. Ulkomailla asuvilla sotainvalideilla on
9024: mahdollisuus tulla Suomeen laitoshoitoon. Mo-
9025: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- net heistä eivät kuitenkaan halua jättää perhei-
9026: tyä turvatakseen ulkomailla, etenkin tään. Lisäksi useiden erityisesti Ruotsissa asu-
9027: Ruotsissa oleville vaikeavammaisille so- vien sotainvalidien kohdalla ongelmana on, että
9028: tainvalideille yhtäläiset hoitomahdolli- he vanhetessaan unohtavat aikuisena oppimansa
9029: suudet Suomessa asuviin verrattuna? ruotsin kielen.
9030: Sosiaali- ja terveysministeriössä on tiedostet-
9031: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tu ulkomailla, erityisesti Ruotsissa asuvien suo-
9032: ti seuraavaa: malaisten sotainvalidien tilanne. Vaikeavammai-
9033: Sotilasvammalain (40411948) 6 §:n perusteella sia sotainvalideja asuu Ruotsissa noin 250, joista
9034: korvataan sotainvalideille vamman tai sairauden laitoshoidon tarpeessa on arviolta 10-15. Mikä-
9035: hoidon kannalta tarpeellinen sairaanhoito. Sai- li heille maksettaisiin laitoshoito Ruotsissa, ai-
9036: raanhoitona korvataan muun muassa määräaikai- heutuisi siitä kustannuksia noin 4,5 miljoonaa
9037: set lääkärintarkastukset, työ- tai toimintakyvyn markkaa vuodessa. 1.1.1999 lukien asetusta soti-
9038: palauttamista tai säilyttämistä tarkoittava kun- lasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta
9039: toutus sekä laitoshoito. Laitoshoito korvataan muutettiin niin, että kuntoutuksen antaminen ul-
9040: pääsääntöisesti vain vähintään 30 prosentin so- komailla sijaitsevissa kuntoutuslaitoksissa on
9041: tainvalideille. Mikäli laitoshoidon tarve johtuu mahdollista. Nyt vuoden 2001 talousarviota val-
9042: nimenomaan korvatusta vammasta tai sairaudes- misteltaessa yhtenä vaihtoehtona on ollut esillä
9043: ta, voidaan se korvata myös alle 30 prosentin so- laitoshoidon mahdollistaminen ulkomailla, ensi
9044: tainvalideille. Sotilasvammalain eräiden sään- vaiheessa Ruotsissa. Näin voitaisiin turvata
9045: nösten soveltamisesta annetun asetuksen ikääntyvien sotainvalidien mahdollisuudet ha-
9046: (111711985) 5 §:n mukaan laitoshoitoa voidaan keutua myös asuinmaassaan heidän omalla äidin-
9047: antaa kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoito- kielellään palveluja tarjoavaan laitokseen. Val-
9048: laissa, Helsingin yliopistollisesta keskussairaa- mistelun pohjana on ollut ajatus Ruotsissa asu-
9049: lasta annetussa laissa tai sosiaalihuoltolain vien sotainvalidien saattamisesta mahdollisim-
9050: 24 §:ssä tarkoitetussa taikka lääninhallituksen man samanlaiseen asemaan Suomessa asuvien
9051: erikseen sitä varten hyväksymässä laitoksessa. sotainvalidien kanssa.
9052:
9053:
9054:
9055: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
9056:
9057: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
9058:
9059: 2
9060: Ministems svar KK 487/2000 vp - Seppo Kanerva /kok
9061:
9062:
9063:
9064:
9065: Tili riksdagens talman
9066:
9067: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Hindret för att anstaltsvård skali kunna erbju-
9068: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- das krigsinvalider bosatta i Sverige eller i andra
9069: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- främmande Iänder har i praktiken varit att läns-
9070: po Kanerva /saml undertecknade skriftliga spörs- styrelsema inte kan godkänna anstalter belägna
9071: mål SS 487/2000 rd: utanför deras verksamhetsområden som enheter
9072: för anstaltsvård. För krigsinvalider som bor
9073: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta utomlands är det möjligt att komma tili Finland
9074: för att garantera att gravt handikappa- för att få anstaltsvård. Många av dem vill emel-
9075: de kTigsinvalider som är bosatta utom- lertid inte lämna sina familjer. Ett annat problem
9076: lands, och speciellt de som bor i Sverige, speciellt för krigsinvalider bosatta i Sverige är att
9077: skall ha samma möjligheter till vård som de när de blir äldre glömmer det svenska språk
9078: de krigsinvalider som är bosatta i Fin- som de lärt sig först som vuxna.
9079: land? På social- och hälsovårdsministeriet är man
9080: medveten om de utomlands boende finländska
9081: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- krigsinvalidemas situation, specielit situationen
9082: föra följande: för dem som är bosatta i Sverige. 1 Sverige finns
9083: Enligt 6 § lagen om skada, ådragen i militär- det ungefår 250 gravt handikappade krigsinvali-
9084: tjänst (404/1948) får krigsinvalider ersättning för der och av dessa behöver uppskattningsvis 10-
9085: sjukvård som är nödvändig p.g.a. skada elier 15 anstaltsvård. Om man skulle betala anstalts-
9086: sjukdom. Ersättning för sjukvård ges bl.a. för pe- vård i Sverige för dessa skulie det ge upphov tili
9087: riodiska läkarundersökningar, för rehabilitering kostnader på ungefår 4,5 miljoner mark per år.
9088: som avser återstäliande elier bevarande av ar- Fr. o. m. 1.1.1999 ändrades förordningen om till-
9089: bets- elier funktionsförmågan samt för anstalts- lämpningen av vissa stadganden i lagen om ska-
9090: vård. För anstaltsvård betalas ersättning i huvud- da, ådragen i militärtjänst så att rehabilitering på
9091: sak endast tili personer vars invaliditetsgrad är rehabiliteringsanstalter utomlands är möjlig. 1
9092: minst 30 procent. Om behovet av anstaltsvård ut- samband med beredningen av budgeten för 2001
9093: tryckligen beror på en sjukdom elier skada som har ett altemativ som tagits fram varit att ge möj-
9094: det betalas ersättning för, kan också personer lighet tili anstaltsvård utomlands, i första hand i
9095: vars invaliditetsgrad är mindre än 30 procent få Sverige. På det här viset skulle man kunna tryg-
9096: ersättning. Enligt 5 § förordningen om tiliämp- ga de åldrande krigsinvalidemas möjligheter att
9097: ningen av vissa stadganden i lagen om skada, söka sig tili anstalter som kan erbjuda service på
9098: ådragen vid militärtjänst (1117/1985) kanan- krigsinvalidemas eget modersmål även i det land
9099: staltsvård ges i en sådan anstalt som avses i folk- där de är bosatta. Tanken med detta har varit att
9100: hälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård, la- krigsinvalider bosatta i Sverige i så stor utsträck-
9101: gen om Helsingfors universitetscentralsjukhus ning som möjligt skali få samma stälining som
9102: eller 24 § socialvårdslagen eller i en av länssty- krigsinvalider i Finland.
9103: relsen särskilt för ändamålet godkänd anstalt.
9104:
9105:
9106:
9107: Helsingforsden 12 juni 2000
9108:
9109: Omsorgsminister Osmo Soininvaara 3
9110: KK 488/2000 vp- Pekka Ravi /kok
9111:
9112:
9113:
9114:
9115: KIRJALLINEN KYSYMYS 488/2000 vp
9116:
9117: Omaishoidon tuen verokohtelun lieventäminen
9118:
9119:
9120:
9121:
9122: Eduskunnan puhemiehelle
9123:
9124: Omaishoidon tuki on yksi sosiaalipalveluista, sempi ja yhteiskunnalle halvempi vaihtoehto lai-
9125: joiden järjestämisestä kunnalla on sosiaalihuol- toshoitoon verrattuna.
9126: tolain (710/1982) 17 §:n nojalla vastuu. Omais- Useissa tilanteissa verotus ja asiakasmaksut
9127: hoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille saattavat viedä bruttomääräisestä tuesta huomat-
9128: sopimus, josta on aina ilmettävä hoito- ja palve- tavan suuren osan. Varsinkin pienituloisilla elä-
9129: lusuunnitelma. Henkilö, joka on tehnyt sopimuk- keläisillä, jollaisia omaishoitajat usein ovat, mar-
9130: sen, ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen ginaaliverotus voi lisätulon aiheuttaman eläketu-
9131: kuntaan eikä hoidettavaan henkilöön. Hänen elä- lovähennyksen pienenemisen vuoksi olla huo-
9132: keturvansa on silti järjestetty kunnallisten viran- mattavan ankaraa. Eläketulovähennyksen prog-
9133: haltijain ja työntekijäin eläkelain (202/1964) mu- ression tulovähenteisyyden hidastaminen olisi
9134: kaisesti. kuitenkin julkiselle taloudelle varsin kallis toi-
9135: Omaishoidon tuesta laadittavassa sopimukses- menpide. Siksi toimenpiteet tulisi kohdistaa suo-
9136: sa on sovittava mm. hoitajalle maksettavasta hoi- raan omaishoidon tuen marginaaliveroa lisäävän
9137: topalkkiosta ja sen suorittamisesta. Palkkion vaikutuksen lieventämiseen.
9138: määrästä säädetään omaishoidon tuesta annetun
9139: asetuksen 7 §:ssä. Sen mukaan palkkion suuruu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9140: teen vaikuttaa vain hoidon sitovuus ja vaativuus. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9141: Suomessa yleisesti vallitsevan käytännön mu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9142: kaan kaikki ansiotulot ja lähes kaikki sosiaali- vaksi seuraavan kysymyksen:
9143: etuudet ovat saajalleen veronalaista tuloa. Tämä
9144: koskee myös omaishoidon tukea. Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
9145: On tärkeää, että omaishoidon tukijärjestelmän koo ryhtyä, jotta omaishoidon tuen mar-
9146: toimintaedellytyksiä parannetaan, koska koti- ginaaliveroa lisäävää vaikutusta voitai-
9147: hoito on hoidettavalle usein tarkoituksenmukai- siin kohtuullistaa?
9148:
9149:
9150: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
9151:
9152: Pekka Ravi /kok
9153:
9154:
9155:
9156:
9157: Versio 2.0
9158: KK 488/2000 vp - Pekka Ravi /kok Ministerin vastaus
9159:
9160:
9161:
9162:
9163: Eduskunnan puhemiehelle
9164:
9165: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tion ja kuntien menettäessä verotulojaan, joten
9166: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lopputulos ei välttämättä olisi omaishoitajien
9167: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kannalta myönteinen. Totta on, että varsinkin
9168: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ravin /kok pienituloisilla eläkkeensaajilla, jollaisia
9169: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK omaishoitajat usein ovat, marginaaliverotus voi
9170: 488/2000 vp: lisäveron aiheuttaman eläketulovähennyksen
9171: pienenemisen vuoksi olla melko ankaraa. Vero-
9172: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- tuksessa käytännössä ainoana keinona ongelman
9173: koo ryhtyä, jotta omaishoidon tuen mar- lieventämiseksi olisi puuttuminen kaikkia eläk-
9174: ginaaliveroa lisäävää vaikutusta voitai- keensaajia koskevaan eläketulovähennykseen.
9175: siin kohtuullistaa? Sen tulovähenteisyyden hidastaminen olisi kui-
9176: tenkin julkistaloudellisesti erittäin kallis ratkai-
9177: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- su omaishoidon tuen vero-ongelman hoitamisek-
9178: ti seuraavaa: si. Tämän vuoksi veron korkeus olisi yksinkertai-
9179: Omaishoidon tuen veronalaisuus perustuu meillä sinta ottaa huomioon omaishoidon tuen mitoituk-
9180: omaksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan an- sessa. Kunnillahan on mahdollisuus päättää tuen
9181: siotulojen sijaan maksettavien sosiaalietuuksien tasosta varsin vapaasti, kunhan asetuksella sää-
9182: tulee olla veronalaista tuloa. Eräiden pitkään detty noin 1 200 markan vähimmäistaso kuukau-
9183: käytössä olleiden etuuksien, kuten lasten hoito- dessa toteutuu. Kuntien maksamien korvausten
9184: tuen kohdalla pääperiaatteesta on lähinnä histo- keskimäärä oli vuonna 1998 n. 1 700 markkaa
9185: riallisista syistä poikettu. Uudemmissa tukimuo- kuukaudessa, mutta jopa 7 000 markan tukia
9186: doissa verollisuus on johdonmukaisesti toteutet- maksettiin.
9187: tu. Edellä esitetyn perusteella hallitus ei harkitse
9188: Jos omaishoidon tuki säädettäisiin verova- omaishoidon tuen vapauttamista verotuksessa.
9189: paaksi, syntyisi paineita sen pienentämiseen val-
9190:
9191:
9192:
9193: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
9194:
9195: Ministeri Suvi-Anne Siimes
9196:
9197:
9198:
9199:
9200: 2
9201: Ministems svar KK 488/2000 vp- Pekka Ravi /kok
9202:
9203:
9204:
9205:
9206: Tili riksdagens talman
9207:
9208: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skulle alltså inte nödvändigtvis bli positivt för
9209: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- närståendevårdama. Det är sant att särskilt för
9210: rådetöversänt fö1jande av riksdags1edamot Pek- pensionstagare med små inkomster, som närstå-
9211: ka Ravi /saml undertecknade skriftliga spörsmål endevårdarna ofta är, kan marginalbeskattningen
9212: SS 488/2000 rd: bli ganska sträng på grund av att tilläggsinkoms-
9213: terna har en minskande effekt på pensionsin-
9214: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta komstavdraget. Den enda skattemässiga metod
9215: för att den höjande effekt som stödet för med viiken man skulle kunna avhjä1pa proble-
9216: närståendevård har på marginalskatten met är att justera pensionsinkomstavdraget som
9217: skall bli skäligare? gäller alla pensionstagare. En uppbromsning av
9218: avdragets effekt vore emellertid för den offentli-
9219: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ga ekonomin en synnerligen dyr lösning på pro-
9220: föra fö1jande: blemet med beskattningen av stödet för närståen-
9221: Beskattningen av stödet för närståendevård base- devård. Av denna an1edning vore det enklast att
9222: rar sig på en hos oss vedertagen princip enligt vii- beakta skattens storlek vid dimensioneringen av
9223: ken sådana sociala förmåner som beta1as i stället stödet för närståendevård. Kommunerna har ju
9224: för förvärvsinkomster är skattepliktig inkomst. möjlighet att mycket fritt besluta om nivån på
9225: Nännast av historiska skäl har man avvikit från stödet så länge den genom förordning föreskriv-
9226: denna huvudprincip i fråga om vissa förmåner na miniminivån på ca 1 200 mk per månad upp-
9227: som funnits 1änge, t.ex. vårdbidraget för bam. nås. Den ersättning som kommunerna beta1ade
9228: När det gäller nyare stödformer har skattep1iktig- 1998 uppgick i genomsnitt tili 1 700 mk per må-
9229: heten genomförts konsekvent. nad, men t.o.m. stöd på 7 000 mk beta1ades.
9230: Om beskattningen av stödet för närstående- Med anledning av det ovan sagda överväger
9231: vård slopades, skulle det uppstå ett tryck på en regeringen inte att s1opa beskattningen av stödet
9232: sänkning av stödet eftersom statens och kommu- för närståendevård.
9233: nemas skatteinkomster minskade. Slutresultatet
9234:
9235:
9236:
9237: Helsingfors den 9 juni 2000
9238:
9239: Minister Suvi-Anne Siimes
9240:
9241:
9242:
9243:
9244: 3
9245: KK 489/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: KIRJALLINEN KYSYMYS 489/2000 vp
9251:
9252: Rattijuoppojen hoitoonohjaus
9253:
9254:
9255:
9256:
9257: Eduskunnan puhemiehelle
9258:
9259: Keski-Pohjanmaa-lehti uutisoi elokuussa 1999, kilön tulee olla päihteetön tai kuinka usein ja mil-
9260: kuinka KO tuomitsi miehen 3 kuukauden ja lä tavalla raittius todetaan, ennen kuin ajokortin
9261: 20 päivän vankeuteen mm. kahdesta törkeästä voi myöntää. Näin ollen kansallinen lainsäädän-
9262: rattijuopumuksesta, kahdesta ajo-oikeudetta tö onkin avainasemassa näiden kysymysten suh-
9263: ajosta sekä liikenteen vaarantamisesta. Rikokset teen. Ruotsissa, jossa hoitoonohjaus on tiukem-
9264: ajoittuivat huhti- ja heinäkuun väliselle ajalle. paa kuin Suomessa, on Uppsalan läänissä kerä-
9265: Rangaistus muunnettiin 90 päivän yhdyskunta- tyn aineiston perusteella rattijuopumukseen
9266: palveluksi. uudelleen syyllistyneiden määrä vähentynyt 30
9267: Asennoituminen rattijuopumukseen on kiris- prosentista 5-6 prosenttiin. Saksassa on puoles-
9268: tynyt laajentamalla törkeän rattijuopumuksen taan jo runsaan 15 vuoden kokemus hoitoonoh-
9269: rangaistavuutta syyskuussa 1994. Rikoksen tun- jauksesta. Arvion mukaan hoitoonohjausjärjes-
9270: nusmerkistössä laskettiin tällöin veren alkoholi- telmä ehkäisee jopa 50 prosenttia uusimistapauk-
9271: pitoisuuden raja 1,5 promillesta 1,2 promilleen. sista.
9272: Myös rattijuoppouden maksimivankeusrangais- Koska hoitoonohjauksen onnistuminen näyt-
9273: tusta on kiristetty nostamalla se kolmesta kuu- tää olevan pitkälti riippuvainen siitä, että hoi-
9274: kaudesta kuuteen kuukauteen. Törkeän rattijuop- toonohjattu kokee saavansa jotain hoitoa vas-
9275: pouden rangaistusasteikkoon ei ole kajottu. taan, olisikin syytä kytkeä ajokortin takaisin-
9276: Lainsäädännöllisistä muutoksista huolimatta saanti kiinteämmin onnistuneeseen hoitoon. Toi-
9277: nousee mieleen kysymys, onko lainsäädäntöm- sin sanoen säännöstöämme tulisi tarkistaa niin
9278: me silti jäänyt puolitiehen etenkin, kun rattijuo- hoitoonohjauksen kuin ajokortin takaisinsaannin
9279: pumusten määrä ei ole vaatimaton: vuonna 1998 osalta. Suosituksista tulisi siirtyä tiukempaan
9280: liikennejuopumuksesta tuomittiin peräti 20 315 hoitoonohjauksen vaatimukseen ja hoidon tulos-
9281: kertaa. Näistä yli puolet, eli 11 811, oli törkeitä ten seurantaan.
9282: rattijuopumustapauksia. Liikennevahinkojen tut- Alussa esitetty esimerkki on yksi monien rat-
9283: kijalautakuntien tutkimukset vuodelta 1998 ker- tijuopumusten joukossa. Se valaisee kuitenkin
9284: tovat, että 48 % rattijuopoista oli saanut aikai- rangaistuksensa osalta hyvin niitä syitä, jotka
9285: semmin yhden tai useamman tuomion rattijuopu- saattavat kyseenalaistaa luottamusta seuraamus-
9286: muksesta. Saman lähteen mukaan 46 % heistä, järjestelmäämme, joka rakentuu ajatukselle, että
9287: jotka syyllistyivät rattijuopumukseen, käytti al- seuraamuksen määrää ja lajia kovennetaan asteit-
9288: koholia useammin kuin kerran viikossa. tain toisaalta rikoksen vakavuusasteen ja toisaal-
9289: Voimassa oleva EU-direktiivi edellyttää, että ta rikoksen uusimisen mukaan. Laissa yhdyskun-
9290: ajokorttilupakäytäntö ja päihderiippuvaisten hoi- tapalvelusta todetaan, että esteenä yhdyskunta-
9291: toonohjaus on kytketty toisiinsa. Direktiivi on palveluun tuomitsemiselle maksimissaan 8 kuu-
9292: kuitenkin väljä eikä määrittele, miten kauan hen- kauden vankeusrangaistuksen sijaan voivat olla
9293:
9294: Versio 2.0
9295: KK 489/2000 vp - Kari Urpilainen /sd ym.
9296:
9297:
9298: ehdottomat vankeusrangaistukset, aiemmat yh- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9299: dyskuntapalvelurangaistukset tai muut painavat tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9300: syyt. Kun kaksi törkeää rattijuopumusta ja kaksi
9301: ajokieltoa eivät riitä painaviksi syiksi, herää ky- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9302: symys, mitä ne voisivat olla etenkin, kun ratti- tyä, jotta rattijuopumuksesta tuomitta-
9303: juoppo vaarantaa usein myös sivullisten turvalli- vat rangaistukset vastaisivat paremmin
9304: suuden. rikoksen vakavuutta ja
9305: Rattijuopot aiheuttivat 12 sivullisen kuole-
9306: mantapausta ja peräti 188 sivullisen loukkaantu- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9307: mista vuonna 1997. tyä, jotta Suomeen luotaisiin rattijuo-
9308: pon hoitoonohjausjärjestelmä, joka
9309: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- asettaa tiukemmat ehdot hoitoonohjauk-
9310: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- selle, ajokortin takaisinsaannille ja hoi-
9311: don onnistumisen seurannalle?
9312:
9313:
9314: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
9315:
9316: Kari Urpilainen /sd Raimo Mähönen /sd
9317: Kari Rajamäki /sd Tapio Karjalainen /sd
9318: Jouni Backman /sd Lauri Kähkönen /sd
9319: Jukka Gustafsson /sd
9320:
9321:
9322:
9323:
9324: 2
9325: Ministerin vastaus KK 489/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
9326:
9327:
9328:
9329:
9330: Eduskunnan puhemiehelle
9331:
9332: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- toon tuli 16 678 törkeää rattijuopumusta. Vuon-
9333: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- na 1995 kokeilu oli ensimmäisen kerran koko
9334: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen maan laajuinen. Törkeiden rattijuopumusten
9335: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd määrä oli tällöin vähentynyt 13 387:ään. Vuonna
9336: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1998, kun lähes 60 prosenttia törkeästä rattijuo-
9337: 489/2000 vp: pumuksesta määrätyistä vankeusrangaistuksista
9338: muunnettiin yhdyskuntapalveluksi, törkeitä ratti-
9339: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- juopumuksia oli suunnilleen sama määrä, 13 353.
9340: tyä, jotta rattijuopumuksesta tuomitta- Yhdyskuntapalvelun soveltuvuutta rattijuop-
9341: vat rangaistukset vastaisivat paremmin pojen rangaistukseksi parannettiin Suomessa jo
9342: rikoksen vakavuutta ja vuonna 1994, kun erityisen päihdehuoltojakson
9343: kytkeminen rangaistukseen tehtiin mahdollisek-
9344: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- si. Vuonna 1998 noin 10 prosenttia tuomituista
9345: tyä, jotta Suomeen luotaisiin rattijuo- kävi läpi yhdyskuntapalveluun liitetyn päihde-
9346: pon hoitoonohjausjärjestelmä, joka huoltojakson.
9347: asettaa tiukemmat ehdot hoitoonohjauk- Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman ajo-
9348: selle, ajokortin takaisinsaannille ja hoi- korttidirektiivin seurauksena koko maassa on jo
9349: don onnistumisen seurannalle? käytössä rattijuopumukseen kytketty päihderiip-
9350: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- puvuuden kontrollointi. Sisäasiainministeriön
9351: ti seuraavaa: antaman päihderiippuvuutta ja ajo-oikeutta kos-
9352: kevan ohjeen mukaan ennen ajokorttiluvan
9353: Voimassa olevat rangaistussäännökset rattijuo- myöntämistä tarkistetaan poliisin tiedossa olevat
9354: pumuksesta on hyväksytty eduskunnassa viime päihderiippuvuuteen viittaavat seikat. Jos tällai-
9355: vuoden helmikuussa. Hallituksen tietoon ei ole sia on tiedossa, ajokorttilupa-asiaa ei ratkaista
9356: tullut sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat tuomit- ennen kuin hakijan päihderiippuvuudesta on saa-
9357: tavien rangaistusten tämän jälkeen muuttuneen tu lääkärinlausunto.
9358: huonommin rikoksen vakavuutta vastaaviksi. Päihderiippuvuuden kontrollointiin kytkettä-
9359: Aiemmin on myös havaittu, että tuomittavien vä hoitoonohjausmenettely on parhaillaan ko-
9360: rangaistusten ankaruudella on suhteellisen vähäi- keiltavana Tampereella. Syksyllä vuonna 1998
9361: nen vaikutus päihtyneenä ajamisen kokonais- käynnistyneellä kokeilulla on tarkoitus selvittää
9362: määrään. Esimerkkinä voidaan mainita, että sa- Suomeen soveltuvia menetelmiä hoitoonohjauk-
9363: maan aikaan kun yhä suurempi määrä törkeistä sessa sekä hoitoonohjauksen vaikutusta rattijuo-
9364: rattijuopumuksista tuomituista ehdottomista ran- pumuksen uusimiseen. Jos kokeilusta saadaan
9365: gaistuksista 1990-luvulla muunnettiin yhdyskun- myönteisiä tuloksia, se antaa hyvän pohjan valta-
9366: tapalveluksi, poliisin tietoon tulleiden törkeiden kunnallisen rattijuoppojen hoitoonohjausjärjes-
9367: rattijuopumusten määrä aleni merkittävästi. telmän valmistelemiselle.
9368: Vuonna 1991, kun ensimmäinen suppea yhdys- Rattijuopumuksen uusimista vähentämään on
9369: kuntapalvelun kokeilu aloitettiin, poliisin tie- osaltaan tarkoitettu myös alkoholilukkokokeilu,
9370:
9371:
9372: 3
9373: KK 489/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym. Ministerin vastaus
9374:
9375:
9376: jonka toteuttamismahdollisuuksia parhaillaan tää auton käynnistämisen päihtyneenä. Alkoholi-
9377: käynnissä olevassa esiselvityksessä kartoitetaan. lukkoa kokeillaan parhaillaan muun muassa
9378: Alkoholilukko on rattijuopumukseen syyllisty- Ruotsissa.
9379: neen henkilön autoon asennettava laite, joka es-
9380:
9381:
9382: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
9383:
9384: Oikeusministeri Johannes Koskinen
9385:
9386:
9387:
9388:
9389: 4
9390: Ministems svar KK 489/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
9391:
9392:
9393:
9394:
9395: Tili riksdagens talman
9396:
9397: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sträcktes försöket för första gången till hela lan-
9398: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- det. Antalet fali av grovt rattfylieri hade då mins-
9399: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari kat till 13 387. År 1998, då inemot 60% av de
9400: Urpilainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga fångelsestraff som dömts ut för grovt rattfylieri
9401: spörsmål SS 489/2000 rd: förvandlades till samhälistjänst var antalet fali av
9402: grovt rattfylleri ungefår detsamma, 13 353.
9403: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Redan 1994 anpassades i Finland samhälls-
9404: för att de straff som döms ut för ratifYl- tjänsten så att den blev ett lämpligare straff för
9405: leri bättre än i dag skall fås att matsva- rattfyllerister, när det blev möjligt att koppla en
9406: ra brottets allvarliga karaktär och särskild missbrukarvårdsperiod till straffet. År
9407: 1998 genomgick ca 10 % av de dömda missbru-
9408: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta karvård i samband med samhällstjänsten.
9409: för att man i Finland skall kunna skapa Till följd av det körkortsdirektiv som Euro-
9410: ett vårdhänvisningssystem för ratifYlle- peiska gemenskapemas råd har utfårdat har man
9411: rister där kraven när det gäller vård- redan i hela landet infört kontroller av rusmedels-
9412: hänvisning, återfående av körkortet och beroende i samband med rattfylleri. Enligt inri-
9413: uppföljningen av vården är strängare? kesministeriets anvisning om rusmedelsberoen-
9414: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de och körrätt kontrollerar man innan körkorts-
9415: föra följande: tillstånd beviljas sådana omständigheter som po-
9416: lisen har kännedom om och som tyder på rus-
9417: De gäliande straffbestämmelsema om rattfylieri medelsberoende. Om man vet om att det finns så-
9418: antogs av riksdagen i februari i fjol. Tili reger- dana omständigheter, avgörs frågan om körkorts-
9419: ingens kännedom har inte kommit några sådana tillståndet inte innan läkarutlåtande har erhållits
9420: omständigheter som skulie tyda på att de straff om sökanden är beroende av rusmedel.
9421: som döms ut härefter skulle ha förändrats så att Som bäst pågår i Tammerfors ett försök med
9422: de sämre motsvarar brottets alivarliga karaktär. ett vårdhänvisningsförfarande i anknytning till
9423: Man har också tidigare kunnat notera att det tota- kontrollen av rusmedelsberoende. A vsikten med
9424: la antalet fali där någon kört bil i berusat tilistånd försöket, som inleddes hösten 1998, är att ta fram
9425: i förhåliandevis liten utsträckning påverkas av sådana metoder inom vårdhänvisningen som
9426: hur stränga straff som döms ut. Som exempel kan lämpar sig för Finland och att utreda hur vård-
9427: nämnas att, samtidigt som en alit större andel av hänvisningen inverkar på återfali i rattfylieri. Om
9428: de ovillkorliga straff som dömts ut för grovt ratt- positiva resultat fås av försöket, ger detta en god
9429: fylieri på 1990-talet förvandlades till samhälis- grund för beredning av ett riksomfattande vård-
9430: tjänst, minskade antalet fali av grovt rattfylieri hänvisningssystem för rattfyllerister.
9431: som kom tili polisens kännedom betydligt. År Som bäst görs en preliminär utredning där man
9432: 1991, när det första begränsade försöket med kartlägger möjlighetema att genomföra ett för-
9433: samhälistjänst startade, kom 16 678 fali av grovt sök med alkoholiås, vilket för sin del är avsett att
9434: rattfylleri till polisens kännedom. År 1995 ut- minska återfalien i rattfylleri. Alkoholiåset är en
9435:
9436:
9437: 5
9438: KK 489/2000 vp - Kari Urpilainen /sd ym. Ministems svar
9439:
9440:
9441: anordning som installeras i en rattfyllerists bil tar bilen. Alkohollåset prövas som bäst i bl.a.
9442: och som förhindrar att någon som är berusad star- Sverige.
9443:
9444:
9445: Helsingfors den 7 juni 2000
9446:
9447: Justitieminister Johannes Koskinen
9448:
9449:
9450:
9451:
9452: 6
9453: KK 490/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
9454:
9455:
9456:
9457:
9458: KIRJALLINEN KYSYMYS 490/2000 vp
9459:
9460: Porasenjärven kunnostaminen
9461:
9462:
9463:
9464:
9465: Eduskunnan puhemiehelle
9466:
9467: Perhon kunnan rajalla oleva Porasenjärvi ei voi järveen verrattuna, on järven rannoilla kymmen-
9468: hyvin. Järvestä otetut näytteet (1964, 1965, 1976, kunta loma-asuntoa ja uusia loma-asuntoja on-
9469: 1978 ja 1988) ovat osoittaneet Porasenjärven merkitty rantayleiskaavaan 18. Järven kunnos-
9470: kärsivän hapettomuudesta. Vesi on lisäksi aika tusta ei tulisi kuitenkaan väheksyä tällä perus-
9471: tummaa ja rautapitoisuudet ovatkin olleet melko teella. Paikallisesti järvellä on suuri merkitys
9472: korkeita. Rehevöitymisestä kertoo nousussa ol- alueen ihmisten virkistäytymispaikkana.
9473: lut ravinnetaso. Järven rannoilla on peltoa ja ym-
9474: pärillä soita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9475: Ainoa toimenpide, josta Porasenjärvi on pääs- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9476: syt osalliseksi, on v. 1990 tehty kuivatushanke. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9477: Tämä ei tähdännytjärven laadulliseen parantami- vaksi seuraavan kysymyksen:
9478: seen, vaan vedenpinnan pysyttämiseen ennal-
9479: laan, jottei vedenpinta nousisi keväisin ja kesäi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
9480: sin tulviksi asti. tyä Porasenjärven kunnostamiseksi?
9481: Vaikka Porasenjärven merkitys virkistyskäyt-
9482: töön on vähäinen moneen muuhun suurempaan
9483:
9484:
9485: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
9486:
9487: Kari Urpilainen /sd
9488:
9489:
9490:
9491:
9492: Versio 2.0
9493: KK 490/2000 vp- Kari Urpilainen /sd Ministerin vastaus
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: Eduskunnan puhemiehelle
9499:
9500: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tustarveselvityksen mukaan lähes 1 500 järveä ja
9501: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- noin 500 jokea on maassamme kunnostuksen tar-
9502: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen peessa. Yksin Pohjanmaallakin on yhteensä sato-
9503: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd ja kunnostus ta kaipaavia järviä. Suurta osaa niis-
9504: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tä on myös aikoinaan enemmän tai vähemmän
9505: 490/2000 vp: laskettu tulvien poistamiseksi ja kuivatuksen te-
9506: hostamiseksi tavoitteena maatilojen elinkelpoi-
9507: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- suuden parantaminen ja uusien tilojen perustami-
9508: tyä Porasenjärven kunnostamiseksi?" nen. Laskettujen järvien kunnostamiseen nosta-
9509: maHa niiden vedenpintaa on nykyään suuria odo-
9510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuksia. Vesistöjen arvostuksen noususta ja virkis-
9511: ti seuraavaa: tyskäytön lisääntymisestä huolimatta kunnostus-
9512: Keski-Pohjanmaalla Perhon kunnassa sijaitseva hankkeiden toteutusta vaikeuttaa usein se, ettei
9513: Porasenjärvi on pinta-alaltaan noin 115 ha. Jär- kohdealueelta löydy yksimielisyyttä kunnostuk-
9514: veä laskettiin 1940-luvulla lähes metrillä Pora- sen tavoitteista eikä riittävää paikallista panos-
9515: senjärven rantamaiden kuivatustyön yhteydessä. tusta hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
9516: Työ toteutettiin maanhankintalain mukaan muo- Alueellisissa ympäristökeskuksissa vesistö-
9517: dostettujen asutustilojen perustamista varten. jen kunnostukseen käytettävissä olevat suunnit-
9518: Hankkeen viljelyskelpoiseksi luokiteltu pinta-ala teluvoimavarat ovat varsin rajalliset, mikä pakot-
9519: oli suunnitelman mukaan noin 300 ha, josta pel- taa asettamaan kunnostushankkeet tärkeysjärjes-
9520: toa oli tuolloin vajaa 4 ha. Rantapeltojen kuiva- tykseen. Valmiita suunnitelmia on myös runsaas-
9521: tusta parannettiin 1970-luvulla Porasen asutus- ti odottamassa rahoitusta. Valtio rahoittaa vesis-
9522: alueen täydennyskuivatustyönä. Työhön ei sisäl- töjen kunnostusta yleensä enintään puolella
9523: tynyt järven vedenpinnan laskua. Edelleen ke- hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtion ra-
9524: vät- ja kesätulvien poistamiseksi ja salaojituksen hoitusmahdollisuudet eivät ole riittävät vesistö-
9525: mahdollistamiseksi toteutettiin vuonna 1996 sil- jen kunnostustarpeeseen nähden. On kuitenkin
9526: loisen rahoituslain nojalla ns. osakastyönä Pora- perusteltua, että valtion osuus kunnostushankkei-
9527: senjärven ympäristön kuivatus -niminen hanke. den suunnitteluun ja toteuttamiseen voidaan tur-
9528: Hankkeen hyötyala oli noin 100 ha peltoa. Kui- vata mahdollisimman pitkälle sellaisissa hank-
9529: vatussuunnitelman mukaan järven vedenpinta keissa, jotka tukevat maaseudun elinvoimaisuut-
9530: säilyi entisellään. Porasenjärven läheisyydessä ta ja viihtyisyyttä. Oleellisena osana tähän liittyy
9531: on kymmenkunta viljelystilaa, joiden peltoala on myös vesiensuojelun tavoitteiden huomioon otta-
9532: yhteensä noin 200 ha. Rannoilla on myös kym- minen.
9533: menkunta loma-asuntoa. Vuonna 1999 vahviste- Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii omalla
9534: tussa rantayleiskaavassa on lisäksi 18 uutta ra- toimialallaan mahdo11isuuksien mukaan osoitta-
9535: kennuspaikkaa. maan valtion rahoitusta vesistöjen kunnostus-
9536: Porasenjärven kaltaisia järviä on maassamme hankkeille, joihin on yleistä tarvetta eikä nykyi-
9537: runsaasti. Juuri valmistuneen vesistöjen kunnos- nen tilanne vastaa vesistön käytölle asetettavia
9538:
9539:
9540: 2
9541: Ministerin vastaus KK 490/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
9542:
9543:
9544: tavoitteita ja joille on ilmennyt myös paikallista kukset tehtyjen aloitteiden pohjalta. Kysymys ei
9545: toteutus- ja rahoitushalukkuutta. Vesistöjen kun- tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpitei-
9546: nostushankkeiden käsittelystä ja edistämisestä siin.
9547: valtion osalta vastaavat alueelliset ympäristökes-
9548:
9549:
9550: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
9551:
9552: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9553:
9554:
9555:
9556:
9557: 3
9558: KK 490/2000 vp- Kari Urpilainen /sd Ministerns svar
9559:
9560:
9561:
9562:
9563: Tili riksdagens talman
9564:
9565: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger strandgeneralplan som fastställdes 1999 finns
9566: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dessutom 18 nya byggnadsplatser.
9567: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari Sjöar som Porasenjärvi finns det gott om i vårt
9568: Urpilainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål land. Enligt en nyligen fårdigställd utredning om
9569: SS 490/2000 rd: behovet av iståndsättning av vattendrag är näs-
9570: tan 1 500 sjöar och ca 500 åar i vårt land i behov
9571: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta av iståndsättning. Enbart i Österbotten finns sam-
9572: med tanke på en iståndsättning av sjön manlagt hundratals sjöar som kräver iståndsätt-
9573: Porasenjärvi? ning. 1 en stor del av dessa har vattennivån sänkts
9574: i större eller mindre utsträckning för undvikande
9575: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- av översvärnningar och effektiverande av torr-
9576: föra följande: läggningsåtgärder i syfte att förbättra betingel-
9577: Sjön Porasenjärvi i Perho kommun i Mellersta serna för gårdarna och bilda nya lägenheter. Nu-
9578: Österbotten har en areal på ca 115 ha. Sjöns vat- mera har man stora förväntningar på iståndsätt-
9579: tennivå sänktes med nära en meter på 1940-talet i ningen av sjöar genom höjning av vattennivån i
9580: samband med torrläggningen av strandmarkerna sjöar där vattennivån tidigare sänkts. Oberoende
9581: runt sjön; Arbetet genomfördes enligt jordan- av den ökade uppskattningen av vattendragen
9582: skaffningslagen för grundandet av redan bildade och den ökade användningen av dessa i rekrea-
9583: kolonisationslägenheter. Enligt planen för pro- tionssyfte försvåras genomförandet av iståndsätt-
9584: jektet uppgick den som odlingsbar mark klassa- ningsprojekten ofta av att det i det aktuella områ-
9585: de arealen till ca 300 ha, varav knappt 4 ha i detta det inte råder enighet om målen för iståndsätt-
9586: skede utgjordes av åkermark. Torrläggningen av ningen och att det inte görs tillräckliga lokala in-
9587: strandåkrarna förbättrades på 1970-talet i form satser för planering och genomförande av projek-
9588: av ytterligare torrläggning på kolonisationsområ- tet.
9589: det. Någon sänkning av sjöns vattennivå ingick De resurser som står de regionala miljöcentra-
9590: inte i torrläggningsarbetet. För att man skulle lerna tili buds för planering av iståndsättning av
9591: komma tili rätta med översvämningarna under vattendrag är rätt begränsade, vilket gör att
9592: vår och sommar och för att täckdikning skulle bli iståndsättningsprojekten måste placeras i priori-
9593: möjlig genomfördes 1996 med stöd av den då tetsordning. Det finns också en mängd fårdiga
9594: gällande finansieringslagen ett projekt för torr- planer som väntar på finansiering. Staten finan-
9595: läggning av omgivningarna kring Porasenjärvi sierar oftast iståndsättningen av vattendrag med
9596: som s.k. delägararbete. Projektets planerade nyt- högst hälften av totalkostnaderna för projektet.
9597: toareal uppgick till ca 100 ha åker. Enligt torr- Statens finansieringsmöjligheter är dock inte till-
9598: läggningsplanen bibehölls sjöns vattenstånd på räckliga i förhållande till behovet av iståndsätt-
9599: den tidigare nivån. 1 närheten av Porasenjärvi ning av vattendrag. När det gäller sådana projekt
9600: finns ett tiotal odlingslägenheter vilkas samman- som stöder landsbygdens livskraft och trivseln på
9601: lagda åkerareal uppgår till ca 200 ha. På stränder- landsbygden kan det dock anses vara befogat att
9602: na finns också ett tiotal fritidsbostäder. 1 den statens andel av planeringen och genomförandet
9603:
9604:
9605: 4
9606: Ministems svar KK 490/2000 vp- Kari Urpilainen /sd
9607:
9608:
9609: av iståndsättningsprojekten tryggas i så stor ut- nen inte motsvarar målen för användningen av
9610: sträckning som möjligt. Beaktandet av målen för vattendraget samt som det har framgått att det på
9611: vattenskyddet utgör en väsentlig del av denna lokalplanet finns vilja att genomföra och finan-
9612: helhet. siera. De regionala miljöcentralema svarar för
9613: Jord- och skogsbruksministeriet strävar inom behandlingen och främjandet av iståndsättnings-
9614: sitt eget verksamhetsområde efter att i mån av projekten för statens räkning utgående från de
9615: möjlighet anvisa statliga ruedel för sådana istånd- förslag som lagts fram. Spörsmålet ger inte i det-
9616: sättningsprojekt som det finns ett allmänt behov ta skede anledning tili andra åtgärder.
9617: av och i fråga om vilka den nuvarande situatio-
9618:
9619:
9620: Helsingforsden 9 juni 2000
9621:
9622: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9623:
9624:
9625:
9626:
9627: 5
9628: KK 491/2000 vp- Janina Andersson /vihr
9629:
9630:
9631:
9632:
9633: KIRJALLINEN KYSYMYS 491/2000 vp
9634:
9635: Kestävän kehityksen asuntotuotanto
9636:
9637:
9638:
9639:
9640: Eduskunnan puhemiehelle
9641:
9642: Uusien vuokra-asuntojen rakennus- ja peruskor- kuluttua. Tämä ei ole taloudellisesti eikä tervey-
9643: jaustarve kasvaa jatkuvasti erityisesti Etelä-Suo- dellisesti järkevää rakentamista, koska yleensä
9644: messa. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen maan- kosteat tilat ovat niitä, joissa tingitään. Samanai-
9645: käyttö- ja rakennuslain tavoitteena on parantaa kaisesti valtion tukemaa asuntorakentamista kos-
9646: maankäytön ja rakentamisen edellytyksiä kestä- kevissa määräyksissä on kuitenkin edellytetty,
9647: vää kehitystä edistävään suuntaan. Valtioneuvos- että rakentamisessa ja perusparantamisessa tulee
9648: ton ekologisesti kestävän rakentamisen ohjel- pyrkiä rakennuksen pitkäikäisyyteen, taloudelli-
9649: massa (päivitetty 10.12.1998) todetaan mm., että seen korjattavuuteen, muunneltavuuteen ja huol-
9650: valtioneuvosto korostaa ympäristönäkökulman lettavuuteen. Homevaurioisia taloja rakennetaan
9651: yhdistämistä kaikkeen päätöksentekoon ja vas- yhä paljon, vaikka periaatteessa homeen aiheut-
9652: tuu tästä koskee kaikkia tahoja. Edelleen ohjel- tamat riskit ovat tiedossa.
9653: massa todetaan, että ympäristöajattelu tulee va- Opiskelija-asuntotuotanto on yksi suuri osa
9654: kiinnuttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimintaan asuntotuotannosta, ja tällä sektorilla olisikin ha-
9655: ja rakentamista koskevien määräysten kehittämi- lukkuutta koerakentamiseen (esimerkkinä Vii-
9656: sessä otetaan huomioon ekotehokkuus sekä ym- kon ekokaupunki), mutta käytännössä se on näil-
9657: päristövaikutukset. Kuntien tulee sisällyttää eko- lä lainaehdoilla mahdotonta. Periaatteellista tah-
9658: logisesti kestävän rakentamisen tavoitteet kestä- toa on, mutta lainaehdot eivät mahdollista ympä-
9659: vän kehityksen toimenpideohjelmiinsa. Ohjel- ristöystävällisempää rakentamista. Opiskelija-
9660: man mukaan rakennusten energiataloudellisuut- asuntorakentaminen olisi hyvä pilottikohde, kos-
9661: ta ja muuta ekotehokkuutta parannetaan sekä oh- ka asunnot ovat valtakunnallisesti aika lailla sa-
9662: jataan rakentamisratkaisuihin, jotka sisältävät mantyyppisten säätiöiden hallinnoimia ja asunto-
9663: uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Valtio- tyypiltään samankaltaisia koko maassa. Ympä-
9664: neuvoston mukaan edistetään ekologisesti kestä- ristöystävällisempien rakennusten pohjakustan-
9665: vän rakentamisen ja ylläpidon tutkimusta, kehi- nukset ovat yleensä kalliimmat, mutta käytössä
9666: tystyötä ja koerakentamista sekä kannustetaan ne maksavat itsensä yleensä nopeasti takaisin esi-
9667: rakennus- ja kiinteistöalaa solmimaan vapaaeh- merkiksi säästyneissä lämmityskuluissa.
9668: toisia sopimuksia ympäristökuormien vähentä- Rakennusten lämmitykseen kuluu noin 20 %
9669: miseksi. Suomen energiasta. VTT on kehittänyt matala-
9670: Valtio tukee arava- ja korkotukilainojen avul- energiatalot, jotka vähentävät rakennuksen läm-
9671: la asuntotuotantoa, mutta tämänhetkiset tukieh- mitysenergian tarvetta 60-90 %, eivätkä ne
9672: dot ovat niin tiukat, ettei niiden puitteissa raken- käytännössä tule maksamaan enempää kuin "ta-
9673: neta ympäristöystävällisesti. Pikemminkin ra- valliset" rakennukset. Kokonaisuudessaan mata-
9674: kennetaan huonoa nopeasti, jota sitten joudutaan laenergiatalot säästäisivät pelkästään uudisra-
9675: peruskorjaamaan jopa jo kolmen, neljän vuoden kentamisessa vuosittain merkittävän määrän
9676:
9677: Versio 2.0
9678: KK 49112000 vp- Janina Andersson /vihr
9679:
9680:
9681: energiaa, vuonna 2020 jo lähes Loviisan ydinvoi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9682: malan energiatuotannon määrän (7 TWh). Suo- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9683: messakin käytävässä energiapoliittisessa keskus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9684: telussa juututaan usein siihen, että energiankulu- vaksi seuraavan kysymyksen:
9685: tus kasvaa ja siksi tarvitaan lisäenergiaa. Valtio-
9686: neuvoston energiapoliittisen selonteon ( 1997) Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta valtion
9687: mukaan energiankulutuksen kasvu on tarkoitus rahoittaman asuntorakentamisen ehtoja
9688: pysäyttää vuoteen 20 l 0 mennessä juuri energian- muutetaan siten, että ne mahdollistavat
9689: säästöä tehostamalla. Rakennusten suunnittelu- kestävän kehityksen ja elinkaariajatte-
9690: vaiheessa voidaankin helposti ottaa huomioon lun periaatteiden mukaisen rakentami-
9691: energiansäästönäkökulmat ja elinkaariajattelun sen ja
9692: avulla ulottaa energiansäästöajattelu koko raken-
9693: nusprosessiin. miten hallitus aikoo valvoa ekologisesti
9694: kestävän rakentamisen ohjelman toteu-
9695: tumista?
9696:
9697:
9698: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
9699:
9700: J anina Andersson /vihr
9701:
9702:
9703:
9704:
9705: 2
9706: Ministerin vastaus KK 49112000 vp - Janina Andersson /vihr
9707:
9708:
9709:
9710:
9711: Eduskunnan puhemiehelle
9712:
9713: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- huomioon ottamiseen ovat kasvaneet, on myös
9714: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Valtion asuntorahasto enenevässä määrin edel-
9715: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lyttänyt elinkaaren aikaisten seikkojen huo-
9716: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso- mioon ottamista valtion tukemassa rakentamises-
9717: nin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sa. Valtion asuntorahasto on kiinnittänyt aiem-
9718: KK 491/2000 vp: paa enemmän huomiota erityisesti kestävyyteen
9719: ja esteettömyyteen. Ympäristöministeriö on yh-
9720: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta valtion dessä Valtion asuntorahaston kanssa kehittänyt
9721: rahoittaman asuntorakentamisen ehtoja laatu- ja kustannusvalvontamenettelyä siten, että
9722: muutetaan siten, että ne mahdollistavat rakennuskustannusten arvioinnissa otetaan jat-
9723: kestävän kehityksen ja elinkaariajatte- kossa huomioon sekä elinkaaren aikaiset kustan-
9724: lun periaatteiden mukaisen rakentami- nukset että rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutu-
9725: senja vat ympäristövaikutukset Menettelyä on testattu
9726: Viikin ekologisella asuinalueella.
9727: miten hallitus aikoo valvoa ekologisesti Asuntorakentamista koskevia normeja on uu-
9728: kestävän rakentamisen ohjelman toteu- distettu 1990-luvulla siten, että rakentamista oh-
9729: tumista? jataan yhtenä kokonaisuutena. Kaikessa rakenta-
9730: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- misessa, mukaan lukien valtion tukema asuntora-
9731: ti seuraavaa: kentaminen, noudatetaan samoja rakentamista
9732: koskevia määräyksiä ja ohjeita. Kuten kysymyk-
9733: Valtion rahoittaman asuntorakentamisen nykyi- sessäkin todetaan, uusi maankäyttö-ja rakennus-
9734: set ehdot eivät estä kestävän kehityksen ja elin- laki (132/1999) pyrkii kestävän kehityksen mu-
9735: kaariajattelun periaatteiden mukaista rakenta- kaisten ratkaisujen edistämiseen. Uuden lain
9736: mista. Valtion tukemaa asuntorakentamista kos- 1,12 ja 117 §:t korostavat hyvää rakentamista,
9737: kevissa määräyksissä G2 on vuodesta 1998 läh- rakennusten kestävyyttä, korjattavuutta, muun-
9738: tien edellytetty, että rakentamisessa ja peruspa- neltavuutta sekä energiataloudellisuutta. Lain
9739: rantamisessa tulee pyrkiä rakennuksen pitkäikäi- 152 §:n mukaan rakennustuotteen, joka on tar-
9740: syyteen, taloudelliseen korjattavuuteen, muun- koitettu käytettäväksi pysyvänä osana rakennus-
9741: neltavuuteen ja huollettavuuteen. Määräykset kohteessa, tulee olla ominaisuuksiltaan sellai-
9742: asettavat . lainanhakijalle velvoitteen selvittää nen, että rakennuskohde asianmukaisesti suunni-
9743: myös elinkaaritaloudelliset vaikutukset. Kun G2 teltuna ja rakennettuna täyttää rakentamiselle
9744: -määräykset annettiin ensimmäisen kerran vuon- asetetut olennaiset vaatimukset tavanomaisella
9745: na 1995, edellytettiin, että rakentamis-, hankin- kunnossapidolla taloudellisesti perustellun käyt-
9746: ta- ja ylläpitokustannuksia arvioitaessa tulee ot- töiän ajan.
9747: taa huomioon talon koko elinkaari. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laati-
9748: Toimintatavan muutos on hidasta. Samalla misvelvollisuudesta säädetäänmaankäyttö-ja ra-
9749: kun yleinen ympäristötietämys on lisääntynyt ja kennusasetuksen (895/1999) 66 §:ssä. Vuodesta
9750: rakennusalan valmiudet ympäristönäkökohtien 1997 lähtien on valtion rahoittamassa asuntora-
9751:
9752:
9753: 3
9754: KK 491/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministerin vastaus
9755:
9756:
9757:
9758: kentamisessa vaadittu käyttö- ja huolto-ohjeen mintamallit ja ohjausmenetelmät Hän ehdottaa
9759: laatimista ja sen luovuttamista rakennuksen myös, että asuntorahaston laatu- ja kustannusoh-
9760: omistajalle. Käyttö- ja huolto-ohje on ohjannut jausta kehitetään tukemaan elinkaarinäkökul-
9761: rakennushankkeessa mukana olevia tahoja mää- man huomioon ottamista. Lisäksi selvitysmies
9762: rittelemään rakennuksen ja sen osien kestoikää esittää arava- ja korkotukilainoituksen uudista-
9763: sekä ennakoimaan rakennuksen edellyttämää mista siten, että tuen elinkaaritaloudellinen te-
9764: huoltoa ja kunnostusta. Huoltokirjamenettelyn hokkuus paranee ja pääomakustannusten koh-
9765: pyrkimyksenä on karsia lyhytikäiset ja epätalou- dentuminen elinkaarelle luo edellytykset vaiheit-
9766: delliset ratkaisut kaikesta asuntorakentamisesta. taiselle korjaamiselle, jatkuvalle kunnossapidol-
9767: Myös muilla koko asuinrakennuskantaa kos- le ja tulevien korjausten ennakkorahoitukselle.
9768: kevilla toimenpiteillä on pyritty edistämään ky- Niin ikään selvitysmies ehdottaa käyttöön otetta-
9769: symyksessä tarkoitettuja tavoitteita. Useita ra- vaksi uutta elinkaarilainoitusta, jolla rahoitettai-
9770: kentamista koskevia määräyksiä on uusittu kestä- siin elinkaaritaloudellisesti perusteitujen inves-
9771: vää rakentamista edistäväHä tavalla. Esteetöntä tointien rakentamis- ja korjausvaiheen lisäkus-
9772: liikkumista, ääneneristävyyttä ja kosteutta kos- tannuksia.
9773: kevilla määräyksillä on pyritty pidentämään ra- Rakentamistoiminnalle ovat tyypillisiä voi-
9774: kennuksen elinkaarta. Rakennustyön valvontaa makkaat suhdannevaihtelut. Tältä kannalta kat-
9775: koskevat rakentamismääräykset on juuri uusittu. sottuna rakennuskustannuksiin korottavasti vai-
9776: Uusissa määräyksissä on otettu huomioon jo kuttavat kokeilut olisi tarkoituksenmukaista to-
9777: maankäyttö- ja rakennuslaista johtuvat pyrki- teuttaa muulloin kuin korkeasuhdanteen aikana.
9778: mykset ohjata rakentamista aloituskokouksissa ja Myös tällöin niiden tulokset olisivat paremmin
9779: käyttää työn suorituksessa tarkastusasiakirjaa hinnoiltaan vertailukelpoisia.
9780: mm. kosteudesta aiheutuvien virheriskien välttä- Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman
9781: miseksi. Erityinen kosteus- ja homeohjelma on tavoitteena on vakiinnuttaa ympäristöajattelu
9782: laadittu ministeriössä jo vuonna 1995 näitten on- koko rakennus- ja kiinteistöalan toimintaan. Tär-
9783: gelmien ratkaisemiseksi. Ohjelman tavoitteeksi keintä tässä vaiheessa on lisätä alan, ja myös
9784: asetettiin kosteusongelmien poistaminen viran- asukkaiden ja kuluttajien ympäristötietämystä
9785: omaisohjauksen, tutkimuksen, koulutuksen ja edelleen sekä aikaansaada hyviä käytännön esi-
9786: tiedotuksen avulla. merkkejä. Ympäristöministeriö koordinoi ja seu-
9787: Ympäristöministeriössä on lisäksi parhaillaan raa ohjelman toimenpiteiden toteutumista sekä
9788: käynnissä valmistelutyö energiamääräysten uusi- aktivoi rakennusalaa soveltamaan tutkimus- ja
9789: miseksi. Uusimisessa otetaan huomioon Kioton kehittämishankkeiden tuloksia mahdollisimman
9790: sopimuksen täyttämiseen tähtäävän, valmisteilla monissa rakennushankkeissa ja koerakentamis-
9791: olevan kansallisen ilmasto-ohjelman tavoitteet. kohteissa.
9792: Hallituskauden kattavaa asuntopoliittista stra- Ympäristöä säästävän rakentamisen menetel-
9793: tegiaa laatimaan asetettu selvitysmies Peter Fred- mien, ohjauskeinojen ja osaamisen tehostamisek-
9794: riksson luovutti ehdotuksensa ympäristöministe- si on käynnissä useita tutkimus- ja kehittämisoh-
9795: riölle 27 .1.2000. Hallituksen käsittelyyn asunto- jelmia. Rakennus- ja kiinteistöalan ProGress-ke-
9796: poliittinen strategia on tarkoitus tuoda lähiaikoi- hittämishankkeessa on mukana 60 rakennusalan
9797: na. yritystä ja 12 rakennuskohdetta. Kaupan, teolli-
9798: Selvitysmiehellä on useampia ehdotuksia, suuden, vakuutuksen ja kiinteistösijoituksen alan
9799: joilla pyritään elinkaarilaadultaan nykyistä toi- merkittävimmät kiinteistönomistajat kehittävät
9800: mivampiin asuinrakennuksiin. Hän ehdottaa, että uusia toimintatapoja ja testaavat niitä käytännös-
9801: valtion rahoittamassa asuntojen uustuotannossa sä. Tarkoitus on saada aikaan esimerkkikohteita,
9802: ja korjausrakentamisessa otetaan rakennushank- jotka kannustavat myös uusia tahoja.
9803: keiden ohjauksessa asteittain käyttöön merkittä- Helsingin Viikin ekologisen asuinalueen to-
9804: vät elinkaarilaatua ja ekatehokkuutta tukevat toi- teutuksessa hyödynnetään tutkimustietoa sekä
9805:
9806:
9807: 4
9808: Ministerin vastaus KK 491/2000 vp- Janina Andersson /vihr
9809:
9810:
9811: kehitetään ja testataan myös hallinnollisia ohja- ristöluokitusta yhteistyössä koko rakennusalan
9812: us- ja arviointimenettelyjä. Viikkiä varten kesken. Viikissä toteutettuja matalaenergiarat-
9813: kehitetystä ja siellä kaikissa asuinrakennuksissa kaisuja hyödynnetään myös rakennusten energia-
9814: sovelletusta rakentamisen ekologisesta kriteeris- taloudellisuutta koskevien määräysten kehittämi-
9815: töstä kehitetään parhaillaan rakennusten ympä- sessä.
9816:
9817:
9818: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
9819:
9820: Ministeri Suvi-Anne Siimes
9821:
9822:
9823:
9824:
9825: 5
9826: KK 491/2000 vp - Janina Andersson /vihr Ministerns svar
9827:
9828:
9829:
9830:
9831: Tili riksdagens talman
9832:
9833: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tens bostadsfond i allt större utsträckning krävt
9834: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att olika omständigheter under en byggnads 1ivs-
9835: rådet översänt följande av riksdags1edamot Jani- cykel skall beaktas när det gäller byggande som
9836: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga stöds av staten. Statens bostadsfond har fåst allt
9837: spörsmå1 SS 491/2000 rd: mer uppmärksarnhet speciellt vid byggnaders
9838: hållbarhet och avsaknaden av röre1sehinder. Mil-
9839: Vad ämnar regeringen göra för att vill- jöministeriet har tillsammans med Statens bo-
9840: koren för det bostadsbyggande som sta- stadsfond utvecklat ett förfarande för kva1itets-
9841: ten finansierar skall ändras så att de och kostnadsövervakning så att såvä1 livscyke1-
9842: möjliggör byggande enligt principerna kostnaderna som mi1jökonsekvenserna till fö1jd
9843: för en hållbar utveckling och krets- av byggandet och underhållet beaktas i fortsätt-
9844: loppstänkande, och ningen när byggkostnaderna uppskattas. Detta
9845: förfarande har testats på det ekologiska bostads-
9846: hur ämnar regeringen övervaka att pro- området i Vik.
9847: grammet för ekologiskt hållbart byggan- Normerna för bostadsbyggande har reviderats
9848: de genomförs? på 1990-ta1et, så att byggandet styrs som en enda
9849: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- he1het. Vid allt byggande, inklusive bostadsbyg-
9850: föra följande: gande som stöds av staten, iakttas samma bygg-
9851: bestämme1ser och bygganvisningar. Såsom det
9852: De nuvarande villkoren för bostadsbyggande även konstateras i spörsmålet är strävan med den
9853: som finansieras av staten förhindrar inte byggan- nya markanvändnings- och bygg1agen
9854: de enligt principema för en hållbar utveckling (132/1999) att främja lösningar som överens-
9855: och krets1oppstänkande. 1 G2-bestämmelsema stämmer med en hållbar utveck1ing. Den nya 1a-
9856: om bostadsbyggande som stöds av staten förut- gens 1,12 och 117 § framhäverviktenavbra
9857: sätts sedan 1998 att man vid byggande och byggande samt det faktum att byggnaderna är
9858: grundliga förbättringar skall sträva efter 1ångli- hållbara, att de går att reparera och ändra och att
9859: vade byggnader som kan repareras ekonomiskt deras energiekonomi är god. Enligt 152 § skall
9860: och som är lätta att bygga om och underhålla. Be- en byggprodukt som är avsedd att stadigvarande
9861: stämme1sema ålägger låntagaren att även utreda ingå i ett byggnadsverk ha sådana egenskaper att
9862: de livscykelekonomiska verkningama. När G2- byggnadsverket under en ekonomiskt motiverad
9863: bestämmelsema utfårdades för första gången 1ivslängd uppfyller de väsentliga kraven på byg-
9864: 1995 förutsattes det att man vid bedömningen av gande om det är projekterat och byggt på behö-
9865: byggnads-, anskaffnings- och underhållskostna- rigt sätt och underhålls på sedvan1igt sätt.
9866: derna skall beakta husets hela 1ivscykel. 1 66 § markanvändnings- och byggförord-
9867: Det är en 1ångsam process att ändra tillväga- ningen (895/1999) bestäms om sky1dighet att
9868: gångssättet. Samtidigt som den allmänna mi1jö- uppgöra en bruks- och underhållsanvisning för
9869: medvetenheten och byggbranschens beredskap en byggnad. Serlan 1997 har det i samband med
9870: att beakta miljöaspekterna har ökat har även Sta- bostadsbyggande som finansieras av staten
9871:
9872:
9873: 6
9874: Ministerns svar KK 49112000 vp- Janina Andersson /vihr
9875:
9876:
9877: krävts att en bruks- och underhålisanvisning upp- nansieras av staten för styrningen av byggnads-
9878: görs och att den överlåts tili byggnadens ägare. projekten stegvis tas i bruk betydande verksam-
9879: Bruks- och underhålisanvisningen har styrt de in- hetsmodelier och styrmedel som stöder livscy-
9880: stanser som deltar i byggprojektet att definiera kelkvaliteten och den ekologiska effektiviteten.
9881: hålibarheten hos byggnaden och dess delar samt Han föreslår också att bostadsfondens kvalitets-
9882: att förutsäga det underhåli och reparationer som och kostnadsstyming utvecklas så att den stöder
9883: byggnaden fordrar. Syftet med en underhållsbok beaktandet av livscykelperspektivet. Dessutom
9884: är att galira bort kortlivade och olönsamma lös- föreslår utredningsmannen att arava- och ränte-
9885: ningar från alit bostadsbyggande. stödslånen ändras så att stödets livscykelekono-
9886: Ä ven genom andra åtgärder som gälier hela miska effektivitet förbättras och att kapitalkost-
9887: bostadsbyggnadsbeståndet har man strävat efter nademas fördelning över livscykeln skapar förut-
9888: att främja den målsättning som avses i spörsmå- sättningar för reparationer som utförs stegvis, för
9889: let. Flera bestämmelser som gälier byggande har oavbrutet underhåli och för förhandsfinansiering
9890: ändrats på ett sätt som främjar hålibart byggan- av kommande reparationer. Utredningsmannen
9891: de. Genom bestämmelser som gälier möjligheten föreslår också att det tas i bruk ett nytt livscykel-
9892: att röra sig obehindrat, ljudisolering och fukt har lån, med vilket man under byggnads- och repara-
9893: man strävat efter att förlänga byggnaders livscy- tionsskedet finansierar tiliäggskostnadema för
9894: kel. De byggbestämmelser som gäller tilisynen investeringar som är livscykelekonomiskt moti-
9895: över byggnadsarbete har nyligen förnyats. 1 de verade.
9896: nya bestämmelserna har beaktats strävandena ef- Kraftiga konjunkturväxlingar är typiska för
9897: ter att styra byggandet vid inledande möten och byggnadsverksamheten. Sett ur denna synvinkel
9898: använda inspektionsprotokoll när arbetet utförs vore det ändamålsenligt att genomföra experi-
9899: bl.a. för att undvika riskerna för fel tili följd av ment som höjer byggnadskostnadema under nå-
9900: fukt. Dessa strävanden nämns redan i markan- gon annan tid än under en högkonjunktur. Här-
9901: vändnings- och bygglagen. Redan 1995 utarbeta- vid skulie även resultaten av dem vara mer jäm-
9902: des ett särskilt fukt- och mögelprogram vid mi- förbara vad gälier priserna.
9903: nisteriet för att dessa problem skulle lösas. Som Syftet med programmet för ekologiskt håli-
9904: målsättning för programmet uppstälides elimine- bart byggande är att befåsta miljötänkandet inom
9905: ring av fuktproblem med hjälp av myndighets- hela bygg- och fastighetsbranschen. Det viktigas-
9906: styrning, forskning, utbildning och information. te i detta skedet är att öka branschens och även de
9907: Vid miljöministeriet bereds dessutom som boendes och konsumenternas miljömedvetenhet
9908: bäst en revidering av energibestämmelserna. Vid ytterligare samt att åstadkomma bra exempel i
9909: revideringen beaktas målsättningen i det natio- praktiken. Miljöministeriet koordinerar åtgärder-
9910: nella klimatprogram som är under beredning och na i programmet och följer med att de genomförs
9911: som syftar tili att uppfylia kraven i Kyotokon- samt aktiverar byggbranschen att tillämpa resul-
9912: ventionen. taten från forsknings- och utvecklingsprojekt i så
9913: Utredningsman Peter Fredriksson, som tili- många byggprojekt och experimentelia bygg-
9914: satts för att utarbeta en bostadspolitisk strategi nadsverk som möjligt.
9915: som omfattar hela regeringsperioden, överlämna- För att effektivera metoderna, styrmedlen och
9916: de sitt förslag tili miljöministeriet den 27 januari kunnandet när det gälier byggande som skonar
9917: 2000. Avsikten är att regeringen inom en snar miljön pågår många forsknings- och utvecklings-
9918: framtid ska behandla den bostadspolitiska strate- projekt. 1 bygg- och fastighetsbranschens utveck-
9919: gm. lingsprojekt ProGress deltar 60 företag i bygg-
9920: Utredningsmannen har flera förslag som syf- branschen och 12 byggnadsverk. De viktigaste
9921: tar tili bättre fungerande bostadshus vad gälier fastighetsägarna inom handeln, industrin samt
9922: livscykelkvaliteten. Han föreslår att det vid ny- försäkrings- och fastighetsinvesteringsbran-
9923: produktion och ombyggnad av bostäder som fi- schen utvecklar nya tillvägagångssätt och testar
9924:
9925:
9926: 7
9927: KK 491/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministems svar
9928:
9929:
9930: dem i praktiken. Avsikten är att åstadkomma ex- lats enbart för Vik och som tillämpas i alla bo-
9931: empelobjekt som även sporrar nya instanser. stadsbyggnader där utvecklas som bäst en miljö-
9932: Vid förverkligandet av det ekologiska bo- klassificering för byggnadema i samarbete med
9933: stadsområdet i Viki Helsingfors utnyttjas forsk- hela byggbranschen. De lågenergilösningar som
9934: ningsresultat samt utvecklas och testas också ad- genomförts i Vik utnyttjas också vid utvecklan-
9935: ministrativa styr- och utvärderingsmetoder. Av det av bestämmelsema om byggnademas energi-
9936: kriteriema för ekologiskt byggande som utveck- ekonomi.
9937:
9938:
9939: Helsingfors den 9 juni 2000
9940:
9941: Minister Suvi-Anne Siimes
9942:
9943:
9944:
9945:
9946: 8
9947: KK 492/2000 vp - Janina Andersson /vihr
9948:
9949:
9950:
9951:
9952: KIRJALLINEN KYSYMYS 492/2000 vp
9953:
9954: Ajoneuvopäästöjen aiheuttama ilmaston läm-
9955: peneminen
9956:
9957:
9958:
9959:
9960: Eduskunnan puhemiehelle
9961:
9962: Ilmaston lämpeneminen etenee jatkuvasti. Auto- säksi tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, nii-
9963: liikenteen jatkuva lisääntyminen ja täten kasva- den vaikutus ilmaston lämpenemisen hidastumi-
9964: neet päästöt vaikuttavat kiihdyttävästi ilmaston seen on suhteellisesti vielä suurempi.
9965: lämpenemiseen, koska päästöt sisältävät ns. kas- Joukkoliikenteessä on saatu hyviä kokemuk-
9966: vihuonekaasuja. Autojen pakokaasujen sisältä- sia kaasulla toimivista busseista, mutta niidenkin
9967: mät hiilivedyt, hiilimonoksidit ja typpioksidit hankintaan sisältyy suurempia kustannuksia kuin
9968: ovat lisääntyneet kaupunki-ilmassa viime vuosi- vanhan kaluston korvaamiseen uudella, "vanhan-
9969: na huolimatta vähitellen uusiutuvasta autokan- aikaisella" polttoaineelia käyväliä kalustolla.
9970: nasta. Uusissa autoissa olevat katalysaattorit ei- Koska Suomikin on sitoutunut mm. Kioton sopi-
9971: vät suodata hiilidioksidia, vaan poistavat vain mukseen, on todella tärkeää, että ilmaston lämpe-
9972: muuten haitallisia hiukkasia. Katalysaattoriau- nemiseen ja päästövähennyksiin suhtaudutaan
9973: ton on laskettu tuottavan elinaikanaan 55-75% vakavasti.
9974: vähemmän typpioksideja sekä 70-90 % vähem-
9975: män hiilimonoksideja ja hiilivetyjä kuin vastaa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
9976: van vanhan auton ilman katalysaattoria. Nämä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
9977: katalysaattoritiedot koskevat bensiinillä käyviä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9978: autoja. Dieselpolttoaineella käyvät autot ovatkin vaksi seuraavan kysymyksen:
9979: huomattavasti haitallisempia ympäristölle ja ih-
9980: misille kuin muilla poHtoaineilla käyvät ajoneu- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ympäris-
9981: vot tölle ystävällisten ajoneuvojen hankinta
9982: Dieselpäästöjen sisältämät syöpää aiheuttavat ja käyttö tulisivat yksilöille ja yhteisöil-
9983: hiilivety-yhdisteet ja muut hiukkaspäästöt ovat le aidosti kannattaviksija houkuttelevik-
9984: pienen kokonsa vuoksi erityisen vaarallisia esi- si vaihtoehdoiksi ja
9985: merkiksi hengityselimille. Sähköautojen verotus
9986: on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin esi- mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin
9987: merkiksi dieselautojen verotus. Niiden tuottamat hallitus aikoo ryhtyä, että dieselpoltto-
9988: ympäristöhaitat ovat kuitenkin erittäin paljon aineen verossa otettaisiin huomioon die-
9989: pienemmät kuin dieselautojen. Jos sähkö on Ii- se/päästöjen erittäin suuri haitta ympä-
9990: ristölle ja terveydelle?
9991:
9992:
9993: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
9994:
9995: Janina Andersson /vihr
9996: Versio 2.0
9997: KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministerin vastaus
9998:
9999:
10000:
10001:
10002: Eduskunnan puhemiehelle
10003:
10004: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- päästöistä typen oksideilla, hiilivedyillä ja hiili-
10005: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- monoksidilla on välillinen vaikutus ilmaston
10006: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lämpiämiseen, minkä lisäksi niillä on happamoit-
10007: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso- tavia ja terveyttä vaarantavia vaikutuksia. Tämä
10008: nin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen jaottelu globaaleja ilmastomuutoksia aiheutta-
10009: KK 492/2000 vp: viin päästöihin ja lähivaikutuksia aiheuttaviin
10010: päästöihin on kysymyksen kannalta tärkeä siksi,
10011: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ympäris- että eri päästökomponenttien vähentäminen edel-
10012: tölle ystävällisten ajoneuvojen hankinta lyttää hyvin erilaisia, osin ehkä ristiriitaisiakin
10013: ja käyttö tulisivat yksilöille ja yhteisöil- toimenpiteitä, jos ajatellaan kysymyksessä tar-
10014: le aidosti kannattaviksija houkuttelevik- koitettuja ajoneuvo- ja polttoaineteknisiä keino-
10015: si vaihtoehdoiksi ja ja.
10016: Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipääs-
10017: mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin töistä on noin 20 prosenttia. Siitä tieliikenteen
10018: hallitus aikoo ryhtyä, että dieselpoltto- osuus on noin 73 prosenttia. Henkilöautojen
10019: aineen verossa otettaisiin huomioon die- osuus Suomen koko hiilidioksidipäästöstä on
10020: se/päästöjen erittäin suuri haitta ympä- noin 10 prosenttia. Yhden vuoden uusien autojen
10021: ristölle ja terveydelle? kysynnän osuus on karkeasti arvioiden 0,5-0,7
10022: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- prosenttia hiilidioksidin kokonaispäästöistä. Jos
10023: ti seuraavaa: henkilöautojen uushankinnoista vaikkapa kym-
10024: menesosa saataisiin taloudellisella ohjauksena
10025: Kysymyksen perusteluista päätellen kysymyk- siirtymään kaksi litraa sadalla kilometrillä vä-
10026: sessä mahdollisesti tarkoitetaan ympäristöystä- hemmän polttoainetta kuluttaviin automalleihin,
10027: vällisten autojen hankinnan edistämisellä sitä, voidaan laskea, että vaikutus hiilidioksidin koko-
10028: että dieselkäyttöisten ajoneuvojen sijasta olisi naispäästöihin olisi suunnilleen 0,01-0,02 pro-
10029: hankittava bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja. Perus- senttiyksikköä. Vaikutus ei ehkä ole kovin suuri
10030: teluissa myös esitetään, että sähkökäyttöisten kokonaispäästöön verrattuna, mutta silti tavoitte-
10031: ajoneuvojen verotus olisi huomattavasti kor- lemisen arvoinen, jos se voidaan saavuttaa kus-
10032: keammalla tasolla kuin dieselkäyttöisten ajoneu- tannustehokkailla toimenpiteillä. Liikenteen
10033: vojen verotus. Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä energiankäytön vähentäminen on kirjattu myös
10034: dieselöljyä käyttävien bussien korvaamiseksi hallitusohjelmaan. Kasvihuonekaasujen kannal-
10035: kaasukäyttöisillä. Perusteluissa painotetaan Suo- ta pääpaino näyttäisi kuitenkin olevan muualla
10036: mea sitovien velvoitteiden täyttämistä kasvihuo- kuin liikennettä koskevilla toimenpiteillä.
10037: nekaasujen vähentämiseksi. Kysymyksessä on ensinnäkin tarkasteltu sitä,
10038: Ilmaston lämpiämisen kannalta haitallisim- tulisiko ajoneuvon käyttäjiä ohjata dieselajoneu-
10039: miksi tieliikenteen päästöiksi on yleensä katsot- vojen sijasta hankkimaan päästöjen pienentämi-
10040: tu hiilidioksidi, typpioksiduuli ja metaani, joilla seksi bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja. Kuten tun-
10041: on suoria kasvihuonevaikutuksia. Liikenteen nettua, tällainen valintamahdollisuus on olemas-
10042:
10043:
10044: 2
10045: Ministerin vastaus KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr
10046:
10047:
10048: sa lähinnä vain henkilö- ja pakettiautojen kohdal- si kuitenkin vuoden mittaan suoritetuksi jollakin
10049: la, raskaiden ajoneuvojen ollessa käytännössä tietyllä ajosuoritteella suunnilleen sama määrä
10050: yksinomaan dieselmoottorilla varustettuja. Kun veroja kuin vastaavista bensiinikäyttöisistä ajo-
10051: tarkastellaan eri polttoaineita käyttävien henkilö- neuvoista. Laskelmassa siis otetaan huomioon eri
10052: autojen päästöjä, dieselmoottorilla varustetut nyt polttoaineiden verot ja dieselautoista kannettava
10053: myynnissä olevat mallit näyttävät olevan hiili- vuotuinen ajoneuvovero. Pitkän aikavälin tavoit-
10054: dioksidipäästöjen osalta keskimäärin noin 15 teena on ollut, että verotus olisi sama ajosuorit-
10055: prosenttia parempia kuin bensiinikäyttöiset auto- teella, joka olisi hieman yli bensiinikäyttöisten
10056: mallit, mutta typen oksidien ja hiilivetyjen koh- ajoneuvojen keskimääräisen vuosisuoritteen,
10057: dalla dieselautojen päästötase onkin sitten keski- mutta pienempi kuin dieselautojen keskimääräi-
10058: määrin peräti kolminkertainen bensiiniautoihin nen ajosuorite. Tätä nykyä ajosuoritteen määrä,
10059: verrattuna. Siten kysymys bensiini- ja diesel- jota enemmän ajettaessa dieselajoneuvo muuttuu
10060: käyttöisen ajoneuvon paremmuudesta ei ole yksi- näin laskettaessa bensiinikäyttöistä edullisem-
10061: selitteinen, vaan riippuu näkökulmasta ja siitä, maksi, on kylläkin varsin matalalla, mikä osal-
10062: painotetaanko globaaleja vaiko paikallisia haitto- taan selittää dieselautojen suosiota.
10063: ja. Kysymyksen perusteluissa esitetään, että säh-
10064: Ajoneuvojen teknisiin ominaisuuksiin perus- kökäyttöisten ajoneuvojen verotus olisi huomat-
10065: tuvan vero-ohjauksen toteuttaminen ei siten ole tavasti korkeammalla tasolla kuin dieselajoneu-
10066: aivan helposti toteutettavissa oleva asia, jos teh- vojen verotus. Jos asiaa lähestyy edellä sanotulla
10067: täväksi otetaan suosia rinnakkaisista automal- tavalla laskemalla, kuinka paljon ajoneuvosta ja
10068: leista sitä, jonka päästöt eri komponenteiltaan sen käytöstä on vuoden aikana suoritettava erilai-
10069: ovat mahdollisimman pienet. Valtiovarainminis- sia veroja, sähköajoneuvon verotus on varsin pal-
10070: teriössä valmistellaan kuitenkin keinoja, joilla tä- jon kevyempää kuin vastaavan dieselkäyttöisen
10071: män kaltainen tarkoin suunnattu vero-ohjaus oli- ajoneuvon verotus. Itse asiassa edellä sanotun
10072: si tehtävissä. Samalla Suomi on aktiivisesti mu- kaltainen laskelma edellyttäisi sähkökäyttöisten
10073: kana myös EU:ssa juuri käynnistyneessä hiili- henkilöautojen vuotuisen veron moninkertaista-
10074: dioksidipäästöjen alentamiseen taloudellisen oh- mista nykyisestä, jos verotus haluttaisiin samalle
10075: jauksen kautta tähtäävässä asiantuntijatyöryh- tasolle kuin dieselajoneuvon verotus. Sähkökäyt-
10076: män työssä. töisen pakettiauton verotus pitäisi tällaisen las-
10077: Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen kelman mukaan jopa kymmenkertaistaa nykyi-
10078: ajoneuvokanta on tällä hetkellä Suomessa kehit- sestä, jos pyrittäisiin neutraaliin verotukseen.
10079: tymässä kohti yhä suurempaa dieselhenkilöauto- Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että ajoneuvo-
10080: jen osuutta. Meillä dieselautojen osuus onkin ol- jen käyttämän sähkön hinnassa on hyvin vähän
10081: lut joihinkin muihin maihin verrattuna pieni. Ku- veroa verrattuna varsinaisten liikennepolttoai-
10082: ten edellä sanotusta voi päätellä, suunta on kasvi- neiden veroon. Kun kokonaisuus otetaan huo-
10083: huonepäästöjen kannalta kyllä hyvä, mutta ter- mioon, voidaan jopa katsoa sähköajoneuvojen
10084: veys- ja happamoitumisongelmia aiheuttavien käyttöön kohdistuvan huomattavan suurta vero-
10085: päästöjen kannalta huono. Verotuksessa tähän tukea. Ainakin on selvää, ettei näiden ajoneuvo-
10086: kehitykseen on periaatteessa pyritty suhtautu- jen verotus ole dieselajoneuvoja ankarampaa.
10087: maan neutraalisti asettumatta tarkoituksellisesti On eri asia, että sähköajoneuvon hankintahin-
10088: suosimaan kumpaakaan vaihtoehtoa. Diesel- ta voi olla kallis ja että siitä jouduttaisiin korkei-
10089: öljyn polttoainevero on pyritty pitämään bensii- den valmistuskustannusten takia suorittamaan
10090: nin verotukseen verrattuna matalalla, koska die- paljon autoveroa, jos tällainen ajoneuvo tulisi
10091: selöljy kuitenkin on pääasiallisesti joukkoliiken- henkilöautona verotettavaksi. Valmistuskustan-
10092: teen ja tavarankuljetuksen polttoaine. Tämän nukset epäilemättä ovat suuret niin kauan, kun-
10093: vastapainoksi on moottoriajoneuvoverotuksen nes tällaisia ajoneuvoja ryhdytään valmistamaan
10094: avulla tavoiteltu sitä, että dieselajoneuvosta tuli- laajoille markkinoille suurina sarjoina. Tämä ei
10095:
10096:
10097: 3
10098: KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministerin vastaus
10099:
10100:
10101: liene toistaiseksi näkyvissä muun muassa akku- verotuksessa huomattavasti lievemmin verotet-
10102: tekniikkaan liittyvien ongelmien vuoksi. Kuiten- tua kuin moottoribensiini tai dieselöljy. Maakaa-
10103: kin eräät kevyet, tieliikennesäännösten mukaan sun vero on energiasisällön mukaan laskettuna
10104: L-luokkiin kuuluvat sähköajoneuvot jo nykyisin- alle kymmenesosa näiden liikennepolttoaineiden
10105: kin saisivat meilläkin edullisen autoverokolite- verosta. Nestekaasu on kokonaan verotonta.
10106: lun. Edellä olevan nojalla voidaan perustellusti
10107: Sähköautojen käyttöä on pidetty kannatettava- katsoa, että kaasukäyttöiset ajoneuvot ovat vero-
10108: na sähköautojen edullisen päästätason vuoksi. tuksellisesti poikkeuksellisen edullisessa ase-
10109: On kuitenkin muistettava, että sähköautojen käy- massa ven-attuna esimerkiksi vastaaviin diesel-
10110: töstä saatava ympäristöhyöty kokonaisuudes- käyttöisiin ajoneuvoihin.
10111: saan riippuu olennaisesti sähkön tuotantotavas- Toisin kuin sähköautoja, ajoneuvoja on kehi-
10112: ta. Hiilellä tuotettua sähköä käyttävä auto on ko- tetty kaasukäyttöisiksi etupäässä raskaan liiken-
10113: konaispäästöiltään epäedullisempi kuin poHto- teen osalta. Kaikki raskaan liikenteen ajoneuvot
10114: moottorilla varustettu, nykyisiä hyviä polttoaine- jäävät niiden käyttövoimasta riippumatta autove-
10115: laatuja käyttävä auto. Toki on selvää, että jos rotuksen ulkopuolelle. Ainakin toistaiseksi on
10116: sähköauton käyttämä sähkö on tuotettu kysyjän katsottu, ettei ympäristösyistä olekaan tarvetta
10117: mainitsemilla uusiutuvilla energialähteillä, ym- kaasukäyttöisiin henkilö- ja pakettiautoihin, kos-
10118: päristöhyödyt ovat sähköauton eduksi. Hakemus- ka muutakin saman tasoiseen lopputulokseen
10119: perusteisten hankinnan yhteydessä kokeiluajo- johtavaa tekniikkaa on käytettävissä. Näistä syis-
10120: neuvoille myönnettävien autoverohuojennusten tä henkilö- ja pakettiautojen verotuksessa ei ole
10121: ja sähköautojen käytöstä kannettavaan vuotui- kaasukäyttöisiä ajoneuvoja koskevia erityissään-
10122: seen veroon sisällytetyn verotuen ansiosta on nöksiä.
10123: kuitenkin todettavissa se, ettei ainakaan verotus- Siitä huolimatta, että verotukseen jo sisältyy
10124: käytäntö ole estänyt sähköautojen markkinoille- kaasu- ja sähköautoille merkittävää tukea, liiken-
10125: pääsyä ja kehittelyä Suomessa. Sähköautojen neverotuksen ympäristöohjaavuutta pohdittaessa
10126: laajan kaupallisen tuotannon läpimurto ei ole- lienee kuitenkin syytä muistaa se tosiseikka, et-
10127: kaan verotuksellinen kysymys vaan pikemmin- tei dieselöljyä laajalti korvaavaa polttoainetta ole
10128: kin tekninen. löydettävissä. Dieselöljy on ja tullee myös tule-
10129: Kaasukäyttöisten linja-autojen käytön avulla vaisuudessa olemaan tavaraliikenteen pääasialli-
10130: voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöetuja nen polttoaine. Dieselpolttoaineen ympäristövai-
10131: erityisesti taajamien ilmanlaadun parantamisek- kutuksiin on kuitenkin kiinnitetty huomiota myös
10132: si. Kaasukäytöllä on merkitystä varsinkin raskai- verotuksellisesti porrastamaHa polttoainevero ri-
10133: den ajoneuvojen dieselmoottoreita korvaavana kittömän dieselöljyn eduksi. Tällä on saavutettu
10134: tekniikkana siitä huolimatta, että myös diesel- merkittävä edistysaskel, sillä lähes kaikki Suo-
10135: moottoreiden päästätasoja on voitu jatkuvasti messa myytävä dieselöljy on rikitöntä laatua. Li-
10136: alentaa. Kaasukäyttöiset raskaan liikenteen ajo- säksi dieselpolttoaineen laatuvaatimuksia kehite-
10137: neuvot nauttivatkin laajalti veroetuja. Niistä ei tään jatkuvasti myös ympäristölainsäädännön
10138: kanneta vuotuista moottoriajoneuvoveroa lain- turvin. Hyvälaatuisten polttoaineiden laaja käyt-
10139: kaan tietyin laissa säädetyin edellytyksin. Vero- töönotto onkin alentanut merkittävästi liikenteen
10140: tuen edellytykseksi on asetettu ajoneuvojen pa- päästöjä. Merkittäviä ympäristövaikutuksia on
10141: kokaasupäästöille tietyt rajoitukset, joiden tar- kuitenkin saavutettavissa vain, jos polttoaineita
10142: koituksena on varmistaa, että käyttöön tulee käytetään niitä parhaiten hyödyntävän moottori-
10143: uusinta ja parasta tekniikkaa. tekniikan avulla. Sen ohella, että etsitään talou-
10144: Sen lisäksi, että kaasukäyttöiset raskaan lii- dellisia ohjauskeinoja tietyntyyppisten ajoneuvo-
10145: kenteen ajoneuvot on vapautettu niiden käyttö- jen käytön lisäämiseksi, on haluttujen ympäristö-
10146: voiman perusteella määräytyvästä moottoriajo- vaikutusten aikaansaamiseksi kehitettävä ajo-
10147: neuvoverosta, niiden käyttövoima on polttoaine- neuvojen päästönormeja. Oletettavaa on, että
10148:
10149:
10150: 4
10151: Ministerin vastaus KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr
10152:
10153:
10154:
10155: näiden avulla voidaan ohjata ajoneuvojen teknis- ta rajoitteista. Jos vero-ohjausta halutaan kohdis-
10156: tä kehittymistä haluttuun suuntaan verotukselli- taa dieselkäyttöisiin ajoneuvoihin esimerkiksi
10157: sia keinoja tehokkaammin ja nopeammin, koska niiden päästötasojen mukaan, käytettäväksi jää
10158: ohjaus kohdistuu ajoneuvotekniikkaan jo ajoneu- ainoastaan vuotuinen moottonaJoneuvovero.
10159: vojen valmistusvaiheessa eikä vasta siinä vai- Vuotuisen veron porrastaminen sitä korkeam-
10160: heessa, jossa kuluttaja on valitsemassa ajoneu- maksi, mitä enemmän ajoneuvo kuormittaa ym-
10161: voaan ympäristön kannalta paremmista tai hei- päristöään, merkitsisi varsin todennäköisesti
10162: kommista vaihtoehdoista. Selvää luonnollisesti ajautumista aluepoliittisesti ongelmallisiin kysy-
10163: on, että ED-ympäristössä päästönormien käyt- myksiin, sillä vanhemmalla ja huonokuntoisim-
10164: töönotto edellyttää yhtenäistä säädöspohjaa kai- malla kalustolla ajetaan muita alueita yleisem-
10165: kissa maissa ainakin vähimmäisvaatimusten täyt- min maan syrjäseuduilla.
10166: tämiseksi. Hallitus katsoo, että ympäristölle ystävällis-
10167: Sen lisäksi, ettei taloudellisilla ohjauskeinoil- ten kaasu- ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen han-
10168: la välttämättä saavuteta niin tehokkaasti toivottu- kintaanjakäyttöön kohdistuujo tällä hetkellä ve-
10169: ja vaikutuksia ympäristökuormituksen vähentä- rotuksellisia kannustimia, joista osa on toteutet-
10170: miseksi kuin suoran sääntelyn avulla, verotuksel- tu lainsäädännössä ja osa hakemusperusteisesti.
10171: lisiin ohjauskeinoihin liittyy myös muita ongel- Dieselpolttoaineen osalta hallituksen tarkoituk-
10172: mia. Vaikka verotuksen avulla tuetaankin esi- sena ei ole ryhtyä verotuksellisiin toimenpitei-
10173: merkiksi kaasukäyttöisiä ajoneuvoja, valtaosa siin jo toteutetun polttoaineveron ympäristöpor-
10174: ajoneuvoista on nyt ja jatkossakin perinteisiä rastuksen lisäksi. Dieselpolttoaineen ympäristö-
10175: polttoaineita käyttäviä. Tämäjohtuu muun muas- perusteisia laatuvaatimuksia sitä vastoin tulta-
10176: sa polttoaineiden jakelujärjestelmistä aiheutuvis- neen jatkossakin kehittämään.
10177:
10178:
10179:
10180: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
10181:
10182: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
10183:
10184:
10185:
10186:
10187: 5
10188: KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministems svar
10189:
10190:
10191:
10192:
10193: Tili riksdagens talman
10194:
10195: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger av klimatet och dessutom försurande och hälso-
10196: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- farliga verkningar. När det gäller spörsmålet är
10197: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jani- indelningen i utsläpp som orsakar globala klimat-
10198: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga förändringar och utsläpp med närliggande verk-
10199: spörsmål SS 492/2000 rd: ningar viktig, eftersom reducering av olika ut-
10200: släppskomponenter förutsätter mycket olika, till
10201: Vad ämnar regeringen göra för att an- en viss del kanske motstridiga åtgärder vad gäl-
10202: skajfi1ing och användning av miljövänli- ler de i spörsmålet avsedda fordons- och bränsle-
10203: gafordon verkligen skall bli ett lönsamt tekniska åtgärdema.
10204: och attraktivt alternativ för både indivi- Av koldioxidutsläppen i Finland kommer ca
10205: der och sammanslutningar, och 20 % från trafiken. Vägtrafikens andel därav är
10206: ca 73 %. Personbilamas andel av alla koldioxid-
10207: vilka skattemässiga åtgärder ämnar re- utsläpp i Finland är ca 10 %. Den andel som ef-
10208: geringen vidta för att den mycket onifat- terfrågan på nya bilar står för under ett år är en-
10209: tande skadliga inverkan som dieselut- ligt en grov bedömning 0,5-0, 7 % av de totala
10210: släppen har på miljö och hälsa skall be- koldioxidutsläppen. Om t.ex. en tiondedel av
10211: aktas i accisen på dieselbränsle? dem som skaffar ny personbil till följd av ekono-
10212: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- misk styming övergick till en bilmodell som för-
10213: föra följande: brukar mindre än två liter bränsle per hundra ki-
10214: lometer, kan effekten på de totala koldioxidut-
10215: På basis av motiveringen till spörsmålet antas att släppen beräknas till ungefår 0,01-0,02 pro-
10216: spörsmålsställaren med främjande av anskaff- centenheter. Effekten är kanske inte så stor jäm-
10217: ning av miljövänliga bilar avser att man borde fört med det totala utsläppet, men ändå värd att
10218: skaffa bensindrivna fordon i stället för diesel- eftersträvas om den kan uppnås genom kostnads-
10219: drivna. I motiveringen sägs också att beskatt- effektiva åtgärder. Minskad energianvändning i
10220: ningen av eldrivna fordon är mycket högre än be- trafiken tas upp även i regeringsprogrammet. När
10221: skattningen av dieseldrivna fordon. Vidare före- det gäller växthusgasema verkar huvudvikten
10222: slås åtgärder för att dieseldrivna bussar skall er- emellertid ligga på andra åtgärder än åtgärder
10223: sättas med gasdrivna. 1 motiveringen under- som gäller trafiken.
10224: stryks vikten av att Finland uppfyller de för lan- 1 spörsmålet behandlas för det första frågan
10225: det bindande förpliktelsema i syfte att minska om det i syfte att minska utsläppen borde vidtas
10226: växthusgasema. åtgärder för att få fordonsägama att skaffa ben-
10227: Med tanke på uppvärmningen av klimatet har sindrivna fordon i stället för dieselfordon. En så-
10228: de skadligaste utsläppen från vägtrafiken i all- dan valmöjlighet är som bekant aktuell så gott
10229: mänhet ansetts vara koldioxid, kväveoxidul och som bara i fråga om person- och paketbilar, me-
10230: metan, som har en direkt växthuseffekt. Av tra- dan tunga fordon i praktiken nästan alltid är för-
10231: fikutsläppen har kväveoxider, kolväten och kol- sedda med dieselmotor. Då man granskar utsläp-
10232: monoxid en indirekt verkan på uppvärmningen pen från personbilar som drivs av olika bränslen
10233:
10234:
10235: 6
10236: Ministems svar KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr
10237:
10238:
10239:
10240: verkar de med dieselmotor försedda modeller siktiga målet är att beskattningen skall vara lika
10241: som nu saluförs vara i genomsnitt ca 15 % bättre när antalet körda kilometer är något över det ge-
10242: än de bensindrivna bilmodellema när det gälier nomsnittliga antalet körda kilometer per år för
10243: koldioxidutsläppen, men när det gäller kväve- bensindrivna fordon, men mindre än det genom-
10244: oxider och kolväten är utsläppsnivån för diesel- snittliga antalet körda kilometer för dieselfor-
10245: bilar i stället i genomsnitt t.o.m. tre gånger högre don. För närvarande är det antal kilometer som
10246: än för bensinbilar. Frågan om vilket slags fordon man behöver överskrida för att ett dieselfordon
10247: som är bättre är således inte entydig, utan beror skali vara förmånligare än en bensinbil rätt lågt,
10248: på synvinkeln och om uppmärksamheten fåsts vilket för sin del förklarar dieselbilamas popula-
10249: vid globala eller lokala olägenheter. ritet.
10250: Skattemässig styming som bygger på de tek- 1 motiveringen tili spörsmålet sägs att beskatt-
10251: niska egenskapema hos fordon är således inte ali- ningen av eldrivna fordon är betydligt högre än
10252: deles lätt att genomföra, om uppgiften innebär att beskattningen av dieselfordon. Om frågan be-
10253: man av likartade bilmodeller skali föredra den traktas på ovan nämnda sätt, dvs. genom att räk-
10254: vars utsläpp är så små som möjligt med beaktan- na ut hur stort belopp i olika skatter som under ett
10255: de av de olika komponentema. Vid finansminis- år betalas för ett fordon och användningen av det,
10256: teriet bereds ändå metoder, med hjälp av vilka en framgår att beskattningen av elfordon är mycket
10257: sådan noggrant inriktad skattemässig styming lindrigare än beskattningen av motsvarande die-
10258: skali kunna genomföras. Samtidigt deltar Fin- seldrivna fordon. Enligt en sådan kalkyl måste
10259: land också aktivt i det inom EU just påbörjade ar- den årliga skatten på eldrivna personbilar i själva
10260: bete som utförs av en expertgrupp och som syftar verket flerdubblas för att beskattningen skall
10261: tili att minska koldioxidutsläppen genom ekono- vara på samma nivå som beskattningen av diesel-
10262: misk styming. fordon. Beskattningen av eldrivna paketbilar bor-
10263: 1 Finland går utvecklingen av fordonsbestån- de enligt en sådan kalkyl t.o.m. tiodubblas, om
10264: det av bensin- och dieseldrivna personbilar för målet är en neutral beskattning. Detta beror na-
10265: närvarande i riktning mot en alit större andel die- turligtvis på att priset på den el som används i
10266: seldrivna personbilar. 1 Finland har andelen die- fordon innehåller mycket mindre accis än priset
10267: selbilar dock varit rätt liten i jämförelse med någ- på de egentliga drivmedlen. Med beaktande av
10268: ra andra länder. Som det framgår av det ovan an- helheten kan man t.o.m. anse att användningen av
10269: förda är denna utveckling nog bra med tanke på elfordon är föremål för ett omfattande skatte-
10270: utsläppen av växthusgaser men dålig med tanke stöd. Det är åtminstone klart att beskattningen av
10271: på de utsläpp som orsakar hälso- och försumings- dessa fordon inte är strängare än beskattningen
10272: problem. 1 beskattningen har man i princip för- av dieselfordon.
10273: sökt förhålla sig neutral tili denna utveckling och Att priset på ett elfordon är högt och att bil-
10274: med avsikt inte gynnat någotdera altemativet. skatten på fordonet är högt på grund av höga tili-
10275: Strävan har varit att hålia bränsleaccisen för die- verkningskostnader om fordonet beskattas som
10276: selolja låg jämfört med bensinaccisen, eftersom personbil är två olika saker. Tiliverkningskostna-
10277: dieselolja ändå i huvudsak används inom koliek- dema kommer utan tvivel att vara höga ända tills
10278: tivtrafiken och vid godstransporter. Som motvikt elfordon börjar tillverkas i stora serier för en bred
10279: tili detta har man med hjälp av motorfordonsbe- marknad. En sådan utveckling är tills vidare inte
10280: skattningen strävat tili att det skattebelopp som inom synhåll bl.a. på grund av de problem som är
10281: betalas för ett dieselfordon för ett år skali vara förknippade med bilbatteritekniken. Ändå får
10282: ungefår lika stort som det skattebelopp som beta- vissa lätta elfordon som enligt vägtrafikbestäm-
10283: las för motsvarande bensindrivna fordon när man melsema hör tili kategori L redan nu en förmån-
10284: kör ett visst antal kilometer. Kalkylen beaktar lig skattebehandling även i Finland.
10285: alitså de olika bränsleaccisema och den årliga Det har ansetts att användningen av elbilar bör
10286: fordonsskatt som tas ut på dieselbilar. Det lång- understödas på grund av deras låga utsläppsnivå.
10287:
10288:
10289: 7
10290: KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministems svar
10291:
10292:
10293: Man bör dock komma ihåg att den miljöfördel ning jämfört med t.ex. motsvarande dieseldrivna
10294: som användningen av elbilar för med sig i sin fordon.
10295: helhet är beroende av hur elektriciteten produce- 1 motsats till elbilar har fordon med gasdrift
10296: ras. En bil som drivs av el som producerats av kol utvecklats i första hand för den tunga trafiken.
10297: är med tanke på sina totala utsläpp inte förmånli- Alla fordon som räknas höra till tung trafik står
10298: gare än en bil med en förbränningsmotor som oberoende av drivkraft utanför bilbeskattningen.
10299: drivs av de nuvarande högklassiga bränslesorter- Åtminstone hittills har det ansetts att gasdrivna
10300: na. Det är naturligtvis klart att miljöfördelama person- och paketbilar inte behövs av miljöskäl,
10301: kommer elbilen till godo, om den el som elbilen eftersom även annan teknik som leder till samma
10302: drivs av har producerats av fömybara energikäl- slutresultat finns tillgänglig. Därför finns inga
10303: lor, som spörsmålsställaren nämner. På grund av särskilda bestämmelser för gasdrivna fordon
10304: de ansökningsbaserade skattelättnader som be- inom beskattningen av person- och paketbilar.
10305: viljas försöksfordon i samband med anskaffning- Trots att beskattningen redan innehåller ett
10306: en och det skattestöd som ingår i den skatt som omfattande stöd för gas- och elbilar torde det
10307: årligen tas ut på användningen av elbilar kan dock vara skäl att när möjlighetema att påverka
10308: dock konstateras att beskattningspraxis har åt- miljön via trafikbeskattningen begrundas kom-
10309: minstone inte hindrat elbilamas inträde på mark- ma ihåg att det inte finns något bränsle som i stor
10310: naden och utvecklingen av elbilama i Finland. utsträckning kan ersätta dieselolja. Dieselolja är
10311: Elbilamas genombrott när det gäller bred kom- och torde även i framtiden vara det huvudsakliga
10312: mersiell produktion är inte en skattemässig fråga bränslet för godstrafiken. Även i skattehänseen-
10313: utan snarare en teknisk fråga. de har uppmärksamhet dock fåsts vid diesel-
10314: Genom användningen av gasdrivna bussar kan bränslets miljöeffekter genom gradering av
10315: betydande miljöfördelar nås i synnerhet när det bränsleaccisen till förmån för svavelfri dieselol-
10316: gäller att förbättra luftkvaliteten i förorter. Gas- ja. Genom det har man tagit ett stort steg framåt,
10317: drift är av betydelse som ersättning av i synner- för nästan all dieselolja som säljs i Finland är
10318: het dieselmotorer i tunga fordon trots att även ni- svavelfri. Vidare utvecklas kvalitetskraven för
10319: vån på utsläppen från dieselmotorer alltjämt kun- dieselbränsle hela tiden även genom miljölag-
10320: nat sänkas. Gasdrivna tunga fordon är också i stor stiftningen. Att bränslen av god kvalitet tagits i
10321: utsträckning föremål för skatteförmåner. På dem bruk i större utsträckning har också minskat tra-
10322: tas ingen årlig fordonsskatt alls ut, om de uppfyl- fikutsläppen i märkbar grad. Betydande miljöef-
10323: ler vissa lagstadgade villkor. Förutsättningen för fekter kan dock nås endast om bränslena används
10324: skattestödet är vissa begränsningar som gäller tillsammans med den motorteknik som utnyttjar
10325: fordonens avgasutsläpp och som syftar till att sä- dem på bästa sätt. Vid sidan av att ekonomiska
10326: kerställa att den teknik som används är den nyas- styrmedel för att öka användningen av fordon av
10327: te och bästa. en viss typ eftersträvas måste normema för ut-
10328: Utöver att gasdrivna tunga fordon har befriats släpp från fordon utvecklas för att de önskade
10329: från motorfordonsskatten, som bestäms utifrån miljöeffektema skall kunna nås. Det kan antas att
10330: fordonens drivkraft, beskattas deras drivkraft den tekniska utvecklingen av fordon kan styras i
10331: även i bränslebeskattningen betydligt lindrigare önskad riktning på ett effektivare och snabbare
10332: än motorbensin eller dieselolja. Räknat enligt en- sätt med hjälp av utsläppsnormer än med hjälp av
10333: ergiinnehållet är accisen på naturgas mindre än skattemässiga medel, eftersom stymingen gäller
10334: en tiondedel av accisen på dessa drivmedel. Flyt- fordonstekniken redan i tillverkningsskedet och
10335: gas är helt accisfri. inte först i det skedet då konsumenten väljer sitt
10336: Med stöd av det ovan anförda kan man med fordon bland altemativ som är bättre eller sämre
10337: grundad anledning anse att gasdrivna fordon i för miljön. Det är naturligtvis klart att ett ibruk-
10338: skattehänseende har en ovanligt fördelaktig ställ- tagande av utsläppsnormer inom EU kräver att
10339:
10340:
10341:
10342: 8
10343: Ministems svar KK 492/2000 vp- Janina Andersson /vihr
10344:
10345:
10346: alla Iänder har ett gemensamt regelverk för att åt- omgivning innebär med stor sannolikhet att man
10347: minstone minimikraven skall uppfyllas. kommer in på regionalpolitiskt problematiska
10348: Utöver att ekonomiska styrmedel inte nödvän- frågor, eftersom äldre fordon som är i dåligt
10349: digtvis minskar miljöbelastningen så effektivt skick är vanligare på avsides belägna orter än i
10350: som direkt reglering finns det även andra pro- andra delar av landet.
10351: blem som är förknippade med skattemässiga styr- Regeringen anser att anskaffning och använd-
10352: ningsmedel. Ä ven om t.ex. användningen av gas- ning av miljövänliga gas- och eldrivna fordon re-
10353: drivna fordon stöds genom beskattningen, an- dan nu omfattas av skattemässiga drivfjädrar, av
10354: vänds i största delen av fordonen nu och även i vilka en del genomförs lagstiftningsvägen och en
10355: fortsättningen traditionella bränslen. Det beror del är ansökningsbaserade. Vad gäller diesel-
10356: bl.a. på de begränsningar som orsakas av syste- bränsle har regeringen inte för avsikt att vidta
10357: men för bränsledistribution. Om skattestyming- några andra skattemässiga åtgärder utöver den
10358: en skall gälla dieseldrivna fordon t.ex. enligt de- redan befintliga miljögraderingen av bränsleacci-
10359: ras utsläppsnivå, återstår endast den årliga mo- sen. Däremot torde de miljöbaserade kvalitets-
10360: torfordonsskatten. Att gradera den årliga skatten kraven för dieselbränsle att utvecklas även i
10361: så att den är högre ju mer fordonet belastar sin framtiden.
10362:
10363:
10364: Helsingfors den 21 juni 2000
10365:
10366: Finansminister Sauli Niinistö
10367:
10368:
10369:
10370:
10371: 9
10372: KK 493/2000 vp - Anne Huotari /vas
10373:
10374:
10375:
10376:
10377: KIRJALLINEN KYSYMYS 493/2000 vp
10378:
10379: Arsenalin johdon vastuuvapaus
10380:
10381:
10382:
10383:
10384: Eduskunnan puhemiehelle
10385:
10386: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtion asioiden ajajana ja hankkinut useiden miljoonien
10387: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin omistaja, val- asianajotulot Hän on toiminut muun muassa Ka-
10388: tiovarainministeriö, ei aio kyseenalaistaa Arse- tinkullan konkurssin ja todennäköisesti monien
10389: nalin johdon vuodelta 1998 saamaa vastuuva- muidenkin yritysten asioissa SKOP:n asianajaja-
10390: pautta, vaikka Arsenalin toimia valvova edus- na.
10391: kunnan tarkastusvaliokunta on esittänyt asiaa
10392: selvitettäväksi. Valiokunnan mielestä ministe- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10393: riön olisi tullut selvittää sekä Arsenalin johdon jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10394: vastuuvapaus vuodelta 1998 että Arsenalin enti- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10395: sen toimitusjohtajan Seppo Sipolanja tietohallin- vaksi seuraavan kysymyksen:
10396: tojohtaja Kalevi Hantun ns. kultaiset kädenpuris-
10397: tukset. Aikooko hallitus selvittää ministeri Sii-
10398: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan minis- meksen asiantuntijana käyttämän asian-
10399: teri Siimes pyysi lausuntoa puolueettomalta ajajan puolueettomuuden omaisuuden-
10400: asiantuntijalta, eräältä asianajajalta, joka ei pitä- hoitoyhtiö Arsenalin johdon vastuu-
10401: nyt mahdollisena Arsenalin vuoden 1999 yhtiö- vapautta koskevassa asiassa, jossa
10402: kokouksen myöntämien vastuuvapauksien otta- eduskunnan tarkastusvaliokunta on pyy-
10403: mista uuteen käsittelyyn. Ministeri yhtyi lehtitie-. tänyt selvittämään tarkastuksissa ilmen-
10404: tojen mukaan asiantuntijaosa näkemykseen. neitä epäselvyyksiä ja
10405: Eri tahoilla on esitetty epäilyjä, ettei mainittu
10406: asianajaja olisi puolueeton, sillä hän on saamieni voiko kyseinen asianajaja toimia asian-
10407: tietojen mukaan toiminut useita vuosia SKOP:n tuntijana tapausvyyhdissä, johon hänel-
10408: lä on ollut sitoumuksia aiemmin?
10409:
10410:
10411: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2000
10412:
10413: Anne Huotari /vas
10414:
10415:
10416:
10417:
10418: Versio 2.0
10419: KK 493/2000 vp - Anne Huotari /vas Ministerin vastaus
10420:
10421:
10422:
10423:
10424: Eduskunnan puhemiehelle
10425:
10426: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Arsenalin toimitusjohtajalle ja hallitukselle toi-
10427: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mintavuodelta 1998 myönnetyn vastuuvapauden
10428: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen perusteet kesäkuun 1999 jälkeen tietoon tullei-
10429: vastattavaksi kansanedustaja Anne Huotarin /vas den seikkojen vuoksi. Asiantuntijan tehtävänä oli
10430: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK selvittää valtion oikeudellinen asema ko. kysy-
10431: 493/2000 vp: myksessä. Selvityksen mukaan Control Consul-
10432: tingin tarkastuskertomus, johon tarkastusvalio-
10433: Aikooko hallitus selvittää ministeri Sii- kunta pyyntönsä perustaa, ei sisällä sellaisia
10434: meksen asiantuntijana käyttämän asian- seikkoja, joiden perusteella Arsenalin hallituk-
10435: ajajan puolueettomuuden omaisuuden- sen tai toimitusjohtajan voisi arvioida toimineen
10436: hoitoyhtiö Arsenalin johdon vastuu- huolellisuusvelvoitteensa vastaisesti. Toisin sa-
10437: vapautta koskevassa asiassa, jossa noen asiantuntijan mukaan ei ole syitä, joiden pe-
10438: eduskunnan tarkastusvaliokunta on pyy- rusteella Arsenal olisi ollut oikeutettu esittä-
10439: tänyt selvittämään tarkastuksissa ilmen- mään korvausvaateita vastuuvelvollisia kohtaan.
10440: neitä epäselvyyksiä ja Siten Arsenalilla ei ole myöskään perusteita ot-
10441: taa uudelleen harkittavaksi toimitusjohtajan tai
10442: voiko kyseinen asianajaja toimia asian- tietohallintojohtajan työsopimusten mukaisten
10443: tuntijana tapausvyyhdissä, johon hänel- työsuhteiden päättymisiä.
10444: lä on ollut sitoumuksia aiemmin? Asiantuntijan esteellisyys voi syntyä, jos hä-
10445: Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittavasti nellä on arvioitaviin henkilöihin sellaisia suhtei-
10446: seuraavaa: ta, jotka voisivat asettaa hänen objektiivisuuten-
10447: sa kyseenalaiseksi. Kyseessä olevassa tapaukses-
10448: Valtiovarainministeriön teettämän selvityksen sa viitteitä sivuvaikutteista ei ole. Asiantuntija ei
10449: mukaan Arsenalin johdon ja hallituksen vastuu- ole esimerkiksi toiminut Arsenalin toimitusjoh-
10450: vapauden myöntämiselle toimintavuodelta 1998 tajan tai hallituksen neuvonantajana. Vaikka
10451: ei ollut perusteltuja esteitä, vaikkei Arsenalin toi- asiantuntijana on ollut SKOP:n toimeksiantoja,
10452: mitusjohtaja enää nauttinutkaan omistajien luot- mm. SKOP:n ollessa vastaajana Katinkullan oi-
10453: tamusta. Myös tilintarkastajat puolsivat kerto- keusprosesseissa, ne eivät tee häntä esteelliseksi
10454: muksessaan vastuuvapauden myöntämistä yhtiö- Arsenalin asioissa. Tämän lisäksi on syytä tode-
10455: kokouksessa kesäkuussa 1999. ta, että asiantuntija on SKOP:n toimeksiannoissa
10456: Tarkastusvaliokunnan kertomuksen johdosta toiminut välillisesti valtion edustajana. Selvitys-
10457: valtiovarainministeriö pyysi asiantuntijalausun- tilan päätyttyähän SKOP:n pääoma palautuu ko-
10458: non siitä, onko tarpeellista arvioida uudelleen konaan valtiolle.
10459:
10460:
10461:
10462: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
10463:
10464: Ministeri Suvi-Anne Siimes
10465:
10466: 2
10467: Ministems svar KK 493/2000 vp- Anne Huotari /vas
10468:
10469:
10470:
10471:
10472: Till riksdagens talman
10473:
10474: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger viljades Arsenals verkställande direktör och sty-
10475: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- relse för verksamhetsåret 1998 till följd av de
10476: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anne omständigheter som man fick kännedom om ef-
10477: Huotari /vänst undertecknade skriftliga spörsmål ter juni 1999. Experten hade till uppgift att utre-
10478: SS 493/2000 rd: da statens juridiska ställning i denna fråga. En-
10479: ligt utredningen innehåller Control Consultings
10480: Å.mnar regeringen utreda huruvida den rapport, som granskningsutskottet grundar sin
10481: advokat som minister Siimes har anlitat begäran på, inte några sådana saker på grundval
10482: som sakkunnig är opartisk i den fråga av vilka Arsenals styrelse eller verkställande di-
10483: som gäller ansvarsfrihet för ledningen i rektör kunde antas ha agerat i strid med sin om-
10484: egendomsförvaltningsbolaget Arsenal sorgsplikt. Med andra ord existerar det enligt ex-
10485: och i viiken riksdagens granskningsut- perten inte något sådant som skulle ha berättigat
10486: skott har begärt en utredning av de Arsenal att framställa ersättningsanspråk gent-
10487: oklarheter som har framkommit vid emot de ansvarsskyldiga. Arsenal har således
10488: granskningarna, och inte heller några grunder för att på nytt se över de
10489: avslutade arbetsförhållandena som överensstäm-
10490: kan advokaten i fråga verka som sakkun- de med verkställande direktörens och datache-
10491: nig i en sådan härva av händelser som fens arbetsavtal.
10492: han tidigare varit inb/andad i? Jäv kan uppkomma för en sakkunnig om han
10493: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tili de personer som han skall bedöma har sådana
10494: förhållanden som kunde ifrågasätta hans objekti-
10495: föra följande:
10496: vitet. 1 det fall som det här är fråga om finns det
10497: Enligt en utredning som finansministeriet har lå- inget som tyder på sådana influenser. Experten
10498: tit utföra fanns det inga motiverade hinder för att har t.ex. inte varit rådgivare för Arsenals verk-
10499: bevilja Arsenals ledning och styrelse ansvarsfri- ställande direktör eller styrelse. Fastän experten
10500: het för verksamhetsåret 1998, fastän Arsenals har haft uppdrag av SCAB, bl.a. i den rättspro-
10501: verkställande direktör inte längre åtnjöt ägamas cess gällande Katinkulta där SCAB var svaran-
10502: förtroende. Även revisorema förordade i sin be- de, gör de honom inte jävig i frågor som gäller
10503: rättelse beviljande av ansvarsfrihet vid bolags- Arsenal. Dessutom är det skäl att framhålla att
10504: stämman ijuni 1999. experten, när det gäller SCAB-uppdragen, indi-
10505: Med anledning av granskningsutskottets be- rekt har varit statens representant. Efter det att
10506: rättelse begärde finansministeriet ett expertutlå- likvidationen av SCAB upphör kommer SCAB:s
10507: tande om huruvida det är nödvändigt att på nytt kapital att återbördas till staten i sin helhet.
10508: bedöma grundema för den ansvarsfrihet som be-
10509:
10510:
10511:
10512: Helsingfors den 13 juni 2000
10513:
10514: Minister Suvi-Anne Siimes
10515:
10516: 3
10517: KK 494/2000 vp- Juha Karpio /kok
10518:
10519:
10520:
10521:
10522: KIRJALLINEN KYSYMYS 494/2000 vp
10523:
10524: Kotipalvelujen verovähennyskokeilun selkeyt-
10525: täminen
10526:
10527:
10528:
10529:
10530: Eduskunnan puhemiehelle
10531:
10532: Tärkeä harmaan talouden vastustuskampanja, kaisen kokeilun malli ja viranomaisten kylmäkis-
10533: kotipalvelujen verovähennyskokeilu, on ollut koisuus. Kokeiluaika loppuu ensi vuodenvaih-
10534: meneillään yli kaksi vuotta. Verovähennysjärjes- teessa, joten järjestelmän vakinaistamisesta tuli-
10535: telmä onkin synnyttänyt avoimen talouden pii- si tehdä pikimmiten päätös. Verovähennyksen
10536: riin mittavan yritystoiminnan siitäkin huolimat- kanssa rinnakkain on kokeiltu myös ns. yritystu-
10537: ta, että verovähennyksellä tuettua palvelujärjes- kea, joka ei ole osoittautunut yhtä aktivoivaksi.
10538: telmää ei ole koskaan aktiivisesti markkinoitu. Ensimmäisenä kokonaisena kokeiluvuonna 1998
10539: Tiedon puute verotuksen kotitalousvähennysoi- verovähennystä käytettiin 47,4 miljoonaa mark-
10540: keudesta on suuri. Tämä johtuu viranomaisten kaa ja yritystukea neljä kertaa vähemmän eli II ,9
10541: passiivisuudesta asiassa. Kysyntä ja tarjonta koh- miljoonaa markkaa. Sama suuntaus on jatkunut
10542: taavat huonosti tällä saralla. viime ja tänä vuonna. Kokeilun verovähennys-
10543: Verotuki kohdistuu suomalaiseen palvelutyö- mallissakin on ollut puutteita. Vähennys olisi
10544: hön, joten jokainen panostettu markka edistää voitava tehdä myös kunnallisverosta, mikäli pal-
10545: suomalaista työllisyyttä. Tämän järjestelyn toi- velun maksajan tulot eivät yllä valtionveron ala-
10546: nen tärkeä positiivinen vaikutus on tulevien elä- rajaan.
10547: ke- ja hoivapommien purkaminen. Vahva yksi-
10548: tyinen hoiva- ja palveluyritysten verkosto, jonka Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10549: syntymistä tämä verovähennysjärjestely tukee, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10550: auttaa vanhenevia ihmisiä tulemaan toimeen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10551: omassa kodissaan kohtuullisin kustannuksin. vaksi seuraavan kysymyksen:
10552: Luonnollisesti tarvitaan myös julkisia vanhuspal-
10553: veluja, mutta yksityisillä palveluilla on oma teh- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10554: tävänsä täytettävänä. Verotuksen kotitalousvä- tyä, että kotipalvelujen verovähennysko-
10555: hennyksen tuella on saatu kotipalveluyritysten keilun positiivinen kehitys taataan jat-
10556: verkoston rakentuminen orastavalle alulle, ja tätä kossakin ja että se toteutetaan juuri ve-
10557: kehitystä tulisi edistää. Hankaloittavia tekijöitä rovähennyksenä eikä yritystukena ja
10558: ovat kokeilun tilapäisyys, sekava kahden rinnak- että kansalaisten tietoisuus tästä järjes-
10559: telystä kasvaa?
10560:
10561:
10562: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
10563:
10564: Juha Karpio /kok
10565:
10566: Versio 2.0
10567: KK 494/2000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
10568:
10569:
10570:
10571:
10572: Eduskunnan puhemiehelle
10573:
10574: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- velun tuottajalle maksetun työkorvauksen perus-
10575: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- teella. Mallin alueella ei ole vastaavaa rekisteri-
10576: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen käytäntöä kuin yritystukialueella, mutta esimer-
10577: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok kiksi pääkaupunkiseudulla toimii Kotityön vero-
10578: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuen neuvontapiste. Se neuvoo kotitalousvähen-
10579: 494/2000 vp: nyksen hakemisessa ja auttaa palvelujen tarjoa-
10580: jien ja myyjien kohtaamista.
10581: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Kokeilun yhteiskuntapoliittisina tavoitteina
10582: tyä, että kotipalvelujen verovähennysko- on luoda uusia työpaikkoja, kannustaa kotita-
10583: keilun positiivinen kehitys taataan jat- louksien palvelukysyntää ja kehittää suomalaista
10584: kossakin ja että se toteutetaan juuri ve- palvelukulttuuria. Tarkoituksena on testata,
10585: rovähennyksenä eikä yritystukena ja kuinka kaksi käytännöiltäänja hallinnointitavoil-
10586: että kansalaisten tietoisuus tästä järjes- taan erilaista tukijärjestelmää vastaavat kokeilul-
10587: telystä kasvaa? le asetettuihin haasteisiin. Kokeilualueet eroavat
10588: maantieteellisesti, väestömääräisesti ja yritys-
10589: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kulttuuriltaan toisistaan.
10590: ti seuraavaa: Keväällä 1999 Stakes teki työministeriön ja
10591: Kotitaloustyön tukikokeilu alkoi 1.10.1997, ja valtiovarainministeriön tilauksesta seurantatutki-
10592: sen piti kestää vuoden 1999 loppuun. Kokeiluai- muksen kokeilun alkuvaiheista. Tässä tutkimuk-
10593: kaa jatkettiin kuitenkin vuodella eli vuoden 2000 sessa tukimalleja tarkasteltiin ensin erikseen ja
10594: loppuun. Kokeilua toteutetaan kahden lain mu- sitten vertaillen. Seurantatutkimuksen mukaan,
10595: kaan: laki kotitaloustyön väliaikaisesta tukijär- toisin kuin yritystukimallin mukaan, verovähen-
10596: jestelmästä (839/1997) ja laki kotitaloustyön vä- nysmallin yrittäjistä valtaosalla oli ollut yritys jo
10597: liaikaisesta verotuesta (728/1997). Alueellisesti ennen kokeilua. Vaikka verovähennysmallin kat-
10598: kokeilu jakautuu siten, että Itä- ja Länsi-Suomen sottiin lisänneen palvelujen kysyntää, se ei vai-
10599: lääneissä käytetään yritystukea ja Etelä-Suomen, kuttanut yritysten laajentamiseen. Vainjoka seit-
10600: Oulun ja Lapin lääneissä kotitalousvähennystä. semäs yritys oli palkannut uusia työntekijöitä.
10601: Kummassakin mallissa tukea myönnetään per- Stakes on saanut tehtäväkseen myös vuoden
10602: heen asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdyn 2000 alkupuolella toteutettavan arviointitutki-
10603: kotitalous-ja hoivatyön sekä asunnon kunnossa- muksen, joka on vuoden 1999 keväällä tehdyn
10604: pito- ja perusparannustyön perusteella. Yritystu- tutkimuksen jatkohanke. Keskeisenä tutkimus-
10605: ki on 40 % kotitalouden työstä maksamasta hin- kysymyksenä on, mitkä ovat kokeilujen vaiku-
10606: nasta tai enintään 33 markkaa tunnilta. Kotita- tukset yritystoimintaan ja uusien työpaikkojen
10607: lous voi ostaa tuettua työtä 150 tuntia. syntyyn. Kokeilujen tavoitteenahan on luoda uu-
10608: Kotitalousvähennys on enintään 5 000 mark- sia työpaikkoja itse tehtävän, harmaan työn ja te-
10609: kaa. Se myönnetään ennakonpidätyksen alennuk- kemättä jäävän työn tilalle sekä kannustaa yrittä-
10610: sena tai jälkikäteen veroilmoituksen perusteella. jyyttä.
10611: Vähennys maksetaan työnantajakulujen tai pal-
10612:
10613: 2
10614: Ministerin vastaus KK 494/2000 vp- Juha Karpio /kok
10615:
10616:
10617: Arviointitutkimuksen on määrä valmistua si- maan kantansa kotityön tukemisen mahdollises-
10618: ten, että se on hallituksen käytössä alkukesästä ta jatkosta ja tuen muodosta siinä vaiheessa, kun
10619: eli hyvissä ajoin ennen elokuussa pidettävää vuo- sillä on käytettävissään tarvittava selvitystieto ja
10620: den 2001 talousarvioesityksen valmisteluun liit- sopimaan asiasta mitä todennäköisimmin budjet-
10621: tyvää budjettiriihtä. Hallitus tulee muodosta- tiriihen yhteydessä.
10622:
10623:
10624: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
10625:
10626: Ministeri Suvi-Anne Siimes
10627:
10628:
10629:
10630:
10631: 3
10632: KK 494/2000 vp -Juha Karpio /kok Ministems svar
10633:
10634:
10635:
10636:
10637: Tili riksdagens talman
10638:
10639: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Hushållsavdragets maximibelopp är 5 000
10640: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- mark. Avdraget beviljas som nedsättning av för-
10641: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha skottsinnehållningen eller i efterhand utgående
10642: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål från skattedeklarationen. Hushållsavdraget beta-
10643: SS 494/2000 rd: las utgående från arbetsgivarens utgifter eller den
10644: ersättning som beta1ats åt den som utfört arbetet.
10645: Vilka åtgärder kommer regeringen att De områden som följer modellen med hushålls-
10646: vidta för att även i fortsättningen garan- avdrag följer inte samma registreringsförfarande
10647: tera den positiva utveckling somföljt av som de områden inom vilka företagsstöd tilläm-
10648: försöket med skatteavdragför hemtjäns- pas, men t.ex. inom huvudstadsregionen finns en
10649: ter och så att det realiseras som skatte- informationscentral för skattestöd för hushållsar-
10650: avdrag och inte som företagsstöd och så bete. Centralen ger råd vid ansökning om hus-
10651: att medborgarnas medvetenhet om detta hållsavdrag och hjä1per den som säljer och köper
10652: system ökar? tjänster att komma i kontakt med varandra.
10653: Försökets samhällspolitiska mål är att skapa
10654: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nya arbetsplatser, understöda hushållens efterfrå-
10655: föra följande: gan på tjänster och utveck1a den finländska servi-
10656: F örsöket med stöd för hushållsarbete inleddes cekulturen. Meningen är att prova hur två till
10657: 1.10.1997 och var planerat att pågå till utgången praxis och administrativ utformning olika model-
10658: av år 1999. Försökstiden förlängdes dock med ett ler uppfyller de krav som ställts på försöket. För-
10659: år, dvs. till utgången av 2000. Försöket genom- söksornrådena skiljer sig från varandra i fråga om
10660: förs med stöd av två lagar: lagen om ett tempo- geografi, befolkningsmängd och företagskultur.
10661: rärt stödsystem för hushållsarbete (839/1997) Våren 1999 gjorde Stakes på uppdrag av ar-
10662: och lagen om temporärt skattestöd för hushållsar- betsministeriet och finansministeriet en uppföl-
10663: bete (728/1997). Regionalt förde1ar sig försöket jande undersökning om försökets inledande ske-
10664: så att man i Östra och Västra Finlands Iän utnytt- de. 1 undersökningen granskades de två olika mo-
10665: jar möjligheten till företagsstöd medan man i dellema först var för sig och sedan i ett jämföran-
10666: Södra Finlands, Uleåborgs och Lapp1ands län ut- de perspektiv. Enligt den uppföljande undersök-
10667: nyttjar möj1igheten till hushållsavdrag. ningen hade största de1en av de företagare som
10668: En1igt båda modellema bevi1jas stöd för hus- följde skatteavdragsmodellen, till skillnad från
10669: hålls- och omsorgsarbete som utförs i fami1jens dem som följde modellen med företagsstöd, haft
10670: bostad eller fritidsbostad samt för arbete som ett företag redan innan försöket in1eddes. Även
10671: innebär underhåll och grundligförbättring av bo- om modellen med skatteavdrag ansågs öka efter-
10672: staden. Företagsstödet utgör 40% av det arvode frågan på tjänstema inverkade den inte på företa-
10673: som beta1ats för hushållsarbetet eller högst 33 gens expandering. Endast vart sjunde företag
10674: mark per timme. Ett hushåll får köpa 150 timmar hade anställt nya arbetstagare.
10675: understött hushållsarbete per kalenderår. Stakes har fått i uppdrag att utföra en utvärde-
10676: ringsundersökning, som skall genomföras i bör-
10677:
10678:
10679: 4
10680: Ministems svar KK 494/2000 vp- Juha Karpio /kok
10681:
10682:
10683: jan av 2000. Undersökningen utgör en fortsätt- Avsikten är att utvärderingen skali vara fårdig
10684: ning på undersökningen som genomfördes våren så att den står tili regeringens förfogande i början
10685: 1999. Den centrala frågan i undersökningen är av sommaren, dvs. i god tid före budgetmang-
10686: viiken inverkan försöket haft på företagsverk- lingen i samband med beredningen av budgetpro-
10687: samheten och för uppkomsten av nya arbetsplat- positionen för 2001 i augusti i år. Regeringen
10688: ser. Målet för försöken har nämligen varit att ska- kommer att ta stälining tili en eventueli fortsätt-
10689: pa nya arbetsplatser i stäliet för arbete som hus- ning på understödet för hushållsarbete och dess
10690: hålien gjort själva, svartjobb och arbete som bli- utformning när den har tillgång tili utredningsre-
10691: vit ogjort. Därtill vill man med försöket upp- sultaten. Regeringen kommer sannolikt att beslu-
10692: muntra företagsamheten. ta om saken i samband med budgetmanglingen.
10693:
10694:
10695:
10696: Helsingforsden 13 juni 2000
10697:
10698: Minister Suvi-Anne Siimes
10699:
10700:
10701:
10702:
10703: 5
10704: KK 495/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
10705:
10706:
10707:
10708:
10709: KIRJALLINEN KYSYMYS 495/2000 vp
10710:
10711: Asbestin aiheuttamien haittojen korvaaminen
10712:
10713:
10714:
10715:
10716: Eduskunnan puhemiehelle
10717:
10718: Asbestille altistuminen on aiheuttanut kaikkien tännössä asbestin osalta toimenpiteet puuttuivat
10719: aikojen suurimman työympäristökatastrofin tai olivat tehottomia aina 1970-luvun puoliväliin
10720: maassamme. Vaikka asbestin käyttö on kielletty asti. Sen jälkeen asbestialtistusta on Suomessa
10721: maassamme jo vuonna 1999, aiheuttaa aikaisem- tehokkaasti rajattu. Ongelmana on, että aikai-
10722: min saatu asbestialtistus edelleen valtavan mää- sempi leväperäisyys on aiheuttanut valtavan työ-
10723: rän kuolemaan johtavia sairauksia. Esimerkiksi ympäristökatastrofin, jonka mittasuhteita on
10724: vuonna 1997 ilmoitettiin työperäisten sairauk- edellä kuvattu.
10725: sien rekisteriin 136 asbestoosia, 28 meso- Oman lisänsä asbestikysymykseen antaa se,
10726: telioomaa ja 84 keuhkosyöpätapausta. Kymme- että korkein oikeus esimerkiksi vuonna 1998 an-
10727: nen vuoden aikana (1988-1997) näitä rekiste- tamassaan päätöksessään nro 2458 on katsonut,
10728: röityjä sairastumistapauksia oli seuraavasti: 1350 että työnantaja ei ole vastuussa asbestin aiheutta-
10729: asbestoosia, 237 mesotelioomaa ja 682 keuhko- mista sairauksista eikä kuolemista eikä työnanta-
10730: syöpätapausta. Juuri julkaistut tiedot (Mediuuti- jana ole näiden osalta vahingonkorvausvastuuta.
10731: set 3/2000) osoittavat, että edelleen Suomessa Oikeus perustelee päätöstään sillä, että asbestin
10732: kuolee työperäisen asbestin aiheuttamiin sairauk- vaarat eivät olisi olleet tunnettuja. Tämä on täy-
10733: siin yli sata henkilöä vuodesssa. Varovaisestikin sin ristiriidassa tosiasioiden kanssa. Oikeuden
10734: arvioiden työssä saatu asbestialtistus on aiheutta- päätöksestä riippumatta alkeellinenkin oikeuden-
10735: nut maassamme usean tuhannen työntekijän kuo- taju edellyttää, että asbestikatastrofin uhrien tai
10736: leman. heidän omaistensa tulee saada asianmukainen
10737: Asbestin vaarallisuus on ollut pitkään tunnet- korvaus.
10738: tua. Asbestin ja keuhkofibroosin yhteys osoitet-
10739: tiin jo 1920-luvulla (Cooke). 1930-luvulla useat Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10740: tutkijat osoittivat, että asbesti-inhalaatio aiheut- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10741: taa hengityselinten soiukon muuttumista pahan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10742: laatuiseksi. Vuonna 1945 julkaistussa Leo No- vaksi seuraavan kysymyksen:
10743: ron julkaisussa "Ammattitaudit ja niiden ehkäi-
10744: sy" esitettiin selkeä yhteys asbestialtistuksen ja Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
10745: asbestoosin sekä keuhkosyövän välille. Tätä kir- tyä, jotta asbestialtistuksen aiheutta-
10746: jaa käytettiin Suomessa vuosikymmenet perus- man työympäristökatastrofin uhreille tai
10747: oppikirjana ammattitaudeista. heidän omaisilleen annetaan asianmu-
10748: Vaikka työturvallisuuslaki ja sen edeltäjät kainen korvaus ja
10749: edellyttivät jo 1800-luvun lopulta lähtien työnan-
10750: tajaa ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpi- jotta selvitetään perusteellisesti, miksi
10751: teisiin työntekijöiden suojelemiseksi, niin käy- tällainen mittasuhteiltaan ainutlaatui-
10752: nen katastrofi on voinut maassamme
10753: Versio 2.0
10754: KK 495/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
10755:
10756:
10757: syntyä ja ketkä ovat olleet vastuussa riit-
10758: tävien torjuntatoimenpiteiden puuttumi-
10759: sesta?
10760:
10761:
10762: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
10763:
10764: Mikko Kuoppa /vas
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: 2
10770: Ministerin vastaus KK 495/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas
10771:
10772:
10773:
10774:
10775: Eduskunnan puhemiehelle
10776:
10777: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tistumisen määrä ja laatu sekä mahdolliset altis-
10778: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuksen seuraamukset. Tämän lisäksi Työterveys-
10779: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen laitos teki vuosina 1990-1992 erityisen asbesti-
10780: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas sairauksien seulontatutkimuksen, joka kohdistui
10781: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK talonrakennusalalla, telakkateollisuudessa ja as-
10782: 495/2000 vp: bestituoteteollisuudessa asbestille altistuneisiin
10783: työntekijöihin.
10784: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Työterveyslaitos ylläpitää työperäisten sai-
10785: tyä, jotta asbestialtistuksen aiheutta- rauksien rekisteriä, joka sisältää tietoja lääkärien
10786: man työympäristökatastrofin uhreille tai ammattitauteina tai ammattitautiepäilynä työsuo-
10787: heidän omaisilleen annetaan asianmu- jeluviranomaisille tai vakuutuslaitoksille ilmoit-
10788: kainen korvaus ja tamistatapauksista. Vuonna 1998 tähän rekiste-
10789: riin ilmoitettiin asbestille altistumisesta työssä
10790: jotta selvitetään perusteellisesti, miksi johtuvina sairauksina 97 syöpätapausta, 118 as-
10791: tällainen mittasuhteiltaan ainutlaatui- bestin aiheuttamaa kivipölykeuhkosairaus- eli
10792: nen katastrofi on voinut maassamme asbestoositapausta, 354 tapausta, joissa vamma-
10793: syntyä ja ketkä ovat olleet vastuussa riit- na oli keuhkopussin kiinnikkeet tai paksuuntu-
10794: tävien torjuntatoimenpiteiden puuttumi- mat (pleuraplakit) ja 20 muuta sairaustapausta eli
10795: sesta? yhteensä 589 tapausta.
10796: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Ammattitaudiksi epäilty sairastuminen ei vält-
10797: tämättä osoittaudu tarkemman tutkimuksen jäl-
10798: ti seuraavaa:
10799: keen tapaturmavakuutuslain mukaan korvatta-
10800: Asbestille altistuminen on Suomessa saatu lain- vaksi ammattitaudiksi. Usein ei näyttöä työperäi-
10801: säädännön muutoksilla ja muilla toimenpiteillä sestä altistumisesta asbestille ole tai alkuperäi-
10802: hallintaan. nen diagnoosi sairaudesta taisen aiheuttajasta on
10803: Aikaisempi altistus asbestille aiheuttaa vielä ollut virheellinen. Käytännöllisesti katsoen kaik-
10804: parin vuosikymmenen ajan vakavia sairausta- ki työaltistumisesta johtuvaksi epäillyt keuhko-
10805: pauksia. Asbestialtistuksen alkamisesta sairastu- pussin syövät eli mesoteliomat korvataan ammat-
10806: miseen kuluva aika - latenssiaika - voi olla titauteina. Keuhkosyövistä todetaan ammattitau-
10807: jopa 40 vuotta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että deiksi noin 70 %. Usein epäily työntekijän sairas-
10808: altistuneet työntekijät ovat järjestelmällisen lää- tumisesta asbestin aiheuttamaan kivipölykeuhko-
10809: ketieteellisen seurannan piirissä. sairauteen eli asbestoosiin osoittautuu tarkem-
10810: Työnantajan on järjestettävä asbestityötä teh- massa tutkinnassa virhediagnoosiksi. Keuhko-
10811: neelle lääkärintarkastus joka kolmas vuosi. pussin kiinnikkeet tai paksuuntumat todetaan
10812: Suunnitteilla on määräaikaisten asbestialtistunei- yleensä ammattitaudeiksi, mutta niiden haitta-
10813: den lääkärintarkastustenjärjestäminen myös työ- aste on yleensä vähäinen. Tämän vuoksi näissä
10814: elämästä poistuneille. Näiden lääkärintarkastus- tapauksissa ainoastaan tehdyt tutkimukset korva-
10815: ten yhteydessä selviää työntekijän asbestille al- taan. Tapaturmakorvaus ammattitauteina korva-
10816:
10817:
10818: 3
10819: KK 495/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas Ministerin vastaus
10820:
10821:
10822: tuista asbestisairauksista vastaa muista ammatti- mistyöryhmässä (STM0585:00/15/01/1998),
10823: taudeista maksettavaa tapaturmakorvausta. jonka määräaika päättyi 31.5.2000.
10824: Asbestialtistukseen liittyvää lääketieteellistä Työryhmässä on ollut esillä muun muassa as-
10825: tutkimusta on Suomessa tehty runsaasti. Sen si- bestisairauksien kanssa työskentelevien asian-
10826: jaan asbestille altistumisen seurauksia ei ole tut- tuntijoiden koulutus perusterveydenhuollon ja
10827: kittu taloudellisena, yhteiskunnallisena tai oikeu- erikoissairaanhoidon piirissä, asbestille altistu-
10828: dellisena ongelmana. Sosiaali- ja terveysministe- neiden tutkimusta ja seurantaa koskevan ohjeis-
10829: riö selvittää, onko tarpeen käynnistää tätä varten tuksen uudistaminen sekä Työterveyslaitoksen
10830: erityisiä tutkimushankkeita. järjestämä uusi asbestialtistuneiden seurantatut-
10831: Asbestisairauksien lääketieteellisen tunnista- kimus. Työryhmän työhön ovat osallistuneet so-
10832: misen ja asbestille altistuneiden terveydentilan siaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitok-
10833: seurannan kehittäminen sekä eräät korvauksiin sen sekä työmarkkinaosapuolten ja vakuutusjär-
10834: liittyvät kysymykset ovat olleet esillä sosiaali- ja jestelmän asiantuntijatahot Sosiaali- ja terveys-
10835: terveysministeriön 14.10.1998 asettamassa Työ- ministeriö tulee ottamaan kantaa mahdollisiin
10836: tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittä- jatkotoimenpiteisiin työryhmän ehdotukset saa-
10837: tuaan.
10838:
10839:
10840: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
10841:
10842: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
10843:
10844:
10845:
10846:
10847: 4
10848: Ministerns svar KK 495/2000 vp -Mikko Kuoppa /vas
10849:
10850:
10851:
10852:
10853: Tili riksdagens talman
10854:
10855: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som arbetstagaren har utsatts för, samt eventuel-
10856: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- la följder av detta. Därutöver gjorde lnstitutet för
10857: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- arbetshygien under 1990-1992 en särskild scre-
10858: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs- eningundersökning om asbestsjukdomar, viiken
10859: mål SS 495/2000 rd: gällde arbetstagare som utsatts för asbest i hus-
10860: byggnadsbranchen, varvsindustrin och industrin
10861: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för asbestprodukter.
10862: för att offren för den arbetsmiljökata- lnstitutet för arbetshygien upprätthåller ett re-
10863: strof som orsakats av asbestexponering gister över yrkessjukdomar, vilket innehåller
10864: eller offrens anhöriga skall ges en befo- uppgifter om fall som av läkare meddelats som
10865: gad ersättning, och yrkessjukdom eller misstänkt yrkessjukdom tili
10866: arbetarskyddsmyndigheterna eller försäkringsin-
10867: för att det grundligt skall utredas vaiför rättningarna. Tili detta register anmäldes 1998
10868: en dylik katastrof av en sådan oerhörd sjukdomar som beror på asbestexponering i arbe-
10869: omfattning har kunnat uppstå i vårt tet enligt följande: 97 cancerfall, 118 fall av sten-
10870: land, samt vem som har burit ansvar för dammlunga, dvs. asbestos, 354 fall där skadan
10871: att de förebyggande åtgärderna varit var sammanväxningar eller förtjockningar
10872: otillräckliga? (pleuraplack) i lungsäcken samt 20 andra sjuk-
10873: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- domsfall, dvs. sammanlagt 589 fall.
10874: föra följande: lnsjuknande som misstänks vara en yrkessjuk-
10875: dom visar sig efter en närmare undersökning inte
10876: 1 Finland har man fått asbestexponeringen under nödvändigtvis vara en yrkessjukdom som skall
10877: kontroll genom ändringar i lagstiftningen och ge- ersättas enligt lagen om olycksfallsförsäkring.
10878: nom andra åtgärder. Ofta finns det inte bevis för arbetsbetingad as-
10879: Tidigare asbestexponering förorsakar allvarli- bestexponering, eller den ursprungliga diagno-
10880: ga sjukdomsfall ännu under ett par årtionden. Ti- sen på sjukdomen och orsaken tili denna har va-
10881: den från det att asbestexponeringen börjar tiliin- rit felaktig. Praktiskt taget alla fall av lungsäcks-
10882: sjuknandet - latenstiden - kan uppgå tili rent- cancer, dvs. mesoteliom, som misstänks bero på
10883: av 40 år. Därför är det nödvändigt att de utsatta asbestexponering i arbetet ersätts som yrkessjuk-
10884: arbetstagarna omfattas av en systematisk medi- dom. Av lungcancerfallen konstateras ungefår 70
10885: cinsk uppföljning. % vara yrkessjukdom. Misstanken om att en ar-
10886: Arbetsgivaren skall ordna läkarundersökning betstagares drabbats av stendammlunga tili följd
10887: vart tredje år för den som utfört asbestarbete. Det av asbest, dvs. asbestos, visar sig ofta efter en
10888: föreligger planer på att ordna periodiska läkarun- närmare undersökning vara en feldiagnos. Sam-
10889: dersökningar även för personer som har lämnat manväxningar och förtjockningar i lungsäcken
10890: arbetslivet, men som i sitt arbete har varit utsatta konstateras vanligtvis vara en yrkessjukdom,
10891: för asbest. 1 samband med dessa läkarundersök- men invaliditetsgraden i sådana fall är i allmän-
10892: ningar framgår viiken mängd och typ av asbest
10893:
10894:
10895: 5
10896: KK 495/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas Ministems svar
10897:
10898:
10899: het liten. På grund av detta ersätts endast de un- arbetsolycksfall och yrkessjukdomar
10900: dersökningar som gjorts. (SHM0585:00/15/0l/1998), viiken tillsattes
10901: Olycksfallsersättningen för de arbetsjukdo- 14.10.1998 och enligt uppdraget skulle s1utföra
10902: mar som ersätts som yrkessjuksdom svarar mot sitt arbete senast 31.5.2000.
10903: den olycksfallsersättning som betalas ut för övri- 1 arbetsgruppen har man tagit upp bland annat
10904: ga yrkessjukdomar. den utbildning inom primärvård och specialsjuk-
10905: 1 Finland har man bedrivit mycket medicinsk vård som bör ges experter som arbetar med as-
10906: forskning om asbestexponering. Däremot har inte bestsjukdomar, revideringen av anvisningama
10907: följdema av asbestexponering undersökts som ett angående undersökning och uppföljning av dem
10908: ekonomiskt, socialt eller juridiskt problem. Soci- som utsatts för asbest, samt den nya uppfölj-
10909: al- och hälsovårdsministeriet utreder om det ningsundersökningen som lnstitutet för arbetshy-
10910: finns behov av att inleda särskilda forskningspro- gien ordnar i fråga om dem som utsatts för as-
10911: jekt för detta. best. Experter från social- och hälsovårdsminis-
10912: Den medicinska identifieringen av as best- teriet, lnstitutet för arbetshygien samt från ar-
10913: sjukdomar och utvecklandet av uppföljningen av betsmarknadspartema och försäkringssystemet
10914: hälsotillståndet hos dem som utsatts för asbest har deltagit i arbetsgruppens arbete. Social- och
10915: samt vissa frågor som gäller ersättning har tagits hälsovårdsministeriet kommer att ta ställning tili
10916: upp i social- och hälsovårdsministeriets ar- eventuella åtgärder i fortsättningen efter att man
10917: betsgrupp för utveckling av lagstiftningen om har fått arbetsgruppens förslag.
10918:
10919:
10920: Helsingfors den 13 juni 2000
10921:
10922: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
10923:
10924:
10925:
10926:
10927: 6
10928: KK 496/2000 vp- Janina Andersson /vihr
10929:
10930:
10931:
10932:
10933: KIRJALLINEN KYSYMYS 496/2000 vp
10934:
10935: Kalan tappaminen pyydystämisen jälkeen
10936:
10937:
10938:
10939:
10940: Eduskunnan puhemiehelle
10941:
10942: Tuoreen kalan käsittelystä ennen kulutukseen tai teurastettaisiin mahdollisimman pian kalastuk-
10943: jalostettavaksi toimittamista annetun asetuksen sen jälkeen. Tällöin pilaantumista edistävät bak-
10944: (410/1984) 5 §kuuluu nykymuodossaan seuraa- teeripesäkkeet, erityisesti kidukset, eivät olisi
10945: vasti: "Meri- ja järvilohta, meri- ja järvi taimenta, enää kuljetusvaiheessa mukana. Näin kalanmyy-
10946: purolohta eli tammukkaa, nieriää, harmaanie- jä ja sitä kautta kuluttaja saisi kalansa tuoreempa-
10947: riää, kirjolohta ja kampelaa sekä toukokuun 16 na ja pidempään säilyvänä käyttöönsä.
10948: päivän alun ja lokakuun 15 päivän lopun välise-
10949: nä aikana siikaa, jota ei ole perattu heti pyydys- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
10950: tämisen jälkeen, ja turskaa, jota ei ole teurastettu jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
10951: heti pyydystämisen yhteydessä, ei saa myydä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10952: elintarvikkeeksi. Mitä edellä on sanottu siiasta, ei vaksi seuraavan kysymyksen:
10953: koske alle 0,5 kilon painoista siikaa."
10954: Kalan tappamatta tai teurastamatta jättäminen Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
10955: pyydystämisen jälkeen ei tuo kalan lihalle maun, ryhtyä, jotta tuoreen kalan käsittelystä
10956: värin tai muiden ominaisuuksien osalta mitään li- ennen kulutukseen tai jalostettavaksi
10957: säarvoa. Lisäksi kalan on tutkimuksissakin todet- toimittamista annettuun asetukseen
10958: tu kärsivän kovia tuskia kuollessaan hitaasti tu- (410/1984) lisätään kohta, jossa veivoi-
10959: kehtumalla. Tukehtumiskuolema saattaa myös tetaan lopettamaan ja perkaamaan kaik-
10960: vaikuttaa kalan makuun heikentävästi. ki yli 0, 5 kilon painoiset kalat mahdolli-
10961: Myös kalanlihan tuoreudenja laadun kannalta simman pian pyydystyksenjälkeen?
10962: olisi ensiarvoisen tärkeää, että kala tapettaisiinja
10963:
10964:
10965: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
10966:
10967: Janina Andersson /vihr
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: Versio 2.0
10973: KK 496/2000 vp- Janina Andersson /vihr Ministerin vastaus
10974:
10975:
10976:
10977:
10978: Eduskunnan puhemiehelle
10979:
10980: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- laantuville kaupallisille kalalajeille, jos niitä
10981: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myydään ihmisravinnoksi. Kyseessä on elintarvi-
10982: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kehygieninen määräys. Eläinten kohtelusta on
10983: vastattavaksi kansanedustaja Janina Andersso- säädetty erikseen eläinsuojelulain (24 71 1996)
10984: nin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 3 §:ssä, jossa kielletään aiheuttamasta eläimille
10985: KK 496/2000 vp: tarpeetonta kipua tai tuskaa. Saman lain 2 §:n
10986: mukaan sitä sovelletaan myös kalastukseen.
10987: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo Kysyjä viittaa kalan nopean lopettamisen
10988: ryhtyä, jotta tuoreen kalan käsittelystä myönteiseen vaikutukseen kalan tuoreuden ja
10989: ennen kulutukseen tai jalostettavaksi laadun kannalta. Maa- ja metsätalousministeriös-
10990: toimittamista annettuun asetukseen sä on päädyttykin ratkaisuun, jossa aktiivisesti
10991: (410/1984) lisätään kohta, jossa veivoi- tuetaan tämän sanoman viemistä koko kansalle.
10992: tetaanlopettamaan ja perkaamaan kaik- Kalan laatua parantavien käsittelymenetelmien
10993: ki yli 0,5 kilon painoiset kalat mahdolli- tiedottamista ovat käytännössä hoitaneet alan
10994: simman pian pyydystyksenjälkeen? neuvontajärjestöt viranomaisten tuella. Tässä
10995: työssä ovat olleet mukana sekä ammatti- että va-
10996: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen paa-ajankalastusta edustavat tahot.
10997: seuraavaa: Edellä esitetyn perusteella totean, että kysy-
10998: Asetuksen 410/1984 5 §:ssä on säädetty per- mys ei edellytä hallituksen taholta tässä vaihees-
10999: kaus- tai teurastuspakko määrätyille, helposti pi- sa toimenpiteitä.
11000:
11001:
11002:
11003: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
11004:
11005: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11006:
11007:
11008:
11009:
11010: 2
11011: Ministerns svar KK 496/2000 vp- Janina Andersson /vihr
11012:
11013:
11014:
11015:
11016: Tili riksdagens talman
11017:
11018: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de säljs tili människoföda. Det är fråga om en
11019: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- livsmedelshygienisk bestämmelse. Angående be-
11020: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jani- handlingen av djur föreskrivs särskilt i 3 § djur-
11021: na Andersson /gröna undertecknade skriftliga skyddslagen (247/1996), enligt viiken det är för-
11022: spörsmål SS 496/2000 rd: bjudet att åsarnka djur onödig smärta och plåga.
11023: Enligt samma lags 2 § tillämpas lagen också på
11024: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta fiske.
11025: för att tili förordningen om hantering av Spörsmålsstäliaren hänvisar tili de gynnsam-
11026: färskjiskföre dess överlåtande tili kon- ma effekter som en snabb avlivning har på fis-
11027: sumtion eller förädling (410/1984) foga kens fårskhet och kvalitet. Vid jord- och skogs-
11028: en punkt som innehåller en förpliktelse bruksministeriet har man också gått in för att ak-
11029: att avliva och rensa alla jiskar som vä- tivt försöka få ut detta budskap tili hela folket. ln-
11030: ger mer än 0,5 kg så snart som möjligt formationen om hanteringsmetoder som förbätt-
11031: efter fångsten? rar fiskens kvalitet har i praktiken skötts av bran-
11032: schens rådgivningsorganisationer med stöd av
11033: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- myndigheterna. 1 detta arbete har representanter
11034: föra följande: för såväl yrkes- som fritidsfiske deltagit.
11035: 1 förordning 410/1984, närmare bestämt dess Med hänvisning tili vad som anförts ovan kon-
11036: 5 §, föreskrivs att vissa kommersielia fiskarter staterar jag att spörsmålet inte i detta skede förut-
11037: som lätt blir skämda skali rensas och slaktas ifali sätter några åtgärder från regeringens sida.
11038:
11039:
11040:
11041: Helsingfors den 6 juni 2000
11042:
11043: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11044:
11045:
11046:
11047:
11048: 3
11049: KK 497/2000 vp- Ulla Juurola /sd ym.
11050:
11051:
11052:
11053:
11054: KIRJALLINEN KYSYMYS 497/2000 vp
11055:
11056: Ammattitautilainsäädännön uudistaminen
11057:
11058:
11059:
11060:
11061: Eduskunnan puhemiehelle
11062:
11063: Hallitusohjelmassa todetaan, että työtapaturma- raja-arvoja. Diagnoosit ovat jääneet hajanaisiksi
11064: ja ammattitautilainsäädäntöä uudistetaan kolmi- ja sattumanvaraisiksi, koska lainsäädäntö ei ole
11065: kantaisesti vireillä olevan selvitystyön valmistut- riittävän täsmällistä. Työpaikalla homeelle altis-
11066: tua. Tällä hetkellä voimassa oleva ammattitauti- tuneet ovat jääneet väliinputoajiksi.
11067: laki ja -asetus eivät turvaa riittävästi työpaikalla
11068: homeelle altistuneiden henkilöiden asemaa, jo- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11069: ten uudistus on kiireellinen. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11070: Oikeusistuimissa on katsottu, että homealtis- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11071: tuminen on tietyissä tapauksissa riittävä peruste tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11072: sille, että sairaus on todettu ammattitaudiksi.
11073: Tästä huolimatta useat työntekijät eivät ole saa- Missä vaiheessa ammattitautilainsää-
11074: neet sellaisia yksiselitteisiä diagnooseja, joiden dännön uudistaminen tällä hetkellä on
11075: pohjalta olisi ollut mahdollista saada korvausta ja
11076: ammattitautilain ja -asetuksen perusteella. Lain-
11077: säädäntö on siis tältä osin puutteellinen mm. sik- otetaanko siinä huomioon homeelle al-
11078: si, ettei· siinä ole määritelty homealtistumiselle tistuneiden työntekijöiden asema?
11079:
11080:
11081:
11082: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
11083:
11084: Ulla Juurola /sd
11085: Juha Rehula /kesk
11086:
11087:
11088:
11089:
11090: Versio 2.0
11091: KK 497/2000 vp- Ulla Juurola /sd ym. Ministerin vastaus
11092:
11093:
11094:
11095:
11096: Eduskunnan puhemiehelle
11097:
11098: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- raus, astma, nuha ja ns. ilmankostuttajakuume.
11099: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Niiden kohdalla ammattitautidiagnoosi edellyt-
11100: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tää syy-yhteyden osoittamista vain yksilötasolla.
11101: vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juurolan /sd Tähän riittää, että henkilön työssä voidaan tode-
11102: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta olleen homealtistusta siinä määrin, että se on
11103: 497/2000 vp: ollut riittävä aikaansaamaan kyseisen sairauden.
11104: Lisäksi vaaditaan, ettei jokin muu tekijä, kuten
11105: Missä vaiheessa ammattitautilainsää- työn ulkopuolinen homealtistus tai muu altiste
11106: dännön uudistaminen tällä hetkellä on ole todennäköisemmin sairauden aiheuttaja.
11107: ja Muukin kuin edellä mainittu sairaus voidaan
11108: korvata homeen aiheuttamana ammattitautina,
11109: otetaanko siinä huomioon homeelle al- jos sen voidaan osoittaa todennäköisesti pää-
11110: tistuneiden työntekijöiden asema? asiallisesti aiheutuneen työssä tapahtuneesta ho-
11111: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mealtistuksesta. Näin menetellään käytännössä
11112: ti seuraavaa: muun muassa niin sanotun ODTS-sairauden (or-
11113: ganic dust toxic syndrome) kohdalla. Ammatti-
11114: Ihminen altistuu normaalissa elinympäristössään tautidiagnoosi edellyttää aina yksilökohtaisia al-
11115: tietyssä määrin erilaisille biologisille tekijöille, tistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseu-
11116: kuten homeille, bakteereille ja muille mikrobeil- rantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia.
11117: le niiden kuitenkaan aiheuttamatta useimmiten Homeen aiheuttaman sairauden diagnosointia
11118: merkittävää terveydellistä haittaa. Homealtistu- vaikeuttaa usein se, että tapausten yhteydessä
11119: misen aiheuttamat sairaudet ovat tulleet esiin vii- esiintyvät oireet ovat osin tyypillistä myös muil-
11120: me vuosina rakennuksissa laajasti todettujen kos- le yleisesti esiintyville sairauksille. Siksi tavan-
11121: teusvaurioiden yhteydessä. Ihminen voi altistua omaisia infektiotauteja, poskiontelotulehduksia
11122: kosteushomeille paitsi asuintiloissaan, myös työ- ja silmätulehduksia ei yleensä korvata ammatti-
11123: ympäristössään. Työympäristössä erilaisia ho- tautina. Toisaalta oireet voivat olla sen kaltaisia,
11124: meita voi esiintyä paitsi normaaliin työproses- ettei niiden yhteyttä altistukseen voidaan lääke-
11125: siin liittyen, myös työtilojen kosteusvaurioiden tieteen keinoin osoittaa. Ammattitaudiksi ei voi-
11126: seurauksena. Homealtistuksen ehkäisemiseen da katsoa myöskään pelkästään oiretasolle jääviä
11127: työympäristössä voidaan vaikuttaa työsuojelu- tapauksia, vaan altistuneella henkilöllä on voita-
11128: määräyksin. Silloin, kun homeille altistumisesta va todeta lääketieteellisin kriteerein osoitettavis-
11129: seuraa työntekijälle sairaus, hänellä on oikeus sa oleva sairaus.
11130: ammattitautikorvaukseen työnantajan lakisäätei- Lääketieteen tietämys muun muassa sairastu-
11131: sestä tapaturmavakuutuksesta. misen aiheuttavan homealtistuksen tasosta ja sii-
11132: Syy-yhteys homepölyn ja eräiden sen tyypilli- hen vaikuttavista yksilökohtaisista tekijöistä on
11133: sesti aiheuttamien sairauden muotojen välillä on edelleen osin puutteellinen. Siksi diagnosointi ei
11134: yleisellä tasolla lääketieteellisesti hyvin tunnet- ole kaikissa tapauksissa ongelmatonta. Näitä on-
11135: tu. Tällaisia sairauksia ovat homepölykeuhkosai- gelmia ei kuitenkaan voida ratkaista asettamalla
11136:
11137:
11138: 2
11139: Ministerin vastaus KK 497/2000 vp- Ulla Juurola /sd ym.
11140:
11141:
11142: altistumiselle lainsäädännöllisiä raja-arvoja. Se Sosiaali- ja terveysministeriö asetti
11143: ei olisi mahdolliset yksilökohtaiset tekijät huo- 14.10.1998 (STM0585:00/15/01!1998) Työtapa-
11144: mioon ottaen järkevääkään. Diagnosointi helpot- turma-ja ammattitautilainsäädännön kehittämis-
11145: tuu sitä mukaan, kun näitä sairauksia koskeva työryhmän selvittämääntyötapaturma-ja ammat-
11146: tutkimustieto lisääntyy. Nykyinen ammattitauti- titautilainsäädännön kehittämistarpeita. Osin
11147: lainsäädäntö on rakenteeltaan joustava, koska se edellä todetuista syistä kosteushomeisiin liitty-
11148: mahdollistaa minkä tahansa sairauden korvaami- vät kysymykset eivät sisältyneet työryhmän toi-
11149: sen ammattitautina, jos syy-yhteys työhön voi- meksiantoon. Toimeksiautonsa mukaan työryh-
11150: daan lääketieteellisesti osoittaa. mällä oli kuitenkin mahdollisuus ottaa käsiteltä-
11151: Nykyisellä lainsäädännöllä on huolehdittu väksi myös nämä asiat, mikäli työmarkkinajär-
11152: myös siitä, että jo työperäisen homealtistuksen jestöt olisivat pitäneet sitä tarpeellisena.
11153: aiheuttaman sairauden epäilystä aiheutuneet tut- Kosteushomeiden työpaikoilla aiheuttamat
11154: kimukset korvataan lakisääteisestä tapaturmava- terveysvaikutukset liittyvät keskeisesti työsuoje-
11155: kuutuksesta silloin, kun epäily on perusteltua. lualaan. Homealtistuksen ehkäisyyn liittyvät ky-
11156: Tämä myös mahdollistaa väliinputoamistapaus- symykset tulevat esille työturvallisuuslain ja työ-
11157: ten välttämiseksi tutkimusten jatkamisen niin terveyshuoltolain jo aloitetun uudistamistyön yh-
11158: kauan kuin riittävä selvyys sairauden laadusta teydessä.
11159: saadaan.
11160:
11161:
11162: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
11163:
11164: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
11165:
11166:
11167:
11168:
11169: 3
11170: KK 497/2000 vp- Ulla Juurola /sd ym. Ministerns svar
11171:
11172:
11173:
11174:
11175: Tili riksdagens talman
11176:
11177: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger planet. Sådana sjukdomar är tröskdammlunga,
11178: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- astma, snuva och s.k. luftfuktarfeber. För deras
11179: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla del förutsätter diagnosen yrkessjukdom att or-
11180: Juurola /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- sakssammanhanget påvisas bara på individnivå.
11181: mål SS 497/2000 rd: För detta räcker det att man kan konstatera att
11182: personen i sitt arbete har utsatts för mögel i så-
11183: 1 vilket skede befinner sig reformen av dan omfattning att det har varit tillräckligt för att
11184: lagstiftningen om yrkessjukdomar just åstadkomma sjukdomen i fråga. Dessutom krävs
11185: nu och det att ingen annan faktor, som mögelexponering
11186: utanför arbetet eller någon annan exponering
11187: beaktar man i den reformerade lagstift- mera sannolikt har orsakat sjukdomen.
11188: ningen ställningen för de arbetstagare Även någon annan sjukdom än de nämnda kan
11189: som har utsatts för mögel? ersättas som yrkessjukdom som orsakats av mö-
11190: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gel om man kan påvisa att den sannolikt i huvud-
11191: föra följande: sak har orsakats av mögelexponering i arbetet. Så
11192: går man i praktiken till väga bl.a. i fråga om den
11193: Människan utsätts i sin normala livsmiljö i viss s.k. ODTS-sjukdomen (organic dust toxic syn-
11194: mån för olika biologiska faktorer som t.ex. mö- drome). Yrkessjukdomsdiagnosen förutsätter all-
11195: gel, bakterier och andra mikrober, oftast utan att tid att den personliga exponeringen undersöks,
11196: de för den skull orsakar betydande men för häl- att symtomen och sjukdomen följs grundligt samt
11197: san. De sjukdomar som mögelexponering orsa- åtskiljande diagnostiska undersökningar.
11198: kar har fått en framträdande ställning i samband Diagnostiseringen av sjukdomar som orsakas
11199: med att många byggnader under de senaste åren av mögel försvåras ofta av att de symtom som fö-
11200: har konstaterats ha fuktskador. Människan kan rekommer i de olika fallen till en del är typiska
11201: utsättas för fuktmögel såväl där hon bor som i ar- även för andra vanliga sjukdomar. Därför ersätts
11202: betsmiljön. 1 arbetsmiljön kan olika slag av mö- inte vanliga infektionssjukdomar, bihåleinflam-
11203: gel förekomma förutom i samband med den nor- mationer och ögoninflammationer som yrkes-
11204: mala arbetsprocessen även som en följd av att ar- sjukdomar. Å andra sidan kan symtomen vara så-
11205: betslokalerna har fuktskador. Genom arbetar- dana att deras samband med exponeringen inte
11206: skyddsbestämmelser kan man inverka förebyg- kan påvisas med medicinska metoder. Som yr-
11207: gande på mögelexponering i arbetsmiljön. När kessjukdomar kan inte heller sådana fall anses
11208: arbetstagaren får en sjukdom som följd av mögel- som stannar på symtomstadiet, utan hos den ut-
11209: exponering harhan rätt till ersättning på grund av satta personen skall en sådan sjukdom kunna
11210: yrkessjukdom ur arbetsgivarens lagstadgade konstateras som kan påvisas med medicinska kri-
11211: olycksfallsförsäkring. terier.
11212: Orsakssammanhanget mellan mögeldamm och Läkarvetenskapens kunskap om bl.a. nivån på
11213: vissa former av sjukdomar som typiskt orsakas den mögelexponering som orsakar sjukdom och
11214: av detta är välkänt på det allmänna medicinska de individanknutna faktorer som inverkar på det-
11215:
11216:
11217: 4
11218: Ministems svar KK 497/2000 vp- Ulla Juurola /sd ym.
11219:
11220:
11221: ta är fortfarande delvis bristfållig. Därför är diag- med undersökningama tills man får tillräcklig
11222: nostiseringen inte problemfri i alla fall. Dessa klarhet om sjukdomens karaktär.
11223: problem kan dock inte lösas genom att man i lag- Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
11224: stiftningen bestämmer gränsvärden för expone- 14.10.1998 en arbetsgrupp för utvecklande av
11225: ringen. Det vore inte ens vettigt med tanke på de olycksfalls- och yrkessjukdomslagstiftningen
11226: eventuella individanknutna faktorema. Diagnos- (STM0585 :00/15/011 1998) viiken fick i uppgift
11227: tiseringen blir lättare i och med att kunskapen om att reda ut behovet av att utveckla lagstiftningen
11228: dessa sjukdomar ökar genom forskning. Den nu- om olycksfall i arbete och yrkessjukdomar. Del-
11229: varande lagstiftningen om yrkessjukdomar är vis på grund av nämnda skäl hör inte frågor som
11230: flexibel tili sin struktur, eftersom den möjliggör hänför sig tili fuktmögel tili arbetsgruppens upp-
11231: att viiken som helst sjukdom ersätts som yrkes- drag. Enligt sitt uppdrag hade arbetsgruppen
11232: sjukdom, om orsakssammanhanget med arbetet dock möjlighet att ta upp dessa frågor för be-
11233: kan påvisas medicinskt. handling, ifall arbetsmarknadsorganisationema
11234: 1 den nuvarande lagstiftningen har man även hade ansett detta vara nödvändigt.
11235: sörjt för att redan de undersökningar som görs Den inverkan på hälsan som fuktmögel på ar-
11236: när man misstänker att mögelexponeringen i ar- betsplatsen har hör i allra högsta grad tili arbetar-
11237: betet har orsakat en sjukdom ersätts ur den lag- skyddet. De frågor som gäller förebyggandet av
11238: stadgade olycksfallsförsäkringen när misstanken mögelexponering tas upp i samband med den re-
11239: är motiverad. Detta gör det även möjligt att man form av lagen om skydd i arbete och lagen om fö-
11240: för att undvika att någon missgynnas fortsätter retagshälsovård som redan pågår.
11241:
11242:
11243:
11244: Helsingforsden 13 juni 2000
11245:
11246: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: 5
11252: KK 498/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk ym.
11253:
11254:
11255:
11256:
11257: KIRJALLINEN KYSYMYS 498/2000 vp
11258:
11259: Viljelijäväestön tulotason turvaaminen
11260:
11261:
11262:
11263:
11264: Eduskunnan puhemiehelle
11265:
11266: Maatalouden ja puutarhatalouden yhteenlaskettu dia markkaa. Kansallisen tuen leikkaus on halli-
11267: maataloustulo on ED-jäsenyyden aikana alentu- tusohjelman vastaista. Tänäkin vuonna kansallis-
11268: nut rajusti. Maataloustulo oli 1990-luvun alku- ta tukea leikataan 67 miljoonalla markalla. Halli-
11269: vuosina normaaleissa sato-olosuhteissa runsaat tuksen linja köyhdyttää maataloutta ja maaseu-
11270: kahdeksan miljardia markkaa. Vuosina 1998- tua. Tällä hetkellä palkansaaja ansaitsee keski-
11271: 1999 maataloustulo oli keskimäärin vain 5,5 mil- määrin 12 000 markkaa kuukaudessa. Viljelijä
11272: jardia markkaa eli tulotaso oli pudonnut 2,8 mil- vastaavasti ansaitsee noin 5 500 markkaa kuu-
11273: jardia markkaa vuodesta 1994, jolloin maatalous- kaudessa, vaikka työpanos on useimmiten huo-
11274: tulo oli 8,3 miljardia markkaa. mattavasti muita väestöryhmiä suurempi.
11275: Viljelijöiden riippuvuus maatalouden tuesta Agenda-ratkaisu nostaa tilapäisesti viljelijöi-
11276: on ED-jäsenyyden aikana ollut hyvin suuri. den tuloa. Hyöty kuitenkin häviää Agendan mu-
11277: Vuonna 1994 tuki muodosti maatalouden brutto- kaisten hinnanleikkausten tullessa voimaan täy-
11278: tuloista noin 16 %, mutta vuonna 1999 peräti simääräisesti. Lisäksi viljelijät eivät voi siirtää
11279: 41 %. Maataloustulon putoaminen ED-jäsenyy- väistämätöntä kustannusten nousua tuottajahin-
11280: den aikana on aiheutunut pääosin kansallisen toihin.
11281: tuen vähenemisestä. Vuosina 1995 ja 1996 kan-
11282: sallisen tuen määrä oli keskimäärin 4,3 miljardia Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11283: markkaa vuodessa, mutta viime vuonna tuki oli jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11284: runsaat 3,6 miljardia markkaa. Pudotus on ollut vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11285: noin 650 miljoonaa markkaa. Pudotus alentaa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11286: suoraan nettomääräistä maataloustuloa, sillä tuo-
11287: tannosta aiheutuvat kustannukset ovat samat riip- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11288: pumatta kansallisen tuen määrästä. tyä turvatakseen viljelijäväestölle oi-
11289: Viljelijöiden toimeentuloa on Lipposen mo- keudenmukaisen tulotasokehityksen?
11290: lempien hallitusten aikana leikattu yli 3,2 miljar-
11291:
11292:
11293:
11294: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
11295:
11296: Jukka Vihriälä /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
11297: Eero Lämsä /kesk Juha Korkeaoja /kesk
11298: Hannes Manninen /kesk
11299:
11300:
11301:
11302: Versio 2.0
11303: KK 498/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym. Ministerin vastaus
11304:
11305:
11306:
11307:
11308: Eduskunnan puhemiehelle
11309:
11310: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa vaikeuksien tuesta liittymissopimuksen 141 ar-
11311: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiklan perusteella. Päätös on nelivuotinen. Sen
11312: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen perusteella Suomi voi myöntää kansallisia suoria
11313: vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän tukia kotieläintaloudelle ja puutarhatuotannolle
11314: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sekä korotettua investointitukea vuoden 2003
11315: KK 498/2000 vp: loppuun saakka. Vuonna 1996 sovituista tuki-
11316: muodoista jatkuvat kasvinviljelyn kansallinen
11317: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tuki ja tuki laatujärjestelmien kehittämiseksi.
11318: tyä turvatakseen viljelijäväestölle oi- Pohjoisen tuen alueella, Keski- ja Pohjois-Suo-
11319: keudenmukaisen tulotasokehityksen? messa, on voimassa pitkäaikainen pohjoisen tuen
11320: järjestelmä.
11321: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Euroopan komission maatalouden rakentei-
11322: ti seuraavaa: den ja maaseudun kehittämisen komitea (ns.
11323: Maatalouden tukien merkitys maataloustuotan- STAR-komitea) hyväksyi toukokuun 2000 lopul-
11324: non toimintaedellytysten turvaamisessa on kes- la Manner-Suomen käsittävän horisontaalisen
11325: keinen. Tukijärjestelmä koostuu EU:n kokonaan maaseudun kehittämissuunnitelman. Suunnitel-
11326: rahoittamista CAP-tuista, osarahoitteisista luon- ma kattaa vuodet 2000-2006 ja siihen sisälty-
11327: nonhaittakorvauksesta ja ympäristötuesta sekä vät EU:n osarahoittamat epäsuotuisien alueiden
11328: näitä täydentävästä kansallisesta tuesta. Pääosa tukijärjestelmä (LF A-alueiden) sekä maatalou-
11329: EU-tuesta kohdistuu kasvintuotantoon, kun taas den ympäristötukijärjestelmä. Päätöksellään
11330: kansallinen tuki on suurelta osin kotieläintalou- STAR-komitea hyväksyi koko Suomen luonnon-
11331: den tukea. Kansallinen tuki toimii tasapainotta- haittakorvaukseen oikeuttavaksi LF A-alueeksi.
11332: vana tukimuotona, jolla eri alueiden ja tuotanto- Maatalouden ympäristöohjelmaa jatketaan EU-
11333: suuntien tuet on pyritty saamaan mahdollisim- liittymissopimuksen mukaisessa laajuudessa.
11334: man tasapainoisiksi ja oikeudenmukaisiksi. Vuoden 2000 kansallisten tukien kokonaisuut-
11335: Agenda 2000 -neuvottelujen yhteydessä maa- ta suunniteltaessa on otettu huomioon EU-tuissa
11336: liskuussa 1999 päästiin ratkaisuun, jossa EU tapahtuneet muutokset maan eri osissa. Vuoden
11337: kompensoi Suomen maataloudelle täysimääräi- 2000 tuotannolle maksettavaan kansalliseen tu-
11338: sesti hintojen alenemisen vaikutukset. Yhteisen keen on käytettävissä 3 500 milj. markkaa, mikä
11339: maatalouspolitiikan mukaisten palkkioiden koro- on noin 60 milj. markkaa enemmän kuin vuoden
11340: tukset ja uudet tukimuodot sekä Suomen erityis- 1999 tuotannolle arvioidaan maksettavan. Kan-
11341: olot huomioon ottavat ratkaisut (viljan ja öljy- sallisen tuen kokonaistaso on kansallisesti määri-
11342: kasvien kuivaustuki sekä nurmisäilörehun tuki) teltävissä komission hyväksymien enimmäis-
11343: kattavat ne leikkaukset, joita maidon, naudanli- määrien puitteissa. Esimerkiksi suurin osa eläin-
11344: han ja viljojen hintoihin tullaan toteuttamaan. perusteisesta tuesta maksetaan komission päätös-
11345: Euroopan komissio tekijoulukuun 1999lopul- ten maksimien mukaan. Hallitus käsittelee seu-
11346: la päätöksen Etelä~Suomen kotieläintiloille ja raavan kerran kansallisen maataloustulon tasoa
11347: puutarhatuotantoon tarkoitetusta ns. vakavien vuoden 2001 talousarvioesityksen valmistelun
11348:
11349:
11350: 2
11351: Ministerin vastaus KK 498/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
11352:
11353:
11354: yhteydessä. Tuottajajärjestöjen kanssa on myös markalla. Tämä on hieman enemmän kuin arvioi-
11355: tarkoitus neuvotella kansalliseen tukeen mahdol- tu hinnanalennusten vaikutus. Viljelijöiden tulo-
11356: lisesti tehtävistä muutoksista. taso riippuu viime kädessä markkinahintojen ja
11357: EU- ja kansallisten tukien kokonaisuus on nyt tuotantopanosten hintojen kehityksestä. Näyttää
11358: selvillä useaksi vuodeksi eteenpäin, joten viljeli- kuitenkin siltä, että kahden katovuoden aiheutta-
11359: jöiden toimintaympäristö tukien osalta on va- ma maataloustulon alenema kääntyy tänä vuon-
11360: kaalla pohjalla. Viljelijöille maksettava tulotuki na selväksi nousuksi, mikäli vuosi on sääoloil-
11361: (tuotantoon tai tuotantoyksikköihin kohdistuva taan normaali.
11362: tuki) nousee vuodesta 1999 runsaalla 1,1 mrd.
11363:
11364:
11365: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
11366:
11367: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11368:
11369:
11370:
11371:
11372: 3
11373: KK 498/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym. Ministerns svar
11374:
11375:
11376:
11377:
11378: Tili riksdagens talman
11379:
11380: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Europeiska kommissionen fattade i s1utet av
11381: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- december 1999 ett beslut om att bevilja stöd för
11382: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juk- husdjurslägenheter och trädgårdsproduktion ock-
11383: ka Vihriälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga så i södra Finland beroende på sådana s.k. allvar-
11384: spörsmål SS 498/2000 rd: liga svårigheter som det hänvisas till i artikel 141
11385: i anslutningsfördraget. Beslutet är i kraft i fyra år.
11386: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta På basis av detta beslut kan Finland bevilja natio-
11387: för att trygga en rättvis utveckling av nella, direkta stöd för husdjurshållning och träd-
11388: jordbruksbefolkningens inkomstnivå? gårdsproduktion samt förhöjt investeringsstöd
11389: till slutet av 2003. Av de stödformer man avta1a-
11390: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de om 1996 gäller det nationella stödet för växt-
11391: föra följande: odling och stödet för utvecklande av kvalitetssys-
11392: Jordbruksstöden har en central roll när det gäller tem fortsättningsvis. På ornrådet för nordligt
11393: att trygga jordbruksproduktionens verksamhets- stöd, d.v.s. i mellersta och norra Finland, är ett
11394: betingelser. Stödsystemet består av CAP-stöd, långvarigt system för nordligt stöd i kraft.
11395: som helt finansieras av EU, av delfinansierade Europeiska kommissionens kommitte för jord-
11396: kompensationsbidrag och miljöstöd för jordbru- bruksstrukturer och landsbygdsutveckling ( den
11397: ket och av nationella stöd som kompletterar s.k. ST AR-kommitten) godkände i slutet av maj
11398: dessa. Den största del en av EU -stödet är inriktat år 2000 utvecklingsprogrammet för horisontell
11399: på växtproduktion, medan det nationella stödet landsbygd, vilket endast omfattar fastlandet. Pro-
11400: till största delen stöder husdjurshållningen. Det grammet gäller 2000-2006 och innehåller ett av
11401: nationella stödet fungerar som en balanserande EU delfinansierat stödsystem för mindre gynna-
11402: stödform, med vars hjälp man försökt uppnå så de områden (LF A-ornråden) samt ett system för
11403: stor jämvikt och rättvisa som möjligt mellan stö- miljöstöd för jordbruket. Genom sitt beslut god-
11404: den för de olika områdena och produktionsinrikt- kände STAR-kommitten att hela Finland räknas
11405: ningama. som ett LF A-område med rätt till kompensations-
11406: I samband med förhandlingama inför Agenda bidrag. Miljöprogrammet för jordbruket fortsät-
11407: 2000 kom man i mars 1999 fram till en lösning ter i den utsträckning som anslutningsfördraget
11408: där EU ger full kompensation för de verkningar föreskriver.
11409: som prisnedsättningama har på jordbruket i Fin- Vid planerandet av de nationella stöden för
11410: land. Höjningen av premiema och de nya stödfor- 2000 har man också beaktat förändringarna i EU-
11411: merna enligt den gemensamma jordbrukspoliti- stöden till olika delar av landet. För det nationel-
11412: ken samt de lösningar som beaktar Finlands sär- la stödet för produktionen år 2000 finns 3 500
11413: förhållanden (torkningsersättningen för spann- miljoner mark till förfogande, vilket är ungeHir
11414: mål och oljeväxter samt stödet för vallensilage) 60 miljoner mark mer än det stöd som beräknas
11415: täcker de nedskämingar som kommer att göras i ha betalats ut för 1999 års produktion. Helhets-
11416: priserna på mjölk, nötkött och spannmål. summan av det nationella stödet skall fastställas
11417: nationellt inom ramen för det maximibelopp som
11418:
11419:
11420: 4
11421: Ministems svar KK 498/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
11422:
11423:
11424: kommissionen godkänt. T.ex. betalas största de- omvärld nu på en stadig grund. Jordbrukamas in-
11425: len av stödet som baserar sig på antal djur ut en- komststöd (stöd riktat till produktioneo eller pro-
11426: ligt det maximibelopp kommissionen fastställt. duktionsenheterna) stiger fr.o.m. 1999 med drygt
11427: Nästa gång regeringen behandlar nivån på de na- 1, 1 mrd mark. Det här är något mer än den beräk-
11428: tionella jordbruksinkomstema blir i samband nade effekten av prissänkningarna. Jordbrukar-
11429: med beredningen av budgetpropositionen för nas inkomstnivå beror i sista hand på hur mark-
11430: 2001. Man har också för avsikt att tillsammans nadsprisema och prisema för produktionsinsat-
11431: med producentorganisationerna förhandla om ser utvecklas. Det ser emellertid ut som om den
11432: eventuella ändringar som behöver göras i det na- sänkning av jordbruksinkomsterna de två senas-
11433: tionella stödet. te missväxtåren lett till kommer att förbytas i ett
11434: Den helhet som EU-stöden och de nationella rejält uppsving i år under förutsättning att väder-
11435: stöden bildar är nu fastställd för flera år fram- leksförhållanden är normala under året.
11436: över, så vad stöden beträffar står jordbrukarnas
11437:
11438:
11439: Helsingforsden 12 juni 2000
11440:
11441: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11442:
11443:
11444:
11445:
11446: 5
11447: KK 499/2000 vp - Antti Kalliomäki /sd
11448:
11449:
11450:
11451:
11452: KIRJALLINEN KYSMYS 499/2000 vp
11453:
11454: Eläinpölylie allergisten ihmisten elinympäris-
11455: tön puhtauden parantaminen
11456:
11457:
11458:
11459:
11460: Eduskunnan puhemiehelle
11461:
11462: Allergiat ja astma ovat nopeimmin yleistyviä Myös yhteiskunnallinen osallistuminen voi
11463: kansansairauksia. Vaikka allergiat ja astma ovat vaarautua tai estyä. Näin on käynyt myös valtiol-
11464: kaikenikäisten vitsaus, etenkin monet lapset ja lisissa vaaleissa äänestyspaikalla, jossa eräs vai-
11465: nuoret kärsivät niistä. Yleisiä allergisten oirei- keasti koiralle allerginen henkilö ei voinut käydä
11466: den ja kohtauksien aiheuttajia ovat kotieläimet, äänestämässä, koska äänestystilassa oli kaksi
11467: kuten kissa ja koira, sekä erilaiset siitepölyt. Pa- koiraa. Koiria ei pyynnöstä huolimatta siirretty
11468: himmillaan altistuminen allergiaa aiheuttaville ulos.
11469: tekijöille johtaa äkilliseen allergiareaktioon ja
11470: edellyttää pikaista lääkärin hoitoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11471: Vaikeasti koiran pölylle allergisten ihmisten jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11472: kulkemista ja selviytymistä elinympäristössään valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11473: rajoittavat äkilliset tilanteet, joissa henkilö koh- vaksi seuraavan kysymyksen:
11474: taa lemmikkieläimiä esim. kulkuvälineissä, kau-
11475: poissa, apteekeissa, kirjastoissa tai julkisissa vi- Onko hallitus tietoinen eläinpölylle al-
11476: rastoissa tai laitoksissa. Eläinpöly on siinä mie- lergisten ihmisten ongelmista ja
11477: lessä hankala aine, että se on erittäin pienihiuk-
11478: kaista ja käytännössä mahdotonta poistaa esim. mihin lainsäädännöllisiin tai muihin toi-
11479: tekstiileistä. Käytännössä vaikeasti allerginen ih- menpiteisiin hallitus on ryhtynyt tai ryh-
11480: minen joutuu välittömästi poistumaan paikalta tymässä, jotta vaikeasti eläinpölylle al-
11481: estääkseen allergiareaktion kehittymisen hen- lergiset henkilöt voisivat liikkua ja hoi-
11482: genvaaralliselle tasolle. taa asioitaan julkisissa virastoissa ja
11483: laitoksissa ja muutoinkin liikkua elinym-
11484: päristössään?
11485:
11486:
11487: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
11488:
11489: Antti Kalliomäki /sd
11490:
11491:
11492:
11493:
11494: Versio 2.0
11495: KK 499/2000 vp - Antti Kalliomäki /sd Ministerin vastaus
11496:
11497:
11498:
11499:
11500: Eduskunnan puhemiehelle
11501:
11502: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- E1äinpölylle herkistyneiden henkilöiden oirei-
11503: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- den ehkäisemiseen on mahdollisuuksia. Esimer-
11504: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kiksi kaukojunissa altistumista ehkäistään sijoit-
11505: vastattavaksi kansanedustaja Antti Kalliomäen tamalla koirat konduktöörin vaunuun. Julkisissa
11506: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK virastoissa tai kulkuneuvoissa on ollut yleisenä
11507: 499/2000 vp: periaatteena, että koiria ei pitäisi tuoda sisälle,
11508: vaikka tästä ei ole erillistä säädöstä. Terveyden-
11509: Onko hallitus tietoinen eläinpölylle al- suojelulain perusteella koirien tuominen kaup-
11510: lergisten ihmisten ongelmista ja poihin ja ravintoloihin on kielletty. Vammaisten
11511: palveluskoirat ovat jätetty tämän periaatteen ul-
11512: mihin lainsäädännöllisiin tai muihin toi- kopuolelle.
11513: menpiteisiin hallitus on ryhtynyt tai ryh- Eläinhilseen ominaisuuksien vuoksi sen sii-
11514: tymässä, jotta vaikeasti eläinpölylle al- voaminen ympäristöstä on vaikeaa. Sokkeloisia
11515: lergiset henkilöt voisivat liikkua ja hoi- kouluja, joissa on paljon huonekaluja, on vaikea
11516: taa asioitaan julkisissa virastoissa ja puhdistaa koiranäyttelyn jälkeen. Eläinpölyn sa-
11517: laitoksissa ja muutoinkin liikkua elinym- neeraus suurista messutiloista esimerkiksi koira-
11518: päristössään? näyttelyn jälkeen on suursiivouksella mahdollis-
11519: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ta. Näissäkään tiloissa suursiivouksen jälkeen ei
11520: ti seuraavaa: saavuteta täydellistä pölyttömyyttä, koska hieno-
11521: jakoineo eläinpöly saattaa leijua pitkään sisäil-
11522: Astman vallitsevuus väestössä 1990-luvulla oli massa. Materiaalivalionoilla voidaan rajoitetusti
11523: noin 3-5%, Luku perustuu astmaa potevien ehkäistä eläinpölyn määrää julkisissa kulkuneu-
11524: erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrään. voissa: Helsingin metron muovisten tuolien sel-
11525: Vaikka astma lienee yleistymässä, useat tiedot känojissa on havaittu linja-autojen kaukaisiin
11526: viittaavat siihen, että se on toisaalta taudin- penkkeihin verrattuna 13 kertaa vähemmän
11527: kuvaltaan lieventymässä. Lapsiastmaatikoista n. eläinhilsettä puhdistuksen jälkeen.
11528: 30-40 % on herkistynyt eläinpölylle. Eläimille Koirat ovat kiinteä osa länsimaista elämänta-
11529: voi herkistyä ilman, että on suorassa kontaktissa paa, minkä vuoksi terveyshaittojen ehkäisy on
11530: eläimeen, koska esimerkiksi koiran tai kissan vaikeaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnit-
11531: omistajat kantavat vaatteissaan eläimen hilsettä. tänyt huomiota jo vuonna 1994 hyväksymässään
11532: Koiria Suomessa on yli 700 000. Näin eläinpö- astmaohjelmassaan (STM:n työryhmämuistioita
11533: lylle herkistyneiden allergiaoireiden täydellistä 1994: 16) edustaja Kalliomäen esittämään ajatuk-
11534: ehkäisyä ei ole käytännössä mahdollista toteut- seen, että julkisten tilojen- erityisesti koulujen
11535: taa. Sellaisten vaikeasti eläinpölylle allergisten ja päiväkotien- tulisi olla puhtaita eläinpölyis-
11536: henkilöiden osuus väestöstä, jotka saavat vaikei- tä. Edustaja Kalliomäki viittaa kysymyksessään
11537: ta oireita jopa ilman välitöntä kontaktia eläi- myös tapaukseen, jossa kansalaisen osallistumi-
11538: meen, on todennäköisesti kuitenkin alle 111 000. nen valtiollisiin vaaleihin ei ollut mahdollista
11539: äänestysalueelle tuotujen koirien vuoksi. Yksit-
11540:
11541:
11542: 2
11543: Ministerin vastaus KK 499/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd
11544:
11545:
11546:
11547: täisten koirien tuominen hetkellisesti äänestys- Mahdollisista rajoituksista esimerkiksi eläin-
11548: paikoille (koulu) on kuitenkin koiranäyttelyitä näyttelyiden järjestämiselle koulussa voitaisiin
11549: vähäisempi hygieeninen ongelma. Tätäkään on- päättää terveydensuojelulain (763/1994) nojalla.
11550: gelmaa ei voi kuitenkaan vähätellä sen periaat- Ministeriö kuitenkin tähdentää, että kielloilla ja
11551: teellisen luonteen vuoksi. määräyksillä ei eläinpölyihin liittyvää ympäris-
11552: Edellisen johdosta sosiaali- ja terveysministe- töhygieenistä ongelmaa koskaan pystytä täysin
11553: riö on omalta osaltaan valmis tutkimaan sellaisia hallitsemaan. Sosiaali- ja terveysministeriön
11554: toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää kansalais- mielestä tiedon lisääminen vaikeasti eläinpölyal-
11555: ten altistumista allergiaa aiheuttavalle eläinpö- lergisten kanssaihmisten ongelmista eri tilanteis-
11556: lylle. sa on tärkeää terveellisen lähiympäristön takaa-
11557: miseksi kaikille kansalaisille.
11558:
11559:
11560: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
11561:
11562: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
11563:
11564:
11565:
11566:
11567: 3
11568: KK 499/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd Ministerns svar
11569:
11570:
11571:
11572:
11573: Tili riksdagens talman
11574:
11575: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hundarna i konduktörsvagnen. 1 offentliga äm-
11576: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- betsverk och allmänna fortskaffningsmedel har
11577: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti en allmän princip varit att hundar inte borde tas
11578: Kalliomäki /sd undertecknade skriftliga spörs- med in, även om det inte finns någon särskild re-
11579: mål SS 499/2000 rd: gel beträffande detta. Enligt hälsoskyddslagen
11580: får hundar inte släppas in i butiker och restau-
11581: ir regeringen medveten om de problem ranger. Tjänstehundar för handikappade har läm-
11582: personer med djurallergi har och nats utanför denna princip.
11583: På grund av djurmjällets egenskaper är det
11584: vilka lagstiftningsmässiga eller andra svårt att putsa bort det från omgivningen. Laby-
11585: åtgärder har regeringen vidtagit eller rintartade skolor med mycket möbler är svåra att
11586: tänker vidta, för att personer med svår städa efter en hundutställning. Stora mässutrym-
11587: djurallergi skall kunna besöka och skö- men kan med en storstädning rengöras från
11588: ta sina ärenden i offentliga ämbetsverk damm från djur tili exempel efter en hundutställ-
11589: och även på annat sätt röra sig isin livs- ning. Men inte heller i dessa utrymmen kan full-
11590: miljö? ständig dammfrihet uppnås efter en storstädning,
11591: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- eftersom det finfördelade dammet från djuren
11592: föra följande: kan sväva i luften länge. Med materialval kan
11593: man begränsat minska mängden damm från djur i
11594: På 1990-talet förekom astma hos cirka 3-5% av allmänna fortskaffningsmedel; på plastbänkar-
11595: befolkningen. Siffran grundar sig på antalet ast- nas ryggstöd i Helsingfors metro har konstate-
11596: matiker med läkemedel som berättigar till speci- rats 13 gånger mindre djurmjäll efter rengöring
11597: alersättning. Även om astma torde bli allmänna- jämfört med de tygbeklädda bänkarna i bussarna.
11598: re tyder flera uppgifter på att den å andra sidan Hundarna utgör en viktig del av det väster-
11599: håller på att bli lindrigare vad gäller sjukdomsbil- ländska levnadssättet och därför är det svårt att
11600: den. Cirka 30-40 % av barnastmatikerna har förebygga sanitära olägenheter. Social- och häl-
11601: blivit allergiska mot djur. Man kan bli allergisk sovårdsministeriet har redan i astmaprogrammet
11602: mot djur utan direkt djurkontakt, eftersom till ex- (social- och hälsovårdsministeriet, promemorior
11603: empel hund- och kattägare har mjäll från djuret i 1994:16), som ministeriet antagit år 1994, fåst
11604: sina kläder. 1 Finland finns över 700 000 hundar. uppmärksamhet vid samma tanke som riksdags-
11605: Det är således inte i praktiken möjligt att fullstän- ledamot Kalliomäki framför om att offentliga ut-
11606: digt förebygga allergiska reaktioner hos perso- rymmen - särskilt skolor och daghem - borde
11607: ner med djurallergi. Andelen svårt allergiska per- vara fria från damm från djur. Ledamot Kal-
11608: soner, som får svåra symtom till och med utan di- liomäki hänvisar i sitt spörsmål även till en hän-
11609: rekt djurkontakt, torde dock vara under 1/1 000. delse, där det inte var möjligt för en medborgare
11610: Det går att förebygga allergiska reaktioner hos att delta i statliga vai på grund av att hundar
11611: personer med djurallergi. 1 till exempel fjärrtå- släppts in i vallokalen. Att hundar kortvarigt
11612: gen förebyggs exponeringen genom att placera släpps in i vallokaler (skola) är dock ett mindre
11613:
11614:
11615: 4
11616: Ministems svar KK 499/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd
11617:
11618:
11619: hygieniskt problem än hundutställningar. Men på ras med stöd av hälsoskyddslagen (763/1994).
11620: grund av problemets principiella karaktär skall Ministeriet vill dock framhålla att man aldrig helt
11621: det dock inte underskattas. får bukt på det miljöhygieniska problemet i an-
11622: Med anledning av det ovan nämnda är social- slutning tili damm från djur med förbud och be-
11623: och hälsovårdsministeriet för sin del redo att ut- stämmelser. För att säkerställa en sund närmiljö
11624: reda olika åtgärder med vilka rrian kan minska för alla medborgare är det enligt social- och häl-
11625: medborgamas exponering för allergiframkallan- sovårdsministeriet viktigt att öka kännedomen
11626: de partiklar från djur. om de problem våra medmänniskor med svår
11627: Eventuella begränsningar till exempel beträf- djurallergi har i olika situationer.
11628: fande att ordna djurutställningar i skolor kan gö-
11629:
11630:
11631: Helsingforsden 13 juni 2000
11632:
11633: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
11634:
11635:
11636:
11637:
11638: 5
11639: KK 500/2000 vp - Pehr Löv /r ym.
11640:
11641:
11642:
11643:
11644: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 500/2000 rd
11645:
11646: Den svenskspråkiga servicen vid Vasa och
11647: Karleby skattebyråer
11648:
11649:
11650:
11651:
11652: Tili riksdagens talman
11653:
11654: Västra Finlands skatteverk, vars verksamhetsom- vet man att många tjänstemän där inte behärskar
11655: råde omfattar de tre landskapen Österbotten, svenska. Kunderna har tidigare, då de betjänades
11656: Mellersta Österbotten och Södra Österbotten, i exempelvis Jakobstad och Närpes, fått svensk-
11657: planerar omfattande förändringar i den nuvaran- språkig service. 1 landskapet Österbotten består
11658: de verksamhetsorganisationen. Enligt den nya befolkningen tili 52 % av svenskspråkiga.
11659: strategi som 1.2.2000 fastställts för Västra Fin- Likaså oroar vi oss för hur det går med den
11660: lands skatteverk skall bl.a. antalet skattebyråer svenskspråkiga servicen i Karleby, då andelen
11661: inom skatteverkets område minskas från 13 tili svenskspråkiga i Mellersta Österbottens land-
11662: tre, d.v.s. en skattebyrå i varje landskap. För Ös- skap endast är liten.
11663: terbottens del kommer skattebyrån att placeras i
11664: Vasa, kontoren i Jakobstad, Närpes och Storkyro Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den ord-
11665: kommer dock att bli kvar. ning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver
11666: 1 samband med reformen kommer företagsbe- ställa följande spörsmål tili behörig medlem av
11667: skattningen att hänföras tili den nya skattebyrån i statsrådet:
11668: Vasa, som kommer att ha hand om samfundsbe-
11669: skattningen och beskattningen av aktieägare och Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
11670: delägare. Tjänstemännen vid Vasa skattebyrå har för att trygga den svenskspråkiga servi-
11671: dock inga formella språkkrav och av erfarenhet cen vid Vasa och Karleby skattebyråer?
11672:
11673:
11674: Helsingfors den 17 maj 2000
11675:
11676: Pehr Löv /sv
11677: Ulla-Maj Wideroos /sv
11678:
11679:
11680:
11681:
11682: Version 2.0
11683: Suomennos KK 500/2000 vp - Pehr Löv /r ym.
11684:
11685:
11686:
11687:
11688: KIRJALLINEN KYSYMYS 500/2000 vp
11689:
11690: Vaasan ja Kokkolan verotoimistojen ruotsin-
11691: kieliset palvelut
11692:
11693:
11694:
11695:
11696: Eduskunnan puhemiehelle
11697:
11698: Länsi-Suomen verovirasto, jonka toiminta-alue että useat viranhaltijat siellä eivät osaa ruotsia.
11699: kattaa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä- Asiakkaat ovat aikaisemmin saaneet ruotsinkie-
11700: Pohjanmaan maakunnat, suunnittelee laajoja listä palvelua, kun heitä esim. palveltiin Pietar-
11701: muutoksia nykyiseen toimintaorganisaatioonsa. saaressa ja Närpiössä. Pohjanmaan maakunnassa
11702: Länsi-Suomen verovirastolle 1.2.2000 vahviste- 52 % väestöstä on ruotsinkielisiä.
11703: tun uuden strategian mukaan mm. verotoimisto- Olemme lisäksi huolissamme siitä, miten ruot-
11704: jen määrää veroviraston alueella vähennetään sinkielisten palvelujen käy Kokkolassa, koska
11705: 13:sta kolmeen eli uudistuksen jälkeen on yksi ruotsinkielisten osuus Keski-Pohjanmaan maa-
11706: verotoimisto kussakin maakunnassa. Pohjan- kunnassa on pieni.
11707: maan osalta verotoimisto sijoitetaan Vaasaan, ja
11708: Pietarsaaren, Närpiönja Isokyrön toimistot säily- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11709: tetään. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
11710: Uudistuksen yhteydessä yritysverotus siirre- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11711: tään uuteen verotoimistoon Vaasaan, joka hoitaa tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11712: yhteisöverotusta sekä osakkeenomistajien ja
11713: osakkaiden verotusta. Vaasan verotoimiston vi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
11714: ranhaltijoilla ei kuitenkaan ole muodollisia kieli- tyä turvatakseen ruotsinkieliset palvelut
11715: taitovaatimuksia, ja tiedämme kokemuksesta, Vaasanja Kokkolan verotoimistoissa?
11716:
11717:
11718: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
11719:
11720: Pehr Löv /r
11721: Ulla-Maj Wideroos /r
11722:
11723:
11724:
11725:
11726: 2
11727: Ministerin vastaus KK 500/2000 vp- Pehr Löv /r ym.
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: Eduskunnan puhemiehelle
11733:
11734: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa män muodostavat konserniyritykset, joiden kon-
11735: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- serniliikevaihto on yli 500 miljoonaa markkaa
11736: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vuodessa, toisen osakeyhtiöt sekä kolmannen
11737: vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lövin /r ym. luonnolliset henkilöt, elinkeinonharjoittajat,
11738: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt sekä asun-
11739: 500/2000 vp: to-osakeyhtiöt.
11740: Veronmaksajan eri veroja koskevat asiat on
11741: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- tulevaisuudessa tarkoitus hoitaa entistä laajem-
11742: tyä turvatakseen ruotsinkieliset palv;lut min samassa paikassa (ns. asiakaskohtainen ve-
11743: Vaasan ja Kokkolan verotoimistoissa? rotus), mikä edellyttää verotuksen toimittavissa
11744: yksiköissä työskenteleviltä henkilöiitä entistä
11745: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- laajempaa asiantuntemusta verotuksen eri alueil-
11746: ti seuraavaa: ta. Koska henkilöstöä on rajallisesti käytettävis-
11747: Nyt tehty kysymys liittyy Länsi-Suomen verovi- sä, tehtäviä on keskitettävä ja veroviraston yksik-
11748: rastossa suunniteltuihin organisatorisiin järjeste- köjen kokoa suurennettava. Tämäkin on verohal-
11749: lyihin. Palveluiden järjestämisestä verovirastois- linnon yleisten linjausten mukaista. Näin voi-
11750: sa päättävät lain mukaan asianomaiset veroviras- daan taata riittävän laadukas asiantuntemus, joka
11751: tot Valtiovarainministeriö on hankkinut asiasta samalla täyttäisi asiakkaan oikeusturvavaatimuk-
11752: Verohallituksen lausunnon ja saanut sen mukana set
11753: asiasta Länsi-Suomen veroviraston selvityksen. Länsi-Suomen veroviraston antaman selvityk-
11754: Verohallitus viittaa tähän selvitykseen. sen mukaan verovirastossa tulisi olemaan kolme
11755: Länsi-Suomen verovirasto on antanut seikka- verotoimistoa, joiden kunkin toimialueena olisi
11756: peräisen ja havainnollisen selvityksen veroviras- asianomainen maakunta. Muun muassa osakeyh-
11757: ton suunnitelmista, jotka perustuvat virastolle tiöitä valvottaisiin keskitetysti verotoimistojen
11758: 1.2.2000 vahvistettuun uuteen strategiaan. Sen keskuspaikoilla, joita olisivat Seinäjoki, Kokko-
11759: lähtökohtana ovat verohallinnon yleiset toiminta- la ja Vaasa. Vaikka yhteisöjen ja niiden osakkai-
11760: periaatteet. Verohallinto kehittää ohjaustaan ja den verotus on tarkoitus keskittää Vaasaan Kok-
11761: palveluaan yrityksille. Samalla tavoitteena on kolaan ja Seinäjoelle, voivat yhteisöt ja ~iiden
11762: helpottaa verovelvollisuuden täyttämistä ja ve- osakkaat veroviraston mukaan saada halutessaan
11763: ronmaksajien asiointia veroviranomaisten kans- asiakaspalvelua myös verotoimistojen muista
11764: sa sekä vähentää asiointitarpeita. Neuvontaa ja toimipaikoista. Verotoiroistoille on suunniteltu
11765: ohjausta tarjotaan enenevässä määrin myös puhe- yhteensä ainakin yhdeksän toimipistettä. Viras-
11766: linpalveluina ja Internetin kautta. ton veronkantoyksikön ja tarkastusyksikön toi-
11767: Länsi-Suomen veroviraston toimintalinjaus- minta kattaisi koko viraston toimialueen.
11768: ten mukaan verovirasto kohdentaa voimavaroja Länsi-Suomen veroviraston käsityksen mu-
11769: muun muassa asiakkaisiin, jotka tarvitsevat ta- kaan ruotsinkielisten asiakkaiden palvelu tulee
11770: pauskohtaista palvelua ja valvontaa. Virasto ryh- Vaasan seudulla paranemaan, kun nykyisten
11771: mittelee asiakkaat kolmeen ryhmään. Yhden ryh- Vaasan ja Mustasaaren verotoimistojen henkilö-
11772:
11773:
11774: 3
11775: KK 500/2000 vp - Pehr Löv /r ym. Ministerin vastaus
11776:
11777:
11778: kunta sekä veroviraston maksuvalvonta-ja vero- että ne voivat hoitaa veroasiansa kaikkien verola-
11779: tusyksikön henkilökunta (yhteensä noin 125 hen- jien osalta samassa paikassa.
11780: kilöä) sijoitetaan samaan toimitaloon Vaasaan. Suunnitellun Keski-Pohjanmaan verotoimis-
11781: Suuri osa näistä henkilöistä on joko äidinkielel- ton alueella olevien ruotsinkielisten yhteisöjen
11782: tään ruotsinkielisiä tai heillä on muutoin edelly- tulot verotetaan veroviraston mukaan jo nykyi-
11783: tykset hoitaa asioita suullisesti ja kirjallisesti sin Kokkolassa. Verovirasto mainitsee lisäksi yh-
11784: sekä suomen että ruotsin kielellä. Mustasaaren tenä yksityiskohtana, "että Keski-Pohjanmaan
11785: verotoimiston henkilökunnan (noin 30 henkilöä) verotoimistohankkeen vetäjänä on äidinkielel-
11786: siirtyminen Pohjanmaan verotoimiston Vaasan tään ruotsinkielinen verojohtaja .... Kun Keski-
11787: toimipaikkaan, lisää verotoimiston mukaan mer- Pohjanmaan yritysten arvonlisäverotuksen ja
11788: kittävästi Vaasassa toimivien ruotsinkielisten lu- työnantajasuoritusten valvonta tulevaisuudessa
11789: kumäärää, koska suurin osa Mustasaaren verotoi- suunnitelmien mukaan siirretään Kokkolaan, on
11790: miston henkilöstöstä on äidinkieleltään ruotsin- myös Kokkolan henkilöstöresursseja lisättävä.
11791: kielisiä. Tällöin on todennäköistä, että nykyisestä Pietar-
11792: Yhteisöt, joiden tulot verotetaan nykyisin Pie- saaren verotoimistosta siirtyy äidinkieleltään
11793: tarsaaressa ja Närpiössä, ovat veroviraston mu- ruotsinkielistä henkilöstöä Kokkolaan."
11794: kaan asioineet työnantajasuorituksiin ja arvon- Suunnitellut toimenpiteet parantavat Länsi-
11795: lisäverotukseen liittyvissä asioissa jo nykyisin Suomen veroviraston käsityksen mukaan ruotsin-
11796: Vaasassa sijaitsevassa maksuvalvonta- ja vero- kielisten asiakkaiden palvelua Vaasan ja Kokko-
11797: tusyksikössä. Näiltä osin Länsi-Suomen verovi- lan seudulla eikä kysymys hallituksen taholta
11798: raston tietoon ei ole tullut, että asioiden hoitami- anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Molempia
11799: sessa olisi ollut kieliongelmia. Suunniteltu uudis- kotimaisia kieliä hallitsevien henkilöiden paik-
11800: tus parantaa viraston mukaan Pietarsaaressa ja kaaminen hallintoon niin Vaasan kuin Kokkolan-
11801: Närpiössä toimivien yhteisöjen palvelua siten, kin seudulla tulee veroviraston käsityksen mu-
11802: kaan olemaan kuitenkin tulevaisuuden haaste.
11803:
11804:
11805:
11806: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
11807:
11808: Ministeri Suvi-Anne Siimes
11809:
11810:
11811:
11812:
11813: 4
11814: Ministems svar KK 500/2000 vp - Pehr Löv /r ym.
11815:
11816:
11817:
11818:
11819: Tili riksdagens talman
11820:
11821: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vice och övervakning. Verket indelar kunderna i
11822: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tre grupper. En grupp utgörs av koncernföretag
11823: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pehr med en koncernomsättning på mer än 500 milj.
11824: Löv /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål mklår, en annan av aktiebolag och en tredje av
11825: SS 500/2000 rd: fysiska personer, näringsidkare, öppna bolag och
11826: kommanditbolag samt bostadsaktiebolag.
11827: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Avsikten är att frågor som berör skattebetala-
11828: för att trygga den svenskspråkiga servi- rens olika skatter i framtiden i allt större utsträck-
11829: cen vid Vasa och Karleby skattebyråer? ning skall skötas på ett och samma ställe (s.k.
11830: kundcentrerad beskattning), vilket kräver att de
11831: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- personer som arbetar vid enheter som verkställer
11832: föra följande: beskattningen besitter en allt mer omfattande
11833: Detta spörsmål anknyter till de organisatoriska sakkunskap om olika områden inom beskattning-
11834: arrangemang som har planerats vid Västra Fin- en. Eftersom det finns ett begränsat antal anställ-
11835: lands skatteverk. Enligt lag beslutar vederböran- da att tillgå måste uppgifterna centreras och stor-
11836: de skatteverk själva om anordnandet av servicen leken på skatteverkets enheter utvidgas. Även
11837: vid skatteverken. Finansministeriet har skaffat detta stämmer överens med de allmänna riktlin-
11838: Skattestyrelsens utlåtande i ärendet och har till- jerna inom skatteförvaltningen. På detta sätt kan
11839: sammans med det erhållit en utredning av Västra man garantera en tillräckligt högklassig sakkun-
11840: Finlands skatteverk. Skattestyrelsen hänvisar till skap som på samma gång uppfyller kundeus krav
11841: på rättssäkerhet.
11842: denna utredning.
11843: Västra Finlands skatteverk har överlämnat en Enligt Västra Finlands skatteverks utredning
11844: detaljerad och åskådlig utredning av skattever- skall det vid skatteverket finnas tre skattebyråer,
11845: kets planer, som grundar sig på den nya strategi vars verksamhetsområde är vederbörande land-
11846: som fastställdes den 1 februari 2000. Utgångs- skap. Bland annat aktiebolagen skulle övervakas
11847: punkten för strategin är skatteförvaltningens all- centrerat på skattebyråernas centralorter, som är
11848: männa verksamhetsprinciper. Skatteförvaltning- Seinäjoki, Karleby och Vasa. Fastän avsikten är
11849: en utvecklar sin styming och service för företa- att koncentrera beskattningen av sammanslut-
11850: gen. Samtidigt är målsättningen att underlätta ningar och deras delägare till Vasa, Karleby och
11851: uppfyllandet av skattskyldigheten och att göra Seinäjoki, kan sammanslutningarna och deras
11852: det lättare för skattebetalarna att uträtta sina delägare enligt skatteverket, om de så vill, få
11853: ärenden hos skattemyndigheterna samt att mins- kundbetjäning även på skattebyråernas övriga
11854: ka behovet av att uträtta ärenden. Rådgivning och verksamhetsställen. För skattebyråerna har sam-
11855: handledning erbjuds i allt större utsträckning manlagt planerats åtminstone nio verksamhets-
11856: också i form av telefontjänster och via Internet. ställen. Verksamheten vid verkets skatteupp-
11857: Enligt riktlinjerna för verksamheten vid Väst- bördsenhet och skatterevisionsenhet skulle täcka
11858: verkets hela verksamhetsområde. .
11859: ra Finlands skatteverk använder skatteverket re-
11860: surser för bl.a. kunder som behöver specifik ser-
11861:
11862: 5
11863: KK 500/2000 vp- Pehr Löv /r ym. Ministems svar
11864:
11865:
11866: Enligt Västra Finlands skatteverks uppfatt- sammanslutningar i Jakobstad och Närpes så att
11867: ning kommer servicen för de svenskspråkiga de kan sköta sina skatteärenden på samma ställe i
11868: kundema i Vasaregionen att förbättras när perso- fråga om alla skatteslag.
11869: nalen vid de nuvarande skattebyråema i Vasa och Inkomstema för de svenskspråkiga samman-
11870: Korsholm samt personalen vid betalningsöver- slutningar som finns inom den planerade skatte-
11871: vaknings- och beskattningsenheten (sammanlagt byråns ornråde i Mellersta Österbotten beskattas
11872: ca 125 personer) placeras under samma tak i Va- enligt skatteverket redan nu i Karleby. Skattever-
11873: sa. Största delen av dessa personer har antingen ket nämner dessutom såsom en detalj att primus
11874: svenska som modersmål eller så har de annars motor för skattebyråprojektet i Mellersta Öster-
11875: förutsättningar för att sköta ärenden muntligt och botten är en skattedirektör med svenska som mo-
11876: skriftligt på såväl finska som svenska. Flyttning- dersmål. Enligt verket måste även personalresur-
11877: en av personalen från Korsholms skattebyrå (ca sema i Karleby utökas när övervakningen av fö-
11878: 30 personer) till Österbottens skattebyrås verk- retagens mervärdesbeskattning och arbetsgivar-
11879: samhetsställe i Vasa ökar enligt skattebyrån i be- prestationer i Mellersta Österbotten i framtiden
11880: tydande utsträckning antalet svenskspråkiga enligt planema flyttas till Karleby. 1 det skedet är
11881: skattefunktionärer i Vasa, eftersom största delen det sannolikt att svenskspråkig personai från den
11882: av personalen vid Korsholms skattebyrå är nuvarande skattebyrån i Jakobstad flyttas till
11883: svenskspråkig. Karleby.
11884: De sammanslutningar, vars inkomster för när- De planerade åtgärdema förbättrar enligt
11885: varande beskattas i Jakobstad eller Närpes, har Västra Finlands skatteverks uppfattning betjä-
11886: enligt skatteverket redan nu uträttat ärenden som ningen av svenskspråkiga kunder i Vasa- och
11887: gäller arbetsgivarprestationer och mervärdesbe- Karlebyregionen, och frågan föranleder inga yt-
11888: skattning vid betalningsövervaknings- och be- terligare åtgärder från regeringens sida. Anstäl-
11889: skattningsenheten i Vasa. Till denna del har det landet av personer som behärskar de båda inhem-
11890: inte kommit till Västra Finlands skatteverks kän- ska språken inom förvaltningen i såväl Vasa-
11891: nedom att det skulle ha förekommit språkpro- som Karlebyregionen kommer likväl enligt skat-
11892: blem vid skötseln av ärenden. Den planerade för- teverkets uppfattning att utgöra en utmaning i
11893: ändringen förbättrar enligt verket betjäningen av framtiden.
11894:
11895:
11896: Helsingforsden 14 juni 2000
11897:
11898: Minister Suvi-Anne Siimes
11899:
11900:
11901:
11902:
11903: 6
11904: KK 501/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
11905:
11906:
11907:
11908:
11909: KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2000 vp
11910:
11911: Maaseutukuntien elinvoiman vahvistaminen
11912:
11913:
11914:
11915:
11916: Eduskunnan puhemiehelle
11917:
11918: Sisäasiainministeriössä valmistunut tuore selvi- toimia olisivat mm. kuntien tuloerojen tasaami-
11919: tys osoittaa, että Suomen valtio panostaa alueke- nen nykyistä paremmin nostamalla verotulojen
11920: hitykseen asukasta kohden vähiten kaikista ED- tasausraja 95 prosenttiin, porrastarualla Teknolo-
11921: maista. Suomessa aluetukien osuus on 0,4 % gian kehittämiskeskuksen (Tekes) tuki heikoim-
11922: bruttokansantuotteesta (BKT) eli 100 euroa/asu- pien alueiden kehitystä suosivaksi, vahvistamal-
11923: kas. ED-maiden keskimääräinen panostus on la yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus-
11924: 0,8 % eli 210 euroa/asukas. Esimerkiksi Saksa ta aluekehitystä edistäväliä tavalla tiukan tulos-
11925: panostaa aluetukeen 1,3 % bruttokansantuottees- ohjauksen sijasta sekä ottamalla käyttöön henki-
11926: ta eli 325 euroa/ asukas. Sisäasiainministeriön ja lökohtaisia verohelpotuksia ja yritysten sosiaali-
11927: Suomen Kuntaliiton tekemä aluebarometri puo- turvamaksujen porrastuksia ns. Norjan mallin
11928: lestaan osoittaa, että alkutuotantovaltaisilla maa- mukaan. Myös maa- ja metsätalouden kehittä-
11929: seutukunnilla on heikoimmat tulevaisuudenodo- misrahoitusta tulisi suunnata nykyistä selvem-
11930: tukset Yli puolet maaseutukunnista suunnittelee min aluepoliittisista lähtökohdista käsin.
11931: korottavansa erilaisia maksuja lähivuosina. Sa-
11932: malla kaavaillaan kunnallisveroprosentin nostoa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
11933: ja sekä investointien vähentämistä että henkilös- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
11934: tön irtisanomisia selvästi enemmän kuin muissa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11935: kunnissa. Monet hallituksen säästöpäätöksistä vaksi seuraavan kysymyksen:
11936: ovat kohdistuneet viime vuosina juuri maaseutu-
11937: kuntiin. Lisäksi Posti Oy:n ja Tielaitoksen hen- Onko hallitus tietoinen Suomen aluelu-
11938: kilöstövähennykset kohdistuvat voimakkaimmin kien alhaisesta tasosta muihin EU-mai-
11939: maaseutukuntiin, jotka sijaitsevat etäällä kasvu- hin verrattuna ja
11940: keskuksista. Nyt tarvittaisiinkin nopeasti uusia
11941: kansallisia aluepoliittisia toimia, joilla vahvistet- mihin toimiin se aikoo ryhtyä kansalli-
11942: taisiin maaseutukuntien elinvoimaa. Tällaisia sen aluetuen tason nostamiseksi vähin-
11943: tään EU:n keskitasolle?
11944:
11945:
11946: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
11947:
11948: Antti Rantakangas /kesk
11949:
11950:
11951:
11952:
11953: Versio2.0
11954: KK 501/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
11955:
11956:
11957:
11958:
11959: Eduskunnan puhemiehelle
11960:
11961: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa on korkeampi kuin Tanskan, Portugalin, Alanko-
11962: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- maiden ja Espanjan taso, mutta alhaisempi kuin
11963: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen muiden ED-maiden taso. Sen sijaan horisontaali-
11964: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- tueksi luettava tutkimus ja kehittämistuki on
11965: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Suomessa Tanskan ohella ED:n huipputasoa.
11966: sen KK 501/2000 vp: Suomessa aluepolitiikkaa on kehitetty moder-
11967: niin suuntaan, jossa yritystukien merkitys on ai-
11968: Onko hallitus tietoinen Suomen aluelu- kaisempaa vähäisempi. Päähuomio on kiinnitet-
11969: kien alhaisesta tasosta muihin EU-mai- ty osaamisen edistämiseen ja alueiden ja seutu-
11970: hin verrattuna ja jen kehittämiseen innovatiivisina yritysympäris-
11971: töinä. Tässä kehittämistoiminnassa pääroolia
11972: mihin toimiin se aikoo ryhtyä kansalli- näyttelevät muut tuet ja rahoitusmuodot kuin pe-
11973: sen aluetuen tason nostamiseksi vähin- rinteiset yritystuet. Samanaikaisesti hallitus on
11974: tään EU:n keskitasolle? luomassa menettelytapoja, joilla horisontaalista
11975: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tutkimus- ja kehittämistukea voidaan suunnata
11976: ti seuraavaa: entistä tehokkaammin ja enemmän myös hei-
11977: koimpien alueiden kehittämiseen. Tekes val-
11978: Edustaja Rantakankaan esittämän kirjallisen ky- mistelee paraikaa omaa aluestrategiaansa ja ta-
11979: symyksen lähtökohdat perustuvat julkisuudessa voite 1 -ohjelmaneuvotteluissa sovittiin, että Te-
11980: osittain virheellisesti esitettyihin tietoihin. Kysy- kesin rahoitusta, myös puhdasta kansallista ra-
11981: myksessä viitataan sisäasiainministeriön teke- hoitusta, suunnataan nykyistä enemmän Itä- ja
11982: mään selvitykseen kansallisten aluetukien tasos- Pohjois-Suomeen.
11983: ta. Tällaista tutkimusta ei ole laadittu sisäasiain- Hallitus on kuitenkin tietoinen myös perintei-
11984: ministeriössä vaan kysymyksessä tarkoitettu vii- sen ja mahdollisesti jopa uusien yritys- ja mui-
11985: te on todennäköisesti Euroopan komission kah- den tukien tarpeellisuudesta. Niiden tarve, käyt-
11986: deksas selvitys valtiontukien tasosta eri ED- tömahdollisuudet ja muodot selvitetään tämän
11987: maissa. vuoden aikana, samalla kun aluepolitiikan väli-
11988: Kyseessä olevassa selvityksessä on käsitelty neistöä uudistetaan ja tehokkuutta pyritään lisää-
11989: kaikkea valtion tukea ja sen yhtenä osana aluetu- mään. Tämä ei kuitenkaan merkitse paluuta van-
11990: kia. Mukana ovat siis horisontaalituet, tietyille hakantaiseen aluepolitiikkaan. Suomen on edel-
11991: sektoreille menevät erityistuet ja aluetuet. Eri leen oltava ED-maiden eturintamassa aluepolitii-
11992: maissa tukimuotojen käyttö horisontaalitukena ja kan kehittämisessä vastaamaan avoimen talou-
11993: aluetukena vaihtelee jonkin verran. Näin lukujen den ja globalisaation vaatimuksiin.
11994: vertailukelpoisuus ei ole täydellinen. Tässä yhteydessä on tarpeen muistaa, että
11995: Kansallisten aluetukien osalta komission sel- aluepoliittisiin ED-ohjelmiin sitoutuu runsaasti
11996: vityksessä päädytään tulokseen, jonka mukaan ne kansallista aluepoliittista rahoitusta, joka valta-
11997: olivat Suomessa vuosina 1996-1998 keskimää- osin on muuta kuin yritystukea. ED:n alue- ja ra-
11998: rin 12,8 euroa asukasta kohden vuodessa. Tämä kennepolitiikan rahoitus on vuosina 2000-2006
11999:
12000:
12001: 2
12002: Ministerin vastaus KK 50112000 vp- Antti Rantakangas /kesk
12003:
12004:
12005: Suomessa asukasta kohden koheesiomaiden mus- ja kehityshankkeiden rahoituspäätöksissä
12006: Kreikan, Portugalin, Espanjan, Irlannin ja Italian otetaan huomioon hankkeen ja kehitettävän tek-
12007: jälkeen ED:n kuudenneksi korkein. Käytännössä nologian merkitys erityisesti harvaan asuttujen
12008: kyse on ED-rahoituksen osalta lähes 2 miljardin alueiden yritysten kilpailukyvylle. Tekesin toi-
12009: markan ja kansallisenjulkisen rahoituksen osalta minnassa kiinnitetään enenevästi huomiota
12010: 3,6 miljardin markan rahoituksesta vuosittain. aluestrategian vahvistamiseen. Edistetään pk-
12011: Näin ollen, aluepoliittisen kokonaisrahoituksen yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja
12012: taso ei Suomessa ole alhaisella tasolla verrattuna suunnataan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ny-
12013: muihin ED-maihin. kyistä tasapainoisemmin koko maahan. Rakenne-
12014: Kansallisen aluepolitiikan osalta hallitus on rahastojen uuden ohjelmakauden tavoite 1 ja ta-
12015: käynnistänyt useita hankkeita, joilla vahviste- voite 2 -ohjelmissa on asetettu tavoitteet Tekesin
12016: taan alueellista kehittämistä ja myös maaseutu- rahoituksen lisäämiselle näillä alueilla. Tavoit-
12017: kuntien elinvoimaa .. teiden saavuttamista tullaan seuraamaan oh-
12018: Sisäasiainministeriö on asettanut selvitysmies jelmakauden aikana. Lisäksi ED-tukialueilla t&k
12019: Jukka Pekkarisen valmistelemaan valtionosuus- -hankkeille voidaan myöntää 10 prosenttiyksi-
12020: perusteiden tarkistusta koskevia ehdotuksia. Ve- kön lisä.
12021: rotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta
12022: sen määräytymisperusteet, kuten verotulojen ta- välittyvä osaaminen on tunnustettu tärkeäksi
12023: sausraja, ovat osa valtionosuusperusteiden koko- alueelliseen kehitykseen myönteisesti vaikutta-
12024: naisuutta. Selvitystyö kattaa siten myös tämän vaksi tekijäksi. Hallituksen ns. tulevaisuuspaket-
12025: osan tarkastelun. Tässä vaiheessa, kesken selvi- tia koskevan päätöksen mukaan rahoitusta suun-
12026: tystyön, pelkästään kysymyksessä mainitun ta- nataan erityisesti alueellisen korkeakoulutoimin-
12027: sausperusteen muuttaminen ilman kokonaistar- nan tukemiseen.
12028: kastelua ei ole erillisenä toimenpiteenä tarkoituk- Edustaja Rantakangas viittaa myös ns. Norjan
12029: senmukainen. malliin, josta talven ja kevään aikana on paljon
12030: Alueiden kehittäminen teknologian keinoin on keskusteltu. Suomen alueellisen kehityksen ti-
12031: kirjattu hallitusohjelman tavoitteeksi. Hallituk- lanteelle on ominaista se, että ongelma-alueilla
12032: sen hankesalkkuun liittyen kauppa- ja teollisuus- on pulaa työpaikoista- ei niinkään työntekijöis-
12033: ministeriö asetti syyskuussa ! 999 eri hallinnon- tä. Muuttotappioalueille tarvitaan työpaikkoja,
12034: alojen välisen työryhmän, jonka tehtävänä on tar- siksi perusongelmaa eivät helpota alueelliset
12035: kastella teknologian kehittämiseen liittyviä oh- henkilökohtaiset verohelpotukset.
12036: jelmia alueiden kehittämisen kannalta ja analy- Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä
12037: soida ohjelmien merkitystä elinkeinoelämälle. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä valmistelee
12038: Työryhmän tulee myös laatia suunnitelma siitä, parhaillaan maaseudun kehittämisen kokonais-
12039: miten ohjelmissa kehitettyä teknologiaa ja osaa- ohjelmaa, jossa maaseudun kehittämisrahoituk-
12040: mista voidaan mahdollisimman tehokkaasti siir- sen perustelut ja suuntaaminen ovat tarkastelta-
12041: tää hyödyntäjien käyttöön sekä tehdä tarvittaessa vana. Kokonaisohjelma valmistuu syksyllä.
12042: ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi, joilla paranne- Syysistuntokauden alussa eduskunnassa järjeste-
12043: taan teknologian hyödyntämistä alueilla. tään asiasta seminaari, jossa kansanedustajilla on
12044: Osana aluepolitiikkaansa hallitus pyrkii eri ta- mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä
12045: voin aktivoimaan tuotekehitys- ja tutkimustyötä maaseudun kehittämisestä.
12046: myös heikoimmin kehittyneillä alueilla. Tutki-
12047:
12048:
12049: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
12050:
12051: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
12052:
12053: 3
12054: KK 50112000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministems svar
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Tili riksdagens talman
12060:
12061: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 12,8 euro per invånare och år. Detta är mera än
12062: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nivån i Danmark, Portugal, Nederländema och
12063: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Spanien, men lägre än nivån i de andra EU-län-
12064: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga derna. Däremot är stödet för forskning och ut-
12065: spörsmål SS 50112000 rd: veckling, som räknas som horisontalt stöd, på
12066: högsta nivå inom EU i Finland och Danmark.
12067: Ar regeringen medveten om att Fin- 1 Finland har regionalpolitiken utvecklats i en
12068: lands regionstöd har en lägre nivå än modem riktning, vilket innebär att företagsstö-
12069: andra EU-länders regionstöd och den har mindre betydelse än tidigare. Den största
12070: uppmärksamheten har fåsts vid att främja kun-
12071: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta nandet och att utveckla områdena och regionema
12072: för att höja nivån på det nationella re- som innovativa företagsmiljöer. 1 denna utveck-
12073: gionstödet så att det åtminstone motsva- lingsverksarnhet spelar andra stöd och finansie-
12074: rar medelnivån inom EU? ringsformer än traditionella företagsstöd huvud-
12075: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rollen. Samtidigt håller regeringen på att skapa
12076: föra följande: verksamhetsformer med hjälp av vilka det hori-
12077: sontala stödet för forskning och utveckling kan
12078: Riksdagsledamot Rantakangas utgår i sitt skrift- styras effektivare och mera än tidigare också tili
12079: liga spörsmål från den information som i offent- utvecklingen av de svagaste områdena. Tekes be-
12080: ligheten har framförts delvis felaktigt. 1 spörsmå- reder som bäst sin egen områdesstrategi och i mål
12081: let hänvisas till inrikesministeriets utredning om 1 programförhandlingama kom man överens om
12082: de nationella regionstödens nivå. En sådan un- att finansiering från Tekes, även rent nationell fi-
12083: dersökning har inte gjorts vid inrikesministeriet nansiering, i större utsträckning än nu riktas tili
12084: utan det som spörsmålsställaren syftar på är san- östra och norra Finland.
12085: nolikt Europeiska kommissionens åttonde utred- Regeringen är ändå medveten om att traditio-
12086: ning om de statliga stödens nivå i olika EU-län- nella och möjligtvis även nya företags- och an-
12087: der. dra stöd är nödvändiga. Behovet av dem, använd-
12088: 1 den ifrågavarande utredningen har allt stat- ningsmöjlighetema och de andra formema ut-
12089: ligt stöd behandlats och regionstöden som en del reds inom detta år i samband med att regionalpo-
12090: av det. Med är alltså de horisontala stöden, de litikens instrument förnyas och effektiviteten för-
12091: särskilda stöden för vissa sektorer och regionstö- bättras i mån av möjlighet. Detta betyder ändå
12092: den. 1 olika Iänder växlar användningen av stöd- inte att man går tillbaka till en ålderdomlig regio-
12093: formerna som horisontala stöd och regionstöd nalpolitik. Finland måste fortsättningsvis gå i
12094: något. Därför är siffrorna inte fullständigt jäm- bräschen för EU-länderna i utvecklingen av
12095: förbara. regionalpolitiken för att svara på de krav som den
12096: För de nationella regionstödens del kommer öppna ekonomin och globaliseringen ställer.
12097: man i kommissionens utredning till den slutsat- 1 detta sammanhang bör man komma ihåg att i
12098: sen att de 1996-1998 i Finland var i medeltal regionalpolitiska EU-program binds mycket na-
12099:
12100:
12101: 4
12102: Ministems svar KK 50112000 vp- Antti Rantakangas /kesk
12103:
12104:
12105:
12106:
12107: tionell regionalpolitisk finansiering som tili Som en del av sin regionalpolitik strävar re-
12108: största delen består av annat än företagsstöd. Fi- geringen efter att på olika sätt aktivera produkt-
12109: nansieringen av EU:s regional- och strukturpoli- utvecklingsarbetet och forskningen också i de
12110: tik är 2000-2006 i Finland sjätte högst per invå- minst utvecklade områdena. 1 de beslut som gäl-
12111: nare efter sammanhåliningsländema Grekland, ler finansiering av forsknings- och utvecklings-
12112: Portugal, Spanien, lrland och ltalien. 1 praktiken projekt beaktas projektets och den nya teknikens
12113: är det för EU-finansieringens del fråga om näs- betydelse i synnerhet med tanke på konkurrens-
12114: tan 2 miljarder mark och för den nationelia of- kraften för företag i glest bebyggda områden. 1
12115: fentliga finansieringens del 3,6 miljarder mark i Tekes verksarnhet fåsts alit mera uppmärksam-
12116: finansiering per år. Således är nivån på den regi- het vid förstärkningen av regionstrategin. Man
12117: onalpolitiska totala finansieringen i Finland inte främjar forsknings- och utvecklingsverksamhe-
12118: på en låg nivå ijämförelse med andra EU-länder. ten inom små och medelstora företag och riktar
12119: För den nationella regionalpolitikens del har mera balanserat än tidigare forsknings- och ut-
12120: regeringen startat många projekt som skali stär- vecklingsfinansiering tili hela landet. Struktur-
12121: ka den regionala utvecklingen och landsbygds- fondernas mål 1 och mål 2-program för den nya
12122: kommunemas livskraft. programperioden har som mål att Tekes finansie-
12123: lnrikesministeriet har tilisatt utredningsman ring skall ökas inom dessa områden. Man kom-
12124: Jukka Pekkarinen som skali bereda förslag som mer att följa hur målen nås under hela program-
12125: gälier justeringen av statsandelsgrundema. Ut- perioden. Dessutom kan man inom EU-stödom-
12126: jämningen av statsandelarna, viiken baserar sig rådena bevilja ett tillägg på 10 procentenheter för
12127: på skatteinkomstema, och grunderna för bestäm- forsknings- och utvecklingsprojekt.
12128: ningen av den, som t.ex. skatteinkomsternas ut- Den kunskap som förmedlas via universiteten
12129: jämningsgräns, är en del av helheten för statsan- och yrkeshögskolorna har erkänts vara en viktig
12130: delsgrundema. Utredningsarbetet täcker således faktor som inverkar positivt på den regionala ut-
12131: även granskningen av denna del. 1 detta skede, vecklingen. Enligt beslutet om regeringens s.k.
12132: när utredningsarbetet inte är fårdigt, är det inte framtidspaket riktas finansiering särskilt tili
12133: ändamålsenligt att som en separat åtgärd ändra de stödjande av den regionala högskoleverksamhe-
12134: nämnda utjämningsgrundema utan en gransk- ten.
12135: ning av helheten. Riksdagsledamot Rantakangas hänvisar även
12136: Utvecklingen av regionerna med hjälp av tek- tili den s.k. norska modellen, som har diskuterats
12137: nologin ingår som ett mål i regeringsprogram- mycket under vintern och våren. För den regiona-
12138: met. 1 samband med regeringens projektportfölj la utvecklingen i Finland är det typiskt att pro-
12139: tilisatte handels- och industriministeriet i sep- blemområdena lider av brist på arbetsplatser -
12140: tember 1999 en arbetsgrupp med representanter inte arbetskraft. Områdena med utflyttningsöver-
12141: för olika förvaltningsområden som skali granska skott behöver arbetsplatser och därför avhjälps
12142: program som har att göra med utvecklingen av det grundläggande problemet inte genom regio-
12143: teknologin med tanke på regipnernas utveckling nala personliga skattelättnader.
12144: och analysera programmens betydelse för nä- Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp, som
12145: ringslivet. Arbetsgruppen skali också göra upp jord- och skogsbruksministeriet tilisatt, bereder
12146: en pian för hur den teknologi och kunskap som som bäst ett helhetsprogram för utvecklande av
12147: har utvecklats i programmen skali kunna överfö- landsbygden och granskar motiven och inrikt-
12148: ras så effektivt som möjligt tili användama, samt ningen för finansieringen för utvecklande av
12149: vid behov ge förslag tili nya åtgärder med hjälp landsbygden. Helhetsprogrammet blir fårdigt i
12150: av vilka utnyttjandet av teknologin i regionerna höst. 1 början av riksdagens höstsession ordnas
12151: förbättras. ett seminarium om frågan där riksdagsledamöter-
12152:
12153:
12154:
12155: 5
12156: KK 50112000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministems svar
12157:
12158:
12159:
12160: na har möjlighet att föra fram sina egna synpunk-
12161: ter om utvecklingen av landsbygden.
12162:
12163:
12164:
12165: Helsingfors den 20 juni 2000
12166:
12167: Region- och kommunminister Martti Korhonen
12168:
12169:
12170:
12171:
12172: 6
12173: KK 502/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
12174:
12175:
12176:
12177:
12178: KIRJALLINEN KYSYMYS 502/2000 vp
12179:
12180: Lapsen terveen kasvun ja kehityksen turvaami-
12181: nen tietoteknisessä ympäristössä
12182:
12183:
12184:
12185:
12186: Eduskunnan puhemiehelle
12187:
12188: Lissabonin Eurooppa-neuvostossa Euroopanjoh- siivista käyttäytymistä jo lyhyellä aikavälillä ja
12189: tajat sitoutuivat siihen, että Euroopasta tulee nimenomaan lievästi aggressiivista käyttäyty-
12190: "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tieto- mistä kanssaihmisiä kohtaan. Pelaaja, usein lap-
12191: yhteiskunta". Yhtenä tulevaa toimintaohjelmaa si, sijoittaa itsensä toimijan rooliin, ja voimak-
12192: koskevana päätöksenä on saada kouluihin Inter- kaan samaistumisen sekä nopean pelissä kehitty-
12193: net-yhteydet ensi vuoden loppuun mennessä ja misen eli oppimisen kautta peli vaikuttaa pelaa-
12194: antaa sillä tavoin lapsille "digitaalinen lukutai- jan psyykeen. Tutkimuksen tekijät pelkäävät
12195: to". Haasteita ovat opettajien valmistaminen In- myös erityisesti lapsen maailmankuvan vääristy-
12196: ternetin käytön opettamiseen ja opetusohjelmien vän ahkeran pelaamisen seurauksena.
12197: uudistaminen kansallisten opetusviranomaisten Tietokonepelit ovat kuitenkin tänä päivänä
12198: taholta. vain osa lasten ja nuorten tietoteknistä maail-
12199: Nämä mainitut haasteet tulee ottaa aivan eri- maa. Lasten ja nuorten maailmankuvan muok-
12200: tyisen vakavasti. Keskustelu Internetinja suoma- kautumiseen Internetillä on vähintään yhtä suuri
12201: laisen korkeasti kehittyneen tietoyhteiskunnan vaikutus. Internet on paljon muutakin kuin har-
12202: ympärillä on ollut tähän saakka aivan liian tekni- mitonta "surffailua" tuhansien eritasoista tietoa
12203: sellä tasolla. Erityisesti lasten ja nuorten tietoko- sisältävien sivujen välillä. Verkossa toimiminen
12204: neen ja Internetin käytöstä on keskusteltu liian edellyttää vastuuta ja varovaisuutta. Koska esi-
12205: vähän ja vastuu on sysätty liian usein vanhem- merkiksi Internetistä varastamisen käsite on mo-
12206: mille, joista monellakaan ei ole edes vähäisiä nelle aikuisellekin vielä hämärän peitossa, kenet
12207: valmiuksia opastaa lastaan kyseisissä asioissa. voidaan asettaa vastuuseen siitä, että lapsi yhdel-
12208: Tietokone ja Internet ovat myös lapselle hyö- lä hiiren napautuksella "imuroi" netistä laitto-
12209: dyllisiä työkaluja. Lapsi kokee onnistumista ja masti ohjelmia, pelejä ja musiikkia?
12210: tuntee hallitsevansa ympäröivää maailmaa, kos- Suomalaisista kouluista on jo valmistunut ko-
12211: ka tietokone toteuttaa kyseenalaistamaHa hänen konainen sukupolvi nuoria, joista useimpien
12212: käskyjään. Ongelmia syntyy, kun lapsi hakee koko tietous Internetistä ja tietoyhteiskunnasta
12213: kaikki onnistumisen kokemuksensa tietokoneen perustuu tekniselle pohjalle sen laajimmassa
12214: kautta. Lapsen tunneäly ei voi kehittyä, kuten ei- merkityksessä. Eurooppa-neuvoston haasteisiin
12215: vät muutkaan sosiaaliset taidot. Myös kielitajun opetusohjelman uudistamisesta ja opettajien val-
12216: on todettu heikentyvän. Hallitseminen ja oppimi- mistamisesta Internetin käytön opettamiseen tu-
12217: nen voi myös kääntyä negatiiviseksi lapsen per- lee paneutua erityisellä huolella. Kehitystä jar-
12218: soonallisuuden kehityksen kannalta. Uusimman ruttamatta on voitava puuttua myös kehityksen
12219: yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan väkival- varjopuoliin jo siinä vaiheessa, kun yhteiskun-
12220: taisten tietokonepelien pelaaminen lisää aggres- nan palvelujen käyttäjät ovat aloittamassa tie-
12221:
12222: Versio 2.0
12223: KK 502/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
12224:
12225:
12226: tään kohti täysipainoista tietoyhteiskunnan kan- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12227: salaisuutta. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12228: Vanhemmat tarvitsevat vahvasti päättäjien tu-
12229: kea vastuun kantajina. Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
12230: ta lasten ja nuorten terve kasvu ja kehi-
12231: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- tys voidaan turvata tietoyhteiskunnan
12232: jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta- nopean kehittymisen negatiivisilta vai-
12233: kutuksilta?
12234:
12235:
12236: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
12237:
12238: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Tuija Nurmi /kok
12239: Hanna Markkula-Kivisilta /kok Kaarina Dromberg /kok
12240: Paula Kokkonen /kok Jyrki Katainen /kok
12241:
12242:
12243:
12244:
12245: 2
12246: Ministerin vastaus KK 502/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
12247:
12248:
12249:
12250:
12251: Eduskunnan puhemiehelle
12252:
12253: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- veyspoliittisten asiakirjojen painoalueista. Myös
12254: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valtioneuvoston vahvistamassa sosiaali- ja ter-
12255: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
12256: vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riitta Ant- vuosiksi 2000-2003 on yhdeksi tavoitteeksi
12257: vuoren /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- asetettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoin-
12258: myksen KK 502/2000 vp: nin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.
12259: Yksi keskeinen tekijä suojeltaessa lapsia ja nuo-
12260: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- ria niin uuden teknologian mukanaan tuomilta
12261: ta lasten ja nuorten terve kasvu ja kehi- haitailta kuin muultakin haitalliselta ja vahingol-
12262: tys voidaan turvata tietoyhteiskunnan liselta toiminnalta on vastuullisen vanhemmuu-
12263: nopean kehittymisen negatiivisilta vai- den tukeminen. Perheellä on ensisijainen vastuu
12264: kutuksilta? lapsen ja nuoren hyvinvoinnista huolehtimisesta
12265: ja vanhempien tulisi tiedostaa roolinsa vanhem~
12266: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pana sekä kasvattajana. Vanhemmuuden tukemi-
12267: ti seuraavaa: seen pyritään mm. kehittämällä äitiys- ja lasten-
12268: Tietotekniikan kehittyminen ja Internetin käytön neuvolapalveluiden, perheneuvoloiden sekä las-
12269: yleistyminen tarjoavat lapsille ja nuorille paitsi ten päivähoidon työmenetelmiä sekä toiminnan
12270: monia mahdollisuuksia myös vaaroja ja haittoja, sisältöä vanhemmuutta paremmin tukevaksi. Par-
12271: joita ei sovi vähätellä. Internetin välityksellä lap- haillaan on Stakesissa käynnissä "Vanhemmuu-
12272: sille tarjoutuu mahdollisuus päästä www-sivuil- den aika" -hanke, jossa kerätään tietoa kunnissa
12273: le tai uutisryhmiin, jotka voivat sisältää mate- ja järjestöissä toteutettavasta vanhemmuuden tu-
12274: riaalia, joka ei ole lasten turvalliselle kehityksel- kemisen perustyöstä ja vanhemmuutta tukevista
12275: le soveltuvaa, esiin. pornografista aineistoa. In- projekteista.
12276: ternet mahdollistaa myös kontaktien luomisen Yksi keskeinen vanhemmuuden tukemiseen
12277: ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. sekä lasten hyvinvointiin liittyvä asia on mahdol-
12278: Niinpä yksinäinen, mahdollisesti ystävää tai seu- lisuus työn ja perhe-elämän nykyistä parempaan
12279: raa Internetin kautta etsivä lapsi on otollinen yhteensovittamiseen. Pienten lasten yksinään il-
12280: kohde esim. pedofiilille. Lapset voivat myös itse man aikuisten läsnäoloa viettämä aika on luon-
12281: ymmärtämättömyyttään syyllistyä rikoksiin, joi- nollisesti riskiaikaa myös haitalliseen uuden tek-
12282: hin Internetin helppo käyttö houkuttelee. Tieto- nologian käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö
12283: konepelien aggressiivista reagointitapaa ja käyt- selvittää parhaillaan, miten pienten koululaisten
12284: täytymistä mahdollisesti vahvistaviin vaikutuk- vanhemmille suunnattua hoitovapaajärjestelmää
12285: siin on myös syytä suhtautua vakavasti. Lisäksi voidaan kehittää.
12286: lnternetin ja tietokonepelien liiallinen käyttö voi Valitettavasti tänä päivänä ei kaikilla vanhem-
12287: johtaa muiden harrastusten, koulutyön ja ystä- milla ole riittävästi tietoa lisääntyneen Internetin
12288: vien laiminlyöntiin. käytön mukanaan tuomista haitoista lapsille tai
12289: Lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys on ol- esim. suojausohjelmien olemassaolosta. Näin ol-
12290: lut pitkään yksi keskeisimmistä sosiaali- ja ter- len paitsi lasten myös vanhempien ja muiden kas-
12291:
12292:
12293: 3
12294: KK 502/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Ministerin vastaus
12295:
12296:
12297: vattajien valistaminen ja kouluttaminen Interne- lu- ja suodatinohjelmien käytön edistäminen,
12298: tin turvallisesta käytöstä on tärkeää. Mannerhei- vihjelinjojen (hotlines) perustaminen eri tahojen
12299: min Lastensuojeluliitto on toteuttanut vuosina yhteistyönä sekä valistus- ja koulutustoiminnan
12300: 1997-1998 Lasten suoja ja Internet -hankkeen, lisääminen. Muun muassa järjestöt voivat hakea
12301: joka oli osa European Internet Action -projektia. ohjelmasta ED-rahoitusta hankkeisiinsa.
12302: Projektin tarkoituksena oli lisätä yleistä tietoi- Suomessa on pitkään luotettu itsesääntelyyn
12303: suutta Internetin vaaroista ja haitoista lapsille laittoman ja haitallisen aineiston torjumiseksi In-
12304: sekä keinoista suojata lapsia Internetin haitoilta. ternetissä ja muissa sähköisissä viestimissä. Tek-
12305: Projektin yhteydessä julkaistiin Viisaasti verkos- niikan kehittyessä on lainsäädännöllisin keinoin
12306: sa -opas lapsille, vanhemmille ja muille kasvatta- entistä vaikeampaa rajoittaa haitallisen materiaa-
12307: jille. lin esittämistä. Liikenneministeriö on osana
12308: Perheen ja kodin lisäksi on myös koulun tehtä- verkko liikennetoimintahankettaan käynnistä-
12309: vänä opettaa lapsille vastuullista ja turvallista In- mässä aktiivisia toimenpiteitä tehokkaiden itse-
12310: ternetin käyttöä sekä sopia Internetin käytön pe- sääntelyjärjestelmien käyttöönottamiseksi Suo-
12311: russäännöistä. Opetusministeriössä on ryhdytty messa. Laittomien aineistojen osalta liikennemi-
12312: moniin toimiin tietoyhteiskuntakehitykseen liit- nisteriön tavoitteena on, että Suomeen luotaisiin
12313: tyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja epätoivottu- alan toimijoiden yhteistyönä vihjelinjajärjestel-
12314: jen kehityspiirteiden poistamiseksi. Keskeisenä mä (hotline), joka käsittelisi Intemetin käyttä-
12315: teemana on ollut mm. kaikenikäisten kansalais- jien tekemiä ilmoituksia laittomiksi epäilemis-
12316: ten oppiminen vastuullisiksi Internet-palvelui- tään aineistoista ja tekisi niistä asianmukaiset il-
12317: den käyttäjiksi. Tähän pyritään opetusministe- moitukset palveluntarjoajalle ja poliisille. Lii-
12318: riön tietostrategian "Tietoyhteiskuntavalmiudet kenneministeriö on käynnistämässä selvitystyö-
12319: kaikille" -hankkeella. Tärkeänä on myös pidetty tä siitä, mikä olisi paras tapa tällaisen järjestel-
12320: opettajien ja kirjastohenkilökunnan tukemista män luomiseksi. Jo nyt keskusrikospoliisilla on
12321: omaksumaan vastuullinen roolinsa Internetin Internet-rikosvihjepuhelin ja -sähköpostiosoite,
12322: käyttäjien oppaana ja tukena. Opettajien ohjauk- mutta niiden tunnettavuus ei ole vielä kovin hy-
12323: seen pyritään ministeriön ns. Ope.fi -opettajan vä.
12324: koulutushankkeella. Tietokonepelien osalta todettakoon, että par-
12325: Internetin globaalin luonteen huomioon ot- haillaan on eduskunnan käsiteltävänä hallituk-
12326: taen tehokas toiminta laittomien ja haitallisten si- sen esitys laiksi kuvaohjelmien tarkastamisesta
12327: sältöjen torjumiseksi vaatii ylikansallisia toimen- ja sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityk-
12328: piteitä. Muun muassa EU:ssa on laadittu useita sen mukaan vuorovaikutteiset ohjelmat kuten vi-
12329: asiaa koskevia päätelmiä ja suosituksia. Vuonna deo- ja tietokonepelit voitaisiin määrätä tarkas-
12330: 1999 EU:ssa hyväksyttiin toimintaohjelma Inter- tettavaksi, ja tarvittaessa tarkastusviranomainen
12331: netin turvallisen käytön edistämiseksi. Kyseessä voisi kieltää haitallisena pitämänsä ohjelman
12332: on monivuotinen rahoitusohjelma, jolla tuetaan esittämisen ja levittämisen alaikäisille.
12333: hankkeita, joiden tarkoituksena on mm. luokitte-
12334:
12335:
12336:
12337: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
12338:
12339: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
12340:
12341:
12342:
12343:
12344: 4
12345: Ministerns svar KK 502/2000 vp -Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
12346:
12347:
12348:
12349:
12350: Tili riksdagens talman
12351:
12352: 1 det syfte 2 7 § riksdagens arbetsordning anger rade områdena i social- och hälsopolitiska hand-
12353: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- lingar. Också i mål- och verksarnhetsprogram-
12354: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirjo- met för social- och hälsovården 2000-2003 vil-
12355: Riitta Antvuori /saml m.fl. undertecknade skrift- ket statsrådet har fastställt, har som ett mål ~pp
12356: liga spörsmål SS 502/2000 rd: ställts att främja barns och ungas hälsa och väl-
12357: fård och förebygga social utslagning. En viktig
12358: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta faktor vid skyddandet av barn och unga när det
12359: för att barns och ungas sunda uppväxt gäller såväl de olägenheter som den nya tekniken
12360: och utveckling skall kunna skyddas mot för med sig som annan fördärvlig och skadlig
12361: de negativa verkningar som informa- verksamhet är att ett ansvarsfulit föräldraskap
12362: tionssamhällets snabba utveckling med- stöds. Familjen har det primära ansvaret för ett
12363: .. ? .
12364: fior. barns elier en ung persons välbefinnande, och
12365: föräldrarna bör verkligen inse hur viktig deras
12366: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- roll som förälder och uppfostrare är. Man strävar
12367: föra följande: efter att stöda föräldrarna bl.a. genom att utveck-
12368: Det faktum att datatekniken utvecklas i snabb la arbetsmetoderna och innehåliet i verksamhe-
12369: takt och Internet används alit mer innebär för ten inom mödra- och bamrådgivningen, familje-
12370: barn och unga förutom många möjligheter även rådgivningen och barndagvården för att de bättre
12371: risker och olägenheter som man inte kan förbise. skall stöda föräldraskapet. Vid Stakes pågår som
12372: Via Internet är det möjligt för bam att komma in bäst ett projekt som betonar tiden som förälder
12373: på www-sidor elieri diskussionsgrupper som kan inom ramen för vilket uppgifter insamlas om de~
12374: innehålla sådant materia!, t.ex. pornografiskt, grundläggande arbete för stödjande av föräldrar
12375: som inte lämpar sig för en trygg utveckling hos som utförs i kommuner och organisationer och
12376: barn. Internet möjliggör även kontakter med per- om projekt som stöder föräldrama.
12377: soner som från tidigare är helt obekanta. Därför En viktig sak som anknyter tili stödjandet av
12378: är ett ensamt barn som eventuellt söker en vän el- föräldrama och tili barnens välbefinnande är
12379: ler sällskap genom Internet ett ypperligt objekt möjligheten att bättre samordna arbete och famil-
12380: för t.ex. pedofiler. Barn kan också själva tili följd jeliv. Den tid små barn tillbringar ensamma utan
12381: av tanklöshet göra sig skyldiga tili sådana brott en fulivuxen persons närvaro är naturligtvis risk-
12382: som Internet, som är lätt att använda, lockar tili. fylld också med tanke på skadlig användning av
12383: Det aggressiva reaktionssätt och beteende som den nya tekniken. Social- och hälsovårdsministe-
12384: dataspelen eventuelit förstärker är det också skäl riet utreder som bäst, hur systemet med vårdle-
12385: att ta på alivar. Dessutom kan överdriven an- dighet för små skolbams föräldrar skall kunna ut-
12386: vändning av Internet och dataspelleda tili att an- vecklas.
12387: dra fritidsintressen, skolarbetet och vännerna för- Tyvärr har inte alla föräldrar i dag tiliräcklig
12388: kunskap om de olägenheter som den ökade an-
12389: summas.
12390: Barns och ungas sunda uppväxt och utveck- vändningen av Internet för med sig för bam eller
12391: ling har redan länge varit ett av de mest priorite- om existensen av t.ex. skyddsprogram. Det är så-
12392:
12393:
12394: 5
12395: KK 502/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Ministerns svar
12396:
12397:
12398: ledes viktigt att inte bara barn utan också föräld- som stöder projekt vars syfte bl.a. är att främja
12399: rar och andra uppfostrare får upplysning om och användningen av klassificerings- och filterpro-
12400: undervisning i hur Internet används säkert. gram, upprätta direktrapportering (hotlines) i
12401: Mannerheims barnskyddsförbund genomförde samarbete mellan olika instanser samt öka upp-
12402: 1997-1998 projektet Barn och Internet, som var lysnings- och utbildningsverksamheten. Bland
12403: en del av projektet European Internet Action. annat olika organisationer kan ansöka om EU-fi-
12404: Syftet med projektet var att öka den allmänna nansiering för sina projekt ur programmet.
12405: medvetenheten om farorna och olägenheterna I Finland har man under en lång tid litat på
12406: med Internet för barn samt om olika medel att självreglering för att bekämpa illegalt och skad-
12407: skydda barn från Internetolägenheter. I samband ligt materia! på Internet och i andra elektroniska
12408: med projektet publicerades en guide för bani, medier. I och med att tekniken utvecklas blir det
12409: föräldrar och andra uppfostrare om hur man rör allt svårare att med lagstiftningsåtgärder hindra
12410: sig förnuftigt på nätet. att skadligt material läggs fram. Trafikministe-
12411: Utöver familjen och hemmet har även skolan riet håller såsom en del av ministeriets projekt för
12412: tili uppgift att lära barn att på ett ansvarsfullt och nättrafikverksamheten på att vidta aktiva åtgär-
12413: tryggt sätt använda Internet samt att komma der för att effektiva självregleringssystem skall
12414: överens om grundläggande regler för använd- tas i bruk i Finland. Vad beträffar illegalt materi-
12415: ningen av Internet. Undervisningsministeriet har a! är trafikministeriets målsättning att det i Fin-
12416: vidtagit flera åtgärder för att lösa problemen med land i samarbete med olika aktörer i branschen
12417: informationssamhällsutvecklingen och för att eli- upprättas ett direktrapporteringssystem (hotli-
12418: minera oönskade drag i utvecklingen. Ett cen- ne), som behandlar rapporter från Intemetanvän-
12419: tralt tema har bl.a. varit att medborgare i alla åld- dare om materia! som misstänks vara illegalt och
12420: rar skall lära sig att använda Internettjänster på som på behörigt sätt anrnäler detta tili den som
12421: ett ansvarsfullt sätt. Detta är något man eftersträ- erbjuder servicen och tili polisen. Trafikministe-
12422: var inom ramen för undervisningsministeriets da- riet håller på att starta en utredning av vilket sätt
12423: tastrategi Färdigheter för informationssamhället som är det bästa för att skapa ett dylikt system.
12424: åt alla. Det har också ansetts viktigt att lärare och Redan nu har centralkriminalpolisen ett telefon-
12425: bibliotekspersonal stöds så att de inser sin an- nummer och en e-postadress för Intemetbrott,
12426: svarsfulla roll som handledare och stödpersoner men kännedomen om deras existens är tillsvida-
12427: för Internetanvändare. Strävan med ministeriets re inte särskilt bra.
12428: utbildningsprojekt för lärare, det s.k. Ope.fi-pro- Vad beträffar dataspel kan det konstateras att
12429: jektet, är att handleda lärarna. riksdagen som bäst behandlar regeringens propo-
12430: Med beaktande av Internets globala karaktär sition med förslag tilllag om granskning av bild-
12431: kräver en effektiv verksamhet övernationella åt- program samt vissa lagar som har samband med
12432: gärder för att bekämpa illegala och skadliga inne- den. Enligt propositionen skall interaktiva bild-
12433: håll. Bl.a. inom EU har många slutsatser och re- program, såsom video- och datorspel, kunna un-
12434: kommendationer utarbetats i denna fråga. År derkastas granskning, och granskningsmyndig-
12435: 1999 godkändes inom EU ett handlingsprogram heten skall vid behov kunna förbjuda att sådana
12436: för att främja säker användning av Internet. Det program som är skadliga för bams utveckling vi-
12437: är fråga om ett mångårigt fitiansieringsprogram sas för och sprids bland minderåriga.
12438:
12439:
12440:
12441: Helsingfors den 14 juni 2000
12442:
12443: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
12444:
12445:
12446:
12447: 6
12448: KK 503/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.
12449:
12450:
12451:
12452:
12453: KIRJALLINEN KYSYMYS 503/2000 vp
12454:
12455: Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän kannan-
12456: otot
12457:
12458:
12459:
12460:
12461: Eduskunnan puhemiehelle
12462:
12463: Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän puheenjoh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12464: tajan lehtikirjoituksessa ollut ajatus alkoholin jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
12465: myynnistä alaikäisille on vastuuntunnoton ehdo- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12466: tus ja sopii tähän päivään erittäin huonosti. Las- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12467: ten ja nuorten alkoholinkäyttö on jatkuvasti pa-
12468: heneva ongelma, mitä ei ikärajan lasku tule tässä Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Al-
12469: tilanteessa helpottamaan. Alkoholin saatavuu- koholipolitiikka 2000 -työryhmän toi-
12470: den helpottaminen vaikeuttaa tilannetta valvon- minnan oikein kohdentamiseksi?
12471: nan, viranomaisten ja nuorten terveyden kannal-
12472: ta.
12473:
12474:
12475: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
12476:
12477: Mauri Salo /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
12478: Matti Vanhanen /kesk Mika Lintilä /kesk
12479:
12480:
12481:
12482:
12483: Versio 2.0
12484: KK 503/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym. Ministerin vastaus
12485:
12486:
12487:
12488:
12489: Eduskunnan puhemiehelle
12490:
12491: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- teiden oma- ja nuorisoehtoinen käyttö olisi kont-
12492: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rolloidumpaa ja vähenevää.
12493: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Työryhmän kokoonpano on seuraava: puheen-
12494: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk johtaja yrittäjä, valtiotieteen maisteri Petri Vig-
12495: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lione, varapuheenjohtaja neuvotteleva virkamies
12496: 503/2000 vp: Kari Paaso, jäsenet lehtori Pauliina Arola, filoso-
12497: fian maisteri, kirjailija Riina Katajavuori, tutkija
12498: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Al- Jaana Lähteenmaa, ravintoloitsija Juhani Meri-
12499: koholipolitiikka 2000 -työryhmän toi- maa, ohjelmajohtaja Melita Tulikoura, lääketie-
12500: minnan oikein kohdentamiseksi? teen lisensiaatti, toiminnanjohtaja Harri Vertio
12501: sekä neuvotteleva virkamies Irmeli Virtaranta.
12502: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Ari Saarto.
12503: ti seuraavaa: Julkisuudessa esillä olleet asiat ovat työryh-
12504: Ministeriö asetti Alkoholipolitiikka 2000 -työ- män puheenjohtajan omia ajatuksia, eivät mil-
12505: ryhmän 13.4.2000 eli ministeri Eva Biaudetin lään tavoin ryhmän kannanottoja. Myös kannan-
12506: viimeisenä työpäivänä. otto anniskeluikärajan laskemisesta on ainoas-
12507: Tehtäväksiautonsa mukaisesti työryhmän tu- taan puheenjohtaja Viglionen henkilökohtainen
12508: lee tehdä aloitteita ja tuoda uusia näkökulmia ajatus. Työryhmä pyrkii työssään avoimuuteen ja
12509: suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ottaen erityi- erilaisten ajatusten esilletuloon, mutta kuten ky-
12510: sesti huomioon vuonna 2004 tapahtuvat muutok- syjilläkin, myös ryhmällä eräänä pääkysymykse-
12511: set, miettiä keinoja ja tehdä ehdotuksia, joilla nä on huoli nuorten päihteidenkäytöstä.
12512: vahvistetaan ihmisen itsensä ja hänen lähiympä- Ikärajan laskeminen tuskin edesauttaisi nuor-
12513: ristönsä vastuuta korostavaa alkoholipolitiikkaa, ten ongelmien ratkaisemista. Päinvastoin. Uskon
12514: sekä pohtia erityisesti keinoja, joilla nuorten kuitenkin, että työryhmä pyrkii tehtäväksiauton-
12515: elintapoihin voitaisiin vaikuttaa niin, että päih- sa mukaisesti aidosti kohdistamaan työnsä todel-
12516: listen ongelmien ratkaisemiseksi.
12517:
12518:
12519: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2000
12520:
12521: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
12522:
12523:
12524:
12525:
12526: 2
12527: Ministems svar KK 503/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.
12528:
12529:
12530:
12531:
12532: Tili riksdagens talman
12533:
12534: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger missbruk som sker på eget eller andra ungdo-
12535: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- mars initiativ blir mera kontrollerat och minskar.
12536: rådet översänt följande av riksdagsledamot Arbetsgruppens sammansättning: ordförande
12537: Mauri Salo /cent m.fl. undertecknade skriftliga företagare, politices magister Petri Viglione, vice
12538: spörsmål SS 503/2000 rd: ordförande konsultativ tjänsteman Kari Paaso,
12539: medlemmar lektor Pauliina Arola, filosofie ma-
12540: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta gister, författare Riina Katajavuori, forskare Jaa-
12541: för att arbetsgruppen Alkoholpolitik na Lähteenmaa, restaurangägare Juhani Meri-
12542: 2000 skall inrikta sin verksamhet på rätt maa, programledare Melita Tulikoura, medicine
12543: sätt? licentiat, verksamhetsledare Harri V ertio samt
12544: konsultativ tjänsteman Irmeli Virtaranta. Sekre-
12545: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- terare är utvecklingschefen Ari Saarto.
12546: föra följande: De synpunkter som förekommit i offentlighe-
12547: Ministeriet tillsatte arbetsgruppen Alkoholpoli- ten är arbetsgruppens ordförandes egna och re-
12548: tik 2000 den 13 april 2000, dvs. på minister Eva presenterar inte på något sätt gruppens åsikt.
12549: Biaudets sista arbetsdag. Ä ven ståndpunkten att åldergränsen för serve-
12550: Enligt sitt uppdrag skall arbetsgruppen ta ini- ring bör sänkas är endast ordförande Vigliones
12551: tiativ och komma med nya synpunkter på alko- personliga åsikt. Arbetsgruppen strävar i sitt ar-
12552: holpolitiken i Finland särskilt med beaktande av bete efter öppenhet och utbyte av olika ideer,
12553: kommande förändringar under 2004, planera oli- men i likhet med frågeställama anser även grup-
12554: ka sätt och komma med förslag med hjälp av vil- pen att ungdomars rusmedelsmissbruk är ett av
12555: ka en alkoholpolitik som understryker männi- de största problemen.
12556: skans eget och hennes närmiljös ansvar stärks, En sänkning av åldersgränsen torde knappast
12557: samt dryfta i synnerhet olika sätt att inverka på främja en lösning av ungdomars problem. Tvärt-
12558: ungdomars levnadsvanor så att det rusmedels- om. Jag tror dock att arbetsgruppen i enlighet
12559: med sitt uppdrag uppriktigt strävar efter att lösa
12560: de verkliga problemen.
12561:
12562:
12563:
12564: Helsingfors den 19 juni 2000
12565:
12566: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
12567:
12568:
12569:
12570:
12571: 3
12572: KK 504/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
12573:
12574:
12575:
12576:
12577: KIRJALLINEN KYSYMYS 504/2000 vp
12578:
12579: Ammatilliseen koulutukseen hakeminen
12580:
12581:
12582:
12583:
12584: Eduskunnan puhemiehelle
12585:
12586: Työmarkkinatuella tuetaan työttömän henkilön sista toimenpiteistä taikka koulutuksesta ja on
12587: toimeentuloa työnhaun ja työvoimapoliittisten hakenut esim. yhteishaussa ammatilliseen koulu-
12588: toimenpiteiden aikana. Tarkoituksena on edistää tukseen tai ei ole keskeyttänyt opiskelua.
12589: ja parantaa työmarkkinoille hakeutumista tai pa- On mahdollista, että ammatilliseen koulutuk-
12590: laamista. seen saatetaan hakeutua työmarkkinatuen vuok-
12591: Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, si. Käytännössä seurauksena voi olla turhaa työ-
12592: joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäis- tä, jos pääsykokeisiin hakeutuvat henkilöt, jotka
12593: ajan eli 500 päivää tai joka ei ole oikeutettu työt- eivät ole tosissaan kiinnostuneita alasta, johon
12594: tömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloeh- ovat pyrkimässä. He saattavat myös viedä paikan
12595: toa. henkilöiltä, joille kyseinen ala saattaisi olla to-
12596: Kun työttömyyspäivärahaa on ensin maksettu della mieluinen. Ongelma kärjistyy, jos kysymys
12597: 500 päivää, työmarkkinatukea maksetaan ilman on alasta, jossa on pulaa työntekijöistä.
12598: tarveharkintaa 180 päivää. Kun työtön ei täytä
12599: työssäoloehtoa tai kun ilman tarveharkintaa ole- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12600: va työmarkkinatuki on loppunut, työmarkkinatu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
12601: kea maksetaan tarveharkintaisena ajallisesti ra- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12602: joittamaton aika. vaksi seuraavan kysymyksen:
12603: 18-24-vuotias saa työmarkkinatukea silloin,
12604: kun hänellä on ammatillinen koulutus tai kun hän Onko hallituksen piirissä pohdittu kei-
12605: on työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai työ- noja ammatillisen koulutuksen hakujär-
12606: harjoittelussa, jollei hänellä ole ammatillista jestelmän rationalisoimiseksi, jotta väl-
12607: koulutusta tai työkokemusta tai kun hän ei ole tyttäisiin turhalta työltä koulutuksen
12608: kieltäytynyt tarjotusta työstä, työvoimapoliitti- opiskelupaikkoja jaettaessa?
12609:
12610:
12611: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
12612:
12613: Antero Kekkonen /sd
12614:
12615:
12616:
12617:
12618: Versio 2.0
12619: KK 504/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
12620:
12621:
12622:
12623:
12624: Eduskunnan puhemiehelle
12625:
12626: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- rusopetuksen oppilaanohjaushenkilöstön kanssa
12627: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- edistää vaille opiskelijapaikkaa jääneiden hakeu-
12628: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tumista yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille,
12629: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen muuhun koulutukseen tai työelämään.
12630: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa
12631: 504/2000 vp: on viime vuosina ollut lievässä laskussa. Vuoden
12632: 1996 keväällä ensisijaisia hakijoita oli 105 000,
12633: Onko hallituksen piirissä pohdittu kei- joista valituiksi tuli n. 75 % (79 129). Tänä ke-
12634: noja ammatillisen koulutuksen hakujär- väänä ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulu-
12635: jestelmän rationalisoimiseksi, jotta väl- tukseen on yhteishaussa 93 000 ensisijaista haki-
12636: tyttäisiin turhalta työltä koulutuksen jaa, joka on n. 2 000 vähemmän kuin viime ke-
12637: opiskelupaikkoja jaettaessa? vään yhteishaussa (95 300). Viime keväänä 82%
12638: ensisijaisista hakijoista valittiin koulutukseen.
12639: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Yhteishakujärjestelmä on palvelujärjestelmä,
12640: ti seuraavaa: jonka avulla tuetaan koulutuksen järjestäjien
12641: Ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulu- opiskelijaksi ottamista. Opiskelijalla on vapaa
12642: tukseen hakeudutaan pääsääntöisesti yhteishaku- hakeutumisoikeus lukioon ja ammatilliseen pe-
12643: järjestelmän kautta. Yhteishakujärjestelmä on ruskoulutukseen. Ilman yhteishakujärjestelmää
12644: keskitetty tietojärjestelmä, jonka avulla huoleh- koulutuksen järjestäjät joutuisivat hoitamaan
12645: ditaan tarjolla olevan koulutuksen tiedottamises- kaikki opiskelijaksi ottamiseen liittyvät toimen-
12646: ta, hakeudutaan koulutukseen ja välitetään opis- piteet itse. Yhteishaun avulla koulutuksenjärjes-
12647: kelijaksi ottamisessa tarvittavat tiedot koulutuk- täjät saavat hakijoista opiskelijaksi ottamisen pe-
12648: sen järjestäjille. Lisäksi järjestelmällä tuetaan rusteiden mukaisesti järjestetyt luettelot, joiden
12649: valitsematta jääneiden hakeutumista muuhun perusteella koulutuksen järjestäjä joko ottaa
12650: koulutukseen sekä tuotetaan tietoa hakijoista ja opiskelijat suoraan opiskelijoiksi tai kutsuu hei-
12651: koulutukseen otetuista koulutusjärjestelmän toi- dät valintakokeeseen. Valinnan jälkeen koulu-
12652: minnan seurantaa ja arviointia varten. tuksen järjestäjä ilmoittaa yhteishakujärjestel-
12653: Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnal- mään tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista.
12654: lisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakeutu- Työmarkkinatuesta annetun lain muuttamises-
12655: miseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvän val- ta annetun lain (1705/ 1995) säädöksillä on ollut
12656: takunnallisen tiedotuksen järjestämisestä. tarkoitus aktivoida ammatillista koulutusta vail-
12657: Lääninhallitus huolehtii hakemusten vastaan- la olevia hakeutumaan ammatilliseen koulutuk-
12658: ottamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä, hake- seen. Lain mukaan 17 -vuotias ammattikoulutta-
12659: miseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä maton henkilö ei ole oikeutettu työmarkkinatu-
12660: yleisestä tiedotuksesta sekä muista yhteishaun keen, ellei hän aktiivisesti hakeudu ammatilli-
12661: käytännönjärjestelyistä alueellaan. seen koulutukseen tai osallistu työmarkkinatues-
12662: Lääninhallituksen tehtävänä on yhteistyössä ta annetun lain mukaiseen koulutukseen, työhar-
12663: kuntien, työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja pe- joitteluun, työkokeiluun tai työhallinnon järjestä-
12664:
12665:
12666: 2
12667: Ministerin vastaus KK 504/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
12668:
12669:
12670: mään kuntoutukseen. Lain toimeenpanoa varten Opinto-ohjauksena pyritään tukemaan kaik-
12671: työministeriö on antanut työvoimatoimistoille kien perusopetuksen ja lukion päättävien opiske-
12672: ohjeet lain soveltamisesta. lijoiden koulutusvalintoja. Kaikkien kohdalla
12673: Työministeriön voimassa olevien ohjeiden tuskin päästään tilanteeseen, jossa hakutoiveet
12674: mukaisesti aktiiviseksi koulutukseen hakeutumi- toteutuvat hakijan toivomalla tavalla. Tämän
12675: seksi katsotaan, että peruskoulututkinnon suorit- vuoksi aina tulee olemaan jonkin verran hakijoi-
12676: tanut henkilö hakee yhteishakumenettelyssä vä- ta, jotka eivät ota vastaan heille tarjottua koulu-
12677: hintään kolmeen toisen asteen perustutkintoon tuspaikkaa. Heidät pyritään ohjaamaan haussa
12678: johtavaan ammatilliseen koulutukseen ja ylioppi- vapaaksi jääneille paikoille.
12679: lastutkinnon suorittanut henkilö vähintään kol- Työmarkkinatuen varmistaminen työministe-
12680: meen ammattikorkeakoulun koulutusohjelmaan. riön ohjeiden mukaisesti hakemalla lisännee ha-
12681: Yhden yhteishakuvaihtoehdon voi korvata ha- kijamäärää jonkin verran, mutta hakijamäärien
12682: keutumalla yhteishakumenettelyn ulkopuolella ollessa näinkin suuria ei heidän osuuteensa kai-
12683: olevaan ammatilliseen koulutukseen tai yleissi- kista hakijoista ole merkittävä. Käytettävissä ei
12684: vistävään ei-ammatilliseen koulutukseen (esim. ole selvityksiä siitä, kuinka moni hakija on ha-
12685: lukio tai talouskoulu). Ylioppilas voi korvata yh- keutunut ammatilliseen koulutukseen yhteisha-
12686: den yhteishakuvaihtoehdon hakemalla yliopis- kujärjestelmän kautta pelkästään saadakseen työ-
12687: toon tai korkeakouluun tai toisen asteen tutkin- markkinatukea.
12688: toon johtavaan koulutukseen. Mikäli henkilö ei Opetusministeriö tulee selvittämään yhteis-
12689: tule valituksi varsinaisessa hakumenettelyssä, työssä työministeriön kanssa aktiiviseen koulu-
12690: hänen tulee hakeutua työvoimatoimiston osoitta- tukseen hakeutumiseen liittyvää ohjeistusta eten-
12691: miin peruutuspaikkoihin sekä osallistua seuraa- kin ylioppilaiden kohdalla, jotta ohjeet saadaan
12692: vaan yhteishakumenettelyyn. neutraaleiksi koulutukseen hakeutumisen kan-
12693: nalta.
12694:
12695:
12696: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
12697:
12698: Opetusministeri Maija Rask
12699:
12700:
12701:
12702:
12703: 3
12704: KK 504/2000 vp- Antero Kekkonen /sd Ministems svar
12705:
12706:
12707:
12708:
12709: Tili riksdagens talman
12710:
12711: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Länsstyrelserna skall i samarbete med kom-
12712: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- munema, arbets- och näringslivscentralema och
12713: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- elevvården inom den grundläggande utbildning-
12714: ro Kekkonen /sd undertecknade skriftliga spörs- en hjälpa sökande som blivit utan studieplats att
12715: mål SS 504/2000 rd: söka till platser som inte fyllts i gemensam elev-
12716: ansökan, till annan utbildning eller till arbetsli-
12717: Har man i regeringskretsar funderat på vet.
12718: metoder att rationalisera ansöknings- Antalet förstahandssökande i den gemensam-
12719: systemet för yrkesutbildningen så att ma ele':antagningen har de senaste åren sjunkit
12720: onödigt arbete undviks vid utdelningen något. Ar 1996 på våren var antalet 105 000, av
12721: av studieplatser? vilka ca 75 % (79 129) antogs. 1 vårens gemen-
12722: samma elevantagning för yrkesutbildningen och
12723: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- gymnasieutbildningen deltar 93 000 förstahands-
12724: föra följande: sökande, vilket är omkring 2 000 farre än förra
12725: Ansökningen till den grundläggande yrkesutbild- våren (95 300). 1 fjol antogs 82 % av förstahands-
12726: ningen och till gymnasieutbildningen sker i regel sökandena.
12727: via systemet för gemensam elevansökan. Gemen- Systemet för gemensam elevansökan är ett
12728: sam elevansökan är ett centralt datasystem med servicesystem till hjälp för utbildningsanordnar-
12729: vars hjälp informationen om den utbildning som na i antagningen av studerande. Rätten att söka
12730: erbjuds blir omskött, ansökningen till utbildning till gymnasiet och yrkesutbildningen är fri. Utan
12731: sker och de uppgifter som behövs vid antagning- en gemensam elevansökan skulle utbildningsan-
12732: en av studerande förmedlas till utbildningsanord- ordnama vara tvungna att sköta hela processen
12733: naren. Ytterligare hjälper man med systemet dem kring antagningen själva. Med hjälp av gemen-
12734: som inte blivit antagna att söka till någon annan sam elevansökan får de som ordnar utbildningen
12735: utbildning samt producerar data om sökande och förteckningar över de sökande uppgjorda enligt
12736: antagna för uppföljningen och utvärderingen av antagningsgrundema, och utbildningsanordna-
12737: hur utbildningssystemet fungerar. ren antar på basis av dem de studerande antingen
12738: Utbildningsstyrelsen svarar på riksnivå för ge- direkt eller så kallas de till urvalsprov. Efter an-
12739: nomförandet av gemensam elevansökan och för tagningen meddelar utbildningsanordnaren sys-
12740: den riksomfattande informationen om hur ansö- temet för gemensam elevansökan uppgifter om
12741: k~n till utbildningen går till och om själva antag-
12742: dem som tagit emot en studieplats.
12743: mngen. Genom bestämmelsema i lagen om ändring av
12744: Länsstyrelsen sköter mottagningen, behand- lagen om arbetsmarknadsstöd (1705/1995) har
12745: lingen och uppbevarandet av ansökningarna, den det varit meningen att aktivera personer som sak-
12746: allmänna informationen om ansökan och antag- nar yrkesutbildning att söka till yrkesutbildning.
12747: ningen av studerande samt övriga praktiska ar- Enligt lagen är en 17 -åring utan yrkesutbildning
12748: rangemang kring gemensam elevansökan inom inte berättigad till arbetsmarknadsstöd, om han
12749: sitt område. eller hon inte aktivt söker till yrkesutbildning el-
12750:
12751:
12752: 4
12753: Ministems svar KK 504/2000 vp -Antero Kekkonen /sd
12754:
12755:
12756: ler deltar i utbildning, arbetspraktik eller arbets- annullerade platser som arbetskraftsbyrån anvi-
12757: prövning enligt lagen om arbetsmarknadsstöd el- sar samt delta i nästa gemensamma elevansökan.
12758: ler rehabilitering som ordnas av arbetsförvalt- Genom studiehandledning strävar man efter
12759: ningen. För verkställigheten av lagen har arbets- att stödja alla som avslutar den grundläggande
12760: ministeriet gett arbetskraftsbyråema anvisningar utbildningen och gymnasiet i valet av utbildning.
12761: om hur lagen skall tillämpas. Det är knappast möjligt att för allas del uppnå en
12762: 1 enlighet med arbetsministeriets gällande an- sådan situation där önskemålen om studiealterna-
12763: visningar betraktas det som aktivt sökande tili ut- tiv uppfylls tili fullo. Det kommer därför alltid i
12764: bildning när en person som har avlagt grundsko- någon mån att finnas sökande som inte tar emot
12765: lexamen, i förfarandet med gemensam elevantag- den studieplats som erbjuds dem. Dessa sökande
12766: ning söker minst tre gånger tili sådan yrkesut- strävar man efter att vägleda tilllediga platser.
12767: bildning på andra stadiet som leder tili en grund- Att människor försäkrar sig om arbetsmark-
12768: examen och den som har avlagt studentexamen nadsstöd genom ansökningar enligt arbetsminis-
12769: tili minst tre utbildningsprogram i någon yrkes- teriets anvisningar torde öka antalet sökande i nå-
12770: högskola. gon mån, men med så pass många sökande är de-
12771: Ett altemativ i gemensam elevansökan kan er- ras andel av alla inte av betydelse. Det finns inga
12772: sättas med en ansökan tili någon yrkesutbildning utredningar om hur många sökande som har sökt
12773: eller allmänbildande utbildning, som inte är yr- tili yrkesutbildning via gemensam elevansökan
12774: kesutbildning, utanför förfarandet med gemen- enbart i syfte att få arbetsmarknadsstöd.
12775: sam elevansökan (t.ex. gymnasium eller hus- Undervisningsministeriet kommer i samver-
12776: hållsskola). En student kan ersätta ett alternativ i kan med arbetsministeriet att utreda hur anvis-
12777: gemensam elevansökan genom att söka tili ett ningarna som gäller aktivt sökande tili utbild-
12778: universitet eller en högskola eller tili utbildning ning ges, i synnerhet när det gäller studenter, så
12779: på andra stadiet som leder tili en examen. Om sö- att anvisningarna blir neutrala med tanke på hur
12780: kanden inte blir antagen i det egentliga ansök- man söker tili utbildning.
12781: ningsförfarandet, skall han eller hon söka tili de
12782:
12783:
12784: Helsingfors den 14 juni 2000
12785:
12786: Undervisningsminister Maija Rask
12787:
12788:
12789:
12790:
12791: 5
12792: KK 505/2000 vp -Toimi Kankaanniemi /skl ym.
12793:
12794:
12795:
12796:
12797: KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2000 vp
12798:
12799: DDR:n Stasin kanssa yhteistyössä olleiden suo-
12800: malaisten toiminnan ja vastuun selvittäminen
12801:
12802:
12803:
12804:
12805: Eduskunnan puhemiehelle
12806:
12807: Julkisuudessa on kerrottu tietoja suomalaisten Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12808: yhteyksistä entisen Itä-Saksan tiedustelupalve- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
12809: lun Stasin kanssa. Suomesta väitetään toimitetun vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12810: huomattava määrä erilaisia, myös salaisia tietoja tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12811: vieraan maan viranomaisille. Näin on saatettu va-
12812: hingoittaa vakavalla tavalla Suomen etuja. Julki- Aikooko hallitus IJ!htyä pikaisiin toi-
12813: suuteen lienee tulossa eräiden henkilöiden ni- menpiteisiin puolueettoman ja luotetta-
12814: miä, joiden epäillään syyllistyneen tällaiseen van asiantuntijaryhmän asettamiseksi
12815: moraalittomaan ja mahdollisesti lainvastaiseen selvittämään suomalaisten yhteistyötä
12816: toimintaan. entisen DDR:n Stasin kanssa mahdollis-
12817: Stasi-yhteyksien selvittäminen on monesta ten syyllisten paljastamiseksi ja saatta-
12818: syystä tärkeää. Kaikkien leimattujen henkilöiden miseksi asianmukaiseen vastuuseen
12819: osalta on erityisen tärkeää, että totuus selvite- tekemisistään sekä syyttömien vapautta-
12820: tään, syylliset paljastetaan ja asetetaan vastuu- miseksi epäilyistä ja
12821: seen ja syyttömät vapautetaan epäilyistä. Tämän
12822: vuoksi tulisi pikaisesti asettaa puolueeton ja luo- aikooko hallitus antaa myös CIA:lta
12823: tettava asiantuntijaryhmä selvittämään asiaa. saatavissa olevat tiedot edellä tarkoite-
12824: Tälle ryhmälle tulisi antaa oikeus saada myös tun asiantuntijaryhmän tutkittaviksi
12825: Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n hallussa sekä
12826: olevat asiakirjat ja tiedot, joiden luovuttamiseen mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai-
12827: ja käyttöön saamiseen Suomen hallituksella on koo ryhtyä asian perusteellisen selvittä-
12828: vaikutusvaltaa. misen varmistamiseksi, ellei hallitus aio
12829: asettaa edellä tarkoitettua asiantuntija-
12830: ryhmää?
12831:
12832:
12833: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
12834:
12835: Toimi Kankaanniemi /skl
12836: Sakari Smeds /skl
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Versio 2.0
12842: KK 505/2000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl ym. Ministerin vastaus
12843:
12844:
12845:
12846:
12847: Eduskunnan puhemiehelle
12848:
12849: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- varsin hyvä yleiskäsitys Stasin toiminnasta
12850: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- maassamme.
12851: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Takavuosien kokonaistilanne huomioon ot-
12852: vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaannie- taen Stasin maatamme vastaan kohdistunutta toi-
12853: men /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- mintaa voidaan luonnehtia vaikutuksiltaan mel-
12854: sen KK 505/2000 vp: ko marginaaliseksi eikä nyt julkisuudessa ollei-
12855: den tietojen pohjalta ole syytä yliarvioida sen
12856: Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toi- merkitystä.
12857: menpiteisiin puolueettoman ja luotetta- Maamme turvallisuusviranomaiset ovat var-
12858: van asiantuntijaryhmän asettamiseksi sin hyvin selvillä kaikista uusista mahdollisuuk-
12859: selvittämään suomalaisten yhteistyötä sista DDR:n entisen tiedustelupalvelun toimin-
12860: entisen DDR:n Stasin kanssa mahdollis- nan selvittämiseksi ja käyttävät ne tehokkaasti
12861: ten syyllisten paljastamiseksi ja saatta- hyväkseen. Asianomaisilla viranomaisilla on
12862: miseksi asianmukaiseen vastuuseen te- kiistatta paras asiantuntemus Stasin toiminnasta
12863: kemisistään sekä syyttömien vapautta- maassamme, ja viranomaiset kykenevät hyvin
12864: miseksi epäilyistä ja selviytymään kaikesta sen toimintaa koskevasta
12865: mahdollisesta uudestakin selvitystyöstä. Pitäyty-
12866: aikooko hallitus antaa myös CIA:lta mällä voimassa olevan oikeusjärjestelmän mu-
12867: saatavissa olevat tiedot edellä tarkoite- kaisissa menettelytavoissa voidaan parhaiten taa-
12868: tun asiantuntijaryhmän tutkittaviksi ta myös mahdollisten epäilyjen kohteena olevien
12869: sekä Suomen kansalaisten oikeusturva. Näille henki-
12870: mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ai- löille on annettava tilaisuus tulla kuulluksi ja si-
12871: ten vaikuttaa asiansa selvittämiseen. Jokaista yk-
12872: koo 1Jlhtyä asian perusteellisen selvittä-
12873: misen varmistamiseksi, ellei hallitus aio sittäistä tapausta on tarkasteltava erikseen sen
12874: asettaa edellä tarkoitettua asiantuntija- seikan selvittämiseksi, onko tietty henkilö syyl-
12875: listynyt sellaiseen oikeudenvastaiseen tekoon,
12876: 1Jlhmää?
12877: josta on säädetty rangaistus.
12878: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Sopimattomaan ja selkeästi lakiemme vastai-
12879: seuraavaa: seen toimintaan ulkomaiden tiedustelupalvelu-
12880: jen kanssa syyllistyneet suomalaiset yhteistyö-
12881: Maamme turvallisuusviranomaiset ovat seuran- kumppanit on aina saatettu ja saatetaan myös
12882: neet DDR:n tiedustelupalvelun Stasin toimintaa vastaisuudessa asianmukaisesti vastuuseen toi-
12883: jo sen aktiiviaikana. Myös tiedustelupalvelun minnastaan, mikäli uusimpien selvitysten pohjal-
12884: kaatumisen jälkeisiä tapahtumia on seurattu kai- ta tähän on syytä.
12885: kin käytettävissä olevin keinoin ja selvitetty toi- Edellä kerrotuista syistä sisäasiainministeriö
12886: minnan ja sen yhteyksien luonnetta maamme ei pidä tarpeellisena asettaa erillistä asiantuntija-
12887: kansalaisiin. Tämä selvitystyö jatkuu edelleen. ryhmää selvittämään suomalaisten yhteistyötä
12888: Edellä kerrotun pohjalta viranomaisillamme on Stasin kanssa, vaan katsoo, että selvitystyö hoi-
12889:
12890:
12891: 2
12892: Ministerin vastaus KK 505/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
12893:
12894:
12895: tuu tehokkaimmin ja suurimmalla asiantunte- vieraana ja asian todellista merkitystä yliarvioi-
12896: muksella normaalina viranomaistoimintana. Täl- vana yksikkönä. Sisäasiainministeriö seuraa tar-
12897: lainen tavanomaiseen järjestelmään kuulumaton koin Stasin toimintaa koskevaa selvitystyötä var-
12898: ja poliisitoimen sekä syyttäjä- ja tuomioistuinjär- mistuakseen sen kaikinpuolisesta perinpohjai-
12899: jestelmän ulkopuolelle sijoittuva elin koettaisiin suudesta.
12900: päinvastoin suomalaiselle oikeusjärjestelmälle
12901:
12902:
12903: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
12904:
12905: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
12906:
12907:
12908:
12909:
12910: 3
12911: KK 505/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym. Ministems svar
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: Till riksdagens talman
12917:
12918: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger följder och det finns ingen orsak att överskatta
12919: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dess betydelse på basis av de uppgifter som före-
12920: rådet översänt följande av riksdagsledamot Toi- kommit i offentligheten.
12921: mi Kankaanniemi /fkfm.fl. undertecknade skrift- Våra säkerhetsmyndigheter känner bra tili alla
12922: liga spörsmål SS 505/2000 rd: de nya möjligheter som finns att tillgå för att ut-
12923: reda det foma DDR:s underrättelsetjänsts verk-
12924: Ainnar regeringen snabbt vidta åtgär- samhet och utnyttjar dem på ett effektivt sätt.
12925: der för att tillsätta en opartisk och till- Myndighetema i fråga har onekligen den bästa
12926: förlitlig expertgrupp i syfte att utreda sakkunskapen då det gäller Stasis verksamhet i
12927: finländarnas samarbete med Stasi i det vårt land och är fullt kapabla att klara av allt nytt
12928: forna DDR och för att avslöja eventuel- utredningsarbete gällande verksamheten som
12929: la skyldiga och, som sig bör, ställa dem eventuellt dyker upp. Genom att iaktta sådana
12930: tili svars för vad de har gjort samt för att förfaringssätt som överensstämmer med gällan-
12931: befria oskyldiga från misstankar och de rättssystem kan man bäst trygga rättsskyddet
12932: för finska medborgare som eventuellt blir före-
12933: ämnar regeringen även ge de uppgifter mål för misstankar. Sådana personer bör få till-
12934: somfinns attfåfrån CIA tili expertgrup- fålle att bli hörda och sålunda påverka utredning-
12935: pen för undersökning samt en av sitt ärende. Varje enskilt fall bör granskas
12936: vilka andra åtgärder ämnar regeringen för sig för att man skall kunna utreda huruvida en
12937: vidta för att säkerställa att saken blir person har gjort sig skyldig till en sådan lagstri-
12938: grundligt undersökt om inte regeringen dig gäming som är straffbar.
12939: ämnar tillsätta någon expertgrupp? Finländska samarbetspartners som gjort sig
12940: skyldiga till opassande och klart lagstridig verk-
12941: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samhet med utländska underrättelsetjänster har
12942: föra följande: ställts och kommer även i fortsättningen att på
12943: behörigt sätt ställas till svars för sin verksamhet
12944: Våra säkerhetsmyndigheter har följt DDR:s un- ifall det på basis av de senaste undersökningama
12945: derrättelsetjänst Stasis verksamhet redan under finns skäl därtill.
12946: dess aktiva tid. Även sedan underrättelsetjänsten Avovan närnnda orsaker anser inrikesministe-
12947: upplöstes har man med alla tillgängliga medel riet att det inte behöver tillsättas någon särskild
12948: följt med händelsema och utrett verksamheten expertgrupp för att utreda finländamas samarbet
12949: samt viiken typ av förbindelser den har haft med med Stasi, och att utredningsarbetet sköts effek-
12950: våra medborgare. Detta utredningsarbete fortsät- tivast och med största sakkunskap som normal
12951: ter ännu. Enligt vad som anges ovan känner våra myndighetsverksamhet. Ett sådant organ som
12952: myndigheter i allmänhet mycket bra tili Stasis inte hör tili vårt normala system och ställs utan-
12953: verksamhet i vårt land. för polisväsendet samt åklagar- och domstols-
12954: Om man betraktar situationen förr i tiden som verksamheten skulle tvärtom upplevas som en
12955: en helhet kan den verksamhet som Stasi riktat enhet som både är främmande för vårt finska
12956: mot vårt land anses ha haft ganska marginella
12957:
12958: 4
12959: Ministems svar KK 505/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
12960:
12961:
12962: rättssystem och förstorar sakens verkliga bety- redningar som gäller Stasi för att säkerställa att
12963: delse. Inrikesministeriet följer noga med de ut- de på allt sätt görs ytterst noggrant.
12964:
12965:
12966: Helsingfors den 16 juni 2000
12967:
12968: Inrikesminister Kari Häkämies
12969:
12970:
12971:
12972:
12973: 5
12974: KK 506/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
12975:
12976:
12977:
12978:
12979: KIRJALLINEN KYSYMYS 506/2000 vp
12980:
12981: Syöpähoitoihin varautuminen
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: Eduskunnan puhemiehelle
12987:
12988: Syöpä on yleinen sairaus. Joka neljäs suomalai- nemmissä sairaanhoitopiireissä on mahdollisuus
12989: nen sairastuu syöpään jossakin elämänsä vai- antaa kalliimpia hoitoja kuin pääkaupunkiseu-
12990: heessa, ja sairastuneista noin puolet selviytyy dun suuressa piirissä, jossa asukkaita on yli mil-
12991: taudista. Syövän hoitomenetelmien nopea kehi- joona.
12992: tys ja uudet lääkkeet voivat entisestään lisätä to- Monet sairastuvat elämänsä parhaassa vai-
12993: dennäköisyyttä parantua. Silti tällä hetkellä syö- heessa syöpään. Näillä ihmisillä on vielä paljon
12994: pätaudit ovat verenkiertoelinsairauksien jälkeen annettavaa yhteiskunnalle, joten heidän paranta-
12995: yleisin kuolinsyy Suomessa. miseensa tulisi panostaa.
12996: Syöpälääkkeiden hinnat ovat nousseet räjäh-
12997: dysmäisesti ja uudet syöpälääkkeet ovat hyvin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
12998: kalliita. Esimerkiksi uudet solunsalpaajat ovat lä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
12999: hes kymmenen kertaa kalliimpia kuin vanhem- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13000: mat, joten hinta rajoittaa niiden käyttöä. Sairaan- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13001: hoitopiirien lääkemäärärahat ovat rajallisia ja on
13002: todennäköistä, että syöpähoitojen valintaan vai- Miten hallitus on varautunut syöpähoi-
13003: kuttavat taloudelliset tekijät. Sairaanhoitopiirit tojen kallistumiseen,
13004: ovat mahdottoman yhtälön edessä: lisärahoitusta
13005: ei ole, potilasmäärät kasvavat ja hoidot kallistu- onko hallitus selvittänyt syöpälääkehoi-
13006: vat. Kuntien erikoissairaanhoitomenot ovat ol- tojen alueellisia eroja,
13007: leet jo pitkään kasvussa, ja syöpähoitojen kal- miten hallitus aikoo tukea sairaanhoito-
13008: leus kasvattaa niitä edelleen. Kuntien on vaikea piirejä, jotta kansalaisilla olisi yhden-
13009: selviytyä näistä menopaineista. vertaiset mahdollisuudet saada syöpä-
13010: Syöpärekisteristä on mahdollisuus saada tie- hoitoaja
13011: toa syöpäleikkauksista, eikä leikkaushoidossa
13012: näytä olevan alueellisia eroja. Mutta lääkehoi- aikooko hallitus antaa suosituksia hoi-
13013: don suhteen ei pidetä rekisteriä eikä myöskään tokriteereiksi, joilla taattaisiin kansa-
13014: alueellisista eroavuuksista ole helposti saatavis- laisille mahdollisuus saada hoitoa
13015: sa tilastotietoa. Kuitenkin esimerkiksi HUS:n asuinpaikasta riippumatta?
13016: piirissä on sellainen näkemys, että joissain pie-
13017:
13018:
13019: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
13020:
13021: Tarja Kautto /sd
13022: Tuula Haatainen /sd
13023: Versio 2.0
13024: KK 506/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym. Ministerin vastaus
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: Eduskunnan puhemiehelle
13030:
13031: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa misestä säädetään kansanterveyslaissa, erikois-
13032: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sairaanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Kun-
13033: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nallinen erikoissairaanhoito toteutetaan pää-
13034: vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd asiassa sairaanhoitopiirien toimesta. Perustus-
13035: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvatta-
13036: 506/2000 vp: va, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
13037: jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja
13038: Miten hallitus on varautunut syöpähoi- edistettävä väestön terveyttä. Laki potilaan ase-
13039: tojen kallistumiseen, masta ja oikeuksista antaa potilaalle oikeuden
13040: hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen
13041: onko hallitus selvittänyt syöpälääkehoi- liittyvään kohteluun.
13042: tojen alueellisia eroja, Lääkäriseura Duodecim laatii sosiaali- ja ter-
13043: miten hallitus aikoo tukea sairaanhoito- veysministeriön tukemana Suomeen soveltuvia
13044: piirejä, jotta kansalaisilla olisi yhden- valtakunnallisia hoitosuosituksia, joiden avulla
13045: vertaiset mahdollisuudet saada syöpä- voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoi-
13046: hoitoaja tokäytäntöjen vaihtelua. Hoitosuositukset toimi-
13047: vat tukena lääkärien käytännön työssä ja perusta-
13048: aikooko hallitus antaa suosituksia hoi- na laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia. Rinta-
13049: tokriteereiksi, joilla taattaisiin kansa- syövän ja eturauhassyövän osalta suositukset
13050: laisille mahdollisuus saada hoitoa ovat valmistuneet ja munasarjasyövän sekä keuh-
13051: asuinpaikasta riippumatta? kosyövän suositukset ovat valmisteilla.
13052: Lääkekustannusten vuosittainen kasvu on
13053: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 1990-luvulla yleensä ollut noin 8-10 % . Ne
13054: ti seuraavaa: ovat kasvaneet noin 9 o/o:sta terveydenhuoltome-
13055: noista vuonna 1990 noin 15 %:iin vuonna 1999.
13056: Syöpätaudit ovat Suomessa sydän- ja verenkier-
13057: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Lääke-
13058: toelinten sairauksien jälkeen yleisin kuolinsyy.
13059: kustannustyöryhmän vuonna 1997 ehdottamat
13060: Useampi kuin joka neljäs suomalainen sairastuu
13061: kertaluonteiset toimenpiteet toteutettiin pääosin
13062: elämänsä jossain vaiheessa syöpään. Vuosittain
13063: vuonna 1998. Työryhmän ehdottamista pitkäjän-
13064: uusia syöpätapauksia todetaan noin 20 000.
13065: teisistä toimenpiteistä Rohto-ohjelma pyrkii ra-
13066: 1990-luvulla syöpäpotilaiden parantumispro-
13067: tionaaliseen lääkemääräämiskäytäntöön ja -hoi-
13068: sentti nousi 50:een. Suomessa hoitotulokset ovat
13069: toon. Sen osana selvitetään myös sairaaloiden
13070: Euroopan kärkitasoa. Hyviin tuloksiin ovat vai-
13071: peruslääkevalikoimaan ja lääkehankintaan liitty-
13072: kuttaneet varhaisdiagnostiset menetelmät ja
13073: viä seikkoja.
13074: uudenaikainen hoito, mutta myös ennustetekijöi-
13075: Kela tutki syöpälääkkeiden käyttöä ja kustan-
13076: den määritys ja siihen perustuva yksilöllinen hoi-
13077: nuksia avohoidossa vuonna 1997. Kelan tiedot
13078: to.
13079: koskevat pelkästään avohoidon korvattuja lääk-
13080: Syöpähoidon, kuten kaiken sairaanhoidon jär-
13081: keitä. Tutkimus osoitti, että syöpälääkkeiden
13082: jestäminen on kuntien vastuulla. Hoidon järjestä-
13083:
13084: 2
13085: Ministerin vastaus KK 506/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
13086:
13087:
13088: käyttö vaihteli alueittain erittäin vähän. Tutki- Syöpätautien hoitokäytännöt ovat muuttumas-
13089: muksesta on aikaa joitakin vuosia, mutta Kelan sa avohoitopainotteisiksi. Tämä lisää lääkekor-
13090: reseptitiedosto ei osoita tilanteen muuttuneen vausjärjestelmän merkitystä myös syövän hoita-
13091: paljonkaan. misessa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti
13092: Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden lääkeme- 1.3.2000 lääkekorvausjärjestelmää selvittävän
13093: noistaja syöpälääkkeiden osuudesta ei löydy val- työryhmän. Sen tehtävänä on selvittää korvaus-
13094: takunnallista tietoa. Suomen Kuntaliiton rapor- järjestelmän toimivuus ja tarkoituksenmukai-
13095: tissa sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden vuoden suus, kustannustehokkuus sekä nykyiset hoito-
13096: 2000 talousarvioista ja suunnitelmista todetaan, käytännöt lääkealan kansainvälinen kehitys sekä
13097: että tämän vuoden talousarvioissa kohtaan "Ai- eurooppalainen korvauskäytäntö huomioon ot-
13098: neet, tarvikkeet ja tavarat", johon lääkemenot si- taen. Työryhmän on erityisesti pyrittävä arvioi-
13099: sältyvät, on varattu 3 047 miljoonaa markkaa, maan tulevaa kehitystä lääkehuollon osalta.
13100: mikä on 5 % enemmän kuin vuoden 1999 talous- Syövän hoitomenetelmät ovat nopeasti kehit-
13101: arviossa, mutta vain 1,5 % enemmän kuin vuo- tymässä. Näyttöön perustuvat ja kustannusvai-
13102: den 1998 tilinpäätöksessä. Kaikkien toimintame- kuttavat hoidot, joihin alueelliset hoitoohjelmat
13103: nojen kasvu vuonna 2000 on 3,8% vuoden 1999 tukeutuvat, muodostavat lähtökohdan syöpähoi-
13104: talousarvioon verrattuna ja 3,0% vuoden 1998 ti- don kehittämisessä. Tämän lisäksi sosiaali- ja
13105: linpäätökseen verrattuna. On toivottava, että terveysministeriö pyrkii omalta osaltaan vaikut-
13106: kuntien ja kuntayhtymien talousarviot perustu- tamaan siihen, että kunnat huolehtivat lakisäätei-
13107: vat realistisiin arvioihin väestön tarpeista. sistä velvoitteistaan.
13108:
13109:
13110: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
13111:
13112: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: 3
13118: KK 506/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym. Ministerns svar
13119:
13120:
13121:
13122:
13123: Tili riksdagens talman
13124:
13125: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Att ordna med cancervård hör precis som all
13126: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- annan sjukvård till kommunernas ansvar. Be-
13127: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tarja stämmelser om ordnandet av vård föreskrivs i
13128: Kautto /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård
13129: mål SS 506/2000 rd: och mentalvårdslagen. Den specialiserade sjuk-
13130: vården inom kommunerna sköts främst av sjuk-
13131: Hur har regeringen förberett sig på att vårdsdistrikten. Enligt § 19 grundlagen skall det
13132: cancervården blir dyrare, allmänna, enligt vad som närmare bestäms ge-
13133: nom lag, tillförsäkra var och en tillräckliga soci-
13134: har regeringen tagit reda på om det al-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster samt främ-
13135: finns regionala skillnader i cancermedi- ja befolkningens hälsa. Enligt lagen om patien-
13136: cineringen, tens ställning och rättigheter har patienten rätt till
13137: hur ämnar regeringen stöda sjukvårds- god hälso- och sjukvård samt till gott bemötande.
13138: distrikten så att medborgarna sinsemel- Läkaresällskapet Duodecim utarbetar med so-
13139: lan har samma möjligheter att få can- cial- och hälsovårdsministeriets stöd riksomfat-
13140: cervård och tande rekommendationer för vård vilka 1ämpar
13141: sig för hela Finland och med vilkas hjälp man kan
13142: ämnar regeringen ge rekommendatio- förbättra värdens kvalitet och göra vårdpraxis en-
13143: ner om vårdkriterierna för att garante- hetligare. Vårdrekommendationerna fungerar
13144: ra medborgarnas möjligheter tili vård, som stöd för läkarnas praktiska arbete och som
13145: oberoende av boningsort? grund när regionala vårdprogram utarbetas. För
13146: bröst- och prostatacancer har rekommendationer
13147: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fårdigställts och rekommendationer för ägg-
13148: föra följande: stocks- och lungcancer håller på att utarbetas.
13149: Den årliga ökningen av läkemedelskostnader~
13150: Cancersjukdomar är efter hjärt- och kärlsjukdo-
13151: na har varit ca 8-10% på 1990-talet. Från att
13152: mar den vanligaste dödsorsaken i Finland. Mer
13153: 1990 ha utgjort 9 % av hälso- och sjukvårds-
13154: än var fjärde finländare insjuknar i något skede
13155: vårdsutgifterna har de 1999 växt till att utgöra
13156: av livet i cancer. Antalet nya cancerfall per år
13157: 15 %. Arbetsgruppen för läkemedelskostnader,
13158: uppgår till ca 20 000. På 1990-talet steg chansen
13159: som har tillsatts av social- och hälsovårdsminis-
13160: för cancerpatienter att tillfriskna till 50 % och be-
13161: teriet, har 1997 föreslagit engångsåtgärder som
13162: handlingsresultaten i Finland hör således till de
13163: till stor del förverkligades 1998. Av de långsikti-
13164: bästa i Europa. Det som bidragit till de här goda
13165: ga planer som arbetsgruppen föreslagit strävar
13166: resultaten är dels sådana metoder med vars hjälp
13167: Rohtoprogrammet (egentligen "Rationaalinen
13168: man kunnat ställa en tidig diagnos och dels mo-
13169: lääkehoito-ohjelma", rationellt program för far-
13170: dern vård, men det beror också på att man kunnat
13171: makologisk behandling) till en rationell praxis
13172: fastställa de faktorer som påverkar prognosen
13173: för ordination av läkemedel och för medicine-
13174: och utgående från detta gett individuell vård.
13175: ring. I detta program behandlas också sjukhu-
13176:
13177:
13178: 4
13179: Ministems svar KK 506/2000 vp- Tarja Kautto /sd ym.
13180:
13181:
13182: sens basutbud av läkemedel och angelägenheter mas budgeter baserar sig på realistiska uppskatt-
13183: som rör anskaffning av läkemedel. ningar av befolkningens behov.
13184: FP A har 1997 undersökt användningen av lä- Vårdpraxis för cancersjukdomar håller på att
13185: kemedel inom öppenvården samt kostnadema för förändras och bli mer inriktad på öppenvård. Det
13186: dem. FPA:s uppgifter gäller endast de läkemedel här gör att systemet för ersättning av läkemedel
13187: som har ersatts inom den öppna varden. Under- får en större betydelse också när det gäller can-
13188: sökningen visade att användningen av cancerme- cervård. Social- och hälsovårdsministeriet tillsat-
13189: diciner varierade ytterst lite regionalt sett. Det är te 1.3.2000 en arbetsgrupp vars uppgift är att un-
13190: några år sedan undersökningen gjordes, menen- dersöka systemet för ersättning av läkemedel.
13191: ligt FPA: s register över utskrivna recept har det Dess uppgift är att undersöka hur systemet med
13192: inte skett några större förändringar i det här avse- ersättning fungerar. Dessutom skall systemets
13193: endet. ändamålsenlighet, kostnadseffektiviteten samt
13194: Om sjukvårdsdistriktens och sjukhusens utgif- nuvarande vårdpraxis undersökas med beaktan-
13195: ter för läkemedel och cancermedicinemas andel de av läkemedelsbranschens internationella ut-
13196: finns det inte några uppgifter som omfattar hela veckling samt europeisk ersättningspraxis. Ar-
13197: landet. 1 en rapport om sjukvårdsdistriktens och betsgruppen skall framför allt försöka att upp-
13198: sjukhusens budgeter och planer för år 2000 utgi- skatta läkemedelsförsörjningens framtida ut-
13199: ven av Finlands kommunförbund konstateras det veckling.
13200: att man i årets budget för "Ämnen, fömödenheter Behandlingsmetoderna för cancer utvecklas
13201: och varor", där läkemedlen ingår, har reserverat snabbt. Evidensbaserad och kostnadspåverkande
13202: 3 047 miljoner mark, vilket är 5 % mer än i bud- omvårdnad, som de regionala vårdprogrammen
13203: geten för 1999, men endast 1,5 % mer än i bok- stöder sig på, utgör utgångspunkten för utveck-
13204: slutet för 1998. Ökningen för alla omkostnader lingen av cancervården. Social- och hälsovårds-
13205: 2000 är 3,8% jämfört med budgeten för 1999 och ministeriet försöker dessutom för sin del påverka
13206: 3,0 % jämfört med bokslutet för 1998. Det är kommunerna så de sköter sina lagstadgade skyl-
13207: önskvärt att kommunernas och samkommune- digheter.
13208:
13209:
13210:
13211: Helsingfors den 14 juni 2000
13212:
13213: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
13214:
13215:
13216:
13217:
13218: 5
13219: KK 507/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
13220:
13221:
13222:
13223:
13224: KIRJALLINEN KYSYMYS 507/2000 vp
13225:
13226: Tierahojen jakoperusteet
13227:
13228:
13229:
13230:
13231: Eduskunnan puhemiehelle
13232:
13233: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Tielai- haja-asutusalueiden asuttuna pitämiseen. Tiera-
13234: toksessa suunnitellaan tämän vuoden tierahojen hoituksen painopisteen siirtäminen Uudenmaan
13235: uusjakoa. Suunnitelman mukaan tierahoitusta li- alueelle ei ole perusteltua tasapuolisen aluekehi-
13236: sättäisiin lähinnä Uudenmaan tiepiirissä. Vastaa- tyksen kannalta.
13237: vasti muiden tiepiirien rahoitusta leikattaisiin. Jakoperusteiden muutosten sijaan on perustel-
13238: Suurimmat leikkaukset kohdistuisivat Pohjois- tua lisätä perustienpidon kokonaisrahoitusta kai-
13239: Suomen tiepiireihin. Oulun tiepiirin menetys oli- kissa tiepiireissä. Eduskunnassa vallitsee tästä
13240: si 3,8 miljoonaa markkaa ja Lapin tiepiirin 2,7 laaja yhteisymmärrys. Tierahoituksen jakoperus-
13241: miljoonaa markkaa. Kaavailujen mukaan Uuden- teiden muutoskaavailut nostavatkin tarpeetonta
13242: maan lisärahoitus olisi 17,6 miljoonaa markkaa vastakkainasettelua Uudenmaan ja muun maan
13243: ja Hämeen 2,2 miljoonaa markkaa. välillä. Tämän vuoksi liikenneministeriön tulisi
13244: Rahanjakouudistusta perustellaan pelkästään torjua Tielaitoksen johdon suunitelmat ja pitää
13245: liikennemäärillä. Pohjois-Suomen tiestön kunto nykyisellään jakoperusteet, jotka ovat laajasti
13246: on tiepiirien mukaan huonontunut koko 1990-lu- hyväksyttyjä.
13247: vun ajan, jolloin määrärahoja on leikattu voimak-
13248: kaasti. Esimerkiksi Oulun tiepiirin kokonaisra- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13249: hoitus on alentunut viime vuosina yhteensä 40 %. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13250: Toteutuessaan tierahoituksen jakoperusteiden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13251: muutos merkitsisi alempiasteisen tiestön kunnon vaksi seuraavan kysymyksen:
13252: edelleen heikentymistä muun muassa Oulun ja
13253: Lapin läänien alueella. Jo nyt esimerkiksi vähä- Onko hallitus tietoinen Tielaitoksen joh-
13254: liikenteisten teiden öljysorapintoja ei ole pystyt- don kaavailuista muuttaa tierahoituk-
13255: ty uusimaan. sen jakoperusteita tiepiirien välillä Uu-
13256: Tiestön kunto on oleellinen asia pitkien etäi- denmaan tiepiiriä suosivaksi sekä
13257: syyksien ja harvaan asutun alueen kannalta. Sillä
13258: on suora vaikutus elinkeinotoiminnan, mm. aikooko se puuttua tilanteeseen pitääk-
13259: raaka-ainevarojen kuljetuksen toimivuuteen sekä seen jakoperusteet nykyisinä?
13260:
13261:
13262:
13263: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
13264:
13265: Antti Rantakangas /kesk
13266:
13267:
13268:
13269: Versio 2.0
13270: KK 507/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
13271:
13272:
13273:
13274:
13275: Eduskunnan puhemiehelle
13276:
13277: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa le laskettaessa otetaan huomioon kunnossapito-
13278: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- luokittaiset yksikköhinnat sääindeksillä ja liiken-
13279: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nemäärillä painottaen.
13280: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- Noin 13 % perustienpidon rahoituksesta voi-
13281: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- daan käyttää liikenteen kasvun ja yhdyskuntara-
13282: sen KK 507/2000 vp: kenteiden kehittymisen edellyttämiin pienehköi-
13283: hin investointeihin liikenneympäristön paranta-
13284: Onko hallitus tietoinen Tielaitoksen joh- miseksi. Tämä osa jaetaan tiepiirien kesken ajet-
13285: don kaavailuista muuttaa tierahoituk- tujen autokilometrien perusteella jättämällä kui-
13286: sen jakoperusteita tiepiirien välillä Uu- tenkin laskelmasta pois moottoriteiden liikenne.
13287: denmaan tiepiiriä suosivaksi sekä Moottoriteiden jättäminen pois tästä laskelmasta
13288: ei ole täysin oikeudenmukaista esim. Uuden-
13289: aikooko se puuttua tilanteeseen pitääk- maan tiepiirin kannalta, jossa on paljon moottori-
13290: seen jakoperusteet nykyisinä? teitä.
13291: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kuten kysymyksen perusteluissakin todetaan,
13292: ti seuraavaa: on nykyinenjakomenettely varsin laajasti hyväk-
13293: sytty. Esiin tulee kuitenkin ajoittain ehdotuksia
13294: Valtaosa, noin 87 %, tiepiirien perustienpitomää- sen kehittämiseksi entistä tasapuolisemmaksi.
13295: rärahasta kohdistetaan erilaisten asiantuntijame- Tielaitoksessa jakomenettely kuuluu johtokun-
13296: netelmien avulla tienpidon eri toimenpideryh- nassa käsiteltäviin asioihin. Johtokunta käsitte-
13297: miin, jolloin saadaan samalla alueellinen jakau- leekin asiaa 20.6.2000, mutta todennäköistä on,
13298: tuma tarvittavien toimenpiteiden määrän mu- että muutoksia nykyisiin jakoperusteisiin ei ole
13299: kaan. Esimerkiksi hoidon tarvearvioita tieverkol- tarpeen tehdä.
13300:
13301:
13302:
13303: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
13304:
13305: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
13306:
13307:
13308:
13309:
13310: 2
13311: Ministems svar KK 507/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
13312:
13313:
13314:
13315:
13316: Tili riksdagens talman
13317:
13318: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vägnätets underhåll räknas ut, beaktas enhetspri-
13319: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sema per underhållsklass med betoning på vä-
13320: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti derindex och trafikflöde.
13321: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga 1 syfte att förbättra trafikmiljön kan ca 13 % av
13322: spörsmål SS 507/2000 rd: basväghållningens finansiering användas tili
13323: mindre investeringar som trafiktillväxten och
13324: Å.r regeringen medveten om Vägverkets samhällstrukturemas utveckling förutsätter.
13325: lednings planer på att ändra grunderna Denna andel fördelas mellan vägdistrikten på ba-
13326: för fördelningen av vägfinansieringen sis av körda bilkilometer, från beräkningen läm-
13327: mellan vägdistrikten så att Nylands väg- nas dock bort motorvägstrafiken. Att lämna bort
13328: distrikt gynnas, samt motorvägarna från beräkningen är inte helt rätt-
13329: vist med tanke på t.ex. Nylands vägdistrikt, där
13330: ämnar den ingripa i situationen så att det finns gott om motorvägar.
13331: fördelningsgrunderna bevaras sådana Så som även konstateras i spörsmålets motive-
13332: som de är för närvarande? ring är det nuvarande fördelningsförfarandet
13333: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- godkänt inom en tämligen vid krets. Tidvis kom-
13334: föra följande: mer det dock in förslag om att utveckla förfaran-
13335: det tili att vara mer rättvist. Inom Vägverket hör
13336: Största delen av anslagen tili vägdistriktens bas- fördelningsförfarandet tili de ärenden som be-
13337: väghållning, ca 87 %, riktas med hjälp av olika handlas av direktionen. Direktionen skall be-
13338: expertismetoder tili särskilda åtgärdsgrupper handla ärendet den 20 juni 2000, men det är san-
13339: inom väghållningen. Då fås samtidigt en regio- nolikt att det inte kommer att finnas några behov
13340: nal fördelning enligt mängden nödvändiga åtgär- av att ändra de nuvarande fördelningsgrunderna.
13341: der. När t.ex. det uppskattade behovet gällande
13342:
13343:
13344:
13345: Helsingfors den 13 j uni 2000
13346:
13347: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
13348:
13349:
13350:
13351:
13352: 3
13353: KK 508/2000 vp -Matti Saarinen /sd
13354:
13355:
13356:
13357:
13358: KIRJALLINEN KYSYMYS 508/2000 vp
13359:
13360: Karkkilan virastotalon autioituminen
13361:
13362:
13363:
13364:
13365: Eduskunnan puhemiehelle
13366:
13367: Vuonna 1983 Karkkilaan valmistui valtion viras- jälkeen tontti voidaan hyödyntää uudelleen
13368: totalo. Virastotaloon tuli yksilöidyt toimitilat uudisrakennuksella tai se voidaan myydä.
13369: Karkkilan nimismiespiirille, postille, työvoima- Valtion tulisi vaikuttaa siihen, että Karkkilan
13370: toimistolle ja verotoimistolle. (kuten myös mahdollisesti muidenkin paikka-
13371: Läänin poliisijohdon mukaan Vihdin kihla- kuntien) valtion virastotalon autioitumiskehitys
13372: kunnan poliisilaitoksen Karkkilan palvelutoimis- saadaan pysähtymään. Hallituksen tulisi määrä-
13373: ton tilat valtion virastotalossa ovat liian kalliit. tietoisesti edistää niitä toimenpiteitä, joilla esim.
13374: Tästä syystä valtion virastotalon vuokrasopimus Kela, työvoimatoimisto ja poliisi toimisivat alku-
13375: on irtisanottu ja uudet tilat vuokrattu Högforsin peräisen ajatuksen mukaan saman katon alla val-
13376: tehtaan alueelta. Kun poliisi siirtyy valtion viras- tion virastotalossa siten, että kansalaisten ei tar-
13377: totalosta muualle, jää virastotalo lähes tyhjäksi. vitsisi hakea palveluja eri puolilta kaupunkia.
13378: Verotoimiston toimipistekin palvelee vain kahte-
13379: na päivänä viikossa. Muut valtion eri toimistojen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13380: ja laitosten palvelupisteet ovat sen jälkeen hajal- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13381: laan eri puolilla Karkkilaa. Alkuperäisestä aja- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13382: tuksesta eli samasta pisteestä saatavista valtion- vaksi seuraavan kysymyksen:
13383: hallinnon piiriin kuuluvista palveluista on jäljel-
13384: lä enää pelkkä muisto. Onko hallitus tietoinen Karkkilan viras-
13385: Kaiken lisäksi Kapiteeli Oy:n taholta on il- totalon palvelujen hajauttamisesta ja
13386: moitettu, että ellei taloa saada myytyä tai vuok-
13387: rattua, on yhtenä vaihtoehtona virastotalon pur- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
13388: kaminen, koska tontti on erittäin arvokas. Tämän tyä asian suhteen?
13389:
13390:
13391:
13392: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
13393:
13394: Matti Saarinen /sd
13395:
13396:
13397:
13398:
13399: Versio 2.0
13400: KK 508/2000 vp- Matti Saarinen /sd Ministerin vastaus
13401:
13402:
13403:
13404:
13405: Eduskunnan puhemiehelle
13406:
13407: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mina ja asetettuihin palvelu- ja muihin tulosta-
13408: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- voitteisiin pyrkien. Näin myös toimitilarat-
13409: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kaisuissa korostuu virastojen oma päätösvalta ja
13410: vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd -vastuu.
13411: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Virastojen tulosohjaus ja toimintamenobudje-
13412: 508/2000 vp: tointi on toimintalinjana osoittautunut kokonai-
13413: suutena varsin toimivaksi, mutta on edelleen ke-
13414: Onko hallitus tietoinen Karkkilan viras- hittymisvaiheessa. Menettelyyn kuuluu oleelli-
13415: totalon palvelujen hajauttamisesta ja sesti, että tulosten saavuttamista, mukaan lukien
13416: palvelutavoitteet, seurataan ja tarvittaessa ryhdy-
13417: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tään toimenpiteisiin. Vastuu näistä kuuluu ensisi-
13418: tyä asian suhteen? jaisesti virastolle itselleen ja toissijaisesti asian-
13419: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- omaiselle ohjaavalle, tulossopimuksen tehneelle
13420: ti seuraavaa: viranomaiselle.
13421: Hallitus on osana hallinnonkehittämishank-
13422: Karkkilan virastotalo valmistui 1983, ja siinä toi- keita pyrkinyt edistämään viranomaisten yhteis-
13423: mivat pitkään nimismiespiiri, työvoimatoimisto, palvelupisteiden aikaansaamista. Ne on pyritty
13424: verotoimisto ja posti. sijoittamaan yleisön saavutettavuuden kannalta
13425: Työvoimatoimisto siirtyi kesällä 1997 uuteen edullisesti, mikä ei aina vaadi palvelupisteen si-
13426: vuokratilaan, ja kesästä 1998 alkaen myös Loh- joittamista valtion virastotaloon. Onnistuneim-
13427: jan verotoimiston Karkkilan toimipisteen tilan- missa tapauksissa palvelupisteeseen on voitu yh-
13428: tarve alkoi vähentyä toiminnan siirtyessä pää- distää valtion paikallisviranomaisten palvelujen
13429: osin Lohjalle. Valtion virastojen tilantarpeiden lisäksi esimerkiksi myös kunnan ja seurakunnan
13430: supistuttua virastotalossa alle puoleen kiinteistö yleisöpalveluja.
13431: siirrettiin 31.12.1998 Kapiteeli Oy: lle. Kapiteeli Valtion virastojen ja laitosten toiminnan ja
13432: Oy tarjosi käymissään neuvotteluissa vuok- toimintaresurssien nykyiselle kehitysvaiheelle
13433: ranalennusta ja mahdollisuutta joustaviin tilajär- on tunnusomaista sopeutuminen nopeasti edisty-
13434: jestelyihin, mistä huolimatta myös nimismiespii- vän automaattisen tietojenkäsittelyn ja tiedon-
13435: ri on halunnut muuttaa yksityisiin vuokratiloi- siirtotekniikan avaamiin mahdollisuuksiin. Tä-
13436: hin. Koska kiinteistöä on epätaloudellista pitää män monia asioita varsin syvällisesti muuttavan
13437: vajaakäytössä, selviteltävänä on sen hyödyntä- kehityksen myötä kansalaiset voivat asioida vi-
13438: minen sellaisiin tarpeisiin, joista Karkkilassa on ranomaisten kanssa lisääntyvässä määrin yleis-
13439: tarvetta ja kysyntää. ten tietoverkkojen välityksellä suoraan kotoaan,
13440: Tulosohjausta ja toimintamenobudjetointia työpaikoiltaan tai yleisten kirjastojen Intemet-
13441: sovellettaessa virastot saavat palkka-, toimitila-, päätteiden kautta, mikä luonnollisesti parantaa
13442: laitehankinta yms. määrärahansa yhtenä määrä- viranomaisten saavutettavuutta sekä toiminnan
13443: rahaeränä, jonka käytöstä ne päättävät itsenäises- tehokkuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi veropal-
13444: ti, lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden sito- velut voidaan jo hoitaa suurelta osin suoraan
13445:
13446:
13447: 2
13448: Ministerin vastaus KK 508/2000 vp - Matti Saarinen /sd
13449:
13450:
13451: Internetin välityksellä. Tämä kehitys yhdessä toksina virastojen henkilökunta- ja toimitilatar-
13452: aiemmin perinteisesti käsin tehdyn asiakirjatyön peisiin, mikä on myös syytä ottaa yleisenä tekijä-
13453: vähenemisen kanssa heijastuu vastaavina muu- nä huomioon.
13454:
13455:
13456: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
13457:
13458: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
13459:
13460:
13461:
13462:
13463: 3
13464: KK 508/2000 vp- Matti Saarinen /sd Ministerns svar
13465:
13466:
13467:
13468:
13469: Tili riksdagens talman
13470:
13471: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger vändning ämbetsverken beslutar självständigt,
13472: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- bundna av de skyldigheter som de har enligt lag-
13473: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti stiftningen och med en strävan efter att nå de mål
13474: Saarinen /sd undertecknade skriftliga spörsmål för servicen och andra resultatmål som stälits. På
13475: SS 508/2000 rd: detta vis betonas ämbetsverkens beslutanderätt
13476: och ansvar för besluten även i lösningar som gäl-
13477: Ar regeringen medveten om utlokalise- ler lokalerna.
13478: ringen av tjänsterna från Högfors äm- Som riktlinje för verksamheten har ämbetsver-
13479: betshus och kens resultatstyrning och budgetering av omkost-
13480: nader visat sig vara tämligen fungerande som
13481: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i helhet, men den är ännu i utvecklingsstadiet. En
13482: detta hänseende? väsentlig del av förfarandet är att man följer med
13483: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- hur resultaten uppnås, medräknat målen för ser-
13484: föra följande: vicen, och att man vid behov vidtar åtgärder. An-
13485: svaret för dessa hör i första hand tili ämbetsver-
13486: Högfors ämbetshus blev klart 1983 och läns- ken själva och i andra hand till den styrande, be-
13487: mansdistriktet, arbetskraftsbyrån, skattebyrån höriga myndighet som har ingått resultatavtalet.
13488: och posten verkade länge där. Regeringen har som en del av projekten för ut-
13489: Arbetskraftsbyrån flyttade sommaren 1997 tili veckling av förvaltningen strävat efter att be-
13490: andra hyreslokaler och från och med sommaren främja inrättandet av medborgarkontor. Man har
13491: 1998 började även lokalbehovet för Lojo skatte- försökt placera dem fördelaktigt med tanke på
13492: byrås verksamhetsstälie i Högfors minska, efter- tillgängligheten för alimänheten, vilket inte all-
13493: som verksamheten tili största delen flyttades tili tid kräver att servicestäliet placeras i ett statligt
13494: Lojo. Då behovet av utrymme för statliga äm- ämbetshus. 1 de mest lyckade falien har man vid
13495: betsverk i ämbetshuset hade minskat med mer än servicestäliet kunnat förena förutom servicen
13496: hälften överfördes fastigheten 31.12.1998 tili från statens lokala myndigheter även t.ex. kom-
13497: Kapiteeli Oy. 1 förhandlingarna erbjöd Kapiteeli munens och församlingens kundservice.
13498: Oy en hyressänkning och möjlighet tili flexibla Det nuvarande utvecklingsstadiet för verk-
13499: utrymmesarrangemang, men trots detta har även samheten och verksamhetsresurserna för de stat-
13500: länsmansdistriktet önskat flytta tili privata hyres- liga ämbetsverken och instanserna kännetecknas
13501: lokaler. Eftersom det är oekonomiskt att inte ut- av en anpassning tili de möjligheter som den
13502: nyttja fastigheten tili fulio måste man utreda på snabbt avancerande automatiska databehandling-
13503: . vilket sätt den kan utnyttjas tili sådant som det en och dataöverföringstekniken erbjuder. 1 och
13504: finns behov av och efterfrågan på i Högfors. med denna utveckling, som ändrar många saker
13505: Vid tillämpningen av resultatstyrning och på ett genomgripande sätt, kan medborgarna via
13506: budgetering av omkostnader får ämbetsverken alimänna nätverk uträtta sina ärenden hos myn-
13507: anslag för löner, lokaler och anskaffning av an- digheterna i allt högre grad direkt hemifrån, från
13508: ordningar o.dyl. som ett enda belopp, om vars an- arbetsplatsen elier via lnternetterminaler på all-
13509:
13510:
13511: 4
13512: Ministerns svar KK 508/2000 vp - Matti Saarinen /sd
13513:
13514:
13515: männa bibliotek, vilket naturligtvis gör myndig- handlingar som tidigare traditionellt utfördes för
13516: heterna mera tillgängliga och förbättrar effektivi- hand, avspeglas i motsvarande förändringar i äm-
13517: teten och lönsamheten i deras verksamhet. Man betsverkens behov av personai och lokaler, vil-
13518: kan t.ex. redan nu till stor del sköta skatteservi- ket också är skäl att tai betraktande som en all-
13519: cen direkt via Internet. Denna utveckling, till- män faktor.
13520: sammans med minskningen av det arbete med
13521:
13522:
13523: Helsingfors den 14 juni 2000
13524:
13525: Finansminister Sauli Niinistö
13526:
13527:
13528:
13529:
13530: 5
13531: KK 509/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
13532:
13533:
13534:
13535:
13536: KIRJALLINEN KYSYMYS 509/2000 vp
13537:
13538: Metadonihoito terveyskeskuksissa
13539:
13540:
13541:
13542:
13543: Eduskunnan puhemiehelle
13544:
13545: Päihdeongelmat ovat koko maan ongelma. On on erityistä osaamista vaativaa. Mistä löytyy
13546: tullut aika parantaa narkomaanien hoitomahdol- osaaminen ja perehtyneisyys asiaan?
13547: lisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
13548: valmisteilla asetuksen muutos, jossa veivoite- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13549: taan käynnistämään metadonikorvaushoito kai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
13550: kissa keskussairaaloissa. Edelleen jatkohoidon valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13551: on voitava tapahtua terveyskeskuksissa. vaksi seuraavan kysymyksen:
13552: Asetuksen muutos on perusteltu, koska narko-
13553: maanien palveluihin on kiinnitettävä huomiota. Kiinnitetäänkö ministeriön taholla riit-
13554: Erilaisia mielikuvia sen sijaan herättää se, että tävää huomiota lääkäreiden ja myös
13555: periaatteessa jokaisen terveyskeskuslääkärin työ- muun terveydenhuollon henkilökunnan
13556: kenttään tulee jälleen uusi alue. Erilaisten poti- koulutukseen ja perehdyttämiseen, mi-
13557: laiden kirjo terveyskeskusvastaanotolla on ny- käli narkomaanien metadonihoito jatko-
13558: kyäänkin huomattava; samassa potilastilassa hoidon osalta siirtyy terveyskeskuksiin
13559: odottelevat vastaanotolle niin raskaana olevat ja
13560: naiset kuin vauvat ja vaaritkin.
13561: Haluan kiinnittää huomiota siihen, että narko- onko tarkoitus, että metadonihoito to-
13562: maanienjatkohoito metadonilla on paljon muuta- teutetaan normaalilla vastaanotolla vai
13563: kin kuin tablettien jakoa. Tämän potilasryhmän erillisellä poliklinikalla, neuvolassa tai
13564: yleisen terveydentilan seuraaminen muutoinkin peräti mielenterveystoimistossa?
13565:
13566:
13567:
13568: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
13569:
13570: Jaana Ylä-Mononen /kesk
13571:
13572:
13573:
13574:
13575: Versio 2.0
13576: KK 509/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerin vastaus
13577:
13578:
13579:
13580:
13581: Eduskunnan puhemiehelle
13582:
13583: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Kuntien on päihdehuoltolain (41/1986) 3 §:n
13584: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mukaan huolehdittava siitä, että päihdehuolto
13585: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellai-
13586: vastattavaksi kansanedustaja Jaana Ylä-Mono- seksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
13587: sen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Kunnat ovat vastaavasti erikoissairaanhoitolain
13588: KK 509/2000 vp: (1062/1989) ja kansanterveyslain (66/1972) pe-
13589: rusteella velvollisia huolehtimaan asukkaidensa
13590: Kiinnitetäänkö ministeriön taholla riit- sairaanhoidon järjestämisestä. Buprenorfiinia,
13591: tävää huomiota lääkäreiden ja myös metadonia tai levasetyylimetadolia sisältävillä
13592: muun terveydenhuollon henkilökunnan lääkkeillä tapahtuvan opioidiriippuvaisten poti-
13593: koulutukseen ja perehdyttämiseen, mi- laiden hoidon sääntelyllä ei siten aseteta esimer-
13594: käli narkomaanien metadonihoito jatko- kiksi kunnille tai kuntayhtymille uusia velvoit-
13595: hoidon osalta siirtyy terveyskeskuksiin teita. Erityissääntelyn taustalla on toisaalta mai-
13596: ja nittujen hoitojen vaativuus, toisaalta kyseisiin
13597: lääkkeisiin liittyvä väärinkäyttöriski. Sääntelyn
13598: onko tarkoitus, että metadonihoito to- keskeisiä periaatteita on siksi se, että hoidon tu-
13599: teutetaan normaalilla vastaanotolla vai lee olla kokonaisvaltaista siten, että hoitoon kuu-
13600: erillisellä poliklinikalla, neuvolassa tai luu lääkehoidon lisäksi aina myös muu lääketie-
13601: peräti mielenterveystoimistossa? teellinen ja psykososiaalinen hoito sekä se, että
13602: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lääkkeen luovutuksen tulee olla valvottua.
13603: ti seuraavaa: Edellä tarkoitettujen hoitojen antaminen on
13604: ensimmäisistä sosiaali- ja terveysministeriön
13605: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ensimmäiset määräyksistä lähtien rajoitettu tiettyihin erik-
13606: määräykset opioidiriippuvaisten potilaiden vie- seen määriteltyihin yksiköihin. Voimassa ole-
13607: roitushoidosta ja korvaushoidosta buprenorfii- vien määräysten mukaan vieroitushoidon aloitta-
13608: nia, metadoniaja levasetyylimetadolia sisältävil- minen on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin
13609: lä lääkkeillä heinäkuussa 1997 (Sosiaali- ja ter- ja Järvenpään sosiaalisairaalaan. Vastaavasti
13610: veysministeriön määräyskokoelma 1997:28). korvaushoidon tarpeen arviointi sekä hoidon
13611: Määräykset uudistettiin 2 päivänä marraskuuta aloittaminen ja seuranta on keskitetty Helsingin
13612: 1998 annetuilla määräyksillä, joiden voimassa- yliopistollisen keskussairaalan huumevieroitus-
13613: oloaika päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2000 (So- yksikköön sekä Oulun ja Kuopion yliopistollis-
13614: siaali- ja terveysministeriön määräyskokoelma ten sairaaloiden psykiatrian klinikoille. Sekä vie-
13615: 1998:42). Sosiaali- ja terveysministeriö valmis- roitus- että korvaushoitoa voidaan sen aloittami-
13616: telee parhaillaan ministeriön asetusta, jolla hoito- sen jälkeen jatkaa yhteistyössä hoidon aloitta-
13617: jen sääntely jatkossa tapahtuisi. Asetuksen on neen yksikön kanssa muussa sellaisessa erikois-
13618: tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta sairaanhoidon toimintayksikössä, terveyskes-
13619: 2000. kuksessa, päihdehuollon laitoshoitoyksikössä tai
13620: polikliinisessä yksikössä taikka vankeinhoitolai-
13621:
13622:
13623: 2
13624: Ministerin vastaus KK 509/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
13625:
13626:
13627: toksen sairaalayksikössä tai polikliinisessä yksi- tohoito siirretään mahdollisimman lähelle poti-
13628: kössä, jolla hoidon aloittanut yksikkö arvioi ole- laan asuinpaikkaa. Säännöksen tarkoitus on myö-
13629: van riittävät edellytykset hoidon antamiseen. tävaikuttaa siihen, että jatkohoito nykyistä suu-
13630: Heroiinista riippuvaisten henkilöiden määrä remmassa määrin tapahtuisi potilaan asuinpaik-
13631: on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Suo- kakunnalla, esimerkiksi terveyskeskuksessa tai
13632: neosisäisten huumausaineiden käyttöön liittyy A-klinikalla.
13633: myös muita kuin itse huumausaineesta johtuvia Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa
13634: terveyshaittoja, muun muassa vakavien tartunta- edellytettäisiin nykyisiä ministeriön määräyksiä
13635: tautien leviämisen riski. Viime aikoina muun vastaavasti, että jatkohoitoa antavassa yksikössä
13636: muassa suoneosisäisiä huumausaineita käyttä- on erikseen nimetty toiminnasta vastaava lääkä-
13637: vien henkilöiden HIV-tartunnat ovat lisäänty- ri, josta tulee ilmoittaa hoidon aloittaneelle toi-
13638: neet jyrkästi. Myös buprenorfiinia, metadonia tai mintayksikölle ja Terveydenhuollon oikeustur-
13639: levasetyylimetadolia sisältävillä lääkkeillä ta- vakeskukselle. Asetuksessa tarkoitettuja lääke-
13640: pahtuvan hoidon tarve on jatkuvasti kasvanut. valmisteita saa määrätä ainoastaan edellä mainit-
13641: Valmisteilla olevassa asetuksessa on tämän tu toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen tähän
13642: vuoksi tarkoitus parantaa hoitoonpääsymahdolli- tehtävään osoittamaosa lääkäri. Lääkehoito saa-
13643: suuksia lisäämällä hoitojen aloituspaikkoja. Vie- daan toteuttaa ja lääke luovuttaa potilaalle vain
13644: roitus- ja korvaushoidon sekä käsitteenä uuden valvotusti toimintayksikössä. Muutoin toimin-
13645: ylläpitohoidon tarpeen arviointi sekä hoidon nan organisointi on hoitoa autavien yksiköiden
13646: aloittaminen ja seuranta olisi mahdollista kaikis- päätös vallassa.
13647: sa yliopistollisissa ja muissa keskussairaaloissa Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen ase-
13648: samoin kuin Järvenpään sosiaalisairaalassa. tuksen voimaantuloon liittyvästä koulutustar-
13649: Hoitoa voitaisiin sen aloittamisen jälkeen jat- peesta sekä niissä keskussairaaloissa, joissa ar-
13650: kaa yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön viointi- ja aloituskäytäntöjä ei ole vielä rakennet-
13651: kanssa vastaavissa yksiköissä kuin mitkä on mai- tu että hoitoa jatkavissa yksiköissä. Ministeriön
13652: nittu voimassa olevissa sosiaali- ja terveysminis- tarkoitus on toteuttaa mahdollisimman pian yh-
13653: teriön määräyksissä. Asetuksessa ei siis laajen- dessä A-klinikkasäätiön ja Päihdelääketieteen
13654: nettaisi jatkohoidon antamiseen oikeutettuja yk- yhdistyksen kanssa perehdyttämiskoulutusohjel-
13655: siköitä jo vuodesta 1997 voimassa olleeseen ti- ma uusien hoito-ohjelmien rakentamiseen osal-
13656: lanteeseen verrattuna. Siinä velvoitettaisiin kui- listuvien yksiköiden lääkäreille ja muille hoito-
13657: tenkin pyrkimään siihen, että korvaus- ja ylläpi- ryhmien jäsenille.
13658:
13659:
13660: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
13661:
13662: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
13663:
13664:
13665:
13666:
13667: 3
13668: KK 509/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk Ministerns svar
13669:
13670:
13671:
13672:
13673: Tili riksdagens talman
13674:
13675: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger brukare ordnas så att den tili sin innebörd och sin
13676: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- omfattning motsvarar behovet i kommunen. På
13677: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jaa- motsvarande sätt är kommunerna enligt lagen om
13678: na Ylä-Mononen /cent undertecknade skriftliga specialiserad sjukvård (1062/1989) och folkhäl-
13679: spörsmål SS 509/2000 rd: solagen ( 66/ 1972) skyldiga att ordna sjukvård för
13680: kommunens invånare. Genom regleringen av den
13681: Fäster man vid ministeriet tillräcklig vård som ges opioidberoende patienter med läke-
13682: uppmärksamhet vid läkarnas och den medel som innehåller buprenorfin, metadon eller
13683: övriga hälsovårdspersona/ens utbild- levacetylmetadol påläggs således t.ex. kommu-
13684: ning och introduktion ifall metadonbe- nerna och samkommunerna inga nya förpliktel-
13685: handlingen av narkomaner för den fort- ser. Orsaken tili att det behövs en särskild regle-
13686: satta vårdens del jlyttas över tili hä/so- ring är dels att de nämnda behandlingarna är
13687: centralerna och mycket krävande och dels att läkemedlen i fråga
13688: eventuellt kan missbrukas. De viktigaste princi-
13689: är avsikten att metadonbehandlingen perna i regleringen är därför att vården skall vara
13690: sköts på den normala mottagningen el- heltäckande så att vården förutom läkemedelsbe-
13691: ler på en särskild poliklinik, en rådgiv- handlingen alltid också inbegriper annan medi-
13692: ningsbyrå eller kanske rentav på men- cinsk och psykosocial vård samt att överlåtelsen
13693: talvårdsbyrån? av läkemedel skall övervakas.
13694: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Ovan avsedda vårdformer har ända sedan soci-
13695: föra följande: al- och hälsovårdsministeriet utfårdade sina för-
13696: sta föreskrifter begränsats tili vissa särskilt defi-
13697: Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade sina nierade enheter. Enligt gällande föreskrifter har
13698: första föreskrifter om avgiftning och substitu- inledandet av avgiftningen koncentrerats tili uni-
13699: tionsbehandling av opioidberoende patienter versitetssjukhusen och socialsjukhuset Järven-
13700: med läkemedel som innehåller buprenorfin, me- pään sosiaalisairaala. På motsvarande sätt är be-
13701: tadon eller levacetylmetadol i juli 1997 (Socia1- dörnningen av behovet av substitionsbehandling
13702: och hälsovårdsministeriets föreskriftssamling samt inledandet och uppföljningen av behand-
13703: 1997:28). Föreskrifterna ändrades den 2 novem- lingen koncentrerad till avgiftningsenheten vid
13704: ber 1998 och de nya föreskrifterna gäller tili och Helsingfors universitetscentralsjukhus samt de
13705: med den 30 juni 2000 (Social- och hälsovårdsmi- psykiatriska klinikerna vid Uleåborgs och Kuo-
13706: nisteriets föreskriftsssamling 1998:42). Vid soci- pio centralsjukhus. Både avgiftningen och substi-
13707: al- och hälsovårdsministeriet bereds som bäst en tutionsbehandlingen kan efter att den inletts, i
13708: förordning som i fortsättningen skulle reglera be- samarbete med den enhet som inlett behandling-
13709: handlingarna. F örordningen avses träda i kraft en, fortsätta vid någon annan enhet för speciali-
13710: den 1 juli 2000. serad sjukvård, en hälsocentral, en enhet för an-
13711: Kommunen skall enligt 3 § lagen om missbru- staltsvård eller poliklinisk vård inom missbrukar-
13712: karvård (4111986) sörja för att vården av miss- vården eller vid en sjukhusenhet eller poliklinisk
13713:
13714:
13715: 4
13716: Ministems svar KK 509/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
13717:
13718:
13719: enhet inom fångvårdsväsendet, som enligt den tientens bostadsort som möjligt. Avsikten med
13720: enhet som inlett behandlingen bedöms ha till- bestämmelsen är att bidra tili att den fortsatta be-
13721: räckliga förutsättningar att ge vård. handlingen i större utsträckning än i dag sköts på
13722: Antalet heroinberoende personer har ökat patientens bostadsort t.ex. på hälsocentralen el-
13723: kraftigt under de senaste åren. Användningen av ler A-kliniken.
13724: intravenösa droger är också förknippad med and- 1 social- och hälsovårdsministeriets förord-
13725: ra hälsorisker än sådana som beror på själva be- ning förutsätts på motsvarande sätt som i minis-
13726: rusningsmedlet, bl.a. risken för spridning av all- teriets nuvarande föreskrifter att det i den enhet
13727: varliga smittosamma sjukdomar. Under den se- som ger fortsatt vård finns en särskilt utsedd lä-
13728: naste tiden har antalet HIV-infektioner bland per- kare som ansvarar för verksarnheten. Den verk-
13729: soner som använder narkotika intravenöst ökat sarnhetsenhet som inlett vården och Rättsskydds-
13730: drastiskt. Också behovet av vård som sker med centralen för hälsovården skall underrättas om
13731: läkemedel som innehåller buprenorfin, metadon denna läkare. De läkemedelspreparat som avses i
13732: och levacetylmetadol har ökat hela tiden. Avsik- förordningen får ordineras endast av en sådan
13733: ten är därför att den förordning som är under be- ovan nämnd läkare som ansvarar för verksarnhe-
13734: redning skall förbättra möjlighetema att komma ten eller av en läkare som denne förordnat tili
13735: tili vård genom att antalet nya vårdplatser ut- uppgiften. Medicineringen får ske och läkemed-
13736: ökas. Bedömning av behovet av avgiftning och let överlåtas tili patienten vid enheten endast un-
13737: substitutionsbehandling samt underhållsbehand- der övervakning. För övrigt beslutar de enheter
13738: ling, som är ett nytt begrepp i sammanhanget, som ger vården om verksamhetens organisation.
13739: samt inledande och uppföljning av behandlingen Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
13740: skall enligt förslaget bli möjligt i alla centralsjuk- medveten om det utbildningsbehov som uppstår i
13741: hus liksom också i Järvenpään sosiaalisairaala. och med förordningens ikraftträdande både i de
13742: Behandlingen kunde efter att den inletts fort- centralsjukhus, där ingen praxis för bedömning
13743: sätta i samarbete med den enhet som inlett be- eller inledande av behandlingen ännu har ska-
13744: handlingen vid sådana enheter som motsvarar de pats, och vid de enheter som fortsätter vården.
13745: i social- och hälsovårdsministeriets föreskrifter Ministeriet har för avsikt att så snart som möjligt
13746: nämnda enhetema. 1 förordningen utökas således utarbeta ett introduktionsutbildningsprogram
13747: inte antalet enheter som har rätt att ge fortsatt tillsammans med A-klinikkasäätiö och Päih-
13748: vård jämfört med den situation som gällt sedan delääketieteen yhdistys för de läkare vid enheter-
13749: 1997. 1 förordningen ingår likväl en förpliktelse na och de medlemmar i de andra vårdgruppema
13750: att man bör sträva efter att förlägga substitu- som är med och utformar nya vårdprogram.
13751: tions- och underhållsbehandlingen så nära pa-
13752:
13753:
13754: Helsingfors den 14 juni 2000
13755:
13756: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
13757:
13758:
13759:
13760:
13761: 5
13762: KK 510/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
13763:
13764:
13765:
13766:
13767: KIRJALLINEN KYSYMYS 510/2000 vp
13768:
13769: Lääkäripulan ratkaiseminen
13770:
13771:
13772:
13773:
13774: Eduskunnan puhemiehelle
13775:
13776: Suomessa on akuutti lääkäripula. Yksi sen syistä Kaikista sairaanhoitopiireistä vain Länsi-Poh-
13777: on laman aikana tehdyt lyhytnäköiset säästöt. jassa ja Kainuussa on yhtä lääkäriä kohden enem-
13778: Lääkärikoulutuksen vuosittaisia aloituspaikkoja män asukkaita kuin Kymenlaaksossa.
13779: pudotettiin 500:sta 360:een. Tämän vuoksi lääkä- Kesälomansijaisuudet toimivat valmistuville
13780: rivaje pahenee edelleen lähivuosina, vaikka opis- lääkäreille kohdennettuna markkinointikeinona
13781: kelijamääriä on nyt nostettu. ja edesauttavat sijaisten saamista myöhemmin.
13782: Nuorten valmistuvien lääkäreiden työpaikan Esimerkiksi Kotkan kaupungin toteuttamat ter-
13783: valintaan vaikuttavat työtehtävään sisältyvät am- veyskeskussulut ovat aiheuttaneet huomattavaa
13784: matillisen kehittymisen mahdollisuudet sekä haittaa omalääkärijärjestelmälle. Vaikka kaupun-
13785: hyvä työskentelyilmapiiri. Yleensäkin sairaaloi- ki opkin omin päätöksin vaikeuttanut tilannetta,
13786: den ja terveyskeskusten jatkuvasti toteuttamat ei ongelmia ratkaista sen toimin.
13787: säästötoimet ovat vaikeuttaneet potilaiden hyvää Lääkäripula kasvattaa potilasjonoja ja pahen-
13788: ja kokonaisvaltaista hoitoa ja vähentäneet myös taa sairauksia, mikä lisää merkittävästi kustan-
13789: lääkärien motivaatiota hakeutua tämänkaltaisiin nuksia. Väestön ikääntyminen lisää lääkärien tar-
13790: työtehtäviin. vetta. Lääkärivaje yhdessä hoitohenkilökunnan
13791: Myös kiivastahtiset työolot ja runsaat päivys- alimitoituksen kanssa muodostaa tilanteen, joka
13792: tykset saavat lääkärit hakeutumaan osa-aika- tai estää potilaiden oikeutta hyvään hoitoon ja pa-
13793: varhennetulle eläkkeelle. Entistä suurempi osa himmillaan heikentää kansalaisten terveyttä.
13794: lääkäreistä hakeutuu yksityissektorille tai tutki- Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan tu-
13795: muksen pariin. Osa heistä siirtyy myös ulkomail- lee turvatajokaiselle riittävät sosiaali- ja terveys-
13796: le. palvelut ja edistää väestön terveyttä.
13797: Myös nuoret lääkärit kärsivät uupumisoireis-
13798: ta, koska heille kasaantuu eniten päivystyksiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
13799: Vuonna 1991 terveyskeskuksissa oli 286 ympäri- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
13800: vuorokautista päivystysvirkaa, nyt enää 120. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13801: Kymenlaakso on yksi maamme ongelma- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13802: alueista. Sijaisia on vaikea saada. Kymenlaak-
13803: sossa täyttämättömiä sijaispaikkoja on 12 %. Aikooko hallitus puuttua lääkärikoulu-
13804: Kun Uudellamaalla on yksi lääkäri 250 asukasta tuspaikkojen lisäämisen ohella myös
13805: kohden, Kymenlaaksossa on asukkaita lääkäriä muilla keinoin kansalaisten terveyttä
13806: kohden yli 535 ( 1.1.2000). uhkaavaan lääkäripulaan ja
13807:
13808:
13809:
13810:
13811: Versio 2.0
13812: KK 510/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
13813:
13814:
13815: millaisin pikaisin keinoin hallitus aikoo alueelliseen jakaumaan, joka asettaa
13816: puuttua lääkäreiden epäterveeseen kansalaiset eriarvoiseen asemaan?
13817:
13818:
13819: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
13820:
13821: Pentti Tiusanen /vas Veijo Puhjo /vas
13822: Paula Kokkonen /kok Jaana Ylä-Mononen /kesk
13823: Timo Ihamäki /kok Päivi Räsänen /skl
13824: Eero Akaan-Penttilä /kok Tuija Nurmi /kok
13825: Niilo Keränen /kesk
13826:
13827:
13828:
13829:
13830: 2
13831: Ministerin vastaus KK 510/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
13832:
13833:
13834:
13835:
13836: Eduskunnan puhemiehelle
13837:
13838: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- yliopistosairaaloissa ja yliopistosairaalapaikka-
13839: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kunnilla ei ollut lääkäripulaa, mutta muualla oli.
13840: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tammikuussa 1997 tehtyyn selvitykseen verrat-
13841: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas tuna lääkärityövoimatilanne ei ole parantunut.
13842: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
13843: 510/2000 vp: vottelukunta pohti kokouksessaan 13.4.2000 tar-
13844: vittavia toimenpiteitä selvityksen pohjalta. Neu-
13845: Aikooko hallitus puuttua lääkärikoulu- vottelukunnan käsityksen mukaan lääkärien si-
13846: tuspaikkojen lisäämisen ohella myös säänottomääriä tulisi lisätä nykyisestä 480:stä
13847: muilla keinoin kansalaisten terveyttä 500:een tai 550:een. Samalla on kiinnitettävä
13848: uhkaavaan lääkäripulaan ja huomiota koulutusresurssien riittävyyteen. Ham-
13849: maslääkärien tutkintomäärän tulisi olla vuodessa
13850: millaisin pikaisin keinoin hallitus aikoo 60.
13851: puuttua lääkäreiden epäterveeseen Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
13852: alueelliseen jakaumaan, joka asettaa vottelukunnassa esitettiin, että erikoislääkärikou-
13853: kansalaiset eriarvoiseen asemaan? lutuksen yliopistosairaalapalvelun osuutta ja
13854: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- koulutusajankohdan sijoittumista koulutuskoko-
13855: ti seuraavaa: naisuudessa tulisi tarkastella uudelleen. Koulu-
13856: tuksen viimeisten vuosien sijoittuminen muualle
13857: Taustatietojen osalta viittaan kansanedustaja kuin yliopistosairaalaan saattaa edistää erikois-
13858: Seppo Lahtelan /kesk ym. kirjalliseen kysymyk- lääkärien sijoittumista nykyisillä lääkäripula-
13859: seen KK 176/2000 vp 24.3.2000 annettuun vasta- alueilla. Neuvottelukunnassa todettiin, että lää-
13860: ukseen. kärin perus- ja erikoiskoulutusta on jo uudistet-
13861: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu- tu. Erikoislääkärikoulutuksen alueellisella neu-
13862: vottelukunnan toimeksiannosta neuvottelukun- vottelukunnalla on jatkossa tärkeä rooli erikois-
13863: nan lääkäri- ja hammaslääkäritoimen jaosto sel- lääkärikoulutuksen kehittämistyössä. Alueelli-
13864: vitti lääkärien ja hammaslääkärien työvoimati- sen neuvottelukunnan roolia koulutuksen sisäl-
13865: lannetta tulevaisuuden työvoimatarpeen arvioin- lön suuntaamisessa ja yhteistyön lisäämisessä
13866: tia varten. Jaosto toimeenpani kyselyn, jossa ke- alueellisten päätöksentekijöiden kanssa tulisikin
13867: rättiin yksityiskohtaista tietoa lääkärien ja ham- korostaa.
13868: maslääkärien työvoimatilanteesta lokakuussa Neuvottelukunnassa todettiin edelleen, että
13869: 1999. Selvityksen mukaan hammaslääkäreistä ei ammatinharjoittamisen edellytysten parantami-
13870: ole puutetta. Terveyskeskuslääkäreiden viroista nen sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon tavoi-
13871: lähes 10 % on vailla pätevää hoitajaa tai sijaista te- ja toimintaohjelmaan yhtenä toimenpiteenä.
13872: ei ollut saatu lainkaan. Vastaavasti sairaanhoito- Parantamistoimenpiteinä on esitetty useita mah-
13873: piireissä puuttui yli 550 erikoislääkäriä ja paris- dollisuuksia. Ammatinharjoittamista voidaan pa-
13874: takymmenestä erikoistumisvirasta puuttui lääkä- rantaa useilla toimilla, muun muassa johtamisen
13875: ri. Aluekohtaiset erot olivat suuria. Käytännössä ja työyhteisön kehittämisellä, työehtojen paran-
13876:
13877:
13878: 3
13879: KK 510/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym. Ministerin vastaus
13880:
13881:
13882: tamisella ja palkkausta koskevilla ratkaisuilla. Lääkäripulan torjumiseksi tarvitaan toimenpi-
13883: Neuvottelukunnassa todettiin, että työmarkkina- teitä paitsi sosiaali- ja terveysministeriön toimi-
13884: osapuolten tulisi selvittää keinoja lääkäripulaa alalla myös opetusministeriön ja työmarkkina-
13885: potevien kuntien ongelman ratkaisemiseksi. osapuolten taholta. Sosiaali- ja terveydenhuol-
13886: Neuvottelukunnassa todettiin, että jatkuva lon tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti hal-
13887: työvoiman ja koulutustarpeen ajantasainen seu- litus on mukana edistämässä sellaisia toimenpi-
13888: ranta on tarpeen. Seuraava työvoimaselvitys teh- teitä, jotka parantavat julkisen sektorin lääkärien
13889: dään noin kahden vuoden kuluttua. ammatinharjoittamisen edellytyksiä ja työhön si-
13890: joittumista.
13891:
13892:
13893: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
13894:
13895: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
13896:
13897:
13898:
13899:
13900: 4
13901: Ministems svar KK 510/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym.
13902:
13903:
13904:
13905:
13906: Tili riksdagens talman
13907:
13908: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sjukvårdsdistrikten och för ett tjugotal speciali-
13909: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- seringstjänster fattades läkare. De regionala
13910: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- skilinadema var stora. 1 praktiken rådde det
13911: ti Tiusanen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga ingen läkarbrist på universitetssjukhus och på or-
13912: spörsmål SS 510/2000 rd: ter med universitetssjukhus, men på andra håli
13913: var situationen en annan. Sitauationen i fråga om
13914: Å'mnar regeringen förutom genom att läkararbetskraften har inte förbättrats i jämförel-
13915: öka antalet platser inom läkarutbild- se med den utredning som gjordes ijanuari 1997.
13916: ningen även på andra sätt ingripa i lä- Med utredningen som utgångspunkt dryftade
13917: karbristen som utgör ett hot mot med- delegationen för yrkesutbildade personer inom
13918: borgarnas hälsa och hälso- och sjukvården nödvändiga åtgärder på
13919: sitt möte 13.4.2000. Enligt delegationens upp-
13920: på vilket sätt ämnar regeringen i bråd- fattning borde man öka antalet antagna tililäkar-
13921: skande ordning ingripa i den osunda re- utbildningen från nuvarande 480 tili 500 elier
13922: gionala fördelningen av läkare, viiken 550. Samtidigt måste man uppmärksamma ut-
13923: försätter medborgarna i en ojämlik si- bildningsresursema så att de är tiliräckliga. Anta-
13924: tuation? let tandläkarexamina borde vara 60 per år.
13925: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 delegationen för yrkesutbildade personer
13926: föra följande: inom hälso- och sjukvården framfördes det att
13927: man på nytt borde titta närmare på den andel
13928: För bakgrundsfakta hänvisar jag tili svaret av den tjänstgöring på universitetssjukhus som ingår i
13929: 24 mars 2000 på det av riksdagsledamot Seppo specialläkarutbildningen och hur tidpunkten för
13930: Lahtela /cent m.fl. undertecknade skriftliga utbildningen är placerad i utbildningshelheten.
13931: spörsmålet SS 176/2000 rd. Genom att placera de sista åren av utbildningen
13932: På uppdrag av delegationen för yrkesutbilda- på andra ställen än på universitetssjukhus kan
13933: de personer inom hälso- och sjukvården utredde man främja att specialläkare söker sig tili sådana
13934: sektionen för läkar- och tandläkarväsendet ar- områden där det nu råder läkarbrist. Delegatio-
13935: betskraftssituationen i fråga om läkare och tand- nen konstaterade att grund- och specialutbild-
13936: läkare för att göra en bedörnning av det framtida ningen för läkare redan har fömyats. Den regio-
13937: behovet av arbetskraft. Sektionen gjorde en en- nala delegationen för utbildningen av specialiä-
13938: kät där man samlade in detaljerad information kare spelar i fortsättningen en viktig roli i arbetet
13939: om arbetskraftssituationen i fråga om läkare och för att utveckla specialläkarutbildningen. Man
13940: tandläkare i oktober 1999. Enligt utredningen rå- borde också betona den regionala delegationens
13941: der det ingen brist på tandläkare. Av läkartjäns- roll när det gäller inriktning av utbildningsinne-
13942: tema vid hälsovårdscentraler innehas nästan hållet och stärkande av samarbetet med de regio-
13943: l 0 % av någon som inte är behörig eller också nala beslutsfattama.
13944: hade man inte fått någon vikarie alis. På motsva- Delegationen konstaterade vidare att förbätt-
13945: rande sätt fattades över 550 specialläkare inom randet av förutsättningar för yrkesutövningen in-
13946:
13947:
13948: 5
13949: KK 510/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas ym. Ministems svar
13950:
13951:
13952: går som en åtgärd i mål- och verksamhetspro- utbildningsbehovet. Nästa arbetskraftsutredning
13953: grammet för social- och hälsovården. Man har görs om ca två år.
13954: lagt fram flera möjligheter till förbättringsåtgär- För att avhjälpa läkarbristen behöver man för-
13955: der. Yrkesutövningen kan förbättras på flera sätt, utom inom social- och hälsovårdministeriets
13956: bland annat genom utveckling av ledningen och verksamhetsområde även vidta åtgärder från un-
13957: arbetsgemenskapen, förbättring av arbetsvillko- der-visningsministeriets och arbetsmarknadpar-
13958: ren och med lösningar i fråga om avlöningen. De- temas sida. I enlighet med mål- och verksamhets-
13959: legationen konstaterade att arbetsmarknadspar- programmet för social- och hälsovården är reger-
13960: tema borde utreda olika sätt att lösa problemet ingen med och befrämjar sådana åtgärder som
13961: för de kommuner som lider av läkarbrist. förbättrar läkamas förutsättningar för yrkesutöv-
13962: Delegationen konstaterade att det är nödvän- ning och placering i arbetet inom den offentliga
13963: digt att fortlöpande följa med arbetskraften och sektom.
13964:
13965:
13966:
13967: Helsingfors den 14 juni 2000
13968:
13969: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
13970:
13971:
13972:
13973:
13974: 6
13975: KK 511/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
13976:
13977:
13978:
13979:
13980: KIRJALLINEN KYSYMYS 511/2000 vp
13981:
13982: Ilmavoimien työsopimussuhteisten Ientokone-
13983: mekaanikkojen palkkaus ja työsuhteen ehdot
13984:
13985:
13986:
13987:
13988: Eduskunnan puhemiehelle
13989:
13990: Ilmavoimissa työskentelee lentokonehuollossa, tuloksia. Kysymys on lukumäärän osalta varsin
13991: korjaustoiminnassa ja muissa lentokoneisiin liit- pienestä ryhmästä: puolustusvoimien palveluk-
13992: tyvissä tehtävissä useiden erilaisten työ- ja virka- sessa on noin sata työsopimussuhteista lentoko-
13993: ehtosopimusten piirissä olevia henkilöstöryh- nemekaanikkoa. Kyse ei ole siksi lopulta kovin
13994: miä. Nämä tekevät pääsääntöisesti samaa tai sa- suuresta summasta tämän epäoikeudenmukaisuu-
13995: mankaltaista työtä yhdessä tai lomittain. Toimin- den korjaamisessa.
13996: ta tapahtuu usein samoissa tiloissa yhteisen työn- On syytä muistaa, miten vastuullista työtä len-
13997: johdon alaisena ja vieläpä rinnakkain samalla tokonemekaanikot tekevät huoltaessaan esimer-
13998: lentokoneella. kiksi huippumodernia ja kallista Hornet-kalus-
13999: Edellä kuvatusta huolimatta henkilöstöryh- toa. On tärkeää, että kitkatekijät eliminoidaan
14000: mien palkkauksessa ja muissa työsuhde-eduissa tällaisessa työyhteisössä. Siksi henkilöstöryh-
14001: on käsittämättömän suuria eroja. Esimerkiksi mien tasapuolinen kohtelu myös palkkauskysy-
14002: opistoupseerien ja sotilasammattihenkilöiden myksissä on äärettömän tärkeä asia.
14003: palkkaus on keskimäärin 25-50 % korkeampi
14004: kuin työsopimussuhteisten lentokonemekaanik- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14005: kojen. Myös eläkeiän osalta erot ovat suuret. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14006: Opistoupseerit pääsevät eläkkeelle noin 50 vuo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14007: den iässä ja sotilasammattihenkilöt 55 vuoden vaksi seuraavan kysymyksen:
14008: iässä, mutta työsopimussuhteisten lentokoneme-
14009: kaanikkojen eläkeikä on 65 vuotta. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
14010: Työsopimussuhteisten lentokonemekaanikko- tyä ilmavoimien sopimussuhteisten len-
14011: jen sopimusehtoja on yritetty henkilöstön puoles- tokonemekaanikkojen palkkauksen ja
14012: ta korjata jo pidemmän aikaa ilman merkittäviä työsopimusehtojen pikaiseksi korjaami-
14013: seksi?
14014:
14015:
14016: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
14017:
14018: Ossi Korteniemi /kesk
14019:
14020:
14021:
14022:
14023: Versio 2.0
14024: KK 511/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk Ministerin vastaus
14025:
14026:
14027:
14028:
14029: Eduskunnan puhemiehelle
14030:
14031: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa suhteessa ja virkaehtosopimusten piirissä. Lento-
14032: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- konemekaanikkojen yleiset palvelussuhteen eh-
14033: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen dot määräytyvät valtion virka- ja työehtosopi-
14034: vastattavaksi kansanedustaja Ossi Korteniemen muksen mukaisesti. Heidän palkkauksestaan on
14035: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sovittu puolustusministeriön sekä Ilmailualan
14036: 51112000 vp: Unioni ry:n välisessä työehtosopimuksessa. So-
14037: pimuksen palkkamääräykset noudattavat samoja
14038: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- palkkauksen määräytymisen periaatteita kuin
14039: tyä ilmavoimien sopimussuhteisten fen- vastaavissa tehtävissä ilmailualan yksityisen alan
14040: tokonemekaanikkojen palkkauksen ja yrityksissä mm. Finnair Oy:ssä ilmavoimien toi-
14041: työsopimusehtojen pikaiseksi korjaami- mintaan soveltuvalla tavalla. Tämä käytäntö on
14042: seksi? ollut vakiintunut ja sitä on noudatettu usean vuo-
14043: sikymmenen ajan. Puolustusministeriön käsityk-
14044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sen mukaan palkkojen sopimusjärjestely on tä-
14045: ti seuraavaa: hän asti hyvin täyttänyt myös henkilöstön tar-
14046: Ilmavoimien lentokonehuollossa sekä muuhun peet, koska työehtosopimusta on jatkettu nor-
14047: lentotoimintaan liittyvissä tehtävissä työskente- maalin neuvottelumenettelyn mukaisesti. Työeh-
14048: lee monia eri ammatti- ja henkilöstöryhmiin kuu- tosopimusneuvotteluissa on sovittu selvitettävän
14049: luvia työntekijöitä. Yli puolet henkilöstöstä on kysymyksessä tarkoitetun sopimusalan henkilös-
14050: sotilaita sekä teknistä henkilöstöä. Kysyjän tar- tölle soveltuvaa palvelussuhdelajia ja mahdolli-
14051: koittamia lentokonemekaanikkoja ja muuta sivii- sen virkasuhteistamisen vaikutuksia kuluvan
14052: lihenkilöstöä on 40% koko lentoteknillisen alan vuoden loppuun mennessä.
14053: henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiä on viime vuosina kuiten-
14054: Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota eri kin kehitetty niin valtionhallinnossa kuin yksityi-
14055: henkilöstöryhmien välisten palkka- ja muiden sellä sektorilla. Myös puolustushallinnon alalla
14056: työsuhde-etujen eroihin ja pidetty niitä huomat- palkkausjärjestelmiä pyritään kehittämään nii-
14057: tavan suurina, vaikka eri henkilöstöryhmiin kuu- den palkkausjärjestelmän uudistamisen tavoittei-
14058: luvat toimivat usein samoissa tiloissa yhteisen den mukaisesti, joista valtion työmarkkinalaitok-
14059: työnjohdon alaisena ja vieläpä rinnakkain samal- sen ja valtion henkilöstöjärjestöjen välillä on
14060: la lentokoneella. Erityisesti kysyjä pitää opis- sovittu. Puolustusministeriön tavoitteena on ol-
14061: toupseerien ja sotilasammattihenkilöiden palk- lut yhtenäistää hallinnonalan henkilöstön palve-
14062: kausta huomattavasti korkeampana kuin työsopi- lussuhteen ehtoja niiltä osin kuin se on ollut mah-
14063: mussuhteisten lentokonemekaanikkojen palk- dollista.
14064: kausta. Myös eläkeiän osalta mainittujen henki- Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kannalta
14065: löryhmien erot ovat suuret. tarkasteltuna on kuitenkin hyväksyttävä eri hen-
14066: Ilmavoimien henkilöstön palvelussuhteen eh- kilöstöryhmien palkanmuodostuksen erilaisuus.
14067: dot määräytyvät valtion virka- ja työehtosopi- Sotilaiden palvelussuhteiden ehdot ovat monissa
14068: musten mukaan. Henkilöstä suurin osa on virka- asioissa samanlaisia kuin muillakin virkamiehil-
14069:
14070:
14071: 2
14072: Ministerin vastaus KK 511/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
14073:
14074:
14075: lä. Suurimmat erot ovat lähinnä sotilaiden eläke- Hallitus toteaa kuluvan vuoden alkupuolen
14076: järjestelmässä sekä ilmavoimien lentoteknillisen neuvotteluissa syntyneen sopimusratkaisut kai-
14077: henkilöstön palvelussuhteeseen liittyvässä sitou- kille valtion neuvottelualoille ja valtion olevan
14078: musjärjestelmässä ja palvelussitoumuksista mak- niihin sidottuja. Palkkausjärjestelmiä sekä nii-
14079: settavissa korvauksissa. Kysymyksessä tarkoite- den sopimusjärjestelmiä tullaan kehittämään tu-
14080: tut työsopimussuhteiset lentokonemekaanikot ei- levinakin vuosina valtion sopimusjärjestelmien
14081: vät kuulu edellä tarkoitettujen sotilaita ja muita puitteissa, ja toivottavaa olisi, että ilmavoimien
14082: puolustusvoimien virkamiehiä koskevien järjes- vastuullisissa lentokonemekaanikon tehtävissä
14083: telmien piiriin, minkä vuoksi syntyy eroja ilma- toimivat työntekijät voisivat kokea työehtosopi-
14084: voimien eri henkilöstöryhmien välillä palvelus- muksen mukaiset palvelussuhteen ehtonsa oikeu-
14085: suhteen ehdoissa sovituista perustelluista syistä. denmukaisiksi.
14086:
14087:
14088: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2000
14089:
14090: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
14091:
14092:
14093:
14094:
14095: 3
14096: KK 511/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk Ministerns svar
14097:
14098:
14099:
14100:
14101: Tili riksdagens talman
14102:
14103: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Villkoren i anställningsförhållandet för flyg-
14104: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vapnets personai fastställs enligt statens tjänste-
14105: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ossi och arbetskollektivavtal. Av personalen är de
14106: Korteniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- flesta anställda i tjänsteförhållande och omfattas
14107: mål SS 511/2000 rd: av tjänstekollektivavtalen. Flygplansmekaniker-
14108: nas allmänna anställningsvillkor bestäms enligt
14109: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i statens tjänste- och arbetskollektivavtal. Om de-
14110: syfte att skyndsamt rätta tili avlöningen ras avlöning har avtalats i kollektivavtalet mel-
14111: och villkoren i arbetsavtaletför deflyg- lan försvarsministeriet och Luftfartsunionen r.f.
14112: mekaniker som är anställda i avtalsför- Avtalets bestämmelser om löner följer samma
14113: hållande vid flygvapnet? · principer för fastställande av löner som i fråga
14114: om motsvarande uppgifter vid företagen på den
14115: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- privata sektorn inom luftfarten, bl.a. Finnair Ab,
14116: föra följande: på det sätt som lämpar sig för flygvapnets verk-
14117: 1 uppgifter som gäller flygvapnets flygplansun- samhet. Denna praxis har varit vedertagen och
14118: derhåll samt andra uppgifter som gäller flygverk- den har följts under flera tiotals år. Enligt för-
14119: samheten arbetar arbetstagare som hör till många svarsministeriets uppfattning har avtalsarrange-
14120: olika yrkes- och personalgrupper. Över hälften manget i fråga om lönerna hittills väl fyllt också
14121: av personalen består av militärpersoner samt tek- personalens behov, eftersom kollektivavtalet har
14122: nisk personal. De flygmekaniker och den övriga förlängts i enlighet med normalt förhandlings-
14123: civila personai som spörsmålsställaren avser ut- förarande. Vid kollektivavtalsförhandlingarna
14124: gör 40 % av hela personalen på det flygtekniska har överenskommelse träffats om att ett slag av
14125: området. anställningsförhållande som är lämpligt för per-
14126: 1 spörsmålet har särskild uppmärksamhet fåsts sonalen på det i spörsmålet avsedda avtalsområ-
14127: vid skillnaderna i de olika personalkategoriernas det och inverkningarna av att detta eventuellt
14128: löneförmåner och andra förmåner i arbetsförhål- omvandlas till tjänsteförhållande skall utredas
14129: landet. Skillnaderna har ansetts vara anmärk- före utgången av innevarande år.
14130: ningsvärt stora, trots att de olika personalgrup- Avlöningssystemen har dock under de senaste
14131: perna ofta arbetar i samma utrymmen under en åren utvecklats såväl inom statsförvaltningen
14132: gemensam arbetsledning och dessutom bredvid som på den privata sektorn. Också på försvars-
14133: varandra i samma flygplan. Särskilt anser fråge- förvaltningens område är avsikten att utveckla
14134: ställaren institutofficerarnas och den militära avlöningssystemen enligt de mål för förnyande
14135: specialpersonalens avlöning vara anmärknings- av avlöningssystemen om vilka överenskommel-
14136: värt mycket högre än de löner som betalas till se har ingåtts mellan statens arbetsmarknadsverk
14137: flygmekaniker i arbetsavtalsförhållande. Också i och personalorganisationerna. F örsvarsministeri-
14138: fråga om pensionsåldern är skillnaderna mellan ets mål har varit att förenhetliga villkoren i an-
14139: personalgrupperna i fråga stora. ställningsförhållandet för personalen på förvalt-
14140: ningsområdet till dendel det har varit möjligt.
14141:
14142:
14143: 4
14144: Ministerns svar KK 511/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
14145:
14146:
14147: Om saken ses från avtals- och forhandlings- temän inom försvarsmakten, och tili foljd därav
14148: systemets synpunkt måste dock olikheter i fråga uppstår olikheter mellan flygvapnets olika perso-
14149: om lönebildningen för de enskilda personalgrup- nalgrupper, av orsaker om vilka överenskommel-
14150: perna godkännas. Villkoren i anställningsförhål- se träffats i anställningsvillkoren.
14151: landet för militärpersonerna är i många avseen- Regeringen konstaterar att avtalsuppgörelser
14152: den de samma som för de övriga tjänstemännen. för alla statens förhandlingsområden ficks tili
14153: De största skillnaderna förekommer närmast i stånd i de förhandlingar som fördes i början av
14154: fråga om militärernas pensionsarrangemang samt innevarande år och att staten har förbundit sig tili
14155: i fråga om det förbindelsearrangemang som gäl- dem. Avlöningsarrangemangen och avtalssyste-
14156: ler anställningsförhållandet för flygvapnets flyg- men för dem kommer att utvecklas också under
14157: tekniska personai och de ersättningar som utbeta- kommande år inom ramen för statens avtalssys-
14158: las för tjänstgöringsförbindelserna. De i spörs- tem och det är att hoppas, att arbetstagarna i den
14159: målet åsyftade flygmekanikerna i arbetsavtals- ansvarsfyllda uppgiften som flygmaskinsmeka-
14160: förhållande omfattas inte av de ovan avsedda ar- niker inom flygvapnet kan anse sina i kollektiv-
14161: rangemangen för militärpersoner och andra tjäns- avtalet angivna anställningsvillkor vara rättvisa.
14162:
14163:
14164:
14165: Helsingfors den 18 juni 2000
14166:
14167: Försvarsminister Jan-Erik Enestam
14168:
14169:
14170:
14171:
14172: 5
14173: KK 512/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
14174:
14175:
14176:
14177:
14178: KIRJALLINEN KYSYMYS 512/2000 vp
14179:
14180: Nuorten yrittäjyyden edistäminen
14181:
14182:
14183:
14184:
14185: Eduskunnan puhemiehelle
14186:
14187: Julkisen sektorin ulkopuoliset työpaikat eivät ole taa sitä, että jo yrittäjäksi ryhtynyt saa teoria-
14188: tulevaisuudessa perinteisessä savupiipputeolli- opinnot sopimuksen tehneeltä koulutusorgani-
14189: suudessa. Sen sijaan alihankintatoiminta ja pien- saatiolta. Lähinnä käytännön ongelmaksi on näh-
14190: ten yritysten merkitys työllistäjinä tulevat kasva- ty riittävän tasokkaan ohjauksen löytyminen.
14191: maan. Yrittäjyys, varsinkin pk-yrittäjyys, on tär- Tiedossa ei ole, kuinka paljon yrittäjän oppisopi-
14192: keää Suomen menestyksen kannalta. musta on käytetty.
14193: Uusimmat työttömyystilastot ovat erityisen Oman yrityksen perustamiseen liittyy paljon
14194: huolestuttavia nuorten osalta. Työttömyyden rat- riskejä, ja rahoituksenjärjestäminen on usein hy-
14195: kaiseminen vaatiikin edelleen kymmenientuhan- vän yritysidean este. Nuorilla, yrittäjiksi aikovil-
14196: sien uusien yrityksien perustamista. Etenkin nuo- la on usein ongelmia nimenomaan lainoituksen
14197: ria, koulutettuja aikuisia tulisi valtiovallan toi- hankkimisessa. Nuorten yrittäjäksi ryhtymistä
14198: min rohkaista yrittäjyyteen. Vuonna 1999 jul- voitaisiin valtiovallan puolelta kannustaa myös
14199: kaistun nuorisobarometrin mukaan yrittäjyys ei lainsäädännöllä ja rahoituksella. Valtio voisikin
14200: kuitenkaan nuoria kiinnosta. Lähimpien viiden harkita esimerkiksi nuorille suunnattujen yrittä-
14201: vuoden aikana oman yrityksen aikoo varmasti jälainojan perustamista samoin kuin ovat jo toi-
14202: perustaa 2 % vastanneista. Sen sijaan lähes puo- minnassa naisyrittäjälainat. Tällainen rahoitus-
14203: let vastanneista tiesi, ettei halua perustaa omaa instrumentti voitaisiin perustaa esimerkiksi Finn-
14204: yritystä. Vain viidennes vastaajista koki, että yri- veran yhteyteen. Tällaisen erityislainan perusta-
14205: tyksen perustaminen on luultavaa seuraavien vii- mista on viime aikoina esittänyt myös ainakin
14206: den vuoden aikana. Suhtautumisessa yrittäjyy- ministeri Korhonen.
14207: teen tai sen todennäköisyyteen omalla kohdalla
14208: ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14209: Asenteita muutettaessa avainasemassa ovat jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
14210: kasvatus ja koulutus. Yrittämisen opetuksen li- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14211: säämisestä on puhuttu paljon. Liian usein koulu- vaksi seuraavan kysymyksen:
14212: tuksessa kuitenkin edelleen painotetaan palkka-
14213: työhön kouluttautumista. Mitä hallitus aikoo tehdä nuorten yrittä-
14214: Laki tarjoaa nykyään mahdollisuuden yrittä- jyyden edistämiseksi?
14215: jän oppisopimukseen. Käytännössä tämä tarkoit-
14216:
14217:
14218:
14219: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
14220:
14221: Anu Vehviläinen /kesk
14222:
14223: Versio 2.0
14224: KK 512/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
14225:
14226:
14227:
14228:
14229: Eduskunnan puhemiehelle
14230:
14231: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sellä 27.4.2000 korotettu 100 000 markasta
14232: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- 200 000 markkaan. Näihin pienlainoihin sisälty-
14233: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vät erityiset naisyrittäjälainat, jotka myönnetään
14234: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen muuten samoilla ehdoilla kuin muutkin pienlai-
14235: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nat, kuitenkin siten, että niiden korko lainansaa-
14236: 512/2000 vp: jalle on l/2 prosenttiyksikköä edullisempi kuin
14237: muiden pienlainojen.
14238: Mitä hallitus aikoo tehdä nuorten yrittä- Edellä mainituista lainoista merkittävä osuus
14239: jyyden edistämiseksi? on kohdistunut nuorille yrittäjille. Yrittäjien kes-
14240: ki-ikä pientainoissa on ollut 35 vuotta ja naisyrit-
14241: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- täjälainoissa 40 vuotta. Finnvera Oyj:llä on siis
14242: ti seuraavaa: mahdollisuus jo nykyisten tuotteiden kautta ta-
14243: Hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt ja pyrkii voittaa nuoret 18-30-vuotiaat yrittäjät ja yritys-
14244: edelleen vahvistamaan yrittäjyyttä sekä yritysten toimintaa aloittavat yrittäjät. Nuorten yrittäjyyt-
14245: kasvua ja kilpailukykyä. Nämä ovat vakaan ta- tä voitaisiin edistää edelleen luomalla Finnvera
14246: louskasvun jatkumisen ja työllisyyden paranemi- Oyj :n nykyisestä pienlainasta naisyrittäjälaino-
14247: sen keskeisiä edellytyksiä. Tavoitteen saavutta- jen tapaan erikseen markkinoitavissa oleva nuor-
14248: miseksi kauppa- ja teollisuusministeriö on vuo- ten yrittäjien laina. Tarkoituksena onkin, että
14249: den 2000 alussa käynnistänyt erityisen yrittä- nuorten yrittäjien lainan käyttöönotto ja siihen
14250: jyyshankkeen. liittyvät käytännön kysymykset selvitettäisiin
14251: Hallitusohjelmaan sisältyvä kaksivuotinen yhdessä Finnvera Oyj:n kanssa osana yrittäjyys-
14252: hanke toteutetaan yhteistyössä eri ministeriöiden hanketta jo kuluvan vuoden aikana.
14253: kanssa. Yrittäjyyshankkeessa käynnistetään ja Yrittäjyyshankkeen puitteissa nuorten yrittä-
14254: toteutetaan juoksevasti konkreettisia, yrittäjyy- jyyttä pyritään vahvistamaan myös sukupolven-
14255: den ja yritystoiminnan edistämiseen tähtääviä vaihdoksia edistämällä. Esimerkkinä mainitta-
14256: toimenpiteitä sekä pyritään vauhdittamaan me- koon, että vuoden 2000 aikana kauppa- ja teolli-
14257: neillään olevia toimia. Kaikilla toimenpiteillä suusministeriö suunnittelee yhteistyössä Finnve-
14258: edistetään myös nuorten yrittäjyyttä. Hankkeen ra Oyj:u kanssa rahoitustuotteen- ns. yrittäjä-
14259: yhtenä painopisteenä on teknologia- ja tietoin- lainan- jolla voitaisiin rahoittaa yritysten omis-
14260: tensiivisen yritystoiminnan edistäminen. Tällai- tajanvaihdoksia. Rahoitustuote koskisi sekä su-
14261: nen yritystoiminta on vahvasti nuorten osaamis- kupolvenvaihdoksia että ulkopuolisin toimin ta-
14262: aluetta. pahtuvaa omistajanvaihdosta.
14263: Hallituksen yrittäjyyshankkeessa esillä ovat Edelleen mainittakoon, että kauppa- ja teolli-
14264: muun muassa rahoituskysymykset Finnvera suusministeriöllä ja alueellisilla työvoima- ja
14265: Oyj:lläja sen edeltäjällä Kera Oyj:llä on vuodes- elinkeinokeskusten yritysosastoilla on tarjolla al-
14266: ta 1996 lähtien ollut ns. pienlaina, joka on tarkoi- kaville yrityksille suunniteltuja asiantuntija- ja
14267: tettu alle viisi henkilöä työllistäville yrityksille ja kehittämispalveluja, joilla autetaan yrityksen pe-
14268: jonka enimmäiskoko on valtioneuvoston päätök- rustajaa arvioimaan yritysideansa elinkelpoisuut-
14269:
14270:
14271: 2
14272: Ministerin vastaus KK 512/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
14273:
14274:
14275: ta ja omia yrittäjäksi ryhtymisen edellytyksiään. Hallituksen yrittäjyyshankkeessa on tarkoitus
14276: Yrityksen perustamista suunnittelevalle henki- yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa panostaa
14277: lölle on tarjolla myös yrittäjäominaisuuksien ar- nuorten henkilöiden yrittäjyysaktiivisuuden ja
14278: viointiin liittyviä palveluja. Samassa asiantunti- yrittäjävalmiuksien parantamiseen. Tässä työssä
14279: ja- ja kehittämispalvelujen sarjassa on kehitetty koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli.
14280: myös muita alkavan yrittäjän tarpeisiin suunni-
14281: teltuja palveluja.
14282:
14283:
14284: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
14285:
14286: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: 3
14292: KK 512/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministems svar
14293:
14294:
14295:
14296:
14297: Tili riksdagens talman
14298:
14299: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ett beslut av statsrådet av 27.4.2000. 1 dessa små-
14300: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- lån ingår särskilda kvinnoföretagarlån som an-
14301: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu nars beviljas på samma villkor som övriga små-
14302: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- lån men på så sätt att deras ränta är 112 procent-
14303: mål SS 512/2000 rd: enhet billigare för låntagaren än de övriga smålå-
14304: nens ränta.
14305: Vad har regeringen för avsikt att göra En betydande andel av ovan närnnda lån inrik-
14306: för att främja ungdomars företagsam- tas på unga företagare. Företagarnas medelålder
14307: het? har varit 35 år i fråga om smålån och 40 år i fråga
14308: om kvinnoföretagarlån. Finnvera Abp har såle-
14309: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- des möjlighet att redan via de nuvarande produk-
14310: föra följande: terna nå ut till unga 18-30-åriga företagare och
14311: Regeringen har konsekvent eftersträvat och ef- företagare som inleder företagsverksamhet. Ung-
14312: tersträvar också i fortsättningen att stärka företa- domarnas företagande kan vidare främjas genom
14313: gandet samt företagens tillväxt och konkurrens- att av Finnvera Abp:s nuvarande smålån görs ett
14314: kraft. Dessa är centrala förutsättningar för att en lån för unga företagare som på samma sätt som
14315: stabil ekonomisk tillväxt skall kunna fortgå och kvinnoföretagarlånen skall marknadsföras sepa-
14316: sysselsättningen förbättras. För att uppnå målet rat. Syftet är också att ibruktagandet av ett lån för
14317: inledde handels- och industriministeriet vid bör- unga företagare och de praktiska frågor som sam-
14318: jan av 2000 ett särskilt företagarprojekt. manhänger med detta skall redas ut tillsammans
14319: Det tvååriga projektet, som ingår i regerings- med Finnvera Abp som en del av företagarpro-
14320: programmet, genomförs i samarbete med olika jektet redan under detta år.
14321: ministerier. 1 företagarprojektet inleds och ge- lnom ramen för företagarprojektet eftersträ-
14322: nomförs fortgående konkreta åtgärder, som sik- vas också att förstärka ungdomars företagsamhet
14323: tar till att främja företagandet och företagsverk- genom främjande av generationsväxlingar. Som
14324: samheten, samt eftersträvas att de pågående åt- exempel kan närnnas att under 2000 planerar han-
14325: gärderna skall gå snabbare. Med alla dessa åtgär- dels- och industriministeriet i samarbete med
14326: der främjas också ungdomars företagsamhet. Ett Finnvera Abp en finansiell produkt- ett s.k. fö-
14327: område som prioriteras inom projektet är främ- retagarlån - genom vilket ägarbyten i företagen
14328: jandet av teknologi- och dataintensiv företags- kan finansieras. Den finansiella produkten skall
14329: verksamhet. Sådan företagsverksamhet är ett om- gälla såväl generationsväxlingar som ägarbyten
14330: råde där ungdomarnas kunnande är starkt. som sker på åtgärd av utomstående.
14331: 1 regeringens företagarprojekt tas bl.a. finan- Vidare kan det nämnas att handels- och indu-
14332: siella frågor upp. Finnvera Abp och dess före- striministeriet och de regionala arbetskrafts- och
14333: gångare Kera Abp har sedan 1996 haft ett s.k. näringscentralernas företagsavdelningar erbju-
14334: smålån som är avsett för företag som sysselsätter der sakkunnig- och utvecklingstjänster som har
14335: fårre än fem anställda och vars maximistorlek har planerats för företag som inleder verksamhet.
14336: höjts från 100 000 mark till200 000 mark genom Med dessa tjänster bistås den som grundar ett fö-
14337:
14338:
14339: 4
14340: Ministems svar KK 512/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
14341:
14342:
14343: retag då det gäller att bedöma hur livsduglig en är planerade för begynnande företagares behov
14344: företagside är och vilka förutsättningar att bli fö- utvecklats.
14345: retagare denne har. För en person som planerar 1 regeringens företagarprojekt är syftet att i
14346: att grunda ett företag står också tjänster med an- samarbete med olika förvaltningsområden satsa
14347: knytning till bedörnningen av företagaregenska- på ungdomars aktivitet vad gäller företagande
14348: perna till buds. I samma serie av sakkunnig- och och på förbättrandet av fårdigheterna som företa-
14349: utvecklingstjänster har också andra tjänster som gare. I detta arbete har utbildningssystemet en
14350: central roll.
14351:
14352:
14353: Helsingforsden 14 juni 2000
14354:
14355: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
14356:
14357:
14358:
14359:
14360: 5
14361: KK 513/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: KIRJALLINEN KYSYMYS 513/2000 vp
14367:
14368: Poliisin resurssit huumausainerikollisuuden
14369: torjunnassa
14370:
14371:
14372:
14373:
14374: Eduskunnan puhemiehelle
14375:
14376: Poliisin toiminta huumausainerikollisuutta vas- 70 henkilötyövuoden lisäyksen kenttäpoliisityö-
14377: taan tarvitsee lisäresursseja. Tällä hetkellä huu- hön. Ratkaisuksi ei käy poliisin olemassa ole-
14378: merikoksia selvittää päätyönään noin 200 polii- vien resurssien suuntaaminen toisin. Poliisin toi-
14379: sia. Vaikka lakeja on muutettu huumerikosten minta tapahtuu jo nyt aivan liian pienillä voima-
14380: torjumiseksi mm. puhelinkuuntelun osalta, toi- varoilla. Esimerkiksi Raision poliisilaitos kärsii
14381: menpiteet eivät ole riittäviä~ Lainmuutokset ei- henkilöstöresurssien puutteen lisäksi tilanpuut-
14382: vät yksin takaa rikollisuuden vähenemistä. teesta.
14383: Hallitusohjelmassa luvataan lisätä poliisin
14384: voimavaroja huume- ja talousrikollisuuden sel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14385: vittämiseen ja ehkäisyyn. Poliisin riittämättömät jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14386: resurssit ovat esteenä huumeiden vastaiselle työl- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14387: le. Jo maahan päässeiden huumeiden reitit on tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14388: saatava selville ja ne on katkaistava. Siihen tarvi-
14389: taan kenttäpoliiseja, jotka partioivat kaduilla ja Miten kehitetään poliisin edellytyksiä
14390: muissa huumepaikoissa. Poliisiviranomaisten puuttua kasvavaan huumausaineongel-
14391: laskelmien mukaan poliisi tarvitsisi maan tehokkaasti?
14392:
14393:
14394: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
14395:
14396: Liisa Hyssälä /kesk
14397: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
14398: Ismo Seivästö /skl
14399:
14400:
14401:
14402:
14403: Versio 2.0
14404: KK 513/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerin vastaus
14405:
14406:
14407:
14408:
14409: Eduskunnan puhemiehelle
14410:
14411: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- nolain muutokset ovat edesauttaneet liigarikolli-
14412: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suuden paljastamista ja esitutkintaa. Poliisilain
14413: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen muutosesitys on parhaillaan eduskunnan käsitel-
14414: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Ryssäiän tävänä. Esitys sisältää muun muassa valeosto- ja
14415: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen peitetoimintavaltuudet. Esitetyt muutokset ovat
14416: KK 513/2000 vp: tärkeitä etenkin jatkuvasti ammattimaistuvan
14417: vaurastuvan ja raaistuvan huumausainerikolli-'
14418: Miten kehitetään poliisin edellvtvksiä suuden paljastamiseksi.
14419: puuttua kasvavaan huumausain~;ngel Poliisin huumausainestrategia edellyttää huu-
14420: maan tehokkaasti? mausaineiden tarjontaan puuttumisen lisäksi toi-
14421: menpiteitä huumausaineiden uusien käyttäjien
14422: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- värväytymisen estämiseksi. Kokeilijoiden luku-
14423: ti seuraavaa: määrä on ollut tutkimusten mukaan jatkuvasti
14424: Huumausainerikollisuus on kasvanut voimak- kasvussa. Poliisin toiminnan kokonaistehokkuus
14425: kaasti jo useiden vuosien ajan. Huumausaineri- perustuu huumausaineiden tarjontaan puuttumi-
14426: koksia on kirjattu lähes joka paikkakunnalla Suo- sen lisäksi tehokkaaseen ja oikein kohdennet-
14427: messa. Erittäin suuri osa omaisuusrikollisuudes- tuun ennalta estävään työhön. On ilmeistä, että jo
14428: ta liittyy huumausaineisiin. Huumausaineiden ilmi tulleen huumerikollisuuden tutkinta sitoo
14429: käyttö on lisääntynyt niiden suuren tarjonnan ja ennalta estävään työhön tarvittavia henkilöstö-
14430: samanaikaisen hintojen laskun johdosta monin- resursseja.
14431: kertaisesti. Peruspoliisin laajamittainen kouluttaminen jo-
14432: Huumausaineiden välittämisen, hallussapidon kapäiväisessä työssään havaitsemaan, paljasta-
14433: ja käytön paljastaminen sekä esitutkinta ja syyte- maaoja suorittamaan esitutkinta huumausaineen
14434: harkintaan saattaminen on yhä vaikeampaa. Po- käyttö-, hallussapito-ja välitystapauksessa aloi-
14435: liisi pyrkii suunnittelemaan toimintansa kuiten- tetaan vuoden 2001 koulutusohjelmassa. Näin
14436: kin jatkossakin siten, että myös huumausainei- voidaan huumerikostorjunnan tehokkuutta nos-
14437: den käyttöä paljastetaan, tutkitaan ja saatetaan taa pitkällä aikavälillä kytkemällä koko poliisi
14438: syyteharkintaan riippumatta siitä, missä rikos ta- huumausaineiden vastaiseen työhön entistä te-
14439: pahtuu. Tämä voi kuitenkin jatkossa edellyttää hokkaammin.
14440: toiminnan priorisointia ja luopumista jonkin Poliisi on laatimassa vankeinhoitolaitoksen
14441: muun poliisille kuuluvan tehtävän hoitamisesta. kanssa sopimusta, jolla pyritään rajoittamaan
14442: Poliisi joutuu toiminnassaan keskittymään yhä vankiloihin kohdistuvaa huumausaineiden tar-
14443: enemmän voimakkaasti lisääntyneen huumausai- jontaa.
14444: neiden tarjonnan rajoittamiseen maamme rajoil- Sisäasiainministeriössä on laadittu suunnitel-
14445: la ja maahamme salakuljetettujen erien osalta nii- ma, jonka avulla tehostetaan kansainvälistä val-
14446: den ns. tukkumyyntiin. Salakuljetus ja ns. tukku- takunnallista ja alueellista rikostiedustelua: Ta-
14447: myynti on siirtynyt ammattimaisesti toimivien ri- voitteena on paljastaa ja takavarikoida enemmän
14448: kosliigojen käsiin. Jo tehdyt poliisi- ja pakkokei- huumausainetta ja rikoshyötyä ja vaikeuttaa si-
14449:
14450:
14451: 2
14452: Ministerin vastaus KK 513/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14453:
14454:
14455: ten rikollisliigojen tmmmtaa. Tehostuminen lee juuri tehdyn selvityksen mukaan yhteensä
14456: edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä keskusri- 171 päätoimista poliisin huumerikostutkijaa.
14457: kospoliisin, kihlakuntien poliisilaitosten ja tullin Katutason huumetorjunta siirtyisi koulutuk-
14458: eri yksiköiden välillä. sen myötä yhä enemmän paikallispoliisin velvol-
14459: Poliisin tavoitteena on saada vaativaan huu- lisuudeksi.
14460: mausainerikostutkintaan 70 henkilön lisäpanos- Huumausainerikosten paljastamista tehoste-
14461: tus aikavälillä 200 l-2004. Henkilöt tultaisiin taan rikostiedustelun uudelleenjärjestelyillä, po-
14462: sijoittamaan nimenomaan vaativaan huumaus- liisin kadulla tapahtuvalla valvonnalla sekä vi-
14463: ainerikostorjuntaan. Tavoitteena olisi perustaa ranomaisten yhteistyön avulla vankiloissa ja ra-
14464: jokaiseen suureen kihlakuntaan huumausaine- j anylityspaikoilla.
14465: rikosten tutkintaryhmä. Maassamme työskente-
14466:
14467:
14468: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
14469:
14470: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
14471:
14472:
14473:
14474:
14475: 3
14476: KK 513/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministems svar
14477:
14478:
14479:
14480:
14481: Tili riksdagens talman
14482:
14483: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har främjat avslöjandet och förundersökningama
14484: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- av ligabrottslighet. En proposition med förslag
14485: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa om ändring av polislagen behandlas som bäst av
14486: Hyssälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga riksdagen. Förslaget innehåller bl.a. befogenhe-
14487: spörsmål SS 513/2000 rd: ter i fråga om täckoperationer och bevisprovoka-
14488: tion genom köp. De föreslagna ändringama är
14489: Hur utvecklar man polisens förutsätt- viktiga framför allt för att man skali kunna avslö-
14490: ningar för att effektivt ingripa i det väx- ja narkotikabrottsligheten som blir alit mer pro-
14491: ande narkotikaproblemet? fessioneli, florerande och rå.
14492: Polisens narkotikastrategi förutsätter förutom
14493: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ingripande i narkotikautbudet även åtgärder för
14494: föra följande: att förhindra rekryteringen av nya missbrukare.
14495: Narkotikabrottsligheten har ökat kraftigt redan Antalet personer som prövar på narkotika har en-
14496: under många år. Narkotikabrott har registrerats ligt undersökningama ökat ständigt. Totaleffekti-
14497: på nästan alla orter i Finland. En mycket stor del viteten i polisens verksamhet grundar sig på för-
14498: av egendomsbrotten hänför sig tili narkotika. An- utom ett ingripande i narkotikautbudet även på
14499: vändningen av narkotika har ökat mångfaldigt på ett effektivt och rätt inriktat förebyggande arbe-
14500: grund av det stora utbudet av narkotika och det te. Det är uppenbart att undersökningen av den
14501: samtidiga prisfaliet. narkotikabrottslighet som redan har uppdagats
14502: Det är allt svårare att avslöja förmedling, inne- binder personalresurser som behövs för det före-
14503: hav och bruk av narkotika samt att göra förunder- byggande arbetet.
14504: sökning och överlämna ärendet tili åtalspröv- 1 utbildningsprogrammet för 2001 inleds en
14505: ning. Polisen strävar emeliertid efter att också i omfattande utbildning för vanliga polismän, för
14506: fortsättningen planera sin verksamhet så att även att de i sitt dagliga arbete skall kunna upptäcka
14507: bruket av narkotika avslöjas, undersöks och görs och avslö~a användning, innehav och förmedling
14508: tili föremål för åtalsprövning, oberoende av var av narkohka och göra förundersökning i sådana
14509: brottet begås. Dettakan dock i fortsättningen för- fali. På detta sätt kan man på lång sikt öka effek-
14510: utsätta att man gör prioriteringar i verksamheten tiviteten av bekämpningen av narkotikabrott ge-
14511: ~om att hela polisen allt mera effektivt kopplas
14512: och avstår från att sköta en del andra uppgifter
14513: som hör tili polisen. tlll arbetet med att bekämpa narkotika.
14514: Polisen är i sin verksamhet tvungen att allt mer Polisen utarbetar som bäst ett avtal med fång-
14515: koncentrera sig på att vid landets gränser begrän- vårdsväsendet och med detta avtal strävar man
14516: sa narkotikautbudet, som har ökat kraftigt, och på efter att begränsa narkotikautbudet i fångelser.
14517: den s.k. partiförsäljningen av narkotika som lnrikesministeriet har gjort upp en pian med
14518: smugglas in i landet. lnsmugglingen och den s.k. vars hjälp man effektiverar den internationella
14519: partiförsäljningen har övergått tili kriminelia li- riksomfattande och regionala spaningsverksam~
14520: gor som arbetar professionelit. De ändringar som heten i samband med brott. Målet är att avslöja
14521: redan har gjorts i polis- och tvångsmedelslagen och beslagta mera narkotika och brottsnytta och
14522:
14523:
14524: 4
14525: Ministems svar KK 513/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14526:
14527:
14528: på så sätt försvåra de kriminelia 1igomas verk- ligen gjord undersökning arbetar samman1agt
14529: samhet. Effektivieringen förutsätter ett ännu in- 171 heltidsanställda inom polisen som utredare
14530: tensivare samarbete än tidigare mellan centra1- av narkotikabrott.
14531: kriminalpolisen, polisinrättningama i häradena Narkotikabekämpningen på gatunivå skulle i
14532: och olika tullenheter. och med utbildningen allt mer å1äggas loka1poli-
14533: Polisen har som må1 att under perioden sen.
14534: 2001-2004 få en extra förstärkning på 70 perso- Avslöjandet av narkotikabrott effektiveras ge-
14535: ner till den krävande undersökningen av narkoti- nom omorganiseringar i spaningsverksamheten i
14536: kabrott. Personeroa borde placeras uttryckligen i samband med brott, genom polisens övervakning
14537: den krävande bekämpningen av narkotikabrott. på gator och med hjälp av samarbete myndighe-
14538: Målet skulle vara att i varje stort härad starta en tema emellan i fånge1ser och vid gränsövergång-
14539: utredningsgrupp för narkotikabrott. Enligt en ny- ar.
14540:
14541:
14542:
14543: Helsingfors den 16 juni 2000
14544:
14545: Inrikesminister Kari Häkämies
14546:
14547:
14548:
14549:
14550: 5
14551: KK 514/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14552:
14553:
14554:
14555:
14556: KIRJALLINEN KYSYMYS 514/2000 vp
14557:
14558: Monirikollisten rangaistus- ja hoitotoimenpi-
14559: teet
14560:
14561:
14562:
14563:
14564: Eduskunnan puhemiehelle
14565:
14566: On ilmennyt, että eräät rikolliset ovat syyllisty- nittää nykyistä enemmän huomiota. On ilmen-
14567: neet useisiin satoihin rikoksiin muutaman vuo- nyt, että tällaiset rikolliset saattavat olla vuosi-
14568: den sisällä. Suurella osalla näistä ns. monirikolli- kausia ns. vapaalla jalalla joutumatta vankilaan,
14569: sista rikoskierteeseen liittyy huumausaineiden jolloin he pystyvät tekemään uusia kolttosia koko
14570: käyttöä ja laajaa huumerikollisuutta. Monirikol- ajan. Toisaalta voi kysyä, onko vankila oikea
14571: liset aiheuttavat paikallistasolla viranomaisille ja paikka tällaisille henkilöille.
14572: vakuutusyhtiöille runsaasti työtä, joka vie resurs-
14573: seja heidän muusta toiminnastaan. Lukumääräl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14574: tään tällaiset monirikolliset ovat pienehkö osa jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14575: kaikista rikollisista. Kansalaisten turvallisuuden vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14576: ja yhteiskunnan voimavarojen tehokkaan käytön tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14577: kannalta monirikollisiin kohdistuviin rangais-
14578: tus- ja hoitotoimenpiteisiin olisi perusteltua kiin- Miten monirikollisten rangaistus- ja
14579: hoitokäytäntöjä aiotaan uudistaa?
14580:
14581:
14582: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
14583:
14584: Liisa Hyssälä /kesk
14585: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
14586: Ismo Seivästö /skl
14587:
14588:
14589:
14590:
14591: Versio 2.0
14592: KK 514/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerin vastaus
14593:
14594:
14595:
14596:
14597: Eduskunnan puhemiehelle
14598:
14599: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lainmuutoksen jälkeen vangitseminen tuli mah-
14600: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- dolliseksi entistä useamman rikoslajin seurauk-
14601: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sena.
14602: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän Oma ongelmansa ovat hovioikeuskäsittelyä
14603: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen odottavien henkilöiden tekemät rikokset. Valitus
14604: KK 514/2000 vp: hovioikeuteen lykkää automaattisesti rangaistuk-
14605: sen täytäntöönpanoa, ja hovioikeudesta tulossa
14606: Miten monirikollisten rangaistus- ja oleva rangaistus lisää joidenkuiden tuomittujen
14607: hoitokäytänläjä aiotaan uudistaa? alttiutta tehdä uusia rikoksia. Hovioikeuskäsitte-
14608: lyä nopeuttamaHa odotusaikaa voidaan lyhentää.
14609: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Oikeusministeriössä on meneillään hanke, jossa
14610: ti seuraavaa: selvitetään mahdollisuuksia tehostaa hovioikeus-
14611: Jotkut rikoksentekijät jatkavat kysymyksessä vii- menettelyä niin, että juttujen käsittelyajat samal-
14612: tatulla tavalla rikollista toimintaansa silloin, kun la lyhenisivät. Hovioikeuden päätöstä odotettaes-
14613: he ovat jääneet jostakin rikoksesta kiinni ja odot- sa tehtävät rikokset voidaan lisäksi estää vangit-
14614: tavat oikeuskäsittelyä. Lainsäädännössä tähän semaila tuomittu välittömästi alioikeustuomion
14615: ongelmaan voidaan vaikuttaa sekä sillä, että ri- antamisen jälkeen. Näitä vangitsemisen edelly-
14616: kokset yritetään saada nykyistä nopeammin oi- tyksiä väljennettiin huomattavasti vuoden 1995
14617: keuden käsiteltäviksi että sillä, miten rikoksente- lainmuutoksella, ja erityisen matala vangitsemis-
14618: kijän vangitsemista ennen oikeuskäsittelyä sään- kynnys on juuri silloin, kun vangitseminen on
14619: nellään. tarpeen rikollisen toiminnan jatkamisen estämi-
14620: Erityisesti nuorten henkilöiden tekemien ri- seksi.
14621: kosten oikeuskäsittelyn nopeuttamista selvite- Rikosten tekemistä saattavat jatkaa myös eh-
14622: tään parhaillaan Helsingissä, Turussa, Tampe- dolliseen vankeusrangaistukseen tuomitut rikok-
14623: reella, Vaasassa ja Joensuussa käynnissä olevas- sentekijät Sinänsä pääosin hyvin toimivan eh-
14624: sa kokeilussa. Pisimmälle nopeuttaminen on kui- dollisen rangaistuksen ongelmiin ollaan haettu
14625: tenkin viety muun muassa eräiden kansanjuhlien ratkaisua kahdella tavalla. Alle 18-vuotiaille
14626: yhteydessä, kun syyttäjien ja tuomioistuinten nuorille ehdollisen rangaistuksen asemesta tuo-
14627: päivystysluonteisen toiminnan ansiosta tuomio mittavaa nuorisorangaistusta kokeillaan parhail-
14628: voidaan antaa jo rikoksen tekopäivänä. Tällaises- laan osassa maata. Nuorisorangaistuksen tuomit-
14629: sa pikakäsittelyssä voidaan määrätä rangaistuk- semismahdollisuuksia on kokeilun aikana jo ker-
14630: sia myös yksinkertaisimmista kysymyksen joh- ran laajennettu. Pohdittavana on myös vanhem-
14631: danto-osassa viitatuista huumausainerikoksista. pia ehdolliseen rangaistukseen tuomittavia kos-
14632: Rikoksesta epäilty voidaan vangita ennen oi- keva uudistusehdotus. Sen mukaan voitaisiin
14633: keudenkäyntiä. Rikollisen toiminnan jatkaminen tuomita yhdistelmärangaistus, johon kuuluisi
14634: on nimenomaan säädetty yhdeksi perusteeksi sekä ehdollinen vankeusrangaistus että yhdys-
14635: vangitsemiselle. Vangitsemisen edellytyksiä väl- kuntapalvelua. Yhdistelmärangaistuksen toteut-
14636: jennettiin vuonna 1995 jonkin verran niin, että tamiskelpoisuutta arvioidaan parhaillaan oikeus-
14637:
14638:
14639: 2
14640: Ministerin vastaus KK 514/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14641:
14642:
14643: ministeriössä ehdotuksesta saadun lausuntopa- merkittävästi parannettu kahdella lainmuutoksel-
14644: lautteen valossa. la viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.
14645: Huumausaineiden käyttäjien hoidon kehittä- Uusien säännösten avulla voidaan sekä vaikeut-
14646: mistä on käsitelty valtioneuvoston periaatepää- taa huumausaineiden kulkeutumista vankiloihin
14647: töksessä huumausainepolitiikasta vuodelta 1998. että lisätä käytön ilmituloa laitoksissa. Samalla
14648: Hoitojärjestelmän kehittämiseen kuuluu muuan on tehty mahdolliseksi vangin pitkäaikaisempi
14649: muassa virka-ajan ulkopuolisen hoitoon ohjauk- sijoittaminen vankilan ulkopuoliseen hoitoon,
14650: sen ja hoitopalvelujen lisääminen, polikliinisen vahvistettu vankilan sisällä tapahtuvan päihde-
14651: huumehoidon kehittäminen ja matalan kynnyk- työn voimavaroja ja lisätty päihteettömiä osas-
14652: sen palvelujen luominen syrjäytyneille. Lääkkei- toja vankiloissa. Lisäksi parhaillaan ollaan sel-
14653: den avulla toteutettavaa vieroitus- ja korvaushoi- vittämässä kokonaan uutta, muiden muassa huu-
14654: toa lisätään. mausaineiden väärinkäyttäjille tarkoitettua seu-
14655: Rikoksentekijöiden rankaiseminen ja hoitami- raamusmuotoa, sopimushoitoa. Sopimushoito si-
14656: nen kohtaavat vankiloissa. Vankeinhoidon huu- sältyy pääministeri Paavo Lipposen toisen halli-
14657: mestrategiaan kuuluvat sekä valvonnan että hoi- tuksen ohjelmaan.
14658: don tehostaminen. Huumevalvonnan keinoja on
14659:
14660:
14661: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
14662:
14663: Oikeusministeri Johannes Koskinen
14664:
14665:
14666:
14667:
14668: 3
14669: KK 514/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerns svar
14670:
14671:
14672:
14673:
14674: Tili riksdagens talman
14675:
14676: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lagändringen blev möjlig tili följd av ett större
14677: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- antal brottstyper än tidigare.
14678: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa De brott som begås av personer som väntar på
14679: Hyssälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga behandling i hovrätten utgör ett särskilt problem.
14680: spörsmål SS 514/2000 rd: Verkstäliigheten av straffet skjuts automatiskt
14681: upp tili följd av besvär hos hovrätten, och det
14682: Hur ämnar man reformera bestraff straff som är att vänta i hovrätten gör en del döm-
14683: nings- och vårdpraxis när det gäller da mera benägna att begå nya brott. Väntetiden
14684: personer som har begått ett stort antal kan förkortas genom att behandlingen i hovrät-
14685: brott? ten görs snabbare. Vid justitieministeriet pågår
14686: ett projekt där man utreder möjligheterna att ef-
14687: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fektivera förfarandet i hovrätten så att behand-
14688: föra följande: lingstiderna för målen samtidigt blir kortare.
14689: En del lagöverträdare fortsätter sin brottsliga Dessutom kan man förhindra att brott begås i
14690: verksamhet så som avses i spörsmålet efter det att väntan på hovrättens beslut genom att häkta den
14691: de har blivit fast för ett brott, medan de väntar på dömde omedelbart efter det att underrättens dom
14692: behandlingen i rätten. Lagstiftningsvägen kan har meddelats. Dessa häktningsförutsättningar
14693: man åtgärda detta problem dels genom att snab- utvidgades betydligt genom en lagändring 1995,
14694: bare försöka få brotten behandlade i rätten, dels och tröskeln för häktning är särskilt låg uttryck-
14695: genom det sätt på vilket häktningen av gärnings- ligen i sådana fali då häktning är nödvändig för
14696: män före behandlingen regleras. att förhindra att en person fortsätter sin brottsliga
14697: Som bäst utreds vid ett försök som pågår i Hel- verksamhet.
14698: singfors, Åbo, Tammerfors, Vasa och Joensuu Också lagöverträdare som har dömts tili vill-
14699: hur behandlingen i rätten av brott som begåtts av korligt fångelsestraff kan fortsätta att begå brott.
14700: i synnerhet unga personer kunde göras snabbare. Tilidet vilikorliga straffet, som i sig huvudsakli-
14701: Den snabbare behandlingen har dock drivits gen fungerar bra, hänför sig en del problem som
14702: längst i samband med bl.a. vissa folkfester, när man har försökt lösa på två sätt. Som bäst pågår i
14703: domen tack vare att åklagarna och domstolarna en del av landet ett försök med ungdomsstraff,
14704: bedriver verksamhet av jourkaraktär kan medde- som ådöms ungdomar som är yngre än 18 år i
14705: las redan den dag brottet har begåtts. Vid en så- stället för vilikorligt straff. Möjligheterna att
14706: dan snabbehandling kan straff dömas ut också för döma ut ungdomsstraff har utvidgats redan en
14707: de enklaste typerna av de narkotikabrott till vilka gång under den tid försöket pågått. Man utreder
14708: hänvisas i inledningen tili spörsmålet. också ett reformförslag som gäller äldre perso-
14709: Den som är misstänkt för brott kan häktas före ner som döms tili villkorligt straff. Enligt försla-
14710: rättegången. Det bestäms uttryckligen att det att get är det möjligt att döma ut ett kombinations-
14711: en person fortsätter sin brottsliga verksamhet är straff som omfattar såväl villkorligt fångelse-
14712: en häktningsgrund. Förutsättningarna för häkt- straff som samhälistjänst. Som bäst utreds vid
14713: ning utvidgades något 1995, så att häktning efter justitieministeriet i ljuset av de utlåtanden som
14714:
14715:
14716: 4
14717: Ministems svar KK 514/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14718:
14719:
14720: erhållits om förslaget om kombinationsstraffet är bart förbättrats genom två lagändringar som
14721: genomförbart. gjorts under de senaste fem åren. Med hjälp av de
14722: 1 statsrådets principbeslut om narkotikapoliti- nya bestämmelserna kan man både försvåra in-
14723: ken av 1998 behandlas utvecklandet av narko- förseln av narkotika tili fångelserna och i ökad
14724: manvården. Utvecklandet av vårdsystemet om- utsträckning avslöja missbruk inom anstalterna.
14725: fattar bl.a. ett ökat antal vårdhänvisningar utan- Samtidigt har det blivit möjligt att placera fångar
14726: för tjänstetiden och en ökning av vårdtjänsterna, i mera långvarig vård utanför fångelset, arbetet
14727: utvecklande av den polikliniska narkomanvår- mot rusmedelsmissbruk i fångelserna har fått
14728: den och skapande av lättillgängliga tjänster för ökade resurser och antalet rusmedelsfria avdel-
14729: utslagna. Den avgiftning och substituerande be- ningar i fångelserna har utökats. Dessutom håller
14730: handling som ges med hjälp av läkemedel ökas. man som bäst på att utreda en helt ny typ av på-
14731: 1 fångelserna går bestraffningen och vården av följd, kontraktsvård, som är avsedd för bl.a. nar-
14732: brottslingarna hand i hand. Narkotikastrategin komaner. Kontraktsvården ingår i programmet
14733: inom fångvården omfattar effektivering av såväl för statsminister Paavo Lipponens andra reger-
14734: övervakningen som vården. De medel som står ing.
14735: till buds för narkotikaövervakningen har märk-
14736:
14737:
14738:
14739: Helsingforsden 15 juni 2000
14740:
14741: Justitieminister Johannes Koskinen
14742:
14743:
14744:
14745:
14746: 5
14747: KK 515/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14748:
14749:
14750:
14751:
14752: KIRJALLINEN KYSYMYS 515/2000 vp
14753:
14754: Huumeidenvastaisen viranomaistoiminnan ke-
14755: hittäminen
14756:
14757:
14758:
14759:
14760: Eduskunnan puhemiehelle
14761:
14762: Huumeongelma pahenee ja huumeidenvastaista yhteiskuntarauhalle ja kansanterveydelle, niiden
14763: työtä on tehostettava. Huumausaineiden käyttöä käytön leviämisen estämiseksi olisi tarkasteltava
14764: ehkäistään tehokkaimmin paikallisena yhteistyö- sellaisia lainsäädännöllisiä epäkohtia, jotka nyt
14765: nä, jossa ovat mukana muun muassa sosiaali- ja estävät viranomaisten ripeän toiminnan.
14766: terveystoimi, opetustoimi, nuorisotoimi, poliisi,
14767: kansalaisjärjestöt ja vanhemmat. Viranomais- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
14768: työn käytännön esteenä on esimerkiksi tiukka tie- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
14769: tosuojalainsäädäntö, joka estää viranomaisia vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14770: vaihtamasta tietoa huumerikollisista ja huumei- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14771: den käyttäjistä. Viranomaisten olisi pystyttävä
14772: keskustelemaan keskenään henkilöiden nimillä, Miten viranomaisten tietojenvaihdon
14773: vaikka nimien antaminen julkisuuteen olisi kiel- edellytyksiä aiotaan kehittää osana huu-
14774: lettyä. Koska huumeet ovat hyvin vakava uhka meidenvastaista työtä?
14775:
14776:
14777: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
14778:
14779: Liisa Hyssälä /kesk
14780: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
14781: Ismo Seivästö /skl
14782:
14783:
14784:
14785:
14786: Versio 2.0
14787: KK 515/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerin vastaus
14788:
14789:
14790:
14791:
14792: Eduskunnan puhemiehelle
14793:
14794: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nallisissa huumetyön linjauksissa, muun muassa
14795: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- huumausainepoliittisen toimikunnan mietinnös-
14796: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sä Huumausainestrategia 1997, valtioneuvoston
14797: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän joulukuussa 1998 tekemässä huumausainepoli-
14798: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä sekä val-
14799: KK 515/2000 vp: tioneuvoston hyväksymässä sosiaali- ja tervey-
14800: denhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuo-
14801: Miten viranomaisten tietojenvaihdon sille 2000-2003.
14802: edellytyksiä aiotaan kehittää osana huu- Yhteiskunnan eri toimialueita koskeva huu-
14803: meidenvastaista työtä? mausaineiden vastainen työ rakentuu edellä mai-
14804: nittujen linjausten mukaisesti pääasiassa muu-
14805: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hun kuin yksilötasoiseen yhteistyöhön. Silloin
14806: ti seuraavaa: kun viranomaiset ja muut mahdolliset toimijat te-
14807: Päihteiden käytön mahdollisimman tehokas eh- kevät yhteistyötä yksittäistä henkilöä koskevas-
14808: käiseminen edellyttää eri hallinnonalojen ja mui- sa asiassa, lähtökohtana tulee sekä lainsäädän-
14809: den toimijoiden yhteistyötä. Myös lainsäädäntö nön että sosiaali- ja terveysministeriön näkemyk-
14810: velvoittaa yhteistyöhön. Käytännössä vastuu eh- sen mukaan olla toimiminen yhteisymmärrykses-
14811: käisevästä päihdetyöstä ja päihteiden ongelma- sä kyseisen henkilön kanssa, toisin sanoen että
14812: käyttöön liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten esimerkiksi häntä koskevia tietoja annetaan toi-
14813: haittojen vähentämisestä kuuluu kunnille sekä selle viranomaiselle tai muulle taholle kyseisen
14814: raittius- ja kansanterveysjärjestöille. Kunnan henkilön suostumuksella. Salassa pidettäviksi
14815: raittiustyöstä vastaavan monijäsenisen toimieli- säädettyjen tietojen luovuttaminen henkilön
14816: men tulee raittiustyölain (828/1982) 4 §:n mu- suostumuksesta riippumatta edellyttää nimen-
14817: kaan toimia yhteistyössä erityisesti kunnan ter- omaisia lainsäännöksiä. Tällaisia, myös huumei-
14818: veys-, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Päihde- den vastaisessa työssä sovellettaviksi tulevia
14819: huollon palvelujen ja toimenpiteiden järjestämi- säännöksiä sisältyykin sekä jo voimassa olevaan
14820: nen ja kehittäminen kuuluu kunnassa päihde- että eduskunnan käsiteltävänä olevaan lainsää-
14821: huoltolain (4111986) perusteella kunnan sosiaa- däntöön.
14822: li- ja terveydenhuollosta vastaaville monijäseni- Alaikäisen huumeiden tai muiden päihteiden
14823: sille toimielimille. Päihdehuollon alalla toimi- käyttö voi muodostaa perusteen ryhtyä lastensuo-
14824: vien viranomaisten ja yhteisöjen on lain 9 §:n jelulain (683/1983) mukaisiin toimenpiteisiin.
14825: mukaan oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä Lain 40 §:ssä sosiaali- ja terveydenhuollon, kou-
14826: huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun lutoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluk-
14827: sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, sessa tai luottamustoimessa oleville on säädetty
14828: asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, nimenomainen velvollisuus ilmoittaa virkaa tai
14829: koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keski- tointa hoitaessaan tietoonsa saamastaan lasten-
14830: näiseen yhteistyöhön. suojelun tarpeessa olevasta lapsesta sosiaalilau-
14831: Moniammatillinen yhteistyö on keskeisesti takunnalle. Myös muut henkilöt voivat tehdä täl-
14832: esillä myös viime vuosina laadituissa valtakun- laisen ilmoituksen. Sosiaalihuollon viranomaisil-
14833:
14834: 2
14835: Ministerin vastaus KK 515/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14836:
14837:
14838:
14839: la on voimassa olevan sosiaalihuoltolain terveydenhuollon tietojen luovuttamista koske-
14840: (71 0/ 1982) 56 § :n perusteella oikeus saada via säännöksiä arvioitaessa on siten otettava
14841: muissakin tapauksissa pyynnöstä muun muassa huomioon myös luovutussäännösten mahdolli-
14842: valtion ja kunnan viranomaisilta sekä sosiaali- nen haitallinen vaikutus kansalaisten sosiaali- ja
14843: huolto- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilta terveyspalvelujärjestelmää kohtaan tuntemaan
14844: yhteisöiltä tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelli- luottamukseen ja sitä kautta sosiaali- ja terveys-
14845: set tiedot. Eduskunnan käsiteltävänä olevan so- palveluiden piiriin hakeutumiseen. Sosiaali- ja
14846: siaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia terveydenhuollon, esimerkiksi päihdehuollon,
14847: koskevan lakiehdotuksen (hallituksen esitys tietojen luovuttamisen poliisille tulee sosiaali- ja
14848: eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan terveysministeriön näkemyksen mukaan olla
14849: asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain mahdollista lainsäännöstenkin perusteella vain
14850: muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi hyvin tiukoin edellytyksin. Tällaisia säännöksiä
14851: HE 13 711999 vp) mukaan myös muun muassa sisältyy jo voimassa olevaan lainsäädäntöön.
14852: koulutuksen järjestäjät olisivat velvollisia tieto- Esitutkintalain (449/ 1987) 27 §:n säännökset
14853: jen antamiseen. mahdollistavat sen, että esimerkiksi lääkäri voi
14854: Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuk- esitutkinnassa todistaa salassa pidettävästä
14855: sia koskevan lakiehdotuksen 17 §:ään sisälty- asiasta silloin, kun tutkittavana on rikos, josta
14856: vien säännösten mukaan sosiaalihuollon järjes- säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi
14857: täjä tai toteuttaja saisi asiakkaan suostumusta vuotta vankeutta. Myös sosiaali- ja terveyden-
14858: edellyttämättä luovuttaa muun muassa asiak- huollossa toimivia koskee rikoslain 15 luvun
14859: kaan hoidon, huollon tai koulutuksenjärjestämi- 10 §:n (56311998) säännöksistäjohtuva velvoite
14860: seksi tai toteuttamiseksi välttämättömiä tietoja, ilmoittaa siinä mainituista hankkeilla olevista
14861: jos se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huol- törkeistä rikoksista. Lisäksi ehdotetun sosiaali-
14862: lon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityk- huollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koske-
14863: sensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi van lain mukaan sosiaalihuollonjärjestäjä taito-
14864: eikä hoidon tai huollon tarvetta voida muuten teuttaja voisi lisäksi antaa tietoja muun muassa
14865: selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä poliisille, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen
14866: toteuttaa. Asiakkaan hoidon, huollon tai koulu- selvittämiseksi, jonka enimmäisrangaistus on
14867: tuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi välttä- vähintään neljä vuotta vankeutta.
14868: mättömiä tietoja voitaisiin luovuttaa myös, jos Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
14869: tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi tai se on tar- 23.5.2000 työryhmän kehittämään huumausai-
14870: peen asiakkaan välttämättömien etujen ja oi- neiden ongelmakäyttäjien hoitojärjestelmää.
14871: keuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla ole Työryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa teh-
14872: edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Tietojen dä ehdotuksia valtion, kuntien, järjestöjen ja yk-
14873: luovuttaminen olisi näiden säännösten perusteel- sityisten palvelujentuottajien yhteistyön ja työn-
14874: la mahdollista muun muassa muille viranomai- jaon kehittämiseksi palvelujenjärjestämisessä ja
14875: sille, esimerkiksi terveydenhuollon viranomai- tuottamisessa sekä arvioida sosiaali- ja tervey-
14876: sille sekä eräin edellytyksin myös muun muassa denhuollon lainsäädännön kehittämistarve ja
14877: yksityisille terveydenhuollon toimintayksiköil- tehdä siitä mahdollisia ehdotuksia. Myös eri yh-
14878: le ja ammattihenkilöille. teistyötahojen tietojensaantia koskevien sään-
14879: Sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollos- nösten mahdolliset muutostarpeet voidaan tässä
14880: sa on eräänä keskeisenä periaatteena hoito- ja yhteydessä arvioida.
14881: asiakassuhteen luottamuksellisuus. Sosiaali- ja
14882:
14883:
14884: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
14885:
14886: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
14887: 3
14888: KK 515/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerns svar
14889:
14890:
14891:
14892:
14893: Tili riksdagens talman
14894:
14895: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Y rkesövergripande samarbete har under de se-
14896: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- naste åren fått en framträdande plats i de riksom-
14897: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa fattande riktlinjerna för narkotikaarbetet, bl.a. i
14898: Hyssälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga narkotikapolitiska kommissionens betänkande
14899: spörsmål SS 515/2000 rd: N arkotikastrategin 1997, statsrådets principbe-
14900: slut om narkotikapolitiken från december 1998
14901: Hur ämnar man utveckla förutsättning- samt i det av statsrådet godkända mål- och verk-
14902: arna för utbyte av iriformation mel!an samhetsprogrammet för social- och hälsovården
14903: myndigheterna som en del av drogbe- 2000-2003.
14904: kämpningen? Drogbekämpningen inom de olika samhälls-
14905: sektorerna bygger i enlighet med ovan nämnda
14906: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- riktlinjer i huvudsak på annan typ av samarbete
14907: föra följande: än sådant som utförs på individnivå. Då myndig-
14908: Det krävs samarbete melian olika förvaltnings- heterna och övriga eventuella aktörer samarbetar
14909: områden och andra aktörer för att drogmissbruk i ett ärende som gäller en enskild person skall ut-
14910: skali kunna förebyggas så effektivt som möjligt. gångspunkten både enligt lagstiftningen och so-
14911: Lagstiftningen förpliktar också tili samarbete. I cial- och hälsovårdsministeriet vara att man ver-
14912: praktiken är det kommunerna samt nykterhets- kar i samförstånd med personeo i fråga, dvs. att
14913: och folkhälsoorganisationerna som har ansvaret t.ex. uppgifter som berör honom utlärnnas till en
14914: för förebyggande drogarbete och lindrande av so- annan myndighet eller annan part endast med
14915: ciala olägenheter och men för hälsan. Det kolle- personens samtycke. F ör att uppgifter som bör
14916: giala organ som ansvarar för nykterhetsarbetet i hållas hemliga skall kunna utlämnas oberoende
14917: kommunen skali enligt 4 § lagen om nykterhets- av personens samtycke förutsätts uttryckliga be-
14918: arbete (82811982) samarbeta i synnerhet med stämmelser i lag. Dylika bestämmelser, som ock-
14919: kommunens hälsovårds-, social- och skolväsen. så skall tillämpas inom drogarbetet, ingår både i
14920: Att anordna och utveckla service och åtgärder gällande lagstiftning och i sådan lagstiftning som
14921: inom missbrukarvården ankommer med stöd av behandlas av riksdagen.
14922: lagen om missbrukarvård (4111986) på de kolle- Ett minderårigt barns användning av narkoti-
14923: giala organ som inom kommunen ansvarar för so- ka eller andra rusmedel kan utgöra en grund för
14924: cial- och hälsovården. Myndigheter och samfund att vidta åtgärder som avses i bamskyddslagen
14925: som är verksamma inom missbrukarvården skall (683/1983). Enligt lagens 40 § är den som är an-
14926: enligt lagens 9 § samarbeta med varandra. Sär- ställd eller innehar ett förtroendeuppdrag inom
14927: skild uppmärksamhet skall ägnas det inbördes social- och hälsovården, skolväsendet, polisvä-
14928: samarbetet mellan missbrukarvården å ena sidan sendet eller en församling och som vid skötseln
14929: och den övriga social- och hälsovården, nykter- av sin tjänst eller sitt uppdrag fått vetskap om att
14930: hetsverksamheten, bostadsmyndigheterna, ar- ett barn är i uppenbart behov av barnskydd skyl-
14931: betskraftsmyndigheterna, skolväsendet, ung- dig att anmäla detta tili socialnärnnden. Andra
14932: domsverksamheten och polisen å den andra. personer kan också göra en dylik anmälan. Soci-
14933: alvårdsmyndighetema har med stöd av 56 § i den
14934:
14935: 4
14936: Ministems svar KK 515/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14937:
14938:
14939: gällande socialvårdslagen (710/ 1982) rätt att det. Vid bedömningen av de bestämmelser som
14940: även i andra fall av statliga och kommunala myn- gäller utlämnandet av uppgifter inom social- och
14941: digheter samt samfund som bedriver social- hälsovården bör man således också beakta be-
14942: vårds- eller sjukvårdsverksamhet på begäran få stämmelsemas eventuella skadliga inverkan på
14943: nödvändiga uppgifter för utförandet av sina upp- medborgamas förtroende för social- och hälso-
14944: gifter. Enligt det förslag tili lag om klientens vårdssystemet och därigenom även på deras be-
14945: ställning och rättigheter inom socialvården (re- nägenhet att anlita social- och hälsovårdstjäns-
14946: geringens proposition tili riksdagen med förslag ter. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
14947: tili lagar om klientens ställning och rättigheter uppfattning skali det också endast med stöd av
14948: inom socialvården samt om ändring av social- bestämmelser i lag och endast på mycket stränga
14949: vårdslagen och av vissa lagar som har samband villkor vara möjligt att utlämna uppgifter från so-
14950: med dem RP 137/1999 rd) som är under behand- cial- och hälsovården, t.ex. uppgifter om miss-
14951: ling i riksdagen är också bl.a. utbildningsanord- brukarvård, till polisen. Dylika bestämmelser in-
14952: nama skyldiga att lämna uppgifter. går redan i gäliande lagstiftning. Bestämmelser-
14953: Enligt de bestämmelser som ingår i 17 § i för- na i 27 § förundersökningslagen (449/1987)
14954: slaget tilllag om klientens ställning och rättighe- medger att exempelvis en läkare vid en förunder-
14955: ter inom socialvården får den som ordnar eller sökning kan vittna om sådant som skali hållas
14956: lämnar socialvård utan att inhämta klientens hemligt, om förundersökningen gälier ett brott
14957: samtycke lämna ut sådana uppgifter som är nöd- för vilket det strängaste straffet är minst sex års
14958: vändiga bl.a. för att vården av, omsorgen om el- fångelse. Även personer som arbetar inom so-
14959: ler utbildningen för klienten skall kunna ordnas cial- och hälsovården är enligt 15 kap. 10 §
14960: eller genomföras, om den som handlingen gälier ( 563/ 1998) strafflagen skyldiga att uppge där
14961: är i uppenbart behov av vård elier omsorg på nämnda grova brott som är på fårde. Enligt den
14962: grund av att hans eller hennes hälsa, utveckling föreslagna lagen om klientens ställning och rätt-
14963: elier säkerhet äventyras och det inte annars går tigheter inom socialvården kan dessutom den
14964: att utreda behovet av vård elier omsorg elier att som ordnar eller genomför socialvården lämna
14965: vidta vård- elier omsorgsåtgärder. Uppgifter som uppgifter bl.a. tili polisen om det är nödvändigt
14966: är nödvändiga för att vården, omsorgen elier ut- för att utreda sådana brott för vilka maximistraf-
14967: bildningen skall kunna ordnas eller genomföras fet är fångelse i minst fyra år.
14968: får också lämnas om uppgiftema behövs på Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den
14969: grund av ett bams fördel, eller om uppgiftema 23 maj 2000 en arbetsgrupp för att utveckla vård-
14970: behövs för att trygga klientens oundgängliga för- systemet för narkotikamissbrukare. Tili arbets-
14971: delar och rättigheter och klienten själv saknar gruppens uppgifter hör bl.a. att sammanställa för-
14972: förutsättningar att bedöma sakens betydelse. slag till hur samarbetet och arbetsfördelningen
14973: Med stöd av dessa bestämmelser vore det möjligt mellan staten, kommunema, organisationer och
14974: att överlåta uppgifter bl.a. till andra myndighe- privata serviceproducenter kunde utvecklas när
14975: ter, t.ex. hälsovårdsmyndighetema, samt under tjänster ordnas och produceras samt att bedöma
14976: vissa förutsättningar även bl.a. tili privata verk- behovet av att utveckla social- och hälsovårds-
14977: samhetsenheter och yrkesutbildade personer lagstiftningen och avlåta eventuella förslag.
14978: inom hälsovården. Även eventuelia behov av att ändra på de bestäm-
14979: En huvudprincip inom både hälso- och social- melser som gälier samarbetspartemas tillgång tili
14980: vården är förtroende i vård- och klientförhållan- information kan bedömas i detta sammanhang.
14981:
14982:
14983: Helsingfors den 16 juni 2000
14984:
14985: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
14986:
14987: 5
14988: KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: KIRJALLINEN KYSYMYS 516/2000 vp
14994:
14995: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
14996:
14997:
14998:
14999:
15000: Eduskunnan puhemiehelle
15001:
15002: Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnal- jäytynyt nuori on vaarassa ajautua esimerkiksi
15003: linen ongelma, josta on puhuttu useita vuosia. huumeiden tai muiden päihteiden käyttäjäksi. Jos
15004: Ohjelmissa ja komiteoissa on etsitty syitä ja rat- tilanne pääsee näin pahaksi, on erittäin vaikeaa
15005: kaisuja nuorten ongelmiin. Myös lainsäädäntöä löytää toimivia malleja, joilla nuori pääsisi irti
15006: on uudistettu esimerkiksi työmarkkinatuen osal- huumekierteestä ja löytäisi tien koulutukseen ja
15007: ta työhön, koulutukseen ja työharjoitteluun kan- työelämään.
15008: nustavaksi.
15009: Yhteiskunnassamme on jo merkkejä siitä, että Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15010: syrjäytyminen ja huono-osaisuus periytyvät su- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15011: kupolvelta toiselle. Vaikka valtaosa nuorista vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15012: kouluttautuu aktiivisesti, jokaisesta ikäluokasta tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15013: noin 6 000 on välittömässä vaarassa pudota aktii-
15014: visen elämänhallinnan ulkopuolelle. Nämä nuo- Millä uusilla toimenpiteillä aiotaan vä-
15015: ret eivät hakeudu koulutukseen tai työhön. Syr- hentää nuorten syrjäytymistä?
15016:
15017:
15018: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
15019:
15020: Liisa Hyssälä /kesk
15021: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
15022: Ismo Seivästö /skl
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: Versio 2.0
15028: KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerin vastaus
15029:
15030:
15031:
15032:
15033: Eduskunnan puhemiehelle
15034:
15035: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa jäytymisen ehkäiseminen. Ohjelmassa todetaan,
15036: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- että nuorten tupakan, alkoholin ja huumeiden
15037: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen käyttöä ehkäistään.
15038: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän Tupakoinnin vähentämispolitiikassa sosiaali-
15039: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ja terveysministeriö painottaa lasten ja nuorten
15040: KK 516/2000 vp: tupakoimattomuuden edistämistä.
15041: Vuonna 1995 valmistuneessa kansallisessa al-
15042: Millä uusilla toimenpiteillä aiotaan vä- koholiohjelmassa vuosille 1996-1999 ja vuon-
15043: hentää nuorten syrjäytymistä? na 1997 valmistuneessa alkoholiohjelman toi-
15044: menpideohjelmassa on korostettu erityisesti al-
15045: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- koholiasioissa toimivien tahojen yhteistyötä ja
15046: ti seuraavaa: paikallistason toiminnan kehittämistä alkoholi-
15047: Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin- haittojen ehkäisemiseksi sekä alkoholielinkei-
15048: taohjelmassa vuosille 2000-2003 näkyy halli- non vastuuta. Sosiaali- ja terveysministeriö tu-
15049: tuksen keskeinen periaate, joka korostaa sitä, että kee käytössään olevilla päihdehaittojen ehkäi-
15050: oikein ajoitettu ja mitoitettu sosiaali- ja tervey- syyn tarkoitetuilla varoilla valtakunnallisia alu-
15051: denhuolto on aina investointi ihmiseen. Hyvin- eellisia ja paikallisia kokeilu- ja kehittämishank-
15052: vointia tukeva ympäristö, ongelmien estäminen keita.
15053: ajoissa ja palvelujen toimivuus johtavat ihmisten Sosiaali- ja terveysministeriö on lähiaikoina
15054: osallistumisen lisääntymiseen, heidän tarpeiden- asettamassa työryhmän kehittämään huumausai-
15055: sa huomioon ottamiseen, omatoimisuuden vah- neiden ongelmakäyttäjien hoitoa kokonaisuute-
15056: vistamiseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioit- na. Työryhmässä tullaan arvioimaan kokonaisuu-
15057: tamiseen. Palveluja suunnataan erityisesti syrjäy- tena nykyisen sosiaali- ja terveyshuollon palve-
15058: tymisen torjumiseen ja heikossa asemassa olevi- lujärjestelmän edellytykset vastata keskeisten
15059: en kansalaisten tilanteen parantamiseen. huumausaineiden ongelmakäyttäjäryhmien hoi-
15060: Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä don tarpeeseen ja tekemään ehdotukset sosiaali-
15061: eri asiantuntijatahojen kesken, ja ohjelman toi- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusjärjestel-
15062: meenpano vaatii myös laajaa eri tahojen välistä män kehittämiseksi vastaamaan hoidon, kuntou-
15063: yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- tuksen ja huollon tarpeita.
15064: linnonalan virastot ja laitokset osallistuvat ohjel- Nuorten hyvinvointiin ja yhteiskuntaan integ-
15065: man toimeenpanoon ja tarjoavat kunnille asian- roitumiseen vaikuttavat olennaisesti koulutus
15066: tuntija-apua sekä tukevat lainsäädännöllä ja ra- työllistyminen ja kasvuympäristö. '
15067: hoituksella kuntia tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvatus on keskeinen tekijä pyrittäessä edis-
15068: Hallitus seuraa tavoitteiden toteutumista koko tämään lasten ja nuorten sosiaalista, yhteisöllistä
15069: nelivuotiskauden ajan, raportoi eduskunnalle ja ja yksilöllistä vastuuntunnon kehittymistä.
15070: tarpeen mukaan käynnistää uusia toimenpiteitä. Vuonna 1999 voimaan tulleen koulutuksen lain-
15071: Ohjelman tavoitteissa painottuu erityisesti las- säädännön yhtenä keskeisenä tavoitteena on var-
15072: ten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja syr- mistaa perusoikeuksien toteutuminen sekä riittä-
15073:
15074:
15075: 2
15076: Ministerin vastaus KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
15077:
15078:
15079: vä yhdenvertaisuus maan eri osissa, eri kouluissa Toimeentulotuen uudistuksen vaikutusten
15080: ja oppilaitoksissa. Opetusministeriö on tehnyt seuranta on tuonut esiin, että toimeentulotukea
15081: strategiset linjaukset, miten koululaitoksessa py- saavista henkilöistä 40 % on alle 30-vuotiaita ja
15082: ritään ehkäisemään mahdollista koululaisten syr- 15 % opiskelijoita. Lisäksi toimeentulotukilain
15083: jäytymiskehitystä ja puuttumaan tilanteeseen mukaista työstä kieltäytymisen seurauksena syn-
15084: varhaisessa vaiheessa. Lisäksi sosiaali- ja ter- tyvää sanktiota käytetään eniten nuoriin. Nuor-
15085: veysministeriö tekee monitahoista yhteistyötä ten aktivointi työhön onkin noussut yhä merki-
15086: opetusministeriön kanssa syrjäytymisen ehkäise- tyksellisemmäksi syrjäytymisen ehkäisemisessä.
15087: miseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Aktiivinen so-
15088: Nuorten työttömyys on laman jälkeen laske- siaalipolitiikka -työryhmän toimenpide-esityk-
15089: nut, mutta jäänyt kuitenkin suhteellisen korkeal- sistä osa kohdentuu nuorten aktivoimiseen. Esi-
15090: le tasolle, noin 40 000 työttömään. Nuorten työ- tys on tulossa hallituksen käsittelyyn lähiaikoina.
15091: pajatoiminta aloitettiin laman olosuhteissa ta- Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes ja alan
15092: voitteena tarjota nuorille mahdollisuus työkoke- järjestöt ovat käynnistämässä myös ongelmien
15093: mukseen, jota työmarkkinat eivät voineet heille varhaiseen puuttumiseen liittyvää hanketta, jos-
15094: tarjota. Toiminta osoitti, että nuorten kysymyk- sa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
15095: set ja ongelmat vaativat laajempaa nuorten asioi- on keskeisenä tavoitteena.
15096: hin perehtymistä. Taloudellisen noususuhdan- Lähiöissä toteutettujen perusparannusprojek-
15097: teen aikana nuorten työpajojen tehtävä näyttää tien yhteydessä taloyhtiöt, koulut ja kirjasto sekä
15098: muodostuvan vaativammaksi, haasteellisemmak- paikallinen sosiaali- ja terveystoimi ovat otta-
15099: si ja monialaisemmaksi. Nuorten työpajat ovat neet huomioon myös lasten ja aikuistuvien nuor-
15100: kehittäneet "yhden luukun" -palvelumallia. Nuo- ten paikallisia erityistarpeita esimerkiksi tila-
15101: relle järjestetään hänen elämäntilanteestaan riip- saneerauksessa ja erityispalveluja kehittämällä.
15102: puen eri hallinnonalan palveluja tavoitteena nuo- Lähiöalueiden keskeinen sosiaalinen ongelma on
15103: ren oma, parempi elämänhallinta sekä koulutuk- poikkeuksellisen korkeana pysyttelevä työttö-
15104: seen tai työelämään saattaminen. myys, joka heijastuu monin tavoin lasten ja nuor-
15105: Työpajoissa on tällä hetkellä nuoria, joiden ten elämään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
15106: elämäntilanne vaatii pitkäjänteistä aktivointia tai Urban-yhteisöaloitteen ohjelmissa onkin kiinni-
15107: joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja työkoke- tetty huomiota Joensuussa, Helsingissä ja Van-
15108: mus. Lisäksi on nuoria, joilla saattaa olla amma- taalla lasten ja nuorten hyvinvointiin, sillä Ur-
15109: tillinen koulutus, mutta joilta puuttuu työkoke- ban-aloitteen tavoitteena on kohentaa heikom-
15110: mus ja jotka eivät sijoitu työmarkkinoille. Oman pien asuinalueiden elinoloja ja torjua asukkaiden
15111: ryhmänsä muodostavat nuoret, jotka pitävät väli- syrj äytymistä.
15112: vuotta ja etsivät kiinnostuksen kohdettaan. Työ- Yhtenä myös nuoriin kohdistuvana toimenpi-
15113: pajatoiminta on tuonut esiin, että tilanne nuorten teenä sosiaali- ja terveysministeriö asetti rikos-
15114: koulutuksen ja työhön sijoittumisen osalta vaih- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallista orga-
15115: telee maan eri osissa. Etelä- ja Länsi-Suomessa nisointia varten selvitysmiehen ajalle 1.5.-
15116: nuorilta näyttää puuttuvan ammatillinen koulu- 31.12.2000. Selvitysmiehen tehtävänä on kartoit-
15117: tus ja osin myös peruskoulu. Itä- ja Pohjois-Suo- taa sovittelutoiminnan tämänhetkinen laajuus,
15118: messa taas nuorilla on hyvä mahdollisuus hank- tutkia ja arvioida sovittelutoiminnan järjestely-
15119: kia ammatillinen tutkinto, mutta valmistumisen mallia sekä laatia ehdotus sovittelutoiminnanjär-
15120: jälkeen työnsaanti on vaikeaa. Lisäksi maan eri jestämisestä valtakunnallisesti kattavaksi.
15121: osista löytyy alueita, joissa nuoren aktiiviseen Nuorten osalta sovittelutoiminnalla on mah-
15122: koulutukseen ja työhön hakeutumiseen vaikutta- dollisuus katkaista rikoskierre ja räätälöidä nuo-
15123: vat lähiyhteisön passivoiva elämäntapa.
15124:
15125:
15126:
15127:
15128: 3
15129: KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministerin vastaus
15130:
15131:
15132: relle palvelut, joiden avulla hän voi saada elä-
15133: mänsä hallintaan ja kiinnittyä yhteiskuntaan.
15134:
15135:
15136: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
15137:
15138: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
15139:
15140:
15141:
15142:
15143: 4
15144: Ministerns svar KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
15145:
15146:
15147:
15148:
15149: Tili riksdagens talman
15150:
15151: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1 målen för programmet betonas särskilt främ-
15152: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- jandet av bams och ungas välfård och att före-
15153: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa bygga utslagning. 1 programmet konstateras att
15154: Hyssälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga bruket av tobak, alkohoi och droger bland unga
15155: spörsmål SS 516/2000 rd: förebyggs.
15156: 1 politiken för att minska rökandet betonar so-
15157: Med hjälp av vilka nya åtgärder ämnar cial- och hälsovårdsministeriet främjandet av
15158: man minska utslagningen av ungdomar? rökfrihet bland bam och ungdomar.
15159: 1 det nationella alkoholprogrammet för
15160: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1996-1999 som fårdigställdes 1995 och i det åt-
15161: föra följande: gärdsprogram i anslutning till alkoholprogram-
15162: Av mål- och verksamhetsprogrammet för social- met som fårdigställdes 1997 betonas särskilt
15163: och hälsovården 2000-2003 framgår en av re- samarbetet mellan de instanser som arbetar med
15164: geringens viktiga principer: att en rätt dimensio- alkoholfrågor och utvecklandet av verksamheten
15165: nerad social- och hälsovård vid rätt tidpunkt all- på lokal nivå för att minska olägenheter förorsa-
15166: tid är en investering i människan. Ett samhälle kade av alkohoi samt alkoholnäringens ansvar.
15167: som stöder människors välfård och välbefinnan- Med de medel för förebyggande av olägenheter
15168: de, att förebygga problem i tid och en välfunge- förorsakade av rusmedel som social- och hälso-
15169: rande service, syftar till större delaktighet för vårdsministeriet har till sitt förfogande stöder mi-
15170: människoma, större hänsyn till deras behov, stör- nisteriet riksomfattande, regionala och 1okala
15171: re möjligheter för människor att klara sig på egen försöks- och utvecklingsprojekt.
15172: hand och respekt för den enskildes självbestäm- Social- och hälsovårdsministeriet kommer
15173: manderätt. Servicen riktas särskilt in på att be- inom kort att tillsätta en arbetsgrupp för att ut-
15174: kämpa social utslagning och att förbättra situa- veckla vården av narkotikamissbrukare som en
15175: tionen för socialt utsatta grupper. helhet. Arbetsgruppen kommer att göra en hel-
15176: Mål- och verksamhetsprogrammet har utarbe- hetsbedömning av vilka förutsättningar det nuva-
15177: tats i nära samråd med många olika expertinstan- rande servicesystemet inom social- och hälsovår-
15178: ser och genomförandet kräver också omfattande den har att svara mot vårdbehoven för de mest
15179: samarbete mellan berörda instanser. Ämbetsver- centrala narkotikamissbrukargruppema. Arbets-
15180: ken och inrättningama inom social- och hälso- gruppen kommer även att lägga fram förslag till
15181: vårdsministeriets förvaltningsområde medverkar hur service- och finansieringssystemet inom so-
15182: i genomförandet av programmet och tillhanda- cial- och hälsovården kunde utvecklas så att det
15183: håller experthjälp för kommunerna samt stöder motsvarar vård- och rehabiliteringsbehovet.
15184: genom lagstiftning och finansiering kommuner- Utbildningen, sysselsättningen och uppväxt-
15185: na när det gäller att nå målen. Regeringen kom- miljön inverkar i hög grad på de ungas välfård
15186: mer att följa upp hur målen nås under hela fyra- och integrering i samhället.
15187: årsperioden, att rapportera till riksdagen och att Fostran är en viktig faktor när man försöker
15188: sätta in nya åtgärder där det behövs. främja utvecklingen av barns och ungdomars so-
15189:
15190:
15191: 5
15192: KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym. Ministems svar
15193:
15194:
15195: ciala, samhälleliga och individuella ansvarskäns- leutbildning. 1 Östra och norra Finland har ungdo-
15196: la. Ett centralt mål i den utbildningslagstiftning mama däremot goda möjligheter att skaffa sig en
15197: som trädde i kraft 1999 är att säkerställa att de yrkesexamen, men efter examen har de svårt att
15198: grundläggande rättighetema fullföljs och att till- få arbete. Dessutom finns det i olika delar av lan-
15199: räckligjämlikhet råder i olika delar av landet och det områden inom vilka den närmaste omgiv-
15200: i olika skolor och läroanstalter. Undervisnings- ningens passiverande livsstil inverkar på hur ak-
15201: ministeriet har dragit upp strategiska linjer för tivt ungdomama skaffar sig en utbildning och sö-
15202: hur skolväsendet skall försöka hindra eventuell ker sig till arbete.
15203: utslagning bland skolelevema och ingripa i situ- Uppföljningen av de inverkningar som refor-
15204: ationen i ett tidigt skede. Dessutom har social- men av utkomststödet förde med sig har visat att
15205: och hälsovårdsministeriet ett brett samarbete av de personer som får utkomststöd är 40 % un-
15206: med undervisningsministeriet när det gäller att der 30 år och 15% studerande. Dessutom an-
15207: förhindra utslagning. vänds de sanktioner enligt lagen om utkomststöd
15208: Arbetslösheten bland ungdomar har minskat som följer av att man vägrar att ta emot arbete
15209: efter recessionen, men ändå stannat upp på en re- mest mot ungdomar. 1 förebyggandet av utslag-
15210: lativt hög nivå, omkring 40 000 arbetslösa. När ningen av ungdomar har det blivit allt viktigare
15211: ungdomamas verkstadsverksamhet inleddes un- att aktivera dem att arbeta. Social- och hälso-
15212: der förhållanden präglade av recessionen var må- vårdsministeriets arbetsgrupp för en aktiv social-
15213: let att erbjuda ungdomama en möjlighet att skaf- politik gjorde upp förslag tili åtgärder av vilka en
15214: fa den arbetserfarenhet som arbetsmarknaden del riktas till aktivering av ungdomar. Förslaget
15215: inte kunde erbjuda dem. Verksamheten visade att skall behandlas av regeringen inom en snar fram-
15216: de ungas frågor och problem kräver att man i tid.
15217: större utsträckning sätter sig in i ungdomamas Social- och hälsovårdsministeriet, Stakes och
15218: angelägenheter. Under den ekonomiska konjunk- organisationerna inom branschen håller på att
15219: turuppgången verkar det som om ungdomsverk- starta ett projekt som gäller ett tidigt ingripande i
15220: städemas uppgift håller på att bli mera krävande, problemen, där förebyggandet av utslagningen av
15221: utmanande och mångsidig. Ungdomamas verk- bam och unga är ett centralt mål.
15222: städer har utvecklat en servicemodell i viiken 1 samband med de ombyggnadsprojekt som
15223: principen om "en lucka för alla ärenden" tilläm- genomförts i förortema har fastighetsbolagen,
15224: pas. Den unga får, beroende av sin livssituation, skoloma och biblioteken samt det lokala social-
15225: service inom olika förvaltningsområden och må- och hälsovårdsväsendet beaktat även bams och
15226: let är att den unga själv skall kunna bestämma ungdomars lokala specialbehov t.ex. genom att
15227: över sitt liv samt ledsagas till utbildning eller ar- sanera lokaler och utveckla specialservice. Ett
15228: betslivet. stort socialt problem i förortsområdena är arbets-
15229: För tillfållet finns vid verkstädema ungdomar lösheten, som hålls ovanligt hög och som på
15230: vilkas livssituation kräver långsiktig aktivering många sätt inverkar på bams och ungdomars Iiv
15231: eller som saknar yrkesutbildning och arbetserfa- och framtida möjligheter. 1 Urban-gemenskaps-
15232: renhet. Dessutom finns det ungdomar, som kan- initiativets program har man fåst uppmärksam-
15233: ske har yrkesutbildning, men som saknar ar- het vid välbefinnandet hos bam och ungdomar i
15234: betserfarenhet och inte placerar sig på arbets- Joensuu, Helsingfors och Vanda, eftersom Ur-
15235: marknaden. En egen grupp bildar de ungdomar ban-initiativets mål är att förbättra livskvaliteten
15236: som håller ett mellanår och söker ett föremål för inom de svagare bostadsområdena och att be-
15237: sitt intresse. Verkstadsverksamheten har visat att kämpa utslagning av invånare.
15238: situationen i fråga om ungdomars utbildning och Som en åtgärd som också riktas till ungdomar
15239: placering i arbetslivet växlar i olika delar av lan- tillsatte social- och hälsovårdsministeriet en ut-
15240: det. 1 södra och västra Finland tycks ungdomama redningsman för perioden 1.5-31.12.2000 som
15241: sakna yrkesutbildning och delvis även grundsko- skall organisera den nationella förlikningen av
15242:
15243:
15244: 6
15245: Ministems svar KK 516/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk ym.
15246:
15247:
15248: brott- och tvistemål. Utredningsmannens uppgift För ungdomamas del kan förlikningsverksam-
15249: är att kartlägga förlikningsverksamhetens nuva- heten hjälpa dem att komma ur en brottsspiral
15250: rande omfattning, undersöka och uppskatta och skräddarsy service för den unga med hjälp av
15251: förlikningsverksamhetens organiseringsmodell viiken han eller hon kan kontrollera sitt liv och
15252: samt göra upp ett förslag om att arrangera förlik- bli en del av samhället.
15253: ningsverksamheten så att den omfattar hela lan-
15254: det.
15255:
15256:
15257: Helsingforsden 16 juni 2000
15258:
15259: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
15260:
15261:
15262:
15263:
15264: 7
15265: KK 517/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
15266:
15267:
15268:
15269:
15270: KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2000 vp
15271:
15272: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden-
15273: hoitopalvelut
15274:
15275:
15276:
15277:
15278: Eduskunnan puhemiehelle
15279:
15280: Kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n mukaan opiskelijoille terveyspalveluja. Vain erittäin
15281: kunnan on ylläpidettävä peruskoulun ja lukioi- akuuteissa tapauksissa hoitoa on saatavilla. Am-
15282: den oppilaiden kouluterveydenhuollon ohella mattikorkeakouluopiskelijoilla ei ole mahdolli-
15283: muiden oppilaitosten opiskelijoille näiden koti- suutta käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosää-
15284: paikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuol- tiön palveluja, eikä tällä säätiöllä ole Rova-
15285: toa. Lain 14 §:n 1 momentin 6 kohdassa on täs- niemellä edes resursseja siihen.
15286: mennys, jonka mukaan yliopistojen ja ammatti- Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat eriar-
15287: korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja voisessa asemassa yliopisto-opiskelijoihin tai
15288: sairaanhoito sekä hammashoito voidaan kunnan toisen asteen opiskelijoihin nähden.
15289: suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali-
15290: ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. Kan- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15291: santerveysasetuksen 6 §:ssä on lueteltu ne oppi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15292: laitokset, joissa opiskelevia kunnan velvollisuus valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15293: järjestää terveydenhuoltoa koskee. vaksi seuraavan kysymyksen:
15294: Käytännössä on ilmennyt, että ammattikor-
15295: keakoulujen opiskelijat ovat muita huonommas- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ammatti-
15296: sa asemassa terveyspalvelujen suhteen. Esimer- korkeakoulujen opiskelijat saatetaan
15297: kiksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on tasa-arvoiseen asemaan muiden opiske-
15298: useita satoja opiskelijoita muista kunnista, mutta lijaryhmien kanssa terveydenhoitopal-
15299: kaupunki ei ole yleensä valmis antamaan näille velujen saatavuudessa?
15300:
15301:
15302: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
15303:
15304: Esko-Juhani Tennilä /vas
15305:
15306:
15307:
15308:
15309: Versio 2.0
15310: KK 517/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
15311:
15312:
15313:
15314:
15315: Eduskunnan puhemiehelle
15316:
15317: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sältöä säädeltiin ohjekirjein, joiden sisältö on
15318: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimit- edelleen ajankohtainen. Lääkintöhallituksen oh-
15319: tanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- jeissa opiskelijaterveydenhuollosta terveyskes-
15320: tattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän kuksissa (nro 3/1986) terveydenhoitoon katsot-
15321: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tiin sisältyvän terveyskasvatus, terveystarkastuk-
15322: 517/2000 vp: set, seulontatutkimukset ja rokotukset sekä muut
15323: ehkäisevät toimenpiteet. Useilla paikkakunnilla
15324: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ammatti- on raskauden ehkäisyneuvontapalvelut sijoitettu
15325: korkeakoulujen opiskelijat saatetaan opiskelijaterveydenhuoltoon. Erikoislääkäritasoi-
15326: tasa-arvoiseen asemaan muiden opiske- set palvelut eivät pääsääntöisesti sisälly kuntien
15327: lijaryhmien kanssa terveydenhoitopalve- itse järjestämään opiskelijaterveydenhuoltoon,
15328: lujen saatavuudessa? vaan opiskelija lähetetään tarvittaessa eteenpäin
15329: erikoislääkäritasoiseen hoitoon. Sen sijaan Yliop-
15330: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti pilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa perinteises-
15331: seuraavaa: ti myös erikoislääkäripalveluita.
15332: Kansanterveyslain ( 66/1972) 14 §:n mukaan kun- Kansanterveyslain mukaan ammattikorkea-
15333: nan velvollisuutena on ylläpitää kunnan alueella kouluopiskelijoille kuuluu opiskelijaterveyden-
15334: sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille opiskeli- huoltona samat palvelut ja samantasoisesti kuin
15335: jaterveydenhuoltoa opiskelijan kotipaikasta riip- muille kysymyksessä mainituille opiskelijoille ja
15336: pumatta. Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena siten he ovat samanarvoisessa asemassa muiden
15337: on opiskelijan terveyden tukeminen ja edistämi- opiskelijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysminis-
15338: nen. Opiskelijaterveydenhuoltoon luetaan oppi- teriön tiedossa on, että kunnat ja kuntien tar-
15339: laitosten terveydellisten olojen valvonta, opiske- joamat terveyspalvelut eroavat toisistaan. Monis-
15340: lijan terveydenhoito ja sairaanhoito sekä ham- sa kunnissa opiskelijoiden terveydenhoitopalve-
15341: mashuolto. Kansanterveyslaki ei määrittele jär- lut ovat hyvin hoidettu, mutta on myös kuntia,
15342: jestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien tervey- joilla on parantamisen varaa.
15343: denhuollon palvelujen yksityiskohtaista sisältöä Kunnan velvollisuutena on järjestää kiireelli-
15344: ja laajuutta. Myöskään sosiaali- ja terveydenhuol- nen sairaanhoito potilaan asuinpaikasta riippu-
15345: lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa matta. Terveyskeskus voi laskuttaa näistä ulko-
15346: laissa (773/1992) ei ole yksityiskohtaisesti määri- paikkakuntalaisten kiireellisistä käynneistä poti-
15347: telty kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja tervey- laan asuinpaikkakuntaa. Muu mahdollinen sai-
15348: denhuollon palvelujen tuottamiseen suunnatta- raanhoito, joka ei ole kiireellistä, on tarkoitus ha-
15349: vien voimavarojen suuruutta. kea oman asuinpaikkakunnan terveyskeskukses-
15350: Aikaisemmin kunnan järjestämisvelvollisuu- ta. Opiskelijoilla on nykyisin mahdollisuus myös
15351: teen kuuluvien terveydenhuollon palvelujen si- kirjoittautua opiskelupaikkakunnan asukkaaksi,
15352:
15353:
15354:
15355:
15356: 2
15357: Ministerin vastaus KK 517/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas
15358:
15359:
15360: jolloin he voivat käyttää kunnan kaikkia terveys-
15361: palveluja samalla tavoin kuin kunnan muutkin
15362: asukkaat.
15363:
15364:
15365: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
15366:
15367: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
15368:
15369:
15370:
15371:
15372: 3
15373: KK 517/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministems svar
15374:
15375:
15376:
15377:
15378: Tili riksdagens talman
15379:
15380: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger anvisningar om studenthälsovården i hälsocen-
15381: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- traler (nr 311986) ansågs hälsovården innefatta
15382: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- hälsofostran, hälsoundersökningar, screening
15383: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga och vaccinering samt andra förebyggande åtgär-
15384: spörsmål SS 517/2000 rd: der. På många orter fungerar preventivmedels-
15385: rådgivningen i samband med studenthälsovår-
15386: Vad ämnar regeringen göra för att yr- den. Service på specialiäkarnivå hör i alimänhet
15387: keshögskolestuderande skall få samma inte tili den studenthälsovård som kommunema
15388: ställning som andra grupper av stude- ordnar själva, utan studerandena remitteras vid
15389: rande när det gäller tillgången tili häl- behov vidare tili en specialist. Studentemas häl-
15390: sovårdsservice? sovårdsstiftelse erbjuder däremot av tradition
15391: också specialisttjänster.
15392: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Enligt folkhälsolagen har yrkeshögskolestude-
15393: föra följande: rande rätt tili samma hälsovårdsservice och vård
15394: Enligt 14 § folkhälsolagen (6611972) har kom- av samma klass som de andra grupperna av stu-
15395: munen skyldighet att ordna studenthälsovård för derande som nämns i spörsmålet. De har alltså
15396: studerande i läroanstalter på kommunens områ- samma ställning som övriga studerande. Social-
15397: de, oberoende av viiken hemkommun de stude- och hälsovårdsministeriet känner tili att kommu-
15398: rande har. Målet med studenthälsovården är att nerna och den hälsovårdsservice de erbjuder skil-
15399: stöda och främja studerandens hälsa. Tili stu- jer sig från varandra. 1 många kommuner är stu-
15400: denthälsovårdens uppgifter hör övervakning av derandenas hälsovårdsservice bra skött, men det
15401: läroinrättningarnas sanitära förhålianden, hälso- finns också kommuner där servicen kunde för-
15402: och sjukvård samt tandvård för studerandena. bättras.
15403: Folkhälsolagen anger inga närmare detaljer om Kommunens skyldighet är att ordna brådskan-
15404: innehåli och omfattning av den service som skyl- de sjukvård oberoende av patientens boningsort.
15405: digheten att ordna sjukvård innefattar. Inte heller Hälsovårdscentralen kan för dessa brådskande
15406: i lagen om planering av och statsandel för social- besök av invånare från andra kommuner debitera
15407: och hälsovården (73311992) finns det i detalj an- patientens hemkommun. Eventueli annan sjuk-
15408: givet hur mycket resurser som skali användas tili vård som inte är brådskande är det meningen att
15409: att producera tjänsterna inom en kommuns eller man skali få i hälsovårdscentralen på sin bo-
15410: samkommuns social- och hälsovård. ningsort. Studerandena har nuförtiden också
15411: Tidigare gavs anvisningar om innehållet i den möjlighet att mantalsskriva sig som invånare på
15412: hälsovårdsservice som kommunerna är skyldiga studieorten och då kan de precis som kommu-
15413: att ordna i separata instruktionsbrev, vars inne- nens övriga invånare utnyttja all hälsovårdsservi-
15414: håli fortfarande är aktuelit. 1 medicinalstyrelsens ce inom kommunen.
15415:
15416:
15417:
15418: Helsingfors den 16 juni 2000
15419:
15420: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
15421:
15422: 4
15423: KK 518/2000 vp- Pia Viitanen /sd
15424:
15425:
15426:
15427:
15428: KIRJALLINEN KYSYMYS 518/2000 vp
15429:
15430: Yksityisen hoidon tuen ehtojen joustavoiminen
15431:
15432:
15433:
15434:
15435: Eduskunnan puhemiehelle
15436:
15437: Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon Ainoaksi vaihtoehdoksi jää yksityinen englan-
15438: tuesta (1128/ 1996) säädetään yksityisen hoidon ninkielinen leikkikoulu, johon yleensä perheet
15439: tuesta, jota maksetaan alle kouluikäisen lapsen saavat sekä yksityisen hoidon tukea että kunta-
15440: hoidon järjestämiseksi vanhemman osoittamalle kohtaista lisää yhteensä 1 500 mk, jolloin itselle
15441: yksityisen hoidon tuottajalle. Lain 4 §:n 3 mo- jää maksettavaksi 850 mk. Esimerkkiperheen
15442: mentin mukaan tuen saaminen edellyttää, että maksettavaksi jäisi kuitenkin 2 350 mk, koska
15443: vanhemmat tai muut huoltajat eivät perheen ke- vuoden ikäinen pikkusisko hoidetaan kotona ko-
15444: nenkään alle kolmivuotiaan lapsen osalta käytä tihoidon tuella. Oikeutta yksityisen hoidon tu-
15445: oikeutta kotihoidon tukeen. Lainkohta ei sisälty- keen ei tällöin lain 4 §:n 3 momentin mukaan ole.
15446: nyt hallituksen esitykseen, vaan se hyväksyttiin Mikäli perhe veisi yksivuotiaan kunnalliseen tai
15447: eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pe- yksityiseen hoitoon, myös kolmivuotiaan hoi-
15448: rusteli uutta lainkohtaa sillä, että useampilapsi- toon saataisiin yksityisen hoidon tukea. Tätä per-
15449: sissa perheissä pyritään ohjaamaan lapsia sa- he ei kuitenkaan halua tehdä, vaan se haluaa hoi-
15450: maan hoitojärjestelmään. taa lapset kolmivuotiaiksi asti kotona. Kotihoi-
15451: Lainsäätäjan pyrkimys ohjata saman perheen don tuen osalta ei ole yhtä tiukkaa sääntöä, vaan
15452: lapset samaan hoitojärjestelmään on ymmärrettä- siinä tarkastellaan tukea lapsikohtaisesti. Kolmi-
15453: vä. Myös vanhemmat pitävät tätä usein perustel- vuotiaan vienti kunnalliseen kielikylpyryhmään
15454: tuna esimerkiksi siitä syystä, että sisaruksista on olisi taloudellisesti edullista, koska tuolloin mak-
15455: toisilleen tukea ja turvaa samassa hoitopaikassa. suksi tulisi enimmillään 1 100 mk/kk ja kotihoi-
15456: Perheet ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja niiden don tuki säilyisi yksivuotiaan hoidosta, mutta
15457: elämäntilanteet vaihtelevat. Vaikka vanhemmil- kielikylvyn ikärajaedellytyksen takia se olisi
15458: le on jätetty valintaoikeus kunkin lapsen hoito- mahdotonta.
15459: muodosta, hoitoon saatavat taloudelliset tuet oh- Vastaavanlaisia ongelmatilanteita voi perheil-
15460: jaavat vahvasti perheen päätöksentekoa. le syntyä myös muun erityistarpeen vuoksi. On
15461: Edellä kerrottu säännös johtaa ongelmiin mm. tilanteita, joissa perheen olisi erityisen syyn
15462: seuraavassa esimerkkitilanteessa: Perheellä on vuoksi tarpeellista valita yksityinen hoito, mutta
15463: yksi- ja kolmivuotiaat kotihoidossa olevat lap- taloudellisten seikkojen vuoksi tämä käy mah-
15464: set. Koska perhe tietää muuttavaosa vuoden 2001 dottomaksi. Tällaisena esimerkkinä voi olla
15465: kesällä Englantiin, vanhemmat haluaisivat hel- esim. se, että kunnassa toimii yksityinen allergia-
15466: pottaa sopeutumista englanninkieliseen ympäris- päiväkoti eikä kunnallisella puolella vastaavaa
15467: töön ja laittaa kolmivuotiaan lapsen englannin- palvelua ole.
15468: kieliseen leikkikouluun tai kunnalliseen kielikyl-
15469: pyryhmään ensi syksynä. Kunnalliseen kielikyl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15470: pyryhmään ei kuitenkaan pääse kolmivuotiaana. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
15471:
15472: Versio 2.0
15473: KK 518/2000 vp- Pia Viitanen /sd
15474:
15475:
15476: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
15477: vaksi seuraavan kysymyksen: yksityisen hoidon tuen saantiedellytys-
15478: ten sekä kunnallisten kielikylpyryhmien
15479: ikärajojen joustavoimiseksi?
15480:
15481:
15482: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2000
15483:
15484: Pia Viitanen /sd
15485:
15486:
15487:
15488:
15489: 2
15490: Ministerin vastaus KK 518/2000 vp- Pia Viitanen /sd
15491:
15492:
15493:
15494:
15495: Eduskunnan puhemiehelle
15496:
15497: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- voin. Tämä periaate tuli kotihoidon tuesta ja yk-
15498: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sityisen hoidon tuesta annettuun lakiin eduskun-
15499: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nan tekemänä muutoksena hallituksen esityk-
15500: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd seen pienten lasten hoidon tukemista koskevan
15501: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lainsäädännön uudistamiseksi (HE 208/1996 vp).
15502: 518/2000 vp: Säädöksen voimassa olevalla muodolla on halut-
15503: tu välttää hoitomuotojen valinnan ohjautuminen
15504: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin ja sisarusten jakautuminen erilaisiin hoitomuo-
15505: yksityisen hoidon tuen saantiedellytys- toihin pelkästään perheen taloudellisten etunäkö-
15506: ten sekä kunnallisten kielikylpyryhmien kohtien perusteella. Koska tuet ovat määriltään
15507: ikärajojen joustavoimiseksi? eri suuria, niin ne saattaisivat sisältää ei-toivotta-
15508: vaa ohjausvaikutusta, ellei niiden käyttömahdol-
15509: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lisuutta olisi edellä tavoin määritelty.
15510: ti seuraavaa: Lasten päivähoidon säännökset eivät aseta ra-
15511: Lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon joituksia kuntien ns. "kielikylpytoiminnan" jär-
15512: tuesta annetun lain (1128/1996) 3 §:n 1 momen- jestämiselle. Lasten päivähoidosta annetun lais-
15513: tin mukaan kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon sa (36/1973), sen 2 a §:ssä säädetään päivähoi-
15514: tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsen van- don yleisistä kasvatustavoitteista. Pykälän 3 mo-
15515: hemmat tai muut huoltajat eivät valitse lasten mentin mukaan lapsen iän ja yksilöllisten tarpei-
15516: päivähoidosta annetun lain 11 a §:n 1 momen- den mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kult-
15517: tin mukaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi tosi- tuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyy-
15518: asiallisesti asuu Suomessa. Saman pykälän 2 mo- sistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä
15519: mentin mukaan oikeus kotihoidon tukeen on kui- tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja us-
15520: tenkin vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos konnollista kasvatusta. Yleisten kasvatustavoit-
15521: lapsi kuuluu samaan perheeseen alle kolmivuo- teiden pohjalta päivähoidon sisällön määrittely ja
15522: tiaan hoitorahaan oikeuttavan ja samalla tavalla toimintojen yksityiskohtainen rakentaminen ovat
15523: hoidettavan lapsen kanssa. kuntien päätösvallassa. Tällöin mm. "kielikylpy-
15524: Lain 4 §:n 3 momentin mukaan yksityisen toiminnan" ikärajoista kunnat voivat päättää
15525: hoidon tuen saaminen edellyttää, että vanhem- omien perusteidensa mukaisesti.
15526: mat tai muut huoltajat eivät perheen kenenkään Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei ole
15527: lapsen osalta käytä oikeutta kotihoidon tukeen. tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön
15528: Sekä lasten kotihoidon tuki että yksityisen muuttamiseksi kysymyksessä esiin nostettujen
15529: hoidon tuki edellyttävät perheen kaikkien tuen asioiden johdosta.
15530: piiriin kuuluvien lasten hoitamista samalla ta-
15531:
15532:
15533: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
15534:
15535: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
15536:
15537:
15538: 3
15539: KK 518/2000 vp- Pia Viitanen /sd Ministerns svar
15540:
15541:
15542:
15543:
15544: Tili riksdagens talman
15545:
15546: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger samma sätt. Denna princip kom med i lagen om
15547: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- stöd för hemvård och privat vård i form av en
15548: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pia ändring gjord av riksdagen i regeringens proposi-
15549: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål tion med förslag till en reform av lagstiftningen
15550: SS 518/2000 rd: om stöd för vård av små barn (RP 20811996 rd).
15551: Med den gällande författningens form har man
15552: Amnar regeringen vidta åtgärder för att velat undvika en styrning i valet av vårdformer
15553: göra villkorenför erhållande av stödför och att syskon placeras i olika vårdformers kate-
15554: privat vård och åldersgränserna i de gorier enbart på grund av familjens ekonomiska
15555: kmnmunala språkbadsgrupperna mera intressen. Eftersom stöden till beloppen är olika
15556: jlexibla? stora, kunde de innehålla en icke-önskvärd styr-
15557: ningseffekt ifall deras användningsmöjligheter
15558: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- inte vore definierade på ovan nämnda sätt.
15559: föra fö1jande: Bestämmelserna om barndagvården ställer
15560: Enligt 3 § 1 mom. lagen om stöd för hemvård inte upp gränser för ordnandet av s.k. språkbads-
15561: och privat vård av barn (1128/1996) är villkoren verksamhet i kommunerna. 1 2 a § lagen om
15562: för erhållandet av stöd för hemvård och privat barndagvård (36/1973) regleras de allmänna må-
15563: vård av barn att barnets föräldrar eller andra len för fostran i dagvården. Enligt 3 mom. i para-
15564: vårdnadshavare inte väljer en dagvårdsplats en- grafen skall dagvården i enlighet med barnets ål-
15565: ligt 11 a § 1 mom. lagen om barndagvård och att der och individuella behov, med beaktande av det
15566: barnet faktiskt är bosatt i Finland. Enligt samma allmänna kulturarvet, främja barnets fysiska, so-
15567: paragrafs 2 mom. föreligger rätt till stöd för hem- ciala och emotionella utveckling samt stöda bar-
15568: vård av barn dock endast om barnet inte har fyllt nets estetiska, intellektuella, etiska och religiösa
15569: tre år eller om det hör tili samma familj som ett fostran. Kommunerna har med de allmänna må-
15570: annat barn under tre år som berättigar till vård- len för fostran som grund beslutanderätten i frå-
15571: penning och som vårdas på samma sätt. ga om definieringen av innehållet i dagvården
15572: Enligt 4 § 3 mom. i lagen betalas stödet för och den detaljerade utformningen av verksamhe-
15573: privat vård av barn på det villkor att föräldrarna ten. Kommunerna kan därvid på de grunder de
15574: eller andra vårdnadshavare inte i fråga om något själva bestämmer besluta om åldersgränserna i
15575: barn utnyttjar sin rätt till stöd för hemvård av språkbadsverksamheten.
15576: barn. Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
15577: Såväl stödet för hemvård av barn som stödet inte finns behov av att vidta åtgärder för ändring-
15578: för privat vård betalas på det villkoret att alla de ar i lagstiftningen med anledning av de frågor
15579: barn i familjen som omfattas av stödet vårdas på som förts fram i spörsmålet.
15580:
15581:
15582:
15583: Helsingfors den 22 juni 2000
15584:
15585: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
15586:
15587:
15588: 4
15589: KK 519/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
15590:
15591:
15592:
15593:
15594: KIRJALLINEN KYSYMYS 519/2000 vp
15595:
15596: Kansantaloudellisten seurausten kokonaishal-
15597: linta
15598:
15599:
15600:
15601:
15602: Eduskunnan puhemiehelle
15603:
15604: Polttoaineiden verotus tuo parhaillaan valtion Kulutustuoteteollisuutemme joutui kaikilla ta-
15605: kassaan rahaa ovista ja ikkunoista yli kaikkien soilla tuotantokustannusten nousun ja kysynnän
15606: budj ettiennusteiden. Odottamattoman lisätulon vähenemisen kierteeseen.
15607: hinnasta ei sitä vastoin ole mitään käsitystä. Pitkien välimatkojen maassa maaseudun
15608: Eduskunnan kyselytunnilla 25.5.2000 tuli jäl- autioituminen kiihtyy, muutto kasvukeskuksiin
15609: leen kerran todistetuksi -kuten lukuisilla kyse- kiihtyy raskaine lisäkuluineen kunnille ja asuk-
15610: lytunneilla aikaisemmin- että valtionhallinnol- kaille, matkakustannukset ja elinkustannukset
15611: la ei ole mitään tietoa kansantaloudellisesta ko- nousevat, inflaatio kiihtyy ...
15612: konaistuloksesta. Kukaan ei tiedä, miten laajalti verotuksemme
15613: Öljytuotteiden äkäinen hinnannousu saa tur- kiihdyttämä öljytuotteiden hinnannousu vaikut-
15614: bokiihdytyksen verotuksemme vuoksi. Valtion taa kansantalouden kannalta negatiivisesti, val-
15615: tulot lisääntyvät, mutta myös kulut kasvavat laa- tion menoja lisäävästi.
15616: jalla rintamalla roimasti -ja käsittämättömästi, Toinen esimerkki: Maa- ja metsätalousminis-
15617: kuten valtiovarainministeri Niinistö todisti vas- teri Hemilä on visioinut maataloustilojen vähe-
15618: tauksillaan. nevän 80 OOO:sta 40 OOO:een. Mitä negatiivisia
15619: Kuljetuskustannusten nousuksi on arvioitu 1,3 kansantaloudellisia seurannaisvaikutuksia tällä
15620: miljardia markkaa, mikä on kaatanut ehkä jopa on maaseudun elämään, kuntien toimeentuloon
15621: useita satoja kuljetusyrittäjiä ja ammattikuljetta- sekä elinkeinoelämän toimeentuloon ja kuinka
15622: jia konkurssiin työttömyyskorvausten nostajiksi. laajalle seuraukset levittäytyvät? Luotettavaa ko-
15623: Kulunsiirto kuluttajille on mahtava. konaiskäsitystä kansantalouden kulupuolen seu-
15624: K~svihuoneviljelijöiden lämmityskustannuk- rannaisvaikutuksista ei kansantaloutemme hal-
15625: set ovat kohonneet taivaisiin, mikä on huononta- linnasta vastaavilla ole.
15626: nut ratkaisevasti kotimaisten tuotteiden kilpailu- Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikilta valtion-
15627: kykyä ja siirtänyt kuluttajien hankintoja ulko- talouden päätöksenteon vaikutusalueilta. Päätös-
15628: maisiin tuotteisiin. ten kokonaisvaikutuksiin on kiinnitetty aivan
15629: Jo viimekesäiset polttoaineiden hinnat vähen- liian vähän huomiota.
15630: sivät dramaattisesti kotimaan matkailua ja siirsi-
15631: vät suomalaisia matkailualan yrittäjiä ja heidän Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15632: henkilökuntaansa velkakierteeseen ja työttö- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15633: myyskorvausten piiriin. Negatiivinen kansanta- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15634: loudellinen kehitys alalla on nyt vain kiihtynyt tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15635: uuden kesän kynnyksellä.
15636:
15637:
15638: Versio 2.0
15639: KK 519/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
15640:
15641:
15642: Mitä hallitus aikoo tehdä kansantalou-
15643: dellisesti merkittävien päätösten koko-
15644: naisvaikutusten selvittämiseksi?
15645:
15646:
15647: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
15648:
15649: Klaus Bremer /r
15650: Kyösti Karjula /kesk
15651:
15652:
15653:
15654:
15655: 2
15656: Ministerin vastaus KK 519/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
15657:
15658:
15659:
15660:
15661: Eduskunnan puhemiehelle
15662:
15663: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ennakoitua pienemmiksi, koska kohonneet vähit-
15664: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- täishinnat leikkaavat kulutusta. Kohonneet vähit-
15665: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen täishinnat periaatteessa lisäävät polttonesteiden
15666: vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bremerin /r arvonlisäveroa, mutta myynnin volyymin alene-
15667: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK minen vähentää lisätuottoa. Tätä merkittäväm-
15668: 519/2000 vp: pää on, että verollisen kulutuksen kokonaisarvo
15669: ei juuri voi kohota polttonesteiden hinnan nou-
15670: Mitä hallitus aikoo tehdä kansantalou- sun takia. Kasvanut polttoainelasku syrjäyttää
15671: dellisesti merkittävien päätösten koko- muuta verollista kulutusta. Arvonlisäveron tuot-
15672: naisvaikutusten selvittämiseksi? to on kokonaisuudessaan kehittynytkin lähes en-
15673: nakoidulla tavalla.
15674: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Polttoaineverotuksen ohella kysymyksen esit-
15675: seuraavaa: täjät nostavat toisena esimerkkinä puutteellises-
15676: Kysymyksen esittäjät väittävät perusteluissaan ta vaikutusten arvioinnista esille maataloudessa
15677: aluksi, että valtionhallinnolla ei ole mitään tietoa meneillään olevan rakennemuutoksen. Sanoisin
15678: kansantaloudellisesta kokonaistuloksesta. Täy- tähän, että tuskin mistään muusta alueesta on työ-
15679: sin päinvastoin kuin tuoreimmat taloustilastot ja markkinoiden ohella laadittu niin paljon tutki-
15680: valtiovarainministeriön sekä eri tutkimuslaitos- muksia ja selvityksiä kuin maataloudesta. Sekä
15681: ten uusimmat talouden kehitystä koskevat ennus- lyhyen että pidemmän aikavälin vaikutuksia on
15682: teet, kysymyksen esittäjät maalaavatkin varsin arvioitu niin valtionhallinnon sisällä kuin maata-
15683: pessimistisen kuvan Suomen taloudesta. Sopii lousalan järjestöissä ja eri tutkimuslaitoksissa
15684: kysyä, perustuuko tällainen näkemys johonkin joten selvityksistä ei todellakaan ole tältäkää~
15685: sellaiseen parempaan talouden tietämykseen, osin puutetta.
15686: joista muilla ei ole mitään käsitystä. Valtio-oikeudessa on varsin tiukka ohjesääntö
15687: Syyksi väitettyyn talouden heikkoon kuntoon asioiden valmistelusta valtioneuvostossa. Val-
15688: - lähtien kuljetusalan konkursseista ja päätyen misteluvaiheessa vastuuta arvioinnista on annet-
15689: maaseudun autioitumiseen- on nähty erityises- tu erityisesti valtiovarainministeriölle, jolta
15690: ti polttoaineverotuksen kiihdyttämä öljytuottei- myös muiden hallinnonalojen on hankittava lau-
15691: den hintojen nousu. Mainittakoon tässä yhtey- sunto kansantaloudellisesti huomattavan merki-
15692: dessä, että kuljetusalan yhtiöiden ja yrittäjien vi- tyksen omaavista asioista. Valtioneuvostossa
15693: reille pantuja konkursseja oli kuluvan vuoden en- pääsääntöisesti talouspoliittinen ministerivalio-
15694: simmäisellä neljänneksellä 63 kappaletta, kun kunta puolestaan käsittelee tällaiset asiat.
15695: niitä vuotta aikaisemmin oli 75 kappaletta. Mai- Kansantaloudellisesti merkittävien päätösten
15696: nittuihin lukuihin sisältyvät myös tietoliikenteen ko~onaisvaikutusten selvittämiseen on käytetty
15697:
15698: sekä varastoinoin yhtiöt ja yrittäjät. usem huomattavasti aikaa ja asiantuntijoiden re-
15699: Päinvastoin kuin kysyjät väittävät, polttoai- sursseja. Tällaisia asioita ovat olleet esim. ETA-,
15700: nei.den verotus ei tuo valtiolle rahaa yli budjet- EU- ja europäätökset, joita koskeva selvitys-
15701: tiennusteiden. Polttoaineverot jäävät budjetissa aineisto on ollut todella mittava. Lähes kaikilla
15702:
15703:
15704: 3
15705: KK 519/2000 vp- Klaus Bremer /r ym. Ministerin vastaus
15706:
15707:
15708: hallinnonaloilla tehtävissä päätöksissä käytetään tään jatkuvaa huomiota. Käynnissä on parhail-
15709: runsaasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä sel- laankin VM:n asettama hanke (Säädösten vaiku-
15710: vityksiä nimenomaan taloudellisista vaikutuksis- tusten arvioinnin kehittäminen), jossa pyritään li-
15711: ta. Tulosbudjetointiin siirtyminen on entisestään säämään järjestelmällisyyttä ja parantamaan laa-
15712: tehostanut tavoitteellisuutta ja myös asetettujen tua lainsäädännön taloudellisten vaikutusten ar-
15713: tavoitteiden seurantaa. vioinnissa. Pysyvät ohjeet kuitenkin velvoittavat
15714: Parantamisen varaa tietenkin on myös koko- arvioimaan lainsäädännön vaikutuksia aina mah-
15715: naisvaikutusten arvioinnissa, ja tähän kiinnite- dollisimman hyvin.
15716:
15717:
15718:
15719: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
15720:
15721: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
15722:
15723:
15724:
15725:
15726: 4
15727: Ministems svar KK 519/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
15728:
15729:
15730:
15731:
15732: Tili riksdagens talman
15733:
15734: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mindre än beräknat, eftersom de höjda detaljpri-
15735: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- serna skär ner på konsumtionen. De höjda detalj-
15736: rådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus priserna ökar i princip mervärdesskatten på fly-
15737: Bremer /sv m.fl. undertecknade skriftliga spörs- tande bränslen, men sänkningen i försäljningsvo-
15738: mål SS 519/2000 rd: lymen minskar tillläggsintäkterna. Ännu mera
15739: betydande är det att den skattepliktiga konsum-
15740: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta tionens totala värde just inte kan öka för att pri-
15741: för att reda ut de totala verkningarna av set på flytande bränslen stiger. Den ökade bräns-
15742: samhällsekonomiskt betydande beslut? leräkningen tränger undan annan skattepliktig
15743: konsumtion. Mervärdesskatteintäkten har också i
15744: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sin helhet utvecklats nästan så som det förutspåt-
15745: föra följande: ts.
15746: Spörsmålsstäliama påstår i sin motivering tili en Förutom bränsleaccisen framför spörsmåls-
15747: ~tälia~a den pågående strukturomvandlingen
15748: början att statsförvaltningen inte har information
15749: om det samhälisekonomiska helhetsresultatet. mom Jordbruket som ett annat exempel på brist-
15750: Helt i motsats till den fårskaste ekonomiska sta- fåliig uppskattning av verkningarna. Som svar på
15751: tistiken och finansministeriets och olika forsk- detta skulle jag säga att det, förutom om arbets-
15752: ningsanstalters nyaste prognoser om ekonomins marknaden, knappast har gjorts så många under-
15753: utveckling, målar spörsmålsstäliarna en synnerli- sökningar och utredningar om något annat områ-
15754: gen pessimistisk bild av Finlands ekonomi. Man de än omjordbruket. Inverkningama på både kort
15755: kan fråga sig om en sådan syn baserar sig på en och lång sikt har uppskattats såväl inom statsför-
15756: sådan bättre kunskap om ekonomin som andra valtningen som inom lantbruksbranschens orga-
15757: inte har någon uppfattning om. nisationer och olika forskningsanstalter, så för
15758: Orsaken tili den påstådda dåliga ekonomiska denna del råder det verkligen inte heller brist på
15759: situationen - från konkurser inom transport- utredningar.
15760: branschen tili avfolkningen av landsbygden - I statsrätten finns ett mycket strängt reglemen-
15761: anses särskilt vara den höjning av priserna på te om beredningen av ärenden i statsrådet. I be-
15762: oljeprodukter som påskyndas av bränsleaccisen. redningsskedet har ansvaret för uppskattningen
15763: I detta sammanhang bör det nämnas att bolag och lagts särskilt på finansministeriet, som även an-
15764: företag i transportbranschen anhängiggjorde dra förvaltningsområden skali få utlåtande av om
15765: 63 konkurser under första kvartalet av detta år ärenden som har stor samhällsekonomisk bety-
15766: medan motsvarande antal året innan var 7 5. I de delse. I statsrådet behandlar för sin del i huvud-
15767: nämnda talen ingår även bolag och företagare sak finanspolitiska ministerutskottet sådana frå-
15768: inom datakommunikationen och lagerbranschen. gor.
15769: I motsats tili vad spörsmålsstäliarna påstår För utredningen av de totala verkningarna av
15770: bringar inte den bränsleaccis som uppbärs in så samhällsekonomiskt betydande beslut används
15771: mycket pengar att det skulie överskrida budget- ofta mycket tid och expertresurser. Sådana ären-
15772: prognoserna. Bränsleaccisen förblir i budgeten den har varit t.ex. besluten om EES, EU och eu-
15773:
15774:
15775: 5
15776: KK 519/2000 vp- Klaus Bremer /r ym. Ministems svar
15777:
15778:
15779: ron, om vilka det funnits ett verkligen stort utred- hela tiden uppmärksarnhet. Vid finansministeriet
15780: ningsmaterial. Nästan i alla beslut som fattas pågår också som bäst ett projekt för utvecklande
15781: inom de olika förvaltningsområdena används av utvärderingen av författningamas verkningar
15782: mycket både inhemska och intemationella utred- med vilket man strävar till att öka systematise-
15783: ningar om just ekonomiska verkningar. Över- ringen och att förbättra kvaliteten på uppskatt-
15784: gången till resultatbudgetering har allt mera ef- ningen av lagstiftningens ekonomiska verkning-
15785: fektiverat målinriktningen och även uppföljning- ar. De permanenta anvisningama förpliktar ändå
15786: en av ställda mål. att alltid uppskatta lagstiftningens verkningar så
15787: Man kan såklart förbättra även uppskattning- väl som möjligt.
15788: en av de totala verkningama och på detta fåsts
15789:
15790:
15791: Helsingfors den 21 juni 2000
15792:
15793: Finansminister Sauli Niinistö
15794:
15795:
15796:
15797:
15798: 6
15799: KK 520/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
15800:
15801:
15802:
15803:
15804: KIRJALLINEN KYSYMYS 520/2000 vp
15805:
15806: Opettajaksi hakeutumisen suosio
15807:
15808:
15809:
15810:
15811: Eduskunnan puhemiehelle
15812:
15813: Koululaitos on viime vuosina ollut myllerrysten laskettu olevan 1,5 milj. markkaa. Helsingin yli-
15814: kourissa. Säästötoimenpiteet ovat suurentaneet opiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on
15815: luokkakokoja ja lisänneet opettajien työtaakkaa. jouduttu vähentämään opettajankoulutuksen tun-
15816: Kouluissa on myös yhä enenevässä määrin otettu tiopetusta rahan niukkuuden vuoksi. Asiasta voi
15817: käyttöön poikkeavia työaikajärjestelyjä. Seu- muodostua itseään ruokkiva noidankehä, sillä
15818: rauksena on ollut opettajien uupuminen. valmistuneiden määrä vaikuttaa osaltaan laitos-
15819: Opettajien taakan lisääntyminen näkyy myös ten rahoitukseen, joten valmistuneiden määrän
15820: opettajaksi hakeutumisen suosiossa. Vuonna pieneneminen vähentää rahoitusta.
15821: 1997 luokanopettajakoulutukseen hakijoita oli Jos kehitys jatkuu tällaisena, se voi aiheuttaa
15822: 5 800, vuonna 1998 5 200 ja viime vuonna haki- vakavia ongelmia tulevaisuudessa. Pätevistä
15823: joita oli 4 950. Hakijoiden määrä on siis kahdes- opettajista tulee pulaa, mikä suurentaa luokkako-
15824: sa vuodessa pudonnut liki 15 %. Aineenopettaja- koja entisestään ja lisää ongelmia. Ja ennen kaik-
15825: puolella on useita aloja, joilla opettajaksi hake- kea koululaisten oikeus saada asianmukaista ope-
15826: via on vähemmän kuin kiintiöpaikkoja. Esimer- tusta vaarantuu.
15827: kiksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä
15828: tiedekunnassa on jouduttu lisäämään mainostus- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
15829: ta, koska esimerkiksi matematiikan ja englannin jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
15830: kielen laitoksilta opettajankoulutukseen hakeu- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15831: tuu kiintiöitä pienempi määrä opiskelijoita. Tie- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15832: dekunta aikoo myös ottaa käyttöön erillisen syys-
15833: valinnan houkutellakseen opiskelijoita aineen- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
15834: opettajako ulutukseen. ta opettajan ammatti koetaan tulevai-
15835: Opettajankoulutuksen houkuttelevuuteen vai- suudessakin houkuttelevana vaihtoehto-
15836: kuttaa myös opetusresurssien määrä. Esimerkik- na, eli luokanopettajakoulutuksen haki-
15837: si Tampereen yliopistossa opettajankoulutuslai- jamäärien lasku saadaan pysäytettyä ja
15838: toksen tämänvuotisen määrärahavajauksen on aineenopettajakoulutusta jo nyt vaivaa-
15839: vasta hakijapulasta päästään eroon?
15840:
15841:
15842: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
15843:
15844: Eero Lämsä /kesk Inkeri Kerola /kesk
15845: Ossi Korteniemi /kesk Niilo Keränen /kesk
15846: Jukka Vihriälä /kesk Tanja Karpela /kesk
15847: Kari Myllyniemi /kesk Hannes Manninen /kesk
15848: Versio 2.0
15849: KK 520/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym. Ministerin vastaus
15850:
15851:
15852:
15853:
15854: Eduskunnan puhemiehelle
15855:
15856: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kääntynyt nousuun edelliseen vuoteen verrattu-
15857: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- na. Hakijoita on nyt 5 200.
15858: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Opetustyön arvostus, koulujen työskentely-
15859: vastattavaksi kansanedustaja Eero Lämsän /kesk olosuhteet ja opettajan mahdollisuudet kehittää
15860: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK itseään täydennyskoulutuksen avulla vaikuttavat
15861: 520/2000 vp: paljolti siihen, miten vetovoimaisena vaihtoehto-
15862: na opettajaksi hakeutumista pidetään ammatin-
15863: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- valintaratkaisua tehtäessä. Näihin tekijöihin voi-
15864: ta opettajan ammatti koetaan tulevai- daan vaikuttaa huomattavasti paikallisen koulu-
15865: suudessakin houkuttelevana vaihtoehto- toimen ratkaisuilla. Opinto-ohjauksen avulla voi-
15866: na, eli luokanopettajakoulutuksen haki- daan tuoda esille opetusalan työtehtävien erilai-
15867: jamäärien lasku saadaan pysäytettyä ja set mahdollisuudet opintosuunnitelmiaan teke-
15868: aineenopettajakoulutusta jo nyt vaivaa- ville nuorille. Yliopistot voivat vaikuttaa hakijoi-
15869: vasta hakijapulasta päästään eroon? den kiinnostukseen nykyistä monipuolisemman
15870: tiedotuksen avulla. Hyviä kokemuksia onkin saa-
15871: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tu esimerkiksi yliopistojen ja lukioiden yhteis-
15872: ti seuraavaa: työstä.
15873: Halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen Yliopistojen voimavarakysymyksillä on myös
15874: vaihtelee huomattavasti sekä vuosittain että opet- yhteys siihen, miten varteenotettavana vaihtoeh-
15875: taj aryhmi ttäin. Matemaattis-luonnontieteellisten tona opettajankoulutusta pidetään yliopisto-opin-
15876: aineiden opettajankoulutus on usean vuoden ajan toihin hakeuduttaessa. Useita vuosiajatkunut yli-
15877: kärsinyt selvästä hakijapulasta. Kieliaineiden opistojen reaalimäärärahojen lasku on vaikutta-
15878: opettajakoulutuksessa hakijatilanne vaihtelee. nut huomattavasti myös kaikkeen yliopistolli-
15879: Esimerkiksi englanninkielen aineenopettajakou- seen opettajankoulutukseen. Hallitusohjelmassa
15880: lutuksessa hakijamäärien vuosivaihtelut ovat ja opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen
15881: useita kymmeniä, kun taas ruotsin kielen aineen- ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehit-
15882: opettajakoulutuksen hakijamäärä on kolmen vii- tämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004 ase-
15883: me vuoden aikana säilynyt samana. Äidinkielen tettiin tavoitteeksi yliopistojen perusrahoituksen
15884: aineenopettajakoulutukseen hakijoiden määrä on turvaaminen edelleen lainsäädännöllä. Valmis-
15885: tasaisesti kasvanut koko viime vuosikymmenen teilla olevassa lakiesityksessä pyritään turvaa-
15886: ajan. Uskonnon ja historian osalta hakijamäärien maan yliopistojen toimintamenojen reaalitaso ja
15887: kasvu on ollut tasaista, kun taas taideaineissa ja ottamaan huomioon toiminnassa tapahtuvat muu-
15888: liikunnassa on havaittavissa lievää laskua. Koti- tokset. Hallituksen tulevaisuuspaketin avulla py-
15889: talouden, tekstiilityön ja teknisen työn hakija- ritään myös yliopistojen perusrahoituksen jäl-
15890: määrissä on vuosittain suurta vaihtelua. Erityis- keenjääneisyyden korjaamiseen. Yliopistojen pe-
15891: opettaja- ja opinto-ohjaajakoulutukseen hakeutu- rusrahoitusta vahvistamalla vaikutetaan myös
15892: vien määrä on jatkuvassa kasvussa. Luokanopet- yliopistollisen opettajankoulutuksen toiminta-
15893: tajakoulutukseen hakeutuvien määrän lasku on edellytysten parantumiseen. Yliopistojen käyttä-
15894:
15895:
15896: 2
15897: Ministerin vastaus KK 520/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
15898:
15899:
15900: millä sisäisillä voimavarojen kohdentamisratkai- lutuksen laajentamisohjelma ja sille osoitettava
15901: suilla on myös huomattava merkitys. rahoitus. Valmistellessaan opettajankoulutuk-
15902: Opettajapulan välttämiseksi laadittiin opetus- sensa laajentamista yliopistot ovat sisällyttäneet
15903: ministeriön ja yliopistojen vuosia 2001-2003 suunnitelmiinsa myös hakijarekrytoinnin moni-
15904: koskevia tulosneuvotteluja varten opettajankou- puolistamisen ja tehostamisen.
15905:
15906:
15907: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
15908:
15909: Opetusministeri Maija Rask
15910:
15911:
15912:
15913:
15914: 3
15915: KK 520/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym. Ministems svar
15916:
15917:
15918:
15919:
15920: Tili riksdagens talman
15921:
15922: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger åter ökat jämfört med föregående år och uppgår
15923: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- nu till 5 200.
15924: rådet översänt följande av riksdagsledamot Eero Läraryrkets status, arbetsförhållandena i sko-
15925: Lämsä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörs- loma och lärarens möjligheter tili utveckling med
15926: mål SS 520/2000 rd: hjälp av fortbildning är faktorer som i hög grad
15927: inverkar på hur lockande lärarbanan förefaller
15928: Vilka åtgärder avser regeringen vidta när det blir aktuellt att välja yrke. Det lokala
15929: för att läraryrket också i framtiden skall skolväsendet kan genom sina lösningar avsevärt
15930: te sig som ett lockande alternativ, så att påverka dessa faktorer. Med hjälp av studiehand-
15931: den sjunkande trenden i antalet sökande ledning kan man för ungdomar som gör upp sina
15932: tili klasslärarutbildningen stoppas och studieplaner presentera de olika möjligheter som
15933: så att vi kan råda bot på bristen på sö- arbetsuppgifter inom undervisningssektom er-
15934: kande som redan nu är ett problem inom bjuder. Universiteten kan påverka de sökandes
15935: ämnes lärarutbildningen? intresse med hjälp av mångsidigare information.
15936: Erfarenhetema av samarbete mellan t.ex. univer-
15937: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- siteten och gymnasiema är goda.
15938: föra följande: Universitetens resurser hänger också samman
15939: Benägenheten att söka tili lärarutbildning varie- med huruvida lärarutbildningen ses som ett beak-
15940: rar betydligt från år tili år och i olika lärarkatego- tansvärt altemativ vid ansökan tili universitets-
15941: rier. Lärarutbildningen inom matematisk-natur- studier. Den minskning i realanslagen som på-
15942: vetenskapliga ämnen har redan i flera års tid lidit gått i flera år i universiteten har också i avsevärd
15943: av en klar brist på sökande. 1 fråga om lärarut- utsträckning påverkat alilärarutbildning vid uni-
15944: bildningen i språk varierar antalet sökande. 1 äm- versiteten. 1 regeringsprogrammet och i planen
15945: neslärarutbildningen t.ex. i engelska har de årli- för utveckling av utbildningen inom undervis-
15946: ga variationema i antalet sökande räknats i tio- ningsministeriets förvaltningsområde och av
15947: tal, medan antalet sökande tili ämneslärarutbild- forskningen vid universiteten för 1999-2004
15948: ningen i svenska varit detsamma under de tre se- anges målet att basfinansieringen tili universite-
15949: naste åren. Antalet sökande tili ämneslärarutbild- ten fortfarande skall säkerställas genom lagstift-
15950: ningen i modersmålet finska har vuxit stadigt un- ning. Syftet med den lagproposition som är un-
15951: der hela det senaste årtiondet. 1 fråga om religion der beredning är att trygga realnivån på universi-
15952: och historia har tiliväxten i antalet sökande varit tetens omskostnader och beakta de ändringar som
15953: jämn, medan man i konstämnen och gymnastik skett i verksamheten. Med hjälp av regeringens
15954: kan observera en liten minskning. Antalet sökan- framtidspaket försöker man också rätta till efter-
15955: de tili huslig ekonomi, textilslöjd och teknisk släpningen i universitetens basfinansiering. Då
15956: slöjd varierar kraftigt från år tili år. Antalet sö- universitetens basfinansiering förstärks förbätt-
15957: kande tili speciallärar- och studiehandledarut- ras också verksamhetsbetingelsema för lärarut-
15958: bildningen stiger kontinuerligt. Det sjunkande bildningen i universiteten. Universitetens inter-
15959: antalet sökande tili klasslärarutbildningen har na lösningar vid fördelningen av anslagen är ock-
15960: så av stor betydelse.
15961:
15962: 4
15963: Ministems svar KK 520/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
15964:
15965:
15966: Inför resultatdiskussionema för 2001-2003 finansiering för detta. Universiteten har vid be-
15967: mellan undervisningsministeriet och universite- redningen av utvidgningen också inkluderat
15968: ten bereddes i syfte att avhjälpa lärarbristen ett mångsidigare och effektivare rekrytering i sina
15969: program för utvidgning av lärarutbildningen och planer.
15970:
15971:
15972: Helsingfors den 22 juni 2000
15973:
15974: Undervisningsminister Maija Rask
15975:
15976:
15977:
15978:
15979: 5
15980: KK 521/2000 vp - Saara Karhu /sd
15981:
15982:
15983:
15984:
15985: KIRJALLINEN KYSYMYS 52112000 vp
15986:
15987: Huumeriippuvaisten korvaushoidon saannin
15988: tehostaminen
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Eduskunnan puhemiehelle
15994:
15995: Suonensisäisten huumeiden käyttö on Suomessa Yhteisöhoito, terapeuttiset yhteisöt sekä yksi-
15996: ollut marginaalinen ilmiö, mutta valitettavasti lö- ja ryhmäterapia ovat maassamme eniten käy-
15997: viime aikoina on ollut merkkejä käytön räjähdys- tettyjä hoitomenetelmiä. Korvaushoitoa on an-
15998: mäisestä yleistymisestä nuorten keskuudessa. nettu vaikeasti huumeriippuvaisille yksittäista-
15999: 1990-luvun rakenteelliset muutokset, kuten ta- pauksissa. Hoitoon kuuluvat olennaisena osana
16000: loudellinen lama, sosiaalisten tukiverkkojen myös psykososiaalinen tuki ja kuntoutus varsi-
16001: heikkeneminen ja työttömyys, huononsivat huu- naisen lääketieteellisen hoidon ohella.
16002: metilannetta. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet Metadonihoidon on todettu vähentävän vai-
16003: myös kansainvälisten yhteyksien tiivistyminenja keasti opioidiriippuvaisten sairastavuutta, kuol-
16004: eräät massakulttuurin muotivirtaukset leisuutta ja rikollisuutta. Hyviä tuloksia on saatu
16005: Huumeista eroon pääsy on raskasta niin henki- maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloissa tehdyn tut-
16006: sesti kuin fyysisesti. Sosiaali- ja terveydenhuol- kimuksen mukaan noin 70 prosenttia suonen-
16007: lossa on pyritty takaamaan kaikille yhdenvertai- sisäisten huumeiden käyttäjistä on kyennyt lopet-
16008: nen mahdollisuus saada apuaja hoitoa riippumat- tamaan huumeidenkäytön valvotussa korvaus-
16009: ta siitä, missä huumeiden käyttäjä asuu tai mikä hoidossa noin neljän vuoden kuluttua. Suomessa
16010: hänen sosioekonominen asemansa on. Yleisen hoitoa on saanut vain hyvin vähäinen osa huu-
16011: terveydenhuollon piirissä hoidetaan akuutit, huu- meista eroon haluavista, mutta tarve olisi monin-
16012: meista johtuneet sairaustapaukset, mutta valitet- kertainen. Monet näistä ovat potilaita, joita ei ole
16013: tavasti pitkäjänteisemmän hoidon osalta tilanne muilla keinoilla yrityksistä huolimatta pystytty
16014: on toinen. Kuitenkin juuri pitkäjänteinen hoito auttamaan.
16015: olisi tärkeää pitkään jatkuneen huumekierteen Korvaushoidon saatavuuteen vaikuttavat
16016: katkaisemiseksi. Käyttäjän elämäntilanteeseen myös aluepoliittiset näkökulmat. Hoidon saanti
16017: sopivan hoidon oikea-aikainen järjestäminen ja on keskittynyt Helsinkiin. Muissa kunnissa hoi-
16018: porrastaminen on sekä yksilön että yhteiskun- toa ei ole tai siellä on käytetty muita lääkehoitoja
16019: nan, mutta myös talouden kannalta tärkeää. On kuin metadonihoitoa.
16020: arv101tu, että yksi HIV-potilas tulee ai-
16021: heuttamaan noin yhden miljoonan markan hoito- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16022: kustannukset siitä lähtien, kun tartunta on todet- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16023: tu. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16024: vaksi seuraavan kysymyksen:
16025:
16026:
16027:
16028:
16029: Versio 2.0
16030: KK 52112000 vp- Saara Karhu /sd
16031:
16032:
16033:
16034: Onko hallitus tietoinen huumeriippu- mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
16035: vaisten korvaushoidon hyvästä tulokses- huumeriippuvaisten mahdollisuutta saa-
16036: ta ja da hoitoa myös korvausmenetelmällä
16037: parannetaan?
16038:
16039:
16040: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
16041:
16042: Saara Karhu /sd
16043:
16044:
16045:
16046:
16047: 2
16048: Ministerin vastaus KK 52112000 vp- Saara Karhu /sd
16049:
16050:
16051:
16052:
16053: Eduskunnan puhemiehelle
16054:
16055: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Myös Suomalainen lääkäriseura Duodecimin
16056: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ja Suomen Akatemian marraskuussa 1999 järjes-
16057: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tämä huumeriippuvuuden hoitoa käsittelevä kon-
16058: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd sensuskokous piti korvaushoitoa hyödyllisenä ja
16059: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ehdotti hoidon laajentamista yksiköihin, joilla on
16060: 52112000 vp: hoidon järjestämiseen riittävät valmiudet. Lisäk-
16061: si konsensuslausuman mukaan tulisi ottaa käyt-
16062: Onko hallitus tietoinen huumeriippu- töön muun muassa HIV-positiivisille huu-
16063: vaisten korvaushoidon hyvästä tulokses- meidenkäyttäjille matalan kynnyksen periaat-
16064: ta ja teella toimiva ylläpitohoito, jossa painopisteenä
16065: on haittojen vähentäminen ja potilaan elämänlaa-
16066: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että dun parantaminen.
16067: huumeriippuvaisten mahdollisuutta saa- Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vuon-
16068: da hoitoa myös korvausmenetelmällä na 1997 määräykset opioidiriippuvaisten potilai-
16069: parannetaan? den vieroitushoidosta ja korvaushoidosta bupre-
16070: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- norfiinia, metadonia ja levasetyylimetadolia si-
16071: ti seuraavaa: sältävillä lääkkeilläja uudistanut ne vuonna 1998
16072: (Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoel-
16073: Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen siitä, ma 1998:42). Sosiaali- ja terveysministeriö vii-
16074: että opioidiriippuvaisten hoidossa hyvin psyko- meistelee parhaillaan ministeriön asetusta, jolla
16075: sosiaalisin tukipalveluin tuettu korvaushoito on hoitoja tullaan sääntelemään jatkossa. Asetus
16076: vaikuttavaa. Korvaushoidat vähentävät kuollei- korvaa nykyiset määräykset ja sen on tarkoitus
16077: suutta, terveyshaittoja, sosiaalisia haittoja, rikol- tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000. Eri-
16078: lisuutta ja laittomien aineiden, erityisesti piikki- tyissääntelyn taustalla on toisaalta mainittujen
16079: huumeiden käyttöä. Huumeriippuvaisten potilai- hoitojen vaativuus, toisaalta kyseisiin lääkkei-
16080: den pääsy korvaushoitoon vähentää huumeisiin siin liittyvä väärinkäyttöriski.
16081: liittyvää rikollisuutta ja myös huumekaupan kan- Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoi-
16082: nattavuutta, sillä menettäähän huumekauppias don määrä buprenorfiinia ja metadonia käyttäen
16083: näin asiakkaan. Korvaushoito ehkäisee myös ei toistaiseksi vastaa olemassa olevaa tarvetta.
16084: huumeiden leviämistä, sillä usein rahat omaan Määräysten voimassaoloaikana kyseisillä lääk-
16085: huumeidenkäyttöön hankitaan huumeita myy- keillä tapahtuneessa vieroitushoidossa on ollut
16086: mällä. Metadonihoidon vaikuttavuudesta opioi- noin 150 potilasta ja korvaushoidossa noin 70 po-
16087: diriippuvaisten korvaushoidossa on maailmalla tilasta. Hoitoja on annettu eniten pääkaupunki-
16088: tehdyissä tutkimuksissa pitkä ja selvä näyttö. seudulla, jossa niiden tarve on suurin. Näitä hoi-
16089: Myös buprenorfiini on nykyisen tutkimustiedon toja on sosiaali- ja terveysministeriön näkemyk-
16090: perusteella hyödyllinen, mutta sen merkityksestä sen mukaan selvästi lisättävä, mutta hallitusti,
16091: opioidiriippuvaisten hoidossa tiedetään toistai- jotta hoito voisi toteutua moniammatillisena ja
16092: seksi vähemmän kuin metadonista. laaja-alaisena. Tutkimuksissa on todettu hyvien
16093:
16094:
16095: 3
16096: KK 52112000 vp- Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
16097:
16098:
16099: hoitotulosten edellyttävän oikean lääkityksen li- laitoshoitoyksikössä tai polikliinisessä yksikös-
16100: säksi yksilöllisiä, laaja-alaisia psykososiaalisia sä taikka vankeinhoitolaitoksen sairaalayksikös-
16101: ja lääketieteellisiä tukipalveluita. sä tai polikliinisessä yksikössä, jolla hoidon
16102: Ministeriön tarkoituksena on lisätä opioidi- aloittanut yksikkö arvioi olevan riittävät edelly-
16103: riippuvaisten hoitoon pääsyn mahdollisuuksia li- tykset hoidon antamiseen. Asetuksessa on tarkoi-
16104: säämällä hoitojen aloituspaikkoja ja ottamalla tus velvoittaa pyrkimään siihen, että hoito siirre-
16105: käyttöön matalan kynnyksen ylläpitohoito. Vii- tään mahdollisimman lähelle potilaan asuinpaik-
16106: meisteltävänä olevan asetuksen mukaan vieroi- kaa. Säännöksen tarkoitus on myötävaikuttaa sii-
16107: tus~ ja korvaushoidon sekä käsitteenä uuden yllä- hen, että jatkohoito nykyistä suuremmassa mää-
16108: pitohoidon tarpeen arviointi sekä hoidon aloitta- rin tapahtuisi potilaan asuinpaikkakunnalla esi-
16109: minen ja seuranta olisi mahdollista kaikissa yli- merkiksi terveyskeskuksessa tai A-klinikalla.
16110: opistollisissa ja muissa keskussairaaloissa sa- Näin hoito on potilaalle helpompaa. Lisäksi
16111: moin kuin Järvenpään sosiaalisairaalassa. Voi- uusien hoitojen aloittaminen edellyttää, että poti-
16112: massa olevat määräykset ovat keskittäneet vie- laita siirtyy aloituspaikasta eteenpäin jatkohoito-
16113: roitushoidon aloittamisen yliopistollisiin sairaa- paikkoihin.
16114: loihin ja Järvenpään sosiaalisairaalaan. Korvaus- Asetuksessa tarkoitettuja hoitoja hakevien po-
16115: hoidon arviointi ja aloitus on keskitetty Helsin- tilaiden määrää on vaikea arvioida johtuen muun
16116: gin yliopistollisen keskussairaalan huumevieroi- muassa käsitteiden muuttumisesta nykyiseen
16117: tusyksikköön sekä Oulun ja Kuopion yliopistol- verrattuna ja hoidon aloittamiseen oikeuttanei-
16118: listen sairaaloiden psykiatrian klinikoille. den yksiköiden määrän lisäämisestä. Korvaus-
16119: Hoitoja voidaan aloittamisen jälkeen jatkaa tai ylläpitohoitoa hakevien potilaiden määräksi
16120: yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön kanssa voidaan lähimpinä vuosina arvioida noin 200-
16121: muussa sellaisessa erikoissairaanhoidon toimin- 300 henkilöä.
16122: tayksikössä, terveyskeskuksessa, päihdehuollon
16123:
16124:
16125:
16126: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
16127:
16128: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
16129:
16130:
16131:
16132:
16133: 4
16134: Ministems svar KK 521/2000 vp- Saara Karhu /sd
16135:
16136:
16137:
16138:
16139: Tili riksdagens talman
16140:
16141: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger men tilis vidare vet man inom vården av opioid-
16142: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- beroende mindre om buprenorfinets betydelse än
16143: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saa- om metadonets.
16144: ra Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål Också på det konsensusmöte om vård av drog-
16145: SS 52112000 rd: beroende som arrangerades i november 1999 av
16146: Läkaresäliskapet Duodecim och Finlands Akade-
16147: Å.r regeringen medveten om de goda re- mi ansågs substitutionsbehandlingen vara nyttig
16148: sultat som uppnåtts inom substitutions- och man föreslog att vården skulle utökas tili att
16149: behandlingen för narkomaner och ges även i sådana enheter som har tillräcklig be-
16150: redskap för detta. Enligt konsensusuttalandet
16151: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta skulie man dessutom för HIV-positiva narkoma-
16152: för att narkomanernas möjligheter att få ner bl.a. ta i bruk en enligt den låga tröskelns
16153: vård även med substitutionsmetoden princip fungerande underhålisbehandling, vars
16154: skall förbättras? tyngdpunkt skulie ligga på att minimera skador-
16155: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na och förbättra patientens livskvalitet.
16156: föra följ ande: Social- och hälsovårdsministeriet utfårdade år
16157: 1997 föreskrifter om avgiftning av opioidberoen-
16158: Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet om de patienter och om substitutionsbehandling med
16159: att substitutionsbehandlingen, som inom vården läkemedel innehåliande buprenorfin, metadon
16160: av opioidberoende grundar sig på psykosocial och levacetylmetadol. De här föreskriftema för-
16161: stödservice, är effektiv. Substitutionsbehand- nyades 1998 (Social- och hälsovårdsministeriets
16162: lingen minskar på dödlighet, sanitära olägenhe- föreskriftssamling 1998:42). Vid social- och häl-
16163: ter, sociala problem, brottslighet och användning sovårdsministeriet bereds som bäst en ministerie-
16164: av illegala ämnen, specielit av sådana ämnen som förordning som i fortsättningen skali reglera be-
16165: används av sprutnarkomaner. När drogberoende handlingarna. Förordningen ersätter de nuvaran-
16166: patienter kommer under behandling med substi- de föreskriftema och den beräknas träda i kraft
16167: tutionsmetoden minskar den kriminalitet som hör den 1 juli 2000. Bakgrunden tili den här special-
16168: ihop med droger och även droghandelns lönsam- regleringen är å ena sidan att de nämnda vårdfor-
16169: het minskar, eftersom narkotikahandlaren ju på mema är så krävande och å andra sidan att det
16170: detta vis förlorar sin kund. Substitutionsbehand- finns en risk för att 1äkemedlen i fråga missbru-
16171: lingen förhindrar också spridning av droger, ef- kas.
16172: tersom pengama till den egna användningen av Utbudet av avgiftningskurer och substitutions-
16173: droger ofta fås genom att man säljer droger. En- behandling där man för att bekämpa opioidbero-
16174: ligt undersökningar som gjorts runtom i världen ende använder buprenorfin och metadon motsva-
16175: finns det många och tydliga bevis på metadonbe- rar ännu inte det behov som finns. Under den tid
16176: handlingens effektivitet inom substitutionsbe- föreskriftema har varit i kraft har dessa läkeme-
16177: handlingen av opioidberoende. Också buprenor- del använts för ca 150 patienter under avgift-
16178: fin är enligt nya forskningsuppgifter användbart, ningskurer och inom substitutionsbehandlingen
16179:
16180:
16181: 5
16182: KK 52112000 vp- Saara Karhu /sd Ministerns svar
16183:
16184:
16185: för ca 70 patienter. Den här vården har mest getts De olika vårdformerna kan, efter att de inletts,
16186: i huvudstadsregionen där behovet har varit störst. i samarbete med den enhet som inlett behandling-
16187: De här vårdformerna bör enligt social- och hälso- en fortsätta vid någon annan enhet för specialise-
16188: vårdsministeriet utökas betydligt, men det bör rad sjukvård, en hälsocentral, en enhet för an-
16189: ske under kontrollerade former för att vården staltsvård inom missbrukarvården eller en poli-
16190: skall kunna vara yrkesövergripande och vittom- klinisk enhet eller vid en sjukhusenhet eller poli-
16191: fattande. 1 undersökningen har man konstaterat klinisk enhet inom fångvårdsväsendet. Den en-
16192: att goda vårdresultat förutom rätt medicinering het som inlett behandlingen bedömer om den an-
16193: förutsätter en individuell och omfattande psyko- dra enheten har tiliräckliga förutsättningar att ge
16194: social samt medicinsk stödservice. vård. Avsikten är att förordningen skall inklude-
16195: Ministeriets avsikt är att öka de opioidberoen- ra en förpliktelse att man bör sträva efter att för-
16196: des möjligheter att få vård. Detta skall ske ge- lägga behandlingen så nära patientens bonings-
16197: nom att antalet nya vårdplatser utökas samt ge- ort som möjligt. Avsikten med bestämmelsen är
16198: nom att den låga tröskelns underhållsbehandling att bidra tili att den fortsatta behandlingen i stör-
16199: tas i bruk. Enligt den förordning som just nu be- re utsträckning än idag sköts på patientens bo-
16200: reds skulle alla universitets- och andra central- ningsort, t.ex. på hälsocentralen eller A-klini-
16201: sjukhus samt socialsjukhuset Järvenpään sosiaa- ken. På detta vis underlättas vården för patien-
16202: lisairaala kunna utföra en bedömning av beho- ten. Dessutom förutsätter inledandet av de nya
16203: ven av avgiftningskurer och substitutionsbehand- vårdformerna att patienter flyttas vidare från den
16204: ling samt av den nya underhållsbehandlingen. ursprungliga vårdplatsen tili en plats där efter-
16205: Dessutom skulle inledande och uppföljning av vård ges.
16206: vården vara möjlig på dessa sjukhus. 1 de gällan- Antalet patienter som söker sig tili de vårdfor-
16207: de föreskrifterna har inledandet av avgiftnings- mer som avses i förordningen är svårt att upp-
16208: kurer koncentrerats tili universitetssjukhusen och skatta beroende bl.a. på att begreppen kommer att
16209: Järvenpään sosiaalisairaala. Substitutionsbe- förändras och på att antalet individer med rätt tili
16210: handlingens utvärdering och inledande har kon- vård har ökat. Antalet patienter som söker sig tili
16211: centrerats tili Helsingfors universitetscentral- substitutions- eller underhållsbehandlingen upp-
16212: sjukhus narkomanvårdsenhet samt tili de psykia- skattas komma att uppgå tili 200-300 personer
16213: triska klinikerna vid Uleåborgs och Kuopios uni- de närmaste åren.
16214: versitetscentralsjukhus.
16215:
16216:
16217: Helsingfors den 22 juni 2000
16218:
16219: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
16220:
16221:
16222:
16223:
16224: 6
16225: KK 522/2000 vp - Sakari Smeds hkl
16226:
16227:
16228:
16229:
16230: KIRJALLINEN KYSYMYS 522/2000 vp
16231:
16232: Radio Novan toimilupa
16233:
16234:
16235:
16236:
16237: Eduskunnan puhemiehelle
16238:
16239: Liikenneministeriön esityksestä valtioneuvosto tarjoamaan monipuolista ja laadukasta ohjelmaa
16240: myönsi syksyllä 1996 Oy Suomen Uutisradio ja olemaan täysipainoinen kilpailija Ylen kana-
16241: Ab:lle toimiluvan valtakunnalliseen mainosra- vien kanssa ja että toimiluvanhaltija omaa riittä-
16242: diotoimintaan. Asema tunnetaan Radio Novan vät aineelliset ja henkiset voimavarat valtakun-
16243: nimellä. Toimiluvan hakijoita oli kaikkiaan kuu- nallisen digitaalisen radioverkon rakentamiseen
16244: si. Oy Suomen Uutisradio Ab sai toimiluvan ja verkon kautta välitettävien palvelujen kehittä-
16245: äänin 8--4. Toimiluvan puolesta äänestivät mi- miseenja tarjoamiseen. Toimiluvassa on ehto nu-
16246: nisterit Hemilä, Mönkäre, Backman, Linnain- mero 11: "Tätä toimilupaa tai sen mukaista toi-
16247: maa, Jaakonsaari, Taina, Heinonen ja pääminis- mintaa ei saa siirtää toiselle. Mikäli toimiluvan-
16248: teri Lipponen. Ministeri Niinistö ei esteellisenä haltijan omistussuhteissa tapahtuu olennainen
16249: ottanut osaa asian käsittelyyn. Liikenneministe- muutos, on tätä pidettävä toimiluvan siirtona.
16250: riö katsoi, että kaikki hakijayhteisöt tai niiden Mikäli kolmannes tai muutoin ratkaiseva osa yh-
16251: taustatahot yhtä hakijaa lukuun ottamatta olivat tiön osakkeista vaihtaa omistajaa tai määräysval-
16252: sellaisessa taloudellisessa asemassa, että ne pys- ta toimiluvan haltijaan nähden vaihtuu, liikenne-
16253: tyvät valtakunnallisen radioverkon rakentamisen ministeriö voi saattaa toimiluvan kesken toimilu-
16254: edellyttämiin teknisiin investointeihin. Hakijoi- pakauden valtioneuvoston harkintaan. Valtio-
16255: den ohjelmistosuunnitelmat ovat pääosiltaan var- neuvostolla on tällöin oikeus peruuttaa toimilu-
16256: sin samanlaiset. Suomen Uutisradion tausta- pa."
16257: tahoista mainittiin vain MTV Oy ja sen uutistoi- Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan
16258: minnan kehitys sekä graafisen viestinnän osaaja- SDP:tä ja Kokoomusta lähellä olevat tahot ovat
16259: na Alexpress Oy. myyneet osakkuutensa ilmeisesti miljoonavoi-
16260: MTV ja Alexpress omistivat 48 % hakijan toilla. Näyttää siltä, että omistuspohja on muuttu-
16261: osakkeista, ja yli puolet osakkeista kuului muille nut merkittävästi. Osakkeiden myynti suhteelli-
16262: taustayhteisöille: Maakuntien Viestintä Oy, Suo- sen lyhyen omistusajanjälkeen osoittaa mielestä-
16263: men Kansallisviestintä Oy, Suomen Viestintära- ni sen, että kyseisillä viestintäyhtiöillä ei ollut
16264: hoitus Oy ja Suomen Radioviestintä Oy, kukin riittäviä aineellisia ja henkisiä voimavaroja val-
16265: 13 %:n osakkuudella. Tosiasiassa 52% osak- takunnallisen mainosradiotoiminnan kehittämi-
16266: keista kuului mm. poliittisia puolueita lähellä seen. Toimilupapäätös näyttäytyy nyt piilopuo-
16267: oleville yhtiöille. luetukena.
16268: Liikenneministeriö asetti hakuehdoissa toimi-
16269: lupakaudeksi kymmenen vuotta ja edellytti sitou-
16270: tumista digitaalisen radioverkon rakentamiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16271: Lisäksi ministeriö piti tärkeänä, että uusi valta- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16272: kunnallinen radiokanava pystyy alusta alkaen
16273:
16274: Versio 2.0
16275: KK 522/2000 vp- Sakari Smeds /skl
16276:
16277:
16278: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- hakuun, kun yhtiön omistuspohjassa on
16279: vaksi seuraavan kysymyksen: tapahtunut merkittäviä muutoksia ja
16280:
16281: Aikooko hallitus laittaa Oy Suomen katsooko hallitus vuoden 1996 toimilu-
16282: Uutisradio Ab:n toimiluvan uudelleen papäätöksen kestävän eettisen tarkaste-
16283: lun tämän päivän tietojen valossa?
16284:
16285:
16286: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
16287:
16288: Sakari Smeds /skl
16289:
16290:
16291:
16292:
16293: 2
16294: Ministerin vastaus KK 522/2000 vp - Sakari Smeds /skl
16295:
16296:
16297:
16298:
16299: Eduskunnan puhemiehelle
16300:
16301: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain
16302: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- säännöksiä."
16303: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Televisio- ja radiotoiminnasta annetussa lais-
16304: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl sa on erikseen säädetty määräysvallan muuttumi-
16305: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sesta suhteessa toimiluvan haltijaan. Lain 13 §:n
16306: 522/2000 vp: 1 momentin mukaan "televisio- ja radiotoimin-
16307: taa varten myönnettyä toimilupaa ei saa siirtää
16308: Aikooko hallitus laittaa Oy Suomen toiselle. Jos tosiasiallinen määräysvalta toimilu-
16309: Uutisradio Ab:n toimiluvan uudelleen van haltijaan nähden muuttuu, on tätä pidettävä
16310: hakuun, kun yhtiön omistuspohjassa on toimiluvan siirtona, jolloin toimilupa lakkaa ole-
16311: tapahtunut merkittäviä muutoksia ja masta voimassa."
16312: Mainittujen televisio- ja radiotoiminnasta an-
16313: katsooko hallitus vuoden 1996 toimilu- netun lain säännösten nojalla Oy Suomen Uutis-
16314: papäätöksen kestävän eettisen tarkaste- radio Ab:lle 26.9.1996 myönnetyn toimiluvan 11
16315: lun tämän päivän tietojen valossa? kohdassa mainittujen omistussuhteita koskevien
16316: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ehtojen voidaan katsoa lakanneen olemasta voi-
16317: ti seuraavaa: massa.
16318: Oy Suomen Uutisradio Ab:n liikenneministe-
16319: Eduskunnan 9.10.1998 päättämän ja vuoden riölle 12.6.2000 antaman, yhtiön omistussuhteita
16320: 1999 alussa voimaan tulleen televisio- ja radio- koskevan selvityksen perusteella määräysvalta
16321: toiminnasta annetun lain (744/1998) 45 §:n 2 yhtiössä ei ole muuttunut. Näin ollen perusteita
16322: momentin mukaan "televisio- ja radiotoiminnan toimiluvan peruuttamiselle ja uudelleen haetta-
16323: harjoittaja, jolla tämän lain voimaan tullessa on vaksi julistamiselle ei ole toistaiseksi olemassa.
16324: voimassa oleva toimilupa lähetystoiminnan har- Valtioneuvosto myönsi Oy Suomen Uutisra-
16325: joittamiseen vapaasti etenevien radioaaltojen vä- dio Ab:lle toimiluvan silloin voimassa olleiden
16326: lityksellä, saa jatkaa toiminnan harjoittamista tä- lakien mukaisesti. Toimilupaa hakeneiden kuu-
16327: män toimiluvan nojalla sen voimassaolon ajan. den yhtiön omistajatahojen perimmäisten motii-
16328: Jos toimiluvan ehdot ovat ristiriidassa tämän lain vien ja päätöksen eettisyyden jälkikäteen tapah-
16329: tai valtion televisio- ja radiorahastosta annetun tuva arvuuttelu ei ole tarkoituksenmukaista eikä
16330: lain kanssa, noudatetaan kuitenkin tämän lain tai mielestäni kuulu myöskään valtioneuvoston tai
16331: sen jäsenen tehtäviin.
16332:
16333:
16334:
16335: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
16336:
16337: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16338:
16339:
16340:
16341:
16342: 3
16343: KK 522/2000 vp - Sakari Smeds /skl Ministems svar
16344:
16345:
16346:
16347:
16348: Tili riksdagens talman
16349:
16350: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 1 lagen om te1evisions- och radioverksamhet
16351: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- föreskrivs särskilt om det fall då bestämmande-
16352: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Saka- rätten i förhållande till koncessionshavaren för-
16353: ri Smeds /fkf undertecknade skrift1iga spörsmå1 ändras. Enligt 13 § 1 mom. 1agen får "en konces-
16354: SS 522/2000 rd: sion som har beviljats för te1evisions- eller radio-
16355: verksamhet inte överföras på någon annan. Om
16356: A'mnar regeringen ledigförklara konces- den faktiska bestämmanderätten i förhållande till
16357: sionen för bolaget Oy Suomen Uutisra- koncessionshavaren förändras, skall detta betrak-
16358: dio Ab på nytt eftersom det har skett be- tas som överföring av koncessionen, varvid kon-
16359: tydliga förändringar i ägarunderlaget, cessionen upphör att gälla."
16360: och Med stöd av nämnda bestämmelser i 1agen om
16361: televisions- och radioverksamhet kan de villkor
16362: anser regeringen att koncessionsbeslu- gällande ägarförhållandena som nämns i punkt
16363: tet från 1996 tål en etisk granskning i 11 i den koncession som beviljats bolaget Oy
16364: lj'uset av de uppgifter som man har idag? Suomen Uutisradio Ab den 26 september 1996
16365: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- anses ha upphört att gälla.
16366: föra fö1jande: Enligt den utredning beträffande ägarförhål-
16367: landena i Oy Suomen Uutisradio Ab som bo1aget
16368: 1 45 § 2 mom. 1agen om te1evisions- och radio- gav trafikministeriet den 12 juni 2000 har be-
16369: verksamhet (744/1998) som riksdagen godkände stämmanderätten i bo1aget inte förändrats. Så1e-
16370: den 9 oktober 1998 och som trädde i kraft vid in- des finns det inte tills vidare några grunder för att
16371: gången av 1999 bestäms att "en utövare av tele- koncessionen återtas och ledigförklaras på nytt.
16372: visions- eller radioverksamhet som när denna lag Statsrådet beviljade Oy Suomen Uutisradio
16373: träder i kraft har en giltig koncession för sänd- Ab koncession enligt de lagar som då gällde. Att i
16374: ningsverksamhet med hjälp av radiovågor som efterhand börja fundera över de grund1äggande
16375: utbreder sig fritt, får med stöd av koncessionen motiven för ägama av de sex bolag som sökte
16376: fortsätta med verksamheten under koncessio- koncession och huruvida bes1utet är etiskt håll-
16377: nens giltighetstid. Om koncessionsvillkoren stri- bart är inte ändamå1sen1igt och hör en1igt min
16378: der mot denna lag eller lagen om statens televi- åskikt inte heller till statsrådets eller dess med-
16379: sions- och radiofond, iakttas denna lag och 1agen lemmars uppgifter.
16380: om statens televisions- och radiofond."
16381:
16382:
16383:
16384: Helsingfors den 27 juni 2000
16385:
16386: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16387:
16388:
16389:
16390:
16391: 4
16392: KK 523/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
16393:
16394:
16395:
16396:
16397: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 523/2000 rd
16398:
16399: Utplanteringen av sälar
16400:
16401:
16402:
16403:
16404: Tili riksdagens talman
16405:
16406: Serlan sälama i Östersjön fredats har stammen för an. Man anser att åtgärden inte går ihop med de
16407: både gråsäl och Östersjövikare återhämtat sig. omfattande sälskadoma och den kommunala ut-
16408: Speciellt under de senaste åren har i synnerhet vidgade jakten. 1 djurlivet är det naturligt att en
16409: gråsälama ökat i antal. Det här visar att miljö- del djur klarar sig sämre än andra. Frågan är om
16410: skyddsåtgärder och fredningen har haft önskad sådana djur som har dåliga förutsättningar att
16411: effekt. Samtidigt som det är glädjande att grå- klara sig skall tas om hand för att sedan kunna
16412: sälsstammen klarar av att föröka sig, har läget en släppas ut tillbaka i naturen. För att ortsbefolk-
16413: avigsida. Yrkesfiskama får betala ett högt pris ningen och fiskare överhuvudtaget skall förstå
16414: för att sälama ökar i antal och för att sälama bli- vad det handlar om borde de naturligtvis infor-
16415: vit orädda genom att de inte hotas av jakt och där- meras om vilka planer som är på gång. Det är det
16416: igenom har lärt sig att dra nytta av fiskebragder- minsta man kan kräva.
16417: na. Både fångsten och fångstredskapen förstörs
16418: av sälama. Nu går regeringen i elfte timmen in Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16419: för att betala ersättningar åt yrkesfiskama för ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
16420: sälskadoma. Samtidigt utvidgas den begränsade ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
16421: jakten. Avsikten är att minska problemen med av statsrådet:
16422: skador för fisket, dels genom att skjuta individer
16423: som specialiserat sig på fiskebragder och dels ge- Vilka var motiveringarna tili att de två
16424: nom att utvidga jakttiden till att sammanfalla sälkutarna släpptes ut i Kvarken, och
16425: med fisket.
16426: Mot bakgrunden av det ovanstående reagera- vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
16427: de yrkesfiskama mycket kraftigt på nyheten att för att il~formera ortsbefolkningen om
16428: två sälkutar utplanterades i Kvarken förra veck- utplanteringar av sälar?
16429:
16430:
16431:
16432: Helsingfors den 30 maj 2000
16433:
16434: Ulla-Maj Wideroos /sv
16435:
16436:
16437:
16438:
16439: Version 2.0
16440: Suomennos KK 523/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
16441:
16442:
16443:
16444:
16445: KIRJALLINEN KYSYMYS 523/2000 vp
16446:
16447: Hylkeiden istutukset
16448:
16449:
16450:
16451:
16452: Eduskunnan puhemiehelle
16453:
16454: Sen jälkeen, kun Itämeren hylkeet rauhoitettiin, kuun viime viikolla. Menettelyä pidetään huo-
16455: on sekä harmaahylkeen että Itämeren norpan nosti yhteensopivana laajoihin hyljevahinkoihin
16456: kanta elpynyt. Erityisesti viime vuosina varsin- ja tulevaan metsästyksen lisäämiseen nähden.
16457: kin harmaahylkeiden määrä on kasvanut. Tämä Eläinmaailmassa on luonnollista, että osa eläi-
16458: osoittaa luonnonsuojelutoimenpiteillä ja rauhoi- mistä selviää toisia heikommin. Kysymys onkin
16459: tuksella olleen toivottu vaikutus. Samalla kun on siitä, pitäisikö niistä eläimistä, joilla on heikot
16460: ilahduttavaa, että harmaahyljekanta kykenee li- edellytykset selvitä, huolehtia ja päästää ne sit-
16461: sääntymään, tilanteella on myös nurja puolensa. ten takaisin luontoon. Jotta paikallinen väestö ja
16462: Ammattikalastajat joutuvat maksamaan kovan kalastajat ylipäätään ymmärtäisivät, mistä on ky-
16463: hinnan siitä, että hylkeiden määrä kasvaa ja että se, heitä olisi tietenkin informoitava ajankohtai-
16464: hylkeet ovat tulleet rohkeiksi, koska metsästys ei sista suunnitelmista. Tämä on vähimmäisvaati-
16465: ole uhka niille ja ne ovat oppineet siten hyödyn- mus.
16466: tämään kalanpyydyksiä. Hylkeet tuhoavat sekä
16467: saaliin että pyynti välineet. Nyt hallitus on yhden-
16468: nellätoista hetkellä ryhtynyt maksamaan ammat- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16469: tikalastajille korvauksia hylkeiden aiheuttamista jestyksen 27 §:n viitaten esitän kunnioittavasti
16470: vahingoista. Samalla rajoitettua metsästystä lisä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16471: tään. Tarkoituksena on vähentää kalastukselle ai- vaksi seuraavan kysymyksen:
16472: heutuviin vahinkoihin liittyviä ongelmia toisaal-
16473: ta ampumalla kalastusvälineisiin erikoistuneita Mitkä olivat perusteet kahden hylkeen-
16474: yksilöitä ja toisaalta lisäämällä pyyntiaikaa yhte- poikasen päästämiselle Merenkurkkuun
16475: näiseksi kalastuksen kanssa. ja
16476: Edellä sanottu huomioon ottaen ammattikalas-
16477: tajat reagoivat hyvin voimakkaasti uutiseen kah- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16478: den hylkeenpoikasen istuttamisesta Merenkurk- tyä tiedottaakseen paikalliselle väestöl-
16479: le hylkeiden istutuksista?
16480:
16481:
16482: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
16483:
16484: Ulla-Maj Wideroos /r
16485:
16486:
16487:
16488:
16489: 2
16490: Ministerin vastaus KK 523/2000 vp- Ulla-Maj Wideroos /r
16491:
16492:
16493:
16494:
16495: Eduskunnan puhemiehelle
16496:
16497: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa muualta kiinniotettujen hylkeiden siirtoistutuk-
16498: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sesta. Kyseessä olevassa tapauksessa palautuk-
16499: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sen suoritti Korkeasaaren eläintarha. Riista- ja
16500: vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj Wideroo- kalatalouden tutkimuslaitoksen muusta syystä
16501: sin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK paikalla ollut assistentti toimi asiantuntijana.
16502: 523/2000 vp: Hän myös merkitsi poikaset yksilöllisellä mikro-
16503: sirulla.
16504: Mitkä olivat perusteet kahden hylkeen- Eläinten hoitoonotto ja niiden myöhempi
16505: poikasen päästämiselle Merenkurkkuun luontoon palauttaminen on normaalia eläinsuoje-
16506: ja lulainsäädännön velvoittamaa toimintaa. Eläin-
16507: suojelulain (247/1996) 13 §:n mukaan tilapäi-
16508: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sesti annettavaa sairaanhoitoa varten hoitoon
16509: tyä tiedottaakseen paikalliselle väestöl- otettu eläin on sen tilan salliessa vapautettava,
16510: le hylkeiden istutuksista? jos on oletettavissa, että se vaikeuksitta sopeutuu
16511: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- luonnonvaraiseen elämään. Ellei tämä ole mah-
16512: dollista, on eläin lopetettava. Vuosittain viran-
16513: ti seuraavaa:
16514: omaisten tai muiden tahojen toimesta autetaan
16515: Tilanteessa, johon edustaja Wideroos kirjallises- esimerkiksi useita vahingoittuneita lintuja, hir-
16516: sa kysymyksessään viittaa, oli kyse alueella syn- venvasoja ja karhunpentuja.
16517: tyneiden kahden aiemmin keväällä huonokuntoi- Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole suun-
16518: sena hoitoon toimitetun ja Korkeasaaren eläintar- nitelmia hylkeiden siirtoistutuksista. Hoitoon
16519: hassa kuntoutetun hallin poikasen palauttamises- otettujen luonnonvaraisten eläinten palauttami-
16520: ta löytöpaikan vesialueelle. Kyse ei siis ollut sessa ei ole syytä muuttaa nykyistä käytäntöä.
16521:
16522:
16523:
16524: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
16525:
16526: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16527:
16528:
16529:
16530:
16531: 3
16532: KK 523/2000 vp - Ulla-Maj Wideroos /r Ministerns svar
16533:
16534:
16535:
16536:
16537: Tili riksdagens talman
16538:
16539: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger randet av Högholmens djurgård. Den assistent
16540: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vid Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet som av
16541: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla- annan orsak var på plats fungerade som sakkun-
16542: Maj Wideroos /sv undertecknade skriftliga spörs- nig. 1 samband med utsättandet märkte assisten-
16543: mål SS 523/2000 rd: ten kutarna med individuella chips.
16544: Att omhänderta djur för vård och senare för-
16545: Vilka var motiveringarna tili att de två sätta dem i frihet i naturen är en normal verksam-
16546: sälkutar släpptes ut i Kvarken, och het som djurskyddslagen förpliktar till. Enligt
16547: 13 § djurskyddslagen (247/1996) skall djur som
16548: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta har omhändertagits för tillfållig sjukvård försät-
16549: för att informera ortsbefolkningen om tas i frihet då dess tillstånd möjliggör detta, om
16550: utplanteringar av sälar? det kan antas att djuret utan svårighet anpassar
16551: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sig till ett liv i naturtillstånd. Om djuret inte kan
16552: anföra följande: försättas i frihet skall det avlivas. Årligen får
16553: bland annat ett stort antal skadade fåglar, älgkal-
16554: Den händelse riksdagsledamot Wideroos hänvi- var och björnungar hjälp av såväl myndigheter
16555: sar till i sitt skriftliga spörsmål gällde ett återbör- som andra.
16556: dande av två sälkutar till det vattenornråde där de Jord- och skogsbruksministeriet har inte pla-
16557: tidigare på våren hade påträffats i dålig kondi- ner på att flytta och utplantera sälar. Någon orsak
16558: tion och därefter förts till Högholmens djurgård att ändra nuvarande praxis för återutsättande av
16559: för vård och rehabilitering. Det var sålunda inte vilda djur som omhändertagits för vård förelig-
16560: fråga om sälar som fångats på annat håll för att ger inte.
16561: sedan utplanteras. 1 fallet ifråga utfördes återfö-
16562:
16563:
16564:
16565: Helsingfors den 15 juni 2000
16566:
16567: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16568:
16569:
16570:
16571:
16572: 4
16573: KK 524/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.
16574:
16575:
16576:
16577:
16578: KIRJALLINEN KYSYMYS 524/2000 vp
16579:
16580: Postikonttoreiden lakkauttaminen
16581:
16582:
16583:
16584:
16585: Eduskunnan puhemiehelle
16586:
16587: Posti julkisti 13.4.2000 koko maata koskevan tuntijoiden mukaan olleet asiamiehille toista
16588: päätöksensä lakkauttaa postikonttoreita vuosina luokkaa kuin Suomen Posti Oy:n maksamat. Uh-
16589: 2000 ja 2001. Eri puolilla maata lakkautetaan kana onkin, että liian suurin odotuksin postiyrit-
16590: noin 250 konttoria, joiden palvelut siirretään pai- täjiksi lähteneet yrittäjät vaihtuvat entistä tiu-
16591: kallisten yrittäjien hoitoon ns. asiamiesposteiksi. hempaan eikä palvelujen jatkuvuus ja taso ole
16592: Työ toimipaikoissa loppuu noin 1 445 postilai- turvattu.
16593: selta. Konttorien sulkeminen liittyy Leonian ja Kuntalaisten näkökulmasta vakituinen posti-
16594: Postin yhteistyön päättymiseen. Konttoreiden konttori on kunnille myös tärkeä imagokysymys.
16595: määrän vähentämisellä pyritään säästöihin, joil- Kunnan kehittäminen ja palvelutaso muodosta-
16596: la korvataan yhteistyön loputtua Postin pankki- vat kokonaisuuden, johon kuuluvat olennaisena
16597: palveluiden hoidosta menettämät tulot. osana myös julkishallinnon palvelut, joista yksi
16598: Valtiovalta on haastanut kunnat elinkeinoelä- tärkeimmistä on posti. Postin palvelutehtävä on
16599: män kehittämiseen asettamalla yhteisöveron ja- tärkeä myös haja-asutusalueiden säilyttämiseksi
16600: koperusteeksi asukasluvun sijasta yritysten työ- elinkelpoisena. Postia on voitava lähettää ja vas-
16601: paikat. Monissa kunnissa onkin vahvasti panos- taanottaa tasapuolisin ehdoin koko maassa. Eri-
16602: tettu elinkeinoelämän kehittämiseen ja työllisyy- tyisesti tulee turvata postipalvelujen saatavuus ja
16603: den lisäämiseen. tasavertaisuus harvaan asutuilla alueilla.
16604: Elinkeinojen kehittämisen kannalta postikont- Julkisessa taloudessa pyritään yleensä siihen,
16605: toreiden lakkauttaminen on hankalaa, sillä asia- että paremmin toimeentulevat alueet huolehtivat
16606: miesposteista puuttuu mm. ulkomaan palveluja. heikommin kehittyvistä seuduista. Kuitenkin
16607: Runsaasti postipalveluja käyttävien yritysten valtio itse lopettaa kunnista palveluja, kuten pos-
16608: kannalta asiamiesposti on lisäksi aina riski, sillä tipalvelut, ja vetäytyy vastuustaan palvelujen
16609: ei voida taata, että sen palvelut todella myös säi- tuottajana maaseudulla. Postin päätöstä pidetään-
16610: lyvät alueella. kin useilla paikkakunnilla jatkona viime vuosina
16611: Eduskunnan liikennevaliokunnan kuulemien tehdyille ratkaisuille, joissa useiden alueidenjul-
16612: asiantuntijoiden mukaan kokemukset asiamies- kiset palvelut ovat kaventuneet olennaisesti.
16613: posteista ovat olleet kirjavia. Kauppojen yhtey-
16614: dessä asiamiespostit ovat toimineet hyvin, mutta Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16615: ongelmana on ollut se, etteivät palvelut ole aina jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
16616: olleet kauppiaalle kannattavia. Esimerkiksi vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16617: Veikkaus Oy:n maksamat korvaukset ovat asian- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16618:
16619:
16620:
16621:
16622: Versio 2.0
16623: KK 524/2000 vp -Pekka Kuosmanen /kok ym.
16624:
16625:
16626: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- jen saatavuuden suhteen ja jotta taa-
16627: tyä, jottei jatkossa tarpeettomasti vai- taan postipalvelut myös harvaan asu-
16628: keuteta kuntien kehittämistyötä palvelu- tuilla alueilla?
16629:
16630:
16631: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
16632:
16633: Pekka Kuosmanen /kok
16634: Seppo Lahtela /kesk
16635:
16636:
16637:
16638:
16639: 2
16640: Ministerin vastaus KK 524/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok ym.
16641:
16642:
16643:
16644:
16645: Eduskunnan puhemiehelle
16646:
16647: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- voivat käyttää postiyrittäjän palveluita aivan sa-
16648: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- malla tavalla kuin Postin oman konttorin palve-
16649: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen luita.
16650: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Kuosmasen Suomen Posti Oy:n postiyrittäjien palvelun
16651: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen laatua koskevien tutkimusten mukaan asiakkaat
16652: KK 524/2000 vp: ovat olleet tyytyväisiä palvelun laatuun.
16653: Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit-
16654: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tuun Suomen Posti Oy:n asiamiespostin pitämi-
16655: tyä, jottei jatkossa tarpeettomasti vai- sestä postiyrittäjälle maksamaan korvaukseen to-
16656: keuteta kuntien kehittämistyötä palvelu- dettakoon, että korvauksen määrä perustuu teh-
16657: jen saatavuuden suhteen ja jotta taa- dyn työn määrän, joten asiamiespostien pitämi-
16658: taan postipalvelut myös harvaan asu- sestä saadut korvaukset vaihtelevat eri postiyrit-
16659: tuilla alueilla? täjien kesken. Tarpeen mukaan Posti myös muut-
16660: taa korvausperusteita.
16661: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Postiyrittäjäksi ryhtyneet ovat varsin harvoin
16662: ti seuraavaa: luopuneet asiamiespostien pitämisestä. Myös
16663: Postin omat palvelut säilyvät toimipaikkamuu- monet yritykset ovat olleet kiinnostuneita posti-
16664: toksista huolimatta nykyisellä tasolla. Posti tur- yrittäjäksi ryhtymisestä. Posti turvaa niissä ta-
16665: vaa kattavan toimipaikkaverkoston ja joustavat pauksissa, jolloin· paikkakunnan viimeinenkin
16666: aukioloajat solmimalla uuden yhteistyösuhteen yritys lopettaa eikä halukasta postiyrittäjää enää
16667: paikallisen yrittäjän kanssa. Postin muutto omas- löydy, postin lähettämisen ja vastaanottamisen
16668: ta toimipaikasta paikallisen palveluyrityksen yh- vaivattomuuden. Posti hoitaa näillä paikkakun-
16669: teyteen ei vähennä palvelujen saatavuutta eikä nilla, joissa lähin postitoimipaikka sijaitsee yli
16670: niiden tasoa. Postin omiin konttoreihin verrattu- viiden kilometrin päässä, kaikki postilähetykset
16671: na postiyrittäjien palveluvalikoimasta puuttuu ai- suoraan asiakkaan kotiovelle. Postinjakaja ottaa
16672: noastaan lähtevä saantitodistuksena varustettu myös mukaansa lähtevän postin asiakkaan posti-
16673: kirje ulkomaille sekä lähtevä vakuutettu lähetys laatikosta, mikäli asiakkaalla on postilaatikos-
16674: ulkomaille. Näitä kahta lähetysmuotoa käytetään saan ns. noutomerkki.
16675: kuitenkin Suomessa erittäin vähän. Yritykset
16676:
16677:
16678:
16679: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
16680:
16681: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16682:
16683:
16684:
16685:
16686: 3
16687: KK 524/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok ym. Ministems svar
16688:
16689:
16690:
16691:
16692: Tili riksdagens talman
16693:
16694: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger litet i Finland. Företagen kan anlita postföretaga-
16695: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- rens tjänster på exakt samma sätt som när de an-
16696: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- litar tjänster i Postens egna kontor.
16697: ka Kuosmanen /saml m.fl. undertecknade skrift- Enligt en undersökning om kvaliteten hos Pos-
16698: liga spörsmål SS 524/2000 rd: ten Finland Ab:s postföretagares service har kun-
16699: dema varit nöjda med kvaliteten på servicen.
16700: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta Vad beträffar den i det skriftliga spörsmålet
16701: för att man inte framdeles skall i onö- nämnda ersättning som Posten Finland Ab beta-
16702: dan försvåra kommunernas utvecklings- lar till postföretagaren för drivandet av ombuds-
16703: arbete beträ.ffande tillgången på service post må konstateras att ersättningen grundar sig
16704: och för att säkerställa tillgången tili på utfört arbete och att ersättningama sålunda va-
16705: posttjänster även i glesbygder? rierar mellan olika postföretagare. Vid behov kan
16706: Posten även ändra ersättningsgrundema.
16707: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- De företagare som etablerat sig som postföre-
16708: föra följande: tagare har rätt sällan avstått från att driva om-
16709: Postens egna tjänster förblir på sin nuvarande budsposten. Också många företag har visat in-
16710: nivå oavsett kontorsändringar. Posten säkrar ett tresse för att bli postföretagare. Även i sådana
16711: täckande kontorsnät och flexibla öppettider ge- fall när det sista företaget på en ort upphör med
16712: nom att ingå nya samarbetsavtal med lokala före- sin verksamhet och inte heller någon postföreta-
16713: tagare. Att posten flyttar från sitt eget kontor till gare längre står att finna säkrar Posten att sänd-
16714: ett lokalt serviceföretag minskar varken tillgång- ning och mottagning av post sker smidigt. På or-
16715: en till eller nivån på ~änstema. Jämfört med pos- ter där närmaste postkontor ligger på över fem ki-
16716: tens egna kontor saknar postföretagama i sitt lometers avstånd levererar Posten alla postför-
16717: tjänstesortiment endast brev till utlandet som sändelser direkt till kundens hemdörr. Postutbä-
16718: skall förses med utgående mottagningsbevis samt raren avhämtar även den utgående posten från
16719: utgående assurerad försändelse till utlandet. kundens brevlåda om kunden har ett s.k. avhämt-
16720: Dessa försändelseslag används emellertid ytterst ningsmärke på brevlådan.
16721:
16722:
16723:
16724: Helsingfors den 20 juni 2000
16725:
16726: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16727:
16728:
16729:
16730:
16731: 4
16732: KK 525/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
16733:
16734:
16735:
16736:
16737: KIRJALLINEN KYSYMYS 525/2000 vp
16738:
16739: Vammala-Vesilahti-seututien rakentaminen
16740:
16741:
16742:
16743:
16744: Eduskunnan puhemiehelle
16745:
16746: Teiden rakentaminen ja kunnossapito on kohdis- Vammalan talousalueen maantieyhteydet eri-
16747: tunut viime vuosina erityisesti päätieverkoston tyisesti Helsingin suuntaan ovat heikot. Hel-
16748: kehittämiseen. Tässä suhteessa tiestön kunnossa sinki-Tampere-moottoritien nyt valmistuessa
16749: onkin tapahtunut selvä parannus. Valitettavasti tulisi Vammalasta rakentaa pikaisesti yhdystie
16750: tämä on tapahtunut suurelta osin muun tiestön uudelle moottoritielle. Tiettävästi Hämeen tiepii-
16751: kustannuksella. Maamme tiestön valtaosan muo- rin suunnitelmissa on aloittaa Vammala-Vesi-
16752: dostavat seutu- ja yhdystiet eivät ole viime vuo- lahti-seututien rakentaminen vuonna 2004. Kos-
16753: sina parantuneet, vaan päinvastoin rappeutuneet. ka kuitenkin tällä tiellä on Vammalan talous-
16754: Tällä on merkittävä vaikutus alueellisen kehityk- alueen kehittymisen kannalta keskeinen merki-
16755: sen polarisoitumiseen. On selvää, että rappeutu- tys, tulisi tien rakentaminen aloittaa käsitykseni
16756: van tieverkoston piiriin ei kukaan suunnittele mukaan viivyttelemättä.
16757: uutta yritystoimintaa.
16758: Pääsyy nykyiseen kehitykseen on tiemäärära- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16759: hojen riittämätön taso. Tiemäärärahat ovat vä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16760: hentyneet 1990-luvulla merkittävästi, vaikka valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16761: tienpidon kustannukset ja samalla liikennemää- vaksi seuraavan kysymyksen:
16762: rät ovat kasvaneet. Tällainen kehitys ei ole hy-
16763: väksyttävää keskellä taloudellista noususuhdan- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
16764: netta. Tienpito ja tienrakennus on edelleen var- tyä, jotta maamme tiestön rakentami-
16765: sin työvaltaista toimintaa. Näin tierahojen pihis- seen ja kunnossapitoon suunnataan riit-
16766: tely on aiheuttanut osaltaan myös työttömyyson- tävät voimavarat ja jotta Vammala-
16767: gelman vaikeutumisen. Vesilahti-seututien rakentaminen aloite-
16768: taan viivytyksettä?
16769:
16770:
16771: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
16772:
16773: Mikko Kuoppa /vas
16774:
16775:
16776:
16777:
16778: Versio 2.0
16779: KK 525/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas Ministerin vastaus
16780:
16781:
16782:
16783:
16784: Eduskunnan puhemiehelle
16785:
16786: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- markkaa mm. alempiluokkaisen tieverkon kun-
16787: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- non parantamiseen. Tielaitoksen organisaatio-
16788: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen uudistuksen ansiosta tienpito jatkossa tehostuu ja
16789: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas syntyvät säästöt voidaan kohdentaa mm. perus-
16790: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tienpitoon. Tiestön kunnon heikkeneminen on
16791: 525/2000 vp: näin pysäytettävissä.
16792: Hämeen tiepiiri on vuonna 1994 tehnyt tarve-
16793: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- selvityksen Vammalan-Vesilahden tieyhtey-
16794: tyä, jotta maamme tiestön rakentami- den parantamisesta. Suunnitelmana on tien pa-
16795: seen ja kunnossapitoon suunnataan riit- rantaminen sen nykyistä maastokäytävää noudat-
16796: tävät voimavarat ja jotta Vammala-Ve- taen niin, että henkilöautojen liikenneolot ko-
16797: silahti-seututien rakentaminen aloite- henevat huomattavasti. Parannetusta tiestä ei ha-
16798: taan viivytyksettä? luta tehdä raskaan liikenteen oikoreittiä ja tien
16799: rakentaminen raskaan liikenteen edellyttämään
16800: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- geometriseen tasoon olisi myös tullut erittäin
16801: ti seuraavaa: kalliiksi. Stormin-Ramsön välin soratieosuu-
16802: Kuten kysymyksen perusteluissakin todetaan, den parantaminen on Hämeen tiepiirin toiminta-
16803: nykyrahoitus ei aivan riitä alemman tieverkon ohjelmassa suunniteltu aloitettavaksi vuonna
16804: kunnon säilyttämiseen. Vuoden 2000 ensimmäi- 2004. Tiesuunnitelman laatiminen on vielä aloit-
16805: sessä lisätalousarviossa onkin Tielaitoksen orga- tamatta eikä hanketta sen vuoksi voida olennai-
16806: nisaatiouudistukseen liittyen osoitettu 194 milj. sesti aikaistaa.
16807:
16808:
16809:
16810: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
16811:
16812: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
16813:
16814:
16815:
16816:
16817: 2
16818: Ministems svar KK 525/2000 vp - Mikko Kuoppa /vas
16819:
16820:
16821:
16822:
16823: Tili riksdagens talman
16824:
16825: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att förbättra ~;~kicket hos vägnätet av lägre rang.
16826: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- Till följd av Vägverkets organisationsreform ef-
16827: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- fektiveras väghållningen i framtiden och de upp-
16828: ko Kuoppa /vänst undertecknade skriftliga spörs- komna besparingama kan inriktas bl.a. på den
16829: mål SS 525/2000 rd: basväghållningen. Därigenom kan man bromsa
16830: upp försämringen av vägnätets skick.
16831: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i Tavastlands vägdistrikt har 1994 gjort en ut-
16832: syfte att rikta tillräckliga resurser till redning av behovet av att förbättra vägförbindel-
16833: byggande och underhåll av vägnätet i sen mellan Vammala och Vesilahti. Man har pla-
16834: vårt land och för att utan dröjsmål star- ner på att förbättra vägen genom att följa vägens
16835: ta byggandet av regionvägen Vammala nuvarande terräng så att trafikförhållandena för
16836: -Vesi/ahti? personbilar betydligt förbättras. Man vili inte
16837: göra den förbättrade vägen tili en genväg för den
16838: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tunga trafiken och byggande av vägen tili en så-
16839: föra följande: dan geometrisk nivå som den tunga trafiken för-
16840: Som det konstateras också i motiveringen tili utsätter skulle också ha blivit synnerligen dyrt.
16841: spörsmålet, räcker den nuvarande finansieringen Förbättringen av grusvägen Stormi-Ramsö
16842: inte riktigt till för att bibehålla skicket hos vägnä- avses bli påbörjad 2004. Uppgörandet av vägpla-
16843: tet av lägre rang. 1 den första tilläggsbudgeten för nen har ännu inte inletts, varför projektet inte vä-
16844: 2000 har i anslutning till Vägverkets organisa- sentligt kan tidigareläggas.
16845: tionsreform anvisats 194 miljoner mark bl.a. för
16846:
16847:
16848:
16849: Helsingfors den 21 juni 2000
16850:
16851: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
16852:
16853:
16854:
16855:
16856: 3
16857: KK 526/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
16858:
16859:
16860:
16861:
16862: KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2000 vp
16863:
16864: Lääkäripulan helpottaminen koulutusta lisää-
16865: mällä
16866:
16867:
16868:
16869:
16870: Eduskunnan puhemiehelle
16871:
16872: Lääkäripula on pahentunut lukuisilla paikkakun- Maahanmuuttajista useilla on jo takana koulu-
16873: nilla ympäri maata. Lääkäriliiton selvityksen mu- tus kotimaassaan. Myös kotimaassaan lääkärin
16874: kaan noin 400 terveyskeskuslääkäriä suunnitte- koulutuksen saaneita henkilöitä on tullut Suo-
16875: lee siirtymistä yksityislääkäreiksi ja osa-aikaista meen melkoinen joukko. Suomen erilaisen kou-
16876: tai varhennettua eläkettä havittelee noin 550 lää- lutusjärjestelmän ja pätevyysvaatimusten vuoksi
16877: käriä. Lisäksi valmistuvia lääkäreitä kiinnostaa heillä ei kuitenkaan ole ollut oikeutta harjoittaa
16878: yhä enemmän tutkijan ura tai lähtö ulkomaille. lääkärin ammattia Suomessa. Myös kielitaitovaa-
16879: Lääkäripulan todellinen syy on lääkärikoulu- timukset ovat olleet esteenä lääkärin ammatin
16880: tuksen aloituspaikkojen vähäisyys, erityisesti harjoittamiselle Suomessa. Näiden henkilöiden
16881: vuosina 1993-1997. Nuoria lääkäreitä valmis- kouluttaminen päteviksi lääkäreiksi myös Suo-
16882: tuu tällä hetkellä lähes puolet vähemmän kuin messa olisi sekä yksilön että yhteiskunnan kan-
16883: 1980-luvulla. Vaikka aloituspaikkoja on nyt li- nalta mielekästä ja taloudellisesti kannattavaa.
16884: sätty, on kyseenalaista, riittävätkö nykyisetkään
16885: koulutusmäärät turvaamaan lääkärien kysyntää Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
16886: tulevina vuosina. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
16887: Vuoden 2000 ensimmäisessä lisätalousarvios- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16888: sa hallitus on esittänyt työvoimapoliittisen ai- vaksi seuraavan kysymyksen:
16889: kuiskoulutuksen määrärahojen lisäämistä 10 mil-
16890: joonalla markalla. Lisämääräraha on tarkoitettu Aikooko hallitus lisätä lääkärikoulutuk-
16891: työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäämi- sen aloituspaikkoja ja
16892: seksi maahanmuuttajille työvoimakapeikkoaloil-
16893: le, kuten esimerkiksi rakennus-, metalli- sekä aikooko hallitus helpottaa lääkäripulaa
16894: palvelu- ja hoiva-aloille. Nyt esitetyllä määrära- jo kotimaassaan lääkärin koulutuksen
16895: han lisäyksellä turvataan noin 600 maahanmuut- saaneiden maahanmuuttajien muunta-
16896: tajan pääsy koulutukseen. koulutuksella?
16897:
16898:
16899:
16900: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
16901:
16902: Anu Vehviläinen /kesk
16903:
16904:
16905:
16906:
16907: Versio 2.0
16908: KK 526/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
16909:
16910:
16911:
16912:
16913: Eduskunnan puhemiehelle
16914:
16915: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aloituspaikalla ja vuonna 1999 vielä 55 aloitus-
16916: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- paikalla. Vuodesta 1999 alkaen aloituspaikkojen
16917: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen määrä on 480. Yliopistoille osoitetaan laajennet-
16918: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen tuun koulutukseen lisärahoitusta vuosina 1999-
16919: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 2003 yhteensä noin 28 miljoonaa markkaa.
16920: 526/2000 vp: Vuoden 1993 supistetun sisäänoton vaikutuk-
16921: set näkyvät parhaillaan. Vuosien 1998 ja 1999li-
16922: Aikooko hallitus lisätä lääkärikoulutuk- säykset vaikuttavat vasta vuosina 2004 ja 2005.
16923: sen aloituspaikkoja ja Merkittävä eläkkeelle siirtyminen (yli 300 lääkä-
16924: riä vuosittain) käynnistyy vuodesta 2003 alkaen
16925: aikooko hallitus helpottaa lääkäripulaa ja jatkuu koko vuosikymmenen. Vuosikymme-
16926: jo kotimaassaan lääkärin koulutuksen nen lopussa eläkkeelle siirtyvien määrä korostuu
16927: saaneiden maahanmuuttajien muunto- (yli 400 lääkäriä vuosittain).
16928: koulutuksella? STM:n Terveydenhuollon ammattihenkilöi-
16929: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- den neuvottelukunnan Lääkärin- ja hammaslää-
16930: ti seuraavaa: kärintoimen jaosto selvitti maamme lääkäri- ja
16931: hammaslääkäritilannetta lokakuussa 1999 (so-
16932: Lääketieteen peruskoulutuksen aloituspaikkoja siaali- ja terveysministeriön monisteita 2000: 10).
16933: supistettiin sosiaali- ja terveysministeriön Lääkä- Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysminis-
16934: rityövoiman laskentatyöryhmä III:n ehdotusten teriö on esittänyt kantanaan, että aloituspaikko-
16935: perusteella vuonna 1993. Tuolloin noin 500 vuo- jen määrän tulisi olla 550. Selvityksessä tarkas-
16936: sittaisen aloituspaikan mukaista sisäänottoa su- teltiin tilannetta vuotta 2000 ja 2001 koskevien
16937: pistettiin noin 140 aloituspaikalla. Supistamistar- arvioiden valossa.
16938: vetta perusteltiin sillä, että lääkäreitä valmistuu Opetusministeriö toteaa, että aloituspaikkoja
16939: yli terveydenhuollon tarpeiden. Aloituspaikko- on lisätty sosiaali- ja terveysministeriön vuoden
16940: jen voimakkaan supistamisen vuoksi valtioneu- 1997 selvityksen perusteella vuosina 1998 ja
16941: vosto päätti 18.6.1993 supistaa myös lääkärikou- 1999 ehdotetulla tavalla. Aloituspaikkoja on vä-
16942: lutuksen voimavaroja. Supistettu sisäänotto hintään 480. Vaikka näyttää ilmeiseltä, että aloi-
16943: käynnistettiin 1993. Määrärahasupistukset, noin tuspaikkojen osalta lisäystarvetta on edelleen-
16944: 34 Mmk toteutettiin vuosina 1994-1998. kin, opetusministeriö katsoo, että ennen kuin
16945: Kesäkuussa 1997 sosiaali- ja terveysministe- aloituspaikkojen määrään otetaan kantaa, tarvet-
16946: riön Lääkärityövoiman laskentaryhmä IV esitti, ta tulee selvittää ikäpoistuman lisäksi tulevien
16947: että lääkärikoulutuksen vuotuisen aloituspaikko- mahdollisten muiden tekijöiden osalta sekä kou-
16948: jen määrän tulisi olla vuodesta 1998 vähintään lutuksen suunnittelun kannalta pidemmälle aika-
16949: 480. Lisäämistarpeen katsottiin johtuvan vuonna välille ulottuvan arvion pohjalta. Asiaa selvite-
16950: 2003 voimakkaasti kasvavasta eläkkeelle siirty- tään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
16951: misestä. Aloituspaikkojen lisäykset toteutettiin kanssa.
16952: niin, että vuonna 1998 lisättiin aloituspaikkoja 70
16953:
16954:
16955: 2
16956: Ministerin vastaus KK 526/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
16957:
16958:
16959: Sisäänottojen lisäyksiä koskevia ratkaisuja ETA-alueen ulkopuolella saadun koulutuksen
16960: voidaan tehdä aikaisintaan syksyn 2001 sisäänot- arviointi tapahtuu Tampereen yliopistossa. Ar-
16961: toa koskien. Ottaen huomioon koulutuksen rahoi- vioinnin läpäisee, usein uusinnan kautta, noin
16962: tusjärjestelyjen tarve on kuitenkin todennäköi- 90 % ammatinharjoittamisoikeuksia hakevista
16963: sempää, että ratkaisuja voidaan tehdä vuotta (vuosien 1995-1999 perusteella). Arviointi on
16964: 2002 koskien. osoittanut, että tietojen ja taitojen täydentämis-
16965: Lääkäripulan helpottamismahdollisuudet koti- tarpeet ovat yksilöllisiä, ja joiltakin osin melko
16966: maassaan koulutuksen saaneiden Suomeen muut- huomattavia. Opetusministeriö tai sosiaali- ja
16967: taneiden lääkäreiden avulla ovat muuttavien lää- terveysministeriö ei ole pitänyt erikseen järjes-
16968: käreiden pienen määrän vuoksi kokonaisuuden tettyä muuntokoulutusta tarpeellisena henkilöi-
16969: kannalta suhteellisen vähäiset. Suomessa työs- den vähäisen määrän vuoksi. On myös todettava,
16970: kenteli vuoden 1999lopussa lääkärin toimiluval- että ammattitaidolle asetettavat vaatimukset tu-
16971: la yhteensä 123 ETA-alueen ulkopuolelta tullut- lee täyttää. Osana kotouttamiskustannuksia saat-
16972: ta lääkäriä ja 28 ETA-sopimuksenja pohjoismai- taisi olla tarkoituksenmukaista harkita maahan
16973: sen sopimuksen perusteella tullutta lääkäriä. Li- muuttavien lääkäreiden lisäkoulutus-ja pätevöi-
16974: säksi kansalaisuuden perusteella lääkäriksi lail- tymismahdollisuuksien tukemista esimerkiksi
16975: listamisen sai 23 ETA-alueen ulkopuolelta tullut- niin, että Tampereen yliopisto voisi tarjota enem-
16976: ta henkilöä. Työikäisiä Suomessa toimivia lääkä- män voimavaroja arviointiin ja ohjaukseen.
16977: reitä oli vuoden 1999 lopussa kaikkiaan 14 765.
16978:
16979:
16980:
16981: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
16982:
16983: Opetusministeri Maija Rask
16984:
16985:
16986:
16987:
16988: 3
16989: KK 526/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerns svar
16990:
16991:
16992:
16993:
16994: Tili riksdagens talman
16995:
16996: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger platser 1999. Fr.o.m. 1999 har antalet nybörjar-
16997: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- platser varit 480. För den utvidgade utbildningen
16998: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu anvisas universiteten sammanlagt ca 28 miljoner
16999: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- mark i extra finansiering 1999-2003.
17000: mål SS 526/2000 rd: Verkningarna av den minskade antagningen
17001: 1993 syns som bäst. De ökningar som gjorts 1998
17002: Å.mnar regeringen öka nybörjarplatser- och 1999 syns inte förrän 2004 och 2005. Pen-
17003: na i läkarutbildningen och sioneringar i stor skala (över 300 läkare årligen)
17004: blir aktuella från och med 2003 och fortsätter
17005: ämnar regeringen underlätta läkarbris- hela decenniet för att ytterligare öka i slutet av
17006: ten genom examensinriktad fortbildning decenniet (över 400 läkare årligen).
17007: för invandrare som redan i sitt hemland Sektionen för läkar- och tandläkaryrket vid so-
17008: genomgått läkarutbildning? cial- och hälsovårdsministeriets delegation för
17009: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvår-
17010: föra följande: den gjorde i oktober 1999 en utredning av läkar-
17011: och tandläkarsituationen i Finland (social- och
17012: Nybörjarplatserna inom grundutbildningen i hälsovårdsministeriets duplikat 2000: 10). På ba-
17013: medicin minskades 1993 på förslag av en arbets- sis av utredningen har social- och hälsovårdsmi-
17014: grupp vid social- och hälsovårdsministeriet (ar- nisteriet framfört åsikten att antalet nybörjarplat-
17015: betsgruppen för dimensionering av läkararbets- ser borde vara 550. 1 utredningen granskades si-
17016: kraften, III). Antagningen som då var ca 500 ny- tuationen utifrån bedörnningar för 2000 och
17017: börjarplatser per år minskades med ca 140 plat- 2001.
17018: ser. Behovet av en minskning motiverades med Undervisningsministeriet konstaterar att ny-
17019: att antalet utexaminerade läkare översteg beho- börjarplatserna på basis av social- och hälso-
17020: vet inom hälso- och sjukvården. På grund av den vårdsministeriets utredning 1997 utökats på före-
17021: kraftiga nedskärningen av nybörjarplatserna be- slaget sätt under 1998 och 1999. Nybörjarplatser-
17022: slöt statsrådet 18.6.1993 att också minska på re- na uppgår till minst 480. Även om det förefaller
17023: surserna för läkarutbildningen. Denna mindre an- uppenbart att nybörjarplatserna ytterligare måste
17024: tagning infördes 1993. Anslagsminskningarna, utökas, anser undervisningsministeriet att man
17025: ca 34 mmk, genomfördes under 1994-1998. innan man tar ställning till antalet nybörjarplat-
17026: 1juni 1997 föreslog social- och hälsovårdsmi- ser bör utreda behovet inte bara med tanke på na-
17027: nisteriets IV arbetsgrupp för dimensionering av turlig avgång utan också eventuella andra fakto-
17028: läkararbetskraften att det årliga antalet nybörjar- rer samt utgående från en långsiktigare bedöm-
17029: platser i läkarutbildningen från och med 1998 ning med tanke på utbildningsplaneringen. Sa-
17030: skulle vara minst 480. Behovet av en ökning an- ken utreds i samarbete med social- och hälso-
17031: sågs bero på att antalet pensioneringar kommer vårdsministeriet.
17032: att stiga markant 2003. Nybörjarplatserna öka- Beslut som gäller antagningarna kan fattas ti-
17033: des med 70 platser 1998 och med ytterligare 55 digast inför antagningen hösten 2001. Med hän-
17034:
17035:
17036: 4
17037: Ministems svar KK 526/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
17038:
17039:
17040: syn tili finansieringsarrangemangen för utbild- versitet. Godkända blir, ofta efter fömyad ansö-
17041: ningen är det dock troligare att besluten kan fat- kan, ca 90% av dem som ansöker om rätt att ut-
17042: tas med avseende på 2002. öva yrket (på basis av 1995-1999). Utvärde-
17043: Möjlighetema att avhjälpa läkarbristen med ringen har visat att behovet av komplettering i
17044: hjälp av inflyttade läkare som genomgått utbild- fråga om kunskaper och fårdigheter är individu-
17045: ningen i sitt hemland är på grund av det ringa an- ellt och till vissa delar rätt betydande. Undervis-
17046: talet inflyttade läkare relativt små ur helhetssyn- ningsministeriet eller social- och hälsovårdsmi-
17047: punkt. 1 slutet av 1999 var antalet läkare med le- nisteriet har inte ansett det nödvändigt med exa-
17048: gitimation i Finland som följer: sammanlagt 123 mensinriktad fortbildning särskilt för denna
17049: läkare som kommit från Iänder utanför EES-om- grupp eftersom antalet är så litet. Det bör också
17050: rådet och 28 läkare som kommit på basis av EES- observeras att de krav som ställs på yrkesskick-
17051: avtalet och det nordiska avtalet. På basis av med- ligheten måste uppfyllas. Det kunde vara ända-
17052: borgarskap fick dessutom 23 personer från Iän- målsenligt att som en del av integreringskostna-
17053: der utanför EES-området legitimation. Antalet derna överväga att stödja möjligheterna till vida-
17054: läkare i arbetsför ålder i Finland uppgick i slutet reutbildning och meritering för inflyttade läkare,
17055: av 1999 till totalt 14 765. exempelvis så att Tammerfors universitet kunde
17056: Utvärderingen av utbildning som genomförts erbjuda mer resurser för utvärdering och hand-
17057: utanför EES-området sker vid Tammerfors uni- ledning.
17058:
17059:
17060: Helsingfors den 22 juni 2000
17061:
17062: Undervisningsminister Maija Rask
17063:
17064:
17065:
17066:
17067: 5
17068: KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
17069:
17070:
17071:
17072:
17073: KIRJALLINEN KYSYMYS 527/2000 vp
17074:
17075: Lasten mielenterveyden hoito
17076:
17077:
17078:
17079:
17080: Eduskunnan puhemiehelle
17081:
17082: Maassamme on huolestuneina huomattu, että Laman väitetään olevan ohi, mutta silti pa-
17083: psyykkisesti sairaiden lasten määrä on nousussa. hoinvointi jatkuu. Laskua ihmisten ja varsinkin
17084: Ongelma koskettaa erityisesti poikia. Koulut lasten eriasteisesta heitteillejätöstä tullaan mak-
17085: työskentelevät voimiensa äärirajoilla sijoittaen samaan pitkään, ellei asioihin puututa. Vaihtoeh-
17086: lapset mm. Esy-opetukseen eli tarkkailuluok- toja tulee luoda ja tukea perheitä mm. niin, että
17087: kiin. Esy-opetus ei ole kuitenkaan mielentervey- vanhemmat voisivat taloudellisen tilanteensa es-
17088: destä kärsivien lasten oikea paikka oppia. Hoi- tämättä hoitaa lapsia niin halutessaan kotona.
17089: toon pääsyn esteenä ovat jopa useiden vuosien Päivähoidon tavoitteita ei myöskään tulisi tarkas-
17090: mittaiset jonot. tella vain talouden kannalta, vaan arvioiden niitä
17091: Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian laitos vanhempien, hoitajien ja hoidettavien kokonais-
17092: on julkaissut huhtikuussa laajan valtakunnalli- valtaisen jaksamisen kannalta.
17093: sen tutkimuksen lasten psyykkisistä ongelmista. YK:n lapsen oikeudet velvoittavat huolehti-
17094: Tulos on tyrmäävä. Tutkimuksen mukaan 8-9- maan lapsista ja suojelemaan heitä. Lastensuoje-
17095: vuotiaista pojista peräti 30 prosentilla on joko lu lähtee perusteiltaan vanhempien kasvatusvas-
17096: kohtalainen tai vakava psyykkinen häiriö. Tule- tuun tunnustamisesta ja tukemisesta. Perheen
17097: vaisuus ei näytä hyvältä näiden tilastojen valos- "pesimisvaiheelle" tulee siksi antaa riittävät
17098: sa. Terveiden ihmisten määrä vähenee ja kierre mahdollisuudet mm. sallimalla toimivat joustot
17099: kasvaa yhä vain suuremmaksi. Nyt kysytään, myös työelämässä oleville vanhemmille.
17100: missä ovat tulevaisuuden miehen mallit entistä
17101: rikkinäisemmille lapsille. Tytöillä häiriöistä ker- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17102: tova suhdeluku oli vastaavasti 13 prosenttia. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17103: Vuoden 1999 lopussa 8-9-vuotiaita lapsia oli vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17104: yhteensä 132 261. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17105: Psyykkisesti sairaat lapset tarvitsevat asian-
17106: tuntevaa hoitoa viivytyksettä. Psyykkisesti sai- Onko hallitus tietoinen lasten mielenter-
17107: raat lapset tulevat monenlaisista oloista: taustal- veysongelmien suuruudesta ja
17108: la on työttömyyttä, epävarmuutta, uravanhem-
17109: pia, joilla ei ole aikaa lapsilleen tai tilanne, jossa mitä hallitus aikoo tehdä riittävien hoi-
17110: vanhemmat eivät uskalla tai osaa olla aikuisia totyön ja ennalta ehkäisevän työn re-
17111: lapsilleen. Lapsella on aikuisen ihmisen nälkä ja surssien turvaamiseksi tällä alueella
17112: suunnaton aukko perusturvallisuudessaan. sekä
17113: mitä hallitus aikoo tehdä lasten elämän
17114: suojelemiseksi erityisesti perheiden jak-
17115:
17116:
17117: Versio 2.0
17118: KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
17119:
17120:
17121: samisen ja vanhemmuuden tukemisen
17122: näkökulmasta?
17123:
17124:
17125: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
17126:
17127: Jouko Jääskeläinen /skl Toimi Kankaanniemi /skl
17128: Leena Rauhala 1skl Ismo Seivästö /skl
17129: Leea Hiltunen /skl Bjarne Kallis /skl
17130: Päivi Räsänen /skl Marja-Leena Kemppainen /skl
17131: Sakari Smeds /skl Kari Kärkkäinen /skl
17132:
17133:
17134:
17135:
17136: 2
17137: Ministerin vastaus KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
17138:
17139:
17140:
17141:
17142: Eduskunnan puhemiehelle
17143:
17144: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa seen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen vii-
17145: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- deksi vuodeksi vuosille 2000-2005 yhteensä
17146: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 1,5 miljardia markkaa. Lisärahoitusta esitettiin
17147: vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen kohdennettavaksi lasten ja nuorten mielenter-
17148: /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen veyspalveluiden kehittämiseen, ennalta ehkäise-
17149: KK 527/2000 vp: vän työn kehittämiseen ja peruspalvelujen henki-
17150: löstön mielenterveystyön osaamiseen ja kehittä-
17151: Onko hallitus tietoinen lasten mielenter- miseen sekä avohuollon kuntouttavan hoidon ja
17152: veysongelmien suuruudesta ja akuuttihoidon lisäämiseen.
17153: Mielenterveyspalvelujen kehittämissuosituk-
17154: mitä hallitus aikoo tehdä riittävien hoi- set ovat tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministe-
17155: totyön ja ennalta ehkäisevän työn re- riön arvioitavana ja tarvittavat toimenpiteet to-
17156: surssien turvaamiseksi tällä alueella teutetaan yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopii-
17157: sekä rien, Stakesin ja lääninhallitusten kanssa.
17158: mitä hallitus aikoo tehdä lasten elämän Valtioneuvoston vahvistamassa sosiaali- ja
17159: suojelemiseksi erityisesti perheiden jak- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
17160: samisen ja vanhemmuuden tukemisen vuosille 2000-2003 on useita lasten ja nuorten
17161: näkökulmasta? mielenterveyden edistämiseen tähtääviä toimen-
17162: pide-esityksiä. Toimenpide-esitykset perustuvat
17163: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjel-
17164: ti seuraavaa: maan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimi-
17165: vuuden seurannassa esille tulleisiin kehittämis-
17166: Ministeriöitten yhteisen mielenterveystyön ke- tarpeisiin. Toimintaohjelman toteutumista seura-
17167: hittämisohjelman "Mielekäs Elämä!" puitteissa taan seurantaryhmässä.
17168: valmistui helmikuussa 2000 laaja lasten mielen- Tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti kun-
17169: terveyspalveluselvitys, lasten ja nuorten oikeus- tien laadunhallintatyön tueksi valmistellaan
17170: psykiatrian palveluselvitys ja nuorten mielenter- STM:n, Stakesin, kuntien ja Suomen Kuntaliiton
17171: veyspalvelujen selvitys. Selvityshenkilöiden teh- ja palvelukäyttäjien yhteistyönä laatusuosituksia
17172: tävänä oli arvioida alueensa keskeisiä kehittä- ja hyvän hoidon malleja mielenterveyspalveluis-
17173: mistarpeita ja tehdä toimenpide-ehdotuksia näi- ta. Suositusten pohjalta kuntien on helpompi ar-
17174: den tarpeiden pohjalta. Selvitykset tehtiin varsin vioida toimintaansa ja valtion valvontaviran-
17175: kattavastija niiden pohjalta syntyi hyvä kuva las- omaisen on helpompi suorittaa ohjaus- ja valvon-
17176: ten ja nuorten mielenterveyden hoidon nykytilas- tatehtäväänsä.
17177: ta. Aiheesta on julkaistu viime aikoina muitakin Tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti kun-
17178: tutkimuksia, kuten kirjallisessa kysymyksessä- tien mielenterveyspalvelut on järjestettävä vuon-
17179: kin mainitaan. Selvitysten pohjalta "Mielekäs na 2001 saumattomasti ja monipuolisesti siten,
17180: Elämä!" -mielenterveyspalveluiden kehittämis- että kuntakohtaiset tavoitteet ja työnjako eri pal-
17181: työryhmä ehdotti valtion lisäpanostusta mielen- velujen tuottajien kesken on kattavasti sovittu.
17182: terveystyön palveluiden lisäämiseen, kehittämi-
17183:
17184: 3
17185: KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerin vastaus
17186:
17187:
17188: Jokaisen kunnan tulisi tuottaa oma mielenter- äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen sekä lasten
17189: veystyön kehittämis- ja toimintasuunnitelma. päivähoidon työn menetelmiä ja varmistavat
17190: Sairaanhoitopiirit, lääninhallitukset ja Stakes tu- kouluterveydenhuoltoon riittävät voimavarat.
17191: kevat kuntia tässä työssä. Eduskunta lisäsi valtion vuoden 2000 talous-
17192: Tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti kun- arvioon määrärahan valtionavustuksen maksami-
17193: nat lisäävät alaikäisten psykiatrisen hoidon voi- seksi lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tu-
17194: mavaroja. Lääninhallitukset ja sosiaali- ja ter- kemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen
17195: veysministeriö tehostavat vuonna 2000 alaikäis- hoitopalveluiden turvaamisesta kunnille ja kun-
17196: ten psykiatrisen hoidon järjestämisen valvontaa. tayhtymille aiheutuviin kustannuksiin. Avustus-
17197: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ala- ta myönnettäessä otettiin erityisesti huomioon
17198: ikäisten tahdosta riippumattoman psykiatrisen hankkeiden kohdistuminen perustason (kuntien
17199: hoidon järjestämistä selvittäneen työryhmän sosiaali- ja terveystoimi) toimintaan ja koko pal-
17200: muistio valmistui 27.4.2000. Sen toimenpide-eh- velujärjestelmän kehittämiseen, uusien toiminto-
17201: dotukset ovat käsiteltävänä. jen kehittämiseen, moniammatillisuuteen ja hen-
17202: Vuodesta 1998 lähtien on ollut käynnissä kou- kilöstökoulutukseen. Avustushakemusten mu-
17203: lutus- ja kehittämisohjelma ("Mielenterveyttä kaan sairaanhoitopiirit kehittävät monipuolisia,
17204: peruspalveluissa" Pääsky), joka on perustettu tu- moniammatillisia, perustasaa tukevia kehittämis-
17205: kemaan sosiaali- ja terveystoimen peruspalve- hankkeitaja toimintamalleja kautta maan. Avus-
17206: luissa toimivan henkilöstön osaamista ja jaksa- tushakemuksiin sisältyi paljon mm. erilaisia van-
17207: mista ajankohtaisissa mielenterveystyön haas- hemmuuden tukemiseen liittyviä projekteja. Lää-
17208: teissa. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä mui- ninhallitukset ja sosiaali- ja terveysministeriö
17209: den hankkeiden, läänien, oppilaitosten, tervey- seuraavat ja valvovat avustusten käyttöä. Sai-
17210: den edistämisen keskusten ynnä muiden organi- raanhoitopiirien on tehtävä lääninhallitukselle
17211: saatioiden kanssa. selvitys avustuksen käytöstä viimeistään
17212: Tavoite- ja toimintaohjelmassa kiinnitetään 30.6.2001 mennessä.
17213: edelleen huomiota siihen, että kunnat kehittävät
17214:
17215:
17216: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
17217:
17218: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
17219:
17220:
17221:
17222:
17223: 4
17224: Ministerns svar KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
17225:
17226:
17227:
17228:
17229: Tili riksdagens talman
17230:
17231: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger utveckling av mentalvårdstjänster en tilläggs-
17232: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- satsning på 1,5 miljarder mark från statens sida
17233: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jou- under fem år, d.v.s. 2000-2005, och den skulle
17234: ko Jääskeläinen /fkfm.fl. undertecknade skriftli- användas till att utöka och utveckla mentalvårds-
17235: ga spörsmål SS 527/2000 rd: tjänster och till att fortbilda personalen. Det för-
17236: slogs att tilläggsfinansieringen skulle vara inrik-
17237: Å·r regeringen medveten om onifattning- tad på att utveckla mentalvårdstjänster för barn
17238: en av barns psykiska problem och och unga samt på att utveckla förebyggande arbe-
17239: te. Vidare skulle tilläggsfinansieringen vara in-
17240: vad ämnar regeringen göra för att säk- riktad på att stöda basservicepersonalens kunska-
17241: ra att det finns tillräckliga resurser för per och utveckling av kunskaper om mental-
17242: vårdarbete och förebyggande arbete på vårdsarbete samt på att utöka rehabiliteringen
17243: det här området samt och den akuta vården inom öppenvården.
17244: vad ämnar regeringen göra för att skyd- Rekommendationerna för utvecklande av
17245: da barnens Iiv speciellt ur den synvin- mentalvårdstjänster skall nu bedömas av social-
17246: keln som gäller stöd för föräldraskapet och hälsovårdsministeriet och nödvändiga åtgär-
17247: och familjernas möjligheter att klara der kommer att genomföras i samarbete med
17248: svårigheterna? kommunema, sjukvårdsdistrikten, Stakes och
17249: länsstyrelsema.
17250: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 det mål- och verksamhetsprogram för social-
17251: föra följande: och hälsovården som statsrådet fastställt för
17252: 2000-2003 finns många förslag till åtgärder för
17253: lnom ramen för ministeriemas gemensamma ut- främjande av bam och ungas mentala hälsa. För-
17254: vecklingsprogram för mentalvårdsarbete, "Mie- slagen till åtgärder grundar sig på programmet
17255: lekäs Elämä" ("Ett meningsfullt liv"), fårdigställ- för statsminister Paavo Lipponens II regering
17256: des i februari 2000 en omfattande utredning om samt på de utvecklingsbehov som kommit fram
17257: mentalvårdstjänster för bam, en utredning om vid uppföljningen av social- och hälsovården. En
17258: rättspsykiatrisk service för barn och unga samt en uppföljningsgrupp följer med hur verksamhets-
17259: utredning om mentalvårdstjänster för unga. Utre- programmet förverkligas.
17260: damas uppgift var att uppskatta de centrala ut- Enligt mål- och verksamhetsprogrammet för-
17261: vecklingsbehoven inom sina respektive områden bereder social- och hälsovårdsministeriet, Sta-
17262: och utgående från dessa behov ge förslag till åt- kes, kommunema och Finlands Kommunför-
17263: gärder. Det var tämligen heltäckande utredning- bund och användama av servicen i samråd kvali-
17264: ar och utgående från dem fick man en god bild av tetsrekommendationer och modeller för god vård
17265: det nuvarande läget inom mentalvården för barn inom mentalvårdsservicen. Dessa fungerar som
17266: och unga. Också andra undersökningar om sam- stöd för den kommunala kvalitetsledningen och
17267: ma ämne har publicerats den senaste tiden, vilket utgående från detta är det enklare för kommuner-
17268: nämndes i spörsmålet. Utgående från utredning- na att bedöma sin verksamhet och för statens till-
17269: en föreslog Mielekäs Elämä-arbetsgruppen för
17270:
17271: 5
17272: KK 527/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministems svar
17273:
17274:
17275: synsmyndighet är det lättare att utföra sina väg- länen, läroanstaltema, Centret för hälsofrämjan-
17276: lednings- och tillsynsuppgifter. de m.fl. organisationer.
17277: Enligt mål- och verksamhetsprogrammet skall 1 mål- och verksamhetsprogrammet beaktas
17278: kommunema 2001 ha ordnat smidiga och mång- också att kommunema skall utveckla både mo-
17279: sidiga mentalvårdstjänster på så vis att man kom- derskaps- och bamrådgivningstjänster och meto-
17280: mit överens om allt som gäller de enski1da kom- dema för arbete inom bamdagvården och att
17281: munemas mål och arbetsfördelningen mellan ser- skolhälsovården skall garanteras tillräckliga re-
17282: viceproducentema. Varje kommun skall utarbeta surser.
17283: en egen utvecklings- och verksamhetsplan för För att täcka kommunemas och samkommu-
17284: mentalvårdsarbetet. Sjukvårdsdistrikten, 1änssty- nemas kostnader höjde riksdagen i statsbudgeten
17285: relsema och Stakes stöder kommunema i detta för 2000 anslagen för utbetalning av statsunder-
17286: arbete. stöd till projekt inriktade på att stöda bams och
17287: Enligt mål- och verksamhetsprogrammet ökar ungas psykiska utveckling, förebygga stömingar
17288: kommunema resursema för psykiatrisk vård av och säkra de psykiatriska vårdtjänstema. När un-
17289: minderåriga. Länsstyrelsema och social- och häl- derstödet beviljades beaktades speciellt i viiken
17290: sovårdsministeriet effektiverar 2000 övervak- mån projekten gäller verksamhet på basnivå
17291: ningen av den psykiatriska vården för minderåri- (kommunemas social- och hälsovårdsväsen) och
17292: ga. En arbetsgrupp tillsatt av social- och hälso- projektens inriktning på utveckling av hela servi-
17293: vårdsministeriet har utrett hur psykiatrisk vård cesystemet och av nya verksamhetsformer, på yr-
17294: för minderåriga oberoende av de minderårigas kesövergripande verksamhet samt på personalut-
17295: vilja skall ordnas och arbetsgruppens promemo- bildning. Enligt ansökningama om understöd ut-
17296: ria blev klar 27.4.2000. Gruppens förslag till åt- vecklar sjukvårdsdistrikten i hela landet mångsi-
17297: gärder är under behandling. diga, yrkesövergripande utvecklingsprojekt och
17298: Sedan 1998 pågår ett utbildnings- och utveck- verksamhetsmodeller som stöder sig på basni-
17299: lingsprogram ("Pääsky", om menta1vård inom vån. Bland ansökningama fanns det bl.a. många
17300: basservicen) som grundades för att stöda perso- olika projekt som har att göra med stöd för för-
17301: nalen inom social- och hälsovårdsväsendet i de- äldraskapet. Länsstyrelsema och social- och häl-
17302: ras kunnande och i att orka möta de aktuella ut- sovårdsministeriet följer med och övervakar hur
17303: maningama inom mentalvårdsarbetet. Program- understödet används. Sjukvårdsdistrikten skall
17304: met förverkligas i samarbete med andra projekt, lärnna in en utredning om understödets använd-
17305: ning tilllänsstyrelsen senast 30.6.2001.
17306:
17307:
17308: Helsingfors den 22 juni 2000
17309:
17310: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: 6
17316: KK 528/2000 vp - Kirsi Ojansuu /vihr ym.
17317:
17318:
17319:
17320:
17321: KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2000 vp
17322:
17323: Taiteen perusopetus
17324:
17325:
17326:
17327:
17328: Eduskunnan puhemiehelle
17329:
17330: Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toi- alojen perusopetuksen opetustuntikohtaiseen
17331: selle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille valtionosuuteen. Määrärahalla haluttiin saada
17332: järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka sa- käyntiin uuden lainsäädännön mukainen laajen-
17333: malla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista it- nus.
17334: seään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan am- Valtionosuutta hakevat oppilaitokset ovat jät-
17335: matilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Ope- täneet hakemuksensa maaliskuussa. Opetushalli-
17336: tushallitus päättää taiteenaloiHain taiteen perus- tuksesta on kerrottu, että se tekee esityksensä ra-
17337: opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. han jaosta toukokuun loppuun ja opetusministe-
17338: Opetusta voivat antaa kuntayhtymät, rekiste- riö tekee päätöksensä kesäkuun loppuun mennes-
17339: röidyt yhteisöt ja säätiöt. Luvan koulutuksen jär- sä. Opetusministeriön virkamiehet ovat antaneet
17340: jestämiseen myöntää opetusministeriö. viitteitä, että kattavampi kehitystyö alkaisi ku-
17341: Laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) tuli vaamataiteen ja tanssin alalla. Tämän vuoksi
17342: voimaan 1.1.1999. Sen mukaan taiteen perusope- useat oppilaitokset ovat huolissaan valtionosuu-
17343: tuksen järjestäjälle voidaan myöntää valtion- den jakoperusteista ja erityisesti siitä, että tai-
17344: osuutta paitsi asukaskohtaisena markkamääränä, teenala nousee jakoperusteena toiminnan laadun
17345: myös laskennallisten opetustuntien määrän mu- edelle.
17346: kaan.
17347: Opetustuntikohtaisen rahoituksen saanti edel- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17348: lyttää, että oppilaitos on saanut opetusministe- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17349: riöltä luvan taiteen perusopetuksen järjestämi- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17350: seen. Uudistuksella laajennettiin taiteen perus- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17351: opetusmahdollisuuksia siten, että laskennalli-
17352: seen opetustuntimäärään perustuvaa rahoitusta Mitkä ovat opetusministeriön jakope-
17353: voidaan myöntää kaikkien taiteenalojen oppilai- rusteet taiteen perusopetuksen val-
17354: toksille, kun sitä aikaisemmin voitiin myöntää tionosuuksille ja
17355: vain musiikkioppilaitoksille.
17356: Valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2000 ta- millä perusteella vuoden 2000 talousar-
17357: lousarvioon 4 500 000 markkaa muiden taiteen- vioon lisätty 4 500 000 markkaa jae-
17358: taan?
17359:
17360:
17361:
17362:
17363: Versio 2.0
17364: KK 528/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
17365:
17366:
17367: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
17368:
17369: Kirsi Ojansuu /vihr Erkki Pulliainen /vihr
17370: Pentti Tiusanen /vas Susanna Huovinen /sd
17371: Säde Tahvanainen /sd Leea Hiltunen /skl
17372: Pekka Vilkuna /kesk Pirjo-Riitta Antvuori /kok
17373: Matti Huutola /vas Raija Vahasalo /kok
17374: Heli Paasio /sd Kari Kärkkäinen /skl
17375: Paula Lehtomäki /kesk Marja Tiura /kok
17376:
17377:
17378:
17379:
17380: 2
17381: Ministerin vastaus KK 528/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
17382:
17383:
17384:
17385:
17386: Eduskunnan puhemiehelle
17387:
17388: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Luvan myöntämisen edellytyksenä on sään-
17389: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nösten mukaan, että opetus on tarpeellista ja että
17390: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset
17391: vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Ojansuun edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestä-
17392: /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen miseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen
17393: KK 528/2000 vp: voiton tavoittelemiseksi. Opetushallitus on kiin-
17394: nittänyt huomiota edellä mainittuihin edellytyk-
17395: Mitkä ovat opetusministeriön jakope- siin sekä lisäksi toiminnan vakiintuneisuuteen.
17396: rusteet taiteen perusopetuksen val- Käytettävissä oleva määräraha ei kuitenkaan
17397: tionosuuksille ja anna mahdollisuuksia ottaa tuntiperusteisen val-
17398: tionosuuden piiriin kaikkia laatuvaatimukset
17399: millä perusteella vuoden 2000 talousar- täyttäviä hakijoita. Opetushallitus on rajannut
17400: vioon lisätty 4 500 000 markkaa jae- taiteenalat kolmeksi, jotta määrärahan kautta
17401: taan? saataisiin mahdollisimman suuri lisäarvo taiteen
17402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- perusopetuksen kehittämiseen.
17403: ti seuraavaa: Opetusministeriön käsityksen mukaan huo-
17404: mioon on otettava, että olemassa olevat opetus-
17405: Valtioneuvoston vuosia 1999-2004 koskevan suunnitelman perusteet ovat vuodelta 1993.
17406: koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel- Tämä edellyttää ilmeisesti sekä yleisen että laa-
17407: man mukaan tuntiperusteista valtionosuutta laa- jan oppimäärän kehittämistarvetta. On luonnol-
17408: jennetaan eri taiteenaloille. Lainsäädännön mu- lista, että resurssien jakamisessa erityisesti ope-
17409: kaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasol- tuksen käynnistämisvaiheessa joudutaan etsi-
17410: ta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuo- mään tasapainoa eri taiteenalojen kehittämistar-
17411: rille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. peen ja yksittäisten koulutuksen järjestäjien ta-
17412: Opetus antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista it- loudellisen tilanteen huomioon ottamisen kes-
17413: seään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan am- ken. On nähtävissä, että vähäiselle osalle laatu-
17414: matilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Vuo- vaatimukset täyttävistä koulutuksen järjestäjistä
17415: den 2000 talousarvio sisältää 4,5 miljoonaa tulee mahdollisuus päästä tuntiperusteisen val-
17416: markkaa muuhun taiteen perusopetukseen kuin tionosuuden piiriin nyt ensimmäisessä vaihees-
17417: musiikkiin. Tämä merkitsee enintään 31 000 las- sa. Tavoitteena on, että mukaan voidaan ottaa
17418: kennallista opetustuntia. Käsitehäviä hakemuk- riittävän monta eri taiteenalaa.
17419: sia on kaikkiaan 53, jotka jakautuvat taiteenaloil- Opetusministeriön tavoitteena on linjata pää-
17420: le seuraavasti: kuvataide 29, tanssi 21, käsityö 8, töksenteko siten, että tässä yhteydessä eri tai-
17421: teatteri-ilmaisu 6, arkkitehtuuri 3, sirkustaide 3, teenalat ja opetussuunnitelmallinen kehitystarve
17422: sanataide 3, mediataide 1, musiikkiteatteri 1. voidaan tasapainoisesti ottaa huomioon. Tavoit-
17423: Opetushallitus on antanut asiasta lausunnon. teena on tulevina vuosina laajentaa koulutuksen
17424: Lausunnon mukaan valtionosuudet kohdennet- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukai-
17425: taisiin kuvataiteisiin, tanssiin ja käsi työhön. sesti tuntiperusteista valtionosuutta ja suunnata
17426:
17427:
17428: 3
17429: KK 528/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym. Ministerin vastaus
17430:
17431:
17432: sitä opetuksen saavutettavuudenja eri taiteenalo-
17433: jen kattavuuden huomioon ottavaan laatuvaati-
17434: mukset täyttävään toimintaan.
17435:
17436:
17437: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
17438:
17439: Opetusministeri Maija Rask
17440:
17441:
17442:
17443:
17444: 4
17445: Ministems svar KK 528/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym.
17446:
17447:
17448:
17449:
17450: Tili riksdagens talman
17451:
17452: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger det. Enligt det skall statsandelama riktas tili bild-
17453: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- konst, dans och hantverk.
17454: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kirsi En förutsättning för att tillstånd skall beviljas
17455: Ojansuu /gröna m.fl. undertecknade skriftliga är enligt bestämmelsema att undervisningen be-
17456: spörsmå1 SS 528/2000 rd: hövs och att sökanden har yrkeskompetens och
17457: ekonomiska förutsättningar att ordna undervis-
17458: Vilka är undervisningsministeriets för- ningen på ett ändamålsenligt sätt. Undervisning
17459: delningsgrunder i fråga om statsande- får inte ordnas i syfte att uppnå ekonomisk vinst.
17460: larna tili den grund/äggande konstun- Utbi1dningsstyre1sen har fåst uppmärksamhet vid
17461: dervisningen och nämnda förutsättningar samt också vid huruvida
17462: verksamheten är etablerad. Det disponibla ansla-
17463: på vilka grunder kommer tillägget på get ger dock inte möjligheter att låta alla sökande
17464: 4 500 000 mark i budgeten för 2000 att som uppfyller kvalitetskriteriema bli delaktiga
17465: fördelas? av timbaserad statsandel. Utbildningsstyrelsen
17466: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- har avgränsat tre konstområden för att man via
17467: föra fö1jande: anslaget skall kunna uppnå största möjliga nytta
17468: vid utvecklingen av den grundläggande konstun-
17469: En1igt statsrådets utvecklingsplan för utbildning dervisningen.
17470: och forskning för 1999-2004 skall den timbase- Enligt undervisningsministeriets uppfattning
17471: rade statsandelen utsträckas till o1ika konstområ- bör man komma ihåg att gällande lärop1ansgrun-
17472: den. Med grundläggande konstundervisning av- der är från 1993. Detta medför uppenbarligen ett
17473: ses en1igt lagstiftningen sådan målinriktad och behov att utveckla både den allmänna och den
17474: från nivå till nivå fortskridande undervisning fördjupade lärokursen. Det är naturligt att man
17475: inom olika områden av konsten som i första hand vid fördelningen av resursema i synnerhet i det
17476: riktar sig tili bam och unga. Undervisningen ger skede då undervisningen startar blir tvungen att
17477: eleverna förmåga att uttrycka sig och söka sig tili försöka eftersträva ba1ans mellan utvecklingsbe-
17478: yrkesutbildning och utbildning på högre nivå hoven inom de olika konstområdena och den eko-
17479: inom konstområdet i fråga. 1 budgeten för 2000 nomiska situationen för enskilda utbildningsan-
17480: ingår 4,5 miljoner mark som är avsedda för an- ordnare. Det ser ut som om en mycket liten del av
17481: nan grundläggande konstundervisning än musik. de utbildningsanordnare som uppfyller kvalitets-
17482: Detta innebär högst 31 000 kalkylerade undervis- kriteriema kan bli delaktiga av timbaserad stats-
17483: ningstimmar. Antalet ansökningar som skall be- andel i det första skedet. Målet är att tillräckligt
17484: handlas uppgår tili sammanlagt 53 och fördelar många konstområden skall kunna tas med.
17485: sig på följande konstområden: bildkonst 29, dans Undervisningsministeriets mål är att utforma
17486: 21, hantverk 8, teater 6, arkitektur 3, cirkuskonst beslutsfattandet så att de olika konstområdena
17487: 3, ordkonst 3, mediekonst 1, musikteater 1. Ut- och behovet att utveckla läroplanema skall kun-
17488: bildningsstyrelsen har givit ett utlåtande i ären- na beaktas på ett balanserat sätt. Målet för de
17489: kommande åren är att utgående från utvecklings-
17490:
17491:
17492: 5
17493: KK 528/2000 vp- Kirsi Ojansuu /vihr ym. Ministerns svar
17494:
17495:
17496: planen för utbildning och forskning utvidga den Verksamheten skall också ta hänsyn till under-
17497: timbaserade statsandelen och rikta den till sådan visningens tillgänglighet och representera olika
17498: verksamhet som uppfyller kvalitetskriterierna. konstområden på ett heltäckande sätt.
17499:
17500:
17501: Helsingfors den 22 juni 2000
17502:
17503: Undervisningsminister Maija Rask
17504:
17505:
17506:
17507:
17508: 6
17509: KK 529/2000 vp -Jorma Huuhtanen /kesk
17510:
17511:
17512:
17513:
17514: KIRJALLINEN KYSYMYS 529/2000 vp
17515:
17516: Luopumistukijärjestelmän muutokset
17517:
17518:
17519:
17520:
17521: Eduskunnan puhemiehelle
17522:
17523: Maatalouden luopumistukijärjestelmää on muu- Syrjäseuduilla, joissa tilat ovat pieniä ja joista
17524: tettu vuosille 2000-2002 siten, että luopumi- luopumistukikin näin ollen olisi pieni, rakenne-
17525: nen ei enää voi tapahtua vuokrasopimuksen kaut- muutosta ei näillä edellytyksillä tapahdu. Pelto-
17526: ta eikä viljelemättömyyssopimuksilla, kuten ai- jen vuokraamismahdollisuuskaan ei tilannetta
17527: kaisempien säännösten voimassa ollessa, vaan ratkaisisi, jos vuokraajia ei ole. Tällöin ainoa
17528: luopumistavat on rajattu sukupolvenvaihdoksiin vaihtoehto tilanteen laukaisemiseksi on edelleen
17529: ja lisämaaluovutuksiin. Toisin sanoen maanvilje- viljelemättömyyssopimukset eli peltojen jonkin
17530: lyksestä luopuvan viljelijän on löydettävä vilje- muotoinen valtiolle luovuttaminen tietyksi ajan-
17531: lyksilleen alle 55-vuotias ostaja, joka liittää maat jaksoksi tai peltojen metsittäminen. Siitä, miten
17532: omiin viljelyksiinsä tai tilan on oltava siinä mää- tämän toteuttaminen pitäisi tehdä, on kokemuk-
17533: rin elinkelpoinen, että mahdollinenjälkipolvi voi sia jo aikaisemmilta ajoilta. Näin toteutuisi kan-
17534: ostaa tilan ja ryhtyä sitä viljelemään. salaisten sosiaalinen tasa-arvoisuus eli syrjäky-
17535: Koska Itä-Suomessa on monista historiallisis- lien pienten tilojen viljelijöillä olisi yhtäläinen
17536: takin syistä paljon pieniä tiloja, jotka sijaitsevat mahdollisuus viljelyksestä luopumiseen kuin rin-
17537: harvaan asutuissa kylissä kaukana asutuskeskuk- tamailla olevien tilojen viljelijöillä.
17538: sista ja jopa naapureista, ne eivät ole houkuttele- Väljempiä säännöksiä puoltavina yksityiskoh-
17539: va eikä realistinenkaan vaihtoehto tilojen seuraa- tina voidaan mainita myös, että Suomen saama
17540: vaa sukupolvea ajatellen. Nuoret näiltä tiloilta maitokiintiö ylittyi päättyneen kauden aikana,
17541: ovat hakeutuneet muihin ammatteihin. Tiloille mistä aiheutuu huomattavat taloudelliset rasituk-
17542: ovatjääneet ikääntyneet/ikääntymässä olevat vil- set. Nämä pientilat ovat juuri maidontuottajia ja
17543: jelijät, jotka muun vaihtoehdon puuttuessa yrittä- niiden saaminen pois tuotannosta olisi tarkoituk-
17544: vät taistella elantonsa näiltä pientiloilta. Tilojen senmukaista. Jotkut karjatilalliset ovat päätyneet
17545: pienuuden vuoksi niitä ei ole pystytty koneellis- lopettamaan karjanpidon ja hakeutuneet työttö-
17546: tamaan, ja tavallisesti tilat ovat paljon työtä vaa- miksi työnhakijoiksi. Ottaen huomioon näiden
17547: tivia karjatiloja. hakijoiden ikä ja kokemustausta työllistäminen
17548: Itä-Suomen maatilat ovat pieniä ja usein mo- on toivotonta. Työttömyyden lisääminen tätä
17549: nessa lohkossa, minkä vuoksi pelloille on vaikea kautta on turhaa.
17550: löytää halukasta ostajaa, ja varsinkaan sellaista
17551: ostajaa, joka täyttäisi em. säännökset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17552: Lisämaajärjestelyt eivät ole realistinen vaihto- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17553: ehto syrjäisten itäsuomalaisten tilojen elinkelpoi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17554: suuden lisäämiseksi ja elinkelvottomien tilojen vaksi seuraavan kysymyksen:
17555: siirtämiseksi pois viljelyksestä.
17556:
17557:
17558: Versio 2.0
17559: KK 529/2000 vp -Jorma Huuhtanen /kesk
17560:
17561:
17562: Onko mahdollista luoda Itä-Suomen si luopumistukijärjestelmän toimivuu-
17563: harvaan asutuille tiloille yleisestä käy- den myös siellä?
17564: tännöstä poikkeava käytäntö, joka takai-
17565:
17566:
17567: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
17568:
17569: Jorma Huuhtanen /kesk
17570:
17571:
17572:
17573:
17574: 2
17575: Ministerin vastaus KK 529/2000 vp -Jorma Huuhtanen /kesk
17576:
17577:
17578:
17579:
17580: Eduskunnan puhemiehelle
17581:
17582: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 9 %. Aikaisemmin mainituista syistä järjestel-
17583: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- miä jatkettaessa asetettiin kuitenkin etusijalle
17584: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen niiden luopumistapojen tukeminen, joilla tähdä-
17585: vastattavaksi kansanedustaja Jorma Huuhtasen tään aktiivisen viljelyn jatkamiseen.
17586: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Muutosten vaikutuksia rakennekehitykseen
17587: 52912000 vp: voitiin valmisteluvaiheessa vain ennakoida. Tä-
17588: män vuoksi hallitus totesi esityksessään (HE
17589: Onko mahdollista luoda Itä-Suomen 131/1999 vp ), että Maatalousyrittäjien eläkelai-
17590: harvaan asutuille tiloille vleisestä käv- toksen (Mela) tulisi laatia vuosittainen selvitys
17591: tännöstä poikkeava käytä1;tö,joka tak~i luopumistukijärjestelmän toteutumisesta ja muu-
17592: si luopumistukijärjestelmän toimivuu- tosten vaikutuksista maatalouden rakennekehi-
17593: den myös siellä? tykseen maan eri osissa. Kysyjän mainitsemat
17594: asiat kuuluvat näihin selvityksiin olennaisena
17595: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- osana.
17596: ti seuraavaa: Ensimmäinen Melan tekemä selvitys valmis-
17597: Kuten kysyjä toteaa, maatalousyrittäjällä ei ole tuu kuluvan vuoden syksyllä, joskin jo tässä vai-
17598: voimassa olevien säännösten mukaan oikeutta heessa on varoitettava vetämästä sen perusteella
17599: luopumistukeen peltojen viljelemättömyyden pe- liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä puoleen tai
17600: rusteella. Tällainen mahdollisuus oli vuosina toiseen, kun uusien säännösten mukainen järjes-
17601: 1995-1999 voimassa olleen luopumistukijärjes- telmä on vasta käynnistymässä. Vasta tilanteen
17602: v~kiinnuttua saadaan riittävästi selvitystä siitä,
17603: telmän mukaan, mutta ei enää vuosia 2000-
17604: 2002 koskevassa järjestelmässä. arheutuuko, ja jos, niin millaisia ja kuinka laa-
17605: Järjestelmää jatkettaessa siihen tehtiin useita joja rakennepoliittisia ongelmia siitä, ettei luopu-
17606: muitakin rakenteellisia muutoksia kuin vain ky- roistuen saaminen viljelemättömyyden perusteel-
17607: syjän tarkoittama viljelemättömyysmahdollisuu- la ole nykyisin mahdollista. Kannanotto tähän-
17608: den poistaminen. Muutokset tehtiin osittain jär- kin asiaan tehdään viimeistään vuonna 2002 val-
17609: jestelmästä aiheutuvien kustannusten rajoittami- misteltaessa luopumistukijärjestelmän jatkamis-
17610: seksi ja osittain maatalouden rakennekehityk- ta edelleen vuosille 2003-2006.
17611: seen liittyvistä syistä. Kun uutta luopumistukijärjestelmää juuri ol-
17612: Mm. kysyjän mainitsemat asiat tulivat esille laan käynnistämässä, ei johtopäätösten tekemis-
17613: eri luopumisvaihtoehtoja rajattaessa. Viljelemät- tä tässä vaiheessa järjestelmän alueellisista vai-
17614: tömyyssitoumuksen merkitys oli suuri varsinkin kutuksista voida pitää perusteltuina. Luopumis-
17615: Kainuussa, jossa luopumistuista noin 40 % oli ai- tukijärjestelmä on pidetty tietoisesti samansisäl-
17616: kaisemman järjestelmän voimassa ollessa myön- töisenä koko maan alueella, jolloin yhdenvertai-
17617: netty sen perusteella. Myös Etelä-Savossa ja suusperiaate edellyttäisi, ettei yhtä aluetta, esi-
17618: Pohjois-Karjalassa viljelemättömyystapausten merkiksi Itä-Suomea, koskevia erityispiirteitä
17619: osuus nousi yli 20 % kaikista alueen luopumistu- voida ottaa erikseen huomioon ilman, että näin
17620: kitapauksista, kun koko maan keskiarvo oli vain meneteltäisiin myös muiden alueiden osalta nii-
17621:
17622:
17623: 3
17624: KK 529/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk Ministerin vastaus
17625:
17626:
17627: den omat erityispiirteet huomioon ottaen. Voi- Itä-Suomen, samoin kuin muiden alueiden osalta
17628: massa oleva järjestelmä on koko valtakuntaa kos- tarpeen erityisesti maatalouden rakennepolitii-
17629: keva, mutta osittain tulevien selvitysten varassa kan näkökulmasta katsottuna.
17630: on, onko luopumistukijärjestelmän eriyttäminen
17631:
17632:
17633:
17634: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
17635:
17636: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17637:
17638:
17639:
17640:
17641: 4
17642: Ministems svar KK 529/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk
17643:
17644:
17645:
17646:
17647: Tili riksdagens talman
17648:
17649: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger odlandet fortsätter i främsta rummet då syste-
17650: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- me!.s gilithetstid förlängdes.
17651: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jor- Andringamas inverkan på strukturutveckling-
17652: ma Huuhtanen /cent undertecknade skriftliga en kunde bara anas i beredningsskedet. På grund
17653: spörsmål SS 529/2000 rd: härav konstaterade regeringen i sin proposition
17654: (RP 13111999 rd) att Lantbruksföretagamas pen-
17655: Å.r det möjligt att på de glest bebodda sionsanstalt årligen bör utreda hur avträdelse-
17656: gårdarna i Östra Finland skapa en prax- stödssystemet verkställts och hur ändringama har
17657: is som avviker från den som normalt till- inverkat på strukturutvecklingen ijordbruket i de
17658: lämpas och som skulle trygga att avträ- olika delama av landet. De saker som frågeställa-
17659: delsestödssystemetfungerar även där? ren nämner utgör en väsentlig del av dessa utred-
17660: ningar.
17661: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Den första av Lantbruksföretagamas pen-
17662: föra följande: sionsanstalts utredningar blir fårdig i höst, men
17663: Som frågeställaren konstaterar har lantbruksföre- man bör dock redan i detta skede vama för att dra
17664: tagare enligt gällande bestämmelser inte rätt tili för långt gående slutsatser åt ett eller annat håll
17665: avträdelsestöd på basis av åkrar som inte är odla- då det system som de nya bestämmelsema gäller
17666: de. En sådan möjlighet fanns under det avträdel- bara är i begynnelsestadiet. Först då situationen
17667: sestödssystem som gällde 1995-1999 men inte har stabiliserats kan man få tillräcklig klarhet i
17668: mera inom det system som omfattar 2000-2002. om det faktum att man numera inte kan få avträ-
17669: Då giltighetstiden förlängdes för systemet delsestöd på basis av åker som inte odlas eventu-
17670: gjordes även många andra strukturella ändringar ellt leder tili strukturpolitiska problem och i så
17671: än det slopande av möjligheten tili avträdelse- fall i viiken omfattning. Man kommer att ta ställ-
17672: stöd för icke odlad åker som frågeställaren avser. ning även tili denna fråga senast 2002 då en för-
17673: Ändringama gjordes delvis för att begränsa kost- längning av giltighetstiden för avträdelsestöds-
17674: nadema för systemet och delvis av orsaker som systemet så att det omfattar 2003-2006 bereds.
17675: hänför sig till strukturutvecklingen i jordbruket. Det kan inte anses motiverat att i detta skede
17676: Bl.a. kom de saker som frågeställaren nämner då man just håller på att starta ett nytt avträdelse-
17677: fram vid begränsandet avolika avträdelsealtema- stödssystem dra slutsatser om systemets regiona-
17678: tiv. Förbindelsen att inte odla åkrama hade stor la verkningar. Det är ett medvetet beslut att avträ-
17679: betydelse i synnerhet i Kajanaland, där ca 40 % delsestödssystemet har samma innehåll i alla de-
17680: av avträdelsestöden hade beviljats på grund där- lar av landet, vilket innebär att jämlikhetsprinci-
17681: av under det förra systemet. Också i södra Savo- pen förutsätter att man inte kan beakta särdragen
17682: lax och norra Karelen var andelen icke odlade åk- hos ett enda område, t.ex. östra Finland, separat
17683: rar över 20 % av alla fall av avträdelsestöd, me- utan att förfara på samma sätt beträffande särdra-
17684: dan medeltalet för hela landet var endast 9 %. Av gen hos övriga områden. Det nuvarande syste-
17685: tidigare nämnda skäl ställdes dock stödjandet av met gäller hela landet, men det beror delvis på
17686: sådana avträdelsesätt som syftar tili att det aktiva kommande utredningar om det är nödvändigt att
17687:
17688:
17689: 5
17690: KK 529/2000 vp - Jorma Huuhtanen /kesk Ministerns svar
17691:
17692:
17693: särskilja avträdelsestödssystemet för östra Fin-
17694: lands liksom även andra områdens del speciellt
17695: med tanke på jordbrukets strukturpolitik.
17696:
17697:
17698: Helsingfors den 21 juni 2000
17699:
17700: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17701:
17702:
17703:
17704:
17705: 6
17706: KK 530/2000 vp - Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
17707:
17708:
17709:
17710:
17711: KIRJALLINEN KYSYMYS 530/2000 vp
17712:
17713: Neilim-Ivalo-tien kunnostus
17714:
17715:
17716:
17717:
17718: Eduskunnan puhemiehelle
17719:
17720: Nellimistä Ivaloon johtavan tien osuus Akujär- tieyhteys. Tien kunnostus palvelisi vähemmistö-
17721: vi-Virtaniemi vaatii kiireellistä peruskorjausta. kulttuurin ja -kielen säilymistä luonnollisessa
17722: Kelirikkoaikana, joka kestää syksyisin ja keväi- ympäristössään. Nellim-Keväjärvi-alueen kolt-
17723: sin noin kuukauden ajan, tien kunto on erittäin taneuvosto on kiinnittänyt huomiota tien huo-
17724: heikko. Jos kesä on sateinen, tie on myös kesä- noon kuntoon.
17725: aikana vaikeasti liikennöitävässä kunnossa. Tien
17726: käyttäjät kuvaavat tietä "pottupelloksi" ja "savi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17727: velliksi" näinä aikoina. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
17728: Tietä käytetään päivittäin työ- ja asiointimat- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17729: koihin Nellimistä Ivaloon ja takaisin. Nellimin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17730: kylästä kuljetetaan päivittäin yläasteen ja lukion
17731: oppilaat Ivalon kouluun. Tiellä on myös matkai- Onko hallitus valmis varaamaan seu-
17732: lu- ja rekkaliikennettä. raavassa valtion talousarviossa tai lisä-
17733: Nellimin kylä on pääosin kohtasaamelaisten ja talousarviossa riittävät määrärahat
17734: inarinsaamelaisten asuttama. Yksi edellytys ky- Nellimin ja Ivalon välisen tien Akujär-
17735: län säilymiselle elinkelpoisena on kunnollinen vi-Virtaniemi-osuuden peruskorjauk-
17736: seen?
17737:
17738:
17739: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
17740:
17741: Esko-Juhani Tennilä /vas
17742: Matti Huutola /vas
17743:
17744:
17745:
17746:
17747: Versio 2.0
17748: KK 530/2000 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Ministerin vastaus
17749:
17750:
17751:
17752:
17753: Eduskunnan puhemiehelle
17754:
17755: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mykseen KK 715/1999 vp. Totesin tuolloin, että
17756: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Ivalosta itään suuntautuvien yhteyksien kehittä-
17757: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen misessä on toistaiseksi mm. Inarin kunnan toivo-
17758: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- muksesta keskitytty Ivalon ja Raja-Joosepin väli-
17759: län /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- seen tiehen. Tämä hanke on käynnissä vielä muu-
17760: sen KK 530/2000 vp: taman vuoden ajan. Hankkeiden toteutuksessa
17761: pyritään välttämään niiden liiallista venymistä
17762: Onko hallitus valmis varaamaan seu- sekä valitsemaan kiireellisimpiä kohteita tasa-
17763: raavassa valtion talousarviossa tai lisä- puolisesti tiepiirin eri osista. En valitettavasti voi
17764: talousarviossa riittävät määrärahat luvata Nellimin-Ivalon tien sorapintaisten
17765: Nellimin ja Ivalon välisen tien Akujär- osuuksien peruskorjausta lähitulevaisuudessa.
17766: vi-Virtaniemi-osuuden peruskorjauk- Tiepiiri seuraa tilannetta ja pyrkii kunnossapito-
17767: seen? toimin pitämään tien mahdollisimman liikenne-
17768: kelpoisena.
17769: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
17770: ti seuraavaa:
17771:
17772: Olen 22.11.1999 vastannut samaa asiaa koske-
17773: vaan kansanedustaja Tennilän kirjalliseen kysy-
17774:
17775:
17776: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
17777:
17778: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
17779:
17780:
17781:
17782:
17783: 2
17784: Ministems svar KK 530/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
17785:
17786:
17787:
17788:
17789: Tili riksdagens talman
17790:
17791: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 715/1999 rd angående samma sak. J ag konstate-
17792: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- rade då att man vid utvecklandet av förbindelser-
17793: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- na från Ivalo österut tills vidare bl.a. på grund av
17794: Juhani Tennilä /vänst m.fl. undertecknade skrift- önskemål från Enare kommun koncentrerat sig
17795: liga spörsmål SS 530/2000 rd: på vägen mellan Ivalo och Raja-Jooseppi. Detta
17796: projekt pågår ännu några år. Man försöker undvi-
17797: ri.'r regeringen beredd att i följande ka att projekten drar ut på tiden och strävar att
17798: statsbudget eller tilläggsbudget anslå välja de mest brådskande objekten rättvist inom
17799: tillräckliga anslag för ombyggnad av olika delar av vägdistriktet. Jag kan tyvärr inte
17800: vägavsnittet Akujärvi-Virtaniemi? lova ombyggnad av de grusbelagda vägavsnitten
17801: mellan Nellimi och Ivalo inom den närmaste
17802: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- framtiden. Vägdistriktet följer med situationen
17803: föra följande: och eftersträvar genom underhållsåtgärder att
17804: J ag har den 22 november 1999 svarat på riks- hålla vägen så trafikduglig som möjligt.
17805: dagsledamot Tenniläs skriftliga spörsmål SS
17806:
17807:
17808:
17809: Helsingfors den 20 juni 2000
17810:
17811: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
17812:
17813:
17814:
17815:
17816: 3
17817: KK 531/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
17818:
17819:
17820:
17821:
17822: KIRJALLINEN KYSYMYS 531/2000 vp
17823:
17824: Ortopedisen hoidon saatavuus Turussa
17825:
17826:
17827:
17828:
17829: Eduskunnan puhemiehelle
17830:
17831: Turussa asuvan potilaan pääsy nivelkirurgiseen eläkkeelle. Erityisen hankalaa ortopedeja on löy-
17832: leikkaukseen kestää nykyään lehtitiedon mukaan tää julkisen sektorin virkoihin.
17833: pahimmillaan jopa seitsemän vuotta. Terveys-
17834: keskuksesta lähetteen kirurgiseen sairaalaan saa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
17835: nut turkulainenjonottaa usein ensinjopa kolmes- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
17836: ta viiteen vuoteen, ennen kuin hän pääsee edes valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17837: poliklinikalle erikoislääkärin tutkittavaksi. Sen vaksi seuraavan kysymyksen:
17838: jälkeen hän joutuu odottamaan vuodesta kahteen
17839: pääsyä itse leikkaukseen. Hoitoonpääsyä odotta- Miten hallitus aikoo huolehtia kansan-
17840: vien potilaiden tila pahenee usein dramaattisesti terveyslain periaatteen toteutumisesta,
17841: ja osan uhkana on joutua jopa pyörätuoliin tai jonka mukaan kunnan tulee huolehtia
17842: vuodepotilaaksi. asukkaidensa terveyspalveluista ja
17843: Valtakunnallisen suosituksen mukaan ortope-
17844: deja pitäisi olla 100 OOO:aa asukasta kohden vä- miten aiotaan vahvistaa sosiaali- ja ter-
17845: hintään kuusi. Väestön vanhetessa luku nousee veysministeriön yhteydessä toimivan pe-
17846: pian kahdeksaan. Turussa ortopedivaje on noin rusturvalautakunnan roolia, jotta se ky-
17847: kahdeksan lääkäriä eli 400 prosenttia. kenisi valvomaan palveluiden toteutu-
17848: Ortopedeista on pulaa koko maassa. Erikoistu- mista koko maassa sekä
17849: minen alalle kestää kaksi vuotta tavallista miten aiotaan varmistaa, että esimerkik-
17850: kauemmin. Suomessa valmistuu vuosittain kah- si Turussa kuntalaiset pääsevät hoitoon
17851: deksan ortopedia ja samaan aikaan seitsemän jää tasavertaisesti ja kohtuullisessa ajassa
17852: maan muihin alueisiin nähden?
17853:
17854:
17855: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
17856:
17857: Liisa Hyssälä /kesk
17858:
17859:
17860:
17861:
17862: Versio 2.0
17863: KK 53112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
17864:
17865:
17866:
17867:
17868: Eduskunnan puhemiehelle
17869:
17870: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tionosuudesta sisältää mm. säädökset sosiaali- ja
17871: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmasta
17872: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ja voimavarapäätöksestä, jossa määritellään ne
17873: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän perusteet, joniden mukaan voimavarat jaetaan
17874: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kunnille. Voimavarajaossa otetaan huomioon ne
17875: 531/2000 vp: keskeiset seikat, jotka vaikuttavat terveyden-
17876: huollon resurssitarpeeseen. Kuntien tulee näistä
17877: Miten hallitus aikoo huolehtia kansan- lähtökohdista käsin ottaa huomioon paikalliset
17878: terveyslain periaatteen toteutumisesta, olosuhteet ja väestön tarpeet, kun ne resurssoivat
17879: jonka mukaan kunnan tulee huolehtia ja järjestävät terveydenhuoltonsa. Sosiaali- ja
17880: asukkaidensa terveyspalveluista ja terveysministeriö ja sen alaiset laitokset pyrkivät
17881: tiedonvälityksen ja ohjauksen keinoin tukemaan
17882: miten aiotaan vahvistaa sosiaali- ja ter- kuntia ja kuntayhtymiä heidän toimessaan.
17883: veysministeriön yhteydessä toimivan pe- Kansanterveyslain yleinen suunnittelu, ohjaus
17884: rusturvalautakunnan roolia, jotta se ky- ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministe-
17885: kenisi valvomaan palveluiden toteutu- riölle, ja läänin alueella ohjaa ja valvoo läänin-
17886: mista koko maassa sekä hallitus. Jos kunta ei ole järjestänyt asukkailleen
17887: miten aiotaan varmistaa, että esimerkik- erityislaeissa tarkoitettuja palveluja siten, että
17888: si Turussa kuntalaiset pääsevät hoitoon välttämättömät peruspalvelut vastaavat maassa
17889: tasavertaisesti ja kohtuullisessa ajassa yleisesti hyväksyttyä tasoa, voi sosiaali- ja ter-
17890: maan muihin alueisiin nähden? veysministeriö saattaa palvelujärjestelmän asian-
17891: mukaisuuden perusturvalautakunnan arvioita-
17892: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vaksi. Lautakunnan on selvitettävä kunnan pal-
17893: ti seuraavaa: velujärjestelmän asianmukaisuus. Jos lautakunta
17894: toteaa, että palvelujärjestelmässä on kunnasta
17895: Sairaanhoidon järjestäminen on kuntien vastuul- johtuvasta syystä vakavia puutteita, voi lauta-
17896: la. Hoidon järjestämisestä säädetään kansanter- kunta antaa kunnalle suosituksen siitä, miten ja
17897: veyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja mielen- missä ajassa palvelujärjestelmässä olevat puut-
17898: terveyslaissa. Kunnallinen erikoissairaanhoito teet tulee korjata. Paavo Lipposen II hallituksen
17899: toteutetaan pääasiassa sairaanhoitopiirien toi- ohjelmassa todetaan, että osana palvelujärjestel-
17900: mesta. Perustuslain 19 §:n mukaanjulkisen val- män arviointia tulee perusturvalautakunnan roo-
17901: lan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkem- lia vahvistaa ja sen toimintaa tehostaa. Hallitus-
17902: min säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja ter- ohjelmassa todetaan myös, että sosiaali- ja ter-
17903: veyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. veyspalveluiden yhdenvertaisen toteutumisen
17904: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa poti- seuraamiseksi tulee luoda toimiva kriteeri- ja laa-
17905: laalle oikeuden hyvään terveyden- ja sairaanhoi- tumittaristo, jossa asiakaslähtöisyys on yksi joh-
17906: toon ja siihen liittyvään kohteluun. tava periaate.
17907: Kansalliset lait ja muut säännöt antavat kun- Valtioneuvoston hyväksymässä sosiaali- ja
17908: tien terveydenhuoliolle yleiset puitteet. Laki so- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
17909: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- vuosille 2000-2003 on erääksi tavoitteeksi ase-
17910:
17911: 2
17912: Ministerin vastaus KK 53112000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
17913:
17914:
17915:
17916: tettu palvelujen toimivuuden parantaminen. Oh- päivää. Edellä olevan perustella voidaan todeta,
17917: jelmassa pyritään pienentämään sosiaali- ja ter- että somaattisen erikoissairaanhoidon kokonais-
17918: veyspalvelujen saatavuuden kuntakohtaisia ja käyttö vuonna 1998 ei ollut ainakaan alle maan
17919: alueellisia eroja. Sairaalapalveluiden osalta ta- keskiarvon. Ortopedisiin toimenpiteisiin liitty-
17920: voite on ei-kiireellisten hoidon tarpeen arviointi vän jonotusajan pituus ei myöskään esimerkkien
17921: 14 vuorokauden kuluessa (lähetteen saapumises- valossa poikennut suuremmin maan keskiarvos-
17922: ta). Tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamisek- ta. Keskeinen ongelma tämänhetkisessä tilan-
17923: si on asetettu ohjausryhmä ja työryhmiä, joissa teessa lienee pääsy ortopedian poliklinikalle, eli
17924: toimenpiteiden onnistumisen kannalta keskeiset hoidon tarpeen arviointiin, joka ei-kiireellisten
17925: tahot ovat edustettuna. ortopedisten tapausten osalta kestää 28 kuukaut-
17926: Käynnissä oleva Terveydenhuolto 2000-luvul- ta. Hoidon tarpeen arviointiin liittyvästä janotus-
17927: le -ohjelma pyrkii mm. palvelujen saatavuuden ja ajasta ei ole valtakunnallisia tilastotietoja. Yh-
17928: laadun parantamiseen. Alueellisesti ja paikalli- teen lasketusti on Turussa pahimmillaan noin 4
17929: sesti on toteutettu joukko toimenpiteitä, jotka vuoden jonotusaika ortopediseen leikkaukseen,
17930: konkreettisesti tukevat tätä tavoitetta, esimerkik- mitä voidaan pitää erittäin pitkänä. Sosiaali- ja
17931: si ohjaus väestövastuumallin käyttöönottoon pe- terveysministeriön pitää välttämättömänä eri sai-
17932: rusterveydenhuollossa. Ministeriö valmistelee raaloiden toimintojen yhteensovittamista siten,
17933: parhaillaan toimenpiteitä erikoissairaanhoidon että potilaan lääketieteellisesti perustellun hoi-
17934: palvelujen saatavuusviiveiden selvittämiseksi ja don viiveet eivät ole kohtuuttomat.
17935: ratkaisukeinojen kehittämiseksi. Turussa on ryhdytty toimenpiteisiin asian joh-
17936: Sosiaali- ja terveysministeriö edistää läänin- dosta. Ortopedien määrää terveyskeskuksen ki-
17937: hallitusten kanssa tehdyissä tulossopimuksissa rurgiassa ja näin ollen terveyskeskuksen leik-
17938: lääninhallitusten roolia palveluorganisaatioiden kauskapasiteettia lisätään merkittävästi,
17939: ohjaajanaja laadunhallinnan kehittämisen tukija- TYKS:stä ja yksityiseltä palveluntuottajalta on
17940: na. päätetty ostaa ortopedisiä leikkauksia.
17941: Turun kunnallisen erikoissairaanhoidon avo- Edellä kuvattua (kokonais)jonotusaikaa orto-
17942: hoitokäyntien määrä asukasta kohti oli vuonna pedisiin leikkauksiin voidaan pitää erittäin pitkä-
17943: 1998 1,5, kun Varsinais-Suomen keskiarvo oli nä. Turun kaupunki on ilmoittanut jo ryhtyneen-
17944: 1,3 ja koko maan keskiarvo 1,2. Yksityislääkäri- sä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Länsi-
17945: käynnit asukasta kohti olivat Turussa 1,1, kun Suomen lääninhallitus tulee seuraamaan tilan-
17946: koko maan keskiarvo oli 0,6. Kunnallisten sai- teen kehittymistä ja tarvittaessa ryhtymään toi-
17947: raaloiden somaattisen erikoissairaanhoidon hoi- menpiteisiin tilanteen niin vaatiessa.
17948: topäivien vakioitu indeksi oli Turussa myös kor- Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa edellä
17949: kea. Stakesin tilastoraporttien mukaan toteutu- kuvattujen ohjelmien ja toimenpiteiden tuloksel-
17950: neiden lonkan tekonivelleikkausten jonotusajan lisuutta. Ministeriö on tarvittaessa valmis harkit-
17951: keskiarvo oli vuonna 1998 koko maassa 182 päi- semaan muitakin keinoja kansalaisten yhdenver-
17952: vää ja Turussa 162 päivää. Tekonivelleikkausten taisuusperiaatteen toteuttamiseksi liittyen ter-
17953: hoitojaksojen, joissa epäsuora ikä- ja sukupuoli- veyspalvelujen saatavuuteen. Tällöin joudutaan
17954: vakiointi, määrä oli Turussa 88, kun maan keski- punnitsemaan vastakkain kahta tavoitetta; kansa-
17955: arvo oli määritelty 1OO:ksi. Polven nivelkieru- laisten yhdenvertaisuutta ja kunnallisen itsehal-
17956: kan toimenpiteen keskimääräinenjonotusaika oli linnon toteuttamista.
17957: koko maassa 93 päivää, kun se Turussa oli 149
17958:
17959:
17960: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
17961:
17962: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
17963:
17964: 3
17965: KK 531/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministems svar
17966:
17967:
17968:
17969:
17970: Tili riksdagens talman
17971:
17972: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger melser om bl.a. mål- och verksamhetsprogram
17973: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- för social- och hälsovården samt resursbeslut, i
17974: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa vilka de grunder enligt vilka resursema fördelas
17975: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål mellan kommunema fastställs. Vid fördelningen
17976: SS 53112000 rd: av resursema beaktas de faktorer som inverkar på
17977: hälso- och sjukvårdens resursbehov. Kommuner-
17978: På vilket sätt ämnar regeringen se tili na skall med tanke på dessa utgångspunkter be-
17979: att folkhälsolagens principer, enligt vil- akta lokala förhållanden och befolkningens be-
17980: ka kommunen skall sköta invånarnas hov när de fördelar resursema och ordnar sin häl-
17981: hälsovårdstjänster, genomförs och so- och sjukvård. Social- och hälsovårdsministe-
17982: riet samt de inrättningar som lyder under minis-
17983: hur ämnar man stärka den i anslutning teriet strävar efter att med hjälp av informations-
17984: tili social- och hälsovårdsministeriet förmedling och styming stöda kommunema och
17985: verksamma grundskyddsnämndens roll sarnkommunema i deras åtgärder.
17986: så att den kan kontrollera att tjänster Den allmänna planeringen, ledningen och
17987: tillhandahålls i hela landet samt övervakningen av folkhälsoarbetet ankommer på
17988: hur ämnar man säkerställa att kommun- social- och hälsovårdsministeriet och inom länen
17989: invånarna i t. ex. Åbo får vård i samma leds och övervakas folkhälsoarbetet av länssty-
17990: utsträckning och inom skälig tid i för- relsen. Om kommunen inte har ordnat sådan ser-
17991: hållande tili övriga regioner? vice för sina invånare som avses i speciallagama
17992: och så att den nödvändiga basservicen motsvarar
17993: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- allmänt godkänd nivå i Finland, kan social- och
17994: föra följande: hälsovårdsministeriet låta grundskyddsnämnden
17995: pröva servicesystemets ändamålsenlighet.
17996: Det åligger kommunema att upprätthålla sjukvår- Grundskyddsnämnden skall utreda ändamålsen-
17997: den. Om ordnande av vården bestäms i folkhälso- ligheten i kommunens servicesystem. Om närnn-
17998: lagen, lagen om specialiserad sjukvård och men- den konstaterar att servicesystemet har allvarliga
17999: talvårdslagen. Den korumunala specialiserade brister av orsaker som beror på kommunen, kan
18000: sjukvården ordnas huvudsakligen av sjukvårds- närnnden ge kommunen rekommendationer om
18001: distrikten. Enligt 19 § grundlagen skall det all- hur och inom vilken tid bristema i servicesyste-
18002: männa, enligt vad som närmare bestäms i lag, met skall korrigeras. I programmet för Paavo
18003: tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälso- Lipponens II regeringen konstaterars att det som
18004: vårds- och sjukvårdstjänster samt befrämja be- ett led i utvärderingen av servicesystemet gäller
18005: folkningens hälsa. Lagen om patientens ställning att stärka grundskyddsnämndens roll och effekti-
18006: och rättigheter ger patientema rätt till en god häl- vera dess verksarnhet. I regeringsprogrammet
18007: so- och sjukvård och behandling i samband med konstateras dessutom att man för att man skall
18008: den. kunna följa att social- och hälsovårdstjänstema
18009: De nationella lagama och övriga bestämmel- tillhandahålls på ett likvärdigt sätt måste skapa
18010: ser ger kommunema allmänna ramar för hälso- en fungerande kriterie- och kvalitetsmätarupp-
18011: och sjukvården. 1 lagen om planering av och stat- sättning där klientorientering är en ledande prin-
18012: sandel för social- och hälsovården ingår bestäm- cip.
18013:
18014: 4
18015: Ministems svar KK 531/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
18016:
18017:
18018: 1 det mål- och verksamhetsprogram för social- 100. Den genomsnittliga kötiden för åtgärder
18019: och hälsovården 2000-2003 som statsrådet an- gällande menisk i knät var för hela landet 93 da-
18020: tagit har som ett mål uppstälits förbättring av gar, medan den för Åbo uppgick tili 149 dagar.
18021: tjänstemas flexibilitet. Enligt programmet försö- Enligt vad som anförts ovan kan man konstatera
18022: ker man minska de kommunala och regionala att den totala beläggningen då det gälier soma-
18023: skilinadema i tillgången på social- och hälso- tisk specialsjukvård åtminstone inte låg under
18024: vårdstjänster. I fråga om sjukhustjänstema är må- medeltalet för landet 1998. Man kan dessutom i
18025: let att bedömning av icke brådskande vård sker ljuset av exemplen konstatera att den kötid som
18026: inom 14 dygn (från det att remissen anlänt). För hänför sig tili ortopediska ingrepp inte avvek sär-
18027: genomförande av mål- och verksamhetsprogram- skilt mycket från medeltalet för hela landet. Det
18028: met har tilisatts en ledningsgrupp och arbetsgrup- största problemet i den rådande situationen torde
18029: per med representanter för instanser som är vik- vara möjligheten att komma till en ortopedisk po-
18030: tiga med tanke på att åtgärdema skalilyckas. liklinik, dvs. bedömning av vårdbehovet, som i
18031: Genom det pågående programmet hälsa- och icke brådskande ortopediska fali räcker 28 måna-
18032: sjukvård för 2000-talet strävar man efter att för- der. Det finns inga riksomfattande statistiska
18033: bättra bl.a. tiligången på tjänster och deras kvali- uppgifter om kötiden för bedömning av vårdbe-
18034: tet. Både på det regionala och lokala planet har hovet. Sammanräknat kan kötiden för en ortope-
18035: vidtagits en mängd åtgärder som på ett konkret disk operation i Åbo som värst uppgå tili ca 4 år,
18036: sätt stöder detta mål, t.ex. handledning för ibruk- vilket kan anses som en synnerligen lång tid. So-
18037: tagandet av befolkningsansvarsmodelien inom cial- och hälsovårdsministeriet anser att det är
18038: primärvården. Ministeriet utarbetar som bäst åt- nödvändigt att koordinera sjukhusens verksam-
18039: gärder för att klarlägga problemet med fördröjd heter så att den vård som patienten har rätt tili på
18040: tiligång på tjänster inom· specialsjukvården och medicinska grunder inte fördröjs oskäligt.
18041: utveckla lösningar på problemet. 1 Åbo har man vidtagit åtgärder på grund av
18042: Social- och hälsovårdsministeriet utvecklar på saken. Ortopedemas antal inom hälsocentraler-
18043: basis av resultatavtal med länsstyrelsema deras nas kirurgi och på så sätt hälsocentralemas ope-
18044: roli som ledare för serviceorganisationema och rationskapacitet ökas avsevärt, man har beslutat
18045: som den instans som stöder förbättrandet av kva- att köpa ortopediska operationer av Åbo univer-
18046: litetsledningen. sitetssjukhus och privata serviceproducenter.
18047: Antalet öppenvårdsbesök inom den kommuna- Ovan angivna totala kötid tili ortopediska ope-
18048: la specialiserade sjukvården i Åbo uppgick 1998 rationer kan anses synnerligen lång. Åbo stad har
18049: tili 1,5 per invånare, medan medeltalet för Egent- meddelat att man redan har vidtagit åtgärder för
18050: liga Finland uppgick tili 1,3 och för hela landet att rätta till situationen. Länsstyrelsen i Västra
18051: tilli ,2. Antalet besök hos privata läkare per invå- Finlands Iän kommer att följa situationens ut-
18052: nare uppgick i Åbo tili 1, 1, medan medeltalet för veckling och vid behov vidta åtgärder när så
18053: hela landet var 0,6. Det standardiserade indexet krävs.
18054: för vårddagar inom somatisk specialsjukvård vid Social- och hälsovårdsministeriet följer med
18055: kommunala sjukhus var också högt i Åbo. Enligt resultatet av ovan nämnda program och åtgärder.
18056: Stakes statistikrapporter var medeltalet 1998 för Ministeriet är redo att vid behov överväga även
18057: kötiden tili operationer som gällde artificiella andra åtgärder för att jämlikhetsprincipen då det
18058: höftleder 182 dagar för hela landet och 162 dagar gälier medborgamas tiligång tili hälsovårdstjäns-
18059: för Åbo. Antalet vårdperioder för operationer ter skali uppnås. Härvid blir man tvungen att väl-
18060: gällande artificiella höftleder, enligt indirekt ål- ja melian två mål, medborgamas jämlikhet och
18061: ders- och könsstandardisering, uppgick i Åbo tili genomförandet av den kommunala självstyrel-
18062: 88, medan medeltalet för hela landet uppgick tili sen.
18063:
18064:
18065: Helsingfors den 27 juni 2000
18066:
18067: Omsorgsminister Osmo Soininvaara 5
18068: KK 532/2000 vp- Mauri Salo /kesk
18069:
18070:
18071:
18072:
18073: KIRJALLINEN KYSYMYS 532/2000 vp
18074:
18075: Kasvinsuojeluoppaiden ostopakko maatalous-
18076: yrittäjille
18077:
18078:
18079:
18080:
18081: Eduskunnan puhemiehelle
18082:
18083: Ympäristötuen ehtojen mukaan jokaisen maata- tojen muutos myös yhteisten oppaiden sallimi-
18084: lousyrittäjän pitää hankkia tasapainoinen kasvin- seksi olisi tarkoituksenmukaista.
18085: suojeluopas kaikkia viljelemiään kasveja varten.
18086: Keskivertotilalla oppaita pitää hankkia useita, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18087: jolloin kustannukset nousevat helposti yli kol- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18088: mensadan markan tilaa kohti. Maataloustuotan- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18089: non kannattavuus ei kestä yhtään ylimääräisiä vaksi seuraavan kysymyksen:
18090: kuluja, josta huonona esimerkkinä on oppaiden
18091: pakkomyynti jokaiselle viljelijälle. Maatalou- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-
18092: den kannattavuuden kannalta olisi järkevää ja vatakseen maatalousyrittäjille riittä-
18093: edullista, jos viljelijät saisivat oppaat maksutta ja vän ja yhdenvertaisen maksuuoman
18094: tätä kautta kustannussäästöjä. Ympäristötuen eh- tiedonsaannin nykyisten maksullisten
18095: oppaiden asemesta?
18096:
18097:
18098: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
18099:
18100: Mauri Salo /kesk
18101:
18102:
18103:
18104:
18105: Versio 2.0
18106: KK 532/2000 vp- Mauri Salo /kesk Ministerin vastaus
18107:
18108:
18109:
18110:
18111: Eduskunnan puhemiehelle
18112:
18113: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Suomen komissiolle jättämään maaseudun ho-
18114: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- risontaaliseen kehittämissuunnitelmaan sisälty-
18115: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vän ympäristötukijärjestelmän tukitasot määräy-
18116: vastattavaksi kansanedustaja Mauri Salon /kesk tyvät ero. periaatteiden mukaisesti. Maaseudun
18117: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kehittämissuunnitelman hyväksymistä edeltäväs-
18118: 532/2000 vp: sä valmistelussa komissio kiinnitti erityistä huo-
18119: miota ympäristötuen tukitasojen ja kannustimen
18120: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur- objektiiviseen määrittelyyn. STAR-komitea hy-
18121: vatakseen maatalousyrittäjille riittävän väksyi 24.5.2000 Suomen ohjelman yksimieli-
18122: ja yhdenvertaisen maksutloman tie- sesti. Komission päätös on odotettavissa lähi-
18123: donsaannin nykyisten maksullisten op- viikkoina.
18124: paiden asemesta? Ympäristötuen mitoituksessa kasvinsuojelu-
18125: toimenpiteiden kustannuksiin on arvioitu mm.
18126: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kasvinsuojeluruiskun testauksen ja kunnostuk-
18127: ti seuraavaa: sen kustannuksia sekä kasvinsuojeluoppaiden
18128: Maatalouden ympäristötukijärjestelmä perustuu hankinnan ja itseopiskelun kustannuksia. Mikäli
18129: Euroopan unionin neuvoston asetuksen (EY) N:o velvoite hankkia kasvinsuojeluoppaat poistetaan
18130: 1257/1999 luvun VI artikloihin 22-24. Asetuk- kasvinsuojelun toimenpiteistä, tulisi kustannus-
18131: sen mukaan maatalouden ympäristösitoumusten perusteisen ympäristötuen kokonaistukitason
18132: tukitaso määräytyy toimenpiteisiin sitoutumises- laskea 5 mk/ha. Tällaisen muutoksen tekeminen
18133: ta aiheutuvista kustannuksista ja tulonmenetyk- ympäristötukeen ei ole perusteltua tilanteessa,
18134: sistä. Lisäksi tukeen voi sisältyä kannustin. Eu- jossa ympäristötuen taso on muutenkin laskenut
18135: roopan yhteisöjen komission ympäristötukea edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Lisäksi
18136: koskevassa toimeenpanoasetuksessa (EY) N:o ympäristötuen uudet ehdot on laajan koulutus-,
18137: 175011999 (18 artikla) määrätään, että kannustin tiedotus- ja neuvontaprojektin avulla saatu vilje-
18138: ei pääsääntöisesti saa ylittää 20 prosenttia si- lijöiden tietoon, joten ehtojen muuttaminen ai-
18139: toumuksen aiheuttamista kustannuksista, tai tu- heuttaisi myös uuden laajan tiedotustarpeen.
18140: lonmenetyksistä.
18141:
18142:
18143:
18144: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
18145:
18146: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18147:
18148:
18149:
18150:
18151: 2
18152: Ministems svar KK 532/2000 vp - Mauri Salo /kesk
18153:
18154:
18155:
18156:
18157: Tili riksdagens talman
18158:
18159: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger den som Finland överlämnat tili kommissionen,
18160: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bestäms stödnivån enligt ovan nämnda principer.
18161: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mau- 1 beredningen för godkännandet av utvecklings-
18162: ri Salo /cent undertecknade skriftliga spörsmål planen för landsbygden tog kommissionen speci-
18163: SS 532/2000 rd: ellt fasta på en objektiv definiering av stödnivå-
18164: ema i miljöstödet för jordbruket och stimulansåt-
18165: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta gärdema. STAR-kommitten godkände enhälligt
18166: för att säkerställa jordbrukarna en till- det finska programmet den 24 maj 2000. Kom-
18167: räcklig och likställd information i stäl- missionens beslut väntas de närmaste veckoma.
18168: let för de nuvarande avgiftsbelagda 1 dimensioneringen av miljöstödet har man i
18169: handböckerna? fråga om kostnadema för åtgärder i växtskyddet
18170: beräknat bl.a. utgifter för testning och iståndsätt-
18171: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ning av sprutanordningar för växtskyddsämnen,
18172: föra följande: samt utgifter för självstudier och anskaffning av
18173: Stödordningen för miljöåtgärder inom jordbru- växtskyddshandböcker. Ifall skyldigheten att an-
18174: ket grundar sig på förordning Nr 125711999 av skaffa växtskyddshandböcker stryks från åtgär-
18175: Europeiska unionens råd (EG), artiklama 22-24 derna i växtskyddet, borde nivån på det totala
18176: i kapitel VI. Utgående från förordningen be- miljöstödet, som baserar sig på kostnadema,
18177: stäms stödnivån för miljöåtaganden i jordbruket sjunka med 5 mk/ha. En sådan ändring i miljöstö-
18178: enligt de kostnader och inkomstbortfall som åta- det för jordbruket är inte motiverad i ett läge där
18179: gandet medför. Dessutom kan stödet innehålla en nivån på miljöstödet redan har sjunkit jämfört
18180: stimulansåtgärd. 1 verkställighetsförordningen med förra programperioden. Dessutom har jord-
18181: beträffande miljöstöd (EG) Nr 1750/1999 (arti- brukarna fått kännedom om de nya villkoren för
18182: kel 18) som utfårdats av kommissionen för Euro- miljöstödet med hjälp av ett omfattande projekt i
18183: peiska unionen besluts att stimulansåtgärdema i fråga om utbildning, information och rådgiv-
18184: regel inte får överstiga 20 % av det inkomstbort- ning, vilket innebär att en ändring i villkoren
18185: fall och de kostnader som åtagandet medför. även skulle medföra ett nytt, stort informations-
18186: 1 stödordningen för miljöåtgärder, som ingår i behov.
18187: den horisontella utvecklingsplan för landsbyg-
18188:
18189:
18190:
18191: Helsingfors den 20 juni 2000
18192:
18193: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18194:
18195:
18196:
18197:
18198: 3
18199: KK 533/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
18200:
18201:
18202:
18203:
18204: KIRJALLINEN KYSYMYS 533/2000 vp
18205:
18206: N atura-kohteiden perusteleminen
18207:
18208:
18209:
18210:
18211: Eduskunnan puhemiehelle
18212:
18213: Ympäristöviranomaisten maanomistajille vuon- kaikkia niitä perusteita, joilla suojelua nyt perus-
18214: na 1997 toimittamissa Naturaa koskevissa asia- tellaan.
18215: kirjoissa valintakriteeriksi riittää, että tiettyä la- Julkisuudessakin esiintyneiden tietojen mu-
18216: jia tai lajeja esiintyy suojeltavaksi aiotulla kaan monet maanomistajat vaativat jopa Natura-
18217: alueella. prosessin uudelleen käynnistämistä vuonna 1997
18218: EU:n Naturaa koskevien ohjeiden mukaan heille toimitettujen puutteellisten asiakirjojen
18219: suojelukohteet on perusteltava ns. hyvyysperi- vuoksi.
18220: aatteen perusteella eli sen mukaan, mikä merki-
18221: tys lajin esiintymisellä tietyllä alueella on koko Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18222: lajityypin säilymisen kannalta. Vuonna 1997 jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18223: maanomistajille toimitetuissa asiakirjoissa näitä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18224: suojelun perusteita ei tuoda esiin. vaksi seuraavan kysymyksen:
18225: Maanomistajien tehtyä KHO:lle valituksia
18226: suojelukohteista ympäristöviranomaiset ovat Miten hallitus aikoo varmistua siitä, että
18227: nyttemmin toimittaneet asiakirjoja, joissa suoje- Natura-kohteet valitaan EU:n ohjeiden
18228: lun perusteita tuodaan esiin eri tavalla kuin mukaisesti ja että Natura-prosessi koko-
18229: maanomistajille alun perin toimitetussa aineis- naisuudessaan etenee niin, että maan-
18230: tossa. Maanomistajilla ei ole ollut tiedossaan omistajien valitusoikeudet turvataan
18231: lain edellyttämällä tavalla?
18232:
18233:
18234: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
18235:
18236: Kari Myllyniemi /kesk
18237:
18238:
18239:
18240:
18241: Versio 2.0
18242: KK 533/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk Ministerin vastaus
18243:
18244:
18245:
18246:
18247: Eduskunnan puhemiehelle
18248:
18249: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Natura 2000 -verkosto muodostetaanjäsenval-
18250: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tioiden ehdottamista SCI -alueista (Sites of Com-
18251: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen munity lmportance), sekä alueista, jotka jäsen-
18252: vastattavaksi kansanedustaja Kari Myllyniemen valtio on luokitellut lintudirektiivin säännösten
18253: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mukaisesti erityisiksi suojelualueiksi (SPA, Spe-
18254: 533/2000 vp: cial Protection Areas). Verkoston avulla on var-
18255: mistettava luontodirektiivin liitteessä 1 lueteltu-
18256: Miten hallitus aikoo varmistua siitä, että jen luontotyyppien ja liitteessä II lueteltujen la-
18257: Natura-kohteet valitaan EU:n ohjeiden jien elinympäristöjen suotuisan suojelun tason
18258: mukaisesti ja että Natura-prosessi koko- säilyttäminen tai tarvittaessa ennalleen saattami-
18259: naisuudessaan etenee niin, että maan- nen niiden luontaisella levinneisyysalueella. Li-
18260: omistajien valitusoikeudet turvataan säksi on osoitettava lintudirektiivin liitteen 1 la-
18261: lain edelZvttämällä tavalla? jien ja muuttavien lajien suojelemisen kannalta
18262: lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet
18263: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen erityisiksi suojelualueiksi.
18264: seuraavaa: Komission täydentämispyynnön johdosta eh-
18265: Euroopan komissio on pyytänyt, että Suomi täy- dotukseen tehtävistä lisäyksistä päätettäessä nou-
18266: dentää Natura 2000 -verkostoehdotustaan eräi- datetaan luontodirektiiviin sisältyviä valintape-
18267: den luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppien ja rusteita. Yhteisön tärkeinä pitämien alueiden va-
18268: liitteen II lajien elinympäristöjen osalta. Komis- linta perustuu EU:n ohjeiden mukaisesti luon-
18269: sion täydennyspyyntö merkitsee sitä, että eräi- nontieteellisiin kriteereihin.
18270: den Suomen Natura 2000 -verkostoehdotukseen Täydentämisehdotuksen valmistelusta tiedo-
18271: jo sisältyvien alueiden luonnontieteellisiä tietoja tetaan asianasaisille ja heitä kuullaan ehdotuk-
18272: olisi tarkistettava, sekä sitä, että harkitaan tarvet- sesta luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentin mu-
18273: ta eräiden uusien alueiden osoittamiseksi. Täy- kaisesti.
18274: dentäminen on tarpeen, jotta tiettyjen luonto- Suomen ehdotukseen sisältyvien alueiden tie-
18275: tyyppien ja lajien elinympäristöjen kattavuus toja koskevista täydennyksistä sekä komissiolle
18276: verkostossa täydentyisi. ehdotettavista uusista alueista päättää valtioneu-
18277: vosto yleisistunnossaan. Päätöksestä on mahdol-
18278: lisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
18279:
18280:
18281:
18282: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
18283:
18284: Ympäristöministeri Satu Hassi
18285:
18286:
18287:
18288:
18289: 2
18290: Ministems svar KK 533/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
18291:
18292:
18293:
18294:
18295: Tili riksdagens talman
18296:
18297: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger slås av medlemsstaterna, samt av områden som
18298: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- medlemsstaterna klassificerar som särskilda
18299: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari skyddsområden (SPA, Special Protection Areas)
18300: Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- enligt bestämmelserna i fågeldirektivet. Nätver-
18301: mål SS 533/2000 rd: ket skall göra det möjligt att bibehålla eller i fö-
18302: rekommande fall återställa en gynnsam bevaran-
18303: På vilket sätt ämnar regeringen säker- destatus hos de livsmiljötyper som finns förteck-
18304: ställa att Natura-objekten väljs enligt nade i bilaga 1 till habitatdirektivet och habitat
18305: EU:s anvisningar och att Natura-pro- för de arter som finns förtecknade i bilaga II till
18306: cessen i sin helhet framskrider så att det nämnda direktivet i deras naturliga utbred-
18307: markägarnas besvärsrätt tryggas på det ningsområde. Dessutom skall som särskilda
18308: sätt som förutsätts i lagen? skyddsområden klassificeras sådana områden
18309: som vad gäller antal och storlek är mest lämpade
18310: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för bevarandet av de arter som anges i bilaga 1 till
18311: föra följande: fågeldirektivet och flyttande arter.
18312: Europeiska kommissionen har begärt att Finland Vid beslutande om de tillägg som på grund av
18313: kompletterar sitt förslag till nätverket Natura kommissionens kompletteringsbegäran görs till
18314: 2000 i fråga om vissa livsmiljötyper som finns förslaget iakttas de urvalskriterier som ingår i ha-
18315: förtecknade i bilaga 1 till habitatdirektivet samt i bitatdirektivet. Valet av områden av gemen-
18316: fråga om habitat för de arter som finns förteckna- skapsintresse bygger enligt EU:s anvisningar på
18317: de i bilaga II till det nämnda direktivet. Kommis- naturvetenskapliga kriterier.
18318: sionens begäran innebär att de naturvetenskapli- Parterna informeras om beredningen av kom-
18319: ga uppgifterna angående vissa områden som re- pletteringsförslaget och hörs angående förslaget i
18320: dan ingår i Finlands förslag till nätverket Natura enlighet med 64 § 2 mom. naturvårdslagen.
18321: 2000 måste ses över och att behovet av att utse Beslut om komplettering av uppgifterna om de
18322: vissa nya områden övervägs. Kompletteringen områden som omfattas av Finlands förslag samt
18323: behövs för att nätverket skall täcka vissa livsmil- de nya områden som föreslås för kommissionen
18324: jötyper och habitat. fattas av statsrådets allmänna sammanträde. Be-
18325: Nätverket Natura 2000 består av SCI-områ- slutet kan överklagas hos högsta förvaltnings-
18326: den (Sites of Community lmportance), som före- domstolen.
18327:
18328:
18329:
18330: Helsingfors den 22 juni 2000
18331:
18332: Miljöminister Satu Hassi
18333:
18334:
18335:
18336:
18337: 3
18338: KK 534/2000 vp -Jouko Jääskeläinen /skl ym.
18339:
18340:
18341:
18342:
18343: KIRJALLINEN KYSYMYS 534/2000 vp
18344:
18345: Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkea-
18346: koulun aloituspaikat
18347:
18348:
18349:
18350:
18351: Eduskunnan puhemiehelle
18352:
18353: Etelä-Suomen alueella on nuorisoasteen koulu- Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkea-
18354: tuksen tarve jatkuvasti lisääntynyt jo pelkästään koulu sai tulosneuvottelussa lukuvuodelle 2001
18355: sen vuoksi, että alueella on runsaasti väestöä ja 540 aloituspaikkaa. Oppilaitoksen oma esitys oli
18356: työmahdollisuuksia. Erityisesti tietoteknisellä 580 paikkaa. Opetusministeriö karsi paikoista
18357: alalla koulutetusta työvoimasta on puutetta. mm. elektroniikan alan 20 aloituspaikkaa. Nämä
18358: Helsingin seudun ammatillisen koulutuksen paikat olisivat olleet merkityksellisiä juuri Van-
18359: määrällistä tarvetta kartoittaneen ESR-projektin taan kaupungin alueelle syntyvien piiteknologia-
18360: tulosten mukaan ammattikorkeakoulujen aloi- yritysten kannalta.
18361: tuspaikkojen kuin myös toisen asteen ammatilli- Kaikkiaan ammattikorkeakoulu anoi nuori-
18362: sen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen on sokoulutukseen yhteensä 55 lisäpaikkaa, joita
18363: merkittävää painetta tällä seudulla. Projektin sille ei siis myönnetty. Espoo-Vantaa ja koko
18364: loppuraportin mukaan Helsingin seudulla on las- pääkaupunkiseutu on merkittävä työpaikka-alue.
18365: kennallisesti 4 500 aloituspaikan lisäystarve, kun Mainittu oppilaitos on yhdessä elinkeinoelämän
18366: koulutuksen määrää verrataan elinkeinoelämän toiveitten mukaan lähtenyt entistä tehokkaam-
18367: tarvitseman työvoiman määrään vuoteen 2010 min vastaamaan haasteeseen, ottaen huomioon
18368: mennessä. Laskennallisesta 4 500 aloituspaikan yritysmaailman tarpeet. Oppilaitoksen tasokkuu-
18369: lisäystarpeesta n. 3 300 kohdistuu toisen asteen desta kertoo se, että opiskelupaikka siellä on ha-
18370: ammatilliseen koulutukseen, n. 600 ammattikor- lutuimpia Suomessa. Oppilaitoksen hyvä maine
18371: keakouluihin ja n. 100 yliopistokoulutukseen. ja korkeatasoiset opettajat antavat perusteen
18372: Lisäksi seudulla on työvoimatarpeista johdettu- uusien aloituspaikkojen lisäämiselle ja kertovat
18373: na laskennallista aloituspaikkatarvetta n. 600 oppilaitoksen kehityskykyisyydestä. Opiskelun-
18374: paikalle sellaisessa koulutuksessa, jossa ei varsi- sa päättäneet ovat sijoittuneet ansiokkaasti työ-
18375: naisesti ole aloituspaikkoja (postitoimi, rautatie- markkinoille. Yritykset ovat saaneet toivomaan-
18376: liikenne, ilmailuala). sa hyvin koulutettua työntekijäainesta työaloil-
18377: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen li- leen.
18378: säystarve johtuu alueen elinkeinoelämän tarvit- Jo tältä pohjalta on perusteltua anoa lisää kou-
18379: seman työvoiman kasvusta. Alueella on työelä- lutukseen aloituspaikkoja alueen työnantajien
18380: män tarvitseman koulutetun työvoiman määrä tarpeiden toteuttamiseksi. Anottujen paikkojen
18381: selvästi suurempi kuin seudun omista ikäluokis- epääminen sillä perusteella, että Espoon-Van-
18382: ta tuleva työvoimatarjonta. Ammattikorkeakou- taan teknillinen ammattikorkeakoulu on täyttä-
18383: lupaikkojen suhteuttaminen seudun ikäluokan nyt ylipaikkoja opiskelijavalinnassaan, tuntuu
18384: kokoon - vaikka seudun muuttovoittekin otet- liian tiukalta. Aloituspaikoille on kahtena viime
18385: taisiin huomioon- ei näin ollen ole perusteltua. vuotena otettu opiskelijoita, mutta kokonaisopis-
18386:
18387: Versio 2.0
18388: KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
18389:
18390:
18391: kelijamäärää ei ole ylitetty. Ylipaikoille otettuja Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18392: vuonna 1998 oli n. 18 % opiskelijoista ja vuonna jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
18393: 1999 n. 10 % opiskelijoista. Tästä huolimatta vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18394: opiskelupaikkojen kokonaismäärää (4 x aloitus- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18395: paikkojen määrä) ei ole ylitetty.
18396: Tulosrahoitukseen vetoaminen ei voi olla pe- Onko hallitus tietoinen, että Uuden-
18397: ruste myöskään silloin, kun tarvitaan ammattitai- maan alueen ammatillisen koulutuksen
18398: toista työvoimaa ja yrityselämän kysyntä ja kou- kysynnän kasvu edellyttää tähänastista
18399: lutuksen tarjonta kohtaavat toisensa. Jo yksin- suurempia taloudellisia panostuksia
18400: omaan kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen aloituspaikkoihin ja
18401: edellyttää koulutuksen lisäystä.
18402: Aikuiskoulutuksen osalta opetusministeriö onko hallitus tietoinen teknisen alan työ-
18403: vahvistaa Espoon-Vantaan ammattikorkeakou- voiman kasvavasta kysynnästä ammatti-
18404: lulle vuotuisen opiskelijapaikkamäärän. Vuodel- taitoisen työvoiman saamiseksi yrityk-
18405: le 2001 ammattikorkeakoulu esitti 1 590 vuotuis- siin sekä
18406: ta opiskelijapaikkaa. Näistä opetusministeriö mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
18407: vahvisti 1 200 vuotuista opiskelijapaikkaa. Jat- tyä, että ammattikorkeakoulutuksen taso
18408: koneuvottelujen jälkeen paikkoja luvattiin lisätä pysyy korkeanaja että tasokasta opetus-
18409: 65 opiskelijapaikalla, jotka liittyvät Ammattien- ta antavat oppilaitokset, kuten Espoon-
18410: edistämislaitoksen ja Johtamistaidon opiston Vantaan teknillinen ammattikorkeakou-
18411: kanssa yhteistyössä toteutettavaan muuntokoulu- lu, voivat edelleen kehittää koulutus-
18412: tukseen. Aikuiskoulutuksen kohdalla vuotuisten taan riittävän vapaasti itse määrittele-
18413: opiskelijapaikkojen riittävyys on hyvin suuri on- millään tavoilla?
18414: gelma.
18415:
18416:
18417:
18418:
18419: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
18420:
18421: Jouko Jääskeläinen /skl Kaarina Dromberg /kok
18422: Jaakko Laakso /vas Ulla Anttila /vihr
18423: Hanna Markkula-Kivisilta /kok Tarja Kautto /sd
18424: Kimmo Kiljunen /sd
18425:
18426:
18427:
18428:
18429: 2
18430: Ministerin vastaus KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
18431:
18432:
18433:
18434:
18435: Eduskunnan puhemiehelle
18436:
18437: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- säännöllisesti ja tarjontaa suunnataan hyvin työl-
18438: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- listäville aloille ja alueille.
18439: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Uudenmaan alueen väestökehitys ja elinkeino-
18440: vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen elämän tarpeet on tiedostettu ja niihin on vastat-
18441: /skl ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tu lisäämällä ammattikorkeakoulujen koulutus-
18442: KK 534/2000 vp: tarjontaa pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä
18443: Uudenmaan osuus koko ammattikorkeakoulu-
18444: Onko hallitus tietoinen, että Uuden- sektorin aloituspaikoista on neljännes, mikä on
18445: maan alueen ammatillisen koulutuksen enemmän kuin nuorisoikäluokan suhteellinen
18446: kysynnän kasvu edellyttää tähänastista osuus edellyttäisi. Kun otetaan huomioon myös
18447: suurempia taloudellisia panostuksia yliopistosektorin tarjoama koulutus, on Uuden-
18448: aloituspaikkoihin ja maan korkeakouluissa ja yliopistoissa aloitus-
18449: paikkoja yli 80 %:lle alueen nuorisoikäluokasta
18450: onko hallitus tietoinen teknisen alan työ- maan keskiarvon ollessa 66 %. Alueen poikkeuk-
18451: voiman kasvavasta kysynnästä ammatti- selliseen väestökehitykseen ja koulutetun työvoi-
18452: taitoisen työvoiman saamiseksi yrityk- man tarpeeseen nähden tilannetta on kuitenkin
18453: siin sekä pidetty perusteltuna.
18454: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Suurimmat ammattikorkeakoulukohtaiset
18455: tyä, että ammattikorkeakoulutuksen taso aloituspaikkalisäykset ovat Oulun seudun am-
18456: pysyy korkeana ja että tasokas ta opetus- mattikorkeakoulua lukuun ottamatta kohdistu-
18457: ta antavat oppilaitokset, kuten Espoon- neet viime vuosina pääkaupunkiseudun ammatti-
18458: Vantaan telmillinen ammattikorkeakou- korkeakouluihin. Esimerkiksi Espoon-Vantaan
18459: lu, voivat edelleen kehittää koulutus- teknillisen ammattikorkeakoulun aloituspaikko-
18460: taan riittävän vapaasti itse määrittele- jen lisäys vuonna 1999 oli 240 aloituspaikkaa ja
18461: millään tavoilla? vuoden 2000 lisäys 50 aloituspaikkaa.
18462: Työelämän tarpeista lähtien on erityisesti tek-
18463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- niikan alan koulutusta voimakkaasti lisätty am-
18464: ti seuraavaa: mattikorkeakouluissa viime vuosina. Vuodesta
18465: 1998 vuoteen 2001 ammattikorkeakoulujen kou-
18466: Valtioneuvoston joulukuussa 1999 hyväksymän lutustarjonnan peruskapasiteetti on laajentunut
18467: koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel- noin 4 300 aloituspaikalla. Tästä lisäyksestä tek-
18468: man mukaan ammattikorkeakoulujen nuorten niikan alan osuus on noin 2 350 eli yli puolet.
18469: koulutuksessa on 25 000 aloituspaikkaa vuonna Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on tällä
18470: 2004. Vuoden 2000 tasoon nähden lisäys on noin hetkellä kolmannes koko ammattikorkeakoulu-
18471: 1 000 aloituspaikkaa. Lisäaloituspaikkojen suun- jen aloituspaikkatarjonnasta.
18472: taamisessa otetaan kehittämissuunnitelman mu- Teknisen alan ja erityisesti tietoteollisuuden
18473: kaisesti huomioon väestö- ja työpaikkakehitys alojen kasvavan työvoiman kysynnän vuoksi
18474: sekä koulutustarjonnan alueellinen tasapaino. opetusministeriö käynnisti tietoteollisuuden lisä-
18475: Myös valmistuneiden työllistymistä seurataan
18476:
18477: 3
18478: KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministerin vastaus
18479:
18480:
18481: toimenpideohjelman vuosille 1998-2002. Oh- sekä tietotekniikkaan. Tukiohjelmaa tullaan jat-
18482: jelmaa on toteutettu lisäämällä asteittain vuoteen kamaan lähivuosina.
18483: 2000 yliopistojen pysyvää koulutustarjontaa Ammattikorkeakoulut voivat koulutusalojen
18484: 1 OOO:lla ja ammattikorkeakoulujen pysyvää sisällä itsenäisesti päättää tarjonnasta eri koulu-
18485: koulutustarjontaa l 400 aloituspaikalla. Lisäksi tusohjelmissa. Näin ollen työvoimapulasta kärsi-
18486: vuosina 1998-2002 toteutetaan määräaikaisina vien alojen koulutusta voidaan ammattikorkea-
18487: toimenpiteinä muuntokoulutusohjelmia, joihin koulujen omilla päätöksillä lisätä kohdistamalla
18488: yliopistoissa otetaan 5 150 ja ammattikorkeakou- tarjontaa kyseisten alojen koulutusohjelmiin.
18489: luissa 2 400 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu- Ammattikorkeakoulut vastaavat myös koulutus-
18490: jen siirtokoulutukseen on otettu l 000 opiskeli- ohjelmien sisällöllisestä kehittämisestä, sillä ne
18491: jaa vuosina 1998 ja 1999. Lisäksi ammattikor- päättävät itsenäisesti koulutusohjelmien opetus-
18492: keakoulujen erikoistumisopintoja on lisätty vuo- suunnitelmista.
18493: sina 1998 ja 1999 2 400 opiskelijalla. Datano- Aikuiskoulutuksena ammattikorkeakoulujen
18494: min tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu on mahdollista tarjota tutkintoonjohtavaa koulu-
18495: jatkokoulutuksena 400 opiskelijalle vuonna tusta, ammatillisia erikoistumisopintojaja lyhyt-
18496: 1998. kestoista täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutuk-
18497: Ammattikorkeakoulujen yhteinen tavoite vuo- sen tatjonnan suuntaaminen on ammattikorkea-
18498: delle 2001 on, että vähintään 500 opiskelijaa koulujen määriteltävissä, sillä ammattikorkea-
18499: aloittaa tietoteollisuuden ammattikorkeakoulu- koulut voivat koulutustehtävänsä rajoissa itse-
18500: tutkintoon johtavan muuntokoulutuksen. näisesti suunnata aikuiskoulutuksen tarjontaa
18501: Lisätoimenpideohjelman pysyvät lisäykset li- niille aloille, joilla työelämän kysyntä sitä edel-
18502: säävät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lyttää. Lisäksi ESR-rahoitteisella muuntokoulu-
18503: vuosittaisia tutkintomääriä l 800:lla vuonna tuksella on mahdollista vastata työelämän no-
18504: 2006 vuoteen 1998 verrattuna. Lisäksi määräai- peasti muuttuviin tarpeisiin.
18505: kaiset toimenpiteet lisäävät suoritettujen tutkin- Hallituksen käsityksen mukaan tarvittaviin
18506: tojen määriä lähes 8 OOO:lla vuosina 1998- panostuksiin Uudenmaan ammattikorkeakoulu-
18507: 2005. jen koulutustarjonnan lisäämiseksi ja teknisen
18508: Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuun alan koulutuksen vahvistamiseksi työelämän tar-
18509: ja tasoon on panostettu ammattikorkeakoulujen peita vastaavaksi on ryhdytty. Ammattikorkea-
18510: tukiohjelmalla, johon vuosina 1992-1999 on koulutuksen laatutason kohottamiseen kiinnite-
18511: käytetty 500 miljoonaa markkaa. Toimenpiteitä tään erityistä huomiota mm. tukiohjelmaa jatka-
18512: on kohdistettu opettajien jatkokoulutukseen, malla, tuloksellisuusrahoitusta kehittämällä ja
18513: kansainvälistämiseen ja vieraskieliseen opetuk- laajentamalla sekä vahvistamalla ammattikor-
18514: seen, kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämiseen keakoulujen omaa toimivaltaa koulutuksen sisäl-
18515: löllisessä ja määrällisessä suuntaamisessa.
18516:
18517:
18518:
18519: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
18520:
18521: Opetusministerin sijainen
18522: Ministeri Suvi Linden
18523:
18524:
18525:
18526:
18527: 4
18528: Ministems svar KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
18529:
18530:
18531:
18532:
18533: Tili riksdagens talman
18534:
18535: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger riktas till sektorer och områden som ger god sys-
18536: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- selsättning.
18537: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jou- Befolkningsutvecklingen och näringslivets
18538: ko Jääskeläinen /fkfm.fl. undertecknade skriftli- behov i Nyland är kända. Ett sätt att svara på dem
18539: ga spörsmål SS 534/2000 rd: har varit att öka yrkeshögskolomas utbildnings-
18540: utbud i huvudstadsregionen. För närvarande är
18541: .1i'r regeringen medveten om att den Nylandsandel av hela yrkeshögskolesektoms ny-
18542: ökande ejte1jrågan på yrkesutbildning i börjarplatser en fjärdedel, vilket är mer än ung-
18543: Nyland förutsätter större ekonomiska domsåldersklassens relativa andel skulle förut-
18544: satsningar på nybörjarplatserna än för- sätta. När man också beaktar den utbildning uni-
18545: utoch versitetssektom erbjuder, finns det i högskoloma
18546: och universiteten i Nylands nybörjarplatser för
18547: är regeringen medveten om den tillta- över 80 % av ungdomsåldersklassen i området,
18548: gande efterfrågan på arbetskraft inom medan medeltalet för hela landet är 66 %. 1 för-
18549: den tekniska branschen för att få yrkes- hållande tili den exceptionella befolkningsut-
18550: kunnig arbetslrraft tili företagen och vecklingen och behovet av utbildad arbetskraft i
18551: vilka åtgärder avser regeringen vidta regionen har detta dock ansetts motiverat.
18552: för att nivån på yrkeshögskoleutbild- De största nybörjarplatstillskotten i de enskil-
18553: ningen skall förbli hög och att läroan- da yrkeshögskoloma har med undantag av yrkes-
18554: stalter som meddelar högklassig under- högskolan i Uleåborgsregionen under de senaste
18555: visning, såsom Espoon- Vantaan teknilli- åren gällt yrkeshögskoloma i huvudstadsregio-
18556: nen ammattikorkeakoulu, skall kunna vi- nen. Som exempel kan nämnas att ökningen av
18557: dareutveckla sin utbildning tillräckligt nybörjarplatser i Espoon-Vantaan teknillinen
18558: fritt så som de själva bestämmer? ammattikorkeakoulu 1999 var 240 platser medan
18559: ökningen 2000 var 50 platser.
18560: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 synnerhet utbildningen i teknik har utgående
18561: föra följande: från arbetslivets behov ökat kraftigt i yrkeshög-
18562: skoloma under de senaste åren. Från 1998 till
18563: 1 den av statsrådet i december 1999 godkända ut- 2001 har yrkeshögskolomas baskapacitet när det
18564: vecklingsplanen för utbildning och forskning gäller utbildningsutbudet ökat med ca 4 300 ny-
18565: skall det finnas 25 000 nybörjarplatser inom yr- börjarplatser. Av denna ökning står den tekniska
18566: keshögskolomas utbildning för unga år 2004. branschen för en andel på ca 2 350, dvs. över
18567: Jämfört med nivån år 2000 är ökningen ca 1 000 hälften. lnom utbildningsområdet för teknik och
18568: nybörjarplatser. Vid fördelningen av de nya ny- kommunikation finns för närvarande en tredje-
18569: börjarplatsema beaktas i enlighet med utveck- del av yrkeshögskolomas hela nybörjarplatsut-
18570: lingsprogrammet befolknings- och arbetsplatsut- bud.
18571: vecklingen samt den regionala balansen i utbild- På grund av den växande efterfrågan på ar-
18572: ningsutbudet. Även sysselsättningen i fråga om betskraft inom den tekniska branschen och i syn-
18573: nyutexaminerade följs regelbundet och utbudet
18574:
18575: 5
18576: KK 534/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym. Ministems svar
18577:
18578:
18579: nerhet inom informationsindustrin startade un- Yrkeshögskoloma kan inom utbildningsområ-
18580: dervisningsministeriet ett åtgärdsprogram med dena självständigt besluta om utbudet i olika ut-
18581: tanke på informationsindustrin för 1998-2002 0 bildningsprogramo Utbildningen på ornråden som
18582: Programmet har genomförts så att universitetens lider brist på arbetskraft kan således genom be-
18583: bestående utbildningsutbud gradvis fram till slut av yrkeshögskoloma själva utökas genom att
18584: 2000 ökats med 1 000 nybörjarplatser och yrkes- utbudet riktas till utbildningsprogrammen för
18585: högskolomas bestående utbildningsutbud med områdena i frågao Yrkeshögskoloma svarar ock-
18586: 1 400 platsero Tidsbundna åtgärder under 1998- så för den innehållsliga utvecklingen av utbild-
18587: 2002 är programmet för examensinriktad fort- ningsprogrammen eftersom de självständigt be-
18588: bildning, till vilket universiteten antar 5 150 och slutar om undervisningsplanema i utbildnings-
18589: yrkeshögskoloma 2 400 studerandeo Under 1998 programmeno
18590: och 1999 har det antagits 1 000 studerande till yr- När det gäller vuxenutbildningen har yrkes-
18591: keshögskolomas utbildning med ändrat studie- högskoloma möjlighet att erbjuda utbildning som
18592: ornrådeo Dessutom har yrkeshögskolomas spe- leder till examen, yrkesinriktade specialiserings-
18593: cialiseringsstudier under 1998 och 1999 utökats studier och kortvarig fortbildningo Hur utbudet
18594: med 2 400 studerandeo Utbildning som leder till inom vuxenutbildningen utformas kan yrkeshög-
18595: datanomexamen har givits som vidareutbildning skolomas själva bestämma, eftersom yrkeshög-
18596: till 400 studerande år 1998 0 skoloma inom ramen för sin utbildningsuppgift
18597: Yrkeshögskolomas gemensamma mål för självständigt kan rikta vuxenutbildningsutbudet
18598: 2001 är att minst 500 studerande inleder exa- till sådana branscher där efterfrågan i arbetslivet
18599: mensinriktad fortbildning som leder till yrkes- förutsätter det. Med hjälp av ESF-finansierad
18600: högskoleexamen inom informationsindustrio examensinriktad fortbildning är det också möj-
18601: De bestående ökningama i tilläggsåtgärdspro- ligt att svara på arbetslivets snabbt förändrade
18602: grammet ökar universitetens och yrkeshögsko- behovo
18603: lomas årliga antal examina med 1 800 år 2006 Enligt regeringens uppfattning har man gjort
18604: jämfört med 19980 De tidsbundna åtgärdema behövliga satsningar för att öka utbildningsutbu-
18605: ökar dessutom antalet avlagda examina med näs- det vid yrkeshögskolorna i Nyland och stärka ut-
18606: tan 8 000 under 1998-20050 bildningen på det tekniska ornrådet så att den
18607: Kvaliteten och nivån på utbildningen i yrkes- motsvarar behoven i arbetslivet. Särskild upp-
18608: högskoloma har varit föremå1 för satsningar märksamhet ägnas höjningen av yrkeshögskole-
18609: inom ramen för ett stödprogramo Under 1992- utbildningens kvalitet. Detta sker bl.ao genom att
18610: 1999 användes 500 miljoner mark för detta pro- stödprogrammet fortsätts, resultatfinansieringen
18611: gramo Åtgärdema har gällt vidareutbildning för utvecklas och utvidgas samt genom att yrkeshög-
18612: lärare, intemationalisering och undervisning på skolomas befogenheter stärks när det gäller hur
18613: främmande språk, utveckling av biblioteks- och utbildningen skall utformas innehållsmässigt och
18614: informationstjänstema samt informationsteknik. kvantitativt.
18615: Stödprogrammet kommer att fortsättas under de
18616: närmaste åreno
18617:
18618:
18619:
18620: Helsingfors den 28 juni 2000
18621:
18622: Undervisningsministems ställföreträdare
18623: Minister Suvi Linden
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: 6
18629: KK 535/2000 vp- Marja Tiura /kok
18630:
18631:
18632:
18633:
18634: KIRJALLINEN KYSYMYS 535/2000 vp
18635:
18636: Päiväkotien henkilöstötilanne
18637:
18638:
18639:
18640:
18641: Eduskunnan puhemiehelle
18642:
18643: Suomen päiväkodeissa on tällä hetkellä henkilö- lisääntymisestä ja niiden ylittymisestä ja osal-
18644: kuntaa liian vähän suhteutettuna päiväkodeissa taan kunnissa tehtävistä päätöksistä olla palkkaa-
18645: olevien lasten määrään. Kuntien on taattava jo- matta sijaista lastenhoitajan sairaus- tai vuosilo-
18646: kaiselle lapselle päivähoitopaikka tämä on kai- man ajalle.
18647: kin puolin hyvä ja tavoitehava asiantila. Päivä- Samanaikaisesti lasten ja nuorten turvatto-
18648: hoitopaikan takaamisenjokaiselle lapselle ei kui- muus näyttää kasvaneen. Tämä näkyy esimerkik-
18649: tenkaan tule tapahtua lasten turvallisuuden ja si kiusaamisena ja agressiivisena käytöksenä.
18650: heidän hyvinvointinsa kustannuksella. Kun lisää tähän tilanteeseen vielä yhä yleistyvän
18651: Päivähoidon tehtävänä on hyvän ja turvallisen tavan tuoda lapsi päivähoitoon toipilaana tai vie-
18652: hoidon antaminen. Turvallinen kasvuympäristö lä sairastavana, alkaa päiväkotien henkilökun-
18653: vaikuttaa lapsen koko tulevaan elämään. Tehyn nan kiire ja samanaikaisesti kasvaneet vaatimuk-
18654: toukokuisen selvityksen mukaan joka neljänteen set hahmottua selkeämmin myös ulkopuoliselle
18655: päiväkotiin on sijoitettu enemmän lapsia kuin on tarkkailij alle.
18656: tosiasiallisia hoitopaikkoja. Pyrkimys määrälli-
18657: siin tavoitteisiin päivähoidon laadun kustannuk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18658: sella näkyy tällä hetkellä päiväkodeissa tilan- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18659: puutteena ja lapsille aiheutuvien vaara- ja vahin- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18660: kotilanteiden yleisyytenä. Lastenhoitajat joutu- vaksi seuraavan kysymyksen:
18661: vat vastaamaan ylisuurista lapsiryhmistä huo-
18662: mattavasti useammin kuin kymmenen vuotta sit- Mitä hallitus aikoo tehdä laadukkaan ja
18663: ten. Tämä johtuu osaltaan päivähoitopaikkojen turvallisen päivähoitoympäristön takaa-
18664: miseksi kaikille lapsille?
18665:
18666:
18667: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
18668:
18669: Marja Tiura /kok
18670:
18671:
18672:
18673:
18674: Versio 2.0
18675: KK 535/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
18676:
18677:
18678:
18679:
18680: Eduskunnan puhemiehelle
18681:
18682: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kaisut eivät aina ole johtaneet laadullisesti par-
18683: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- haisiin tai aina edes tyydyttäviin ratkaisuihin.
18684: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tämä kävi ilmi myös sosiaali- ja terveysministe-
18685: vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok riön asettaman Varhaiskasvatustyöryhmän työs-
18686: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sä, joka muistiossaan (STM 1999:4) esitti var-
18687: 535/2000 vp: haiskasvatuksen laadun turvaamiseksi useita eh-
18688: dotuksia. Ministeriö on ottanut varhaiskasvatuk-
18689: Mitä hallitus aikoo tehdä laadukkaan ja sen laadullisen kehittämisen yhdeksi toimintan-
18690: turvallisen päivähoitoympäristön takaa- sa painopistealueeksi.
18691: miseksi kaikille lapsille? Stakes valmistelee parhaillaan esitystä var-
18692: haiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia kos-
18693: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kevaksi asiakirjaksi, jonka sosiaali- ja terveysmi-
18694: ti seuraavaa: nisteriö tulee esittelemään valtioneuvostolle.
18695: Lasten päivähoidosta annetut säännökset luovat Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa yhteis-
18696: puitteet riittävän ja laadukkaan päivähoidon ta- työssä Stakesin kanssa sosiaali- ja terveyden-
18697: kaamiseksi kaikille lapsille, joiden perheet valit- huollon tavoite- ja toimintaohjelmaan 2000-
18698: sevat lapsen hoitomuodoksi kunnan järjestämän 2003 sisältyvää valtakunnallisen varhaiskasva-
18699: kodin ulkopuolisen hoidon. Lasten päivähoidos- tuksen laadunhallinnan ja ohjauksen kehittämis-
18700: ta annetussa laissa (3611973) säädetään mm. päi- hanketta paikallisen, alueellisen ja valtakunnalli-
18701: vähoidon kasvatustavoitteista, päivähoidon olo- sen ohjaus- ja arviointijärjestelmän vahvistami-
18702: suhteista, erityisen hoidon tarpeen huomioimi- seksi. Hanke on laaja kokonaisuus, jolla pyritään
18703: sesta, päivähoidon saatavuudesta, lapsen van- eri tavoin vahvistamaan kuntatason varhaiskas-
18704: hempien subjektiivisesta oikeudesta lapsen päi- vatuksen henkilöstön osaamista sekä tekemään
18705: vähoitoon ja sille vaihtoehtoisiin tukijärjestel- lapsen ja perheen asiakkuus entistä näkyväm-
18706: miin sekä yksityisen päivähoidon valvonnasta. mäksi toiminnan lähtökohdaksi. Laadunhallin-
18707: Lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa nan hanke tulee kestämään vuoteen 2003 saakka.
18708: (239/1973) säädetään mm. päivähoitoon hakemi- Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneil-
18709: sesta, päivähoidon järjestämistavoista, hoito- ja lään erityiskasvatuksen kehittäminen päivähoi-
18710: kasvatustehtävään osallistuvasta henkilöstöstä dossa- ERlKA-hanke, jonka tavoitteena on ke-
18711: sekä henkilöstön ja hoidettavien lasten määrän hittää erityispäivähoidon palvelujärjestelmää
18712: suhdeluvuista. sekä varhaiskasvatuksen toimintatapoja vastaa-
18713: Lasten päivähoidon lainsäädännön puitteissa maan entistä paremmin hoitoa ja kasvatusta tar-
18714: kunnilla on mahdollisuus rakentaa ja toteuttaa vitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuk-
18715: erilaisia toimintamalleja päivähoidon palvelujen sellisiin tarpeisiin päivähoidossa ja esiopetukses-
18716: järjestämiseksi. Tavoitteena tulisi kuitenkin aina sa. ERlKA-hankkeen tulokset ovat käytettävissä
18717: olla laadukkaiden palvelujen tuottaminen lapsen vuoden 2001 alkupuolella.
18718: ja perheen tarpeesta lähtien. Sosiaali- ja terveys- Stakesissa on valmisteilla uuden tietoteknolo-
18719: ministeriöllä on tiedossa, että kuntakohtaiset rat- gian hyväksikäyttöä varhaiskasvatuksessa selvit-
18720:
18721:
18722: 2
18723: Ministerin vastaus KK 535/2000 vp- Marja Tiura /kok
18724:
18725:
18726: tävä V ARTTUA-hanke. Sen tavoitteena on luo- mainituista hankkeista syntyvän tiedon perus-
18727: da tietoverkkoihin perustuva interaktiivinen tie- teella millaisiin toimenpiteisiin valtakunnan ta-
18728: donvaihdon toimintaympäristö, joka olisi niin solla tulee ryhtyä, jotta laadukas ja lapsen sekä
18729: varhaiskasvatuksen ammattilaisten, hallintotaso- perheen tarpeista lähtevä varhaiskasvatus eri
18730: jen, tutkijoiden kuin perheidenkin käytössä. muodoissaan olisi tasavertaisesti kaikkien lasten
18731: Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kuntata- saatavilla.
18732: son toimintojen kehittymistä sekä arvioi edellä
18733:
18734:
18735: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
18736:
18737: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
18738:
18739:
18740:
18741:
18742: 3
18743: KK 535/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerns svar
18744:
18745:
18746:
18747:
18748: Tili riksdagens talman
18749:
18750: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kvalitetsmässigt hänseende bästa lösningarna el-
18751: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ler ens till nöjaktiga lösningar. Detta framgick
18752: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- också av det arbete som utfördes av den av soci-
18753: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål al- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgrup-
18754: SS 535/2000 rd: pen för förskoleverksamhet. 1 sin promemoria
18755: (SHM 1999:4) presenterade arbetsgruppen flera
18756: Vad ämnar regeringen göra för att ga- förslag i syfte att trygga kvaliteten hos förskole-
18757: rantera en kvalitativt högtstående och verksamheten. Ministeriet har valt att göra den
18758: trygg dagvårdsmiljö för alla barn? kvalitativa utvecklingen av förskoleverksamhe-
18759: ten till ett av tyngdpunktsområdena för sin verk-
18760: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sarnhet.
18761: föra följande: Stakes bereder som bäst ett förslag till doku-
18762: Lagstiftningens bestämmelser om barndagvård ment gällande de riksomfattande riktlinjerna för
18763: skapar förutsättningar för att en tillräcklig och förskoleverksamheten, vilket social- och hälso-
18764: kvalitativt högtstående dagvård skall kunna ga- vårdsministeriet kommer att presentera för stats-
18765: ranteras alla barn vars familjer som vårdform för rådet.
18766: sina barn väljer sådan kommunal dagvård som Social- och hälsovårdsministeriet genomför i
18767: ordnas utanför hemmet. 1 lagen om barndagvård samarbete med Stakes det i mål- och verksam-
18768: (36/1973) ingår bestämmelser om bl.a. målen för hetsprogrammet för social- och hälsovården för
18769: fostran av dagvårdsbarn, betingelserna för dag- 2000-2003 ingående utvecklingsprojektet för
18770: vården, beaktandet av särskilda vårdbehov till- kvalitetsledning och styrning av förskoleverk-
18771: gången på dagvård, föräldrarnas subjektiv; rätt sarnheten i syfte att stärka styr- och utvärderings-
18772: till barndagvård och alternativa stödsystem samt systemet på lokal-, regional- och riksnivå. Pro-
18773: tillsynen över den privata dagvården. 1 förord- jektet är en omfattande helhet med vars hjälp
18774: ningen om barndagvård (239/1973) ingår be- man strävar efter att på olika sätt stärka kunnan-
18775: stämmelser om bl.a. ansökan om dagvård, olika det hos personalen inom förskoleverksarnheten
18776: sätt att ordna dagvård, denpersonai som deltar i på kommunal nivå samt att ytterligare synliggöra
18777: vård- och uppfostringsuppgifter samt förhållan- barnets och familjens ställning som kund som ut-
18778: det mellan antalet anställda och antalet barn som gångspunkt för verksamheten. Projektet för kva-
18779: får dagvård. litetsledning kommer att pågå fram till2003.
18780: lnom ramen för lagstiftningen om barndagvår- Social- och hälsovårdsministeriet har startat
18781: den har kommunen möjlighet att bygga upp och ett projekt för utveckling av specialdagvården,
18782: genomföra olika modeller för anordnandet av ERIKA, i syfte att utveckla servicesystemet för
18783: barndagvårdsservice. Målet skall dock alltid vara specialdagvården samt få förskolepedagogiska
18784: att producera kvalitativt högtstående service ut- verksamheten inom dagvården och förskoleun-
18785: gående från barnets och familjens behov. Social- dervisningen att bättre än hittills motsvara de pe-
18786: och hälsovårdsministeriet känner till att vissa dagogiska och rehabiliteringsmässiga behoven
18787: kommuners lösningar inte alltid har lett till de i hos barn som behöver vård och fostran. Resulta-
18788:
18789:
18790: 4
18791: Ministems svar KK 535/2000 vp- Marja Tiura /kok
18792:
18793:
18794: ten av Erika-projektet kommer att vara klara un- Social- och hälsovårdsministeriet följer ut-
18795: der första hälften av 2001. vecklingen av aktivitetema på kommunal nivå
18796: Stakes bereder som bäst ett projekt som skall samt bedömer utgående från den information
18797: klarlägga hur informationsteknologin skall kun- som framkommer med hjälp av de ovan nämnda
18798: na utnyttjas inom förskoleverksamheten. Syftet projekten vilka åtgärder som skall vidtas på riks-
18799: med projektet är att skapa en interaktiv miljö för nivå för att en kvalitativt högtstående och från så-
18800: informationsutbyte baserad på datanät, en miljö väl bamens som föräldrarnas behov utgående
18801: som utöver av de yrkesverksamma inom försko- förskoleverksamhet i olika former skall stå alla
18802: leverksamheten, de olika förvaltningsinstanser- barn tili buds på lika villkor.
18803: na och forskama skall kunna utnyttjas också av
18804: familjema.
18805:
18806:
18807: Helsingfors den 27 juni 2000
18808:
18809: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
18810:
18811:
18812:
18813:
18814: 5
18815: KK 536/2000 vp - Marja Tiura /kok
18816:
18817:
18818:
18819:
18820: KIRJALLINEN KYSYMYS 536/2000 vp
18821:
18822: Filippiinien suomalaispanttivangit
18823:
18824:
18825:
18826:
18827: Eduskunnan puhemiehelle
18828:
18829: Jo pitkälti yli kuukauden päivät olemme joutu- tiovallan toimin- Suomi ja muiden panttivan-
18830: neet seuraamaan Filippiineillä, Jolon saarella kien kotimaat ovat olleet muslimisissien edessä
18831: muslimisissien panttivankeina olevien kahden voimattomia. Riippumatta siitä, miten tämä pant-
18832: suomalaismiehen kohtaloa. Seppo Fräntija Risto tivankidraama lopulta päättyy, se on kuitenkin
18833: Vahanen ovat yhä vankeina, eivätkä neuvottelut kokemus, josta voidaan ja josta meidän pitää op-
18834: heidän ja muiden panttivankien vapauttamisesta pia. Suomella pitäisi olla valmius tehokkaammin
18835: näytä etenevän. puuttua tapahtumien kulkuun, mikäli tulevaisuu-
18836: Panttivankien tilanne näyttää tällä hetkellä pe- dessa joudumme vastaaviin tilanteisiin.
18837: lottavalta; useat heistä näkevät lehtitietojen mu-
18838: kaan painajaisia ja osa miettii jopa itsemurhaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
18839: Tällainen koettelemus on ankara niin fyysisesti jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
18840: kuin psyykkisestikin- tästä viestivät meille niin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18841: lehdistä kuin televisiosta välittyvät kuvat. vaksi seuraavan kysymyksen:
18842: Suomalaisten liikkuessa yhä enemmän, yhä
18843: pidempiä matkoja yhä vaihtelevammissa paikois- · Aikooko hallitus varautua tulevaisuu-
18844: sa voidaan tulevaisuudessakin joutua samankal- dessa tilanteisiin, joissa terroristit pitä-
18845: taisiin tilanteisiin. Näiden kahden suomalais- vät panttivankeinaan Suomen kansalai-
18846: panttivangin asemaan ei ole saatu muutosta val- sia?
18847:
18848:
18849: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
18850:
18851: Marja Tiura /kok
18852:
18853:
18854:
18855:
18856: Versio 2.0
18857: KK 536/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
18858:
18859:
18860:
18861:
18862: Eduskunnan puhemiehelle
18863:
18864: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa täessä olisi hyvä pitää mielessä edellä mainitse-
18865: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mani riskitekijät, jotka tietoisesti unohtamalla
18866: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen saatetaan uhkarohkeasti ryhtyä osoittamaan yli-
18867: vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok vertaista voimankäyttöä muslimisissien suun-
18868: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK taan - mutta kohtalokkain seurauksin.
18869: 536/2000 vp: Lisäksi on muistettava, että kansainvälisen
18870: panttivankisopimuksenkin (SopS 38/1983), jo-
18871: Aikooko hallitus varautua tulevaisuu- hon sekä Suomi että Filippiinit kuuluvat, mu-
18872: dessa tilanteisiin, joissa terroristit pitä- kaan panttivankitilanteen hoito kuuluu sille val-
18873: vät panttivankeinaan Suomen kansalai- tiolle, jonka alueella panttivangit ovat. Filippii-
18874: sia? nit itsenäisenä valtiona myös vastaa alueellaan
18875: rikoksiin syyllistyvien henkilöiden saattamisesta
18876: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oikeudelliseen edesvastuuseen.
18877: ti seuraavaa: Kirjallisen kysymyksen toisena näkökulmana
18878: Filippiineillä Jolon saarella Abu Sayyaf -ryhmän on esitetty, että Suomella pitäisi olla valmius te-
18879: panttivankeina olevien suomalaisten piina on hokkaammin puuttua tapahtumien kulkuun. Tä-
18880: kestänyt jo yli kaksi kuukautta. Kaikille on ilmi- män osalta viittaan osin aikaisemmin lausumaa-
18881: selvää, että tämänkaltainen epäinhimillinen tilan- ui ja osin siihen, että välittömästi tapahtumasta
18882: ne on sekä fyysisesti että psyykkisesti erittäin tiedon saatuaan Suomi on aktiivisesti, pitkäjän-
18883: raskasta, paitsi panttivankina oleville, myös hei- teisesti, järjestelmällisesti ja tehokkaasti nimen-
18884: dän omaisilleen. omaan puuttunut panttivankitilanteeseen. Tässä
18885: Samalla on kuitenkin muistettava, että Suo- yhteydessä lienee syytä mainita myös lukuisat
18886: men hallituksen päämääränä on pyrkiä siihen, et- Tasavallan presidentin, pääministerin, ulko-
18887: tei kaapattujen turvallisuutta pitkäänkin kestä- asiainministerin ja muiden ministerien lausun-
18888: vän kaappauksen aikana vaaranneta. Tämän par- not, keskustelut ja yhteydenotot asiaa hoitaviin
18889: haana takeena on panttivankien vapauttamiseen suomalaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin sekä
18890: tähtäävän neuvotteluprosessin tukeminen käytet- suomalaisen asiaa hoitavan virkamieskunnan toi-
18891: tävissä olevin keinoin, mikä lähestymistapa kui- minta kotimaassa ja ulkomailla.
18892: tenkin samalla saattaa valitettavasti pitkittää Ulkomailla yhteydenpito muiden panttivan-
18893: kaappauksen kestoa. Sen sijaan vaihtoehtona ole- kien kotimaiden kanssa on tapahtunut laajalti
18894: va nopeaan ratkaisuun pyrkiminen sisältää jo it- sekä pääkaupungeissa että Manilassa, kaikilla ta-
18895: sessään lukuisia ennakolta tunnettuja mutta myös soilla aina Tasavallan presidentistä, pääministe-
18896: tuntemattomiakin, panttivankien turvallisuutta ristä ja ulkoasiainministeristä asiaa hoitaviin vir-
18897: vaarantavia riskejä. kamiehiin ja kaikissa niissä yhteyksissä, joissa
18898: Kirjallisen kysymyksen yhtenä näkökulmana on voitu edistää panttivankitilanteen ratkaisua.
18899: panttivankitilanteeseen esitetään, että Suomi - Ulkoasiainministeriö on myös tukenut Suo-
18900: muiden panttivankien maiden kanssa - on ollut men Manilan edustustoa kaappauksen hoidon
18901: kaappaajien edessä voimaton. Tätä arviota teh- vaatimalla henkilöstöresurssien lisäyksellä. Yh-
18902:
18903:
18904: 2
18905: Ministerin vastaus KK 536/2000 vp- Marja Tiura /kok
18906:
18907:
18908: teydenpito suomalaisten panttivankien omaisiin maahan tai siellä oleskelusta ja näillä tiedoilla
18909: on ollut tiivistä ja päivittäistä kaappauksen en- saattaa olla vaikutusta matkustajien turvallisuu-
18910: simmäisistä hetkistä lukien. Yhteistyötä Suomen teen. Ulkoasiainministeriö pyrkiikin kehittä-
18911: viranomaisten ja panttivankina olevien muiden mään ulkomaille matkustamiseen ja turvallisuu-
18912: maiden kansalaisten viranomaisten välillä voi- teen liittyviä palvelujansa, mistä esimerkkeinä
18913: daan kuvata luottamusta osoittavaksi, hyödylli- mainittakoon vastikään valmistunut matkailijoil-
18914: seksi ja rakentavaksi. le tarkoitettu esite konsulipalveluista sekä lähiai-
18915: Kaikkia toimia panttivankitilanteen ratkaise- koina uudistuvat ulkoasiainministeriön Intemet-
18916: miseksi ei ymmärrettävistä syistä voida kuiten- kotisivut. Tämäntyyppisillä käytäntöön liittyvil-
18917: kaan käsitellä julkisuudessa. lä yksinkertaisinakio pidettävillä toimenpiteillä
18918: Kun pohditaan niitä valmiuksia, joita Suomel- saattaa olla joissain tapauksissa ennalta ehkäise-
18919: la on puuttua tulevien tapahtumien - panttivan- vä vaikutus. Nykyään lukuisista lähteistä, mu-
18920: kitilanteiden tai muunlaisen laittoman vapauden- kaan lukien sähköisessä muodossa, yleisesti saa-
18921: riiston- estämiseksi, totean, että ulkoasiainhal- tavissa oleva matkustusinformaatio täydentää
18922: linnolla on voimassa olevan lainsäädäntönsä pe- matkailijan käsitystä kohdemaan olosuhteista ja
18923: rusteella selvät toimintavelvoitteet kyseisiä tilan- saattaa osaltaan vaikuttaa myös matkustuskoh-
18924: teita varten. Lisäksi ulkoasiainministeriöllä on teen valintaa koskevaan ratkaisuun.
18925: toimiva viranomaisyhteistyö muiden Suomessa Kaikista ennakkotoimenpiteistään huolimatta
18926: vastaavanlaisia tapauksia hoitavien asiantuntija- ei ulkoasiainministeriö, kuten ei mikään muu-
18927: viranomaisten kanssa, joiden korvaamaton apu kaan julkinen tai yksityinen taho, kykene täysin
18928: on hyödyksi myös parhaillaan Filippiineillä vi- poistamaan sitä valitettavaa mahdollisuutta, että
18929: reillä olevassa tapauksessa. ulkomailla oleva tai ulkomaille matkustava ote-
18930: Kukin panttivankitilanne on ainutlaatuinen, taan terroristien tai muiden tahojen toimesta
18931: mistä syystäjokainen vaatii viranomaiselta oman panttivangiksi.
18932: yksilöllisen lähestymistavan. Nyt Filippiineillä vireillä oleva panttivankiti-
18933: Ulkoasiainministeriö on jo vuosia pyrkinyt lanne on kansainvälisestikin vertaansa vailla.
18934: tiedottamaan kansalaisille ulkomailla matkusta- Suomen viranomaiset tekevät kaikkensa pantti-
18935: miseen liittyvistä vaaroista, mikäli yleisesti esil- vankien turvallisuuden takaamiseksi ja vapautta-
18936: lä olevat tiedot eivät ole vastanneet ulkoasiain- miseksi vahingoittumattomina.
18937: hallinnon käsitystä matkustamisesta johonkin
18938:
18939:
18940:
18941: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
18942:
18943: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
18944:
18945:
18946:
18947:
18948: 3
18949: KK 536/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministems svar
18950:
18951:
18952:
18953:
18954: Tili riksdagens talman
18955:
18956: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger djärvt börja yrka på överlägsna krafttag mot den
18957: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- muslimska gerillan, med ödesdigra följder.
18958: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- Dessutom bör man komma ihåg att gisslans si-
18959: ja Tiura 1 saml undertecknade skriftliga spörsmål tuation också enligt den internationella konven-
18960: SS 536/2000 rd: tionen mot tagande av gisslan (FördrS 38/1983),
18961: som både Finland och Filippinerna undertecknat,
18962: Har regeringen för avsikt att i framti- skall skötas av den stat inom vars territorium
18963: den förbereda sig för situationer där gisslan befinner sig. Filippinema ansvarar också
18964: terrorister håller finska medborgare i egenskap av självständig stat för att juridiskt
18965: som gisslan? ställa till svars de personer som gjort sig skyldi-
18966: ga till brott inom dess territorium.
18967: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Ett annat perspektiv som anförs i det skriftliga
18968: föra följande: spörsmålet är att Finland borde ha beredskap att
18969: Lidandet för de finländare som hålls som gisslan gripa in i händelsernas gång mera effektivt. Till
18970: av gruppen Abu Sayyaf på den filippinska ön denna del hänvisar jag dels till det jag sagt tidiga-
18971: Jolo har redan pågått i mer än två månader. Det är re, dels till att Finland, genast då vi informerades
18972: uppenbart för alla att en omänsklig situation som om det inträffade, uttryckligen ingrep aktivt,
18973: denna är synnerligen tung såväl fysiskt som psy- långsiktigt, metodiskt och effektivt. 1 detta sam-
18974: kiskt för såväl gisslan som för deras anhöriga. manhang är det sannolikt skäl att också nämna de
18975: Samtidigt bör man dock komma ihåg att fin- många uttalanden som gjorts av republikens pre-
18976: ska regeringens mål är att försöka se till att de sident, statsministern, utrikesministern och av
18977: kidnappades säkerhet inte äventyras, inte ens un- andra ministrar samt de många samtai som dessa
18978: der en utdragen kapning. Detta garanteras bäst fört och de många kontakter som de tagit med
18979: genom att med tillbuds stående medel stödja den finska och utländska myndigheter som handhar
18980: förhandlingsprocess som avser att befria gisslan, frågan, liksom också det arbete som den finska
18981: en metod som samtidigt tyvärr kan förlänga kid- tjänstemannakåren utfört i hemlandet och i utlan-
18982: nappningen. Alternativet, dvs. att försöka nå en det.
18983: lösning snabbt, innebär redan i sig flera, på för- Utomlands har kontaktema med hemländema
18984: hand kända men också okända risker som äventy- för de andra personer som hör till gisslan i stor
18985: rar säkerheten för gisslan. utsträckning skett i såväl huvudstädema som i
18986: Ett perspektiv på gisslandramat som förs fram Manila, på alla nivåer från republikens presi-
18987: i det skriftliga spörsmålet är att Finland - till- dent, statsministern och utrikesministern till de
18988: sammans med hemländerna för resten av gisslan tjänstemän som handhar ärendet, och i alla sam-
18989: - har varit kraftlöst inför kidnapparna. När man manhang där man kunnat främja en lösning på
18990: gör denna bedömning är det bra att hålla i minnet gisslandramat.
18991: de riskfaktorer somjag redan närnnde. Genom att Utrikesministeriet har också givit den finska
18992: medvetet glömma dessa omständigheter kan man beskickningen i Manila stöd i form av extra per-
18993: sonai som handhavandet av kidnappningen behö-
18994:
18995:
18996: 4
18997: Ministems svar KK 536/2000 vp - Marja Tiura /kok
18998:
18999:
19000: ver. Från allra första början har täta kontakter uppfattning om resor tili eller vistelse i ett visst
19001: dagligen upprätthållits med anhöriga till den fin- land och dessa uppgifter kunde ha betydelse för
19002: ska gisslan. Samarbetet mellan de finska myndig- de resandes säkerhet. Utrikesministeriet försö-
19003: hetema och myndighetema i gisslans andra hem- ker också utveckla de tjänster som gäller resande
19004: länder kan beskrivas som tillitsfullt, nyttigt och och säkerhet i utlandet och som ett exempel på
19005: konstruktivt. detta kan nämnas den broschyr om konsulära
19006: Alla de åtgärder som vidtas för att gisslandra- tjänster som nyligen blev fårdig och som är av-
19007: mat skall lösas kan dock av förståeliga skäl inte sedd för resande, samt utrikesministeriets Inter-
19008: behandlas offentligt. net-sidor som kommer att göras om inom en nära
19009: När man bedömer den beredskap Finland har framtid. Praktiska åtgärder av denna typ som
19010: att ingripa för att i framtiden förhindra dylika kanske kan uppfattas som enkla kan i vissa fall ha
19011: skeenden- gisslandramer eller andra former av förebyggande effekt. 1 dag kan allmänheten häm-
19012: olagligt frihetsberövande - vili jag påpeka att ta information om resande på många håll, bl.a. i
19013: den gällande lagstiftningen klart anger hur utri- elektronisk form, och denna information kom-
19014: kesförvaltningen är skyldig att agera i dessa situ- pletterar den resandes uppfattning om förhållan-
19015: ationer. Dessutom har utrikesministeriet ett fung- dena på destinationsorten och kan för sin del ock-
19016: erande samarbete med andra sakkunniga myndig- så bidra tili valet av resmål.
19017: heter som sköter liknande fall i Finland. Deras Trots alla åtgärder på förhand kan utrikesmi-
19018: ovärderliga hjälp är tili nytta också i det pågåen- nisteriet inte, lika litet som någon annan offent-
19019: de fallet i Filippinema. lig eller privat instans, helt eliminera den beklag-
19020: Varje gisslandrama är unikt och kräver därför liga möjligheten att någon som vistas i utlandet
19021: ett för ändamålet avsett särskilt agerande av eller befinner sig på resa tas som gisslan av terro-
19022: myndigheten. rister eller andra.
19023: Utrikesministeriet har redan under flera år för- Det pågående gisslandramat i Filippinema
19024: sökt informera medborgama om de faror som är saknar motstycke även intemationellt sett. De
19025: förknippade med resande i utlandet. Information finska myndighetema gör allt de kan för att ga-
19026: har gått ut, om de uppgifter som varit allmänt rantera gisslans säkerhet och få den fri utan att
19027: kända inte har svarat mot utrikesförvaltningens den kommer tili skada.
19028:
19029:
19030: Helsingfors den 21 juni 2000
19031:
19032: Utrikesminister Erkki Tuomioja
19033:
19034:
19035:
19036:
19037: 5
19038: KK 537/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
19039:
19040:
19041:
19042:
19043: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 537/2000 rd
19044:
19045: Busshållplatser för snabbturer
19046:
19047:
19048:
19049:
19050: Tili riksdagens talman
19051:
19052: Flera av ortema i Nyland växer i och med inflytt- snabbturer. På så sätt kunde fler ta bussen tili job-
19053: ning. Många som har sina arbetsplatser i huvud- bet i Helsingfors, vilket skulie vara bra både för
19054: stadsregionen bor i kranskommunema kring hu- miljön och trafiksäkerheten. Liknande exempel
19055: vudstadsregionen och pendlar dagligen. De fles- finns det fler utav i kranskommunema kring hu-
19056: ta pendlar med egen bil då lämpliga busslinjer vudstadsregionen.
19057: inte finns. Bland annat i Östra Nyland är läget det
19058: att snabbturema stannar i Lovisa och Borgå, men Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19059: inte t.ex. i Gammelby. Det planeras både nya bo- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
19060: städer och affårer till Gammelby och snart kom- ver stälia följande spörsmål tili behörig medlem
19061: mer Forsby-Gammelbyområdet att växa ihop. av statsrådet:
19062: När den nya korsningen i Gammelby byggs i
19063: samband med bygget av Lovisa-Forsbyvägen, Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
19064: kunde man samtidigt bygga en busshåliplats för för att det skall byggas fler busshållplat-
19065: ser för snabbturer?
19066:
19067:
19068: Helsingfors den 6 juni 2000
19069:
19070: Margareta Pietikäinen /sv
19071:
19072:
19073:
19074:
19075: Version 2.0
19076: Suomennos KK 537/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
19077:
19078:
19079:
19080:
19081: KIRJALLINEN KYSYMYS 537/2000 vp
19082:
19083: Pikavuorojen pysäkit
19084:
19085:
19086:
19087:
19088: Eduskunnan puhemiehelle
19089:
19090: Monet Uudenmaan paikkakunnista kasvavat sä, voitaisiin samalla rakentaa pikavuoropysäk-
19091: muuton myötä. Monet, joilla on työpaikka pää- ki. Tällä tavalla useammat voisivat käyttää linja-
19092: kaupunkiseudulla, asuvat pääkaupunkiseutua autoa työmatkaan Helsinkiin, mikä olisi hyvä
19093: ympäröivissä kehyskunnissa tehden sieltä päivit- niin ympäristön kuin liikenneturvallisuudenkin
19094: täin työmatkansa. Useimmat käyttävät työmat- kannalta. Monia vastaavia esimerkkejä on pää-
19095: koilla omaa autoaan, koska sopivia linja-autolin- kaupunkiseutua ympäröivissä kehyskunnissa.
19096: joja ei ole. Muun muassa Itä-Uudellamaalla ti-
19097: lanne on se, että pikavuorot pysähtyvät Loviisas- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19098: saja Porvoossa, mutta eivät esim. Vanhassaky- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19099: lässä. Vanhaankylään suunnitellaan sekä uusia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19100: asuntoja että liikkeitä, ja pian Koskenkylän ja vaksi seuraavan kysymyksen:
19101: Vanhankylän alue tulee kasvamaan yhteen. Kun
19102: Vanhaankylään rakennetaan uusi risteys Lovii- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19103: san-Koskenkyläntien rakentamisen yhteydes- tyä useampien pikavuoropysäkkien ra-
19104: kentamiseksi?
19105:
19106:
19107: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
19108:
19109: Margareta Pietikäinen /r
19110:
19111:
19112:
19113:
19114: 2
19115: Ministerin vastaus KK 537/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
19116:
19117:
19118:
19119:
19120: Eduskunnan puhemiehelle
19121:
19122: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kusten sekä osin myös alemman tason keskusten
19123: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- välillä. Lisäksi pikavuorot hoitavat yhteyksiä
19124: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen juna-, lento- ja laivaliikenteeseen.
19125: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi- Pikavuorojen pysäkkipaikkoina tulevat näin-
19126: sen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ollen kyseeseen lähinnä kuntakeskukset ja niitä
19127: 537/2000 vp: ylemmän tason keskukset, alemman tason kes-
19128: kukset soveltuvin osin, satamat, rautatieasemat,
19129: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- lentokentät sekä linja-autoliikenteen tärkeät yh-
19130: tyä useampien pikavuoropysäkkien ra- teyspisteet. Lisäksi pysäkkejä voidaan perustaa
19131: kentamiseksi? paikoille, joissa on erityistä liikenteen kysyntää.
19132: Paikalla on tällöin esimerkiksi oppi- tai kurssilai-
19133: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tos, sairaala, hotelli tai matkailukeskus.
19134: ti seuraavaa: Bussien pikavuorot pyrkivät tyydyttämään en-
19135: Linja-autojen pitkänmatkan henkilöliikenne ja- sisijaisesti pitkämatkaista nopean matkustami-
19136: kautuu toimintansa luonteen mukaisesti toisaalta sen tarvetta, joten on selvää, että palvelun laatu ja
19137: vakiovuoroliikenteeseen ja toisaalta pikavuoro- helposti koko liikennetyypin olemassaolo kärsii
19138: liikenteeseen. Vakiovuoroliikenteen ensisij ai- liian tiheistä pysäkkiväleistä. Tämän vuoksi lii-
19139: nen tarkoitus on tyydyttää päivittäistä työ- ja kenneministeriö on antanut suosituksen, että pi-
19140: asiointiliikennetarvetta sekä koululaiskuljetuk- kavuoropysäkkien etäisyyden toisistaan tulisi
19141: sia. Perustellusti voidaan todeta, että mitä ti- olla vähintään 10 kilometriä.
19142: heämpi vakiovuoroliikenteen pysäkki- ja vuoro- Pikavuoropysäkkiasiat ratkaistaan liikennemi-
19143: väli, sitä parempi joukkoliikennepalvelu. nisteriön tieliikenneosastolla edellä kuvattuja pe-
19144: Pikavuoroliikenne puolestaan on nopeaa linja- riaatteita noudattaen yksittäistapauksittain jätet-
19145: liikennettä, jonka tehtävänä on kuljettaa matkus- tyjen aloitteiden perusteella.
19146: tajia valtakunnan osakeskusten, maakuntakes-
19147:
19148:
19149:
19150: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
19151:
19152: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
19153:
19154:
19155:
19156:
19157: 3
19158: KK 537/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r Ministerns svar
19159:
19160:
19161:
19162:
19163: Tili riksdagens talman
19164:
19165: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger de1vis också mellan centra på 1ägre nivå. Snabb-
19166: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- turerna sköter dessutom förbinde1serna med tåg-,
19167: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- flyg- och båttrafiken.
19168: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga Det är således närmast kommuncentra och
19169: spörsmål SS 537/2000 rd: centra på en högre nivå än dessa, i tillämp1iga de-
19170: lar centra på lägre nivå, hamnar, järnvägsstatio-
19171: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ner, flygfålt samt viktiga knutpunkter för busstra-
19172: för att det skall byggas jler busshållplat- fiken som kommer i fråga som hållplatser för
19173: ser för snabbturer? snabbturer. Dessutom kan hållplatser inrättas på
19174: sådana ställen där det finns särskild efterfrågan
19175: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- på trafik. På orten kan t.ex. finnas en läro- eller
19176: föra följande: kursanstalt, ett sjukhus, ett hotell eller ett turist-
19177: 1 fråga om persontrafiken med buss på långa centrum.
19178: sträckor består verksamheten beroende på sin ka- Avsikten är att bussarnas snabbturer i främsta
19179: raktär av å ena sidan reguljära bussturer och å an- hand skall tillfredsställa behovet av att snabbt
19180: dra sidan snabbturer. Det främsta syftet med re- kunna ta sig fram på långa sträckor, och därför är
19181: guljärtrafiken är att tillfredsställa det dagliga tra- det klart att servicens kvalitet och eventuellt även
19182: fikbehovet för dem som skall ta sig till och från hela trafikformens existens blir lidande om håll-
19183: arbetet, för dem som skall uträtta ärenden och för platserna ligger för tätt. Därför har trafikministe-
19184: skolelever. Det kan med fog konstateras att ju riet rekommenderat att avståndet mellan snabbtu-
19185: kortare avstånd mellan hållplatserna och ju ofta- rernas hållplatser skall vara minst 10 km.
19186: re bussarna inom reguljärtrafiken avgår desto Frågor som gäller hållplatser för snabbturerna
19187: bättre är kollektivtrafikservicen. avgörs vid trafikministeriets vägtrafikavdelning
19188: Snabbturstrafiken är snabb linjetrafik vars enligt ovan närnnda principer på basis av enskil-
19189: uppgift är att transportera resenärer mellan olika da initiativ.
19190: delcentra i landet, mellan landskapscentra samt
19191:
19192:
19193:
19194: Helsingfors den 21 juni 2000
19195:
19196: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: 4
19202: KK 538/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 538/2000 rd
19208:
19209: Prissättningen på tjänster och material för syn-
19210: skadade
19211:
19212:
19213:
19214:
19215: Tili riksdagens talman
19216:
19217: Det har blivit allt vanligare att synskadade kan gå den studielitteratur som Biblioteket för synska-
19218: i vanlig skola. Det här är ett verkligt framsteg. dade producerar.
19219: Också högskolestudier har blivit tillgängliga på
19220: ett helt annat sätt än tidigare. För att skolgången Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19221: skall vara framgångsrik bör de synskadade få till- ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
19222: räcklig, sakkunnig och individuellt anpassad ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
19223: handledning. Gymnasie- och högskolestudier av statsrådet:
19224: kräver material som är anpassat så att det är till-
19225: gängligt för en synskadad studerande. Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta
19226: Med tanke på synskadade bams och ungdo- för att avskaffa avgifterna på de integre-
19227: mars integrering i samhället är det nu oroande att ringsstödtjänster som statens special-
19228: staten avgiftsbelägger de stödtjänster som sta- skolor för synskadade tillhandahåller
19229: tens specialskolor för synskadade tillhandahåller och den studielitteratur som Biblioteket
19230: åt elever som går i grundskolan och gymnasiet. för synskadade producerar eller att hål-
19231: Det finns dessutom planer på att avgiftsbelägga la nivån på prissättningen så låg att den
19232: inte hotar tillgången tili dessa tjänster?
19233:
19234:
19235: Helsingfors den 6 juni 2000
19236:
19237: Margareta Pietikäinen /sv
19238:
19239:
19240:
19241:
19242: Version 2.0
19243: Suomennos KK 538/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
19244:
19245:
19246:
19247:
19248: KIRJALLINEN KYSYMYS 538/2000 vp
19249:
19250: Näkövammaisten palveluiden ja aineiston hin-
19251: noittelu
19252:
19253:
19254:
19255:
19256: Eduskunnan puhemiehelle
19257:
19258: On yhä tavallisempaa, että näkövammaiset voi- seksi Näkövammaisten kirjaston tuottama opin-
19259: vat käydä tavallista koulua. Tämä on todellinen tokirj allisuus.
19260: edistysaskel. Myös korkeakouluopinnot ovat tul-
19261: leet heille mahdollisiksi aivan eri tavalla kuin ai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19262: kaisemmin. Jotta koulunkäynti olisi menestyk- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19263: sellistä, tulee näkövammaisten saada riittävää, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19264: asiantuntevaa ja yksilöllisesti sopeutettua oh- vaksi seuraavan kysymyksen:
19265: jausta. Lukio- ja korkeakouluopinnot edellyttä-
19266: vät aineistoa, joka on sopeutettu näkövammaisen Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19267: opiskelijan käyttöön. tyä poistaakseen maksut integraation tu-
19268: Näkövammaisten lasten ja nuorten yhteiskun- kipalveluilta, joita näkövammaisille tar-
19269: taan integroimisen kannalta on huolestuttavaa, koitetut valtion erityiskoulut tarjoavat,
19270: että valtio tekee maksullisiksi tukipalvelut, joita ja Näkövammaisten kiljaston tuottamat-
19271: näkövammaisille tarkoitetut valtion erityiskou- ta opintokirjallisuudelta tai pitääkseen
19272: lut antavat peruskoulua ja lukiota käyville oppi- hinnoittelun tason niin alhaisena, että se
19273: laille. Lisäksi on suunnitelmia tehdä maksulli- ei uhkaa näiden palveluiden saatavuut-
19274: ta?
19275:
19276:
19277: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
19278:
19279: Margareta Pietikäinen /r
19280:
19281:
19282:
19283:
19284: 2
19285: Ministerin vastaus KK 538/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
19286:
19287:
19288:
19289:
19290: Eduskunnan puhemiehelle
19291:
19292: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sille perusopetuksen, on valtion erityisoppilai-
19293: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tosten tukipalvelutoimintaa säädöksin ja viran-
19294: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen omaisohjauksella kehitetty maksulliseksi palve-
19295: vastattavaksi kansanedustaja Margareta Pietikäi- lutoiminnaksi, jossa valtion erityiskoulut tarjoa-
19296: sen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vat palvelujaan kunnille maksua vastaan. Eräi-
19297: 538/2000 vp: den valtion oppilaitosten maksullisista suoritteis-
19298: ta annetun opetusministeriön päätöksen
19299: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- (1 097/1998) mukaan erityisopetuksen tukitehtä-
19300: tyä poistaakseen maksut integraation tu- viin liittyvät palvelut tulee pääosin laskuttaa op-
19301: kipalveluilta, joita näkövammaisille tar- pilaiden kotikunnilta maksuperustelaissa määri-
19302: koitetut valtion erityiskoulut tarjoavat, tellyn omakustannushinnan mukaisina.
19303: ja Näkövammaisten kirjaston tuottamat- Seurannassa on käynyt ilmi, että normin suo-
19304: ta opintokirjallisuudelta tai pitääkseen raviivainen noudattaminen saattaa vaarantaa pal-
19305: hinnoittelun tason niin alhaisena, että se velujenjatkumisen. Syntynyt tilanne on kouluvi-
19306: ei uhkaa näiden palveluiden saatavuut- ranomaisten tiedossa. Opetusministeriö ja Ope-
19307: ta? tushallitus ovatkin jo käynnistäneet valmistelun
19308: ongelman poistamiseksi. Opetusministeriö pitää
19309: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ensiarvoisen tärkeänä erityisopetuksen tukitehtä-
19310: ti seuraavaa: viin liittyvien palvelujen saatavuuden turvaamis-
19311: Valtion erityisoppilaitosten tehtävänä on perin- ta. Valmistelussa tullaan samalla kiinnittämään
19312: teisesti ollut oppilaitoksen omien oppilaiden huomiota kuntien kustannusvastuun selkiyttämi-
19313: kouluttamisen lisäksi antaa myös ohjausta ja tu- seen ja valtion erityiskoulujen palveluorganisaa-
19314: kipalveluja muissa peruskouluissa ja lukioissa tioiden toiminnan tehostamiseen.
19315: opiskeleville vammaisille oppilaille, heidän van- Ottaen huomioon syntynyt tilanne joudutaan
19316: hemmilleen, opettajilleen ja koulutuksen järjes- harkitsemaan merkittävää lievennystä nykyiseen
19317: täjille. Kuntien pyrkimys erityisoppilaiden sijoit- palvelujen omakustannushinnan mukaiseen las-
19318: tamiseen kotipaikkansa koulutuksen järjestäjän kutusvaatimukseen. Opetusministeriö käy asian
19319: omiin oppilaitoksiin on merkinnyt eräiden val- valmistelun yhteydessä neuvottelut myös Suo-
19320: tion ylläpitämien erityiskoulujen oppilasmäärien men Kuntaliiton kanssa, jolloin sovitaan muun
19321: vähenemistä ja näiden koulujen roolin muuttu- muassa asian tiedottamisesta ja kuntien ohjauk-
19322: mista yhä enemmän ohjaustoiminnan kehittä- sesta sovittuihin toimintalinjoihin.
19323: mis- ja palvelukeskuksiksi. Näkövammaisten kirjaston osalta kirjamyynti
19324: Koska kunta on velvollinen järjestämään kai- ja maksullinen oppikirjapalvelu on käynnistetty
19325: kille sen alueella asuville oppivelvollisuusikäi- vuonna 1999. Opetusministeriö seuraa tämänjär-
19326:
19327:
19328:
19329:
19330: 3
19331: KK 538/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r Ministerin vastaus
19332:
19333:
19334: jestelmän toimivuutta niin, että palveluiden saa-
19335: tavuus voidaan tulevaisuudessakin turvata.
19336:
19337:
19338:
19339: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
19340:
19341: Opetusministeri Maija Rask
19342:
19343:
19344:
19345:
19346: 4
19347: Ministems svar KK 538/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
19348:
19349:
19350:
19351:
19352: Tili riksdagens talman
19353:
19354: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger loma erbjuder kommunerna sina tjänster mot av-
19355: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gift. Enligt undervisningsministeriets beslut om
19356: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- avgiftsbelagda prestationer vid vissa statliga lä-
19357: gareta Pietikäinen /sv undertecknade skriftliga roanstalter (1097/1998) skall tjänster som gäller
19358: spörsmål SS 538/2000 rd: stöduppgifter i anslutning tili specialundervis-
19359: ningen i regel faktureras elevernas hemkommu-
19360: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ner tili självkostnadspris så som anges i lagen om
19361: för att avskaffa avgifterna på de integre- grundema för avgifter tili staten.
19362: ringsstödtjänster som statens special- Vid uppföljningen har det visat sig att tjänster-
19363: skolor för synskadade tillhandahåller na i framtiden kan äventyras om normen efter-
19364: och den studielitteratur som Biblioteket levs alltför strängt. Skolmyndighetema är med-
19365: för synskadade producerar eller att hål- vetna om det uppkomna läget. Undervisningsmi-
19366: la nivån på prissättningen så låg att den nisteriet och Utbildningsstyrelsen har redan in-
19367: inte hotar tillgången tili dessa tjänster? lett det förberedande arbetet för att undanröja
19368: problemet. Undervisningsministeriet finner det
19369: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ytterst viktigt att tillgången tili tjänster som gäl-
19370: föra följande: ler stöduppgifter i anslutning tili specialunder-
19371: De statliga specialläroanstaltemas uppgift har av visningen kan säkerställas. Vid beredningen
19372: tradition varit att utbilda läroanstaltens egoa kommer man samtidigt att fåsta uppmärksamhet
19373: elever men också att ge handledning och stöd- vid att kommunernas kostnadsansvar blir klarare
19374: tjänster åt handikappade elever som studerar i an- och att serviceorganisationen vid de statliga spe-
19375: dra grundskolor och gymnasier, tili deras föräld- cialskoioma effektiveras.
19376: rar, lärare och utbildningsanordnarna. Kommu- Med beaktande av det uppkomna läget blir
19377: nemas strävan att placera specialeleveroa i ut- man tvungen att överväga en avsevärd mildring
19378: bildningsanordnarens egoa läroanstalter på he- när det gäller det nuvarande kravet att fakturera
19379: morten har betytt att elevantalet vid vissa statliga tjänstema tili självkostnadspris. Undervisnings-
19380: specialskolor sjunkit och dessa skolors roll för- ministeriet för i samband med beredningen av
19381: ändrats så att de allt mer blivit utvecklings- och ärendet förhandlingar också med Finlands Kom-
19382: servicecentra för handledningsverksamhet. munförbund, varvid man kommer överens bl.a.
19383: Eftersom kommunen är skyldig att ordna om informationen kring ärendet och styrningen
19384: grundläggande utbildning för alla läropliktiga av kommunerna enligt överenskomna verksam-
19385: som bor på kommunens område, har de statliga hetslinjer.
19386: specialläroanstalternas stödtjänster genom för- Vid Biblioteket för synskadade startades bok-
19387: fattningar och myndighetsstyrning utvecklats tili försäljning och avgiftsbelagd läromedelsservice
19388: avgiftsbelagd service där de statliga specialsko- 1999. Undervisningsministeriet följer hur detta
19389:
19390:
19391:
19392:
19393: 5
19394: KK 538/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r Ministems svar
19395:
19396:
19397:
19398: system fungerar så att tillgången till tjänstema
19399: kan tryggas också i framtiden.
19400:
19401:
19402: Helsingfors den 22 juni 2000
19403:
19404: Undervisningsminister Maija Rask
19405:
19406:
19407:
19408:
19409: 6
19410: KK 539/2000 vp -Kimmo Kiljunen /sd
19411:
19412:
19413:
19414:
19415: KIRJALLINEN KYSYMYS 539/2000 vp
19416:
19417: Lasten ja nuorten liikuntaharrastuneisuuden
19418: lisääminen
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Eduskunnan puhemiehelle
19424:
19425: Suomessa perusopetuksen tavoitteena on perus- työssä paikallisten urheiluseurojen kanssa, jol-
19426: opetuslain (628/1998) mukaan muun muassa tu- loin he välittäisivät lapsille tietoa urheilu-
19427: kea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti seurojen toiminnasta ja kannustaisivat heitä löy-
19428: vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tämään itselleen sopivan urheilumuodon.
19429: antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taito- Liikunta on tärkeää läpi koko ihmisen elämän-
19430: ja. Ala-asteella opetusta antaa yleensä luokan- kaaren. Liikunnalla on väestön hyvinvoinnin
19431: opettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia ainei- kannalta keskeinen merkitys. Jotta liikunta olisi
19432: ta. Joissakin aineissa annetaan erillistä tukiope- itsestään selvää vanbernmaila iällä, olisi sitä ol-
19433: tusta niille, joilla on jonkin asteisia vaikeuksia lut hyvä harrastaa monipuolisesti jo lapsena. Lii-
19434: seurata normaalia opetustahtia. Yhtenä perus- kunnan asiantuntijat ja myös vanhemmat ovat
19435: opetuksen oppimäärään kuuluvana oppiaineena huolissaan lasten ja nuorten liikunnan vähäisyy-
19436: on liikunta. destä.
19437: Kaikilla peruskoulun luokanopettajilla ei ole Fyysisen suorituskyvyn ohella liikunta vah-
19438: liikunnan erikoistumisopintoja. Liikuntatunnit vistaa myös henkistä puolta. Liikunta antaa lap-
19439: noudattavat vanhoja kaavoja, joissa muutamat selle luottamusta omiin kykyihin, vähentää epä-
19440: tutut lajit pyörivät vuodesta toiseen tuntien ohjel- luuloisuutta ja kasvattaa rohkeutta yrittää uusia-
19441: mistossa- opettaja osaa säännöt ja hallitsee lap- kin asioita. Itsetunto kohenee ja sosiaaliset taidot
19442: set ja lapset hallitsevat lajit jo kyllästymiseen as- kehittyvät. Joukkuelajit antavat evästystä toimi-
19443: ti. Jos Suomen peruskoulun ala-asteille työllistet- miseen ryhmässä. Liikunta on luonnollinen kana-
19444: täisiin liikunnanohjaajia, he voisivat toimia tuke- va lapselle purkaa ylimääräistä energiaa- häi-
19445: na ja apuna luokanopettajille liikuntatunneilla. riökäyttäytyminen vähentyisi niin koulu- kuin
19446: He voisivat myös järjestää lapsille liikuntamah- vapaa-ajallakin.
19447: dollisuuksia iltapäivisin koulupäivän päätyttyä.
19448: Liikunnanohjaajat antaisivat oppitunneilla tie- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19449: toja eri urheilumuodoista, jolloin lapsille avau- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19450: tuisi mahdollisuus kokeilla ja harjoitella uusia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19451: liikuntalajeja. He voisivat myös toimia yhteis- vaksi seuraavan kysymyksen:
19452:
19453:
19454:
19455:
19456: Versio 2.0
19457: KK 539/2000 vp -Kimmo Kiljunen /sd
19458:
19459:
19460: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lasten ala-aste voisi olla edesauttamassa tässä
19461: kiinnostus liikuntaharrastuksiin lisään- kiinnostuksen kohdistamisessa liikun-
19462: tyisi ja jotta nimenomaan peruskoulun nanohjaajien välityksellä?
19463:
19464:
19465: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
19466:
19467: Kimmo Kiljunen /sd
19468:
19469:
19470:
19471:
19472: 2
19473: Ministerin vastaus KK 539/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
19474:
19475:
19476:
19477:
19478: Eduskunnan puhemiehelle
19479:
19480: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tävät opetusta. Koululiikunnan kehittämisessä
19481: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kiinnitetään erityistä huomiota vähän liikkuviin
19482: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen oppilaisiin. Liikunta ja terveyden edistäminen
19483: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen pyritään integroimaan. Välituntiliikuntaa ja ker-
19484: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hotoimintaa kehitetään. Koulun ulkopuolisia re-
19485: 539/2000 vp: sursseja pyritään saamaan peruskoulujen käyt-
19486: töön.
19487: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lasten Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti
19488: kiinnostus liikuntaharrastuksiin lisään- Opetushallitus on aloittanut Liikkuva ja terve
19489: tyisi ja jotta nimenomaan peruskoulun koulu -projektin, jossa urheiluseurat, lajiliitot,
19490: ala-aste voisi olla edesauttamassa tässä järjestöt ja muut oppilaitokset ovat mukana.
19491: kiinnostuksen kohdistamisessa liikun- Tämä toiminta antaa viitteitä siitä, miten liikun-
19492: nanohjaajien välityksellä? nanopetusta tulisi laajentaa ja monipuolistaa.
19493: Saatavia kokemuksia sovelletaan myös ensi syk-
19494: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- synä alkavaan perusopetuksen opetussuunnitel-
19495: ti seuraavaa: matyöhön.
19496: Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden Liikunnanohjaajat voivat vapaa-aikana ohjata
19497: mukaisesti liikunnan käsite tulee nähdä laaja- oppilaita, mutta vastuu ala-asteen liikuntatun-
19498: alaisesti siten, että siihen kuuluu perinteisten lii- neista on luokanopettajalla. Heitä varten pyri-
19499: kuntalajien harrastamisen lisäksi aktiivinen liik- tään järjestämään täydennyskoulutusta, jonka ta-
19500: kuminen elämän eri toiminnoissa, kuten vapaa- voitteena on uusien lajien ja menetelmien omak-
19501: ajan askareissa, luonnossa ja liikenteessä. Koulu- suminen sekä yhteistyö eri osapuolten kanssa.
19502: liikunta merkitsee enemmän kuin oppitunnit ja Koululaisten iltapäivätoiminta on voimak-
19503: oppiaine. Vaikka liikuntatunnit muodostavat toi- kaasti laajentunut viime vuosina. Tässä työssä
19504: minnan ytimen, tärkeä osa nykypäivää ja tulevai- liikunnanohjaajat ovat olleet merkittävästi muka-
19505: suuden koululiikuntaa ovat erilaiset oppituntien na. Pyrkimyksenä on ollut liikunnallisen iltapäi-
19506: ulkopuoliset liikuntatuokiot ja -tapahtumat sekä vätoiminnan avustamisella lisätä vuorovaikutus-
19507: yhteistyö muiden liikuntatahojen kanssa. ta paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen, nuori-
19508: Ala-asteen koulujen liikunnan opetuksen peri- sojärjestöjen ja koulujen välillä. Liikunnallisen
19509: aatteena on ollut se, että luokanopettajat opetta- iltapäivätoiminnan kehittämisen avulla ollaan li-
19510: vat liikuntaa. Varsin moni heistä on suorittanut sätty merkittävästi lasten koulun jälkeistä liikun-
19511: liikunnan erikoistumisopinnot. Peruskoulu on ta-aktiviteettia. Yhteensä liikunnallisen iltapäi-
19512: viime vuosina merkittävästi avautunut ja omak- vätoiminnan tukemiseen sekä paikallisen seura-
19513: sunut nopeasti vaikutteita yhteiskunnan eri toi- toiminnan kehittämiseen opetusministeriö on va-
19514: minnoista. Yhteistyössä eri osapuolten kanssa to- rannut vuodelle 2000 liikuntatoiminnan määrära-
19515: teutetaan nyt projekteja, jotka muuttavat ja kehit- hoista 14 600 000 markkaa.
19516:
19517:
19518:
19519: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
19520:
19521: Kulttuuriministeri Suvi Linden
19522: 3
19523: KK 539/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerns svar
19524:
19525:
19526:
19527:
19528: Tili riksdagens talman
19529:
19530: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gymnastiken fåsts nu särskild vikt vid elever som
19531: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- inte rör på sig särskilt mycket. Syftet är att inte-
19532: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kim- grera gymnastik och hälsofrämjande verksam-
19533: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- het. Rastgymnastiken och klubbverksamheten ut-
19534: mål SS 539/2000 rd: vecklas. Man försöker också få tillgång till resur-
19535: ser utanför grundskolan.
19536: Vad avser regei'ingen göraför att barns 1 enlighet med ovannämnda principer har Ut-
19537: intresse för motion och idrott skulle öka bildningsstyrelsen startat projektet Motion och
19538: och för att grundskolans lågstadium ge- hälsa i skolan, där idrottsföreningar, grenför-
19539: nom idrottsinstruktörernas förmedling bund, organisationer och andra läroanstalter del-
19540: skulle kunna bidra tili i viiken riktning tar. Denna verksamhet ger en fingervisning om
19541: detta intresse utvecklas? hur gymnastikundervisning borde utvecklas och
19542: göras mångsidigare. Erfarenheterna tillämpas
19543: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- också i arbetet med den grundläggande utbild-
19544: föra följande: ningens läroplan, som inleds inkommande höst.
19545: Enligt grunderna för grundskolans läroplan bör ldrottsinstruktörer kan handleda eleverna un-
19546: begreppet gymnastik ges en vid tolkning så att der fritiden, men ansvaret för gymnastiktimmar-
19547: det utom de traditionella idrottsgrenarna även na i lågstadiet bärs av klasslärarna. För dem för-
19548: omfattar aktiviteter, t.ex. på fritiden samt rörelse söker man ordna fortbildning så att de kan bekan-
19549: i naturen och i trafiken. Skolgymnastiken är mer ta sig med nya grenar och metoder och etablera
19550: än lektioner och ett läroämne. Även om gymnas- samarbete med olika parter.
19551: tiktimmarna är kärnan i verksamheten, utgör oli- Eftermiddagsverksamheten för skolelever har
19552: ka former av idrottsinslag och evenemang utan- vuxit kraftigt under de senaste åren. 1 detta arbe-
19553: för lektionerna samt samarbete med andra te har idrottsinstruktörerna haft en viktig roll.
19554: idrottsintressenter inom gymnastik en viktig del Strävan har varit att öka växelverkan mellan de
19555: av dagens och framtidens skolgymnastik. lokala idrottsföreningarna, ungdomsorganisatio-
19556: lnom gymnastikundervisningen i lågstadie- nerna och skolorna genom att ge stöd för efter-
19557: skolorna har principen varit att klasslärarna un- middagsverksamhet med betoning på motion och
19558: dervisar i gymnastik. Rätt många av dem har ge- idrott. Med hjälp av detta utvecklingsarbete har
19559: nomgått specialiseringsstudier i gymnastik. barns idrottsaktiviteter efter skoltid ökat avse-
19560: Grundskolan har under de senaste åren blivit be- värt. Undervisningsministeriet har av anslagen
19561: tydligt öppnare och snabbt tagit intryck av olika för idrott för år 2000 beviljat sammanlagt
19562: samhällsaktiviteter. 1 samarbete med olika parter 14 600 000 mark för understödjande av motions-
19563: genomförs nu projekt som förändrar och utveck- inriktad eftermiddagsverksamhet samt för ut-
19564: lar undervisningen. Vid utvecklingen av skol- veckling av den lokala föreningsverksamheten.
19565:
19566:
19567:
19568: Helsingforsden 27 juni 2000
19569:
19570: Kulturminister Suvi Linden
19571:
19572: 4
19573: KK 540/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
19574:
19575:
19576:
19577:
19578: KIRJALLINEN KYSYMYS 540/2000 vp
19579:
19580: Postitoimipaikkojen sulkemisesta johtuva vaa-
19581: lien ennakkoäänestyspaikkojen epäyhtenäinen
19582: käytäntö
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: Eduskunnan puhemiehelle
19588:
19589: Vaalien ennakkoäänestys on ollut kansalaisille vuudessa, koska ennakkoäänestysmahdollisuu-
19590: yhtenäisesti tiedotettavissa koko maassa samoi- det eivät ole yhtäläiset.
19591: na aikoina kuin ennakkoäänestys on tapahtunut
19592: postitoimipaikoissa. Ennakkoäänestyksestä käy- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19593: tetäänkin kansan keskuudessa nimitystä "posti- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19594: äänestys", koska tavalliselle kansalaiselle juuri valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19595: posti on ollut ennakkoäänestyspaikka. Vuosien vaksi seuraavan kysymyksen:
19596: myötä ennakkoäänestyksen suosio on jatkuvasti
19597: kasvanut. Äänestäneistä noin puolet on täyttänyt Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yhte-
19598: kansalaisvelvollisuutensa postissa. näisen ennakkoäänestyskäytännön säi-
19599: Postin ennakkoäänestyksen suosion vuoksi lyttämiseksi koko maassa samoina ai-
19600: maassamme on siirrytty yhteen vaalipäivään sekä koina,
19601: valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa aiem-
19602: man kahden vaalipäivän asemesta. Samoin mo- millä tavoin tiedotetaan ennakkoäänes-
19603: nissa eri kunnissa on supistettu äänestysalueiden tyksestä tarkoituksenmukaisesti,
19604: määriä. Äänestysajoista tiedottaminen on tähän miten taataan kansalaisten tasa-arvo ja
19605: saakka ollut helppoa, koska postin ennakko- yhtäläinen mahdollisuus ennakkoon
19606: äänestysajat ovat olleet yhtenäiset koko maassa. äänestämiseen, sekä
19607: Nyt on muodostumassa ongelmia postitoimi-
19608: paikkojen lopettamisten myötä. Kuntien ennak- onko mahdollista siirtää lopetettavaksi
19609: koäänestysajat eivät ole enää yhtenäiset koko aiottujen postitoimipaikkojen sulkemis-
19610: maassa. Samoin ennakkoäänestyspaikoista tie- ta siten, että kunnallisvaalien ennakko-
19611: dottaminen vaikeutuu, koska postitoimipaikko- äänestys voitaisiin toimittaa entiseen ta-
19612: jen asemesta ennakkoäänestyspaikkana onkinjo- paan myös niissä postitoimipaikoissa,
19613: kin muu paikka. Tiedotusongelmien ohella on jotka on muutoin aiottu sulkea jo kesäl-
19614: vaarana kansalaisten epätasa-arvon lisääntymi- lä 2000?
19615: nen ennakkoäänestysmahdollisuuden tavoitetta-
19616:
19617:
19618: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
19619:
19620: Lauri Oinonen /kesk
19621: Versio 2.0
19622: KK 540/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
19623:
19624:
19625:
19626:
19627: Eduskunnan puhemiehelle
19628:
19629: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa siinsa nähden tasavertaisessa asemassa. Äänestä-
19630: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jällä on täysi oikeus valita, äänestääkö hän en-
19631: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nakkoon vai vaalipäivänä. Ennakkoäänestysaika
19632: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen on kotimaassa seitsemän päivää alkaen keskivii-
19633: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kosta ( 11. päivä ennen vaalipäivää) ja päättyen
19634: 540/2000 vp: seuraavana tiistaina.
19635: Kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat mää-
19636: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yhte- rätään valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2000
19637: näisen ennakkoäänestyskäytännön säi- presidentinvaalissa ennakkoäänestyspaikkoina
19638: lyttämiseksi koko maassa samoina ai- oli 537 Suomen Posti Oy:n postikonttmia, 19
19639: koina, Postin tilapäistä ennakkoäänestyspaikkaa ja 97
19640: kunnan virastoa. Postikonttoreita oli 344:ssä
19641: millä tavoin tiedotetaan ennakkoäänes- kunnassa ja noin 90:ssä kunnassa kunta järjesti
19642: tyksestä tarkoituksenmukaisesti, ennakkoäänestyksen itse. Postin tilapäisiä ennak-
19643: miten taataan kansalaisten tasa-arvo ja koäänestyspaikkoja oli pääasiassa Pohjois-Suo-
19644: yhtäläinen mahdollisuus ennakkoon men haja-asutusalueilla. Kokemukset kuntien en-
19645: äänestämiseen, sekä nakkoäänestyspaikkojen osalta ovat olleet yksin-
19646: omaan myönteisiä. Paikkojen tavoitettavuus on
19647: onko mahdollista siirtää lopetettavaksi ollut hyvä, mistä kertovat korkeat ennakkoäänes-
19648: aiottujen postitoimipaikkojen sulkemis- tysprosentit esimerkiksi presidentinvaalin 2.
19649: ta siten, että kunnallisvaalien ennakko- vaalissa Halsuan äänioikeutetuista 67 % äänesti
19650: äänestys voitaisiin toimittaa entiseen ta- ennakkoon kunnanvirastossa.
19651: paan myös niissä postitoimipaikoissa, Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa ennakko-
19652: jotka on muutoin aiottu sulkea jo kesäl- äänestyspaikkoina olevien postikonttoreiden
19653: lä 2000? määrä vähenee edelleen, nyt 472:een. Sen sijaan
19654: kuntien ennakkoäänestyspaikkojen määrä nou-
19655: Vastauksena kysymykseen esitän kunniottavasti see 97:stä noin 170:een. Näistä kuntien paikoista
19656: seuraavaa: suuri osa on kuitenkin avoinna lyhyemmän ajan
19657: kuin edellä mainittu seitsemän päivän mittainen
19658: Oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa
19659: ennakkoäänestysajanjakso.
19660: vaaleissa ja kansanäänestyksissä on perusoikeus.
19661: Ennakkoäänestyspaikkojen aukiolo on perin-
19662: Suomen perustuslain 14 §:n 3 momentissa tode-
19663: teisesti pyritty mukauttamaan kunkin kunnan
19664: taan, ettäjulkisen vallan tehtävänä on edistää yk-
19665: olosuhteisiin. Esimerkiksi pohjoisen syrjäseutu-
19666: silön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalli-
19667: alueilla on ollut Postin tilapäisiä, vain muutaman
19668: seen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koske-
19669: päivän auki olevia ennakkoäänestyspaikkoja jo
19670: vaan päätöksentekoon.
19671: 1980-luvulta saakka. Tällä tavoin on pyritty anta-
19672: Vaalilain 4 §:ssä säädetään, että vaalit toimite-
19673: maan mahdollisimman hyvät äänestysmahdolli-
19674: taan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäi-
19675: suudet myös näiden seutujen asukkaille. Tarkoi-
19676: vän äänestys. Nämä äänestystavat ovat siten toi-
19677:
19678: 2
19679: Ministerin vastaus KK 540/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
19680:
19681:
19682: tuksenmukaista ei kuitenkaan ole se, että kaikilla äänestyspaikoista. Tämän lisäksi Posti on tiedot-
19683: ennakkoäänestyspaikoilla, eri alueiden äänioi- tanut erikseen posteissa tapahtuvasta ennakkoää-
19684: keutettujen määrästä riippumatta, olisi samat au- nestyksestä. Kaikki ennakkoäänestyspaikat ja
19685: kioloajat. Perusteltuna voidaankin pitää, että esi- niiden aukioloajat ovat olleet nähtävissä myös oi-
19686: merkiksi taajaan asutuilla seuduilla, joilla äänioi- keusministeriön Internet-sivuilla. Käytännössä
19687: keutettuja on paljon, ennakkoäänestyspaikat ovat ennakkoäänestyspaikoista tiedottamisessa ei ole
19688: avoinna koko ennakkoäänestysajanjakson (seit- havaittu ongelmia. Tästä kertovat ennakkoon ää-
19689: semän päivää), mutta syrjäseudulla, joilla äänioi- nestäneiden määrät viimeisimmissä vaaleissa:
19690: keutettuja on vähän, vain muutaman päivän. esimerkiksi vuoden 2000 presidentinvaalin 2.
19691: Kuntien oma näkemys asiassa on ollut käytän- vaalissa kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspai-
19692: nössä ratkaiseva. Niinpä vuoden 2000 kunnallis- koissa äänesti ennakkoon viikon aikana yli 1,4
19693: vaaleja silmällä pitäen kaikki kunnat ovat saa- miljoonaa äänioikeutettua. Vertailun vuoksi to-
19694: neet mahdollisuuden arvioida ennakkoäänestys- dettakoon, että vuoden 1991 eduskuntavaaleissa
19695: paikkojen tarpeensa. ennakkoon äänesti vastaavasti 1, l miljoonaa ää-
19696: Vaalilain mukaan kunnan keskusvaalilauta- nioikeutettua, vaikka tuolloin ennakkoäänestys-
19697: kunnan asiana on tiedottaa kaikista kunnassa ole- paikkoja oli noin kaksi kertaa enemmän ja ennak-
19698: vista ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän koäänestysaika oli kaksi viikkoa.
19699:
19700:
19701: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
19702:
19703: Oikeusministeri Johannes Koskinen
19704:
19705:
19706:
19707:
19708: 3
19709: KK 540/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
19710:
19711:
19712:
19713:
19714: Tili riksdagens talman
19715:
19716: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger jar på onsdagen (den 11 dagen före valdagen) och
19717: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- s1utar fö1jande tisdag.
19718: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri De allmänna förhandsröstningsställena i hem-
19719: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål 1andet bestäms genom förordning. Vid president-
19720: SS 540/2000 rd: va1et 2000 bestod förhandsröstningsställena av
19721: 537 av Posten Finland Ab:s postkontor, 19 tillfål-
19722: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta liga förhandsröstningsställen som tillhandahölls
19723: för att förhandsröstningen även i fort- av Posten och 97 kommunala ämbetsverk. 1 344
19724: sättningen skall ske under enhetliga for- kommuner fanns det postkontor och i ca 90 kom-
19725: mer i hela landet, muner ordnade kommunen själv förhandsröst-
19726: ningen. Postens tillfålliga förhandsröstningsstäl-
19727: hur informeras medborgama lämpli- len fanns framför allt i g1esbygderna i norra Fin-
19728: gast om förhandsröstningen, land. Erfarenheterna av de kommunala förhands-
19729: röstningsställena har utan undantag varit positi-
19730: hur garanteras medborgarna lika be-
19731: handling och lika möjligheter att rösta va. Platserna har varit lätta att nå, vilket även det
19732: höga deltagandet i förhandsröstningen visar: till
19733: på Jörhand samt
19734: exempel i andra omgången av presidentvalet för-
19735: är det möjligt att senarelägga stäng- handsröstade 67 % av de röstberättigade i Halsua
19736: ningen av de postkontor som enligt pla- i kommunkansliet.
19737: nerna kommer att dras in på sommaren Anta1et postkontor som fungerar som för-
19738: 2000 så att förhandsröstningen vid kmn- handsröstningsställen minskar ytterligare vid
19739: munatvaiet kan förrättas som förut ock- kommuna1va1et 2000. Det sjunker nu till 472.
19740: så där? Däremot ökar antalet kommunala förhandsröst-
19741: ningsställen från 97 till ca 170. En stor del av de
19742: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kommuna1a ställena är dock öppna under en kor-
19743: föra följande: tare tid än den ovannämnda sju dagar långa för-
19744: handsröstningsperioden.
19745: Rätten att rösta vid statliga och kommunala val
19746: Det har alltid varit brukligt att anpassa för-
19747: och folkomröstningar är en grundläggande rättig-
19748: handsröstningsställenas öppettider efter förhål-
19749: het. 1 14 § 3 mom. Finlands grundlag sägs att det
19750: landena i var och en kommun. Till exempel i
19751: allmänna skall främja den enskildes möjligheter
19752: g1esbygderna i norr har Posten allt sedan 1980-
19753: att delta i samhälle1ig verksamhet och att påver-
19754: ta1et haft tillfålliga förhandsröstningsställen un-
19755: ka beslut som gäller honom eller henne själv.
19756: der några dagar under förhandsröstningsperio-
19757: Enligt 4 § vallagen förrättas val genom att det
19758: den. Härigenom har man velat ge invånarna i
19759: ordnas förhandsröstning och röstning på valda-
19760: dessa glesbygder så goda möjligheter som möj-
19761: gen. Dessa röstmetoder är sålunda likvärdiga.
19762: 1igt att rösta. Det är dock inte ändamå1senligt att
19763: Det står vä1jarna helt fritt att vä1ja om de vill rös-
19764: ha samma öppettider på alla förhandsröstnings-
19765: ta på förhand eller på valdagen. Förhandsröst-
19766: ställen oberoende av anta1et röstberättigade inom
19767: ningsperioden är i hemlandet sju dagar. Den bör-
19768:
19769: 4
19770: Ministems svar KK 540/2000 vp- Lauri Oiuonen /kesk
19771:
19772:
19773: området. Det måste anses skäligt att förhands- informerat om förhandsröstningen i postkonto-
19774: röstningsställena är öppna under hela förhands- ren. Alla förhandsröstningsställen och deras öp-
19775: röstningsperioden (sju dagar) i tättbebyggda om- pettider har vidare varit utlagda på justitieminis-
19776: råden med många röstberättigade, men endast teriets lntemetsidor. 1 praktiken har tillkännagi-
19777: under några dagar i glesbygdema, där de röstbe- vandet av förhandsröstningsställena inte varit
19778: rättigade är få. Kommunemas egen syn på saken förenat med några problem. Detta framgår av
19779: har i praktiken varit avgörande. 1 enlighet där- röstningssiffroma vid föregående vai: tili exem-
19780: med har kommunema getts möjlighet att inför pel i andra omgången av presidentvalet 2000 för-
19781: kommunalvalet 2000 själva beräkna sitt behov av handsröstade över l ,4 miljoner väljare under en
19782: förhandsröstningsställen. vecka. Som jämförelse kan nämnas att vid riks-
19783: Enligt vallagen skall den korumunala central- dagsvalet 1991 förhandsröstade l, l milj oner väl-
19784: valnämnden tillkännage alla förhandsröstnings- jare trots att antalet förhandsröstningsställen då
19785: ställen och röstningsställen på valdagen som var nästan dubbelt större och förhandsröstnings-
19786: finns i kommunen. Dessutom har Posten särskilt perioden två veckor.
19787:
19788:
19789:
19790: Helsingfors den 22 juni 2000
19791:
19792: Justitieminister Johannes Koskinen
19793:
19794:
19795:
19796:
19797: 5
19798: KK 54112000 vp- Mikko Elo /sd
19799:
19800:
19801:
19802:
19803: KIRJALLINEN KYSYMYS 541/2000 vp
19804:
19805: Reposaarentien kuljetusten siirtäminen rauta-
19806: teille
19807:
19808:
19809:
19810:
19811: Eduskunnan puhemiehelle
19812:
19813: Autoliikenteen lisääntyminen on samalla lisän- tusten siirtämistä rautateille. Liikenteen siirtämi-
19814: nyt kevyen liikenteen väylien rakentamisen mer- seksi rautateille on olemassa monia hyviä perus-
19815: kitystä. Niinpä esimerkiksi Satakunnassa on teita.
19816: useita kevyen liikenteen hankkeita, jotka vaatisi- Reposaarentie on rakennettu 1950-luvulla ja
19817: vat mitä pikaisinta toteutusta. Valitettavasti niu- erityisesti Reposaarelle johtava silta on osoittau-
19818: kat tienpidon määrärahat eivät ole riittäneet lä- tunut aivan liian pieneksi ja kapeaksi nykyiselle
19819: heskään kaikkien välttämättömien kevyen liiken- raskaalle liikenteelle. Toisaalta myös turistilii-
19820: teen väylien toteuttamiseen. kenne on jatkuvasti lisääntynyt, koska Reposaa-
19821: Porin Reposaareen on suunniteltu jo useiden rentien varressa sijaitsee tuulivoimaloiden opas-
19822: vuosien ajan kevyen liikenteen väylän rakenta- tuskeskus. Nykyinen maanteitse tapahtuva kulje-
19823: mista maantielle 269 Porin Reposaaren taajamas- tus on myös selvästi ympäristöhaitta, jota voitai-
19824: ta Tahkoluodon tienhaaraan. Hanke on ollut esil- siin vähentää siirtämällä ainakin osa kuljetuksis-
19825: lä mm. Satakunnan aluetta koskevaa tieverkon ta rautateille.
19826: kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Turun tie-
19827: piiri on aiempina vuosina esittänyt hanketta työl- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19828: lisyysohjelmiin. Hankkeelle on olemassa valmis jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19829: suunnitelma. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19830: Työllisyysvaroin vuonna 1994 laaditut suun- vaksi seuraavan kysymyksen:
19831: nitelmat eivät kuitenkaan ole johtaneet kevyen
19832: liikenteen väylän rakentamiseen välillä Repo- Onko hallitus tietoinen raskaan kuorma-
19833: saari-Tahkoluoto. Kuitenkin kevyen liikenteen autoliiikenteen aiheuttamista ongelmis-
19834: väylän rakentamisen tarpeellisuus on edelleen li- ta Reposaarentiellä, ja jos on,
19835: sääntynyt.
19836: Eräänä mahdollisuutena Reposaarentien ras- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
19837: kaan liikenteen vähentämiseen on esitetty kulje- tyä kuljetusten siirtämiseksi nykyistä
19838: enemmän tapahtuvaksi rautateillä?
19839:
19840:
19841: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
19842:
19843: Mikko Elo /sd
19844:
19845:
19846:
19847: Versio 2.0
19848: KK 541/2000 vp - Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
19849:
19850:
19851:
19852:
19853: Eduskunnan puhemiehelle
19854:
19855: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa aiempina vuosina esittänyt hanketta työllisyys-
19856: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ohjelmiin ja tulee uusimaan esityksensä jälleen
19857: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ensi vuonna. Hankkeelle on olemassa valmis
19858: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd suunnitelma ja se on aloitettavissa nopeasti, jos
19859: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK työllisyysrahoitus myönnetään. Työllisyysmää-
19860: 541/2000 vp: rärahojen käytöstä vastaavat työministeriö ja sen
19861: alainen piirihallinto." Tilanne on edelleen pää-
19862: Onko hallitus tietoinen raskaan kuorma- piirteissään edellä kuvatun kaltainen. Alkaneen
19863: autoliikenteen aiheuttamista ongelmis- kesän ja tulevan syksyn aikana on kuitenkin tar-
19864: ta Reposaarentiellä, ja jos on, koitus uusia tiejakson liikennelaskennat ja selvit-
19865: tää myös ajoneuvoliikenteen tyyppikoostumus.
19866: mihin toimenpiteisiin hallitus ailwo ryh- Kevyen liikenteen väylähankkeen sijoittuminen
19867: tyä kuljetusten siirtämiseksi nykyistä ohjelmaan tarkistetaan tulosten pohjalta. Hank-
19868: enemmän tapahtuvaksi rautateillä? keen saamiseksi työllisyystyöohjelmiin tiepiiri
19869: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- on uusinut esityksensä myös vuodelle 2001.
19870: ti seuraavaa: Rautateille sopisivat periaatteessa siirrettävik-
19871: si Kemira Pigments Oy:n kuljetukset Tahkoluo-
19872: Kansanedustaja Elo on aiemmin kysymyksis- don satamaan (ilmeniittiä, ferroa jne.). VR:n mu-
19873: sään KK 5611997 vp ja KK 440/1999 vp puuttu- kaan rautatiekuljetus ei matkan lyhyyden vuoksi
19874: nut kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Re- kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa, eikä
19875: posaarentielle. VR rahtihinnoissaan siksi kykene kilpailemaan
19876: Vastauksessani 8.10.1999 totesin mm. seuraa- maantiekuljetusten kanssa. VR on tutkinut myös
19877: vaa: "Toteuttamistaan odottavia kevyen liiken- uusia, kuljetusten taloudellisuutta parantavia lo-
19878: teen hankkeita on paljon, ja valitettavasti niukat gistisia ratkaisuja (mm. konttien käyttö), mutta
19879: tienpidon määrärahat eivät riitä niiden kaikkien nämäkin olisivat tulleet liian kalliiksi.
19880: toteuttamiseen lähivuosina. Turun tiepiiri on
19881:
19882:
19883:
19884: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
19885:
19886: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
19887:
19888:
19889:
19890:
19891: 2
19892: Ministerns svar KK 541/2000 vp- Mikko Elo /sd
19893:
19894:
19895:
19896:
19897: Till riksdagens talman
19898:
19899: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger selsättningsarbetsprogrammen och distriktet
19900: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kommer att föreslå detta även för nästa år. För
19901: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- projektet finns en fårdig pian och det kan påbör-
19902: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS jas snabbt, om sysselsättningsfinansiering bevil-
19903: 54112000 rd: jas. Arbetsministeriet och distriktsförvaltning
19904: som lyder under det ansvarar för användningen
19905: Å.r regeringen medveten om de problem av sysselsättningsanslagen." Situationen är fort-
19906: som den tunga lastbilstrafiken förorsa- farande i huvuddrag densamma. Det är dock me-
19907: kar på Räftövägen och, om så är fallet, ningen att i sommar och inkommande höst för-
19908: nya trafikräkningen och samtidigt utreda for-
19909: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i donstrafikens typsammansättning. Utifrån dessa
19910: syfte att i större utsträckning än nu över- resultat bedömer man hur projektet med leder för
19911: föra transporterna tili att ske via järn- lätt trafik skall placeras i programmet. Vägdi-
19912: väg? striktet har förnyat sitt förslag i syfte att fa pro-
19913: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- jektet också inkluderat i sysselsättningsarbets-
19914: föra följande: programmet för 2001.
19915: 1 princip kunde Kemira Pigments Oy:s trans-
19916: Riksdagsledamot Elo har tidigare i sina spörsmål portertili Tahkoluoto hamn (ilmenit, ferro osv.)
19917: SS 56/1997 rd och SS 440/1999 rd berört byg- vara lämpliga att överföras tili att ske via järn-
19918: gandet av leder för lätt trafik på Räfsövägen. väg. Enligt VR är en järnvägstransport p.g.a. re-
19919: 1 mitt svar av den 8 oktober 1999 konstaterade sans korta längd inte ekonomiskt lönsam, varför
19920: jag bl.a. följande: "Det finns ett stort antal pro- VR med sina fraktpriser inte kan konkurrera med
19921: jekt för den lätta trafiken som väntar på att bli ge- landsvägstransporter. VR har också utrett logis-
19922: nomförda och tyvärr räcker inte de knappa ansla- tiska lösningar (bl.a. bruk av containrar) som
19923: gen för väghållningen tili för att genomföra dem kunde förbättra transporternas resurshållning,
19924: alla under de närmaste åren. Åbo vägdistriktet men också dessa skulle ha blivit för dyra.
19925: har tidigare föreslagit att projektet tas med i sys-
19926:
19927:
19928: Helsingfors den 20 juni 2000
19929:
19930: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
19931:
19932:
19933:
19934:
19935: 3
19936: KK 542/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
19937:
19938:
19939:
19940:
19941: KIRJALLINEN KYSYMYS 542/2000 vp
19942:
19943: Yksinhuoltajien vapauttaminen asepalveluk-
19944: sesta
19945:
19946:
19947:
19948:
19949: Eduskunnan puhemiehelle
19950:
19951: Asevelvollisuuslaki ei tunne sosiaalisia syitä ase- ei välttämättä ole yhtä hankalassa tilanteessa.
19952: palveluksesta vapauttamisen perusteena. Asevel- Paikallisilla sosiaaliviranomaisilla voisi olla
19953: vollinen voi kuitenkin olla yksinhuoltajana sel- mahdollisuus arvioida tapauskohtaisesti, ovatko
19954: laisessa elämäntilanteessa, jossa vaatimus astua kyseessä riittävän painavat syyt vapauttamispää-
19955: asepalvelukseen merkitsee lapsille kohtuutonta tökselle.
19956: perusturvallisuuden uhkaa. Äärimmäisessä ta-
19957: pauksessa yksinhuoltajaisä voi joutua sijoitta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
19958: maan lapset lastenkotiin tai vieraaseen perhee- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
19959: seen asepalveluksen ajaksi. Tämä voi jäädä ai- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19960: noaksi vaihtoehdoksi silloin, jos lapsilla ei ole vaksi seuraavan kysymyksen:
19961: äitiä tai äiti ja muut sukulaiset eivät pysty otta-
19962: maan vastuuta lasten kokoaikaisesta hoidosta Aikooko hallitus muuttaa asevelvolli-
19963: isän asepalveluksen aikana. suuslakia niin, että yksinhuoltajat voi-
19964: Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa on ase- daan vapauttaa asepalveluksesta erit-
19965: palveluksesta vapauttamiselle painavat syyt. Jo- täin painavien sosiaalisten syiden vuok-
19966: kainen asevelvollisuusikäinen yksinhuoltajaisä si?
19967:
19968:
19969: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
19970:
19971: Päivi Räsänen /skl
19972:
19973:
19974:
19975:
19976: Versio 2.0
19977: KK 542/2000 vp - Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
19978:
19979:
19980:
19981:
19982: Eduskunnan puhemiehelle
19983:
19984: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kia ei voi palvelusta suorittaa. Samoin voidaan
19985: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- varusmiespalveluksesta rauhan aikana vapauttaa
19986: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaalainen, joka
19987: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl jo on suorittanut asepalveluksen toisessa maas-
19988: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa. Sama koskee myös Suomen kansalaista, jolla
19989: 542/2000 vp: on myös toisen maan kansalaisuus. Oman ryh-
19990: mänsä muodostavat Jehovan todistajat, jotka on
19991: Aikooko hallitus muuttaa asevelvolli- perustuslain säätämisjärjestyksessä annetulla eri-
19992: suuslakia niin, että yksinhuoltajat voi- tyislailla ( 645/1985) vapautettu asevelvollisuu-
19993: daan vapauttaa asevelvollisuudesta den suorittamisesta rauhan aikana.
19994: erittäin painavien sosiaalisten syiden Apu ja huolenpito, jota asevelvollisen perhe
19995: vuoksi? tai muut läheiset tarvitsevat asevelvollisen varus-
19996: miespalveluksen aikana, määräytyy sosiaalialan
19997: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lainsäädännön mukaan. Tärkeänä vastuutahana
19998: ti seuraavan: on asianomaisen kotikunta.
19999: Asevelvollisuuslain 14 §:n mukaan asevelvolli- Julkisuudessa esillä on ollut yksinhuoltajaisä,
20000: selle voidaan myöntää lykkäystä varusmiespal- jonka on määrä astua palvelukseen ensi vuonna.
20001: veluksen suorittamisesta silloin, kun se katso- Asianomaisen kotikunnan, sotilasläänin esikun-
20002: taan erittäin tarpeelliseksi esimerkiksi ammattiin nan sekä joukko-osaston yhteistoimin on luota-
20003: valmistumisen, opintojen harjoittamisen, talou- vissa järjestelmä, jossa asianomaisen varusmies-
20004: dellisten olojen järjestämisen taikka niihin ver- palvelus ja yksinhuoltajuus sovitetaan yhteen toi-
20005: rattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn mivaksi kokonaisuudeksi. Tämä on mahdollista
20006: vuoksi. Lykkäystä ei voida kuitenkaan myöntää voimassa olevan säännöstön pohjalta ilman, että
20007: pidemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona ase- on tarvetta muuttaa sen enempää asevelvollisuus-
20008: velvollinen täyttää 28 vuotta. lakia kuin muitakaan lakeja. Näin on tarkoitus
20009: Asevelvollisuudesta vapauttamisesta sääde- menetellä myös kyseisessä, tiedotusvälineissä
20010: tään asevelvollisuuslaissa. Asevelvollisuudesta esillä olleessa tapauksessa.
20011: joko rauhan aikana tai kokonaan voidaan vapaut- Asevelvollisuudesta vapauttamisen perusteita
20012: taa asevelvollinen, joka vamman tai sairauden ta- ei suunnitella laajennettavaksi.
20013:
20014:
20015:
20016: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
20017:
20018: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
20019:
20020:
20021:
20022:
20023: 2
20024: Ministems svar KK 542/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
20025:
20026:
20027:
20028:
20029: Tili riksdagens talman
20030:
20031: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger medborgarskap och som redan fullgjort väm-
20032: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- pliktstjänsten i ett annat land. Det samma gäller
20033: rådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi en finsk medborgare som har medborgarskap
20034: Räsänen /tkf undertecknade skriftliga spörsmål även i ett annat land. En grupp för sig utgör Jeho-
20035: SS 542/2000 rd: vas vittnen, vilka genom en speciallag
20036: (645/l985) given i den ordning som gäller för
20037: A'mnar regeringen ändra värnpliktsla- stiftande av grundlag är befriade från fullgöran-
20038: gen så att ensamförsörjare kan befrias de av vämplikt under fredstid.
20039: från värnpliktstjänsten av synnerligen Den hjälp och omsorg som den vämpliktiges
20040: vägande sociala skäl? familj eller andra närstående behöver under den
20041: tid personen i fråga fullgör beväringstjänsten
20042: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fastställs enligt lagstiftningen på det sociala om-
20043: föra följande: rådet. Den vämpliktiges hernkommun är en vik-
20044: Enligt 14 § vämpliktslagen kan en vämpliktig tig instans när det gäller ansvaret i dessa frågor.
20045: beviljas uppskov med fullgörandet av bevärings- 1 offentligheten har förekommit ett fall som
20046: tjänsten när uppskovet bör anses synnerligen be- gäller en ensamstående far som bör träda i tjänst
20047: hövligt t.ex. för utbildning för yrke, bedrivande nästa år. Det är möjligt för hemkommunen, sta-
20048: av studier, ordnande av ekonomiska förhållan- ben för militärlänet samt truppförbandet att ge-
20049: den eller av därmed jämförligt annat särskilt per- mensamt skapa ett system där den ifrågavarande
20050: sonligt skäl. Uppskov kan dock inte beviljas för personens beväringtjänst och hans situation som
20051: längre tid än tili utgången av det år då den väm- ensamförsörjare kan samordnas tili en fungeran-
20052: pliktige fyller 28 år. de helhet. Detta är möjligt på grundval av de gäl-
20053: Om befrielse från vämplikten bestäms i väm- lande bestämmelsema utan att något behov av att
20054: pliktslagen. En vämpliktig kan befrias från full- dess vidare ändra vare sig vämpliktslagen eller
20055: görande av vämplikt antingen under fredstid el- andra lagar föreligger. Avsikten är att förfara på
20056: ler helt och hållet om han på grund av kroppsska- så sätt också i det nu aktuella fallet som förekom-
20057: da eller sjukdom inte kan fullgöra tjänsten. Befri- mit i mediema.
20058: else från vämpliktstjänsten under fredstid kan Det finns inte några planer på att utvidga grun-
20059: lika så beviljas en utlänning som erhållit finskt dema för befrielse från vämplikten.
20060:
20061:
20062:
20063: Helsingfors den 15 juni 2000
20064:
20065: Försvarsminister Jan-Erik Enestam
20066:
20067:
20068:
20069:
20070: 3
20071: KK 543/2000 vp - Esa Lahtela /sd
20072:
20073:
20074:
20075:
20076: KIRJALLINEN KYSYMYS 543/2000 vp
20077:
20078: Oikeus korvaukseen muuttuneen tilanteen mu-
20079: kaisesti sotilasvamman pahentuessa
20080:
20081:
20082:
20083:
20084: Eduskunnan puhemiehelle
20085:
20086: Sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20087: ta annetun lain 7 a §:ssä säädetään, minkä ajan si- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20088: sällä uusi hakemus voidaan aikaisintaan ottaa kä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20089: sittelyyn, jos aikaisempi hakemus on korvauksen vaksi seuraavan kysymyksen:
20090: osalta evätty. Voimassa olevan, vuonna 1987
20091: säädetyn lain mukaan uusi hakem~s voidaan tut- Onko hallitus tietoinen niistä kohtuutto-
20092: kia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun mista tilanteista, joita sotiemme vete-
20093: asiasta on viimeksi annettu lainvoimainen pää- raanit ovat joutuneet kokemaan odotel-
20094: tös. lessaan heille selkeästi kuuluvaa kor-
20095: Tämä viiden vuoden aikaraja on täysin koh- vausta jopa viiden vuoden ajan pelkäs-
20096: tuuton, kun otetaan huomioon sotiemme veteraa- tään siitä syystä, että nykyinen sotilas-
20097: nien korkea ikä. Ihan liian monen elämäntaival vammalaki asettaa asian uudelleentut-
20098: ennättää katketa, ennen kuin vuosia kestävän kinnalle viiden vuoden vuosirajan ja
20099: odotuksen jälkeen veteraanille annetaan edes
20100: mahdollisuus saada asiansa esille, vaikka sodas- aikooko hallitus valmistella nopeassa
20101: sa saatu vamma olisi pahentunut korvaukseen oi- aikataulussa eduskunnalle esityksen,
20102: keuttavalle tasolle. Edellä mainittu säännös tu- jolla sotilasvammalain mukainen kor-
20103: leekin mahdollisimman pikaisesti kumota ja siir- vauskäsittely voidaan saada vireille
20104: tyä käytäntöön, että henkilöllä on oikeus saada uudelleen heti, kun tilanne aikaisem-
20105: hakemuksesta asiansa uudelleen käsittelyyn, mi- paan verrattuna on oleellisesti muuttu-
20106: käli sodassa saadun ruumiinvamman vuoksi ti- nut?
20107: lanne oleellisesti muuttuu.
20108:
20109:
20110: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
20111:
20112: Esa Lahtela /sd
20113:
20114:
20115:
20116:
20117: Versio 2.0
20118: KK 543/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
20119:
20120:
20121:
20122:
20123: Eduskunnan puhemiehelle
20124:
20125: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kalla, onko edellinen elinkorkopäätös ollut
20126: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myönteinen tai kielteinen, ei ole merkitystä.
20127: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Jos henkilöltä on lainvoimaisesti evätty oi-
20128: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd keus sotilasvammalain mukaiseen korvaukseen
20129: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jonkin vamman tai sairaudenjohdosta tai vamma
20130: 543/2000 vp: tai sairaus on korvattu vain osittain, uudelleenha-
20131: kutapauksissa sovelletaan sotilasvammalain
20132: Onko hallitus tietoinen niistä kohtuutto- 7 a §:ää. Mainitun lainkohdan nojalla voidaan oi-
20133: mista tilanteista, joita sotiemme vete- keus korvaukseen aikaisemmin hylätyn tai osit-
20134: raanit ovat joutuneet kokemaan odotel- tain korvatuo ruumiinvamman, sairauden tai kuo-
20135: lessaan heille selkeästi kuuluvaa kor- leman johdosta tutkia uudelleen aikaisintaan vii-
20136: vausta jopa viiden vuoden ajan pelkäs- den vuoden kuluttua siitä, kun asiassa viimeksi
20137: tään siitä syystä, että nykyinen sotilas- annettu päätös on saanut lainvoiman. Tällöin voi
20138: vammalaki asettaa asian uudelleentut- aikaisemmin hylätty vamma, sairaus tai kuolema
20139: kinnalle viiden vuoden vuosirajan ja tulla korvattavaksi vain sillä edellytyksellä, että
20140: oikeuskäytännössä on tapahtunut olennainen
20141: aikooko hallitus valmistella nopeassa muutos.
20142: aikataulussa eduskunnalle esityksen, Mahdolliset oikeuskäytännön (korvauskäytän-
20143: jolla sotilasvammalain mukainen kor- nön) muutokset tapahtuvat pitkän ajanjakson ku-
20144: vauskäsittely voidaan saada vireille luessa ja useimpien vammojen ja sairauksien
20145: uudelleen heti, kun tilanne aikaisem- osalta käytäntö ei ole muuttunut lainkaan. Suurin
20146: paan verrattuna on oleellisesti muuttu- osa sotilasvammalain nojalla hylätyistä vam-
20147: nut? moista, sairauksista ja kuolemista on tutkittu
20148: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- uudelleen 7 a §:n nojalla, monet jo useampaan
20149: ti seuraavaa: kertaan myös vakuutusoikeudessa ja korkeim-
20150: massa oikeudessa. Tämän johdosta ei ole tarkoi-
20151: Sotilasvammalain nojalla sotainvalidille myön- tuksenmukaista, että vastikään ratkaistuja hyl-
20152: netään korvausta hänen sotapalvelusta suorittaes- käyspäätöksiä jouduttaisiin nykyistä viittä vuot-
20153: saan saamansa vamman tai sairauden johdosta. ta aikaisemmin käsittelemään uudelleen, vaikka
20154: Elinkorko on korvatuo vamman tai sairauden pe- korvausperusteissa ei ole tapahtunut mitään muu-
20155: rusteella suoritettava peruskorvaus. Sen suuruus toksia.
20156: riippuu lääketieteellisesti arvioitavasta haitta-as- Sotainvalidien oikeusturvan kannalta on lisäk-
20157: teesta. si huomattava, että sotilasvammalain 25 §:n no-
20158: Sotainvalidi, jonka korvatuo vamman tai sai- jalla vakuutusoikeus voi Valtiokonttorin esityk-
20159: rauden tila on pahentunut, voi aina halutessaan sestä, asianosaista kuultuaan, tai sen hakemuk-
20160: hakea elinkoron oikaisua. Hakemukselle ei ole sesta, jota asia koskee, poistaa päätöksen ja ottaa
20161: säädetty mitään määräaikaa. Myöskään sillä sei- tai määrätä Valtiokonttorin ottamaan asian
20162: uudelleen käsiteltäväksi, jos lainvoimainen pää-
20163:
20164:
20165: 2
20166: Ministerin vastaus KK 543/2000 vp- Esa Lahtela /sd
20167:
20168:
20169: tös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen sel- maita oikeudelta siten kuin oikeudenkäymiskaa-
20170: vitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen. ren 31 luvussa säädetään.
20171: Aikaisemman päätöksen estämättä myös Val- Koska sotilasvammalaki jo nykyisessä muo-
20172: tiokonttori voi ottaa asian uudelleen käsiteltä- dossaan turvaa sotainvalideille mahdollisuudet
20173: väksi, jos kysymys on evätyn edun myöntämises- saada korvausturva tarkistettua muuttuneiden
20174: tä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Sotainvalidi olosuhteiden johdosta, ei sotilasvammalain
20175: voi niin ikään hakea päätöksen purkua korkeim- muuttamiseen kysymyksessä esitetyllä tavalla
20176: ole aihetta.
20177:
20178:
20179: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
20180:
20181: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
20182:
20183:
20184:
20185:
20186: 3
20187: KK 543/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
20188:
20189:
20190:
20191:
20192: Tili riksdagens talman
20193:
20194: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Om en person med stöd av lag förvägrats rätt
20195: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- till ersättning på grund av skada eller sjukdom
20196: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst el-
20197: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS ler beviljats ersättning endast till en viss del, till-
20198: 543/2000 rd: lämpas på nya ansökningar 7 a § lagen angående
20199: utvidgad tillämpning av lagen om skada, ådragen
20200: ir regeringen medveten om de oskäliga i militärtjänst. Enligt det närnnda lagrummet kan
20201: situationer som våra krigsveteraner har rätten till sådan ersättning på grund av kropps-
20202: upplevt, när de i t. o. m. fem år har väntat skada, sjukdom eller dödsfall som tidigare förvä-
20203: på ersättning som de helt klart är berät- grats eller betalats endast till en viss del omprö-
20204: tigade till, enbart av den orsaken att den vas tidigast fem år efter det att det senaste beslu-
20205: nuvarande lagen om skada, ådragen i tet eller utslaget i saken vann laga kraft. Således
20206: militärtjänst föreskriver en tidsfrist på kan sådan ersättning på grund av skada, sjukdom
20207: fem år för omprövning av ärenden och eller dödsfall som tidigare förvägrats börja beta-
20208: las, om rättspraxis undergått en väsentlig föränd-
20209: ämnar regeringen i brådskande ordning ring.
20210: för riksdagen bereda en proposition ge- Eventuella förändringar i rättspraxis (ersätt-
20211: nom viiken ersättningsfrågor enligt la- ningspraxis) tar lång tid och för de flesta skador
20212: gen om skada, ådragen i militärfjänst och sjukdomar har inga förändringar alls inträf-
20213: kan tas upp tili ny behandling genast då fat i praxis. Största delen av de ansökningar som
20214: väsentliga ändringar inträffat i situatio- gäller ersättning för skador, sjukdomar och döds-
20215: nen? fall för vilka avslag getts med stöd av lagen om
20216: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skada, ådragen i militärtjänst har tagits upp till ny
20217: föra följande: behandling med stöd av 7 a §. Många av dem har
20218: behandlats flera gånger i försäkringsdomstolen
20219: Med stöd av lagen om skada, ådragen i militär- och högsta domstolen. Därför är det inte ända-
20220: tjänst beviljas ersättning till krigsinvalider för av målsenligt att nyligen givna avslag tas upp till ny
20221: krigstjänsten orsakad skada eller sjukdom. Liv- behandling innan den nuvarande tidsfristen på
20222: ränta är en basersättning som betalas på grund av fem år löpt ut trots att ersättningsgrundema inte
20223: den skada eller sjukdom som ersatts. Dess stor- har ändrats.
20224: lek beror på invaliditetsgraden, som bedöms på 1 fråga om krigsinvalidernas rättssäkerhet bör
20225: medicinska grunder. dessutom beaktas att försäkringsdomstolen med
20226: Om den skada eller sjukdom för viiken ersätt- stöd av 25 § lagen om skada, ådragen i militär-
20227: ning beviljas förvärras, kan krigsinvaliden alltid, tjänst på Statskontorets framställning efter att ha
20228: om han så önskar, ansöka om rättelse av livrän- hört sakägaren, eller på ansökan av den som sa-
20229: tan. Ansökan omfattas inte av någon tidsfrist. Om ken gäller, kan undanröja beslutet och ta upp
20230: det tidigare beslutet om livränta varit positivt el- ärendet till ny behandling eller bestämma att
20231: ler negativt har inte heller någon betydelse. Statskontoret skall ta upp ärendet till ny behand-
20232:
20233:
20234: 4
20235: Ministems svar KK 543/2000 vp- Esa Lahtela /sd
20236:
20237:
20238: ling, om det lagakraftvunna beslutet grundar sig förvaltningsdomstolen i enlighet med bestäm-
20239: på en oriktig eller bristfållig utredning eller up- melsema i 31 kap. rättegångsbalken.
20240: penbart inte är lagenligt. Eftersom lagen om skada, ådragen i militär-
20241: Utan hinder av tidigare beslut kan även Stats- tjänst redan isin nuvarande form tryggar krigsin-
20242: kontoret ompröva ett ärende, om det är fråga om validemas möjlighet att få ersättningsskyddet
20243: beviljande av förvägrad förmån eller utökande av omprövat på grund av förändrade omständighe-
20244: redan beviljad förmån. En krigsinvalid kan ock- ter, finns det ingen orsak att ändra lagen om ska-
20245: så ansöka om återbrytande av beslutet hos högsta da, ådragen i militärtjänst på det sätt som före-
20246: slås i spörsmålet.
20247:
20248:
20249:
20250: Helsingfors den 27 juni 2000
20251:
20252: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
20253:
20254:
20255:
20256:
20257: 5
20258: KK 544/2000 vp- Esa Lahtela /sd
20259:
20260:
20261:
20262:
20263: KIRJALLINEN KYSYMYS 544/2000 vp
20264:
20265: Lujuusopin opetuksen lisääminen rakenne-
20266: suunnittelun koulutusohjelmiin
20267:
20268:
20269:
20270:
20271: Eduskunnan puhemiehelle
20272:
20273: Lujuusopin voidaan todeta olevan insmoon- kemään vaivaa ja on ottanut haltuunsa lujuuslas-
20274: taidon keskeisiä ja perustavaa laatua olevia asioi- kennan osaamisen. Mutta huolestuttavalta näyt-
20275: ta. Lujuusopin ja siihen liittyvien aineiden ope- tää, ettei uutta lujuusopin hallitsevaa sukupolvea
20276: tus teknillisissä oppilaitoksissa, ammattikorkea- ole nykyisellä koulutuspolitiikalla tulossa.
20277: kouluissa ja korkeakouluissa on erityisesti viime Jos lujuusopin koulutus jää nykyiseen malliin-
20278: vuosikymmenen ajan kärsinyt jatkuvista leik- sa, mitä siitä voisi 10-15 vuoden sisällä seura-
20279: kauksista. Kurssien tuntimäärää on vähennetty ta? - Suunnittelijat eivät osaa mitoittaa raken-
20280: roimasti. Voidaan yleisesti todeta, että nykyisin teita oikein. Kuitenkin jotkut valmistuvista opis-
20281: valmistuvat opiskelijat eivät ole lujuusopin hal- kelijoista sijoittuvat sellaisiin tehtäviin, joissa on
20282: linnan suhteen tulevien tehtäviensä vaatimusten pakko mitoittaa suunniteltavia rakenteita. Kun
20283: tasalla. suunnittelijat eivät osaa laskea lujuuksia, he luot-
20284: Koulutuksen opetussuunnitelmat laaditaan tavat sokeasti menneen sukupolven laatimien tie-
20285: kunnissa, kaupungeissa tai oppilaitoksissa kar- tokoneohjelmien tuloksiin tai mitoittavat raken-
20286: keasti sanoen sellaisiksi, että oppilaita saataisiin teet arviolta miten sattuu. Seurauksena pahim-
20287: sisään mahdollisimman paljon, jolloin lujuusop- millaan voi käydä niin, ettei osa mitoitetuista ra-
20288: piin liittyvät "vaivalloiset" aineet jäävät syrjään, kenteista kestä. Käytössä sortuvat rakenteet
20289: koska niiden oppiminen vaatii todella paljon työ- aiheuttavat aineellista vahinkoa, vammautumis-
20290: tä ja vaivaa. ta ja pahimmillaan jopa kuolonuhreja.
20291: Opetussuunnitelmat tarkastetaan opetusminis- Edellä mainittujen uhkakuvien ei toivoisi to-
20292: teriössä, mutta tältä osin vaikuttaa siltä, että epä- teutuvan. Ainoa keino välttää niitä toteutumasta
20293: olennainen opetus on saanut olennaisen paikan. on lisätä lujuusopin määrää koulutusohjelmiin ja
20294: Ilmeisesti opetusministeriön tarkastuksessa ote- siten samalla ylläpitää Suomen mainetta laaduk-
20295: taan huomioon, että kyseistä koulutusta on olta- kaan ja korkean opetuksen ja osaamisen maana.
20296: va, mutta koulutuksen riittävälle määrälle ei lie-
20297: ne annettu sitovaa rajaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20298: Tämä on johtanut siihen, että osaaminen on jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20299: katoamassa maastamme. Nyt vielä tullaan toi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20300: meen, koska vanhempi sukupolvi on joutunut nä- vaksi seuraavan kysymyksen:
20301:
20302:
20303:
20304:
20305: Versio 2.0
20306: KK 544/2000 vp - Esa Lahtela /sd
20307:
20308:
20309:
20310: Onko hallitus tietoinen lujuusopin osaa- mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
20311: misen hupenemisesta maassamme ja rakennesuunnitteluun suuntautuvassa
20312: insinöörikoulutuksessa lujuusopin mää-
20313: rää opetuksessa lisätään?
20314:
20315:
20316: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
20317:
20318: Esa Lahtela /sd
20319:
20320:
20321:
20322:
20323: 2
20324: Ministerin vastaus KK 544/2000 vp - Esa Lahtela /sd
20325:
20326:
20327:
20328:
20329: Eduskunnan puhemiehelle
20330:
20331: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa olennainen osa oli opettajiston osaamistason kas-
20332: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vattaminen. Tämän varmistamiseksi on opetta-
20333: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jien muodollisia kelpoisuusvaatimuksia nostettu
20334: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ja käynnistetty laaja ohjelma opettajien koulutta-
20335: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK miseksi ylempiin korkeakoulututkintoihin, lisen-
20336: 544/2000 vp: siaateiksi ja tohtoreiksi. Vuosittain opetusminis-
20337: teriö on osoittanut ammattikorkeakouluille yli 80
20338: Onko hallitus tietoinen lujuusopin osaa- miljoonaa markkaa valtionavustusta opetushen-
20339: misen hupenemisesta maassamme ja kilöstön koulutukseen, kansainvälistämiseen,
20340: kirjasto- ja tietopalveluihin, tietoverkkojen ja
20341: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että verkko-opiskeluympäristöjen kehittämiseen sekä
20342: rakennesuunnitteluun suuntautuvassa ura- ja rekrytointipalveluihin.
20343: insinöörikoulutuksessa lujuusopin mää- Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kor-
20344: rää opetuksessa lisätään? keakoulujen toimintaa. Rakennusalan korkea-
20345: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kouluopetukseen liittyvää arviointia ei kuiten-
20346: ti seuraavaa: kaan ole vielä tehty. Muilla tekniikan aloilla teh-
20347: dyt arvioinnit viittaavat kuitenkin siihen, että
20348: Rakennusalan tutkintoon koulutusta järjestetään koulutuksen taso on aiempaan nähden nousussa.
20349: 3 yliopistossa ja 15 ammattikorkeakoulussa. Yli- Tulevat insinöörit ja diplomi-insinöörit ovatkin
20350: opistolain ja ammattikorkeakouluopinnoista an- aiempia sukupolvia paremmin koulutettuja.
20351: netun lain mukaisesti korkeakoulut päättävät itse Opetusministeriön käsityksen mukaan yliopis-
20352: opetussuunnitelmista ja opetuksen toteuttamista- tot ja korkeakoulut huolehtivat vastuuntuntoises-
20353: voista. Opetusministeriöllä ei ole toimivaltaa ti koulutustehtävästään myös rakennusalalla,
20354: päättää tutkintojen sisältöön liittyvistä asioista. eikä kysymyksessä esitettyä osaamistasoon liit-
20355: Opetusministeriö on kuitenkin monin tavoin tyvää perustavanlaatuista ongelmaa ole olemas-
20356: edistänyt koulutuksen tason kohottamista. Am- sa. Koulutuksen tasosta ja sen kehittymisestä on
20357: mattikorkeakoulujärjestelmän muotoutumisen kuitenkin koko ajan huolehdittava. Mikäli aihet-
20358: yhteydessä aiempi rakennusmestarikoulutus pite- ta ilmenee, opetusministeriöllä on riittävät kei-
20359: ni 120 opintoviikosta 160 opintoviikon mittai- not ongelmien ratkaisemiseen.
20360: seksi. Ammattikorkeakoulujen perustamisen
20361:
20362:
20363:
20364: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
20365:
20366: Opetusministerin sijainen
20367: Ministeri Suvi Linden
20368:
20369:
20370:
20371:
20372: 3
20373: KK 544/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerns svar
20374:
20375:
20376:
20377:
20378: Till riksdagens talman
20379:
20380: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rarkårens kunskapsnivå. För att försäkra sig om
20381: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- detta har man höjt de formelia behörighetsvillko-
20382: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa ren för lärarna och startat ett omfattande utbild-
20383: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS ningsprogram för avläggande av högre högskole-
20384: 544/2000 rd: examina, licentiatexamina och doktorsexamina.
20385: Undervisningsministeriet har årligen anvisat yr-
20386: ir regeringen medveten om att kunska- keshögskolorna över 80 miljoner mark i statsun-
20387: perna i hållfasthetslära håller på att derstöd för utbildning av undervisningspersona-
20388: minska i vårt land och len, internationalisering, biblioteks- och infor-
20389: mationstjänster, utveckling av datanät och nät-
20390: vilka åtgärder avser regeringen vidta studiemiljöer samt karriärs- och rekryterings-
20391: för att hållfasthetsläran skall få större tjänster.
20392: utrymme i den på byggnadsplanering in- Rådet för utvärdering av högskolorna utvärde-
20393: riktade ingenjörsutbildningen? rar högskolornas verksamhet. En utvärdering
20394: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som hänför sig till högskoleundervisningen inom
20395: föra följande: byggnadsbranschen har dock ännu inte gjorts.
20396: Utvärderingar som gjorts inom andra tekniska
20397: Utbildning som leder tili examen inom bygg- områden visar dock att utbildningens nivå är på
20398: nadsbranschen ordnas vid 3 universitet och 15 yr- uppåtgående jämfört med tidigare. De komman-
20399: keshögskolor. Enligt universitetslagen och lagen de ingenjörerna och diplomingenjörerna är såle-
20400: om yrkeshögskolestudier beslutar högskolorna des bättre utbildade än tidigare generationer.
20401: själva om undervisningsplanerna och det sätt på Enligt undervisningsministeriets uppfattning
20402: vilket undervisningen skali genomföras. Under- sköter universiteten och högskolorna på ett an-
20403: visningsministeriet saknar befogenheter att be- svarsfulit sätt sin utbildningsuppgift också inom
20404: sluta i ärenden som gälier examinas innehåli. byggnadsbranschen och ett sådant fundamentalt
20405: Undervisningsministeriet har dock på många problem i fråga om kunskapsnivån som anges i
20406: sätt arbetat för en högre nivå på utbildningen. 1 spörsmålet existerar inte. Det gälier dock att
20407: samband med att yrkeshögskolesystemet utfor- ständigt sörja för utbildningens nivå och dess ut-
20408: mades förlängdes den tidigare utbildningen för veckling. Om det finns orsak till det har under-
20409: byggmästarexamen från 120 studieveckor tili visningsministeriet tiliräckliga medel att lösa
20410: 160 studieveckor. Ett viktig faktor vid inrättan- problemen.
20411: det av yrkeshögskolorna var strävan att höja lä-
20412:
20413:
20414: Helsingfors den 28 juni 2000
20415:
20416: Undervisningsministerns stäliföreträdare
20417: Minister Suvi Linden
20418:
20419: 4
20420: KK 545/2000 vp - Esa Lahtela /sd
20421:
20422:
20423:
20424:
20425: KIRJALLINEN KYSYMYS 545/2000 vp
20426:
20427: Imatran Höyrylaivat Oy:n konkurssin jälkei-
20428: sen tilanteen epäselvyyksien tutkimatta jättä-
20429: minen
20430:
20431:
20432:
20433:
20434: Eduskunnan puhemiehelle
20435:
20436: Saimaalla, Imatran matkustajasatamasta höyry- kus maksoi yhtiölle 120 000 markan avustuksen
20437: laivaliikennettä harjoittanut Imatran Höyrylaiva vielä vuonna 1989.
20438: Oy (IHOY) haettiin ylivelkaisena konkurssiin Avustusrikosta ei ole tutkittu siitäkään huoli-
20439: 4.4.1990. Yhtiön osakas Martti Rautiainen luo- matta, että sekä poliisille että mm. eduskunnan
20440: vutti 22.1.1991 henkilökohtaisesti Kymen läänin oikeusasiamiehelle on sittemmin useaankin ot-
20441: poliisitarkastajana toimineelle Teuvo Ikoselle teeseen toimitettu jäljennös yhtiön pääkirjasta
20442: IHOY:n kirjanpidon tositejäljennökset, jotka vuodelta 1988, josta selvästi on voitu nähdä, että
20443: Rautiaisen väittämän mukaan osoittivat noin Matkailun edistämiskeskuksen varoilla oli mak-
20444: 60 000 markan Matkailun edistämiskeskuksen settu mm. toimitusjohtajan oma 20 000 markan
20445: avustusvarojen laittoman anastuksen yhtiön tilil- vekseli.
20446: tä vuonna 1988. Poliisi ei ole sittemmin pystynyt Poliisijohtaja Reijo Pöyhöselle oli 23.7.1997
20447: osoittamaan, missä kyseiset tositejäljennökset sisäasiainministeriöstä henkilökohtaisesti toimi-
20448: ovat, eikä avustusrikosta ole tutkittu. tettu autenttinen Imatran käräjäoikeudessa todis-
20449: Kyseistä rikosta ei ole tutkittu siitäkään huoli- tajan valan velvoituksin kuullun IHOY:n halli-
20450: matta, että lääninpoliisineuvos Jorma Ahonen tuksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Antero
20451: antoi 20.1.1994 numerolla CB 39 Imatran rikos- Tuukkasen todistajalausuman sisältävä äänika-
20452: poliisille määräyksen tutkia mm. kavallus-, pe- setti, jolla Tuukkanen kertoi yhtiön toimitusjoh-
20453: tos-, avustus-, konkurssi- ja osakeyhtiörikokset tajan anastaneen yhtiön varoja satojatuhansia
20454: yhtiössä, erityisesti määräten, että mahdolliset markkoja. Sisäasiainministeriölie 25.2.2000 lä-
20455: kielteisetkin ratkaisut tulee tehdä jokaisen rikok- hetettyyn ääninauhaa koskeneeseen tiedusteluun
20456: sen osalta kirjallisesti ja ne on perusteltava. Tosi- (tietopalvelut/Marja-Leena Karaisto) on vastan-
20457: asia on, että kyseisten rikosten nimikkeitäkään ei nut 15.3.2000 Maija Piiroinen-Honkanen ilmoit-
20458: mainita poliisin myöhemmässä päätöksessä muu- taen, että kasetin ja sen lähetekirjeen kohtalosta
20459: toin kuin kavalluksen osalta. ei ministeriössä tiedetä mitään. Niitä ei ole löy-
20460: Kyseistä avustusrikosta ei ole tutkittu siitä- detty.
20461: kään huolimatta, että Matkailun edistämiskeskus
20462: ei ollut saanut IHOY:ltä ainuttakaan vuosittain Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20463: annettavaa selvitystä avustusvarojen käytöstä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20464: vuoden 1986 jälkeen ja Matkailun edistämiskes- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20465: vaksi seuraavan kysymyksen:
20466:
20467:
20468:
20469: Versio 2.0
20470: KK 545/2000 vp- Esa Lahtela /sd
20471:
20472:
20473: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tahoille on jäänyt tai aiheutunut ilmei-
20474: tyä edellä mainittujen poliisin ilmeisten sen huomattavaa vahinkoa ja
20475: laiminlyöntien ja virheiden suhteen, joi-
20476: den vuoksi valtiolle sekä monille muille kuinka hallitus aikoo varmistaa, että ky-
20477: seisen kaltaiset tapahtumat eivät vastai-
20478: suudessa toistu?
20479:
20480:
20481: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
20482:
20483: Esa Lahtela /sd
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: 2
20489: Ministerin vastaus KK 545/2000 vp - Esa Lahtela /sd
20490:
20491:
20492:
20493:
20494: Eduskunnan puhemiehelle
20495: 1
20496: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tuomioistuimissa, ja se on saanut lainvoimaisen
20497: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tuomion. Lisäksi asiaa on kahden henkilön lu-
20498: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kuisten kantelukirjoitusten ynnä muiden väittei-
20499: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd den johdosta tutkittu muun muassa eduskunnan
20500: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen,
20501: 545/2000 vp: apulaisoikeuskanslerin, valtakunnansyyttäjänvi-
20502: raston sekä sisäasiainministeriön toimesta. Täs-
20503: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- sä yhteydessä on selvitetty erityisesti poliisi- ja
20504: tyä edellä mainittujen poliisin ilmeisten syyttäjäviranomaisten menettelyn lainmukai-
20505: laiminlyöntien ja virheiden suhteen, joi- suus. Lainvastaista tai virheellistä menettelyä ei
20506: den vuoksi valtiolle sekä monille muille ole havaittu. Kaikki edellä mainittujen viran-
20507: tahoille on jäänyt tai aiheutunut ilmei- omaisten antamat ratkaisut sekä vastaukset ovat
20508: sen huomattavaa vahinkoa ja julkisia ja ne ovat näin ollen olleet myös edustaja
20509: Lahtelan käytettävissä.
20510: kuinka hallitus aikoo varmistaa, että ky- Väitetyn avustusrikoksen osalta valtakunnan-
20511: seisen kaltaiset tapahtumat eivät vastai- syyttäjänvirasto on päätöksessään 5.8.1998 to-
20512: suudessa toistu? dennut, että kihlakunnanoikeuden vuonna 1991
20513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- antaman päätöksen oikeusvoima ulottuu myös
20514: ti seuraavaa: siihen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on pää-
20515: töksessäänjo vuonna 1993 todennut, että Matkai-
20516: Poliisin tehtävänä on poliisilain 1 §:n perusteella lun edistämiskeskuksen menettely asiassa ei ole
20517: oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, aiheuttanut valtiolle vahinkoa.
20518: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- Mitä tulee edustaja Lahtelan tarkoittamaan
20519: nen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittämi- äänikasettiin, niin sisäasiainministeriön poliisi-
20520: nen ja syyteharkintaan saattaminen. Esitutkin- osaston 19.11.1998 päivätystä ratkaisusta ilme-
20521: nan toimittamisesta on säädetty esitutkintalaissa. nee, että kyseinen äänikasetti on palautettu kase-
20522: Esitutkinta toimitetaan silloin, kun esitutkinta- tin toimittaneille henkilöille keskusrikospoliisis-
20523: lain mukaan on syytä epäillä rikosta. ta 3.9.1997. Nämä ovat vahvistaneet kasetin pa-
20524: Edustaja Lahtelan esille tuomasta asiakoko- lautuksen muun muassa eduskunnan apulaisoi-
20525: naisuudesta on kirjattu useita ilmoituksia sekä keusasiamiehelle ja Sisäasiainministeriölie osoit-
20526: keskusrikospoliisissa että paikallispoliisissa. tamassaan, 4.9.1997 päivätyssä kirjoituksessa.
20527: Asiakokonaisuutta on käsitelty useita kertoja eri
20528:
20529:
20530: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2000
20531:
20532: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
20533:
20534:
20535: 3
20536: KK 545/2000 vp -Esa Lahtela /sd Ministems svar
20537:
20538:
20539:
20540:
20541: Tili riksdagens talman
20542:
20543: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lats. Dessutom har ärendet med anledning av fle-
20544: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ra klagoskrifter och andra påståenden från två
20545: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa personer undersökts bland annat av riksdagens
20546: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS justitieombudsman och biträdande justitieom-
20547: 545/2000 rd: budsman, biträdande justitiekanslem, riksåkla-
20548: garämbetet samt inrikesministeriet. 1 detta sam-
20549: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt manhang har framför allt lagenligheten i polis-
20550: att vidta i fråga om polisens ovan nämn- och åklagarmyndighetemas förfarande utretts.
20551: da uppenbara Jörsummelser och fel, som Något lagstridigt eller felaktigt förfarande har
20552: åsamkat staten och många andra instan- inte observerats. Alla de ovan nämnda myndig-
20553: ser uppenbart stor skada och hetemas beslut och svar är offentliga och har så-
20554: ledes stått också tillledamot Lahtelas förfogan-
20555: hur ämnar regeringen säkerställa att de.
20556: motsvarande händelser inte upprepas i Vad gäller det påstådda subventionsbrottet har
20557: Jortsättningen? riksåklagarämbetet i sitt beslut av den 5 augusti
20558: Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt an- 1998 konstaterat att rättskraften i häradsrättens
20559: föra följande: beslut från 1991 även omfattar det. Statens revi-
20560: sionsverk har i sitt beslut redan 1993 konstaterat
20561: Polisens uppgift är enligt 1 § polislagen att tryg- att det förfarande som Centralen för turistfräm-
20562: ga rätts- och samhällsordningen, upprätthålla all- jande tillämpat i ärendet inte har åsamkat staten
20563: män ordning och säkerhet samt att förebygga skada.
20564: brott, reda ut brott och sörja för att brott blir fö- Vad gäller den kassett som ledamot Lahtela
20565: remål för åtalsprövning. Om förundersökning be- avser framgår det av inrikesministeriets polisav-
20566: stäms i förundersökningslagen. Förundersök- delnings beslut av den 19 november 1998 att cen-
20567: ning görs när det enligt förundersökningslagen tralkriminalpolisen den 3 september 1997 har
20568: finns skäl att misstänka att ett brott har begåtts. lämnat tillbaka kassetten i fråga till de personer
20569: Flera anmälningar har registrerats både hos som lämnade in den. Dessa personer har bekräf-
20570: centralkriminalpolisen och den lokala polisen om tat att de fått kassetten bland annat i en skrivelse
20571: det sakförhållande som ledamot Lahtela tar upp. till riksdagens biträdande justitieombudsman och
20572: Ärendet har behandlats flera gånger i olika dom- inrikesministeriet daterad den 4 september 1997.
20573: stolar och en lagakraftvunnen dom har medde-
20574:
20575:
20576:
20577: Helsingfors den 26 juni 2000
20578:
20579: lnrikesminister Kari Häkämies
20580:
20581:
20582:
20583:
20584: 4
20585: KK 546/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
20586:
20587:
20588:
20589:
20590: KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2000 vp
20591:
20592: Asevelvollisuuden vapautusperusteet
20593:
20594:
20595:
20596:
20597: Eduskunnan puhemiehelle
20598:
20599: Eräs asevelvollinen on hakenut vapautusta ase- toiminta saa kaikilta osiltaan mahdollisimman
20600: velvollisuudesta sillä perusteella, että hän on yk- laajan kansalaismielipiteen tuen. Olisikin järke-
20601: sinhuoltaja ja hänellä on huollettavanaan kaksi vää, että asevelvollisuuslakia kehitettäisiin siten,
20602: lasta. Hän ei tiettävästi ole saanut vapautusta. että se sallisi tämänkaltaisissa tilanteissa terveen
20603: Vapautusperusteet on luultavasti säädetty aika- järjen käytön.
20604: na, jolloin etenkään miesten yksinhuoltajuus ei Suomalaisten nuorten kiinnostus asepalveluk-
20605: ollut kovin yleistä tai ehkä koko ongelmaa ei sen suorittamiseen on hyvin korkea. Tältäkään
20606: edes osattu ajatella. Puolustusvoimilla on tärkeä kannalta yksittäisten poikkeusmahdollisuuksien
20607: tehtävänsä maamme sotilaallisen turvallisuuden lisääminen ei vaaranna puolustusvoimien toimin-
20608: takaajana, ja yleinen asevelvollisuus on koko taa.
20609: kansan puolustustahtoon nojatessaan toimiva jär-
20610: jestelmä. Voidaan kuitenkin arvioida, että kysei- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20611: sessä tapauksessa ja yleisen maanpuolustustah- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20612: don näkökulmasta yksinhuoltajaisän erottami- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20613: nen lapsistaan asevelvollisuuden ajaksi ei palve- vaksi seuraavan kysymyksen:
20614: le yhteiskunnan etua. Vapautuksen epääminen
20615: ajaa kyseisen perheen vaikeuksiin, katkaisee las- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
20616: ten kannalta äärimmäisen tärkeän isäsuhteen tyä asevelvollisuuslain muuttamiseksi
20617: liian pitkäksi ajaksi eikä ratkaisuna kerää myös- siten, että vapautuksen myöntämisessä
20618: kään kansalaisten varauksetonta ymmärtämystä. asevelvollisuudesta voidaan käyttää ny-
20619: Puolustusvoimien kannalta on tärkeää, että sen kyistä enemmän tapauskohtaista harkin-
20620: taa?
20621:
20622:
20623: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
20624:
20625: Tanja Karpela /kesk
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: Versio 2.0
20631: KK 546/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
20632:
20633:
20634:
20635:
20636: Eduskunnan puhemiehelle
20637:
20638: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kia ei voi palvelusta suorittaa. Samoin voidaan
20639: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- varusmiespalveluksesta rauhan aikana vapauttaa
20640: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaalainen, joka
20641: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan jo on suorittanut asepalveluksen toisessa maas-
20642: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa. Sama koskee myös Suomen kansalaista, jolla
20643: 546/2000 vp: on myös toisen maan kansalaisuus. Oman ryh-
20644: mänsä muodostavat Jehovan todistajat, jotka on
20645: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo IJ!h- perustuslain säätämisjärjestyksessä annetulla eri-
20646: tyä asevelvollisuuslain muuttamiseksi tyislailla ( 645/ 1985) vapautettu asevelvollisuu-
20647: siten, että vapautuksen myöntämisessä den suorittamisesta rauhan aikana.
20648: asevelvollisuudesta voidaan käyttää ny- Apu ja huolenpito, jota asevelvollisen perhe
20649: kyistä enemmän tapauskohtaista harkin- tai muut läheiset tarvitsevat asevelvollisen varus-
20650: taa? miespalveluksen aikana, määräytyy sosiaalialan
20651: lainsäädännön mukaan. Tärkeänä vastuutahona
20652: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- on asianomaisen kotikunta.
20653: ti seuraavan: Julkisuudessa esillä on ollut yksinhuoltajaisä,
20654: Asevelvollisuuslain 14 §:n mukaan asevelvolli- jonka on määrä astua palvelukseen ensi vuonna.
20655: selle voidaan myöntää lykkäystä varusmiespal- Asianomaisen kotikunnan, sotilasläänin esikun-
20656: veluksen suorittamisesta silloin, kun se katso- nan sekä joukko-osaston yhteistoimin on luota-
20657: taan erittäin tarpeelliseksi esimerkiksi ammattiin vissa järjestelmä, jossa asianomaisen varusmies-
20658: valmistumisen, opintojen harjoittamisen, talou- palvelus ja yksinhuoltajuus sovitetaan yhteen toi-
20659: dellisten olojen järjestämisen taikka niihin ver- mivaksi kokonaisuudeksi. Tämä on mahdollista
20660: rattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn voimassa olevan säännöstön pohjalta ilman, että
20661: vuoksi. Lykkäystä ei voida kuitenkaan myöntää on tarvetta muuttaa sen enempää asevelvollisuus-
20662: pidemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona ase- lakia kuin muitakaan lakeja. Näin on tarkoitus
20663: velvollinen täyttää 28 vuotta. menetellä myös kyseisessä, tiedotusvälineissä
20664: Asevelvollisuudesta vapauttamisesta sääde- esillä olleessa tapauksessa.
20665: tään asevelvollisuuslaissa. Asevelvollisuudesta Asevelvollisuudesta vapauttamisen perusteita
20666: joko rauhan aikana tai kokonaan voidaan vapaut- ei suunnitella laajennettavaksi.
20667: taa asevelvollinen, joka vamman tai sairauden ta-
20668:
20669:
20670:
20671: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
20672:
20673: Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
20674:
20675:
20676:
20677:
20678: 2
20679: Ministems svar KK 546/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
20680:
20681:
20682:
20683:
20684: Tili riksdagens talman
20685:
20686: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lika så beviljas en utlänning som erhållit finskt
20687: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- medborgarskap och som redan fullgjort väm-
20688: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- pliktstjänsten i ett annat land. Det samma gäller
20689: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- en finsk medborgare som har medborgarskap
20690: mål SS 546/2000 rd: även i ett annat land. En grupp för sig utgör Jeho-
20691: vas vittnen, vilka genom en speciallag
20692: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i (645/1985) given i den ordning som gäller för
20693: sJfte att ändra värnpliktslagen så att det stiftande av grundlag är befriade från fullgöran-
20694: när det gäller att bevilja befrielse från de av vämplikt under fredstid.
20695: värnpliktstjänsten är möjligt att i större Den hjälp och omsorg som den vämpliktiges
20696: utsträckning än för närvarande pröva familj eller andra närstående behöver under den
20697: saken från fall tili fall? tid personen i fråga fullgör beväringstjänsten
20698: fastställs enligt lagstiftningen på det sociala om-
20699: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rådet. Den vämpliktiges hemkommun är en vik-
20700: föra följande: tig instans när det gäller ansvaret i dessa frågor.
20701: Enligt 14 § vämpliktslagen kan en vämpliktig I offentligheten har förekommit ett fall som
20702: beviljas uppskov med fullgörandet av bevärings- gäller en ensamstående far som bör träda i tjänst
20703: tjänsten när uppskovet bör anses synnerligen be- nästa år. Det är möjligt för hemkommunen, sta-
20704: hövligt t.ex. för utbildning för yrke, bedrivande ben för militärlänet samt truppförbandet att ge-
20705: av sttidier, ordnande av ekonomiska förhållan- mensamt skapa ett system där den ifrågavarande
20706: den eller av därmed jämförligt annat särskilt per- personens beväringtjänst och hans situation som
20707: sonligt skäl. Uppskov kan dock inte beviljas för ensamförsörjare kan samordnas tili en fungeran-
20708: längre tid än tili utgången av det år då den väm- de helhet. Detta är möjligt på grundval av de gäl-
20709: pliktige fyller 28 år. lande bestämmelsema utan att något behov av att
20710: Om befrielse från vämplikten bestäms i väm- dess vidare ändra vare sig vämpliktslagen eller
20711: pliktslagen. En vämpliktig kan befrias från full- andra lagar föreligger. Avsikten är att förfara på
20712: görande av vämplikt antingen under fredstid el- så sätt också i det nu aktuella fallet som förekom-
20713: ler helt och hållet om han på grund av kroppsska- mit i mediema.
20714: da eller sjukdom inte kan fullgöra tjänsten. Befri- Det finns inte några planer på att utvidga grun-
20715: else från vämpliktstjänsten under fredstid kan dema för befrielse från vämplikten.
20716:
20717:
20718:
20719: Helsingforsden 15 juni 2000
20720:
20721: Försvarsminister Jan-Erik Enestam
20722:
20723:
20724:
20725:
20726: 3
20727: KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd
20728:
20729:
20730:
20731:
20732: KIRJALLINEN KYSYMYS 547/2000 vp
20733:
20734: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen ra-
20735: hoituksen ja opetuksen tason turvaaminen
20736:
20737:
20738:
20739:
20740: Eduskunnan puhemiehelle
20741:
20742: Ammattikorkeakoulukokeilut käynnistettiin maisterit kouluttaisivat saman tason tutkintoon
20743: maassamme noin 10 vuotta sitten. Vasta 1990-lu- tähtääviä ammattikorkeakoulujen opiskelijoita.
20744: vun puolivälissä vakinaistettiin ensimmäiset am- Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja on
20745: mattikorkeakoulut. Kokemukset ammattikorkea- perusteltu myös sillä, että ne tähtäisivät lähinnä
20746: koulujen luomasta lisäpanostuksesta koulutus- työelämän tarpeisiin. Voidaan kuitenkin hyvällä
20747: tasomme parantamiseen ovat näin vielä varsin syyllä kysyä, eikö esim. diplomi-insinöörin ja
20748: vähäisiä. On myös syytä mainita, että ammatti- kauppatieteiden maisterin tutkinto ole räätälöity
20749: korkeakoulua kokeilevien oppilaitosten määrä- juuri työelämää varten. Kumpaankaan näistä tut-
20750: rahat vähenivät 1990-luvun alkuvuosina noin kinnoista ei sisälly kovinkaan paljon tutkimusta.
20751: neljänneksellä eikä ammattikorkeakoulujen ra- Jos työelämän läheisyydellä taas tarkoitetaan
20752: hoitusta ole vieläkään nostettu läheskään lamaa esim. alempia vaatimuksia kielitaidon tai tieto-
20753: edeltäneelle tasolle. Kontaktiopetusta on vähen- tekniikan osaamisen suhteen, sitä ei voi missään
20754: netty ja etäopetusta lisätty, mikä on käytännössä tapauksessa hyväksyä.
20755: tarkoittanut opetuksen tason laskemista. Maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa on
20756: Ammattikorkeakoulua on haluttu kehittää sel- jo tällä hetkellä käynnissä laaja muuntokoulutus.
20757: västi erillään yliopistotasoisesta opetuksesta. Esim. Tampereen teknillisen korkeakoulun ja
20758: Niinpä on ollut lähes kiellettyä hakeutua ammat- Turun kauppakorkeakoulun alainen Porin kor-
20759: tikorkeakoulusta yliopistojen jatkotutkintoihin, keakouluyksikkö on kouluttanut tehokkaasti insi-
20760: sillä opetusministeriö on suhtautunut periaattees- nööreistä diplomi-insinöörejä jo 13 vuoden ajan.
20761: sa kielteisesti siihen. Toisaalta myöskään tutki- Nyt tulisikin käydä laaja keskustelu siitä, miten
20762: musta ei ole ammattikorkeakouluissa kannustet- ja missä tulevaisuuden insinöörit ja tradenomit
20763: tu, vaan opetus on tähdätty lähinnä työelämän jatkokoulutetaan. Näillä näkymin vaikuttaisi jär-
20764: tarpeisiin, mitä se sitten käytännössä merkitsee- kevältä säilyttää vain yksi väylä ylemmälle kor-
20765: kin. Keskusteltaessa ammattikorkeakoulujen jat- keakoulututkinnalle siten, että ammattikorkea-
20766: kotutkinnoista on myös syytä havaita, että vain kouluista olisi joustava mahdollisuus siirtyä tä-
20767: suhteellisen pieni osa ammattikorkeakoulujen hän koulutukseen.
20768: opettajista on suorittanut lisensiaatin tai tohtorin
20769: tutkinnon, vaikka monet opettajat ovatkin alka- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
20770: neet jatko-opintonsa. On varsin vaikea kuvitella, jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
20771: että opetus voisi tehokkaasti tapahtua siten, että valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20772: yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneet vaksi seuraavan kysymyksen:
20773:
20774:
20775:
20776:
20777: Versio 2.0
20778: KK 547/2000 vp - Mikko Elo /sd
20779:
20780:
20781:
20782: Onko hallitus tietoinen suunniteltuihin vat mm. rahoitusta ja opetuksen tason
20783: ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoi- turvaamista?
20784: hin liittyvistä ongelmista, jotka koske-
20785:
20786:
20787: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
20788:
20789: Mikko Elo /sd
20790:
20791:
20792:
20793:
20794: 2
20795: Ministerin vastaus KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd
20796:
20797:
20798:
20799:
20800: Eduskunnan puhemiehelle
20801:
20802: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Opetuksen laadun edellytyksiä on määrätietoi-
20803: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sesti kehitetty mm. opetushenkilökunnan lisä-
20804: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen koulutusohjelmalla ja muilla tukitoimenpiteillä.
20805: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd Vuonna 1999 ammattikorkeakoulujen opettajista
20806: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lähes 70 prosentilla oli ylempi korkeakoulutut-
20807: 547/2000 vp: kinto, noin 10 prosenttia oli suorittanut lisen-
20808: siaatin tutkinnon ja 4 prosenttia tohtorin tutkin-
20809: Onko hallitus tietoinen suunniteltuihin non. Koulutukseen on osallistunut/osallistuu yli
20810: ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoi- 1 ?OO ammattikorkeakoulujen opettajaa, joista
20811: hin liittyvistä ongelmista, jotka koske- yli 300 tähtää tohtorin tutkintoon ja runsaat 800
20812: vat mm. rahoitusta ja opetuksen tason lisensiaatin tutkintoon. Tukiohjelmaa jatketaan
20813: turvaamista? ja vuonna 2001 on siihen sovittu käytettäväksi
20814: noin 80 miljoonaa markkaa, josta 15 Mmk opet-
20815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tajien lisäkoulutukseen, 30 Mmk kansainvälistä-
20816: ti seuraavaa: miseen, 12,5 Mmk kirjasto- ja tietopalveluihin,
20817: Opetuksen laadun arviointi ja sen edellytysten 12,5 Mmk tietoverkkojen kehittämiseen ja vajaat
20818: parantaminen on ollut oleellinen osa ammattikor- 10 Mmk ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämi-
20819: keakoulujen kokeilu- ja vakinaistamisohjelmaa. seen.
20820: Korkeakoulujen arviointineuvostossa on ollut Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen val-
20821: erikseen ammattikorkeakoulujaosto, jonka tehtä- mistelu käynnistyi opetusministeriössä talvella
20822: vänä on ollut mm. vakinaista toimilupaa hakenei- 1998 erityisesti työelämän taholta tulleiden aloit-
20823: den ammattikorkeakoulujen toiminnan tason ja teiden ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvos-
20824: kehitysedellytysten arviointi opetusministeriön ton ARENE:n silloiselle opetusministerille jättä-
20825: ja valtioneuvoston päätöksenteon pohjaksi. Kor- män ehdotuksen pohjalta. On hyvä muistaa, että
20826: keakoulujen arviointineuvoston toimesta on teh- nykyisenkin lainsäädännön mukaan ammattikor-
20827: ty myös esitykset ammattikorkeakoulujen laatu- keakouluissa järjestettävät 20--40 opintoviikon
20828: yksiköistä tuloksellisuusrahan jakamista varten. laajuiset ammatilliset erikoistumisopinnot voisi-
20829: Ammattikorkeakoulujen kokeilu- ja vakinais- vat johtaa ammatilliseen jatkotutkintoon, mutta
20830: tamisvaiheessa opetusministeriöllä on ollut tiuk- tätä mahdollisuutta ei ole käytetty.
20831: ka ote myös AMK-tutkintoonjohtavan koulutuk- Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitii-
20832: sen ohjauksesta. Ministeriö mm. vahvistaa am- kan osaston helmikuussa 1998 asettama valmis-
20833: mattikorkeakouluittain AMK-tutkintoon johta- teluryhmä jätti esityksensä pilottihankeen toteut-
20834: vat koulutusohjelmat sekä koulutusohjelmien pi- tamisesta ministeriölle syyskuussa 1998. Esityk-
20835: tuudet ja tutkintonimikkeet Yhteistyössä Am- senä oli 60-80 opintoviikon laajuisten, tiiviisti
20836: mattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARE- työelämän kehittämiseen kytkeytyvien ammatil-
20837: NE:n kanssa on valmisteltu perusteellinen selvi- listen jatkotutkintojen kehittäminen ammattikor-
20838: tys koulutusohjelmarakenteen kehittämisestä. keakoulusektorille. Opetusministeriö pyysi
20839: 19.10.1998 päivätyllä kirjeellään niitä ammatti-
20840:
20841:
20842: 3
20843: KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
20844:
20845:
20846: korkeakouluja, jotka haluavat osallistua ammat- työelämän kanssa tehtävää soveltavaa tutkimus-
20847: tikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämis- ja kehitystyötä."
20848: hankkeeseen, toimittamaan alustavat suunnitel- "Korkeakoulututkintojen järjestelmää kehite-
20849: mansa opetusministeriölle 29. tammikuuta 1999 tään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita
20850: mennessä. ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kan-
20851: Kaikkiaan 21 ammattikorkeakoulua esitti sainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suo-
20852: määräajan puitteissa yhteensä noin 50 alustavaa men korkeakoulujen kansainvälisen kilpailuky-
20853: jatkotutkintohankesuunnitelmaa. Esityksissä oli vyn turvaaminen. Tämä näkökohta otetaan huo-
20854: sekä yhden alan että monialaisia hanke-esityk- mioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkin-
20855: siä. Kahden tai useamman ammattikorkeakoulun tojen kehittämisessä."
20856: yhteishanke-esityksiä oli kuusi kappaletta. Esi- "Ammattikorkeakoulujen 40-60 opintovii-
20857: tykseen oli ministeriön ohjeiden mukaisesti lii- kon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käyn-
20858: tetty myös työelämän näkemyksiä ko. tutkinto- nistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työ-
20859: jen tarpeesta. Em. valmisteluryhmä analysoi han- elämän tarpeet sitä edellyttävät. Kokemusten
20860: ke-esityksiä. Ryhmä arvioi, että monilla ammat- pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestel-
20861: tikorkeakouluilla olisi valmius jatkotutkinnon män laajentamisesta."
20862: kehittämishankkeen käynnistämiseen jo vuoden Opetusministeriössä ammattikorkeakoulujen
20863: 2000 alussa. jatkotutkintojen valmistelutyö käynnistettiin uu-
20864: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen val- delleen em. valtioneuvoston kannanoton mukai-
20865: mistelussa päätettiin kuitenkin vuosi sitten ottaa sen suunnitelman toimeenpanemiseksi. Opetus-
20866: aikalisä. Haluttiin ottaa huomioon eurooppalai- ministeriössä on virkamiestyönä laadittu suunni-
20867: sesta korkeakoulututkintojen järjestelmästä tou- telma ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen
20868: kokuussa 1998 annetun ns. Sorbonnen julistuk- käynnistämisestä. Suunnitelmaa on käsitelty hal-
20869: sen sekä kesäkuussa 1999 Euroopan opetusmi- lituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä.
20870: nistereiden antaman Bolognan julkilausuman Työelämän näkemysten konkretisoimiseksi ja
20871: mahdolliset vaikutukset tutkintojärjestelmän kuulemiseksi järjestettiin 14.6.2000 työseminaa-
20872: yleiseen kehitykseen. Opetusministerit esittivät ri, johon oli kutsuttu erityisesti työelämän järjes-
20873: korkea-asteen tutkintojen yleiseurooppalaiseksi töjen ja muiden keskeisten tahojen vaikuttajia ja
20874: rakenteeksi kaksisyklistä mallia, johon kuuluisi- asiantuntijoita.
20875: vat vähintään kolmen opintovuoden mittaiset en- Kehittämissuunnitelman linjaan sovitetun ja
20876: simmäisen vaiheen tutkinnot. Toisessa vaiheessa käsittelyn pohjana olleen ehdotuksen mukaan
20877: niitä seuraisi kahden tasoisia tutkintoja: lyhyem- ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot olisivat
20878: piä maisterin ja pidempiä tohtorin tutkintoja. AMK-tutkinnon suorittaneille aikuisille suunnat-
20879: Merkittävänä koulutus- ja korkeakoulupoliittise- tuja, työelämän läheisiä 40-60 opintoviikon
20880: na kysymyksenä ammattikorkeakoulujen jatko- laajuisia tutkintoja. Tutkintojen luonnetta koros-
20881: tutkintohanke päätettiin samalla jättää valtioneu- taa se, että valintaperusteeksi ehdotetaan 2-3
20882: voston tasolla linjattavaksi. vuoden työkokemusta ammattikorkeakoulutut-
20883: Valtioneuvosto linjasi 29.12.1999 hyväksy- kinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinnot tarjoai-
20884: tyssä, vuosille 1999-2004 koskevassa Koulu- sivat AMK-tutkinnon suorittaneille koti- ja ulko-
20885: tuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa maisiin yliopisto-opintoihin siirtymisen ohella
20886: ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tavoit- myös ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää
20887: teita ja kehittämisperiaatteita seuraavasti: korostavan jatko-opintomahdollisuuden. Tiivis
20888: "Ammattikorkeakoulujen kykyä tuottaa uutta työelämäkytkentä vahvistaisi edelleen ammatti-
20889: tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuu- korkeakoulujen asemaa yritysten - erityisesti
20890: desta ja sen kehittämisestä parannetaan. Tässä pk-yritysten -ja palvelusektorin kehittämises-
20891: tarkoituksessa kehitetään ammattikorkeakoulu- sä vaikutusalueellaan. Ammattikorkeakoulujen
20892: jen ammatillisia jatkotutkintoja sekä yhdessä jatkotutkintojen tuottama kelpoisuus ehdotetaan
20893:
20894:
20895: 4
20896: Ministerin vastaus KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd
20897:
20898:
20899:
20900:
20901: rinnastettavaksi ( em. eurooppalainen korkeakou- 10-15 % ammattikorkeakoulututkinnon suorit-
20902: lututkintorakenne huomioon ottaen) ylempään taneiden vuotuisesta määrästä. Tarkoituksena ei
20903: korkeakoulututkintoon, joskin pääosan arvioi- siis ole luoda yliopistojen kandidaatin ja maiste-
20904: daan työskentelevän muissa kuin julkisen sekto- rin tutkinnon tapaan kaksiportaista tutkintojär-
20905: rin tehtävissä. jestelmää. Volyymin määrittäminen prosentuaa-
20906: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ehdo- lisesti korkeintaan edellä mainitulle tasolle yh-
20907: tetaan otettaviksi käyttöön ensiksi muutamilla dessä ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen
20908: aloilla, joilla työelämän nopean kehityksen ja edellytettävän 2-3 vuoden työkokemuksen
20909: kansainvälistymisen johdosta jatkokoulutustar- kanssa estää tällaisenjärjestelmän syntymisen.
20910: ve ja nykyisen osaamisen uudistamisen tarve on Vuonna 2001 ammattikorkeakoulujen aikuis-
20911: akuutein. Tällä kehittämispolitiikalla halutaan koulutuksen resurssin on arvioitu olevan samalla
20912: huolehtia myös Suomen ammattikorkeakoulujär- tasolla kuin vuonna 2000, eli 18 600 vuosiopis-
20913: jestelmän kansainvälisestä kilpailukyvystä. Jat- kelijaa. Näistä n. 4 000 suunnataan erikoistumis-
20914: kotutkintojen käynnistämisellä pyritään erityi- opintoihin. Opetusministeriön ja ammattikorkea-
20915: sesti koulujen väliset vuotta 2001 koskevat tulossopi-
20916: - vastaamaan työelämän nopeasta muutok- mukset on tehty siten, että tästä resurssista on va-
20917: sesta ja kansainvälistymisestä aiheutuviin osaa- rattu käytettäväksi jatkotutkintoihin noin 500-
20918: mistarpeisiin, 1 000 vuosiopiskelijapaikkaa. Perustutkintoon
20919: - lisäämään ammattikorkeakoulututkinnon johtavan aikuiskoulutuksen voimavaroja on mah-
20920: suorittaneiden mahdollisuuksia hakeutua myös dollista siirtää osittain jatkotutkintokoulutuk-
20921: muihin tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin seen vaiheessa, jossa opistoasteen/ammatillisen
20922: kuin mitä yliopistot tarjoavat, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kysyntä
20923: - vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulututkintoon vähenee. Jatko-
20924: työelämän yhteistyömuotoja erityisesti omalla tutkintojen perustaminen antaa perusteita 20---40
20925: toiminta-alueellaan; ja opintoviikon laajuisten ammatillisten erikoistu-
20926: - hyödyntämään työelämän tarpeista lähte- misopintojen pituuden mitoittamista pääsääntöi-
20927: vän tutkimus- ja kehitystyön synergiaetua myös sesti 20 opintoviikkoon. Tämä vapauttaisi myös
20928: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jo resursseja jatkotutkintojen tarpeisiin, samalla
20929: työelämässä toimivien henkilöiden jatkokoulu- kun se korostaisi erikoistumisopintojen tehtävää·
20930: tuksen kehittämisessä. työelämän tarpeisiin jatkotutkintoja nopealiik-
20931: Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakou- keisemmin vastaavina täydennyskoulutusohjel-
20932: lujen jatkotutkinnot esitetään käynnistettäväksi mina. Jatkotutkintokoulutus olisi tutkintoon joh-
20933: kolmella alalla: tekniikka ja liikenne, kauppa ja tavana koulutuksena opiskelijalle maksuton.
20934: hallinto sekä terveysala. Jatkotutkinto-ohjelmat Opetusministeriö on varautunut valmistele-
20935: käynnistettäisiin ehdotetuilla kolmella alalla maan tarvittavat säädösmuutokset niin, että ne
20936: muutamissa, laatukriteerit täyttävissä ammatti- voitaisiin antaa kuluvan vuoden syksyllä. Muu-
20937: korkeakouluissa. Keskeisiä laatukriteereitä olisi- tokset tarvitaan ammattikorkeakouluopintoja
20938: vat ammattikorkeakoulun osaaminen ja tulokset, koskevaan lakiin ja asetukseen, opetus- ja kult-
20939: työelämänyhteydet sekä opetushenkilökunnan tuuritoimen rahoitusta koskevaan lakiin ja ase-
20940: taso. Jatkotutkintojen käynnistämiseen on varat- tukseen, korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä
20941: tu yhteensä 500-1 000 vuosipaikkaa, minkä on annettuun asetukseen, opintotukilakiin ja asetuk-
20942: arvioitu riittävän valtioneuvoston linjauksen mu- seen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaati-
20943: kaisen käynnistysvaiheen laajuudeksi. muksista. Tavoitteena on, että ammattikorkea-
20944: Mikäli jatkotutkinnot otettaisiin käyttöön pit- koulujen jatkotutkintojen "kokeiluvaihe" voitai-
20945: källä aikavälillä muillakin aloilla, tavoitelaajuu- siin käynnistää 1.8.2001 muutamissa laatukritee-
20946: deksi on arvioitu 3 500---4 000 vuosipaikkaa eli rit täyttävissä ammattikorkeakouluissa aloilla,
20947:
20948: 5
20949: KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
20950:
20951:
20952: joilla työelämän tarpeet antavat tutkintojen käyt-
20953: töönotolle vahvat perusteet.
20954:
20955:
20956: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
20957:
20958: Opetusministerin sijainen
20959: Ministeri Suvi Linden
20960:
20961:
20962:
20963:
20964: 6
20965: Ministems svar KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd
20966:
20967:
20968:
20969:
20970: Tili riksdagens talman
20971:
20972: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Förutsättningarna för undervisningens kvali-
20973: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- tet har utvecklats målmedvetet bl.a. genom ett vi-
20974: rådet översänt följande av riksdags1edamot Mik- dareutbildningsprogram för undervisningsperso-
20975: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS nalen och andra stödåtgärder. År 1999 hade näs-
20976: 547/2000 rd: tan 70 procent av lärarna vid yrkeshögskolorna
20977: högre högskoleexamen, ca 10 procent hade av-
20978: Å.r regeringen medveten om problemen i lagt 1icentiatexamen och 4 procent doktorsexa-
20979: samband med de planerade påbygg- men. Över 1 500 yrkeshögskollärare har deltagit
20980: nadsexamina i yrkeshögskolorna ifråga eller deltar i utbildningen. Över 300 av dem sik-
20981: om bl.a. finansieringen och tryggandet tar på doktorsexamen och drygt 800 på licentiat-
20982: av undervisningens nivå? examen. Stödprogrammet fortsätter och enligt
20983: avtal skall det år 2001 användas ca 80 miljoner
20984: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mark för det, av vilket 15 Mmk för lärarnas vida-
20985: föra följande: reutbildning, 30 Mmk för internationalisering,
20986: Utvärdering av undervisningens kvalitet och för- 12,5 Mmk för biblioteks- och inforrnationstjäns-
20987: bättrande av förutsättningarna för den har utgjort ter, 12,5 Mmk för utveckling av nätverken och
20988: en väsentlig del av programmet för försöken med knappt 10 Mmk för utveckling av karriärs- och
20989: och etableringen av yrkeshögskolorna. Rådet för rekryteringstj änsterna.
20990: utvärdering av högskolorna har haft en särskild Beredningen av påbyggnadsexamina i yrkes-
20991: yrkeshögskolesektion, som bl.a. har haft till upp- högskolorna startade på undervisningsministe-
20992: gift att som grund för undervisningsministeriets riet hösten 1998 på basis av initiativ i synnerhet
20993: och statsrådets beslutsfattande utvärdera verk- från arbetslivets sida och ett förslag som Rådet
20994: samhetens nivå och utvecklingsförutsättningar för yrkeshögskolornas rektorer ARENE lade
20995: hos de yrkeshögskolor som ansökt om status som fram för den dåvarande undervisningsministern.
20996: ordinarie yrkeshögskola. Utvärderingsrådet har Det är skä1 att komma ihåg att de yrkesinriktade
20997: också gjort framställningar om kvalitetsenheter i specialiseringsstudier omfattande 20--40 studie-
20998: yrkeshögskolorna för fördelning av resultatfinan- veckor som ordnas i yrkeshögskolorna enligt gäl-
20999: 1ande 1agstiftning också kan 1eda till en yrkesin-
21000: sieringen.
21001: 1 försöks- och etableringsskedet har undervis- riktad påbyggnadsexamen. Denna möj1ighet har
21002: ningsministeriet haft ett fast grepp också om styr- dock inte utnyttjats.
21003: ningen av den utbildning som leder till yrkeshög- Den beredningsgrupp som undervisningsmi-
21004: skoleexamen. Ministeriet fastställer bl.a. yrkes- nisteriets utbi1dnings- och forskningspolitiska
21005: högskolevis de utbildningsprogram som leder till avdelning tillsatte i februari 1998 lade fram sitt
21006: yrkeshögskoleexamen samt längden på program- förslag till genomförande av ett pilotprojekt för
21007: men och examensbenämningarna. 1 samarbete ministeri et i september 1998. F örslaget gällde ut-
21008: med Rådet för yrkeshögsko1ornas rektorer ARE- vecklande av yrkesinriktade påbyggnadsexami-
21009: NE har det gjorts en grundlig utredning om ut- na om 60-80 studieveckor för yrkeshögskole-
21010: vecklingen av utbildningsprogrammens struktur. sektorn. Dessa examina skulle vara nära koppla-
21011:
21012:
21013: 7
21014: KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministems svar
21015:
21016:
21017: de till utvecklingen av arbetslivet. Undervis- 1andet av den. I detta syfte utvecklas yrkesinrik-
21018: ningsministeriet bad i ett brev 19.10.1998 de yr- tade påbyggnadsexamina vid yrkeshögsko1oma
21019: keshögskolor som önskade delta i projektet för samt forsknings- och utvecklingsarbete som be-
21020: utveck1ing av påbyggnadsexamina i yrkeshög- drivs i sarnråd med arbets1ivet."
21021: sko1oma att 1ämna in pre1iminära p1aner till un- "Högsko1omas examenssystem utveck1as så
21022: dervisningsministeriet före den 29 januari 1999. att det motsvara utvecklingsbehoven i arbets1ivet
21023: Inom utsatt tid 1ämnade samman1agt 21 yrkes- och även den intemationella utveck1ingen i exa-
21024: högsko1or in totalt ca 50 pre1iminära projektp1a- mensstrukturema. En viktig utgångspunkt är att
21025: ner för påbyggnadsexamina. B1and förs1agen trygga den intemationella konkurrenskraften i
21026: fanns både sådana som gällde en enda sektor och Fin1ands högsko1or. Denna synpunkt beaktas
21027: sådana som gällde flera sektorer. Anta1et förs1ag också vid utvecklingen av påbyggnadsexamina i
21028: som gällde samprojekt för två eller flera yrkes- yrkeshögsko1oma."
21029: högsko1or uppgick till sex. Till framställningen "Yrkesinriktade påbyggnadsexamina på 40-
21030: hade enligt ministeriets anvisningar också fogats 60 studieveckor införs gradvis på några utbi1d-
21031: arbets1ivets synpunkter på behovet av examina i ningsområden där arbets1ivets behov förutsätter
21032: fråga. Beredningsgruppen ana1yserade projekt- det. Utgående från erfarenhetema fattas beslut
21033: framställningama. Gruppen ansåg att många yr- om utvidgningen av systemet med påbyggnads-
21034: keshögsko1or skulle ha beredskap att starta pro- examina."
21035: jektet för utveck1ing av påbyggnadsexamina re- Beredningsarbetet på undervisningsministe-
21036: dan i början av 2000. riet i fråga om påbyggnadsexamina vid yrkeshög-
21037: Vid beredningen av påbyggnadsexamina be- sko1oma in1eddes på nytt i syfte att genomföra en
21038: slöt man dock för ett år sedan att be om förlängd plan i enlighet med statsrådets ställningstagande.
21039: tid. Man ville beakta den s.k. Sorbonnedek1ara- Vid undervisningsministeriet har det som tjänste-
21040: tionen från maj 1998 om högsko1eexamenssyste- uppdrag sammanställts en p1an för införande av
21041: met i Europa och den av de europeiska undervis- påbyggnadsexamina i yrkeshögskoloma. P1anen
21042: ningsministrama utffirdade Bo1ognadek1aratio- har behand1ats i regeringens kulturpo1itiska mi-
21043: nen från juni 1999 och de verkningar dessa even- nistergrupp. För att konkretisera och höra arbets-
21044: tuellt har på den allmänna utveck1ingen inom ex- 1ivets synpunkter ordnade man 14.6.2000 ett se-
21045: amenssystemet. Undervisningsministramas för- minarium dit inflytesrika personer och sakkunni-
21046: s1ag till en allmäneuropeisk struktur på examina ga i synnerhet från arbetslivsorganisationema
21047: på högre nivå var en modell i två cyk1er där exa- och andra centra1a instanser hade inbjudits.
21048: mina under det första skedet skulle omfatta minst En1igt det förs1ag som anpassats ti111injen i ut-
21049: tre studieår. Under det andra skedet skulle det veck1ingsp1anen och varit under1ag för behand-
21050: finnas examina på två o1ika nivåer: kortare ma- ling skall yrkeshögsko1omas påbyggnadsexami-
21051: gisterexamina och 1ängre doktorsexamina. Man na utgöra arbets1ivsnära examina om 40-60 stu-
21052: bes1öt samtidigt att projektet om yrkeshögsko1or- dieveckor som riktar sig till vuxna som har av-
21053: nas påbyggnadsexamina som en viktig utbi1d- lagt yrkeshögskoleexamen. Examinas karaktär
21054: nings- och högsko1epo1itisk fråga skulle avgöras framhävs av att en grund för antagning föres1ås
21055: på statsrådsnivå. vara 2-3 års arbetserfarenhet efter av1agd yrkes-
21056: I den av statsrådet 29.12.1999 godkända ut- högsko1eexamen. Examina skall erbjuda dem
21057: veck1ingsp1anen för utbi1dning och forskning för som av1agt YH-examen förutom möj1ighet att gå
21058: 1999-2004 angavs fö1jande må1 och utveck- vidare till universitetsstudier i hem1andet eller
21059: 1ingsprinciper för yrkeshögskolomas påbygg- utom1ands också en möj1ighet till fortsatta stu-
21060: nadsexamina: dier med betoning på yrkeshögsko1omas utbi1d-
21061: "Yrkeshögskoloma skall få förbättrad förmå- ningsuppgift. Nära kontakter till arbets1ivet skall
21062: ga att producera ny kunskap om arbets1ivet, om ytterligare stärka yrkeshögsko1omas ställning
21063: sakkunskapen inom o1ika yrken och om utveck- vid utveck1ingen av företagen - i synnerhet de
21064:
21065:
21066: 8
21067: Ministems svar KK 547/2000 vp - Mikko Elo /sd
21068:
21069:
21070: små och medelstora företagen- och av service- årsplatser, dvs. 10-15 % av det årliga antalet
21071: sektom på influensområdet. Det föreslås att den personer som avlagt yrkeshögskoleexamen. Av-
21072: behörighet som yrkeshögskolomas påbyggnads- sikten är alltså inte att skapa ett examenssystem i
21073: examina ger skali jämstälias (med beaktande av två steg i likhet med universitetens kandidat- och
21074: den nämnda europeiska högskoleexamensstruk- magisterexamina. Det faktum att volymen fast-
21075: turen) med högre högskoleexamen, även om mer- ställts i procent tili högst ovannämnda nivå och
21076: parten beräknas arbeta i andra uppgifter än inom att det krävs 2-3 års arbetserfarenhet efter yr-
21077: den offentliga sektom. keshögskoleexamen hindrar uppkomsten av ett
21078: Det föreslås att påbyggnadsexamina först in- sådant system.
21079: förs på några få områden som på grund av en Vuxenutbildningsresursen vid yrkeshögsko-
21080: snabb utveckling i arbetslivet och intemationali- lorna har år 2001 beräknats vara på samma nivå
21081: sering har det mest akuta behovet av påbygg- som 2000, dvs. 18 600 årsstuderande. Ca 4 000
21082: nadsexamina och ytterligare kompetens. Med av dem riktas till specialiseringsstudierna. Resul-
21083: denna utvecklingspolitik vill man sörja också för tatdiskussionerna mellan undervisningsministe-
21084: den intemationelia konkurrenskraften i Finlands riet och yrkeshögskolorna för 2001 har gjorts så
21085: yrkeshögskolesystem. Genom att införa påbygg- att ca 500-1 000 årsstuderandeplatser av denna
21086: nadsexamina vill man särskilt resurs har reserverats för påbyggnadsexamina.
21087: - svara på de behov av kunnande och kompe- Resurserna för vuxenutbildning som leder tili
21088: tens som föranleds av de snabba förändringama i grundexamen kan delvis överföras tili påbygg-
21089: arbetslivet och internationaliseringen nadsexamensutbi1dningen i det skede då efterfrå-
21090: - öka möjligheterna för dem som avlagt yr- gan på yrkeshögskoleexamen bland dem som av-
21091: keshögskoleexamen att söka sig också till andra lagt examen på iristitutnivå/examen inom yrkes-
21092: påbyggnadsstudier som leder till examen än dem utbildning på högre nivå minskar. Inrättandet av
21093: universiteten erbjuder, påbyggnadsexamina ger an1edning att dimensio-
21094: - stärka formerna för samarbete melian yr- nera de 20--40 studieveckors yrkesinriktade spe-
21095: keshögskolorna och arbetslivet i synnerhet inom cialiseringsstudierna tili i rege1 20 studieveckor.
21096: det egna verksamhetsområdet, Detta skulie också frigöra resurser för påbygg-
21097: - utnyttja den synergieffekt av forsknings- nadsexaminas behov samtidigt som det skulie
21098: och utvecklingsarbetet som utgår från arbetsli- framhäva specialiseringsstudiernas uppgift, dvs.
21099: vets behov också vid utvecklandet av vidareut- i att i egenskap av fortbi1dningsprogram reagera
21100: bildningen för dem som avlagt yrkeshögskolexa- snabbare på arbetslivets behov än påbyggnadsex-
21101: men och redan är verksamma i arbetslivet. amina. Eftersom påbyggnadsexamensutbildning-
21102: Tili en början föreslås att påbyggnadsexamina en leder tili examen är den avgiftsfri för de stude-
21103: införs inom tre områden: teknik och kommunika- rande.
21104: tion, handel och administration samt hälsovård. Undervisningsministeriet har berett sig på att
21105: Påbyggnadsexamensprogram inleds inom de fö- bereda behövliga författningsändringar så att de
21106: reslagna tre områdena i några yrkeshögskolor kan ges i höst. Ändringar behövs i 1agen och för-
21107: som uppfylier kvalitetskriterierna. Centrala kva- ordningen om yrkeshögsko1estudier, lagen och
21108: litetskriterier är yrkeshögskolans kompetens och förordningen om finansiering av undervisnings-
21109: resultat, arbetslivskontakter samt undervisnings- och kulturverksamhet, förordningen om högsko-
21110: personalens nivå. För starten har reserverats lornas examenssystem, 1agen och förordningen
21111: 500-1 000 årsplatser, vilket har ansetts räcka om studiestöd och förordningen om behörighets-
21112: tili för en sådan omfattning under inledningsske- villkoren för personai inom undervisningsväsen-
21113: det som anges i statsrådets ställningstagande. det. Målet är att "försöksskedet" i fråga om yr-
21114: Om påbyggnadsexamina på lång sikt skulie tas keshögskolornas påbyggnadsexamina skali kun-
21115: i bruk också inom andra områden, har den mål- na inledas 1.8.2001 i några yrkeshögskolor som
21116: satta omfattningen beräknats till 3 500--4 000 uppfyller kvalitetskriterierna inom områden där
21117:
21118:
21119: 9
21120: KK 547/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministems svar
21121:
21122:
21123: arbetslivets behov starkt talar för att dessa exami-
21124: na tas i bruk.
21125:
21126:
21127:
21128: Helsingfors den 27 juni 2000
21129:
21130: Undervisningsministems ställföreträdare
21131: Minister Suvi Linden
21132:
21133:
21134:
21135:
21136: 10
21137: KK 548/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
21138:
21139:
21140:
21141:
21142: KIRJALLINEN KYSYMYS 548/2000 vp
21143:
21144: Toisella asteella annettavan opinto-ohjauksen
21145: turvaaminen
21146:
21147:
21148:
21149:
21150: Eduskunnan puhemiehelle
21151:
21152: Ylioppilastutkintonsa hyväksyttävästi suoritta- ohjausta sekä opetukseen sisältyen että henkilö-
21153: neista tänä vuonna n. 600 jäi ilman ylioppilastut- kohtaisten tarpeiden mukaisesti.
21154: kintotodistusta. Tämä perustuu ylioppilastutkin- On selvää, että tämä lukion kurssien suoritta-
21155: toasetukseen, jossa määritellään, että niille koke- matta jättäminenjohtuu osaksi siitä, ettei lukiois-
21156: laille, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet tutkin- sa ole kyetty järjestämään opinto-ohjausta tarvit-
21157: non pakolliset kokeet mutta joilla ei vielä ole oi- tavalla tavalla. Toisella asteella annettavaan
21158: keutta saada lukion päättätodistusta tai muuta opintojen ohjaukseen tulisi panostaa myös
21159: vastaavaa todistusta, ei anneta ylioppilas- lisääntyneiden jatko-opintomahdollisuuksien
21160: tutkintotodistusta. Opiskelijalla ei ole oikeutta vuoksi. Toisen asteen päättävillä opiskelijoilla
21161: saada todistusta, mikäli hän ei ole suorittanut tulisi olla käytössään perusteelliset tiedot mah-
21162: vaadittavaa määrää lukion kursseja. dollisuuksistaan koulutus- ja/tai työmarkkinoil-
21163: Lukio on 1990-luvun kuluessa muuttunut luo- la, jotta he voisivat tehdä uravalintansa duaali-
21164: kattomaksi. Tämän muutoksen myötä on ylioppi- malliin perustuvan korkeakoulutuksen kentällä
21165: lastutkintotodistusten saaminen jäänyt suoritta- ottaen huomioon myös jatkuvat työelämän muu-
21166: mattomien kurssien vuoksi saamatta yhä useam- tokset.
21167: malta abiturientilta. Vuonna 1996 kursseja puut-
21168: tui alle sadalta tutkinnon hyväksytysti suoritta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21169: neelta, mutta keväällä 1999 heitä oli jo yli 300. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21170: Luokaton lukio on kasvattanut opiskelijoiden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21171: oman vastuunkannon merkitystä. Lukiolaiset vaksi seuraavan kysymyksen:
21172: suunnittelevat opintojaan entistä itsenäisemmin
21173: ja huolehtivat vaadittavien kurssien suorittami- Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta
21174: sesta. Lukioasetuksen ensimmäisen ja toisen py- toisella asteella, erityisesti lukioissa an-
21175: kälän mukaan opiskelijoille tulisi antaa opinto- nettava opintojen ohjaus olisi riittävää?
21176:
21177:
21178: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
21179:
21180: Leena-Kaisa Harkimo /kok
21181:
21182:
21183:
21184:
21185: Versio2.0
21186: KK 548/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo !kok Ministerin vastaus
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: Eduskunnan puhemiehelle
21192:
21193: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tä. Pienissä lukioissa valinnanmahdollisuudet
21194: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ovat rajoitetut suuriin lukioihin verrattuna, kos-
21195: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ka kursseja on vähemmän ja harvemmin tarjolla.
21196: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- Opetushallituksen luokattoman lukion toimi-
21197: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vuutta käsittelevän raportin mukaan lukion toi-
21198: KK 548/2000 vp: mivuus riippuu suurelta osin saadun ohjauksen
21199: määrästä ja laadusta.
21200: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta Luokattomassa lukiossa opiskelijan omavas-
21201: toisella asteella, erityisesti lukioissa an- tuu korostuu. On kyettävä toimimaan suunnitel-
21202: nettava opintojen ohjaus olisi riittävää? mallisesti ja pitkäjänteisesti. On tehtävä opinto-
21203: suunnitelma ja varauduttava muutoksiin. On
21204: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- osattava ajoittaa ylioppilastutkinnon aloittami-
21205: ti seuraavaa: nen oikein ja on varmistettava, että lukion oppi-
21206: Opintojen ohjauksen tavoitteena on kehittää määrän vähintään 75 kurssia tulevat suoritetuik-
21207: opiskelijan yksilöllisiä opiskelutaitoja ja mene- si. Tässä tarvitaan opinto-ohjaajan ohella kaik-
21208: telmiä sekä edistää hänen opiskeluvalmiuksiaan. kien opettajien sekä rehtorin ja vanhempien anta-
21209: Opiskelijana tulisi olla jo opintojen alkuvaihees- maa opastusta ja tukea.
21210: sa selkeä kuva omista tavoitteistaan ja mahdolli- Ylioppilastutkinnon hyväksyttävästi suoritta-
21211: suuksistaan. Samalla tulee kehittää opiskelijan neista 526 opiskelijaa jäi tänä keväänä ilman yli-
21212: päätöksentekotaitoa, jonka pohjana on riittävä it- oppilastutkintotodistusta, koska he eivät vielä
21213: setuntemus. Ohjauksena vahvistetaan myös opis- saaneet lukion päättötodistusta tai todistusta am-
21214: kelijan kykyä kohdata ja hallita muuttuvia elä- matillisen tutkinnon suorittamisesta. Tämä osoit-
21215: mäntilanteita sekä ottaa vastuuta tekemistään va- taa, että ohjausta on uudistettava ja vastuun otta-
21216: linnoista. mista korostettava.
21217: Opinto-ohjaukseen kuuluu keskeisenä osana Myös hiljattain mietintönsä jättänyt Ylioppi-
21218: opiskeluun perehdyttäminen, opiskelijan edisty- lastutkinnon kehittämistyöryhmä katsoo, että
21219: misen seuranta sekä uranvalinnan ohjaus. Pää- opintoihin ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen
21220: vastuu on opinto-ohjaajalla, mutta jokaisella liittyvää ohjausta tulee lukioissa tehostaa. Oh-
21221: opiskelijaryhmällä on myös ryhmäohjaaja, joka jaustehtävä kuuluu opinto-ohjaajien lisäksi reh-
21222: seuraa edistymistä ja puuttuu tarvittaessa ongel- torille ja kaikille lukion opettajille. Erityisesti
21223: miin. Lisäksijokainen opettaja on opiskelijan oh- ryhmänohjaajina toimivien opettajien työtä opis-
21224: jaaja oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä kelijoiden ohjaamisessa ja opintojen seurannas-
21225: kysymyksissä. sa pitää tehostaa.
21226: Luokaton lukio sekä hajautettu ylioppilastut- Opetushallitus on tehnyt alustavan selvityk-
21227: kinto ovat merkittävästi lisänneet opinto-ohjauk- sen ja toimenpideohjelman opintojen ohjaukses-
21228: sen tarvetta lukiossa ja peruskoulussa. Tuntijaon ta. Tämän mukaan suomalaisen ohjausjärjestel-
21229: sisältämä runsas valinnaisuus on myös vaikeutta- män keskeisin ongelma on se, että peruskoulun
21230: nut opintojen suunnittelua ja valintojen tekemis- päättävien oppilaiden seuranta on liian vähäistä.
21231:
21232:
21233: 2
21234: Ministerin vastaus KK 548/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
21235:
21236:
21237: Noin 10% nuorista jää nykyisin peruskoulun jäl- jestetään. Lukion opetussuunnitelmien uudista-
21238: keisen koulutuksen ulkopuolelle. Alle 17-vuo- misen yhteydessä määritellään opinto-ohjauksen
21239: tiaita uhkaa syrjäytyminen, koska nämä nuoret tavoitteet, jotka antavat selkeän pohjan sekä
21240: eivät vielä saa työvoimapoliittisia taloudellisia opinto-ohjaajan että ryhmäohjaajan työlle.
21241: etuja. Koulutetut opinto-ohjaajat vähenevät eikä Opetusministeriö ei halua asettaa tiukkoja nor-
21242: viranomaisten välinen yhteistyö ole ollut riittä- meja opinto-ohjaukseen. Kuntien velvollisuute-
21243: vää. na on huolehtia siitä, että opintojen ohjaus on toi-
21244: Toimenpiteinä mainitaan ohjaustoiminnan ar- sella asteella riittävää ja ohjaukseen varataan toi-
21245: viointi vuonna 2001 sekä 60 opettajan yhteistoi- minnan tärkeyteen ja laajuuteen nähden tarpeelli-
21246: mintakoulutus ja opinto-ohjaajien työehtojen tar- set resurssit. Valtionosuuden perusteena olevia
21247: kistamiseen perehtyvän työryhmän perustami- yksikköhintoja on tarkoitus korottaa seuraavan
21248: nen. Ammatillisen koulutuksen uusien opetus- kolmen vuoden aikana niin, että yksikköhinnat
21249: suunnitelmien osaksi tulee suunnitelma, miten vastaavat koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia
21250: erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus jär- todellisia kustannuksia.
21251:
21252:
21253: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
21254:
21255: Opetusministerin sijainen
21256: Ministeri Suvi Linden
21257:
21258:
21259:
21260:
21261: 3
21262: KK 548/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo Jkok Ministerns svar
21263:
21264:
21265:
21266:
21267: Tili riksdagens talman
21268:
21269: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dierna och träffa val. 1 små gymnasier är valmöj-
21270: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ligheterna begränsade jämfört med stora gymna-
21271: rådet översänt följande av riksdagsledamot sier, eftersom kurserna är fårre och erbjuds mer
21272: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade sällan. Enligt en rapport av Utbildningsstyrelsen
21273: skriftliga spörsmål SS 548/2000 rd: om det årskurslösa gymnasiet är omfattningen
21274: och kvaliteten på den studiehandledning som gi-
21275: Vad avser statsrådet göraför att studie- vits av stor betydelse för hur gymnasiet fungerar.
21276: handledningen på andra stadiet, i syn- 1 det årskurslösa gymnasiet är det viktigt att de
21277: nerhet i gymnasiet, skall vara tillräck- studerande kan ta ansvar för studierna. De måste
21278: lig? kunna arbeta systematiskt och långsiktigt. De
21279: måste kunna göra upp en studieplan och vara be-
21280: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- redda på förändringar. De måste kunna placera in
21281: föra följande: studentexamen rätt och försäkra sig om att minst
21282: Syftet med studiehandledningen är att utveckla 75 kurser av gymnasiets lärokurs blir avklarade.
21283: den studerandes individuella studiefårdigheter För allt detta behövs förutom studiehandlarens
21284: och studiemetoder samt främja hans eller hennes insats också handledning och stöd av alla lärare
21285: studieförmåga. Den studerande skall redan i bör- samt rektor och föräldrar.
21286: jan av studierna ha en klar bild av sina mål och 1 våras blev 526 studerande av dem som klarat
21287: möjligheter. Samtidigt skall den studerandens av studentexamen utan studentexamensbetyg ef-
21288: förmåga att fatta beslut utvecklas. Grunden för tersom de ännu inte hade fått avgångsbetyg från
21289: detta är en tillräcklig självkännedom. Med hand- gymnasiet eller betyg över yrkesinriktad exa-
21290: ledningens hjälp stärks också den studerandes men. Detta visar att handledningen måste effekti-
21291: förmåga att möta och hantera föränderliga livssi- veras och ansvarstagandet framhävas.
21292: tuationer samt ta ansvar för sina val. Arbetsgruppen för utveckling av studentexa-
21293: En central del av studiehandledningen är att men, som nyligen lämnade sitt betänkande, anser
21294: informera om studierna, följa hur de framskrider också att handledningen i samband med studier-
21295: samt ge yrkesvägledning. Det huvudsakliga an- na och avläggandet av studentexamen skall ef-
21296: svaret bärs av studiehandledaren, men varje fektiveras i gymnasiet. Handledningen ankom-
21297: grupp av studerande har också en gruppledare, mer förutom på studiehandledarna också på rek-
21298: som följer studieframstegen och vid behov ingri- torerna och alla lärare i gymnasiet. 1 synnerhet
21299: per om problem uppstår. Dessutom är varje lära- måste de lärare som fungerar som grupphandle-
21300: re handledare i frågor som gäller studier i det dare effektivera sitt arbete vid handledningen av
21301: egna läroämnet. de studerande och vid uppföljningen av studier-
21302: Det årskurslösa gymnasiet samt den uppdela- na.
21303: de studentexamen har i avgörande grad ökat be- Utbildningsstyrelsen har gjort en preliminär
21304: hovet av handledning i gymnasiet och i grund- utredning av och ett åtgärdsprogram för studie-
21305: skolan. Den stora valfrihet som timfördelningen handledningen. Enligt det är det största proble-
21306: medger har också gjort det svårt att planera stu- met i det finländska handledningssystemet att de
21307:
21308:
21309: 4
21310: Ministems svar KK 548/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok
21311:
21312:
21313: som går ut grundskolan inte följs upp i tillräcklig stöd skall ordnas. 1 samband med att läroplaner-
21314: utsträckning. Ca 10 % av de unga får för närva- na för gyrnnasiet revideras anges också målen för
21315: rande inte plats i utbildning efter grundskolan. studiehandledningen, vilka ger en klar grund för
21316: Ungdomar under 17 år hotas av marginalisering, både studiehandledarens och grupphandledarens
21317: eftersom dessa unga ännu inte får arbetskraftspo- arbete.
21318: litiska ekonomiska förmåner. De utbildade stu- Undervisningsministeriet vill inte ställa upp
21319: diehandledama minskar i antal och samarbete strikta normer för studiehandledningen. Det an-
21320: mellan myndighetema har inte förekommit i till- kommer på kommunerna att se till att studiehand-
21321: räcklig omfattning. ledningen på andra stadiet är tillräcklig och att
21322: Åtgärder som nämns är utvärdering av hand- handledningen får de resurser den behöver med
21323: 1edningsverksamheten år 2001 samt samarbetsut- tanke på verksamhetens betydelse och omfatt-
21324: bildning för 60 lärare och inrättande av en arbets- ning. Avsikten är att höja de priser per enhet som
21325: grupp med uppgift att se över studiehandledar- ligger till grund för statsandelen under de följan-
21326: nas arbetsvillkor. 1 de nya läroplanema inom yr- de tre åren så att priserna per enhet motsvarar de
21327: kesutbildningen kommer det att ingå en pian för verkliga kostnaderna för ordnandet av utbild-
21328: hur handledningen för elever i behov av särskilt ningen.
21329:
21330:
21331: Helsingfors den 28 juni 2000
21332:
21333: Undervisningsministems ställföreträdare
21334: Minister Suvi Linden
21335:
21336:
21337:
21338:
21339: 5
21340: KK 549/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk
21341:
21342:
21343:
21344:
21345: KIRJALLINEN KYSYMYS 549/2000 vp
21346:
21347: Valtion alue- ja paikallishallinnon henkilöstö-
21348: määrän kehitys
21349:
21350:
21351:
21352:
21353: Eduskunnan puhemiehelle
21354:
21355: Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on ta valtionhallinnossa. Pelättävissä on, että sääs-
21356: peruspalvelujen saatavuuden ja tason turvaami- töt kohdistuvat valtion paikallis- ja aluehallin-
21357: nen koko maassa. Hallituksen ns. hankesalkussa toon mm. määräaikaisten työsuhteiden lakkautta-
21358: on asetettu tavoitteeksi valtion paikallishallin- misen muodossa. Kun lisäksi hallitus valmiste-
21359: non vahvistaminen sekä nykyistä parempien lee kihlakuntien yhdistämistä, tämäkin tulee mer-
21360: edellytysten luominen paikallistason viranomais- kitsemään paikallishallinnon henkilöstömäärän
21361: ten yhteistyölle toimintojen suunnittelussa ja pal- alentumista. Tämä kehitys, jossa valtion keskus-
21362: velutuotannossa. Toisena aluehallintoa koskeva- hallinnon henkilöstömäärä kasvaa ja alue- ja pai-
21363: na tavoitteena on kehittää hajautettua ja jousta- kallishallinnon henkilöstömäärä vähenee, johtaa
21364: vaa palveluhallintoa. Samalla aiotaan turvata päinvastaiseen tulokseen kuin hallitus ohjelmas-
21365: aluehallinnon edellytykset ottaa vastaan uusia saan tavoittelee. Eli paikallinen päätösvalta ja
21366: tehtäviä ja päätösvaltaa. Nämä edellä esitetyt ta- palvelut eivät lupauksista huolimatta lisäänny, ne
21367: voitteet ovat kannatettavia ja hyviä. Viime vuosi- päinvastoin heikkenevät ja alueelliset erot kasva-
21368: na on toteutettu useita hallintouudistuksia mm. vat.
21369: perustamalla Työvoima- ja elinkeinokeskukset,
21370: lakkauttamaila suurin osa lääneistä ja yhdistä- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21371: mällä kihlakuntia. Lisäksi ympäristöhallintoa on jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21372: uudistettu perustamalla alueelliset ympäristökes- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21373: kukset Nämä kaikki ovat merkinneet toiminto- vaksi seuraavan kysymyksen:
21374: jen rationalisointia ja myös henkilöstömäärän
21375: alentumista viime vuosina useilla tuhansilla Onko hallitus tietoinen valtion alue- ja
21376: työntekijöillä. Vastaavasti valtion keskushallin- paikallishallinnon henkilöstömäärän
21377: non henkilöstömäärä on lisääntynyt useita tuhan- voimakkaasta vähenemisestä ja keskus-
21378: sia, jos tästä laskelmasta puhdistetaan liikelaitos- hallinnon henkilöstömäärän kasvusta ja
21379: tamisen yhteydessä tapahtuneet henkilöstösiir-
21380: rot mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä riit-
21381: Ensi vuoden valtion palkkabudjetin osalta pal- tävän henkilöstömäärän turvaamiseksi
21382: kankorotuksiin on varattu vain osa todellisesta valtionhallinnon paikallisella ja alueel-
21383: tarpeesta. Tämä tulee merkitsemään säästötarpei- lisella tasolla?
21384:
21385:
21386:
21387: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
21388:
21389: Antti Rantakangas /kesk
21390: Versio 2.0
21391: KK 549/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
21392:
21393:
21394:
21395:
21396: Eduskunnan puhemiehelle
21397:
21398: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa senttiin, kun taas väli- ja paikallistason yksiköi-
21399: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- den osuus on alentunut 50,2 prosentista 4 7,8 pro-
21400: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen senttiin.
21401: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- Yhteiskunnan alueellisesti ja paikallisesti ja-
21402: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kautuneen palvelukysynnän tuottajina ovat suu-
21403: sen KK 549/2000 vp: rimmalta osalta kuntasektori 416 000 palkansaa-
21404: jineen sekä suuret rautatie-, posti- ja televiestin-
21405: Onko hallitus tietoinen valtion alue- ja nän valtionyhtiöt. Valtion noin 125 500 palkan-
21406: paikallishallinnon henkilöstömäärän saajasta suuri osa, kuten esimerkiksi puolustus-
21407: voimakkaasta vähenemisestä ja keskus- voimat sekä poliisi-, vero-, tulli- ja maanmittaus-
21408: hallinnon henkilöstömäärän kasvusta ja hallinnot toimivat alueellisesti ja paikallisesti,
21409: samoin yliopistot. Näiltäkin osin toiminta koh-
21410: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä riit- distuu palvelujen kysynnän painopistealueille,
21411: tävän henkilöstömäärän turvaamiseksi monelta osin siis Etelä-Suomeen ja pääkaupunki-
21412: valtionhallinnon paikallisella ja alueel- seudulle.
21413: lisella tasolla? Vajaat 5 000 henkilöä työskentelee ministe-
21414: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- riöissä. Ministeriöiden henkilöstömäärä on 1990-
21415: ti seuraavaa: luvun alusta lisääntynyt noin 1 000 henkilöllä.
21416: Tästä 300-400 johtuu ED-tehtävistä ja noin 400
21417: Valtion budjettitalouden tehtävät ja sen henkilös- muista talousarvioissa yksilöidyistä tehtäväli-
21418: tö ovat viimeisen runsaan kymmenen vuoden ai- säyksistä. Ministeriöiden henkilöstöä ei ole su-
21419: kana kokeneet suuren rakennemuutoksen. Henki- pistettu tai hajautettu alue- tai paikallistasolle ti-
21420: löstömäärä kasvoi aina vuoteen 1988 asti, jolloin lanteessa, jossa keskustason suunnittelulle ja
21421: valtion budjettitalouden piirissä työskenteli kaik- päätöksenteolle on jatkuvasti ilmaantunut uusia
21422: kiaan 215 000 henkilöä. Tästä huippulukemasta haasteita. Ministeriöiden tuottamien toimintojen
21423: määrä väheni kahdeksan vuoden aikana yli asiakkaat ja palvelujen välittömät kuluttajat ovat
21424: 90 000 henkilöllä ja oli vuonna 1996 122 000 pääosin valtakunnallisia.
21425: henkilöä. Vuonna 1997 henkilöstömäärä kääntyi Keskeisten hallinnonalojen keskus- ja aluehal-
21426: jälleen nousuun ja on nykyisin 125 500 henkilöä. linnon tilanteesta ja kehityksestä voidaan todeta
21427: Vajaat 30 000 henkilöä eli noin 24 prosenttia seuraavaa.
21428: valtion henkilöstöstä työskentelee keskushallin- Lääninhallitusten henkilöstömäärä on vähen-
21429: toyksiköissä. Väli- ja paikallistason yksiköissä tynyt 1990-luvulla huomattavasti. Niissä toteu-
21430: työskentelee yhteensä noin 60 000 henkilöä eli tettiinjo ennen lääniuudistusta 40 o/o:n supistami-
21431: noin 48 prosenttia. Yliopistoissa sekä oikeus- ja nen henkilöstössä ja toimintamäärärahoissa. Lää-
21432: sosiaalitoimessa työskentelevät loput runsaat niuudistukseen liittyen on henkilöstö vähentynyt
21433: 35 000 henkilöä eli 28 prosenttia. Keskushallin- vuodesta 1997 noin 1 180:sta noin 1 000 henki-
21434: toyksiköiden osuuden arvioidaan kasvaneen vuo- löön, poliisiosastot mukaan lukien. Määrä on
21435: desta 1996 22,5 prosentista nykyiseen 23,7 pro- edelleen lievässä laskussa. Lääniuudistukseen
21436:
21437:
21438: 2
21439: Ministerin vastaus KK 549/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
21440:
21441:
21442: liittyvä supistaminen on suoritetun arviointitutki- aluehallintoon viimeaikaisilla laajoilla lainsää-
21443: muksen mukaan kuitenkin voitu toteuttaa palve- däntöuudistuksilla. Merkittävää lisädelegointia
21444: luja heikentämättä. ei ole odotettavissa. Hallinnonalan henkilöstö-
21445: Toisaalta lääninhallitusten tehtävät ovat jo li- määrän kasvusta 250 henkilöstä pääosa on tapah-
21446: sääntyneet ja tulevat edelleen lisääntymään lähi- tunut alueellisissa ympäristökeskuksissa. Kes-
21447: vuosina, minkä vuoksi niiden henkilöstötarvekin kushallinnossa henkilöstömäärän kasvu on johtu-
21448: on kääntynyt nousuun. nut pääasiassa Suomen ympäristökeskuksen pro-
21449: Sisäasiainministeriö on eduskunnan 14.3.2000 jektihenkilöstön kasvusta. Ministeriön vakitui-
21450: päivätyn kirjelmän mukaisesti käynnistänyt toi- sen henkilöstön määrä on vähentynyt ja tulee
21451: menpiteet palveluiden saatavuuden turvaamisek- edelleen vähentymään suoritettuja toimivallan
21452: si kihlakuntahallinnossa. Toimenpiteillä pyri- siirtoja vastaavasti.
21453: tään kihlakuntahallinnon vahvistamiseen eivätkä Hallitus kehittää ohjelmansa mukaisesti ha-
21454: ne merkitse henkilöstömäärän vähenemistä. Täl- jautettua ja joustavaa palveluhallintoa turvaten
21455: lä hetkellä kihlakuntahallinnon yhteinen henki- samalla aluehallinnon edellytykset ottaa vastaan
21456: löstö riittää hoidettaviin tehtäviin. Kihlakunnan- uusia tehtäviä ja päätösvaltaa. Seuraavat hank-
21457: virastojen palveluja, erityisesti poliisin lupapal- keet valmistelevat läheisessä yhteistyössä ehdo-
21458: veluja ja maistraatin palveluja, tarjotaan kansa- tukset tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
21459: laisille entistä enemmän kuntien, valtion ja yri- Hallituksen tarkoitus on jatkaa valtion keskus-
21460: tysten sekä ns. kolmannen sektorin yhteispalve- hallinnon uudistamista 24.5.2000 sopimiensa lin-
21461: lun avulla, mikä turvaa myös palvelujen alueel- jausten mukaisesti. Uudistamistyö ajoittuu vuo-
21462: lista saatavuutta. sille 2000-2003 ja sen tuloksena tulee olla kes-
21463: Maistraattien tehtävät ovat viime vuosina li- kushallinnon keventyminen. Uudistusohjelma
21464: sääntyneet voimakkaasti. Maistraateista tuli hol- käsittää 12 toimenpidekohtaa, joita koskevat eh-
21465: housviranomaisia vuonna 1999. Silloin niihin pe- dotukset valmistuvat vuoden 2001 aikana. Ohjel-
21466: rustettiin 145 uutta virkaa. maan kuuluu muun muassa ministeriöiden välis-
21467: Poliisitoimen henkilöstömäärä ilman poliisin ten ja ministeriöiden ja niiden alaisen keskushal-
21468: lääninjohtoja on kasvanut vuodesta 1997 vuo- linnon toimialakysymysten ratkaiseminen sekä
21469: teen 1999 noin 340 henkilöllä. Kasvu on kohdis- tehtävien ja päätösvallan siirtoja valtionhallin-
21470: tunut muuhun kuin poliisihenkilöstöön ja johtuu non eri tasojen välillä.
21471: pääasiassa määräraha- ja henkilöstösiirroista lä- Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryh-
21472: hinnä tielaitoksesta ja työhallinnosta. Varsinai- män ja sisäasiainministeriön johdolla toimii Ha-
21473: sen poliisihenkilöstön määrä on sen sijaan vähen- jautettu ja joustava palveluhallinto -hanke, johon
21474: tynyt hieman. Tavoitteena on huolehtia poliisin osallistuu 11 ministeriötä. Ministerityöryhmä on
21475: henkilöstöresurssien riittävyydestä rahoituksen 15.6.2000 käsitellyt hankkeen keskeisiä linjauk-
21476: puitteissa. sia ja asettanut aikataulun siten, että tarvittavat
21477: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle vii-
21478: nonalalla on työvoima- ja elinkeinokeskusten meistään syysistuntokaudella 2001. Tavoitteena
21479: henkilöstömäärä kasvanut vuosina 1997-2000 on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua, lisä-
21480: noin 150 henkilöllä. Pääosa lisäyksestä eli noin tä hallinnon läheisyyttä ja joustavuutta sekä ke-
21481: 90 henkilöä johtuu Euroopan unionin komission ventää keskushallintoa.
21482: edellyttämistä maatilojen lisävalvontatehtävistä. Tässä tarkoituksessa hanke valmistelee tehtä-
21483: Lisäksi palveluja on alueellistettu systemaatti- vien ja päätösvallan siirtoja keskushallinnosta
21484: sesti esimerkiksi sijoittamalla patentti- ja rekiste- alue- ja paikallishallintoon ja aluehallinnosta
21485: rihallinnon ja teknologian alan palveluja työvoi- paikallishallintoon sekä sähköisen tietoliiken-
21486: ma- ja elinkeinokeskuksiin. teen tehokasta hyödyntämistä hallinnossa. Tä-
21487: Ympäristöhallinnon osalta tehtäviä ja toimi- män henkilöstövaikutuksia on vielä vaikea ar-
21488: valtaa on delegoitu keskushallinnosta kunnille ja
21489:
21490:
21491: 3
21492: KK 549/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
21493:
21494:
21495: vioida, mutta määrää tärkeämpää on kuitenkin
21496: palvelujen saatavuus ja laatu.
21497:
21498:
21499:
21500: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
21501:
21502: Ministerin valtiovarainministeriössä sijaisena
21503: Ministeri Martti Korhonen
21504:
21505:
21506:
21507:
21508: 4
21509: Ministems svar KK 549/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
21510:
21511:
21512:
21513:
21514: Tili riksdagens talman
21515:
21516: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger da från 22,5 % till nuvarande 23,7 %, medan en-
21517: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- heteroa på mellannivå och lokal nivå däremot har
21518: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti minskat sin andel från 50,2% tili47,8 %.
21519: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga Största delen av den service som har regional
21520: spörsmål SS 549/2000 rd: och lokal efterfrågan i samhället produceras av
21521: den kommunala sektoro med 416 000 löntagare
21522: Å.r regeringen medveten om att antalet samt de stora statliga järovägs-, post- och tele-
21523: anställda inom den statliga regional- kommunikationsbolagen. Av de ca 125 500 stats-
21524: och lokalförvaltningen har minskat kraf- anställda arbetar också en stor del både regionalt
21525: tigt och att antalet anställda inom cen- och lokalt, t.ex. försvarsmakten samt polis-, skat-
21526: tralförvaltningen ökat och te-, tull- och lantmäteriförvaltningen samt även
21527: universiteten. Även till dessa delar koncentreras
21528: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta verksamheten tili tyngdpunktsområdena för ser-
21529: för att trygga en tillräckligt stor perso- viceefterfrågan, följaktligen ofta till södra Fin-
21530: nai på loka! och regional nivå inom land och huvudstadsregionen.
21531: statsförvaltningen? Knappt 5 000 personer arbetar vid ministerier-
21532: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- na. Antalet anställda vid ministerieroa har ökat
21533: föra följande: med ca 1 000 personer sedan början av 1990-ta-
21534: let. Av ökningen föranleds 300--400 av EU-upp-
21535: Uppgifterna och personalen inom statens budge- gifter och ca 400 av övriga uppgiftsökningar som
21536: tekonomi har under de senaste dryga tio åren ge- specificeras i budgeten. Personalen vid ministeri-
21537: nomgått en stor strukturell förändring. Antalet eroa har inte minskats eller utlokaliserats till re-
21538: anställda ökade ända till 1988, då totalt 215 000 gional eller lokal nivå i en situation där plane-
21539: personer var sysselsatta inom statens budgeteko- ringen och beslutsfattandet på central nivå hela
21540: nomi. Från denna toppnotering minskade antalet tiden har fått nya utmaningar. Kunderoa för de
21541: på åtta år med mer än 90 000 personer och upp- funktioner och de direkta konsumenterna av de
21542: gick 1996 tili122 000 personer. År 1997 började tjänster som produceras av ministerieroa finns
21543: antalet anställda öka igen och uppgår nu till huvudsakligen i hela landet.
21544: 125 500 personer. Vad gäller situationen och utvecklingen för
21545: Knappt 30 000 personer, vilket utgör ca 24 % central- och regionalförvaltningen inom de vikti-
21546: av de statsanställda, är i dag sysselsatta vid enhe- gaste förvaltningsområdena kan följande konsta-
21547: ter inom centralförvaltningen. Vid enheter på teras.
21548: mellannivå och lokal nivå arbetar totalt ca 60 000 Antalet anställda vid länsstyrelseroa minska-
21549: personer, dvs. ca 48 %. De resterande drygt de kraftigt på 1990-talet. Där genomfördes redan
21550: 35 000 personeroa, som utgör 28 %, arbetar vid före länsreformen en minskning om 40% av per-
21551: universiteten samt inom rätts- och socialväsen- sonalen och verksarnhetsanslagen. 1 anknytning
21552: det. Sedan 1996 beräknas enheteroa inom cen- till länsreformen har personalen sedan 1997
21553: tralförvaltningen ha ökat sin andel av de anställ- minskat från ca 1 180 tili ca 1 000 personer, in-
21554:
21555:
21556: 5
21557: KK 549/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk Ministeros svar
21558:
21559:
21560: beräknat polisavdelningaroa. Antalet är fortfa- ens tjänster samt teknologiska tjänster placerats
21561: rande svagt nedåtgående. En undersökning ger vid arbetskrafts- och näringscentralema.
21562: vid handen att nedskäroingen i anknytning till 1 fråga om miljöförvaltningen har uppgifter
21563: länsreformen dock gick att genomföra utan att och befogenheter delegerats från centralförvalt-
21564: servicen försämrades. ningen till kommunerna och regionalförvaltning-
21565: Länsstyrelseroas uppgifter har å andra sidan en genom omfattande lagstiftningsreformer un-
21566: redan ökat och kommer ytterligare att öka under der den senaste tiden. Några ytterligare delege-
21567: de närmaste åren och därför har också personal- ringar är inte att vänta. Största delen av ökningen
21568: behovet börjat tillta. av antalet anställda med 250 personer inom för-
21569: Imikesministeriet har i enlighet med riksda- valtningsområdet har genomförts vid de regiona-
21570: gens skrivelse av den 14 mars 2000 vidtagit åt- la miljöcentraleroa. Ökningen av antalet anställ-
21571: gärder för att trygga tillgången på tjänster inom da inom centralförvaltningen har i huvudsak be-
21572: häradsförvaltningen. Avsikten med åtgärderoa är rott på ökningen av de projektanställda vid Fin-
21573: att stärka häradsförvaltningen, vilket inte medför lands miljöcentral. Ministeriets personai med
21574: någon minskning av antalet anställda. För tillfål- fast anställning har minskat och kommer att
21575: let räcker den gemensamma personalen inom hä- minska ytterligare i takt med befogenhetsöverfö-
21576: radsförvaltningen till för att sköta uppgifterna. ringaroa.
21577: Häradsämbetenas tjänster, särskilt polisens till- Regeringen utvecklar i enlighet med sitt pro-
21578: ståndstjänster och magistratens tjänster, erbjuds gram en decentraliserad och flexibel servicead-
21579: medborgaroa i allt högre grad med hjälp av sam- ministration samtidigt som regionalförvaltning-
21580: service av kommuneroa, staten och företag samt ens förutsättningar att ta emot nya uppgifter och
21581: den sk. tredje sektorn, vilket också tryggar till- ny beslutanderätt tryggas. Kommande projekt be-
21582: gången på tjänster i regionerna. reder i ett nära samarbete förslag till hur detta
21583: Magistraternas uppgifter har ökat kraftigt un- mål skall förverkligas.
21584: der de senaste åren. Magistrateroa blev förmyn- Regeringen har för avsikt att fortsätta i en1ig-
21585: derskapsmyndigheter 1999. Då imättades 145 het med de riktlinjer som drogs upp den 24 maj
21586: nya tjänster vid magistraterna. 2000 för förnyandet av statens centralförvalt-
21587: Antalet anställda inom polisväsendet har för- ning. Reformarbetet utförs under 2000-2003
21588: utom polisens länsledning ökat med ca 340 per- och som ett resultat därav kommer centralförvalt-
21589: soner från 1997 till 1999. Ökningen har berört ningen att lättas upp. Förslagen till de 12 punkter
21590: annat än polispersonalen och beror i huvudsak på som kommer att ingå i reformprogrammet kom-
21591: anslags- och personalöverföringar från i första mer att bli klara under år 2001. Programmet om-
21592: hand vägverket och arbetsförvaltningen. Den fattar bl.a. avgörande av kompetensområdesfrå-
21593: egentliga polispersonalen har däremot minskat gor mellan ministerieroa å ena sidan och mellan
21594: en aning. Avsikten är att se till att polisens perso- ministerieroa och den underlydande centralför-
21595: nalresurser är tillräckliga inom ramen för finan- valtningen å andra sidan samt överföring av upp-
21596: sieringen. gifter och beslutanderätt mellan olika nivåer
21597: Inom handels- och industriministeriets för- inom statsförvaltningen.
21598: valtningsområde har antalet anställda vid arbets- Ett projekt för en decentraliserad och flexibel
21599: krafts- och näringscentraleroa ökat med ca 150 förvaltning ("Hajautettu ja joustava palvelu-
21600: personer under 1997-2000. Största delen av ök- hallinto"), i vilket 11 ministerier deltar, arbetar
21601: ningen, dvs. ca 90 personer, beror på de utökade under ledning av en ministerarbetsgrupp för för-
21602: tillsynsuppgifter på gårdsbruksenheteroa som valtningen och den regionala utvecklingen. Mi-
21603: Europeiska unionens kommission kräver. Dess- nisterarbetsgruppen behandlade den 15 juni 2000
21604: utom har servicen systematiskt regionaliserats de viktigaste riktlinjeroa för projektet och gjorde
21605: t.ex. genom att patent- och registerförvaltning- upp en tidtabell enligt viiken nödvändiga propo-
21606: sitioner skall avlåtas till riksdagen senast under
21607:
21608:
21609: 6
21610: Ministems svar KK 549/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
21611:
21612:
21613: höstsessionen 2001. Avsikten är att förbättra till- från regionalförvaltningen till lokalförvaltning-
21614: gången på tjänster och deras kvalitet, öka närhe- en samt ett effektivt utnyttjande av elektronisk
21615: ten till och flexibiliteten i förvaltningen samt att datakommunikation inom förvaltningen. Det är
21616: lätta upp centralförvaltningen. ännu svårt att bedöma vilka verkningar detta
21617: I detta syfte bereder projektet överföring av kommer att få för personalen, men tillgången till
21618: uppgifter och beslutanderätt från centralförvalt- tjänster och deras kvalitet är dock viktigare än
21619: ningen till regional- och lokalförvaltningen och kvantiteten.
21620:
21621:
21622: Helsingfors den 27 juni 2000
21623:
21624: Ställföreträdare för ministern i finansministeriet
21625: Minister Martti Korhonen
21626:
21627:
21628:
21629:
21630: 7
21631: KK 550/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
21632:
21633:
21634:
21635:
21636: KIRJALLINEN KYSYMYS 550/2000 vp
21637:
21638: Haapamäen yhdyskunnan pitkäaikaisten työ-
21639: paikkamenetysten korvaaminen
21640:
21641:
21642:
21643:
21644: Eduskunnan puhemiehelle
21645:
21646: Haapamäki on rautateiden synnyttämä risteys- ne siirtyi paikallista tarvetta ja idästä tulevaa (Jy-
21647: asemataajama Keuruun kaupungissa Keski-Suo- väskylän suunta) liikennettä lukuun ottamatta
21648: messa. Haapamäen synnytti yhdyskunnaksi avatulle oikoradalle.
21649: 1800-luvun lopulla Tampere-Vaasa-rautatien Seuraava menetys tapahtui vuonna 1978 ava-
21650: tulo ja siihen Haapamäeltä itään suuntautunut Jy- tun Jämsänkoski-Jyväskylä-oikoradan vaiku-
21651: väskylän rata. Neljän suunnan risteysasemaksi tuksesta, sillä rata vei paikallista ja Pohjanmaal-
21652: Haapamäki muodostui, kun ennen talvisotaa val- ta suuntautuvaa liikennettä lukuun ottamatta
21653: mistui rata Haapamäeltä Poriin. Haapamäki oli itään suuntautuvan kaukoliikenteen pois Haapa-
21654: viime sotien jälkeen risteysasemayhdyskunta, mäeltä. Tämän merkitys Haapamäen työpaikkoi-
21655: josta oli rata etelään (Tampere), pohjoiseen (Sei- hin oli raskas. Keväällä 1978 kiirastorstaina vie-
21656: näjoki), itään (Jyväskylä) ja länteen (Pori). Haa- tiin maan hallitukselle, VR:n johdolle ja edus-
21657: pamäen sijainti oli Pohjanmaan radan ja maan pi- kunnalle noin 2 000 kansalaisen allekirjoittama
21658: simmän poikittaisradan risteys. Lisäksi oli val- kansalaisadressi vakavana huolenilmauksena
21659: miina suunnitelmat rakentaa rata Haapamäeltä Haapamäen yhdyskunnan pitkällä aikavälillä ko-
21660: Multian kautta Saarijärvelle, josta olisi ollut yh- kemista menetyksistä yli kymmenen vuoden ai-
21661: teys 1950-luvun lopulla valmistunutta ns. Keski- kana, jolloin Haapamäeltä oli kadonnut noin 500
21662: Suomen rataa myöten pohjoiseen Haapajärvelle. työpaikkaa rautateiltä parhaimmista ajoista.
21663: Sotien aika 1950- ja 1960-luvut olivat Haapa- Tämä oli vaikuttanut kielteisesti kaikkeen paik-
21664: mäellä voimakasta rautateiden kukoistuksen ai- kakunnan kehitykseen.
21665: kaa, jolloin enimmillään VR:n palveluksessa Kansalaisadressin vaikutuksesta Haapamäen
21666: Haapamäellä oli eri tehtävissä yli 700 henkilöä. kohtalo sai paljonkin ymmärrystä osakseen.
21667: Valtion päätökset oikoradoista muodostivat uhan Tampereen yliopiston aluetieteen laitos teki Haa-
21668: Haapamäen risteysaseman ja yhdyskunnan ole- pamäen tilanteesta tutkimusta prof. Lauri Hauta-
21669: massaololle. Samalla rautateiden tekninen kehi- mäen johdolla. Samoin Keuruun kunnan toimes-
21670: tys vähensi työpaikkoja siirryttäessä höyryvetu- ta panostettiin teollisten työpaikkojen luomisek-
21671: reista dieselvetureihin 1960-luvulla. Edelleen si Haapamäelle. Tämän tuloksena Haapamäelle
21672: VR:nsisäisessä organisaatiossa tapahtui muutok- muodostui puolenkymmentä eri tavoin menesty-
21673: sia Haapamäen vahingoksi. Tampere-Parka- nyttä pienteollisuusyritystä. Edelleen Keuruun
21674: no-Seinäjoki-oikorata valmistui ja avautui kunta oli mukana ostamassa, peruskorjaamassaja
21675: liikenteelle toukokuussa 1971. Tällöin Tam- myymässä entisiäVR:nväen asuntoja yksityisil-
21676: pere-Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki-radasta le henkilöille rautatiemiljöön vaalimiseksi Haa-
21677: alettiin käyttää nimitystä "vanha Pohjanmaan pamäen aseman ympäristössä.
21678: rata" ja Suomen etelä-pohjoissuuntainen liiken-
21679:
21680: Versio 2.0
21681: KK 550/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
21682:
21683:
21684: Valtion toimesta haluttiin osoittaa kompen- eri vaiheissa. Tämä vaikutuksineen hiljensi Haa-
21685: saatiotoimia Haapamäen hyväksi. Jo oikorata- pamäen aseman toimintoja enemmän kuin ylei-
21686: päätösten tekemisen aikoihin tehtiin päätös Asu- sesti tiedostetaan, mm. veturitallien varsinaiset
21687: tushallituksen hajasijoittamiseksi Haapamäelle toiminnot loppuivat.
21688: 1960-luvun alkupuoliskolla. Tämä hyvää tarkoit- 1980-luvun loppupuolella valmistunut Haapa-
21689: tava päätös jäi toteuttamatta, koska pian päätök- mäen höyryveturipuisto osaltaan muodostettiin
21690: sen jälkeen Asutushallitus lakkautettiin. Vuonna elvyttämään Haapamäkeä matkailun kautta. Va-
21691: 1977 virisi ajatus Keski-Suomen avovankila- litettavasti valtio on vetäytynyt valtakunnallises-
21692: tyyppisen vankeinhoitolaitoksen rakentamisesta ta rautatiekulttuurikohteen taloudellisesta vas-
21693: Haapamäelle. Hanke oli vahvasti esillä valtion tuusta, ja kuluja on muodostunut Keuruun kun-
21694: hallinnon suunnittelussa, ja Keuruun kunnan nalle/kaupungille liki 30 miljoonaa markkaa.
21695: myötävaikutuksella valtio osti Haapamäeltä van- Keuruun kaupungin toimesta on haluttu tehdä
21696: kilatontin sekä laati esisuunnitelman hankkees- kaikki voitava Haapamäen parhaaksi. Esimerkik-
21697: ta. Keuruun kunta rakensi kunnallistekniikan si Haapamäellä toimii Haapamäen yhteiskoulu,
21698: vankilatontin äärelle. Vankilahanke kuitenkin jossa on yläaste ja lukio, kuten Keuruun keskus-
21699: pitkittyi huolimatta myötätunnosta ja Keuruun taajamassakin.
21700: kunnan/kaupungin aktiivisista ponnisteluista, ja Valtion erityistoimet valtion aiheuttamien työ-
21701: muut paikkakunnat tulivat kuin sivusta ja veivät paikkamenetysten kompensoimisesta valitetta-
21702: Haapamäen vankilahankkeen toistaiseksi toteut- vasti vain puuttuvat huolimatta hyvistä lupauk-
21703: tamattomien hankkeiden joukkoon. Näin aikaa sista. Noin 500 työpaikan menetys vajaan 2 000
21704: on kulunut jo alun kolmattakymmentä vuotta, ja asukkaan taajamassa on kohtuuton.
21705: valtion konkreettiset toimet Haapamäen hyväksi
21706: menetysten kompensoimiseksi ovat jääneet to- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21707: teutumatta. Tällä on ollut kielteinen vaikutus kai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21708: ken aikaa Haapamäen yhdyskunnalle. Tällä het- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21709: kellä Keuruun kaupungin väkiluku on ollut vuo- vaksi seuraavan kysymyksen:
21710: sia laskusuunnassa.
21711: VR:n menetyksiin Haapamäen kohdalle liit- Mihin toimiin ja erityistoimiin hallitus
21712: tyy vielä 1980-luvulla tapahtunut Porin radan lii- aikoo ryhtyä valtion toimista aiheutu-
21713: kenteen lopettaminen Haapamäeltä. Ensiksi lo- neiden työpaikkojen menetysten kom-
21714: petettiin henkilöliikenne ja sitten tavaraliikenne pensoimiseksi Keuruun kaupungin Haa-
21715: pamäen taajamassa?
21716:
21717:
21718: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
21719:
21720: Lauri Oinonen /kesk
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: 2
21726: Ministerin vastaus KK 550/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
21727:
21728:
21729:
21730:
21731: Eduskunnan puhemiehelle
21732:
21733: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mäen henkilöstön määrään juuri lainkaan. Näin
21734: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ollen VR:n osalta ei Haapamäen suhteen ole ai-
21735: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nakaan työpaikkojen lisäyksiä odotettavissa, pi-
21736: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen kemminkin päinvastoin.
21737: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Mitä tulee kysymyksessä mainittuun Haapa-
21738: 550/2000 vp: mäen höyryveturipuiston taloudelliseen tukeen,
21739: on VR:n osalta asiaa koskevat ratkaisut on tehty
21740: Mihin toimiin ja erityistoimiin hallitus ja veturit luovutettu. VR:nosalta tullaan rautatie-
21741: aikoo ryhtyä valtion toimista aiheutu- museaalinen tuki jatkossa ohjaamaan Hyvinkään
21742: neiden työpaikkojen menetysten kom- rautatiemuseolle.
21743: pensoimiseksi Keuruun kaupungin Haa- Haapamäen taajaman tapaiset erityisongelmat
21744: pamäen taajamassa? otettiin aiemmin huomioon siten, että kunta tai
21745: sen osa määrättiin valtioneuvoston päätöksellä
21746: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen aluekehityslain mukaiseksi erityisalueeksi. Täl-
21747: seuraavaa: laisella alueella mm. aluepoliittiset yritystuet ja
21748: VR:n toiminta Haapamäellä on muuttunut joh- projektirahoitus voitiin myöntää suurempana
21749: tuen kysymyksen allekirjoittajankin esille tuo- avustusosuutena ympäröivään alueeseen verrat-
21750: mista ns. oikoratojen rakentamisista 1970-luvul- tuna. Haapamäki oli erityisalueena vuosina
21751: la. Toisaalta kehitys on myös ollut voimakkaasti 1987-1989. Tuona aikana käynnistyi mm. Haa-
21752: sen suuntaista, että VR:n toiminta ja liikenne on pamäen höyryveturipuisto, jota tuettiin erityis-
21753: keskittynyt suurille asemille tai tietyille risteys- aluevaroin.
21754: paikoille. Rautatiekuljetuksia käyttävän teolli- Nykyisin koko Keuruun seutukunta, johon
21755: suuden vaikutus ja sijoittuminen on muokannut kuuluvat Keuruu, Petäjävesi, Uurainen ja Mul-
21756: liikennettä ja sen painopistealueita. tia, ovat kansallista tukialuetta 3 ja EU:n tavoite
21757: VR:n liikenteenhoidon ja muun toiminnan ke- 2 -aluetta. Juuri valmistunut Länsi-Suomen ta-
21758: hittyminen, automatisointi ja muu rationalisointi voite 2 -ohjelma ja Keski-Suomen oma tavoite 2
21759: on vähentänyt VR:n henkilöstömäärää erittäin -ohjelma antavat hyvät mahdollisuudet Haapa-
21760: voimakkaasti. Voidaan selkeästi todeta, että il- mäen erityispiirteiden huomioon ottamiselle ke-
21761: man alussa mainittuja rakenteellisia muutoksia hittämishankkeissa ja niiden rahoituksessa. Näi-
21762: VR:n henkilökunta Haapamäellä olisi vähintään den ohjelmien toteuttamisvastuu on nyt alueilla,
21763: puolittunut. mukaan lukien paikallinen yritystoiminta. Halli-
21764: Rautatieliikenteen tulevaisuuden näkymät tus tulee omalta osaltaan varaamaan riittävät kan-
21765: ovat liikenteen määriä ajatellen suhteellisen va- salliset vastinrahat ED-ohjelmien toteuttami-
21766: kaat, mitään erityistä liikenteen kasvua ei ole seen.
21767: odotettavissa eikä vähäinenkään kasvu painotu Työhallinnossa toimijoina ovat nykyisin alue-
21768: tämän hetken käsityksen mukaan Haapamäen ja paikallishallinnon viranomaiset normaalien re-
21769: seudulle. Edes mahdollinen kiskobussiliikenteen surssiensa puitteissa ja yhteistyössä eri sidosryh-
21770: aloittaminen tulevina vuosina ei vaikuta Haapa- mien kanssa. Työhallinnon päätösvalta yksittäi-
21771:
21772:
21773: 3
21774: KK 550/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
21775:
21776:
21777: sissä hallintoasioissa on delegoitu suurelta osin uusia pysyväisluonteisia työpaikkoja ja kasvusy-
21778: alue- ja paikallishallintoon. Päätösvallan siirtä- säysvaikutuksia.
21779: minen pois keskushallinnosta on vahvistanut eri Keuruun kaupungin taloudellinen asema on
21780: toimijoiden yhteistyötä ja mahdollisuuksia koko 1990-luvun ollut tasapainoinen, ja kaupun-
21781: alueilla ja paikallisesti yhteisesti tärkeiksi näh- ki on pystynyt hallitsemaan Haapamäen työpaik-
21782: dyissä asioissa. Tämä kehitys näkyy sekä koko- kamenetyksistä aiheutuvat paineet kaupungin ta-
21783: naan kansallisin määrärahoin toteutettavien toi- louteen. Kaupungin veroprosentti on ollut vuo-
21784: menpiteiden että myös Euroopan unionin raken- desta 1993 vuoteen 1997 17,5 % ja vuodesta
21785: nerahastoista osarahoitettavien ohjelmien toi- 1998 lähtien 18 %. Tämä on lähellä koko maan
21786: meenpanossa. Erityistoimiin työhallinnon tahol- keskimääräistä tasoa. Kaupungin lainakanta on
21787: ta ei ole syytä ryhtyä. vaihdellut 1990-luvulla vuoroin kasvaen ja vuo-
21788: Työllisyysmäärärahoilla on mahdollista yh- roin vähentyen. Viimeisen vuoden 1999 tilinpää-
21789: teistyössä paikallisten työnantajien kanssa vai- töstiedon mukaan kaupungilla oli velkaa selvästi
21790: kuttaa tehokkaasti työttömien työnhakijoiden yli maan keskiarvon. Kaupungin hyvää taloudel-
21791: määräaikaiseen työllistämiseen ja yhteistyössä lista tilaa kuvaa omalta osaltaan se, ettei kaupun-
21792: maakunnan liiton ja muiden alueellisten toimijoi- ki ole saanut harkinnanvaraista rahoitusavustus-
21793: den kanssa myös rakenteellisen työttömyyden ta vuotta 1994 lukuun ottamatta. Kaupunki on
21794: pysyväisluontoiseen lieventämiseen. Alueellisil- hoitanut taloutensa hyvin 1990-luvulla.
21795: la ja paikallisilla viranomaisilla on käytettävissä Keuruun kaupungin taloudelliseen kehityk-
21796: muun muassa mahdollisuus työttömien henkilöi- seen vaikuttaa tulevina vuosina yhteisöveron
21797: den työllistymisen edistämiseen työvoimapoliit- kunnittaisten jako-osuuksien muuttuminen. Keu-
21798: tisen aikuiskoulutuksen avulla ja erityisesti pit- ruun suhteellinen osuus kunnille jaettavasta
21799: käaikaistyöttömien työllistämiseen määräaikai- osuudesta pienenee hiukan, mutta vuodesta 2003
21800: sesti palkkaperusteisen työllistämistuen avulla. alkaen verotulojen tasausjärjestelmä kompensoi
21801: Näiden määrärahojen lisäksi TE-keskuksen työ- kaupungin menetystä. Kaupungin yhteisöveron
21802: voimaosastolla ja paikallisella työvoimatoimis- kehittyminen on riippuvainen kaupungissa toimi-
21803: tolla on mahdollisuus käyttää myös Euroopan vien yritysten työpaikka- ja tuloskehityksestä.
21804: sosiaalirahaston (ESR) tavoite 3 -ohjelman to- Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
21805: teutukseen tarkoitettua määrärahaa työllisyyttä Haapamäen taajaman työpaikkojen menetysten
21806: edistävissä projekteissa. TE-keskuksella on kompensoiminen onnistuu parhaiten alueellisten
21807: myös mahdollisuus avustaa kuntien investoin- kehittämisohjelmien, aktiivisen työllisyyspolitii-
21808: teja työllisyysavustuksilla hyvissä hankkeissa, kan ja alueen eri toimijoiden yhteistyön avulla.
21809: joissa investointien toteuttamisen jälkeen syntyy Erityistoimenpiteitä hallitus ei pidä perusteltui-
21810: na.
21811:
21812:
21813:
21814: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2000
21815:
21816: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
21817:
21818:
21819:
21820:
21821: 4
21822: Ministems svar KK 550/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
21823:
21824:
21825:
21826:
21827: Tili riksdagens talman
21828:
21829: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger inverkar i nämnvärd utsträckning på personalens
21830: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- storlek i Haapamäki. Således är åtminstone inte
21831: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri en ökning i antalet arbetsplatser i Haapamäki att
21832: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål vänta från VR:s sida, snarare tvärtom.
21833: SS 550/2000 rd: Vad gäller det ekonomiska stödet för den i
21834: spörsmålet nämnda ångloksparken i Haapamäki,
21835: Vilka åtgärder och specialåtgärder äm- har VR för sin del fattat beslut i ärendet och över-
21836: nar regeringen vidta för att kompensera lämnat loken. För VR:s del kommer detjämvägs-
21837: de förlorade arbetsplatser som är en museala stödet att i fortsättningen styras till jäm-
21838: följd av statens agerande i tätorten Haa- vägsmuseet i Hyvinge.
21839: pamäki i Keuruu stad? Speciella problem som de i Haapamäki beak-
21840: tades tidigare så, att en kommun eller en del av en
21841: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- kommun genom statsrådsbeslut fastställdes till
21842: föra följande: specialområde enligt lagen om regional utveck-
21843: VR:s verksamhet i Haapamäki har förändrats ling. På ett sådant område kunde bl.a. regionalpo-
21844: med anledning av byggandet av de s.k. genbanor- litiska företagsstöd och projektfinansiering be-
21845: na på 1970-talet, vilket även spörsmålsunder- viljas i form av en större understödsandel i jäm-
21846: tecknaren konstaterat. Å andra sidan har trenden förelse med det omkringliggande området. Haa-
21847: starkt gått i en sådan riktning att VR:s verksam- pamäki var specialområde 1987-1989. Under
21848: het och trafik har koncentrerats till de stora sta- den tidsperioden grundades bl.a. ångloksparken i
21849: tionema eller till vissa knutpunkter. Verkningar- Haapamäki, som understöddes med specialområ-
21850: na och placeringen av sådan industri som utnytt- desmedel.
21851: jar jämvägstransporter har format trafiken och För närvarande är hela Keuruuekonomiska re-
21852: dess prioritetsområden. gion, till viiken hör Keuruu, Petäjävesi, Uurai-
21853: Utvecklandet, automatiseringen och den övri- nen och Multia, nationellt stödområde 3 och EU:s
21854: ga rationaliseringen av VR:s verksamhet har re- mål2-område. Mål2-programmet för Västra Fin-
21855: ducerat antalet anställda vid VR synnerligen land, vilket nyligen fårdigställdes, och Mellersta
21856: kraftigt. Man kan klart konstatera att VR:s perso- Finlands eget mål 2-program erbjuder goda möj-
21857: nai i Haapamäki utan de strukturella förändring- ligheter att beakta Haapamäkis särdrag när det
21858: ar som nämns ovan skulle ha minskat med åt- gäller utvecklingsprojekt och finansieringen av
21859: minstone hälften. dem. Ansvaret för att genomföra dessa program
21860: Framtidsutsiktema för jämvägstrafiken är ligger nu hos områdena, inklusive den lokala fö-
21861: med tanke på trafikmängdema relativt stabila, retagsverksamheten. Regeringen kommer för sin
21862: någon särskild ökning i trafiken är inte att vänta, del att reservera tillräckliga nationella stödmedel
21863: och inte ens en liten ökning skulle enligt den upp- för genomförandet av EU-programmen.
21864: fattning som råder just nu komma att koncentre- Aktörema inom arbetsförvaltningen utgörs för
21865: ras till Haapamäkitrakten. Inte ens inledandet av närvarande av myndigheter inom regional- och
21866: eventuell rälsbusstrafik under de närmaste åren lokalförvaltningen inom ramama för deras sed-
21867:
21868:
21869: 5
21870: KK 550/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
21871:
21872:
21873: vanliga resurser och i samarbete med olika in- ringarna uppkommer nya arbetsplatser av bestå-
21874: tressegrupper. Beslutanderätten inom arbetsför- ende karaktär och impulser tili tillväxt.
21875: valtningen har i enskilda förvaltningsärenden tili Keuruu stads ekonomiska ställning har under
21876: stor del delegerats tili regional- och lokalförvalt- hela 1990-talet varit stabil och staden har klarat
21877: ningen. Det faktum att beslutanderätten har flyt- av det tryck på ekonomin som de förlorade ar-
21878: tats bort från centralförvaltningen har stärkt sam- betsplatserna i Haapamäki förorsakade. Skatte-
21879: arbetet mellan och möjligheterna för olika aktö- procenten i staden har varit 17,5 % från 1993 tili
21880: rer i frågor som gemensamt har ansetts vara vik- 1997 och 18% sedan 1998. Detta ligger nära den
21881: tiga inom områdena och även lokalt. Denna ut- genomsnittliga nivån i hela landet. Stadens låne-
21882: veckling syns såväl vid verkställandet av åtgär- bestånd har på 1990-talet varierat så att det turvis
21883: der som genomförs helt med nationella anslag har ökat och minskat. Enligt de senaste boks1uts-
21884: som vid verkställandet av program som delfinan- uppgifterna för 1999 hade staden så mycket skul-
21885: sieras ur Europeiska unionens strukturfonder. der att de tydligt ligger över genomsnittet i lan-
21886: Det finns inte några skäl för specialåtgärder från det. Den goda ekonomiska situationen i staden
21887: arbetsförvaltningens sida. avspeglar för sin del det faktum att staden, med
21888: Med sysselsättningsanslag är det möjligt att i undantag för 1994, inte har erhållit finansierings-
21889: samarbete med lokala arbetsgivare på ett effek- understöd enligt prövning. Starlen har skött sin
21890: tivt sätt påverka visstidssysselsättandet av ar- ekonomi väl på 1990-talet.
21891: betslösa arbetssökande och, i samarbete med för- Under de närmaste åren påverkas den ekono-
21892: bunden på landskapsnivå och andra regionala ak- miska utvecklingen i Keuruu stad av förändring-
21893: törer, även utvecklingen i riktning mot en bestå- arna i fråga om utdelningen av samfundsskatten
21894: ende lindring av den strukturella arbetslösheten. enligt kommun. Keuruus relativa andel av den
21895: De regionala och lokala myndigheterna kan bl.a. del som delas ut tili kommunerna minskar något,
21896: utnyttja möjligheten att främja sysselsättandet av men från 2003 kompenserar utjärnningssystemet
21897: arbetslösa personer med hjälp av arbetskraftspo- för skatteinkomster stadens förluster. Samfunds-
21898: litisk vuxenutbildning och i synnerhet att syssel- skattens utveckling i staden är beroende av ar-
21899: sätta långtidsarbetslösa för en viss tid med hjälp betsplats- och resultatutvecklingen inom de före-
21900: av på lönen baserat sysselsättningsstöd. Förutom tag som verkar i staden.
21901: dessa anslag kan TE-centralens arbetskraftsav- På grundval av det ovan anförda anser reger-
21902: delning och den lokala arbetskraftsbyrån också ingen att kompenseringen av de förlorade arbets-
21903: använda anslag som är avsett för genomförande platserna i tätorten Haapamäki lyckas bäst med
21904: av Europeiska socialfondens (ESR) mål 3-pro- hjälp av regionala utvecklingsprogram, en aktiv
21905: gram när det gäller projekt som främjar syssel- sysselsättningspolitik och samarbete melian oli-
21906: sättningen. TE-centralen kan även understöda ka aktörer på området. Regeringen anser inte att
21907: kommunernas investeringar med sysselsättnings- specialåtgärder är motiverade.
21908: stöd i fråga om bra projekt, där det efter investe-
21909:
21910:
21911:
21912: Helsingfors den 26 juni 2000
21913:
21914: Region- och kommunminister Martti Korhonen
21915:
21916:
21917:
21918:
21919: 6
21920: KK 55112000 vp- Seppo Lahtela /kesk
21921:
21922:
21923:
21924:
21925: KIRJALLINEN KYSYMYS 551/2000 vp
21926:
21927: Kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan
21928:
21929:
21930:
21931:
21932: Eduskunnan puhemiehelle
21933:
21934: Selvitysmies Jukka Pekkarinen on esittänyt kiin- kiinteistövero ole onnistunut takaamaan kuntien
21935: teistöveron ulottamista metsämaahan. Toteutues- tiestön eikä varsinkaan alemman tieverkon tei-
21936: saan tämä esitys kiristäisi tuntuvasti metsänomis- den kuntoa maanlaajuisesti. Kaiken kaikkiaan tä-
21937: tajien verorasitusta, vaikka asian esittelijät ovat- män tapaisten verojen kerääminen valtiolle ja nii-
21938: kin sen kiistäneet. Lisärasitukselta voitaisiin den myöhempi osittainen palauttaminen takaisin
21939: säästyä vain, jos kiinteistövero voitaisiin vähen- kunnille ei palvele alkuperäistä tarkoitustaan
21940: tää metsänomistajan maksamista veroista, mutta eikä kaavailtu kiinteistöveronkaan ulottaminen
21941: tällaisen vaihtoehdon toteutuminen vaikuttaa metsämaahan auttaisi kuntia muulloin kuin jos
21942: epäil yttä vältä. verotulot jäisivät suoraan peruskuntaan.
21943: Yleinen kiinteistöveroprosentti on tänä vuon- Metsän arvo on lähes kokonaan sen puuston
21944: na keskimäärin 0,67 %, joten metsistä kertyvästä arvoa, joten kiinteistövero kohdistuisikin puuva-
21945: kiinteistöverosta tulisi yksityismetsänomistajille rastoon, joka on vaihto-omaisuutta ja myytäessä
21946: maksettavaksi noin 210 miljoonan markan yli- täyden tuloverotuksen alaista. Näin ollen kiin-
21947: määräinen verorasitus. Kiinteistöveron ulottami- teistövero olisikin selkeästi toinen tulovero sa-
21948: nen metsiin ei kuitenkaan ratkaise kuntien talous- maan tapaan kuin jos se kohdistettaisiin kaup-
21949: ongelmia, sillä tästä noin 210 miljoonasta mar-. piaan myymälän hyllyillä oleviin tavaroihin tai
21950: kastajää keskimäärin puoli miljoonaa markkaa jos virkamies joutuisi maksamaan lisäveroa pel-
21951: kuntaa kohti. Lisäksi kiinteistöveron tuotto leik- kän koulutuksensa tai tittelinsä vuoksi tuloansio-
21952: kaa kuntien valtionosuuksia, ellei valtionosuuk- ta huomioimatta ja sen lisäksi. Tilanne olisikin
21953: sien jakoperusteita muuteta samalla; kuntien ve- erityisen tukala sellaisilla tiloilla ja metsänomis-
21954: ropohjan tasausjärjestelmän mukaanhan valtion tajilla, joiden metsissä ei ole hakattavaa puustoa,
21955: maksama tuki pienenee, kun kunnan verotulot mutta vero olisi maksettava joka tapauksessa.
21956: nousevat yli tietyn rajan. Näin ollen kiinteistöve-
21957: ron ulottamisesta metsämaahan saatava hyöty, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
21958: jonka saajaksi luullaan kuntia, menisikin pää- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
21959: osin valtiolle metsänomistajien maksaessa kus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21960: tannukset. vaksi seuraavan kysymyksen:
21961: Metsää verotetaan jo nykyisellään tuntuvasti,
21962: ja vaikka osa tästä kertyvistä tuloista palaute- Mihin toimiin hallitus ryhtyy estääkseen
21963: taankin kuntiin niin kutsutun yhteisöveron muo- suunnitelmat kiinteistöveron ulottami-
21964: dossa, ei tämä aikanaan katumaksun korvannut sesta metsämaahan?
21965:
21966:
21967: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
21968:
21969: Seppo Lahtela /kesk Versio 2.0
21970: KK 551/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerin vastaus
21971:
21972:
21973:
21974:
21975: Eduskunnan puhemiehelle
21976:
21977: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kuitenkin melko lievää. Tästä huolimatta poliitti-
21978: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sessa päätöksenteossa päädyttiin siihen, että met-
21979: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sät ja maatalousmaa jäävät kiinteistöveron ulko-
21980: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan puolelle.
21981: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kiinteistöverolain voimassaoloaikana kiin-
21982: 55112000 vp: teistöveron ulottaminen metsiin on aika ajoin
21983: noussut uudelleen esille lähinnä pohdittaessa
21984: Mihin toimiin hallitus ryhtyy estääkseen kuntien rahoituspohjan vahvistamista. Tällaises-
21985: suunnitelmat kiinteistöveron ulottami- ta selvityksestä oli kysymys myös Jukka Pekka-
21986: sesta metsämaahan? risen työssä, jonka yhteydessä asia on taas nos-
21987: tettu esille.
21988: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kiinteistöveron laajentaminen metsiin nous-
21989: ti seuraavaa: see jatkossakin vastaavissa yhteyksissä keskuste-
21990: Kiinteistöverolakia valmisteltaessa lähtökohtana lun kohteeksi yhtenä kuntatalouden rahoitusvaih-
21991: oli mahdollisimman laaja veropohja. Siten tar- toehtona muiden joukossa. Asian tämän konk-
21992: koituksena oli alun perin ulottaa vero myös met- reettisempi valmistelu ei kuitenkaan ole tällä het-
21993: sämaahan ja maatalousmaahan. Näiden verotus kellä hallituksessa vireillä.
21994: olisi arvostusperusteiden lievyyden vuoksi ollut
21995:
21996:
21997:
21998: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
21999:
22000: Ministerin valtiovarainministeriössä sijaisena
22001: ministeri Martti Korhonen
22002:
22003:
22004:
22005:
22006: 2
22007: Ministems svar KK 551/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
22008:
22009:
22010:
22011:
22012: Tili riksdagens talman
22013:
22014: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger var modesta. Trots detta kom man i det politiska
22015: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- beslutfattandet fram till att skogar och odlings-
22016: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- mark lämnas utanför fastighetsskatten.
22017: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs- Under den tid som fastighetsskattelagen varit i
22018: mål SS 551/2000 rd: kraft har frågan om en utvidgning av fastighets-
22019: skatten till att gälla även skogar dykt upp då och
22020: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att då, närmast då man funderat på en förstärkning
22021: hindra planerna på en utvidgning av av grunden för kommunemas ekonomi. Det var
22022: fastighetsskatten tili att gälla även fråga om en sådan utredning även i Jukka Pekka-
22023: skogsmark? rinens arbete, som lett till att frågan igen har ak-
22024: tualiserats.
22025: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- En utvidgning av fastighetsskatten till att gäl-
22026: föra följande: la också skogar tas även i framtiden upp till dis-
22027: Vid beredningen av fastighetsskattelagen var ut- kussion i motsvarande sammanhang som ett fi-
22028: gångspunkten en så bred skattebas som möjligt. nansieringsaltemativ bland andra i den kommu-
22029: Sålunda var avsikten från första början att skat- nala ekonomin. Någon mera konkret beredning
22030: ten skulle gälla även skogsmark och odlings- av ärendet än detta är inte för tillfållet aktuell i
22031: mark. Beskattningen av dessa skulle dock ha va- regeringen.
22032: rit rätt så lindrig eftersom värderingsgrundema
22033:
22034:
22035:
22036: Helsingfors den 29 juni 2000
22037:
22038: Ställföreträdare för ministem i finansministeriet
22039: minister Martti Korhonen
22040:
22041:
22042:
22043:
22044: 3
22045: KK 552/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
22046:
22047:
22048:
22049:
22050: KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2000 vp
22051:
22052: Nuorison alkoholipitoisten juomien käytöstä ai-
22053: heutuvat ongelmat ja haittailmiöt
22054:
22055:
22056:
22057:
22058: Eduskunnan puhemiehelle
22059:
22060: Nuorison alkoholipitoisten juomien käyttö hai- rolli olisivat vakavasti horjumassa. Sama koskee
22061: tallisine ja ongelmallisine ilmiöineen tulee erityi- myös erilaisia nuorisofestivaaleja haitallisine il-
22062: sen ajankohtaisesti ilmi mm. koulujen päättymi- miöineen, joita ovat varkaudet, väkivalta ja ilki-
22063: sen jälkeisessä riehunnan saavuttaneessa käyt- valta sekä roskaaminen.
22064: täytymisessä, samoin kuin syksyllä koulujen al-
22065: kamista edeltävän viikonlopun käyttäytymisenä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22066: Esimerkkinä voi mainita nyt tältä keväältä nuori- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22067: sojoukon ahdistaman miehen hukkumiseen päät- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22068: tynyt pakeneminen Helsingissä. vaksi seuraavan kysymyksen:
22069: Erityisen ongemallista on nuorison helppo
22070: keskioluen saanti ja sen käyttö päihtymistarkoi- Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot-
22071: tuksessa muiden päihteiden tai huumeiden rin- ta alkoholipitoistenjuomien, mukaan lu-
22072: nalla. On masentavaa nähdä koulujen päättymis- kien keskioluen saanti estettäisiin yleen-
22073: päivänä nuorison julkinen juopottelu niin kau- sä alaikäiseltä nuorisoita ja alkoholin
22074: pungeissa kuin maaseudullakin. Ennen keski- käyttö estettäisiin nuorisoita festivaali-
22075: oluen vapautumista vähittäiskauppoihin ei täl- ja huvitilaisuuksissa ja alkoholin käyttö
22076: laista ongelmallista ilmiötä ollut havaittavissa. kiellettäisiin yleensä julkisilla paikoil-
22077: Tuntuu kuin yhteiskunnan kasvatusote ja kont- la?
22078:
22079:
22080: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
22081:
22082: Lauri Oinonen /kesk
22083:
22084:
22085:
22086:
22087: Versio 2.0
22088: KK 552/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
22089:
22090:
22091:
22092:
22093: Eduskunnan puhemiehelle
22094:
22095: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kysymyksessä on piittaamattomuus tarkistaa os-
22096: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tajan ikä henkilöllisyystodistuksesta.
22097: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Alkoholiviranomaiset ovat puuttuneet tähän
22098: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen kehitykseen. Valvontaa on tehostettu ja seuraa-
22099: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK muksia kovennettu. Alkoholijuomien myymises-
22100: 552/2000 vp: tä alaikäisille on seurannut säännönmukaisesti
22101: vähintään määräaikainen vähittäismyyntiluvan
22102: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jot- peruutus. Tahallisesta myynnistä on jopa peruu-
22103: ta alkoholipitoistenjuomien, mukaan lu- tettu lupa pysyvästi. Lisäksi erityisessä "Päihtee-
22104: kien keskioluen saanti estettäisiin yleen- tön nuoruus" -hankkeessa on laadittu omavalvon-
22105: sä alaikäiseltä nuorisoita ja alkoholin taoppaita sekä vähittäismyymälöille että ravinto-
22106: käyttö estettäisiin nuorisoita festivaali- loille. Tarkoituksena on siis valvonnan lisäämi-
22107: ja huvitilaisuuksissa ja alkoholin käyttö sen lisäksi myös ohjata ja neuvoa elinkeinonhar-
22108: kiellettäisiin yleensä julkisilla paikoil- joittajia asiassa.
22109: la? Mainitun STAKESin tutkimuksen mukaan
22110: suomalaisten nuorten ulkona juominen on ylei-
22111: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sempää kuin missään muussa Euroopan maassa.
22112: ti seuraavaa: Tämä on havaittavissa myös kesän juhlien ja hu-
22113: ST AKESin alkoholipoliittisen tutkimusyksikön vitilaisuuksien yhteydessä.
22114: toteuttaman koululaisten päihteiden käyttöä kos- Alkoholilain mukaan alle 18-vuotias ei saa pi-
22115: kevan tutkimuksen mukaan alaikäiset saavat al- tää hallussaan alkoholijuomaa. Alkoholijuomien
22116: koholijuomansa yleisimmin sisaruksilta ja kave- nauttiminen on myös lain mukaan aina kielletty
22117: reilta. Myös omat vanhemmat hankkivat aiem- paikassa, jossa on järjestetty julkinen tilaisuus.
22118: paa useammin lapsilleen alkoholijuomia. Omien Näiden säännösten valvonnan pitkäaikainen lai-
22119: vanhempien merkittävä osuus on tutkimuksen minlyöminen on selvästijohtanut välinpitämättö-
22120: mukaan hämmästyttävää siksi, että aikuisväes- myyden ilmapiiriin, jossa alkoholi ja siitä aiheu-
22121: tön galluptutkimuksissa alkoholijuomien os- tuvat haitat ovat näkyvästi läsnä useissa huviti-
22122: toikärajaa on yleisesti pidetty sopivana. laisuuksissa. Lisäksi alkoholijuomien anniskelu-
22123: Mainitun tutkimuksen ja myös alkoholiviran- toiminta tilaisuuksissa on yleistynyt.
22124: omaisten kokemusten mukaan alkoholijuomien Alkoholijuomien anniskelu huvitilaisuuksissa
22125: lisääntynyt saatavuus on myös lisännyt lasten ja ei ole merkittävä syy alaikäisten juomiseen. Al-
22126: nuorten mahdollisuuksia ostaa itse omat alko- koholijuomien luvallinen anniskelu valvotulla
22127: holijuomansa. Erityisesti siiderien ja Long Drink anniskelualueella tulee kuitenkin erottaa varsi-
22128: -juomien myynti päivittäistavarakaupoissa, kios- naisesta yleisön käytössä olevasta alueesta. Eri-
22129: keissa ja huoltoasemilla on lisännyt niiden suo- tyisesti tilaisuuksissa, joihin osallistuu myös ala-
22130: siota nuorten keskuudessa. Vähittäismyyntipai- ikäisiä, alkoholiviranomaiset ovat edellyttäneet
22131: koissa rikotaan liian yleisesti alkoholilakia myy- anniskelualueen tehokasta valvontaaja selvää ra-
22132: mällä alkoholijuomia alaikäisille. Useimmiten jaamista muusta alueesta. Tämä on merkinnyt
22133:
22134:
22135: 2
22136: Ministerin vastaus KK 552/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
22137:
22138:
22139:
22140: usein myös sitä, että hakemuksen mukaista an- nat tehostavat erityisesti 12-14-vuotiaiden var-
22141: niskelualuetta on lupakäsittelyssä pienennetty. haisnuorten tupakan, alkoholin ja huumeiden
22142: Alkoholilakiin sisältyvien alaikäisten hallus- käytön ehkäisyä. Lisäksi ohjelmassa esitetään,
22143: sapitokiellon ja julkisissa tilaisuuksissa myös että poliisi ja sosiaalitoimi puuttuvat välittömäs-
22144: täysi-ikäisiä koskevan alkoholijuomien nautti- ti erityisesti alaikäisten alkoholin käyttöön julki-
22145: miskiellon valvomattomuus on vaikuttanut myös silla paikoilla. Valtioneuvosto valmistelee ta-
22146: siihen keskusteluun, jota käydään alkoholijuo- voitteita tukevia toimenpiteitä ja seuraa tavoittei-
22147: mien nauttimisen kieltämisestä julkisilla paikoil- den toteutumista.
22148: la. Tällaisenkin kiellon kohdalla ratkaisevaa on, Erityisesti yleisötilaisuuksia varten tulisi sel-
22149: miten sen noudattamista valvotaan. vittää uusia toimenpidevaihtoehtoja. Nykyisen
22150: Poliisin voimavarat eivät ole riittäneet nykyis- lain mukaan alkoholijuomia voi yleisötilaisuuk-
22151: tenkään kieltojen riittävään valvontaan. Lasten- sissa nauttia valvotulla anniskelualueella, mutta
22152: suojelun, kansalaisjärjestöjen toiminnan ja valis- ei muualla. Kyse on näiden säännösten valvonta-
22153: tuksen keinoin pyritään edelleen vaikuttamaan resursseista. Huomattavaa on, että uudessa ko-
22154: lapsiin, heidän vanhempiinsa ja lähiyhteisöihin, koontumislainsäädännössä säädetään vastuu lain
22155: mutta tämän lisäksi lapsille ja nuorille tulee välit- noudattamisesta yleisötilaisuuksissa järjestäjälle
22156: tää viesti lain kiellosta. Valvonnan mahdolli- ja järjestyksenvalvojille. Kokoontumislain mu-
22157: suuksia ja painopisteitä tulisi voida kehittää kaan järjestäjällä ja poliisilla on mahdollisuus
22158: myös uusista lähtökohdista. Etenkin alaikäisten kieltää myös alkoholijuomien hallussapito ylei-
22159: juomistavat uhkaavat pian muussa tapauksessa sötilaisuudessa ja järjestyksenvalvojina on oi-
22160: muuttua rakenteellisiksi. zkeus muun muassa poistaa rikkomukseen syyl-
22161: Valtioneuvoston 28.10.1999 hyväksymän so- listyneet henkilöt alueelta. Yleisötilaisuuksien
22162: siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta- yleisön mahdollisuus nauttia alkoholijuomia yk-
22163: ohjelman vuosille 2000-2003 yhtenä painopis- sinomaan valvotussa anniskelupaikassa on myös
22164: tealueena on nuorten päihteiden käytön ehkäisy. tilaisuuden järjestäjien ja ravintolaelinkeinon
22165: Ohjelmassa suositellaan muun muassa, että kun- etujen mukaista.
22166:
22167:
22168: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
22169:
22170: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
22171:
22172:
22173:
22174:
22175: 3
22176: KK 552/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministems svar
22177:
22178:
22179:
22180:
22181: Tili riksdagens talman
22182:
22183: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gäller att kontrollera den köpandes ålder på iden-
22184: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ti tets beviset.
22185: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri Alkoholmyndighetema har ingripit i denna ut-
22186: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål veckling. Övervakningen och påföljdema har
22187: SS 552/2000 rd: skärpts. Påföljden för försäljning av alkohoi tili
22188: minderåriga har regelmässigt varit minst en åter-
22189: Vilka åtgärder kommer regeringen att kallelse av detaljhandelstillståndet för en viss tid.
22190: vidta för att förhindra att minderåriga För avsiktlig försäljning har tillståndet t.o.m.
22191: ungdomar får tillgång tili alkoholhalti- permanent återkallats. 1 samband med projektet
22192: ga drycker, inklusive mellanöl, och för "Rusmedelsfri ungdom" har dessutom handböck-
22193: att förhindra att ungdomar dricker alko- er om självövervakning gjorts upp för både de-
22194: hoi vid festival- och nöjestillställningar taljförsäljare och restauranger. Avsikten är d.v.s.
22195: och för att alkoholbruk i allmänhet skall utöver en ökning av övervakningen, dessutom
22196: förbjudas på offentliga platser? också vägledning och rådgivning i saken för nä-
22197: ringsidkare.
22198: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Enligt STAKES ovan nämnda undersökning är
22199: föra följande: det mera vanligt i Finland att ungdomar dricker
22200: Enligt en utredning om alkoholbruk bland skol- ute än i något annat europeiskt land. Detta är
22201: ungdomar som utförts av STAKES alkoholpoli- märkbart också i samband med sommarens fester
22202: tiska forskningsenhet får de minderåriga oftast och nöjestillställningar.
22203: sina alkoholdrycker av syskon eller vänner. Ock- Enlighet alkohollagen får alkoholdrycker inte
22204: så föräldrar köper oftare än tidigare alkohol- innehas av en minderårig. Enligt lagen är det ock-
22205: drycker åt sina bam. De egna föräldramas bety- så alltid förbjudet att förtära alkoholdrycker på
22206: dande andel är enligt utredningen häpnadsväck- ett ställe där man ordnar en offentlig tillställ-
22207: ande eftersom åldersgränsen för inköp av alko- ning. En långvarig underlåtelse av övervakning-
22208: hoi har i gallupundersökningar bland vuxenbe- en av dessa bestämmelser har tydligt lett till en
22209: folkningen allmänt ansetts vara lämplig. likgiltig atmosfår, där alkohoi och skadoma som
22210: Enligt den ovan nämnda undersökningen och det orsakar är synligt närvarande vid olika nöjes-
22211: också alkoholmyndighetemas erfarenheter har tilifållen. Utskänkningsverksamheten av alko-
22212: den ökade tillgången tili alkoholdrycker också holdrycker har också blivit vanligare vid sådana
22213: ökat bamens och de ungas möjligheter till att tilifållen.
22214: själva köpa sina alkoholdrycker. Speciellt för- Utskänkning av alkoholdrycker vid nöjestill-
22215: säljningen av cider och Long Drink drycker i fållen är inte en betydande orsak till att minder-
22216: dagligvarubutiker, kiosker och servicestationer åriga dricker. Utskänkning av alkoholdrycker
22217: har ökat dessa dryckers popularitet bland unga. 1 med tillstånd på ett övervakat utskänkningsområ-
22218: detaljförsäljningen bryter man allför allmänt mot de skall ändå ske skilt från det område som finns
22219: alkohollagen genom att sälja alkohoi till minder- tili den övriga allmänhetens förfogande. Speci-
22220: åriga. Oftast är det frågan om likgiltighet när det ellt vid tillställningar där också minderåriga del-
22221:
22222:
22223: 4
22224: Ministems svar KK 552/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
22225:
22226:
22227: tar har alkoholmyndighetema krävt en effektiv bland unga. 1 programmet rekommenderas bland
22228: övervakning av utskänkningsområdet och dess annat att kommunema går in för att effektivera
22229: tydliga avgränsning från det övriga området. Det- att man förebygger bruket av tobak, alkohoi och
22230: ta har ofta också betytt att ett mindre utskänk- droger speciellt bland unga i åldem 12-14 år.
22231: ningsområde än det som ansökts om beviljas då Dessutom föreslås det i programmet att polisen
22232: tillståndet behandlas. och socialväsendet omedelbart ingriper framför
22233: A vsaknaden av övervakning av förbudet som allt när minderåriga dricker alkohoi på offentliga
22234: gäller minderårigas innehav av alkohoi och ock- platser. Statsrådet förbereder åtgärder som stö-
22235: så förbudet gällande förtäring av alkohoi på of- der målen och ser tili att målsättningama förverk-
22236: fentliga platser vad gäller myndiga personer har ligas.
22237: påverkat också den pågående diskussionen om att Speciellt gällande offentliga tillställningar
22238: förbjuda förtäring av alkohoi på offentliga plat- borde nya åtgärdsaltemativ utredas. Enlig gällan-
22239: ser. Också då det gäller ett sådant förbud är det de lag kan alkoholdrycker förtäras endast på ett
22240: avgörande hur man övervakar att förbudet res- övervakat utskänkningsområde vid offentliga
22241: pekteras. tillställningar, men inte annanstädes. Frågan gäl-
22242: Polisens resurser har inte varit nog ens för en ler resursema för övervakningen av dessa be-
22243: tillräcklig övervakningen av de nuvarande förbu- stämmelser. Det är anmärkningsvärt att det i den
22244: den. Med hjälp av bamskyddet, medborgarorga- nya lagstiftningen om sammankomster bestäms
22245: nisationemas verksamhet och upplysning strävar att arrangörema och ordningsvaktema ansvarar
22246: man fortfarande efter att influera bam, deras för- för att lagen följs vid offentliga tillställningar.
22247: äldrar och närsamhällen, men utöver detta bör Enligt lagstiftningen om sammankomster har ar-
22248: man förmedla budskapet om lagens förbud tili rangörema och polisen möjlighet att förbjuda
22249: bam och unga. Möjlighetema tili övervakningen innehav av alkoholdrycker vid en offentlig tili-
22250: och dess tyngdpunkter borde kunna utvecklas ställning och ordningsvaktema har rätt att bland
22251: också från nya utgångspunkter. Speciellt de min- annat avlägsna ifrån ornrådet sådana personer
22252: derårigas dryckesvanor hotar att i andra fall att som gjort sig skyldiga tili förbrytelse mot detta
22253: snart bli strukturella. förbud. Det ligger också i tillställningens ar-
22254: I mål- och verksamhetsprogrammet för soci- rangörers och restaurangnäringens intresse att
22255: al- och hälsovården 2000-2003 som godkändes offentlighetens möjligheter att förtära alkohoi
22256: av statsrådet 28.10.1999 är en av de centrala endast sker på ett övervakat utskänkningsområ-
22257: punktema att förebygga bruket av rusmedel de.
22258:
22259:
22260:
22261: Helsingfors den 28 juni 2000
22262:
22263: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
22264:
22265:
22266:
22267:
22268: 5
22269: KK 553/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
22270:
22271:
22272:
22273:
22274: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 553/2000 rd
22275:
22276: Minnesdag för Förintelsen
22277:
22278:
22279:
22280:
22281: Tili riksdagens talman
22282:
22283: Europaparlamentet uppmanade redan år 1995 bekämpa samhällsproblem som främlingsfient-
22284: unionens medlemmar att en gång om året upp- lighet, rasism, intolerans och antisemitism. Kort
22285: märksamma det grymma som skedde under and- sagt syftet är att skapa ett mänskligare samhälle.
22286: ra världskriget och som allmänt går under nam-
22287: net Förintelsen. Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
22288: 1 bl.a. Sverige, har till regeringen inlärnnats en ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
22289: rapport om att den 27 januari skulle bli en natio- ver ställa följande spörsmål till behörig medlem
22290: nell minnesdag för Förintelsen. Det var den 27 ja- av statsrådet:
22291: nuari som koncentrationslägret Auschwitz Birke-
22292: nau befriades. Amnar regeringen följa Europaparla-
22293: Syftet med minnesdagen är att minnas offren, mentets uppmaning om att uppmärksam-
22294: sprida kunskap om Förintelsen, stärka det per- ma Förintelsen exempelvis så att den 27
22295: sonliga ansvaret och öka handlingskraften i att januari skulle bli en nationell minnes-
22296: dagför Förintelsen?
22297:
22298:
22299: Helsingfors den 8 juni 2000
22300:
22301: Bjarne Kallis /fkf
22302:
22303:
22304:
22305:
22306: Version 2.0
22307: Suomennos KK 553/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
22308:
22309:
22310:
22311:
22312: KIRJALLINEN KYSYMYS 553/2000 vp
22313:
22314: Juutalaisten kansanmurhan muistopäivä
22315:
22316:
22317:
22318:
22319: Eduskunnan puhemiehelle
22320:
22321: Euroopan parlamentti kehotti jo vuonna 1995 mia, suvaitsemattomuutta ja antisemitismiä vas-
22322: unionin jäsenmaita kiinnittämään kerran vuodes- taan. Lyhyesti sanottuna tarkoituksena on inhi-
22323: sa huomiota toisen maailmansodan aikana tapah- millisemmän yhteiskunnan luominen.
22324: tuneisiin julmuuksiin, joita yleisesti kutsutaan
22325: juutalaisten kansanmurhaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22326: Muun muassa Ruotsissa hallitukselle on jätet- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22327: ty raportti, jonka mukaan tammikuun 27 päivästä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22328: tulisi tehdä kansallinen juutalaisten kansanmur- vaksi seuraavan kysymyksen:
22329: han muistopäivä. Auschwitzin Birkenaun keski-
22330: tysleiri vapautettiin 27 päivänä tammikuuta. Aikooko hallitus noudattaa Euroopan
22331: Muistopäivän tarkoituksena on uhrien muista- parlamentin kehotusta kiinnittää huo-
22332: minen, tiedon levittäminen kansanmurhasta, hen- miota juutalaisten kansanmurhaan
22333: kilökohtaisen vastuun vahvistaminen ja toiminta- esim. siten, että 27 päivästä tammikuuta
22334: kyvyn lisääminen taistelussa yhteiskunnallisia tulisi juutalaisten kansanmurhan kan-
22335: ongelmia kuten muukalaisvihamielisyyttä, rasis- sallinen muistopäivä?
22336:
22337:
22338: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
22339:
22340: Bjarne Kallis /skl
22341:
22342:
22343:
22344:
22345: 2
22346: Ministerin vastaus KK 553/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
22347:
22348:
22349:
22350:
22351: Eduskunnan puhemiehelle
22352:
22353: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Eurooppaa niin kutsutun Kristalliyön muistona.
22354: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Teemapäivien ohella 21.-27. maaliskuuta onni-
22355: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen metty vuosittain vietettäväksi viikkona solidaari-
22356: vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen suuden osoittamiseksi rasismia ja rotusyrjintää
22357: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vastaan taisteleville kansoille. Vuodet 1993-
22358: 553/2000 vp: 2003 on nimetty kolmanneksi rasismin ja rotu-
22359: syrjinnän vastaiseksi vuosikymmeneksi.
22360: Aikooko hallitus noudattaa Euroopan Hallituksen käsityksen mukaan rasismin vas-
22361: parlamentin kehotusta kiinnittää huo- taisen työn esteenä ei ole nimettyjen muisto- tai
22362: miota juutalaisten kansanmurhaan teemapäivien puuttuminen, eikä hallitus tällä
22363: esim. siten, että 27 päivästä tammikuuta hetkellä katso rasismin ja muukalaisvihan vas-
22364: tulisi juutalaisten kansanmurhan kan- tustamisen tavoitteen kannalta erityisen tarpeelli-
22365: sallinen muistopäivä? seksi julistaa uusia muistopäiviä.
22366: Hallitus pitää hyvänä, että olemassa olevia
22367: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- muistopäiviä korostettaisiin osana kansalaisjär-
22368: ti seuraavaa: jestöjen, poliittisten puolueiden, työelämän osa-
22369: Hallitus pitää rasismin, muukalaisvihan ja su- puolten sekä kirkon ja muiden laajoja kansan-
22370: vaitsemattomuuden vastaista toimintaa hyvin tär- joukkoja tavoittavien tahojen toimintaa sen var-
22371: keänä. Näihin toimiin liittyy myös tiedon levittä- mistamiseksi, että ihmiset ovat riittävän tietoisia
22372: minen juutalaisiin ja muihin vähemmistöihin en- rasismin, suvaitsemattomuuden ja muukalaisvi-
22373: nen toista maailmansotaa ja sodan aikana kohdis- han vaaroista.
22374: tuneesta kansanmurhasta (Holocaust, Shoah). Lisäksi hallitus kiinnittää huomiota siihen,
22375: Rasismin vastaisen työn yksi keino on erilais- että ennen vuoden 2000 loppua on Helsingissä
22376: ten muisto- ja toimintapäivien viettäminen. Ky- tarkoitus pystyttää vuonna 1942 saksalaisten kä-
22377: seiseen aiheeseen liittyviä maailmanlaajuisia siin luovutettujen juutalaisten muistomerkki.
22378: vuosittaisia muistopäiviä onkin nimetty jo usei- Opetushallituksen toimesta laaditaan parhaillaan
22379: ta: 21. maaliskuuta on kansainvälinen päivä rotu- opettajille tarkoitettua kansanmurhaa käsittele-
22380: syrjinnän poistamiseksi, 16. marraskuuta on kan- vää kirjaa käytettäväksi osana opetusta. Lisäksi
22381: sainvälinen suvaitsevaisuuden päivä ja 10. joulu- Suomeen ollaan tuomassa Anne Frank -näyttelyä
22382: kuuta on ihmisoikeuksien päivä. Lisäksi marras- ja järjestämässä näyttelyyn liittyvää seminaaria.
22383: kuun 9. päivää vietetään perinteisesti eri puolilla
22384:
22385:
22386:
22387: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
22388:
22389: Kulttuuriministeri Suvi Linden
22390:
22391:
22392:
22393: 3
22394: KK 553/2000 vp- Bjarne Kallis /skl Ministerns svar
22395:
22396:
22397:
22398:
22399: Tili riksdagens talman
22400:
22401: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nellt på olika håll i Europa den s.k. Kristallnat-
22402: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ten. Utöver temadagarna har den 21-27 mars ut-
22403: rådet översänt följande av riksdagsledamot Bjar- setts till en årligen återkommande vecka för att
22404: ne Kallis /fkf undertecknade skriftliga spörsmål visa solidaritet med folk som kämpar mot rasism
22405: SS 553/2000 rd: och rasdiskriminering. Åren 1993-2003 har ut-
22406: setts till Tredje årtiondet för bekämpande av ra-
22407: imnar regeringen följa Europaparla- sism och rasdiskriminering.
22408: mentets uppmaning om att uppmärksam- Enligt regeringens uppfattning utgör avsakna-
22409: ma Förintelsen exempelvis så att den 27 den av utsedda minnes- eller temadagar inget
22410: januari skulle bli en nationell minnes- hinder i arbetet mot rasism, och regeringen anser
22411: dagför Förintelsen? inte heller att det för närvarande är speciellt nöd-
22412: vändigt att utse nya minnesdagar i syfte att mot-
22413: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbeta rasism och främlingsfientlighet. Enligt re-
22414: föra följande: geringen vore det bra att de minnesdagar som
22415: Regeringen anser att den verksamhet som riktar finns skulle framhävas som en del av den verk-
22416: sig mot rasism, främlingsfientlighet och intole- samhet som bedrivs i medborgarorganisationer-
22417: rans är mycket viktig. Till detta arbete hör även na, de politiska partierna, arbetslivsparterna, kyr-
22418: informationsspridning om Förintelsen (Holo- kan och andra kretsar som når en bred folkmassa,
22419: caust, Shoah), det folkmord som före och under för att säkerställa att människorna är tillräckligt
22420: andra världskriget riktades mot judar och andra medvetna om farorna med rasism, intolerans och
22421: minoriteter. främlingsfientlighet.
22422: Ett inslag i arbetet mot rasism är högtidlighål- Därtill uppmärksammar regeringen det fak-
22423: landet av olika minnes- och temadagar. Det har tum att man före utgången av år 2000 har för av-
22424: också redan utsetts flera världsomfattande årliga sikt att resa ett minnesmärke i Helsingfors över
22425: minnesdagar som hänför sig till ämnet i fråga: de judar som utlämnades åt tyskarna år 1942. På
22426: den 21 mars är Internationella dagen för avskaf- uppdrag av Utbildningsstyrelsen utarbetas som
22427: fande av rasdiskriminering, den 16 november är bäst en bok om Förintelsen för lärarna, viiken kan
22428: Internationella dagen för tolerans och den 10 de- användas i undervisningen. Dessutom kommer
22429: cember är Mänskliga rättigheternas dag. Dessut- Anne Frank-utställningen att visas i Finland och i
22430: om ihågkommer man den 9 november traditio- anknytning till den ordnas även seminarier.
22431:
22432:
22433:
22434: Helsingfors den 4 juli 2000
22435:
22436: Kulturminister Suvi Linden
22437:
22438:
22439:
22440:
22441: 4
22442: KK 554/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
22443:
22444:
22445:
22446:
22447: KIRJALLINEN KYSYMYS 554/2000 vp
22448:
22449: Kaavailoista kohdistaa kiinteistövero metsiin
22450:
22451:
22452:
22453:
22454: Eduskunnan puhemiehelle
22455:
22456: Puuhun voi nykyisin kohdistua jo neljä veroa. uusi veroja. Maaseutumaisten kuntien eriarvois-
22457: Puun myyntivero tai pinta-alaverotus, arvonlisä- tunutta taloudellista tilannetta pitää parantaa, ja
22458: vero ja metsänhoitomaksu kohdistuvat metsään, siihen on olemassa metsien kiinteistöveroa pa-
22459: ja mahdollisesti myös varallisuusvero kohdistuu rempia keinoja, kuten kuntien arvonlisäverojär-
22460: metsiin ja puustoon. jestelmän palautusjärjestelmän korjaus, alle kou-
22461: Kunnallistalouden selvitysmies Jukka Pekka- luikäisten lasten päivähoidon valtionosuusperus-
22462: rinen on kaavaillut metsiin kohdistuvaa kiinteis- teiden korjaus ja valtionosuusjärjestelmän muu-
22463: töveroa siten, että se olisi muussa verotuksessa tokset.
22464: vähennyskelpoinen.
22465: Metsiin kohdistuva kiinteistövero kohdistuisi Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22466: kuitenkin pääosin puustoon ja se olisi jo viides jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22467: puuhun kohdistuva vero. Maa- ja metsätalouden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22468: kannattavuus ei nyt kestä mitään uusia lisärasi- vaksi seuraavan kysymyksen:
22469: tuksia.
22470: Tilanteessa, jossa kokonaisveroaste on ennä- Onko hallitus kaavailemassa metsiin ja
22471: tyksellisen korkea, ei tulisi muutoinkaan keksiä puustoon kohdistuvaa kiinteistöveroa?
22472:
22473:
22474: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
22475:
22476: Olavi Ala-Nissilä /kesk
22477:
22478:
22479:
22480:
22481: Versio 2.0
22482: KK 554/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministerin vastaus
22483:
22484:
22485:
22486:
22487: Eduskunnan puhemiehelle
22488:
22489: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kuitenkin melko lievää. Tästä huolimatta poliitti-
22490: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sessa päätöksenteossa päädyttiin siihen, että met-
22491: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sät ja maatalousmaa jäävät kiinteistöveron ulko-
22492: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän puolelle.
22493: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kiinteistöverolain voimassaoloaikana kiin-
22494: 554/2000 vp: teistöveron ulottaminen metsiin on aika ajoin
22495: noussut uudelleen esille lähinnä pohdittaessa
22496: Onko hallitus kaavailemassa metsiin ja kuntien rahoituspohjan vahvistamista. Tällaises-
22497: puustoon kohdistuvaa kiinteistöveroa? ta selvityksestä oli kysymys myös Jukka Pekka-
22498: risen työssä, jonka yhteydessä asia on taas nos-
22499: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tettu esille.
22500: ti seuraavaa: Kiinteistöveron laajentaminen metsiin nous-
22501: Kiinteistöverolakia valmisteltaessa lähtökohtana see jatkossakin vastaavissa yhteyksissä keskuste-
22502: oli mahdollisimman laaja veropohja. Siten tar- lun kohteeksi yhtenä kuntatalouden rahoitusvaih-
22503: koituksena oli alun perin ulottaa vero myös met- toehtona muiden joukossa. Asian tämän konk-
22504: sämaahan ja maatalousmaahan. Näiden verotus reettisempi valmistelu ei kuitenkaan ole tällä het-
22505: olisi arvostusperusteiden lievyyden vuoksi ollut kellä hallituksessa vireillä.
22506:
22507:
22508:
22509: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
22510:
22511: Ministerin valtiovarainministeriössä sijaisena
22512: ministeri Martti Korhonen
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: 2
22518: Ministems svar KK 554/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
22519:
22520:
22521:
22522:
22523: Tili riksdagens talman
22524:
22525: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger var modesta. Trots detta kom man i det politiska
22526: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- beslutfattandet fram till att skogar och odlings-
22527: rådet översänt följande av riksdagsledamot Olavi mark lärnnas utanför fastighetsskatten.
22528: Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga spörs- Under den tid som fastighetsskattelagen varit i
22529: mål SS 554/2000 rd: kraft har frågan om en utvidgning av fastighets-
22530: skatten till att gälla även skogar dykt upp då och
22531: Håller regeringen på ait planera en fas- då, närmast då man funderat på en förstärkning
22532: tighetsskatt som gäller skogar och träd- av grunden för kommunemas ekonomi. Det var
22533: bestånd? fråga om en sådan utredning även i Jukka Pekka-
22534: rinens arbete, som lett till att frågan igen har ak-
22535: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tualiserats.
22536: föra följande: En utvidgning av fastighetsskatten till att gäl-
22537: Vid beredningen av fastighetsskattelagen var ut- la också skogar tas även i framtiden upp till dis-
22538: gångspunkten en så bred skattebas som möjligt. kussion i motsvarande sammanhang som ett fi-
22539: Sålunda var den ursprungliga avsikten att skat- nansieringsalternativ bland andra i den korumu-
22540: ten skulle gälla även skogsmark och odlings- nala ekonomin. Någon mera konkret beredning
22541: mark. Beskattningen av dessa skulle dock ha va- av ärendet än detta är inte för tillfållet aktuell i
22542: rit rätt så lindrig eftersom värderingsgrundema regeringen.
22543:
22544:
22545:
22546: Helsingfors den 29 juni 2000
22547:
22548: Ställföreträdare för ministem i finansministeriet
22549: minister Martti Korhonen
22550:
22551:
22552:
22553:
22554: 3
22555: KK 555/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
22556:
22557:
22558:
22559:
22560: KIRJALLINEN KYSYMYS 555/2000 vp
22561:
22562: Valtatien reuna-alueen laskeminen mukaan yk-
22563: sityistien hoitokunnan osakkaan tieyksikköihin
22564:
22565:
22566:
22567:
22568: Eduskunnan puhemiehelle
22569:
22570: Yksityistien hoitokunta perii osakkailtaan mak- keudenmukaista, sillä käytännössähän tien reu-
22571: sut tieyksiköiden mukaan. Joidenkin tiehoito- na-alue ei ole ko. osakkaiden käytössä tai omis-
22572: kuntien kohdalla on syntynyt epäselvyyttä siitä, tuksessa.
22573: voidaanko tieyksiköitä määrätä myös valtatien
22574: tiealueelta. Näin on ilmeisesti menetelty ainakin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22575: valtatie viiden osalta Paukarlahden tien hoito- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22576: kunnan toimesta. Tien hoitokunta on ilmoittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22577: osakkaille, että tiekunnan yksikkölaskelman vaksi seuraavan kysymyksen:
22578: uusimisen yhteydessä vuonna 1998 suoritetussa
22579: tien mittauksessa eri osien mittaaminen aloitet- Onko hallitus tietoinen siitä, että yksi-
22580: tiin aina tien kestopäällysteen reunasta. Näin ol- tyisteiden osakkaiden yksikköihin laske-
22581: len niille osakkaille, jotka asuvat valtatien reu- taan mukaan myös valtatiehen kuuluva
22582: nassa, on yksikköön tullut mukaan myös käytän- reuna- ja pengeralue, josta peritään
22583: nössä valtatiehen kuuluvaa tien päällystämätön- maksua, ja onko kyseinen menettely lain
22584: tä reunaa ja pengeraluetta, joka kuuluu mitä il- mukaista sekä
22585: meisimmin valtiolle. Tiehoitokunta on ilmoitta-
22586: nut asiasta valittaneille osakkailleen, että menet- aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseis-
22587: tely perustuu lakiin. Tämä ei kuitenkaan ole oi- ten säännösten muuttamiseksi?
22588:
22589:
22590:
22591: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
22592:
22593: Raimo Vistbacka /ps
22594:
22595:
22596:
22597:
22598: Versio 2.0
22599: KK 555/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
22600:
22601:
22602:
22603:
22604: Eduskunnan puhemiehelle
22605:
22606: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kiinteistö määritellään sen käyttötarkoituksen
22607: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mukaan: esimerkiksi asuinkiinteistö, lomakiin-
22608: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teistö, maatila tai erillinen metsäpalsta. Kaikkien
22609: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan kiinteistöjen sisäinen ja ulkoinen tietä käyttävä
22610: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK liikenne arvioidaan. Tämä kerrotaan kiinteistön
22611: 555/2000 vp: käyttämän tien pituudella. Saatu luku muodostaa
22612: tieyksikön, jonka mukaan jaetaan tienpitovelvol-
22613: Onko hallitus tietoinen siitä, että yksi- lisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset osakkai-
22614: tyisteiden osakkaiden yksikköihin laske- den kesken.
22615: taan mukaan inyös valtatiehen kuuluva Yleiseen tiehen liittyvän yksityisen tien pi-
22616: reuna- ja pengeralue, josta peritään tuus lasketaan kummankin tien ajoratojen yhty-
22617: maksua, ja onko kyseinen menettely lain mispisteestä eli yleisen tien ajoradan reunasta.
22618: mukaista sekä Tällaisissa tapauksissa yksityinen tie sijaitsee
22619: osaksi yleisen tien tiealueella. Tieyksiköt mää-
22620: aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseis- räytyvät, paitsi kunkin osakaskiinteistön tien
22621: ten säännösten muuttamiseksi? käytön laadun ja laajuuden, myös käytettävän
22622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tien pituuden mukaan. Siten jokainen osakas vas-
22623: ti seuraavaa: taa tieyksikköjensä suhteessa yksityisen tien kus-
22624: tannuksista siltäkin osalta, jolta tie sijaitsee ylei-
22625: Yksityisistä teistä annetun lain mukaan tienpito- sen tien alueella. Tämä sen vuoksi, että yleisistä
22626: velvollisuus on jaettava tieosakkaiden kesken teistä annetun lain 52 §:n 3 momentin mukaan
22627: sen hyödyn mukaan, minkä tien katsotaan kulle- yksityisen tien pitäjä on velvollinen pitämään
22628: kin osakkaalle tuottavan. Tiestä saatava hyöty ar- kunnossa ne rakenteet ja laitteet, jotka ovat tar-
22629: vioidaan tien käytön perusteella. Käytännössä peen yksityisen tien liittämiseksi yleiseen tie-
22630: hyöty määritellään arvioimalla tieosakkaan tien hen. Koska liittymä näissä tapauksissa palvelee
22631: käyttö tonnikilometreinä, joilla tarkoitetaan tie- yksityistä liikennettä, on aiheuttamisperiaatteen
22632: osakkaan keskimääräisen vuotuisen liikenteen mukaista, että yksityisen tien pitäjä vastaa ylei-
22633: kokonaispainon ja käytetyn matkan tuloa. Ar- sen tien alueella sijaitsevan liittymäalueen kun-
22634: vioinnissa jokainen tien vaikutuspiirissä oleva nossapidosta.
22635:
22636:
22637:
22638: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
22639:
22640: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
22641:
22642:
22643:
22644:
22645: 2
22646: Ministems svar KK 555/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
22647:
22648:
22649:
22650:
22651: Tili riksdagens talman
22652:
22653: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tidsfastighet, gårdsbruksenhet eller särskilt
22654: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- skogsskifte. Alla fastigheters intema och extema
22655: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- trafik på vägen uppskattas. Denna trafik multi-
22656: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga pliceras med längden av den vägsträcka som fas-
22657: spörsmål SS 555/2000 rd: tigheten använder. Den siffra man får bildar en
22658: vägenhet, enligt viiken man delar upp väghåll-
22659: Å.r regeringen medveten om att även ningsskyldigheten och de kostnader som orsakas
22660: riksvägarnas vägkanter och vägrenar av den mellan delägama.
22661: räknas som sådana vägenheter för del- Längden på en enskild väg som ansluter sig tili
22662: ägare i enskilda vägar som det uppbärs en allmän väg räknas från den punkt där de båda
22663: avgift för, och är ifrågavarande föifa- vägamas körbanor förenas, dvs. från kanten av
22664: rande lagenligt, och den allmänna vägens körbana. 1 sådana fall är den
22665: enskilda vägen delvis belägen på den allmänna
22666: ämnar regeringen vidta åtgärder för att vägens område. Vägenhetema bestäms förutom
22667: ändra ifrågavarande bestämmelser? enligt hur och hur mycket varje delägarfastighet
22668: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- använder vägen enligt längden på den väg som
22669: föra följande: används. På så sätt svarar varje delägare i förhål-
22670: lande tili sina vägenheter för kostnadema för den
22671: Enligt lagen om enskilda vägar skall väghåll- enskilda vägen även för den del som är belägen
22672: ningsskyldigheten delas mellan vägdelägama en- på den allmänna vägens område. Detta därför att
22673: ligt den nytta som vägen anses föra med sig för den som håller den enskilda vägen enligt 52 §
22674: varje delägare. Nyttan av vägen uppskattas på ba- 3 mom. lagen om allmänna vägar är skyldig att
22675: sis av användningen av den. 1 praktiken räknas underhålla de anläggningar och anordningar vil-
22676: nyttan genom att man uppskattar vägdelägarens ka erfordras för enskild vägs anslutning tili all-
22677: användning av vägen i tonkilometer, dvs. pro- män väg. Eftersom anslutningen i dessa fall tjä-
22678: dukten av den totala vikten och den använda nar den enskilda trafiken rimmar det med orsaks-
22679: sträckan för vägdelägarens genomsnittliga årliga principen att den som håller den enskilda vägen
22680: trafik. 1 uppskattningen definieras varje fastighet svara för underhållet av det anslutningsområde
22681: inom det område som vägen betjänar enligt an- som är beläget på den allmänna vägens område.
22682: vändningsändamålet: t.ex. bostadsfastighet, fri-
22683:
22684:
22685:
22686: Helsingfors den 20 juni 2000
22687:
22688: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22689:
22690:
22691:
22692:
22693: 3
22694: KK 556/2000 vp -Jussi Ranta /sd
22695:
22696:
22697:
22698:
22699: KIRJALLINEN KYSYMYS 556/2000 vp
22700:
22701: Kuljetusyritysten ylipaino- ja ylimittamaksut
22702: Suomessa
22703:
22704:
22705:
22706:
22707: Eduskunnan puhemiehelle
22708:
22709: Liikenneministeriö on muuttanut ajoneuvojen maan vain suomalaisten tytäryhtiöiden venäläi-
22710: käytöstä tiellä annettua asetusta (11. 7.1997 /670) sessä rekisterissä olevat ajoneuvot
22711: lisäämällä siihen uuden 4 a luvun, jolla säädel- Tällainen maksukäytäntö ei palvele sille ase-
22712: lään muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröidyn tettuja päämääriä. Järjestelmällä ei näytetä vai-
22713: tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttöä Suomessa. kuttavan venäläisten omaan liikennöintiin, vaan
22714: Tarkoituksena on ollut kohdella venäläisiä lii- pääosin suomalaisten yritysten toimintaan.
22715: kenteenharjoittajia samalla tavoin kuin Venäjäl-
22716: lä kohdellaan suomalaisia. Keinoksi on valittu Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22717: ns. ylipainomaksu. Venäläisten yritysten omista- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22718: mat ajoneuvot eivät kuitenkaan joudu Venäjän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22719: määräämän maksun piiriin Venäjällä, koska ne vaksiseuraavan kysymyksen:
22720: ovat mitoiltaan ja painoltaan niin pieniä. Sama
22721: pätee myös Suomen määräämään maksuun Suo- Katsooko hallitus, että ylipaino- ja yli-
22722: messa. Ylipainomaksu ei yleensä tule venäläis- mittamaksut ovat vaikuttaneet kuljetus-
22723: ten kuljetusyritysten maksettavaksi, koska nii- yrityksiin ja
22724: den kalusto ei ylitä massa- eikä mittarajoja. Suo-
22725: malaisista maksua joutuvat käytännössä maksa- aikooko hallitus luopua ylipaino- ja yli-
22726: mittamaksuista?
22727:
22728:
22729: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
22730:
22731: Jussi Ranta /sd
22732:
22733:
22734:
22735:
22736: Versio 2.0
22737: KK 556/2000 vp -Jussi Ranta /sd Ministerin vastaus
22738:
22739:
22740:
22741:
22742: Eduskunnan puhemiehelle
22743:
22744: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tilanne rauhoittui. Jonkin ajan kuluttua Venäjä
22745: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- korotti maksuja yksipuolisesti, minkä seuraukse-
22746: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen na Suomi muutti ajoneuvojen käytöstä tiellä an-
22747: vastattavaksi kansanedustaja Jussi Rannan /sd nettua asetusta kysyjän mainitsemaila tavalla ja
22748: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ryhtyi perimään vastaavia maksuja venäläisiltä
22749: 556/2000 vp: kuljetusyrityksiltä Suomessa.
22750: Ajoneuvohallintokeskuksen, joka toimii Suo-
22751: Katsooko hallitus, että ylipaino- ja yli- messa lupaviranomaisena, arvion mukaan noin
22752: mittamaksut ovat vaikuttaneet kulj"etus- 30 prosenttia sen myöntämistä luvista menee
22753: yrityksiin ja puhtaasti venäläisille kuljetusyrityksille ja loput
22754: mm. Venäjälle ulosliputtaneille suomalaisyrityk-
22755: aikooko hallitus luopua ylipaino- ja yli- sille. Näiden yritysten on vaikea ymmärtää sitä,
22756: mittamaksuista? että heidät rinnastetaan venäläisiin, mutta sään-
22757: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nösten mukaan ajoneuvon kansallisuus määräy-
22758: ti seuraavaa: tyy sen rekisteröintimaan mukaan. Ulosliputta-
22759: neet yritykset hakevat kohdemaassa saavutetta-
22760: Suomen ja Venäjän välinen maantieliikennesopi- via kilpailuetuja, kuten alhaisempia kustannuk-
22761: mus perustuu vastavuoroisuuteen ja tasapuoli- sia, mutta haluaisivat säilyttää myös lähtömaan-
22762: seen kohteluun. Sopimuksen mukaan sopijapuol- sa edut. Suomi ei kuitenkaan voi kohdella ulosli-
22763: ten ajoneuvot on vapautettu mm. teiden käyttöön puttaneita suopeammin kuin venäläisiä. Venäjäl-
22764: liittyvistä veroista ja maksuista. Viime vuosi- le ulosliputtaneet yritykset ovat ylivoimaisessa
22765: kymmenen puolivälissä Venäjän viranomaiset kilpailuasemassa Suomen ja Venäjän välisessä
22766: ryhtyivät perimään sellaisilta suomalaisilta ajo- liikenteessä verrattuna suomalaisiin ei-ulosliput-
22767: neuvoilta, jotka ylittivät Venäjällä voimassa ole- taneisiin yrityksiin. Viranomaisten tehtävänä on
22768: vat paino- ja mittanormit, maksuja. Omilta ajo- edistää vain suomalaisten kuljetusyritysten kil-
22769: neuvoiltaan se ei kuitenkaan perinyt vastaavia pailukykyä, mihin ylipaino- ja ylimittamaksuilla
22770: maksuja. Maksujen perusteet ja summat vaihteli- on myönteinen vaikutus.
22771: vat ja muuttuivat selvästi tienkäyttöveroiksi. Liikenneministeriö on moneen otteeseen esit-
22772: Koska virkamiesten välisissä neuvotteluissa ei tänyt Venäjän tielaitokselle, että maittemme väli-
22773: saavutettu yksimielisyyttä, valtiovarainministe- sessä liikenteessä siirryttäisiin eurooppalaisiin
22774: riö asetti venäläisille kuorma-autoille, joiden ko- kansainvälisen liikenteen mitta- ja painonormei-
22775: konaispaino ylitti Venäjällä sallitun normin, hin. Venäjä ei ole toistaiseksi esitystä hyväksy-
22776: Suomessa kilometriveron. nyt, vaikka pientä lähentymistä onkin viime ai-
22777: Tämän jälkeen neuvotteluissa edistyttiin, Ve- koina tapahtunut. Näin ollen toistaiseksi ei ole
22778: näjän maksut asettuivat kohtuulliselle tasolle ja mitään syytä luopua maksuista. Maksujen mää-
22779:
22780:
22781:
22782:
22783: 2
22784: Ministerin vastaus KK 556/2000 vp- Jussi Ranta /sd
22785:
22786:
22787: rässä on seurattu Venäjän maksutasoaja kun Ve-
22788: näjä on maksuja alentanut, Suomi on menetellyt
22789: vastaavalla tavalla.
22790:
22791:
22792: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
22793:
22794: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
22795:
22796:
22797:
22798:
22799: 3
22800: KK 556/2000 vp -Jussi Rauta /sd Ministerns svar
22801:
22802:
22803:
22804:
22805: Tili riksdagens talman
22806:
22807: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger medförde att man i Finland ändrade förordning-
22808: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- en om användning av fordon på väg, på det sätt
22809: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jussi som spörsmålsställaren nämner, och började upp-
22810: Ranta /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS bära motsvarande avgifter hos ryska transportfö-
22811: 556/2000 rd: retag i Finland.
22812: Enligt en uppskattning gjord av Fordonsför-
22813: Anser regeringen att övervikts- och valtningscentralen, som är tillståndsmyndighet i
22814: övermåttsavgifterna har påverkat trans- Finland, går ca 30 % av de tillstånd som den be-
22815: portföretagen, och viljar helt och hållet till ryska transportföretag
22816: och resten till finska företag som utflaggats till
22817: ämnar regeringen avstå från övervikts- bl.a. Ryssland. Dessa företag har svårt att förstå
22818: och övermåttsavgifterna? att de jämställs med ryska företag, men enligt be-
22819: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- stämmelserna bestäms ett fordons nationalitet
22820: föra följande: enligt dess registreringsland.
22821: Utflaggade företag vill få de konkurrensför-
22822: A vtalet om landsvägtransporter som har ingåtts måner som uppnåtts i destinationslandet, t.ex.
22823: mellan Finland och Ryssland baserar sig på öm- lägre kostnader, men vill också ha kvar förmå-
22824: sesidighet och likvärdig behandling. Enligt avta- nerna i avgångslandet. Finland kan dock inte be-
22825: let är avtalsparternas fordon befriade från bl.a. handla utflaggade företag gynnsammare än rys-
22826: skatter och avgifter i anslutning till användning- ka företag. Företag som har utflaggats till Ryss-
22827: en av vägarna. 1 medlet av förra årtiondet börja- land har ett betydligt bättre konkurrensläge än så-
22828: de de ryska myndigheterna uppbära avgifter för dana företag i trafiken mellan Finland och Ryss-
22829: sådana finska fordon som översteg de gällande land som inte har utflaggats. Myndigheternas
22830: normerna för vikt och mått i Ryssland. Myndig- uppgift är att främja endast finska transportföre-
22831: heterna uppbar dock inte några motsvarande av- tags konkurrenskraft, och deras ställning påver-
22832: gifter för sina egna fordon. Grunderna för avgif- kas positivt av avgifterna för övervikt och över-
22833: terna och summorna varierade samt ändrades till mått.
22834: uppenbara skatter för väganvändningen. Efter- Trafikministeriet har ett flertal gånger föresla-
22835: som tjänstemännens förhandlingar inte ledde till git för Rysslands vägverk att man i trafiken mel-
22836: samförstånd, införde finansministeriet en kilo- lan våra länder skall övergå till europeiska mått-
22837: meterskatt i Finland för ryska lastbilar, vars tota- och viktnormer som gäller inom den internatio-
22838: la vikt översteg den i Ryssland tillåtna normen. nella trafiken. Hittills har Ryssland dock inte
22839: Efter detta gjorde man framsteg i förhandling- godkänt förslaget, även om vissa mindre fram-
22840: arna; de ryska avgifterna etablerade sig på en steg har gjorts på senare tid. Därför finns det tills
22841: skälig nivå och situationen lugnade sig. En tid se- vidare inte någon anledning att slopa avgifterna.
22842: nare höjde Ryssland avgifterna ensidigt, vilket När det gäller avgifternas belopp har avgiftsni-
22843:
22844:
22845:
22846: 4
22847: Ministerns svar KK 556/2000 vp -Jussi Ranta /sd
22848:
22849:
22850: vån i Ryssland iakttagits, och när Ryssland har
22851: sänkt avgifterna har Finland gjort på motsvaran-
22852: de sätt.
22853:
22854:
22855: Helsingfors den 16 juni 2000
22856:
22857: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: 5
22863: KK 557/2000 vp- Seppo Kääriäinen /kesk
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: KIRJALLINEN KYSYMYS 557/2000 vp
22869:
22870: Investointituet Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma-
22871: alueella
22872:
22873:
22874:
22875:
22876: Eduskunnan puhemiehelle
22877:
22878: EU:n alue- ja rakennepoliittisen tavoiteohjelman tavoite 1 -ohjelman toteuttamisen. On selvitettä-
22879: toteutus on aktivoinut Itä-Suomen 1-tukialueella vä kunnolla selvin vaihtoehto, että määrärahoja
22880: - ennen muuta Pohjois-Savossa- yritysten in- siirretään tarpeen mukaan maakunnasta toiseen
22881: vestointeja ja uusien yritysten syntymistä. - vähäisemmän kysynnän alueilta suuremman
22882: Moni pk-sektorin yritys on Agendan turvin ha- kysynnän alueille. Pohjois-Savossa on juuri nyt
22883: lukas laajentamaanja/tai tekemään nykyaikaista- vahvaa kysyntää.
22884: ruisinvestointeja kannattavuuden parantamisek-
22885: si, uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ja entis- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
22886: ten säilyttämiseksi. Ilman tällaisia investointeja jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
22887: työttömyyden voittaminen ja muuttoliikkeen hil- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22888: litseminen käyvät mahdottomaksi. vaksi seuraavan kysymyksen:
22889: On käynyt ilmi, että Pohjois-Savon TE-kes-
22890: kuksella ei olekaan mahdollisuutta myöntää in- Mitä hallitus aikoo tehdä, että Pohjois-
22891: vestointitukia perustelluille, kansalliset ja EU:n Savon maakunnan perustellut investoin-
22892: kriteerit täyttäville hankkeille ensi sijassa määrä- tihankkeet saavat investointitukea niin,
22893: rahojen niukkuuden vuoksi. Tämä vesittää että hankkeet käynnistyvät?
22894:
22895:
22896: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
22897:
22898: Seppo Kääriäinen /kesk
22899:
22900:
22901:
22902:
22903: Versio 2.0
22904: KK 557/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Ministerin vastaus
22905:
22906:
22907:
22908:
22909: Eduskunnan puhemiehelle
22910:
22911: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa miksi 30.3.2000. Näissä asiakirjoissa määritel-
22912: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lään ohjelmien rahoitus vuosittain, rahastoittain
22913: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ja toimintalinjoittain sekä tätä vastaava kansalli-
22914: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kääriäisen nen julkinen rahoitus ja arvio yksityisestä rahoi-
22915: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuksesta. Itä-Suomen ohjelmaa valmisteltaessa
22916: 557/2000 vp: ennakoitiin yritysrahoituksen tarpeen olevan voi-
22917: makasta erityisesti ohjelmakauden alussa. Tä-
22918: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Pohjois- män vuoksi yritysten investointeihin käytettävää
22919: Savon maakunnan perustellut investoin- EAKR-rahoitusta on painotettu ohjelman ensim-
22920: tihankkeet saavat investointitukea niin, mäisille vuosille siten, että EAKR:n osuus kai-
22921: että hankkeet käynnistyvät? kesta rahoituksesta on vuosina 2000 ja 2001 noin
22922: 60%.
22923: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Ohjelman täydennysosassa tarkennetaan oh-
22924: ti seuraavaa: jelman rahoitusta eri toimenpidekokonaisuuk-
22925: Suomen tavoite 1 -alue on ohjelmakaudella siin. Itä-Suomen ohjelman täydennysosassa on
22926: 2000-2006 selvästi laajempi kuin edellisen oh- esitetty rahoituksenjakautuminen myös maakun-
22927: jelmakauden vastaava tavoite 6 -alue. Kun Poh- nittain, koska tämä on nähty maakuntien taholta
22928: jois-Savon maakunta kokonaisuudessaan tuli oh- koko ohjelmakautta koskevan rahoitussuunnitte-
22929: jelma-alueeseen, tuli myös edellisellä kaudella lun kannalta välttämättömäksi. Rahoituksen mu-
22930: ED-ohjelmien ulkopuolella ollut Kuopion seutu kaan lukien yritysrahoitus maakunnittaisesta ja-
22931: kehittämistoimenpiteiden kohteeksi. Koska Kuo- kaumasta on sovittu Itä-Suomen neljän maakun-
22932: pion seudulla on lisäksi laaja pohja yritystoimin- nan yhteisessä valmistelussa.
22933: nalle ja taloudellinen nousukausi vilkastuttaa yri- Ohjelman vuosittainen rahoitus ratkaistaan
22934: tysten investointeja, on selvää, että yritysrahoi- edellä mainittujen asiakirjojen pohjalta hyväksy-
22935: tukselle on voimakas kysyntä erityisesti Pohjois- mällä maakunnan yhteistyöasiakirja. Tämä kuu-
22936: Savossa. Taloudellisen kasvun leviäminen sekä luu rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hal-
22937: tietoisuus tavoite 1 -ohjelman tarjoamista mah- linnoinnista annetun lain 21 §:n mukaisesti maa-
22938: dollisuuksista on kuitenkin kasvattanut yritysra- kunnan yhteistyöryhmän tehtäviin. Rakennera-
22939: hoituksen kysyntää myös muissa tavoite 1 -maa- hasto-ohjelmien hallinnoinnista annetun asetuk-
22940: kunnissa. sen 1 §:ssä määritellään maakunnan yhteistyö-
22941: Alueellisten tavoiteohjelmien rahoitus mää- asiakirjan sisältö. Sen mukaan yhteistyöasiakir-
22942: räytyy ohjelma-asiakirjan, sen täydennysosan ja jassa esitetään hallinnonaloittain muun muassa
22943: rakennerahas to-o hj elmi en kansallisesta hallin- arvio rakennerahastovarojen ja vastaavan val-
22944: noinnista annetun lain (1353/1999) ja tämän lain tion rahoitusosuuden tarpeesta seuraavana va-
22945: nojalla annetun asetuksen (1354/1999) perusteel- rainhoitovuonna.
22946: la. Ensimmäiset maakuntien yhteistyöasiakirjat
22947: Euroopan unionin komissio hyväksyi Suomen valmistuivat kevättalvella 2000, ja niiden pohjal-
22948: esityksen Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjel- ta on laadittu esitys vuoden 2000 ensimmäiseksi
22949:
22950:
22951: 2
22952: Ministerin vastaus KK 557/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
22953:
22954:
22955: lisätalousarvioksi ja vuoden 2001 talousarvion Edustaja Kääriäisen kirjallisessa kysymykses-
22956: laadinta perustuu niihin. Yhteistyöasiakirjojen sä mainitsema rahojen siirto maakunnasta toi-
22957: valmistelun aikana maakunnan liitoilla on ollut seen on edellä selostetun mukaisesti maakuntien
22958: mahdollisuus painottaa keskinäisin sopimuksin keskenään sovittava asia. Hallitus katsoo, että
22959: rahoituksen jakautumista maakuntien välillä ja sekä kansallinen hallintolaki että ohjelma-asia-
22960: ottaa huomioon yritysten investointien rahoitta- kirja antavat mahdollisuuden näiden siirtojen te-
22961: misen erilaiset tarpeet. kemiselle.
22962:
22963:
22964: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
22965:
22966: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
22967:
22968:
22969:
22970:
22971: 3
22972: KK 557/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk Ministems svar
22973:
22974:
22975:
22976:
22977: Tili riksdagens talman
22978:
22979: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Europeiska unionens kommission godkände
22980: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Finlands förslag till mål 1-program för Östra och
22981: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- norra Finland den 30 mars 2000. I dessa doku-
22982: po Kääriäinen /cent undertecknade skriftliga ment bestäms programmens finansiering enligt
22983: spörsmål SS 557/2000 rd: år, fond och riktlinjer för verksamheten samt den
22984: nationella offentliga finansiering som motsvarar
22985: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta detta och en uppskattning av den privata finan-
22986: för att de motiverade investringsprojek- sieringen. Då programmet för östra Finland be-
22987: ten i landskapet Norra Savolax skall få reddes antog man att behovet av företagsfinan-
22988: investeringsstöd så att projekten kan siering skulle vara stort särskilt i början av pro-
22989: starta? gramperioden. Därför har ERUF-finansieringen,
22990: som används för företagens investeringar, inrik-
22991: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tats på de första programåren så att ERUF:s an-
22992: föra följande: del av den totala finansieringen är ca 60 % år
22993: Finlands mål 1-område är under programperio- 2000 och 2001.
22994: den 2000---2006 klart större än motsvarande mål I programmets kompletterande del preciseras
22995: 6-område under den föregående programperio- finansieringen av programmet till åtgärdshelhe-
22996: den. När landskapet Norra Savolax i sin helhet ter. I den kompletterande delen till programmet
22997: blev en del av programområdet blev även Kuo- för östra Finland har man föreslagit att finansie-
22998: pionejden, som under den föregående perioden ringen fördelas även enligt landskap eftersom
22999: inte omfattades av EU-programmen, föremål för landskapen har ansett att detta är nödvändigt med
23000: utvecklingsåtgärder. Eftersom det i Kuopio- tanke på planeringen av finansieringen för hela
23001: nejden finns en bred bas för företagsverksamhet programperioden. Om fördelning av finansie-
23002: och det ekonomiska uppsvinget ökar företagens ringen, inklusive företagsfinansieringen, enligt
23003: investeringar är det klart att det råder en stor ef- landskap har överenskommits i den gemensam-
23004: terfrågan på företagsfinansiering särskilt i Norra ma beredningen för de fyra landskapen i östra
23005: Savolax. Det faktum att det ekonomiska upp- Finland.
23006: svinget sprider sig och vetskapen om de möjlig- Den årliga finansieringen av programmet av-
23007: heter som mål 1-programmet erbjuder har dock görs på basis av ovan nämnda dokument genom
23008: ökat efterfrågan på företagsfinansiering även i att man antar landskapets samarbetsdokument.
23009: andra 1andskap som omfattas av må1 1-program- Detta hör enligt 21 § lagen om den nationella för-
23010: met. valtningen av programmen för strukturfondema
23011: Finansieringen av de regionala målprogram- tilllandskapets samarbetsgrupps uppgifter. I 1 §
23012: men bestäms enligt programdokumentet, dess förordningen om den nationella förvaltningen av
23013: kompletterande del och lagen om den nationella programmen för strukturfondema bestäms inne-
23014: förvaltningen av programmen för strukturfonder- hållet i landskapets samarbetsdokument. Enligt
23015: na (135311999) samt den förordning (1354/1999) paragrafen presenteras i samarbetsdokumentet
23016: som givits med stöd av lagen. enligt förvaltningsområde i fråga bl.a. en upp-
23017:
23018:
23019: 4
23020: Ministerns svar KK 557/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk
23021:
23022:
23023: skattning av medlen i strukturfonderna och av landskapen genom inbördes avtal och beakta fö-
23024: den motsvarande statliga medfinansieringen un- retagens olika behov då det gäller finansiering av
23025: der följande finansår. investeringar.
23026: De första samarbetsdokumenten för landska- Överföring av pengar från ett landskap tili ett
23027: pen blev fårdiga på vårvintern 2000 och på basis annat, som riksdagsledamot Kääriäinen nämner i
23028: av dem har förslaget tili den första tiliäggsbudge- sitt skriftliga spörsmål, är enligt vad som anförts
23029: ten för 2000 gjorts upp och dessutom baserar sig ovan en sak som landskapen kommer överens om
23030: uppgörandet av budgeten för 2001 på dem. Un- sinsemelian. Regeringen anser att både den natio-
23031: der beredningen av samarbetsdokumenten har nelia förvaltningslagen och programdokumentet
23032: förbunden på landskapsnivå haft möjlighet att ger möjligheter tili sådana överföringar.
23033: avväga fördelningen av finansieringen melian
23034:
23035:
23036: Helsingfors den 28 juni 2000
23037:
23038: Region- och kommunminister Martti Korhonen
23039:
23040:
23041:
23042:
23043: 5
23044: KK 558/2000 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
23045:
23046:
23047:
23048:
23049: KIRJALLINEN KYSYMYS 558/2000 vp
23050:
23051: Traktorin polttoaineen lisäveron suorittamis-
23052: velvollisuus
23053:
23054:
23055:
23056:
23057: Eduskunnan puhemiehelle
23058:
23059: Ajoneuvohallintokeskuksen, verottajan ja hallin- ojitus- yms. työmaille, katsottiin aiemmin lisä-
23060: totuomioistuinten käytännössä on esiintynyt epä- verosta vapaaksi, mutta äskettäisellä hallinto-
23061: yhtenäisyyttä sen suhteen, millaisiin töihin trak- oikeuden päätöksellä näitä töitä ei enää pidetty-
23062: toria saadaan moottoriajoneuvoverosta annetun kään maa- ja metsätalouteen kuuluvina.
23063: lain (722/ 1966) 17 a §:n mukaan käyttää lisä-
23064: veroa suorittamatta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23065: Tulkintaongelmia on aiheutunut erityisesti sii- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
23066: tä, missä tilanteissa tela-alustaisen kaivinkoneen vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23067: kuljettamiseen käytettävää traktoria on katsotta- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23068: va käytettävän maa- ja metsätalouden harjoitta-
23069: miseen siten, ettei lisäveroa tarvitse maksaa. On- Onko hallitus tietoinen moottoriajoneu-
23070: gelmat johtuvat osittain siitä, ettei maa- ja metsä- voverolain 17 a §:n soveltamiseen liitty-
23071: talouden käsitettä ole laissa kattavasti määritelty. vistä epäselvyyksistä ja
23072: Tietoon on tullut muun muassa tapaus, jossa
23073: maatilatalouden harjoittajan urakointi, jossa hän mitä hallitus aikoo tehdä, jotta traktorin
23074: käytti traktoria tela-alustaisen kaivinkoneen siir- käyttö tela-alustaisen kaivinkoneen siir-
23075: tämiseen metsänparannustyömaille ja toisille tämiseen kysymyksen perusteluissa ku-
23076: maatalouden harjoittajille urakoimiinsa pellon- vatuissa tilanteissa olisi lisäverosta va-
23077: paata?
23078:
23079:
23080: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
23081:
23082: Osmo Puhakka /kesk Inkeri Kerola /kesk
23083: Jukka Vihriälä /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
23084: Niilo Keränen /kesk Anneli Jäätteenmäki /kesk
23085: Antti Rantakangas /kesk Pekka Vilkuna /kesk
23086: Hannu Aho /kesk
23087:
23088:
23089:
23090:
23091: Versio 2.1
23092: KK 558/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym. Ministerin vastaus
23093:
23094:
23095:
23096:
23097: Eduskunnan puhemiehelle
23098:
23099: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ta. Helsingin hallinto-oikeus on sittemmin vah-
23100: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vistanut Ajoneuvohallintokeskuksen antaman
23101: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ratkaisun perustellen päätöstään sillä, että kun
23102: vastattavaksi kansanedustaja Osmo Puhakan traktoria käytetään kuljettamaan työkonetta työ-
23103: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen paikalta toiselle, kuljetus ei ole maa- ja metsäta-
23104: KK 558/2000 vp: louden piiriin luettavaa lisäverosta vapaata kulje-
23105: tus toimintaa.
23106: Onko hallitus tietoinen moottoriajoneu- Eri polttoaineiden käytöstä ajoneuvoissa sää-
23107: voverolain 17 a §:n soveltamiseen liitty- detään moottoriajoneuvoverosta annetussa lais-
23108: vistä epäselvyyksistä ja sa. Pääsääntönä on, että dieselmoottorilla varus-
23109: tetuissa ajoneuvoissa on käytettävä dieselöljynä
23110: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta traktorin verotettua polttoainetta. Jos tämän sijasta käyte-
23111: käyttö tela-alustaisen kaivinkoneen siir- tään kevyttä polttoöljyä, ajoneuvosta kannetaan
23112: tämiseen kysymyksen perusteluissa ku- moottoriajoneuvoveron lisävero. Vaikka lainsää-
23113: vatuissa tilanteissa olisi lisäverosta va- däntöön ei sisälly varsinaista kieltoa käyttää ke-
23114: paata? vyttä polttoöljyä dieselajoneuvossa, lisäveron
23115: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tarkoituksena on tehokkaana taloudellisena seu-
23116: ti seuraavaa: raamuksena varmistaa oikean polttoaineen käyt-
23117: tö.
23118: Kysymys liittynee eraaseen Ajoneuvohallinto- Lakiin kuitenkin sisältyy eräitä verotusta lie-
23119: keskukselle traktorin käytöstä kevyellä polttoöl- ventäviä poikkeuksia edellä mainitusta pääsään-
23120: jyllä tehtyyn ennakkoratkaisuhakemukseen. En- nöstä. Moottoriajoneuvoverolain 17 a §on tällai-
23121: nakkoratkaisua oli pyydetty siitä, oliko maatila- nen poikkeussäännös, jonka tarkoituksena on sal-
23122: talouden harjoittajan mahdollista käyttää maata- lia maa- ja metsätalouden piirissä tapahtuva lisä-
23123: loustraktoriaan kaivinkoneen kuljettamiseen työ- verosta vapaa traktorin käyttö. Tämä käyttö on
23124: maalta toiselle. Kaivinkonetta, joka oli teloilla rajattava laissa riittävän täsmällisesti. Kun ny-
23125: varustettua tyyppiä, käytettiin hakemuksen mu- kyisin voimassa olevasta järjestelystä säädettiin,
23126: kaan koneurakointiin, jota hakija piti maatalou- tarkoituksena oli toisaalta myös järjestää kevyen
23127: den sivuelinkeinona ja jota ei veroteta erillisenä polttoöljyn käyttö siten, että tarve polttoaineiden
23128: liikkeenä. Kaivuria ei voida rakenteensa johdos- vaihtamiseen dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn
23129: ta siirtää ajamalla työmaalta toiselle, vaan se vaa- välillä olisi maa- ja metsätalouden eräiden laissa
23130: tii erillisen alustan tällaisiin kuljetuksiin. lueteltujen oheistoimintojen mukaan mahdolli-
23131: Ajoneuvohallintokeskus katsoi ennakkorat- simman vähäinen. Toisaalta tavoitteena oli myös
23132: kaisussaan, että tässä tapauksessa ei ole kysymys se, ettei kevyttä polttoöljyä käyttäen ryhdyttäisi
23133: sellaisesta maa- tai metsätalouden tai sen sivu- harjoittamaan varsinaista kuljetus toimintaa. Laki
23134: elinkeinojen piiriin kuuluvasta traktorin käytös- onkin laadittu siten, että maa- ja metsätalous-
23135: tä, joka olisi moottoriajoneuvoverolain 17 a §:n käyttöön voidaan katsoa sisältyvän maatalouden
23136: mukaan vapaa moottoriajoneuvoveron lisäveros- harjoittajalle tavanomaisia sivuelinkeinojen ja
23137:
23138:
23139: 2
23140: Ministerin vastaus KK 558/2000 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
23141:
23142:
23143: yksityistalouden pnrun kuuluvia käyttötarkoi- mihin tarkoitukseen ajoneuvoa käytetään. Siten
23144: tuksia. Rajauksessa on aivan erityisesti kysymys lakiin välttämättä aina jää jonkinlainen rajanveto
23145: siitä, että maa- ja metsätalouteen kuulumaton verollisen ja verovapaan käytön välillä, jos kan-
23146: kuljetustoiminta on tarkoitettu toimitettavaksi li- sallisessa lainsäädännössä ylipäätään hyödynne-
23147: säveron alaisena, toisin sanoen joko dieselöljyä tään direktiivin sallimaa poikkeusta, joka mah-
23148: käyttäen tai suorittamalla ajoneuvosta moottori- dollistaa kevyen polttoöljyn käytön maa- ja met-
23149: ajoneuvoverolain 19 §:n mukainen päivämaksu. sätaloudessa.
23150: Moottoriajoneuvoverolain edellä mainittua Yhteenvetona voidaan todeta, että siinä yksit-
23151: säännöstä voidaan tarkastella myös EU:n poltto- täistapauksessa, johon kysymys näyttää liitty-
23152: aineveroa koskevan lainsäädännön kannalta. Mi- vän, on kysymys vain maatalouskäytön ja verol-
23153: neraaliöljyjen valmisteverojen rakenteen yhte- lista polttoainetta edellyttävän kuljetustoimin-
23154: näistämisestä annetun neuvoston direktiivin nan välisestä rajanvedosta. Laki ei tässä kohden
23155: (92/81/ETY) mukaisena pääperiaatteena on, että ole erityisen epäselvä tai peruslähtökohdiltaan
23156: moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa tulee käyttää epäjohdonmukainen eikä tiedossa ainakaan ole
23157: polttoaineena dieselöljyä. Suomen lainsäädän- sen kaltainen eri viranomaisten ja tuomioistuin-
23158: nössä tästä on huolehdittu säätämällä moottori- ten käytäntöjen epäyhtenäisyys kuin mihin kysy-
23159: ajoneuvoverolaissa varsin korkea lisävero niille, myksen perusteluissa viitataan. Tällaisiin rajan-
23160: jotka käyttävät ajoneuvossa kevyttä polttoöljyä. vetoihin, joita lainsäädännössä esiintyy, voi kui-
23161: Direktiivissä on kuitenkin eräitä poikkeuksia, tenkin periaatteessa aina liittyä joitakin sellaisia
23162: joista 8 artiklan 2 kohdan f alakohta koskee ajo- tulkintakysymyksiä, joiden ratkaisuun kaikki
23163: neuvoja, joita käytetään yksinomaan maatalou- osapuolet eivät välttämättä aina ole tyytyväisiä.
23164: dessa ja puutarhan hoidossa sekä metsätaloudes- Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan täs-
23165: sa ja sisävesikalastuksessa. Näissä tarkoituksissa sä asiassa on kysymys paremminkin tästä kuin
23166: direktiivi sallii kevyen polttoöljyn käytön. Mai- lainsäädännössä tai soveltamiskäytännössä ole-
23167: nittuun direktiiviin ei sisälly sellaisia poikkeus- vasta puutteellisuudesta. Yhteisöoikeus huo-
23168: säännöksiä, jotka tarkoittaisivat tavanomaisen mioon ottaen ei myöskään ole näkyvillä mahdol-
23169: tiellä tapahtuvan kuljetustoiminnan vapauttamis- lisuuksia muuttaa esimerkiksi moottoriajoneuvo-
23170: ta veroista jonkin ajoneuvoryhmän osalta. Moot- verolain säännöksiä siten, että ne sallisivat ny-
23171: toriajoneuvoverolain 17 a §:n mukainen rajaus kyistä laajemman tavarankuljetusmahdollisuu-
23172: on tarkasti yhteisölainsäädännön mukainen. Eri- den kevyttä polttoainetta käyttäen. Jos lakia olisi
23173: tyisesti on syytä huomata, ettei yhteisölainsää- muutettava, ainoaksi mahdollisuudeksi näyttäisi
23174: däntö suinkaan tarkoita sallia maataloustraktorin jäävän supistaa sitä aluetta, jolla kevyen polttoöl-
23175: tyyppisille ajoneuvoille tai maa- ja metsätalou- jyn käyttö lisäverotta on mahdollista. Myöskään
23176: den harjoittajille rajoittamatonta mahdollisuutta tällaisia muutoksia ei moottoriajoneuvoverolain
23177: kevyen polttoöljyn käyttöön riippumatta siitä, 17 a §:ään kuitenkaan ole suunnitteilla.
23178:
23179:
23180: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
23181:
23182: Ministerin valtiovarainministeriössä sijaisena
23183: ministeri Martti Korhonen
23184:
23185:
23186:
23187:
23188: 3
23189: KK 558/2000 vp- Osmo Puhakka /kesk ym. Ministerns svar
23190:
23191:
23192:
23193:
23194: Tili riksdagens talman
23195:
23196: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger som enligt 17 a § lagen om skatt på motorfordon
23197: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- är befriad från tilläggsskatt på motorfordon. Hel-
23198: rådet översänt följande av riksdagsledamot Osmo singfors förvaltningsdomstol har senare fast-
23199: Puhakka /cent m.fl. undertecknade skriftliga ställt Fordonsförvaltningscentralens avgörande
23200: spörsmål SS 558/2000 rd: och motiverat det med att när traktom används
23201: för att transportera en arbetsmaskin från en ar-
23202: ir regeringen medveten om de oklarhe- betsplats till en annan är transporten inte en så-
23203: ter som råder beträffande tillämpning- dan jord- eller skogsbrukstransport som är befri-
23204: en av 17 a § lagen om skatt på motorfor- ad från tilläggsskatt.
23205: don och 1 lagen om skatt på motorfordon finns bestäm-
23206: melser om användningen avolika slags bränslen i
23207: vad ämnar regeringen göra för att an- fordon. Huvudregeln är att i fordon med diesel-
23208: vändningen av en traktor för att flytta en motor skall användas bränsle som beskattas som
23209: banddriven grävmaskin, såsom det be- dieselolja. Om man i stället använder lätt bränn-
23210: skrivs i spörsmålet, skall vara fri från olja uppbärs en tilläggsskatt för motorfordonet.
23211: tilläggsskatt? Fastän lagen inte innehåller något egentligt för-
23212: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bud mot användning av lätt brännolja i dieselfor-
23213: föra följande: don är avsikten med tilläggsskatten att genom ef-
23214: fektiva ekonomiska påföljder försäkra sig om att
23215: Frågan torde ha samband med en anhållan om det rätta bränslet används.
23216: förhandsavgörande som inlämnats till Fordons- Lagen innehåller ändå några undantag som ger
23217: förvaltningscentralen. Frågan gällde användning skattelindring från den nyss nämnda huvudre-
23218: av lätt brännolja i traktorer. Man hade bett att få geln. 17 a § lagen om skatt på motorfordon är en
23219: ett förhandsavgörande om huruvida det var möj- sådan undantagsregel och avsikten med den är att
23220: ligt för en gårdsbruksidkare att använda sin lant- tillåta användning av traktor inom jord- och
23221: brukstraktor för att transportera en grävmaskin skogsbruket utan att man behöver betala tilläggs-
23222: från en arbetsplats till en annan. Grävmaskinen, skatt. För den här användningen måste man dra
23223: som var banddriven, användes enligt ansökan för upp precisa gränser i lagen. När bestämmelsema
23224: maskinentreprenad, som den sökande ansåg vara om det nuvarande systemet utarbetades hade man
23225: en binäring till jordbruket och som inte beskattas å ena sidan för avsikt att arrangera användningen
23226: som en separat affårsrörelse. Grävmaskinen kan av brännolja, så att behovet av att byta mellan
23227: p.g.a. sin konstruktion inte köras från en arbets- dieselolja och lätt brännolja för vissa verksam-
23228: plats till en annan, utan det krävs ett speciellt un- hetsformer i anslutning till jord- och skogsbru-
23229: derlag för det. ket, vilka nämns i lagen, skulle vara möjligast li-
23230: Fordonsförvaltningscentralen ansåg i sitt för- tet. Å andra sidan var målet också att de som an-
23231: handsavgörande att det inte var fråga om en så- vänder lätt brännolja inte skulle börja idka egent-
23232: dan användning av traktorn som hänför sig till lig transportverksamhet. Lagen är utarbetad så att
23233: jord- eller skogsbruket eller dess binäringar och man till användning i jord- och skogsbruk kan
23234:
23235:
23236: 4
23237: Ministerns svar KK 558/2000 vp - Osmo Puhakka /kesk ym.
23238:
23239:
23240:
23241: räkna sådana vanliga bruksändamål som hör tili net används tili. Därför bör det i lagen oundvikli-
23242: en gårdsbruksidkares sedvanliga binäringar och gen finnas någon sorts gränsdragning melian be-
23243: privata hushåll. Vid avgränsningen i lagen är det skattad och skattefri användning, om man i den
23244: speciellt fråga om att transportverksamhet som nationelia lagstiftningen vill dra nytta av det i di-
23245: inte hör tili jord- och skogsbruket är avsedd att rektivet tillåtna undantaget som möjliggör bruk
23246: underkastas tilläggsskatt, dvs. antingen genom av lätt brännolja inomjord- och skogsbruket.
23247: att dieselolja används eller genom att den i 19 § Sammanfattningsvis kan konstateras att det i
23248: lagen om skatt på motorfordon nämnda dagsav- det enskilda fali som spörsmålet verkar hänföra
23249: giften erläggs. sig tili är fråga enbart om en gränsdragning mel-
23250: Den nyss nämnda bestämmelsen i lagen om lan användning inom jordbruket och en trans-
23251: skatt på motorfordon kan granskas också med av- portverksamhet som förutsätter användning av
23252: seende på EU:s lagstiftning om bränsleaccis. Hu- beskattat bränsle. På den här punkten är lagen
23253: vudprincipen i rådets direktiv om harmonisering inte särskilt oklar elier inkonsekvent tili sin ut-
23254: av strukturema för punktskatter på minera1oljor gångspunkt och det har inte kommit tili finansmi-
23255: (92/81/EEG) är att motordrivna fordon skall an- nisteriets kännedom att olika myndigheters och
23256: vända diese1olja som bräns1e. 1 finsk lagstiftning domstolars praxis skulie ha skilt sig från varan-
23257: har man ordnat detta genom att i lagen om skatt dra på det sätt som antyds i motiveringen tili
23258: på motorfordon införa bestämmelser om en täm- spörsmålet. Sådana här gränsdragningar, som fö-
23259: ligen hög tilläggsskatt för dem som använder 1ätt rekommer i lagstiftningen, kan i princip alitid
23260: bränno1ja i sitt fordon. 1 direktivet finns emeller- vara förenade med tolkningsfrågor och alla par-
23261: tid några undantag, av vilka artike1 8.2 punkt f ter är inte alitid nödvändigtvis nöjda med avgö-
23262: gäller fordon som används enbart inom jord- randet. Finansministeriets uppfattning är att det i
23263: bruks- och trädgårdsnäringama samt inom skogs- det här faliet snarare är fråga om det sistnärnnda
23264: bruk och vid insjöfiske. För dessa ändamål tillå- än om att det skulie finnas brister i lagen elier till-
23265: ter direktivet användning av 1ätta brännoljor. lämpningen av den. Med beaktande av gemen-
23266: Några sådana undantagsbestämmelser som för en skapsrätten finns det som det nu ser ut heller inga
23267: viss fordonsgrupp skulle innebära befrielse från möjligheter att ändra t.ex. bestämmelserna i la-
23268: skatt för van1ig transportverksamhet på väg inne- gen om skatt på motorfordon så att de skulle
23269: hålier det nämnda direktivet inte. Avgränsning- tilllåta utökade möjligheter tili varutransporter
23270: en i 17 a § 1agen om skatt på motorfordon följer som använder lätt brännolja. Om man skulle änd-
23271: gemenskaps1agstiftningen tili punkt och pricka. ra lagen verkar den enda möjligheten vara att
23272: Det är skäl att specielit notera att gemenskapslag- minska på det område där användningen av lätt
23273: stiftningen inte alis avser att ge fordon av typen brännolja är möjlig utan att tilläggsskatt måste
23274: lantbrukstraktor elier dem som idkar jord- och betalas. Inte heller sådana ändringar av 17 a § la-
23275: skogsbruk obegränsade möjligheter att använda gen om skatt på motorfordon är emellertid under
23276: lätt brännolja oberoende av vilket ändamål fordo- planering.
23277:
23278:
23279:
23280: Helsingfors den 29 juni 2000
23281:
23282: Stäliföreträdare för ministem i finansministeriet
23283: minister Martti Korhonen
23284:
23285:
23286:
23287:
23288: 5
23289: KK 559/2000 vp- Tarja Kautto /sd
23290:
23291:
23292:
23293:
23294: KIRJALLINEN KYSYMYS 559/2000 vp
23295:
23296: Erikoislääkäripulan vaikutukset julkiseen ter-
23297: veydenhuoltoon
23298:
23299:
23300:
23301:
23302: Eduskunnan puhemiehelle
23303:
23304: Erikoislääkärien rekrytoiminen kuntasektorin luttamaan tarpeeksi sellaisia erikoislääkäreitä,
23305: sairaaloiden palvelukseen on ongelma koko jotka olisivat halukkaita koulutuksen jälkeen ha-
23306: maassa. Julkisella sektorilla pulaa on erityisesti keutumaan julkisen sektorin palvelukseen.
23307: silmälääkäreistä, anestesialääkäreistä, psykiat- Sairaanhoitopalveluiden kysyntä tulee kasva-
23308: reista, ortopedeista ja röntgenlääkäreistä. Lisäk- maan, koska väestö vanhentuu, joten myös eri-
23309: si lähitulevaisuudessa moni psykogeriatrian eri- koislääkäreitä tarvitaan tulevaisuudessa enem-
23310: koislääkäri on jäämässä eläkkeelle, eikä uutta män. Erikoislääkäreiden koulutusaika on pitkä,
23311: työvoimaa ole tiedossa. Tilanne vaikeuttaa pal- eikä sitä voida juuri nopeuttaa vaarantamatta am-
23312: veluiden järjestämistä. mattitaitovaatimuksia, joten kysynnän tarpee-
23313: Erikoislääkäripulaan on ainakin kaksi syytä. seen tulisi varautua hyvissä ajoin etukäteen.
23314: Ensinnäkään julkinen sektori ei pysty kilpaile-
23315: maan paikoissa yksityisen sektorin palkkojen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23316: kanssa. Toinen syy on se, että erikoistumaan ha- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23317: luavien lääkäreiden on vaikea löytää erikoistu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23318: mispaikkoja ja koulutuspaikkojen vähäisyyden vaksi seuraavan kysymyksen:
23319: takia erikoistuminen pitkittyy monilla aloilla.
23320: Tällä hetkellä yliopistosairaalat eivät pysty kou- Miten hallitus aikoo puuttua julkisen
23321: sektorin erikoislääkäripulaan?
23322:
23323:
23324: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
23325:
23326: Tarja Kautto /sd
23327:
23328:
23329:
23330:
23331: Versio 2.0
23332: KK 559/2000 vp- Tarja Kautto /sd Ministerin vastaus
23333:
23334:
23335:
23336:
23337: Eduskunnan puhemiehelle
23338:
23339: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nen osuus lääkärityövoimasta on viime vuosina
23340: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pysynyt 4,5 %:n tasolla.
23341: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Julkisen sektorin mahdollisuuksiin saada riit-
23342: vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd tävästi lääkäreitä vaikuttavat koulutuksen ohella
23343: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK myös lääkäreiden palkkarakenne, sairausvakuu-
23344: 559/2000 vp: tusjärjestelmän korvauskäytännöt sekä uudistu-
23345: nut eläkelainsäädäntö. Lääkärikunta näyttää
23346: Miten hallitus aikoo puuttua julkisen käyttävän ennakoitua enemmän osa-aikaeläk-
23347: sektorin erikoislääkäripulaan? keen, varhennetun vanhuuseläkkeen ja yksilölli-
23348: sen varhaiseläkkeen mahdollisuuksia. Kaikki
23349: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edellä mainitut seikat vaikuttavat siihen, että lä-
23350: ti seuraavaa: hivuosina lääkäritilanne ei helpotu, vaikka kor-
23351: Suomessa on lääkäreitä asukasmäärään suh- jaavat toimenpiteet on aloitettu.
23352: teutettuna OECD-maiden keskitasoa. Asukas- Viime vuoden alusta voimaan tullut erikois-
23353: määrät työikäistä lääkäriä kohden olivat alku- lääkärikoulutusta koskevan asetuksen uudista-
23354: vuonna 1999 Pohjoismaissa: Norja 300, Islanti minen tehostaa määrällisesti ja sisällöllisesti eri-
23355: 310, Tanska 315, Ruotsi 320 ja Suomi 335. koislääkärikoulutusta. Samaa tavoitetta tukee tä-
23356: Lääkärit sijoittuvat alueittain epätasaisesti. män vuoden alusta voimaan tullut EVO-lainsää-
23357: Uudellamaalla ja yliopistosairaaloiden seutukun- dännön uudistaminen.
23358: nilla on väestöön suhteutettu lääkäritiheys noin Jokaiseen lääkärikoulutusta antavaan yliopis-
23359: kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. toon on lääketieteellisen tiedekunnan tueksi pe-
23360: Lääkäreitä on valmistunut 1990-luvulla vuo- rustettu lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen
23361: sittain 200-300 enemmän kuin työelämästä on neuvoa-antavat alueelliset neuvottelukunnat
23362: poistunut. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja Yliopiston ja yliopistosairaalan lisäksi neuvotte-
23363: supistettiin vuosina 1993-1997 noin 500:sta lukunnassa ovat edustettuina yliopistosairaalan
23364: 360:een. Aloituspaikkoja lisättiin vuonna erityisvastuualueen terveyskeskukset ja sairaan-
23365: 1998 430:eenja vuonna 1999 485:een. Lääkäri- hoitopiirit Alueellisen neuvottelukunnan tehtä-
23366: koulutus kestää kuusi vuotta. Tämän takia vuo- vänä on kartoittaa alueen lääkärityövoiman tar-
23367: teen 2003 saakka meillä valmistuu noin 150 lää- ve, sen kehittyminen ja löytää koulutukselliset
23368: käriä vuosittain vähemmän kuin tähän asti. Aloi- ratkaisut tarpeen tyydyttämiseen.
23369: tuspaikkojen lisäyslenjohdosta vuoden 2004 jäl- Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
23370: keen valmistuu 430--480 lääkäriä vuosittain. vottelukunta on selvittänyt lääkärien ja hammas-
23371: Lääkärityövoiman tarve on lisääntynyt. Väes- lääkärien työvoimatilannetta lokakuussa 1999.
23372: tön ikääntymisen ohella tähän on myös muita, Selvityksen mukaan sairaalalääkäreiden viroista
23373: vaikeammin ennakoitavissa olevia syitä, kuten noin 11,5 % oli vailla pätevää hoitajaa tai sijaista
23374: työaikalaki sekä tutkimukseen panostaminen. Ul- ei saatu lainkaan. Sairaanhoitopiireissä puuttui
23375: komailla olevien työikäisten lääkärien suhteelli- noin 550 erikoislääkäriä ja paristakymmenestä
23376: erikoistumisvirasta puuttui lääkäri. Aluekohtai-
23377:
23378:
23379: 2
23380: Ministerin vastaus KK 559/2000 vp- Tarja Kautto /sd
23381:
23382:
23383: set erot olivat suuret. Käytännössä yliopistosai- eikä tasoita alueellista jakautumista. Sosiaali- ja
23384: raaloissa ja yliopistosairaalapaikkakunnilla ei ol- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman
23385: lut lääkäripulaa, mutta muualla oli. Tammikuus- 2000-2003 mukaisesti sosiaali- ja terveysmi-
23386: sa 1997 tehtyyn selvitykseen verrattuna lääkäri- nisteriön, opetusministeriön ja kuntatyönantajan
23387: työvoimatilanne ei ole parantunut. tulee edistää sellaisia toimenpiteitä, jotka paran-
23388: Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lää- tavat julkisen sektorin lääkärien ammatinharjoit-
23389: kärikoulutuksen aloituspaikkoja pitää vielä lisä- tamisen edellytyksiä ja työhön sitoutumista, ku-
23390: tä. Koulutus tulee toteuttaa kaikissa viidessä lää- ten työjärjestelyjä, ammattitaidon ylläpitoa ja
23391: kärikoulutusta antavassa yliopistossa siten, että vuorovaikutuksen lisäämistä perus- ja erikoista-
23392: valmistuvien lääkärien alueellinen jakauma on son kesken. Näihin kysymyksiin haetaan ratkai-
23393: tasapuolinen. Yksinomaan lääkärikoulutuksen li- suja tämän hallituskauden aikana.
23394: sääminen ei poista julkisen sektorin lääkäripulaa
23395:
23396:
23397: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
23398:
23399: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
23400:
23401:
23402:
23403:
23404: 3
23405: KK 559/2000 vp- Tarja Kautto /sd Ministems svar
23406:
23407:
23408:
23409:
23410: Tili riksdagens talman
23411:
23412: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger för ålder som arbetar utom1ands har under de se-
23413: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- naste åren stannat på en nivå som utgör 4,5 % av
23414: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Tarja läkararbetskraften.
23415: Kautto /sd undertecknade skriftliga spörsmå1 SS På den offentliga sektoms möjlighet att få till-
23416: 559/2000 rd: räck1igt många läkare inverkar inte bara utbild-
23417: ningen utan också läkamas lönestruktur och
23418: På vilket sätt ämnar regeringen ingripa praxis då det gäller ersättningar inom sjukförsäk-
23419: i bristen på specialläkare inom den of- ringssystemet samt den reviderade pensions1ag-
23420: fentliga sektorn? stiftningen. Det verkar som om läkarkåren mera
23421: än beräknat utnyttjar möjlighetema till deltids-
23422: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- pension, förtida ålderspension och individuell
23423: föra följande: förtidspension. Alla ovan närnnda faktorer bidrar
23424: 1 Finland ligger antalet läkare per invånare på ge- till att läkarsituationen inte kommer att underlät-
23425: nomsnittsnivån för OECD-ländema. Antalet in- tas under de närmaste åren trots att åtgärder för
23426: vånare per läkare i arbetsför ålder uppgick i de att rätta till situationen har vidtagits.
23427: nordiska ländema i början av 1999 till300 i Nor- Den revidering av förordningen om speciallä-
23428: ge, 310 i Island, 315 i Danmark, 320 i Sverige karexamen, som trädde i kraft vid ingången av
23429: och 335 i Finland. förra året, kommer både kvantitativt och inne-
23430: Läkama placerar sig ojämnt i regionema. 1 hållsmässigt att förbättra specialläkarutbildning-
23431: Nyland och i ekonomiska regioner med universi- en. Denna målsättning stöds även av revidering-
23432: tetssjukhus finns det dubbelt så många läkare per en av lagstiftningen gällande specialstatsandelar
23433: invånare som i de övriga delama av landet. som trädde i kraft vid ingången av detta år.
23434: Under 1990-talet har årligen utexaminerats Vid varje universitet som ger läkarutbildning
23435: 200-300 fler läkare än anta1et läkare som läm- har som stöd för den medcinska fakulteten imät-
23436: nat arbetslivet. lnom läkarutbildningen minska- tats regionala delegationer som ger råd i frågor
23437: des antalet nybörjarplatser 1993-1997 från ca gällande läkar- och tandläkarutbildningen. I de-
23438: 500 till 360. Ar 1998 ökades antalet nybörjarplat- legationen ingår utöver representanter för univer-
23439: ser till 430 och 1999 till 485. Läkarutbildningen sitetet och universitetssjukhuset dessutom de häl-
23440: räcker sex år. På grund härav kommer fram till socentraler och sjukhusdistrikt som hör till uni-
23441: 2003 att årligen utexamineras ca 150 fårre läkare versitetssjukhusets specialansvarsområde. De re-
23442: än hittills. Tack vare att antalet nybörjarplatser gionala delegationemas uppgift är att kartlägga
23443: har ökat kommer efter 2004 att utexamineras behovet av läkararbetskraft i regionen och ut-
23444: 430-480 läkare per år. vecklingen i fråga om detta samt att finna lös-
23445: Behovet av läkararbetskraft har ökat. Utöver ningar för läkarutbildningen för tillfredsställan-
23446: det faktum att befolkningen blir äldre finns det de av behovet.
23447: även andra orsaker som är svårare att förutse som Delegationen för yrkesutbildade personer
23448: t.ex. arbetstidslagen och satsningen på forsk- inom hälso- och sjukvården har utrett arbets-
23449: ning. Den proportionella ande1en läkare i arbets- kraftssituationen för läkare och tandläkare i okto-
23450:
23451:
23452: 4
23453: Ministems svar KK 559/2000 vp- Tarja Kautto /sd
23454:
23455:
23456: ber 1999. Enligt utredningen är 11,5 % av sjuk- fördelningen av antalet utexaminerade läkare är
23457: husläkartjänstema utan behörig tjänsteinnehava- järnn i alla regioner. Om enbart läkarutbildning-
23458: re eller så har man inte fått någon vikarie alls. en ökas kommer inte läkarbristen inom den of-
23459: Inom sjukvårdsdistrikten fattades ca 550 special- fentliga sektom att försvinna eller de regionala
23460: läkare och till ca tjugo specialiseringstjänster skillnadema att utjärnnas. Enligt mål- och verk-
23461: fanns det ingen läkare. De regionala skillnadema samhetsprogrammet för social- och hälsovården
23462: var stora. 1 praktiken rådde det inte någon läkar- 2000-2003 skall social- och hälsovårdsministe-
23463: brist vid universitetssjukhusen och i regionema riet, undervisningsministeriet och de kommuna-
23464: med universitetssjukhus, men nog på annat håll. la arbetsgivama främja sådana åtgärder som för-
23465: Jämfört med den utredning som gjordes i januari bättrar förutsättningama för läkama att utöva sitt
23466: 1997 har läkamas arbetskraftssituation inte för- yrke och placera sig inom den offentliga sektom,
23467: bättrats. såsom arbetsarrangemang, upprätthållande av yr-
23468: Social- och hälsovårdsministeriet anser att ny- keskunskapen och ökande av kontaktema mellan
23469: börjarplatsema till läkarutbildningen ytterligare bas- och specialnivån. Man strävar efter att lösa
23470: bör ökas. Vid alla fem universitet som ger läkar- dessa frågor under den här regeringsperioden.
23471: utbildning bör utbildningen genomföras så att
23472:
23473:
23474: Helsingfors den 28 juni 2000
23475:
23476: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
23477:
23478:
23479:
23480:
23481: 5
23482: KK 560/2000 vp -Arto Seppälä /sd ym.
23483:
23484:
23485:
23486:
23487: KIRJALLINEN KYSYMYS 560/2000 vp
23488:
23489: Nuorten työpajatoiminnan kansallinen rahoitus
23490:
23491:
23492:
23493:
23494: Eduskunnan puhemiehelle
23495:
23496: Nuorten kansallisen työpajatoiminnan kehittämi- tä ylläpitämään pajatoimintaa nykyisessä laajuu-
23497: sen määräraha on laskenut kolmena peräkkäise- dessaan, vaan sen ylläpitäminen edellyttäisi 15
23498: nä vuotena. Opetusministeriön pääluokassa miljoonan markan lisämäärärahan saamista vuo-
23499: Nuorten työpajatoiminnan kehittämisen määrära- delle 2000.
23500: ha oli vuonna 1998 (tilinpäätös) 21 miljoonaa Tapahtunut määrärahan lasku ei ole missään
23501: markkaa, vuonna 1999 15 miljoonaa markkaa ja suhteessa nuorisotyöttömyyden kehitykseen.
23502: vuonna 2000 4,8 miljoonaa markkaa. Samaan ai- Nuorisotyöttömyyden lasku näyttää pysähtyneen
23503: kaan työpajatoiminta on laajentunut ja vakinais- alle 25-vuotiailla nuorilla n. 45 000 työttömän ta-
23504: tunut, ja arviointitulokset osoittavat toiminnalla solle vuoden 2000 alussa. Selvää nuorisotyöttö-
23505: saadun hyviä tuloksia nuorten sosiaalistamiseksi myyden laskua on ollut vain Uudenmaan TE-kes-
23506: koulutukseen tai työmarkkinoille. Toiminnan va- kuksen alueella, muualla nuorisotyöttömyys on
23507: kiinnuttua on vakavaksi uhkaksi muodostunut junnannut paikoillaan tai jopa noussut.
23508: valtion avustusmäärärahan putoaminen tälle vuo-
23509: delle vain 4,8 miljoonaan markkaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23510: Avustuksien jaon siirryttyä tänä vuonna lää- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
23511: neille läänit ovat olleet hämmästyksissään, kun vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23512: niiden tehtäväksi näyttää jääneen toimivan paja- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23513: toiminnan lopettaminen valtion avustusrahan
23514: pienuuden takia. Esimerkiksi yksin Etelä-Suo- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
23515: men läänissä kansallista kehittämisavustusta haki 15 miljoonan markan lisämäärärahan
23516: 32 pajaa yhteensä 6,7 miljoonan markan edestä. ottamiseksi valtion toiseen lisätalousar-
23517: Koko maassa määrärahaa toimintaan on vain 4,8 vioon opetusministeriön pääluokkaan
23518: miljoonaa markkaa. Määräraha ei mitenkään rii- nuorten työpajatoiminnan kehittämi-
23519: seen momentille 29.99.51?
23520:
23521:
23522: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
23523:
23524: Arto Seppälä /sd Jyrki Katainen /kok
23525: Heli Paasio /sd Marja Tiura /kok
23526: Susanna Huovinen /sd Matti Huutola /vas
23527: Pia Viitanen /sd Kari Uotila /vas
23528: Harry Wallin /sd Säde Tahvanainen /sd
23529: Kirsi Ojansuu /vihr Merikukka Forsius /vihr
23530: Anni Sinnemäki /vihr Kari Urpilainen /sd
23531: Versio 2.0
23532: KK 560/2000 vp -Arto Seppälä /sd ym. Ministerin vastaus
23533:
23534:
23535:
23536:
23537: Eduskunnan puhemiehelle
23538:
23539: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vuoden 2000 nuorten työpajatoiminnan kehit-
23540: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tämiseen osoitettu kansallinen summa on las-
23541: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kenut 6 000 000 markkaa verrattuna vuosiin
23542: vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd 1998 ja 1999. Toisaalta opetusministeriön tavoi-
23543: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK te 3 -ohjelmassa nuorten työpajatoiminnalle
23544: 560/2000 vp: osoitettu summa on kasvanut 2 000 000 mark-
23545: kaa, ja tavoite 1 -summa on vielä avoin. Opetus-
23546: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin ministeriön hallinnonalalla tällä hetkellä tiedos-
23547: 15 miljoonan markan lisämäärärahan sa olevat, nuorten työp!}jatoiminnan kehittämi-
23548: ottamiseksi valtion toiseen lisätalousar- sen suunnatut määrärahat ovat laskeneet noin
23549: vioon opetusministeriön pääluokkaan 4 000 000 markkaa.
23550: nuorten työpajatoiminnan kehittämi- Nuorten työpajojen taloudelliseen vakauteen
23551: seen momentille 29. 99. 51? vaikuttavat merkittävästi myös toiminnan ylläpi-
23552: täjän, yleensä kunnan, ja työhallinnon toimin-
23553: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taan suuntaamat varat. Uusi toimija työpajaver-
23554: ti seuraavaa: kostossa on enenevässä määrin sosiaalihallinto ja
23555: Nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen on vuo- sen erilaiset mahdollisuudet osallistua. Työpajo-
23556: sina 1998-1999 myönnetty tukea nuorisotyölle jen saamaan tukeen vaikuttaa merkittävästi se,
23557: osoitetuista varoista niin veikkausvoittovaroista, miten merkityksellisenä työttömille ja toimeen-
23558: budjettivaroista kuin EU:n rakennerahastova- tulotuen varassa oleville nuorille suunnattuja tu-
23559: roista. Kokonaan kansallinen tuki vuonna 1998 kitoimia pidetään eri hallinnonaloilla.
23560: oli yhteensä 12 800 000 markkaa ja ESR-tuki Nuorten työpajat perustettiin nuorten suur-
23561: 8 200 000 markkaa. Vuonna 1999 kansallinen työttömyyden aikana antamaan työkokemusta
23562: tuki oli jaettu kahteen osaan: veikkausvoittova- nuorille. Toiminnan tarkoitus oli hoitaa laman ai-
23563: roista tuettiin nuorten työpajatoimintaa heuttamaa ongelmaa, mutta nyt nuorten työpaja-
23564: 6 000 000 markalla ja budjettivaroista 6 800 000 toiminta on osoittanut, että pajassa tehtävä työ
23565: markalla. Tämän lisäksi ESR-tukea myönnettiin nuorten kanssa ei ole työmarkkinasuhdanteista
23566: 8 200 000 markkaa. Vuosina 1998 ja 1999 avus- riippuvainen. Nyt pajoissa etsitään, kuntoutta-
23567: tuksien bruttosummat ovat pysyneet samoina, van työllistämisen keinoin, nuorelle hänen oman
23568: mutta varat ovat tulleet eri lähteistä. elämänhallintansa välineitä, jotta polku koulu-
23569: Vuoden 2000 talousarviossa veikkausvoitto- tukseen tai työelämään olisi mahdollinen. Edelli-
23570: varoja on osoitettu nuorten työpajatoimintaan sen viiden vuoden aikana maamme pajoissa oli
23571: 2 000 000 markkaa ja budjettivaroja 4 800 000 vähintään 40 000 nuorta, joista vuoden sisällä pa-
23572: markkaa. ESR-tukea tavoite 3 -alueella on jajakson jälkeen sijoittui joko koulutukseen, työ-
23573: 12 330 000 markkaa, tavoite l -alueella hake- hön tai oppisopimukseen 65-70 % nuorista.
23574: mukset kisaavat muiden hankkeiden kanssa saa- Tämä työ jatkuu pajoissa edelleen, nyt nuoriso-
23575: mastaan osuudesta, mutta arviolta niitä tuetaan työttömyyden nk. kovan ytimen kanssa.
23576: noin 3 000 000 markan summalla.
23577:
23578: 2
23579: Ministerin vastaus KK 560/2000 vp - Arto Seppälä /sd ym.
23580:
23581:
23582: Kansanedustaja Seppälä ja muut ovat esittä- tia aktivointisuunnitelma välittömästi sen jäl-
23583: neet tämän arvokkaan työn tukemisen lisäämis- keen kun on käynyt ilmi, ettei nuori ole hakeutu-
23584: tä. Nuorten työpajatoiminta on ollut projekti- nut koulutukseen tai aktiiviseksi työnhakijaksi.
23585: luonteista, uusien työmenetelmien etsimistä. Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa yhteistyötä
23586: Saatujen kokemuksien ja tutkimustulosten mu- voidaan tehdä nuorten työpajojen kanssa." Lisäk-
23587: kaan toimintaa kannattaa jatkaa. Mutta nuorten si muistiossa todetaan, että "Nuorten kuntoutta-
23588: työpajatoiminnan tulevaisuuden suunnittelu on van työllistämisen yhtenä lähtökohtana on nykyi-
23589: lyhytnäköistä, jos toimintaa ja sen kehittämistä nen nuorten työpajatoiminta."
23590: tuetaan vain projektiluonteisesti. Nyt on etsittä- Näiden esitysten pohjalta suunnitellaan nuor-
23591: vä keinot siirtää hyvä, uusi osaaminen vakitui- ten työpajoille sellaista mallia, jossa se liittyisi
23592: seksi toimenpiteeksi toimenpiteiden valikkoon. osaksi nuorisotyön, sosiaalitoimen ja työhallin-
23593: Hallitus on käsitellyt 16.6.2000 neuvottelus- non yhteistyötä ja yhteistä keinovalikoimaa mui-
23594: saan sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän esi- den hyvien toimenpiteiden joukossa. Tulevaisuu-
23595: tystä työllisyysasteen nostamiseksi sekä syrjäy- dessa yhteistyössä mukana olevia aloja voi olla
23596: tymisen ja köyhyyden estämiseksi. Ministerityö- lisää.
23597: ryhmä esittää, että syrjäytyneisiin kohdistuvat Vastauksena kysymykseen ja edellä olevaan
23598: toimenpiteet valmisteltaisiin Aktiivisen sosiaali- viitaten hallituksella ei ole suunnitelmia lisätä
23599: politiikan työryhmän muistion pohjalta. varoja lisätalousarvioon vaan edetä vastauksessa
23600: Muistiossa ehdotetaan, että "toimeentulotu- esitetyllä tavalla nuorten työpajojen kehittämi-
23601: kea hakeville alle 25-vuotiaille nuorille tulee laa- sessä.
23602:
23603:
23604: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
23605:
23606: Kulttuuriministeri Suvi Linden
23607:
23608:
23609:
23610:
23611: 3
23612: KK 560/2000 vp -Arto Seppälä /sd ym. Ministerns svar
23613:
23614:
23615:
23616:
23617: Tili riksdagens talman
23618:
23619: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger minskat m~d 6 000 000 mk jämfört med 1998
23620: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och 1999. A andra sidan har densumma som i un-
23621: rådet översänt följande av riksdagsledamot Arto dervisningsministeriets mål 3-program anvisats
23622: Seppälä /sd m. fl. undertecknade skriftliga spörs- för ungas verkstadsverksamhet stigit med
23623: mål SS 560/2000 rd: 2 000 000 mk. Summan för måll är ännu öppen.
23624: De anslag inom undervisningsministeriets för-
23625: Amnar regeringen vidta åtgärder för att valtningsområde som man känner till för närva-
23626: i den andra tilläggsbudgeten ta in ett an- rande och som anvisas för utvecklande av ungas
23627: slag på 15 milj. mk för utvecklande av verkstadsverksamhet har minskat med ca
23628: ungas verkstadsverksamhet under mo- 4 000 000 mk.
23629: ment 29.99.51 inom undervisningsmi- På den ekonomiska stabiliteten för ungas verk-
23630: nisteriets huvudtitel? städer inverkar på ett avgörande sätt även de
23631: medel som den som upprätthåller verksamheten,
23632: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- i allmänhet kommunen, och arbetsförvaltningen
23633: föra följande: satsar på verksamheten. En ny aktör inom verk-
23634: För utvecklande av ungas verkstadsverksamhet stadsnätet är i allt högre grad socialförvaltningen
23635: har under 1998-1999 beviljats stöd av medel och dess olika möjligheter att delta. På det stöd
23636: som anvisats för ungdomsarbete, såväl tippnings- som verkstäderna får inverkar i stor utsträckning
23637: vinstmedel, budgetmedel som EU:s strukturfon- i viiken mån man inom de olika förvaltningsom-
23638: ders medel. Det i sin helhet nationella stödet upp- rådena anser att de stödåtgärder som riktas mot
23639: gick 1998 till sammanlagt 12 800 000 mk och arbetslösa unga och unga som är beroende av ut-
23640: ESF-stödet til18 200 000 mk. År 1999 var det na- komststöd är viktiga.
23641: tionella stödet uppdelat i två delar: av tippnings- Verkstäder för unga grundades då det rådde
23642: vinstmedel stöddes ungas verkstadsverksamhet stor arbetslöshet bland unga för att de skulle få
23643: med 6 000 000 mk och av budgetmedel med arbetserfarenhet. Avsikten med verksamheten
23644: 6 800 000 mk. Dessutom beviljades 8 200 000 var att sköta de problem som depressionen föran-
23645: mk i ESF-stöd. Under 1998 och 1999 har under- ledde, men nu har det visat sig att det arbete som
23646: stödens bruttosummor varit desamma men peng- görs i verkstäderna bland unga inte är beroende
23647: arna har kommit från olika källor. av arbetsmarknadskonjunkturerna. Nu försöker
23648: I budgeten för 2000 har för ungas verkstads- man i verkstäderna att med hjälp av sysselsätt-
23649: verksamhet anvisats 2 000 000 mk i tippnings- ning i rehabiliteringssyfte hitta lösningar för
23650: vinstmedel och 4 800 000 mk i budgetmedel. unga så att de kan kontrollera sitt eget liv och så
23651: ESF-stödet inom mål 3-området är 12 330 000 att vägen till utbildning och arbetsliv blir möjlig.
23652: mk, inom mål 1-området tävlar ansökningarna Under de föregående fem åren fanns i verkstäder-
23653: med andra projekt om andelen men de torde be- na minst 40 000 unga av vilka 65-70 % inom ett
23654: viljas ett understöd om ca 3 000 000 mk. år efter verkstadsperioden placerade sig inom ut-
23655: Det nationella stöd som beviljats för utveck- bildning, arbetsliv eller läroavtal. Detta arbete
23656: lande av ungas verkstadsverksamhet år 2000 har
23657:
23658: 4
23659: Ministerns svar KK 560/2000 vp - Arto Seppälä /sd ym.
23660:
23661:
23662:
23663: pågår fortfarande i verkstäderna, nu med den s.k. har blivit klart att den unga inte har sökt sig till
23664: hårda kärnan av ungdomsarbetslösa. någon utbildning eller anmält sig som aktivt ar-
23665: Riksdagsledamot Seppälä m.fl. har föreslagit betssökande. Aktiveringsplanen kan göras upp i
23666: att stödet tili detta värdefulla arbete ökas. Ungas samarbete med verkstäder för unga. 1 promemo-
23667: verkstadsverksarnhet har varit av projekttyp, dvs. rian konstateras dessutom att den nuvarande
23668: man har sökt efter nya arbetsmetoder. Enligt de verkstadsverksamheten för unga är en utgångs-
23669: erfarenheter som man fått av verksarnheten och punkt för sysselsättning i rehabiliteringssyfte av
23670: enligt undersökningsresultaten lönar det sig att unga.
23671: fortsätta med verksamheten. Men planeringen av Avsikten är att utgående från dessa förslag ut-
23672: framtiden för ungas verkstadsverksarnhet är kort- arbeta en sådan mall för ungas verkstäder att den
23673: synt om verksamheten och utvecklandet av den utgör en del av ungdomsarbetet, socialväsendets
23674: stöds enbart som projekt. Nu bör man hitta medel och arbetsförvaltningens samarbete och ett me-
23675: för att ett bra, modernt kunnande skall bli en be- del bland många goda åtgärder. I framtiden kan
23676: stående åtgärd bland andra åtgärder. det vara flera instanser som deltar i samarbetet.
23677: Regeringen har vid förhandlingar den 16 juni På denna fråga funderar bl.a. den arbetsgrupp för
23678: 2000 behandlat socialpolitiska ministergruppens ungas verkstäder som undervisningsministeriet
23679: förslag tili höjande av sysselsättningsnivån samt tillsatt och där de viktigaste myndigheterna med
23680: förhindrande av utslagning och fattigdom. Minis- tanke på verkstadsverksamheten är representera-
23681: terarbetsgruppen föreslår att de åtgärder som vid- de.
23682: tas för att hjälpa utslagna skall beredas utgående Som svar på frågan och med hänvisning till
23683: från promemorian av arbetsgruppen för en aktiv vad som anförts ovan har regeringen inte några
23684: socialpolitik. planer på att öka medlen i tilläggsbudgeten utan
23685: 1 promemorian föreslås att det för unga som ämnar fortskrida på det sätt som anges i svaret
23686: inte har fyllt 25 år och som söker utkomststöd vid utvecklandet av ungas verkstadsverksarnhet.
23687: skall göras upp en aktiveringsplan genast när det
23688:
23689:
23690:
23691: Helsingfors den 4 juli 2000
23692:
23693: Kulturminister Suvi Linden
23694:
23695:
23696:
23697:
23698: 5
23699: KK 561/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
23700:
23701:
23702:
23703:
23704: KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2000 vp
23705:
23706: Opintotuen takaisinperintä
23707:
23708:
23709:
23710:
23711: Eduskunnan puhemiehelle
23712:
23713: Hallitus on tuonut eduskuntaan lakiesityksen, vauhdissa. Hallinnollisesti ei liene helppoa enää
23714: jolla jatkettaisiin vuodelta 1999 maksettujen hakea heidän kohdallaan vastaavan tyyppistä lie-
23715: opintorahojen ja asumislisien vapaaehtoisen ta- vennystä kuin vuonna 1999 tukea nostaneiden
23716: kaisinmaksun määräaikaa. Esitys on kannatetta- kohdalla. Nyt näyttää pahasti siltä, että vuonna
23717: va ja tarpeellinen. 1998 maksettujen opintotukien takaisinperinnän
23718: Hallituksen esitys koskee siis vuoden 1999 kohteeksi joutuneet opiskelijat jäävät väliin-
23719: opintotukea. Hallituksen esityksen perusteluissa putoajaryhmäksi. Ainakaan edellä mainitun hal-
23720: todetaan mm. seuraavaa: 11 ... pidetään perusteltu- lituksen esityksen lakiehdotuksen pohjalta hei-
23721: na sitä, että opintotuen saajille, jotka eivät ole dän tilanteensa ei helpotu. Kansalaiset odottavat
23722: vuonna 1999 osanneet noudattaa tukea nostaes- tasa-arvoista kohtelua.
23723: saan vapaan tulorajan määräytymistä koskevia
23724: säännöksiä, annettaisiin mahdollisuus palauttaa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23725: kyseisen vuoden tukea ... 11 • Opintotukilain jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23726: (65/1994) opiskelijan omien tulojen perusteella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23727: tapahtuvan tarveharkinnan nykyiset säännökset vaksi seuraavan kysymyksen:
23728: tulivat kuitenkin voimaan jo 1.1.1998. Vuonna
23729: 1998 opintotukea nostaneet opiskelijat ovat epäi- Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ja aio-
23730: lemättä olleet vähintään yhtä 11 0saamattomia 11 taan ryhtyä niiden opiskelijoiden opin-
23731: uuden lainkohdan edessä kuin vuonna 1999 opin- totuen takaisinperinnän kohtuullista-
23732: totukea nostaneetkin. Opintotuen takaisinperin- miseksi, joilta peritään takaisin vuonna
23733: täprosessi on heidän kohdallaan jo täydessä 1998 maksettua opintotukea?
23734:
23735:
23736: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
23737:
23738: Liisa Hyssälä /kesk
23739:
23740:
23741:
23742:
23743: Versio 2.0
23744: KK 56112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
23745:
23746:
23747:
23748:
23749: Eduskunnan puhemiehelle
23750:
23751: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Ensimmäinen uuden mallin mukainen tuloseu-
23752: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ranta käynnistettiin vuoden 1998 verotuksen val-
23753: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mistumisenjälkeen. Opintorahan saajia oli kysei-
23754: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän senä vuonna 346 700. Näistä 6,4 prosentille eli
23755: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 22 176 henkilölle lähetettiin helmikuun alussa
23756: 561/2000 vp: opintotukilaissa tarkoitettu päätösehdotus opin-
23757: totuen takaisinperinnästä. Päätösehdotus on lähe-
23758: Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ja aio- tetty myös henkilöille, jotka ovat päättäneet
23759: taan ryhtyä niiden opiskelijoiden opin- opintonsa tai aloittaneet opintonsa vuoden 1998
23760: totuen takaisinperinnän kohtuullistami- aikana ja joiden kohdalla takaisinperinnästä voi-
23761: seksi, joilta peritään takaisin vuonna daan luopua, jos vapaan tulon ylittävät tulot on
23762: 1998 maksettua opintotukea? ansaittu ennen opintojen aloittamista tai opinto-
23763: jen päättymisen jälkeen. Näiden tuensaajien koh-
23764: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dalla tietoa siitä, minä ajankohtana tulot on an-
23765: ti seuraavaa: saittu ei valitettavasti ole saatavissa kuin tueu-
23766: Opintotuen opiskelijan omien tulojen perusteella saajalta itseltään. Takaisinperintäehdotuksen uu-
23767: tapahtuva tarveharkinta on uudistettu vuoden delleenkäsittelyä on pyytänyt 9 775 tuensaajaa.
23768: 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain Tämänhetkisen käsittelytilanteen mukaan 2 717
23769: muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli sel- tuensaajaa on vapautettu takaisinperinnästä ja
23770: keyttää opiskelijan omien tulojen perusteella ta- perittävä määrä on pienentynyt 1 203:n kohdal-
23771: pahtuvaa tarveharkintaaja luodajätjestelmä, jos- la. Kun 1 684 uudelleenkäsittelypyyntöä on vie-
23772: sa kaikkia opiskelijoita kohdellaan tasavertaises- lä käsittelemättä, arvion mukaan päätös muuttuu
23773: ti. Mallin lähtökohtana oli se, että opiskelijan ei noin puolella uudelleenkäsittelyä pyytäneistä.
23774: opintotukea hakiessaan tarvitse arvioida tulojaan Jos uudelleenkäsitte1ypyyntöä ei ole hyväksytty,
23775: ajalta, joksi hän hakee tukea. Vuosittainen va- opiskelija voi valittaa päätöksestä opintotuen
23776: paan tulon raja määräytyy sen mukaan, miten muutoksenhakulautakunnalle.
23777: monen kuukauden aikana opiskelija nostaa opin- Päätösehdotuksen saaneista 22 176 opiskeli-
23778: totukea. Opiskelija voi kalenterivuoden aikana jasta 8 500:lla on ollut opintotuen lisäksi yli
23779: säännellä henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa 100 000 markkaa muita tuloja, jolloin he eivät
23780: rajoittamalla opintotuen nostamista tai maksa- ole olleet lainkaan oikeutettuja opintotukeen,
23781: malla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuu- 5 900 opiskelijalta takaisinperittävä määrä on
23782: kauden aikana nostamansa tuen takaisin. Vero- alle 2 000 markkaa ja yli 2 000 markan palautuk-
23783: tuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloja sista arviolta 500 on yhden kuukauden opintora-
23784: verrataan hänen edellä kerrotulla tavalla muo- han palautuksia. Tällöin 7 276 opiskelijan koh-
23785: dostuneeseen vapaaseen tuloonsa ja henkilökoh- dalla takaisinperittävä määrä on mahdollisesti
23786: taisen vapaan tulon ylitystä vastaava opintoraha suurempi kuin se määrä, jonka palauttamisella
23787: tai asumislisä peritään takaisin. vuoden 1998 aikana he olisivat välttyneet takai-
23788: sinperinnältä.
23789:
23790:
23791: 2
23792: Ministerin vastaus KK 56112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
23793:
23794:
23795: Uudistuksesta pyrittiin tiedottamaan opiskeli- tuullistamisesta. Opintotukilain 27 §:n 2 mo-
23796: joille mahdollisimman tehokkaasti. Kaikille mentin mukaan takaisinperinnästä voidaan luo-
23797: opiskelijoille lähetettiin vuonna 1998 kirje, jossa pua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katso-
23798: uudistuksesta kerrottiin. Kansaneläkelaitoksen taan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen
23799: kotisivulla on laskentaohjelma, jonka avulla ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajan-
23800: opiskelija voi laskea, miten hänen tulisi toimia. sa vilpillisestä menettelystä. Takaisinperintäpää-
23801: Vuotta 1998 koskevan tulovalvonnan yhteydes- töksen kohtuullistamisesta päättää opintotuki-
23802: sä ilmeni, että osa opiskelijoista ei ollut ymmär- lain mukaan Kansaneläkelaitos ja muutoksenha-
23803: tänyt, että takaisinperintä jälkikäteisvalvonnan kutilanteissa opintotuen muutoksenhakulauta-
23804: yhteydessä on ankarampi kuin silloin, kun opis- kunta ja vakuutusoikeus. Vuoden 1998 osalta
23805: kelija itse säätelee tuen nostamista kalenterivuo- menettely on perustunut voimassa olevaan la-
23806: den aikana. Vuoden 1998 takaisinperinnästä kiin. Toimeenpanoa koskevien säännösten muut-
23807: nousseen kohun yhteydessä tämä tietoisuus on li- taminen menettelyn ollessa käynnissä olisi ollut
23808: sääntynyt. Opintotukiviranomaisten käsityksen monin tavoin hankalaa.
23809: mukaan monissa tapauksissa samat opiskelijat Syksyllä on tarkoitus antaa hallituksen esitys
23810: ovat nostaneet liikaa tukea sekä vuonna 1998 että opintotukilain muuttamisesta, jossa omien tulo-
23811: vuonna 1999. Jos hallituksen esitystä vuoden jen perusteella tapahtuvaa takaisinperintää esite-
23812: 1999 liikaa nostetun tuen vapaaehtoiselle palaut- tään muutettavaksi siten, että opiskelija voi sää-
23813: tamiselle annetun ajan pidentämisestä ei olisi an- delläkseen vapaata tuloaan palauttaa edellisen
23814: nettu, nämä opiskelijat olisivat joutuneet saman- vuoden tukikuukausina nostamaansa tukea vielä
23815: laisin perustein palauttamaan liikaa nostamaansa seuraavan vuoden alkukuukausina. Muista muu-
23816: tukea molemmilta vuosilta. tosehdotuksista päätetään kesän loppuun men-
23817: Vuoden 1999 tulovalvontaa koskevassa laki- nessä.
23818: esityksessä ei ole kysymys takaisinperinnän koh-
23819:
23820:
23821: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
23822:
23823: Kulttuuriministeri Suvi Linden
23824:
23825:
23826:
23827:
23828: 3
23829: KK 561/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerns svar
23830:
23831:
23832:
23833:
23834: Tili riksdagens talman
23835:
23836: I det syfte 27 § riksdagens arhetsordning anger ning det året var 346 700. Av dessa fick 6,4 %,
23837: har Ni, Fru talman, tili hehöriga medlem av stats- dvs. 22 176 personeri hörjan av fehruari ett för-
23838: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa slag tili heslut om återkrav av studiestödet enligt
23839: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål lagen om studiestöd. Beslutsförslag har också
23840: SS 561/2000 rd: sänts tili personer som har avslutat sina studier
23841: eller inlett sina studier under 1998, och för de här
23842: Vi/ka åtgärder har vidtagits och vilka personernas del kan återkrav frångås om de in-
23843: ämnar man vidta för att återkraven av komster som överskrider friheloppet har erhållits
23844: studiestöd som betalades tili studerande innan studierna inleddes eller efter att studierna
23845: 1998 skall bli skäligare? avslutats. När det gäller dessa stödtagare kan in-
23846: formation om viiken tidpunkt inkomsterna hän-
23847: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för sig tili tyvärr endast fås av stödtagarna själva.
23848: föra följande: En ny hehandling av återkravet har önskats av
23849: Den hehovsprövning av studiestöd som sker på 9 775 stödtagare. Hittills har hehandlingarna lett
23850: hasis av den studerandes egna inkomster refor- tili att 2 717 stödtagare hefriats från återkrav och
23851: merades genom en ändring av lagen om studie- heloppet som skall hetalas tilihaka har minskat
23852: stöd som trädde i kraft vid ingången av 1998. för 1 203 personer. När 1 684 ansökningar om ny
23853: Syftet med reformen var att göra hehovspröv- hehandling ännu inte är genomgångna kommer
23854: ningen av den studerandes egna inkomster klara- heslutet att ändras för uppskattningsvis hälften
23855: re och att skapa ett system där alla studerande he- av dem som hegärt en ny hehandling. Om hegä-
23856: handlas jämlikt. Utgångspunkten för modellen ran om en ny hehandling inte godkänts kan stude-
23857: var att den studerande vid ansökan om studiestöd randen överklaga heslutet hos hesvärsnämnden
23858: inte hehöver uppskatta sina inkomster för den tid för studiestöd.
23859: för viiken stödet söks. Den årliga friheloppsgrän- . Av de 22 176 studerande som fått ett förslag
23860: sen är heroende av under hur många månader den tlll heslut har 8 500 stycken förutom studiestödet
23861: studerande lyfter studiestöd. Under kalenderåret haft mer än 100 000 mk i andra inkomster, och de
23862: kan studeranden reglera sin personliga frihe- är då inte alls herättigade tili studiestöd. För
23863: loppsgräns genom att hegränsa lyftandet av stu- 5 900 studerande är det återkrävda heloppet un-
23864: diestöd eller genom att frivilligt återhetala det der 2 000 mk och av de återhetalningar som över-
23865: stöd som lyfts under en eller flera månader. Efter skrider 2 000 mk är uppskattningsvis 500 sådana
23866: att heskattningen hlivit klar jämförs den stude- att de motsvarar en månads studiestöd. För 7 276
23867: randes inkomster med det frihelopp som hildats studerande är alltså heloppet som återkrävs even-
23868: på ovan relaterat sätt, och den studiepenning el- tuellt större än det helopp som de hade kunnat he-
23869: ler det hostadstiliägg som motsvarar överskrid- tala tilihaka under 1998 för att undvika återkrav.
23870: ningen av det personliga friheloppet återkrävs. Man försökte informera studerandena om re-
23871: Den första inkomstuppföljningen enligt den formen så effektivt som möjligt. Ett hrev med in-
23872: nya modellen inleddes när heskattningen för formation om reformen sändes tili alla studeran-
23873: 1998 hlev klar. Antalet mottagare av studiepen- de 1998. På Folkpensionsanstaltens hemsida
23874:
23875:
23876: 4
23877: Ministerns svar KK 56112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
23878:
23879:
23880: finns ett kalkylprogram med vars hjälp studeran- stöd kan återkrav frångås helt eller delvis, om det
23881: de kan räkna ut hur de skall gå till väga. 1 sam- anses skäligt och det att stödet betalades utan
23882: band med 1998 års inkomstövervakning kom det grund inte berodde på förmånstagarens eller hans
23883: fram att en del av studerandena inte hade förstått företrädares svikliga förfarande. Om återkravs-
23884: att återkrav i samband med övervakning i efter- beslutets skälighet bestämmer enligt lagen om
23885: hand är strängare än då den studerande själv reg- studiestöd Folkpensionsanstalten och vid ansök-
23886: lerar lyftandet av stödet under kalenderåret. 1 ningar om ändring fattas beslutet av besvärs-
23887: samband med uppståndelsen kring återkraven för nämnden för studiestöd och försäkringsdomsto-
23888: 1998 har kännedomen om detta ökat. Studie- len. För 1998 har förfarandet grundat sig på den
23889: stödsmyndigheternas uppfattning är att det i lag som nu är i kraft. Att ändra bestämmelserna
23890: många fall är samma studerande som lyft för om verkställighet medan förfarandet pågick skul-
23891: mycket stöd både under 1998 och 1999. Om re- le ha varit besvärligt på många vis.
23892: geringen inte hade avlåtit en proposition om för- På hösten är det meningen att regeringen skall
23893: längning av den tidsfrist som angivits för frivil- avlåta en proposition om ändring av lagen om
23894: lig återbetalning av stödet skulle de här studeran- studiestöd. De återkrav som baserar sig på de
23895: dena ha varit tvungna att för båda åren på liknan- egna inkomsterna föreslås bli ändrade på så vis
23896: de grunder betala tillbaka det studiestödsbelopp att studerandena för att reglera fribeloppet kan
23897: som överskridit gränsen för vad de fått lyfta. betala tillbaka det stöd som lyfts under det före-
23898: 1 propositionen gällande övervakning av 1999 gående årets stödmånader även under de första
23899: års inkomster är det inte fråga om återkravens månaderna av följande år. Andra förslag till änd-
23900: skälighet. Enligt 27 § 2 mom. lagen om studie- ringar avgörs mot slutet av sommaren.
23901:
23902:
23903: Helsingfors den 4 juli 2000
23904:
23905: Kulturminister Suvi Linden
23906:
23907:
23908:
23909:
23910: 5
23911: KK 562/2000 vp -Jukka Mikkola /sd
23912:
23913:
23914:
23915:
23916: KIRJALLINEN KYSYMYS 562/2000 vp
23917:
23918: Pienyrittäjien lomaoikeus
23919:
23920:
23921:
23922:
23923: Eduskunnan puhemiehelle
23924:
23925: Laki pienyrittäjäin lomarahasta kumottiin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
23926: 1.1.2000. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
23927: Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23928: pk-yritysten toiminnan tukemista eri toimenpi- vaksi seuraavan kysymyksen:
23929: tein. Pienyrittäjälle maksettu loma on ollut osa
23930: tätä tukea. Viime aikoina on työssä jaksamisesta Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-
23931: puhuttu runsaasti ja korostettu loman ja vapaa- nyt pienyrittäjien loman turvaamiseksi?
23932: ajan merkitystä jaksamisen edellytyksenä.
23933:
23934:
23935: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
23936:
23937: Jukka Mikkola /sd
23938:
23939:
23940:
23941:
23942: Versio 2.0
23943: KK 562/2000 vp- Jukka Mikkola /sd Ministerin vastaus
23944:
23945:
23946:
23947:
23948: Eduskunnan puhemiehelle
23949:
23950: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Työterveyshuollon palvelut ovat pienyrittä-
23951: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jien käytettävissä, mutta vain noin 30% pienyri-
23952: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tyksistä on liittynyt työterveyshuoltoon. Tämä it-
23953: vastattavaksi kansanedustaja Jukka Mikkolan /sd sellisen yrittäjäkulttuurin aiheuttama ongelma on
23954: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tunnistettu ja siitä aiheutuvaa haittaa yritetään
23955: 562/2000 vp: poistaa hallitusohjelmaan kuuluvalla Työssä jak-
23956: samisen ohjelmalla. Vastuuministeriöinä ovat
23957: Mihin toimenpiteisiin hallitus on 1Jihty- työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä
23958: nyt pienyrittäjien loman turvaamiseksi? opetusministeriö. Ohjelmassa ovat laajasti edus-
23959: tettuina työmarkkinajärjestöt ja yrittäjät. Ohjel-
23960: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- man keskeisenä tavoitteena on pk-yritysten tuke-
23961: ti seuraavaa: minen. Pk-yritysten henkilöstötilinpäätös on eräs
23962: Pienyrittäjien vuosilomarahasta annettua lakia tällainen käynnistynyt tutkimus- ja kehittämis-
23963: (408/ 1977) sovellettiin viimeksi lomakaudella hanke, joka avaa näkökulmia työelämän hyvin-
23964: 1993-1994. Osana valtionhallinnon säästötoi- vointiin ja osaamiseen.
23965: mia laki kumottiin 1.1.2000, koska se oli menet- Työsuojelunisin keinoin on mahdollista vä-
23966: tänyt huomattavan osan yhteiskunnallisesta mer- hentää uupumusta ja edistää jaksamista. Tässä
23967: kityksestään eikä sitä enää pidetty tarkoituksen- tarkoituksessa sosiaali- ja terveysministeriö päi-
23968: mukaisena sosiaalietuutena. Lakiesitystä tehtäes- vittää ja julkaisee Pienyrityksen työympäristö tu-
23969: sä lomarahaan oikeutettuja pienyrittäjiä arvioi- loksen tekijänä -julkaisua, jossa yksinkertaisesti
23970: tiin olevan 33 000 ja lomarahan suuruudeksi ar- ja konkreettisesti neuvotaan yrittäjiä työsopi-
23971: vioitiin keskimäärin 1 670 mk (HE 80/1999 vp). musasioissa, työpaikan fyysiseen ympäristöön
23972: Esitetyssä kirjallisessa kysymyksessä tode- liittyvissä asioissa sekä työterveyteen ja henki-
23973: taan, että pienyrittäjille maksettu loma on ollut seen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Syksyllä
23974: osa pk-yritysten toiminnan tukemista. Edelleen 1999 siitä otettiin 10. painos ja julkaisua on jaet-
23975: todetaan, että viime aikoina on työssä jaksami- tu 350 000 kpl.
23976: sesta puhuttu runsaasti ja korostettu loman ja va- Lisäksi voidaan todeta, että pk-yritysten ris-
23977: paa-ajan merkitystä jaksamisen edellytyksenä. kien hallinnasta on valmistunut julkaisu, ja jul-
23978: Eri tutkimuksin ja selvityksin on tuotu esiin kaisun sisältö saadaan Internet-verkkoon syys-
23979: työelämän eri osa-alueilla koettua työn kiireisyy- lokakuun aikana.
23980: den ja rasittavuuden lisääntymistä samanaikai- Edellä kuvatut ovat esimerkkejä siitä, miten
23981: sesti, kun suomalainen työvoima ikääntyy. Vas- eri tavoin työssä jaksamista voidaan tukea. Loma
23982: taukseksi näihin haasteisiin on käynnistetty mm. ja tauot työstä ovat kaikille välttämättömiä mut-
23983: Kansallisen työelämän kehittämisohjelma, joka ta muita hyvinvoinnin tekijöitä erityisesti ~rittä
23984: rahoittaa eri toimialojen työpaikkalähtöisiä ke- jillä ovat tietoisuus toimintaympäristön riskien
23985: hittämisohjelmia. Tavoitteena on tuloksellisuu- hallinnasta, osaaminen ja toiminnan sujuvuus.
23986: den ja työelämän laadun samanaikainen paranta- Yrittäjien sosiaaliturvaa selvittämään on ase-
23987: minen työpaikan toimintatapoja kehittämällä. tettu kaksi työryhmää, joiden työlle asetettu mää-
23988:
23989:
23990: 2
23991: Ministerin vastaus KK 562/2000 vp- Jukka Mikkola /sd
23992:
23993:
23994: räaika päättyy vuoden 2000 lopussa. Tuon ajan-
23995: kohdan jälkeen on mahdollista arvioida jatkotoi-
23996: menpiteiden tarve.
23997:
23998:
23999: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2000
24000:
24001: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
24002:
24003:
24004:
24005:
24006: 3
24007: KK 562/2000 vp- Jukka Mikkola /sd Ministems svar
24008:
24009:
24010:
24011:
24012: Tili riksdagens talman
24013:
24014: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger grammet för utvecklande av arbetslivet, som fi-
24015: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- nansierar utvecklingsprogram som utgår från ar-
24016: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juk- betsplatser inom olika branscher. Målet är en
24017: ka Mikkola /sd undertecknade skriftliga spörs- samtidig förbättring av resultatet och kvaliteten i
24018: mål SS 562/2000 rd: arbetslivet genom att man utvecklar verksam-
24019: hetssätten på arbetsplatsen.
24020: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit F öretagshälsovårdens tjänster står till småfö-
24021: för att säkerställa småföretagarnas se- retagamas förfogande, men endast ca 30 % av
24022: mester? småföretagen har anslutit sig till företagshälso-
24023: vården. Man har identifierat problemet, som or-
24024: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sakas av egenföretagarkulturen, och man försö-
24025: föra följande: ker avlägsna de missförhållanden uppstår på
24026: Lagen om semesterpenning för småföretagare grund av detta med hjälp av programmet Orka ar-
24027: (408/1977) tillämpades senast under semesterpe- beta, som hör till regeringsprogrammet. De an-
24028: rioden 1993-1994. Som ett led i statsförvalt- svariga ministerieroa är arbetsministeriet, so-
24029: ningens sparåtgärder upphävdes lagen den 1 ja- cial- och hälsovårdsministeriet och undervis-
24030: nuari 2000, eftersom den hade förlorat en stor del ningsministeriet. Arbetsmarknadsorganisationer-
24031: av sin sociala betydelse och inte längre ansågs na och företagama är väl representerade i pro-
24032: vara en ändamålsenlig social förmån. Då lagför- grammet. Ett centralt mål för programmet är att
24033: slaget utarbetades beräknades antalet småföreta- stöda små och medelstora företag. Ett sådant
24034: gare som är berättigade till semesterpenning upp- forsknings- och utvecklingsprojekt som startat är
24035: gå till 33 000 och semesterpenningens storlek be- personalbokslutet för små och medelstora före-
24036: räknades i medeltal vara 1 670 mk (RP 80/1999 tag, som ger perspektiv på välbefinnandet och
24037: rd). kunnandet i arbetslivet.
24038: 1 det skriftliga spörsmålet konstateras att den Med arbetarskyddsmetoder är det möjligt att
24039: betalda semestem för småföretagare har utgjort minska utbrändheten och främja orkandet. I det-
24040: en del av stödet för små och medelstora företags ta syfte uppdaterar och utger social- och hälso-
24041: verksamhet. Vidare konstateras att det under den vårdsministeriet publikationen Pienyrityksen
24042: senaste tiden har pratats mycket om hur man or- työympäristö tuloksen tekijänä, i viiken man på
24043: kar i arbetet och att vikten av semester och fritid ett enkelt och konkret sätt ger företagare råd i frå-
24044: har betonats som en förutsättning för att man gor som rör arbetsavtal, arbetsplatsens fysiska
24045: skall orka i arbetet. miljö samt arbetshygien och det psykiska välbe-
24046: Genom olika undersökningar och utredningar finnandet. Den tionde upplagan trycktes hösten
24047: har man fört fram hur man på olika delområden i 1999 och publikationen har delats ut i 350 000
24048: arbetslivet erfar att stressen och påfrestningarna i exemplar.
24049: arbetet ökar samtidigt som den finländska arbets- Man kan dessutom notera att en publikation
24050: kraften blir allt äldre. Som svar på dessa utma- om riskhantering för små och medelstora företag
24051: ningar har man bl.a. startat det nationella pro-
24052:
24053:
24054: 4
24055: Ministems svar KK 562/2000 vp- Jukka Mikkola /sd
24056:
24057:
24058: har blivit klar och dess innehåll sätts ut på Inter- men om riskhantering i verksarnhetsmiljön, kun-
24059: net i september-oktober. nandet och smidigheten i verksarnheten.
24060: Det som ovan beskrivits är exempel på hur För att utreda socialskyddet för företagama
24061: man på olika sätt kan stöda människoma så att de har man tillsatt två arbetsgrupper, vars arbete
24062: orkar i arbetet. Semestrar och pauser i arbetet är skall vara slutfort i slutet av år 2000. Efter det är
24063: nödvändiga för alla, men andra faktorer för väl- det möjligt att bedöma behovet av fortsatta åtgär-
24064: befinnandet speciellt hos företagare är kännedo- der.
24065:
24066:
24067: Helsingfors den 30 juni 2000
24068:
24069: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
24070:
24071:
24072:
24073:
24074: 5
24075: KK 563/2000 vp -Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
24076:
24077:
24078:
24079:
24080: KIRJALLINEN KYSYMYS 563/2000 vp
24081:
24082: Psykoterapian laadun turvaaminen lakisäätei-
24083: sillä pätevyysvaatimuksilla
24084:
24085:
24086:
24087:
24088: Eduskunnan puhemiehelle
24089:
24090: Psykoterapia on vaativaa ammattitoimintaa, jon- jaostoon, jossa psykoterapian ala on edustettuna.
24091: ka harjoittamiseksi tarvitaan perusteellinen tie- Ehdotuksessa ei ole otettu huomioon Terveyden-
24092: depohjaiilen koulutus. Tämä on välttämätöntä huollon oikeusturvakeskuksen pysyvien psykote-
24093: asiakkaiden oikeuksien ja hoidon laadun turvaa- rapia-asiantuntijoiden kantaa.
24094: miseksi. Tämän johdosta psykoterapeutin am- Myös kaikki keskeiset psykoterapia-alan kou-
24095: mattiin johtava koulutus on määritelty asetuk- lutusyhteisöt ja alan ammattijärjestöt ovat il-
24096: sessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä maisseet vastustavansa tehtyä ehdotusta.
24097: (564/1994 2 §) siten, että sillä tarkoitetaan vä- Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveysministe-
24098: hintään kolmivuotista ns. erityistason koulutus- riön työryhmän ehdotus vesittäisi psykotera-
24099: ta, johon sisältyy teoriaopintojen lisäksi riittä- peutti-nimikkeen pätevyysvaatimukset tavalla,
24100: västi työnohjausta ja kokemus omasta hoidosta. joka on asiakkaiden oikeusturvan vastainen ja
24101: Erityistason koulutuksella tarkoitetaan jatko- heikentäisi annettavan psykoterapian laatua.
24102: koulutusta, johon päästäkseen henkilön tulee jo
24103: omata riittävä terveydenhuollon pohjakoulutus Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24104: (esimerkiksi psykologin, psykiatrin, erikoissai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
24105: raanhoitajan) tai muu vastaava koulutus. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24106: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esit- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24107: tää nyt psykoterapian alan asiantuntijoita kuule-
24108: matta em. asetuksen 2 §:n muuttamista siten, että Onko terveydenhuollon ammattihenki-
24109: sekä erityistason koulutus vähimmäisvaatimuk- löistä annetun asetuksen muutosesityk-
24110: sena että oman hoidon vaatimus poistuisivat ase- sen valmistelussa edetty hyvän hallinto-
24111: tuksesta. Työryhmä on valmistellut esityksensä menettelyn vastaisesti ja
24112: vastoin psykoterapian alan yksimielistä kantaa.
24113: Ehdotusta ei ole tietojemme mukaan tuotu valtio- mitä hallitus aikoo tehdä, jotta psykote-
24114: neuvoston alaisen terveydenhuollon ammattihen- rapeuttien pätevyysvaatimukset pysyvät
24115: kilöiden neuvottelukunnan erityisammattien sellaisina, että asiakkaille voidaan tur-
24116: vata hoidon korkea laatu?
24117:
24118:
24119:
24120:
24121: Versio 2.0
24122: KK 563/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
24123:
24124:
24125: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
24126:
24127: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Liisa Hyssälä /kesk
24128: Anneli Jäätteenmäki /kesk Irja Tulonen /kok
24129: Leena Luhtanen /sd Eero Akaan-Penttilä /kok
24130:
24131:
24132:
24133:
24134: 2
24135: Ministerin vastaus KK 563/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
24136:
24137:
24138:
24139:
24140: Eduskunnan puhemiehelle
24141:
24142: Eduskunnan työjärjestyksen 27 § :ssä mainitussa Kysymys psykoterapiakoulutuksesta on muun
24143: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ohella ollut esillä edellä mainitussa työryhmäs-
24144: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sä. Nykyisen terveydenhuollon ammattihen-
24145: vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riitta Ant- kilöistä annetun asetuksen (56411994) 2 §:n
24146: vuoren /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- 2 momentin mukaan psykoterapeutin ammattiin
24147: myksen KK 563/2000 vp: johtavalla koulutuksella tarkoitetaan terveyden-
24148: huollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää
24149: Onko terveydenhuollon ammattihenki- 1) vaativan erityistason psykoterapiakoulu-
24150: löistä annetun asetuksen muutosesityk- tusta;
24151: sen valmistelussa edetty hyvän hallinto- 2) vähintään kolmivuotista yhtenäistä erityis-
24152: menettelyn vastaisesti ja tason psykoterapiakoulutusta, joka sisältää vä-
24153: hintään 200 tuntia teoreettista koulutusta ja riittä-
24154: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta psykote- västi työnohjausta sekä omakohtaista psykotera-
24155: rapeuttien pätevyysvaatimukset pysyvät piaa; tai
24156: sellaisina, että asiakkaille voidaan tur- 3) muuta vastaavaa koulutusta.
24157: vata hoidon korkea laatu? Koulutuksesta on säädetty pykälässä usean ta-
24158: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- saisena, osin yksityiskohtaisesti ja osin yleisesti.
24159: ti seuraavaa: Terveydenhuollon ammatinharjoittamistyö-
24160: ryhmä ei ole tehnyt ehdotusta asetuksen 2 §:n
24161: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9.2.2000 ter- 2 momentin muuttamisesta, vaan psykoterapia-
24162: veydenhuollon ammatinharjoittamistyöryhmän, koulutus on yksi työryhmän ehdottamista jatko-
24163: jonka tehtävänä on ollut muun muassa selvittää selvitystä vaativista asiakokonaisuuksista. Sa-
24164: terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan manaikaisesti kysymyksessä olevan työryhmä-
24165: lainsäädännön kiireelliset muutostarpeet ja tehdä työn kanssa on ollut myös vireillä opetusministe-
24166: selvityksen perusteella ehdotus terveydenhuol- riön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantunti-
24167: lon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön jaryhmän asettaminen määrittelemään psykotera-
24168: tarkistamiseksi. Työryhmä luovutti muistionsa piakoulutuksen kriteereitä ja kehittämään koulu-
24169: (työryhmämuistio 2000:10, STM) 21.6.2000 so- tuksen toteuttamisen edellytyksiä.
24170: siaali- ja terveysministeriölle. Työryhmä teki eh- Eri viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota
24171: dotuksen terveydenhuollon ammattihenkilöitä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
24172: koskevan lain muuttamisesta sekä ehdotukset ter- asetuksen psykoterapiakoulutusta koskevan
24173: veydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan ase- säännöksen tarkistamistarpeeseen. Terveyden-
24174: tuksen ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- huollon oikeusturvakeskus on sosiaali- ja ter-
24175: sesta annetun asetuksen muuttamisesta. Työryh- veysministeriölle 24.3.1999 tekemässään esityk-
24176: män muistiossa on myös ehdotukset eräistä jat- sessä terveydenhuollon ammattihenkilöitä kos-
24177: kotoimenpiteistä terveydenhuollon ammattihen- kevan asetuksen muuttamisesta katsonut muun
24178: kilöitä koskevan lainsäädännön tarkistamiseen muassa, ettei asetuksen 2 §:ssä olisi tarkoituk-
24179: liittyen. senmukaista säätää psykoterapeuttikoulutuksen
24180:
24181:
24182: 3
24183: KK 563/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Ministerin vastaus
24184:
24185:
24186: eri tasoista, koska kaikki mainitut koulutukset asiantuntijaryhmä määrittelemään psykoterapia-
24187: johtavat samaan asetuksessa säädettyyn psykote- koulutuksen kriteereitä ja järjestämistä. Myös
24188: rapeutin ammattiin. Näin ollen koulutuksen ta- psykoterapiapalvelujen vaikuttavuutta tulisi tar-
24189: soilla ei ole merkitystä psykoterapeutin nimik- kastella. Tässä vaiheessa en pidä tarpeellisena
24190: keen käyttöoikeuteen, jota säännöstö psykotera- asetuksen 2 §:n 2 momentissa nimettyjen kol-
24191: peutin osalta koskee. men koulutusväylän supistamista.
24192: Terveydenhuollon ammatinharjoittamis- Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt
24193: työryhmässä keskusteltiin asetuksen 2 §:n terveydenhuollon ammatinharjoittamistyöryh-
24194: 2 momentin mahdollisesta muutosehdotuksesta, män muistion lausunnolle niille tahoille, joita
24195: mutta työryhmä piti psykoterapeuttien koulutus- työryhmän ehdotukset koskevat. Mahdolliset jat-
24196: ta jatkoselvitystä vaativana asiana. Työryhmä kotoimet käsitellään asianmukaisessa järjestyk-
24197: katsoi, että pikaisella aikataululla tulisi asettaa sessä.
24198:
24199:
24200: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2000
24201:
24202: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
24203:
24204:
24205:
24206:
24207: 4
24208: Ministems svar KK 563/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
24209:
24210:
24211:
24212:
24213: Tili riksdagens talman
24214:
24215: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger samband med att lagstiftningen gäliande yrkesut-
24216: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- bildade personer inom hälso- och sjukvården
24217: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pirjo- ändras.
24218: Riitta Antvuori /saml m.fl. undertecknade skrift- Frågan om psykoterapiutbildningen har, vid
24219: liga spörsmål SS 563/2000 rd: sidan av andra frågor, tagits upp i ovan nämnda
24220: arbetsgrupp. Enligt gäliande 2 § 2 mom. förord-
24221: Har beredningen av förslaget tili änd- ningen om yrkesutbildade personer inom hälso-
24222: ring av jörordningen om yrkesutbildade och sjukvården (564/1994) avses med utbildning
24223: personer inom hälso- och sjukvården som leder till psykoterapeutyrket av rättsskydds-
24224: framskridit i strid mot gott förvaltnings- centralen för hälsovården godkänd
24225: förfarande och 1) psykoterapiutbildning på krävande special-
24226: nivå,
24227: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 2) minst treårig enhetlig psykoterapiutbild-
24228: för att behörighetskraven för psykotera- ning på specialnivå som omfattar minst 200 tim-
24229: peuter skall jörbli sådana att klienterna mar teoriundervisning och tiliräcklig handled-
24230: kan tryggas en hög vårdkvalitet? ning samt egen psykoterapi, elier
24231: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 3) annan motsvarande utbildning.
24232: föra följande: Enligt paragrafen kan utbildningen ges på fle-
24233: ra nivåer, dels ingående och dels på en alimän ni-
24234: Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den 9 vå.
24235: februari 2000 en arbetsgrupp för yrkesutövning Arbetsgruppen för yrkesutövning inom hälso-
24236: inom hälso- och sjukvården, som bl.a. har haft i och sjukvården har inte lagt fram något förslag
24237: uppdrag att utreda de brådskande behov som tili ändring av 2 § 2 mom. i förordningen, utan
24238: finns att ändra lagstiftningen gäliande yrkesutbil- psykoterapiutbildningen är ett av de sakkomplex
24239: dade personer inom hälso- och sjukvården och att som enligt arbetsgruppens förslag kräver fortsat-
24240: på basis av utredningen lägga fram ett förslag tili ta utredningar. Samtidigt har man med arbets-
24241: ändring av lagstiftningen gäliande yrkesutbilda- gruppen även tagit upp frågan om att tilisätta en
24242: de personer inom hälso- och sjukvården. Arbets- expertgrupp med representanter från undervis-
24243: gruppen överlämnade sin promemoria (työ- ningsministeriet och social- och hälsovårdsmi-
24244: ryhmämuistio 2000:10, STM) tili social- och häl- nisteriet med uppdrag att bestämma kriteriema
24245: sovårdsministeriet den 21 juni 2000. Arbetsgrup- för psykoterapiutbildningen och utveckla förut-
24246: pen lade fram ett förslag tili ändring av lagen om sättningama för genomförandet av utbildningen.
24247: yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvår- Olika myndigheter har fåst uppmärksamhet
24248: den samt förslag tili ändring av förordningen om vid behovet att se över bestämmelsen gällande
24249: yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvår- psykoterapiutbildning i förordningen om yrkes-
24250: den och förordningen om rättsskyddscentralen utbildade personer inom hälso- och sjukvården.
24251: för hälsovården. 1 arbetsgruppens promemoria Rättsskyddscentralen för hälsovården har i sitt
24252: ingår även förslag tili vissa fortsatta åtgärder i förslag tili social- och hälsovårdsministeriet den
24253:
24254:
24255: 5
24256: KK 563/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Ministerns svar
24257:
24258:
24259: 24 mars 1999 om ändring av förordningen om yr- en sak som kräver fortsatta utredningar. Arbets-
24260: kesutbildade personer inom hälso- och sjukvår- gruppen ansåg att man med snäv tidtabell bör till-
24261: den ansett bl.a. att det inte är ändamålsenligt att sätta en expertgrupp med uppdrag att bestämma
24262: föreskriva om psykoterapiutbildningens olika ni- kriterierna för och ordnandet av psykoterapiut-
24263: våer i förordningens 2 § eftersom alla nämnda ut- bildningen. Dessutom bör även psykoterapitjäns-
24264: bildningsalternativ leder till psykoterapeutyrket ternas effektivitet granskas. I detta skede anser
24265: enligt förordningen. Således har utbildningens jag att det inte är nödvändigt att begränsa de tre
24266: nivå inte någon betydelse eller den rätt att använ- utbildningsleder som nämns i 2 § 2 mom.
24267: da beteckningen psykoterapeut som bestämmel- Social- och hälsovårdsministeriet har sänt ar-
24268: serna gäller. betsgruppens för yrkesutövning inom hälso- och
24269: I arbetsgruppen för yrkesutövning inom häl- sjukvården promemoria för utlåtande till de in-
24270: so- och sjukvården diskuterades en eventuell stanser som arbetsgruppens förslag berör. Even-
24271: ändring av förordningens 2 § 2 mom., men ar- tuella fortsatta åtgärder behandlas i behörig ord-
24272: betsgruppen ansåg att psykoterapiutbildningen är ning.
24273:
24274:
24275:
24276: Helsingfors den 30 juni 2000
24277:
24278: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
24279:
24280:
24281:
24282:
24283: 6
24284: KK 564/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
24285:
24286:
24287:
24288:
24289: KIRJALLINEN KYSYMYS 564/2000 vp
24290:
24291: YK:n rauhanturvaorganisaation ja -operaation
24292: palveluksessa olevien virkavapaus
24293:
24294:
24295:
24296:
24297: Eduskunnan puhemiehelle
24298:
24299: Suomen osallistumisesta rauhanturvaamistoi- Suomen osallistumisesta YK:n ja Euroopan
24300: mintaan on vähitellen muodostunut tärkeä osa turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) pää-
24301: Suomen ulkopolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikan tökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan
24302: osana siitä on tullut myös osa Suomen puolustus- annetun lain 21 §:n mukaan virkamiehelle, joka
24303: politiikkaa: keskeisin tehtävä kansallisen puolus- otetaan lain 3 §:ssä tarkoitettuun rauhanturvaor-
24304: tuksen jälkeen. ganisaatioon tai 5 '§:ssä tarkoitettuun koulutuk-
24305: Vuodesta 1956 alkaen Suomi on osallistunut seen, on sanotun palveluksen tai koulutuksen
24306: 22 sotilaalliseen rauhanturvaamisoperaatioon, ajaksi annettava palkatonta virka vapautta.
24307: joista 20 on ollut YK:njohtamia ja kaksi YK:n Käytännössä on ilmennyt erilaisia tulkintoja
24308: valtuuttamia Pohjois-Atlantin liiton (NATO) siitä, voidaanko suoraan YK:n rauhanturvaope-
24309: johtamia operaatioita. Tällä hetkellä Suomi osal- raatioiden tai niiden alihankkijoiden palveluk-
24310: listuu yhdeksään operaatioon, joissa on yhteensä sessa oleva katsoa siihen henkilöpiiriin, jolle
24311: 15 000 rauhanturvaajaa. Kaikkiaan yli 38 000 lainkohdan mukaan on annettava palkatonta vir-
24312: suomalaista on toiminut rauhanturvaamistehtä- kavapautta. Esimerkkinä voidaan mainita, että
24313: vissä eri operaatioissa. Suomen merkittävää sotilaita ja poliiseja ja yksiköstä riippuen jopa
24314: osuutta rauhanturvaamisessa osoittavat monet poliiseja keskenään on kohdeltu tässä suhteessa
24315: Suomelle uskotut operaatioiden johtotehtävät eri tavalla.
24316: Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan tätä asiaa
24317: koskeva hallituksen esitys HE 20/2000 vp. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24318: Suomalaiseen rauhanturvaorganisaatioon voi jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
24319: kuulua rauhanturvajoukkoja, erillisiä yksiköitä, vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24320: sotilastarkkailijoita tai yksittäisiä henkilöitä. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24321: Henkilöstö on palvelussuhteessa valtioon, jota
24322: työnantajana edustaa puolustusministeriö tai Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen
24323: mahdollisesti ulkoasiainministeriö. Suomalaisia eri rauhanturvaorganisaatioiden palve-
24324: rauhanturvaajia on muun muassa YK:n organi- luksessa olevien virkamiesten eriarvoi-
24325: saatiomuutoksen myötä siirtynyt suoraan YK:n suuden palkattoman virkavapauden suh-
24326: rauhanturvaorganisaation ja -operaation palve- teen?
24327: lukseen.
24328:
24329:
24330:
24331:
24332: Versio 2.0
24333: KK 564/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
24334:
24335:
24336:
24337: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
24338:
24339: Erkki Kanerva /sd
24340: Lauri Kähkönen /sd
24341:
24342:
24343:
24344:
24345: 2
24346: Ministerin vastaus KK 564/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
24347:
24348:
24349:
24350:
24351: Eduskunnan puhemiehelle
24352:
24353: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ei kuitenkaan ole työmarkkinaosapuolten kesken
24354: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sovittu.
24355: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Edellä esitetyn mukaisesti rauhanturvaamisor-
24356: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd ganisaation palvelukseen otetun virkamiehen oi-
24357: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK keus saada virkavapautta määräytyy eri perus-
24358: 56412000 vp: tein riippuen siitä, onko kysymys suomalaisen
24359: rauhanturvaamisorganisaation vai kansainväli-
24360: Mitä hallitus aikoo tehdä poistaakseen sen järjestön palveluksesta. Ensin mainitussa ta-
24361: eri rauhanturvaorganisaatioiden palve- pauksessa virkamiehellä on oikeus saada virka-
24362: luksessa olevien virkamiesten eriarvoi- vapautta, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa
24363: suuden palkattoman virkavapauden suh- virkavapauden myöntäminen on valtion virka-
24364: teen? mieslain mukaisesti viranomaisen harkinnassa.
24365: Rauhanturvaamiskoulutukseen otetulla henkilöl-
24366: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lä sen sijaan on oikeus saada virkavapautta riip-
24367: ti seuraavaa: pumatta siitä, antaako koulutusta suomalainen
24368: Valtion virkamieslain (750/1994) 23 §:n 2 mo- organisaatio vai sellainen kansainvälinen järjes-
24369: mentin mukaan virkamies on virkavapaana sen tö tai järjestely, jossa Suomi on osallisena.
24370: ajan, jonka hän on kansanedustajana, valtioneu- Muuhun kuin Suomen osallistumisesta Yhdis-
24371: voston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroo- tyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus-
24372: pan parlamentin edustajana taikka suorittamassa ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rau-
24373: palvelusta asevelvollisena. Muutoin virkavapau- hanturvaamistoimintaan säädetyssä laissa tarkoi-
24374: den myöntäminen on viranomaisen harkinnassa, tettuun palvelukseen tai koulutukseen osallistu-
24375: jollei joiltakin osin erikseen toisin säädetä tai mista varten haetun virkavapauden myöntämi-
24376: määrätä taikka virkaehtosopimuksessa toisin so- nen on aina viranomaisen harkinnassa. Näin
24377: myös otettaessa siviilihenkilö kriisinhallintateh-
24378: vita.
24379: Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kan- tävään riippumatta siitä, tuleeko henkilö palve-
24380: sakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- lussuhteeseen ulkoasiainministeriöön vain suo-
24381: järjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaa- raan johonkin kansainväliseen järjestöön.
24382: mistoimintaan säädetyn lain (514/1984) 21 §:ssä Valtiovarainministeriö on valtion virastoille
24383: on säädetty valtion virkamieslaissa tarkoitetulla antamassaan suosituksessa (3/2000, 23.2.2000)
24384: tavalla erikseen kyseisessä laissa tarkoitetun suo- koskien eräitä ulkomaantyön palvelussuhteen eh-
24385: malaisen rauhanturvaamisorganisaation palve- toja ohjeistanut harkinnanvaraisen virkavapau-
24386: lukseen tai rauhanturvaamiskoulutukseen otetun den myöntämistä. Valtiovarainministeriö suosit-
24387: henkilön oikeudesta saada virkavapautta maini- telee palkattoman virkavapauden tai vastaavan
24388: tulla perusteella. Laki ei sinänsä estä valtiosekto- vapauden myöntämistä valtion pysyvässä palve-
24389: rin työmarkkinaosapuolia sopimasta virkaehto- lussuhteessa olevalle henkilöstölle mm. silloin,
24390: sopimuksella virkamiehen edellä sanottua laa- jos ulkomaantyötä tehdään sellaisessa valtioiden
24391: jemmasta oikeudesta saada virkavapautta. Näin tai hallitusten välisessä kansainvälisessä järjes-
24392:
24393:
24394: 3
24395: KK 564/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
24396:
24397:
24398: tössä tai elimessä, johon Suomi on virallisesti Hallituksen käsityksen mukaan harkinnanva-
24399: liittynyt, sekä sellaisessa kansainvälisessä kehi- raisten virkavapauksien myöntäminen kysyjän
24400: tysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana. tarkoittamille rauhanturvaamis- tai siviilikriisin-
24401: Suositus soveltuu myös tilanteisiin, joissa ulko- hallintatehtäviin hakeutuville virkamiehille on
24402: asiainministeriö lähettää siviilihenkilöstöä erilai- nykyoloissa riittävässä määrin varmistettu edellä
24403: siin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Suo- mainitulla valtiovarainministeriön suosituksena.
24404: situs on ollut vastaavansisältöisenä voimassa
24405: 1990-luvun alusta lähtien.
24406:
24407:
24408: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
24409:
24410: Ministerin valtiovarainministeriössä sijaisena
24411: Ministeri Martti Korhonen
24412:
24413:
24414:
24415:
24416: 4
24417: Ministerns svar KK 564/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
24418:
24419:
24420:
24421:
24422: Tili riksdagens talman
24423:
24424: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Rätten tili tjänstledighet för en tjänsteman,
24425: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- som antagits tili tjänstgöring i en fredsbevarande
24426: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- organisation, bestäms alitså på olika grunder be-
24427: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga roende på om det är fråga om tjänstgöring i en
24428: spörsmål SS 564/2000 rd: finländsk fredsbevarande organisation elier i en
24429: intemationeli sådan. 1 det förstnämnda fallet har
24430: Vad ämnar regeringen göra för att av- tjänstemannen rätt till tjänstledighet och i det se-
24431: hjälpa ojämlikheten beträffande tjänst- nare faliet beror beviljandet av tjänstledighet där-
24432: ledighet utan lön mellan de tjänstemän emot i enlighet med statstjänstemannalagen på
24433: som arbetar för olika fredsbevarande myndighetens prövning. En person som antagits
24434: organisationer? tili utbildning i fredsbevarande arbete har där-
24435: emot rätt att få tjänstledigt oberoende av om ut-
24436: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- bildningen arrangeras av en finländsk organisa-
24437: föra följande: tion elier en sådan internationell organisation el-
24438: Enligt 23 § 2 mom. statstjänstemannalagen ler ett sådant internationelit arrangemang, som
24439: (750/1994) är en tjänsteman tjänstledig under Finland deltar i.
24440: den tid han är i riksdagen, medlem av statsrådet, Beviljandet av tjänstledighet beror alitid på
24441: företrädare för Finland i Europaparlamentet elier myndighetens prövning, om tjänstledighet söks
24442: fuligör sin värnplikt. Beviljande av tjänstledig- för annan tjänstgöring elier utbildning än sådan
24443: het beror annars på myndighetens prövning, om som avses i lagen om Finlands deltagande i freds-
24444: inte till någon del något annat särskilt stadgas el- bevarande verksamhet som baserar sig på beslut
24445: ler bestäms elier särskilt överenskoms genom av Förenta Nationerna och Organisationen för
24446: tjänstekoliektivavtal. Säkerhet och Samarbete i Europa. Detta gälier
24447: 1 21 § lagen om Finlands deltagande i freds- också då en civil person antagits tili ett krishan-
24448: bevarande verksamhet som baserar sig på beslut teringsuppdrag oberoende av om personeo blir
24449: av Förenta Nationerna och Organisationen för anstälid av utrikesministeriet elier direkt av nå-
24450: Säkerhet och Samarbete i Europa (51411984) har gon internationeli organisation.
24451: man på det sätt som avses i statstjänstemannala- Finansministeriet har i en rekommendation
24452: gen föreskrivit om att en tjänsteman har rätt tili (3/2000, 23.2.2000) till statens ämbetsverk angå-
24453: tjänstledighet om han antagits tili tjänstgöring i ende vilikoren för vissa utlandsanstäliningar gett
24454: en finländsk fredsbevarande organisation elier anvisningar om beviljande av tjänstledighet en-
24455: om personen i fråga antagits tili utbildning i ligt prövning. Finansministeriet rekommenderar
24456: fredsbevarande arbete. Lagen i sig hindrar inte att att en oavlönad tjänstledighet elier annan mot-
24457: den statliga sektorns arbetsmarknadsparter ge- svarande ledighet för fast anstälid statlig perso-
24458: nom tjänstekoliektivavtal kommer överens om en nai beviljas bl.a. då utlandsarbetet utförs i en så-
24459: mer utvidgad rätt till tjänstledighet än vad som dan internationeli organisation elier ett sådant in-
24460: nyss närnnts. Det här har arbetsmarknadsparter- temationelit organ melian stater elier regeringar
24461: na emeliertid inte gjort. där Finland officielit är medlem samt vid sådana
24462:
24463:
24464: 5
24465: KK 564/2000 vp -Erkki Kanerva /sd ym. Ministems svar
24466:
24467:
24468: intemationella uppgifter som gäller utvecklings- Regeringen anser att beviljandet av tjänstle-
24469: samarbete och där Finland deltar. Rekommenda- dighet enligt prövning för tjänsteman, som söker
24470: tionen kan också tillämpas på sådana situationer sig till de fredsbevarande uppgifter och de upp-
24471: där utrikesministeriet sänder ut civil personai för gifter inom civil krishantering som avses i spörs-
24472: olika intemationella krishanteringsuppgifter. Re- målet, under nuvarande omständigheter tryggats
24473: kommendationen har varit i kraft sedan början av i tillräcklig mån genom den tidigare nämnda re-
24474: 1990-talet med oförändrat innehåll. kommendationen av finansministeriet.
24475:
24476:
24477: Helsingfors den 29 juni 2000
24478:
24479: Ställföreträdare för ministem i finansministeriet
24480: Minister Martti Korhonen
24481:
24482:
24483:
24484:
24485: 6
24486: KK 565/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
24487:
24488:
24489:
24490:
24491: KIRJALLINEN KYSYMYS 565/2000 vp
24492:
24493: Aamujunayhteyden palauttaminen Helsingistä
24494: Haapamäelle
24495:
24496:
24497:
24498:
24499: Eduskunnan puhemiehelle
24500:
24501: Haapamäen alueen junayhteydet on perinteisesti Jyväskylän InterCity-junalta numero 91. Toivot-
24502: järjestetty toimiviksi kokonaisuuksiksi siten, että tavasti tämä IC-yhteys palautuu syysaikatauluis-
24503: käyttökelpoiset vaihtoyhteydet toimivat Tampe- sa.
24504: reella, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Tämä on elin- Edellä kerrotun Haapamäen junayhteyden kat-
24505: tärkeää jokaiselle Haapamäen kautta kulkevalle koa junalta IC 91 junalle 421 ei voi perustella
24506: junalle. Kyse on ennen muuta syöttöliikenteestä kiireisillä vaihtoyhteyksillä Haapamäellä, jonne
24507: jatkoyhteyksille tai saapuvista yhteyksistä Haa- juna saapuu uuden aikataulun mukaan
24508: pamäen ratojen junille. Haapamäen rautatielii- kello 11.17. Jatkoyhteydet ovat Seinäjoelle ju-
24509: kennettä koordinoi hyvässä yhteistyössä VR:n nalla 563 kello 11.47 ja Jyväskylään junalla 562
24510: kanssa kuntien edustajista muodostuva Suomen- kello 12.18. Aiemmin juna 421 saapui Tampe-
24511: selän rautatieliikennetyöryhmä, jonka historia reelta Haapamäelle kello 11.44, joten Seinä-
24512: ulottuu jo 1970-luvulle. joelle oli välitön vaihtoyhteys samalta laiturilta
24513: Nyt kesäaikatauluissa on käynyt ilmi kieltei- ja kohtuullisemmalla odotusajalla Jyväskylän
24514: nen yllätys: aamun InterCity-junalta IC 91, jon- suuntaan kuin uudella aikataululla, jossa vaihto-
24515: ka lähtöaika Helsingistä on kello 07.58 ja tuloai- aikaa muodostuu nyt yksi tunti ja yksi minuutti.
24516: ka Tampereelle on kello 10.00, ei ole jatkoyh- Tällaisilla odotusajoilla on aivan selvää, että esi-
24517: teyttä Haapamäen suuntaan, koskajuna 421 on jo merkiksi tärkeän junayhteyden Helsinki-Keu-
24518: lähtenyt Tampereelta Haapamäelle kello 09.52. ruu junankäyttäjät sekä Tampereella että Haapa-
24519: Aiemmin 3.6.2000 asti voimassa olleissa aika- mäellä tulevat vähenemään. Matka-aika Helsin-
24520: tauluissa Haapamäen juna 421 lähti Tampereelta gistä Keuruulle on täten 5 tuntiaja 32 minuuttia.
24521: Haapamäelle kello 10.23 ja yhteys oli hyvin toi- Nykyajan matkustaja valitsee tälle matkalle kyl-
24522: miva. On suorastaan järjetöntä junan ja sen hen- lä junan asemesta muut kulkuneuvot
24523: kilökunnan käyttöä sekä taloudellista tuhlausta Edelleen juna 424 Haapamäeltä Tampereelle
24524: lähettää juna liikkeelle ennen yhteysjunan saapu- lähtee Haapamäeltä kello 12.22, joten tästäkään
24525: mista. Perusteluksi ei riitä se, että Helsingistä voi syystä ei ole tarvetta aikaistaa junan lähtöä Tam-
24526: lähteä jo edellisellä junalla IC 49 kello 06.58, pereelta edellä kerrotulla tavalla. Aikataulumuu-
24527: jonka tuloaika Tampereelle on kello 08.58. Tältä toksesta ei liioin ole millään tavoin ennalta oltu
24528: junalta jää tarpeettomasti odotusaikaa tunti ja yhteydessä Suomenselän rautatieliikennetyöryh-
24529: kuusi minuuttia. Tällä ratkaisulla luodaan mieli- mään tai radan varren kuntiin, mitä pidän valitet-
24530: kuvaa toimimattomista junayhteyksistä ja vieroi- tavana menettelynä muutoin hyvin sujuneessa ja
24531: tetaan matkustajia junan käytöstä. Aikatauluista keskinäiseen luottamukseen perustuneessa työs-
24532: voi havaita vielä sen, että sunnuntailiikenne on kentelyssä Suomenselän rautatieliikennetyöryh-
24533: ainakin kesäaikatauluissa lopetettu Helsingin- män kanssa. Perusteluksi toimenpiteelle olen
24534:
24535: Versio 2.0
24536: KK 565/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
24537:
24538:
24539: kuullut ajatuksen, että juna oli saatava entistä ai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24540: kaisemmin pois Tampereen ratapihalta muun lii- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24541: kenteen takia. Tämä ei riitä perusteluksi edes ra- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24542: tapihatöiden aikanakaan. vaksi seuraavan kysymyksen:
24543: Kesäaikataulujen muutos on tehty vailla Haa-
24544: pamäen liikenteen kokonaisuuden tuntemusta. Mihin toimiin ryhdytään aamujunayh-
24545: Koska kyseessä on mitä ilmeisin työtapaturma, teyden palauttamiseksi Helsingistä
24546: jonka seurauksia ei ole liiemmälti ajateltu, tulisi kello 07.58 lähteväitä juna! ta IC 91
24547: virhe korjata jo kesken kesäaikataulukautta välit- Tampereelta Haapamäelle lähtevälle ju-
24548: tömästi siten, että junalta IC 91 palautuu yhteys nalle 421 välittömästi jo kesäaikalaului-
24549: Tampereella Haapamäelle junalle 421 ja samalla hin tehtävällä muutoksella?
24550: odotusajat Haapamäellä muuttuvat viime talvi-
24551: kauden aikataulujen mukaisiksi tai ainakin lä-
24552: hemmäksi niitä.
24553:
24554:
24555: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
24556:
24557: Lauri Oinonen /kesk
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: 2
24563: Ministerin vastaus KK 565/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
24564:
24565:
24566:
24567:
24568: Eduskunnan puhemiehelle
24569:
24570: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 10 minuutin minimivaihtoaikaan junasta toiseen
24571: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muun muassa Tampereella. Lisähankaluuksia
24572: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuovat ratatyöt Tampereen eteläpuolella sekä
24573: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen Tampereen ratapihatyö. Tampere-Orivesi-vä-
24574: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lillä ovat turvalaite- ja pölkynvaihtotyöt kesken
24575: 565/2000 vp: sekä Ori vesi-Haapamäki-välin pölkynvaihtotyö
24576: on edelleen kesken. Edellä mainituista syistä ju-
24577: Mihin toimiin ryhdytään aamujunayh- naa IC 91 Helsingistä Tampereelle ja samoin ju-
24578: teyden palauttamiseksi Helsingistä naa 421 Tampereelta Haapamäelle on jouduttu
24579: kello 07.58 lähteväitä junalta IC 91 hidastamaan. Jos juna 421 olisi ajettu entisellä
24580: Tampereelta Haapamäelle lähtevälleju- paikallaan junan IC 91 jatkoyhteytenä Haapa-
24581: nalle 421 välittömästi jo kesäaikalaului- mäelle, olisivat Haapamäen ja edelleen Seinä-
24582: hin tehtävällä muutoksella? joen jatkoyhteydet vaarantuneet.
24583: VR:n mukaan Tampereen ja Oriveden välisen
24584: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- radan turvalaitetyö etenee siten, että vuoden
24585: ti seuraavaa: 2001 alussa voidaanjunia ajaa molempia raiteita
24586: Kesäkuun 4 päivänä voimaan tulleessa junalii- pitkin Oriveden suuntaan. Tällöin aikatauluja
24587: kenteen aikataulussa on korostettu liikenteen tur- muutetaan niin, että juna 421 lähtee Tampereelta
24588: vallisuutta ja täsmällisyyttä. VR Osakeyhtiöltä noin klo 10.10 junan IC 91 saavuttua klo 10.00 ja
24589: saadun vastineen mukaan junien kulkuaikoja ja saapuu Haapamäelle noin klo 11.35. Jatkoyhteys
24590: seisonta-aikoja on lisätty muun muassa Helsinki Seinäjoelle lähtee klo 11.47 ja Jyväskylään klo
24591: -Tampere- ja Tampere-Haapamäki-yhteys- 12.18. Tämänjälkeen yhteydet ovatjälleen kun-
24592: väleillä. Uusissa aikatauluissa on myös pyritty nossa.
24593:
24594:
24595:
24596: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2000
24597:
24598: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
24599:
24600:
24601:
24602:
24603: 3
24604: KK 565/2000 vp - Lauri Oinonen lkesk Ministerns svar
24605:
24606:
24607:
24608:
24609: Tili riksdagens talman
24610:
24611: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Tammerfors. Andra svårigheter bereder banarbe-
24612: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tena söder om Tammerfors samt arbetet på Tam-
24613: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri merfors bangård. Mellan Tammerfors och Orive-
24614: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål si håller man på att byta ut säkerhetsanordningar
24615: SS 565/2000 rd: och sliprar och mellan Orivesi och Haapamäki
24616: arbetar man också med att byta ut sliprar. Av de
24617: Vilka åtgärder vidtas för att omedelbart här orsakerna har man blivit tvungen att sänka
24618: återillföra den morgontågförbindelse hastigheten för IC-tåg 91 från Helsingfors till
24619: som avgår från Helsingfors 07.58 med Tammerfors och likaså för tåg 421 från Tammer-
24620: IC-tåg 91 och som sedan fortsätter med fors till Haapamäki. Om tåg 421 avgått som förut
24621: tåg 421 från Tammerfors till Haapamä- till Haapamäki som en anslutande förbindelse till
24622: ki, så att ändringen gäller också som- IC-tåg 91 skulle ans1utningstågen i Haapamäki
24623: martidtabellen? och vidare i Seinäjoki ha drabbats.
24624: En1igt VR framskrider arbetet med säkerhets-
24625: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- anordningarna på spåret mellan Tammerfors och
24626: föra följande: Orivesi på så vis att tågen i början av 2001 kan
24627: 1 de tågtidtabeller som trädde i kraft den 4 juni köra på båda spåren i riktning mot Orivesi. Då
24628: har man lagt tonvikten vid trafikens säkerhet och förändras tidtabellerna på så vis att 421-tåget av-
24629: punktlighet. Enligt svaret från VR Aktiebolag går ca 10.10 från Tammerfors, efter att IC-tåg 91
24630: har restiden och tiden för hur länge tågen står vid anlänt 10.00. Till Haapamäki anländer tåget ca
24631: stationen förlängts bl.a. på sträckorna Helsing- 11.35. En anslutande förbinde1se avgår till Seinä-
24632: fors-Tammerfors och Tammerfors-Haapamä- joki 11.47 och till Jyväskylä 12.18. Efter detta är
24633: ki. 1 de nya tidtabellerna har man också försökt få förbinde1serna igen helt i sin ordning.
24634: en minimitid på tio minuter för att byta tåg i bl.a.
24635:
24636:
24637:
24638: Helsingfors den 7 juli 2000
24639:
24640: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
24641:
24642:
24643:
24644:
24645: 4
24646: KK 566/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym.
24647:
24648:
24649:
24650:
24651: KIRJALLINEN KYSYMYS 566/2000 vp
24652:
24653: Lähihoitajien pääsy työharjoitteluun TYKSiin
24654:
24655:
24656:
24657:
24658: Eduskunnan puhemiehelle
24659:
24660: TYKSin taholta on selvitetty syitä, miksi lähihoi- luun myös lähihoitajia. Vuodessa valmistuu 120
24661: tajat eivät pääse työharjoitteluun TYKSiin. lähihoitajaa, ja oppilaitos järjestää opiskelijalle
24662: TYKSin taholta asiaa on perusteltu mm. sillä, harjoituspaikan keskitetysti. Ammatti-instituu-
24663: että TYKSiin on tulossa niin paljon opiskelijoita tin taholta on tuotu esille, että lähihoitajat sovel-
24664: ammattikorkeakouluista ( esim. sairaanhoitajia, tuvat myös hyvin TYKSin harjoittelijoiksi esim.
24665: erikoissairaanhoitajia), ettei kaikki ammattiryh- ensiapuun ja kotisairaanhoitoon, koska sairaala
24666: miä pystytä ottamaan työharjoitteluun. Asiaa on joutuu kotiuttamaan hyvin huonokuntoisiakin
24667: perusteltu myös sillä, että koska TYKS on yli- potilaita.
24668: opistosairaala ja siellä annettava erikoissairaan-
24669: hoito on vaativaa, tulee opiskelijan olla ammatti- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24670: korkeakoulutasoinen. On vedottu myös siihen, jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
24671: että henkilökunnan työpaine on niin kova, ettei vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24672: sen aika riitä lähihoitajien työharjoittelun ohjaa- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24673: miseen, vaikka opiskelijan tuleekin saada hyvää
24674: ohjausta vakituiselta henkilökunnalta ja lähihoi- Onko hallitus tietoinen lähihoitajien
24675: tajat tarvitsisivat vielä enemmän ohjausta kuin harjoittelupaikkaongelmasta Turussa ja
24676: esim. sairaanhoitajat.
24677: Ammatti-instituutin taholta on taas tuotu esil- voiko opetusministeriö vaikuttaa siihen,
24678: le, että TYKSin haluttaisiin ottavan työharjoitte- että TYKS ottaisi myös lähihoitajia työ-
24679: harjoittelijoiksi?
24680:
24681:
24682: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
24683:
24684: Marjaana Koskinen /sd Mikko Immonen /vas
24685: Ismo Seivästö /skl Heli Paasio /sd
24686: Annika Lapintie /vas Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
24687: Liisa Hyssälä /kesk Pertti Hemmilä /kok
24688: Mauri Salo /kesk Ilkka Kanerva /kok
24689: Virpa Puisto /sd
24690:
24691:
24692:
24693:
24694: Versio 2.0
24695: KK 566/2000 vp - Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerin vastaus
24696:
24697:
24698:
24699:
24700: Eduskunnan puhemiehelle
24701:
24702: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa joiden laajuudeksi tuli yksi vuosi (40 ov). Tällai-
24703: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sia koulutusohjelmia ovat mm. sairaanhoidon ja
24704: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsen huolenpidon sekä ensihoidon koulutusohjelmat.
24705: vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman
24706: /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen suorittaneella on pätevyys perustason hoitotyö-
24707: KK 566/2000 vp: hön erilaisissa työympäristöissä, joissa edellyte-
24708: tään työn teoreettisen tiedon sekä työvälineiden
24709: Onko hallitus tietoinen lähihoitajien ja -menetelmien monipuolista hallintaa. Työteh-
24710: harjoittelupaikkaongelmasta Turussa ja tävät ovat vastuullisia ja vaativat itsenäisiä rat-
24711: kaisuja.
24712: voiko opetusministeriö vaikuttaa siihen, Opetusministeriön tietoon on tullut, että yli-
24713: että TYKS ottaisi myös lähihoitajia työ- opistollisissa sairaaloissa on ollut suunnitelmia
24714: harjoittelijoiksi? muuttaa virkarakenteita; jonka seurauksena lähi-
24715: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hoitajat eivät sijoittuisi näihin sairaaloihin. Muu-
24716: ti seuraavaa: tosta on perusteltu sosiaali- ja terveydenhuollos-
24717: sa meneillään olevalla palvelurakenteen muutok-
24718: Lähihoitajakoulutuksen kaksi- ja puolivuotinen sella (mm. avopalvelupainotteinen hoitokäytän-
24719: tutkinto kehitettiin 1990-luvun alussa työelämän tö) ja erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstön
24720: aloitteesta. Tavoitteena oli saada sosiaali- ja ter- osaamisen vaatimustason kohoamisella. Muutos
24721: veydenhuollon palvelujärjestelmään ammatti- voisi siten vaikuttaa myös koulutuksessa olevien
24722: henkilöitä, joilla olisi laaja-alainen sosiaali- ja opiskelijoiden mahdollisuuteen päästä työssäop-
24723: terveysalan perusosaaminen. Koulutuskokeilu pimaan em. sairaaloihin ja harjoittelijoiksi otta-
24724: käynnistyi vuonna 1993. minen olisi painottumassa yliopistosairaaloissa
24725: Opetushallinnolle työelämältä tulleiden pa- ammattikorkeakoulun opiskelijoihin.
24726: lautteiden perusteella tutkintoa uudistettiin vuon- Lähihoitajan koulutuksen viime vaiheen muu-
24727: na 1999 yhdessä työelämän asiantuntijoiden toksilla on nimenomaisesti haluttu vahvistaa
24728: kanssa vastaamaan erityisesti sairaanhoidollisiin koulutuksen työelämävastaavuutta ja vahvistaa
24729: osaamistarpeisiin. Uudistus liittyi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillista osaamista.
24730: ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuk- Opetusministeriö katsoo, että tutkinnon sisältöä
24731: seen, joka mahdollisti tutkinnon pidentämisen tulee vastaisuudessakin uudistaa työelämän tar-
24732: kolmivuotiseksi. Tutkinto uudistettiin siten, että peen mukaisesti ja tarvittaessa vahvistaa niitä
24733: tutkinnon suorittaneella tulee olla sekä laaja-alai- tutkinnon elementtejä, joita työskentely erikois-
24734: nen perusasaaminen alan eri tehtäviin että myös sairaanhoidon tai muun sairaanhoidon piirissä
24735: erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyt- edellyttää. Työelämän kehityksen ja tutkintojen
24736: tämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueel- kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna opetus-
24737: la. Lähihoitajan perustutkinnossa koulutuspituu- ministeriö pitää perusteltuna, että niin erikoissai-
24738: den lisäys 1.8.1999 lukien kohdistui koulutusoh- raanhoidossa kuin muussa erityistä osaamista
24739: jelmittain eriytyviin ammatillisiin opintoihin,
24740:
24741:
24742: 2
24743: Ministerin vastaus KK 566/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
24744:
24745:
24746:
24747: vaativassa sairaanhoidossa tarvitaan lähihoitaja- Valtioneuvoston hyväksymän sosiaali- ja ter-
24748: koulutuksen suorittaneita. veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuo-
24749: Erikoissairaanhoitolain (1 062/1989) 45 §:n sille 2000-2003 mukaan sosiaali- ja terveysmi-
24750: mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan koulu- nisteriö ja opetusministeriö laativat yhdessä mui-
24751: tuksesta huolehtivalla viranomaisella on oikeus den tahojen kanssa valtakunnallisen kehitysar-
24752: käyttää sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaa- vion sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeesta ja
24753: loita koulutuksen järjestämiseen. Tarkoituksena menetelmien vakiinnuttamisesta henkilöstön työ-
24754: on turvata terveydenhuoltohenkilökuntaan kuu- voima- ja koulutustarpeen ajantasaiseksi seuraa-
24755: luvien ryhmien (ml. lähihoitajat) koulutuksen miseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tässä tar-
24756: järjestäminen. Asiasta sovitaan sairaanhoitopii- koituksessa asettamassa toimikunnassa tehdään
24757: rin kuntayhtymän ja koulutuksen järjestäjän kes- sekä henkilöstön määrällisiin että osaamistarpei-
24758: ken. Samoin kansanterveyslain ( 66/1972, 15 a §) siin liittyvät kehitysarviot Työelämän tarve toi-
24759: mukaan terveyskeskusta voidaan käyttää tervey- sen asteen ammatillisen koulutuksen suorittanei-
24760: denhuoltohenkilöstön kouluttamiseen koulutuk- den osalta sisältyy selvitystyöhön.
24761: sesta vastaavan viranomaisen ja kunnan välisellä Opetusministeriö on lisäksi käynnistänyt sel-
24762: sopimuksella. vitystyön sosiaali- ja terveysalan koulutuksen
24763: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ope- edellyttämän työssäoppimisen osalta. Tarkoituk-
24764: tusministeriöllä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta sena on saada aikaan sosiaali- ja terveysalan kou-
24765: velvoittaa työnantajia ottamaan opiskelijoita har- lutuksen erityispiirteet huomioon ottava työssä-
24766: joittelijoiksi tai työssäoppijoiksi. Opetusministe- oppimisen sopimusmalli tai -suositus. Tarkoituk-
24767: riö pitää tärkeänä viitaten mm. nuorten työssäop- sena on myös kehittää työssäoppimisen uudistuk-
24768: pimista koskevaan työmarkkinoiden keskusjär- sen linjausten mukaisesti niitä menettelytapoja,
24769: jestöjen ja hallituksen yhteiseen suositukseen, joilla lähihoitajakoulutuksen työssäoppimisen
24770: että erikoissairaanhoidon laitokset ja koulutuk- paikat voidaan tarkoituksenmukaisimmin järjes-
24771: sen järjestäjät yhteistyössä työelämän järjestöjen tää.
24772: kanssa turvaavat riittävän työssäoppimisen paik-
24773: kojen määrän.
24774:
24775:
24776: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2000
24777:
24778: Opetusministerin sijainen
24779: Ministeri Suvi Linden
24780:
24781:
24782:
24783:
24784: 3
24785: KK 566/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym. Ministerns svar
24786:
24787:
24788:
24789:
24790: Tili riksdagens talman
24791:
24792: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tade studier som differentieras enligt utbild-
24793: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningsområde. Dessa studiers omfattning blev ett
24794: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar- år ( 40 sv). Sådana utbildningsprogram är bl.a. ut-
24795: jaana Koskinen /sd m.fl. undertecknade skriftli- bildningsprogrammen för sjukvård och omsorg
24796: ga spörsmål SS 566/2000 rd: samt akutvård. Den som har avlagt utbildnings-
24797: programmet för sjukvård och omsorg har behö-
24798: Å.r regeringen medveten om närvårdar- righet för vårdarbete på grundnivå i olika arbets-
24799: nas svårigheter att få praktikantplats i miljöer, där det förutsätts teoretiska kunskaper
24800: Åbo och och mångsidiga fårdigheter att använda arbets-
24801: redskap och arbetsmetoder. Uppgifterna är an-
24802: kan undervisningsministeriet medverka svarsfulla och kräver självständiga lösningar.
24803: till att Åbo universitetssjukhus också an- Det har kommit till undervisningsministeriets
24804: ställer närvårdare som praktikanter? kännedom att universitetssjukhusen har haft pla-
24805: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ner på att ändra tjänstestrukturen, vilket skulle
24806: föra följande: leda till att närvårdare inte skulle finnas vid dessa
24807: sjukhus. Ändringen har motiverats med den på-
24808: Den två och ett halvt år långa närvårdarutbild- gående reformen av servicestrukturen inom soci-
24809: ningen utvecklades i början av 1990-talet på ar- al- och hälsovården (bl.a. vårdpraxis med tyngd-
24810: betslivets initiativ. Syftet var att får yrkesutbilda- punkten på öppen service) och med förhöjd krav-
24811: de personer med breda baskunskaper inom soci- nivå i fråga om kunnandet hos vårdpersonalen
24812: al- och hälsovård till social- och hälsovårdens inom den specialiserade sjukvården. Ändringen
24813: servicesystem. Utbildningsförsöket inleddes år kan således påverka också de studerandes möj-
24814: 1993. ligheter till inlärning i arbetet vid dessa sjukhus
24815: På basis av den respons undervisningsförvalt- och anställningen av praktikanter skulle vid uni-
24816: ningen fick från arbetslivet reviderades examen versitetssjukhusen allt mer koncentreras till yr-
24817: 1999 i samarbete med experter från arbetslivet så keshögskoleestuderandena.
24818: att den bättre skulle motsvara behoven av kun- Med de senaste ändringarna i närvårdarutbild-
24819: skaper i synnerhet i sjukvård. Reformen skedde i ningen har man uttryckligen velat stärka sam-
24820: samband med den stora reformen av yrkesutbild- stämmigheten mellan utbildningen och arbetsli-
24821: ningen på andra stadiet som möjliggjorde en för- vet och stärka yrkeskompetensen hos dem som
24822: längning av examen till tre år. Examen reforme- avlagt examen. Undervisningsministeriet anser
24823: rades så att den som avlagt examen skall ha både att innehållet i examen också i framtiden måste
24824: breda baskunskaper för olika uppgifter inom reformeras utgående från arbetslivets behov. Vid
24825: branschen och också specialiserat kunnande och behov skall de element i examen stärkas som be-
24826: den yrkesfårdighet som arbetslivet förutsätter hövs vid arbete inom den specialiserade sjukvår-
24827: inom ett delområden av examen. Den förläng- den eller annan sjukvård. Med tanke på utveck-
24828: ning av utbildningstiden i grundexamen för när- lingen i arbetslivet och utvecklingen av examina
24829: vårdare som infördes 1.8.1999 gällde yrkesinrik- finner undervisningsministeriet det motiverat att
24830:
24831:
24832: 4
24833: Ministems svar KK 566/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
24834:
24835:
24836: det både inom den specialiserade sjukvården och Enligt det av statsrådet godkända mål- och åt-
24837: annan krävande sjukvård som fordrar särskilt gärdsprogrammet för social- och hälsovården för
24838: kunnande finns personer som genomgått närvår- 2000-2003 skall social- och hälsovårdsministe-
24839: darutbildning. riet och undervisningsministeriet i samarbete
24840: Enligt 45 § lagen om specialiserad sjukvård med andra instanser utarbeta en riksomfattande
24841: ( 1062/ 1989) har en myndighet som sköter utbild- bedömning av arbetskraftsbehovet inom social-
24842: ning av hälsovårdspersonal rätt att använda sjuk- och hälsovårdssektom och för etablering av me-
24843: hus, som en samkorumun svarar för, för ordnan- todema i syfte att på ett tidsenligt sätt kunna föl-
24844: de av utbildningen. Syftet är att trygga utbild- ja arbetskraft- och utbildningsbehovet. 1 den
24845: ningen för grupper som hör tili hälsovårdsperso- kommitte som social- och hälsovårdsministeriet
24846: nalen (inkl. närvårdare). Om saken avtalas mel- tillsatt för detta ändamål görs utvecklingsbedöm-
24847: lan samkommunen för sjukvårdsdistriktet och ut- ningar som gäller både kvantitet och kompetens.
24848: bildningsanordnaren. Också enligt folkhälsola- Arbetslivets behov i fråga om personer som slut-
24849: gen (66/1972, 15 a §) kan en hälsovårdscentral fört yrkesutbildning på andra stadiet ingår i ut-
24850: anlitas för utbildning av hälsovårdspersonal ge- redningsarbetet.
24851: nom avtal mellan den myndighet som ansvarar Undervisningsministeriet har dessutom inlett
24852: för utbildningen och kommunen. ett utredningsarbete i fråga om den inläming i ar-
24853: Enligt gällande lagstiftning har undervisnings- betet som fordras i utbildningen inom social- och
24854: ministeriet dock ingen möjlighet att ålägga ar- hälsovårdsbranschen. A vsikten är att åstadkom-
24855: betsgivama att anställa studerande som prakti- ma en avtalsmodell eller -rekommendation för
24856: kanter eller för inläming i arbetet. Med hänvis- inläming i arbetet som kan beakta särdragen
24857: ning bl.a. tili den gemensamma rekommendatio- inom utbildningen inom social- och hälsovårds-
24858: nen av arbetsmarknadens centralorganisationer branschen. A vsikten är också att i enlighet med
24859: och regeringen om inläming i arbetet för unga, linjema för reformen gällande inlämingen i arbe-
24860: anser undervisningsministeriet det viktigt att in- tet utveckla sådana tillvägagångssätt med vilka
24861: rättningama för specialiserad sjukvård och ut- platsema för inläming i arbetet inom närvårdar-
24862: bildningsanordnama i samråd med arbetslivsor- utbildningen kan ordnas på ett ändamålsenligare
24863: ganisationema tryggar ett tillräckligt antal plat- sätt.
24864: ser för inläming i arbetet.
24865:
24866:
24867:
24868: Helsingfors den 5 juli 2000
24869:
24870: Undervisningsministems ställföreträdare
24871: Minister Suvi Linden
24872:
24873:
24874:
24875:
24876: 5
24877: KK 567/2000 vp- Jyri Häkämies /kok
24878:
24879:
24880:
24881:
24882: KIRJALLINEN KYSYMYS 567/2000 vp
24883:
24884: TIR Carnet -säännösten vastainen toiminta
24885: Suomen ja Venäjän rajalla
24886:
24887:
24888:
24889:
24890: Eduskunnan puhemiehelle
24891:
24892: Suomen ja Venäjän välisen liikenteen ongelmat TIR Carnet -menettelyn tarkoituksena on ni-
24893: ovat jälleen lähteneet kasvuun. Rajanylityspaik- menomaisesti nopeuttaa ja selkeyttää valtakun-
24894: kojen kilometrien mittaiset rekkajonot ovat nous- tien rajojen ylityksiä tavaraliikenteessä vähentä-
24895: seet uutisiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. mällä kuormiin kohdistuvia tarkastuksia. Määrä-
24896: Syinä jonoihin on mainittu Venäjän uudistuneet tullipisteessä tulliviranomainen avaa kuormati-
24897: tullimääräykset ja niiden tulkinta. lan sinetit, tarkastaa tavaran ja vahvistaa TIR
24898: Myös Venäjän viranomaisten omavaltaiset pe- Carnet -asiakirjan suljetuksi. Mikäli kuormaan
24899: rintätoimet suomalaisia liikennöitsijöitä koh- tai kuljetukseen on sisältynytjotain epäselvää, on
24900: taan, jotka liittyvät vanhoihin TIR Carnet -vas- tu111iviranomaisen velvollisuus merkitä TIR Car-
24901: tuisiin, ovat jälleen tulleet esille. Suomen kautta- net -asiakirjaan R-kirjain, joka tarkoittaa varau-
24902: kulkureitin luotettavuus on vaakalaudalla. maa. Varauman perusteella voidaan kyseistä TIR
24903: TIR Carnet on tulliasiakirja,joka on luotu hel- Carnetia vastaan esittää myöhemmin vaatimuk-
24904: pottamaan rajoja ylittävää rekkaliikennettä. TIR sia vuoden kuluessa Carnetin sulkemisesta.
24905: Carnet avataan kuljetuksen lähtöpisteessä, ja läh- Venäjän liikenteessä Venäjän tulliviranomai-
24906: töpaikan tulliviranomainen vahvistaa asiakirjan set ovat yleisen TIR-sopimuksen vastaisesti alka-
24907: avatuksi. Tämän jälkeen hyväksytysti sinetöity neet esittää suomalaisille liikennöitsijöille vaati-
24908: kuormatila voi ylittää valtakuntien rajoja ilman muksia jopa 4 vuotta vanhojen kuljetusten kanta-
24909: kuormaan kohdistuvia tarkastuksia. Rajojen tul- maHa jääneistä tulleista ja veroista. Suurimmas-
24910: liviranomaiset tarkastavat, että kuormatilan sine- sa osassa näistä kuljetuksista TIR Carnetiin ei ole
24911: töinti ja asiakirjat ovat kunnossa ja merkitsevät merkitty varaumaa, ja TIR-säännöstön mukainen
24912: TIR Carnet -asiakirjaan rajanylityksen tapahtu- vaateen esittämisaika on jo umpeutunut. Tämä
24913: neen. kansainvälisten säännösten vastainen menettely
24914: TIR-periaatteiden mukaisesti TIR Carnet -kul- asettaa suomalaiset liikennöitsijät hallitsematto-
24915: jetusta ei avata tullin tai muiden viranomaisten man riskin eteen.
24916: tai kuljetusliikkeen toimesta lähtö- ja määräpai-
24917: kan välillä ilman erityisen painavaa syytä. Tällai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
24918: sia erityisen painavia syitä ovat esim. onnetto- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
24919: muus, perustellusti epäilty rikos tai kuorman säi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24920: lyvyyteen kohdistuva merkittävä riski. vaksi seuraavan kysymyksen:
24921:
24922:
24923:
24924:
24925: Versio 2.0
24926: KK 567/2000 vp - Jyri Häkämies /kok
24927:
24928:
24929:
24930: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- mitä hallitus aikoo tehdä, jotta TIR Car-
24931: tyä saadakseen Suomen ja Venäjän väli- net säilyy tulevaisuudessakin kansain-
24932: sen maantieliikenteen rajanylitykset toi- välisenä sopimuksena?
24933: mimaan laadukkaan reitin edellyttämäl-
24934: lä tavalla sekä
24935:
24936:
24937: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
24938:
24939: Jyri Häkämies /kok
24940:
24941:
24942:
24943:
24944: 2
24945: Ministerin vastaus KK 567/2000 vp - Jyri Häkämies /kok
24946:
24947:
24948:
24949:
24950: Eduskunnan puhemiehelle
24951:
24952: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Suomen tullihallituksen pääjohtaja on vedonnut
24953: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Venäjän tullijohtoon ja todennut, että ruuhkat
24954: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ovat ristiriidassa ulkomaankaupan sujuvuutta
24955: vastattavaksi kansanedustaja Jyri Häkämiehen koskevien Venäjän ja Suomen tullien hyväksy-
24956: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mien tavoitteiden kanssa. Tullihallitus on myös
24957: 567/2000 vp: tarjonnut apuaan ruuhkien purkamiseksi mm.
24958: Vaalimaan läpivalaisulaitteen avulla.
24959: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo 1yh- Vastauksessaan Venäjän tullikomitean paa-
24960: tyä saadakseen Suomen ja Venäjän väli- johtaja ilmoitti, että tarkastuksia helpotetaan ja
24961: sen maantieliikenteen rajanylitykset toi- ainakin hetkellisesti näin on käynytkin. Tullilai-
24962: mimaan laadukkaan reitin edellyttämäl- tosten rikosten ennaltatorjuntaa käsittelevässä
24963: lä tavalla sekä kokouksessa viikolla 24 oli esillä myös suoma-
24964: laisyritysten ajoneuvojen takavarikointi ja ilmei-
24965: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta TIR Car- sesti takavarikoinnit tullaan purkamaan.
24966: net säilyy tulevaisuudessakin kansain- Tullihallituksen pääjohtaja Erling tapaa Venä-
24967: välisenä sopimuksena? jän tullikomitean pääjohtajan heinäkuun alussa
24968: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Moskovassa, ja tässä tapaamisessa pyritään TIR-
24969: ti seuraavaa: kuljetuksiin liittyvät ongelmat lopullisesti pois-
24970: tamaan. Suomen Kuorma-autoliitto ry., joka toi-
24971: Venäjän tulliviranomaiset aloittivat keväällä Ve- mii Suomessa TIR-sopimuksen mukaisena takaa-
24972: näjälle Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemien jajärjestönä, on ilmoittanut, että se lopettaa
24973: kautta saapuvien kuorma-autojen tehotarkastuk- takuiden myöntämisen Venäjän liikenteeseen,
24974: set sekä ryhtyivät tutkimaaujo suoritettujen kul- jollei pääjohtajien tulevassa tapaamisessa asioita
24975: jetusten tullimaksuja. Tämän seurauksena liiken- saada ratkaistua liittoa tyydyttävällä tavalla.
24976: ne raja-asemilla ruuhkaantui ja suomalaisia ajo- Tämä merkitsisi TIR-sopimuksen purkautumista
24977: neuvoja takavarikoitiin niiden saapuessa Venä- Venäjän kuljetusten osalta.
24978: jälle. Siltä osin kuin Venäjän tullin toiminta on Tässä vaiheessa hallitus odottaa tulliviran-
24979: kohdistunut TIR-kuljetuksiin, se on ollut kan- omaisten yhteistyön tuovan tyydyttävät ratkaisut
24980: sainvälisen TIR-sopimuksen vastaista. rajanylitykseen liittyviin ongelmiin. Jos näin ei
24981: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinosen tava- kuitenkaan kävisi, asia otetaan uudelleen esille
24982: tessa viime kuussa Venäjän liikenneministeri liikenneministereiden tapaamisessa heinäkuun
24983: Frankin keskusteltiin hänen kanssaan asiasta ja lopulla. Suomalaisten kuljetusyritysten mahdol-
24984: esitettiin huolestuminen Venäjän tullin toimin- lisuudet toimia Venäjän liikenteessä on turvatta-
24985: nan aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista mait- va. TIR-sopimuksen osittainenkaan purkautumi-
24986: temme väliseen liikenteeseen. Liikenneministeri nen ei kuitenkaan palvele kenenkään etuja, ja
24987: Frank esitti yhteiskokouksenjärjestämistä liiken- hallitus tekee kaikkensa sopimuksen säilymisen
24988: neministeriöiden ja tullilaitosten välillä. Myös puolesta.
24989:
24990:
24991:
24992: 3
24993: KK 567/2000 vp - Jyri Häkämi~s /kok Ministerin vastaus
24994:
24995:
24996: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2000
24997:
24998: Liikenneministerin sijainen
24999: Ministeri Kalevi Hemilä
25000:
25001:
25002:
25003:
25004: 4
25005: Ministems svar KK 567/2000 vp- Jyri Häkämies /kok
25006:
25007:
25008:
25009:
25010: Tili riksdagens talman
25011:
25012: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger staterat att den stockade trafiken strider mot de
25013: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- mål för utrikeshandelns smidighet som tullarna i
25014: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jyri Ryssland och Finland har godkänt. Tullstyrelsen
25015: Häkämies /saml undertecknade skriftliga spörs- har även erbjudit sin hjälp för att lösa upp trafik-
25016: mål SS 567/2000 rd: stockningen bl.a. med hjälp av den genomlys-
25017: ningsapparat som finns i Vaalimaa.
25018: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta 1 sitt svar meddelade generaldirektören för den
25019: för att få landsvägstrafikens gränsöver- ryska tullkommitten att granskningama skall
25020: gångar mellan Finland och Ryssland att lindras och åtminstone tidvis har så skett. Tull-
25021: fungera på det sätt som förutsätts av en verken behandlade frågan om förebyggande av
25022: duglig rutt och brott under sitt möte vecka 24 och tog upp frågan
25023: om beslagtagandet av finska företags fordon.
25024: vad ämnar regeringen göra för att TIR- Troligen kommer beslagtagandena att upphävas.
25025: Carnet även i framtiden skall förbli ett Tullstyrelsens generaldirektör Erling träffar
25026: internationellt avtal? ryska tullkommittens generaldirektör i Moskva i
25027: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- början av juli och under detta möte strävar man
25028: föra följande: till att slutgiltigt undanröja de problem som hän-
25029: för sig till TIR-transporterna. Finlands Lastbils-
25030: De ryska tullmyndigheterna inledde i vår effekti- förbund r.f., som i Finland är den garanterande
25031: va granskningar av lastbilar som kommer till sammanslutningen i enlighet med TIR-avtalet,
25032: Ryssland via Vaalimaa och Nuijamaa gränssta- har meddelat att den slutar bevilja garantier för
25033: tioner samt började undersöka tullavgifterna för Rysslandstrafiken om man inte under generaldi-
25034: transporter som redan utförts. Till följd av detta rektörernas möte kan lösa frågorna på ett sätt som
25035: stockade sig trafiken vid gränsstationerna och tillfredsställer förbundet. Detta skulle betyda att
25036: finska fordon beslagtogs när de kom till Ryss- TIR-avtalet upplöses för de transporters del som
25037: land. 1 den mån som ryska tullens verksamhet har går till Ryssland.
25038: riktats till TIR-transporter har den stridit emot 1 detta skede väntar regeringen på att tullmyn-
25039: det internationella TIR-avtalet. digheternas samarbete skall föra med sig till-
25040: När trafikminister Olli-Pekka Heinonen förra fredsställande lösningar på de problem som hän-
25041: månaden träffade Rysslands trafikminister Frank för sig till gränsövergångarna. Om lösningar inte
25042: diskuterades frågan och framfördes oron över de hittas, tas frågan upp på nytt under trafikminist-
25043: negativa verkningar som ryska tullens verksam- rarnas möte i slutet av juli. De finska transportfö-
25044: het har på trafiken mellan våra länder. Trafikmi- retagens möjligheter att trafikera på Ryssland
25045: nister Frank föreslog att ett gemensamt möte ord- måste tryggas. En partiell upplösning av TIR-av-
25046: nas mellan trafikministerierna och tullverken. talet gynnar ingen, och regeringen gör allt för att
25047: Ä ven generaldirektören för tullstyrelsen i Fin- avtalet skall bibehållas.
25048: land har vädjat till ryska tullens ledning och kon-
25049:
25050:
25051:
25052: 5
25053: KK 567/2000 vp- Jyri Häkämies /kok Ministems svar
25054:
25055:
25056: Helsingfors den 30 juni 2000
25057:
25058: Trafikministems ställföreträdare
25059: Minister Kalevi Hemilä
25060:
25061:
25062:
25063:
25064: 6
25065: KK 568/2000 vp - Pekka Ravi /kok
25066:
25067:
25068:
25069:
25070: KIRJALLINEN KYSYMYS 568/2000 vp
25071:
25072: Hitaiden ajoneuvojen näkyvyyden parantami-
25073: nen liikenteessä
25074:
25075:
25076:
25077:
25078: Eduskunnan puhemiehelle
25079:
25080: Viime aikoina on tapahtunut paljon liikenneon- Eräs vaihtoehto voisi olla esimerkiksi keltai-
25081: nettomuuksia, joissa yhtenä onnettomuuden osa- sen varoitusvalon määrääminen kaikkien trakto-
25082: puolena on ollut hidas ajoneuvo, kuten traktori. rien ja muiden hitaiden työkoneiden varusteisiin.
25083: Monia ihmishenkiä on menetetty, kun autoilijat Traktorien ja työkoneiden kuljettajat voitaisiin
25084: ovat yllättäen joutuneet tilanteeseen, jossa edes- velvoittaa käyttämään tuota varoitusvalaisinta
25085: sä onkin todella hitaasti liikkuva ajoneuvo. To- aina ajoneuvojen liikkuessa yleisillä teillä. Ka-
25086: dellisen vaaratilanteen hitaammat ajoneuvot ai- tolla sijaitseva valaisin näkyy kauas ja näin autoi-
25087: heuttavat varsinkin syyspimeällä yleisillä teillä. lija voi varautua tilanteeseen jo ennakolta tietäes-
25088: Usein näiden hitaiden ajoneuvojen ongelmana on sään edessä olevan joko työmaa tai jokin hidas
25089: niiden nykyisten takavalojen toimimattomuus tai ajoneuvo. Lisäksi katolla sijaitseva valaisin ei li-
25090: niiden likaisuus. Lisäksi vedettävä työkone saat- kaannu eikä rikkoonnu niin herkästi kuin alem-
25091: taa peittää takavalot pana renkaiden tasossa sijaitsevat takavalot
25092: Tällainen pimeä ja hidas ajoneuvo tulee usein
25093: autoilijalle täysin yllätyksenä jonkin nyppylän Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25094: takaa. Maamme tiet ovat yleensä aika kapeita, jo- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25095: ten väistäminen tilanteessa ei aina ole aivan help- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25096: poa. vaksi seuraavan kysymyksen:
25097: Nykyinen laki Ajoneuvojen rakenteesta ja va-
25098: rusteista (125611992, 9. luku 166 §)sanoo asias- Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai-
25099: ta, että tiellä tai sen vierellä tehtävään työhön koo ryhtyä, jotta hitaat ajoneuvot, kuten
25100: käytettävässä traktorissa ja moottorityökoneessa traktorit ja työkoneet, voidaan havaita
25101: tulee olla vilkkuva ruskeankeltainen varoitusva- yleisillä teillä nykyistä huomattavasti
25102: laisin. Tämän vuoksi useissa traktroreissa ja paremmin?
25103: muissa hitaissa työkoneissa on jo ruskeankeltai-
25104: nen varoitusvalaisin katolla.
25105:
25106:
25107: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
25108:
25109: Pekka Ravi /kok
25110:
25111:
25112:
25113:
25114: Versio 2.0
25115: KK 568/2000 vp - Pekka Ravi /kok Ministerin vastaus
25116:
25117:
25118:
25119:
25120: Eduskunnan puhemiehelle
25121:
25122: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Liikenneministeriön esittelystä tarkistettiin
25123: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tänä keväänä ylileveiden traktoreiden ja niillä hi-
25124: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nattavien ylileveiden lietelantaperävaunujen
25125: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Ravin /kok merkintäsäännöksiä, jotka tulevat voimaan ensi
25126: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK syksynä. Jo tuolloin eräät lausunnonantajat eh-
25127: 568/2000 vp: dottivat ylileveyden merkitsemiseksi pelkkää
25128: ruskeankeltaista vilkkuvaa merkkivaloa ylile-
25129: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto ai- veälle traktorille tai ylileveää perävaunua vetä-
25130: koo ryhtyä, jotta hitaat ajo neuvot, kuten välle traktorille. Kyseinen merkkivalo on kuiten-
25131: traktorit ja työkoneet, voidaan havaita kin varattu Suomessa tiellä tehtävää työskente-
25132: yleisillä teillä nykyistä huomattavasti lyä varten, eikä tällainen merkkivalo muutoin-
25133: paremmin? kaan kykene ilmaisemaan kuljetuksen leveyttä
25134: saati ajonopeuden hitautta.
25135: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Koska tiellä työskentely suomalaisissa talvi-
25136: ti seuraavaa: olosuhteissa on niin tavanomaista ja usein toistu-
25137: Hitaiden ajoneuvojen havaittavuus on Suomessa vaa ja jottei kyseisen ruskeankeltaisen vilkkuvan
25138: pyritty varmistamaan vaatimalla omamassaltaan merkkivalon muita tiellä liikkujia varoittava huo-
25139: yli 0,5 tonnia olevien traktoreiden ja moottori- mioarvo lisääntyvän käytön vuoksi vähentyisi,
25140: työkoneiden taakse asennettavaksi erillinen hi- ministeriö ei näe sen käytön laajentamista trakto-
25141: taan ajoneuvon kilpi. Tällaisessa kilvessä on päi- rilla tiellä suoritettaviin tavanomaisiin kuljetuk-
25142: väloistevärisen kolmion ympärillä heijastusvaa- siin tarkoituksenmukaiseksi.
25143: timuksiltaan erittäin korkeatasoiset heijastimet. Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo, että
25144: Tämän lisäksi ylileveiden traktoreiden ja trakto- hitaiden ajoneuvojen, kuten traktoreiden ja työ-
25145: reilla vedettävien ylileveiden hinattavien ajoneu- koneiden, havaittavuuden parantamisen on ensi-
25146: vojen sekä ylileveiden työkoneiden leveyden sijaisesti perustuttava nykyisin vaadittavien va-
25147: merkitsemiseksi vaaditaan merkkikilvet ja hei- laisimien, heijastimien ja merkintäkilpien oike-
25148: jastimet sekä pimeässä käytettäessä lisäksi erityi- aan käyttötapaan sekä niiden pitämiseen tehok-
25149: set valot. kaassa toimintakunnossa.
25150:
25151:
25152:
25153: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
25154:
25155: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
25156:
25157:
25158:
25159:
25160: 2
25161: Ministerns svar KK 568/2000 vp - Pekka Ravi /kok
25162:
25163:
25164:
25165:
25166: Tili riksdagens talman
25167:
25168: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger På föredragning från trafikministeriet ändra-
25169: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- des i våras bestämmelserna om markering av
25170: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- överbreda traktorer och överbreda tanksläpvag-
25171: ka Ravi /saml undertecknade skriftliga spörsmål nar för flytgödsel som dras av sådana traktorer.
25172: SS 568/2000 rd: Bestämmelserna träder i kraft i höst. Redan då fö-
25173: reslog vissa remissinstanser att överbreda fordon
25174: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta skall markeras med enbart ett brungult blinkande
25175: för att långsammafordon, såsom trakto- signalljus för överbreda traktorer eller för trakto-
25176: rer och arbetsmaskiner, skall kunna rer som drar överbreda släpvagnar. Signalljuset i
25177: upptäckas på allmänna vägar avsevärt fråga är emellertid i Finland reserverat för arbete
25178: bättre än vad som nu är fallet? som utförs på vägar, och ett dylikt signalljus för-
25179: mår inte heller i övrigt utvisa bredden på trans-
25180: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- porten eller hur låg körhastigheten är.
25181: föra följande: Eftersom det är så normalt och vanligt i Fin-
25182: Mao har i Finland försökt säkerställa att lång- land att det arbetas på vägarna i vinterförhållan-
25183: samma fordon skall synas bättre genom att kräva den och för att den ökade användningen av
25184: att det baktill på traktorer och motorredskap med brungult blinkande signalljus inte skall minska
25185: en egenmassa på mer än 0,5 ton skall fåstas en se- den varnande effekten på andra som rör sig på vä-
25186: parat skylt för långsamma fordon. En sådan skylt garna, anser ministeriet inte att det är ändamåls-
25187: har reflektorer av ytterst hög kvalitet runt en tri- enligt att utvidga användningen av signalljuset
25188: angel i fluorescerande fårg. Förutom detta krävs till normala transporter på väg med traktor.
25189: skyltar och reflektorer samt särskilda mörkerljus Med hänvisning till det ovan sagda anser re-
25190: för markering av överbreda traktorer och över- geringen att strävan efter att göra det lättare att
25191: breda släpfordon som dras av traktorer samt för upptäcka långsamma fordon, såsom traktorer och
25192: markering av bredden hos överbreda arbetsma- arbetsmaskiner, i första hand måste grunda sig på
25193: det rätta sättet att använda de lyktor, reflektorer
25194: skiner.
25195: och skyltar som numera krävs samt på bibehål-
25196: landet av dem i effektivt och gott skick.
25197:
25198:
25199:
25200: Helsingfors den 21 juni 2000
25201:
25202: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25203:
25204:
25205:
25206:
25207: 3
25208: KK 569/2000 vp- Matti Kangas /vas
25209:
25210:
25211:
25212:
25213: KIRJALLINEN KYSYMYS 569/2000 vp
25214:
25215: Keliakiaa sairastavien ruoan hinta
25216:
25217:
25218:
25219:
25220: Eduskunnan puhemiehelle
25221:
25222: Keliakia on viljojen aiheuttama periytyvä sai- Keliakiaa sairastavien ruokakustannukset ovat
25223: raus, jonka saa aikaan vehnän, rukiin ja ohran tuntuvasti korkeammat kuin gluteenia sisältävää
25224: valkuaisaine, gluteeni. Gluteeni aiheuttaa ohut- ruokaa syövien ruokakustannukset Esimerkiksi
25225: suolen limakaivolla tulehdusreaktion ja nukkali- gluteeniton vehnäjauho maksaaa 17,90 mk/kg,
25226: säkkeiden surkastumisen. Ohutsuolen nukkavau- kun tavallinen vehnäjauho maksaa 1,35 mk/kg ja
25227: rio heikentää ravinnon imeytymistä. Keliakiaa gluteeniton spagetti maksaa 54,00 mk/kg, kun ta-
25228: sairastava ei voi lainkaan käyttää vehnää, ruista vallinen spagetti maksaa 6,66 mk/kg. Lisäksi
25229: tai ohraa eikä näitä viljoja sisältäviä ravintoainei- gluteenittoman ruoan valmistaminen eroaa nor-
25230: ta. Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeni- maalin ruoan valmistuksesta, koska keliaakikko-
25231: ton ruokavalio. Gluteenia sisältävät viljat korva- jen ruoka on valmistettava eri astioilla kuin taval-
25232: taan gluteenittomilla viljavalmisteilla. linen ruoka.
25233: Suomesssa arvioidaan tällä hetkellä olevan
25234: noin 10 000 diagnosoitua keliaakikkoa. Ihmisen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25235: sairastuessa keliakiaan hänen elämänsä muuttuu jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25236: kerralla. Tavallisimpia oireita ovat erilaiset vat- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25237: saoireet, kuten ilmavaivat, ripuli ja ummetus vaksi seuraavan kysymyksen:
25238: sekä voimakkaasti kutiava rakkulainen ihottu-
25239: ma. Keliakia yleistyy ja muuttaa muotoaan. Ruo- Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo
25240: kavalion tarkka noudattaminen kaikissa elämän- ryhtyä keliakiaa sairastavien kansalais-
25241: tilanteissa, kotona, matkoilla, kyläillessäja muis- ten muita korkeampien ruokakustannus-
25242: sa tilanteissa, aiheuttaa ylimääräisiä järjestelyjä ten alentamiseksi?
25243: ja hankaluuksia.
25244:
25245:
25246: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
25247:
25248: Matti Kangas /vas
25249:
25250:
25251:
25252:
25253: Versio 2.0
25254: KK 569/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
25255:
25256:
25257:
25258:
25259: Eduskunnan puhemiehelle
25260:
25261: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa täyttäneelle tai tätä nuoremmalle työkyvyttö-
25262: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- myyseläkettä saavalle henkilölle.
25263: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Nykyisen käytännön mukaan Kansaneläkelai-
25264: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas tos maksaa keliakiaa Sairastavalle lapselle lap-
25265: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sen hoitotukea keliakiasta aiheutuvan taloudelli-
25266: 569/2000 vp: sen ja muun rasituksen korvaamiseksi. Hoito-
25267: tuen määrä vuonna 2000 on 424 markkaa kuu-
25268: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo kaudessa.Vammaistuen ja eläkkeensaajan hoito-
25269: ryhtyä keliakiaa sairastavien kansalais- tuen saaminen edellyttää toimintakyvyn alentu-
25270: ten muita korkeampien ruokakustannus- mista sairauden tai vamman johdosta. Keliakiaa
25271: ten alentamiseksi? sairas tavan henkilön toimintakyvyn ei ole katsot-
25272: tu alentuneen siten kuin mainittujen tukien
25273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- myöntäminen voimassa olevien lakien mukaan
25274: ti seuraavaa: edellyttää.
25275: Suomessa on arviolta noin 13 000 keliakiaa sai- Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestel-
25276: rastavaa henkilöä. Keliakiaa sairastavat eivät voi män kautta korvataan lääkärin määräämät lääk-
25277: käyttää ruokavaliossaan kotimaisia viljoja, vaan keet sekä tiettyjen valtioneuvoston päätöksessä
25278: he joutuvat käyttämään korvaavina valmisteina vahvistettujen vaikeiden sairauksien hoitoon tar-
25279: muun muassa maissia, hirssiä, tattaria ja riisiä. koitetut tarpeelliset lääkärin määräämät apteekis-
25280: Vuonna 1995 Kuluttajavirastonjulkaiseman hin- ta tai sairaalasta hankitut kliiniset ravintovalmis-
25281: tavertailun mukaan keliakiaruokavalion aiheutta- teet ja niitä vastaavat tuotteet. Lisäksi korvauk-
25282: mat lisäkustannukset olisivat noin 320-380 sen edellytyksenä on, että mainituille valmisteil-
25283: markkaa kuukaudessa. le on lääkkeiden hintalautakunta vahvistanut kor-
25284: Sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia vausperusteeksi hyväksyttävän kohtuullisen tuk-
25285: korvataan kolmella eri tavalla: vammais- ja hoi- kuhinnan. Valtioneuvoston päätöksessä vahvis-
25286: totukijärjestelmän kautta, sairausvakuutuslain tetuissa vaikeissa sairauksissa kliinisten ravinto-
25287: mukaisina kustannusten korvauksina sekä vam- valmisteiden käyttö on rinnastettu välttämättö-
25288: maispalvelulain erityiskustannuksina. miin lääkeaineisiin, joita ilman henkilö ei tule
25289: Kansaneläkelaitos korvaa ns. vammaisetuus- toimeen. Varsinaisia ruokavaliokustannuksia ei
25290: järjestelmien kautta sairaille ja vammaisille hen- sairausvakuutuksesta korvata.
25291: kilöille sairaudesta aiheutuneita erilaisia asioita Sairausvakuutuskorvaukset ja hoitotukityyp-
25292: kuten muun muassa haittaa, avuntarvetta ja eri~ piset korvaukset ovat pääsääntöisesti sairaudesta
25293: tyiskustannuksia. Lapsen hoitotukea maksetaan tai vammaisuudesta johtuvien erityiskustannus-
25294: alle 16-vuotiaalle lapselle ja vammaistukea 16- ten osakorvauksia, joista potilas maksaa omavas-
25295: 64-vuotiaalle henkilölle, joka ei saa työkyvyttö- tuuosuuden. Tällöin ei ole perusteita korvata tie-
25296: myyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. tyn sairauden erityiskustannuksia lähes täysi-
25297: Eläkkeensaajan hoitotukea maksetaan 65 vuotta määräisenä. Mikäli keliakiaa sairastavien henki-
25298: löiden erityisruokavaliokustannuksia korvattai-
25299:
25300:
25301: 2
25302: Ministerin vastaus KK 569/2000 vp - Matti Kangas /vas
25303:
25304:
25305: siin, tulee samalla esiin myös tarve korvata mui- keliakiaa sairastavat saavat vain harvoin kor-
25306: denkin sairauksien vastaavankaltaisia erityisruo- vausta vammaispalvelulain nojalla.
25307: kavaliokustannuksia, kuten esimerkiksi aller- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Vam-
25308: gioista ja diabeteksesta kärsivien henkilöiden maistyöryhmä 96 (STM 1997:6) on käsitellyt
25309: erityisruokavaliokustannuksia. yleensä keliakiaa sairastavien henkilöiden tilan-
25310: Vammaispalvelulain perusteella kunnat voi- netta. Kysymys työryhmän ehdotuksista on edel-
25311: vat korvata erityisravinnosta ja erityisravintoval- leen vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Sii-
25312: misteista aiheutuvia kustannuksia. Lain tarkoi- hen liittyy muun muassa vammaistuen ja eläk-
25313: tuksena on edistää vammaisen henkilön edelly- keensaajien hoitotuen tasokorotus sekä gluteii-
25314: tyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertai- nittomien tuotteiden yritysmuotoinen hankinta-
25315: sena yhteiskunnanjäsenenä sekä ehkäistä ja pois- ja jakeluorganisaation perustaminen, jonka avul-
25316: taa vammaisuuden aiheuttamia haittoja tai estei- la voitaisiin subventoida näiden tuotteiden hinto-
25317: tä. Laki on kuitenkin toissijainen, jolloin sen mu- ja. Ehdotustenjatkotoimenpiteiden saatua ratkai-
25318: kaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, mikäli sunsa selviää myös keliakiatuotteiden hankinta-
25319: vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle so- ja jakeluorganisaation saama kannatus. Mikäli
25320: pivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. kannatusta ei ole, eräs tapa keliakiaruokavalio-
25321: Vammaiselle henkilölle korvataan muun muassa kustannusten korvaamiselle on sairausvakuutus-
25322: ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat eri- järjestelmän kliinisten ravintovalmisteiden kor-
25323: tyisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joi- vausjärjestelmän laajentaminen. Tämä edellyt-
25324: ta henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja tää muun muassa apteekkienjakelukanavan, val-
25325: säännöllisesti. Ministeriön selvityksen mukaan misteiden tukkuhintojen ja tarvittavan lääketie-
25326: teellisen erityisselvityksen määrittelemistä.
25327:
25328:
25329: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
25330:
25331: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
25332:
25333:
25334:
25335:
25336: 3
25337: KK 569/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerns svar
25338:
25339:
25340:
25341:
25342: Tili riksdagens talman
25343:
25344: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Enligt nuvarande praxis betalar Folkpensions-
25345: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- anstalten vårdbidrag för barn till barn som lider
25346: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti av celiaki i ersättning för ekonomisk och annan
25347: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål belastning som beror på sjukdomen. Vårdbidra-
25348: SS 569/2000 rd: get uppgår till 424 mk/månad år 2000. Villkoret
25349: för handikappbidrag och vårdbidrag för pen-
25350: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta sionstagare är att funktionsförmågan är nedsatt
25351: för att de högre matkostnaderna för till följd av sjukdom eller skada. Funktionsför-
25352: medborgare som /ider av ce/iaki ska/1 mågan hos en person som lider av celiaki anses
25353: sänkas? inte ha blivit nedsatt i den mån som gällande la-
25354: gar förutsätter för att nämnda stöd och bidrag
25355: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skall beviljas.
25356: föra följande: Via sjukförsäkringens läkemedelsersättnings-
25357: I Finland finns uppskattningsvis ca 13 000 perso- system ersätts läkemedel som ordinerats av läka-
25358: ner som lider av celiaki. Dessa kan inte använda re samt vissa kliniska näringspreparat och mot-
25359: inhemsk spannmål i sin kost, utan de måste an- svarande produkter som behövs vid behandling
25360: vända bl.a. majs, hirs, bovete och ris som ersät- av svår sjukdom, som ordinerats av läkare och
25361: tande produkter. Enligt en prisjämförelse som anskaffats på apotek eller sjukhus och som fast-
25362: publicerades 1995 av Konsumentverket uppgår ställts i beslut av statsrådet. Dessutom är villko-
25363: de extra kostnader som celiakidieten förorsakar ret för ersättning att läkemedelsprisnämnden som
25364: till ca 320-380 mk/månad. grund för ersättning har fastställt ett godtagbart
25365: De extra kostnader som förorsakas av sjuk- skäligt partipris för nämnda preparat. Använd-
25366: dom ersätts på tre olika sätt: genom handikapp- ningen av kliniska näringspreparat i fråga om
25367: och vårdbidragssystemet, såsom ersättningar för svåra sjukdomar som fastställts i beslut av stats-
25368: kostnader enligt sjukförsäkringslagen samt så- rådet har jämställts med sådana nödvändiga läke-
25369: som extra kostnader enligt lagen om service och medelssubstanser som en person inte klarar sig
25370: stöd på grund av handikapp. utan. Sjukförsäkringen ersätter inte egentliga
25371: Folkpensionsanstalten betalar ersättning via kostnader för dieten.
25372: de s.k. handikappförmånssystemen till sjuka och Sjukförsäkringsersättningarna och ersättning-
25373: handikappade personer för olika saker som beror ar av typen vårdbidrag är i regel sådana delersätt-
25374: på sjukdom, bl.a. för men, hjälpbehov och extra ningar för extra kostnader som beror på sjukdom
25375: kostnader. Vårdbidrag för barn betalas till barn eller handikapp, av vilka patienten betalar själv-
25376: under 16 år och handikappbidrag till personer i riskandelen. I detta fall finns det inte några grun-
25377: åldern 16-64 år, som inte får invalidpension el- der för att ersätta de extra kostnaderna för en viss
25378: ler individuell förtidspension. Vårdbidrag för sjukdom till nästan fullt belopp. Om kostnaderna
25379: pensionstagare betalas till personer som fyllt 65 för specialkost för personer som lider av celiaki
25380: år eller till yngre personer som får invalidpen- ersätts, uppkommer samtidigt ett behov av att
25381: sion. även ersätta motsvarande kostnader för special-
25382:
25383:
25384: 4
25385: Ministems svar KK 569/2000 vp- Matti Kangas /vas
25386:
25387:
25388: kost för andra sjukdomar, såsom t.ex. kostnader- Handikapparbetsgruppen 96 (SHM 1997:6),
25389: na för specialkost för personer som lider av aller- som tillsatts av social- och hälsovårdsministe-
25390: gier eller diabetes. riet, har behandlat situationen för personer som
25391: På grundval av lagen om service och stöd på lider av celiaki allmänt. Frågan om arbetsgrup-
25392: grund av handikapp kan kommunema ersätta pens förslag behandlas fortfarande vid social-
25393: kostnader för specialkost och speciella närings- och hälsovårdsministeriet. Därtill hör bl.a. en
25394: preparat. Syftet med lagen är att främja förutsätt- förhöjning av nivån på handikappbidraget och
25395: ningama för en handikappad person att leva och vårdbidraget för pensionstagare samt grundandet
25396: vara verksam tillsammans med andra som en lik- av en anskaffnings- och distributionsorganisa-
25397: värdig medlem i samhället samt att förhindra och tion i form av ett företag för glutenfria produk-
25398: eliminera olägenheter eller hinder som förorsa- ter, med hjälp av viiken det vore möjligt att sub-
25399: kas av handikappet. Lagen är emellertid sekun- ventionera prisema på dessa produkter. Efter det
25400: där, vilket innebär att service och stöd enligt den att de fortsatta åtgärdema i anknytning tili dessa
25401: ordnas om den handikappade inte med stöd av förslag har blivit lösta blir det också klart vilket
25402: någon annan lag får tillräcklig eller passande ser- understöd anskaffnings- och distributionsorgani-
25403: vice eller förmåner. En handikappad person får sationen för celiakiprodukter får. Om det inte
25404: ersättning för bl.a. sådana extra kostnader som finns något understöd, är ett sätt att ersätta kost-
25405: beror på specialkost eller speciella näringsprepa- nadema för celiakikost att utvidga sjukförsäk-
25406: rat, som han eller hon är tvungen att använda un- ringssystemets ersättningssystem för kliniska nä-
25407: der en lång tid och regelbundet. Enligt ministeri- ringspreparat. Detta förutsätter bl.a. att apote-
25408: ets utredning får personer som lider av celiaki en- kens distributionskanal, partiprisema på prepara-
25409: dast sällan ersättning med stöd av lagen om ser- ten och behövlig medicinsk specialutredning de-
25410: vice och stöd på grund av handikapp. finieras.
25411:
25412:
25413: Helsingfors den 29 juni 2000
25414:
25415: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
25416:
25417:
25418:
25419:
25420: 5
25421: KK 570/2000 vp - Matti Kangas /vas
25422:
25423:
25424:
25425:
25426: KIRJALLINEN KYSYMYS 570/2000 vp
25427:
25428: Sumiaisten kunnan postipalvelujen järjestämi-
25429: nen
25430:
25431:
25432:
25433:
25434: Eduskunnan puhemiehelle
25435:
25436: Hallitus on vakuutellut, että Postin ja Leonia Sumiaisissa asiamiespostin perustamiseen liit-
25437: Pankin yhteistyön päättyminen vuoden 2000 lo- tyy erinäisiä ongelmia: Mikä kiinteistö on tarkoi-
25438: pussa ei vaikuta postipalveluiden saatavuuteen ja tukseen sopivin, vai hajautetaanko postinkanto ja
25439: laatuun millään tavalla, vaan jatkossakin aiotaan muut postipalvelut erikseen? Millä perusteella
25440: turvata toimiva postitoimipaikkojen verkosto, valitaan sopivin yhteistyökumppani ja kuinka
25441: joka kattaa koko maan. Olen huolissani Sumiais- paljon valtio on valmis auttamaan kuntaa, että
25442: ten kunnan ja vastaavien pienten kuntien posti- palvelut saadaan käynnistymään?
25443: palvelujen järjestämisestä.
25444: Postin uudelleenjärjestelyn jälkeen maassam- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25445: me on 1 500 postitoimipistettä, jotka ovat joko jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25446: postiyrittäjien ylläpitämiä tai Postin oman henki- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25447: lökunnan hoitamia toimipaikkoja. Monin pai- vaksi seuraavan kysymyksen:
25448: koin Suomea, etenkin harvaan asutuilla seuduil-
25449: la, joudutaan turvautumaan ns. asiamiespos- Millaisin toimenpitein hallitus aikoo
25450: teihin. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole itses- varmistaa postipalvelujen järjestämi-
25451: tään selvää, että kyetään pitämään kiinni entisen- sen Sumiaisissa asiamiespohjalta ja
25452: laisista ensiluokkaisista postipalveluista, postin
25453: toiminta kun ei ole pelkästään kirjeiden lähettä- miten hallitus aikoo turvata jatkossa Su-
25454: mistä ja vastaanottamista, vaan paljon muutakin. miaisten mallin toimivuuden ja postipal-
25455: Eritoten vanhuksille, sairaille ja vammaisille velujen saatavuuden, jos asiamiespos-
25456: postin tarjoamat kotiinkuljetuspalvelut ovat ol- tia pitävä yhteistyökumppani ilmoittaa
25457: leet erittäin tärkeä palvelumuoto. lopettavansa postipalvelujen harjoitta-
25458: misen alueella?
25459:
25460:
25461: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2000
25462:
25463: Matti Kangas /vas
25464:
25465:
25466:
25467:
25468: Versio 2.0
25469: KK 570/2000 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
25470:
25471:
25472:
25473:
25474: Eduskunnan puhemiehelle
25475:
25476: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Suomessa erittäin vähän. Postiyrittäjän palvelui-
25477: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ta voi käyttää aivan samalla tavalla kuin Postin
25478: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen oman konttorin palveluita.
25479: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä mainit-
25480: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuun Sumiaisten kunnan asiamiespostin perusta-
25481: 570/2000 vp: miseen, todettakoon, että Posti ei ole Sumiaisten
25482: kunnassa vielä valinnut posti yrittäjää, koska Pos-
25483: Millaisin toimenpitein hallitus aikoo tin oma konttori toimii siellä ainakin kuluvan
25484: varmistaa postipalvelujen järjestämi- vuoden syksyyn saakka. Halukkaita postiyrittä-
25485: sen Sumiaisissa asiamiespohjalta ja jiä on jo nyt ilmaantunut.
25486: Posti valitsee kesän ja tulevan syksyn aikana
25487: miten hallitus aikoo turvata jatkossa Su- hakijoista soveliaimman postiyrittäjän. Yrittäjän
25488: miaisten mallin toimivuuden ja postipal- valinnassa kiinnitetään huomiota luotettavuu-
25489: velujen saatavuuden, jos asiamiespos- teen, yrittäjän toimialaan, toiminnan jatkuvuu-
25490: tia pitävä yhteistyökumppani ilmoittaa teen sekä toimipaikan tiloihin, aukioloaikaan ja
25491: lopettavansa postipalvelujen harjoitta- sijaintiin. Postinkannon ja postitoimipaikasta
25492: misen alueella? saatavien postipalvelujen ei tarvitse toiminnalli-
25493: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sesti sijaita samassa kiinteistössä. Postinkanto
25494: ti seuraavaa: onkin monella paikkakunnalla sijoitettu muualle
25495: kuin postikonttorin palvelut.
25496: Postin omat palvelut säilyvät toimipaikkamuu- Postiyrittäjäksi ryhtyneet ovat varsin harvoin
25497: toksista huolimatta nykyisellä tasolla. Posti tur- luopuneet asiamiespostien pitämisestä. Mikäli
25498: vaa kattavan toimipaikkaverkoston ja joustavat postiyrittäjä kuitenkin lopettaa toimintansa kun-
25499: aukioloajat solmimalla uuden yhteistyösuhteen nan ainoassa postissa, Posti etsii hänen tilalleen
25500: paikallisen yrittäjän kanssa. Postin muutto omas- uuden yrittäjän. Jos soveliasta postiyrittäjää ei
25501: ta toimipaikasta paikallisen palveluyrityksen yh- heti löydy, Postin oma henkilökunta hoitaa posti-
25502: teyteen ei vähennä palvelujen saatavuutta eikä toimintaa väliaikaisessa toimipisteessä. Posti tur-
25503: niiden tasoa. Postin omiin konttoreihin verrattu- vaa näin postipalvelujen saatavuuden postiyrittä-
25504: na postiyrittäjien palveluvalikoimasta puuttuvat jän vaihtuessa. Kun sopiva yrittäjä löytyy, hän
25505: ainoastaan lähtevä saantitodistuksena varustettu aloittaa Postin antaman koulutuksenjälkeen pos-
25506: kirje ulkomaille sekä lähtevä vakuutettu lähetys tiyrittäjänä.
25507: ulkomaille. Näitä kahta lähetysmuotoa käytetään
25508:
25509:
25510: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
25511:
25512: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
25513:
25514:
25515: 2
25516: Ministerns svar KK 570/2000 vp - Matti Kangas /vas
25517:
25518:
25519:
25520:
25521: Tili riksdagens talman
25522:
25523: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kan anlitas på precis samma vis som tjänsterna i
25524: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Postens egna kontor.
25525: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti När det gäller den sak som tas upp i spörsmå-
25526: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål let, inrättandet av ett postombudskontor i Sumi-
25527: SS 570/2000 rd: ainens kommun, kan det konstateras att Posten
25528: ännu inte valt postföretagare där. Orsaken tili
25529: Med vilka åtgärder ämnar regeringen detta är att Postens eget kontor fortfarande finns
25530: säkra att postservice ordnas med hjälp kvar där åtminstone tills i höst. Det finns emeller-
25531: av postombud i Sumiainen och tid redan personer som visat intresse för att bli
25532: postföretagare.
25533: hur ämnar regeringen i fortsättningen Posten väljer under sommaren och hösten den
25534: se tili att Sumiainenmodellen fungerar lämpligaste postföretagaren bland sökandena.
25535: och att postservice finns att få, om den Vid valet av företagare fasts uppmärksamhet vid
25536: samarbetspartner som fungerar som pålitlighet, företagarens verksamhetsområde,
25537: postombud meddelar att han eller hon verksamhetens kontinuitet samt verksamhetsstäl-
25538: vill sluta i postservicebranschen? lets lokaler, öppethållningstider och läge. Postut-
25539: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- delningen och själva postkontorsservicen behö-
25540: föra följande: ver ur verksamhetssynvinkel inte vara inhysta i
25541: samma fastighet. Postutdelningen har också på
25542: Postens egen service bibehålls på nuvarande nivå många orter inhysts på något annat ställe än post-
25543: trots att platsen för verksamheten ändras. Genom kontorets service.
25544: att inleda samarbete med en lokal företagare ga- De som blivit postföretagare har relativt säl-
25545: ranterar Posten ett heltäckande kontorsnät och lan avsagt sig uppgiften som postombud. Om
25546: flexibla öppethållningstider. Flyttningen av post- postföretagaren ändå upphör med sin verksam-
25547: servicen från postens egna kontor tili ett lokalt het i en kommuns enda postkontor, söker Posten i
25548: serviceföretag försämrar varken tillgången till el- stället en ny postföretagare. Om någon lämplig
25549: ler nivån på servicen. Jämfört med postens egna postföretagare inte hittas direkt, sköter Postens
25550: kontor är det endast möjligheten att skicka brev egen personai postverksamheten i en temporär
25551: med mottagningsbevis utomlands samt möjlighe- servicepunkt. På detta sätt säkrar Posten tillgång-
25552: ten att skicka assurerade försändelser tili utlan- en på postservice vid byte av postföretagare. När
25553: det som inte finns i postombudens serviceutbud. en lämplig företagare hittas övertar denna person
25554: De här båda formerna av försändelser utnyttjas verksamheten efter att ha fått utbildning av Pos-
25555: ytterst sällan i Finland. Postombudets tjänster ten.
25556:
25557:
25558:
25559: Helsingfors den 27 juni 2000
25560:
25561: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
25562:
25563: 3
25564: KK 57112000 vp- Juha Karpio /kok
25565:
25566:
25567:
25568:
25569: KIRJALLINEN KYSYMYS 57112000 vp
25570:
25571: Kirkon suorittamien yhteiskunnallisten palve-
25572: luiden korvaaminen
25573:
25574:
25575:
25576:
25577: Eduskunnan puhemiehelle
25578:
25579: Evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien vero- poon seurakunnissa tulot laskivat noin 6 milj.
25580: tulot olivat vuonna 1999 yhteensä 4,2 mrd. mark- markkaa, Tampereella noin 4 milj. markkaa ja
25581: kaa,josta yhteisöveron osuuden tuottoa 701 milj. Jyväskylässä noin 700 000 markkaa. Eniten me-
25582: markkaa. nettivät Helsingin seurakunnat, peräti 23 miljoo-
25583: Valtio on korvannut seurakuntien saamalla naa markkaa.
25584: yhteisöveron osuudella kirkon yhteiskunnalle te- Huolimatta yhteisöverotuottojen merkittäväs-
25585: kemiä palvelutehtäviä. Niihin luetaan yleisesti tä kasvusta kokonaisuutena, Kirkkohallitus ar-
25586: kuuluvan hautausmaiden ylläpito ja hoito, väes- vioi seurakuntien yhteisöverojen tilityksen laske-
25587: törekisteriviranomaisen avustajana toimiminen van edellä mainitusta yhteisövero-osuuden las-
25588: ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuk- kun vuoksi tänä vuonna 7,3 prosenttia edelliseen
25589: sista huolehtiminen. Edellä mainittujen tehtä- vuoteen verrattuna. Seurakuntien verotulojen ar-
25590: vien rahalliseksi arvoksi laskettiin vuonna 1998 vioidaan kasvavan kokonaisuudessaan vain noin
25591: noin 670 milj. markkaa. Jos palvelutehtäviin las- 1,3 prosenttia vuonna 2000 ja 1,6 prosenttia
25592: ketaan lisäksi kirkon tekemä sosiaalinen työ vuonna 2001.
25593: (esim. päihde-, vammais- ja vanhustyö, ruoka- Seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä
25594: pankit) ja kasvatustoiminta (päivä- ja iltapäivä- saaman yhteisövero-osuudenjatkuva prosentuaa-
25595: kerhot, nuorisotyö), niin kirkon yhteiskunnallis- linen ja sumrnamääräinen vaihtelu vaikeuttaa
25596: ten palveluiden yhteisarvo oli 1,47 milj. mark- seurakuntien ja koko kirkon talouden ja toimin-
25597: kaa vuonna 1998. nan pitkäjänteistä suunnittelua, mikä näkyy vii-
25598: Seurakuntien saamaa yhteisöveron osuutta on me kädessä seurakuntien palvelutarjonnan heik-
25599: vähennetty vuoden 1998 alusta yhteensä 51 ,5 kenemisenä. Sen vuoksi olisi sekä kirkon että
25600: prosentilla. Kuluvana vuonna seurakuntien osuus valtion edun mukaista löytää yhteisöveroa pa-
25601: yhteisöverosta on 1,63 prosenttia ja sen tuotoksi remmin ennakoitavissa oleva korvausjärjestelmä
25602: arvioidaan 650 milj. markkaa. Varsinkin joulu- kirkon yhteiskunnalle tekemistä palveluista.
25603: kuussa 1999 eduskunnan ryhmänjohtajien kes- Tämä tavoite on myös kirjattu Paavo Lipposen II
25604: ken sopima 0,30 prosentin ylimääräinen leik- hallituksen hallitusohjelmaan liittyvään hanke-
25605: kaus, joka tehtiin vastoin valtion ja kirkon teke- salkkuun (9.4 Valtion kuntapolitiikka).
25606: mää sopimusta, aiheutti seurakunnille tuntuvia Saamani tiedon mukaan myös evankelisluteri-
25607: vaikeksia, koska ne olivat vahvistaneet jo sitä en- lainen kirkko olisi valmis siirtymään seurakun-
25608: nen kirkollisveroäyrinsä vuodelle 2000. Leik- nille osoitetusta yhteisöveropohjaisesta korvaus-
25609: kaus vastasi keskikokoisessa, 10-15 työnteki- järjestelmästä valtion tulo- ja menoarviossa ole-
25610: jän seurakunnassa tulojen vähenemistä yhden vi- vaan kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin perustu-
25611: ran palkkauksen verran, mutta esimerkiksi Es- vaan korvaukseen/määrärahaan, jonka perusteis-
25612:
25613: Versio 2.0
25614: KK 57112000 vp -Juha Karpio /kok
25615:
25616:
25617: ta ja suuruudesta valtio ja kirkko sopisivat Mitä hallitus aikoo tehdä, että kirkon
25618: useammaksi vuodeksi kerrallaan. yhteiskunnallisille palveluille löydettäi-
25619: siin nykyistä seurakuntien saamaa yhtei-
25620: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- sövero-osuutta tarkoituksenmukaisempi
25621: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti ja paremmin ennakoitavissa oleva kor-
25622: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- vausjärjestelmä?
25623: vaksi seuraavan kysymyksen:
25624:
25625:
25626: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
25627:
25628: Juha Karpio /kok
25629:
25630:
25631:
25632:
25633: 2
25634: Ministerin vastaus KK 57112000 vp- Juha Karpio /kok
25635:
25636:
25637:
25638:
25639: Eduskunnan puhemiehelle
25640:
25641: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lousarvioon. Hallintotalousarvion tuloja ovat
25642: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muun muassa seurakuntien maksamat äyriperus-
25643: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teiset seurakuntamaksut Seurakunnat maksavat
25644: vastattavaksi kansanedustaja Juha Karpion /kok perusmaksua 0,052 penniä kirkollisveroäyriltä
25645: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sekä lisämaksua 0,12 laskennalliselta yhteisöve-
25646: 57112000 vp: roäyriltä.
25647: Kirkon keskusrahastolla on seurakuntien
25648: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kirkon avustusjärjestelmä, jonka avustusmuodot ovat la-
25649: yhteiskunnallisille palveluille löydettäi- kiperusteinen verontasausavustus ja harkinnan-
25650: siin nykyistä seurakuntien saamaa yhtei- varaiset avustukset, joita myönnetään sekä toi-
25651: sövero-osuutta tarkoituksenmukaisempi mintaan että rakennushankkeisiin.
25652: ja paremmin ennakoitavissa oleva kor- Seurakuntien toimintaa rahoitetaan yli 80-pro-
25653: vausjärjestelmä? senttisesti verotuloilla. Yhteisöveron tuotto on
25654: osa seurakuntien verotulorahoitusta, eikä sitä ole
25655: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- "korvamerkitty" tiettyjen kirkon ja seurakunnan
25656: ti seuraavaa: tuottamien palvelujen rahoittamiseen.
25657: Kirkon talous muodostuu toisaalta kirkon kes- Evankelisluterilaisen kirkon seurakunnille ti-
25658: kusrahastosta ja toisaalta seurakuntien talouksis- litetään yhteisöveroa verontilityslain (532/ 1998)
25659: ta. Kirkon keskusrahasto on pääasiassa kirkon 3 luvun mukaisesti. Seurakuntaryhmän jako-
25660: eläkelaitos. Eläkkeiden lisäksi keskusrahaston osuus yhteisöverotuotosta ja yhteisöveron tuotto
25661: toinen painopistealue on seurakuntien avustami- miljoonina markkoina verovuoden maksuunpan-
25662: nen. Kirkon keskusrahaston talousarvio jakautuu nusta verosta laskettuna ovat verovuodesta 1995
25663: kahteen osaan: hallintotalousarvioon ja eläketa- lähtien olleet seuraavat:
25664:
25665: Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000
25666: Jako-osuus % 3,36% 3,36% 3,36% 3% 2% 1,63%
25667: Tuotto, milj. mk 436 533 798 777 740* 620*
25668: *arvio
25669:
25670: Seurakuntaveronsaajaryhmän osuus jaetaan ny- kunnan yhteisöveron tilityksissä sovellettava
25671: kyisin vuoden 1999 alusta käyttöön otettujen ve- jako-osuus. Yksittäisten seurakuntien yhteisöve-
25672: rontilityslain mukaan määräytyvien jako-osuuk- ron jako-osuudet saattavat vaihdella hyvinkin
25673: sien mukaisesti. Jako-osuudet perustuvat kunkin paljon eri verovuosina. Hallitus katsookin, että
25674: kunnan vuosittain lähinnä elinkeinotoiminnan vuosittain erityisesti seurakunta- ja kuntakohtai-
25675: perusteella määräytyvään yritystoimintaerään ja sesti suurestikin vaihteleva, vaikeasti ennakoita-
25676: kantorahatuloihin perustuvaan metsäerään, joi- vissa oleva yhteisövero ei ole sinänsä ole tarkoi-
25677: den avulla lasketaan kunkin yksittäisen seura-
25678:
25679:
25680: 3
25681: KK 57112000 vp- Juha Karpio /kok Ministerin vastaus
25682:
25683:
25684: tuksenmukaisin rahoitusjärjestelmä peruspalve- tensa vaikutuksia verotusnäkökulmasta. Komi-
25685: luja tuottavalle julkisyhteisölle. tea ei ole vielä tässä välimietinnössään käsitellyt
25686: Valtioneuvosto on asettanut 1 päivänä loka- uuden uskonnonvapauslainsäädännön mahdolli-
25687: kuuta 1998 komitean, jonka tehtävänä on laatia sia taloudellisia ulottuvuuksia, kuten kirkollisve-
25688: ehdotus uudeksi uskonnonvapauslainsäädännök- rotusta ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdis-
25689: si. Komitean tulee saattaa työnsä päätökseen 30 tysten taloutta. Komitea selvittää näitä kysymyk-
25690: päivään syyskuuta 2000 mennessä. Komitea on siä jatkotyöskentelyssään.
25691: antanut syyskuussa 1999 välimietintönsä opetus- Hallitus seuraa yhteisöveron tuoton kehitystä
25692: ministeriölle. Uskonnonvapauskomitean väli- ja sen rahoitusosuutta julkisyhteisöjen palvelu-
25693: mietinnön (5/1999) luovutuskirjeen mukaan ko- jen rahoituksessa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpi-
25694: mitea ehdottaa muun muassa, että säädettäisiin teisiin rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi ot-
25695: erillinen laki hautaustoimesta. Lisäksi komitean taen huomioon myös uskonnonvapauskomitean
25696: tulee toimeksiautonsa mukaan arvioida ehdotus- mahdolliset verotusta koskevat ehdotukset.
25697:
25698:
25699: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
25700:
25701: Valtiovarainministerin sijaisena
25702: Ministeri Kari Häkämies
25703:
25704:
25705:
25706:
25707: 4
25708: Ministems svar KK 571/2000 vp- Juha Karpio /kok
25709:
25710:
25711:
25712:
25713: Tili riksdagens talman
25714:
25715: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skatteöret baserade avgifter som församlingama
25716: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- betalar. Församlingama betalar i grundavgift
25717: rådet översänt följande av riksdagsledamot Juha 0,052 penni per kyrkoskatteöre och i tilläggsav-
25718: Karpio /saml undertecknade skriftliga spörsmål gift 0, 12 penni av det kalkylerade samfundsskat-
25719: SS 571/2000 rd: teöret.
25720: Kyrkans centralfond tillämpar ett system för
25721: Vad ämnar regeringen göraför att det i beviljande av understöd tili församlingama. Un-
25722: fråga om kyrkans samhälleliga service derstöden beviljas i form av lagbaserat under-
25723: skall kunna skapas ett ersättningssy- stöd för skatteutjämning och såsom understöd
25724: stem som är mera ändamålsenligt och enligt prövning, vilka bevi1jas for verksamheten
25725: förutsägbart än det nuvarande syste- och för byggnadsprojekt.
25726: met, enligt vilket församlingarna får en Församlingamas verksamhet finansieras tili
25727: andel av samfundsskatt? över 80 % med skatteintäkter. Avkastningen av
25728: samfundsskatten är en del av församlingamas
25729: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skatteintäktsfinansiering och den är inte "öron-
25730: föra följande: märkt" för finansiering av någon viss service som
25731: Kyrkans ekonomi är uppdelad i dels kyrkans cen- kyrkan och försam1ingen producerar.
25732: tralfond, dels församlingamas ekonomier. Kyr- Till den evangelisk-lutherska kyrkans försam-
25733: kans centralfond är i huvudsak kyrkans pensions- lingar redovisas samfundsskatt i enlighet med 3
25734: anstalt. Centralfondens andra tyngdpunktsområ- kap. lagen om skatteredovisning (532/1998).
25735: de är, vid sidan av pensionema, bevi1jande avun- Församlingsgruppens utde1ning av samfunds-
25736: derstöd till försam1ingama. Kyrkans centra1- skatteavkastningen och avkastningen i mi1joner
25737: fonds budget är indelad i två delar: en förvalt- mark beräknad en1igt den skatt som debiterats
25738: ningsbudget och en pensionsbudget. 1 förvalt- under skatteåret har sedan skatteåret 1995 varit
25739: ningsbudgeten består inkomstema av bl.a. de på följande:
25740:
25741:
25742: År 1995 1996 1997 1998 1999 2000
25743: Utdelning 3,36% 3,36% 3,36% 3% 2% 1,63%
25744: Avkastning, milj. mk 436 533 798 777 740* 620*
25745: *uppskattning
25746:
25747:
25748: Församlingsskattetagargruppens andel de1as nu- på grundva1 av näringsverksamheten och på den
25749: mera ut i en1ighet med den utdelning som be- skogspost som grundar sig på rotprisinkomster-
25750: stäms enligt lagen om skatteredovisning och som na. På basis av postema beräknas den utde1ning
25751: tagits i bruk vid ingången av år 1999. Utdelning- som skall tillämpas i redovisningama gällande
25752: en baseras på den företagsverksamhetspost som varje enski1d försam1ing. För de enski1da forsam-
25753: för respektive kommun årligen bestäms närmast lingama kan utde1ningen av samfundsskatten va-
25754:
25755:
25756: 5
25757: KK 57112000 vp -Juha Karpio /kok Ministems svar
25758:
25759:
25760: riera mycket från ett skatteår till ett annat. Reger- sendet skall stiftas. 1 enlighet med sitt uppdrag
25761: ingen anser därför att en sådan samfundsskatt, skall kommitten dessutom bedöma vilka verk-
25762: som framför allt för de enskilda församlingama ningar förslagen antas ha i beskattningshänseen-
25763: och kommunema årligen kan variera betydligt de. Kommitten har ännu inte i sin mellanrapport
25764: och som är svår att förutsäga, inte kan betraktas behandlat den nya religionsfrihetslagstiftning-
25765: som det mest ändamålsenliga finansieringssyste- ens eventuella ekonomiska dimensioner, såsom
25766: met för offentliga samfund som producerar bas- kyrkobeskattningen och registrerade religiösa
25767: service. föreningars ekonomi. Kommitten utreder dessa
25768: Statsrådet har den 1 oktober 1998 tillsatt en frågor inom ramen för sitt fortsatta arbete.
25769: kommitte, vars uppgift är att lägga fram förslag Regeringen följer utvecklingen i fråga om av-
25770: till ny religionsfrihetslagstiftning. Kommitten kastningen av samfundsskatten och dennas andel
25771: skall slutföra sitt uppdrag före 30 september när det gäller finansieringen av offentliga sam-
25772: 2000. Kommitten har hösten 1999 avgett sin mel- funds service samt vidtar vid behov åtgärder för
25773: lanrapport till undervisningsministeriet. Enligt utvecklande av finansieringssystemen. Härvid
25774: överlåtelsehandlingen i religionsfrihetskommit- beaktas även de eventuella förslag som religions-
25775: tens mellanrapport (5/ 1999) föreslår kommitten frihetskommitten lägger fram.
25776: bland annat att en separat lag om begravningsvä-
25777:
25778:
25779: Helsingfors den 6 juli 2000
25780:
25781: Ställföreträdare för finansministem
25782: minister Kari Häkämies
25783:
25784:
25785:
25786:
25787: 6
25788: KK 572/2000 vp - Saara Karhu /sd
25789:
25790:
25791:
25792:
25793: KIRJALLINEN KYSYMYS 572/2000 vp
25794:
25795: Kunnianloukkausrikos Internetissä
25796:
25797:
25798:
25799:
25800: Eduskunnan puhemiehelle
25801:
25802: Suomi on yksi kehittyneimpiä tietotekniikan kuuluvat esimerkiksi myös mm. verkossa tapah-
25803: maita. Vuonna 1999 Suomessa oli eniten Inter- tuneet laittomat uhkaukset, petokset ja tekijänoi-
25804: net-yhteyksiä maailmassa (hieman laskutavasta keusrikokset Nämä rikostyypit ovat melko ylei-
25805: riippuen). Uusi tekniikka tuo uusia mahdolli- siä Intemetissä. Näin rikollisen yksityisyyttä
25806: suuksia, mutta mahdollistaa myös uudentyyppis- suojeliaan enemmän kuin hänen uhrinsa oikeutta
25807: ten rikosten synnyn. Lainvalvonta Intemetissä on saada selville hänen herjaajansa, uhkaajansa tai
25808: jo käytännön syistä erittäin vaikeaa. Erityisen on- varojensa petkuttaja.
25809: gelmalliseksi tilanne tulee, jos lainsäädäntö itses- Poliisi voi tutkia rikosta, jos asiantuntijana on
25810: sään vaikeuttaa viranomaisten toimintaa. esittää järkeviä perusteita siitä, että joku tietty
25811: Esitutkintalaki määrää poliisin tai muun esi- henkilö on rikoksen tekijä. Intemetin käyttäjiä on
25812: tutkintaviranomaisen toimittamaan esitutkinnan, useita satoja miljoonia, joten tutkinta on jo sinän-
25813: kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muu- sä erittäin hankalaa. Monilla käyttäjillä voi olla
25814: toin on syytä epäillä, että rikos on tehty. Kun- myös useampi sähköpostiosoite ja lähettäjän
25815: nianloukkauskysymyksissä täyttyy oletus, että ri- osoite on helppo väärentää, mitä tapahtuukin pal-
25816: kos on tapahtunut. Näin ollen poliisin virkavel- JOn.
25817: vollisuuteen kuuluu pyrkiä selvittämään, onko ri-
25818: kos tapahtunut, kuka on mahdollinen tekijä jne. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
25819: Mutta pakkokeinolaissa todetaan, että mah- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
25820: dollisen rikoksen minimirangaistus täytyy olla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25821: vähintään neljä kuukautta vankeutta tai että ri- vaksi seuraavan kysymyksen:
25822: koksen on tullut kohdistua tietojenkäsittelyjär-
25823: jestelmään. Rikoslain mukaan kunnianloukkauk- Onko hallitus tietoinen siitä, että kun-
25824: set eivät täytä yllä mainitun pakkokeinolain edel- nianloukkausten ja useiden muiden ri-
25825: lytystä. Tämän vuoksi poliisi ei voi saada Inter- kosten tekeminen Internetin avulla on
25826: net-operaattorilta tietoa siitä, kuka rikokseen on helppoa, mutta rikollisen henkilöllisyy-
25827: syyllistynyt. Kuitenkin teleyritykset voivat luo- den selvittäminen on estetty lailla, vaik-
25828: vuttaa toisilleen henkilöllisyyden selvittämi- ka se olisikin teknisesti mahdollista ja
25829: seksi tarvittavia tunnistamistietoja suoraan lain
25830: (Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
25831: ja teletoiminnan tietoturvasta) nojalla väärin- tyä, että poliisi voi selvittää mahdolliset
25832: käytösten ehkäisyyn ja tutkintaan liittyvien kunnianloukkaukset tms. Internetissä ta-
25833: tehtävien hoitamiseksi. Samaan kategoriaan pahtuvat rikokset?
25834:
25835:
25836:
25837:
25838: Versio 2.0
25839: KK 572/2000 vp - Saara Karhu /sd
25840:
25841:
25842:
25843: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
25844:
25845: Saara Karhu /sd
25846:
25847:
25848:
25849:
25850: 2
25851: Ministerin vastaus KK 572/2000 vp- Saara Karhu /sd
25852:
25853:
25854:
25855:
25856: Eduskunnan puhemiehelle
25857:
25858: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa konkretisoivat vertailun, joka pakkokeinoista
25859: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- säädettäessä tehdään: miten vakavien rikosten
25860: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen selvittämiseksi on perusteltua tehdä mahdollisek-
25861: vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd si minkäkin asteinen puuttuminen perusoikeuk-
25862: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK siin. Kysymyksenjohdannossa mainituista rikok-
25863: 572/2000 vp: sista törkeä petos mahdollistaa televalvonnan jo
25864: tällä hetkellä, mutta kunnianloukkauksesta epäil-
25865: Onko hallitus tietoinen siitä, että kun- tyyn televalvontaa ei voida kohdistaa. Viestin lä-
25866: nianloukkausten ja useiden muiden ri- hettäjän henkilöllisyyden paljastamiseen on kui-
25867: kosten tekeminen Internetin avulla on tenkin muita keinoja silloin, kun viesti on tarkoi-
25868: helppoa, mutta rikollisen henkilöllisyy- tettu yleisön saataville ja jotakuta osataan epäillä
25869: den selvittäminen on estetty lailla, vaik- lähettäjäksi. Tällöin epäillyn luona voidaan teh-
25870: ka se olisikin teknisesti mahdollista ja dä kotietsintä, ja tietokone, jolla loukkaava vies-
25871: ti epäillään lähetetyn, voidaan takavarikoida.
25872: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Vastuuta verkkojulkaisujen ja yleisön saata-
25873: tyä, että poliisi voi selvittää mahdolliset ville tarkoitettujen verkkoviestien lainvastaises-
25874: kunnianloukkaukset tms. Internetissä ta- ta sisällöstä ja viestin lähettäjän henkilöllisyy-
25875: pahtuvat rikokset? den paljastamista on selvitetty myös oikeusmi-
25876: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nisteriön asettaman sananvapaustoimikunnan
25877: ti seuraavaa: mietinnössä. Mietinnön mukaan esimerkiksi In-
25878: ternet-palvelimen ylläpitäjän olisi tuomioistui-
25879: Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota ongel- men päätöksellä annettava verkkoviestiä koske-
25880: maan, jonka merkitys tulee kasvamaan sitä mu- vat tunnistetiedot poliisille, jos on todennäköisiä
25881: kaa kuin informaatioteknologian käyttö lisään- syitä epäillä viestin sisältöä lainvastaiseksi. Oi-
25882: tyy. Oikeusministeriössä ollaankin käynnistä- keusministeriö asettaa piakkoin työryhmän, joka
25883: mässä hankkeita, joiden tarkoituksena on paran- laatii sananvapaustoimikunnan mietinnön ja sii-
25884: taa poliisiviranomaisten mahdollisuuksia tutkia tä annettujen lausuntojen pohjalta asiasta halli-
25885: muun muassa Internetissä tehtyjä rikoksia. tuksen esityksen. Viestin lähettäjän henkilölli-
25886: Tällä hetkellä teleliittymästä - esimerkiksi syyden tunteva todistaja voidaan jo tällä hetkellä
25887: Internetissä - lähetetyn viestin lähettäjän hen- velvoittaa esitutkintalain 28 §:n nojalla kerto-
25888: kilöllisyys voidaan eräissä tapauksissa selvittää maan tietonsa tuomioistuimessa.
25889: televalvonnalla ja poikkeuksellisesti telekuunte- Kysymystä pakkokeinojen käyttötarpeesta
25890: lulla. Televalvonnan ja muiden pakkokeinojen uuteen informaatiotekniikkaan liittyvissä rikok-
25891: käyttämiselle on kuitenkin asetettu tutkittavan ri- sissa tullaan lähitulevaisuudessa selvittämään
25892: koksen rangaistusasteikkoihin kytkettyjä käyttö- työryhmässä, joka oikeusministeriön on tarkoi-
25893: edellytyksiä sen vuoksi, että pakkokeinoilla jou- tus asettaa ensi vuoden alussa. Työryhmän tehtä-
25894: dutaan puuttumaan kansalaisten perusoikeuk- vänä on selvittää nykyisen esitutkinta- ja pakko-
25895: siin. Pakkokeinolakiin otetut käyttökynnykset keinolain toimivuus informaatioteknologisessa
25896:
25897:
25898: 3
25899: KK 572/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministerin vastaus
25900:
25901:
25902: ympäristössä ja ehdottaa lakeihin tarpeellisia tar- ta koskevaa yleissopimusta (Committee of Ex-
25903: kistuksia. perts on Crime in Cyber-Space ). Suomi osallis-
25904: Internet-rikollisuus on usein luonteeltaan ra- tuu aktiivisesti työryhmän työskentelyyn. Ta-
25905: jat ylittävää. Sen vuoksi sen tehokas vastustami- voitteena on saada sopimus valmiiksi vielä tänä
25906: nen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. vuonna. Suomen tarkoituksena on allekitjoittaa
25907: Euroopan neuvostossa toimiikin työryhmä, joka sopimus ja ratifioida se mahdollisimman pikai-
25908: valmistelee tietokonerikollisuuden vastustamis- sesti.
25909:
25910:
25911: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
25912:
25913: Oikeusministeri Johannes Koskinen
25914:
25915:
25916:
25917:
25918: 4
25919: Ministems svar KK 572/2000 vp- Saara Karhu /sd
25920:
25921:
25922:
25923:
25924: Tili riksdagens talman
25925:
25926: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger melser om förutsättningarna för att använda
25927: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tvångsmedel som tagits in i lagen konkretiseras
25928: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saara den avvägning man är tvungen att göra när det
25929: Karhu /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS gäller tvångsmedel. Hur allvarligt skall ett brott
25930: 572/2000 rd: vara för att det skall berättiga ett visst mått av in-
25931: trång i de grundläggande rättigheterna? Av de
25932: Å.r regeringen medveten om att äre- brott som närnns i spörsmålets ingress är grovt
25933: kränkning och jlera andra brott är lätta bedrägeri ett sådant som ger rätt till teleövervak-
25934: att begå med hjälp av Internet, men att ning redan nu, men teleövervakning av den som
25935: lagen inte tillåter att man utreder gär- är misstänkt för ärekränkning får inte utföras.
25936: ningsmannens identitet trots att detta Det är dock möjligt att med andra medel avslöja
25937: vore tekniskt möjligt, och identiteten hos den som sänt ett meddelande då
25938: meddelandet är avsett för allmänheten och man
25939: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta har skäl att misstänka att avsändaren är en viss
25940: för att göra det möjligt för polisen att ut- person. Härvid kan husundersökning göras hos
25941: reda eventuell ärekränkning eller andra den misstänkte och den dator med vilken det
25942: liknande brott som begås genom an- kränkande meddelandet misstänks ha sänts tas i
25943: vändning av Internet? beslag.
25944: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Ansvaret för lagstridigt innehåll i nätpublika-
25945: föra följande: tioner och nätmeddelanden som är avsedda för
25946: allmänheten och avslöjandet av identiteten hos
25947: I spörsmålet har uppmärksamhet fåsts vid ett pro- dem som sänder sådana meddelanden är föremål
25948: blem vars betydelse kommer att öka allteftersom för ett betänkande av den yttrandefrihetskommis-
25949: användningen av informationstekniken ökar. Vid sion somjustitieministeriet har tillsatt. Enligt be-
25950: justitieministeriet planeras också för närvarande tänkandet skall till exempel den som upprätthål-
25951: lagberedning som syftar till att förbättra poliseos ler en Internetserver genom ett domstolsbeslut
25952: möjligheter att bland annat undersöka brott som kunna förpliktas att lärnna polisen uppgifter med
25953: begås på Internet. hjälp av vilka avsändaren av ett meddelande kan
25954: För närvarande kan identiteten hos den som identifieras om det finns sanoolika skäl att miss-
25955: sänder ett meddelande från en teleanslutning, till tänka att meddelandets innehåll strider mot la-
25956: exempel via Internet, i vissa fall utredas genom gen. Justitieministeriet kommer inom den när-
25957: teleövervakning och i undantagsfall genom tele- maste framtiden att tillsätta en arbetsgrupp för att
25958: avlyssning. För användning av teleövervakning utarbeta en regeringsproposition med utgångs-
25959: och andra tvångsmedel har uppställts vissa förut- punkt i yttrandefrihetskommissionens betänkan-
25960: sättningar som har samband med straffskalan för de och utlåtandena om betänkandet. Ett vittne
25961: det brott som undersöks därför att man genom att som känner till identiteten hos avsändaren av ett
25962: använda dessa tvångsmedel gör intrång i medbor- meddelande kan redan i dag med stöd av 28 § för-
25963: garnas grundläggande rättigheter. I de bestäm-
25964:
25965:
25966: 5
25967: KK 572/2000 vp - Saara Karhu /sd Ministems svar
25968:
25969:
25970:
25971: undersökningslagen förpliktas att berätta vad han Intemetbrottsligheten är ofta gränsöverskri-
25972: vet i en domstol. dande. Därför kräver förebyggandet av den ett in-
25973: Frågan om behovet av att använda tvångsme- tensivt intemationellt samarbete. Vid Europarå-
25974: del vid brott som har samband med den nya infor- det finns för närvarande en arbetsgrupp som hål-
25975: mationstekniken kommer i en nära framtid att ut- ler på att utarbeta en konvention om förebyggan-
25976: redas i den arbetsgrupp som justitieministeriet de av databrottslighet (Committee of Experts on
25977: avser tillsätta i början av nästa år. Arbetsgruppen Crime in Cyber-Space ). Finland deltar aktivt i ar-
25978: kommer att ha till uppgift att utreda hur effektiva betsgruppens arbete. Målet är att få konventio-
25979: förundersökningslagen och tvångsmedelslagen nen klar redan i år. Finland avser underteckna
25980: är i den informationstekniska miljön och att före- konventionen och ratificera den så snart som
25981: slå behövliga justeringar i lagama. möjligt.
25982:
25983:
25984:
25985: Helsingfors den 6 juli 2000
25986:
25987: Justitieminister Johannes Koskinen
25988:
25989:
25990:
25991:
25992: 6
25993: KK 573/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
25994:
25995:
25996:
25997:
25998: KIRJALLINEN KYSYMYS 573/2000 vp
25999:
26000: Länsi-Papuan tilanne
26001:
26002:
26003:
26004:
26005: Eduskunnan puhemiehelle
26006:
26007: Länsipapualaiset kuuluvat melanealaisiin ja ja- Presidentti Wahidinkin valtaantulon jälkeen
26008: kautuvat useisiin heimoihin, jotka puhuvat mo- Länsi-Papualla on tapettu rauhanomaisia mielen-
26009: nia eri kieliä. Väestö on alle miljoonan kokoi- osoittajia. Viime vuonna kymmentä ihmistä syy-
26010: nen. Länsi-Papua ei kuulunut vuonna 1949 muo- tettiin oikeudessa, koska he olivat nostaneet
26011: dostettuun Indonesian tasavaltaan. Indonesian Länsi-Papuan lipun salkoon. Mahdollisesti osa
26012: tuolloinen varapresidentti Hatta myönsi julkises- heistä on edelleen mielipidevankeina. Useat län-
26013: ti 1änsipapualaisilla olevan oikeus itsenäisen val- sipapualaiset järjestöt kuten Forum Melanesia
26014: tion muodostamiseen. vaativat Länsi-Papuan kysymyksen ottamista
26015: Kylmän sodan alettua Yhdysvallat tahtoi In- uudelleen esille YK:ssä.
26016: donesian liittolaisekseen. Tähän liittyen Yhdys-
26017: vallat oli myös aloitteellinen saadakseen Länsi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26018: Papuan silloisen siirtomaaisännän Hollannin luo- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
26019: vuttamaan Länsi-Papuan Indonesialle. USA:n vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26020: ohjaamana Hollanti ja Indonesia sopivat asiasta tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26021: vuonna 1962, mistä lähtien Indonesia on hallin-
26022: nut Länsi-Papuaa. Miten hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan
26023: Varsinainen liittäminen tapahtui YK:n joh- Indonesian hallitukseen väkivaltaisuuk-
26024: dolla vuonna 1969. Tuolloin Länsi-Papualla suo- sien lopettamiseksi Länsi-Papualla ja
26025: ritettiin YK-konsultaatio "Act of Free Choice",
26026: jossa 1 025 Indonesian valitsemaa papualaista miten Suomi aikoo YK:ssa toimia, jotta
26027: miestä äänesti sen puolesta, että heidän maansa vuoden 1969 äänestyksen todellinen
26028: liitettäisiin Indonesiaan. Äänestystä olivat edel- luonne selvitetään sekä
26029: täneet Indonesian armeijan länsipapualaisiin onko hallituksella aikomuksia esimer-
26030: kohdistuneet voimatoimet kiksi Indonesiaan suuntautuvien minis-
26031: Länsi-Papua on rikas luonnonvaroiltaan. Siel- terivierailujen yhteydessä tavata myös
26032: lä on mm. kultaa, kuparia, öljyä ja puuta. Kupa- länsipapualaisten edustajia ja
26033: ri- ja kultayhtiö Freeport-Mcmoran onkin hyö-
26034: dyntänyt maan luonnonvaroja ja aiheuttanut mo- aikooko hallitus ottaa Länsi-Papuan ky-
26035: nia paikallisia protesteja. Näiden syynä on ollut symyksen esille Indonesian presidentti
26036: erityisesti Ajikwa-joen myrkyttyminen. Yleensä Wahidin mahdollisen kesäkuun Suomen
26037: Indonesian armeija on pannut protestoijat väki- vierailun yhteydessä?
26038: valtaisesti kuriin.
26039:
26040:
26041:
26042:
26043: Versio 2.0
26044: KK 573/2000 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
26045:
26046:
26047: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
26048:
26049: Ulla Anttila /vihr Erkki Pulliainen /vihr
26050: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk J anina Andersson /vihr
26051: Anni Sinnemäki /vihr
26052:
26053:
26054:
26055:
26056: 2
26057: Ministerin vastaus KK 573/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
26058:
26059:
26060:
26061:
26062: Eduskunnan puhemiehelle
26063:
26064: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- vää hallintoa sekä ratkaista sisäiset konfliktit
26065: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vuoropuhelun keinoin eikä asevoimin.
26066: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen EU:n kannanotossa ilmaistaan tuki yhtenäisel-
26067: vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr le, demokraattiselle Indonesialle. EU-maat, Suo-
26068: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mi mukaan lukien, seuraavat alueellisen kansa-
26069: 573/2000 vp: laistoiminnan kehittymistä. Korkean tason tapaa-
26070: misten yhteydessä järjestetään tapaamisia myös
26071: Miten hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa, jolloin
26072: Indonesian hallitukseen väkivaltaisuuk- nämä voivat välittää näkemyksensä kansainväli-
26073: sien lopettamiseksi Länsi-Papualla ja selle yhteisölle. Suomella ja muiden EU-maiden
26074: edustajilla on jatkuvia yhteyksiä Irian Jayan maa-
26075: miten Suomi aikoo YK:ssa toimia, jotta kunnan papualaisiin. Suurlähetystö tapaa heidän
26076: vuoden 1969 äänestyksen todellinen edustajiaan Jakartassa, samoin ulkoasiainminis-
26077: luonne selvitetään sekä teriön virkamiehet ovat tavanneet papualaisia
26078: onko hallituksella aikomuksia esimer- Helsingissä.
26079: kiksi Indonesiaan suntauluvien ministe- Ihmisoikeuksien edistäminen on osa Suomen
26080: rivierailujen yhteydessä tavata myös hallituksen politiikkaa. Hallituksen edustajat ot-
26081: länsipapualaisten edustajia ja tavat ihmisoikeuskysymykset säännönmukaises-
26082: ti esille kahdenvälisissä tapaamisissa. Ihmisoi-
26083: aikooko hallitus ottaa Länsi-Papuan ky- keuskysymyksistä on keskusteltu myös Indone-
26084: symyksen esille Indonesian presidentti sian hallituksen edustajien kanssa. Suomi tukee
26085: Wahidin mahdollisen kesäkuun Suomen pyrkimystä tilanteen selvittämiseksi vuoropuhe-
26086: vierailun yhteydessä? lun avulla.
26087: Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hy-
26088: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- väksyi 19.11.1969 Länsi-Irianiaa koskevan pää-
26089: ti seuraavaa: töslauselman numero 2504. Päätöslauselman
26090: johdanto-osassa todetaan muun muassa, että In-
26091: Euroopan unionin puheenjohtajamaa Portugali
26092: donesian ja Alankomaiden välillä solmitun sopi-
26093: antoi 8. kesäkuuta 2000 julkilausuman, jossa roh-
26094: muksen (vuodelta 1962) mukaisesti sopimusosa-
26095: kaistaan Indonesian hallitusta ratkaisemaan
26096: puolet hyväksyvät äänestyksen (the act of free
26097: alueelliset ongelmat, kuten Irian Jayan maakun-
26098: choice) tulokset ja noudattavat niitä. Johdannos-
26099: nassa, rauhanomaisten neuvotteluiden kautta.
26100: sa myös todetaan, että Indonesian hallitus, toteut-
26101: Kannanotto uudistettiin EU:nja Indonesian ulko-
26102: taessaan kansallista kehityssuunnitelmaansa,
26103: ministereiden tavatessa Luxemburgissa 14. hei-
26104: kiinnittää erityistä huomiota Länsi-Irianin kehit-
26105: näkuuta. EU-maiden ulkoministerit painottivat
26106: tämiseen, ottaen huomioon sen väestön erityis-
26107: tukeaan Indonesian hallituksen pyrkimyksille
26108: olosuhteet.
26109: vahvistaa demokratiaa, taata ihmioikeuksien
26110: Kansainvälisessä yhteistyössä, niin Yhdisty-
26111: kunnioittaminen, uudistaa sotilaallista ja oikeu-
26112: neiden Kansakuntien kuin Euroopan unionin pii-
26113: dellista järjestelmää, kohentaa lainkäyttöä ja hy-
26114:
26115: 3
26116: KK 573/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym. Ministerin vastaus
26117:
26118:
26119: rissä, Suomi tukee hankkeita, joilla edistetään In- Indonesian presidentin Wahidin vierailu Suo-
26120: donesian alueellisten ongelmien ratkaisua rau- meen on lykkääntynyt, mutta kun vierailu aika-
26121: hanomaisen neuvottelun keinoin. Suomi pyrkii naan toteutunee, Indonesian sisäinen tilanne ja
26122: rohkaisemaan kansalaiskeskustelua Indonesias- eri alueiden ongelmat tulevat olemaan keskuste-
26123: sa mukaan lukien Irian Jayan maakunta. lunaiheina.
26124:
26125:
26126: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2000
26127:
26128: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
26129:
26130:
26131:
26132:
26133: 4
26134: Ministerns svar KK 573/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
26135:
26136:
26137:
26138:
26139: Tili riksdagens talman
26140:
26141: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger och sunt styrelseskick samt lösa intema konflik-
26142: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ter genom dialog i stället för med vapenmakt.
26143: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla 1 EU:s ställningstagande uttrycks stöd för ett
26144: Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftliga enat, demokratiskt Indonesien. EU-ländema, in-
26145: spörsmål SS 573/2000 rd: klusive Finland, följer hur de regionala samhälls-
26146: aktiviterna utvecklas. 1 samband med högnivå-
26147: På vilket sätt har regeringen försökt på- möten ordnas också möten med företrädare för
26148: verka den indonesiska regeringenför att medborgarorganisationer, varvid dessa får sina
26149: få slut på våldet i västra Papua och synpunkter förmedlade till det internationella
26150: samfundet. Finland och företrädare för de övriga
26151: hur tänker Finland arbeta i FN för att EU-länderna har fortlöpande kontakter med pa-
26152: den faktiska karaktären hos 1969 års puanerna i provinsen Irian Jaya. Ambassaden
26153: omröstning skall utredas samt träffar företrädare för dem i Jakarta och tjänste-
26154: har regeringen för avsikt att träffa före- män från utrikesministeriet har sammanträffat
26155: trädare ocksåförvästpapuanerna, t.ex. i med papuaner i Helsingfors.
26156: samband med ministerbesök i Jndonesi- Att främja de mänskliga rättigheterna är en del
26157: av den finska regeringspolitiken. Vid bilaterala
26158: en och
26159: möten tar företrädare för regeringen regelbundet
26160: tänker regeringen ta upp frågan om upp frågor om de mänskliga rättigheterna. De
26161: västra Papua under den indonesiske mänskliga rättigheterna har diskuterats också till-
26162: presidenten Wahidis eventuella Fin- sammans med företrädare för den indonesiska re-
26163: landsbesök i juni? geringen. Finland ger sitt stöd tili de strävanden
26164: som avser att reda upp situationen med hjälp av
26165: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dialog.
26166: föra följande: Förenta nationernas generalförsamling antog
26167: resolution nr 2504 om västra Irianden 19 novem-
26168: Portugal som är ordförandeland i Europeiska
26169: ber 1969. 1 resolutionens inledning konstateras
26170: unionen ville genom en resolution den 8 juni
26171: bl.a. att partema i enlighet med överenskommel-
26172: 2000 uppmuntra den indonesiska regeringen att
26173: sen från 1962 mellan Indonesien och Nederlän-
26174: lösa de regionala problemen, t.ex. i provinsen
26175: dema godtar resultatet av omröstningen (the act
26176: Irian Jaya, genom fredliga förhandlingar. Ställ-
26177: of free choice) och följer detta resultat. 1 inled-
26178: ningstagandet upprepades då EU:s och Indone-
26179: ningen konstateras även att den indonesiska re-
26180: siens utrikesministrar möttes i Luxemburg den
26181: geringen vid genomförandet av sin nationella ut-
26182: 14 juni. EU -ländemas utrikesministrar betonade
26183: vecklingsplan skall fåsta särskild uppmärksam-
26184: sitt stöd för den indonesiska regeringens strävan-
26185: het vid utvecklandet av västra Irian, med hänsyn
26186: den att stärka demokratin, garantera respekt för
26187: till befolkningens särskilda förhållanden.
26188: de mänskliga rättighetema, reformera det militä-
26189: 1 det internationella samarbetet, såväl inom
26190: ra och rättsliga systemet, förbättra rättskipning
26191: Förenta nationema som inom Europeiska unio-
26192:
26193:
26194: 5
26195: KK 573/2000 vp- Ulla Anttila /vihr ym. Ministerns svar
26196:
26197:
26198: nen, stöder Finland projekt som främjar en lös- Den indonesiske presidenten Wahidis besök i
26199: ning av de regionala problemen genom fredliga Finland har skjutits upp, men då besöket sanno-
26200: förhandlingar. Finland strävar efter att uppmunt- likt genomförs i sinom tid, kommer den interna
26201: ra medborgardebatten i Indonesien, inbegripet situationen i Indonesien och problemen i olika
26202: provinsen Irian Jaya. områden att bli föremål för diskussion.
26203:
26204:
26205: Helsingfors den 28 juni 2000
26206:
26207: Utrikesminister Erkki Tuomioja
26208:
26209:
26210:
26211:
26212: 6
26213: KK 574/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
26214:
26215:
26216:
26217:
26218: KIRJALLINEN KYSYMYS 574/2000 vp
26219:
26220: Maitokiintiön pienentäminen ja maidontuotta-
26221: jan asema maidontuotannon väliaikaisen las-
26222: kun yhteydessä
26223:
26224:
26225:
26226:
26227: Eduskunnan puhemiehelle
26228:
26229: Euroopan unionin Agenda 2000 -ohjelmassa on Tällaisissa tapauksissa maidontuotannossa pi-
26230: määritelty maakohtaiset maitokiintiöt, jotka on täisikin ottaa huomioon aivan normaalit vuosit-
26231: jäsenmaittain jaettu maidontuottajien kesken taiset heilahdukset ja myöntää ns. "työvaraa" eli
26232: aina vuoteen 2008 saakka. Suomessa on viime antaa maidontuottajalle mahdollisuus saada kar-
26233: aikoina oltu yleisesti ja aiheellisestikin huolestu- jansa taas normaaliin tuotantokuntoon. On koh-
26234: neita vuosittaisen maitokiintiön ylittämisestä ja tuutonta leikata maitokiintiöitä muutaman vuo-
26235: tuottajien harteille kaatuvista tuntuvista ylitys- den tuotannon perusteella ja laittaa maidontuot-
26236: maksuista niin, että muut maitokiintiöihin liitty- taja maksamaan lisäkiintiöistä myöhemmin tuo-
26237: vät seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. tannon palauduttua normaalille tasolle, koska
26238: Nykyisten eläinsairauksien, kuten karjafluns- maitomäärä voi hyvinkin heilahdella väliaikai-
26239: saoja virusripulin riehuessa karjan tuotanto väis- sesti tuottajasta riippumattomista syistä olosuh-
26240: tämättä laskee ja pahimmassa tapauksessa teiden, kuten huonon rehuvuoden, iäkkään kar-
26241: eläimiä menehtyy näihin sairauksiin. Agenda jan tai juuri virusepidemioiden ja muiden eläin-
26242: 2000 -ohjelmassa määritellään jyrkästi, että mi- sairauksien vuoksi.
26243: käli maidontuottaja kolmena perättäisenä vuon-
26244: na pystyy tuottamaan alle 70 % hänelle myönne- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26245: tystä maitokiintiöstä, lasketaan hänen kiintiönsä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26246: vastaisuudessa automaattisesti tuotettua maito- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26247: määrää vastaavaksi. Tällainen pykälä on kohtuu- vaksi seuraavan kysymyksen:
26248: ton, sillä esimerkiksi eläinsairauksien vuoksi hy-
26249: vätuottoisenkin karjan tuotanto laskee, ja eläi- Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatak-
26250: mien menehtyessä muutos on vieläkin selvempi. seen maidontuottajien aseman ja es-
26251: Tuotannon ja samalla tulojen pienentyessä mai- tääkseen maitokiintiöiden automaatti-
26252: dontuottajana on harvoin varaa hankkia lisää jo sen pienentämisen maidontuotannon vä-
26253: valmiiksi tuottavaa karjaa, ja vasikoilla menee liaikaisesti laskiessa esimerkiksi eläin-
26254: noin kolme vuotta, ennen kuin ne alkavat kannat- sairauksien vuoksi?
26255: taa tuotannollisesti.
26256:
26257:
26258: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
26259:
26260: Seppo Lahtela /kesk
26261: Versio 2.0
26262: KK 574/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerin vastaus
26263:
26264:
26265:
26266:
26267: Eduskunnan puhemiehelle
26268:
26269: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 2003/2004, jolloin tarkasteltavat tuotantojaksot
26270: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ovat 2001/2002 ja 2002/2003.
26271: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Osa viitemäärästä voidaan siirtää kansalliseen
26272: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan varantoon, mikäli tuotanto kahtena peräkkäisenä
26273: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK jaksona alittaa 70 prosenttia tilan viitemäärästä.
26274: 574/2000 vp: Tilan uusi kiintiö määräytyy sen tarkastelujak-
26275: son perusteella, jona tuotanto on ollut suurempi.
26276: Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatak- Ehdoista, joiden mukaan varantoon siirretyn vii-
26277: seen maidontuottajien aseman ja es- temäärän osa myönnetään takaisin kyseiselle
26278: tääkseen maitokiintiöiden automaatti- tuottajalle, säädetään myöhemmin erikseen.
26279: sen pienentämisen maidontuotannon vä- Tilan viitemäärää ei muuteta, jos tuotannon
26280: liaikaisesti laskiessa esimerkiksi eläin- aleneminenjohtuu ylivoimaisesta esteestä tai, jos
26281: sairauksien vuoksi? kyseisen tuottajan tuotantokyvyn muutokseen on
26282: toimivaltaisen viranomaisen toteama perusteltu
26283: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen syy. Investoinnista johtuva tilapäinen viitemää-
26284: seuraavaa: rän käyttöasteen aleneminen hyväksytään myös
26285: Agenda 2000 -uudistuksen mukaan maitotuottei- perusteeksi luopua leikkauksesta.
26286: den hallinnollisia hintoja alennetaan asteittain Maidontuotannosta luopuneen tuottajan viite-
26287: tuotantovuodesta 2005 alkaen. Hinnanalennusta määrää ei alenneta edellä esitetyn mukaisesti.
26288: kompensoidaan tuella, joka perustuu tuottaja- Maidontuotannosta luopuneella tuottajalla on oi-
26289: kohtaisiin viitemääriin eikä todelliseen tuotan- keus aloittaa tuotanto uudelleen kahden vuoden
26290: toon. Tuen oikeudenmukaisen kohdistamisen kuluessa sen tuotantojakson alusta, jonka aikana
26291: vuoksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus tiettyjen viitemäärä on siirretty varantoon.
26292: periaatteiden mukaisesti siirtää osa tuottajan vii- Suomen maitosektorin ja sen kehittämisen
26293: temäärästä kansalliseen varantoon, mikäli tilan kannalta on tarkoituksenmukaista, että maakiin-
26294: tuotanto alittaa viitemäärän merkittävästi huo- tiö hyödynnetään tehokkaasti ja estetään aihee-
26295: mattavan pitkän ajan. ton tukien hyödyntäminen. Tähän päästään par-
26296: Suomessa vajaakäytön perusteella tehtävistä haiten siten, että tuotanto ja tuottajakohtaiset vii-
26297: leikkauksista säädetään maa- ja metsätalousmi- temäärät vastaavat mahdollisimman hyvin toi-
26298: nisteriön asetuksessa N:o 333/2000 meijerimai- siaan. Hallitus katsoo, että on perusteltua siirtää
26299: don viitemäärien siirtämisestä. Asetuksen 16 §:n käyttämättä jääneet viitemäärät kansalliseen va-
26300: mukaan tuottajan viitemäärän käyttöastetta tar- rantoon, josta ne voidaan myöntää tuotantoaan
26301: kastellaan kahden peräkkäisen tuotantojakson kehittäville tuottajille.
26302: ajalta, ensimmäisen kerran tuotantojaksolla
26303:
26304:
26305: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
26306:
26307: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26308:
26309:
26310: 2
26311: Ministems svar KK 574/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
26312:
26313:
26314:
26315:
26316: Tili riksdagens talman
26317:
26318: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tionsperioden 2003/2004, varvid kontrolleras
26319: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- produktionsperiodema 2001/2002 och
26320: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- 2002/2003.
26321: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs- En del av referenskvantiteten kan överföras
26322: mål SS 574/2000 rd: tili den nationella reserven, om produktionen un-
26323: der två perioder i följd underskrider 70 procent
26324: Vilka åtgärder avser regeringen vidta i av gårdens referenskvantitet. Gårdens nya refe-
26325: syfte att trygga mjölkproducenternas renskvantitet fastställs utgående från den gransk-
26326: ställning och förhindra en automatisk ningstidpunkt under viiken produktionen varit
26327: sänkning av mjölkkvoterna om mjölk- större. Om de vilikor enligt vilka den till reser-
26328: produktionen tillfälligt sjunker tili ex- ven överförda referenskvantiteten beviljas åter
26329: empel på grund av djursjukdomar? tili den ifrågavarande producenten bestäms sär-
26330: skilt senare.
26331: Som svar på följande spörsmål framför jag hög- Gårdens referenskvantitet ändras inte, om pro-
26332: aktningsfullt följande: duktionsminskningen beror på force majeure el-
26333: Enligt reformen Agenda 2000 kommer mjölkpro- ler om förändringen i den ifrågavarande produ-
26334: duktemas administrativa priser att sänkas steg- centens produktionskapacitet har en motiverad
26335: vis från och med produktionsåret 2005. Prissänk- orsak som konstaterats av den behöriga myndig-
26336: ningen kompenseras med stöd som baserar sig på heten. En tilifållig nedgång i utnyttjandet av refe-
26337: de producentvisa referenskvantitetema och inte renskvantiteten på grund av investeringar god-
26338: på den faktiska produktionen. För att åstadkom- känns också som grund för att frångå en nedskär-
26339: ma en rättvis styming av stöden har medlemssta- ning.
26340: ten möjlighet att i enlighet med vissa principer Referenskvantiteten för en producent som
26341: överföra en del av producentens referenskvanti- upphört med mjölkproduktion sänks inte enligt
26342: tet till en nationell reserv, om gårdens produk- ovanstående beskrivning. En producent som upp-
26343: tion underskrider referenskvantiteten avsevärt hört med mjölkproduktion har rätt att uppta pro-
26344: under en märkbart lång period. duktionen på nytt inom två år efter början av den
26345: Om nedskämingar tili följd av underskridning produktionsperiod under viiken referenskvantite-
26346: av kvotema föreskrivs i Finland i jord- och ten överförts tili reserven.
26347: skogsbruksministeriets förordning Nr 333/2000 För Finlands mjölksektor och dess utveckling
26348: om överföring av referenskvantiteter för mejeri- är det ändamålsenligt att landskvoten utnyttjas
26349: mjölk. Enligt paragraf 16 förordningen kontrolle- effektivt och att oskäligt utnyttjande av stöd för-
26350: ras utnyttjandet av producentens referenskvanti- hindras. Detta mål uppnås bäst genom att produk-
26351: tet gällande två på varandra följande produk- tionen och de producentvisa referenskvantiteter-
26352: tionsperioder, den första gången under produk- na motsvarar varandra möjligast väl. Regeringen
26353:
26354:
26355:
26356:
26357: 3
26358: KK 574/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerns svar
26359:
26360:
26361: anser det vara motiverat att överföra de outnytt- serven, där de är tillgängliga för de producenter
26362: jade referenskvantiteterna till den nationella re- som utvecklar sin produktion.
26363:
26364:
26365: Helsingfors den 27 juni 2000
26366:
26367: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26368:
26369:
26370:
26371:
26372: 4
26373: KK 575/2000 vp- Kalervo Kummola /kok
26374:
26375:
26376:
26377:
26378: KIRJALLINEN KYSYMYS 575/2000 vp
26379:
26380: Huumausainerikollisten syyttämättä jättämi-
26381: nen
26382:
26383:
26384:
26385:
26386: Eduskunnan puhemiehelle
26387:
26388: Läpi koko 1990-luvun on huumausainerikosten mitsematta. Edellytyksenä niin syyttämättä jättä-
26389: lukumäärä kasvanut rajusti. Poliisin ja tullin yh- miselle kuin tuomitsematta jättämisellekin on,
26390: teisestä tilastosta käy ilmi, että huumausaine- että teko olosuhteet huomioon ottaen ei heikennä
26391: rikosten määrä kasvoi viime vuonna 15 prosent- yleistä lainkuuliaisuutta. Käytännössä tämä joh-
26392: tia pelkästään edellisestä vuodesta. Huumeiden taa yleensä siihen, että pelkästään huumeiden
26393: käyttö on myös kasvanut lähes maamme joka käytön yhteydessä henkilö jätetään joko syyttä-
26394: kolkassa, minkä osoittaa jo eri paikkakunnilla mättä tai tuomitsematta rangaistukseen.
26395: tehtyjen huumetakavarikkojen lukumäärän kas- Useiden kaupunkien järjestyssääntöjen mu-
26396: vu. Kun vuonna 1998 huumetakavarikkoja teh- kaan alkoholin nauttimisesta julkisella paikalla
26397: tiin 122 paikkakunnalla, niin viime vuonna niitä rangaistaan joko rikesakolla tai sakolla. Kyseen-
26398: tehtiin jo 240 paikkakunnalla. alaista on, miksi huumausainerikoksiin suhtau-
26399: Suhteellisesti eniten huumausainerikollisuus dutaan lievemmin kuin alkoholiin. Esimerkiksi
26400: on kasvanut 15-18-vuotiaiden nuorten keskuu- Tampereella yleisellä paikalla nauttinut nuori
26401: dessa. Heroiinimyrkytykseen vuonna 1998 kuol- henkilö saa rikesakon, ja alaikäinen, jolla on hal-
26402: leiden ikäryhmä oli 20-24-vuotiaat. Kyseisen lussaan alkoholijuomaa, saa sakon. Rikesakko-
26403: ikäryhmän osuus kuolemaan johtaneista tapauk- lain perusteella ei rikesakkoasiassa sovelleta
26404: sista oli noin 30 prosenttia. Ikäryhmässä 15-19- nuorta henkilöä tai nuorta rikoksentekijää ran-
26405: vuotiaat osuus oli vastaavasti noin 15 prosenttia. gaistuksen mittaamista koskevia säännöksiä. Ny-
26406: Jakauma osoittaa selvästi, että kyse on nuoresta kyisen käytännön mukaisesti voidaan sanoa, että
26407: ja kasvavasta huumausaineiden käyttäjäkunnas- huumeiden käyttöä suositaan, sillä vain keski-
26408: ta. oluen käytöstä rangaistaan.
26409: Huumausaineiden käyttö ja hallussapito ovat
26410: rikoslain 50 luvun perusteella rangaistavia teko- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26411: ja. Käytön ja hallussapidon lisäksi myös huu- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26412: mausaineiden valmistus, myynti, maahantuonti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26413: ja kuljetus on rangaistavaa. Huumausainerikos vaksi seuraavan kysymyksen:
26414: menee aina syyttäjän harkittavaksi, sillä maksi-
26415: mirangaistus teosta on yksi vuosi vankeutta. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26416: Huumausaineen käytöstä, kuten myös muusta tyä mahdollistaakseen poliisille oikeu-
26417: huumausaineen käyttöön liittyvästä rikoksesta den rangaista lievissä huumausaineri-
26418: voidaan jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuo- koksissa?
26419:
26420:
26421:
26422: Versio 2.0
26423: KK 575/2000 vp- Kalervo Kummola /kok
26424:
26425:
26426: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
26427:
26428: Kalervo Kummola /kok
26429:
26430:
26431:
26432:
26433: 2
26434: Ministerin vastaus KK 575/2000 vp- Kalervo Kummola /kok
26435:
26436:
26437:
26438:
26439: Eduskunnan puhemiehelle
26440:
26441: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa misenja sosiaalistumisen kannalta usein rangais-
26442: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tusta tarkoituksenmukaisempia.
26443: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Valtakunnansyyttäjänvirasto antoi tämän vuo-
26444: vastattavaksi kansanedustaja Kalervo Kummo- den alussa ohjeen seuraamusluonteisesta syyttä-
26445: lan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mättä jättämisestä huumausainerikoksissa. Oh-
26446: KK 575/2000 vp: jeen tarkoitus on yhtenäistää syyttämättä jättä-
26447: miskäytäntöä huumausainerikoksissa. Ohjeessa
26448: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- mainitaan sekä syyttämättä jättämistä puoltavia
26449: tyä mahdollistaakseen poliisille oikeu- seikkoja että tuodaan esiin eräitä painavaksi kat-
26450: den rangaista lievissä huumausaineri- sottavia seikkoja, joiden vallitessa huumausai-
26451: koksissa? neen käytöstä tulisi nostaa syyte.
26452: Alkoholin nauttimisesta julkisella paikalla tai
26453: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen alkoholin laittomasta hallussapidosta ei nykyisin
26454: seuraavaa: voida määrätä rikesakkoa. Poliisi voi rikoslain
26455: Valtaosa huumausaineen käyttöön liittyvistä ta- 2 a luvun 9 §:n perusteella määrätä rikesakon
26456: pauksista viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi vain tieliikennelain tai jätelain vähäisestä rikko-
26457: ja tuomittavaksi. Poliisin tietoon tulleista huu- misesta. Alkoholin laittomasta hallussapitorik-
26458: mausainerikoksista huumausaineen käyttö, hal- komuksesta tai alkoholin nauttimisesta julkisella
26459: lussapito tai osto omaa käyttöä varten muodosta- paikalla määrätään päiväsakkoja yleensä rangais-
26460: vat lähes 80 prosenttia. Poliisin tietoon tulleista tusmääräysmenettelyssä. Yleiset syyttämättä jät-
26461: huumausainerikoksista jätetään syyttämättä kah- tämistä koskevat säännökset soveltuvat myös
26462: deksan prosenttia. Syyttämättä jättäminen tulee näihin tapauksiin. Huumausainerikoksia ei voi-
26463: yleensä kyseeseen vain lievien huumausainei- massa olevien säännösten mukaan voida käsitel-
26464: den, kuten hasiksen käyttöä tai hallussapitoa kos- lä rangaistusmääräysmenettelyssä, vaan niistä on
26465: kevissa tapauksissa. rangaistus aina määrättävä tuomioistuimessa.
26466: Syyte jätetään huumausainerikoksissa nosta- Rangaistusmääräysmenettelyn ulottamista lie-
26467: matta rikoksentekijän nuoruuden vuoksi noin viin huumausainerikoksiin ja samalla rikosseu-
26468: kuudessa prosentissa päätöksiä. Myös rikoksen raamuksen nopeuttamista selvitetään parhaillaan.
26469: vähäisyyden tai kohtuussyiden vuoksi jätetään Alkoholin nauttiminen julkisella paikalla on
26470: syyttämättä nuoria huumeiden käyttäjiä. Nuoren useissa kunnissa kielletty kunnallisilla järjestys-
26471: syyttämättä jättäminen ei kuitenkaan merkitse, säännöillä. Sisäasiainministeriössä on valmistu-
26472: että teosta ei ole mitään seuraamuksia. Nuoren nut järjestyslakityöryhmän ehdotus järjestyslaik-
26473: syyttämättä jättämisestä on lähetettävä tieto sosi- si, jolla korvattaisiin useisiin kunnallisiin järjes-
26474: aaliviranomaisille. Huumausainerikoksissa syyte tyssääntöihin nykyisin sisältyvät alkoholin naut-
26475: on mahdollista jättää nostamatta myös, jos käyt- timiskiellot julkisella paikalla. Työryhmä on eh-
26476: täjä sitoutuu hoitoon. Sosiaali- ja terveysviran- dottanut rikesakkoa seuraamukseksi järjestys-
26477: omaisten toimenpiteet saattavatkin olla huumei- lain vastaisesta alkoholin nauttimisesta julkisel-
26478: ta tai lääkkeitä väärinkäyttävän nuoren kuntoutu- la paikalla. Järjestyslakia koskevan hallituksen
26479:
26480:
26481: 3
26482: KK 575/2000 vp -Kalervo Kummola /kok Ministerin vastaus
26483:
26484:
26485: esityksen valmistelu on kesken. On kuitenkin to- lakityöryhmän ehdotuksen mukaan määrätä seu-
26486: dettava, että jos alle kahdeksantoistavuotias raamukseksi rikesakkoa.
26487: nauttii alkoholia julkisella paikalla, hän syyllis- Huumausaineita koskeva lainsäädäntö perus-
26488: tyy samalla aina myös alkoholilaissa (459/1968) tuu Suomessa laittomien huumausaineiden käy-
26489: säädettyjen alkoholin hallussapitoa koskevien tön täyskieltoon. Toimenpiteistä luopumista kos-
26490: ikärajojen rikkomiseen, mistä hänelle ei voida kevia säännöksiä sovelletaan huumausainerikok-
26491: nykyisen lainsäädännön eikä myöskään järjestys- siin syyttäjien ja tuomioistuinten käytännössä
26492: suhteellisen pidättyväisesti.
26493:
26494:
26495:
26496: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
26497:
26498: Oikeusministeri Johannes Koskinen
26499:
26500:
26501:
26502:
26503: 4
26504: Ministems svar KK 575/2000 vp- Kalervo Kummola /kok
26505:
26506:
26507:
26508:
26509: Tili riksdagens talman
26510:
26511: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Riksåklagarämbetet gav i början av detta år en
26512: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- anvisning om åtalseftergift av påföljdsnatur vid
26513: rådet översänt följande av riksdagsledamot narkotikabrott. Syftet med anvisningen är att för-
26514: Kalervo Kummola /saml undertecknade skriftli- enhetliga praxis när det gälier åtalseftergift vid
26515: ga spörsmål SS 575/2000 rd: brott som gälier narkotika. I anvisningen nämns
26516: såväl omständigheter som talar för användning
26517: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta av åtalseftergift som omständigheter som anses
26518: för att göra det möjligt för polisen att göra brottet allvarligare och under vilka åtal skali
26519: bestraffa den som gör sig skyldig tili ett väckas för bruk av narkotika.
26520: lindrigt narkotikabrott? För intagande av alkohoi på alimän plats eller
26521: olagligt innehav av alkohoi kan ordningsbot inte
26522: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nuförtiden föreläggas. Polisen kan med stöd av
26523: föra följande: strafflagens 2 a kap. 9 förelägga ordningsbot
26524: Flertalet av de brott som har samband med bruk endast för ringa brott mot vägtrafiklagen och av-
26525: av narkotika leder tili domstolshandläggning och falislagen. För olagligt innehav av alkohoi elier
26526: dom. Närmare 80 procent av de narkotikabrott intagande av alkohoi på alimän plats bestäms i
26527: som polisen får kännedom om utgörs av bruk av alimänhet dagsböter vid strafforderförfarande.
26528: narkotika, innehav av narkotika eller köp av nar- De alimänna bestämmelserna om åtalseftergift
26529: kotika för eget bruk. För åtta procent av de nar- kan också bli tillämpliga i dessa fall. Narkotika-
26530: kotikabrott som kommer tili polisens kännedom brott kan däremot enligt de gäliande bestämmel-
26531: sker eftergift i fråga om åtal. Åtalseftergift kom- sema inte handläggas i strafforderförfarande utan
26532: mer i alimänhet i fråga endast vid bruk elier inne- för dem måste straff alitid dömas ut vid domstol.
26533: hav av svagare narkotika såsom hasch. Som bäst utreds om strafforderförfarandet kunde
26534: I cirka sex procent av falien sker åtalseftergift utsträckas tili att omfatta lindriga narkotikabrott
26535: på grund av gämingsmannens unga ålder. Även och hur brottspåföljden kunde utdömas tidigare.
26536: då brottet är ringa elier på skälighetsgrunder kan I många kommuner är det enligt den kommu-
26537: eftergift ske i fråga om åtal av unga missbrukare. nala ordningsstadgan förbjudet att inta alkohoi på
26538: Det att eftergift sker i fråga om åtal av en ung alimän plats. En arbetsgrupp vid inrikesministe-
26539: person innebär dock inte att gämingen inte skul- riet har utarbetat ett förslag till ordningslag. En-
26540: le ha några påföljder. Åtalseftergift i fråga om en ligt detta förslag skall bestämmelserna om för-
26541: ung person skali meddelas socialmyndigheterna. bud att inta alkohoi på allmän plats, vilka nuför-
26542: Åtal för narkotikabrott kan efterges också om tiden ofta finns i den kommunala ordningsstad-
26543: gärningsmannen förbinder sig att genomgå vård. gan, ersättas med en ordningslag. Arbetsgruppen
26544: Social- och hälsovårdsmyndigheternas åtgärder föreslår att påföljden för att i strid med ord-
26545: kan ofta också leda tili ett bättre resultat med tan- ningslagen inta alkohoi på alimän plats skali vara
26546: ke på missbrukande ungdomars rehabilitering ordningsbot. Regeringspropositionen med lag-
26547: och anpassning tili samhäliet än vad ett straff förslaget i fråga är ännu inte klar. Det kan dock
26548: konstateras att om någon som inte fyllt 18 år in-
26549: skulie göra.
26550:
26551: 5
26552: KK 575/2000 vp - Kalervo Kummola /kok Ministems svar
26553:
26554:
26555: tar alkohoi på offentlig plats så gör den sig sam- Den finska lagstiftningen om narkotikabrott
26556: tidigt också skyldig till brott mot de åldersgrän- grundar sig på ett totalförbud mot bruk av illegal
26557: ser som föreskrivs i alkohollagen (459/1968) för narkotika. Vid narkotikabrott tillämpar åklagar-
26558: innehav av alkohol, och för detta kan denne inte na och domstolama bestämmelsema om avståen-
26559: föreläggas ordningsbot varken enligt nuvarande de från åtgärder på ett förhållandevis återhåll-
26560: lagstiftning eller enligt arbetsgruppens förslag samt sätt.
26561: till ordningslag.
26562:
26563:
26564: Helsingforsden 6 juli 2000
26565:
26566: Justitieminister Johannes Koskinen
26567:
26568:
26569:
26570:
26571: 6
26572: KK 576/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
26573:
26574:
26575:
26576:
26577: KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2000 vp
26578:
26579: Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva
26580:
26581:
26582:
26583:
26584: Eduskunnan puhemiehelle
26585:
26586: Kesätyön tekeminen vanhempien omistamassa töitä. Tämän voi katsoa Ioukkaavan ihmisten sa-
26587: yrityksessä saattaa vaikuttaa kielteisesti henki- manarvoisen kohtelun periaatetta.
26588: lön mahdollisuuksiin saada tulevaisuudessa työt-
26589: tömyysturvaa. Sama ongelma on yrittäjän puoli- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26590: solla, joka esimerkiksi osallistuu yrityksen alku- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26591: vaiheen työhön. Työttömyysturvalain mukaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26592: yrittäjän perheenjäsen ei ole oikeutettu työttö- vaksi seuraavan kysymyksen:
26593: myysturvaan, mikäli hän voi työllistyä perheyri-
26594: tyksessä. Nyt tätä lainkohtaa on tulkittu niin, että Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
26595: aiempi osallistuminen yrityksen työhön saate- tyä, jotta yrittäjän perheenjäsenillä oli-
26596: taan katsoa todisteeksi siitä, että perheenjäsen si samanlainen oikeus työttömyystur-
26597: työttömyyden hetkelläkin voisi saada yrityksestä vaan työttömyyden kohdatessa kuin
26598: muilla ihmisillä?
26599:
26600:
26601: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
26602:
26603: Tanja Karpela /kesk
26604:
26605:
26606:
26607:
26608: Versio 2.0
26609: KK 576/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
26610:
26611:
26612:
26613:
26614: Eduskunnan puhemiehelle
26615:
26616: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa laaja yksimielisyys siitä, ettei tätä yritysriskiä
26617: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tule kompensoida työttömyysturvalla.
26618: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Edellä mainittu yritystoiminnan eritysluonne
26619: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan otetaan huomioon myös yrittäjän määrittelyä
26620: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK koskevissa säännöksissä. Yrittäjäksi määrittely
26621: 576/2000 vp: edellyttää aina, että henkilö työskentelee yrityk-
26622: sessä ja omaa siinä asemansa ja oman tai per-
26623: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- heenjäsentensä omistuksen kautta määräysval-
26624: tyä, jotta yrittäjän perheenjäsenillä oli- taa. Perheenjäsenet määritellään laissa suppeas-
26625: si samanlainen oikeus työttömyystur- ti: vain puolison tai lasten tai vanhempien omis-
26626: vaan työttömyyden kohdatessa kuin tuksella on merkitystä. Lisäksi edellytetään, että
26627: muilla ihmisillä? perheenjäsenten tulee asua samassa taloudessa
26628: millä korostetaan perheyrityksen kiinteän talou-'
26629: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dellisen kokonaisuuden merkitystä.
26630: ti seuraavaa: Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata
26631: Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat säännök- toimeentulo ansiotyöstä toimeentulonsa saaneil-
26632: set uudistettiin vuoden 1995 alusta lukien. Lain- le. Sillä ei ole merkitystä, onko ansiotulot hankit-
26633: muutoksilla laajennettiin työttömyyspäiväraha- tu palkkatyöntekijänä tai yritystoiminnassa. Yrit-
26634: oikeus koskemaan myös yrittäjiä. Olennainen pa- täjillä on täten samanlainen oikeus työttömyys-
26635: rannus oli, että yrittäjillä on mahdollisuus va- turvaan kuin muilla ansiotyön tekijöillä silloin,
26636: kuuttaa itsensä myös ansioon suhteutetun työttö- kun yritystoiminta on päättynyt tai todistettavas-
26637: myyspäivärahan varalta. Kansainvälisesti ver- ti keskeytynyt. Yritystoiminnan luonteesta johtu-
26638: taillen yrittäjien työttömyysturva on Suomessa vaa yrittäjäriskiin liittyvää tilapäistä keskeytystä
26639: hyvä: EU-maista vain lähinnä Pohjoismaissa, ei sen sijaan tule kattaa työttömyysturvalla. Tä-
26640: Ruotsissa ja Tanskassa, yrittäjillä on ansioon män vuoksi työajan lyhentämistilanteetja lomau-
26641: suhteutettu työttömyysturva, osin Suomessa to- tukset on nimenomaisella säännöksellä suljettu
26642: teutettua järjestelmää suppeampana. työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä koskee
26643: Kun yrittäjien työttömyysturvaa laajennettiin, myös samassa taloudessa asuvia yritystoiminnas-
26644: olijärjestelmää kehitettäessä erityisen tärkeää ot- sa työskenteleviä perheenjäseniä. Kieltämättä
26645: taa huomioon yritystoiminnan erityisluonne sekä yrittäjän ja samassa taloudessa asuvien perheen-
26646: työttömyysvakuutuksen ehtojen että rahoituksen jäsenten työttömyys on vaikeammin osoitettavis-
26647: osalta. Yrittäjän oma vaikutus yritystoimintaan sa kuin työsuhteen päättyminen palkansaajan
26648: ja sitä kautta työllistymiseensä on olennaisesti kohdalla. Jos henkilöllä, joka ei aiemmin ole
26649: erilainen kuin palkansaajalla. Yrittäjä kantaa itse työskennellyt perheyrityksen ulkopuolella, olisi
26650: vastuun ja riskin työnsä tuloksellisuudesta ja yri- nykyistä laajempi oikeus työttömyyspäivära-
26651: tyksensä toiminnan jatkuvuudesta. Yrittäjätoi- haan, vaarana olisi, että työttömyysturvana kom-
26652: mintaan kuuluu olennaisesti taloudellisen riskin pensoidaan kannattamatonta yritystoimintaa.
26653: olemassaolo. Uudistusta valmisteltaessa vallitsi
26654:
26655: 2
26656: Ministerin vastaus KK 576/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
26657:
26658:
26659: Yrittäjien ansioturvasta saatujen runsaan vii- näistä käytäntöä, mikä on pyritty korjaamaan ja
26660: den vuoden kokemusten perusteella ei edellä to- edelleen korjataan ohjeistuksella ja koulutuksel-
26661: detuista keskeisistä periaatteista ole perusteita la. Selkeimmät ongelmat todettiin yrittäjien
26662: luopua. Tähän päädyttiin myös sosiaali- ja ter- myyntivoiton jaksotuksessa, jota koskevat sään-
26663: veysministeriössä viime vuonna virkatyönä yh- nökset uudistettiin tämän vuoden alusta lukien.
26664: dessä yrittäjien työttömyysturvan toimeenpanos- Lisäksi on tarkoitus Suomen Yrittäjien tekemien
26665: ta huolehtivien kanssa tehdyssä selvityksessä. ehdotusten pohjalta käynnistää selvitystyö, jolla
26666: Perheenjäsenten asemassa on toimeenpanon sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä yrittä-
26667: osalta ollut jossain määrin ongelmia ja epäyhte- jä- ja palkkakäsitteitä voitaisiin yhtenäistää.
26668:
26669:
26670: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
26671:
26672: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
26673:
26674:
26675:
26676:
26677: 3
26678: KK 576/2000 vp- Tanja Karpela /kesk Ministerns svar
26679:
26680:
26681:
26682:
26683: Tili riksdagens talman
26684:
26685: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger företagsverksamheten hör i väsentlig grad en
26686: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ekonomisk risk. När revideringen bereddes råd-
26687: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- de i stor utsträckning enighet om att denna före-
26688: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- tagarrisk inte bör kompenseras med utkomst-
26689: mål SS 576/2000 rd: skydd för arbetslösa.
26690: Den ovan nämnda särskilda karaktären hos fö-
26691: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta retagsverksamheten beaktas också i bestämmel-
26692: för att en företagares familjemedlem- serna som gäller definitionen av en företagare.
26693: mar vid arbetslöshet skall ha samma rätt En definition som företagare förutsätter alltid att
26694: till utkomstskydd för arbetslösa som an- personeo i fråga arbetar i ett företag och där har
26695: dra personer? bestämmanderätt genom sin ställning samt eget
26696: eller sina familjemedlemmars innehav. Lagen ger
26697: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- en begränsad definition på en familjemedlem, en-
26698: föra följ ande: dast makens eller barnens eller föräldrarnas inne-
26699: Bestämmelserna som gäller utkomstskydd för ar- hav har betydelse. Dessutom förutsätts att famil-
26700: betslösa företagare reviderades vid ingången av jemedlemmama bor i samma hushåll, genom vil-
26701: 1995. Genom lagändringen utvidgades rätten till ket betydelsen av familjeföretaget som en fast
26702: arbetslöshetsdagpenning till att omfatta också fö- ekonomisk enhet understryks.
26703: retagare. En väsentlig förbättring var att företa- Avsikten med utkomstskyddet för arbetslösa
26704: garna fick möjlighet att teckna en försäkring som är att trygga utkomsten för dem som fått sin ut-
26705: också berättigar till inkomstrelaterad arbetslös- komst av förvärvsarbete. Om dessa fått förvärvs-
26706: hetsdagpenning. Internationellt sett har Finland inkomstema i egenskap av löntagare eller företa-
26707: ett bra utkomstskydd för arbetslösa företagare. gare har ingen betydelse. Således har företagare
26708: Av EU-länderna är det så gott som bara de nor- samma rätt till utkomstskydd för arbetslösa som
26709: diska länderna, närmare bestämt Sverige och andra förvärvsarbetande när företagsverksamhe-
26710: Danmark, som har ett inkomstrelaterat utkomst- ten upphört eller bevisligen avbrutits. Däremot
26711: skydd för arbetslösa företagare. Dessa system är bör ett tillfålligt avbrott som beror på företags-
26712: delvis mer begränsade än det finska systemet. verksamhetens karaktär och som hänför sig till
26713: När utkomstskyddet för arbetslösa företagare företagarrisken inte täckas med utkomstskydd för
26714: utvidgades var det vid utvecklandet av systemet arbetslösa. På grund härav har förkortande av ar-
26715: av särskild vikt att företagsverksamhetens sär- betstiden och permitteringar lämnats utanför ut-
26716: skilda karaktär beaktas såväl i fråga om villkoren komstskyddet för arbetslösa enligt en uttrycklig
26717: för som finansieringen av arbetslöshetsförsäk- bestämmelse. Detta gäller också familjemedlem-
26718: ringen. En företagare kan påverka företagsverk- mar som bor i samma hushåll och deltar i före-
26719: samheten och genom den sin sysselsättning på ett tagsverksamheten. Det är utan tvivel svårare att
26720: helt annat sätt än en löntagare. En företagare bär bevisa att en företagare och familjemedlemmar
26721: själv ansvaret och tar risken för resultatet av sitt som bor i samma hushåll blivit arbetslösa än att
26722: arbete och företagets fortsatta verksamhet. Till en löntagares anställning upphört. Om en person
26723:
26724:
26725: 4
26726: Ministems svar KK 576/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
26727:
26728:
26729: som inte tidigare har arbetat utanför familjeföre- det för arbetslösa företagare. Familjemedlem-
26730: taget hade en mer omfattande rätt tili arbetslös- mamas stälining har i fråga om verkställigheten i
26731: hetsdagpenning, finns risk för att utkomstskyd- viss mån medfört problem och inkonsekvenser,
26732: det för arbetslösa skulle användas för att kom- som man försökt rätta tili och som man alltjämt
26733: pensera olönsam företagsverksamhet. rättar tili med hjälp av anvisningar och utbild-
26734: De erfarenheter som i drygt fem år inhämtats ning. De mest påtagliga problemen gällde perio-
26735: av utkomstskyddet för företagare ger ingen an- diseringen av företagares försäljningsvinst och
26736: ledning tili att frångå de ovan nämnda centrala bestämmelsema därom reviderades vid ingången
26737: principema. Samma slutsats nåddes också i en ut- av detta år. Dessutom är avsikten att på förslag av
26738: redning som i fjol gjordes som tjänsteuppdrag vid Företagama i Finland inleda en utredning som
26739: social- och hälsovårdsministeriet i samarbete syftar tili att förenhetliga begreppen företagare
26740: med de instanser som verkställer utkomstskyd- och lön i lagstiftningen om social trygghet.
26741:
26742:
26743:
26744: Helsingfors den 29 juni 2000
26745:
26746: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
26747:
26748:
26749:
26750:
26751: 5
26752: KK 577/2000 vp - Esa Lahtela /sd
26753:
26754:
26755:
26756:
26757: KIRJALLINEN KYSYMYS 577/2000 vp
26758:
26759: Kaatopaikkakaasujen hyödyntäminen
26760:
26761:
26762:
26763:
26764: Eduskunnan puhemiehelle
26765:
26766: Kaatopaikoilla toimi vuoden 1998 lopussa yh- sentin hyötysuhteella laskettuna vastasi energia-
26767: deksän biokaasun talteenottolaitosta. Vuoden määrältään vuonna 1997 43,144 GWh, vuonna
26768: 1997 aikana avattiin kolme uutta laitosta ja vuo- 1998 60,297 GWhja vuonna 1999 56,690 GWh.
26769: den 1998 aikana yksi. Lisäksi siirrettävän lait- Biokaasun hyödyntämistehokkuus on kuiten-
26770: teiston avulla on koepumppaus käynnissä Kera- kin runsaan ylijäämäpolton vuoksi melko huono.
26771: van kaatopaikalla, jossa pumpattava biokaasu Kaatopaikoilla ylijäämäpolton osuus on 47,7
26772: poltetaan ylijäämäpolttimolla. Kaatopaikoilta prosenttia kaikesta talteen otetusta kaatopaikka-
26773: kerättiin biokaasua vuonna 1997 17,65 milj. m3 , kaasusta. Kaatopaikoilla ylijäämänä vuonna
26774: vuonna 1998 28,30 milj. m3 ja vuonna 1999 1999 poltettu kaasu vastaa 90 prosentin hyöty-
26775: 26,68 milj. m3 • Pumpatusta biokaasusta käytet- suhteella laskettaessa energiamäärältään noin
26776: tiin sähkön ja lämmön tuotantoon vuonna 1997 56,69 GWh lämpöenergiaa. Vastaavasti reaktori-
26777: 7, 77 mi1j. m3 , vuonna 1998 15,26 milj. m3 ja laitoksilla ylijäämänä poltetun biokaasun osuus
26778: vuonna 1999 13,96 milj. m3• Ylijäämäpalttoon oli vain 10,9 prosenttia tuotetusta kaasusta. Kai-
26779: meni vuonna 1997 9,88 milj. m3 , vuonna 1998 kissa laitoksissa ylijäämänä poltetun biokaasun
26780: 13,04 milj. m3 ja vuonna 1999 12,72 milj.m 3 • kokonaismäärä oli vuonna 1999 15,5 milj. m3
26781: Energiamäärältään kaatopaikoilta pumpatusta (29,8 prosenttia kokonaistuotannosta), mikä vas-
26782: biokaasusta hyödynnetty biokaasu vastasi vuon- taa energiamäärältään 77,66 GWh lämpöener-
26783: na 1997 29,249 GWh, vuonna 1998 44,603 GWh giaa.
26784: ja vuonna 1999 40,875 GWh. Talteen otetusta
26785: biokaasusta ylijäämäpalttoon mennyt osa 90 pro-
26786:
26787:
26788:
26789:
26790: Versio 2.0
26791: KK 577/2000 vp- Esa Lahtela /sd
26792:
26793:
26794:
26795:
26796: Taulukko 1. Suomessa vuonna 1999 talteen otetun ja ylijäämäpoltetun kaatopaikkakaasun määrät miljoo-
26797: nissa kuutioissa sekä pumpattujen kaasujen metaanipitoisuudet. Lähde: Simo Leinonen ja Ville Kuittinen:
26798: Suomen biokaasulaitos rekisteri II!. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimus laitoksen monisteita (2000).
26799:
26800: Bmaa.om' Ylijäämäpolttol
26801: Laitos 10 6 m 3 a· 1 10 6 m 3 a· 1 CH4 %
26802: Vuosaari 1,98 1,26 49,0
26803: Seutula 3,38 0,78 50,0
26804: Kiertokapula 2,86 2,37 44,0
26805: Porvoo 1,20 0,43 45,0
26806: Ammässuo 5,90 5,90 54,0
26807: Mankkaa 2,03 2,03 45,0
26808: Tampere 3,50 0,00 47,5
26809: Oulu 4,33 1,47 49,0
26810: Kerava 0,60 0,60 39,0
26811: Lappeenranta 0,90 0,00 50,0
26812: Yhteensä 26,68 14,84 47,3 (ka)
26813:
26814: Taulukko 2. Energian tuotanto biokaasusta (GWh a· 1) vuosina 1997-1999. 1m 3 biokaasua (CH4 65 %)
26815: vastaa energiamäärältään noin 5,3 kWh.
26816:
26817: Energian tuotantoa GWh a· 1
26818: vuosi sähköä lämpöä mekaanista yhteensä
26819: Kaatopaikkakaasu
26820: 1997 3,84 25,41 29,25
26821: 1998 9,85 34,75 44,60
26822: 1999 5,37 35,51 40,88
26823: Yhdyskuntien j ätevedenpuhdis tamot
26824: 1997 20,01 87,03 5,77 112,81
26825: 1998 19,25 87,23 5,50 111,98
26826: 1999 21,81 86,82 4,44 113,07
26827: Teollisuuden jätteenkäsittely
26828: 1997 22,92 22,92
26829: 1998 18,00 18,00
26830: 1999 15,67 15,67
26831: Muut biokaasut (yksityiset maatilat ja kiinteät yhdyskuntajätteet)
26832: 1997 0,94 1,40 2,34
26833: 1998 0,79 1,60 2,39
26834:
26835:
26836:
26837:
26838: 2
26839: KK 577/2000 vp - Esa Lahtela /sd
26840:
26841:
26842:
26843: Taulukko 2. Energian tuotanto biokaasusta (GWh a- 1) vuosina 1997-1999. 1m 3 biokaasua (CH4 65 %)
26844: vastaa energiamäärältään noin 5,3 kWh.
26845:
26846: Energian tuotantoa GWh a- 1
26847: vuosi sähköä lämpöä mekaanista yhteensä
26848: 1999 0,88 1,95 2,83
26849: Yhteensä
26850: 1997 24,79 136,76 5,77 167,32
26851: 1998 29,89 141,58 5,50 176,97
26852: 1999 28,06 139,95 4,44 172,45
26853:
26854: Tällä hetkellä Suomen kaatopaikoilta otetaan tal- selle ei Suomessa eikä missään muissakaan mais-
26855: teen 10 % biokaasua siitä määrästä, mikä olisi sa ole varaa.
26856: mahdollista ottaa. Uusissa laitoksissa kaasua Esimerkiksi Ruotsissa on laskettu, että kaato-
26857: hyödynnetään, mutta suurin hukkapohto tapah- paikoilta talteen otettavana, reaktoreissa tuote-
26858: tuu Espoon Ämmässuolla, jossa poltetaan 15 tulla biokaasulla pystytään korvaamaan vuoteen
26859: MW:n teholla talteen otettua ylijäämäbiokaasua 2010 mennessä 25 % kaikesta autojen käyttämäs-
26860: taivaalle (vastaa 600 rekkalastillista kevyttä polt- tä polttoaineesta.
26861: toöljyä vuodessa).
26862: Joensuussa alkaa kaatopaikkakaasun talteen- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
26863: otto ja kaasua hyödynnetään Fortumin voimalas- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
26864: sa. Siellä talteen otetulla kaasulla voidaan kattaa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26865: noin 1 %laitoksen energiatuotannosta. Kaatopai- vaksi seuraavan kysymyksen:
26866: kalta saatavan biokaasun määrä on sama kuin
26867: mitä laitoksella nykyään käytetään öljyä. Onko hallitus ollut tietoinen siitä, kuin-
26868: Olisi erittäin tärkeää, että Suomessa biokaa- ka vähän kaatopaikkakaasuja nykyään
26869: sun hyödyntämistä tuettaisiin ympäristönsuoje- hyödynnetään energiaksi ja
26870: lullisista syistä (metaani on 21 kertaa pahempi
26871: kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi) sekä ener- mitä ratkaisuja hallitus aikoo tehdä, että
26872: giapoliittisesti. Siksi Suomessa tuleekin mitä pi- nykyisestä biokaasujen "harakoille"
26873: kimmin ryhtyä toimiin kaatopaikkakaasujen otta- poltosta siirrytään tilanteeseen, jossa
26874: miseksi täysimääräisesti hyötykäyttöön. Nykyi- kaikki kaatopaikkakaasut tulevaisuudes-
26875: senlaiselle välinpitämättömyydelle ja tuhlaami- sa otetaan hyötykäyttöön?
26876:
26877:
26878:
26879:
26880: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
26881:
26882: Esa Lahtela /sd
26883:
26884:
26885:
26886:
26887: 3
26888: KK 577/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
26889:
26890:
26891:
26892:
26893: Eduskunnan puhemiehelle
26894:
26895: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- nen eli vajaat 0, 1 milj. toe. Kaatopaikkakaasu
26896: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- voidaan hyödyntää joko lämmöntuotannon polt-
26897: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen toaineena tai esim. kaasumoottorissa, jolla tuote-
26898: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd taan sähköä.
26899: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kaatopaikkakaasujen ja muidenkin biokaasu-
26900: 577/2000 vp: jen talteenotosta ja hyödyntämisestä Suomessa
26901: on nykyisin saatavilla varsin täsmällistä tilastol-
26902: Onko hallitus ollut tietoinen siitä, kuin- lista tietoa. Tämä johtuu mm. siitä, että kauppa-
26903: ka vähän kaatopaikkakaasuja nykyään ja teollisuusministeriö on rahoittanut Suomen
26904: hyödynnetään energiaksi ja biokaasulaitosrekisterin kokoamistyönja osin re-
26905: kisterin päivitystyötä. Käytännön työn em. hank-
26906: mitä ratkaisuja hallitus aikoo tehdä, että keessa on tehnyt Joensuun yliopiston asianomai-
26907: nykyisestä biokaasujen "harakoille" nen yksikkö, ja mukana hankkeessa on myös
26908: poltosta siirrytään tilanteeseen, jossa Suomen Biokaasukeskus ry.
26909: kaikki kaatopaikkakaasut tulevaisuudes- Kysymyksen perusteluissa on todettu, että jä-
26910: sa otetaan hyötykäyttöön? tevedenpuhdistamojen biokaasureaktorilaitoksil-
26911: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- la talteen otetun biokaasun ns. ylijäämäpohto eli
26912: ti seuraavaa: polttaminen soihdussa on oleellisesti pienempää
26913: kuin kaatopaikoilla, joissa kaikki talteenottokoh-
26914: Kaatopaikkakaasujen merkittävämpi hyödyntä- teet huomioon ottaen lähes puolet kerätystä kaa-
26915: minen on Suomessa käynnistynyt vasta 1990-lu- susta poltetaan nykyisin ylijäämäpolttona hyö-
26916: vulla. Tärkeitä asiaan vaikuttaneita tekijöitä ovat dyksi käyttämättä. Tämä pitää paikkansa ja joh-
26917: olleet mm. kaatopaikoista annettujen säädösten tuu mm. siitä, että jätevedenpuhdistamoilla on
26918: ja määräysten tiukentuminen ympäristövaati- useimmiten omaa lämmön ja sähkön tarvetta
26919: musten osalta, valtion energia- ja ympäristöpe- huomattavasti enemmän kuin kaatopaikoilla ja
26920: rusteiset tuet bio- ja kaatopaikkakaasun hyödyn- näin puhdistamojen energiainvestoinnit tulevat
26921: tämisinvestoinneille, energiaverotus (kaatopaik- helpommin taloudellisesti kannattaviksi. Kaato-
26922: kakaasua ei veroteta lämmöntuotannossa) sekä paikkakaasujen hyödyntäminen Suomessa sen si-
26923: sähkömarkkinoiden avautuminen myös pientuot- jaan on lähtökohdiltaan ensisijaisesti ympäristö-
26924: tajille ja pienkäyttäjille. Koko maan energiantar- perusteista toimintaa. Energiahyödyntäminen ei
26925: peeseen verrattuna kaatopaikkakaasujen koko- kaatopaikoilla useinkaan ole kovin kannattavaa,
26926: naishyödyntämispotentiaali on kuitenkin tehty- koska kaasunkeräys- ja energiahyödyntämislait-
26927: jen selvitysten mukaan varsin rajallinen. Koko teiden investointikustannukset ovat korkeat suh-
26928: maan energiantarve on nyt noin 31 milj. toe (ek- teessa Suomen pienehköillä kaatopaikoilla tuo-
26929: vivalenttia öljytonnia) ja kaatopaikkakaasujen tettavissa oleviin kaasu- ja energiamääriin. Näin
26930: vuotuinen talteenotto noin 0,01 milj. toe. Vuon- ollen eräillä kaatopaikoilla, joilla kaasun talteen-
26931: na 2010 talteenoton ja samalla hyötykäyttöpoten- otto tiukentuvasta lainsäädännöstä johtuen kui-
26932: tiaalin arvioidaan olevan noin seitsemänkertai- tenkin on tulossa pakolliseksi, kaasu vain polte-
26933:
26934:
26935: 4
26936: Ministerin vastaus KK 577/2000 vp - Esa Lahtela /sd
26937:
26938:
26939: taan soihdussa eikä sen hyötykäyttöön ainakaan hyötykäytön toteuttamisessa, ja tässä varmaan-
26940: toistaiseksi ole investoitu. Toisaalta kaatopaik- kin on vielä joillakin paikkakunnilla kehittämi-
26941: kakaasuilla on energiakäytössä kasvavassa mää- sen varaa. Toisaalta on normaalia, että toimiva ja
26942: rin ns. vihreää lisäarvoa ympäristöystävällisinä kaikkia osapuolia tyydyttävä kustannusten ja
26943: polttoaineina, joita käytettäessä korvataan esim. hyötyjen jakomalli ei yleensä löydy käden kään-
26944: fossiilisia polttoaineita ja lisäksi vähennetään teessä.
26945: kaatopaikkojen metaanipäästöjä. Kaatopaikkakaasujen energiahyödyntäminen
26946: Kaatopaikkakaasun laajempi hyödyntäminen on mukana syksyllä 1999 hyväksytyssä Uusiutu-
26947: lämmöntuotannossa edellyttäisi myös, että lähel- vien energialähteiden edistämisohjelmassa, jon-
26948: lä kaatopaikkaa lyhyen putkiyhteyden päässä oli- ka pohjalta Suomen uusiutuvien energialähtei-
26949: si esim. teollisuuslaitos, joka pystyisi ja olisi ha- den käyttöä pyritään lisäämään nykyisestä kaik-
26950: lukas hyödyntämään kaasun. Kaasun hinnoitte- kiaan noin 50 %:lla vuoteen 2010 mennessä.
26951: lusta ja tarvittavien investointien kustannusten Kaatopaikkakaasujen kuten muidenkin uusiutu-
26952: jaosta osapuolten on myös pystyttävä sopimaan. vien energialähteiden käyttöä edistetään ohjel-
26953: Kaatopaikan haltijan (usein kunta, pääkaupunki- man mukaan mm. teknologiaa kehittämällä ja
26954: seudulla YTV) ja paikallisten sähkö- ja lämpöyh- kaupallistamalla, energiaverotuksen avulla, in-
26955: tiöiden välinen yhteistyö kaatopaikkakaasun vestointeja tukemalla sekä muilla keinoin, kuten
26956: energiahyödyntämisessä on monella paikkakun- hallinnollisia esteitä poistamalla. Uusiutuvien
26957: nalla osoittautunut toimivaksi ja kaikkia osapuo- energialähteiden edistäminen tulee myös osaksi
26958: lia hyödyttäväksi ratkaisumalliksi, olipa sitten valtioneuvoston kansallista ilmasto-ohjelmaa,
26959: kysymyksessä kaatopaikkakaasun hyödyntämi- joka parhaillaan on valmisteluvaiheessa eri mi-
26960: nen lämpönä taikka sähköntuotannossa. Paikalli- nisteriöissä ja saataneen laajempaan poliittiseen
26961: nen yhteistyö ja yhteisymmärrys onkin aina ensi- käsittelyyn vuoden 200 1 keväällä.
26962: arvoisen tärkeää kaatopaikkakaasujen energia-
26963:
26964:
26965: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
26966:
26967: Kauppa- ja teollisuusministerin sijainen
26968: Ministeri Kimmo Sasi
26969:
26970:
26971:
26972:
26973: 5
26974: KK 577/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministems svar
26975:
26976:
26977:
26978:
26979: Tili riksdagens talman
26980:
26981: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger av deponigas och så1unda återvinningspotentia-
26982: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 1en vara ca sjufa1dig dvs. knappa 0, 1 milj. toe.
26983: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Biogasen från avfallsdepåer kan användas anti-
26984: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS gen som bränsle i värmeproduktionen eller t.ex. i
26985: 577/2000 rd: gasmotom för produktion av elektricitet.
26986: Nuförtiden har man tillgång till ganska exakta
26987: År regeringen medveten om i hur liten statistiska uppgifter om tillvaratagande och åter-
26988: utsträckning biogasen som frigörs från vinning av deponigas och även andra biogaser i
26989: avfallsdepåer utnyttjas i energiproduk- Finland. Detta beror bl.a. på att handels- och in-
26990: tionen och dustriministeriet har finansierat uppsättandet av
26991: ett register över Finlands biogasanläggningar och
26992: vilka lösningar ämnar regeringen till- delvis också uppdateringen av registret. Det
26993: gripa för att den nuvarande situationen praktiska arbetet vid nämnda projekt har utförts
26994: där man vid förbränningen av biogas av en enhet vid Joensuu universitet och i projek-
26995: "eldar för kråkorna" skall ändras så att tet deltar också Finlands Biogascentrum rf.
26996: all biogas från avfallsdepåer i framti- 1 motiveringen till spörsmålet konstateras att
26997: den skall tas i användning? s.k. överskottsförbränning, dvs. förbränning i
26998: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- fackla, av biogas som tillvaratagits vid avlopps-
26999: föra följande: reningsverkens biogasreaktoranläggningar sker i
27000: väsentligt mindre omfattning än vid avstjä1p-
27001: En mera omfattande återvinning av biogas från ningsplatsema där, om man räknar samtliga åter-
27002: avfallsdepåer dvs. deponigas började i Finland vinningsställen, nästan hälften av den tillvaratag-
27003: först på 1990-talet. Bland sådana viktiga omstän- na gasen nuförtiden förbränns vid överskottsför-
27004: digheter som bidragit till detta kan nämnas bl.a. bränning utan att tas i användning. Detta stäm-
27005: de åtstramade bestämmelsema om avstjälpnings- mer och beror bl.a. på att reningsverken för av-
27006: platser i fråga om miljökrav, de energi- och mil- loppsvatten ofta har ett större eget behov av vär-
27007: jörelaterade stat1iga stöden för investeringar i ut- me och elektricitet än avstjälpningsplatsema var-
27008: nyttjande av biogas och deponigas, energibe- för reningsverkens energiinvesteringar blir lätta-
27009: skattningen (vid värmeproduktion är deponiga- re ekonomiskt lönsamma. Återvinningen av bio-
27010: sen inte skattbelagd) samt öppnandet av elmark- gas från avfallsdepåer i Finland sker däremot i
27011: naden också för småproducenter och småförbru- princip närmast av miljömässiga skäl. På av-
27012: kare. Jämfört med energibehovet i hela landet är stjälpningsplatsema är förädlingen till energi
27013: dock den totala återvinningspotentialen i fråga ofta inte särskilt lönsam eftersom investerings-
27014: om deponigas ganska begränsad enligt gjorda un- kostnadema för uppsamlings- och återvinnings-
27015: dersökningar. Energibehovet i hela landet är för anläggningar ofta är höga i förhållande till den
27016: närvarande ca 31 milj. toe (ekvivalent oljeton) mängd gas och energi som kan produceras på de
27017: och det årliga tillvaratagandet av deponigas ca ganska små avstjälpningsplatserna i Finland. På
27018: 0,01 milj. toe. År 2010 beräknas uppsamlingen sådana avstjälpningsplatser där tillvaratagandet
27019:
27020:
27021: 6
27022: Ministerns svar KK 577/2000 vp - Esa Lahtela /sd
27023:
27024:
27025: av gas kommer att bli obligatoriskt på grund av Samarbetet och samförståndet på lokal nivå är
27026: åtstramad lagstiftning kommer sålunda gasen att alltså alltid av största vikt när det gäller att ut-
27027: endast förbrännas i fackla och där har, åtminsto- nyttja deponigas i energiproduktionen och i detta
27028: ne tills vidare, inga investeringar i gasåtervin- hänseende finns det säkert utrymme för vidareut-
27029: ning gjorts. Å andra sidan har deponigas i allt veckling på vissa orter. Å andra sidan är det van-
27030: större utsträckning fått s.k. grönt mervärde som ligt att det i en handvändning inte går att hitta en
27031: ett miljövänligt bränsle vid energiförbrukningen fungerande modell för fördelning av kostnader
27032: eftersom t.ex. fossila bränslen kan ersättas med och nytta som samtliga parter skulle vara nöjda
27033: den och samtidigt kan också metanutsläppen från med.
27034: avstjälpningsplatserna minskas. Användningen av deponigas för energipro-
27035: Ett mera omfattande utnyttjande av deponigas duktion ingår i den handlingsplan för förnybara
27036: i värmeproduktionen skulle kräva att det i närhe- energikällor som godkändes hösten 1999. Enligt
27037: ten av, dvs. på ett kort röravstånd från, avstjälp- handlingsplanen är målet att fram tili 2010 öka
27038: ningsplatsen skulle finnas t.ex. en industrian- användningen av förnybara energikällor i Fin-
27039: läggning som skulle vara kapabel och villig att land totalt med ca 50 % jämfört med nuläget. En-
27040: använda biogasen från avstjälpningsplatsen. Par- ligt handlingsplanen skall användningen av så-
27041: terna måste dessutom kunna komma överens om väl gas från avfallsdepåer som andra förnybara
27042: prissättningen av gasen och fördelningen av kost- energikällor främjas bl.a. genom utvecklandet
27043: naderna för nödvändiga investeringar. När det och kommersialiseringen av ny teknologi, ener-
27044: gäller att utnyttja deponigasen i energiproduktio- gibeskattningen, investeringsstöden samt med
27045: nen har samarbetet mellan huvudmannen för av- andra medel t.ex. genom avlägsnande av admi-
27046: stjälpningsplatsen ( ofta en kommun, i huvud- nistrativa hinder. Främjandet av förnybara ener-
27047: stadsregionen SAD) och lokala el- och värmebo- gikällor kommer också att ingå i ett nationellt kli-
27048: lag på många orter visat sig vara en väl fungeran- matprogram som för ögonblicket bereds vid oli-
27049: de lösning som alla parter kan dra nytta av, må ka ministerier och som troligen kommer att tas
27050: det då vara fråga om att deponigas återvinns i upp tili en bredare politisk diskussion våren
27051: form av värme eller används för elproduktion. 2001.
27052:
27053:
27054:
27055: Helsingfors den 4 juli 2000
27056:
27057: Ställföreträdare för handels- och industriministern
27058: Minister Kimmo Sasi
27059:
27060:
27061:
27062:
27063: 7
27064: KK 578/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
27065:
27066:
27067:
27068:
27069: KIRJALLINEN KYSYMYS 578/2000 vp
27070:
27071: Välttämättömien lääkkeiden korvaaminen
27072:
27073:
27074:
27075:
27076: Eduskunnan puhemiehelle
27077:
27078: Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan laille välttämättömiä, monille potilaille on tämän
27079: viime aikoina on siirtynyt noin 30 aiemmin kor- kehityksen seurauksena voinut tulla jopa satojen
27080: vausten piiriin kuulunutta lääkevalmistetta kor- markkojen ylimääräisiä kuukausittaisia lääkeku-
27081: vausten ulkopuolelle. Syynä lienee ollut se, että luja.
27082: sosiaali- ja terveysministeriön lääkehintalauta-
27083: kunta ei ole pitänyt lääkemyyjän tuotteelle ehdot- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27084: tamaa hintaa kohtuullisena, jolloin lääke ei voi jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27085: tulla sairausvakuutuksen korvauksen piiriin. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27086: Korvauksen ulkopuolelle on siirtynyt niin perus- vaksi seuraavan kysymyksen:
27087: korvattavia kuin myös pitkäaikaiseen ja vai-
27088: keaan sairauteen erityiskorvattavia lääkevalmis- Aikooko hallitus esim. yhteistyössä Ke-
27089: teita. Ongelmaksi on myös osoittautunut, että sa- lan ja lääketeollisuuden kanssa puuttua
27090: man lääkevalmisteen pienet pakkaukset ovat po- tapahtuneeseen kehitykseen, jotta aina-
27091: tilaalle korvattavia, kun taas isommat pakkauk- kin vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta
27092: set eivät ole. sairastavat potilaat voivat saada välttä-
27093: Koska monet korvauksen ulkopuolelle siirty- mättömät lääkkeensä sairausvakuutuk-
27094: neet lääkevalmisteet ovat niitä käyttäville poti- sen korvaamina?
27095:
27096:
27097: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
27098:
27099: Niilo Keränen /kesk
27100:
27101:
27102:
27103:
27104: Versio 2.0
27105: KK 578/2000 vp - Niilo Keränen /kesk Ministerin vastaus
27106:
27107:
27108:
27109:
27110: Eduskunnan puhemiehelle
27111:
27112: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teita, jolloin hakijan tulee esittää yksilöity ja pe-
27113: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette rusteltu ehdotus kohtuulliseksi tukkuhinnaksi.
27114: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Lääkevalmisteen korvattavuuden edellytykse-
27115: nen vastattavaksi kansanedustaja Niilo Keräsen nä on aina hinnan kohtuullisuus. Arvioidessaan
27116: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lääkkeelle ehdotetun hinnan tai hinnan korotuk-
27117: 578/2000 vp: sen kohtuullisuutta hintalautakunnan tulee ottaa
27118: huomioon lääkkeiden hintalautakunnasta anne-
27119: Aikooko hallitus esim. yhteistyössä Ke- tun asetuksen 5 §:ssä mainitut seikat. Näitä ovat
27120: lan ja lääketeollisuuden kanssa puuttua lääkkeiden käytöstä aiheutuvat hoitokustannuk-
27121: tapahtuneeseen kehitykseen, jotta aina- set ja sillä saavutettavat hyödyt sekä potilaan että
27122: kin vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta terveyden- ja sosiaalihuollon kannalta. Tarkaste-
27123: sairastavat potilaat voivat saada välttä- lussa tulee huomioida myös muista hoitovaihto-
27124: mättömät lääkkeensä sairausvakuutuk- ehdoista aiheutuvat kustannukset ja hyödyt sekä
27125: sen korvaamina? vastaavien lääkevalmisteiden hinnat ja kyseisen
27126: lääkkeen hinnat muissa Euroopan talousalueen
27127: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maissa. Lisäksi lääkkeen valmistus-, tuotekehi-
27128: ti seuraavaa: tys- ja tutkimuskustannukset sekä korvauksiin
27129: Sairausvakuutuslain 5 a §:n mukaan korvattaval- käytettävissä olevat varat tulevat huomioiduiksi.
27130: la lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista lää- Mikäli lääkkeen myyntiluvan haltija aikoo
27131: kemääräystä edellyttävää lääkettä, joka on tar- myydä valmistettansa korvausperusteeksi hyväk-
27132: koitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä syttyä tukkuhintaa korkeammalla hinnalla eikä
27133: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen oi- hae hinnalle korotusta, myyntiluvan haltija voi
27134: retta ja jolle on vahvistettu kohtuullinen, kor- hintalautakunnalle etukäteen ilmoitettuaan pois-
27135: vausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Korvat- taa korvausjärjestelmän piiriin kuuluvan valmis-
27136: tavalla lääkkeellä tarkoitetaan lisäksi niitä asian- teen korvattavien lääkkeiden listalta. Tällainen
27137: omaisen ministeriön päätöksessä tarkoitettuja on mahdollista vuosineljänneksittäin. Tällöin
27138: lääkkeitä, joita saadaan myydä ilman lääkemää- myyntiluvan haltija voi hinnoitella vapaasti val-
27139: räystä ja joille on vahvistettu kohtuullinen kor- misteensa. Lääkeyritykset ovat voineet siirtää
27140: vausperusteeksi vahvistettu tukkuhinta. vapaaseen hinnoitteluun valmisteita esimerkiksi
27141: Suomessa lääkekorvaukset ovat osa lakisää- siten, että pienin pakkauskoko hinnoitellaan va-
27142: teistä sairausvakuutusta. Lääke voidaan ottaa paasti, mutta suuremmalla pakkauskoolla on kor-
27143: korvausjärjestelmän piiriin vain, jos sille on vah- vausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Lääke
27144: vistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi hyväk- jää kokonaan potilaan maksettavaksi, jos myyn-
27145: sytty tukkuhinta. Tukkuhinnan vahvistaa lääk- tiluvan haltija ei hae valmisteellensa lainkaan
27146: keen myyntiluvan haltijan hakemuksesta lääk- korvausperusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa
27147: keiden hintalautakunta. Tukkuhintaa vahvistet- tai hintalautakunta päätöksellään hylkää hake-
27148: taessa noudatetaan hakemusmenettelyn periaat- muksen esimerkiksi sen vuoksi, että ehdotettua
27149: tukkuhintaa ei voida pitää lain tarkoittamalla ta-
27150:
27151:
27152: 2
27153: Ministerin vastaus KK 578/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
27154:
27155:
27156: valla kohtuullisena. Hintalautakunnan päätökses- Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.3.2000
27157: tä myyntiluvan haltijalla on aina oikeus valittaa asettanut työryhmän selvittämään lääkekorvaus-
27158: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. järjestelmää. Työryhmän tehtävänä on erityisesti
27159: Lääkkeen vapaa hinnoittelu on ollut Suomes- selvittää nykyisen lääkekorvausjärjestelmän toi-
27160: sa mahdollista ETA-sopimuksen tultua voimaan mivuus ja tarkoituksenmukaisuus kustannuste-
27161: vuoden 1994 alussa. Mainitusta ajankohdasta lu- hokkuus, nykyiset hoitokäytännöt, lääkealan
27162: kien lääkkeen hinnan kohtuullisuus ei enää ole kansainvälinen kehitys sekä eurooppalainen kor-
27163: voinut olla lääkkeen myyntiluvan saannin ja vauskäytäntö huomioon ottaen. Työryhmä pyrkii
27164: lääkkeen kauppaan pääsyn esteenä. Lääkkeen va- arvioimaan myös tulevaa kehitystä lääkehuollon
27165: paan hinnoittelun seurauksena potilaan maksetta- osalta. Työryhmälle asetettu määräaika päättyy
27166: vaksi jääneet kustannukset ovat eräissä yksittäis- 31.5.2001, ja työryhmässä on edustettuina muun
27167: tapauksissa voineet moninkertaistua, kun poti- muassa kysymyksessä esille otetut tahot eli Kan-
27168: laalle ei voida myöntää lääkekorvausta ja vapaas- saneläkelaitos ja lääketeollisuus. Vasta tämän
27169: ti hinnoiteltuna lääkkeelle tehty mahdollinen hin- työryhmän työn valmistuttua voidaan arvioida
27170: nankorotus on voinut merkittävästi nostaa lääk- lääkekorvausjärjestelmän mahdolliset kehittä-
27171: keen loppuhintaa. mistarpeet.
27172:
27173:
27174: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
27175:
27176: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
27177:
27178:
27179:
27180:
27181: 3
27182: KK 578/2000 vp- Niilo Keränen lkesk Ministems svar
27183:
27184:
27185:
27186:
27187: Tili riksdagens talman
27188:
27189: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger fram ett specificerat och motiverat förslag till ett
27190: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skäligt partipris.
27191: rådet översänt följande av riksdagsledamot Niilo En förutsättning för att ett läkemedelspreparat
27192: Keränen /cent undertecknade skriftliga spörsmål skall ersättas är alltid ett skäligt pris. Vid bedöm-
27193: SS 578/2000 rd: ningen av skäligheten hos det pris som föresla-
27194: gits för läkemedlet eller hos en prishöjning bör
27195: imnar regeringen t.ex. i samarbete med läkemedelsprisnämnden ta i betraktande det som
27196: FPA och läkemedelsindustrin ingripa i nämns i 5 § förordningen om läkemedelspris-
27197: den utveckling som skett, för att åtmin- nämnden. Detta är bl.a. de vårdkostnader som or-
27198: stone de patienter som lider av en svår sakas av användningen av läkemedlet och den
27199: och långvarig sjukdom skall kumw få nytta som kan uppnås med tanke på både patien-
27200: sina nödvändiga mediciner ersatta ur ten och social- och hälsovården. Vid granskning-
27201: sjuliförsäkringen? en bör man även beakta kostnadema för och nyt-
27202: tan av andra altemativa behandlingsmetoder
27203: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- samt prisema på motsvarande läkemedelsprepa-
27204: föra följande: rat och på läkemedlet i fråga i andra Iänder inom
27205: Enligt 5 a § sjukförsäkringslagen förstås med lä- Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.
27206: kemedel som skall ersättas ett i läkemedelslagen Dessutom blir tillverkningskostnadema, pro-
27207: avsett receptbelagt läkemedel vars ändamål är att duktutvecklings- och forskningskostnadema för
27208: vid utvärtes eller invärtes bruk bota eller lindra läkemedlet beaktade och likaså de medel som
27209: sjukdom eller sjukdomssymptom och för vilket står till förfogande för betalning av ersättningar.
27210: har fastställts ett skäligt partipris som kan godtas Om innehavaren av försäljningstillståndet för
27211: som ersättningsgrund. Med läkemedel som skall läkemedlet ämnar sälja sitt preparat till ett högre
27212: ersättas förstås även ett sådant i beslut av veder- pris än det partipris som godtagits som ersätt-
27213: börande ministerium nämnt läkemedel som får ningsgrund och inte ansöker om en prishöjning,
27214: säljas utan recept och för vilket ett skäligt parti- kan innehavaren av försäljningstillståndet efter
27215: pris som kan godtas som ersättningsgrund har att i förväg ha meddelat läkemedelsprisnämnden
27216: fastställts. avlägsna ett preparat som omfattas av ersätt-
27217: 1 Finland är läkemedelsersättningama en del ningssystemet från listan över ersättningsgilla lä-
27218: av den lagstadgade sjukförsäkringen. Ett läkeme- kemedel. Detta är möjligt en gång i kvartalet. Då
27219: del kan börja omfattas av ersättningssystemet en- kan innehavaren av försäljningstillståndet pris-
27220: dast om det för läkemedlet har fastställts ett skä- sätta sin produkt fritt. Läkemedelsföretagen har
27221: ligt partipris som kan godtas som ersättnings- kunnat ge preparat en fri prissättning t.ex. genom
27222: grund. Partipriset fastställs av läkemedelspris- att den minsta förpackningen prissätts fritt, me-
27223: nämnden på ansökan av innehavaren av försälj- dan en större förpackning följer det partipris som
27224: ningstillståndet för läkemedlet. Vid faststäl- godtagits som ersättningsgrund. Patienten måste
27225: landet av partipriset följs principema för ansök- betala läkemedlet i sin helhet om innehavaren av
27226: ningsförfarandet, och den sökande bör lägga försäljningstillståndet inte alls ansöker om ett
27227:
27228:
27229: 4
27230: Ministems svar KK 578/2000 vp- Niilo Keränen /kesk
27231:
27232:
27233: partipris som godtas som ersättningsgrund för sitt Social- och hälsovårdsministeriet har den 1
27234: preparat eller om läkemedelsprisnämnden i sitt mars 2000 tillsatt en arbetsgrupp för att utreda
27235: beslut avslår ansökan t.ex. därför att det föreslag- systemet med läkemedelsersättningar. Arbets-
27236: na partipriset inte kan anses vara skäligt på det gruppens uppgifter är att särskilt reda ut det nu-
27237: sätt som avses i lagen. Innehavaren av försälj- varande ersättningssystemets funktionsduglig-
27238: ningstillståndet har alltid rätt att överklaga läke- het och ändamålsenlighet med beaktande av kost-
27239: medelsprisnämndens beslut hos högsta förvalt- nadseffektiviteten, den nuvarande vårdpraxisen,
27240: ningsdomstolen. läkemedelsbranschens internationella utveck-
27241: Den fria prissättningen av läkemedel har i Fin- ling och den europeiska ersättningspraxisen. Ar-
27242: land varit möjlig sedan EES-avtalet trädde i kraft betsgruppen strävar efter att uppskatta den fram-
27243: i början av 1994. Serlan dess har läkemede1spri- tida utvecklingen för läkemedelsförsörjningens
27244: sets skälighet inte längre kunnat utgöra ett hin- del. Arbetsgruppens skall slutföra sitt arbete se-
27245: der för erhållande av försäljningstillstånd eller nast den 31 maj 2001 och i arbetsgruppen finns
27246: för läkemedel att komma ut i handeln. 1 några en- representanter från bl.a. de grupper som fört fram
27247: staka fall har de kostnader som patienten blivit frågan, dvs. F olkpensionsanstalten och läkeme-
27248: tvungen att betala kunnat öka mångfaldigt tili delsindustrin. Först efter att arbetsgruppen har
27249: fö1jd av den fria prissättningen på läkemedel då slutfört sitt arbete kan man bedöma de eventuella
27250: patienten inte kan beviljas läkemedelsersättning utvecklingsbehoven i systemet med läkemedels-
27251: och en eventuell prishöjning av ett fritt prissatt ersättningar.
27252: läkemedel har kunnat höja läkemedlets slutliga
27253: pris avsevärt.
27254:
27255:
27256:
27257: Helsingfors den 29 juni 2000
27258:
27259: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
27260:
27261:
27262:
27263:
27264: 5
27265: KK 579/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
27266:
27267:
27268:
27269:
27270: KIRJALLINEN KYSYMYS 579/2000 vp
27271:
27272: Vahvojen kipulääkkeiden huomioiminen liiken-
27273: teessä
27274:
27275:
27276:
27277:
27278: Eduskunnan puhemiehelle
27279:
27280: Poliisi on hankkinut ja on hankkimassa lisäävä- netys ja monia aikaa vieviä hankaluuksia, ennen
27281: lineistöä, jolla voidaan testata huumeiden käyttä- kuin potilas pystyy selvittämään poliisin kanssa
27282: mistä liikenteessä. On erittäin perusteltua, että asian oikean laidan. Itse olen kehottanut tällaisia
27283: huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen potilaita pitämään aina ajossa mukanaan hoita-
27284: voidaan todeta ja näin vähentää liikennevaaroja. van lääkärin lausunnon ajokunnosta ja käytössä
27285: Kovaa kipua aiheuttavien sairauksien, esim. olevista lääkkeistä. Pelkkään lääkärintodistuk-
27286: syövän tai vaikeiden tuki- ja liikuntaelinsairauk- seen tukeutuminen mahdollistaa toisaalta myös
27287: sien hoitoon käytetään kuitenkin vahvoja, huu- väärinkäytökset, joten ajokuntoisuuden selvityk-
27288: meisiin verrattavia kipulääkkeitä. Kovista ki- seen tulisi kuulua myös jonkinlainen toimintaky-
27289: vuista kärsivä saattaa kipulääkkeiden ansiosta kytestaus.
27290: olla jokseenkin täysin toimintakykyinen ja pys-
27291: tyy niiden turvin mm. ajamaan autoa työ- tai Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27292: asiointimatkoillaan. Vahvojen kipulääkkeiden jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27293: vaikutus on luonnollisesti yksilöllinen, ja niin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27294: lääke kuin myös perussairaus voi joidenkin koh- vaksi seuraavan kysymyksen:
27295: dalla olla este autolla ajolle. Potilaat yleensä kes-
27296: kustelevat ja sopivat hoitavan lääkärinsä kanssa Millaiset ohjeet poliisille on annettu
27297: siitä, onko autolla ajoon edellytyksiä. vahvojen, huumeisiin rinnastettavien ki-
27298: Jos tällainen, vahvoja kipulääkkeitä sairau- pulääkkeiden käytöstä liikenteessä sil-
27299: teensa käyttävä potilas osuu poliisin huumerat- loin, kun lääkkeiden käyttö on sairau-
27300: siaan, seurauksena saattaa olla välitön ajokielto, den ja toimintakyvyn kannalta välttämä-
27301: uhka oikeusseuraamuksista, hyvän maineen me- töntä, ja ellei ohjeita ole, aiotaanko sel-
27302: laiset antaa?
27303:
27304:
27305: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
27306:
27307: Niilo Keränen /kesk
27308:
27309:
27310:
27311:
27312: Versio 2.0
27313: KK 579/2000 vp - Niilo Keränen /kesk Ministerin vastaus
27314:
27315:
27316:
27317:
27318: Eduskunnan puhemiehelle
27319:
27320: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa huonontunut. Laki ei tee eroa sen suhteen, onko
27321: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suorituskyvyn aleneminen seurausta varsinaisis-
27322: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ta laittomista huumeista vaiko lailliseen lääke-
27323: vastattavaksi kansanedustaja Niilo Keräsen /kesk määräykseen perustuvasta lääkkeestä. Laki ja sen
27324: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK valvonta perustuvat liikenneturvallisuusnäkö-
27325: 579/2000 vp: kohtiin.
27326: Lähtökohtana on, että jokainen tienkäyttäjä
27327: Millaiset ohjeet poliisille on annettu vastaa itse omasta toimintakyvystään. Liikenne-
27328: vahvojen, huumeisiin rinnastettavien ki- turvallisuuden kannalta riskiä aiheuttavien ja
27329: pulääkkeiden käytöstä liikenteessä sil- suorituskykyyn vaikuttavien lääkkeiden osalta
27330: loin, kun lääkkeiden käyttö on sairau- on kuitenkin avainasemassa lääkemääräyksestä
27331: den ja toimintakyvyn kannalta välttämä- vastaava lääkäri. Hänen tulee ottaa kantaa poti-
27332: töntä, ja ellei ohjeita ole, aiotaanko sel- laan mahdollisuuksiin suoriutua turvallisesti lii-
27333: laiset antaa? kenteessä lääkkeen mahdolliset vaikutukset huo-
27334: mioon ottaen.
27335: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Poliisille on annettu ohjeet huumaavien ainei-
27336: ti seuraavaa: den valvonnasta liikenteessä. Tällä hetkellä käy-
27337: Rattijuopumusrikoksista säädetään rikoslain tössä olevat huumeiden käytöstä indikoivat tek-
27338: 23 luvussa. Rattijuopumukseen voi syyllistyä, niset laitteet sekä edellä esitetty tunnusmerkistö-
27339: paitsi alkoholia nauttinut moottoriajoneuvonkul- kuvaus huomioon ottaen asia ei ole ongelmalli-
27340: jettaja, niin myös kuljettaja, joka on käyttänyt nen.
27341: muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai täl- Huumaavien aineiden käytön sekä liikenne-
27342: laista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykyn- suoritteen oletettu kasvu huomioiden hallitus
27343: sä kuljettajatehtävän vaatimiin suorituksiin on seuraa tarkoin tilanteen kehitystä.
27344:
27345:
27346:
27347: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
27348:
27349: Sisäasiainministeri Kari Häkämies
27350:
27351:
27352:
27353:
27354: 2
27355: Ministems svar KK 579/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
27356:
27357:
27358:
27359:
27360: Tili riksdagens talman
27361:
27362: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mågan beror på egentliga olagliga droger eller på
27363: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- lagliga läkemedel som baserar sig på ordination.
27364: rådet översänt följande av riksdagsledamot Niilo Lagen och övervakningen av denna grundar sig
27365: Keränen /cent undertecknade skriftliga spörsmål på trafiksäkerhetsaspekter.
27366: SS 579/2000 rd: Utgångspunkten är att varje vägtrafikant själv
27367: ansvarar för sin funktionsförmåga. När det gäller
27368: Vilka direktiv har polisen getts då det läkemedel som innebär risker för trafiksäkerhe-
27369: gäller användningen av starka, med ten och påverkar prestationsförmågan har emel-
27370: droger jämförbara smärtstillande med- lertid den läkare som ansvarar för ordinationen
27371: el i trafiken, när användningen av medi- en nyckelposition. Läkaren bör med beaktande
27372: ciner är nödvändig för sjukdom och av läkemedlets eventuella efferter ta ställning tili
27373: funktionsförmågan, och om inga direk- patientens möjligheter att klara sig tryggt i trafi-
27374: tiv finns, ämnar man ge sådana? ken.
27375: Polisen har getts direktiv om övervakningen
27376: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- av rusmedel i trafiken. Med beaktande av den
27377: föra följande: tekniska apparatur som idag används för att indi-
27378: Rattfylleribrotten regleras i 23 kap. strafflagen. kera användningen av droger och den beskriv-
27379: Den som framför ett motordrivet fordon och för- ning av brottsrekvisitet som anförts ovan är sa-
27380: tärt alkohoi kan göra sig skyldig till rattfylleri i. ken inte problematisk.
27381: Detta gäller även en förare som intagit annat rus- Regeringen följer noga upp utvecklingen av
27382: medel än alkohoi eller intagit ett sådant rusmedel situationen genom att beakta användningen av
27383: och alkohoi så att hans förmåga till de prestatio- rusmedel och den beräknade ökningen av trafik-
27384: ner som uppgiften kräver är nedsatt. Lagen gör arbetet.
27385: ingen skilinad på om den nedsatta prestationsför-
27386:
27387:
27388:
27389: Helsingfors den 4 juli 2000
27390:
27391: Inrikesminister Kari Häkämies
27392:
27393:
27394:
27395:
27396: 3
27397: KK 580/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
27398:
27399:
27400:
27401:
27402: KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2000 vp
27403:
27404: Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaami-
27405: nen kalastajille ja kalankasvattajille
27406:
27407:
27408:
27409:
27410: Eduskunnan puhemiehelle
27411:
27412: Hylkeiden lukumäärä on Suomen merialueella Selvityksessä pohditaan erilaisia korvausjärjes-
27413: viime vuosina runsaasti lisääntynyt. Lisääntynyt telmiä ja painotetaan erityisesti kalankasvattajia
27414: kanta on aiheuttanut sen, että hylkeitä liikkuu koskevia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Selvi-
27415: myös rannikoilla enemmän kuin ennen. Riista- ja tyksessä ei pohdita ollenkaan sitä, että hyljeva-
27416: kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan hylkei- hingot voitaisiin korvata, kuten muutkin peto-
27417: den kalastukselle aiheuttaman vahingon vuotui- eläinvahingot metsästyslain 87 §:n mukaisesti.
27418: nen arvo vaihtelee kolmen ja kahdeksan miljoo- Selvityksessä ehdotettujen muiden toimenpi-
27419: nan markan välillä. Kalankasvatukselle aiheutu- teidenkään jatkotoimia ei ole näkynyt.
27420: neet vahingot ovat yli kahden miljoonan markan
27421: luokkaa vuosittain. On odotettavissa, että vahin- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27422: kojen määrät tulevat kasvamaan hyljekannan li- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27423: sääntyessä. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27424: Kalastajien pyydysvahingot korvataan kalas- vaksi seuraavan kysymyksen:
27425: tusvakuutuksesta. Sen sijaan saaliin vähenemistä
27426: ja turmeltumista ei korvata. Kalankasvattajille Milloin hallitus aikoo antaa esityksen
27427: koituvia hyljevahinkoja eivät korvaa edes yksi- hylkeiden aiheuttamien vahinkojen kor-
27428: tyiset vakuutukset, joita vakuutusyhtiöt eivät ny- vaamisesta kalastajille ja kalankasvat-
27429: kyisin myönnä sillä perusteella, että hyljevahin- tajilleja
27430: koja ei voida katsoa ennalta arvaamattomiksi.
27431: Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riista- aiotaanko hyljevahingot rinnastaa met-
27432: osasto on selvittänyt vahinkojen vähentämistä ja sästyslain mukaisestihirvieläin-ja peto-
27433: korvausjärjestelmän tarpeellisuutta (7.4.2000). eläinvahinkoihin?
27434:
27435:
27436:
27437: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
27438:
27439: Niilo Keränen /kesk
27440:
27441:
27442:
27443:
27444: Versio 2.0
27445: KK 580/2000 vp - Niilo Keränen /kesk Ministerin vastaus
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: Eduskunnan puhemiehelle
27451:
27452: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teistä on jo toteutettu harmaahylkeiden metsäs-
27453: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tysajan muuttaminen siten, että pyyntilupia voi-
27454: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen daan myöntää myös kesän ja alkusyksyn aikana
27455: vastattavaksi kansanedustaja Niilo Keräsen /kesk sekä metsästettävän määrän lisääminen.
27456: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Selvityksessä ehdotettiin, että ammattikalasta-
27457: 580/2000 vp: jille luodaan hylkeiden aiheuttamien saalisvahin-
27458: kojen korvausjärjestelmä. Järjestelmän on määrä
27459: Milloin hallitus aikoo antaa esityksen tulla voimaan vuoden 2001 alusta. Korvausjär-
27460: hylkeiden aiheuttamien vahinkojen kor- jestelmän valmistelua varten perustetaan erityi-
27461: vaamisesta kalastajille ja kalankasvat- nen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella eh-
27462: tajilleja dotus käyttöön otettavaksi järjestelmäksi. Näin
27463: ollen esitys tullaan antamaan työryhmän työn
27464: aiotaanko hylj'evahingot rinnastaa met- valmistuttua edellyttäen, että eduskunta myöntää
27465: sästyslain mukaisestihirvieläin-ja peto- korvauksia varten tarvittavat varat. Selvityksen
27466: eläinvahinkoihin? mukaan kalankasvattajille aiheutuneita vahin-
27467: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- koja ei korvattaisi, vaan hylkeiden heille aiheut-
27468: ti seuraavaa: tamia vahinkoja pyrittäisiin estämään ennakolta.
27469: Koska metsästyslain 87 § on ainoa säännös,
27470: Maa- ja metsätalousministeriössä on viime ke- jonka nojalla metsästyslaissa tarkoitettujen riis-
27471: väänä laadittu selvitys hylkeiden kalastukselle ja taeläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan korva-
27472: kalankasvatukselle aiheuttamien vahinkojen vä- ta, tulisi myös hylkeiden aiheuttamat vahingot
27473: hentämisestä ja korvausjärjestelmän tarpeelli- korvattavaksi ko. säännöksen nojalla. Sen sijaan
27474: suudesta. Selvityksessä ehdotettiin hylkeiden ai- tarkemmat säännökset tulisivat hyljevahinkojen
27475: heuttamien ongelmien ratkaisemiseksi useiden luonteen johdosta todennäköisesti poikkeamaan
27476: toimenpiteiden yhdistelmää. Talouspoliittinen hirvieläin- ja petoeläinvahinkojen korvaamises-
27477: ministerivaliokunta puolsi selvityksessä ehdotet- sa noudatettavista periaatteista.
27478: tuja toimenpiteitä. Näistä ehdotetuista toimenpi-
27479:
27480:
27481:
27482: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2000
27483:
27484: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27485:
27486:
27487:
27488:
27489: 2
27490: Ministerns svar KK 580/2000 vp- Niilo Keränen /kesk
27491:
27492:
27493:
27494:
27495: Tili riksdagens talman
27496:
27497: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har redan en ändring av jakttiden för gråsäl verk-
27498: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ställts så att jaktlicenser nu också kan beviljas
27499: rådet översänt följande av riksdagsledamot Niilo under sommaren och förhösten, samt antaletjakt-
27500: Keränen /cent undertecknade skriftliga spörsmål licenser ökats.
27501: SS 580/2000 rd: I utredningen föreslogs att det upprättas ett
27502: system för ersättning av de skador sälarna orsa-
27503: När avser regeringen avlåta en proposi- kar yrkesfiskarnas fångster. Systemet avses trä-
27504: tion om ersättningar tillfiskare ochfisk- da i kraft från och med början av 2001. För bered-
27505: odlare för skador som orsakats av sä- ning av ersättningssystemet tillsätts en särskild
27506: lar, och arbetsgrupp som skall utarbeta ett förslag till det
27507: system som tas i bruk. Propositionen ifråga kom-
27508: kommer sälskadorna i enlighet med jakt- mer sålunda att avlåtas när arbetsgruppens arbe-
27509: lagen att jämställas med skador orsaka- te är slutfört under förutsättning att riksdagen be-
27510: de av hjortdjur och rovdjur? viljar för ersättningarna behövliga medel. Enligt
27511: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt utredningen ersätts inte skador som åsamkats
27512: anföra följande: fiskodlare. Dessa sälskador skall i stället förhin-
27513: dras genom förebyggande åtgärder.
27514: Under den gångna våren har jord- och skogs- Eftersom 87 § jaktlagen är den enda bestäm-
27515: bruksministeriet fårdigställt en utredning av hur melse enligt viiken skador som orsakats av ijakt-
27516: de skador sälarna orsakar fisket och fiskodlingen lagen avsett vilt kan ersättas skall också av sälar
27517: kunde reduceras och om behovet av ett ersätt- orsakade skador ersättas med stöd av denna be-
27518: ningssystem. I utredningen föreslogs att de av sä- stämmelse. På grund av sälskadornas natur kom-
27519: larna förorsakade problemen löses genom en mer dock de närmare bestämmelser som ges san-
27520: kombination av ett flertal olika åtgärder. De i ut- nolikt att avvika från principerna för ersättning
27521: redningen föreslagna åtgärderna förordades av av skador som orsakats av hjort- och rovdjur.
27522: finanspolitiska ministerutskottet. Av åtgärderna
27523:
27524:
27525:
27526: Helsingfors den 26 juni 2000
27527:
27528: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27529:
27530:
27531:
27532:
27533: 3
27534: KK 581/2000 vp- Esa Lahtela /sd
27535:
27536:
27537:
27538:
27539: KIRJALLINEN KYSYMYS 58112000 vp
27540:
27541: Työmarkkinatuen epäkohtien korjaaminen
27542:
27543:
27544:
27545:
27546: Eduskunnan puhemiehelle
27547:
27548: Pitkäaikaisen talouskasvun jatkuessa ja yleisen on hankittu asunto ja asuntolainoitus on tehty sen
27549: taloudellisen tilanteen parantuessa suomalaises- hetkisten tulojen mukaan. Toisenjäädessä työttö-
27550: sa yhteiskunnassa pitää olla myös valmiutta tar- mäksi on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla-
27551: kastella niiden asemaa, jotka eivät syystä tai toi- kin vielä nipin napin selvitty, kun pankin kanssa
27552: sesta sijoitu työelämään, vaan joutuvat elämään on neuvoteltu maksuohjelman pidentämisestä.
27553: työmarkkinatuen varassa. Merkittävä osa näistä Kun sitten on tullut eteen tilanne, jossa ansiosi-
27554: ihmisistä on joutunut työttömäksi 1990-luvun ta- donnaiset päivät ovat loppuneet ja työmarkkina-
27555: louslaman seurauksena. Kaiken lisäksi lamavuo- tuen tarveharkinta astuu laskentaan mukaan,
27556: sina myös työmarkkinatuki joutui säästöjen ja perhe onkin yllättäen saanut todeta, että on sel-
27557: leikkausten kohteeksi ainakin lapsikorotusten viydyttävä yhden henkilön tuloilla. Ja siinä vai-
27558: osalta, eivätkä indeksikorotuksetkaan ole seuran- heessa liian moni omakoti onkin siirtynyt pankin
27559: neet palkkojen kehityksen vauhdissa. haltuun.
27560: Työmarkkinatuen tasoa tuleekin nostaajo seu- Joissakin tilanteissa työmarkkinatuen tarve-
27561: raavan vuoden alusta alkaen 130 markkaan päi- harkinta on johtanut myös siihen, että siirrytään
27562: vässä. nimellisesti asumaan erilleen, jolloin saadaan
27563: Laman aikaiset lapsikorotusten leikkaukset tu- taas työmarkkinatuki täytenä. Mutta kokonaisuu-
27564: lee kotjata samantasoisiksi ansiosidonnaisen den sekä asuntopolitiikan kannalta tilanne ei ole
27565: työttömyysturvan lapsikorotuksen kanssa. Ny- kokonaistaloudellinen eikä järkevä. Asunto on
27566: kyisenlaista lapsikorotusten erilaisuutta voi jopa vain nimellisessä käytössä, ja monissa tapauksis-
27567: pitää yhdenvertaisuutta loukkaavana, sillä lapsi- sa lisäksi yhteiskunnan toimesta maksetaan vielä
27568: korotus ei sinällään ole samassa mielessä työttö- asumistukea tämän asunnon osalta.
27569: myyskorvausta kuin työmarkkinatuki tai ansiosi- Ikäviä tapauksia ovat myös tilanteet, joissa
27570: donnainen työttömyysturva, vaan sen tarkoitus tarveharkinta estää työmarkkinatuen maksun
27571: on turvata työttömän lapselle siivu jokapäiväi- puolisolle eivätkä puolisoiden välit ole kovin hy-
27572: siin elämisen tarpeisiin. Siksi tämän siivun tulee vät, vaikka asutaankin samassa taloudessa. Ti-
27573: olla lasta kohti saman suuruinen työttömyyskor- lanne voi johtaa lähes orjuuttamista vastaavaan
27574: vausmuodosta riippumatta. tilanteeseen tai väkisinkin eroon, jos työssä ole-
27575: Kolmas työmarkkinatukijärjestelmässä kor- va puoliso ei halua antaa tuloistaan yhtään tämän
27576: jausta vaativa elementti on työmarkkinatuen riip- työttömän puolison käyttöön.
27577: puvuus puolison tuloista. Puolison ansaitessa vä- Siksi työmarkkinatuesta annettua lakia tulee-
27578: hän yli 10 000 markkaa kuukaudessa koko työ- kin muuttaa siten, että tarveharkinta poistetaan
27579: markkinatuen saanti estyy. Järjestelmä onkin kokonaan tai vähintäänkin tehdään järjestelmä,
27580: johtanut monet perheet moniin vaikeuksiin. joHa työmarkkinatuen hakija saisi esimerkiksi
27581: Esim. kun molemmat puolisot ovat olleet työssä, aina vähintään puolet työmarkkinatuen määrästä.
27582:
27583: Versio 2.0
27584: KK 58112000 vp- Esa Lahtela /sd
27585:
27586:
27587:
27588: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- aikooko hallitus ryhtyä toimiin siten,
27589: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti että työmarkkinatukeen tehdään jo tule-
27590: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- van vuoden alusta tasokorotus, lapsi-
27591: vaksi seuraavan kysymyksen: korotus korjataan yhdenvertaiseksi
27592: ansiosidonnaisen työttömyysturvan lap-
27593: Onko hallitus tietoinen niistä muutos- sikorotuksen kanssa, tarveharkinta puo-
27594: tarpeista, joita työmarkkinatukijärjes- lison tuloista poistetaan tai vähintään-
27595: telmään tulisi tehdä ja kin työmarkkinatuen hakijalle jätetään
27596: jokin osuus omaan rahaan?
27597:
27598:
27599: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
27600:
27601: Esa Lahtela /sd
27602:
27603:
27604:
27605:
27606: 2
27607: Ministerin vastaus KK 581/2000 vp- Esa Lahtela /sd
27608:
27609:
27610:
27611:
27612: Eduskunnan puhemiehelle
27613:
27614: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa simmäksi työmarkkinatukea koskevaksi tavoit-
27615: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- teekseen sen, miten tukea saaviaautetaan siirty-
27616: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mään takaisin avoimille työmarkkinoille. Passii-
27617: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd visen työmarkkinatuen sijasta työttömät tulisi
27618: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ohjata aktiivisiin toimenpiteisiin.
27619: 58112000 vp: Työmarkkinatukea saava työtön on voinut
27620: osallistua työharjoitteluun, työvoimakoulutuk-
27621: Onko hallitus tietoinen niistä muutos- seen tai kuntoutukseen. Myös yhdistelmätuen
27622: tarpeista, joita työmarkkinatukijärjes- avulla pyritään parantamaan työmarkkinatukea
27623: telmään tulisi tehdä ja saavien työmarkkinavalmiuksia. Yhdistelmätuki
27624: maksetaan työnantajalle tämän työllistäessä työt-
27625: aikooko hallitus ryhtyä toimiin siten, tömyysturvaa tai työmarkkinatukea 500 päivää
27626: että työmarkkinatukeen tehdään jo tule- saaneen työttömän. Suomen työllisyyspolitiikan
27627: van vuoden alusta tasokorotus, lapsi- toimintasuunnitelmassa huhtikuulta 2000 tuo-
27628: korotus kmjataan yhdenvertaiseksi daan esiin, että em. aktiivitoimenpiteisiin käytet-
27629: ansiosidonnaisen työttömyysturvan lap- tiin vuonna 1999 1,3 miljardia markkaa. Aktiivi-
27630: sikorotuksen kanssa, tarveharkinta puo- toimiin käytettiin vuonna 1999 50 % enemmän
27631: lison tuloista poistetaan tai vähintään- rahaa kuin vuonna 1997. Työmarkkinatuen aktii-
27632: kin työmarkkinatuen hakijalle jätetään vinen käyttö on painottunut nuoriin. Vuonna
27633: jokin osuus omaan rahaan? 1998 aloitettu yhdistelmätuen avulla tapahtunut
27634: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen työllistäminen kohdistuu myös vanhempiin työn-
27635: tekijöihin. Yhdistelmätuella oli työllistettynä
27636: seuraavaa:
27637: keskimäärin vuonna 1998 2 660 henkilöä ja
27638: Hallitus on tietoinen työmarkkinatukijärjestel- vuonna 1999 jo 9 788 henkilöä.
27639: män muutos tarpeista. Edustaja Lahtela kiinnittää Edustaja Lahtela kiinnittää huomion työmark-
27640: oikeutetusti huomion niihin moniin ongelmiin, kinatuen tasoon ja sen kehitykseen. Työmarkki-
27641: joita työttömät kohtaavat heidän työttömyytensä natuen kehitys on sidottu indeksiin kuten ansiosi-
27642: pitkittyessä. Työttömyyden pitkittymiseen liit- donnaisen työttömyysturvan perusosakin. Työ-
27643: tyy työttömien toimeentulon lasku, kuten edus- markkinatukea muutettiin indeksin perusteella
27644: taja Lahtela toteaa. Mutta siihen liittyy myös vuoden alusta ja tuki on nykyään 122 markkaa
27645: työttömien työmarkkinavalmiuksien heikkene- päivässä. Syyskuun alusta tulee voimaan laki
27646: mistä. Työttömyyden pitkityttyä työttömän on työmarkkinatuesta annetun lain 24 §:n muuttami-
27647: entistä vaikeampi saada työtä. Pitkittyminen li- sesta (113111999). Siihen sisältyy merkittävä
27648: sää todennäköisyyttä sille, että työttömyys pitkit- työmarkkinatuen tarveharkinnan lievennys. Kun
27649: tyy edelleen. nykyään 300 markkaa ylittävät puolison kuukau-
27650: Työmarkkinatukea saavien parissa pitkäai- situlot alkavat vaikuttaa työmarkkinatuen suu-
27651: kaistyöttömien osuus on korkeampi kuin muiden ruuteen, nostetaan tuloraja nyt 1 400 markkaan
27652: työttömien parissa. Hallitus onkin nähnyt keskei- kuukaudessa. Työmarkkinatuen tasokorotuk-
27653:
27654:
27655: 3
27656: KK 58112000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
27657:
27658:
27659: seen, lapsikorotukseen ja puolison tuloja koske- sekä syrjäytymisen ja köyhyyden estämistä kos-
27660: vaan tarveharkintaan ei sinänsä ole suunnitteilla keviksi toimenpiteiksi esitetään kuntouttavaa
27661: muita muutoksia. Muutoksia on kuitenkin tehty työllistämistä vaikeasti työllistyvien työmarkki-
27662: ja valmisteilla, mutta ne liittyvät työmarkkina- navalmiuksien parantamiseksi. Kuntouttavaan
27663: tuen aktivointiin. työllistämiseen osallistujan työmarkkinatuen tar-
27664: Työmarkkinatukeen liittyy aktiivitoimiin veharkinta esitetään poistettavaksi niiden päi-
27665: osallistuttaessa nykyään tiettyjä etuuksia. Oi- vien osalta, kun henkilö osallistuu kuntouttavaan
27666: keus ylläpitokorvaukseen on työvoimapoliitti- työllistämiseen. Samaten päätettiin, että kuntout-
27667: seen aikuiskoulutukseen osallistuvana sekä sel- tavaan työllistämiseen Osallistuvalle maksetaan
27668: laisella työharjoitteluun osallistuvana, joka on erikseen korvaukset syntyvistä matkakuluista.
27669: työmarkkinatukeen oikeutettu ja saanut työttö- Lisäksi periaatepäätökseen sisältyy kantoja ma-
27670: myysturvaa tai työttömyyden perusteella työ- joituskorvauksen laajentamisesta ja harkinnan-
27671: markkinatukea vähintään 500 päivän ajan. Yllä- varaisen matka-avustuksen toteuttamisesta aktii-
27672: pitokorvaus on 30 mk päivältä. Etuuden saa vii- vitoimenpiteisiin liittyen.
27673: deltä päivältä viikossa. Etuus on veroton. Työ- Moniin niistä työmarkkinatukea koskevista
27674: markkinatukeen liittyvä tarveharkinta on lisäksi asioista, joihin edustaja Lahtela on kysymykses-
27675: poistettu niiden päivien osalta, kun henkilö osal- sään kiinnittänyt huomiota, on tehty tai ollaan te-
27676: listuu työvoimakoulutukseen, työkokeiluun tai kemässä muutoksia. Työmarkkinatuen muutok-
27677: työhallinnonjärjestämään kuntoutukseen. Talou- set liittyvät kuitenkin yleensä aktiivitoimiin.
27678: dellisen tuen tarvetta ei edellytetä myöskään sel- Tämä on selkeä työvoimapolitiikan linjamuutos,
27679: laiselta 55 vuotta täyttäneeltä työmarkkinatuen jonka tavoitteena on sosiaalisen syrjäytymisen
27680: saajalta, joka työttömäksi joutuessaan on täyttä- ehkäisy ja työttömien saaminen takaisin avoimil-
27681: nyt työssäoloehdon. le työmarkkinoille.
27682: Hallituksen kesäkuun 16. päivänä tekemässä
27683: periaatepäätöksessä työllisyysasteen nostamista
27684:
27685:
27686: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
27687:
27688: Työministeri Tarja Filatov
27689:
27690:
27691:
27692:
27693: 4
27694: Ministems svar KK 58112000 vp - Esa Lahtela /sd
27695:
27696:
27697:
27698:
27699: Tili riksdagens talman
27700:
27701: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Bland mottagarna av arbetsmarknadsstöd är
27702: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- andelen långtidsarbetslösa större än bland övriga
27703: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa arbetslösa. Regeringen har sett frågan om hur
27704: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS man skall hjälpa stödmottagarna att återinträda
27705: 5 81/2000 rd: på den öppna arbetsmarknaden som sitt viktigas-
27706: te mål gäliande arbetsmarknadsstödet. 1 stäliet
27707: Å.r regeringen medveten om de juste- för passivt arbetsmarknadsstöd bör de arbetslösa
27708: ringar som bör göras i systemet med ar- vägledas tili aktiva åtgärder.
27709: betsmarknadsstöd och Arbetslösa som får arbetsmarknadsstöd har
27710: kunnat delta i arbetspraktik, arbetskraftsutbild-
27711: ämnar regeringen vidta åtgärder så, att ning elier rehabilitering. Också genom samman-
27712: en nivåförhöjning görs i arbetsmark- satt stöd försöker man förbättra arbetsmarknads-
27713: nadsstödet redan i början av nästa år. fårdigheterna för dem som får arbetsmarknads-
27714: att ban!förhöjningen korrigeras så att stöd. Sammansatt stöd betalas tili en arbetsgiva-
27715: den blir likställd med barnförhöjningen re då denna sysselsätter en arbetslös som i 500
27716: i anslutning tili det inkomstrelaterade dagar fått utkomstskydd för arbetslösa elier ar-
27717: utkomstkyddet för arbetslösa, att be- betsmarknadsstöd. I Finlands sysselsättningspo-
27718: hovsprövningen gällande makenslma- litiska verksamhetsplan från april 2000 fram-
27719: kans inkomster slopas eller att det åt- hålis det att 1,3 miljarder mark användes för ovan
27720: minstone för de som anhåller om arbets- nämnda aktiva åtgärder år 1999. År 1999 använ-
27721: marknadsstöd lämnas någon andel tili des för aktiva åtgärder 50 % mera pengar än år
27722: egna pengar? 1997. 1 den aktiva användningen av arbetsmark-
27723: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nadsstöd har huvudvikten lagts på de unga. Den
27724: sysselsättning som skedde genom sammansatt
27725: föra följande:
27726: stöd och som inleddes 1998 riktar sig också tili
27727: Regeringen är medveten om behoven av juste- äldre arbetstagare. År 1998 hade i genomsnitt
27728: ringar i systemet med arbetsmarknadsstöd. Riks- 2 660 personer sysselsättning, medan antalet år
27729: dagsledamot Lahtela fåster berättigad uppmärk- 1999 redan uppgick tili 9 788 personer.
27730: samhet vid de många problem som de arbetslösa Riksdagsledamot Lahtela fåster uppmärksam-
27731: möter då deras arbetslöshet drar ut på tiden. Tili het vid arbetsmarknadsstödets nivå och dess ut-
27732: fortsatt arbetslöshet hänför sig en sjunkande ut- veckling. Utvecklingen av arbetsmarknadsstödet
27733: komst för de arbetslösa, såsom riksdagsledamot är indexbunden såsom det inkomstrelaterade ar-
27734: Lahtela konstaterar. Men dit hör också att de ar- betslöshetsskyddets basdel. Arbetsmarknadsstö-
27735: betslösas arbetsmarknadsfårdigheter försämras. 1 det justerades på basis av index i början av året
27736: och med att arbetslösheten drar ut på tiden har de och stödet är numera 122 mark per dag. 1 början
27737: arbetslösa alit svårare att få arbete. Fortsatt ar- av september träder lagen om ändring av 24 § la-
27738: betslöshet ökar sannolikheten för att arbetslöshe- gen om arbetsmarknadsstöd (1131/1999) i kraft. 1
27739: ten fortsätter ytterligare. lagen ingår en betydande lindring av behovs-
27740:
27741:
27742: 5
27743: KK 58112000 vp- Esa Lahtela /sd Ministems svar
27744:
27745:
27746: prövningen i anslutning till arbetsmarknadsstö- som uppfyllt arbetsvillkoret då han eller hon bli-
27747: det. Medan de av makens/makans månadsin- vit arbetslös.
27748: komster som överstiger 300 mark numera börjar 1 regeringens principbeslut av den 16 juni fö-
27749: påverka arbetsmarknadsstödets belopp, höjs in- reslås som åtgärder för att höja sysselsättnings-
27750: komstgränsen nu till 1 400 mark per månad. Inga graden och förebygga utslagning och fattigdom
27751: andra justeringar i sig har planerats för behovs- rehabiliterande sysselsättning för att förbättra ar-
27752: prövningen gällande arbetsmarknadsstödets ni- betsmarknadsfårdighetema för sådana personer
27753: våförhöjning, bamförhöjningen eller ma- som är svåra att sysselsätta. Regeringen föreslår
27754: kens/makans inkomster. Justeringar har emeller- att behovsprövningen av arbetsmarknadsstödet
27755: tid gjorts och är under beredning, men de hänför för en person som deltar i rehabiliterande syssel-
27756: sig till aktiveringen av arbetsmarknadsstödet. sättning skall slopas för de dagar då personen i
27757: Vissa förmåner hänför sig numera till arbets- fråga deltar i rehabiliterande sysselsättning. Li-
27758: marknadsstödet, om en arbetslös deltar i aktiva kaså beslutades det att skilda ersättningar för
27759: åtgärder. Rätt till ersättning för uppehälle har uppkomna resekostnader skall betalas till den
27760: personer som deltar i arbetskraftspolitisk vuxen- som deltar i rehabiliterande sysselsättning. 1
27761: utbildning och sådana personer som deltar i ar- principbeslutet ingår ytterligare ståndpunkter
27762: betspraktik och är berättigade till och har motta- vad gäller utvidgningen av ersättningen för uppe-
27763: git arbetslöshetsskydd eller på grund av arbets- hälle och utbetalningen av behovsprövat resebi-
27764: löshet mottagit arbetsmarknadsstöd i minst 500 drag i anslutning till de aktiva åtgärdema.
27765: dagar. Ersättningen för uppehälle är 30 mk per 1 många av de frågor som gäller arbetsmark-
27766: dag. Förmånen gäller fem dagarper vecka och är nadsstöd och som riksdagsledamot Lahtela i sitt
27767: skattefri. Den behovsprövning som hänför sig till spörsmål fåst uppmärksamhet vid har det gjorts
27768: arbetsmarknadsstödet har dessutom slopats för eller håller man på att göra justeringar. Justering-
27769: de dagar då personen i fråga deltar i arbetskrafts- ama i arbetsmarknadsstödet hänför sig dock i all-
27770: utbildning, arbetsprövning eller rehabilitering mänhet till aktiva åtgärder. Detta är en tydlig ar-
27771: ordnad av arbetsförvaltningen. Behov av ekono- betskraftspolitisk linjeändring, som syftar till att
27772: miskt stöd förutsätts inte heller av en sådan mot- förebygga social utslagning och få tillbaka de ar-
27773: tagare av arbetsmarknadsstöd som fyllt 55 år och betslösa till den öppna arbetsmarknaden.
27774:
27775:
27776: Helsingfors den 4 juli 2000
27777:
27778: Arbetsminister Tarja Filatov
27779:
27780:
27781:
27782:
27783: 6
27784: KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas
27785:
27786:
27787:
27788:
27789: KIRJALLINEN KYSYMYS 582/2000 vp
27790:
27791: Ruoppausmassojen haitalliset aineet
27792:
27793:
27794:
27795:
27796: Eduskunnan puhemiehelle
27797:
27798: Suomen ympäristöpolitiikka terävöityi osin, kun teenpuhdistusta koskevaa säätelyä meillä jo on,
27799: valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maalis- mutta ruoppauslietteen osalta asia ei tunnu etene-
27800: kuussa vesiensuojelun toimenpideohjelman vuo- vän.
27801: teen 2005. Suomen ympäristökeskuksessa on tehty selvi-
27802: Toimenpideohjelma koskee pinta- ja pohjave- tyksiä suomalaisen merisedimentin haitta-ainepi-
27803: sien sekä Itämeren suojelua. Vesiensuojelu kui- toisuuksista ja koottu yhteen tietoja ruoppausjät-
27804: tenkin toteutetaan ympäristölainsäädännön kei- teiden tarkkailutiedostoista. Pohjatietoja ruop-
27805: noin. Uusi ympäristölaki tuli voimaan 1.3.2000. pauslietteiden läjittämisen säätelylle on siis jo
27806: Ympäristönsuojelulaki valtuuttaa ympäristö- käytettävissä.
27807: ministeriön toimimaan vesiympäristön pilaantu- Nykyisellään ruoppausmassoja läjitetään Saa-
27808: misen ehkäisemiseksi. Nopeat toimet ovatkin tar- ristomeren selille, esimerkiksi Airistolle, joka on
27809: peen Itämeren tilan heikentymisen pysäyttämi- silakan merkittävä lisääntymisalue. Ruoppaus-
27810: seksi. Ruoppausmassojen läjittämiselle ja suur- lietteiden sisältämät raskasmetallit lisäävät enti-
27811: ten alusten pohjamaaleille tarvitaan kiireellisesti sestään veden samentumista. Mereen läjittämi-
27812: ohjearvot ympäristön suojelemiseksi. sen seurauksena voi pohjasedimenttiin varastoi-
27813: Itämeren haavoittuvuus on laajalti tunnustettu tua sellaisia ympäristömyrkkyjä, jotka ovat vuo-
27814: tosiasia. Ravinnepitoisuuksien kasvu ja rehevöi- sikymmenten uhka meriympäristölle.
27815: tyminen ovat suurin ympäristöongelma Itämerel- Pienveneitten pohjamaalien osalta Suomessa
27816: lä ja myös Saaristomerellä. Vedet ovat samentu- on sääntelyn osalta edetty. Nyt tarvitaan ehdotto-
27817: neet, rakkoleväkasvustot ovat vähentyneet, rih- masti rajoituksia myös suuren tonniston osalta
27818: mamaisten viherlevien sekä leväkukintojen mää- pohjamaaleista veteen liukeneville haitallisille
27819: rä on lisääntynyt, kalanpyydykset ja rannat ovat aineille.
27820: limoittuneet ja merenpohjan laatu on muuttunut.
27821: Itämeri ja Saaristomeri ovat tärkeitä niin asu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
27822: misen, vapaa-ajan kuin toimeentulonkin takia. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
27823: Saaristomeren tila on suorassa yhteydessä asuk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27824: kaiden toimeentuloon matkailuelinkeinon ja ka- vaksi seuraavan kysymyksen:
27825: lastuselinkeinon osalta.
27826: Euroopan tasolla säädellään tarkasti ympäris- Miksi ruoppausmassojen sisältämille
27827: tömyrkkyjen kerääntymistä meren pohjasedi- haitailisille aineille ei ole vielä laadittu
27828: mentteihin. Suomessa ei kuitenkaan ole asetettu arviointiperusteita ja raja-arvoja,
27829: raja-arvoja ruoppausmassojen sisältämille haitai-
27830: lisille aineille. Maa-alueitten jätemassoja ja jät- onko ruoppausmassojen läjittämisen lu-
27831: pamenettely riittävää,
27832:
27833:
27834: Versio 2.0
27835: KK 582/2000 vp- Annika Lapintie /vas
27836:
27837:
27838: tuleeko ruoppausmassojen haitallisten onko Suomen eri merialueilla tehty riit-
27839: aineitten listasta kattava, tävän kattavia taustapitoisuusselvityk-
27840: siä ja toksisuuskokeita ajatellen Itäme-
27841: aiotaanko säädellä isojen alusten pohja- ren murtovesiluonnetta?
27842: maalien haitta-ainepitoisuuksia ja
27843:
27844:
27845: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
27846:
27847: Annika Lapintie /vas
27848:
27849:
27850:
27851:
27852: 2
27853: Ministerin vastaus KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas
27854:
27855:
27856:
27857:
27858: Eduskunnan puhemiehelle
27859:
27860: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa viranomaisia, eivätkä osavaltioita. Pohjanmeren
27861: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- puolella erityisesti Hollannissa kriteeritasoille on
27862: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen esitetty tieteellisiä perusteluja. Siellä säätelyn
27863: vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien kohteena on parikymmentä ainetta. Yleensä
27864: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK muilla Pohjanmeren valtioilla kriteerit ovat vain
27865: 582/2000 vp: raskasmetalleille ja PCB:lle.
27866: Mereen läjitettäviä ruoppausmassoja varten on
27867: Miksi ruoppausmassojen sisältämille Suomen ympäristökeskus laatinut vuonna 1998
27868: haitallisille aineille ei ole vielä laadittu ehdotuksen sedimentin laatukriteereiksi. Ehdo-
27869: arviointiperusteita ja raja-arvoja, tus on lähetetty ympäristöministeriön kirjeellä
27870: aluekeskuksille tiedoksi ja huomioon otettavak-
27871: onko ruoppausmassojen läjittämisen lu- si. Ehdotusta on sittemmin täydennetty lisäämäl-
27872: pamenettely riittävää, lä aineita siihen ja kuparin ehdotettua ylärajaa on
27873: tuleeko ruoppausmassojen haitallisten nostettu.
27874: aineitten listasta kattava, Ehdotuksen mukaan mereen ei saisi vapaasti
27875: läjittää massaa, jossa haitta-aineen pitoisuus ylit-
27876: aiotaanko säädellä isojen alusten pohja- tää "merkittävän" tason. Ehdotuksessa merkittä-
27877: maalien haitta-ainepitoisuuksia ja vä taso, ylempi kriteeri taso, nojautuu USA:ssa ja
27878: Hollannissa toksisuusmalleilla saatuihin tulok-
27879: onko Suomen eri merialueilla tehty riit- siin, ja sitä asetettaessa on otettu huomioon kuor-
27880: tävän kattavia taustapitoisuusselvityk- mitetun sedimentin pitoisuudet sekä (metalleil-
27881: siä ja toksisuuskokeita ajatellen Itäme- le) luonnolliset taustapitoisuudet Suomen ranni-
27882: ren murtovesiluonnetta? kon sedimenteissä. Täydennetystä ehdotuksesta
27883: Suomen ympäristökeskus pyytää lausunnot eri
27884: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
27885: intressiryhmiltä elokuun 2000 loppuun mennes-
27886: seuraavaa:
27887: sä. Lausuntokierroksen jälkeen ehdotus tulee
27888: Euroopassa ruoppausmassojen arviointityö vaih- ympäristöministeriön käsiteltäväksi. Ministeriöl-
27889: telee suuresti. Arviointiperusteita ja raja-arvoja lä on vesilain mukaan valtuutus antaa määräyk-
27890: ruoppausmassojen sisältämille haitallisille ai- siä sedimenttien arviointikriteereistä ja raja-ar-
27891: neille valmistellaan kansallisesti eli kukin valtio voista.
27892: valmistelee omat kriteerinsä. Samalla kun ylei- Ruoppausmassojen läjittämisen lupamenette-
27893: sesti myönnetään tarve harmonisoida eri maiden lyssä on tapahtunut muutos ympäristönsuojelu-
27894: kriteerit, niin toisaalta korostetaan paikallisten lain tultua voimaan 1.3.2000. Ruoppausmasso-
27895: olosuhteiden merkitystä. jen läjittämistä säädellään edelleenkin vesilais-
27896: Itämeren piirissä kriteerit ovat melko kehitty- sa. Läjittäminen käsitellään vesilain mukaisessa
27897: mättömiä. Pisimmällä on Saksa, jonka kriteerita- menettelyssä, mutta siinä on kuitenkin otettava
27898: sot pohjautuvat kuitenkin Pohjanmeren Vattime- huomioon ympäristönsuojelulain ympäristön pi-
27899: ren pitoisuuksiin ja ne sitovat vain liittovaltion laamista koskevat säännökset.
27900:
27901:
27902: 3
27903: KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas Ministerin vastaus
27904:
27905:
27906: Itämeren merellisen ympäristön suojelusopi- (IMO) puitteissa käytäviin sopimusneuvottelui-
27907: mus eli Helsingin sopimus vuodelta 1992, joka hin orgaanisia tinayhdisteitä sisältävien kiinnit-
27908: tuli voimaan 17 .1.2000, sisältää ohjeet ruoppaus- tymisenestoaineiden käytön kieltämiseksi.
27909: massojen läjitykselle. Ohjeessa annetut läjittä- IMO:ssa sovitun tavoitteen mukaisesti orgaanis-
27910: mistä koskevat määräykset sitovat sekä valvon- ten tinayhdisteiden käyttö tulisi lopettaa kaikissa
27911: ta- että lupaviranomaisia. aluksissa vuoteen 2003 mennessä, eikä näitä
27912: Sedimentin laatukriteeriehdotus kattaa tässä maaleja saisi löytyä alusten rungoista enää vuon-
27913: vaiheessa raskasmetallit, arseenin, PCB-yhdis- na 2008. Neuvoteitavaan sopimukseen voidaan
27914: teitä, DDT:n, PAH-yhdisteitä ja mineraaliöljyn. myöhemmin lisätä myös muita tehoaineita, joita
27915: Ne ovat aineita, joiden suurimmat hyväksyttävis- sisältävien maalien käyttöä on tarpeen rajoittaa
27916: sä olevat pitoisuudet ovat selvillä ja joiden pitoi- maailmanlaajuisesti. Koska suuret alukset liiken-
27917: suuksista on tietoa Suomen rannikon sedimen- nöivät ympäri maailman, on maailmanlaajuinen
27918: teissä. Ainelistaa laajennetaan sitä mukaa kuin sopimus erittäin tärkeä keino suojella myös Itä-
27919: tarvittavaa tietoa kertyy. merta alusten pohjamaaleista aiheutuviita hai-
27920: Läjittämisen lupamenettelyä koskevat mää- toilta.
27921: räykset ovat ainakin aluksi riittävät ja antavat pe- Toinen merkittävä kiinnittymisenestoainei-
27922: rustan tarkemmille määräyksille. den sääntelykeino on Euroopan parlamentin ja
27923: Raskasmetalleja pidetään pilaantumisen ylei- neuvoston direktiivi 98/8/EY biosidivalmistei-
27924: sinä indikaattoreina. Kun niiden pitoisuudet ovat den markkinoille saattamisesta. Direktiivi on
27925: korkeita, voidaan päätellä, että sedimentissä on pantu Suomessa täytäntöön kemikaalilain muu-
27926: todennäköisesti muitakin haitallisia aineita, joita toksella 1198/1999, joka tuli voimaan 13.5.2000.
27927: voidaan lähteä jäljittämään kuormitusta koske- Direktiivi edellyttää, että kaikki biosidivalmis-
27928: van tiedon perusteella tai joiden vaikutuksia voi- teet, mukaan lukien kiinnittymisenestoaineet,
27929: daan mitata biotestien avulla, vaikka niille ei oli- tarkastetaan ennen niiden markkinoille luovutta-
27930: si raja-arvoa asetettukaan. mista. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä vain sellai-
27931: EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin liitteeksi sia valmisteita, joiden sisältämät tehoaineet on
27932: lienee aikanaan tulossa lista noin 30 haitallisesta hyväksytty direktiivin liitteeseen 1 tai 1 A. Ennen
27933: aineesta, joille asetetaan kansalliset ympäristö- tehoaineen ja valmisteen hyväksymistä niistä on
27934: standardit. Vielä ei ole varmuutta, asetetaanko toimitettava yksityiskohtaiset tiedot terveys- ja
27935: direktiivin nojalla standardit myös merisedimen- ympäristöriskien sekä tehon ja käyttökelpoisuu-
27936: tille. Direktiivin olisi tarkoitus kattaa sisä- ja den arviointia varten.
27937: pohjavesien lisäksi myös rannikkovedet Biosididirektiivi ei alkuvaiheessa koske en-
27938: Aluksissa ja muissa vedenalaisissa rakenteis- nen 13.5.2000 markkinoilla olleita tehoaineita si-
27939: sa käytettäviä myrkyllisiä pohjamaaleja (ns. kiin- sältäviä valmisteita. Komissio on käynnistämäs-
27940: nittymisenesto- eli antifouling-maaleja) ei ole tä- sä näiden vanhojen tehoaineiden arviointiohjel-
27941: hän mennessä säännelty kattavasti eivätkä nämä maa, joka tulee saattaa päätökseen 10 vuoden ku-
27942: valmisteet ole aiemmin kuuluneet minkään en- luessa direktiivin täytäntöönpanon määräajasta.
27943: nakkohyväksymismenettelyn piiriin. Orgaanisia Kiinnittymisenestovalmisteiden tehoaineita ale-
27944: tinayhdisteitä sisältävien kiinnittymisenestomaa- taan arvioida käytännössä aikaisintaan vuonna
27945: lien käyttö alle 25 metrin mittaisissa aluksissa on 2005.
27946: kielletty kemikaalilain nojalla vuonna 1989. Sen Kiinnittymisenestoaineista aiheutuu suoria
27947: sijaan niiden tai muita tehoaineita sisältävien päästöjä vesiympäristöön ja useimmat tehoai-
27948: maalien käyttöä suurissa aluksissa ei ole säännel- neet ovat vesiympäristössä erittäin myrkyllisiä.
27949: ty. Itämeri ekosysteeminä on todennäköisesti erityi-
27950: Kiinnittymisenestoaineiden sääntely on tiu- sen herkkä hitaasti hajoavien ja myrkyllisten ai-
27951: kentumassa lähivuosina. Suomi osallistuu aktii- neiden aiheuttamille haittavaikutuksille. Näistä
27952: visesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön syistä päätettiin Suomessa biosididirektiivin täy-
27953:
27954:
27955: 4
27956: Ministerin vastaus KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas
27957:
27958:
27959:
27960: täntöönpanon yhteydessä edellyttää, että vanho- tekee niistä suositusta Helsingin komission ja
27961: ja tehoaineita sisältäville valmisteille haetaan ke- Koillis-Atlantin suojelukomission tarpeisiin.
27962: mikaalilain mukaista ennakkohyväksymistä jo Hallitusohjelman mukaisesti ympäristöminis-
27963: 1.1.2002 mennessä. Sen jälkeen Suomen ympä- teriön koordinoimana ollaan laatimassa ohjel-
27964: ristökeskuksessa on tarkoitus arvioida kaikkien maa, jolla pyritään palauttamaan Itämeren ekolo-
27965: markkinoilla olevien kiinnittymisenestoaineiden ginen tasapaino ja muun muassa vähentämään
27966: ympäristöriskit ja päättää valmisteiden hyväksy- ympäristömyrkkyjen kerääntymistä ravintoket-
27967: misestä ja mahdollisista käytön rajoituksista. juihin. Ohjelman valmistelun tukemiseksi Suo-
27968: Myös valmisteiden sisältämien tehoaineiden pi- men ympäristökeskuksessa on käynnissä projek-
27969: toisuudelle tai vapautumisnopeudelle voidaan ti, jonka avulla pyritään valitsemaan Itämeren
27970: asettaa tällöin vaatimuksia. kannalta haitallisimmat aineet ja priorisoimaan
27971: Tiedot ympäristölle haitallisten aineiden ne päästävähennystoimien laatimiseksi. Lisäksi
27972: esiintymisestä ja pitoisuuksista Itämeressä ovat Suomen ympäristökeskuksessa valmistellaan eh-
27973: puutteelliset. Laajassa ympäristön seurannassa dotusta, jonka avulla haitallisten aineiden päästö-
27974: on hyvin rajallinen määrä pysyviä orgaanisia ym- jen ja ympäristön seurantaa voitaisiin kehittää si-
27975: päristömyrkkyjä ja metalleja. Sen sijaan useiden ten, että seurannan piiriin kuuluvien aineiden va-
27976: vielä käytössä olevien pysyvien ja kertyvien yh- likoimaa voitaisiin laajentaa. Edellytykset haital-
27977: disteiden päästöistä ja pitoisuuksista ei ole riittä- listen aineiden päästöjen ja ympäristöpitoisuuk-
27978: västi tietoa. Kemikaalien toksisuutta Itämeren sien seurantaan paranevat niinikään uuden ympä-
27979: murtovesiolosuhteissa on tutkittu, mutta tutki- ristösuojelulainsäädännön sekä parhaillaan sovit-
27980: musta on tehty verrattain harvoilla eliölajeilla ja telumenettelyssä olevan vesipolitiikan puitedi-
27981: aineilla. Laatukriteeriehdotusta varten on kuiten- rektiivin (ehdotus neuvoston ja Euroopan parla-
27982: kin kerätty kaikki saatavissa ollut tutkimustieto. mentin direktiiviksi vesipolitiikkaan liittyvien
27983: Sen perusteella ei Suomen rannikolla voitu ha- yhteisön toimien kehyksestä) toimeenpanon
27984: vaita mahdollisia alueellisia eroja. Ylempien laa- myötä.
27985: tukriteerien taustalla olevat maksimipitoisuudet Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisessa
27986: perustuvat makean veden eliöillä tehtyihin testei- kemikaalien riskinarviointimenettelyssä ollaan
27987: hinja soveltuvat siksi paremmin Itämeren murto- parhaillaan kehittämässä menettelyjä merellisen
27988: vesiolosuhteisiin kuin Pohjanmeren olosuhtei- ympäristön riskinarviointiohjeiksi. Tässä työssä
27989: siin, missä niitä myös on sovellettu kuten esimer- Suomi muiden pohjoismaiden ohella pyrkii vai-
27990: kiksi Hollannissa. Biotestejä toksisuuden selvit- kuttamaan siihen, että myös Itämeren erityispiir-
27991: tämiseksi kehitetään Suomessa ja muualla. Sak- teet voidaan ottaa huomioon kemikaalien ympä-
27992: san ympäristövirasto kokoaa tietoa biotesteistä ja ristöriskejä arvioitaessa.
27993:
27994:
27995:
27996: Helsingissä II päivänä heinäkuuta 2000
27997:
27998: Ympäristöministeri Satu Hassi
27999:
28000:
28001:
28002:
28003: 5
28004: KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas Ministerns svar
28005:
28006:
28007:
28008:
28009: Tili riksdagens talman
28010:
28011: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Kriterierna är rätt outvecklade i Östersjölän-
28012: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- derna. Tyskland har kommit längst, vars kriterie-
28013: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anni- nivåer grundar sig på halterna i Waddenzee i
28014: ka Lapintie /vänst undertecknade skriftliga Nordsjön och binder endast förbundstatens myn-
28015: spörsmål SS 582/2000 rd: digheter och inte delstaterna. Vetenskapliga mo-
28016: tiveringar för kriterienivåerna har framförts på
28017: Varför har inte bedömningsgrunder och Nordsjöområdet, i synnerhet i Holland. Där har
28018: gränsvärden för de skadliga ämnen som man reglerat ett tjugotal ämnen. 1 de övriga Nord-
28019: ingår i muddringsmassorna utarbetats sjöländerna gäller kriterierna i allmänhet endast
28020: ännu, för tungmetaller och PCB.
28021: Finlands miljöcentral utarbetade ett förslag år
28022: är tillståndsförfarandet vid dumpning av 1998 om kvalitetskriterier för sediment för
28023: muddringsmassor tillräckligt, muddringsmassor som dumpas i havet Miljömi-
28024: blirförteckningen över de skadliga äm- nisteriet har sänt förslaget till de regionala cen-
28025: nen som ingår i muddringsmassorna tralerna för kännedom och beaktande. Förslaget
28026: omfattande, har senare kompletterats med andra ärnnen och
28027: övre gränsen för koppar har höjts.
28028: ämnar man reglera halten av skadliga En massa, vars halt av ett skadligt ämne över-
28029: ämnen botteT?färgen på stora fartyg skrider en "betydande" nivå, får enligt förslaget
28030: och inte dumpas fritt i havet Den betydande nivån,
28031: den högre kriterienivån i förslaget baserar sig på
28032: har man utfört tillräckligt oll?fattande de resultat som man erhållit av toxicitetsmodel-
28033: utredningar av bakgrundskoncentratio- ler i USA och Holland. Man har beaktat halterna i
28034: nen och toxicitetstester på olika sjöom- det belastade sedimentet samt de naturliga bak-
28035: råden i Finland med tanke på Öster- grundskoncentrationerna ( för metaller) i sedi-
28036: sjöns brackvattentyp? ment vid Finlands kust vid fastslåendet av nivån.
28037: Finlands miljöcentral ber av olika intressegrup-
28038: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
28039: per om utlåtanden om komplettering av förslaget
28040: föra följande:
28041: innan utgången av augusti år 2000. Förslaget be-
28042: Bedömningsarbetet av muddringsmassorna i Eu- handlas av miljöministeriet efter utlåtanderun-
28043: ropa varierar avsevärt Bedörnningsgrunderna dan. Ministeriet har enligt vattenlagen befogen-
28044: och gränsvärdena för de skadliga ämnen som in- het att meddela föreskrifter om bedömningskrite-
28045: går i muddringsmassorna bereds nationellt, dvs. rier och gränsvärden för sediment
28046: varje stat bereder sina egna kriterier, Samtidigt Tillståndsförfarandet vid dumpning av mudd-
28047: som man allmänt erkänner behovet av att harmo- ringsmassor har ändrat sedan miljöskyddslagen
28048: nisera olika länders kriterier, poängterar man å trädde i kraft 1.3.2000. Dumpningen av mudd-
28049: andra sidan betydelsen av lokala förhållanden. ringsmassor regleras fortfarande i vattenlagen.
28050: Vid förfarandet behandlas dumpningen enligt
28051:
28052:
28053: 6
28054: Ministems svar KK 582/2000 vp - Annika Lapintie /vas
28055:
28056:
28057: vattenlagen, men bestämmelsema om förorening Regleringen av antifoulingpreparat kommer
28058: av miljön i miljöskyddslagen skall beaktas. att bli strängare under de närmaste åren. Finland
28059: Östersjöns marina miljöskyddsavtal, dvs. Hel- deltar aktivt i de avtalsförhandlingar som pågår
28060: singforsavtalet från år 1992, som trädde i kraft inom ramen för Internationella sjöfartsorganisa-
28061: 17 .1.2000, innehåller anvisningar för dumpning tionen (IMO) om att förbjuda användningen av
28062: av muddringsmassor. Tillsyns- och tillstånds- antifoulingpreparat som innehåller organiska
28063: myndighetema är bundna vid de bestämmelser tennföreningar. Enligt det mål som ställts inom
28064: om dumpning som anges i anvisningen. IMO skall användningen av organiska tennfören-
28065: Förslaget om kvalitetskriterier för sediment ingar på alla fartyg upphöra vid utgången av år
28066: täcker i detta skede tungmetaller, arsen, PCB-för- 2003, och dessa målfårger får inte längre finnas
28067: eningar, DDT, PAH-föreningar och mineralolja. på fartygsskrovet år 2008. Avtalet kan senare in-
28068: Man känner till de högsta godkända haltema av begripa andra verksamma ämnen som ingår i
28069: dessa ämnen och man har uppgifter om att dessa målfårger och användningen av dessa bör be-
28070: halter finns i sediment vid Finlands kust. Ämnes- gränsas i hela världen. Eftersom de stora farty-
28071: förteckningen utvidgas vartefter behövlig infor- gen trafikerar över hela världen, är ett världsom-
28072: mation samlas. fattande avtal en väldigt viktig metod för att även
28073: Bestämmelsema om tillståndsförfarandet vid skydda Östersjön från de skador som fartygens
28074: dumpning är åtminstone till en början tillräckli- bottenfårger orsakar.
28075: ga och ger en grund för närmare bestämmelser. Europaparlamentets och rådets direktiv
28076: Tungmetallerna anses vara de mest allmänna 98/8/EG om utsläppande av biocidprodukter på
28077: indikatorema för förorening. När halterna av marknaden är en annan betydande metod vid reg-
28078: dessa ämnen är höga, kan man dra den slutsatsen leringen av antifoulingpreparat. I Finland har di-
28079: att det sannolikt förekommer andra skadliga äm- rektivet verkställts genom en ändring i kemika-
28080: nen i sedimentet. Man kan spåra dem på basis av lielagen 1198/1999, som trädde i kraft 13.5.2000.
28081: uppgifterna om belastningen eller genom att Direktivet fordrar att alla biocidpreparat, inklusi-
28082: mäta deras effekter med hjälp av biotester, även ve antifoulingpreparat, skall kontrolleras innan
28083: om inga gränsvärden för dem har fastställts. de släpps ut på marknaden. Medlemsstaterna kan
28084: En förteckning över ca 30 skadliga ämnen, för godkänna endast sådana preparat vars verksam-
28085: vilka nationella miljönormer skall fastslås, kom- ma ämnen har godkänts i bilaga I eller I A till di-
28086: mer i sinom tid att bifogas ramdirektivet för EU:s rektivet. Detaljerade uppgifter om ett verksamt
28087: vattenpolitik. Det är ännu osäkert om normer ämne eller preparat skall läggas fram för en ut-
28088: även för sjösediment skall fastslås med stöd av värdering av hälso- och miljörisker, effektivitet
28089: direktivet. Avsikten med direktivet är att det och brukbarhet innan de godkänns.
28090: skall, förutom insjöar och bottenvatten, täcka Biociddirektivet gäller inte i början de prepa-
28091: även kustvattnen. rat som innehåller verksamma ämnen och som
28092: Tills vidare har inte de giftiga bottenfårger funnits på marknaden innan 13.5.2000. Kommis-
28093: (s.k. antifoulingpreparat) som används på fartyg sionen har för avsikt att inleda ett bedömnings-
28094: och andra undervattenskonstruktioner reglerats program av gamla verksamma ämnen som skall
28095: ansenligt och dessa preparat har tidigare inte in- slutföras inom 10 år från föreskriven tid för verk-
28096: gått i förfarandet av ett förhandsgodkännande. ställandet av direktivet. I praktiken inleds be-
28097: Användningen av antifoulingpreparat som inne- dömningen av verksamma ämnen i antifouling-
28098: håller organiska tennföreningar på fartyg under preparat tidigast år 2005.
28099: 25 meter är förbjudna med stöd av kemikaliela- Antifoulingpreparaten orsakar direkta utsläpp
28100: gen av 1989. Däremot ar användningen av dessa av verksamma ämnen i vattenmiljön och de fles-
28101: preparat eller målfårger som innehåller andra ta av dem är synnerligen giftiga. Östersjöns eko-
28102: verksamma ämnen inte reglerad på stora fartyg. system är speciellt känslig för de skadeverkning-
28103: ar som orsakas av giftiga ärnnen, och ämnen som
28104:
28105:
28106: 7
28107: KK 582/2000 vp- Annika Lapintie /vas Ministems svar
28108:
28109:
28110: sönderdelas långsamt. Av dessa orsaker beslöt samlar information om biotestema och utfårdar
28111: man i samband med verkställandet av biociddi- en rekommendation av dessa för Helsingfors-
28112: rektivet i Finland att fordra att ett förhandsgod- kommissionens och skyddskommissionens för
28113: kännande enligt kemikalielagen skall redan inn- nordöstra Atlanten behov.
28114: an 1.1.2002 ansökas för de preparat som innehål- Miljöministeriet utarbetar och koordinerar ett
28115: ler gamla verksamma ämnen. Därefter är det me- program i enlighet med regeringsprogrammet
28116: ningen att Finlands miljöcentral skall bedöma med vilket man strävar efter att återställa Öster-
28117: miljöriskema av alla de antifoulingpreparat som sjöns ekologiska jämvikt och minska ansamling-
28118: finns på marknaden samt besluta om godkännan- en av miljögifter i näringskedjoma. Det pågår ett
28119: de av preparat och eventuella begränsningar be- projekt i Finlands miljöcentrals regi för att stöda
28120: träffande användningen. Då kan krav ställas även beredningen av programmet. Med hjälp av pro-
28121: på haltema av de verksamma ämnen som prepa- jektet strävar man efter att välja de mest skadliga
28122: raten innehåller eller på frigöringshastigheten. ämnen ur Östersjöns synvinkel och att prioritera
28123: Uppgifter till miljön om förekommandet och dem vid utarbetningen av åtgärder för minskning
28124: halterna av skadliga ämnen i Östersjön är brist- av utsläpp. Dessutom behandlas ett förslag i Fin-
28125: fålliga. Det finns ett begränsat antal bestående lands miljöcentral om att utveckla uppföljningen
28126: organiska miljögifter och metaller i uppföljning- av miljön och utsläpp av skadliga ämnen så, att
28127: en av miljön. Däremot finns det inte tillräcklig urvalet av de ämnen som uppföljs kunde utvid-
28128: information om de halter och utsläpp av flera be- gas. Förutsättningarna att följa upp utsläppen av
28129: stående föreningar och föreningar som ansamlas, skadliga ämnen och halterna i miljön förbättras i
28130: och som fortfarande är i användning. Kemikalier- och med verkställandet av den nya miljövårds-
28131: nas toxicitet i Östersjöns brackvattenförhållan- lagstiftningen och ramdirektivet för vattenpoliti-
28132: den har undersökts, men undersökningen har ut- ken (förslag till rådets och Europaparlamentets
28133: förts på ett fåtal organismer och ämnen. Man har direktiv om ramen för gemenskapens åtgärder
28134: emellertid samlat all tillgänglig information för angående vattenpolitiken) om vilket ett förlik-
28135: förslaget om kvalitetskriterier. På basis av denna ningsförfarande pågår för närvarande.
28136: information kunde man inte se eventuella regio- Förfaringsmetodema för direktiven om riskbe-
28137: nala skillnader vid Finlands kust. Maximihalter- dömning av den maritima miljön utvecklas för
28138: na för de högre kvalitetskriterierna baserar sig på tillfållet i riskbedömningsförfarandet av kemika-
28139: de tester som utförts på organismer i sötvatten lier enligt Europeiska gemenskapens lagstift-
28140: och lämpar sig därför bättre för brackvattenför- ning. Finland och de nordiska ländema strävar
28141: hållandena i Östersjön än för förhållandena i efter att Östersjöns särdrag tas i beaktande vid
28142: Nordsjön, där de tillämpats t.ex i Holland. Bio- bedömningen av miljöriskema av kemikalier i
28143: tester utvecklas i Finland och på andra håll för att detta arbete.
28144: reda ut toxiciteten. Tysklands miljöämbetsverk
28145:
28146:
28147:
28148: Helsingfors den 11 juli 2000
28149:
28150: Miljöminister Satu Hassi
28151:
28152:
28153:
28154:
28155: 8
28156: KK 583/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
28157:
28158:
28159:
28160:
28161: KIRJALLINEN KYSYMYS 583/2000 vp
28162:
28163: Puolustushallinnon kiinteistötoimi
28164:
28165:
28166:
28167:
28168: Eduskunnan puhemiehelle
28169:
28170: Valtiovarainministeriö on voimakkaasti ajanut henkilöstön asema. Miten henkilöstö otetaan vih-
28171: omistajuuden keskittämistä Valtion kiinteistölai- doin mukaan, kun suunnitellaan olennaisia uu-
28172: tokselle. Ratkaisu ei ole puolustusvoimien kan- delleenjärjestelyjä? On edelleen syytä kysyä,
28173: nalta perusteltu ja on vaarana, että järjestely nos- mitä etua valtiovarainministeriö näkee puolus-
28174: taa myös maanpuolustusbudjettia yhtiöitettävän tushallinnon rakennuslaitoksen siirtämisessä val-
28175: Valtion kiinteistölaitoksen tuloksen kasvun myö- tiovarainministeriön alaisuuteen ja onko jokin
28176: tä. Kysymyksiä herättää myös se, onko Valtion mahdollinen este sille, ettei laitos voisi toimia vi-
28177: kiinteistölaitoksesta tarkoitus tehdä todellinen rastona puolustusministeriön alaisuudessa tai
28178: jättimonopoli kiinteistömarkkinoille, jolloin osana puolustusvoimia. Puolustusvoimien tahol-
28179: vuokralaisen mahdollisuudet vaikuttaa vuokran ta on useissa keskusteluissa korostettu mm. tur-
28180: tasoon jäävät olemattomiksi. vallisuuteen ja maanpuolustuksen toimivuuteen
28181: Erikoista on myös asian läpiviennin peruste- liittyviä näkökohtia erillisen kiinteistötoimen
28182: lut. Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni kautta. Käsittelyn jäädessä vuoden 2001 talous-
28183: KK 239/2000 vp 4.4.2000 ministeri viittasi puo- arvion yhteydessä tapahtuvaksi ja esimerkiksi
28184: lustushallinnon kiinteistötyöryhmän muistioon, eduskunnan suhtautuessa kriittisesti aiottuihin
28185: jossa todettiin: "Ehdotuksen mukaisessa järjes- järjestelyihin voi tilanteessa syntyä toiminnalli-
28186: telmässä puolustusvoimien mahdollisuus valita sia ja taloudellisia haittoja.
28187: toimitilojen sijainti, määrä ja laatu lisääntyy."
28188: Miten tämä on ymmärrettävissä? Vaihtoehto on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28189: lähinnä teoreettinen. Onko valtiovarainministe- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
28190: riöllä tiedossa yksityisiltä markkinoilta vuokrat- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28191: tavana olevia kasarmialueita kaikkine niihin liit- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28192: tyvine infrastruktuureineen puolustusvoimien
28193: tarpeisiin? Puolustusvoimien kohteet ovat yleen- Miten on selvitetty puolustushallinnon
28194: sä täysin riippuvaisia myös omista it-järjestel- kannalta ne vaikutukset, joita puolustus-
28195: mistä, joten vapaa muuntelu paikasta toiseen hallinnon kiinteistötoimen siirtäminen
28196: vaatii myös aina investointeja tieto- ja informaa- Valtion kiinteistölaitokselle aiheuttaa
28197: tioverkkojen osalta. sekä
28198: Ajatus puolustusvoimista vapailla kiinteistö-
28199: markkinoilla shoppailevana ja valintoja tekevä- milloin ja miten valtiovarainministeriö
28200: nä asiakkaana on utopiaa. Erittäin keskeistä on ja hallitus aikovat toimittaa eduskun-
28201: myös varmistaa, kuinka turvataan omistajuuden nan käsittelyyn järjestelyn hyväksymi-
28202: siirron yhteydessä rakennuslaitoksen tehtävät ja sen?
28203:
28204:
28205:
28206: Versio 2.0
28207: KK 583/2000 vp - Kari Rajamäki /sd ym.
28208:
28209:
28210:
28211: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
28212:
28213: Kari Rajamäki /sd Tuija Nurmi /kok
28214: Jukka Gustafsson /sd Tapio Karjalainen /sd
28215: Jukka Vihriälä /kesk Matti Saarinen /sd
28216:
28217:
28218:
28219:
28220: 2
28221: Ministerin vastaus KK 583/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
28222:
28223:
28224:
28225:
28226: Eduskunnan puhemiehelle
28227:
28228: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolus-
28229: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tusjaostolle on 29.2.2000 selvitetty valmistelu-
28230: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jen senhetkistä vaihetta.
28231: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd Kuluneen kevään aikana valmisteluja on jat-
28232: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kettu valtiovarainministeriön ja puolustushallin-
28233: 583/2000 vp: non yhteistyönä Puolustushallinnon kiinteistö-
28234: työryhmän muistiossa esitettyjen vaihtoehtojen
28235: Miten on selvitetty puolustushallinnon pohjalta. Tällöin on mm. selvitetty puolustushal-
28236: kannalta ne vaikutukset, joita puolustus- linnon kiinteistöomaisuutta ja sen käyttötarkoi-
28237: hallinnon kiinteistötoimen siirtäminen tuksia, kiinteistötoimen eri osa-alueiden erilaisia
28238: Valtion kiinteistölaitokselle aiheuttaa organisointivaihtoehtoja sekä ohjaus- ja johta-
28239: sekä misjärjestelyjä, käyttäjien eli puolustusvoimien
28240: tarpeita ajatellen omaisuuden käyttöä ja osallis-
28241: milloin ja miten valtiovarainministeriö tumista omistajaohjaukseen, valmiuteen ja va-
28242: ja hallitus aikovat toimittaa eduskun- rautumiseen liittyviä kysymyksiä sekä lainsää-
28243: nan käsittelyyn järjestelyn hyväksymi- dännön mahdollisia muutos- ja täydennystarpei-
28244: sen? ta. Lisäksi on alustavasti pyritty arvioimaan ta-
28245: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- loudellisia vaikutuksia. Näiden yleisten selvitys-
28246: ti seuraavaa: ten valmistuttua asia käsitellään hallituksen
28247: omistajaohjausta koskevien periaatteiden mukai-
28248: Kysymys liittyy valtion kiinteistöstrategian to- sesti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
28249: teuttamiseen puolustusministeriön hallinnonalan Vasta talouspoliittisen ministeri valiokunnan
28250: osalta, josta aiemmin on jo annettu vastaukset kannanottojen pohjalta voidaan käynnistää varsi-
28251: kolmeen kirjalliseen kysymykseen: vastaus kan- nainen yksityiskohtainen valmistelutyö sekä ar-
28252: sanedustaja Lauri Oinosen ym. kirjalliseen kysy- vioida mahdollista toteuttamisaikataulua. Toteu-
28253: mykseen KK 139/2000 vp 14.3.2000, vastaus tuessaan muutos edellyttää hallituksen esityksiä
28254: kansanedustaja Jukka Vihriälän ym. kirjalliseen eduskunnalle sekä lainsäädäntömuutoksiksi että
28255: kysymykseen KK 184/2000 vp 28.3.2000 sekä talousarviomuutoksiksi, jotka voinevat toteutua
28256: vastaus kansanedustaja Kari Rajamäen kirjalli- aikaisintaan vuoden 2002 talousarvioesityksen
28257: seen kysymykseen KK 239/2000 vp 4.4.2000. valmistelun yhteydessä.
28258: Lisäksi eduskunnan puolustusvaliokunnalle ja
28259:
28260:
28261:
28262: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000
28263:
28264: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
28265:
28266:
28267:
28268:
28269: 3
28270: KK 583/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym. Ministems svar
28271:
28272:
28273:
28274:
28275: Tili riksdagens talman
28276:
28277: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Under vårens lopp har förberedelsema fortsatt
28278: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- i samarbete mellan finansministeriet och för-
28279: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari svarsförvaltningen, och utgångspunkten har då
28280: Rajamäki /sd m.fl. undertecknade skriftliga varit de altemativ som framlagts i promemorian
28281: spörsmål SS 583/2000 rd: av Försvarsförvaltningens fastighetsarbets-
28282: grupp. På detta vis har man kartlagt bl.a. för-
28283: Hur har man för försvarsförvaltningens svarsförvaltningens fastighetsegendom och vad
28284: del rett ut de konsekvenser som över:fö- denna egendom används till, organiseringsalter-
28285: ringen av försvarsförvaltningens fastig- nativen samt stymings- och ledningsarrange-
28286: hetsväsen tili Statens fastighetsverk mangen för olika delområden inom fastighetsvä-
28287: medförsamt sendet, användamas, dvs. försvarsmaktens be-
28288: hov med tanke på egendomens användning och
28289: hur och när ämnar finansministeriet och deltagandet i ägarstyrning, frågor beträffande be-
28290: regeringen föra godkännandet av ar- redskap och förberedelser samt eventuella behov
28291: rangemangen tili riksdagen? av att ändra och komplettera lagstiftningen.
28292: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Dessutom har man preliminärt försökt uppskatta
28293: föra följande: de ekonomiska konsekvenserna. När de här all-
28294: männa utredningarna är klara behandlas ärendet i
28295: Spörsmålet hänför sig till genomförandet av sta- finanspolitiska ministerutskottet i enlighet med
28296: tens fastighetsstrategi i fråga om försvarsministe- principerna om ägarstyrning. Det är först utgåen-
28297: riets förvaltningsområde, och svar på tre skriftli- de från finanspolitiska ministerutskottets ställ-
28298: ga spörsmål om detta har getts redan tidigare: den ningstaganden som det egentliga, detaljerade be-
28299: 14 mars 2000 svar på riksdagsledamot Lauri Oi- redningsarbetet kan börja och först då kan man
28300: nonens m.fl. skriftliga spörsmål SS 139/2000 rd, uppskatta en möjlig tidtabell för förverkligandet.
28301: den 28 mars 2000 svar på riksdagsledamot Jukka Ändringen förutsätter att regeringen avlåter pro-
28302: Vihriäläs m.fl. skriftliga spörsmål SS 184/2000 positioner till riksdagen med förslag till ändring-
28303: rd samt den 4 april 2000 svar på riksdagsledamot ar av både lagstiftning och budget. Dessa änd-
28304: Kari Rajamäkis skriftliga spörsmål SS 239/2000 ringar kan i så fall förverkligas tidigast i sam-
28305: vp. Dessutom har man den 29 februari 2000 för band med beredningen av budgetpropositionen
28306: riksdagens försvarsutskott och finansutskottets för 2002.
28307: säkerhets- och försvarsdelegation klargjort i vil-
28308: ket skede förberedelserna just då befann sig.
28309:
28310:
28311:
28312: Helsingforsden 13 juli 2000
28313:
28314: Finansminister Sauli Niinistö
28315:
28316:
28317: 4
28318: KK 584/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
28319:
28320:
28321:
28322:
28323: KIRJALLINEN KYSYMYS 584/2000 vp
28324:
28325: Maatilalla asuvan opiskelijan työttömyysturva
28326: kesäaikana
28327:
28328:
28329:
28330:
28331: Eduskunnan puhemiehelle
28332:
28333: On tullut esille muutama maaseudun opiskelevia Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28334: naisia koskeva tulkinta, jossa naishenkilöt, joi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28335: den tiloilta maanviljelys on loppunut, rinnaste- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28336: taan yrittäjiksi, ja näin ollen heillä ei ole kesäai- vaksi seuraavan kysymyksen:
28337: kana työttömyysturvaa. Maaseutupoliittisesti on
28338: huolestuttavaa, mikäli tilalla asuminen - vaik- Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei opiske-
28339: ka tilalla ei harrasteta maataloutta lainkaan - lija jää ~vöttömyysturvan ulkopuolelle
28340: tulkitaan siten, että opiskelija saa toimeentulon- asuessaan tilalla, jolla maanviljelys on
28341: sa maatilalta ja hänet rinnastetaan yrittäjäksi. loppunut eikä asuminen johda
28342: Tämä tulkinta lisää paineita maaseudulta pois- automaattisesti yrittäjäluokitteluun?
28343: muuttoon. Tulkinta aikoinaan kotona työtä teh-
28344: neitä ja lapsensa hoitaneita maaseudun naisia
28345: kohtaan ei ole oikeudenmukainen.
28346:
28347:
28348: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
28349:
28350: Kari Rajamäki /sd
28351:
28352:
28353:
28354:
28355: Versio 2.0
28356: KK 584/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerin vastaus
28357:
28358:
28359:
28360:
28361: Eduskunnan puhemiehelle
28362:
28363: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nyt opintonsa. Korkeakouluopiskelijana on oi-
28364: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- keus työttömyysturvaan myös silloin, kun hän on
28365: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään
28366: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd vuoden ajaksi.
28367: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttömän
28368: 584/2000 vp: henkilön toimeentulon turvaamiseksi ja työttö-
28369: myydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten
28370: Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei opiske- korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Opintojen ai-
28371: lija jää työttömyysturvan ulkopuolelle kainen toimeentulo on turvattu opintososiaalisil-
28372: asuessaan tilalla, jolla maanviljelys on la etuuksilla. Päätoiminen opiskelija saa opinto-
28373: loppunut eikä asuminen johda jaan varten opintotukea, joka on hänen pääasial-
28374: automaattisesti yrittäjäluokitteluun? lisen toimeentulonsa lähde. Päätoimisella opis-
28375: kelijana ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan
28376: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- myöskään opiskelun lomajaksoina.
28377: ti seuraavaa: Työttömyysturvalain säännösten mukaan hen-
28378: Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoi- kilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan sil-
28379: mistoon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä hake- tä ajalta, jona hän työllistyy yritystoiminnassa tai
28380: valla, työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yritys-
28381: on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole toimintaa pidetään päätoimisena, jos toiminnan
28382: voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa vaatima työmäärä on niin suuri, että se on estee-
28383: koulutukseen. nä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yrityk-
28384: Henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä senä pidetään myös maatalousyritystä. Myös
28385: eikä ole siten oikeutettu työttömyysturvaan pää- henkilöä, joka työskentelee perheenjäsenensä
28386: toimisen opiskelun ajalta. Päätoimisena opiske- yrityksessä, pidetään yritystoimintaa harjoittava-
28387: luna pidetään aina työttömän henkilön aloittamia na henkilönä, vaikka hänellä itsellään ei olisi
28388: tutkinnon suorittamiseen tähtääviä opintoja. osuutta yrityksessä. Lain mukaan perheenjäse-
28389: Henkilön työttömänä aloittamaa muuta opiske- neksi katsotaan yrityksessä työskentelevän hen-
28390: lua pidetään päätoimisena, jos opintojen vaatima kilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lap-
28391: työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoai- si, lapsenlapsi ja isovanhempi.
28392: kaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttö-
28393: yleisesti sovellettavin ehdoin. Lisäksi koulutusta myysturvaan, kun taas sivutoimiseksi katsottava
28394: pidetään aina päätoimisena, jos koulutus- tai ope- yritystoiminta ei yleensä estä työttömyysturvan
28395: tussuunnitelman edellyttämä työmäärä on keski- saamista. Arvioitaessa henkilön työllistymistä
28396: määrin vähintään 25 opetustuntia viikossa tai perheenjäsenen yrityksessä ensisijainen merki-
28397: keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa kuu- tys annetaan hänen työhistorialleen yritystoimin-
28398: kaudessa. Henkilön, joka on aiemmin opiskellut nan ulkopuolella. Tällä hän voi osoittaa, ettei toi-
28399: päätoimisesti, opiskelu katsotaan päätoimiseksi minta yrityksessä ole päätoimista. Ratkaistaessa
28400: siihen saakka, kun hän on todisteellisesti päättä- henkilön työllistymistä maatalousyrityksessä va-
28401:
28402:
28403: 2
28404: Ministerin vastaus KK 584/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
28405:
28406:
28407: litusasteiden ratkaisukäytännössä merkitystä on lopettanut taikka toiminta tai oma työ on ollut yh-
28408: annettu muun muassa tilan koolle, tuotantosuun- denjakoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden
28409: nalle, muiden tilalla asuvien työkykyisyydelle ajan.
28410: sekä hakijan saamalle koulutukselle. Pelkästään Vastauksena kansanedustaja Rajamäen kysy-
28411: tilalla asuminen ei tee maatalousyrittäjän per- mykseen totean, että päätoimista opiskelua ei
28412: heenjäsenestä päätoimista yrittäjää. voimassa olevien säännösten mukaan voi rahoit-
28413: Henkilön, joka aikaisemmin on työllistynyt taa työttömyysturvana eikä hallituksella tältä
28414: päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaa- osin ole suunnitteilla muutoksia lainsäädäntöön.
28415: valla tavalla omassa työssään, katsotaan työllis- Kysymyksen loppuosan osalta totean, että pel-
28416: tyvän siinä päätoimisesti siihen ajankohtaan asti, kästään asuminen maanviljelystilalla ei nykyisin-
28417: jona hän on todistettavasti toiminnan kokonaan kään johda yrittäjäluokitukseen.
28418:
28419:
28420:
28421: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
28422:
28423: Työministeri Tarja Filatov
28424:
28425:
28426:
28427:
28428: 3
28429: KK 584/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministems svar
28430:
28431:
28432:
28433:
28434: Tili riksdagens talman
28435:
28436: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gad till arbetslöshetsskydd även i det fall att han
28437: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bevisligen har avbrutit sina studier för minst ett
28438: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari år.
28439: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål Arbetslöshetsdagpenning betalas för att tryg-
28440: SS 584/2000 rd: ga en arbetslös persons utkomst och för att ersät-
28441: ta eller lindra de ekonomiska förluster som ar-
28442: Vad ämnar regeringen göra för att stu- betslösheten förorsakat. Utkomsten under studie-
28443: derande inte lämnas utanför arbetslös- tiden har tryggats genom studiesociala förmåner.
28444: hetsskyddet då de bor på en gård där En heltidsstuderande får för sina studier studie-
28445: jordbruket har upphört och att boendet stöd, vilket är källan för hans huvudsakliga ut-
28446: inte automatiskt leder tili företagarklas- komst. En heltidsstuderande är inte berättigad till
28447: sificering? arbetslöshetsdagpenning ens under semesterperi-
28448: odema.
28449: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Enligt bestämmelsema i lagen om utkomst-
28450: föra följande: skydd för arbetslösa är en person inte berättigad
28451: Berättigad till arbetslöshetsdagpenning är till ar- till arbetslöshetsdagpenning under den tid då han
28452: betskraftsbyrån anmäld, arbetsför arbetslös per- idkar företagsverksamhet eller är på motsatt sätt
28453: son som söker heltidsarbete, står till arbetsmark- sysselsatt i sitt eget arbete. Företagsverksamhe-
28454: nadens förfogande och inte har kunnat anvisas ar- ten anses ske på heltid, ifall den arbetsmängd
28455: bete eller utbildning. verksamheten kräver är så stor att den utgör hin-
28456: Personen står inte till arbetsmarknadens förfo- der för mottagande av heltidsarbete. Som företag
28457: gande och är sålunda inte berättigad till arbets- anses även lantbruksföretag. Också en person
28458: löshetsskydd under heltidsstudier. Examensin- som arbetar i sin familjemedlems företag anses
28459: riktade studier som inleds av en arbetslös person som en person som idkar företagsverksamhet,
28460: anses alltid som heltidsstudier. Andra studier även om han själv inte har någon andel i företa-
28461: som inleds av en arbetslös person anses som hel- get. Enligt lagen anses som familjemedlem ma-
28462: tidsstudier, ifall den arbetsmängd som studiema kan eller maken till en person som arbetar i ett fö-
28463: kräver är så stor att den utgör hinder för motta- retag samt ett bam, ett bambam och en far- eller
28464: gande av heltidsarbete på villkor som allmänt morförälder som bor i samma hushåll.
28465: tillämpas på arbetsmarknaden. Därtill anses ut- En heltidsföretagare är inte berättigad till ar-
28466: bildning alltid som heltidsutbildning, ifall den ar- betslöshetsskydd, medan åter företagsverksam-
28467: betsmängd som utbildnings- eller läroplanen för- het som anses som bisyssla i allmänhet inte hin-
28468: utsätter är i genomsnitt minst 25 lektioner per drar mottagande av arbetslöshetsskydd. Då man
28469: vecka eller i genomsnitt minst tre studieveckor bedömer en persons sysselsättning i en familje-
28470: per månad. För en person som tidigare studerat medlems företag, ges primär betydelse åt perso-
28471: på heltid anses studiema vara heltidsstudier ända nens arbetshistoria utanför företagsverksamhe-
28472: till dess att personen i fråga bevisligen slutfört ten. Genom denna kan han påvisa att verksamhe-
28473: sina studier. En högskolestuderande är herätti- ten i företaget inte är hans huvudsyssla. Då man
28474:
28475:
28476: 4
28477: Ministerns svar KK 584/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
28478:
28479:
28480:
28481: fastslår personens sysselsättning i ett lantbruks- helt upphört med verksamheten eller då verksam-
28482: företag, har besvärsinstansernas avgörandeprax- heten eller det egna arbetet varit avbrutet i ett
28483: is varit den att vikt fåsts bl.a. vid gårdens storlek, sträck i fyra månaders tid.
28484: produktionsinriktningen, arbetsförmågan hos de Som svar på riksdagsledamot Rajamäkis
28485: övriga som bor på gården samt ansökandens ut- spörsmål konstaterar jag att heltidsstudier enligt
28486: bildning. Att enbart bo på gården gör inte en lant- gällande bestämmelser inte kan finansieras med
28487: bruksföretagares familjemedlem till heltidsföre- arbetslöshetsskydd, inte heller har regeringen i
28488: tagare. detta avseende planer på att ändra lagstiftningen.
28489: En person som tidigare idkat företagsverksam- Vad gäller slutet av spörsmålet konstaterar jag att
28490: het som huvudsyssla eller på motsvarande sätt enbart boende på en jordbrukslägenhet inte hel-
28491: varit sysselsatt i eget arbete anses vara sysselsatt ler för närvarande leder till företagarklassifice-
28492: på heltid ända till den tidpunkt då han bevisligen ring.
28493:
28494:
28495:
28496: Helsingfors den 4 juli 2000
28497:
28498: Arbetsminister Tarja Filatov
28499:
28500:
28501:
28502:
28503: 5
28504: KK 585/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
28505:
28506:
28507:
28508:
28509: KIRJALLINEN KYSYMYS 585/2000 vp
28510:
28511: Valtion irtisanoutuminen Vuosaaren sataman
28512: edellyttämien rautatieinvestointien rahoittami-
28513: sesta
28514:
28515:
28516:
28517:
28518: Eduskunnan puhemiehelle
28519:
28520: Ns. Natura-esteen poistuttua Helsingin kaupunki Tähän hankepakettiin ei kerta kaikkiaan voi
28521: on ryhtynyt toteuttamaan Vuosaaren satamahan- sisältyä Vuosaaren sataman kaltaista paikallista
28522: kettaan. Vaikka yksityiskohtaisia, luotettavia rautatiehanketta. Valtion ei tule osallistua Vuo-
28523: kustannusarvioita ei ole laadittu eikä maksusi- saaren mahdollisen sataman edellyttämien rauta-
28524: toumusta valtion puolelta annettu, Helsingin kau- teiden rakentamiskustannuksiin. Tämä on syytä
28525: pungin virkamiesjohto tietää ilmoittaa, "kuinka saattaa mahdollisimman pian Helsingin kaupun-
28526: paljon (n. 220 Mmk) valtio joutuu osuutenaan gin päättäjien tietoon, jotta heillä ei ole katteetto-
28527: hankkeesta maksamaan". mia odotuksia tämän osarahoituksen järjestymi-
28528: Valtiolla on edessään todella mittavat rautatie- sen suhteen.
28529: hankkeet, joita raakaöljyn hinnan pysyvä nousu
28530: voimakkaasti nopeuttaa. Maan eteläpuoliskon ns. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28531: välikenttien lentoliikenne on joko loppunut tai jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28532: loppuu ennen pitkää. Näin ollen on täysin välttä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28533: mätöntä saada nopeat junavuorot Vaasaan, vaksi seuraavan kysymyksen:
28534: Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon ja Joensuuhun
28535: (yhteysliikenteenä Savonlinnaan). Kerava- Aikooko hallitus ilmoittaa Helsingin
28536: Lahti-oikorata on olennainen osa nopeiden yh- kaupungille, että valtiolla ei ole mah-
28537: teyksien ratahankekokonaisuutta. Ratojen säh- dollisuutta osallistua Vuosaaren sata-
28538: köistys ja peruskunnostus on saatava niin ikään man rakentamisen edellyttämien rauta-
28539: vietyä loppuun. teiden rakentamiskustannuksiin?
28540:
28541:
28542: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
28543:
28544: Erkki Pulliainen /vihr
28545:
28546:
28547:
28548:
28549: Versio 2.0
28550: KK 585/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
28551:
28552:
28553:
28554:
28555: Eduskunnan puhemiehelle
28556:
28557: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa vontajärjestelmä täydennetään kaikki tärkeim-
28558: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mät radat kattavaksi vuoteen 2005 mennessä.
28559: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Muita lähivuosien painopistealueita ovat taso-
28560: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen risteysten poistaminen, ratojen sähköistäminen,
28561: /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ratapihojen parantaminen ja nopeustason nosto.
28562: 585/2000 vp: Helsingin satama on Suomen tärkein tuonti- ja
28563: matkustajasatama. Sen kehittäminen on välttä-
28564: Aikooko hallitus ilmoittaa Helsingin mätöntä Helsingin talousalueen elinkeinoelämän
28565: kaupungille, että valtiolla ei ole mah- kannalta. Vuosaareen keskitettävä tavarasatama
28566: dollisuutta osallistua Vuosaaren sata- on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Vuosaa-
28567: man rakentamisen edellyttämien rauta- ren satamahanke on osa EU:n priorisoimaa Poh-
28568: teiden rakentamiskustannuksiin? jolan kolmio -hankekokonaisuutta, joka toimii
28569: linkkinä Pohjolan pääkaupunkien välillä. Vuo-
28570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- saaren satama parantaa Suomen yhteyksiä Itäme-
28571: ti seuraavaa: ren kaupunkeihin ja Euroopan ydinalueille.
28572: Radanpidon painopiste on lähivuosina rataver- Eduskunta on kevään lisätalousarviossaan
28573: kon kunnon parantamisessa. Korvausinvestointi- päättänyt myöntää 10 miljoonaa markkaa Vuo-
28574: kasaumaa pyritään purkamaan ja tarvetta rataver- saaren sataman liikenneyhteyksienjatkosuunitte-
28575: kon paino- ja nopeusrajoituksiin näin vähentä- luun. Helsingin Satama on varautunut vastavuo-
28576: mään. Laajennus- ja korvausinvestoinnit kohdis- roisesti omassa talousarviossaan sataman liiken-
28577: tetaan rataverkolle turvallisuuden, muun liiken- neyhteyksien suunnittelun jatkamiseen. Vuosaa-
28578: teen tarpeen ja radan teknisen kunnon perusteel- ren sataman liikenneyhteyksien suunnittelukus-
28579: la. tannukset jaetaan puoliksi Helsingin kaupungin
28580: Rataverkon kunnon palauttamisen edetessä ja ja valtion kesken.
28581: liikennerajoitusten vähentyessä tärkeimpiä rata- Vuosaaren sataman edellyttämien liikenne-
28582: osia voidaan alkaa parantaa akselipainoltaan 25 väylien rakennuskustannuksien jakamisesta val-
28583: tonnin kuljetukset salliviksi. tion ja Helsingin kaupungin kesken laaditaan
28584: Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan erillinen sopimus. Vuosaaren sataman liiken-
28585: mm. junien automaattista kulunvalvontajärjestel- neyhteyksien toteuttamisesta kokonaisuutena
28586: mää laajentamalla. Kaikki vilkkaimmin liiken- voidaan päättää eduskunnassa sen jälkeen kun
28587: nöidyt rataosat ovat automaattisen kulunvalvon- edellytykset hankkeen käynnistämiselle ovat
28588: tajärjestelmän piirissä vuonna 2001. Kulunval- muilta osin olemassa.
28589:
28590:
28591:
28592: Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2000
28593:
28594: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
28595:
28596:
28597: 2
28598: Ministerns svar KK 585/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
28599:
28600:
28601:
28602:
28603: Tili riksdagens talman
28604:
28605: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tågkontroll kompletteras så att det före 2005
28606: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- täcker alla de viktigaste banorna.
28607: rådet översänt följande av riksdagsledamot Andra viktiga projekt inom de närmaste åren
28608: Erkki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga är att avskaffa plankorsningarna, elektrifiera ba-
28609: spörsmål SS 585/2000 rd: norna, förbättra bangårdarna och höja hastighe-
28610: terna.
28611: Amnar regeringen meddela Helsingfors Helsingfors hamn är Finlands viktigaste im-
28612: stad att staten inte har möjligheter att port- och passagerarhamn. Det är nödvändigt att
28613: delta i kostnaderna för dragningen av utveckla den med tanke på näringslivet inom
28614: den järnväg som krävs för byggandet av Helsingfors ekonomiska region. Godshamnen,
28615: Nordsjö hamn? som koncentreras tili Nordsjö, är ett betydande
28616: projekt på riksplanet. Hamnprojektet i Nordsjö
28617: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- utgör en del av projekthelheten Nordiska Triang-
28618: föra följande: eln, som EU prioriterar och som tjänstgör som
28619: Tyngdpunkten i banhållningen ligger under de länk mellan Nordens huvudstäder. Hamnen i
28620: närmaste åren på en förbättring av bannätet. Må- Nordsjö förbättrar Finlands förbindelser tili Öst-
28621: let är att få bukt med anhopningen av reinveste- ersjöstäderna och Europas kärnområden.
28622: ringar och på så sätt minska behovet av vikt- och Riksdagen beslutade i vårens tiliäggsbudget-
28623: hastighetsbegränsningar på nätet. Hur reinveste- proposition att bevilja 10 milj. mk tili den fortsat-
28624: ringarna och investeringarna för utbyggnad för- ta planeringen av trafikförbindelserna tili Nord-
28625: delas på bannätet avgörs av säkerhetsaspekter, sjö hamn. Helsingfors Hamn har i gengäld i sin
28626: den övriga trafikens behov och banans tekniska egen budget förberett sig på att fortsätta plane-
28627: skick. ringen av trafikförbindelserna tili hamnen. Kost-
28628: I och med att arbetet med att återställa bannä- naderna för planeringen av trafikförbindelserna
28629: tet i gott skick framskrider och trafikbegräns- tili Nordsjö hamn delas lika mellan Helsingfors
28630: ningarna minskar kan man börja förbättra de vik- stad och staten.
28631: tigaste banavsnitten så att de tillåter transporter Ett separat avtal görs upp om fördelningen av
28632: med ett axeltryck på 25 ton. byggnadskostnaderna för de trafikleder som be-
28633: Säkerheten inom järnvägstrafiken förbättras hövs för Nordsjö hamn. Ett helhetsbeslut om tra-
28634: bl.a. genom utbyggnad av systemet med automa- fikförbindelserna tili Nordsjö hamn kan fattas i
28635: tisk tågkontroll. Alla livligast trafikerade banav- riksdagen när det tili övriga delar finns förutsätt-
28636: snitt kommer att omfattas av den automatiska ningar att påbörja projektet.
28637: tågkontrollen 2001. Systemet med automatisk
28638:
28639:
28640:
28641: Helsingfors den 27 juni 2000
28642:
28643: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
28644:
28645: 3
28646: KK 586/2000 vp - Marja Tiura /kok
28647:
28648:
28649:
28650:
28651: KIRJALLINEN KYSYMYS 586/2000 vp
28652:
28653: Lapsen yksityisen ja kunnallisen hoidon valin-
28654: tamahdollisuudet kotihoidon rinnalla
28655:
28656:
28657:
28658:
28659: Eduskunnan puhemiehelle
28660:
28661: Yksityisen kotihoidon tuen saannin edellytykse- via taloudellisia menetyksiä vanhempien lasten
28662: nä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, jota pudotessa kokonaan hoidon tukien ulkopuolelle.
28663: ei hoideta kunnan järjestämässä päivähoidossa. Vanhemmat joutuvat useimmiten tekemään
28664: Kotihoidon tukea maksetaan myös perheen muis- huomattavia uhrauksia halutessaan hoitaa pientä
28665: ta alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan sa- lastaan kotona esimerkiksi kolmivuotiaaksi asti.
28666: malla tavalla. Yksityisen hoidon tukea taas mak- Näitä uhrauksia ovat esimerkiksi työpaikoilla
28667: setaan alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestä- tehtävät järjestelyt ja tietysti palkkatulojen pie-
28668: miseksi vanhemman osoittamalle yksityisen hoi- nentyminen. Vanhempia ei pitäisikään yhteis-
28669: don tuottajalle. Jos perheelle myönnetään koti- kunnan toimesta "rangaista" heidän halustaan
28670: hoidon tuki esim. nuorimmasta alle 3-vuotiaasta hoitaa lapsensa kotona. Julkisen ja yksityisen
28671: lapsesta, perhe ei voi saada yksityisen hoidon tu- hoidon valintamahdollisuudet pitäisi taata per-
28672: kea muistakaan lapsista. Kuitenkin tällaisessa ti- heille kaikissa tilanteissa.
28673: lanteessa perheen vanhemmille lapsille taataan
28674: kunnallinen päivähoitopaikka. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28675: On kuitenkin tapauksia, joissa hyvinkin perus- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28676: telluista syistä vanhemmat haluaisivat hoitaa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28677: nuorimmat lapsensa kotona esimerkiksi juuri vaksi seuraavan kysymyksen:
28678: kolmivuotiaiksi asti ja samanaikaisesti valita
28679: vanhemmille lapsille kunnallisen päivähoidon si- Mitä hallitus aikoo tehdä, että perheille
28680: jasta yksityisen hoidon tuottajan. Tämä on toki taattaisiin paremmin vapaus valita jul-
28681: mahdollista, mutta aiheuttaa perheelle huomatta- kisen ja yksityisen lastenhoidon välillä
28682: kaikissa tilanteissa?
28683:
28684:
28685: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
28686:
28687: Marja Tiura /kok
28688:
28689:
28690:
28691:
28692: Versio 2.0
28693: KK 586/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
28694:
28695:
28696:
28697:
28698: Eduskunnan puhemiehelle
28699:
28700: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
28701: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
28702: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28703: vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok Olen vastannut aiemmin samansisältöiseen kan-
28704: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sanedustaja Viitasen esittämään kirjalliseen ky-
28705: 586/2000 vp: symykseen KK 518/2000 vp todeten, ettei sosiaa-
28706: li-ja terveysministeriön näkemyksen mukaan ole
28707: Mitä hallitus aikoo tehdä, että perheille tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön
28708: taattaisiin paremmin vapaus valita jul- muuttamiseksi kysymyksessä esiin nostetun
28709: kisen ja yksityisen lastenhoidon välillä asian johdosta. Tilanteessa ei ole tapahtunut
28710: kaikissa tilanteissa? muutosta.
28711:
28712:
28713:
28714: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2000
28715:
28716: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
28717:
28718:
28719:
28720:
28721: 2
28722: Ministems svar KK 586/2000 vp - Marja Tiura /kok
28723:
28724:
28725:
28726:
28727: Tili riksdagens talman
28728:
28729: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
28730: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
28731: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mar-
28732: ja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål Jag har tidigare svarat på ett av riksdagsledamot
28733: SS 586/2000 rd: Viitanen ställt skriftligt spörsmål SS 518/2000 rd
28734: med samma innehåll och konstaterat att social-
28735: Vad ämnar regeringen göra för att fa- och hälsovårdsministeriet inte anser att det finns
28736: miljer bättre skulle garanteras frihet att något behov av att vidta åtgärder för att ändra
28737: i alla situationer välja mellan offentlig lagstiftningen med anledning av den sak som tas
28738: och privat barnavård? upp i spörsmålet. Läget har inte förändrats.
28739:
28740:
28741:
28742: Helsingfors den 7 juli 2000
28743:
28744: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
28745:
28746:
28747:
28748:
28749: 3
28750: KK 587/2000 vp- Marja Tiura /kok
28751:
28752:
28753:
28754:
28755: KIRJALLINEN KYSYMYS 587/2000 vp
28756:
28757: BBA-tutkintojen tutkintotodistukset
28758:
28759:
28760:
28761:
28762: Eduskunnan puhemiehelle
28763:
28764: Suomessa ainoastaan suomen-ja ruotsinkielinen opiskelija päätyy jossain vaiheessa hakemaan
28765: tutkintotodistus voi tällä hetkellä olla virallinen. töitä ulkomailta. Toisaalta virallinen suomenkie-
28766: Nykyään vieraalla kielellä suoritettavasta tutkin- linen tai vastaavasti ruotsinkielinen tutkintoto-
28767: nosta saa kaksi todistusta, joista toinen on viral- distus voi osoittautua tarpeelliseksi näille opiske-
28768: linen ja toinen käännös. Näin esimerkiksi BBA- lijoille heidän hakiessaan töitä kotimaasta.
28769: tutkintoa suorittavien ammattikorkeakouluopis-
28770: kelijoiden englanninkielisen tutkinnon englan- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28771: ninkielisessä tutkintotodistuksessa lukee "trans- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28772: lation". Englanninkielisestä tutkinnosta pitäisi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28773: automaattisesti saada myös englanninkielinen to- vaksi seuraavan kysymyksen:
28774: distus, joka on alkuperäinen, ei jäljennös.
28775: Erityisesti englannin kielellä suoritettavat tut- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
28776: kinnot ovat yleistyneet maassamme viime vuosi- tyä, että vieraalla kielellä tutkintonsa
28777: kymmenien aikana. Tämä kehitys vastaakin hy- suorittanut opiskelija saa kaksi virallis-
28778: vin sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpei- ta versiota tutkintotodistuksestaan: suo-
28779: ta- onhan useassa yrityksessä englanti sisäises- men- tai ruotsinkielisen sekä tutkinnon
28780: sä raportoinnissa käytetty kieli, ja samoin moni suorittamiskielellä kirjoitetun tutkinto-
28781: todistuksen?
28782:
28783:
28784: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
28785:
28786: Marja Tiura /kok
28787:
28788:
28789:
28790:
28791: Versio 2.0
28792: KK 587/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
28793:
28794:
28795:
28796:
28797: Eduskunnan puhemiehelle
28798:
28799: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
28800: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
28801: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28802: vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok Virallisia asiakirjoja, kuten korkeakoulujen tut-
28803: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kintotodistuksia voidaan nykyisen lainsäädän-
28804: 587/2000 vp: nön mukaan antaa ainoastaan maan virallisilla
28805: kielillä. Hallituksen tietoon ei ole tullut, että vie-
28806: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo n)h- raalla kielellä tutkinnon suorittaneelle olisi koi-
28807: tyä, että vieraalla kielellä tutkinto;1sa tunut ongelmia siitä, että vieraskielinen tutkinto-
28808: suorittanut opiskelija saa kaksi virallis- todistus on käännös.
28809: ta versiota tutkintotodistuksestaan: suo- Näin ollen hallitus ei katso tarpeelliseksi
28810: men- tai ruotsinkielisen sekä tutkinnon muuttaa nykyistä menettelytapaa.
28811: suorittamiskielellä kiTjoitetun tutkinto-
28812: todistuksen?
28813:
28814:
28815: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2000
28816:
28817: Opetusministerin sijainen
28818: Ministeri Suvi Linden
28819:
28820:
28821:
28822:
28823: 2
28824: Ministems svar KK 587/2000 vp- Marja Tiura /kok
28825:
28826:
28827:
28828:
28829: Tili riksdagens talman
28830:
28831: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
28832: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
28833: rådet översänt följande av riksdagsledamot
28834: Marja Tiura /saml undertecknade skriftliga Officiella dokument, såsom examensbetyg från
28835: spörsmål SS 587/2000 rd: högskolor, kan enligt nuvarande lagstiftning ut-
28836: fårdas endast på landets officiella språk. Det har
28837: Vilka åtgärder avser regeringen vidta inte kommit till regeringens kännedom att någon
28838: för att en studerande som har avlagt sin som avlagt examen på ett främmande språk skul-
28839: examen på ett främmande språk skall le ha haft problem på grund av att examensbety-
28840: kunna få två officiella versioner av exa- get är en översättning till det främmande språket.
28841: mensbetyget: ett examensbetyg på fin- Regeringen anser det därför inte nödvändigt
28842: ska eller svenska samt ett på det språk att ändra gällande förfaringssätt.
28843: som examen har avlagts på?
28844:
28845:
28846: Helsingfors den 5 juli 2000
28847:
28848: Undervisningsministems ställföreträdare
28849: Minister Suvi Linden
28850:
28851:
28852:
28853:
28854: 3
28855: KK 588/2000 vp - Marja Tiura /kok
28856:
28857:
28858:
28859:
28860: KIRJALLINEN KYSYMYS 588/2000 vp
28861:
28862: Työttömien 45-54-vuotiaiden naisten asema
28863: työmarkkinoilla
28864:
28865:
28866:
28867:
28868: Eduskunnan puhemiehelle
28869:
28870: Erityisesti laman aikana irtisanottiin keski-ikäi- yli 55-vuotiaille työttömille, joten 45-54-vuo-
28871: siä naisia pankkien ja vastaavien yritysten sanee- tiaista työttömistä työnhakijoista muodostuu vä-
28872: ratessa toimintaansa tuotantotaloudellisista syis- liinputoajien joukko. Näillä ihmisillä olisi koke-
28873: tä. Monilla näistä naisista ei vielä tänäkään päi- musta, kykyä ja halua työskennellä vielä monien
28874: vänä ole uutta työtä viime vuosien taloudellises- vuosien ajan. Monet heistä ovat myös aktiivises-
28875: ta kasvusta huolimatta. Erityisesti yli 50-vuotiai- ti ylläpitäneet taitojaan työttömyydenkin aikana
28876: den naisten työllistyminen on hyvin vaikeaa - osallistumalla erilaisiin koulutusjaksoihin.
28877: ainakin tietyillä työelämän sektoreilla. Esimer-
28878: kiksi Pirkanmaalla oli tämän vuoden huhtikuun Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
28879: lopussa l 361 työtöntä toimistotyöntekijää ja 384 jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
28880: työtöntä rahoitusalan ammattilaista, jotka kaikki valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28881: käytännössä kilpailevat samoista työpaikoista. vaksi seuraavan kysymyksen:
28882: Tällä hetkellä työnantajat palkkaavat mielui-
28883: ten nuoria työntekijöitä, sillä heillä on tuoreem- Mitä hallitus aikoo tehdä 45-54-vuo-
28884: mat tiedot ja he tyytyvät usein pienempään palk- tiaiden työttömien naisten aseman kor-
28885: kaan. Tämän lisäksi työllisyysrahat ohjautuvat jaamiseksi työmarkkinoilla?
28886:
28887:
28888: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
28889:
28890: Marja Tiura /kok
28891:
28892:
28893:
28894:
28895: Versio 2.0
28896: KK 588/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
28897:
28898:
28899:
28900:
28901: Eduskunnan puhemiehelle
28902:
28903: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa yli kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 1995
28904: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- (= 35 000) vuoteen 1999 (= 26 000). (Tilastokes-
28905: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kus).
28906: vastattavaksi kansanedustaja Malja Tiuran /kok Pitkäaikaistyöttömyys koskettaa Suomessa
28907: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK useammin miehiä kuin naisia. Yli kaksi vuotta
28908: 588/2000 vp: työttömänä olleita on eniten 55-64-vuotiaiden
28909: ikäryhmässä. Naisilla työttömyys keskeytyy työ-
28910: Mitä hallitus aikoo tehdä 45-54-vuo- voimapoliittisten toimenpiteiden ja määräaikais-
28911: tiaiden työttömien naisten aseman kor- ten työsuhteiden vuoksi useammin kuin miehil-
28912: jaamiseksi työmarkkinoilla? lä. Naisten miehiä joustavampi työmarkkinakäyt-
28913: täytyminen näyttää suojaavanheitä jossain mää-
28914: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rin pitkäaikaistyöttömyydeltä.
28915: ti seuraavaa: Pankki- ja vakuutusalalla on tapahtunut työ-
28916: Hallitus on tietoinen, että naisten työttömyysaste voimapoliittisesti vaikea rakennemuutos 1990-
28917: on ollut jonkin verran korkeampi kuin miesten luvulla. Pankkialalta on hävinnyt 1990-luvulla
28918: työttömyysaste vuodesta 1996 lähtien. Vuonna puolet työpaikoista. Pankkialan työllisyys oli
28919: 1999 naisten työttömyysaste oli maassamme huipussaan vuonna 1989, jolloin työllisiä oli
28920: 10,7 %ja miesten 9,8 %. 58 900. Vuonna 1999 pankeissa oli työllisiä enää
28921: Ikäryhmittäin tarkasteltuna naisten työttö- 27 700. Toimipaikkojen lukumäärä on laskenut
28922: myysaste oli alhaisinta 45-49-vuotiaiden koko 1990-luvun. Pankkialan työttömyys on li-
28923: (7,4 %) ja 50-54-vuotiaiden (7 ,5 %) ikäryhmis- sääntynyt 1990-luvulla voimakkaasti, ja työttö-
28924: sä. Työttömiä naisia oli näissä ikäryhmissä yh- mät ovat alan naisvaltaisuuden seurauksena val-
28925: teensä 26 000. Esimerkiksi 55-59-vuotiaiden taosin naisia. Monet pankkitoimihenkilöt ovat
28926: naisten työttömyysaste oli korkeampi, 10,5 %. asiakaspalvelun ja tietojärjestelmien käytön tai-
28927: Samoin kaikissa nuoremmissa ikäryhmissä nais- tajina löytäneet nopeastikin työtä, mutta kaik-
28928: ten työttömyysaste oli korkeammalla tasolla kuin kien kohdalla se ei ole onnistunut. Pankkialan
28929: 45-54-vuotiailla naisilla. Verrattaessa 45-49- työttömistä osa on työllistynyt aivan muille aloil-
28930: vuotiaiden ja 50-54-vuotiaiden naisten työttö- le. Tämän edellytyksenä on, että paikkakunnalla
28931: myysasteita vastaaviin miesten ikäryhmiin on on ollut uutta työvoimaa tarvitsevia työpaikkoja.
28932: nähtävissä, että naisten työttömyysaste on ko. Viime aikoina pankkeihin on rekrytoitu myös
28933: ikäryhmissä alhaisempi kuin miesten työttö- uutta työvoimaa. Tämä sinänsä myönteinen kehi-
28934: myysaste vastaavissa ikäryhmissä (Tilastokes- tys ei useinkaan ole auttanut aikoinaan pankista
28935: kus). työttömiksi jääneitä ikääntyneitä toimihenkilöi-
28936: Yleisen parantuneen työllisyyskehityksen tä. Pankkialalla on toiminut jo useita vuosia työ-
28937: myötä niin naisten kuin miestenkin työttömyys- ministeriön vetämä kolmikantainen epäviralli-
28938: aste on alentunut. Näin on tapahtunut myös 45- nen työryhmä, jossa on vaihdettu informaatiota
28939: 49- ja 50-54-vuotiaiden naisten ikäryhmissä, ja pyritty löytämään sopeutusratkaisuja.
28940: joissa molemmissa työttömyysaste on laskenut
28941:
28942: 2
28943: Ministerin vastaus KK 588/2000 vp- Marja Tiura /kok
28944:
28945:
28946: Työttömyys on pankki- ja vakuutusalallakin Työministeriön vuonna 1999 teettämä ikäsyr-
28947: alentunut yleisen myönteisen työllisyyskehityk- jintää koskeva tutkimus osoitti, että erityisesti
28948: sen myötä. Vuoden 1999 toukokuussa oli pank- ikääntyvät työnhakijat kokevat työhönottotilan-
28949: ki- ja vakuutusalan työttömiä työnhakijoita 4 109 teissa ikäsyrjintää. !kääntyvät naiset kertoivat
28950: henkeä ja vastaava luku vuotta myöhemmin oli kokeneensa ikäsyrjinnän yhteydessä myös suku-
28951: 3 617. 45-54-vuotiaita hallinto- ja toimistotyön puoleen perustuvaa syrjintää. Tutkimus paljasti,
28952: työttömiä naistyönhakijoita oli työvoimatoimis- että syrjinnän kieltävää sääntelyä ei tunneta ko-
28953: toissa vuonna 1998 7 534 ja lukumäärä laski vin laajasti, minkä vuoksi Ikäohjelmassa on
28954: vuonna 1999 630 hengellä eli 8 prosenttiyksi- vuonna 2000 julkaistu työsyrjintää koskeva esite.
28955: köllä. Samalta alalta olevien nuorempien työttö- Hallituksen Ikäohjelma pyrkii muokkaamaan
28956: mien työnhakijoiden määrä väheni suhteellisesti työnantajien asenteita entistä myönteisemmiksi
28957: hieman nopeammin ( 10 prosenttiyksikköä). ikääntyvänja ikääntyneen työvoiman palkkaami-
28958: (Työministeriön tiedot). Pankki- ja vakuutusalan seksi. Joitain myönteisiä merkkejä muuttuneista
28959: työttömiä oli vuonna 1999 sijoitettuna työllistä- asenteista on jo nähtävillä. Niin nuorten kuin
28960: mistoimenpitein 1 117 henkeä ja työvoimakoulu- ikääntyvienkin työttömien työllistymismahdolli-
28961: tuksen aloitti 1 086 henkeä. suuksiin vaikuttaa olennaisesti koulutus. Naiset
28962: Kansallisen Ikäohjelman tavoitteena on paran- ovat niin työssä ollessaan kuin työttöminäkin ak-
28963: taa yli 45-vuotiaiden työllisyyttä ja ehkäistä syr- tiivisia kouluttamaan itseään, mikä kiistatta pa-
28964: jäytymistä. Ohjelmaan liittyy mm. lainmuutok- rantaa työllistymismahdollisuuksia.
28965: sia ja viestintää sekä erilaisia selvitys-, koulutus-
28966: ja kokeiluhankkeita.
28967:
28968:
28969: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2000
28970:
28971: Työministeri Tarja Filatov
28972:
28973:
28974:
28975:
28976: 3
28977: KK 588/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerns svar
28978:
28979:
28980:
28981:
28982: Tili riksdagens talman
28983:
28984: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger enheter från år 199 5 (= 3 5 000) till år 1999
28985: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- (= 26 000). (Statistikcentralen).
28986: rådet översänt följande av riksdagsledamot Långtidsarbetslösheten berör oftare män än
28987: Marja Tiura /saml undertecknade skriftliga kvinnor i Finland. Personer som varit arbetslösa i
28988: spörsmål SS 588/2000 rd: över två år fanns mest i åldersgruppen 55-64 år.
28989: Bland kvinnor avbryts arbetslösheten oftare än
28990: Vad ämnar regeringen göra för att för- bland män på grund av arbetskraftspolitiska åt-
28991: bättra 45-54-åriga arbetslösa kvin- gärder och arbetsförhållanden på viss tid. Kvin-
28992: nors ställning på arbetsmarknaden? nornas flexiblare uppträdande på arbetsmarkna-
28993: den tycks i någon mån skydda dem för långtids-
28994: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbetslöshet.
28995: föra följande: Inom bank- och försäkringsbranschen har det
28996: Regeringen är medveten om att arbetslöshetsgra- arbetskraftspolitiskt sett skett en svår struktur-
28997: den bland kvinnor allt sedan år 1996 är en aning omvandling under 1990-talet. Under 1990-talet
28998: högre än bland männen. År 1999 var arbetslös- har hälften av arbetsplatserna inom bankbran-
28999: hetsgraden bland kvinnor i vårt land 10,7% och schen försvunnit. Sysse1sättningen inom bank-
29000: bland männen 9,8 %. branschen var på sin höjdpunkt år 1989 då
29001: Per åldersgrupp granskat var arbetslöshetsgra- 58 900 personer var sysselsatta. År 1999 va; en-
29002: den bland kvinnor lägst i åldersgrupperna 45--49 dast 27 700 längre sysselsatta i bankerna. Anta-
29003: år (7,4 %) och 50-54 år (7,5 %). Antalet arbets- let arbetsplatser har minskat under hela 1990-ta-
29004: lösa kvinnor i dessa åldersgrupper uppgick till let. Arbetslösheten inom bankbranschen har ökat
29005: sammanlagt 26 000. Arbetslöshetsgraden t.ex. kraftigt under 1990-talet och de arbetslösa är för
29006: bland 55-59-åriga kvinnor var högre, 10,5 %. det mesta kvinnor till följd av kvinnodominan-
29007: Likaså var arbetslöshetsgraden bland kvinnor i sen inom branschen. Många banktjänstemän har i
29008: alla yngre åldersgrupper på en högre nivå än och med sin kunskap i användandet av kundser-
29009: bland 45-54-åriga kvinnor. Om man jämför ar- vice och datasystem till och med lätt funnit arbe-
29010: betslöshetsgraderna bland kvinnor i åldern 45- te, men alla har inte lyckats med det. En del av de
29011: 49 år och 50--54 år med motsvarande ålders- arbetslösa inom bankbranschen har fått arbete i
29012: grupper b1and männen, kan man se att arbetslös- helt andra branscher. En förutsättning för detta är
29013: hetsgraden bland kvinnor i dessa åldersgrupper att det på orten funnits arbetsplatser som behöver
29014: är lägre än arbetslöshetsgraden bland män i mot- ny arbetskraft. Under densenaste tiden har också
29015: svarande åldersgrupper (Statistikcentralen). bankerna rekryterat ny arbetskraft. Denna i sig
29016: 1 och med den allmänna förbättringen i syssel- positiva utveckling har ofta inte hjälpt de äldre
29017: sättningsutvecklingen har arbetslöshetsgraden banktjänstemän som en gång b1ivit arbetslösa. En
29018: bland såväl kvinnor som män sjunkit. Så har ock- inofficiell trepartsarbetsgrupp ledd av arbetsmi-
29019: så skett bland kvinnorna i åldersgrupperna 45- nisteriet, där man bytt information och försökt
29020: 49 och 50--54 år. 1 båda åldersgrupperna har ar- finna adapteringslösningar, har varit verksam
29021: betslöshetsgraden sjunkit med över tre procent- inom bankbranschen redan i flera år.
29022:
29023:
29024: 4
29025: Ministerns svar KK 588/2000 vp - Marja Tiura /kok
29026:
29027:
29028: Arbets1ösheten också inom bank- och försäk- Den undersökning om å1dersdiskriminering
29029: ringsbranschen har sjunkit i och med den allmän- som arbetsministeriet Iät utföra 1999 visade att i
29030: na positiva sysse1sättningsutveck1ingen. 1 maj synnerhet äldre arbetssökande upplever ålders-
29031: 1999 fanns det 4 109 arbetslösa arbetssökande diskriminering i anställningssituationer. Äldre
29032: inom bank- och försäkringsbranschen, medan kvinnor berättade att de också upplevt könsdis-
29033: motsvarande siffra ett år senare var 3 61 7. År kriminering i samband med å1dersdiskrimine-
29034: 1998 fanns det 7 534 kvinnliga arbetslösa arbets- ring. Undersökningen avslöjade att man inte sär-
29035: sökande i åldern 45-54 inom administrativt ar- skilt väl känner till den reglering som förbjuder
29036: bete och kontorsarbete. Antalet sjönk år 1999 diskriminering, varför man i Åldersprogrammet
29037: med 630 personer, dvs. med 8 procentenheter. år 2000 publicerat en broschyr som gäller arbets-
29038: Antalet yngre arbets1ösa arbetssökande inom diskriminering.
29039: samma bransch minskade relativt sett en aning Regeringens Åldersprogram försöker bearbe-
29040: snabbare (10 procentenheter). (Arbetsministeri- ta arbetsgivarnas attityder så att de blir positiva-
29041: ets uppgifter) År 1999 var 1 117 arbetslösa per- re gentemot anställandet av äldre arbetskraft.
29042: soner inom bank- och försäkringsbranschen pla- Vissa positiva teeken på förändrade attityder kan
29043: cerade genom sysselsättningsåtgärder och 1 086 redan skönjas. Såväl de unga som de äldre arbets-
29044: personer inledde arbetskraftsutbildning. lösas sysselsättningsmöjligheter påverkas vä-
29045: Det Nationella Åldersprogrammet syftar tili sentligt av utbi1dning. Kvinnor är både i arbete
29046: att förbättra sysselsättningen bland personer över och som arbetslösa aktiva då det gäller att utbil-
29047: 45 år och förebygga utslagning. Tili programmet da sig själva, vilket obestridligt förbättrar syssel-
29048: hänför sig bl.a. lagändringar och information sä ttningsmöj ligheterna.
29049: samt olika utrednings-, utbildnings- och försöks-
29050: projekt.
29051:
29052:
29053:
29054: Helsingfors den 5 juli 2000
29055:
29056: Arbetsminister Tarja Filatov
29057:
29058:
29059:
29060:
29061: 5
29062: KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok
29063:
29064:
29065:
29066:
29067: KIRJALLINEN KYSYMYS 589/2000 vp
29068:
29069: Kunnallisen sairaanhoidon laadun turvaami-
29070: nen
29071:
29072:
29073:
29074:
29075: Eduskunnan puhemiehelle
29076:
29077: Tänä kesänä sairaaloissa suljetaan taas tuhansia moin he tuntevat, etteivät työsidonnaisuus, työn
29078: vuodepaikkoja sekä lomien että sijais- ja resurs- vaativuus ja vastuullisuus näy käytännössä hei-
29079: sipulan vuoksi. Kunnat ovat tänäkin vuonna va- dän palkkauksessaan. Yksityisellä puolella lää-
29080: ranneet sairaaloille niin pienet resurssit, että vuo- käri voi tienata jopa kuusinkertaisesti saman
29081: depaikkoja joudutaan monissa paikoissa sulke- määrän kuin julkisella puolella.
29082: maan enemmän kuin olisi viisasta sairaalan toi- Kunnallisen sairaanhoidon resurssipula näkyy
29083: minnan kannalta. Erityisesti psykiatrian hoito- selkeästi yksityisen sairaanhoidon puolella.
29084: paikkoja suljetaan jonoista huolimatta. Useat potilaat siirtyvät yksityisvastaanottojen
29085: Tilanne kunnallisessa sairaanhoidossa on asiakkaiksi, mikäli he eivät pääse riittävän no-
29086: muutenkin kaoottinen. Potilaiden vaihtuvuus on peasti hoitoon julkisella puolella. Olemme sel-
29087: nopeampaa ja he ovat keskimääräistä huonokun- keästi tilanteessa, jossa kunnallinen sairaanhoi-
29088: toisempia kuin aikaisemmin. Sairaalahoidon tar- tojärjestelmä ei lähitulevaisuudessa enää tule toi-
29089: ve kasvaa myös tulevaisuudessa väestön ikäänty- mimaan ilman huomattavia lisäinvestointeja sekä
29090: misen myötä. Jo tällä hetkellä leikkauksiin jono- henkilöstöön että laitteisiin.
29091: tetaan vuosia, eivätkä jonoihin edes pääse kuin
29092: huonokuntoisimmat potilaat. Samanaikaisesti Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29093: paperityöt ovat lisääntyneet ja osastoille tarvit- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29094: taisiinkin lisää avustavaa henkilökuntaa, että hoi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29095: tajat ja lääkärit voisivat keskittyä heille varsinai- vaksi seuraavan kysymyksen:
29096: sesti paremmin kuuluviin töihin.
29097: Tilanne koettelee myös sairaaloiden henkilö- Mitä hallitus aikoo tehdä kunnallisen
29098: kuntaa. Useat lääkärit ja sairaanhoitajat kokevat sairaanhoidon laadun parantamiseksi ja
29099: työnsä raskaaksi ja tekevät jatkuvasti ylitöitä. Sa- akuutin resurssipulan paikkaamiseksi?
29100:
29101:
29102: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
29103:
29104: Marja Tiura /kok
29105:
29106:
29107:
29108:
29109: Versio 2.0
29110: KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
29111:
29112:
29113:
29114:
29115: Eduskunnan puhemiehelle
29116:
29117: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa veysministeriö ja sen alaiset laitokset pyrkivät
29118: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiedonvälityksen ja ohjauksen keinoin tukemaan
29119: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kuntia ja kuntayhtymiä niiden toimiessa.
29120: vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok Suomen Kuntaliitto on selvittänyt tämän ke-
29121: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sän ajaksi suunnitellut muutokset erikoissairaan-
29122: 589/2000 vp: hoidossa. Selvityksen mukaan kaikki sairaanhoi-
29123: topiirit pystyvät tarjoamaan akuutin sairaanhoi-
29124: Mitä hallitus aikoo tehdä kunnallisen don palvelut alueensa väestölle. Ei-kiireellisten
29125: sairaanhoidonlaadun parantamiseksi ja tutkimusten, leikkausten ja hoitojen määrä vähe-
29126: akuutin resurssipulan paikkaamiseksi? nee tänä kesänä samassa määrin kuin aikaisem-
29127: min. Ei-kiireellisten hoitojen kysyntä vähenee
29128: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kesäkaudella. Tästä syystä sekä osin taloudelli-
29129: ti seuraavaa: sista syistä ja joidenkin alojen ja alueiden lääkä-
29130: Sairaanhoidon järjestäminen on kuntien vastuul- ripulasta johtuen on toimintaa supistettu sekä eri-
29131: la. Hoidon järjestämisestä säädetään kansanter- koissairaanhoidossa että terveyskeskuksissa.
29132: veyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja mielen- 45 % sairaanhoitopiireistä ilmoittaa supistavan-
29133: terveyslaissa. Kunnallinen erikoissairaanhoito sa toimintansa suunnilleen saman verran kuin ai-
29134: toteutetaan pääasiassa sairaanhoitopiirien toi- kaisempina kesinä, 40% supistaa hieman vähem-
29135: mesta. Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen val- män ja 10 % hieman enemmän kuin aikaisem-
29136: lan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkem- min. Henkilökunnan lomautuksiin ei yksikään
29137: min säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja ter- sairaanhoitopiiri turvaudu ilmoituksensa mu-
29138: veyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. kaan.
29139: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa poti- Valtioneuvoston hyväksymässä sosiaali- ja
29140: laalle oikeuden hyvään terveyden- ja sairaanhoi- terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
29141: toon ja siihen liittyvään kohteluun. vuosille 2000-2003 on erääksi tavoitteeksi ase-
29142: Kansalliset lait ja muut säännöt antavat kun- tettu palvelujen toimivuuden parantaminen. Oh-
29143: tien terveydenhuoliolle yleiset puitteet. Laki so- jelmassa pyritään pienentämään sosiaali- ja ter-
29144: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- veyspalvelujen saatavuuden kuntakohtaisia ja
29145: tionosuudesta sisältää mm. säädökset sosiaali- ja alueellisia eroja. Sairaalapalveluiden osalta ta-
29146: terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmasta voite on ei-kiireellisten hoidon tarpeen arviointi
29147: ja voimavarapäätöksestä, jossa määritellään ne 14 vuorokauden kuluessa (lähetteen saapumises-
29148: perusteet, jonka mukaan voimavarat jaetaan kun- ta) ja terveyskeskuslääkärin ei-kiireelliseen hoi-
29149: nille. Voimavarajaossa otetaan huomioon ne kes- toon 3 vuorokauden kuluessa.
29150: keiset seikat, jotka vaikuttavat terveydenhuollon Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes ja Suo-
29151: resurssitarpeeseen. Kuntien tulee näistä lähtö- men Kuntaliitto ovat antaneet yhteisen sosiaali-
29152: kohdista käsin ottaa huomioon paikalliset olo- ja terveydenhuollon laatusuosituksen vuonna
29153: suhteet ja väestön tarpeet, kun ne resursoivat ja 1999. Tavoite- ja toimintaohjelma sisältää toi-
29154: järjestävät terveydenhuoltonsa. Sosiaali- ja ter- menpiteitä, joiden avulla syvennetään eri kohde-
29155:
29156:
29157: 2
29158: Ministerin vastaus KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok
29159:
29160:
29161: ryhmille tarkoitettujen palvelujen ja toimintojen hivuosina lääkäritilanne ei helpotu, vaikka kor-
29162: laadun hallintaa, ja antaa asteittain tähän liitty- jaavat toimenpiteet on aloitettu.
29163: vät erityiset laatusuositukset Ohjelmassa kiinni- Viime vuoden alusta voimaan tullut erikois-
29164: tetään myös huomiota henkilöstön riittävyyteen lääkärikoulutusta koskevan asetuksen uudistami-
29165: ja jaksamisen parantamiseen. Sosiaali- ja ter- nen tehostaa määrällisesti ja sisällöllisesti eri-
29166: veysministeriö asetti 5.4.2000 sosiaali- ja tervey- koislääkärikoulutusta. Samaa tavoitetta tukee tä-
29167: denhuollon työvoimatarpeen ennakointitoimi- män vuoden alusta voimaan tullut EVO-lainsää-
29168: kunnan, joka tulee laatimaan ennusteen sosiaali- dännön uudistaminen.
29169: ja terveydenhuollon työvoimatarpeesta (lääkärei- Jokaiseen lääkärikoulutusta antavaan yliopis-
29170: tä lukuun ottamatta) ja sen perusteella tekemään toon on lääketieteellisen tiedekunnan tueksi pe-
29171: arvioinnin koulutuksen mitoituksesta vuosiksi rustettu lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen
29172: 2001-2010 sekä tekemään ehdotuksen työvoi- neuvoa-antavat alueelliset neuvottelukunnat
29173: matarpeen seurantatarpeen seurantajärjestelmäs- Yliopiston ja yliopistosairaalan lisäksi neuvotte-
29174: tä. lukunnassa ovat edustettuina yliopistosairaalan
29175: Tavoitteena on, että tavoite- ja toimintaohjel- erityisvastuualueen terveyskeskukset ja sairaan-
29176: massa työntekijöiden jaksamista parannetaan to- hoitopiirit Alueellisen neuvottelukunnan tehtä-
29177: teuttamalla pitkäjänteinen työkykyä edistävä ja vänä on kartoittaa alueen lääkärityövoiman tar-
29178: työoloja parantava toimenpidekokonaisuus. Kan- ve, sen kehittyminen ja löytää koulutukselliset
29179: sallisen työelämän kehittämisohjelma rahoittaa ratkaisut tarpeen tyydyttämiseen.
29180: hankkeita, joissa parannetaan työelämän laatua Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
29181: edistämällä henkilöstön ammatillista osaamista vottelukunta on selvittänyt lääkärien ja hammas-
29182: ja innovatiivisia toimintatapoja. Uusien työaika- lääkärien työvoimatilannetta lokakuussa 1999.
29183: järjestelyjen avulla edistetään työssä jaksamista. Selvityksen mukaan sairaalalääkäreiden viroista
29184: Tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamiseksi noin 11,5 % oli vailla pätevää hoitajaa tai sijaista
29185: on asetettu ohjausryhmä ja työryhmiä, joissa toi- ei saatu lainkaan. Sairaanhoitopiireistä puuttui
29186: menpiteiden onnistumisen kannalta keskeiset ta- noin 550 erikoislääkäriä ja paristakymmenestä
29187: hot ovat edustettuina. erikoistumisvirasta puuttui lääkäri. Aluekohtai-
29188: Lääkärityövoiman riittävyys tietyillä alueilla set erot olivat suuret. Käytännössä yliopistosai-
29189: ja tietyillä erikoisaloilla on ongelmallista. Lääkä- raaloissa ja yliopistosairaalapaikkakunnilla ei ol-
29190: rityövoiman tarve on lisääntynyt. Väestön ikära- lut lääkäripulaa, mutta muualla oli. Tammikuus-
29191: kenteen muuttumisen ohella tähän on myös mui- sa 1997 tehtyyn selvitykseen verrattuna lääkäri-
29192: ta, vaikeammin ennakoitavissa olevia syitä, ku- työvoimatilanne ei ole parantunut.
29193: ten työaikalaki sekä tutkimukseen panostami- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lää-
29194: nen. Ulkomailla olevien työikäisten lääkärien kärikoulutuksen aloituspaikkoja pitää vielä lisä-
29195: suhteellinen osuus lääkärityövoimasta ei ole tä. Koulutus tulee toteuttaa kaikissa viidessä lää-
29196: oleellisesti muuttunut viime vuosina, vaan on py- kärikoulutusta antavassa yliopistossa siten, että
29197: synyt 4,5 %:n tasolla. valmistuvien lääkärien alueellinen jakauma on
29198: Julkisen sektorin mahdollisuuksiin saada riit- tasapuolinen. Yksinomaan lääkärikoulutuksen li-
29199: tävästi lääkäreitä vaikuttavat koulutuksen ohella sääminen ei poista julkisen sektorin lääkäripu-
29200: myös lääkäreiden palkkarakenne, sairausvakuu- laa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toi-
29201: tusjärjestelmän korvauskäytännöt sekä uudistu- mintaohjelman 2000-2003 mukaisesti sosiaali-
29202: nut eläkelainsäädäntö. Lääkärikunta näyttää ja terveysministeriön, opetusministeriön ja kun-
29203: käyttävän ennakoitua enemmän osa-aikaeläk- tatyönantajan tulee edistää sellaisia toimenpitei-
29204: keen, varhennetun vanhuuseläkkeen ja yksilölli- tä, jotka parantavat julkisen sektorin lääkärien
29205: sen varhaiseläkkeen mahdollisuuksia. Kaikki ammatinharjoittamisen edellytyksiä ja työhön si-
29206: edellä mainitut seikat vaikuttavat siihen, että lä- toutumista, kuten työjärjestelyjä, ammattitaidon
29207: ylläpitoa ja vuorovaikutuksen lisäämistä perus-
29208:
29209:
29210: 3
29211: KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerin vastaus
29212:
29213:
29214: ja erikoistason kesken. Näihin kysymyksiin hae- Sosiaali- ja terveysministeriö edistää läänin-
29215: taan ratkaisuja tämän hallituskauden aikana. hallitusten kanssa tehdyissä tulossopimuksissa
29216: Käynnissä oleva Terveydenhuolto 2000-luvul- lääninhallitusten roolia palveluorganisaatioiden
29217: le -ohjelma pyrkii myös palvelujen saatavuuden ohjaajana ja laadunhallinnan kehittämisen tukija-
29218: ja laadun parantamiseen. Alueellisesti ja paikal- na.
29219: lisesti on toteutettu joukko toimenpiteitä, jotka Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa edellä
29220: konkreettisesti tukevat tätä tavoitetta, esimerkik- kuvattujen ohjelmien ja toimenpiteiden tuloksel-
29221: si ohjaus väestövastuu-mallin käyttöönottoon pe- lisuutta. Ministeriö on tarvittaessa valmis harkit-
29222: rusterveydenhuollossa. Ministeriö valmistelee semaan muitakin keinoja kunnallisten sairaan-
29223: parhaillaan toimenpiteitä erikoissairaanhoidon hoitopalvelujen laadun ja määrän turvaamiseksi.
29224: palvelujen saatavuusviiveiden selvittämiseksi ja
29225: ratkaisukeinojen kehittämiseksi.
29226:
29227:
29228: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2000
29229:
29230: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
29231:
29232:
29233:
29234:
29235: 4
29236: Ministems svar KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok
29237:
29238:
29239:
29240:
29241: Tili riksdagens talman
29242:
29243: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nar sin hälso- och sjukvård. Social- och hälso-
29244: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- vårdsministeriet samt de inrättningar som lyder
29245: rådet översänt följande av riksdagsledamot under ministeriet strävar efter att med hjälp av in-
29246: Marja Tiura /saml undertecknade skriftliga formationsförmedling och styrning stöda kom-
29247: spörsmål SS 589/2000 rd: munerna och samkommunerna i deras åtgärder.
29248: Finlands Kommunförbund har utrett de refor-
29249: Vad ämnar regeringen göra för att för- mer av den specialiserade sjukvården som har
29250: bättra kvaliteten på den kommunala planerats för denna sommar. Enligt utredningen
29251: sjukvården och avhjälpa den akuta re- klarar alla sjukvårdsdistrikt av att erbjuda befolk-
29252: sursbristen? ningen i distriktet akuta sjukvårdstjänster. Anta-
29253: let icke brådskande undersökningar, ingrepp och
29254: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- behandlingar minskar denna sommar i samma ut-
29255: föra följande: sträckning som tidigare. Efterfrågan på icke
29256: Kommunema bär ansvaret för ordnandet av sjuk- brådskande behandlingar minskar under somma-
29257: vården. Om ordnandet av sjukvården bestäms i ren. På grund av detta och delvis även av ekono-
29258: folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård miska orsaker, samt i vissa branscher och distrikt
29259: och mentalvårdslagen. Den kommunala speciali- på grund av läkarbrist, har det gjorts nedskär-
29260: serade sjukvården förverkligas i huvudsak av ningar i verksamheten såväl inom den specialise-
29261: sjukvårdsdistrikten. Det allmänna skall, enligt rade sjukvården som vid hälsovårdscentralerna.
29262: vad som närmare bestäms genom lag, tillförsäkra Av sjukvårdsdistrikten uppger 45 % att nedskär-
29263: var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och ningarna i verksarnheten i stort sett är lika stora
29264: sjukvårdstjänster samt främja befolkningens häl- som under tidigare somrar, i 40 % av distrikten är
29265: sa. Lagen om patientens ställning och rättigheter nedskärningarna något mindre och i 10 % något
29266: ger patienten rätt till god hälso- och sjukvård större än tidigare. Enligt vad som uppgetts tillgri-
29267: samt tili gott bemötande. per inget sjukvårdsdistrikt permittering av perso-
29268: De nationella lagama och övriga bestämmel- nalen.
29269: ser ger kommunema allmänna ramar för hälso- 1 det mål- och verksarnhetsprogram för social-
29270: och sjukvården. 1 lagen om planering av och och hälsovården 2000-2003 som statsrådet an-
29271: statsandel för social- och hälsovården ingår be- tagit har som ett mål uppställts förbättring av
29272: stämmelser om bl.a. mål- och verksarnhetspro- flexibiliteten i tjänsterna. Enligt programmet för-
29273: gram för social- och hälsovården samt resursbe- söker man minska de kommunala och regionala
29274: slut, i vilka de grunder enligt vilka resursema skillnaderna i tillgången på social- och hälso-
29275: fördelas mellan kommunerna fastställs. Vid för- vårdstjänster. 1 fråga om sjukhustjänsterna är må-
29276: delningen av resurserna beaktas de faktorer som let att bedömningen av icke brådskande vård sker
29277: inverkar på hälso- och sjukvårdens resursbehov. inom 14 dygn (från det att remissen anlänt) och i
29278: Kommunerna skall med tanke på dessa utgångs- fråga om icke brådskande vård hos läkarna vid
29279: punkter beakta lokala forhållanden och befolk- hälsovårdscentralerna inom 3 dygn.
29280: ningens behov när de fördelar resurserna och ord-
29281:
29282: 5
29283: KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok Ministerns svar
29284:
29285:
29286: Social- och hälsovårdsministeriet, Stakes och På den offentliga sektorns möjligheter att få
29287: Finlands Kommunförbund har 1999 gett en ge- ett tillräckligt antalläkare inverkar utöver utbild-
29288: mensam rekommendation för kvaliteten inom so- ningen även läkarnas lönestruktur, sjukförsäk-
29289: cial- och hälsovården. Mål- och verksamhetspro- ringssystemets ersättningspraxis samt den revi-
29290: grammet innehåller åtgärder, med vars hjälp kva- derade pensionslagstiftningen. Läkarkåren ser ut
29291: litetsledningen för de tjänster och funktioner som att mera än beräknat utnyttja möjligheterna till
29292: är ämnade för olika målgrupper fördjupas, och deltidspension, förtida ålderspension och indivi-
29293: utarbetar gradvis särskilda kvalitetsrekommen- duell förtidspension. Alla ovan nämnda fakta
29294: dationer för dem. 1 programmet uppmärksammas medverkar till att läkarsituationen inte blir bättre
29295: även att personalen skall vara tillräcklig och att under de närmaste åren, trots att korrigerande åt-
29296: de anställda skall stödas så att de orkar bättre i ar- gärder har satts in.
29297: betet. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte Revideringen av den förordning angående spe-
29298: den 5 april 2000 en kommission för prognostise- cialläkarutbildning som trädde i kraft vid ingång-
29299: ring av arbetskraften inom social- och hälsovår- en av 1999 effektiverar kvantitativt och inne-
29300: den, vilken skall ställa en prognos för arbets- hållsmässigt specialläkarutbildningen. Den revi-
29301: kraftsbehovet inom social- och hälsovården (för- dering av lagstiftningen om specialstatsandelar
29302: utom läkare) och på basis av den uppskatta di- som trädde i kraft vid årets början stöder också
29303: mensioneringen av utbildningen 2001-2010, samma mål.
29304: samt ge ett förslag till ett uppföljningssystem för Vid varje universitet som ger läkarutbildning
29305: behovet av arbetskraft. har som stöd för den läkarvetenskapliga fakulte-
29306: Målet enligt mål- och verksamhetsprogram- ten inrättats rådgivande regionala delegationer
29307: met är att personalen skall få bättre möjligheter för läkar- och tandläkarutbildning. Förutom uni-
29308: att räcka till i sitt arbete. Detta genomförs med versitetet och universitetssjukhuset är också häl-
29309: hjälp av långsiktiga insatser för att främja de an- sovårdscentralerna inom universitetssjukhusets
29310: ställdas arbetsförmåga och förbättra arbetsmil- specialansvarsområde samt sjukvårdsdistrikten
29311: jön. Det nationella programmet för utvecklande representerade i delegationen. Den regionala de-
29312: av arbetslivet finansierar projekt som syftar till legationens uppgift är att kartlägga behovet av lä-
29313: att förbättra kvaliteten i arbetslivet och som sam- kararbetskraft i regionen, förutsäga det framtida
29314: tidigt ger personalen ett kompetenslyft och inno- behovet och finna lösningar i fråga om utbild-
29315: vativa arbetsmetoder. En omstrukturering av ar- ningen för att behovet skall tillfredsställas.
29316: betstiderna skall ge personalen bättre möjlighe- Delegationen för yrkesutbildade personer
29317: ter att räcka till i sitt arbete. inom hälso- och sjukvården utredde arbetskrafts-
29318: För genomförande av mål- och verksamhets- situationen för läkare och tandläkare i oktober
29319: programmet har det tillsatts en ledningsgrupp 1999. Enligt utredningen innehades ca 11,5% av
29320: och arbetsgrupper med representanter för instan- läkartjänsterna vid sjukhus av någon som inte är
29321: ser som är viktiga för att åtgärderna skalllyckas. behörig eller också hade man inte fått någon vi-
29322: 1 vissa distrikt och inom vissa specialiteter är karie alls. lnom sjukvårdsdistrikten fattades ca
29323: det problematiskt att få tillräckligt med läkarar- 550 specialläkare och för ett tjugotal specialise-
29324: betskraft. Behovet av läkararbetskraft har ökat. ringstjänster fattades läkare. De regionala skill-
29325: Utöver det faktum att befolkningens åldersstruk- naderna var stora. 1 praktiken förekom ingen lä-
29326: tur har förändrats finns det även andra orsaker karbrist på universitetssjukhus och på orter med
29327: som är svårare att förutse, t.ex. arbetstidslagen ett universitetssjukhus, men på andra håll var si-
29328: och satsandet på forskning. Av läkararbetskraf- tuationen en annan. 1 jämförelse med den utred-
29329: ten har den relativa andelläkare i arbetsför ålder ning som gjordes i januari 1997 har situationen i
29330: som arbetar utomlands inte ändrat avsevärt un- fråga om läkararbetskraften inte blivit bättre.
29331: der de senaste åren, utan hålls kring 4,5 %. Social- och hälsovårdsministeriet anser att an-
29332: talet nybörjarplatser i läkarutbildningen ytterli-
29333:
29334:
29335: 6
29336: Ministems svar KK 589/2000 vp- Marja Tiura /kok
29337:
29338:
29339: gare bör ökas. Utbildningen skall ordnas vid alla bättra bl.a. tillgången på tjänster och deras kvali-
29340: fem universitet som ger läkarutbildning så att den tet. Både på det regionala och lokala planet har
29341: regionala fördelningen av läkare som blir fårdiga vidtagits en mängd åtgärder som på ett konkret
29342: är rättvis. Enbart en ökning av läkarutbildningen sätt stöder detta mål, t.ex. handledning för ibruk-
29343: avhjälper inte läkarbristen inom den offentliga tagandet av befolkningsansvarsmodellen inom
29344: sektom. 1 enlighet med mål- och verksamhets- primärvården. Ministeriet utarbetar som bäst åt-
29345: programmet för social- och hälsovården för åren gärder för att klarlägga problemet med fördröjd
29346: 2000-2003 skall social- och hälsovårdsministe- tillgång på tjänster inom specialsjukvården och
29347: riet, undervisningsministeriet och de kommuna- utveckla lösningar på problemet.
29348: la arbetsgivarna främja sådana åtgärder som för- Social- och hälsovårdsministeriet utvecklar på
29349: bättrar villkoren för läkamas yrkesutövning inom basis av resultatavtal med länsstyrelsema deras
29350: den offentliga sektom och deras engagemang för roll som ledare för serviceorganisationema och
29351: arbetet. Dessa åtgärder gäller t.ex. arbetsarrange- som den instans som stöder förbättrandet av kva-
29352: mang, upprätthållande av yrkesskickligheten och litetsledningen.
29353: ökad växelverkan mellan primärvården och den Social- och hälsovårdsministeriet följer med
29354: specialiserade vården. Man försöker finna lös- resultatet av ovan nämnda program och åtgärder.
29355: ningar på dessa frågor under denna regeringspe- Ministeriet är redo att vid behov överväga även
29356: riod. andra åtgärder för att säkerställa kvaliteten och
29357: Genom det pågående programmet hälsa- och kvantiteten i fråga om de kommunala sjukvårds-
29358: sjukvård för 2000-talet strävar man efter att för- tjänstema.
29359:
29360:
29361:
29362: Helsingfors den 10 juli 2000
29363:
29364: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
29365:
29366:
29367:
29368:
29369: 7
29370: KK 590/2000 vp- Outi Ojala /vas
29371:
29372:
29373:
29374:
29375: KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2000 vp
29376:
29377: Työpaikkakiusaamisen aiheuttamat henkiset ja
29378: taloudelliset kustannukset
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: Eduskunnan puhemiehelle
29384:
29385: Työpaikkakiusaaminen on pitkään ollut tabu, tapauksessa tekee itsemurhan. Kiusaamisesta ai-
29386: josta on alettu puhua julkisesti vasta viime vuosi- heutuu siis myös suuria taloudellisia menetyk-
29387: na. Lehtitietojen mukaan työsuojelupiirit, Työ- siä. Eikä tämä koske yksinomaan kiusattua, vaan
29388: terveyslaitos ja jotkut ammattiliitot ovat tutki- myös kiusaajan ja koko työyhteisön työteho las-
29389: neet työpaikkakiusaamista, mutta sen tosiasialli- kee.
29390: sesta laajuudesta eikä myöskään sen aiheuttamis- Työpaikkakiusaamisen lopettamiseen ja en-
29391: ta kustannuksista ole tietoa. naltaehkäisyyn on puututtava. Työnantajat, esi-
29392: Lain mukaan työpaikkakiusaamiseen syyllis- miehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveysviran-
29393: tyvä voidaan tuomita rangaistukseen ja maksa- omaiset sekä työterveydenhuolto ovat tällöin
29394: maan korvausta uhrille. Työturvallisuuslaki aset- avainasemassa ja heidän kouluttamiseensa onpa-
29395: taa myös työnantajalle velvollisuuden huolehtia nostettava.
29396: työntekijöidensä henkisestä turvallisuudesta.
29397: Työpaikkakiusaamisessa voi olla kysymys myös Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29398: rikoslaissa mainitusta työsyrjinnästä. Juttuja vie- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29399: dään kuitenkin harvoin oikeuteen asti. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29400: Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkival- vaksi seuraavan kysymyksen:
29401: taa ja se on vakava asia. Aina ei kuitenkaan ole
29402: helppoa tunnistaa, milloin on kysymys henkises- Onko hallitus tietoinen työpaikkakiu-
29403: tä väkivallasta, milloin muusta toimintahäiriös- saamisen laajuudesta ja sen aiheutta-
29404: tä. Kun tilanne käy kestämättömäksi, kiusattu al- mista henkisistä ja taloudellisista kus-
29405: kaa oireilla. Hän masentuu, ahdistuu, kärsii unet- tannuksista ja
29406: tomuudesta, alkaa käyttää liikaa alkoholia tai
29407: lääkkeitä, joutuu sairauslomalle tai ennenaikai- mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen kor-
29408: selle työkyvyttömyyseläkkeelle ja pahimmassa jaamiseksi?
29409:
29410:
29411:
29412: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
29413:
29414: Outi Ojala /vas
29415:
29416:
29417:
29418:
29419: Versio 2.0
29420: KK 590/2000 vp- Outi Ojala /vas Ministerin vastaus
29421:
29422:
29423:
29424:
29425: Eduskunnan puhemiehelle
29426:
29427: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sa. Henkilöstöryhmien väliset ristiriidat lisään-
29428: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tyivät erityisesti kuntien työpaikoilla 1990-luvul-
29429: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen la. Sekä yksityisellä palvelusektorilla että val-
29430: vastattavaksi kansanedustaja Outi Ojalan /vas tion työpaikoilla ristiriitojen lisääntyminen on
29431: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hidastunut useiden vuosien ajan.
29432: 590/2000 vp: Työssä kiusaamisen on todettu olevan suhteel-
29433: lisen yleistä työssä käyvän väestön keskuudessa.
29434: Onko hallitus tietoinen työpaikkakiu- STM:n selvityksen mukaan ( 1999) kiusaamista
29435: saamisen laajuudesta ja sen aiheutta- työpaikallaan havaitsi työssä käyvien määrästä
29436: mista henkisistä ja taloudellisista kus- (1 840 000) v. 1997 yhteensä 39% eli yli
29437: tannuksista ja 700 000. Naisista 39 %ja miehistä 29 %havaitsi
29438: joskus kiusaamista työpaikallaan. Jatkuvasti kiu-
29439: mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen kor- saamista työpaikallaan havaitsi naisista 5 % ja
29440: jaamiseksi? miehistä 4 %. Henkilöstöristiriidoilla on merkit-
29441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tävää vaikutusta työyhteisöjen toimivuuteen ja
29442: ti seuraavaa: työn tuottavuuteen. Siten niillä on myös huomat-
29443: tavaa kansantaloudellista merkitystä. Taloudelli-
29444: Työyhteisöjen henkilöstön sisäiset ristiriidat sia kustannuksia on kuitenkin vaikea tarkoin ar-
29445: näyttävät lisääntyneen kaikilla työelämän pää- vioida.
29446: sektoreilla 1990-luvulla. Vaikeat ristiriidat hei- Henkilöstöristiriidat - myös kiusaaminen -
29447: kentävät työyhteisön toimivuutta, lisäävät työra- voivat johtua monesta tekijästä. Usein nämä ovat
29448: situsta ja sairauspoissaoloja ja vähentävät siten eräitä merkkejä huonoista työoloista, joissa joh-
29449: työn tuottavuutta. Työsuojeluhallinnon ja Työ- tamisella on keskeinen rooli. Ristiriidat voivat
29450: terveyslaitoksen selvitysten mukaan ( 1999) johtua esimerkiksi sopimattomasta työkuormi-
29451: vuonna 1997 oli valtion työpaikoilla eniten tuksesta ja sen aiheuttamasta liiallisesta rasitta-
29452: (29,4 %) henkilöstöristiriitoja, kuntapuolella vuudesta, tehtävänkuvien epäselvyydestä, eri
29453: seuraavaksi eniten (26,9 %) ja vähiten yksityisel- ryhmien välisistä näkemyseroista, yksittäisten
29454: lä puolella (25,2 %). henkilöiden keskinäisistä vuorovaikutusongel-
29455: Työministeriön työolobarometrin ( 1999) mu- mista taijopa yksittäisen työntekijän henkilökoh-
29456: kaan esimiesten ja alaisten väliset ristiriidat ovat taisista ongelmista, joihin työn ulkopuoliset teki-
29457: lisääntyneet enemmän kunnallisilla kuin muilla jät vaikuttavat.
29458: toimialoilla ja varsinkin miesten keskuudessa. Tilanteen parantamiseksi työoloja on hyvä tar-
29459: Työntekijöiden välisten ristiriitojen lisääntymis- kastella kokonaisvaltaisesti. Työyhteisön toimi-
29460: nopeus on hidastunut 1990-luvun loppupuolella vuutta voidaan parantaa luomalla toimivia yh-
29461: erityisesti valtion työpaikoilla. Työntekijöiden teistyö- ja osallistumismuotoja ja huolehtimalla
29462: kilpailuhenki lisääntyi 1990-luvulla erityisesti riittävistä tuensaanti- ja vaikutusmahdollisuuk-
29463: yksityisellä sektorilla, mutta lisääntymisvauhti sista. Realistisilla tulostavoitteilla ja asianmukai-
29464: on hidastunut 1990-luvun loppupuolelle tultaes- silla työjärjestelyillä voidaan vaikuttaa työn suo-
29465:
29466:
29467: 2
29468: Ministerin vastaus KK 590/2000 vp- Outi Ojala /vas
29469:
29470:
29471: rittamisesta aiheutuvaan stressiin. Kiusaamista- monin eri tavoin. Hallitus jatkaa työelämän kehi-
29472: pausten varalle on hyvä laatia ennakkosuunnitel- tystoimia kansallisen työelämän kehittämisohjel-
29473: ma siitä, miten ongelma tunnistetaan ja mihin toi- man, tuottavuusohjelman ja ikäohjelman kautta.
29474: menpiteisiin asian johdosta ryhdytään. Tänä vuonna käynnistyneen työssä jaksamisen
29475: Terve ja toimiva työyhteisö ei salli työpaikka- ohjelman on määrä entisestään edistää työhyvin-
29476: kiusaamista. Hyvä työilmapiiri sekä yhteistyö vointia.
29477: henkilöstön keskuudessa ovat korkean tuottavuu- Työsuojeluhallinnon keskeisenä painopiste-
29478: den ja menestymisen ehto kaikissa organisaa- alueena on henkinen hyvinvointi työssä. Työyh-
29479: tioissa. Näin ollen myös työnantajan intressissä teisökonfliktien ja työpaikkakiusaamisen ehkäi-
29480: on torjua työpaikkakiusaamista ja muita työyh- sy kuuluu osana tähän. Tässä mielessä työsuoje-
29481: teisökonflikteja. Tämä edellyttää entistä parem- luhallinto on kartoittanut riskiammatteja ja sel-
29482: paajohtamista suomalaisessa työelämässä. Teho- vittänyt vaadittavaa vähimmäistasoa. Valvonta-
29483: kas työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto ovat toiminnassa kiinnitetään huomiota työpaikkakiu-
29484: arvokkaita resursseja työyhteisökonfliktien eh- saamiseen yhteistyössä eri osapuolten, kuten työ-
29485: käisemisessä. terveysviranomaisten kanssa. Sosiaali- ja ter-
29486: Hallitus pitää työelämän kehittämistä yhdessä veysministeriö on 15.6.2000 asettanut toimikun-
29487: työmarkkinajärjestöjen kanssa erittäin tärkeänä nan kartoittamaan työsuojelulainsäädännön
29488: ja katsoo, että työyhteisöongelmia on syytä pyr- uudistamistarpeet. Toimikunnan tehtävänä on
29489: kiä ehkäisemään osana työelämän kehittämistä pohtia myös henkisen työsuojelun kysymyksiä.
29490:
29491:
29492:
29493: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2000
29494:
29495: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
29496:
29497:
29498:
29499:
29500: 3
29501: KK 590/2000 vp- Outi Ojala /vas Ministerns svar
29502:
29503:
29504:
29505:
29506: Tili riksdagens talman
29507:
29508: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger grupper ökade speciellt på kommunala arbets-
29509: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- platser under 1990-talet. Både inom den privata
29510: rådet översänt följande av riksdagsledamot Outi servicesektorn och på statliga arbetsplatser har
29511: Ojala /vänst undertecknade skriftliga spörsmål ökningen av konflikterna avtagit under flera års
29512: SS 590/2000 rd: tid.
29513: Mobbning på arbetsplatsen har konstaterats
29514: ir regeringen medveten om omfattning- vara relativt vanlig bland den förvärvsarbetande
29515: en av mobbningen på arbetsplatser och befolkningen. Av antalet yrkesverksamma perso-
29516: de psykiska och ekonomiska kostnader ner ( 1 840 000) år 1997 lade sammanlagt 39 %,
29517: den medför samt dvs. över 700 000 märke till mobbning på arbets-
29518: platsen enligt SHM:s utredning (1999). Av kvin-
29519: vad ämnar regeringen göra för att för- norna lade 39 % och av männen 29 % ibland mär-
29520: bättra situationen? ke till mobbning på arbetsplatsen. Fortlöpande
29521: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mobbning på arbetsplatsen noterade 5 % av kvin-
29522: föra följande: norna och 4 % av männen. Personalkonflikter på-
29523: verkar arbetsgemenskapernas funktion och lön-
29524: De interna konflikterna mellan anställda i arbets- samheten i arbetet på ett betydande sätt. På så sätt
29525: gemenskaper tycks ha ökat inom alla arbetslivets har de även en anmärkningsvärd nationalekono-
29526: huvudsektorer under 1990-talet. Svåra konflikter misk betydelse. Det är emellertid svårt att exakt
29527: försämrar arbetsgemenskapens funktion, ökar ar- uppskatta de ekonomiska kostnadema.
29528: betsbelastningen och sjukfrånvaron, och mins- Personalkonflikter - även mobbning - kan
29529: kar på så sätt lönsamheten i arbetet. Enligt utred- bero på många faktorer. De är ofta teeken på då-
29530: ningar gjorda av Arbetarskyddsförvaltningen och liga arbetsförhållanden, där ledningen spelar en
29531: Institutet för arbetshygien ( 1999) förekom mest central roll. Konfliktema kan bero på t.ex.
29532: personalkonflikter på statliga arbetsplatser olämplig arbetsbelastning och överansträngning
29533: (29,4 %), näst mest på kommunala arbetsplatser till följd därav, oklara uppgiftsbeskrivningar,
29534: (26,9 %) och minst på privata arbetsplatser skillnader i synsätt olika grupper emellan, pro-
29535: (25,2 %). blem i växelverkan mellan enskilda individer el-
29536: Enligt arbetsministeriets arbetsmiljöbarome- ler t.o.m. en enskild arbetstagares personliga pro-
29537: ter (1999) har konflikterna mellan överordnade blem, som påverkas av faktorer utanför arbetet.
29538: och underordnade ökat mer inom kommunala För att förbättra situationen är det bra att se
29539: branscher än andra och speciellt bland män. I slu- närmare på arbetsförhållandena som en helhet.
29540: tet av 1990-talet har ökningen av konflikterna Man kan förbättra arbetsgemenskapens funktion
29541: mellan arbetstagare avtagit speciellt på statliga genom att skapa fungerande former för samarbe-
29542: arbetsplatser. Konkurrensen bland arbetstagarna te och medverkan, samt sörja för att möjligheter-
29543: ökade under 1990-talet speciellt inom den priva- na att få stöd och kunna. påverka är tillräckliga.
29544: ta sektorn, men mot slutet av 1990-talet har ök- Med realistiska resultatmål och lämpliga arbets-
29545: mngen avtagit. Konflikterna mellan personal- arrangemang kan man påverka den stress som or-
29546:
29547:
29548: 4
29549: Ministerns svar KK 590/2000 vp - Outi Ojala /vas
29550:
29551:
29552: sakas av arbetet. Det är bra att på förhand göra menskapen. Regeringen fortsätter arbetet för ut-
29553: upp planer för identifiering av mobbning och de veckling av arbetslivet genom det nationella pro-
29554: åtgärder man ämnar vidta ifall sådan förekom- grammet för utvecklande av arbetslivet, produk-
29555: mer. tivitetsprogrammet och åldersprogrammet. Me-
29556: En sund och fungerande arbetsgemenskap till- ningen med programmet "Att orka arbeta" som
29557: låter inte mobbning på arbetsplatsen. En god at- har startat i år är att ännu mera främja välbefin-
29558: mosfår på arbetsplatsen och samarbete de anställ- nandet i arbetet.
29559: da emellan är en förutsättning för god lönsamhet Den centrala tyngdpunkten för arbetarskydds-
29560: och framgång inom alla organisationer. Därför förvaltningen är det mentala välbefinnandet i ar-
29561: ligger det också i arbetsgivarens intresse att mot- betet. 1 detta arbete ingår förebyggandet av kon-
29562: arbeta mobbning på arbetsplatsen och andra kon- flikter i arbetsgemenskapen och mobbning på ar-
29563: flikter inom arbetsgemenskapen. Detta förutsät- betsplatsen. 1 detta avseende har arbetarskydds-
29564: ter en bättre ledning än tidigare i det finska ar- förvaltningen kartlagt riskyrkena och klarlagt
29565: betslivet. En effektiv arbetarskyddsverksamhet den miniminivå som krävs. 1 övervakningsarbe-
29566: och företagshälsovård är värdefulla resurser vid tet uppmärksammas mobbning på arbetsplatsen i
29567: förebyggandet av konflikter inom arbetsgemen- samarbete med olika parter, t.ex. företagshälso-
29568: skapen. vårdsmyndigheterna. Social- och hälsovårdsmi-
29569: Regeringen anser att det är mycket viktigt att nisteriet har 15.6.2000 tillsatt en kommitte för att
29570: tillsammans med arbetsmarknadsorganisationer- kartlägga behoven att revidera arbetarskyddslag-
29571: na utveckla arbetslivet och att det som en del av stiftningen. Kommitten har också som uppgift att
29572: utvecklandet av arbetslivet är skäl att på många överväga frågor om det psykiska arbetarskyddet.
29573: olika sätt försöka förebygga problem i arbetsge-
29574:
29575:
29576:
29577: Helsingfors den 11 juli 2000
29578:
29579: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
29580:
29581:
29582:
29583:
29584: 5
29585: KK 591/2000 vp - Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
29586:
29587:
29588:
29589:
29590: KIRJALLINEN KYSYMYS 59112000 vp
29591:
29592: Sähköyliherkkyyden diagnoosimenetelmien ke-
29593: hittäminen
29594:
29595:
29596:
29597:
29598: Eduskunnan puhemiehelle
29599:
29600: Sähköyliherkkyys havaittiin iho-oireiden muo- Virallinen terveydenhuoltojärjestelmä ei tun-
29601: dossa teollisuusmaissa ensi kerran 1970-1980- nusta sähköyliherkkyyttä sosiaaliturvaan oikeut-
29602: lukujen taitteessa näyttöpäätetyöntekijöiden pa- tavaksi sairaudeksi, koska se ei kuulu virallisen
29603: rissa. Näyttöpäätetyöskentelyn ja sähköisten te- tautiluokituksen piiriin. Tilanne heikentää erityi-
29604: lekommunikaatiovälineiden käytön yleistyttyä sesti niiden henkilöiden toimeentuloturvaa, joi-
29605: viime vuosikymmeninä on sähkömagneettisten den kohdalla sähköyliherkkyys on johtanut työ-
29606: kenttien vaikutus ihmisen terveyteen yhä useam- kyvyttömyyteen. Sähköyliherkkyyden hyväksy-
29607: min noussut esiin sekä yksittäisten ihmisten ter- minen viralliseen tautiluokitukseen edellyttää
29608: veysongelmien aiheuttajana että julkisessa kes- sairauden ja sen taustalla olevien ilmiöiden lisä-
29609: kustelussa. Suomessa sähköyliherkkyydestä kär- tutkimusta ja diagnoosimenetelmien kehittämis-
29610: siviksi on tällä hetkellä rekisteröitynyt noin 400 tä. Lisäksi olisi kuitenkin harkittava Ruotsin mal-
29611: henkilöä. lin mukaista menettelyä, jossa sähköyliherkkyy-
29612: Sähköyliherkkyyttä ja sähkömagneettisten destä kärsivä henkilö hyväksytään sosiaaliturvan
29613: kenttien vaikutusta ihmisen elintoimintoihin on piiriin oirekuvan perusteella. Sähkömagneettis-
29614: tutkittu viime vuosina monissa Euroopan maissa ten kenttien terveysvaikutusten tuntemus on erit-
29615: sekä Yhdysvalloissa. Tehdyissä tutkimuksissa on täin tärkeää myös kansanterveydellisistä syistä
29616: todettu sähkömagneettisten kenttien vaikuttavan sähköisten laitteiden alati lisääntyessä elinympä-
29617: mm. keskushermostoon, sydän- ja verenkierto- ristössämme.
29618: elimistöön, hormonitoimintaan ja immuunijär-
29619: jestelmään sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Säh- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29620: köyliherkkyydestä kärsivien henkilöiden on tut- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
29621: kimuksissa havaittu reagoivan sekä korkea- että vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29622: matalataajuiseen säteilyyn. Tavanomaisia oireita tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29623: ovat ihon kuumotus ja pistely, huimaus ja hen-
29624: genahdistus, päänsärky, sydämen rytmihäiriöt, Miten Suomessa aiotaan panostaa säh-
29625: nivel- ja lihaskivut sekä kilpirauhasen toimin- köyliherkkyyden diagnoosimenetelmien
29626: taan liittyvät ongelmat. kehittämiseen?
29627:
29628:
29629: Helsinigssä 20 päivänä kesäkuuta 2000
29630:
29631: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Erkki Pulliainen /vihr
29632: Irina Krohn /vihr Anni Sinnemäki /vihr
29633: Kirsi Ojansuu /vihr
29634: Versio 2.0
29635: KK 59112000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Ministerin vastaus
29636:
29637:
29638:
29639:
29640: Eduskunnan puhemiehelle
29641:
29642: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa alttiuden ominaisuuksia, työn organisointiin liit-
29643: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tyviä kysymyksiä ja ympäristön fysikaalisia ja
29644: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kemiallisia tekijöitä.
29645: vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Maria Mert- Sähköyliherkkyyttä kokevien oireet ovat to-
29646: järven /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- dellisia, vaikka oireiden syyt jäävätkin epäsel-
29647: myksen KK 59112000 vp: viksi. Koska ihmiset kokevat näyttöpäätetyöhön
29648: tai sähkölaitteisiin liittyviä oireita, on empaatti-
29649: Miten Suomessa aiotaan panostaa säh- nenja asiallinen suhtautuminen välttämätöntä oi-
29650: köyliherkkyyden diagnoosimenetelmien reistoon vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.
29651: kehittämiseen? Terveydenhuollon ja erityisesti työterveyshuol-
29652: tohenkilöstön tulisi sähköyliherkkyysepäilyissä
29653: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- selvittää huolellisesti sairauksiin, ergonomiaan,
29654: ti seuraavaa: sisäilman laatuun, näkemiseen ja psykososiaali-
29655: Sähköyliherkkyydeksi kuvataan oireyhtymää, siin stressitekijöihin liittyvät seikat. Tieteellistä
29656: jossa henkilöt kokevat iho-oireita ja -tuntemuk- näyttöä sähkö- ja magneettikenttien aiheuttamas-
29657: sia, joihin useimmiten liittyy erilaisia toiminnal- ta yliherkkyydestä ei toistaiseksi ole. Diagnoosi-
29658: lisia hermostollisia oireita, kuten pistelyä, hui- menetelmiin voidaan panostaa vasta kun yliherk-
29659: mausta, väsymystä, päänsärkyä, voimattomuut- kyydestä saadaan enemmän luotettavasti toden-
29660: ta, hengitysvaikeuksia ja sydämentykytystä. nettavaa tietoa.
29661: Sähkölie herkistymistä on tutkittu paljon var- Sähköyliherkkyyteen liitetyt oireet ovat ylei-
29662: sinkin Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. siä ja niihin on saatavissa myös lääkitystä. Lää-
29663: Vaikka oireet yhdistetään näyttöpäätetyöhön ja kärin määrätessä lääkitystä sähköyliherkkyyteen
29664: myös muihin sähkölaitteisiin, ei sähkö- ja mag- liitettyihin oireisiin kuten esimerkiksi särkyihin,
29665: neettikenttien ja sähköyliherkkyysoireiden välil- on lääkitys lääkekorvauksen piirissä samoin eh-
29666: le ole toistaiseksi saatu tieteellisesti pätevää yh- doin kuin muut sairauden hoitoon tarkoitetut
29667: teyttä. Pikemminkin oireet näyttävät kuvastavan lääkkeet. Mikäli henkilö on oireidensa vuoksi
29668: monen tekijän yhteisvaikutusta. Oireyhtymän työkyvytön, voidaan hänelle myös samoin peri-
29669: taustaan kuuluu persoonallisuuden ja fyysisen aattein määrätä sairauslomaa.
29670:
29671:
29672:
29673: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2000
29674:
29675: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
29676:
29677:
29678:
29679:
29680: 2
29681: Ministerns svar KK 591/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
29682:
29683:
29684:
29685:
29686: Tili riksdagens talman
29687:
29688: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger arbetet samt fysikaliska och kemiska miljöfakto-
29689: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- rer.
29690: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rau- De som upplever elöverkänslighet har reelia
29691: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade symtom, även om orsakema tili symtomen är
29692: skriftliga spörsmål SS 59112000 rd: oklara. Eftersom en del människor upplever sym-
29693: tom då de arbetar vid en bildskärm elier har kon-
29694: Hur ämnar man i Finland satsa på att takt med elanordningar är det nödvändigt att
29695: utveckla diagnosmetoderna gällande el- dessa personer bemöts på ett empatiskt och sak-
29696: överkänslighet? ligt sätt och att man utreder vilka faktorer som
29697: påverkar symtomkomplexet. Hälso- och sjukvår-
29698: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den, framför allt de anstälida inom företagshälso-
29699: föra följande: vården, borde vid misstänkta fali av elöverkäns-
29700: Såsom elöverkänslighet betecknas det symtom- lighet noggrant utreda de omständigheter som är
29701: komplex som innebär att personeroa i fråga upp- förknippade med sjukdomar, ergonomi, inom-
29702: lever symtom och fömimmelser i huden. Symto- husluftens kvalitet, eventuella synrubbningar och
29703: men är oftast förknippade med olika typer av psykosociala stressfaktorer. Än så länge finns det
29704: funktionella neurologiska symtom, såsom stick- inte vetenskapligt bevis för överkänslighet orsa-
29705: ningar, yrsel, trötthet, huvudvärk, kraftlöshet, kad av el- och magnetfålt. Först då det finns till-
29706: andningssvårigheter och hjärtklappning. gång tili mera kunskaper som kan verifieras på
29707: 1 framför allt Sverige, Danmark och USA har ett tiliförlitligt sätt, kan man satsa på diagnosme-
29708: elkänsligheten varit föremål för omfattande todema.
29709: forskningsprojekt. Trots att symtomen förknip- Symtom som är relaterade tili elöverkänslig-
29710: pas med arbete vid bildskärm och kontakt med het förekommer allmänt. För symtomen finns
29711: andra elanordningar, har man än så länge inte på medicinering att tiligå. När en läkare föreskriver
29712: ett vetenskapligt hållbart sätt kunnat påvisa sam- medicinering för sådana symtom, t.ex. värk, om-
29713: bandet mellan el- och magnetfålten och elöver- fattas medicineringen av sjukförsäkringsersätt-
29714: känslighetssymtomen. Symtomen förefaller sna- ningen på samma vilikor som när det gälier an-
29715: rare att återspegla en samverkan melian många dra mediciner avsedda för behandling av en sjuk-
29716: olika faktorer. Symtomkomplexet är förknippat dom. Om personen i fråga är arbetsoförmögen tili
29717: med egenskaper som hänför sig tili de drabbades följd av sina symtom, kan han elier hon också
29718: personlighet och fysiska disposition, omständig- enligt samma principer, sjukskrivas. '
29719: heter som är förknippade med uppläggningen av
29720:
29721:
29722: Helsingfors den 10 juli 2000
29723:
29724: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
29725:
29726:
29727: 3
29728: KK 592/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
29729:
29730:
29731:
29732:
29733: KIRJALLINEN KYSYMYS 592/2000 vp
29734:
29735: Metsähallituksen hintapolitiikka Lapin maiden
29736: vuokrauksessa ja myynnissä
29737:
29738:
29739:
29740:
29741: Eduskunnan puhemiehelle
29742:
29743: Metsähallitus näyttää koventaneen merkittävästi joaman teollisuustontin kanssa 50 000 markalla,
29744: linjaansa viime vuosina. Aiemmin se tuntui kan- mikä tekee 3 800 mk/ha maasta, jonka käypä
29745: tavan vastuuta siitä, että varsinkin Lappi, jossa arvo alueella on korkeintaan toteutuneiden kaup-
29746: sillä on huomattava maaomaisuus, pysyi asuttu- pojen perusteella noin 400 mk/ha. Viimeksi mai-
29747: naja ihmisten elämiseen oli mahdollisimman hy- nittu arvo koskee myös maita, jotka valtio pakko-
29748: vät edellytykset. Nyt näyttää siltä, että Metsähal- lunastaa yksityisiltä itselleen. Lopulta kunta
29749: lituksen tärkeimmäksi ohjenuoraksi on muodos- meni asiassa väliin ja osti maat itselleen. Esi-
29750: tunut imuroida Lapista mahdollisimman tehok- merkki kuitenkin osoittaa kouriintuntuvasti sen
29751: kaasti mahdollisimman paljon rahaa valtion kas- suhtautumisen, mikä nykyisellä Metsähallituk-
29752: saan. sella on Lappiin ja sen asukkaisiin: rahat pois ja
29753: Eräänä hyvänä esimerkkinä tästä linjanmuu- tehokkaasti! Vastaavia esimerkkejä kiskonnasta
29754: toksesta voidaan mainita Sodankylän kunnasta ja omien velvollisuuksien, kuten riistakannasta
29755: tapaus, joka koskee metsästysseurojen Metsähal- huolehtimisen laiminlyönneistä löytyy useita
29756: litukselta vuokraamien ampumarata-alueiden kautta läänin. Asia on Lapissa hyvin merkityk-
29757: hintaa. Metsähallitus oli vuokrannut kyseiset sellinen, sillä Metsähallitus omistaa maista mer-
29758: alueet aikoinaan metsästysseuroille niiden todel- kittävän osan.
29759: listen arvojen mukaisella vuokralla. Maat olivat
29760: soramontun pohjaa, jänkää ja avokalliota. Met- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29761: sästysseurat olivat vuosien saatossa taikootyöllä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29762: kunnostaneet alueet ja investoineet niiden raken- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29763: nuksiin, laitteisiin yms. satojatuhansia mark- vaksi seuraavan kysymyksen:
29764: koja. Uudenmuotoinen Metsähallitus halusikin
29765: nyt sanella seuroille uudet vuokraehdot "nous- Onko hallitus tietoinen siitä, että Metsä-
29766: seen arvon" perusteella. Tämä noussut arvo oli hallitus on Lapissa omaksunut omassa
29767: juuri seurojen itsensä tekemän taikootyön ja ra- hintapolitiikassaan ja muussakin toi-
29768: kentamisen ansiota, ei vuokraajan ansiota. Mai- minnassaan alueen asukkaista ja hei-
29769: nittakoon vielä, että seurat olivat vuosien kulues- dän elinolosuhteistaan piittaamattoman
29770: sa maksaneet vuokrina moninkertaisesti kyseis- "rahan kiskonnan" linjan ja
29771: ten maiden arvon.
29772: Metsähallitus tarjosi maita myyntiin yhdessä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä
29773: erään puolustusministeriön 10 000 markalla tar- asiantilan korjaamiseksi?
29774:
29775:
29776:
29777:
29778: Versio 2.0
29779: KK 592/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
29780:
29781:
29782:
29783: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
29784:
29785: Raimo Vistbacka /ps
29786:
29787:
29788:
29789:
29790: 2
29791: Ministerin vastaus KK 592/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
29792:
29793:
29794:
29795:
29796: Eduskunnan puhemiehelle
29797:
29798: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa poja ei ole, voidaan käyttää myös tuotto- tai kus-
29799: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tannusarvomenetelmää, jolloin arviointi perus-
29800: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuu kohteen arvioituihin tuottoihin tai siihen pan-
29801: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan tuihin kustannuksiin. Näin kaupan osapuoli muo-
29802: /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK dostaa oman arvionsa käyvästä hinnasta. Kaup-
29803: 592/2000 vp: pahinta muodostuu erikseen jokaisessa kaupassa
29804: tai vuokrauksessa osapuolten välisellä sopimuk-
29805: Onko hallitus tietoinen siitä, että Metsä- sella. Sovittua kauppahintaa voidaan pitää kul-
29806: hallitus on Lapissa omaksunut omassa loinkin kysymyksessä olevan kohteen käypänä
29807: hintapolitiikassaan ja muussakin toi- hintana.
29808: minnassaan alueen asukkaista ja hei- Kirjallisessa kysymyksessä viitataan yksittäi-
29809: dän elinolosuhteistaan piittaamattoman senä tapauksena Sodankylässä tekeillä olevaan
29810: "rahan kiskonnan" linjan ja ampumarata-aluekauppaan ja esitetään siinä käy-
29811: tettävän liian korkeaa hintatasoa. Hinta on aina-
29812: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kin neuvottelijoiden mielestä ilmeisesti ollut
29813: asiantilan korjaamiseksi? käypä, koska ko. alueista on päästy neuvottelutu-
29814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lokseen. Kauppa on parhaillaan päätettävänä
29815: ti seuraavaa: kunnan luottamusmieselimissä. Käypää tasoa
29816: korkeammalla hinnalla neuvottelutulosta ei olisi
29817: Metsähallituksen maanmyynnissä ja -vuokrauk- syntynyt.
29818: sessa noudatetaan Lakia oikeudesta luovuttaa Kirjallisessa kysymyksessä ei kerrota, mistä
29819: valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuk- lähteestä kysymyskirjelmässä esitetty keskimää-
29820: sia ( 68711978). Metsähallituksen liikelaitostami- räinen 400 mk!ha on saatu. Sitä sanotaan käyte-
29821: nen tai käynnissä oleva suojelualueiden hankin- tyn pakkolunastusten yhteydessä valtion lunas-
29822: taohjelma ja sen rahoittamiseksi tehtävät maan- taessa yksityismaita itselleen. Todettakoon, että
29823: myynnit eivät ole muuttaneet asiaa. Valtion maa- kaikki Metsähallituksen tekemät maakaupat,
29824: omaisuuden luovuttamista koskevien säädösten maanvaihdot ja maanvuokraukset perustuvat va-
29825: pääsisältö on se, että valtion omaisuutta ei saa paaehtoisiin sopimuksiin.
29826: luovuttaa tai vuokrata sen käypää arvoa alem- Alueellisten keskimääräisten hehtaarihintojen
29827: masta vastikkeesta. käyttäminen jättää huomioon ottamatta kohtei-
29828: Käypä hinta muodostuu vapailla markkinoilla den yksityiskohtaiset erot sijainnin, maaperän
29829: kysynnän ja tarjonnan perusteella. Yksittäisen laadun, puuston ja muun kasvillisuuden tai eri
29830: kohteen käyvän hinnan arvioinnissa käytetään käyttötarkoituksiin soveltuvuuden suhteen.
29831: yleensä ns. kauppa-arvomenetelmää, jossa analy- Maanmittauslaitoksen pitämän kiinteistöjen
29832: soidaan vertailutietoja tehdyistä kaupoista ja ver- kauppahintatilaston mukaan vuonna 1999 Lapin
29833: rataan arvioitavan kohteen ominaisuuksia sekä alueella yksinomaan metsämaata sisältävien ra-
29834: kysyntä- ja tarjontatilannetta vertailukauppojen kentamattomien kiinteistöjen kauppahintojen
29835: vastaaviin tietoihin. Mikäli sopivia vertailukaup- keskiarvo oli n. 4 000 mk!ha ja mediaanihinta
29836:
29837:
29838: 3
29839: KK 592/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus
29840:
29841:
29842: (kalleusjärjestyksessä keskimmäinen kauppa) n. den käyttöoikeudesta. Tämä on yleinen käytäntö
29843: 3 000 mk/ha (kauppoja 109 kpl). kaikessa vuokrauksessa olipa sitten kysymys
29844: Kilpailuviraston tekemässä selvityksessä val- maasta tai esim. asuinhuoneistosta. Vain poik-
29845: tion (Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitok- keustapauksissa vuokranmaksun yhteydessä
29846: sen) väitetystä määräävän markkina-aseman vää- maksetaan vuokrauksen kohteesta vähittäin
29847: rinkäyttämisestä Pohjois-Suomen laskettelukes- kauppahintaa. Tällaisissa poikkeustapauksissa
29848: kusalueiden maanvuokrauksessa todetaan, että vuokrasopimuksessa on nimenomaiset ehdot sii-
29849: erityiskäyttöön, kuten esim. rinnealueiksi, käyt- tä, mikä osa maksettavasta vuokrasta on korvaus-
29850: töönotettujen alueiden rajatuottavuus on kor- ta käyttöoikeudesta ja mikä osa kauppahintaa.
29851: keampi kuin ko. alueen käyttöarvo maa- ja met- Vuokrasopimusajan päättyessä uusi vuokrata-
29852: sätaloudessa. Siksi niistä perittävä käypä hinta- so määritellään kohteen nykyisen käyvän arvon
29853: kin tulee olla korkeampi (päätös 31.1.1997 Dnro mukaan. Arvon määrittelyyn ei voida käyttää
29854: 509/61/94). esim. 25 vuoden takaista vuokrasopimusta ja sen
29855: Ampumaratojen tyyppisten alueiden hinnoit- mukaista käypää arvoa. Tällainen hinnoittelu oli-
29856: telua vaikeuttaa se, ettei suoria vertailukauppoja si luovutuslain vastaista.
29857: juuri ampumarata-alueiden kaupoista ole ole- Edellä olevan perusteella katson, että Metsä-
29858: massa. Hinnoittelun täytyy sen takia viime kä- hallitus noudattaa Lapin maiden vuokrauksessa
29859: dessä perustua harkintaan. ja myynnissä luovutuslain mukaista käypää hin-
29860: Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty ajatus, noittelua ja että kirjallisessa kysymyksessä
29861: että vuokra-alueista ennen kaupantekoa makse- erikseen mainitussa tapauksessa kauppahinta,
29862: tun vuokran pitäisi olla kauppahintaa alentava te- 50 000 markkaa, vastaa ko. ampumarata-aluei-
29863: kijä. Vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti mak- den tämänhetkistä käypää arvoa.
29864: settu vuokra on ollut ainoastaan korvausta aluei-
29865:
29866:
29867: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2000
29868:
29869: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29870:
29871:
29872:
29873:
29874: 4
29875: Ministems svar KK 592/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps
29876:
29877:
29878:
29879:
29880: Tili riksdagens talman
29881:
29882: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger terfråganjämförs med motsvarande uppgifter för
29883: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- jämförbara affårer. Om det inte finns några lämp-
29884: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rai- liga affårer att jämföra med kan också avkast-
29885: mo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga nings- eller kostnadsvärdemetoden tillämpas,
29886: spörsmål SS 592/2000 rd: varvid bedörnningen grundar sig på de inkomster
29887: som objektet bedöms ge eller på de kostnader
29888: Å.r regeringen medveten om att Forststy- som betalats för det. Sålunda bildar handelspart-
29889: relsen i Lappland i sin egen prispolitik nem sin egen uppfattning om gängse pris. Priset
29890: och också i sin övriga verksamhet har fastställs alltså separat i varje enskild affår eller
29891: tillämpat en policy som går ut på att arrendering genom ett avtal mellan partema. Den
29892: ockra pengar utan hänsyn tili dem som köpesumma som man kommit överens om kan
29893: bor på området och deras levnadsför- betraktas som gängse pris på det aktuella objek-
29894: hållanden, och tet.
29895: 1 det skriftliga spörsmålet hänvisas som ett en-
29896: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta skilt fall tili den affår som gäller ett skjutbaneom-
29897: för att rätta tili situationen? råde i Sodankylä som håller på att göras upp och
29898: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- det påstås att prisnivån i denna affår är för hög.
29899: Priset har likväl enligt förhandlingama av allt att
29900: föra följande:
29901: döma varit gängse eftersom man har kommit
29902: 1 fråga om Forststyrelsens markförsäljning och fram till ett förhandlingsresultat angående områ-
29903: arrendering följs lagen om rätt att överlåta och dena i fråga. Affåren är som bäst under behand-
29904: upplåta statens jordegendom och inkomstgivan- ling i kommunens förtroendeorgan. Man skulle
29905: de rättigheter (687/1978). Forststyrelsens om- inte ha nått något förhandlingsresultat till ett pris
29906: bildning tili affarsverk eller programmet för för- över gängse nivå.
29907: värv av skyddsområden och den markförsäljning 1 det skriftliga spörmålet anges inte källan till
29908: som sker för finansiering av programmet har inte uppgiften om ett medelpris på 400 mk/ha. Det på-
29909: ändrat på saken. Huvudinnehållet i de författ- stås att ett sådant pris skulle ha använts i sam-
29910: ningar som gäller överlåtelse av statens jordegen- band med tvångsinlösningar när staten löser in
29911: dom är att statens egendom inte får överlåtas el- privat mark. Det kan konstateras att alla markaf-
29912: ler arrenderas till ett lägre pris än vad som är fårer, markbyten och arrenderingar som Forststy-
29913: gängse värde. relsen genomför grundar sig på frivilliga avtal.
29914: Det gängse priset bildas på den fria markna- Användningen av regionala medelpris per
29915: den utgående från utbud och efterfrågan. Vid be- hektar beaktar inte de individuella skillnadema
29916: dömningen av gängse pris på ett enskilt objekt mellan objekten med avseende på läge, jordens
29917: används i allmänhet den s.k. saluvärdesmetoden i kvalitet, trädbeståndet och den övriga växtlighe-
29918: viiken jämförelsesiffror för genomförda affårer ten eller lämpligheten för olika användningsän-
29919: analyseras och egenskapema hos det objekt som damål. Enligt Lantmäteriverkets statistik över
29920: skall värderas samt läget i fråga om utbud och ef- fastighetemas priser uppgick köpesummoma år
29921:
29922:
29923: 5
29924: KK 592/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar
29925:
29926:
29927: 1999 i Lappland för obebyggda fastigheter med ren har endast utgjort ersättning för nyttjanderät-
29928: enbart skogsmark i snitt till ca 4 000 mk/ha och ten till områdena. Detta är allmän praxis i all hy-
29929: medianpriset (den mellersta affåren i fråga om resverksamhet vare sig det är fråga om jord eller
29930: dyrhet) var ca 3 000 mk/ha (109 affårer). t.ex. bostadslägenhet. Endast i undantagsfall be-
29931: 1 Konkurrensverkets utredning av statens talas i samband med hyresavgiften minst köpe-
29932: (Forststyrelsen och Skogsforskningsinstitutet) summan för hyresobjektet. 1 sådana undantags-
29933: påstådda missbruk av statens dominerande ställ- fall innehåller hyresavtalet uttryckliga villkor an-
29934: ning på marknaden vid arrendering av slalomom- gående viiken del av den hyra som betalas som är
29935: råden i Norra Finland konstateras att marginalin- ersättning för nyttjanderätten och viiken del som
29936: täkterna för ornråden som tagits i något speciellt är köpesumma.
29937: bruk, t.ex. som slalombackar, är högre än bruks- När tiden för ett hyresavtal löper ut bestäms
29938: värdet för området i fråga inom jord- och skogs- den nya hyresnivån efter objektets nuvarande
29939: bruk. Därför bör också det gängse priset för dessa gängse värde. Vid värdebestämningen kan t.ex.
29940: ornråden vara högre (beslut av den 31 januari inte ett 25 år gammalt hyresavtal och den tidens
29941: 1997 Dnr 509/61194). gängse värde utnyttjas. En sådan prissättning
29942: Prissättningen av områden typ skjutbanor för- skulle strida mot lagen om överlåtelse.
29943: svåras av att det inte finns några direkt jämförli- Med hänvisning till det ovan anförda anser jag
29944: ga affårer i fråga omjust skjutbaneområden. Pris- att Forststyrelsen vid försäljning och arrendering
29945: sättningen måste därför i sista hand grunda sig på av jord i Lappland följer gängse prissättning i en-
29946: prövning. lighet med lagen om överlåtelse och att köpesum-
29947: 1 det skriftliga spörsmålet framförs tanken att man, 50 000 mk, i det i spörsmålet särskilt nämn-
29948: den hyra som betalats för arrendeområdena före da fallet motsvarar det gängse värde som för när-
29949: affåren borde vara en faktor som sänker priset. varande gäller för ifrågavarande skjutbaneområ-
29950: Den hyra som betalats enligt arrendeavtalsvillko- den.
29951:
29952:
29953:
29954: Helsingfors den 11 juli 2000
29955:
29956: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29957:
29958:
29959:
29960:
29961: 6
29962: KK 593/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
29963:
29964:
29965:
29966:
29967: KIRJALLINEN KYSYMYS 593/2000 vp
29968:
29969: Yrittäjän työttömyysturvan karttuminen
29970:
29971:
29972:
29973:
29974: Eduskunnan puhemiehelle
29975:
29976: Yrittäjän oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan olisikin säädettävä yhtäläiseksi palkansaajien
29977: karttuu vasta 24 kuukauden yrittäjätoiminnan kanssa ja eri järjestelmien piirissä kartutettu
29978: myötä. Tämä vaatimus on ajallisesti paljon pi- työssäoloehto olisi hyväksyttävä toisissa kassois-
29979: dempi kuin mitä palkansaajan työssäoloehdosta sa.
29980: säädetään työttömyysturvalaissa. Lisäksi yrittä-
29981: jäksi siirtyvä palkansaaja ei saa hyväkseen kuin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
29982: osan palkansaajana kartuttamastaan työssäolos- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
29983: ta. Ja toisin päin, jos yrittäjä siirtyy palkansaajak- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29984: si, hänjoutuu täyttämään palkansaajalta vaaditta- vaksi seuraavan kysymyksen:
29985: van 19 kuukauden työssäoloehdon kokonaan eikä
29986: hänelle yrittäjänä kertynyttä aikaa lasketa lain- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
29987: kaan eduksi. Tämä järjestely hillitsee kielteisellä tyä, että yrittäjien ansiosidonnaisen päi-
29988: tavalla yrittäjäksi ryhtymistä, kun yhteiskunnan värahan karttumista koskevat säännöt
29989: pitäisi päinvastoin kannustaa yrittäjyyteen. Yrit- muutetaan vastaamaan palkansaajien
29990: täjäksi ryhtyvä joutuu ottamaan kahden vuoden vastaavia määräyksiäja
29991: riskiajan ilman työttömyysturvan mahdollista tu-
29992: kea. Paluu palkansaajaksikaan ei ole tässä suh- että yrittäjä voisi lukea hyväkseen työs-
29993: teessa ongelmaton. Yrittäjien työttömyysturva säoloehtoa laskettaessa jäsenyytensä eri
29994: kassajärjestelmien piirissä?
29995:
29996:
29997: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
29998:
29999: Tanja Karpela /kesk
30000:
30001:
30002:
30003:
30004: Versio 2.0
30005: KK 593/2000 vp - Tanja Karpela /kesk Ministerin vastaus
30006:
30007:
30008:
30009:
30010: Eduskunnan puhemiehelle
30011:
30012: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa turva. Yritystoiminnan erityisluonne otettiin kui-
30013: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tenkin huomioon sekä työttömyysvakuutuksen
30014: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ehtojen että ansioturvan rahoituksen osalta. Yrit-
30015: vastattavaksi kansanedustaja Tanja Karpelan täjän oma vaikutus yritystoimintaan ja sitä kaut-
30016: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ta omaan työllistymiseensä on olennaisesti erilai-
30017: 593/2000 vp: nen kuin patkansaajalla yrittäjän kantaessa itse
30018: vastuun ja riskin työnsä tuloksellisuudesta ja yri-
30019: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tystoiminnan jatkuvuudesta. Uudistusta valmis-
30020: tyä, että yrittäjien ansiosidonnaisen päi- teltaessa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, ettei
30021: värahan karttumista koskevat säännöt työttömyysturvana ole tarkoitus kompensoida
30022: muutetaan vastaamaan palkansaajien yritystoimintaan olennaisesti kuuluvaa taloudel-
30023: vastaavia määräyksiäja lista riskiä.
30024: Työttömyyspäivärahan myöntämisen edelly-
30025: että yrittäjä voisi lukea hyväkseen työs- tyksenä on, että päivärahan hakija täyttää työssä-
30026: säoloehtoa laskettaessa jäsenyytensä eri oloehdon, jolla osoitetaan vakiintunut työmark-
30027: kassajärjestelmien piirissä? kinoilla olo. Vaadittava työssäoloehto on yrittä-
30028: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jillä pitempi kuin patkansaajalla yritystoiminnan
30029: ti seuraavaa: edellä kuvatun erityisluonteen vuoksi. Vastaa-
30030: vasti yrittäjä voi olla palkansaajaa pitemmän ajan
30031: Yrittäjien työttömyyspäivärahaoikeutta koske- poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syy-
30032: vat säännökset tulivat voimaan vuoden 1995 tä menettämättä oikeuttaan saada ansioon suh-
30033: alusta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli maclai- teutettua päivärahaa. Yritystoiminnan lopetta-
30034: taa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, joka osal- missyyllä ei ole päivärahaoikeuden suhteen mer-
30035: taan johtui sosiaaliturvan ja erityisesti työttö- kitystä ja siten yrittäjä voi omalta osaltaan olen-
30036: myysturvan puutteellisuudesta, kun yrittäjillä ai- naisestikin vaikuttaa vakuutustapahtumaan. Pe-
30037: kaisemmin oli oikeus vain tarveharkintaiseen ruspäivärahassa yrittäjiä ja palkansaajia koske-
30038: työmarkkinatukeen. Uudistuksessa merkittävää vat edellytykset ovat samat edellä todettua työs-
30039: oli yrittäjän mahdollisuus saada päivärahaa myös säoloehdon pituutta lukuun ottamatta. Peruspäi-
30040: ansiosidonnaisena, jos yrittäjä liittyy erityiseen väraha, joka rahoitetaan kokonaan valtion varois-
30041: yrittäjien työttömyyskassaan. Suomi oli tässä ta, ei edellytä työttömyyskassan jäsenyyttä eikä
30042: suhteessa kansainvälisesti vertaillen eturivissä: siten yrittäjän omaa rahoitusosuutta vapaaehtoi-
30043: EU-maista vain Tanskassa, Ruotsissa ja Luxem- sina kassajäsenmaksuina tai pakollisina työttö-
30044: burgissa työttömyysvakuutus koski myös yrittä- myysvakuutusmaksuina. Tämän vuoksi yrittäjän
30045: jiä, joskin Suomessa toteutettuajärjestelmää sup- työssäoloehtoon voidaan lukea myös lähinnä 24
30046: peampana. edellisen kuukauden aikana hankittu palkansaa-
30047: Lähtökohtana uudistuksessa oli, että yrittäjien jan työssäoloehdon täyttävä työ.
30048: työttömyysturva noudattaisi pääsääntöisesti sa- Erilainen sääntely ansioturvassa johtuu turvan
30049: moja periaatteita kuin palkansaajien työttömyys- rahoituksesta. Yrittäjien ansioturvan rahoituk-
30050:
30051:
30052: 2
30053: Ministerin vastaus KK 593/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
30054:
30055:
30056: sessa otettiin huomioon koko sosiaaliturvan ra- Iinen rahoitusosuus myönnettävistä etuuksista
30057: hoitus ja yrittäjien osuus kustannuksista. Rahoi- muodostuu yrittäjäkassan jäsenten osalta keski-
30058: tuksen lähtökohtana oli vakuutusperiaate, etuuk- määrin suuremmaksi kuin palkansaajakassan jä-
30059: sien ja maksujen vastaavuus. Ansiosidonnaisen senten osalta.
30060: työttömyysvakuutuksen rahoitus kokonaisuudes- Palkansaajien ja yrittäjien ansioturvan erilai-
30061: saan uudistettiin viime vuoden alusta vastaa- sen rahoituksen vuoksi yrittäjät ja palkansaajat
30062: maan paremmin tätä sosiaalivakuutuksessa ylei- eivät voi olla saman työttömyyskassan jäseniä.
30063: sesti noudatettua vakuutusperiaatetta. Lähtökoh- Palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvan sau-
30064: tana rahoitusuudistuksessa oli, että valtio vastaa makohtaa on lainsäädännössä tähän asti pystytty
30065: verovaroin perusturvaosuudesta, joksi katsotaan joustavoittamaan vain ns. jälkisuojaa koskevalla
30066: ne etuudet, joihin henkilöllä on vakuutustapahtu- sääntelyllä. Jälkisuoja antaa henkilölle mahdolli-
30067: man satuttua oikeus ilman velvollisuutta vakuu- suuden palkansaajana hankkimansa ansioturvan
30068: tusmaksujen maksamiseen. Perusturvan ylittä- tason säilyttäen harjoittaa yritystoimintaa enin-
30069: vän lisävakuutukseksi katsottavan ansioturvan tään puolentoista vuoden ajan, missä ajassa pää-
30070: rahoitus perustuu puolestaan henkilöstä suoritet- sääntöisesti yritystoiminnan elinkelpoisuuden
30071: tuihin vakuutusmaksuihin eli palkansaajan osal- edellytykset selviävät. Jos henkilö yritystoimin-
30072: ta työnantajan ja palkansaajan pakollisiin työttö- nan aloittaessaan liittyy yrittäjien työttömyys-
30073: myysvakuutusmaksuihin ja vapaaehtoisiin kassa- kassaan ja jäsenmaksuillaan osallistuu yrittäjän
30074: jäsenmaksuihin. Yrittäjien ansiosidonnainen ansioturvan rahoitukseen, on hänellä mahdolli-
30075: työttömyysturva on, kuten todettu, alun perinkin suus aukottomasti säilyttää oikeus ansioturvaan
30076: perustunut tähän periaatteeseen: ansioturvana on työttömyyden kohdatessa. Tästä pidemmälle me-
30077: lisävakuutuksen luonne, joka on korostunut nevä ansiosidonnaisen työttömyysturvan yhte-
30078: myös siten, että yrittäjä on itse voinut - YEL- näistäminen edellyttäisi vastikään uudistettujen
30079: työtulon rajoissa - määrätä sen työtulon, josta rahoitusta koskevien säännösten muuttamista,
30080: hän itsensä vakuuttaa. Koska yrittäjä ei maksa jolloin tarkasteltavaksi tulisivat laajemminkin
30081: pakollisia työttömyysvakuutusmaksuja, tämä li- koko sosiaaliturvan rahoituksen periaatteet. Yri-
30082: sävakuutus rahoitetaan kokonaisuudessaan yrit- tystoiminnan erityispiirteet edellyttävät työttö-
30083: täjän omalla rahoitusosuudella, työttömyyskas- myysturvassa jatkossakin erityistä sääntelyä
30084: san jäsenmaksulla. Toisaalta valtion prosentuaa- myös etuuksien osalta.
30085:
30086:
30087: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2000
30088:
30089: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen
30090: ministeri Osmo Soininvaara
30091:
30092:
30093:
30094:
30095: 3
30096: KK 593/2000 vp - Tanja Karpela /kesk Ministems svar
30097:
30098:
30099:
30100:
30101: Tili riksdagens talman
30102:
30103: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger samhetens särskilda karaktär togs emellertid i be-
30104: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- aktande när det gällde både villkoren för arbets-
30105: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tan- löshetsförsäkringen och finansieringen av för-
30106: ja Karpela /cent undertecknade skriftliga spörs- tjänstskyddet. En företagare kan själv påverka
30107: mål SS 593/2000 rd: företagsverksamheten och genom den sin egen
30108: sysselsättning på ett helt annat sätt än löntagaren
30109: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta genom att företagaren själv bär ansvaret och själv
30110: för att reglerna om inkomstrelaterad tar risken för resultatet av sitt arbete och för före-
30111: dagpenning som intjänas av företagare tagets fortsatta verksamhet. Vid beredningen av
30112: skall ändras, så de motsvarar bestäm- reformen rådde det ett stort samförstånd om att
30113: melserna för löntagare och utkomstskyddet för arbetslösa inte är avsett att
30114: kompensera den finansiella risk som hör ihop
30115: för att företagaren vid berälming av ar- med företagsverksamheten.
30116: betsvillkoret skall kunna räkna sitt med- Förutsättningen för beviljande av arbetslös-
30117: lemskap i olika kassasystem tili godo? hetsdagpenning är att den som ansöker om dag-
30118: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- penningen uppfyller arbetsvillkoret, som visar att
30119: föra följande: personeo i fråga är etablerad på arbetsmarkna-
30120: den. Arbetsvillkoret för företagare omfattar fler
30121: Reglema om företagamas rätt till arbetslöshets- månader än för löntagare i enlighet med de nyss
30122: dagpenning trädde i kraft vid ingången av 1995. beskrivna särdragen som karakteriserar företags-
30123: Ett av målen med reformen var att sänka tröskeln verksamhet. På motsvarande sätt kan företagaren
30124: för att bli företagare. Den höga tröskeln för att bli utan godtagbart skäl vara borta från arbetsmark-
30125: företagare berodde delvis på bristema i social- naden längre än löntagaren utan att förlora sin
30126: skyddet, och speciellt i utkomstskyddet för ar- rätt till inkomstrelaterad dagpenning. Orsaken
30127: betslösa, eftersom företagama tidigare endast till att företagsverksamheten upphör har ingen
30128: hade rätt till behovsprövat arbetsmarknadsstöd. betydelse vad gäller rätten till dagpenning, och
30129: Det viktiga med reformen var att företagaren fick på det viset kan företagaren för egen del inverka
30130: möjlighet att erhålla även inkomstrelaterad dag- på försäkringsfallet i väsenlig utsträckning. För-
30131: penning, om han eller hon går med i en särskild utsättningama för grunddagpenning är desamma
30132: arbetslöshetskassa för företagare. Finland hörde i för företagare och löntagare, förutom när det gäl-
30133: det här avseendet till föregångama intematio- ler det nyss nämnda arbetsvillkorets längd.
30134: nellt sett: av EU-ländema var det endast i Dan- Grunddagpenningen, som helt finansieras med
30135: mark, Sverige och Luxemburg som arbetslös- statens medel, förutsätter inte medlemskap i ar-
30136: hetsförsäkringen också gällde företagare, om än i betslöshetskassan och därför förutsätter den inte
30137: mer begränsad utsträckning än i Finland. heller någon finansieringsandel från företaga-
30138: Utgångspunkten för reformen var att företa- rens sida i form av frivilliga kassamedlemsavgif-
30139: gamas utkomstskydd i huvudsak skulle följa ter eller obligatoriska arbetslöshetsförsäkrings-
30140: samma principer som löntagamas. Företagsverk- premier. På grund av detta kan i arbetsvillkoret
30141:
30142:
30143: 4
30144: Ministems svar KK 593/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
30145:
30146:
30147: för företagare också inräknas arbete som uppfyl- premier finansieras den här extra försäkringen
30148: ler arbetsvillkoret för löntagare och som perso- helt med företagarens egen finansieringsandel,
30149: nen i fråga har utfört under de närmast föregåen- d.v.s. med medlemsavgiften tili arbetslöshetskas-
30150: de 24 månadema. san. Å andra sidan blir statens finansieringsandel
30151: De annorlunda reglema för förtjänstskyddet av de beviljade förmånema i medeltal procentu-
30152: beror på skyddets finansiering. Vid finansiering- ellt sett högre när det gäller medlemmama i före-
30153: en av företagamas förtjänstskydd beaktades fi- tagarkassan än medlemmama i löntagarkassan.
30154: nansieringen av hela socialskyddet och företa- På grund av de olika finansieringsformema för
30155: gamas andel av kostnadema. Utgångspunkten för förtjänstskyddet kan löntagare och företagare
30156: finansieringen var försäkringsprincipen, över- inte vara medlemmar i samma arbetslöshetskas-
30157: ensstämmelse mellan förmånema och avgifter- sa. Hittilis har man i lagstiftningen lyckats skapa
30158: na. Finansieringen av den inkomstrelaterade ar- en smidig gräns mellan löntagare och företagare
30159: betslöshetsförsäkringen reformerades i sin hel- endast med hjälp av reglema om s.k. skydd i ef-
30160: het i början av förra året för att bättre matsvara terskott. Skydd i efterskott ger en person möjlig-
30161: försäkringsprincipen, som följs allmänt när det het att behålla den nivå på förtjänstskyddet som
30162: gäller socialförsäkringen. Utgångspunkten för fi- han eller hon uppnått som löntagare och samti-
30163: nansieringsreformen var att staten med skatteme- digt bedriva företagsverksamhet, dock högst un-
30164: del svarar för grundskyddsandelen, som består av der ett och ett halvt år, eftersom det under denna
30165: de förmåner man har rätt tili efter att ett försäk- tid vanligen framgår om företagsverksamheten är
30166: ringsfall inträffat, utan att man är skyldig att be- livskraftig. Om en person blir medlem i företa-
30167: tala premier. Finansieringen av förtjänstskyddet, garnas arbetslöshetskassa när han eller hon inle-
30168: som ses som en extra försäkring utöver grund- der sin företagsverksamhet och genom att betala
30169: skyddet, baserar sig däremot på inbetalade pre- medlemsavgifter tili kassan deltar i finansiering-
30170: mier. dvs. för löntagarens del på de arbetslöshets- en av förtjänstskyddet, har denna person möjlig-
30171: försäkringspremier som är obligatoriska för ar- het att fullständigt behålla sin rätt tili förtjänst-
30172: betsgivaren och löntagaren samt på frivilliga skydd ifall han eller hon skulle bli arbetslös. Ett
30173: medlemsavgifter tili kassan. Företagamas in- inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd som är ännu
30174: komstrelaterade utkomstskydd har, såsom det re- enhetligare än detta skulle kräva att de nyligen
30175: dan konstaterades, från början baserat sig på den- reformerade reglema om finansiering ändrades
30176: na princip: förtjänstskyddet har karaktären av en och då skulle man vara tvungen att i ännu större
30177: extra försäkring, vilket också framhävs av att fö- utsträckning granska principema för finansie-
30178: retagaren själv- inom ramama för FöPL- be- ringen av hela socialskyddet. Företagsverksam-
30179: stämmer den arbetsinkomst för viiken han för- hetens särdrag förutsätter även i fortsättningen
30180: säkrar sig själv. Eftersom företagaren inte beta- separat reglering av arbetslöshetsförsäkrings-
30181: lar några obligatoriska arbetslöshetsförsäkrings- skyddet, också vad gäller förmånema.
30182:
30183:
30184:
30185: Helsingfors den II juli 2000
30186:
30187: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministem
30188: minister Osmo Soininvaara
30189:
30190:
30191:
30192:
30193: 5
30194: KK 594/2000 vp -Raija Vahasalo /kok
30195:
30196:
30197:
30198:
30199: KIRJALLINEN KYSYMYS 594/2000 vp
30200:
30201: Vaihtoehtoisten hoitomuotojen korvattavuus
30202:
30203:
30204:
30205:
30206: Eduskunnan puhemiehelle
30207:
30208: Lääkkeitä käytetään ihmisten sairauksien tai nii- kaan homeopaattisessa hoidossa käytetyistä val-
30209: den oireiden hoitoon ja ehkäisyyn. Pääasiassa misteista ei saa sairausvakuutuksen kautta mi-
30210: lääkkeet ovat synteettisiä lääkeaineita, joiden tään korvausta.
30211: valmistamiseen ja myymiseen on haettava lupa Romeopaattisten valmisteiden valmistamises-
30212: Lääkelaitokselta. Näin on pyritty turvaamaan sa on käytetty raaka-aineina kasveja, eläimiä tai
30213: lääkevalmisteiden laatu, teho ja turvallisuus. niiden osia ja mineraaleja. Homeapatian kehittä-
30214: Turvallisuudella perustellaan myös sitä, että jä Samuel Hahnemann oli ammatiltaan lääkäri.
30215: lääkkeiden myynti on monopolisoitu luvanvarai- Hoitomuotoa on sovellettu jo lähes 200 vuotta.
30216: sille apteekeille. Suomessa moni lääkäri käyttää homeopaattisia
30217: Lääkelaitos on myös määritellyt sen, mikä val- valmisteita muiden tavanomaisten hoitomuoto-
30218: miste on luontaistuote, vitamiini- ja kivennäisai- jen rinnalla. Romeopaattisten valmisteiden käyt-
30219: nevalmiste, homeopaattinen valmiste, lääke- ja töä laajemmin rajoittaa kuitenkin se, etteivät ne
30220: rohdosvalmiste. Sairauksien ja vaivojen hoitoon ole lääkekorvauksen piirissä.
30221: tarkoitetuille luontaistuotteille on haettava Homeopaattinen hoito ja homeopaattiset val-
30222: myyntilupa, jolloin valmistetta saa myydä ja misteet eivät periaatteessa tule sen kalliimmiksi
30223: markkinoida hoitavana rohdosvalmisteena. Muu- kuin muutkaan lääkärissä käynnit ja hoito. Käy-
30224: toin Juontaistuotteet ovat elintarvikkeita, joiden tännössä hinnanmuodostukseen ja kalleuteen
30225: myymiseen ei tarvita viranomaisen lupaa tai en- vaikuttavat raskaan arvonlisäverotuksen lisäksi
30226: nakkotarkastusta. epäedullinen markkinointiasema muihin lääke-
30227: Sairausvakuutuksen kautta korvataan suurin hoitoihin verrattuna ja yhteiskunnallisen tuen
30228: osa reseptilääkkeiden hinnasta. Korvausjärjestel- puute. Kalleus, tiedonpuute ja tavanomaisen lää-
30229: män piirissä ovat kuitenkin vain Lääkelaitoksen ketieteen voimakkaasti tuettu ja markkinoitu ase-
30230: määrittelemät ns. tavanomaiset lääkkeet, jotka ma voivat johtaa vääristyneeseen kilpailuun.
30231: ovat useimmiten synteettisesti valmistettuja lää- Kalliit ja synteettiset lääkevalmisteet ovat näin
30232: keaineita. Vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja etulyöntiasemassa muihin vaihtoehtovalmistei-
30233: lääkkeiden osalta korvauksia ei makseta ollen- siin verrattuna.
30234: kaan. Jo vuonna 1992 annettiin EU:n sisällä direktii-
30235: Suomessa saa myydä sellaisia homeopaattisia vi lääkkeiden markkinoillepääsyn yhdenmukais-
30236: valmisteita, jotka on rekisteröity Lääkelaitokses- tamisesta. Vaihtoehtoiset lääkkeet on myös tun-
30237: sa. Rekisteröinnin yhteydessä selvitetään valmis- nustettu EU:n päätöselimissä. Erilaisten lääkkei-
30238: teiden laatu ja turvallisuus. Voidaan siis sanoa, den ja hoitomuotojen tulee olla mahdollista toi-
30239: että Suomessa myytävät ja homeopaattisessa hoi- mia rinnakkain, toisiaan täydentäen. Yhden lää-
30240: dossa käytettävät ja Lääkelaitoksen hyväksymät ke- ja hoitofilosofian tukeminen toisten kustan-
30241: valmisteet ovat turvallisia ja laadukkaita. Kuiten- nuksella ei ole oikein, ja voi päinvastoin ehkäistä
30242:
30243: Versio 2.0
30244: KK 594/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
30245:
30246:
30247: uusien lääke- ja hoitomuotojen kehittymistä Täl- Millä perusteilla nykyisen lääkekor-
30248: lainen kehitys ei ole myöskään kuluttajien edun vausjärjestelmän piiriin otetaan uusia
30249: mukaista. lääkkeitä,
30250:
30251: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- onko hallituksella tarkoitus lähitulevai-
30252: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti suudessa ottaa homeopaattisia valmis-
30253: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- teita lääkkeiksi ja korvauksen piiriin ja
30254: vaksi seuraavan kysymyksen:
30255: mitä hallitus tekee homeopaattisten val-
30256: misteiden saatavuuden parantamiseksi?
30257:
30258:
30259: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
30260:
30261: Raija Vahasalo /kok
30262:
30263:
30264:
30265:
30266: 2
30267: Ministerin vastaus KK 594/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
30268:
30269:
30270:
30271:
30272: Eduskunnan puhemiehelle
30273:
30274: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Suomessa lääkekorvaukset ovat osa lakisää-
30275: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- teistä sairausvakuutusta. Lääke voidaan ottaa
30276: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen korvausjärjestelmän piiriin vain, jos sille on vah-
30277: vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon vistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi hyväk-
30278: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sytty tukkuhinta. Tukkuhinnan vahvistaa lääk-
30279: 594/2000 vp: keen myyntiluvan haltijan hakemuksesta lääk-
30280: keiden hintalautakunta. Tukkuhintaa vahvistet-
30281: Millä perusteilla nykyisen lääkekor- taessa noudatetaan hakemusmenettelyn periaat-
30282: vausjärjestelmän piiriin otetaan uusia teita, jolloin hakijan tulee esittää yksilöity ja pe-
30283: lääkkeitä, rusteltu ehdotus kohtuulliseksi tukkuhinnaksi.
30284: Lääkevalmisteen korvattavuuden edellytykse-
30285: onko hallituksella tarkoitus lähitulevai- nä on aina hinnan kohtuullisuus. Arvioidessaan
30286: suudessa ottaa homeopaattisia valmis- lääkkeelle ehdotetun hinnan tai hinnan korotuk-
30287: teita lääkkeiksi ja korvauksen piiriin ja sen kohtuullisuutta hintalautakunnan tulee ottaa
30288: mitä hallitus tekee homeopaattisten val- huomioon lääkkeiden hintalautakunnasta anne-
30289: misteiden saatavuuden parantamiseksi? tun asetuksen 5 §:ssä mainitut seikat. Näitä ovat
30290: lääkkeiden käytöstä aiheutuvat hoitokustannuk-
30291: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- set ja sillä saavutettavat hyödyt sekä potilaan että
30292: ti seuraavaa: terveyden- ja sosiaalihuollon kannalta. Tarkaste-
30293: lussa tulee huomioida myös muista hoitovaihto-
30294: Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on oi- ehdoista aiheutuvat kustannukset ja hyödyt sekä
30295: keus saada sairauden perusteella korvausta tar- vastaavien lääkevalmisteiden hinnat ja kyseisen
30296: peellisen sairaanhoidon kustannuksista ja sai- lääkkeen hinnat muissa Euroopan talousalueen
30297: raanhoitona vakuutetulle korvataan muun ohella maissa. Lisäksi lääkkeen valmistus-, tuotekehi-
30298: lääkärin määräämät lääkkeet. Sairausvakuutus- tys- ja tutkimuskustannukset sekä korvauksiin
30299: lain 5 a §:n mukaan korvattavalla lääkkeellä käytettävissä olevat varat tulevat huomioiduksi.
30300: tarkoitetaan lääkelain mukaista lääkemääräystä Lääke jää korvausjärjestelmän ulkopuolelle,
30301: edellyttävää lääkettä, joka on tarkoitettu joko si- jos myyntiluvan haltija ei hae valmisteellensa
30302: säisesti tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai lainkaan korvausperusteeksi hyväksyttävää tuk-
30303: helpottamaan sairautta tai sen oiretta ja jolle on kuhintaa tai hintalautakunta päätöksellään hyl-
30304: vahvistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi hy- kää hakemuksen esimerkiksi sen vuoksi, että eh-
30305: väksytty tukkuhinta, ei kuitenkaan rohdosval- dotettua tukkuhintaa ei voida pitää lain tarkoitta-
30306: misteita eikä homeopaattisia ja antroposofisia malla tavalla kohtuullisena. Hintalautakunnan
30307: valmisteita. Korvattavalla lääkkeellä tarkoite- päätöksestä myyntiluvan haltijalla on aina oi-
30308: taan lisäksi niitä asianomaisen ministeriön pää- keus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
30309: töksessä tarkoitettuja lääkkeitä, joita saadaan Homeopaattiset valmisteet perustuvat vuosina
30310: myydä ilman lääkemääräystä ja joille on vahvis- 1755-1843 eläneen Samuel Hahnemannin aja-
30311: tettu kohtuullinen korvausperusteeksi vahvistet- tuksiin. Tämän oppisuunnan mukaan tauteja pi-
30312: tu tukkuhinta.
30313:
30314: 3
30315: KK 594/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
30316:
30317:
30318: täisi hoitaa hyvin pienillä määrillä sellaisia ainei- kuuluu niiden saatavuuden edistäminen valmis-
30319: ta, jotka suurina annoksina aiheuttavat hoidetta- tajille, maahantuojille ja vähittäismyyntipisteil-
30320: van taudin oireita. Romeopaattisille valmisteille le. Tällaisten tuotteiden saatavuuden parantami-
30321: on lääkelain perusteella oma rekisteröintimenet- nen ei kuulu maan hallituksen tehtäviin.
30322: tely. Romeopaattiseksi valmisteeksi rekisteröin- Sairausvakuutuslain mukaista lääkekorvaus-
30323: nin yksi edellytys on muun muassa se, että sille ei järjestelmää uusittiin viimeksi vuoden 1998 alus-
30324: ilmoiteta mitään terapeuttista käyttötarkoitusta. ta. Muutokset perustuivat sosiaali- ja terveysmi-
30325: Sovellettava menettely on myös huomattavasti nisteriön asettaman lääkekustannustyöryhmän
30326: yksinkertaisempi kuin lääkkeiden myyntilupa- mietintöön (STM 1997: 11 ), ja ne koskivat lähin-
30327: menettely, eikä sen yhteydessä tarvitse osoittaa nä lääkkeen tukkuhinnan määräytymistä. Uudis-
30328: valmisteen tehoa ja turvallisuutta samoin kuin tuksen tarkoituksena oli, että sairausvakuutuk-
30329: lääkkeillä. Vielä voidaan todeta, että homeopaat- sen lääkekustannusten kasvua hillittäisiin niin,
30330: tisia valmisteita saa myydä muuallakin kuin ap- että samalla turvataan väestön mahdollisuudet
30331: teekeissa, jollei lääkelaitos ole rekisteröinnin yh- saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hin-
30332: teydessä toisin päättänyt. taan.
30333: Homeopaattiselle valmisteelle voidaan hakea Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.3.2000
30334: myös lääkelain 21 §:n mukaista myyntilupaa asettanut työryhmän selvittämään lääkekorvaus-
30335: lääkkeenä. Tällöin myyntiluvan myöntämisen järjestelmää. Työryhmän tehtävänä on erityisesti
30336: edellytyksenä on samat vaatimukset kuin muilla- selvittää nykyisen lääkekorvausjärjestelmän toi-
30337: kin lääkkeillä. Lisäksi myyntiluvan saanutta ho- mivuus ja tarkoituksenmukaisuus, kustannuste-
30338: meopaattista valmistetta saa myydä vain aptee- hokkuus, nykyiset hoitokäytännöt, lääkealan
30339: kista. Suomessa ei viime vuosien aikana ole haet- kansainvälinen kehitys sekä eurooppalainen kor-
30340: tu yhtään tällaista myyntilupaa. Lääkelaitos ei vauskäytäntö huomioon ottaen.
30341: voi myöntää homeopaattiselle valmisteelle lää- Työryhmä pyrkii arvioimaan myös tulevaa ke-
30342: kelain 21 §:n mukaista lupaa, ellei sitä ole haet- hitystä lääkehuollon osalta. Työryhmälle asetet-
30343: tu. tu määräaika päättyy 31.5.2001, ja vasta tämän
30344: Koska homeopaattiset valmisteet ovat pää- työn valmistuttua voidaan arvioida lääkekor-
30345: sääntöisesti vapaasti myytäviä tuotteita, joilla ei vausjärjestelmän mahdolliset kehittämistarpeet.
30346: ole määriteltyä terapeuttista käyttötarkoitusta,
30347:
30348:
30349:
30350: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2000
30351:
30352: Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena
30353: ministeri Osmo Soininvaara
30354:
30355:
30356:
30357:
30358: 4
30359: Ministems svar KK 594/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
30360:
30361:
30362:
30363:
30364: Tili riksdagens talman
30365:
30366: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger del kan börja omfattas av ersättningssystemet en-
30367: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- dast om det för läkemedlet har fastställts ett skä-
30368: rådet översänt följande av riksdagsledamot Raija ligt partipris som kan godtas som ersättnings-
30369: Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs- grund. Partipriset fastställs av läkemedelspris-
30370: mål SS 594/2000 rd: nämnden på ansökan av innehavaren av försälj-
30371: ningstillståndet för läkemedlet. Vid fastställande
30372: På vilka grunder upptar man nya läke- av partipriset följs principema för ansökningsför-
30373: medel i det nuvarande ersättningssyste- farandet, och den sökande bör lägga fram ett spe-
30374: met för läkemedel, cificerat och motiverat förslag tili ett skäligt par-
30375: tipris.
30376: ämnar regeringen inom en snar framtid En förutsättning för att ett läkemedelspreparat
30377: även uppta homeopatiska preparat som skall ersättas är alltid ett skäligt pris. Vid bedöm-
30378: läkemedel inom ersättningssystemet och ningen av skäligheten hos det pris som föresla-
30379: vad ämnar regeringen göra för att för- gits för läkemedlet eller vid en prishöjning bör
30380: bättra tillgången tili homeopatiska pre- läkemedelsprisnämnden ta i beaktande det som
30381: parat? nämns i 5 § förordningen om läkemedelspris-
30382: nämnden. Detta är bl.a. de vårdkostnader som
30383: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- uppkommer vid användningen av läkemedlet och
30384: föra följande: den nytta användningen av läkemedlet ger med
30385: tanke både på patienten och social- och hälsovår-
30386: Enligt sjukförsäkringslagen har en försäkrad rätt den. Vid granskningen bör man även beakta kost-
30387: att vid sjukdom erhålla ersättning för nödvändi- naderna och nyttan av andra altern~tiva behand-
30388: ga sjukvårdskostnader. Därtill ersätts såsom lingsmetoder samt priserna på motsvarande läke-
30389: sjukvård bl.a. mediciner ordinerade av läkare. medelspreparat och på läkemedlet i fråga i andra
30390: Enligt 5 a § sjukförsäkringslagen förstås med Iänder inom Europeiska ekonomiska samarbets-
30391: läkemedel som skall ersättas ett i läkemedelsla- området. Dessutom blir tillverkningskostnader-
30392: gen avsett receptbelagt läkemedel vars ändamål na, produktutvecklings- och forskningskostna-
30393: är att vid utvärtes eller invärtes bruk bota eller derna för läkemedlet beaktade och likaså de med-
30394: lindra sjukdom eller sjukdomssymptom och för el som står tili förfogande för betalning av ersätt-
30395: vilket har fastställts ett skäligt partipris som kan mngar.
30396: godtas som ersättningsgrund, dock inte naturme- Läkemedlet ersätts inte om innehavaren av
30397: del eller homeopatiska preparat. Med läkemedel försäljningstillståndet inte alls ansöker om ett
30398: som skall ersättas förstås även ett sådant i beslut partipris som godtas som ersättningsgrund för sitt
30399: av vederbörande ministerium nämnt läkemedel preparat eller om läkemedelsprisnämnden ge-
30400: som får säljas utan recept och för vilket ett skä- nom sitt beslut avslår ansökan t.ex. därför att det
30401: ligt partipris som kan godtas som ersättnings- föreslagna partipriset inte kan anses vara skäligt
30402: grund har fastställts. på det sätt som avses i lagen. Innehavaren av för-
30403: I Finland är läkemedelsersättningama en del säljningstillståndet har alltid rätt att överklaga lä-
30404: av den lagstadgade sjukförsäkringen. Ett läkeme-
30405:
30406: 5
30407: KK 594/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministems svar
30408:
30409:
30410:
30411: kemedelsprisnämndens beslut hos högsta förvalt- vänds i något bestämt terapeutiskt syfte, är det
30412: ningsdomstolen. tillverkamas, importöremas och detaljhand1ar-
30413: Homeopatiska preparat baserar sig på Samuel nas sak attunderlätta tillgången till homeopatis-
30414: Hahnemanns (1755-1843) läror. Enligt denna ka produkter. Det är inte en uppgift för 1andets re-
30415: lära bör sjukdomar behand1as med mycket små gering att förbättra tillgången till sådana här pro-
30416: mängder av de ämnen som i stora mängder fram- dukter.
30417: kallar symptom på den sjukdom som behandlas. Systemet med läkemedelsersättningar i en1ig-
30418: På basis av läkemedelslagen omfattas homeopa- het med sjukförsäkringslagen fömyades vid in-
30419: tiska preparat av ett eget registreringsförfarande. gången av 1998. Förändringarna baserade sig på
30420: En förutsättning för att ett preparat skall registre- ett betänkande (SHM 1997: 11) av den arbets-
30421: ras som homeopatiskt är bl.a. att det inte kommer grupp för läkemedelskostnader som hade tillsatts
30422: att användas i terapeutiskt syfte. Den registre- av social- och hä1sovårdsministeriet. Förändring-
30423: ringsmetod som tillämpas för homeopatiska pre- ama berörde främst fastställandet av ett läkeme-
30424: parat är därtill betydligt enklare än den som till- dels partipris. Avsikten med förnyelsen av ersätt-
30425: lämpas vid ansökan om försäljningstillstånd för ningssytemet var att dämpa de ökande läkeme-
30426: läkemedel, därtill behöver man i fråga om home- de1skostnaderna inom sjukförsäkringen, för att
30427: opatiska preparat inte påvisa att preparatet är ef- på så vis trygga möjligheterna för befolkningen
30428: fektivt och säkert på samma vis som i fråga om att erhålla de läkemedel de försäkrade behöver
30429: läkemedel. Därtill kan konstateras att homeopa- till ett rim1igt pris.
30430: tiska produkter får säljas även på andra ställen än Social- och hälsovårdsministeriet har den 1
30431: på apotek, om inte läkemedelsverket i samband mars 2000 tillsatt en arbetsgrupp för att utreda
30432: med registreringen beslutat annorlunda. systemet med läkemedelsersättningar. Arbets-
30433: Med stöd av 21 § läkemedelslagen kan man gruppens uppgifter består i att särskilt reda ut det
30434: för homeopatiska preparat även ansöka om sam- nuvarande ersättningssytemets funktionsduglig-
30435: ma s1ags försä1jningsstånd som för 1äkemedel. 1 het och ändamålsenlighet med beaktande av kost-
30436: sådana fall är förutsättningen för att försäljnings- nadseffektiviteten, den nuvarande vårdpraxisen,
30437: tillstånd skall beviljas att produkten uppfyller läkemedelsbranschens internationella utveck-
30438: samma krav som ställs på andra läkemedel. Där- ling och den europeiska ersättningspraxisen. Ar-
30439: till får homeopatiska preparat som erhållit för- betsgruppen strävar också efter att uppskatta den
30440: sä1jningstillstånd endast säljas på apotek. 1 Fin- framtida utvecklingen för läkemedelsförsörj-
30441: land har det under de senaste åren inte anhållits ningens del.
30442: om ett enda försä1jningstillstånd för homeopatis- Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete senast
30443: ka preparat. Läkemedelsverket kan inte bevilja den 31 maj 2001. Först efter att den slutfört sitt
30444: försäljningstillstånd enligt 21 § läkemedelsla- arbete kan man bedöma de eventuella utveck-
30445: gen för homeopatiska preparat om ingen ansö- lingsbehoven i systemet med 1äkemedelsersätt-
30446: kan har gjorts. nmgar.
30447: Eftersom homeopatiska preparat huvudsakli-
30448: gen är produkter som sä1js fritt och som inte an-
30449:
30450:
30451:
30452: Helsingfors den 10 juli 2000
30453:
30454: Ställföreträdare för socia1- och hälsovårdsminister
30455: minister Osmo Soininvaara
30456:
30457:
30458:
30459:
30460: 6
30461: KK 595/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
30462:
30463:
30464:
30465:
30466: KIRJALLINEN KYSYMYS 595/2000 vp
30467:
30468: Puolustusvoimain kiinteistöhuollon henkilös-
30469: tön tulevaisuus
30470:
30471:
30472:
30473:
30474: Eduskunnan puhemiehelle
30475:
30476: Noin puolitoista tuhatta Puolustusvoimain kiin- mutta se havainnollistaa oivallisesti sitä tunnet-
30477: teistöhuollon palveluksessa olevaa henkilöä ja ta, jonka vallitessa esimies joutuu vastailemaan
30478: heidän perheensä ovat vähintäänkin vuoden elä- alaistensa kysymyksiin kuukaudesta, ja nyt jo
30479: neet piinallisessa epätietoisuudessa siitä, mikä on vuodesta toiseen.
30480: heidän tulevaisuutensa työntekijöinä.
30481: Henkilöstö tietää, että osa varuskuntien virka- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30482: asuntoja on jo luovutettu Kapiteeli Oy:lle ja kiin- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
30483: teistöjä huoltava henkilöstö luulee tietävänsä, vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30484: että koulutuskäytössä olevia kiinteistöjä kaavail- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30485: laan luovutettavan Valtion kiinteistölaitokselle.
30486: Henkilöstö esimiestehtävissäkään ei kuitenkaan Mitä Puolustusvoimain kiinteistöjen
30487: tiedä, mitä tosiasiassa on tapahtumassa, eikä omistuksen, hallinnan ja huollon suh-
30488: etenkään sitä, mikä tulee olemaan heidän virka- teen on tehty tai ollaan tekemässä ja
30489: ja työsuhteittensa kohtalo. Merkittävässä ase-
30490: massa oleva kiinteistöhuollon esimies kuvaa ase- pitääkö hallitus oikeana, että kiinteistö-
30491: maansa niin, että "hän on kuin herkkusieni, pide- huollosta toimeentulonsa saavat per-
30492: tään pimeässä ja syötetään p .. kaa". heet joutuvat elämään epätietoisuudes-
30493: Olemme pahoillamme kirjalliseen kysymyk- sa tulevaisuudestaan, jos tai kun ratkai-
30494: seen mahdollisesti sopimattomasta lainauksesta, su ilmeisesti tiedetään?
30495:
30496:
30497:
30498: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
30499:
30500: Erkki Kanerva /sd
30501: Lauri Kähkönen /sd
30502:
30503:
30504:
30505:
30506: Versio 2.0
30507: KK 595/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
30508:
30509:
30510:
30511:
30512: Eduskunnan puhemiehelle
30513:
30514: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- non yhteistyönä Puolustushallinnon kiinteistö-
30515: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työryhmän muistiossa esitettyjen vaihtoehtojen
30516: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pohjalta. Tällöin on mm. selvitetty puolustushal-
30517: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd linnon kiinteistöomaisuutta ja sen käyttötarkoi-
30518: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuksia, kiinteistötoimen eri osa-alueiden erilaisia
30519: 595/2000 vp: organisointivaihtoehtoja, ohjaus- ja johtamisjär-
30520: jestelyjä sekä omaisuuden käyttöä käyttäjien eli
30521: Mitä Puolustusvoimain kiinteistöjen Puolustusvoimien tarpeita ajatellen, puolustus-
30522: omistuksen, hallinnan ja huollon suh- hallinnon osallistumista omistajaohjaukseen,
30523: teen on tehty tai ollaan tekemässä ja valmiuteen ja varautumiseen liittyviä kysymyk-
30524: siä sekä lainsäädännön mahdollisia muutos- ja
30525: pitääkö hallitus oikeana, että kiinteistö- täydennystarpeita. Lisäksi on alustavasti pyritty
30526: huollosta toimeentulonsa saavat per- arvioimaan taloudellisia vaikutuksia.
30527: heet joutuvat elämään epätietoisuudes- Eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden maalis-
30528: sa tulevaisuudestaan, jos tai kun ratkai- kuussa lain eräistä kiinteistöjärjestelyistä. Laki
30529: su ilmeisesti tiedetään? tuli voimaan 8. huhtikuuta ja sen nojalla luovute-
30530: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taan valtionhallinnolle tarpeettomaksi käynyttä
30531: ti seuraavaa: omaisuutta Kapiteeli Oy -nimiselle osakeyhtiöl-
30532: le. Valtioneuvosto päätti uuden lain nojalla huh-
30533: Kysymys liittyy valtion kiinteistöstrategian to- tikuussa ensimmäisestä omaisuuden siirrosta,
30534: teuttamiseen puolustusministeriön hallinnonalan joka oli kokonaisarvoltaan noin 490 milj. mk ja
30535: osalta, josta aiemmin on jo annettu vastaukset josta huomattavan osan muodosti puolustushal-
30536: neljään kirjalliseen kysymykseen: vastaus kan- linnoita siirretyt noin 2 300 asuntoa. Tämän siir-
30537: sanedustaja Lauri Oinosen ym. kirjalliseen kysy- ron valmistelu tapahtui yhteistyössä puolustus-
30538: mykseen KK 139/2000 vp, vastaus kansanedus- hallinnon kanssa noudattaen yhteistoimintame-
30539: taja Jukka Vihriälän ym. kirjalliseen kysymyk- nettelyjä henkilöstön suhteen.
30540: seen KK 184/2000 vp sekä vastaus kansanedusta- Edellä mainittujen yleisten selvitysten valmis-
30541: ja Kari Rajamäen kirjallisiin kysymyksiin KK tuttua hallituksen omistajaohjausta koskevien pe-
30542: 239/2000 vp ja KK 583/2000 vp. Lisäksi edus- riaatteiden mukaisesti puolustushallinnon kiin-
30543: kunnan puolustusvaliokunnalle ja valtiovarain- teistötoimen järjestelyt käsitellään talouspoliitti-
30544: valiokunnan turvallisuus- ja puolustusjaostolle sessa ministerivaliokunnassa. Vasta talouspoliit-
30545: on 29.2.2000 selvitetty valmistelujen senhetkistä tisen ministerivaliokunnan tekemien kannanotto-
30546: vaihetta. Vastauksissa ja selvityksissä on käsitel- jen pohjalta voidaan käynnistää varsinainen yksi-
30547: ty valmistelujen sen hetkistä tilannetta ja niissä tyiskohtainen valmistelutyö sekä arvioida mah-
30548: käsitellyt asiat ovat olleet myös puolustushallin- dollista toteuttamisaikataulua. Toteutuessaan
30549: non tiedossa. muutos edellyttää hallituksen esityksiä eduskun-
30550: Kuluneen kevään aikana valmisteluja on jat- nalle sekä lainsäädäntömuutoksiksi että talousar-
30551: kettu valtiovarainministeriön ja puolustushallin- viomuutoksiksi. Siinä vaiheessa on edellytyksiä
30552:
30553:
30554: 2
30555: Ministerin vastaus KK 595/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
30556:
30557:
30558: kertoa myös henkilöstölle konkreettisesti mah- hin. Uudistusta valmisteltaessa lähtökohtana on
30559: dollisista tulevista muutoksista ja kytkeä henki- ollut, ettei muutos johda irtisanomisiin, vaan kai-
30560: löstöä edustavat järjestöt mukaan valmistelui- kille turvataan työpaikka.
30561:
30562:
30563: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2000
30564:
30565: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
30566:
30567:
30568:
30569:
30570: 3
30571: KK 595/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym. Ministerns svar
30572:
30573:
30574:
30575:
30576: Tili riksdagens talman
30577:
30578: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Under vårens lopp har förberedelsema fortsatt
30579: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- i samarbete mellan finansministeriet och för-
30580: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- svarsförvaltningen, och utgångspunkten har då
30581: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga varit de altemativ som framlagts i promemorian
30582: spörsmål SS 595/2000 rd: av Försvarsförvaltningens fastighetsarbets-
30583: grupp. På detta vis har man kartlagt bl.a. för-
30584: Vad har gjorts eller håller på att göras svarsförvaltningens fastighetsegendom och vad
30585: angående ägande, förvaltning och un- denna egendom används till, organiseringsalter-
30586: derhåll av Försvarsmaktens fastigheter nativen samt stymings- och ledningsarrange-
30587: och mangen för olika delområden inom fastighetsvä-
30588: sendet, egendomens användning med tanke på
30589: finner regeringen det vara riktigt attfa- användarnas, dvs. Försvarsmaktens behov, för-
30590: miljer som får sin utkomst av fastighets- svarsförvaltningens deltagande i ägarstyrning,
30591: skötsel skall vara tvungna att leva i frågor beträffande beredskap och förberedelser
30592: ovisshet om sinframtid, om eller då man samt eventuella behov av att ändra och komplet-
30593: uppenbarligen vet utgången? tera lagstiftningen. Dessutom har man prelimi-
30594: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- närt försökt uppskatta de ekonomiska konse-
30595: föra följande: kvensema.
30596: Riksdagen godkände i mars detta år lagen om
30597: Spörsmålet hänför sig till genomförandet av sta- vissa fastighetsregleringar. Lagen trädde i kraft
30598: tens fastighetsstrategi i fråga om försvarsministe- den 8 april och med stöd av lagen överlåts egen-
30599: riets förvaltningsområde, och svar på fyra skrift- dom som statsförvaltningen inte längre behöver
30600: liga spörsmål om detta har getts redan tidigare: till ett aktiebolag med namnet Kapiteeli Oy.
30601: svar på riksdagsledamot Lauri Oinonens m.fl. Statsrådet beslöt med stöd av den nya lagen i
30602: skriftliga spörsmål SS 139/2000 rd, svar på riks- april om den första överföringen av egendom.
30603: dagsledamot Jukka Vihriäläs m.fl. skriftliga Överföringens totala värde var ca 490 milj. mk
30604: spörsmål SS 184/2000 rd samt svar på riksdags- och en betydande del av egendomen utgjordes av
30605: ledamot Kari Rajamäkis skriftliga spörsmål SS ungefår 2 300 bostäder som överförts från för-
30606: 239/2000 rd och SS 583/2000 rd. Dessutom har svarsförvaltningen. Förberedelserna för denna
30607: man den 29 februari 2000 för riksdagens för- överföring skedde i samarbete med försvarsför-
30608: svarsutskott och finansutskottets säkerhets- och valtningen och vad gäller personalen följde man
30609: försvarsdelegation klargjort i vilket skede förbe- samarbetsförfarandena.
30610: redelsema just då befann sig. I svaren och redo- Efter att de tidigare nämnda allmänna utred-
30611: görelserna har den då aktuella situationen i fråga ningarna blivit klara i enlighet med regeringens
30612: om förberedelserna behandlats och de saker som principer om ägarstyrning behandlas arrange-
30613: behandlats där har också försvarsförvaltningen mangen beträffande försvarsförvaltningens
30614: känt till. fastighetsväsen i finanspolitiska ministerutskot-
30615: tet. Det är först utgående från finanspolitiska mi-
30616:
30617:
30618: 4
30619: Ministems svar KK 595/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
30620:
30621:
30622:
30623: nisterutskottets ställningstaganden som det ningar att konkret informera personalen om
30624: egentliga, detaljerade beredningsarbetet kan bör- eventuella kommande förändringar och att kopp-
30625: ja och först då kan man uppskatta en möjlig tid- la in de organisationer som representerar perso-
30626: tabell för förverkligandet. Ändringen förutsätter nalen på förberedelsema. Utgångspunkten vid
30627: att regeringen avlåter propositioner till riksda- beredningen av reformen har varit att förändring-
30628: gen med förslag till ändringar av både lagstift- en inte skall leda till uppsägningar, utan att alla
30629: ning och budget. 1 det skedet finns det förutsätt- skall garanteras en arbetsplats.
30630:
30631:
30632:
30633: Helsingforsden 13 juli 2000
30634:
30635: Finansminister Sauli Niinistö
30636:
30637:
30638:
30639:
30640: 5
30641: KK 596/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
30642:
30643:
30644:
30645:
30646: KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2000 vp
30647:
30648: Työsuhteen ehdon muuttaminen
30649:
30650:
30651:
30652:
30653: Eduskunnan puhemiehelle
30654:
30655: Metsäalan edistäruisjärjestöissä (Metsäkeskuk- set eläkerahastot, joiden säännöt ministeriö vah-
30656: sissa, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapios- visti. Näiden sääntöjen mukaan periaatteessa oli
30657: sa, yhteensä 260 metsänhoitoyhdistyksessä, met- myös mahdollista tehdä sellaisia muutoksia, joi-
30658: sänhoitoyhdistysten liitoissa ja Yksityismetsäta- den perusteella eläke-etuja leikattiin syyskuusta
30659: louden Työnantajat ry:ssä) on vuosikymmeniä 1997 alkaen. Esimerkiksi kun aikaisemmin työn-
30660: ollut käytäntänä turvata työntekijöille ja toimi- tekijälle oli maksettu 1 483,23 markan suuruista
30661: henkilöille valtion työntekijöiden ja toimihenki- lisäeläkettä, alennettiin lisäeläkettä 148,91 mar-
30662: löiden tasoinen eläketurva. Tämä on käytännös- kalla kuukaudessa, jolloin lisäeläkkeen suuruus
30663: sä toteutettu maksamalla TEL-eläkkeiden lisäksi oli 1 334,91 markkaa kuukaudessa.
30664: puuttuva erotus lisäeläkkeenä. Lisäeläkejärjes- Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen jo eläkkeel-
30665: telmän taustalla oli läheinen yhteys valtiosekto- le siirtynyt työntekijä on nostanut kanteen työn-
30666: riin, jonka kanssa edistämisjärjestöt kilpailivat antajaansa vastaan työsuhteen ehdon muuttami-
30667: työvoimasta. Metsäalan edistämisjärjestöt perus- sesta. Työntekijän kanteen mukaan Metsäkes-
30668: telivat varsin alhaista palkkatasoaan kohtuullisil- kuksella ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa
30669: la eläke-eduilla rekrytoidessaan työntekijöitä ja työsuhteen ehtoja ja Metsäkeskus oli vastuussa
30670: toimihenkilöitä palvelukseensa. lisäeläkkeen täysimääräisestä suorittamisesta
30671: Metsäalan edistäruisjärjestöjen työntekijöi- myös sen jälkeen, kun Eläke-Tapio oli tekemän-
30672: den lisäeläkkeen määrä oli työssäolokuukaudes- sä päätöksen nojalla vähentänyt eläkkeen mää-
30673: sa ansaittuna 11/60 prosenttia kuukausipalkasta. rää.
30674: Täysillä palveluvuosilla lisäeläke merkitsi 66 Työoikeudessamille on tunnetusti lähtökohta-
30675: prosentin eläketurvaa eläkepalkasta laskettuna. na, ettei kumpikaan työsopimusosapuoli ole oi-
30676: Lisäeläkkeiden rahoituksen metsäalan edistä- keutettu yksipuolisesti muuttamaan työsuhteen
30677: misjärjestöt olivat järjestäneet Eläke-Tapio- ehtoja. Lisäeläke on työsuhteen ehto. Työnanta-
30678: nimisen yhteenliittymän avulla. Eläke-Tapio ei jan lupaama eläkeoikeus ja sen yksipuolinen
30679: ollut rekisteröity oikeushenkilö eikä siis eläke- muuttaminen on aikaisemminkin ollut esillä oi-
30680: säätiö tai eläkekassa. Eläke-Tapio oli työnantaja- keuskäytännössä. Työnantajan on katsottu ole-
30681: puolen yksinomaisesti hallinnoima yhteenliitty- van vastuussa lisäeläkkeistä työsuhteen ehtona
30682: mä, jonka kautta työnantaja oli kanavoinut eläk- (KKO 1974 II 25 ja KKO 21.12.1987 nro 3578,
30683: keiden maksamiseen tarvittavien varojen kerty- S87 /1286).
30684: misen ja eläkkeiden maksamisen. Itä-Suomen hovioikeus vahvisti lainvoiman
30685: Metsäkeskuksista annetun lain 14 §:n mukaan saaneelia päätöksellään DN:o S 98/402
30686: maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Eläke-Ta- 29.6.1999 Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen
30687: piosta maksettavien eläke-etujen perusteet. Sama työntekijän kanteen yksipuolisesta työehdon
30688: lainkohta mahdollisti siis Eläke-Tapion tyyppi- muuttamisesta. Hovioikeus velvoitti työnantajan
30689:
30690: Versio 2.0
30691: KK 596/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
30692:
30693:
30694: maksamaan maksamatta jäänet eläkkeet korko- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30695: lain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskor- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
30696: koineen ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30697: 73 880,19 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30698: mukaisine viivästyskorkoineen.
30699: Vastaavan eläkekohtelun saaneita työntekijöi- Puuttuuko hallitus siihen, että yhdenmu-
30700: tä on yhteensä 1 600. Mikäli heistäjokainenjou- kaisuuden periaatteen mukaisesti jokai-
30701: tuu vaatimaan eläkeoikeuksia käräjä- ja hovioi- selle epäoikeudenmukaisen eläkekohte-
30702: keuden kautta, se nyt lainvoiman saaneen ennak- lun saaneelle, valtiota lähellä olevien
30703: kotapauksen mukaisesti laskettuna maksaisi val- metsäalan edistämisjärjestöjen työnte-
30704: tiolle oikeudenkäyntikuluina ainakin teoriassa kijälle maksetaan hänelle oikeutetut
30705: yhteensä 118 208 304,00 markkaa korkolain mu- maksamatlomat eläkkeet korkolain mu-
30706: kaisine viivästyskorkoineen. kaisine viivästyskorkoineen ilman, että
30707: jokainen joutuu erikseen toteuttamaan
30708: oikeutensa tuomioistuimen kautta?
30709:
30710:
30711: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000
30712:
30713: Erkki Kanerva /sd
30714: Lauri Kähkönen /sd
30715:
30716:
30717:
30718:
30719: 2
30720: Ministerin vastaus KK 596/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
30721:
30722:
30723:
30724:
30725: Eduskunnan puhemiehelle
30726:
30727: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa set metsälautakunnat ja niiden edeltäjät), Metsä-
30728: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- talouden kehittämiskeskus Tapio (entinen Metsä-
30729: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur sekä
30730: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd niiden edeltäjät), metsänhoitoyhdistykset ja eräät
30731: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK muut yksityismetsätalouden piirissä toimivat or-
30732: 596/2000 vp: ganisaatiot. Vuodesta 1964 lukien on Eläke-Ta-
30733: pio -niminen lisäeläkejärjestely täydentänyt Elä-
30734: Puuttuuko hallitus siihen, että yhdenmu- kekassa Tapion hoitamaa lakisääteistä TEL-pe-
30735: kaisuuden periaatteen mukaisesti jokai- ruseläketurvaa.
30736: selle epäoikeudenmukaisen eläkekohte- Eläke-Tapion eläkesäännön kaltaista eläkejär-
30737: lun saaneelle, valtiota lähellä olevien jestelmää varten ei ole olemassa erityislainsää-
30738: metsäalan edistämisjärjestöjen työnte- däntöä. Eläke-Tapio ei ole eläkesäätiö taikka elä-
30739: kijälle maksetaan hänelle oikeutetut kekassa, vaan työnantajapuolen hallinnoima yh-
30740: maksamatlomat eläkkeet korkolain mu- teenliittymä, jonka kautta työnantaja kanavoi
30741: kaisine viivästyskorkoineen ilman, että eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen
30742: jokainen joutuu erikseen toteuttamaan kertymisen ja eläkkeiden maksamisen.
30743: oikeutensa tuomioistuimen kautta? Eräiden Itä-Suomen ja Turun hovioikeuksien
30744: ratkaisujen, jotka koskivat metsäkeskusten työn-
30745: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tekijöiden eläke-etuuksia, sekä muiden Eläke-
30746: ti seuraavaa: Tapioon kuuluvia työnantajayhteisöjä vastaan vi-
30747: Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämis- reillä olevien oikeudenkäyntien yhteydessä esil-
30748: keskuksesta annetun lain (1474/1995) 14 §:ssä le tulleiden seikkojen johdosta on Eläke-Tapion
30749: säädetään ns. eläkerahastosta. Säännöksen mu- eläkesäännön muutoshanketta valmisteltu Metsä-
30750: kaan metsäkeskukset ja kehittämiskeskus voivat talouden kehittämiskeskus Tapion johtokunnan
30751: palveluksessaan olevan henkilöstön ja näiden asettamassa työryhmässä, joka päätti toimintan-
30752: omaisten eläketurvan järjestämistä varten perus- sa 29.5.2000.
30753: taa rahastoja. Näissä rahastoissa voi olla jäseni- Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion joh-
30754: nä myös muita metsätalouden piirissä työskente- tokunta on 21.6.2000 esittänyt yksityismetsäta-
30755: leviä työnantajia. Maa- ja metsätalousministeriö louden edistämisjärjestöjen henkilökunnan elä-
30756: vahvistaa näistä rahastoista maksettavien eläke- ke-eduista solmitun sopimuksen allekirjoittanei-
30757: etujen perusteet rahastoissa jäseninä olevien esi- den työnantajien kokoukselle Eläke-Tapion elä-
30758: tyksestä. Metsäkeskuksia koskevassa aiemmassa kesääntöä muutettavaksi 1.1.2001 alkaen. Eläke-
30759: lainsäädännössä on ollut samansisältöiset sään- sääntöön on esitetty lisättäväksi maarays
30760: nökset (lait 411/1967, 139/1987 ja 265/1991). 1.9.1997 maksussa olleisiin eläkkeisiin tehdyn
30761: Metsäalan edistämisjärjestöt solmivat vuonna leikkauksen poistamisesta. Eläkepalkkaa, vapaa-
30762: 1949 sopimuksen palveluksessaan olevien toimi- kirjaa ja jo maksussa olevia eläkkeitä on myös
30763: henkilöiden eläke-eduista. Sopimuksen osapuoli- tarkoitus korottaa TEL-indeksiä vastaavalla
30764: na olevia työnantajia ovat metsäkeskukset (enti- markkamäärällä. Eläkesäännön muutokseen liit-
30765:
30766:
30767: 3
30768: KK 596/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
30769:
30770:
30771: tyen on tarkoituksena, että se työnantaja, jonka ta johtuvan tarkistuksen ja korkolain mukaisen
30772: palveluksesta asianomainen on siirtynyt eläk- viivästyskoron.
30773: keelle, maksaa leikatut eläke-etuudet 1.9.1997 ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tullee
30774: 31.12.2000 väliseltä ajalta. Näitä leikkausten työnantajien kokouksen käsittelynjälkeen toden-
30775: vuoksi maksamatta jääneitä suorituksia ei myös- näköisesti esittämään, että maa- ja metsätalous-
30776: kään huomioitaisi eläkkeitä yhteensovitettaessa. ministeriö vahvistaisi Eläke-Tapion eläkesään-
30777: Lisäksi on tarkoitus, että Eläkekassa Tapio lähet- töön tehtävät muutokset. Maa- ja metsätalousmi-
30778: tää 1.9.1997 maksussa olleiden eläkkeiden saajil- nisteriö ja Metsätalouden kehittämiskeskus Ta-
30779: le selvityksen maksamatta jääneistä eläke-eduis- pio ovat myös käynnistämässä neuvotteluja, jot-
30780: ta huomioon ottaen TEL-indeksin käyttöönotos- ka liittyvät edellä mainittujen eläkesäännön muu-
30781: tosten rahoittamiseen.
30782:
30783:
30784: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
30785:
30786: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30787:
30788:
30789:
30790:
30791: 4
30792: Ministems svar KK 596/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
30793:
30794:
30795:
30796:
30797: Tili riksdagens talman
30798:
30799: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger talsparter är skogscentralema ( de tidigare skogs-
30800: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- nämndema och deras föregångare), Skogsbru-
30801: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- kets utvecklingscentral Tapio (den tidigare Met-
30802: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga säkeskus Tapio och Skogscentralen Skogskultur
30803: spörsmål SS 596/2000 rd: och deras föregångare), skogsvårdsföreningama
30804: och vissa andra organisationer inom privatskogs-
30805: Kommer regeringen att ombesörja att bruket. Sedan 1964 har tilläggspensionsarrange-
30806: till alla sådana anställda i en staten när- manget Eläke-Tapio kompletterat det lagstadga-
30807: stående skogsbranschfrämjande organi- de APL-grundpensionsskydd som pensionskas-
30808: sation som ifråga om sina pensioner har san Eläkekassa Tapio sköter.
30809: bemötts på ett orättvist sätt betalas, i en- 1 fråga om pensionsarrangemang av det slag
30810: lighet med likhetsprincipen, de pensio- som Eläke-Tapios pensionsstadga företräder
30811: ner som dessa personer har rätt tili men finns ingen speciell lagstiftning. Eläke-Tapio är
30812: inte fått, och att pensionerna betalas in- inte en pensionsstiftelse eller pensionskassa, utan
30813: klusive de dröjsmålsräntor som anges i en sammanslutning som arbetsgivarparten admi-
30814: räntelagen och utan att varje enskild nistrerar och viaviiken arbetsgivaren kanaliserar
30815: person blir tvungen att göra anspråk på inflödet av de medel som behövs för utbetalning-
30816: sin rätt via domstolsförfarande? en av pensionema och själva pensionsutbetal-
30817: ningen.
30818: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Med anledning av omständigheter som fram-
30819: föra följande: kommit i samband med dels vissa sådana avgö-
30820: 1 14 § lagen om skogscentraler och skogsbru- randen av Östra Finlands och Åbo hovrätter som
30821: kets utvecklingscentral (1474/1995) ingår be- gällde pensionsförmånema för skogscentraler-
30822: stämmelser om s.k. pensionsfonder. Enligt be- nas anställda, dels andra rättegångar som anhäng-
30823: stämmelsen kan skogscentralema och utveck- iggjorts mot arbetsgivarsammanslutningar tillhö-
30824: lingscentralen grunda fonder för ordnande av rande Eläke-Tapio, har ett projekt för ändring av
30825: pensionsskydd för de anställda och deras anhöri- Eläke-Tapios pensionsstadga beretts i en arbets-
30826: ga. 1 fondema kan även andra arbetsgivare inom grupp som tillsatts av Skogsbrukets utvecklings-
30827: skogsbruket vara med. Jord- och skogsbruksmi- central Tapios direktion och som avslutade sitt
30828: nisteriet fastställer på framställning av fondmed- uppdrag den 29 maj 2000.
30829: lemmama grundema för de pensionsförmåner Skogsbrukets utvecklingscentral Tapios direk-
30830: som skall betalas ur fondema. 1 den tidigare lag- tion har den 21 juni 2000 för ett möte bestående
30831: stiftningen om skogscentralema ingick bestäm- av de arbetsgivare som undertecknat avtalet om
30832: melser med samma innehåll (lagama 4ll/l967, pensionsförmånema för de anställda inom orga-
30833: 139/l987 och 265/1991). nisationema för främjande av privatskogsbruket
30834: Organisationema för främjande av skogsbran- föreslagit att Eläke-Tapios pensionsstadga änd-
30835: schen ingick år 1949 ett avtal om pensionsförmå- ras fr.o.m. den 1 januari 2001. Det har föreslagits
30836: ner för sina anställda. De arbetsgivare som är av- att till pensionsstadgan fogas en bestämmelse om
30837:
30838:
30839: 5
30840: KK 596/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym. Ministems svar
30841:
30842:
30843: slopande av den nedskäming som gjorts i de pen- sion löpte den 1 september 1997, sänder en utred-
30844: sioner som löpte den 1 september 1997. Avsik- ning om de obetalda pensionsförmånerna, varvid
30845: ten är också att pensionslönen, fribreven och de beaktas denjustering som beror på ibruktagandet
30846: redan löpande pensionema skall höjas med ett av APL-index samt dröjsmålsräntan enligt ränte-
30847: belopp motsvarande APL-index. 1 anslutning till lagen.
30848: ändringen av pensionsstadgan är det meningen Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio kom-
30849: att den arbetsgivare, från vars anställning perso- mer antagligen efter mötet med arbetsgivarna att
30850: nen i fråga har gått i pension, betalar de nedskur- föreslå att jord- och skogsbruksministeriet fast-
30851: na pensionsförmånerna för perioden 1.9.1997- ställer ändringarna i Eläke-Tapios pensionsstad-
30852: 31.12.2000. Dessa pensionsutbetalningar, som ga. Jord- och skogsbruksministeriet och Skogs-
30853: p.g.a. nedskärningarna blivit obetalda, skall, en- brukets utvecklingscentral Tapio håller också på
30854: ligt förslaget, inte heller beaktas vid samordning- att inleda överläggningar som ansluter sig till fi-
30855: en av pensionerna. Ytterligare är det meningen nansieringen av de ovan nämnda ändringama i
30856: att Eläkekassa Tapio till de personer, vars pen- pensionsstadgan.
30857:
30858:
30859:
30860: Helsingfors den 6 juli 2000
30861:
30862: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30863:
30864:
30865:
30866:
30867: 6
30868: KK 597/2000 vp - Hannu Aho /kesk
30869:
30870:
30871:
30872:
30873: KIRJALLINEN KYSYMYS 597/2000 vp
30874:
30875: Työharjoitteluraha sosiaali- ja terveydenhuol-
30876: toaloilla sekä VES:n vaikutus opetuksen tasoon
30877:
30878:
30879:
30880:
30881: Eduskunnan puhemiehelle
30882:
30883: Hoitoalan ammattiosaajien tarve korostuu var- Uusi virkaehtosopimus VES tulee voimaan
30884: sinkin tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. 1.8.2000 ja aiheuttaa myös lisäkustannuspainei-
30885: Tämä tietää lisääntyvää työmäärää hoitoalalla ta ammattikorkeakouluille. Se antaa mahdolli-
30886: työskenteleville ihmisille ja korostaa alan tär- suuden laskea ammattikorkeakoulujen opetta-
30887: keyttä. jien opetusvelvollisuutta 26 tunnista 22 viikko-
30888: Kasvava hoitoalan ammattilaisten tarve ai- tuntiin, minkä myötä paineet opetuksen toimi-
30889: heuttaa sen, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalan vuuden ja tason ylläpitämiseksi kasvavat.
30890: opiskeluun ja sen tasoon on kiinnitettävä huo-
30891: miota. Kouluissa opetusta on lisättävä ja tehos- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
30892: tettava. Koulutuksen on annettava ammatillisia jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
30893: valmiuksia opiskelijoille jo opiskeluaikana, ja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30894: opiskeluun kuuluukin useita pakollisia harjoitte- vaksi seuraavan kysymyksen:
30895: lujaksoja eri laitoksissa. Sosiaali- ja hoitoalojen
30896: koulutukseen ei kuitenkaan myönnetä harjoitte- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opetuk-
30897: lurahaa päinvastoin kuin joillekin toisille aloille, sen taso ammattikorkeakouluissa pysty-
30898: esimerkiksi tietotekniikka-aloille. Mahdollisuus tään takaamaan VES:n aiheuttamien li-
30899: täysipainoiseen työharjoitteluun on äärimmäisen säkustannuspaineiden myötä ja
30900: tärkeää ammattitaidon oppimiseksi ja ylläpitämi-
30901: seksi juuri sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
30902: joissa työtä tehdään ihmisten parissa ja työtehtä- tyä, jotta tasapuolisuus toteutuu työhar-
30903: vät opitaan käytännössä. joittelurahan suhteen myös sosiaali- ja
30904: terveydenhuoltoaloilla?
30905:
30906:
30907:
30908: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
30909:
30910: Hannu Aho /kesk
30911:
30912:
30913:
30914:
30915: Versio 2.0
30916: KK 597/2000 vp- Hannu Aho /kesk Ministerin vastaus
30917:
30918:
30919:
30920:
30921: Eduskunnan puhemiehelle
30922:
30923: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 1994 (83 Mmk) talousarviolla siirrettiin sosiaali-
30924: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ja terveysministeriön pääluokasta opetusministe-
30925: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen riön pääluokkaan liittyen sosiaali- ja terveysalan
30926: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Ahon /kesk koulutuksen käytännön opiskelun ohjauksen
30927: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK uudelleen järjestelyyn.
30928: 597/2000 vp: Opetusministeriö on myöntänyt myös valtion-
30929: avustusta opiskelijoiden harjoittelun palkkakus-
30930: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opetuk- tannuksiin. Varsinkin tekniikan aloilla on har-
30931: sen taso ammattikorkeakouluissa pysty- joittelu perinteisesti tapahtunut työsuhteessa.
30932: tään takaamaan VES:n aiheuttamien li- Lähtökohtana on harjoittelun suorittaminen il-
30933: säkustannuspaineiden myötä ja man palkkatukea. Palkkaa on subventoitu työn-
30934: antajille, joilla ei ole resursseja harjoittelijoiden
30935: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- palkkaukseen (mm. valtio ja kunnat). Niin ikään
30936: tyä, jotta tasapuolisuus toteutuu työhar- on tukiraha ollut välttämätön taloudellisesti vai-
30937: joittelurahan suhteen myös sosiaali- ja keina aikoina pakollisen harjoittelun suorittami-
30938: terveydenhuoltoaloilla? sen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysalan kou-
30939: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioitta- lutuksen käytännön opiskelu poikkeaa luonteel-
30940: vasti seuraavaa: taan muiden koulutusalojen harjoittelusta; työ-
30941: elämässä tapahtuva käytännön opiskelu muodos-
30942: Ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitus taa tässä merkittävän osan koulutuksesta ja am-
30943: perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- matillisten valmiuksien syntymisestä. Opiskeli-
30944: tuksesta (63511998). Käyttökustannusten rahoi- jat eivät juurikaan työskentele itsenäisesti, vaan
30945: tus määräytyy laskennallisen opiskelijaa kohden toimivat työtilanteissa koulutetun henkilön oh-
30946: määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatti- jauksessa, työparina ja vastuulla. He eivät ole
30947: korkeakoulujen yksikköhinnat lasketaan kuhun- työsuhteessa, eivätkä saa palkkaa käytännön
30948: kin tutkintoon johtavien todellisten kustannusten opiskelusta.
30949: perusteella joka toinen vuosi. Sosiaali- ja ter- Opettajien palvelussuhteen ehdoista neuvotel-
30950: veysalan koulutuksen käytännön opiskelusta ai- laan ja sovitaan asianomaisten sopimusosapuol-
30951: heutuneet todelliset kustannukset otetaan niin ten välisillä virka- ja työehtosopimuksilla siten
30952: muodoin huomioon laskettaessa sosiaali- ja ter- kuin niistä on säädetty. Sopimuksista aiheutuvat
30953: veysalan ammattikorkeakoulututkinnon hintaa, mahdolliset kustannukset tulevat otetuiksi huo-
30954: joka puolestaan vaikuttaa ammattikorkeakoulun mioon ammattikorkeakoulujen yksikköhinnois-
30955: yksikköhintaan. Yksikköhintojen kustannuspoh- sa, jotka siis lasketaan toteutuneiden kustannus-
30956: jiin sisältyvät myös ne määrärahat, jotka vuoden ten perusteella joka toinen vuosi.
30957:
30958:
30959:
30960: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
30961:
30962: Opetusministeri Maija Rask
30963: 2
30964: Ministems svar KK 597/2000 vp- Hannu Aho /kesk
30965:
30966:
30967:
30968:
30969: Tili riksdagens talman
30970:
30971: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tades från huvudtiteln för social- och hälsovårds-
30972: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ministeriet tili undervisningsministeriets huvud-
30973: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- titel i samband med en omorganisering av styr-
30974: nu Aho /cent undertecknade skriftliga spörsmål ningen av de praktiska studierna inom utbild-
30975: SS 597/2000 rd: ningen på social- och hälsovårdsområdet.
30976: Undervisningsministeriet har även beviljat
30977: Vad tänker regeringen göra så att nivån statsunderstöd för lönekostnaderna för studeran-
30978: på undervisningen i yrkeshögskolorna denas praktik. 1 synnerhet i de tekniska bran-
30979: kan garanteras i och med det tryck som scherna har praktiken traditionelit skett i form av
30980: de extra kostnaderna i tjänstekollektiv- arbetsavtal. Utgångspunkten är att praktiken fuli-
30981: avtalet föranleder och görs utan lönestöd. Lönen har subventionerats
30982: när det gälier arbetsgivare som inte haft resurser
30983: vilka åtgärder avser regeringen vidta så att avlöna praktikanter (bl.a. staten och kommu-
30984: att rättvisan tillgodoses i fråga om ar- nerna). Likaså har stödpengar varit nödvändiga
30985: betspraktikpengar även inom social och under ekonomiskt svåra tider för att trygga ge-
30986: hälsovårds branschen? nomförandet av den obligatoriska praktiken. De
30987: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- praktiska studierna inom utbildningen på social-
30988: föra följande: och hälsovårdsområdet skiljer sig tili sin natur
30989: från praktiken inom andra utbildningsområden;
30990: Statsandelsfinansieringen för yrkeshögskoloma de praktiska studierna som sker i arbetslivet ut-
30991: baserar sig på lagen om finansiering av undervis- gör här en betydande del av utbildningen och
30992: nings- och kulturverksamhet (635/1998). Finan- uppkomsten av yrkesfårdigheterna. Studerande-
30993: sieringen av driftskostnader bestäms utifrån det na arbetar nästan inte alis självständigt, utan del-
30994: faststälida kalkylerade priset per enhet per stude- tar i arbetssituationer som par tili en yrkesutbil-
30995: rande. Prisema per enhet för yrkeshögskoloma dad person, under dennes ledning och ansvar. De
30996: räknas på basis av de faktiska kostnadema för har inget arbetsavtal och får inte lön för de prak-
30997: respektive examensinriktad utbildning vartannat tiska studierna.
30998: år. De faktiska kostnadema för de praktiska stu- Om anstäliningsvillkoren för lärare under-
30999: diema inom social- och hälsovårdsutbildningen handlas och avtalas genom tjänste- och arbets-
31000: beaktas således vid uträkningen av priset på en kollektivavtal melian berörda avtalsparter så som
31001: yrkeshögskoleexamen inom social- och hälso- därom bestäms. Eventuella kostnader som avta-
31002: vårdsområdet, och det inverkar för sin del på pri- len föranleder beaktas i yrkeshögskolornas pri-
31003: set per enhet för yrkeshögskolorna. Kostnadsba- ser per enhet, som alitså räknas på basis av de
31004: sen för priserna per enhet omfattar även de an- faktiska kostnaderna vartannat år.
31005: slag som genom 1994 års budget (83 Mmk) flyt-
31006:
31007:
31008:
31009: Helsingforsden 12 juli 2000
31010:
31011: Undervisningsminister Maija Rask
31012: 3
31013: KK 598/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
31014:
31015:
31016:
31017:
31018: KIRJALLINEN KYSYMYS 598/2000 vp
31019:
31020: Kotiseutukulttuurin opetus
31021:
31022:
31023:
31024:
31025: Eduskunnan puhemiehelle
31026:
31027: Kotiseutukulttuurista kiinnostuneet tahot ovat Suomen kieli, historia ja koko kulttuuri on py-
31028: kiinnittäneet huomiota maamme kotiseutuperin- rittävä takaamaan maan tuleville sukupolville.
31029: teiden merkitykseen koko Suomen kulttuuriku- Tällä hetkellä esimerkiksi koululaitoksessa opet-
31030: van ja suomalaisen identiteetin rakentajana. tajat eivät pysty antamaan kotiseutukasvatuk-
31031: Alueellisten ja paikallisten osakulttuurien kirjo seen liittyvää kulttuurikasvatusta tuntiresursseis-
31032: on kulttuurimme rikkaus, jota tulee vaalia. Yli- saan riittävästi.
31033: kansallinen kulttuuri on uhka suomalaiselle pe-
31034: rinteelle. Integroituvassa Euroopassa omien juu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31035: rien tuntemisella ja tiedostamisella on jokaiselle jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
31036: kasvavalle ja kehittyvälle henkilölle suuri merki- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31037: tys. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31038: Samat tahot korostavat kotiseutuopetusta, jota
31039: voivat antaa niin koulut, kerhot kuin nuorisojär- Miten hallitus aikoo taata koululaitok-
31040: jestöt. Kotiseututuntemus sekä lähiseudun histo- selle ja muille tahoille riittävät resurs-
31041: rian ja nykyisyyden hahmottaminen vahvistavat sit kotiseutukulttuurin opetuksen turvaa-
31042: lasten ja nuorten itsetuntoa sekä auttavat ymmär- miseksi?
31043: tämään ja arvostamaan kotiseutua.
31044:
31045:
31046: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
31047:
31048: Tuija Nurmi /kok Irina Krohn /vihr
31049: Jukka Vihriälä /kesk Ilkka Taipale /sd
31050: Eero Akaan-Penttilä /kok Jukka Gustafsson /sd
31051: Liisa Hyssälä /kesk Kirsi Ojansuu /vihr
31052: Hanna Markkuta-Kivisilta /kok Ulla Juurola /sd
31053: Kari Uotila /vas
31054:
31055:
31056:
31057:
31058: Versio 2.0
31059: KK 598/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym. Ministerin vastaus
31060:
31061:
31062:
31063:
31064: Eduskunnan puhemiehelle
31065:
31066: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa hittämistyössä huomioon eri oppiaineiden yhteis-
31067: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työn tavoitteenaan tehostaa olemassa olevien re-
31068: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen surssien hyväksikäyttöä aikaisempaa paremmin.
31069: vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nurmen /kok Suomen Tammi -hanke on osa Koulun ja kulttuu-
31070: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK rin yhteistyöhanketta ja siinä edesautetaan kult-
31071: 598/2000 vp: tuuriperintöopetuksen kehittymistä siten, että
31072: lasten ja nuorten tietous omasta kulttuuriperin-
31073: Miten hallitus aikoo taata koululaitok- nöstä syventyy ja että koulujen ja museoiden yh-
31074: selle ja muille tahoille riittävät resurs- teistyölle löytyy uudenlaisia toimintakanavia.
31075: sit kotiseutukulttuurin opetuksen turvaa- Tämä luo mahdollisuuksia kehittää kulttuuripe-
31076: miseksi? rinteen opetus luontevaksi välineeksi etsiä tietoa
31077: ja saada virikkeitä koko Suomen kulttuurikuvan
31078: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja suomalaisen identiteetin rakentamiseen.
31079: ti seuraavaa: Alueellinen ja paikallinen osakulttuurien kirjo
31080: Koulutuksen ja tutkimuksen vuosia 1995-2000 tukee oppilaan juurien tunnistamista, tiedosta-
31081: koskevan kehittämissuunnitelman mukaisesti mista ja vankentumista. Suomen Tammi -hank-
31082: opetusministeriö käynnisti koululaitoksen kult- keeseen kuuluu 130 projektia eri puolilla maata.
31083: tuuritehtävän kehittämiseen liittyvän toiminnan Opetushallituksen vahvistamat perus- ja lu-
31084: ja pani vireille koulun ja kulttuurin yhteistyö- kio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet ra-
31085: hankkeen taideaineiden ja muiden oppiaineiden kentuvat arvoille, jotka edistävät niin yksilölli-
31086: sekä koulun ja muun kulttuurielämän välille. Yh- syyden vahvistamista kuin yhteiskunnan säily-
31087: teistyöhankkeen keskeisenä sisältöalueena on mistä ja kehittämistä. Kansallisen kulttuuriperin-
31088: kotiseututyö sekä paikallisen kulttuuriperinteen teen vaaliminen ja kansainvälistymiseen liittyvä
31089: vaaliminen. Opetusministeriö antoi kyseisen monikulttuurisuus merkitsevät uudenlaista iden-
31090: hankkeen toimeenpanon Opetushallituksen teh- titeetin selkeyttämistä ja elämänhallinnan sekä
31091: täväksi sekä myötävaikutti Museoviraston ja kestävän kehityksen näkökulman huomioon otta-
31092: Opetushallituksen yhdessä käynnistämän kult- mista. Esimerkiksi Suomen historian ja yhteis-
31093: tuuriperintöopetuksen kehittämisprojektin Suo- kuntaopin opetussuunnitelman perusteissa koros-
31094: men Tammen niveltämiseen osaksi kyseistä yh- tuvat kansallisten ilmiöiden ja tapahtumien rin-
31095: teistyöhanketta. nalla alueellisen ja paikallisen historian, kotiseu-
31096: Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeessa on tuhistorian sekä eri aikakausien arkipäivän elä-
31097: mukana 17 pilottikuntaa. Niissä kehitetään mal- män tarkastelu.
31098: leja koulujen ja lähiympäristön kulttuuritoimijoi- Opetushallitus ohjaa ja tukee eri tavoin kou-
31099: den yhteistyölle ja kunnan eri hallintokuntien lunja kulttuurin yhteistyöhankkeen piiriin kuulu-
31100: kulttuurikasvatustoiminnalle. Tässä toiminnassa vien pilottikuntien ja -koulujen opetussuunnitel-
31101: paikallisperinnön vaalimisella on oleellinen mer- mien laadintatyötä ja opettajien täydennyskoulu-
31102: kitys. Opetushallituksen kokemuksen mukaan tusta. Täydennyskoulutus on ollut 2-15 opinto-
31103: koulut ottavat omien opetussuunnitelmiensa ke- viikon laajuista monimuoto-opetusta taideaineis-
31104:
31105:
31106: 2
31107: Ministerin vastaus KK 598/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
31108:
31109:
31110: sa sekä kulttuuriperintötietoutta. Koulutukseen ja on tarkoitus nostaa noin viisi prosenttia. Tämä
31111: osallistui esimerkiksi vuonna 1999 noin 250 antaa koulutuksen järjestäjille aikaisempaa laa-
31112: opettajaa. Saatuja kokemuksia tullaan hyödyntä- jemmat mahdollisuudet opetussuunnitelman laa-
31113: mään myös opettajankoulutuksessa laajemmin. dulliseen kehittämiseen.
31114: Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman mukai- Opetusministeriö on eri tavoin nykyisen oh-
31115: sia kuntakohtaisia kehittämisalueita on käsitelty jausjärjestelmän mukaisesti tukenut sekä koulu-
31116: myös virkaehtosopimuksen mukaisissa koulutus- laitoksen kotiseutukasvatuksen että kulttuuripe-
31117: tilaisuuksissa. Tarvittavista voimavaroista on so- rinteen opetuksen järjestämismahdollisuuksia ja
31118: vittu opetusministeriön ja Opetushallituksen tu- edesauttanut koulutuksen järjestäjien ja muiden
31119: lossopimuksissa. Osittain on ollut käytettävissä tahojen toimintaa paitsi kansallisten myös alueel-
31120: myös erillisrahoitusta. Lisäksi Suomen kotiseu- listenja paikallisten kulttuuriarvojen vaalimisek-
31121: tuliitto on yksin tai yhdessä muiden yhteisöjen si. Museolaitoksella, erityisesti maakuntamu-
31122: kanssa käynnistänyt ja organisoinut monia mitta- seoilla, tulee olla perusvalmius ja asiantuntemus
31123: via kotiseututapahtumia. Opetusministeriö tukee osallistua tällaiseen yhteistoimintaan. Opetusmi-
31124: sekä kotiseutuliiton että museoliiton toimintaa ja nisteriö on myös avustanut kotiseutukulttuurista
31125: avustaa seurantalojen ja työväentalojen korjaus- kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen työtä muita-
31126: toimintaa harkinnanvaraisen määrärahan turvin. kin resurssointimuotoja käyttäen. Tarkoituksena
31127: Vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyen ta- on edelleen edellä mainittujen linjausten mukai-
31128: voitteena on antaa hallituksen esitys opetustoi- sestijatkaa toimintaa kotiseutukulttuurin opetuk-
31129: men sästöpäätösten osittaiseksi purkamiseksi. sen edistämiseksi ja opetussuunnitelman laadul-
31130: Valtionosuuden perusteena olevia yksikköhinta- lisen kehittämisen tukemiseksi.
31131:
31132:
31133: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
31134:
31135: Opetusministeri Maija Rask
31136:
31137:
31138:
31139:
31140: 3
31141: KK 598/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym. Ministerns svar
31142:
31143:
31144:
31145:
31146: Tili riksdagens talman
31147:
31148: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger arbetet mellan olika läroämnen och målet är att
31149: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- effektivare utnyttja de existerande resurserna.
31150: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tuija Suomen Tammi-projektet är en del av Skola och
31151: Nurmi /saml m.fl. undertecknade skriftliga Kultur och stöder utvecklingen av undervisning-
31152: spörsmål SS 598/2000 rd: en i kulturarvet så att barnens och ungdomens
31153: kännedom om det egna kulturarvet fördjupas och
31154: Hur avser regeringen garantera skolvä- så att samarbetet mellan skolor och museer hittar
31155: sendet och andra instanser tillräckliga nya kanaler för versamheten. Detta skapar möj-
31156: resurser så att undervisningen i hem- ligheter att utveckla undervisningen i kulturarvet
31157: bygdskultur säkras? tili ett naturligt verktyg för att söka information
31158: och få impulser i arbetet med att bygga upp bil-
31159: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- den av hela landets kultur och den finländska
31160: föra följande: identiteten. Spektret av regionala och lokala kul-
31161: 1 enlighet med planen för utveckling av utbild- turer stöder eleven i att känna igen, vara medve-
31162: ningen och forskningen för 1995-2000 har un- ten om och förstärka sina rötter. Suomen Tammi-
31163: dervisningsministeriet satt igång verksamhet projektet omfattar 130 satsningar runt om i lan-
31164: som gäller utvecklandet av skolväsendets kultur- det.
31165: uppgift och initierat ett samarbetsprojekt mellan Grunderna för läroplanerna för den grundläg-
31166: skola och kultur kring konstämnena och andra gande utbildningen respektive gymnasieutbild-
31167: ämnen samt kring skolan och kulturlivet i övrigt. ningen som Utbildningsstyrelsen fastställer byg-
31168: Det viktigaste innehållet i samarbetsprojektet är ger på värden som stöder såväl åtgärder för att
31169: hembygdsarbete samt värnande om det lokala stärka individen som sarnhällets fortbestånd och
31170: kulturarvet. Undervisningsministeriet gav Ut- utveckling. Värnandet om det nationella kultur-
31171: bildningsstyrelsen i uppdrag att verkställa pro- arvet samt den kulturpluralism som hör tili inter-
31172: jektet och medverkade till att projektet Suomen nationaliseringen innebär att identiteten måste
31173: Tammi (Den finska eken), som Museiverket och klargöras på nytt och sättet att hantera livet samt
31174: Utbildningsstyrelsen tillsammans hade satt igång principen om en hållbar utveckling beaktas. Till
31175: för att utveckla kulturarvet, integrerades i samar- exempel i grunderna för Finlands historia och för
31176: betsprojektet. sarnhällslära understryks inte bara nationella fe-
31177: 1 samarbetsprojektet Skola och kultur medver- nomen och händelser, utan även regional och lo-
31178: kar 17 pilotkommuner. 1 dem utvecklas modeller kal historia, hembygdshistoria och det dagliga 1i-
31179: för samarbete mellan skolorna och närmiljöns vet under olika tidsepoker skall granskas.
31180: kulturaktörer och för kulturellt fostringsarbete Utbildningsstyrelsen leder och stöder på olika
31181: inom olika förvaltningar i kommunerna. 1 denna sätt arbetet med att utforma läroplanerna samt
31182: verksamhet är värnandet om det lokala arvet av fortbildningen av lärare i de pilotkommuner och
31183: väsentlig betydelse. Enligt vad Utbildningssty- pilotskolor som är med i samarbetsprojektet Sko-
31184: relsen har erfarit uppmärksammar skolorna i ar- la och Kultur. Fortbildningen har varit flerforms-
31185: betet med att utveckla de egna läroplanerna sam- undervisning på 2-15 studieveckor i konstäm-
31186:
31187:
31188: 4
31189: Ministems svar KK 598/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
31190:
31191:
31192: nena samt kulturarvskännedom. 1 utbildningen ningsväsendet. Avsikten är att prisema per enhet
31193: deltog t.ex. år 1999 omkring 250 lärare. De erfa- som ligger till grund för statsandelen skall höjas
31194: renheter man fått kommer att utnyttjas även i lä- med fem procent. Det ger utbildningsanordnama
31195: rarutbildningen i vidare bemärkelse. Korumunvi- större möjligheter till en kva1itativ utveckling av
31196: sa utvecklingsområden enligt samarbetsprogram- läroplanema.
31197: met kring skolan och kulturen har behandlats Undervisningsministeriet har på olika sätt i
31198: också på tjänstekollektivavtalsenliga kurser. enlighet med det nuvarande stymingssystemet
31199: Överenskommelse om de nödvändiga resursema stött både skolväsendets hembygdsfostran och
31200: har träffats i resultatavtalen mellan undervis- möjlighetema att ordna undervisning i kulturar-
31201: ningsministeriet och utbildningsstyrelsen. Del- vet och hjälpt utbildningsanordnare och andra i
31202: vis har även särskild finansiering stått till förfo- deras verksamhet för att väma inte bara om natio-
31203: gande. Dessutom har hembygdsförbundet Suo- nella kulturvärden, utan även om regionala och
31204: men kotiseutuliitto ensamt eller tillsammans med lokala värden. Museiväsendet, i synnerhet land-
31205: andra sammanslutningar startat och organiserat skapsmuseema, bör ha basfårdigheter och sak-
31206: många omfattande hembygdsevenemang. Under- kunskap att delta i sådan gemensam verksamhet.
31207: visningsministeriet stöder både hembygdsför- Undervisningsministeriet har även genom andra
31208: bundets och museiförbundets verksamhet och former av resurstilldelning understött arbetet i
31209: understöder reparationsverksamhet i förenings- medborgarorganisationer som är intresserade av
31210: hus och folkets hus med hjälp av anslag enligt hembygdskultur. Avsikten är att alltjämt i enlig-
31211: prövning. 1 ans1utning till budgetpropositionen het med ovan angivna riktlinjer fortsätta med
31212: för 200 l avser undervisningsministeriet kunna verksamheten i syfte att främja undervisningen i
31213: avlåta en regeringsproposition med förslag om hembygdskultur och stödja en kvalitativ utveck-
31214: delvis upphävande av sparbesluten för undervis- ling av läroplanema.
31215:
31216:
31217: Helsingforsden 12 juli 2000
31218:
31219: Undervisningsminister Maija Rask
31220:
31221:
31222:
31223:
31224: 5
31225: KK 599/2000 vp- Tarja Kautto /sd
31226:
31227:
31228:
31229:
31230: KIRJALLINEN KYSYMYS 599/2000 vp
31231:
31232: Luonnon roskaaminen
31233:
31234:
31235:
31236:
31237: Eduskunnan puhemiehelle
31238:
31239: Luonnon roskaamisesta on tullut ongelma. Mo- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31240: net ihmiset eivät vie kaatopaikalle esimerkiksi jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31241: vanhoja huonekaluja ja isoja sähkölaitteita, ku- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31242: ten jääkaappeja tai pesukoneita, vaan jättävät ne vaksi seuraavan kysymyksen:
31243: luontoon peltojen pientareille tai metsään.
31244: Nämä jätteet jäävät maanomistajan huolehdit- Mitä hallitus aikoo tehdä estääkseen
31245: tavaksi. Yksi syy tähän menettelyyn ovat kor- erilaisten tavaroiden sekä laitteiden ja
31246: keat jätemaksut, jotka sitten maanomistaja jou- koneiden jättämisen luontoon ja
31247: tuu maksamaan tonttinsa siivoamisen lisäksi.
31248: Osin näistä maksuista johtuen tilanne on aivan miten maanomistajan vastuuta voitai-
31249: päinvastainen kuin mitä jätelailla on tavoiteltu. siin helpottaa?
31250: Roskatharr tulisi saada kerätyksi mahdollisim-
31251: man tehokkaasti.
31252:
31253:
31254: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
31255:
31256: Tarja Kautto /sd
31257:
31258:
31259:
31260:
31261: Versio 2.0
31262: KK 599/2000 vp- Tarja Kautto /sd Ministerin vastaus
31263:
31264:
31265:
31266:
31267: Eduskunnan puhemiehelle
31268:
31269: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa gaistusuhin. Tämän kattavarumin tai tiukemmin
31270: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- asiasta tuskin voidaan säätää. Samansuuntainen
31271: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen käsitys asiasta lienee myös kysyjällä, kun kysy-
31272: vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kauton /sd myksen jälkimmäinen osa sisältää toiveen lakiin
31273: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK perustuvan vastuun helpottamisesta. On kuiten-
31274: 599/2000 vp: kin todettava, että ensisijainen puhdistamisvel-
31275: vollinen on lain mukaan roskaaja ja vain tietyis-
31276: Mitä hallitus aikoo tehdä estääkseen sä laissa säädetyissä tapauksissa roskaantuneen
31277: erilaisten tavaroiden sekä laitteiden ja alueen haltija tai kunta. Viimeksi mainituille
31278: koneiden jättämisen luontoon ja puhdistamisvelvollisuus voi sälyttyä vain sellai-
31279: sessa tapauksessa, että roskaajaa ei saada selville
31280: miten maanomistajan vastuuta voitai- tai tätä ei tavoiteta taikka tämä laiminlyö puhdis-
31281: siin helpottaa? tamisvelvollisuutensa esimerkiksi ylivoimaisista
31282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen taloudellisista syistä. Missään tapauksessa lakia
31283: seuraavaa: ei voida tulkita siten, että puhdistamisvelvolli-
31284: suus määrättäisiin roskaantuneen alueen haltijal-
31285: Jätelain (1072/1993) 19 §:n mukaan "Ympäris- le ilman, että sitä ennen olisi pyritty perusteelli-
31286: töön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä pois- sesti selvittämään, kuka tai ketkä alueen todella
31287: tettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muu- ovat roskanneet. Vastuu selvittämisestä ei kuulu
31288: ta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai alueen haltijalle, vaan selvittämisvelvollinen on
31289: haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman ru- jätelain valvonnasta yleisesti vastuussa oleva
31290: mentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai nii- kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jolla on
31291: hin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (ros- tarvittaessa oikeus saada virka-apua poliisilta.
31292: kaamiskielto )". Saman lain 20 §:n mukaan "ros- Joissakin tapauksissa selvittäminen voi olla vai-
31293: kaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantu- keaa, mutta se ei ole peruste selvittämättä jättä-
31294: neen alueen". Vain sellaisissa tapauksissa, joissa miselle. Missään tapauksessa ympäristöviran-
31295: roskaajaa ei saada selville tai ei tavoiteta taikka omainen ei voi sälyttää puhdistamisvelvollisuut-
31296: jos tämä laiminlyö puhdistamisvelvollisuutensa, ta roskaantuneen alueen haltijalle tai kunnalle
31297: voi puhdistamisvelvollisuus siirtyä roskaantu- ennen kuin todellista syyllistä on perusteellisesti
31298: neen alueen haltijalle tai kunnalle. Roskaaruis- etsitty.
31299: kiellon rikkomisesta ja puhdistamisvelvollisuu- Jätelaki edellyttää myös, että jätteen haltijan,
31300: den laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoon. joka tuottaa asumisessa syntynyttä jätettä taikka
31301: Roskaaruiskiellon vähäisestä rikkomisesta voi- ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määräl-
31302: daan määrätä myös ns. rikesakko. tään siihen rinnastettavaa muuta jätettä, on liityt-
31303: Lainsäädännössä kysymyksessä tarkoitettujen tävä lain l 0 §:ssä tarkoitettuun järjestettyyn jät-
31304: tavaroiden sekä erilaisten laitteiden ja koneiden teenkuljetukseen. Liittymisvelvollisuudesta on
31305: jättäminen luontoon on siten pyritty estämään vain harvoja poikkeuksia, joten lain mukaanjäte-
31306: selkein kielloin, puhdistamisvelvoittein ja ran- huoltopalvelujen pitäisi olla periaatteessa kaik-
31307:
31308:
31309: 2
31310: Ministerin vastaus KK 599/2000 vp- Tarja Kautto /sd
31311:
31312:
31313: kien ulottuvilla. Jätehuoltopalvelujen puutteen ei Viimeksi mmmttuja pitkäikäisistä laitteista
31314: siten pitäisi olla syynä siihen, että käytöstä pois- muodostuvia jäte-eriä syntyy kotitaloutta koh-
31315: tetuilla tavaroilla roskataan luontoa. Tosin eräät den korkeintaan 1-2 kappaletta vuodessa ja toi-
31316: kunnat ovat myöntäneet melko väljästi poikkeuk- sinaan ei ollenkaan.
31317: sia liittymisvelvollisuudesta järjestettyyn jät- Kaikki edellä mainitut kunnallisista jätehuol-
31318: teenkuljetukseen. Kuntienjätelain mukainen val- topalveluista perittävät maksut ovat vuositasolla
31319: vontavelvollisuus muodostuisi sitä helpommaksi niin vaatimattomia, että maksujen välttämiseksi
31320: mitä vähemmän ne myöntäisivät tällaisia vapau- ei kenenkään Suomessa pitäisi olla pakko roska-
31321: tuksia. Toisaalta eräät kunnat ovat järjestäneet ta jätteillään luontoa. Jätehuollosta perittävät
31322: vapaa-ajan asutuksen jätehuollon puutteellisesti. maksut ovat kansainvälisestikin vertailtuna hy-
31323: Näihin tapauksiin puuttuminen on alueellisten vin kohtuulliset. Jotta näitäkään maksuja ei tar-
31324: ympäristökeskusten tehtävä. vitsi maksaa jätehuollon yhteydessä, ympäristö-
31325: Suomen kuntaliiton selvityksen (Tietoja kun- ministeriössä on valmisteltu ehdotusta valtioneu-
31326: tien jätehuollosta; Kysely 1999) mukaan asuin- voston asetukseksi, jolla erilaisten sähkö- ja
31327: kiinteistöjen ns. sekajätteen jätehuoltokustan- elektroniikkalaitteiden jätehuollon järjestämi-
31328: nukset eli kuljetus- ja käsittelykustannukset il- nen ja kustantaminen säädettäisiin näiden laittei-
31329: man arvonlisäveroa ovat omakotitaloissa keski- den valmistajien ja maahantuojien vastuulle, jol-
31330: määrin 176 mk/asukas/vuosi. Kerrostaloissa kus- loin jätehuoltokustannukset siirtyisivät makset-
31331: tannukset asukasta kohden ovat vastaavasti taviksi jo tuotteiden myyntihinnassa. Ehdotus on
31332: oleellisesti vähäisemmät. Erilaisista yksittäisistä ollut lausunnolla ja siitä pyritään päättämään ku-
31333: jäte-esineistä peritään selvityksen mukaan keski- luvan vuoden aikana. Vastikään myös Euroopan
31334: määrin seuraavia käsittelymaksuja: komissio on antanut ehdotuksen asiaa koskevak-
31335: -kotitalouksien pienkoneet (alle 1m3) 38,18 si direktiiviksi. Myyntihinnan yhteydessä mak-
31336: mk/kpl settu jätehuoltokustannus on yleensä yhtä suuri
31337: - kylmälaitteet asuinkiinteistöistä 30,61 kuin aikaisempi jätehuoltokustannus, mutta kun
31338: mk/kpl sitä tuotteen oston yhteydessä verrataan tuotteen
31339: -liedet ja pesukoneet 43,20 mk/kpl kokonaishintaan, asettuu kustannus oikeisiin
31340: - TV:t, radiot, videot ja muut pienerät 53,20 mittasuhteisiin.
31341: mk/erä.
31342:
31343:
31344: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
31345:
31346: Ympäristöministeri Satu Hassi
31347:
31348:
31349:
31350:
31351: 3
31352: KK 599/2000 vp- Tarja Kautto /sd Ministems svar
31353:
31354:
31355:
31356:
31357: Tili riksdagens talman
31358:
31359: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger förbud, rengöringsskyldigheter och strafforder.
31360: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Bestämmelsema kan knappast vara mer omfat-
31361: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tarja tande eller strängare. Även spörsmålsställaren
31362: Kautto /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS verkar ha en liknande uppfattning i frågan, efter-
31363: 599/2000 rd: som den senare delen av spörsmålet innefattar en
31364: önskan om att underlätta ansvaret i lagen. Det bör
31365: Vad ämnar regeringen göra för att för- dock framhållas att enligt lagen är nedskräparen i
31366: hindra att olika slags föremål, anord- första hand skyldig att rengöra området. Endast i
31367: ningar och maskiner lämnas ute i natu- de fall som bestäms i lagen är innehavaren av det
31368: ren och nedskräpade området eller kommunen skyldig att
31369: rengöra det nedskräpade området. Rengörings-
31370: hur kunde man underlätta markägarnas skyldigheten kan överföras på de sistnämnda en-
31371: ansvar? dast i sådana fall där det inte kan utredas vem
31372: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som har skräpat ned eller nedskräparen inte an-
31373: föra följande: träffas eller han försummar sin rengöringsskyl-
31374: dighet, t.ex. av oövervinneliga ekonomiska orsa-
31375: "Skräp, smuts eller en maskin, en anordning, ett ker. Lagen kan i ingen händelse toikas så att inne-
31376: fordon, ett fartyg eller något annat kasserat före- havaren av det nedskräpade området åläggs ren-
31377: mål får inte lämnas i miljön så att det kan föror- göra det utan att man utför en noggrann under-
31378: saka hälsan någon fara eller skada, osnygghet, sökning av vem som verkligen skräpat ned områ-
31379: förfulning av landskapet, minskad trivsel eller det. Miljövårdsmyndighetema, som i allmänhet
31380: någon annan liknande risk eller olägenhet (ned- ansvarar för övervakandet av avfallslagen, är ut-
31381: skräpningsförbud)" enligt 19 § avfallslagen redningsskyldig och har vid behov rätt att erhålla
31382: (1072/1993). "Den som skräpat ned är skyldig att hjälp av polisen. Utredningen kan i vissa fall vara
31383: snygga upp det nedskräpade området" enligt svår, men det är ingen orsak till att lämna ett fall
31384: 20 § i samma lag. Uppsnyggningsskyldigheten outrett. lnnehavaren av det nedskräpade området
31385: kan överföras på innehavaren av det nedskräpa- eller kommunen kan i ingen händelse åläggas
31386: de området eller kommunen endast i sådana fall rengöra det nedskräpade området utan att man
31387: där det inte kan utredas vem som har skräpat ned grundligt söker den skyldiga.
31388: eller nedskräparen inte anträffas eller om han för- Avfallslagen fordrar även att avfallsinnehava-
31389: summar sin uppsnyggningsskyldighet. Den som ren, som producerar avfall från bosättning eller
31390: bryter mot nedskräpningsförbudet och försum- annat avfall som till beskaffenheten, samman-
31391: mar rengöringsskyldigheten kan dömas till bö- sättningen och mängden kanjämföras med avfall
31392: ter. En s.k. ordningsbot kan före1äggas för ett från bosättning, skall ansluta sig till den avfalls-
31393: smärre brot mot nedskräpningsförbudet. transport som avses i 10 §. Det finns endast ett
31394: 1 lagstiftningen har man strävat att förhindra fåtal undantag från anslutningsskyldigheten, så-
31395: att de föremål, anordningar och maskiner som av- lunda borde avfallshanteringstjänsterna enligt la-
31396: ses i spörsmålet lämnas i naturen genom klara gen vara tillgängliga för var och en. Bristen på
31397:
31398:
31399: 4
31400: Ministems svar KK 599/2000 vp- Tarja Kautto /sd
31401:
31402:
31403: avfalishanteringstjänster kan således inte vara or- De avgifter som årligen bärs upp för ovanstå-
31404: saken tili att naturen skräpas ned med föremål ende kommunala avfalishanteringstjänster är så
31405: som inte används längre. Vissa kommuner har obetydliga att ingen i Finland borde se sig tvung-
31406: dock rätt fritt tillåtit undantag från skyldigheten en att skräpa ned naturen för att undvika betal-
31407: att ansluta sig tili ordnad avfalistransport. Ju ning. De avgifter som bärs upp för avfalishante-
31408: mindre friheter kommunema tillät, desto lättare ring är även internationellt sett mycket rimliga.
31409: skulie kommunemas övervakningsskyldighet en- För att inte behöva betala dessa avgifter i sam-
31410: ligt avfalislagen bli. band med avfallshanteringen, har miljöministe-
31411: Enligt Finlands Kommunförbunds utredning riet berett ett förslag tili statsrådets förordning
31412: (Uppgifter om kommunemas avfalishantering; om att överföra ansvaret för ordnandet och kost-
31413: Enkät 1999) uppgår avfalishanteringskostnader- naderna för avfallshanteringen av ei- och elektro-
31414: na av blandavfali, dvs. transport- och behand- nikapparater på tillverkarna och importörerna.
31415: lingskostnader utan mervärdesskatt för bostads- A vfallshanteringskostnaderna skulle sålunda
31416: fastigheter i medeltal tili 176 mk/invånare/år i ingå i försäljningspriset på dessa produkter. För-
31417: egnahemshus. 1 höghus däremot är kostnadema slaget har sänts för utlåtande och man strävar att
31418: per invånare betydligt mindre. För olika avfalis- fatta ett beslut om frågan inom detta år. Även Eu-
31419: föremål uppbärs enligt utredningen i medeltal ropeiska kommissionen har nyligen överlämnat
31420: följande behandlingsavgifter: ett förslag om ett direktiv angående frågan. Den
31421: - hushålismaskiner (under 1m3 ) 38,18 mk/st. avfallshanteringsavgift som ingår i försäljnings-
31422: - kylapparater från bostadsfastigheter 30,61 priset är i allmänhet lika stor som den tidigare av-
31423: mk/st. fallshanteringsavgiften, men när man vid inkö-
31424: - spisar och tvättmaskiner 43,20 mk/st. pet av produktenjämför den med det totala priset
31425: - Tv:n, radion, videon och andra små partier på produkten, erhåller kostnaden rätta proportio-
31426: 53,20 mk/parti. ner.
31427: Det uppstår högst 1-2 stycken avfallspartier
31428: av de sistnämnda apparaterna per hushåli om året
31429: och ibland inga alis.
31430:
31431:
31432:
31433: Helsingforsden 12 juli 2000
31434:
31435: Miljöminister Satu Hassi
31436:
31437:
31438:
31439:
31440: 5
31441: KK 600/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
31442:
31443:
31444:
31445:
31446: KIRJALLINEN KYSYMYS 600/2000 vp
31447:
31448: Elintarvikeviraston terveysväittämä ravinto-
31449: rasvasta
31450:
31451:
31452:
31453:
31454: Eduskunnan puhemiehelle
31455:
31456: Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien keskei- sältämän kovan rasvan määrää on vähennetty.
31457: sin riskitekijä on kohonnut veren kokonaisko- Väittämä pitää paikkansa ainoastaan tilanteessa,
31458: lesterolipitoisuus ja erityisesti sen pahanlaatui- jossa samaa tuotetta, esim. maitoa, on tarjolla
31459: nen LDL-kolesterolipitoisuus. Suurin syy näiden rasvaisesta rasvattomaan. Rasvainen maito nos-
31460: veren rasvapitoisuuksien kohoamiseen on vinou- taa veren kolesterolia, rasvaton maito ei. Rasva-
31461: tunut rasvan käyttömme. Saamme ravinnostam- ton maito alentaa ainostaan sellaisen henkilön
31462: me liikaa tyydyttynyttä kovaa rasvaa ja liian vä- kolesterolitasoa, joka on ennen rasvattomaan
31463: hän tyydyttämätöntä pehmeää rasvaa. Vaikka maitoon siirtymistä käyttänyt rasvaisempaa mai-
31464: elintapamme ovat kehittyneet myönteiseen suun- toa. Rasvauoman maidon käyttö ei alenna veden,
31465: taan, syömme edelleen myös liikaa rasvaa. Alan mehun-, viinin- eikä oluenjuojan kolesterolia.
31466: asiantuntijoiden käsityksen mukaan haitallisinta Jos kussakin väittämässä ei yksityiskohtaisesti
31467: sydän- ja verisuoniterveyden kannalta on vinou- kerrota, missä erityistilanteessa tuotteen käyttö
31468: tunut rasvankäyttömme ja rasvan liiallinen syön- alentaa kolesterolia, johdetaan kuluttajaa ~des
31469: ti. vastuuttomasti harhaan. Sanottu koskee myös
31470: Kansallisen sydän- ja verisuoniterveyden kaikkia muita rasvaa sisältäviä valmisteita, ku-
31471: edistämisohjelman toimenpidesuositusten mu- ten juustoja ja lihavalmisteita. Jos taas rasvatto-
31472: kaisesti Suomen Sydänliitto on valmistellut sy- maan maitoon lisätään pehmeää rasvaa, esimer-
31473: dänmerkkikäytännön. Sen mukaan elintarvik- kiksi rypsiöljyä, se alentaa kolesterolia kaikissa
31474: keet, joiden rasva- ja suolakoostumukset tilanteissa. Tietoa ei ilman erityistoimenpiteitä
31475: ja -pitoisuudet edistävät ravitsemussuositusten saa ilmoittaa kuluttajalle, koska sitä ei ole otettu
31476: toteutumista sekä sydän- ja verisuoniterveyttä, ohjeeseen.
31477: voidaan merkitä sydänmerkillä. Rasvakoostu- Elintarvikeviraston ehdottamat terveysväittä-
31478: musehtojen lähtökohta on pehmeän rasvaosuu- mäkriteerit ilman tarkkojen reunaehtojen ilmoit-
31479: den selvä kasvattaminen ja kovan rasvaosuuden tamista johtavat siihen, että kuluttajalle uskotel-
31480: vähentäminen. Sydänmerkkikriteerit on valmis- laan, että joissakin tuotteissa pelkän kovan ras-
31481: teltu asiantuntijatyöryhmässä, jossa ovat edustet- van vähentäminen tekee tuotteen terveellisem-
31482: tuina maamme parhaat ravitsemus- ja terveys- mäksi kuin runsaasti pehmeää rasvaa sisältävän,
31483: asiantuntijat. toisen valmistajan samaan tuoteryhmään kuulu-
31484: Elintarvikevirastossa on kevään kuluessa val- van tuotteen. Tämä tilanne syntyy esimerkiksi ra-
31485: misteltu rasvaa sisältävien elintarvikkeiden ter- vintorasvaryhmässä.
31486: veysväittämiä koskevaa valvontaohjeluonnosta. Elintarvikevirastossa valmistellut ehdotukset
31487: Sen mukaan tuotteesta voidaan esittää terveys- poikkeavat suuresti ja monin osin Sydänliiton sy-
31488: väittämä "alentaa kolesterolia", kun tuotteen si- dänmerkkikriteereistä. Elintarvikeviraston kri-
31489:
31490: Versio 2.0
31491: KK 600/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
31492:
31493:
31494: teereiden hyväksyminen tarkoittaa, että pienessä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31495: Suomessa on samasta asiasta kahdenlaisia kritee- vaksi seuraavan kysymyksen:
31496: reitä, sydänmerkin tiukemmat ja Elintarvikevi-
31497: raston löyhemmät ja harhaanjohtavat kriteerit. Mitä hallitus aikoo tehdä, että Elintarvi-
31498: Tätä ei voi pitää hyväksyttävänä tilanteessa, jos- kevirastosta annetaan terveysväittämiä
31499: sa Elintarvikevirasto on ollut asiaa koskevan sy- koskeva valvontaohje, joka ei vaaranna
31500: dän- ja verisuoniterveyden toimenpideohjelman suomalaisten hyvää ravitsemus- ja ter-
31501: ja sydänmerkkikäytännön valmisteluissa muka- veyskehitystä, ei johda kuluttajia har-
31502: na. haan eikä ole ristiriidassa vastaavan sy-
31503: dänmerkkikäytännön kanssa?
31504: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31505: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31506:
31507:
31508: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
31509:
31510: Timo Ihamäki /kok
31511:
31512:
31513:
31514:
31515: 2
31516: Ministerin vastaus KK 600/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
31517:
31518:
31519:
31520:
31521: Eduskunnan puhemiehelle
31522:
31523: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa muassa FAO:n ja WHO:n alaisessa Codex Ali-
31524: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mentariuksessa on valmisteilla terveysväitteitä
31525: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen koskevat ohjeet, ja myös EU:n komission elintar-
31526: vastattavaksi kansanedeustaja Timo Ihamäen viketurvallisuutta koskevassa valkoisessa kirjas-
31527: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sa markkinointiväittämät ovat suunniteltuna työ-
31528: 60012000 vp: kohteena.
31529: Ohjeluonnoksessa on hahmoteltu ehdot ko-
31530: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Elintarvi- lesteroliväitteiden esittämiselle erityyppisissä
31531: kevirastosta annetaan terveysväittämiä tuotteissa sekä annettu malleja, joiden mukaises-
31532: koskeva valvontaohje, joka ei vaaranna ti väitteet tulisi elintarvikepakkauksissa esittää.
31533: suomalaisten hyvää ravitsemus- ja ter- Ohjeluonnoksen liitteessä on selvitetty eri ravin-
31534: veyskehitystä, ei johda kuluttajia har- totekijöiden vaikutuksia veren kolesteroliin. Ko-
31535: haan eikä ole ristiriidassa vastaavan sy- lesteroliohjeluonnos on osa lääke- ja terveysväit-
31536: dänmerkkikäytännön kanssa? teitä koskevan valvontaoppaan uudistustyötä.
31537: Kolesteroliohjeessa, samoin kuin Elintarvike-
31538: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen viraston vuonna 1997 julkaisemassa oppaassa on
31539: seuraavaa: pyritty selventämään sitä, mitä elintarvikkeiden
31540: Elintarvikevirasto valmisteli vuonna 1997 lääke- markkinoinnissa voidaan elintarvikkeen vaiku-
31541: ja terveysväitteiden valvontaoppaan (Valvonta tuksista todeta rikkomatta elintarvikelain 6 § :ää,
31542: 1111997). Opas sisältää Elintarvikeviraston käsi- joka kieltää harhaanjohtavien tietojen sekä ter-
31543: tyksen siitä, miten elintarvikelain lääke- ja ter- veyteen liittyvien väittämien ja lääkkeellisten
31544: veysväitteiden esittämistä koskevaa kieltoa voi- tietojen antamisen elintarvikkeesta. Lisäksi
31545: daan käytännön valvontatilanteessa tulkita. Op- uudistamistyön lähtökohtana on pidetty sitä, että
31546: paassa ei esitetä yksityiskohtaisia ehtoja esim. markkinointiväitteillä tuetaan ravitsemuskasva-
31547: kolesterolia koskevien väitteiden esittämiselle. tusta ja Suomessa noudatettavaa ravitsemuspoli-
31548: Nyttemmin Elintarvikevirasto on kuitenkin ha- tiikkaa.
31549: vainnut, että on perusteltua tarvetta antaa tarkem- Kolesteroliohjeluonnos perustuu Valtion ra-
31550: pia ohjeita kolesterolin alentamiseen viittaavista vitsemusneuvottelukunnan uusimpiin ravitse-
31551: väitteistä. Elintarvikeviraston asettama työryh- mussuosituksiin. Ohjeluonnoksessa on pyritty
31552: mä onkin valmistellut kolesteroliväitteitä koske- varmistamaan, että kolesterolin alenemiseen vai-
31553: van ohjeluonnoksen, josta on pyydetty eri asian- kuttavista tekijöistä on olemassa riittävä tieteelli-
31554: tuntijatahojen lausunnot, joiden perusteella ohje- nen yhteisymmärrys. Ohjeluonnoksessa koleste-
31555: luonnosta on tarkoitus muokata. roliväitteiden esittämiselle on katsottu perustel-
31556: Uudistettavana oleva lääke- ja terveysväittei- luksi esittää sydänsymbolijärjestelmää tiukem-
31557: tä koskeva valvontaopas liittyy oleellisesti niin pia ehtoja. Kyseessä ei ole sydänsymbolijärjes-
31558: Suomessa kuin muuallakin tapahtuvaan ns. ter- telmän kanssa kilpaileva järjestelmä eikä myös-
31559: veysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotekehitte- kään ennakkohyväksyntäjärjestelmä. Sydänsym-
31560: lyyn ja niiden markkinoinnin sääntelyyn. Muun boliin oikeutetussa tuotteessa, kuten missä tahan-
31561:
31562:
31563: 3
31564: KK 600/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
31565:
31566:
31567: sa muussakin tuotteessa, voidaan käyttää veren vaikutuksista silloin, kun vaikutuksista on riittä-
31568: kolesteroliin viittaavia väitteitä. Ohjeen avulla västi näyttöä.
31569: voidaan pyrkiä arvioimaan, onko elintarvikkees- Valvontaopas ei ole sitova normi vaan se on
31570: sa esitetty väite totuudenmukainen ja riittävä vai elintarvikelain 6 §:n säännöksiä koskeva tulkin-
31571: onko sitä pidettävä kuluttajaa harhaanjohtavana. taohje, joka on tarkoitettu ensisijaisesti elintarvi-
31572: Kolesteroliohjeluonnos on parhaillaan lausun- kevalvontaviranomaisille. Sen toivotaan hyödyt-
31573: nolla. Lausuntoa on pyydetty ravitsemusasian- tävän myös markkinointiaan suunnittelevia elin-
31574: tuntijoiden lisäksi mm. kuluttajilta, kaupalta ja keinonharj oittaj ia.
31575: teollisuudelta. Kaikki lausunnoissa esiin tulleet Valmisteilla olevilla ohjeilla ei ole tarkoitus
31576: seikat tullaan arvioimaan ja ohjetta niiden mukai- vaarantaa suomalaisten hyvää ravitsemus- ja ter-
31577: sesti tarvittaessa muokkaamaan. Elintarvikkei- veyskehitystä, vaan selkiinnyttää elintarvikkei-
31578: den valmistajille pyritään varmistamaan mahdol- den markkinointia siten, että kuluttajia ei johdeta
31579: lisuus antaa kuluttajalle tietoa tuotteen terveys- harhaan annettaessa tietoja elintarvikkeiden vai-
31580: kutuksesta.
31581:
31582:
31583:
31584: Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2000
31585:
31586: Ministeri Kimmo Sasi
31587:
31588:
31589:
31590:
31591: 4
31592: Ministems svar KK 600/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
31593:
31594:
31595:
31596:
31597: Tili riksdagens talman
31598:
31599: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Revideringen av den handbok för tilisynen
31600: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- över påståenden som gäller medicinska egenska-
31601: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo per och hälsan har ett klart samband med den pro-
31602: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål duktutveckling och reglering av marknadsföring-
31603: SS 600/2000 rd: en av s.k. funktionelia livsmedel som pågår såväl
31604: i Finland som i andra länder. Bl.a. Codex Ali-
31605: Vad ämnar regeringen göraför att Livs- mentarius-kommissionen, som lyder under F AO
31606: medelsverket skall ge en sådan anvis- och WHO, håller på att bereda anvisningar om
31607: ning om tillsynen över påståenden om påståenden som gälier livsmedlens hälsoeffekter
31608: hälsan som inte äventyrar den positiva och också i EU-kommissionens vitbok om livs-
31609: utvecklingen i fråga om kost och hälsa i medelssäkerhet närnns påståenden som framförs
31610: Finland, som inte vilseleder konsumen- vid marknadsföringen av livsmedel som ett om-
31611: terna och som inte står i strid med bru- råde som skali tas upp till vidare behandling.
31612: ket av hjärtsymbolen? 1 utkastet tili anvisning har det utformats vili-
31613: kor för framförandet av påståenden om koleste-
31614: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rolnedsättande egenskaper hos olika typer av
31615: föra följande: produkter samt modeller för formulering av på-
31616: År 1997 utarbetade Livsmedelsverket en hand- ståenden på livsmedelsförpackningama. 1 bila-
31617: bok för tillsynen över påståenden som gäller gan tili utkastet redogörs för de olika kostfakto-
31618: medicinska egenskaper och hälsan (Valvonta remas verkningar på kolesterolhalten i blodet.
31619: 11/1997). Handboken innehålier Livsmedelsver- Utkastet tili anvisning om framförande av påstå-
31620: kets uppfattning om hur livsmedelslagens förbud enden om koiesterolen utgör en del av arbetet
31621: mot påståenden som gäller livsmedlens medicin- med revideringen av handboken för tillsynen
31622: ska egenskaper och hälsoeffekter kan tillämpas i över påståenden som gälier medicinska egenska-
31623: praktiken vid övervakningen. 1 handboken anges per och hälsan.
31624: inga detaljerade villkor t.ex. för framförande av 1 anvisningen om framförande av påståenden
31625: påståenden om kolesterolen. Sedermera har Livs- om koiesterolen liksom även i Livsmedelsver-
31626: medelsverket dock upptäckt att det finns grun- kets handbok från 1997 har man försökt klargöra
31627: dad anledning att ge närmare anvisningar om vilka slags påståenden om livsmedlens effekter
31628: framförandet av påståenden som antyder att ko- kan framföras vid marknadsföringen utan att man
31629: lesterolhalten i blodet sänks. En arbetsgrupp som bryter mot bestämmelsema i 6 § livsmedelslagen
31630: tillsatts av Livsmedelsverket har också gjort ett enligt vilka det är förbjudet att lärnna vilseledan-
31631: utkast tili en anvisning om påståenden som gäl- de uppgifter om livsmedlet och att framföra på-
31632: ler kolesterolen. Utkastet har skickats ut på re- ståenden som gälier hälsan samt uppgifter om att
31633: miss tili olika sakkunniga och avsikten är att ut- ett livsmedel har medicinska egenskaper. En yt-
31634: kastet skali bearbetas vidare på basis av de utlå- terligare utgångspunkt för revideringen har varit
31635: tanden som erhålls. att man genom påståenden stöder kost- och häl-
31636:
31637:
31638:
31639: 5
31640: KK 600/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
31641:
31642:
31643: souppfostran och den nutritionspolicy som be- miss. Förutom näringsexperter har utlåtande be-
31644: drivs i Finland. gärts också av bl.a. konsumenter, handeln och in-
31645: Utkastet till anvisning om framförande av på- dustrin. Samtliga omständigheter som tas upp i
31646: ståenden som gäller kolesterolhalten grundar sig utlåtandena kommer att bedömas och anvisning-
31647: på Statens näringsdelegations nyaste rekommen- en kommer att vid behov ändras i enlighet med
31648: dationer om kosten. 1 utkastet till anvisning har kommentarema. Målet är att säkerställa att livs-
31649: man försökt säkerställa att det råder tillräcklig medelstillverkama har en möjlighet att förse kon-
31650: vetenskaplig enighet om vilka de faktorer är som sumenten med information om produktemas häl-
31651: bidrar till att kolesterolhalten i blodet sänks. 1 ut- soeffekter i de fall där det finns tillräckliga bevis
31652: kastet till anvisning har man ansett att det finns om effektema.
31653: grundad anledning att ställa hårdare villkor för Handboken för tillsynen över påståenden som
31654: framförandet av påståenden om sänkt kolesterol- gäller medicinska effekter och hälsan är inte en
31655: halt än för användningen av hjärtsymbolen. Det bindande norm utan en anvisning om hur bestäm-
31656: är inte fråga om ett system som skall konkurrera melsema i 6 § livsmedelslagen bör toikas och av-
31657: med systemet med hjärtsymbolen och inte heller sedd främst för de myndigheter som ansvarar för
31658: ett system som förutsätter förhandsgodkännan- livsmedelstillsynen. De näringsidkare som håller
31659: de. På en produkt som är berättigad att bära hjärt- på att planera sina marknadsföringsåtgärder skall
31660: symbolen, liksom på viiken annan produkt som förhoppningsvis också finna handboken nyttig.
31661: helst, kan påståenden om kolesterolhalten i blo- Avsikten med de anvisningar som nu är under
31662: det framföras. Med hjälp av anvisningen skall beredning är inte att äventyra den positiva kost-
31663: man försöka bedöma om det framförda påståen- och hälsoutvecklingen i Finland, utan att göra
31664: det är sanningsenligt och tillräckligt eller om det marknadsföringen av livsmedel klarare så att
31665: skall anses vilseleda konsumenten. konsumentema inte skall bli vilseledda i sam-
31666: Utkastet till anvisning om framförande av på- band med att uppgifter om livsmedlens effekt
31667: ståenden om koiesterolen är just nu ute på re- lämnas.
31668:
31669:
31670:
31671: Helsingfors den 5 juli 2000
31672:
31673: Minister Kimmo Sasi
31674:
31675:
31676:
31677:
31678: 6
31679: KK 601/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31680:
31681:
31682:
31683:
31684: KIRJALLINEN KYSYMYS 60112000 vp
31685:
31686: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös opiskeli-
31687: joiden kesäajan toimeentulotuen myöntämis-
31688: perusteiden tiukentamisesta
31689:
31690:
31691:
31692:
31693: Eduskunnan puhemiehelle
31694:
31695: Toimeentulotuesta annetun lain muutoksia kos- teuttamaan korkeimman hallinto-oikeuden pää-
31696: kevan hallituksen esityksen HE 21711997 vp töstä kaikkien opiskelijoiden kesäajan toimeen-
31697: 15 pykälän perusteluissa todetaan opiskelijoi- tulotukipäätöksiin.
31698: den opintolainan jaksottamisesta seuraavaa: Eräs esimerkkitapaus kuluvalta keväältä on
31699: "Opintolaina on tarkoitettu kattamaan opiskelus- joensuulainen opiskelija, joka ei ottanut opinto-
31700: ta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudelta ja lainaa koko talvikauden kestäneen opiskelun
31701: tämän jälkeen kevätlukukaudelta. Tällöin myös ajalta, vaan elää kituutti opintorahan varassa.
31702: opintolaina on tarkoituksenmukaista jaksottaa Kun kesäaikana ei makseta opintorahaa, hän
31703: kuukausittaiseksi tuloksi sille ajanjaksolle, jolta meni kesäloman alettua anomaan toimeentulotu-
31704: opintorahaa maksetaan." kea. Joensuun sosiaalitoimi oli vähentänyt toi-
31705: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus so- meentulotukinormista ensin 1 300 markkaa opin-
31706: siaalitoimistoille on lähtenyt siitä, että opiskeli- tolainaosuutta, jota ei ollut edes anottukaan, ja
31707: jalla on oikeus kesäloma-aikana saada toimeen- sitten toimeentulotukena oli luvattu maksaa nor-
31708: tulotukea, jos muut toimeentulotuen saannin min ja saamattoman lainan välinen erotus. Vir-
31709: edellytykset täyttyvät. kailija oli viitannut henkilölle päätöksen perustu-
31710: Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin tehnyt van edellä mainittuun korkeimman hallinto-oike-
31711: päätöksen marraskuun 30 päivänä 1999/3854, uden päätökseen. Sen lisäksi, että tulkinta on
31712: joka käsitykseni mukaan on täysin eduskunnan eduskunnan hyväksymän lainhengen vastainen,
31713: hyväksymän, toimeentulotuesta säädetyn lain 15 se johtaa opiskelevan nuoren taloudenhoidon
31714: pykälän perustelujen vastainen. Joensuun perus- osalta kasvatuksellisesti virheelliseen suuntaan.
31715: palvelulautakunta oli 11.8.1998 päätöksellä py- Jos henkilö on opetellut tulemaan toimeen vähäl-
31716: syttänyt alaisensa viranhaltijan tekemän päätök- lä rahalla ja pyrkinyt välttämään velkaa viimei-
31717: sen. Päätöksen normilaskelmassa oli tulona otet- seen asti, hän joutuu kesäajan elämään velaksi,
31718: tu huomioon opintolainan kuukausierää vastaava jos päätös ei muutu.
31719: määrä 1 300 markkaa, jolloin henkilölle makset-
31720: tiin toimeentulotukea normin ja 1 300 markan Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31721: välinen erotus. Henkilön asiasta tekemä valitus jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
31722: hylättiin lääninoikeudessa, ja korkein hallinto- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31723: oikeus päätyi samaan ratkaisuun käsiteltyään tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31724: asian.
31725: Nyt sitten Joensuun kaupungin peruspalvelu- Onko hallitus tietoinen korkeimman hal-
31726: lautakunta ja sosiaalitoimisto ovat lähteneet to- linto-oikeuden päätöksestä, jolla toi-
31727:
31728: Versio 2.0
31729: KK 601/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31730:
31731:
31732:
31733: meentulotuesta annetun hallituksen esi- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
31734: tyksen HE 21711997 vp 15 §:ssä mainit- tyä, että opiskelijoiden oikeus toimeen-
31735: tujen perusteluiden vastaisesti on pää- tulotukeen saatetaan kaikissa sosiaali-
31736: tetty opintolainan Jaksotlamisesta myös toimistoissa sellaiseksi kuin hallitus ja
31737: sellaiselle ajalle, jolta ei makseta opin- eduskunta on sen hyväksyessään tarkoit-
31738: torahaa, millä perusteella opiskelija/ta tanut?
31739: evätään oikeus siltä osin toimeentulotu-
31740: keen ja
31741:
31742:
31743: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
31744:
31745: Esa Lahtela /sd
31746: Marjaana Koskinen /sd
31747:
31748:
31749:
31750:
31751: 2
31752: Ministerin vastaus KK 601/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31753:
31754:
31755:
31756:
31757: Eduskunnan puhemiehelle
31758:
31759: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 11.8.1998, että opiskelijalla oli ollut mahdolli-
31760: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suus nostaa opintolainansa 31.7.1998 mennessä,
31761: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ja laina oli toimeentulotukeen nähden ensisijai-
31762: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd nen toimeentulon muoto.
31763: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Pohjois-Karjalan lääninoikeus totesi asiasta
31764: 60112000 vp: 27.1.1999 antamassaan valitusratkaisussa, että
31765: oikeus valtion takaaman lainan saamiseen on toi-
31766: Onko hallitus tietoinen korkeimman hal- meentulotukeen nähden ensisijainen, ja peruspal-
31767: linto-oikeuden päätöksestä, jolla toi- velulautakunta on voinut lukea opiskelijan tuloi-
31768: meentulotuesta annetun hallituksen esi- hin kesäkuussa 1998 opintolainan kuukausierää
31769: tyksen HE 21711997 vp 15 §:ssä mainit- vastaavan määrän. Opiskelija haki ja sai valitus-
31770: tujen perusteluiden vastaisesti on pää- luvan korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Kor-
31771: tetty opintolainan Jaksotlamisesta myös kein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen todeten,
31772: sellaiselle ajalle, jolta ei makseta opin- ettei lääninoikeuden päätöksen muuttamiseen ole
31773: torahaa, millä perusteella opiskelija/ta syytä.
31774: evätään oikeus siltä osin toimeentulotu- Puheena oleva korkeimman hallinto-oikeuden
31775: keen ja ratkaisu on 4-l äänestyspäätös. Eri mieltä ollut
31776: jäsen toteaa lausunnossaan, että opiskelijalle oli
31777: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- myönnetty lainatakaus, joka oli 1.9.1997-
31778: tyä, että opiskelijoiden oikeus toimeen- 31.5.1998 yhdeksältä (9) kuukaudelta l 300
31779: tulotukeen saatetaan kaikissa sosiaali- markkaa kuukaudessa. Lainatakaus ei siis hänen
31780: toimistoissa sellaiseksi kuin hallitus ja näkemyksensä mukaan edes koskenut kesäkuuta
31781: eduskunta on sen hyväksyessään tarkoit- 1998. Opiskelija oli ollut sairaslomalla touko-
31782: tanut? kuussa 1998 ja kesällä hänen oli tarkoitus hoitaa
31783: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kotona lastaan, jolle ei ollut järjestynyt hoito-
31784: ti seuraavaa: paikkaa, mitkä seikat oli todettu myös lääninoi-
31785: keuden perusteluissa. Eri mieltä ollut jäsen kat-
31786: Kirjallisen kysymyksen tarkoittamassa tapauk- soi, että edellä kuvatuissa oloissa opiskelijan
31787: sessa, joka on ollut sosiaali- ja terveysministe- käytettävissä ei ole kesäkuussa 1998 tosiasialli-
31788: riön tiedossa, opiskelija oli saanut valtiontakauk- sesti ollut opintolainan kuukausierää vastaavaa
31789: sen opintolainaan lukuvuodeksi 1997-1998, määrää eli 1 300 markkaa, ja harkitsi oikeaksi
31790: mutta ei ollut nostanut lainaa. Opiskelija haki kumota lääninoikeuden päätöksen tältä osin ja
31791: toukokuussa 1998 toimeentulotukea, jolloin hä- palauttaa asian sanotulta osalta peruspalvelulau-
31792: nen kesäkuun toimeentulotukilaskelmassaan takunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
31793: merkittiin tuloksi opintolainan 1 300 markan Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997)
31794: kuukausierä. Joensuun peruspalvelulautakunta 2 §:n l momentin mukaan jokaisella on oikeus
31795: pysytti viranhaltijan päätöksen ja katsoi oikaisu- saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpees-
31796: vaatimuksen johdosta antamassaan päätöksessä sa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään,
31797:
31798:
31799: 3
31800: KK 60112000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus
31801:
31802:
31803: yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien taminen toimeentulotukea myönnettäessä vain
31804: muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai sille, yleensä yhdeksän kuukauden mittaiselle
31805: varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen hen- ajanjaksolle vuodessa, jolta opintorahaa makse-
31806: kilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Lainkoh- taan. Hallituksen esityksestä ilmenevää sovelta-
31807: dan tarkoittamiin toimeentuloa turvaaviin mui- misohjetta ei ole kuitenkaan kiijattu lakiin. Hal-
31808: hin etuuksiin kuuluu muun muassa opintotuki, lituksen esityksen perustelut puolestaan eivät ole
31809: joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja esimerkiksi tuomioistuimia sitovia oikeusohjei-
31810: opintolainan valtiontakauksesta. ta. Jotta käytäntö opintolainojen jaksottamisen
31811: Toimeentulotuesta annettua lakia koskevan osalta saataisiin vastaamaan aikoinaan lakia sää-
31812: hallituksen esityksen (HE 21711997 vp) yksityis- dettäessä ajateltua menettelyä, tulisi lakiin mah-
31813: kohtaisissa perusteluissa todetaan, että myös val- dollisesti kirjata asiaa koskeva tarkennus.
31814: tion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden toi-
31815: on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Näin meentulotukiasioissa antamat ratkaisut ovat en-
31816: on myös edellä selostetuissa päätöksissä todettu. nakkoratkaisuja, jotka on tarkoitettu ohjaamaan
31817: Toimeentulotuesta annetun lain 15 §:n 2 mo- lainkäyttöä, ne ovat kuitenkin ensisijaisesti rat-
31818: mentin toisen virkkeen mukaan toimeentulotu- kaisuja kulloinkin kyseessä olevaan tapaukseen.
31819: kea myönnettäessä tulo voidaanjakaa eriin, otet- Ratkaisuihin vaikuttavat näin ollen valitusasian
31820: tavaksi huomioon useampana toimeentulotuen osapuolena olevan toimeentulotukiasiakkaan
31821: määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluon- olosuhteet ja tapauksen muut erityispiirteet. Toi-
31822: teisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötar- meentulotukea koskeviin päätöksiin sisältyvää
31823: koitus huomioon ottaen on kohtuullista. Hallituk- tapauskohtaista tarveharkintaa ja kohtuullisuu-
31824: sen esityksen 15 §:ää koskevissa yksityiskohtai- den arviointia ei voi sivuuttaa yksinomaan en-
31825: sissa perusteluissa todetaan, että opintolaina on nakkopäätökseen vetoamalla.
31826: tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvia kus- Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa toimeen-
31827: tannuksia syyslukukauden ja tämän jälkeen ke- tulotuen soveltamista kunnissa ja hallintotuo-
31828: vätlukukauden. Tällöin myös opintolaina on tar- mioistuimissa ja pyrkii tarvittaessa ohjauksen ja
31829: koituksenmukaista jaksottaa kuukausittaiseksi säädösmuutosehdotusten avulla aikaansaamaan
31830: tuloksi sille ajanjaksolle, jolta opintorahaa mak- tilanteen, missä toimeentulotuen soveltaminen
31831: setaan. tapahtuisi mahdollisimman tasapuolisesti ja oi-
31832: Kuten kysyjät toteavat, lakia säädettäessä on keudenmukaisesti.
31833: ollut tarkoituksena rajoittaa opintolainan jaksot-
31834:
31835:
31836: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2000
31837:
31838: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
31839:
31840:
31841:
31842:
31843: 4
31844: Ministems svar KK 601/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31845:
31846:
31847:
31848:
31849: Tili riksdagens talman
31850:
31851: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger lånet var i förhåliande tili utkomststödet den pri-
31852: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- mära utkomstformen.
31853: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Länsrätten i Norra Karelen konstaterade i sitt
31854: Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörs- avgörande angående överklagandet den
31855: mål SS 60112000 rd: 27 januari 1999 att rätten att få ett lån med stat-
31856: lig borgen kommer i första rummet i förhåliande
31857: Ar regeringen medveten om högsta för- tili utkomststödet och att basservicenämnden i
31858: valtningsdomstolens beslut genom vil- juni 1998 kunde räkna ett belopp motsvarande
31859: ket man i strid med motiveringen i 15 § i studielånets månadsrat som studerandens in-
31860: regeringens proposition RP 21711997 rd komst. Studeranden ansökte om och fick besvärs-
31861: medförslag tili lag om utkomststöd har rätt hos högsta förvaltningsdomstolen. Högsta
31862: beslutat periodisera studielånet också förvaltningsdomstolen förkastade besvären och
31863: för en sådan tid för viiken ingen studie- konstaterade att det inte fanns några skäl att änd-
31864: penning betalas, på vilka grunder stude- ra länsrättens beslut.
31865: randen förvägras rätten tili utkomststöd Det aktuelia avgörandet i högsta förvaltnings-
31866: för den delen, och domstolen kom tili med röstema 4-1. Den med-
31867: lem som var av avvikande åsikt konstaterar i sitt
31868: vilka åtgärder ämnar regeringen vidta uttalande att studeranden hade beviljats lånega-
31869: för att studerandens rätt tili utkomst- ranti som uppgick tilli 300 mk i månaden under
31870: stöd i alla socialbyråer blir sådan som nio (9) månader, från den 1 september 1997 tili
31871: regeringen och riksdagen avsett då de den 31 maj 1998. Lånegarantin gälide således
31872: godkänt propositionen? inte ens juni 1998 enligt denna medlem. Stude-
31873: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- randen hade varit sjukskriven i maj 1998 och
31874: föra följande: hade för avsikt att på sommaren sköta sitt bam,
31875: för vilket man inte hade lyckats ordna någon
31876: 1 det fali som avses i det skriftliga spörsmålet, vårdplats, hemma. Dessa omständigheter hade
31877: och som har kommit tili social- och hälsovårds- också noterats i länsrättens motivering. Den
31878: ministeriets kännedom, hade en studerande be- medlem som var av avvikande mening ansåg att
31879: viljats studielån med statsborgen för läsåret studeranden i juni 1998 under de förhålianden
31880: 1997-1998, men denna hade inte lyft lånet. Stu- som ovan angivits i själva verket inte hade haft
31881: deranden ansökte i maj 1998 om utkomststöd och tili sitt förfogande ett belopp på 1 300 mk mot-
31882: då antecknades i uträkningen av utkomststödet svarande studielånets månadsrat, och medlem-
31883: för juni studielånets månadsrat på 1 300 mk som men ansåg det vara riktigt att upphäva länsrät-
31884: inkomst. Basservicenärnnden i Joensuu Iät tjäns- tens beslut tili denna del och remittera ärendet tili
31885: teinnehavarens beslut stå fast och ansåg i sitt be- basservicenämnden för ny behandling.
31886: slut av den 11 augusti 1998 med anledning av ett 1 2 § 1 mom. lagen om utkomststöd
31887: rättelseyrkande att studeranden hade haft möjlig- (1412/ 1997) sägs att rätt tili utkomststöd har var
31888: het att lyfta studielånet före den 31 juli 1998 och och en som är i behov av stöd och inte kan få sin
31889:
31890:
31891: 5
31892: KK 60112000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar
31893:
31894:
31895:
31896: utkomst genom förvärvsarbete, verksamhet som odiseringen av studielånet, när utkomststöd be-
31897: företagare, med hjälp av andra förmåner som viljas, endast till den i allmänhet nio månader
31898: tryggar utkomsten, genom andra inkomster eller långa tidsperiod av året för vilken studiepenning
31899: tillgångar, genom omvårdnad från en sådan per- betalas. Den anvisning om tillämpning som fram-
31900: sons sida som är försörjningspliktig gentemot ho- går av regeringens proposition finns dock inte in-
31901: nom eller på något annat sätt. Till de i lagrummet skriven i lagen. Motiveringen i propositionen ut-
31902: nämnda andra förmåner som tryggar utkomsten gör å andra sidan inte bindande rättsnormer för
31903: hör bl.a. studiestödet som består av studiepen- t.ex. domstolama. För att praxis i fråga om peri-
31904: ning, bostadstillägg och statsborgen för studie- odiseringen av studielånen skall fås att motsvara
31905: lån. det förfarande som eftersträvades då lagen i ti-
31906: I detaljmotiveringen till regeringens proposi- den stiftades borde i lagen eventuellt skrivas in
31907: tion med förslag till lag om utkomststöd (RP en precisering om saken.
31908: 217/1997 rd) konstateras att också stöd som beta- Även om de avgöranden som högsta förvalt-
31909: las i form av lån med statsborgen är primärt i för- ningsdomstolen meddelar i ärenden som gäller
31910: hållande till utkomststödet. Detta har också kon- utkomststöd utgör prejudikat som avser att styra
31911: staterats i de beslut som anförts ovan. Enligt an- rättskipningen är de likväl i första hand avgöran-
31912: dra meningen i 15 § 2 mom. lagen om utkomst- den i det ifrågavarande fallet. Avgörandena på-
31913: stöd kan då utkomststöd beviljas inkomstema de- verkas således av de omständigheter som ut-
31914: las upp i poster som beaktas under flera sådana komststödsklienten som är part i besvärsärendet
31915: tidsperioder för vilka utkomststöd fastställs, om befinner sig i och andra speciella drag som ut-
31916: det är skäligt med beaktande av inkomstens en- märker fallet. Det är inte möjligt att enbart åbero-
31917: gångsnatur eller grunden för den eller dess an- pa ett prejudikat, utan besluten om utkomststöd
31918: vändningsändamål. I detaljmotiveringen till skall också innefatta behovsprövning i fallet och
31919: 15 § i regeringens proposition konstateras att en skälighetsbedömning.
31920: studielånet är avsett att täcka kostnadema för stu- Social- och hälsovårdsministeriet följer till-
31921: diema först under höstterminen och sedan under lämpningen av utkomststödet i kommunema och
31922: vårterminen. Då är det också ändamålsenligt att förvaltningsdomstolama och försöker vid behov
31923: periodisera studielånet som månatlig inkomst på med hjälp av anvisningar och förslag till ändring-
31924: den tidsperiod för vilken studiepenning betalas. ar i författningama få till stånd en situation där
31925: Såsom spörsmålsställama konstaterar har av- tillämpningen av utkomststödet sker så jämlikt
31926: sikten vid lagens stiftande varit att begränsa peri- och rättvist som möjligt.
31927:
31928:
31929:
31930: Helsingfors den 11 juli 2000
31931:
31932: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
31933:
31934:
31935:
31936:
31937: 6
31938: KK 602/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
31939:
31940:
31941:
31942:
31943: KIRJALLINEN KYSYMYS 602/2000 vp
31944:
31945: Vaikeasti vammaisten nuorten toisen asteen
31946: opetus
31947:
31948:
31949:
31950:
31951: Eduskunnan puhemiehelle
31952:
31953: Vaikeasti vammaisten nuorten peruskoulun jäl- aistivammoja sekä niistä kehitysvammaisista
31954: keinen opetus ei tällä hetkellä toteudu lain mu- nuorista, joilla on vaikea autismi tai muu sosiaa-
31955: kaisella tavalla. Lain mukaan (asetus 1139/1999 lista kanssakäymistä haittaava lisäoire, kuten
31956: tullut voimaan 15 .12.1999) vaikeasti kehitys- mielenterveysongelma. Suurin osa nuorista on
31957: vammaisilla nuorilla on oikeus saada koulutusta, ollut vammaisia syntymästään saakka. Ryhmä on
31958: joka valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäi- pieni: koko maassa vaikeavammaisia toisen as-
31959: seen elämään tai ammatillisen peruskoulutuksen teen koulutusta tarvitsevia nuoria on vain muuta-
31960: hankkimiseen. Kuitenkaan resursseja kyseisen mia satoja. Tosin tällä hetkellä koulutusta odotta-
31961: opetuksen antamiseen ei ole osoitettu. vien joukkoa kasvattaa nuoruusiän ohittaneiden,
31962: Tällä hetkellä vaikeasti vammaisten nuorten ammattiin kouluttamattomien aikuisten ryhmä.
31963: opetus päättyy resurssien puutteen vuoksi usein
31964: peruskoulun jälkeen. Tiedetään, että jatkokoulu- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
31965: tus lisää näiden nuorten toimintamahdollisuuk- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
31966: sia myöhemmässä elämässä. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31967: Valmiuksia nuorten kouluttamiseen on monil- vaksi seuraavan kysymyksen:
31968: la kuntayhtymillä jo nyt, jos vain asianmukainen
31969: rahoitus järjestyy. Erityisesti on pulaa ohjaajista Kuinka hallitus aikoo varmistaa sen,
31970: ja opiskelijoiden henkilökohtaisista avustajista. että vaikeasti vammaiset nuoret saavat
31971: Tiloja, ammattitaitoa ja jonkin verran opettajia heille lain nojalla kuuluvaa toisen as-
31972: sen sijaan on saatavilla. teen opetusta?
31973: Kohderyhmä koostuu vaikeasti kehitysvam-
31974: maisista nuorista, joilla on myös liikunta- ja
31975:
31976:
31977: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
31978:
31979: Päivi Räsänen /skl
31980:
31981:
31982:
31983:
31984: Versio 2.0
31985: KK 602/2000 vp - Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
31986:
31987:
31988:
31989:
31990: Eduskunnan puhemiehelle
31991:
31992: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa täjälle määrättiin erityisopetuksen järjestämistä
31993: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- koskeva koulutustehtävä. Tämä merkitsee, että
31994: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä- si-
31995: vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl sältäen myös vammaisten valmentavan ja kun-
31996: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK touttavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisen
31997: 602/2000 vp: -määrättiin 12 koulutuksen järjestäjälle. Näillä
31998: on oppilaitoksia tai toimipisteitä yhteensä noin
31999: Kuinka hallitus aikoo varmistaa sen, 45 paikkakunnalla. Koulutuksenjärjestäjä voi li-
32000: että vaikeasti vammaiset nuoret saavat säksijärjestää etäopetuksena koulutusta muualla-
32001: heille lain nojalla kuuluvaa toisen as- kin kuin oppilaitosten tai sivutoimipisteiden si-
32002: teen opetusta? jaintipaikkakunnilla.
32003: Lähes kaikki edellä mainitut järjestävät kulu-
32004: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vana vuonna kehitysvammaisille tarkoitettua tut-
32005: ti seuraavaa: kintoon johtavaa koulutusta tai valmentavaa ja
32006: Vammaisten perusopetuksen jälkeisiä kouluttau- kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Valtion kolme
32007: tumismahdollisuuksia on parannettu jäljempänä ammatillista erityisoppilaitosta ovat perinteises-
32008: mainituin toimenpitein laajentamalla ammatilli- ti kohdentaneet toimintaansa kehitysvammaisten
32009: sen erityisopetuksen järjestämisoikeutta ja saa- opetukseen. Lisäksi muissa ammatillisissa oppi-
32010: vutettavuutta ammatillisen koulutuksen järjestä- laitoksissa järjestetään myös kehitysvammaisille
32011: mislupien uusimisen yhteydessä. Erityisesti vai- tarkoitettua ammatillista peruskoulutusta tai val-
32012: keasti vammaisten koulutusmahdollisuuksien li- mentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.
32013: säämiseen on kiinnitetty huomiota nimenomaan Perinteisesti valmentavaa ja kuntouttavaa ope-
32014: heille tarkoitetun valmentavan ja kuntouttavan tusta ja ohjausta ovat järjestäneet ammatilliset
32015: opetuksen ja ohjauksen kautta. erityisoppilaitokset. Järjestämislupien uudista-
32016: Erityisopetuksen järjestäminen. Ammatilli- misen yhteydessä po. koulutuksen järjestäminen
32017: sesta erityisopetuksesta sekä vammaisille opiske- annettiin tehtäväksi myös eräille muille (yhteen-
32018: lijoille järjestettävästä valmentavasta ja kuntout- sä 17) ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
32019: tavasta opetuksesta ja ohjauksesta säädetään am- Enimmäisopiskelijamääräksi on vahvistettu yh-
32020: matillisesta koulutuksesta annetussa laissa teensä 355 opiskelijaa.
32021: (630/ 1998) ja ammatillisesta koulutuksesta anne- Vammaisten valmentava ja kuntouttava ope-
32022: tussa asetuksessa (81111998), jotka tulivat voi- tus ja ohjaus. Ammatillisesta koulutuksesta an-
32023: maan 1.1.1999 lukien. Ammatillisen koulutuk- netun lain 3 §:n mukaan vammaisille opiskeli-
32024: sen järjestämisluvat ja niihin sisältyvät koulutus- joille voidaanjärjestää valmentavaaja kuntoutta-
32025: tehtävät uudistettiin vuoden 1999 alusta lukien vaa opetusta ja ohjausta. Erityisesti vaikeasti
32026: osana uudistetun lainsäädännön täytäntöönpa- vammaisten koulutusmahdollisuuksien paranta-
32027: noa. Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä miseksi ammatillisesta koulutuksesta annettua
32028: kaikille aikaisemmin toimineille erityisoppilai- asetusta muutettiin 15.12.1999 lukien
32029: toksille sekä yhdelle uudelle koulutuksen järjes- (1139/1999). Asetukseen lisättiin uusi 8 a §,
32030:
32031:
32032: 2
32033: Ministerin vastaus KK 602/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
32034:
32035:
32036: jossa säädetään vammaisten opiskelijoiden val- jaa. Vuonna 1999 erityisoppilaitoksissa oli val-
32037: mentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauk- tionosuustilastojen mukaan kaikkiaan 3 200
32038: sen tavoitteista ja laajuudesta. opiskelijaa. Va1mentavan ja kuntouttavan ope-
32039: Uudistuksen lähtökohtana on, että valmenta- tuksen ja ohjauksen volyymi lisääntyi ja erityi-
32040: van ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ta- sesti alueellinen saavutettavuus parani vuoden
32041: voitteet määräytyvät opiskelijan yksilöllisten 1999 alusta voimaan tulleen säätelyjärjestelmän
32042: opiskeluedellytysten, tarpeiden ja hänen elämän- uudistuksen myötä. Valmentavan ja kuntoutta-
32043: tilanteensa mukaisesti. van opetuksen ja ohjauksen piirissä olevia opis-
32044: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta- kelijoita oli vuonna 1999 ammatillisissa eri-
32045: van ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ta- tyisoppilaitoksissa 800. Tämän lisäksi muissa
32046: voitteena on antaa opiskelijalle opiskeluvalmiuk- kuin erityisoppilaitoksissa oli 150 opiskelijaa
32047: sia, jotka mahdollistavat tutkintotavoitteiseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja
32048: ammatilliseen koulutukseen siirtymisen. Koulu- ohjauksessa.
32049: tuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 Vammaisten työllistymisen ja koulutuksen
32050: opintoviikkoa, erityisten syiden perusteella kou- edistämiseksi muutettiin kansaneläkelakia
32051: lutuksen laajuus voi kuitenkin olla enintään 80 (83711998), kuntoutusrahalakia (836/1998) ja
32052: opintoviikkoa. vammaistukilakia (838/1998) 1.9.1999 lukien.
32053: Valmentavanja kuntouttavan opetuksen ja oh- Lainmuutokset saattavat aiheuttaa tarvetta lisätä
32054: jauksen laajuus ja sisältö määräytyvät eri tavalla valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja oh-
32055: silloin, kun kysymys on vaikeimmin vammaisis- jauksen opiskelijamäärää lähivuosina. Tarkoi-
32056: ta opiskelijoista, joiden oppiruisedellytykset ei- tuksenmukaista olisi tällöin tarvittaessa lisätä ny-
32057: vät tosiasiallisesti mahdollista tutkintotavoittei- kyisten ammatillisen erityisopetuksen järjestä-
32058: sen ammatillisen koulutuksen suorittamista. Vai- jien opiskelijamääriä.
32059: keimmin vammaisilla tarkoitetaan henkilöitä, Ammatillisen erityisopetuksen rahoitus. Kou-
32060: jotka kuuluvat perusopetuslain 25 §:n nojalla pi- lusta rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen ra-
32061: dennetyn opetusvelvollisuuden piiriin. Pidenne- hoitusjärjestelmän kautta sekä valtion oppilaitos-
32062: tyn opetusvelvollisuuden piiriin katsotaan kuulu- ten osalta valtion talousarviossa tarkoitukseen
32063: van vaikeasti näkö- ja kuulovammaiset lapset osoitetuilla määrärahoilla.
32064: sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vai- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
32065: keasti vammaiset tai kehityksessään viivästy- tun lain (635/1998) mukaisesti ammatillisessa
32066: neet. peruskoulutuksesssa rahoitus määräytyy opiske-
32067: Jos opiskelijalla ei vammaisuuden tai sairau- lijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksik-
32068: den vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen köhinnan tulon perusteella. Ammatillisessa eri-
32069: perustutkintoon johtavaan koulutukseen, val- tyisopetuksessa koulutusalakohtaiset yksikkö-
32070: mentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauk- hinnat ovat 50 % korkeammat kuin yksikköhin-
32071: sen laajuus on vähintään 40 ja enintään 120 opin- nat muussa saman alan koulutuksessa. Niiden
32072: toviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin koulutuksen järjestäjien, joilla on erityinen kou-
32073: valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen lutustehtävä järjestää erityisopetusta (ammatilli-
32074: elämään. set erityisoppilaitokset) opiskelijakohtaiseen yk-
32075: Opetushallitus on vahvistanut vammaisten sikköhintaan tulee erillinen korotus vaikeasti
32076: valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta vammaisten opiskelijoiden osalta. Lisäksi yksik-
32077: varten opetussunnitelman perusteet. köhintaan tulee vielä huomattava korotus sellai-
32078: Erityisopetuksen kokonaisvolyymi on kasva- sen koulutuksen osalta, joka edellyttää opiskeli-
32079: nut viime vuosina erityisesti muissa kuin amma- jan omaan henkilökohtaista koulunkäyntiavusta-
32080: tillisissa eri tyisoppilaitoksissa. Erityisopiskeli- jaa. Viimeksi mainittua yksikköhinnan korotusta
32081: joiden määrä näissä ammatillisissa oppilaitoksis- sovelletaan lähinnä perusopetuksen vaikeimmin
32082: sa oli vuonna 1999 yhteensä noin 5 500 opiskeli- kehitysvammaisten opetuksesta ammatilliseen
32083:
32084:
32085: 3
32086: KK 602/2000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus
32087:
32088:
32089: koulutukseen tuleviin opiskelijoihin sekä autisti- koitus on valmentaa itsenäiseen elämiseen, asu-
32090: siin opiskelijoihin. miseen ja työhön.
32091: Vammaisten erityishuolto. Vammaisten eri- Ammatillisen erityisopetuksen kansallinen
32092: tyishuollosta säädetään kehitysvammaisten eri- strategia. Valtioneuvoston hyväksymässä koulu-
32093: tyishuollosta annetussa laissa ( 519/1977). Eri- tuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
32094: tyishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja val- vuosille 1999-2004 todetaan, että ammatilli-
32095: vonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja seen erityisopetukseen laaditaan suunnitelma-
32096: toimintaa rahoitetaan sosiaali- ja terveysministe- kaudella kansallinen strategia. Opetusministeriö
32097: riön valtionosuusjärjestelmän kautta. Erityis- on alkusyksystä asettamassa strategian valmiste-
32098: huollon antamisesta vastaavat sosiaali- ja ter- lua varten työryhmän, jossa ovat edustettuina
32099: veysministeriön alaiset erityishuoltopiirit. ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijatahot,
32100: Erityishuollon tarkoituksena on edistää edellä työelämän edustajat sekä vammaisten erityis-
32101: tarkoitettujen henkilöiden suoriutumista päivit- huolto. Strategiaa valmistellessa käsitellään eri-
32102: täisistä toiminnoista, heidän omintakeista toi- tyisopetuksen määrällistä mitoitusta ja alueellis-
32103: meentuloaan ja sopeuttamistaan yhteiskuntaan ta kattavuutta, erityisopetuksen rahoitusta, vai-
32104: sekä turvata heidän tarvitsemansa hoito ja muu keimmin vammaisten ammatillisen koulutuksen
32105: huolenpito. Lisäksi erityishuoltopiirit järjestävät järjestämistä sekä erityisopetuksen laadullista
32106: lyhyempi- ja pitkäkestoisia kursseja, joiden tar- kehittämistä. Työryhmä on tarkoitus asettaa
32107: 31.8.2001 päättyväksi määräajaksi.
32108:
32109:
32110: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
32111:
32112: Opetusministeri Maija Rask
32113:
32114:
32115:
32116:
32117: 4
32118: Ministerns svar KK 602/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
32119:
32120:
32121:
32122:
32123: Tili riksdagens talman
32124:
32125: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger och en ny utbildningsanordnare skulle ges en ut-
32126: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- bi1dningsuppgift som innebär att de skall ordna
32127: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Päivi specia1undervisning. Det betyder att 12 utbi1d-
32128: Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmå1 ningsanordnare fick den särski1da uppgiften att
32129: SS 602/2000 rd: ordna specia1undervisning - inbegripet under-
32130: visning och hand1edning för handikappade i trä-
32131: Hur avser regeringen säkra att de gravt nings- och rehabi1iteringssyfte. De har läroan-
32132: handikappade unga får den undervis- stalter eller verksamhetsställen på sammanlagt
32133: ning på andra stadiet som de med stöd omkring 45 orter. En utbi1dningsanordnare kan
32134: av lagen har rätt tili? dessutom i form av distansundervisning ordna ut-
32135: bi1dning på andra orter än där 1äroansta1tema e1-
32136: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- 1er filia1ema är belägna.
32137: föra fö1jande: Nästan alla ovan nämnda utbi1dningsanordna-
32138: De handikappades möj1igheter att utbi1da sig ef- re ordnar i år sådan examensinriktad utbildning
32139: ter den grund1äggande utbi1dningen har förbätt- eller undervisning och handledning i tränings- el-
32140: rats med hjä1p av nedan nämnda åtgärder genom 1er rehabiliteringssyfte som är avsedd för utveck-
32141: att rätten att ordna yrkesinriktad specia1undervis- lingsstörda. Statens tre specialyrkesläroanstalter
32142: ning har utvidgats och tillgången tili utbi1dning har sedan gammalt inriktat sin verksamhet på un-
32143: har ökats i samband med att tillstånden att ordna dervisning av utvecklingsstörda. Vidare ordnas
32144: utbi1dning har fömyats. 1 synnerhet behovet av det i andra yrkesläroanstalter grundläggande yr-
32145: att öka utbi1dningsmöj1ighetema för de mycket kesutbi1dning som är avsedd även för utveck-
32146: gravt handikappade har uppmärksammats ge- 1ingsstörda eller undervisning och hand1edning i
32147: nom den uttryck1igen för dem avsedda undervis- tränings- och rehabi1iteringssyfte. Traditionellt
32148: ningen och hand1edningen som ges i tränings- har undervisningen och hand1edningen i trä-
32149: och rehabi1iteringssyfte. nings- och rehabi1iteringssyfte ordnats av
32150: Specialundervisningsarrangemang. Den yr- specia1yrkes1äroansta1tema. När tillstånden att
32151: kesinriktade specia1undervisningen och den un- ordna utbildning förnyades fick även andra yr-
32152: dervisning och hand1edning i tränings- och reha- kesutbi1dningsanordnare (samman1agt 17 styck-
32153: bi1iteringssyfte som skall ordnas för handikappa- en) i uppgift att ordna sådan utbildning. Det
32154: de studerande reg1eras i 1agen om yrkesutbi1d- maximala anta1et studerande har fastställts tili
32155: ning (630/1998) och i förordningen om yrkesut- samman1agt 355.
32156: bildning (81111998), som båda trädde i kraft den Undervisning och handledning för handikap-
32157: 1 januari 1999. Tillstånden att ordna yrkesutbild- pade i tränings- och rehabiliteringssyfte. 1 3 § i
32158: ning och de utbi1dningsuppgifter som ingår i dem lagen om yrkesutbildning sägs att för handikap-
32159: fömyades vid ingången av 1999 som ett 1ed i pade studerande kan ordnas undervisning och
32160: verkställigheten av den nya lagstiftningen. 1 sam- handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte.
32161: band med att tillstånden fömyades bestämdes att För att förbättra utbildningsmöjlighetema i syn-
32162: alla specialyrkes1äroanstalter som funnits hittills nerhet för de gravt handikappade ändrades för-
32163:
32164:
32165: 5
32166: KK 602/2000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar
32167:
32168:
32169:
32170: ordningen om yrkesutbi1dning den 15 december ta1et specia1studerande i dem uppgick 1999 till
32171: 1999 (1139/1999). Förordningen tillfogades en sammanlagt ca 5 500. År 1999 hade specia1yr-
32172: ny 8 a § med bestämme1ser om syftet med och kesläroanstaltema en1igt statsande1sstatistiken
32173: omfattningen av undervisningen och hand1ed- totalt 3 200 studerande. Volymen på undervis-
32174: ningen i tränings- och rehabi1iteringssyfte för ningen och handledningen i tränings- och rehabi-
32175: handikappade. 1iteringssyfte ökade och särskilt den regionala
32176: Utgångspunkt för reformen var att syftet med tillgången förbättrades i och med det nya regle-
32177: undervisningen och hand1edningen i tränings- ringssystem som trädde i kraft vid ingången av
32178: och rehabiliteringssyfte skall bestämmas enligt 1999. 1 specialyrkesläroanstaltema deltog 800
32179: studerandens individuella studieförutsättningar, studerande i undervisningen och handledningen i
32180: behov och 1ivssituation. tränings- och rehabiliteringssyfte år 1999. Där-
32181: Syftet med den undervisning och hand1edning till kommer 150 studerande i undervisning och
32182: som ges i tränings- och rehabi1iteringssyfte inför hand1edning i tränings- och rehabi1iteringssyfte i
32183: den grund1äggande yrkesutbi1dningen är att ge andra än specialyrkesläroanstalter.
32184: studeranden studiefårdigheter som gör det möj- 1 syfte att främja sysselsättningsmöjlighetema
32185: ligt att flytta över till examensinriktad yrkesut- och utbildningen för handikappade ändrades
32186: bi1dning. Utbildningen omfattar minst 20 och folkpensionslagen (837/1998), lagen om rehabi-
32187: högst 40 studieveckor, av särskilda skä1 kan ut- literingspenning (836/1998) och lagen om handi-
32188: bi1dningen dock omfatta högst 80 studieveckor. kappbidrag (838/1998) den 1 september 1999.
32189: Omfattningen och innehållet vad gäller under- Lagändringama kan föran1eda behov av att öka
32190: visningen och handledningen i tränings- och re- studerandeplatsema för undervisning och hand-
32191: habiliteringssyfte bestäms på ett annat sätt när ledning i tränings- och rehabiliteringssyfte de
32192: det är fråga om mycket gravt handikappade stu- närmaste åren. Det mest ändamålsenliga vore då
32193: derande, vars inlämingsförutsättningar de facto att de nuvarande anordnama av yrkesinriktad
32194: inte gör det möjligt att genomföra en examensin- specia1undervisning vid behov får fler p1atser.
32195: riktad yrkesutbildning. Med mycket gravt handi- Finansiering. Den yrkesinriktade specialun-
32196: kappad avses en person som enligt 25 § i lagen dervisningen finansieras via finansieringssyste-
32197: om grundläggande utbildning omfattas av för- met för undervisnings- och kulturverksamhet
32198: längd 1ärop1ikt. Den förlängda 1äroplikten anses samt vad gäller de statliga läroanstaltema med
32199: omfatta de gravt syn- och hörse1skadade bamen för ändamå1et anvisade ans1ag i statsbudgeten.
32200: och bam som på annat sätt är fysiskt eller psy- En1igt lagen om finansiering av undervis-
32201: kiskt gravt handikappade eller försenade i ut- nings- och kulturverksamhet (635/1998) be-
32202: vecklingen. stäms finansieringen i den grundläggande yrkes-
32203: Om en studerande på grund av handikapp el- utbildningen på basis av antalet studerade och in-
32204: ler sjukdom inte har möjlighet att börja i utbild- komsten av det fastställda priset per enhet per
32205: ning som leder till en yrkesinriktad grundexa- studerande. 1 den yrkesinriktade specialundervis-
32206: men, omfattar undervisningen och handledning- ningen är prisema per enhet för de olika utbild-
32207: en i tränings- och rehabiliteringssyfte minst 40 ningsområdena 50 % högre än prisema per enhet
32208: och högst 120 studieveckor. Syftet med utbild- i annan utbildning på området. F ör utbildnings-
32209: ningen är då att ge träning och rehabilitering för anordnare som har en särskild utbi1dningsupp-
32210: arbete och ett självständigt liv. gift som innebär att de skall ordna specialunder-
32211: Utbildningsstyrelsen har fastställt grundema visning (specialyrkesläroanstalter) tillkommer en
32212: för en lärop1an för undervisningen och handled- särskild höjning av priset per enhet per studeran-
32213: ningen i tränings- och rehabiliteringssyfte. de för de gravt handikappade studerandenas del.
32214: Den totala volymen på specialundervisningen Vidare tillkommer en betydande höjning av pri-
32215: har de senaste åren ökat i synnerhet i andra yrkes- set per enhet i fråga om sådan utbildning som för-
32216: 1äroanstalter än specia1yrkesläroanstaltema. An- utsätter att den studerande har ett personligt sko1-
32217:
32218:
32219: 6
32220: Ministems svar KK 602/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
32221:
32222:
32223: gångsbiträde. Den sistnämnda förhöjningen till- längre kurser som går ut på träning i att leva och
32224: lämpas närmast på studerande som från undervis- bo självständigt och kunna arbeta.
32225: ningen av mycket gravt utvecklingsstörda inom Nationell strategi för yrkesinriktad specialun-
32226: den grundläggande utbildningen kommer tili yr- dervisning. 1 den av statsrådet godkända utveck-
32227: kesutbildningen samt på autistiska studerande. lingsplanen som gäller utbildning och forskning
32228: Specialomsorger om handikappade. Speci- 1999-2004 konstateras att en nationell strategi
32229: alomsorgema om handikappade regleras i lagen för den yrkesinriktade specialundervisningen ut-
32230: angående specialomsorger om utvecklingsstörda arbetas under planeringsperioden. Undervis-
32231: (519/1977). Den allmänna planeringen, styming- ningsministeriet kommer i början av hösten att
32232: en och övervakningen av specialomsorgema an- tillsätta en arbetsgrupp för beredningen av strate-
32233: kommer på social- och hälsovårdsministeriet och gin med representanter för sakkunniginstanser
32234: verksamheten finansieras via social- och hälso- inom den yrkesinriktade specialundervisningen,
32235: vårdsministeriets statsandelssystem. Ansvaret företrädama för arbetslivet samt specialomsor-
32236: för hur specialomsorgema ordnas i praktiken vi- gen om handikappade. 1 beredningsarbetet be-
32237: lar på specialomsorgsdistrikten, som lyder under handlas den kvantitativa dimensioneringen och
32238: social- och hälsovårdsministeriet. Syftet med regionala täckningen vad gäller specialundervis-
32239: specialomsorgerna är att hjälpa ovan avsedda ningen, finansieringen av specialundervisning-
32240: personer att reda sig i det dagliga livet, självstän- en, hur utbildningen för de mycket gravt handi-
32241: digt förtjäna sitt uppehälle och anpassa sig i sam- kappade skall ordnas samt den kvalitativa ut-
32242: hället samt att tillförsäkra dem den vård och om- vecklingen av specialundervisningen. Arbets-
32243: sorg av annat slag som de behöver. Dessutom gruppen avses få mandat tili den 31 augusti 200 1.
32244: ordnar specialomsorgsdistrikten kortare och
32245:
32246:
32247:
32248: Helsingforsden 12 juli 2000
32249:
32250: Undervisningsminister Maija Rask
32251:
32252:
32253:
32254:
32255: 7
32256: KK 603/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
32257:
32258:
32259:
32260:
32261: KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2000 vp
32262:
32263: Lapsen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon
32264: tuki
32265:
32266:
32267:
32268:
32269: Eduskunnan puhemiehelle
32270:
32271: Vuonna 1997 annetun kotihoidon tukea ja yksi- tukeen. Perheellä on myös yli 3-vuotias lapsi,
32272: tyisen hoidon tukea koskevan asetuksen tarkoi- jonka vanhemmat toivoisivat voivan jatkaa puo-
32273: tuksena on ollut lisätä perheiden valinnanvapaut- lipäiväisessä päivähoidossa yksityisessä päivä-
32274: ta. Käytännössä tämä tavoite ei kuitenkaan näytä kodissa. Äitiysloman päätyttyä perheellä ei kui-
32275: kaikilta osin toteutuvan. Näin on esimerkiksi sii- tenkaan enää ole oikeutta yksityisen hoidon tu-
32276: nä tapauksessa, jos perheessä on useita lapsia, keen, koska sitä ei voi saada yhtä aikaa kotihoi-
32277: joiden hoidon tarve on erilainen. Asetus asettaa don tuen kanssa. Tällöin perhe joutuu maksa-
32278: myös yksityisen ja kunnallisen hoidon eri ase- maan päiväkodille hoitomaksun lisäksi myös
32279: maan. aiemmin yksityisen hoidon tuen kattaman osuu-
32280: Asetuksen mukaan, jos perheelle myönnetään den. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lap-
32281: kotihoidon tuki esimerkiksi nuorimmasta alle 3- sen on siirryttävä kunnalliseen päivähoitoon.
32282: vuotiaasta lapsesta, perhe ei voi saada yksityisen Tämä ei tunnujärkevältä eikä ole lapsen, kunnan
32283: hoidon tukea muistakaan lapsista. Tämä tarkoit- eikä yksityisen päivähoidon tuottajan edun mu-
32284: taa sitä, että kotihoidon tuen turvin vauvaa koto- kaista.
32285: na hoidettaessa vanhempi sisarus ei voi olla yksi-
32286: tyisessä hoidossa, sen sijaan kyllä kunnallisessa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32287: hoidossa- eli lapsen subjektiivinen oikeus hoi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
32288: topaikkaan koskee näiltä osin vain kunnallista vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32289: hoitopaikkaa. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32290: Tilanne on ongelmallinen esimerkiksi per-
32291: heessä, jossa toinen vanhemmista haluaa jäädä Miksi vaihtoehto, jossajompikumpi van-
32292: kotiin hoitamaan vuoden ikäistä vauvaa ja jatka- hemmista hoitaa vauvaa kotona ja van-
32293: maan samalla opintojaan. Koska vauva on koti- hempi lapsi on yksityisessä hoidossa, on
32294: hoidossa, on perhe oikeutettu lasten kotihoidon tehty perheille taloudellisesti mahdotto-
32295: maksi?
32296:
32297:
32298: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
32299:
32300: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Merikukka Forsius /vihr
32301: Irina Krohn /vihr Kirsi Ojansuu /vihr
32302: Tuija Brax /vihr Anni Sinnemäki /vihr
32303:
32304:
32305: Versio 2.0
32306: KK 603/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Ministerin vastaus
32307:
32308:
32309:
32310:
32311: Eduskunnan puhemiehelle
32312:
32313: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
32314: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
32315: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32316: vastattavaksi kansanedustaja Rauha-Maria Mert- Olen vastannut aiemmin samansisältöisiin kan-
32317: järven /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- sanedustaja Viitasen (KK 518/2000 vp) sekä kan-
32318: myksen KK 603/2000 vp: sanedustaja Tiuran (KK 586/2000 vp) esittämiin
32319: kirjallisiin kysymyksiin todeten, ettei sosiaali- ja
32320: Miksi vaihtoehto, jossajompikumpi van- terveysministeriön näkemyksen mukaan ole tar-
32321: hemmista hoitaa vauvaa kotona ja van- vetta ryhtyä toimenpiteisiin lainsäädännön muut-
32322: hempi lapsi on yksityisessä hoidossa, on tamiseksi kysymyksessä esiin nostetun asian joh-
32323: tehty perheille taloudellisesti mahdotto- dosta. Tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta.
32324: maksi?
32325:
32326:
32327: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2000
32328:
32329: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
32330:
32331:
32332:
32333:
32334: 2
32335: Ministems svar KK 603/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
32336:
32337:
32338:
32339:
32340: Tili riksdagens talman
32341:
32342: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
32343: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
32344: rådet översänt följande av riksdagsledamot Rau-
32345: ha-Maria Mertjärvi /gröna m.fl. undertecknade Jag har tidigare svarat på av riksdagsledamot Vii-
32346: skriftliga spörsmål SS 603/2000 rd: tanen (SS 518/2000 rd) och riksdagsledamot
32347: Tiura (SS 586/2000 rd) ställda skriftliga spörs-
32348: Vaiför har det alternativ att någondera mål med samma innehåll och konstaterat att soci-
32349: föräldern sköter ett spädbarn hemma al- och hälsovårdsministeriet inte anser att det
32350: och ett äldre barn får privat vård gjorts finns något behov av att vidta åtgärder för att
32351: ekonomiskt omöj ligt för familjerna? ändra lagstiftningen med anledning av den sak
32352: som tas upp i spörsmålet. Läget har inte föränd-
32353: rats.
32354:
32355:
32356:
32357: Helsingfors den 10 juli 2000
32358:
32359: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
32360:
32361:
32362:
32363:
32364: 3
32365: KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32366:
32367:
32368:
32369:
32370: KIRJALLINEN KYSYMYS 604/2000 vp
32371:
32372: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen
32373: leikkauksen lopettaminen
32374:
32375:
32376:
32377:
32378: Eduskunnan puhemiehelle
32379:
32380: Kansaneläkkeen pohjaosan ns. kaksinkertainen mään sekä kustannustekijöihin. On vedottu myös
32381: leikkaaminen on todettu monessa yhteydessä mm. eläkelaitosten ratkaisukapasiteettiin ja sii-
32382: epäoikeudenmukaiseksi ratkaisuksi osalle eläke- hen, että niiden toimintaa rasittaa euronmuun-
32383: läisiä. noksen toteuttamisen valmistelu. Tekniseen han-
32384: Maassamme on meneillään vahva talouskas- kaluuteen vetoaminen kansaneläkkeen pohja-
32385: vu, jolloin kansaneläkkeen pohjaosan sekä poh- osan kaksinkertaisen leikkauksen korjaamisessa
32386: jaosan kaksinkertainen leikkaaminen ovat täysin tuntuu atk-koulutuksen ja -asiantuntemuksen
32387: vääriä ratkaisuja. Vaikka noususuhdanteen aika- huippumaassa oudolta.
32388: na painotetaaukio tiukan budjettikurin politiik-
32389: kaa, on eläkeläisiin kohdistettu vääryys, kansan- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32390: eläkkeen pohjaosan kahteen kertaan leikkaami- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
32391: nen, kuitenkin mahdollisuus korjata juuri nyt. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32392: Tällä tavoin korjattaisiin myös eläkeläisten reaa- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32393: litulojen jälkeenjääneisyyttä muihin tuloryhmiin
32394: verrattuna. Kumpi kanta ministeri Perhon edellä
32395: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho lupa- mainituissa puheissa edustaa hallituk-
32396: si eduskunnan suullisella kyselytunnilla sen linjaa kansaneläkkeen pohjaosan
32397: 9.12.1999 puuttua asiaan, kun eduskunnan vaati- epäoikeudenmukaisen kaksinkertaisen
32398: mat selvitykset ovat valmistuneet. Ministeri lu- leikkauksen korjaamiseksi: hänen suul-
32399: pasi, että ratkaisut tehdään varmasti hallitukses- lisella kyselytunnilla 9.12.1999 esittä-
32400: sa tänä vuonna. mänsä ajatus asian ratkaisusta selvityk-
32401: Eduskunnan suullisella kyselytunnilla sen jälkeen vai hänen suullisella kysely-
32402: 9.3.2000 ministeri Perho sen sijaan totesi, että tunnilla 9.3.2000 esittämänsä näkemys
32403: asia on ongelmallinen ja "äärettömän monimut- korjaamisen teknisestä vaikeudesta yms.
32404: kainen" prosessi jo pelkästään siihen käytettävän syistä, jolloin pohjaosan kaksinkertai-
32405: työmäärän vuoksi. Ministeri viittasi myös tekni- selle leikkaamiselle ei ilmeisesti tehdä
32406: seen vaikeuteen liittyen lähinnä atk-järjestel- mitään, vaikka epäoikeudenmukaisuus
32407: tässä asiassa yleisesti tunnustetaan ja
32408:
32409:
32410:
32411:
32412: Versio 2.0
32413: KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32414:
32415:
32416: ovatko kansaneläkkeen pohjaosan kak- teenä enemmän taloudelliset kuin tekni-
32417: sinkertaisen leikkaamisen oikaisun es- set syyt?
32418:
32419:
32420: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
32421:
32422: Unto Valpas /vas Pentti Tiusanen /vas
32423: Esa Lahtela /sd Veijo Puhjo /vas
32424: Marjaana Koskinen /sd
32425:
32426:
32427:
32428:
32429: 2
32430: Ministerin vastaus KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32431:
32432:
32433:
32434:
32435: Eduskunnan puhemiehelle
32436:
32437: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 4 591 tai 4 785 markkaa kuukaudessa ja yksinäi-
32438: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sellä henkilöllä 5 213 tai 5 440 markkaa kuukau-
32439: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen dessa.
32440: vastattavaksi kansanedustaja Unto Valppaan /vas Kansaneläkkeen entistä pohjaosaa on edellä
32441: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mainituista syistä asteittain vuodesta 1996 al-
32442: 604/2000 vp: kaen alennettu. Alennus koskee sellaisia eläk-
32443: keensaajia, joilla ei ole ollut oikeutta kansaneläk-
32444: Kumpi kanta ministeri Perhon edellä keen lisäosaan. Kansaneläkkeen pohjaosan pois-
32445: mainituissa puheissa edustaa hallituk- taminen ei siten koske pienituloisimpia eläk-
32446: sen linjaa kansaneläkkeen pohjaosan keensaaj ia. Vuonna 1996 pelkkää kansaneläk-
32447: epäoikeudenmukaisen kaksinkertaisen keen pohjaosaa saavien kansaneläke maksettiin
32448: leikkauksen korjaamiseksi: hänen suul- 60 markalla vähennettynä. Tämän jälkeen kan-
32449: lisella kyselytunnilla 9.12.1999 esittä- saneläkkeen entistä pohjaosaa on pienennetty 20
32450: mänsä ajatus asian ratkaisusta selvityk- prosentilla vuosina 1997 ja 1998. Vuoden 1999
32451: sen jälkeen vai hänen suullisella kysely- alussa kansaneläkkeen entistä pohjaosaa alennet-
32452: tunnilla 9.3.2000 esittämänsä näkemys tiin 17,3 prosenttia ja vuoden 2000 maaliskuun
32453: korjaamisen teknisestä vaikeudesta yms. alussa 20 prosenttia. Entinen pohjaosa poistuu
32454: syistä, jolloin pohjaosan kaksinkertai- kokonaan viimeistään vuoden 2002 alussa.
32455: selle leikkaamiselle ei ilmeisesti tehdä Kansaneläkkeen pohjaosa on ollut mukana
32456: mitään, vaikka epäoikeudenmukaisuus eläkkeiden yhteensovituksessa. Yhteensovituk-
32457: tässä asiassa yleisesti tunnustetaan ja sella varmistetaan, että kokonaiseläke voi olla
32458: enintään 60--66 prosenttia työntekijän koko-
32459: ovatko kansaneläkkeen pohjaosan kak- naispalkasta. Jos palkka on ollut alle 7 065 mark-
32460: sinkertaisen leikkaamisen oikaisun es- kaa kuukaudessa, kansaneläkkeen pohjaosaa ei
32461: teenä enemmän taloudelliset kuin tekni- ole otettu eläkkeiden yhteensovituksessa lain-
32462: set syyt? kaan huomioon ja se ei ole siten vähentänyt työ-
32463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- eläkkeen määrää. Palkan ylittäessä 7 065 mark-
32464: ti seuraavaa: kaa kuukaudessa työeläkettä vähentävänä on
32465: otettu huomioon 6 prosenttia ylitteestä. Kun
32466: Kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin eläkevä- palkka on ylittänyt 14 348 markkaa kuukaudes-
32467: henteiseksi vuoden 1996 alusta. Kansaneläkeuu- sa, kokonaiseläkettä on vähennetty täyden pohja-
32468: distus perustui valtiontalouden säästötarpeisiin osan määrällä. Kun kaikille eläkkeensaajille
32469: sekä tarpeeseen selkeyttää eläkejärjestelmän eri maksettiin kansaneläkejärjestelmästä työeläk-
32470: osien roolia. Muutoksen jälkeen kansaneläkkeen keen suuruudesta riippumatta kansaneläkkeen
32471: pohjaosaa ei ole enää myönnetty kaikille. Vuon- pohjaosaa, oli tämä etuus laskennallisesti muka-
32472: na 2000 kansaneläkettä ei myönnetä uusille eläk- na edellä mainitussa yhteensovitussäännöksessä.
32473: keen hakijoille, joiden työeläketulot kuntaryh- Vuoden 1996 kansaneläkeuudistuksen jälkeen
32474: mästä riippuen ylittävät avioliitossa olevalla kansaneläkkeen pohjaosaa ei ole enää maksettu
32475:
32476:
32477: 3
32478: KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym. Ministerin vastaus
32479:
32480:
32481: kaikille eläkkeensaajille, minkä vuoksi sen vai- pi maksussa olevan eläkkeen määrään perustuva
32482: kutus työeläkkeiden yhteensovituksessa poistet- menettely.
32483: tiin. Vanhojen eläkkeiden uudelleen yhteensovitta-
32484: Työeläkejärjestelmää koskevilla lainmuutok- minen voisi työryhmän mukaan johtaa ratkaisu-
32485: silla on uusien myönnettävien työeläkkeiden eh- toiminnassa lähes 200 henkilötyövuoden lisätar-
32486: toihin jouduttu säästösyistä tekemään eläkkeen peeseen, sillä varsinkinjulkisen sektorin eläkkei-
32487: määrään vaikuttavia muutoksia. Julkisella sekto- den yhteensovituksessa jouduttaisiin varsin pal-
32488: rilla uusien työsuhteiden perusteella myönnettä- jon käyttämään arkistoitujen alkuperäisasiakirjo-
32489: vien eläkkeiden tavoitetaso alennettiin 66 pro- jen tietoja. Maksussa olevaan eläkkeeseenperus-
32490: sentista 60 prosentiksi vuoden 1993 alusta, mikä tuva kompensaatiomalli olisi hallinnollisesti ke-
32491: vastaa yksityisen sektorin työeläkkeiden tavoite- vyempi, se vaatisi työryhmän arvion mukaan
32492: tasoa. Lisäksi vuoden 1996 alusta voimaan tul- ehkä 100 henkilötyövuotta. Tässä mallissa tulok-
32493: leet muutokset ns. tulevan ajan ja eläkepalkan sena saatava kompensaatio olisi kuitenkin mää-
32494: laskutapaan alentavat kaikkien uusien työeläk- rältään vain likimääräinen, eikä työryhmä ole
32495: keiden tasoa. Näiden muutosten vaikutus vuoden kaikin osin selvittänyt mallin toteuttamisessa
32496: 1996 jälkeen alkaneisiin ja alkaviin työeläkkei- vaadittavia yksityiskohtia.
32497: siin on moninkertainen pohjaosan poistamisen Selvityksen mukaan kompensaatiot koskisi-
32498: vaikutukseen verrattuna. vat toteutuessaan suurelta osin jo muutoinkin ta-
32499: Hyväksyessään lain, jolla kansaneläkkeen soltaan parhaimpia eläkkeitä. Täyden pohjaosan
32500: pohjaosan alentamista aiennettiin vuoden 1999 suuruisen kompensaation saisivat erityisesti ne
32501: alkuun, eduskunta edellytti hallituksen huolehti- eläkkeensaajat, joiden työeläkkeen perusteena
32502: van siitä, että pikaisesti selvitetään niiden henki- oleva palkka on vähintään noin 14 500 markkaa
32503: löiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty kuukaudessa ja työeläkkeen taso on 60/66 pro-
32504: pohjaosan määrällä. Lisäksi eduskunta edellytti, senttia. On myös huomattava, että työeläkkee-
32505: että hallitus valtiontaloudellisen tilanteen sen seen tehty kompensaatiokorotus ei aina välttä-
32506: salliessa esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläk- mättä parantaisi eläkkeensaajan taloudellista ti-
32507: keen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään. lannetta. Useissa tapauksissa työeläkkeen koro-
32508: Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän sel- tus saattaisi johtaa kansaneläkkeen tai asumis-
32509: vityksen mukaan niistä noin 400 000 henkilöstä, tuen alenemiseen. Uuden yhteensovittamisen toi-
32510: joiden pohjaosa poistuu vuoden 2002 alkuun mittaminen voisi eräissä tapauksissa jopa tosi-
32511: mennessä, työeläke on vähentynyt pohjaosan asiallisesti laskea työeläkkeen määrää. Kasvava
32512: vuoksi runsaalla 120 000 henkilöllä. Näistä vain verotus veisi myös osan eläkkeen korotuksesta.
32513: joka kolmannella, noin 40 OOO:lla vaikutus on Arvioituaan tehtäväänsä eläkepuolen normaa-
32514: täyden pohjaosan suuruinen. Jos vähennetty poh- lin lainmuutoskäytännön, nykyisen eläkepoliitti-
32515: jaosa kompensoitaisiin täysimääräisesti, siitä sen tilanteen ja käytännön mahdollisuuksien kan-
32516: työeläkejärjestelmälle aiheutuvat kustannukset nalta työryhmä ei pitänyt kumpaakaan selvittä-
32517: hallintomenoineen on arvioitu alkuvuosina va- määnsä kompensaatiomallia toteuttamiskelpoi-
32518: jaaksi 550 miljoonaksi markaksi. Valtion osuus sena. Jos kompensaatio kuitenkin tulisi toteutet-
32519: kustannuksista olisi noin 210 miljoonaa mark- tavaksi, työryhmä totesi, että euroon siirtymisen
32520: kaa, kuntien noin 250 miljoonaa markkaa ja yk- vuoksi ja eläkkeiden oikeanmääräisen ennakon-
32521: sityisalojen noin 80 miljoonaa markkaa. pidätyksen turvaamiseksi kompensaatio voitai-
32522: Eläketurvakeskuksen johdolla toiminut työ- siin toteuttaa aikaisintaan vuoden 2003 alusta.
32523: ryhmä on lisäksi tarkemmin selvittänyt pohjaosa- Tällöin voitaisiin myös taata se, että kompensaa-
32524: leikkauksen mahdollisia kompensaatiovaihtoeh- tio voitaisiin eläkelaitoksissa määrittää kaikille
32525: toja. Työryhmä selvitti kahta eri vaihtoehtoa, siihen oikeutetuille ennen voimaantuloajankoh-
32526: joista toinen vastaa normaalia eläkkeiden yhteen- taa.
32527: sovitusmenettelyä ja toinen olisi arvionvaraisem-
32528:
32529:
32530: 4
32531: Ministerin vastaus KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32532:
32533:
32534: Tehtyjen selvitysten perusteella ja kuultuaan tiokysymykseen. Kannanottoon vaikuttavat sekä
32535: myös työmarkkinaosapuolia hallitus tulee otta- taloudelliset että kompensaation mahdollisessa
32536: maan kantaa pohjaosaleikkauksen kompensaa- toteuttamisessa huomioon otettavat tekniset syyt.
32537:
32538:
32539: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2000
32540:
32541: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
32542:
32543:
32544:
32545:
32546: 5
32547: KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym. Ministems svar
32548:
32549:
32550:
32551:
32552: Tili riksdagens talman
32553:
32554: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gifta personer överstiger 4 591 eller 4 785 mark
32555: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och i fråga om ensamstående personer 5 213 e1-
32556: rådet översänt följande av riksdagsledamot Unto 1er 5 440 mark i månaden beroende på kommun-
32557: Valpas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga grupp, beviljas inte längre någon fo1kpension
32558: spörsmål SS 604 /2000 rd: 2000.
32559: Den tidigare basde1en av fo1kpensionen har av
32560: Viiken av ståndpunkterna i minister Per- ovan nämnda orsaker gradvis sänkts från och
32561: hos nämnda ta! representerar regering- med 1996. Sänkningen gäller sådana pensionsta-
32562: ens linje när det gäller korrigering av gare som inte har haft rätt till fo1kpensionens till-
32563: den orättvisa dubbla nedskärningen av 1äggsdel. Den slopade basde1en gäller således
32564: folkpensionens basdel: den tanke som inte de pensionstagare som har de lägsta inkom-
32565: hon framförde under den muntliga frå- stema. År 1996 betalades fo1kpensionen mins-
32566: getimmen den 9 december 1999 om att kad med 60 mk till dem som får endast folkpen-
32567: frågan skall lösas efter att en utredning sionens basdel. Härefter har den tidigare basde-
32568: gjorts eller den syn som hon framförde len minskats med 20% åren 1997 och 1998. Vid
32569: under den muntliga frågetimmen den 9 ingången av 1999 sänktes den tidigare basde1en
32570: mars 2000 om att tekniska svårigheter med 17,3 % och vid ingången av mars 2000 med
32571: och andra orsaker gör det svårt att kor- 20 %. Den tidigare basde1en s1opas helt senast
32572: rigera saken, vilket tydligen innebär att vid ingången av 2002.
32573: ingenting görs åt den dubbla nedskär- Fo1kpensionens basde1 har omfattats av sam-
32574: ningen av basdelen även om det allmänt ordningen av pensioner. Genom samordningen
32575: erkänns att systemet är orättvist, och säkerställs att den tota1a pensionen kan vara
32576: högst 60-66 % av arbetstagarens totala lön. Om
32577: är hindren för en korrigering av den lönen har varit mindre än 7 065 mk i månaden har
32578: dubbla nedskärningen av folkpensio- fo1kpensionens basdel inte alls beaktats vid sam-
32579: nens basdel mera ekonomiska än teknis- ordningen av pensionema och den har så1edes
32580: ka? inte minskat arbetspensionens storlek. Om lönen
32581: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- har varit större än 7 065 mk i månaden har 6 % av
32582: föra följande: den summa som överskrider denna gräns beak-
32583: tats såsom minskning av arbetspensionen. Om lö-
32584: Folkpensionens basdel ändrades vid ingången av nen har överstigit 14 348 mk i månaden har den
32585: 1996 så att den blev pensionsavhängig. Folkpen- tota1a pensionen minskats med det tota1a belop-
32586: sionsreformen baserade sig på behovet av inbe- pet av basdelen. Då fo1kpensionens basde1 obero-
32587: sparingar inom statsekonomin samt på behovet ende av arbetspensionens storlek betalades till
32588: att göra de olika delamas roll inom pensionssys- samtliga pensionstagare ur folkpensionssyste-
32589: temet tydligare. Efter reformen haralla inte läng- met, ingick denna förmån i den ovan nämnda be-
32590: re fått folkpensionens basdel. Nya pensionssö- stämmelsen om samordning. Efter fo1kpensions-
32591: kande, vars arbetspensionsinkomster i fråga om reformen 1996 har folkpensionens basde1 inte
32592:
32593:
32594: 6
32595: Ministerns svar KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32596:
32597:
32598: 1ängre beta1ats till alla pensionstagare, varför nedskärningen av basde1en. Arbetsgruppen ut-
32599: dess effekt vid samordningen av arbetspensioner- redde två o1ika alternativ, av vilka det ena mot-
32600: na slopades. svarar ett normalt samordningsförfarande för
32601: Genom lagändringar som gäller arbetspen- pensioner och det andra är ett förfarande mera
32602: sionssystemet har man av ekonomiska skäl varit baserat på uppskattning, där den löpande pensio-
32603: tvungen att i villkoren för nya arbetspensioner nen skulle ligga tili grund.
32604: som beviljas göra ändringar som påverkar pen- En ny samordning av de gamla pensionerna
32605: sionens storlek. Inom den offentliga sektorn kunde enligt arbetsgruppen leda till ett ökat be-
32606: sänktes den målsatta nivån för pensioner som be- hov av nästan 200 årsverken då avgörandena
32607: viljas på basis av nya arbetsförhållanden från skall träffas, eftersom man särskilt i fråga om
32608: 66 % tili 60 % vid ingången av 1993, vilket mot- samordningen av den offentliga sektorns pensio-
32609: svarar den målsatta nivån för arbetspensioner ner vore tvungen att i rätt så stor utsträckning an-
32610: inom den privata sektorn. Dessutom sänker de vända uppgifter ur arkiverade originaldokument.
32611: ändringar som trädde i kraft vid ingången av Den kompensationsmodeli som baserar sig på
32612: 1996, i fråga om s.k. återstående tid och sättet att den löpande pensionen vore lättare i administra-
32613: räkna ut pensionslönen, nivån för alla nya arbets- tivt hänseende och kräver enligt arbetsgruppens
32614: pensioner. Effekterna av dessa ändringar på ar- uppskattning omkring 100 årsverken. Den kom-
32615: betspensioner som beviljats och beviljas efter pensation som är resultatet av denna modeli vore
32616: 1996 är mångfaldiga jämfört med effekterna av endast ungefårlig tili sitt belopp, och arbetsgrup-
32617: slopandet av basdelen. pen har inte tili alla delar utrett de detaljer som
32618: När riksdagen godkände den lag genom vii- behövs om modellen förverkligas.
32619: ken minskningen av folkpensionens basdel tidi- Enligt utredningen gälier kompensationerna,
32620: garelades tili ingången av 1999 förutsatte den att om de förverkligas, tili stor del sådana pensioner
32621: regeringen ser tili att det med det snaraste utreds som annars också har en bättre nivå. En kompen-
32622: hur många personer som fått sin arbetspension sation motsvarande basdelens fulia belopp skulle
32623: minskad med ett belopp som motsvarar basde- i synnerhet erhölls av sådana pensionstagare, vil-
32624: len. Dessutom förutsatte riksdagen att regering- kas arbetspensionsgrundande lön är minst ca
32625: en 1ägger fram en lagändring om stopp för ned- 14 500 mk i månaden och arbetspensionens nivå
32626: skärningar i folkpensionens basdel så snart det fi- 60/66 %. Det bör även beaktas att en kompense-
32627: nansielia läget tillåter det. rande höjning av arbetspensionen inte alltid nöd-
32628: Enligt den utredning som social- och hälso- vändigtvis förbättrar pensionärens ekonomiska
32629: vårdsministeriet Iät utföra har arbetspensionen situation. 1 många fall kan en höjning av arbets-
32630: minskat på grund av basdelen för drygt 120 000 pensionen leda tili att folkpensionen eller bo-
32631: av de ca 400 000 personer som omfattas av slo- stadsbidraget sänks. Genomförandet av en ny
32632: pandet av basdelen vid ingången av 2002. Av samordning kan i själva verket sänka arbetspen-
32633: dessa är endast var tredje, d.v.s. 40 000, sådana sionens belopp i vissa fall. Den ökade beskatt-
32634: för vilka effekten uppgår tili den totala basdelens ningen minskar även tili sin del höjningen av
32635: belopp. Om den minskade basdelen kompense- pensionen.
32636: ras tili sitt fulla be1opp, blir kostnaderna för ar- Efter att arbetsgruppen utvärderat sin uppgift
32637: betspensionssystemet av denna åtgärd inklusive med tanke på normal lagändringspraxis när det
32638: administrativa utgifter under de första åren näs- gäller pensioner, den nuvarande pensionspolitis-
32639: tan 550 milj. mk. Statens andel av kostnaderna ka situationen och de praktiska möjligheterna,
32640: blir då ca 210 milj. mk, kommunernas ca 250 ansåg arbetsgruppen att ingendera av de kompen-
32641: milj. mk och den privata sektorns ca 80 milj. mk. sationsmodeller som den utrett var genomförbar.
32642: En arbetsgrupp, som arbetade under ledning Om kompensationen ändå förverkligas, konstate-
32643: av pensionsskyddscentralen, har dessutom när- rade arbetsgruppen att den kan införas tidigast
32644: mare utrett möjliga kompensationsalternativ för vid ingången av 2003 på grund av övergången till
32645:
32646:
32647: 7
32648: KK 604/2000 vp- Unto Valpas /vas ym. Ministems svar
32649:
32650:
32651: euron och för att trygga en riktig förskottsinne- På basis av gjorda utredningar och efter att ar-
32652: hållning på pensionema. Då skulle man även betsmarknadspartema har hörts kommer reger-
32653: kunna garantera att kompensationen blir fast- ingen att ta ställning till frågan om kompensation
32654: ställd i pensionsanstaltema för alla dem som är av nedskämingen av basdelen. På ställningsta-
32655: berättigade till den före tidpunkten för ikraftträ- gandet inverkar såväl ekonomiska skäl som såda-
32656: dandet. na tekniska skäl som måste beaktas när kompen-
32657: sationen eventuellt införs.
32658:
32659:
32660:
32661: Helsingfors den 7 juli 2000
32662:
32663: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
32664:
32665:
32666:
32667:
32668: 8
32669: KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
32670:
32671:
32672:
32673:
32674: KIRJALLINEN KYSYMYS 605/2000 vp
32675:
32676: Vaikeasti vammaisten oppilaiden toisen asteen
32677: opetus
32678:
32679:
32680:
32681:
32682: Eduskunnan puhemiehelle
32683:
32684: Opiskelijoilla, jotka eivät vammaisuuden tai sai- tionosuuden. Vaikeimmin vammaisten oppilai-
32685: rauden vuoksi voi siirtyä ammatilliseen perustut- den opetustarjonta päättyy kuitenkin peruskou-
32686: kintoon johtavaan koulutukseen, on oikeus toi- luun. Kuntayhtymä pyrkii kuitenkin järjestä-
32687: sen asteen opetukseen. Vaikeimmin vammaisten mään kyseisille oppilaille valmentavaa toimin-
32688: ihmisten opetus lisää heidän toimintamahdolli- taa myös peruskoulun jälkeen, vaikkakin kun-
32689: suuksiaan myöhemmässäkin elämässä. tayhtymän resurssit ovat tarpeisiin nähden vähäi-
32690: Pääjärven kuntayhtymä tuottaa kehitysvam- set. Vammaisten oppilaiden koulutuksen tavoit-
32691: mahuollon palveluja Päijät- ja Kanta-Hämeen teista on annettu asetus 1139/1999, mutta kysei-
32692: alueella 25 kunnassa, joiden väestöpohja on noin sen asetuksen täytäntöönpano kaatuu usein asian-
32693: 350 000. Kuntayhtymän alueella on vuosittain mukaisen opetuksen puutteisiin ja riittämättö-
32694: noin 30-40 vaikeasti vammautuuutta oppilasta. miin resursseihin.
32695: Kyseiset oppilaat ovat pääasiassa vaikeasti kehi-
32696: tysvammaisia nuoria, joilla on liikunta- ja aisti- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
32697: vammoja sekä niitä kehitysvammaisia nuoria, jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
32698: joilla on vaikea autismi tai muu sosiaalista kans- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32699: sakäymistä haittaava lisäoire, kuten mielenter- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32700: veysongelma.
32701: Tällä hetkellä Pääjärven kuntayhtymä tarjoaa Miten hallitus aikoo edistää vaikeasti
32702: perusopetusta noin 30 vaikeasti vammaiselle op- vammaisten oppilaiden peruskoulun jäl-
32703: pilaalle kahdessa koulussa. Kyseiseen toimin- keistä opetusta ja turvata opetukseen
32704: taan kuntayhtymä saa myös asiaan kuuluvan vai- tarvittavat riittävät resurssit?
32705:
32706:
32707: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
32708:
32709: Timo Seppälä /kok Ulla Juurola /sd
32710: Sirpa Pietikäinen /kok Kirsi Ojansuu /vihr
32711: Juha Rehula /kesk
32712:
32713:
32714:
32715:
32716: Versio 2.0
32717: KK 605/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym. Ministerin vastaus
32718:
32719:
32720:
32721:
32722: Eduskunnan puhemiehelle
32723:
32724: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa täjälle määrättiin erityisopetuksen järjestämistä
32725: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- koskeva koulutustehtävä. Tämä merkitsee, että
32726: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä - si-
32727: vastattavaksi kansanedustaja Timo Seppälän sältäen myös vammaisten valmentavan ja kun-
32728: /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen touttavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisen
32729: KK 605/2000 vp: -määrättiin 12 koulutuksenjärjestäjälle. Näillä
32730: on oppilaitoksia tai toimipisteitä yhteensä noin
32731: Miten hallitus aikoo edistää vaikeasti 45 paikkakunnalla. Koulutuksenjärjestäjä voi li-
32732: vammaisten oppilaiden peruskoulun jäl- säksi järjestää etäopetuksena koulutusta muualla-
32733: keistä opetusta ja turvata opetukseen kin kuin oppilaitosten tai sivutoimipisteiden si-
32734: tarvittavat riittävät resurssit? j aintipaikkakunnilla.
32735: Lähes kaikki edellä mainitut järjestävät kulu-
32736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vana vuonna kehitysvammaisille tarkoitettua tut-
32737: ti seuraavaa: kintoon johtavaa koulutusta tai valmentavaa ja
32738: Vammaisten perusopetuksen jälkeisiä kouluttau- kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Valtion kolme
32739: tumismahdollisuuksia on parannettu jäljempänä ammatillista erityisoppilaitosta ovat perinteises-
32740: mainituin toimenpitein laajentamalla ammatilli- ti kohdentaneet toimintaansa kehitysvammaisten
32741: sen erityisopetuksen järjestämisoikeutta ja saa- opetukseen. Lisäksi muissa ammatillisissa oppi-
32742: vutettavuutta ammatillisen koulutuksen järjestä- laitoksissa järjestetään myös kehitysvammaisille
32743: mislupien uusimisen yhteydessä. Erityisesti vai- tarkoitettua ammatillista peruskoulutusta tai val-
32744: keasti vammaisten koulutusmahdollisuuksien li- mentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.
32745: säämiseen on kiinnitetty huomiota nimenomaan Perinteisesti valmentavaa ja kuntouttavaa ope-
32746: heille tarkoitetun valmentavan ja kuntouttavan tusta ja ohjausta tätä koulutusta ovat järjestäneet
32747: opetuksen ja ohjauksen kautta. ammatilliset erityisoppilaitokset. Järjestämislu-
32748: Erityisopetuksen järjestäminen. Ammatilli- pien uudistamisen yhteydessä po. koulutuksen
32749: sesta erityisopetuksesta sekä vammaisille opiske- järjestäminen annettiin tehtäväksi myös eräille
32750: lijoille järjestettävästä valmentavasta ja kuntout- muille (yhteensä 17) ammatillisen koulutuksen
32751: tavasta opetuksesta ja ohjauksesta säädetään am- järjestäjille. Enimmäisopiskelijamääräksi on
32752: matillisesta koulutuksesta annetussa laissa vahvistettu yhteensä 355 opiskelijaa.
32753: (630/ 1998) ja ammatillisesta koulutuksesta anne- Vammaisten valmentava ja kuntouttava ope-
32754: tussa asetuksessa (811/1998), jotka tulivat voi- tus ja ohjaus. Ammatillisesta koulutuksesta an-
32755: maan 1.1.1999 lukien. Ammatillisen koulutuk- netun lain 3 §:n mukaan vammaisille opiskeli-
32756: sen järjestämisluvat ja niihin sisältyvät koulutus- joille voidaanjärjestää valmenta vaa ja kuntoutta-
32757: tehtävät uudistettiin vuoden 1999 alusta lukien vaa opetusta ja ohjausta. Erityisesti vaikeasti
32758: osana uudistetun lainsäädännön täytäntöönpa- vammaisten koulutusmahdollisuuksien paranta-
32759: noa. Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä miseksi ammatillisesta koulutuksesta annettua
32760: kaikille aikaisemmin toimineille erityisoppilai- asetusta muutettiin 15.12.1999 lukien
32761: toksille sekä yhdelle uudelle koulutuksen järjes- (1139/1999). Asetukseen lisättiin uusi 8 a §,
32762:
32763:
32764: 2
32765: Ministerin vastaus KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
32766:
32767:
32768: jossa säädetään vammaisten opiskelijoiden val- jaa. Vuonna 1999 erityisoppilaitoksissa oli val-
32769: mentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauk- tionosuustilastojen mukaan kaikkiaan 3 200
32770: sen tavoitteista ja laajuudesta. opiskelijaa. Valmentavan ja kuntouttavan ope-
32771: Uudistuksen lähtökohtana on, että valmenta- tuksen ja ohjauksen volyymi lisääntyi ja erityi-
32772: van ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ta- sesti alueellinen saavutettavuus parani vuoden
32773: voitteet määräytyvät opiskelijan yksilöllisten 1999 alusta voimaan tulleen säätelyjärjestelmän
32774: opiskeluedellytysten, tarpeiden ja hänen elämän- uudistuksen myötä. Valmentavan ja kuntoutta-
32775: tilanteensa mukaisesti. van opetuksen ja ohjauksen piirissä olevia opis-
32776: Ammatilliseen peruskoulutukseen valmenta- kelijoita oli vuonna 1999 ammatillisissa eri-
32777: van ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ta- tyisoppilaitoksissa 800. Tämän lisäksi muissa
32778: voitteena on antaa opiskelijalle opiskeluvalmiuk- kuin erityisoppilaitoksissa oli 150 opiskelijaa
32779: sia, jotka mahdollistavat tutkintotavoitteiseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja
32780: ammatilliseen koulutukseen siirtymisen. Koulu- ohjauksessa.
32781: tuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 Vammaisten työllistymisen ja koulutuksen
32782: opintoviikkoa, erityisten syiden perusteella kou- edistämiseksi muutettiin kansaneläkelakia
32783: lutuksen laajuus voi kuitenkin olla enintään 80 (83 711998), kuntoutusrahalakia (836/ 1998) ja
32784: opintoviikkoa. vammaistukilakia (838/1998) 1.9.1999 lukien.
32785: Valmentavanja kuntouttavan opetuksen ja oh- Laimnuutokset saattavat aiheuttaa tarvetta lisätä
32786: jauksen laajuus ja sisältö määräytyvät eri tavalla valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja oh-
32787: silloin, kun kysymys on vaikeimmin vammaisis- jauksen opiskelijamäärää lähivuosina. Tarkoi-
32788: ta opiskelijoista, joiden oppimisedellytykset ei- tuksenmukaista olisi tällöin tarvittaessa lisätä ny-
32789: vät tosiasiallisesti mahdollista tutkintotavoittei- kyisten ammatillisen erityisopetuksen järjestä-
32790: sen ammatillisen koulutuksen suorittamista. Vai- jien opiskelijamääriä.
32791: keimmin vammaisilla tarkoitetaan henkilöitä, Ammatillisen erityisopetuksen rahoitus. Kou-
32792: jotka kuuluvat perusopetuslain 25 §:n nojalla pi- lusta rahoitetaan opetus-ja kulttuuritoimen rahoi-
32793: dennetyn opetusvelvollisuuden piiriin. Pidenne- tusjärjestelmän kautta sekä valtion oppilaitosten
32794: tyn opetusvelvollisuuden piiriin katsotaan kuulu- osalta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoi-
32795: van vaikeasti näkö- ja kuulovammaiset lapset tetuilla määrärahoilla.
32796: sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vai- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
32797: keasti vammaiset tai kehityksessään viivästy- tun lain (635/1998) mukaisesti ammatillisessa
32798: neet. peruskoulutuksesssa rahoitus määräytyy opiske-
32799: Jos opiskelijana ei vammaisuuden tai sairau- lijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksik-
32800: den vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen köhinnan tulon perusteella. Ammatillisessa eri-
32801: perustutkintoon johtavaan koulutukseen, val- tyisopetuksessa koulutusalakohtaiset yksikkö-
32802: mentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauk- hinnat ovat 50 % korkeammat kuin yksikköhin-
32803: sen laajuus on vähintään 40 ja enintään 120 opin- nat muussa saman alan koulutuksessa. Niiden
32804: toviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin koulutuksen järjestäjien, joilla on erityinen kou-
32805: valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen lutustehtävä järjestää erityisopetusta (ammatilli-
32806: elämään. set erityisoppilaitokset) opiskelijakohtaiseen yk-
32807: Opetushallitus on vahvistanut vammaisten sikköhintaan tulee erillinen korotus vaikeasti
32808: valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta vammaisten opiskelijoiden osalta. Lisäksi yksik-
32809: varten opetussunnitelman perusteet. köhintaan tulee vielä huomattava korotus sellai-
32810: Erityisopetuksen kokonaisvolyymi on kasva- sen koulutuksen osalta, joka edellyttää opiskeli-
32811: nut viime vuosina erityisesti muissa kuin amma- jan omaan henkilökohtaista koulunkäyntiavusta-
32812: tillisissa erityisoppilaitoksissa. Erityisopiskeli- jaa. Viimeksi mainittua yksikköhinnan korotusta
32813: joiden määrä näissä ammatillisissa oppilaitoksis- sovelletaan lähinnä perusopetuksen vaikeimmin
32814: sa oli vuonna 1999 yhteensä noin 5 500 opiskeli- kehitysvammaisten opetuksesta ammatilliseen
32815:
32816:
32817: 3
32818: KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym. Ministerin vastaus
32819:
32820:
32821: koulutukseen tuleviin opiskelijoihin sekä autisti- koitus on valmentaa itsenäiseen elämiseen, asu-
32822: siin opiskelijoihin. miseen ja työhön.
32823: Vammaisten erityishuolto. Vammaisten eri- Ammatillisen erityisopetuksen kansallinen
32824: tyishuollosta säädetään kehitysvammaisten eri- strategia. Valtioneuvoston hyväksymässä koulu-
32825: tyishuollosta annetussa laissa (519/1977). Eri- tuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
32826: tyishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja val- vuosille 1999-2004 todetaan, että ammatilli-
32827: vonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja seen erityisopetukseen laaditaan suunnitelma-
32828: toimintaa rahoitetaan sosiaali- ja terveysministe- kaudella kansallinen strategia. Opetusministeriö
32829: riön valtionosuusjärjestelmän kautta. Erityis- on alkusyksystä asettamassa strategian valmiste-
32830: huollon antamisesta vastaavat sosiaali- ja ter- lua varten työryhmän, jossa ovat edustettuina
32831: veysministeriön alaiset erityishuoltopiirit. ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijatahot,
32832: Erityishuollon tarkoituksena on edistää edellä työelämän edustajat sekä vammaisten erityis-
32833: tarkoitettujen henkilöiden suoriutumista päivit- huolto. Strategiaa valmistellessa käsitellään eri-
32834: täisistä toiminnoista, heidän omintakeista toi- tyisopetuksen määrällistä mitoitusta ja alueellis-
32835: meentuloaan ja sopeuttamistaan yhteiskuntaan ta kattavuutta, erityisopetuksen rahoitusta, vai-
32836: sekä turvata heidän tarvitsemansa hoito ja muu keimmin vammaisten ammatillisen koulutuksen
32837: huolenpito. Lisäksi erityishuoltopiirit järjestävät järjestämistä sekä erityisopetuksen laadullista
32838: lyhyempi- ja pitkäkestoisia kursseja, joiden tar- kehittämistä. Työryhmä on tarkoitus asettaa
32839: 31.8.2001 päättyväksi määräajaksi.
32840:
32841:
32842: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
32843:
32844: Opetusministeri Maija Rask
32845:
32846:
32847:
32848:
32849: 4
32850: Ministerns svar KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
32851:
32852:
32853:
32854:
32855: Tili riksdagens talman
32856:
32857: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger alla specialyrkesläroanstalter som funnits hittills
32858: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och en ny utbildningsanordnare skulle ges en ut-
32859: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo bildningsuppgift som innebär att de skall ordna
32860: Seppälä /saml m.fl. undertecknade skriftliga specialundervisning. Det betyder att 12 utbild-
32861: spörsmål SS 605/2000 rd: ningsanordnare fick den särskilda uppgiften att
32862: ordna specialundervisning - inbegripet under-
32863: Hur avser regeringen främja undervis- visning och handledning för handikappade i trä-
32864: ningen efter grundskolan av de mycket nings- och rehabiliteringssyfte. De har läroan-
32865: gravt handikappade eleverna och säkra stalter eller verksamhetsställen på sammanlagt
32866: tillräckliga resurser som behövs för un- omkring 45 orter. En utbildningsanordnare kan
32867: dervisningen? dessutom i form av distansundervisning ordna ut-
32868: bildning på andra orter än där läroanstalterna el-
32869: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ler filialerna är belägna.
32870: föra följande: Nästan alla ovan nämnda utbildningsanordna-
32871: De handikappades möjligheter att utbilda sig ef- re ordnar i år sådan examensinriktad utbildning
32872: ter den grundläggande utbildningen har förbätt- eller undervisning och handledning i tränings- el-
32873: rats med hjälp av nedan nämnda åtgärder genom ler rehabiliteringssyfte som är avsedd för utveck-
32874: att rätten att ordna yrkesinriktad specialundervis- lingsstörda. Statens tre specialyrkesläroanstalter
32875: ning har utvidgats och tillgången tili utbildning har sedan gammalt inriktat sin verksamhet på un-
32876: har ökats i samband med att tillstånden att ordna dervisning av utvecklingsstörda. Vidare ordnas
32877: utbildning har förnyats. 1 synnerhet behovet av det i andra yrkesläroanstalter grundläggande yr-
32878: att öka utbildningsmöjligheterna för de mycket kesutbildning som är avsedd även för utveck-
32879: gravt handikappade har uppmärksammats ge- lingsstörda eller undervisning och handledning i
32880: nom den uttryckligen för dem avsedda undervis- tränings- och rehabiliteringssyfte. Traditionellt
32881: ningen och handledningen som ges i tränings- har undervisningen och handledningen i trä-
32882: och rehabiliteringssyfte. nings- och rehabiliteringssyfte ordnats av
32883: Specialundervisningsarrangemang. Den yr- specialyrkesläroanstalterna. När tillstånden att
32884: kesinriktade specialundervisningen och den un- ordna utbildning förnyades fick även andra yr-
32885: dervisning och handledning i tränings- och reha- kesutbildningsanordnare (sammanlagt 17 styck-
32886: biliteringssyfte som skall ordnas för handikappa- en) i uppgift att ordna sådan utbildning. Det max-
32887: de studerande regleras i lagen om yrkesutbild- imala antalet studerande har fastställts tili sam-
32888: ning (63011998) och i förordningen om yrkesut- manlagt 355.
32889: bildning (81111998), som båda trädde i kraft den Undervisning och handledning för handikap-
32890: 1 januari 1999. Tillstånden att ordna yrkesutbild- pade i tränings- och rehabiliteringssyfte. 1 3 § i
32891: ning och de utbildningsuppgifter som ingår i dem lagen om yrkesutbildning sägs att för handikap-
32892: förnyades vid ingången av 1999 som ett led i pade studerande kan ordnas undervisning och
32893: verkställigheten av den nya lagstiftningen. 1 sam- handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte.
32894: band med att tillstånden förnyades bestämdes att För att förbättra utbildningsmöjligheterna i syn-
32895:
32896:
32897: 5
32898: KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym. Ministems svar
32899:
32900:
32901: nerhet för de gravt handikappade ändrades för- 1äroanstalter än specialyrkes1äroanstaltema. An-
32902: ordningen om yrkesutbildning den 15 december talet specia1studerande i dem uppgick 1999 till
32903: 1999 (1139/1999). Förordningen tillfogades en sammanlagt ca 5 500. År 1999 hade specialyr-
32904: ny 8 a § med bestämmelser om syftet med och kesläroanstaltema enligt statsandelsstatistiken
32905: omfattningen av undervisningen och hand1ed- tota1t 3 200 studerande. Volymen på undervis-
32906: ningen i tränings- och rehabi1iteringssyfte för ningen och handledningen i tränings- och rehabi-
32907: handikappade. 1iteringssyfte ökade och särskilt den regionala
32908: Utgångspunkt för reformen var att syftet med tillgången förbättrades i och med det nya regle-
32909: undervisningen och handledningen i tränings- ringssystem som trädde i kraft vid ingången av
32910: och rehabiliteringssyfte skall bestämmas enligt 1999. 1 specialyrkesläroanstaltema deltog 800
32911: studerandens individuella studieförutsättningar, studerande i undervisningen och hand1edningen i
32912: behov och livssituation. tränings- och rehabiliteringssyfte år 1999. Där-
32913: Syftet med den undervisning och handledning till kommer 150 studerande i undervisning och
32914: som ges i tränings- och rehabiliteringssyfte inför hand1edning i tränings- och rehabiliteringssyfte i
32915: den grundläggande yrkesutbildningen är att ge andra än specialyrkesläroanstalter.
32916: studeranden studiefårdigheter som gör det möj- 1 syfte att främja sysselsättningsmöj1ighetema
32917: ligt att flytta över till examensinriktad yrkesut- och utbildningen för handikappade ändrades
32918: bildning. Utbi1dningen omfattar minst 20 och folkpensionslagen (837/1998), 1agen om rehabi-
32919: högst 40 studieveckor, av särski1da skä1 kan ut- literingspenning (836/1998) och 1agen om handi-
32920: bi1dningen dock omfatta högst 80 studieveckor. kappbidrag (838/1998) den 1 september 1999.
32921: Omfattningen och innehållet vad gäller under- Lagändringama kan föranleda behov av att öka
32922: visningen och handledningen i tränings- och re- studerandeplatsema för undervisning och hand-
32923: habiliteringssyfte bestäms på ett annat sätt när ledning i tränings- och rehabiliteringssyfte de
32924: det är fråga om mycket gravt handikappade stu- närmaste åren. Det mest ändamå1sen1iga vore då
32925: derande, vars inlämingsförutsättningar de facto att de nuvarande anordnama av yrkesinriktad
32926: inte gör det möjligt att genomföra en examensin- specialundervisning vid behov får fler platser.
32927: riktad yrkesutbildning. Med mycket gravt handi- Finansiering. Den yrkesinriktade specialun-
32928: kappad avses en person som enligt 25 § i lagen dervisningen finansieras via finansieringssyste-
32929: om grundläggande utbildning omfattas av för- met för undervisnings- och kulturverksamhet
32930: längd läroplikt. Den förlängda läroplikten anses samt vad gäller de statliga läroanstaltema med
32931: omfatta de gravt syn- och hörselskadade bamen för ändamålet anvisade anslag i statsbudgeten.
32932: och bam som på annat sätt är fysiskt eller psy- Enligt lagen om finansiering av undervis-
32933: kiskt gravt handikappade eller försenade i ut- nings- och kulturverksamhet (635/1998) be-
32934: vecklingen. stäms finansieringen i den grundläggande yrkes-
32935: Om en studerande på grund av handikapp el- utbildningen på basis av antalet studerade och in-
32936: ler sjukdom inte har möjlighet att börja i utbild- komsten av det fastställda priset per enhet per
32937: ning som leder till en yrkesinriktad grundexa- studerande. 1 den yrkesinriktade specialundervis-
32938: men, omfattar undervisningen och handledning- ningen är prisema per enhet för de olika utbild-
32939: en i tränings- och rehabiliteringssyfte minst 40 ningsområdena 50% högre än prisema per enhet
32940: och högst 120 studieveckor. Syftet med utbild- i annan utbildning på området. För utbildnings-
32941: ningen är då att ge träning och rehabilitering för anordnare som har en särski1d utbildningsupp-
32942: arbete och ett självständigt 1iv. gift som innebär att de skall ordna specia1under-
32943: Utbildningsstyrelsen har fastställt grundema visning (specialyrkesläroanstalter) tillkommer en
32944: för en läroplan för undervisningen och handled- särskild höjning av priset per enhet per studeran-
32945: ningen i tränings- och rehabiliteringssyfte. de för de gravt handikappade studerandenas del.
32946: Den totala volymen på specialundervisningen Vidare tillkommer en betydande höjning av pri-
32947: har de senaste åren ökat i synnerhet i andra yrkes- set per enhet i fråga om sådan utbildning som för-
32948:
32949:
32950: 6
32951: Ministems svar KK 605/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
32952:
32953:
32954: utsätter att den studerande har ett personligt skol- ordnar specia1omsorgsdistrikten kortare och
32955: gångsbiträde. Den sistnämnda förhöjningen till- längre kurser som går ut på träning i att 1eva och
32956: lämpas närmast på studerande som från undervis- bo sjä1vständigt och kunna arbeta.
32957: ningen av mycket gravt utveck1ingsstörda inom Nationell strategiför yrkesinriktad specialun-
32958: den grundläggande utbi1dningen kommer till yr- dervisning. I den av statsrådet godkända utveck-
32959: kesutbi1dningen samt på autistiska studerande. lingsplanen som gäller utbildning och forskning
32960: Specialomsorger om handikappade. Speci- 1999-2004 konstateras att en nationell strategi
32961: a1omsorgema om handikappade regleras i lagen för den yrkesinriktade specia1undervisningen ut-
32962: angående specia1omsorger om utvecklingsstörda arbetas under p1aneringsperioden. Undervis-
32963: (519/1977). Den allmänna p1aneringen, styming- ningsministeriet kommer i början av hösten att
32964: en och övervakningen av specialomsorgema an- tillsätta en arbetsgrupp för beredningen av strate-
32965: kommer på social- och hälsovårdsministeriet och gin med representanter för sakkunniginstanser
32966: verksamheten finansieras via social- och hä1so- inom den yrkesinriktade specialundervisningen,
32967: vårdsministeriets statsandelssystem. Ansvaret företrädama för arbetslivet samt specia1omsor-
32968: för hur specialomsorgerna ordnas i praktiken vi- gen om handikappade. I beredningsarbetet be-
32969: lar på specia1omsorgsdistrikten, som lyder under hand1as den kvantitativa dimensioneringen och
32970: socia1- och hä1sovårdsministeriet. Syftet med regiona1a täckningen vad gäller specialundervis-
32971: specia1omsorgerna är att hjälpa ovan avsedda ningen, finansieringen av specialundervisning-
32972: personer att reda sig i det dag1iga livet, sjä1vstän- en, hur utbildningen för de mycket gravt handi-
32973: digt förtjäna sitt uppehälle och anpassa sig i sam- kappade skall ordnas samt den kva1itativa ut-
32974: hället samt att tillförsäkra dem den vård och om- veck1ingen av specia1undervisningen. Arbets-
32975: sorg av annat s1ag som de behöver. Dessutom gruppen avses få mandat tili den 31 augusti 200 1.
32976:
32977:
32978:
32979: Helsingforsden 12 ju1i 2000
32980:
32981: Undervisningsminister Maija Rask
32982:
32983:
32984:
32985:
32986: 7
32987: KK 606/2000 vp - Harry Wallin /sd
32988:
32989:
32990:
32991:
32992: KIRJALLINEN KYSYMYS 606/2000 vp
32993:
32994: Pitkäaikaissairaan lapsen hoitoraha
32995:
32996:
32997:
32998:
32999: Eduskunnan puhemiehelle
33000:
33001: Kansaneläkelaitoksen toimesta korvataan erilai- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33002: sia pitkäaikaissairauksien lääkekuluj a. Kuiten- vaksi seuraavan kysymyksen:
33003: kaan hoitotuen piiriin ei kuulu perinnöllinen
33004: HDL-tauti eli perinnöllisesti liian korkeat ko- Miten hallitus aikoo turvata sen, että
33005: lesteroliarvot. Taudin hoito vaatii erityislääki- pitkäaikaissairaan henkilön hoidon kan-
33006: tyksen, jonka kustannukset ovat korkeat. Lapsel- nalta välttämättömät kustannukset ote-
33007: la todettu HDL-tauti ei parane, vaan vaatii jatku- taan huomioon siten, että nykyisiä kor-
33008: van lääkehoidon. vauksia tarkistetaan saattamalla erilai-
33009: sia sairauksia sairastavat henkilöt ja
33010: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- erityisesti lapset tasa-arvoiseen ase-
33011: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti maan muiden kanssa?
33012:
33013:
33014: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
33015:
33016: Harry Wallin /sd
33017:
33018:
33019:
33020:
33021: Versio 2.0
33022: KK 606/2000 vp - Harry Wallin /sd Ministerin vastaus
33023:
33024:
33025:
33026:
33027: Eduskunnan puhemiehelle
33028:
33029: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa korvausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Tuk-
33030: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kuhinnan vahvistaa lääkkeen myyntiluvan halti-
33031: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jan hakemuksesta lääkkeiden hintalautakunta.
33032: vastattavaksi kansanedustaja Harry Wallinin /sd Tukkuhintaa vahvistettaessa noudatetaan hake-
33033: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK musmenettelyn periaatteita, jolloin hakijan tulee
33034: 606/2000 vp: esittää yksilöity ja perusteltu ehdotus kohtuulli-
33035: seksi tukkuhinnaksi.
33036: Miten hallitus aikoo turvata sen, että Lääke jää korvausjärjestelmän ulkopuolelle,
33037: pitkäaikaissairaan henkilön hoidon kan- jos myyntiluvan haltija ei hae valmisteellensa
33038: nalta välttämättömät kustannukset ote- lainkaan korvausperusteeksi hyväksyttävää tuk-
33039: taan huomioon siten, että nykyisiä kor- kuhintaa tai hintalautakunta päätöksellään hyl-
33040: vauksia tarkistetaan saattamalla erilai- kää hakemuksen esimerkiksi sen vuoksi, että eh-
33041: sia sairauksia sairastavat henkilöt ja dotettua tukkuhintaa ei voida pitää lain tarkoitta-
33042: erityisesti lapset tasa-arvoiseen ase- malla tavalla kohtuullisena. Hintalautakunnan
33043: maan muiden kanssa? päätöksestä myyntiluvan haltijalla on aina oi-
33044: keus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
33045: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Lain mukaan sairausvakuutus korvaa tarpeel-
33046: ti seuraavaa: lisia sairaanhoidon kustannuksia. Sairausvakuu-
33047: Suomessa lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä tuslain mukaista korvausta maksetaan lääkärin
33048: sairausvakuutusta. Lääkkeiden korvattavuuden sairauden hoitoon määräämistä lääkkeistä sekä
33049: edellytyksistä, korvauksista ja korvausjärjestel- vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista, lääkä-
33050: män hallinnosta säädetään sairausvakuutuslais- rin määräämistä ja apteekista tai sairaalasta han-
33051: sa. Sairausvakuutuslain 5 a §:n mukaan korvatta- kituista kliinisistä ravintovalmisteista sekä niitä
33052: valla lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista vastaavista tuotteista. Lisäksi korvausta suorite-
33053: lääkemääräystä edellyttävää lääkettä, joka on tar- taan tietyin laissa säädetyin edellytyksin pitkäai-
33054: koitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä kaisen ihotaudin hoitoon käytettävistä ja lääkä-
33055: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen oi- rin määräämistä perusvoiteista. Sairausvakuu-
33056: retta ja jolle on vahvistettu kohtuullinen, kor- tuksen lääkekorvausjärjestelmässä oikeus kor-
33057: vausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta, ei kui- vaukseen tai korvauksen taso ei riipu lääkkeen
33058: tenkaan rohdosvalmisteita eikä homeopaattisia ja käyttäjän iästä tai tuloista, vaan järjestelmä koh-
33059: antroposofisia valmisteita. Korvattavalla lääk- telee kaikkia tässä suhteessa samoin periaattein.
33060: keellä tarkoitetaan lisäksi niitä asianomaisen mi- Suomen lääkekorvausjärjestelmässä on kolme
33061: nisteriön päätöksessä tarkoitettuja lääkkeitä, joi- korvausluokkaa: peruskorvausluokka sekä kaksi
33062: ta saadaan myydä ilman lääkemääräystä ja joille erityiskorvausluokkaa. Korvaustasot on pyritty
33063: on vahvistettu kohtuullinen korvausperusteeksi porrastamaan lääketieteellisin perustein sairau-
33064: vahvistettu tukkuhinta. den vaikeusasteen ja lääkehoidon välttämättö-
33065: Lääke voidaan ottaa korvausjärjestelmän pii- myyden mukaan. Sairausvakuutuslain mukaan
33066: riin vain, jos sille on vahvistettu kohtuullinen, lääkkeiden peruskorvaus on 50 % 50 markkaa
33067:
33068:
33069: 2
33070: Ministerin vastaus KK 606/2000 vp - Harry Wallin /sd
33071:
33072:
33073:
33074: ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta. Lääk- sairausvakuutusjärjestelmästä. Tarkoituksena on
33075: keiden erityiskorvaus on joko 75% 25 markkaa edelleen uudistaa erityiskorvattavien lääkkeiden
33076: ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun luetteloa sitä mukaa kuin perusteita sen täydentä-
33077: kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairau- miselle on olemassa.
33078: den hoidossa tarvittava välttämätön lääke, tai Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen lää-
33079: 100 % 25 markkaa ylittävästä määrästä kultakin kekorvausjärjestelmään kohdistuvista paineista.
33080: ostokerralta, kun kysymyksessä on vaikean ja Sen vuoksi ministeriö on 1.3.2000 asettanut työ-
33081: pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vai- ryhmän selvittämään lääkekorvausjärjestelmää.
33082: kutustavaltaan korvaava tai korjaava lääke. Li- Työryhmän tehtävänä on erityisesti selvittää ny-
33083: säksi potilaan maksettaville lääkekustannuksille kyisen lääkekorvausjärjestelmän toimivuus ja
33084: on vuotuinen kattosumma 3 320 markkaa, jonka tarkoituksenmukaisuus kustannustehokkuus, ny-
33085: täytyttyä ylimenevältä osalta potilaan lääkekus- kyiset hoitokäytännöt, lääkealan kansainvälinen
33086: tannukset korvataan kokonaan, jos kattosumma kehitys sekä eurooppalainen korvauskäytäntö
33087: ylittyy 100 markalla. huomioon ottaen. Työryhmä pyrkii arvioimaan
33088: Kysymyksessä on otettu esille erityisesti lipi- myös tulevaa kehitystä lääkehuollon osalta. Työ-
33089: dilääkkeiden erityiskorvaus. Erityiskorvausluok- ryhmälle asetettu määräaika päättyy 31.5.2001,
33090: kiin kuuluvat sairaudet ja lääkeaineet määrätään ja vasta tämän työn valmistuttua voidaan arvioi-
33091: aina valtioneuvoston asetuksella. Tällä hetkellä da lääkekorvausjärjestelmän mahdolliset kehittä-
33092: periytyvän rasva-aineenvaihdunnan vaikea-astei- mistarpeet.
33093: sen häiriön hoidossa korvataan lipidilääkkeitä Lisäksi sairaan lapsen hoitoa tuetaan myös
33094: erityiskorvattavina lääkkeinä (75 %). Erityiskor- lääkekorvausten ohella monien muiden tukien
33095: vaus 75 %:n suuruisena laajenee krooniseen se- kautta. Sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi
33096: pelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdun- Kansaneläkelaitos maksaa lapsen hoitotuesta an-
33097: nan häiriön hoidossa käytettäviin lääkkeisiin hei- netun lain ja asetuksen mukaista hoitotukea, jos
33098: näkuun alusta 2000 alkaen. Saadakseen lääk- lapsen sairaus ja sen hoito aiheuttaa perheelle eri-
33099: keensä erityiskorvattuina potilaan on osoitettava tyistä taloudellista tai muuta rasitusta. Lapsen
33100: lääkärinlausunnolla sairaus ja lääkehoidon tarve. hoitotuki on kolmiportainen etuus. Sosiaalihuol-
33101: Sairausvakuutuslain mukaista lääkekorvaus- tolain perusteella sairaan lapsen hoidon järjestä-
33102: järjestelmää uusittiin viimeksi vuoden 1998 alus- miseksi on mahdollista saada omaishoidon tu-
33103: ta. Muutokset perustuivat sosiaali- ja terveysmi- kea. Tuki on tarkoitettu vanhuksen, vammaisen
33104: nisteriön asettaman lääkekustannustyöryhmän tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon
33105: mietintöön (STM 1997: 11 ), ja ne koskivat lähin- taikka muun huolenpidon turvaamiseksi, ja tuki
33106: nä lääkkeen tukkuhinnan määräytymistä. Uudis- on harkinnanvarainen. Lisäksi sairaan lapsen sai-
33107: tuksen tarkoituksena oli, että sairausvakuutuk- raudesta tai vammasta johtuvaan sairaanhoitoon
33108: sen lääkekustannusten kasvua hillittäisiin niin, tai kuntoutukseen osallistumiseen johtuvasta ly-
33109: että samalla turvataan väestön mahdollisuudet hytaikaisesta ansionmenetyksestä lapsen van-
33110: saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hin- hemmilla on oikeus saada korvaus Kansaneläke-
33111: taan. Sairausvakuutuksen piiriin on valtioneu- laitokselta. Korvaus maksetaan sairausvakuutus-
33112: voston asetuksella 13.4.2000 otettu uusia erityis- lain mukaisena erityishoitorahana ja sen määrä
33113: korvattavia lääkkeitä, jotka erityiskorvattavina vahvistetaan hakijan työtulojen perusteella vas-
33114: tukevat taloudellisesti potilaiden lääkemenoja taavasti kuin sairauspäiväraha.
33115:
33116:
33117:
33118: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2000
33119:
33120: Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena
33121: ministeri Osmo Soininvaara
33122:
33123: 3
33124: KK 606/2000 vp - Harry Wallin /sd Ministems svar
33125:
33126:
33127:
33128:
33129: Tili riksdagens talman
33130:
33131: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger kemedelsprisnämnden på ansökan av innehava-
33132: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- ren av försäljningstillståndet. Vid fastställandet
33133: rådet översänt följande av riksdagsledamot Har- av partipriset följs principema för ansökningsför-
33134: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål farandet, och den sökande bör lägga fram ett spe-
33135: SS 606/2000 rd: cificerat och motiverat förslag tili ett skäligt par-
33136: tipris.
33137: På vilket sätt ämnar regeringen säker- Ett läkemedel lämnas utanför ersättningssy-
33138: ställa att de långtidssjukas nödvändiga stemet om innehavaren av försäljningstillståndet
33139: vårdutgifter beaktas på så sätt att de nu- inte alls ansöker om ett partipris som kan godtas
33140: varande ersättningarna justeras genom som ersättningsgrund för sitt preparat, eller om
33141: att de personer, speciellt barn, som Ii- läkemedelsprisnämnden i sitt beslut avslår ansö-
33142: der av olika sjukdomar jämställs med kan t.ex. därför att det föreslagna partipriset inte
33143: andra? kan anses vara skäligt på det sätt som avses i la-
33144: gen. lnnehavaren av försäljningstillståndet har
33145: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- alltid rätt att överklaga läkemedelsprisnämndens
33146: föra följande: beslut hos högsta förvaltningsdomstolen.
33147: 1 Finland är läkemedelsersättningama en del av Enligt lagen ersätter sjukförsäkringen nödvän-
33148: den lagstadgade sjukförsäkringen. Villkoren för diga kostnader för sjukvård. Ersättning enligt
33149: läkemedelsersättningar, ersättningama och för- sjukförsäkringslagen betalas för av läkare ordi-
33150: valtningen av ersättningssystemet regleras i sjuk- nerade läkemedel samt kliniska näringspreparat
33151: försäkringslagen. Enligt 5 a § sjukförsäkringsla- och motsvarande produkter som behövs vid be-
33152: gen förstås med läkemedel som skall ersättas ett i handling av svår sjukdom, ordinerats av läkare
33153: läkemedelslagen avsett receptbelagt läkemedel och anskaffats på apotek eller sjukhus. Dessut-
33154: vars ändamål är att vid invärtes eller utvärtes om ersätts på vissa i lagen stadgade villkor sådan
33155: bruk bota eller lindra sjukdom eller sjukdoms- salvbas som ordinerats av läkare för behandling
33156: symptom och för vilket har fastställts ett skäligt av en långvarig hudsjukdom. 1 systemet med lä-
33157: partipris som kan godtas som ersättningsgrund, kemedelsersättningar inom sjukförsäkringen be-
33158: dock inte naturmedel eller homeopatiska och an- ror rätten tili ersättning eller ersättningsnivån
33159: troposofiska preparat. Med läkemedel som skall inte på läkemedelsanvändarens ålder eller in-
33160: ersättas förstås även ett sådant i beslut av veder- komst, utan i detta hänseende behandlas alla en-
33161: börande ministerium nämnt läkemedel som får ligt samma principer i systemet.
33162: säljas utan recept och för vilket ett skäligt parti- 1 det finska systemet med läkemedelsersätt-
33163: pris som kan godtas som ersättningsgrund har ningar finns tre ersättningsklasser: en grunder-
33164: fastställts. sättningsklass och två specialersättningsklasser.
33165: Ett läkemedel kan börja omfattas av ersätt- Man har strävat efter att på medicinska grunder
33166: ningssystemet endast om det för läkemedlet har gradera ersättningsklassema enligt sjukdomens
33167: fastställts ett skäligt partipris som kan godtas svårighetsgrad och nödvändigheten av läkeme-
33168: som ersättningsgrund. Partipriset fastställs av lä- delsbehandling. Enligt sjukförsäkringslagen är
33169:
33170:
33171: 4
33172: Ministems svar KK 606/2000 vp - Harry Wallin /sd
33173:
33174:
33175: grundersättningen för läkemedel 50 % av det be- en såsom specialersättningsgilla läkemedel, vil-
33176: lopp som överstiger 50 mk vid varje inköpstill- ka sålunda innebär ekonomiskt stöd ur sjukför-
33177: fålle. Specialersättningen för läkemedel är 75 % säkringssystemet för patientemas läkemedelsut-
33178: av det som överstiger 25 mk vid varje inköpstill- gifter. Avsikten är att fortsättningsvis revidera
33179: fålle, då det är fråga om ett nödvändigt läkeme- förteckningen över specialersättningsgilla läke-
33180: del som används vid behandling av svåra och medel allt efter som det finns grunder till en kom-
33181: långvariga sjukdomar, och 100% av det belopp plettering.
33182: som vid varje inköpstillfålle överstiger 25 mk då Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
33183: det är fråga om ett nödvändigt läkemedel med er- medveten om belastningen av systemet med läke-
33184: sättande eller korrigerande verkan som används medelsersättningar. Därför har ministeriet den 1
33185: vid behandlingen av svåra och långvariga sjuk- mars 2000 tilisatt en arbetsgrupp för att utreda
33186: domar. För de läkemedelskostnader som patien- systemet med läkemedelsersättningar. Arbets-
33187: ten skall betala har dessutom fastställts ett årligt gruppens uppgifter är att särskilt reda ut det nu-
33188: tak på 3 320 mk. När summan har nåtts ersätts varande ersättningssystemets funktionsduglig-
33189: den överstigande del en av patientens läkemedels- het och ändamålsenlighet med beaktande av kost-
33190: kostnader helt, ifall den överstigande delen utgör nadseffektiviteten, den nuvarande vårdpraxisen,
33191: minst 100 mk. läkemedelsbranschens intemationella utveck-
33192: 1 spörsmålet har specielit specialersättningen ling och den europeiska ersättningspraxisen. Ar-
33193: för lipidsänkande läkemedel förts fram. De sjuk- betsgruppen strävar också efter att uppskatta den
33194: domar och läkemedelssubstanser som hör tili framtida utvecklingen för läkemedelsförsörj-
33195: specialersättningsklassema bestäms alitid i en ningens del. Arbetsgruppen skall slutföra sitt ar-
33196: förordning av statsrådet. För närvarande ersätts bete senast den 31 maj 2001 och först efter det
33197: lipidsänkande läkemedel som specialersättnings- kan man bedöma de eventuelia utvecklingsbeho-
33198: gilla läkemedel (75 %) vid behandlingen av ge- ven i systemet med läkemedelsersättningar.
33199: netiska svåra rubbningar i fettmetabolismen. Därtill stöds vården av sjuka bam även med
33200: Från och med början av juli 2000 börjar den 75- många andra stöd vid sidan av läkemedelsersätt-
33201: procentiga specialersättningen gälia även läke- ningama. För att stöda hemvården av ett sjukt
33202: medel som används vid behandlingen av rubb- bam betalar Folkpensionsanstalten vårdbidrag
33203: ningar i fettmetabolismen då dessa hänför sig tili enligt lagen och förordningen om vårdbidrag för
33204: kroniska kranskärlssjukdomar. För att få speci- bam, ifall bamets sjukdom och behandlingen av
33205: alersättning för sina mediciner måste patienten den förorsakar en särskild ekonomisk eller annan
33206: påvisa sjukdomen och behovet av läkemedelsbe- belastning för familjen. Vårdbidrag för bam är en
33207: handling med ett läkarutlåtande. förmån som betalas en1igt tre olika nivåer. En1igt
33208: Systemet med läkemedelsersättningar i enlig- socialvårds1agen är det möjligt att få stöd för när-
33209: het med sjukförsäkringslagen reviderades senast ståendevård för att ordna vården av ett sjukt bam.
33210: i början av 1998. Ändringama grundade sig på ett Stödet är avsett för tryggande av vård av och an-
33211: betänkande av arbetsgruppen för läkemedels- nan omsorg om åldringar, handikappade eller
33212: kostnader (SHM 1997:11), som social- och häl- sjuka i hemmet och det är beroende av prövning.
33213: sovårdsministeriet hade tillsatt, och gälide i hu- Dessutom har bamets föräldrar rätt att få ersätt-
33214: vudsak faststäliandet av ett läkemedels partipris. ning av Folkpensionsanstalten för kortvarigt in-
33215: Avsikten med revideringen var att ökningen av komstbortfall som beror på deltagande i sjukvård
33216: läkemedelskostnadema inom sjukförsäkringen eller rehabilitering på grund av bamets sjukdom
33217: skulie hålias tilihaka så att man samtidigt säker- eller skada. Ersättningen betalas som special-
33218: stälier de försäkrades möjligheter att få de medi- vårdspenning enligt sjukförsäkringslagen och
33219: ciner som de behöver tili ett skäligt pris. Genom liksom sjukdagpenningen fastställs dess belopp
33220: statsrådets förordning av den 13 april 2000 har på basis av den sökandes arbetsinkomster.
33221: nya läkemedel börjat omfattas av sjukförsäkring-
33222:
33223:
33224: 5
33225: KK 606/2000 vp - Harry Wallin /sd Ministerns svar
33226:
33227:
33228:
33229: Helsingfors den 10 juli 2000
33230:
33231: Sosial- och hälsovårdsministerns ställföreträdare
33232: minister Osmo Soininvaara
33233:
33234:
33235:
33236:
33237: 6
33238: KK 607/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
33239:
33240:
33241:
33242:
33243: KIRJALLINEN KYSYMYS 607/2000 vp
33244:
33245: Esikoululaisten kuljetuskustannukset
33246:
33247:
33248:
33249:
33250: Eduskunnan puhemiehelle
33251:
33252: Hallituksen valitsema linja ei mahdollista esi- 4 000 markasta jopa 12 000 markkaan etäisyy-
33253: koululaisten koulukuljetuksiin valtionosuutta. destä ja kuljetustavasta (taksi tai vanhempienjär-
33254: Tämän seurauksena perheet joutuvat eriarvoi- jestämä yhteiskuljetus) riippuen. Linja-autokul-
33255: seen asemaan asuinpaikan mukaan esikoululais- jetus on poissuljettu mahdollisuus syrjäisen si-
33256: ten kuljetuskustannusten korvaamisen riippues- jainnin ja esikoululaisten iän vuoksi. Vastaavan-
33257: sa kunnan päätöksestä. Mikäli kunta päättää olla laisessa tilanteessa ovat lukuisat kunnat ja van-
33258: kustantamatta kuljetusta, perheille aiheutuu mer- hemmat maassamme.
33259: kittäviä lisäkustannuksia. Nykyinen tilanne on
33260: ristiriidassa valtion asettaman velvoitteen kans- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33261: sa esiopetuksen järjestämisestä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33262: Esimerkiksi eräässä pohjoispohjalaisessa kun- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33263: nassa 40 esikoululaisen kuljetuskustannukset oli- vaksiseuraavan kysymyksen:
33264: sivat merkinneet 100 000-150 000 markan ku-
33265: luja kunnalle. Kunta teki päätöksen olla kustanta- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
33266: matta matkoja. Kunnan keräämien tietojen mu- tyä, jotta kunnat ovat oikeutettuja saa-
33267: kaan vanhemmille aiheutuu vuotuisia kuluja maan valtionosuuden myös esikoululais-
33268: ten kuljetuskustannuksista?
33269:
33270:
33271: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
33272:
33273: Kyösti Karjula /kesk
33274:
33275:
33276:
33277:
33278: Versio 2.0
33279: KK 607/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk Ministerin vastaus
33280:
33281:
33282:
33283:
33284: Eduskunnan puhemiehelle
33285:
33286: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kaan eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän
33287: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- toimenpiteisiin säädösmuutosten tekemiseksi
33288: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen niin, että perusopetuslain mukaiseen esiopetuk-
33289: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan seen osallistuvat oppilaat saatetaan koulumatka-
33290: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK edun piiriin 1.8.2001 lukien.
33291: 607/2000 vp: Esiopetukseen osallistuvien oppilaiden mat-
33292: kaetua koskevien säännösten valmistelu on käyn-
33293: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- nissä opetusministeriössä. Tarkoituksena on an-
33294: tyä, jotta kunnat ovat oikeutettuja saa- taa eduskunnalle syysistuntokauden alussa val-
33295: maan valtionosuuden myös esikoululais- tion vuoden 2001 talousarvioesitykseen liittyen
33296: ten kuljetuskustannuksista? hallituksen esitys esiopetukseen osallistuvien op-
33297: pilaiden matkaetua koskeviksi säännöksiksi.
33298: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
33299:
33300: Hyväksyessään 7.12.1999 esiopetusta koskevat
33301: lait eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mu-
33302:
33303:
33304:
33305: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
33306:
33307: Opetusministeri Maija Rask
33308:
33309:
33310:
33311:
33312: 2
33313: Ministems svar KK 607/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk
33314:
33315:
33316:
33317:
33318: Tili riksdagens talman
33319:
33320: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger uttalande, enligt vilket riksdagen förutsätter att
33321: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- regeringen vidtar åtgärder för att åstadkomma
33322: rådet översänt följande av riksdagsledamot författningsändringar så att de elever som deltar i
33323: Kyösti Karjula /cent undertecknade skriftliga förskoleundervisning enligt lagen om grundläg-
33324: spörsmål SS 607/2000 rd: gande utbildning, omfattas av stödet för skolre-
33325: sor från den 1 augusti 2001.
33326: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så Beredningen av lagstiftning som gäller rese-
33327: att kommunerna får rätt tili statsandel förmåner för elever som deltar i förskoleunder-
33328: även för förskoleelevernas transport- visningen pågår vid undervisningsministeriet.
33329: kostnader? A vsikten är att tili riksdagen i samband med bud-
33330: getpropositionen för 2001 i början av höstsessio-
33331: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nen avlåta en regeringsproposition med förslag
33332: föra följande: tili lagstiftning om reseförmåner för elever som
33333: När riksdagen den 7 december 1999 antog lagar- deltar i förskoleundervisningen.
33334: na om förskoleundervisningen godkände den ett
33335:
33336:
33337:
33338: Helsingforsden 12 juli 2000
33339:
33340: Undervisningsminister Maija Rask
33341:
33342:
33343:
33344:
33345: 3
33346: KK 608/2000 vp - Merikukka Forsius /vihr
33347:
33348:
33349:
33350:
33351: KIRJALLINEN KYSYMYS 608/2000 vp
33352:
33353: Siviilipalvelusta suorittavien lykkäysperustei-
33354: den yhdenvertaisuus verrattuna asevelvolli-
33355: suuslain mukaista palvelua suorittavien lyk-
33356: käysperusteisiin
33357:
33358:
33359:
33360:
33361: Eduskunnan puhemiehelle
33362:
33363: Siviilipalvelua suorittaville henkilöille myönne- mat kasaantuvat suuremmiksi kuin asevelvolli-
33364: tään lykkäystä samoin perustein kuin asevelvolli- suuslain mukaista palvelua suorittavan varusmie-
33365: suuslain mukaista palvelusta suorittaville. Lyk- hen, joka palvelee esimerkiksi kuusi kuukautta.
33366: käysperusteena voivat olla opinnot sekä taloudel- Siksi siviilipalvelusta suorittavien taloudellisiin
33367: liset tai muut erityiset henkilökohtaiset syyt, tai muihin henkilökohtaisiin syihin perustuvat
33368: kuten perhesyyt lykkäysanomukset tulisi käsitellä erityisen harki-
33369: Siviilipalveluskeskukselta sekä pääesikunnal- ten ja ottaa lykkäystä hakeneen henkilön elä-
33370: ta saatujen tilastojen valossa on viitteitä siitä, että mäntilanne, kuten perhetilanne, kokonaisuudes-
33371: siviilipalvelusta suorittavien lykkäysanomuk- saan huomioon.
33372: siin suhtauduttaisiin kielteisemmin kuin asevel-
33373: vollisuuslain mukaista palvelua suorittavien lyk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33374: käysanomuksiin. Vuoden 1998 pääesikunnalta jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33375: saadun tilaston mukaan normaalia asevelvolli- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33376: suutta suorittavien lykkäysanomuksista annettiin vaksi seuraavan kysymyksen:
33377: 87 o/o:ssa myönteinen päätös, kun vastaava luku
33378: siviilipalvelusta suorittavilla on likimain 80 %. Kohdellaanko taloudellisten syiden pe-
33379: Taloudellisten ja muiden henkilökohtaisten rusteella tapahtuvien lykkäysten myön-
33380: syiden perusteella myönnettäviin lykkäyksiin tu- tämisessä siviilipalvelusta suorittavia
33381: lee kiinnittää erityistä huomiota ja selventää niis- henkilöitä yhdenvertaisesti asevelvolli-
33382: tä annettua ohjeistusta. Siviilipalveluskeskuksel- suuslain mukaista palvelusta suorilla-
33383: ta saatujen tietojen mukaan on olemassa tiettyjä vien henkilöiden kanssa ja
33384: yksittäistapauksia, joissa lykkäystä ei ole myön-
33385: netty, vaikka lykkäyksen hakijan kohdalla perus- aiotaanko mahdollisesti taloudellisista
33386: teet taloudellisista sekä muista henkilökohtaisis- tai muista henkilökohtaisista syistä
33387: ta syistä täyttyvät. Yli vuoden mittaista siviilipal- myönnettävien lykkäysten perusteita
33388: velusta suorittavan henkilön taloudelliset ongel- muuttaa nykyistä yksityiskohtaisemmik-
33389: si?
33390:
33391:
33392: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
33393:
33394: Merikukka Forsius /vihr
33395: Versio 2.0
33396: KK 608/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr Ministerin vastaus
33397:
33398:
33399:
33400:
33401: Eduskunnan puhemiehelle
33402:
33403: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa peelliseksi. Asevelvollisuuslain soveltamisesta
33404: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- annetun asetuksen 34 §:n mukaan lykkäyksen va-
33405: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rusmiespalveluksen suorittamisesta myöntää ha-
33406: vastattavaksi kansanedustaja Merikukka For- kemuksesta kutsuntatilaisuudessa kutsuntaiauta-
33407: siuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- kunta ja muulloin sotilasläänin esikunta.
33408: sen KK 608/2000 vp: Asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain lyk-
33409: käysperusteet ovat siis samansisältöiset. Esite-
33410: Kohdellaonko taloudellisten syiden pe- tyn kysymyksen mukaan esimerkiksi vuonna
33411: rusteella tapahtuvien lykkäysten myön- 1998 varusmiespalvelusta suorittavien lykkäys-
33412: tämisessä siviilipalvelusta suorittavia hakemuksista hyväksyttiin 87 prosenttia ja sivii-
33413: henkilöitä yhdenvertaisesti asevelvolli- lipalvelusta suorittavien lykkäyshakemuksista
33414: suuslain mukaista palvelusta suorilla- noin 80 prosenttia. Hyväksyruisprosentit ovat
33415: vien henkilöiden kanssa ja niin lähellä toisiaan, ettei niiden perusteella voi-
33416: da päätyä siihen käsitykseen, että siviilipalvelus-
33417: aiotaanko mahdollisesti taloudellisista ta suorittavien lykkäysanomuksiin suhtauduttai-
33418: tai muista henkilökohtaisista syistä siin kielteisemmin kuin asevelvollisuuslain mu-
33419: myönnettävien lykkäysten perusteita kaista palvelusta suorittavien lykkäysanomuk-
33420: muuttaa nykyistä yksityiskohtaisemmik- siin. Lisäksi on huomattava, että lykkäysano-
33421: si? muksista valtaosa hyväksytään. Lykkäyssään-
33422: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen nökset ovat luonteeltaan poikkeussäännöksiä
33423: seuraavaa: eikä tavoitteena edes tarvitse olla, että kaikkiin
33424: lykkäyshakemuksiin pitäisi saada myönteinen
33425: Siviilipalveluslain 12 §:n mukaan siviilipalve- päätös.
33426: luskeskus voi antaa siviilipalveluksen suoritta- Nykyisen sääntelyn mukaan lykkäystä voi-
33427: misesta lykkäystä enintään kolmeksi vuodeksi daan myöntää laissa erikseen mainittujen syiden
33428: kerrallaan, jos lykkäys on katsottava erittäin tar- lisäksi erityisten henkilökohtaisten syiden perus-
33429: peelliseksi ammattiin valmistautumisen, opinto- teella, mikä mahdollistaa henkilön elämäntilan-
33430: jen harjoittamisen, taloudellisten olojen järjestä- teen huomioon ottamisen. Se, täyttyvätkö lyk-
33431: misen tai niihin verrattavan muun erityisen hen- käyksen edellytykset kussakin yksittäistapauk-
33432: kilökohtaisen syyn vuoksi. sessa, jää lykkäyspäätöksen tekijän harkittavak-
33433: Asevelvollisuuslain 14 §:n mukaan lykkäystä si. Lykkäyspäätöksistä on lisäksi valitusoikeus.
33434: vakinaisen palveluksen suorittamisesta myönne- Siviilipalveluslaissa on työministeriön käsi-
33435: tään rauhan aikana siinä järjestyksessä kuin ase- tyksen mukaan riittävän yksityiskohtaisesti mää-
33436: tuksella tarkemmin säädetään, enintään kolmek- ritelty perusteet, joiden nojalla lykkäyksen
33437: si vuodeksi kerrallaan asevelvolliselle, jolle lyk- myöntäminen on mahdollista, eikä tarvetta yksi-
33438: käys ammattiin valmistautumisen, opintojen har- tyiskohtaisempaan sääntelyyn tai ohjeistukseen
33439: joittamisen, taloudellisten olojen järjestämisen ole. Myöskään armeijan puolella ei ole annettu
33440: taikka niihin verrattavan muun erityisen henkilö- mitään säännöksiä tai ohjeita asevelvollisuuslain
33441: kohtaisen syyn vuoksi on katsottava erittäin tar- vastaavan säännöksen soveltamisesta.
33442:
33443:
33444: 2
33445: Ministerin vastaus KK 608/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr
33446:
33447:
33448: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2000
33449:
33450: Työministeri Tarja Filatov
33451:
33452:
33453:
33454:
33455: 3
33456: KK 608/2000 vp - Merikukka Forsius /vihr Ministems svar
33457:
33458:
33459:
33460:
33461: Tili riksdagens talman
33462:
33463: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger skov med inträde i tjänst på ansökan vid uppbå-
33464: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- det av uppbådsnämnden och annars av staben för
33465: rådet översänt följande av riksdagsledamot militärlänet."
33466: Merikukka Forsius /gröna undertecknade skriftli- Uppskovsgrundema i vämpliktslagen och ci-
33467: ga spörsmål SS 608/2000 rd: viltjänstlagen är således likalydande. Enligt det
33468: framförda spörsmålet godkändes t.ex. år
33469: Behandlas personer som fullgör civil- 1998 87 procent av de vämpliktigas uppskovs-
33470: tjänst då det gäller beviljandet av upp- ansökningar, medan ca 80 procent av civiltjänst-
33471: skov på basis av ekonomiska skäl jäm- göramas uppskovsansökningar godkändes. Bi-
33472: ställt med personer som fullgör tjänst i fallsprocentema ligger så nära varandra att man
33473: enlighet med värnpliktslagen och på basis av dem inte kan dra slutsatsen att man
33474: skulle förhålla sig negativare tili civiltjänstgörar-
33475: ämnar man eventuellt ändra grunderna nas uppskovsansökningar än tili de vämpliktigas
33476: för uppskov beviljade av ekonomiska el- uppskovsansökningar. Därtill bör man beakta att
33477: ler andra personliga skäl så att de blir största delen av uppskovsansökningama god-
33478: mera detaljerade? känns. Uppskovsbestämmelsema är tili sin natur
33479: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- undantagsbestämmelser och målet behöver inte
33480: föra följande: ens vara att man borde få ett positivt beslut i alla
33481: uppskovsansökningar.
33482: Enligt 12 § civiltjänstlagen "kan civiltjänstcen- Enligt den nuvarande regleringen kan upp-
33483: tralen bevilja uppskov med fullgörandet av civil- skov beviljas av i lagen skilt nämnda skäl, men
33484: tjänst för högst tre år i sänder, om uppskovet också på grund av särskilda personliga skäl, vil-
33485: skall anses vara synnerligen behövligt på grund ket gör det möjligt att beakta personens livs-
33486: av utbildning för yrke, bedrivande av studier el- situation. Huruvida förutsättningama för upp-
33487: ler ordnande av ekonomiska förhållanden eller av skov tilifredsställs i varje enskilt fall kvarstår att
33488: andra jämförbara särskilda personliga skäl." bedömas av den som fattat uppskovsbeslutet. Då
33489: Enligt 14 § vämpliktslagen "medgives upp- det gäller uppskovsbeslut finns dessutom be-
33490: skov med fullgörandet av aktiv tjänst i fredstid, i svärsrätt.
33491: den ordning som närmare bestämmes genom för- Enligt arbetsministeriets uppfattning fastslår
33492: ordning, för högst tre år i sänder åt vämpliktig, civiltjänstlagen tillräckligt detaljerat de grunder
33493: för viiken uppskov bör anses synnerligen behöv- med stöd av vilka det är möjligt att bevilja upp-
33494: ligt för utbildning för yrke, bedrivande av studier skov, och det finns inget behov av någon mera
33495: eller ordnande av sina ekonomiska förhållanden detaljerad reglering eller några mera detaljerade
33496: eller ock av därmed jämförligt annat särskilt per- anvisningar. Inte heller från armens sida har det
33497: sonligt skäl." Enligt 34 § förordningen angående getts några bestämmelser eller anvisningar om
33498: tillämpning av vämpliktslagen "beviljas upp- tillämpningen av motsvarande bestämmelse.
33499:
33500:
33501:
33502: Helsingfors den 4 juli 2000
33503:
33504: Arbetsminister Tarja Filatov
33505: 4
33506: KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
33507:
33508:
33509:
33510:
33511: KIRJALLINEN KYSYMYS 609/2000 vp
33512:
33513: Öljyntorjuntavalmiuden parantaminen itäisel-
33514: lä Suomenlahdella
33515:
33516:
33517:
33518:
33519: Eduskunnan puhemiehelle
33520:
33521: Helsingin itäpuolisen Suomenlahden öljyntor- minkertaiseksi vuoteen 2010-2015 mennessä.
33522: juntavalmiuden suurimpana puutteena on tehok- Myös muu meriliikenne on lisääntymässä tava-
33523: kaan, myös jääolosuhteissa toimivan öljyntorjun- rasatamien kasvattaessa kapasiteettiaan. Ust Lu-
33524: ta- ja monikäyttöaluksen puuttuminen. gaan rakennetaan parhaillaan suursatamaa.
33525: Suomenlahden ja Itämeren läpi suuntautuvat Yksikin laajamittainen öljyonnettomuus itäi-
33526: kemikaali- ja öljytoimitukset ovat kasvussa. Jo sellä Suomenlahdella vaikuttaa kohtalokkaasti ja
33527: edellisen viisivuotiskauden aikana Suomenlah- pysyvästi ympäröivään luontoon.
33528: den meriliikenne lähes kaksinkertaistui. Primors-
33529: kiin (Koivisto) rakennettava öljysatama lisää Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33530: huomattavasti kemikaali- ja öljytoimituksia Itä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
33531: meren ja erityisesti Suomenlahden kautta. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
33532: Öljytoimitukset Batareynayan lahden poiju- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
33533: lastauspaikan kautta alkavat suunnitelmien mu-
33534: kaanjo tänä vuonna. Viron Muugan satama on li- Aikooko hallitus parantaa itäisen Suo-
33535: sännyt öljyn vientiä. Öljytuotteiden kuljetusten menlahden puutteellista öljyntorjunta-
33536: määrä Suomenlahdella saattaa kasvaa jopa kol- valmiutta hankkimalla modernin öljyn-
33537: torjunta/monikäyttöaluksen?
33538:
33539:
33540: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
33541:
33542: Pentti Tiusanen /vas Kalervo Kummola /kok
33543: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Rakel Hiltunen /sd
33544: Tarja Kautto /sd Kari Kärkkäinen /skl
33545: Hanna Markkula-Kivisilta /kok Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
33546: Christina Gestrin /r Pia Viitanen /sd
33547: Säde Tahvanainen /sd Jari Leppä /kesk
33548: Susanna Huovinen /sd Hannu Takkula /kesk
33549: Pekka Vilkuna /kesk Esko Kurvinen /kok
33550: Riitta Korhonen /kok
33551:
33552:
33553:
33554:
33555: Versio 2.0
33556: KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. Ministerin vastaus
33557:
33558:
33559:
33560:
33561: Eduskunnan puhemiehelle
33562:
33563: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa jän merikuljetukset sekä poikittaisliikenne Suo-
33564: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- men ja Viron välillä ovat kasvaneet ja voivat
33565: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen edelleen kasvaa voimakkaasti. Öljysatamien li-
33566: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas säksi suunnitteilla on useita uusia tavarasatamia
33567: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tai vanhojen satamien kehittämishankkeita, jois-
33568: 609/2000 vp: ta suurin on jo rakenteilla oleva Ust Lugan sata-
33569: mahanke Suomenlahden etelärannalla. Merilii-
33570: Aikooko hallitus parantaa itäisen Suo- kenteen lisääntymistä vastaavaan onnettomuus-
33571: menlahden puutteellista öljyntorjunta- riskin kasvuun viittaavat vuoden sisällä Suomen-
33572: valmiutta hankkimalla modernin öljyn- lahdella tapahtuneet kolme öljysäiliöalusonnet-
33573: tor:Junta/monikäyttöaluksen? tomuutta sekä muun muassa Pietarissa tapahtu-
33574: neet muut laivaonnettomuudet
33575: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Venäjän öljyntorjuntavalmius Suomenlahdel-
33576: seuraavaa: la on äskettäin parantunut, mikä johtuu yhden
33577: Olen 3 päivänä toukokuuta 2000 vastannut sa- avomeriolosuhteisiin soveltuvan pelastusaluk-
33578: maa asia-aluetta koskeneeseen kansanedustaja sen palaamisesta Pietariin. Edes Suomen, Venä-
33579: Antero Kekkosen kirjalliseen kysymykseen KK jän ja Viron yhteinen öljyntorjuntakyky ei kui-
33580: 352/2000 vp siitä, miten Suomessa on varaudut- tenkaan ole riittävä ajatellen suurilla säiliöaluk-
33581: tu Primorskin (Koivisto) öljysataman muodosta- silla tapahtuvien öljykuljetusten aiheuttamaa öl-
33582: maan aiempaa olennaisesti suurempaan öljyva- jyvahingon vaaraa. Koiviston (Primorskin) sata-
33583: hinkojen riskiin. Vastauksessani totesin muun man oma öljyntorjuntavalmius on venäläisiltä vi-
33584: muassa, että suurimpana ongelmana itäisen Suo- ranomaisilta ja asiantuntijoilta saatujen tietojen
33585: menlahden öljyntorjuntavalmiudessa Suomessa mukaan tarkoitus mitoittaa vastaamaan lähinnä
33586: on tehokkaan, myös jääolosuhteissa toimimaan vain terminaalivahinkoja, ja torjuntavalmiuden
33587: pystyvän öljyntorjunta/monikäyttöaluksen puut- kehittämisen väylillä ja avomerellä katsotaan
33588: tuminen. kuuluvan valtion viranomaisille. Itäisen Suo-
33589: Suomenlahden öljykuljetukset ovat todellakin menlahden öljyntorjuntavalmiuden parantami-
33590: lähes kaksinkertaistuneet 1990-luvun jälkimmäi- seksi alueella Suomen ympäristöministeriö ra-
33591: sellä puoliskolla, mikä johtuu lähinnä öljytuottei- hoitti 1990-luvun alussa merkittävästi venäläis-
33592: den viennin oleellisesta lisääntymisestä Tallin- ten viranomaisten öljyntorjuntakaluston hankin-
33593: nan Muugan satamasta. Julkisuudessa esitettyjen toja Pietarin alueella. Suomi on ilmaissut eri yh-
33594: tietojen mukaan Venäjän Suomenlahden satama- teyksissä olevansa valmis avustamaan öljyntor-
33595: hankkeista Batareynajan lahden öljyterminaali juntakaluston hankintoja mutta ongelmana on ol-
33596: aloittaisi toimintansa vuoden 2000 lopulla ja lut venäläisten viranomaisorganisaation oman ra-
33597: Koiviston öljysatama vuoden 2001 lopulla. hoitusosuuden saaminen. Myös yhteisrahoitus-
33598: Nämä hankkeet ja eräät muut pienemmät hank- hankkeet Tanskan ympäristöhallituksen kanssa
33599: keet lisäisivät öljykuljetuksia edelleen huomatta- saattaisivat tulla kyseeseen. Vastaavia yhteis-
33600: vasti. Samanaikaisesti myös muut Viron ja Venä- hankkeita on toteutettu Liettuassa ja Latviassa.
33601:
33602:
33603: 2
33604: Ministerin vastaus KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
33605:
33606:
33607: Suomen ympäristöviranomaiset ovat myös äs- sesta öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan.
33608: kettäin toimittaneet Venäjän Suomenlahden öl- Vuoden 2000 talousarvion momentilla 26.90. 70
33609: jyntorjunnasta vastaavalle viranomaiselle Pieta- Rajavartiolaitokselle on myönnetty tilausvaltuus
33610: rin meripelastus/öljyntorjuntakeskukseen myös kahteen vartiolaivaan varusteineen, joiden han-
33611: Primorskin alueen sisältävän öljyn kulkeutumi- kintahinta Rajavartiolaitoksen osalta on enintään
33612: sen ennustemallin, jonka avulla mahdollisissa 94 000 000 markkaa. Tehtyjen selvitysten mu-
33613: onnettomuustilanteissa voidaan torjuntatoimen- kaan näihin kahteen samanlaiseen alukseen ei ole
33614: piteet suunnata oikeille alueille. Suomen ja Ve- asennettavissa riittävää öljyntorjuntavarustusta,
33615: näjän välisiä öljyntorjuntaharjoituksia on järjes- kuten sisäänrakennettua öljynkeräysjärjestelmää
33616: tetty säännönmukaisesti itäisellä Suomenlahdel- ja kerätyn öljyn säiliöitä, muuttamatta oleellises-
33617: la, jotta maiden öljyntorjunnan vastuuviran- ti aluksen päämittoja ja konetehoa. Alusten tyy-
33618: omaisten yhteistoiminta mahdollisissa vahinkoti- pin ja rakenteen näin merkittävä muuttaminen ei
33619: lanteissa olisi onnistunutta. Itämeren suojeluko- Rajavartiolaitoksen ilmoituksen mukaan ole
33620: mission HELCOM:n seuraava öljyntorjuntahar- mahdollista eduskunnan Rajavartiolaitokselle
33621: joitus pidetään Venäjän isännöimänä elokuussa myöntämien määrärahojen puitteissa, vaikka ym-
33622: 2000 Suomenlahden itäpäässä samoista syistä. päristövahinkojen torjuntaan varustamisesta ai-
33623: Öljykuljetusten ja muun meriliikenteen jo ta- heutuvat kustannukset voitaisiin rahoittaa Raja-
33624: pahtunut kasvu Suomenlahdella ja näköpiirissä vartiolaitoksen määrärahojen lisäksi ympäristö-
33625: oleva huomattava lisäkasvu korostavat tarvetta hallinnon määrärahoilla ja valtion talousarvion
33626: saada itäiselle Suomenlahdelle sijoitettava öljyn- ulkopuolisesta öljysuojarahastosta saatavalla
33627: torjunta/monitoimialus, jossa olisi myös riittävä korvauksella. Rajavartiolaitoksen esikunnan
33628: hätähinauskapasiteetti ja aluspalojen sammutus- kanssa on tarkoitus jatkaa neuvotteluja, joiden
33629: kyky. Parannusta tarvittaisiin myös merellisten tavoitteena on sopia öljyvahinkojen torjuntaan
33630: kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuteen ja jää- Suomenlahdella hyvin palvelevan monitoimi-
33631: olosuhteissa tapahtuvaan öljyntorjuntaan. aluksen hankinnasta jonkun myöhemmän alus-
33632: Sisäasianministeriön "Valtion merellisten vi- hankkeen yhteydessä. Suomenlahdelle tuleva ul-
33633: ranomaistoimintojen edelleen kehittäminen ja or- kovartioalusalus kannattaa kuitenkin varustaa öl-
33634: ganisaatioiden keventäminen" -työryhmän mie- jyntorjuntaa varten siinä määrin kuin se on tar-
33635: tinnössä vuodelta 1994 (SM 28.2.1994) ehdotet- koituksenmukaista ja mahdollista aluksen nykyi-
33636: tiin hankittavaksi aikaisempaa enemmän usean sen konseptin puitteissa eli lähinnä meripuomeil-
33637: viranomaisen tarpeet täyttäviä monitoimialuk- la ja siirrettävillä pumpuilla.
33638: sia. Itäiselle Suomenlahdelle sijoitettavaa yhteis- Huomattava osa torjuntavalmiudessa olevista
33639: hanketta ei ole valitettavasti vielä pystytty toteut- puutteista voitaisiin poistaa myös mahdollisen
33640: tamaan. Ympäristöviranomaiset ovat käyneet uuden monitoimijäänmurtajan hankkimisen yh-
33641: neuvotteluja merellisten viranomaisten ja myös teydessä. Öljyvahinkojen torjuntaan mukaan lu-
33642: yksityisten, alueella operoivien yritysten kanssa kien jääolosuhteissa tapahtuvaan öljyn keräämi-
33643: sopivan monitoimialuksen hankinnasta tai ole- seen kykenevän jäänmurtajan rakentamisesta ja
33644: massa olevan aluksen muutostyöstä. Neuvottelu- varustamisesta on tehty teknisiä selvityksiä ym-
33645: ja on käyty useammasta aluskonseptista, mutta päristöhallinnon ja merenkulkulaitoksen yhteis-
33646: päätöksiä alusten hankinnasta tai rahoittamisesta työnä.
33647: ei ole vielä olemassa. Ympäristövahinkojen tor- Onnettomuuden sattuessa Koiviston (Primors-
33648: junnan tarpeella ei yksinään voida perustella kin) tulevassa satamassa tai sieltä lähtevällä väy-
33649: useita kymmeniä miljoonia markkoja maksavan lällä Suomen aluevedet ja saaristo ovat uhattuna.
33650: erikoisaluksen hankkimista. Suomen viranomaiset ovat pyrkineet paranta-
33651: Suomen ympäristökeskus on neuvotellut Raja- maan Suomen omaa öljyntorjuntavalmiutta tällä
33652: vartiolaitoksen esikunnan kanssa seuraavan Suo- alueella. Suomenlahdella partioivan Rajavartio-
33653: menlahdelle sijoitettavan vartiolaivan varustami- laitoksen ulkovartiolaiva Merikarhun öljyntor-
33654:
33655:
33656: 3
33657: KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. Ministerin vastaus
33658:
33659:
33660: juntalaitteisto uusitaan kuluvan kesän aikana mm. eri onnettomuusskenaarioiden tutkiminen
33661: vastaamaan paremmin nykyisiä vaatimuksia. Koivistoon (Primorskiin) johtavalla väylällä ja
33662: Kotkassa sijaitsevan valtion öljyntorjuntava- Suomenlahdella sekä sen selvittäminen, mitä
33663: raston meripuomimäärää on lisätty vuonna 1999, mahdolliset onnettomuudet vaikuttavat Suomen-
33664: ja nyt varastossa on 1 000 m järeää avomeripuo- lahden luontoon, voimalaitosten vedenottoon ja
33665: mia, jolloin tämä Kotkan puomierä on suurin yk- muuhun toimintaan. Ympäristöministeriö pyrkii
33666: sittäiseen valtion öljyntorjuntavarastoon varas- edelleen siihen, että hanketta koskevat ympäris-
33667: toitu meripuomierä. Ympäristöviranomaisten ja tövaikutusselvitykset ja -arvioinnit sekä torjunta-
33668: merivoimien kesken on sovittu, että merivoi- valmiussuunnitelmat saataisiin myös Suomen vi-
33669: mien Kotkaan sijoitettu Kala-lautta on käytettä- ranomaisten ja asiantuntijoiden arvioitavaksi ja
33670: vissä ko. puomierän käsittelyaluksena. Valtion kommentoitavaksi hankkeiden muun rajojen yli
33671: talousarvion ulkopuolisen öljysuojarahaston ra- ulottuvien ympäristövaikutusten arviointia ja
33672: hoituksella Kotkan kaupunki on viime vuosina teollisuusonnettomuuksien rajan ylittäviä vaiku-
33673: pystynyt hankkimaan uudenaikaisen itsenäisesti tuksia koskevien YK:n Euroopan talouskomis-
33674: öljyä keräävän 15 metrin öljyntorjuntaveneen sion ECE:n yleissopimusten periaatteiden mu-
33675: sekä muuta modernia öljyntorjuntakalustoa. kaisesti.
33676: Suomen ympäristöhallinto on saanut suhteelli- Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristö-
33677: sen tyydyttävästi yleisiä tietoja Venäjän satama- keskus jatkavat neuvotteluja muiden merellisten
33678: hankkeiden edistymisestä. Hankkeiden ympäris- viranomaisten kanssa, jotta tulevissa valtion
33679: tövaikutusten arviointiin ja torjuntavalmiussuun- alushankinnoissa voitaisiin ottaa huomioon myös
33680: nitteluun on pyritty antamaan myös suomalais- öljyvahinkojen torjuntavalmiuden perustellut
33681: ten asiantuntijoiden panosta. Hankkeen ympäris- tarpeet.
33682: tövaikutusten arviointimenettelyyn on kuulunut
33683:
33684:
33685: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2000
33686:
33687: Ympäristöministeri Satu Hassi
33688:
33689:
33690:
33691:
33692: 4
33693: Ministems svar KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
33694:
33695:
33696:
33697:
33698: Tili riksdagens talman
33699:
33700: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger hamnar planeras ett flertal nya godshamnar.
33701: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- Dessutom utvecklas gamla hamnar. Ust Luga
33702: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- hamnprojektet söder om Finska viken är det
33703: ti Tiusanen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga största projektet som pågår för närvarande. De tre
33704: spörsmål SS 609/2000 rd: oljefartygsolyckor som inträffade inom ett år i
33705: Finska viken samt andra fartygsolyckor bl.a. i S:t
33706: Amnar regeringen förbättra den brist- Petersburg pekar på att sjötrafiken har ökat, och
33707: fälliga oljebekämpningsberedskapen i olycksrisken har vuxit på motsvarande sätt.
33708: Östra Finska viken genom att skaffa ett Rysslands oljebekämpningsberedskap i Fin-
33709: modernt oljebekämpnings-/kombina- ska viken har nyligen förbättrats p.g.a. att ett
33710: tionsfartyg? räddningsfartyg, som är lämpligt för öppna vat-
33711: tenområden, har återvänt till S:t Petersburg. Fin-
33712: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- lands, Rysslands och Estlands gemensamma olje-
33713: föra följande: bekämpningskapacitet är emellertid otillräcklig
33714: Den 3 maj 2000 svarade jag på riksdagsledamot med tanke på den fara för oljeskador som olje-
33715: Antero Kekkonens spörsmål SS 352/2000 rd som transportema i stora tankfartyg förorsakar. En-
33716: berörde samma fråga, nämligen hur man i Fin- ligt de uppgifter som man erhållit av de ryska
33717: land har förberett sig på den väsentligt större ris- myndighetema och expertema planeras oljebe-
33718: ken av oljeskador som uppstått i Primorski (Koi- kämpningsberedskapen i Koivisto (Primorski)
33719: visto) oljehamn. 1 mitt svar konstaterade jag bl.a. hamn så att den främst svarar för terminalskador.
33720: att saknaden av ett effektivt oljebekämpnings- Utvecklandet av bekämpningsberedskapen i far-
33721: /kombinationsfartyg, som kan verka även under ledema och på öppna havet ankommer däremot
33722: vinterförhållanden, är det största problemet för på de statliga myndighetema. För att förbättra ol-
33723: oljebekämpningsberedskapen i Östra Finska vi- jebekämpningsberedskapen i östra Finska viken,
33724: finansierade miljöministeriet i Finland i början
33725: ken.
33726: Oljetransportema i Finska viken har nästan av 1990-talet avsevärt de ryska myndighetemas
33727: fördubblats under senare hälften av 1990-talet, anskaffningar av oljebekämpningsredskap i om-
33728: vilket främst beror på den ökade exporten av ol- rådet av S:t Petersburg. Finland har i olika sam-
33729: jeprodukter från Muuga hamn i Tallinn. Enligt de manhang framfört sin vilja att bistå med anskaff-
33730: uppgifter som framförts i offentligheten skulle ningar av oljebekämpningsredskap, men erhål-
33731: Ryssland inleda verksamheten i oljeterminalen i landet av de ryska myndighetemas finansierings-
33732: Batareynaya viken i slutet av år 2000 och i Koi- andel har utgjort ett problem. Även gemensam-
33733: visto oljehamn i slutet av år 2001. Dessa projekt ma finansieringsprojekt med miljöförvaltningen i
33734: och vissa andra mindre projekt ökar oljetranspor- Danmark kan komma i fråga. Motsvarande ge-
33735: terna avsevärt. Samtidigt har de övriga sjötrans- mensamma projekt har förverkligats i Litauen
33736: portema mellan Estland och Ryssland samt den och Lettland.
33737: tvärsgående trafiken mellan Finland och Estland Miljömyndighetema i Finland har nyligen sänt
33738: ökat, och kan alltjämt öka kraftigt. Utöver olje- en prognosmodell på hur oljan kunde spridas i
33739:
33740:
33741: 5
33742: KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym. Ministerns svar
33743:
33744:
33745: Primorskiområdet till S:t Petersburgs sjörädd- skaffningspris uppgår till högst 94 000 000 mark.
33746: nings/oljebekämpningscentral som ansvarar för Enligt utredningar är det inte möjligt att installe-
33747: oljebekämpningen i Finska viken på den ryska si- ra tillräckliga bekämpningsförnödenheter på
33748: dan. Med hjälp av modellen kan bekämpningsåt- dessa två fartyg, så som ett inbyggt uppsamlings-
33749: gärderna riktas till de rätta ornrådena vid eventu- system för oljan och tankar för den uppsamlade
33750: ella olyckor. Finland och Ryssland har regelbun- oljan, utan att väsentligt ändra fartygens huvud-
33751: det ordnat gemensamma övningar i oljebekämp- sakliga mått och maskineffekt. Enligt gränsbe-
33752: ning i östra Finska viken för att samarbetet mel- vakningsväsendets utlåtande kan man inte för-
33753: lan de myndigheter som svarar för oljebekämp- verkliga en sådan avsevärd förändring av farty-
33754: ningen skall lyckas vid eventuella olyckor. Av gens prototyp med de anslag som riksdagen be-
33755: samma orsaker ordnas skyddskommissionen för viljat gränsbevakningsväsendet, även om kostna-
33756: Östersjön HELCOM:s följande övning i oljebe- derna för anskaffningarna kunde finansieras yt-
33757: kämpning i Östra Finska viken i augusti år 2000 terligare med anslag av miljöförvaltningen och
33758: med Ryssland som värd. med ersättningar ur oljeskyddsfonden. Det är me-
33759: Ökningen av oljetransporter och annan sjötra- ningen att förhandlingarna med gränsbevak-
33760: fik i Finska viken betonar behovet av att placera ningsväsendet skall fortgå. Målet är att göra upp
33761: ett oljebekämpningsfartyg som har en tillräcklig ett avtal om att anskaffa ett kombinationsfartyg
33762: bogseringskapacitet och förmåga att släcka brän- för bekämpning av oljeskador i Finska viken i
33763: der på fartyg i östra Finska viken. Även bekämp- samband med anskaffning av ett annat fartyg. Det
33764: ningsberedskapen för marina kemikalieskador lönar sig att förse det framtida bevakningsfarty-
33765: och den oljebekämpning som sker under isförhål- get i Finska viken med oljebekämpningsredskap,
33766: landen borde förbättras. dvs. främst med länsor och flyttbara pumpar, tili
33767: Man föreslog i arbetsgruppens betänkande den grad det är möjligt inom ramen för fartygets
33768: "Vidareutveckling av de statliga sjöfartsmyndig- nuvarande koncept.
33769: heternas verksarnhet och underlättande av orga- Man kunde eventuellt åtgärda bristerna i be-
33770: nisationerna" vid imikesministeriet från år 1994 kämpningsberedskapen genom att skaffa en ny
33771: (IM 28.2.1994) att man skulle skaffa ett flertal universalisbrytare. Miljöförvaltningen har i sam-
33772: kombinationsfartyg som samtidigt fyller beho- arbete med sjöfartsverket utfört tekniska utred-
33773: ven för flera myndigheter. Man har beklagligtvis ningar över utrustandet och byggandet av en is-
33774: inte kunnat förverkliga ett dylikt projekt i Finska brytare som utöver bekämpningen av oljeskador
33775: viken. Miljömyndigheterna har förhandlat med kan samla upp olja under isförhållanden.
33776: sjöfartsmyndigheterna och privata företag som Finlands territorialvatten och skärgård är hota-
33777: verkar i ornrådet om att anskaffa ett lämpligt de vid en olycka i Koivisto (Primorski) harnn el-
33778: kombinationsfartyg eller omarbeta det befintliga ler i den farled som leder till hamnen. De finska
33779: fartyget. Man har förhandlat om ett flertal myndigheterna har strävat efter att förbättra Fin-
33780: fartygskoncept, men ännu finns det inga beslut lands oljebekämpningsberedskap i ornrådet. 01-
33781: om anskaffning eller finansiering av fartyg. An- jebekämpningsredskapen på gränsbevakningsvä-
33782: skaffningen av ett specialfartyg som kostar flera sendets bevakningsfartyg Merikarhu, som patrul-
33783: tiotals miljoner mark kan inte enbart motiveras lerar i Finska viken, skall förnyas under denna
33784: med behovet av bekämpning av miljöskador. sommar för att bättre fylla de nuvarande kraven.
33785: Finlands miljöcentral har förhandlat med sta- Man har utökat antalet oljebommar i statens
33786: ben vid gränsbevakningsväsendet om att utrusta oljebekämpningsförråd i Kotka år 1999 och nu
33787: det följande bevakningsfartyget i Finska viken finns det 1 000 m oljebommar för öppna vatten-
33788: för bekämpning av olje- och kemikalieskador. områden i förrådet, vilket är den största mängden
33789: Gränsbevakningsväsendet har genom momentet bommar som bevaras i ett statligt oljebekämp-
33790: 26.90.70 i statsbudgeten för år 2000 beviljats be- ningsförråd. Miljömyndigheterna och marinen
33791: fogenhet att skaffa två bevakningsfartyg vars an- har kommit överens om att Kala-flotten, som är
33792:
33793:
33794: 6
33795: Ministems svar KK 609/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas ym.
33796:
33797:
33798: förlagd vid marinen i Kotka, skall hantera ifråga- ska viken, kraftverkens vattenupptagning samt
33799: varande oljebommar. Under de senaste åren har på annan verksamhet. Miljöministeriet strävar
33800: Kotka stad med finansiering av oljeskyddsfon- fortfarande efter att de finska myndighetema och
33801: den skaffat en modem 15 meters oljebekämp- expertema skulle få en möjlighet att bedöma och
33802: ningsbåt som självständigt samlar upp olja och kommentera utredningama och bedömningama
33803: andra modema oljebekämpningsredskap. av miljökonsekvensema och planema för be-
33804: Finlands miljöförvaltning har erhållit relativt kämpningsberedskapen av projektet i enlighet
33805: uttömmande uppgifter om hur hamnprojekten i med principema i ECE:s konventioner, FN:s eko-
33806: Ryssland avancerar. De finska expertema har nomiska kommission för Europa, om bedömning
33807: också strävat efter att göra en insats i bedömning- av gränsöverskridande miljökonsekvenser av
33808: en av miljökonsekvensema av projekten och i projekt och gränsöverskridande konsekvenser av
33809: planeringen av bekämpningsberedskapen. Be- industriolyckor.
33810: dömningsförfarandet av miljökonsekvensema Miljöministeriet och Finlands miljöcentral
33811: har omfattat bl.a. undersökningar av olika fortsätter förhandlingama med andra sjöfarts-
33812: olycksscenarion i farleden till Koivisto (Primor- myndigheter för att behovet av bekämpningsbe-
33813: ski) hamn och i Finska viken och utredningar av redskapen för oljeskador skall tas i beaktande i
33814: hur eventuella olyckor inverkar på naturen i Fin- statens framtida anskaffningar av fartyg.
33815:
33816:
33817:
33818: Helsingfors den 19 juli 2000
33819:
33820: Miljöminister Satu Hassi
33821:
33822:
33823:
33824:
33825: 7
33826: KK 610/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
33827:
33828:
33829:
33830:
33831: KIRJALLINEN KYSYMYS 610/2000 vp
33832:
33833: Loimaan seutukunnan ja muiden siirtymätuen
33834: alueiden sekä ns. valkoisten alueiden määrära-
33835: hojen lisääminen ja kehitysmahdollisuuksien
33836: turvaaminen
33837:
33838:
33839:
33840:
33841: Eduskunnan puhemiehelle
33842:
33843: Hallituksen päätös tavoite 2 -alueiksi jätti maa- le tulisikin lisätä, jotta alueilla toimivien yritys-
33844: seutumaisia seutukuntia ja mm. juuri Loimaan ten kehittymiskyky voitaisiin turvata ja jotta pys-
33845: seutukunnan tuen ulkopuolelle. Päätös vei Loi- tyttäisiin vastaamaan ajan kehittämishaasteisiin.
33846: maan seutukunnalta välttämättömiä teollisuuden Ratkaisevassa asemassa alueellisessa kehityk-
33847: ja palveluelinkeinojen kehittämisvälineitä. Seu- sessä on seutukunta ja sen ihmiset itse. Loimaan
33848: tukunnalla on käytössä nyt huomattavasti vähäi- seutukunnan kehittämiskeskus toimii hyvin aktii-
33849: sempi 5 b -alueiden siirtymätuki ja maaseutuoh- visesti ja seudullinen yhteistyö on hyvää. Kyse
33850: jelmat Nämä ovat tärkeitä mutta sellaisenaan on nyt kehittämisen välineistä ja niiden puuttees-
33851: riittämättömiä tilanteita, joissa monet naapuri- ta.
33852: seutukunnat ovat tukialueiden piirissä.
33853: Kansallisesti on tärkeää luoda kotimaisin kei- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
33854: noin kehittämisohjelma tavoite 2 -alueiden ulko- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
33855: puolisille ns. valkoisille alueille ja siirtymätuen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33856: alueille. Valtiovarainvaliokunnan talousarvio- vaksi seuraavan kysymyksen:
33857: mietinnössä tähän viitataankin. On havaittu, että
33858: nämä alueet, joilla voidaan käyttää vain rajalli- Mitä hallitus aikoo tehdä siirtymätuen
33859: sesti EU:n rakenneohjelma-alueiden tai kansal- alueiden ja ns. valkoisten alueiden mää-
33860: listen tukialueiden mahdollisuuksia, ovat jääneet rärahojen lisäämiseksi ja tasavertais-
33861: kehityksestä jälkeen. TE-keskusten kautta kulke- ten kehitysmahdollisuuksien turvaami-
33862: via määrärahoja ns. valkoisten alueiden yrityksil- seksi?
33863:
33864:
33865: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
33866:
33867: Olavi Ala-Nissilä /kesk
33868:
33869:
33870:
33871:
33872: Versio 2.0
33873: KK 610/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä lkesk Ministerin vastaus
33874:
33875:
33876:
33877:
33878: Eduskunnan puhemiehelle
33879:
33880: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Tukitason alhaisuudesta huolimatta siirtymä-
33881: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kauden alueilla on mahdollisuus käyttää moni-
33882: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen puolisia keinoja alueelliseen kehittämiseen. Ta-
33883: vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän voite 2 -ohjelma-alueiden lisäksi myös siirtymä-
33884: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kauden alueilla sekä ns. valkoisilla alueilla toteu-
33885: 610/2000 vp: tetaan kaudella 2000-2006 tavoite 3 -ohjelmaa
33886: ja maaseudun kehittämistä koskevaa maaseu-
33887: Mitä hallitus aikoo tehdä siirtymätuen tuohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelman rahoitus tulee
33888: alueiden ja ns. valkoisten alueiden mää- kokonaisuudessaan Euroopan sosiaalirahastosta
33889: rärahojen lisäämiseksi ja tasavertais- ja on keskimäärin 83 mk/as./v. Maaseutuohjel-
33890: ten kehitysmahdollisuuksien turvaami- man ED-rahoitus tulee Euroopan maatalousra-
33891: seksi? haston tukiosaston varoista. Maaseutuohjelman
33892: toimenpiteet ovat pääosin ns. 5b-tyyppisiä toi-.
33893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- menpiteitä eli niitä hyödyntävät erityisesti maa-
33894: ti seuraavaa: seudun kehittämishankkeisiin osallistuvat maa-
33895: Suomen tavoite 2 -alueet on valittu noudattaen seutuyrittäjät Lisäksi maaseudun paikallista
33896: Euroopan unionissa käytettäviä tilastollisia pe- omaehtoista kehittämistä toteuttavat toiminta-
33897: rusteita, joita on täydennetty kansallisilla valin- ryhmät voivat hakea rahoitusta "Leader +" -oh-
33898: takriteereillä. Näin on voitu varmistaa, että suu- jelmasta.
33899: rimmista rakenteellisista ongelmista kärsivät Siirtymäkauden tuki yhdessä tavoite 3 -ohjel-
33900: alueet pääsevät tavoite 2 -tuen piiriin. Siirtymä- masta ja maaseutuohjelmasta tulevan rahoituk-
33901: kauden tuen alueilla kehittämisen vaikeudet ovat sen kanssa tarjoavat samat omaehtoisen kehittä-
33902: varsinaisiin ohjelma-alueisiin nähden lievempiä. misen instrumentit kuin tavoite 1 ja 2 -ohjelmis-
33903: Ohjelmatuen ulkopuoliset ns. valkoiset alueet ei- sa. Siirtymäkauden alueiden kannalta on ratkai-
33904: vät kärsi kriteerien valossa niin suurista raken- sevaa, miten näitä instrumentteja voidaan hyö-
33905: teellisista ongelmista kuin em. alueet. dyntää, ja ennen kaikkea, miten niitä voidaan
33906: Siirtymäkauden alueiden väestömäärä on käyttää toisiaan täydentävästi yhteisten tavoittei-
33907: 487 000 (tavoite 2 -ohjelma-alueilla 1 558 000 den saavuttamiseksi.
33908: asukasta). Siirtymäkauden tukitaso, noin 61 Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa koroste-
33909: mk/as./v., on neljännes tavoitteen 2 tukitasosta, taan erityisesti tarvetta yhdistää maaseutuohjel-
33910: joka on noin 269 mklas./v. Siirtymäkauden tuki manja tavoite 3 -ohjelman toimenpiteet siirtymä-
33911: päättyy vuonna 2005 eli vuotta aiemmin kuin ta- kauden tuen toimenpiteisiin.
33912: voite 2 -tuki. Siirtymäkauden ED-rahoitus tulee Kokemukset edelliseltä ohjelmakaudelta
33913: yksinomaan Euroopan aluekehitysrahaston va- osoittavat, että alueellinen ja paikallinen yhteis-
33914: roista, kun taas tavoitteen 2 ED-rahoitus koostuu työ sekä eri toimijoiden yhteinen sitouminen ke-
33915: Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan so- hittämistoimintaan luovat parhaat edellytykset
33916: siaalirahaston varoista. hankkeiden onnistumiselle. Tämän vuoksi on tär-
33917: keää, että alueelliset toimijat ovat keskenään yh-
33918:
33919:
33920: 2
33921: Ministerin vastaus KK 610/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
33922:
33923:
33924: teistyössä. Maakunnan liitto, kunnat ja alueviran- neo yhteistyö on todettu keskeiseksi tekijäksi yri-
33925: omaiset, alueen yritykset sekä ns. kolmas sektori tystoiminnan kehittämisen ja sisäisen tahtotilan
33926: voivat kukin omalla panoksellaan vaikuttaa vahvistamisen kannalta.
33927: hankkeiden sisältöön, niiden valintaan ja toi- Seudullisten ja alueellisten toimijoiden väli-
33928: meenpanoon. nen yhteistyö vaikutttaa olennaisesti alueellisten
33929: Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa määritel- kehittämispanosten kokoamisessa ja suuntaami-
33930: lään Loimaan seudun kehittämistyön painopiste- sessa. Näin hallitus katsoo, että myös siirtymä-
33931: alueiksi yritystoiminnan lisääminen, seutukun- kauden alueilla on käytössään tarvittavat omaeh-
33932: nan sisäisen tahtotilan vahvistaminen, seutukun- toisen alueellisen kehittämisen instrumentit, joil-
33933: nan vetovoimaisuuden ja asukasviihtyvyyden li- la voidaan turvata tasavertaiset kehitysmahdolli-
33934: sääminen sekä osaamisen tason nosto. Alueelli- suudet.
33935:
33936:
33937: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000
33938:
33939: Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
33940:
33941:
33942:
33943:
33944: 3
33945: KK 610/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk Ministems svar
33946:
33947:
33948:
33949:
33950: Tili riksdagens talman
33951:
33952: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger medan EU-finansieringen för mål 2 utgörs av
33953: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- medel ur Europeiska regionala utvecklingsfon-
33954: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ola- den och Europeiska socialfonden.
33955: vi Ala-Nissilä /cent undertecknade skriftliga Trots att stödnivån är låg har områdena med en
33956: spörsmål SS 610/2000 rd: övergångsperiod tillgång till mångsidiga medel
33957: för den regionala utvecklingen. Förutom på om-
33958: Vad ämnar regeringen göra för att an- rådena i mål 2-programmet genomförs under pe-
33959: slagenför de områden somfår stöd un- rioden 2000-2006 mål 3-programmet och
33960: der övergångsperioden och de s.k. vita landsbygdsprogrammet för utvecklande av lands-
33961: områdena skall höjas och för att dessa bygden också på områdena med en övergångspe-
33962: områden skall ha likvärdiga utveck- riod och på de s.k. vita områdena. Finansieringen
33963: lingsmöjligheter? för mål 3-programmet kommer i sin helhet från
33964: Europeiska socialfonden och är i medeltal 83
33965: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- mk/inv./år. EU-finansieringen för landsbygds-
33966: föra följande: programmet kommer av medel från garantisek-
33967: Finlands mål 2-områden har valts utgående från tionen vid Europeiska utvecklings- och garanti-
33968: de statistiska grunder som tillämpas inom Euro- fonden för jordbruket. Åtgärderna i landsbygds-
33969: peiska unionen och de har kompletterats med na- programmet är huvudsakligen åtgärder av s.k.
33970: tionella valkriterier. På det sättet har man kunnat 5b-typ, dvs. det är främst de landsbygdsföretaga-
33971: försäkra sig om att de områden som har de störs- re som deltar i utvecklingsprojekt som drar nytta
33972: ta strukturella problemen kommer med inom ra- av dem. Dessutom kan de aktionsgrupper som på
33973: men för mål 2-stödet. lnom de områden där stöd eget initiativ försöker utveckla landsbygden på
33974: betalas under en övergångsperiod är svårigheter- det lokala planet ansöka om finansiering inom ra-
33975: na lindrigare jämfört med de egentliga program- men för "Leader +" -programmet.
33976: områdena. De s.k. vita områdena som står utan- Stödet under övergångsperioden tillsammans
33977: för programmets stöd har med avseende på krite- med de medel som kommer från mål 3-program-
33978: rierna inte så stora strukturella problem som de met och landsbygdsprogrammet erbjuder samma
33979: ovan nämnda områdena. instrument för spontant utvecklande på eget initi-
33980: Befolkningsmängden inom områdena med en ativ som den finansiering som mål 1 och 2-pro-
33981: övergångsperiod uppgår till487 000 (inom områ- grammen tillhandahåller. 1 fråga om områdena
33982: dena för mål 2-programmet 1 558 000 invånare). med en övergångsperiod är det av avgörande be-
33983: Stödnivån under övergångsperioden, ca 61 tydelse hur dessa instrument kan utnyttjas och
33984: mk/inv./år, är en fjärdedel av mål 2-program- framför allt hur de kan nyttjas så att de komplet-
33985: mets nivå som är ungefår 269 mk/inv./år. Stödet terar varandra i strävan att uppnå gemensamma
33986: under övergångsperioden upphör 2005, dvs. ett mål.
33987: år tidigare än mål 2-stödet. EU-finansieringen 1 mål 2-programmet för Södra Finland beto-
33988: under övergångsperioden kommer enbart av Eu- nas särskilt behovet att förena åtgärderna inom
33989: ropeiska regionala utvecklingsfondens medel, ramen för landsbygdsprogrammet och mål3-pro-
33990:
33991:
33992: 4
33993: Ministems svar KK 610/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
33994:
33995:
33996: grammet med åtgärdema inom ramen för stödet verksamheten, stärkande av den ekonomiska re-
33997: under övergångsperioden. gionens interna önskemål, ökning av den ekono-
33998: Erfarenheterna från förra programperioden vi- miska regionens attraktionskraft och av boende-
33999: sar att samarbete på det regionala och lokala pla- trivseln samt höjning av kunskapsnivån. Det re-
34000: net samt det att olika aktörer gemensamt förbin- gionala samarbetet har konstaterats vara en vä-
34001: der sig tili utvecklingsverksamheten skapar de sentlig faktor när det är fråga om att utveckla fö-
34002: bästa förutsättningama för att projekten skall retagarverksamheten och stärka den interna vil-
34003: lyckas. Det är därför viktigt att de regionala ak- jan att uppnå mål.
34004: törerna samarbetar sinsemellan. Landskapens Samarbetet mellan de regionala och lokala ak-
34005: förbund, kommunerna och de regionala myndig- törerna har stor betydelse när det gäller att samla
34006: hetema, de lokala företagarna samt den s.k. tred- de regionala insatserna för utvecklingsarbetet
34007: je sektom kan alla med sin egen insats påverka och arbetets inriktning. Regeringen anser där-
34008: innehållet i projekten, valet av projekt och deras med att också ornrådena med en övergångsperi-
34009: genomförande. od har tillgång tili de instrument som behövs för
34010: I mål 2-programmet för Södra Finland uppges ett regionalt utvecklande på eget initiativ och
34011: tyngdpunkten i utvecklingsprogrammet för trak- som kan garantera jämbördiga utvecklingsmöj-
34012: ten kring Loimaa ligga på en ökning av företagar- ligheter.
34013:
34014:
34015:
34016: Helsingforsden 14 juli 2000
34017:
34018: Region- och kommunminister Martti Korhonen
34019:
34020:
34021:
34022:
34023: 5
34024: KK 61112000 vp- Sakari Smeds /skl
34025:
34026:
34027:
34028:
34029: KIRJALLINEN KYSYMYS 611/2000 vp
34030:
34031: Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen
34032:
34033:
34034:
34035:
34036: Eduskunnan puhemiehelle
34037:
34038: Hallitus lupaa ohjelmassaan vahvistaa yrittäjyyt- tön sosiaaliturvassa korostuvat, ovat työttömyys-
34039: tä sekä pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä, turva, sairauspäiväraha, työterveyshuolto ja elä-
34040: mikä on hyvä asia. Hallituksen yrittäjyyshanke ei keturva. Sairausvakuutuksen päivärahaetuudet
34041: ole kuitenkaan toistaiseksi lunastanut lupauk- sairaustapauksessa sekä äitiys- ja isyysloman
34042: siaan eikä saanut aikaan kaavailtuja parannuk- ajalta lasketaan verotuksessa todettujen ansiotu-
34043: sia, vaikka vuoden 2000 ensimmäiseen lisäbud- lojen mukaan, jotka aloittelevalla yrittäjällä tai
34044: jettiin sisältynyt Kela-maksun alimman portaan yrityksen investointien takia on laskettu pieniksi
34045: alentaminen 2,4 prosentista 2 prosenttiin oli roh- jo yrityksen elinvoimaisuuden takaamiseksi. Yri-
34046: kaisevaa. Hallituksen tulisi nyt kiirehtiä yrittä- tyksen ulkopuolisesta työsuhteesta työttömäksi
34047: jyyttä edistävien hankkeiden toteuttamista. Tätä jäänyt yrittäjän perheenjäsen voi myös menettää
34048: edellyttäisi tavoite yhä korkeana säilyvän työttö- oikeuden työttömyysturvaan, jos hän on aiem-
34049: myyden nujertamiseksi. min työskennellyt perheen yrityksessä. Esimer-
34050: Yksi konkreettinen keino yrittäjyyden edistä- kiksi kesätyö vanhempien yrityksessä tai puoli-
34051: miseksi olisi yrittäjien sosiaalisen ja verotuksel- son osallistuminen yrityksen alkuvaiheen työhön
34052: lisen aseman saattaminen työntekijöiden tilan- saattaa poistaa tulevan työttömyysturvan. Työ-
34053: netta vastaavalle tasolle. Suomessa oli vuonna terveyshuollon tulisi olla tasapuolinen niin yrit-
34054: 1998 noin 219 000 yritystä. Näistä alle 10 henki- täjälle kuin palkansaajallekin. Siksi korvauspe-
34055: löä työllistävien yritysten osuus oli 93,4 %. rusteita tulisi yrittäjien kohdalla tarkistaa ja kor-
34056: Maassamme lasketaan olevan noin 200 000 yrit- jata. Elinkeinonharjoittajan omat työterveysme-
34057: täjäpersoonaa ja noin 90 000 yksinyrittäjää, joi- not eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa, ja
34058: den työllistävä vaikutus kansantaloudessa on itse järjestetty, oma työterveyshuolto kattaa lä-
34059: merkittävä. Lukujen valossa voidaan todeta, että hinnä ennalta ehkäisevää perusterveydenhuoltoa.
34060: yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmässä olevat epä- Eläketurvan saattaminen realistiselle ja vertai-
34061: kohdat koskettavat huomattavan suurta osaa kan- lukelpoiselle tasolle vaatii toimenpiteitä YEL-
34062: salaisia. eläkejärjestelmässä. Pienituloisten yksinyrittä-
34063: Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmän keskeinen jien kohdalla on myös korjaustarpeita. Aloitta-
34064: ongelma on sen epäjohdonmukaisuus ja vaikea- van yrittäjän mahdollisuudet saada maksualen-
34065: selkoisuus, kuten yrittäjät itsekin ovat todenneet nusta eläkevakuutusmaksuihin on selvitetty, ja
34066: huhtikuussa 2000 Suomen Yrittäjien julkaise- ilmeisesti Eläketurvakeskus valmistelee lakieh-
34067: massa ohjelmavihkosessa "Yksinyrittäjien ja dotusta siltä osin.
34068: muiden pienyrittäjien toimintaolosuhteiden pa- Yritysten kilpailukykyä ja työllistämismah-
34069: rantaminen". Maksujen ja etuisuuksien perusteet dollisuuksia tulisi parantaa myös veropoliittisil-
34070: ja yrittäjäkäsite tulisi yhdenmukaistaa ja selven- la toimenpiteillä. Mielestäni veropolitiikan pää-
34071: tää. Sektorit, joissa erot yrittäjien ja muun väes- suuntaus tulisi olla pienyrittäjiä ja yleensä työtä
34072:
34073: Versio 2.0
34074: KK 611/2000 vp- Sakari Smeds /skl
34075:
34076:
34077: arvostavaa, kannustavaa ja tukevaa. Kristillinen menpiteisiin. Toimenpiteet ovat yhä kesken ja ne
34078: liitto on ehdottanut esim. arvonlisäverotuksen as- ovat antaneet odottaa itseään.
34079: teittaisesti alenevaa perusvähennystä ja veronke-
34080: vennysten täsmäkohdennuksia pienituloisille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34081: Samalla kun laki pienyrittäjän vuosilomara- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34082: hasta kumottiin hallituksen esityksestä vuonna valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34083: 1999, edellytettiin hallituksen selvittävän yrittä- vaksi seuraavan kysymyksen:
34084: jien sosiaaliturvaan ja sen rahoitukseen liittyvät
34085: ongelmat ottaen huomioon yritystoiminnan edel- Millä muutostoimenpiteillä hallitus ai-
34086: lytykset ja ryhtyvän tarvittaviin lansäädäntötoi- koo parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa?
34087:
34088:
34089: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
34090:
34091: Sakari Smeds /skl
34092:
34093:
34094:
34095:
34096: 2
34097: Ministerin vastaus KK 611/2000 vp- Sakari Smeds /skl
34098:
34099:
34100:
34101:
34102: Eduskunnan puhemiehelle
34103:
34104: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa selvittää yrittäjän työttömyysturvan lähtökohtia
34105: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ja valittujen ratkaisujen perusteita.
34106: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Yritysten kilpailukykyä ja työllistämismah-
34107: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Smedsin /skl dollisuuksia parantavia mahdollisia veropoliitti-
34108: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sia toimenpiteitä käsitellään hallituksen valmis-
34109: 611/2000 vp: tellessa seuraavan vuoden talousarvioehdotusta.
34110: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 8
34111: Millä muutostoimenpiteillä hallitus ai- päivänä kesäkuuta 2000 työryhmän selvittämään
34112: koo parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa? yrittäjien eläkelain mukaista eläketurvaa ja yrit-
34113: täjien eläkelain mukaisen työtulon käyttöä sai-
34114: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rausvakuutuksessa. Työryhmän tulee työssään
34115: ti seuraavaa: selvittää muun muassa kysymyksessä mainittuja
34116: Yrittäjien sosiaalivakuutusjärjestelmän lähtö- pienituloisten yrittäjäasemassa työtä tekevien
34117: kohtana on se, että yrittäjät itse kustantavat mak- eläketurvaan liittyviä ongelmia ja yrittäjien elä-
34118: suillaan oman sosiaalivakuutuksensa. Sosiaaliva- kelain mukaisen vakuutusmaksuun mahdollises-
34119: kuutusjärjestelmässä keskeinen vakuutusperiaa- ti tehtäviä tarkistuksia. Työryhmän tulee saada
34120: te edellyttää etuuksien ja maksujen vastaavuutta. työnsä valmiiksi 31 päivään joulukuuta 2000
34121: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vakuutus- mennessä. Maatalousyrittäjien osalta on samassa
34122: maksuina katettavan etuuden suurentaminen yhteydessä asetettu vastaava työryhmä selvittä-
34123: merkitsisi samalla vakuutubmaksujen suurene- mään maatalousyrittäjien eläkelain soveltamis-
34124: mista ja vastaavasti vakuutusmaksujen alentami- alaa ja maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen
34125: nen johtaisi maksettavien etuuksien pienenemi- työtulon käyttöä sairausvakuutuksessa.
34126: seen. Muun muassa työterveyshuollon muutostar-
34127: Yrittäjien työttömyysturvaan liittyviä kirjalli- peita selvittelevän sosiaali- ja terveysministe-
34128: sia kysymyksiä on esitetty viime vuosina run- riön asettaman työterveyslakityöryhmän työ on
34129: saasti. Esimerkiksi vastaus kysymykseen KK käynnissä ja työryhmä saa työnsä päätökseen 31
34130: 576/2000 vp vastaa esitettyyn kysymykseen yrit- päivään joulukuuta 2000 mennessä.
34131: täjän perheenjäsenen työttömyysturvan osalta ja
34132:
34133:
34134:
34135: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000
34136:
34137: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen
34138: ministeri Osmo Soininvaara
34139:
34140:
34141:
34142:
34143: 3
34144: KK 611/2000 vp- Sakari Smeds /skl Ministerns svar
34145:
34146:
34147:
34148:
34149: Tili riksdagens talman
34150:
34151: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Möjliga skattepolitiska tillvägagångssätt för
34152: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- att förbättra företagens konkurrenskraft och sys-
34153: rådet översänt följande av riksdagsledamot Saka- selsättningsmöjligheter behandlas när regering-
34154: ri Smeds /fkf undertecknade skriftliga spörsmål en bereder nästa års budgetförslag.
34155: SS 61112000 rd: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
34156: 8 juni 2000 en arbetsgrupp som skall utreda pen-
34157: Genom vilka åtgärder ämnar regering- sionsskyddet enligt lagen om pension för företa-
34158: en förbättra företagarnas socialskydd? gare samt hur arbetsinkomsten enligt lagen om
34159: pension för företagare används inom sjukförsäk-
34160: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ringen. Arbetsgruppen skall bland annat utreda
34161: föra fö1jande: problemen i samband med pensionsskyddet för
34162: Utgångspunkten för företagarnas socialskydds- sådana låginkomsttagare i företagarposition som
34163: system är att företagarna genom premier själva nämns i spörsmålet. Därtill skall arbetsgruppen
34164: bekostar sin socialförsäkring. Den centrala för- utreda den försäkringspremie som nämns i lagen
34165: säkringsprincipen i socialförsäkringssystemet om pension för företagare. Arbetsgruppen skall
34166: förutsätter att förmånerna och premierna motsva- slutföra sitt arbete senast den 31 december 2000.
34167: rar varandra. Detta innebär i praktiken att om den Ä ven för lantbruksföretagare har det tillsatts en
34168: förmån som skall täckas med försäkringspremier motsvarande arbetsgrupp med uppgift att utreda
34169: ökar, stiger även försäkringspremierna och på tillämpningsområdet för lagen om pension för
34170: motsvarande vis innebär en sänkning av försäk- lantbruksföretagare. Utöver det skall arbetsgrup-
34171: ringspremierna att förmånerna minskar. pen utreda hur arbetsinkomsten enligt lagen om
34172: Under de senaste åren har det ställts flera pension för lantbruksföretagare används inom
34173: skriftliga spörsmål angående utkomstskyddet för sjukförsäkringen.
34174: arbetslösa företagare. Till exempel besvarar sva- Därtill håller en arbetsgrupp för lagen om fö-
34175: ret på spörsmål SS 576/2000 rd frågan vad gäller retagshälsovård, tillsatt av social- och hälso-
34176: utkomstskyddet för företagares arbetslösa famil- vårdsministeriet, på att utreda bland annat beho-
34177: jemedlemmar och utreder därtill utgångspunkter- vet av förändringar inom företagshälsovården.
34178: na för utkomstskyddet för arbetslösa företagare Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete senast
34179: samt grunderna för de valda lösningarna. den 31 december 2000.
34180:
34181:
34182:
34183: Helsingfors den 14 juli 2000
34184:
34185: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern
34186: minister Osmo Soininvaara
34187:
34188:
34189:
34190:
34191: 4
34192: KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd
34193:
34194:
34195:
34196:
34197: KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2000 vp
34198:
34199: Biojätteen käsittelymahdollisuudet tulevaisuu-
34200: dessa
34201:
34202:
34203:
34204:
34205: Eduskunnan puhemiehelle
34206:
34207: Vuoden 2005 alusta kaatopaikoille saa valtioneu- Päätösten tekemistä vaikeuttaa Suomen ympä-
34208: voston päätöksen mukaan viedä vain sellaista yh- ristöverotuksen linjan selkiintymättömyys. Bio-
34209: dyskuntajätettä, josta suurin osa biohajoavasta polttoaineita verotetaan kuten muitakin polttoai-
34210: jätteestä on kerätty erilleen. Tämä edellyttää bio- neita, esim. dieselöljyä, mikä vaikuttaa ympäris-
34211: hajoavan jätteen erilliskeräystä ja -käsittelyä. töpoliittisesti kyseenalaiselta sekä tekee inves-
34212: Kunnat ja jätehuollon toimijat joutuvat lähiaikoi- toinnit kannattamattomiksi. Esimerkinomaisesti
34213: na miettimään tulevaisuuden vaihtoehtoja eri kä- voi todeta, että Ruotsissa biopolttoaineelle on
34214: sittelyvaihtoehtojen suhteen. säädetty verovapaus ja valtio tukee huomattavil-
34215: Käytännössä usein päävaihtoehtoina inves- la avustuksilla tämäntyyppisiä investointeja.
34216: toinneille ovat kompostointilaitos tai mädättä- Tässä tilanteessa olisi perusteltua, että valta-
34217: mö. Kompostointilaitoksesta syntyy lopputuot- kunnan tasolla tehtäisiin laskelmia eri käsittely-
34218: teena multaa, jota voidaan käyttää esim. maise- vaihtoehdoista sekä verotuksen että ympäristö-
34219: mointiin. Kustannuksiltaan kompostointilaitos vaikutusten näkökulmasta. Näiden laskelmien
34220: on mädättämöä halvempi. pohjalta olisi tehtävä linjaukset vero- ja avustus-
34221: Mädättäminen tapahtuu hapettomissa olosuh- politiikan suhteen. Tämä tulisi tehdä kiireellises-
34222: teissa ja sen lopputuotteena syntyy biokaasua ja ti, jotta jätehuollon toimijat voivat selkiyttää toi-
34223: lannoitteita. Biokaasu voidaan polttaa energialai- mintavaihtoehtojensa eri perusteet.
34224: toksissa. Toinen mahdollisuus on tehdä kaasusta
34225: autojen polttoainetta, kuten mm. Ruotsissa on
34226: tehty. Lannoitteet puolestaan menevät maatalou- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34227: teen. Lannoitteista on saatu varsin hyviä arvoja jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34228: esim. raskasmetallien suhteen ja lannoitekäyttö valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34229: on Ruotsissa yleistä. vaksiseuraavan kysymyksen:
34230: Mädättämölaitoksen investointikustannukset
34231: ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin kompos- Aikooko valtioneuvosto kiireellisesti
34232: tointilaitoksen. Kuitenkin kokonaisvaltaisesti laatia biojätteen käsittelyn investointi-
34233: ajateltuna mädättämöjen rakentaminen voisi olla vaihtoehtoja kartoittavan kokonaisval-
34234: perusteltua: kierrätysprosessin lopputuloksena taisen selvityksen ja selkiyttää sen poh-
34235: syntyy hyödynnettävissä olevia tuotteita, jotka jalta linjaansa vero- ja avustuspolitii-
34236: korvaavat uusiutumattomia luonnonvaroja. kassa?
34237:
34238:
34239: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
34240:
34241: Pia Viitanen /sd Versio 2.0
34242: KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd Ministerin vastaus
34243:
34244:
34245:
34246:
34247: Eduskunnan puhemiehelle
34248:
34249: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa hin. Kaatopaikkojen lupamenettelystä on säädet-
34250: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ty ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja -asetuk-
34251: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sessa ( 169/2000). Kaikille kaatopaikoille on
34252: vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd haettava ympäristölupa porrastetun aikataulun
34253: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mukaisesti viimeistään 31.12.2004 mennessä.
34254: 612/2000 vp: Uusien vaatimusten toteuttamisaikataulu on py-
34255: ritty laatimaan realistiseksi siten, että vaadittu-
34256: Aikooko valtioneuvosto kiireellisesti jen toimien suunniteluun ja toteuttamiseen jäisi
34257: laatia biojätteen käsittelyn investointi- riittävästi aikaa niin kaatopaikkojen kuin niitä
34258: vaihtoehtoja kartoittavan kokonaisval- korvaavien jätelaitostenkin osalta.
34259: taisen selvityksen ja selkiyttää sen poh- Pääosa biohajoavasta yhdyskuntajätteestä on
34260: jalta linjaansa vero- ja avustuspolitii- vuoteen 2005 mennessä ohjattava muuhun kuin
34261: kassa? kaatopaikkakäsittelyyn. Biohajoavanjätteen kaa-
34262: topaikkakäsittelyn vähentämistä koskevia pitkän
34263: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen aikavälin tavoitteita on kuitenkin vielä tarkoitus
34264: seuraavaa: täsmentää direktiivin ja myös valmisteilla ole-
34265: Yhdyskuntajätteen laitosmainen käsittely ja hyö- van kansallisen ilmasto-ohjelman edellyttämällä
34266: dyntäminen on kehittynyt Suomessa 1990-luvun tavalla. EY:n kaatopaikkadirektiivin mukaan jä-
34267: aikana suotuisasti. Kun vielä 1990-luvun alussa senvaltioiden on laadittava 16.7.2003 mennessä
34268: maassamme oli vain 13 yhdyskuntajätelaitosta, kansallinen biojätestrategia siitä, kuinka kaato-
34269: oli vuoden 1999 lopussa käytössä jo noin 120 la- paikalle sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajät-
34270: jittelu-, kompostointi-, biokaasu-tai polttolaitos- teen määrää vähennetään 75 %:iin, 50 %:iin ja
34271: ta. Kehitystä on vauhdittanut tuottajan vastuun 35 %:iin porrastetusti vuoteen 2006, 2009 ja
34272: laajentuminen tuotteen käytöstäpoistamiseen 2016 mennessä. Tarkoituksena on että kasvihuo-
34273: sekä myös vuonna 1996 voimaan tullut jätevero- neilmiötä voiruistavan metaanipäästön vähentä-
34274: laki (49511996), jonka mukaan yleiselle kaato- miseksi biojäte ohjataan pois kaatopaikoilta ja
34275: paikalle sijoitetusta jätteestä kannetaan jätevero. käsitellään biologisesti aktiiviseksi ja puhtaaksi
34276: Yhdyskuntien jätehuollon nopeaan kehittymi- maanparannusaineeksi korvaamaan peltovilje-
34277: seen on lisäksi omalta osaltaan vaikuttanut kaato- lyn seurauksena syntynyttä viljelysmaan orgaa-
34278: paikoista vuonna 1997 annettu ja vuonna 1999 nisen aineksen menetystä.
34279: tarkistettu valtioneuvoston päätös (86111997, Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnalli-
34280: 1049/1999). Kaatopaikkoja koskeva lainsäädän- sen jätesuunnitelman mukaan kierrätystavoite
34281: tömme vastaakinjo nyt 16.7.2001 mennessä voi- vuoteen 2005 mennessä on biojätteelle 75 %,
34282: maan saatettavaksi säädetyn EY:n kaatopaikka- puhdistamolietteelle 70 %ja paperille 80 % . Jä-
34283: direktiivin ( 1999/31 /EY) vaatimuksia. tesuunnitelma perustuu jätelakiin ( 1072/ 1993) ja
34284: Kaatopaikoista annettua valtioneuvoston pää- EY:njätealan säädöksiinja se on hyödyntämista-
34285: töstä sovelletaan asteittain vanhoihin päätöksen voitteiden osalta ohjeellinen. Valtakunnallinen
34286: voimaan tullessa käytössä olleisiin kaatopaikkoi- jätesuunnitelma ja sen 13 alueellista jätesuunni-
34287:
34288:
34289: 2
34290: Ministerin vastaus KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd
34291:
34292:
34293: telmaa tarkistetaan vuonna 2001. Tätä tarkistus- Jätelainsäädäntö edellyttää aiheuttamisperi-
34294: kierrosta silmällä pitäen ympäristöministeriö ja aatteen mukaisesti, että jätteen tuottajan tai hal-
34295: jätelaitosyhdistys aloittivat biojätteen laitoskä- tijan on vastattava jätteen käsittelystä tai hyö-
34296: sittelyn nykytilaa, puutteita ja kehittämistarpeita dyntämisestä syntyvistä kustannuksista ja että
34297: koskevan selvityksen, jossa tarkastellaan kaik- jätteen käsittelystä on kannettava jätemaksu, jol-
34298: kien käytössä olevien 12 biojätteen kompostoin- la katetaan vähintään käsittelypaikkojen perusta-
34299: tilaitoksen ja yhden biokaasulaitoksen käyttöko- misesta, käytöstä ja käytöstä poistamisesta sekä
34300: kemusta ja parantamistarvetta. Selvityksen tar- jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Niinpä
34301: koituksena on osaltaan vauhdittaa vuoteen 2005 1990-luvulla luovuttiin ympäristönsuojelun ja jä-
34302: mennessä tehtäviä päätöksiä biojätelaitosinves- tehuollon investointien korkotukijärjestelmästä
34303: toinneista. eikä valtionavustustakaan ole jätelaitosinves-
34304: Kansallinen biojätestrategia on Suomessa tar- tointeihin osoitettu. Jäteveroa lukuun ottamatta
34305: peen valmistella riittävän laajasti keskustellen si- myöskään vero- ja avustuspolitiikan keinoja ei
34306: ten, että alusta saakka pyritään ottamaan huo- ole harkittu käytettäväksi jätelaitoskysymyksen
34307: mioon erityisesti kuluttajien ja maatalouden nä- ratkaisemisessa.
34308: kökulma sekä yleinen mielipide. Olennaista on, Ympäristönsuojelua edistävään toimintaan
34309: että biojätestrategia tähtää biojätteen hyödyntä- voidaan kuitenkin myöntää valtionavustusta ym-
34310: miseen loppuun saakka. Biojätekompostista voi- päristönsuojelun edistäruisavustuksen yleisistä
34311: daan valmistaa korkealaatuista multaa käytettä- ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen mu-
34312: väksi kasvualustoina puutarhatuotannossa ja vi- kaisesti (VNP 894/1996). Ympäristöministeriö
34313: herrakentamisessa. Vastedes luonnonmukaisen on myöntänyt valtionavustuksen edellä tarkoite-
34314: biojätekompostin käyttö kasvaa ja vuonna 2005 tun biojätteen laitoskäsittelyn vaihtoehtoja ja pa-
34315: jätelaitosten tulisi tuottaa tavoitteen mukaisesti rantamistarvetta koskevaan selvitykseen, joka on
34316: kerätystä biojätteestä laadukkaita luonnonmukai- aloitettu valtakunnallisen jätesuunnitelman ajan-
34317: sia ja puhtaita tuotteita. tasaistamisen valmistelemiseksi ja nykyisissä
34318: Erilliskerätyn biojätteen sekoittamista puhdis- biojätelaitoksissa havaittujen puutteiden korjaa-
34319: tamolietteeseen tulisi välttää. Biojätteestä ja puh- miseksi. Biojätteestä valmistettu puhdas maan-
34320: distamolietteestä voidaan mädättämällä tuottaa parannus- tai kasvualustatuote on valmis vasta
34321: myös kaatopaikkakaasua vastaavaa biokaasua, kun se on otettu käyttöön.
34322: joka voidaan hyödyntää tai hävittää polttamalla. Energiaverotuksen lainsäädännön valmistelu
34323: Biokaasulaitoksen jätettä ja huonolaatuista kom- kuuluu valtioneuvostossa valtiovarainministe-
34324: postilaitoksen kompostia hyödynnetään käytöstä riön toimialaan. Energiaverotusta on ajan mit-
34325: poistettujen kaatopaikkojen pintaverhoilussa. taan muutettu poliittisia painotuksia seuraten
34326: Yhdyskuntien jätehuolto on 1990-luvun alus- mutta verotuskäytännön asettamien vaatimusten
34327: ta lukien nopeasti kehittynyt alueelliseksi toi- rajoissa. Lisäksi Euroopan unionin jäsenyys toi
34328: minnaksi, jossa perinteinen yhdyskuntajätteen uusia esteitä verovapautusten ja valtiontukien
34329: kaatopaikkakäsittely on korvautumassa yhtäältä käyttöön. Polttoainevero kohdistuukin nykyisin
34330: teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti kehitty- liikenteessä käytettäviin biopohtoaineisiin yhtä
34331: neemmillä laitosmaisilla ratkaisuilla ja toisaalta ankarana kuin perinteisiin fossiilisiin polttones-
34332: tasokkailla alueellisilla kaatopaikoilla. Kaato- teisiin. Biopolttoaineen käyttöä liikenteessä sel-
34333: paikkoja koskevat uudet vaatimukset määritel- vitettiin taannoin sekä ympäristön että kokonais-
34334: tiin Suomessa useita vuosia ennen EY:n kaato- taloudellisuuden kannalta. Verotuksen alentami-
34335: paikkadirektiivin voimaan saattamisille asetet- nen ei silloin näyttänyt perustellulta. Puhtaam-
34336: tua määräaikaa, jotta jätelaitoksilla ja valvontavi- pien polttoaineiden käyttöä suositaan kuitenkin
34337: ranomaisilla olisi aikaa varautua kiristyviin vaa- mm. kuorma- ja linja-autojen verotuksessa. Läm-
34338: timuksiinja kaatopaikkakäsittelyä korvaavan lai- mityspolttoaineena käytettäviä biopolttoaineita
34339: toskäsittelykapasiteetin tarpeeseen. ei veroteta. Lisäksi metaani on nimenomaisesti
34340:
34341:
34342: 3
34343: KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd Ministerin vastaus
34344:
34345:
34346: suljettu polttoaineverotuksen ulkopuolelle käyt- si biokaasut helpotuksen ulkopuolelle mm. ra-
34347: tötarkoituksesta riippumatta. jausongelmien ja muiden verotusteknillisten on-
34348: Sähköverokin suosii biopolttoaineita ja jäte- gelmien pelossa.
34349: kaasuja, tosin tarkkaan rajatusti: vero ei rasita Kauppa- ja teollisuusministeriössä laadittiin
34350: puulla ja puupohjaisilla pohtoaineilla tai metal- vuonna 1999 uusiutuvien energialähteiden edis-
34351: lurgisten prosessien jätekaasuilla tuotettua säh- tämisohjelma. Tätä ohjelmaa on tarkoitus käyt-
34352: köä. Kun mainitut jätekaasut syksyllä 1998 sää- tää pohjana myös biopolttoaineiden ja jäteainei-
34353: dettiin verohelpotuksen piiriin, jäivät esimerkik- den verotusta ja tukea kehitettäessä.
34354:
34355:
34356: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2000
34357:
34358: Ympäristöministeri Satu Hassi
34359:
34360:
34361:
34362:
34363: 4
34364: Ministems svar KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd
34365:
34366:
34367:
34368:
34369: Tili riksdagens talman
34370:
34371: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Statsrådets beslut om avstjälpningsp1atser
34372: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- skall gradvis tillämpas på de gam1a avstjä1p-
34373: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pia ningsplatser som var i användning när beslutet
34374: Viitanen /sd undertecknade skriftliga spörsmål trädde i kraft. Bestämmelser om tillståndsförfa-
34375: SS 612/2000 rd: randet för avstjälpningsplatser anges i miljö-
34376: skyddslagen (86/2000) och miljöskyddsförord-
34377: Å.mnar statsrådet skyndsamt utarbeta en ningen (169/2000). Miljötillstånd för alla av-
34378: övergripande utredning av investerings- stjälpningsp1atser skall ansökas om senast
34379: alternativen för behandling av orga- 31.12.2004. Man har strävat efter att utarbeta en
34380: niskt avfall och utgående från den klar- realistisk tidtabell i fråga om förverkligandet av
34381: lägga sin linje i skatte- och understöds- de nya kraven så att det finns tillräck1igt med tid
34382: politiken? för planering och genomförande av de påkallade
34383: åtgärderna, såväl för avstjälpningsplatsernas som
34384: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för de ersättande avfallsverkens del.
34385: föra följande: Huvudparten av det biologiskt nedbrytbara
34386: Behandlingen och nyttjandet av samhällsavfall samhällsavfallet skall föras till en annan behand-
34387: vid anläggningar har utvecklats gynnsamt i Fin- ling än till behandlingen vid avstjälpningsp1atser
34388: land under 1990-talet. Det fanns endast 13 an- före utgången av 2005. Långtidsmålen för minsk-
34389: läggningar för samhällsavfall i vårt land i början ning av behand1ingen av biologiskt nedbrytbart
34390: av 1990-talet, medan ungefår 120 sorterings-, avfall vid avstjälpningp1atser skall ännu precise-
34391: komposterings-, biogas- eller förbränningsan- ras på det sätt som förutsätts i direktivet och det
34392: läggningar var i användning i slutet av 1999. Ut- nationella k1imatprogrammet, som är under be-
34393: vecklingen har påskyndats av att producenten redning. Enligt EG:s direktiv om avstjälpnings-
34394: skall även svara för urbruktagningen av produk- p1atser skall medlemsstaterna senast 16.7.2003
34395: ten, och av avfallsskattelagen (495/1996) som utarbeta en strategi för organiskt avfall om hur
34396: trädde i kraft 1996, enligt viiken avfallsskatt bärs mängden av det biologiskt nedbrytbara samhälls-
34397: upp för avfall som förs till en allmän avstjälp- avfall som förs till en avstjälpningsplats skall
34398: ningsplats. Statsrådets beslut om avstjälpnings- stegvis minskas tili 75 %, 50 % och 35 % innan
34399: platser (861/1997) från 1997 och statsrådets be- utgången av år 2006, 2009 och 2016. Meningen
34400: s1ut om ändring av bes1utet om avstjälpningsplat- är att det organiska avfallet skall styras bort från
34401: ser 1999 (1 049/1999) har också inverkat på den avstjä1pningsplatserna för att minska metanut-
34402: snabba utveck1ingen av den kommuna1a avfalls- släppet som förstärker växthuseffekten. Avfallet
34403: hanteringen. Vår lagstiftning angående avstjälp- skall omvandlas tili ett organiskt aktivt och rent
34404: ningsp1atser fyller redan nu de krav som anges i jordförbättringsmedel som kan ersätta det orga-
34405: EG:s direktiv om avstjä1pningsp1atser niska ämnet som odlingsjorden förlorar till fö1jd
34406: (1999/31/EG) och som avses träda i kraft senast av åkerbruket.
34407: 16.7.2001. Må1et är att återvinna organiskt avfall tili 75%,
34408: slam från reningsverk till 70 % och papper tili
34409:
34410:
34411: 5
34412: KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd Ministems svar
34413:
34414:
34415:
34416: 80 % före utgången av 2005 enligt den riksomfat- hällsavfallet vid avstjälpningsplatserna ersätts å
34417: tande avfallsplanen som är godkänd av statsrå- ena sidan med anläggningar som är mer tekniskt
34418: det. Avfallsplanen grundar sig på avfallslagen utvecklade och miljövänligare, å andra sidan med
34419: (1072/1993) och EG:s förordningar om avfall regionala avstjälpningsplatser av hög klass. Man
34420: och är riktgivande vad beträffar målen för nytt- fastslog de nya bestämmelserna om avstjälp-
34421: jande av avfall. Den riksomfattande avfallspla- ningsplatserna i Finland flera år innan EG:s di-
34422: nen och dess 13 regionala avfallsplaner skall rektiv om avstjälpningsplatser avses träda i kraft,
34423: granskas 2001. Med tanke på denna gransknings- för att avfallsverken och tillsynsmyndighetema
34424: omgång inledde miljöministeriet och avfalls- skulle ha tid att bereda sig på de skärpta fordring-
34425: verksföreningen en utredning över nuläget, bris- arna och på behovet av ersättande anläggningar.
34426: tema och utvecklingsbehoven av anläggningama Avfallslagstiftningen förutsätter i enlighet
34427: för behandling av organiskt avfall. Användnings- med upphovsprincipen att avfallsproducenten el-
34428: erfarenheten och förbättringsbehoven av alla de ler avfallsinnehavaren skall svara för avfallsbe-
34429: 12 komposteringsanläggningar för organiskt av- handlingen eller de kostnader som föranleds av
34430: fall som är i användning och en biogasanlägg- nyttjande av avfallet, och att för behandlingen av
34431: ning granskades. A vsikten med utredningen är att avfallet skall uppbäras en avgift som täcker åt-
34432: påskynda de beslut som skall fattas om investe- minstone de kostnader som föranleds av inrättan-
34433: ringar i anläggningar för organiskt avfall före ut- det, användningen, urbruktagandet och eftervår-
34434: gången av 2005. den av behandlingsplatser. Således avstod man
34435: Det är nödvändigt att föra en tillräckligt om- från räntestödsystemet för investeringar i miljö-
34436: fattande diskussion där man tar i beaktande i syn- vård och avfallshantering under 1990-talet och
34437: nerhet konsumentemas och jordbrukets perspek- statsunderstöd har inte anvisats för investeringar
34438: tiv samt den allmänna opinionen vid beredning- i avfallsverk. Med undantag av avfallsskattela-
34439: en av den nationella strategin för organiskt av- gen, har man inte övervägt att lösa frågan om av-
34440: fall. Det är väsentligt att strategin siktar på ett ge- fallsverken med hjälp av skatte- och understöds-
34441: nomgripande nyttjande av det organiska avfallet. politiken.
34442: Man kan framställa högklassig mylla av kompos- Statsunderstöd kan emellertid beviljas för
34443: ten med organiskt avfall och använda den som verksamhet som främjar miljövården i enlighet
34444: växtunderlag i trädgårdsproduktion och vid grön- med statsrådets beslut om de allmänna villkoren
34445: byggande. Användningen av en naturenlig koru- för understöd som främjar miljövården (SRB
34446: post för organiskt avfall ökar hädanefter och 89411996). Miljöministeriet har beviljat statsun-
34447: 2005 skall avfallsverken producera naturenliga derstöd för en utredning av alternativen och för-
34448: och rena produkter av hög klass av det insamlade bättringsbehoven av den ovan avsedda behand-
34449: organiska avfallet. lingen av organiskt avfall vid anläggningar. Ut-
34450: Man skall undvika att blanda det organiska av- redningen inleddes för att fårdigställa uppdate-
34451: fallet, som samlats upp separat, i slammet från re- ringen av den riksomfattande avfallsplanen och
34452: ningsverk. Genom rötning av det organiska av- för att åtgärda bristerna i de nuvarande anlägg-
34453: fallet och slammet från reningsverket kan man ningarna för organiskt avfall. Den rena jordför-
34454: producera en avstjälpningplatsgas, som är en bättrings- och växtunderlagsprodukten som
34455: motsvarighet tili biogasen, och som kan nyttjas framställs av organiskt avfall är fårdig först när
34456: eller förintas genom förbränning. Avfallet från man tagit den i bruk.
34457: biogasanläggningen och komposten från kom- Beredningen av lagstiftningen om energibe-
34458: posteringsanläggningen utnyttjas för ytbelägg- skattning hör i statsrådet till finansministeriets
34459: ning av avstjälpningsplatser som tagits ur bruk. verksamhetsornråde. Energibeskattningen har
34460: Hanteringen av samhällsavfallet har snabbt ut- med tiden ändrats som en följd av politiska på-
34461: vecklats till en regional verksamhet under 1990- tryckningar men inom gränserna för de krav som
34462: talet, där den traditionella behandlingen av sam- beskattningspraxisen ställer. Dessutom medför-
34463:
34464:
34465: 6
34466: Ministems svar KK 612/2000 vp- Pia Viitanen /sd
34467:
34468:
34469: de medlemskapet i Europeiska unionen nya hin- ningar: skatten belastar inte sådan el som produ-
34470: der för bruket av skattebefrielser och statsunder- cerats med trä eller träbaserade bränslen eller
34471: stöd. Bränsleskatten är nuförtiden lika sträng för med avfallsgas från metallurgiska processer. När
34472: de biobränslen som används i trafiken som för de nämnda avfallsgaser justerades på hösten 1998 så
34473: traditionella fossila flytande bränslen. Man ut- att de berördes av skattelättnader, uteslöts t.ex.
34474: redde bruket av biobränslen i trafiken nyligen biogasema p.g.a rädslan för problem angående
34475: med tanke på både miljön och den totala lönsam- begränsningar och andra beskattningstekniska
34476: heten. Det verkade inte motiverat att sänka be- problem.
34477: skattningen då. Man understöder emellertid bru- Ett program för främjandet av fömybara ener-
34478: ket av renare bränslen bl.a. vid beskattningen av gikällor utarbetades vid handels- och industrimi-
34479: lastbilar och bussar. Man beskattar inte de bio- nisteriet 1999. Meningen är att använda program-
34480: bränslen som används som uppvärmningsbräns- met som grund för beskattningen av biobränslen
34481: le. Dessutom gäller bränslebeskattningen ut- och avfallsämnen och vid utvecklingen av under-
34482: tryckligen inte metanet, oberoende av syfte. stöd.
34483: Även elskatten gynnar biobränslen och av-
34484: fallsgaser, visserligen med noggranna begräns-
34485:
34486:
34487:
34488: Helsingfors den 7 augusti 2000
34489:
34490: Miljöminister Satu Hassi
34491:
34492:
34493:
34494:
34495: 7
34496: KK 613/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
34497:
34498:
34499:
34500:
34501: KIRJALLINEN KYSYMYS 613/2000 vp
34502:
34503: Lääkeraaka-aineiden hankkiminen ja toimitta-
34504: minen Kuubaan
34505:
34506:
34507:
34508:
34509: Eduskunnan puhemiehelle
34510:
34511: Kuuban kauppasaarto on johtanut myös siihen, Suomi ei ole hyväksynyt Kuuban kauppasaartoa
34512: ettei maa saa enää ostetuksi lääkeraaka-aineita ja on perusteltua, että Suomen valtio tukee lääke-
34513: useimmilta lääkeyhtiöiltä näiden pelätessä projektia kehitysapuvaroista tai muulla sopivak-
34514: USA:n sanktioita. Raaka-ainepulan vuoksi Kuu- si katsomaliaan tavalla.
34515: ban lääketuotanto on laskenut 40 %. Tämän
34516: vuoksi mm. useat leukemialapset ovat kuolleet Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34517: solumyrkkyjen puuttuessa ja tavallisten sairauk- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
34518: sien hoito on vaikeutunut kipulääkkeiden ja anti- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34519: bioottien saatavuuden hankaloiduttua. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
34520: Monet kansalaisjärjestöt Euroopassa ovat ryh-
34521: tyneet toimiin, joilla Kuubaa autettaisiin saa- Onko Suomen valtio valmis omalta osal-
34522: maan lääkeraaka-aineita ja pitämään näin yllä taan tukemaan kehitysapurahoilla tai
34523: oman lääketeollisuutensa tuotantoa ja tietotai- muulla tavoin eurooppalaista projektia
34524: toa. Tavoitteena on saada hankituksi varoja Eu- lääkeraaka-aineiden hankkimiseksi ja
34525: roopan mailta 24 peruslääkkeen raaka-aineen os- toimittamiseksi kauppasaartoon asete-
34526: toon ja kuljettamiseen Kuubaan. Tähän toimin- tun Kuuban lääketeollisuuden tarpei-
34527: taan osallistuu myös Medi-Cuba-Finlandia ry. siin?
34528:
34529:
34530: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
34531:
34532: Esko-Juhani Tennilä /vas Veijo Puhjo /vas
34533: Kirsi Ojansuu /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
34534: Unto Valpas /vas Pentti Tiusanen /vas
34535: Saara Karhu /sd Hannu Takkula /kesk
34536: Heli Paasio /sd
34537:
34538:
34539:
34540:
34541: Versio 2.0
34542: KK 613/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Ministerin vastaus
34543:
34544:
34545:
34546:
34547: Eduskunnan puhemiehelle
34548:
34549: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tymistä moniarvoiseen demokratiaan, ihmisoi-
34550: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- keuksien ja perusvapauksien kunnioittamista
34551: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen sekä kestävää elpymistä ja Kuuban kansan elin-
34552: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- olojen kohentumista.
34553: län /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Suomen ja Kuuban väliset bilateraaliset suh-
34554: sen KK 613/2000 vp: teet ovat perinteisesti olleet hyvät. Syksyllä 1999
34555: solmittiin Suomen, UNICEFin ja Kuuban välillä
34556: Onko Suomen valtio valmis omalta osal- sopimus, jonka puitteissa Suomen kehitysyhteis-
34557: taan tukemaan kehitysapurahoilla tai työvaroin ryhdytään rahoittamaan lasten oikeuk-
34558: muulla tavoin eurooppalaista projektia sia edistävää projektia Kuubassa.
34559: lääkeraaka-aineiden hankkimiseksi ja Lähikuukausien kuluessa Kuuban asema Suo-
34560: toimittamiseksi kauppasaartoon asete- men avun vastaanottajana tullaan määrittele-
34561: tun Kuuban lääketeollisuuden tmpei- mään kohdemaiden yleisen tarkastelun yhteydes-
34562: siin? sä. Tarkastelussa arvioidaan nykyisten ja mah-
34563: dollisten tulevien yhteistyömaiden valintaperus-
34564: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen teet. Siinä yhteydessä määrittyy myös Kuuban
34565: seuraavaa: asema.
34566: Suomen suhteita Kuubaan säätelee osittain Eu- Lopullinen päätös kysymyksessä esitetyn
34567: roopan unionin yhteinen kanta vuodelta 1996, hankkeen suhteen tulee riippumaan myös hank-
34568: jota arvioitiin viimeksi yleisten asiain neuvostos- keen toteutettavuuden arvioinnista sekä määrära-
34569: sa kesäkuussa 2000. Tämän yhteisen kannan mu- hatilanteesta ja siihen liittyvästä maakohtaisesta
34570: kaan Euroopan unionin tavoitteena Kuuban suh- jakaumasta.
34571: teen on edelleen tukea maan rauhanomaista siir-
34572:
34573:
34574:
34575: Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 2000
34576:
34577: Ministeri Satu Hassi
34578:
34579:
34580:
34581:
34582: 2
34583: Ministems svar KK 613/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
34584:
34585:
34586:
34587:
34588: Tili riksdagens talman
34589:
34590: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mokrati, respekterandet av mänskliga rättigheter
34591: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- samt grund1äggande fri- och rättigheter samt en
34592: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- hållbar återhämtning och förbättrade levnadsför-
34593: Juhani Tennilä /vänst m.fl. undertecknade skrift- hållanden för det kubanska folket.
34594: liga spörsmål SS 613/2000 rd: De bilaterala relationema mellan Finland och
34595: Kuba har av tradition varit goda. Hösten 1999 in-
34596: Ar Finlands regering beredd att med gicks ett avtal mellan Finland, UNICEF och Ku-
34597: hjälp av biståndspengar eller på annat ha. Inom ramen för detta avtal börjar man med
34598: sätt för egen del stöda det europeiska hjälp av biståndsmedel från Finland finansiera ett
34599: projektet för anskajji1ing och leverans projekt som främjar bams rättigheter på Kuba.
34600: av råvara för läkemedel för att tillgodo- Under de närmaste månadema kommer Kubas
34601: se läkemedelsindustrins behov på Kuha, ställning som mottagare av hjälp från Finland att
34602: somförsatts i handelsblockad? fastställas i samband med en allmän översikt över
34603: mottagarländema. Vid granskningen bedöms ur-
34604: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- valsgrundema för nuvarande och eventuella
34605: föra följande: framtida samarbetsländer. I samband med detta
34606: Finlands relationer till Kuba regleras delvis av fastslås också Kubas ställning.
34607: Europeiska unionens gemensamma ståndpunkt Det slutliga beslutet gällande det projekt som
34608: från 1996, som senast utvärderades av rådet (all- nämns i spörsmålet kommer också att vara bero-
34609: männa frågor) i juni 2000. Enligt denna gemen- ende av en bedörnning av projektets genomför-
34610: samma ståndpunkt har Europeiska unionen i frå- barhet samt av anslagssituationen och den lands-
34611: ga om Kuba som målsättning att fortsättningsvis visa fördelningen i anslutning därtill.
34612: stöda en fredlig övergång tili en pluralistisk de-
34613:
34614:
34615:
34616: Helsingforsden 12 juli 2000
34617:
34618: Minister Satu Hassi
34619:
34620:
34621:
34622:
34623: 3
34624: KK 614/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
34625:
34626:
34627:
34628:
34629: KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2000 vp
34630:
34631: Sirkkajärven pohjoispuolen tien kunnostami-
34632: nen Kittilässä
34633:
34634:
34635:
34636:
34637: Eduskunnan puhemiehelle
34638:
34639: Yksityisteiden valtionavun pienentäminen sekä Yksi vaihtoehto olisi tien muuttaminen valtion
34640: monien kuntien taloudelliset vaikeudet johtavat tieksi, jolloin valtio vastaisi tien kunnostuksesta
34641: pienten paikallisteiden kunnon heikentymiseen. ja hoidosta.
34642: Niinpä Kittilän kunnassa oleva Inari-Kittilä-
34643: tiestä erkaneva Sirkkajärven pohjoispuolen tie on Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34644: erittäin huonossa kunnossa. Suurin osa tiestä jää jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34645: vuosittain kevättulvan alle. Tie on yksityinen tie, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34646: jonka hoidosta kunta on vastannut. Ongelma oli- vaksi seuraavan kysymyksen:
34647: si korjattavissa riittävällä pengerryksellä, mutta
34648: kunta ei ole valmis sijoittamaan hankkeeseen va- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Kittilän
34649: roja. Alueen kaavoittaminen vaatisi asukkailta kunnassa oleva Sirkkajärven pohjois-
34650: merkittävää panostusta, mihin harvalla on varaa. puolen tie peruskorjataan ja kunnoste-
34651: taan?
34652:
34653:
34654: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
34655:
34656: Esko-Juhani Tennilä /vas
34657:
34658:
34659:
34660:
34661: Versio 2.0
34662: KK 614/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
34663:
34664:
34665:
34666:
34667: Eduskunnan puhemiehelle
34668:
34669: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
34670: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
34671: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34672: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- Kysymyksessä mamtttu Sirkkajärven pohjois-
34673: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen puolen tie on yksityinen tie, eikä sen kunnossapi-
34674: KK 614/2000 vp: tovastuu näin ollen kuulu Tielaitokselle. Tien pi-
34675: tuus on vain 1 560 m ja sen varrella on pysyviä
34676: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Kittilän asukkaita noin 40. Tie ei täytä yleisen tien vaati-
34677: kunnassa oleva Sirkkajärven pohjois- muksia.
34678: puolen tie peruskorjataan ja kunnoste-
34679: taan?
34680:
34681:
34682: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2000
34683:
34684: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
34685:
34686:
34687:
34688:
34689: 2
34690: Ministems svar KK 614/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
34691:
34692:
34693:
34694:
34695: Tili riksdagens talman
34696:
34697: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an-
34698: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- föra följande:
34699: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko-
34700: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga Den i spörsmålet nämnda vägen norr om Sirkka-
34701: spörsmål SS 614/2000 rd: järvi är en privat väg och därför ansvarar Vägver-
34702: ket inte för dess skick. Vägen är endast 1 560 m
34703: Vad ämnar regeringen göra för att vä- lång och vid den bor varaktigt ca 40 personer.
34704: gen norr om Sirkkajärvi i Kittilä kOJn- Vägen uppfyller inte kraven på allmän väg.
34705: mun skall bli grundligt förbättrad och
34706: iståndsatt?
34707:
34708:
34709: Helsingforsden 7 juli 2000
34710:
34711: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
34712:
34713:
34714:
34715:
34716: 3
34717: KK 615/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
34718:
34719:
34720:
34721:
34722: KIRJALLINEN KYSYMYS 615/2000 vp
34723:
34724: Tullilaitoksen sulkema tie Karigasniemellä
34725:
34726:
34727:
34728:
34729: Eduskunnan puhemiehelle
34730:
34731: Tullilaitos on sulkenut Utsjoen kunnan Karigas- tieliittymä valtatieltä Loma Karigas -yrityksen
34732: niemellä kauan käytetyn tieyhteyden Loma Kari- alueelle voitaisiin uudelleen avata.
34733: gas -nimiseen matkailu-, ravitsemus- ja kioski-
34734: yritykseen. Yrityksen palveluja käyttävien sekä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34735: sinne tavaroita toimittavien on kuljettava hanka- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34736: lan kyläpolun kautta. Kanta-asukkaan hoitama valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34737: yritys on toiminut Karigasniemellä jo 50 vuotta vaksi seuraavan kysymyksen:
34738: -jo ennen kuin tullilaitos tuli paikalle - mutta
34739: nyt valtion laitoksen toiminta uhkaa tehdä toi- Mitä hallitus aikoo tehdä, että Utsjoen
34740: minnan kannattamattomaksi ja hävittää työpaik- kunnan Karigasniemellä tullilaitoksen
34741: koja, joita kunnassa ei suinkaan ole liikaa. sulkema tieliittymä Loma Karigas -yri-
34742: Olisi toivottavaa, että valtion laitos osoittaisi tyksen alueelle saataisiin uudelleen
34743: riittävää joustavuutta siten, että kauan käytetty käyttöön?
34744:
34745:
34746: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
34747:
34748: Esko-Juhani Tennilä /vas
34749:
34750:
34751:
34752:
34753: Versio 2.0
34754: KK 615/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
34755:
34756:
34757:
34758:
34759: Eduskunnan puhemiehelle
34760:
34761: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- kunnan oikeusasiamies on ratkaissut samaa asiaa
34762: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- koskevan kantelun kaksi kertaa (DN:o 339/72 ja
34763: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen DN:o 3097/80). Asiaa on käsitelty myös maaoi-
34764: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- keudessa ja myöhemmin korkeimmassa oikeu-
34765: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen dessa (N:o 23 M.D. 1976). Lisäksi kyseiselle ti-
34766: KK 615/2000 vp: lalle aiheutuneista tiejärjestelyistä on tietoimi-
34767: tuksen yhteydessä aikoinaan maksettu valtion va-
34768: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Utsjoen roista korvausta kulkuhaitoista ja menetetystä
34769: kunnan Karigasniemellä tullilaitoksen maapohjasta.
34770: sulkema tieliittymä Loma Karigas -yri- Tieliittymäasiaa on siten käsitelty useaan ot-
34771: tyksen alueelle saataisiin uudelleen teeseen monilla eri tahoilla ja vaadittu liittymää
34772: käyttöön? takaisin. Tilanne on kuitenkin ongelmallinen, sil-
34773: lä Norjan ja Suomen välinen raja on EU:n ulko-
34774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- raja ja siten verotuksellinen ja tullivalvonnalli-
34775: ti seuraavaa: nen raja. Lisäksi Suomen ja Norjan välinen raja
34776: Karigasniemen tullirakennus on rakennettu ny- on myös ulkomaalaisva1vonnallinen raja, josta
34777: kyiselle paikalleen vuonna 1967. Aiemmin tulli päävastuuviranomainen on rajavartiolaitos.
34778: sijaitsi Nousuniemen talon kohdalla vastakkai- Tieliittymän avaaminen valtakunnan rajan ja
34779: sella puolen tietä valtakunnan rajan välittömässä tullin välimaastoon vaikeuttaisi tullivalvontaa.
34780: läheisyydessä. Muun ohessa liikenteen kasvu Tieliittymän kautta mahdollistuisi myös kaupal-
34781: edellytti kuitenkin asianmukaisen rakennuksen linen tuonti ja vienti ilman tullimuodollisuuksia.
34782: saamista paikalle. Vanha "tullikopin" paikka ei Lisäksi voidaan arvioida, että tieliittymä palveli-
34783: kuitenkaan soveltunut uudelle rakennukselle, jo- si lähinnä Norjasta Suomeen tulevaa liikennettä.
34784: ten uusi rakennus rakennettiin vapaaehtoisin Kyseisen liikenteen on kuitenkin ED-säännösten
34785: kaupoin saadulle tontille. Myyjänä oli myös sen mukaisesti kuljettava tullitoimipaikkojen kautta,
34786: tilan omistaja, jolla Loma Karigas toimii. ja EU:n jäsenenä Suomi valvoo koko yhteisön
34787: Myöhempinä vuosina on tullirakennuksen uu- etuja EU:n ulkorajalla. Näistä syistä hallitus ei
34788: desta sijainnista johtuneiden tiejärjestelyjen hait- tule vaikuttamaan tieliittymän avaamiseen.
34789: toja käsitelty eri tahoilla useaan otteeseen. Edus-
34790:
34791:
34792:
34793: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000
34794:
34795: Ministeri Suvi-Anne Siimes
34796:
34797:
34798:
34799:
34800: 2
34801: Ministems svar KK 615/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
34802:
34803:
34804:
34805:
34806: Tili riksdagens talman
34807:
34808: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger er avgjort klagomål angående samma ärende
34809: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- (Dnr 339/72 och Dnr 3097/80). Ärendet har ock-
34810: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- så behandlats i jorddomstolen och senare vid
34811: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga högsta domstolen (nr 23 M.D. 1976). Dessutom
34812: spörsmål SS 615/2000 rd: betalades i tiden i samband med vägförrättning-
34813: en ersättning av statens medel för de olägenheter
34814: Vad ämnar regeringen göra för att den till följd av genomfart och förlorad mark som
34815: vägförbindelse tillföretaget Loma Kari- vägarrangemangen åsamkade lägenheten.
34816: gas område som tullverket har stängt i Ärendet gällande vägförbindelsen har således
34817: Karigasniemi i Utsjoki kommun skall behandlats flera gånger i många olika instanser
34818: kunna tas i bruk på nytt? och krav på att få förbindelsen tillbaka har fram-
34819: lagts. Situationen är likväl problematisk efter-
34820: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som gränsen mellan Norge och Finland är EU:s
34821: föra följande: yttre gräns och således en skatte- och tullgräns.
34822: Tullbyggnaden i Karigasniemi uppfördes på sin Dessutom utgör gränsen mellan Finland och Nor-
34823: nuvarande plats år 1967. Tidigare låg tullen vid ge en gräns där utlänningar kontrolleras och för
34824: gården Nousuniemi på den motsatta sidan av vä- viiken gränsbevakningsväsendet är huvudansva-
34825: gen i riksgränsens omedelbara närhet. Bl.a. den rig myndighet.
34826: ökade trafiken medförde emellertid att det be- Ifall vägförbindelsen öppnades mellan riks-
34827: hövdes en ändamålsenlig byggnad på platsen. gränsen och tullen skulle detta innebära svårighe-
34828: Den plats där den gamla "tullbaracken" låg läm- ter för tullövervakningen. Vägförbindelsen skul-
34829: pade sig likväl inte för den nya byggnaden och le möjliggöra kommersiell import och export
34830: således uppfördes den nya byggnaden på en tomt utan tullformaliteter. Dessutom kan man anta att
34831: som man fått genom genom frivilligt köp. Sälja- vägförbindelsen närmast skulle tjäna den trafik
34832: ren ägde också den lägenhet där Loma Karigas som kommer från Norge till Finland. Denna tra-
34833: bedriver sin verksamhet. fik måste likväl enligt EU:s regler gå via tullen,
34834: Under senare år har olägenhetema av väg- och som medlem i EU bevakar Finland hela ge-
34835: arrangemangen till följd av tullbyggnadens nya menskapens intressen vid EU:s yttre gräns. Av
34836: läge behandlats upprepade gånger i olika instan- dessa orsaker kommer regeringen inte att arbeta
34837: ser. Riksdagens justitieombudsman har två gång- för att vägförbindelsen skall öppnas.
34838:
34839:
34840:
34841: Helsingfors den 14 juli 2000
34842:
34843: Minister Suvi-Anne Siimes
34844:
34845:
34846:
34847:
34848: 3
34849: KK 616/2000 vp- Petri Salo /kok
34850:
34851:
34852:
34853:
34854: KIRJALLINEN KYSYMYS 616/2000 vp
34855:
34856: Julkisuuslainsäädäntö ja kuntien päätösasia-
34857: kirjojen saatavuus julkiselta palvelimelta
34858:
34859:
34860:
34861:
34862: Eduskunnan puhemiehelle
34863:
34864: Nykyisellä sähköisellä tekniikalla on kunnallista viimeisintä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten
34865: päätöksentekoa ja julkisen hallinnon päätöksiä pöytäkirjaa käytettäessä hakusanana henkilön ni-
34866: pystytty saamaan yhä enemmän jokaisen kunta- meä. Näin kansalaisen on vaikea löytää itseään
34867: laisen saataville. Lähes jokaisen kunnanjulkisel- koskevaa päätösasiakirjaa kunnan julkiselta pal-
34868: ta palvelimelta on luettavissa kunnanhallituksen velimelta. Ennen julkisuuslain uudistusta ko-
34869: ja -valtuuston sekä lautakuntien kokousasiakir- kouksien päätösasiakirjat olivat aikajärjestykses-
34870: jat Kansalaiset ovatkin olleet tähän avoimuu- sä ja tietojen löytäminen oli siten yksinkertaista.
34871: teen ja lisääntyneeseen hallinnon julkisuuteen
34872: tyytyväisiä, ja kunnat ovat saaneet toiminnas- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
34873: taan paljon positiivista palautetta. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
34874: Maassamme säädettiin hiljattain julkisuusla- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34875: ki, jonka tarkoituksena oli parantaa hallinnon vaksi seuraavan kysymyksen:
34876: avoimuutta ja julkisten asiakirjojen saatavuutta.
34877: Tietosuojavaltuutetun tulkinnan takia on ilmen- Onko hallitus tietoinen julkisuuslain-
34878: nyt kuitenkin ongelmia, mikä on vaikeuttanut säädännön soveltamisongelmasta kun-
34879: päätösten saatavuutta. Tietosuojavaltuutetun mu- nallisella sektorilla ja
34880: kaan päätöksistäkin muodostuu henkilörekisteri,
34881: jos hakukoneella hakusanana on henkilön nimi. mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä ky-
34882: Tämä on johtanut käytäntöön, jossa julkiselta seisten ongelmien pikaiseksi poistami-
34883: palvelimelta on kerralla luettavissa vain kaksi seksi?
34884:
34885:
34886:
34887: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
34888:
34889: Petri Salo /kok
34890:
34891:
34892:
34893:
34894: Versio 2.0
34895: KK 616/2000 vp- Petri Salo /kok Ministerin vastaus
34896:
34897:
34898:
34899:
34900: Eduskunnan puhemiehelle
34901:
34902: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tun toimisto on vastauksessaan tehtyyn tieduste-
34903: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- luun nimenomaisesti todennut, ettei tietosuoja-
34904: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen valtuutetun toimivaltaan kuulu arvioida wepissä
34905: vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok olevien pöytäkirjojen määrää, ellei asiakirjan tie-
34906: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK doista muodostu henkilörekisteriä. Tietosuoja-
34907: 616/2000 vp: valtuutettu ei ole ohjauksessaan asettanut mitään
34908: määrättyjä aikarajoja pöytäkirjojen saataville pi-
34909: Onko hallitus tietoinen julkisuuslain- dolle. Neuvonnassa on kuitenkin todettu, että
34910: säädännön soveltamisongelmasta kun- henkilötietolain säännökset tulevat sovellettavik-
34911: nallisella sektorilla ja si, jos kunta mahdollistaa pöytäkirjojen haun
34912: henkilön nimen avulla.
34913: mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä ky- Yleiseen tietoverkkoon saataville voidaan ot-
34914: seisten ongelmien pikaiseksi poistami- taa pöytäkirja vain niiltä osin kuin se ei sisällä sa-
34915: seksi? lassa pidettäviä tietoja. Viranomaisten toimin-
34916: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nanjulkisuudesta annetun lain (62111999) 10 §:n
34917: ti seuraavaa: mukaan velvollisuus pitää asiakirjan tietty osa
34918: salassa ei saa estää tiedon saamista asiakirjanjul-
34919: Kysymyksessä on selostettu joissakin kunnissa kisesta osasta. Silloin kun salassapito suojaa hen-
34920: omaksuttua käytäntöä julkaista kunnanvaltuus- kilön yksityisyyden suojaa, yleensä riittää, että
34921: ton ja kunnanhallituksen pöytäkirjoja yleisessä asiakirjasta poistetaan henkilön nimi ja muut tie-
34922: tietoverkossa siten, että saatavissa on vain kah- dot, joiden perusteella henkilö on tunnistettavis-
34923: den viimeisen kokouksen pöytäkirjat Kysymyk- sa. Näin käsiteltyyn aineistoon ei myöskään so-
34924: sessä on viitattu tietosuojavaltuutetun tulkin- velleta henkilötietojen suojaa koskevia säännök-
34925: taan, jonka mukaan päätöksistä muodostuu hen- siä.
34926: kilörekisteri, jos hakukoneella hakusanana on Viranomaisten toiminnan julkisuudesta anne-
34927: henkilön nimi. Edelleen todetaan, että ennen jul- tun lain 16 §:n 3 momentin mukaan henkilötie-
34928: kisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta päätös- toja viranomaisen henkilörekisteristä saadaan
34929: asiakirjat olivat aikajärjestyksessä ja tietojen löy- luovuttaa sähköisessä muodossa vain, jos luovu-
34930: täminen oli siten yksinkertaista. tuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koske-
34931: Tietosuojavaltuutetun toimistosta saadun sel- van lainsäädännön mukaan oikeus tallettaa ja
34932: vityksen mukaan tietosuojavaltuutettu on anta- käyttää tällaisia tietoja. Säännös toteuttaa yksi-
34933: massaan ohjauksessa todennut, että kunnallisten löiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja
34934: toimielinten esityslistaan tai päätöspöytäkirjaan näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua
34935: sisältyvien henkilötietojen ei voida katsoa muo- Euroopan yhteisön direktiivin 95/46/EY vaati-
34936: dostavan henkilörekisteriä. Poikkeuksen voi muksia. Henkilötietojen suojaa koskeva yleisla-
34937: muodostaa vain tiettyyn asiaan kuuluva pöytäkir- ki on henkilötietolaki (523/1999).
34938: jan liite, esimerkiksi luettelo viranhakijoista tai Vaikka katsottaisiin, että henkilötietojen luo-
34939: palkankorostuksen saajista. Tietosuojavaltuute- vuttamista viranomaisen henkilörekisteristä kos-
34940:
34941:
34942: 2
34943: Ministerin vastaus KK 616/2000 vp- Petri Salo /kok
34944:
34945:
34946: keva säännös tulee sovellettavaksi käytetyn ha- viranomaisten asiakirjat ja muut tietoaineistot
34947: kujärjestelmän vuoksi, tästä ei seuraa, että pöytä- poikkeavat sekä laajuudeltaan että merkityksel-
34948: kirjoja ei saisi asettaa saataville yleisen tietover- tään toisistaan.
34949: kon avulla. Esimerkkinä voidaan todeta, että Suunniteltaessa yleisen tietoverkon käyttä-
34950: yksityisyyden suoja ei henkilötietolain 8 §:n mistä informaation jakeluun on otettava huo-
34951: 1 momentin 8 kohta huomioon ottaen estä tieto- mioon viranomaisen toiminnan julkisuudesta an-
34952: jen antamistajulkista virkaaja tehtävää hoitavaa netun lain 17 §. Sen mukaan viranomaisen on
34953: koskevista tehtävänhoitoon liittyvistä asioista, lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan otettava huo-
34954: kuten kunnanvaltuutettujen äänestyskäyttäyty- mioon asiakirjojenjulkisuus pääperiaatteena, ob-
34955: misestä, vaikka tiedot olisikin esitetty henkilöit- jektiivisuusvaatimus, suhteellisuusperiaate sekä
34956: täin. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta an- julkisuusperiaatteen tarkoitus. Suhteellisuusperi-
34957: netun lain 10 §:stä samoin kuin lain 17 §:ssä ole- aatteen mukaan tiedonsaantia ei tule rajoittaa
34958: vasta tulkintasäännöstä johtuu, että niissä käy- enempää kuin sen suojattavien etujen vuoksi on
34959: tännössä ilmeisen harvinaisissa tapauksissa, jois- tarpeen. Julkisuusperiaatteen tarkoituksena on
34960: sa henkilötietojen luovuttamista koskeva erityis- erityisesti antaa mahdollisuudet valvoa julkisen
34961: säännös tulisi sovellettavaksi kunnallisten toimi- vallan käyttöä. Näiden tekijöiden huomioon otta-
34962: elinten päätösasiakirjoihin, tieto on annettava minen voi toteutua useammallakin eri tavalla.
34963: asiakirjan muusta osasta. Kuten edellä jo on to- Verkon avulla toteutettava tiedon antaminen
34964: dettu, henkilön tunnistetietojen poistaminen joh- kunnallisten viranomaisten päätöksistä toteutuu
34965: taa siihen, ettei henkilötietojen luovuttamisrajoi- asianmukaisesti esimerkiksi siten, että viran-
34966: tuksia lainkaan sovelleta. omainen luo kuntalaisten tiedontarpeita palvele-
34967: Edellä olevan perusteella voidaan siis todeta, van ensisijaisesti asiaperusteisen hakujärjestel-
34968: että kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen pöy- män, joka kuitenkin mahdollistaa informaation
34969: täkirjojen saatavuuden rajoittaminen vain kah- haun myös luottamushenkilöiden nimillä.
34970: teen viimeiseen pöytäkirjaan ei johdu viran- Kunkin viranomaisen on itse ratkaistava vi-
34971: omaisten toiminnan julkisuudesta annetusta lais- ranomaisten toiminnan julkisuutta koskevan lain
34972: ta. Tietosuojavaltuutetun kannanotoista ei saatu- soveltamiseen liittyvät asiat. Oikeusministeriöl-
34973: jen selvitysten perusteella arvioituna myöskään lä ei ole oikeutta antaa soveltamista koskevia tar-
34974: voida johtaa tällaista vaatimusta. kempia määräyksiä. Sekä viranomaisten toimin-
34975: Julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksen nan julkisuutta koskeva laki että henkilötietolaki
34976: tavoitteena on edistää tiedonsaantia viranomais- ovat olleet voimassa vajaan vuoden, ja käytännöt
34977: ten toiminnasta. Viranomaisten toiminnan julki- ovat vasta muotoutumassa. Yhtenäisiin perustei-
34978: suudesta annetun lain 20 §:n mukaan viranomai- siin pohjautuva soveltamiskäytäntö syntyy oi-
34979: sen velvollisuutena on tuottaa ja jakaa tietoja keuskäytännön sekä informaation avulla, jota
34980: käyttämällä hyväksi muun muassa yleisiä tieto- kuntasektorilla antaa myös Suomen Kuntaliitto.
34981: verkkoja. Laissa ei yksityiskohtaisemmin määri- Edellä selostetuista syistä lainsäädännön
34982: tellä, mitä informaatiota tietoverkon kautta on muuttamiseen ei näytä olevan aihetta. Oikeusmi-
34983: saatettava yleisön saataville. Asian määrittely nisteriö saattaa kuitenkin esitetyn kysymyksen ja
34984: täsmällisesti yleislaissa olisikin vaikeata ottaen antamani vastauksen siihen tiedoksi tietosuoja-
34985: huomioon viranomaisten erilaiset tekniset ja ta- valtuutetulle ja Suomen Kuntaliitolle.
34986: loudelliset mahdollisuudet samoin kuin se, että
34987:
34988:
34989: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
34990:
34991: Oikeusministeri Johannes Koskinen
34992:
34993:
34994: 3
34995: KK 616/2000 vp- Petri Salo /kok Ministerns svar
34996:
34997:
34998:
34999:
35000: Tili riksdagens talman
35001:
35002: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger svar på en förfrågan uttryckligen konstaterat att
35003: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- det inte hör tili dataombudsmannens behörighet
35004: rådet översänt följande av riksdagsledamot Petri att ta ställning till antalet protokoll på webben,
35005: Salo /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS om uppgifterna i ett dokument inte bildar ett per-
35006: 616/2000 rd: sonregister. Dataombudsmannen har i sin anvis-
35007: ning inte satt ut några bestämda tidsgränser för
35008: ir regeringen medveten om de problem hur länge protokollen skall finnas tillgängliga.
35009: som förekommer inom den kmnmunala Inom ramen för sin rådgivning har dataombuds-
35010: sektorn vid tillämpningen av offentlig- mannen dock konstaterat att bestämmelserna i
35011: hetslagstiftningen, och personuppgiftslagen skall tillämpas, om kommu-
35012: nen möj1iggör sökning på personnamn i protokol-
35013: vilka åtgärder ämnar man vidta för att len.
35014: snabbt lösa dessa problem? Ett protokoll kan hållas tillgängligt i det all-
35015: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- männa datanätet endast till de delar det inte inne-
35016: föra följande: håller uppgifter som skall sekretessbeläggas. En-
35017: ligt 10 § lagen om offentlighet i myndigheternas
35018: I spörsmålet redogörs för den praxis som man har verksamhet (621/1999) får skyldigheten att
35019: gått in för i vissa kommuner, dvs. att man publi- sekretessbelägga en del av en handling inte hin-
35020: cerar kommunfullmäktiges och kommunstyrel- dra att uppgifter fås om den offentliga delen av
35021: sens protokoll i det allmänna datanätet så att en- handlingen. I sådana fall när sekretessen syftar
35022: dast protokollen från de två senaste sammanträ- till att skydda en persons integritet räcker det i
35023: dena finns att tillgå. I spörsmålet hänvisas till da- allmänhet med att personens namn och andra
35024: taombudsmannens tolkning enligt viiken bes1u- uppgifter på basis av vilka personen kan identi-
35025: ten bildar ett personregister, om man använder fieras avlägsnas ur dokumentet. På materia! som
35026: personnamn som sökord i sökmaskinen. Vidare har behandlats på detta sätt tillämpas inte heller
35027: konstateras det att slutdokumenten före totalre- bestämmelserna om skydd av personuppgifter.
35028: formen av offentlighetslagstiftningen var i kro- Enligt 16 § 3 mom. lagen om offentlighet i
35029: nologisk ordning och att det så1edes var lätt att myndigheternas verksamhet får personuppgifter
35030: hitta information. ur en myndighets personregister lämnas ut i elek-
35031: Enligt uppgift från dataombudsmannens byrå tronisk form endast om mottagaren en1igt be-
35032: har dataombudsmannen i en anvisning konstate- stämmelserna om skydd för personuppgifter har
35033: rat att personuppgifterna på de korumunala orga- rätt att registrera och använda sådana uppgifter. 1
35034: nens föredragningslistor och i deras beslutsproto- och med bestämmelsen uppfylls kraven i EG:s
35035: koll inte kan anses utgöra ett personregister. De direktiv 95/46/EG om skydd för enskilda perso-
35036: enda undantagen är bilagorna till protokoll i vis- ner med avseende på behandling av personupp-
35037: sa ärenden, t.ex. förteckningar över personer som gifter och om det fria flödet av sådana uppgifter.
35038: har sökt en tjänst eller personer som har fått löne- Den allmänna lagen om skydd av personuppgif-
35039: förhöjning. Dataombudsmannens byrå har i sitt ter är personuppgiftslagen (523/1999).
35040:
35041:
35042: 4
35043: Ministems svar KK 616/2000 vp- Petri Salo /kok
35044:
35045:
35046:
35047: Ä ven om man skulle anse att bestämme1sen ta exakt i en allmän 1ag, med beaktande av myn-
35048: om utlämnande av personuppgifter ur en myndig- digheternas olika tekniska och ekonomiska möj-
35049: hets personregister skall tillämpas på grund av ligheter samt av att myndigheternas handlingar
35050: det söksystem som används, följer av detta inte och övriga datamaterial varierar både till omfatt-
35051: att protokollen inte får hållas tillgängliga via ett ning och betydelse.
35052: allmänt datanät. Som exempe1 kan nämnas att När man p1anerar att distribuera information
35053: skyddet av integriteten med beaktande av 8 § via ett allmänt datanät skali 17 § lagen om offent-
35054: 1 mom. 8 punkten personuppgiftslagen inte hin- lighet i myndigheternas verksamhet beaktas. En-
35055: drar att uppgifter lämnas ut om en person som ligt paragrafen skall en myndighet i skötseln av
35056: sköter en offentlig tjänst eller ett offentligt upp- sina lagstadgade uppgifter beakta huvudprinci-
35057: drag i frågor som hänför sig tili skötseln av upp- pen att handlingar är offentliga, kravet på objek-
35058: draget, t.ex. om hur ledamötema av kommunfuli- tivitet, proportionalitetsprincipen och syftet med
35059: mäktige har röstat, även om uppgiftema är per- offentlighetsprincipen. Enligt proportionalitets-
35060: sonvisa. Av 10 § lagen om offentlighet i myndig- pricipen skall rätten att ta del av handlingar inte
35061: hetemas verksamhet och av tolkningsbestämme1- begränsas mer än vad som är nödvändigt med
35062: sen i lagens 17 § följer att uppgifter skalilämnas tanke på de intressen som skali skyddas. Syftet
35063: om den övriga delen av dokumentet i de i prakti- med offentlighetsprincipen är särskilt att möjlig-
35064: ken uppenbart få fali där den särski1da bestäm- göra tillsyn över den offentliga maktutövningen.
35065: melsen om utlämnande av personuppgifter skall Dessa faktorer kan beaktas på många olika sätt.
35066: tillämpas på ett kommuna1t organs slutdoku- Information om de kommunala myndigheternas
35067: ment. Såsom redan konstaterats ovan skall de be- beslut kan på behörigt sätt ges i nätet t.ex. genom
35068: gränsningar som gäller utlämnande av person- att myndigheten, för att tillgodose kommuninvå-
35069: uppgifter inte alls tillämpas, om identifikations- narnas behov av information, skapar ett söksys-
35070: uppgiftema om en person avlägsnas. tem som främst baserar sig på sakuppgifter, men
35071: Med stöd av vad som sagts ovan kan man så- som ändå möjliggör informationssökning enligt
35072: ledes konstatera att det inte beror på lagen om of- de förtroendevaldas namn.
35073: fentlighet i myndighetemas verksamhet att till- Varje myndighet skali själv avgöra de frågor
35074: gången tili kommunfulimäktiges och kommun- som hänför sig till tillämpningen av lagen om of-
35075: styrelsens protokoli i en del kommuner har be- fentlighet i myndigheternas verksamhet. Justitie-
35076: gränsats tili de två senaste protokollen. På basis ministeriet har inte rätt att meddela närmare före-
35077: av de upplysningar som erhållits kan man inte skrifter om tillämpningen av lagen. Både lagen
35078: heller utgående från dataombudsmannens ställ- om offentlighet i myndigheternas verksamhet
35079: ningstaganden sluta sig tili något sådant krav. och personuppgiftslagen har varit i kraft i knappt
35080: Syftet med totalreformen av offentlighets1ag- ett år, och någon praxis har ännu inte hunnit ut-
35081: stiftningen är att främja möjligheterna att få in- formas. En tiliämpningspraxis som baserar sig på
35082: formation om myndigheternas verksamhet. En- enhetliga grunder uppkommer via rättspraxis och
35083: ligt 20 § lagen om offentlighet i myndigheternas genom information, som inom den kommunala
35084: verksamhet är myndigheterna skyldiga att produ- sektorn också tilihandahålis av Finlands Kom-
35085: cera och sprida information, bl.a. genom att ut- munförbund.
35086: nyttja alimänna datanät. I lagen bestäms inte Av de orsaker för vilka redogjorts ovan verkar
35087: mera ingående om vilket slag av information som det inte finnas någon orsak att ändra lagstiftning-
35088: skali hållas tillgänglig för allmänheten via data- en. Justitieministeriet sänder dock spörsmålet
35089: nät. Det skulle också vara svårt att bestämma det-
35090:
35091:
35092:
35093:
35094: 5
35095: KK 616/2000 vp- Petri Salo /kok Ministerns svar
35096:
35097:
35098: och mitt svar på det till dataombudsmannen och
35099: Finlands Kommunförbund för kännedom.
35100:
35101:
35102: Helsingfors den 6 juli 2000
35103:
35104: Justitieminister Johannes Koskinen
35105:
35106:
35107:
35108:
35109: 6
35110: KK 617/2000 vp- Katri Komi /kesk
35111:
35112:
35113:
35114:
35115: KIRJALLINEN KYSYMYS 617/2000 vp
35116:
35117: Perheensisäinen väkivalta ja lähestymiskielto
35118:
35119:
35120:
35121:
35122: Eduskunnan puhemiehelle
35123:
35124: Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen lähestymis- asettaa työryhmä valmistelemaan lähestymiskiel-
35125: kieltolain tarkoituksena on suojata henkilön hen- tolainsäädäntöä ns. häätösääntelyllä, jonka tar-
35126: keä, terveyttä, vapautta ja rauhaa kieltämällä koitus olisi mahdollistaa väkivaltaisesti perheen-
35127: häntä mahdollisesti häiritsevää henkilöä ottamas- jäseniään kohtaan käyttäytyvän henkilön poista-
35128: ta yhteyttä. Lähestymiskieltoon määrätty ei saa minen yhteisestä kodista. Ongelmaksi voivat
35129: tavata suojattua henkilöä eikä muullakaan taval- muodostua jokaisen perustuslaissa suojatut pe-
35130: la ottaa tähän yhteyttä, ja laajennettuun lähesty- rusoikeudet, esim. omaisuuden suoja, kun häirit-
35131: miskieltoon määrätty ei saa oleskella suojattavan sevästi käyttäytyvä henkilö häädetään omista-
35132: henkilön asunnon tai työpaikan tai näihin rinnas- mastaan asunnosta.
35133: tettavan paikan läheisyydessä. Lähestymiskielto voidaan tällä hetkellä mää-
35134: Lain suomaa mahdollisuutta käytettiin lain en- rätä korkeintaan vuodeksi. Ongelmat samassa ta-
35135: simmäisen voimassaolovuoden aikana yli kaksi loudessa asuvan henkilön kanssa ovat kuitenkin
35136: kertaa niin paljon kuin ennalta oli arvioitu. useimmiten pitkäaikaisia. Ainoastaan aviopuoli-
35137: Liioittelematta voidaan sanoa lain tulleen voi- sosta voi hakea eroa, jossa mahdollinen yhteinen
35138: makkaaseen sosiaaliseen tarpeeseen. Suurin osa omaisuus eroteliaan ja ns. heikompaa osapuolta
35139: lähestymiskieltoa hakeneista on naisia, joita enti- suojeliaan eroprosessin aikana mm. sallimalla tä-
35140: nen puoliso vainoaa. Lähestymiskieltoa voi kui- män asuminen yhteisessä kodissa.
35141: tenkin hakea kuka tahansa, jonka laissa suojat-
35142: tuja oikeuksia toinen henkilö loukkaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35143: Uhkaavia tilanteita, häirintää ja väkivaltaa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35144: esiintyy myös perheiden sisällä. Painostuksen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35145: kohteiksi voivat puolisoiden ja lasten lisäksi jou- vaksi seuraavan kysymyksen:
35146: tua myös ikääntyneet vanhemmat, joiden kanssa
35147: asuvat samassa taloudessa aikuisiksi kasvaneet Miten hallitus aikoo toteuttaa perheen-
35148: lapset. Lähestymiskieltolaki ei anna mahdolli- sisäisen lähestymiskiellon tapauksessa,
35149: suutta määrätä lähestymiskieltoa samassa talou- jossa asunto on yhteisomistuksessa ja
35150: dessa asuvalle. aikuinen lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti
35151: Peruspalveluministeri Soininvaaran ilmoituk- ikääntynyttä ja puolustuskyvytöntä van-
35152: sen mukaan oikeusministeriössä on tarkoitus hempaansa kohtaan?
35153:
35154:
35155: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
35156:
35157: Katri Komi /kesk
35158:
35159: Versio 2.0
35160: KK 617/2000 vp - Katri Komi /kesk Ministerin vastaus
35161:
35162:
35163:
35164:
35165: Eduskunnan puhemiehelle
35166:
35167: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teisestä asunnosta ja kieltää häntä palaamasta
35168: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sinne. Työryhmän määräaika päättyy 31 päivänä
35169: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen lokakuuta 2000.
35170: vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk Toimeksiannon mukaan työryhmän mietin-
35171: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK töön tulee sisältyä ehdotus siitä, mitkä ovat asun-
35172: 617/2000vp: nosta poistamista koskevat edellytykset, mikä on
35173: sääntelyn soveltamisala ja minkälaista menette-
35174: Miten hallitus aikoo toteuttaa perheen- lyä asunnosta poistamiseen sovelletaan. Samoin
35175: sisäisen lähestymiskiellon tapauksessa, työryhmän ehdotuksen tulee sisältää selvitys sii-
35176: jossa asunto on yhteisomistuksessa ja tä, tuleeko asunnosta poistaminen kytkeä yhteis-
35177: aikuinen lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti asumisen lopettamismenettelyyn ja miten, sekä
35178: ikääntynyttä ja puolustuskyvytöntä van- mahdolliset kriminalisointitarpeet.
35179: hempaansa kohtaan? Työryhmän pohdittavana on siis myös se ky-
35180: symys, miten asunnosta poistamista koskeva
35181: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sääntely toteutetaan tapauksessa, jossa asunto on
35182: ti seuraavaa: yhteisomistuksessa ja aikuinen lapsi käyttäytyy
35183: Oikeusministeriö on 26 päivänä huhtikuuta 2000 väkivaltaisesti vanhempaansa kohtaan. Suomen
35184: asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen lainsäädännössä on jo nyt säännöksiä, joiden pe-
35185: lähestymiskieltolain täydentämiseksi sääntelyl- rusteella asunnon omistaja tai haltija voidaan
35186: lä, joka mahdollistaisi lain soveltamisen myös sieltä poistaa. Lähestymiskieltolakiin tulevan
35187: samassa taloudessa asuvien henkilöiden välillä. täydennyksen oikeudellisten kysymysten ratkai-
35188: Lähestymiskieltolakia on tarkoitus täydentää si- semisesta saadaan ehdotus työryhmän jättäessä
35189: ten, että väkivaltaisesti perheenjäseniään koh- mietintönsä.
35190: taan käyttäytyvä osapuoli voitaisiin poistaa yh-
35191:
35192:
35193:
35194: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2000
35195:
35196: Oikeusministeri Johannes Koskinen
35197:
35198:
35199:
35200:
35201: 2
35202: Ministerns svar KK 617/2000 vp- Katri Komi /kesk
35203:
35204:
35205:
35206:
35207: Tili riksdagens talman
35208:
35209: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger dit. Arbetsgruppen skall ha sitt arbete klart den
35210: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- 31 oktober 2000.
35211: rådet översänt följande av riksdagsledamot Katri Enligt uppdraget skall arbetsgruppens betän-
35212: Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål kande innehålla förslag om förutsättningarna för
35213: SS 617/2000 rd: att en person skall kunna avlägsnas från bosta-
35214: den, om tillämpningsområdet för regleringen och
35215: Hur ämnar regeringen genomföra be- om det förfarande som skall tillämpas när en per-
35216: söksförbud inom familjen i sådana fall son avlägsnas från bostaden. Likaså skall i ar-
35217: när bostaden är i gemensam ägo och ett betsgruppens förslag utredas om och på vilket
35218: vuxet barn uppför sig våldsamt mot en sätt avlägsnandet från bostaden skall knytas till
35219: åldrad och försvarslös förälder? ett förfarande som syftar till att avsluta det ge-
35220: mensamma boendet, samt eventuella kriminali-
35221: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- seringsbehov.
35222: föra följande: Arbetsgruppen kommer således också att dryf-
35223: Justitieministeriet tillsatte den 26 april 2000 en ta frågan om hur den reglering som gäller avlägs-
35224: arbetsgrupp för att bereda ett förslag till komplet- nande av en person från bostaden skall genom-
35225: tering av lagen om besöksförbud med regler som föras i ett sådant fall när bostaden är i gemensam
35226: gör det möjligt att tillämpa lagen också mellan ägo och ett vuxet barn uppför sig våldsamt mot
35227: personer som bor i samma hushåll. Avsikten är en förälder. 1 den finska lagstiftningen finns re-
35228: att lagen om besöksförbud skall kompletteras så dan nu bestämmelser på basis av vilka ägaren el-
35229: att en person som uppför sig våldsamt mot sina ler innehavaren av en bostad kan avlägsnas från
35230: familjemedlemmar kan avlägsnas från den ge- bostaden. Ett förslag om hur de rättsliga frågor
35231: mensamma bostaden och förbjudas att återvända som hänför sig till kompletteringen av lagen om
35232: besöksförbud skall avgöras fås när arbetsgrup-
35233: pen avger sitt betänkande.
35234:
35235:
35236: Helsingfors den 6 juli 2000
35237:
35238: Justitieminister Johannes Koskinen
35239:
35240:
35241:
35242:
35243: 3
35244: KK 618/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
35245:
35246:
35247:
35248:
35249: KIRJALLINEN KYSYMYS 618/2000 vp
35250:
35251: Saimaannorpan aiheuttamien vahinkojen kor-
35252: vaaminen ammattikalastajille
35253:
35254:
35255:
35256:
35257: Eduskunnan puhemiehelle
35258:
35259: Saimaan vesistöalueella, Haukivedellä ja Pihla- norpan suojelun takia heidän elinkeinotoiminnal-
35260: javedellä on noin kaksikymmentä päätoimista leen syntyneestä vahingosta, kun vastaava kor-
35261: ammattikalastajaa. Ko. vesistöalueilla on suori- vaus suoritetaan myös harmaahylkeiden eli hal-
35262: tettu monenlaisia toimenpiteitä norpan suojele- lien aiheuttamista vahingoista.
35263: miseksi ja norppakannan lisäämiseksi. Samalla Eduskunnassa 3.5.2000 käydyssä neuvottelus-
35264: kun norpan suojelua on tehostettu, on kavennettu sa ministeri Hassi piti ammattikalastajien vaadet-
35265: vesistöalueen ammattikalastajien mahdollisuuk- ta korvauksista oikeutettuna ja lupasi selvittää
35266: sia harjoittaa ammattiaan. asian. Asiaa valmistelemaan hän lupasi asettaa
35267: Erityisesti ammattikalastajien toimintamah- selvitysmiehen tai selvitysryhmän.
35268: dollisuuksia ovat heikentäneet ja ammattituloa
35269: ovat pienentäneet alueelliset kalastuskiellot, Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35270: pyydysrajoitukset ja kiellot sekä norpan syömä jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35271: tai viemä saalis suoraan pyydyksistä. Ammatti- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35272: kalastajat eivät ole saaneet mitään korvauksia an- vaksi seuraavan kysymyksen:
35273: sionsa alentumisesta, tulojen menetyksistä, norp-
35274: pien rikkomista pyydyksistä tai pyydysten jään- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35275: nistä käyttökelvottomiksi. Kalastajat ovat arvioi- tyä saimaannorpan ja norpan suojelun
35276: neet vahinkojensa yhteismääräksi vuodessa ammattikalastajille aiheuttamien vahin-
35277: n. 2 miljoonaa markkaa. kojen korvaamiseksi ja
35278: Käsittääkseni luonnonsuojelulain 53 §:n mu-
35279: kaan ammattikalastajilla on kalastusoikeuden millä aikataululla ratkaisu tähän pit-
35280: haitijoina oikeus saada valtiolta täysi korvaus kään vireillä olevaan asiaan on saata-
35281: vissa?
35282:
35283:
35284: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
35285:
35286: Pekka Nousiainen /kesk
35287:
35288:
35289:
35290:
35291: Versio 2.0
35292: KK 618/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministerin vastaus
35293:
35294:
35295:
35296:
35297: Eduskunnan puhemiehelle
35298:
35299: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa jälkeen kuutti on normaalisti kasvanut jo niin
35300: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suureksi, että pyydyksiin takertumisen vaara on
35301: mittanut valtioneuvost9n asianomaisen jäsenen pienempi ja toisaalta se pääsee useimmiten irti
35302: vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen muista em. päätöksellä kielletyistä pyydyksistä.
35303: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Sopimuksia on vuosittain tehty noin 80 kalastus-
35304: 618/2000 vp: kunnan kanssa ja ne koskevat 25 000 hehtaarin
35305: vesialaa. Kalastuskunnille on tästä maksettu noin
35306: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- 380 000 markkaa vuosittain. Vuonna 2000 ka-
35307: tyä saimaannorpan ja norpan suojelun lastusrajoitussopimuksiin on käytettävissä enem-
35308: ammattikalastajille aiheuttamien vahin- män rahaa ja tavoitteena on nostaa pinta-alaa
35309: kojen korvaamiseksi ja kaksinkertaisesti.
35310: Saimaannorpan ravinto koostuu lähes koko-
35311: millä aikataululla ratkaisu tähän pit- naan muikusta, jota se saattaa käydä syömässä
35312: kään vireillä olevaan asiaan on saata- rysistä ja verkoista. Tästä syntyy saalistappiota ja
35313: vissa? vahinkoa kalastuselinkeinolle.
35314: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Mitä tulee viittaukseen luonnonsuojelulain
35315: seuraavaa: 53 §:n (1096/1996) mukaisesta korvausvaati-
35316: muksesta, voidaan todeta, että tämä koskee ai-
35317: Maa- ja metsätalousministeriö teki vuonna 1999 noastaan niitä alueita, joista on tehty joko luon-
35318: päätöksen (214/1999) kieltää norpalle vahingol- nonsuojelulain 29 §:n mukainen päätös (suojel-
35319: listen pyydysten käytön. Päätös on voimassa lut luontotyypit), 47 §:n (erityisesti suojeltavat
35320: huhtikuun 2004 loppuun ja sisältää myös siirty- lajit) mukainen päätös tai 24 §:n 3 momentin tai
35321: mäsäännön, jonka mukaan ennen päätöstä käyt- 66 §:n 1 momentin nojalla tehty päätös. Näitä
35322: töön otettuja nyt kiellettäviä pyydyksiä saa käyt- päätöksiä ei kyseisillä alueilla ole tehty.
35323: tää huhtikuun 2002 loppuun asti. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
35324: Päätös ei kiellä kaikkien Saimaalla kalastuk- hyljekorvaustyöryhmän, jonka tarkoituksena on
35325: seen soveltuvien pyydysten käyttöä, poikkeukse- selvittää merialueiden hylkeiden aiheuttamien
35326: na on kalatäkyinen pitkäsiima tai muu koukku- kalastusvahinkojen korvaamista kalastajille.
35327: pyydys, vaan rajoittaa verkoissa käytettävien ma- Työryhmälle on annettu aikaa tämän vuoden lop-
35328: teriaalien laatua ja isorysien rakennetta ja silmä- puun.
35329: kokoa. Itämeren hylkeiden ja saimaannorpan kalas-
35330: Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalvelut tukselle aiheutuvien vahinkojen korvaamisessa
35331: on tehnyt kalastuskuntien kanssa kalastusrajoi- on tarkoituksenmukaista soveltaa ainakin osit-
35332: tussopimuksia, joilla norpan kuuttien kannalta tain samoja periaatteita. Saimaannorpan kor-
35333: tärkeimmille alueille tulee verkko- ja rysäkalas- vausperiaatteet voidaan lähemmin selvittää hyl-
35334: tuskielto määräajaksi 15.4.-30.5. Tämän ajan jekorvaustyöryhmän työn valmistuttua. Mahdol-
35335:
35336:
35337:
35338:
35339: 2
35340: Ministerin vastaus KK 618/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
35341:
35342:
35343: Iiset korvaustarpeet selvitetään vuoden 2002 val-
35344: tion talousarvion valmistelun yhteydessä.
35345:
35346:
35347: Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2000
35348:
35349: Ympäristöministeri Satu Hassi
35350:
35351:
35352:
35353:
35354: 3
35355: KK 618/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk Ministems svar
35356:
35357:
35358:
35359:
35360: Tili riksdagens talman
35361:
35362: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 30.5. inom de viktigaste områdena. Efter det är
35363: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- sälkutama så stora att risken för att trassla in sig i
35364: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pek- fångstredskapen är mindre och de kan vanligtvis
35365: ka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga frigöra sig från de förbjudna fångstredskap som
35366: spörsmål SS 618/2000 rd: ingår i det ovanstående beslutet. Varje år har av-
35367: tai ingåtts med ca 80 fiskekommuner och gäller
35368: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta ett vattenområde på 25 000 hektar. För detta har
35369: för att ersätta de förluster som Saimen- årligen cirka 380 000 mark betalats till fiske-
35370: sälen och tryggandet av sälen orsakar kommunema. Det finns mera pengar till förfo-
35371: yrkesfiskare och gande för avtal om inskränkningar i fisket år
35372: 2000 och må1et är att fördubbla arealen.
35373: när ämnar man fatta ett beslut i frågan Saimensälens näring består nästan helt och
35374: som länge varit under arbete? hållet av mujkor, som den kan äta från ryssjor
35375: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- och nät. Detta orsakar fiskenäringen skada och
35376: föra följande: fångstförluster.
35377: Vad gäller hänvisningen till 53 § naturvårds-
35378: Jord- och skogsbruksministeriet fattade år 1999 lagen (1096/1996) om ersättningskrav, kan man
35379: ett beslut (214/1999) om att förbjuda en sådan konstatera att de gäller endast de områden om
35380: användning av fångstredskap som skadar Sai- vilka ett beslut har fattats enligt 29 § naturvårds-
35381: mensälen. Beslutet är i kraft till utgången av april lagen (skyddade naturtyper), enligt 47 § (arter
35382: 2004 och innefattar en övergångsbestämmelse som kräver särskilt skydd) eller ett beslut med
35383: enligt viiken de förbjudna fångstredskap som ta- stöd av 24 § 3 mom. eller 66 § 1 mom. Dessa be-
35384: gits i bruk innan detta beslut får användas till ut- slut har inte fattats inom ifrågavarande områden.
35385: gången av april 2002. Jord- och skogsbruksministeriet har tillsatt en
35386: Beslutet förbjuder inte all användning av arbetsgrupp för sälersättning, vars mål är att klar-
35387: fångsredskap vid fiske i Saimen, undantag är lägga ersättningama för de fiskeförluster som sä-
35388: långrev och andra krokfångstredskap. Beslutet lama har orsakat fiskare. Arbetsgruppen har tid
35389: begränsar däremot kvaliteten i nätmaterialet och på sig till utgången av detta år.
35390: konstruktionen och maskvidden av storryssjor. Det är ändamålsenligt att tillämpa samma
35391: Forststyrelsens naturtjänster i Östra Finland principer vid ersättning av de skador som sälama
35392: har ingått avtal om inskränkningar av fisket med i Östersjön och Saimensälen orsakar fisket. Er-
35393: fiskekommunema, vilket innebär att nät- och rys- sättningsprinciperna för Saimensälen kan klar-
35394: sjefiskeförbudet är i kraft under tiden 15.4.- läggas närrnare efter att arbetsgruppen slutfört
35395:
35396:
35397:
35398:
35399: 4
35400: Ministems svar KK 618/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
35401:
35402:
35403: sitt arbete. Eventuella ersättningsbehov kommer
35404: att redas ut vid beredningen av statsbudgeten för
35405: år 2002.
35406:
35407:
35408:
35409: Helsingfors den 17 juli 2000
35410:
35411: Miljöminister Satu Hassi
35412:
35413:
35414:
35415:
35416: 5
35417: KK 619/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
35418:
35419:
35420:
35421:
35422: KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2000 vp
35423:
35424: Osa-aikatyötä tekevien päivärahan korotta-
35425: minen
35426:
35427:
35428:
35429:
35430: Eduskunnan puhemiehelle
35431:
35432: Osa-aikatyötä tekevien määrä ei ole mitätön. Ti- Kun soviteltu päiväraha lasketaan aina uuden
35433: lastokeskuksen tietojen mukaan heitä oli 253 000 43 viikon työssäoloehdon täytyttyä, se merkitsee
35434: vuonna 1998. Määrä kattaa niin omasta tahdos- kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai pätkätyöhön
35435: taan osa-aikatyötä tekevät (esim. opiskelijat, osa- joutuneelle päivärahan pienenemistä. Ja päivära-
35436: aikaeläkkeellä olevat) kuin sellaisetkin, jotka han pienentyessä pienenee myös soviteltu päivä-
35437: mieluiten ottaisivat vastaan kokopäivätyötä. raha. Siten osa-aikatyötä tekevien käytettävissä
35438: Tosiasia on kuitenkin se, että työmarkkinoillam- olevasta palkasta ja sovitellusta päivärahasta
35439: me on suuri joukko työntekijöitä, jotka voivat va- muodostuvat käytettävissä olevat tulot jäävät
35440: lita vain työttömyyden ja osa-aikatyön välillä. erittäin alhaisiksi ja niillä toimeentulo on vai-
35441: Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mu- keaa. Tämän vuoksi oliskin perusteltua selvästi
35442: kaan osa-aikatyö ja pätkätyöt lisääntyivät viime korottaa sovitellun päivärahan määrää.
35443: vuosikymmenellä etenkin naisvaltaisilla aloilla.
35444: Siinä missä miesten osa-aikatyö oli leimallista Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35445: pahimmalle lama-ajalle ja uusia työpaikkoja syn- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35446: tyi taloudellisen tilanteen parannuttua ensisijai- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35447: sesti miesvaltaisille aloille, lisääntyi naisten osa- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35448: aikatyö koko 1990-luvun ajan. Kun lisäksi toi-
35449: saalla Euroopassa naisten osa-aikatyön tekemi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35450: nen on yhteydessä lastenhoitoon, ei Suomessa tyä perusteluissa sanottujen epäkohtien
35451: ole tätä selittävää tekijää. Työmarkkinoillamme korjaamiseksi ja osa-aikatyöläisten päi-
35452: on toisin sanoen suuri määrä työntekijöitä, eten- värahojen korottamiseksi?
35453: kin matalapalkka-aloilla työskenteviä naisia, jot-
35454: ka joutuvat sinnittelemään pienillä tuloilla.
35455:
35456:
35457: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
35458:
35459: Kari Urpilainen /sd
35460: Arto Seppälä /sd
35461:
35462:
35463:
35464:
35465: Versio 2.0
35466: KK 619/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym. Ministerin vastaus
35467:
35468:
35469:
35470:
35471: Eduskunnan puhemiehelle
35472:
35473: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kaisen kokoaikatyön vastaanottamisen kannatta-
35474: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vuutta.
35475: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Vuoden 1997 alusta lukien työttömyyspäivä-
35476: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd rahan myöntämisen edellytyksenä olevaa työssä-
35477: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK oloehtoa pidennettiin 26 viikosta 43 viikkoon
35478: 619/2000 vp: mikä merkitsi ansioon suhteutetun työttömyys~
35479: turvan vakuutusperiaatteen lisäämistä. Järjestel-
35480: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo rvh- män perustana oleva vakuutusperiaate edellyttää
35481: tyä perusteluissa sanottujen epäkohtien vakuutusmaksujen ja niillä katettavien etuuksien
35482: korjaamiseksi ja osa-aikatyöläisten päi- vastaavuutta. Työttömyysturvalakia uudistettiin
35483: värahojen korottamiseksi? samalla vakuutusperiaatteen mukaisesti siten,
35484: että ansioon suhteutetun päivärahan perusteena
35485: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oleva palkka määritellään aina työssäoloehdon
35486: ti seuraavaa: täyttävästä työstä eli henkilön vakuuttaessa it-
35487: Sovitelluu päivärahan määräytymissäännöksiä sensä uudelleen työttömyyden varalta. Aiemmin
35488: muutettiin viimeksi 1.1.1997 lukien. Muutosten päivärahan suuruus saattoi määräytyä hyvinkin
35489: tarkoituksena oli lyhytaikaisessa ja epätyypilli- pitkän ajan takaa ilman, että päivärahalla olisi ol-
35490: sessä työllistymisessä vallitsevien kynnysten ja lut enää mitään yhtymäkohtaa maksamisajankoh-
35491: esteiden poistaminen ja harmaassa taloudessa ta- dan vakiintuneeseen ansiotasoon.
35492: pahtuvan työskentelyn vähentäminen. Osa-aikai- Kun päivärahan taso muuttuu sitä mukaa kuin
35493: sen työn vastaanottaminen tuli kokonaan työttö- henkilö uudestaan täyttää työssäoloehdon, ha-
35494: mäksi jäämiseen verrattuna taloudellisesti aiem- keutuu päiväraha itse asiassa sille vakiintuneelle
35495: paa kannattavammaksi. Työttömyyspäivärahan palkkatasolle, josta päiväraha tuleekin määrittää.
35496: suuruus kasvoi useimmissa tapauksissa huomat- Työssäoloehdon täyttymisen myötä päiväraha
35497: tavasti, koska työtulojen sovitteluprosentti aleni muuttuu kyseisen työttömyysajan tilannetta vas-
35498: 80:stä SO:een. Osa-aikatyössä olevien henkilöi- taavaksi, mutta toisaalta myös päivärahan enim-
35499: den kokonaistulot paranivat siten, että ne aiheut- mäismaksuajan laskeminen alkaa alusta. Lisäksi
35500: tivat ehkä jopa jossain määrin kynnystä hakeutua työttömyysturvalain 23 §:ssä on etenkin osa-ai-
35501: kokopäivätyöhön. Työttömyyspäivärahaa mak- katyössä tai muissa vastaavissa epätyypillisissä
35502: setaan nimenomaan kokoaikatyötä hakevalle työsuhteissa työskentelevien suojaksi kannusta-
35503: henkilölle hänen toimeentulonsa turvaamiseksi vuussyistä niin sanottu 80 prosentin suojasääntö:
35504: ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten me- uusien tulotietojen perusteella määräytyvä täysi
35505: netysten turvaamiseksi. Sovitelluu päivärahan päiväraha on vähintään 80 prosenttia edellisestä
35506: korottaminen edelleen alentaisi tavoitteen mu- pä!värahasta ja vähintään peruspäivärahan suu-
35507: rumen.
35508:
35509:
35510:
35511:
35512: 2
35513: Ministerin vastaus KK 619/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
35514:
35515:
35516: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000
35517:
35518: Sosiaali- ja terveysministerin sijainen
35519: Ministeri Osmo Soininvaara
35520:
35521:
35522:
35523:
35524: 3
35525: KK 619/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym. Ministerns svar
35526:
35527:
35528:
35529:
35530: Tili riksdagens talman
35531:
35532: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger betslöshetsdagpenning, från 26 veckor till 43
35533: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- veckor. Detta innebar en förstärkning av försäk-
35534: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari ringsprincipen för det inkomstrelaterade ut-
35535: Urpilainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga komstskyddet. Försäkringsprincipen, som ligger
35536: spörsmål SS 619/2000 rd: till grund för systemet, förutsätter att försäk-
35537: ringspremierna och de förmåner premierna skall
35538: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta täcka motsvarar varandra. Lagen om utkomst-
35539: för att rätta till de missförhållanden som skydd för arbetslösa reformerades samtidigt i en-
35540: nämns i motiveringen samt för att höja lighet med försäkringsprincipen på så vis, att den
35541: dagpenningen för deltidsarbetande? lön som ligger till grund för den inkomstrelatera-
35542: de dagpenningen alltid fastställs enligt det arbete
35543: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som uppfyller arbetsvillkoret d.v.s. när personen
35544: föra följande: i fråga på nytt försäkrar sig själv mot arbetslös-
35545: Bestämmelserna om beräkningsgrunderna för het. Tidigare kunde storleken på dagpenningen
35546: jämkad dagpenning ändrades senast 1.1.1997. stämmas också under en mycket lång tid tillbaka,
35547: Avsikten med ändringarna var att sänka tröskeln utan att dagpenningen längre hade något gemen-
35548: och avlägsna hindren för kortvarig och atypisk samt med den stabiliserade förtjänstnivån vid tid-
35549: sysselsättning samt att minska det arbete som fö- punkten för utbetalningarna.
35550: rekommer inom den ekonomiska gråzonen. Eko- Eftersom nivån på dagpenningen förändras
35551: nomiskt sett blev det 1önsammare än tidigare att vartefter en person på nytt uppfyller arbetsvillko-
35552: ta emot ett deltidsarbete jämfört med att bli helt ret, följer dagpenningen i själva verket den stabi-
35553: arbetslös. Arbetslöshetsdagpenningen blev i de liserade lönenivå utgående från viiken dagpen-
35554: flesta fall avsevärt högre, eftersom jämknings- ningen skall beräknas. Vartefter arbetsvillkoret
35555: procenten för arbetsinkomsten sänktes från 80 till uppfylls ändras dagpenningen så att den motsva-
35556: 50 %. De deltidsarbetande personernas totalin- rar situationen under arbetslöshetstiden i fråga,
35557: komster förbättrades så att tröskeln för att söka men å andra sidan börjar också beräknandet av
35558: heldagsarbete kanske i viss mån blev högre. Ar- den maximala betalningstiden för dagpenningen
35559: betslöshetsdagpenning betalas uttryckligen till från början. Dessutom finns det i 23 § lagen om
35560: en person som söker heltidsarbete för att denna utkomstskydd för arbetslösa den s.k. 80-pro-
35561: persons utkomst skall tryggas samt för att den fi- centsregeln som fungerar som skydd för framför
35562: nansiella förlust som arbetslösheten förorsakar allt deltidsanställda eller andra med motsvarande
35563: skall täckas. En ytterligare höjning av denjämka- atypiska anställningsförhållanden. Denna regel,
35564: de dagpenningen skulle sänka den lönsamhet som är avsedd att inverka uppmuntrande, inne-
35565: som mottagandet av ett heltidsarbete, vilket är bär att en full dagpenning som beräknas utgåen-
35566: målsättningen, innebär. de från nya uppgifter om inkomster är minst 80 %
35567: Från början av 1997 förlängdes arbetsvillko- av den föregående dagpenningen och minst lika
35568: ret, som är en förutsättning för beviljande av ar- stor som grunddagpenningen.
35569:
35570:
35571:
35572: 4
35573: Ministerns svar KK 619/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
35574:
35575:
35576: Helsingfors den 14 juli 2000
35577:
35578: Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministem
35579: Minister Osmo Soininvaara
35580:
35581:
35582:
35583:
35584: 5
35585: KK 620/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
35586:
35587:
35588:
35589:
35590: KIRJALLINEN KYSYMYS 620/2000 vp
35591:
35592: Huopana-Aholanmäki-tien kunnostaminen
35593:
35594:
35595:
35596:
35597: Eduskunnan puhemiehelle
35598:
35599: Maaseudun kehittämisestä ja maaseudun elineh- tieyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeät. Lisäksi tu-
35600: tojen turvaamisesta puhutaan paljon. Näihin liit- lisi ottaa huomioon ne investoinnit, joita on tehty
35601: tyy hyvin olennaisesti myös kelvollinen infra- Keihärinkoskeen kuuluvalla Luotolasaarella. Jot-
35602: struktuuri. Keihärinkosken kylään vievä Huopa- ta investoinneilla olisi reaaliset mahdollisuudet
35603: na-Aholanmäki-tie Viitasaaren alueella ei kui- menestyä, tulisi perusasioiden, kuten toimivan
35604: tenkaan täytä kelvollisuuden kriteerejä. tieverkoston, olla kunnossa. Nykyaikaisella ta-
35605: Huopana-Paanalanmutka-osuuden kunnosta- solla olevat peruspalvelut ovat edellytys sille,
35606: miseksi on periaatteessa olemassa suunnitelma, että kylät voivat pysyä asuttuina.
35607: mutta se ei mahdu mukaan vuoteen 2006 saakka
35608: ulottuviin toteutussuunnitelmiin. Kyseessä olisi Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35609: 6,5 km:n matka, jonka kustannusarvio on 7 milj. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
35610: markkaa. Paanala-Aholanmäki-matkalle ei ole vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35611: tehty edes alustavaa kunnostussuunnitelmaa. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35612: Kyseisen tien pikaiset kunnostustyöt olisivat
35613: kuitenkin hyvin perusteltuja Viitasaareen kuulu- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
35614: van Keihärinkosken kylän ja sen palvelujen ke- tyä, jotta Huopana-Aholanmäki-tie
35615: hittämisen vuoksi. Keihärinkoskella kehitetään saadaan pikaisesti kunnostettua ja ta-
35616: myös matkailupalveluja, joten kunnossa olevat soltaan kelvolliseen kuntoon?
35617:
35618:
35619: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
35620:
35621: Kari Urpilainen /sd Reijo Laitinen /sd
35622: Kalevi Olin /sd Susanna Huovinen /sd
35623:
35624:
35625:
35626:
35627: Versio 2.0
35628: KK 620/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym. Ministerin vastaus
35629:
35630:
35631:
35632:
35633: Eduskunnan puhemiehelle
35634:
35635: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Huopana-Keihärinkoski Karpiolahden kohdal-
35636: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- la parannettu ja päällystetty 1990-luvulla noin 6
35637: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen km. Myös Keihärinkosken silta on uusittu 1990-
35638: vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpilaisen /sd luvulla.
35639: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Keski-Suomen tiepiiri on aikaisempien vuo-
35640: 62012000 vp: sien ohjelmissaan suunnitellut välin Huopana-
35641: Paanalanmutka parantamista ja päällystämistä.
35642: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Tämän 6,5 kilometrin pituisen hankkeen kustan-
35643: tyä, jotta Huopana-Aholanmäki-tie nusarvio on noin 7 milj. mk ja kunnostustöihin
35644: saadaan pikaisesti kunnostettua ja ta- olisi valmius suunnitelmien osalta. Tienpidon ra-
35645: soltaan kelvolliseen kuntoon? hoituksen vähentyminen on kuitenkin johtanut
35646: siihen, ettei hanke ole enää tiepiirin toiminta- ja
35647: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taloussuunnitelmassa vuosille 2000-2004.
35648: ti seuraavaa: Sorateiden parantamis- ja päällystämishank-
35649: Huopana-Aholanmäki-maantie 6544 yhdistää keiden priorisointi perustuu pääasiassa tien lii-
35650: kantatien 77 Kyyjärvi-Siilinjärvi ja maantien keoteeiliseen kysyntään ja liikenteen luontee-
35651: 775 Himanka-Viitasaari. Tie kulkee Keihärin- seen. Keski-Suomen tiepiirissä on noin 160 km
35652: kosken kylän kautta ja samalta tieltä on myös yk- kiireellisemmin korjattavaa sorapintaista tietä
35653: sityistieyhteys Luotolansaareen. Maantien 6544 kuin maantie 6544. Jotta maantien 6544 kunnos-
35654: pituus on 20,5 km. Tien liikennemäärä on välillä tamiseen voitaisiin ryhtyä, se edellyttäisi joko
35655: Huopana-Keihärinkoski keskimäärin 280 tienpidon rahoituksen lisäystä tai erillisrahoituk-
35656: ajon./vrk ja välillä Keihärinkoski-Aholanmäki sen, kuten työllisyys- tai ED-rahoituksen osoitta-
35657: keskimäärin 140 ajon./vrk. Maantiestä on välillä mista hankkeelle.
35658:
35659:
35660:
35661: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2000
35662:
35663: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
35664:
35665:
35666:
35667:
35668: 2
35669: Ministems svar KK 620/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
35670:
35671:
35672:
35673:
35674: Tili riksdagens talman
35675:
35676: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na och Keihärinkoski vid Karpiolahti. Också
35677: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- bron i Keihärinkoski reparerades på 1990-talet.
35678: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari Mellersta Finlands vägdistrikt har i sina tidi-
35679: Urpilainen /sd m.fl. undertecknade skriftliga gare program haft planer på att förbättra och as-
35680: spörsmål SS 620/2000 rd: faltera vägsträckan mellan Huopana och Paa-
35681: nalanmutka. Kostnadskalkylen för detta arbete
35682: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta på en sträcka av 6,5 km uppgår till ca 7 milj. mk
35683: för att vägen mellan Huopana och Aho- och vad planema beträffar skulle det finnas be-
35684: lanmäki snabbt skall bli grundligt för- redskap för förbättringsarbetena. De minskade
35685: bättrad och fås i dugligt skick? anslagen för väghållning har likväl lett till att
35686: projektet inte längre finns med i vägdistriktets
35687: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- verksamhets- och ekonomipian för åren 2000-
35688: föra följande: 2004.
35689: Landsväg 6544 mellan Huopana och Aholanmä- Prioriteringen i fråga om förbättring och asfal-
35690: ki förbinder stamväg 77 mellan Kyyjärvi och Sii- tering av grusvägar utgår huvudsakligen ifrån hur
35691: linjärvi och landsväg 775 mellan Himanka och livligt trafikerad vägen är och viiken typ av tra-
35692: Viitasaari. Vägen går genom byn Keihärinkoski fik det rör sig om. 1 Mellersta Finlands vägdi-
35693: och från samma väg finns också en privat vägför- strikt finns ca 160 km väg med grusbeläggning
35694: bindelse till Luotolansaari. Landsväg 6544 är som mera brådskande behöver förbättras än
35695: 20,5 km lång. Trafikmängden på vägen mellan landsväg 6544. För att arbetet med att iståndsätta
35696: Huopana och Keihärinkoski uppgår i medeltal till landsväg 6544 skall kunna påbörjas skulle det
35697: 280 fordon/dygn och på sträckan mellan Kei- krävas antingen ökade anslag för väghållning el-
35698: härinkoski och Aholanmäki i medeltal till 140 ler särskild finansiering, såsom anvisande av sys-
35699: fordon/dygn. På 1990-talet förbättrades och as- selsättningsanslag eller EU-finansiering för pro-
35700: falterades ca 6 km av landsvägen mellan Huopa- jektet.
35701:
35702:
35703:
35704: Helsingfors den 7 juli 2000
35705:
35706: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
35707:
35708:
35709:
35710:
35711: 3
35712: KK 62112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
35713:
35714:
35715:
35716:
35717: KIRJALLINEN KYSYMYS 62112000 vp
35718:
35719: Yhdistelmätuen määrä
35720:
35721:
35722:
35723:
35724: Eduskunnan puhemiehelle
35725:
35726: Työttömiä, erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, pyri- loon kuin passiivisuuden. Uudistuksia tehtäessä
35727: tään aktivoimaan esimerkiksi yhdistelmätuen on muistettava, että pienimpien sosiaaliturva-
35728: avulla. Eräissä yhdistelmätukeen oikeutettuja etuuksien taso on hyvin matala, eikä niitä ole va-
35729: ihmisiä työllistävissä yhdistyksissä on huomat- raa leikata.
35730: tu, että yhdistelmätuki ei kannusta työttömiä par-
35731: haalla mahdollisella tavalla aktiivisuuteen. Osa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35732: työttömistä kokee toimeentulotuen kilpailuky- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35733: kyiseksi vaihtoehdoksi yhdistelmätuelle. Syyksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35734: he ovat sanoneet, että ennakonpidätyksen jäl- vaksi seuraavan kysymyksen:
35735: keen yhdistelmätuesta jää käteen niin vähän net-
35736: totuloa, ettei työnteko kannata. Miten yhdistelmätukea aiotaan kehit-
35737: Ensisijaista ja viimesijaista toimeentulotur- tää, jotta se kannustaisi työttömiä aktii-
35738: vaa sekä verotusta olisi tarpeen yhdistää nykyis- visuuteen ja
35739: tä selkeämmäksi ja aktiivisuuteen kannustavaksi
35740: kokonaisuudeksi. Aktiivisuuden tulisi aina joh- aiotaanko ensisijaista ja viimesijaista
35741: taa yksilön näkökulmasta parempaan toimeentu- toimeentuloturvaa sekä verotusta uudis-
35742: taa erityisesti minimiturvan osalta?
35743:
35744:
35745: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2000
35746:
35747: Liisa Hyssälä /kesk
35748:
35749:
35750:
35751:
35752: Versio 2.0
35753: KK 62112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
35754:
35755:
35756:
35757:
35758: Eduskunnan puhemiehelle
35759:
35760: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa on ollut työllistettynä yhdistelmätuen avulla ku-
35761: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- luvan vuoden tammi-kesäkuun aikana.
35762: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Yhdistelmätuen myöntäminen ja maksaminen
35763: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän perustuu työsopimuslain mukaiseen työsuhtee-
35764: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK seen, jonka perusteella työnantaja on velvollinen
35765: 62112000 vp: muun muassa maksamaan työntekijälle tehdystä
35766: työstä palkan. Palkan suuruus määräytyy tällöin
35767: Miten yhdistelmätukea aiotaan kehit- työsopimuslain mukaisesti. Työntekijälle mak-
35768: tää, jotta se kannustaisi työttömiä aktii- settava palkka suoritetaan kyseistä työtä tai sitä
35769: visuuteen ja lähinnä vastaavaa työtä tarkoittavan valtakunnal-
35770: lisesti yleiseksi katsottavan työehtosopimuksen
35771: aiotaanko ensisijaista ja viimesijaista mukaisesti. Yhdistelmätuen avulla työllistettä-
35772: toimeentuloturvaa sekä verotusta uudis- välle työttömälle työstä maksettavan palkan suu-
35773: taa erityisesti minimiturvan osalta? ruus määräytyy siis tehtävän työn sisällön perus-
35774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- teella. Työnantajalle maksettava yhdistelmätuki
35775: ti seuraavaa: tai muu taloudellinen korvaus ei millään tavoin
35776: vaikuta työntekijälle maksettavan palkan mää-
35777: Yhdistelmätuki on osa palkkaperusteista työllis- rään. Palkka on yhdistelmätuen avulla työlliste-
35778: tämistukijärjestelmää. Yhdistelmätuen tarkoituk- tylle työntekijälle hänen normaalia veronalaista
35779: sena on työttömän henkilön työmarkkinoilta syr- ansiotuloaan, josta työnantaja suorittaa säännös-
35780: jäytymisen estäminen ja hänen työmarkkinoille ten mukaisen ennakonpidätyksen kuten muista-
35781: paluunsa edistäminen. Yhdistelmätukea voidaan kin maksamistaan palkoista.
35782: maksaa työnantajalle, joka työllistää työttömyys- Työsopimus on aina kahden itsenäisen sopija-
35783: päivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 500 osapuolen välinen vapaaehtoinen sopimus, jonka
35784: päivää saaneen henkilön palvelukseensa työsopi- syntymiseen kumpaakaan osapuolta ei mikään
35785: muslain mukaiseen työsuhteeseen. Työllistettä- ulkopuolinen taho kuten esimerkiksi työhallinto
35786: vät henkilöt ovat siis aina pitkäaikaistyöttömiä ja voi pakottaa. Jos työmarkkinatukea saava työtön
35787: ensisijaisesti sellaisia työttömiä, jotka eivät mai- työnhakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy
35788: nitun 500 päivän aikana ole olleet lainkaan työs- vastaanottamasta hänelle tarjolla olevaa työtä,
35789: sä tai joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla hän menettää määräajaksi oikeutensa työttö-
35790: on ollut vähäistä ja satunnaista. Lisäksi edellyte- myyspäivärahaan. Hyväksyttävänä kieltäytymis-
35791: tään, ettei yhdistelmätuella työllistettävää henki- perusteena ei pidetä esimerkiksi sitä, että työstä
35792: löä ole työllistetty työllistämistuella edellä tar- saatava työehtosopimuksen mukainen palkka on
35793: koitettuna aikana. Kysymyksessä on suhteellisen liian pieni verrattuna ilman työntekoa saatavaan
35794: uusi tukimuoto, jonka käyttö on kuluvan vuoden sosiaaliturvaan.
35795: alkupuoliskolla noussut sille tasolle, jota kulu- Yhdistelmätuella kuten muillakin palkkape-
35796: van vuoden talousarvio edellyttää. Tämä merkit- rusteisilla työllistämistuilla pyritään korvaa-
35797: see sitä, että keskimäärin noin 12 000 henkilöä maan työnantajalle työttömän henkilön työllistä-
35798:
35799:
35800: 2
35801: Ministerin vastaus KK 62112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
35802:
35803:
35804: misestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. maan huomioon esimerkiksi yhdistelmätuen
35805: Tällä tavoin pyritään kannustamaan nimen- käyttöön kiinteästi liittyvän projektituen tuki-in-
35806: omaan työnantajia työllistämään työttömiä työn- tensiteetin mitoituksessa.
35807: hakijoita. Yhdistelmätukijärjestelmää kehitet- Edustaja Ryssäiän kysymyksessä tarkoitettuja
35808: täessä pyritään jatkossa aktivoimaan nimen- verouudistuksia koskien hallitus on budjettirii-
35809: omaan yrityksiä työllistämään myös pitkäaikais- hessä sopinut, että pienten palkkojen ja toimeen-
35810: työttömiä, koska tällä tavoin arvioidaan saatavan tulotuen yhteensovittamista selvitetään. Lisäksi
35811: aikaan parempia pysyväisluontoisia työllisyys- budjettiriihessä sovittiin, että talousarvioesityk-
35812: vaikutuksia kuin kuntasektorilla ja ns. kolman- seen sisällytettävistä verohelpotuksista hyötyvät
35813: nella sektorilla. Kolmannen sektorin ongelmaksi myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat tu-
35814: on koettu työllistämistoimenpiteiden edellyttä- lonhankkimisvähennyksen ja ansiotulovähen-
35815: män omarahoituksen puute. Tämä on pyritty otta- nyksen rakenteellisten muutosten avulla.
35816:
35817:
35818: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2000
35819:
35820: Työministeri Tarja Filatov
35821:
35822:
35823:
35824:
35825: 3
35826: KK 62112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk Ministerns svar
35827:
35828:
35829:
35830:
35831: Tili riksdagens talman
35832:
35833: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger varit sysselsatta med hjälp av samansatt stöd un-
35834: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- der januari-juni i år.
35835: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa Beviljandet och utbetalandet av sammansatt
35836: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål stöd grundar sig på ett arbetsförhåliande i enlig-
35837: SS 621/2000 rd: het med lagen om arbetsavtal och på basis av vil-
35838: ket arbetsgivaren är skyldig att bl.a. betala lön tili
35839: På vilket sätt ämnar man utveckla det arbetstagaren för utfört arbete. Lönebeloppet
35840: sammansatta stödetför att det skall upp- faststälis härvid i enlighet med lagen om arbets-
35841: muntra de arbetslösa tili aktivitet och avtal. Lönen betalas tili arbetstagaren i enlighet
35842: med det koliektivavtal som anses som allmänt i
35843: ämnar man förnya det primära arbets- riksomfattande bemärkelse och som avser ifråga-
35844: löshetsskyddet och sistahandsskyddet varande arbete elier närmast motsvarande arbete.
35845: samt beskattningen speciellt vad gäller Det lönebelopp som betalas för arbete utfört av
35846: minimiskyddet? en sådan arbetslös som skali sysselsättas med
35847: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sammansatt stöd fastställs således på basis av ar-
35848: föra följande: betets innehåli. Det samansatta stöd elier någon
35849: annan ekonomisk ersättning som betalas åt ar-
35850: Det sammansatta stödet utgör en del av systemet betsgivaren påverkar på inget sätt det lönebelopp
35851: med lönebaserat sysselsättningsstöd. Det sam- som betalas tili arbetstagaren. För en arbetstaga-
35852: mansatta stödet syftar tili att förhindra utslag- re som sysselsatts med sammansatt stöd är lönen
35853: ning av en arbetslös person från arbetsmarkna- hans elier hennes normala beskattningsbara för-
35854: den och främja hans återinträde på arbetsmarkna- värvsinkomst på viiken arbetsgivaren utför för-
35855: den. Sammansatt stöd kan betalas åt en arbetsgi- skottsinnehålining i enlighet med bestämmelser-
35856: vare som i enlighet med lagen om arbetsavtal an- na såsom också på de övriga löner som arbetsgi-
35857: stälier en person som i minst 500 dagar mottagit varen betalar.
35858: arbetslöshetsdagpenning elier arbetsmarknads- Ett arbetsavtal är alitid ett frivilligt avtal mel-
35859: stöd. De personer som skali sysselsättas är såle- lan två självständiga avtalsparter och ingen
35860: des alitid långtidsarbetslösa och i första hand så- utomstående instans, som t.ex. arbetsförvaltning-
35861: dana arbetslösa som under de nämnda 500 dagar- en, kan tvinga någondera parten tili uppkomsten
35862: na inte alis varit i arbete elier vilkas arbete på den av ett sådant avtal. Om en arbetslös arbetssökan-
35863: öppna arbetsmarknaden varit minimalt elier spo- de som får arbetsmarknadsstöd utan godtagbar
35864: radiskt. Därtili förutsätts att den person som skali orsak vägrar ta emot arbete som erbjudits ho-
35865: sysselsättas med sammansatt stöd inte syssel- nom, går han för en viss tid miste om sin rätt tili
35866: satts med sysselsättningsstöd under ovan avsed- arbetslöshetsdagpenning. Om t.ex. den koliektiv-
35867: da tid. Det är fråga om en relativt ny stödform, avtalsenliga lön som fås för arbetet är för liten
35868: vars användning under första hälften av året sti- jämfört med det socialskydd som fås utan utfö-
35869: git tili den nivå som årets budget förutsätter. Det- rande av arbete, anses detta inte som en godtag-
35870: ta betyder att i genomsnitt ca 12 000 personer bar grund för vägran.
35871:
35872:
35873: 4
35874: Ministerns svar KK 62112000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
35875:
35876:
35877:
35878: Genom sammansatt stöd, liksom också genom förutsätter som ett problem. Detta har man för-
35879: andra lönebaserade sysselsättningsstöd, försöker sökt beakta t.ex. vid dimensioneringen av den
35880: man åt arbetsgivaren ersätta de extra kostnader stödintensitet för projektstödet som fast hänför
35881: som förorsakas av att arbetsgivaren anställer en sig tili användningen av sammansatt stöd.
35882: arbetslös person. På detta sätt försöker man upp- Angående de i riksdagsledamot Hyssäläs
35883: muntra speciellt arbetsgivare att anställa arbets- spörsmål avsedda skattereformerna har regering-
35884: lösa arbetssökande. Genom att utveckla systemet en vid budgetmanglingen kommit överens om att
35885: med sammansatt stöd försöker man att i fortsätt- sammanjämkningen mellan små löner och ut-
35886: ningen aktivera speciellt företag att sysselsätta komststödet skall utredas. Därtill avtalades det
35887: också långtidsarbetslösa, eftersom på så sätt be- vid budgetmanglingen att också de löntagare som
35888: räknas det att man får tili stånd bättre bestående har de minsta inkomstema skall med hjälp av
35889: sysselsättningsverkningar än inom den korumu- strukturella ändringar i avdraget för inkomstens
35890: nala sektorn och den s.k. tredje sektom. Inom den förvärvande och avdraget för förvärvsinkomst
35891: tredje sektom har man upplevt bristen på den gagna sig av de skattelättnader som skall inklu-
35892: självfinansiering som sysselsättningsåtgärdema deras i budgetpropositionen.
35893:
35894:
35895:
35896: Helsingfors den 30 augusti 2000
35897:
35898: Arbetsminister Tarja Filatov
35899:
35900:
35901:
35902:
35903: 5
35904: KK 622/2000 vp - Antero Kekkonen /sd
35905:
35906:
35907:
35908:
35909: KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2000 vp
35910:
35911: Luomutuotanto
35912:
35913:
35914:
35915:
35916: Eduskunnan puhemiehelle
35917:
35918: Luomutuotanto on saanut osakseen kasvavaa tuotannossa. On kysytty, onko häkeissä kasvatet-
35919: huomiota meillä ja muualla. Keski-Euroopassa tavien turkiseläinten lannan käyttö eettisesti oi-
35920: keskustellaan mm. ilmansaasteiden vaikutuksis- kein tuotannossa, jota kutsutaan luonnonmukai-
35921: ta tuotteiden puhtauteen. Myös vuosikymmenien seksi. Lisäksi käytännön kysymys on se, että
35922: ajan myrkyttynyt maaperä on ollut keskustelun myös turkistarhauksessa käytetään lisäaineita,
35923: kohteena: ympäristömyrkkyinä tunnetut raskas- jotka siirtyvät luonnon kiertokulkuun.
35924: metallit, kadmium, lyijy ja elohopea, ovat alkuai-
35925: neluonteensa vuoksi pysyviä eivätkä hajoa maa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
35926: perässä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
35927: Suomessa keskustelua on käyty osin samoista valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35928: seikoista kuin muuallakin Euroopassa. Raskas- vaksi seuraavan kysymyksen:
35929: metalleja tulee ilmasta laskeumana maaperään
35930: meilläkin. Onko käsite luomutuotanto määriteltä-
35931: Uutena asiana julkiseen keskusteluun Suo- vissä eettisesti ja käytännöllisesti kestä-
35932: messa on tullut turkiseläinlannan käyttö luomu- vällä tavalla?
35933:
35934:
35935: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000
35936:
35937: Antero Kekkonen /sd
35938:
35939:
35940:
35941:
35942: Versio 2.0
35943: KK 622/2000 vp -Antero Kekkonen /sd Ministerin vastaus
35944:
35945:
35946:
35947:
35948: Eduskunnan puhemiehelle
35949:
35950: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa siä määriä muita kuin luonnonmukaisesta maata-
35951: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- loustuotannosta peräisin olevia ainesosia. Salli-
35952: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuista aineista on luettelot, joihin voidaan lisätä
35953: vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen muitakin aineita, jos ne täyttävät asetuksessa sää-
35954: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK detyt vaatimukset. Esimerkiksi torjunta-aineiden
35955: 622/2000 vp: käyttö on sallittua vain silloin, kun niitä ei voi
35956: korvata muilla biologisilla, viljelyteknisillä, fysi-
35957: Onko käsite luomutuotanto määriteltä- kaalisilla tai jalostuksellisilla vaihtoehdoilla.
35958: vissä eettisesti ja käytännöllisesti kestä- Torjunta-aineet eivät kuitenkaan voi olla synteet-
35959: vällä tavalla? tisiäja niiden käytön tulee olla välttämätöntä hai-
35960: tallisten organismien tai erityisten tautien torju-
35961: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- miseksi. Lannoite tai maanparannusaine voidaan
35962: ti seuraavaa: hyväksyä luetteloon, jos se on välttämätön vilje-
35963: Luonnonmukaisella tuotantotavalla on tunnustet- lykasvien erityisiin ravinnontarpeisiin tai maan-
35964: tu asema Euroopan yhteisöjen yhteisen maata- parannustarkoituksiin. Niiden käyttö ei saa joh-
35965: louspolitiikan täytäntöönpanossa. Se voi osal- taa ympäristövaikutuksiin, joita ei voida hyväk-
35966: taan edistää ympäristönsuojelua ja maaseudun syä. Lisäksi geneettisesti muunnettujen organis-
35967: säilymistä sekä paremman tasapainon saavutta- mien (GMO) ja niiden johdannaisten käyttö on
35968: mista maataloustuotteiden tarjonnan ja kysynnän kiellettyä.
35969: välillä. Neuvoston asetuksen asettamat vaatimukset
35970: Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden luon- tuotantopanosten hyväksymisestä eivät nykyisel-
35971: nonmukaisesta tuotantotavasta säädetään neu- lään sisällä eettistä näkökulmaa. Kattavan, eetti-
35972: voston asetuksessa (ETY) N:o 2092/91. Luon- seen tarkasteluun perustuvan tuotantopanosten
35973: nonmukainen tuotantotapa rajoittaa huomatta- hyväksymismenettelyn luominen, esimerkiksi
35974: vasti esimerkiksi lannoitteiden ja maanparannus- teollisuuden sivutuotteista ja kolmansista maista
35975: aineiden käyttöä. Kasvien ravinteiden saannista peräisin olevista elintarvikkeiden ainesosista
35976: on huolehdittava ensisijaisesti muulla tavalla, lienee lainsäädäntöhankkeena liian raskas. Täl~
35977: kuten esimerkiksi toteuttamalla huolellisesti lainen menettely saattaisi huomattavasti hidastaa
35978: suunniteltuja viljelykiertoja, viljelemällä palko- komission luonnonmukaisen tuotannon lainsää-
35979: kasveja ja hyödyntämällä omalla tilalla synty- däntökomitean työtä ja näin ollen vaikuttaa hi-
35980: neen orgaanisen aineksen sisältämiä ravinteita. dastavasti alan kehittymiseen.
35981: Lannoitteiden ja maanparannusaineiden lisäk- Vaikka luonnonmukaisessa tuotannossa käy-
35982: si on säädetty muidenkin tuotantopanosten käy- tettäviä tuotantopanoksia ei arvioida eettisin pe-
35983: töstä (torjunta-aineista, rehuista, pesu- ja desinfi- rustein, on luonnonmukaisessa eläintuotannossa
35984: ointiaineista sekä teknologisista apuaineista ja li- käytettäviä tuotantomenetelmiä arvioitu etologi-
35985: säaineista rehujen ja elintarvikkeiden valmistuk- sin ja eettisin perustein. Esimerkiksi siipikarjan
35986: sessa). Lisäksi elintarvikkeiden valmistuksessa kasvattaminen häkeissä on kiellettyä ja laidunta-
35987: on tietyin rajoituksin mahdollista käyttää vähäi- vien eläinten tulee päästä laitumelle. Poikkeusta-
35988:
35989:
35990: 2
35991: Ministerin vastaus KK 622/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
35992:
35993:
35994: pauksissa eläimiä saa pitää kytkettyinä, mutta kiseläinten lanta tulee aina kompostoida luon-
35995: tällöinkin niiden on päästävä säännöllisesti ulos nonmukaisessa tuotannossa.
35996: jaloittelemaan. Hallituksen tarkoituksena on jatkossakin osal-
35997: Kysymyksen perustelujen mukaan turkistar- listua luonnonmukaisen tuotannon kehittämi-
35998: hauksessa käytetään lisäaineita, jotka siirtyvät seen ja puuttua lainsäädännön rajoissa sellaisiin
35999: luonnon kiertokulkuun. Hygieenisistä ja ympä- epäkohtiin, jotka vaarantavat kuluttajien luotta-
36000: ristönsuojelullisista syistä ei kuitenkaan ole ollut muksen luonnonmukaiseen tuotantotapaan.
36001: perustetta kieltää turkiseläinlannan käyttöä. Tur-
36002:
36003:
36004: Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2000
36005:
36006: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36007:
36008:
36009:
36010:
36011: 3
36012: KK 622/2000 vp -Antero Kekkonen /sd Ministems svar
36013:
36014:
36015:
36016:
36017: Tili riksdagens talman
36018:
36019: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger der av andra beståndsdelar än sådana som här-
36020: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- stammar från ekologisk jordbruksproduktion.
36021: rådet översänt följande av riksdagsledamot Ante- Det finns förteckningar över de tillåtna ämnena, i
36022: ro Kekkonen /så undertecknade skriftliga spörs- vilka även andra ämnen kan införas om de fyller
36023: mål SS 622/2000 rd: kraven i förordningen. Exempelvis användning-
36024: en av bekämpningsmedel är tillåten endast när
36025: Kan begreppet ekaproduktion definie- det inte finns altemativ i form av biologiska med-
36026: ras på ett etiskt och praktiskt hållbart el, annat brukningssätt, fysikalisk behandling el-
36027: sätt? ler växtförädling. Bekämpningsmedlen får dock
36028: inte vara syntetiska och användningen av dem
36029: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- skall vara nödvändig för bekämpningen av skad-
36030: föra följ ande: liga organismer eller vissa sjukdomar. Gödsel-
36031: Den ekologiska produktionsmetoden åtnjuter en medel eller markberedningsmedel kan godkän-
36032: erkänd position vid verkställigheten av Europeis- nas i förteckningen om de är väsentliga för att
36033: ka gemenskapemas gemensamma jordbrukspoli- tillgodose speciella näringsbehov hos grödan el-
36034: tik. Den kan för sin del främja miljövården och ler för speciella behov av markförbättring. An-
36035: landsbygdens fortbestånd samt uppnåendet av en vändningen av dem får inte leda till icke godtag-
36036: bättre balans i fråga om tillgång och efterfrågan bara verkningar på miljön. Dessutom är det för-
36037: på jordbruksprodukter. bjudet att använda genetiskt modifierade orga-
36038: Om ekologisk produktion av jordbrukspro- nismer (GMO) och produkter som härletts ur så-
36039: dukter och livsmedel bestäms i rådets förordning dana.
36040: (EEG) nr 2092/91. Den ekologiska produktions- De krav som rådets förordning ställer på god-
36041: metoden begränsar avsevärt användningen av kännandet av insatsvaror omfattar inte som det
36042: t.ex. gödselmedel och markberedningsmedel. 1 nu är etiska aspekter. Utarbetandet av ett förfa-
36043: första hand måste man på annat sätt se till att väx- rande för godkännande av insatsvaror som base-
36044: tema får näring, t.ex. med hjälp av en omsorgs- rar sig på en heltäckande, etisk prövning, t.ex.
36045: fullt planerad växtföljd, genom att odla baljväx- när det gäller industrins biprodukter och be-
36046: ter och genom att utnyttja näringsämnena i det ståndsdelar i livsmedel från tredje land, vore an-
36047: organiska material som uppkommer på den egna tagligen ett för tungt lagstiftningsprojekt. Ett så-
36048: gården. dant förfarande kunde avsevärt fördröja arbetet i
36049: Förutom om användningen av gödselmedel kommissionens lagstiftningskommitte för den
36050: och markberedningsmedel bestäms om använd- ekologiska produktionen och på så sätt inverka
36051: för~röjande på branschens utveckling.
36052: ningen av andra insatsvaror (bekämpningsme-
36053: del, foder, rengörings- och desinfektionsmedel Aven om de insatsvaror som används vid eko-
36054: samt processhjälpmedel och tillsatsämnen vid logisk produktion inte bedöms på etiska grunder
36055: tillverkningen av foder och livsmedel). Dessut- har de produktionsmetoder som används vid eko-
36056: om är det med vissa begränsningar möjligt att vid logisk animalieproduktion bedömts på etologis-
36057: tillverkningen av livsmedel använda små mäng- ka och etiska grunder. Exempelvis är uppfödning
36058:
36059:
36060: 4
36061: Ministerns svar KK 622/2000 vp- Antero Kekkonen /sd
36062:
36063:
36064: av fjäderfå i bur förbjuden och betesdjur skall få Pälsdjursgödsel skall alltid komposteras vid eko-
36065: gå på bete. 1 undantagsfall får djur hållas upp- logisk produktion.
36066: bundna, men även då skall de regelbundet få gå Regeringen har för avsikt att även i fortsätt-
36067: ute. ningen delta i utvecklandet av den ekologiska
36068: Enligt motiveringarna till spörsmålet används produktionen och att inom lagstiftningens grän-
36069: vid pälsdjursuppfödning tillsatsärnnen som över- ser ingripa i sådana missförhållanden som även-
36070: förs till naturens kretslopp. Det har dock inte fun- tyrar konsumenternas tillit till den ekologiska
36071: nits hygieniska och miljövårdsmässiga skäl till produktionen.
36072: att förbjuda användningen av pälsdjursgödsel.
36073:
36074:
36075: Helsingfors den 19 juli 2000
36076:
36077: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36078:
36079:
36080:
36081:
36082: 5
36083: KK 623/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas
36084:
36085:
36086:
36087:
36088: KIRJALLINEN KYSYMYS 623/2000 vp
36089:
36090: Harmaahylkeiden ampuminen ja hylkeiden
36091: suojelualueiden perustaminen
36092:
36093:
36094:
36095:
36096: Eduskunnan puhemiehelle
36097:
36098: Suomen eduskunta uudisti viime vaalikaudella dossa, että hylkeiden salametsästys verottaa Itä-
36099: eläinsuojelulain. Eläinsuojelulain periaatteena meren hyljekantaa.
36100: on, ettei eläimille aiheoteta tarpeetonta tuskaa ja
36101: kärsimystä. Samoin metsästyslain 20 § edellyt- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36102: tää, ettei metsästettäessä eläimille tuoteta tarpee- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36103: tonta kärsimystä. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36104: Kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön riis- vaksi seuraavan kysymyksen:
36105: taosasto on päättänyt nostaa harmaahylkeiden
36106: metsästettävää määrää 60:stä 140:een niin, että Mitä hallitus aikoo tehdä muuttaakseen
36107: hylkeiden ampuminen mereen on sallittu venees- maa- ja metsätalousministeriön riista-
36108: tä. On selvää, että tällä tavalla metsästettäessä tu- osaston päätöstä niin, että se vastaa
36109: loksena on mereen ammuttuina lukuisia haavoit- eläinsuojelulain ja metsästyslain sää-
36110: tuneita eläimiä. döksiä, jotka kieltävät tuottamasta eläi-
36111: Vastoin yleistä suuntausta Euroopan unionis- mille tarpeetonta kärsimystä ja
36112: sa Suomi jatkaa ajoverkkokalastuksen suosimis-
36113: ta Itämerellä. Tämän seurauksena merinisäkkäi- mitä hallitus aikoo tehdä hylkeiden suo-
36114: tä hukkuu jatkuvasti verkkoihin. Lisäksi on tie- jelualueiden toteuttamiseksi maamme
36115: vesialueilla?
36116:
36117:
36118: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2000
36119:
36120: Pentti Tiusanen /vas
36121:
36122:
36123:
36124:
36125: Versio 2.0
36126: KK 623/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministerin vastaus
36127:
36128:
36129:
36130:
36131: Eduskunnan puhemiehelle
36132:
36133: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- tiedot ja näytteet. Kysymyksessä viitataan tähän
36134: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- määräykseen.
36135: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Määräyksessä ei puututa pyyntitapoja koske-
36136: vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas viin säännöksiin, vaan metsästys tapahtuu met-
36137: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sästyslain (615/1993) ja metsästysasetuksen
36138: 623/2000 vp: (666/1993) mukaisesti. Metsästyslain 2 §:n mu-
36139: kaan metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraise-
36140: Mitä hallitus aikoo tehdä muuttaakseen na olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappa-
36141: maa- ja metsätalousministeriön riista- mista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun.
36142: osaston päätöstä niin, että se vastaa Metsästyslain 20 §:ssä puolestaan säädetään,
36143: eläinsuojelulain ja metsästyslain sää- että metsästystä on harjoitettava siten, että eläi-
36144: döksiä, jotka kieltävät tuottamasta eläi- mille ei tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Metsästä-
36145: mille tarpeetonta kärsimystä ja jä vastaa itse, että pyynti tapahtuu metsästyseet-
36146: tisesti ja eläinsuojelullisesti siten, että metsästys-
36147: mitä hallitus aikoo tehdä hylkeiden suo- lain ja eläinsuojelulain säädöksiä noudatetaan.
36148: jelualueiden toteuttamiseksi maamme Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
36149: vesialueilla? kunta käsitteli 23.5.2000 maa- ja metsätalousmi-
36150: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen nisteriössä laadittua selvitystä hylkeiden kalas-
36151: seuraavaa: tukselle aiheuttamista vahingoista. Selvityksessä
36152: ehdotettiin useita toimenpiteitä hylkeiden aiheut-
36153: Maa- ja metsätalousministeriö rajoitti määräyk- tamien vahinkojen vähentämiseksi. Harmaahyl-
36154: sellä (Dnr 15991770/99, 23.6.1999) harmaahyl- keiden metsästys on osa tätä ministerivaliokun-
36155: keiden metsästyksen metsästysvuodeksi nan hyväksymää toimenpidepakettia.
36156: 1999/2000 siten, että riistanhoitopiirien myöntä- Itämeren alueen merellisen ympäristön suoje-
36157: mien pyyntilupien nojalla metsästettäviksi sallit- lua koskevan yleissopimuksen (HELCOM) puit-
36158: tavien harmaahylkeiden määrä sai olla yhteensä teissa vuonna 1998 tehdyn suosituksen mukai-
36159: enintään 60 kpl. Tätä määräystä maa- ja metsäta- sesti jäsenvaltioiden tulisi perustaa hylkeiden-
36160: lousministeriö muutti määräyksellään (Dnr suojelualueita. Asian valmistelu aloitettiin ympä-
36161: 15991770/99, 2.6.2000) siten, että metsästettä- ristöministeriössä vuonna 1996. Koska harmaa-
36162: viksi sallittavien harmaahylkeiden määrä saa olla hylje on luontodirektiivin liitteen II laji, on lajin
36163: enintään 100 kpl. Pyynti on kohdistettava pahim- suojelemiseksi osoitettava myös luontodirektii-
36164: mille vahinkoalueille vahinkokohteiden välittö- vin mukaisia erityisten suojelutoimien alueita
36165: mään läheisyyteen luvan hakijoille, jotka sitoutu- Natura 2000 -verkostoon. Siten harmaahylkei-
36166: vat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tar- den suojelualueiden ja Natura 2000 -verkoston
36167: kempien ohjeiden mukaisesti toimittamaan va- valmistelut ovat osittain liittyneet toisiinsa. Näin
36168: hinkokohteiden vahinkomääristä sekä saaliiksi ollen Natura 2000 -verkoston valmistelun edisty-
36169: saaduista halleista tutkimuksia varten tarvittavat mistä hidastanut valitusprosessi on hidastanut
36170:
36171:
36172:
36173: 2
36174: Ministerin vastaus KK 623/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
36175:
36176:
36177: myös harmaahylkeiden suojelualueiden perusta- tetty paikalliset kuulemiset kesällä 1999 ja 2000.
36178: mista. Tällä hetkellä suojelualueita koskevaa asetus-
36179: Valmisteltavana olevista suojelualue-ehdo- luonnosta viimeistellään ympäristöministeriössä.
36180: tuksista on ympäristöministeriön toimesta järjes-
36181:
36182:
36183: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2000
36184:
36185: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36186:
36187:
36188:
36189:
36190: 3
36191: KK 623/2000 vp - Pentti Tiusanen /vas Ministems svar
36192:
36193:
36194:
36195:
36196: Tili riksdagens talman
36197:
36198: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger och fiskeriforskningsinstitutet givna närmare an-
36199: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- visningar uppgifter om och prover av fållda grå-
36200: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pent- sälar som forskningen behöver. I spörsmålet hän-
36201: ti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörs- visas till ovannämnda föreskrift.
36202: mål SS 623/2000 rd: Den avsedda föreskriften går inte in på för
36203: jaktsätten gällande bestämmelser. Jakten sker i
36204: Vilka åtgärder har regeringenför avsikt överensstämmelse med bestämmelsema i jaktla-
36205: att vidta för att få tili stånd en ändring gen ( 615/1993) och j aktförordningen ( 666/1993 ).
36206: av viltavdelningens vid jord- och skogs- Enligt 2 § jaktlagen avses med jakt att vilt som
36207: bruksministeriet beslut så att det mot- lever i fritt tillstånd fångas eller dödas samt att
36208: svarar bestämmelserna i djurskyddsla- fångsten omhändertas av jägaren. I jaktlagens
36209: gen och jaktlagen om förbud mot att 20 § ingår igen en bestämmelse om att jakt skall
36210: åsamka djur onödig smärta eller plåga, bedrivas så att djuren inte vållas onödigt lidande.
36211: och Jägaren svarar själv för att jakten i jaktetiskt och
36212: djurskyddshänseende bedrivs så att bestämmel-
36213: vad har regeringen för avsikt att göra sema i jaktlagen och djurskyddslagen iakttas.
36214: för att skyddsområdena för sälar inom Regeringens finanspolitiska ministerutskott
36215: vårt lands vattenområden skall realise- behandlade den 23.5.2000 en av jord- och skogs-
36216: ras? bruksministeriet utförd utredning av de skador
36217: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- sälama åsamkar fisket. I utredningen gavs ett
36218: föra följande: flertal förslag till åtgärder som kan reducera ska-
36219: doma ifråga. Jakten efter gråsäl är en del av detta
36220: Genom en föreskrift som gavs den 23.6.1999 åtgärdspaket som godkänts av ministerutskottet.
36221: (Dnr 15991770/99) begränsade jord- och skogs- Enligt den rekommendation som gavs 1998
36222: bruksministeriet jakten efter gråsäl under jaktår- inom ramen för Helsingforskonventionen (HEL-
36223: et 1999/2000 på så sätt att antalet gråsälar som COM) om det maritima skyddet av Östersjön bör
36224: fick fållas med stöd av jaktlicens som beviljats av medlemsstatema inrätta sälskyddsområden. Be-
36225: jaktvårdsdistrikt fick uppgå till sammanlagt redningen av denna fråga inleddes vid miljömi-
36226: högst 60 gråsälar. Denna föreskrift ändrades av nisteriet 1996. Eftersom gråsälen är en av de ar-
36227: jord- och skogsbruksministeriet genom en före- ter som ingår i habitatdirektivets bilaga 2 bör det
36228: skrift given den 2.6.2000 (Dnr 15991770/99) på för skyddet avarten också utses särskilda i habi-
36229: så sätt att det sammanlagda antalet jaktbara grå- tatdirektivet avsedda bevarandeområden som
36230: sälar fick uppgå till högst 100 djur. Jakten skall skall ingå i nätverket Natura 2000. Beredningen
36231: begränsas till de omedelbara omgivningama av skyddsområden för gråsälama och av nätver-
36232: kring platser där det förekommer betydande ska- ket Natura 2000 har sålunda till vissa delar varit
36233: degörelse och till sökande av licenser som för- beroende av varandra. Det innebär att den be-
36234: binder sig att insända uppgifter om skadomas svärsprocess som fördröjt beredningen av nätver-
36235: omfattning i skadeområdena samt enligt av Vilt-
36236:
36237:
36238: 4
36239: Ministems svar KK 623/2000 vp- Pentti Tiusanen /vas
36240:
36241:
36242: ket Natura 2000 samtidigt också fördröjt inrät- är under beredning ordnats under somrama 1999
36243: tandet av skyddsområden för gråsälama. och 2000. Miljöministeriet finslipar för närva-
36244: På åtgärd av miljöministeriet har lokala hea- rande utformningen av förslaget till förordning
36245: ringmöten för de förslag till skyddsområden som om sälamas skyddsområden.
36246:
36247:
36248: Helsingfors den 21 juli 2000
36249:
36250: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36251:
36252:
36253:
36254:
36255: 5
36256: KK 624/2000 vp - Arto Seppälä /sd
36257:
36258:
36259:
36260:
36261: KIRJALLINEN KYSYMYS 624/2000 vp
36262:
36263: Puhelinpalvelujen saatavuuden takaaminen
36264:
36265:
36266:
36267:
36268: Eduskunnan puhemiehelle
36269:
36270: Kesäkuun lopun ukkosmyrskyt aiheuttivat puhe- Kun puhelin oli saatu korjatuksi, siitä ei ilmoitet-
36271: linlinjojen mykistymisen monin paikoin Itä-Suo- tu eteenpäin.
36272: men alueella. Vielä nyt, kahden viikon päästä ta- Kuluttajan näkökulmasta tilanne on epäreilu,
36273: pahtumista, korjaamattomia linjoja arveltiin ole- koska Soneran korvausvelvollisuutta ei ole il-
36274: van noin 3 500. meisesti määritelty missään. Varsinkin monille
36275: Vialliset liittymät ovat Soneran, entisen val- maaseudun yrittäjille pitkä korjausaika on ai-
36276: tionyhtiön, lankapuhelinliittymiä. Näistä suurin heuttanut taloudellisia tappioita. Koska pitkät
36277: osa sijaitsee maaseudulla, jossa myös mitä suu- korjausajat johtuvat selvästi korjaustyövoiman
36278: rimmalla todennäköisyydellä ollaan enemmän puutteesta, Soneran olisi oltava korvausvelvolli-
36279: vain lankapuhelinten varassa kuin kaupungeissa. nen aiheuttamistaan taloudellisista tappioista ja
36280: Yli kahden viikon yhteyskatkos ulkomaailmaan palvelun puutteesta.
36281: maaseudulla tuottaa tarpeetonta vaivaa asukkail- Puhelinpalveluiden kohdalla on oikeus ja koh-
36282: le. Ilmeisesti Soneralla ei ole tarpeeksi työvoi- tuus, että niiden saatavuus taattaisiin myös sil-
36283: maa korjaustöiden tekemiseen siedettävämmäs- loin, kun ne ovat vioittuneet esim. luonnonvoi-
36284: sä ajassa. mienjäljiltä. Ja koska luonnonvoimia emme pys-
36285: Kun Sonera, silloinen Tele, yhtiöitettiin, va- ty hallitsemaan, eräs keino on velvoittaa Soneraa
36286: kuutettiin senhetkisen hallituksen toimesta, ettei lisäämään työvoimaansa sille tasolle, että vialli-
36287: palvelutaso tule alenemaan. Käytäntö kertoo kui- set liittymät saataisiin nopeasti korjatuiksi. Tämä
36288: tenkin toista. Palvelutaso on oleellisesti heiken- olisi oleellista myös hätätilanteiden kannalta.
36289: tynyt, jos joillain alueilla joudutaan olemaan pit-
36290: kiä aikoja ilman yhteyksiä. Tämä lupausten ja Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36291: käytännön ero on näyttänyt toteutuvan kaikissa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36292: yhtiöittämiseen, yksityistämiseen tai liikelaitos- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36293: tamiseen johtaneissa prosesseissa. vaksi seuraavan kysymyksen:
36294: Puhelinlinjojen katkeaminen on erityisen vai-
36295: keaa vammaisille henkilöille, joille puhelin on Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että
36296: elintärkeä toimeentulon väline. Esimerkiksi Mik- puhelinpalvelujen nopea korjaus turva-
36297: kelin seudulla näkövammainen oli joutunut odot- taan esimerkiksi luonnonvoimien vai-
36298: tamaan puhelimensa korjausta kolme päivää. keuttaessa palveluiden saatavuutta ja
36299:
36300:
36301:
36302:
36303: Versio 2.0
36304: KK 624/2000 vp- Arto Seppälä /sd
36305:
36306:
36307: miten hallitus takaa sen, että kuluttajal- siitä, ettei korjaustyövoimaa ole palkat-
36308: le korvataan puhelinliittymän kohtuutto- tu riittävästi?
36309: man pitkä korjaus aika, joka johtuu mm.
36310:
36311:
36312: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2000
36313:
36314: Arto Seppälä /sd
36315:
36316:
36317:
36318:
36319: 2
36320: Ministerin vastaus KK 624/2000 vp - Arto Seppälä /sd
36321:
36322:
36323:
36324:
36325: Eduskunnan puhemiehelle
36326:
36327: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tettu eriarvoiseen asemaan taajama-alueisiin ver-
36328: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- rattuna. Maaseudulla ongelmia lisäävät pylväs-
36329: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Iinjoissa olevat kaapelit, jotka ovat häiriöher-
36330: vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd kempiä kuin maan alle sijoitetut kaapelit. Sonera
36331: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK on vianhallintaprosesseissaan ottanut huomioon
36332: 624/2000 vp: ukkosen kesäaikana aiheuttamat vikatilanteet li-
36333: säämällä resurssejaan vian määrittelyyn, kenttä-
36334: Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että toimenpiteisiin ja asiakaspalveluun sekä palk-
36335: puhelinpalvelujen nopea korjaus turva- kaamalla määräaikaisia työntekijöitä. Tästä huo-
36336: taan esimerkiksi luonnonvoimien vai- limatta yhtiö ei ole pystynyt täysin varautumaan
36337: keuttaessa palveluiden saatavuutta ja poikkeukselliseen työmäärän kasvuun.
36338: Televerkon häiriötilanteissa Sonera on ilmoit-
36339: miten hallitus takaa sen, että kuluttajal- tanut alueellisesta vikatilanteesta aluehälytys-
36340: le korvataan puhelinliittymän kohtuutto- keskukseen, joka hoitaa tiedottamisen eteenpäin
36341: man pitkä korjaus aika, joka johtuu mm. kunnasta riippuen. Yleensä tiedotusvastuu hätä-
36342: siitä, ettei korjaustyövoimaa ole palkat- päivystyksen järjestämisestä on asianomaisella
36343: tu riittävästi? kunnalla.
36344: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Soneran teletoimintaa valvovalle viranomai-
36345: ti seuraavaa: selle Telehallintokeskukselle antamien selvitys-
36346: ten sekä Telehallintokeskuksen suorittamien tar-
36347: Kulunut kesä on ollut vaikea puhelinliikenteen kastusten perusteella Soneran tilaajaliittymien
36348: vianhallinnalle. Puhelinyhteyksiä haittaavia uk- ukkossuojauksessa ei ole huomautettavaa. Suo-
36349: kosmyrskyjä on ollut paljon Itä- ja Kaakkois- jaukset on toteutettu teknisten määräysten ja
36350: Suomessa, jossa Sonera Oyj (Sonera) tarjoaa val- standardien mukaisesti.
36351: taosan puhelinliittymistä. Tällä alueella puhelin- Voimassa olevatelelainsäädäntö velvoittaa te-
36352: liikennettä haittaavia vikoja oli kesäkuussa ja leyritystä hyvittämään käyttäjälle liittymän pe-
36353: heinäkuun ensimmäisenä kahtena viikkona esiin- rusmaksun yhden kuukauden ajalta, jos liittymää
36354: tynyt yli nelinkertainen määrä muihin kuukau- ei ole voitu kalenterikuukaudessa käyttää tele-
36355: siin verrattuna. Pahimpana aikana eli kesäkuun verkossa olevan vian vuoksi yli 48 tunnin aika-
36356: puolivälin ja heinäkuun puolivälin välisenä aika- na. Hyvitysvelvollisuutta ei ole, jos vika on ai-
36357: na syntyneistä vioista 80 % on korjattu kolmen heutunut luonnonilmiöstä tai muusta ylivoimai-
36358: vuorokauden aikana ja 95 % kuuden vuorokau- sesta syystä. Sonera on kuitenkin luvannut hyvit-
36359: den aikana. Saatujen selvitysten mukaan eniten tää niitä kuluttaja-asiakkaitaan, joiden liittymien
36360: eli 3 600 vikatapausta oli heinäkuun 10. päivänä, korjaaminen on yhtäjaksoisesti kestänyt yli seit-
36361: mutta jo seuraavana päivänä oli vikojen määrä semän päivää.
36362: pienentynyt runsaalla tuhannella. Hallitus katsoo, että kansalaisilla on hyvät ja
36363: Soneralta saatujen selvitysten mukaan maa- kohtuullisen häiriöttömät teleyhteydet maan kai-
36364: seudun puhelinliikenteen vianhallintaa ei ole ase- kissa osissa. Tehdyt selvitykset ovat osoittaneet,
36365:
36366:
36367: 3
36368: KK 624/2000 vp - Arto Seppälä /sd Ministerin vastaus
36369:
36370:
36371: että maan eri osissa ei telepalveluiden saatavuu- minnan säädöksiä kehittämällä ja teleyritysten
36372: dessa ole merkittäviä eroja. Poikkeukselliset sää- toiminnan jatkuvana seurannalla viranomaiset
36373: olosuhteet ovat tekniikalle aina suuri haaste, jo- pyrkivät entistä paremmin varmistamaan, että te-
36374: hon tulee varautua jo ennakolta. Näin on myös leyritykset tekevät parhaansa hyvien ja toimi-
36375: Sonera menetellyt, mutta ilmeisesti sen vianhal- vien teleyhteyksien turvaamiseksi.
36376: linnassa on vieläkin kehittämisen varaa. Teletoi-
36377:
36378:
36379: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2000
36380:
36381: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
36382:
36383:
36384:
36385:
36386: 4
36387: Ministems svar KK 624/2000 vp - Arto Seppälä /sd
36388:
36389:
36390:
36391:
36392: Tili riksdagens talman
36393:
36394: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tätortema. På landsbygden ökas problemen av
36395: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- kablar på stolp1injer, som är känsligare för stör-
36396: rådet översänt följande av riksdagsledamot Arto ningar än underjordiska kablar. Felsituationer
36397: Seppälä /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS som åskan vållar på sommaren har Sonera beak-
36398: 624/2000 rd: tat i sina felhanteringsprocesser genom att öka
36399: sina resurser för fellokalisering, fåltåtgärder och
36400: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta kundtjänst och genom att anställa arbetstagare på
36401: för att snabb reparation av telefontjäns- viss tid. Trots detta har bolaget inte förmått full-
36402: ter skall tryggas då tili exempel natur- ständigt bereda sig på den exceptionella ökning-
36403: krafter försvårar tillgången på tjänster en av arbetsmängden.
36404: och Vid störningssituationer i telenätet har Sonera
36405: anmält en regional felsituation tili nödcentralen,
36406: hur garanterar regeringen att konsu- som informerar vidare beroende på kommun. An-
36407: menten ersätts för att en anslutningsre- svaret för information om nödjourarrangemang-
36408: paration tar oskäligt lång tid bl.a. be- en vilar i allmänhet på kommunen i fråga.
36409: roende på att tillräcklig reparationsar- Enligt de utredningar som Sonera har inkom-
36410: betskraft inte har anställts? mit med tili Teleförvaltningscentralen, den myn-
36411: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dighet som övervakar televerksamheten, och en-
36412: föra följande: ligt de inspektioner som Teleförvaltningscentra-
36413: len har företagit finns det ingenting att anmärka
36414: Den gångna sommaren har varit svår för felhan- på i fråga om åskskyddet på Soneras abonnentan-
36415: teringen i telefontrafiken. Det har varit många slutningar. Skydden är konstruerade enligt tek-
36416: häftiga åskväder som har stört telefonförbindel- niska föreskrifter och standarder.
36417: sema i Östra och sydöstra Finland, där Sonera Enligt den gällande telelagstiftningen skall ett
36418: Abp (Sonera) erbjuder största delen av telefonan- teleföretag kreditera konsumenten grundavgif-
36419: slutningarna. Antalet fel som störde telefontrafi- ten för anslutningen för en månad om anslutning-
36420: ken i detta område var ijuni och under de två för- en på grund av ett fel i telenätet inte har kunnat
36421: sta veckorna i juli över fyra gånger så stort som användas i över 48 timmar under en kalendermå-
36422: under de andra månadema. Av de fel som upp- nad. Denna gottgörelseplikt föreligger inte om
36423: kom under den värsta tiden, dvs. mellan mitten felet har vållats av naturfenomen eller annan for-
36424: av juni och mitten av juli, reparerades 80 procent ce majeure. Sonera har emellertid lovat gottgöra
36425: inom tre dygn och 95 procent inom sex dygn. de kunder för vilka reparationen av anslutningar-
36426: Flest fel, nämligen 3 600, var det enligt utred- na har pågått över sju dagar i en följd.
36427: ningama den 10 juli, men redan dagen därpå hade Regeringen finner att medborgama har goda
36428: antalet fel minskat med över 1000. och rimligt stömingsfria telekommunikationer i
36429: Enligt utredningar från Sonera har felhante- alla delar av landet. De utredningar som har ge-
36430: ringen i telefontrafiken på landsbygden inte för- nomförts visar att det inte finns betydande skill-
36431: satts i en olikvärdig ställning i jämförelse med nader i tillgången på teletjänster i olika delar av
36432:
36433:
36434: 5
36435: KK 624/2000 vp -Arto Seppälä /sd Ministerns svar
36436:
36437:
36438: landet. För tekniken är exceptionella väderleks- ningarna som gäller televerksamheten och konti-
36439: förhållanden alltid en stor utmaning, som det gäl- nuerligt följa med teleföretagens verksamhet för-
36440: ler att bereda sig på redan i förväg. På detta sätt söker myndigheterna ännu bättre säkerställa att
36441: har Sonera i själva verket gått till väga, men up- teleföretagen gör sitt bästa för att trygga goda
36442: penbarligen återstår fortfarande något att utveck- och fungerande telekommunikationer.
36443: la i dess felhantering. Genom att utveckla författ-
36444:
36445:
36446:
36447: Helsingfors den 7 augusti 2000
36448:
36449: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
36450:
36451:
36452:
36453:
36454: 6
36455: KK 625/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
36456:
36457:
36458:
36459:
36460: KIRJALLINEN KYSYMYS 625/2000 vp
36461:
36462: Huumeiden käytön lisääntymisen ehkäiseminen
36463:
36464:
36465:
36466:
36467: Eduskunnan puhemiehelle
36468:
36469: Huumeiden käyttö on nopeasti kasvanut maas- den vähentämisen näkökulmasta, mutta hyvin
36470: samme. Sosiaali- ja terveysministeriö on huu- riittämättömänä kasvavan huumeongelman eh-
36471: meiden vastustamiseksi antanut asetuksen huu- käisyn näkökulmasta. Huumeiden vastustamisen
36472: mausaineiden käyttäjien hoidon tehostamisesta. pääpainon tulisi hoidon sijasta olla huumeiden
36473: Keskeistä hoidon tehostamisessa on huumeista käytön ehkäisyssä. Ehkäisyllä tarkoitan tällöin
36474: vierottaminen ja ylläpitohuumeiden jakaminen muuta kuin ansiokasta poliisitoimintaa huumei-
36475: terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Asetus den vastustamiseksi. Asiassa kaivataan valtakun-
36476: tuli tositarpeeseen. nallista laaja-alaista toimenpideohjelmaa.
36477: Huumehoitojen lisäämisellä ja ylläpitohuu-
36478: meiden jakamisella voitaneen auttaa nykyisiä ja Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36479: tulevia huumeidenkäyttäjiä sekä pysäyttää kas- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36480: vava huumeiden hankinnan edellytyksenä oleva valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36481: rikollisuuden kasvu tai vähentää sitä. vaksi seuraavan kysymyksen:
36482: Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteitä
36483: voidaan pitää oikeana huumeidenkäyttäjien hoi- Mitä hallitus aikoo tehdä huumeiden ko-
36484: don ja huumeiden käyttöön liittyvän rikollisuu- keilujen ja uusien huumeidenkäyttäjien
36485: lisääntymisen ehkäisemiseksi?
36486:
36487:
36488: Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2000
36489:
36490: Timo Ihamäki /kok
36491:
36492:
36493:
36494:
36495: Versio 2.0
36496: KK 625/2000 vp -Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
36497:
36498:
36499:
36500:
36501: Eduskunnan puhemiehelle
36502:
36503: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa vention eli hoidon ja kuntoutuksen keinovalikoi-
36504: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- maa on jouduttu ja joudutaan edelleen monipuo-
36505: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen listamaan. Kysyjän mainitsema hoidon paranta-
36506: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok minen vähentää myös käytön leviämistä, koska
36507: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vanhat huumeiden käyttäjät usein hankkivat ra-
36508: 625/2000 vp: haa myymällä huumeita uusille käyttäjille.
36509: Nuorisokulttuurissa tapahtuvia muutoksia on
36510: Mitä hallitus aikoo tehdä huumeiden ko- vaikea ennakoida, ja niihin vaikuttaminen viran-
36511: keilujen ja uusien huumeidenkäyttäjien omaistoimin edellyttää pitkäjänteistä toimintaa.
36512: lisääntymisen ehkäisemiseksi? Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuon-
36513: na yhteistyössä opetusministeriön kanssa toimi-
36514: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kunnan selvittämään syitä lisääntyneelle nuorten
36515: ti seuraavaa: huumausaineiden käytölle ja tekemään ehdotuk-
36516: Suomalainen huumausainepolitiikka perustuu sensa käytön ehkäisemiseksi. Ylijohtaja Kalevi
36517: yhtäältä huumausaineiden täyskieltopolitiikkaan Kivistön johtama toimikunta tulee jättämään
36518: ja toisaalta pohjoismaisen hyvinvointivaltion ra- mietintönsä kuluvan vuoden syksyllä.
36519: kenteiden säilyttämiseen tekijänä, jonka tarkoi- Valtioneuvosto teki joulukuussa 1998 periaa-
36520: tus on suojata myös huumausaineiden aiheutta- tepäätöksen huumausainepolitiikasta. Periaate-
36521: milta ongelmilta. Koska yleinen hyvinvointipoli- päätökseen sisältyy toimenpideohjelma, jonka
36522: tiikka ja repressiivinen linja eivät kuitenkaan yk- toteuttamista seuraa ja viranomaistoimenpiteitä
36523: sin riitä, Suomessa on vähitellen lähdetty koros- koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
36524: tamaan kysynnän vähentämiseen ja haittojen vä- ma eri hallinnonalojen edustajista koostuva työ-
36525: hentämiseen tähtäävää toimintaa valvonnan ryhmä. Huumausaineiden tarjonnan ja kysynnän
36526: ohella. Verrattuna muihin Euroopan maihin huu- ehkäiseminen viranomaisten, järjestöjen ja mui-
36527: mausaineiden käyttäjiin kohdistuva kontrolli on den toimijoiden yhteistoimin edellyttää huu-
36528: meillä edelleen varsin ankaraa. mausaineilmiön tieteellistä arviota sekä muissa
36529: Erilaisten huumausaineiden käytön lisääntyes- maissa saatujen kokemusten soveltamista kansal-
36530: sä ja käytön muotojen monipuolistuessa myös lisiin erityisoloihimme. Toimenpideohjelmaan
36531: ehkäiseviä toimintastrategioita on syytä moni- liittyen työryhmä on tuottanut Suomen Akate-
36532: puolistaa. Ehkäisevän työn vakavimmat haasteet mialle ehdotuksen monitieteellisen huumausai-
36533: liittyvät huumausaineiden ongelmakäytön ehkäi- netutkimusohjelman käynnistämiseksi. Työryh-
36534: syyn erityisesti silloin, kun käyttöön on voima- mä on viime helmikuussa tuottanut arvion huu-
36535: kas riippuvuus tai kun käytöstä aiheutuu käyttä- metutkimuksen kehittämistarpeista valtioneu-
36536: jälle vakavia terveydellisiä tai sosiaalisia hait- voston alaisissa huumausainetyötä tekevissä yk-
36537: toja - aineesta riippumatta. Riskiryhmiin koh- siköissä ja tehnyt yksilöidyt ehdotukset voimava-
36538: distuvia sekundaaripreventiivisiä toimia on jou- rojen lisäämistarpeista.
36539: duttu lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon Huumausaineiden vastainen toiminta on Suo-
36540: sekä opetustoimen keinoin. Myös tertiääripre- messa paljolti hajautettu eri viranomaisille. Huu-
36541:
36542:
36543: 2
36544: Ministerin vastaus KK 625/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
36545:
36546:
36547: mausaineiden käytön ehkäisy on katsottu perin- ten, että riittävän suurten ja pitkäjänteisten vies-
36548: teisesti voitavan toteuttaa muiden päihteiden tintähankkeiden toteuttaminen tulee mahdolli-
36549: käytön ehkäisyn osana, myös huumausaineiden seksi.
36550: käyttäjien hoito on pyritty integroimaan alkoho- Sosiaali- ja terveysministeriö tukee sitä, että
36551: liongelmaisten hoidon yhteyteen. Huumausaine- useilla eri hallinnonaloilla, kunnissa, jätjestöissä
36552: ongelman vaikeutuminen on kuitenkin johtanut sekä kirkkojen piirissä tuotetaan omia huumaus-
36553: siihen, että huumausaineiden vastaisia toimenpi- ainepoliittisia ohjelmia, joissa valtioneuvoston
36554: teitä joudutaan suorittamaan entistä useammin piirissä hyväksytty strategia toimeenpannaan
36555: erillisenä siten, että huumausaineiden käyttöön omalla erityisalalla ja alueella. Erityisen tärkeää
36556: liittyvät kulttuuriset tekijät sekä huumausaineil- on pohtia ehkäisevien, haitavien ja repressiivis-
36557: miön kriminalisointi voidaan ottaa riittävästi ten toimenpiteiden välinen suhde huumausainei-
36558: huomioon. den vastaisia sekä huumausaineiden käyttäjiä ja
36559: Huumausainekysymyksen hallinta kuuluu heidän läheisiään tukevia toimenpiteitä kehitet-
36560: useille eri hallinnonaloille, joista keskeisiä so- täessä. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee myös
36561: siaali- ja terveysministeriön lisäksi ovat ennen huumausainepoliittista keskustelua, jossa kansa-
36562: muuta sisäasiainministeriö, opetusministeriö laisjärjestöt ja muut toimijat voivat arvioida käy-
36563: sekä oikeusministeriö. Useissa maailman maissa tössä olevia menetelmiä.
36564: huumausaineasioita käsitellään koordinoidusti Vaikka huumausainespesifien toimenpiteiden
36565: erityisvirastossa, joka edustaa useita eri osaamis- kehittämistä tulee edelleen lisätä, ovat keskeisiä
36566: alueita. Portugalin puheenjohtajakaudella hyväk- huumausaineiden käytön ehkäisyn keinoja edel-
36567: sytyssä EU:n huumausainesuunnitelmassa vuo- leen nuorten tasa-arvoiset selviytymismahdolli-
36568: sille 2000-2004 painotetaan voimakkaasti huu- suudet takaava hyvä yhteiskuntapolitiikka.
36569: mausaineasioiden kansallista koordinaatiota. Sosiaali- ja terveysministeriö on selostanut
36570: Koko väestöön sekä riskiryhmiin suuntautu- laajasti huumausaineiden käytön ehkäisytoimia
36571: vasta toiminnasta ovat maassamme vastanneet antaessaan vastauksen kansanedustaja Lasse
36572: lähinnä järjestöt. Järjestöjen toimin on voitu to- Virenin /kok kirjalliseen kysymykseen
36573: teuttaa hankkeita lähellä kansalaisia paikalliset KK 450/2000 vp, kansanedustaja Matti Väistön
36574: olosuhteet huomioon ottaen. Huumausaineil- /kesk kirjalliseen kysymykseen KK 4 77/2000 vp
36575: miön vaikeutuminen on tehnyt entistä tärkeäm- sekä kansanedustaja Liisa Ryssäiän /kesk kirjal-
36576: mäksi huumausainevalistukseen ja viestintään liseen kysymykseen KK 515/2000 vp.
36577: tarkoitettujen voimavarojen kohdentamisen si-
36578:
36579:
36580: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2000
36581:
36582: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
36583:
36584:
36585:
36586:
36587: 3
36588: KK 625/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerns svar
36589:
36590:
36591:
36592:
36593: Tili riksdagens talman
36594:
36595: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger tertiära preventionen, dvs. metoderna inom vår-
36596: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- den och rehabiliteringen, har utökats och måste
36597: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo ännu utökas. Den förbättring av vården, som frå-
36598: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål geställaren nämner, hindrar även missbruket från
36599: SS 625/2000 rd: att spridas, eftersom gamla missbrukare ofta
36600: skaffar pengar genom att sälja narkotika till nya
36601: Vad tänker regeringen göra för att för- missbrukare.
36602: hindra att narkotikaexperimenten och Förändringarna inom ungdomskulturen är svå-
36603: antalet nya narkotikamissbrukare ökar? ra att förutse och det krävs långsiktiga åtgärder
36604: för att man skall kunna påverka dem med myn-
36605: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- dighetsåtgärder. Social- och hälsovårdsministe-
36606: föra följande: riet tillsatte i fjol tillsammans med undervis-
36607: Den finländska narkotikapolitiken grundar sig å ningsministeriet en kommission för att utreda or-
36608: ena sidan på en politik som totalförbjuder narko- sakerna till det ökade narkotikamissbruket bland
36609: tika och å andra sidan på upprätthållandet av ungdomar och för att lägga fram förslag till hur
36610: strukturerna för ett nordiskt välfårdssamhälle narkotikamissbruket kunde förebyggas. Kom-
36611: som en faktor vars syfte är att skydda även mot de missionen som leds av överdirektör Kalevi Ki-
36612: problem som narkotikan förorsakar. Men en all- vistö avger sitt betänkande i höst.
36613: män välfårdspolitik och en repressiv linje är dock 1 december 1998 fattade statsrådet ett princip-
36614: inte tillräckligt och därför har man i Finland vid beslut om narkotikapolitik. 1 principbeslutet in-
36615: sidan om övervakningen allt mera börjat lägga går ett handlingsprogram. En arbetsgrupp tillsatt
36616: vikt vid verksamhet som siktar på att minska ef- av social- och hälsovårdsministeriet bestående av
36617: terfrågan och olägenheterna. Den kontroll som representanter för olika förvaltningsområden föl-
36618: riktar sig mot narkotikamissbrukare är hos oss jer med hur handlingsprogrammet genomförs
36619: fortfarande rätt så stram jämfört med andra euro- samt samordnar myndighetsåtgärderna. För att
36620: peiska länder. myndigheter, organisationer och övriga aktörer
36621: 1 takt med att missbruket av olika slag av nar- tillsammans skall kunna minska utbudet och ef-
36622: kotika ökar och blir allt mångsidigare borde även terfrågan på narkotika behövs det en vetenskap-
36623: de förebyggande handlingsstrategierna bli mång- lig bedömning av narkotikafenomenet samt att
36624: sidigare. Det förebyggande arbetets största utma- andra länders erfarenheter tillämpas på våra na-
36625: ningar hänför sig till förebyggande av narkotika- tionella särförhållanden. Arbetsgruppen har för
36626: missbruk särskilt då det är fråga om ett starkt be- Finlands Akademi utarbetat ett förslag till ett
36627: roende eller då missbruket förorsakar missbruka- tvärvetenskapligt forskningsprogram angående
36628: ren allvarliga hälsomässiga och sociala olägen- narkotika. 1 februari gjorde arbetsgruppen en be-
36629: heter- oberoende av ämne. De sekundärpreven- dörnning av behovet att utveckla narkotikaforsk-
36630: tiva åtgärderna riktade till riskgrupper har ut- ningen vid de enheter som underställda statsrå-
36631: ökats med hjälp av metoder inom social- och häl- det utför arbete i anslutning till narkotika samt
36632: sovården och undervisningsväsendet. Ä ven den
36633:
36634: 4
36635: Ministems svar KK 625/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
36636:
36637:
36638: lade fram specificerade förslag angående beho- svårare har det blivit allt viktigare att rikta medel
36639: vet av ökade resurser. avsedda för narkotikaupplysning och informa-
36640: I Finland är verksamheten mot narkotika till tion så att det blir möjligt att genomföra tillräck-
36641: stor del decentraliserad till olika myndigheter. ligt stora och långsiktiga informationsprojekt.
36642: Traditionellt har man ansett att förebyggandet av Social- och hälsovårdsministeriet stöder det
36643: narkotikamissbruk kan genomföras som en del av att det på olika förvaltningsområden, i kommu-
36644: förebyggandet av missbruk av andra rusmedel, nema och organisationema samt inom kyrkan
36645: man har även strävat efter att integrera vården av görs upp egna narkotikapolitiska program där
36646: narkotikamissbrukare i vården av alkoholmiss- den strategi som godkänts av statsrådet verk-
36647: brukare. Men det allt svårare narkotikaproblemet ställs inom den egna sektorn och det egna områ-
36648: har dock lett till att åtgärdema mot narkotika allt det. Då man utvecklar åtgärder mot narkotika och
36649: oftare måste genomföras separat så att man i till- åtgärder som stöder narkotikamissbrukare och
36650: räcklig utsträckning kan beakta de kulturella fak- deras anhöriga är det mycket viktigt att dryfta
36651: torema i samband med narkotikamissbruket samt förhållandet mellan förebyggande, vårdande och
36652: kriminaliseringen av narkotikafenomenet. repressiva åtgärder. Social- och hälsovårdsminis-
36653: Narkotikafrågoma ankommer på flera olika teriet stöder även en narkotikapolitisk debatt där
36654: förvaltningsområden, varav de centrala vid sidan medborgarorganisationerna och andra aktörer
36655: av social- och hälsovårdsministeriet är framför kan bedöma de metoder som finns till förfogan-
36656: allt inrikesministeriet, undervisningsministeriet de.
36657: och justitieministeriet. 1 flera Iänder behandlas Ä ven om de narkotikaspecifika åtgärdema
36658: narkotikafrågoma samordnat i ett specialämbets- ännu borde utvecklas är en god sarnhällspolitik
36659: verk som representerar flera olika kunskapsom- som säkerställer jämlika möjligheter för unga att
36660: råden. 1 EU:s narkotikaplan för 2000-2004, som klara sig fortfarande en viktig metod för att före-
36661: godkändes under Portugals ordförandeskap, be- bygga narkotikamissbruk.
36662: tonas starkt en nationell samordning av narkoti- Social- och hälsovårdsministeriet har ingåen-
36663: kafrågoma. de redogjort för verksamheten för att förebygga
36664: Organisationerna har främst svarat för den narkotikamissbruk i sina svar på riksdagsleda-
36665: verksamhet som riktar sig till hela befolkningen mot Lasse Vin!ns /saml kriftliga spörsmål
36666: samt till riskgrupper. Med hjälp av organisatio- SS 450/2000 rd, riksdagsledamot Matti Väistös
36667: nerna har man kunnat genomföra projekt nära /cent skriftliga spörsmål SS 477/2000 rd samt
36668: medborgarna med beaktande av de lokala förhål- riksdagsledamot Liisa Hyssäläs /cent skriftliga
36669: landena. 1 och med att narkotikafenomenet blivit spörsmål SS 515/2000 rd.
36670:
36671:
36672: Helsingfors den 15 augusti 2000
36673:
36674: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
36675:
36676:
36677:
36678:
36679: 5
36680: KK 626/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
36681:
36682:
36683:
36684:
36685: KIRJALLINEN KYSYMYS 626/2000 vp
36686:
36687: Kemijärven rantojen raivausten säännöstelyn
36688: tehostaminen
36689:
36690:
36691:
36692:
36693: Eduskunnan puhemiehelle
36694:
36695: Kemijärven veden korkeutta säännöstellään eli selvästi viime vuosia suurempien työllisyysmää-
36696: sitä pidetään Kemijoen voimaloiden esivarasto- rärahojen myöntämistä tähän taatusti tarpeelli-
36697: na. Tämä aiheuttaa monenlaisia haittoja. seen savottaan.
36698: Niihin kuuluu, että veden mukana lähtee risuja ja
36699: myös kantoja. Ne haittaavat veneilyä sekä kalas- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36700: tusta ja rannoille ajelehtivat tai siellä törröttävät jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36701: kannot rumentavat myös rantojen asukkaiden valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36702: rantanäkymiä. Näiden haittojen vähentämiseksi vaksi seuraavan kysymyksen:
36703: järven ranta-alueita on raivattu Lapin ympäristö-
36704: keskuksen toimesta. Rahoja toimintaan on kui- Ovatko ympäristö- ja työministeriö val-
36705: tenkin vähennetty, mikä on täysin väärä suun- miita yhteistyössä tehostamaan sään-
36706: taus; kyse on myös hyödyllisestä työllistämises- nöstelyssä olevan Kemijärven rantojen
36707: tä vaikealla työttömysalueella. raivausta ensi kevään ja kesän aikana?
36708: Kemijärven raivausta ja siistimistä onkin ensi
36709: keväästä lähtien tehostettava, mikä edellyttää
36710:
36711:
36712: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 2000
36713:
36714: Esko-Juhani Tennilä /vas
36715:
36716:
36717:
36718:
36719: Versio 2.0
36720: KK 626/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
36721:
36722:
36723:
36724:
36725: Eduskunnan puhemiehelle
36726:
36727: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teistoiminnassa eri osapuolten kesken käyttä-
36728: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- mään Kemijoen vesistön kunnostamiseen Kemi-
36729: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen järvi mukaan lukien seuraavan kahden vuoden ai-
36730: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- kana vähintään 5,0 milj. mk edellisen kolmen
36731: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vuoden aikana jo käyttämänsä 2,5 milj. rnk:n li-
36732: KK 626/2000 vp: säksi. Yhtiö on täyttänyt sopimuksessa olevan si-
36733: toumuksensa ja on toiminut säännöstelyluvan eh-
36734: Ovatko ympäristö- ja työministeriö val- tojen mukaisesti. Säännöstelyluvassa on velvoite
36735: miita yhteistyössä tehostamaan sään- poistaa vedessä irrallaan olevat kannot ja puujät-
36736: nöstelyssä olevan Kemijärven rantojen teet, mutta siinä ei määrätä raivaamaan rantoja.
36737: raivausta ensi keväänja kesän aikana? Rantojen raivaus on ollut eri osapuolten yh-
36738: teistyöprojekti. Kemijärven työvoimatoimisto on
36739: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- myöntänyt raivaustyöhön palkkaperusteista työl-
36740: ti seuraavaa: listämisrahaa vuosina 1992-99 noin 4 miljoo-
36741: Kemijärven säännöstelyvyöhykkeellä vesi huuh- naa markkaa. Työntekijöitä on ollut noin 15 hen-
36742: telee maaperää ja irrottaa puiden kantoja, jotka kilöä vuosittain 3-5 kuukauden ajan. Kemijoki
36743: ovat jääneet aikanaan tehdyn metsän raivauksen Oy on maksanut työntekijöiden matka- ja työvä-
36744: jälkeen maahan. Kuten kysyjäkin toteaa, irron- linekulut ja muita oheiskuluja sekä konetyön ku-
36745: neista kannoista aiheutuu haittaa veneilylle ja ka- lut. Lapin ympäristökeskus on organisoinut rai-
36746: lastukselle. Ongelmaa on pyritty vähentämään vaustyön ja hoitanut työmaan hallinnon.
36747: raivaamalla kantoja alueilta, joilla ne ovat vaa- Koneellinen raivaus on ollut mahdollista vain
36748: rassa irrota. Raivaustyö on aloitettu ongelmalli- sinä lyhyenä aikana, kun lumet ovat sulaneet ja
36749: simmilta alueilta vuonna 1992. Kemijärven vesi on ollut vielä alhaalla. Konetyö-
36750: Kemijärven säännöstelylupa on annettu 1960- hön sopivaa aikaa on ollut keskimäärin vain viisi
36751: luvulla valtiolle. Säännöstely toteutettiin vesi- vuorokautta vuodessa. Eniten tulosta onkin saatu
36752: voimalaitosten tuotannon lisäämiseksi ja tulva- aikaan miestyöllä, jolla on raivattu rantoja noin
36753: vahinkojen vähentämiseksi. Kemijärven veden 200 kilometrin matkalta. Lapin ympäristökes-
36754: peittämä pinta-ala vaihtelee huomattavasti kos- kuksesta on arvioitu raivaustyötä kuitenkin riittä-
36755: ka suurin säännöstelyväli on kevättulvan ~ikana vän vielä 10-15 vuodeksi, mikäli tarvittava ra-
36756: 7,0 m ja kesällä 0,65 m. Vuonna 1970 tehdyllä hoitus järjestyy.
36757: sopimuksella säännöstelyn hoito ja käyttö luovu- Palkkaperusteisten määrärahojen kohdentami-
36758: tettiin Kemijoki Oy:lle. Kemijärven säännöstely- nen on paikallisen työvoimatoimiston asia sille
36759: lupa kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksi- osoiteitujen määrärahojen puitteissa. Määräraho-
36760: neen voitiin siirtää valtiolta Kemijoki Oy:lle vas- jen osoittaminen työvoimatoimistolle tapahtuu
36761: ta, kun ympäristöhallintolaissa (55/ 1995) oli saa- mm. työllisyystilanteen perusteella valtion ta-
36762: tu edellytykset tällaiselle siirrolle. Säännöstely- lousarvion rajoissa. Määrärahojen osoittaminen
36763: lupa siirrettiin yhtiölle 7.4.1995 allekirjoitetulla perustuu toisaalta työministeriön ja TE-keskuk-
36764: sopimuksella. Sopimuksessa yhtiö sitoutui yh- sen työvoimaosaston väliseen tulossopimukseen
36765:
36766:
36767: 2
36768: Ministerin vastaus KK 626/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
36769:
36770:
36771: ja toisaalta työvoimaosaston ja paikallisen työ- aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämis-
36772: voimatoimiston väliseen tulossopimukseen. Tu- tä koskeva selvitys vesilain 8 luvun 10 b §:n
36773: lossopimuksien valmistelu vuodelle 2001 on mukaisesti. Selvitys tehdään yhteistyössä sään-
36774: käynnissä, mutta ne voidaan hyväksyä vasta val- nöstelijän, kunnan ja asianomaisten viranomais-
36775: tion talousarvion valmistuttua. ten kanssa.
36776: Lapin ympäristökeskuksessa on kuluvan vuo-
36777: den aikana aloitettu Kemijärven säännöstelystä
36778:
36779:
36780: Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2000
36781:
36782: Ympäristöministeri Satu Hassi
36783:
36784:
36785:
36786:
36787: 3
36788: KK 626/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerns svar
36789:
36790:
36791:
36792:
36793: Tili riksdagens talman
36794:
36795: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ringstillståndet överfördes på bolaget genom ett
36796: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- avtal som undertecknades 7.4.1995. Bo1aget för-
36797: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- band sig i samarbete med olika parter att använ-
36798: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga da, utöver de 2,5 milj. mark som använts under de
36799: spörsmål SS 626/2000 rd: tre tidigare åren, minst 5,0 miljoner mark under
36800: de följande två åren på att restaurera vattendra-
36801: ir miljö- och arbetsministeriet beredda gen i Kemi älv inklusive Kemi träsk. Bolaget har
36802: att samarbeta för att effektivisera upp- uppfyllt sin förbindelse som ingår i avtalet och
36803: röjningen av det reglerade Kemi verkat enligt villkoren för regleringstillståndet.
36804: träskets stränder nästa vår och som- Det föreligger en förpliktelse i regleringstillstån-
36805: mar? det om att avlägsna lösryckta trädstammar och
36806: rester av träd som flyter omkring i vattnet. Där-
36807: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- emot finns det inga bestämmelser om uppröjning
36808: föra följande: av stränder.
36809: Vattnet sköljer markgrunden och rycker lös träd- Uppröjningen av stränderna har utgjort ett
36810: stammar som en gång i tiden blivit kvar på mar- samarbetsprojekt för olika parter. Arbetskrafts-
36811: ken efter uppröjning av skog i Kemi träskets reg- byrån i Kemijärvi har beviljat lönebaserade sys-
36812: leringszon. Såsom frågeställaren konstaterar, selsättningsmedel för ca. 4 milj. mark för uppröj-
36813: förorsakar de lösryckta trädstammarna olägenhe- ningsarbete under åren 1992-99. Ca 15 perso-
36814: ter för båtlivet och fisket. Man har strävat efter ner har anställts för 3-5 månaders tid varje år.
36815: att minska problemet genom att röja upp stam- Kemijoki Oy har betalat de anställdas rese- och
36816: marna i de områden där det finns fara för att de arbetsredskapskostnader och andra utgifter samt
36817: skall ryckas lös. Man inledde uppröjningsarbetet kostnaderna för maskinarbete. Lapplands miljö-
36818: i de mest problematiska områden år 1992. central har organiserat uppröjningsarbetet och
36819: Staten beviljades ett regleringstillstånd för svarat för förvaltningen av arbetsplatsen.
36820: Kemi träsk under 1960-talet. Man förverkligade Det har varit möjligt att röja upp stränderna
36821: regleringen för att öka vattenkraftverkens pro- med hjälp av maskiner enbart under den korta tid
36822: duktion och för att minska översvämningsska- som snön har smält och vattennivån i Kemi träsk
36823: dor. Den areal som täcks av Kemi träsk varierar varit låg. Man har kunnat arbeta med maskiner i
36824: avsevärt, eftersom den högsta regleringshöjden genomsnitt endast under fem dygn i året. Det bäs-
36825: är 7,0 m under vårfloden och 0,65 m på somma- ta resultatet har nåtts genom mannakraft med
36826: ren. Underhållet och bruket av regleringen över- vars hjälp ca 200 kilometer stränder röjts upp.
36827: lärnnades åt Kemijoki Oy genom ett avtal som in- Lapplands miljöcentral har bedömt att uppröj-
36828: gicks år 1970. Man kunde överföra regleringstill- ningsarbetet räcker ännu 10-15 år om finansie-
36829: ståndet för Kemi träsk jämte rättigheter och för- ring ordnas.
36830: pliktelser från staten till Kemijoki Oy först när Det hör till den lokala arbetskraftbyrån att al-
36831: förutsättningarna för en dylik överföring införts i lokera de lönebaserade anslagen inom ramen för
36832: lagen om miljöförvaltningen (55/1995). Regle- de anslag som byrån tilldelats. Arbetskraftsby-
36833:
36834:
36835: 4
36836: Ministems svar KK 626/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
36837:
36838:
36839: rån tilldelas anslag på basis av bl.a. sysselsätt- 2001 pågår, men de kan inte godkännas förrän
36840: ningssituationen inom gränsema för statsbudge- statsbudgeten fårdigställts.
36841: ten. Allokeringen av anslag bygger å ena sidan på Man har påbörjat en utredning vid Lapp1ands
36842: löneavtalet mellan arbetsministeriet och arbets- miljöcentral under detta år över hur man kan
36843: kraftsavdelningen vid Arbetskrafts- och närings- minska de olägenheter som regleringen av Kemi
36844: centralen och andra sidan på löneavtalet mellan träsk förorsakar i en1ighet med 8 kap. 10 b §
36845: arbetskraftsavdelningen och den lokala arbets- vattenlagen. Utredningen utförs i samarbete med
36846: kraftsbyrån. Beredningen av löneavtalen för år vattenregleringsbo1aget, kommunen och de be-
36847: höriga myndighetema.
36848:
36849:
36850: Helsingfors den 17 augusti 2000
36851:
36852: Miljöminister Satu Hassi
36853:
36854:
36855:
36856:
36857: 5
36858: KK 627/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
36859:
36860:
36861:
36862:
36863: KIRJALLINEN KYSYMYS 627/2000 vp
36864:
36865: Lapin poromiesten velkasaatavat Norjan Kau-
36866: tokeinon teurastamolta
36867:
36868:
36869:
36870:
36871: Eduskunnan puhemiehelle
36872:
36873: Poroteurastamon konkurssi Norjan puolella Kau- miesten menetysten osalta. Norjan laki ei tähän
36874: tokeinossa on aiheuttanut suuria vaikeuksia sin- kuitenkaan velvoita ja siksi korvausasia on vit-
36875: ne Lapista perojaan toimittaneille poromiehille. kuuntunut. Norjan valtion päätöstä tuleekin kii-
36876: Reinprodukter A/S:n viime helmikuussa tapahtu- rehtiä suomalaiselta taholta maa- ja metsä-
36877: neen konkurssinjälkeen Norjan valtio on korvan- talousministeriöoja tarvittaessa myös ulkominis-
36878: nut konkurssin aiheuttamat menetykset norjalai- teriön toimesta.
36879: sille poromiehille, mutta Lapista porojaan teuras-
36880: tamolle toimittaneiden suomalaisten poromies- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
36881: ten saatavat eivät tunnu olevan kenenkään vas- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
36882: tuulla. Kyrön, Lapin ja Muonion paliskuntien po- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36883: romiehiltä on jäänyt konkurssin vuoksi saamatta vaksi seuraavan kysymyksen:
36884: noin miljoona markkaa. Tämä aiheuttaa poro-
36885: miesperheille ymmärrettävästi todella vakavia Millaisiin toimiin Suomen maa- ja met-
36886: ongelmia. sätalousministeriö ryhtyy, jotta kon-
36887: Laajalti on hyväksytty käsitys, jonka mukaan kurssin tehneeseen teurastamoon Nor-
36888: Norjan valtiolla on korvausvastuu tällaisessa jan Kautokeinoon poroja toimittaneet
36889: konkurssitilanteessa myös suomalaisten poro- Lapin poromiehet saavat pois saatavan-
36890: sa?
36891:
36892:
36893: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 2000
36894:
36895: Esko-Juhani Tennilä /vas
36896:
36897:
36898:
36899:
36900: Versio 2.0
36901: KK 627/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas Ministerin vastaus
36902:
36903:
36904:
36905:
36906: Eduskunnan puhemiehelle
36907:
36908: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa teriöstä lähestyttiin kirjeellä Norjan maatalous-
36909: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ministeriä. Vastaus saatiin kesäkuun alussa. Tä-
36910: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen män lisäksi on virkamiestasolla käyty puhelimit-
36911: vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tenni- se keskusteluja asiasta.
36912: län /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Tässä vuoropuhelussa maa- ja metsätalousmi-
36913: KK 627/2000 vp: nisteriö on esittänyt kantanaan sen, että Suomen
36914: ja Norjan poromiehiä tulisi kohdella yhdenver-
36915: Millaisiin toimiin Suomen maa- ja met- taisesti, sillä se on ensiarvoisen tärkeätä Norjan
36916: sätalousministeriö ryhtyy, jotta kon- ja Suomen hyvin toimineen poroyhteistyön kan-
36917: kurssin tehneeseen teurastamoon Nor- nalta. Ministeriö tiedusteli myös sitä, onko Nor-
36918: jan Kautokeinoon poroja toimittaneet jan maatalousministeriössä valmisteilla sellaisia
36919: Lapin poromiehet saavat pois saatavan- toimenpiteitä, joilla turvattaisiin tässä konkurs-
36920: sa? sissa taloudellista vahinkoa kärsineiden poro-
36921: miesten yhdenvertainen kohtelu.
36922: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Norjan maatalousministeriössä ollaan siis tie-
36923: ti seuraavaa: toisia asian merkityksestä Suomen poromiesten
36924: Norjan Kautokeinossa olevan Reinprodukter A/S kannalta. Norjan maatalousministeri totesi kui-
36925: -nimisen poroteurastamon valitettava konkurssi tenkin vastauskirjeessään, että Norjan maata-
36926: johti yli miljoonan markan saamisiin kolmelle lousministeriön käytäntönä ei ole ollut korvata
36927: suomalaiselle paliskunnalle, joissa on yhteensä yksityisten yritysten konkurssin saatavia, eikä se
36928: noin 400 osakasta. Pesän omaisuuden realisointi voi poiketa tästä käytännöstä myöskään suoma-
36929: on vielä kesken. Norjan Porotalouden kehittä- laisten poromiesten kohdalla. Tämän lisäksi hän
36930: misrahasto (Reindriftens Utvecklingsfond) on totesi, että norjalaisten poromiesten saatavia kor-
36931: kuitenkin korvannut norjalaisten poromiesten vannut Norjan Porotalouden kehittämisrahasto ei
36932: saamisia konkurssipesältä. sen sääntöjen mukaan voi antaa tukea muille kuin
36933: Selvittääkseen, miten suomalaisten poromies- norjalaisille poromiehille. Nyt näyttää siis hyvin
36934: ten saamiset konkurssipesästä voitaisiin turvata todennäköiseltä, että Norjan valtiolta ei ole tulos-
36935: ja kiirehtiäkseen Norjan valtiota maa- ja metsäta- sa korvauksia suomalaisille poromiehille. Suo-
36936: lousministeriö on ollut yhteydessä Norjan maa- men maa- ja metsätalousministeriössä asiaa sel-
36937: ja metsätalousministeriöön. Toukokuussa minis- vitetään vuoden 2000 lisätalousarvioon liittyen.
36938:
36939:
36940:
36941: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 2000
36942:
36943: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36944:
36945:
36946:
36947:
36948: 2
36949: Ministems svar KK 627/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
36950:
36951:
36952:
36953:
36954: Tili riksdagens talman
36955:
36956: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger av juli erhölls svar. Därtill har diskussioner i
36957: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ärendet förts per telefon på tjänstemannanivå.
36958: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko- 1 denna dialog har jord- och skogsbruksminis-
36959: Juhani Tennilä /vänst undertecknade skriftliga teriet såsom sin åsikt framfört att finska och
36960: spörsmål SS 627/2000 rd: norska renägare bör behandlas jämlikt i denna
36961: sak, eftersom det är en fråga av största vikt för
36962: Vilka åtgärder avser jord- och skogs- det välfungerande rensamarbetet mellan N orge
36963: bruksministeriet i Finland vidta för att och Finland. Ministeriet förhörde sig också om
36964: renägare i Lappland som levererat re- det norska landbruksdepartementet har under be-
36965: nar till det konkursdrabbade renslakte- redning åtgärder som skulle säkerställa enjämlik
36966: riet i Kaulakeino i Norge skall få sina behandling av de renägare som lidit ekonomiska
36967: fordringar ersatta? förluster vid konkursen ifråga.
36968: Vid landbruksdepartementet i Norge är man
36969: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sålunda medveten om frågans vikt för renägama i
36970: anföra följande: Finland. 1 sitt svarsbrev konstaterade dock Nor-
36971: Den beklagliga konkurs Reinprodukter A/S be- ges jordbruksminister att Norges landbruksde-
36972: nämnda renslakteri i Kautokeino i Norge drab- partement haft som regel att inte ersätta privata
36973: bats av ledde tili fordringar på konkursboet på företags fordringar vid konkurser och att departe-
36974: över en miljon mark för tre finska renbeteslag mentet inte kan göra något undantag från denna
36975: med sammanlagt omkring 400 delägare. Realise- regel för de finska renägamas del. Ytterligare
36976: ringen av boets tillgångar är ännu på hälft. Rein- konstaterade han att Reindriftens Utvecklings-
36977: driftens Utvecklingsfond i Norge har dock ersatt fond som ersatt de norska renägamas fordringar
36978: de norska renägamas fordringar på konkursboet. enligt sina stadgar inte kan ge stöd åt andra än
36979: För att utreda hur de finska renägamas ford- norska renägare. Det förefaller därför just nu yt-
36980: ringar på konkursboet kunde tryggas och för att terst osannolikt att de finska renägama får någon
36981: påskynda norska staten har jord- och skogsbruks- ersättning av den norska staten. Vid jord- och
36982: ministeriet stått i kontakt med landbruksdeparte- skogsbruksministeriet i Finland utreds frågan i
36983: mentet i Norge. 1 maj närmade sig ministeriet anslutning tili tilläggsbudgeten för 2000.
36984: Norges jordbruksminister med ett brev. 1 början
36985:
36986:
36987:
36988: Helsingfors den 11 augusti 2000
36989:
36990: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36991:
36992:
36993:
36994:
36995: 3
36996: KK 628/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
36997:
36998:
36999:
37000:
37001: KIRJALLINEN KYSYMYS 628/2000 vp
37002:
37003: Kaksinkertaisen metsäverotuksen estäminen
37004:
37005:
37006:
37007:
37008: Eduskunnan puhemiehelle
37009:
37010: Perinteisesti metsiä on verotettu pinta-alaperus- maan lainsäädäntöön poliittisen ajatuksen myyn-
37011: teisesti. Tämä järjestelmä on ollut hyvin toimiva tiverosta käyttämällä hyväksi kantohintojen ko-
37012: sekä verovelvollisen että veronsaajan kannalta. hoamisesta nousseen pinta-alaveron tilapäistä
37013: Pinta-alapohjainen metsäverotus on kannustanut painetta lähes kaikkien asiantuntijoiden ja vero-
37014: metsänomistajia järkevään ja taloudelliseen met- tuksen edustajien vastustuksesta huolimatta. Ta-
37015: sänhoitoon. Järjestelmä on ollut hyvin soveltuva pahtui hyvin hätiköity ja metsänhoitoon nähden
37016: pitkäjänteiseen vuosikymmenien metsänkasva- varsin soveltumaton ja lyhytnäköinen ratkaisu
37017: tukseen, joka ulottuu sukupolviita toisille. Verot- metsätulon myyntiverotuksesta. Tämän nopeasti
37018: tajaoja veronsaajan kannalta metsistä saatava ve- ajetun mallin alle sortuivat ajatukset pinta-ala-
37019: rotuotto on ollut helposti ja vakaasti ennakoita- pohjaisen verotuksen kehittämisestä. Näitä pinta-
37020: vissa. Tällä seikalla on ollut monien maaseutu- alapohjaisen verotuksen kehittämisideoita olisi-
37021: kuntien ja seurakuntien kannalta suuri merkitys. vat voineet olla entistä ajanmukaisemmat vähen-
37022: Maan puuhuollon kannalta pinta-alapohjainen nysjärjestelmät ja metsistä saatavan tulon suh-
37023: metsäverotus on kaikkein paras. teuttaminen pääomatulon prosentilla verovelvol-
37024: Pinta-alapohjaista metsäverotusta on 1980- listen verotuksessa. Epäkohtanahan oli juuri
37025: luvulla nykyaikaistettu, kuten tapahtui erilaisten progression aiheuttama korkea vero eräillä vero-
37026: vähennysten osalta. Huolimatta hyvin toiminees- velvollisilla. Pinta-alapohjaista verotusta voitai-
37027: ta ja metsänhoitoon kannustaneesta verojärjestel- siin vieläkin kehittää ja uudistaa näiden suunta-
37028: mästä heräsi ennen muuta metsiä ostaneissa lii- viivojen mukaan sekä saattaa siitä vaihtoehtoi-
37029: kemiespiireissä 1990-luvun alussa voimakas nen veromalli myös pysyvästi kehittämällä vero-
37030: halu siirtyä metsien myyntituloon pohjautuvaan lakeja.
37031: verojärjestelmään. Eräät innokkaimmista myyn- Eräänä pienenä myönnytyksenä metsiään ho-
37032: tiveron kannattajista olivat ostaneet halvalla met- taneille ja niistä vastuunsa tunteneille metsän-
37033: säkiinteistöjä, hakanneet ne aukoiksi ja myyneet omistajille jätettiin metsäverotuksen 13 vuoden
37034: puut pois. Kun nyt sitten olisivat tulleet metsän siirtymäaika pinta-alaverotukseen jääville. Aja-
37035: pinta-alaan pohjautuvan veronmaksun vuosi- tuksena oli, että sinä aikana metsänomistaja voi-
37036: kymmenet, tulikin heille halu ajaa myyntituloon si realisoida metsänsä ja siirtyä sitten pakolla
37037: perustuvaa metsäverojärjestelmää. Tällainen oli myyntiverojärjestelmään. Siirtymäaika on kui-
37038: perinteiselle talonpoikaiselle metsätaloudelle tenkin täysin tekninen ja keinotekoinen ratkaisu-
37039: täysin vierasta. Samoin ajatus metsien myyntive- malli, joka ei poista itse asiassa mitenkään epäoi-
37040: rosta oli maaseutukuntien kunnallismiesten pa- keudenmukaisuuksia, jotka aiheutuvat verojär-
37041: rissa pelolla odotettu. jestelmän muutoksesta metsiään hoitaneille ja
37042: Kuitenkin äänekäs myyntiveron kannattajien niistä vastuunsa tuoteville metsänomistajille.
37043: joukko onnistui 1990-luvun alkupuolella saa-
37044:
37045: Versio 2.0
37046: KK 628/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37047:
37048:
37049: Suurimpana ongelmana on kaksinkertaisen Kolmentoista vuoden siirtymäaika tuottaa on-
37050: verotuksen uhka samasta vero-obj ektista (ensin gelmia sekä ennen päättymistään että päättymi-
37051: pinta-alavero ja sitten aikanaan myyntivero esi- sensä jälkeen myös maan puuhuoltoon, joka pe-
37052: merkiksi vuonna 2024). Toinen vakava vääryys, rustuu nopeaan, joustavaan ja säännöllisen var-
37053: joka aiheutuu, jos kaksinkertaista verotusta yrit- maan puunsaatavuuteen ja metsäkoneyrittäjien
37054: tää siirtymäkautta hyväksi käyttäen välttää, on työllistymiseen. Ongelmat heijastuisivat kieltei-
37055: metsänomistajan itsenäisyyden menettäminen sesti kaikkeen talouselämässä ja olisivat kieltei-
37056: oman metsänsä käsittelyssä. Viime mainittu asia siä myös työllisyyden ja yhteiskunnan verotulo-
37057: on vakava yksityisen omistusoikeuden loukkaus, jenkin kannalta.
37058: johon ei ole vielä kiinnitetty huomiota. Tämä on
37059: juridinen ongelma. Toinen samaan asiaan liitty- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37060: vä ongelma on metsänhoidollinen. Metsien kas- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37061: vussa ja kasvatuksessa siirtymäajaksi määritelty valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37062: 13 vuotta on kovin lyhyt aika ja riittämätön vaksi seuraavan kysymyksen:
37063: useimmissa tapauksissa metsälön päätehakkuu-
37064: kypsyyden saavuttamiselle. Kaksinkertaisen ve- Millä tavalla estetään metsien saman
37065: rotuksen välttämiseksi jouduttaisiin, kuten eräs vero-objektin kaksinkertainen verotus,
37066: metsien ammattimies sanoi, "tappamaan porsai- jos nyt pinta-alaverotuksen valinneiden
37067: ta". Tämä ei ole mielekästä metsien omistajan metsänomistajien on pakko meneillään
37068: kannalta ja kaikkein vähiten kansantalouden kan- olevan siirtymäkauden jälkeen tulla
37069: nalta, koska metsiin tehdyt uhraukset, joihin yh- metsien myyntiverojärjestelmän piiriin,
37070: teiskuntakin on panostanut, eivät saavuttaisi lop- kuten nykyisten lakien mukaan tapah-
37071: putavoitettaan. tuu?
37072:
37073:
37074: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2000
37075:
37076: Lauri Oinonen /kesk
37077:
37078:
37079:
37080:
37081: 2
37082: Ministerin vastaus KK 628/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37083:
37084:
37085:
37086:
37087: Eduskunnan puhemiehelle
37088:
37089: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Metsäverouudistusta valmisteltaessa kiinnitet-
37090: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tiin erityistä huomiota siihen, miten voidaan ot-
37091: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taa huomioon kaksinkertaisen verotuksen välttä-
37092: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen minen niissä metsissä, joista ei ollut pitkään ai-
37093: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK kaan saatu tuloa, mutta joista kuitenkin oli mak-
37094: 628/2000 vp: settu pinta-alaperusteista veroa. Pinta-alaverotus
37095: ei kuitenkaan kohdistunut metsien koko vuotui-
37096: Millä tavalla estetään metsien saman seen kasvuun, sillä laskennassa käytetyt tuotto-
37097: vero-objektin kaksinkertainen verotus, perusteet ovat olleet osittain vanhentuneita.
37098: jos nyt pinta-alaverotuksen valinneiden Siirtyminen pinta-alaperusteisesta verojärjes-
37099: metsänomistajien on pakko meneillään telmästä myyntitulojen verojärjestelmään oli to-
37100: olevan siirtymäkauden jälkeen tulla della suuri muutos, ja siirtymäkauden verotuk-
37101: metsien myyntiverojärjestelmän piiriin, sen toteuttaminen mahdollisimman oikeudenmu-
37102: kuten nykyisten lakien mukaan tapah- kaisella tavalla oli vaikeasti ratkaistava ongel-
37103: tuu? ma. Pinta-alaperusteinen verotus on luonteeltaan
37104: kaavamaista verotusta, joten myös siirtymäsään-
37105: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nökset oli pakko laatia kaavamaisiksi. Myös hal-
37106: ti seuraavaa: linnolliset syyt edellyttävät kaavamaista järjes-
37107: Metsäverojärjestelmän uudistus toteutettiin osa- telmää. Ongelma ratkaistiin sillä, että metsän-
37108: na pääomaverouudistusta. Metsäverojärjestel- omistajilla oli oikeus valita pinta-alaverotus aina
37109: män uudistaminen oli pitkään esillä, sillä eräistä vuoteen 2005 asti. Verolainsäädännössä sangen
37110: eduista huolimatta pinta-alaperusteisessa vero- poikkeuksellinen 13 vuoden siirtymäkausi oli po-
37111: järjestelmässä oli monia epäkohtia. Veroluoki- liittinen kompromissiratkaisu. Näin pitkän, hal-
37112: tusten eri-ikäisyys aiheutti eriarvoisuutta eri met- linnollisesti raskaan siirtymäkauden tarkoitukse-
37113: sänomistajien kesken. Verotuksen tasapuolisuu- na oli varmistaa, että verovelvollinen ehtii reali-
37114: den kannalta epäkohta oli se, että verotetuksi tuli soida hakkuin kertaalleen verotetun kasvun il-
37115: vain osa puun myynnistä saaduista todellisista tu- man puun myynnistä saatujen tulojen verotusta.
37116: loista. Lakiin oli vuosien mittaan lisätty useita Jos metsä uudistuksen voimaan tullessa oli tai-
37117: veronhuojennuksia ja myöhennetty uusien inven- mikkovaltainen, metsänomistaja yleensä siirtyi
37118: tointien tuottamia kasvun arviointitietoja. Huo- puun myyntitulon verotukseen eikä näin ollen
37119: mattavana haittana oli pidettävä sitä, että veron- siirtymäkauden aikana joudu maksamaan veroa.
37120: maksukykynäkökohta ei tullut riittävällä tavalla Pinta-alaverotuksen voimassa ollessa taimikoil-
37121: otetuksi huomioon. Vaikka verotus oli keskimää- le, vajaapuustoisille metsille ja ojitusalueille
37122: rin lievää, se koettiin ankarana, jos ei ollut mah- myönnettiin veronhuojennuksia, joilla verotusta
37123: dollisuuksia puun myyntiin joko puun määrän, lievennettiin. Ne metsänomistajat taas, joilla uu-
37124: puuston rakenteen tai markkinoilla vallinneiden den järjestelmän voimaan tullessa oli myytävää
37125: olosuhteiden vuoksi. puuta, ovat luonnollisesti valinneet pinta-alave-
37126:
37127:
37128:
37129: 3
37130: KK 628/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
37131:
37132:
37133: rotuksen siirtymäkaudeksi, jonka aikana voivat siin osoittautuu tarpeelliseksi tehdä muutoksia,
37134: myydä puuta ilman myyntiveroa. ne toteutetaan vasta siirtymäkauden loppupuolel-
37135: Siirtymäkauden päättymiseen on vielä useita la.
37136: vuosia. Jos metsäverotusta koskeviin säännök-
37137:
37138:
37139: Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2000
37140:
37141: Ministeri Suvi-Anne Siimes
37142:
37143:
37144:
37145:
37146: 4
37147: Ministems svar KK 628/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
37148:
37149:
37150:
37151:
37152: Tili riksdagens talman
37153:
37154: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger trädbeståndets beskaffenhet eller den rådande
37155: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- marknadssituationen.
37156: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri Vid beredningen av skogsskattereformen fås-
37157: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål tes speciellt uppmärksamhet vid frågan hur man
37158: SS 628/2000 rd: skulle undvika dubbelbeskattning av sådana sko-
37159: gar som under lång tid inte hade inbringat några
37160: Hur kan man förhindra dubbelbeskatt- inkomster, men för vilka ändå hade betalats skatt
37161: ning av samma skatteobjekt i fråga om utgående från skogens areal. Arealbeskattningen
37162: skogar, om de skogsägare som nu valt berörde dock inte den sammanlagda årliga till-
37163: arealbeskattning efter den pågående växten i skogama eftersom de avkastningsgrun-
37164: övergångsperioden som nu pågår blir der som användes delvis var föråldrade.
37165: tvungna att övergå tili systemet med be- Övergången från det arealbaserade skattesys-
37166: skattning av försäljningsinkomsterna av temet till beskattning av försäljningsinkomster-
37167: virke, så som de nuvarande lagarna fö- na innebar en verkligt stor förändring och att ge-
37168: reskriver? nomföra en så rättvis beskattning som möjligt un-
37169: der övergångsperioden utgjorde ett svårlösbart
37170: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- problem. Den arealbaserade beskattningen är tili
37171: föra följande: sin karaktär en schematisk beskattning vilket
37172: Reformen av skogsskattesystemet genomfördes innebar att även övergångsbestämmelserna mås-
37173: som en del av kapitalskattereformen. Ett nytt te utformas schematiskt. Även administrativa
37174: skogsskattesystem hade länge varit aktuellt, för skäl förutsätter ett schematiskt system. Proble-
37175: trots vissa fördelar innehöll systemet med areal- met löstes på så vis att skogsägarna gavs möjlig-
37176: beskattning flera missförhållanden. De tidsmäs- het att välja arealbeskattning fram till 2005. Den
37177: siga skilinaderna i skatteklassificeringarna föror- inom skattelagstiftningen ovanligt långa över-
37178: sakade ojämlikhet mellan skogsägarna, när det gångstiden på 13 år var resultatet av en politisk
37179: gällde rättvisan i beskattningen bestod ett miss- kompromiss. Avsikten med en så lång och admi-
37180: förhållande i att endast en del av de faktiska vir- nistrativt betungande övergångsperiod var att sä-
37181: kesförsäljningsinkomstema beskattades. Under kerställa att den skattskyldige genom avverkning
37182: årens lopp hade tili lagen fogats flera former av hinner realisera en tillväxt som beskattats redan
37183: skattelättnader och utnyttjandet av de tillväxt- en gång, utan att inkomsterna av virkesförsälj-
37184: uppgifter som fåtts genom nya inventeringar ningen beskattas.
37185: hade senarelagts. En annan anmärkningsvärd Om skogen vid tidpunkten för reformen av
37186: nackdel i systemet ansågs vara att skogsägarnas skattesystemet var plantbeståndsdominerad,
37187: skattebetalningsförmåga inte blev tillräckligt be- övergick skogsägaren vanligen till beskattning
37188: aktad. Fastän beskattningen i genomsnitt var av försäljningsinkomstema av virket och behö-
37189: lindrig upplevdes den som sträng i sådana fall då ver då inte betala skatt under övergångsperioden.
37190: virke inte kunde säljas tili följd av virkesmängd, Medan arealbeskattning tiliämpades lindrades
37191: beskattningen genom att skattelättnader bevilja-
37192:
37193:
37194: 5
37195: KK 628/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar
37196:
37197:
37198: des för plantbestånd, skogar med glest skogsbe- kan sälja virke utan beskattning av försäljnings-
37199: stånd och dikningsområden. De skogsägare som inkomsterna.
37200: vid tidpunkten då det nya systemet togs i bruk Det återstår fortfarande flera år av övergångs-
37201: innehade virke för försäljning, valde av naturliga perioden. Om det visar sig nödvändigt att företa
37202: skäl arealbeskattning under övergångsperioden. ändringar i bestämmelserna on skogsbeskattning
37203: Detta resulterar i att de under övergångsperioden kommer dessa att göras under periodens senare
37204: hälft.
37205:
37206:
37207:
37208: Helsingfors den 18 augusti 2000
37209:
37210: Minister Suvi-Anne Siimes
37211:
37212:
37213:
37214:
37215: 6
37216: KK 629/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37217:
37218:
37219:
37220:
37221: KIRJALLINEN KYSYMYS 629/2000 vp
37222:
37223: Näkövammaisten pankkipalvelujen parantami-
37224: nen
37225:
37226:
37227:
37228:
37229: Eduskunnan puhemiehelle
37230:
37231: Perinteisesti näkövammaisten on ollut suhteelli- Tämä kehitys on vähentänyt pankkien tarjoamia
37232: sen helppoa asioida henkilökohtaisesti pankkien työpaikkoja ja synnyttänyt samalla eräillä paik-
37233: palvelutiskeillä. Tämä on osaltaan edelleenkin kakunnilla jonoja. Vammaiset asiakkaat on ryh-
37234: mahdollista. Samaan aikaan tietoyhteiskunnan mä, joka tarvitsee jatkossakin lähipalveluita.
37235: kehittymisen myötä pankkien asiakkaille on tul- Kuitenkin vammat synnyttävät eriarvoisuutta
37236: lut mahdolliseksi käyttää pankkien automaatti- esimerkiksi pankkipalvelujen kuluissa asiak-
37237: palveluita ja tietokoneidenkin suomia mahdolli- kaalle: kun näkövammainen ei voi esimerkiksi
37238: suuksia. itse täyttää nykyisiä laskulomakkeita, niin pankit
37239: Vaikka pankkien palveluverkosto yleisesti perivät täyden palvelumaksun virkailijan täyt-
37240: katsoen on maassamme varsin kattava, on pank- täessä lomakkeet.
37241: kien konttoriverkosto viimeisten kymmenen vuo- Edelleen näkövammaisille ei ole vielä piste-
37242: den kuluessa harventunut merkittävästi, mikä on kirjoituksella tiliotteita missään pankkiryhmitty-
37243: ollut eräissä pankkiryhmissä varsin suuri asioi- mässä. Monet vammaiset ovat kuitenkin kiinnos-
37244: valle yleisölle tapahtunut palveluverkoston ja tuneita tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista,
37245: palvelujen supistus. Tämä on merkinnyt myös joilla voitaisiin helpottaa ainakin eräiden vam-
37246: monen kylällä toimineen pankin tai kaupunkien maisten jokapäiväistä elämää. Näitä aikamme
37247: ja taajamien lähiöissä sijainneiden pankkien toi- mahdollisuuksia tulisi eri tavoin kehittää myös
37248: mipisteiden lopettamista. Erityisen suuri muutos vammaisten erityistarpeiden mukaan.
37249: on ollut valtion omistaman Postipankin palvelu-
37250: verkon osalta, ja sama suuntaus on edelleen jat- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37251: kumassa Leonian keskittäessä pankkipalvelunsa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37252: vain suhteellisen harvoille paikkakunnille. Muu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37253: tos on suuri verrattuna vaikkapa 1980-luvun lo- vaksi seuraavan kysymyksen:
37254: pun tilanteeseen, jolloin posti ja Postipankki tar-
37255: josivat konttoripalvelujaan miltei joka kylälle ja Onko mahdollista saada pankkien loma-
37256: moniin laitoksiin, kuten mm. suurimpiin sairaa- kepalvelut ilmaisiksi näkövammaisille
37257: loihin ja varuskuntiin. ja
37258: Täten fyysiseen kontaktiin perustuvat pankki-
37259: palvelut ovat etääntyneet asiakkaista eri tavoin. onko mahdollista saada pankkipalvelu-
37260: ja pistekirjoituksella sekä
37261:
37262:
37263:
37264:
37265: Versio 2.0
37266: KK 629/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37267:
37268:
37269: onko mahdollista kehittää turvakortti- lö voidaan tunnistaa puhelinasioinnis-
37270: järjestelmä, jonka avulla asioiva henki- sa?
37271:
37272:
37273: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2000
37274:
37275: Lauri Oinonen /kesk
37276:
37277:
37278:
37279:
37280: 2
37281: Ministerin vastaus KK 629/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37282:
37283:
37284:
37285:
37286: Eduskunnan puhemiehelle
37287:
37288: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Mahdollisuudet pankkipalvelujen käyttämi-
37289: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seen ovat edellä mainituista syistä siten osittain
37290: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen heikentyneet sellaisten kansalaisten osalta, joilla
37291: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen ei ole mahdollisuutta käyttää hyväkseen tietotek-
37292: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK niikkaa ja sähköisiä maksuvälineitä. Toisaalta
37293: 629/2000 vp: etäasiointi on osaltaan helpottanut mm. vam-
37294: maisten henkilöiden mahdollisuuksia hoitaa itse
37295: Onko mahdollista saada pankkien loma- pankkiasiansa.
37296: kepalvelut ilmaisiksi näkövammaisille Pankkipalvelujen saatavuuteen liittyviä ylei-
37297: ja siä lainsäädäntötarpeita selvitetään valtiovarain-
37298: ministeriön syyskuussa 1999 asettamassa pank-
37299: onko mahdollista saada pankkipalvelu- kipalvelutyöryhmässä, jonka määräaika päättyy
37300: ja pistekirjoituksella sekä 31.12.2000. Ministeriö on asettanut työryhmän
37301: onko mahdollista kehittää turvakortti- toimeksiannon yhdeksi lähtökohdaksi sen, että
37302: järjestelmä, jonka avulla asioiva henki- yksityishenkilöille välttämättömät rahoitus- ja
37303: lö voidaan tunnistaa puhelinasioinnis- maksujenvälityspalvelut voidaanjatkossakin säi-
37304: lyttää kaikkien saatavilla.
37305: sa?
37306: Hallitus katsoo, että vammaisten kansalaisten
37307: Vastauksena kysymykseen esitän 'kunnioittavas- mahdollisuudet toimia yhteiskunnan tasavertaisi-
37308: ti seuraavaa: na jäseninä tulee pyrkiä turvaamaan. Tavoitteena
37309: on kaikille soveltuva yhteiskunta. Tietoteknii-
37310: Hallitus toteaa, että pankkien palvelutaso mää- kan sovellutusten esteettömyys, kuten muunkin
37311: räytyy yleisen kilpailun ja yleisten asiakkaansuo- ympäristön ja palvelujen esteettömyys ovat tär-
37312: japeriaatteiden perusteella. Yksityisten yritysten keitä tavoitteita. EU:n teknologiaohjelmissa tie-
37313: palvelutasoon ei voida vaikuttaa välittömästi jul- totekniikan esteettömyyttä pidetään niin tärkeä-
37314: kisin toimenpitein. nä tavoitteena, että sitä koskeva direktiiviesitys
37315: Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että pank- on komissiossa valmisteilla. Kotimaassa vam-
37316: kiteknologian kehitys ja kilpailun kiristyminen maisjärjestöt ja suomalaisiin pankkeihin auto-
37317: ovat johtamassa siihen, että peruspankkipalvelu- maatteja toimittava laitevalmistaja ovat koon-
37318: jen tarjonta on siirtymässä yhä enemmän itsepal- neet yhteistyössä vammaisten käyttäjien tarpeet
37319: veluun perustuvaksi, erityisesti tietoverkkoihin. kehitystyön pohjaksi, jotta seuraavan polven au-
37320: Eri kansalaisryhmien pankkipalveluissa koke- tomaatti olisi nykyistä käyttäjäystävällisempi
37321: mat ongelmat johtuvat hallituksen käsityksen myös iäkkäille ja vammaisille käyttäjille. Suo-
37322: mukaan ensisijaisesti pankkien pyrkimyksestä men Pankkiyhdistys neuvottelee lisäksi vam-
37323: siirtyä nopeasti pankkipalvelujen elektroniseen maisjärjestöjen edustajien kanssa mahdollisuuk-
37324: tarjontaan perinteisen konttoreissa henkilökoh- sista ottaa vammaisten asiakkaiden erityistarpei-
37325: taisesti tapahtuvan asiakaspalvelun sijasta. Kehi- ta huomioon pankkien toiminnassa. Tässä yhtey-
37326: tys on seurausta yhteiskunnan kehittymisestä tie-
37327: toyhteiskunnan suuntaan.
37328:
37329: 3
37330: KK 629/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
37331:
37332:
37333: dessä myös näkövammaisten tarpeet nousevat Edellä mamttun, pankkipalvelujen saatavuutta
37334: pankkien tietoisuuteen. koskevan työryhmätyön jatkovalmistelussa val-
37335: Hallitus katsoo, että näkövammaisten mahdol- tiovarainministeriö kiinnittää lisäksi sosiaali- ja
37336: lisuudet käyttää välttämättömiä pankkipalveluita terveysministeriön ja pankkeja edustavienjärjes-
37337: turvataan parhaiten tässä vaiheessa edistämällä töjen huomiota tarpeeseen löytää ratkaisuja nii-
37338: pankkeja edustavien järjestöjen, tietotekniikan hin erityisongelmiin, joita työryhmä on havain-
37339: sovellutuksia kehittävien toimijoiden ja laiteval- nut pankkipalvelujen saatavuudessa eri kansa-
37340: mistajien sekä vammaisjärjestöjen yhteistyötä. laisryhmien osalta.
37341:
37342:
37343: Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2000
37344:
37345: Ministeri Suvi-Anne Siimes
37346:
37347:
37348:
37349:
37350: 4
37351: Ministems svar KK 629/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37352:
37353:
37354:
37355:
37356: Tili riksdagens talman
37357:
37358: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Å ena sidan har möjligheterna att an1ita ban-
37359: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- kernas tjänster av ovan närnnda orsaker de1vis
37360: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Lauri försämrats för de medborgare som inte har till-
37361: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmå1 gång tili eller möjlighet att använda datateknik
37362: SS 629/2000 rd: och elektroniska betalningsmedel. Å andra sidan
37363: har möjligheten att sköta bankärenden på distans
37364: ir det möjligt attfå bankernas blankett- de1vis underlättat möjlighetema för bl.a. handi-
37365: tjänster gratis för synskadade och kappade att själva sköta sina bankärenden.
37366: De allmänna behoven inom lagstiftningen an-
37367: kunde man börja få bankservice även i gående tillgången till bankservice utreds i en av
37368: blindskrift och finansministeriet i september 1999 tillsatt bank-
37369: vore det möjligt att utveckla ett system servicearbetsgrupp, vars mandattid löper ut den
37370: med säkerhetskort med vars hjälp den 31 december 2000. Ministeriet har som utgångs-
37371: person som sköter sina bankärenden kan punkt för arbetsgruppens uppdrag uppställt att
37372: identifieras även när ärendena sköts per för privatpersoner behövliga finansierings- och
37373: betalningsförmedlingtjänster även i fortsättning-
37374: telefon?
37375: en skall finnas att tillgå för alla och envar.
37376: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- Regeringen anser att man måste försöka tryg-
37377: föra fö1jande: ga de handikappade medborgamas möjligheter
37378: att fungera i samhället som jämbördiga medlem-
37379: Regeringen konstaterar att bankemas serviceni- mar av detta. Målet är ett samhälle som är anpas-
37380: vå utformas utgående från den allmänna konkur- sat för alla. Lättillgängligheten i fråga om data-
37381: rensen och allmänna principer för k1ientskydd. tekniska tillämpningar, liksom också den övriga
37382: Det är inte möj1igt att genom offentliga åtgärder omgivningens och servicens lättillgäng1ighet, ut-
37383: direkt påverka privata företags servicenivå. gör viktiga mål. Inom EU:s tekno1ogiprogram
37384: Regeringen år 1ikvä1 medveten om att utveck- anses datateknikens lättillgänglighet vara ett så
37385: 1ingen i fråga om banktekno1ogin och den allt viktigt mål att man som bäst i kommissionen be-
37386: hårdare konkurrensen håller på att 1eda till att reder ett förslag tili direktiv om saken. 1 Finland
37387: bankernas basservice i allt högre grad går ut på har handikapporganisationema och den tillverka-
37388: sjä1vbetjäning, särski1t via datanät. De prob1em re som levererar bankautomater till finländska
37389: som o1ika medborgargrupper upp1ever inom banker i samråd sammanställt de handikappade
37390: bankservicen beror en1igt regeringens uppfatt- användarnas behov som underlag för utveck-
37391: ning i första hand på bankernas strävan att snabbt lingsarbetet, så att nästa generations bankauto-
37392: övergå till att erbjuda banktjänster på elektronisk mater är mer användarvänliga också för äldre och
37393: väg i stället för genom den traditionella kundser- handikappade användare. Bankföreningen i Fin-
37394: vice som sker personligt i bankkontoren. Utveck- land förhandlar dessutom med representanter för
37395: 1ingen är en fö1jd av samhällets utveckling i rikt- handikapporganisationema om möjlighetema att
37396: ning mot ett informationssamhälle. i bankemas verksamhet beakta de handikappade
37397:
37398:
37399: 5
37400: KK 629/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministeros svar
37401:
37402:
37403: kunderoas särskilda hehov. 1 samhand härmed handikapporganisationer. 1 samhand med ovan
37404: kommer hankeroa även att hli medvetna om de nämnda arhetsgrupps fortsatta heredning gällan-
37405: synskadades särhehov. de tillgången till hankservice fåster finansminis-
37406: Regeringen anser att de synskadades möjlig- teriet dessutom social- och hälsovårdsministeri-
37407: heter att använda nödvändiga hanktjänster i detta ets samt de organisationers som representerar
37408: skede kan tryggas häst genom ett hättre samarhe- hankeroa uppmärksarnhet vid hehovet att lösa de
37409: te mellan organisationer som representerar han- prohlem som arhetsgruppen upptäckt i fråga om
37410: keroa, aktörer som utvecklar tillämpningar inom tillgången till hankservice för olika medhorgar-
37411: datatekniken och hankautomattillverkare samt grupper.
37412:
37413:
37414: Helsingfors den 18 augusti 2000
37415:
37416: Minister Suvi-Anne Siimes
37417:
37418:
37419:
37420:
37421: 6
37422: KK 630/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37423:
37424:
37425:
37426:
37427: KIRJALLINEN KYSYMYS 630/2000 vp
37428:
37429: Suurpetojen pelon aiheuttamat esteet ihmisten
37430: liikkumiselle luonnossa sekä haitat marjastuk-
37431: selle ja sienestykselle
37432:
37433:
37434:
37435:
37436: Eduskunnan puhemiehelle
37437:
37438: Suomessa suurpetokannat ovat menneen vuosi- peiden tyydyttämiseksi tapahtuvaa t01mmtaa.
37439: kymmenen aikana kaikkialla maassa lisäänty- Juuri tässä suhteessa havaintojeni mukaan on vii-
37440: neet. Merkittävimmin kyse on karhuista ja susis- me vuosina tapahtunut muutos: luontoon eivät
37441: ta ongelmaa maanlaajuisesti tarkastellen. Lu- uskalla enää monet mennä pelätessään petoja.
37442: kuun ottamatta vuosisadan loppua luonnossa liik- Ammatillisen ja vielä vähäisen marjanpoimin-
37443: kuminen oli turvallista petojen aiheuttaman uhan nan suhteen tilanne lienee toinen. Mutta juuri va-
37444: osalta, paitsi eräillä seuduilla maan itärajalla. paa-ajan virkistystoiminta ja luonnon mahdolli-
37445: Suomessa on myös varsin laajat ns. jokamie- suuksien hyväksikäyttö ovat vähentyneet lukuun
37446: hen oikeudet luonnossa liikkumiseen. Samoin ottamatta järjestettyjä samoiluita, vaelluksia ja
37447: Suomessa metsämarjojen ja sienien kerääminen mm. suunnistuskilpailuja. Tuntuu kuin pedot oli-
37448: on vapaata jokaiselle. Kiistaton tosiasia on kui- sivat ottaneet luonnon pois ihmisiltä.
37449: tenkinjo hyvin monien ihmisten kohdalla se, että
37450: suurpetovaaran vuoksi ei uskalleta liikkua luon- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37451: nossa. Tämä on tavaton vahinko kuntoilun, luon- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37452: nontuntemuksen ja myös taloudellisesti marjas- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37453: tuksen ja sienestyksen osalta. Vaarana on ihmis- vaksi seuraavan kysymyksen:
37454: ten vieraantuminen luonnosta ja luonnon tar-
37455: joamien marjasatojen jääminen metsiin. Kuinka paljon metsiin jää luonnonvaro-
37456: Marjojen ja sienien poiminta on ollut maas- ja, kuten marjoja ja sieniä, suurpetojen,
37457: samme juuri jokamiehen oikeuksiin ja mahdolli- ennen muuta karhujen ja susien aiheut-
37458: suuksiin perustuvaa, pääosin oman talouden tar- taman pelon vuoksi, jota yhä useammat
37459: ihmiset tuntevat?
37460:
37461:
37462: Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2000
37463:
37464: Lauri Oinonen /kesk
37465:
37466:
37467:
37468:
37469: Versio 2.0
37470: KK 630/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus
37471:
37472:
37473:
37474:
37475: Eduskunnan puhemiehelle
37476:
37477: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
37478: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ti seuraavaa:
37479: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37480: vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen Kysymyksen mukaista selvitystä ei ole tehty, jo-
37481: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ten vastauksen antaminen ei ole mahdollista.
37482: 630/2000 vp: Metsätilastollisen vuosikirjan tilastojen valossa
37483: voidaan kuitenkin todeta, että 1990-luvulla tär-
37484: Kuinka paljon metsiin jää luonnonvaro- keimpien metsämarjojen ja sienten kauppaantu-
37485: ja, kuten marjoja ja sieniä, suurpetojen, lomäärät ovat pysyneet samalla tasolla kuin ne
37486: ennen muuta karhujen ja susien aiheut- olivat 1980- ja 1970-luvuilla. Näiden lukujenpe-
37487: taman pelon vuoksi, jota yhä useammat rusteella voidaan todeta, että karhujen ja susien
37488: ihmiset tuntevat? aiheuttama pelko ei ole aiheuttanut ainakaan suu-
37489: ressa määrin metsien luonnonvarojen hyödyntä-
37490: mättä jättämistä.
37491:
37492:
37493: Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2000
37494:
37495: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37496:
37497:
37498:
37499:
37500: 2
37501: Ministems svar KK 630/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
37502:
37503:
37504:
37505:
37506: Tili riksdagens talman
37507:
37508: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
37509: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- anföra följande:
37510: rådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri
37511: Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmål Någon utredning av de mängder spörsmålet efter-
37512: SS 630/2000 rd: lyser har inte gjorts. Därför är det inte möjligt att
37513: ge ett exakt svar. 1 ljuset av statistik som ingår i
37514: Hur mycket naturresurser, såsom bär Skogsstatistisk årsbok kan dock konstateras att
37515: och svamp, blir kvar i skogen p.g.a. den de mängder av våra viktigaste skogsbär och
37516: rädsla för de stora rovdjuren, fram- svampar som saluförts under 1990-talet hållits på
37517: förallt för björnar och vargar, allt jler samma nivå som de saluförda mängdema under
37518: människor känner? 1980- och 1970-talet. Utgående från dessa siff-
37519: ror kan det konstateras att rädslan för bjömar och
37520: vargar åtminstone inte i större utsträckning gjort
37521: att naturresurser i skogen Iänmats outnyttjade.
37522:
37523:
37524: Helsingfors den 9 augusti 2000
37525:
37526: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37527:
37528:
37529:
37530:
37531: 3
37532: KK 63112000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
37533:
37534:
37535:
37536:
37537: KIRJALLINEN KYSYMYS 63112000 vp
37538:
37539: Ympäristövaikutusten arviointimenettely
37540: moottoriurheilukeskusta rakennettaessa
37541:
37542:
37543:
37544:
37545: Eduskunnan puhemiehelle
37546:
37547: Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on useita tarkentavia alakohtia - niin eläinten
37548: (468/1994) säädettiin vuonna 1994. Lain tavoit- pidosta luonnonvarojen ottoon ja käsittelyyn
37549: teena on edistää ympäristövaikutusten arviointia kuin vesistön rakentamisesta liikenteeseen.
37550: (YV A) ja yhtenäistä huomioon ottamista suun- Moottoriurheilukeskus ei kuitenkaan ole pääkoh-
37551: nittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä dissa mukana, ei edes liikenteen alakohdissa.
37552: kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismah- Moottorirata on aina poikkeuksellisen häirit-
37553: dollisuuksia. Tässä laissa ympäristövaikutuksil- sevä rakennuskohde ennen kaikkea sen aiheutta-
37554: ta tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheutta- man melun vuoksi. Lisäksi hyvin usein mootto-
37555: mia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia muun riurheilukeskus muokkaa luonnonmaisemaa -
37556: muassa joko ihmisten elinoloihin ja viihtyvyy- keskelle taajamaa sitä ei sallita rakentaa, joten
37557: teen, maaperään, vesiin, ilmaan, kasvillisuuteen vaihtoehdoksi tulevat taajamien reunat tai maa-
37558: ja eliöihin tai maisemaan ja kaupunkikuvaan. seutumiljöö. Toisaalta moottoriradoissa käytettä-
37559: YVA-menettelyä sovelletaan asetuksella vät materiaalit sekä moottoriratojen ylläpidossa
37560: (Asetus ympäristövaikutusten arviointimenette- ja autourheilussa käytettävät aineet muodostavat
37561: lystä 26811999) tarkemmin säädettäviin hankkei- aina riskin ympäristölleen, esimerkiksi alueen
37562: siin, a) joista Suomea velvoittavan kansainväli- mahdollisille pohjavesivaroille.
37563: sen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyt-
37564: tää arviointia taikka, b) joista saattaa aiheutua Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37565: merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37566: Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiir- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37567: teiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan vaksi seuraavan kysymyksen:
37568: lisäksi yksittäistapauksessa hankkeeseen, joka
37569: todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudel- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mootto-
37570: taan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuk- riurheilukeskuksen rakentaminen kuu-
37571: sia. luisi automaattisesti ympäristövaikutus-
37572: Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ten arviointimenettelyn soveltamis-
37573: annetun asetuksen 6 §:ssä on hankeluettelo, joka alaan ja olisi näin mainittu ympäristö-
37574: listaa ne hankkeet, joihin YVA-menettelyä so- vaikutusten arviointimenettelyasetuk-
37575: velletaan. Luettelossa on 11 pääkohtaa - joilla sen hankeluettelossa?
37576:
37577:
37578: Helsingissä 2 päivänä elokuuta 2000
37579:
37580: Kimmo Kiljunen /sd
37581: Versio 2.0
37582: KK 63112000 vp- Kimmo Kiljunen /sd Ministerin vastaus
37583:
37584:
37585:
37586:
37587: Eduskunnan puhemiehelle
37588:
37589: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa (268/1999) on lisätty myös ne asiat, joita on eri-
37590: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tyisesti tarkasteltava harkittaessa yksittäista-
37591: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pauksessa ympäristövaikutusten arvioinnin so-
37592: vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen veltamista.
37593: /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Asetuksella määritelty hankeluettelo perustuu
37594: 631/2000 vp: YV A-direktiivin liitteeseen 1. YVA-direktiivin
37595: liitteessä 2 esitettyjen hankkeiden osalta jäsen-
37596: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mootto- valtioiden on määriteltävä arviointi joko a) ta-
37597: riurheilukeskuksen rakentaminen kuu- pauskohtaisesti selvittämällä tai b) jäsenvaltioi-
37598: luisi automaattisesti ympäristövaikutus- den asettamien raja-arvojen tai valintaperustei-
37599: ten arviointimenettelyn soveltamis- den avulla. Moottoriajoneuvojen pysyvät kilpa-
37600: alaan ja olisi näin mainittu ympäristö- ja koeradat on mainittu liitteessä 2. Tältä osin ar-
37601: vaikutusten arviointimenettelyasetuk- viointimenettelyn soveltaminen selvitetään Suo-
37602: sen hankeluettelossa? messa tapauskohtaisesti.
37603: Asetuksen mukaan ympäristövaikutusten ar-
37604: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- viointimenettelyä sovelletaan muun muassa
37605: ti seuraavaa: moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden raken-
37606: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovel- tamiseen, neli- tai useampikaistaisen vähintään
37607: letaan suoraan asetuksella tarkemmin säädettä- 10 kilometrin pituisen yhtäjaksoisen uuden tien
37608: viin hankkeisiin. Arviointimenettelyä sovelle- rakentamiseen, kaukoliikenteen rautateiden ra-
37609: taan lisäksi yksittäistapauksissa hankkeeseen tai kentamiseen ja lentokenttien rakentamiseen, kun
37610: jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, pääkiitorata on vähintään 2 100 metriä pitkä.
37611: joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laa- Moottoriurheilukeskukselle ei ole olemassa
37612: juudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutuk- mitään selkeää määritelmää. Suomessa on kilpa-
37613: set huomioon ottaen, asetuksessa mainittujen autoille soveltuvia moottoriratoja nykyään 5 kap-
37614: hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia haitalli- paletta, ja näitä pienempiä karting-ratoja noin
37615: sia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyn 50 kappaletta. Tämän lisäksi moottoripyörille tai
37616: soveltamisesta päättää tällöin ympäristöministe- -kelkoille soveltuvia maastokilpailuratoja on
37617: riö yhteysviranomaisen esityksestä tai omasta noin 40 kappaletta. Näitä kaikkia voidaan kutsua
37618: aloitteestaan. moottoriurheilukeskuksiksi. Moottoriurheilukes-
37619: Laki ympäristövaikutusten arviointimenette- kusten aiheuttamat ympäristöhaitat riippuvat
37620: lystä (468/1994) säädettiin vuonna 1994. Aiem- suuressa määrin keskuksen toiminnan laadusta ja
37621: pia säännöksiä on vuonna 1999 tarkistettu ensisi- sijainnista sekä alueen ympäristön erityispiirteis-
37622: jaisesti EY:n YV A-direktiivin muutoksen tä. Vaikutukset kohdistuvat yleensä asetuksessa
37623: (97/11/EY) täytäntöönpanemiseksi. Direktiivin mainittuja hankkeita suppeammalle alueelle. Ta-
37624: edellyttämien muutosten lisäksi hankeluetteloa pauskohtainen YV A-menettelyn harkinta sovel-
37625: on tarkistettu myös YVA-menettelyn soveltamis- tuu siten hyvin näille hankkeille.
37626: kokemusten perusteella. Uuteen asetukseen
37627:
37628: 2
37629: Ministerin vastaus KK 63112000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
37630:
37631:
37632:
37633: On huomattava, että YVA-lain 25 §:n mukaan Myös kaavaa laadittaessa on maankäyttö-ja ra-
37634: niistä hankkeista, joihin ei sovelleta YVA-lain kennuslain (132/1999) mukaan tarpeellisessa
37635: mukaista menettelyä, on hankkeesta vastaavan määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen
37636: oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövai- ympäristövaikutukset Tarvittavien selvitysten
37637: kutuksista. Myös ympäristönsuojelulain riittävyys ratkaistaan lupamenettelyjen tai kaa-
37638: (86/2000) 5 § :n mukaan toiminnanharjoittajan on van käsittelyn yhteydessä.
37639: oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristö- Ympäristöministeriössä seurataan edelleen
37640: vaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimi-
37641: vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ym- vuutta. Kokemusten perusteella voidaan harkita
37642: päristönsuojelulain 6 §:n mukaan pilaantumisen myöhemmin myös hankeluettelon tarkentamista.
37643: vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
37644: mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta ai- tässä vaiheessa ei ole aihetta muuttaa ympäristö-
37645: heudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaan- vaikutusten arviointimenettelyasetuksen hanke-
37646: tumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojeluase- luetteloa siten, että moottoriurheilukeskuksen ra-
37647: tuksen (169/2000) mukaan ulkona sijaitsevalla kentaminen kuuluisi automaattisesti ympäristö-
37648: moottoriurheiluradalla on oltava ympäristölupa. vaikutusten arviointimenettelyn soveltamisalaan.
37649:
37650:
37651: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2000
37652:
37653: Ympäristöministeri Satu Hassi
37654:
37655:
37656:
37657:
37658: 3
37659: KK 631/2000 vp - Kimmo Kiljunen /sd Ministems svar
37660:
37661:
37662:
37663:
37664: Tili riksdagens talman
37665:
37666: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger en på basis av erfarenheter från tillämpningar av
37667: har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av stats- MKB-förfarandet. De frågor som skall i synner-
37668: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Kim- het beaktas vid tillämpningen av bedömning av
37669: mo Kiljunen /sd undertecknade skriftliga spörs- miljökonsekvenser i enskilda fall har även till-
37670: mål SS 631/2000 rd: lagts i den nya förordningen (268/1999).
37671: Den projektförteckning som anges i förord-
37672: Vad ämnar regeringen göraför att byg- ningen bygger på bilaga 1 tili MKB-direktivet.
37673: gandet av ett motorsportcenter skall au- Medlemsstaterna skall när det gäller projekt som
37674: tomatiskt höra tili tillämpningsområdet redovisas i bilaga 2 till MKB-direktivet bestäm-
37675: för föifarandet vid miljökonsekvensbe- ma genom a) granskning från fall tili fall, eller b)
37676: dömning och skall således tas upp i pro- gränsvärden eller urva1skriterier som fastställs av
37677: jekiförteckningen iförordningen omför- medlemsstaten, om projektet skall bli föremål för
37678: farandet vid miljökonsekvensbedöm- bedömning. Permanenta tävlings- och testbanor
37679: ning? för bi1ar och motorcyklar nämns i bilaga 2. Vid
37680: dessa fall utreds tillämpningen av bedömnings-
37681: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förfarandet från fall till fall i Finland.
37682: föra följande: Enligt förordningen skall förfarandet vid mil-
37683: Förfarandet vid miljökonsekvensbedömning till- jökonsekvensbedömning tillämpas på bl.a. byg-
37684: lämpas direkt på projekt om vilka stadgas närma- gandet av motorvägar och motortrafik1eder, an-
37685: re genom förordning. Bedömningsförfarandet läggande av en ny minst 10 ki1ometer lång sam-
37686: tillämpas vidare i enskilda fall när ett projekt el- manhängande väg med fyra eller flera körfålt, an-
37687: ler en väsentlig ändring av ett redan genomfört läggande av jämvägar avsedda för fjärrtrafik och
37688: projekt sannolikt föranleder betydande skadliga på anläggande av flygplatser med en banlängd av
37689: miljökonsekvenser som, även med de samman- minst 2 100 meter.
37690: tagna konsekvensema av olika projekt, tili sin Det finns ingen klar definition på ett mo-
37691: natur och omfattning kan jämföras med miljö- torsportcenter. Nuförtiden finns det 5 motorba-
37692: konsekvensema av projekt som är upptagna i för- nor för tävlingsbilar och ca 50 kartingbanor i Fin-
37693: ordningen. Miljöministeriet beslutar på fram- land. Dessutom finns det ca 40 tävlingsbanor i
37694: ställning av kontaktmyndigheten eller på eget terräng för motorcyklar eller snöskotrar. Alla
37695: initiativ om tillämpning av bedömningsförfaran- dessa kan kallas motorsportcentrer. De mi1jöo1ä-
37696: det. genheter som förorsakas av motorsportcentren
37697: Lagen om förfarandet vid mi1jökonsekvensbe- beror tili stor grad på kvaliteten och p1aceringen
37698: dömning (468/1994) stadgades år 1994. Man fö- av centrets verksamhet samt på särdragen i områ-
37699: retog mindre ändringar av tidigare bestärnmelser dets miljö. 1 allmänhet gäller konsekvensema ett
37700: år 1999 först och främst för att verkställa änd- mer begränsat ornråde än vad projekten i förord-
37701: ringen av EG:s MKB-direktiv (97/11/EG). Ut- ningen avser. MKB-förfarandet som beaktas från
37702: över de ändringar som skall företas enligt direk- fall tili fal11ämpar sig så1edes utmärkt för dessa
37703: tivet, har man också sett över projektförteckning- projekt.
37704:
37705:
37706: 4
37707: Ministems svar KK 63112000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
37708:
37709:
37710: Det bör anmärkas, att enligt 25 § MKB-lagen markanvändnings- och bygglagen (13211999). 1
37711: skall man vara tiliräckligt medveten om sådana samband med behandlingen av tiliståndförfaran-
37712: projekts miljökonsekvenser på vilka MKB-lagen den elier en pian avgörs om de nödvändiga utred-
37713: inte tillämpas. Också enligt 5 § miljöskyddsla- ningarna är tillräckligt omfattande.
37714: gen (86/2000) skali verksamhetsutövaren tili- Ändamålsenligheten av förfarandet vid miljö-
37715: räckligt väl känna tili verksamhetens konsekven- konsekvensbedömning följs upp fortfarande vid
37716: ser och risker för miljön samt möjlighetema att miljöministeriet. Projektförteckningen kan preci-
37717: minska verksamhetens negativa miljöpåverkan. seras också i ett senare skede på basis av erfaren-
37718: Enligt 6 § miljöskyddslagen skall en verksamhet hetema.
37719: som medför risk för förorening av miljön om Med stöd av ovanstående anser regeringen att
37720: möjligt placeras så att verksamheten inte orsakar det föreligger ingen orsak i det här skedet att änd-
37721: förorening elier risk för förorening samt så att ra projektförteckningen i förordningen om förfa-
37722: förorening kan motverkas. Enligt miljöskydds- randet vid miljökonsekvensbedömning så att
37723: förordningen ( 169/2000) krävs miljötillstånd för byggandet av ett motorsportcenter skulie auto-
37724: utomhus belägna motorsportbanor. När en pian matiskt höra tili tillämpningsområdet för förfa-
37725: utarbetas skali också miljökonsekvensema av randet vid miljökonsekvensbedömning.
37726: planen utredas i nödvändig omfattning enligt
37727:
37728:
37729:
37730: Helsingfors den 25 augusti 2000
37731:
37732: Miljöminister Satu Hassi
37733:
37734:
37735:
37736:
37737: 5
37738: KK 632/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
37739:
37740:
37741:
37742:
37743: KIRJALLINEN KYSYMYS 632/2000 vp
37744:
37745: Rikosten sovittelumenettely
37746:
37747:
37748:
37749:
37750: Eduskunnan puhemiehelle
37751:
37752: Olen jo usean vuoden ajan esittänyt perusteltuja tuvan. Se ei ole lain tarkoitus eikä ole myöskään
37753: kyselyjä rikosten sovittelusta ja siihen oleellises- oikein.
37754: ti liittyvästä vahingonkorvausten sovittelusta, Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös valta-
37755: jota asialla varsinaisesti tarkoitetaankin. On ai- kunnansyyttäjä Matti Kuusimäki.
37756: van kohtuullista ja oikein, että rikoksen uhri ja ri-
37757: kokseen syyllistynyt pääsevät yhteisymmärryk- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
37758: seen aiheutuneitten vahinkojen korvaamisesta. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
37759: Tämä ei haittaa ankarimmissakaan rikoksissa, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37760: jollei korvausten hyväksymiseen liity mitään pa- vaksi seuraavan kysymyksen:
37761: kottamisen tapaista rikoksentekijän kannalta.
37762: Lain mukaan sovintoon pääsyllä on merkitystä Mitä hallitus aikoo tehdä, että syyttäjät
37763: myös syyteasian ratkaisemiselle. Sekin on vielä eivät sovittelumenettelyyn vedoten jätä
37764: aivan oikein niin kauan kuin se ei johda siihen, entistä vakavampiin rikoksiin syyllisty-
37765: että myös ankaria rikoksia jätetään tämän vuoksi neitä syyttämättä, vaikka lailla ei ole
37766: syyttämättä. Esimerkiksi ryöstöön, törkeään pa- tätä tarkoitettukaan ja
37767: hoinpitelyyn ja vastaaviin rikoksiin tai toistuviin
37768: varkauksiin, pahoinpitelyihin tai vastaaviin ri- aikooko hallitus tuoda eduskuntaan lä-
37769: koksiin syyllistynyttä ei saisi koskaan sovintoon hiaikoina lakiesityksen, jossa selkeäm-
37770: päättyneen sovittelun jälkeenkään jättää syyttä- min rajataan, minkä laatuisiin rikoksiin
37771: mättä. Näin väitetään kuitenkin toistuvasti tapah- syyllistyneitä voidaan jättää syyttämät-
37772: tä niissä tapauksissa, kun asiassa on ta-
37773: pahtunut ns. sovittelu?
37774:
37775:
37776: Helsingissä 3 päivänä elokuuta 2000
37777:
37778: Kari Myllyniemi /kesk
37779:
37780:
37781:
37782:
37783: Versio 2.0
37784: KK 632/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk Ministerin vastaus
37785:
37786:
37787:
37788:
37789: Eduskunnan puhemiehelle
37790:
37791: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa minen lainsäännöksin on ongelmallista juuri toi-
37792: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- minnan epävirallisen luonteen vuoksi. Sovittelul-
37793: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen la on kuitenkin selvä yhteys rikosoikeusjärjestel-
37794: vastattavaksi kansanedustaja Kari Myllyniemen mään toimenpiteistä luopumissäännösten kautta.
37795: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Asianosaisten välinen sovinto voi olla koh-
37796: 632/2000 vp: tuusperusteisen syyttämättä jättämisen ja tuomit-
37797: sematta jättämisen perusteena. Syyttämättä jättä-
37798: Mitä hallitus aikoo tehdä, että syyttäjät misestä kohtuusperusteella oli säännökset alun
37799: eivät sovittelumenettelyyn vedoten jätä alkaen rikoslain voimaanpanemisesta annetussa
37800: entistä vakavampiin rikoksiin syyllisty- asetuksessa (301/1990; 15 a §). Mainittujen
37801: neitä syyttämättä, vaikka lailla ei ole säännösten soveltamista ei tuolloin haluttu rajata
37802: tätä tarkoitettukaan ja vain lieviin rikoksiin. Hallituksen esityksen pe-
37803: rusteluissa (HE 79/1989 vp, s. 15) määriteltiin
37804: aikooko hallitus tuoda eduskuntaan lä- kuitenkin syyttämättäjättämisen käyttöä vakavis-
37805: hiaikoina lakiesityksen, jossa selkeäm- sa rikoksissa: mitä vakavammasta rikoksesta on
37806: min rajataan, minkä laatuisiin rikoksiin kysymys, sen painavampia siihen liittyvien poik-
37807: syyllistyneitä voidaan jättää syyttämät- keuksellisten olosuhteiden tulisi olla, jotta syyt-
37808: Iä niissä tapauksissa, kun asiassa on ta- tämättäjättäminen tulisi kysymykseen. Mainitun
37809: pahtunut ns. sovittelu? hallituksen esityksen perustelujen mukaan koh-
37810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuusperuste voisi soveltua "tilanteissa, joissa te-
37811: ti seuraavaa: kijä on luopunut rikoksenjatkamisesta tai ehkäis-
37812: syt tai poistanut taikka pyrkinyt ehkäisemään tai
37813: Rikos- ja riita-asioiden sovittelujärjestelmän tar- poistamaan rikoksensa vahinkovaikutukset
37814: koituksena on pyrkiä ratkaisemaan konflikti il- Sama on tilanne silloin, kun rikoksentekijä on
37815: man oikeudenkäyntiä. Sovittelun kohteena ovat osallistunut tai pyrkinyt osallistumaan sovinto-
37816: käytännössä lähinnä rikosasiat (98 %). menettelyyn tai muuten sopinut asiasta ja vahin-
37817: Sovittelutoiminta käynnistyi Suomessa Van- gonkorvaamisesta asianomistajan kanssa". Toi-
37818: taalla 1980-luvun alussa ns. Sovitaan-projek- menpiteistä luopuminen on laissa mainittujen pe-
37819: tina. Nykyisin sovittelutoimintaa harjoitetaan rusteiden käsillä ollessa aina harkinnanvaraista.
37820: noin 37 prosentissa Suomen kunnista. Sovittelun Sovittelun painoarvon lisäämiseksi ja käytän-
37821: piirissä on 75 prosenttia väestöstä. Sovittelussa nön yhtenäisyyden varmistamiseksi sovinnosta
37822: vapaaehtoistyöllä on keskeinen asema. Pääosa otettiin helmikuun alusta 1997 nimenomaiset
37823: sovitteluista on silti organisoitu sosiaalilautakun- säännökset lakitekstiin yhtenä kohtuusperusteen
37824: tien alaisuuteen. Sovittelu on tarkoitettu toimi- mukaisena toimenpiteistä luopumisen perus-
37825: maan virallisen rikosoikeudellisen järjestelmän teena (1059/1996). Säännökset siirrettiin myö-
37826: täydentäjänä ja joissakin tapauksissa sen vaihto- hemmin saman vuoden lokakuussa voimaan tul-
37827: ehtona. Tämän vuoksi sovittelua koskevaa lain- leeseen lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa
37828: säädäntöä on vähän. Sovittelutoiminnan ohjaa- (1luku 8 §; 68911997).
37829:
37830:
37831: 2
37832: Ministerin vastaus KK 632/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
37833:
37834:
37835: Sovittelun vaikutusta syyttämättä jättämisen säksi sovitteluun tuli kunnianloukkausrikoksia,
37836: perusteena arvioidaan kahden kriteerin valossa. kotirauhan rikkomisia, petoksia, kavalluksia
37837: Syyttämättä jättäminen edellyttää, ettei syyttees- yms. ("Rikollisuus 1998" s. 223-224). Sovitte-
37838: tä luopuminen olisi vastoin tärkeää yleistä tai yk- lussa 1990-luvulla käsitellyistä jutuista pahoinpi-
37839: sityistä etua ja että oikeudenkäyntiä tai rangais- telyjen määrä oli lisääntynyt ja omaisuusrikosten
37840: tusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituk- vastaavasti pienentynyt. Pahoinpitelyjen lisään-
37841: settomana. Nämä rajoituskriteerit ovat osin pääl- tyminen on osittain seurausta aikuisten osuuden
37842: lekkäiset. Viittaus tärkeään yleiseen etuun mer- kasvusta sovittelun piirissä.
37843: kitsee muun ohessa, että sovittelun tulee olla ta- Sovittelun käyttäminen yhä useammin myös
37844: sapuolinen ja täyttää oikeusturvan vaatimukset. pahoinpitelyrikoksissa on herättänyt pelkoja sii-
37845: Yksityinen etu sisältää muun muassa ajatuksen, tä, että sillä vesitettäisiin pyrkimys saada usein
37846: että korvaussummat vastaavat suurin piirtein piiloon jäävät vakavatkin perheväkivaltatapauk-
37847: yleistä korvauskäytäntöä, ja milloin niistä poike- set oikeuden käsiteltäväksi. Tässä yhteydessä on
37848: taan, poikkeaminen on ollut molempien osapuol- syytä korostaa, että sovittelumenettelyn käyttö
37849: ten taholta tietoista. Sovinnon tulee toisin sa- vakavammissa rikoksissa ei estä rikosasian käsit-
37850: noen olla vapaaehtoista ja sen tulee tapahtua oi- telemistä varsinaisessa rikosprosessissa.
37851: kean tosiasioita ja oikeusjärjestystä koskevan tie- Erityisesti väkivaltarikollisuuden osalta on
37852: don pohjalta. Kohtuus- ja tarkoituksenmukai- huomattava se, ettei sovitteluun osallistuminen
37853: suusarviointi viittaa osin samoihin asioihin. Näi- ole automaattinen peruste syyttämättä tai tuomit-
37854: den kriteerien perusteella otetaan huomioon sematta jättämiselle. Sovittelulla voi olla erilai-
37855: muun muassa myös rikoksen törkeys, joka sisäl- nen merkitys syyteharkinnassa jutusta riippuen.
37856: tyy osin jo yleistä etua koskevaan vaatimukseen, Esimerkiksi vähäisissä omaisuusrikoksissa
37857: samoin kuin sovitteluprosessin sisältö ja merki- asianosaisten kesken saavutettu sovinto anteeksi-
37858: tys (HE 106/1996 vp). pyyntöineen ja sopimuksineen aiheutetun vahin-
37859: Vuonna 1997 toteutettujen lainmuutosten tar- gon korvaamisesta on usein peruste jättää syyte
37860: koituksena oli yhtäältä tunnustaa ja vakiinnuttaa nostamatta. Tällöin sovittelu korvaa rikosproses-
37861: sovittelun asema rikosoikeudellisessa seuraa- sin. Toisaalta esimerkiksi joissakin pahoinpitely-
37862: musjärjestelmässä sekä toisaalta edesauttaa yh- rikoksissa sovittelu voi toimia rikosprosessin
37863: denmukaisen soveltamiskäytännön syntymistä ja täydentäjänä. Tällöin asianomistajan ja tekijän
37864: taata myös entistä paremmin osapuolten oikeus- kohtaamisella voi olla myös muuta kuin rikosoi-
37865: turva koko maassa. Varsinaiseen sovittelumenet- keudellista merkitystä. Sovittelu voi olla molem-
37866: telyyn toimenpiteistä luopumista koskevilla lain- pien osapuolten kannalta onnistunut, vaikka seu-
37867: muutoksilla ei ollut vaikutusta, vaan sovittelun rauksena olisikin syyte ja rangaistustuomio.
37868: luonne vapaaehtoispohjaisena toimintana työs- Lainsäädäntö jättää siis syyttäjän ja tuomioistui-
37869: kentelytapoineen säilyi. Uudistus ei myöskään men harkintaan, millainen merkitys sovintosopi-
37870: muuttanut säännösten perusrakennetta, vaan toi- mukselle annetaan.
37871: menpiteistä luopuminen on aina- siis myös so- Olennaista ei ole niinkään se, mitkä rikokset
37872: vintotilanteessa - harkinnanvaraista. tulevat sovittelun piiriin, vaan se, mikä merkitys
37873: Jutut ohjautuvat sovitteluun poliisin, syyttä- sovinnolle syyte- ja tuomioistuinharkinnassa an-
37874: jän, sosiaaliviranomaisen tai asianosaisten aloit- netaan ja kuinka suuri yhdenmukaisuus harkin-
37875: teesta. Tavallisimmin tämä tapahtuu poliisin tai nassa saavutetaan. Vuonna 1997 sovittelussa ol-
37876: syyttäjän aloitteesta. Sovittelu on useimmiten or- leista virallisen syytteen alaisista rikoksista 62 %
37877: ganisoitu kunnan sosiaalitoimen alaisuuteen. jätettiin syyteharkinnan jälkeen syyttämättä.
37878: Vuonria 1997 soviteltiin yli 3 600 juttua. Sovitte- Syyttäjillä on silti jonkin verran erilaisia käsityk-
37879: lussa käsitellyistä rikoksista 38 prosenttia oli pa- siä sovittelun merkityksestä syyttämättäjättämi-
37880: hoinpitelyjä. Saman verran oli yhteensä varkauk- sen perusteena.
37881: sia ja vahingontekoja koskevia sovitteluja. Li-
37882:
37883:
37884: 3
37885: KK 632/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk Ministerin vastaus
37886:
37887:
37888: Syyttäjien toimintaa ohjaa ylimpänä syyttäjä- tuusperiaatteiden käyttöä koskevien hallituksen
37889: nä valtakunnansyyttäjä,joka voi antaa yleisiä oh- esityksen perusteluiden kanssa. Tarvittaessa val-
37890: jeita ja määräyksiä syyttäjille. Valtakunnansyyt- takunnansyyttäjä voi kiinnittää syyttäjien erityis-
37891: täjän antamissa seuraamusluonteista syyttämät- tä huomiota ohjeeseen tai täsmentää niitä.
37892: täjättämistä koskevissa ohjeissa (VKS:2000:4) Jos laissa säädettäisiin tarkemmin siitä, mitkä
37893: kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että rikokset tulevat sovittelun piiriin tai mihin rikok-
37894: asianomistajan pahoinpitelyrikosta koskeva siin liittyvät kohtuusperusteet eivät voi johtaa
37895: syyttämättäjättämispyyntö on suhteutettava teon syyttämättä jättämiseen, voisi lopputulos olla
37896: vakavuuteen. Mitä vakavammasta teosta on ky- liian kaavamainen. Sosiaali- ja terveysministe-
37897: symys, sitä vähemmän syyttäjän tulee antaa mer- riön asettama selvitysmies selvittää nykyistä so-
37898: kitystä rikoksen uhrin toimenpiteistä luopumista vittelukäytäntöä. Selvityksen on määrä valmis-
37899: koskevalle pyynnölle. Valtakunnansyyttäjän an- tua vuoden loppuun metmessä. Selvityksen val-
37900: tamia ohjeita voi tulkita siten, että perheväkival- mistuttua on paremmat mahdollisuudet ottaa
37901: taan tulee suhtautua yhtä ankarasti kuin muuhun- kantaa kysymyksessä esitettyyn lainmuutokseen.
37902: kin väkivaltaan. Ohjeet ovat sopusoinnussa koh-
37903:
37904:
37905: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2000
37906:
37907: Oikeusministeri Johannes Koskinen
37908:
37909:
37910:
37911:
37912: 4
37913: Ministerns svar KK 632/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
37914:
37915:
37916:
37917:
37918: Tili riksdagens talman
37919:
37920: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger svårt just på grund av verksarnhetens inofficielia
37921: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- natur. Förlikningen har dock ett klart samband
37922: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari med bestämmelserna om åtgärdseftergift inom
37923: Myllyniemi /cent undertecknade skriftliga spörs- det straffrättsliga systemet.
37924: mål SS 632/2000 rd: Förlikning mellan parterna kan utgöra en
37925: grund för åtals- och domseftergift på skälighets-
37926: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta grunder. Bestämmelserna om åtalseftergift på
37927: för att åklagarna inte med hänvisning skälighetsgrunder ingick ursprungligen i förord-
37928: tili förlikningsförfarandet avstår från ningen om införande av strafflagen (30 111990,
37929: åtal när det gäller allt grövre brott trots 15 a §). Då ville man inte begränsa tilllämpning-
37930: att avsikten i lagen inte varit denna, och en av nämnda bestämmelser tili enbart lindriga
37931: brott. 1 motiveringen tili regeringens proposition
37932: kommer regeringen under den närmaste (RP 79/1989 rd, s. 15) preciserades dock använd-
37933: tiden att tili riksdagen avlåta ett lagför- ningen av åtalseftergift när det gälier grova brott:
37934: slag där tydligare gränser för vid viiken ju grövre brott det är fråga om desto mer vägande
37935: typ av brott gärningsmannen kan få måste de exceptionella omständigheter som an-
37936: åtalseftergift då så kallad förlikning sluter sig tili brottet vara för att åtalseftergift
37937: skett? skall komma i fråga. Enligt motiveringen i närnn-
37938: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- da regeringsproposition kan skälighetsgrunden
37939: föra följande: bli tillämplig i fall där gärningsmannen har av-
37940: stått från att fortsätta brottet elier avvärjt eller av-
37941: Syftet med systemet för förlikning i brott- och lägsnat elier försökt avvärja eller avlägsna skade-
37942: tvistemål är strävan att lösa konflikter utan rätte- verkningarna av sitt brott. Situationen är densam-
37943: gång. 1 praktiken används förlikning närmast i ma om gärningsmannen har deltagit eller strävat
37944: brottmål (98 %). efter att delta i ett förlikningsförfarande eller an-
37945: Förlikningsverksamheten i Finland kom i gång nars kommit överens om saken eller om ersätt-
37946: i Vanda i början av 1980-talet (det så kallade So- ning för skadan med målsägande. Åtgärdsefter-
37947: vitaan-projektet). 1 dag används förlikning i cir- gift på i lagen närnnda grunder är alitid beroende
37948: ka 37 kommuner i Finland, vilket omfattar unge- på prövning.
37949: får 75 procent av befolkningen. Det frivilliga ar- För att ge förlikningen mera tyngd och för att
37950: betet har en viktig roll när det gäller förlikning. säkerställa en enhetlig praxis togs från början av
37951: Huvuddelen av förlikningen arrangeras trots det- februari 1997 i lagen in uttryckliga bestämmel-
37952: ta inom ramen för socialnämndernas verksam- ser om förlikning som en grund för åtgärdsefter-
37953: het. Förlikningsverksamheten avses komplettera gift på skälighetsgrunder (105911996). Bestäm-
37954: det offentliga straffrättsliga systemet och i vissa melserna flyttades senare tilllagen om rättegång
37955: fall utgöra ett alternativ tili det. Därför finns det i brottmål som trädde i kraft i oktober samma år
37956: rätt litet lagstiftning om förlikning. Att styra för- (1 kap. 8 §, 689/1997).
37957: likningsverksarnheten genom lagstiftning är
37958:
37959:
37960: 5
37961: KK 632/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk Ministerns svar
37962:
37963:
37964:
37965: Förlikningen som grund för åtalseftergift be- ning kom dessutom ärekränkningar, hemfrids-
37966: döms i ljuset av två kriterier. Åtalseftergift förut- brott, bedrägerier, förskingringar med mera ("Ri-
37967: sätter att ett avstående från åtal inte strider mot kollisuus 1998", s. 223-224). På 1990-talet
37968: ett viktigt allmänt eller enskilt intresse och att en hade antalet misshandelsbrott ökat och egen-
37969: rättegång eller ett straff anses vara oskäligt eller domsbrotten i motsvarande grad minskat. Det
37970: oändamålsenligt. Dessa begränsande kriterier större antal misshandelsbrott som kommer till
37971: överlappar delvis varandra. Hänvisningen till ett förlikning beror delvis på att antalet mål med
37972: viktigt allmänt intresse innebär bland annat att vuxna parter har ökat.
37973: förlikningen skall vara rättvis och uppfylla kra- Att förlikning används mer och mer också när
37974: ven på rättsskydd. 1 det enskilda intresset ingår det gäller misshandelsbrott har skapat rädsla för
37975: bland annat tanken att ersättningsbeloppen unge- att strävan att vid domstol kunna behandla fall av
37976: får skall motsvara allmän ersättningspraxis och familjevåld som ofta hålls hemliga men kan vara
37977: att avvikelser från detta är medvetna val från bäg- till och med mycket allvarliga omintetgörs. 1 det-
37978: ge parters sida. En förlikning skall med andra ord ta sammanhang är det skäl att poängtera att an-
37979: vara frivillig och ske på basis av riktig informa- vändandet av förlikningsförfarande vid allvarli-
37980: tion om fakta och rättsordning. Skälighets- och gare brott inte hindrar att brottmålet handläggs i
37981: ändamålsenlighetsbedömningen hänför sig del- en egentlig straffprocess.
37982: vis till samma frågor. Utifrån dessa kriterier be- 1 synnerhet när det gäller våldsbrottsligheten
37983: aktas bland annat också brottets grovhet, som är det skäl att märka att deltagande i förlikning
37984: delvis redan ingår i kravet när det gäller det all- inte är en automatisk grund för åtals- eller
37985: männa intresset, och förlikningsprocessens inne- domseftergift. Förlikningen kan ha olika betydel-
37986: håll och betydelse (RP 106/1996 rd). se vid åtalsprövningen i olika mål. Till exempel
37987: Syftet med lagändringarna år 1997 var å ena när det gäller mindre egendomsbrott kan en för-
37988: sidan att erkänna och etablera förlikningens ställ- likning mellan parterna, ursäkter och avtal om er-
37989: ning i det straffrättsliga påföljdssystemet, å an- sättning av skadan inbegripet, ofta utgöra en
37990: dra sidan att främja uppkomsten av en enhetlig grund för åtalseftergift. Härvid ersätter förlik-
37991: tillämpningspraxis och säkerställa parternas ningen en straffprocess. Tili exempel i vissa
37992: rättsskydd i hela landet på ett effektivare sätt än misshandelsbrott kan förlikningen å andra sidan
37993: tidigare. Lagändringarna när det gäller åtgärdsef- vara ett komplement till straffprocessen. Härvid
37994: tergift påverkade inte det egentliga förliknings- kan ett möte mellan målsägande och gärnings-
37995: förfarandet, utan förlikningen som frivillig verk- man också ha annan än straffrättslig betydelse.
37996: samhet och de arbetsformer som där tillämpas Förlikningen kan vara lyckad för bägge parter
37997: förblev likadana som tidigare. Reformen ändra- fastän åtal och straff följer på brottet. Lagstift-
37998: de inte heller den grundläggande uppbyggnaden ningen låter alltså åklagaren och domstolen av-
37999: av bestämmelserna utan åtgärdseftergift baseras göra viiken innebörd ett förlikningsavtal skall
38000: alltid, alltså också i förlikningssituationer, på ges.
38001: prövning. Det väsentliga är egentligen inte vilka brott
38002: Målen kommer till förlikning på initiativ av som kommer till förlikning utan viiken betydelse
38003: polisen, åklagaren, socialmyndigheterna eller förlikningen ges i åtals- och domstolsprövningen
38004: parterna. Vanligast är att det sker på initiativ av och den enhetlighet som uppnås i denna pröv-
38005: polisen eller åklagaren. Förlikningen hör i de ning. Ar 1997 var resultatet av åtalsprövningen
38006: flesta fallen till kommunens socialbyrås verk- åtalseftergift i 62 procent av de brott som stod
38007: samhetsområde. År 1997 behandlades över 3 600 under allmänt åtal och behandlades i förliknings-
38008: mål i förlikningsförfarande. Av de brott som be- förfarande. Åklagarna har dock rätt olika uppfatt-
38009: handlades i förlikningsförfarande avsåg 38 pro- ningar om betydelsen av förlikning såsom grund
38010: cent misshandel. En sammanlagt lika stor andel för åtalseftergift.
38011: utgjordes av stölder och skadegörelse. Till förlik-
38012:
38013:
38014: 6
38015: Ministerns svar KK 632/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk
38016:
38017:
38018: Åklagamas verksamhet styrs av riksåklagaren tillämpas. Riksåklagaren kan vid behov fåsta
38019: såsom högsta åklagare och denne kan utfårda all- åklagarnas uppmärksamhet på vissa frågor i an-
38020: männa anvisningar och föreskrifter för åklagar- visningen eller precisera den.
38021: na. 1 anvisningarna om åtalseftergift av påföljds- Om det i lagen närmare preciserades vilka
38022: natur som riksåklagaren gett (RÅ:2000:4) under- brott som kan behandlas i förlikning eller vilka
38023: stryks bland annat att begäran om åtalseftergift till brotten anslutna skälighetsgrunder som inte
38024: vid målsägandebrott som avser misshandel skall kan leda till åtalseftergift, kunde slutresultatet bli
38025: prövas så att gärningens grovhet beaktas. Ju alltför schematiskt. En utredningsman som till-
38026: grövre gärningen är desto mindre uppmärksam- satts av social- och hälsovårdsministeriet utreder
38027: het skall åklagaren fåsta vid brottsoffrets begä- gällande förlikningspraxis. Avsikten är att utred-
38028: ran om åtgärdseftergift. Riksåklagarens anvis- ningen skall vara klar före utgången av detta år.
38029: ningar kantoikas så att familjevåld skall behand- Efter att utredningen blivit klar finns det bättre
38030: las lika strängt som annat våld. Anvisningarna möjligheter att ta ställning till den lagändring
38031: står i samklang med motiveringen i regeringens som föreslås i spörsmålet.
38032: proposition för hur skälighetsprinciperna skall
38033:
38034:
38035:
38036: Helsingfors den 25 augusti 2000
38037:
38038: Justitieminister Johannes Koskinen
38039:
38040:
38041:
38042:
38043: 7
38044: KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
38045:
38046:
38047:
38048:
38049: SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 633/2000 rd
38050:
38051: Radio Extrems program Cafe Satan
38052:
38053:
38054:
38055:
38056: Tili riksdagens talman
38057:
38058: Att med bestämdhet bekämpa destruktiva rörel- antiteser. Som exempel må nämnas God of Dis-
38059: ser torde vara en självklarhet för både riksdag, re- turbance and Affliction, Fromthe Dark Past, Vite
38060: gering liksom också för politiska och andra ide- Krists död och Children to Worship Satan. Nam-
38061: ella organisationer. Under olika tider har vi på net på låtarna berättar tydligt om låtarnas inne-
38062: olika håll i världen fått bevittna vad exempelvis håll.
38063: rasism, fascism, nazism, men även satanism Redaktörernas språkbruk är kanske vanligt i
38064: åstadkommit. vissa kretsar, men helt oförenligt med vad som
38065: 1 syfte att inte låta rasismen sticka upp huvu- förväntas av lärare; ungomdsledare och opinions-
38066: det har samtliga politiska partier i Finland för- bildare. Som exempel på språkbruket må återges
38067: bundit sig att direkt och indirekt ta avstånd från slutreplikerna i det program som sändes tisdagen
38068: allt som har med rasism att göra. Av de ovan den 25 juli och avslutades "må ni ruttna i helve-
38069: nämnda destruktiva rörelserna är det speciellt sa- tet och vi hörs nästa vecka" tili vilket den andra
38070: tanismen som i Finland gjort sig synlig. A vsky- redaktören tillägger "ja kyss röven bara allesam-
38071: värda ritualmord på både djur och människa är mans". För att få sista ordet måste den förra re-
38072: skrämmande bevis på att satanismen är en rörel- daktören ännu få sagt "kyss fittan alla, hej då".
38073: se som samhället med alla medel skall bekämpa. Reaktioner mot programmet har förekommit och
38074: Därför förefaller det otroligt och oförklarligt mången undrar vilket syfte Radio Extrem har
38075: att den av staten ägda och av staten övervakade med detta program.
38076: Rundradion sänder ett tili ungdomar riktat pro-
38077: gram under namnet Cafe Satan. Redan det fak- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38078: tum att programmet bär närnnda narnn tyder på ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskri-
38079: bristande omdöme. Med all sannolikhet skulle ett ver ställa följande spörsmål tili behörig medlem
38080: dylikt firmanarnn avslås som lagstridigt eller åt- av statsrådet:
38081: minstone som ett mot god sed stridande firma-
38082: narnn av handelsregistermyndigheten, ifall nu År regeringen medveten om Caje Satan-
38083: någon skulle försöka registrera det. programmets innehåll och om dess de-
38084: Dessvärre motsvarar programmets innehåll struktiva påverkan och
38085: narnnet på programmet. Låtarna som spelas i pro-
38086: grammet består av djävulska texter med bibliska vilka åtgärder ämnar regeringen med
38087: anledning av programmet vidta?
38088:
38089:
38090: Helsingfors den 31 juli 2000
38091:
38092: Bjarne Kallis /fkf
38093: Version 2.0
38094: Suomennos KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
38095:
38096:
38097:
38098:
38099: KIRJALLINEN KYSYMYS 633/2000 vp
38100:
38101: Radio Extremin ohjelma Cafe Satan
38102:
38103:
38104:
38105:
38106: Eduskunnan puhemiehelle
38107:
38108: Lienee itsestään selvää, että sekä eduskunta että tekstejä. Tällaisia ovat esimerkiksi laulut God of
38109: hallitus, kuten myös poliittiset ja muut aatteelli- Disturbance and Affliction, From the Dark Past,
38110: set järjestöt päättäväisesti vastustavat tuhoavia Vite Krists död ja Children to Worship Satan.
38111: liikkeitä. Olemme eri aikoina eri puolilla maail- Laulujen nimet kertovat selvästi niiden sisällös-
38112: maa joutuneet näkemään, mitä esimerkiksi rasis- tä.
38113: mi, fasismi, natsismi, mutta myös satanismi ovat Toimittajien kielenkäyttö on ehkä yleistä tie-
38114: saaneet aikaan. tyissä piireissä mutta täysin sopimatonta opetta-
38115: Jotta rasismi ei nostaisi päätään, ovat kaikki jille, nuoriso-ohjaajille ja vaikuttajille. Esimerk-
38116: poliittiset puolueet Suomessa sitoutuneet välittö- kinä kielenkäytöstä toistettakoon loppurepliikit
38117: mästi ja välillisesti suhtautumaan torjuvasti kaik- tiistaina 25. heinäkuuta lähetetyssä ohjelmassa:
38118: keen, mikä liittyy rasismiin. Yllä mainituista tu- "mädäntykää helvetissä ja tavataan ensi viikol-
38119: hoavista liikkeistä on erityisesti satanismi ollut la", johon toinen toimittaja lisäsi "ja haistakaa
38120: esillä Suomessa. Sekä eläimiin että ihmisiin koh- paska kaikki". Saadakseen viimeisen sanan oli
38121: distuvat iljettävät rituaalimurhat ovat pelottava ensimmäisen toimittajan vielä lisättävä "haista-
38122: osoitus satanismista liikkeenä, jota yhteiskunnan kaa vittu kaikki, heippa".
38123: on kaikin keinoin vastustettava. Tähän ohjelmaan on reagoitu ja monet ihmet-
38124: Siksi tuntuu uskomattomalta ja käsittämättö- televät, mihin Radio Extrem ohjelmalla pyrkii.
38125: mältä, että valtion omistama ja valtion valvon-
38126: nassa oleva Yleisradio lähettää nuorisolle tarkoi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38127: tettua ohjelmaa nimellä Cafe Satan. Ohjelman jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38128: nimi osoittaa jo sinällään arvostelukyvyn puutet- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38129: ta. Tällainen toiminimi hylättäisiin mitä todennä- vaksi seuraavan kysymyksen:
38130: köisimmin lainvastaisena tai ainakin hyvän ta-
38131: van vastaisena toiminimenä kaupparekisterivi- Onko hallitus tietoinen Cafe Satan -oh-
38132: ranomaisten käsittelyssä, mikäli joku yrittäisi re- jelman sisällöstä ja sen tuhoavasta vai-
38133: kisteröidä sitä. kutuksesta ja
38134: Valitettavasti ohjelman sisältö vastaa sen ni-
38135: meä. Ohjelmassa soitettavissa lauluissa on raa- mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
38136: matullisia antiteesejä sisältäviä saatanallisia tyä ohjelman johdosta?
38137:
38138:
38139:
38140: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 2000
38141:
38142: Bjarne Kallis /skl
38143:
38144: 2
38145: Ministerin vastaus KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
38146:
38147:
38148:
38149:
38150: Eduskunnan puhemiehelle
38151:
38152: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kia. Tässä oli kysymys musiikkigenrestä, jota ka-
38153: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- navalla soitetaan hyvin vähän. Koska Metallväk-
38154: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tama on ohjelma, jossa huumori näyttelee tär-
38155: vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen keää osaa, kanavajohtaja ja toimittajat sopivat
38156: /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK siitä, että kesäohjelmassa parodioitaisiin ruotsin-
38157: 633/2000 vp: kielisellä puolella suosittuja cafe-ohjelmia.
38158: Black metal -musiikki on usein raskasta ja synk-
38159: Onko hallitus tietoinen Cafe Satan -oh- kää ja viittaa paholaiseen ja uskonnon pimeäm-
38160: jelman sisällöstä ja sen tuhoavasta vai- piin puoliin. Ohjelman nimeksi tuli näistä syistä
38161: kutuksesta ja Cafe Satan, siitäkin huolimatta, että kanava oli
38162: tietoinen nimeen sisältyvästä provokaatiosta.
38163: mihin toimenpiteisifn hallitus aikoo ryh- Yhtiö katsoo, että ohjelmaa lähetettiin neljä
38164: tyä ohjelmanjohdosta? kertaa heinäkuussa ja sen kohderyhmänä olivat
38165: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- erityyppisestä metallirokista kiinnostuneet. Oh-
38166: ti seuraavaa: jelma lähetettiin Metallväktama-ohjelman perin-
38167: teiseen lähetysaikaan klo 22.00-23.00 eikä tä-
38168: Yleisradio Oy:n julkisen palvelun yleisradiotoi- ten ollut suunnattu kanavan prime time -yleisöl-
38169: minnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jonka le.
38170: valitsee eduskunta. Vastuu Yleisradio Oy:n toi- Ohjelman sisältöä ei millään muotoa voida
38171: minnasta ei ole valtioneuvostolla, vaan yhtiön verrata satanismiin tai paholaisen palvontaan. On
38172: toiminnasta vastaavat Yleisradio Oy:stä annetun selvästi ymmärrettävissä, että ohjelmantekijät
38173: lain (1380/1993) mukaiset hallintoelimet Yh- käyttävät satiiria ja parodioivat. Yksittäiset, ko-
38174: tiön hallintoneuvosto on eduskunnan valitsema. konaisuudesta irrotetut otteet saattavat kuulostaa
38175: Perinteisesti Yleisradio Oy:n ohjelmapolitiikkaa "vaarallisilta", mutta niitä voi tuskin luonnehtia
38176: koskevat kysymykset kuuluvat tälle eduskunnan tuhoaviksi, kuten ei myöskään 25.7.2000 ohjel-
38177: valitsemalle hallintoneuvostolle. Valtioneuvosto massa alaotsikolla "Fartfyllt sommarmagasin
38178: ei ota kantaa yhtiön ohjelmapolitiikkaan. med inslag från Svenskfinland" soitettuja kappa-
38179: Liikenneministeriö on pyytänyt Yleisradio leita.
38180: Oy:ltä lausunnon kirjallisen kysymyksen johdos- Yhtiö myöntää lausunnossaan, että ohjelmaa
38181: ta. on syytä arvostella toimittajien mauttomasta kie-
38182: Yleisradio Oy on vastauksessaan todennut, lenkäytöstä. Ohjelmantekijöitä onkin vaadittu
38183: että Radio Extrem on Yleisradio Oy:n ruotsinkie- huolehtimaan siitä, että tulevissa heavyrock-oh-
38184: linen nuorisokanava, jonka kohderyhmän yläikä- jelmissa ei sen kaltaista huonoa kieltä esiinny.
38185: rajaksi on määritelty 35 vuotta. Kanava on koko Yleisradio Oy:n ruotsinkielisen toimialan kaik-
38186: kolmivuotisen olemassaolonsa ajan lähettänyt kia toimittajia velvoittavissa kielisäännöissä to-
38187: heavyrock-ohjelmaa Metallväktama myöhäi- detaan, että "Ohjelmissa käytetyn kielen tulee
38188: seen ilta-aikaan. Kuluneena keväänä kanavan olla huoliteltua ja luonnollista ja sen tulee sovel-
38189: johto päätti lähettää ohjelmasta kesä version, jon- tua ohjelmatyypille, kohderyhmälle ja ohjelmas-
38190: ka pääasiallinen sisältö oli black metal -musiik- sa esiintyville."
38191:
38192:
38193:
38194: 3
38195: KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl Ministerin vastaus
38196:
38197:
38198: Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2000
38199:
38200: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
38201:
38202:
38203:
38204:
38205: 4
38206: Ministerns svar KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl
38207:
38208:
38209:
38210:
38211: Tili riksdagens talman
38212:
38213: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger len sälian spelar den här genrens musik. Efter-
38214: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- som Metaliväktama också är ett program där hu-
38215: rådet översänt följande av riksdagsledamot Bjar- mor spelar en viktig roli kom kanalchefen och
38216: ne Kallis /fkf undertecknade skriftliga spörsmål programmakama överens om att sommarpro-
38217: SS 633/2000 rd: grammet skulle parodiera cafeprogram. Black
38218: metal-musiken är ofta tung och dyster och ankny-
38219: Å'r regeringen medveten on Cafe Satan- ter till djävulen och de mörkare sidoma av religi-
38220: programmets innehål/ och om dess de- onen. Namnet på programmet blev av den anled-
38221: struktiva påverkan och ningen Cafe Satan även om kanalen insåg att
38222: namnet är provocerande.
38223: vilka åtgärder ämnar regeringen med Enligt bolaget sändes programmet fyra gånger
38224: anledning av programmet vidta? under juli månad och riktade sig tili en målgrupp
38225: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- som är intresserad av olika sorters metalirock.
38226: föra följande: Programmet sändes kl. 22.00-23.00 under Me-
38227: taliväktamas vanliga sändningstid och riktade sig
38228: För den offentliga serviceverksamheten vid alitså inte tili kanalens prime time-publik.
38229: Rundradion Ab ansvarar bolagets förvaltnings- Innehåliet i programmet kan på inget vis jäm-
38230: råd som väljs av riksdagen. Det är inte statsrådet föras med satanism elier djävulsdyrkan. Man kan
38231: som ansvarar för Rundradion Ab:s verksamhet, tydligt höra att programmakama utövar satir och
38232: utan ansvaret för bolagets verksarnhet vilar hos parodierar. Ä ven om inslagen utlyfta ur helheten
38233: de förvaltningsorgan som fastställts i lagen om kan låta "farliga" kan de knappast karaktäriseras
38234: Rundradion Ab ( 1380/1993). Bolagets förvalt- som destruktiv verksamhet. Snarast är det frågan
38235: ningsråd väljs av riksdagen. Av tradition har frå- om ofarlig om än svart humor. Låtama som spe-
38236: gor i anslutning tili Rundradion Ab:s programpo- lades i det aktuella programmet som sändes den
38237: litik hört tili detta förvaltningsråd som väljs av 25 juli 2000 med underrubriken "Fartfylit som-
38238: riksdagen. Statsrådet tar inte stälining tili bola- marmagasin med inslag från Svenskfinland" var
38239: gets programpolitik. inte heller destruktiva.
38240: Trafikministeriet har med anledning av det Bolaget medger i sitt utlåtande att program-
38241: skriftliga spörsmålet bett Rundradion Ab om ett met kan kritiseras för redaktöremas tarvliga
38242: utlåtande i ärendet. språkbruk. Den kritiken har kanaliedningen
38243: Rundradion Ab konstaterar i sitt utlåtande att framfört tili programledama och krävt att ett dy-
38244: Radio Extrem är Rundradion Ab:s svenskspråki- likt språk inte skall förekomma i hårdrockpro-
38245: ga ungdomskanal, vars målgrupp omfattar lyss- grammen i framtiden. Språkreglema för Rundra-
38246: nare upp tili 35 år. Kanalen har under sin snart dion Ab:s svenska verksamhet är bindande för
38247: treåriga existens sänt hårdrockprogrammet Me- samtliga redaktörer och förutsätter att "Det språk
38248: taliväktarna på sen kvälistid. Under våren beslöt vi använder i programmen skali vara vårdat, na-
38249: kanaliedningen att sända en sommarversion av turligt och anpassat tili programtypen, lyssnama
38250: programmet som tili största delen skulle innehål- och talarens roli i programmet."
38251: la black metal-musik. Motiveringen var att kana-
38252:
38253:
38254:
38255: 5
38256: KK 633/2000 vp- Bjarne Kallis /skl Ministems svar
38257:
38258:
38259: Helsingfors den 23 augusti 2000
38260:
38261: Trafikminister Olli-Pekka Heinonen
38262:
38263:
38264:
38265:
38266: 6
38267: KK 634/2000 vp -Timo Ihamäki /kok
38268:
38269:
38270:
38271:
38272: KIRJALLINEN KYSYMYS 634/2000 vp
38273:
38274: Tupakkariippuvuuden katkaisu bupropionilla
38275:
38276:
38277:
38278:
38279: Eduskunnan puhemiehelle
38280:
38281: Tupakkatuotteiden käyttäjän on yleensä hyvin Bupropioni on hyväksytty lääkkeenä käyttöön
38282: vaikeaa lopettaa tupakkatuotteiden käyttöä, kos- Euroopan unionin jäsenmaissa Suomea ja Rans-
38283: ka tupakkatuotteen sisältämä nikotiini on aiheut- kaa lukuun ottamatta. Ulkopuolisena ihmettelen
38284: tanut hänelle vaikean, heroiinin ja kokaiinin ve- hyväksymisen kirjavuutta yhtenäisen hyväksy-
38285: roisen riippuvuuden aineesta. Voidaan arvioida, miskäytännön Euroopan unionissa. Selitys voi
38286: että pahimmillaanjoka viides suomalainen onni- vain olla, että suomalaisilla on jokin kansallinen
38287: kotiiniriippuvainen. Selvitysten mukaan kaksi poikkeava ominaisuus, jonka perusteella lääk-
38288: kolmesta nikotinistista haluaisi päästä aineesta keelle ei voi myöntää myyntilupaa.
38289: eroon, mutta ei ole onnistunut.
38290: Nikotiinikorvaushoito on tähän asti ollut ai- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38291: noa todella tehokas keino katkaista riippuvuus ja jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38292: tupakkatuotteiden käyttö. Nyt riippuvuuden kat- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38293: kaisuun on kehitetty toinen lääkevalmiste nimel- vaksi seuraavan kysymyksen:
38294: tä bupropioni. British Medical Journalin pääkir-
38295: joituksen (8.7.2000) mukaan lääkeaine on tutki- Miksi bupropionille ei ole myönnetty
38296: muksissa osoittautunut selvästi nikotiinilaastaria Suomessa myyntilupaa ja
38297: tehokkaammaksi ja jopa viidennes nikotinisteis-
38298: ta pääsisi aineesta eron. Lehden mukaan odotuk- mitä hallitus aikoo tehdä, jotta bupro-
38299: set vaikutuksista väestön tupakoinnin lopettami- pioni saisi EU·n yhteisen linjan mukai-
38300: seen ovat suuret. sen käsittely- ja päätöksentekokohtelun?
38301:
38302:
38303:
38304: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2000
38305:
38306: Timo Ihamäki /kok
38307:
38308:
38309:
38310:
38311: Versio 2.0
38312: KK 634/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
38313:
38314:
38315:
38316:
38317: Eduskunnan puhemiehelle
38318:
38319: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- denyhteinen linja haetaan erimielisyystapauksis-
38320: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- sa viemällä hakemus niin sanottuun sovittelume-
38321: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nettelyyn eli arbitraatioon. Zybanin hakuproses-
38322: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok sin aikana useat EU:n jäsenvaltiot esittivät huo-
38323: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mautuksia ja vakavia vastalauseita. Suomi ja
38324: 634/2000 vp: Ranska säilyttivät kantansa prosessin loppuun
38325: asti jääden odottamaan sovittelumenettelyn
38326: Miksi bupropionille ei ole myönnetty käynnistymistä. Glaxo Wellcome peruutti kui-
38327: Suomessa myyntilupaa ja tenkin hakemuksensa Ranskasta ja Suomesta ha-
38328: luamatta viedä hakemusta koko Euroopan unio-
38329: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta bupro- nia käsittävään tieteelliseen käsittelyyn Euroo-
38330: pioni saisi EU:n yhteisen linjan mukai- pan lääkearviointiviraston tieteelliseen komi-
38331: sen käsittely- ja päätöksentekokohtelun? teaan (CPMP), minkä jälkeen olisi saatu komis-
38332: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- siolta kaikkia EU:n jäsenmaita sitova kanta.
38333: ti seuraavaa: Toinen· myyntiluvan hakijan käytettävissä ole-
38334: va menettely olisi ollut niin sanottu keskitetty
38335: Bupropioni (amfebutamoni) on keskushermos- menettely, minkä tieteelliseen arvioon perustu-
38336: ton välittäjäaineiden pitoisuuksiin vaikuttava vat päätökset sitovat kerralla kaikkia jäsenmaita.
38337: lääkeaine. Sitä on alun perin käytetty ja käyte- Lääkelaitos esitti bupropionin tehoa ja turval-
38338: tään edelleen masennustilojen hoitoon muun lisuutta koskevia vastalauseita. Eläinkoetutki-
38339: muassa Yhdysvalloissa, mutta ei Euroopan unio- muksissa bupropionin oli todettu voivan aiheut-
38340: nin maissa. taa riippuvuutta ja toksisuuskokeissa lääkkeen
38341: Bupropionivalmisteen myyntilupakäsittelyä turvamarginaalia pidettiin liian kapeana. Ihmisil-
38342: Suomessa edelsi Alankomaiden myöntämä lä tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa bupropio-
38343: myyntilupa 1.12.1999. Tämän jälkeen lääketeh- nin teho oli lumelääkettä jonkin verran parempi,
38344: das GlaxoWellcome haki valmisteelle myyntilu- mutta yhdessä tutkimuksessa lääke ei eronnut te-
38345: paa kaikissa muissa EU-maissa sekä Norjassa ja holtaan kliinisesti merkitsevästi nikotiinilaasta-
38346: Islannissa. Kysymyksessä on niin kutsuttu EU:n rista.
38347: tunnustamismenettely. Lääkevalmisteen kaup- Lääkelaitos ei pitänyt bupropionin turvalli-
38348: panimenä on Zyban 150 mg depottabletti. Myyn- suutta tupakaitsijoille vielä riittävästi selvitetty-
38349: tilupahakemuksessa käyttötarkoitukseksi haet- nä. Lääke ei saisi asettaa tupakoitsijoita vaka-
38350: tiin tupakasta vierottamista nikotiiniriippuvaisil- vien haittavaikutusten vaaraan, erityisesti kun
38351: la henkilöillä yhdistettynä motivoivaan tukihoi- otetaan huomioon sen melko heikko teho ja suu-
38352: toon. relta osin ohimenevä vaikutus tupakasta vieroit-
38353: Tunnustamismenettelyssä mukana olevat jä- tamisessa. Bupropionin haittavaikutuksiin kuulu-
38354: senmaat voivat esittää lääkkeen tehoon, turvalli- vat muun muassa unettomuus, tajuttomuus- ja
38355: suuteen tai laatuun liittyviä huomautuksia ja vas- kouristuskohtaukset, erilaiset psyykkiset reak-
38356: talauseita. Hakemuksessa mukana olevien mai- tiot ja harvinaisina haittavaikutuksina vakavat al-
38357:
38358:
38359: 2
38360: Ministerin vastaus KK 634/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
38361:
38362:
38363: lergiset reaktiot. Lääkkeen raskaudenaikaisen kaan ole antanut bupropionin myyntilupahake-
38364: käytön turvallisuudesta ja mahdollisesta riippu- muksesta hylkäyspäätöstä, vaan se on esittänyt
38365: vuuden kehittymisestä ei tiedetä vielä tarpeeksi. vastalauseita, joiden vuoksi hakija peruutti hake-
38366: Lääke ei myöskään sovi käytettäväksi yhdessä muksensa Suomesta. Mikäli myyntilupahake-
38367: alkoholin kanssa. mus pannaan uudelleen vireille Suomessa, Lää-
38368: Lääkelaitos on pitänyt bupropionin väestölle kelaitos tulee käsittelemään hakemuksen mah-
38369: aiheuttamaa haittavaikutusvaaraa suurempana dollisen tieteellisen lisänäytön valossa.
38370: kuin siitä saatavaa hyötyä. Lääkelaitos ei kuiten-
38371:
38372:
38373: Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2000
38374:
38375: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
38376:
38377:
38378:
38379:
38380: 3
38381: KK 634/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
38382:
38383:
38384:
38385:
38386: Tili riksdagens talman
38387:
38388: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger De medlemsstater som deltar i förfarandet för
38389: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- erkännande kan framföra anmärkningar och in-
38390: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo vändningar som berör läkemedlets effektivitet,
38391: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål säkerhet eller kvalitet. Vid meningsskiljaktighe-
38392: SS 634/2000 rd: ter söks en gemensam linje för de Iänder som del-
38393: tar i förfarandet genom ett så kallat förliknings-
38394: Varför har inget godkännande för för- förfarande, dvs. arbitration. Under ansöknings-
38395: sälj"ning av bupropion bevilj"ats i Fin- processen för Zybon var det flera av EU:s med-
38396: land lemsstater som framförde anmärkningar och all-
38397: varliga invändningar. Finland och Frankrike höll
38398: och vad ämnar regeringen göra för att fast vid sin ståndpunkt till slutet av processen och
38399: behandlingen av och beslutsfattandet väntade på att förlikningsförfarandet skulle inle-
38400: om bupropion skall följ"a EU:s gemen- das. Glaxo Wellcome drog emellertid tilihaka sin
38401: samma linje? ansökan från Frankrike och Finland och förde
38402: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- inte ansökan vidare till den Europeiska läke-
38403: föra följande: medelsmyndighetens vetenskapliga kommitte
38404: (CPMP) för vetenskaplig behandling som gäller
38405: Bupropion (amfebutamon) är ett läkemedel som hela den Europeiska unionen. Efter denna be-
38406: inverkar på haltema av transmittorer i det centra- handling hade kommissionen avgett sin stånd-
38407: la nervsystemet. Från början har det använts, och punkt, som skulle ha varit bindande för alla EU:s
38408: används fortfarande, till vård av depressionstill- medlemsstater.
38409: stånd i bl.a. USA, dock inte i Europeiska unio- Ett annat förfarande som den som ansöker om
38410: nens medlemsstater. godkännande för försäljning kunnat utnyttja är
38411: Innan behandlingen för beviljande av säljtill- det så kallade samordnade förfarandet. Besluten
38412: stånd för bupropionpreparat inleddes i Finland som fattas grundar sig på vetenskaplig avväg-
38413: godkände Nederländema den 1 december 1999 ning och de är då bindande för alla medlemssta-
38414: preparatet för försäljning. Efter detta ansökte lä- ter.
38415: kemedelsföretaget Glaxo Wellcome om försälj- De invändningar som Läkemedelsverket fram-
38416: ningstillstånd för preparatet i alla andra EU-län- förde mot bupropionet gällde dess effektivitet
38417: der samt i Norge och Island. Det är här fråga om och säkerhet. I studier där djurförsök använts har
38418: EU:s så kallade förfarande för erkännande. Det det konstaterats att bupropionet kan förorsaka be-
38419: medicinska preparatets handelsnarnn är Zyban roende och i toxicitetstest ansågs läkemedlets sä-
38420: depåtablett 150 mg. Vid ansökan om försälj- kerhetsmarginal vara alltför snäv. I kliniska stu-
38421: ningstillstånd uppgavs syftet med användningen dier med människor var bupropionets effektivi-
38422: att vara att avvänja nikotinberoende personer tet något bättre än placebons, men i en undersök-
38423: från tobak i kombination med en motiverande ning skilde sig läkemedlets effektivitet inte avse-
38424: stödbehandling. värt från nikotinplåstret kliniskt sett.
38425:
38426:
38427:
38428: 4
38429: Ministems svar KK 634/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
38430:
38431:
38432: Läkemedelsverket ansåg att bupropionets sä- tuellt beroende kan utvecklas. Läkemedlet pas-
38433: kerhet för rökare ännu inte utretts i tillräcklig sar heller inte ihop med alkohol.
38434: mån. Läkemedlet får inte medföra risk för allvar- Läkemedelsverket har ansett att risken för de
38435: liga biverkningar för rökama, speciellt med tan- biverkningar som bupropion kan ge upphov tili är
38436: ke på den rätt dåliga effektiviteten och tili stor större än fördelarna med läkemedlet. Läkeme-
38437: del övergående effekten vid rökavvänjning. Tili delsverket har ändå inte avslagit ansökan om för-
38438: bupropionets biverkningar hör bl.a. sömnlöshet, säljningstillstånd, utan endast framfört invänd-
38439: anfall av medvetslöshet och krampanfall, olika ningar och ansökan drogs då tillbaka. Om en ny
38440: psykiska reaktioner och i sällsynta fall allvarliga ansökan om försäljningstillstånd lämnas in i Fin-
38441: allergiska reaktioner. Man har ännu inte tillräck- land, kommer Läkemedelsverket att behandla an-
38442: lig kännedom om hur säkert det är att använda lä- sökan i ljuset av eventuell ny vetenskaplig infor-
38443: kemedlet under graviditet eller huruvida ett even- mation.
38444:
38445:
38446: Helsingfors den 31 augusti 2000
38447:
38448: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
38449:
38450:
38451:
38452:
38453: 5
38454: KK 635/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
38455:
38456:
38457:
38458:
38459: KIRJALLINEN KYSYMYS 635/2000 vp
38460:
38461: Tupakkatuotteiden salakuljettaminen
38462:
38463:
38464:
38465:
38466: Eduskunnan puhemiehelle
38467:
38468: Tupakkatuotteiden salakuljetus Suomeen näyt- Euroopan yhteisö, Kanada ja monet yksittäi-
38469: täisi lisääntyneen lähes räjähdysmäisesti. Esi- set maat ovat nostamassa salakuljetuskanteita tu-
38470: merkiksi tullin haltuunottamien savukkeiden pakkateollisuutta vastaan ja vaatimassa korvauk-
38471: määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana sia menetettyjen verotulojen takia.
38472: kasvanut vertailuvuodesta riippuen 300-600-
38473: kertaiseksi. Kyseessä on mitä ilmeisimmin vain Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38474: jäävuoren huippu. Olen kuullut arvioita, että sa- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38475: lakuljetettujen tupakkatuotteiden määrä nousisi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38476: jopa 5-10 prosenttiin tupakkatuotteiden kulu- vaksi seuraavan kysymyksen:
38477: tuksesta.
38478: Jos arvio pitää yhtään paikkansa, valtio menet- Kuinka suureksi arvioidaan tänä päivä-
38479: tää pelkästään tupakkaverotuloja vuosittain nä tupakkatuotteiden salakuljetus Suo-
38480: 200-400 miljoonaa markkaa. Menettäjiä ovat meenja
38481: tupakkatuotteita laillisesti myyvät tahot ja ne
38482: työttömät, jotka laillinen myynti voisi työllistää. kuinka suuriksi arvioidaan verotulojen
38483: On ilmeisen vahvaa näyttöä siitä, että tupakka- menetykset sekä
38484: tuotteiden salakuljetus on järjestäytynyttä toi- mitä hallitus aikoo tehdä tupakkatuot-
38485: mintaa ja tupakkatuotteiden valmistajien toinen teiden Suomeen tapahtuvan salakulje-
38486: virallinen jakelukanava. tuksen estämiseksi?
38487:
38488:
38489: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2000
38490:
38491: Timo Ihamäki /kok
38492:
38493:
38494:
38495:
38496: Versio 2.0
38497: KK 635/2000 vp- Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
38498:
38499:
38500:
38501:
38502: Eduskunnan puhemiehelle
38503:
38504: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla sa-
38505: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vukkeiden laiton maahantuonti on edelleenjatku-
38506: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nut laajamittaisenaja keskittynyt Viron ja Venä-
38507: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok jän liikenteeseen, kuten aiemminkin. Tullin hal-
38508: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuun on sanottuna aikana otettu savukkeita rikos-
38509: 635/2000 vp: asioissa yli 55 miljoonaa kappaletta. Määrään si-
38510: sältyy eri tullipiireissä haltuun otettuja tuotevää-
38511: Kuinka suureksi arvioidaan tänä päivä- rennyssavukkeita noin 43 miljoonaa kappaletta.
38512: nä tupakkatuotteiden salakuljetus Suo- Savukkeiden laiton maahantuonti on keskitty-
38513: meenja nyt itäliikenteeseen Itäisen ja Eteläisen tullipii-
38514: rin alueella, joissa paljastuu lähes päivittäin
38515: kuinka suuriksi arvioidaan verotulojen 100-2 000 savukekartongin tuontiyrityksiä.
38516: menetykset sekä Kuluvana vuonna väärennettyjä savukkeita on
38517: mitä hallitus aikoo tehdä tupakkatuot- tullut myös Kiinasta, ja ne on ilmoitettu vietä-
38518: teiden Suomeen tapahtuvan salakulje- väksi Venäjälle.
38519: tuksen estämiseksi? Savukkeiden laiton maahantuonti on ollut suu-
38520: rien juttujen osalta ammattimaista toimintaa, jos-
38521: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa venäläisten ja virolaisten rikollisryhmitty-
38522: ti seuraavaa: mien ote on edelleen vahvistunut. Tekotapoina
38523: on suuremmissa jutuissa käytetty laillisen lastin
38524: Koska laajamittainen tupakkatuotteiden laitonta joukkoon piilottamista ja kuljetusvälineiden ra-
38525: maahantuontia koskeva rikollisuus kohdistuu kenteisiin tehtyjä kätköjä.
38526: pääosin savukkeisiin, tässä keskitytään vain sa- Yleisenä arviona on pidetty sitä, että noin 10
38527: vukkeiden laittomaan maahan tuontiin. prosenttia salakuljetetuista savukkeista jää tullin
38528: Vuonna 1999 tulli otti haltuunsa rikosasioi- haltuun. Laittomasti maahan tuotujen savukkei-
38529: den yhteydessä yli 62 miljoonaa kappaletta sa- den osuus koko kulutuksesta arvioidaan vajaaksi
38530: vukkeita. Haltuunottoon sisältyi lähes 44 miljoo- 10 prosentiksi. Ottaen huomioon hintajoustot
38531: nan kappaleen erä väärennettyjä savukkeita, voidaan arvioida, että pelkästään vuoden 1999 ai-
38532: mikä oli ensimmäinen kerta, kun tulli sai hal- kana savukkeiden laittoman maahantuonnin
38533: tuunsa väärennettyjä savukkeita. Tullin haltuun vuoksi valtio on menettänyt verotuottoja nom
38534: otettujen savukkeiden määrä kasvoi vuodesta 260 miljoonaa markkaa.
38535: 1998 vuoteen 1999 noin nelinkertaiseksi. Vastaa- Laittomasti maahan tuodut savukkeet ovat
38536: vasti vuodesta 1997 vuoteen 1999 haltuun otettu- myös kasvava terveysongelma, koska tuotteiden
38537: jen savukkeiden määrä kasvoi noin 13-kertaisek- koostumus voi olla mikä tahansa. Tuotteet voi-
38538: si. Vuodesta 1995, jolloin Suomi liittyi Euroo- vat sisältää terveydelle haitallisia, jopa myrkylli-
38539: pan unioniin, vuoteen 1999 haltuun otettujen sa- siä aineita, koska niiden valmistaminen ei ole
38540: vukkeiden määrä on noussut 1,4 miljoonasta kap- laillisesti valvottua toimintaa. Erityisesti nuor-
38541: paleesta runsaaseen 62 miljoonaan kappaleeseen ten terveyden kannalta lisääntynyt salakuljetus
38542: eli määrä on kasvanut 44-kertaisesti.
38543:
38544: 2
38545: Ministerin vastaus KK 635/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
38546:
38547:
38548: tekee tyhjäksi ponnistelut nuorten tupakoinnin visesti asiaa koskeviin kansainvälisiin ja yhtei-
38549: vähentämiseksi. sön työryhmiin sekä projekteihin.
38550: Yhteiskunnan suojaamistehtävään liittyen tul- Lopuksi voidaan vielä todeta, että savukkei-
38551: lilaitoksen tehtävänä on järjestäytyneen rikolli- den salakuljetuksen estämiseksi yhteisö on anta-
38552: suuden paljastaminen, mistä myös savukkeiden nut lukuisia suosituksia, kuten esimerkiksi sa-
38553: laittomassa maahantuonnissa on pitkälti kysy- vukkeiden ennaltailmoittamisjärjestelmä, jonka
38554: mys. Tiedustelun osalta esimerkiksi analysointi- Suomi on saattanut voimaan, ja vireillä on muita-
38555: toimintaa kehitetään edelleen Savukepetosten ja kin yhteisölainsäädäntöhankkeita. Kansalliseen
38556: tuoteväärennysten alueilla. Tutkinnan osalta voi- lainsäädäntöön on viime vuosina tehty lukuisia
38557: daan mainita käynnissä oleva ammattimaisen ri- muutoksia, joilla muun muassa pyritään paranta-
38558: kollisuuden tutkintaprojekti ja valvonnan osalta maan tullin toimintaedellytyksiä savukkeiden ve-
38559: tehostettu laite- ja henkilöstöpanostus itäisen rotuksen valvonnassa. Vireillä on yhteisötasolla
38560: maarajan ja Suomenlahden tullivalvontaan. Vaa- edelleen laaja tietokoneistamishanke, joka hel-
38561: limaan tullissa loppuvuonna 1999 käyttöön otet- pottaa savukkeiden liikkumisen seurantaa jäsen-
38562: tu läpivalaisulaitos on jo osoittanut hyödyllisyy- valtioiden välillä. Yhteisössä ollaan myös uudis-
38563: tensä muun muassa savukkeiden laittoman maa- tamassa tupakkatuotteiden merkintädirektiiviä,
38564: hantuonnin paljastamisessa. Parhaillaan tutki- jonka mukaisesti vähittäismyyntipakkauksessa
38565: taan myös liikkuvien läpivalaisuyksikköjen tek- tulee olla tuotteen erä tunnistettavissa siten, että
38566: niikkaa ja kustannuksia. Lisäksi tulli on osallis- salakuljetusreitit saadaan nykyistä helpommin
38567: tunut laajaan savukkeiden salakuljetukseen koh- selville. Suomi on aktiivisesti mukana savukkei-
38568: distuneeseen operaatioon sekä osallistunut aktii- den salakuljetuksen estämiseen liittyvissä erilai-
38569: sissa hankkeissa.
38570:
38571:
38572: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2000
38573:
38574: Ministeri Suvi-Anne Siimes
38575:
38576:
38577:
38578:
38579: 3
38580: KK 635/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
38581:
38582:
38583:
38584:
38585: Tili riksdagens talman
38586:
38587: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Estlands- och Rysslandstrafiken. Under närnnda
38588: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- tid har tullen beslagtagit över 55 milj. cigaretter i
38589: rådet översänt följande av riksdagsledamot Timo brottsärenden. 1 denna mängd ingår ca 43 milj.
38590: Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål produktförfalskade cigaretter som beslagtagits i
38591: SS 635/2000 rd: olika tulldistrikt.
38592: Den olagliga importen av cigaretter koncen-
38593: Hur stor uppskattas smugglingen av to- treras till trafiken österifrån inom Östra och Söd-
38594: baksprodukter tili Finland i dagens läge ra tulldistriktets område, där man nästan dagli-
38595: vara och gen avslöjar försök till import av 100-2 000 ci-
38596: garettlimpor. Under det gångna året har förfal-
38597: hur stora beräknas de förlorade skatte- skade cigaretter även kommit från Kina och de
38598: intäkterna vara samt har uppgetts vara på väg till Ryssland.
38599: vad ämnar regeringen göra för att stop- 1 de omfattande fallen av olaglig import av ci-
38600: pa smugglingen av tobaksprodukter tili garetter har det handlat om professionell verk-
38601: Finland? samhet, där ryska och estniska brottsgrupper yt-
38602: terligare stärkt sitt grepp. 1 de större fallen har
38603: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- man vid brotten gått till väga så att partier gömts
38604: föra följande: bland den lagliga lasten eller gömställen gjorts i
38605: transportmedlens kons truktioner.
38606: Eftersom den omfattande brottsligheten i fråga En allmän uppskattning har varit att ca 10 %
38607: om olaglig import av tobaksprodukter i huvud- av de smugglade cigaretterna beslagtas av tullen.
38608: sak gäller cigaretter, tar jag här endast fasta på De olagligt importerade cigarettemas andel av
38609: den olagliga importen av cigaretter. hela konsumtionen beräknas utgöra knappt 10 %.
38610: År 1999 beslagtog tullen över 62 milj. cigaret- Med beaktande av priselasticiteten kan man be-
38611: ter i samband med brottsärenden. 1 beslaget in- räkna att staten förlorade ca 260 milj. mark i skat-
38612: gick ett parti om närmare 44 milj. förfalskade ci- teintäkter enbart under 1999 på grund av den
38613: garetter. Detta var första gången som tullen kom olagliga importen av cigaretter.
38614: över förfalskade cigaretter. Den cigarettmängd De olagligt importerade cigarettema utgör
38615: som tullen beslagtagit har fyrdubblats från 1998 även ett växande hälsoproblem, eftersom de kan
38616: till 1999. På motsvarande sätt ökade antalet be- vara sammansatta av vad som helst. Produktema
38617: slagtagna cigaretter omkring trettonfalt från 1997 kan innehålla ärnnen som är skadliga för hälsan
38618: till 1999. Antalet beslagtagna cigaretter mellan eller t.o.m. giftiga ärnnen, eftersom tillverkning-
38619: 1995, då Finland gick med i Europeiska unionen, en av cigarettema inte står under laglig övervak-
38620: och 1999 har ökat från 1,4 milj. cigaretter till ning. Den ökade smugglingen hotar speciellt de
38621: drygt 62 miljoner, dvs. mängden har ökat fyrtio- ungas hälsa och omintetgör ansträngningama för
38622: fyrafalt. att minska rökningen bland ungdomama.
38623: Under det första halvåret 2000 har den olagli- Som en del av skyddandet av samhället är tull-
38624: ga importen av cigaretter fortsatt i stor omfatt- verkets uppgift att avslöja organiserad brottslig-
38625: ning och liksom tidigare är den koncentrerad till
38626:
38627: 4
38628: Ministems svar KK 635/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
38629:
38630:
38631: het, vilket det även i stor utsträckning handlar om Europeiska gemenskapen har gett många re-
38632: i fråga om den olagliga importen av cigaretter. kommendationer för att stoppa smugglingen av
38633: För spaningens del utvecklas analyseringen på cigaretter, t.ex. om ett rapporteringssystem för
38634: områdena för cigarettbedrägeri och produktför- cigaretter, vilket har satts i kraft i Finland. Även
38635: falskning. Beträffande utredningar kan nämnas andra lagstiftningsprojekt inom gemenskapen är
38636: det pågående projektet för utredning av under arbete. 1 den nationella lagstiftningen har
38637: professionell brottslighet och i fråga om över- det under de senaste åren gjorts flera ändringar,
38638: vakningen ökade insatser i form av apparatur och med vilka man bl.a. strävar efter att förbättra
38639: personai i tullövervakningen vid den Östra riks- verksamhetsbetingelsema för tullen angående
38640: gränsen och Finska viken. Den genomlysnings- övervakningen av beskattningen för cigaretter. 1
38641: anläggning som togs i bruk vid tullen i Vaalimaa gemenskapen pågår vidare ett omfattande datori-
38642: i slutet av 1999 har redan visat sig vara tili stor seringsprojekt som underlättar uppföljningen av
38643: nytta bl.a. vid avslöjandet av olaglig import av förflyttningen av cigaretter mellan medlemssta-
38644: cigaretter. Som bäst undersöks även tekniken och ter. lnom gemenskapen håller man även på att re-
38645: kostnaderna för flyttbara genomlysningsenheter. videra direktivet om märkning av tobaksproduk-
38646: Dessutom har tullen deltagit i en stor operation ter så att produktpartiet kan identifieras av minut-
38647: som riktade sig mot smuggling av cigaretter och försäljningsförpackningen för att man bättre
38648: har aktivt deltagit i arbetsgrupper och projekt så- skall kunna klargöra smuggelruttema. Finland
38649: väl intemationellt som inom gemenskapen. deltar aktivt i olika projekt för att stoppa smugg-
38650: lingen av cigaretter.
38651:
38652:
38653: Helsingfors den 29 augusti 2000
38654:
38655: Minister Suvi-Anne Siimes
38656:
38657:
38658:
38659:
38660: 5
38661: KK 636/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
38662:
38663:
38664:
38665:
38666: KIRJALLINEN KYSYMYS 636/2000 vp
38667:
38668: Elintarvikkeiden kevyt-päällysmerkintöj en
38669: merkitys
38670:
38671:
38672:
38673:
38674: Eduskunnan puhemiehelle
38675:
38676: Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni KK daan varmistaa, ettei kuluttaja tule johdetuksi
38677: 600/2000 vp asianomainen valtioneuvoston jä- harhaan.
38678: sen, ministeri Kimmo Sasi ilmoitti, ettei Elintar- Kirjallisen kysymyksen KK 600/2000 vp yh-
38679: vikeviraston ohjeilla ole tarkoitus vaarantaa hy- teydessä mainitun, lausunnolla olevan Elintarvi-
38680: vää ravitsemus- ja terveyskehitystä, vaan selkiin- keviraston ehdotuksen mukaan sallitun terveys-
38681: nyttää elintarvikkeiden markkinointia siten, että väittämän yhteydessä ei ehdoteta vertailutuot-
38682: kuluttajia ei johdeta harhaan annettaessa tietoja teen mainitsemista. Jos menetellään ehdotuksen
38683: elintarvikkeiden vaikutuksista. mukaisesti ja vertailutuotetta ei mainita, on suuri
38684: Voimassa olevien päällysmerkintäsäädösten vaara ja todennäköistä, että kuluttaja tulee johde-
38685: ja -ohjeiden mukaan elintarvikkeen tuottaja saa tuksi harhaan.
38686: käyttää markkinoiroansa tuotteen myyntipäällyk-
38687: sessä ilmaisua kevyt, jos tuotteen sisältämä ener- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38688: giamäärä on 30 % pienempi kuin tavanomaisen jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38689: tuotteen. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38690: Kevyt on tämän päivän muotisana ja kevyt- vaksi seuraavan kysymyksen:
38691: tuotteet myyvät hyvin. Kuluttajan terveyden kan-
38692: nalta voidaan olla kuitenkin suossa: Voi esiintyä Pitääkö hallitus elintarvikkeiden kevyt-
38693: tilanteita, joissa jonkin tuottajan kevyttuote sisäl- päällysmerkintöjä nykyisellään hyväk-
38694: tää enemmän energiaa kuin toisen tuottajan mer- syttävinä kuluttajan kannalta,
38695: kitsemätön tavanomainen tuote. Makkarat ovat
38696: tyypillinen esimerkki tällaisista sekaannusta ai- mitä hallitus aikoo tehdä, että kevytelin-
38697: heuttavista tuotteista. Kun ostaja ostaa hyväus- tarvikkeiden päällysmerkintöihin liite-
38698: koisesti tällaisen kevyttuotteen muita kevyempä- tään tieto siitä, mihin tavanomaiseen
38699: nä, voidaan arvioida hänen tulleen harhautetuksi. tuotteeseen verrattuna kevytelintarvike
38700: Tiettävästi tavanomaisia tuotteita ei ole erik- on kevyempi ja
38701: seen määritelty ja nekin voivat muuttua ja pois- mitä hallitus aikoo tehdä, että kirjalli-
38702: tua markkinoilta aikojen kuluessa. Tällaisessa ti- sessa kysymyksessä KK 60012000 vp kä-
38703: lanteessa kevyt-ilmaisun käyttäminen voi johtaa sitellyissä väittämissä ilmoitetaan ver-
38704: kuluttajan harhateille. tailutuote/ne vertailutuotteet, joihin ver-
38705: Mielestäni kevyt-ilmaisun yhteydessä tulisi rattuna tuote vaikuttaa väittämässä esi-
38706: aina kertoa, mihin tavanomaiseen tuotteeseen tetyllä tavalla?
38707: nähden kevyttuote on kevyempi. Vain näin voi-
38708:
38709:
38710: Versio 2.0
38711: KK 636/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
38712:
38713:
38714: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2000
38715:
38716: Timo Ihamäki /kok
38717:
38718:
38719:
38720:
38721: 2
38722: Ministerin vastaus KK 636/2000 vp - Timo Ihamäki lkok
38723:
38724:
38725:
38726:
38727: Eduskunnan puhemiehelle
38728:
38729: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- edellyttää aina elintarvikkeen ravintoarvomer-
38730: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kintöjen eli energian, proteiinin, rasvan ja hiili-
38731: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen hydraatin ilmoittamista pakkauksessa.
38732: vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok Kevyt-väitettä koskeva säännös on kansallista
38733: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lainsäädäntöä, joka on annettu ensimmäisen ker-
38734: 636/2000 vp: ran 1980-luvulla. Ennen säännösten antamista
38735: kevyt-väitettä käytettiin yleisesti hyvin monen-
38736: Pitääkö hallitus elintarvikkeiden kevyt- laisessa merkityksessä. Sillä saatettiin viitata
38737: päällysmerkintöjä nykyisellään hyväk- ominaispainoon, terveellisyyteen/ravitsevuu-
38738: syttävinä kuluttajan kannalta, teen, rasvan määrään, monityydyttymättömiin
38739: rasvahappoihin tai kevyeen makuun. Väitettä
38740: mitä hallitus aikoo tehdä, että kevytelin- käytettiin esimerkiksi pienten suklaapatukoiden,
38741: tarvikkeiden päällysmerkintöihin liite- makkaroiden, kasviöljyjen, oluen, margariinien
38742: tään tieto siitä, mihin tavanomaiseen tms. markkinoinnissa.
38743: tuotteeseen verrattuna kevytelintarvike Annetut kevyt-ilmaisua koskevat säännökset
38744: on kevyempi, ja selkeyttivät tilannetta huomattavasti. Pakkaus-
38745: mitä hallitus aikoo tehdä, että kirjalli- merkinnöistä kuluttajan on helppo tarkistaa ke-
38746: sessa kysymyksessä KK 60012000 vp kä- vytelintarvikkeen energiapitoisuus ja näin valita
38747: sitellyissä väittämissä ilmoitetaan ver- itselleen sopivin vaihtoehto. Säännöksissä ei ole
38748: tailutuote/ne vertailutuotteet, joihin ver- erikseen määritelty tavanomaista tuotetta. Val-
38749: rattuna tuote vaikuttaa väittämässä esi- vontaviranomaisille ja elinkeinonharjoittajille on
38750: tetyllä tavalla? kuitenkin annettu ohjeeksi, että vertailuelintar-
38751: vikkeeksi tulee valita markkinoilla oleva eniten
38752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen käytetty vastaava tuotetyyppi. Vastaavana elin-
38753: seuraavaa: tarvikkeena voidaan käyttää esimerkiksi oman
38754: tuotannon vastaavaa eniten myytyä valmistetta
38755: Elintarvikkeen pakkauksessa olevista vähäiseen taikka verrata oman valmisteen energiasisältöä
38756: energiasisältöön viittaavista ilmaisuista on sää- markkinoiden eniten käytettyjen vastaavien val-
38757: detty kauppa- ja teollisuusministeriön elintarvik- misteiden keskiarvoon. Kulutustottumusten
38758: keiden ravintoarvomerkinnöistä antamassa pää- muuttuessa, kulutuksen siirtyessä esimerkiksi
38759: töksessä (149611993, 12 §). Elintarvikkeen pak- vähemmän rasvaa sisältäviin tuotteisiin, myös
38760: kauksessa oleva ilmaisu kevyt, light tai muu vä- vertailuelintarvikkeet muuttuvat. Jos kevyt-sa-
38761: häiseen energiasisältöön viittaava ilmaisu katso- naa on käytetty harhaan johtavasti, valvontavi-
38762: taan elintarvikkeen energiapitoisuuteen liitty- ranomaiset ovat puuttuneet asiaan. Vuodelle
38763: väksi ravitsemukselliseksi väitteeksi. Ilmaisua 2001 Elintarvikevirastolla on myös suunnitteilla
38764: saa käyttää, jos elintarvikkeen energian määrä entymen kevytelintarvikkeiden koostumusta
38765: painoyksikköä kohti laskettuna on enintään 70 koskeva valvontaprojekti.
38766: prosenttia vastaavan tavanomaisen valmisteen
38767: energiapitoisuudesta. Ravitsemuksellinen väite
38768:
38769: 3
38770: KK 636/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministerin vastaus
38771:
38772:
38773: Hallitus toteaa, että käytännössä kevyt-mer- uusimistyö on edelleen kesken. Sen uudistamis-
38774: kintä on toiminut hyvin. Se on vaikuttanut tuote- työssä ovat mukana kansanterveyden keskeisten
38775: kehittelyyn ja osaltaan ohjannut väestön ravitse- asiantuntijoiden lisäksi myös kuluttajat ja elin-
38776: musta kevyempään suuntaan, joten hallitus ei näe tarviketeollisuus. Hallitus seuraa tilannetta ja
38777: akuuttia tarvetta säännösten muuttamiseen. luottaa siihen, että asioiden monipuolisella tar-
38778: Kirjallisessa kysymyksessä KK 600/2000 vp kastelulla saavutetaan parhaiten eri osapuolia
38779: tarkoitetun elintarvikkeiden lääke- ja terveys- tyydyttävä lopputulos.
38780: väitteitä koskevan Elintarvikeviraston oppaan
38781:
38782:
38783: Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2000
38784:
38785: Ministeri Kimmo Sasi
38786:
38787:
38788:
38789:
38790: 4
38791: Ministems svar KK 636/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
38792:
38793:
38794:
38795:
38796: Tili riksdagens talman
38797:
38798: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger stående som gäller näringsvärdet förutsätter all-
38799: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- tid att en näringsvärdesdek1aration, dvs. uppgift
38800: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Timo om den mängd energi, proteiner, fett och ko1hy-
38801: Ihamäki /sam1 undertecknade skriftliga spörsmå1 drater som 1ivsmed1et innehåller, 1ärnnas på för-
38802: SS 636/2000 rd: packningen.
38803: Bestämme1serna om påståenden som syftar på
38804: Anser regeringen att de nuvarande på- ett 1itet energiinnehåll ingår i den nationella 1ag-
38805: skrifterna på förpackningar 111ed livs- stiftningen och har utfårdats första gången på
38806: 111edel 111ed litet energiinnehåll är accep- 1980-ta1et. Innan bestämme1serna i fråga utfårda-
38807: tabla ur konsu111entens synvinkel, des användes uttrycket 1ätt allmänt i mycket va-
38808: rierande betyde1ser. Det kunde syfta på specifik
38809: vad ä111nar regeringen göra för att på- vikt, hä1sosarnhet/näringsriktighet, mängden fett,
38810: skrifterna på förpackningar 111ed livs- fleromättade fettsyror eller 1ätt smak. Påståendet
38811: 111edel 111ed litet energiinnehåll skall för- användes bl.a. vid marknadsföringen av små
38812: ses 111ed en uppgift 0111 111ed viiken vanlig chok1adstångar, korv, växto1jor, ö1, margarin etc.
38813: produkt det lättare livs111edlet har jäl11- De bestämmelser om användningen av ut-
38814: förts, sa111t trycket 1ätt som utfårdades gjorde situationen be-
38815: vad ä111nar regeringen göra för att upp- tydligt k1arare. Utgående från förpackningspå-
38816: gift 0111 den produkt/de produkter 111ed skrifterna är det 1ätt för konsumenten att kontro1-
38817: vilkenlvilka produkten i fråga har jäl11- 1era energiinnehållet i ett 1ivsmede1 med 1itet
38818: förts och konstaterats ha den påstådda energiinnehåll och på detta sätt vä1ja ett alterna-
38819: effekten skall lä111nas i de påståenden tiv som passar henne/honom. 1 bestämmelserna
38820: so111 behandlas i det skriflliga spörsl11å- ingår ingen ski1d definition på van1ig produkt.
38821: let SS 600/2000 rd? En1igt de anvisningar som givits tillsynsmyndig-
38822: hetema och näringsidkarna bör dock som jämfö-
38823: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- re1seprodukt vä1jas den mest använda av motsva-
38824: föra fö1jande: rande produkttyper på marknaden. Som motsva-
38825: rande 1ivsmedel kan användas t.ex. den mest så1-
38826: Bestämme1ser om de uttryck på 1ivsmede1sför- da motsvarande produkten ur det egna produkt-
38827: packningar som syftar på 1itet energiinnehåll sortimentet. Altemativt kan energiinnehållet i
38828: finns i hande1s- och industriministeriets bes1ut den egna produkten jämföras med det genom-
38829: om näringsvärdesdek1aration för 1ivsmede1 snitt1iga energiinnehållet i de mest använda mot-
38830: (1496/1993, 12 §). Uttrycken 1ätt, 1ight eller an- svarande produkterna på marknaden. 1 och med
38831: dra uttryck på 1ivsmede1sförpackningen som syf- att konsumtionsvanoma ändras, då utveck1ingen
38832: tar på ett 1itet energiinnehåll anses vara ett påstå- går t.ex. mot produkter med 1ägre fetthalt, ändras
38833: ende som avser 1ivsmed1ets energiha1t. Uttryck- också de 1ivsmede1 med vi1ka andra produkter
38834: en får användas om energimängden i 1ivsmed1et skall jämföras. Om uttrycket 1ätt har använts på
38835: beräknad per viktenhet är högst 70 procent av en ett vi1se1edande sätt har tillsynsmyndigheterna
38836: motsvarande van1ig produkts energiha1t. Ett på-
38837:
38838: 5
38839: KK 636/2000 vp - Timo Ihamäki /kok Ministems svar
38840:
38841:
38842: ingripit. Livsmedelsverket har också planer på att Det arbete med revidering av Livsmedelsver-
38843: genomföra ett särskilt projekt för kontroll av kets handbok för tillsynen över påståenden som
38844: sammansättningen hos livsmedel med litet ener- gäller medicinska egenskaper och hälsan som av-
38845: giinnehåll år 2001. ses i det skriftliga spörsmålet SS 600/2000 rd på-
38846: Regeringen konstaterar att uttrycket lätt i för- går fortfarande. 1 revideringen deltar förutom de
38847: packningspåskriftema har fungerat bra i prakti- viktigaste expertema på folkhälsofrågor också
38848: ken. Det har påverkat produktutvecklingen och konsumentema och livsmedelsindustrin. Reger-
38849: för sin del styrt befolkningens kostvanor i rikt- ingen följer med utvecklingen och litar på att en
38850: ning mot lättare kost varför regeringen inte ser ömsesidigt godtagbar lösning bäst kan nås om
38851: något akut behov att ändra bestämmelsema. frågan betraktas ur flera olika synvinklar.
38852:
38853:
38854: Helsingfors den 31 augusti 2000
38855:
38856: Minister Kimmo Sasi
38857:
38858:
38859:
38860:
38861: 6
38862: KK 637/2000 vp - Esko Helle /vas
38863:
38864:
38865:
38866:
38867: KIRJALLINEN KYSYMYS 637/2000 vp
38868:
38869: Entisten tasavallan presidenttien asema
38870:
38871:
38872:
38873:
38874: Eduskunnan puhemiehelle
38875:
38876: Tiedotusvälineiden mukaan ulkoministeriön hal- Olen tiedustellut sähköpostitse ulkoministe-
38877: lussa on "protokollajärjestys". Sen alkupää on riön protokollaosastolta, onko em. julkisuudessa
38878: em. tietojen mukaan (mm. Helsingin Sanomat ~siintynyt arvojärjestys totta. En kuitenkaan ole
38879: 5.3.2000) tasavallan presidentti- entiset presi- saanut vastausta.
38880: dentit- eduskunnan puhemies jne.
38881: Edellä mainittua järjestystä on julkisuudessa Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
38882: perusteltu mm. siten, että entisillä tasavallan pre- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
38883: sidenteillä on "puolivirallinen asema". Aiemmin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38884: kyllä julkisuudessa puhuttiin, että eduskunnan vaksi seuraavan kysymyksen:
38885: puhemies on tasavallan "kakkonen protokollan
38886: mukaan". Miten entiset tasavallan presidentit on
38887: Maamme sai uuden perustuslain maaliskuun sijoitettu ns. protokollaan ja
38888: alussa tänä vuonna. Kyseinen perustuslaki eikä-
38889: sitykseni mukaan tunne lainkaan entisiä tasaval- jos he ovat ennen eduskunnan puhemies-
38890: lan presidenttejä minkäänlaisina puolivirallisina tä, niin mihin sijoittelu perustuu?
38891: Suomen edustajina.
38892:
38893:
38894: Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2000
38895:
38896: Esko Helle /vas
38897:
38898:
38899:
38900:
38901: Versio 2.0
38902: KK 637/2000 vp- Esko Helle /vas Ministerin vastaus
38903:
38904:
38905:
38906:
38907: Eduskunnan puhemiehelle
38908:
38909: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa asemansa, saamansa kunniamerkki, arvonimi tai
38910: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muu yhteiskunnallinen asema.
38911: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kun entinen tasavallan presidentti Urho Kek-
38912: vastattavaksi kansanedustaja Esko Helteen /vas konen sijoitettiin 1.3.1982 järjestelmässä heti
38913: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK seuraajansa Mauno Koiviston jälkeen otettiin
38914: 637/2000 vp: huomioon juuri edellä mainitut seikat. Tasaval-
38915: lan presidentti Koivisto hyväksyi tuolloin järjes-
38916: Miten entiset tasavallan presidentit on telyn ja näin on menetelty tasavallan president-
38917: sijoitettu ns. protokollaan ja tien vaihtuessa sen jälkeenkin.
38918: Tasavallan presidentin virka on korkein maas-
38919: jos he ovat ennen eduskunnan puhemies- samme oleva virka, jonka saavuttaneita henkilöi-
38920: tä, niin mihin sijoittelu perustuu? tä tulee kunnioittaa entisinäkin viranhaltijoina.
38921: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Virassa ollessaan tasavallan presidentti toimii
38922: ti seuraavaa: myös Ritarikuntien suurmestarina ja vastaanot-
38923: taa tuolloin vain presidenteille myönnettävän ta-
38924: Senjälkeen kun virallinen arvojärjestys Suomes- savaltamme korkeimman kunniamerkin, Suo-
38925: sa kumottiin v. 1927 on käytännön syistä ollut men Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin
38926: pakko ylläpitää järjestelmää, jonka mukaan kan- ketjun kera. Tämän kunnimerkin entiset presi-
38927: salaisia sijoitetaan valtakunnan virallisluontoi- dentit saavat pitää kuolemaansa saakka. Tästäkin
38928: sissa tilaisuuksissa. Henkilön aseman "protokol- syystä on luontevaa sijoittaa entinen presidentti
38929: lajärjestyksessä" ratkaisee yleensä hänen virka- kulloinkin virassa toimivan tasavallan presiden-
38930: tin jälkeen.
38931:
38932:
38933: Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2000
38934:
38935: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
38936:
38937:
38938:
38939:
38940: 2
38941: Ministerns svar KK 637/2000 vp - Esko Helle /vas
38942:
38943:
38944:
38945:
38946: Tili riksdagens talman
38947:
38948: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger När det bestämdes att republikens f.d. presi-
38949: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dent Urho Kekkonen i systemet skulle komma
38950: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko omedelbart efter sin efterträdare Mauno Koivis-
38951: Helle /vänst undertecknade skriftliga spörsmål to 1.3 .1982, var det uttryckligen de närnnda om-
38952: SS 637/2000 rd: ständighetema som beaktades. Republikens pre-
38953: sident Mauno Koivisto godtog systemet och man
38954: Viiken är de tidigare presidenternas har fortsatt med samma ordning också vid senare
38955: placering i det s.k. protokollet och, presidentskiften.
38956: Republikens president är det högsta ämbetet i
38957: i det fall att de kommer före riksdagens vårt land och de som innehaft detta ämbete bör
38958: talman, vad baserar sig detta på? respekteras också när de är f.d. presidenter. Ge-
38959: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- nom sitt ämbete är republikens president dess-
38960: föra följande: utom stormästare av riddarordnama och erhåller
38961: då det högsta utmärkelsetecknet i republiken,
38962: Sedan den officiella rangordningen upphävdes i Finlands vita ros orden med kedja, en orden som
38963: Finland 1927 har det av praktiska skäl varit nöd- endast presidentema kan få. De f.d. presidenter-
38964: vändigt att upprätthålla ett system för placering na har rätt att bära denna orden till sin död. Bland
38965: av medborgama vid formella tillställningar i lan- annat därför är det naturligt att en f.d. president
38966: det. En persons plats i "protokollet" bestäms i re- skall ha sin plats strax efter den sittande presi-
38967: gel av hans eller hennes tjänsteställning, ordnar, denten.
38968: titel eller annan ställning i samhället.
38969:
38970:
38971:
38972: Helsingfors den 28 augusti 2000
38973:
38974: Utrikesminister Erkki Tuomioja
38975:
38976:
38977:
38978:
38979: 3
38980: KK 638/2000 vp - Esko Helle /vas
38981:
38982:
38983:
38984:
38985: KIRJALLINEN KYSYMYS 638/2000 vp
38986:
38987: Estonia-hylyn hautarauhasopimus
38988:
38989:
38990:
38991:
38992: Eduskunnan puhemiehelle
38993:
38994: Tiedotusvälineiden mukaan "yhdysvaltalainen kunnian puolustamisesta vai onko kysymys vain
38995: miljonääri" Gregg Bemis joukkioineen aikoo rahan valtaan alistumisesta?
38996: suorittaa sukelluksia Estonia-hylkyyn. Julkisuudessa on todettu, että mm. pohjois-
38997: Estonia-hylky on Itämeren ympärysvaltojen maat ovat voimattomia estämään amerikkalais-
38998: tekemän kansainvälisen sopimuksen mukaan ten hautarauhan häpäisyn, koska kansainvälinen
38999: rauhoitettu hautapaikaksi. sopimus ei sido amerikkalaisia.
39000: Yhdysvallat (United States of America) on
39001: karsastanut kansainvälisiin sopimuksiin liitty- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39002: mistä. Sehän ei ole liittynyt useimpiin kansainvä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39003: lisiin ihmisoikeussopimuksiinkaan. Tästä huoli- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39004: matta USA väittää puolustavansa ihmisoikeuk- vaksi seuraavan kysymyksen:
39005: sia silloinkin, kun se operoi aivan selvästi vain
39006: omien etujensa puolustamiseksi maailman eri Onko Suomi pyytänyt, vaatinut tai ano-
39007: puolilla. nut USA:ta liittymään em. "Estonian
39008: On erittäin vaikea ymmärtää, miksi USA ei hautarauhasopimukseen "ja jos on,
39009: halua kunnioittaa "Estonian hautarauhasopimus-
39010: ta". Lieneekö sopimuksen rikkomisessa heidän miten USA:n viranomaiset ovat perus-
39011: mielestään kysymys ihmisoikeuksien ja Jumalan telleet hautarauhan rikkomisen välttä-
39012: mättömyyttä?
39013:
39014:
39015: Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2000
39016:
39017: Esko Helle /vas
39018:
39019:
39020:
39021:
39022: Versio 2.0
39023: KK 638/2000 vp - Esko Helle /vas Ministerin vastaus
39024:
39025:
39026:
39027:
39028: Eduskunnan puhemiehelle
39029:
39030: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa jestön jäsenvaltioihin, ml. Yhdysvaltoihin, sekä
39031: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- erikseen Itämeren rantavaltioihin ja Euroopan
39032: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen unionin jäsenvaltioihin, jotta ne kunnioittaisivat
39033: vastattavaksi kansanedustaja Esko Helteen /vas Estonia-sopimusta ja harkitsisivat hylyn rauhaa
39034: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK häiritsevien toimien saattamista rangaistavaksi.
39035: 638/2000 vp: Estonian hylyn rauhoittamisen edistämiseksi
39036: myös muissa valtioissa Suomi, Ruotsi ja Viro te-
39037: Onko Suomi pyytänyt, vaatinut tai ano- kivät 23.4.1996 sopimukseen lisäpöytäkirjan,
39038: nut USA:ta liittymään em. "Estonian joka mahdollistaa myös muiden valtioiden liitty-
39039: hautarauhasopimukseen "ja jos on, misen sopimuspuoliksi (SopS 46/1996). Sopi-
39040: mukseen ovat tähän mennessä liittyneet Tanska
39041: miten USA:n viranomaiset ovat perus- (8.1.1999), Iso-Britannia (11.5 .1999), Latvia
39042: telleet hautarauhan rikkomisen välttä- (12.10.1999) ja Venäjä (25.1.2000). Puolan par-
39043: mättömyyttä? lamentti on aivan hiljattain hyväksynyt Estonia-
39044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sopimukseen liittymistä koskevan ehdotuksen.
39045: ti seuraavaa: F. Gregg Bernisin sukeltamishankkeen tultua
39046: julkisuuteen ulkoasiainministeriö on ilmoittanut
39047: Suomi, Ruotsi ja Viro tekivät 23.2.1995 sopi- suullisesti Yhdysvaltain Helsingin suurlähetys-
39048: muksen matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoit- tölle, että kaikenlainen toiminta sopimuksessa
39049: tamisesta (jäljempänä Estonia-sopimus). Osa- viimeiseksi leposijaksi määritellyn alueen sisäl-
39050: puolet sitoutuivat sopimuksessa kansallisella lä rikkoo hautarauhaa ja on siten katsottava teki-
39051: lainsäädännöllä kriminalisoimaan kaikki Esto- jöiden taholta epäystävälliseksi teoksi. Suomen
39052: nian uhrien viimeisen leposijan rauhaa häiritse- rajavalvontaviranomaiset ovat lisäksi toimitta-
39053: vät toimet, erityisesti sukeltamisen tai muut toi- neet Bemisille itselleen otteen Estonia-sopimuk-
39054: met uhrien tai omaisuuden nostamiseksi hylystä sen johdannosta, jossa kehotetaan yleisöä osoit-
39055: tai merenpohjasta. Laki matkustaja-alus Esto- tamaan asianmukaista kunnioitusta Estonian si-
39056: nian hylyn rauhoittamisesta (903/1995) ja Esto- jaintipaikalle.
39057: nia-sopimus (SopS 49/1995) tulivat voimaan Kiinnitän huomiota lisäksi ulkoasiainministe-
39058: 26.8.1995. riön oikeudellisen osaston päällikkö Holger Rot-
39059: Estonia-sopimuksen johdannossa kehotetaan kirchin Helsingin Sanomissa 19.8.2000 julkais-
39060: yleisöä ja kaikki muita valtioita osoittamaan tuun vieraskynäartikkeliin, jossa todetaan, että
39061: asianmukaista kunnioitusta M/S Estonian sijain- toivottavinta olisi, että Estonia-sopimukseen saa-
39062: tipaikalle nyt ja tulevaisuudessa. taisiin liittymään mahdollisimman moni valtio-
39063: Suomi, Ruotsi ja Viro ovat vedonneet Kan- Yhdysvallat ja Saksa mukaan lukien. Artikkelin
39064: sainvälisen merenkulkujärjestön välityksellä jär- mukaan myös Estonia-sopimuksen osapuolten
39065:
39066:
39067:
39068:
39069: 2
39070: Ministerin vastaus KK 638/2000 vp - Esko Helle /vas
39071:
39072:
39073: tulisi pohtia keskenään, onko olemassa muita
39074: keinoja puuttua tällaiseen toimintaan.
39075:
39076:
39077: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2000
39078:
39079: Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
39080:
39081:
39082:
39083:
39084: 3
39085: KK 638/2000 vp - Esko Helle /vas Ministerns svar
39086:
39087:
39088:
39089:
39090: Tili riksdagens talman
39091:
39092: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na, samt särskilt till kuststaterna vid Östersjön
39093: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- och medlemsstaterna i Europeiska unionen om
39094: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esko respekt för Estoniaavtalet och om att de skall
39095: Helle /vänst undertecknade skriftliga spörsmål överväga att kriminalisera åtgärder som stör fri-
39096: SS 638/2000 rd: den vid vraket.
39097: 1 syfte att få även andra stater att främja skyd-
39098: Har Finland begärt, krävt eller vädjat det av vraket efter Estonia upprättade Finland,
39099: att USA skall ansluta sig tili nämnda av- Sverige och Estland ett tilläggsprotokoll
39100: ta! om gravfrid för Estonia och om så är 23.4.1996 som gör det möjligt även för andra sta-
39101: fallet, ter att bli parter i avtalet (FördrS 46/1996). Hit-
39102: tills har Danmark (8.1.1999), Storbritannien
39103: på vilket sätt har de amerikanska myn- (11.5.1999), Lettland (12.10.1999) och Ryssland
39104: digheterna motiverat nödvändigheten av (25.1.2000) anslutit sig till protokollet. Det pols-
39105: att bryta mot gravfriden? ka parlamentet har allde1es ny1igen antagit ett
39106: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- förslag om anslutning till Estoniaavtalet.
39107: föra följande: Sedan F. Gregg Bemis dykningsprojekt kom
39108: ut i offentligheten har utrikesministeriet muntli-
39109: Finland, Sverige och Estland ingick en överens- gen meddelat amerikanska ambassaden i Hel-
39110: kommelse 23.2.1995 om åtgärder avseende m/s singfors att alla åtgärder i det område som över-
39111: Estonia (i det följande Estoniaavtalet). 1 överens- enskommelsen fastställer som sista vilorum krän-
39112: kommelsen förband sig staterna att i nationell ker gravfriden och skall alltså betraktas som
39113: lagstiftning kriminalisera all verksamhet som ovänligt handlande av gärningsmännen. Dess-
39114: stör Estoniaoffrens sista vilorum, särskilt dyk- utom har de finska gränsbevakningsmyndighe-
39115: ning och annan verksamhet i syfte att ta upp off- terna avlärnnat ett utdrag ur inledningen till Esto-
39116: ren eller egendom från vraket eller havsbottnen. niaavtalet till Bemis själv. Utkastet gäller avsnit-
39117: Lagen om fredning av vraket efter passagerarfar- tet där allmänheten uppmanas att visa tillbörlig
39118: tyget Estonia (903/1995) och Estoniaavtalet respekt för den plats där Estonia förliste.
39119: (FördrS 49/1995) trädde i kraft 26.8.1995. Jag fåster också uppmärksamhet vid den gäst-
39120: 1 inledningen till Estoniaavtalet uppmanas all- kolurnn som publicerades i Helsingin Sanomat
39121: mänheten och alla andra stater att nu och för all 19.8.2000 och som var skriven av avdelningsche-
39122: framtid visa tillbörlig respekt för den plats där fen vid utrikesministeriets rättsavdelning Holger
39123: m/s Estonia förliste. Rotkirch. 1 artikeln påpekades att det mest önsk-
39124: Genom lnternationella sjöfartsorganisationen värda vore att man kunde få så många stater som
39125: har Finland, Sverige och Estland vädjat till orga- möjligt, inklusive Förenta staterna och Tysk-
39126: nisationens medlemsstater, bl.a. Förenta stater- land, att ansluta sig till Estoniaavtalet. Enligt ar-
39127:
39128:
39129:
39130:
39131: 4
39132: Ministerns svar KK 638/2000 vp - Esko Helle /vas
39133:
39134:
39135: tikeln bör parterna i Estoniaavtalet dessutom
39136: sinsemellan överväga om det finns andra meto-
39137: der att ingripa i verksamhet av denna typ.
39138:
39139:
39140: Helsingfors den 29 augusti 2000
39141:
39142: Utrikesminister Erkki Tuomioja
39143:
39144:
39145:
39146:
39147: 5
39148: j
39149: j
39150: j
39151: j
39152: j
39153: j
39154: j
39155: j
39156: j
39157: j
39158: j
39159: j
39160: j
39161: j
39162: j
39163: j
39164: j
39165: j
39166: j
39167: j
39168: j
39169: KK 639/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39170:
39171:
39172:
39173:
39174: KIRJALLINEN KYSYMYS 639/2000 vp
39175:
39176: Lapselle vanhemman kuollessa maksettava
39177: eläke
39178:
39179:
39180:
39181:
39182: Eduskunnan puhemiehelle
39183:
39184: Vanhemman kuollessa lapsella on oikeus saada eläkettä aina 24 ikävuoteen saakka. Mikäli kui-
39185: niin kutsuttua lapseneläkettä siihen saakka, kun- tenkin lapsen vanhempi on kuollut sairauteen, ei
39186: nes hän täyttää 18 vuotta. Tämän jälkeenkin lap- lapsi voi saada hänelle maksettavaa työeläkettä
39187: si voi tietyissä tilanteissa saada eläkettä, esimer- enää lainkaan täytettyään 18 vuotta.
39188: kiksi opiskelun vuoksi. Ongelmana on kuiten- Yksityisen ihmisen kannalta tilanne on sekava
39189: kin, ettei käytäntö ole yhdenmukainen nuorille, ja epäoikeudenmukainen. Olisikin loogista, että
39190: vaan vanhemman kuolinsyy ratkaisee sen, mak- lapsen opiskelua tukeva eläkejärjestely olisi sa-
39191: setaanko eläkettä 18-vuotiaaksi, 21-vuotiaaksi manlainen riippumatta siitä, minkä eläkejärjes-
39192: vai 24-vuotiaaksi saakka. Nuorelle maksettavan telmän mukaan eläkettä maksetaan.
39193: eläkkeen keston erot johtuvat siitä, että lapselle
39194: maksetaan vanhemman kuolinsyyn perusteella Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39195: eläkettä eri eläkejärjestelmien mukaan. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39196: Kansaneläkettä saava lapsi voi saada eläkettä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39197: 18-21-vuotiaana, mikäli hän opiskelee. Tätä vaksi seuraavan kysymyksen:
39198: eläkettä kutsutaan koululaiseläkkeeksi. Mikäli
39199: lapsen vanhempi on kuollut liikenneonnettomuu- Aikooko hallitus yhdenmukaistaa eri va-
39200: dessa, voi opiskeleva lapsi myös saada eläkettä kuutusten piirissä olevien lasten eläke-
39201: 21 ikävuoteen saakka. Työtapaturmaisesti kuol- kohtelun niin, ettei lapsen eläkkeen
39202: leen vanhemman opiskeleva lapsi taas voi saada maksun päättymisajankohta vaihtele
39203: vanhemman kuolinsyyn perusteella?
39204:
39205:
39206: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000
39207:
39208: Anu Vehviläinen /kesk
39209:
39210:
39211:
39212:
39213: Versio 2.0
39214: KK 639/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
39215:
39216:
39217:
39218:
39219: Eduskunnan puhemiehelle
39220:
39221: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sensä. Näissä tapauksissa oikeus lapseneläkkee-
39222: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seen päättyy, kun lapsi täyttää 25 vuotta.
39223: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Liikennevakuutuslain nojalla liikennevahin-
39224: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen kolautakunnan antamien normien ja ohjeiden
39225: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mukaan liikennevakuutuslain mukaisena kor-
39226: 639/2000 vp: vauksena lapselle maksetaan edunjättäjän kuol-
39227: lessa lapseneläkettä, kunnes hän täyttää 18 vuot-
39228: Aikooko hallitus yhdenmukaistaa eri va- ta. Tämän jälkeenkin lapsella on oikeus eläkkee-
39229: kuutusten piirissä olevien lasten eläke- seen 21-vuotiaaksi saakka, jos hän opiskelee ke-
39230: kohtelun niin, ettei lapseneläkkeen mak- hittyäkseen tulevaa ammattiaan tai tointaan var-
39231: sun päättymisajankohta vaihtele van- ten olematta opiskelun aikana ansiotyössä.
39232: hemman kuolinsyyn perusteella? Oikeus lapseneläkkeeseen päättyy kaikkien
39233: edellä mainittujen lakien nojalla lapsen täyttäes-
39234: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sä 18 vuotta, ellei hän opiskele päätoimisesti.
39235: ti seuraavaa: Työeläkelakeja lukuun ottamatta päätoimisesti
39236: Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla opiskelevan lapsen oikeus lapseneläkkeeseenjat-
39237: taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon tur- kuu laista riippuen joko 21 tai 25 vuoden ikään.
39238: vaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyy- Lisäksi tapaturmavakuutuslain mukaan alle 25-
39239: denja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja vuotiaalla on oikeus lapseneläkkeeseen myös
39240: huoltajan menetyksen perusteella. työkyvyttömyyden vuoksi. Nämä erot johtuvat
39241: Kansaneläkejärjestelmään kuuluvan yleisen muun muassa kyseisten järjestelmien toisistaan
39242: perhe-eläkelain mukaan vanhemman kuollessa poikkeavasta luonteesta, niiden kattamien ris-
39243: lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen sen kuu- kien laadusta ja osin myös järjestelmien erilaisis-
39244: kauden alkuun, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Li- ta rahoitusperiaatteista.
39245: säksi lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen edel- Yleisen perhe-eläkkeen (leskeneläke, lapsen-
39246: lä mainitun ajankohdan jälkeenkin 21 ikävuo- eläke) tarkoituksena on turvata perheenhuoltajan
39247: teen saakka, jos hän on päätoiminen opiskelija. kuoleman jälkeen lesken ja lasten vähimmäistoi-
39248: Työeläkelakien mukainen lapseneläke päät- meentulo. Yleinen perhe-eläke on tulovähentei-
39249: tyy lapsen täyttäessä 18 vuotta riippumatta siitä, nen etuus, jota ei makseta, jos etuuteen oikeute-
39250: opiskeleeko lapsi mainitun ikävuodenjälkeen vai tun toimeentulo on muulla tavoin riittävästi tur-
39251: et. vattu. Yleisen perhe-eläkelain mukaiset etuus-
39252: Tapaturmavakuutuslain mukaiseen lapsen- menot rahoittaa valtio.
39253: eläkkeeseen on oikeus 18 ikävuoteen saakka. Tä- Työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen tar-
39254: män jälkeenkin lapsella on oikeus eläkkeeseen, koituksena on turvata edunjättäjän perheen toi-
39255: jos hän opiskelee päätoimisesti tai jos hän oli meentulonjatkuvuus. Etuuksien suuruus määräy-
39256: edunjättäjän kuollessa sairaudesta, viasta tai tyy etuudenjättäjän työeläkkeen perusteella.
39257: vammasta johtuen kykenemätön elättämään it- Työeläkemenot rahoitetaail suurimmaksi
39258: osaksi työnantaja- ja työntekijämaksuin. Kun on
39259:
39260:
39261: 2
39262: Ministerin vastaus KK 639/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
39263:
39264:
39265: kysymys yrittäjäeläkejärjestelmistä ja meri- kin vahvasti myös yksityisoikeudellisen vahin-
39266: mieseläkejärjestelmästä myös valtio osallistuu gonkorvauksen piirteitä.
39267: kustannusten rahoitukseen. Etuuksien ja vakuu- Liikennevakuutuslain mukaisesta vakuutus-
39268: tusmaksujen tasosta neuvotellaan työmarkkina- järjestelmästä myönnettävät etuudet määräyty-
39269: osapuolten kanssa. vät sen sijaan puhtaasti yksityisoikeudellisten
39270: Tapaturmavakuutuslain mukaisen perhe-eläk- vahingonkorvausperiaatteiden pohjalta ja vakuu-
39271: keen tarkoituksena on korvata niitä ansionmene- tetut rahoittavat etuudet itse.
39272: tyksiä, joita edunjättäjän kuolemasta perheelle Perhe-eläkejärjestelmien kokonaisuudistus to-
39273: aiheutuu. Tapaturmavakuutuslain mukaiset etuu- teutettiin vuonna 1990 kansaneläke- ja työeläke-
39274: det rahoittaa työnantaja. Myös nämä etuudet ja järjestelmässä. Tapaturmavakuutuslain mukaista
39275: vakuutusmaksu perustuvat työmarkkinajärjestö- perhe-eläkettä koskeva laajempi uudistus tapah-
39276: jen kanssa käytyihin neuvotteluihin. tui vuonna 1993. Näissä uudistuksissa kiinnitet-
39277: Yleinen perhe-eläkelaki, työeläkelait ja tapa- tiin erityistä huomiota lapseneläkkeeseen lasten
39278: turmavakuutuslaki kuuluvat lakisääteistä sosiaa- aseman parantamiseksi. Toisaalta opiskelijoiden
39279: liturvaa sääntelevään lainsäädäntöön. Sosiaaliva- yleistä opintotukijärjestelmää on 1990-luvulla
39280: kuutuslainsäädännön yksi keskeisiä periaatteita kehitetty muun muassa opintotuen opintorahan ja
39281: on kollektiivisen vastuun periaate, joka toteutuu asumislisän osuutta lisäämällä. Tällä perusteella
39282: erityisesti yksittäisen vakuutetun kannalta ennal- 18 vuotta täyttäneen vanhempansa menettäneen
39283: ta arvaamattoman eläketapahtuman, kuten kuole- lapsen lapseneläkkeen kehittäminen ei enää ole
39284: man kohdatessa. Toisaalta tapaturmavakuutus- kysymyksessä tarkoitetulla tavalla perusteltua.
39285: lain mukaisissa korvausperiaatteissa on kuiten-
39286:
39287:
39288: Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2000
39289:
39290: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
39291:
39292:
39293:
39294:
39295: 3
39296: KK 639/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministems svar
39297:
39298:
39299:
39300:
39301: Tili riksdagens talman
39302:
39303: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na fall upphör rätten till bampension då bamet
39304: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- fyller 25 år.
39305: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu Enligt de normer och anvisningar som trafik-
39306: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- skadenämnden medde1at med stöd av trafikför-
39307: mål SS 639/2000 rd: säkrings1agen får ett bam vid förmåns1åtarens
39308: död bampension som ersättning enligt trafikför-
39309: Å.mnar regeringen när det gäl/er barn- säkringslagen ända tills bamet fyller 18 år. Ock-
39310: pensioner förenhetliga behandlingen av så efter det har bamet rätt tili pension fram till21
39311: barn som omfattas av olika försäkring- års ålder, om bamet bedriver studier som skall
39312: ar så att tidpunkten för sista utbetal- 1eda till ett framtida yrke eller en framtida befatt-
39313: ningen av barnpension inte varierar be- ning och inte förvärvsarbetar under studietiden.
39314: roende på orsaken tili förälderns död? Rätten till bampension upphör enligt alla ovan
39315: nämnda 1agar när bamet fylier 18 år, om bamet
39316: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- inte studerar på heltid. Med undantag för vad som
39317: föra följande: sägs i arbetspensionslagama har ett bam som stu-
39318: Enligt 19 § 2 mom. grundlagen skall var och en derar på heltid rätt tili bampension ända fram till
39319: genom lag garanteras rätt att få sin grundläggan- antingen 21 elier 25 års ålder beroende på lagen i
39320: de försörjning tryggad vid arbetslöshet, sjuk- fråga. Enligt 1agen om olycksfallsförsäkring har
39321: dom, arbetsoförmåga och under ålderdomen samt bam under 25 år dessutom rätt till bampension
39322: vid bamafödsel och förlust av en försörjare. vid arbetsoförmåga. Dessa skillnader beror bl.a.
39323: Enligt den allmänna familjepensionslag som på systemens olika karaktär, arten av de risker
39324: är en del av folkpensionssystemet har ett bam, då som de täcker och delvis också på systemens oli-
39325: en förälder avlidit, rätt till bampension fram till ka finansieringsprinciper.
39326: i.~gången av den månad då bamet fyller 18 år.
39327: Syftet med den allmänna familjepensionen
39328: Aven efter den ovan nämnda tidpunkten har ett ( efterlevandepension, bampension) är att trygga
39329: bam rätt till bampension ända fram till21 års ål- minimiutkomsten för den efterlevande maken
39330: der om bamet är studerande på heltid. och bamen när en familjeförsörjare har av1idit.
39331: Utbetalningen av bampension en1igt arbets- Den allmänna familjepensionen är en förmån
39332: pensionslagama upphör då bamet fyller 18 år som är beroende av inkomsten och som inte beta-
39333: oberoende av om bamet efter att ha uppnått den- las om förmånstagarens utkomst är tillräckligt
39334: na ålder studerar eller inte. tryggad på något annat sätt. De förmåner som be-
39335: Rätten till bampension enligt 1agen om talas enligt den allmänna familjepensionslagen
39336: o1ycksfallsförsäkring är i kraft fram till 18 års å1- finansieras av staten.
39337: der. Också efter det har bamet rätt till pension, Syftet med familjepension enligt arbetspen-
39338: om bamet studerar på heltid eller om bamet vid sionslagama är att trygga den fortsatta utkom-
39339: förmåns1åtarens död var oförmöget att försörja sten för förmånslåtarens familj. Förmånemas
39340: sig på grund av sjukdom, 1yte eller skada. 1 såda- storlek beror på förmånslåtarens arbetspension.
39341:
39342:
39343:
39344: 4
39345: Ministerns svar KK 639/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk
39346:
39347:
39348: Arbetspensionerna finansieras i huvudsak med oförutsägbara pensionsfall, t.ex. dödsfall. Å an-
39349: avgifter och premier som tas ut av arbetsgivare dra sidan finns det i ersättningsprinciperna enligt
39350: och arbetstagare. När det gäller företagarpen- lagen om olycksfallsförsäkring också framträ-
39351: sionssystemen och sjömanspensionssystemet dande drag av privaträttslig skadeersättning.
39352: deltar också staten i finansieringen av kostnader- De förmåner som beviljas ur försäkringssyste-
39353: na. Förhandlingar om förmånernas och försäk- met enligt trafikförsäkringslagen bestäms där-
39354: ringsavgifternas och försäkringspremiernas stor- emot helt och hållet utgående från principerna för
39355: lek förs med arbetsmarknadens parter. privaträttslig skadeersättning och finansieras av
39356: Syftet med familjepension enligt lagen om de försäkrade.
39357: olycksfallsförsäkring är att ersätta det inkomst- År 1990 totalreviderades familjepensionssys-
39358: bortfall som orsakas familjen av förmånslåtarens temen inom folkpensions- och arbetspensions-
39359: död. Förmånerna enligt lagen om olycksfallsför- systemet. En omfattande revidering av familje-
39360: säkring finansieras av arbetsgivaren. Även dessa pensionen enligt lagen om olycksfallsförsäkring
39361: förmåner och försäkringspremien baserar sig på genomfördes 1993. För att förbättra barnens
39362: förhandlingar som förs med arbetsmarknadsorga- ställning fåstes särskild uppmärksamhet vid
39363: nisationerna. barnpensionen vid dessa revideringar. Å andra si-
39364: Den allmänna familjepensionslagen, arbets- dan har det allmänna studiestödssystemet för stu-
39365: pensionslagarna och lagen om olycksfallsförsäk- derande under 1990-talet utvecklats bl.a. genom
39366: ring är delar av den lagstiftning som reglerar den höjning av studiestödets studiepenning och bo-
39367: lagstadgade sociala tryggheten. En av socialför- stadstillägg. Därför är det inte längre motiverat
39368: säkringslagstiftningens viktigaste principer är att på det sätt som avses i spörsmålet utveckla
39369: principen om kollektivt ansvar, viiken i synner- barnpensionen för 18 år fyllda barn som förlorat
39370: het för den enskilde försäkrades del åberopas vid en förälder.
39371:
39372:
39373: Helsingfors den 31 augusti 2000
39374:
39375: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
39376:
39377:
39378:
39379:
39380: 5
39381: KK 640/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
39382:
39383:
39384:
39385:
39386: KIRJALLINEN KYSYMYS 640/2000 vp
39387:
39388: Mielenterveystyön henkilöstön koulutus ja
39389: osaamisen lisääminen
39390:
39391:
39392:
39393:
39394: Eduskunnan puhemiehelle
39395:
39396: Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmi- dettu. Myös aikuispsykiatrian virkojen kohdalla
39397: kuussa 2000 julkaisun Mielekäs elämä - vastaava luku oli yhtä huono, 36 prosenttia. Suo-
39398: Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset. situksissa esitetäänkin erikoislääkärikoulutuk-
39399: Julkaisussa on nostettu esiin mielenterveyspalve- sen lisäämistä ja tehostamista. Lisäksi todetaan,
39400: lujen keskeisiä ongelmakohtia ja esitetty toimen- että kasvavan vanhusväestön myötä tarvitaan li-
39401: piteitä palvelujen kehittämiseksi. Yhtenä keskei- sää erityistä osaamista ikääntyneiden hoitoon.
39402: senä osa-alueena on mielenterveystyön parissa Julkaisussa kehittämistyöryhmä toteaa, että
39403: toimivien henkilöiden kouluttaminen. vuosille 2001-2005 valtion lisäpanostus mie-
39404: Peruspalveluiden jatkuvasti korostuva rooli lenterveyspalveluihin tulisi olla yhteensä 1,5
39405: mielenterveystyössä edellyttää henkilökunnan miljardia markkaa. Tästä summasta ehdotetaan
39406: osaamisen kehittämistä. Suosituksissa kanne- noin 25 prosenttia mielenterveystyön osaamisen
39407: taan huolta henkilöstön täydennyskoulutuksesta. kehittämiseen peruspalveluiden ja erityispalve-
39408: Mielenterveyspalvelujen parissa toimivien hen- luiden piirissä sekä näiden palvelujen laadunhal-
39409: kilöiden tarpeet osaamisensa päivittämiseen ja lintaan ja arviointiin.
39410: kehittämiseen ovat ilmeiset. Henkilökunnan Lääkärien ja muun terveydenhuoltohenkilös-
39411: osaamisen ja ammattitaidon ylläpitämiseksi kou- tön riittävyys ja osaaminen on keskeinen kysy-
39412: lutuksen tulee olla jatkuvaa. Toimivien konsul- mys arvioitaessa mielenterveyspalvelujen laatua
39413: taatiokäytäntöjen luominen ja riittävien työnoh- ja näin siis myös potilaiden hyvinvointia.
39414: jausmahdollisuuksien turvaaminen kehittävät
39415: mielenterveystyön osaamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39416: Lääkärien osalta mielenterveyspalveluiden jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39417: ongelmat liittyvät muutenkin pahenevaan lääkä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39418: ripulaan: lääkäreitä ei ole tarpeeksi ja mielenter- vaksi seuraavan kysymyksen:
39419: veystyön kiinnostavuus erityisesti julkisella sek-
39420: torilla on huono. Kaikkien psykiatrian erikoislää- Aikooko hallitus lisätä mielenterveys-
39421: käreiden virkojen täyttövaje on erittäin huoles- työn henkilöstön täydennyskoulutusta ja
39422: tuttava. Helmikuussa 1999 esimerkiksi lasten- psykiatrian erikoislääkäreiden koulu-
39423: psykiatrian erikoislääkärin viroista 38 prosenttia tusta STM·n kehittämissuositusten
39424: oli joko kokonaan tyhjillään tai epäpätevästi hoi- mukaisesti?
39425:
39426:
39427: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000
39428:
39429: Anu Vehviläinen /kesk
39430: Versio 2.0
39431: KK 640/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
39432:
39433:
39434:
39435:
39436: Eduskunnan puhemiehelle
39437:
39438: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ja toimintaohjelman mukaisiin tarkoituksiin,
39439: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- muun muassa peruspalvelujen mielenterveys-
39440: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen työn täydennyskoulutuksen tukemiseen.
39441: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen Eduskunta lisäsi vuoden 2000 talousarvioon
39442: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 70 miljoonan markan suuruisen määrärahan kun-
39443: 640/2000 vp: nille jaettavaksi lasten- ja nuorten psykiatrian ke-
39444: hittämiseksi. Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39445: Aikooko hallitus lisätä mielenterveys- sosiaali- ja terveysministeriö määritteli rahan-
39446: työn henkilöstön täydennyskoulutusta ja jaon tarkemmat perusteet ja suoritti avustuksen
39447: psykiatrian erikoislääkäreiden koulu- käytön jaon. Avustus ohjattiin sosiaali- ja ter-
39448: tusta STM:n kehittämissuositusten mu- veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mu-
39449: kaisesti? kaisesti hankkeisiin, joissa painotettiin mielen-
39450: terveystyön kehittämistä perustasolla, yhteis-
39451: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työn vahvistamista mielenterveystyön eri toimi-
39452: ti seuraavaa: joiden välillä, hoitoketjuista sopimista ja perus-
39453: Mielenterveystyön kehittäminen on yhtenä pai- palveluiden mielenterveystyön täydennyskoulu-
39454: nopistealueena hallitusohjelmassa ja sosiaali- ja tusta. Näitä hankkeita toteutetaan nyt ympäri
39455: terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa Suomea ja avustushakemusten mukaan moni
39456: vuosille 2000-2003. Mielenterveystyöstä on koulutusohjelmakin jatkuu tulevina vuosina.
39457: viime vuosina tehty kattavia selvityksiä ja niiden Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yh-
39458: pohjalta toimenpidesuosituksia epäkohtien pois- teinen mielenterveystyön koulutus- ja kehittä-
39459: tamiseksi, kuten kirjallisessa kysymyksessäkin misohjelma "Pääsky" jatkuu vuoden 2001 lop-
39460: mainitaan. puun. Ohjelma on perustettu tukemaan sosiaali-
39461: Peruspalvelujen (kunnan kansanterveystyö, ja terveystoimen peruspalveluissa toimivan hen-
39462: kunnan sosiaalitoimi) keskeinen rooli mielenter- kilöstön osaamista.
39463: veystyössä on tuotu esiin selvityksissä ja kehittä- Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan
39464: missuosituksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan toimeksiannosta neuvottelu-
39465: tavoite- ja toimintaohjelman mukaan sosiaali- ja kunnan lääkäri- ja hammaslääkäritoimen jaosto
39466: terveysministeriö varaa ohjelmakaudella määrä- selvitti lääkärien työvoimatilannetta lokakuun
39467: rahan sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulu- 1999 tilanteen osalta. Suurista erikoisalaista jul-
39468: tuksen tukemiseksi muun muassa peruspalvelu- kisella sektorilla huomattavin vaje oli psykiatri-
39469: jen mielenterveystyön alueella. Sosiaali- ja ter- silla aloilla. Alueelliset erot olivat suuria. Paras
39470: veysministeriö on varannut vuoden 2000 budjet- erikoislääkäritilanne on Helsingin yliopistolli-
39471: tiin 1 miljoonan markan suuruisen määrärahan sen keskussairaalan alueella. Lapin ja Länsi-Poh-
39472: tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpanon liitty- jan sairaanhoitopiirissä ei ole yhtään lastenpsy-
39473: vien toimien tukemiseen. Vastaava määräraha si- kiatria, muuten vaje lastenpsykiatreista näyttää
39474: sällytetään ohjelmakauden tulevien vuosien bud- olevan samansuuruinen eri puolilla maata. Väes-
39475: jetteihin. Määräraha tullaan käyttämään tavoite- töön suhteutettuna psykiatrien ja lastenpsykiat-
39476:
39477:
39478: 2
39479: Ministerin vastaus KK 640/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39480:
39481:
39482: rien määrä ei ole Suomessa pieni verrattuna Eu- vottelukunnalla on tärkeä rooli koulutuksen si-
39483: roopan muihin maihin. Muun muassa lastenpsy- sällön suuntaamisessa ja yhteistyön lisäämisessä
39484: kiatreja (alle 20-vuotiaita kohti) on Euroopassa alueellisten päätösten tekijöiden kanssa.
39485: Suomea enemmän ainoastaan Sveitsissä. Päätoi- Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen
39486: misesti yksityissektorilla toimii Suomen noin edellytysten parantaminen sisältyy sosiaali- ja
39487: 1 000 psykiatrista n. 15 %ja lastenpsykiatreista terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan
39488: n. 30 %. Julkisen sektorin psykiatripulaa ei kyetä yhtenä toimenpiteenä. Ammatinharjoittamisen
39489: ratkaisemaan yksinomaan koulutusmääriä lisää- edellytyksiä voidaan parantaa useilla toimilla,
39490: mällä. muun muassa täydennyskoulutuksen turvaami-
39491: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu- sella, johtamisen ja työyhteisön kehittämisellä,
39492: vottelukunnassa esitettiin, että erikoislääkärikou- työehtojen parantamisella ja palkkausta koske-
39493: lutuksen yliopistosairaalapalvelun osuutta ja villa ratkaisuilla. Työmarkkinaosapuolten tulisi
39494: koulutusajankohdan sijoittumista koulutuskoko- osata selvittää keinoja lääkäripulaa potevien kun-
39495: naisuudessa tulisi tarkastella uudelleen. Neuvot- tien ongelmien ratkaisemiseksi. Jatkuva lääkäri-
39496: telukunnassa todettiin, että lääkärin perus- ja eri- työvoiman koulutustarpeen ajantasainen seuran-
39497: koiskoulutusta on jo uudistettu. Koulutuksen vii- ta on tarpeen. Seuraava työvoimaselvitys teh-
39498: meisten vuosien sijoittuminen muualle kuin yli- dään noin kahden vuoden kuluttua. Sosiaali- ja
39499: opistosairaalaan saattaa edistää erikoislääkärien terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman
39500: sijoittumista nykyisille lääkäripula-alueille. Eri- mukaisesti hallitus on mukana edistämässä sel-
39501: koislääkärikoulutuksen alueellisella neuvottelu- laisia toimenpiteitä, jotka parantavat julkisen
39502: kunnalla on jatkossa tärkeä rooli erikoislääkäri- sektorin lääkärien ammatinharjoittamisen edelly-
39503: koulutuksen kehittämistyössä. Alueellisella neu- tyksiä ja työhönsijoittumista.
39504:
39505:
39506: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2000
39507:
39508: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
39509:
39510:
39511:
39512:
39513: 3
39514: KK 640/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministerns svar
39515:
39516:
39517:
39518:
39519: Tili riksdagens talman
39520:
39521: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger grammet. Motsvarande anslag kommer att ingå i
39522: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- budgeterna för de kommande åren under pro-
39523: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu gramperioden. Anslaget kommer att användas för
39524: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- ändamål i enlighet med mål- och verksamhets-
39525: mål SS 640/2000 rd: programmet, bland annat för stödjande av fort-
39526: bildning inom den psykiska hälsovården.
39527: Amnar regeringen vidta åtgärder för att Riksdagen lade i budgeten för 2000 till 70
39528: i enlighet med social- och hälsovårdsmi- milj. mk som skulle fördelas mellan kommuner-
39529: nisteriets utvecklingsrekommendatio- na i avseende för utvecklande av bam- och ung-
39530: ner öka fortbildningen för anställda domspsykiatrin. 1 enlighet med riksdagens be-
39531: inom den psykiska hälsovården och ut- slut fastställde social- och hälsovårdsministeriet
39532: bildningen av specialläkare inom psyki- noggrannare grunder för fördelningen av pengar-
39533: atri? na och ministeriet skötte också fördelningen när
39534: det gällde fördelningen av understödet. 1 enlig-
39535: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- het med mål- och verksamhetsprogrammet för
39536: föra följande: social- och hälsovården styrdes fördelningen till
39537: Utvecklandet av den psykiska hälsovården utgör projekt med tyngdpunkt på utveckling av den
39538: ett högprioriterat område i regeringsprogrammet psykiska hälsovården på basnivå, stärkande av
39539: och i mål- och verksamhetsprogrammet för soci- samarbetet mellan olika aktörer inom den psykis-
39540: al- och hälsovården för 2000-2003. De senaste ka hälsovården, avtal om vård och fortbildning-
39541: åren har det gjorts omfattande utredningar om en inom den psykiska hälsovården inom basser-
39542: den psykiska hälsovården och utgående från dem vicen. Dessa projekt genomförs på olika orter i
39543: har det givits åtgärdsrekommendationer för av- Finland och utgående från de understödsansök-
39544: lägsnande av sådana missförhållanden, så som ningar som gjorts kommer även flera utbild-
39545: det nämns i det skriftliga spörsmålet. ningsprogram att fortsätta under de kommande
39546: Basservicens (kommunemas folkhälsoarbete, åren.
39547: kommunemas socialväsen) centrala roll inom Social- och hälsovårdsministeriets och Stakes
39548: den psykiska hälsovården har förts fram i utred- gemensamma utbildnings- och utvecklingspro-
39549: ningama och i åtgärdsrekommendationema. En- gram för den psykiska hälsovården, "Pääsky",
39550: ligt mål- och verksamhetsprogrammet för social- fortsätter till slutet av 2001. Programmet grunda-
39551: och hälsovården reserverar social- och hälso- des för att stöda kunnandet bland personalen
39552: vårdsministeriet ett anslag för att under program- inom social- och hälsovårdsväsendets basservi-
39553: perioden stöda fortbildning bland annat inom ce.
39554: basservicen och den psykiska hälsovården. Soci- På uppdrag av delegationen för yrkesutbilda-
39555: al- och hälsovårdsministeriet har i budgeten för de personer inom hä1so- och sjukvården utredde
39556: 2000 reserverat anslag för en summa på avdelningen för läkar- och tandläkarverksamhet
39557: 1 milj. mk för att understöda åtgärder i samband arbetskraftssituationen bland läkare under okto-
39558: med verkställandet av mål- och verksamhetspro- ber 1999. Beträffande de största specialområde-
39559:
39560:
39561: 4
39562: Ministems svar KK 640/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
39563:
39564:
39565: na inom den offentliga sektom fanns det mest kunde detta få specialläkare att placera sig i såda-
39566: märkbara underskottet inom de psykiatriska om- na ornråden som lider av läkarbrist. Den regiona-
39567: rådena. De regionala skillnadema var stora. Den la delegationen inom specialläkarutbildningen
39568: bästa situationen i fråga om specialläkare hade kommer i fortsättningen att inneha en viktig roll i
39569: Helsingfors universitetscentralsjukhus. lnom det utvecklingsarbete som gäller specialläkarut-
39570: Lapplands och Länsi-Pohja sjukvårdsdistrikt bildningen. Den regionala delegationen innehar
39571: finns ingen bampsykiatri överhuvudtaget, i öv- en viktig roll när det gäller utforrnningen av inne-
39572: rigt verkar det som om underskottet inom bam- hållet i utbildningen och i arbetet för ett ökat
39573: psykiatrin är jämnt fördelat över hela landet. 1 samarbete med beslutsfattama inom regionema.
39574: förhållande till befolkningsmängden är antalet Förbättrade förutsättningar för yrkesutövning
39575: psykiatriker och bampsykiatriker inte lågt i jäm- inom hälsovården är en av åtgärdema i mål- och
39576: förelse med andra Iänder i Europa. Bland annat verksamhetsprogrammet för social- och hälso-
39577: har endast Schweiz flera bampsykiatriker (för vården. Förbättrade förutsättningar för yrkesut-
39578: personer under 20 år) än Finland. Av Finlands ca övning kan nås genom olika åtgärder, bland an-
39579: 1 000 psykiatriker inom den privata sektom har nat genom att fortbildning garanteras, ledningen
39580: ca 15 % av psykiatrikema och ca 30 % av bam- och arbetsgemenskapen utvecklas, arbetsvillko-
39581: psykiatrikema psykiatri som huvudsyssla. Un- ren förbättras och genom lösningar gällande an-
39582: derskottet av psykiatrisk vård inom den offentli- ställningar. Partema på arbetsmarkanden borde
39583: ga sektom kan inte lösas enbart genom att antalet finna tillvägagångssätt för att lösa problemen i de
39584: utbildningar ökar. kommuner som lider av läkarbrist. Det är nöd-
39585: 1 delegationen för yrkesutbildade personer vändigt med en fortgående uppföljning av utbild-
39586: inom hälso- och sjukvården framställdes att uni- ningsbehovet när det gäller läkare. Följande ar-
39587: versitetssjukhustjänstgöringens andel som en del betskraftsutredning kommer att göras efter unge-
39588: för utbildningen av specialläkare och placering- får två år. Enligt mål- och verksamhetsprogram-
39589: en av utbildningsskedet i utbildningshelheten bör met för social- och hälsovården deltar regering-
39590: granskas på nytt. 1 delegationen konstaterades att en i sådana åtgärder som förbättrar yrkesutöv-
39591: grund- och specialutbildningen för läkare redan ningen och placeringen i arbete inom den offent-
39592: reviderats. Om utbildningen de sista åren för- liga sektom.
39593: läggs tili andra orter än vid universitetssjukhus,
39594:
39595:
39596:
39597: Helsingfors den 29 augusti 2000
39598:
39599: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
39600:
39601:
39602:
39603:
39604: 5
39605: KK 641/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39606:
39607:
39608:
39609:
39610: KIRJALLINEN KYSYMYS 64112000 vp
39611:
39612: Yritysten kulttuurisponsoroinnin edistäminen
39613:
39614:
39615:
39616:
39617: Eduskunnan puhemiehelle
39618:
39619: Kulttuurisponsoroinnista on tullut myös merkit- voidaan nähdä kulttuuritarjonnan rahoituspohjan
39620: tävä taiteen tukimuoto. On esitetty epäilyjä, että laajeneminen.
39621: taiteen sponsoroinnissa saattaisivat muut kuin Kulttuurisponsoroinnille ei ole esitettävissä
39622: taiteelliset tai esteettiset arvot tulla tärkeimmiksi tarkkaa, kaiken kattavaa määritelmää. Sponso-
39623: lähtökohdiksi tuen kohdetta ja tukimuotoa valit- rointi ei välttämättä ole vain suoraa rahallista tu-
39624: taessa. Sponsorointi on Mainostajien Liiton tut- kea, vaan myös välillistä tukea, jolloin yritys esi-
39625: kimuksissa ollut säveltaiteen pääasiallisin tuki- merkiksi antaa käyttöön omia tuotteitaan tai kus-
39626: muoto. Sen yksipuolistavasta vaikutuksesta mu- tantaa muiden tuottamia palveluja.
39627: siikkijuhlien ohjelmistoihin ei ainakaan yleisön Yksityisen sektorin roolia kulttuurisponso-
39628: taholta ole tutkimusten mukaan löydetty yhtene- roinnin tukemisessa voitaisiin parantaa lahjoitta-
39629: vää kantaa. Iän, sukupuolen ja koulutuksen lisäk- jille kohdennettavilla verohelpotuksilla. Suo-
39630: si yleisön vastaukset ovat vaihdelleet sen mu- messa ei ole tällaista veroetua. Aika ajoin tämä
39631: kaan, minkä festivaalin yleisöltä asiaa on tiedus- kuitenkin on ollut esillä. Viimeksi asian on nos-
39632: teltu. tanut julkisuuteen kulttuuriministeri Suvi Lin-
39633: Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö den. Verovapausjärjestelmän luominen edellyt-
39634: on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa selvittä- täisi todennäköisesti myös laajempaa keskuste-
39635: nyt vuodesta 1984 lähtien kolmen vuoden välein lua yritysten erilaisten lahjoitusten verokohtelus-
39636: elinkeinoelämän taiteen tukea. Vuonna 1996 ky- ta. Lisäksi veroedun luominen ei saisi merkitä jo
39637: selyyn osallistui 288 yritystä, joista 44 % ilmoit- ennestäänkin olemattomien valtion kulttuurimää-
39638: ti tukeneensa taidetta vuonna 1996. Yhteensä rärahojen leikkaamista.
39639: näiden yritysten tuki oli noin 37 miljoonaa mark-
39640: kaa. Rahoitustoiminnan osuus kokonaistuesta oli Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39641: 53 %. Tuen kohteista tärkeimmät olivat kuvatai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39642: de (65 %) ja säveltaide (17 %). valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39643: Yritysten näkökulmasta kulttuurisponsorointi vaksi seuraavan kysymyksen:
39644: on yleensä vaihtoehto urheilusponsoroinnille tai
39645: mediamainonnalle. Positiivisena vaikutuksena Millä keinoin hallitus aikoo edistää yri-
39646: tyksien tukea kulttuurille?
39647:
39648:
39649: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000
39650:
39651: Anu Vehviläinen /kesk
39652:
39653:
39654: Versio 2.0
39655: KK 641/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
39656:
39657:
39658:
39659:
39660: Eduskunnan puhemiehelle
39661:
39662: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kattoi muiden virastojen ohella myös taiteen ja
39663: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kulttuurin toimialan virastot ja laitokset. Työryh-
39664: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mä luovutti muistionsa 12.5.2000. Työryhmä
39665: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen katsoi, että myös valtionhallinnossa sponsorira-
39666: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK hoituksen hankkiminen voi tietyin edellytyksin
39667: 641/2000 vp: ja oikein toteutettuna mahdollistaa lisäresurssien
39668: saamisen valtion virastoille ja laitoksille. Työ-
39669: Millä keinoin hallitus aikoo edistää yri- ryhmä arvioi kuitenkin, ettei sponsorirahoituk-
39670: tyksien tukea kulttuurille? sen merkitys valtionhallinnon toimintojen koko-
39671: naisrahoituksessa voi jatkossakaan kasvaa kovin
39672: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suureksi, kun otetaan huomioon virastojen ja lai-
39673: ti seuraavaa: tosten julkisoikeudelliset tehtävät sekä tehtävien
39674: Yritysten ja muiden yksityisoikeudellisten oi- hoidon edellyttämä riippumattomuus ja yleinen
39675: keushenkilöiden tuki taiteelle ja kultuurille on luottamus.
39676: viime aikoina ollut esillä useassa eri yhteydessä. Eräs osa elinkeinoelämän taiteelle ja kulttuu-
39677: Taiteen keskustoimikunta on yhteistyössä Tilas- rille suunnatosta tuesta liittyy lahjoitusten vero-
39678: tokeskuksen kanssa selvittänyt säännöllisesti vähennysoikeuteen. Asiasta säädetään tulovero-
39679: kolmen vuoden välein elinkeinoelämän taiteen laissa, jonka 57 §:ssä on säännökset siitä, millä
39680: tukea. Parhaillaan valmistellaan vuotta 1999 kos- edellytyksillä yhteisö saa vähentää tulostaan ra-
39681: kevaa selvitystä. halahjoitukset suomalaisen kulttuuriperinteen
39682: Valtiovarainministeriö asetti 23.4.1999 työ- säilyttämistä tai taidetta edistävään tarkoituk-
39683: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää valtion vi- seen.
39684: rastojen ja laitosten toimintaan kohdistuva spon- Suomessa on melko vähän tutkittu elinkeino-
39685: sorointi sekä siinä noudatettavat menettelytavat, elämän tukea taiteelle ja kulttuurille, vaikka yk-
39686: arvioida sponsoroinnin merkitys ja hyväksyttä- sityisoikeudellisilta yhteisöiltä taiteelle ja kult-
39687: vyys osana virastojen ja laitosten toiminnan ra- tuurille tulevan tuen merkityksen voi arvioida
39688: hoitusta sekä tällaisen yksityisrahoituksen lisää- koko ajan kasvavan. Tämän vuoksi on tarkoitus
39689: mismahdollisuudet, hahmotella sponsorisopi- nimetä erillinen selvitysmies, jonka tehtävänä
39690: muksissa sekä virastojen ja laitosten talouden- olisi toisaalta selvittää nykytila kansallisesti ja
39691: hoidossa sponsorointiin sovellettavat periaatteet eräissä muissa EU-maissa, ja toisaalta esittää ar-
39692: ja menettelytavat, arvioida edellisen perusteella vio siitä, mitä etuja saavutettaisiin muuttamalla
39693: mahdolliset lainsäädännön ja ohjeistuksen kehit- tältä osin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Selvi-
39694: tämistarpeet sekä esittää tarvittavat lainsäädän- tys toimisi sittemmin päätöksenteon pohjana
39695: tö- ja muut ehdotukset. Työryhmän toimeksianto asian mahdollisessa jatkovalmistelussa.
39696:
39697:
39698:
39699: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000
39700:
39701: Kulttuuriministeri Suvi Linden
39702:
39703:
39704: 2
39705: Ministems svar KK 641/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39706:
39707:
39708:
39709:
39710: Tili riksdagens talman
39711:
39712: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rättningar på konstens och kulturens område. Ar-
39713: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- betsgruppen överlämnade sin promemoria
39714: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu 12.5.2000. Arbetsgruppen ansåg att sponsorfi-
39715: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- nansiering också i statsförvaltningen under vissa
39716: mål SS 64112000 rd: förutsättningar och rätt genomförd kan tillföra
39717: statliga ämbetsverk och inrättningar extra resur-
39718: På vilket sätt avser regeringen främja ser. Arbetsgruppen ansåg dock att sponsorfinan-
39719: företagens stöd tili kulturen? sieringens betyde1se i den totala finansieringen
39720: av funktionema inom statsförvaltningen inte hel-
39721: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ler i framtiden kan växa särskilt mycket när man
39722: föra följande: beaktar ämbetsverkens och inrättningamas of-
39723: Företags och andra privaträttsliga juridiska per- fentligrättsliga uppgifter samt den oavhängighet
39724: soners stöd till konsten och kulturen har behand- och det allmänna förtroende som skötseln av
39725: lats i flera olika sammanhang under den senaste uppgifterna förutsätter.
39726: tiden. Centralkommissionen för konst har till- En del av näringslivets stöd till konsten och
39727: sammans med Statistikcentralen regelbundet kulturen hänger samman med rätten till skatteav-
39728: med tre års mellanrum undersökt näringslivets drag vid donationer. Bestämmelser om detta
39729: stöd till konsten. För närvarande sammanställs en finns i inkomstskattelagen där det i 57 § före-
39730: utredning som gäller 1999. skrivs på vilka villkor en sammanslutning får av-
39731: Finansministeriet tillsatte 23.4.1999 en arbets- dra penningdonationer från inkomsterna då dona-
39732: grupp som hade till uppgift att utreda sponsring tionerna gäller bevarande av kulturarvet i Fin-
39733: som riktar sig till statliga ämbetsverk och inrätt- land eller främjande av konsten.
39734: ningar samt de förfaranden som iakttas i sådana Näringslivets stöd till konsten och kulturen
39735: fall, bedöma sponsringens betydelse och möjlig- har varit föremål för rätt få undersökningar i Fin-
39736: heten att godta den som en del av ämbetsverkens land, även om stödet till konsten och kulturen
39737: och inrättningamas finansiering av verksamhe- från privaträttsliga sammanslutningar kan antas
39738: ten samt möjlighetema att utöka sådan privatfi- öka i betydelse hela tiden. A vsikten är därför att
39739: nansiering, ange de principer som skall tillämpas utse en särskild utredare, som skall ha till uppgift
39740: på sponsring i sponsoravtal samt i ämbetsver- att å ena sidan utreda nuläget på nationsbasis och
39741: kens och inrättningamas sätt att sköta ekonomin, i vissa andra EU-länder och å andra sidan presen-
39742: på basis av detta bedöma eventuella behov att ut- tera en bedömning av vilka förmåner som skulle
39743: veckla lagstiftningen och anvisningama samt uppnås genom att gällande lagstiftning ändrades
39744: lägga fram behövliga lagstiftnings- och övriga till denna del. Utredningen skall sedan fungera
39745: förslag. Arbetsgruppens uppdrag omfattade för- som utgångspunkt för beslutsfattandet vid even-
39746: utom andra ämbetsverk också ämbetsverk och in- tuell fortsatt beredning av frågan.
39747:
39748:
39749:
39750: Helsingfors den 4 september 2000
39751:
39752: Kulturminister Suvi Linden
39753:
39754: 3
39755: KK 642/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39756:
39757:
39758:
39759:
39760: KIRJALLINEN KYSYMYS 642/2000 vp
39761:
39762: Leskeneläkkeen verotus
39763:
39764:
39765:
39766:
39767: Eduskunnan puhemiehelle
39768:
39769: Aviapuolison kuolema voi heikentää merkittä- Mikäli leskellä on huollettavana alaikäisiä
39770: västi myös perheen taloudellista asemaa. Yhteis- lapsia, voidaan leskeneläkkeen merkitystä hyvin
39771: kunnan tukiverkkojen tulisi kuitenkin toimia tur- verrata avioerotilanteessa maksettavaan elatus-
39772: vana juuri tällaisissa tilanteissa. Kansaneläkejär- apuun. Tällöin elossa olevan puolison maksaessa
39773: jestelmään kuuluvalla yleisellä perhe-eläkkeellä elatusapua on elatusapu verotonta.
39774: turvataan lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo Leskeneläkkeen verotusta voitaisiinkin korja-
39775: perheen huoltajan kuoleman jälkeen. Työeläkela- ta esimerkiksi niin, että elossa oleva puoliso
39776: kien mukaisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on maksaisi normaalin veron ja puolison kuoleman
39777: taas korvata sitä tulonmenetystä, joka perheelle johdosta maksettu leskeneläke verotettaisiin
39778: aiheutuu huoltajan kuolemasta. erikseen. Tällöin leskeneläkkeen varsinainen tar-
39779: Työeläke, joka puolison kuoltua maksetaan koitus, perheen tulojen turvaaminen myös kuole-
39780: leskeksi jääneelle, lisätään verotuksessa jälkeen- mantapauksissa, toteutuisi nykyistä paremmin.
39781: jääneen tuloihin sellaisenaan. Tästä yhteenlaske-
39782: tusta tulosta määrätään vero. Tällöin verotuksen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39783: progressio saattaa nostaa verotuksen niin kor- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39784: keaksi, ettei käteen jää juuri lesken omia tuloja valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39785: enempää. Perheen tulot siis tosiasiallisesti tippu- vaksi seuraavan kysymyksen:
39786: vat huomattavastikin puolison kuoleman johdos-
39787: ta. Tällaisessa tilanteessa eläkkeen saajalle tulee Aikooko hallitus korjata leskeneläkkeen
39788: tunne, että edun puolison kuolemasta saakin yh- epäoikeudenmukaista verotusta?
39789: teiskunta verotuloina eikä perhe.
39790:
39791:
39792: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000
39793:
39794: Anu Vehviläinen /kesk
39795:
39796:
39797:
39798:
39799: Versio 2.0
39800: KK 642/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
39801:
39802:
39803:
39804:
39805: Eduskunnan puhemiehelle
39806:
39807: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa ta omasta ansioeläkkeestään. Voidaan myös aja-
39808: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tella päinvastoin kuin kysymyksessä, että vero-
39809: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tus olisi epäoikeudenmukaista, jos samasta elä-
39810: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen ketulosta yksinäiseltä menevä vero olisi erisuu-
39811: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ruinen riippuen siitä, onko kysymys leskeneläk-
39812: 642/2000 vp: keestä vai omasta ansioeläkkeestä. Marginaali-
39813: vero leskeneläkkeestä voi eläketulovähennyksen
39814: Aikooko hallitus korjata leskeneläkkeen pienentymisen vuoksi olla keskituloisillakin
39815: epäoikeudenmukaista verotusta? enimmillään noin 55 prosenttia. Useimmissa ta-
39816: pauksissa lisätulosta jää kuitenkin käteen selväs-
39817: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ti enemmän. Marginaalivero on joka tapauksessa
39818: ti seuraavaa: sama kuin muustakin eläketulovähennykseen
39819: Tuloverojärjestelmässämme yksityishenkilön eri vaikuttavasta lisätulosta, joten leskeneläkkeen
39820: lähteistä saarnat ansiotulot lasketaan yhteen ja saaja ei joudu muita huonompaan asemaan.
39821: vero kokonaistulosta määrätään valtionverotuk- Tosiasia on, että toisen puolison kuollessa per-
39822: sessa progressiivisen veroasteikon mukaan. heen tulot pienenevät. Leskeneläkejärjestelmällä
39823: Tämäjohtuu siitä, että verovelvollisen yhteenlas- turvataan leskeksi jääneelle nimenomaan sitä ta-
39824: kettujen tulojen katsotaan kuvaavan verovelvol- loudellista menetystä, mikä puolison kuolemasta
39825: lisen veronmaksukykyä. Tulojen kasvaessa ve- ja hänen ansiotulojensa loppumisesta aiheutuu.
39826: roa maksetaan korkeamman prosentin mukaan ja Taloudellisen turvan tarve eri tilanteissa on ar-
39827: samansuuruisista tuloista maksetaan saman ver- vioitu etuisuuksien mitoituksessa eläkelakeja
39828: ran veroa riippumatta siitä, millä perusteella tulo säädettäessä. Työ- ja kansaneläkkeiden lesken-
39829: on saatu. Tulojen jättäminen osittain progressii- eläkejärjestelmä on uudistettu kokonaan heinä-
39830: visen verotuksen ulkopuolelle johtaisi verojär- kuun 1 päivästä 1990 toteutetulla perhe-eläkeuu-
39831: jestelmän perusteiden vinoutumiseen. Lesken- distuksella. Leskeneläkkeen kuten muidenkin so-
39832: eläkkeen verotusta ei ole siten tarkoituksenmu- siaalietujen mitoituksessa lähdetään siitä, että ne
39833: kaista lieventää kysymyksessä tarkoitetulla ta- ovat veronalaisia ja tämä on otettu huomioon
39834: valla. mainittua uudistusta toteutettaessa. Perheen tulo-
39835: Kysymyksessä pidetään epäkohtana sitä, että tason alenemiseen toisen puolison kuollessa liit-
39836: leskeneläkkeestä on maksettava veroa lesken tyviä ongelmia ei ole tarkoituksenmukaista pyr-
39837: marginaaliveron mukaan. Leskeneläkkeestä kiä korjaamaan leskille kohdistetulla verotuella.
39838: maksetaan sinänsä veroa saman verran kuin Nykyisessä verojärjestelmässä ei myöskään ole
39839: muustakin vastaavasta lisätulosta. Leskeneläket- rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta. Hallitus
39840: tä saava maksaa myös tuloistaan veroa saman ei pidä siten tarpeellisena puuttua leskeneläkkei-
39841: verran kuin yksinäinen henkilö samansuuruises- den verotukseen.
39842:
39843:
39844:
39845: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2000
39846:
39847: Ministeri Suvi-Anne Siimes
39848:
39849: 2
39850: Ministerns svar KK 642/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39851:
39852:
39853:
39854:
39855: Tili riksdagens talman
39856:
39857: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger samstående betalar skatt för en lika stor förvärvs-
39858: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- pension. Man kan också tänka på motsatt sättjäm-
39859: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu fört med det som framställs i spörsmålet, dvs. att
39860: Vehviläinen /cent undertecknade skriftliga spörs- beskattningen skulle vara orättvis om skatten som
39861: mål SS 642/2000 rd: dras av en persons pensionsinkomst skulle vara
39862: olika stor beroende på om det är en efterlevande-
39863: Å'mnar regeringen korrigera den orättvi- pension eller ens egen förvärvspension. Margi-
39864: sa beskattningen av efterlevandepensio- nalskatten på efterlevandepension kan beroende
39865: nen? på minskningen av pensionsinkomstavdraget som
39866: mest vara ca 55 % också för medelinkomsttaga-
39867: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- re. 1 de flesta fall blir ändå betydligt mer kvar av
39868: föra följande: merinkomsten. Marginalskatten är i varje fall
39869: 1 vårt inkomstskattesystem räknas en privatper- densamma som för annan merinkomst som inver-
39870: sons förvärvsinkomster från olika håll ihop och kar på pensionsinkomstavdraget och den som får
39871: skatten på den totala inkomsten bestäms via stats- efterlevandepension är på det viset alltså inte i nå-
39872: beskattningen enligt den progressiva skatteska- gon sämre position än andra.
39873: lan. Detta beror på att den skattskyldiges sam- Faktum är att familjens inkomster minskar när
39874: manlagda inkomster anses avspegla den skatt- den ena av makama dör. Genom systemet med ef-
39875: skyldiges förmåga att betala skatt. När inkomster- terlevandepension ersätts den efterlevande ut-
39876: na ökar betalas en högre procent i skatt och för tryckligen för den ekonomiska förlust som ma-
39877: lika stora inkomster betalar man samma skatt kens död och förlusten av dennes förvärvsin-
39878: oberoende av på viiken grund man fått inkom~ komster förorsakar. Behovet av ekonomiskt stöd i
39879: sten. Att delvis lämna inkomster utanför den pro- olika situationer har uppskattats vid dimensione-
39880: gressiva beskattningen skulle leda till en sned- ringen av förmåner i samband med att pensionsla-
39881: vridning av skattesystemets grunder. Det är alltså gama stiftats. Systemet med efterlevandepensio-
39882: inte ändamålsenligt att göra beskattningen av ef- ner inom arbets- och folkpensionen har revide-
39883: terlevandepensionen lindrigare på det sätt som rats i sin helhet genom den familjepensionsre-
39884: avses i spörsmålet. form som genomfördes den 1 juli 1990. Vid di-
39885: 1 spörsmålet anses det vara ett missförhållande mensioneringen av efterlevandepensionen och
39886: att man på efterlevandepensionen måste betala andra sociala förmåner utgår man ifrån att de är
39887: skatt enligt den efterlevandes marginalskatt. På skattepliktiga och detta har tagits i beaktande när
39888: efterlevandepensionen betalas skatt i samma ut- reformen genomfördes. Det är inte ändamålsen-
39889: sträckning som för annan motsvarande inkomst. ligt att försöka åtgärda problemen med minskad
39890: Den som får efterlevandepension betalar skatt för inkomst vid den ena makens död genom att ge
39891: sina inkomster i samma utsträckning som en en- skattestöd till den efterlevande. 1 det nuvarande
39892:
39893:
39894:
39895:
39896: 3
39897: KK 642/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministems svar
39898:
39899:
39900: skattesystemet finns det heller ingen strukturell nödvändigt att ingripa i beskattningen av efterle-
39901: orättvisa. Regeringen anser det alltså inte vara vandepensionen.
39902:
39903:
39904: Helsingfors den 30 augusti 2000
39905:
39906: Minister Suvi-Anne Siimes
39907:
39908:
39909:
39910:
39911: 4
39912: KK 643/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39913:
39914:
39915:
39916:
39917: KIRJALLINEN KYSYMYS 643/2000 vp
39918:
39919: Koulutusvakuutuksen toteuttaminen
39920:
39921:
39922:
39923:
39924: Eduskunnan puhemiehelle
39925:
39926: Koulutusvakuutuksen ensimmäinen vaihe antoi Tukien käyttö on ollut optlmtst1Sla arv101ta
39927: pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden lähteä paljon vähäisempää. Pitkäaikaistyöttömille tar-
39928: omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturva- jottua koulutustukea tai -rahaa käytti 1.8.1997-
39929: eduin syksyllä 1997. Uudistus oli ensimmäinen 31.7.1998 noin 1 000 työtöntä aikuista. Työttö-
39930: vaihe jätjestelmässä, jonka tarkoitus on antaa pit- män koulutuspäivärahaa on 1.8.1998 alkaen
39931: kään työelämässä olleille mahdollisuus saada ny- maksettu kuukausitasolla noin 1 000 henkilölle.
39932: kyistä parempaa toimeentuloturvaa aikuisopiske- Tukea oli tämän vuoden alkuun mennessä käyttä-
39933: luun. Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena nyt noin 2 000 henkilöä.
39934: oli tarjota ammatillinen peruskoulutus niille pit- Koulutusvakuutuksen kehittämistä selvittänyt
39935: käaikaistyöttömille, joilta se kokonaan puuttuu. työryhmä jätti ehdotuksensa tämän vuoden alus-
39936: Koulutusvakuutuksen ensimmäinen vaihe sa pääministeri Lipposelle. Selvityksen mukaan
39937: suunniteltiin jo alun perin väliaikaiseksi niin, että koulutusvakuutuksen kolmas vaihe - työikäis-
39938: tukea oli tarkoitus maksaa vain sellaiseen koulu- ten aikuiskoulutustuki- olisi tarkoitus toteuttaa
39939: tukseen, joka alkoi viimeistään vuoden 1998 hei- vuoden 2001 elokuun alusta. Jälleen työryhmän
39940: näkuun loppuun mennessä. Ensimmäiseen vai- arviot tuen käyttäjistä ovat optimistiset, jopa
39941: heeseen varattiin peräti 300 miljoonaa markkaa. 20 000 henkilöä vuodessa. Koulutusvakuutuk-
39942: Lopullinen käyttö oli kuitenkin selkeästi vähäi- sen piiriin pääsevien henkilöiden tiukaksi arvioi-
39943: sempää. tuja kriteerejä suunnitellaanjonkin verran helpo-
39944: Koulutusvakuutuksen toisen vaiheen koulu- tettavan. Tämä mahdollistaisi järjestelmän ny-
39945: tuspäivärahaa maksetaan puolestaan sellaiseen kyistä laajemman käytön.
39946: omaehtoiseen koulutukseen, joka on alkanut vuo-
39947: den 1998 elokuun alun jälkeen. Toinen vaihe laa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
39948: jentaa työttömien oikeutta osallistua omaehtoi- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
39949: seen koulutukseen työttömyysturvaeduin, sillä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39950: työhistoriavaatimuksia on kevennetty ensimmäi- vaksi seuraavan kysymyksen:
39951: seen vaiheeseen verrattuna, mutta vain hieman.
39952: Toisen vaiheenkin ehdot ovat tiukat, sillä työttö- Miten hallitus arvioi koulutusvakuutuk-
39953: mältä vaaditaan mm. 10 vuoden työhistoriaa 15 sen käyttöä tulevaisuudessa ja
39954: vuoden ajalta. Työministeriö arvioi alkujaan op-
39955: timistisesti, että vuonna 1998 6 700 henkilöä ja mikä on tilanne koulutusvakuutuksen
39956: vuonna 1999 10 000 henkilöä aloittaisi koulutuk- kolmannen vaiheen toteuttamisessa?
39957: sen.
39958:
39959:
39960:
39961:
39962: Versio 2.0
39963: KK 643/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
39964:
39965:
39966: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000
39967:
39968: Anu Vehviläinen /kesk
39969:
39970:
39971:
39972:
39973: 2
39974: Ministerin vastaus KK 643/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
39975:
39976:
39977:
39978:
39979: Eduskunnan puhemiehelle
39980:
39981: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa sia kehittämisehdotuksia on selvitetty opetusmi-
39982: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- nisteriön johdolla toimivassa seurantaryhmässä.
39983: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteel-
39984: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen la tukimuotoon ei kuitenkaan ehdoteta muutok-
39985: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sia. Keskeisin ongelma ei ole tuen saamisen eh-
39986: 643/2000 vp: tojen kireys vaan se, miten pitkään työelämässä
39987: olevat ilman ammatillista koulutusta olevat hen-
39988: Miten hallitus arvioi koulutusvakuutuk- kilöt ylipäätään hakeutuisivat omaehtoiseen am-
39989: sen käyttöä tulevaisuudessa ja matilliseen koulutukseen. Varsinkin 40 vuotta
39990: täyttäneiden aikuisten keskuudessa kiinnostus
39991: mikä on tilanne koulutusvakuutuksen omaehtoiseen pitkäkestoiseen ammatilliseen
39992: kolmannen vaiheen toteuttamisessa? koulutukseen on perinteisesti ollut vähäistä,
39993: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mikä usein johtaa työttömyyden pitkittymiseen ja
39994: ti seuraavaa: ennenaikaiseen vetäytymiseen työelämästä.
39995: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
39996: Työttömille maksettavan koulutuspäivärahan laan parhaillaan lakiesitystä aikuiskoulutustues-
39997: (ns. koulutusvakuutuksen toinen vaihe) tarkoi- ta, mikä osaltaan toteuttaa ns. koulutusvakuutuk-
39998: tuksena on antaa mahdollisuus omaehtoiseen am- sen kolmannen vaiheen. Esitys pohjautuu asiaa
39999: matilliseen opiskeluun ilman, että toimeentulo- selvittäneen työryhmän esitykseen ja se on tar-
40000: turvan taso opiskelun johdosta heikkenisi. Kou- koitus antaa eduskunnalle vuoden 200 l talousar-
40001: lutuspäivärahan turvin opiskelemaan lähtevien vioesitykseen liittyvien lakiesitysten aikataulus-
40002: henkilöiden määrä alittaa selvästi ennakkoar- sa.
40003: viot Syitä käytön vähäisyyteen ja tuen mahdolli-
40004:
40005:
40006:
40007: Helsingissä l päivänä syyskuuta 2000
40008:
40009: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
40010:
40011:
40012:
40013:
40014: 3
40015: KK 643/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministems svar
40016:
40017:
40018:
40019:
40020: Tili riksdagens talman
40021:
40022: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger saken till att användningen är obetydlig och oli-
40023: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ka möjligheter att utveckla stödet. På basis av de
40024: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu erfarenheter som erhållits hittills föreslås dock
40025: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- inga ändringar i stödformen. Det största proble-
40026: mål SS 643/2000 rd: met är inte att villkoren för stödet är stränga, utan
40027: frågan varför personer utan yrkesutbildning och
40028: Hur bedömer regeringen användningen med en lång arbetslivserfarenhet över huvud ta-
40029: av utbildningsförsäkringen i framtiden get skulle söka sig till frivilliga yrkesinriktade
40030: och studier. Särskilt bland vuxna över 40 år har in-
40031: tresset för frivilliga långvariga yrkesinriktade
40032: i vilket läge befinner sig genomförandet studier traditionellt varit litet, vilket ofta är orsak
40033: av utbildningsförsäkringens tredje fas? tili att arbetslösheten drar ut på tiden och att de
40034: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- arbetslösa drar sig tillbaka från arbetslivet i för-
40035: föra följande: tid.
40036: 1 social- och hälsovårdsministeriet bereds för
40037: Syftet med den utbildningsdagpenning som beta- närvarande ett lagförslag om ett vuxenutbild-
40038: las tili arbetslösa ( den s.k. utbildningsförsäkring- ningsstöd, vilket kommer att innebära att den s.k.
40039: ens andra fas) är att göra det möjligt för arbetslö- utbildningsförsäkringens tredje fas genomförs.
40040: sa att idka frivilliga yrkesinriktade studier utan Propositionen grundar sig på ett förslag som lagts
40041: att nivån på utkomstskyddet sjunker på grund av fram av en arbetsgrupp som utrett frågan och av-
40042: studiema. Antalet personer som börjar studera sikten är att propositionen avges till riksdagen
40043: och lyfta utbildningsdagpenning underskrider enligt tidtabellen för de propositioner som anslu-
40044: klart förhandsberäkningama. En uppföljnings- ter sig tili budgetpropositionen för 2001.
40045: grupp vid undervisningsministeriet har utrett or-
40046:
40047:
40048:
40049: Helsingfors den 1 september 2000
40050:
40051: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
40052:
40053:
40054:
40055:
40056: 4
40057: KK 644/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
40058:
40059:
40060:
40061:
40062: KIRJALLINEN KYSYMYS 644/2000 vp
40063:
40064: U osien työssäkäyntialueiden aiheuttamat
40065: ongelmat syrjäseuduilla
40066:
40067:
40068:
40069:
40070: Eduskunnan puhemiehelle
40071:
40072: Uudet työssäkäyntialueet tulivat voimaan tämän saan vain yksi linja-autovuoro päivässä, ja edes-
40073: vuoden alusta. Jo ennen työssäkäyntialueiden takainen matka maksaa 122 markkaa. Jos kotilai-
40074: laajentamistakin on työttömillä ollut pinta-alal- nen työtön saa määräaikaisen työllistämistyön
40075: taan suurilla ja harvaan asutuilla alueilla ongel- Lieksasta eikä hänellä ole omaa autoa, hän jou-
40076: mia työ- ja koulutusmatkojen kanssa. Nyt uudet tuu karenssiin.
40077: työssäkäyntialueet sisältävät Itä-Suomessa usei- Laajat työssäkäyntialueet hankaloittavat ja es-
40078: ta laajoja kuntia. tävät koulutukseen tai työllistämistyöhön hakeu-
40079: Työssäkäyntialueiden suureunus poisti näiden tumisen. Työvoimapoliittisia ratkaisuja tehtäes-
40080: kuntien alueelta myös mahdollisuuden 30 mar- sä olisi tärkeää ottaa huomioon, etteivät kasvu-
40081: kan suuruiseen majoittumiskorvaukseen. Vaikka keskusseuduilla hyviltä tuntuvat ratkaisut toimi
40082: samalla työssäkäyntialueella saisikin kuluihin harvaan asutuilla alueilla.
40083: tarkoitetun ylläpitokorvauksen, tällainen pieni
40084: summa ei kattaisi edes matkakorvauksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40085: Harvaan asutuilla alueilla julkinen liikenne on jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40086: vähäistä eikä aikatauluja ole tehty tiettyjä töitä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40087: tai koulutusta silmällä pitäen. Syrjäisten aluei- vaksi seuraavan kysymyksen:
40088: den pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömät ovat vuo-
40089: sia jatkuneen niukan toimeentulonsa takia joutu- Onko hallitus tietoinen laajojen työssä-
40090: neet usein luopumaan autostaan. Esimerkkinä käyntialueiden aiheuttamista ongelmis-
40091: voidaan mainita Lieksan kunnan Pielisen toisella ta syrjäseuduilla ja
40092: puolella sijaitseva Kolin kylä, josta on Lieksaan
40093: matkaa noin 100 kilometriä. Koiilta tulee Liek- mitä hallitus aikoo tehdä käytännön on-
40094: gelmien ratkaisemiseksi?
40095:
40096:
40097: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2000
40098:
40099: Anu Vehviläinen /kesk
40100:
40101:
40102:
40103:
40104: Versio 2.0
40105: KK 644/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
40106:
40107:
40108:
40109:
40110: Eduskunnan puhemiehelle
40111:
40112: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa mukaan myöskään ole tarkoitettu muuttaa va-
40113: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kiintunutta periaatetta, jonka mukaan työnhaki-
40114: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jalta edellytetään päivittäisen työssäkäynnin jär-
40115: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen jestämistä samassa laajuudessa kuin hänen koti-
40116: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK paikkakuntansa työssäkäyviltä.
40117: 644/2000 vp: Työttömyysturvan saajan tulee olla työmark-
40118: kinoiden käytettävissä. Julkisen liikenteen puut-
40119: Onko hallitus tietoinen laajojen työssä- tumisen hyväksyminen perusteeksi sille, ettei
40120: käyntialueiden aiheuttamista ongelmis- tarjottua työtä tarvitse ottaa vastaan, olisi sen
40121: ta syrjäseuduilla ja myöntämistä, että esimerkiksi monet syrjäkylillä
40122: asuvat työttömät voisivat jatkuvasti nostaa työt-
40123: mitä hallitus aikoo tehdä käytännön on- tömyysetuuksia ilman, että mitään olisi tehtävis-
40124: gelmien ratkaisemiseksi? sä heidän työllistymisekseen.
40125: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Työvoimakoulutukseen osallistuvalle voi-
40126: ti seuraavaa: daan maksaa majoituskorvausta silloin, kun hän
40127: osallistuu oman työssäkäyntialueensa ulkopuo-
40128: Työministeriö on antanut määräyksen vuonna lellajärjestettävään työvoimakoulutukseen ja hä-
40129: 2000 sovellettavista työssäkäyntialueista työttö- nelle aiheutuu tästä ylimääräisiä majoituskustan-
40130: myysturvalain 10 §:ään vuoden alussa voimaan nuksia. Uudet työssäkäyntialueet ovat pääsään-
40131: tulleen muutoksen nojalla. Sen mukaan työssä- töisesti aikaisempaa laajempia. Siksi niiden hen-
40132: käyntialueena pidetään, jollei erityisistä syistä kilöiden määrä, jotka opiskelevat työssäkäynti-
40133: muuta johdu, henkilön asuinpaikkakuntaa sekä alueensa ulkopuolella järjestettävässä koulutuk-
40134: paikkakuntia, joilla henkilön asuinpaikkakunnal- sessa, on vuoteen 1999 verrattuna laskenut.
40135: ta yleisesti käydään työssä, tai joissa henkilön Myös maksettavien majoituskorvausten määrä
40136: asuinpaikkakunnalta tavanomainen päivittäinen on laskenut, mutta ei kuitenkaan samassa suh-
40137: työssäkäynti on vastaavassa ajassa ja vastaavin teessa. Kaikki vuonna 1999 työssäkäyntialueen-
40138: kustannuksin mahdollista. sa ulkopuolella opiskelleista eivät saaneet majoi-
40139: Paikallisen asiantuntemuksen saamiseksi työ- tuskorvausta, koska osa opiskelijoista ei majoit-
40140: ministeriö on ennen määräyksen vahvistamista tunut opiskelupaikkakunnallaan, vaan asui koto-
40141: kuullut kaikkia työvoimatoimikuntia sekä työ- naanjamatkusti päivittäin kotoaan opiskelupaik-
40142: voima- ja elinkeinokeskuksia. Saadut lausunnot kakunnalle.
40143: on mahdollisuuksien mukaan otettu määräykses- Työssäkäyntialueiden laajeneminen on aikai-
40144: sä huomioon. sempaan verrattuna jonkin verran vähentänyt
40145: Työministeriö on määräystä antaessaan pyrki- mahdollisuuksia osallistua työvoimakoulutuk-
40146: nyt siihen, että työssäkäyntialueet eri puolilla seen. Siksi hallitus tulee vuoden 2001 talousar-
40147: maata olisivat mahdollisimman yhtenäiset, ku- vioon liittyen antamaan esityksen työvoimapo-
40148: ten hallituksen esityksen perusteluissa edellyte- liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muut-
40149: tään. Lainmuutoksella ei hallituksen esityksen tamisesta siten, että majoituskorvaukseen olisi
40150:
40151:
40152: 2
40153: Ministerin vastaus KK 644/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
40154:
40155:
40156: oikeutettu myös henkilö, joka on koulutuksessa työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Esitettävä la-
40157: kotikuntansa ulkopuolella ja jolle aiheutuu tästä kimuutos poistaa kytkennän majoituskorvauksen
40158: syystä ylimääräisiä majoituskustannuksia. Niis- ja työssäkäyntialueen väliltä lukuun ottamatta
40159: sä kunnissa, joissa kunta on poikkeuksellisen laa- edellä mainittuja tilanteita, joissa jokin kunta
40160: juutensa vuoksi jaettu useampaan työssäkäynti- jakautuu useampaan kuin yhteen työssäkäynti-
40161: alueeseen, olisi oikeus majoituskorvaukseen alueeseen.
40162: myös opiskelijalla, jolle aiheutuu ylimääräisiä Työssäkäyntialueet vuodelle 2001 vahviste-
40163: kustannuksia majoittumisesta kotikunnassaan taan työvoimatoimikuntien valmistelun pohjalta.
40164:
40165:
40166: Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2000
40167:
40168: Työministeri Tarja Filatov
40169:
40170:
40171:
40172:
40173: 3
40174: KK 644/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk Ministerns svar
40175:
40176:
40177:
40178:
40179: Tili riksdagens talman
40180:
40181: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger att ändra den vedertagna principen enligt viiken
40182: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- det av arbetssökanden förutsätts ordnande av
40183: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu daglig pendling i samma utsträckning som det
40184: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- förutsätts av de yrkesverksamma på hans hemort.
40185: mål SS 644/2000 rd: Mottagare av utkomstskydd för arbetslösa bör
40186: stå till arbetsmarknadens förfogande. Att accep-
40187: ir regeringen medveten om de problem tera avsaknaden av kollektivtrafik som ett argu-
40188: som de vidsträckta pendlingsregioner- ment för att inte behöva ta emot erbjudet arbete
40189: na förorsakar i avsides belägna trakter vore att medge att t.ex. många arbetslösa som bor
40190: och i avlägsna byar hela tiden kunde lyfta arbetslös-
40191: hetsförmåner utan att man kunde göra något för
40192: vad ämnar regeringen göra för att lösa att sysselsätta dem.
40193: de praktiska problemen? Till en deltagare i arbetskraftsutbildning kan
40194: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- man betala ersättning för inkvartering i de fall då
40195: föra följande: han deltar i arbetskraftsutbildning som arrange-
40196: ras utanför hans pendlingsregion och han åsam-
40197: Arbetsministeriet har givit en föreskrift om de kas extra inkvarteringskostnader härav. De nya
40198: pendlingsregioner som skall tillämpas 2000 med pendlingsregionerna är i regel mera vidsträckta
40199: stöd av den ändring som i början av året trädde i än förut. Därför har antalet personer som stude-
40200: kraft i 10 § lagen om utkomstskydd för arbetslö- rar i utbildning arrangerad utanför deras pend-
40201: sa. Enligt denna betraktas såsom pendlingsregi- lingsregion minskatjämfört med 1999. Också an-
40202: on, om inte något annat följer av särskilda skäl, talet utbetalade ersättningar för inkvartering har
40203: en persons boningsort samt de orter där personer minskat, dock inte i samma proportion. Alla de
40204: från boningsorten allmänt har sina arbetsplatser som 1999 studerade utanför sin pendlingsregion
40205: eller där det med motsvarande tidsåtgång och till fick inte ersättning för inkvartering, eftersom en
40206: motsvarande kostnader är möjligt att ha sin sed- del av studerandena inte var inkvarterade på sin
40207: vanliga dagliga arbetsplats. studieort, utan bodde hemma och reste dagligen
40208: För att få lokal sakkännedom har arbetsminis- hemifrån till studieorten.
40209: teriet redan före fastställandet av föreskriften Utvidgandet av pend1ingsregionerna har jäm-
40210: hört alla arbetskraftskommissioner samt arbets- fört med tidigare i någon mån minskat möjlighe-
40211: krafts- och näringscentralerna. Utlåtandena har i terna att delta i arbetskraftsutbildning. Därför
40212: mån av möjlighet beaktats i föreskriften. kommer regeringen i anslutning till budgeten för
40213: Då arbetsministeriet utfårdat föreskriften har 2001 att avlåta en proposition med förslag till
40214: det strävat efter att pendlingsregionerna i olika ändring av lagen om arbetskraftspolitisk vuxen-
40215: delar av landet skall vara så enhetliga som möj- utbildning så att också en person som är i utbild-
40216: ligt såsom det förutsätts i motiveringen till reger- ning utanför sin hernkommun och som härav
40217: ingens proposition. Enligt regeringens proposi- åsarnkas extra inkvarteringskostnader skall vara
40218: tion har man med lagändringen inte heller avsett berättigad till ersättning för inkvartering. 1 de
40219:
40220:
40221: 4
40222: Ministerns svar KK 644/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
40223:
40224:
40225: kommuner där kommunen på grund av sin excep- sättningen för inkvartering och pendlingsregio-
40226: tionella utsträckning har indelats i flera pend- nen, med undantag av ovan nämnda situationer
40227: lingsregioner skulle också sådana studerande där någon kommun indelas i flera än en pend-
40228: som åsamkas extra kostnader av inkvartering i lingsregion.
40229: sin hemkommun utanför sin pendlingsregion ha Pendlingsregionerna för 2001 fastställs utgå-
40230: rätt till ersättning för inkvartering. Den föreslag- ende från arbetskraftskommissionernas bered-
40231: na lagändringen avlägsnar kopplingen mellan er- ning.
40232:
40233:
40234:
40235: Helsingfors den 23 augusti 2000
40236:
40237: Arbetsminister Tarja Filatov
40238:
40239:
40240:
40241:
40242: 5
40243: KK 645/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl
40244:
40245:
40246:
40247:
40248: KIRJALLINEN KYSYMYS 645/2000 vp
40249:
40250: Rautateiden tasoristeyksien turvallisuus
40251:
40252:
40253:
40254:
40255: Eduskunnan puhemiehelle
40256:
40257: Maassamme on edelleen noin neljätuhatta rauta- Kun risteykset aikoinaan rakennettiin, autolii-
40258: teiden tasoristeystä, joista huomattava määrä kenteen määrä oli nykyistä huomattavasti vähäi-
40259: vartioimattomia. Viime aikoina vakavat, kuole- sempää. Nyt liikennevilkkaus on kasvanut ja sen
40260: maan johtaneet onnettomuudet vartioimatto- myötä myös liikenneturvallisuus heikentynyt.
40261: missa tasoristeyksissä ovat lisääntyneet huoles-
40262: tuttavassa määrin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40263: Samalla kun junien nopeudet kasvavat ja lii- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40264: kenne tehostuu, on tasoristeyksien liikennetur- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40265: vallisuuden parantaminen jäänyt pahasti jälkeen. vaksiseuraavan kysymyksen:
40266: Tietojen mukaan pitkällä aikavälillä ollaan asian
40267: hyväksi tekemässä ratkaisuja. Kuitenkin erityi- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40268: sen vilkkailla rataosuuksilla ollaan tilanteessa, tyä rautateiden tasoristeyksien liikenne-
40269: jossa onnettomuuksien määrä ja niiden tuhoisat turvallisuuden parantamiseksi erityises-
40270: seuraukset antavat vakavan viestin siitä, että ta- ti liikenteellisesti vilkkaiden ja vaaral-
40271: soristeyksien turvallisuuden parantamista tulisi listen tasoristeyksien osalta nopealla ai-
40272: huomattavasti kiirehtiä. kavälillä?
40273:
40274:
40275: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 2000
40276:
40277: Marja-Leena Kemppainen /skl
40278:
40279:
40280:
40281:
40282: Versio 2.0
40283: KK 645/2000 vp- Marja-Leena Kemppainen /skl Ministerin vastaus
40284:
40285:
40286:
40287:
40288: Eduskunnan puhemiehelle
40289:
40290: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tärkeä keino, vaikka sillä ei saavutetakaan täy-
40291: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- dellistä turvallisuutta. Lisäksi on lukuisia muita
40292: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keinoja, joilla voidaan hieman vaikuttaa turvalli-
40293: vastattavaksi kansanedustaja Marja-Leena suuden paranemiseen. Liikennettä voidaan tiejär-
40294: Kemppaisen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysy- jestelyin ohjata turvallisempaan tasoristeykseen,
40295: myksen KK 645/2000 vp: näkemäalueita ja tien geometriaa voidaan paran-
40296: taa jne.
40297: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Tasoristeysten turvallisuuden parantamistoi-
40298: tyä rautateiden tasoristeyksien liikenne- menpiteitä määriteltäessä kriteerinä on pidetty
40299: turvallisuuden parantamiseksi erityises- kansainvälisesti käytettyä riski-indeksiä, joka
40300: ti liikenteellisesti vilkkaiden ja vaaral- painottaa erityisesti liikenteen määrää ja nopeut-
40301: listen tasoristeyksien osalta nopealla ai- ta. Tämän lisäksi etusija on annettu reiteille, joil-
40302: kavälillä? la kuljetetaan vaarallisia aineita. Tasoristeysten
40303: poisto-ohjelma ja kiireellisyysjärjestys määräy-
40304: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tyvät ensisijaisesti edellä mainittujen perustei-
40305: ti seuraavaa: den mukaisesti.
40306: Tasoristeysten määrä valtion rataverkolla on Tasoristeysten turvallisuusjärjestelyihin liit-
40307: 1970-luvun alun tilanteesta saatu pudotetuksi tyy lähes aina kaavoitusta ja oikeudellisia kysy-
40308: puoleen eli suunnilleen tasolle 4 000. Risteyson- myksiä, joista seuraa, että prosessi kestää yleen-
40309: nettomuuksien määrä on samalla pudonnut vuo- sä 2-3 vuotta aloituksesta rakentamiseen. Tä-
40310: sittaiselle tasolle 40--50 ja onnettomuuksissa män vuoksi lyhyellä aikavälillä tasoristeysten
40311: kuolleiden määrä on vaihdellut kymmenen mo- poisto-ohjelmaa ei voida nopeuttaa merkittävästi
40312: lemmin puolin. Yksittäinen onnettomuus on tie- esim. rahoitusta lisäämällä. Ratahallintokeskus
40313: tenkin aina traaginen tapahtuma, vaikka tilastot jatkaa tasoristeysten turvallisuuden parantamis-
40314: osoittavat suotuisaa kehitystä pitemmällä aikavä- toimenpiteitä, ja vuoden 2001 talousarvioesityk-
40315: lillä tarkasteltuna. seen on sisäisin siirroin lisätty rahoitusta noin
40316: Tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen 100 milj. markkaan. Lisäksi liikenne- ja viestin-
40317: käytetään vuosittain valtion varoja 60--100 mil- täministeriö yhdessä Ratahallintokeskuksen
40318: joonaa markkaa. Eniten rahaa vaativat sillat ja kanssa selvittää ja tarkentaa kuluvan vuoden ai-
40319: alikulkujen rakentaminen, mikä on kuitenkin to- kana tasoristeyksien poisto-ohjelman sekä tarvit-
40320: dettu parhaaksi keinoksi onnettomuuksien ehkäi- tavan lähivuosien rahoitustason.
40321: syssä. Varoituslaitteiden rakentaminen on toinen
40322:
40323:
40324: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2000
40325:
40326: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
40327:
40328:
40329: 2
40330: Ministems svar KK 645/2000 vp - Marja-Leena Kemppainen /skl
40331:
40332:
40333:
40334:
40335: Tili riksdagens talman
40336:
40337: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger andra metoder som kan bidra till att förbättra sä-
40338: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- kerheten något. Trafiken kan genom olika slag av
40339: rådet översänt följande av riksdagsledamot vägarrangemang ledas till säkrare plankorsning-
40340: Marja-Leena Kemppainen /fkf undertecknade ar, frisiktsområdena och vägamas geometri kan
40341: skriftliga spörsmål SS 645/2000 rd: förbättras osv.
40342: Vid fastställandet av åtgärder för att förbättra
40343: Vilka åtgärder ämnar regeringen inom säkerheten vid plankorsningarna är kriteriet ett
40344: en snar tidtabell vidta för att förbättra intemationellt använt riskindex som särskilt be-
40345: trafiksäkerheten vid plankorsningar på tonar trafikens mängd och snabbhet. Dessutom
40346: järnvägarna, i synnerhet när det gäller prioriteras bandelar där farliga ämnen transporte-
40347: plankorsningar som ur trafiksynpunkt är ras. Programmet med att avskaffa plankorsning-
40348: livliga och farliga? ar och angelägenhetsordningen bestäms i första
40349: hand på ovan nämnda grunder.
40350: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Säkerhetsarrangemangen när det gäller plan-
40351: föra följande: korsningar är nästan alltid förknippade med plan-
40352: Sedan 1970-talets början har antalet plankors- läggning och juridiska frågor, vilket medför att
40353: ningar inom statens bannät kunnat sänkas till processen i allmänhet tar 2-3 år från det att den
40354: hälften, dvs. till en nivå om ca 4 000. Samtidigt påbörjas till dess att byggandet inleds. Till följd
40355: har mängden olyckor i korsningar sjunkit till en av detta kan programmet med att avskaffa plan-
40356: årlig nivå om 40-50, och antalet förolyckade korsningarna inte på kort sikt påskyndas i någon
40357: har legat strax under eller ovanför tio. Varje en- betydande mån t.ex. genom en utökning av finan-
40358: skild olycka är givetvis alltid en tragisk händel- stenngen. Banförvaltningscentralen kommer
40359: se, även om statistiken visar att utvecklingen på även i fortsättningen att vidta åtgärder för att för-
40360: lån~ sikt betraktad är gynnsam.
40361: bättra säkerheten vid plankorsningarna, och i
40362: Arligen används 60-100 milj. mk av statens budgetpropositionen för 2001 har finansieringen
40363: medel för att förbättra säkerheten vid plankors- ökats med ca 100 milj. mk genom interna överfö-
40364: ningama. Mest pengar går åt till att bygga broar ringar. Innevarande år kommer kommunikations-
40365: och gångtunnlar, men detta har dock visat sig ministeriet tillsammans med Banförvaltnings-
40366: vara det bästa sättet att förebygga olyckor. En an- centralen att utreda och precisera programmet
40367: nan viktig metod är att bygga vamingsanordning- med att avskaffa plankorsningar samt den finan-
40368: ar, även om man därmed dock inte uppnår någon sieringsnivå som behövs med tanke på de när-
40369: fullständig säkerhet. Vidare finns det ett flertal maste åren.
40370:
40371:
40372:
40373: Helsingfors den 1 september 2000
40374:
40375: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
40376:
40377:
40378: 3
40379: KK 646/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk ym.
40380:
40381:
40382:
40383:
40384: KIRJALLINEN KYSYMYS 646/2000 vp
40385:
40386: Helsingin yliopiston kanslerin läsnäolo-oikeus
40387: ja puhevalta valtioneuvostossa
40388:
40389:
40390:
40391:
40392: Eduskunnan puhemiehelle
40393:
40394: Suomen perustuslain 123 §:n mukaan yliopis- merkiksi rehtorien neuvoston edustuksen kautta.
40395: toilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tar- Jos yliopistoille ylipäänsä katsotaan kuuluvan
40396: kemmin säädetään. edustus valtioneuvostossa, tällainen erioikeus ei
40397: Yliopistolain 20 §:n erityissäännöksen mu- voi olla ikivanhaan käytäntöön perustuen vain
40398: kaan Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus yhdellä yliopistolla.
40399: olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvos-
40400: tossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40401: asioita. jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
40402: Kanslerin puhevallan on yliopistolaissa kat- vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
40403: sottu kuuluvan Helsingin yliopiston itsehallin- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
40404: toon vanhaan, historialliseen käytäntöön perus-
40405: tuen. Muiden yliopistojen osalta vastaavanlaista Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40406: puhevaltaa ei ole yliopistolaissa säädetty. tyä, jotta yliopistoille turvataan yhden-
40407: Itsehallinnollisten yliopistojen kannalta on vertainen kohtelu valtioneuvostossa
40408: tärkeää, että kaikki yliopistot ovat yhdenvertai- käytettävän läsnäolo-oikeuden ja puhe-
40409: sia - myös valtioneuvostoon päin. Se voidaan vallan osalta ja
40410: toteuttaa kahdella eri tavalla: edustusta ei ole
40411: millään yliopistolla tai edustus on yhteinen, esi- aikooko hallitus ryhtyä tarvittaviin lain-
40412: säädäntömuutoksiin?
40413:
40414:
40415: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2000
40416:
40417: Seppo Kääriäinen /kesk Eero Lämsä /kesk
40418: Matti Väistö /kesk Petri Neittaanmäki /kesk
40419: Hannu Takkula /kesk
40420:
40421:
40422:
40423:
40424: Versio 2.0
40425: KK 646/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk ym. Ministerin vastaus
40426:
40427:
40428:
40429:
40430: Eduskunnan puhemiehelle
40431:
40432: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan
40433: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kuin lailla tarkemmin säädetään.
40434: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Aikana, jolloin Helsingin yliopisto on ollut
40435: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Kääriäisen maamme ainoa yliopisto ja näin ollen edustanut
40436: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koko maamme korkeinta opetusta ja tutkimusta,
40437: KK 646/2000 vp: on ollut perusteita kanslerin läsnäolo-oikeudelle
40438: valtioneuvoston istunnoissa. Nykyisin maassam-
40439: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- me on 20 keskenään tasa-arvoista yliopistoa, joil-
40440: tyä, jotta yliopistoille turvataan yhden- la on varsin laaja oikeus määrätä itse sisäisistä
40441: vertainen kohtelu valtioneuvostossa asioistaan.
40442: käytettävän läsnäolo-oikeuden ja puhe- Helsingin yliopiston lisäksi vain Helsingin
40443: vallan osalta ja kauppakorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa,
40444: Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa on kans-
40445: aikooko hallitus ryhtyä tarvittaviin lain- leri. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti.
40446: säädäntömuutoksiin? Yliopistojen professorien nimitystoimivallan
40447: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen siirryttyä 1.8.1998 tasavallan presidentiltä yli-
40448: seuraavaa: opistojen oman toimivallan piiriin, yliopistoja
40449: koskevat asiat, jotka tulevat valtioneuvoston kä-
40450: Yliopistolain (645/1997) 20 §:n mukaan Helsin- siteltäviksi ovat nykyisin lähes poikkeuksetta
40451: gin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja kaikkia yliopistoja koskevia lainsäädäntöasioita.
40452: käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäes- Yliopistojen asema valmisteltaessa niitä koske-
40453: sä Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Sään- via säädöksiä on turvattu yliopistolain 1 päivänä
40454: nös on periytynyt lakiin aikaisemmista yksin- maaliskuuta 2000 voimaan tulleessa muutokses-
40455: omaan Helsingin yliopistoa koskevista säädök- sa (125111999), jossa säädetään, että yliopistoil-
40456: sistä jo Suomen itsenäisyyttä edeltävältä ajalta. le on varattava yksinomaan niitä koskevia lakeja
40457: Helsingin yliopiston itsehallinto-oikeus pysytet- ja asetuksia valmisteltaessa tilaisuus antaa lau-
40458: tiin vuoden 1919 hallitusmuodon 77 §:n 1 mo- suntonsa.
40459: mentissa. Säännös oli voimassa vielä uutta yli- Helsingin yliopistoa yksinomaan koskevia
40460: opistolakia valmisteltaessa ja sen voimaan tulles- säännöksiä on lähinnä yliopistolain ja yliopisto-
40461: sa. Vaikka säännös ei edellyttänytkään kanslerin asetuksen erityissäännöksissä Helsingin yliopis-
40462: läsnäoloa valtioneuvoston istunnossa käsiteltäes- tosta. Muiden yliopistojen osalta ainoastaan Abo
40463: sä Helsingin yliopistoa koskevia asioita, ei tässä Akademista on annettu vastaavantasoisia erityis-
40464: vaiheessa puututtu läsnäolo-oikeutta koskevaan säännöksiä. Asioiden harvalukuisuuden vuoksi
40465: säännökseen, vaan se otettiin myös uuteen yli- Helsingin yliopiston kanslerin osallistuminen
40466: opistolakiin. Vuoden 2000 maaliskuun alusta valtioneuvoston istuntoon ei ole ollut ongelmal-
40467: voimaan tulleessa Suomen perustuslaissa ei enää lista. Yhden yliopiston asettamista tässä suhtees-
40468: ole yksinomaan Helsingin yliopistoa koskevia sa erityisasemaan ei kuitenkaan voida pitää muun
40469: säännöksiä, vaan sen 123 §:n 1 momentin mu- korkeakoululaitoksen kannalta oikeudenmukai-
40470:
40471:
40472: 2
40473: Ministerin vastaus KK 646/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk ym.
40474:
40475:
40476:
40477: sena. Ottaen kuitenkin huomioon asian vähäinen listen muiden yliopistolainsäädännön tarkistus-
40478: merkitys ei ole tarkoituksenmukaista tarkistaa ten yhteydessä, jolloin kaikilla yliopistoilla on
40479: yliopistolain säännöksiä vain tämän yksityiskoh- mahdollisuus esittää näkemyksensä kysymykses-
40480: dan osalta. Asia tullaan ottamaan esille mahdol- sä olevan säännöksen tarpeellisuudesta.
40481:
40482:
40483: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
40484:
40485: Opetusministeri Maija Rask
40486:
40487:
40488:
40489:
40490: 3
40491: KK 646/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk ym. Ministems svar
40492:
40493:
40494:
40495:
40496: Tili riksdagens talman
40497:
40498: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Under en tid då Helsingfors universitet var
40499: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vårt lands enda universitet och sålunda företräd-
40500: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- de den högsta undervisningen och forskningen i
40501: po Kääriäinen /cent m.fl. undertecknade skriftli- landet, fanns det grund för kanslems rätt att när-
40502: ga spörsmål SS 646/2000 rd: vara vid statsrådets sammanträden. För närvaran-
40503: de finns det 20 sinsemellanjämbördiga universi-
40504: Vilka åtgärder avser regeringen vidta, tet i Finland. De har en mycket omfattande rätt att
40505: för att universiteten skall behandlas lika besluta om sina inre angelägenheter.
40506: i fråga om rätten att närvara och yttra Kansler finns förutom vid Helsingfors univer-
40507: sig i statsrådet och sitet endast vid Helsin~fors handelshögsk?la,
40508: Tammerfors universitet, Abo universitet och Abo
40509: avser regeringen vidta behövliga lag- Akademi. Kansler utnämns av republikens presi-
40510: stiftningsändringar? dent.
40511: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Efter det att rätten att utnärnna universitetspro-
40512: föra följande: fessorer 1. 8.1998 överfördes från republikens
40513: president till universiteten, är de statsrådsären-
40514: Enligt 20 § i universitetslagen ( 645/ 1997) har den som gäller universiteten för närvarande näs-
40515: kanslem vid Helsingfors universitet rätt att när- tan utan undantag lagstiftningsärenden som be-
40516: vara och yttra sig i statsrådet när ärenden som rör alla universitet. Vid beredningen av författ-
40517: gäller Helsingfors universitet behandlas. Be- ningama om universiteten har deras ställning
40518: stämmelsen har tagits in i lagen från de tidigare tryggats genom en ändring av universitetslagen
40519: bestämmelser som enbart gällde Helsingfors uni- som trädde i kraft den 1 mars 2000 (1251/1999),
40520: versitet från tiden före Finlands självständighet. där det bestäms att universiteten vid beredningen
40521: Helsingfors universitets rätt till självstyrelse av lagar och förordningar som gäller dem skall
40522: hö lls kvar i 77 § 1 mom. i re gerings formen 1919. ges tillfålle att avge utlåtande om saken.
40523: Bestämmelsen gällde fortfarande när den nya Bestämmelser som enbart gäller Helsingfors
40524: universitetslagen bereddes och när den trädde i universitet finns närmast i specialbestämmelser
40525: kraft. Ä ven om bestämmelsen inte förutsatte om Helsingfors universitet i universitetslagen
40526: kanslems närvaro vid statsrådets sammanträden och universitetsförordningen. 1 fråga om de övri-
40527: när ärenden som gäller Helsingfors universitets ga universiteten finns motsvarande specialbe-
40528: behandlas, ingrep man i detta skede inte i bestäm- stämmelser endast om Åbo Akademi. Eftersom
40529: melsen om närvarorätten, utan den togs in också i antalet ärenden är så få har det inte medfört någ-
40530: den nya universitetslagen. 1 Finlands grundlag, ra problem att kanslem för Helsingfors universi-
40531: som trädde i kraft vid ingången av mars 2000, in- tet deltar i statsrådets sammanträden. Att på det-
40532: går inte längre bestämmelser som enbart gäller ta sätt särbehandla ett universitet kan dock inte
40533: Helsingfors universitet, utan enligt dess 123 § anses rättvist med tanke på högskoleväsendet i
40534: 1 mom. har universiteten självstyrelse enligt vad övrigt. Med hänsyn till frågans ringa betydelse är
40535: som närmare bestäms genom lag. det dock inte ändamålsenligt att revidera bestäm-
40536:
40537:
40538: 4
40539: Ministems svar KK 646/2000 vp - Seppo Kääriäinen /kesk ym.
40540:
40541:
40542: melsema i universitetslagen bara på grund av versitetslagstiftningen, varvid alla universitet har
40543: denna detalj. Frågan kommer att tas upp i sam- möjlighet att framföra sin åsikt om nödvändighe-
40544: band med eventuella andra revideringar av uni- ten av bestämmelsen i fråga.
40545:
40546:
40547:
40548: Helsingfors den 6 september 2000
40549:
40550: Undervisningsminister Maija Rask
40551:
40552:
40553:
40554:
40555: 5
40556: KK 647/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
40557:
40558:
40559:
40560:
40561: KIRJALLINEN KYSYMYS 647/2000 vp
40562:
40563: Junaturvallisuuden parantaminen
40564:
40565:
40566:
40567:
40568: Eduskunnan puhemiehelle
40569:
40570: Viime vuosien aikana olemme saaneet yhä junaturvallisuussääntöön ja ilmoitus tehty, olisi
40571: useammin todeta rautateillä tapahtuneen läheltä todennäköisesti Jokelan onnettomuuskin vältet-
40572: piti -tilanteita, joissa ilmeisestä onnettomuudes- ty.
40573: ta on selvitty lähinnä hyvällä onnella. Jokelan ja Junaonnettomuuksien sattuessa tutkijalauta-
40574: Jyväskylän onnettomuudet havahduttivat koko kunnan kokoonpanossa tulisi huomioida junatur-
40575: kansaa lukuisine kuolonuhreineen ja loukkaantu- vallisuussäännön parissa työskentelevien sekä
40576: neineen. Aiemmin suhteellisen turvalliseksi kul- veturimiesten edustus.
40577: kuvälineeksi koettu juna joutuikin uudenlaiseen Junaturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu
40578: valoon. Ratahallintokeskuksen toimenkuvaan. Edellä
40579: Junien nopeudet ovat kasvaneet, uusia Pendo- mainitussa tutkimuksessa kävi ilmi veturinkul-
40580: lino-junia on otettu käyttöön ja aikataulut ovat jettajien huolestuneisuus junaturvallisuuden ja
40581: tiukentuneet, mutta rataverkon kunto ja junatur- junaturvallisuussäännön puutteista. Jokelan on-
40582: vallisuussääntö ovat laahanneet perässä. Vuonna nettomuuden yhteydessä tehdyssä tutkintaselos-
40583: 1998 Jyväskylän onnettomuuden seurauksena tuksessa todettiin sen tekemisen tarkoituksena
40584: tehtiin kyselytutkimus veturinkuljettajille, jossa olleen turvallisuuden parantaminen ja uusien on-
40585: jopa 56 prosenttia kuljettajista vastasi ajaneensa nettomuuksien ennalta ehkäiseminen. Kovin pal-
40586: sn 35 -vaihteeseen liian kovaa. Jokelan tapauk- jon ei liene tehty, sillä vain kaksi vuotta kului
40587: sessa saapumisnopeus sn 35 -vaihteeseen oli seuraavaan, vielä tuhoisampaan Jyväskylän on-
40588: 133 km/h ja Jyväskylän tapauksessa 143 km/h. nettomuuteen. Ratahallintokeskuksen tulisi pi-
40589: Junan saapumisnopeuden alentaminen 80 kimmiten ryhtyä korjaamaan junaturvallisuus-
40590: kilometriin tunnissa sellaisilla liikennepaikoilla, sääntöä ajanmukaiseksi ja ottaa siinä työssä huo-
40591: joissa sen on pysähdyttävä, ehkäisisi kyseisenlai- mioon suorittavien työntekijöiden, kuten juna-
40592: set onnettomuudet. 80 kilometrin tuntivauhdissa suorittajien, veturinkuljettajien ja konduktöörien
40593: juna vielä pysyy kiskoilla, vaikka veturinkuljet- kokemukset ja mielipiteet. Budjettiin tulisi osoit-
40594: taja erehtyisikin sn 35 -vaihteessa, kuten Jyväs- taa Ratahallintokeskukselle määräraha, jonka
40595: kylän tapauksessa kävi. turvin sn 80 -vaihteita voitaisiin vaihtaa vanho-
40596: Junaturvallisuussääntöön ei myöskään ole kir- jen sn 35 -vaihteiden tilalle turvallisuuden paran-
40597: jattu määräystä, jossa junasuorittajan tulisi il- tamiseksi. Lisäksi Ratahallintokeskuksen tulisi
40598: moittaa veturinkuljettajalle normaalista aikatau- selvittää mahdollisuudet kulunvalvontalaittei-
40599: lusta poikkeavista tilanteista, joissa juna joutuu den lisäämiseksi sekä opastinjärjestelmän sel-
40600: käyttämään sn 35 -vaihteita kulkutienään. Mikä- keyttämiseksi.
40601: li tämä ilmoitusvelvollisuus olisi ollut kirjattuna
40602:
40603:
40604:
40605:
40606: Versio 2.0
40607: KK 647/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
40608:
40609:
40610: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40611: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti tyä junaturvallisuussäännön ajanmu-
40612: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kaistamiseksi ja junaturvallisuuden pa-
40613: vaksi seuraavan kysymyksen: rantamiseksi, jotta Jokelan ja Jyväsky-
40614: län kaltaisilta onnettomuuksilta tulevai-
40615: suudessa vältyttäisiin?
40616:
40617:
40618: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2000
40619:
40620: Markku Laukkanen /kesk
40621:
40622:
40623:
40624:
40625: 2
40626: Ministerin vastaus KK 647/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
40627:
40628:
40629:
40630:
40631: Eduskunnan puhemiehelle
40632:
40633: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kilometriin tunnissa aina ilman kulunvalvontaa
40634: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ajettaessa.
40635: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Ratahallintokeskus on selvittänyt myös kysy-
40636: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen myksessä mainittujen junaturvallisuussäännön
40637: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK määräyksien tarkistustarvetta. Junansuorittajan
40638: 647/2000 vp: ilmoitusmenettelyä ei ole koettu turvalliseksi,
40639: koska se lisää paljon radioliikennettä ja on kui-
40640: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- tenkin inhimillisen muistamisen varassa. Parem-
40641: tyä junaturvallisuussäännön ajanmu- pana ratkaisuna pidetään ennakkoilmoitusjärjes-
40642: kaistamiseksi ja junaturvallisuuden pa- telmän eli ns. viikkovaroitusjärjestelmän kehittä-
40643: rantamiseksi, jotta Jokelan ja Jyväsky- mistä. Junaturvallisuussäännön kehittäminen
40644: län kaltaisilta onnettomuuksilta tulevai- myös muista syistä on koko ajan käynnissä.
40645: suudessa vältyttäisiin? Opastinjärjestelmän muuttamistarpeesta ei ole
40646: yksiselitteistä käsitystä. Asiassa tulee edetä pe-
40647: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rustellusti, koska muutos itsessään sisältää tur-
40648: ti seuraavaa: vallisuusriskejä ja maksaa paljon. Kysymykses-
40649: Junaturvallisuuden parantamisessa ehkä merkit- sä ehdotettu sn 35 -vaihteiden muuttaminen sn 80
40650: tävin keino on automaattisen kulunvalvonnan ra- -vaihteiksi on myös asia, jota pitää tarkkaan har-
40651: kentaminen. Vilkkaimmin liikennöidylle rataver- kita, sillä nopeammin ajettavat vaihteet maksa-
40652: kolle tällainen valvontajärjestelmä valmistuu vat hankittaessa paljon enemmän ja ovat vaikeas-
40653: vuoden 2001 loppuun mennessä. Kulunvalvon- ti kunnossapidettäviä sekä häiriöherkkiä.
40654: nan ratalaitteiden laajentaminen toteutetaan pää- Onnettomuuksien tutkiota on erotettu oikeus-
40655: osin radio-ohjausjärjestelmänä. Tähän on varattu ministeriön alaiseksi tehtäväksi siitä syystä, että
40656: määrärahaa ensi vuoden talousarvioesityksessä. mukana varsinaisessa tutkinnassa ei olisi asian-
40657: Kulunvalvonta valmistuu vuonna 2005, jolloin osaisia tai niihinjossain riippuvuussuhteessa ole-
40658: kaikki henkilöliikenteen rataosat ·ovat kulunval- via tahoja. Onnettomuustutkintakeskus päättää
40659: vonnan piirissä. siitä, ketä se haluaa kuulla riittävän asiantunte-
40660: Ratahallintokeskus on 4.6.2000 voimaan tul- muksen saamiseksi. Suuronnettomuuksiin asetet-
40661: leella määräyksellään rajoittanut junien nopeu- tavasta tutkijalautakunnasta päättää valtioneu-
40662: den 120 kilometriin tunnissa niillä rataosilla, vosto.
40663: joille ei vielä ole rakennettu kulunvalvontaaja 80 Edellä mainittujen tehtäväkokonaisuuksien
40664: kilometriin tunnissa niillä rataosilla, joihin ku- osalta voidaan todeta, että junaturvallisuuden ke-
40665: lunvalvonta on rakennettu, mutta se on syystä tai hittämisen päävastuu on Ratahallintokeskuksel-
40666: toisesta pois käytöstä. Jatkossa kulunvalvonnan la. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii myös
40667: rakentamisen edistyessä nopeus rajoitetaan 80 omalta osaltaan vaikuttamaan junaturvallisuu-
40668:
40669:
40670:
40671:
40672: 3
40673: KK 647/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerin vastaus
40674:
40675:
40676: den paranemiseen lähinnä tavoitemäärittelyn ja
40677: tarvittavien edellytysten, kuten esim. rahoituk-
40678: sen turvaamisen kautta.
40679:
40680:
40681: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2000
40682:
40683: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
40684:
40685:
40686:
40687:
40688: 4
40689: Ministems svar KK 647/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
40690:
40691:
40692:
40693:
40694: Tili riksdagens talman
40695:
40696: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Banförvaltningscentralen har också utrett be-
40697: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- hovet av att se över de bestämmelser i tågsäker-
40698: rådet översänt följande av riksdagsledamot hetsstadgan som nämns i spörsmålet. Tågklarera-
40699: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- rens anmälningsförfarande har inte ansetts vara
40700: ga spörsmål SS 647/2000 rd: säkert, eftersom det innebär ökad radiotrafik och
40701: då förfarandet ändå är beroende av människans
40702: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta minne. En bättre lösning anses vara att utveckla
40703: för att göra tågsäkerhetsstadgan tidsen- ett system med förhandsanmälan, dvs. ett s.k.
40704: lig och förbättra tågsäkerheten så att veckovamingssystem. Utvecklandet av tågsäker-
40705: olyckor liknande dem i Jokela och hetsstadgan är även av andra skäl en process som
40706: Jyväskylä kan undvikas i framtiden? pågår hela tiden.
40707: Det finns inte någon entydig uppfattning om
40708: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- behovet av att ändra signalsystemet. Det är skäl
40709: föra följande: att ha goda grunder för att avancera i ärendet ef-
40710: Den kanske viktigaste ruetoden när det gäller att tersom en ändring i sig innebär säkerhetsri~ker
40711: förbättra tågsäkerheten är att anlägga automatisk och kostar mycket. Man måste också noggrant
40712: tågkontroll. På den del av bannätet som är livli- överväga en ändring av 35-höghastighetsväxlar-
40713: gast trafikerad kommer ett sådant kontrollsystem na till 80-höghastighetsväxlar, vilket föreslås i
40714: att vara klart före utgången av 2001. Utvidgandet spörsmålet, då växlar som körs snabbare blir dy-
40715: av bananläggningar som omfattas av tågkontroll rare vid anskaffningen och är svåra att underhål-
40716: kommer i huvudsak att genomföras med hjälp av la samt känsliga för stömingar.
40717: ett radiostyrt system. Ett anslag för detta har re- Undersökningen av olyckor har avdelats till
40718: serverats i budgetpropositionen för nästa år. Tåg- justitieministeriets uppgift av det skälet att sak-
40719: kontrollen kommer att vara fårdig 2005, och då ägare eller parter som i något avseende står i be-
40720: kommer alla banavsnitt inom persontrafiken att roendeställning till dem inte skall delta i den
40721: omfattas av tågkontroll. egentliga utredningen. Centralen för undersök-
40722: Banförvaltningscentralen har genom en be- ning av olyckor beslutar om vem den vill höra i
40723: stämmelse som trätt i kraft den 4 juni 2000 be- syfte att få tillräcklig sakkunskap. Statsrådet fat-
40724: gränsat tågens hastighet till 120 krn/h på de ban- tar beslut om den nämnd som skall tillsättas för
40725: delar som fortfarande saknar tågkontroll och till undersökning av storolyckor.
40726: 80 km/h på de bandelar där tågkontroll har När det gäller de ovan nämnda uppgiftshelhe-
40727: byggts men där den av en eller annan orsak har tema kan man konstatera att det huvudsakliga an-
40728: tagits ur bruk. 1 fortsättningen när byggandet av svaret för att utveckla tågsäkerheten innehas av
40729: tågkontrollanordningar framskrider kommer has- Banförvaltningscentralen. Kommunikationsmi-
40730: tigheten att begränsas till 80 km/h alltid vid kör- nisteriet strävar också för egen del efter att för-
40731: ning utan tågkontroll. bättra tågsäkerheten, främst genom måldefini-
40732:
40733:
40734:
40735:
40736: 5
40737: KK 647/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministems svar
40738:
40739:
40740: tion och nödvändiga förutsättningar, t.ex. tryg-
40741: gande av finansieringen.
40742:
40743:
40744: Helsingfors den l september 2000
40745:
40746: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
40747:
40748:
40749:
40750:
40751: 6
40752: KK 648/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
40753:
40754:
40755:
40756:
40757: KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2000 vp
40758:
40759: Tilaviiniyrittäjien toimintaedellytysten kohen-
40760: taminen
40761:
40762:
40763:
40764:
40765: Eduskunnan puhemiehelle
40766:
40767: Ensimmäiset tilaviiniyrittäjät aloittivat tmmm- Uutena rajoituksena tilaviiniyrittäjille on tul-
40768: tansa nelisen vuotta sitten. Vuoden 1999 lopussa lut maistiaisten rajoittaminen viinitiloilla. Aiem-
40769: tilaviinilupa oli 4 7 yrityksellä, joista vähittäis- min sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
40770: myyntilupa oli 41 yrittäjällä. Tilaviiniyritystoi- keskus on jättänyt viinitilojen omaan harkintaan,
40771: minnasta on tullut osa maaseutumatkailua ja se periikö se maksun maistiaisista vai ei. Nyt Tuo-
40772: tulee olemaan jatkossakin varteenottava vaihto- tevalvontakeskuksen uuden tulkinnan mukaan il-
40773: ehto maaseudun elinkeinoelämän turvaamisessa. maisten maistiaisten tarjoaminen on poikkeus-
40774: Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin vaikeuttaa tila- menettely, jossa on lähinnä kyse vieraanvarai-
40775: viiniyrittäjien yritystoimintaa monelta osin. suudesta. Vieraanvaraisuudesta ei saa tehdä tila-
40776: Jo aiemmin lainsäädännöllä on kielletty yrittä- viiniyrittäjän käytännössä pääsääntöä, vaan
40777: jää myymästä tilapuodistaan valmistamiaan li- maistiaisia voi taijota vain satunnaisesti ja yllä-
40778: kööreitä pulloittain, koska vähittäismyyntioi- tyksellisesti. Lisäksi Tuotevalvontakeskus to-
40779: keus on rajattu 13 tilavuusprosenttiin etyyli- teaa, että mikäli ilmaisen tarjoilun järjestäminen
40780: alkoholia sisältäviin alkoholijuomiin. Sosiaali- ja kantautuu "suusta suuhun" -tietona kävijöiltä toi-
40781: terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen sille, voidaan tilaviiniyrittäjän katsoa syyllisty-
40782: 12.8.1997 asettama tilaviiniyritysten ongelmia neen kuluttajien kannalta sopimattomaan menet-
40783: selvitellyt työryhmä oli asettanut yhdeksi tavoit- telyyn ja alkoholilain vastaiseen toimintaan.
40784: teeksi viinitilojen vähittäismyynnin laajentami- Yrittäjän on mahdotonta tulkita, milloin mais-
40785: sen käymistuotteista enintään 22 tilavuusprosent- tiaisten tarjoaminen voidaan katsoa vieraanvarai-
40786: tia etyylialkoholia sisältäviin alkoholijuomiin. suudeksi. Tällä menettelyllä viinitilan asiakkaat
40787: Näin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut. asetetaan eriarvoiseen asemaan. Maistiaisten an-
40788: Myös toimitusmyynti yksityisasiakkaille on tamisessa on kyse hyvin vähäisestä määrästä vii-
40789: laissa kiellettyä. Samainen työryhmä toteaa ra- niä, jossa asiakkaalla on vain mahdollisuus tode-
40790: portissaan, että toimitusmyyntimahdollisuus yk- ta viinin laatu. Mikäli yrittäjä joutuu tekemään
40791: sityisasiakkaille ei yleisesti ole kovin merkittä- maistiaisista vastikkeellisen, hän joutuu myy-
40792: vää, koska pakkaus- ja rahtikulut nostavat ennes- mään asiakkaalle viiniä ravintola-annoksen ver-
40793: täänkin näiden tuotteiden hintaa vähentäen ky- ran, jotta asiakas saa rahalleen vastinetta. Viiniti-
40794: syntää. Tästä ei tietenkään voi olla vielä koke- lojen asiakkaat tulevat yleensä omilla autoillaan,
40795: muksia, koska toimitusmyynti ei ole sallittua. joten maistiaiset jäävät näin ollen kokonaan teke-
40796: Pienelle tilaviiniyrittäjälle t01m1tusmyynnin mättä ja ehkä viinit ostamatta. Käytäntö muualla
40797: mahdollistaminen olisi kuitenkin merkittävä li- Euroopassa on päinvastainen, siellä maistiaisten
40798: säys kokonaismyyntiin. tarjoaminen kuuluu asiaan. Mikäli sosiaali- ja
40799: terveydenhuolto aikoo yhtenäistää lainsäädän-
40800:
40801: Versio 2.0
40802: KK 648/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk
40803:
40804:
40805: töämme ja käytäntöämme Euroopan unionin Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta maaseu-
40806: kanssa, kuten se on ilmoittanut, on tämä viimei- tumatkailuun kiinteänä osana kuuluvil-
40807: sin tilaviiniyrittäjiä kohdannut rajoite vähintään- le tilaviiniyrittäjille luotaisiin todelliset
40808: kin erikoinen. toimintaedellytykset ja
40809:
40810: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär- milloin hallitus aikoo laajentaa viiniti-
40811: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti lojen vähittäismyynnin käsittämään
40812: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- myös liköörit tai muut miedot enintään
40813: vaksi seuraavan kysymyksen: 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia si-
40814: sältävät alkoholijuomat?
40815:
40816:
40817: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2000
40818:
40819: Markku Laukkanen /kesk
40820:
40821:
40822:
40823:
40824: 2
40825: Ministerin vastaus KK 648/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
40826:
40827:
40828:
40829:
40830: Eduskunnan puhemiehelle
40831:
40832: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tussa pakettikokouksessa komission edustajat ot-
40833: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tivat esille myös tämän asian. Keskustelun jäl-
40834: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keen Suomen viranomaiset lähettivät komissiol-
40835: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen le vielä kirjallisesti lisää selvityksiä. Asia on
40836: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK edelleen komission tutkittavana. Ennen asiaan
40837: 648/2000 vp: liittyvien yhteisöoikeudellisten seikkojen selvit-
40838: tämistä erioikeuksien laajentamisesta ei mieles-
40839: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta maaseu- täni voida tehdä päätöksiä.
40840: tumatkailuun kiinteänä osana kuuluvil- Kysymyksessä mainittujen maistiaisten osalta
40841: le tilaviiniyrittäjille luotaisiin todelliset totean, että sosiaali- ja terveydenhuollon tuote-
40842: toimintaedellytykset ja valvontakeskus on tänä vuonna toimittanut viini-
40843: tiloille näiden pyynnöstä tarkennetun version
40844: milloin hallitus aikoo laajentaa viiniti- voimassa olevista, asiaa koskevista määräyksistä
40845: lojen vähittäismyynnin käsittämään ja niiden tulkinnoista. Alkoholilain nojalla on
40846: myös liköörit tai muut miedot enintään kiellettyä ottaa erilaisista maistiaisista maksua
40847: alle 22 tilavuusprosenttia etyylialkoho- muutoin kuin anniskelun yhteydessä. Tuoteval-
40848: lia sisältävät alkoholijuomat? vontakeskuksen kirjeessä on lähinnä tarkennettu
40849: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maistiaisten tarjoamista ilmaiseksi vieraanvarai-
40850: ti seuraavaa: suutena. Tällöin on muun muassa todettu se, että
40851: ilmaisen tarjoilun käyttäminen houkuttimena al-
40852: Viittaan aluksi peruspalveluministeri Eva Biau- koholiostojen tekemiseen on alkoholin mainon-
40853: detin vastaukseen (Dnro 12/0 1/2000) tilaviini- tasääntöjen mukaan hyvän tavan vastainen mark-
40854: yrittäjien toimintaedellytyksiä koskevaan kirjal- kinointikeino.
40855: liseen kysymykseenne KK 42/2000 vp. Näiltä Kysyjä päättelee, että yleensä omilla autoil-
40856: osin asiasta ei ole uutta kerrottavaa. laan viinitiloille tulevien asiakkaiden maistiaiset
40857: Haluaisin vielä painottaa, että alkoholilainsää- jäävät kokonaan tekemättä (ja ehkä viinit osta-
40858: däntömme tilaviiniyrittäjille suomaan erityisase- matta), jos maistiaisista pitää joissain tapauksis-
40859: maan liittyvät kysymykset eivät koske pelkäs- sa maksaa. Todettakoon, että autoilijan olisi hyvä
40860: tään Suomea. Koko alkoholilainsäädäntömme on pidättäytyä maistiaisista, olivatpa ne sitten ilmai-
40861: ollut useaan otteeseen Euroopan komission tut- sia tai eivät.
40862: kittavanaja viime syksynä pidetyssä niin sano-
40863:
40864:
40865: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000
40866:
40867: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
40868:
40869:
40870:
40871: 3
40872: KK 648/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerns svar
40873:
40874:
40875:
40876:
40877: Tili riksdagens talman
40878:
40879: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nens representanter upp även denna fråga. Efter
40880: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- diskussionen sände de finländska myndigheterna
40881: rådet översänt följande av riksdagsledamot ännu skriftligen ytterligare utredningar. Ärendet
40882: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- utreds ännu av kommissionen. Jag anser att någ-
40883: ga spörsmål SS 648/2000 rd: ra beslut angående en utvidgning av privilegier-
40884: na inte kan fattas förrän de gemenskapsrättsliga
40885: Vad ämnar regeringen göraför att saka- aspekterna i anslutning till ärendet har utretts~
40886: pa faktiska verksamhetsmöjligheten för Beträffande den provsmakning som närnns i
40887: gårdsvinföretagare som utgör en etable- spörsmålet kanjag konstatera att social- och häl-
40888: rad del av landsbygdsturismen, och sovårdens produkttillsynscentral i år sänt vingår-
40889: darna på deras begäran en preciserad version av
40890: när tänker regeringen utvidga vingår- de gällande bestämmelserna om detta och om
40891: darnas detaljhandel så att den omfattar tolkningen av dessa bestämmelser. Med stöd av
40892: även likör eller andra svaga alkohol- alkohollagen är det förbjudet att ta betalt för
40893: drycker som innehåller högst 22 volym- provsmakning annat än i samband med serve-
40894: procent etylalkohol? ring. 1 produkttillsynscentralens brev har man
40895: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- närmast preciserat gratis provsmakning som en
40896: föra följande: del av gästvänligheten. Det konstaterades bland
40897: annat att det enligt bestämmelserna om reklam
40898: Allra först vill jag hänvisa till omsorgsminister för alkohoi är en marknadsföringsmetod som
40899: Eva Biaudets svar (Dnr 12/0 112000) på ert skrift- strider mot god sed att använda gratis servering
40900: liga spörsmål SS 42/2000 rd angående verksam- som lockmedel för alkoholköp.
40901: hetsbetingelserna för gårdsvinföretagare. Till Spörsmålsställaren drar den slutsatsen att kun-
40902: dessa delar finns ingenting nytt att berätta. derna, som i allmänhet kommer med bil till vin-
40903: Jag vill ännu poängtera att frågorna i anslut- gårdarna, låter bli att provsmaka (och eventuellt
40904: ning till den särställning som vår alkohollagstift- köpa viner) om de i vissa fall måste betala för
40905: ning ger gårdsvinföretagare inte enbart gäller provsmakningen. Det bör konstateras att en bilist
40906: Finland. Hela vår alkohollagstiftning har i flera borde avhålla sig från provsmakning, vare sig
40907: repriser utretts av Europeiska kommissionen och den är gratis eller inte.
40908: i det s.k. paketmötet förra hösten tog kommissio-
40909:
40910:
40911: Helsingfors den 4 september 2000
40912:
40913: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
40914:
40915:
40916:
40917:
40918: 4
40919: KK 649/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk
40920:
40921:
40922:
40923:
40924: KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2000 vp
40925:
40926: Polttoaineiden saannin turvaaminen haja-
40927: asutusalueilla
40928:
40929:
40930:
40931:
40932: Eduskunnan puhemiehelle
40933:
40934: Palvelut vähenevät haja-asutusalueilla ja pie- ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida yri-
40935: nissä taajamissa kiihtyvällä vauhdilla. Kauppoja tykseensä niin, että päätöksen edellyttämät muu-
40936: lakkautetaan, kouluja suljetaan, postikonttorit tokset tehdään, voidaan sopimus sen jälkeen jät-
40937: häviävät ja näiden myötä vähitellen koko muu- tää uusimatta.
40938: kin yritystoiminta. Uhan alla alkavat olla myös Käytännössä kauppa- ja teollisuusministeriön
40939: pienet polttoaineiden jakelupisteet Myynti saat- päätös mahdollistaisi pienyrittäjille runsaan kah-
40940: taa monissa jakelupisteissä olla suhteellisen den vuoden siirtymäkauden uusinvestointeihin,
40941: pientä, mutta yritys on kuitenkin taannut toi- päätöksen edellyttämiin muutoksiin tai vaihtoeh-
40942: meentulon yrittäjälle ja palvelun haja-asutus- toisiin toimeentulolähteisiin jakeluaseman yllä-
40943: alueella asuville. pitämisen sijaan. Nyt pienyrittäjät joutuvat erit-
40944: Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi kesä- täin nopealla aikataululla sopeutumaan yrityk-
40945: kuussa 1998 päätöksen vaarallisten kemikaalien sen lopettamisen aiheuttamiin seuraamuksiin, ja
40946: käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla kuluttajat joutuvat turvautumaan polttoneste-
40947: (415/1998). Päätöksen voimaantulon jälkeen huollossa pitkienkin matkojen päässä olevien ja-
40948: kaikki uudet jakeluasemat rakennettiin näiden kelupisteiden palveluihin. Samanaikaisesti ym-
40949: ohjeiden mukaan ja olemassa olleille jakeluase- päristösäännökset sallivat suurienkin polttones-
40950: mille annettiin siirtymäaikaa päätöksen mukais- te-erien varastoinnin haja-asutusalueilla esimer-
40951: ten muutosten tekemiseen ja toiminnan harjoitta- kiksi maatiloilla ja metsäkonealan yrityksissä.
40952: miseen aikaisemmin hyväksytyssä muodossa ja
40953: laajuudessa 31.12.2002 saakka. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
40954: Valtionyhtiö Fortum on nyt kuitenkin ilmoit- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
40955: tanut joillekin pienimyyntisille jakeluasemille, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40956: ettei se jatka enää sopimuksia sopimuskauden vaksi seuraavan kysymyksen:
40957: päättyessä elokuun loppuun 2000 vedoten edellä
40958: mainittuun kauppa- ja teollisuusministeriön pää- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
40959: tökseen. Siirtymäkauttahan on jäljellä runsaat tyä turvatakseen polttoaineiden saannin
40960: kaksi vuotta, johon saakka sopimuksia olisi voi- haja-asutusalueilla ja jakeluasemien
40961: nut hyvin jatkaa. Mikäli yrittäjällä ei tänä aikana pienyrittäjien toimeentulon?
40962:
40963:
40964: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2000
40965:
40966: Markku Laukkanen /kesk
40967: Versio 2.0
40968: KK 649/2000 vp - Markku Laukkanen !kesk Ministerin vastaus
40969:
40970:
40971:
40972:
40973: Eduskunnan puhemiehelle
40974:
40975: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Näillä menettelyillä pyrittiin takaamaan jake-
40976: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- luasemien toiminnan riittävä turvallisuustaso. Ja-
40977: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keluasemille varattiin lisäksi riittävä siirtymäai-
40978: vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen ka ja huolehdittiin siitä, että vaatimusten täyttä-
40979: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK minen ei aiheuta jakeluasemille kohtuuttomia
40980: 649/2000 vp: kustannuksia. Päätöksen aiheuttamia todellisia
40981: kustannuksia on kuitenkin vaikea arvioida kos-
40982: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- ka öljy-yhtiöt ovat ennen päätöksen voim~antu
40983: tyä turvatakseen polttoaineiden saannin loa ja sen jälkeen myös muista syistä uudistaneet
40984: haja-asutusalueilla ja jakeluasemien runsaasti jakeluasemiaan. Päätöksen valmistelu-
40985: pienyrittäjien toimeentulon? vaiheessa saaduissa lausunnoissa ei esitetty, että
40986: päätöksestä aiheutuisi merkittäviä kustannuksia
40987: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen jakeluasemien omistajille.
40988: seuraavaa: Päätöksen valmistelun aikana eniten keskuste-
40989: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaaral- lua herätti päätöksen vaatimusten soveltaminen
40990: listen kemikaalien teollisesta käsittelystä ja va- ns. kyläkauppojen yhteydessä toimiviin jakelu-
40991: rastoinnista jakeluasemalla (415/1998) sisältää asemiin. Tämän vuoksi päätöksessä annettiin
40992: määräykset muun muassa jakeluaseman ja säi- erilliset näitä pieniä, lähinnä kyläkauppojen yh-
40993: liöiden sijoituksesta, vaarallisten kemikaalien teydessä toimivia jakeluasemia koskevat voi-
40994: säilytyksestä, säiliöidenja putkistojen rakentees- maantulomääräykset Näillä määräyksillä yh-
40995: ta, jakelulaitteista, jakeluaseman rakennuksista teensovitettiin eri osapuolten esittämiä vaati-
40996: sekä jakeluaseman turvallisuusjärjestelyistä. muksia huolehtimalla kuitenkin riittävästä vaa-
40997: Näillä määräyksillä pyritään siihen, että jakelu- rallisten kemikaalien varastoinnin ja käsittelyn
40998: aseman toiminnasta ei aiheudu henkilö-, ympä- turvallisuudesta ja mahdollistamaHa kyläkaup-
40999: ristö- eikä omaisuusvahinkoja. Lisäksi jakeluase- pojen yhteydessä toimivien jakeluasemien toi-
41000: mia koskevat myös ympäristönsuojelulainsää- minnanjatkuminen kohtuullisilla turvallisuustoi-
41001: dännön vaatimukset. menpiteillä. Näillä toimenpiteillä turvattiin osal-
41002: Päätös tuli voimaan 1.7.1998. Jakeluasemille taan polttoaineiden jakeluverkon toimintaa haja-
41003: joiden toiminta oli alkanut ennen päätöksen voi~ asutusalueilla.
41004: maantuloa, annettiin siirtymäaikaa vuoden 2002 Kysymyksessä on mainittu esimerkkinä erään
41005: loppuun saakka. Ne voivat tähän saakka jatkaa yhtiön ilmoitus, ettei yhtiö jatka sopimusta eräil-
41006: toimintaansa aikaisemmin hyväksytyssä muo- lä pienimyyntisillä jakeluasemilla enää sopimus-
41007: dossa ja laajuudessa, vaikka ne eivät täytä pää- kauden päättyessä vedoten edellä mainittuun
41008: töksen määräyksiä. Lisäksi ns. vanhat asemat va- kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen. Ku-
41009: pautettiin päätöksessä kokonaan jakeluaseman, ten edellä on todettu, päätöksessä mainittu siirty-
41010: maanalaisten säiliöiden ja putkistojen sekä jake- mäkausi päättyy vuoden 2002lopussa, joten van-
41011: lulaitteiden sijoitusta koskevista vaatimuksista. hat jakeluasemat voivat siihen saakka jatkaa toi-
41012: mintaansa entiseen tapaan. Yhtiöillä on toisaalta
41013:
41014:
41015: 2
41016: Ministerin vastaus KK 649/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
41017:
41018:
41019: vapaus omien liiketoiminta- ja turvallisuusperi- sa ilman kohtuuttomia saneerauskustannuksia.
41020: aatteidensa perusteella tehdä päätöksiä jakelu- Lisäksi kyläkauppojen yhteydessä toimiville pie-
41021: asemaverkoston kehittämisestä, kunhan säännös- nille jakeluasemille annettiin omat siirtymäsään-
41022: ten minimivaatimuksia noudatetaan. nökset Kauppa- ja teollisuusministeriö uskoo,
41023: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole tie- että näillä toimenpiteillä turvataan polttoainei-
41024: dossa, että polttoaineiden saanti ja jakelu olisivat den saanti ja jakelun turvallisuus haja-asutus-
41025: uhattuina haja-asutusalueilla. Jakeluasemapää- alueilla myös tulevaisuudessa. Muiden elinkei-
41026: töstä valmisteltaessa pyrittiin siihen, että myös nopoliittisten erityistoimien käynnistämiseen ei
41027: ns. vanhat jakeluasemat voivatjatkaa toimintaan- toistaiseksi ole ollut riittäviä perusteita.
41028:
41029:
41030: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2000
41031:
41032: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
41033:
41034:
41035:
41036:
41037: 3
41038: KK 649/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk Ministerns svar
41039:
41040:
41041:
41042:
41043: Till riksdagens talman
41044:
41045: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger diska cisterner och rörsystem samt distributions-
41046: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- anordningar.
41047: rådet översänt följande av riksdagsledamot Med dessa förfaranden försökte man garante-
41048: Markku Laukkanen /cent undertecknade skriftli- ra en tillräcklig säkerhetsnivå för verksamheten
41049: ga spörsmål SS 649/2000 rd: vid distributionsstationerna. För distributionssta-
41050: tionerna reserverades dessutom en tillräcklig
41051: Vilka åsikter har regeringen för avsikt övergångstid och ombesörjdes att uppfyllandet
41052: att vidta för att trygga bränsletillgång- av kraven inte medför oskäliga kostnader för
41053: en i glesbygden och utkomsten för de distributionsstationerna. Det är emellertid svårt
41054: småföretagare som driver distributions- att bedöma de verkliga kostnader som beslutet
41055: stationer? förorsakar, eftersom oljebolagen också av andra
41056: skäl i omfattande utsträckning har förnyat sina
41057: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- distributionsstationer innan beslutet trädde i kraft
41058: föra följande: och också efter detta. 1 de utlåtanden som erhölls
41059: Handels- och industriministeriets beslut om han- i det skede då beslutet bereddes anfördes inte att
41060: tering och upplagring av farliga kemikalier på beslutet skulle medföra betydande kostnader för
41061: distributionsstation (415/1998) innehåller be- distributionsstationernas ägare.
41062: stämmelser bl.a. om förläggningen av en distri- Under den tid då beslutet bereddes väckte det
41063: butionsstation och placering av cisterner, förva- mest debatt hur kraven i beslutet skulle tillämpas
41064: ring av farliga kemika1ier, cisternernas och rör- på distributionsstationer som är verksamma i
41065: systemens konstruktion, distributionsanordning- samband med s.k. bybutiker. Till följd av detta
41066: ar, distributionsstationens byggnader samt distri- gavs i beslutet särskilda bestämmelser om ikraft-
41067: butionsstationens säkerhetsarrangemang. Med trädandet i fråga om dylika små distributionssta-
41068: dessa bestämmelser eftersträvas att verksamhe- tioner som främst är verksamma i samband med
41069: ten vid distributionsstationen inte skall medföra bybutiker. Genom dessa bestämmelser samman-
41070: skador på person, miljö eller egendom. Dess- jämkades de krav som olika parter hade framfört,
41071: utom gäller också kraven i mi1jöskydds1agstift- dock så att tillräcklig säkerhet vid upplagringen
41072: ningen distributionsstationer. och hanteringen av farliga kemikalier ombesörj-
41073: Bes1utet trädde i kraft den l juli 1998. De dis- des och fortsatt verksamhet vid distributionssta-
41074: tributionsstationer som hade inlett sin verksam- tioner i samband med bybutiker möjliggjordes
41075: het innan beslutet trädde i kraft gavs en över- med skäliga säkerhetsåtgärder. Genom dessa åt-
41076: gångstid till utgången av 2002. Till dess kan de gärder tryggades för sin del verksamheten i
41077: fortgå med sin verksamhet i den form och omfatt- bränsledistributionsnätet i glesbygden.
41078: ning som godkänts tidigare, fastän de inte skulle 1 spörsmålet närnns som exempel ett bolags
41079: uppfylla bestämmelserna i beslutet. Dessutom meddelande att det inte kommer att förlänga av-
41080: behöver de s.k. gamla stationerna enligt beslutet talet med vissa distributionsstationer med små-
41081: inte uppfylla de krav som gäller förläggning av skalig försäljning när avtalsperioden har gått ut,
41082: distributionsstationen och placering av underjor- med hänvisning tili handels- och industriministe-
41083:
41084:
41085: 4
41086: Ministerns svar KK 649/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
41087:
41088:
41089: riets beslut. Som det har konstaterats ovan går distributionsstationer bereddes eftersträvades att
41090: den övergångsperiod som nämns i beslutet ut vid också s.k. gamla distributionsstationer skall kun-
41091: utgången av 2002, vilket gör att de gamla distri- na fortgå med sin verksamhet utan oskäliga sane-
41092: butionsstationerna till dess kan fortgå med sin ringskostnader. Dessutom gavs små distribu-
41093: verksamhet som hittills. Å andra sidan har bola- tionsstationer som är verksamma i samband med
41094: gen frihet att utgående från sina principer gällan- bybutiker egna övergångsbestämmelser. Han-
41095: de affårsverksamheten och säkerheten fatta be- dels- och industriministeriet tror att med dessa åt-
41096: slut om att utveckla nätverket av distributionssta- gärder tryggas bränsletillgången och säkerheten
41097: tioner, så länge minimikraven i bestämmelsema vid bränsledistributionen i glesbygden också i
41098: följs. framtiden. Hittills har det inte funnits tillräckliga
41099: Handels- och industriministeriet känner inte grunder för att inleda andra näringspolitiska spe-
41100: till att tillgången på och distributionen av bränsle cialåtgärder.
41101: i glesbygden skulle vara hotade. När beslutet om
41102:
41103:
41104: Helsingfors den 1 september 2000
41105:
41106: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
41107:
41108:
41109:
41110:
41111: 5
41112: KK 650/2000 vp - Katri Komi /kesk
41113:
41114:
41115:
41116:
41117: KIRJALLINEN KYSYMYS 650/2000 vp
41118:
41119: Traktorien ja työkoneiden polttoaineen käytön
41120: ohjaus
41121:
41122:
41123:
41124:
41125: Eduskunnan puhemiehelle
41126:
41127: Traktoreissa ja työkoneissa voidaan käyttää sekä poliisin on vaikea saada selvää noudatettavasta
41128: dieselpolttoainetta että polttoöljynä verotettavaa käytännöstä kussakin tilanteessa.
41129: polttoainetta. Laki kuitenkin määrää, milloin Käytännön metsä- ja maataloudessa ajettavil-
41130: traktori tai työkone saa ajaa polttoöljynä verotet- la matkoilla ei voitaisi aiheuttaa valtiolle kuin
41131: tavalla polttoaineelia ja milloin pitää käyttää die- marginaalista verotulojen menetystä. Nykyinen
41132: selpolttoainetta. Polttoöljyn käyttö on verotuk- lainsäädäntö kuitenkin vaikeuttaa käytännön elä-
41133: sellisista syistä edullisempaa. mää kohtuuttomasti. Lisäksi on kyseenalaista,
41134: Suurimmat ongelmat tämän aiheen ympärille onko kansalaisen oikeusturvan kannalta oikein,
41135: syntyvät aivan käytännön tilanteissa, joihin trak- että kiinni jäänyt, omalla metsätiellään polttoöl-
41136: torin tai työkoneen kuljettaja väistämättä joutuu. jynä verotettavalla polttoaineelia polttopuita aja-
41137: Laki rajoittaa nimenomaan polttoöljyn käyttämi- nut maanviljelijä saa automaattisesti tuhansien
41138: sen tiettyihin tilanteisiin. Esimerkiksi polttoöl- markkojen sakot.
41139: jyllä ei saa tehdä kuljetuksia korvausta vastaan,
41140: tai että polttoöljyllä juuri sillä hetkellä kulkeval- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41141: la traktorilla tai työkoneella ei saa tulla metsä- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41142: auto- tai tilustielle. Työkoneiden käyttöä on ra- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41143: joitettu niin, että kone voi tehdä töitä polttoöljyl- vaksiseuraavan kysymyksen:
41144: lä, mutta että kuljetukset on tehtävä aina diesel-
41145: polttoaineena. Mitä hallitus aikoo tehdä traktorien ja
41146: Lainsäädäntö asian ympärillä on sekavaa, ja työkoneiden polttoaineiden käytön ja ve-
41147: polttoaineiden käyttöä koskevissa ohjeissa käyte- rotuksen sekavan ja rangaistuksiltaan
41148: tään huteraa terminologiaa viitaten milloin mi- kohtuuttoman lainsäädännön paranta-
41149: hinkin elinkeino- tai työmuotoon, niin että jopa miseksi?
41150:
41151:
41152: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2000
41153:
41154: Katri Komi /kesk
41155:
41156:
41157:
41158:
41159: Versio 2.0
41160: KK 650/2000 vp - Katri Komi /kesk Ministerin vastaus
41161:
41162:
41163:
41164:
41165: Eduskunnan puhemiehelle
41166:
41167: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa taa tässä myös ED-oikeuden mukaisia periaattei-
41168: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ta, jotka nekään eivät salli tavarankuljetustoimin-
41169: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen taa harjoitettavan dieselöljyä lievemmin verote-
41170: vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk tulla polttoöljyllä.
41171: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Kysymykset moottoriajoneuvovero lain tulkin-
41172: 650/2000 vp: nasta ja soveltamisesta yksittäisissä tapauksissa
41173: kuuluvat lain mukaan Ajoneuvohallintokeskuk-
41174: Mitä hallitus aikoo tehdä traktorien ja selle, joka myös tarvittaessa maksuunpanee lisä-
41175: työkoneiden polttoaineiden käytön ja ve- veron niissä tapauksissa, joissa ajoneuvossa on
41176: rotuksen sekavan ja rangaistuksiltaan käytetty väärää polttoainetta. Ajoneuvohallinto-
41177: kohtuuttoman lainsäädännön paranta- keskuksen käsitys on, etteivät moottoriajoneuvo-
41178: miseksi? verolain säännökset ole erityisen sekavia tai tul-
41179: kinnanvaraisia. Pikemminkin kysymys on ollut
41180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- siitä, onko lain säännösten ja sen soveltamisessa
41181: ti seuraavaa: syntyneen verotuskäytännön sisältö riittävästi
41182: Ajoneuvoissa käytettävästä polttoaineesta sääde- traktoreiden ja työkoneiden käyttäjien ja käyttöä
41183: tään moottoriajoneuvoverosta annetussa laissa. valvovien viranomaisten tiedossa. Asiakkaat ei-
41184: Pääsääntö on, että dieselkäyttöisessä ajoneuvos- vät aina tiedä, miltä viranomaiselta tulisi kysyä
41185: sa on käytettävä polttoaineena dieselöljyä. Niistä polttoaineiden käytöstä. Nämä kysymykset tulisi
41186: poikkeustilanteista, joissa ajoneuvossa saa käyt- ohjata Ajoneuvohallintokeskukseen, johon on
41187: tää polttoaineena dieselöljyä lievemmin verotet- perustettu tiedusteluita varten erityinen palvelu-
41188: tua lämmitysöljyä, säädetään moottoriajoneuvo- numero. Polttoaineiden käyttöön liittyvät kysy-
41189: verolain 17 ja 17 a §:ssä. Näiden säännösten mu- mykset voidaan yleensä selvittää yhdellä puhe-
41190: kaan lämmitysöljyä saa käyttää työkoneiden ja linsoitolla. Jos jossakin tapauksessa kuitenkin on
41191: työkoneiksi varustettujen traktoreiden kaikenlai- tarpeen selvittää perusteellisemmin lain tulkin-
41192: sessa työkonekäytössä. Lisäksi lämmitysöljyä taan liittyviä kysymyksiä, verovelvollinen voi
41193: saa käyttää maa- ja metsätalouskäytössä sekä tehdä Ajoneuvohallintokeskukselle ennakkorat-
41194: maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen kaisupyynnön, johon annettava päätös merkitsee
41195: liittyvissä ajoissa. Jos ajo liittyy edellä sanottui- sitovaa tulkintaratkaisua samalla tavoin kuin en-
41196: hin tarkoituksiin, estettä ei ole sille, että traktoril- nakkoratkaisu muussakin verotuksessa.
41197: la tai työkoneella ajetaan yleisellä tai yksityisel- Ajoneuvohallintokeskus antaa pyydettäessä
41198: lä tiellä. Kuitenkin, kuten kysyjä itsekin toteaa, myös koulutusta lain soveltamisesta esimerkiksi
41199: jos traktorilla tai työkoneella ryhdytään kuljetta- traktoreiden ja työkoneiden käyttäjille tai val-
41200: maan tavaraa, polttoaineena on käytettävä diesel- vontaviranomaisille. Tilannetta tulee paranta-
41201: öljyä. Tämä johtuu siitä, että tällainen kuljetus on maan myös tekeillä oleva Traktoriopas, joka si-
41202: haluttu kilpailusyistä saattaa verotuksellisesti sa- sältää kootusti tiedot erilaisesta traktoreiden ja
41203: maan asemaan muun tieliikenteessä tapahtuvan työkoneiden käyttöön liittyvästä lainsäädännöstä
41204: kuljetustoiminnan kanssa. Lainsäädäntö noudat- ja ohjeistuksesta sekä viranomaisten yhteystie-
41205:
41206:
41207: 2
41208: Ministerin vastaus KK 650/2000 vp - Katri Komi /kesk
41209:
41210:
41211: doista. Opas tullaan saattamaan yleiseen jake- kymmenkertainen traktoreiden lisäveroon näh-
41212: luun, ja se on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan den.
41213: vuoden loppuun mennessä. Kysymyksessä tarkoitettuja käytännön tilan-
41214: Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että teita silmällä pitäen lakiin on otettu säännöksiä,
41215: väärän polttoaineen käytöstä maanviljelijä saa jotka mahdollistavat traktorin käytön eri tarkoi-
41216: automaattisesti tuhansien markkojen sakot. Tällä tuksiin polttoainelaatua vaihtamatta. Vaikka lain
41217: tarkoitettaneen Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan maa- ja metsätaloustraktorissa on kulje-
41218: maksuunpanemaa moottoriajoneuvoveron lisä- tustoiminnassa käytettävä dieselöljyä, tällaiset
41219: veroa. Lisäveroa ei kuitenkaan panna maksuun vähäiset kuljetukset voidaan moottoriajoneuvo-
41220: kysyjän tarkoittamalla tavalla automaattisesti, verolain 16 ja 19 §:n mukaan tehdä lämmitysöl-
41221: vaan jokainen valvontaviranomaisen Ajoneuvo- jyllä, jos traktorista suoritetaan lisävero niin sa-
41222: hallintokeskukselle ilmoittama tapaus tutkitaan nottuna päivämaksuna siltä päivältä, jona kulje-
41223: perusteellisesti. Vuonna 1999 lisäveroa pantiin tus tapahtuu. Päivämaksun suuruus on 30 mark-
41224: väärän polttoaineen käytön vuoksi maksuun trak- kaa. Päivämaksun maksettuaan maanviljelijällä
41225: toreille ja työkoneille kaikkiaan yhdeksässä ta- on mahdollisuus varsin vähäisin kustannuksin
41226: pauksessa. Lukua voidaan pitää varsin vähäise- välttyä polttoaineen vaihdolta ja samalla myös
41227: nä, kun otetaan huomioon, että maassa on yli edellä mainituilta jälkikäteisiltä lisäveroseuraa-
41228: 300 000 maa- ja metsätaloudessa käytettävää muksilta.
41229: traktoria ja työkoneitakin useita kymmeniä tu- Hallituksen käsityksen mukaan moottoriajo-
41230: hansia. Lain mukaan maksuunpantavan lisäve- neuvoverolain säännösten tarkistamiseen ei ole
41231: ron määrä on 5 000 markkaa. Tätä määrää ei ole erityistä tarvetta ainakaan tällä hetkellä. Tiedon-
41232: pidettävä kohtuuttomana varsinkaan, jos sitä ver- kulkua säännösten sisällöstä ja niiden sovelta-
41233: rataan muista dieselajoneuvoista suoritettavan li- miskäytännöstä traktoreiden ja työkoneiden
41234: säveron määrään. Raskaasta ajoneuvokalustosta, käyttäjille ja käyttöä valvoville viranomaisille
41235: jossa käytetään dieselöljyn sijasta lämmitysöl- ollaan parhaillaan tehostamassa. Hallitus ei kat-
41236: jyä, kannettavan lisäveron määrä on useampi- so olevan tarvetta ryhtyä asiassa enempiin toi-
41237: menpiteisiin.
41238:
41239:
41240: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000
41241:
41242: Ministeri Suvi-Anne Siimes
41243:
41244:
41245:
41246:
41247: 3
41248: KK 650/2000 vp - Katri Komi /kesk Ministerns svar
41249:
41250:
41251:
41252:
41253: Tili riksdagens talman
41254:
41255: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger följer i detta avseende också EG-rättens princi-
41256: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- per. Dessa principer tillåter heller inte att varu-
41257: rådet översänt följande av riksdagsledamot Katri transporter sker med brännolja, som beskattas
41258: Komi /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS lindrigare än dieselolja.
41259: 65012000 rd: Frågor om hur lagen om skatt på motorfordon
41260: skall toikas och tillämpas i enskilda fall är enligt
41261: Vad ämnar regeringen göra för att för- lagen Fordonsförvaltningscentralens uppgift och
41262: bättra den lagstiftning om användning vid behov debiterar Fordonsförvaltningscentra-
41263: och beskattning av bränsle i traktorer len också en tilläggsskatt för de fall där fel bräns-
41264: och arbetsmaskiner, som är förvirrande le använts för fordonet. Fordonsförvaltningscen-
41265: och leder tili oskäliga strajj? tralens uppfattning är att bestämmelserna i lagen
41266: om skatt på motorfordon inte är speciellt förvir-
41267: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- rande eller oklara. Snarare handlar det om huru-
41268: föra följande: vida innehållet i lagens bestämmelser och i den
41269: Bestämmelser om vilket bränsle som skall använ- beskattningspraxis som uppkommit vid tillämp-
41270: das i fordon ingår i lagen om skatt på motorfor- ningen av lagen är tillräckligt känt bland använ-
41271: don. Huvudregeln är att dieseldrivna fordon skall darna av traktorer och arbetsmaskiner och bland
41272: använda dieselolja som bränsle. Bestämmelser de myndigheter som övervakar användningen av
41273: om sådana undantagssituationer där det är tillåtet traktorer och arbetsmaskiner. Kunderna vet inte
41274: att använda eldningsolja, som är lindrigare be- alltid till viiken myndighet de skall vända sig för
41275: skattad än dieselolja, ingår i 17 och 17 a § lagen att fråga om bränsleanvändning. Frågorna skall
41276: om skatt på motorfordon. Enligt bestämmelserna vidarebefordras till Fordonsförvaltningscentra-
41277: får eldningsolja användas i arbetsmaskiner och i len, som har ett särskilt servicenummer för för-
41278: traktorer som utrustats som arbetsmaskiner för frågningar. Frågor som hänför sig till använd-
41279: all slags användning där en arbetsmaskin be- ning av bränsle kan vanligtvis besvaras under ett
41280: hövs. Dessutom får eldningsolja användas inom telefonsamtal. Om det i något fall emellertid är
41281: jord- och skogsbruk samt vid transporter som nödvändigt att grundligare reda ut frågor som
41282: hänför sig tili en gårdsbruksidkares privata hus- gäller tolkning av lagen kan den skattskyldige be
41283: håll. Om körningen hänför sig till dessa ändamål Fordonsförvaltningscentralen om ett förhandsav-
41284: finns det inga hinder för att köra med traktorer på görande, i vilket fall beslutet innebär en tolk-
41285: allmän eller enskild väg. Men, såsom spörsmåls- ningslösning som är bindande på samma vis som
41286: ställaren själv konstaterar, måste dieselolja an- förhandsavgöranden vid annan beskattning.
41287: vändas som bränsle ifall traktorn eller arbetsma- Fordonsförvaltningscentralen ger på begäran
41288: skinen används för att transportera varor. Det här också t.ex. användare av traktorer och arbetsma-
41289: beror på att man av konkurrensskäl velat att en skiner samt tillsynsmyndigheter utbildning i hur
41290: transport av den här typen beskattningsmässigt lagen skall tillämpas. Situationen kommer att
41291: sett skall ha samma ställning som annan trans- förbättras också genom en särskild handbok som
41292: portverksamhet som sker på väg. Lagstiftningen är under arbete och innehåller samlad informa-
41293:
41294:
41295: 4
41296: Ministems svar KK 650/2000 vp - Katri Komi /kesk
41297:
41298:
41299: tion om lagstiftning och anvisningar för använd- Med tanke på de situationer som förekommer i
41300: ningen av traktorer och arbetsmaskiner samt praktiken och som avses i spörsmålet, har man i
41301: kontaktinformation som gäller myndighetema. lagen infört bestämmelser som möjliggör an-
41302: Handboken kommer att ges allmän spridning och vändning av traktor för olika ändamål utan att
41303: det är meningen att handboken skall fårdigställas bränslet behöver bytas. Fastän traktorer som i
41304: före utgången av innevarande år. vanliga fall används inom jord- och skogsbruket
41305: 1 motiveringen till spörsmålet nämns att en enligt lagen måste ha dieselolja som bränsle när
41306: jordbrukare för användning av fel bränsle auto- de används för transportverksamhet, kan man vid
41307: matiskt får tusentals mark i böter. Med detta tor- de få tillfållen detta inträffar enligt 16 och 19 §
41308: de avses den tilläggsskatt på motorfordon som lagen om skatt på motorfordon använda eldnings-
41309: Fordonsförvaltningscentralen debiterar. Till- olja i traktom förutsatt att man betalar en till-
41310: läggsskatten debiteras emellertid inte automa- läggsskatt i form av en så kallad dagsavgift för
41311: tiskt på det vis som spörsmålsställaren avser, den dag då transporten sker. Beloppet på dagsav-
41312: utan varje anmälning som Fordonsförvaltnings- giften uppgår till 30 mk. En jordbrukare som be-
41313: centralen tar emot av tillsynsmyndighetema ut- talt dagsavgiften har möjlighet att till ytterst låga
41314: reds noggrant. År 1999 debiterades en tilläggs- kostnader undvika byte av bränsle och på samma
41315: skatt för användning av fel bränsle i traktorer och gång också påföljder i efterhand i form av till-
41316: arbetsmaskiner i sammanlagt nio fall. Denna siff- läggsskatt.
41317: ra kan anses vara ytterst liten när man tar i beak- Enligt regeringens uppfattning finns det inget
41318: tande att det finns över 300 000 traktorer inom särskilt behov av att revidera bestämmelsema i
41319: jord- och skogsbruket och flera tiotusentals ar- lagen om skatt på motorfordon, åtminstone inte
41320: betsmaskiner i landet. Enligt lagen uppgår belop- just nu. Som bäst håller man på att effektivisera
41321: pet på den tilläggsskatt som debiteras till 5 000 informationen till användama av traktorer och ar-
41322: mk. Denna summa anses inte vara oskälig, speci- betsmaskiner samt till de myndigheter som över-
41323: ellt inte om denjämförs med beloppet på den till- vakar användningen av traktorer och arbetsma-
41324: läggsskatt som uppbärs för andra dieselfordon. skiner om innehållet i bestämmelsema och om
41325: För de tunga fordon som använder dieselolja i tillämpningspraxis. Regeringen anser därmed
41326: stället för eldningsolja är tilläggsskatten flera tio- inte att det finns behov av att vidta ytterligare åt-
41327: tals gånger högre än för traktorer. gärder.
41328:
41329:
41330:
41331: Helsingfors den 4 september 2000
41332:
41333: Minister Suvi-Anne Siimes
41334:
41335:
41336:
41337:
41338: 5
41339: KK 65112000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
41340:
41341:
41342:
41343:
41344: KIRJALLINEN KYSYMYS 65112000 vp
41345:
41346: D-luokan linja-autokortin mitätöinti eläkkeelle
41347: siirtyneiltä kuljettajilta
41348:
41349:
41350:
41351:
41352: Eduskunnan puhemiehelle
41353:
41354: Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynei- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41355: den entisten linja-autonkuljettajien jatkaminen jestyksen 27 §·:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41356: tilausajoliikenteen kuljetustehtävissä puhututtaa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41357: jatkuvasti alan ammattihenkilöitä ja liikennetur- vaksiseuraavan kysymyksen:
41358: vallisuudesta vastuuta kantavia tahoja. Ainoa hy-
41359: väksyttävä ratkaisu on, että eläkkeelle siirtyneil- Koska hallitus toteuttaa hankkeen, jolla
41360: tä linja-autonkuljettajilta mitätöidään linja-au- henkilöltä mitätöidään voimassa oleva
41361: ton kuljettamiseen oikeuttava D-luokan ajokortti linja-auton kuljettamiseen oikeuttava D-
41362: siitä hetkestä lähtien, jolloin he siirtyvät viralli- luokan ajokortti siitä hetkestä lukien,
41363: sesti eläkkeelle. Liikenneministeriöitä odotetaan jolloin hän siirtyy virallisesti eläkkeel-
41364: pikaisia toimia tässä asiassa. le?
41365:
41366:
41367: Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2000
41368:
41369: Erkki Pulliainen /vihr
41370:
41371:
41372:
41373:
41374: Versio 2.0
41375: KK 651/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerin vastaus
41376:
41377:
41378:
41379:
41380: Eduskunnan puhemiehelle
41381:
41382: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Jos työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen mer-
41383: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kitsee samalla ajokortin terveydellisten edelly-
41384: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tysten menettämistä, täyttyvät myös ajo-oikeu-
41385: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen den menettämisen perusteet. Ajo-oikeuden halti-
41386: /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK ja on määrättävissä ajokieltoon. Olennaista toi-
41387: 651/2000 vp: menpiteen toteuttamiselle on, että tieto tapahtu-
41388: neesta välittyy ajokorttiviranomaisen tietoon.
41389: Koska hallitus toteuttaa hankkeen, jolla Vain tämä antaa perusteen tarvittaviin ajo-oikeu-
41390: henkilöltä mitätöidään voimassa oleva teen kohdistuviin toimenpiteisiin ryhtymiselle.
41391: linja-auton kuljettamiseen oikeuttava D- Nykyistä järjestelmää voidaan pitää perusteil-
41392: luokan ajokortti siitä hetkestä lukien, taan tarkoituksenmukaisena ja sen voidaan kat-
41393: jolloin hän siirtyy virallisesti eläkkeel- soa antavan riittävät keinot ajo-oikeuden haltijoi-
41394: le? den ajo-oikeuteen puuttumiselle tarvittaessa.
41395: Tämä edellyttää kuitenkin oikein kohdistettua
41396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- terveydentilan seurantaa ja valvontaa. Tiedonku-
41397: ti seuraavaa: lun ohella olennaista on mm. se, että kiinnitetään
41398: Ajo-oikeuden voimassaoloa ei ole kytketty eläk- asianmukainen huomio terveydentilan vaikutuk-
41399: keelle siirtymiseen. Se voi tosin kytkeytyä eläke- sille ajokykyyn. Erityisesti ammattikuljettajan
41400: järjestelyihin, jos eläkkeelle siirtymisen syyt työkyvyttömyysarviota tehtäessä arvioidaan ni-
41401: muodostavat samalla esteen ajo-oikeuden voi- menomaisesti terveydentilassa tapahtuneen muu-
41402: massa pysyttämiselle. toksen vaikutus ajo-oikeuden voimassaololle.
41403: Ajo-oikeuden voimassaolon kytkemisellä Samoin olisi syytä menetellä kaikkien kuljetta-
41404: eläkkeelle siirtymiseen olisi ongelmansa, koska jien kohdalla muidenkin kuin ajo-oikeudenhalti-
41405: perusteet eläkkeelle jäämiseen samoin kuin eläk- joiden normaalin terveysseurannan edellyttä-
41406: keelle jäämisikä vaihtelevat suuresti. Lisäksi oli- mien tarkastusten yhteydessä. Liikenneministe-
41407: si otettava huomioon se, että koska ETA-maissa riö on keväällä 2000 sosiaali- ja terveysministe-
41408: annetut ajokortit ovat Suomessa voimassa vaihta- riölle osoittamassaan kirjeessä korostanut näi-
41409: matta, tulisi kaikkia kuljettajia kohdella yhden- den seikkojen, lääkäriltä ajokorttiviranomaiselle
41410: mukaisesti. Eläkkeelle siirtymistä koskevan tie- tapahtuvan tiedonkulun ja sen järjestämisen sekä
41411: don välittyminen muista maista olisi vaikeasti terveystarkastusten sisällön merkitystä ajokel-
41412: järjestettävissä ja silti sattumanvaraista, mistä poisuuden seurannassa lähettäessään tiedoksi mi-
41413: johtuen menettely todennäköisesti saattaisi ajo- nisteriölle tehdyn aloitteen linja-auton kuljetta-
41414: oikeuden haltijat eriarvoiseen asemaan. jien ajokortin mitätöimiseksi työkyvyttömyys-
41415: Ajo-oikeuden voimassa pysyttäminen edellyt- eläkkeelle siirtymisen johdosta.
41416: tää ajokorttiluvan myöntämisedellytysten, mm. Eri hallinnonalojen kesken on pohdittu ikään-
41417: terveydentilaa koskevien, täyttymistä. Mikäli tyvien kuljettajien ajokorttiasioita yleensä ja
41418: näin tapahtuu, ei estettä ajo-oikeuden voimassa- mm. ajokortin terveydellisiä edellytyksiä, määrä-
41419: olon jatkumiselle ole. aikaistarkastuksia ja tiedonkulkua näissä asiois-
41420:
41421:
41422: 2
41423: Ministerin vastaus KK 651/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
41424:
41425:
41426: sa. Tämän ja asiassa tehtyjen tutkimusten tulos- suuksia järjestelmän tarkoituksenmukaiseen ke-
41427: ten pohjalta on tarkoitus hallinnonalojen yhteis- hittämiseen ottaen huomioon asiassa vaikuttavat
41428: työnä tarkastella lähemmin tarpeita ja mahdolli- eri tekijät.
41429:
41430:
41431: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
41432:
41433: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
41434:
41435:
41436:
41437:
41438: 3
41439: KK 65112000 vp- Erkki Pulliainen /vihr Ministerns svar
41440:
41441:
41442:
41443:
41444: Tili riksdagens talman
41445:
41446: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Om det faktum att en person beviljas invalid-
41447: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- pension samtidigt innebär att han inte längre upp-
41448: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- fyller hälsokraven för körkort, finns det även
41449: ki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga grunder för att han förlorar körrätten. lnnehavare
41450: spörsmål SS 651/2000 rd: av körrätt kan försättas i körförbud. Det som är
41451: avgörande för att denna åtgärd skall kunna vidtas
41452: När ämnar regeringen genorriföra ett är att körkortsmyndigheten informeras om det
41453: projekt för att giltiga D-körkort som be- skedda. Endast detta kan utgöra grunden för att
41454: rättigar tili att köra buss skall ogiltig- nödvändiga åtgärder vad gäller körrätten skall
41455: förklaras från den dag innehavaren av kunna vidtas.
41456: körkortet officiellt går i pension? Det nuvarande systemet kan anses ändamåls-
41457: enligt och kan anses erbjuda tillräckliga medel
41458: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för att åtgärder i fråga om körrättsinnehavarnas
41459: föra följande: körrätt kan vidtas vid behov. Detta förutsätter
41460: Giltighetstiden för körrätt är inte kopplad till dock att hälsotillståndet kontrolleras och överva-
41461: pensioneringen. Den kan visserligen vara kopp- kas på rätt sätt. Utöver informationsförmedling-
41462: lad till pensionsarrangemang om orsakerna till en är det bl.a. väsentligt att fåsta vederbörlig upp-
41463: pensioneringen samtidigt utgör ett hinder för att märksamhet vid hälsotillståndets verkningar på
41464: körrätten kvarstår. körförmågan. 1 synnerhet när det gäller att bedö-
41465: Det vore problematiskt att koppla giltigheten ma arbetsoförmågan hos yrkesförare utreds ut-
41466: av körrätten till pensioneringen, eftersom varia- tryckligen hur förändringar i hälsotillståndet in-
41467: tionerna är stora när det gäller grunderna för pen- verkar på möjligheten att upprätthålla körrätten.
41468: sionering liksom även pensionsåldern. Dessutom Det vore likaså skäl att förfara på samma sätt i
41469: bör det beaktas att eftersom sådana körkort som fråga om alla chaufförer även i samband med de
41470: utfårdats i EES-länder är giltiga i Finland utan att kontroller som krävs enligt den normala hälso-
41471: de behöver bytas ut, borde alla chaufförer bemö- granskningen för andra än körrättsinnehavare. 1
41472: tas på samma sätt. Det vore svårt att ordna infor- ett brev till social- och hälsovårdsministeriet vå-
41473: mationsförmedlingen angående pensioneringar ren 2000, med vilket sändes till kännedom det
41474: av medborgare i andra Iänder och den skulle trots initiativ som gjordes till ministeriet för att ogil-
41475: allt vara slumpmässig, varav följer att förfaran- tigförklara busschaufförers körkort på grund av
41476: det sannolikt skulle försätta innehavarna av kör- att de beviljats invalidpension, betonade trafik-
41477: rätt inbördes i olika ställning. ministeriet dessa faktorer samt informationsför-
41478: För att körrätten skall hållas i kraft krävs att medlingen från läkare till körkortsmyndigheter
41479: förutsättningarna för beviljande av körkortstill- och ordnandet av den samt betydelsen av hälso-
41480: stånd uppfylls, bl.a. i fråga om hälsotillståndet. kontrollernas innehåll när det gäller uppföljning
41481: Om så är fallet finns det inga hinder för att kör- av kördugligheten.
41482: rätten fortfarande är i kraft. Olika förvaltningsområden har sinsemellan
41483: dryftat körkortsfrågor för åldrande chaufförer i
41484:
41485:
41486: 4
41487: Ministems svar KK 65112000 vp- Erkki Pulliainen /vihr
41488:
41489:
41490: allmänhet och bl.a. hälsomässiga förutsättningar som ett samarbete mellan förvaltningsområdena,
41491: för körkort, periodiska kontroller och informatio- närmare granska behoven och möjlighetema att
41492: nen i dylika frågor. Utgående från detta och un- utveckla systemet ändamålsenligt med beaktan-
41493: dersökningsresultaten i frågan är avsikten att, så- de av olika faktorer som inverkar på saken.
41494:
41495:
41496: Helsingfors den 14 september 2000
41497:
41498: Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen
41499:
41500:
41501:
41502:
41503: 5
41504: KK 652/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
41505:
41506:
41507:
41508:
41509: KIRJALLINEN KYSYMYS 652/2000 vp
41510:
41511: Lastenpsykiatrian tilanne
41512:
41513:
41514:
41515:
41516: Eduskunnan puhemiehlle
41517:
41518: Eduskunta lisäsi 70 000 000 markkaa lasten ja koislääkäreiden värvääminen osoittautunut enna-
41519: nuorten psykiatrian palveluihin viime joulukuus- koitua hankalammaksi. Lasten- ja nuorisopsy-
41520: sa kuluvan vuoden budjettikäsittelyn yhteydes- kiatrian erikoislääkäreistä näyttää olevan todelli-
41521: sa. Resurssien suuntaaminen lasten ja nuorten nen pula. Uusia erikoislääkäreitä koulutetaan
41522: psyykkisen kehityksen tukemiseen osoittaa, että jopa yli tarpeen, mutta uusia lääkäreitä ei silti
41523: huoli lasten hyvinvoinnista on todellinen. Tänä tule alalle tarpeeksi. Myös lasten- ja nuortenpsy-
41524: päivänä lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän kiatrian erikoislääkäreitä uhkaa eläkkeelle siirty-
41525: mielenterveyspalveluita. Lisämäärärahan myön- mmen.
41526: tämisen tarkoitus on tukea kuntia ja tavoitteena Lapset kärsivät tänä päivänä liian pitkään jat-
41527: on purkaa jonoja lasten- ja nuorisopsykiatrian kuneista sairaudentiloista, jotka ajan myötä
41528: hoidossa. osoittautuvat ongelmallisiksi. Jonot hoitoon ovat
41529: Tämä määräraha on tarkoitettu lasten ja nuor- pitkiä ja pitkittyvä hoitoonpääsy vaikuttaa lap-
41530: ten psyykkisen kehityksen tukemiseen, häiriöi- sen mielenterveyteen, keskittymiskykyyn ja elä-
41531: den ehkäisyyn ja psykiatristen hoitopalvelujen mäniloon ratkaisevasti.
41532: turvaamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö
41533: maksaa valtionavustuksen kunnille ja kuntayhty- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41534: mille määrätyin perustein. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41535: Budjettikäsittelyn yhteydessä eduskunta hy- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41536: väksyi lausuman, jossa eduskunta edellyttää hal- vaksi seuraavan kysymyksen:
41537: lituksen huolehtivan siitä, että lasten ja nuorten
41538: psykiatrien määrän lisäämiseksi näiden alojen Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä turva-
41539: koulutusta lisätään, tarvittaessa erityistoimenpi- takseen lastenpsykiatrian erikoislääkä-
41540: tein. reiden riittävyyden ja lastenpsykiatris-
41541: Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaan- ten palveluiden saatavuuden?
41542: hoitopiirissä on lasten- ja nuorisopsykiatrian eri-
41543:
41544:
41545: Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2000
41546:
41547: Leena-Kaisa Harkimo /kok
41548:
41549:
41550:
41551:
41552: Versio 2.0
41553: KK 652/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerin vastaus
41554:
41555:
41556:
41557:
41558: Eduskunnan puhemiehelle
41559:
41560: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Viime vuoden alusta voimaan tullut erikois-
41561: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lääkärikoulutusta koskevan asetuksen uudistus
41562: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tehostaa määrällisesti ja sisällöllisesti erikoislää-
41563: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- kärikoulutusta. Samaa tavoitetta tukee tämän
41564: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vuoden alusta voimaan tullut EVO-lainsäädän-
41565: KK 652/2000 vp: nön uudistaminen.
41566: Jokaiseen lääkärikoulutusta antavaan yliopis-
41567: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä turva- toon on lääketieteellisen tiedekunnan tueksi pe-
41568: takseen lastenpsykiatrian erikoislääkä- rustettu lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen
41569: reiden riittävyyden ja lastenpsykiatris- neuvoa antavat alueelliset neuvottelukunnat
41570: ten palveluiden saatavuuden? Alueellisen neuvottelukunnan tehtävänä on kar-
41571: toittaa alueen lääkärityövoiman tarve, sen kehit-
41572: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tyminen ja löytää koulutukselliset ratkaisut tar-
41573: ti seuraavaa: peen tyydyttämiseen. Näin erikoislääkärikoulu-
41574: Suomessa on lääkäreitä asukasmäärään suh- tuksen alueellisilla neuvottelukunnilla on tärkeä
41575: teutettuna lähes saman verran kuin OECD-mais- rooli erikoislääkärikoulutuksen kehittämistyös-
41576: sa keskimäärin. Skandinavian maista lääkäreitä sä.
41577: on eniten Islannissa ja Norjassa. Suomen lääkäri- Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen
41578: tiheys on Skandinavian alhaisin. edellytysten parantaminen sisältyy sosiaali- ja
41579: Suurista erikoisaloista julkisella sektorilla terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan
41580: huomattavin vaje on psykiatrian aloilla. Alueelli- yhtenä toimenpiteenä. Erikoislääkärin työn edel-
41581: set erot ovat suuria. Paras erikoislääkäritilanne lytyksiä voidaan parantaa usealla toimenpiteellä,
41582: on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan mm. täydennyskoulutuksen turvaamisella, työn
41583: alueella. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä toi- sisällön jatkuvalla kehittämisellä, johtamisen ja
41584: mii ainoastaan yksi osa-aikainen lastenpsykiatri, työyhteisön kehittämisellä, työyhteisön paranta-
41585: muuten vaje lastenpsykiatreista näyttää olevan misella ja palkkausta koskevilla ratkaisuilla.
41586: samansuuruinen eri puolilla maata. Väestöön Työmarkkinaosapuolten tulisi osaltaan selvittää
41587: suhteutettuna psykiatrien ja lastenpsykiatrien keinoja lääkäripulaa potevien kuntien ongelmien
41588: määrä ei ole Suomessa pieni verrattuna Euroo- ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ta-
41589: pan muihin maihin. Muun muassa lastenpsykiat- voite- ja toimintaohjelman mukaisesti hallitus on
41590: reja (alle 20-vuotiaita kohti) on Euroopassa Suo- mukana edistämässä sellaisia toimenpiteitä, jot-
41591: mea enemmän ainoastaan Sveitsissä. Julkisen ka parantavat julkisen sektorin lääkärien amma-
41592: sektorin psykiatripulaa ei kyetä ratkaisemaan yk- tinharjoittamisen edellytyksiä ja työhönsijoittu-
41593: sinomaan koulutusmääriä lisäämällä. Henkilös- mista.
41594: tön työssä pysymiseen vaikuttavat sekä sijoittu- Mielenterveystyön kehittäminen on yhtenä
41595: mismahdollisuudet julkisen sektorin ulkopuolel- painoalueena hallitusohjelmassa ja sosiaali- ja
41596: le että työn sisältö ja olosuhteet. ·terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa
41597: vuosille 2000-2003. Mielenterveystyöstä on
41598:
41599:
41600: 2
41601: Ministerin vastaus KK 652/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok
41602:
41603:
41604: tehty kattavia selvityksiä ja niiden pohjalta toi- tämistä perustasolla, yhteistyön vahvistamista
41605: menpidesuosituksia epäkohtien poistamiseksi. mielenterveystyön eri toimijoiden välillä, hoito-
41606: Peruspalvelujen (kunnan kansanterveystyö, kun- ketjuista sopimista ja peruspalveluiden mielen-
41607: nan sosiaalitoimi) keskeinen rooli mielenterveys- terveystyön täydennyskoulutusta. Näitä hankkei-
41608: työssä on tuotu esiin selvityksissä ja kehittämis- ta toteutetaan nyt ympäri Suomea, ja avustusha-
41609: suosituksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja kemusten mukaan moni projekti jatkuu tulevina
41610: Stakesin yhteinen mielenterveystyön koulutus- ja vuosina.
41611: kehittämisohjelma "Pääsky" jatkuu vuoden 2001 Hallitus on sisällyttänyt vuoden 2001 talousar-
41612: loppuun. Ohjelma on perustettu tukemaan sosiaa- vioesitykseen 25 miljoonan markan valtion-
41613: li- ja terveystoimen peruspalveluissa toimivan osuusmäärärahan mielenterveystyön kehittämi-
41614: henkilöstön osaamista. seen. Kokonaispanostus kuntien oma rahoitus-
41615: Eduskunta lisäsi valtion vuoden 2000 talous- osuus mukaan lukien olisi 100 Mmk nykyistä
41616: arvioon 70 miljoonan markan suuruisen määrära- suurempi. Määräraha on suunniteltu käytettäväk-
41617: han kunnille jaettavaksi lasten ja nuorten psy- si nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveys-
41618: kiatrian kehittämiseksi valtion avustuksina. työhön. Tarkoitus on näin, paitsi taata kunnissa
41619: Avustus ohjattiin sosiaali- ja terveydenhuollon jo aloitettujen kehittämistoimien jatkuminen,
41620: tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti hankkei- myös luoda edellytyksiä lasten ja nuorten mie-
41621: siin, joissa painotettiin mielenterveystyön kehit- lenterveyspalveluiden edelleen parantamiselle.
41622:
41623:
41624: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
41625:
41626: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
41627:
41628:
41629:
41630:
41631: 3
41632: KK 652/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo !kok Ministems svar
41633:
41634:
41635:
41636:
41637: Tili riksdagens talman
41638:
41639: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger En revidering av förordningen angående spe-
41640: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- cialläkarutbildning som genomfördes vid in-
41641: rådet översänt följande av riksdagsledamot gången av 1999 effektiviserar specialläkarutbild-
41642: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade ningen kvantitativt och innehållsmässigt. Den re-
41643: skriftliga spörsmål SS 652/2000 rd: videring av lagstiftningen om specialstatsande-
41644: lar som genomfördes vid årets början stöder ock-
41645: Vad ämnar statsrådet göra för att säker- så samma mål.
41646: ställa ett tillräckligt antal specialläkare Vid varje universitet som ger läkarutbildning
41647: inom barnpsykiatrin och tillgången på har som stöd för den medicinska fakulteten inrät-
41648: service inom barnpsykiatrin? tats rådgivande regionala delegationer för läkar-
41649: och tandläkarutbildning. Den regionala delega-
41650: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tionens uppgift är att kartlägga behovet och ut-
41651: föra följande: vecklingen av läkararbetskraft i regionen samt
41652: I Finland är läkamas antal i förhållande till invå- hitta utbildningsmässiga lösningar för att till-
41653: narantalet nästan detsamma som i OECD-länder- fredsställa behovet. De regionala delegationema
41654: na i genomsnitt. Av de skandinaviska ländema för specialläkarutbildningen innehar således en
41655: har Island och Norge flest läkare. Läkartätheten i viktig roll i det utvecklingsarbete som gäller spe-
41656: Finland är den lägsta i Skandinavien. cialläkarutbildningen.
41657: Beträffande de stora specialområdena inom Förbättrade förutsättningar för yrkesutbildade
41658: den offentliga sektom finns det mest märkbara personer inom hälso- och sjukvården är en av åt-
41659: underskottet inom psykiatrin. De regionala skill- gärdema i mål- och verksamhetsprogrammet för
41660: nadema är stora. Den bästa situationen när det social- och hälsovården. Förbättrade förutsätt-
41661: gäller specialläkare har Helsingfors universitets- ningar för specialläkarnas arbete kan nås genom
41662: centralsjukhus. Inom Länsi-Pohja sjukvårdsdi- olika åtgärder, bland annat genom att fortbild-
41663: strikt finns endast en deltidsanställd bampsykiat- ning garanteras, innehållet i arbetet hela tiden ut-
41664: riker, i övrigt verkar underskottet inom bampsy- vecklas, ledningen och arbetsgemenskapen ut-
41665: kiatrin vara jämnt fördelat över hela landet. I för- vecklas, arbetsvillkoren förbättras och genom
41666: hållande till befolkningsmängden är antalet psy- lösningar som gäller lönesättningen. Arbets-
41667: kiatriker och bampsykiatriker inte lågt i Finland marknadspartema borde för sin del utreda olika
41668: jämfört med andra Iänder i Europa. Bland annat sätt att lösa problemen i de kommuner som lider
41669: har endast Schweiz fler bampsykiatriker (för per- av läkarbrist. I enlighet med mål- och verksam-
41670: soner under 20 år) än Finland. Bristen på psyki- hetsprogrammet för social- och hälsovården är
41671: atriker inom den offentliga sektom kan inte lösas regeringen med och befrämjar sådana åtgärder
41672: enbart genom att utbildningen utökas. Faktorer som förbättrar läkamas förutsättningar för yrkes-
41673: som inverkar på om personalen stannar kvar i ar- utövning och placering i arbetet inom den offent-
41674: betet är såväl möjlighetema till placering utanför liga sektom.
41675: den offentliga sektom som arbetets innehåll och Utvecklandet av den psykiska hälsovården ut-
41676: arbetsförhållandena. gör ett högprioriterat område i regeringspro-
41677:
41678:
41679: 4
41680: Ministems svar KK 652/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
41681:
41682:
41683: grammet och i mål- och verksamhetsprogrammet tyngdpunkt på utveckling av den psykiska hälso-
41684: för social- och hälsovården för åren 2000-2003. vården på basnivå, stärkande av samarbetet mel-
41685: De senaste åren har det gjorts omfattande utred- lan olika aktörer inom den psykiska hälsovården,
41686: ningar om den psykiska hälsovården och utgåen- avtal om vårdkedjor och fortbildningen inom den
41687: de från dem har det givits åtgärdsrekommenda- psykiska hälsovården inom basservicen. Dessa
41688: tioner för avlägsnande av missförhållanden. Bas- projekt genomförs på olika orter i Finland och ut-
41689: servicens (kommunemas folkhälsoarbete, kom- gående från de understödsansökningar som gjorts
41690: munemas socialväsen) centrala roll inom den kommer flera projekt att fortsätta under de kom-
41691: psykiska hälsovården har förts fram i utredning- mande åren.
41692: ama och åtgärdsrekommendationema. Social- Regeringen har i budgetpropositionen för
41693: och hälsovårdsministeriets och Stakes gemen- 2001 tagit med ett anslag för statsandelar på 25
41694: samma utbildnings- och utvecklingsprogram for milj. mk för utvecklande av den psykiska hälso-
41695: den psykiska hälsovården, "Pääsky", fortsätter vården. Den totala satsningen blir 100 milj. mk
41696: till slutet av 2001. Programmet grundades för att större än den nuvarande, kommunemas egen
41697: stöda kunnandet bland personalen inom social- medfinansiering inberäknat. Anslaget är avsett
41698: och hälsovårdsväsendets basservice. att användas speciellt för psykisk hälsovård för
41699: Riksdagen lade i budgeten för 2000 tili ett an- bam och ungdomar. Avsikten är att förutom att
41700: slag på 70 milj. mk som skulle fördelas mellan säkerställa en fortsättning av den utvecklings-
41701: kommunema som statsbidrag för utvecklande av verksamhet som redan påbörjats i kommunema
41702: bam- och ungdomspsykiatrin. 1 enlighet med även skapa förutsättningar för att ytterligare för-
41703: mål- och verksamhetsprogrammet för social- och bättra servicen inom den psykiska hälsovården
41704: hälsovården styrdes fördelningen till projekt med för bam och ungdomar.
41705:
41706:
41707:
41708: Helsingforsden 12 september 2000
41709:
41710: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
41711:
41712:
41713:
41714:
41715: 5
41716: KK 653/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok
41717:
41718:
41719:
41720:
41721: KIRJALLINEN KYSYMYS 653/2000 vp
41722:
41723: Arvonlisäverotuksen 50 000 markan verovel-
41724: vollisuusrajan lieventäminen
41725:
41726:
41727:
41728:
41729: Eduskunnan puhemiehelle
41730:
41731: Arvonlisäverolain mukaan tavaran tai palvelun mänkaltaisen järjestelyn todettiin aiheuttavan
41732: myyjä ei ole verovelvollinen, jos verollinen kilpailuvääristymiä.
41733: myynti kalenterivuodelta ei ylitä 50 000 mark- Valtioneuvoston käynnistämän yrittäjyys-
41734: kaa. Nykyinen raja on alhainen ja onkin aiheutta- hankkeen tavoitteena on vauhdittaa yrittäjyyttä
41735: nut muun muassa useille pienyrittäjille ja käsi- sekä yrityksen kasvua ja kilpailukykyä, sillä
41736: työläisille ongelmia. Mikäli 50 000 markan raja nämä ovat vakaan talouskasvun jatkumisen ja
41737: ylittyy, on myyjä tällöin arvonlisäverovelvolli- työllisyyden parantamisen keskeisiä edellytyk-
41738: nen koko myynnin osalta. Vähäistä toimintaa siä. Korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden
41739: harjoittavat yrittäjät tai yhteisöt pyrkivät keinote- raja 50 000 markasta 75 000 markkaan helpotet-
41740: koisesti pitämään liikevaihdon 50 000 markan taisiin pienyritysten asemaa huomattavasti.
41741: rajan alapuolella, jolloin syyllistytään mahdolli-
41742: sesti verovilppeihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41743: Hallitus linjaa ohjelmassaan selvittävänsä ar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41744: vonlisäverottoman toiminnan nykyisen 50 000 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41745: markan alarajan muuttamista liukuvaksi. Halli- vaksi seuraavan kysymyksen:
41746: tus on selvittänyt mahdollisuuksia siirtyä arvon-
41747: lisäverotuksessa järjestelmään, jossa pienyrityk- Näkeekö valtioneuvosto aiheellisena
41748: sille annettaisiin asteittaista veronhuojennusta selvittää arvonlisäverovelvollisuuden
41749: rajan ylityksestä, jotta ylityksestä johtuvat vaiku- rajan korottamista nykyisestä 50 000
41750: tukset lieventyisivät. Selvityksen perusteella tä- markasta 75 000 markkaan?
41751:
41752:
41753: Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2000
41754:
41755: Leena-Kaisa Harkimo /kok
41756:
41757:
41758:
41759:
41760: Versio 2.0
41761: KK 653/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerin vastaus
41762:
41763:
41764:
41765:
41766: Eduskunnan puhemiehelle
41767:
41768: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropoh-
41769: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- jan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Euroo-
41770: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodirektii-
41771: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- Vlssa (77 /388/ETY). Liittymissopimuksessa
41772: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa verosta
41773: KK 653/2000 vp: sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat, joi-
41774: den vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecua (noin
41775: Näkeekö valtioneuvosto aiheelliseno 59 000 markkaa). Suomi ei voi kansallisin pää-
41776: selvittää arvonlisäverovelvollisuuden töksin supistaa direktiivin ja liittymissopimuk-
41777: rajan korottamista nykyisestä 50 000 sen mukaista veropohjaa. Tämä edellyttäisi di-
41778: markasta 75 000 markkaan? rektiivin muutosta, mikä vaatii komission esitys-
41779: tä ja kaikkienjäsenvaltioiden yksimielisyyttä.
41780: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Verovelvollisuuden alarajan nostaminen on
41781: ti seuraavaa: myös muista syistä ongelmallista. Nykyisen
41782: Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa on suori- 50 000 markan liikevaihtorajan tarkoituksena ei
41783: tettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta ta- ole vapauttaa verosta varsinaista ammatti- ja lii-
41784: varoiden ja palveluiden myynnistä. Verotuksen ketoimintaa, vaan rajata verotuksen ulkopuolelle
41785: soveltamisala on laaja ja kattaa periaatteessa hallinnollisista syistä lähinnä harrastusluontei-
41786: kaikki liiketoiminnan muodossa myytävät hyö- nen toiminta. Raja on neutraalisuussyistä asetet-
41787: dykkeet. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia tu varsin matalaksi, koska se aiheuttaa eriarvoi-
41788: tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja amma- suutta rajan tuntumassa toimivien vastaavaa toi-
41789: tinharjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on mintaa harjoittavien kesken. Tämä ongelma ko-
41790: vapautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike- rostuu sitä enemmän, mitä korkeampi raja on.
41791: vaihto ei ylitä 50 000 markkaa. Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,
41792: että arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korot-
41793: taminen ei ole perusteltua.
41794:
41795:
41796:
41797: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2000
41798:
41799: Ministeri Suvi-Anne Siimes
41800:
41801:
41802:
41803:
41804: 2
41805: Ministems svar KK 653/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok
41806:
41807:
41808:
41809:
41810: Tili riksdagens talman
41811:
41812: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger (77/388/EEG) så att den är bindande för Finland.
41813: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- 1 anslutningsfördraget har Finland beviljats rätt
41814: rådet översänt följande av riksdagsledamot att befria sådana som bedriver en småskalig rö-
41815: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade relse med en årsomsättning på högst 10 000 ecu
41816: skriftliga spörsmål SS 653/2000 rd: ( ca 59 000 mk) från skatt. Finland kan inte ge-
41817: nom nationella beslut inskränka den skattebas
41818: Anser statsrådet det vara motiverat att som anges i direktivet och anslutningsfördraget.
41819: utreda en förhöjning av gränsen för Detta kräver att direktivet ändras och det i sin tur
41820: mervärdesskattskyldighet från nuvaran- kräver en framställning av kommissionen och att
41821: de 50 000 mk tili 75 000 mk? alla medlemsstater är enhälliga.
41822: Det är även av andra skäl problematiskt att
41823: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- höja den nedre gränsen för skattskyldigheten.
41824: föra följande: Syftet med den nuvarande gränsen för omsätt-
41825: Enligt l § mervärdesskattelagen skall mervär- ningen på 50 000 mk är inte att befria egentlig yr-
41826: desskatt betalas tili staten på rörelsemässig för- kesverksamhet eller rörelse från skatt, utan att av
41827: säljning av varor och tjänster. Tillämpningsom- administrativa skäl närmast avgränsa verksam-
41828: rådet för beskattningen är omfattande och täcker het av hobbykaraktär så att den inte omfattas av
41829: i princip alla fömödenheter som säljs rörelsemäs- beskattningen. Gränsen har av neutralitetsskäl
41830: sigt. Skattskyldiga är alla företag och yrkesut- dragits på en relativt låg nivå, eftersom den med-
41831: övare som säljer skattepliktiga varor och tjäns- för ojämlikhet bland dem som bedriver liknande
41832: ter. Av administrativa skäl är verksamhet i liten verksamhet med en omsättning som ligger intill
41833: skala med en årsomsättning på högst 50 000 mk gränsen. Ju högre gränsen är desto mer framhävs
41834: detta problem.
41835: befriad från skatt.
41836: Omfattningen av den skattebas som tillämpas i På ovan anförda grunder anser regeringen att
41837: mervärdesbeskattningen har reglerats i Europeis- det inte är motiverat att höja den nedre gränsen
41838: ka gemenskapens sjätte mervärdesskattedirektiv för mervärdesskattskyldigheten.
41839:
41840:
41841:
41842: Helsingfors den 7 september 2000
41843:
41844: Minister Suvi-Anne Siimes
41845:
41846:
41847:
41848:
41849: 3
41850: KK 654/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok
41851:
41852:
41853:
41854:
41855: KIRJALLINEN KYSYMYS 654/2000 vp
41856:
41857: Ruotsinkielisen opetuksen taso
41858:
41859:
41860:
41861:
41862: Eduskunnan puhemiehelle
41863:
41864: Suomen perustuslaissa on määritelty, että Suo- Ruotsinkielisten opettajien pätevyystason
41865: men kansalliskielet ovat suomija ruotsi. Ruotsin- heikkoon tilanteeseen on pyritty vastaamaan jär-
41866: kielistä väestöä Suomessa on n. 5,7 %. Suurten jestämällä poikkeuskoulutusta erityisesti Helsin-
41867: ikäluokkien siirtyessä vähitellen eläkkeelle koko gissä. Poikkeuskoulutukseen osallistuvat jo työs-
41868: suomalaista koulujärjestelmää on kohtaamassa sä olevat epäpätevät opettajat. Tämä ei ole riittä-
41869: opettajapula. Tätä pulaa ei helpota se, että urava- vää, sillä lapsilla on oikeus laadukkaaseen perus-
41870: lintaa tekevien keskuudessa opettajan ammattia opetukseen. Opettajan on oltava opettajankou-
41871: ei pidetä kovinkaan houkuttelevana: opettajien luksen saanut ja täytettävä opetustoimen henki-
41872: palkkaus ja tehtävien vaativuus eivät monenkaan löstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuk-
41873: mielestä kohtaa toisiaan. sen vaatimukset.
41874: Uhkaava opettajapula on otettu huomioon
41875: muun muassa siten, että opettajankoulutuslaitos- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
41876: ten sisäänottomääriä on lisätty ja laadittu erilai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
41877: sia opettajankoulutusyksikkökohtaisia ohjelmia. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41878: Myös opettajien perus- ja täydennyskoulutustar- vaksi seuraavan kysymyksen:
41879: peita kartoittavan OPEPRO-hankkeen avulla on
41880: pyritty löytämään vastauksia sekä laadullisiin Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä huoleh-
41881: että määrällisiin tarpeisiin. tiakseen ruotsinkielisten opettajien riit-
41882: Ruotsinkielisten opettajien tilannetta on äsket- tävästä pätevyydestä ja aloittaakseen
41883: täin tutkittu. Tulosten mukaan varsinkin Etelä- ruotsinkielisten opettajien peruskoulu-
41884: Suomessajoka neljäs ruotsinkielinen opettaja on tuksen myös muualla kuin Vaasassa?
41885: epäpätevä. Koko Suomen ruotsinkielisten koulu-
41886: jen luokanopettajista n. 15% on epäpäteviä.
41887:
41888:
41889: Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2000
41890:
41891: Leena-Kaisa Harkimo /kok
41892:
41893:
41894:
41895:
41896: Versio 2.0
41897: KK 654/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok Ministerin vastaus
41898:
41899:
41900:
41901:
41902: Eduskunnan puhemiehelle
41903:
41904: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa säksi on opettajankoulutuksen laajentamisohjel-
41905: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- massa otettu huomioon Åbo Akademin tehtävä
41906: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ruotsinkielisessä ammatillisessa opettajankoulu-
41907: vastattavaksi kansanedustaja Leena-Kaisa Harki- tuksessa ja lisätty sekä ammatillista opettajan-
41908: mon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koulutusta että ammatillisten erityisopettajien
41909: KK 654/2000 vp: koulutusta. Määrällinen lisäys tullaan sijoitta-
41910: maan Helsinkiin. Ruotsinkielisten opettajien kas-
41911: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä huoleh- vava tarve on otettu huomioon myös Sibelius-
41912: tiakseen ruotsinkielisten opettajien riit- Akatemian ja Taideteollisen korkeakoulun opet-
41913: tävästä pätevyydestä ja aloittaakseen taj ankoul utuksessa.
41914: ruotsinkielisten opettajien peruskoulu- Joissakin aineissa on osoittautunut ongelmal-
41915: tuksen myös muualla kuin Vaasassa? liseksi saada Åbo Akademin ja Helsingin yliopis-
41916: ton asianomaisten ainelaitosten ruotsinkielisiä
41917: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- opiskelijoita valitsemaan opettajan uraa. Tämä
41918: ti seuraavaa: koskee erityisesti matemaattis-luonnontieteelli-
41919: Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen lisäämi- siä aineita, joissa opettajan pedagogisten opinto-
41920: nen on osa yliopistollisen opettajankoulutuksen jen kiintiöihin ei ole ollut riittävästi hakijoita.
41921: laajentamisohjelmaa, jonka toteutuksesta vuosi- Näissä tapauksissa koulutuspaikkojen lisäys ei
41922: na 2001-2003 on sovittu opettajankoulutusta tuo ratkaisua opettajatilanteeseen, vaan tarvitaan
41923: antavien yliopistojen kanssa opetusministeriön ja esimerkiksi opinto-ohjauksen tuomia ratkaisuja
41924: yliopistojen välisillä tulossopimuksilla. Ruotsin- sekä hakijarekrytoinnin monipuolistamista ja te-
41925: kielisessä opettajankoulutuksessa Åbo Akade- hostamista.
41926: missa määrälliset lisäykset kohdistuvat lastentar- Ns. suoravalintakokeilut, joissa opiskelija jo
41927: hanopettajakoulutukseen, luokanopettajakoulu- ainetiedekuntaan rekrytoitumisvaiheessa hakeu-
41928: tukseen, erityisopettajakoulutukseen, opinto-oh- tuu opetustyöhön suuntautuviin opintoihin, ovat
41929: jaajien koulutukseen ja opettajan pedagogisten osoittautuneet käyttökelpoisiksi ratkaisuiksi.
41930: opintojen suoritusmahdollisuuksiin. Tämän li-
41931:
41932:
41933: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
41934:
41935: Opetusministeri Maija Rask
41936:
41937:
41938:
41939:
41940: 2
41941: Ministems svar KK 654/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo lkok
41942:
41943:
41944:
41945:
41946: Tili riksdagens talman
41947:
41948: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger re. Förutom detta har man i programmet för ökad
41949: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- lärarutbildning beaktat Åbo Akademis uppgift i
41950: rådet översänt följande av riksdagsledamot den svenska yrkespedagogiska lärarutbildningen
41951: Leena-Kaisa Harkimo /saml undertecknade och utökat både den yrkespedagogiska lärarut-
41952: skriftliga spörsmål SS 654/2000 rd: bildningen och utbildningen av speciallärare för
41953: yrkesutbildningen. Den kvantitativa ökningen
41954: Vad avser regeringen göra för att sörja kommer att placeras i Helsingfors. Det växande
41955: för att de svenskspråkiga lärarna har behovet av svenskspråkiga lärare har beaktats
41956: tillräcklig kompetens och för att starta även i Sibelius-Akademins och Konstindustriel-
41957: grundutbildning av svenska lärare ock- la högskolans lärarutbildning.
41958: så på annat håll än i Vasa? 1 endel ämnen har det visat sig problematiskt
41959: att få svenskspråkiga studerande i de ifrågavaran-
41960: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- de ämnesinstitutionema i Åbo Akademi och Hel-
41961: föra följande: singfors universitet att välja lärarbanan. Detta
41962: En ökning av den svenska lärarutbildningen finns gäller särskilt de matematisk-naturvetenskapliga
41963: med i programmet för utvidgning av universite- ämnena, som inte har haft tillräckligt sökande tili
41964: tens lärarutbildning. En överenskommelse om att kvotema för pedagogiska studier för lärare. 1
41965: programmet genomförs 200 l-2003 har träffats dessa fall medför det ökade antalet utbildnings-
41966: genom resultatavtalen mellan undervisningsmi- platser ingen lösning på lärarsituationen, utan det
41967: nisteriet och universiteten med de universitet behövs lösningar t.ex. via studiehandledningen
41968: som ger lärarutbildning. lnom den svenskspråki- samt en mångsidigare och effektivare rekryte-
41969: ga lärarutbildningen i Åbo Akademi gäller de ring av sökande.
41970: kvantitativa ökningama bamträdgårdslärarut- Försöken med s.k. direktval där studeranden
41971: bildningen, klasslärarutbildningen, speciallärar- redan i rekryteringen tili fakulteten söker tili stu-
41972: utbildningen, studiehandledarutbildningen och dier med inriktning mot undervisningsarbete har
41973: möjlighetema att ta pedagogiska studier för lära- visat sig vara användbara lösningar.
41974:
41975:
41976:
41977: Helsingforsden 12 september 2000
41978:
41979: Undervisningsminister Maija Rask
41980:
41981:
41982:
41983:
41984: 3
41985: KK 655/2000 vp -Raija Vahasalo /kok
41986:
41987:
41988:
41989:
41990: KIRJALLINEN KYSYMYS 655/2000 vp
41991:
41992: Arvopuun korjuupalvelun tarjoaminen itsenäi-
41993: senä yrittäjänä
41994:
41995:
41996:
41997:
41998: Eduskunnan puhemiehelle
41999:
42000: Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA) pimuslaki ei tunne arvopuunkorjuun ammattitut-
42001: 1.11.1994 ja Euroopanunioniin (EU) 1.1.1995. kintoa. Puunkorjuun ammatillista osaamista ei
42002: Liittymisen vuoksi Suomen kansallista lainsää- ole näin ollen päivitetty muiden Eurooopan unio-
42003: däntöä jouduttiin osin uudelleen päivittämään, nin maiden lailla ammattitaitoa vaativaksi amma-
42004: jotta se ei olisi ollut ristiriidassa yleiseurooppa- tiksi, joka oikeuttaa myös toimimaan siinä toi-
42005: laisen lansäädännön kanssa. Perusoikeuksiin li- messa itsenäisenä yrittäjänä.
42006: sättiin työn, ammatin ja elinkeinon vapaus toi- Suomessa työehtosopimus säätelee perusoi-
42007: meentulon hankkimiseksi. Ammatinharjoittami- keuksia myös metsätaloudessa. Arvopuunkor-
42008: sen oikeutta ei kuitenkaan ole täysin pystytty tur- juun työurakkasopimukseen oikeuttavaksi hy-
42009: vaamaan kansallisen lansäädännön puitteissa. väksytään kollektiiviset koneet, jolloin koneyrit-
42010: Yhtenä esimerkkinä on metsätalous, jossa kan- täjyys katsotaan elinkeinoksi, jota verotetaan
42011: sallinen yleissitova työehtosopimus ehkäisee va- yrittäjätulona. Sitä vastoin ihmisen tarjoamia
42012: paata ammatinharjoittamista. arvopuun korjuupalveluja verotetaan ansiotuloi-
42013: Euroopan unionin jäsenmaissa on metsätyön- na. Kyseessä ei siis ole itsenäinen elinkeino, vaan
42014: tekijällä oikeus ammatinharjoittamiseen myös työsopimussuhde.
42015: muiden EU:n jäsenmaiden metsätalouksissa. Arvopuun korjuun mestaritutkinto on EU:n si-
42016: Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen tuli- sällä tunnustettu ammatti tutkinto, mutta Suomes-
42017: vat samat oikeudet koskemaan myös suomalaisia sa sitä ei tunneta. Arvonpuunkorjuun mestarikir-
42018: metsätyöntekijöitä. Esimerkiksi arvopuun kor- ja antaa asianomaiselle oikeuden harjoittaa ar-
42019: juutyön ammattitaito antaa oikeuden toimia työs- vonpuunkorjuuta itsenäisenä yritystoimintana
42020: sä itsenäisenä yrittäjänä muissa ED-maissa, mut- Euroopan unionin jäsenmaiden metsätalouksis-
42021: ta ulkomailla hankittu pätevyys pitää Suomessa sa. Tämän pitäisi koskea myös Suomea.
42022: ensin hyväksyttää asianmukaisen alan viran-
42023: omaisella ennen vapaata ammatinharjoittamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42024: Arvonpuun korjuutyön osalta EU:n ammatinhar- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42025: joittamisen vapauden periaatteet joutuvat ristirii- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42026: taan kansallisen työehtosopimuslainsäädäntöm- vaksi seuraavan kysymyksen:
42027: ille kanssa, koska Suomen yleissitova työehtoso-
42028:
42029:
42030:
42031:
42032: Versio 2.0
42033: KK 655/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
42034:
42035:
42036: Mitä hallitus aikoo tehdä vapaan amma- dessa puunkorjuun ammattilainen voi
42037: tinharjoittamisen tiellä olevien esteiden tarjota arvopuun korjuupalveluja itse-
42038: poistamiseksi, jotta myös metsätalou- näisenä yrittäjänä?
42039:
42040:
42041: Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2000
42042:
42043: Raija Vahasalo /kok
42044:
42045:
42046:
42047:
42048: 2
42049: Ministerin vastaus KK 655/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
42050:
42051:
42052:
42053:
42054: Eduskunnan puhemiehelle
42055:
42056: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Työsopimuksen tunnusmerkkejä ovat mm. työn-
42057: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- antajan johto- ja valvontaoikeus sekä vastike eli
42058: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen palkka. Kun nämä tunnusmerkit täyttyvät, sopi-
42059: vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon mus on työsopimus.
42060: /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK Työehtosopimuslainsäädäntöä sovelletaan
42061: 655/2000 vp: vain työsopimussuhteeseen. Mikäli henkilö on
42062: työsuhteessa ja kyseisellä alalla on yleissitova
42063: Mitä hallitus aikoo tehdä vapaan amma- työehtosopimus, määräytyy hänen palkkauksen-
42064: tinharjoittamisen tiellä olevien esteiden sa ruinimitaso yleissitovan työehtosopimuksen
42065: poistamiseksi, jotta myös metsätalou- perusteella. Kirjallisessa kysymyksessä maini-
42066: i. dessa puunkorjuun ammattilainen voi tulla arvopuunkorjuulla tarkoitettaneen puunkor-
42067: '1 tarjota arvopuun korjuupalveluja itse- juutyötä, johon sovelletaan metsäalan työehtoso-
42068: näisenä yrittäjänä? pimuksen määräyksiä. Puunkorjuuta tehdään vä-
42069: häisessä määrin myös tilanteissa, joihin metsä-
42070: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- alan työehtosopimusta ei välttämättä sovelleta,
42071: ti seuraavaa: kuten esimerkiksi sähkö- ja puhelinlinjatöissä,
42072: Suomessa elinkeinon harjoittamisen vapaus on rakennusalalla ja puistojen hoidossa. Tällöin voi
42073: turvattu perusoikeutena perustuslaissa. Elinkei- tulla sovellettavaksi näitä aloja koskevia muita
42074: non harjoittamisen oikeudesta säädetään tarkem- työehtosopimuksia.
42075: min elinkeinolaissa. Elinkeinolainsäädäntö ei Koska työehtosopimuslainsäädäntöä ei sovel-
42076: kuitenkaan aseta rajoituksia kirjallisessa kysy- leta toimeksiantosuhteeseen, se ei rajoita yrittä-
42077: myksessä tarkoitetulle ammatinharjoittamiselle. jäksi ryhtymistä tai muuten ryhtymästä teke-
42078: Elinkeinolainsäädännön lisäksi ammatinhar- mään työtä toiselle ammatinharjoittajana. Kirjal-
42079: joittamista säätelee työsopimus- ja työehtosopi- lisessa kysymyksessä mainittu metsäalan yleissi-
42080: muslainsäädäntö. Työn suorittaja, tässä tapauk- tova työehtosopimus ei siten estä vapaata amma-
42081: sessa arvopuun korjuutyöntekijä, voi olla työsuh- tinharjoittamista. Suomessa on esimerkiksi usei-
42082: teessa tai hän voi olla itsenäinen yrittäjä tai muu ta aikaisemmin työsuhteessa olleita metsureita,
42083: ammatinharjoittaja, joka työskentelee toimeksi- jotka toimivat nykyisin metsäalan yrittäjinä toi-
42084: antojen tai hankintasopimusten perusteella. Työn meksiantosuhteessa. Suomessa lainsäädäntö ei
42085: teettäjän ja työn suorittajan välillä ei voida va- myökään edellytä metsäalan yrittäjäksi ryhtyväl-
42086: paasti sopia siitä, tehdäänkö työ työsopimussuh- tä mitään erityistä ammattitutkintoa. Sama on ti-
42087: teessa vai esimerkiksi toimeksiantona. Jos työso- lanne useimmilla muillakin aloilla.
42088: pimuksen työsopimuslain 1 §:ssä säädetyt tun- Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
42089: nusmerkit täyttyvät, työ on tehty työsopimussuh- ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö ei
42090: teessa riippumatta sopijapuolten tarkoituksesta. aseta arvopuun korjuussa esteitä vapaalle amma-
42091: tinharjoittamiselle. Työsopimuslain määräykset
42092:
42093:
42094:
42095:
42096: 3
42097: KK 655/2000 vp- Raija Vahasalo /kok Ministerin vastaus
42098:
42099:
42100: koskevat yhtäläisesti kaikkia aloja eivätkä ole
42101: puunkorjuutyössä erityinen vapaan ammatinhar-
42102: joittamisen este.
42103:
42104:
42105: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
42106:
42107: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
42108:
42109:
42110:
42111:
42112: 4
42113: Ministems svar KK 655/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
42114:
42115:
42116:
42117:
42118: Tili riksdagens talman
42119:
42120: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger leda och övervaka arbetet samt att för det erhålls
42121: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- vederlag, dvs lön. När dessa kännetecken upp-
42122: rådet översänt följande av riksdagsledamot Raija fylls, är avtalet ett arbetsavtal.
42123: Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörs- Lagstiftningen om kollektivavtal tillämpas
42124: mål SS 655/2000 rd: bara på ett arbetsavtalsförhållande. Om en per-
42125: son står i ett arbetsförhållande och branschen i
42126: Vad har regeringen för avsikt att göra fråga har ett allmänbindande kollektivavtal, be-
42127: för att undanröja de hinder som står i stäms miniminivån på hans eller hennes lön utgå-
42128: vägen för fritt yrkesutövande, så att en ende från det allmänbindande kollektivavtalet.
42129: professionell virkesskördare i egenskap Med skördande av värdeträd, som nämns i det
42130: av självständig företagare kan erbjuda skriftliga spörsmålet, torde avses virkesskördes-
42131: skördetjänster som gäller värdeträd arbete på vilket tillämpas bestämmelsema i kol-
42132: inom skogsbranschen? lektivavtalet för skogsbranschen. Virkesskördan-
42133: de i ringa skala görs också i sådana situationer på
42134: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- vilka skogsbranschens kollektivavtal inte nöd-
42135: föra följande: vändigtvis tillämpas, såsom t.ex. el- och telefon-
42136: 1 Finland har friheten att utöva näring tryggats linjearbeten, inom byggbranschen och vid sköt-
42137: som en grundläggande rättighet i grundlagen. seln av parker. Härvid kan andra kollektivavtal
42138: Om rätten att utöva näring bestäms närmare i nä- som gäller dessa branscher bli tillämpliga.
42139: ringslagen. Näringslagstiftningen ställer dock Eftersom lagstiftningen om kollektivavtal inte
42140: inga begränsningar för det yrkesutövande som tillämpas på uppdragsförhållanden, begränsar
42141: avses i detta skriftliga spörsmål. den inte en persons möjligheter att bli företagare
42142: Utöver näringslagstiftningen regleras yrkesut- eller att annars utföra ett arbete åt någon annan i
42143: övandet av lagstiftningen om arbets- och kollek- egenskap av yrkesutövare. Det allmänbindande
42144: tivavtal. Den som utför ett arbete, i detta fall en kollektivavtalet för skogsbranschen, vilket
42145: arbetstagare som skördar värdeträd, kan vara an- nämns i det skriftliga spörsmålet, hindrar där-
42146: ställd i ett arbetsförhållande eller också kan han med inte fritt yrkesutövande. 1 Finland finns t.ex.
42147: eller hon vara en självständig företagare eller en flera skogshuggare som tidigare har haft ett ar-
42148: annan yrkesutövare, som arbetar utgående från betsförhållande men numera är verksamma som
42149: uppdrag eller upphandlingsavtal. Mellan den som företagare i uppdragsförhållande inom skogs-
42150: låter utföra ett arbete och den som utför arbetet branschen. Den finska lagstiftningen förutsätter
42151: kan inte fritt avtalas om, ifall arbetet görs i ett ar- inte heller någon särskild yrkesexamen av den
42152: betsavtalsförhållande eller t.ex. som ett uppdrag. som har för avsikt att bli företagare inom skogs-
42153: Om de kännetecken på ett arbetsavtal om vilka branschen. Samma situation råder i de flesta an-
42154: bestäms i 1 § lagen om arbetsavtal uppfylls, har dra branscher.
42155: arbetet gjorts i ett arbetsavtalsförhållande obero- Med hänvisning till vad som sägs ovan kan det
42156: ende av avtalspartemas avsikter. Kännetecken på konstateras att lagstiftningen om yrkesutövandet
42157: ett arbetsavtal är bl.a. att arbetsgivaren har rätt att inte ställer några hinder för fritt yrkesutövande
42158:
42159:
42160: 5
42161: KK 655/2000 vp - Raija Vahasalo /kok Ministems svar
42162:
42163:
42164: som gäller skördande av värdeträd. Bestämmel- hinder för fritt yrkesutövande inom virkesskör-
42165: sema i lagen om arbetsavtal gäller alla branscher desarbetet.
42166: enligt samma grunder och utgör inget särskilt
42167:
42168:
42169: Helsingforsden 12 september 2000
42170:
42171: Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre
42172:
42173:
42174:
42175:
42176: 6
42177: KK 656/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
42178:
42179:
42180:
42181:
42182: KIRJALLINEN KYSYMYS 656/2000 vp
42183:
42184: Erityisvaltionosuuden jakautuminen
42185:
42186:
42187:
42188:
42189: Eduskunnan puhemiehelle
42190:
42191: Valtion ensi vuoden budjetissa on budjettiriihen suurennetaanko koulutus-EVO.:ssa tut-
42192: mukaan sovittu, että ns. EVO-rahoitus eli erityis- kintokorvauksia nykyisestä 349 000
42193: valtionosuus pidetään entisellään. Kuitenkin markasta ylöspäin,
42194: EVO-rahoituksen painotusta muutetaan niin, että
42195: tutkimuksesta siirretään koulutus-EVO:n puolel- ollaanko koulutus-EVO:a siirtämässä
42196: le mahdollisesti noin 16 miljoonaa markkaa. tutkimus-EVO:n tapaisesti yliopistosai-
42197: raaloiden ulkopuolelle ja
42198: Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42199: miten jatkossa turvataan se, että koulu-
42200: jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42201: tus-EVO ja tutkimus-EVO säilyvät tasol-
42202: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42203: taan sellaisina, että pitkäjänteinen työ
42204: vaksi seuraavan kysymyksen:
42205: on mahdollista?
42206: Miten koulutus-EVO jakautuu ja miten
42207: se siirretään yksiköihin (sairaaloihin),
42208:
42209:
42210: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000
42211:
42212: Liisa Hyssälä /kesk
42213:
42214:
42215:
42216:
42217: Versio 2.0
42218: KK 656/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministerin vastaus
42219:
42220:
42221:
42222:
42223: Eduskunnan puhemiehelle
42224:
42225: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Lääkärin ja hammaslääkärin koulutuksen kor-
42226: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vauksia maksetaan yliopistollista sairaalaa yllä-
42227: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen pitävälle kuntayhtymälle, kunnan ja kuntayhty-
42228: vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän män ylläpitämälle terveydenhuollon toimintayk-
42229: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK sikölle, valtion mielisairaalalle ja asetuksessa
42230: 656/2000 vp: säädetylle muulle terveydenhuollon toimintayk-
42231: sikölle. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle
42232: Miten koulutus-EVO jakautuu ja miten kuntayhtymälle maksetaan koulutuskorvaus lää-
42233: se siirretään yksiköihin (sairaaloihin), kärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumis-
42234: koulutuksesta suoritettujen tutkintojen perusteel-
42235: suurennetaanko koulutus-EVO:ssa tut- la. Muille kuin yliopistollisille sairaaloille mak-
42236: kintokorvauksia nykyisestä 349 000 setaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäri-
42237: markasta ylöspäin, koulutuksen korvaus koulutuskuukautta kohden
42238: ollaanko koulutus-EVO:a siirtämässä yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mu-
42239: tutkimus-EVO:n tapaisesti yliopistosai- kaisesti. Sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta
42240: raaloiden ulkopuolelle ja ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle makse-
42241: taan lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulu-
42242: miten jatkossa turvataan se, että koulu- tuksen ja hammaslääkärin käytännön palvelun
42243: tus-EVO ja tutkimus-EVO säilyvät tasol- korvaus koulutuskuukautta kohden.
42244: taan sellaisina, että pitkäjänteinen työ Lääkäreiden perusterveydenhuollon lisäkou-
42245: on mahdollista? lutuksen korvauksia on maksettu sairaanhoitopii-
42246: riä tai terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai
42247: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kuntayhtymälle vuodesta 1995 lähtien. Erikois-
42248: ti seuraavaa: lääkärikoulutuksen korvauksia muille kuin yli-
42249: opistollisille sairaaloille on maksettu vuodesta
42250: Lääkärikoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta
42251: 1997 lähtien. Näin ollen koulutuskorvauksen
42252: terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheu-
42253: maksaminen muille kuin yliopistosairaaloille si-
42254: tuvien kustannusten valtion korvauksia koskevia
42255: sältyy jo nyt korvausjärjestelmään.
42256: erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain
42257: Tutkimuskorvausten maksaminen suoraan
42258: säännöksiä muutettiin tämän vuoden alusta.
42259: myös muille terveydenhuollon toimintayksiköil-
42260: Hammaslääkärikoulutus tuli korvauksen piiriin.
42261: le kuin yliopistosairaaloille tuli voimaan vuoden
42262: Tutkimustoiminnan korvauksen edellytykset
42263: 2000 alusta. Tätä ennen muut terveydenhuollon
42264: täyttävästä yliopistotasoisesta terveystieteelli-
42265: toimintayksiköt saattoivat saada korvausta tutki-
42266: sestä tutkimustoiminnasta suoritettava korvaus
42267: mustoiminnan kustannuksiin yliopistollisen sai-
42268: maksetaan suoraan kaikille korvaukseen oikeute-
42269: raalan kautta, jonka tuli osoittaa kolmasosa saa-
42270: tuille terveydenhuollon toimintayksiköille. Ase-
42271: mastaan tutkimustoiminnan korvauksesta erilli-
42272: tuksella säädettiin tutkimus- ja koulutuskorvauk-
42273: siin tutkimushankkeisiin yliopistosairaalan eri-
42274: seen oikeutetut yksityiset terveydenhuollon pal-
42275: tyisvastuualueella.
42276: veluntuottajat
42277:
42278: 2
42279: Ministerin vastaus KK 656/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
42280:
42281:
42282: Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuosittain vausta varten myönnetty 425 200 000 mk, joka
42283: asetuksen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen jakautuu seuraavasti: koulutuskorvaukset yli-
42284: sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutki- opistosairaalakuntayhtymille 321 400 000 mk,
42285: mustoiminnan korvauksen perusteista. Siinä lääkärin erikoistumiskoulutus muille sairaaloille
42286: määrätään yliopistollisessa sairaalassa annetta- 58 000 000 mk, hammaslääkärin erikoistumis-
42287: van koulutuksen korvauksen suuruus lääkärin ja koulutus 1 700 000 mk, lääkärin perusterveyden-
42288: hammaslääkärin perus- ja erikoistumistutkintoa huollon lisäkoulutus 42 000 000 mk ja hammas-
42289: kohden. Vuonna 2000 korvaus on 349 000 mk lääkärin käytännön palvelu 2 100 000 mk.
42290: tutkintoa kohden. Asetuksessa määritellään myös Tutkimustoiminnan kustannuksiin maksetaan
42291: muille kuin yliopistosairaaloille maksettavan korvausta samoille yksiköille kuin koulutustoi-
42292: koulutuskorvauksen suuruus koulutuskuukautta minnan korvauksia. Korvaus perustuu tieteellis-
42293: kohden. Vuonna 2000 erikoislääkärikoulutuk- ten julkaisujen lukumäärään ja julkaisulle annet-
42294: sen, erikoishammaslääkärikoulutuksen, peruster- tuihin pisteisiin. Julkaisupisteen hinta määritel-
42295: veydenhuollon lisäkoulutuksen ja hammaslääkä- lään edellä mainitussa sosiaali- ja terveysminis-
42296: rin käytännön palvelun korvaus on 6 000 mk teriön asetuksessa lääkäri- ja hammaslääkärikou-
42297: koulutuskuukautta kohden. Sosiaali- ja terveys- lutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteelli-
42298: ministeriön asetus annetaan sen jälkeen kun val- sen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista.
42299: tion asianomaisen vuoden talousarvio on hyväk- Julkaisupisteen hinta määräytyy valtion asian-
42300: sytty. Korvausten suuruus määräytyy valtion ta- omaisen vuoden talousarviossa tarkoitukseen va-
42301: lousarviossa tarkoitukseen varattujen määräraho- ratun määrärahan perusteella. Julkaisupisteen
42302: jen perusteella. hinta vuonna 2000 on 50 728 mk. Tutkimustoi-
42303: Lääkärin ja hammaslääkärin koulutuskustan- mintaan maksetaan korvauksia vuonna 2000 yh-
42304: nuksiin yliopistollisen sairaalan ylläpitäjälle suo- teensä 353 200 000 mk.
42305: ritettava koulutuskorvaus maksetaan asianomai- Valtion korvauksen taso terveydenhuollon toi-
42306: sen lääninhallituksen toimesta kuukausittain il- mintayksiköille erikoissairaanhoitolain mukai-
42307: man erillistä hakemusta. Muille terveydenhuol- seen tutkimustoimintaan sekä lääkäri- ja ham-
42308: lon toimintayksiköille lääkärin ja hammaslääkä- maslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuk-
42309: rin koulutuskorvaus maksetaan asianomaisen siin on tänä vuonna yhteensä 778 400 000 mk.
42310: lääninhallituksen toimesta puolivuosittain koulu- Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2001 ta-
42311: tusta antavan yksikön tekemän hakemuksen pe- lousarvioksi valtion korvauksen maksamiseen on
42312: rusteella. esitetty sama markkamäärä. Vuonna 1999 kor-
42313: Vuoden 2000 talousarviossa on terveyden- vauksia maksettiin yhteensä 763 676 000 mk.
42314: huollon yksiköille lääkäreiden koulutuksesta ai- Tavoitteena on säilyttää tutkimus- ja koulutus-
42315: heutuviin kustannuksiin maksettavaa valtion kor- korvauksen taso nykyisenlaisena.
42316:
42317:
42318: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
42319:
42320: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
42321:
42322:
42323:
42324:
42325: 3
42326: KK 656/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk Ministenjls svar
42327:
42328:
42329:
42330:
42331: Tili riksdagens talman
42332:
42333: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger gade till ersättning. Genom förordning bestäm-
42334: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- des vilka privata producenter av hälso- och sjuk-
42335: rådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa vårdsservice som är berättigade till ersättning för
42336: Hyssälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål forskning och utbildning.
42337: SS 656/2000 rd: Ersättningar för läkar- och tandläkarutbild-
42338: ning betalas till sarnkommuner som upprätthål-
42339: Hur fördelas specialstatsandelarna för ler universitetssjukhus, verksamhetsenheter
42340: utbildning oc/, hur överförs de tili enhe- inom hälso- och sjukvården som upprätthålls av
42341: terna (sjukhusen), kommuner och samkommuner, statens sinnes-
42342: sjukhus och andra verksarnhetsenheter inom häl-
42343: kommer examensersättningarna inom so- och sjukvård som bestäms genom förord-
42344: ramen för specialstatsandelarna att hö- ning. Till sarnkommuner som upprätthåller uni-
42345: jas från nuvarande 349 000 mk, versitetssjukhus betalas ersättning för grund- och
42346: är man på väg att liksom i fråga om spe- specialiseringsutbildningen för läkare och tand-
42347: cialstatsandelarna för forskning låta läkare utgående från antalet avlagda examina.
42348: specialstatsandelarna för utbildning gå Till andra än universitetssjukhus betalas ersätt-
42349: tili enheter utanför universitetssjukhu- ning för specialläkar- och specialtandläkarutbild-
42350: sen och ning utgående från antalet utbildningsmånader i
42351: ett utbildningsprogram som universitetet har
42352: på vilket sätt skall det i fortsättningen godkänt. Till kommuner eller samkommuner som
42353: säkerställas att specialstatsandelarna upprätthåller sjukvårdsdistrikt eller hälsovårds-
42354: för utbildning och forskning förblir på centraler betalas ersättning enligt antalet utbild-
42355: en sådan nivå att de möjliggör ett lång- ningsmånader som utnyttjas för tilläggsutbild-
42356: siktigt arbete? ning för läkare inom primärvården och praktisk
42357: tjänstgöring för tandläkare.
42358: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Ersättningarna för tilläggsutbildning för läka-
42359: föra följande: re inom primärvården har betalats ut till de kom-
42360: muner eller samkommuner som upprätthåller
42361: Bestämmelserna i lagen om specialiserad sjuk-
42362: sjukvårdsdistrikt eller hälsovårdscentraler från
42363: vård och folkhälsolagen gällande ersättning av
42364: 1995. Ersättningarna för specialläkarutbildning
42365: statsmedel för kostnader som föranleds av läkar-
42366: till andra än universitetssjukhus har betalats ut
42367: utbildning och hälsovetenskaplig forskning på
42368: från 1997. Därmed ingår utbetalning av ersätt-
42369: universitetsnivå ändrades från ingången av detta
42370: ning till andra än universitetssjukhus redan nu i
42371: år. Tandläkarutbildningen omfattas numera ock-
42372: ersättningssystemet.
42373: så av ersättningen. Ersättningen för kostnaderna
42374: Utbetalning av ersättning för forskning direkt
42375: för sådan hälsovetenskaplig forskning på univer-
42376: till andra verksamhetsenheter inom hälso- och
42377: sitetsnivå som uppfyller förutsättningarna för er-
42378: sjukvården än universitetssjukhus infördes från
42379: sättning betalas direkt till alla verksarnhetsenhe-
42380: ingången av 2000. Dessförinnan kunde andra
42381: ter inom social- och hälsovården som är herätti-
42382:
42383: 4
42384: Ministems svar KK 656/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
42385:
42386:
42387:
42388: verksamheter inom hälso- och sjukvården få er- en. Anslaget fördelar sig på följande sätt:
42389: sättning för kostnadema för forskningsverksam- 321 400 000 mk som ersättning för utbildning tili
42390: het via ett universitetssjukhus, som skulle anvisa samkommuner som är huvudmän för ett universi-
42391: en tredjedel av den erhålina ersättningen för tetssjukhus, 58 000 000 mk tili andra sjukhus
42392: forskningsverksamhet tili fristående forsknings- som ersättning för specialiseringsutbildning för
42393: projekt inom sjukhusets specialansvarsområde. läkare, 1 700 000 mk som specialiseringsutbild-
42394: Social- och hälsovårdsministeriet utfårdar år- ning för tandläkare, 42 000 000 mk som ersätt-
42395: ligen en förordning om grundema för ersättning ning för tilläggsutbildning för läkare inom pri-
42396: för läkar- och tandläkarutbildning samt hälsove- märvården och 2 100 000 mk som ersättning för
42397: tenskaplig forskningsverksamhet på universitets- praktisk tjänstgöring för tandläkare.
42398: nivå. 1 denna bestäms omfattningen av ersätt- För kostnaderna för forskningsverksamhet be-
42399: ningen tili universitetssjukhusen för grund- och talas ersättning tili samma enheter som ersätt-
42400: specialiseringsexamina för läkare och tandläka- ningen för kostnaderna för utbildningsverksam-
42401: re. År 2000 är ersättningen 349 000 mk för varje het. Ersättningen grundar sig på antalet veten-
42402: examen. 1 förordningen faststälis också storle- skapliga publikationer och det antal poäng publi-
42403: ken på den ersättning per utbildningsmånad som kationen erhåliit. Priset på en publikationspoäng
42404: betalas tili andra än universitetssjukhus. Ersätt- framgår av den ovan nämnda förordningen om
42405: ningen för specialiäkarutbildning, specialtandlä- grunderna för ersättning för läkar- och tandläkar-
42406: karutbildning, tilläggsutbildning för läkare inom utbildning samt hälsovetenskaplig forsknings-
42407: primärvården och praktisk tjänstgöring för tand- verksamhet på universitetsnivå. Priset faststälis
42408: läkflre uppgår i år till 6 000 mk per utbildnings- utgående från det anslag som reserverats för än-
42409: månad. Social- och hälsovårdsministeriet utfår- damålet i statsbudgeten för ifrågavar 50 728 mk
42410: dar förordningen efter det att statsbudgeten för år 2000. Under innevarande år betalas samman-
42411: ifrågavarande år har godkänts. Ersättningens om- lagt 353 200 000 mk i ersättning för forsknings-
42412: fattning faststälis på basis av de anslag som re- verksamhet.
42413: serverats för ändamålet i statsbudgeten. Statens ersättningar enligt lagen om speciali-
42414: Ersättningen för kostnadema för läkar- och serad sjukvård tili verksamhetsenheterna inom
42415: tandläkarutbildningen utbetalas varje månad ge- hälso- och sjukvården för de kostnader som för-
42416: nom länsstyrelsens försorg tili universitetssjuk- anleds av forskningsverksamheten och läkar- och
42417: husens huvudmän utan särskild ansökan. Ersätt- tandläkarutbildningen uppgår i år till samman-
42418: ningen till andra verksamhetsenheter inom häl- lagt 778 400 000 mk. I regeringens proposition
42419: so- och sjukvården för de kostnader som föran- om statsbudgeten för 2001 föreslås att samma
42420: leds av läkar- och tandläkarutbildningen utbeta- markbelopp anslås för statens ersättningar nästa
42421: las halvårsvis av länsstyrelsen på grundval av an- år. År 1999 betalades ersättningar tili ett belopp
42422: sökan. av sammanlagt 763 676 000 mk. Målet är att bi-
42423: I budgeten för 2000 har 425 200 000 mk bevil- behålia ersättningarna för forskning och utbild-
42424: jats för statlig ersättning till hälso- och sjuk- ning på nuvarande nivå.
42425: vårdsenheter för kostnadema för läkarutbildning-
42426:
42427:
42428:
42429: Helsingfors den 14 september 2000
42430:
42431: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
42432:
42433:
42434:
42435:
42436: 5
42437: KK 657/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
42438:
42439:
42440:
42441:
42442: KIRJALLINEN KYSYMYS 657/2000 vp
42443:
42444: Liikenneministeriön kansliapäällikön toiminta
42445: Kymijoen ja Mäntyharjun kanavahankkeen yh-
42446: teydessä
42447:
42448:
42449:
42450:
42451: Eduskunnan puhemiehelle
42452:
42453: Julkisuudessa olleen tiedon mukaan (Kouvolan Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomio-
42454: Sanomat 8.8.2000) liikenneministeriön kanslia- ta siihen, että kansliapäällikkö Korpela toimii
42455: päällikkö olisi ilmoittanut Venäjän viranomaisil- Saimaan kanavan kanavavaltuutettuna, jolloin on
42456: le, että Kymijoen ja Mäntyharjun kanavahanke syytä epäillä asianomaisen jääviyttä käsiteltäes-
42457: olisi kannattamaton. Näin kansliapäällikkö esitti sä ministeriössä vaihtoehtoisia kuljetusväyliä.
42458: asiassa Suomen kannan, vaikka selvitykset ovat
42459: kesken eikä päätöksiä ole olemassa. Tällaisen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42460: kannan ilmoittaminen venäläisille heikentää jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42461: Suomen asemia neuvoteltaessa Saimaan kana- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42462: van vuokra-ajan jatkamisesta ja vaikuttaa näin vaksi seuraavan kysymyksen:
42463: kielteisesti Suomen saamiin ehtoihin. Pahimmas-
42464: sa tapauksessa Suomi joutuu tyytymään toisen Edustaako liikenneministeriön kanslia-
42465: osapuolen vaatimuksiin, kun ennakkoon on sul- päällikön kannanotto Kymijoen ja Män-
42466: jettu pois vaihtoehtoisen kanavan mahdollisuus. tyharjun kanavahankkeeseen liikenne-
42467: Kansliapäällikön julkisuudessa antamat kom- ministeriön kantaa ja
42468: mentit saattavat johtaa siihen, että monet kunnat,
42469: yritykset, TE-keskukset ja maakunnan liitot tul- voidaanko Saimaan kanavan kanavaval-
42470: kitsevat kommentit ministeriön viralliseksi kan- tuutettuna toimivaa kansliapäällikköä
42471: naksi. Tämä vaarantaa vireillä olevan, Kymijoen pitää jäävinä ministeriössä kommentoi-
42472: ja Mäntyharjun kanavahanketta koskevan lau- maan saati valmistelemaan Saimaan ka-
42473: suntokierroksen asiallisuuden, jos lausunnonan- navalle vaihtoehtoisia liikennehankkei-
42474: tajille kerrotaan ennakkoon, ettei hanketta toteu- ta, kuten Kymijoen ja Mäntyharjun ka-
42475: teta. navaa?
42476:
42477:
42478:
42479: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000
42480:
42481: Jorma Vokkolainen /vas
42482:
42483:
42484:
42485:
42486: Versio 2.0
42487: KK 657/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas Ministerin vastaus
42488:
42489:
42490:
42491:
42492: Eduskunnan puhemiehelle
42493:
42494: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksena oli käynnistää keskustelu asiasta.
42495: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Lausunnoista laaditaan liikenne- ja viestintämi-
42496: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nisteriössä aikanaan yhteenveto lopullisen pää-
42497: vastattavaksi kansanedustaja Jorma Vokkolaisen töksenteon pohjaksi. Liikenne- ja viestintäminis-
42498: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK teriön kannanotto valmistellaan vasta lausunto-
42499: 657/2000 vp: jen saavuttua ja yhteenvedon valmistuttua. Kana-
42500: varatkaisuon tarkoitus tehdä vielä kuluvan syk-
42501: Edustaako liikenneministeriön kanslia- syn aikana. Asian merkittävyyden vuoksi ratkai-
42502: päällikön kannanotto Kymijoen ja Män- suehdotuksesta tullaan hankkimaan valtioneu-
42503: tyharjun kanavahankkeeseen liikenne- vostotasoinen kannanotto ennen liikenne- ja
42504: ministeriön kantaaja viestintäministeriössä tapahtuvaa lopullista pää-
42505: töksentekoa.
42506: voidaanko Saimaan kanavan kanavaval- Saimaan kanavan vuokrasopimuksen ehtojen
42507: tuutettuna toimivaa kansliapäällikköä mukaisesti kanavan käyttöä sekä kanavan ja
42508: pitää jäävinä ministeriössä kommentoi- vuokra-alueiden hoitoa varten on asetettu Sai-
42509: maan saati valmistelemaan Saimaan ka- maan kanavan hoitokunta. Hoitokunnan puheen-
42510: navalle vaihtoehtoisia liikennehankkei- johtaja toimii samalla suomalaisen sopimusosa-
42511: ta, kuten Kymijoen ja Mäntyharjun ka- puolen kanavavaltuutettuna. Nykyisin liikenne-
42512: navaa? ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvan Sai-
42513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maan kanavan hoitokunnan puheenjohtajana ja
42514: ti seuraavaa: kanavavaltuutettuna on luontevasti ja perintei-
42515: sesti toiminut liikenneministeriön kansliapäällik-
42516: Liikenneministeriön työryhmä, jonka tehtävänä kö. Venäläisellä osapuolella on vastaavantasoi-
42517: oli selvittää Itä-Suomen sisävesiväylästöön liit- nen kanavavaltuutettu.
42518: tyviä kanavahankkeita, luovutti alkukesällä mie- Kansliapäällikkö Korpelan julkisuudessa esit-
42519: tintönsä "Itä-Suomen kanavahankkeet" (Liiken- tämät lausumat ovat osa sitä keskustelua, jota ka-
42520: neministeriön mietintöjä ja mmsttmta B navahankkeista tuleekin käydä. Se, että kanslia-
42521: 14/2000). Kansliapäällikkö Juhani Korpela ei ol- päällikkö Korpela on Saimaan kanavan kanava-
42522: lut työryhmän jäsen. Työryhmän mietintö lähe- valtuutettu, ei estä häntä osallistumasta keskuste-
42523: tettiin laajalle lausuntokierrokselle, jonka päätty- luun. Kansliapäällikkö Korpelalla ei ole ratkaisu-
42524: misaika on lokakuun alussa. Lausuntokierroksen valtaa kanavahankkeista päättämiseen.
42525:
42526:
42527:
42528: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2000
42529:
42530: Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen
42531:
42532:
42533:
42534: 2
42535: Ministems svar KK 657/2000 vp- Jorma Vokkolainen /vas
42536:
42537:
42538:
42539:
42540: Tili riksdagens talman
42541:
42542: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger igång en diskussion i ärendet. På basis av utlåtan-
42543: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- dena kommer kommunikationsministeriet i si-
42544: rådet översänt följande av riksdagsledamot Jor- nom tid att utarbeta ett sammandrag som skall
42545: ma Vokkolainen /vänst undertecknade skriftliga ligga till grund för det slutgiltiga beslutet. Kom-
42546: spörsmål SS 657/2000 rd: munikationsministeriets ställningstagande be-
42547: reds först efter det att utlåtandena har kommit in
42548: Representerar trajikministeriets kansli- och sammandraget har blivit fårdigt. Det är me-
42549: chefs ställningstagande i kanalprojektet ningen att beslutet om kanalen skall fattas i höst.
42550: Kymmene älv och Mäntyharju trafikmi- Eftersom ärendet är så betydelsefullt kommer
42551: nisteriets ståndpunkt, och man att begära ett ställningstagande på statsråds-
42552: nivå om förslaget innan kommunikationsministe-
42553: kan kanslichefen, som är kanalfullmäk- riet fattar ett slutgiltigt beslut i ärendet.
42554: tig för Saima kana!, anses vara jävig I enlighet med villkoren i arrendeavtalet för
42555: inom ministeriet att kommentera och be- Saima kanal har en förvaltningsnämnd för Saima
42556: reda alternativa trafikprojekt tili Saima kanal tillsatts med tanke på kanalens användning
42557: kana!, t.ex. kana/en Kymmene älv och samt skötseln av kanalen och de arrenderade de-
42558: Mäntyharju? lama. Förvaltningsnämndens ordförande är sam-
42559: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tidigt kanalfullmäktig för den finska avtalspar-
42560: ten. Kanslichefen vid kommunikationsministe-
42561: föra följande:
42562: riet har naturligt och av tradition varit ordföran-
42563: En av trafikministeriets arbetsgrupper som hade de för och kanalfullmäktig i förvaltningsnämn-
42564: till uppgift att utreda kanalprojekt i anslutning till den för Saima kanal, som numera lyder under
42565: farleder i inre farvatten i Östra Finland överlät i kommunikationsministeriet. Den ryska parten
42566: början av sommaren sitt betänkande "Östra Fin- har en kanalfullmäktig på motsvarande nivå.
42567: lands kanalprojekt" (Trafikministeriets betän- Kanslichef Korpelas uttalanden i offentlighe-
42568: kanden och utredningar B 14/2000). Kanslichef ten är en del av den diskussion som bör föras om
42569: Juhani Korpela har inte varit medlem i arbets- kanalprojekten. Det att kanslichefKorpela är ka-
42570: gruppen. Arbetsgruppens betänkande har sänts nalfullmäktig för Saima kanal hindrar honom
42571: för utlåtande tili ett stort antal remissinstanser, inte från att deltai diskussionen. KanslichefKor-
42572: och remissbehandlingen avslutas i början av ok- pela har inte någon beslutanderätt i de beslut som
42573: tober. Syftet med remissförfarandet var att få gäller kanalprojekten.
42574:
42575:
42576:
42577: Helsingfors den 13 september 2000
42578:
42579: Kommunikationsminister Olli -Pekka Heinonen
42580:
42581:
42582:
42583:
42584: 3
42585: KK 658/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
42586:
42587:
42588:
42589:
42590: KIRJALLINEN KYSYMYS 658/2000 vp
42591:
42592: Sotaveteraanirekisteri
42593:
42594:
42595:
42596:
42597: Eduskunnan puhemiehelle
42598:
42599: Sotaveteraanien keski-ikä on 80 vuotta. Heitä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42600: kutsutaan iltahuutoon ja rivit harvenevat. Jotta jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42601: yhteiskunta ja ystävät, muut sotaveteraanit, voi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42602: sivat ylläpitää turvaverkkoa, olisi saatava aikaan vaksi seuraavan kysymyksen:
42603: rekisteri maamme sotaveteraaneista.
42604: Mitä hallitus aikoo tehdä sotiemme vete-
42605: raanien rekisterin aikaansaamiseksi?
42606:
42607:
42608: Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000
42609:
42610: Tuija Nurmi /kok
42611:
42612:
42613:
42614:
42615: Versio 2.0
42616: KK 658/2000 vp- Tuija Nurmi /kok Ministerin vastaus
42617:
42618:
42619:
42620:
42621: Eduskunnan puhemiehelle
42622:
42623: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tunnuspäätökset ovat sotilasläänien hallussa.
42624: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- Puolustusministeriöstä saadun selvityksen mu-
42625: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen kaan Sota-arkistossa säilytettävät asiakirjat eivät
42626: vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nurmen /kok ole tiedostoja, joita päivitettäisiin ja ylläpidettäi-
42627: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK siin. Ne sisältävät vain asiakirjan laatimisajan-
42628: 658/2000 vp: kohtaan liittyviä tietoja. Muutoinkin Sota-arkis-
42629: ton alkuperäiset asiakirjat ovat raakamateriaalia,
42630: Mitä hallitus aikoo tehdä sotiemme vete- jonka jalostaminen kysymyksessä tarkoitetuiksi
42631: raanien rekisterin aikaansaamiseksi? rekisteritiedoiksi on Sota-arkiston selvityksen
42632: mukaan monella tavoin ongelmallista.
42633: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kansaneläkelaitos maksaa henkilöille, joilla
42634: ti seuraavaa: on edellä mainittu rintamasotilas-, rintamapalve-
42635: Rintamaveteraanien erityinen sosiaaliturva on lus-, rintama- tai veteraani tunnus, rintamalisää ja
42636: kohdennettu henkilöille, joilla on rintamasoti- ylimääräisestä rintamalisää. Tätä maksatusta var-
42637: las-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus taikka ten Kansaneläkelaitoksen eläkerekisterissä on
42638: veteraanitunnus. Lisäksi Suomen sodissa vapaa- tiedot rintamalisää saavista henkilöistä. Rekiste-
42639: ehtoisina palvelleille on voitu myöntää ulkomaa- rissä on rintamalisän saajina noin 160 000 henki-
42640: laisen rintamapalvelustunnus. löä. Selvityksen mukaan rekisterissä on henkilön
42641: Tämän lisäksi on erityisryhmiä, joilla on eräis- nimitiedot sekä henkilötunnus. Postia lähetet-
42642: sä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellei- täessä Kansaneläkelaitos käyttää väestötiedoista
42643: den kuntoutuksesta annetun lain (1 039/1997) pe- tallettamaansa osoitetietoa. Rekisterissä on myös
42644: rusteella oikeus kuntoutukseen. Tällainen ryhmä peruste, jolla henkilö saa rintamalisää, esimer-
42645: on muun muassa henkilöt, joille olisi annettu kiksi rintamasotilastunnus. Kansaneläkelaitos
42646: edellä mainittu tunnus, mutta jotka eivät ole sitä voi luovuttaa tietoja ulkopuolisille vain laissa
42647: hakeneet määräaikaan mennessä. määrätyissä tilanteissa. Nykyisten säännösten
42648: Sota-arkistossa säilytettäviä asiakirjoja, jotka perusteella tietoja ei voitaisi luovuttaa ystäville
42649: voidaan lainsäädännön perusteella rajata tiedos- tai muille ulkopuolisille ilman asianomaisen hen-
42650: toiksi sotiemme veteraaneista, ovat kortisto hen- kilön valtuutusta.
42651: kilöistä, joille on myönnetty rintamatunnus sekä Veteraanirekisteriä koskeva asia on ollut esil-
42652: edellä mainitun lain 103911997 perusteella anne- lä eri yhteyksissä, kuten muun muassa rintama-
42653: tut todistukset. Näiden lisäksi Sota-arkistossa veteraaniasiain neuvottelukunnassa. Tällöin on
42654: säilytetään asevelvollisten kantakortit ja useita kuitenkin päädytty siihen, että tietosuojasäännös-
42655: kymmeniä eri arkistoihin sisältyviä henkilökor- ten johdosta tällaisten tiedostojen käyttö ilman
42656: tistoja, joihin sisältyy sekä rauhan että sotien ai- veteraanin omaa suostumusta ei olisi mahdollis-
42657: kana puolustushallinnon alaisena palvelleiden ta ja että rekisterin perustamiselle ei olisi perus-
42658: tietoja. Rintamapalvelustunnuksen saaneiden teita.
42659: asiakirjoista osa on Sota-arkistossa, osa edelleen Veteraanietuuksien kehittämisessä sekä niistä
42660: puolustusministeriön hallussa. Rintamasotilas- tiedottamisessa on veteraanijärjestöillä on kes-
42661:
42662:
42663: 2
42664: Ministerin vastaus KK 658/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
42665:
42666:
42667: keinen rooli veteraanietuuksien ja palveluiden raanien sosiaaliturvan sekä terveydenhoidon,
42668: tiedottamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen ja asunto-olojen kehittämiseksi
42669: yhteydessä toimii rintamaveteraaniasiain neuvot- sekä toimia yhdyssiteenä ja neuvottelevana eli-
42670: telukunta, jossa on mukana keskeiset veteraani- menä viranomaisten ja rintamaveteraanien hy-
42671: järjestöt. Neuvottelukunnan tehtävänä on muuan väksi toimivien järjestöjen välillä.
42672: muassa tehdä esityksiä ja aloitteita rintamavete-
42673:
42674:
42675: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
42676:
42677: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
42678:
42679:
42680:
42681:
42682: 3
42683: KK 658/2000 vp- Tuija Nurmi /kok Ministerns svar
42684:
42685:
42686:
42687:
42688: Tili riksdagens talman
42689:
42690: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mannateeken finns hos militärlänen. Enligt en ut-
42691: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- redning från försvarsministeriet är de handlingar
42692: rådet översänt följande av riksdagsledamot Tuija som finns i Krigsarkivet inte sådana register som
42693: Nurmi /saml undertecknade skriftliga spörsmål uppdateras och upprätthålis. De innehålier en-
42694: SS 658/2000 rd: dast sådana uppgifter som hänför sig tili den tid-
42695: punkt då handlingen utarbetades. Också i övrigt
42696: Vad ämnar regeringen göra för att ett består Krigsarkivets ursprungliga handlingar av
42697: register över våra krigsveteraner skall råmaterial, som det enligt Krigsarkivets utred-
42698: upprättas? ning på många vis skulie vara ytterst problema-
42699: tiskt att utveckla tili sådana registeruppgifter som
42700: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- avses i spörsmålet.
42701: föra följande: Folkpensionsanstalten betalar fronttillägg och
42702: Frontveteranernas särskilda socialskydd är inrik- extra fronttillägg till personer som har tilidelats
42703: tat på personer som har tilldelats frontmanna- frontmannatecken, fronttjänsttecken, frontteck-
42704: tecken, fronttjänsttecken, fronttecken elier vete- en elier veterantecken. För utbetalningen finns
42705: rantecken. Dessutom har personer som frivilligt det i Folkpensionsanstaltens pensionsregister
42706: deltagit i Finlands krig kunnat få fronttjänstteck- uppgifter om de personer som får fronttillägg. 1
42707: en för utlänningar. registret finns ungefår 160 000 personer som får
42708: Förutom detta finns det specielia grupper som fronttillägg och där finns enligt en utredning upp-
42709: har rätt till rehabilitering enligt lagen om rehabi- gifter om personens narnn och personbeteck-
42710: litering för personer som tjänstgjort i vissa upp- ning. När Folkpensionsanstalten skickar post an-
42711: drag under Finlands krig (1 039/1997). En sådan vänder den de adressuppgifter som den fått på ba-
42712: s~s av befolkningsdatauppgifterna. 1 Folkpen-
42713: grupp utgör bl.a. de personer, som skulie ha tili-
42714: delats ett ovan närnnt tecken, men som inte har swnsanstaltens register finns också angivet orsa-
42715: ansökt om det inom den utsatta tiden. ken till varför personen får fronttillägg, t.ex.
42716: Tili de handlingar i Krigsarkivet som på basis frontmannatecken. Folkpensionsanstalten kan ge
42717: av lagstiftningen kan avgränsas till register över ut uppgifterna till utomstående endast i de fali
42718: krigsveteranerna hör ett kartotek över de perso- som närnns i lagen. Enligt de nuvarande bestäm-
42719: ner som tilldelats fronttecken och intyg som de- melserna kan uppgifter inte lämnas ut tili vänner
42720: lats ut med stöd av den ovan närnnda lagen eller andra utomstående utan att denperson det är
42721: 1039/1997. Förutom dessa förvaras i Krigsarki- fråga om har gett fulimakt.
42722: vet också de värnpliktigas militärstamkort och ett Frågan om ett register över veteranerna har ta-
42723: tiotal sådana personkartotek i olika arkiv där gits upp vid olika tillfålien, bl.a. av delegationen
42724: finns det uppgifter om dem som tjänat under för- för frontveteranfrågor. Man har emeliertid kom-
42725: svarsförvaltningen i freds- och krigstid. En del av mit fram tili att användningen av sådana register
42726: handlingarna om dem som fått fronttjänsttecken p.g.a. bestämmelserna om datasekretess inte
42727: finns i Krigsarkivet och en del har försvarsminis- skulle vara möjlig utan veteranernas eget medgi-
42728: teriet fortfarande hand om. Besluten om front-
42729:
42730: 4
42731: Ministerns svar KK 658/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
42732:
42733:
42734:
42735: vande samt att det inte finns några skäl till att gationens uppgift är bl.a. att ge förslag och ta
42736: grunda ett register. initiativ till att utveckla frontveteranemas social-
42737: Vad gäller utvecklingen av veteranernas för- skydd samt hälsovård, rehabilitering och boende-
42738: måner och informerandet om detta har veteranor- förhållanden. Delegationen skall också fungera
42739: ganisationerna en central ställning. 1 delegatio- både som en förbindelselänk samt som ett rådgi-
42740: nen för frontveteranfrågor, som finns i samband vande organ för myndigheterna och de organisa-
42741: med social- och hälsovårdsministeriet, är de cen- tioner som verkar för frontveteranernas bästa.
42742: trala veteranorganisationerna företrädda. Dele-
42743:
42744:
42745:
42746: Helsingfors den 14 september 2000
42747:
42748: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
42749:
42750:
42751:
42752:
42753: 5
42754: KK 659/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
42755:
42756:
42757:
42758:
42759: KIRJALLINEN KYSYMYS 659/2000 vp
42760:
42761: Määräaikaisten työsuhteiden käyttämisen yleis-
42762: tyminen yrityksissä
42763:
42764:
42765:
42766:
42767: Eduskunnan puhemiehelle
42768:
42769: Eräs yritys on perustanut tytäryrityksen samalle tys on 1omauttanut vakituisia työntekijöitä. Pa-
42770: toimialalle ja paikkakunnalle. Yrityksenjohto on himmassa tapauksessa työvoimatoimisto voi
42771: sama ja osa työntekijöistä on määräaikaissa työ- määrätä lomautetun työntekijän määräaikaisiin
42772: suhteissa molemmissa yrityksissä. Kuitenkin ty- töihin kyseiseen tytäryritykseen saman johdon
42773: täryritys käyttää vain määräaikaisia työsuhteita, alaisuuteen ja täysin samoihin töihin, mutta pie-
42774: joissa työnantajamaksut ovat merkittävästi alhai- nemmällä palkalla ja huonommilla ehdoilla.
42775: semmat ja työntekijän työsuhteen ehdot sekä Kieltäytymisestä seuraa työntekijälle pahimmas-
42776: eräät korvaukset merkittävästi alhaisemmat kuin sa tapauksessa karenssi.
42777: pääyrityksessä, jossa työntekijät ovat palvelleet Tämä tilanne on erityisen hankala, jos kah-
42778: jo vuosia vakituisissa työsuhteissa. Eroja on mm. desta kilpailevasta saman alan yrityksestä toinen
42779: kesälomakorvauksen suuruudessa, arkipyhien solmii vakituisia työsuhteita, mutta toinen paran-
42780: korvauksissa, terveydenhuoltokuluissa, sairaus- taa kilpailukykyänsä polkemalla työntekijöiden
42781: ajan paikassa, työsuojeluun ja ruokailuun käytet- asemaa ja heikentämällä työhön liittyviä kor-
42782: tävissä korvauksissa sekä palvelusvuosilisissä vauksia.
42783: niin, ettei niitä apuyrityksessä ole ollenkaan sekä
42784: muissa erilaisissa kuluissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42785: Näin ollen ko. tapauksessa määräaikaisissa jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42786: työsuhteissa olevien työntekijöiden työehdot valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42787: ovat työnantajalle huomattavasti edullisemmat vaksi seuraavan kysymyksen:
42788: kuin pääyrityksen vakituisten työntekijöiden työ-
42789: suhteiden kustannusvaikutukset Kuitenkin tilan- Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta keinotte-
42790: ne on varsin outo erityisesti silloin, kun pääyri- lu työntekijöiden työsuhteilla saadaan
42791: väitettyä?
42792:
42793:
42794: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
42795:
42796: Pertti Turtiainen /vas
42797:
42798:
42799:
42800:
42801: Versio 2.0
42802: KK 659/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas Ministerin vastaus
42803:
42804:
42805:
42806:
42807: Eduskunnan puhemiehelle
42808:
42809: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän,
42810: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tahi
42811: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työsuh-
42812: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen teen vähimmäisehtoja koskevia säännöksiä so-
42813: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK velletaan myös määräaikaisiin työntekijöihin.
42814: 659/2000 vp: Hallituksen on tarkoitus antaa työsopimuslain
42815: kokonaisuudistusta koskeva esitys eduskunnalle
42816: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta keinotte- mahdollisimman pikaisesti. Esityksen on tarkoi-
42817: lu työntekijöiden työsuhteilla saadaan tus perustua pääosin asiaa valmistelleen työsopi-
42818: väitettyä? muslakikomitean mietintöön. Komitea ehdotti si-
42819: sällytettäväksi työsopimuslakiin mm. seuraavia
42820: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- säännöksiä koskien määräaikaisia työsuhteita:
42821: ti seuraavaa: - Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua
42822: Työntekijän työehdot määräytyvät työlainsää- syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin
42823: dännön ja työehtosopimusten sekä työsopimus- kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seu-
42824: ten perusteella. Työsopimuslain sekä työaika- ja raavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä
42825: vuosilomalain säännökset ovat pääosin sellaista toistaiseksi voimassa olevina.
42826: lainsäädäntöä, josta ei voida sopia työnantajan ja -Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määrä-
42827: työntekijän kesken työntekijän kannalta heikom- aikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään
42828: mista työehdoista. Työehtosopimukset tulevat puolet työsopimuksen kestoajasta.
42829: noudatettavaksi joko siten, että asianomainen - Jos työnantajan ja työntekijän välillä on
42830: yritys kuuluu oman alansa työnantajajärjestöön tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai
42831: ja on siten sidottu työehtosopimukseen, tai työso- vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määrä-
42832: pimuslain (320/ 1970) 17 §:n 1 momentin perus- aikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan
42833: teella, jolloin myös työnantajaliittoon järjestäy- työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jat-
42834: tymättömät työnantajat ovat velvollisia noudatta- kuneen yhdenjaksoisina.
42835: maan työehtosopimusten määräyksiä edellytyk- . - Työnantajan on annettava työntekijälle,
42836: sin, että ko. työehtosopimus on alan yleiseksi JOnka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli
42837: katsottava valtakunnallinen työehtosopimus. kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvi-
42838: Työsopimuksessa voidaan laeissa säädetyin ra- tys keskeisistä työehdoista. Ehdotus sisältää
42839: joituksin myös sopia työehdoista. Lisäksi työn- myös säännökset selvityksen autoajankohdasta ja
42840: antaja voi yksipuolisestikin antaa työsuhteeseen luettelon niistä asioista, joita ainakin pidetään
42841: liittyen työntekijöille etuuksia kuten ruokailun, keskeisinä työehtoina.
42842: työkyvyn ylläpitoon tähtäävää toimintaa jne. - Vuokrattujen työntekijöiden työehdoissa
42843: Työsopimuslaissa on kuitenkin syrjintäkielto noudatettavista vähimmäistyöehdoista mukaan
42844: (17 §:n 3 momentti), jonka perusteella työnanta- lukien sovellettavaksi tuleva mahdollinen työeh-
42845: jan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti tosopimus säädettäisiin siten, että viime kädessä
42846: niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin vuokrattuun työntekijään on sovellettava saman
42847:
42848:
42849: 2
42850: Ministerin vastaus KK 659/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
42851:
42852:
42853: työehtosopimuksen määräyksiä kuin käyttäjäyri- asioissa määräysvaltaa toisessa yrityksessä tai
42854: tyksen omaan henkilöstöönkin, ellei vuokraus- yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muiden
42855: toimintaa harjoittava yritys ole sidottu tai velvol- järjestelyjen perusteella, ei ole tarjota työnteki-
42856: linen noudattamaan muuta työehtosopimusta. jälle työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyt-
42857: - Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisen tää työntarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa
42858: työntekijän vain, jos hän tekee työtä vakituisen tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräys-
42859: työntekijän sijaisena ja työnantajana olisi oikeus vallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.
42860: lomauttaa tämä työntekijä, mikäli hän olisi työs- Säännöksen tarkoituksena on lähinnä säädellä ne
42861: sä. edellytykset, joiden vallitessa työn tarjoamisvel-
42862: Lisäksi työnantajana olisi työntarjoamis- ja vollisuus ulottuisi työnantajayrityksen lisäksi
42863: koulutusvelvollisuus selvitettäessä toistaiseksi myös muuhun yritykseen.
42864: voimassa olevissa työsuhteissa olevien työnteki- Työministeriön näkemyksen mukaan sanottu-
42865: jöiden irtisanomistarpeita taloudellisten ja tuo- jen säännösten toteuttamisella voidaan jo sel-
42866: tannollisten syiden johdosta. Ehdotuksen mu- keyttää ja parantaa määräaikaisten työntekijöi-
42867: kaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hä- den asemaa ja ministeriön tavoitteena on, että
42868: nen työsopimuksensa mukaista työtä tai vastaa- edellä kerrotut työsopimuslakikomitean ehdotuk-
42869: vaa työtä. Jos tällaista ei ole, työntekijälle on tar- set sisällytetään hallitukseen esitykseen, koska
42870: jottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaito- ne ovat komitean selvän enemmistön tekemiä eh-
42871: aan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnanta- dotuksia. Säännösten tarkoituksena on nimen-
42872: jan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien omaan toteuttaa ns. kustannusneutraalisuusperi-
42873: tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan aatetta, jolloin määräaikaisten työsuhteiden käyt-
42874: molempien sopijapuolien kannalta pitää tarkoi- tö ei olisi työnantajalle taloudellisesti kannatta-
42875: tuksenmukaisena ja kohtuullisena. Jos työnanta- vampaa kuin toistaiseksi voimassa olevien työ-
42876: jalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstö- suhteiden.
42877:
42878:
42879: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2000
42880:
42881: Työministeri Tarja Filatov
42882:
42883:
42884:
42885:
42886: 3
42887: KK 659/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas Ministerns svar
42888:
42889:
42890:
42891:
42892: Tili riksdagens talman
42893:
42894: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger betsgivaren skall bemöta sina arbetstagare opar-
42895: har Ni, Fru ta1man, tili behöriga med1em av stats- tiskt så att ingen utan fog ges en annan ställning
42896: rådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Pertti än andra på grund av börd, re1igion, å1der, po1i-
42897: Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga spörs- tisk verksamhet eller fackföreningsverksamhet
42898: må1 SS 659/2000 rd: eller annan därmed jämförlig omständighet. Be-
42899: stämme1serna om anställningsförhållandets mini-
42900: Vad ämnar regeringen göra för att spe- mivillkor tillämpas också på visstidsanställda.
42901: kulerandet i arbetstagarnas anställ- Regeringen har för avsikt att till riksdagen så
42902: ningsförhållanden skall kunna undvi- snart som möj1igt överlåta en proposition om en
42903: kas? totalreform av 1agen om arbetsavtal. Meningen är
42904: att propositionen huvudsakligen skall basera sig
42905: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt an- på ett betänkande som getts av den arbetsavta1s-
42906: föra fö1jande: kommitte som berett ärendet. Kommitten före-
42907: Arbetstagarens arbetsvillkor fastställs på basis av slog att bl.a. följande bestämme1ser om visstids-
42908: arbets1agstiftningen, kollektivavtalen och arbets- anställningar skall inkluderas i lagen om arbets-
42909: avtalen. Bestämmelserna i lagen om arbetsavtal avtal:
42910: och i arbetstids- och semesterlagen är främst så- - Ett visstidsarbetsavtal som på arbetsgiva-
42911: dan lagstiftning en1igt viiken man arbetsgivaren rens initiativ utan motiverad orsak ingåtts 1iksom
42912: och arbetstagaren emellan inte kan avtala om ar- också successiva visstidsarbetsavtal som ingåtts
42913: betsvillkor som med tanke på arbetstagaren är utan motiverad orsak bör anses stå i kraft tills vi-
42914: sämre. Kollektivavtalen kommer att måsta iakt- dare.
42915: tas antingen så att det behöriga företaget hör tili - 1 visstidsanställningar som är kortare än
42916: en arbetsgivarorganisation inom sin egen bransch åtta månader får prövotiden vara högst hä1ften av
42917: och så1unda är bundet av kollektivavta1et eller på den tid arbetsavtalet varar.
42918: basis av 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal - lfall det mellan arbetsgivaren och arbetsta-
42919: (32011970), varvid också de arbetsgivare som garen ingåtts flera successiva, oavbrutna eller
42920: inte hör tili arbetsgivarförbundet är skyldiga att med endast korta avbrott fortsatta visstidsarbets-
42921: iaktta kollektivavtalens bestämmelser förutsatt avtal, anses anställningsförhållandet med tanke
42922: att kollektivavtalet i fråga är ett riksomfattande på fastställandet av anställningsförmåner ha på-
42923: kollektivavtal som anses allmänt för branschen. 1 gått i ett sträck.
42924: kollektivavtalet kan man också inom lagstadga- - Arbetsgivaren bör åt en arbetstagare vars
42925: de gränser avtala om arbetsvillkor. Därtili kan ar- anställningsförhållande gäller tills vidare eller en
42926: betsgivaren också ensidigt i anslutning till an- tid på över en månad ge en skriftlig utredning om
42927: ställningsförhållandet ge arbetstagarna förmå- centrala arbetsvillkor. Förs1aget innehåller också
42928: ner, som t.ex. verksamhet som syftar tili må1tider bestämmelser om tidpunkten då utredningen gi-
42929: och upprätthållande av arbetsförmåga osv. 1 la- vits och en förteckning över de frågor som åt-
42930: gen om arbetsavtal ingår emellertid ett diskrimi- minstone anses som centra1a arbetsvilikor.
42931: neringsförbud (17 § 3 mom.), enligt vi1ket ar-
42932:
42933: 4
42934: Ministerns svar KK 659/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
42935:
42936:
42937: - Angående de minimiarbetsvillkor som skall talsparterna kan anses ändamålsenlig och rimlig.
42938: iakttas i arbetsvillkoren för hyrda arbetstagare Ifall en arbetsgivare, som i personalfrågor de fac-
42939: inklusive ett eventuellt kollektivavtal som skall to använder bestämmanderätt i ett annat företag
42940: tillämpas skulle man bestämma att man på hyrda eller en annan gemenskap på basis av ägande, av-
42941: arbetstagare i sista hand bör tillämpa samma kol- tai eller andra arrangemang, inte kan erbjuda ar-
42942: lektivavtals bestämmelser som på användarföre- betstagaren arbete, bör han utreda om han kan
42943: tagets egen personal, om inte det företag som be- fullgöra sin skyldighet att erbjuda arbete och ge
42944: driver hyrningsverksamhet är bundet eller skyl- utbildning genom att erbjuda arbetstagaren arbe-
42945: digt att iaktta ett annat kollektivavtal. te i andra företag eller gemenskaper som han har
42946: - Arbetsgivaren får permittera en visstidsan- bestämmanderätt över. Bestämmelserna syftar
42947: ställd endast ifall denne utför arbete som vikarie främst till att reglera de förutsättningar under vil-
42948: för en ordinarie arbetstagare och arbetsgivaren ka skyldigheten att erbjuda arbete skulle ut-
42949: hade rätt att permittera denna arbetstagare ifall sträckas inte bara till arbetsgivarföretaget utan
42950: denne var i arbete. också tili andra företag.
42951: Ytterligare skulle arbetsgivaren vara skyldig Enligt arbetsministeriets åsikt kan verkställan-
42952: att erbjuda arbete och ge utbildning, då han på det av sagda bestämmelser redan klarlägga och
42953: grund av ekonomiska och produktionsmässiga förbättra de visstidsanställdas ställning, och mi-
42954: orsaker utreder uppsägningsbehoven för arbets- nisteriet syftar till att arbetsavtalskommittens
42955: tagare i anställningsförhållanden som gäller tills ovan beskrivna förslag skall inkluderas i reger-
42956: vidare. Enligt förslaget bör arbetstagaren i första ingens proposition, eftersom det är fråga om för-
42957: hand erbjudas arbete som är i enlighet med hans slag gjorda av kommittens klara majoritet. Be-
42958: arbetsavtal eller motsvarande arbete. Ifall sådant stämmelserna syftar till att uttryckligen verkstäl-
42959: inte finns, bör arbetstagaren erbjudas annat arbe- la den s.k. kostnadsneutralitetsprincipen enligt
42960: te som motsvarar hans utbildning, yrkeskunskap viiken användandet av visstidsanställningar inte
42961: eller erfarenhet. Arbetsgivaren bör för arbetsta- skulle vara ekonomiskt lönsammare för arbetsgi-
42962: garen ordna sådan utbildning som de nya uppgif- varen än anställningsförhållanden som gäller tills
42963: terna förutsätter och som med tanke på bägge av- vidare.
42964:
42965:
42966: Helsingfors den 19 september 2000
42967:
42968: Arbetsminister Tarja Filatov
42969:
42970:
42971:
42972:
42973: 5
42974: KK 660/2000 vp - Matti Kangas /vas
42975:
42976:
42977:
42978:
42979: KIRJALLINEN KYSYMYS 660/2000 vp
42980:
42981: Vuokralaisilta perittävän vuokravakuuden ko-
42982: rottomuus
42983:
42984:
42985:
42986:
42987: Eduskunnan puhemiehelle
42988:
42989: Nykyään tavaksi on vakiintunut, että vuokrasuh- useiden vuosien vuokrasuhteessa korkojen osuus
42990: teen solmimisen yhteydessä vuokralainen mak- saattaa nousta huomattavan suureksi. Vuokran-
42991: saa vuokranantajalle vuokravakuuden, joka kat- maksun lisäksi asukas häviää vuokranantajalle
42992: taa mahdollisesti maksamatta jääviä vuokria tai vuokravakuudelle laskettavan koron, joka on ta-
42993: vahinkoja, joita vuokralainen on aiheuttanut vallaan ylimääräistä tuloa vuokraisännälle.
42994: asunnolle. Useimmissa tapauksissa vuokrava-
42995: kuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
42996: päätyttyä. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
42997: Vuokravakuuden suuruus perustuu vuokra- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42998: suhteen osapuolten väliseen sopimukseen ja voi vaksi seuraavan kysymyksen:
42999: vaihdella alle 1 000 markasta useiden kuukau-
43000: sien vuokraa vastaavaan summaan. Tällä hetkel- Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
43001: lä vuokravakuudelle ei makseta korkoa. Lyhyis- jotta vuokralaiset alkavat saada korkoa
43002: sä vuokrasuhteissa ongelma ei ole suuri, mutta maksamalleen vuokravakuudelle?
43003:
43004:
43005: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
43006:
43007: Matti Kangas /vas
43008:
43009:
43010:
43011:
43012: Versio 2.0
43013: KK 660/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
43014:
43015:
43016:
43017:
43018: Eduskunnan puhemiehelle
43019:
43020: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- sen varalta, että vuokranantaja ei täytä velvoittei-
43021: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette taan.
43022: toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäse- Sen osapuolen, joka on saanut hyväkseen va-
43023: nen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan kuuden, tulee hoitaa sitä huolellisesti. Vakuus on
43024: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen palautettava sopimussuhteen päätyttyä, kun on
43025: KK 660/2000 vp: käynyt selväksi, että vakuutta ei tarvita. Vakuu-
43026: deksi voidaan antaa rahaa, talletus, sitoumus,
43027: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, osakkeita tai tavaraa. Varsin usein annetaan va-
43028: jotta vuokralaiset alkavat saada korkoa kuudeksi talletus. Tällöin tulisi sopia myös siitä,
43029: maksamalleen vuokravakuudelle? kenelle korot kuuluvat. Jos sovittu tili, jolle va-
43030: rat talletetaan, on vuokralaisen nimissä, korot
43031: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kuuluvat luonnollisesti hänelle. Jos tili on vuok-
43032: ti seuraavaa: ranantajan nimissä, korot kuuluvat hänelle. Toi-
43033: Sekä asuinhuoneiston että liike-, toimi-, varasto- sinkin voidaan sopia. Vakuudeksi annetut varat
43034: ja muiden tilojen huoneenvuokrasuhteissa voi- voivat kuulua kolmannelle, jolloin talletuksesta
43035: daan sopia kohtuullisen vakuuden asettamisesta kertyvät korot yleensä kuuluvat tälle. Vakuus on
43036: sen vahingon varalle, että huoneenvuokrasopi- voitu järjestää esimerkiksi siten, että sosiaalivi-
43037: muksen sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan. Jos ranomaisten tilille talletettujen varojen vakuus-
43038: vakuutta ei sovitussa ajassa aseteta, on sopija- luonteesta tietyssä sopimussuhteessa annetaan
43039: puolena, jonka hyväksi vakuus on sovittu asetet- eri sitoumus. Tilillä olevat varat saattavat näin
43040: tavaksi, oikeus purkaa sopimus. Asuinhuoneis- toimia useiden sopimusten sopimusehtojen täyt-
43041: ton vuokrasuhteissa on laissa asetettu kohtuulli- tämisen vakuutena.
43042: sena pidettävälle vakuudelle yläraja. Vakuus saa Sopiminen siitä, kenelle vakuudeksi annetun
43043: arvoltaan olla enintään kolmen kuukauden vuok- talletuksen korot kuuluvat, liittyy keskeisellä ta-
43044: raa vastaava määrä. Muissa vuokrasuhteissa ei valla siihen, mitä rahan vakuudeksi ottamisesta
43045: tällaista ylärajaa ole. kaiken kaikkiaan sovitaan. Talletuksille ei aina
43046: Vakuus tulee kysymykseen kumman tahansa ole maksettu korkoa tai korko voi olla erittäin
43047: osapuolen hyväksi. Vaikka yleisimmin vakuus matala. Silloinkin, kun korkoa yleisesti makse-
43048: annetaan juuri vuokranmaksun varmistamiseksi taan, se saattaa riippua monista seikoista kuten
43049: tai huoneistolle aiheutuneiden vahinkojen kor- talletusten määrästä, nosto-oikeudesta tai ylei-
43050: vaamiseksi, esiintyy myös vuokralaisen hyväksi sestä korkotasosta. Se voi myös vaihdella eri tili-
43051: annettuja vakuuksia. Tällaiset vakuudet tulevat muotojen ja pankkien välillä. Niinpä ei ole syytä
43052: kysymykseen esimerkiksi määräaikaisiksi sovi- säätää, että vuokralaiset lain nojalla saisivat
43053: tuissa vuokrasuhteissa tai silloin, kun vuokralai- maksamalleen vakuudelle korkoa. Jos koronmak-
43054: nen on kustannuksellaan kunnostanut huoneis- suvelvoite säädettäisiin vuokralaisen vuokranan-
43055: ton ja odottaa voivansa nauttia vuokrasuhteesta tajalle antamalle vakuudelle, vastaavan koron-
43056: vähintään tietyn ajan. Tällöin vakuus annetaan maksuvelvoitteen tulisi koskea myös vuokran-
43057:
43058:
43059:
43060: 2
43061: Ministerin vastaus KK 660/2000 vp - Matti Kangas /vas
43062:
43063:
43064: antajan vuokralaisen hyväksi antamaa vakuutta. sopimussuhteen sovitunlaisena säilymisestä.
43065: Samalla tulisi tarkastella myös muiden vakuus- Niinpä on perusteltua, että vakuuden antamises-
43066: muotojen kuin rahana annettujen tai talletusten ta, käyttämisestä ja takaisin antamisesta sekä
43067: korkovaatimuksia. Olisi johdonmukaista, että mahdollisista koroista tai muista hyvityksistä
43068: vastaava hyvitys velvoitettaisiin maksamaan huoneenvuokrasuhteen osapuolet saavat vapaas-
43069: myös muille vakuusmuodoille. ti sopia. Sopijapuolen oikeuksien turvaamiseksi
43070: Vakuuden antamisella turvataan sopimuksen on riittävää, että lailla on rajoitettu asuinhuoneis-
43071: syntyminen ja jatkuminen osapuolten välillä ti- ton vuokrasuhteissa annetun vakuuden enim-
43072: lanteissa, joissa sopimussuhde saattaisi päättyä, mäismäärää. Enimmäismäärä on nyt molemmille
43073: jos vakuutta ei olisi. Vakuudella on siten tärkeä osapuolille sama eikä riipu siitä, kumman sopija-
43074: merkitys molempien osapuolien näkökulmasta puolen hyväksi vakuus on annettu.
43075:
43076:
43077: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
43078:
43079: Ministeri Suvi-Anne Siimes
43080:
43081:
43082:
43083:
43084: 3
43085: KK 660/2000 vp - Matti Kangas /vas Ministems svar
43086:
43087:
43088:
43089:
43090: Tili riksdagens talman
43091:
43092: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Den avtalspart till vars förmån säkerheten har
43093: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ställts skall sköta den omsorgsfullt. Säkerheten
43094: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti skall återlärnnas när avtalsförhållandet upphör,
43095: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål när det framkommit att säkerheten inte behövs.
43096: SS 660/2000 rd: Som säkerhet kan ges pengar, depositioner, för-
43097: bindelser, aktier eller föremål. Relativt ofta ges
43098: Å.mnar regeringen vidta åtgärder för att depositioner som säkerhet. 1 sådana fall skall
43099: hyresgäster skall erhålla ränta för den man även komma överens om viiken av partema
43100: säkerhet de erlägger? som erhåller räntan. Om det överenskornna kon-
43101: tot på vilket medlen deponeras är i hyresgästens
43102: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- narnn tillkommer även räntan honom. Om kontot
43103: föra följande: däremot är i hyresvärdens narnn tillkommer rän-
43104: För såväl bostadslägenheter som affårslokaler, tan hyresvärden, man kan även avtala om annat.
43105: lagerutrymmen samt andra lokaler och utrym- De medel som getts som säkerhet kan även tillhö-
43106: men kan avtal ingås om att en skälig säkerhet ra en tredje part, och i så fall skall den ränta som
43107: skall ställas med tanke på den skada som uppstår uppkommer av depositionen vanligen tillställas
43108: om en avtalspart inte uppfyller sina förpliktelser. denna tredje part. Man har t.ex. kunnat ordna sä-
43109: Om säkerhet inte ställs inom avtalad tid, har den kerheten så att det i vissa avtalsförhållanden ges
43110: avtalspart till vars förmån det har avtalats om sä- en särskild förbindelse om att medel som depone-
43111: kerhet rätt att häva avtalet. För bostadslägenhe- rats på något av socialmyndighetemas konton
43112: ter anges i lagen en övre gräns för vad som anses skall fungera som säkerhet. De medel som finns
43113: vara en skälig säkerhet. Säkerheten får till sitt på kontot kan då fungera som säkerhet för att
43114: värde högst matsvara summan av tre månaders uppfylla avtalsvillkoren i flera avtal.
43115: hyra. 1 övriga hyresförhållanden finns ingen så- Överenskommelsen om vem som skall få rän-
43116: dan övre gräns. tan på en deposition som ställts som säkerhet
43117: Säkerhet kan ställas till förmån för vardera av- hänför sig i hög grad till vad som på det hela ta-
43118: talsparten. Även om säkerhet vanligen ställs för get avtalats om ställandet av pengama som säker-
43119: att garantera betalning av hyran eller för att ersät- het. För depositioner betalas inte alltid ränta el-
43120: ta skador som uppstått i lägenheten, förekommer ler också kan räntan vara väldigt låg. Även i så-
43121: även sådana säkerheter som ställts till förmån för dana fall då ränta vanligen betalas kan flera fak-
43122: hyresgästen. Sådana säkerheter används till ex- torer spela in på räntan, t.ex. depositionens stor-
43123: empel i samband med hyresförhållanden som in- lek, rätten att lyfta pengar eller den allmänna rän-
43124: gåtts för viss tid eller när hyresgästen på egen be- tenivån. Den kan även variera mellan olika kon-
43125: kostnad har renoverat lägenheten och förväntar totyper och banker. Sålunda finns det inga skäl
43126: sig att kunna fortsätta hyresförhållandet åtmins- att bestämma att hyresgäster med stöd av lag
43127: tone en viss tid. 1 sådana fall ställs säkerhet med skall ha rätt till ränta på den säkerhet som de er-
43128: tanke på att hyresvärden inte uppfyller sina för- lagt. Om det föreskrivs en plikt att betala ränta på
43129: pliktelser. den säkerhet som hyresgästen erlagt hyresvär-
43130:
43131:
43132: 4
43133: Ministerns svar KK 660/2000 vp - Matti Kangas /vas
43134:
43135:
43136: den, borde även en motsvarande plikt att betala säkerheten viktig för båda parterna för att avtals-
43137: ränta föreskrivas i fråga om den säkerhet som hy- förhållandet skall fortgå på överenskommet sätt.
43138: resvärden ställer till förmån för hyresgästen. Därmed är det motiverat att parterna själva får
43139: Samtidigt borde även räntefordringar för andra besluta om ställandet, användningen och återbe-
43140: säkerhetsformer än sådana som ställts i pengar talningen av säkerheter och om eventuella räntor
43141: eller depositioner granskas. Det vore konsekvent eller andra ersättningar. För att tillgodose avtals-
43142: att motsvarande ersättning skall betalas även för partens rättigheter är det tillräckligt att genom
43143: andra typer av säkerheter. lag begränsa det högsta beloppet av säkerheter
43144: Genom att en säkerhet ställs garanteras upp- som ställs i hyresförhållanden i fråga om bo-
43145: komsten av och fortsättningen på ett avtal mellan stadslägenheter. Det högsta beloppet är nu det
43146: parterna i en situation där avtalsförhållandet kun- samma för båda parterna oberoende av till vil-
43147: de upphöra om säkerheten inte fanns. Därmed är kendera parts förmån säkerheten ställs.
43148:
43149:
43150: Helsingfors den 21 september 2000
43151:
43152: Minister Suvi-Anne Siimes
43153:
43154:
43155:
43156:
43157: 5
43158: KK 66112000 vp- Matti Kangas /vas
43159:
43160:
43161:
43162:
43163: KIRJALLINEN KYSYMYS 66112000 vp
43164:
43165: Sotainvalidien asuminen palvelutaloissa ja ra-
43166: kennusvelan maksattaminen asukkailla
43167:
43168:
43169:
43170:
43171: Eduskunnan puhemiehelle
43172:
43173: Palvelutaloissa asuvat sotainvalidit joutuvat taisesti, kun otetaan huomioon ne valtavat uh-
43174: maassamme kohtuuttoman suuressa määrin mak- raukset, jotka sotainvalidit ja -veteraanit ovat
43175: sumiehiksi palvelutalojen ylläpitämisessä. Eten- tehneet tämän maan eteen. Sotainvalidien asun-
43176: kin pienillä eläkkeillä kituuttavien veteraanikan- tojen parannustoiminta alkoi 20 vuotta liian myö-
43177: salaisten taloudellinen tilanne on hyvin tiukka. hään. Korjauskustannusarvioita tehtailtiin pit-
43178: Suurin osa asukkaista alkaa olla sillä tasolla, että kään harrastelijapohjalta, ennen kuin toiminta
43179: he nurkumatta maksavat erilaiset maksut. Miten 1990-luvun alussa saatiin ammattimaisiin käsiin.
43180: varmistetaan, että asukkaat eivät joudu maksa- Monelle apu tuli liian myöhään. Eräässäkin ta-
43181: maan heille kuulumattomia maksuja? pauksessa 100 %:n sotainvalidi eli 100 000 mk:n
43182: Asumiskustannukset koostuvat monista erilai- remontin jälkeen 3 kuukautta.
43183: sista maksuista. Monissa tapauksissa lähes
43184: 40 markan neliövuokran lisäksi peritään 60 mk:n Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43185: vesimaksu, 40 mk:n saunamaksu, 30 mk:n auto- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43186: paikkamaksu, 100 mk:n sähkölasku, ylläpitokus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43187: tannukset ja TV-lupamaksut. Näiden erilaisten vaksi seuraavan kysymyksen:
43188: maksujen lisäksijoissain taloissa asukkailta peri-
43189: tään velanhoitokuluja jopa 10 mk neliöltä. Jokai- Onko hallituksen mielestä tarkoituksen-
43190: nen osaa laskea, paljonko vanhukselle näiden ku- mukaista, että palvelutaloissa asuvilla
43191: lujen jälkeen jää rahaa ruokaan ja elämiseen sotainvalideilla maksatelaan palveluta-
43192: 4 500 markan kuukausieläkkeestä. Ei paljon mi- lojen rakennusvelkoja ja
43193: tään.
43194: Sotainvalidien asuminen ja asunnonparannus- katsooko hallitus, että sotainvalidien
43195: työt on meillä järjestetty suhteellisen keskinker- asumiseen liittyvät tarpeet voidaan kar-
43196: toittaa ja tyydyttää nykyistä paremmin?
43197:
43198:
43199: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
43200:
43201: Matti Kangas /vas
43202:
43203:
43204:
43205:
43206: Versio 2.0
43207: KK 661/2000 vp- Matti Kangas /vas Ministerin vastaus
43208:
43209:
43210:
43211:
43212: Eduskunnan puhemiehelle
43213:
43214: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa lujen käytön perusteella. Kunnan tehtävänä on
43215: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valvoa, että vuokra on omakustannusperiaatteen
43216: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen mukainen.
43217: vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas Vuokraa siis peritään siten, että talon kustan-
43218: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nukset saadaan katettua. Jos vuokralainen tarvit-
43219: 66112000 vp: see vuokransa maksamiseen tukea, sitä varten on
43220: olemassa erilaisia tukijärjestelmiä. Vähävarai-
43221: Onko hallituksen mielestä tarkoituksen- nen sotainvaliditalous voi saada asumiskustan-
43222: mukaista, että palvelutaloissa asuvilla nustensa kattamiseen ensisijaisesti eläkkeensaa-
43223: sotainvalideilla maksatelaan palveluta- jien asumistukea. Asumiskustannuksilla otetaan
43224: lojen rakennusvelkoja ja tällöin huomioon asunnosta maksettava vuokra,
43225: johon sisältyvät myös pääomakustannukset.
43226: katsooko hallitus, että sotainvalidien Myös erikseen maksettavat lämmin-, kylmä- ja
43227: asumiseen liittyvät tarpeet voidaan kar- jätevesimaksut hyväksytään asumiskustannuk-
43228: toittaa ja tyydyttää nykyistä paremmin? siksi. Samaten hyväksytään tällaisiksi kustan-
43229: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nuksiksi asunnon lämmitykseen käytettävä säh-
43230: ti seuraavaa: kö, sitä vastoin ei taloussähköä. Muita maksuja ja
43231: palveluista maksettavia korvauksia ei katsota
43232: Palvelutalojen rakentamisen rahoitus koostuu ta- asumiskustannuksiksi. Viime kädessä, jos näitä
43233: vallisimmin lähinnä vuokrataloaravalainasta ja muita kustannuksia ei voida kattaa eläke- tai
43234: raha-automaattiavustuksesta. Avustuksilla rahoi- muilla tuloilla tai korvauksilla, ne katetaan toi-
43235: tetaan erityisesti palvelutalojen yhteisiä tiloja, meentulotuesta.
43236: joita on yleensä runsaammin kuin muissa vuokra- Sotilasvammalain mukaiset etuudet turvaavat
43237: taloissa. sotainvalidien taloudellisen aseman kuitenkin ta-
43238: Palvelutalot ovat siis aravavuokrataloja ja nii- vallisesti varsin hyvin. Muun muassa kaikille vä-
43239: den vuokranmääritykseen sovelletaan arava- hintään 30 prosentin sotainvalideille annetut so-
43240: vuokratalojen vuokrien määräytymisperusteita. siaali- ja terveydenhuollon avopalvelut korva-
43241: Periaatteena on tällöin ns. omakustannusperiaa- taan valtion varoista. Lisäksi sotainvalidi, joka ei
43242: te. Talon rakentamisesta, kunnossapidosta ja yl- muutoin esim. työeläkkeestään saa kohtuullista
43243: läpidosta syntyvät kustannukset katetaan vuok- toimeentuloa, voi saada niin kutsuttua täyden-
43244: rilla. Vuokriin voidaan sisällyttää myös tuleviin nyskorkoa toimeentulonsa tueksi.
43245: korjauksiin varautumiseksi kerättävä erä. Muita Vanhusten asuntoja, jotka pääsääntöisesti si-
43246: kustannuseriä vuokriin ei tulisi sisällyttää. Jos- jaitsevat palvelutaloissa, on lainoitettu vuosit-
43247: sain määrin on harkinnanvaraa sen suhteen, sisäl- tain keskimäärin vajaat 1 000 kappaletta. Määrät
43248: lytetäänkö käyttökorvauksia, esim. lämminvesi- ovat vähentymässä, koska määrällinen tarve mo-
43249: ja saunamaksut, vuokriin vai peritäänkö ne erik- nilla paikkakunnilla alkaa olla tyydytetty.
43250: seen esim. henkilöluvun perusteella. Korvaukset Asuntojen ja asuinrakennusten korjausavus-
43251: palveluitten käytöstä tulisi periä erikseen palve- tuksia veteraaniperheille on myönnetty vuodesta
43252:
43253:
43254: 2
43255: Ministerin vastaus KK 66112000 vp- Matti Kangas /vas
43256:
43257:
43258: 1997 lukien vuosittain keskimäärin 40-50 milj. Työryhmän yhtenä tehtävänä tulee olemaan pal-
43259: markkaa, josta erityisen veteraanilisän osuus on velu- ja tukiasuntojen tarpeen arviointi. Tämän
43260: ollut noin 17-20 milj. markkaa vuosittain. lisäksi tullaan käynnistämään yhteistyössä so-
43261: Avustuksia myönnettäessä on käytetty tavallista siaali- ja terveysministeriön kanssa vielä tänä
43262: korkeampia tulorajoja. Avustamista on tarkoitus vuonna kotona asumisen kehittämisohjelma. Ta-
43263: edelleen jatkaa. Kotona asuminen mahdollisim- voitteena on ikääntyvän väestön kotona asumi-
43264: man pitkään on monen veteraanin ja sotainvali- sen, itsenäisen asioiden hoidon, lähipalvelujen ja
43265: din omien toiveitten mukaista. omatoimisen liikkumisen edistäminen.
43266: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen asunto- Edellä kerrotun valmistelutyön tarkoituksena
43267: poliittisesta strategiasta 21.6.2000. Strategia si- on edelleen kartoittaa ja parantaa vanhusten, joi-
43268: sältää myös toimenpiteitä, joilla pyritään lisää- ta myös kaikki sotainvalidit ovat, asumis- ja pal-
43269: mään sosiaalista eheyttä. Tavoitteena on asun- velutasoa. Tämän lisäksi on sotainvalidien asu-
43270: nottomuuden kääntäminen uudelleen laskuun. mista parantavia erityistoimenpiteitä tarpeen
43271: Tämän vuoksi asetetaan työryhmä valmistele- edelleen jatkaa ja kehittää saatavan uuden tiedon
43272: maan asunnottomuuden vähentämisohjelmaa. edellyttämällä tavalla.
43273:
43274:
43275: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
43276:
43277: Ministeri Suvi-Anne Siimes
43278:
43279:
43280:
43281:
43282: 3
43283: KK 661/2000 vp- Matti Kangas /vas Ministems svar
43284:
43285:
43286:
43287:
43288: Tili riksdagens talman
43289:
43290: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger na för användning av olika typer av service bör
43291: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- uppbäras separat på grundval av den faktiska an-
43292: rådet översänt följande av riksdagsledamot Matti vändningen. Det är kommunemas uppgift att
43293: Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål övervaka att hyrorna i servicehusen är förenliga
43294: SS 661/2000 rd: med självkostnadsprincipen.
43295: Hyran uppbärs med andra ord så att kostnader-
43296: ir det enligt regeringens uppfattning na för huset kan täckas. Om en hyresgäst har svå-
43297: ändamålsenligt att man har de krigsin- righeter att betala sin hyra finns det olika former
43298: valider som bor i servicehus att betala av stödsystem. Ett mindre bemedlat krigsinvalid-
43299: servicehusens byggnadsskulder och hushåll kan för täckandet av sina boendekostna-
43300: der få i första hand bostadsbidrag för pensionsta-
43301: anser regeringen att de med krigsinvali- gare. Såsom boendekostnader beaktas härvid den
43302: dernas boende förknippade behoven kan hyra som betalas för bostaden i viiken också ka-
43303: kartläggas och tillfredsställas på ett pitalkostnadema ingår. Också vissa separata
43304: bättre sätt änför närvarande? kostnader- kostnaderna för varmt och kallt vat-
43305: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ten samt kostnadema för avloppsvatten - god-
43306: föra följande: känns som boendekostnader. Såsom boendekost-
43307: nader godkänns likaså elektricitetskostnadema
43308: Byggandet av servicehus finansieras i allmänhet för uppvärmning av bostaden, men däremot inte
43309: närmast med hyreshusaravalån och penningauto- kostnaderna för hushållselektricitet. Andra betal-
43310: matbidrag. Med bidragen finansieras framför allt ningar samt ersättningar för service beaktas inte
43311: servicehusens gemensamma utrymmen, dvs. ut- som boendekostnader. Om dessa övriga kostna-
43312: rymmen som det i regel finns mera av i service- der inte kan täckas med pensioner eller andra in-
43313: husen än i andra hyreshus. komster, täcks de, i sista hand, med hjälp avut-
43314: Servicehusen är således aravahyreshus och vid komststöd.
43315: fastställandet av hyroma i servicehusen tilläm- De förmåner som beviljas med stöd av lagen
43316: pas därför grundema för hyroma i aravahyres- om skada, ådragen i militärtjänst tryggar dock i
43317: hus. Härvid följs den s.k. självkostnadsprinci- regel krigsinvalidernas ekonomiska ställning
43318: pen. De kostnader som föranleds av byggandet av jämförelsevis väl. 1 fråga om exempelvis alla
43319: huset och av skötseln och underhållet täcks med krigsinvalider med en invaliditetsgrad på minst
43320: hyroma. 1 hyroma kan också ingå poster som 30 procent ersätts tjänstema inom den öppna so-
43321: samlas in med tanke på framtida reparationer i cial- och hälsovården med statsmedel. Dessutom
43322: huset. Andra kostnadsposter skall i princip inte kan en krigsinvalid, som inte annars har en skä-
43323: ingå i hyroma. Det är dock möjligt att i viss mån lig utkomst inom ramen för t.ex. sin arbetspen-
43324: avväga om hyroma skall inkludera användnings- sion, få s.k. kompletteringsränta som stöd för sin
43325: kostnader, t.ex. varmvatten- och bastuavgifter, utkomst.
43326: eller om dessa kostnader skall uppbäras separat Årligen har i genomsnitt knappt 1 000 åld-
43327: på basis av t.ex. antalet förbrukare. Ersättningar- ringsbostäder, vilka i regel finns i servicehus, lå-
43328:
43329:
43330: 4
43331: Ministems svar KK 66112000 vp- Matti Kangas /vas
43332:
43333:
43334: nefinansierats. Detta anta1 håller på att sjunka, da ett program för minskad bostads1öshet. 1 ar-
43335: eftersom det kvantitativa bostadsbehovet börjar betsgruppens uppgifter ingår att bedöma behovet
43336: vara tillfredsställt på många orter. av service- och stödbostäder. Dessutom kommer
43337: Sedan 1997 har veteranfami1jema bevi1jats bi- man i samarbete med social- och hälsovårdsmi-
43338: drag för reparation av bostäder och bostadsbygg- nisteriet att ännu i år starta ett program för ut-
43339: nader tili ett år1igt be1opp av i genomsnitt 40-50 veck1ande av boende hemma. Målet är dels att
43340: mi1j. mk, varav ande1en för det särski1da veteran- främja de äldres möjligheter att bo hemma och att
43341: tillägget har varit ca 17-20 mi1j. mk per år. Vid sköta sina angelägenheter och röra sig på egen
43342: bevi1jandet av bidrag har man tillämpat högre in- hand, dels att gynna uppkomsten av närservice
43343: komstgränser än de som normalt gäller. A vsikten för de äldre.
43344: är att beviljandet av bidrag skall fortsätta också i Avsikten med det ovan beskrivna berednings-
43345: framtiden. Mången veteran och krigsinvalid vill arbetet är att fortsättningsvis kartlägga och för-
43346: gäma bo hemma så länge som möjligt. bättra åldringamas, och därmed också alla krigs-
43347: Statsrådet fattade den 21 juni 2000 ett princip- invaliders, boende- och servicenivå. Utöver det-
43348: beslut om den bostadspolitiska strategin. Strate- ta är det nödvändigt att, mot bakgrunden av de
43349: gin inkluderar också åtgärder genom vilka man nya kunskaper som blir tillgängliga, alltjämt föl-
43350: försöker öka den sociala enhetligheten. Målet är ja upp och utveckla de specialåtgärder som syf-
43351: att bostadslösheten åter skall fås att minska. Där- tar till att förbättra krigsinvalidemas boende.
43352: för tillsätts en arbetsgrupp med uppgift att bere-
43353:
43354:
43355:
43356: Helsingfors den 26 september 2000
43357:
43358: Minister Suvi-Anne Siimes
43359:
43360:
43361:
43362:
43363: 5
43364: KK 662/2000 vp - Mikko Elo /sd
43365:
43366:
43367:
43368:
43369: KIRJALLINEN KYSYMYS 662/2000 vp
43370:
43371: Porin yliopistotasoisen koulutuksen kehittä-
43372: minen
43373:
43374:
43375:
43376:
43377: Eduskunnan puhemiehelle
43378:
43379: Maakuntahallinnon kehittymisellä 1990-luvulla keasta työttömyydestä ja väestötappiosta kärsi-
43380: on ollut monia myönteisiä vaikutuksia alueiden vät maakuntakeskukset ovat menettäneet nuoria
43381: kehitykseen. Se on tuonut esille mm. monien lahjakkaita ihmisiä niihin maakuntiin, joissa on
43382: maakuntien kehitysongelmat, jotka aikaisemmin yliopistollista koulutusta ja tutkimusta.
43383: peittyivät läänien tilastoihin, kun yksiselitteisiä Satakunnan pääkaupunki Pori on tyypillinen
43384: koko maakuntaa käsittäviä valtion rahojenjakau- esimerkki perinteisestä teollisuuspaikkakunnas-
43385: tumista koskevia tilastoja ei julkaistu. ta, jossa työttömyys on huippusuhdanteidenkin
43386: Vuodesta 1994 lähtien Tilastokeskus on joka aikana pysynyt yli 20 prosentin tasolla. Samalla
43387: toinen vuosi julkaissut valtion rahojen jakautu- Porin heikko kehitys on estänyt koko Satakun-
43388: mista koskevat maakunnalliset tilastot. Tilasto- nan maakunnan työttömyyden paranemisen, kos-
43389: jen sanoma on joka kerta ollut sama: vähiten val- ka maakunnalta puuttuu veturi, joka kääntäisi ke-
43390: tion rahaa asukasta kohden laskettuna saavat jat- hityksen myönteiseen suuntaan.
43391: kuvasti Päijät-Häme ja Satakunta. Porissa on tehty paljon työtä yliopistotasoisen
43392: Analysoitaessa tilastoja on mielenkiintoista koulutuksen lisäämiseksi yhteistyössä Tampe-
43393: havaita, että suurimmat erot valtion rahojen osal- reen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppa-
43394: ta johtuvat koulutukseen suunnatuista valtion pa- korkeakoulun kanssa. Voidaan kuitenkin perus-
43395: nostuksista. Erot eri maakuntien välillä johtuvat tellusti väittää, että nykyinen opiskelijamäärä
43396: nimenomaan yliopistotasoisen koulutuksen mää- (noin 500) ja erityisesti vähäinen valtion panos-
43397: rästä, sillä jokainen maakunta saa asukasta koh- tus (8 miljoonaa markkaa vuodelle 2000) ovat
43398: den lakisääteisen osuutensa peruskoulua, lukiota keskeisiä tekijöitä siihen, että Porin kehitys pol-
43399: ja ammatillista koulutusta varten. kee paikallaan. Sellaiset Porin kokoiset maa-
43400: Viime vuosina on myös nähty yliopistotasoi- kuntakeskukset kuten Jyväskylä ja Kuopio saa-
43401: sen koulutuksen ja tutkimuksen merkityksen jat- vat kymmenkertaiset määrät valtion rahaa
43402: kuvasti korostuneen alueellisessa kehityksessä. yliopistotasoiseen koulutukseen. Niinpä vuoden
43403: Maan kasvukeskukset ovat lähes poikkeuksetta 2001 budjetissa Jyväskylän yliopistolle on va-
43404: kehittyneet yliopistojen ympärille, ja maakunta- rattu 444 miljoonaa markkaa ja Kuopiolie
43405: keskukset ja maakunnat ovat tässä alueellisen ke- 249 miljoonaa markkaa. Kun tämän lisäksi ar-
43406: hityksen kannalta ratkaisevassa kysymyksessä vioidaan yliopistojen ja opiskelijoiden muu
43407: erittäin eriarvoisessa asemassa. Tämä näkyy alueellinen vaikutus elinkeinoelämään, on hel-
43408: poikkeuksetta korkeana työttömyytenä ja väestö- posti nähtävissä syyt Porin ja Satakunnan heik-
43409: tappiona myös niissä maakuntakeskuksissa, joil- koon kehitykseen.
43410: ta puuttuu oma yliopisto. Viime vuosien kehitys Näin ei luonnollisesti voi jatkua loputtomiin.
43411: on johtanut suoranaiseen aivovientiin, kun kor- Valtiovallan taholta on annettu erilaisia lupauk-
43412:
43413: Versio 2.0
43414: KK 662/2000 vp- Mikko Elo /sd
43415:
43416:
43417: sia Porin ja Satakunnan kehityksen vauhditta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43418: miseksi, mutta todellista piristysruisketta ei kui- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43419: tenkaan kaikista lupauksista huolimatta Satakun- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43420: taan ole saatu. Yliopistotasoisen koulutuksen vaksi seuraavan kysymyksen:
43421: merkittävä lisääminen olisi paras panostus Porin
43422: ja koko Satakunnan kehittämiselle. Siksi halli- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
43423: tuksen pitäisi mahdollisimman nopeasti ryhtyä tyä Porin yliopistotasoisen koulutuksen
43424: sanoista tekoihin, jotta Pori ja Satakunta saisivat kehittämiseksi ja valtion panostuksen
43425: niille kuuluvan osuuden valtion rahoituksesta. merkittäväksi lisäämiseksi?
43426:
43427:
43428: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
43429:
43430: Mikko Elo /sd
43431:
43432:
43433:
43434:
43435: 2
43436: Ministerin vastaus KK 662/2000 vp - Mikko Elo /sd
43437:
43438:
43439:
43440:
43441: Eduskunnan puhemiehelle
43442:
43443: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa Tällaista joustavaa verkostorakennetta voidaan-
43444: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- kin pitää toimivana ratkaisuna alueellisten koulu-
43445: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tustarpeiden tyydyttämisessä. Näin vältytään kal-
43446: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd liiden, pysyvien ja jäykkien koulutusratkaisujen
43447: nam kuuluvan kirjallisen kysymyksen tekemiseltä. Näille aluehankkeille on myös ollut
43448: KK 662/2000 vp: ominaista, että alue on keskeisesti mukana toi-
43449: minnan rahoituksessa ja kehittämisessä, mutta
43450: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- vastuu koulutuksen ja tutkimuksen järjestämista-
43451: tyä Porin yliopistotasoisen koulutuksen vasta sekä toiminnan laadusta on ainajärjestäväl-
43452: kehittämiseksi ja valtion panostuksen Iä yliopistolla.
43453: merkittäväksi lisäämiseksi? Tampereen teknillinen korkeakoulu on järjes-
43454: tänyt diplomi-insinöörin koulutusta insinöörin ja
43455: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vastaavan tutkinnon suorittaneille Porissa vuo-
43456: ti seuraavaa: desta 1987. Turun kauppakorkeakoulu on järjes-
43457: Suomeen rakennettiin 1980-luvun loppuun men- tänyt vastaavaa kauppatieteellisen alan koulutus-
43458: nessä laaja alueellinen yliopistoverkko, jota täy- ta vuodesta 1997. Koulutuksen ja tutkimuksen
43459: dennettiin 1990-luvulla alueellisesti kattavalla rahoituksessa ovat Porin kaupunki ja Euroopan
43460: ammattikorkeakouluverkolla. Tavoitteena oli, unioni olleet vahvasti mukana. Muuntokoulutuk-
43461: että alueellisiin koulutustarpeisiin voitaisiin vas- seen tarvittavan rekrytointipohjan alkaessa ehtyä
43462: tata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen koulu- Porin kaupunki ja ao. yliopistot ovat suunnitel-
43463: tustarjontaa suuntaamalla ja kehittämällä. Työ- leet ylioppilaspohjaisen koulutuksen käynnistä-
43464: elämän kehitys ja sen muuttuvat osaamistarpeet mistä Porissa niin teknillistieteellisellä kuin
43465: ovat kuitenkin synnyttäneet alueittaisia tarpeita kauppatieteellisellä alalla. Myös Turun yliopisto
43466: yliopistokoulutuksen saaneista osaajista. Voi- on ilmaissut halukkuutensa käynnistää sovelta-
43467: makkaimmin tällaisia tarpeita on viime aikoina vaa humanistisen alan koulutusta Satakunnassa.
43468: ilmennyt erityisesti informaatioteknologian ja Opetusministeriö on suhtautunut myönteisesti
43469: liiketoimintaosaamisen aloilla. Ajatuksena esityksiin ylioppilaspohjaisen kauppatieteellisen
43470: alueilla on ollut, että suhteessa suuriin kasvu- koulutuksen ja humanistisen koulutuksen käyn-
43471: keskuksiin yliopisto-osaajia saadaan paremmin nistämiseen. Näihin tarkoituksiin osoitetaan vuo-
43472: jäämään alueelle, mikäli rekrytointi ja koulutus den 2001 tulossopimuksessa rahoitusta Turun
43473: voivat tapahtua alueen sisällä. Tällöinkin ongel- kauppakorkeakoululle ja Turun yliopistolle. Tu-
43474: maksi voi muodostua työpaikkojen saanti. run kauppakorkeakoulun osalta rahoitus kasvaa
43475: Monet yliopistot ovat viime vuosina laajenta- asteittain koulutusmäärien kasvaessa ja merkit-
43476: neet toimintaansa varsinaisen sijaintipaikkakun- see siten koulutuksen siirtymistä valtion rahoi-
43477: tansa ulkopuolelle. Tästä esimerkkinä Tampe- tuksella tapahtuvaksi liiketoimintaosaamistyö-
43478: reen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppa- ryhmän esityksen mukaisesti. Turun yliopiston
43479: korkeakoulun toimesta järjestettävä kauppatie- hankkeessa valtion rahoitusosuus on ns. käynnis-
43480: teellinen ja teknillistieteellinen koulutus Porissa.
43481:
43482: 3
43483: KK 662/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
43484:
43485:
43486: tysrahaa ja hankkeen kokonaisrahoitus hanki- Opetusministeriö päätti 26.9. aluepaketin
43487: taan pääosin muualta. määrärahojen jakautumisesta eri hankkeille.
43488: Ylioppilaspohjaisen diplomi-insinöörikoulu- Vuoden 2001 talousarvioesityksen momentille
43489: tuksen käynnistämiselle Porissa Tampereen tek- 29.10.22 sisältyy 20 milj. markan määräraha yli-
43490: nillisen korkeakoulun toimesta ei sinänsä ole opistojen alueelliseen kehittämiseen. Ministe-
43491: lainsäädännöllistä estettä, mutta valtionrahoituk- riön päätöksen mukaan määrärahasta osoitetaan
43492: sen saaminen edellyttää asiasta sopimista tulos- 2 milj. markkaa Porissa yliopistokoulutuksen
43493: sopimusten yhteydessä. Porin kaupunki on il- vahvistamiseen, josta 1 milj. markkaa Tampe-
43494: moittanut, että alkuvaiheessa koulutus voitaisiin reen teknillisen korkeakoulun ja 1 milj. markkaa
43495: rahoittaa alueen ja Euroopan unionin rahoituk- ja Turun kauppakorkeakoulun kautta kanavoitu-
43496: sella. na. Edellytyksenä on, että eduskunta hyväksyy
43497: Kun opetusministeriö ottaa kantaa teknillistie- talousarvioesityksen esitetyssä muodossa.
43498: teellisen koulutuksen laajentamiseen Porissa, se Alustavan jakoehdotuksen mukaan vuosina
43499: tarkastelee asiaa useasta eri näkökulmasta ottaen 2002 ja 2003 yliopistojen alueelliseen kehittämi-
43500: huomioon mm. alueellisen koulutustarpeen jat- seen osoitettaisiin määrärahoja 20 milj. markkaa
43501: kuvuuden ja laajuuden, teknillistieteellisen alan kumpanakin vuonna. Vuonna 2002 Porin yliopis-
43502: muut laajenemispaineet, valtakunnallisen rekry- tokoulutuksen vahvistamiseen osoitetta1sun
43503: tointipohjan riittävyyden, alan opettaja- ja henki- määrärahoja 2,5 milj. markkaa, josta 1,5 milj.
43504: löstöresurssien riittävyyden ja mahdollisuudet markkaa Tampereen teknilliselle korkeakoululle
43505: riittävän laaja-alaisen koulutusyhteisön syntymi- ja 1 milj. markkaa Turun kauppakorkeakoululle.
43506: seen myös tutkimustoimintaa silmällä pitäen. Vuonna 2003 määrärahoja osoitettaisiin 3 milj.
43507: Kun uusien koulutusyksiköiden sijainnista tai markkaa, josta 2 milj. markkaa Tampereen tek-
43508: merkittävistä koulutuslaajennuksista päätetään, nilliselle korkeakoululle ja 1 milj. markkaa Tu-
43509: se edellyttää aina myös valtakunnallista tarkaste- run kauppakorkeakoululle. Edellytyksenä on,
43510: lua. Kysymystä Porin alueen yliopistokoulutuk- että tarvittavat määrärahat sisältyvät kyseisten
43511: sen kehittämisestä jouduttaneen pohtimaan lähi- vuosien talousarvioihin.
43512: aikoina asetteilla olevassa korkeakoululaitoksen Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoilta
43513: alueellista kehittämistä koskevassa työryhmässä. alustavaan rahanjakoon pohjautuvat hankesuun-
43514: Yliopistolaitoksen alueelliselle kehittämiselle nitelmat 15.11.2000 mennessä. Tämän jälkeen
43515: luo edellytyksiä myös ns. tulevaisuuspaketin kor- tehdään lopulliset määrärahapäätökset vuodelle
43516: keakoulujen alueelliseen kehittämiseen tarkoitet- 2001. Opetusministeriö tulee jatkossa seuraa-
43517: tu 100 milj. markan määräraha vuosina 2001- maan hankkeiden toteutumista.
43518: 2003. Johtamassani ministeriryhmässä, jonka Edellä kerrotun perusteella Porissa ja laajem-
43519: tehtävänä oli mainitun aluepaketin kohdentami- minkin Satakunnassa annettavaa yliopistotasois-
43520: nen, päätettiin, että määrärahoista 60 milj. mark- ta koulutusta on määrätietoisesti kehitetty osana
43521: kaa kohdennetaan yliopistoihin ja 40 milj. mark- maassamme annettavaa yliopistokoulutusta ja
43522: kaa ammattikorkeakouluihin. Lisäksi päätettiin, myös siihen osoitettavaa valtionrahoitusta on
43523: että Porin yliopistokoulutuksen vahvistaminen koko ajan merkittävästi lisätty.
43524: on yksi neljästätoista yliopistohankkeesta.
43525:
43526:
43527:
43528: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
43529:
43530: Opetusministeri Maija Rask
43531:
43532:
43533:
43534:
43535: 4
43536: Ministems svar KK 662/2000 vp- Mikko Elo /sd
43537:
43538:
43539:
43540:
43541: Tili riksdagens talman
43542:
43543: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger fungerande lösning då regionala utbildningsbe-
43544: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- hov skall tillfredsställas. På det sättet undviker
43545: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- man dyra, permanenta och stela utbildningslös-
43546: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS ningar. För regionprojekten har det även varit ty-
43547: 662/2000 rd: piskt att regionen på ett centralt sätt deltar i fi-
43548: nansieringen och utvecklingen av verksamheten,
43549: Vilka åtgärder avser regeringen vidta men att ansvaret för på vilket sätt utbildningen
43550: för att utveckla utbildningen på univer- och forskningen ordnas liksom för kvaliteten i
43551: sitetsnivå i Björneborg och för att mar- verksamheten alltid vilar på universitetet.
43552: kant öka statens insats? Tammerfors tekniska högskola har ordnat dip-
43553: lomingenjörsutbildning i Bjömeborg sedan 1987
43554: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- för personer som har avlagt ingenjörsexamen el-
43555: föra följande: ler motsvarande. Åbo handelshögskola har ord-
43556: 1 Finland byggde man fram tili utgången av 1980- nat motsvarande utbildning inom det ekonomis-
43557: talet upp ett omfattande regionalt universitets- ka området sedan 1997. Bjömeborgs stad och Eu-
43558: nät, som på 1990-talet kompletterades med ett re- ropeiska unionen har i hög grad deltagit i finan-
43559: gionalt täckande yrkeshögskolenät. Målet var att sieringen av utbildningen och forskningen. 1 och
43560: kunna svara på de regionala utbildningsbehoven med att rekryteringsunderlaget som behövs för
43561: genom att i första hand inrikta och utveckla ut- den examensinriktade fortbildningen börjar vara
43562: bildningsutbudet i yrkeshögskoloma. Utveck- uttömt har Bjömeborgs stad och de båda univer-
43563: lingen i arbetslivet och dess förändrade kompe- siteten planerat att sätta igång en studentbaserad
43564: tensbehov har likväl gett upphov tili regionala utbildning i Bjömeborg både på det teknisk-ve-
43565: tens~apliga och det ekonomiska området. Vidare
43566: behov av specialister med universitetsutbild-
43567: ning. Starkast har dylika behov förekommit i har Abo universitet sagt sig vara villigt att sätta
43568: synnerhet när det gäller dels IT -branschema och igång tiliämpad utbildning inom det humanistis-
43569: dels affårskompetens. lden ute i regionema har i ka området i Satakunta.
43570: förhållande tili de stora tiliväxtcentren varit att Undervisningsministeriet har förhållit sig po-
43571: universitetsutbildade specialister bäst fås att sitivt tili framställningarna om att inleda student-
43572: ~aserad ekonomisk och humanistisk utbildning.
43573: stanna kvar i regionen om rekrytering och utbild-
43574: ning kan ske inom samma region. Då kan det Abo handelshögskola och Åbo universitet anvi-
43575: uppstå problem med att få arbetsplatser. sas finansiering för dessa ändamål i resultatavta-
43576: Många universitet har de senaste åren utvid- len för 2001. För handelshögskolans del ökar fi-
43577: gat sin verksamhet utanför sin egentliga place- nansieringen successivt när utbildningsvolymer-
43578: ringsort. Ett exempel på detta är den ekonomiska na stiger, och innebär således att utbildningen
43579: och teknisk-vetenskapliga utbildningen, som har kommer att börja finansieras av staten i enlighet
43580: ordnats i Bjömeborg på initiativ av Tammerfors med förslaget av arbetsgruppen för affårskunnan-
43581: tekniska högskola och Åbo handelshögskola. En de. För Åbo universitets projekt utgör statens
43582: sådan flexibel nätstruktur kan anses vara en medfinansiering ett s.k. startbidrag och totalfi-
43583:
43584:
43585: 5
43586: KK 662/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerns svar
43587:
43588:
43589: nansieringen av projektet skaffas huvudsakligen mark mot yrkeshögskolorna. Vidare beslöts att
43590: på annat håll. stärkandet av universitetsutbildningen i Björne-
43591: När det gäller lagstiftningen finns det i och för borg är ett av fjorton universitetsprojekt.
43592: sig inga hinder för att en studentbaserad diplom- Undervisningsministeriet fattade den 26 sep-
43593: ingenjörsutbildning sätts igång i Björneborg på tember beslut om hur anslagen i regionpaketet
43594: initiativ av Tammerfors tekniska högskola, men skall fördelas på olika projekt. Under moment
43595: för att den skall få statsfinansiering krävs en 29.10.22 i budgetförslaget för 2001 finns ett an-
43596: överenskommelse om saken i samband med re- slag på 20 milj. mark för regional utveckling av
43597: sultatavtalen. Björneborgs stad har meddelat att universiteten. Enligt ministeriets beslut anvisas
43598: utbildningen i början kunde finansieras med fi- 2 milj. mark av anslaget för stärkandet av univer-
43599: nansiering inom regionen och från Europeiska sitetsutbildningen i Björneborg, varav 1 milj.
43600: umonen. mark kanaliseras via Tammerfors tekniska hög-
43601: När undervisningsministeriet tar ställning till skola och 1 milj. mark via Åbo handelshögskola.
43602: utvidgningen av den teknisk-vetenskapliga ut- En förutsattning är att riksdagen godkänner bud-
43603: bildningen i Björneborg granskas frågan ur olika getpropositionen i den föreslagna formen.
43604: synvinklar med beaktande av bl.a. hur långvarigt Enligt det preliminära fördelningsförslaget an-
43605: och omfattande det regionala utbildningsbehovet visas den regionala utvecklingen av universite-
43606: är, vilka andra tryck på att utvidga det teknisk- ten åren 2002 och 2003 anslag på 20 milj. mark
43607: vetenskapliga området det finns, hur tillräckligt vardera året. År 2002 anvisas enligt förslaget
43608: det nationella rekryteringsunderlaget är, hur till- stärkandet av universitetsutbildningen i Björne-
43609: räckliga branschens lärar- och personalresurser borg anslag på 2,5 milj. mark, 1,5 milj. mark åt
43610: är och vilka möjligheterna för uppkomsten av en Tammerforstekniska högskola och 1 milj. mark
43611: tillräckligt brett utbildningssamfund är även med åt Åbo handelshögskola. År 2003 anvisas anslag
43612: tanke på forskningsverksamhet. Då det fattas be- på 3 milj. mark, 2 milj. mark åt Tammerfors tek-
43613: slut om placeringen av nya utbildningsenheter el- niska högskola och 1 milj. mark åt Åbo handels-
43614: ler ansenliga utvidgningar, förutsätter det alltid högskola. En förutsättning är att de nödvändiga
43615: även en nationell analys. Frågan om hur univer- anslagen ingår i budgeten för respektive år.
43616: sitetsutbildningen skall utvecklas i Björneborgs- Undervisningsministeriet har bett universite-
43617: området måste sannolikt dryftas i den arbets- ten om projektplaner utifrån den preliminära pen-
43618: grupp för regional utveckling av högskoleväsen- ningfördelningen senast 15.11.2000. Efter detta
43619: det som den nämmaste framtiden kommer att till- fattas de slutliga bes1uten om ans1ag för 2001.
43620: sättas. Undervisningsministeriet följer i fortsättningen
43621: Förutsättningar för den regionala utveckling- genomförandet av projekten.
43622: en av universitetsväsendet skapas även av det s.k. Enligt vad som relaterats ovan har utbi1dning-
43623: framtidspaketets anslag på 100 milj. mk för regi- en på universitetsnivå i Björneborg och även mer
43624: onal utveckling av högskolorna åren 2001- utbrett 1 Satakunta utvecklats målmedvetet som
43625: 2003. 1 en ministergrupp, med undertecknad som en del av landets universitetsutbildning och även
43626: ordförande, som hade till uppgift att fördela det statsfinansieringen som anvisas för denna har
43627: nämnda regionpaketet beslöts att 60 milj. mark hela tiden ökat avsevärt.
43628: av anslaget riktas mot universiteten och 40 milj.
43629:
43630:
43631: Helsingfors den 28 september 2000
43632:
43633: Undervisningsminister Maija Rask
43634:
43635:
43636:
43637: 6
43638: KK 663/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
43639:
43640:
43641:
43642:
43643: KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2000 vp
43644:
43645: Pitkäaikaispotilaiden hoitomaksujen kohtuul-
43646: listaminen
43647:
43648:
43649:
43650:
43651: Eduskunnan puhemiehelle
43652:
43653: Eduskunnassa on viime vuosina useaan ottee- voidaan turvata kotiinjäävien omaisten taloudel-
43654: seen kiinnitetty huomiota pitkäaikaispotilaiden linen asema siinä tapauksessa, että hoitoonjoutu-
43655: hoitomaksujen määräämiseen (mm. TA nut on ollut perheen pääomainen, elättäjä tai tär-
43656: 20211998 vp ). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ole- keä osa perheen toimeentuloa. Tästä asiakasmak-
43657: van potilaan hoitomaksut määräytyvät tulojen suasetuksen momentista on tiedotettu kunnille,
43658: mukaan niin, että häneltä voidaan veloittaa mak- mutta virallisia ohjeita ei sosiaali- ja terveysmi-
43659: suna jopa 80 prosenttia nettotuloista. Kun per- nisteriö ole antanut. Sosiaali- ja terveysministe-
43660: heen pääasiallinen tulonsaaja on joutunut pitkä- riön käsityksestä huolimatta ongelmia on ilmen-
43661: aikaishoitoon näillä maksujärjestelyillä, on syn- nyt kuntatasolla eikä maksuja ole alennettu tar-
43662: tynyt vakavia ongelmia kotiinjääneen pienempi- peen mukaisesti. On ilmeistä, että perheen ta-
43663: tuloisen puolison selviytymisen kannalta. loustilanteen muuttuessa laitoshoidon aikana ei
43664: Useimmiten on seurauksena ollutkin syvä talou- asianosaisilla aina ole edellytyksiä, tietoja eikä
43665: dellinen ahdinko, joka on pahimmassa tapaukses- kykyä hakea muutosta. Viranomaiset tulisi vel-
43666: sajohtanutjopa asunnon menettämiseen. Pitkäai- voittaa aktiivisemmin tarkkailemaan muutoksia
43667: kaisen laitoshoidon hoitomaksut eivät voi olla ro- ja ministeriöitä tarvittaisiin selkeämmät ohjeet
43668: muttamassa laitoshoitoon joutuneen henkilön maksujen alentamisesta.
43669: omaisen taloudellista asemaa. Puolison aseman
43670: turvaamiseksi on hoitomaksusta annettava kun- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43671: nille yhtäläiset ja sitovat ohjeet. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43672: Asiaan puuttumisesta huolimatta on asia- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43673: kasmaksuasetukseen lisätty 1.10.1999 vain uusi vaksiseuraavan kysymyksen:
43674: 15 §:n 5 momentti. Tämän momentin mukaan
43675: henkilön joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon Milloin hallitus aikoo antaa kunnille lai-
43676: tulee viranomaisten selvittää hänen ja hänen per- toshoitomaksuista yhtäläiset ja sitovat
43677: heensä taloudellinen tilanne ennen maksun mää- ohjeet, joilla estetään perheen talouden
43678: räämistä ja tarvittaessa alentaa maksua. Täten saattaminen ahdinkoon?
43679:
43680:
43681: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
43682:
43683: Kari Rajamäki /sd
43684:
43685:
43686:
43687: Versio 2.0
43688: KK 663/2000 vp- Kari Rajamäki /sd Ministerin vastaus
43689:
43690:
43691:
43692:
43693: Eduskunnan puhemiehelle
43694:
43695: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa pitää perusteltuna. Lisäksi on varsin epävarmaa,
43696: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- pystyttäisiinkö näinkään havaitsemaan kaikkia
43697: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen niitä tilanteita, joissa toimeentuloedellytykset
43698: vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd ovat merkittävässä määrin heikentyneet. Sen
43699: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK vuoksi vastuu puolison ja alaikäisten lasten ta-
43700: 663/2000 vp: loudellisen tilanteen seurannasta jää väistämättä
43701: ensi sijassa heille itselleen.
43702: Milloin hallitus aikoo antaa kunnille lai- Toisaalta vaikuttaisi siltä, että maksujärjestel-
43703: toshoitomaksuista yhtäläiset ja sitovat män suurin ongelma ei ole olosuhteiden muutos-
43704: ohjeet, joilla estetään perheen talouden ten seuraaminen vaan tapa, jolla puolison tulot
43705: saattaminen ahdinkoon? vaikuttavat maksuihin. Voisikin olla syytä poh-
43706: tia, tulisiko maksujen perusteena olla puolisojen
43707: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- yhteenlasketut tulot, jolloin puolisoiden keski-
43708: ti seuraavaa: näinen elatusvelvollisuus tulisi riittävästi huo-
43709: Olen aiemmin vastannut samankaltaiseen pitkä- mioon otetuksi.
43710: aikaisen laitoshoidon maksuja koskevaan edus- Vielä haluan todeta, että sosiaali- ja terveys-
43711: taja Akaan-Penttilän kirjalliseen kysymykseen ministeriö ei voi antaa kuntia sitovia ohjeita so-
43712: KK 435/2000 vp. siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-
43713: Mainitussa vastauksessa totesin, että pitkäai- netun lain ja asetuksen soveltamisesta. Asetuk-
43714: kaisen hoidon kestäessä ei ole mahdollista seura- sen 34 §:n perusteella sosiaali- ja terveysministe-
43715: ta omaisten taloudellista tilannetta, koska tämä riö voi antaa ohjeita sen täytäntöönpanosta. Mah-
43716: edellyttäisi suurta lisätyötä kunnallisille viran- dolliset ohjeet eivät kuitenkaan olisi sitovia. Mi-
43717: omaisille. Kuntien taloudellinen tilanne huo- nisteriön käsityksen mukaan tällä hetkellä ei ole
43718: mioon ottaen tämä voisi monissa tapauksissa tarvetta antaa asiakasmaksusäännösten sovelta-
43719: merkitä voimavarojen siirtoa hoidosta ja hoi vas- mista koskevia ohjeita kunnille.
43720: ta puhtaasti hallinnolliseen työhön, mitä ei voi
43721:
43722:
43723: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
43724:
43725: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
43726:
43727:
43728:
43729:
43730: 2
43731: Ministems svar KK 663/2000 vp- Kari Rajamäki /sd
43732:
43733:
43734:
43735:
43736: Tili riksdagens talman
43737:
43738: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger är det synnerligen osäkert om man ens på det sät-
43739: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- tet skulle kunna upptäcka alla de situationer där
43740: rådet översänt följande av riksdagsledamot Kari utkomstvillkoren i betydande grad har försäm-
43741: Rajamäki /sd undertecknade skriftliga spörsmål rats. Därför ligger ansvaret för uppföljning av
43742: SS 663/2000 rd: eventuella förändringar i makens och de minder-
43743: åriga barnens ekonomiska situation oundvikli-
43744: När ämnar regeringen ge kommunerna gen i första hand hos dem själva.
43745: likadana och bindande anvisningar om Å andra sidan verkar det som om det största
43746: avgifternaför anstaltsvård och på så vis problemet med betalningssystemet inte är hur
43747: förhindra att familjer får ekonomiska förändringar i situationen följs upp, utan det sätt
43748: problem? som makens inkomster inverkar på avgifterna.
43749: Det kan vara skäl att överväga om makarnas sam-
43750: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- manlagda inkomster skall utgöra grunden för av-
43751: föra följande: gifterna, varvid makarnas inbördes underhålls-
43752: Jag har tidigare besvarat ett liknande skriftligt skyldighet skulle tas tillräckligt i beaktande.
43753: spörsmål SS 435/2000 rd som riksdagsledamot Jag vill ännu påpeka att social- och hälso-
43754: Akaan-Penttilä ställt om klientavgifter inom den vårdsministeriet inte kan ge bindande anvisning-
43755: långvariga anstaltsvården. ar till kommunerna om tillämpningen av lagen
43756: 1 det svaret konstaterades att det under långva- och förordningen om klientavgifter inom social-
43757: rig anstaltsvård inte är möjligt att följa upp de an- och hälsovården. Enligt 34 § i förordningen kan
43758: hörigas finansiella situation, eftersom detta skul- social- och hälsovårdsministeriet meddela anvis-
43759: le förutsätta en hei del extra arbete av de kommu- ningar om tillämpningen. De eventuella anvis-
43760: nala myndighetema. Med beaktande av kommu- ningarna är emellertid inte bindande. Enligt mi-
43761: nemas finansiella situation skulle detta i många nisteriet finns det för tillfållet inget behov av att
43762: fall innebära en överföring av resurserna från ge kommunerna anvisningar om hur bestämmel-
43763: vården och omsorgen tili rent administrativt ar- sema om klientavgifter skall tillämpas.
43764: bete, vilket inte kan anses motiverat. Dessutom
43765:
43766:
43767:
43768: Helsingfors den 22 september 2000
43769:
43770: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
43771:
43772:
43773:
43774:
43775: 3
43776: KK 664/2000 vp - Hannu Takkula /kesk
43777:
43778:
43779:
43780:
43781: KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2000 vp
43782:
43783: Natura 2000 -verkoston alueista päättäminen
43784:
43785:
43786:
43787:
43788: Eduskunnan puhemiehelle
43789:
43790: Natura 2000 -hanketta on markkinoitu ajatuksel- valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta, vaan
43791: la luoda Euroopan unionin alueelle luonnonsuo- myös tarkoituksenmukaisuutta. Toisaalta halli-
43792: jeluverkosto, jolla turvataan arvokkaat luonto- tuksen suunnalta on vakuutettu, että vesitalous-
43793: tyypit ja uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Natura- hankkeiden lupakäsittelyt etenevät omaa rataan-
43794: verkoston valmistelu tapahtuu jäsenmaissa siten, sa eikä niillä ole suoranaista tekemistä Natura-
43795: että jäsenvaltio valitsee luonnontieteellisillä pe- valmistelun kanssa. Tässä mielessä tuntuu perin
43796: rusteilla verkostoon kuuluvat alueet. Suomessa erikoiselta, että valtioneuvoston jäsen, ympäris-
43797: Naturan valmistelusta on säädetty luonnonsuoje- töministeri Satu Hassi on koplannut yhteen nämä
43798: lulaissa, jonka mukaan alueiden valinta kuuluu kaksi täysin erilaista hanketta.
43799: viime kädessä valtioneuvostolle.
43800: Korkein hallinto-oikeus on 14.6.2000 anta- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43801: mallaan päätöksellä kumonnut valtioneuvoston jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43802: päätöksen siltä osin kuin se kosketti Kemihaaran valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43803: soita ja palautti asian valtioneuvostolle uudel- vaksi seuraavan kysymyksen:
43804: leen valmisteltavaksi. Valtioneuvoston jäsen,
43805: ympäristöministeri Satu Hassi on julkisuudessa Kuuluuko lopullinen päätösvalta Suo-
43806: iloinnut ko. KHO:n päätöksestä ja ilmoittanut messa edelleen valtioneuvostolle päätet-
43807: sen tarkoittavan loppua suunnitelmille toteuttaa täessä Natura-verkostoon kuuluvista
43808: Vuotos-hanke. Tämän lausunnon pohjalta nou- alueista ja
43809: see väistämättä esiin ajatus, että Natura-valmis-
43810: telun yhteydessä KHO:n tehtävä ei olisikaan sitooko valtioneuvoston yksimielinen
43811: luonnonsuojelulain mukaisesti tutkia pelkästään kanta sen yksittäisiä jäseniä?
43812:
43813:
43814:
43815: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
43816:
43817: Hannu Takkula /kesk
43818:
43819:
43820:
43821:
43822: Versio 2.0
43823: KK 664/2000 vp - Hannu Takkula /kesk Ministerin vastaus
43824:
43825:
43826:
43827:
43828: Eduskunnan puhemiehelle
43829:
43830: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kannalta. Päätöksen tarkoituksenmukaisuuden
43831: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- harkitseminen ei kuulu KHO:n toimivaltaan.
43832: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kemihaaran soiden alueen osalta tehtyjen va-
43833: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Takkulan litusten johdosta korkein hallinto-oikeus katsoi
43834: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK päätöksessään 14.6.2000 (taltionumero 1675),
43835: 664/2000 vp: että Kemihaaran soiden alueesta ei ole ollut riit-
43836: tävästi selvitystä päätöksen lainmukaisuuden ar-
43837: Kuuluuko lopullinen päätösvalta Suo- vioimiseksi. Päätöksestä ja sen asiakirja-aineis-
43838: messa edelleen valtioneuvostolle päätet- tosta ei muun ohella ollut ilmennyt perusteita sil-
43839: täessä Natura-verkostoon kuuluvista le, minkä vuoksi ko. kohde ei sisältynyt Suomen
43840: alueista ja ilmoitukseen lintudirektiivin mukaisista SPA-
43841: alueista ja/tai ehdotukseen luontodirektiivin mu-
43842: sitooko valtioneuvoston yksimielinen kaisiksi SCI -alueiksi. Asian käsittelyvaiheissa
43843: kanta sen jäseniä? kootusta selvityksestä ei liioin ollut ilmennyt,
43844: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen miksi valmistelussa mukana ollut Kemihaaran
43845: seuraavaa: soiden kohde oli jätetty ilmoituksen ja ehdotuk-
43846: sen ulkopuolelle. KHO kumosi siten lainvastai-
43847: Luonnonsuojelulain 64 §:n 2 momentin ja 8 §:n sena valtioneuvoston päätöksen tältä osin ja pa-
43848: mukaanNatura 2000 -verkostoon sisällytettävis- lautti asian valtioneuvostolle uudelleen käsiteltä-
43849: tä alueista päättää valtioneuvosto yleisistunnos- väksi.
43850: saan. Lain muutoksenhakua koskevan säännök- Euroopan komissio on nostanut kanteen Suo-
43851: sen mukaan valtioneuvoston päätöksestä saa va- mea vastaan Euroopan yhteisöjen tuomiois-
43852: littaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. tuimessa lintudirektiivin säännösten noudatta-
43853: Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös matta jättämisestä sillä perusteella, että Suomi ei
43854: on lainvastainen. ole osoittanut Natura 2000 -verkostoon riittäväs-
43855: Päätettäessä Natura 2000 -verkostoon kuulu- ti lintudirektiivin mukaisia erityissuojelualueita,
43856: vista alueista päätösvalta kuuluu siten valtioneu- SPA-alueita. Kanteen perusteluissa yksilöidään
43857: vostolle. Suomen oikeussuojajärjestelmän perus- 18 sellaista aluetta, joilla komission tietojen mu-
43858: teista kuitenkin johtuu, että päätöksen lainmukai- kaan on arvoa lintujen suojelun kannalta, mutta
43859: suus on voitava saattaa riippumattoman tuomio- jotka eivät ole Suomen SPA-alueiden luettelos-
43860: istuimen tutkittavaksi. Siten korkein hallinto-oi- sa. Yksi näistä on Kemihaaran soiden alue. Suo-
43861: keus on valitusten johdosta viime kädessä joutu- men Natura 2000 -verkoston riittävyys ratkais-
43862: nut ratkaisemaan valtioneuvoston päätöksen taan aikanaan Euroopan yhteisön tuomiois-
43863: lainmukaisuuden myös Natura 2000 -verkostoon tuimessa. Tuomioistuimen päätöksestä johtuvis-
43864: ehdotettavien ja ilmoitettavien alueiden osalta. ta toimenpiteistä päätetään kuitenkin Suomessa.
43865: Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valtioneu- Euroopan komissio on lisäksi aloittanut uuden
43866: voston päätöksen ainoastaan sen laillisuuden valvontamenettelyn Suomea vastaan lähettämäl-
43867: lä virallisen huomautuksen, jonka mukaan Suo-
43868:
43869:
43870: 2
43871: Ministerin vastaus KK 664/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
43872:
43873:
43874: mi ei ole noudattanut lintudirektiiviä eikä luonto- tuimessa komission kanteeseen että komissiolle
43875: direktiiviä Vuotoksen allashankkeen vesioikeu- sen tekemään viralliseen huomautukseen. Lisäk-
43876: dellisen luvan käsittelyssä. Komission mukaan si valtioneuvosto yleisistunnossaan joutuu käsit-
43877: Kemihaaran soiden aluetta on sen linnustollisten telemään Natura 2000 -verkoston hyväksymistä
43878: arvojen vuoksi kohdeltava siten kuin alue kuului- koskevaa päätöstään uudelleen niiden alueiden,
43879: si Suomen SPA-alueisiin. Valvontamenettelyn muun muassa Kemihaaran soiden osalta, jotka
43880: aloittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pää- korkein hallinto-oikeus on päätöksillään palaut-
43881: tösvalta asiassa siirtyisi Suomen ulkopuolelle. tanut valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.
43882: Suomi edellä todetun perusteella joutuu siten Valtioneuvosto voi tarvittaessa muuttaa aiempia
43883: sekä vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomiois- päätöksiään.
43884:
43885:
43886:
43887: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
43888:
43889: Ympäristöministeri Satu Hassi
43890:
43891:
43892:
43893:
43894: 3
43895: KK 664/2000 vp- Hannu Takkula /kesk Ministerns svar
43896:
43897:
43898:
43899:
43900: Tili riksdagens talman
43901:
43902: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger ändamålsenligheten i beslutet hör inte till högsta
43903: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förvaltningsdomstolens befogenheter.
43904: rådet översänt följande av riksdagsledamot Han- Beträffande de besvär som anförts angående
43905: nu Takkula /cent undertecknade skriftliga spörs- området kring Kemihaara myr ansåg högsta för-
43906: mål SS 664/2000 rd: valtningsdomstolen i sitt beslut av den 14 juni
43907: 2000 (liggarnummer 167 5) att området kring Ke-
43908: Tillkommer den slutliga beslutanderät- mihaara myr inte har utretts i tillräcklig mån för
43909: ten i Finland fortsättningsvis statsrådet att beslutets laglighet skall kunna prövas. Av be-
43910: när det gäller beslut om de områden som slutet och de handlingar som hänför sig till det
43911: skall ingå i nätverket Natura och har det bl.a. inte framgått några orsaker till var-
43912: för ifrågavarande objekt inte fanns närnnt i Fin-
43913: är statsrådets enhälliga ståndpunkt bin- lands anmälan av SPA-områden enligt fågeldi-
43914: dande för dess medlemmar? rektivet ochleller i förslaget till SCI-områden en-
43915: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- ligt habitatdirektivet. Av den sammanfattande ut-
43916: föra följande: redning som gj ordes i ärendets behandlingsske-
43917: de framgår inte heller varför området kring Ke-
43918: Enligt 64 § 2 mom. och 8 § naturvårdslagen fat- mihaara myr fanns med i beredningen, men inte i
43919: tas beslut om de områden som skall ingå i nätver- anmälan och förslaget. Högsta förvaltningsdom-
43920: ket Natura 2000 vid statsrådets allmänna sam- stolen förklarade därför att statsrådets beslut på
43921: manträde. Enligt lagens bestämmelser om änd- denna punkt stred mot lagen och återförvisade
43922: ringssökande får besvär över ett beslut som stats- ärendet till statsrådet.
43923: rådet fattat anföras hos högsta förvaltningsdoms- Europeiska kommissionen har väckt talan mot
43924: tolen. Besvär får anföras på den grunden att be- Finland i Europeiska gemenskapernas domstol
43925: slutet strider mot lag. för att bestämmelserna i fågeldirektivet inte följts
43926: När det gäller beslut om de områden som skall och motiverat detta med att Finland inte har anvi-
43927: ingå i nätverket Natura 2000 tillkommer beslu- sat tillräckligt med i fågeldirektivet nämnda sär-
43928: tanderätten således statsrådet. Av grunderna för skilda skyddsområden, SP A-områden, för nät-
43929: det finländska rättsskyddssystemet följer emel- verket Natura 2000. I motiveringarna för detta
43930: lertid att beslutens laglighet måste kunna under- specificeras 18 sådana områden som enligt kom-
43931: sökas av en oberoende domstol. Med anledning missionens uppgifter är viktiga för skyddet av
43932: av besvär har på detta vis i sista hand högsta för- fåglar, men som inte finns med i förteckningen
43933: valtningsdomstolen varit tvungen att ta ställning över Finlands SP A-områden. Ett av dessa är om-
43934: till om statsrådets beslut varit lagenliga också rådet kring Kemihaara myr. Huruvida nätverket
43935: vad gäller de områden som föreslagits och an- Natura 2000 i Finland är tillräckligt eller inte av-
43936: mälts till nätverket Natura 2000. Högsta förvalt- görs i sinom tid av Europeiska gemenskapernas
43937: ningsdomstolen har undersökt statsrådets beslut domstol. Vilka åtgärder som skall vidtas med an-
43938: endast ur laglighetssynvinkel. Att närmare pröva ledning av beslutet avgörs emellertid i Finland.
43939:
43940:
43941:
43942: 4
43943: Ministems svar KK 664/2000 vp- Hannu Takkula /kesk
43944:
43945:
43946: Europeiska kornmissionen har dessutom inlett Finland blir alltså med tanke på det som kon-
43947: ett nytt övervakningsförfarande riktat mot Fin- staterats ovan tvunget att svara både på den talan
43948: limd genom att sända en formell underrättelse för som kommissionen väckt i Europeiska gemen-
43949: att Finland inte följt fågeldirektivet och habitat- skapemas domstol och på den formella underrät-
43950: direktivet vid behandlingen av det vattenrättsli- telse som kommissionen utfårdat. Dessutom blir
43951: ga tillståndet fdr bassängprojektet i Vuotos. En- statsrådet under sitt allmänna sammanträde
43952: ligt kommissionen skall området kring Kemihaa- tvunget att behandla beslutet om godkännande av
43953: ra myr p.g.a. sitt omitologiska värde behandlas nätverket Natura 2000 på nytt för de områden,
43954: som om det hörde tili Finlands SPA-områden. bl.a. området kring Kemihaara myr, som förvalt-
43955: Det här övervakningsförfarandet innebär emel- ningsdomstolen genom sitt beslut återförvisat tili
43956: lertid inte att besluten i ärendet skulle börja fat- statsrådet. Statsrådet kan vid behov ändra sina ti-
43957: tas utanför Finlands gränser. digare beslut.
43958:
43959:
43960: Helsingfors den 29 september 2000
43961:
43962: Miljöminister Satu Hassi
43963:
43964:
43965:
43966:
43967: 5
43968: KK 665/2000 vp - Mikko Elo /sd
43969:
43970:
43971:
43972:
43973: KIRJALLINEN KYSYMYS 665/2000 vp
43974:
43975: Satakunnan työttömyystilanteen helpottaminen
43976:
43977:
43978:
43979:
43980: Eduskunnan puhemiehelle
43981:
43982: Voimakkaan talouskasvun ansiosta työllisyys on 20 prosentilla. Mikäli määrärahoja leikataan sa-
43983: parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. malla määrällä kaikissa TE-keskuksissa, tietää se
43984: Samalla valtion työllisyysrahoja on voitu vähen- Satakunnassa vajaan 20 miljoonan markan pudo-
43985: tää työttömyyden laskun myötä. Kuitenkin työl- tusta tämän vuoden 90 miljoonan markan määrä-
43986: lisyys on parantunut hyvin eri tavoin eri puolilla rahoihin. Tänä vuonna palkkaperusteista työlli-
43987: maatamme. Maakunnissa, joissa on voimakkaita syysmäärärahaa on saanut 3 200 henkilöä, mutta
43988: kasvukeskuksia, työllisyys on kohentunut todel- ensi vuonna vain 2 600, jos painopistettä työlli-
43989: la nopeasti. Toisaalta taas monet perinteiset teol- syysmäärärahojen jakamisessa ei muuteta.
43990: lisuusmaakunnat, esim. Satakunta, kärsivät jat- Myös työvoimapoliittisen aikuiskoulutusmää-
43991: kuvasti korkeasta työttömyydestä. rärahan väheneminen 10 prosentilla merkitsee si-
43992: Työllisyysrahoja on supistettu tasaisesti tä, että ensi vuonna korkeasta työttömyydestä
43993: maamme eri TE-keskuksissa. Kuitenkin olisi kärsivä Satakuntajoutuisi pudottamaan 300 hen-
43994: välttämätöntä kohdistaa valtion työllisyysrahoja kilöä pois aikuiskoulutuksen piiristä.
43995: nimenomaan alueille, jotka kärsivät edelleen kor-
43996: keasta työttömyydestä. Painopistettä tulisikin Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
43997: muuttaa niin, että valtion työllisyysrahoja suun- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
43998: nattaisiin näille työttömyysalueille nykyistä sel- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43999: västi enemmän. vaksi seuraavan kysymyksen:
44000: On syytä erikseen mainita, että esim. Porissa
44001: työttömyys oli viime tilaston mukaan 20,3 pro- Onko hallitus tietoinen Satakunnan vai-
44002: senttia ja Raumalla 18,4 prosenttia. Nämä Sata- keasta työttömyys tilanteesta, ja jos on,
44003: kunnan suuret keskukset tarvitsevat nyt kaiken
44004: mahdollisen tuen työllisyyden parantamiseksi. miten hallitus aikoo turvata Satakunnan
44005: Vuoden 2001 budjetin mukaan pa1kkaperus- työllisyysrahojen ja aikuiskoulutusmää-
44006: teiset työllisyysmäärärahat vähenevät nykyisestä rärahojen riittävyyden?
44007:
44008:
44009:
44010: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
44011:
44012: Mikko Elo /sd
44013:
44014:
44015:
44016:
44017: Versio 2.0
44018: KK 665/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus
44019:
44020:
44021:
44022:
44023: Eduskunnan puhemiehelle
44024:
44025: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa löä. Suurin osa vaikutuksesta toteutuu tukityöl-
44026: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- listämisen- ja työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
44027: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tuksen hankkeissa mukaan lukien Euroopan So-
44028: vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd siaalirahaston hankkeet. Tavoitteiden alentami-
44029: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK nen on samalla merkinnyt niihin käytettävissä
44030: 665/2000 vp: olevien määrärahojen vähenemistä.
44031: Satakunta on työttömyysongelman suhteen
44032: Onko hallitus tietoinen Satakunnan vai- vaikea alue, mutta ei maan vaikeimpia alueita, ja
44033: keasta työttömyys tilanteesta, ja jos on, sen suhteellinen työttömyys on verrattuna kaik-
44034: kiin TE-keskuksiin suunnilleen keskivaiheilla.
44035: miten hallitus aikoo turvata Satakunnan Kuuden TE-keskuksen alueella oli vuoden 2000
44036: työllisyysrahojen ja aikuiskoulutusmää- heinäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden
44037: rärahojen riittävyyden? osuus työvoimasta suurempi kuin Satakunnan
44038: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- TE-keskuksen alueella. Alueen ongelmana on
44039: ti seuraavaa: mm. pitkäaikaistyöttömyyden suuri määrä ja sen
44040: suhteellisen korkea osuus kaikista työttömistä.
44041: Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut rakenteel- Lisäksi työttömien määrä on viime vuoteen ver-
44042: taan ongelmallisen työttömyyden helpottamisek- rattuna vähentynyt hitaammin kuin maassa kes-
44043: si ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi kimäärin.
44044: turvaamaan aktiivisen työvoimapolitiikan voi- Valtioneuvosto päätti 17.2.2000 työllisyyspo-
44045: mavarat huomioon ottaen työttömyyden määräs- liittisten toimenpiteiden määrärahojen alueelli-
44046: sä ja rakenteessa tapahtunut kehitys. Ensisijai- sesta jaosta. Tukityöllistämisen määrärahat vä-
44047: sesti työvoimapolitiikan toimenpiteitä kohdeune- henevät kaikilla alueilla. Kuitenkin Satakunnas-
44048: taan pitkäaikaistyöttömiin. Työttömille tarjotaan sa määrärahojen väheneminen on pienempää
44049: uusi mahdollisuus ennen 12 kuukauden työttö- kuin maassa keskimäärin: Satakunta -12,1 %ja
44050: myyttä ja nuorille ennen 6 kuukauden työttö- kaikki TE-keskusten alueet keskimäärin -14,4%.
44051: myyttä. Tämä on todettu myös EU:n työllisyys- Vain Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomes-
44052: suuntaviivojen mukaisessa Suomen työllisyyspo- sa väheneminen on pienempää kuin Satakunnas-
44053: litiikan toimintasuunnitelmassa 2000. sa. Määrärahojen alueellinen jako on perustunut
44054: Koska talouden kasvu on myös kuluvana erityisesti työttömyyden määrälliseen ja suhteel-
44055: vuonna jatkunut suotuisanaja työttömyys kuten liseen tasoon sekä pitkäaikaistyöttömien mää-
44056: pitkäaikaistyöttömyyskin ovat olleet selvässä rään. Määrärahojen työvoimatoimistokohtaisen
44057: laskussa, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ta- jaon hoitaa kunkin TE-keskuksen työvoimaosas-
44058: soa vuodelle 2000 on voitu alentaa aikaisempaan to.
44059: verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosina toteu- Vastaavasti työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-
44060: tettua linjausta. Vuodelle 2000 aktiivisten työ- tukseen osoitetut määrärahat ovat vähentyneet
44061: voimapoliittisten toimenpiteiden määräksi on kaikissa TE-keskuksissa edelliseen vuoteen ver-
44062: budjetissa arvioitu keskimäärin 101 400 henki- rattuna. Satakunnassa väheneminen on -6,9 %ja
44063:
44064:
44065: 2
44066: Ministerin vastaus KK 665/2000 vp - Mikko Elo /sd
44067:
44068:
44069:
44070: koko maassa keskimäärin -10,5 %. Viidellä
44071: alueella määrärahojen suhteellinen väheneminen
44072: oli pienempää kuin Satakunnassa.
44073:
44074: Määrärahat 1999 Määrärahat 2000 Muutos%
44075: PalkkaperusteiDen työllistämistuki milj. mk milj. mk 1999-2000
44076: Kaikki alueet yht. 2 226,3 1 906,0 - 14,4
44077: Satakunta 107,6 94,6 - 12,1
44078:
44079:
44080: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
44081: Kaikki alueet yht. 938,5 840,3 - 10,5
44082: Satakunta 46,5 43,3 -6,9
44083:
44084: Elokuussa tiedusteltiin TE-keskusten työvoima- kaikille alueille osoitettavat määrärahat tulevat
44085: osastoilta kuluvan vuoden työvoimapoliittisen vähenemään. Määrärahojen jaon valmistelu on
44086: aikuiskoulutuksen ja työllistämistukien määrära- parhaillaan käynnissä ja alustavasti ensi vuoden
44087: hatarpeita. Osa alueista oli valmis luovuttamaan resursseista sovitaan työministeriön ja TE-kes-
44088: niiden käyttöön osoitettuja määrärahoja siten, kusten välisissä tulostavoiteneuvotteluissa loka-
44089: että Satakunta sai tämän siirron kautta pyyntönsä marraskuussa.
44090: mukaisesti lisää työvoimapoliittiseen aikuiskou- Edellä esitettyyn viitaten katson, että Satakun-
44091: lutukseen tarkoitettua määrärahaa 0,5 milj. mark- nan kuten muidenkin alueiden vaikea työttö-
44092: kaaja työllistämistukimäärärahaa 1,0 milj. mark- myystilanne edellyttää erityistä aktiivisuutta
44093: kaa. alueellisilta ja paikallisilta toimijoilta. Alueelle
44094: Vuoden 2001 valtion talousarviossa työlli- tarvitaan uutta kehittyvää tuotantotoimintaa.
44095: syys- ja työvoimakoulutuksen määrärahat edel- Käytössä olevia toimenpiteitä voidaan hyvin mo-
44096: leen vähenevät kuluvaan vuoteen verrattuna. Vä- nipuolisesti käyttää työttömyyden ja pitkäaikais-
44097: heneminen on yhteensä 502 milj. markkaa eli työttömyyden torjumiseen.
44098: noin 14 %. Tämä merkitsee myös sitä, että lähes
44099:
44100:
44101:
44102: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
44103:
44104: Työministeri Tarja Filatov
44105:
44106:
44107:
44108:
44109: 3
44110: KK 665/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerns svar
44111:
44112:
44113:
44114:
44115: Till riksdagens talman
44116:
44117: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 101 400 personer år 2000. Största delen av verk-
44118: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningarna kommer från projekt inom stödsyssel-
44119: rådet översänt följande av riksdagsledamot Mik- sättning och arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
44120: ko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS ning inklusive Europeiska socialfondens projekt.
44121: 665/2000 rd: Sänkta mål har samtidigt betytt att också ansla-
44122: gen för dessa ändamål har skurits ner.
44123: Å.r regeringen medveten om den svåra Satakunta är en region med ett svårt arbetslös-
44124: arbetslöshetssituationen Satakunta hetsproblem, men det hör dock inte till de allra
44125: och, om detta är fallet, svåraste regionerna med en relativ arbetslöshet
44126: som motvarar ungefår genomsnittet för TE-cen-
44127: hur ämnar regeringen säkerställa till- tralerna. 1 slutet av juli 2000 var de arbetslösa ar-
44128: räckliga sysselsättningsanslag och vux- betssökandenas andel av arbetskraften i sex TE-
44129: enutbildningsanslagför Satakunta? centralers områden större än inom Satakunta TE-
44130: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- central. Problem med denna region är bl.a. det
44131: föra följande: höga antalet långtidsarbetslösa och deras relativt
44132: stora andel av alla arbetslösa. Dessutom har anta-
44133: Regeringen har i sitt program förbundit sig att för let arbetslösa jämfört med året innan minskat
44134: att underlätta strukturellt problematisk arbetslös- långsammare än i landet i genomsnitt.
44135: het och hindra utslagning på arbetsmarknaden sä- Statsrådet fattade 17.2.2000 ett beslut om den
44136: kerställa resurser för en aktiv arbetskraftspolitik regionala fördelningen av anslagen för de syssel-
44137: med beaktande av den utveckling som skett i frå- sättningspolitiska åtgärderna. Anslagen för stöd-
44138: ga om arbetslöshetens omfattning och struktur. sysselsättning minskar i alla områden. 1 Satakun-
44139: De arbetskraftspolitiska åtgärderna inriktas ta är nedgången dock mindre än i landet i genom-
44140: främst på långtidsarbetslösa. Arbetslösa erbjuds snitt: Satakunta -12,1% och samtliga TE-centra-
44141: en ny möjlighet senast efter 12 månader och unga ler i genomsnitt -14,4 %. Endast i Egentliga Fin-
44142: arbetslösa efter 6 månader av arbetslöshet. Detta land och sydöstra Finland är minskningen min-
44143: konstateras också i Finlands sysselsättningspoli- dre än i Satakunta. Den regionala fördelningen av
44144: tiska handlingsplan för 2000 som följer EU:s anslagen har i första hand grundat sig på den
44145: riktlinjer för sysselsättningen. kvantitativa och relativa arbetslösheten och anta-
44146: Eftersom den gynnsamma ekonomiska tillväx- let långtidsarbetslösa. Fördelningen av anslagen
44147: ten har fortgått också under det här året och ar- på enskilda arbetskraftsbyråer avgörs av respek-
44148: betslösheten och även långtidsarbetslösheten har tive TE-centrals arbetskraftsavdelning.
44149: klart varit på väg neråt, har nivån för de arbets- Anslagen för arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
44150: kraftspolitiska åtgärderna år 2000 kunnat sänkas ning har på motsvarande sätt minskat från det fö-
44151: från de tidigare årens nivå. Detta är förenligt med regående året inom alla TE-centralerna. Minsk-
44152: den linje som följts under de senaste åren. De ak- ningen för Satakunta är -6,9% mot -10,5 % för
44153: tiva arbetskraftspolitiska åtgärderna som upptas i hela landet i snitt. För fem regioner noterades en
44154: budgeten har beräknats omfatta i genomsnitt
44155:
44156:
44157: 4
44158: Ministems svar KK 665/2000 vp - Mikko Elo /sd
44159:
44160:
44161: mindre relativ minskning i anslagen än för Sata-
44162: kunta.
44163:
44164: Anslagen 1999 Anslagen 2000 F örändring %
44165: Lönebaserat sysselsättningsstöd miljoner mk miljoner mk 1999-2000
44166: Alla regioner sammanlagt 2 226,3 1 906,0 - 14,4
44167: Satakunta 107,6 94,6 - 12,1
44168:
44169:
44170: Arbetskaftspolitisk vuxenutbildning
44171: Alla regioner sammanlagt 938,5 840,3 - 10,5
44172: Satakunta 46,5 43,3 -6,9
44173:
44174: 1 augusti gjordes bland TE-centralemas arbets- digt att anslagen för så gott som alla regioner
44175: kraftsavdelningar en förfrågning om behovet av kommer att minska. En fördelning av anslagen är
44176: anslagen för arbetskraftspolitisk vuxenutbild- under beredning och en preliminär överenskom-
44177: ning och sysselsättningsstöd innevarande år. En melse om resurserna kommer att ingås i samband
44178: del regioner var beredda att överlåta anslag som med resultatmålsförhandlingarna mellan arbets-
44179: anvisats för deras förfogande, så att Satakunta ministeriet och TE-centralerna i oktober-novem-
44180: som en följd av denna överföring fick enligt sin ber.
44181: anhållan ett tillskott på 0,5 miljoner mark för ar- Med hänvisning till det ovan anförda anser jag
44182: betskraftspolitisk vuxenutbildning och 1,0 miljo- att den svåra arbetslöshetssituationen i Satakun-
44183: ner mark för sysselsättningsstöd. ta och även andra regioner förutsätter särskild ak-
44184: Enligt budgetpropositionen 2001 kommer an- tivitet av de regionala och lokala aktörerna. Re-
44185: slagen för sysselsättning och arbetskraftsutbild- gionen behöver sådan ny produktionsverksam-
44186: ning att ytterligare skäras ner från årets nivå. het som utvecklas. De åtgärder som är i bruk kan
44187: Nedskämingen uppgår till sammanlagt 502 mil- mycket mångsidigt användas för att bekämpa ar-
44188: joner mark, dvs. cirka 14 %. Detta betyder samti- betslösheten och långtidsarbetslösheten.
44189:
44190:
44191:
44192: Helsingfors den 4 oktober 2000
44193:
44194: Arbetsminister Tarja Filatov
44195:
44196:
44197:
44198:
44199: 5
44200: KK 666/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
44201:
44202:
44203:
44204:
44205: KIRJALLINEN KYSYMYS 666/2000 vp
44206:
44207: ETA:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden
44208: lääkäreiden ammatinharjoittaminen Suomessa
44209:
44210:
44211:
44212:
44213: Eduskunnan puhemiehelle
44214:
44215: Suomessa on noin 15 000 työikäistä lääkäriä eli den lääkäreiden määrä on lisääntynyt Suomessa.
44216: yksi lääkäri 340 asukasta kohti. Määrä vastaa Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
44217: läntisten teollisuusmaiden keskitasoa, mutta on lain (559/1994) 13 §:n mukaan Euroopan talous-
44218: kuitenkin väestöön suhteutettuna Pohjoismaiden alueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselle
44219: alhaisin. Lääkärit sijoittuvat alueittain epätasai- terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi erityi-
44220: sesti. Käytännössä yliopistosairaaloissa ja yli- sestä syystä ja määrääminsä ehdoin myöntää ha-
44221: opistosairaalapaikkakunnilla ei ole lääkäripulaa, kemuksesta luvan lääkärin ammatin harjoittami-
44222: mutta muualla on. Lääkäripula korostuu varsin- seen Suomessa. Edelleen terveydenhuollon am-
44223: kin pienillä paikkakunnilla ja erityisesti Itä- ja mattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994)
44224: Pohjois-Suomessa sekä Kymenlaakson alueella. 14 §:n mukaan Euroopan talousalueeseen kuulu-
44225: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu- mattoman valtion kansalaiselta vaaditaan amma-
44226: vottelukunnan toimeksiannosta lokakuussa 1999 tinharjoittamisluvan saamiseksi, että hän on suo-
44227: tehdyn selvityksen mukaan terveyskeskuslääkä- rittanut oikeusturvakeskuksen mahdollisesti
44228: reiden viroista lähes 10 % oli vailla pätevää hoi- määräämän palvelun, lisäopinnot ja kuulustelun
44229: tajaa tai sijaista ei ollut laisinkaan. Vastaavasti siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa
44230: sairaanhoitopiireistä puuttui yli 550 erikoislääkä- suoritettua lääkärin koulutusta ja että hän on
44231: riä ja paristakymmenestä erikoistumisvirasta osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon.
44232: puuttui lääkäri. Käytännössä ETA:nulkopuolella lääkärin tut-
44233: On ennakoitavissa, että lähivuosina lääkärin- kinnon suorittaneiden on vaikea läpäistä ilman
44234: virkojen täyttäminen on entistä vaikeampaa. Lää- tukitoimia opintokokonaisuuksia, jotka ovat heil-
44235: käriksi valmistuvien määrä vähenee vuosina le Suomessa myönnettävän ammatinharjoitta-
44236: 2000-2004. Samaan aikaan lääkärityövoiman misoikeuden edellytyksenä. Pelkkään itseopiske-
44237: tarve lisääntyy mm. väestön ikärakenteen kohoa- luun perustuva pätevöityminen ja kuulustelujen
44238: misen myötä. Merkittävä lääkäreiden eläkkeelle suorittaminen eivät ole helpoin ja motivoivin
44239: siirtyminen (yli 300 lääkäriä vuosittain) käynnis- tapa oppia suomalaista terveydenhuoltoa, vaikka
44240: tyy vuodesta 2003 alkaen ja jatkuu koko vuosi- ammatinharjoittamisoikeuksia hakevalla olisi
44241: kymmenen. Vuosikymmenen lopussa eläkkeelle kuinka vahvat lääketieteelliset tiedot ja taidot ta-
44242: siirtyvien määrä korostuu (yli 400 lääkäriä vuo- hansa.
44243: sittain). Paradoksaalista tämänhetkisessä järjestelmäs-
44244: Kansainvälistymisen ja maahanmuuton lisään- sä on ollut, että terveyskeskustyön tuntemus on
44245: tyessä ammatinharjoittamisoikeuksia tavoittele- suoritettavan opintokokonaisuuden osa-alue,
44246: vien ETA:n ulkopuolella tutkintonsa suorittanei- mutta käytännössä ammatinharjoittamisoikeuk-
44247:
44248:
44249: Versio 2.0
44250: KK 666/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
44251:
44252:
44253: sia hakevalla ei ole mahdollisuutta tutustua ter- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44254: veyskeskustyöskentelyyn ilman opintokokonai- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
44255: suuden suorittamista. vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
44256: Varsinkin lääkäripulaa potevilla paikkakun- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
44257: nilla ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka lääkärin-
44258: tutkinnon suorittaneita maahanmuuttajia voitai- Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy
44259: siin tukea heidän pätevöitymisessään ammatin- ETA:n ulkopuolella tutkintonsa suorit-
44260: harjoittamisoikeuksia haettaessa ja sitä kautta taneiden lääkäreiden perehdyttävän
44261: saada myös helpotusta paikkakunnan lääkäripu- koulutuksen kehittämiseksi ja tukemi-
44262: laan varsinkin terveyskeskuksissa. seksi sekä tätä kautta heidän työvoima-
44263: resurssiensa käyttöönottamiseksi?
44264:
44265:
44266: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
44267:
44268: ErkkilCanerva/sd
44269: Lauri l(ähkönen /sd
44270:
44271:
44272:
44273:
44274: 2
44275: Ministerin vastaus KK 666/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
44276:
44277:
44278:
44279:
44280: Eduskunnan puhemiehelle
44281:
44282: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- ammateissa, joissa toimiminen edellyttää laillis-
44283: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- tamista. Luvan edellytyksenä on, että asianomai-
44284: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen nen on suorittanut Terveydenhuollon oikeustur-
44285: vastattavaksi kansanedustaja Erkki Kanervan /sd vakeskuksen mahdollisesti määräämän palvelun,
44286: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi
44287: 666/2000 vp: kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vas-
44288: taa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta ja
44289: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy että hänellä on tehtävien kannalta riittävä kieli-
44290: ETA:n ulkopuolella tutkintonsa suorit- taito.
44291: taneiden lääkäreiden perehdyttävän Asetuksen edellyttämän lääkärin pätevyyden
44292: koulutuksen kehittämiseksi ja tukemi- selvittäminen on käytännössä järjestetty siten,
44293: seksi sekä tätä kautta heidän työvoima- että hyväksyttävän perustutkintotodistuksen esit-
44294: resurssiensa käyttöönottamiseksi? tämisen, noin kuuden kuukaudenjulkisen tervey-
44295: denhuollon laitoksessa tapahtuneen harjoittelun
44296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sekä kielitaitotodistuksen esittämisen jälkeen ha-
44297: ti seuraavaa: kija osallistuu Tampereen yliopiston lääketie-
44298: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun teellisen tiedekunnan järjestämään kuulusteluun.
44299: lainsäädännön tarkoituksena on edistää potilas- Kuulustelu suoritetaan suomen- tai ruotsin kie-
44300: turvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen lellä ja on kolmiosainen käsittäen keskeisten lää-
44301: laatua muun muassa varmistamalla, että tervey- ketieteellisten kliinisten taitojen ja Suomen ter-
44302: denhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoi- veydenhuoltojärjestelmää koskevien tietojen kir-
44303: minnan edellyttämä koulutus, muu riittävä am- jalliset kuulustelut sekä suullisen käytännön po-
44304: matillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyt- tilastentin. Tampereen yliopiston lääketieteelli-
44305: tämät muut valmiudet. Euroopan talousalueenjä- sen tiedekunnan vuodesta 1995 alkaen järjestä-
44306: senmaiden kansalaisiin sovelletaan vastaavien män kuulustelun kustannuksen ulkomaiset lääkä-
44307: tutkintojen tunnustamista koskevien direktiivien rit ovat itse maksaneet. Kuulustelun läpäisseelle
44308: edellyttämiä koulutuksen vähimmäisvaatimuk- lääkärille, jolla on työpaikka terveydenhuollon
44309: sia. Suomi tunnustaa ETA-valtion kansalaisen tai sosiaalitoimen laitoksessa, Terveydenhuollon
44310: ETA-maissa suorittamat direktiiveissä luetellut oikeusturvakeskus myöntää luvan toimia lääkä-
44311: lääkäreiden tutkintotodistukset ja myöntää suo- rin tehtävissä. Rajoittamaton lupa lääkärin am-
44312: raan niiden perusteella ammatinharjoittamisoi- matin harjoittamiseen Suomessa voidaan antaa
44313: keuden Suomessa. lääkärin toimittua edellä mainitulla rajoitetulla
44314: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne- luvalla kaksi vuotta.
44315: tun lain 13 §:n ja asetuksen 14 §:n mukaisesti Kuulusteluihin osallistuvat hakijat ovat koulu-
44316: ETA:aan kuulumattoman maan kansalaiselle, tustaustaltaan, pätevyydeltään sekä kielitaidol-
44317: joka on suorittanut koulutuksen ulkomailla, voi taan heterogeeninen ryhmä. Määrällisesti suu-
44318: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää rimmalle osalle kuulustelujen läpäiseminen ei
44319: luvan toimia Suomessa niissä terveydenhuollon tuota lainkaan ongelmia, osalla on tiedoissa, tai-
44320:
44321:
44322: 3
44323: KK 666/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym. Ministerin vastaus
44324:
44325:
44326: doissa ja valmiuksissa suuriakin puutteita ja hei- täydennyskoulutuskeskus on ilmoittanut haluk-
44327: dän pätevyytensä on etäällä Suomessa toimivalta kuutensa vastaavanlaisen kurssin järjestämiseen.
44328: lääkäriltä potilasturvallisuuden vuoksi edellytet- Koulutuksen rahoittamisessa on ongelmia. Ra-
44329: tävältä tasolta. Osa kuulusteluihin osallistuvista hoituksen turvaaminen koulutusta järjestävälle
44330: lääkärin toimiluvan hakijoista aivan ilmeisesti yliopistolle olisi tarpeellista.
44331: hyötyisi suunnatusta suomen tai ruotsin kielen Terveydenhuollon toimintayksiköissä tapah-
44332: opetuksesta sekä ammatinharjoittamiseen liitty- tuva harjoittelu on käytännössä tehokasta val-
44333: västä koulutuksesta. mentautumista puheena oleviin kuulusteluihin ja
44334: Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskes- lääkärinä toimimiseen Suomessa. Harjoittelu-
44335: kus järjesti aikaisemmin Lääkintöhallituksen ja paikkoja on ollut kuitenkin suhteellisen vaikea
44336: sittemmin Sosiaali- ja terveyshallituksen toimek- saada. Sairaalat ja terveyskeskukset eivät palk-
44337: siannosta ja kustantamana kaikille ulkomailla kaa mielellään ulkomaisia harjoittelijoita, sillä
44338: koulutetuille lääkäreille terveydenhuollon hallin- harjoittelijanohjaus ja valvonta vaatii vakituisen
44339: non kurssin, johon sisältyi reseptiopin, oikeus- henkilökunnan resursseja. Sosiaali- ja terveysmi-
44340: lääketieteen ja sosiaalilääketieteen koulutusta nisteriö selvittää, mitkä toimenpiteet ovat tar-
44341: sekä kirjalliset loppukuulustelut Vuonna 1994 peen, jotta käytännön harjoittelun tukemisessa
44342: koulutuksen järjestäminen lopetettiin, ja Tampe- voidaan käyttää samoja periaatteita kuin suoma-
44343: reen yliopisto on järjestänyt vain edellä mainittu- laisten yliopistojen opiskelijoiden harjoittelun
44344: ja kuulusteluja. Keväällä 2000 Tampereen yli- toteuttamisessa.
44345: opiston täydennyskoulutuskeskus järjesti kokei- Erikoislääkärin tutkinto on Suomessa amma-
44346: lunluonteisesti terveydenhuollon hallintoon pai- tillinen jatkotutkinto, jonka voi suorittaa yliopis-
44347: nottuvan "Lääkäriksi Suomeen" -kurssin ETA:n tojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Edelly-
44348: ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreil- tyksenä on Terveydenhuollon oikeusturvakes-
44349: le. Kurssi oli työvoimapoliittista aikuiskoulutus- kuksen lupa lääkärin ammatin harjoittamiseen
44350: ta ja osanottajille maksuton. Terveydenhuollon Suomessa. Lääketieteelliset tiedekunnat päättä-
44351: oikeusturvakeskuksen edustajat osallistuivat vät ulkomaisen lääkärin ottamisesta jatko-opis-
44352: kurssin suunnitteluun, hakumenettelyyn lausun- kelijaksi ja siitä, miten ulkomailla suoritettu eri-
44353: nonantajina sekä toteuttamiseen kurssin luen- koistumiskoulutus hyväksytään maassamme eri-
44354: noitsijoina. Tarkoituksena oli kehittää kurssia koislääkärikoulutukseksi.
44355: edelleen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Lopuksi haluaisin vielä huomauttaa, että on
44356: kuulustelujärjestelmään nivoutuen ja sitä tuke- eettisesti kyseenalaista alkaa houkutella lähi-
44357: vaksi täydennyskoulutukseksi, joka toteutetaan alueilta lääkäreitä Suomeen, koska heitä tarvi-
44358: kahdesti vuodessa. Myös Helsingin yliopiston taan siellä, missä he nyt ovat.
44359:
44360:
44361: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
44362:
44363: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
44364:
44365:
44366:
44367:
44368: 4
44369: Ministerns svar KK 666/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
44370:
44371:
44372:
44373:
44374: Tili riksdagens talman
44375:
44376: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger sjukvården som kräver legitimation. För att få
44377: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- detta tillstånd krävs att ifrågavarande person har
44378: rådet översänt följande av riksdagsledamot Erk- fullgjort den tjänstgöring, genomfört de tilläggs-
44379: ki Kanerva /sd m.fl. undertecknade skriftliga studier och genomgått det förhör för utredande av
44380: spörsmål SS 666/2000 rd: yrkesskickligheten som rättsskyddscentralen för
44381: hälsovården eventuellt föreskriver så att perso-
44382: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att nens kompetens motsvarar en motsvarande ut-
44383: utveckla och ge stöd tili orienteringskur- bildning i Finland samt att personen visat att han
44384: serna för läkare som avlagt sin examen i eller hon har tillräckliga språkkunskaper för att
44385: Iänder som inte hör tili EES och för att klara av arbetsuppgifterna.
44386: därigenom utnyttja den arbetskraftsre- Det utredande av läkarens kompetens som fö-
44387: surs som dessa läkare utgör? reskrivs i förordningen har i praktiken arrange-
44388: rats så att sökanden deltar i ett förhör som medi-
44389: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- cinska fakulteten vid Tammerfors universitet ar-
44390: föra följande: rangerar, dock först efter att ha visat upp ett god-
44391: Syftet med lagstiftningen om yrkesutbildade per- tagbart examensbevis på en grundexamen, efter
44392: soner inom hälso- och sjukvården är att förbättra att ha deltagit i en praktikperiod på sex månader i
44393: patientsäkerheten och kvaliteten på hälso- och en anstalt inom den offentliga hälsovården samt
44394: sjukvårdstjänster bl.a. genom att garantera att yr- efter att ha visat upp ett språkintyg. Förhöret sker
44395: kesutbildade personer inom hälso- och sjukvår- på finska eller svenska och är indelat i tre delar
44396: den har sådan utbildning som yrkesutövningen som består av skriftliga förhör om centralt medi-
44397: förutsätter, annan tillräcklig yrkeskompetens och cinskt och kliniskt kunnande och kunskaper om
44398: andra sådana fårdigheter som yrkesutövningen Finlands hälsovårdssystem samt av en praktisk,
44399: förutsätter. För medborgare i Iänder som hör till muntlig del. Kostnaderna för det förhör som den
44400: Europeiska ekonomiska samarbetsområdet till- medicinska fakulteten vid Tammerfors universi-
44401: lämpas de minimikrav på utbildning som förut- tet arrangerar fr.o.m. 1995 har de utländska lä-
44402: sätts i direktiven om erkännandet av examina. karna själva betalat. De läkare som klarat av för-
44403: Finland erkänner de examensbevis för läkare som höret och har en arbetsplats vid en hälsovårdsan-
44404: finns i förteckningarna i direktiven, om examen stalt eller inom socialförvaltningen beviljas av
44405: avlagts av en EES-medborgare i ett EES-land. På Rättsskyddscentralen för hälsovården rätt att ut-
44406: basis av dessa examensbevis beviljas genast rätt föra en läkares arbetsuppgifter. Obegränsad rätt
44407: att utöva yrket i Finland. att utöva läkaryrket i Finland kan ges till en läka-
44408: Enligt 13 § lagen och 14 § förordningen om re som arbetat två år med den nyss nämnda be-
44409: yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvår- gränsade rätten att utöva yrket.
44410: den kan den som är medborgare i en stat utanför De sökande som deltar i förhöret utgör en he-
44411: EES och som i utlandet har genomgått utbildning terogen grupp vad gäller utbildning, kompetens
44412: av Rättsskyddscentralen för hälsovården få rätt och språkkunskap. Största delen har inga pro-
44413: att i Finland arbeta i de yrken inom hälso- och blem att klara förhöret, medan en del uppvisar
44414:
44415:
44416: 5
44417: KK 666/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym. Ministerns svar
44418:
44419:
44420:
44421: t.o.m. stora brister i sina kunskaper, sitt kunnan- hören och som anordnas två gånger om året. Ock-
44422: de och sina fårdigheter, och deras kompetens är så fortbildningscentralen vid Helsingfors univer-
44423: långt ifrån den nivå som för patientsäkerhetens sitet har visat sig vara viliig att arrangera en mot-
44424: skuli krävs av en läkare i Finland. En del av de svarande kurs. Problemet är kursens finansiering
44425: sökande som deltar i förhöret för att få rätt at ut- och att säkra finansieringen tili det universitet
44426: öva läkaryrket skulie helt uppenbart dra nytta av som arrangerar utbildningen är nödvändigt.
44427: avpassad undervisning i finska elier svenska Praktik från någon verksamhetsenhet inom
44428: samt av utbildning i samband med yrkesprakti- hälso- och sjukvården är i praktiken ett effektivt
44429: ken. sätt att förbereda sig för förhören och för att ver-
44430: Fortbildningscentralen vid Tammerfors uni- ka som läkare i Finland. Det är emeliertid relativt
44431: versitet arrangerade tidigare kurser i hälsoadmi- svårt att få praktikplatser. Sjukhus och hälsocen-
44432: nistration för läkare som fått sin utbildning utom- traler anstälier inte gärna utländska praktikanter,
44433: lands. Kurserna, som hölis på uppdrag av och be- eftersom handledningen och övervakningen av
44434: kostades av Medicinalstyrelsen och senare av So- en praktikant kräver en hei del av den fast anstäli-
44435: cial- och hälsostyrelsen, omfattade utbildning i da personalen. Social- och hälsovårdsministeriet
44436: receptlära, rättsmedicin och socialmedicin samt utreder vilka åtgärder som är nödvändiga för att
44437: avslutningsvis skriftliga förhör. 1994 upphörde man vid understödandet av praktik skali kunna
44438: man med kursen och Tammerfors universitet har använda samma principer som används för att ge-
44439: bara arrangerat förhören. Våren 2000 arrangera- nomföra den praktik som studerandena vid de
44440: de fortbildningscentralen vid Tammerfors uni- finländska universiteten genomgår.
44441: versitet på prov en kurs om att komma tili Fin- Specialistexamen är i Finland en yrkesinrik-
44442: land som läkare, "Lääkäriksi Suomeen". Kursens tad påbyggnadsexamen och kan avläggas vid uni-
44443: tyngdpunkt låg på hälsoadministration och den versitetens medicinska fakulteter. Förutsättning-
44444: var avsedd för läkare som avlagt sin examen ut- en är att Rättsskyddscentralen för hälsovården
44445: anför EES-länderna. Kursen var arbetskraftspoli- beviljat en läkare rätt att utöva sitt yrke i Fin-
44446: tisk vuxenutbildning och avgiftsfri för deltagar- land. De medicinska fakulteterna avgör om de
44447: na. Representanter för Rättsskyddscentralen för antar en utländsk läkare tili postgraduala studier
44448: hälsovården deltog i kursplaneringen, i ansök- och på vilket sätt den specialistutbildning som er-
44449: ningsförfarandet genom att ge utlåtanden och i håliits utomlands skali erkännas som specialist-
44450: genomförandet av kursen genom att fungera som utbildning i vårt land.
44451: föreläsare under kursen. A vsikten var att vidare- Tili sist vill jag ännu påpeka att det etiskt sett
44452: utveckla kursen genom att knyta den tili univer- är en tvivelaktig gärning att locka läkare tili Fin-
44453: sitetets medicinska fakultets förhörssystem och land från närområdena, eftersom läkarna behövs
44454: utveckla den tili en fortbildning som stöder för- där de nu befinner sig.
44455:
44456:
44457:
44458: Helsingfors den 27 september 2000
44459:
44460: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
44461:
44462:
44463:
44464:
44465: 6
44466: KK 667/2000 vp- Esa Lahtela /sd
44467:
44468:
44469:
44470:
44471: KIRJALLINEN KYSYMYS 667/2000 vp
44472:
44473: Emolehmätutkimukseen erikoistuneen tutki-
44474: musyksikön toiminnan turvaaminen Tohmajär-
44475: vellä
44476:
44477:
44478:
44479:
44480: Eduskunnan puhemiehelle
44481:
44482: Tohmajärven Maataloudellisen tutkimuskeskuk- de olisi myös Lipposen molempien hallitusten
44483: sen emolehmänavetta-ja tutkimusyksikkö on ol- periaatteiden vastainen, onhan hallitus luvannut
44484: lut toiminnassa kymmenen vuoden ajan. Sinä ai- kehittää alueita tasapuolisesti ja korostanut eri-
44485: kana yksikkö on tehnyt tärkeää työtä emolehmä- tyisesti satsausten tarvetta itäiseen Suomeen.
44486: tutkimuksen osalta ja tuloksia on voitu hyödyn- Kun otetaan huomioon kunnan elinkeinora-
44487: tää koko valtakunnassa. Kyseinen tutkimusyk- kenne, niin Tohmajärvenkin kokoisessa kunnas-
44488: sikkö on ainoa alallaan Suomessa ja koko Poh- sa tällaisen lopettamispäätöksen toteutuessa hä-
44489: joismaissa. Asema on tehnyt myös rajat ylittävää viäisi useita työpaikkoja ja yleisesti ottaen lopet-
44490: yhteistyötä Petroskoin yliopiston kanssa, ja tutki- tamispäätös ruokkisi poismuuttoa ja yritystoi-
44491: muksesta odotetaan olevan hyötyä molempien minnan lopettamismielialaa.
44492: maiden liha- ja elintarviketuotannolle. Nyt kui-
44493: tenkin oltaneen tekemässä uudelleenjärjestelyjä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44494: koko maatalouteen liittyvän tutkimustoiminnan jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44495: osalta valtakunnallisesti. Uhkakuvia on kantau- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44496: tunut siitä, että jotkut tahot olisivat puuhaamassa vaksi seuraavan kysymyksen:
44497: Tohmajärvellä sijaitsevan emolehmätutkimuk-
44498: sen siirtämistä Ruukkiin Pohjois-Pohjanmaalle. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
44499: Toivon mukaan kyse on vain huhuista. Eihän tyä, että Tohmajärvellä sijaitsevan emo-
44500: voi olla mitään järkeä valmiiksi rakennettujen lehmätutkimukseen erikoistuneen tutki-
44501: hyvien tilojenjättämisessä tyhjilleen. Eikä kovin musyksikön toiminta voisi häiriöttä jat-
44502: järkevältä tunnu sekään, että hyviä tuloksia anta- kua siinäkin tilanteessa, että valtakun-
44503: nut, pitkäjänteisyyttä vaativa tutkimustyö noin nallinen maatalouden tutkimustoiminta
44504: vain keskeytettäisiin Tohmajärvellä. Toimenpi- järjestetään uudelleen?
44505:
44506:
44507: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
44508:
44509: Esa Lahtela /sd
44510:
44511:
44512:
44513:
44514: Versio 2.0
44515: KK 667/2000 vp- Esa Lahtela /sd Ministerin vastaus
44516:
44517:
44518:
44519:
44520: Eduskunnan puhemiehelle
44521:
44522: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tutkimiseen sekä eläinten hyvinvointitutkimuk-
44523: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- seen liittyviä kokeita.
44524: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Emolehmätuotannon osuus lihantuotannosta
44525: vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd on vain noin 10 %, ja pääosa lihasta tulee mai-
44526: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK dontuotannon ohessa. Maamme emolehmäkiin-
44527: 667/2000 vp: tiöstä (55 000) on käytössä vain hieman yli puo-
44528: let (29 000).
44529: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- Naudanlihantuotannon tutkimusta tehdään
44530: tyä, että Tohmajärvellä sijaitsevan emo- MTT:ssa Pohjois-Savon tutkimusaseman alaises-
44531: lehmätutkimukseen erikoistuneen tutki- sa emolehmänavetassa ja Pohjois-Pohjanmaan
44532: musyksikön toiminta voisi häiriöttä jat- tutkimusasemalla Ruukissa. Kotieläintuotannon
44533: kua siinäkin tilanteessa, että valtakun- tutkimusyksikön tutkijat osallistuvat tutkimus-
44534: nallinen maatalouden tutkimustoiminta asemilla tehtäviin tutkimuksiin. MTT:n tutki-
44535: järjestetään uudelleen? mustoimintaa halutaan keskittää resurssien mah-
44536: dollisimman tehokkaan käytön vuoksi. Toimiti-
44537: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lojen vuokrat ja muut yleiskustannukset vievät
44538: ti seuraavaa: usealla paikkakunnalla toimittaessa suhteetto-
44539: Maatalouden tutkimuskeskus (MTT), sen laitok- man suuren osan tutkimusvaroista.
44540: set ( 6 kpl ) ja tutkimusasemat (7 alueellista ase- Osana MTT:n strategiatyötä on vuoden 2000
44541: maa ja 3 erikoisasemaa), muodostavat verkosto- aikana selvitetty naudanlihantuotantoon kohdis-
44542: na toimivan koko maan kattavan tutkimusorgani- tuvan tutkimuksen eri osa-alueiden tärkeyttä ja
44543: saation. Tutkimusasemien tehtävä on toteuttaa tutkimuksen järjestämistä. Siinä yhteydessä on
44544: osaltaan koko MTT:n organisaation tutkimusoh- kuultu myös tärkeimpiä sidosryhmiä. Lihantuo-
44545: jelmia erityispainotuksena tutkimuksissa vaadit- tannon kannattavuuden ja tuotannon laadun para-
44546: tavien käytännön läheisten kenttä- ja eläinkokei- nemisen kannalta keskeisiksi tekijöiksi on tun-
44547: den järjestäminen ja toteutus. Tutkimusasemat nistettu rotu- ja rotuyhdistelmät, yksikön suu-
44548: toimivat myös alueellisten maa- ja elintarviketa- ruus ja tuotantotapa, kolmivaihekasvatus, eläin-
44549: louden erityiskysymysten selvittäjinä, tiedon suojat, rehut ja seosrehut, laidunnus sekä tuotan-
44550: tuottajien sekä neuvonnan kanssa yhteistyössä non mallintaminen.
44551: sovellusten käytäntöön viejinä. MTT on jo aiemmin lopettanut kokeellisen
44552: Emolehmätutkimusnavetta perustettiin vuon- naudanlihantuotannon Jokioisilla ja keskittänyt
44553: na 1988 MTT:n Karjalan tutkimusaseman yhtey- sitä tutkimusasemille. Tällä hetkellä tutkitaan
44554: teen Tohmajärvelle. Kun Karjalan tutkimusase- mahdollisuutta, jossa Tohmajärvellä sijaitseva
44555: man muu toiminta lakkautettiin vuonna 1996, emolehmänavetta lakkautettaisiin ja lihantuotan-
44556: emolehmänavetta muuttui Pohjois-Savon tutki- totutkimuksen kokeellinen osa keskitettäisiin
44557: musaseman alaiseksi koepaikaksi, jossa on tehty Pohjois-Pohjanmaan koeasemalle Ruukkiin. Pää-
44558: jalostukseen ja tuotannon ympäristövaikutusten töstä Tohmajärven emolehmänavetan lakkautta-
44559: misesta ei kuitenkaan ole tehty.
44560:
44561:
44562: 2
44563: Ministerin vastaus KK 667/2000 vp - Esa Lahtela /sd
44564:
44565:
44566: Tutkimusasemien ja koepaikkojen olemassa- sisäinen asia, jossa johtokunnalla on strateginen
44567: olo tulevaisuudessa riippuu ensisijaisesti siitä, vastuu. Johtokunnan strateginen rooli tulee maa-
44568: miten tärkeäksi maakunta ja paikkakunta koke- taloustutkimusta uudelleen järjestettäessä jatku-
44569: vat ne tiedon tuottajina ja alueen elinkeinoelä- maan. Maa- ja metsätalousministeriön tulosoh-
44570: män kehittäjinä. Niillä tulee olla valmius laaduk- jauksessa otetaan jatkossakin huomioon MTT:n
44571: kaaseen tutkimukseen valituilla alueilla, kyky tasapainoinen kehitys sekä Jokioisiin keskitty-
44572: yhteistyöhön alueen muiden tutkimusyksiköiden neen tutkimuksen että painotetusti alueiden tar-
44573: kanssa valtakunnallisesti ja jopa kansainvälises- peita palvelevan alueellisen tutkimuksen kesken.
44574: ti. Asemilla tulee myös olla riittävän suuri tutki- Hallitus edellyttää kuitenkin, että ennen koepaik-
44575: ja- ja asiantuntijahenkilökunta. Kaikilta osin täl- koja koskevien päätösten tekoa MTT:n johdon
44576: laisen tavoitteen toteutuminen Tohmajärven koe- tulee keskustella maa- ja metsätalousministeriön
44577: paikassa ei näytä realistiselta. kanssa.
44578: Hallitus toteaa, että päätös tutkimuksenjärjes-
44579: tämisestä MTT:ssä on ensi sijassa organisaation
44580:
44581:
44582: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2000
44583:
44584: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
44585:
44586:
44587:
44588:
44589: 3
44590: KK 667/2000 vp - Esa Lahtela /sd Ministems svar
44591:
44592:
44593:
44594:
44595: Tili riksdagens talman
44596:
44597: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger nomfört försök i ans1utning till forskning kring
44598: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- förädlingens och produktionens inverkan på mil-
44599: rådet översänt följande av riksdagsledamot Esa jön samt djurens välmåga.
44600: Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS Dikoproduktionens andel av köttproduktio-
44601: 667/2000 rd: nen är endast ungefår 10 % och största del en av
44602: köttet produceras vid sidan av mjölkproduktio-
44603: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta nen. Av den kvot för dikor som gäller för vårt
44604: för att verksamheten vid denforsknings- land (55 000) utnyttjas endast något mer än hälf-
44605: enhet som i Tohmajärvi specialiserat sig ten (29 000).
44606: på dikoforskning skall kunnafortgå utan Forskning i nötköttsproduktion bedrivs vid
44607: störningar också i det fallet att den na- LFC i den ladugård för dikor som lyder under
44608: tionella forskningsverksamheten inom ~orra Savolax forskningsstation samt vid Norra
44609: lantbruket omorganiseras? Osterbottens forskningsstation i Ruukki. Fors-
44610: kama vid forskningsenheten för husdjursproduk-
44611: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tion deltar i undersökningar som utförs vid forsk-
44612: föra följande: ningsstationema. En koncentration av LFC:s
44613: Lantbrukets forskningscentral (LFC), dess inrätt- forskningsverksamhet önskas för att resursema
44614: ningar ( 6 stycken) och forskningsstationer (7 re- skall kunna utnyttjas så effektivt som möjligt.
44615: gionala stationer och 3 specialstationer) är en Om verksamheten finns utspridd på flera orter
44616: forskningsorganisation som fungerar i form av slukar hyroma för lokaler och andra ornkostna-
44617: ett nätverk och täcker hela landet. Forskningssta- der proportionellt sett en alltför stor del av resur-
44618: tionemas uppgift består i att fullfölja forsknings- sema för forskning.
44619: programmen inom hela LFC:s organisation. Som en del av LFC:s strategiska arbete har
44620: Forskningens tyngdpunkt vilar därvid speciellt man under år 2000 utrett betydelsen av de olika
44621: på organisering och genomförande av praktiska delområdena inom den forskning som är inriktad
44622: fålt- och djurförsök som krävs i undersökningar- på nötköttsproduktion och organiserandet av den
44623: na. Forskningsstationema arbetar också med att här forskningen. 1 samband med detta har också
44624: reda ut regionala specialfrågor som rör lantbru- de viktigaste intressegruppema hörts. De centra-
44625: ket och livsmedelshushållningen, med att sprida la faktorema för köttproduktionens lönsarnhet
44626: information samt i samarbete med rådgivningen och förbättrande av produktionens kvalitet anses
44627: med att genomföra tillämpningar i praktiken. vara raser och raskombinationer, enhetens stor-
44628: Ladugården för dikoforskning grundades 1988 lek och produktionssätt, trefasuppfödning, djur-
44629: i Tohmajärvi i samband med LFC:s forsknings- stallar, foder och blandfoder, bete samt modellut-
44630: station i Karelen. När den övriga verksamheten formning för produktionen.
44631: vid forskningsstationen i Karelen lades ned 1996 LFC har redan tidigare lagt ned försöksverk-
44632: överfördes ladugården för dikoforskning till att sarnheten för produktion av nötkött i Jockis och
44633: fungera som en försöksstation under Norra Savo- koncentrerat den till forskningsstationema. Just
44634: 1ax forskningsstation. Försöksstationen har ge- nu undersöks möjligheten att stänga ladugården
44635:
44636:
44637: 4
44638: Ministerns svar KK 667/2000 vp- Esa Lahtela /sd
44639:
44640:
44641: för dikor i Tohmajärvi och att koncentrera för- till alla delar uppnå detta mål verkar inte realis-
44642: söksverksamheten för nötkött till Norra Öster- tiskt för försöksstationen i Tohmajärvi.
44643: bottens försöksstation i Ruukki. Något beslut om Regeringen framhåller att beslutet om hur
44644: att stänga ladugården för dikor i Tohmajärvi har forskningen skall organiseras i första hand är
44645: emellertid ännu inte fattats. LFC:s interna angelägenhet, där direktionen har
44646: Forskningsstationernas och försöksstationer- ett strategiskt ansvar. Direktionens strategiska
44647: nas framtida existens beror i första hand på hur roll kommer att kvarstå när lantbruksforskning-
44648: stor betydelse landskapet och orten ifråga anser en omorganiseras. Vid jord- och skogsbruksmi-
44649: dem ha för informationsspridningen och utveck- nisteriets resultatstyrning beaktas också i fort-
44650: lingen av det regionala näringslivet. De bör ha sättningen en jämn utveckling inom LFC mellan
44651: beredskap till högklassig forskning inom vissa den forskning som koncentrerats till Jockis och
44652: områden samt förmåga att samarbeta med övriga den regionala forskningen, som tjänar de regio-
44653: forskningsenheter i hela landet och t.o.m. utom- nala behoven. Regeringen förutsätter emellertid
44654: lands. Stationerna bör också haen tillräckligt stor att LFC:s ledning kommer att diskutera medjord-
44655: personai för forsknings- och expertuppgifter. Att och skogsbruksministeriet innan något beslut om
44656: försöksstationerna fattas.
44657:
44658:
44659:
44660: Helsingfors den 2 oktober 2000
44661:
44662: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
44663:
44664:
44665:
44666:
44667: 5
44668: KK 668/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
44669:
44670:
44671:
44672:
44673: KIRJALLINEN KYSYMYS 668/2000 vp
44674:
44675: Vatialan yläasteen ja liikuntahallin rakentami-
44676: nen yhdessä vaiheessa Kangasalle
44677:
44678:
44679:
44680:
44681: Eduskunnan puhemiehelle
44682:
44683: Opetusministeriö tyrmäsi Kangasalan kunnan eh- Valtionosuudet rakennushankkeeseen tulevat
44684: dotuksen, jonka mukaan edullisemmilla raken- kunnan kannalta joka tapauksessa jälkikäteen, eli
44685: nuskustannuksilla ja toimivampien koulutyöjär- rakennusaikaisen rahoituksen osalta niillä ei ole
44686: jestelyjen vuoksi uusi Vatialan yläaste ja liikun- merkitystä.
44687: tahalli rakennettaisiin kerralla.
44688: Jos liikuntahalli siis rakennetaan erikseen Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44689: myöhemmin, joutuvat oppilaat käymään esim. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44690: teknisen työn ja musiikin tunneilla 10 kilometrin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44691: päässä Tarpilan koulussa. Ensimmäisessä vai- vaksi seuraavan kysymyksen:
44692: heessa rakennettaisiin varsinaiset perusopetusti-
44693: lat, keittiö ja auditorio. Myöhemmin rakennetta- Miksi opetusministeriö ei kannata koko
44694: viksi opetusministeriön kielteisen päätöksen Vatialan yläasteen rakentamista kerral-
44695: vuoksi jäisivät liikuntahalli ja muut tilat. la?
44696:
44697:
44698: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2000
44699:
44700: Pertti Turtiainen /vas
44701:
44702:
44703:
44704:
44705: Versio 2.0
44706: KK 668/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas Ministerin vastaus
44707:
44708:
44709:
44710:
44711: Eduskunnan puhemiehelle
44712:
44713: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa olemaan myös laadittavana olevassa rahoitus-
44714: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- suunnitelmassa 2001-2004.
44715: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Vatialan yläasteen hankkeessa on kyse suures-
44716: vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen ta, kustannusarvioitaan yli 50 milj. markan hank-
44717: /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK keesta. Vuosittain myönnettävissä olevien val-
44718: 668/2000 vp: tionosuuksien rajoissa ja ottaen huomioon hank-
44719: keen arvioitu kiireellisyys suhteessa muihin
44720: Miksi opetusministeriö ei kannata koko hankkeisiin koko hanketta ei olisi voitu ottaa ra-
44721: Vatialan yläasteen rakentamista kerral- hoitussuunnitelmaan vuodelle 2001. Tämän joh-
44722: la? dosta kunnan kanssa on neuvoteltu hankkeen to-
44723: teutuksesta vaihtoehtoina hankkeen toteuttami-
44724: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nen kahdessa vaiheessa, jolloin !-vaiheelle val-
44725: ti seuraavaa: tionosuus voitaisiin myöntää jo vuonna 2001, tai
44726: toteuttaminen yhdessä vaiheessa, jolloin valtion-
44727: Opetusministeriön perustamishankkeiden rahoi- osuus koulutoimen tiloihin ja valtionavustus lii-
44728: tussuunnitelmaan 2000--2003 Kangasalan II kuntatoimen tiloihin myönnettäisiin vuonna
44729: yläasteen eli kysymyksessä tarkoitetun Vatialan 2002. Koska kunta arvioi kiireelliseksi saada ai-
44730: yläasteen rakennushankkeen 1-vaihe sijoittuu nakin osan koulutiloista mahdollisimman no-
44731: vuodelle 2001 ja 2-vaihe vuodelle 2002. Perus- peasti käyttöön, se esitti hankkeen toteuttamista
44732: koulun 1-vaiheen kustannusarvio on noin 25 kahdessa vaiheessa.
44733: milj. markkaa ja 2-vaiheen noin 20 milj. mark- Hankkeen toteuttaminen kahdessa vaiheessa
44734: kaa. Lisäksi 2-vaiheeseen liittyvien liikuntatoi- ei siis johdu opetusministeriön vaatimuksista,
44735: men tilojen kustannusarvioksi on esitetty noin 11 vaan kunnan esittämästä vaiheistuksesta, jotta
44736: milj. markkaa. Tämä ajoitus hankkeella tullee osa hankkeesta saataisiin aloitetuksi mahdolli-
44737: simman nopeasti.
44738:
44739:
44740: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
44741:
44742: Opetusministeri Maija Rask
44743:
44744:
44745:
44746:
44747: 2
44748: Ministerns svar KK 668/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
44749:
44750:
44751:
44752:
44753: Tili riksdagens talman
44754:
44755: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger När det gäller Vatiala högstadium är det fråga
44756: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- om ett omfattande projekt med en kostnadskal-
44757: rådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti kyl på över 50 milj. mark. Inom ramen för de
44758: Turtiainen /vänst undertecknade skriftliga spörs- statsandelar som beviljas årligen och med beak-
44759: mål SS 668/2000 rd: tande av viiken skyndsamhetsordning projektet
44760: anses ha i förhållande till andra projekt hade det
44761: Varför ger undervisningsministeriet inte inte varit möjligt att ta in hela projektet i finan-
44762: sitt stöd tili att hela Vatiala högstadium sieringsplanen för 2001. Av denna anledning har
44763: byggs på en gång? man fört förhandlingar med kommunen om att
44764: genomföra projektet i två faser, varvid statsande-
44765: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- len för den första fasen skulle kunna beviljas re-
44766: föra följande: dan 2001, eller alternativt att genomföra hela
44767: 1 undervisningsministeriets finansieringsplan för projektet på en gång, varvid statsandelen för
44768: anläggningsprojekt för 2000-2003 infaller det skolväsendets lokaler och statsunderstödet för
44769: första byggnadsskedet för det andra högstadiet i idrottsväsendets lokaler skulle beviljas år 2002.
44770: Kangasala, dvs. det i spörsmålet avsedda Vatiala Eftersom kommunen ansåg det brådskande att få
44771: högstadium, år 2001 och det andra byggnadsske- ta i bruk åtminstone en del av skollokalerna så
44772: det år 2002. Kostnadskalkylen för grundskolans snart som möjligt, föreslog den att projektet ge-
44773: första byggnadsskede är ca 25 milj. mark och för nomförs i två faser.
44774: det andra skedet ca 20 milj. mark. Dessutom fö- Att projektet genomförs på detta sätt beror så-
44775: reslås en kostnadskalkyl på ca 11 milj. mark för ledes inte på krav från undervisningsministeriets
44776: idrottsväsendets lokaler i anslutning till det an- sida, utan är vad kommunen föreslagit för att en
44777: dra skedet. Denna tidtabell torde projektet ha del av projektet skall kunna inledas så snabbt
44778: också i finansieringsplanen för 2001-2004 som som möjligt.
44779: är under arbete.
44780:
44781:
44782: Helsingfors den 27 september 2000
44783:
44784: Undervisningsminister Maija Rask
44785:
44786:
44787:
44788:
44789: 3
44790: KK 669/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
44791:
44792:
44793:
44794:
44795: KIRJALLINEN KYSYMYS 669/2000 vp
44796:
44797: Osittaisen hoitorahajärjestelmän joustavoimi-
44798: nen
44799:
44800:
44801:
44802:
44803: Eduskunnan puhemiehelle
44804:
44805: Osittaista hoitorahaa maksetaan alle 3-vuotiaan lä laskulla työelämään niin, että hän tekisi töitä
44806: lapsen työ- tai virkasuhteessa olevalle vanhem- 10 tuntia viikossa, ei tämä olisi taloudellisesti
44807: malle, jonka keskimääräinen viikoittainen työ- mahdollista. Riippumatta äidin tekemästä työ-
44808: aika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia. määrästä ja saamasta palkasta ositettu hoitoraha
44809: Osittainen hoitoraha on suuruudeltaan aina 375 on aina kiinteä 375 markkaa.
44810: markkaa kuukaudessa. Se on veronalaista tuloa. Perheen talouden kannalta olisi järkevää, että
44811: Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos vanhem- tuki vähenisi tulojen mukaan portaittain, kuten
44812: pi hoitaa lasta ja saa lasten kotihoidon tukea. Jos työttömyyskorvauskin. Tällöin osittaisesta hoito-
44813: hoitaja on joku muu kuin vanhempi, ei lasten ko- rahasta tulisi selkeä välimuoto kotihoidon tuen ja
44814: tihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen saami- työelämään siirtymisen välille. Näin sosiaalitur-
44815: nen eikä kunnan lapselle järjestämä päivähoito va toimisi joustavana ja ottaisi nykyistä parem-
44816: estä osittaisen hoitorahan saamista. Vuonna 1998 min huomioon perheiden erilaiset tarpeet. Mo-
44817: osittaista hoitorahaa maksettiin noin 1 200 per- nelle äidille myös osa-aikainen työ voi toimia hy-
44818: heelle. vänä ponnahduslautana takaisin työelämään.
44819: Osittaisen hoitorahan tarkoituksena on ollut
44820: kompensoida vanhemmalle lyhennetystä työvii- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
44821: kosta aiheutuvaa ansionmenetystä. Ongelma on jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
44822: kuitenkin se, että ositusta ei suoriteta porrastaen, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
44823: vaan vanhempi saa 375 markkaa kuukaudessa vaksi seuraavan kysymyksen:
44824: riippumatta työtu1oista.
44825: Mikäli lapsen äiti esimerkiksi haluaisi pari Aikooko hallitus muuttaa joustavam-
44826: vuotta kotihoidon tuella oltuaan siirtyä pehmeä!- maksi osittaisen hoitorahan järjestel-
44827: .... ?
44828: maa.
44829:
44830:
44831: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2000
44832:
44833: Anu Vehviläinen /kesk
44834:
44835:
44836:
44837:
44838: Versio 2.0
44839: KK 669/2000 vp -Anu Vehviläinen /kesk Ministerin vastaus
44840:
44841:
44842:
44843:
44844: Eduskunnan puhemiehelle
44845:
44846: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- lailla 4/1989). Tuen nähtiin monipuolistavan per-
44847: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- heiden mahdollisuuksia lapsen hoidon järjestä-
44848: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen miseksi (HE 210/1988 vp). Tuki toteutui aluksi
44849: vastattavaksi kansanedustaja Anu Vehviläisen vuosittain määräaikaisena ja sitä jatkettiin aina
44850: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-
44851: 669/2000 vp: sä seuraavalle vuodelle. Tuki säädettiin pysyväk-
44852: si vuonna 1993. Tuki määriteltiin aluksi suhtees-
44853: Aikooko hallitus muuttaa joustavam- sa lasten kotihoidon tuen perusosan tasoon, josta
44854: maksi osittaisen hoitorahan järjestel- se oli 25 prosenttia .
44855: .... ?
44856: maa. Vuonna 1997 toteutetun perhetukiuudistuk-
44857: sen yhteydessä osittainen kotihoidon tuki muut-
44858: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tui osittaiseksi hoitorahaksi. Tuen suuruus määri-
44859: ti seuraavaa: teltiin 375 markaksi kalenterikuukaudessa, mikä
44860: Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tues- on edelleen tuen markkamäärä.
44861: ta annetun lain (1128/1996) 13 §:n mukaan vir- Osittaisella hoitorahalla ei ole tavoiteltu työ-
44862: ka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasial- ajan lyhentämisestä johtuvan palkkatulon mene-
44863: lisesti asuvalla alle kolmivuotiaan lapsen van- tyksen korvaamista. Perheen toisen vanhemman
44864: hemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimää- lyhentäessä työaikaansa perheen tulotasossa ta-
44865: räinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon pahtuu useiden eri tekijöiden vaikutuksesta muu-
44866: vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osit- toksia. Palkkatulon pienentyessä myös verotus
44867: taista hoitorahaa. Pykälän 2 momentin mukaan kevenee sekä mahdolliset muut tulosidonnaiset
44868: osittaista hoitorahaa ei makseta, kun lapsen van- etuudet, kuten asumistuki, kasvavat. Samoin lap-
44869: hempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden sen päivähoidon maksut pienenevät hoitoajan ly-
44870: kotihoidon tukea. Pykälän 3 momentin mukaan hentyessä. Osittainen hoitoraha muodostuu siten
44871: osittaista hoitorahaa ei makseta ajalta, jolta per- omalta osaltaan valintaa kannustavaksi, vaikka
44872: heellä on oikeus saada äitiys-, isyys- ja vanhem- sitä ei ole suhteutettu menetettyyn tuloon.
44873: painrahaa. Jos perheellä ei ole oikeutta äitiys-, Pienten lasten hoitojärjestelmää ja hoidon tu-
44874: isyys- eikä vanhempainrahaan, ei tukea kuiten- kimuotoja pyritään edelleen kehittämään parem-
44875: kaan makseta ennen kuin sairausvakuutuslain min vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuvia muu-
44876: mukainen edellä tarkoitettu aika on päättynyt. toksia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvi-
44877: Tukea ei myöskään makseta erityisäitiysrahan tetty valtioneuvoston vahvistaman vuosien
44878: maksamisajalta. Tukeen on oikeutettu ainoas- 2000-2003 sosiaali- ja terveydenhuollon tavoi-
44879: taan toinen lapsen vanhemmista tai yksi lapsen te- ja toimintaohjelman mukaisesti, miten pien-
44880: muu huoltaja. ten koululaisten vanhempia koskeva osittaisen
44881: Osittainen kotihoidon tuki tuli osaksi pienten hoitovapaan ja osittaisen hoitorahan tyyppinen
44882: lasten hoidon tukijärjestelmää vuonna 1989 (La- järjestelmä on otettavissa käyttöön. Tehdyn sel-
44883: ki lasten kotihoidon tuesta 24/1985, muutettu vitystyön pohjalta arvioidaan lainsäädännön
44884:
44885:
44886:
44887: 2
44888: Ministerin vastaus KK 669/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
44889:
44890:
44891: muutostarvetta. Valmisteluajatketaan sosiaali- ja
44892: terveysministeriössä vuoden 2002 valtion talous-
44893: arvion valmisteluun liittyen.
44894:
44895:
44896: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
44897:
44898: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
44899:
44900:
44901:
44902:
44903: 3
44904: KK 669/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk Ministerns svar
44905:
44906:
44907:
44908:
44909: Tili riksdagens talman
44910:
44911: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger Det ansågs att stödet erbjöd familjerna mångsidi-
44912: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- gare möjligheter att ordna vård för barnen (RP
44913: rådet översänt följande av riksdagsledamot Anu 210/1988 rd). 1 början realiserades stödet årligen
44914: Vehviläinen 1cent undertecknade skriftliga spörs- genom en temporär lag som sedan i samband med
44915: mål SS 669/2000 rd: behandlingen av budgetpropositionen alltid för-
44916: längdes att gälla följande år. År 1993 blev stödet
44917: imnar regeringen ändra systemet med permanent. 1 början fastställdes stödet i propor-
44918: partiell vårdpenning och göra detta sys- tion tili nivån på grunddelen av stödet för hem-
44919: tem mer jlexibelt? vård av bam, varvid stödet utgjorde 25 % av
44920: grunddelen.
44921: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- 1 samband med familjestödsreformen 1997
44922: föra följande: omvandlades det partiella stödet för vård i hem-
44923: Enligt 13 § lagen om stöd för hemvård och pri- met tili partiell vårdpenning. Den partiella vård-
44924: vat vård av bam (1128/1996) har en i Finland penningen fastställdes til13 7 5 mark per kalender-
44925: faktiskt bosatt förälder eller en annan vårdnads- månad och stödet uppgår alltjämt till detta be-
44926: havare, som har ett bam under tre år och som är lopp.
44927: anställd i ett tjänste- eller arbetsförhållande där Avsikten med den partiella vårdpenningen är
44928: arbetstiden på grund av vården av bamet i medel- inte att ersätta den förlorade arbetsinkomst som
44929: tal uppgår till högst 30 timmar i veckan, rätt till är en följd av den förkortade arbetstiden. När den
44930: partiell vårdpenning. Enligt 2 mom. i samma pa- ena föräldem i en familj förkortar sin arbetstid
44931: ragraf betalas partiell vårdpenning inte när bar- förändras familjens inkomstnivå på grund av
44932: nets förälder eller en annan vårdnadshavare för många olika faktorer. 1 och med att löneinkom-
44933: barnet själv sköter barnet och får stöd för hem- sten minskar lindras också beskattningen, samti-
44934: vård av barn. Enligt 3 mom. betalas partiell vård- digt som eventuella andra inkomstrelaterade för-
44935: penning inte för den tid då familjen har rätt till måner, t.ex. bostadsbidraget, stiger. Vidare mins-
44936: moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning. kar avgifterna för barndagvården, eftersom vård-
44937: Om familjen inte har rätt till moderskaps-, fader- tiden blir kortare. Den partiella vårdpenningen är
44938: skaps- eller föräldrapenning, betalas stödet dock således avsedd att peka på denna valmöjlighet,
44939: inte förrän den ovan avsedda tiden enligt sjukför- även om den inte är direkt samordnad med den
44940: säkringslagen har 1öpt ut. Stödet betalas inte hel- förlorade inkomsten.
44941: ler för den tid då särskild moderskapspenning ut- Syftet är att alltjämt utveckla systemet för vår-
44942: betalas. Rätt till stöd har endast den ena av bar- den av små barn och stödformerna för denna vård
44943: nets föräldrar eller en annan vårdnadshavare för så, att vårdsystemen och -formerna i högre grad
44944: barnet. motsvarar förändringarna i sarnhället. Vid soci-
44945: Det partiella stödet för vård av barn i hemmet al- och hälsovårdsministeriet har man i enlighet
44946: blev en del av systemet med stöd för vården av med det mål- och verksamhetsprogram för soci-
44947: små barn 1989 (Lagen om stöd för vård av bam i al- och hälsovården som statsrådet har fastställt
44948: hemmet, 24/1985, ändrad genom lag 411989). för perioden 2000-2003 utrett hur ett system av
44949:
44950:
44951: 4
44952: Ministems svar KK 669/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
44953:
44954:
44955: typen partiell vårdledighet för föräldrar till små fortsätter vid social- och hälsovårdsministeriet i
44956: skolelever och partiell vårdpenning skulle kunna anslutning tili den beredning som avser statsbud-
44957: införas. På basis av utredningsarbetet bedöms be- geten för 2002.
44958: hovet av ändringar i lagstiftningen. Beredningen
44959:
44960:
44961:
44962: Helsingfors den 29 september 2000
44963:
44964: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
44965:
44966:
44967:
44968:
44969: 5
44970: KK 670/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
44971:
44972:
44973:
44974:
44975: KIRJALLINEN KYSYMYS 670/2000 vp
44976:
44977: Turkistarhan siirron rahoitus
44978:
44979:
44980:
44981:
44982: Eduskunnan puhemiehelle
44983:
44984: Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun ten ilmennyt, että tarhat sijaitsevatkin pohjavesi-
44985: tavoitteista vuoteen 2005 edellyttää pohjavesi- alueella. Olisi siis oikeudenmukaista, että valtio
44986: alueilla olevien turkistarhojen siirtämistä pois osallistuisi siirrosta aiheutuneisiin kustannuk-
44987: viimeistään vuoteen 2005 mennessä. Valtioneu- siin tai suorittaisi kertakorvauksen elinkeinotoi-
44988: voston periaatepäätös vesiensuojelulain tavoit- minnan lopettamisesta. Perusteluina olisivat vi-
44989: teista ei ole toiminnanharjoittajia suoraan sitova ranomaisten toiminnasta aiheutuneet kohtuutto-
44990: eikä sillä ole muutoinkaan samanlaisia sanktio- muudet yksittäiselle yrittäjälle, koska turkistar-
44991: vaikutuksia kuin laeilla ja tuomioistuinten pää- haajat, jotka ovat joutuneet ko. tilanteeseen, ovat
44992: töksillä. Käytännössä ympäristöviranomaiset toi- aikoinaan tehneet investointipäätökset virallis-
44993: mivat kuitenkin ko. periaatepäätöksen mukaan. ten lupien perusteella. Onkin perusteltua, että
44994: Eräät käytännön esimerkit osoittavat, että tur- ympäristöministeriö varaisi valtion talousar-
44995: kistarhaajat ovat joutumassa kohtuuttoman tilan- vioon riittävän määrärahan tarhojen siirtokustan-
44996: teen eteen. Elinkeinonharjoittamista uhkaa lopet- nusten korvaamiseen tai elinkeinotoiminnan lo-
44997: taminen, koska ympäristöministeriö ei ole varau- pettamisen kertakorvauksiin.
44998: tunut korvaamaan millään tavalla siirrosta aiheu-
44999: tuneita kuluja. Kaikki siirron kustannukset jäisi- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45000: vät yrittäjän maksettaviksi. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
45001: Esille on tullut myös useita kymmeniä tapauk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45002: sia, joissa ympäristöviranomaiset ovat myöntä- vaksi seuraavan kysymyksen:
45003: neet turkistarhan sijoitusluvan 1980-luvulla. Pe-
45004: rusteluina on ollut, että senaikaisen käsityksen Onko hallitus tietoinen turkistarhojen
45005: mukaan tarhauksesta ko. paikalla ei ole oletettu siirtopäätöksiin liittyvistä epäkohdista
45006: aiheutuvan vesilain tarkoittamaa pohja- tai pinta- tapauksissa, joissa pohjavesialueita on
45007: vesien pilaantumista, mikäli tarha rakennetaan laajennettu tarhan sijoitusluvan myön-
45008: valvontaohjeen mo 40 mukaisesti (Vesiensuoje- tämisen jälkeen sekä
45009: lunäkökohdat turkistarhojen valvonnassa 19.12.
45010: 1979/VH). aikooko hallitus varata talousarvioon
45011: Kun myöhemmin pohjavesirajauksia on tar- tarvittavan määrärahan tarhojen siir-
45012: kistettu ja laajennettu, on aikaisemmasta poike- ron rahoitukseen tai kertakorvauksiin
45013: elinkeinon lopettamistapauksissa?
45014:
45015:
45016: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
45017:
45018: Antti Rantakangas /kesk
45019: Versio 2.0
45020: KK 670/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
45021:
45022:
45023:
45024:
45025: Eduskunnan puhemiehelle
45026:
45027: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarhaustoiminnan siirtäminen pohjavesialueen
45028: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- ulkopuolelle.
45029: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Pohjavesien suojelu perustuu pohjaveden pi-
45030: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- laamiskieltoon, joka nykyisin sisältyy uuteen
45031: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- ympäristönsuojelulakiin. Pilaamiskiellon sovel-
45032: sen KK 670/2000 vp: taminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkin-
45033: taan. Siten on mahdollista, että edellä esitetystä
45034: Onko hallitus tietoinen turkistarhojen yleistavoitteesta poiketen voidaan tarhaustoimin-
45035: siirtopäätöksiin liittyvistä epäkohdista taa pohjavesialueella joissakin yksittäistapauk-
45036: tapauksissa, joissa pohjavesialueita on sissa jatkaa. Tämä on mahdollista, mikäli tarhal-
45037: laajennettu tarhan sijoitusluvan myön- la suoritetaan määräaikaan mennessä sellaiset
45038: tämisen jälkeen sekä vesiensuojelutoimenpiteet, että pohjaveden pi-
45039: laantumisvaara riittävällä varmuudella poistuu.
45040: aikooko hallitus varata talousarvioon Tällaisia tapauksia onkin jo ollut vesioikeuksien,
45041: tarvittavan määrärahan tarhojen siir- nykyisten ympäristölupavirastojen käsiteltävä-
45042: ron rahoitukseen tai kertakorvauksiin nä. Vesiensuojelun tavoiteohjelma sitoo valtion-
45043: elinkeinon lopettamistapauksissa? hallintoa, mutta ympäristölupavirastot tekevät
45044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- päätökset lakiin perustuen.
45045: ti seuraavaa: Tilannetta mutkistaa se, että viranomaiset ovat
45046: aiemmin joutuneet toimimaan osittain vajavais-
45047: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuo- ten pohjavesitietojen varassa. Tämä koskee myös
45048: jelun tavoitteista vuoteen 2005, päivätty pohjavesialueiden kartoitusta. Kartoitus on suo-
45049: 19.3 .1998, esitetään erääksi turkistarhoja koske- ritettu useammassa vaiheessa, ja tiedot pohjave-
45050: vaksi tavoitteeksi, että tarhauksen pohjavesille sialueista ja niiden rajoista ovat koko ajan tarken-
45051: aiheuttama pilaantumisvaara poistetaan. Päätök- tuneet. Kuten kysymyksessäkin todetaan, on
45052: sen perusteluosassa sekä vesiensuojelun toimen- myös sattunut tapauksia, joissa on myönnetty
45053: pideohjelmassa vuoteen 2005 puolestaan esite- lupa turkistarhan perustamiselle paikkaan, jonka
45054: tään, että tärkeillä ja muilla vedenhankintaan so- on myöhemmin todettu kuuluvan tärkeään tai
45055: veltuvilla pohjavesialueilla olevat tarhat siirre- muuhun vedenhankintaan soveltuvaan pohjave-
45056: tään vähitellen pohjavesialueiden ulkopuolelle sialueeseen.
45057: nykyisten tarharakenteiden kestoiän päätyttyä, Tällaisessa erikoistilanteessa on varmaankin
45058: kuitenkin viimeistään vuoden 2005 loppuun erityisen perusteltua suorittaa tapauskohtaista
45059: mennessä. Ensisijainen tavoite on siis pohjave- harkintaa ottaen huomioon myös tarhauksen jat-
45060: sien pilaantumisvaaran poistaminen. Varsinkin kaminen entisessä paikassa, kunhan pohjaveden
45061: vanhat turkistarhat muodostavat merkittävän pilaamiskiellon vaatimukset tulevat täytetyiksi.
45062: uhan pohjavesille, ja sen poistamiseksi on usein Tällöin saatetaan joutua suorittamaan uusia ve-
45063: todettu tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi siensuojelutoimenpiteitä, jotka aiheuttamisperi-
45064: aatteen mukaisesti tulevat tarhaajan maksettavik-
45065:
45066:
45067: 2
45068: Ministerin vastaus KK 670/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
45069:
45070:
45071:
45072: si. Tarhauksen jatkaminen pohjavesialueella ei esitettiin vuoden 2000 tulo- ja menoarvioon 50
45073: ole välttämättä halvin vaihtoehto. Toisaalta on miljoonan markan määrärahaa turkistarhojen
45074: muistettava, että pohjaveden pilaamiskielto on siirtämisestä aiheutuvien kustannusten korvaa-
45075: voimassa pohjavesialueiden ulkopuolellakin ja miseen (talousarvioaloite TAA 1019/1999 vp).
45076: koskee mm. naapurikiinteistöllä olevaa pohjavet- Aloite ei kuitenkaanjohtanut tulokseen. Kun tur-
45077: tä. Monet turkistarhat on rakennettu hiekkakan- kistarhaajia kuten muitakin toiminnanharjoitta-
45078: kaille, joiden maaperä on helposti vettä läpäise- jia koskee aiheuttamisperiaate, ei ole kovin to-
45079: vää ja joissa tarhaustoiminnasta peräisin olevat dennäköistä, että hallitus tulee tällaista määrära-
45080: nitraatit liikkuvat helposti kiinteistöitä toiselle. haa tulo- ja menoarvioon esittämään, vaan turkis-
45081: Pohjavesien suojelu on siten otettava turkistar- tarhojen pohjavesiensuojelukysymykset pyri-
45082: hoilla huomioon, vaikka ne eivät sijaitsisikaan tään hoitamaan edellä esitettyjen periaatteiden
45083: pohja vesial ueilla. mukaisesti.
45084: Mitä tulee valtion rahoitukseen tässä asiassa,
45085: voidaan todeta, että vuoden 1999 valtiopäivillä
45086:
45087:
45088: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2000
45089:
45090: Ympäristöministeri Satu Hassi
45091:
45092:
45093:
45094:
45095: 3
45096: KK 670/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk Ministems svar
45097:
45098:
45099:
45100:
45101: Tili riksdagens talman
45102:
45103: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger mest ändamålsenliga lösningen är att flytta farm-
45104: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ningen utanför grundvattenornrådena.
45105: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Skyddet av grundvatten baserar sig på förbu-
45106: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga det mot förorening av grundvatten, som numera
45107: spörsmål SS 670/2000 rd: ingår i den nya miljöskyddslagen. Tillämpning-
45108: en av förbudet mot förorening växlar och be-
45109: ir regeringen medveten om de missför- döms från fall till fall. Därför är det möjligt att
45110: hållanden som hänför sig till beslut om farmverksamheten med avvikelse från de nämn-
45111: flyttning av pälsfarmer som råder i så- da allmänna målen kan fortsätta på grundvatten-
45112: dana fall där grundvattenområden har områden i enstaka fall. Detta är möjligt if all far-
45113: utvidgats efter att tillståndet för place- men inom en utsatt tid vidtar sådana åtgärder för
45114: ring av pälsfarmen har beviljats samt vattenskyddet att risken för att grundvattnet för-
45115: orenas försvinner med tillräcklig säkerhet. Såda-
45116: ämnar regeringen reservera ett tillräck- na fall har redan behandlats i vattendomstolama,
45117: ligt anslag i budgeten för att finansiera numera miljötillståndsverken. Målprogrammet
45118: flyttningen av pälsfarmer eller för en- för vattenskyddet är bindande för statsförvalt-
45119: gångsersättningar i fall där man upp- ningen, men miljötillståndsverken fattar beslu-
45120: hör att idka näringen? ten på basis av lagen.
45121: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- Situationen försvåras av att myndighetema ti-
45122: föra följande: digare har varit tvungna att arbeta med delvis
45123: bristfålliga uppgifter om grundvattnet. Detta gäl-
45124: 1 statsrådets principbeslut av den 19 mars 1998 ler även kartläggningen av grundvattenområde-
45125: om målen för skydd av vattnen fram till år 2005 na. Kartläggningen har genomförts i flera skeden
45126: är ett av de mål som ställs för pälsfarmer att den och uppgiftema om grundvattenområdena och
45127: risk för förorening av grundvattnet som farm- deras gränser har hela tiden blivit exaktare. Som
45128: ningen medför skall undanröjas. 1 motiveringen det konstateras i spörsmålet har det även före-
45129: till beslutet och i åtgärdsprogrammet för skydd kommit fall där tillstånd har beviljats för anlägg-
45130: av vattnen fram till år 2005 står att farmer som ning av en pälsfarm på ett ställe som senare har
45131: ligger i viktiga och andra för vattentäkt lämpliga konstaterats höra till ett viktigt eller annat för
45132: grundvattenområden småningom skall flyttas ut- vattentäkt lämpligt grundvattenområde.
45133: anför grundvattenområdena efter att de befintli- 1 dylika specialfall är det säkert särskilt moti-
45134: ga farmkonstruktionemas bruksålder är förbi, verat att bedöma varje fall särskilt och även be-
45135: dock senast före utgången av år 2005. Det främ- akta möjligheten att fortsätta farmningen på sam-
45136: sta målet är alltså att avröja risken för att grund- ma ställe som förut, förutsatt att kraven som gäl-
45137: vattnet förorenas. Särskilt gamla pälsfarmer ut- ler förbudet mot förorening av grundvatten fylls.
45138: gör ett stort hot mot grundvattnet och för att av- 1 sådana fall kan det vara nödvändigt att vidta nya
45139: lägsna detta hot har man ofta konstaterat att den vattenskyddsåtgärder som enligt upphovsprinci-
45140: pen skall betalas av farmaren. Det billigaste al-
45141:
45142:
45143: 4
45144: Ministems svar KK 670/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
45145:
45146:
45147: temativet är inte nödvändigtvis att fortsätta farm- Vad gäller statens finansiering i denna fråga
45148: ningen på grundvattenornrådet. Å andra sidan bör kan man konstatera att 1999 års riksdag föreslog
45149: man komma ihåg att förbudet mot förorening av ett anslag på 50 milj. mk i budgeten för 2000 för
45150: grundvatten gäller även utanför grundvattenom- ersättning av utgifter som föranleds av flyttning
45151: rådena och gäller bl.a. grundvattnet på grannfas- av pälsfarmer (budgetmotion BM 1019/1999 rd).
45152: tighetema. Många pä1sfarmer är byggda på sand- Motionen 1edde dock inte till något resultat.
45153: mo, där jordmånen 1ätt s1äpper igenom vatten och Eftersom pä1sdjursfarmare och andra verksam-
45154: i vi1ka nitratema som härstammar från farmverk- hetsidkare omfattas av upphovsprincipen är det
45155: samheten lätt rör sig från en fastighet till en an- inte särskilt sannolikt att regeringen kommer att
45156: nan. Skyddet av grundvattnet skall därför beak- föreslå ett sådant anslag i budgeten, utan man
45157: tas på pälsfarmema, även om de inte är belägna strävar efter att sköta frågoma som gäller vatten-
45158: på grundvattenornråde. skydd vid pälsfarmer enligt de principer som an-
45159: förts ovan.
45160:
45161:
45162:
45163: Helsingfors den 2 oktober 2000
45164:
45165: Miljöminister Satu Hassi
45166:
45167:
45168:
45169:
45170: 5
45171: KK 671/2000 vp- Harry Wallin /sd
45172:
45173:
45174:
45175:
45176: KIRJALLINEN KYSYMYS 67112000 vp
45177:
45178: Eturauhassyövän seulontatutkimukset
45179:
45180:
45181:
45182:
45183: Eduskunnan puhemiehelle
45184:
45185: Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpäsairaus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45186: Taudin varhainen havaitseminen on tärkeää. Pel- jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
45187: kästään eturauhassyövälle tyypillisiä oireita ei valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45188: ole. Tutkimukset alkavat usein vasta jonkin virt- vaksi seuraavan kysymyksen:
45189: saamiseen liittyvän vaivan vuoksi, sillä me suo-
45190: malaiset miehet olemme erityisesti sukuelimiin Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
45191: liittyvissä asioissa häveliäitä. tyä nopeasti yleistyvän eturauhassyö-
45192: Tutkimus aloitetaan tunnustelemalla eturau- vän ehkäisemiseksi sekä
45193: hasta ja määrittelemällä verinäytteestä eturauha-
45194: sen tuottaman PSA:n pitoisuus. Eturauhassyö- voiko eräänä keinona olla ikäluokittai-
45195: vän hoidossa on tärkeää, että tauti havaitaan riit- nen järjestelmällinen seulonta, kuten
45196: tävän ajoissa. Eturauhassyöpään on olemassa rintasyövän ehkäisyssäkin; näin voi-
45197: useita, potilaskohtaisesti valittavia hoitomuotoja. daan riittävän ajoissa havaita oireetlo-
45198: mat syöpätapaukset ja ryhtyä hoitotoi-
45199: menpiteisiin?
45200:
45201:
45202: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
45203:
45204: Harry Wallin /sd
45205:
45206:
45207:
45208:
45209: Versio 2.0
45210: KK 67112000 vp- Harry Wallin /sd Ministerin vastaus
45211:
45212:
45213:
45214:
45215: Eduskunnan puhemiehelle
45216:
45217: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa kohdalla on vaikea ennustaa erityisesti 50-65-
45218: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- vuotiailla henkilöillä, joiden odotettavissa oleva
45219: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen elinaika on enemmän kuin 10 vuotta. Juuri tä-
45220: vastattavaksi kansanedustaja Harry Wallinin /sd män ryhmän kohdalla varhainen diagnoosi voisi
45221: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK mahdollisesti parantaa ennustetta. Jotta eturau-
45222: 67112000 vp: hassyövän seulonta johtaisi toivottuun tulok-
45223: seen, täytyisi käytettävissä olevien diagnoosime-
45224: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- netelmien kyetä paljastamaan hoitoa vaativat
45225: tyä nopeasti yleistyvän eturauhassyö- kasvaimet jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita.
45226: vän ehkäisemiseksi sekä Lisäksi hoitomenetelmien tulee olla tehokkaita ja
45227: vailla merkittäviä sivuvaikutuksia ja seulonnan
45228: voiko eräänä keinona olla ikäluokittai- kustannusten järkevässä suhteessa varhaistotea-
45229: nen järjestelmällinen seulonta, kuten misen avulla saavutettuun hyötyyn.
45230: rintasyövän ehkäisyssäkin; näin voi- Suurin vaikeus eturauhassyövän hoidossa on
45231: daan riittävän ajoissa havaita oireetlo- tietää, mitkä kasvaimet eivät seurannassa kasva
45232: mat syöpätapaukset ja ryhtyä hoitotoi- tai kasvavat vain vähän, koska tarpeettomat toi-
45233: menpiteisiin? menpiteet voivat aiheuttaa potilaalle enemmän
45234: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- haittoja kuin itse kasvain. Tässä mielessä eturau-
45235: ti seuraavaa: hassyöpään liittyvä tietopohja ei täytä seulonta-
45236: tutkimuksille asetettuja vaatimuksia.
45237: Eturauhasen syöpä on suomalaisten miesten ylei- Eturauhassyövän seulonnan menetelmiä tutki-
45238: sin syöpä. Vuonna 1996 kuolleisuus eturauhas- taan ja kehitetään jatkuvasti. Kokeellisessa käy-
45239: syöpään nousi Suomessa ensimmäisen kerran yk- tössä on ollut muun muassa PSA-koe. PSA-ko-
45240: köseksi miesten syöpäkuolleisuustilastoissa. Sitä keen soveltuvuudesta väestöseulontaan ei kuiten-
45241: sairastavien miesten määrä tulee lisääntymään kaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä. Ar-
45242: huomattavasti väestön ikääntyessä ja miesten vioiden mukaan PSA paljastaa noin 10% kaik-
45243: eliniän pidetessä. Eturauhassyövän seulonta ja kien latenttien syöpien arvioidusta määrästä.
45244: siihen liittyvä tutkimustoiminta Suomessa on ol- Määrä on sangen pieni, jos sitä vertaa esimerkik-
45245: lut vilkkaan keskustelun kohteena asiantuntija- si naisten kohdun kaulaosan seulontamenetel-
45246: piireissä. Seulontatutkimuksen tarkoitus on vä- mään, PAPA-seulontaan, liittyviin vaatimuksiin.
45247: hentää sairastuvuutta ja ennenaikaisia kuolemia Tämän vuoksi tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä
45248: diagnosoimalla ja hoitamalla sairauksia varhai- PSA-testi oikeastaan seuloo.
45249: sessa, oireettomassa vaiheessa. Syöpätautien Se, ettei PSA-koetta ole vielä sovellettu käy-
45250: seulonta tähtää erityisesti kuolleisuuden vähentä- tännön seulontaan eikä väestöseulontoja ole aloi-
45251: miseen. tettu, johtuu myös siitä, ettei käytössä ole vielä
45252: Yleensä eturauhassyöpä on hitaasti kasvava riittävästi tietoa seulonnan kustannushyödystä,
45253: kasvain eikä monesti aiheuta potilaille lainkaan vaikutuksista elinikään ja elämänlaatuun. Niin
45254: oireita. Taudin kulkua yksittäisten potilaiden Suomessa kuin muualla maailmassa on meneil-
45255:
45256:
45257: 2
45258: Ministerin vastaus KK 67112000 vp- Harry Wallin /sd
45259:
45260:
45261: lään useita tutkimuksia ja selvityksiä siitä, miten hyöty väestötasolla. Jos tutkimukset ja selvityk-
45262: PSA:ta ja muita menetelmiä voitaisiin luotetta- set johtavat sellaisen tietopohjan muodostumi-
45263: vimmin soveltaa eturauhasen syövän varhaisto- seen, joka täyttää Maailman terveysjärjestön,
45264: teamiseen ja joukkoseulontaan, mitkä ovat seu- WHO:n, seulontatutkimukselle asettamat edelly-
45265: lontojen vaikutukset hoitokysyntään, elinikään, tykset, voidaan eturauhassyövän väestötason
45266: elämänlaatuun ja mikä on seulonnan kustannus- seulonta tarvittaessa aloittaa nopeasti Suomessa.
45267:
45268:
45269: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
45270:
45271: Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
45272:
45273:
45274:
45275:
45276: 3
45277: KK 671/2000 vp- Harry Wallin /sd Ministerns svar
45278:
45279:
45280:
45281:
45282: Tili riksdagens talman
45283:
45284: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger svårt att förutsäga sjukdomens förlopp hos en-
45285: har Ni, Fru talman, tili behöriga medlem av stats- skilda patienter, särskilt då det gäller 50-65-åri-
45286: rådet översänt följande av riksdagsledamot Har- ga personer vilkas förväntade livslängd är mera
45287: ry Wallin /sd undertecknade skriftliga spörsmål än 10 år. Just i fråga om denna grupp kunde en ti-
45288: SS 67112000 rd: dig diagnos möjligen förbättra prognosen. För att
45289: prostatacancerscreening skallleda tili önskat re-
45290: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta sultat bör de diagnosmetoder som används kun-
45291: för att motarbeta prostatacancer som na avslöja sådana tumörer som kräver behand-
45292: snabbt blir allt vanligare, samt ling redan innan de ger några symtom. Dessutom
45293: bör behandlingsmetoderna vara effektiva och
45294: skulle systematiska massundersökning- utan större bieffekter och kostnaderna för screen-
45295: ar av olika åldersklasser kunna införas ingen stå i rimlig proportion tili den nytta som
45296: på samma sätt som skett i fråga om mot- uppnås med en tidig diagnos.
45297: arbetandet av bröstcancer så att man i Den största svårigheten vid behandlingen av
45298: tillräckligt god tid kan upptäcka sym- prostatacancer är att veta vilka tumörer som väx-
45299: tomfria cancerfall och vidta vårdåtgär- er bara litet eller inte alls under uppföljningen,
45300: der? eftersom onödiga åtgärder kan föranleda mera
45301: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- men för patienten än själva tumören. 1 detta hän-
45302: föra följande: seende uppfyller den kunskap som man har om
45303: prostatacancer inte de krav som ställs på en scre-
45304: Prostatacancer är den vanligaste cancerformen eningundersökning.
45305: hos finländska män. Dödligheten i prostatacan- Metoderna för prostatacancerscreening under-
45306: cer i Finland toppade dödlighetsstatistiken för söks och utvecklas hela tiden. Man har bl.a. an-
45307: cancer hos män första gången 1996. Antalet män vänt PSA-prov på försök. Det finns dock inte
45308: som drabbas av denna form av cancer kommer att ännu tillräckliga vetenskapliga bevis på hur PSA-
45309: öka betydligt då befolkningen blir äldre och män- provet lämpar sig för massundersökning. Enligt
45310: nens livslängd ökar. Prostatacancerscreening och bedömningar avslöjar PSA ca 10% av alla laten-
45311: den forskning som hänför sig tili den har varit fö- ta kalkylerade tumörfall. Denna siffra är mycket
45312: remål för livlig diskussion i expertkretsar i Fin- låg jämförd med t.ex. de krav som ställs på
45313: land. Avsikten med screeningen är att minska PAPA-test som används för undersökning av tu-
45314: sjukfrekvensen och en för tidig död genom att mörer i livmoderhalsen. Därför behövs det mera
45315: sjukdomen diagnosticeras och behandlas i ett ti- kunskap om vad PSA-testet egentligen visar.
45316: digt, symtomfritt skede. Syftet med screeningen Att PSA-testet inte ännu har tiliämpats i prak-
45317: av cancersjukdomar är främst att minska dödlig- tiken och att massundersökningar inte har inletts
45318: heten. beror även på att det saknas tillräckliga uppgifter
45319: 1allmänhet förorsakas prostatacancer av en tu- om kostnadsnyttan av screeningen och hur scree-
45320: mör som växer långsamt och som ofta inte ger ningen påverkar livslängden och livskvaliteten.
45321: några som helst symtom hos patienterna. Det är Såväl i Finland som på annat håll i världen pågår
45322:
45323:
45324: 4
45325: Ministems svar KK 671/2000 vp - Harry Wallin /sd
45326:
45327:
45328: undersökningar och utredningar om hur man på tanke på hela befolkningen. Förutsatt att under-
45329: ett så tillförlitligt sätt som möjligt skall kunna sökningama och utredningama leder till ett så-
45330: tillämpa PSA och andra metoder på tidig diag- dant kunskapsunderlag som uppfyller de krav
45331: nosticering och gruppundersökning av prostata- som Världshälsoorganisationen WHO ställer på
45332: cancer, om hur undersökningama inverkar på ef- screeningundersökning, kan massundersökning
45333: terfrågan på vård, på livslängden och på livskva- av prostatacancer vid behov snabbt inledas i Fin-
45334: liteten samt om screeningens kostnadsnytta med land.
45335:
45336:
45337: Helsingfors den 29 september 2000
45338:
45339: Omsorgsminister Osmo Soininvaara
45340:
45341:
45342:
45343:
45344: 5
45345: KK 672/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
45346:
45347:
45348:
45349:
45350: KIRJALLINEN KYSYMYS 672/2000 vp
45351:
45352: Pienteurastamojen ulkomaanvienti
45353:
45354:
45355:
45356:
45357: Eduskunnan puhemiehelle
45358:
45359: Maaseudun ja maatalouden kiristyvässä tilan- lä ja makkaroilla, olisi hyvin markkinoita ja ky-
45360: teessa Suomeen on viime vuosina perustettu lu- syntää esimerkiksi Euroopan unionin alueella ja
45361: kuisia pieniä tilateurastamoja, jotka Euroopan Venäjällä. Suuremmilla teurastamoilla, joilla on
45362: unionin kilpailutilanteessa ovat luoneet omat toi- oikeus viedä tuotteitaan ulkomaille, ei taas ole
45363: mintaideansa maatalouden perustuotannan jatko- halua tällaisten suhteellisen pienten erien eri-
45364: jalostamiseksi ja tavoittaneet uutta ja laajenevaa koistuotteiden tuottamiseen. Myös se vaihtoehto
45365: asiakaskuntaa erikoisempiakin makuja tarjoa- on estetty, että pienteurastamossa ensiksi käsitel-
45366: malla. ty liha jatkojalostettaisiin isossa teurastamossa
45367: Hakiessaan laitoslupaa lihanjalostusyksiköl- vientituotteeksi; syyksi riittää yksikin käsittely-
45368: leen suomalainen yrittäjä kohtaa kuitenkin heti vaihe pienteurastamolla. Tällainen pienteurasta-
45369: laitosmäärittelyn ensimmäisessä virkkeessä lau- moja rankaiseva käytäntö tuntuu kohtuuttomalta
45370: seen, jonka mukaan pienimuotoisilla laitoksilla, ja perusteluineen kovin ihmeelliseltä, aivan kuin
45371: jotka käsittelevät lihaa, ei ole oikeutta harjoittaa suuremmille teurastamoille taattaisiin johtava
45372: ulkomaankauppaa. Pienteurastamoksi kutsutaan asema ja tulovirrat estämällä pienempien yrittä-
45373: lihankäsittelylaitosta teurastusmäärien rajoitus- jien mahdollisuus tuottaa lihatuotteitaan vientiin.
45374: ten mukaisesti; kaikki muut vaatimukset toimi-
45375: paikalle esimerkiksi hygienian suhteen ovat sa- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45376: mat kuin suuremmilla teurastamoilla, elleivät jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
45377: jopa tiukemmat. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45378: Ulkomaanviennin estäminen on tuntuva lovi vaksi seuraavan kysymyksen:
45379: monen tämän alan yrittäjän tuloihin, sillä pien-
45380: teurastamoilla tuotetuilla erikoistuotteilla, esi- Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että pien-
45381: merkiksi villisian lihasta jalostetuilla säilykkeil- teurastamaille sallitaan oikeus tuottaa
45382: lihatuotteitaan myös ulkomaanvientiin?
45383:
45384:
45385: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
45386:
45387: Seppo Lahtela /kesk
45388:
45389:
45390:
45391:
45392: Versio 2.0
45393: KK 672/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk Ministerin vastaus
45394:
45395:
45396:
45397:
45398: Eduskunnan puhemiehelle
45399:
45400: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa 2. teurastuspaikoista peräisin olevasta lihasta
45401: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- valmistettuja lihavalmisteita ei voi viedä muihin
45402: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Euroopan yhteisönjäsenvaltioihin; ja
45403: vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan 3. pienimuotoisissa lihavalmistelaitoksissa
45404: /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK tuotettuja valmisteita saa myydä vain kotimaassa
45405: 672/2000 vp: sekä toimittaa ulkomaanliikenteen laivamuoni-
45406: tukseen.
45407: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että pien- Säännökset mahdollistavat teurastuspaikoista
45408: teurastamaille sallitaan oikeus tuottaa peräisin olevasta lihasta valmistettujen lihaval-
45409: lihatuotteitaan myös ulkomaanvientiin? misteiden viennin niihin Euroopan yhteisön ul-
45410: kopuolisiin maihin, jotka tämän erityisesti salli-
45411: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vat, mikäli valmistus tapahtuu normaalissa liha-
45412: ti seuraavaa: valmistelaitoksessa.
45413: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvike- Kansalliset säännökset perustuvat tuoreen li-
45414: hygieniasta annetun lain (1195/1996) 55 §:n 2 han tuotantoa ja markkinoille saattamista koske-
45415: momentti antaa maa- ja metsätalousministeriölle van direktiivin 64/433/ETY (muutettu viimeksi
45416: valtuuden antaa tarkempia määräyksiä pienistä direktiivillä 95/23/EY) 4 artiklan A kohdan al-
45417: laitoksista peräisin olevien eläimistä saatavien kuun: "1 päivästä tammikuuta 1995 alkaenjäsen-
45418: elintarvikkeiden myynnin alueellisesta rajoitta- valtiot voivat 3 artiklasta poiketen sallia sellai-
45419: misesta. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden sen lihan, joka on peräisin teurastamoista, jotka
45420: elintarvikehygieniasta annetun asetuksen eivät täytä liitteessä 1 olevien 1 ja II luvun vaati-
45421: (1336/1996) 12 §:n mukaan teurastuspaikka on muksia, markkinoille saattamisen pidettäväksi
45422: pienimuotoinen laitos, jossa teurastetaan kor- kaupan kyseisen jäsenvaltion alueella, edellyt-
45423: keintaan 20 eläinyksikköä viikossa ja 1 000 täen että seuraavat vaatimukset täyttyvät: ... "
45424: eläinyksikköä vuodessa. Asetus määrittelee Koska direktiivin voidaan katsoa tällä kohtaa
45425: kuinka monta eläintä kussakin teurastettavassa olevan yksityiskohtainen, siitä poikkeaminen
45426: eläinlajiryhmässä muodostaa eläinyksikön, esi- kansallisella päätöksellä ei ole mahdollista rik-
45427: merkiksi nauta ja hevonen luetaan yhdeksi komatta Euroopan yhteisön lainsäädäntöperiaat-
45428: eläinyksiköksi. Teurastuspaikalle asetetut vaati- teita.
45429: mukset ovat selvästi vähäisemmät kuin teurasta- Teurastettavan eläinmäärän pienuus ei sinän-
45430: moille asetetut, erityisesti koskien rakenteita. sä estä teurastuspaikkaa tarvittaessa täyttämästä
45431: Maa- ja metsätalousministeriön lihahygienias- teurastamolle asetettuja vaatimuksia. Hyvinkin
45432: ta antama päätös (25/EE0/1996, muutettu vähän teurastava teurastuspaikka hyväksytään
45433: 24/EE0/1999) sekä lihavalmistehygieniasta an- teurastamoksi, jos teurastamolle asetetut vaati-
45434: tama päätös (23/EE0/1999) säätävät myynnin mukset täytetään. Kun vaatimukset täyttyvät ja
45435: alueellisesta rajoittamisesta seuraavasti: laitos saa viranomaiselta uuden hyväksynnän,
45436: 1. teurastuspaikoista peräisin oleva liha myy- voi sisämarkkinakauppa ja vientitoiminta käyn-
45437: dään vain kotimaassa; nistyä normaalisti.
45438:
45439:
45440: 2
45441: Ministerin vastaus KK 672/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
45442:
45443:
45444: Euroopan yhteisön säädöksiä on esitetty muu- timukset. Esitetyistä vaatimuksista voitaisiin tin-
45445: tettaviksi. Euroopan yhteisöjen komissio on jät- kiä kansallisesti muun muassa paikallisesti tuot-
45446: tänyt neuvostolle ja Euroopan parlamentille ase- teitaan markkinoivien pientuotantolaitosten osal-
45447: tusehdotuspaketin, joka käsittelee hygienialain- ta. Pientuotantolaitoksia ei kuitenkaan hyväksyt-
45448: säädännön uudistamista [KOM(2000) 438 lopul- täisi, vaan ne rekisteröitäisiin, jolloin ne eivät
45449: linen]. Komissio ehdottaa, että erillinen pieni- voisi käyttää viennin edellyttämää terveysmerk-
45450: muotoisten laitosten ryhmä lakkautettaisiin, jol- kiä tuotteissaan. Ehdotuksen käsittely on kesken.
45451: loin kaikkien laitosten tulisi täyttää yhteiset vaa-
45452:
45453:
45454: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
45455:
45456: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
45457:
45458:
45459:
45460:
45461: 3
45462: KK 672/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk Ministerns svar
45463:
45464:
45465:
45466:
45467: Tili riksdagens talman
45468:
45469: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger 2. köttprodukter tillverkade av kött från en
45470: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- slaktplats kan inte exporteras till övriga med-
45471: rådet översänt följande av riksdagsledamot Sep- lemsstater i Europeiska gemenskapen,
45472: po Lahtela /cent undertecknade skriftliga spörs- 3. produkter som tillverkats vid en småska1ig
45473: mål SS 672/2000 rd: köttproduktsan1äggning får endast säljas i hem-
45474: landet samt användas vid proviantering av utri-
45475: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta kesbåttrafik.
45476: för att små slakterier skall berättigas att Bestämmelserna möjliggör export av köttpro-
45477: producera köttprodukter även för ex- dukter tillverkade av kött från s1aktplatser till de
45478: port tili utlandet? Iänder utanför Europeiska gemenskapen som sär-
45479: skilt tillåter detta, om tillverkningen sker i en
45480: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- normal köttproduktsanläggning.
45481: föra följande: De nationella bestämme1sema grundar sig på
45482: Bestämmelserna i 55 § 2 mom. lagen om livs- början av artikel 4.A i direktiv 64/433/EEG (se-
45483: medelshygien i fråga om animaliska livsmedel nast ändrat genom direktiv 95/23/EG) som gäller
45484: (119511996) bemyndigar jord- och skogsbruks- produktion och uts1äppande av fårskt kött på
45485: ministeriet att meddela närmare föreskrifter om marknaden: "Från och med den 1 januari 1995
45486: regional begränsning av försä1jningen av anima- kan medlemsstatema genom undantag från arti-
45487: liska livsmede1 som härrör från små an1äggning- kel 3 tillåta att kött från slakterier som inte upp-
45488: ar. Enligt 12 § förordningen om 1ivsmede1shygi- fyller kraven i kapitlen 1 och II i bilaga 1 släpps ut
45489: en i fråga om animaliska livsmedel (1336/1996) på marknaden i syfte att sa1uföras på nationellt
45490: är en s1aktplats en småskalig anläggning där territorium, förutsatt att fö1jande krav är uppfyll-
45491: högst 20 djurenheter per vecka och 1 000 djuren- da: ... "
45492: heter per år s1aktas. Förordningen fastställer hur Eftersom direktivet på detta ställe kan anses
45493: många djur i varje sådan djurartsgrupp som får vara deta1jerat är det inte möj1igt att genom natio-
45494: s1aktas som bildar en djurenhet, t.ex. ett nötkrea- nella bes1ut avvika från det utan att bryta mot 1ag-
45495: tur och en häst räknas som en djurenhet. Det stiftningsprinciper i Europeiska gemenskapen.
45496: ställs betyd1igt fårre krav på en s1aktplats än på Att ett litet antal djur slaktas utgör i sig inte
45497: ett slakteri, i synnerhet då det gäller konstruktio- något hinder för att en slaktplats vid behov skall
45498: ner. uppfylla de krav som ställs på ett slakteri. En
45499: Jord- och skogsbruksministeriets beslut om slaktplats som slaktar även i ringa utsträckning
45500: kötthygien (25/VLA/1996, ändrat 24/VLA/1999) godkänns som slakteri, om de krav som ställs på
45501: samt om köttprodukthygien (23/VLA/1999) ger ett slakteri uppfylls. När kraven uppfylls och an-
45502: bestämmelser fö1jande om regional begränsning läggningen erhåller ett nytt godkännande av
45503: av försä1jningen: myndighetema kan handeln på den inre markna-
45504: 1. kött från en slaktplats säljs endast i hemlan- den och exportverksamheten starta normalt.
45505: det, Det har föreslagits att Europeiska gemenska-
45506: pens rättsakter skall ändras. Europeiska gemen-
45507:
45508:
45509: 4
45510: Ministems svar KK 672/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
45511:
45512:
45513: skapemas kommission har tili rådet och Europa- bl.a. dem som gäller små produktionsanläggning-
45514: parlamentet lämnat ett paket med förslag till för- ar som marknadsför sina produkter lokalt. Små
45515: ordningar gällande revidering av hygienlagstift- produktionsanläggningar godkänns emellertid
45516: ningen [KOM(2000) 438 slutlig]. Kommissio- inte, utan de registreras, varvid de inte på sina
45517: nen föreslår att den särskilda gruppen av småska- produkter kan använda det kontrollmärke som
45518: liga anläggningar slopas, varvid alla anläggning- förutsätts för export. Behandlingen av förslaget
45519: ar skall uppfylla gemensamma krav. Bland de pågår fortfarande.
45520: krav som framförts kunde man nationellt pruta på
45521:
45522:
45523:
45524: Helsingfors den 26 september 2000
45525:
45526: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
45527:
45528:
45529:
45530:
45531: 5
45532: KK 673/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk
45533:
45534:
45535:
45536:
45537: KIRJALLINEN KYSYMYS 673/2000 vp
45538:
45539: Farmaseuttikoulutuksen lisääminen
45540:
45541:
45542:
45543:
45544: Eduskunnan puhemiehelle
45545:
45546: Apteekit potevat koko Suomessa tällä hetkellä ja niseksi henkilökunnaksi koulutettava määrä ylit-
45547: tulevina vuosina farmaseuttipulaa. Työvoimapu- tää työvoiman kysynnän.
45548: la hankaloituu merkittävästi, kun suuret ikäluo- Farmaseuttien ja lääketyöntekijöiden koulu-
45549: kat saavuttavat eläkeiän. Yksistään Pohjois- tussuunnitelmat muodostavat keskenään selkeän
45550: Suomen apteekkareille syksyllä 1999 tehdyssä vastakohdan. Työvoiman tarve kohdistuu farma-
45551: työvoimatarvekyselyssä ilmeni, että vuoden seutteihin, joiden kouluttamiseen yliopistot eivät
45552: 2005 alkuun mennessä Oulun ja Lapin läänien saa valtiolta riittävästi rahaa. Sen sijaan lääke-
45553: alueella tarvitaan apteekkeihin eläköitymisen ta- työntekijäkoulutuksen aloituspaikkoja on enem-
45554: kia 55-60 farmaseuttia. Työvoimatarvetta tule- män kuin työpaikkakehitys edellyttäisi.
45555: vat lisäksi kasvattamaan osa-aikaeläkkeen yhä li- Yliopistojen farmaseuttikoulutuksen rahoitus-
45556: sääntyvä suosio, nuorten farmaseutti en jääminen ta tulisikin pikaisesti nostaa vastaamaan olemas-
45557: äitiys- ja vanhempainlomalle sekä sen jälkeen sa olevaa tarvetta. Mikäli koulutusmäärää ei lisä-
45558: hoitovapaalle sekä esimerkiksi poismuutot suu- tä, tämä tulee merkitsemään ammattitaitoisen
45559: rimpiin keskuksiin. Sairaaloiden ja terveyskes- lääkehuollon vaarantumista erityisesti Pohjois-
45560: kusten farmaseuttitarve lisääntyy myös suurten ja Itä-Suomen alueella.
45561: ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. Julkisen puo-
45562: len tarvetta ei ole Pohjois-Suomen apteekkariky- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45563: selyssä selvitetty. jestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti
45564: Pohjois-Suomen apteekkarit ovat yhdessä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45565: Kuopion yliopiston ja Oulun lääninhallituksen vaksi seuraavan kysymyksen:
45566: kanssa lähteneet ratkaisemaan ongelmaa siten,
45567: että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoi- Onko hallitus tietoinen, että farmaseut-
45568: tuksella pyritään järjestämään Oulussa farma- tikoulutuksen aloituspaikkamäärä ei
45569: seuttien poikkeuskoulutus yhden vuosikurssin vastaa alan ammattihenkilöstön työvoi-
45570: puitteissa. Yksittäinen kurssi ei kuitenkaan rat- matarvetta sekä
45571: kaise koko työvoimapulaongelmaa. Vastaavasti
45572: apteekkarien mukaan lääketyöntekijöiksi ja tek- mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur-
45573: vatakseen ammattitaitoisen lääkehuol-
45574: lon maan kaikissa kunnissa?
45575:
45576:
45577: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
45578:
45579: Antti Rantakangas /kesk
45580:
45581: Versio 2.0
45582: KK 673/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk Ministerin vastaus
45583:
45584:
45585:
45586:
45587: Eduskunnan puhemiehelle
45588:
45589: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa maseuttikoulutuksen uudistamisesta johtunut ti-
45590: tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- lapäinen koulutustuotoksen supistuminen vuon-
45591: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen na 1996. Kun koulutuksesta normaalisti valmis-
45592: vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakan- tuu keskimäärin 260 farmaseuttia, vuonna 1996
45593: kaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- valmistui ainoastaan 145.
45594: sen KK 673/2000 vp: Tilanteen korjaamiseksi opetusministeriö ja
45595: Kuopion yliopisto samoin kuin opetusministeriö
45596: Onko hallitus tietoinen, että farmaseut- ja Helsingin yliopisto ovat sopineet vuotta 2001
45597: tikoulutuksen aloituspaikkamäärä ei koskevissa tulossopimusneuvotteluissa, että
45598: vastaa alan ammattihenkilöstön työvoi- kumpikin kouluttaa noin 50 farmaseuttia kerta-
45599: matarvetta sekä luonteisena ns. muuntokoulutuksena edellyttäen,
45600: että hankkeelle saadaan rahoitus rakennerahas-
45601: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tur- toista. Kuopion yliopiston hakemuksen osalta
45602: vatakseen ammattitaitoisen lääkehuol- Oulun lääninhallituksen myönteinen ratkaisu on
45603: lon maan kaikissa kunnissa? tehty ja Helsingin yliopiston hakemuksen osalta
45604: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ratkaisu tehdään Länsi-Suomen lääninhallituk-
45605: ti seuraavaa: sessa lähiaikoina. Muuntokoulutus päässee alka-
45606: maan vuoden 2001 alusta.
45607: Pääosa farmaseuttisesta henkilöstöstä, farmaseu- Farmaseuttien ikään perustuva eläkkeelle
45608: teista ja proviisoreista työskentelee apteekeissa. poistuma kasvaa ensi vuosituhannen alussa nous-
45609: Vuoden 1999 lopussa Suomessa oli 590 apteek- ten jyrkästi arviolta vuodesta 2003 alkaen, jol-
45610: kiaja 201 sivuapteekkia. Apteekkareiden lisäksi loin poistuma on noin 80-100 farmaseuttia vuo-
45611: apteekeissa työskenteli yhteensä 3 891 farma- dessa. Tulevaan eläkepoistumaan varautumisek-
45612: seuttiseen henkilöstöön kuuluvaa. Heistä farma- si opetusministeriö on sopinut Kuopion yliopis-
45613: seutteja oli 3 281 ja proviisoreita 610. ton kanssa, että yliopisto lisää koulutuksen vuo-
45614: Farmaseuttikoulutuksen saaneita on maassam- tuista aloituspaikkamäärää 15 aloituspaikalla
45615: me huomattavasti enemmän kuin heitä on työssä vuosina 1999-2001. Myös Helsingin yliopisto
45616: lääkealalla. Vuoden 1999 lopussa Terveyden- on lisännyt koulutuksen aloituspaikkoja. Näin
45617: huollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä valmistuvien määrä kasvaa seuraavina vuosina
45618: oli rekisteröitynä lähes 6 000 työikäistä farma- noin 20-30 farmaseutilla.
45619: seuttiaja lähes 2 000 proviisoria. Tuntuvasta työ- Koulutettuja työikäisiä farmaseutteja on siis
45620: voimavarannosta huolimatta alalla vallitsee huomattavasti enemmän kuin on työvoiman tar-
45621: akuutti, joskin rajattu työvoimapula. ve apteekeissa. Vuonna 1994 uudistettuun farma-
45622: Tällä hetkellä apteekeissa tarvittaisiin Suo- seuttikoulutukseen kohdistuukin siten merkittä-
45623: men Apteekkariliiton tietojen mukaan noin sata vät odotukset niin, että koulutus antaisi monipuo-
45624: farmaseuttia, lähinnä Pohjois-Suomessa ja Varsi- liset valmiudet työhön ja valmistuneet kokisivat
45625: nais-Suomessa. Taustalla on apteekkien voimak- alan kiinnostavana. Valmisteilla oleva farmasian
45626: kaasti laajentuneiden aukioloaikojen ohella far- alan tutkintoasetuksen muutos, jolla taattaisiin
45627:
45628:
45629: 2
45630: Ministerin vastaus KK 673/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
45631:
45632:
45633: farmaseuttien ja proviisoreiden yliopistoissa an- heessa ole tarvetta muihin järjestelyihin. Opetus-
45634: nettava erikoistumiskoulutus, tullee osaltaan tu- ministeriö arvioi tilannetta uudelleen saatuaan
45635: kemaan alalla tarvittavien työtaitojen kehittymis- käyttöönsä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
45636: tä sekä alan kiinnostavuutta uravalintana. man sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeen en-
45637: Ottaen huomioon koulutettujen farmaseuttien nakointitoimikunnan arviot valtakunnallisesta
45638: kokonaismäärä, lähivuosina valmistuvien määrä työvoimatarpeesta toimikunnan työn päättyessä
45639: ja valmisteilla oleva muuntokoulutus ei tässä vai- maaliskuun lopussa 2001.
45640:
45641:
45642: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
45643:
45644: Opetusministeri Maija Rask
45645:
45646:
45647:
45648:
45649: 3
45650: KK 673/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk Ministems svar
45651:
45652:
45653:
45654:
45655: Tili riksdagens talman
45656:
45657: 1 det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger rärt mindre utbildningsavkastningen 1996 som
45658: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- en följd av den förnyade farmaceututbildningen.
45659: rådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Normalt utexamineras i genomsnitt 260 farma-
45660: Rantakangas /cent undertecknade skriftliga ceuter, men 1996 utexaminerades bara 145.
45661: spörsmål SS 673/2000 rd: För att hjälpa upp situationen har undervis-
45662: ningsministeriet och Kuopio universitet, liksom
45663: ir regeringen medveten om att antalet undervisningsministeriet och Helsingfors univer-
45664: nybörjarplatser i farmaceututbildning- sitet i resultatavtalsförhandlingama om 2001 av-
45665: en inte svarar mot behovet av yrkesutbil- taiat om att vardera universitet utbildar cirka 50
45666: dad arbetskraft i branschen samt farmaceuter som en engångsutbildning i form av
45667: s.k. examensinriktad fortbildning, förutsatt att
45668: vilka åtgärder avser regeringen vidta projektet beviljas finansiering från strukturfon-
45669: för att säkra en yrkeskunnig läkemedels- dema. Beträffande Kuopio universitets ansökan
45670: försörjning i landets alla kommuner? har länsstyrelsen i Uleåborgs län träffat ett posi-
45671: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- tivt avgörande och vad gäller Helsingfors univer-
45672: föra följande: sitets ansökan träffas avgörandet i länsstyrelsen i
45673: Västra Finlands län inom en snar framtid. Fort-
45674: Största delen av den farmaceutiska personalen, bildningen torde kunna köra i gång i början av
45675: farmaceuter och provisorer, arbetar på apotek. 1 2001.
45676: slutet av 1999 fanns det i Finland 590 apotek och Antalet farmaceuter som avgår med ålders-
45677: 201 filialapotek. På dem fanns förutom apotekar- bunden pension ökar i början av detta årtusende
45678: na sammanlagt 3 891 anställda som hörde till den och stiger enligt beräkningar brant från och med
45679: farmaceutiska personalen. Av dem var 3 281 far- 2003, då avgången kommer att vara ungefår 80-
45680: maceuter och 610 provisorer. 100 farmaceuter per år. För att möta den kom-
45681: Det finns betydligt fler personer med farma- mande pensionsavgången har undervisningsmi-
45682: ceututbildning i vårt land än det finns sysselsatta nisteriet avtalat med Kuopio universitet om att
45683: inom läkemedelsbranschen. Vid utgången av universitetet utökar det årliga antalet nybörjar-
45684: 1999 fanns det i centralregistret över yrkesutbil- platser i farmaceututbildningen med 15 åren
45685: dad personai inom hälsovården sammanlagt näs- 1999-2001. Också Helsingfors universitet har
45686: tan 6 000 farmaceuter i arbetsför ålder och när- ökat antalet nybörjarplatser för utbildningen. Så-
45687: mare 2 000 provisorer. Trots den ansenliga ar- lunda ökar antalet farmaceuter som utexamine-
45688: betskraftsreserven lider branschen av en akut, om ras de närmaste åren med ca 20-30 stycken.
45689: än begränsad brist på arbetskraft. Det finns alltså betydligt fler farmaceuter i ar-
45690: Enligt uppgift från Finlands Apotekareför- betsför ålder än behovet av arbetskraft på apote-
45691: bund behöver apoteken för närvarande omkring ken uppgår till. Förväntningarna på den 1994 om-
45692: hundra farmaceuter, närmast i norra Finland och lagda farmaceututbildningen är stora och man
45693: Egentliga Finland. Behovet beror dels på apote- hoppas att utbildningen skall ge mångsidiga får-
45694: kens längre öppettider, men även på den tempo- digheter för arbetet och att de utexaminerade
45695:
45696:
45697: 4
45698: Ministerns svar KK 673/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
45699:
45700:
45701: skall finna branschen intressent. Den ändring av och den planerade examensinriktade fortbild-
45702: förordningen om farmaceutiska examina som är ningen finns det i detta skede inte behov av andra
45703: under beredning och genom viiken specialise- arrangemang. Undervisningsministeriet bedö-
45704: ringsutbildning för farmaceuter och provisorer mer situationen på nytt efter att ha fått resultaten
45705: vid universiteten skall tryggas, torde för sin del av den av social- och hälsovårdsministeriet till-
45706: komma att stöda utvecklingen av de arbetsfårdig- satta kommissionen för prognostisering av ar-
45707: heter som behövs i branschen samt branschens betskraftsbehovet på riksnivå inom social- och
45708: lockelse i valet av yrkesbana. hälsovårdsområdet när kommissionens arbete har
45709: Med hänsyn tili det totala antalet utbildade slutförts vid utgången av mars 2001.
45710: farmaceuter, de närmaste årens utexamineringar
45711:
45712:
45713: Helsingfors den 29 september 2000
45714:
45715: Undervisningsminister Maija Rask
45716:
45717:
45718:
45719:
45720: 5
45721: KK 674/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
45722:
45723:
45724:
45725:
45726: KIRJALLINEN KYSYMYS 674/2000 vp
45727:
45728: Työttömyyskassojen jäsentilastoinuin valvon-
45729: nan tehostaminen
45730:
45731:
45732:
45733:
45734: Eduskunnan puhemiehelle
45735:
45736: Työttömyyskassat saavat hallintotukea, joka pe- Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjär-
45737: rustuu mm. kyseisen työttömyyskassan jäsen- jestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioitta-
45738: määrään. Käytännön työelämä on osoittanut, että vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
45739: tietyillä aloilla työntekijät maksavat jäsenmaksu- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
45740: ja useaan eri työttömyyskassaan. Samalla he tu-
45741: levat tahattomasti työttömyyskassalain vastaises- Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh-
45742: ti usean eri työttömyyskassan jäseneksi. Kaksois- tyä työttömyyskassojen jäsentilastoin-
45743: jäsenyydet lisäävät virheellisesti valtion maksa- nin valvonnan tehostamiseksi ja kak-
45744: mien hallintotukien määrää. Edelleen kaksoisjä- soisjäsenyyden eliminoimiseksi?
45745: senyydet vääristävät jäsentilastoja, joita käyte-
45746: tään kassojen toiminnallista tehokkuutta arvioi-
45747: taessa.
45748:
45749:
45750: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
45751:
45752: Kyösti Karjula /kesk Mauri Salo /kesk
45753: Pekka Vilkuna /kesk Juha Korkeaoja /kesk
45754:
45755:
45756:
45757:
45758: Versio 2.0
45759: KK 674/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym. Ministerin vastaus
45760:
45761:
45762:
45763:
45764: Eduskunnan puhemiehelle
45765:
45766: Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitus- Henkilön solmiessa uuden työsuhteen uuteen
45767: sa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toi- työnantajaan hän täyttää aina uudenjäsenmaksu-
45768: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen jen perintäsopimuksen. Henkilö voi kuulua työt-
45769: vastattavaksi kansanedustaja Kyösti Karjulan tömyyskassaan myös siten, että hän huolehtii
45770: /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen henkilökohtaisesti jäsenmaksunsa työttömyys-
45771: KK 674/2000 vp: kassalleen. Mikäli henkilö saa uuden työpaikan
45772: muulta alalta kuin oman työttömyyskassansa toi-
45773: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryh- mialalta, hän voi liittyä uuden työalansa työttö-
45774: tyä työttömyyskassojen jäsentilastoinnin myyskassaan. Käytännössä henkilöt liittyvät
45775: valvonnan tehostamiseksi ja kaksoisjä- uuteen kassaan vain silloin, kun he saavat pysy-
45776: senyyden eliminoimiseksi? väisluonteisen työn muulta alalta kuin entisen
45777: kassansa toimialalta. Henkilön liittyessä uuteen
45778: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kassaan päättyy myös hänen jäsenmaksujensa
45779: ti seuraavaa: maksu entiseen työttömyyskassaan. Monissa ta-
45780: pauksissa henkilö jättää ilmoittamatta entiselle
45781: Työttömyyskassalain mukaan palkansaajakas- työttömyyskassalleen, että hän on siirtynyt
45782: san jäseneksi pääsee Suomessa asuva palkka- uuden kassan jäseneksi, ja täten jäsenyys enti-
45783: työntekijä, joka työskentelee sellaisessa amma- seen kassaan saattaa jatkua päällekkäisenä kah-
45784: tissa tai työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan dessa kassassa, kunnes entinen kassa erottaa hä-
45785: piiriin. Työttömyyskassan jäsen voi lain mukaan net jäsenyydestä jäsenmaksujen laiminlyönnin
45786: lukea hyväkseen jäsenyys- ja työskentelykauten- vuoksi. Työttömyyskassat seuraavat jäsentensä
45787: sa edellisessä kassassa, mikäli hän kuukauden jäsenmaksujen maksamista ja erottavat ne jä-
45788: kuluessa edellisestä kassasta erottuaan liittyy senet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksujaan
45789: uuteen kassaan. Lain mukaanjäsen ei saa olla sa- kassan sääntöjen mukaisesti.
45790: manaikaisesti jäsenenä toisessa työttömyyskas- Työttömyyskassojen valvontaa on tehostettu
45791: sassa. lisäämällä työttömyysturvan valvontaresursseja
45792: Useimpien työntekijä- ja työnantajaosapuol- parin viime vuoden aikana olennaisesti. Valvon-
45793: ten kesken on tehty sopimus, jonka mukaan työn- nassa on kiinnitetty erityistä huomiota työttö-
45794: antaja perii ammattiliiton jäsenmaksun ja samas- myyskassojen hallinnon ja talouden valvontaan
45795: sa yhteydessä myös työttömyyskassanjäsenmak- sekä kassojen itsenäiseen asemaan ja siihen, että
45796: sun työntekijän palkasta. Tämä jäsenmaksujen hyvän hallinnon vaatimukset, yhdenmukainen
45797: perintäsopimusta koskeva lomake on hyväksytty kohtelu ja oikeusturvan tavoitteet toteutuvat, kun
45798: käytettäväksi myös työttömyyskassan jäseneksi- on kysymys kassan jäsenten oikeuksista ja vel-
45799: liittymislomakkeena. Työttömyyskassalain mu- vollisuuksista. Jäsenyyskysymysten osalta tar-
45800: kaan henkilö voi liittyä työttömyyskassaan myös kastustoiminnassa on huomiota kiinnitetty jäse-
45801: ns. yksilöjäsenenä liittymättä alan ammattiliit- neksi ottamiseen, jäsenenä pysymiseen (muun
45802: toon. Jäsenmaksujen perintäsopimus on työnan- muassa jäsenmaksujen maksaminen ja jäsenre-
45803: tajakohtainen ja on voimassa vain työsuhteen kisterin ylläpito) sekä jäsenyydestä erottamiseen
45804: keston ajan.
45805:
45806: 2
45807: Ministerin vastaus KK 674/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
45808:
45809:
45810: jäsenmaksujen laiminlyönnin tai muun syyn Työttömyyskassat saavat työttömyyskassa-
45811: vuoksi. lain mukaan valtionosuutena hallintokustannuk-
45812: Ministeriössä on valmisteilla uudet jäsenyys- siin peruspäivärahaa vastaavan määrän kutakin
45813: asioita koskevat soveltamisohjeet työttömyys- alkavaa 100 jäsentä kohti, joten kysymyksessä
45814: kassoille. Ohjeet koskevat muun muassajäsenek- todetun kaksoisjäsenyyden vaikutus liikaa mak-
45815: si ottamista, jäsenmaksujen maksamista sekä jä- settavaan hallintotuen määrään on vähäinen.
45816: senyyden päättymistä ja jäsenyydestä erottamis-
45817: ta.
45818:
45819:
45820: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
45821:
45822: Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho
45823:
45824:
45825:
45826:
45827: 3
45828: KK 674/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym. Ministems svar
45829:
45830:
45831:
45832:
45833: Tili riksdagens talman
45834:
45835: I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger viduell medlem till en arbetslöshetskassa utan att
45836: har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av stats- ansluta sig till branschens fackförbund. A vtalet
45837: rådet översänt följande av riksdagsledamot om inkassering av medlemsavgift ingås mellan
45838: Kyösti Karjula /cent m.fl. undertecknade skriftli- arbetstagaren och dennes arbetsgivare och är gil-
45839: ga spörsmål SS 674/2000 rd: tigt enbart under den tid arbetsförhållandet varar.
45840: När en person inleder ett nytt arbetsförhållan-
45841: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta de med en ny arbetsgivare fyller han alltid i ett
45842: för att effektivera övervakningen av ar- nytt avtal om inkassering av medlemsavgift till
45843: betslöshetskassornas statistik över sina en arbetslöshetskassa. En person kan också till-
45844: medlemmar och eliminera dubbelmed- höra en arbetslöshetskassa genom att personli-
45845: lemskap i arbetslöshetskassor? gen erlägga sin medlemsavgift till arbetslöshets-
45846: kassan. Om en person får en ny arbetsplats inom
45847: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt an- en annan bransch än den som hans nuvarande
45848: föra följande: kassa tillhör, kan personen i stället ansluta sig till
45849: Enligt lagen om arbetslöshetskassor vinner så- den arbetslöshetskassa som är verksam inom
45850: dan lönearbetare inträde så som medlem i en ar- hans nya bransch. I praktiken ansluter sig perso-
45851: betslöshetskassa som är bosatt i Finland och som ner till en ny kassa endast när de får en fast an-
45852: arbetar i ett sådant yrke eller inom en sådan ställning inom en annan bransch. I och med att en
45853: bransch som omfattas av kassans verksarnhets- person ansluter sig till en ny arbetslöshetskassa
45854: område. En medlem av en arbetslöshetskassa kan upphör han även att betala medlemsavgift till den
45855: enligt !agen om arbetslöshetskassor räkna sig till gamla kassan. Ofta meddelar personer inte att de
45856: godo sin medlemstid i föregående kassa och den blivit medlem i en annan arbetslöshetskassa och
45857: tid han har varit i arbete som kassamedlem, om härmed kan deras medlemskap i den gamla kas-
45858: han inom en månad efter det att han har utträtt ur san fortsätta samtidigt som de är medlem i den
45859: kassan ansluter sig till en annan arbetslöshetskas- nya kassan. Detta dubbelmedlemskap kan fort-
45860: sa. Enligt lagen om arbetslöshetskassor får en sätta fram till dess att den gamla kassan utesluter
45861: medlem i en arbetslöshetskassa inte samtidigt personen till följd av att han inte har betalat sin
45862: tillhöra en annan arbetslöshetskassa. medlemsavgift. Arbetslöshetskassoma följer upp
45863: Mellan de flesta arbetstagar- och arbetsgivar- sina medlemmars betalningar av medlemsavgif-
45864: parter har det upprättats ett avtal enligt vilket ar- ten och utesluter sådana medlemmar som inte har
45865: betsgivaren uppbär medlemsavgiften till fackför- betalat sin medlemsavgift i enlighet med kassans
45866: bundet, och i samband med det dras även med- regler.
45867: lemsavgiften till arbetslöshetskassan av från lön- Övervakningen av arbetslöshetskassoma har
45868: tagarens lön. Denna blankett för inkasseringsav- effektiverats genom att man under de senaste
45869: talet har godkänts för att användas även som an- åren märkbart har ökat resursema för övervak-
45870: slutningsblankett för medlemskap i en arbetslös- ning av utkomstskyddet för arbetslösa. Vid över-
45871: hetskassa. Enligt lagen om arbetslöshetskassor vakningen har man framför allt fåst uppmärk-
45872: kan en person även ansluta sig som en s.k. indi- sarnhet vid arbetslöshetskassomas förvaltning
45873:
45874:
45875: 4
45876: Ministerns svar KK 674/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk ym.
45877:
45878:
45879: och ekonomin samt vid kassornas självständiga gäller frågor om medlemskap. Anvisningarna be-
45880: ställning. Man har även uppmärksammat att kra- rör bland annat upptagandet av nya medlemmar,
45881: ven på god förvaltning, enhetlig behandling och betalningen av medlemsavgifter samt medlem-
45882: rättssäkerhet uppfylls när det gäller medlemmar- skapets upphörande och uteslutningen av med-
45883: nas rättigheter och skyldigheter. Angående frå- lemmar.
45884: gorna om medlemskap har man vid kontrollverk- Enligt lagen om arbetslöshetskassor erhåller
45885: samheten fåst uppmärksamhet vid upptagandet arbetslöshetskassorna i statsandel som hänför sig
45886: av nya medlemmar, fortsatt medlemskap (bl.a. tili förvaltningskostnaderna ett belopp som mot-
45887: betalningen av medlemsavgifter och upprätthål- svarar grunddagpenningen för varje påbörjat
45888: landet av ett medlemsregister) samt uteslutning- hundratal medlemmar. Därmed påverkar det dub-
45889: en av medlemmar tili följd av obetald medlems- belmedlemskap som nämns i spörsmålet endast i
45890: avgift eller något annat dylikt. ringa grad utbetalning av förvaltningsstöd tili ett
45891: Inom ministeriet bereds nu nya tillämpnings- för stort belopp.
45892: anvisningar för arbetslöshetskassorna när det
45893:
45894:
45895:
45896: Helsingfors den 28 september 2000
45897:
45898: Social- och hälsovårdsminister Maija Perho
45899:
45900:
45901:
45902:
45903: 5
45904:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025